Kirkko ja kaupunki 2022 09 Helsinki

9

19.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Jäähyväiset perheen jäsenelle Lukijat kertovat, miltä tuntuu menettää läheinen eläin: ”Koin koiran kuolemasta yhtä suurta tuskaa kuin isäni poismenosta.” s. 12 Freelancer-munkki Erkki Jokinen tutkii ihmisen pahuutta ja Jumalan syvyyttä s. 18

Perheneuvoja Paula Maria Mäkelä rakastui kypsässä iässä s. 20

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkon pitäisi luopua elämälle vieraasta eristäytyneisyydestä

Yksi suurimpia eroja valheen ja kissan välillä on se, että kissalla on vain yhdeksän henkeä.

”OLISI VARMAAN KOHTALOKAS laiminlyönti, jos kirkko rajoittaisi toimintansa vain n.s. kirkkokansaan ja antaisi elävän elämän virrata ohitseen.” Näin kirjoitti 80 vuotta sitten rovasti Heimer Virkkunen Kirkko ja kaupungin – joka aluksi oli nimeltään Helsingin kirkkosanomat – ensimmäisessä numerossa. Se ilmestyi syksyllä 1942. Helsinkiä pommitettiin.

Hädän keskellä kirkolla oli oma tärkeä tehtävänsä.

Virkkunen painotti lehden ensimmäisessä numerossa, että kirkon pitäisi luopua ”elämälle vieraasta eristäytyneisyydestä” ja astua rohkeasti lähemmäksi kansaa ja elää mukana sen ahdingossa ja kärsimyksissä.

Sodan keskellä Virkkunen katsoi myös tulevaisuuteen ja jälleenrakennukseen. Hän muistutti, että kirkon työ kokoaa vain suhteellisen pienen osan pääkaupunkilaisista. ”Kirkko kuuluu kuitenkin niillekin jäsenilleen, jotka eivät tunne tarvetta osallistua seurakuntaelämään”, Virkkunen kirjoitti.

Ilmauksena pyrkimyksestään päästä lähemmäksi pääkaupunkiseudun ihmisiä kirkko perusti lehden. Tämän lehden.

MONI ASIA ON muuttunut 80 vuodessa. Olemme saaneet elää rauhan aikaa, jonka perusteita Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nyt horjuttanut. Henkisen ja aineellisen jälleenrakennuksen ansiosta syntyi Suomi, joka vuonna 2022 pitää kärkisijaa maailman onnellisimpien maiden joukossa viidettä vuotta peräkkäin.

helluntaina tapahtui ihme.

Ihmiset kuulivat Jumalan puhuvan

Kirkko avautui sotien jälkeen ulos eristäytyneisyydestään, mistä kiitos kuuluu osaltaan Kirkko ja kaupungin ensimmäisen päätoimittajan Heimer Virkkusen kaltaisille tienraivaajille. Edelleen vain pieni osa kirkon jäsenistä tuntee ”tarvetta osallistua seurakuntaelämään”. Tai vaikka tuntisikin, niin ei syystä tai toisesta osallistu.

TUOREEN LUKEMISTUTKIMUKSEMME mukaan kolmannekselle pääkaupunkiseutulaisista Kirkko ja kaupunki on heidän ainoa tai lähes ainoa siteensä seurakuntaan.

Sellaisena se on hyvin tärkeä side sekä lukijoille että meille median tekijöille – ja koko kirkolle. Kirkon jäsen ja uskollinen seurakuntalainen voi ihan hyvin olla, vaikkei seurakuntakeskuksessa alvariinsa ravaisikaan.

Tänään Totuuden katoaminen ajaa ihmisyyden haaksirikkoon.

ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA KIRKOLLISKOKOUKSESSA TOUKOKUUSSA 2022

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Näin totuus poljetaan tomuun torilla eikä rehellisyydelle ole täällä sijaa.

VANHAN TESTAMENTIN JESAJAN KIRJA 59:14

KIRKKO KUULUU NIILLEKIN JÄSENILLEEN, JOTKA EIVÄT TUNNE TARVETTA OSALLISTUA SEURAKUNTAELÄMÄÄN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Ensimmäisenä

YHDYSVALTALAINEN KIRJAILIJA MARK TWAIN (1835–1910)

Kirkko ja kaupunki

9

19.5.2022

– ja ymmärsivät.

Seuraava lehti ilmestyy 16.6.

Voisitko, Pyhä Henki,

KANNEN KUVA:

tehdä tuon ihmeen

HANS EISKONEN

uudestaan?

Että ihmiset kuulisivat,

kirkkojakaupunki

ymmärtäisivät ja

kirkkojakaupunki

rakastaisivat.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kutsuimme sinut kummiksi, koska olet meille tärkeä” Kuuden lapsen kummi ja pappi Iiro Salminen, 34, toivoo, ettei kummiudesta tule suorittamista.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

1 2 3

Missä kummit on keksitty?

– Kummiuden historia juontaa juurensa aikaan, jolloin kristinusko ei vielä ollut nykyisen kaltainen maailmanlaajuinen uskonto. Jos joku silloin halusi kristityksi, hänet kastettiin.

Samalla hän sai tuekseen kristityn lähimmäisen, joka opetti kastettavalle uskon ydinasioita. Lähimmäinen toimi mentorina ja vierellä kulkijana.

Mitä kummius merkitsee nykyään?

– Nykyään oman lapsen kummiksi kutsutaan itselle läheisiä ja tärkeitä ihmisiä. Näin kummius voi toteutua esimerkiksi ylisukupolvisena ystävyytenä.

– Kummi on kristillinen kasvattaja, esimerkki ja vierellä kulkija. Kummi on joku, jonka kanssa voi jakaa elämää ja etsiä siihen merkitystä.

Mistä johtuu, että kummi tuntee usein syyllisyyttä ja huonoa omaatuntoa?

– Menestymisen asenne hiipii helposti sellaisillekin elämänalueille, joissa on oikeasti kyse pysähtymisestä, olemisesta, kuuntelemisesta ja läsnäolosta. Suorittaminen voi heijastua myös kummiuteen.

– Ajatellaan, että pitää täyttää tietyt normit, ja mietitään, onko lahja varmasti tarpeeksi hyvä. Tai ajatellaan, että kummin kuuluu viedä lapsi Lintsille, eikä se taaskaan onnistunut. Kuuden lapsen kummina olen itsekin miettinyt omia odotuksiani ja toiveitani siitä, minkälainen kummi haluaisin olla. Asetan riman korkealle, ja aina menen ali. Se tuo paineita.

– Työssäni kysyn usein kasteperheen vanhemmilta, mitä he toivovat kummilta. Vastauk-

sissa ei kuulu minkäänlainen ’korkea rima’, vaan se, että kummi on sellainen kuin on: Olemme kutsuneet sinut kummiksi, koska olet meille tärkeä ja jaamme jotain yhteistä, ja toivomme, että tämä jakaminen voisi jatkua seuraavassa sukupolvessa.

4

Millainen on ihan riittävä kummi?

– Toivon, että kummisuhteesta lähtisi suorittamisen taakka. Ei kummilapsen tapaamista tarvitse kalenteroida, vaan elämässä voi olla hetkiä, jotka luovat tärkeän kohtaamisen kummilapsen kanssa.

– Muistan omasta lapsuudesta kummitätini, joka tavatessamme sanoi, että ’kummitäti tässä’. Tiesin sen kyllä. Mutta pelkästään se, että hän sanoi sen, sai minut tuntemaan, että meillä on jotain yhteistä: sinä olet minulle ja minä olen sinulle.

– Kummius on arvokas suhde, jota kummi saa olla rakentamassa. Suhde on intiimi, koska siihen liittyvät vain kummi ja kummilapsi, mutta siihen liittyy myös Jumala. Ja se tekee siitä vielä erityisemmän.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle pyhää on kohtaaminen. Se voi tarkoittaa toista ihmistä, Jumalaa tai hiljaisuutta. Tilaa, jossa ollaan tiiviisti läsnä. ■ Valtakunnallista kummipäivää juhlitaan 5.6. Lisätietoja osoitteessa kummipäivä.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

3

Pilven kyytiin Kertomuksessa Jeesuksen taivaaseenastumisesta näkyy antiikin ihmisen maailmankuva – mutta sen merkitys kestää aikaa.

K

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JESÚS ROCHA / UNSPLASH

”

un hän oli sanonut tämän, hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet hei­ dän näkyvistään.”

Kohtaus, jossa oppilaat tähyävät taivaalle Jeesuksen etääntyessä, tuo mieleen taivaalle kohoavan kuuma­ ilmapallon. Uusi testamentti käsittelee Jeesuksen taivaaseenastumista vain lyhyesti, ja sunnuntai­ sin kirkossa lausuttu uskontunnustus on vieläkin niukkasanaisempi: ”astui ylös taivaisiin”.

– Evankelista Luukkaan mukaan Jeesus otti pil­ ven kuin taksin ja lähti. Ensimmäisille kristityil­ le oli ongelmatonta ajatella, että taivas, jonne Jee­ sus meni, on konkreettinen paikka, sanoo Uuden testamentin tutkija Matti Myllykoski.

Myllykoski toteaa, että ensimmäiset kristityt olivat antiikin ihmisiä, joilla oli oman aikansa kolmikerroksinen maailmankuva.

Ylhäällä oli taivas, jossa Jumala vallitsi taivaal­ lisine sotajoukkoineen. Taivaankansi oli kuin ku­ parisepän takoma kupu, jonka yläpuolella oli­ vat veden ja lumen varastot. Ihmisten asuttama maanpinta lepäsi pilarien tai perustusten varas­ sa, ja sen alla oli sheol, kuolleiden valtakunta. Al­ haalla velloivat myös maanalaiset vedet, jotka oli­ vat peräisin syvästä alkumerestä.

KRISTITTY FUNDAMENTALISTI ajattelee, että van­ hojen Raamatun kertomusten on oltava historial­ lisesti tosia. Ateisti taas saattaa tokaista, että kris­ tittyjen pyhä kirja sisältää paikkaansa pitämättö­ miä taruja.

– Kumpikin on tavallaan oikeassa, mutta evan­ keliumi ei rakennukaan sen varaan, että ihmiset uskovat pelkkiä faktoja, Myllykoski sanoo.

Myllykoski pitää kohtuuttomana vaatimuk­ sena, että menneiden aikojen kristittyjen pitäi­ si olla luonnontieteelliseltä ja historialliselta tie­ tämykseltään oman aikansa yläpuolella. Sen si­ jaan hän kääntää katseen tekstien symboliseen tasoon.

Luukas kirjoitti varhaisille kristityille, jotka tiesivät, että kuolleista noussut Jeesus oli poissa.

Tästä seurasi kysymys, missä hän on nyt. Ilmas­ sa oli myös vanha odotus Jumalan valtakunnan konkreettisesta toteutumisesta maan päällä.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Luukas vastasi selittämällä lukijoilleen, miten asiat tapahtuivat ja mikä niiden merkitys oli. Jee­ suksen taivaaseen ottaminen liittyy lupaukseen Pyhästä Hengestä, jonka kautta Jeesus on läsnä kristityn elämässä.

– Emme enää usko varhaisten kristittyjen maa­ ilmankuvaan, mutta voimme jakaa sen, millä ta­ valla he käyttivät näitä tekstejä. Kyse on vuoro­ vaikutuksesta Jumalan kanssa ja sanoista, joilla lähestymme häntä, Myllykoski sanoo.

”

Jeesus otti pilven kuin taksin ja lähti.

UUDEN TESTAMENTIN TUTKIJA MATTI MYLLYKOSKI

MATTI MYLLYKOSKI on huomannut, että kristitty­ jen hengellinen elämä painottuu yhä enemmän henkilökohtaiseen kokemukseen: miten usko vai­ kuttaa sisimmässä ja minkälaisia tunteita ja aja­ tuksia sellaiset sanat kuin armo, Henki, synti ja vapaus herättävät?

– Näiden asioiden merkitys ei ole sidottu Raamatun erehtymättömyyteen. Kyse on siitä, millai­ sesta elämästä nämä tekstit viestittävät, minkälai­ sia tunteita ja ajatuksia ne herättävät ja millaisia ihmisiä meidän tulisi olla.

Myllykosken mukaan moni konservatiivinen kristitty pelkää, että sisäistä kokemusta painotta­ va hengellinen elämä muuttuu uushenkisyydeksi.

Häntä itseään asia ei huolestuta.

– Kristityn identiteetti kiinnittyy pitkään ja vahvaan traditioon. Olen itse identiteetiltäni kris­ titty enkä yleisuskonnollinen ihminen. Hengelli­ nen kotini on vuorovaikutuksessa näiden tekstien kanssa. ■ Helatorstaita vietetään Jeesuksen taivaaseen­ astumisen muistoksi. Tänä vuonna helatorstai on 26.5.

Sanan selitys Palstalla kielentutkija Janne Saarikivi kurkistaa sanojen taakse.

HANS EISKONEN

Lyhyt matka pahasta pyhään USKONNOSSA ON KYSYMYS pyhästä, mutta mitä pyhyys on? Voiko sitä kuvata sanoin?

Varmasti voi, hiukkasen. Sanat eivät voi opettaa pyhyyttä ihmiselle, mutta ne ohjaavat ihmisen nimeämään kokemuksensa uskonnolliseksi, tai pyhäksi. Siksi kysymystä pyhyydestä voi lähestyä tutkimalla, millaisia asioita eri kielissä on nimetty pyhiksi.

Esimerkiksi ruotsin ja englannin helig ja holy liittyvät terveyteen ja kokonaisuuteen, joka on siis alkuaan pyhyyttä. Pahaenteinen natsitervehdys heil on samaa juurta – alkuaan terveyden toivotus.

Latinalaisperäinen sacred, joka on samaa kantaa kuin sakramentti, on tarkoittanut salaisuutta ja muusta todellisuudesta erotettua. Se on siis hieman toisenlaista pyhyyttä, samaa kantaa kuin sektori tai sektio. Pyhimysten nimien edessä käytetty saint taas on peräisin roomalaisten valojen jumalan Sancuksen nimestä.

Suomen pyhä-sanan vastineet sukukielissä taas näyttävät liittyvän kirouksiin ja likaan. Pyhä on siis alkuaan ollut tabu, epäpuhdas. Niin lyhyt on matka pahasta pyhään.

JANNE SAARIKIVI

”Batman hoitaa traumojaan nahka-asussa öisin, vaikka terapiaankin olisi varaa.

Rikkaus saa ihmisen käyttäytymään erikoisesti.”

LUE ELLA LUOMAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI/ PUHEENVUOROT

ka tarvitsevat paimenen ohjausta. Hetkeksi pysähdytään miettimään myös sitä, miten hyvä paimen on valmis antamaan jopa henkensä laumansa puolesta ja etsimään kadonneen lampaan pimeimmästäkin kolosta. Tänään koolla olevalle viiden naisen porukalle tällaiset vertaukset aukeavat.

– Minä olen kerinnyt lampaita ja ollut paimenessa, Tuominen kertoo.

Turunen kysyy Tuomiselta, oliko hänen paimentamillaan lampailla nimet. Tuomisen muistelee, ettei ollut, muutamaa pässiä lukuun ottamatta.

Sitten naiset pohtivat sitä, miten ihmiset ovat kuin lampaita, paitsi että ”he ovat nimeltä kutsuttuja”.

– Ja se on mahottoman hyvä asia, Tuominen sanoo.

”

Laina Tuomiselle raamattupiiri on viikon kohokohta.

Minä olen kerinnyt lampaita ja ollut paimenessa.

Puoli vuosisataa elämänviisautta Helsingin Pitäjänmäessä kokoontuu 50-vuotias kerrostalon asukkaiden raamattupiiri. Sen vanhin jäsen on 95-vuotias Laina Tuominen.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

PÄÄSISIKÖ TÄLLÄ saavutuksella ennätysten kirjaan: Helsingin Pitäjänmäessä kokoontuva raamattupiiri täyttää toukokuun lopussa viisikymmentä vuotta? Osallistujat ovat sentään välillä vaihtuneet, mutta on joukossa pitkään mukana olleitakin, kuten vanhin osallistuja, 95-vuotias Laina Tuominen.

– En muista, koska aloin käydä täällä raamattupiirissä, mutta tähän taloon muutin, kun talo oli ollut olemassa kymmenen vuotta, Tuominen laskeskelee.

HY VÄN TÄHDEN. 81. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Se tarkoittanee 1980-luvun alkua, sillä tämä Taavinkujalla sijaitseva talo on valmistunut 1971.

Raamattupiirissä käyvät talon asukkaat, ja sen myös perusti talon asukas, eläkkeelle jäänyt diakonissa. Nyt raamattupiiri kokoontuu kerran viikossa vapaaehtoisen vetäjän johdolla.

– Minulle raamattupiiri on viikon kohokohta, Tuominen sanoo.

Piirissä on jo vuosikymmeniä käynyt myös Metallimessun isänäkin tunnettu Pitäjänmäen seurakunnan pappi Haka Kekäläinen. Hän tuntee porukan ja jakaa kävijöille ehtoollisen.

TÄNÄÄN RAAMATTUPIIRISSÄ puhutaan psalmista 23, joka alkaa sanoilla ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu”.

– Tämä on tuttua tekstiä, Laina Tuominen sanoo.

Vetovuorossa oleva Pirkko Turunen puhuu siitä, millaisia lampaat ovat: laumaeläimiä, jot-

Mediamyynti Kotimaa Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

LAINA TUOMISEN muistot lampaista sijoittuvat Pielisen rannalle, Pohjois-Karjalaan. Sieltä hän on kotoisin, ja muuttanut Helsinkiin myöhemmin tyttären perässä.

– Kasvoin uskovassa kodissa. Äiti ja isä opettivat ruokarukouksen ja pitivät iltahartauden, hän kertoo.

Tuomisen mukana on paksu, nahkakantinen Raamattu. Se näyttää siltä, että sitä on selattu paljon. Sivuilla on myös alleviivauksia. Monet kohdat hän on osannut ulkoa.

– Olen lukenut koko Raamatun monta kertaa, ja minulla on näitä useita. Tämän olen ostanut itse itselleni, hän kertoo.

Raamattua kannattaisi hänen mielestään kaikkien lukea.

– Sieltä tulevat kaikki tärkeät elämän opit, kuten Kymmenen käskyä. Siellä on sekin, että kunnioita isääsi ja äitiäisi, jotta jotta menestyisit ja kauan eläisit maan päällä.

Tuominen on ilmiselvästi noudattanut tuota ohjetta. Aikooko hän elää satavuotiaaksi?

– Ei se ole minulle mikään kilvoittelun asia.

Elän niin kauan kuin päiviä annetaan. Tunsin kyllä yhden 103-vuotiaaksi eläneen, mutta hän muuttui vanhemmiten vähän lapselliseksi. Sellaista en halua. ■

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

HELSINKI BEATLES WEEKEND

Beatles-messu on saanut alkunsa Liverpoolissa ja rantautunut sieltä myös Suomeen. Kallion kirkossa Beatlesia tulkitsevat Javier Parisi, Ringer Star, Jay Goeppner ja Milla Mäkinen.

Kallion kirkossa soi Beatles HELSINKI BEATLES WEEKEND -festivaaleilla pääsee nyt fiilistelemään maailman merkityksellisimmäksi rockyhtyeeksi kutsutun The Beatles -yhtyeen musiikkia. Sitä on toukokuussa tarjolla paitsi Kulttuuritalolla myös Kallion kirkossa.

Tapahtuman järjestäjät ehdottivat Kallion seurakunnalle Beatles-

messun järjestämistä, ja siellä innostuttiin asiasta.

Nostalginen P.S. I Love You – Beatles-messu mukailee festivaalin teemaa: enemmän Beatlesia – enemmän rakkautta. Kirkossa soi tuolloin virsien sijasta 1960-luvulla kuuluisuuteen nousseen Liverpoolin nelikon musiikki. Vastaava mes-

Hei sinä seniori tai seniorin läheinen!

Etsitkö arkea ilostuttavaa ja helpottavaa palvelua seniorin kotiin?

Ulkoilua yhdessä Kauppa-apu Kodin askareet Saattoapu ja autolla kujettaminen ja paljon muuta!

Hinta ennen Kotitalousvähennyksen kotitalousvähennystä jälkeinen hinta

46€/h

18,40€/h

Varaa ilmainen testikäynti! www.ilostu.fi/varaakaynti 050 511 8170 (ark. klo 10-14)

info@ilostu.fi

100% ilostumistakuu

Senioreiden ilostuttajana vuodesta 2016!

su pidettiin Kallion kirkossa kolme vuotta sitten, ja se veti silloin kirkon ääriään myöten täyteen.

Beatles-messussa esiintyy seuraava kokoonpano: John Lennonilta näyttävä ja kuulostava argentiinalainen Javier Parisi, yhdysvaltalainen Ringo Starr -tribuuttiartisti Ringer Star, yhdysvaltalainen

Jay Goeppner sekä suomalainen laulaja ja laulunopettaja Milla Mäkinen. Mäkinen vetää myös Beatles-yhteislaulutilaisuuden Kulttuuritalolla.

MARJO KYTÖHARJU

P.S. I Love You – Beatles-messu la 21.5. klo 11 Kallion kirkossa. Vapaa pääsy.

Lisätietoja: beatlesweekend.fi.

Seniorikahvit ILOSTU

-TOIMIST

O

PA LLA

S

S ILA

SA

KESÄKUUN SENIORIKAHVIEN AIKATAULU JA OHJELMA KE 8.6. KLO 11-14

TOIMINNALLINEN TUOKIO JA TUTUSTUMINEN HILDAPALVELUUN, ROSANNA KUIVALAINEN / KARDEMUMMO OY

KAH

VIA, O

HJELMAA JA

ILMOITTAUDU ILMAISILLE SENIORIKAHVEILLE PIAN! PUH. 050 511 8170 TAI INFO@ILOSTU.FI, PAIKKOJA RAJOITETUSTI. PAIKAT TÄYTETÄÄN ILMOITTAUTUMISJÄRJESTYKSESSÄ.

SEUR

AA!

OSOITE: OPASTINSILTA 8 E (3. KRS) 00520 HELSINKI

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

7

Kirkko alkoi tulla koteihin postiluukusta Kirkko ja kaupunki -lehti perustettiin 80 vuotta sitten, koska haluttiin tarjota jotakin hyvää ihan jokaiselle seurakuntalaiselle riippumatta kenenkään uskon määrästä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVITUS MARI AARNIO

T

änä vuonna kevät on tavallista kylmempi. Kylvötyöt viivästyvät, koska liian kosteassa maassa siemen ei idä.

On riski, että kaikkea kylvettyä ei lokakuussa päästä edes puimaan. Voidaan tietysti viljellä heinää, mutta se ei kelpaa ihmisen ravinnoksi.

Ruokakriisi voi siis pahentua, mutta tilanne on hälyttävä jo nyt. Kirkko ja kaupunki kertoi hiljattain ensimmäisenä Suomessa, että ruoan hinnannousun takia hävikkiruoan määrä on romahtanut niin, ettei elintarvikkeita riitä ruokajakeluihin. Myllypuron ruokajakelussa kaikkein eniten apua tarvitseville on jäänyt vain muutama hedelmä ja jogurtti.

Puute ja nälkä tulevat usein vastaan seurakuntalehden sivuilla. Tämä johtuu kirkon arvoista, sillä ääntä halutaan pitää niistä, joita muuten ei kuunnella. Aina otsikot eivät myy, mutta sellainen on kirkko. Se ei oikein myy.

Tiedämme senkin, että yhä useammat ihmiset ovat omasta mielestään täysin immuuneja kaikelle hengellisyydelle. Toimituksessa kuitenkin uskotaan, että juttuja kannattaa kirjoittaa kaikille.

MENNÄÄN VUOTEEN 1942. Vili Vesterisen harmonikassa lukee suurin kirjaimin Vesterinen. On sota, ja juuri siksi voi tuntua hätkähdyttävältä, että 35-vuotiaan Vesterisen oikean käden etusormessa kimaltelee sormus niin kuin blueskitaristilla. Hän on aikansa stara.

