Kirkko ja kaupunki 2022 11 Helsinki

11

11.8.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Popkanteletar Ida Elina aloitti uransa soittamalla hautajaisissa s. 18 Pitkä ja hidas tie osoittautui hyväksi, kun Samuel Salovuori toipui masennuksesta s. 20

Yhdelle tarot-kortit ovat itsetuntemuksen apuväline, toiselle humpuukia.

Mitä sanovat luterilainen pappi ja uskonnontutkija? s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Suuri on vain harvoin suurenmoinen

Siellä on suuri ja syyttävä kuoro.

Maahan vaipua sinun on vuoro.

HELSINGIN KAUPUNGIN PALKKASOTKU koskee kipeästi monien pääkaupunkiseudulla asuvien elämää. Mitä tästä murheellisesta sotkusta voidaan oppia?.

Ensinnäkin, että suuri koko ja suurenmoisuus kulkevat harvoin käsi kädessä. Jossain tulee raja vastaan, kuinka suuren joukon asiat iso organisaatio pystyy kätevästi järjestämään, varsinkin jos tarvittavat järjestelmätkin hankitaan siltä omalta isolta organisaatiolta.

TOINEN OPETUS LIITTYY juuri hankintoihin. Helsingin kaupunki osti palkanmaksujärjestelmänsä kaupungin omalta sidosyksiköltä – sinänsä ihan laillisesti – ilman kilpailutusta ja ilmeisesti ilman normaaliin hankintasopimukseen liittyviä sanktioita siitä, miten palvelun tarjoaja sitten toimii, jos tuote osoittautuu sekundaksi eikä toimi, kuten luvattiin.

Reilu kilpailu ja sen myötä syntyvät selkeät sopimukset takaavat hyvin toimivilla markkinoilla sen, että mahdolliset vikatilanteet koituvat ensi sijassa palveluntarjoajan eikä niinkään asiakkaan murheeksi.

Tässä on kirkollakin oma murheenkryyninsä. Sen sijaan, että kirkko keskittyisi omaan ydintehtäväänsä, se haluaa hoitaa itse myös maanlaajuisen suurorganisaation (eli itsensä) taloushallinnon sen sijaan, että ostaisi sen palveluna alan ammattilaisilta.

Kirkon palvelukeskuksen Kipan perustaminen kymmenen

vuotta sitten on lisännyt seurakuntien taloushallinnon kuluja kymmeniä miljoonia euroja ilman, että tuon kirkon oman monopolin palvelu olisi merkittävästi aiempaa parempaa ja sujuvampaa.

KOLMAS OPETUS ON läheisyyden merkitys. Kun yhteisö on liian suuri, siitä tulee myös etäinen ja turhan byrokraattinen. Päätökset pitäisi tehdä mahdollisimman lähellä niitä, joita päätökset koskevat. Silloin palkansaajakaan ei ole vain numero jossakin taulukossa vaan ihminen, joka tarvitsee palkkarahansa elämiseensä.

Lähipäätösperiaate tuli laajemmin keskusteluun katolisen sosiaaliopin piirissä 1930-luvulla. Silloin se kohdistui ennen kaikkea totalitarismin uhkaan, ja sillä on paljon annettavaa edelleen – EU:sta aina valtion, kuntien ja seurakuntien hallintoon asti.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

RUNOILIJA AARO HELLAAKOSKI (1893–1952)

Tänään Tein virheen ja yritän olla ajattelematta itseäni paskiaisena.

NÄYTTELIJÄ WILL SMITH YLEN UUTISESSA 31.7.

Iankaikkisesti Ole rohkealla mielellä, poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.

”

JEESUS MATTEUKSEN EVANKELIUMISSA (9:2)

KUN YHTEISÖ ON LIIAN SUURI, SIITÄ TULEE MYÖS ETÄINEN JA TURHAN BYROKRAATTINEN.

Kirkko ja kaupunki

11 11.8.2022

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, Käteni tuntuvat lyhyiltä ja kaikki sanat riittämättömiltä.

Saatan lapseni kouluun ensimmäisen kerran.

Katso, miten pieni hän on vielä.

Varjele ja siunaa tämäkin polku.

Seuraava lehti ilmestyy 25.8.

KANNEN KUVA: HANS NISSEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Välillä kiroileminen helpottaa oloa” Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa vastaa Kirkko ja kaupungin TikTok-tilillä nuoria askarruttaviin Onko oikein? -kysymyksiin.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa, miten päädyit Kirkko ja kaupungin TikTok-papiksi?

– Idea syntyi Kirkko ja kaupungin toimituksessa. Erilaiset sosiaalisen median alustat ovat kiinnostaneet minua jo pitkään, mutta TikTokia en ollut vielä silloin tehnyt itse. Mielestäni Onko oikein? -sarjassa on hyvässä suhteessa aitoutta, visuaalisuutta ja sopivasti sähäkkää sisältöä.

– Olen käyttänyt erilaisia sosiaalisen median sovelluksia jo kauan. Snapchatiin menin vuonna 2015. Olen kokeillut myös keskustelualusta Clubhousea. Instagramissa olen ollut jo ainakin kymmenen vuotta. Siellä ja TikTokissa pääsee kurkkaamaan myös siviilielämääni.

2

Mitä ajattelet nuorista TikTokin perusteella?

– Nuoret ovat nuoria. He testaavat, löytyykö huumoria ja pilkettä silmäkulmasta.

Tämän otannan perusteella ajattelen, että nuoret ovat fiksua porukkaa. He ovat kiinnostuneita asioista laaja-alaisesti, ja heissä näkyy halu parempaan maailmaan.

– Nuoria kiinnostavat samat asiat, jotka kiinnostavat meitä kaikkia: Mitä kannattaa tehdä, jotta voi olla tyytyväinen omaan elämään, ja miten muita kannattaa kohdella.

3

Millaisia eettisiä kysymyksiä nuori Visa pohti?

– Olen aina ollut mietiskelevä, ja välillä se on tuntunut raskaaltakin. Nuorena pohdin maailman oikeuden-

mukaisuuteen liittyviä asioita sodan ja rauhan teemojen kautta. Nämä ajatukset aktivoituivat uudelleen Ukrainan sodan myötä. Sota on pakottanut miettimään uudelleen suhtautumistani aseisiin ja pasifismiin.

– Myös hengelliset kysymykset askarruttivat minua jo hyvin nuorena: Millainen Jumala on? Mitä hän haluaa minulta? Mitä minä haluaisin Jumalalta? Nämä pohdinnat johdattivat minut papin ammattiin. Minulla ole ollut koskaan muita ammattihaaveita.

4

Suosituin vastauksesi on kerännyt yli 83800 näyttöä TikTokissa. Kysymys kuuluu, onko oikein kiroilla.

Kiroiletko sinä?

– Totta v***ssa voi kiroilla ja teen niin itsekin. Olen vedonnut siihen, että minulla on akateeminen loppututkinto teologian alalta, joten saan käyttää teologisia kirosanoja, kuten perkele, saatana ja helvetti.

– Välillä tulee vastaan tilanteita, joissa kiroileminen helpottaa oloa, ja silloin se on ihan ok. Toisaalta, jos kiroileminen on ainoa tapa tehdä kielestä elävää, niin silloin se ei ole kovin rakentavaa. Ja jos käytät kieltä toisen loukkaamiseen, se ei ole hyväksyttävää. Kieltä voi käyttää kiroamiseen ja siunaamiseen. Itse kannustan viimeiseen.

– Haluan näyttää nuorille, että asiat ovat harvoin mustavalkoisia. Sellaisten kysymysten kohdalla, kuten rakastaako Jumala erilaisia ihmisiä, haluan kuitenkin olla todella selkeä, että vaihtoehtoja ei ole. Jumalan rakkaus ei sulje ketään ulkopuolelle.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle on pyhää se, että saan olla yhteydessä Jumalaan rukouksen, ehtoollisen ja toisten ihmisten kautta. ■

Katso Kirkko ja kaupungin TikTokista, miten Kallion seurakunnan pappi Visa Viljamaa vastaa nuorten kysymyksiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

3

Kaupunkien villieläin Orava on kotiutunut pääkaupunkiseudulle vanhojen havumetsien vähetessä.

Tikkurilan nimi on muisto ajasta, jolloin orava oli myös valuuttaa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Sanan selitys

HANS EISKONEN

S

öpö, pörröinen, vikkelästi liikkuva, päivällä aktiivinen eikä aina edes kovin ihmisarka – oravalla on monta ominaisuutta, jotka tekevät siitä sekä lapsen että aikuisen silmissä mielenkiintoisen ja helposti lähestyttävän eläimen. Todennäköisesti orava on myös ensimmäinen villieläin, jonka moni pääkaupunkiseudulla asuva lapsi kohtaa. Tämän luontoelämyksen vuoksi ei välttämättä tarvitse lähteä omaa kotipihaa pidemmälle.

Juha Laaksosen ja Paavo Hellstedtin viime keväänä ilmestyneeseen kirjaan Orava – metsien tuttu tuntematon (Tammi) on koottu paljon tietoa asioista, joita ei ole tullut edes ajatelleeksi. Vai tiesitkö, että oravat ovat useammin oikea- kuin vasentassuisia, tai että ne eivät pysty oksentamaan? Tai että orava voi syödä punakärpässienen ongelmitta, ja että orava osaa uida sekä kääntyä ilmassa, minkä ansiosta se putoaa yleensä jaloilleen kuten kissa?

Oravien asema ja määrä on vaihdellut runsaasti Suomen historiassa. Pitkään oravia pidettiin tuholaisina ja niitä metsästettiin paljon, jopa liikaa. Toisaalta orava oli myös arvokas, käytettiinhän oravannahkaa maksuvälineenä ennen rahaa. Aina 1500-luvulle asti sana orava tarkoitti myös veronkannon mittayksikköä. Oravia on käytetty myös ravinnoksi.

Ainakin Pohjois-Savossa on syöty oravapaistia ja Pohjois-Karjalassa kuivatusta oravanlihasta tehtyä keittoa.

Oraviin on liittynyt monenlaisia uskomuksia. Oravan ilmestyminen pihapiiriin ennusti kuolemaa, tulipaloa, sotaa tai erilaisia sairauksia. Morsiusparille tien yli juossut orava tiesi huonoa onnea.

Oravan elinpiirin laajuus vaihtelee muutamasta hehtaarista yli sataan hehtaariin. Oravat elävät enimmäkseen yksin, mutta naaraat toki huolehtivat poikasista jonkin aikaa. Urokset eivät jälkikasvun hoitoon osallistu.

Suomessa nähtävien oravien ulkonäkö voi vaihdella paljonkin. Eroja on yksilöiden välillä, mutta orava näyttää myös erilaiselta kesä- ja talvikarvassaan. Keväällä valon määrän lisääntyminen muuttaa hormonitoimintaa, jolloin karva vaihtuu harmahtavasta punaruskeaan.

2020-luvulla oravalla menee sekä hyvin että huonosti.

Oravakannat ovat pienentyneet, koska metsien yksipuolistuminen ja avohakkuut ovat tuhonneet niille sopivia elinympäristöjä. Toisaalta sopeutuvaiset oravat ovat myös kaupunkilaistuneet siinä missä ihmisetkin. Pääkaupunkiseudulla niitä elää runsaasti, ja Helsingin Seurasaari on yksi koko Suomen parhaista oravanbongauspaikoista.

Urbaanit oravat pystyvät kiipeämään vaikka kerrostalon seinää pitkin, jos pinta on sopivan karhea. Tässä auttavat niiden terävät kynnet. Oravan etujaloissa on neljä varvasta ja takajaloissa viisi. Takajalkojen nilkat kääntyvät 180 astetta niin, että orava pystyy laskeutumaan ketterästi pää edellä.

Kaupunkiympäristössä on oravan kannalta hyvät ja huonot puolensa. Luonnonantimien lisäksi tarjolla voi olla muutakin ruokaa esimerkiksi lintujen talviruokintapaikoilla. Ihmisten rakentamat rakennukset voivat tarjota oraville suojaa. Toisaalta oravia kuolee runsaasti liikenteessä, ja taajamissa elää harakoita ja variksia, jotka tappavat varsinkin nuoria oravia.

Pääkaupunkiseudulle oravat ovat jättäneet jälkensä monin tavoin jo kauan sitten. Vantaan Tikkurila on saanut nimensä sanasta tikkuri, joka tarkoitti kymmenen oravannahan nippua. Tikkurilan ruotsinkielisen nimen, Dickursbyn, juuret ovat samaa tarkoittavassa däcker-sanassa. Kauniaisten vaakunassa on käpyä pitelevä orava, mikä sopii hyvin kaupungin ruotsinkieliseen nimeen Grankulla (gran tarkoittaa kuusta). Espoon nimikkoeläin on perinteisen suomalaisen oravan eli Euraasian punaoravan (sciurus vulgaris) salaperäisempi sukulainen, liito-orava. ■

Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.

Kummat pitää antaa anteeksi, velat vai synnit?

ANNA MEILLE MEIDÄN syntimme anteeksi, rukoilee Suomen luterilainen isämeitää. Saksalainen pyytää anteeksi velkojaan, Schulde. Mitä nyt siis pitää antaa anteeksi?

Isä meidän -rukous on sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumeissa. Ensimmäisessä Jeesus sanoo, että on pyydettävä Jumalalta velkoja anteeksi ja samalla itsekin lakattava velkomasta. Tämä kommaripropaganda oli kai liikaa jo antiikin aikana. Myöhemmässä Luukkaan evankeliumissa Jeesus kehottaakin pyytämään anteeksi syntejä.

Velka vaihtuu syntiin. Politiikasta tulee uskontoa. Taistelu vallasta ja rahasta muuttuu hengelliseksi, sisäiseksi taisteluksi. Velkoja voi antaa anteeksi vain köyhtymällä itse, mutta syntejä anteeksi annettaessa kevenee mieli eikä kukkaro.

Suomen synti-sana on ”olemiseen kuuluvaa” merkitsevä vanha johdos ruotsin kielestä. Mutta mikä onni, että yhä on sellainen kieli kuin saksa, jossa velka ja synti ovat sama asia.

Mutta se, kutsutaanko tässä talouskuriin vai vallankumoukseen, on saarnamiehestä kiinni.

JANNE SAARIKIVI

”Jokaisella eläimellä on oma, yksilöllinen persoonalli­ suutensa. Niilläkin, joille ihmiset eivät ole antaneet nimeä.”

LUE LINDA-MARIA ROINEEN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

– Minulle oli alusta asti selvää, että teoksessa pitää olla tunnistettava Abloy-avain, Hannu Väisänen sanoo.

– Kenties tulevaisuus on lopulta puolellani, kun Mikaelinkirkon alttaritaulu vanhenee, pohdiskelee Ranskassa asuva Hannu Väisänen.

Hannu Väisänen palaa kohutun alttaritaulun syntyvaiheisiin Kontulan Mikaelinkirkon alttariteos jakoi mielipiteitä rajusti valmistuttuaan 1987. Nyt se on suomalaisen kirkkotaiteen helmiä.

TEKSTI OUTI JAAKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA HANNU VÄISÄSEN KOTIALBUMI

K

ontulan Mikaelinkirkon alttarimaalauksessa komeilee muun muassa kotiavain. Se on palkitun kuvataiteilijan Hannu Väisäsen maalaama ihan tavallinen Abloy-avain.

Kun vuonna 1987 valmistuneeseen Mikaelinkirkkoon haettiin alttaritaulun tekijöitä kutsukilpailun avulla, lautakunta päätyi Väisäsen luonnoksiin. Seurakuntaneuvosto asettui kuitenkin poikkiteloin ja arvosteli jyrkästi työtä.

Lopulta Väisäsen ehdotus hyväksyttiin äänin 12– 2, yksi äänesti tyhjää.

Prosessi oli Hannu Väisäselle monin tavoin traumaattinen. Kymmenen vuotta aiemmin hä-

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

nen Oulun Pyhän Tuomaan kirkkoon toteuttamansa kirkkotaidekokonaisuus oli ollut seurakunnan päättäjien hampaissa. Sama näytti toistuvan taas.

Teos herätti närää myös valmistuttuaan.

– Mikaelinkirkon Fragmentteja uskosta valittiin jossain äänestyksessä Suomen rumimmaksi alttaritauluksi kolmena seuraavana vuonna.

Olin paennut Ranskaan ajatellen, etten enää koskaan palaa tähän kirkkoon. Sitten perääni soiteltiin, että kukaan ei halua pitää siellä häitä tai kastaa lapsia. Että siihen alttaritaulun tilalle voisi vielä maalata jotain, Väisänen kertoo.

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Silloinen kirkkoherra Armas Viita pysyi kuitenkin taiteilijan tukena koko ajan.

– Kun viimeistelin työtä iltamyöhään, hän kiikutti minulle eväitä ja kannusti. Laittoi Bachia ja Vivaldia soimaan kirkkosaliin, Väisänen sanoo.

Kritiikkiä herättänyt Abloy-avain teoksessa tuntuu nyt jopa vanhanaikaiselta, kun avaimia on korvattu kulkukorteilla.

– Minulle oli alusta asti selvää, että siinä pitää olla tunnistettava Abloy-avain. Se nousee lapsuudestani yksinhuoltajaisän lapsena. Aina oli villalangasta roikkuva avain kaulassa. Avain on myös alun symboli: kaikki aukeaa, kaikki ratkeaa, kaikki selviää.

Alttaritaulu koostuu kristillisistä symboleista, kuten tyhjästä haudasta, Kristuksen kärsimystä kuvaavista punaisista ruusuista ja pesuvadista.

– Kaikkiin liittyy ihminen sillä tavoin, että ihmisen kädet ovat koskettaneet niitä.

Ranskassa asuva taiteilija kertoo kohutun alttaritaulun syntyprosessista Kontula Book City -tapahtumassa Mikaelinkirkossa perjantaina 19.8.

Väisänen on kuvannut teoksen maalaamisen vaiheita myös romaanissaan Taivaanvartijat.

Kirjoittaminen on vapauttanut Väisästä ikävistä kokemuksista ja avannut tasapainon kirjoittamisen ja kuvataiteen välille.

– Kuvani ovat kehittyneet abstraktimmiksi ja kertomisen vimma on siirtynyt kirjoihin. ■ Hannu Väisänen kertoo alttaritaulun syntyprosessista, Taivaanvartijat-romaanista ja kirkkotaiteesta Kontula Book City -tapahtumassa perjantaina 19.8.2022 klo 18–20 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

MAINOS

MAINOS

Nyt Kishapun asukkaat rakastavat puita Satelliittikuvassa erottuu vihreä kaistale maatilojen keskellä. Siinä kasvaa Kishapun asukkaiden ylpeyden aihe, Nyasamban metsä.

TEKSTI TARMO YLHÄVUORI KUVA VIRVE RISSANEN

H

appiness, 12, on päässyt ensimmäistä kertaa elämässään maistamaan guavaa. Hänen perheensä on saanut Suomen Lähetysseuran hankkeessa hedelmäpuita, joista guavat tuottivat tänä vuonna ensimmäisen sadon. Aiemmin perheessä ei syöty hedelmiä ollenkaan.

”Se on mahtava pointti, että lapset saavat hedelmiä. Puiden istuttamiseen motivoivat kylätasolla juuri tällaiset asiat”, Anna-Kaisa Kähkölä kehuu. Hän työskentelee Tansaniassa Lähetysseuran alueellisena hankehallinnon asiantuntijana.

Tansanialaisten kyläläisten pihoille istutetut puut ovat vain pieni osa kunnianhimoista hanketta. Niillä on kuitenkin olennainen rooli siinä, ettei vastaistutettua Nyasamban metsää hakata polttopuiksi.

Metsään mahtuisi toistasataa jalkapallokenttää Kähkölä esittelee satelliittikuvaa, jossa Nyasamban metsä erottuu vihreänä kaistaleena. Sitä ympäröivät joka puolelta harmaina erottuvat farmit.

Metsä on kooltaan 195 hehtaaria. Sinne mahtuisi siis toistasataa jalkapallokenttää. Alueelle on istutettu satojatuhansia taimia, kuten erilaisia akaasioita, jotka ovat sopeutuneet hyvin kuumiin ja kuiviin olosuhteisiin.

Tärkeä rooli on myös ennallistamisella. Samalla paikalla on sijainnut vuosikymmeniä aiemmin metsä, joka on hakattu todennäköisesti maanviljelyksen tai puuhiilen tuottamisen takia.

Nyt vanhat puiden kannot ovat alkaneet kasvamaan uusia versoja, kun laidunalueista on sovittu kylätasolla, eikä paimentolaisten karja enää syö taimia Nyasamban metsässä.

235 000

Jo istutettua puuta Tansaniassa. Kiitos!

Lue lisää:

ymparistopankki.fi

Ilmastonmuutos korostanut metsän tärkeyttä Nyasamban metsä sijaitsee Pohjois-Tansaniassa Kishapun alueella, joka on kärsinyt vakavista ongelmista ilmastonmuutoksen vuoksi.

Jo vuosien ajan sateiden määrä on vähentynyt, ja niiden ajankohtaa on entistä vaikeampi ennakoida.

Muuttunut ilmasto on saanut alueen asukkaat ymmärtämään puiden merkityksen. Mwanamina Jumanne on päässyt todistamaan asennemuutosta. Hän työskentelee Lähetysseuran yhteistyökumppanilla TCRS:lla (Tanganyika Christian Refugee Service) ja vastaa Kishapun metsityshankkeesta. ”Kishapussa ihmiset eivät perinteisesti ole olleet kiinnostuneita puista, mutta nyt he rakastavat niitä ja huolehtivat niistä”, Jumanne kertoo.

Hanke on innostanut asukkaita myös omaehtoiseen toimintaan.

Wilson Bigirwan, 65, piha oli vielä neljä vuotta sitten autio.

Nyt kotitalon ympäristöön on istutettu 1 500 puuta ja 150 hedelmäpuuta. ”Perheeni saa nauttia puhtaasta hengitysilmasta, ja puut suojelevat taloani kovilta tuulilta”, Bigirwa sanoo.

Tansanian lisäksi Lähetysseura tekee työtä ympäristön hyväksi seitsemässä maassa kolmella eri mantereella.

Kirkko Helsingissä ja Suomen Lähetysseura muistuttavat ympäristötyön tärkeydestä ja tuloksellisuudesta. Useat Helsingin seurakunnat tukevat ympäristön hyväksi tehtävää työtä Suomen Lähetysseuran kautta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ehkäistään kehittyvissä maissa esimerkiksi istuttamalla puita ja kehittämällä ilmastokestäviä viljelytapoja. Työ kantaa kirjaimellisesti hedelmää.

Tähän mennessä pelkästään Tansaniassa on istutettu jo 235 000 puuta! Puut toimivat hiilinieluina sekä tarjoavat ravintoa ja toimeentuloa alueen asukkaille.

Kummi tukee perhettä arjessa Laura Kuivalainen kokee, että perhekummina toimiminen on mielekäs ja helppo tapa auttaa muita.