1940-luvulla oltiin vasta matkalla maailmaan, jossa jokainen ilman suvun painetta sai määritellä oman identiteettinsä. Vili Vesterisen kaltaiset erityislahjakkuudet olivat jo silloin esikuvia meille taviksille, miten erotutaan yksilönä.

Yksilöllistymisen pitkä historia on tarinaa siitä, miten kirkot ja vallanpitäjät ovat menettäneet kontrollin ihmisistä pelkkinä alamaisina. Kirkko on ollut kehityksestä huolissaan, koska se pelkää kadottavansa yhteyden jäseniinsä.

Helsingissä tämä ongelma ratkaistiin siten, että kun ihmiset eivät enää käyneet kirkossa, kirkko tuli ihmisten koteihin postiluukusta. Syyskuussa 1942 ilmestyi ensimmäistä kertaa Helsingin kirkkosanomat. 1960-luvulla lehti sai nimekseen Kirkko ja kaupunki.

Kun kyseinen lehti 80 vuotta sitten perustettiin, sen taustalla oli kirkkohistorian dosent-

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

ti Mikko Malkavaaran mielestä muuttunut käsitys siitä, mitä oikeastaan tarkoittaa kirkko. Aiemmin oli vallalla käsitys, että seurakunnan ydin muodostuu tosi uskovaisista, jotka pitivät itseään muita parempina kristittyinä. Tämä käsitys murtui 1930-luvun lopulla, jolloin Suomessa oli saatu taltutettua pelottava ääriliikehdintä, jossa ihailtiin Italian fasismia ja Saksan kansallissosialismia. Ihmiset eri kuplissa alkoivat ymmärtää toisiaan hieman paremmin.

– Ensimmäistä kertaa sisällissodan jälkeen porvarit alkoivat kuunnella sodan hävinnyttä osapuolta, Malkavaara sanoo.

Vaikka kehitys kulki kohti individualismia, koettiin sodan jälkeen vielä yksi yhtenäiskulttuurin jakso.

– Niin sanotut asevelipapit Erkki Niinivaaran ja Martti Simojoen johdolla puhuivat sen puolesta, että kirkon kaikki jäsenet uskon laadusta riippumatta ovat aivan samanarvoisia, ja kaikki palvelut kuuluivat ihan jokaiselle. Tähän ohjelmaan sisältyi myös jokaiseen kotiin jaettava seurakuntalehti, Malkavaara kertoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI syntyi siis olennaisesti kansankirkon projektiksi. Lehden monet ottivatkin omakseen, mutta itse kirkkoa eivät. Nykyään helsinkiläisistä vain puolet kuuluu Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Nyt kansankirkko rinnastuu sanaan kansantanhu: molemmissa viitataan kansaan, jota ei enää ole. On vain erilaisia urbaaneja heimoja ja kuplia.

Kukaan ei voi tälle kehitykselle mitään, koska siinä pyörivät niin isot pyörät. Muutoksen jakolinja asettuu ehkä sanojen moderni ja postmoderni väliin. Moderni aika oli valistuksen, teollistumisen, kapitalismin ja kaupungistumisen aikakausi, jota hallitsivat suuret yhtenäiset linjat ja yhteinen luottamus järkiperäisyyteen.

Lopulta moderni maailma joutui taipumaan, koska sen jäykät rakenteet eivät sopeutuneet kiihtyneeseen tavaroiden, töiden, ihmisten, rahan ja tiedon liikkuvuuteen. Maailmasta tuli 1990-luvun alun muotisanan mukaisesti global village, maailmanlaaja kylä. Kun tajuttiin, että eri kulttuurit selittävät maailmaa eri tavalla, siirryttiin postmoderniin käsitykseen totuudesta. Sen mukaan totuus on aina suhteellista. Jokaisella on vain oma totuus, jota ei voida tuputtaa muille.

Kirkko sai totuudelleen kilpailijoita. Nyt osa lataa kiviä kuunvalossa, toiset trollaavat rokotteita vastaan, ja kaikki ovat saman postmodernismin lapsia. Vili Vesterisen aikakausi ei enää palaa.

”

KIRKON JOURNALISMIN ARVOPOHJA ON LÄNSIMAISTA KULTTUURIA PERUSTEELLISESTI MUOVANNEESSA JUUTALAISKRISTILLISESSÄ PERINNÖSSÄ.

ELETTIIN 1980-LUVUN YHTENÄISKULTTUURISSA, kun Kirkko ja kaupunki halusi uudistua tiedotuslehdestä oikeaksi journalistiseksi mediaksi.

Sanan journalismi pohjalla on ranskan päivää tarkoittava jour. Journalismi tarkoittaa päivänkohtaisten tapahtumien raportoimista ja todellisuuden jäsentämistä. Yhtenäiskulttuurissa se onnistui, koska uskottiin, että asioista voitiin kertoa objektiivisesti. Kirkon lehden kohdalla tosin saattoi herätä epäilys, että juttuihin piilotetaan kirkkoagendaa.

Postmoderni aika kuitenkin merkitsi kaikelle journalismille sen tunnustamista, että lopputuloksessa väistämättä näkyy toimittajan oma persoona. Kun se on sanottu ääneen, kirkon lehti ainakin periaatteessa voi olla yhtä pätevää journalismia kuin mikä tahansa muukin. Näkökulmia toki pitää olla paljon, koska objektiivisuus syntyy huolella toimitetusta moniäänisyydestä. Silti kaikki kirjoittavat jostakin arvopohjasta käsin.

Kirkon journalismin arvopohja on länsimaista kulttuuria perusteellisesti muovanneessa juutalaiskristillisessä perinnössä. Tämä pitää paikkansa myös tässä uudessa, vuonna 2017 perustetussa koko pääkaupunkiseudun yhteisessä Kirkko ja kaupungissa.

Kun Mikko Malkavaara antoi taustatietoja tätä juttua varten, hän viittasi saksalaiseen vasemmistolaiseen yhteiskuntateoreetikkoon Jürgen Habermasiin. Habermas on todennut, että maallistumisensa jälkeen yhteiskunnat, jotka ovat katkaisseet vuosituhantiset siteensä juutalaiskristilliseen perintöön, eivät itse enää osaakaan tuottaa arvoja.

Sen sijaan yhteiskunnat, joiden pohjavirtana vaikuttaa juutalaiskristillinen perintö, pitävät perustavina arvoinaan esimerkiksi vapautta, oikeudenmukaisuutta ja armollisuutta. ■

Etsitkö turvallista, väliaikaista asumista?

Tilkantähti on kevyen hoivan palveluasumista tarjoava koti ikäihmisille, jotka tulevat toimeen päiväsaikaan annettavan avun turvin.

Tervetuloa tutustumaan!

Yhteydenotot ark. klo 8-15 puh. 040 183 8716 Mannerheimintie 164, Helsinki

MENO KONE MENOKONE Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

9

Köyhyyden kampittaja Tekeminen pitää toivoa yllä, sanoo kehittyvien maiden naisia tukevan Naisten Pankin aktiivi Reetta Meriläinen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

R

eetta Meriläisellä on moneen ker­ taan käytetty, muutaman lauseen mittainen myyntipuhe. Se menee osapuilleen näin: ”Jos haluat, että maailma on parempi paikka ja köy­ hyys maailmassa vähenee, paras ta­ pa edistää sitä on tukea naisia. Vaurauden lisään­ tyminen ja tasaisempi jakautuminen olisi kaik­ kien etu. Kaikkien etu olisi myös se, että kenen­ kään ei olisi pakko lähteä etsimään toimeentuloa muualta, vaan ihmiset voisivat halutessaan pysyä kotiseudullaan.”

Myyntipuheen tarkoituksena on löytää lisää lahjoittajia ja vapaaehtoisia Naisten Pankille. Se on Kirkon Ulkomaanavun yhteydessä toimiva verkosto, joka tukee kehittyvien maiden naisten toimeentulo­ ja yrittäjyyshankkeita.

Naisten Pankki sai alkunsa, kun Kirkon Ulko­ maanapu vuonna 2007 vei ryhmän suomalai­ sia johtavissa asemissa yrityselämässä olevia nai­ sia tutustumaan sisällissodan runtelemaan Libe­ riaan.

– Moni heistä ei ollut koskaan käynyt kehitys­ maassa. Liberiassa he näkivät, mitä äärimmäinen köyhyys on ja miten konfliktit vaikuttavat naisten ja sitä kautta myös lasten elämään. Monella herä­ si ajatus, ettei tämä voi olla oikein – että meillä on kaikkea ja heillä ei ole mitään, Meriläinen kertoo.

– He tapasivat paikallisia naisia, joilla oli valta­ vasti yrittämisen halua ja voimaa ja joiden ainoa ongelmansa oli köyhyys. Suomalaiset näkivät näi­ den naisten potentiaalin ja alkoivat miettiä, mikä olisi paras tapa tukea heitä ja laajemminkin mui­ ta kehittyvien maiden naisia. Niin alkoi kehkey­ tyä idea Naisten Pankista.

Meriläinen tutustui Naisten Pankkiin aluksi työnsä kautta, sillä Helsingin Sanomat, jonka pää­ toimittajana Meriläinen silloin työskenteli, oli yk­ si sen yhteistyökumppaneista.

– Minulle Naisten Pankin idea ”naisilta naisil­ le” kolahti heti, sillä se oli tarpeeksi simppeli ja suoraviivainen. Kerätään täällä rahaa, joka kehit­ tyvissä maissa käytetään naisten kouluttamiseen.

Turhia hörsöjä ei ole.

Kun hörsöjä ei ole, pystytään seuraamaan tar­ kasti, mihin kerätyt varat päätyvät. Ne eivät jää matkan varrelle esimerkiksi korruptoituneen hal­ linnon taskuihin.

KOLAHDUS JOHTI siihen, että Reetta Meriläisestä tuli Naisten Pankin aktiivi. Hän istui kymmenisen vuotta sen ohjausryhmässä ja oli siitä viisi vuotta sen puheenjohtaja. Tällä hetkellä hän on omien sanojensa mukaan rivijäsen.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Kaikki rivijäsenet tuskin pystyvät Meriläisen tavoin sujuvasti tiputtelemaan numerotietoja tai kuvailemaan sitä, mitä ja miten Suomesta lähe­ tetty raha saa aikaan. Meriläinen kutsuukin it­ seään matkasaarnaajaksi, sillä hän käy pyydet­ täessä kertomassa Naisten Pankin toiminnasta eri tilaisuuksissa.

Toiminnan ydin ovat kylissä toimivat naisten säästö­ ja lainaryhmät. Ne antavat toimeentulo­

ja yrittäjyyskoulutusta ja myöntävät lainoja yri­ tystoimintaan ja ammatin harjoittamiseen. Kun naisten toimeentulo paranee, he pystyvät mak­ samaan lastensa koulunkäynnin, ehkä pikkuhil­ jaa laajentamaan yritystoimintaansa tai vaikka­ pa rakentamaan perheelleen talon savimajan tilalle.

Koulutusta annetaan myös esimerkiksi hygie­ niasta, ravitsemuksesta ja lasten kasvatuksesta.

Lisäksi naiset saavat tietoa lainsäädännöstä, esi­ merkiksi siitä, että heillä on oikeus omaan ke­ hoonsa ja omaisuuteensa.

– Olen maalta kotoisin ja elänyt lapsuute­ ni 1950­luvulla. Naisryhmien toiminta muistut­ taa monella tavoin silloista maatalousneuvojien, Marttojen ja 4H:n neuvonta­ ja valistustyötä, Me­ riläinen sanoo.

– Ihannetilanteessa Naisten Pankki tekee itsen­ sä tarpeettomaksi, kun naiset vankistuvat ja it­ sellistyvät ja alkavat tulla toimeen omillaan. Mut­ ta ne ovat pitkiä polkuja. En usko nopeisiin hank­ keisiin – että jotain saataisiin parissa vuodessa valmiiksi. Osaamisen siirtäminen vie aikaa.

Meriläinen on vakuuttunut siitä, että ai­ noa kestävä tie ulos köyhyydestä on koulutus.

1900­luvun alussa se nähtiin meillä Suomessa.

Kehittyvissä maissa avainasemassa on varsinkin naisten ja tyttöjen kouluttaminen.

– Se on todettu niin monessa tutkimuksessa ja tilastossa. Koulutus näkyy heti lapsiluvussa.

Koulutettu nainen ei synnytä kymmentä tai kahtatoista lasta, ja kun lapsia on vähemmän, heille jää enemmän annettavaksi.

– Koulutetut naiset myös haluavat kouluttaa lapsensa, tytötkin. Kun naisilta missä tahansa kehittyvässä maassa kysyy, millaisia heidän unelmansa ovat, vastaus on aina, että saada lapset kouluun ja heille hyvä ammatti.

NAPPIKAUPPAA JA NÄPERTELYÄ. Niin on Reetta Meriläinen kuullut monen kriitikon sanovan.

– Helposti tätä asiaa katsotaan meidän hyvinvoivien näkökulmasta. Asiaa pitäisi kysyä niiltä naisilta, jotka ovat saaneet tukea. Onko heistä näpertelyä se, että he ovat pystyneet nostamaan elintasoaan ja rakentamaan pienen tiilitalon sekä saaneet lapsensa kouluun?

– Autetaan naista kerrallaan. Emme pysty auttamaan lähestulkoonkaan kaikkia maailman köyhiä naisia, mutta autetaan niitä, joita voidaan.

Viidentoista vuoden aikana Naisten Pankin tukemissa hankkeissa on ollut mukana 92 000

”

Kun naisilta kysyy, millaisia heidän unelmansa ovat, vastaus on aina, että saada lapset kouluun ja heille hyvä ammatti.

REETTA MERILÄINEN

naista. Välillisesti hyötyneitä eli naisten perheenjäseniä on 460 000. Rahaa on kerätty yli 20 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä Naisten Pankilla on meneillään toistakymmentä hanketta viidessä maassa: Ugandassa, Keniassa, Kambodžassa, Myanmarissa ja Nepalissa. Meriläinen on innoissaan erityisesti Keniassa aloitetusta kiertotaloushankkeesta, jossa naiset työllistyvät keräämällä roskia ja jätteitä. Osa toimitetaan yrityksille jalostettavaksi uusiokäyttöön, osasta naiset itse tekevät jotakin uutta.

Seurapiirirouvien puuhastelua. Se on yleinen ennakkoluulo, ja se kävi myös Reetta Meriläisen mielessä, kun hän ensimmäistä kertaa kuuli Naisten Pankista.

– Mutta ei se ole niin. Kaikki ovat tervetulleita – myös miehet. Sanon miehille aina, että tervetuloa mukaan ja ottakaa lompakkonnekin.

– Otollisilta vaikuttaville sieluille sanon, että anna hyvälle mahdollisuus. Usein huomaan, että silloin ihmisen silmissä pilkahtaa jotakin.

Vaikka hyväntekeväisyys-sanaa ei nykyisin käytetä, minusta on hirveän hienoa, jos yksittäiset ihmiset haluavat tehdä hyvää.

Meriläinen itse arvioi olleensa maailmanparantaja pienestä pitäen. Se vaikutti aikoinaan hänen ammatinvalintaansakin, ja se sai hänet lähtemään vapaaehtoistyöhön.

– Mutta se on myös mielenterveyskysymys.

Kun suuntaa katsetta muihin, omien ongelmien ja surujen taakka pienenee. Minullahan on kuitenkin asiat aika hyvin. Miksi en auttaisi, kun voin? Miksi jotkut ihmiset tuomittaisiin ikuiseen osattomuuteen? Jos köyhyydelle voi tehdä jotakin, tehdään – erityisesti me, joilla siihen on varaa.

MAAILMANPARANTAJANKIN OPTIMISMI on välillä koetuksella. Vuosituhannen alusta aina koronapandemian puhkeamiseen asti näytti siltä, että kehittyvien maiden tilanne paranee koko ajan ja esimerkiksi YK:n tavoite äärimmäisen köyhyyden poistamisesta on mahdollista saavuttaa. Lapsikuolleisuus oli vähentynyt ja tyttöjen kouluunpääsy helpottunut.

– Pandemia sotki asioita: tuli ongelmia esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiin. Ja niin kuin pandemia ei olisi riittänyt, tuli myös sotilaallisia ja poliittisia konflikteja Afrikassa ja Aasiassa.

Joissakin paikoissa luonnonolot ovat olleet vaikeat, on ollut pahoja tulvia tai kuivuutta. Nyt on jouduttu melkein takaisin lähtöruutuun, Meriläinen kertoo.

Hän lisää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa paljon Eurooppaa kauemmas. Kun viljaa ja lannoitteita on saatavissa aiempaa vähemmän, ne päätyvät rikkaisiin maihin. Ruoka kallistuu ja sen saanti varsinkin köyhemmissä maissa vaikeutuu, mistä seuraa ihmisten köyhtyminen ja pahimmillaan nälänhätä.

– Tässä hetkessä saattaa näyttää siltä, että mitään hyvää ei tapahdu. Mutta kun katsot taaksepäin historiaa, niin kyllähän sitä on tapahtunut. Me emme vain huomaa hidasta, hyvää muutosta.

– Ajattelen niin, että jos jokin asia tuntuu vaikealta, se ei ole mikään syy lopettaa tekemistä.

Ketään ei auta se, että istun tuossa sohvalla, katselen ikkunasta ulos ja rupean parkumaan. Kun tekee jotain pientäkin, se pitää toivoa yllä. ■

Pojat laulamaan! ma 23.5. • ti 24.5. klo 18 MERITULLIN SEURAKUNTATALO, MERITULLINTORI 3, 5. KRS.

Kuoron koulutusryhmiin otetaan 7–11-vuotiaita poikia.

Pääsykokeessa on musikaalisuustestin lisäksi esitettävä omavalintainen laulu. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: WWW.CANTORESMINORES.FI/PAASYKOE

CM-musiikkileikkikoulu 3–6-vuotiaille pojille suunnattu laulupainotteinen CM-musiikkileikkikoulu toimii kuudessa paikassa pääkaupunkiseudulla – Helsinki, Espoo, Vantaa!

Katso tarkemmat tiedot netistä. Ilmoittautumiset syksyn muskariryhmiin nyt käynnissä: WWW.CANTORESMINORES.FI/MUSKARI

Viihdy myös tilapäisesti Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti kattavien palveluiden keskellä. Tiesitkö, että meillä voit asua myös tilapäisesti valmiiksi kalustetussa asunnossa.

Saga Käpylinna 105 €/vrk/hlö tai Saga Villa Kari 100 €/vrk/hlö

Hinta sisältää muun muassa päivittäisen lounaan, säännöllisen siivouksen, turvapuhelimen, palvelupäivystyksen, harrastustoiminnan sekä yhteisten tilojen käytön.

Tervetuloa ihastumaan!

puh. 050 5016 186 | satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki Saga Villa Kari Mäntytie 8 | 00270 Helsinki sagacare.fi/uusikoti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

11

Rakkaan eläimen muistolle Suru ei katso lajia. Lukijat kertovat eläimen kuolemaa seuranneesta tuskasta ja yksinäisyydestä, jota ympäristö usein vähättelee. ”Työkaverini totesi, että mitä sinä jotain eläintä suret, kun ihmisiäkin kuolee. Silloin piti taistella, etten olisi motannut häntä.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN JA TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

V

”

iimeinen päivä oli satuttavin koskaan. Kahden lähes 16-vuotiaan koiran lähtö aiheutti kovan shokin, ahdistuksen, unettomuuden, tuskan, surun ja masennuksen. Sairaslomallakin olin. Nukuin töiden ohella kaiken vapaa-aikani, sillä en jaksanut mitään muuta. Elämä menetti merkityksensä, koti tuntui tyhjältä ja arki muuttui kertaheitolla. Olen perheetön, ja koirat olivat minulle kaikki kaikessa.”

Nainen, 35 Koiriensa kuolemasta kertova nainen on yksi lähes kolmestasadasta Kirkko ja kaupungin lukijasta, jotka vastasivat kyselyyn lemmikin menetyksestä.

Surun ensimmäinen vaihe on shokki, jossa olo tuntuu epätodelliselta ja hajanaiselta. Ihminen saattaa kieltää läheisen kuoleman, koska mieli ei kestä kerralla liian musertavaa menetystä. ”Etsin aamuisin kania asunnostani. Itkin aina, kun näin sen lempilelun, sinisen pallon. Oli kamalaa kuulla sellaisia kommentteja, että se oli vain kani. Lemmikistä tulee ajan kanssa aivan yhtä rakas kuin ihmisestä.” Nainen, 27 ”Edelleen nousen joka aamu avaamaan koiralle ovea ulos. Kun olen poissa kotoa, tulee mieleen, että olisi palattava ulkoiluttamaan eläintä. Yksinäisyys on kuin tyhjiö, jossa ei meinaa saada henkeä.

Elämä on vailla kiintopistettä. Tällaista en ole aikaisemmin tuntenut.” Nainen, 62

Jos menetys tulee yllätyksenä, järkytys viivästyttää tapahtuman käsittelyä. Joku jää yksin kotiin, jonka hankki koiransa tarpeita ajatellen.

Toinen etsii ja etsii kadonnutta kissaansa tuloksetta.

Shokkivaihe voi näkyä myös käytännön asioihin uppoutumisena: menetetyn läheisen tilalle hankitaan saman tien korvaaja tai elämä järjestetään muuten välittömästi uuteen uskoon.

”

Muutos jätti aukon sieluun.

MIES, 34

KAIKILLE LEMMIKIN KUOLEMA ei ole iso asia, mutta joidenkuiden elämän se mullistaa täysin.

Kun suru etenee reaktiovaiheeseen, ihminen alkaa ymmärtää, että menetys on totta. Tapahtunutta on tarve kerrata yhä uudelleen. ”Rocky oli paras ystäväni, tukeni ja turvani. Minulla todettiin Aspergerin oireyhtymä 13-vuotiaana. Erilaisena nuorena minulla ei oikein ollut

ihmisystäviä. Olin koulukiusattu. Rocky oli ainoa, joka auttoi jaksamaan ja hyväksyi minut täysin sellaisena kuin olen. Sydämeni särkyi, kun se vietiin viimeiselle matkalle.” Nainen, 34 Pappi Sofia Tuomenvirta on pitänyt kuluvana keväänä lemmikkinsä menettäneiden sururyhmää Malmin seurakunnassa. Se saattaa olla pääkaupunkiseudulla ensimmäinen laatuaan.

– On tärkeä kunnioittaa toisen surua, antaa hänen käydä läpi tapahtumaa ja puhua menetyksestä. Kuollutta voi muistella vaikka katsomalla yhdessä valokuvia, Tuomenvirta sanoo.

Eläimen kuolemaa sureva kohtaa kuitenkin usein vähättelyä. ”Kaikki eivät ymmärrä, että joku voi surra lemmikin kuolemaa kovastikin.” Mies, 72 ”Erehdyin kertomaan työpaikalla, että kissakaverini lopetettiin edellisenä päivänä. Työkaverini totesi, että mitä sinä jotain eläintä suret, kun ihmisiäkin kuolee. Silloin piti taistella, etten olisi motannut häntä.” Nainen, 70 ”Ihmiset vielä jotenkin ymmärtävät surua, jos koira tai kissa kuolee, mutta eivät, jos hevonen kuolee. Minulle tokaistiin, että eihän se edes asunut teidän kanssanne.” Nainen, 54 Jotkut suojelevat itseään suremalla piilossa. ”Itkin aluksi paljon, mutten julkisesti, kun minua olisi pidetty hulluna.” Nainen, 61 KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

13

Läheistä eläintä surevalle ehdotetaan usein ratkaisuksi uuden lemmikin hankkimista. Kehotus loukkaa monia. ”Kissat eivät ole helposti korvattavia vaan yksilöitä ja tärkeitä perheenjäseniä. Tämä kissa oli luonteeltaan erityisen ainutlaatuinen ja paras ystäväni.” Nainen, 36 YKSINÄISYYS, TYHJÄ KOTI ja rutiinien katoaminen toistuvat läheisen eläimen menettäneiden kirjoituksissa. Surun käsittelyvaiheessa sureva käy läpi kaikkea, mitä on menettänyt. Tunnetilat voivat vaihdella ikävästä vihaan, pelkoon, masentuneisuuteen ja katkeruuteen.

Lemmikin poismeno näkyy elämässä monella tavalla. Esimerkiksi koiran kuolema merkitsee ihmiselle usein liikunnan vähenemistä.

Juttutuokiot koirapuistossa päättyvät. Läheisyyttäkään ei ole tarjolla kuten ennen. ”Aamut ovat pahimpia; ei enää kissaa tervehtimässä, ei harjausta, ruuanlaittoa eikä vessanpesua. Vein kissan joka aamu lenkille. Nyt jää enemmän tyhjää aikaa. On hiljaista.” Nainen, 67 Moni eläimen kuolemaa sureva kertoo menettäneensä perheenjäsenen. ”Kun iäkäs koirani nukkui ikiuneen, menetin oman ydinperheeni ja parhaan ystäväni. Suru on valtava. Sairastuinkin.” Nainen, 56 ”Hevonen oli elämäni keskipiste. Tärkeimmän kiintymyssuhteen menettäminen on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua. Hevosen menetys oli samanlainen kokemus kuin tärkeän ihmisen menettäminen.” Nainen, 48 ”Kissan menettäminen on ollut kovempi paikka kuin joidenkuiden ihmisten. Menetetyt sukulai-

”

Hevonen oli elämäni keskipiste. Tärkeimmän kiintymyssuhteen menettäminen on pahinta, mitä ihmiselle voi tapahtua.

NAINEN, 48

Koira, kissa ja kaipauksen kieli Ilman sanoja ”kissa”, ”koira” tai ”kani” vastaukset voisivat kertoa ihmisen kuolemaan liittyvästä surusta ja ikävästä. Kielenkäyttö on hyvin samanlaista kuin ihmisen kuolemasta puhuttaessa.

Näin arvioi Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen dosentti Teuvo Laitila, joka tutustui Kirkko ja kaupungin keräämiin kokemuksiin läheisen eläimen menettämisestä.

Laitilan mukaan lemmikkieläimistä on muutaman viime sukupolven aikana tullut perheenjäseniä elämänkumppaneiden ja lasten rinnalle. Suhde lemmikkeihin poikkeaa siitä, miten ihminen on suhtautunut villieläimiin tai maatalon eläimiin.

– Lemmikit asuvat ihmisten kanssa samassa tilassa. Puhumme niille ja kohtelemme niitä kuin ihmisiä, ja niistä tulee ihmisten kaltaisia. Tämä on vielä melko uusi asia, Laitila sanoo.

Toisaalta lemmikkieläimen ja omistajan suhteeseen sisältyy vallankäyttöä, joka erottaa sen ihmis-

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

suhteista. Omistaja päättää lemmikin ulkoiluajoista, ruokavaliosta ja siitä, jatkaako se sukua vai ei. Lemmikin sairastuessa omistaja tekee päätöksen sen hoidosta tai eutanasiasta.

Kuten läheisen ihmisen myös lemmikkieläimen kuolema näyttää, että elämän hallitsemisella on rajansa.

Kristinuskon vallitseva tulkinta näkee luomakunnan hierarkkisena rakennelmana, jonka huipulla on ihminen. Teuvo Laitilan mukaan tämän rinnalla Raamatusta ja pyhimysten elämästä on löydetty vaihtoehtoisia malleja, joista länsimaissa tunnetuin on kertomus eläimille saarnaavasta Franciscus Assisilaisesta.

Laitila mainitsee myös eläinten siunaamisen, joka on otettu käyttöön ortodoksisen perinteen lisäksi luterilaisessa kirkossa.

– Vaikka näissäkin perinteissä on sisäänrakennettuna ihmisen ylemmyys, eläinten siunaaminen muistuttaa, ettei maailmaa ole luotu vain ihmistä varten.

Kynttilän sytyttäminen lemmikkieläimen haudalle tai valokuvan eteen on ihmisen kuoleman käsittelystä tuttu tapa. Myös monelle lemmikille järjestetään muistohetki ja oma hautapaikka.

Muutamassa lukijoiden kertomuksessa tulee esiin toivo jälleennäkemisestä: jospa kuollut lemmikkieläin olisi vastassa, kun elämäni päättyy. Myös kokemuksen kuolleen lemmikin läsnäolosta voi tulkita niin, että lemmikin olemassaolo jatkuu kuoleman jälkeen.

Teuvo Laitilan mukaan tällaisten ajatusten ja kokemusten ei välttämättä tarvitse liittyä johdonmukaisesti omaan maailmankatsomukseen.

– Täysin johdonmukainen maailmankatsomus ei mahdollista muutoksiin sopeutumista. Joustavalla maailmankatsomuksella on terapeuttinen merkitys, ja sen pohjalle voi syntyä hyviä keskusteluja toisten kanssa. Sanojen ja symbolien avulla kuolema konkretisoituu ja voimme tavoittaa sen, mitä tapahtunut merkitsee itselle.

setkin ovat olleet tärkeitä, mutta kissa läheisempi.”

Nainen, 35 ”Koin koiran kuolemasta yhtä suurta tuskaa kuin isäni poismenosta.” Nainen, 49 Kesäkuussa tulee täyteen kaksi vuotta siitä, kun Sofia Tuomenvirralta kuoli kissa, jonka kanssa hän jakoi lähes 19 vuotta elämästään. Sinä aikana perheen lapset aikuistuivat ja muuttivat pois kotoa. Kissa oli viimeinen jokapäiväisen huolenpidon kohde.

Tuomenvirta korostaa, että jokaisen suru etenee yksilöllisesti.

– On väkivaltaa vaatia, että suru läheisen kuolemasta pitäisi hoitaa alta pois. Kaipuu jää pysyväksi, mutta sen kanssa oppii elämään. Tämä pätee myös läheisen eläimen kuoltua.

ERITYISEN RASKASTA läheisen eläimen lopussa on sen kuolinhetkestä päättäminen. Moni jää potemaan syyllisyyttä: Ehtikö eläin kärsiä, ennen kuin se lopetettiin? Olisiko sillä ollut vielä elämisen arvoista elämää edessä? Jos eläin lopetettiin pitovaikeuksien vuoksi, niin olisiko se voinut saada hyvän elämän toisessa kodissa? ”Eläinlääkäri veikkasi, että koiralla on kolmisen kuukautta elinaikaa. Pyysin lopettamaan koiran, ja olen katunut sitä vuosia. Kesän loppuun olisi voinut antaa sen nauttia, ja kenties se olisi elänyt kauemminkin.” Nainen, 59 ”Leikkaus olisi maksanut 4 000 euroa. Isäpuoleni ihmetteli, miksi sellaista maksettaisiin, kun sehän on vain kissa. Tuskaa lisää se, etten ole kykenevä saamaan lapsia.” Mies, 32 ”Vauva tuli taloon, eikä iäkäs kissa hyväksynyt sitä. Oli pari läheltä piti -tilannetta, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nukuttaa kissa. Lopettaminen tuntui pahalta pitkään, mutta ei kissa olisi sopeutunut uuteen kotiinkaan.” Nainen, 54 KUN KUOLEMA JÄRKYTTÄÄ ihmistä erityisen voimakkaasti, puhutaan traumaattisesta surusta.

Sietämättömältä tuntuva menetys yhdistetään läheisen ihmisen äkilliseen tai väkivaltaiseen kuolemaan.

Traumaattisessa surussa voi tuntua, että menetetyn läheisen mukana kuoli pala itsestä. Pitkittynyt suru saattaa muuttua masennukseksi. ”Muutos jätti aukon sieluun.” Mies, 34 ”Minusta kuoli Ransun mukana iso osa. Sielu ja sydän tuntuvat murskautuneilta.” Nainen, 28 ”Kun koira kuoli, en enää halunnut mennä ulos vaan masennuin.” Mies, 52 Elämä tuntuu traumaattisessa surussa merkityksettömältä, ja kuolleesta muistuttavia asioita tekee mieli vältellä. Järkyttävät hetket voivat toistua painajaisissa. ”Menetin koirani, kun vieras koira hyökkäsi lenkillä ja tappoi sen. Väkivaltainen loppu oli traumatisoiva. Pelkään nyt hyökkääjän oloisia koiria enkä halua liikkua suunnalla, jossa tämä tapahtui.”

Nainen, 50 ”Koiran turha kärsimys ja kuolema olivat hyvin raskas kokemus. Perheestäni on kuollut kaksi ihmistä hoitovirheen seurauksena, ja eläinklinikan laiminlyönti oli viimeinen pisara. Päädyin psykologin juttusille, vaikka tunsin itseni idiootiksi.” Nainen, 39 Läheisen eläimen kuolema voi aktivoida aiemman murheen. ”Kissat tulivat elämääni, kun kipuilin lapsettomuuttani. Vaikka talouteen jäi kis-

Mia Backman pitää sylissään virtahepoa, jolla hänen Iines-koiransa tapasi leikkiä.

KAHDENTOISTA VUODEN ikäiseksi elänyt Iines on ollut läsnä Mia Backmanin aikuisen elämän onnenhetkissä, kriiseissä ja merkittävien päätösten syntyessä.

– Aloittaessani parisuhteen minulla jo oli Iines, mutta hänestä tuli myös mieheni koira. Kerran näin, miten puolisoni vei Iinekselle hapankorppuja sänkyyn. Silloin ajattelin, että tuosta miehestä tulisi hyvä isä.

Lapsia Backman ja hänen puolisonsa valmistelivat koiran kuolemaan kertomalla, että Iines on vakavasti sairas ja hänen on päästävä lepoon. Kuoleman jälkeen lapsille kerrottiin, että Iines on nyt paremmassa paikassa eikä häneen enää satu.

Lapset ovat surreet ja käsitelleet koiran kuolemaa ikätasonsa mukaisilla tavoilla. Viime syksynä vuoden ikäinen tytär kyseli ihmetellen ”Missä Inni?” Kuusivuotias poika taas on kertonut tuntevansa välillä Iineksen läsnäolon kotona ja sanonut, että ohi lentävä lintu voisi olla Iines.

Pitkät jäähyväiset Helsinkiläinen Mia Backman aikoo käyttää pienen osan Iines-koiransa tuhkasta tatuointiin.

I

ines kuoli vuoden 2021 elokuussa.

– Itken aina, kun puhun hänestä. Kuolemaa edelsi vajaan vuoden jakso, jossa keskityimme saattohoitoon.

Helsinkiläinen operatiivinen johtaja ja perheenäiti Mia Backman puhuu koiransa kuolemasta samanlaisilla lauseilla kuin kerrotaan pois nukkuneesta läheisestä. Välillä kyyneleet keskeyttävät puheen.

Iines oli staffordshirenbullterrieri ja kärsi rodulle tyypillisistä nivelvaivoista. Monelle niistä tulee syöpäkasvaimia elämän loppuvaiheessa. Iineksen sairastuminen tu-

li ilmi vuonna 2020, kun Backman odotti vanhempainvapaalla toista lastaan.

– Kiinnitin huomiota siihen, että Iineksen leikkiminen ja puuhailu olivat vähentyneet. Ajattelin, että pikkulapsivaihe on ehkä rasittanut koiraa, joka oli ollut siihen saakka perheen keskipiste. Sitten Iineksen niskaan ilmaantui paukama, jonka tunsin silittäessä, Backman kertoo.

Eläinlääkärin tutkimuksissa selvisi, että kasvaimia oli monessa paikassa, eikä sairautta voitu enää pysäyttää.

– Keväällä 2021 Iines ei enää halunnut lähteä kanssani metsäkäve-

man häntä. Olen itkenyt viikoittain kenelle ja missä tilanteessa tahansa. Pitkät jäähyväiset syövät sisintä, mutta suru pitää käsitellä pois, ennen kuin elämäämme voi tulla uusi koira.

Backman kuvaa Iinestä tiimipelaajaksi ja elämästä nautiskelijaksi, joka lähti mielellään metsään tai Backmanin vanhempien mökille ja nautti kevään ensimmäisten auringonsäteiden lämmöstä olohuoneen matolla. Kun joku perheenjäsen ei ollut kotona, Iines odotti eteisessä, kunnes tämä tuli kotiin.

– Iines oli läheisyydenkipeä, kuten minäkin. Jos menin sohvalle, hänkin tuli siihen. Useimmiten nukuimme saman peiton alla.

lylle. Silloin tajusimme, että aika alkaa käydä vähiin.

KUN IINES EI enää jaksanut nousta kodin portaita ylös, Mia Backman varasi eläinlääkäriltä ajan koiran eutanasiaa varten. Ennen viimeistä matkaa Backman ja Iines kävivät vielä kerran tutuissa ja rakkaissa yhteisissä paikoissa.

Nukuttamisen hetkellä Backman ja hänen puolisonsa viipyivät Iineksen vieressä, kunnes tämä ei enää hengittänyt.

Backman on käsitellyt menetystä puhumalla Iineksestä puolison, lasten ja vanhempiensa kanssa. Lisäksi hän on säilyttänyt joitakin koiralle kuuluneita tavaroita.

– Tämä on ollut vaikeaa aikaa. Jokaisesta päivästä on mentävä yli il-

MIA BACKMAN ON pohtinut paljon sitä, pitkittikö hän päätöstä koiran nukuttamisesta liian kauan.

– Halusin antaa Iinekselle ihanan viimeisen kesän. Kun katsoin loppuvaiheessa, miten väsynyt Iines oli, mietin, tsemppaako hän enää minua varten. Kun päätös oli tehty, suuri painolasti putosi.

Backman ei ole vielä päättänyt, minne Iineksen tuhkat haudataan.

Vaihtoehtoina ovat oman kodin takapiha ja vanhempien kesäpaikka.

Pienen määrän tuhkasta Backman suunnittelee käyttävänsä tatuointiin. Ihoon taltioidaan sanat ”Iines, mennään” – Sanoin tuon lauseen aina lähtiessäni Iineksen kanssa kävelylle.

Niillä reissuilla olen miettinyt paljon syntyjä syviä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

15

soja, juuri näiden kahden menetys nosti pinnalle kivun lapsettomuudesta ja muistot vakavasta masennuksesta. Ilman niitä en välttämättä olisi hengissä.” Nainen, 41 ”Kun yksi rakkaimmista kaneistani kuoli, suru nosti pintaan vanhoja suruja, kuten isän kuoleman 20 vuotta aiemmin.” Nainen, 60 ”Itkin syöpään kuolleen koiran poismenoa monta kertaa päivässä yhdeksän kuukauden ajan.

Edesmenneen äidin menetys nousi samalla uudelleen tunteisiin.” Nainen, 51 PIKKUHILJAA SUREVA HYVÄKSYY tosiasiat, tekee välitilinpäätöstä elämästään ja pystyy jatkamaan sitä. Tätä kutsutaan surun sopeutumisvaiheeksi.

Hyvien muistojen ajatteleminen tuo lohtua. ”Saksanseisojan tuhka on haudattu takapihalle.

Siinä on sydämenmuotoinen kivi, jonka löysimme koiran viimeiseltä riekkometsältä.” Nainen, 63 ”Koira lähti ikuisille metsästysmaille, joilla paistaa aina aurinko. Se lepää maanpovessa mökillä, jonne halusi aina mukaan. Siellä tulee mieleen mukavia muistoja.” Mies, 54 ”Kun itse lähenee elämänsä loppua, on onni ottaa menetetyn tilalle uusi pentu ja nousta surusta.

Kukaan ei tiedä päiviensä määrää.” Nainen, 66 Menetetystä läheisestä saatetaan nähdä lohduttavia unia. Jotkut eläimen kuolemasta kertovat odottavat jälleennäkemistä. ”Koiramme on tullut uniini, ja niissä se kommunikoi kanssani sanallisesti. Ja muuten: uskon, että eläimet pääsevät taivaaseen.” Nainen, 49 ”Uskon tapaavani rakkaat lemmikkini rajan tuolla puolen. Herra armahtaa syntiset ihmissielut – miksi hän ei ottaisi näitä viattomia luomuksiaan luokseen?” Nainen, 54 ”Vastikään saatoin hautaan ystäväni, jonka kanssa laskimme vain puoliksi leikkiä siitä, että kieltäydymme menemästä semmoiseen taivaaseen, jossa koiramme eivät odota meitä.” Nainen, 70 Sofia Tuomenvirran mielestä lemmikin kuolemaan liittyvät kysymykset ovat kirkossa vielä osittain tabu. Kun Tuomenvirran kissa kuoli, hän kirjoitti lemmikin muistohetkeen sopivan rukouksen. Hän on myös toimittanut pappina rukoushetken seurakuntalaisen menehtyneen lemmikin muistolle.

– Perheenjäsen on aina perheenjäsen. ■ Artikkelissa on käytetty lähteenä myös Mieliyhdistyksen suruun liittyvää materiaalia.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Pappi teki jäähyväisrukouksen lemmikille Pappi Sofia Tuomenvirta kirjoitti rukouksen eläimen hautauksen, tuhkan sirottelun tai muun jäähyväisrituaalin yhteyteen. ”Pyhä Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki. On tullut aika luopua rakkaasta lemmikistä (nimi).

Herra, anna voimaa kohdata tämä suru ja ikävä. Herra, ota hänet luoksesi ja sulje hänet syliisi. Vie hänet vihreille niityille.

Herra, kiitos kaikista yhteisistä hetkistä ja touhuista, kiitos ystävyydestä ja rakkaudesta. Kiitos siitä, että hän toi elämään iloa ja riemua, vastuuta ja velvollisuuksia. Kiitos kaikesta mitä saimme yhdessä kokea ja oppia. Anna kauniiden muistojen lohduttaa keskellä surua ja ikävää.”

Rukous julkaistiin viime vuonna kirjassa Alkuja ja loppu-

ja – rukousten kirja (Kirjapaja).

Siinä ehdotetaan, että eläimen muistohetkeen voisi kuulua rukouksen lisäksi laulua, halukkaiden osallistujien jäähyväissanat lemmikille ja raamatunteksti, kuten Psalmi 23: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.”

Osa-aikaerakko metsän reunasta Iloluontoiseksi höpöttäjäksi itseään kutsuva Erkki Jokinen viettää päivänsä hiljaisessa rukouksessa ja pahuuden psykohistoriaa tutkimalla.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA RAMI MARJAMÄKI

H

ämeenkyröläisessä maalaismaisemassa, metsän reunassa, nököttää satavuotias punainen mökki, jonka sisustus koostuu alttarista ja kirjahyllyistä. Aikoinaan pienessä mökissä on asunut kahdeksanhenkinen perhe. Nykyisin se palvelee freelancer-munkin kammiona.

Freelancer-munkki on leikillinen nimitys, jonka Erkki Jokisen aikuiset lapset ovat antaneet isälleen. Jokinen on munkki noin seitsemän tuntia päivässä. Ne hän viettää mökissään rukoillen, lukien ja kirjoittaen.

– Illalla sitten menen mökistä kotiin vaimon kainaloon ja olen tavallinen puoliso.

Elämäntapa tuntuu niin hyvältä, että hän kutsuu sitä lahjaksi ja autuudeksi.

Jokinen tunnetaan pappina ja kirjailijana. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin seurakunnissa venäjänkielisten maahanmuuttajien pappina. Vuonna 2014 hän muutti perheneuvojapuolisonsa Leenan kanssa Hämeenkyröön huolehtimaan tämän ikääntyneistä vanhemmista. Kolme vuotta myöhemmin hän jäi pois työelämästä ja aloitti toisenlaisen, hiljaisen, elämän.

– Aluksi olin aivan hämmentynyt. Olin ollut niin työorientoitunut, etten oikein tiennyt, mitä elämälläni teen. Mutta pian ymmälleen putoaminen alkoi tuntua helpottavalta.

Työt jätettyään Jokinen lähti yksin Urho Kekkosen kansallispuistoon kymmeneksi päiväksi vaeltamaan. Hän luki yhä uudestaan Raamatun tekstiä, joka kertoi Jeesuksen kiusauksista autiomaassa. Jokinen tajusi, että samat kysymykset – mitä minä teen, mitä omistan ja mitä muut minusta ajattelevat – ovat pyörittäneet häntäkin.

– Ne ovat syvästi inhimillisiä kiusauksia. Ne ajavat meitä uuvuksiin, vieraantumaan itsestämme ja omasta olemassaolostamme ja myös hiljaisuudesta ja levollisesta suhteesta Jumalaan.

– Mikä armo on tajuta, etten ole missään korvaamaton. Mikään missään ei romahda, vaikka olen paljon hiljaa ja yksin. Hiljaa oleminen ja rukoileminen on yhtä merkityksellistä kuin jonkin viran hoitaminen.

TÄYSIN ERKKI JOKINEN ei kuitenkaan ole jättänyt työelämää, vaan hän käy muutaman kerran

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

kuukaudessa keikkatöissä puhumassa ja kouluttamassa.

– Sitten onkin jo kiire takaisin mökkiin. Olen huomannut, että sisin tyhjenee nopeasti, mutta täyttyy hitaasti. Jos saan viettää 70 prosenttia ajastani mökissä, lähde ei tyhjene.

– Jos taas mitään vierailuja ja kohtaamisia ei olisi, yksinäisyys voisi käydä raskaaksi. Silloin, kun ihminen on yksin itsensä kanssa, kaikki, mikä hänessä on rikki ja kesken, tulee läsnäolevaksi ja näkyväksi. Välillä minua on hämmentänyt se, mitä sisältäni nousee.

Jokinen kutsuu hiljaisia vuosiaan deepshiftaamiseksi. Se tarkoittaa, että aikaa on riittänyt asioihin syventymiseen ja niiden ihmettelyyn. Ironista kyllä, papin työssä esimerkiksi Raamatun kunnolliseen lukemiseen ei tuntunut olevan aikaa.

– Nyt Raamattu on muuttunut työkirjasta elämän kirjaksi. Sen lukeminen avaa kanavia, jotka ovat olleet tukoksissa. Teksti alkaa tulkita minua ja elämääni. Tosi usein tulee kyyneleet silmiin – minusta on tullut ihan itkupilli, Jokinen sanoo.

Hän huomauttaa, että Egyptin ja Syyrian autiomaassa 300–400-luvulla eläneet kristityt erakot pitivät kyyneliä yhtenä armolahjana. Ne kertovat siitä, että Jumala on läsnä ja todellinen.

– Ja miten syvä viisaus on Jeesuksen Vuorisaarnan sanoissa ”autuaita ovat murheelliset”. Se tulee mieleen nyt, kun katson Ukrainan tapahtumia. Ymmärrän, jos joku tuntee niiden edessä vihaa, mutta murhe ulottuu paljon syvemmälle kuin viha. Viha ei johda mihinkään, mutta murhe vie toivoon, odottamaan uutta. Murhe on hedelmällinen maa.

MUUTAMAN VIIME VUODEN ajan freelancer-munkin kammiossa on syvennytty pahuuteen – ja toivoon. Posti on kantanut yhä uusia ja uusia aiheeseen liittyviä kirjoja, joita Erkki Jokinen on tilannut amerikkalaisista antikvariaateista. Ne lepäävät pinoissa mökin lattialla.

Jokinen on tutkinut holokaustia psykohistorian näkökulmasta: miten sellainen tapahtuma vaikuttaa ihmisen mieleen ja muuttaa hänen käsitystään itsestään ja maailmasta?

– Holokaustissa kyse on äärimmäisestä pahasta. Se on vaikuttanut koko Euroopan maanosan identiteettiin tavalla, jota emme ehkä täysin käsitä. Maailmalla holokaustin psykohistoriaa on tutkittu paljon, mutta suomalaisessa keskustelussa aihetta ei ole juuri nostettu esiin. Nyt kun antisemitismi on Euroopassa vahvassa nousussa, tämänkin puolen ymmärtäminen on tärkeää.

Jokiselle pahan historia on myös hengellistä historiaa. Hän on lukenut Vanhan testamentin alkukertomuksia yhä uudelleen ja uudelleen ja miettinyt, mitä ne kertovat ihmisestä ja ihmisyydestä – ja miten ne myös ovat toistuneet historiassa.

Alku ei lupaa hyvää: jo kolmannesta ihmisestä tuli murhaaja, neljännestä väkivallan uhri.

– Kain ryntää veljensä Abelin kimppuun vihan ja katkeruuden tähden. Se sama tapahtuu nyt Ukrainassa.