E

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

spoolainen Laura Kuivalainen näki viime keväänä Facebookissa ilmoituksen, jossa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri haki koulutukseen perhekummeja. Kuivalainen oli ollut aiemmin mukana Pelastakaa Lapset ry:n tukiperhetoiminnassa, mutta oli kokenut sen liian vaativaksi, koska se vei aikaa myös viikonloppuisin. Sen sijaan perhekummin tehtävä tuntui hänen aikatauluihinsa sopivammalta vapaaehtoistoiminnalta.

Luokanopettajana työskentelevä Kuivalainen hakeutui paripäiväiseen perhekummikoulutukseen.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

– Opettajana olen tottunut toimimaan lasten kanssa. Koulutus tuntui minusta riittävältä tehtävään, jossa ollaan pari tuntia kerrallaan tekemisissä tuettavan perheen kanssa.

Koulutuksen jälkeen Kuivalainen sai tuettavakseen kummiperheen, jossa on kaksi alle kouluikäistä lasta. Hän on käynyt perheessä kerran kahdessa viikossa sellaisina arki-iltoina, joina perheen isä on ollut töissä.

– Olen välillä touhunnut lasten kanssa, jotta äiti on saanut tehdä rauhassa kotitöitä. Toisinaan taas olemme käyneet yhdessä leikkipuistossa, jolloin olen ollut samalla äidin juttukaverina.

– Minulla oli hyvä tukiverkosto, kun lapset olivat pieniä. Haluan nyt antaa muille vastaavaa tukea, Laura Kuivalainen sanoo.

– Tällä perheellä asiat ovat melko hyvin, sillä perheellä on myös muuta tukiverkostoa. Toiminkin nyt lisätukena isän poissa ollessa.

LAURA KUIVALAISEN MIELESTÄ perhekummina toimiminen on sujunut hienosti. Erityisesti perheen lasten riemukas vastaanotto on tuntunut hänestä ihanalta.

– Lapset ovat olleet innoissaan uudesta aikuisesta, joka leikittää ja jolta saa huomiota, Kuivalainen kertoo.

Hän suosittelee lämpimästi perhekummiksi ryhtymistä, mikäli oma elämäntilanne sen sallii. Kummilta ei vaadita mitään erityistaitoja – normaalit ihmissuhdetaidot riittävät.

– Omat lapseni ovat jo isoja koululaisia, joten he eivät tarvitse niin paljon vanhempien läsnäoloa. Minulla itselläni on aina ollut hyvä tukiverkosto. Se auttoi jaksamisessa ja parisuhteen vaalimisessa, kun lapset olivat pieniä. Haluan nyt antaa muille vastaavaa tukea.

Kuivalainen itse kokee saavansa tällaisesta vapaaehtoistyöstä hyvää mieltä ja tarpeellisuuden tunnetta.

– Jos on tarve tehdä jotain hyvää, perhekummius on helppo tapa. Tämä ei vie paljoa omaa aikaa, ja it-

se voi vaikuttaa vaikkapa siihen, miten läheltä haluaa kummiperheen.

Myös kummiperhe voi esittää toiveita. Esimerkiksi minun perheeni äiti oli toivonut tueksi vähän vanhempaa naista.

”

Lapset ovat olleet innoissaan uudesta aikuisesta, joka leikittää ja jolta saa huomiota.

PERHEKUMMI LAURA KUIVALAINEN

Kuivalaisen mukaan perhekummi saa tarvittaessa tukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton ammattilaisilta. Jos perheessä ilmenee jotain isompaa tuen tarvetta, kummi voi ottaa yhteyttä hänelle nimettyyn yhteyshenkilöön.

Vapaaehtoisten perhekummien koulutus aloitettiin vuonna

2010, koska kuntien resurssit eivät riittäneet lapsiperheiden tukemiseen. Espoossa ja Kauniaisissa perhekummitoimintaa ohjaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan piirin perhetoiminnan koordinaattori Laura Männistö.

– Tämä on erittäin matalan kynnyksen toimintaa. Perhekummi tarjoaa tukea ja hengähdystauon arjessa esimerkiksi jos vanhemmat potevat uupumusta tai yksinäisyyttä tukiverkostojen puuttuessa. Kummi voi toimia keskusteluseurana, touhuta lasten kanssa, auttaa asioilla käymisessä ja ohjata vanhempia perhekerhoihin ja -kahviloihin, Männistö sanoo.

PERHEKUMMIPALVELUUN saa yhteyden esimerkiksi neuvolan, päiväkodin, koulun, sosiaalitoimen, seurakunnan tai MLL:n nettisivujen kautta. Vanhemmat voivat määritellä itse avuntarpeensa. Perhekummi voi toimia myös varamummina, jos isovanhemmat eivät asu lähellä tai eivät ole enää elossa.

Viime vuonna perhekummin sai pääkaupunkiseudulla noin 250 perhettä, mutta Männistön mukaan

kymmenet perheet odottavat edelleen omaa perhekummia.

– Uusista vapaaehtoisista on huutava pula, sillä osa kummeista on tauolla tai lopettaa toiminnan esimerkiksi oman elämäntilanteen muuttumisen takia.

Perhekummiksi tai varamummiksi voivat ryhtyä kaikenikäiset aikuiset, jotka kokevat elämäntilanteensa sellaiseksi, että pystyvät sitoutumaan tehtävään noin kaksi kertaa kuukaudessa vuoden ajaksi. Tärkeintä on auttamishalu, joten esimerkiksi kummin ammatti- tai koulutustaustalla ei ole merkitystä.

MLL:n mukaan lapsiperheiden yksinäisyys on lisääntynyt Suomessa: isovanhemmat ja muut sukulaiset saattavat asua kaukana eikä perheillä ole riittäviä tukiverkostoja.

Perhekummitoiminnan avulla tuetaan perheitä ajoissa ja ehkäistään ongelmien kasautumista.

Perhekummina toimiminen edellyttää MLL:n maksuttoman tukihenkilökoulutuksen suorittamista. Kummeja koulutetaan seuraavaksi kahdessa eri jaksossa elo-syyskuussa. ■ Lisätiedot: uudenmaanpiiri.mll.fi

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen!

Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattaminen ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.fi/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.fi

Mikä on Ilostu Oy? Ilostu Oy on iloinen ja innovatiivinen yritys, joka mahdollistaa seniorille omannäköisen arjen ja unelmien toteuttamisen. Palvelumme lisäävät elämäniloa, tuovat arkeen säännöllisyyttä ja turvaa sekä tukevat kotona itsenäisesti asumista!

Tuotamme palveluja Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla.

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

9

Riparityön­ tekijät kertovat, mitä ihailevat nuorissa Pappi, kokki, kesäteologi, ulkotyöntekijä ja nuorisotyönohjaaja kertovat, kuinka he tekevät riparista ikimuistoisen kokemuksen riparilaisille.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT SAKU SOUKKA

Heikki Hietanen, pappi ja ripariohjaaja ”KOEN OLEVANI etuoikeutettu, kun saan olla mukana ripareilla. Ohjaajana olo on jokapaikanhöylä-hommaa. Pidän esimerkiksi oppitunteja, luotsaan isosia ja olen yhteydessä koteihin.

Nuoret saavat suunnitella ja toteuttaa riparia todella paljon itse. Pyrimme ottamaan huomioon nuorten toiveita sekä ennen leiriä että leirin aikana. He pääsevät esimerkiksi vaikuttamaan teemoihin, joita leirin aikana käsitellään.

Tämän ryhmän opetuksessa ovat korostuneet pohdiskelevat aiheet.

He ovat halunneet mennä syvään päätyyn ja keskustella oikeasta ja väärästä sekä elämän tarkoituksesta ja kuolemasta.

Nuoret ovat hyvin pohtivaisia ja heillä liikkuu päässä paljon. Nuoret osaavat kysyä ja kyseenalaistaa, eivätkä päästä helpolla. Tämä on jokaisen opettajan unelma.

Nuorten elämäntavat ovat muuttuneet vuosien varrella. Moni asia

Pappi Heikki Hietasen mukaan nuoret osaavat ja uskaltavat kyseenalaistaa rippikouluopetusta, eivätkä päästä ohjaajia helpolla.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

on mennyt hyvään suuntaan. Esimerkiksi tupakoinnista käytiin aiemmin paljon enemmän vääntöä.

Jatkuva puhelin kädessä -maailma hajottaa nuorten huomiota moneen paikkaan. Minusta se ei ole enää kauhistelun paikka. Nuoret ovat tottuneet elämään monessa paikassa samaan aikaan.

Nuorten seura pitää hyvällä tavalla nöyränä. Jos nuorille puhuu älyttömyyksiä, on−off-näppäin menee nopeasti off-tilaan. Siinä sitä sitten huomaa, että okei, setä meni taas pöpelikköön.

Ihailen nuorissa todella paljon heidän rohkeuttaan. Jos minut heitettäisiin tuntemattomien keskelle outoon paikkaan, en tiedä, olisiko itsellä samaa taitoa kohdata uusia ihmisiä ja tilanteita sekä kanttia toisinaan kyseenalaistaa vanhempien ihmisten sanomisia.

Tältä Hvittorpin ripariviikolta on erityisesti jäänyt mieleen yleinen olemisen helppous ja se, miten asiat ovat sujuneet kivasti startista lähtien.”

Hanna Jauhiainen, kokki ”SUUNNITTELEN JA VALMISTAN yhdessä toisen kokkimme, Kerstin Österlundin, kanssa riparilaisille viisi ateriaa päivässä: aamupalan, lounaan, välipalan, illallisen ja iltapalan. Tällä viikolla rippikoululeirejä on ollut käynnissä kaksi, joten ateriamäärä pitää kertoa kahdella.

Ripareiden vaihtopäivinä neljän leirin nuoret saattavat olla syömässä samaan aikaan.

Jotta valmistamamme ruoka maistuisi nuorille, käymme alkuvuodesta läpi edellisvuoden riparilaisilta saamaamme palautetta. Sen perusteella suunnittelemme rippikoululeireille ruoat, joita testataan hiihtoloma- ja pääsiäisleireillä.

Erityisruokavaliot ovat yleistyneet hurjasti: allergioita on paljon ja vegaaniruokavalio on koko ajan suositumpaa. Se on jopa ajanut kasvisruokailun ohitse. Ruoka on nykyään huomattavasti hienompaa ja

monipuolisempaa kuin oman riparini aikana. Silloin ei ollut jälkiruoaksi jätskiä ja pullaa. Suosituimmat ruokalajit ovat kebab-pannu ja tortillat.

Työhöni kuuluvat myös kuorman purkaminen ja keittiön ja ruokalan siivous. Toisinaan leiriläiset tulevat hakemaan vesileikkeihin ämpärei-

”

Nuoret tuovat meille tuulahduksen siitä, mitä maailmalla liikkuu.

HANNA JAUHIAINEN

tä tai laastareita ja kylmäpussin. Jos olen iltavuorossa, tehtäviini kuuluu myös saunan lämmittäminen sekä esimerkiksi lettutarpeiden valmistaminen riparilaisille.

Nykynuoret ovat ihania, eläväisiä ja ulospäinsuuntautuneita. On myös kiva huomata, että pojat ja tytöt ovat kavereita keskenään. Tällä riparilla on ollut kiellettyä käyttää kännykkää ruokailun aikana. Ruokasalista kantautuukin keittiöön puheensorina ja naurua.

– Meidän tehtävämme on tehdä hyvää ruokaa, jutella ja toivottaa hyvät huomenet, sanovat kokit Kerstin Österlund (vas.) ja Hanna Jauhiainen. He työskentelevät Hvittorpissa, joka on Espoon seurakuntien kurssikeskus Kirkkonummella.

Laura Oikarisen mielestä kesäteologin homma on paras kesätyö ikinä.

Jotkut tulevat viimeisenä päivänä kiittämään hyvästä ruuasta ja juttelemaan. Nuoret tuovat meille tuulahduksen siitä, mitä maailmalla liikkuu.”

Laura Oikarinen, kesäteologi ja ripariohjaaja ”PÄÄTYÖNI RIPARILLA on opettaminen. Eilen käsittelimme koko päivän Jeesuksen elämää ja kuolemaa. Nuoret heittivät niin hankalia kysymyksiä, että jouduin käyttämään koko teologista osaamistani.

Se oli elämäni parasta keskustelua rippikoulun yhteydessä.

Tänään on tiedossa opetusta ihmissuhteista ja ystävyydestä.

Käymme läpi parisuhteen palikoita, joita ovat luottamus ja kommunikaatio. Käsittelemme myös parisuhteeseen sitoutumista kristillisestä näkökulmasta.

Tämä on todella fiksu ja heittäytyvä ryhmä. Nuoret lähtevät kaikkeen mukaan ihan satasella, oli kyse sitten opetuksesta tai isosten järjestämistä iltaleikeistä.

Isosilla on ollut massiivinen rooli siinä, miten nuoret uskaltavat heittäytyä. Täällä on turvallinen ilmapiiri, ja nuoret uskaltavat kysyä ja haastaa sekä isosia että ohjaajia.

Olen ollut riparilla mukana isosena, leiriohjaajana ja nyt kesä-

Rippikoulutyön asiantuntija Pentti Airaksinen on ollut mukana ainakin 50 rippikoululeirillä.

teologina. Tämä on ihan eittämättä paras kesätyö, joka minulla on koskaan ollut. Voisin hyvin tehdä samaa jatkossakin, mutta valmistun ensi vuonna maisteriksi, enkä todennäköisesti enää jatka ripareilla.

Rippikoululeireillä on aina oma ihana kuplansa, jota ei löydy muualta. Eilen olimme uimassa ja eräs tyttöporukka lausui Isä meidän -rukouksen keskellä järveä.

Täällä saa kokea sellaista elämäniloa, jota nuoret eivät välttämättä aina pääse kokemaan arkielämässä.”

Pentti Airaksinen, rippikouluasiantuntija ja nuorisotyönohjaaja ”TATSI NUORTEN IHMISTEN maailmaan pysyy yllä, kun on silloin tällöin mukana rippikoululeirillä.

Näin vanha ei olisi näin nuori, jos ei olisi tekemisissä nuorten ihmisten kanssa.

Työ Hvittorpin rippikoulun eteen alkoi jo kuukausia sitten.

Työskentelen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rippikouluasiantuntijana. Tehtäväni on suunnitella, millaisia ripareita järjestämme minäkin vuonna ja missä. Suurin osa nuorista osallistuu edelleen kesän rippikoululeirille. Myös erityisriparit, kuten laskettelu-, vaellustai seikkailuripari, ovat suosittuja.

Työhöni kuuluu ohjaajien etsiminen ja palkkaaminen. Olen myös itse ohjaajana kolmella rippikoululeirillä vuodessa. Tämä Hvittorpin ripari on viimeinen leirini tänä vuonna.

Tämän ryhmän riparilaisten vahvuus on se, että he suhtautuvat kunnioittavasti toisten tekemiseen.

Kun isoset esittävät iltaohjelmaa tai pitävät hartautta, he eivät häiritse. Vaikka oma show olisi kivaa, he kunnioittavat toisten työtä.

Nuorten kanssa oleminen haastaa yhtä paljon kuin se antaa. Sukupuolikysymys on yksi tällä hetkellä pinnalla olevista asioista. Itse teen töitä, että pääsen eroon tytöttelystä ja pojittelusta ja opettelen sanomaan sanon ’tyypit’ tai ’hemmot’.

Toivon kovasti, että näistä asioista ei syntyisi konflikteja leireillä.

Nuoret tajuavat äkkiä aitouden, falskius ei toimi heidän kanssaan.

En tiedä, osaanko itse olla joka käänteessä aivan aito, mutta paikkaan sen mahdollista puutetta ammattitaidolla.

Minulle on kertynyt takataskuun vähintään viisikymmentä rippikoululeiriä. Toisinaan vastaan tulee vielä yllätyksiä, mutta ei enää sellaisia ’oho, katos’ -hetkiä.” ■

Vanhaa musiikkia tässä ajassa

7.-17.8.2022 Makupaloja ohjelmasta:

Isä ja poika Bach

Tuttuja ja rakastettuja barokin helmiä sekä Suomen ensiesityksiä Il G

pe 12.8. klo 19 & 20.30 | Tikkurilan kirkko

ard

elli

no

Aapo Häkkinen, piano Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu Nicholas Mulroy, tenori BRQ Ensemble

_____

Il Gardellino: Barokin parhaat la 13.8. klo 19.00 | Pyhän Laurin kirkko

Bach – Vivaldi – Marcello – Händel – Fasch

_____

Il Gardellino: Israelin vapautus su 14.8. klo 19.30 | Johanneksenkirkko

Telemann – Rolle (SUOMEN ENSIESITYS ! )

_____

Phantasm: Bachin musiikkia

ke 17.8. klo 18.00 | Tikkurilan kirkko

_____

Ohjelma ja liput brq.fi

Viihdy myös lyhytaikaisesti Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti arkea helpottavien palveluiden äärellä. Meillä voit asua myös tilapäisesti valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Saga Käpylinna 108 €/vrk/hlö tai Saga Villa Kari 103 €/vrk/hlö

Hinta sisältää muun muassa lounaan, säännöllisen siivouksen, turvapuhelimen, palvelupäivystyksen, harrastustoiminnan sekä yhteisten tilojen käytön.

Lue lisää sagacare.fi/helsinki Tervetuloa ihastumaan!

maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari | Mäntytie 8 | 00270 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

11

Tarot-korteilla pelattiin alun perin tavallista seurapeliä.

Nykyisin enemmistö korttien käyttäjistä pitää niitä itsetuntemuksen lisäämisen ja mietiskelyn apuvälineinä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS NISSEN

H

enri Järvinen istahtaa Helsingin seurakuntien virastotalossa kokoushuoneen pöydän ääreen ja kaivaa papintakin taskusta tarotkortit.

Tarot tuntuu nyt olevan kaikkialla – ja erityisesti se tuntuu olevan sosiaalisessa mediassa ja nuorten naisten juttu. Instagramissa monet kuvat näyttävät siltä, että niiden sommitteleminenkin on ollut oma rituaalinsa.

On kristalleja, kukkia, sulkia ja kynttilöitä ja harkittu värimaailma. Yhtä lailla suosittuja näyttävät olevan noituus ja astrologia. Monilla sometileillä nämä myös tuntuvat elävän sovussa rinnakkain.

Henri Järvinen työskentelee Helsingin seurakunnissa hengellisen ohjauksen ja nuorten aikuisten pappina. Uushenkisissä piireissä, joihin hän työssään on tutustunut, tarot ei ole vain tämän hetken muoti-ilmiö vaan yksi vakiintuneista työkaluista. Sieltä löytyi myös kokeneita opastajia, kun Järvinen itse alkoi perehtyä tarotiin kolmisen vuotta sitten.

Opettelemista riittää Järvisen mukaan edelleen.

Erilaisia korttipakkoja on lukemattomia, samoin mahdollisia tapoja käyttää niitä. Haastetta on jo siinäkin, että yhdessä pakassa on 78 korttia eikä niille ole yhtä, sanakirjamaisen tarkkaa tulkintaa.

Ihan aluksi Järvinen haluaa tehdä selväksi, että hänelle tarotissa ei ole kyse ennustamisesta. Alun perinkään renessanssiajan Pohjois-Italiassa syntyneitä kortteja ei käytetty ennustamiseen vaan ajanvietteenä nykyisten pelikorttien tapaan. Vasta 1700-luvulla tarot otettiin okkultistiseen käyttöön.

Nykyisinkin on selvänäkijöitä, jotka väittävät korttien avulla näkevänsä tulevaisuuteen. Järvinen arvioi, että valtavirta nykyisistä tarotin käyttäjistä kuitenkin ajattelee kortteja itsetuntemuksen välineenä. Niin hän tekee itsekin.

– Siinä kyllä katsotaan tulevaa, mutta nykyhetkessä. Korttien katsominen on ikään kuin meditatiivinen harjoitus. Kyse ei ole siitä, että näkisit, mitä tulevaisuudessa on, vaan näet itsesi senhetkisessä tilanteessasi katsomassa eteenpäin. Sen jälkeen teet valintoja ja rakennat itse tulevaisuuttasi.

– Kyse on siis samantapaisesta työskentelystä kuin vaikkapa hengellisessä ohjauksessa tai terapiassa. Tässä vain välineenä ovat kortit ja niihin liittyvä traditiohistoria. Kortit ovat samanaikaisesti kuin peili ja kiikari.

Tarot-pakassa on 22 valttikorttia eli niin sanottua suurten salaisuuksien korttia. Ne voi nähdä vaikkapa vaiheittain etenevänä kuvakertomuksena ihmisen tiestä itsetuntemukseen ja eheytymiseen. Lisäksi pakassa on 56 pienten salaisuuksien korttia eli hovi- ja numerokorttia, jotka jakaantuvat neljään maahan: sauvoihin, maljoihin, miekkoihin ja lantteihin. Hovikortteihin on kuvattu kuningas, kuningatar, ritari ja lähetti, numerokortit taas kuvaavat erilaisia arkielämän ja ihmissuhteiden tilanteita.

– Korteissa on paljon tasoja, symboliikkaa ja traditiota. Jokainen valitsee, mitä elementtejä hän sieltä katselee. Jos ihmisen mieli olisi hirveän helppo, meillehän riittäisi joku yksinkertainen menetelmä, jonka avulla voisimme elää onnellista elämää. Mutta mieli on monitasoinen emmekä pysty tarkastelemaan itseämme selkeästi. Siksi tällainen monimuotoinen väline on kiinnostava, Henri Järvinen sanoo.

– Tarotissa kiinnostavuutta tuo myös tietty sattumanvaraisuus. Kun on 78 korttia ja monta erilaista tapaa jakaa kortit pöydille, se tuottaa lukemattoman määrän erilaisia prosesseja, erilaisia polkuja, joiden avulla voi tarkastella asioita.

KORTTEJA SEKOITTAESSAAN Järvinen kysyy, onko minulla jotakin tiettyä kysymystä, jota haluai-

sin nyt pohtia. Kun en sellaista keksi, sovimme, että keskitymme siihen, millainen tilanne minulla elämässäni tällä hetkellä on. Sitä varten nostan pakasta kolme korttia.

Ensimmäisen kortin pitäisi kuvata sitä, mikä antaa minulle energiaa ja minkä voimalla toimin.

Kortti on sauvojen viitonen, mutta ylösalaisin.

Se on konfliktien, haasteiden ja draamojen kortti – kun kortti on käänteinen niin kuin nyt, se kertoo, että ne ovat piilossa tai tukahdutettu.

Seuraava kortti puolestaan kertoo, mihin tarvitsisin armoa tai jotakin hyvää. Kortti, maljojen lähetti, on taas ylösalaisin.

– Maljojen lähetti on haaveilun, leikkimielisyyden, avoimuuden, tämmöisen vähän irrottelevan puolen kuva. Mutta sen kääntöpuolena on lapsellisuus, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi tunteenpurkauksia tai sitä, että tunteet saa liikaa valtaa, Järvinen kuvailee.

– On siis joku piilossa oleva asia, joka nostaa energiaa elämässäsi ja voi olla jollakin tavalla ikävä. Tarvitset armoa siihen, että se piilossa oleva asia ei purskahtaisi ulos sopimattomasti.

Kolmas kortti, joka kertoo, mihin minun täytyisi nyt kiinnittää huomiota, on maljojen ässä.

Se on uusien ihmissuhteiden, rakkauden ja luovuuden kortti.

– Rakkaus ja luovuus ovat keskeisiä elämän hyvyyden elementtejä, ja niihin sinun pitäisi nyt keskittyä, Järvinen sanoo.

– Kuulostaako mikään tässä tutulta? Kortit voivat tuoda näkyviin olemassa olevia asioita, joita me emme välttämättä muuten itse tunnistaisi.

Jos tunnistit tästä jotain asioita, seuraava kysymys on, mitä sinä teet niiden suhteen.

Jos Järvinen olisi väittänyt näkevänsä tulevaisuuteeni ja luvannut, että tiedossa on rakkautta ja luovuutta, hän olisi ryhtynyt ennustamaan – ja käyttämään valtaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

13

– Mutta tämä on sillä lailla turvallista ja myös kristillistä, että sinä itse määrittelet rajat ja minun tehtäväni on auttaa sinua ja matkakumppanina pohtia näitä kysymyksiä.

Tarkoitus on lisätä elämään armollisuutta, myötätuntoa ja laupeutta.

Järvinen lisää, että jos korttien avulla tunnistaa elämässä tilanteen, johon erityisesti tarvitsee rakkautta ja armoa, voi rukoilla. Ei se ole ristiriidassa tarot-korttien kanssa.

KIRKON VIRALLISEN USKON rinnalla on aina elänyt monimuotoinen kansanusko. Sellaiseen tarot-kortitkin Henri Järvisen mukaan kuuluvat.

Niiden nykyinen suosio kertoo hänen mukaansa siitä, että henkisyys tai hengellisyys ei ole kadonnut mihinkään. Sen sijaan vanhat kristilliset perinteet eivät enää välttämättä kanna ihmisten arjessa. Se näkyy Järvisen mukaan esimerkiksi siinä, että vain harvassa perheessä lapsille annetaan kristillistä kasvatusta.

– Ihmiset etsivät hengellisiä asioita, selityksiä ja merkityksiä oman elämänsä piirissä ja kehittävät perinteiden tilalle omia menetelmiä, Järvinen kuvailee.

Nykyajan uushenkisessä kulttuurissa on Järvisen mukaan monia sellaisia piirteitä, jotka puhuttelevat erityisesti nuoria naisia: kehollisuutta, feminiinisyyttä, luontoon liittyvää mystiikkaa, rituaaleja. Niistä valitaan ja sovelletaan sellaisia, joilla koetaan olevan merkitystä omalle hyvinvoinnille.

Yksi uushenkisyyden menestyksen syy on Järvisen mielestä joustavuus. Kirkko on kyllä hyvä järjestämään jumalanpalveluksia ja kohtaamaan ihmisiä, mutta ne toteutuvat eri aikaan, eri paikoissa ja usein eri ihmistenkin toimesta.

– Meidän pitäisi oppia yhdistämään ihmisten kohtaaminen ja hengellisyys. Olla läsnä ja kiinnostuneita heidän kysymyksistään – ei julistamassa ylhäältäpäin.

Tarot on Järvisen mielestä yksi mahdollisuus luoda sellaista yhteistä tilaa, jossa voi jakaa asioita, syventyä ja ihmetellä.

– Siihen on olemassa monia erilaisia tapoja, eikä minun mielestäni kirkossa pitäisi suhtautua niihin mitenkään halveksivasti. Pitäisi olla kiinnostunut siitä, mitä vaihtoehtoiset henkisyyden muodot antavat näille ihmisille. Kristillisyys ei ole koskaan toiminut maailmasta erillään, vaan se on aina vuorovaikutuksessa ympäröivän kulttuurin ja ihmisten kysymysten kanssa.

RYHTYVÄTKÖ PIAN muutkin papit kulkemaan tarot-pakka taskussaan? Järvinen kertoo tietävänsä monia kirkon työntekijöitä, jotka ovat aktiivisia harrastajia – mutta toistaiseksi piilossa. Hän itse ei näe estettä sille, että kortteja voisi käyttää vaikkapa yhtenä hengellisen ohjauksen työkaluna.

– Vähän kyllä pelkään sitä, että tulee sellaista Jeesus-tarot- tai gospel-tarot-meininkiä. Että pilataan hyvä juttu sillä, että tehdään siitä kirkon sisäpiirihommaa. Ei tarotia tarvitse muuttaa, jotta kristillisyyden hyvyys tulisi läsnäolevaksi siinä.

Jos tarotista tehdään sisäsiistiä, se menettää kiinnostavuutensa ja aitoutensa.

Jos joillakin kirkon ihmisillä onkin tarot-pakka yöpöydällään, toisilla puolestaan on vahva näkemys siitä, että korteilla ei pitäisi olla mitään tekemistä kirkossa. Järvinen huomauttaa, että alun perin kirkon piirissä suhtauduttiin myönteises-

ti tarotiin, ja korttien taustalla on vahva perinne, jossa on paljon kristillistä symboliikkaa. Se on helposti nähtävissä klassisissa korttipakoissa.

Myöhemmin niiden rinnalle on tullut toisenlaisia pakkoja, joista kristillinen symboliikka on karsittu pois tai korvattu jollakin muulla.

– Joku pahastuu joogasta, mutta jos samoja liikkeitä kutsutaan jumpaksi, se on ok. Näitäkin voisi nimittää vaikka armon korteiksi, jos tarotsana tuntuu pahalta, Järvinen ehdottaa.

Hänen mielestään on myöskään turha pelätä, että jumalanpalvelusten sijaan kirkossa pian kokoonnuttaisiin tarot-istuntoihin. Kirkon jumalanpalveluselämä ja ihmisten arkinen usko eivät ole toisilleen vastakkaisia tai toisensa poissulkevia.

”

Tarkoitus on lisätä elämään armollisuutta, myötätuntoa ja laupeutta.

LUTERILAINEN PAPPI HENRI JÄRVINEN

– En ajattele, että tarot voisi korvata evankeliumia. Vaikka tarot toimii kiinnostavana elämän ja myös hengellisyyden apuvälineenä, tarvitsemme Jumalan johdattavaa hyvyyttä ja rakkautta.

– TUNTUU, että jokainen sukupolvi vuorollaan löytää nämä samat jutut, sanoo uskontotieteilijä Tiina Mahlamäki Turun yliopistosta, kun häneltä kysyy tarot-korttien, astrologian ja noituuden kaltaisten ilmiöiden nykyisestä suosiosta.

Niitä sukupolvia riittää. Monien esoteeristen virtausten, jotka nykyisin ovat osa uushenkisyyden monimuotoista kenttää, historiaa voi jäljittää jo keskiajalle.

– Kristinuskon lisäksi myös astrologia, alkemia ja magia olivat keskiajalla välineitä, joilla pyrittiin ymmärtämään maailmaa ja näkymättömiä suhteita – eivätkä ne olleet silloisesta kristinuskosta irrallaan. Vasta tieteellisen vallankumouksen myötä niitä ruvettiin pitämään taikauskona, Mahlamäki kertoo.

Erilaiset esoteeriset virtaukset ja käytännöt ovat eläneet vuosisatoja kirkon opetuksen rinnalla ja välillä myös siihen lomittuen. Mahlamäki mainitsee esimerkkejä: Suomen reformaattorin Mikael Agricolan ajattelussa oli luonnonmystiikkaa ja pietismin edelläkävijä Johann Arndt sai vaikutteita alkemisti Paracelsukselta. Tärkeä oli myös luterilainen itseoppinut teosofi ja mystikko Jakob Böhme, jonka tekstejä luettiin Suomessakin.

1800-luvun loppu ja 1900-luvun alku olivat esoterian kukoistusaikaa. Silloin pidettiin yhteyttä henkimaailmaan spiritualismin avulla ja perustettiin monia keskeisiä kansainvälisiä järjestöjä, kuten Teosofinen seura ja Antroposofinen seura sekä rituaalimaaginen yhteisö Hermetic Order of the Golden Dawn.

Viimeksi mainittu liittyy läheisesti myös tarotkorttien historiaan, sillä maailman laajimmalle levinneen ja tunnetuimman tarot-pakan suunni-

tellut Arthur Edward Waite ja kuvittanut Pamela Colman Smith olivat sen jäseniä. Aikakauden ilmapiiriä ja vaikutteiden liikkumista kuvaa hyvin se, että monet esoteeristen liikkeiden aktiivit olivat kristittyjä. Waite oli katolilainen ja myös Colman Smith liittyi katoliseen kirkkoon pari vuotta kuvitustyönsä jälkeen.

RIDER-WAITE-SMITH-NIMELLÄ tunnettua korttipakkaa kannattaa pysähtyä hetkeksi selailemaan.

Sen suurten salaisuuksien kortit pohjaavat pitkälti varhaisiin, renessanssiaikana tehtyihin tarotkortteihin, jotka puolestaan olivat saaneet vaikutteita oman aikansa kuvataiteesta ja aatteista.

Kirkkotaidetta ja Raamatun kertomuksia tunteville korttien kuvastossa on paljon tuttua. On enkeleitä, paholainen, evankelistojen symbolit kotka, leijona, härkä ja enkeli, Aadam ja Eeva, taivasten valtakunnan avaimet. Torni-kortin romahtava rakennus tuo mieleen kertomuksen Baabelin tornista ja Tuomio-kortti kelpaisi kirkkoonkin muistuttamaan viimeisestä tuomiosta.

Korttien kuvamaailma ei kuitenkaan rajoitu vain kristilliseen symboliikkaan. Waite ja Colman Smith ovat ammentaneet esimerkiksi Egyptin ja antiikin Kreikan mytologiasta, juutalaisesta kabbalasta ja astrologiasta.

YKSI YRITYS sovittaa yhteen tarot-korttien maailma ja kristillinen perinne on kirja Meditations on the Tarot – A Journey into Christian Hermeticism.

Se koostuu 22:sta kirjeen muotoon kirjoitetusta hengellisestä harjoituksesta, jotka tarkastelevat tarot-pakan suurten salaisuuksien kortteja kristinuskon mysteerien kuvina.

Meditations on the Tarot julkaistiin 1980-luvulla tekijänsä kuoleman jälkeen ensin ranskaksi ja sitten englanninkielisenä käännöksenä. Kirjan kirjoittaja halusi pysytellä anonyyminä, mutta tiedetään, että hän oli virolais-venäläinen Valentin Tomberg, katolilaiseksi kääntynyt antroposofi. Hänen taustansa näkyy kirjassa perehtyneisyytenä erilaisiin okkultistisiin ja esoteerisiin virtauksiin ja niiden historiaan sekä idän uskontoihin. Mutta yhtä lailla hän tuntee Raamatun, kirkkoisät ja kristilliset mystikot.

Kirjeiden kuvitteellinen vastaanottaja, ”rakas tuntematon ystävä”, on joku, joka oletettavasti on kulkenut samankaltaista etsijän tietä kuin Tomberg itsekin, ja tälle Tomberg avaa kristinuskoa. Hän pyrkii osoittamaan, etteivät monet vaihtoehtoiset filosofian ja henkisyyden muodot ole kristinuskolle vastakkaisia tai sen kanssa kilpailevia, vaan ne lähestyvät omalla tavallaan perimmäistä totuutta, joka löytyy kristinuskosta.

Siinä missä monissa esoteerisissa liikkeissä on oppimestareita ja salaisuuksiin vihkiydytään asteittain, kristinuskossa on vain yksi Mestari ja pelastava tieto on kaikille ilmoitettu. Kristitty ei myöskään edisty uskossaan omin voimin, vaikka kuinka harjoittelisi ja syventyisi. ”Meidän tehtävämme on vain etsiä, kolkuttaa ja pyytää, mutta ratkaiseva teko tulee ylhäältä”, Tomberg kirjoittaa.

MUUTAMA VUOSIKYMMEN sitten uushenkisyys oli vielä vastakulttuuria, mutta nykyisin kyse on uskontotieteilijä Tiina Mahlamäen mielestä pikemminkin valtakulttuurista, johon törmää kaikkialla. Sen suosiota ovat siivittäneet Harry Potter ja muut populaarikultKIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

15

09_Kuvateksti

tuurin tuotteet, joissa henkiset ja yliluonnolliset asiat on tuotu helposti leviävään muotoon. Fantasiakirjallisuus ja -elokuvat sekä pelimaailma ovat Mahlamäen mukaan vaikuttaneet myös siihen, että nuoremmissa sukupolvissa uushenkisyys ei ole enää niin vahvasti naisten juttu kuin aiemmin. Siitä ovat kiinnostuneet myös nuoret miehet.

Mahlamäki toteaa, että nuoret aikuiset haluavat yhä enemmän päättää itse oman maailmankatsomuksensa. Kirkon tarjonnasta he voivat ottaa sellaista, minkä kokevat itselleen sopivaksi, mutta jäsenyyttä ja sitoutumista he eivät välttämättä halua.

– Lumon kaipuu ei ole kadonnut. Maailma on niin rationaalinen ja elämä niin epävarmaa, että henkisyydellä ja uskonnollisuudella on sijansa – sitä vain haetaan muualta kuin perinteisistä kirkoista. Rituaalit ovat siirtyneet kirkoista koteihin, lähelle arkea ja omaa ruumista.

– Ero vaikka luterilaisuuteen on se, että siinä missä kirkon oppeihin joko uskotaan tai ollaan uskomatta, uushenkisyydessä uskominen ei ole olennaista. Asioilla voi leikkiä ja eri juttuja voi ottaa käyttöön sellaisella tavalla kuin sillä hetkellä tarvitsee. Esimerkiksi erilaisissa kriiseissä ja valintatilanteissa tarot-korteista tai astrologiasta voi hakea osviittaa ja turvaa. Ne ovat myös itsensä etsimisen ja kehittämisen tapoja.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Mahlamäki lisää, että moni myös saattaa vierastaa kirkkoa organisaationa ja sen jäykkyyttä, vaikka heidän käsityksensä eivät muuten olisikaan kaukana kristinuskosta.

”

Lumon kaipuu ei ole kadonnut.

USKONTOTIETEILIJÄ TIINA MAHLAMÄKI

– Ihmisoikeudet ja eri ihmisryhmien tasa-arvoinen kohtelu ovat varsinkin nuorille sukupolville tärkeitä. Siksi monien heistä voi olla vaikeaa osallistua sellaisen yhteisön toimintaan, jossa riitely naisen asemasta ja tasa-arvoisesta avioliitosta on jatkunut vuosikymmeniä.

ASTROLOGIA, TAROT-KORTIT ja vaikkapa enkeliusko ovat Mahlamäen mukaan olleet sellaista henkisyyden harjoittamista, jota on pidetty hömppänä ja naisten puuhasteluna.

– Niitä ei ole otettu vakavasti. Päinvastoin: usein naiset, jotka harjoittavat vaihtoehtoista henkisyyttä ja ehkä tarjoavat siihen liittyviä palveluja, kuten erilaisia uskomushoitoja, on haluttu tehdä naurettaviksi. Jos janan toisessa ääripäässä on kirkkojen arvokas, kolmiyhteinen Jumala, niin sen toisessa ääripäässä voisivat olla yksisarvishoidot, Mahlamäki kuvailee.

Uskomushoidot, samoin kuin tarot ja astrologia, ovat osa kirjavaa hyvinvointibisnestä, mutta Mahlamäen mukaan kaikki uskonnollinen toiminta noudattaa nykyisin markkinoiden logiikkaa – myös kirkko. Se on reagoinut uushenkisyyden suosioon nostamalla esiin omaa elämyksellistä perinnettään, kuten retriittejä, pyhiinvaelluksia ja mystiikkaa, ja kehittänyt joogasta seurakuntasaleihin kelpaavan version.

Gospel-tarot ei siis kuulosta mitenkään mahdottomalta. ■

Lisää aiheesta: Tero Goldenhill: Tarot – Korttien viisaus. Like 2022.

Meditations on the Tarot – A Journey into Christian Hermeticism. Tarcher Penguin 2002.

Tarot – arjen mystiikkaa ja elämänviisautta ma 12.9., 19.9. ja 26.9. klo 17–20 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22b, Helsinki. Johdantokurssilla tutustutaan tarot-korttien sisältöihin ja pohditaan niiden liittymäpintoja kristilliseen mystiikkaan ja nykypäivän henkisen elämän kysymyksiin. Hinta 35 e. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.hiljainentila.fi

Palava popkanteletar Tämä on täyttä armoa, kun saa tehdä rakastamaansa työtä, sanoo kovien ponnistelujen kautta kantelemusiikin uudistajaksi noussut Ida Elina.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

O

li lokakuun toinen päivä vuonna 2009, kun Sibelius-Akatemiassa opiskellut Ida Elina matkusti vaihto-oppilaaksi Japaniin. Tuona samaisena päivänä 23 vuotta täyttänyt nuori nainen lähti matkaan, koska koki epäonnistuneensa pääinstrumenttinsa, kanteleen, opiskelussa. Hän seurasi kateellisena opiskelukaveriensa esiintymisiä ja ihmetteli, miksi sama ei onnistunut häneltä, jolla oli niin suuri into päästä lavalle.

– Rukoilin Jumalalta, että Japanissa tapahtuisi oman musiikillisen kehitykseni kannalta jotakin merkittävää. Jos näin ei kävisi, ryhtyisin lentoemännäksi, Ida Elina kertoo.

Vaikka opiskelu tunnin matkan päässä Sapporosta sijaitsevassa yliopistossa ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, tapahtui Ida Elinalle kuitenkin vuoden aikana jotain mullistavaa. Hän löysi yllättäen uuden suunnan soittamiseensa katselemalla netistä Youtube-videoita.

– Vietin illat tietokoneen ääressä. Kerran sitten törmäsin brittiläisen kitaristin Adam Raffertyn videoon, jossa hän soitti klassisella kitaralla Michael Jacksonin Billie Jeania. Se kuulosti uskomattoman hienolta, ja aloin matkia kanteleella hänen soittoaan. Kahden viikon kuluessa keksin videon avulla tavan soittaa kanteleella popmusiikkia. Aiemmin se oli tuntunut tosi vaikealta.

IDA ELINAN kanteleopinnot alkoivat melko myöhäisessä ikävaiheessa, 13-vuotiaana. Ne saivat alkunsa, kun hänen setänsä osti huutokaupasta 30-kielisen kanteleen ja kysyi, kiinnostaisiko sen soittaminen Ida Elinan pikkusiskoa. Tätä kiinnosti, ja pianoa pitkään soittanut Ida Elina ilmoitti myös hieman piloillaan, että hänkin haluaa kokeilla.

Tytöt aloittivat yhdessä kanteleopinnot, ja pian Ida Elina innostui soittimesta niin, että halusi jatkaa pidemmälle.

– Kantele kiehtoi, koska se poikkesi niin paljon muista soittimista. Huomasin, että se oli paljon muuta kuin mielikuvissani ollut lapsellinen viisikielinen muskarisoitin. Halusin myös itselleni pianon lisäksi jonkin toisen soittimen.

Ida Elinan lapsuudenperheessä Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa arvostettiin musiikkia. Vanhemmat eivät itse soittaneet mitään instrumenttia, mutta he kannustivat neljää lastaan harrastamaan soittamista. Ida Elinan sisarukset osaavatkin soittaa vähintään kahta instrumenttia.

– Varsinaiseksi perheorkesteriksi meistä ei ollut, koska kaikilla oli niin vahvat näkemykset mu-

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

siikin soittamisesta. Nykyisin kuitenkin musisoimme yhdessä perhejuhlissa.

Vanhemmat olivat helluntailaisia, ja koko perhe kävi kirkon tilaisuuksissa. Niinpä Ida Elinan ensimmäiset esiintymiset kanteleella tapahtuivat seurakunnan tapahtumissa, usein hautajaisissa.

YLÄASTEELLA NUORELLE muusikonalulle kirkastui, että hän haluaa lukion jälkeen opiskelemaan kanteleensoittoa Sibelius-Akatemiaan. Kävi kuitenkin niin, etteivät hänen taitonsa hakuvaiheessa riittäneet solistiselle linjalle. Sen sijaan hän pääsi musiikkikasvatuksen linjalle.

– Olin todella pettynyt. Se hyvä puoli musiikkikasvatuksessa silti oli, että siinä käsiteltiin laajasti popmusiikkia ja opeteltiin sen soittamista eri instrumenteilla. Se oli jälkikäteen ajatellen älyttömän hyvä juttu.

Kolmantena opiskeluvuonna Ida Elina tajusi, ettei hänestä tule klassisen kantelemusiikin taitajaa. Syynä oli se, ettei hän jaksanut harjoitella tarpeeksi kaikkia siinä vaadittavia pikkutarkkoja teknisiä hienouksia.

”

Rukoilin Jumalalta, että Japanissa tapahtuisi oman musiikillisen kehitykseni kannalta jotakin merkittävää.

Jos näin ei kävisi, ryhtyisin lentoemännäksi.

– Olin lopen kyllästynyt koko soittimeen. Halusin soittaa popmusiikkia jollain muulla instrumentilla, koska suuri unelmani oli esiintyä. Olin isossa kriisissä, ja katkeroiduin musiikille ja samalla Jumalalle.

Siinä vaiheessa tuli kuvioihin opiskelu Japanissa, mistä seurasi uusi alku kanteleen parissa. Ida Elina palasi innoissaan takaisin Suomeen, mutta samalla häntä hirvitti se, miten hänen uudenlainen soittotyylinsä otetaan vastaan.

Ida Elina osallistui melko pian Kanteleliiton järjestämään ensimmäiseen kansainväliseen kantelekilpailuun, jossa hän voitti muun musiikin ammattilaissarjan ja sai paljon kehuja soitostaan.

Keikkatarjouksia ei kuitenkaan alkanut kuulua, joten muusikko otti yhteyttä Helsingin keskustassa toimineeseen Bulevardin Kahvisalonkiin ja tarjoutui esiintymään siellä ilmaiseksi. Hän keikkaili myös ympäri Suomea eri kirkkokuntien kirkoissa.

– Ne olivat hyvää esiintymisharjoitusta, erityisesti yleisölle juttelemisessa, jossa olin järkyttävän huono. Otin silloin käyttööni taiteilijanimen

Ida Elina. Aloin myös tehdä yhteistyötä popmusiikin soittamiseen sopivan kanteleen kehittämiseksi soitinrakentaja Pekka Lovikan kanssa.

KANTELETAITEILIJAA AUTTOIVAT kivisellä alkutaipaleella jaksamaan paitsi usko Jumalaan myös hänen tuleva aviomiehensä, Olavi Kujanen.

– Meillä oli samaa uskonhenkeä, mutta pidimme pitkään toisiamme aikamoisen ärsyttävinä tyyppeinä. Kun sitten aloimme seurustella, Olavi kannusti minua rukoilemaan ja jatkamaan tällä tiellä, Ida Elina kertoo.