Vedenpaisumuskertomus on Jokisen mukaan kertomus globaalista katastrofista, joka tapahtuu ihmisen pahuuden tähden. Baabelin tornin rakentaminen puolestaan kertoo totalitarismin synnystä – oman aikansa Baabelin torneja olivat 1900-luvulla kolmas valtakunta ja kommunistinen imperiumi, nykyisin haaveet suur-Venäjästä.

Jokinen muistuttaa, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan kuudennessa luvussa Jumala katselee luomaansa maailmaa, suree ihmisen pahuutta ja katuu sitä, että on luonut ihmisen. Jokinen on miettinyt, kuinka usein sen jälkeenkin Jumalalla olisi ollut aihetta katua.

”

Pahuudella ei ole omaa olemusta. Se ei ole Jumalan kilpailija tai toinen voima.

PAHAN SELITTÄMISESSÄ Erkki Jokinen suosittelee olemaan varovainen. Kuvata voi, mutta ymmärtää ei pidä.

– Itse en ole löytänyt pahuudelle selitystä.

Ajattelen Raamatun luomiskertomuksen pohjalta ja kirkkoisä Augustinusta ja juutalaista filosofia Hannah Arendtia seuraten, että pahuus on ihmisen loinen. Pahuudella ei ole omaa olemusta.

Se ei ole Jumalan kilpailija tai toinen voima. Paha voi toimia ja päästä valtaan vain siinä määrin kuin ihminen antaa sille tilaa.

– Paha lähtee dialogiin ihmisen kanssa ja lumoaa ihmisen lupauksillaan. Jo Adamille ja Eevalle tapahtui niin. Heidät oli luotu hyviksi, mutta he lumoutuivat käärmeen lupauksista. Niin kävi myös miljoonille sivistyneille saksalaisille kolmannessa valtakunnassa.

Jokisen mukaan pahan lumoamissa näkyy ikiaikainen fantasia siitä, että ihminen ottaa maailman ja elämän omiin käsiinsä ja saavuttaa täydellisen autonomian.

– Se on fantasia täydellisestä yksilönvapaudesta, jossa minä päätän, mikä on minun hyväni ja mikä on oikeaa ja väärää. Maailma on minun vallassani.

Kuka?

Erkki Jokinen, 57, on Hämeenkyrössä asuva pappi, kirjailija ja luontokuvaaja. Hän on naimisissa, neljän lapsen isä ja viiden isoisä.

Mitä?

Jokinen on viime vuodet kirjoittanut kirjaa työnimellä Esseitä pahuudesta ja toivosta. 450-sivuinen käsikirjoitus odottaa vielä lyhentämistä ja muokkaamista. ”Vaikka sitä ei koskaan julkaistaisi, voin ajatella, että olenpa tehnyt hyvän matkan”, Jokinen sanoo.

Motto

”Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi – siellä on koko elämäsi lähde.”

(Vanhan testamentin Sananlaskut 4:23)

Ihmistä ei kuitenkaan ole tarkoitettu erilliseksi yksilöksi, Jokinen muistuttaa. Hänet on luotu persoonaksi, joka on suhteessa Jumalaan, muihin ihmisiin ja koko luomakuntaan. Näiden suhteiden särkymiseen liittyy ihmisen tragedia.

– Kun ihminen on suhteessa toisiin, hänen sisällään on vain rajallinen tila pahan lumoukselle.

Siksi toivo on nimenomaan suhteissa, siinä, että ihminen olisi aidosti persoona.

VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan on askarruttanut ja satuttanut Erkki Jokista myös siksi, että hänen perheensä vietti 1990-luvun lopussa viisi vuotta lähetystyössä Venäjällä Inkerin kirkon palveluksessa. Jokinen kuvitteli tuntevansa ja ymmärtävänsä Venäjää ja venäläisiä, mutta hyökkäys ja raportoidut julmuudet ovat mykistäneet hänet.

Jokisen perheen Venäjän-vuodet osuivat yhteen Vladimir Putinin valtaannousun kanssa, – Ehdimme nähdä, kuinka hetken vapauden maistelun aika vaihtui Putinin aikaan. Jo ensimmäisen vuoden aikana televisiokanavat alkoivat hiljaa sulaa pois ja arkistot suljettiin. Poliittinen satiiri katosi. Jokainen, jolle vapauden ajatus on läheinen, ymmärsi, että nyt puhaltavat muutoksen tuulet, Jokinen kertoo.

– Toisaalta monet olivat iloisia talouden kohenemisesta. Putin sai paljon ääniä jo sillä, että hän loi järjestystä siihen suhteellisen kaoottiseen aikaan.

Viime kuukausina Jokinen on ajatellut paljon Inkerin kirkossa toimivia ystäviään, joiden pojat ovat armeijassa. Hän on myös muistellut entistä naapuriaan Keltossa, nuorta miestä, joka oli alkoholisoitunut Afganistanin sodan veteraani.

– Sota oli repinyt hänen elämänsä rikki, eikä hänellä ollut yhtään tulevaisuuden toivetta.

– En uskalla soittaa ystävilleni Venäjällä tai lähettää heille viestejä, etten saattaisi heitä vaaraan. En voi muuta kuin rukoilla, Jokinen sanoo.

Hän epäilee, etteivät suomalaiset oikein ymmärrä, mitä sodan julkinen tuomitseminen tavalliselta venäläiseltä vaatisi. Ensinnäkin tarvittaisiin oikeaa tietoa, johon vain harvalla on pääsy.

– Monet siellä myös ajattelevat, että ne, jotka päättävät, varmaan tietävät paremmin. Ihmisillä on käsittämätön kyky uskoa ylhäältä päin tulevia valheita, ja venäläisille on aina valehdeltu.

– Jotta ihminen pystyisi nukkumaan yönsä, hänen on helpompi uskoa löysä valhe kuin kova totuus. En voisi sanoa venäläisille ystävilleni, että menepä kyltin kanssa kadulle. En menisi siellä itsekään.

KARJALAISEN ÄIDIN poikana Erkki Jokinen arvelee, että juuri hän on epätodennäköinen ihminen vetäytymään hiljaisuuteen tai kirjoittamaan pahuudesta.

– Olen tällainen iloluontoinen höpöttäjä. Olen nuoresta asti liikkunut monenlaisissa hengellisissä yhteisöissä mutta ollut aina muukalainen – joskin tervetullut. Ehkä vasta nyt hiljaisuuden kautta olen löytänyt syvemmän identiteettini.

– Pikkupojasta asti olen ollut paljon yksin ja kulkenut metsässä. Ennemmin olen löytänyt itseni metsästä kuin kirkosta. Metsän lämpö, hiljaisuus ja jonkinlainen seikkailun tuntu ovat vetäneet minua puoleensa. Poluttomassa metsässä ei tiedä, mitä seuraavaksi eteen avautuu. Paljon samaa on rukoushiljaisuudessakin.

Lapsena Jokinen rakasti Jacques Cousteaun Merten salaisuudet -televisiosarjaa. Nyt hän tunnistaa saman lumouksen Jumalan valtakunnan salaisuuksien ja syvyyden äärellä. Hiljainen, sanaton rukous ei ole tyhjässä olemista vaan salaisuuksien, mieleen avautuvien kuvien, ihmettelemistä.

– Hengellisyys syvimmillään on ihmettelyä.

Apostoli Paavalin sanoin: sisäisten silmien valaistumista näkemään. No, enhän minä oikeasti ymmärrä, mitä hän sillä tarkoitti, mutta ihmettelen sitäkin. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

19

Rakastuminen ei ole iästä kiinni Elämän rajallisuuden tajuaminen antaa kypsän iän parisuhteelle aivan erityisen arvon.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

E

n varmaan kelpaa enää kenellekään.

Olen liian vanha. Olen vääränlainen, exäkin sanoi, että olen kauhea.

Osaanko enää olla kenenkään kanssa?

Tällaisia ajatuksia voi tulla mieleen eron jälkeen uutta parisuhdetta kaivatessa.

Varsinkin kypsässä iässä.

Espoon seurakuntien perheneuvoja Paula Maria Mäkelä (ent. Ruotsalainen) tunnistaa mietteet ja sanoo, että esteet uuden parisuhteen muodostamiselle ovat yleensä oman pään sisällä.

– Uutta parisuhdetta miettiessä ajatukset ja tunteet liittyvät usein elämässä koettuihin pettymyksiin ja traumaattisiin tapahtumiin.

– Jos on tullut edellisissä suhteissa huonosti kohdelluksi, petetyksi tai jätetyksi, silloin kehittää helposti negatiivisia uskomuksia itsestään ja muista.

Päänsisäisistä parisuhde-esteistä voi Mäkelän mukaan päästä eroon, jos kykenee itsetutkisteluun. Avain muutokseen löytyy siitä, että tulee tietoiseksi omista olettamuksistaan.

– Kannattaa olla valmis ottamaan vastaan palautetta esimerkiksi ystäviltä ja tutkia sitä. Vaikeiden asioiden käsittelyyn voi uskaltautua myös eroryhmässä tai psykoterapiassa.

Kypsän iän rakkaudessa voi pelottaa myös ajan kuluminen. Uskaltaako edes haaveilla rakkaudesta, kun toisesta voi pian joutua luopumaan?

Mäkelä esittää vastakysymyksen.

– Jos et halua antaa rakkaudelle mahdollisuutta tässä iässä, niin milloin sitten? Tästä eteenpäin päiviä on vain vähemmän. Jos on valmis jakamaan elämänsä toisen kanssa, kokemaan rakkaussuhteen ja elämään siinä, niin juuri silloin on oikea ja hyvä aika.

– Kypsässä iässä rakkaussuhdetta ei pidä itsestäänselvyytenä. Se, että tiedostaa ajan rajallisuuden, lisää tunteiden intensiteettiä ja kiitollisuutta.

Elämän rajallisuuden tajuaminen antaa yhdessäololle aivan erityisen arvon.

TEORIASSA TIEDETÄÄN, että eron jälkeen on hyvä pitää riittävän pitkä tauko ennen seuraavaa mahdollista parisuhdetta. Tarkoituksena on pois-

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

oppia edellisen suhteen rooleista ja koota itseä.

Paula Maria Mäkelä toteaa, ettei elämä aina mene niin.

– Joskus rakkaus tulee suunnittelematta eikä odota sitä oikeaa ja kaikista viisainta ajankohtaa.

Se voi silti joissain tapauksissa olla kestävää ja hyvää rakkautta.

– Yleensä seuraavassa suhteessa on kuitenkin helpompaa, jos on ehtinyt karistaa niskoiltaan vanhan suhteen haamuja ja saanut siihen etäisyyttä.

”

Elämän jälkimmäinen puolisko on oikeastaan parasta aikaa rakkaudelle, koska silloin on vähemmän ulkoisia paineita.

Rakastumisen ajankohtaa ei voi valita, mutta onnellisessa parisuhteessa eläminen vaatii Mäkelän mukaan joka tapauksessa inventaariota entisestä. Ellei sitä tee, käsittelemättömät asiat alkavat helposti pyörittää uutta suhdetta vanhaa kaavaa toistaen.

– On hyvä olla tietoinen siitä, mitkä asiat entisessä parisuhteessa tapahtuneesta kuuluvat omalle vastuulle eli missä asioissa itse käyttäytyi väärin, ja yrittää jatkossa toimia eri tavalla.

– Kun asioita on käsitellyt, pystyy aidosti toteamaan esimerkiksi, että tapahtunut oli epäreilua ja ikävää, mutta näin kävi. Nyt se on menneisyyttä, ja olen siitä selvinnyt, Mäkelä sanoo.

Kypsän iän suhteessakin on kyse perusasioista, kuten toisen erilaisuuden hyväksymisestä. Mäkelä sanoo, ettei kypsässä iässäkään kannata alkaa

Perheneuvojan 4 vinkkiä kypsän iän parisuhteen onneksi 1. Valitse puoliso tarkasti, sillä loppuvuosia ei kannata viettää huonossa seurassa. Ota riski, mutta jos hälytyskellot soivat, mieti, mihin kannattaa lähteä mukaan.

2. Ota vastuu suhteen onnistumisesta. Kummallakin on vastuuta 51 prosentta, eikä omaa osuutta voi väistää. Ole valmis epäitsekkyyteen ja hyvään tahtoon.

3. Keskustele, vaikka se olisi vaikeaa. Se on ainoa keino oppia tuntemaan toinen. Jos ei keskustella avoimesti, toimitaan oletusten pohjalta, ja ne menevät usein metsään.

4. Ole valmis oppimaan ja kasvamaan yhdessä. Tarvitaan nöyryyttä omien virheiden näkemiseen ja niistä oppimiseen. Vaikka olisi kuinka kypsä, täydelliseksi ei tule koskaan.

muuttaa toista ja sillä tavalla pilata yhteiselämää.

On asioita, jotka eivät muutu, vaikka niistä sanoisi toiselle sata kertaa.

– Joiltakuilta avaimet vain tippuvat siihen, mihin tippuvat, tai takki menee naulakossa siihen kohtaan, mihin on sovittu – tai sitten ei mene.

Kyse on hänen tavoistaan ja persoonastaan. Jokaisen päivän voi pilata sillä, että huomauttelee toiselle samoista asioista, mutta mikään hyvä ei sillä tavalla lisäänny.

Parempi olisi todeta, että rakkaani vain on tuollainen.

– Jos jokin toisen tapa ärsyttää, voi katsoa sivuun tai tehdä itse. Ei kulu kuin pari sekuntia esimerkiksi siirtää jokin tavara paikoilleen, jos se häiritsee, Mäkelä vinkkaa.

ITSETUNTEMUS TARKOITTAA Paula Maria Mäkelän mukaan kypsässä iässä monesti itsevarmuutta ja parhaimmillaan rohkeutta.

Muun muassa tämän hän sai huomata tehdessään tänä keväänä ilmestynyttä Uusi suhde – Rakkaus kypsässä iässä -kirjaa terapeuttikollegansa Elisabeth Falckin kanssa. Kumpikin työskentelee Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa.

Kirjaan haastateltiin kypsässä iässä uuden parisuhteen löytäneitä.

– Kypsempänä uskaltaa tehdä yllättäviäkin valintoja, muuttaa elämänsä suuntaa ja ottaa riskejä, Mäkelä sanoo.

Työnsä puolesta mutta myös itse uuden parisuhteen leskeyden ja sinkkuajan jälkeen löytänyt Mäkelä tietää, että rakastumisen ja hullaantumisen tunteita voi kokea myös kypsässä iässä. Silloin ihmisellä on sisällään kaikki jo koetut ikävaiheet: hänessä on lapsi, nuori, täysi-ikäinen, keski-ikäinen ja mahdollisesti vielä vanhuskin.

– Rakastumisen kokemukset voivat olla kypsässä iässä samanlaisia kuin aiemmin. Tai vanhempana voi saada korvaavia kokemuksia, jos rakastumisen tuntemuksia ei aiemmin ole ollut.

Rakastuminen ei ole iästä kiinni.

Seksin suhteen saattaa vanheneva keho aiheuttaa epävarmuutta. Mäkelä vakuuttaa kuitenkin, että ihmisen kaipuu toisen lähelle on ikiaikaista.

– Meitä on monenlaisia. Toisille seksi on tosi tärkeää aina ja kaiken ikäisenä. Toisille esimerkiksi hormonitoimintojen muutokset voivat aiheuttaa sen, että rakastelun sijaan toivoo enemmän hellyyttä ja läheisyyttä.

Kypsä ikä voi Mäkelän mukaan tuoda seksielämään myös positiivisia yllätyksiä. Tämä liittyy usein itsetuntemukseen.

– Jotkut löytävät seksin kypsässä iässä uudella tavalla, ja rakastelu on parempaa ja nautinnollisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Kun uskaltaa kertoa avoimesti omista toiveistaan, läheisyyden kokemus lisääntyy.

Leskeyden ja sinkkuajan jälkeen Paula Maria Mäkelä löysi uuden kypsän iän parisuhteen.

RAKKAUS ON Paula Maria Mäkelän mielestä riski, joka kannattaa ottaa kypsässä iässäkin. Silloin on mahdollista olla paras versio omasta itsestään, koska on viisaampi kuin koskaan aikaisemmin ja nuorempi kuin koskaan tästä eteenpäin.

– Mitään hyvää ei saa, ellei uskalla ottaa sitä vastaan. Elämän jälkimmäinen puolisko on oikeastaan parasta aikaa rakkaudelle, koska silloin on vähemmän ulkoisia paineita ja suorituspaineita.

Silloin on enemmän aikaa nauttia yhdessäolosta ja panostaa suhteeseen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

21

Panttilainaamo ja second hand -myymälä

Mielipide

MARTTA-KAISA VIRTA

Muutos suhtautumiseen, ei sanoihin LEEA HALMETOJA kirjoitti kirkon houkuttelevuudesta (K&k 24.3).

Aloin pohtia kirkon tekstien sanavalintoja, joita kirjoituksessakin nostettiin esiin.

Itselleni jumalanpalveluksessa houkuttelevinta on se rauha, mikä kirkossa vallitsee. Lisäksi vuosisatojen perinnettä jatkavat raamatunsäkeet ja jumalanpalveluksen kaava tuovat turvaa alati muuttuvassa maailmassa.

Sen sijaan, että näitä muutettaisiin neutraaliin, ketään suututtamattomaan muotoon, voisimmekin muuttaa omaa käsitystämme ja tulkintaamme näistä asioista. Isä, poika ja Pyhä Henki ovat perusasioita uskossamme. Itselleni isä tarkoittaa tuossa Jumalaa, joka on minulle abstrakti asia ja näin ollen sukupuoleton.

Sanojen merkitys muuttuu ajan saatossa. Miksi siis muuttaa sanoja, kun voi muuttaa niiden merkityksen ja tulkinnan? Itse pyrkisin houkuttelemaan uusia jäseniä kirkkoon mielenkiintoisilla, inspiroivilla, toivoa tuovilla saarnoilla ja viestimällä, että kaikki ovat tervetulleita kirkkoon. Absoluuttista oikeaa tapaa uskoa kun ei ole. Tuomalla näitä asioita esiin markkinoinnissa uusia jäseniäkin voisi ilmaantua.

Suvi Kosunen

Jeesus oli radikaali LUOTTAMUSHENKILÖ Nina Lehto vetosi Jeesukseen kannattaessaan samaa sukupuolta olevien vihkimistä kirkossa (K&k 5.5.).

Jeesus todellakin rakasti ja kohtasi kaikkia. Hän oli myös oikeudenmukainen ja tahtoi jokaisen ihmisen parasta. Hyvä esimerkki on naisen kohtaaminen kaivolla. Jeesus osoitti selvästi, ettei nai-

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

sen elämä ollut Jumalan tahdon mukaista ja että tämä siksi tarvitsi Jeesusta.

Jeesus ei siinä hetkessä julistanut vielä tuomiota, koska halusi ohjata naista Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Toisessa yhteydessäkin Jeesus keskustelun jälkeen sanoi, että mene, äläkä enää syntiä tee.

Jeesus oli aikansa radikaali. Hän nosti Jumalan tahdon vallitsevan

yleisen mielipiteen yläpuolelle. Ih­ miset olivat irtautuneet Raamatun ilmoituksesta ja parannelleet sitä ihmisjärjen avulla.

Jeesus itse noudatti tarkasti Ju­ malan lakia ja tahtoa ja halusi oh­ jata kaikkia sen noudattamiseen.

Jumalan tahdon mukainen elämä on ihmisen itsensä ja hänen läheis­ tensä parhaaksi.

Jeesuksen esimerkin mukaan tulee meidänkin kohdata ja toi­ vottaa tervetulleeksi kaikki erot­ telematta esimerkiksi seksuaali­ sen suuntautumisen perusteella.

Jumalan Raamatussa ilmoittamas­ ta tahdosta emme kuitenkaan luo­ vu. Siksi samaa sukupuolta ole­ vien vihkimiset eivät kuulu seura­ kuntaan.

Risto Sepponen aktiivinen seurakuntalainen Espoon Tuomiokirkkoseurakunta kirkkovaltuuston ja seurakunta­ neuvoston jäsen

Henrik Wikström kirkkoherraksi KIRKKOONKUULUMISPROSENTTI on Pakilassa Helsingin seurakun­ tien korkeimpia, ja kirkolla on tär­ keä rooli seurakuntalaisten elä­ mässä vauvasta vaariin.

Kirkkoherran ensisijainen teh­ tävä on johtaa. Pakilan seurakun­ nan johtoon tarvitaan visionää­ rinen kirkkoherra, jolla on koke­ musta johtamisesta laaja­alaises­ ti – niin hallinnosta, strategiatyöstä kuin ihmisten johtamisesta. Hen­ rik Wikströmillä on vankka koke­ mus näistä kaikista.

Agricolaliikkeen toiminnanjoh­ tajana Wikström on yhdeksän vuo­ den ajan näköalapaikalla vastan­ nut laajasta hengellisestä toimin­ nasta ja työyhteisön rakentamises­ ta. Hänellä on vaikuttavaa näyttöä toimintamallien kehittämisestä ja sidosryhmätyöstä. Hän on jatku­ vasti kouluttautunut muun muassa johtamisen saralla.

Wikströmillä on työkokemusta monesta seurakunnasta, myös Pa­ kilasta. Hänen teologinen osaami­ sensa on vahvaa. Hän on innova­ tiivinen uudistaja, mutta samalla määrätietoinen toteuttaja. Hänellä on erityinen lahja innostaa ihmiset viemään eteenpäin kristinuskon hyvää sanomaa (lisätietoja hänen kotisivullaan).

Pakilan seurakunta ansaitsee Henrik Wikströmin kaltaisen johta­ jan, jolla on aito ihmisten kohtaa­ misen taito, hyvä verkosto­osaami­ nen ja kyky muutospaineiden al­ la yhdessä työyhteisön kanssa etsiä ja löytää toimivia ratkaisuja seura­ kunnan toiminnan edistämiseksi.

Tukiryhmän puolesta: Urpo Oksanen Marja Huhta Kirsti Olli-Lindén Erja Vuorio

Lakimuutoksella laatua saattohoitoon OPISKELLESSANI YLIOPISTOSSA tein yövuoroja vanhusten ympä­ rivuorokautisen hoivan osastolla.

Valvoin viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan ih­ misen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannou­ tunut hyvän saatto­ ja palliatiivisen hoidon edistäjä. Hyvään saattohoi­ toon kuuluu, että on aikaa ihmisel­ le hänen sitä tarvitessaan.

Vaikka hoitoja on Suomessa ke­ hitetty ja siitä on laadukkaita esi­ merkkejä, näemme edelleen mer­ kittäviä alueellisia eroja ja räikeitä puutteita. Hoitojen tarvetta ei aina edes tunnisteta, ja hoitoa jää koko­ naan saamatta.

Elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittäneen asiantuntija­ työryhmän raportin (2021) yksi­ mielinen näkemys oli, että puuttei­ den korjaus edellyttää lakimuutok­ sia. Olen tehnyt tästä lakialoitteen vauhdittaakseni hallitusta tuo­ maan asiasta lakiesityksen edus­ kuntaan. Lain täytyy kantaa vas­ tuu elämän loppuvaiheistakin.

Olen huolissani siitä, että saatto­ hoidon kehittämistä on jatkettu vain hankkeilla.

On varmistettava yhdenvertai­ nen mahdollisuus laadukkaaseen hoitoon, jotta arvokas kuolema on mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta ja lem­ peää. Myös omaisten tukeminen on tärkeä osa hyvää saattohoitoa.

Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu kaikille.

Sari Sarkomaa kansanedustaja Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

23

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

NOPEASTI JA AMMATTITAIDOLLA SOITA JA VARAA

050 5533 050

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7

Huom! Käynti Kielotien puolelta www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

• EHT Sirkka Müller

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammaslääkärin tarkastus ja proteesien puhdistus 50€ (sis. Kela-korvauksen).

Tarvittaessa Röntgen-kuvaus hinnaston mukaisesti.

Hammaslääkäriasema

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

Rakennusala Suoritamme huoneistoremontit ammattitaidolla, edullisesti ja koronaturvallisesti.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

Puh. 0400 506 180 ja 0400 409 678, toimisto@linjatekniikka.fi Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammatti­ taidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot.

Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset.

Hyödynnä verovähennys.

P. 050 431 0175.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

BREMERIN KIVI

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai (poikkeuksena kesä- ja heinäkuu).

Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi Lehden numero

Lehti ilmestyy

Viimeinen varauspäivä*

Viimeinen aineistopäivä**

10

torstai 16.6.

perjantai 6.5.

maanantai 9.5.

11

torstai 11.8.

perjantai 3.6.

maanantai 6.6.

12

torstai 25.8.

perjantai 12.8.

maanantai 15.8.

* Ilmoitusvaraukset kello 14 mennessä

Kirkko ja kaupunki -lehteä jaetaan osoitteellisena 340 000 talouteen pääkaupunkiseudulla Helsinki 190 000, Espoo-Kauniainen 80 000 ja Vantaa 70 000 taloutta.

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

** Aineistot kello 15 mennessä

Mediamyynti Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Lakipalveluja ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Myydään asuntoja Saunallinen hyvä yksiö, 34 m2 parvekkeella Hyvinkään ydinkeskustassa hyvällä vuokralaisella.

Rv. 1984. Hinta 94000 eur.

P. 045 310 1380.

Palveluja tarjotaan

Kaipaatko juttuseuraa? Kauppa-, ulkoilu- tai kodinhoitoapua?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu.

050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

- helpompaa asuntokauppaa!

Halusitpa sitten nopeat kaupat tai korkeimman mahdollisen hinnan asunnostasi, varmistan onnistumisesi!

TUIJA TAIVAINEN Kiinteistönvälittäjä, LKV

soita: 040 530 1351 tuija.taivainen@kodit.io

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

ESINEISTÖT 1920-80-LUKU. DESIGN; ARTEK, NUUTAJÄRVI, ORNO. TAIDELASIT, KERAMIIKKA, VALAISIMET, HUONEKALUT. ARVOKORUT, KERÄILYESINEET. KÄTEINEN/TILI. LUOTTAMUKSELLA. 045 209 8800 PEKKA

Hyvinvointia Arjesta

○ kotiapua ○ ulkoilua ○ hoivaa

Ikäihmisille ja vammaisille.

Ilolla ○ ammattitaidolla. www.hyvinvointiaarjesta.fi Paula Sallinen 040 142 6574

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

KUOLINPESÄT, VINTIT, VARASTOT, MUUTOT, ASTIOISTA TYÖKALUIHIN YM. IRTAINTA. KÄTEISMAKSU. P. 040 751 4464.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois.

P. 040 361 7594

Lyhytterapiaa Töölössä ja etänä.

Maija Laatunen p. 045 675 2950 maija.laatunen@gmail.com

Tehdään ikkunapesut ja siivoukset.

Kokemusta siivouksesta yli kymmenen vuoden takaa. Kotitalousvähennys. Ota yhteyttä jos tarvitset siivousta Merja 041 480 5614.

Kotisiivoukset, ikkunanpesut 20 v kokemuksella. Kotital.väh. kelp. p.040 811 3336.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Ikkunapesut tosi edullisesti kotimaisin voimin. 15 v kokemuksella myös hankalat. Timo 044 069 1994.

Vuokralle tarjotaan Ostetaan

Tarvitsetko opastusta puhelimen/ tietokoneen käytössä?

Onko tarve saada jutella?

Soita ja varaa aika klo 17 jälkeen: SIRPAKE puh. 040 151 5519.

Kärsivällistä, kannustavaa, edullista oppia ja kuuntelua.

Tilaisuuksia

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Rumpupolun palvelu­ talossa Kannelmäessä tarjotaan vuokra-asuntoja ikäihmisille. Asuntoihin saa kotipalvelua alk. 10h/kk.

Kotipalvelu sisältää siivousta, ruokahuoltoa, vaatehuoltoa jne. Hakemukset ja lisätietoa suoraan palvelutalosta, puh: 0400 782 427. www.leeviry.net.

Rauhallisesta kerrostalosta, hyvällä sijainnilla 45 m2 parv. kaksio Kulosaaresta.

Taloyhtiössä on hyvä saunaos., uima-allas ja isot yht. kerhotilat.

Asukkaan oltava yli 55-v. tai liikuntaraj. V. 820 €/kk, vuokrav.

1640 €. vesim. 15 €/hlö.

Tupakointi ja lemmikkieläimien pito kielletty ja kotivakuutus vaaditaan.

Lisätietoja Kirkkopalvelut/ Antti Kervinen p. 0400 570 820.

Valoisa, juuri kunnostettu yksiö 24 m2 Kasarmikadulla. V. 900 €/kk.

Yht.otot 0400 609 111.

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS pe 20.5. klo 18 kotiseurat Sevannoilla, Antbackankaari 30, Sipoo. klo 19 konsertti Histan veisaajat ja Tero Pajunen, Töölön kko, Topeliuksenk. 4. su 22.5. klo 15 kotiseurat Lausvaaralla, Myllyniement. 2, N-järvi. su 29.5. klo 14 Juhani Simojoen muistoseurat Seuratuvalla, Autotalo. ke 1.6. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1. to 2.6. klo 14.30 Itä-Vantaan vuosikokous, Tikkurilan kirkolla. su 5.6. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8. su 12.6. klo 15 kesäseurat Kytäjän kirkolla, Palkkisillant.11, Hyvinkää.

MATKA Joensuun herättäjä­ juhlille 1.­3.7. Itäkeskus-KontulaMalmi-Jns, 160 € (sis. maj.) / 60 € (vain kyyti); ilm. 15.6. menn. p. 09 2340 4400.

Raamatun maa -seminaari Ronit Maoz Israelista puhuu la 21.5. klo 15 & 17.30 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Kahvit väliajalla.

Mukana Hannu Hietalahti, John Remes, Maarit Kattilakoski ja tulkkina Johanna Manner.

Musiikki: Fiona Chow & Co Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Töölön seurakunta

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa.

Tapahtumia

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä leskirouva etsii 2h min 35 m2 max 800 € Hki, Vantaa alk 1.7. puh 044 080 8864 KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

25

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TUPIEN YHTEYDESSÄ

verkon kudos

S

A

K

LADONLUKKO

M

A

U

N

U KEVÄ V

O

M

M

E

L

T

A

U

L

U

R

LÄHEISISTÄ

U

T

L

T A

N

KUNNIAKIRJA

P

KOKELAITA JÄTEASEMA

A

B

I

T

SEPILLÄ KUUMINA

TYYLIKKÄÄSTI VANHAA

I

-ÖLJY SARKOLA

E

D

U

S

K

U

N

T

A

T

V

A

R

A

R

I

K

O

T

S

A

H

I

T

I

S

PRÄSSÄÄVIÄ

P

U

R

I

T

A

N

A

S

K

A

L

I

T

R

T

R

I

O

O

S

T

O

UTRIO

MAUSTAA

M

E

I

R

I

S

S

O

U

S

KIRJAILIJA TUOMAS

L

ULOTTUVA PIIAN SOLMIMA

S LÄHIITÄÄ L

T

A

KANAN LEPOSIJA

I

ESTRADI R

A

L

O

L

L

A

A

MULLAN ALTA PÖLISEVÄÄ

O

R

A

A

T

J

A

T

ERIPURIA

S

VOINNIT LUOKITUKSESSA

O

L

O

T

I

L

A

T

U

N

T

A

M

O

SUOSIKKILAULAJATAR

A

VAIKEA RISTIKKO

A

A

M

I

SOVITTAVA HOMMA

U

R

A

K

K

A

J

KUKISSA HAMPAILLA

E

M

I

T

HYVÄSTI KARUJA ELOJA

A

D

I

O

S

T

E VILLI V

I

IDEA

A

A

A

R

DIEETTIROBERT ITALIASSA

A

T

K

I

N

S

V

A

A

T

E

T

U

K

P

E

S

T

I

KIHO Ä

JANSSON

E

I

T

S

E

JOUTAA POIS

J

Ä

T

E

I

L

M

E

VIISARI O

S

S

U

-PUISTO

H

U

I

T

K

U

HIILIVETYJÄ

U

R

I

I

N

R

A

V

U

T MIRRI K

I

N

I

S

I

T

Ä

I

PUUN SOLUKKOA

T

N

N

A

V

LEIVONNAISIIN

U

R

L

E

S

S

K

A

I

T

ERÄMAA

A

I

J

R

S

K

I

A

A

I

I

SÄIKKYJÄ

R

I

S

I

U

S

I

A

T

E

S

O

T

T

NUNNA

T

U

O

E

I

N

ARVELUA VIULU

ASEEN OSA

N

I

A

SAARIVALTIO

A

S

ESITYS

S

V

E

T

I

E

K

I

D

S

ORVASKIELLETTY

N

E

I

U

I

S

H

L

T

E

A

I

R

N

R

O

A

E

A

K

M

G

S

ARJA

E

Raamatussa

A

ANTAA POTKUT

T

A AINAKIN I

N

U

I

-1.

A

T

A

S

K

U

L

A

A

O

T

S

T

S

N

I

T

O

I

I

A

T

RIEHAKASTA INTIAN NAINEN

I

K

S

A

J

E

I

S

A

PORRAS

L

A

GOLF L

A

NYRKKEILLYT SONNY STOUT

V

O

I

JÄR-

A

KONKURSSEJA "KAUPPAKESKUS"

VIRTSOJA

K

H

COCKTAILLASEISTA

NYRKKEILEVÄ TATLI

E

TRULLI UPEAÄÄNINEN N BRIGHTMAN

-koulu

NÄYTTELIJÄ LARI

TÄSMÄLLINEN

PELKONEN

JÄLV LEEN

KERTOMUKSIA

L

E

I

T

E

S

S

A

T

VESTERINEN

R

L

O

V

I

I

T

I

N

V

I LUONTIIN K

O

L

A

E

T

N

I

T

S

O

A

A

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

satuttavia

MENOERÄ

HEIKENTÄÄ NÄKYVYYTTÄ

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

Hyvää pyhää

22.5.

Rukoussunnuntain evankeliumissa (Joh.16:23–33) Jeesus vakuuttaa, että mitä ikinä pyydämme hänen nimissään Jumalalta, sen Jumala antaa.

Keväinen perinne VIISI VIIKKOA sitten vietettiin pääsiäistä. Kirkon kalenterissa on siis rukoussunnuntain vuoro. Päivän nimi on lähtöisin Roomas­ sa 300­luvulla järjestetyistä keväisistä rukouskulkueista. Ru­ koussunnuntaina kirkoissa muistetaan Jeesusta esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana. Päivän latinan kielinen nimi Rogate tarkoittaa anokaa, rukoilkaa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kun rukoilet, sinussa alkaa tapahtua

J

eesus antoi seuraajilleen vahvan lupauksen: ”Mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimes­ säni, sen hän antaa teille.”

Aina nämä Jeesuksen sanat eivät lohduta, sillä elämän realiteetit puhuvat muuta.

Jumala ei tunnu vastaavan rukouksiin.

Syöpä voittaa. Läheinen kuolee rukouksista huoli­ matta. Kipu ja huoli eivät väisty. Onnettomuuksia ta­ pahtuu. Sota, käsittämätön viha ja julmuus ovat totta.

Toisinaan taas voi havahtua siihen, että rukoukset kuullaan. Silti kiitollisella ihmettelyllä on tuskallinen seuralainen – pettymys siitä, että lukemattomat ru­ koukset jäävät vaille vastausta.

On kysymyksiä, joihin ei saa vastausta, ja kärsimystä, johon ei löydy selitystä. Kaiken sen

Jeesus myönsi. Hän sanoi, että maailmassa meil­ lä on ahdinko. Hän ei takaa kenellekään erityis­ suojaa.

Silti voimme löytää hänessä rauhan – ja rukouk­ seemme valon ja toivon.

Saamme rukoilla Jumalaa niin kuin Jeesus rukoi­ li. Voimme lähestyä häntä yhtä rohkeasti ja avoimes­ ti. Saamme pyytää häneltä, mitä tahdomme. Syvim­ män murheen ja ahdingon keskellä voimme laskea kaiken Jumalan käsiin.

Kun rukoilemme, meissä alkaa tapahtua jotakin.

Kaikkiin rukouksiimme on jo vastattu, vaikka ulko­ naisesti mitään erityistä ei tapahtuisikaan. Itse ru­ kous on jo vastaus. Se muuttaa meitä.

Kuuntele sisintäsi Istu hetki hiljaa ja kuuntele sisintäsi.

Mikä tai mitkä asiat nousevat mieleesi? Ketä tai keitä ihmisiä ajattelet?

Aloita sitten hiljaa mielessäsi: ”Jumala, Isäni, rukoilen sinua” ja jatka rukoilemalla mieleesi nousseiden asioiden puolesta.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 9/2022

27

Hyvää helluntaita!

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy 16.6.

Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

MENOKONE Lähes 10 000 tapahtumaa pääkaupunkiseudun 35 seurakunnasta.

Uusi verkkopalvelu on nyt käytössäsi

menokone.kirkkojakaupunki.fi

9

19.5.2022 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Tiukkeneva talous ja leikkaukset askarruttavat luottamus­ henkilöitä s. 4 Kuntonyrkkeile Kulosaaressa Yhteisvastuu­ keräyksen hyväksi s. 6

Kuka tekee, miten ja millä rahalla?

Niko Humalisto keskustelee ilmastokriisin torjunnasta Maailma kylässä -festivaalilla s. 2

Toiminnan aika on nyt Maailma kylässä -festivaali toteutuu vihdoin elävässä elämässä kaupungilla. Myös verkossa pääsee mukaan. Niko Humalisto osallistuu asiantuntijana ilmastokeskusteluun.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

N

iko Humalisto karauttaa tapaa­ miseen Helsingin keskustaan ilmastoystävällisesti pyörällä. Se merkitsee kolmen vartin reipasta ajoa. Ilmastonmuutoksen torjumi­ nen ja siitä selviytyminen kehitty­ vissä maissa on keskeinen osa hänen jokapäiväis­ tä työtään. Humalisto työskentelee vaikuttamis­ työn johtavana asiantuntijana Suomen Lähetys­ seurassa.

2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 9/2022

Vaikuttamistyö kuulostaa helposti vähän abst­ raktilta. Humalisto selventää työnkuvaansa van­ halla kehitysyhteistyötä koskevalla vertauksella: Jos annat nälkäiselle kalan, hän on kylläinen sen päivän. Jos annat ongen, hän pysyy kylläisenä ehkä loppuelämänsä ajan.

– Nykyään onkijan on vielä mietittävä, kuka vedet omistaa, onko vesi saastunutta ja joutuu­ ko hän kilpailemaan kalastusalusten kanssa, Hu­ malisto lisää.

Hänen mukaansa Lähetysseuralla on ilmasto­ työssä selkeä oma lokeronsa.

– Pyrimme tukemaan heikossa asemassa ole­ vien mahdollisuutta selviytyä ilmastokriisissä.

Taustamme on, että ketään ei jätetä. Meidän ver­ kostomme ulottuvat syrjäseuduille ja vähemmis­ tökansoihin, ja voimme antaa heille tilaa toimia.

Maailma kylässä ­festivaalilla Niko Humalisto on mukana Helsingin seurakuntien järjestämässä Viljellen ja varjellen ­keskustelussa piispa Kaisamari Hintikan ja saamelaisvaikuttaja, poronhoi­ taja Anni-Sofia Niittyvuopion kanssa. Keskuste­ lun juontaa toimittaja Totti Toivonen.

YMPÄRISTÖNSUOJELUSSA Niko Humalisto on pitkän linjan vaikuttaja. Hän on tehnyt maantie­ teen alaan kuuluvan väitöskirjansa EU:n biopolt­

– Enää ei tarvita abstraktia puhetta ilmastokriisistä. Nyt pitää puhua siitä, kenen on tehtävä mitä, milloin ja millä rahalla, sanoo Lähetysseuran vaikuttamistyön johtava asiantuntija Niko Humalisto.

– Viesti on kuultu. Nyt vallitsee yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos pitää torjua. Jossain määrin ymmärretään myös, että sen pitäisi tapahtua oikeudenmukaisesti. Mutta mitä varsinaisesti tapahtuu? Vähenevätkö päästöt tarpeeksi nopeasti? Matkaa on!

ILMASTONMUUTOS TUNTUU musertavalta, jos sitä katsoo isona kokonaisuutena. Mutta jos katsotaan alueita, tiettyjä rahoituspäätöksiä, näemme Niko Humaliston mukaan paljon edistystä.

Hän vertaa tilannetta seinäkiipeilyharrastukseensa. Kaikki seinät näyttävät ”hirveiltä”, kun niitä katsoo alhaalta tai ylhäältä. Mutta kun lähtee kiipeämään, sitä vain miettii seuraavaa otetta. Tilanteesta tulee hallittava, ja huimaus loppuu.

Kirkko teki suuren ja ilahduttavan rahoituspäätöksen vuonna 2021. Kirkon eläkerahastolla on uusi ilmastostrategia, jonka tavoitteena on hiilineutraali osakesalkku vuoteen 2035 mennessä.

– Tämä askel on kuin yksi ote kiipeilyseinällä.

Kuinka monta tällaista toimijaa Suomessa on, jolla on kahden miljardin euron kokoinen eläkerahasto? Kirkko ei ehkä ole tajunnut, miten iso vaikutus sillä voisi yhteiskunnassa olla. Kirkko välttelee kysymyksiä, joilla on taipumus politisoitua, koska pelkää ihmisten reaktioita.

Tämä Lähetysseuran työntekijä ei itse ole ”kirkkotaustainen ihminen”. Hän sai ensikosketuksensa kirkkoon Pohjois-Namibiassa, jossa teki gradua paimentolaiskansan parissa. Kyseessä olivat patohankkeen vaikutukset elinkeinoon.

– Aavikon laidalla asui lähetystyöntekijä Ulla Nenonen. Hän oli osa paikallista yhteisöä. Tulin kauheassa ripulitaudissa aavikolta taloon, jossa minua lääkittiin. Sain nukkua ja palata sitten onnentoivotuksin kentälle! Näin kohtasin kirkon osana kehitysyhteistyötä. ■ Viljellen ja varjellen – kirkko, tiede ja politiikka ilmaston asialla. Maailma kylässä -festivaali la 28.5. klo 11.35–12.05, Suvilahden Tiivistämö ja suorana verkossa (maailmakylassa.fi)

Poimintoja Maailma kylässä -festivaalin ohjelmasta

toainepolitiikasta ja toimii päätyönsä ohella ympäristöpolitiikan dosenttina Itä-Suomen yliopistossa.

Kaikupohjaa antaa nuoruuden ympäristöaktivismi. Mitä teit aktivistiaikoinasi?

– Kaiken! tohtorismies virnistää.

Hän on esimerkiksi roikkunut lastauslaiturissa estämässä hiililaivojen purkamista, mutta onnistunein kampanja oli Maan Ystävien ja Luonto-Liiton toteuttama Pala sademetsää patiolla. Vuonna 2006 Humalisto ja toinen tutkija paljastivat, että monet isot firmat myyvät Suomessa vastuutonta tavaraa: terassikalusteita, jotka on valmistettu sademetsäpuusta, osittain laittomasti hakatusta.

Asiaan saatiin parannusta.

Tietoisuus ilmastokriisistä on muuttunut 15 vuodessa.

Maailma kylässä -festivaali järjestetään tänä vuonna hybridinä eli sekä kaupungilla että verkossa. Elokuvaohjelmistoon kuuluu kahdeksan dokumenttielokuvaa, joista seitsemän on katsottavissa verkossa 23.–29.5. Esimerkiksi Luomakunnan vartijat on kansainvälisesti palkitun ohjaajan Iiris Härmän kiehtova tarina ihmiskunnan kehdosta Kenian puoliaavikolla.

Apua & tukea

Pistäydy maksutta terapeutin luona Sinä 16–29-vuotias, kaipaatko jotakuta, jonka kanssa selvitellä ajatuksia?

Walk-in-terapiassa koulutettu terapeutti on sinua varten, valmiina kuuntelemaan ja keskustelemaan, ilman ajanvarausta ja lähetettä. Eikä maksa mitään.

Terapiassa saat puhua sinulle tärkeistä asioista. Keskustelut voivat liittyä esimerkiksi yksinäisyyteen, ahdistukseen, parisuhteeseen, päihteiden käyttöön tai hengellisyyteen. Tai vaikkapa sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksiin.

Terapiassa käymiseen liittyy myyttejä. Puretaanpa niitä hiukan.

Myytti 1. En ole hullu, joten terapia ei ole minua varten.

Väärin. Walk-in-terapiassa käydäkseen ei tarvitse olla ”hullu” tai olla saanut psykiatrian diagnoosia.

Päinvastoin: mikään asia ei ole liian pieni tai liian suuri syy tulla. Mielenterveyden arvioita ei tehdä. Kannattaa tulla kokeilemaan, olisiko keskustelusta hyötyä.

Myytti 2. Kirkon tyypit alkaa puhua Jeesuksesta ja yrittävät käännyttää.

Väärin. Nuori päättää itse keskustelunaiheet ja niitä kunnioitetaan. Totta kai hengellisistä asioista voidaan puhua, jos itse niin toivot.

Myytti 3. ”Kallonkutistajalla” käynnistä jää tieto rekistereihin, ja siitä voi olla haittaa myöhemmin elämässä.

Väärin. Keskustelut käydään nimettömänä, eikä niitä kirjata mihinkään.

Myytti 4. Terapiassa käymiseen pitää sitoutua vaikka kuinka kauaksi aikaa – en jaksa!

Väärin tämäkin. Walk-in-terapia on pääosin kertaluontoista. Halutessaan voi toki tulla juttelemaan uudelleen. Kokemuksesta tiedetään, että yksikin kerta voi auttaa eteenpäin.

Walk-in-terapia perustuu ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmään. Juttelu ammattilaisen kanssa keventää yleensä mieltä ja voi tarjota oivalluksia tai vahvistaa omia ajatuksia siitä, miten mennä eteenpäin.

EILA JAAKOLA Walk-in-terapiaa maanantaisin klo 12–18 Itäkeskuksen Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, juhannukseen asti. Tilaa on. Palvelu jatkuu syksyllä.

JANI LAUKKANEN

Soullaulaja Nicole Willis esiintyy Gospel Helsinki -kuoron kanssa Temppeliaukion kirkossa su 29.5. klo18. Tämä kombo konsertoi myös viime keväänä Maailma kylässä -festivaalilla, mutta koronatilanteen vuoksi vain verkon välityksellä.

Sunnuntaina päivällä Kauppatori täyttyy erilaisista kestävän kehityksen toimijoista, jotka esittelevät työtään Mahdollisuuksien torilla.

Helsingin seurakuntayhtymä on mukana.

Festivaalin järjestää Fingo, joka on 300 kehitysjärjestön yhteistyöjärjestö. Vapaa pääsy.

Psykoterapeutti HennaMari Kettusaari on päivystänyt Matteuksenkirkolla maanantaisin koko kevään.

Arvostusta ja vaikutusvaltaa Helsingin luottamushenkilöt ovat muuta pääkaupunkiseutua kriittisempiä.

E

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MAIJA SAARI

spoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien luottamushenkilöiden selkeä enemmistö kokee saavansa seurakunnissa arvostusta ja on tyytyväinen vaikutusvaltaansa.

Kolme neljästä Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastanneesta luottamushenkilöstä ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä omaan vaikutusvaltaansa. Pettyneitä oli neljännes. Luvut ovat samaa tasoa kuin vuonna 2018 tehdyssä vastaavassa kyselyssä.

Vaikka miehistä hieman useampi kuin naisista oli pettynyt vaikutusvaltaansa, heistäkin 72,3 prosenttia oli tyytyväisiä. Kaikkein tyytyväisimpiä ovat vantaalaiset, joista vain yksi oli pettynyt vaikutusvaltaansa. Helsingissä lähes kolmannes oli melko tai erittäin pettyneitä.

Kysely lähetettiin yhteensä 545 luottamushenkilölle. Heistä vastasi 129. Korkein vastausprosentti oli Espoossa, 38,8 prosenttia ja matalin Helsingissä, jossa vastausprosentti oli 16,6. Helsinkiläisistä luottamushenkilöistä vastasi 62.