– Enpä olisi arvannut, että jonain päivänä sitkeä yrittäminen palkitaan. Tämä on täyttä armoa, kun saa tehdä rakastamaansa työtä.

Kun Ida Elina alkoi saada nimeä, häntä pyydettiin esiintymään musiikkifestivaaleille ja mitä erilaisimpiin tapahtumiin. Nykyään esiintymisiä on ympäri maailmaa, esimerkiksi elokuussa Etelä-Koreassa. Moni saattoi kuulla Ida Elinan soittoa vuonna 2019 televisioiduilla presidentin itsenäisyyspäivän juhlien jatkoilla ja vuonna 2021 itsenäisyyspäivän juhlissa.

– Perhe on minulle erittäin tärkeä, ja välillä mieheni ja kaksi pientä tytärtämme, Elle ja Charlotte, ovat mukana pidemmillä ulkomaankiertueilla.

Ida Elina on alkanut kutsua itseään popkantelettareksi. Tuon nimityksen heitti jollain keikalla joku yleisöstä.

Elokuussa alkaa Ida Elinan 10-vuotisjuhlakiertue, jossa kuullaan läpileikkaus hänen musiikistaan. Hän esiintyy syksyn aikana muun muassa Sellosalissa Espoossa ja Savoy-teatterissa Helsingissä. Mukana on edelleen monia kirkkoesiintymisiä. Elokuun lopussa ilmestyy myös Ida Elinan uusi levy, Capital Letters.

KORONA-AIKA VAIKUTTI hurjalla tavalla myös Ida Elinan työhön: keikkakalenteri tyhjeni hetkessä maaliskuussa 2020.

– Tuolloin kyseenalaistin työtäni varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Koko ala tuntui kuolevan, ja mietin, olenko käyttänyt kymmenen vuotta turhuuteen. Suorastaan inhosin itseäni ja muita muusikoita.

Vaikka aika oli lannistavaa, Ida Elinasta oli silti hyvä käydä syvissä vesissä. Se antoi ymmärryksen siitä, mikä on oikeasti tärkeää elämässä.

Yllättävää kyllä Ida Elina ei ole ajatellut olevansa kantelemusiikin suuri uudistaja. Hän on vain kokenut tuntevansa paloa popmusiikin esittämiseen kanteleella. Hän kuitenkin havahtui, kun hänen sisarensa kysyi, että tajuatko tehneesi historiaa.

– On tietysti hienoa, kun on voinut tehdä tällaisen kulttuuriteon. Kantelemusiikki on ollut hiipumassa monta kertaa vuosikymmenten aikana, mutta 1900-luvun alussa se oli taas nosteessa ja 1980-luvulla kanteleesta tuli suosittu koulusoitin.

Ida Elina on kiertänyt kouluissa esiintymässä ja kertomassa soittimesta. Paljolti tämän ansiosta nuoret ovat alkaneet kiinnostua soittimesta, ja heitä näkee myös keikoilla. ■

Kuka?

Kanteletaiteilija Ida Elina, 35, oikealta nimeltään Päivi Ida Elina Kujanen, asuu Espoossa. Hän otti kymmenen vuotta sitten taiteilijanimekseen Ida Elinan. Hän on uudistanut kantelemusiikkia soittamalla kansallissoittimella omia ja muiden säveltämiä popkappaleita.

Mitä?

Elokuussa alkaa Ida Elinan 10-vuotisjuhlakiertue, jossa kuullaan läpileikkaus hänen esittämästään musiikista. Elokuun lopussa häneltä ilmestyy uusi levy, Capital Letters.

Viime keväänä julkaistiin Readme.fi:n kustantamana omaelämäkerta Ida Elina, popkanteletar.

Motto

Ole rohkea.

S

amuel Salovuori seisoi Töölössä sijaitsevan lääkärikeskuksen edessä ja yritti ymmärtää, mitä hänelle oli tapahtumassa. Hetkeä aikaisemmin lääkäri oli kertonut, että Salovuori sairasti masennusta.

Salovuoren kädessä oli nippu papereita, jotka olivat täynnä lääketieteellisiä lyhenteitä ja syykoodeja. Hän ei uskonut, että diagnoosi osui oikeaan.

– Tulin keskiluokkaisesta perheestä, olin aina pärjännyt hyvin koulussa ja luonteeni oli sosiaalinen. Siihen kuvaan ei masennus mielestäni mahtunut. Oli pitkä prosessi kohdata ja hyväksyä se, että voin huonosti.

Hämmentyneestä hetkestä Töölönlahden rannalla on nyt kymmenen vuotta. Siitä alkoi pitkä matka, jonka pohjalta syntyi keväällä ilmestynyt kirja Merkityksellisyyden voima – kirja masennuksesta toipuvalle (Kirjapaja).

Nyt Salovuori toteaa, että masennus ei useimmiten näy ulospäin, eikä masennuksesta kärsivä tavallisesti erotu muista katukuvassa, työpaikalla tai kuntosalilla.

Masennusta sairastaa 7,4 prosenttia kaikista suomalaisista ja 9,6 prosenttia yli 30-vuotiaista. OECD:n arvion mukaan pitkäaikaista masennusta sairastavista suomalaisista puolet on työelämässä.

Salovuori ei halua kertoa toipumisen supersankaritarinaa. Kirjassaan hän jakaa myös turhautumisen tunteita, joita koki oman toipumisensa alkuvaiheissa.

– Sairastuttuani masennukseen ajattelin, että toipuminen tarkoittaa vain oireiden katoamista.

Vastaus ei kuitenkaan ollut siinä suunnassa. Olen mennyt toipumisessani pitkää ja hidasta tietä, mutta se on ollut minun kohdallani toimiva tapa.

ENSIMMÄINEN MASENNUKSESTA kielivä oire oli voimakas ahdistus, jolle ei ollut selitystä. Samuel Salovuori kärsi myös unettomuudesta ja koki elämänsä ilottomaksi.

– Minun oli vaikea saada tunnetason yhteyttä toisiin ihmisiin. Kokemus etäällä olemisesta ei väistynyt, vaikka toinen ihminen oli avoin ja halusi kuunnella minua. Kestin unettomuuden, mutta kokemus yhteyden puuttumisesta tuntui kaikkein vaikeimmalta, Salovuori kertoo.

Salovuori oli aloittanut yliopistossa historian opinnot, ja asiat olivat päällisin puolin kohdallaan, mutta jotakin tuntui puuttuvan. Oman elämän ajatteleminen herätti mielikuvan, jossa hän seisoi autiolla hiekkarannalla auringon laskiessa.

Elämä oli edessä, mutta tuntui kuin kaikki olisi loppumassa.

– Tunne-elämäni oli minulle mysteeri, ja minulla oli vain pintapuolinen käsitys siitä, millainen ihminen olen. En tiennyt, mitkä asiat olivat minulle merkityksellisiä.

Toipuminen alkoi konkreettisista päätöksistä.

Mielenterveyttä ymmärtävien läheisten neuvosta Salovuori aloitti psykoterapian. Hän piti myös taukoa historian opinnoista ja valmistautui filosofian pääsykokeisiin. Aikaisempi opiskelualan valinta oli tapahtunut kavereiden vanavedessä.

– Kun sain hyväksymiskirjeen filosofian opiskelijaksi, koin ensimmäisen kerran, että nyt edessäni avautuu jotakin omaa, minulle tarkoitettua. Se antoi voimaa ja toivoa, ja pitkään vaivannut unettomuus alkoi hellittää.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Elämän tärkein kysymys Sairastuttuaan nuoruudessaan masennukseen Samuel Salovuori huomasi, etteivät edes suuret filosofit vastaa elämän merkitystä koskevaan kysymykseen hänen puolestaan. Toipuminen on ollut matka, joka alkoi tutustumisella omiin tunteisiin.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JANI LAUKKANEN

män merkityksellisyydestä vahvistuu ja elämään löytyy syvempiä arvoja.

Merkityksellisyyden kokemus on Salovuo­ ren mukaan yksinkertaisimmillaan sitä, että täs­ sä hetkessä on jotakin, mikä kutsuu toimimaan.

Kokemus on yhteydessä siihen, että ihminen ko­ kee oman olemassaolonsa hyvänä asiana. Kysy­ mys elämän merkityksestä viittaa myös johonkin itseä suurempaan.

Salovuoren mukaan merkityksellisten asioi­ den löytäminen voi auttaa omien kätkettyjen voi­ mavarojen tunnistamisessa. Vastaavasti itseään kuuntelemalla voi huomata voimavaroja kulutta­ via asioita.

Salovuori muistuttaa kuitenkin, että masen­ nus on monisyinen sairaus, joka ei selity vain yh­ dellä asialla.

– Merkityksellisyyden kokemus on iso asia, jo­ ta ei voi toipumisessa ohittaa. Sen menettäminen ei kuitenkaan ole ainoa syy masennukseen, eikä merkityksellisyyden lisääntyminen ole ainoa toi­ pumista selittävä asia.

MIELENTERVEYSTYÖSSÄ ON viime vuosikymme­ ninä alettu puhua posttraumaattisesta kasvusta.

Siinä elämänkriisi tai traumaattinen tapahtuma saa ihmisen muokkaamaan käsityksiään elämäs­ tä ja maailmasta niin, että merkityksellisyyden kokemus vahvistuu.

”

Masennuksesta toipumisen vuosina Sotungin luontoalueet tulivat Samuel Salovuorelle tutuiksi.

LUKION JÄLKEEN HERÄNNEET kysymykset elä­ män tarkoituksesta ja mielekkyydestä askarrutti­ vat Samuel Salovuorta. Hän etsi vastauksia filoso­ fiasta, erityisesti Søren Kierkegaardin, Martin Heideggerin ja muutaman muun eksistentiaali­ filosofin teksteistä.

– Joku muukin kuin minä oli huomannut, ettei elämän merkitys ole itsestään selvä asia, vaan ih­ misyyteen kuuluva suuri kysymys.

– Mutta nämä suuret filosofit sanoivat, ettei kukaan voi antaa ihmisen elämälle merkitystä tai tarkoitusta ulkopuolelta. Minun oli kohdattava sellaisia peruskysymyksiä kuin kuka olen ja miksi minua ahdistaa, Salovuori sanoo.

Psykoterapian aikana Salovuori alkoi ymmär­ tää kokemusmaailmaansa. Masennuksen taustal­ ta löytyi monisyinen kasautuma. Menneisyydes­ tä nousi esiin tapahtumia, jotka olivat estäneet häntä näkemästä tulevaisuutta.

– Tunteista tuli ymmärrettäviä ja tajusin, et­ tä niillä on syynsä. Vähitellen opin yhdistämään

tunteita niiden alkuperäisiin syihin. Ymmärsin, etteivät tunteet ole taakka tai rasite, vaan lahja.

Ne tekevät minusta minut, eikä elämä ilman niitä ole kokonaista.

SUUNTAUTUMISESTA KOHTI itselle merkityksel­ lisiä asioita tuli tärkeä osa Samuel Salovuoren toipumista. Sama kokemus näkyy hänen kerää­ missään masennuksesta toipuvien kertomuksis­ sa. Kirjassaan Salovuori tuo esiin myös tutkimus­ tietoa siitä, miten merkityksellisyyden kokemus suojaa ja edistää mielenterveyttä ja lieventää ma­ sennusoireita.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin psykiatrisis­ sa palveluissa ja päihdepalveluissa kokemus elä­ män merkityksellisyydestä nähdään toipumisen keskeisenä osana. Tätä kansainvälisesti levinnyttä ajattelutapaa kutsutaan toipumisorientaatioksi.

– Vaikka masennus on lääketieteellisesti to­ dennettava sairaus, monelle toipuminen siitä on myös itseksi tulemisen matka, jossa kokemus elä­

Monelle toipuminen masennuksesta on myös itseksi tulemisen matka.

Tutkimusten mukaan tällainen kasvu voi muuttaa elämäntavoitteita, lisätä tyytyväisyyttä ja antaa syvyyttä ihmissuhteisiin.

Ajatus posttraumaattisesta kasvusta jakaa tut­ kijoiden mielipiteitä, ja Samuel Salovuori koros­ taa, ettei se ole toipumisen välttämätön edelly­ tys. Moni pärjää masennuksen kanssa tai toipuu siitä ilman tuollaista prosessia.

– Kukaan ei voi luvata masennuksesta kärsi­ välle, että sairastumisesta avautuisi jotakin hy­ vää. Voimme kuitenkin olla avoimia sille mahdol­ lisuudelle.

Kun Salovuori huomasi, että hänessä alkoi ta­ pahtua toipumista, kokemus oli vahva. Yhteys toisiin ihmisiin avautui uudella tavalla, ja hän huomasi innostuvansa asioista. Aution hiekka­ rannan ja laskevan auringon tilalle on tullut mie­ likuva eteenpäin liikkuvasta junasta.

Toipuminen herätti myös halun oppia enem­ män mielenterveydestä ja antaa hyvää eteen­ päin. Saatuaan filosofian tutkinnon valmiiksi Sa­ lovuori on työskennellyt Mieli ry:ssä mielenter­ veystyön asiantuntijana.

– Toipumisen mahdollisuudesta kertominen on antanut elämääni merkitystä. En enää sure si­ tä, että masennuin. Sen kautta olen löytänyt hy­ vän elämän, vaikka se onkin erilainen kuin nuo­ rena kuvittelin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

21

ESITTELY

T0 18.8.2022 KLO 15-18

UUSIA SEN IOREILLE SUUNNATTUJA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua viihtyisässä ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Täällä ketään ei jätetä yksin ja tutulta talon palveluavustajalta saa apua ja neuvoja arjen erilaisiin tilanteisiin.

Pihlajiston Sointu ei ole vain tavanomainen kerrostalokoti, vaan vuokraan sisältyy myös senioreiden arkea helpottavia palveluita aina kotisiivouksesta viikoittaisiin aktiviteetteihin.

Tänne jo muuttaneet asukkaat kertovat ilmapiirin olevan yhteisöllinen, turvallinen ja lämminhenkinen. Ehkäpä juuri sellainen, jota sinäkin toivot tulevalta kodiltasi? Kutsumme sinut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan taloon ja vielä muutamiin vapaana oleviin asuntoihin to 18.8. klo 15-18 välillä paikan päälle. Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Esittelemme taloa mielellämme myös henkilökohtaisesti silloin kun sinulle parhaiten sopii. Lisätietoja ja henkilökohtaisten esittelyiden varaukset: 010 315 4140.

PIHLAJISTON

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

SOINTU

Mielipide Sansa toteuttaa kirkon lähetystehtävää

Arto Antturi toiminnanjohtaja, rovasti Medialähetys Sanansaattajat

Seurakuntien muskarit eivät ole kaikille OLEMME OSALLISTUNEET lapseni kanssa koko viime kauden seurakunnan perhemuskariin ja nauttineet molemmat siitä kovasti. Nyt meillä on alkamassa uusi elämänvaihe, kun siirryn työhön kodin ulkopuolelle ja lapsi päiväkotiin.

Surukseni huomasin, että yksikään lähiseurakunnistamme ei tarjoa muskaria ilta-aikaan. Miksi töissä käyvien vanhempien perheet eivät voi osallistua muskariin?

Sanni Johansson Vantaa

Omalle seurakunnalle voi esittää toiveita VANTAAN SEURAKUNTIEN viestintä selvitti iltamuskariasiaa. Muutamissa seurakunnissa iltamuskarei-

MARTTA-KAISA VIRTA

TÄLLÄ PALSTALLA esitettiin 16.6.

Sansaa koskeva harhaanjohtava väite (K&k 16.6.). SIksi selvennys on paikallaan.

Medialähetys Sanansaattajat on yksi kirkon lähetysjärjestöistä. Järjestön tehtävänä on levittää hyvää sanomaa Jeesuksesta maailman pelastajana. Radion, satelliittitelevision ja netin välityksellä evankeliumi saavuttaa ne, joiden luokse ei muuten päästä. Työ on kustannustehokasta ja kestävää. Ohjelmat kertovat Jumalan rakkaudesta, vahvistavat vainottuja, auttavat arjen keskellä ja nostavat ylös maahan painettuja.

Sansa on sitoutunut Raamatun opetuksen ja Jeesuksen esimerkin mukaisesti jokaisen ihmisen ainutlaatuiseen ihmisarvoon ja yhdenvertaiseen kohteluun niin kotimaassa kuin ulkomailla. Emme suosi tai hyväksy mitään syrjiviä käytäntöjä toiminnassamme. Tarkastelemme yhdenvertaisuuden toteutumista säännöllisesti osana toiminnan arviointia.

Kirkolle annettu lähetystehtävä on suuri. Sen toteuttamiseen haluamme kutsua mukaan jokaisen, ketään syrjimättä ja jokaisen ainutlaatuisuutta kunnioittaen.

”Sallikaa lasten tulla minun tyköni” ON HIENOA, että seurakunnissa järjestetään perhemessuja, joihin perheiden on luontevaa osallistua pientenkin lasten kanssa.

Siellä voi leikkiä ja viiletellä pitkin käytäviä kenenkään häiriintymättä. Toivottavasti lapsiperheet ovat ne löytäneet.

Voisiko ajatella, että normaali sunnuntaimessu saisi olla rauhallinen ilman käytävällä kirmaavia lapsia? Joskus ihmettelen, miksi vanhemmat tulevat messuun pienten lasten kanssa. Voivatko he itse keskittyä messun sanomaan, kun on paimennettava lapsia? Hiljentyminen messussa on mielestäni sen oleellinen osa.

Alttari on kirkon pyhin paikka. Siellä käydään Herran ehtoollisella, ja siellä on alttaripöytä ja risti. Se ei ole leikkikenttä. Monissa kirkoissa on kalustettu lapsille leikkinurkkaus. Mutta usein sielläkin on kovaa kolinaa tuottavia leluja, ja leikin ilo tietysti tuottaa monenlaista ääntä.

Vanhemmiten kuulo huononee, jolloin kaikenlainen häly häiritsee saarnan kuulemista ja musiikkia. Seurakunta voisi ottaa tämän huomioon lelujen valinnassa.

Olen seurannut joitakin perheitä, joiden lapset istuvat vanhempiensa välissä lukien tai selaillen satukirjaa. Uskon, että kaikki lapset kasvavat kunnon kirkossakävijöiksi, kunhan vanhemmat opettavat heitä istumaan rauhassa ja kuuntelemaan messun sanomaa, musiikkia ja virsiä. Perhemessuista on hyvä aloittaa.

Kaarina Johansson Helsinki

ta ja muuta perheiden iltatoimintaa on ollut suunnitteilla. Syksyllä 2022 ainakin Hakunilan seurakunnassa on alkamassa iltatoiminta per-

heille. Tiedot tapahtumista päivittyvät Vantaan seurakuntien tapahtumakalenteriin (kirkkovantaalla.fi/ tapahtumat).

Osa seurakunnista on aikaisempina vuosina kokeillut perheiden iltatoimintaa, mutta esimerkiksi Tikkurilan seurakunnassa se on saanut vain vähän osallistujia.

Tikkurilan kirkolla toimii kuitenkin suosittu perheiden oma Pienten Paikka, joka on auki aina silloin kuin kirkkokin. Sinne voi tulla vapaasti leikkimään, viettämään aikaa ja tapaamaan muita aikuisia ja lapsia.

Muskarilaisen äidin esiin nostama näkökulma muskareihin on tärkeä keskustelunavaus. On totta, että päivätyössä käyvien vanhempien mahdollisuudet osallistua lapsen kanssa seurakunnan toimintaan ovat suppeammat kuin kotona lapsen kanssa olevien vanhempien.

Seurakunta on olemassa seurakuntalaisia varten, ja tavoitteena on järjestää toimintaa, joka tavoittaa monet. Seurakuntalaiset voivat olla yhteydessä suoraan omaan seurakuntaansa ja antaa palautetta tapahtumatarjonnasta sekä esittää toiveita.

Riina Halme projektikoordinaattori Vantaan seurakuntien viestintä

Inhimillistä pankkipalvelua PANKKIPALVELUT OVAT peruspalveluja, joita tarvitsevat kaikki. Kaukana ovat ajat, jolloin palkka ja laskuja maksettiin käteisellä. Pankkipalvelujen käytöstä peritään palvelumaksuja eri pankeissa vähän erilaisin perustein. Tämä koskee myös verkkopankin käyttöä.

Verkkopankin käyttö ei kaikilta suju. Syynä voi olla ikä, vammaisuus tai muu este. Näillä asiakkailla on oikeus saada laskut edelleen paperisina. Ongelmaksi muodostuu se, että tuolloin maksu voi lähes tuplaantua laskutuslisän takia ja pankissa maksettaessa palvelumaksun takia. Vähävaraisille pankkien palvelumaksut ja laskujen lisämaksut saattavat nousta merkittävän korkeiksi.

Vahti ry (Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry) vaatii pankeilta ja yrityksiltä inhimillisyyttä palvelumaksuihin sekä muihin lisämaksuihin. Voitontavoittelua ei tule tehdä vähävaraisten kustannuksella.

Tiina Tuomela Vahti ry:n puheenjohtaja Vantaan seurakuntien luottamushenkilö, mm. yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

23

Hammashoitoa

Kuolleet

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Kuolinilmoitukset Rakas äiti ja mummi

ja -kiitokset

Ulla Brita FAGERSTRÖM

Kirkko ja kaupunki

o.s. Valkonen

-lehdessä

s. 22.7.1931 Helsinki k. 29.4.2022 Vantaa

Ota yhteyttä mediamyyntiin

Kaivaten Marja-Leena & Tiia

040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508

Lennä. Lennä kera Enkelten.

Vapaana, irti kahleista, läpi arjen raskaan harmauden, Valoon, Kaikkivaltiaan Syliin Rakkauden.

Olet Rakas. Aina.

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka

ja · Hammaskiven 69 värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus hoidon yhteydessä 25 ·· Hammastarkastus Hammastarkastus muuten 45 150 ·· Hammasvalkaisu Purentakisko 270 Näkymätön oikomishoito alk.

3000 · alk.

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 920 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 159 € Korjaukset alk.

105 € € • Ilmainen proteesien tarkistus ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

Erikoishammasteknikon palvelut Hammasproteesien valmistus ja huolto Maksuton tarkastus ja suunnitelma.

Varaa aika erikoishammasteknikolle

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

P. 020 730 7260 EHT Sirkka Müller P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

(09) 753 11 56

09 628 398

Soita ja varaa aika!

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

BREMERIN KIVI

€ € € € €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Hautauspalveluja

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

€

aika 20min.

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Siunaus toimitettu Honkanummella 2.6.2022 lähimpien läsnäollessa.

Lämmin Kiitos osanotosta.

HAUTAKIVET

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

SEURAKUNTAVAALIEHDOKAS Seurakuntavaalit pidetään 20.11.2022 ja ennakkoäänestys 8.–12.11.2022.

Kysy tarjousta Kirkko ja kaupunki -lehden vaalikampanjasta.

Äänestäjäsi lukevat Kirkko ja kaupunki -lehteä!

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Osoitteellinen jakelu

340 000

Jaetaan myös ”ei mainoksia” -koteihin.