Luottamushenkilöiden koke-

ma arvostus on varsin suurta, sillä 83,7 prosenttia koki, että heitä arvostetaan seurakuntayhtymän päätöksentekijöinä ja 86,8 prosenttia koki arvostusta kotiseurakunnassaan. Helsingissä seurakuntayhtymän päätöksenteossa joka neljäs koki puutteita arvostuksessa.

ARVOSTUKSEN JA VAIKUTUSVALLAN kokemukseen liittyy kysymys, olisiko valmis suosittelemaan luottamushenkilöksi ryhtymistä muille halukkaille. Luottamushenkilöistä 106 vastasi kysymykseen myönteisesti ja vain viisi, kaikki helsinkiläisiä, kielteisesti.

Nykyisten luottamushenkilöiden kausi päättyy vuoden lopussa, ja marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan uuden luottamushenkilöt. Joka viides kyselyyn vastannut tiesi jo, ettei aio asettua ehdolle. Vajaa puolet aikoo pyrkiä uudelle vaalikaudelle. Helsingissä vain joka kolmas haluaa asettua uudelleen ehdolle.

Helsinkiläisiltä kysyttiin nelivuotiskauden suurimmasta yksittäisestä päätöksestä eli Rohkeasti yhdessä -ohjelmasta, jolla pyritään turvaamaan seurakuntien toimintaedel-

ANTTI RINTALA

Ympäristömestari Päivi Kiviniemi Siuntiossa sijaitsevalla Korpirauhan luonnonsuojelualueella.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 9/2022

lytykset vuoteen 2030 asti. Koska seurakuntien jäsenmäärä vähenee, ohjelma pitää sisällään sekä henkilöstöleikkauksia että kirkoista ja muista tiloista luopumisia.

Kyselyyn vastanneista 62 luottamushenkilöstä 29 rastitti vaihtoehdon, jonka mukaan he eivät olleet kokeneet voivansa vaikuttaa riittävästi Rohkeasti yhdessä -ohjelmaan.

Vain 14 vastasi, että oli pystynyt vaikuttamaan ohjelman päätöksiin. 23

Korpirauhaan luonnonsuojelualue Helsingin seurakuntayhtymän omistaman Korpirauhan leirikeskuksen metsäalueesta on päätetty suojella Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä 41,7 hehtaarin alue, joka on vajaa puolet koko metsäalueen pinta-alasta.

Siuntiossa sijaitsevaan Korpirauhan luonnonsuojelualueeseen kuuluvat metsäalueen suot ja soiden väliin jäävä maakaistale. Suot ovat pääosin luonnontilaista rämettä. Stormossenin länsireunalla on myös korpea.

vastaajaa oli sitä mieltä, että valmistelun puutteet tekivät päätöksenteosta vaikean. Toisella kannalla oli 22 kysymykseen vastannutta. Vaikka vastaajamäärä oli pieni, kriittisyys on selkeää. Monivalintatehtävässä sai valita kaksi vaihtoehtoa.

Luottamushenkilöt saivat valita kolme tärkeintä asiaa, joihin he ovat viime vuosina päässeet vaikuttamaan. 60 prosenttia valitsi yhdeksi niistä työntekijävalinnat. Seuraa-

– Luonnonsuojelualueelta on löytynyt harvinaista kantoraippasammalta, joka elää kaatuneissa, lahoavissa puissa, Helsingin seurakuntayhtymän ympäristömestari Päivi Kiviniemi kertoo.

Stormossenin suoalueesta laadittiin ennallistamispäätös helmikuussa 2021. Suoalueen ennallistaminen on viivästynyt suojelualueen perustamisprosessin vuoksi ja siksi, että Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijat eivät päässeet ennallistamistavasta yhteisymmärrykseen.

Nyt ratkaisu on löytynyt.

Puunkaato on luonnonsuojelualueilla kiellettyä, joten suoalueen ennallistaminen toteutetaan puita kaatamatta.

Uuden luonnonsuojelualueen reunalla sijaitseva Korpirauhan leirikeskus avattiin toukokuussa kahden vuoden remontin jälkeen.

Noottia Venäjälle Kuusi piispaa kolmesta kirkosta rukoili rauhan puolesta Eurooppa-päivänä 9.5. katolisen Pyhän Henrikin katedraalin pihal-

* Kirkko ja kaupungin kyselyyyn vastasivat pääkaupunkiseudun luottamushenkilöt. Kuvituksen poiminnat ovat monivalintakysymyksiä.

viksi tärkeimmät asiat liittyivät strategiseen suunnitteluun, toiminnan suunnitteluun ja talouteen.

Kysymykseen tärkeimmästä päätöksestä oli mahdollista vastata myös kirjallisesti. Helsingissä vastauksissa näkyi Rohkeasti -yhdessä ohjelman vaikutus: Tammisalon ja Oulunkylän kirkosta luopuminen ja toimitiloista luopuminen mainittiin.

Toisaalta nostettiin esille Lauttasaaren kirkon peruskorjaus ja ”kirkon

la Venäjän suurlähetystön naapurissa.

Piispat myös tuomisivat Venäjän hyökkääjänä. Espoon piispa Kaisamari Hintikka ja Helsingin piispa Teemu Laajasalo eivät haluaisi nähdä sotaa tukevaa Venäjän ortodoksista kirkkoa Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksessa Saksassa elokuussa.

– Minusta Venäjän kirkolle on tapahtunut psykologinen ja myös hengellinen romahdus, josta täytyy olla ekumeenisia seuraamuksia. Tässä ei ole kyse vain siitä, mikä on sopivaa, vaan

remontti”. Rohkeasti yhdessä -ohjelman mainitsi nimeltä neljä luottamushenkilöä, talouden ja sopeuttamisen yleisemmin seitsemän. Myös Mikaelin ja Vartiokylän seurakuntien yhdistyminen mainittiin. Kirkkoherranvaali seurakuntaneuvostossa nähtiin tärkeänä tehtävänä.

Yhteensä 80 luottamushenkilöä vastasi sanallisesti avoimeen kysymykseen, mitä muuta haluat sanoa luottamustehtävässä toimimisesta.

siitä, voimmeko ajatella, että he edustavat samaa kristillistä uskoa. Jos siunaa saatanan töitä, niin edustaako silloin samaa uskoa kuin muut kirkot, Laajasalo sanoi Kirkko ja kaupungille.

Pakilassa äänestetään Pakilassa valitaan pian kirkkoherra. Vaalipaneeli ehdokkaiden kesken järjestetään tiistaina 24.5. kello 18 Hyvän Paimenen kirkolla.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin ensimmäiselle vaa-

MUUTAMA HELSINKILÄINEN luottamushenkilö katsoi, että seurakuntayhtymän hallinnossa ei oikein ymmärretä paikallisseurakuntien toimintaa. Yksi vastaaja nosti esille sen, että toimintaa suunnitellaan liikaa talous edellä, mikä määrittää henkistä tilaa yhtymässä ja luottamuselimissä. ”Muutoksia rakenteisiin pitää pystyä tekemään, mutta myös keskustelemaan esimerkiksi kirkollisveroprosentin nostosta”, kirjoitti yksi.

lisijalle asettama Tiia Valve-Tuovinen, 40, on toiminut pappina ensin Heinolassa ja vuodesta 2007 Pakilassa, joista kolmisen vuotta vs. ja vt. kirkkoherrana.

Toiselle vaalisijalle asetettu Henrik Wikström, 49, on ollut pappina kahdeksassa seurakunnassa, myös Pakilassa. Vuodesta 2013 hän on ollut Mikael Agricolan kirkolla toimivan Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja.

Ennakkoäänestys on kirkon aulassa 30.5.–3.6. klo 9–18 sekä Paloheinän kirjaston monitoimitilassa 30.5. klo 13–18, Pakilakodissa 31.5. klo 10.30–13.00 sekä

Erään vastaajan mielestä luottamushenkilön omalla aktiivisuudella on merkitystä. ”On oltava tiukka, rohkea ja reipas! Puututtava sanottava, kysyttävä, kyseenalaistettava, uskallettava käyttää puheenvuoroja.” Toisaalta ”oman kokemukseni mukaan en ole pystynyt vaikuttamaan asioihin, vaikka olen yrittänyt”, sanoo toinen.

Torpparinmäen K-Supermarketin aulassa 1.6. klo 14–19.

Vaalipäivänä sunnuntaina 5.6. äänestetään Hyvän Paimenen kirkolla klo 12–20. Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä seurakuntalaisilla, jotka on merkitty seurakunnan jäseniksi vähintään 70 päivää ennen varsinaista vaalipäivää.

Helsinkiläiset haluavat auttaa Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Helsingin seurakunnat käynnistivät heti tukitoimet ja keräyksiä

Lue koko juttu osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/vaalit.

ukrainalaisten auttamiseksi. Lipaskeräyksen, konserttien ja kolehtien kautta Helsingin seurakunnissa on kerätty ukrainalaisille arviolta 120 000 euroa. Lisäksi pakolaisille on myönnetty yhteensä 130 000 euroa kriisiapua yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä.

Kotimaanapuun on avattu keräys, jonka lahjoitusten avulla pystytään auttamaan Helsinkiin saapuneita ukrainalaisia monipuolisesti ja konkreettisesti. Keräyksen osoite on lahjoitaapua. fi/kohde/auta_helsinkiin_saapuneita_ukrainalaisia?

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 9/2022

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 avoinna ma–pe klo 9–17, kesällä klo 10–16 Striimaukset Haagan seurakunnan facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Sibeliuslukion kevätkonsertti su 29.5. klo 18.

Laulua ja liikunta Suvivirsipyöräilyssä su 29.5. klo 13–17. Yhteislauluhetki klo 14 Huopalahden kirkossa. Järj. Länsi-Helsingin kanttorit.

Kesäillan musiikkia ke 1.6. klo 19.

Kauneimpia kesävirsiä, yhteislaulua. Mönttinen.

Hyvän mielen keidas to 19.5. klo 15.

Käsityökerho ma 23.5. klo 13.

Teematorstai 19.5. Ruokailu klo 12.15. Kevätjuhla.

Perhekerhot: Tönö ma 17.30–19 (23.5. asti), kirkolla to klo 9.30–11 (19.5. asti), P.-Haagan Lämpiö pe 27.5. klo 9.30–11.

Kesäperhekerho to 9.6. klo 9.30 kirkonmäellä.

Pelikerho la 21.5. ja 4.6. klo 12.

Erityislasten ja -nuorten vanhempain vertaistukiryhmä ma 30.5.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 9/2022

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Ei 29.5.

Mätismessu su 29.5. klo 11 Mätisfestareiden juhlakentällä Kartanonhaassa, Malminkartanon ja Kannelmäen välisellä jokialueella. Noin kolmen vartin pituinen kaikenikäisille sopiva kenttähartaus. Annetaan Suvivirren soida!

Ehtoollishetki hiljaisuudessa ke 25.5. klo 18.

TAPAHTUMIA Soppaa ja juttuseuraa maanantaisin 23.5. ja 30.5. klo 12–13.30 Malminkartanon kappelilla. Tervetuloa keittolounaalle.

Suvivirsipyöräily su 29.5. LänsiHelsingin seurakuntien kanttorit kutsuvat alueemme kirkkoihin laulamaan Suvivirttä ja tuttuja kesäisiä lauluja. Liity mukaan

pyöräillen tai muulla kulkuneuvolla. Kierrä koko reitti tai pistäydy lähikirkossa laulamassa. Pientä matkaevästä on kirkoissa tarjolla.

Reitti ja aikataulu: klo 13 Munkkivuoren kirkko, klo 14 Huopalahden kirkko, klo 15.15 Pitäjänmäen kirkko ja klo 16.30 Kannelmäen kirkko. Toivotetaan yhdessä kesä tervetulleeksi!

Kevätkonsertti ke 1.6. klo 18.30 kirkossa. Senja Salon piano- ja klarinettioppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Menneitten perhoset -liedkonsertti su 5.6. klo 18 kirkossa. Tuuli Lindeberg, sopraano, ja Minttu Siitonen, piano, vievät musiikilliselle aikamatkalle muistoihin, hiljaa ohikiitäviin hetkiin ja sielun salaperäisiin unimaisemiin. Säveltäjänimiä Debussy, Fauré, Saariaho, Zinovjev, Berg. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Grillataan! Kesäkuussa grilli on kuumana ma 13.6. Malminkartanon kappelin pihalla klo 12–13.30 ja ke 15.6. Jättärin juurella Malminkartanossa klo 12–14.

Seurakuntavaalit 2022. Marraskuussa järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan uudet luottamushenkilöt seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Haluatko olla mukana rakentamassa kotiseurakuntaasi ja tulevaisuuden kirkkoa? Asetu ehdolle sellaisena kuin olet. Ehdokasasettelu päättyy 15.9. Lue lisää osoitteessa seurakuntavaalit.fi.

Munkkiniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Raumantie 3.

Avoinna to klo 9–13.

Palvelemme myös p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Su 22.5. Tarja Frilander, Senni

ESKO JÄMSÄ

Musiikillinen jumalanpalvelus ja kanttori Olli Mönttisen eläkkeellelähtöjuhla su 22.5. klo 10. Mattsson, Muroma-Nikunen, Silin, Mönttinen. Psalmilaulajat. Heikki Sivonen, huilu, Henna-Maija Vannemaa, harmonikka.

Juhlakirkkokahvit. Striimaus.

Helatorstain messu 26.5. klo 10.

Lahtinen, Kolari, Mönttinen. Nyrönen, laulu, Heikki Sivonen, huilu.

Messu ja sunnuntai kirkolla su 5.6. klo 10. Lahtinen, Kolari, Nyrönen, Lähde-kuoro. Striimaus.

Aamurukous ke klo 7.30. Striimaus.

Päivärukous to klo 12.

Iltamessu ke klo 18. Iltatee. (ei 8.6.)

Iltarukous pe klo 19. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

Ulkoilmamessu ke 8.6. klo 18 Hakavuoren kirkon pihalla. Mattsson.

Rodopuiston Hääyö la 4.6. klo 18–23.30. Vihkimiset toimitetaan puolen tunnin välein. Ilm. 25.5. menn. haaga.srk@evl.fi. Lisätiedot mari.mattsson@evl.fi.

klo 17–18.30. Tied. sofia.honkanen@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 09 2340 3003. Kesällä vain ma.

Hiljaisuuden retriitti 27.–29.5.

Riuttarannassa. Tied. ja ilm. sofia. honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356.

Mielenterveyskuntoutujien retki Mustasaareen ti 7.6. Tied. ilm.

25.5. menn. heli.salo@evl.fi, p. 050 380 2352.

Seurakunta mukana Pohjois-Haaga-päivässä la 21.5. klo 10.30–13 Pohjois-Haagan yhteiskoululla.

Menokasvo

Oikea suora ja vasen koukku Yhteisvastuun hyväksi Diakoni Hanna Videll, ohjaat kuntonyrkkeilyä kulosaarelaisessa puistossa kahtena kesäiltana. Oletko harrastanut lajia kauan?

– Kyllä, kävin Suomen Kunto-ohjaajaliiton kurssit jo 1990-luvulla. Nyt toimin Tapanilan Erän nyrkkeilyjaoston puheenjohtajana ja ohjaan tuntejakin tarvittaessa tuuraajana.

Nyrkkeilyä pidetään aggressiivisena lajina. Miten nyrkkeilytunti sopii seurakunnan toimintaan?

– Kuntonyrkkeily on eri asia kuin kilpanyrkkeily. Kuntonyrkkeily on iloista ja turvallista yhdessä tekemistä, joka kasvattaa sekä henkistä että fyysistä kuntoa. Siinä täytyy ajatella niin paljon, että tunnilla pääsee kyllä irti huolista.

Liike, jalat, kädet, hengitys, palautus, lyönti, suojaus… kaikki tämä on hyvää aivojumppaa.

– Musiikki soi taustalla, siitä saa tsemppiä. Noin 20 prosenttia tekemi-

– Kuntonyrkkeily on mainio tapa nollata pää, tietää lajia kauan harrastanut Hanna Videll. Hän työskentelee arabiankielisen työn diakonina.

sestä on lyöntejä, ilmaan tai säkkiin tai kaverin hanskoihin, ja muu on liikettä ja ajattelua. Perustekniikka on toki sama kuin kilpanyrkkeilyssä.

Millaiset varusteet puistonyrkkeilyyn tarvitaan?

– Hyvät liikuntakamppeet, jumppaalusta, vesipullo ja pyyhe. Jos kotoa sattuu löytymään hanskat, ne voi ottaa.

Millä muilla tavoilla Herttoniemen

seurakunta on kerännyt rahaa Yhteisvastuukeräykseen?

– Meillä on ollut lipaskeräystä sekä laskiaisrieha ja vapputapahtuma. Keräys jatkuu syyskaudellakin.

EIRA SERKKOLA Liikuntaa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Kulosaaressa Eugen Schaumanin puistossa ke klo 18–19. 25.5.

Friskis & Svettiksen puistojumppaa, 1.6. ja 8.6 kuntonyrkkeilyä. Maksu 5 e käteisellä tai MobilePaylla.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

Valtonen. Su 5.6. Saarna Riikka Kuusisalo, liturgi Kari Linna, Senni Valtonen. Su 12.6. Saarna Kari Linna, liturgi Päivi Vähäkangas, kanttori Anssi Pyykkönen.

Messu suvivirren sunnuntaina 29.5. klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Jouni Hartikainen ja Senni Valtonen. Tule laulamaan suvivirttä!

Kirkkokahvien jälkeen jatkamme yhteisellä kesälaulutilaisuudella klo 13.

Helatorstain messu 26.5. klo 11 Munkkiniemen kirkossa. Saarna Kari Linna, liturgi Riikka Kuusisalo, musiikista vastaa Senni Valtonen.

TAPAHTUMIA Kahvila Munkkivuoren kirkolla avoinna tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. Diakoniatyöntekijä paikalla tiistaisin kesäkuussa.

Konsertti la 21.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Suomalainen wienintorviyhtye Wiener Burschen.

Vapaa pääsy, keräys Ukrainan hyväksi.

Konsertti ti 24.5. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Pietari Halme, nokkahuilu. Länsi-Helsingin musiikkiopiston konsertti. Vapaa pääsy.

Teatteri: Lassi Alhorinteen monologi Kymmenen kohtausta kirkossa la 28.5. klo 15 Munkkiniemen kirkossa. Esitys perustuu kirjailija ja virastaan erotetun papin Kai Sadinmaan tuotantoon sekä elämään.

Pop up -jumppa torstaina 2.6., 9.6. ja 16.6. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkon pihalla.

Kesäkahvila ke 15.6. klo 13–14 Munkkiniemen kirkolla. Pastori paikalla.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto avoinna ti, pe klo 12-15, ke klo 13-16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.5. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Kaisa-Maria Tolonen.

Helatorstain messu to 26.5. klo 10.

Vanne, Kekäläinen, Ahola.

Suvivirren sunnuntain messu su 29.5. klo 10. Kekäläinen, Vanne, Ahola.

Viikkomessu ke 1.6. klo 18. Vuori, Ahola.

Helluntain messu su 5.6. klo 10.

Kekäläinen, Vuori, Luoma, Ahola.

Messu su 12.6. klo 10. Vuori, Vanne, Ahola.

TAPAHTUMIA Suvivirsipyöräily su 29.5. Länsi-

Helsingin seurakunnissa. Kierrämme pyöräillen lähialueen kirkkoja ja laulamme jokaisessa muutaman keväisen laulun. Reitti ja aikataulu: klo 13 Munkkivuoren kirkko, klo 14 Huopalahden kirkko, klo 15.15 Pitäjänmäen kirkko, klo 16.30 Kannelmäen kirkko. Kirkoilla on tarjolla suvivirsipyöräilijöille pientä matkaevästä. Voit kiertää kirkosta toiseen myös muilla kulkuvälineillä tai jättää kierroksen väliin ja tulla laulamaan juuri omaan lähikirkkoosi.

PihaOlkkari keskiviikkoisin 15.6. asti klo 15–18.30 kirkon sisäpihalla.

Vaihtuvaa tekemistä kaikenikäisille. Klo 15 alkaen kahvia, teetä, mehua ja keksejä. Klo 17 alkaen pientä tarjoilua grillistä. Ruokamaksu 2 e aikuiset, lapset ja nuoret syövät maksutta. Voit myös halutessasi tuoda omaa grillattavaa ja eväitä.

Kesäperhekerho ma 30.5., 6.6., 13.6. klo 10–11.30 kirkon sisäpihalla ja pe 3.6., 10.6, 17.6. klo 10–11.30 Konalan Aittapuistossa. Välipalaa ja kesäistä puuhaa lapsiperheille.

ENNAKKOÄÄNESTYS 8.–12.11.2022 VAALIPÄIVÄ 20.11.2022

junantuoma, karvakuoma, luojanluoma Asetu ehdolle sellaisena kuin olet.

SEURAKUNTAVAALIT.FI

Keskusta

Kallion seurakunta

Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B Avoinna ma klo 9–15, ke klo 12–17 Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–15, to–pe klo 9–12 p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke–pe klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma–pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (myös YouTubessa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukau-

elämänpolulla 2 – kolttasaamelaiset ja Pyhittäjä Trifonin elävä perintö -näyttely Tuomiokirkon Kryptassa 24.5.–11.6. Kolttasaamelaisen kulttuurin näyttely on kolmiosainen näyttelykokonaisuus, joka tuo esille alkuperäiskansa kolttasaamelaisten elämää valokuvien ja taiteen keinoin. Näytteilleasettajana Lapin ortodoksinen seurakunta ja Kolttakulttuurisäätiö. Avoinna toukokuussa ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17, kesäkuussa ma–su klo 12–20.

S. Raudas – Genesaretin maisemat -näyttely 14.6.–26.6. Kryptassa.

Lisää kerhoja ja muuta toimintaa sekä ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D ke klo 12–12.30. Muulloin sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta/netistä.

Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

den 1. sunnuntai ja juhlapyhinä), klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Helatorstain messu to 26.5. klo 10 Vanhassa kirkossa ja anglikaanien messu Agricolan kirkossa.

TAPAHTUMIA Kappelikahvila ti klo 14–16 Hyvän toivon kappelissa.

Englanninkielinen opastus ti klo 11 Tuomiokirkossa. Kesto 15 min.

Päiväkonsertti Vanhassa kirkossa ti klo 12 ja Tuomiokirkossa ke klo 12. Vapaa pääsy.

Colan grilli-illat 1.6. alkaen ke klo 17 Agricolan kirkon sisäpihalla nuorille ja nuorille aikuisille.

Keskusteluja kesäillassa 1.6. alkaen ke klo 18 Hyvän toivon kappelilla.

Annankulman olohuone ke klo 11–13 31.5. asti, to klo 11–14 ja pe klo 9–12 23.6. asti. Pe 20.5. ja to 26.5. suljettu. Pe 27.5. askartelua, pe 3.6. klo 12 ulos pelaamaan mölkkyä.

Annankatu 14D. Akateemisen Laulun Kevätuntakonsertti la 21.5. klo 17 Suomenlinnan kirkossa. Joht. Dominik Vogt.

Liput 15/12 e kuorolaisilta ja ovelta.

Akateemisen puhallinorkesterin ”kävelykonsertti” su 22.5. klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Joht.

Henriikka Teerikangas. Ovi auki

ulos. Ei pääsymaksua. Yleisö voi vapaasti tulla ja mennä.

Musiikillinen rukoushetki su 22.5. klo 14 Suomenlinnan kirkossa.

Jukka ja Tove Leppilampi. Jatkot kryptassa.

Kauneimmat virret -konsertti su 22.5. klo 18 Tuomiokirkossa. Tule laulamaan Suvivirsi ja auttamaan Ukrainaa. Mukana Tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox, joht. Inka Kinnunen ja Hiski Wallenius. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu KUA:n kautta Ukrainan sodan uhrien hyväksi.

Kevätkonsertti Valoa! ke 25.5. klo 18 Vanhassa kirkossa. Swing High.

Vapaa pääsy.

Helluntain ranskalainen iltamessu to 2.6. klo 18 Tuomiokirkossa.

Anna Pulli-Huomon kirkkomusiikin taiteellisen jatkotutkinnon opinnäytetilaisuus. Ehtoollinen. Vapaa pääsy.

Kesän avointen ovien koulutusilta to 9.6. klo 18 Tuomiokirkossa.

Saksofonin suuria tunnelmia -konsertti to 9.6. klo 18 Suomenlinnan kirkossa. Esa Pietilä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Helsingin urkukesän päiväkonsertti ma 13.6. klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Lisää konsertteja urkukesä.fi.

Taidenäyttelyt Tuomiokirkon kryptassa koko kesän: Saaʹmi jieʹllempälggsest 2 – saaʹmi da Pââʹzzteei Treeffan jieʹlli äʹrbb, Kolttasaamelaisten

Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu ma klo 18. 23.5. Partti ja 30.5. Viljamaa.

Iltamessu ti klo 18. 24.5. Viljamaa, 31.5. Huoponen, 7.6. ja 14.6. Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 25.5. Klo 18. Lindfors, Vuori.

Iltamessu ke klo 18. 1.6. Lindfors, 8.6. ja 15.6. Huoponen.

Gospelmessu to 26.5. klo 12. Kallio, Reina, Partti, Niskala, Pitkänen, Gospel Helsinki ja band, Gospelia kaikille Mass Choir, joht. Pakkanen.

Iltamessu to klo 18. 2.6. Helanne ja Oksanen, 9.6. Helanne, Niskala, 16.6. Helanne, Pyylampi.

Iltamessu pe klo 18. 20.5. Matti Turusen 40-vuotisjuhlamessu, 27.5.

Hynninen.

Beatles-messu la 21.5. klo 11.

Messu su 22.5. klo 10. Viljamaa, Lindfors, Pyylampi, Niskala, Klemmt, Kamarikuoro Värinä, joht.

Hirn.

Suvivirren sunnuntain messu 29.5. klo 10. Partti, Helanne, Pyylampi, Mäki-Kokkila, Kilven Kuoro, joht. Remes.

Helluntaipäivän messu su 5.6. klo KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 9/2022

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

Redin Silta, Hermannin rantatie 5

TAPAHTUMIA P.S. I Love You – Beatles-messu la 21.5. klo 11 Kallion kirkko. Kirkossa virsien sijasta Beatlesin musiikkia.

Järj. Kallion seurakunta ja Helsinki Beatles Weekend. Vapaa pääsy.

Lasten ja nuorten Urkukesä -konsertti su 22.5. klo 16–17 Kallion kirkossa. Länsi-Helsingin musiikkiopiston urkuoppilaat.

Vapaa pääsy.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 24.5. Kallion kirkko. Klo 12.45–13.45 Vesimäki, 14.15–15.15 Usmi, 16–17 Pesonen. Vapaa pääsy.

Gospel Helsinki to 26.5. klo 18 Kallion kirkko. Liput alk. 27,50 e.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 31.5. klo 16–17 Kallion kirkko. Laurila, urut. Vapaa pääsy.

Maailmasta – EMO Ensemblen konsertti ke 1.6. klo 19 Kallion kirkko. Liput 25/15 e.

Urkuyö ja Aaria pe 3.6. klo 19 Kallion kirkko. Franz Schubert: Messu nro 6 Es-duuri Intende Voci.

Liput 45/42/15 e.

Meelis Norenberg -konsertti la 4.6. klo 16 Alppilan kirkko. Vapaa pääsy.

Bellows and Pipes – Helsingin Urkukesän avajaiskonsertti ma 6.6. klo 19 Kallion kirkko. Lepistö, harmonikka, Helenius, urut. Vapaa pääsy.

Urkukesän päiväkonsertti to klo 12 Kallion kirkko. 9.6. Almqvist, 16.6. Pyylampi. Vapaa pääsy.

Pohjoismaisia säveliä kesäillassa pe 10.6. klo 19 Kallion kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Lauantaipäivän lauluja Pohjolasta la 11.6. klo 11 Kallion kirkko.

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Lauttasaaren seurakunta Lauttasaaren kirkko: Myllykallionrinne 1b, p. 09 2340 4300 Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi Avoinna ma–pe 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoni tavoitettavissa puhelimitse numerosta 050 3803532

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnun-

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 9/2022

JENNA LEHTONEN

10. Huoponen, Partti, Niskala, Edelmann.

Messu su 12.6. klo 10. Helanne, Partti, Pyylampi.

Alppilassa: Tasausmessu su klo 16. 22.5.

Viljamaa, 29.5. Partti, Oksanen, Salonkikuoro, 12.6. Helanne.

Sateenkaarimessu la 28.5. klo 17.

Peiponen, Renvall, Ääniset kuoro, joht. Puunenä.

Monikulttuurinen messu su 5.6. klo 13.

Kesä soikoon!

Metrolla musiikkiin -kesäkonserttisarja soi jälleen tiistaisin metroradan varrella olevissa kauniissa kirkoissa 7.6.–23.8. klo 19. Tämän kesän teemana on Soli Deo Gloria eli yksin Jumalalle kunnia. Konsertteihin on vapaa pääsy. Kuvassa konserttisarjan järjestävät kanttorit.

Ohjelma ja taiteilijoiden esittelyt osoitteessa: www.metrollamusiikkiin.fi

Pyhiinvaella Mustasaaressa Mustasaaren pyhiinvaelluspolku avataan su 12.6. Avajaisten yhteydessä klo 14 järjestetään luonnossa kulkeva vaellusmessu, jossa saarnaa piispa Teemu Laajasalo, sekä kirkkokahvit. Mustasaaren pyhiinvaelluksen reittiohjeet ja tekstit ovat opasvihkosessa, jonka voit lainata lauttalaiturin vieressä olevasta postilaatikosta. Reitin voi kiertää myös Nomadisovelluksen avulla. Lapsille löytyy oma Päkä-lampaan polku suomeksi ja ruotsiksi.

Lautta lähtee Taivallahdesta Eteläisen Hesperiankadun päästä, Hiekkarannantie 5, klo 9, 10, 11, 12 ja 13.15, liput 6/3/0 e. Lisätietoa polusta: www.hiljainentila.fi/mustasaaren-pyhiinvaellus

taisin klo 11.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

Seurat Lauttasaaressa joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko klo 19.

Helatorstain messu to 26.5. klo 11.

Saarnaa lähetyslentäjä Roy Rissanen. Kirkkokahveilla Roy kertoo työstään ja kuulumisistaan.

TAPAHTUMIA Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12.

Perhekerhon aamuklubi maanantaisin klo 9–11.30.

Perhekerho tiistaisin klo 9–11.30.

Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10.

Iltaperhekerho tiistaisin klo 17–19.

Maksutonta lastenhoitoapua ke ja to klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 13–15.

Lasten iltakerho keskiviikkoisin klo 17.45–19.45.

Perhekerhon puuroperjantai klo 9–11.30.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11, E-rappu.

Torstaipiiri to 19.5. klo 13. Kanttori Hiski Wallenius laulattaa piiriläisiä tutuilla kevätlauluilla ja -virsillä.

Retki merelliseen Naantaliin, Asikaisten kirkkoon ja Louhisaaren kartanoon to 2.6. Lähtö Lauttasaaresta klo 9 ja paluu n. klo 18.30. Ilmoittautumiset ja tiedustelut diakoni Taina Viherkari p.

050 380 3532, taina.viherkari@evl. fi. Retki on maksullinen.

Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 22.5. klo 10. Mukana Graduale-kuoro.

Puolen tunnin messu 25.5. klo 18.

Helatorstain messu 26.5. klo 12.

Mukana Galantina-barokkiorkesteri.

Messu 29.5. klo 10. Mukana Gallerie-kuoro.

Puolen tunnin messu 1.6 klo 18.

Ulkoilmamessu 5.6. klo 11 Vallilan siirtolapuutarhan majalla.

Puolen tunnin messu 5.6. klo 11.

Päivärippikoulun konfirmaatio 12.6. klo 10.

Puolen tunnin messu 15.6. klo 18.

TAPAHTUMIA Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat 19.–22.5.: Ruttomessu 19.5. klo 20. Keskiajan lääke mustaan surmaan toisintaa paavi Klemens VI:n vastauksen pandemiaan vuodelta 1348.

Muusikoiden ruhtinas 20.5. klo 20. 500 vuotta Josquin Desprez’n kuolemasta kuullaan läpileikkaus säveltäjän ja seuraajiensa tuotannosta.

The Mystic Rose 21.5. klo 20.

Mukana brittiläinen Stile Antico.

La Cité des Dames 22.5. klo 18.

Renessanssin naissäveltäjien musiikkia.

Hinnat ja lisätiedot aurore.fi Villiyrttikurssi 24.5. klo 11–13.

Lähtö kirkolta. Sateella sisällä.

Mukaan paperipusseja ja sakset.

Maksuton.

Paavalin musiikkikoulun 50-vuotisjuhlakonsertti 24.5. klo 18.

Helatorstain juhla 26.5. klo 13–15 messun (klo 12) jälkeen.

Suvisointuja – kesäillan ulkoilmamatinea 2.6. klo 19. Vapaa pääsy.

Arabia kaikuu -festivaali. Konsertteihin on vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Kirkossa kaikuu I: Kilpailuvoittajat lavalla 3.6. klo 15.

Kirkossa kaikuu II: Kolmiodraama 3.6. klo 18. Säveltäjä Leevi Madetojan sekä runoilijoiden L. Onerva ja Eino Leino tuotantoa.

Kirkossa kaikuu III: Nuorten säveltäjien konsertti 4.6. klo 18.

Kirkossa kaikuu IV: Suviyö 5.6. klo 18. Kansallisromanttisen ja modernistisen musiikin ilta.

Spem in alium 10.6. klo 19. Suurta renessanssimusiikkia Ukrainan tueksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Ukrainan sodan uhreille.

Pihatapahtuma 15.6. klo 14–18.

Grillausta, kärrysauna naisille klo 14 ja miehille klo 15.45, pelejä.

Mukana Hermannin House band.

Sateella tarjoilu alasalissa.

Kesäinen lauluilta 16.6. klo 18 Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla, Kalervonkatu 1 a.

Taide-ja ikonimaalauskurssin näyttely kirkon aulassa 31.5.–29.6.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ti klo 10–15.

Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15.

Puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 13–17 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.5. klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Kirkkoherra Hannu Ronimuksen eläkkeellelähtösaarna ja lähtökahvit. Musiikkia St Nicholas Chamber Choir, joht. Erik Johannes Riekko.

Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa. 5.6. mukana Helsinginkadun Filharmonikkojen käyrätorvikvartetti.

Messu sunnuntaisin klo 12 Töölön kirkossa ja Meilahden kirkossa.

Töölön kirkossa 29.5. mukana Lempi -kuoro, joht. Lauri Marjamäki.

Helatorstain urkumessu to 26.5. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Helatorstain rukousmessu to 26.5. klo 17 Töölön kirkossa. Musiikista vastaa Kari Pulakka ja messubändi.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Arki-illan ehtoollinen to klo 18 Fokuksessa.

Aamuehtoollinen to 2.6. klo 8.30 Fokuksessa.

TAPAHTUMIA Kuu kiurusta kotiin -konsertti pe 20.5. klo 19 Töölön kirkossa. Histan veisaajat ja Tero Pajunen. Vapaa pääsy, kolehti hätäapuun Ukrainassa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Raamatun maa -tapahtuma la 21.5. klo 15–19.30 Meilahden kirkossa. Israelista Ronit Maoz, viljelyasiantuntija, musiikkia Fiona Chow & co. Luento klo 15, iltajuhla klo 17.30. Välissä kahvit. Yhteistyössä Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry:n kanssa.

Choral evensong su 29.5. ja 12.6. klo 18 Töölön kirkossa. St Nicholas Chamber Choir, joht. Erik Johannes Riekko.

Diakoniatyön kesäretki to 4.8.

Kouvolaan, maailmanperintökohde Verlan tehdaskylään metsäteollisuuden alkujuurille. Opastettu museokierros, lounas noutopöy-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 ark. klo 9–12 varustamo-hermanni@evl.fi

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 (paitsi 5.6.) ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 22.5.

Myllypurossa messun jälkeen Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus.

Helatorstain messu to 26.5. klo 10 Kulosaaressa ja klo 12 Myllypurossa.

Kirkkoherra Minnamari Helasepän virkaanasettamismessu ja -juhla Myllypuron kirkossa su 5.6. klo 12.

TAPAHTUMIA Myllypuron kirkossa: Valoa! -kevätkonsertti to 19.5. klo 19. Herttoniemen Sointu ja Hyvän mielen kuoro Helsingin Helmi, joht.

Henna Dolk-Viksten. Kahvio alk. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Naiskuoro Pihlajan kevätkonsertti Täydellinen päivä! su 22.5. klo 18.

Joht. Karla-Maria Toiviainen. Liput: https://billetto.fi/users/naiskuoropihlaja.

Elämyksellinen urkusatu alle kouluikäisille lapsille ja vanhemmille ke 25.5. klo 10. Kertomus kultaisesta säännöstä ja laupiaasta samarialaisesta on muokattu pienille lapsille sopivaksi. Kesto noin 30 min.

Kesäperhekerho keskiviikkoisin 25.5.–29.6. klo 9.30–11.30 kirkolla, Neulapadontie 12. Sään salliessa ulkona. Mukana varhaiskasvatuksen ohjaaja Tiina Koivulintu.

Rovasti Sisko Pesosen muistokonsertti ke 8.6. klo 19. Mukana mm. Herttoniemen kirkkokuorot.

Kahvitilaisuus alkaen klo 18. Vapaa pääsy.

Kulosaaressa: Tahdon-ilta su 22.5. klo 18 kirkossa. Iltaan kutsutaan erityisesti häitään suunnittelevia pareja.

Käymme läpi vihkikaavan, kuuntelemme häämusiikkia, tutustumme kirkkotilojen käytäntöihin ja avioliittoon liittyvään byrokratiaan. Klo 17 alkaen mahdollisuus tehdä avioliiton esteiden tutkinta Puistojumppaa ja kuntonyrkkeilyä Yhteisvastuun hyväksi Eugen Schaumanin puistossa: Ke 25.5. klo 18–19 Puistojumppa by Friskis ja Svettis, oma alusta mukaan. Ke 1.6. ja 8.6. klo 18–19.15 kuntonyrkkeilyä.

Maksu 5 e käteisellä tai Mobile Paylla. Säävaraus. Lisätietoja: Sari Oikarinen, p. 050 517 9547.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 1.6. ja ke 15.6. klo 14 seurakuntatalolla. Kahvit klo 13.30. Kirsi Lemponen.

Kesäilta Kulosaaren kellotapulilla to 9.6. klo 18. Jenni Kallio.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 10–11 numerosta 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe toukokuun loppuun klo 10–12, kesäkuun alusta klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei arkipyhinä. Lisätietoja

Sinikka Backman, p. 050 596 8946.

Lisätietoja: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme facebook.com/ herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse, sähköpostitse ja sopimuksen mukaan paikan päällä. ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.5. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori.

Helatorstain messu to 26.5. klo 11.

Aimo Lankinen, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Nuoret avustavat, laulamme Nuoren seurakunnan veisuja. Kesän rippikoulujen isoset siunataan tehtäviinsä.

Suvivirren sunnuntain messu su 29.5. klo 11. Jenni Kahenvirta, saarna, Mari Lamminen, kanttori.

Helluntain messu su 5.6. klo 11.

Martti Häkkänen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori.

Pyhän kolminaisuuden päivän messu su 12.6. klo 11. Jenni Kahenvirta, saarna, Mari Lamminen, kanttori.

Iltaehtoolliset Östersundomin kirkossa sunnuntaisin 22.5.–19.6. sekä 14.–28.8. klo 17.

Tervetuloa pihajuhliin

Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Seurakuntavaali-ilta ja asiaa uudesta Mikaelin seurakunnasta ti 24.5. klo 18.

We Jazz -konsertti Östersundomin kirkossa la 28.5. klo 16. Vapaa pääsy. Uusi Aika: Otto Eskelinen, alttosaksofoni ja bambuhuilut, Johannes Sarjasto, koskettimet ja haitari, Tapani Varis, kontrabasso ja puuhuilu, Amanda Blomqvist, lyömäsoittimet ja laulu.

Mikaelinkirkon pihakahvila torstaisin 2.6.–25.8. klo 13–14.30 takapihalla. Tule nauttimaan kesäkahvilatunnelmasta. Tarjoilua, pientä ohjelmaa ja vaatelöytöjä kirppistangoilta, lahjoitusleipää kotiin viemiseksi.

Asukasilta Östersundomin kirkossa to 9.6. klo 18.Östersundomin kirkon historiaa ja kirkon korjaustoimia käsittelevä tilaisuus, missä musiikin lomassa esitellään kirkkoon palautettavat kunnostetut ja konservoidut Georg Christoph Kilianin raamattuaiheiset mezzotintotaulut sekä tietoa mm. tulevan syksyn remonteista.

Metrolla musiikkiin -konsertti ti 14.6. klo 19. On meillä aarre verraton – koraalisävelmiä ja luontokuvia: Annikka Konttori-Gustafsson, piano, Kaj-Erik Gustafsson, urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle 1.6.–31.8: puhelimitse ma klo 13–14 ja to klo 9–10 p. 09 2340 4818. Ajan voi käydä varaamassa myös paikan päällä Mikaelinkirkolla ti klo 12.30– 13.

Seurakuntatoimisto palvelee 1.6. alkaen maanantaisin ja torstaisin klo 10–13 puhelimitse ja sähköpostitse sekä sopimuksen mukaan myös paikan päällä. Hoidamme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaamisen ajanvarauksia. Lisäksi palvelemme kirkon jäsenyyteen liittyvissä asioissa. P. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Roihuvuoren seurakunta

Paavalinkirkolla juhlitaan helatorstaita iloisessa pihajuhlassa. Tapahtuma alkaa messulla klo 12, ja sen jälkeen tarjolla on grilliruokaa, musiikkia, näyttely ja hyvää menoa! Pihajuhlassa esiintyy suomenkielistä hyvänmielen poppia tekevä laulaja-lauluntekijä Milla Heart. Vapaa pääsy. Pihajuhlat Paavalinkirkolla, Sammatintie 5, to 26.5. klo 13–15.

ISTOCK

Kesäajan 23.5. –31.8. aukioloajat: Hartaus ma, ti ja to klo 9.15.

Apua ja tukea ilman ajanvarausta ma, ti ja to klo 9.30–11 sekä ke 11–12.30.

Cafe ma, ti ja to klo 9.30–13 ja ke 11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13, annos 1,50 e.

Kuntosali, pesula ja suihku ma, ti ja to klo 9.30–13 ja ke 11–16.

Raamattupiiri ke klo 16–17.

Pullakirkko ja kirkkokahvit su klo 10.

Ruokajako ti ja to klo 14 Hämeentie 75.

JUMALANPALVELUKSET

ISTOCK

dästä, omaa aikaa alueella kiertelyyn ja ostosten tekoon käsityöpuodeissa. Hinta 30 e, tasaraha kerätään bussissa. Tiedustelut sekä ilmoittautuminen 26.7. mennessä p. 09 2340 6300.

Diakonian päivystysnumero p. 09 2340 6318 auki kesällä arkisin virka-aikana, suljettu 20.–26.6.

Kitaran ja ukulelen soitonopetusta ja yhteissoittoa Kari Pulakan johdolla ma klo 18–21 Temppeliaukion kirkolla. Viimeinen kerta ma 23.5.

Pilates & Mindful stretching -kesäkurssi su-iltaisin 29.5.–12.6.

Fokuksessa. Hinta 29 e/kurssi, 39 e/ molemmat kurssit. Lisätiedot ja ilmoittautuminen seurakunnan nettisivujen kautta.

DJ Mikon musaklubi ti 14.6. klo 12–16 Fokuksessa.

Nuorten Fokus pe klo 18–21, 27.5.asti.

Opastuksia ja musiikkielämyksiä Temppeliaukion kirkossa. Helsinkipäivänä 12.6. erikoisopastuksia.

Tarkemmat vierailu- ja tapahtumatiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Kummin kaa!

Kummipäivänä 5.6. kannattaa lähteä kummilapsen kanssa Mustasaareen nauttimaan merellisestä kesäpäivästä. Ohjelmassa on muun muassa ulkoilua, askartelua, kasvomaalausta, hartauksia ja musiikkihetki. Lounasta voi ostaa klo 11.30–13.30. Myös kanttiini on auki. Lautta Taivallahdesta Mustasaareen ja takaisin kulkee koko päivän klo 10–17.

Roihuvuoren kirkko: Perhemessu su 22.5. klo 10. Ronkainen, Takala ja Filppula. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus. Lopuksi kirkkoseikkailu ja sään salliessa ulkona.

Messu su 29.5. klo 10. Lyytinen, Nurminen ja Niva-Vilkko. Pihalla Suvivirsi ja kirkkokahvit.

Messu su 5.6. klo 10. Ronkainen, Vaulas ja Filppula, Veera Niiranen, sopraano.

Messu su 12.6. klo 10. Salonen ja Niva-Vilkko.

Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkko: Vaeltajan messu su 22.5. klo 12.

Salonen, Takala ja Niva-Vilkko.

Saarna Lauri Maarala. Tapani Nuutisen säveltämä messu. Variksen laulukoulu ja soitinyhtye Variksen pojat, joht. Heikki Varis.

Chorus Marinus ja Laulunystävät.

Helatorstain messu 26.5. klo 12.

Vaulas ja Filppula.

Messu su 29.5. klo 12. Lyytinen, Nurminen ja Niva-Vilkko. Emma Verma, piano.

Messu su 5.6. klo 12. Ronkainen, Vaulas ja Niva-Vilkko. Johanna Engelbarth, laulu.

Messu su 12.6. klo 12. Salonen ja Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA Opinnäytekonsertti Tuskan ja lohdun laulut su 22.5. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Aatra Kollektiv, Kamarikuoro Aatra ja Soiva Sävel, joht. Essi-Reetta Särkämö, Nina Fogelberg, sopraano, Petra SchauKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 9/2022

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (takaisinsoittopalvelu), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5.

Puotilan kappeli, Puotilantie 5.

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. 22.5. perhemessu, 29.5. Suvivirren sunnuntai, mukana Cantus Novus. 5.6. mukana Umilukkaritkuoro.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. 26.5. helatorstain heleä kappelimessu.

Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa 27.5. asti.

TAPAHTUMIA Seurakuntavaali-ilta ja asiaa uudesta Mikaelin seurakunnasta ti 24.5. klo 18 Mikaelinkirkolla ja ma 6.6. klo 18 Vartiokylän kirkolla.

Metrolla musiikkiin: to 7.6. klo 19 Soli Deo Gloria Vuosaaren kirkossa ja 14.6. klo 19 On meillä aarre verraton – koraalisävelmiä ja luontokuvia Mikaelinkirkossa.

Kastepäivä su 19.6. klo 14–16

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 9/2022

Vartiokylän kirkossa. Helppo tapa järjestää ristiäiset: pappi, tila ja kakkukahvit valmiina! Varaa 14.6. mennessä: kaisa.jalkanen@evl.fi.

Neuleklubi ma klo 11.30 Vartiokylän kirkolla.

Aamurukous ma klo 8–8.30 Birgittasalissa, Puotilan kappeli.

Perjantailenkki klo 13, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3.

Viljelypalstatalkoot su 22.5. klo 13 Puotilassa, palsta nro 2803. Kesäpäivystys 1.6. alk. ke 16–18 ja pe 12–14.

Matteuksenkirkko: Pihakahvit la 21.5. klo 12.30–14

JUMALANPALVELUKSET Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa klo 12, torstaisin 19.5.– 31.5., keskiviikkoisin 1.6.–31.8.

Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11. Su 22.5. S. Paananen, Ahonen, Kantola, Virtanen, Valonsäteet, Loiste! To 26.5. klo 11, Pesonen, Sihvola, Virtanen, Valon ääni.

Isosten siunaus. Su 29.5. Vanhanen, Kantola, Gaudium, SibeliusAkatemian opiskelijat. Su 5.6.

Huhdanmäki, Virtanen, Pauli Löija, tenori. Su 12.6. Ahonen, Kantola.

Su 19.6. Sihvola, Mäkelä, Kantola.