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Lakipalveluja

Tilaisuuksia

Kiinteistönvälitystä

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy

- helpompaa asuntokauppaa!

Halusitpa sitten nopeat kaupat tai korkeimman mahdollisen hinnan asunnostasi, varmistan onnistumisesi!

TUIJA TAIVAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV

soita: 040 530 1351 tuija.taivainen@kodit.io

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 10.8. klo 18.30 kesäseurat Östersundomin kko, Kappelit. 65. su 14.8. klo 16 Vantaan yht. seurat, Kivistön kko, Laavat. 2. ke 17.8. klo 18 Hiidenkiviseurat, Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, N-järvi. su 21.8. klo 18 seurat Mikaelinkirkolla, Emännänp. 1, (Kontula) Hki. ke 31.8. klo 18 körtti-ilta 7 srk, Hvittorp, Hvittorpint. 245, K-nummi; iltakahvit alussa, seurat n. klo 19.

Kaikki tilaisuudet www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri.

Lataa ”körttiäppi” älypuhelimeen/ tablettiin AppStore/GooglePlay, nimellä Herättäjä-Yhdistys.

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

www.mrautanen.com

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Eläkeläisille, leikkaus 18-25 €, permanentti tai väripaketti 75 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38.

Olen parturi-Kampaaja.

Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä.

P. 040 50 50 188.

Hyvinvointia Arjesta

KOTITALOUSVÄHENNYS 60 % Omaishoidon vapaat palvelusetelillä. www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Rakennusala

Siivouspalveluja Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Pia Matalalampi 050 431 5536

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

○ kotiapua ○ ulkoilua ○ hoivaa

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Kaire Laanemäe

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Palveluja tarjotaan

Asennan, opetan ja korjaan tietokoneet, puhelimet, TV:t ja muut elektroniset laitteet. Alk. 35 € 044 979 3435 -Petteri

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Myydään asuntoja

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy

to 25.8.

viimeinen varauspäivä

pe 12.8. klo 14

viimeinen aineistopäivä

ma 15.8. klo 15

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Vuokralle tarjotaan

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Ostetaan ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Myydään kunnostettu omakotitalo 120 m2 2 kerrosta ja 6 huonetta. Tontti 3 ha.

Tontilla 3 erillistä lisärakennusta.

Ollut vanha mansikkatila. Mäntsä­ läntie 524. Kärkölä­Järvelä.

Tiedustelut 040 581 9990.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta.

Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 tis-tors. 10-12.

Edullisia ja siistejä pienvarastoja vuokrattavana Alppilassa. 4 ja 8 m2 vapaana. Autolla viereen. Myös julkisilla. Soittele 044 980 4046.

Vantaalla (Lähdepuist.t. 17) 1 h + k + kph + vh, 36 m2, 2. krs. V. 650 €/kk.

Vakuus 2 kk, vap. 1.9. P. 0400 316 024.

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@ kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Ostetaan perheauto. Hp. max 5000 e.

Katsastettu lähiaikoina.

Puh. 040 378 38 54.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

IDOLSVOITTAJA ARPONEN

PIRKANMAATA

KUIPALVUU- LOILLUT DEN TAKIA ISMAIL

OPASTAA

YÖN HENGETÄR LÄTKÄVÄÄNÄNEN

JOS

S

S

I

KOIVUNEN

B

R

I

T

A

I

K

O

A

PÄÄTÖKSEKSI

E

FYSIIKAN TERMI

A

A

L

A

N I

L

A

S

KIRJAILIJA GORKI POKERISSA JAETTU

perhosella

A

U

ROIHUTA

S

A

L

K

U

T

N

I

S

E

I

WISKARI HARKKI

U

T

EKBLAD GIRS

S

T

I

N

A

T

T

R

A

U

I

M

A

R

I

K

A

A LÄPI K

A

U

T

T

A

I

ESIINLUISKAHDUS

T

A

ALMILA T

MUKAAN

U

FUR -

O

P

A

S

A

S

T

E

NÄKYY RENKAANA

L

KAININ POIKA

K

R

EHTOOLLINEN

-1.

A

T "km" A

..

O

SUUTARILLA HIRVONEN

N

A

S

K

A

L

I

L

A

A

T

O

I

T

U

S

A

N

U

T

JYVÄN KUORTA

TIIVIS

L

E

S

E

U

U

S

T

TOISTAMISEEN

N L

O

N

P

I

T

A

PIAN Ä

K

I

S

T

I

M

A

T

O

T

M

E

S

I

A

T

P

IDÄN ISO MAA

Ä

KÄÄNTEENTEKEVÄ

A

Ä K

TAHROJA

K

PUUPALANEN

N

Ä

L

A

S

Ä

R

I

N

Ä

E

T

A

I

K

I

N

A

U

VIIPYMÄTTÄ

O

I

T

I

S

I

EUROJOKI

V

ARKISTOSSA

L

MENOERIÄ

U

LISÄÄMISTÄ PAPPA

M

A

K

S

I

M

U

KIRURGIT TAIVAANILO

S

P

E

S

I

A

A

L

I

S

U

N

E

E

T

KREIKAN KIRJAIN

T

H

E

T

A TUNTURI S

A

L

L

A

K

DOUGLAS HASSU JUTTU

K

I

K

Mr.

B

A

S

U

T

O

M

E

REPI- U MISET

TELLERVOLLE

I

A

Y

N UNKURI

P

E

L

I

K

Ä

S

I

I

M

U

K

Ä

R

S

Ä

T

O

T

RETI TELÖ I

I

T

V

PAKASTETTUJA

R

OLEK- SIBESIN KERA LIUS

K

VEMPAIN PUOLISOIDEN ISIÄ

K

O

J

E

A

P

E

T

H

A

R

R

A

S

O

FINNHITSARTISTI

E

I

N

A

S

I

S

T

I

KIVIKASVO

E

L

E

E

T

Ö

N

K

A

I

M

A

I

S

T

U

N

T

A S

S

R

täys-

L

SUUKOPUJA

PENTIK HÄLVÄ ROKOTUSKOHTA

SYRJIVÄ

SAMANNIMINEN

U

A

O

A

A

T

R

I

A

H

A

L

H

O

T

U

E

L

E

TUHOAVA T

J

A

N

S

SIPERIASSA KEHITTYVÄ

E

U

U

E

P

A

P

P

J

V

A

O

kuilu

A

P

O

SAARINEN

L

S

U

K

LANNISTUMATON

K

pihiys T

R

P N

A

U

R

A

A

S

T

O

T

U

I

S

T

E

L

U

U

K

S

E

L

L

E

I POTEVIA S

A

I

R

A

A

T

T

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

parantaa

YLISTÄÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

Hyvää pyhää

14.8.

Päivän evankeliumissa (Luuk. 16:1–9) kerrotaan uskollisuudesta Jumalan lahjojen hoitamisessa.

Hiljaista salamointia ELOKUUN PIMENEVISSÄ ILLOISSA taivaalla voi nähdä valonvälähdyksiä, mutta ukkosen jyrinää ei kuulu. Niitä kutsutaan elosalamoiksi. Vanha kansa uskoi hiljaisen salamoinnin jouduttavan sadon kypsymistä ja varmistavan hengissä pysymisen. Nykyään tiedämme, että elovalkeiden äänettömyys johtuu välimatkasta. Salamat iskevät niin kaukana, ettei ukkosen jyrinä kuulu. Suotuisissa oloissa välähdykset voi nähdä jopa 50 kilometrin päähän.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Viisaus lisääntyy hyvää tekemällä

U

nien sanoman avaamiseen on olemassa ohje: kaikki unen henkilöt näyttävät jonkun puolen sen näkijästä. Raamatun vertauksiin tällaista ohjetta ei ole annettu, mutta sovellan sitä Jeesuksen vertaukseen epärehellisestä taloudenhoitajasta.

Lähtötilanne on tämä: Rikas mies omistaa niin paljon, että on palkannut taloudenhoitajan hoitamaan raha-asioitaan. Tämä tuhlaa rikkaan omaisuutta, jää kiinni ja menettää työpaikkansa. Ennen lähtöä taloudenhoitaja varmistelee omaa tulevaisuuttaan antamalla muille isännän velallisille velkoja anteeksi.

Harva voi kutsua itseään rahan määrällä mitattuna rikkaaksi, mutta moni voi ehkä tunnistaa sisimmässään taipumuksen muunlaisen omaisuuden kartuttamiseen. Mielen pohjalla saattaa olla tilikirja. Siinä listataan, kuka perheessä on saanut eniten

rakkautta, mitä on itse antanut muille tai millaisia loukkauksia on kokenut. Sellaiset rikkaudet tekevät ihmissuhteisiin velkasuhteen maun.

Kokemusta voi olla myös velkasuhteessa vankina olemisesta. Liika syyllisyys pitää kiinni siinä, mistä pyristelee eroon. Syyllisyyteen auttaa realistinen tilanteen puntarointi. Jos on rikkonut toista vastaan, se kuuluu hyvittää. Jos ei, ei ole hyvitettävää.

Jeesus kuvaa taloudenhoitajaa nokkelaksi, vaikka hän toimii eettisesti vähintäänkin epäilyttävästi. Hän käyttää asemaansa hyväksi ja keventää velallisten kantamaa taakkaa.

Millaista viisautta Jeesus sitten kannustaa kehittämään? Ainakin taloudenhoitajan mallin mukaan voimme opetella toimimaan tilannetajuisesti ja eteenpäin katsoen. Viisautta lisää hyvän tekeminen muille. Se on aina OK, motiiveista riippumatta.

KAISA KARIRANTA

Anna meille anteeksi velkamme Ekumeenisessa Herran rukouksessa yksi sana poikkeaa meille tutusta Isä meidän -rukouksesta. Synnin sijaan puhutaan velasta: ”Ja anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.”

Jeesuksesta käytetään nimitystä Vapahtaja eli hän, joka vapauttaa meidät veloista. Hän toivoo, että vapauttamisen ketjureaktio jatkuu meidän kauttamme.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2022

27

”

Nuoret tajuavat aitouden.

Falskius ei toimi.

PITKÄN LINJAN RIPPIKOULUTYÖLÄINEN PENTTI AIRAKSINEN s. 10

Diakonissalaitos täyttää 155 vuotta Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 Aurora Karamzinin aloitteesta. Se oli aluksi kahdeksanpaikkainen kulkutautisairaala, jossa annettiin ensimmäisenä maassamme sairaanhoidon opetusta. Toiminta-ajatuksena oli nuorten naisten kouluttaminen huono-osaisten auttajiksi, diakonissoiksi. Diakonissalaitos on ollut naisten hoiva-alan koulutuksen kehittäjä ja avannut naisille tietä työelämään.

Diakonissalaitoksen sairaala oli keskeinen osa toimintaa 1900-luvun lopulle. Diakonissalaitoksen diakonissoja työskenteli jo 1800-luvun lopulta alkaen monilla aloilla; seurakunnissa, kunnallisissa sairaaloissa ja kotihoidossa, kaupunkilähetyksissä, vanhustenhuollossa ja laitoksen omissa lastenkodeissa. Vuonna 1927 aloitettiin kehitysvammaisten huoltotoiminta diakonissa Aino Miettisen aloitteesta. Se sai oman toimitilan ja nimen Rinnekoti vuonna 1930.

Työtä ihmisarvon puolesta Tänään Diakonissalaitos tuottaa vaikuttavia, ja asiakkaiden arkea tutkitusti parantavia sosiaali- ja terveyspalveluja valtakunnallisesti

ja toimii myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Uusiin hyvinvointiin liittyviin ongelmiin ja haasteisiin etsitään aktiivisesti toimivia ratkaisuja.

Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa ihmisarvoinen elämä.

Tämän päivän haasteita ovat muun muassa syrjäytyminen ja yksinäisyys, asunnottomuus ja päihteiden käyttöön liittyvät ongelmat. Diakonissalaitos tekee työtä myös maahantulijoiden, paperittomien ja Itä-Euroopan romanien parissa. Ukrainan sotaa pakenevia on autettu hätäapukeräyksellä ja kotoutumiseen tähtäävällä toiminnalla. Nuorten Vamos -palvelu aloitettiin vuonna 2008 ja tänä vuonna käynnistettiin Nuorten ohjelma vahvistamaan nuorten ääntä yhteiskunnassa.

Ihmisten mukaantulo auttamiseen lahjoittamalla on aktiivista ja vahvistanut toimintamme merkitystä tässä ajassa. Uusista haasteista huolimatta työ jatkuu väsymättömästi.

Diakonissalaitos kutsuu kaikki mukaan juhlimaan!

Elokuun lopulla Helsingin Kalliossa Alppikadulla sijaitsevaan Diakonissalaitoksen kortteliin kokoonnutaan jälleen perinteisen Korttelijuhlan merkeissä. Juhla järjestetään neljännen kerran kahden vuoden tauon jälkeen. Alueelle levittäytyy jälleen iloinen kirjo tekemistä, musiikkia, teatteria, uutta ja vanhaa. Avoimet ovet opastuksineen ja gregoriaanisen laulun opetustuokio odottavat Diakonissalaitoksen vanhassa ja tunnelmallisessa kirkossa.

Diakonissalaitoksen Korttelijuhla torstaina 25.8. klo 13-17.

Osoite: Alppikatu 2, 00530 Helsinki.

Maksuton ja kaikille avoin tapahtuma.

Toivotamme sinut tervetulleeksi nauttimaan kulttuurista, laulamaan yhteislauluja tai etsimään aarteita myyjäisistä!

Lisätietoja päivän ohjelmasta www.hdl.fi/korttelijuhla

11

11.8.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Lennosta auttajaksi

Kirkko etsii uusia puhelinpäivystäjiä s. 3 Haluatko päättäjäksi?

Vielä ehdit seurakuntavaalien ehdokkaaksi s. 4

Herttoniemen ensivauva­ ryhmässä voi jakaa vauva-arkea s. 6

Kuulutus

uskottu toivottu rakastettu #SEURAKUNTAVAALIT SUOMEN EV. LUT KIRKKOπ

KUULUTUS ÄÄNIOIKEUTETTUJEN LUETTELOSTA Helsingin evankelis-luterilaisissa seurakunnissa toimitetaan seurakuntavaalit 20.11.2022. Vaaleissa valitaan jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon ja kunkin seurakunnan seurakuntaneuvostoon vuoden 2023 alusta alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Äänioikeutettu seurakuntavaaleissa on jokainen asianomaisen seurakunnan kirjoihin viimeistään 15.8.2022 läsnä olevaksi merkitty jäsen, joka täyttää 16 vuotta viimeistään 20.11.2022.

Seurakuntakohtaiset äänioikeutettujen luettelot ovat valvonnan alaisena nähtävänä asianomaisten suomenkielisten seurakuntien kirkkoherranvirastoissa perjantaina 2.9. kello 10–14 ja maanantaina 5.9. kello 15–19. seurakunta

puhelin

osoite

Haaga

09 2340 3200

Vespertie 12, 00320

Helsingin Mikael * Vartiokylä

09 2340 4800 09 2340 6400

Emännänpolku 1, 00940 Kiviportintie 5, 00950

Herttoniemi

09 2340 3300

Hitsaajankatu 4 A, 00810

Kallio

09 2340 3600

Itäinen Papinkatu 2, 00530

Kannelmäki

09 2340 3800

Klaneettitie 6-8 A, 00420

Lauttasaari

09 2340 4300

Myllykallionrinne 1 B, 00200

Malmi

09 2340 4400

Kunnantie 1, 00700

Munkkiniemi

09 2340 5100

Raumantie 3, 00350

Oulunkylä

09 2340 5300

Teinintie 10, 00640

Paavali

09 2340 5400

Sammatintie 5, 00550

Pakila

09 2340 5500

Palosuontie 1, 00660

Pitäjänmäki

09 2340 5600

Turkismiehenkuja 4, 00370

Roihuvuori

09 2340 5700

Reposalmentie 13, 00840

Tuomiokirkko

09 2340 6100

Bulevardi 16 B, 00120

Töölö

09 2340 6300

Mechelininkatu 32 a B, 00260

Vuosaari

09 2340 6500

Satamasaarentie 7, 00980

Vuosaari

09 2340 6500

Satamasaarentie 7, 00980

*) Vartiokylän ja Helsingin Mikaelin seurakunnat yhdistyvät vuoden 2023 alussa. Vaaleissa valitaan edustajat uuden Helsingin Mikaelin seurakunnan luottamuselimiin. Nykyisten Mikaelin ja Vartiokylän seurakuntien jäsenet voivat käydä tarkistamassa tietonsa tämänhetkisen seurakuntansa kirkkoherranvirastossa.

Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä asianomaisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon viimeistään keskiviikkona 7.9.2022 kello 16 mennessä. Kunkin seurakunnan vaalilautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksia kokouksessaan maanantaina 3.10.2022.

Helsingissä 12. päivänä toukokuuta 2022 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄN KESKUSVAALITOIMIKUNTA Varapuheenjohtaja Sihteeri

Riikka Reina Henna Saarinen

Sankarit vailla viittaa Uusia vapaaehtoisia Kirkon keskusteluavun päivystäjiä etsitään nyt Helsinkiin.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVITUS PAULI SALMI

K

irkon keskusteluavun Palvelevas­ sa puhelimessa vastataan vuoden jokaisena iltana aina puoleen yö­ hön saakka eri puolilta Suomea tu­ leviin soittoihin. Puheluihin on vas­ taamassa vapaaehtoisia ja kirkon työntekijöitä, jotka tarjoavat soittajille henkistä ja hengellistä tukea.

Helsingin seurakuntien päivystysporukkaan tarvitaan nyt lisää päivystäjiä.

– Etsimme ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet auttamaan ja tukemaan muita, Helsingin seurakuntayhtymän Palvelevan puheli­ men toiminnanjohtaja Raija Narvila kertoo.

Viime vuonna valtakunnalliseen Palvelevaan puhelimeen tuli yli 100 000 soittoa, ja vuoden ai­ kana käytiin lähes 45 000 puhelinkeskustelua.

Kaikkiin soittoihin ei pystytä vastaamaan. Puhe­ luiden lisäksi yhteydenottoja tulee chatissa, net­ tikirjeinä ja paperikirjeinäkin.

Päivystäjältä vaaditaan paineensietokykyä ja kykyä säädellä omia tunteita. Oman elämäntilan­ teen tulee olla tasapainossa.

– Päivystäjä kuuntelee ja keskustelee lähim­ mäisen roolissa. Kaikkea ei tarvitse tietää eikä osata, Narvila sanoo.

VAPAAEHTOISEN PÄIVYSTÄJÄN tehtäviin halua­ vat haastatellaan ja tehtävään valituille järjeste­ tään koulutus. Tehtävään sitoudutaan vähintään vuodeksi.

Päivystäjiltä odotetaan ainakin yhden työvuo­ ron tekemistä kerran kuukaudessa. Puhelinpäi­ vystyksessä vuoro kestää kolme tuntia, arkisin klo 12–20 avoinna olevassa chatissa kaksi tuntia.

Päivystää voi myös kotona, kunhan olosuhteet mahdollistavat keskustelujen luottamuksellisuu­ den.

Anssi, 36, aloitti vapaaehtoisena päivystäjä­ nä loppuvuodesta 2021. Hän on työskennellyt useammalla eri alalla ja suorittaa parhaillaan rat­ kaisukeskeisen lyhytterapeutin opintoja. Anssilla on takanaan myös psykologian opintoja. Päivys­ täjäksi ryhtyminen ei kuitenkaan vaadi minkään tietyn alan osaamista.

– Peruskeskustelulla pääsee pitkälle, Anssi sa­ noo.

Soittaja voi olla elämässään vaikean kriisin keskellä, mutta aina näin ei ole. Yleisimpiä kes­ kustelunaiheita ovat ihmissuhteet, hyvinvointi, arjen tilanteet sekä sairaudet.

– Välillä puhelimessa pohditaan, mitä maail­ massa tapahtuu. Yksinäisyys on iso teema, joka nousee keskusteluissa esiin, Anssi kertoo.

PÄIVYSTÄJILLE JÄRJESTETÄÄN ryhmätyön­ ohjausta kerran kuukaudessa. Työnohjaukses­ sa voidaan käydä läpi onnistumisen kokemuk­ sia ja asioita, jotka ovat jääneet painamaan miel­ tä. Työnohjaus auttaa myös kehittymään päivys­ täjän tehtävässä.

Anssin mielestä on palkitsevaa auttaa muita.

– Päivystäjät yrittävät tuoda valoa ihmisen ti­ lanteeseen. Joskus äänensävyn muutos kertoo, että soittaja on saanut uudenlaista näkökulmaa tilanteeseen. Se tuo itselle aitoa, hyvää tunnetta, hän kertoo.

Anssi on oppinut, että ihmisillä on lukuisia eri tapoja nähdä maailmaa ja tulkita elämää.

– Siihen vaikuttaa se, mistä tulemme ja mitä meille on elämämme aikana tapahtunut. Päivys­ täjän ei pidä tuomita kuulemaansa eikä provo­ soitua.

Raija Narvilan mukaan päivystäjät kokevat saavansa vapaaehtoistyössä enemmän kuin he antavat muille.

– Samalla he antavat muille jotain arvokas­ ta. Monelle yhteydenottajalle on huojentavaa, kun joku kulkee hetken matkaa rinnalla, Narvi­ la sanoo. ■ Haku päivystäjäksi on avoinna 30.8. saakka, valmennus loka–joulukuussa. Hakulomake ja lisätiedot: helsinginseurakunnat.fi/palvelevapuhelin Palveleva puhelin päivystää joka päivä klo 18–24 p. 0400 221 180.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2022

3

Vaalimatematiikka suosii pitkiä ehdokaslistoja Syksyn seurakuntavaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä.

S

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

yksyn seurakuntavaaleissa valitaan seurakuntien luottamushenkilöt seuraavien neljän vuoden ajaksi. Ehdokaslistan saa asettaa valitsijayhdistys, jonka takana on vähintään kymmenen äänioikeutettua eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttävää seurakunnan jäsentä.

Pääkaupunkiseudulla ehdokaslistoja asettavat poliittiset puolueet ja erilaiset, usein kirkkopoliittiset ryhmittymät ja paikalliset seurakuntaväen ryhmät. Joissakin seurakunnissa nuorilla tai partiolaisilla on ollut oma listansa. Monet listoista ovat samoja kuin viime vaaleissa, mutta myös uusia perustetaan.

Vaikka myös lyhyiltä muutaman ehdokkaan listoilta saattaa päästä ehdokkaita läpi, vaalimatematiikka suosii pidempiä listoja. Äänet lasketaan samoin kuin kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa, eli omien henkilökohtaisten äänten lisäksi läpimenon mahdollisuuteen vaikuttavat koko listan saamat äänet. Listat, joilla on paljon ehdokkaita, saavat yleensä enemmän ääniä kuin listat, joilla on vain muutama ehdokas.

neista jätti äänestämättä, koska ei tuntenut yhtään ehdokasta. Toinen iso syy oli se, että ehdokaslistan ajamat asiat olivat epäselviä.

– Isommissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä vaaditaan kunnon listoja, jotta saa useampia kärkiehdokkaita läpi. Ellei sitten ole joku todella tunnettu hahmo, joka tuo myös lyhyemmälle listalle paljon ääniä, Kirkon tutkimuskeskuksen vs. johtaja Veli-Matti Salminen sanoo.

”

VARAEDUSTAJIA TARVITAAN LUOTTAMUSELIMISSÄ.

VELI-MATTI SALMINEN

VIIME SEURAKUNTAVAALIEN valtakunnallinen äänestysprosentti oli 14,4. Kirkon tutkimuskeskuksen vaaleista tekemän tutkimuksen mukaan kolmasosa kyselyyn vastan-

VERNA KOTIRANTA / LAUTTASAAREN SEURAKUNTA

Lauttasaaren kirkon muuriin kiinnitetty banderolli viestittää Helsin­ gin seurakuntien tukea Ukrainalle.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2022

Hän lisää, että seurakuntayhtymissä, kuten pääkaupunkiseudulla, äänestämistä hankaloittaa se, että vaaleissa valitaan edustajat sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon että seurakuntien omiin seurakuntaneuvostoihin. Äänestäjä ei aina kopissa muista tätä, mikä näkyy hylättyjen äänten määrässä.

Varsinaisten jäsenten lisäksi luottamushenkilöitä valitaan myös varalle. Miksi myös tämä kannattaa ottaa huomioon ehdokaslistoja koottaessa?

– Luottamuselimissä tarvitaan varaedustajia, jos varsinainen edustaja ei pääse kokoukseen. Varaedustajista voidaan valita jäseniä myös muihin elimiin ja työryhmiin. Lisäksi varasijat ovat tärkeitä, koska osa varsinaisista ehdokkaista joutuu kauden aikana jäämään pois luottamustehtävästä, Salminen sanoo.

Kirkko ja kaupunki pyysi pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymiltä tietoja luottamushenkilöiden vaihtuvuudesta vuosina 2019–2022.

Vaikka vaihtuvuus ei ole kovin suurta, niin paikallisesti siitä saattaa seurata yllättäviä tilanteita.

Helsingissä yhteisen kirkkovaltuuston

Lauttasaaren seurakunta majoitti ukrainalaisia

Lauttasaaren kirkolla majoittui 1. elokuuta bussilastillinen sotaa pakenevia ukrainalaisia, yhteensä noin 50 henkeä. Heidät toi Suomeen ukrainalaisia auttava yksityishenkilö, tamperelainen Timo Kangastie.

Sotaa pakenevat ukrainalaiset yöpyivät kirkolla ja saivat peseytyä ja syödä ennen kuin jatkoivat matkaa kohti Keski-Suomea. Patjat seurakunta laina-

si Hermannin diakoniatalolta.

Helsinkiläiset lahjoittivat seurakunnalle lakanat ja pyyhkeet sekä hygieniatarvikkeita ja leluja.

Yhteistyökumppanina oli myös ruokatarvikkeita lahjoittanut kahvila Kasinonranta.

Majoitusta organisoinut Lauttasaaren seurakunnan pappi Maija Saario kertoo, että ihmisten halu auttaa ukrainalaisia oli suuri ja lahjoitustavarat saatiin kokoon noin vuorokaudessa. Tarvittaessa seurakunnalla on mahdollisuus tarjota vastaavaa lyhytaikaista majoitusta uudestaan.

Kuukausi aikaa asettua ehdolle Seurakuntavaalien ehdokas­ asettelu päättyy noin kuukauden kuluttua 15. syyskuuta. Ehdolle voi asettua rippikoulun käynyt ja konfirmoitu 18 vuotta täyttänyt kirkon jäsen.

Seurakuntavaaleissa voivat äänestää kaikki 16 vuotta täyttäneet kirkon jäsenet. Jos ei ole tällä hetkellä kirkon jäsen, mutta on aiemmin ollut, takaisin voi liittyä 15. elokuuta mennessä saadakseen äänioikeuden.

Vaaleissa valitaan luottamus-

91 jäsenestä vaalien jälkeen on jäänyt pois neljä, seurakuntaneuvostoista 26. Vantaalla 51 valtuutetusta on eronnut kuusi varsinaista jäsentä ja kaksi heidän tilalleen noussutta varajäsentä.

Espoossa 61-henkiseen kirkkovaltuustoon alun perin valittujen tilalle on jouduttu nostamaan neljä varajäsentä, seurakuntaneuvostoista on vaihtunut kahdeksan.

Kauniaisten suomalaisen seurakunnan valtuutetuista on neljä jäänyt pois ja samoin on käynyt seurakuntaneuvostossa.

YLEISIN SYY luottamustehtävästä luopumiseen on muutto toiseen seurakuntaan. Vaikka muutto tapahtuisi saman kaupungin sisällä, luottamushenkilö menettää paikkansa. Heidät nimittäin valitaan seurakuntakohtaisesti. Tämä vaikeuttaa usein erityisesti nuorten toimimista kirkon luottamuselimissä, sillä heidän elämäntilanteeseensa liittyvät muita useammin muutot.

henkilöt paikallisiin seurakuntaneuvostoihin ja Helsingin yhteiseen kirkkovaltuustoon. Luottamushenkilöt puolestaan valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on koko kirkon korkein päättävä elin.

Katso lisää: helsinginseurakunnat.fi/vaalit.

Katoliset messut alkavat Kallion kirkossa Kallion seurakunta avaa syyskuussa tilansa katolisen Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan

messuille. Kallion kirkossa aletaan pitää afrikkalaistaustaisten katolilaisten messua. Sitä vietetään sunnuntaisin Kallion seurakunnan oman messun jälkeen.

– Keskustelimme asiasta seurakuntaneuvostossa, jossa ekumeeniseen yhteistyöhön suhtauduttiin hyvin myönteisesti. Toiminta alkaa syyskuun 11. päivänä, Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina kertoo.

Ekumeenisen yhteistyön taustalla on katolisen kirkon tilojen puute. Katolilaisten määrä on kasvanut Suomessa maahanmuuton seurauksena.

Seurakuntien rahankeräyksiä diakonialle Helsingin seurakuntien diakonia alkaa järjestää rahankeräyksiä. Asiasta päätti seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto toukokuussa.

Helsingin seurakunnilla on ollut Poliisihallituksen myöntämä rahankeräyslupa vuodesta 2020 lähtien. Keräysten tuotto on käytettävä diakonisen avustustyön rahoittamiseen. Keräyksillä täydennetään seurakuntien diakonian budjettivaroja.

Vantaan Rekolan seurakunnassa muuttoliike yhdistettynä lyhyeen ehdokaslistaan johti siihen, että 14-paikkaisessa seurakuntaneuvostossa on enää 12 edustajaa. Tulkaa kaikki -ryhmällä on jäljellä kaksi edustajaa alkuperäisen neljän sijasta. Ryhmän supistuminen muutti voimasuhteita niin, että Sanasta elämään -ryhmällä on neuvostossa enemmistö.

Helsingin Vuosaaressa kaksi Tulkaa kaikki -ryhmän edustajaa erosi kesken kauden. Taustana olivat erimielisyydet kirkkoherran johtamistavasta ja hallinnosta. Tilalle löytyivät samasta ryhmästä varaedustajat, joten seurakuntaneuvosto on täysilukuinen.

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja päättyy 15.9. Ehdokkaaksi asettumisesta löytyy tietoa Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntavaalisivuilta sekä kirkon vaalisivuilta.

Ehdokkaaksi voi asettua seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka on täyttänyt 18 vuotta ennen varsinaista vaalipäivää eli 20. marraskuuta. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11.

Diakonia-avustus voi olla esimerkiksi maksusitoumus ruokakauppaan, vaatelahjoitus tai asiakkaan laskun maksaminen.

Töölön kirkkoherraksi pyrkii seitsemän hakijaa Töölön seurakunnan kirkkoherran virkaa on hakenut seitsemän henkilöä.

Virkaa hakivat 14.6. mennessä Pakilan seurakunnan vt. kirkkoherra Mari-Anna Auvinen, Hyrynsalmen kirkkoherra Pirkko Hänninen, Hyvinkään seu-

rakunnan kappalainen Petteri Kerko, Lappeen seurakunnan kirkkoherra Mika Lehtola, Lahden aluekeskusrekisterin johtaja Hilkka Niemistö, Pakilan seurakunnan ma. seurakuntapappi Asko Nuorkivi ja Hangon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Johannes Tikka.

Töölön seurakunnan kirkkoherrana toiminut Hannu Ronimus jäi eläkkeelle kesäkuussa.

Luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran 11. lokakuuta.

Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2022

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.– 26.8.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi, Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 Avoinna ma–pe klo klo 10–16 Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Konsertti Musikaalin mestarit – Andrew Lloyd Webber & Stephen Sondheim to 25.8. klo 18. Kalle Virtanen (Voice of Finland), laulu, ja Stefanie Tuurna, piano. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmaraha.

Kesäperhekerho to klo 9.30–11.

Kahvit, mehut.

Pihagrilli to klo 11–13 kuumana omille eväille. Säävaraus.

Pelikerho la 13.8. klo 12.

Diakonian ajanvaraus ma klo 10–12, p. 09 2340 3003.

Solmuja parisuhteessa? Onko suhteessasi karikko? Ei kannata erota hätiköidysti. Vertaisryhmä alkaa lokakuussa. Hinta 400 e/pari.

Tied. ja ilm. 12.9. menn. heli.salo@ evl.fi, p. 050 380 2352.

Odotuksen sävyt. Lasta odottavien vertaisryhmä 15.8.–19.9. Tied. ja ilm.11.8. menn. sanna.yli-koskimustonen@evl.fi, p. 040 519 0402.

Esikoisvauvakerhot ja muskarit, tied. ulla.leivo@evl.fi.

Iltaperhekerho ma 22.8. klo 17.30– 19 Tönöllä.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2022

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@ evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

TAPAHTUMIA Kannelmäen kirkon urut 52 vuotta! -konsertti su 14.8. klo 18 kirkossa. Urkuduo Jaana Jokimies ja Irina Lampén sekä tanssiryhmä Xariksen tanssijoita. Urkumusiikkia nelikätisesti. Tunnelmallisessa konsertissa kuullaan muun muassa Denis Bédardin Suite pour Orgue.

Tuulahduksen pariisilaista tunnelmaa luo nuoren ranskalaisen säveltäjän, Julien Bretin teos Sonate Parisienne. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot. Harjoitukset alkavat ke 17.8.

Malminkartanon kappelilla. Lapsikuoro (6–11-v.) harjoittelee klo 17–18 ja nuorisokuoro (12–20-v.) klo 18.15–19.30. Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet laulajat! Ilmoittautuminen ja lisätietoja Sirkku Rintamäeltä, p. 09 2340 3832, sirkku. rintamaki@evl.fi.

Seurakuntavaalit 2022 – Asetu

ehdolle sellaisena kuin olet. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Haluatko olla mukana rakentamassa kotiseurakuntaasi ja tulevaisuuden kirkkoa? Kannelmäessä seuraavan luottamushenkilökauden keskeisenä kysymyksenä on kirkkomme yhteydessä olevien toimitilojen uudistaminen. Tulisitko sinä mukaan päättämään seurakunnan tulevista ratkaisuista?

Yhteisvastuukeräys 2022 – Lahjoita mulle huominen. Keräysvaroin autetaan koronapandemian seurauksista kärsiviä lapsia ja nuoria Suomessa sekä maailman katastrofialueilla. Lahjoittamalla voit antaa kasvavalle ikäpolvelle valoisamman tulevaisuuden.

Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen: MobilePay 47535, nettilahjoitussivulla Yhteisvastuu.fi/kannelmäki. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639.

Munkkiniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Raumantie 3.

Avoinna to klo 9–13 Palvelemme myös p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Spiegel im Spiegel -messu pienille ja isoille su 14.8 klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Felix MendelssohnBartholdyn runsas ja monipuolinen musiikki aloittaa ja päättää messun. Pärtin ikiaikaiset sävelet kuljettavat messua eri tunnelmissa.

Ehtoollisen aikana soiva Spiegel im Spiegel (kuvastin kuvastimessa) suojelee sinua enkelin siivin. Laulamme virret 131 ja 208. Hannele Harju ja Anniina Ilola.

Messu su 21.8. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Päivi Vähäkangas ja

ESKO JÄMSÄ

Messu su 14.8. klo 10. Lahtinen, Kiviniemi, Kolari, Korhonen-Björkman. Striimaus. Sunnuntai kirkolla.

Klo 11 keittolounas ja kahvit kirkon pihalla. Klo 11.15 ja 11.45 kirkon pihan istutusten esittelykierrokset.

Klo 11–12.30 Digineuvontaa. Opi tuntemaan kasveja ja lataa digineuvojan avustuksella kasvintunnistussovellus. Klo 12–14 Tuo ja vie -vaatteidenvaihtotapahtuma. Voit tuoda ehjiä, puhtaita vaatteita seurakuntasaliin klo 11.30 alkaen.

Tuo kohtuullinen määrä itsellesi turhia vaateaarteitasi löydettäväksi – ja löydä uusia! Seurakunta huolehtii tapahtuman jälkeen ylimääräiset kierrätykseen.

Messu su 21.8. klo 10. Kolari, Silin.

Striimaus.

Iltamessu ke klo 18. Iltatee. 17.8.

Kolari. 24.8. Muroma-Nikunen.

Päivärukous to klo 12. 11.8. Kolari.

18.8. Silin. 25.8. Lahtinen.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla.

Suuren suosion saavuttanut teatterikerho saa jatkoa 7.9.–30.11. (ei 19.10.) Katuteatteria, draamaa, musiikkia, näytelmiä, nukketeatteria ym. kouluikäisille ja aikuisille.

Vahvana tavoitteena on myötätunnon kehittäminen. Tied. sini.inkeri. alen@gmail.com.

Menokasvo Lempeitä ryhmiä odottajille ja vauvan saaneille Uusi odottajien ryhmä ja ensivauvaryhmä alkavat pian Herttoniemen seurakunnassa. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Tiina Koivulintu, millaisia ryhmiä ne ovat?

– Molemmat ovat kehollisia ryhmiä.

Vauva tulossa -ryhmässä voimme käsitellä monipuolisesti odottamiseen, synnyttämiseen, vanhemmaksi valmistautumiseen ja parisuhteeseen liittyviä teemoja.

– Olen toiselta ammatiltani rentoutushoitaja. Teemme ryhmässä joko matolla tai tuolilla pieniä raskauteen sopivia venytyksiä, avaavia ja lempeitä.

Ovatko ryhmät uutta seurakunnassa?

– Viime keväänä vedin pikkuruista odottajien läsnäryhmää. Kaikki vauvat ovat jo syntyneet, mutta pidämme edelleen yhteyttä someryhmässämme tiistaikuulumisten merkeissä.

– Ensivauvaryhmä on uusi. Siellä voidaan jutella esimerkiksi vanhemmaksi kasvamisesta, varhaisesta vuoro-

– Ryhmät perustuvat lempeyteen ja itsensä kuunteluun, oli kyse sitten fyysisestä, psyykkisestä tai hengellisestä olemisesta, sanoo ohjaaja Tiina Koivulintu.

vaikutuksesta ja parisuhdeasioista.

Mikä on ryhmän anti verrattuna somen vertaistukeen?

– Palautteen perusteella livenä kohtaaminen ja läsnäolo on antoisampaa. Oikeita aikuisiän ystävyyssuhteita syntyy helpommin.

Tällaisia ryhmiä ei ole tarjolla paljon, varsinkaan maksutta. Uskaltaako ryhmään tulla, jos ei koe itseään ko-

vin kristityksi?

– Kyllä uskaltaa, kunhan ei ole ihan allerginen hengellisyydelle.

EIRA SERKKOLA Ensivauvaryhmä to 1.9.–13.10. klo 17.30–19.30. Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4. Vauva tulossa -ryhmä to 17.30–19.30, alkaa 1.9.

Sitovat ilm. 22.8. mennessä tiina. koivulintu@evl.fi, p. 050 421 0697.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.– 26.8.

Anniina Ilola.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila Munkkivuoren kirkolla avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 11–12.30.

Kesäkahvila ke 17.8. klo 13–14 Munkkiniemen kirkolla.

Kunnon Kaveri -kesäjumppa ma 15.8. ja 22.8. 10.30–11 Munkkiniemen kirkon pihapirissä.

Kunnon Kaveri -kesäjumppa to 18.8. ja 25.8. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla.

Lähetyksen perinteinen pihajuhla torstaina 25.8. klo 17–19 Munkkiniemen kirkossa ja kirkon edustalla. Tuoretta tietoa seurakuntamme lähetyksen nimikkokohteista ja ystävyysseurakuntien kuulumisista. Mukana menossa ainakin Ilkka Kastepohja Sanansaattajista, Pekka Palosaari ja Sodderin ystävät myyntipöytineen sekä Katariina Väisänen videotervehdyksen kautta Thaimaasta. Yhdessäoloa ja yhteislaulua. Lisäksi myös lähetyksen onnenpyörä, pannukakkua, kahvia ja grillausta. Tuotto lähetyksen hyväksi.

Seurakuntavaalit ovat tulossa ja ehdokasasettelu on käynnissä. Asetu ehdolle 15.9.2022 mennessä.

Lisätietoja helsinginseurakunnat.fi/ seurakuntavaalit.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.8. klo 10. Maika Vuori, Jukka Suonoja, Kylli Ahola.

Konfirmaatiomessu su 21.8. klo 10. Haka Kekäläinen, Tiia Orpana, Vili Itäpelto ja bändi. Messussa konfirmoidaan Huikon leirin rippikoululaiset.

TAPAHTUMIA Rukouspiiri keskiviikkoisin 24.8. alkaen klo 13–15 kirkolla, 3. kerros.

Rukoilemme yhteisten, seurakuntaan saapuneiden rukouspyyntöjen ja omien asioiden puolesta.

Tukea arkeen -kotikäynnit. Tarvitsetko tilapäistä apua 0–6-vuotiaiden lasten hoidossa? Tarjoamme maksutonta lastenhoitoapua kotiin. Lastenohjaaja ulkoilee tai hoitaa lapsia perheen kodissa 2–3 tuntia kerrallaan. Kotikäynnit on suunnattu Pitäjänmäen alueella asuville perheille. Kysy lisää Sari Lippojoelta, p. 040 548 4566.

2–4-vuotiaiden päiväkerhossa

vapaita paikkoja. Maksuton kerho kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 9–11.30 viihtyisissä lastentiloissa kirkolla. Monipuolista toimintaa leikkien, musisoiden, liikkuen, tutkien ja ihmetellen. Kerhossa on myös mieluinen eväshetki. Ilmoittautumiset Sanna Yli-Koski-Mustoselle, p. 040 519 0402.

Muskareihin ilmoittautuminen käynnissä 31.8. asti kotisivujen kautta. Ryhmiä vauvoille ja taaperoille. Kirkkomuskarissa lauletaan, leikitään, lorutellaan, soitetaan eri soittimia sekä toimitaan luovasti musiikin äärellä. Kausi ajalla 8.9.– 1.12. Osallistumismaksu kaudelta 55 e, sisaruksesta 20 e.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B Avoinna ma klo 9–15, ke klo 12–17 Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–21, su klo 11–21 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma–to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna joka päivä klo 10–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

na 11.8. asti. Tarkista päivittäiset aukiolot kellotapuli.fi-sivustolta.

Taidenäyttelyt Tuomiokirkon kryptassa: Nordling & Ruoho 9.–21.8. K. Keskinen & M. Kivivirta 23.8.–4.9.

Tuomiokirkon ja Vanhan kirkon opastetut kierrokset. Katso tarkemmat aikataulut helsingintuomiokirkko.fi-sivustolta.

Englanninkielinen opastus ma, ti ja to klo 11 Tuomiokirkossa. Kesto 15 min.

Päiväkonsertti keskiviikkoisin klo 12 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy.

Viulu-pianoresitaali 14.8. klo 16 Hyvän toivon kappelissa. Vapaa pääsy.

Kuorojen kavalkadi Taiteiden

ja Tove Leppilampi, Eija-Riitta Korhola ja monia muita.

Annankulman olohuone, Annankatu 14D, on auki jälleen to 18.8. lähtien to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Kiinni to 1.9. Ke 7.9. alkaen auki myös ke klo 11–13.

Omaishoitajien retki Mustasaareen to 25.8. klo 10–16. Ilm. 26.6.– 11.8. Kallion seurakunnan virastoon p. 09 2340 3600 ma, ti ja to klo 9–14. Hinta 10 e sisältää matkat, lounaan ja kahvin. Kokoontuminen klo 9.50 Taivallahden laiturin luona, Hiekkarannantie 3.

Kappelikahvila Hyvän toivon kappelissa alkaa ti 6.9. klo 14.

Eero Junkkaalan Raamattu-illat Luukkaan evankeliumista alkaen

ENNAKKOÄÄNESTYS 8.–12.11.2022 VAALIPÄIVÄ 20.11.2022

stadilainen hesalainen jumalainen Asetu ehdolle sellaisena kuin olet.

KIRKKOHELSINGISSÄ.FI/ASETUEHDOLLE

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTubessa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Tuomiokirkolla Kellotapuli Terrace & Café avoinna elokuun loppuun ja Krypta by Levanto avoin-

yössä 18.8. klo 19 lähtien Tuomiokirkossa.

Yhteisöruokailu ma 15.8. alkaen klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa.

Avoin puhutaan suomea -keskusteluryhmä tiistaisin 16.8. lähtien klo 16–17.30. Taso B1. Lisätiedot p.

050 383 5513, natasha.vaalgamaa@ evl.fi.

Rukouksen syli -illat to 18.8. ja 25.8. Vanhassa kirkossa. Kahvikärrystä kahvia ja voileipää klo 17.30 Vanhan kirkon puistossa. Musiikkipitoinen ohjelma kirkossa klo 18.30. Mukana myös puheenvuoroja. Illan päättää ehtoollinen. Jukka

ke 8.9. klo 18 Vanhassa kirkossa.

Lupa tuntea-ryhmä 25–35-vuotiaille kokoontuu maanantaisin 5.9.–28.11. (ei 17.10.) klo 18–20 Annankulmassa, Annankatu 14D. Tunne-elämä solmussa? Kolhuja elämässä? Haluatko sopuun itsesi kanssa? Ryhmä sopii sinulle, joka haluat pienryhmästä tukea omien kipukohtiesi kanssa työskentelemiseen. Lupa tuntea -kritoryhmä ei ole terapiaryhmä eikä keskusteluryhmä. Se on koulutettujen vertaisohjaajien vetämä sielunhoidollinen ryhmä, jossa voit tulla näkyväksi vaikeiden kokemuksiesi ja niihin liittyvien tunteidesi kanssa. Jos

sinulla on aivan tuore kriisi elämässäsi, voi olla, ettei ryhmä ole vielä ajankohtainen. Materiaalina käytämme Lupa tuntea -työkirjaa (Sinkkonen, Tähtinen), jonka ryhmään osallistuva hankkii itse.