ISTOCK

man, altto, Arto Wikla, arkkiluuttu, Jani Snellman, kontrabasso, Jari Koivistoinen, urut.

Kevätkonsertti ma 23.5. klo 19 Laajasalon kirkossa. Itä-Helsingin musiikkiopiston puhallinorkesterit.

Päivämatinea to 26.5. klo 15 Tammisalon kirkossa. Lauluyhtye Fake Five. Makupaloja yhtyeen 20-vuotiselta taipaleelta. Vapaa pääsy, myynnissä yhtyeen levyjä.

Könsikkäiden ja naiskuoro Kuplivan konsertti su 29.5. klo 18. Liput 15 e verkkosivuiltamme tai Laajasalon kirkolta ma-to klo 10–14 sekä ovelta tuntia ennen konserttia.

Tuotto lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräykseen. Kari Laaksonen paikalla.

Maksuton sirkusjumppa ma 30.5 ja 6.6 klo14.30–15.30 Laajasalon kirkolla.

Heleätä helluntaita -kuorokonsertti su 5.6. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Filppula. Suomalaista ja eestiläistä kuoromusiikkia.

Vapaa pääsy ja ohjelma, kolehti Ukrainan tukemiseen KUA:n kautta Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758 tai sähköpostitse: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla ke 25.5. asti auki ti, ke, to, ja 31.5.– 16.8. vain tiistaisin klo 11–14.

Aulakahvio Laajasalon kirkolla on auki normaalisti ma–to klo 10–14.

Kesätauosta tiedotamme seuraavassa lehdessä.

Naimisiin Helsingin kauneimmassa puistossa?

Rodopuiston ensimmäinen Hääyö järjestetään 4.6. klo 18– 23.30 ja vihkimiset toimitetaan puolen tunnin välein. Tarvitset mukaan vain puolison ja todistuksen avioliiton esteiden tutkinnasta – me järjestämme loput eli musiikkia vihkihetkeen, juhlakahvit sekä mahdollisuuden valokuvaukseen ennen vihkimistä tai sen jälkeen. Vihkihetkeen ja juhlakahveille voi kutsua halutessaan max. kuusi vierasta. Hääyössä rakkaus kuuluu kaikille ja vihimme kaikki parit. Ilmoittautumiset 25.5. mennessä haaga.srk@evl.fi.

Lisätietoja vs. kirkkoherra Mari Mattsson, mari.mattsson@ evl.fi, 09 2340 3210, 050 380 3201.

kirkon edessä.

Diakonien päivystys ti 11–13.

Digiopastusta ti 12–14.

Diakonien ajanvaraus: hanna. takala@evl.fi, p. 09 2340 6450, paivi.rajala@evl.fi, p. 09 2340 6451.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto, Satamasaarentie 7, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13 p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3.

Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 20.5. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Majakka ilta Katukappelissa pe 27.5. klo 17.30–19. Leppoisia kohtaamisia ja kuppi kuumaa.

Merirastikappelilla avoimet ovet pe 3.6. klo 14–17. Kahvittele ja kohtaa, kurkista kappeliin, tunnelmoi ja jätä tervehdys tai muisto vieraskirjaan. Piipahda myös kappelin läheisyydessä olevan torin kyläjuhlissa.

Kuorojen yhteisvastuukonsertti kirkossa su 22.5. klo 17. Gaudium, Discantus ja Gospelmimmit. Vapaa pääsy.

Keväiset yhteislaulut Merimieskirkolla, Provianttikatu 4, helatorstaina 26.5. klo 15. Anja Hinkkanen ja Sakarat laulupelimanneja. Vapaa pääsy, kahvio.

Klassinen iltapäivä kirkossa su

29.5. klo 17. Metropolian opiskelijat ja opettajat. Eeva Pirkkala, Tuuli Malve, Salla Kakkuri, Meri Vaahtoniemi, viulu, Joonas Pohjonen, piano. Ohjelmassa Bach, Mozart.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Metrolla musiikkiin: Soli Deo Gloria Vuosaaren kirkossa ti 7.6. klo 19. Jenny Pajula, huilu ja piccolo, Juuli Markkanen, oboe, Laura Hárs, viulu, Marco Elefante, viulu, Pia Kukkonen, alttoviulu, ja Hanna Järvinen, sello. Ohjelmassa: Bach, Beethoven, Burgmann. Vapaa pääsy.

Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 10.30–12 ajalla 1.6.–31.8. Yhdessäoloa, kahvittelua ja ohjelmaa.

Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 e.

Kesäperhekerho kirkolla ma–to 6.–9.6. klo 9.30–12. Yhdessäoloa ja pientä tekemistä, kahvia ja mehua, grilli kuumenee omille eväille.

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Käyntiajanvaraus Valossa tiistaisin klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13.

Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafén lounas ma–pe klo 11–13. Lounas 3 e tai 6 e, mukaan 2 e.

Matteuksenkirkon avoimet ovet ti 24.5. klo 13–16. Toiminnan ja tilojen esittelyä, musiikkia, lounas klo 14 asti.

Viherpeukaloille Takapihan tuunaus pe 3.6. klo 10–14. Istutuslaatikoiden rakentamista ja kevätkylvöt talkoilla.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, TW

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon tai osallistumaan striimauksiin Malmin seurakunnan Facebookissa tai nettisivulla.

Messu sunnuntaisin Malmin kirkossa klo 10, striimataan toukokuun ajan.

Viikin kirkossa klo 10.

Pihlajamäen kirkossa klo 11 Verkoston kanssa.

Puistolan kirkossa klo 12.

Helatorstain jumalanpalvelus 26.5. klo 10 Malmin kirkossa.

Rauhanrukous Puistolan kirkossa to klo 13.

Pyhäkoulu Pihlajamäessä su klo 11 12.6. asti.

Ehtoollinen myös sopimalla p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p.

09 2340 4444. Striimaukset katsottavissa Malmin seurakunnan Facebookissa ja nettisivuilla.

Keväinen laulukonsertti su 22.5. klo 16 Puistolan kirkossa. PohjoisHelsingin musiikkiopiston lauluoppilaat, ohj. Jutta Holmberg.

Mikael Konttisen konsertti su 22.5. klo 18 Viikin kirkossa. Väliajalla buffetti. Järj. Lions Club Pihlajamäki. Liput ovelta 23 e, ennakkoon 20 e p. 046 840 6691.

Terve teille lintuset -pyöräretki la 21.5. Viikin Lammassaareen. Reitti n. 20 km, lähtö Tapanilan kirkolta klo 10, Viikin kirkolta klo 10.30.

Oppaana pastori Markus Kopperoinen.

Viikinmäen grilli-ilta ti 7.6. klo 17–19 os. Harjannetie 44. Makkaraa ja vohveleita sekä pihaleikkejä.

Retki Espoon saaristoon ke 8.6.

Lähtö Viikin kirkolta klo 9, Pihlajamäen kirkolta klo 9.15 ja Pukinmäestä klo 9.20. Paluu klo 16. Perillä Isossa Vasikkasaaressa mm. yhteiset grillieväät, saareen tutustumista ja yhteislaulua. Retki soveltuu kaikenikäisille ja reitit kuljettavissa rollaattorilla ja lasten rattailla.

Hinta 15 e. Ilm. Pihlajamäen kirkolle p. 09 2340 4427 tai jukka.holopainen@evl.fi.

Grilli-ilta Hoiva Viikin terassilla, os. Agronominkatu 7, ke 15.6. klo 18. Makkaraa ja yhteislauluja.

Kesäkivaa kirkoilla. Juhannusviikolla kokoonnutaan kesäkivan merkeissä kirkoille: Malmilla ma 20.6., Puistolassa ti 21.6. ja Viikissä ke 22.6. klo 10–14. Musiikkihetket klo 10, 12 ja 13. Makkaraa ja mehua tarjolla klo 10.30–13.30.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

Juhannusjuhla Malmin kirkon pihassa pe 24.6. klo 16. Yhdessäoloa ja pientä purtavaa. Kärrisauna, vuorot tunnin välein. Mukaan uimapuku ja pyyhe. Ilm.1.–17.6. ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4420.

Maksutonta lastenhoitoa yli 3-vuotiaille la 21.5. klo 10–14 Varustamolla. Välipala. Ilm. johanna.m.laurinen@evl.fi.

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Varustamolla pe 17.6. asti.

Waste&Feast Malmi -hävikkiravintolan lounas ma–pe klo 11–13 ti 21.6. asti. Huom! Waste&Feast on kiinni 26.5., 27.5., 6.6., 10.6. ja 17.6.

Ostarin Onni. Aamupalaa Pihlajamäen kirkolla ti klo 9–11. 31.5. asti.

Tapulin Olohuone ma klo 11–12.30.

23.5. tarjolla puuroa, 30.5. kahvia ja voileipiä.

Venäjänkielinen Olohuone ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla 20.6. asti. Ohjelmaa, keskustelua ja yhdessäoloa.

Friendship Café kesäkuussa 2.6.– 30.6. to klo 18–20 Pihlajamäen kirkon takapihalla ja alakerrassa.

Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille ja kansainvälisyydestä kiinnostuneille. Kahvia, pientä purtavaa, pelejä. Friendship Café in June every Thursday 6–8 p.m. in the backyard and basement of Pihlajamäki Church. Meeting place open for people from all cultural backrounds. Coffee, tea, snacks, games.

Isä–lapsi-leiri Korpirauhan maastossa teltoissa 29.–31.7.2022, lähtö pe klo 17 Pihlajamäen kirkolta omalla tai kimppakyydillä. Monipuolista ohjelmaa metsässä ja järven rannalla. Leirin hinta 40 e/ perhe. Ilm.10.7. mennessä seurakunnan nettisivuilla. Tied. Jukka Holopainen p. 050 4444 376.

Ruoka-apua. Ruoanjako Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11. Pihlajamäen kirkolla ti 31.5. asti klo 9.

Leivänjako Jakomäen nuorisotalolla ke 1.6. asti klo 10, Varustamolla to klo 11 (ei helatorstaina 26.5).

Walk in talk 13–20-vuotiaille.

Luottamuksellinen, anonyymi ja maksuton juttuhetki Malmin Varustamolla ma klo 16–18. Ei ajanvarausta – walk in!

Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–18, p. 09 2340 4444.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö.

Tied. myös diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16,

Kuulutus Pakilan seurakunnassa toimitetaan välitön kirkkoherranvaali.

Kirkkoherranvaali alkaa sunnuntaina 5.6.2022 messun jälkeen noin kello 12 Hyvän Paimenen kirkon Paimensalissa ja päättyy 5.6.2022 kello 20.00. Kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys tapahtuu Hyvän Paimenen kirkon aulassa Palosuontie 1 maanantaista 30.05. 2022 perjantaihin 03.06.2022, joka päivä kello 9–18.

Tämän lisäksi ennakkoäänestää voi seuraavissa paikoissa: Maanantaina 30.05.2022 Paloheinän kirjaston monitoimitilassa kello 13-18, tiistaina 31.5.2022 vanhusten Pakilakodissa kello 10.30–13.00 sekä keskiviikkona 1.6.2022 Torpparinmäen K-Supermarketin aulassa kello 14-19. Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan ennakkoäänestysviikon aikana. Hänen tai valitsemansa henkilön on ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse kirkkoherranvirastoon viimeistään 26.05.2022 ennen kello 16.00.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja.

Kotiäänestykseen ilmoittautumislomakkeita on saatavana kirkkoherranvirastosta. Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi kirkkoherranvirasto on avoinna 26.05.2022 kello 16.00 saakka.

Kirkkoherranviraston puhelinnumero on 09 2340 5500.

Helsingissä 06.04.2022 Pakilan seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Tuovi Orpana Vaalilautakunnan puheenjohtaja

p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Messussa 22.5. mukana Chorus Sine Nomine.

Helluntaina 5.6. messussa mukana Kaari-ensemble.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa messu kesäsunnuntaisin klo 12.

Helatorstain messu 26.5. Oulunkylän kirkossa klo 10.

Tilkkutäkkimessu ja isosten siunaus helatorstaina 26.5. Käpylän kirkossa klo 18.

TAPAHTUMIA Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–11. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla Oulunkylän kirkolle.

Kevät soikoon! Kansallis-kuoron kevätkonsertti ti 24.5. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Johtaa Teppo Lampela. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Kamarimusiikkikonsertti – Muss es sein? Täytyykö sen olla? su 22.5. klo 16 Oulunkylän kirkolla. Esiintymässä jousikvartetti Varpu Heikinheimo, Lotta Harju, Oili Tuhkanen, Maria Morfin Venäläinen sekä pianisti Hannu Alasaarela. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuun hyväksi.

Perheiden piknik-retki ma 23.5. aamupäivällä Pikkukosken uimarannalla. Lisätietoja nettisivuiltamme.

Diakonian kevätretki Porvooseen pe 3.6., ilmoittaudu 25.5. mennessä. Lähtö Oulunkylästä klo 8.30, paluu klo 16.30. Tutustumme Porvooseen bussin kyydistä ja kävellen sekä nautimme yhdessä aamupalan, lounaan ja iltapäiväkahvit. Hinta 15 e. Ilmoittaudu Tarja Lindforsille, p. 09 2340 4227, tai Inkeri Saksalle, p. 09 2340 5384.

Retkelle mahtuu 30 seurakunnan alueella asuvaa pienituloista osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Sururyhmä ke 25.5. 18–19.30 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa.

Kevätbarokki su 29.5. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Amore Barocco -barokkiorkesteri johtajanaan Anna-Mari Ablouh soittaa musiikkia mm. Aurinkokuninkaan hovista sekä Telemannin konserton kolmelle oboelle. Vapaa pääsy.

Diakonian kohtaamisfillari Pasi seurakunnan alueella kesätiistaisin

klo 14–15. Ti 7.6. Maunulan uurnalehto, ti 14.6. Maunulanmäki / S-market.

Oulunkylä-viikon kamarimusiikkikonsertti su 12.6. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Jousikvartetti Kuulas konsertoi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kesäpäivä kirkolla keskiviikkoisin Oulunkylän kirkolla 15.6.–27.7. klo 13–15. Tule juomaan kupponen kahvia, kanttori laulattaa kesäisiä yhteislauluja.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 22.5. klo 11. Kirkkoherran vaalin vaalinäyte. Saarna ja liturgia: Henrik Wikström, avustaja: Mari Auvinen ja kanttori: Ari Häyrinen.

Helatorstain jumalanpalvelus to 26.5. klo 11. Mari Auvinen ja Jussi Hirvonen.

Suvivirren sunnuntain messu su 29.5. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Asko Nuorkivi ja Jussi Hirvonen.

Musiikkimessu su 29.5. klo 18.

Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen.

Musiikkia toteuttamassa Pakilan, Oulunkylän ja Malmin seurakuntien muusikot.

Messu su 5.6. klo 11. Helluntai: tule mukaan seurakunnan syntymäpäivään ja äänestämään seurakunnallemme kirkkoherra. Marita Toivonen, Asko Nuorkivi ja Ari Häyrinen.

Messu su 12.6. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Asko Nuorkivi ja Ari Häyrinen.

Henrik Wikströmin vaalitilaisuus ma 23.5. klo 18 kirkon kryptassa.

Historioitsija Teemu Keskisarja alustaa aiheesta Kristinuskon ja Suomen kohtalonhetket. Ilta jatkuu Henkan kanssa keskustellen, aiheesta ja aihepiirin ympäriltä.

Kahvitarjoilu.

Kirkkoherran vaalin varsinainen vaalipäivä su 5.6. messun jälkeen n. klo 12–20. Ennakkoäänestys kirkolla ma 30.5.–pe 3.6. klo 9–18.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30, pe 17.6. asti.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30, ti 31.5. asti.

Leikkitila on perheiden käytössä, kun tila vapaana.

Waste&Feast-hävikkiruokkaravintola tarjoilee lounasta arkipäivisin klo 11–13. Lounaan hinta 3–6 e.

Maksamalla lounaasta 10 e tarjoat lounaan myös sitä tarvitsevalle.

Waste&Feast on kiinni 26.5., 27.5., 6.6., 10.6. ja 17.6.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Tilaa uutiskirje: Katso www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/kehitysvammaisille josta löytyy tietoa tapahtumista.

TAPAHTUMIA

KUULOVAMMAISTYÖ

Lasten Kirkko soikoon -konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi to 19.5. klo 18. Konsertti on osa Hyvän Paimenen kirkko 20 vuotta -juhlakonserttisarjaa. Vapaa pääsy.

Raamattupiiri to 19.5. klo 16.

Pakilan musiikkiopiston viuluoppilaiden kevätkonsertti la 21.5. klo 11. Vapaa pääsy.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ti 24.5. klo 13.

Kirkkoherran vaalin vaalipaneeli ti 24.5. klo 18. Tilaisuuden juontaa kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa. Tilaisuus striimataan.

Veisuja Torpparinmäen taivaan alla ke 25.5. klo 17 Pikku Käräjäpuisto, Lainlukijantie 28. Tapahtuma on osa rippikoulukokonaisuutta, silti kaikille avoin. Turvetuloa veisaamaan veisuja ulkoilmaan.

Oma viltti tai istuinalusta mukaan.

Seuraa teksti-tv:n s. 558, Facebook: Viittova srk.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Mustasaaren retki to 9.6. Lähtö klo 12 Mustasaaren laituri, Eteläinen Hesperiankatu 98. Paluu samaan paikkaan klo 17 menn. Ilm. erityisruokavalioineen ma 23.5. menn., Marja Leena Kallio p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@evl. fi. Retken hinta 10 e.

Retki Itä-Suomeen ke 15.6. Kohteina Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Lemin kirkot. Retken hinta 40 e, oppaat 35 e. Hinta sis. kuljetus, lounas, kahvit. Ilm. ke 25.5. menn., Kallio p. 2340 2549.

Kesäleiri helsinkiläisille ja vantaalaisille Lohirannassa 5.–7.8. Leirin hinta 50 e. Ilm. pe 10.6. menn., Kallio p. 2340 2549.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 9/2022

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 20.5.–17.6.

Musiikkia kirkoissa IIDA YLINEN

PERJANTAINA 20.5.

I love my love klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Kamarikuoro Addictio juhlistaa reilun viidentoista vuoden taivaltaan. Muun muassa Brahms, Holst, Ravel, Salmenhaara, Mäntyjärvi.

Liput 20/15 e kuorolaisilta ja ovelta.

LAUANTAINA 21.5.

Kevätkonsertti klo 11 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Pakilan musiikkiopiston viuluoppilaita. Vapaa pääsy.

Akateeminen Laulu: Kevätunta klo 17 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Ohjelmassa Elgar, Hanselmann, Madetoja, Kuula, Sibelius. Liput 15/12 e Tiketistä.

The Mystic Rose klo 20 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Brittiläinen lauluyhtye Stile Antico. Neitsyt Marian kunniaksi sävellettyjä kappaleita. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta.

SUNNUNTAINA 22.5.

Lasten ja nuorten Urkukesä klo 16 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Nuoret Länsi-Helsingin musiikkiopiston urkurilahjakkuudet. Suunnattu kouluikäisille lapsille ja nuorille. Muun muassa Bachin ja Händelin musiikkia. Osa Helsingin Urkukesän ohjelmaa. Vapaa pääsy.

Konsertin jälkeen mahdollisuus kokeilla urkujen soittamista.

Yhteisvastuukonsertti klo 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Kuorot Gaudium, Discantus ja Gospelmimmit. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykselle.

Täydellinen päivä! klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12.

Naiskuoro Pihlajan kevätkonsertti, solistina Mikko Pettinen, säestäjinä Anna Jalo ja Kira-Mia Tuisku. Liput 15/10 e billetto.fi.

La Cité des Dames – Naisten kaupunki klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Linnéa SundfærCasserly, sopraano, Duo Medieval (Uli Kontu-Korhonen ja Anneliina Rif, sopraano), Ensemble Nylandian renessanssiyhtye, Eloisa Consort. Renessanssin ajan naissäveltäjien musiikkia. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta.

Konsertti: Konttinen ja Taavitsai-

Kamarikuoro Addictio juhlistaa reilun viidentoista vuoden musiikillista taivaltaan perjantaina 20.5. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Addictio syntyi laulajiensa halusta muodostaa oma kuoro, jossa saisi laulaa mahdollisimman monenlaista musiikkia, kokeillen ja korkeatasoisesti – hauskanpitoa unohtamatta.

nen klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Mikael Konttinen ja Marita Taavitsainen. Väliajalla puffetti. Tuotolla tuetaan alueen nuoria muun muassa stipendein.

Järjestää Lions Club Pihlajamäki ja Hyvänmielen neulojat. Liput 20 e Pihlajamäen Kukka, Viikin kirkko ja Malmin kukka, 23 e ovelta.

TIISTAINA 24.5.

Kuoron kevätkonsertti klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Saksalais-Suomalainen kuoro ja Saksalaisen seurakunnan pasuunakuoro. Mendelssohn, Brahms, Hassler, Olsson, Fauré, Kuula, Kuusisto, Fougstedt, Nystedt.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 26.5.

Gospelkonsertti klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Gospelia kaikille Mass Choir artistivieraanaan Gerald T. Smith USA:sta, Gospel Helsinki ja Gospel Helsinki Band. Liput 27,50 e lippu.fi.

PERJANTAINA 27.5.

co -barokkiorkesteri. Musiikkia muun muassa Aurinkokuninkaan hovista sekä Telemannilta. Vapaa pääsy.

Runoja ja tarinoita sävelin klo 17 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Solja Lapilainen ja Hannamaija Arjovuo, laulu, Vesa Lintula, piano. Vapaa pääsy.

Kesän kynnyksellä klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12.

Sibelius-lukion kamarimuusikot.

Järjestää Lions Club Helsinki ‒ Huopalahti ry. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Yhteisvastuukonsertti klo 18 Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Mieskuoro Könsikkäät ja naiskuoro Kupliva. Liput 15 e holvi. com/shop/konsikkaat, Laajasalon kirkolta ja ovelta. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Nicole Willis & Gospel Helsinki klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Retrosoulin kuningattareksi kutsuttu laulaja Nicole Willis ja Gospel Helsinki -kuoro. Vapaa pääsy.

Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Nathan Riki Thomson, kontrabasso. Kokeellista musiikkia.

Vierailumaksu 5 e.

KESKIVIIKKONA 1.6.

SUNNUNTAINA 29.5.

PERJANTAINA 3.6.

Kevätbarokki klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Amore Baroc-

Sacred Music by Sid Hille klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherin-

Kevätkonsertti klo 18.30 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6.

Senja Salon piano- ja klarinettioppilaat. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

katu 3. Pianisti Sid Hille ja ambientmusiikin ja jazzkentän muusikoita.

Vierailumaksu 5 e.

SUNNUNTAINA 5.6.

Menneitten perhoset -liedkonsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Tuuli Lindeberg, sopraano, Minttu Siitonen, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 6.6.

Helsingin Urkukesän avajaiskonsertti klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Markku Lepistö, harmonikka, Mikko Helenius, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 7.6.

Metrolla musiikkiin - sarjan avajaiskonsertti: Soli Deo gloria klo 19 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Jenny Pajula, huilu ja piccolo, Juuli Markkanen, oboe, Laura Hárs ja Marco Elefante, viulu, Pia Kukkonen, alttoviulu, Hanna Järvinen, sello. Kanttorikuorossa Niels Burgmann, Hannele Filppula, Hanna Järvinen, Mari Lamminen, Kullervo Latvanen, Marika Leino, Kirsi Lemponen, Heli Kantola, Tommi Niskala, Risto Pulkamo, Katri Vanhamäki ja Hanna Virtanen.

Bach, Beethoven, Burgmann.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 8.6.

Helsingin Urkukesän konsertti

klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Juvenalia-kuoro ja Keskisävel-yhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 12.6.

Helsingin Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Poikakuoro Cantores Minores, urkurina Olli Saari. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 13.6.

Helsingin Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Alexey Shmitov, Venäjä, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 14.6.

Metrolla musiikkiin: On meillä aarre verraton – koraalisävelmiä ja luontokuvia klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Annikka Konttori-Gustafsson, piano, KajErik Gustafsson, urut. Ohjelmassa Gustafsson ja Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 15.6.

Helsingin Urkukesän konsertti klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Rosetta Ensemble. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.