Edellyttää sitoutumista koko prosessin ajaksi ja voimia ryhmätyöskentelyyn. Ryhmään otetaan 10 osallistujaa. Ilm. ennakkoon puhelinhaastattelulla pe 26.8. klo 12 mennessä diakonissa Satu Ahoselle p. 050 569 1126, satu.ahonen@ evl.fi.

Lisää toimintaa, kerhoja sekä ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta/netistä.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu tiistaisin klo 18. 16.8.

Viljamaa, 23.8. Väisänen.

Iltamessu keskiviikkona 17.8. klo 18. Helanne.

Meditatiivisen rukouslaulun messu keskiviikkona 24.8. klo 18.

Helanne, Vuori.

Iltamessu torstaisin klo 18. 18.8.

Huoponen, Oksanen. 25.8. Lindfors, Pyylampi.

Kontemplatiivinen messu – hetki hiljentymiselle la 13.8. klo 17.30.

Messu alkaa hiljaisella musiikilla klo 17.30, klo 17.45 alkaa lyhyt iltarukous.

Messu sunnuntaina 14.8. klo 10.

Huoponen, Helanne, Pyylampi.

Messu sunnuntaina 21.8. klo 10.

Huoponen, Väisänen, Pyylampi.

Alppilassa: Vironkielinen messu su 21.8. klo 11. Õunap.

Kiinankielinen sanajumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

14.8. Huoponen, Pyylampi, Saarikoski, 21.8. Huoponen, Niskala.

TAPAHTUMIA Urkukesän päiväkonsertti torstaisin klo 12 Kallion kirkossa. 11.8.

Tommi Niskala, 18.8. Anna Maria KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2022

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.– 26.8.

Lauttasaaren seurakunta Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300 Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Avoinna ma–pe 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 380 3532

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Seurat Lauttasaaressa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 19.

Konfirmaatiomessu lauantaina

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2022

K. E. STÅHLBERG / HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Böckerman, 25.8. Timo Kiiskinen, Leipzigin pruuvi 1722. Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertti maanantaisin klo 19 Kallion kirkossa. 15.8.

David Boos, 22.8. Hans Davidsson.

Vapaa pääsy.

Taiteiden yön urkumaraton to 18.8. klo 19–24 Kallion kirkossa.

Upeaa urkumusiikkia Taiteiden yössä kymmenen eri urkurin ja kaksien urkujen voimin. Soittajat ja urut vaihtuvat puolen tunnin välein. Voit tulla piipahtamaan hetkeksi tai kuunnella koko maratonin. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Kahvia, makkaraa ja vohveleita ym. myynnissä kirkon ulkopuolella koko maratonin ajan.

Meditatiivinen rukouslaulu -peruskurssi Ääni, keho, meditaatio tiistaisin 16.8., 23.8., 30.8. ja 6.9. klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppikatu 2. Laulamme keskiaikaisia rukouksia suomeksi ja latinaksi. Rukouslaulu on kokonaisvaltaista. Ikiaikaiset tekstit ja sävelet soittavat kehoamme ja hoitavat meitä. Ääni ja hiljaisuus vuorottelevat. Hiljaisuus vie meitä syvemmälle mietiskelyyn ja samalla tietoisuuteen kehosta ja tästä hetkestä. Jokaisen ääni on tervetullut sellaisenaan. Sinun ei tarvitse osata ns. laulaa eikä lukea nuotteja. Opettaja, pedagogi, MuT Hilkka-Liisa Vuori. Hinta 52 euroa.

Ilm. www.kallionseurakunta.fi.

Kristillinen toipumisryhmä sunnuntaisin 4.9. alkaen klo 18–20 Alppilan kirkolla, pieni sali, 2. krs.

Kokoontumisia on 12 kertaa. Kritoryhmä on vertaisryhmä, jossa toimitaan sääntöjen puitteissa, kuten ehdoton luottamuksellisuus.

Se tukee, kun elämä ahdistaa, on ongelmia ihmissuhteissa, työelämässä, taloudessa, terveydessä ym. asioissa. Ryhmässä on vapaus käsitellä tai olla käsittelemättä hengellisiä asioita. Työskentelyssä käytetään kirjaa Toiveena sisäinen paraneminen. Tied. ja ilm. Raili Salmela p. 044 016 2503.

Näyttely Aurora Karamzinista Diakonian juhlavuoden kunniaksi koottu historianäyttely esittelee Helsingin diakonissalaitoksen perustaneen Aurora Karamzinin kiehtovaa elämäntarinaa sekä diakoniakoulutuksen vaiheita 1800-luvulla. Näyttelyssä on esillä kuvia, tekstejä ja asuja sekä esineitä diakoniakoulutuksen alkuajoilta.

Taiteiden yönä avautuva näyttely on avoinna Paavalinkirkon aulatilassa 18.8.–18.9. ti–to klo 11–15, syyskuusta alkaen myös torstaisin klo 17–19 sekä messujen ja konserttien aikana.

Rukouksen syli -illat Vanhassa kirkossa Rukouksen syli avautuu jälleen Vanhallakirkolla, Lönnrotinkatu 6, torstaina 18.8. ja 25.8. Kahvikärrystä saa kahvia ja voileipää klo 17.30 Vanhan kirkon puistossa. Musiikkipitoinen ohjelma kirkossa alkaa klo 18.30, illassa kuullaan myös puheenvuoroja. Illan päättää ehtoollinen.

Mukana ovat Jukka Leppilampi, Tove Wingren-Leppilampi, Jukka Tolonen, Junnu Aaltonen, Hillel Tokazier, Kaarle Mannila, Mikko Härkin, Sari Perttu ja Eija-Riitta Korhola sekä seurakunnan vapaaehtoisia ja Sirkka-Liisa Raunio.

13.8. klo 10.

Raamattupiiri torstaina 11.8. ja 25.8. kello 18 alkaen. Tapaaminen B-rapun aulassa.

TAPAHTUMIA Perhekerhot 9.8. alkaen maanantaisin klo 9–11, tiistaisin klo 9–11 (muskariaamu), keskiviikkoisin klo 13–15 (perheiden iltapäivä) ja perjantaisin klo 9–11.

Nuorten illat Kryptassa 17.8. alkaen joka keskiviikko ja perjantai klo 18–21. Pelailua ja yhdessäoloa.

Sauna poliisien kesäkodilla tiistaina 23.8. klo 14 alkaen. Grillausta omin eväin. Lisätietoja p. 09

2340 4300.

Back To School -kirppistapahtuma kirkolla klo 12–15. Tule ostoksille tai myymään. Tiedustelut niina. marjanen@evl.fi.

Kesäsaunat kirkolla lauantaina 13.8. ja 20.8. Naiset klo 16–18, miehet klo 18–20. Grillausta takapihalla 16.30 alkaen.

Kirkkokahvila aukeaa 8.8. klo 10.

Seuraa aukioloaikoja verkkosivuiltamme. Lounasta on tarjolla 15.8. alkaen.

Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu vanhan kirkon paikalla 14.8. klo 11.

Puolen tunnin messu 17.8. klo 18.

Messu 21.8. klo 10.

Puolen tunnin messu 24.8. klo 18.

TAPAHTUMIA Syyskesän lauluilta to 11.8. klo 18 Vallilan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Elisabeth Kochin tie 1.

Pitsiä ja käsitöitä. Lyyli Mäekiven käsitöitä esillä kirkon aulassa 16.8. saakka. Avoinna ti-pe klo 11-15 ja messujen aikana Taiteiden yö 18.8. Paavalinkirkossa. Paavali soikoon -kävelykonsertit klo 18 alkaen. Katso lisätiedot nettisivuiltamme.

Diakonian 150 v. juhlavuoden historianäyttely 18.8.–18.9. ti–to klo 11–15 esittelee Aurora Karamzinin elämäntarinaa ja diakoniakoulutuksen vaiheita 1800-luvulla.

Lapsille ja perheille suunnattu toiminta alkaa viikolla 35. Kokoontumiset Paavalinkirkolla. Lisätiedot tuija.heinonen@evl.fi.

Muskarit 0–3-vuotiaille maanantaisin ja torstaisin 29.8. alkaen. Ilm. nettisivujen kautta. Maksu 35 e/ syyskausi.

Odottavien teehuone – ensimmäistä lasta odottaville ke 31.8. klo 17–18.30. Maksuton. Ilm. tuija. heinonen@evl.fi Sylivauvat – ensimmäisen lapsen saaneille ti 30.8. klo 9.30–11. Maksuton. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi.

Perhekahvila nuorisotilassa to 1.9. klo 9–11. Avoin kaikille, ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulu PikkuPaavalit päiväkerhotilassa ke 31.8. klo 17.45– 18.45. 3-vuotiaista ylöspäin. Leikkiä, musiikkia ja hiljentymistä arjen keskelle sekä iltapala. Maksuton, ei ennakkoilmoittautumista.

Omaishoitajien retki Mustasaareen to 25.8. klo 10–16. Hinta 10 e.

Ilm.11.8. asti Kallion seurakunnan virastoon p. 09 2340 3600 klo 9–14.

Meditatiivinen tanssi maanantaisin 5.9. alkaen klo 17.15–18.15. Koko kehon rukousta rauhallisen musiikin ja liikkeen kera. Ilm. ja tiedustelut p. 050 490 6014 tai saraaho@ gmail.com.

Varustamo Hermannin verstaan syksy 22: Uurnakurssi ma 5.9.– 3.10. klo 16–18. Hinta 15 e sisältää materiaalikulut. Ilm. 25.8. mennessä. Sorvauskurssi ma 10.10.–31.10. klo 16–18. Ilm. 1.10. mennessä.

Puutyökurssi 7.11.–5.12. klo 16–18.

Materiaalimaksu menekin mukaan.

Ilm. 31.10. mennessä p. 041 5470 778 tai pekka.tahtinen@evl.fi.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu su 14.8. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Perhemessu su 28.8. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Messun jälkeen brunssi.

Rukousmessu su 28.8. klo 17 Töölön kirkossa.

Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Messu sunnuntaisin klo 12 Meilahden kirkossa.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa.

TAPAHTUMIA Professori ja kirjailija Tom Arnkilin kirjan, Benjamin Aamoksenpojan kirja, julkistamistilaisuus Fokuksessa pe 26.8. klo 17. Tom Arnkil tunnetaan erityisesti muinaiseen Persiaan sijoittuvasta historiallisesta romaanisarjastaan. Kirja on sekä itsenäinen romaani että päätös huikealle matkalle Persian valtakunnassa. Yleisökysymyksiin vastaamassa myös emerituspiispa Wille Riekkinen.

Koululaisten kerhojen ja kurssien ilmoittautuminen aukeaa 15.8.

Katso lisätiedot ja ilmoita lapsesi mukaan seurakuntatoolo.fi/Tule mukaan/Kouluikäisille/Kerhot ja kurssit.

Lapsille, pienimmistä koululaisiin asti, löytyy monenlaista puuhaa. Tule kokemaan odotuksen iloa vauvahautomoon tai joogaamaan pikkuisen kanssa. Vauvakerhoissa pääset hetkeksi irti kotiympyröistä, ja voit nauttia vaikka kahvikupposen, tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin ja halutessasi voit osallistua yhteiseen laulu- ja lorutteluhetkeen. Avoimiin perhekerhoihin voi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.– 26.8.

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Tukipiste Mosaiikista neuvontaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, oleskelulupiin, turvapaikkaprosessiin ja (uus-) paperittomuuteen liittyvissä asioissa. Ajanvaraus puhelimitse 040 511 8488. Drop-in ajat ma ja ke klo 12–16 ilman ajanvarausta 15.8. alkaen. Suomen kielen opetusta taas 29.9. alkaen. Katso tarkemmat tiedot kieliryhmistä ja muusta toiminnastamme facebookista Tukipiste Mosaiikki.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA Vauva tulossa – kehollinen odottajien ryhmä seurakuntatila Laiturissa torstaisin 1.9.–6.10. klo 17.30– 19.30. Perheneuvoja, pastori Stina Huima ja varhaiskasvatuksen ohjaaja Tiina Koivulintu. Ryhmään mahtuu 8, haastattelu etukäteen puhelimitse. Ilmoittaudu tiina. koivulintu@evl.fi.

Ensivauvaryhmä Laiturissa torstaisin 1.9.–13.10. klo 13–14.30.

Vertaisryhmä ensimmäisen vauvan saaneille vanhemmille. Ohjaajat Stina Huima ja Tiina Koivulintu.

Ilmoittaudu tiina.koivulintu@evl.fi.

Halipysäkki Laiturissa maanantaisin 5.9.–3.10. klo 18–19 vanhemmalle ja noin 4–9-vuotiaalle lapselle.

Opi rauhoittumista leikin, tarinoiden, kosketuksen ja läheisyyden avulla. Ilmoittaudu ohjaajille tiina. koivulintu@evl.fi tai taini.nurmesviita@evl.fi.

Avoin vauvakahvila Laiturissa tiistaisin 16.8.–13.12. klo 9–12.

Mukana myös muita alueen toimijoita. Lisätietoja: tiina.koivulintu@ evl.fi Perhekerhot. Musiikkia, leikkiä, askartelua, vapaaehtoinen välipalamaksu 2 e/perhe (muskareissa ei välipalaa). Tauko koulujen syyslomaviikolla 42.

Myllypuron kirkolla maanantaisin 15.8.–12.12. klo 9.30–11.30.

Kansainvälinen perhekerho Myllypuron kirkon kerhotiloissa tiistaisin 16.8.–13.12. klo 14–16. Myös suomea äidinkielenä puhuvat tervetuloa!

International Family Club on Tuesdays 16.8. to 13.12. from 2 pm to 4 pm at Myllypuro church, Myllynsiipi 10. An open family club for all families at home with young children. Entrance from the backsi-

de of the church. Includes a small snack (voluntary 2 e/family).

Kulosaaren kirkon seurakuntasalissa torstaisin 18.8.–15.12. klo 9.30– 11.30 (ei 25.8.ja 20.10.).

Hertsikan Pumpulla, Hiihtomäentie 39B, perjantaisin 15.8.–12.12. klo 9.30–11.30 (ei 28.10.).

Muskarit Laivalahdenkaari 12 kerhotilassa, Kerttulinkujan kulma, tiistaisin 16.8.–13.12. klo 17.30–19.

Myllypuron kirkossa keskiviikkoisin 17.8.–14.12. klo 16–17.

Maksutonta digiopastusta älylaitteiden käytössä 18.8. klo 14–16.

Laiturissa.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä.

Ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Sururyhmä lemmikkinsä menettäneille Lemmikkinsä menettänei­ den sururyhmä kokoontuu Viikin kirkolla, Agronomin­ katu 5, klo 18 neljänä tors­ tai­iltana eli 25.8., 8.9., 22.9. ja 6.10. Vetäjänä toi­ mii pappi Sofia Tuomenvirta. Tiedustelut ja ilmoit­ tautuminen: sofia.tuomen­ virta@evl.fi p. 050 570 4821.

JUMALANPALVELUKSET Lähetyspyhän messu su 14.8. klo 11. Nimikkolähettimme Hanna Londo, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Anneli Koivisto-Väisänen, laulu. Kirkkokahveilla Hanna Londo kertoo Naisvoimaa-hankkeen kuulumisia.

Yhteinen vapaaehtoisten messu ja pihajuhla su 21.8. klo 11. Siunauksen saattelemana uuteen syksyyn! Messussa kaikki seurakunnan vapaaehtoiset saavat siunauksen tehtäviinsä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lettukestit sekä seurakunnan toiminnan esittelyä kirkon pihalla (säävaraus). Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Messussa mukana Martti Häkkänen (saarna), Jenni Kahenvirta, Kati Vento, Sari Viljakainen, Maija-Liisa Seppä ja Liisa Pihkolainen sekä muita vapaaehtoisia. Musiikissa Kirsi Honkanen-Punkari ja Melisma-kuoro. Kolehti kerätään oman seurakunnan alueella asuvien vähävaraisten ja hädänalaisten auttamiseen diakoniatyön kautta. Pihajuhla järjestetään yhteisvoimin seurakunnan vapaaehtoisten kanssa.

Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa su 14.8. ja 21.8. klo 17.

TAPAHTUMIA Mikaelinkirkon pihakahvila torstaisin 25.8. asti klo 13–14.30 takapihalla. Tule nauttimaan kesäkahvilatunnelmasta. Tarjoilua

ISTOCK

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

ItäHelsinki

ISTOCK

tulla isompienkin lasten kanssa leikkimään ja viettämään aikaa.

Kerhot ja joogat ovat maksuttomia.

Lisätietoja löydät netistä, seurakuntatoolo.fi/Tule mukaan/Lapsille ja lapsiperheille/Vauvakerhot, Perhekerhot. Kirkoilta ja Fokuksesta saat Lapset ja perheet -syyskauden esitteen.

Fokuksen joogan, pilateksen ja Mindful stretchingin ilmoittautuminen alkaa 15.8. Katso lisätiedot nettisivuiltamme.

Sururyhmä on suljettu vertaistukiryhmä, joka kokoontuu 13.10.–10.11. to klo 13–15 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Pasi Rautiainen p.

09 2340 4742.

Fokuksen kahvila auki päivittäin klo 12–16.

Rukousetkot ke 10.8.– 21.12. Töölön kirkolla klo 17–18. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Voit myös pyytää, että puolestasi rukoillaan.

Macula musica V. Naisen terveyttä ja elämää ti 16.8. klo 16 Meilahden kirkossa. Luennoi Mervi Halttunen Nieminen. Robert Schumann: Frauenliebe und Leben. Sam Taskinen bassobaritoni, Lauri Ahokas piano. Luentokonserttisarja yhteistyössä silmäsairaalan kanssa.

Vapaa pääsy ja ohjelma.

Virsi viikossa vanhukselle. Haluaisitko kuulla kanttorin laulavan oman lempivirtesi omassa kodissasi? Kanttorin mukana tulee tervehtimään joko seurakunnan vapaaehtoinen tai diakoniatyöntekijä.

Lisätiedot Leena Tiitu p. 050 380 1684 tai Maija Åker p. 09 2340 6370.

Temppeliaukion kirkko on päivittäin avoinna vierailijoille. Tarjolla opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi kesän. Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

ja vaatelöytöjä kirppistangoilta, lahjoitusleipää kotiin viemiseksi.

Kirjailija, taidemaalari Hannu Väisäsen vierailu pe 19.8. klo 18.

Taiteilija Hannu Väisänen kertoo Mikaelinkirkon alttaritaulusta, Taivaanvartijat-kirjasta ja kirkkotaiteesta. Tilaisuus on osa Kontula Book City -tapahtumaa.

Pyöräpyhiinvaellus Östersundomiin su 28.8. Lähtijät siunataan messussa Vartiokylän kirkolla klo 11 ja pyörien selkään kiivetään kirkkokahvien jälkeen eli n. klo 12.30. Rantoja ja pyöräteitä pitkin kulkeva vaellusreitti on 10 km suuntaansa. Östersundomin kirkolla rukous ja evästauko. Vetäjänä Jukka Pakarinen.

Perhekerho ja perheolkkari tiistaisin 23.8. alkaen klo 9.30–12.

Puuro- ja kahvitarjoilu 1 e/perhe.

Kerhossa leikitään, askarrellaan ja tutustutaan toisiimme. Tule kerhoon oman rytmisi mukaan. Kerho jatkuu klo 12–15 perheolkkarina yläkerran lasten kerhotiloissa.

Kerhotiloissa voit lämmitellä omia eväitä ja leikkiä vapaasti.

Perheolkkari torstaisin 25.8. alkaen klo 9.30–15. Vapaata leikkimistä, olemista ja jutustelua oman rytmin mukaan. Sisäänkäynti takapihan leikkipaikan kautta. Voit lämmittää myös omia eväitä.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle 1.6.–31.8: puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 9–10 p. 09 2340 4818. Ajan voi käydä varaamassa myös paikan päällä Mikaelinkirkolla ti klo 12.30– 13.

Roihuvuoren seurakunta

Hiljaisuuden polkua kulkemaan Hiljaisuuden polulla Valli­ lan siirtolapuutarhaa ja luontoa tarkastellaan kris­ tillisen symboliikan sekä kelttiläisen kristillisyyden kautta. Polun voi kiertää itselleen sopivana aikana 31.8. asti osoitteessa Elisa­ beth Kochin tie 1.

Polun pysähtymispaikko­ jen kartta löytyy verkosta www.helsinginseurakun­ nat.fi/paavali.

Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.8. klo 10 Roihuvuoren kirkossa. Nurminen, Vaulas ja Niva-Vilkko.

Messu su 21.8. klo 10 Roihuvuoren kirkossa. Takala, Lyytinen, Malve & Houseband.

Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18 Roihuvuoren kirkossa.

Messu su 14.8. klo 12 Laajasalon kirkossa. Nurminen, Vaulas ja Niva-Vilkko.

Konfirmaatiomessu su 21.8. klo 12 Laajasalon kirkossa. Vaulas, Nurminen ja Anni Nousiainen.

Piispanmessu su 28.8. klo 12 Laajasalon kirkossa. Saarna piispa Teemu Laajasalo. Messun jälkeen juhlakahvit.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2022

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.– 26.8.

TAPAHTUMIA

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5.

Puotilan kappeli, Puotilantie 5.

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

takala@evl.fi, p. 09 2340 6450, paivi.rajala@evl.fi, p. 09 2340 6451.

Seurakuntavaaliehdokkaita haetaan nyt. Katso lisätietoa verkkosivuiltamme!

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe suljettu

nen, Pesonen, Sihvola.

TAPAHTUMIA Merimieskirkon valtakunnalliset kesäjuhlat Yli merten, mantereiden! Vuosaaren kirkolla 13.–14.8.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Lauantain ohjelmassa Torimarkkinat kirkon pihalla klo 10–18. Vuosaaren VPK:n paloauto klo 11.30–14.30. Lasten leikkirata.

Laulutapahtuma klo 14. Lounas 12–13, hinta 10 e, sis. kahvin. Pääjuhla klo 15: tervehdyksiä, musiikkiesityksiä, yhteislaulua, tietoa

ISTOCK

Monilajiset lähimmäisemme -keskustelutilaisuus la 13.8. klo 19 Roihuvuoren kirkolla. Teemoina kaupunkimetsät ja luonnon monimuotoisuus. Mukana mm. Sami Keto ja Panu Pihkala. Järjestetään yhteistyössä Roihuvuori-Seuran ja Rio-kahvilan Peukkufestin kanssa.

Kesäilta Laajarannassa su 14.8. klo 18. Mukana Ronkainen ja Niva-Vilkko. Ohjelmaa, kahvittelua ja grillailua. Sauna naisille klo 16–18 ja miehille klo 19–20.30. Vapaaehtoinen tarjoilumaksu Yhteisvastuun hyväksi.

Tammisalon Elojuhla to 18.8. klo 18–20.30 Vanhaväylän puistossa kirkon takana.

Aulakahvio Laajasalon kirkolla avoinna ma–to klo 10–14.

Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla avoinna tiistaisin klo 11–14 ja 16.8. alkaen ti, ke ja to klo 11–14.

Taidenäyttely Ilontuojat Laajasalon kirkolla. Kirsi Kurosen maalauksia ja veistoksia. Avoinna Aulakahvion ja tilaisuuksien yhteydessä.

Maksutonta digiopastusta ikäihmisille älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen käytössä Laajasalon kirkolla ma 15.8. ja 22.8. klo 12–14 ja Roihuvuoren kirkolla ti 23.8. klo 12–14. Tied. elina.iskala@evl.fi, p.

050 473 6685.

Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758 tai roihuvuori.diakonia@ evl.fi.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Eroryhmässä tutkitaan itseä ja tunteita Tule tutkimaan itseäsi vertaisryhmässä, jossa on yhtä aikaa mahdollisuus saada sekä ymmärrystä että uutta näkökulmaa eron myötä esiin tuleviin asioihin. Perheneuvonnan eroryhmä kokoontuu joka toinen viikko maanantaisin klo 16.45– 18.45 alkaen 29.8. Viimeisen kerran kokoonnutaan 9.1.2023.

Kokoontumiset ovat Kalliossa Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22 B, 3. krs. Eroryhmää vetää perheneuvoja Riitta Rönkä. Ryhmälaiset haastatellaan elokuussa.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 15.8. p. 09 2340 2555 (klo 9–12) tai sähköpostilla kallio.perheneuvonta@ evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

TAPAHTUMIA Metrolla musiikkiin -konsertit tiistaisin klo 19. 16.8. Urkumatka, Robert Pauker, urut. Matteuksenkirkko. 23.8. Kehdosta hautaan Bachin ja Messiaenin sävelin. Kirill Kozlovski, piano. Myllypuron kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Matteuksenkirkolla: Varustamo kiinni viikoilla 32 ja 33.

Digiopastus tiistaisin klo 12–14 alkaen 23.8.

Diakoniapäivystys tiistaisin klo 11–13 alkaen 23.8.

Palstapuuhaa ja juttuseuraa, Puotilan palsta nro 2803 ke 16–18 ja pe 12–14 (kahvia).

Diakonien ajanvaraus: hanna.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2022

tehtäviä mm. lukijoille, rukoilijoille ja ehtoollisavustajille. Ehtoollisavustajat tarvitsevat tehtäväänsä erillisen avustajakoulutuksen.

Koulutus on avoin kaikille seurakuntalaisille: sekä niille, jotka ovat uusina hakeutumassa messuryhmiin, että niille, jotka ovat jo messuryhmäläisiä mutta ilman oikeutta avustaa ehtoollisella.

Ehtoollisavustajakoulutus kirkossa su 21.8. klo 13–15. Ilm. viim. 17.8. tiina.ahonen@evl.fi tai p. 050 467 1238.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Osoitteet: Kirkko, Satamasaarentie 7. www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

JUMALANPALVELUKSET Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa keskiviikkoisin klo 12.

Merimieskirkon kesäjuhlamessu su 14.8. klo 11. Ahonen, musiikki Virtanen, Kantola, oboisti Keijo Silventoinen. Messussa työhön siunaaminen. Kolehti merimieskirkkotyön hyväksi. Viestinvaihto ja kirkkokahvit.

Kansanlaulukirkko su 21.8. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Pesonen.

Konfirmaatio la 27.8. klo 11, kirkko.

Kisakallion LiiTo-ripari.

Konfirmaatiomessu su 28.8. klo 11, kirkko. LuoMus-ripari. Paana-

Merimieskirkon työstä, vapaaehtoisten palkitsemisia. Päivällinen klo 17–18, hinta 15 e, sis. kahvin.

Iltakonsertti klo 18.

Merimieskirkon kesäjuhlien iltakonsertti Vuosaaren kirkossa la 13.8. klo 18. Sopraano Sanna Iljin, säestäjänä lied-pianisti Juho Alakärppä. Vapaa pääsy.

Seurakuntavaalit pidetään marraskuussa – nyt on aika asettua ehdolle. Tule kuulemaan lisää seurakuntavaaleista, mistä asioista toimielimissä päätetään sekä miksi asettua ehdolle. Tutustu ehdokaslistoihin ja asetu ehdolle. Seurakuntavaalitilaisuus ”Uskottu, toivottu, rakastettu” kirkossa ke 17.8. klo 18.

Tervetuloa ehtoollisavustajakoulutukseen! Messuryhmissä on

Waste&Feast Snellu Café avautuu kesätauon jälkeen ma 22.8., lounas ma–pe klo 11–13, lounas 3 e tai 6 e, mukaan 2 e.

Digineuvonta ti 23.8. klo 12–14.

Hiljaisuuden jooga ke 24.8. klo 9.45 Kirkkosalissa.

Fattaluuta päivystys pe 26.8. klo 11–13, opastusta virastoasioinnin viidakossa.

Meillä on mahdollisuus monenlaiseen vapaaehtoistoimintaan, ota yhteyttä tai tule käymään.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Ajalla 27.6.–14.8. ma–pe klo 9–13 15.8. lähtien ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Messu Malmin kirkossa sunnuntaisin klo 10. 21.8. virkaanasettamismessussa piispa Teemu Laajasalo asettaa virkaansa kirkkoherra Elina Perttilän, messun jälkeen kirkkokahvit.

Viikin kirkossa su 14.8. klo 10.

Pihlajamäen kirkossa sunnuntaisin klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa su 21.8. klo 18.

Luontokirkko Pukinmäessä 14.8. klo 16. Kokoontuminen Portin edessä, Säterinportti 1, ja lähtö rukousvaellukselle kohti Weisteen mäkeä. Kuljettava matka n. 1 km, matkan varrella lyhyitä rukouspysäkkejä. Weisteen mäelle voi tulla myös suoraan Närekujan päästä lähtevää metsäpolkua pitkin.

Vaellus ei sovi liikuntaesteisille. Klo 16.30 kirkkohetki ja tarjoilua Weisteen kallioilla.

Ehtoollinen myös erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

Pyhäkoulu Pihlajamäen kirkolla Verkoston messun yhteydessä klo 11.

Messy Church -perheiden puuhakirkot 11.9. ja 4.12. Pihlajamäen kirkolla klo 11.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p.

09 2340 4444.

Malmin seurakunnan lapsikuorot Viikin kirkolla Pihlajanmarjat tiistaisin alk. 16.8. Kouluikäiset klo 15–16, 3–4-v. perheryhmä klo 17–17.30 ja 5–6-v. klo 17.30–18.15.

Tied. Mari Torri-Tuominen, p. 09 2340 4495.

Puistolan kirkolla Laulupuu torstaisin alk. 18.8. B-kuoro (6–9-v.). klo 15–15.45 ja A-kuoro (yli 10-v.) klo 16–17. Tied. Tiia Maria Saari, p. 050 368 4824.

Malmin kirkolla torstaisin alk. 18.8.

Nuottilinnut (6–10-v.) klo 17–17.45 ja Tuulenpesä (yli 10-v.) klo 18–19.

Tied. Kaisu Rauhamaa, p. 09 2340 4494.

Junnujen toimintaan ilmoittautuminen alkaa 15.8. 7–13-vuotiaille junnuille on tarjolla runsaasti maksuttomia kursseja, edullisia syysloman leirejä ja maksuttomia kirkkoöitä, tarkemmat tiedot toiminnasta sekä sähköisen ilmoittautumisen löydät nettisivuiltamme.

Taiteiden yön Jazzvirsiä-konsertti Malmin kirkossa to 18.8. klo 20–21. Virsiä, jotka koskettavat, lohduttavat ja antavat toivoa. Virsiä, jotka saavat jazzillisia sävyjä. Virsiä elämän varrelta. Eva Vikman, laulu, Lassi Kouvo, piano. Vapaa pääsy.

Taiteiden yö Tapulin seurakuntakodilla to 18.8. klo 16–18. Lausuntaa, musiikkia, ohjelmaa lapsille, kahvia ja pientä purtavaa. Estradi

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.– 26.8.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300,

ISTOCK

on avoin esityksille.

Sydämen asia -konsertti – maallisia ja hengellisiä rakkauslauluja 1600-luvulta Puistolan kirkossa ke 24.8. klo 18. Anna-Maaria Oramo, sopraano, sekä FiBO Players: Pauliina Fred, traverso, Dora Asterstad, viulu, Tatu Ahola, sello, Olli Hyyrynen, arkkiluuttu, Anna Orasmaa, urut. Vapaa pääsy.

Kivaa kirkonmäellä -perhetapahtuma Puistolan kirkolla la 27.8. klo 10–13. Syyskauden avaus vapaasti leikkien ja touhuten kirkon pihalla.

Tarjolla makkaraa, mehua ja sadonkorjuuherkkuja.

Kolmen kerran kuoro Luomakunnan huuto -jumalanpalvelukseen Viikin kirkossa torstaisin 11.8., 18.8., 25.8. klo 18–19.30 sekä la 27.8. klo 10–12. Messu radioidaan suorana Viikin kirkosta su 28.8. klo 10. Tied. ja ilm. mari.torri-tuominen@evl.fi.

Kahvia kirkoilla Tapulin seurakuntakodin pihalla ma klo 11–12.30, Viikin kirkossa ma klo 13–15, Malmin kirkossa ti klo 13–15, Puistolan kirkossa ti klo 13–15, Pihlajamäen kirkossa ke klo 13–15, Siltamäen seurakuntakodilla to klo 13–15.

Viimeiset kahvit 26.8.

Grilli-ilta Hoiva Viikin terassilla Agronominkatu 7 ke 17.8. klo 18.

Tarjolla makkaraa ja kesäisiä yhteislauluja.

Lemmikkinsä menettäneiden sururyhmä Viikin kirkolla 25.8. klo 18 ja kokoontuu neljänä torstai-iltana eli 25.8., 8.9., 22.9. ja 6.10.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen: sofia.tuomenvirta@evl.fi, p. 050 570 4821.

Keskusteluapua p. 09 2340 4444 Malmin seurakunnan oma pappi tavattavissa puhelimitse ma– pe klo 14–17. Vain pvm-maksu.

Ruoka-apua. Ruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Leivänjako Pihlajamäen kirkolla ti klo 9 16.8. alkaen, Jakomäen nuorisotalolla ke klo 10, Varustamolla to klo 11, diakoniatyöntekijä paikalla klo 11.30–13 keskustelua varten.

Ostarin Onni -kahvila Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11, alkaa 16.8.

Venäjänkielinen olohuone Pihlajamäen kirkolla ma klo 18–20, alkaa 22.8.

Waste&Feast -hävikkiruokaravintola tarjoaa herkullista lounasta ti– pe klo 11–13, 23.8. alkaen. Lounaan hinta 3–6 e. Malmin Varustamo, Pekanraitti 16.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma-to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö.

Pyhiinvaellus pyöräillen kirkolta kirkolle Pyhiinvaellus alkaa lähtijöiden siunaamisella messussa sunnuntaina 28.8. Vartiokylän kirkolla, Kiviportintie 5, klo 11 ja pyörien selkään kiivetään kirkkokahvien jälkeen eli noin klo 12.30. Rantoja ja pyöräteitä pitkin kulkeva vaellusreitti on 10 km suuntaansa. Östersundomin kirkolla, Kappelintie 65, pidetään rukoushetki ja evästauko. Vetäjänä toimii kirkkoherra Jukka Pakarinen.

Olis vierellä hän -konsertti Ukrainan hyväksi Taiteiden yön konsertti Olis vierellä hän on torstaina 18.8. kello 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Elokuun tunnelmallisessa illassa kuullaan mm. Heino Kasken, Heikki Sarmannon, Aarre ja Oskar Merikannon sekä Felix Mendelssohnin yksinlauluja ja duettoja. Rakastettuja instrumentaaliteoksia kuullaan sovitettuna harvinaiselle pianon ja urkujen yhdistelmälle.

Konsertissa esiintyvät Jussi Hirvonen, tenori, Katja Mäkiö, mezzosopraano ja urut sekä Sanni Antikainen, piano. Illan ohjelma 10 euroa menee Ukrainan sodasta kärsivien tukemiseksi Kirkon Ulkomaanavun kautta.

avoimet harjoitukset ke 31.8. ja 7.9. klo 18–20 Oulunkylän kirkossa. Chorus Sine Nomine etsii uusia laulajia! Syyskauden alussa järjestetään kahdet avoimet harjoitukset, jolloin kuka tahansa on tervetullut seuraamaan harjoituksia.

Avointen harjoitusten yhteydessä on mahdollista kysyä lisätietoja toiminnasta johtajalta ja kuorolaisilta. Kuoro harjoittelee Oulunkylän kirkolla keskiviikkoisin klo 18–20.

Asetu ehdolle seurakuntavaaleihin. Lisätietoja Oulunkylän seurakunnan valitsijayhdistyksistä, vaaleista ja ehdokkaaksi asettumisesta löydät nettisivuiltamme.

Seurakunnan syystoiminta käynnistyy viikolla 35! Lisätietoja seuraavassa lehdessä ja nettisivuillamme.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.8. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Konfirmaatiomessu la 20.8. klo 11.

Savonlinna II rippikoululeiri.

Konfirmaatiomessu la 20.8. klo 14.

Rautavaaran rippikoululeiri.

Konfirmaatiomessu su 21.8. klo 11.

Lohiranta I rippikoululeiri.

Konfirmaatiomessu su 21.8. klo 14.

Porkkalan rippikoululeiri.

TAPAHTUMIA oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10 Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa messu elokuussa sunnuntaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Diakonian neuvonta ja ajanva-

raus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Olis vierellä hän – taiteiden yön konsertti to 18.8. klo 19 Oulunkylän kirkossa. Elokuun tunnelmallisessa illassa kuullaan mm. Heino Kasken, Heikki Sarmannon, Aarre ja Oskar Merikannon sekä Felix Mendelssohnin yksinlauluja ja duettoja. Jussi Hirvonen, tenori, Katja Mäkiö, mezzosopraano ja urut, Sanni Antikainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Ukrainan sodasta kärsivien tukemiseksi.

Oblivion-konsertti la 27.8. klo 16 Käpylän kirkossa. Anthony Marini, viulu, Liis Marini, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Lea Pekkala, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Chorus Sine Nomine -kuoron

Messusävelmälaulajaiset su 14.8. klo 12.30. Tule laulamaan messusävelmistöjä yhdessä! Seurakunnan messun kaavaa uudistetaan ja nyt on mahdollisuus tulla mukaan vaikuttamaan ja samalla laulamaan yhdessä. Mukana laulamassa Marita Toivonen, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen.

Seurakuntavaali-ilta ke 17.8. klo 18. Tervetuloa kuulemaan infoa seurakuntavaaleista. Tilaisuudessa mukana seurakunnan työntekijät Tiia Valve-Tuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Ulla Turunen sekä seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Samuel Kopperoinen.

Eläkeikäistenkerho torstaisin klo 13. Luvassa yhdessäoloa, laulua, hartautta, keskustelua ja tietysti kahvia.

Kouluikäisten 7–14-v. syksyn toiminta alkaa syyskuussa. Tietoa

toiminnasta löytyy seurakunnan nettisivuilta.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Waste&Feast-hävikkiruokaravintola tarjoilee lounasta ti–pe klo 11–13, ti 23.8. alkaen Malmin Varustamolla. Lounaan valmistamisesta vastaavat Stadin ammattiopiston nuoret ja lounaan valmistuksessa käytetään mahdollisimman paljon hävikkiraaka-aineita. Lounaan hinta 3–6 e. Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISILLE www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/kehitysvammaisille

NÄKÖVAMMAISILLE Vertaiskurssi pääkaupunkiseudun näkövammaisille ke klo 10–11.30 Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Ilm. 17.8. mennessä terhi. suonsivu@evl.fi, p. 050 381 8758, tai marjaleena.kallio@evl.fi, p. 050 380 0947.

24.8. Tutustumista. Kokemusasiantuntija.

31.8. Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset ry. Tiedottaja Ilkka Väisänen ja palveluvast. Kirsi Kariluoto.

7.9. Mistä tukea ja apua? HUS:n Silmäklinikan psykologi Marika Kajander.

14.9. Mistä apua arkeen? Kuntoutusohj. Niina Hänninen.

21.9. Näönkäytön apuvälineet.

Optikko Juuli Pohjola/Katri Frigård.

28.9. Näkövammaisen sos. turva.

Oikeuksien valvonnan asiantuntija, Arja Törnroos.

VIITTOMAKIELELLÄ Seuraa teksti-tv:n s. 558, Fb: Viittova srk.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 11/2022

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.– 26.8.

Musiikkia kirkoissa TUOMAS ANTTURI

LAUANTAINA 13.8.

Viisivuotisjuhlakonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsinki Metropolitan Orchestra, Alina Sorjonen, piano.

Liput 20/15 e ovelta tai metorchestra.tapahtumiin.fi.

maja, klo 18.30 Draama-Helmi, klo 19.30 Sarparanta, klo 20.30 Pelle Miljoona Band. Välimusiikki dj MC Tokemon. Tervetuloa piknik-eväin.

Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 21.8.

PopPaavali klo 17–22 Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5.

Pop-, rap-, rock- ja punk-musiikkia.

Klo 17.30 Mikko Joensuu soolo, klo 18.30 Marjo Leinonen & Knucklebone Oscar yhtyeineen, klo 19.30 Penniless, klo 20.30 Pietarin Spektaakkeli. Välimusiikki Dj Lord Fatty.

Tervetuloa piknik-eväin. Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Tuomiokirkon kamarikuoro Viva Vox 30 v. Elisa Murtoperä ja Matti Vaakanainen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 14.8.

Kannelmäen kirkon urut 52 v! klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Urkuduo Jaana Jokimies ja Irina Lampén. Tanssiryhmä Xariksen tanssijoita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Liisa Aaltola, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 15.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12–12.30 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

David Boos, Saksa, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 22.8.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Hans Davidsson, Ruotsi, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 16.8.

TIISTAINA 23.8.

Hillen konserttisarja klo 10.15– 11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, flyygeli.

Vierailumaksu 5 e. Vastaava konsertti 24.8.

Macula musica V – Naisen ter­ veyttä ja elämää klo 16.15–18 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16.

Luennoitsijana dos. Mervi Halttunen-Nieminen. Sam Taskinen, bassobaritoni, Lauri Ahokas, piano.

Vapaa pääsy ja ohjelma.

Five O’Clock Organ klo 17–17.30 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Sixten Enlund, urut.

Urkukesän konsertti. Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin: Urkumatka klo 19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Robert Pauker, urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Five O’Clock Organ klo 17–17.30 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Anna Maria Böckerman, Dag-Ulrik Almqvist ja Sixten Enlund, urut. Urkukesän konsertti.

Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin: Kehdosta hautaan Bachin ja Messiaenin sävelin klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Kirill Kozlovski, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 17.8.

Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Niels Burgmann, urut, Tuuli Lindeberg, sopraano, Erica Nygård, huilu, Eeva Rysä, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 18.8.

Taiteiden yö klo 16–18 Tapulin seurakuntakodilla, Maatullinkuja 4.

Lausuntaa, musiikkia, ohjelmaa lapsille, kahvia ja pientä purtavaa.

Laulaja­lauluntekijä Eva Vikman sekä pianisti Lassi Kouvo esittävät rakkaita, lohtua ja toivoa tuovia virsiä jazzillisin sävyin torstaina 18.8. kello 20 Malmin kirkossa.

Estradi avoin. Vapaa pääsy.

Paavali soikoon! klo 18–21 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Klo 18 Kilven Kuoro, klo 18.20 SonorEnsemble, klo 18.40 Kamarikuoro Värinä, klo 19 Kamarikuoro Addictio, klo 19.20 Discantus-kuoro, klo 19.40 Unreality, klo 20 Vallilan Kuoro, klo 20.20 Vanhan musiikin yhtye Cappella tibia, klo 20.40 Akademiska Sångföreningen ja Akademiska Damkören Lyran.

Vapaa pääsy.

Kamarimusiikkiseuran konsertti klo 18 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Urkukesän tapahtuma. Jenny Pajula, huilu, Antti Pajula, urut. Merja Vartia, laulu, Alf Nybo, piano. Jaakko Tuomikoski, piano, Veijo Koskinen, alttosaksofoni. Irmeli Kannel, laulu, Alf Nybo, piano. Jukka Vaari ja Petri Saavalainen, viulu, Olli-Pekka Piirilä, alttoviulu, Sakari Kuusi, sello.

Onerva Kylén, laulu, Jenny Pajula, huilu, Kira Jääskeläinen, sello, Robin Møllerup Åmdal, piano.

Vapaa pääsy.

Urkumaraton klo 19–24 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Urkukesän tapahtuma. Urkureina klo 19 Marjukka Andersson, klo 19.30 Risto Valtasaari, klo 20 Olli Pyylampi, klo 20.30 Pauliina Hyry, klo 21 Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, klo 21.30 Jaakko Tyni, klo 22 Matti Vaakanainen, klo 22.30 Anni Nousiainen, klo 23 Dag-Ulrik Almqvist, klo 23.30 Ismo Hintsala. Vapaa pääsy.

Musiikkia – Kamera käy! klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Urkukesän tapahtuma.

Mykkäelokuva Murtovarkaus. Esa Toivola, urkuimprovisointi. Vapaa pääsy.

Olis vierellä hän klo 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Jussi Hirvonen, tenori, Katja Mäkiö, mezzosopraano ja urut, Sanni Antikainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kamarimusiikkiseuran konsertti klo 19 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Urkukesän tapahtuma. Erkki Koponen, viulu, Alf Nybo, piano. Katariina Piri, Es-klarinetti,

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Jussi Virolainen, B-klarinetti, Mikko Kokkonen, basettitorvi, Timo. I. Laakso, bassoklarinetti. Jari Koskinen, viulu, Jaakko Tuomikoski, piano. Mandira Halder, laulu, Seppo Varho, piano. Marika Toivonen, fagotti, Lotta Ilomäki, piano.

Vapaa pääsy.

Kuorojen kavalkadi klo 19–22 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Urkukesän tapahtuma. Klo 19 Cantores Minores, klo 19.30 Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox, klo 20 Kilven Kuoro, klo 20.30 Dominante, klo 21 Kallion Kantaattikuoro, klo 21.30 Murtosointu.

Vapaa pääsy.

Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan – Jazzvirsiä klo 20 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Eva Vikman, laulu, Lassi Kouvo, piano.

Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 20.8.

PopPaavali klo 17–22 Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5.

Pop-, rap-, rock- ja punk-musiikkia.

Klo 17.30 PK Keränen ja Leija Lauta-

KESKIVIIKKONA 24.8.

Sydämen asia, maallisia ja hengellisiä rakkauslauluja klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Anna-Maaria Oramo, sopraano. FiBO Players: Pauliina Fred, traverso, Dora Asterstad, viulu, Tatu Ahola, sello, Olli Hyyrynen, arkkiluuttu, Anna Orasmaa, urut. Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Lauluyhtye Köyhät Ritarit, Kaj-Erik Gustafsson, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 25.8.

Musikaalin mestarit Lloyd Web­ ber & Sondheim klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Kalle Virtanen, laulu, Stefanie Tuurna, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha.