Kirkko ja kaupunki 2021 20 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

20 16.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Tämä maailma tarvitsee joulun Suvi Teräsniska kaipaa merkkiä rauhasta ja rakkaudesta s. 18

Suomessa syödään jouluna kuin 1700‑luvulla s. 4 Ilotulitus saa entisen rauhanturvaajan säpsähtämään s. 13

Pääkirjoitus

Eilen

Tämä on teille merkkinä ja esimerkkinä

Ilman aurinkoa kuu olisi valoton.

SIITÄ ON NYT aika tarkkaan kaksi vuotta, kun korona pandemian aiheuttanut virus alkoi levitä Kiinassa. Muutamassa kuukaudessa se oli kulkeutunut koko maailmaan. Parin vuoden aikana koronaan on kuol lut miljoonia ihmisiä, vaikka on siitä myös parantunut ainakin parisataa miljoonaa. Pandemia on sekoittanut maailman talouden ja muuttanut pitkäksi ajaksi melkein kaikkien ihmisten elämän. VOISI LUULLA, että koronapandemia on tehnyt maail masta aiempaa epävarmemman ja turvattomamman. Niin ei kuitenkaan ole. Korona on pikemminkin pal jastanut valheellisen turvallisuudentunteen onttou den ja osoittanut harhaluuloksi kuvitelman, että ihmi nen voisi täydellisesti hallita elämää. Tämä maailma on vain maailma. Tämä on aina ollut kulkutautien ja kuoleman varjon maa – ja sellai nen tämä tulee aina olemaan. JOULUA VIETETÄÄN vuoden pimeimpänä aikana. Joulu evankeliumi kertoo Jeesuksen syntyneen yöllä. Tämä allevii vaa sitä, että Jumala tulee va lon kajoksi ja toivon kipinäk si kaikkein synkimpäänkin pi meyteen – ja pysyy siellä mei dän kanssamme niin pitkään kuin tarvitaan. Tämä on jou lun ilosanoma, se Enkeli tai vaan virrestäkin tuttu ”suuri ilo”. Emme tiedä, miksei Jumala vain lakaise koko koronavirus

ta helvettiin täältä. Mutta siihen voimme luottaa, että yksin hän ei meitä jätä. KRISTITYILLE JOULU ON pelastuksen juhla. Betlehe min seimeen syntynyt Jeesus ei tosin pelasta meitä maailmasta eikä sen lainalaisuuksista ja välttämättö myyksistä. Joulun lapsi pelastaa meidät toivottomuu den, mielettömyyden ja merkityksettömyyden ikuisel ta kadotukselta. Joulu on rakkauden juhla. Jouluevankeliumin mu kaan Jeesus syntyi ”merkiksi”. Jeesus syntyi merkik si siitä, että Jumala ei epäröi hetkeäkään, rakastaisiko hän meitä vai ei. Jumalan rakkaus ihmiskuntaa koh taan on suorastaan jääräpäistä. Hän ei hylkää, vaikka mikä olisi. Kristityt ovat vanhastaan uskoneet, että Jeesus ei syntynyt meille vain merkiksi vaan myös esimerkik si. Miten juuri minä voisin tuoda valoa pimeyteen, rauhaa rauhattomuuteen ja iloa synkkyyteen?

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Ymmärrän, miksi ihmiskunta on tuhansia vuosia, pimeimpään aikaan, juhlinut valoa. Kun katselen pikku liekkiä, katselen rakkautta. MUOTOILUN ASIANTUNTIJA KAJ KALIN AVOTAKKALEHDESSÄ 12/2021

Iankaikkisesti Minä olen valo ja olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. JEESUS EVANKELIUMISSA JOHANNEKSEN MUKAAN 12:46

EMME TIEDÄ, MIKSEI JUMALA VAIN LAKAISE KOKO KORONAVIRUSTA HELVETTIIN TÄÄLTÄ.

Kirkko ja kaupunki

20 16.12.2021

Seuraava lehti ilmestyy 13.1. KANNEN KUVA: JOONAS BRANDT KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Päivien pimentyessä luontokin näyttää käpertyneen itseensä. Se ei kuitenkaan ole kuollut, vaan lepää. Jumala, tämän pimeyden keskellä kirkasta minulle sitä, mikä on tärkeää.

KIINALAINEN SANANLASKU

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Muiden ihmisten huomioiminen on minulle pyhää” Heikki Hursti joutui tekemään kipeän päätöksen, kun vähä varaisten joulujuhla piti perua jo toisen kerran. Jouluruokien jakelu kuitenkin toteutuu. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA JANI LAUKKANEN

Perinteinen vähävaraisten joulujuhla Messukeskuksessa jouduttiin tänäkin vuonna perumaan koronan vuoksi. Juhlan järjestäjä Heikki Hursti, millä mielellä olette? – Ennakkotiedoista poiketen jouluaaton juhlamme on nyt tosiaan peruttu. Jouduimme Hurstin Avussa tekemään tuon kipeän päätöksen, sillä koronatilanne on pahentunut ja rajoitukset tiukentuneet. Tässä tilanteessa olisi ihmisten terveydelle liian vaarallista kokoontua isolla joukolla juhlimaan, kun osa väestä on rokottamattomia. Näin vanhempieni, Veikko ja Lahja Hurstin, vuonna 1967 aloittama perinne katkeaa jo toistamiseen.

sijaisenaan. Toki olemme tehneet koko ajan muutenkin töitä yhdessä. – Tulevina kuukausina meille aiheuttaa ongelmia Helsinginkadun tiloissa joulukuun alussa alkanut putkiremontti, joka kestää puoli vuotta. Jouduimme remontin vuoksi tyhjentämään tilat. Nyt kokoamme vapaaehtoisvoimin ruokakasseja toisessa toimipaikassamme Tattarisuolla.

Onko avuntarvitsijoiden määrä kasvanut korona-aikana? – Kyllä, minulla on sellainen tuntuma, että määrä olisi kasvanut. Myös muualta Suomesta on tullut samanlaista tietoa. Ruoka-apua tarvitsevia on monenlaisia. Heidän joukossaan on työttömiä, yksinhuoltajia, perheellisiä, vanhuksia ja opiskelijoita. Emme kuitenkaan tapaa kysellä kenenkään taustoja. – Korona-aikana olemme jakaneet Helsinginkadulla ruokaa kaksi kertaa viikossa, keskiviikkona ja perjantaina. Muina päivinä olemme hakeneet eri paikoista ruokatavaroita ja koonneet niistä pusseja. Teemme yhteistyössä muun muassa Keskon ja Inexin kanssa. Joulun jälkeen ruokajakelu jatkuu normaalisti 12.1. lähtien.

Mikä sinulle on pyhää? – Tämä on tosi laaja kysymys. Ensinnäkin Jumala on pyhä, mutta pyhää on myös muiden ihmisten huomioiminen. Nämä ovat asioita, joita olen pyrkinyt elämässäni vaalimaan, vaihtelevalla menestyksellä. Ajattelen niin, että puhu vähemmän ja tee enemmän eli anna työsi näyttää, mihin uskot. ■ Hurstin Apu jakaa jouluruokaa ke 22.12. ja jouluaattona pe 24.12. klo 10 alkaen Kalliossa osoitteessa Helsinginkatu 19. Ruokaa jaetaan niin kauan kuin kasseja riittää.

2 3

Aiotteko kuitenkin jakaa jouluruokaa? – Kinkkua, laatikoita ja muuta jouluruokaa oli varattu joulujuhlaa varten tuhannelle hengelle. Aiomme jakaa niitä nyt muovikasseissa samalla tavalla kuin viime jouluna, jolloin joulujuhlaa ei myöskään pystytty järjestämään. Kassin voi tulla noutamaan toimipisteestämme Helsinginkadulta. Mitä muuta Hurstin Avulle tällä hetkellä kuuluu? – Tyttäreni Sini, joka on jatkanut työtäni yhdistyksen toiminnanjohtajana, on jäänyt äitiyslomalle ja toimin nyt hänen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Kystä kyllä Jouluna Suomessa herkutellaan menneiden vuosisatojen luksuksella.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

anttulaatikkoa, perunalaatikkoa, porkkana laatikkoa. Rosollia, silliä, lipeäkalaa. Riisi puuroa, sekahedelmäsoppaa, piparkakku ja ja tähtitorttuja. Kaiken keskellä tieten kin kinkku. Sellainen on suomalainen jou luateria perinteisimmillään – ja sellainen sen kuuluu monien suomalaisten mielestä edelleen kin olla. Kun historiantutkija, Suomen ruokahistoria kirjan (Gaudeamus 2021) kirjoittanut Ritva Kylli, katsoo joulupöytää, hän näkee siinä kerroksia eri vuosisadoil ta. Esimerkiksi riisipuuro ja piparkakut ovat aikoinaan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

olleet harvinaisia juhlaherkkuja, sillä niin riisi kuin mausteetkin ovat olleet kallista tuontitavaraa. Kasvislaatikot taas jatkavat vanhaa suomalaista pitoruokaperinnettä. Uunissa haudutettuja lanttu ja naurisruokia on tehty kauan. Nykyisin esimerkiksi lanttulaatikko on leimallisesti jouluruokaa, mutta en nen sitä saatettiin laittaa juhannukseksikin. Porkkanan kasvattaminen yleistyi Suomessa vasta 1800luvun lopulla, joten porkkanalaatikko on suhteel lisen tuore herkku. Reippaasti uudempi tulokas joulu pöydässä on bataatti, josta on 2000luvulla tullut lan tun kilpailija.

KINKULLE SEN SIJAAN ei tunnu löytyvän varteenotet tavaa haastajaa. Yritykset markkinoida kalkkunaa kin kun vaihtoehdoksi eivät ole onnistuneet. Ritva Kylli epäilee, että tuskinpa seitanista tai muista kasvisversi oistakaan on kinkun päihittäjäksi. – Vaikka paljon puhutaan lihansyönnin vähentämi sestä, niin joulupöytä ei varmasti ole se, mistä liha ruuat ensimmäisenä väistyisivät. Nykyisennäköinen kinkku yleistyi joulupöydässä vasta 1800luvulla, mutta sianliha on ollut keskitalven juhlaruokaa jo viikinkiajoilta asti. Katolisella keskiajalla joulua edelsi paasto. Kun se jouluna päättyi ja lihaa sai pitkän odotuksen jälkeen syödä, rasvainen sianliha maistui.

Kantaesitys helmikuussa 2022

Helenius | Sippola

JOULUPÖYDÄN VANHIN ja myös uhanalaisin laji on li peäkala, jonka valmistamisesta löytyy tietoja keskiajal ta asti. Silloin oli yleinen tapa säilöä kala kuivaamalla, sillä suola oli kallista eikä sitä aina ollut saatavilla.

”

Nykyisin lanttulaatikko on leimallisesti jouluruokaa, mutta ennen sitä saatettiin laittaa juhannukseksikin. – Lipeäkala on vanha ruokaperinne, jonka joulu on pitänyt hengissä. Se on vähän kuin mämmi – jos ne ei vät kuuluisi isojen juhlapyhien perinteisiin, niitä tus kin enää tunnettaisiin, Ritva Kylli sanoo. Lipeäkalaa saattaa odottaa sama kohtalo kuin erilai sia lihahyytelöitä ja rasvaisia makkaroita, jotka Kyllin havainnon mukaan ovat kadonneet joulupöydästä. Entä sitten juomat? Viini on jouluaterialla niin kuin muutenkin suomalaisessa ruokapöydässä melko uusi asia. Sen käyttö ruokajuomana yleistyi 1990luvul la. Jos jouluaterialla haluaisi lasiinsa perinteisen vaih toehdon, sellainen olisi olut tai viina – eikä edes mi tenkään kohtuudella nautittuna. Juopottelu on ennen vanhaan ollut olennainen osa joulunviettoa. KATOLISELLA AJALLA vuodenkiertoa rytmittivät paas topäivät ja pitemmät paastot, jolloin ei käytetty lihaa, maitotuotteita eikä munia. Elämä oli muutenkin pal jon niukempaa kuin nykyisin. Ei siis ihme, että juhla pyhinä syötiin paljon ja hartaasti. Yletön syöminen ja monista ruokalajeista notkuva pöytä tuntuvat edelleen kuuluvan monen jouluun. – Se on vähän hassua. Samoin meillä syödään yhä laskiaisen ja pääsiäisen raskaita ja rasvaisia perinne ruokia, mutta paasto siitä välistä on jäänyt pois, Ritva Kylli sanoo. Suomalainen joulupöytä on hänen mielestään kan sainvälisesti katsottuna ainutlaatuinen. Monissa mais sa jouluna syödään tämän hetken juhlaruokia, nyky ajan luksusta. Meillä taas pöytään katetaan 1700luvun herkut. Niin katetaan todennäköisesti vielä pitkän aikaa, sil lä satoja vuosia vanhat perinteet eivät noin vain katkea. – Ruokaan liittyy niin paljon kotoisuutta, turvalli suutta ja muistoja. Ihmiset haluavat syödä samoja ruo kia, mitä he ovat jo lapsena syöneet ja mitä aiemmat sukupolvet ovat syöneet. ■

Esitykset Helsingin Käpylän kirkossa 17.-19.2.2022 Sävellys Mikko Helenius I Libretto Miira Sippola Ohjaus Juulia Tapola I Kapellimestari Jonas Rannila Lisätiedot: www.teatro.fi/loputonkapyla

Liput 20 - 30 €

T E AT R O

PRODUC TIONS

KAIJA SAARIAHO

LA PASSION DE SIMONE

Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä! Esitykset joulun välipäivinä Musiikkitalon konserttisalissa

ke 29.12.2021 klo 19.00 to 30.12.2021 klo 19.00 Lisätiedot:

www.teatro.fi/simone

Liput 19 - 74 €

T E AT R O

PRODUC TIONS

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Mielellään naispappi Elina Koivisto haluaa murtaa pappeihin liittyviä ennakkoluuloja. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ILMARI FABRITIUS / YLE TV1

TELEVISIOSSA ALKAA nyt joulukuussa Papistosarja, jossa neljä pappia eri puolilta Suomea esittelee työtään ja siviilielämäänsä. Pääkaupunkiseudulta ohjelmassa nähdään Elina Koivisto, jonka vastuulla Paavalin seurakunnassa ovat etenkin naisten asiat. – Sarjan tarkoituksena on tuoda esiin oikeampaa kuvaa siitä, mitä nykyajan pappeus ja luterilainen kirkko ovat. Vieläkin usein oletetaan tyypillisen papin olevan vanha ja jäykkä mies. Sarjaan haluttiin erilaisia pappeja. – Minä olen aika eläväinen ja naisellinen pappi, ja siksi olin tekijöiden mielestä sopivasti pappistereotypiaa vastaan, Koivisto kertoo.

”

Uskallan olla naisellinen ja muodokas nainen.

hänelle itselleen on merkittävää tehdä papin työtä juuri naisena. – Minulla on ympärilläni miespappilegioona! Isäni on pappi, appiukkoni oli pappi, aviomieheni on pappi ja kaksi kummisetääni on pappeja. Juuri tämän takia olen halunnut mennä vähän niin kuin omaa reittiäni. Minulle ”naispappi” ei ole haukkumasana, vaan päinvastoin, se on minulle tärkeä sana. ELINA KOIVISTON osuutta Papisto-sarjaan kuvattiin muun muassa Puhkea kukkaan -konferenssissa. Koiviston organisoiman Puhkea kukkaan -toiminnan tavoitteena on voimauttaa varsinkin ruuhkavuosia eläviä naisia. – Naisilla on vielä kannettavanaan paljon kateutta, häpeää ja kaikenlaisia esteitä, vaikka olemme tosi koulutettua väkeä. Me naiset olemme monella tavalla tosi huippuja. Silti monet naiset eivät koe sisäisesti, että he olisivat riittäviä.

Nuorena Koivisto oli kympin tyttö ja vaati itseltään paljon. Avioiduttuaan ja saatuaan ensimmäisen lapsensa Koivisto muutti perheineen Ruotsiin. Äitiys ja vieraalla kielellä toimiminen vieraassa kulttuurissa haastoivat. Koiviston mukaan hänen oma kukkaan puhkeamisensa alkoi siitä. – Jouduin Luulajassa työskennellessäni luopumaan perfektionismista ja hyväksymään omaa epätäydellisyyttäni. Kun luopuu täydellisyyden tavoittelusta, voi alkaa enemmän etsiä itseään ja omaa sisintään. Koen vahvasti, että se on Jumalan johdatuksessa olemista. TELEVISIOSARJAAN OSALLISTUMISESTAAN Elina Koivisto on niin ylpeä, että se menee kaiken muun tähänastisen työhön liittyvän ohi. – Papisto-sarjaan osallistuminen on tärkein työtehtäväni koko 23-vuotisella urallani. Avaan oman elämäni haavoittuvana ihmisenä. Olen sarjassa hyvin paljaana. Päästän ihmiset historiaani ja nykyisyyteeni ja saan olla sitä kautta kertomassa Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. Kolme muuta Papisto-sarjassa esiintyvää pappia ovat saamelaisten pappi Mari Valjakka Ivalosta, meikkaava kirkkoherra Harri Hentinen Vesilahdelta ja seniori-ikäinen rokkipappi Tarvo Laakso Tampereelta. ■ Papisto-sarja 20.12. alkaen Areenassa ja Yle TV1:ssä ma–to klo 18.30

– Kun luopuu täydellisyyden tavoittelusta, voi alkaa etsiä omaa sisintään. Koen, että se on Jumalan johdatuksessa olemista, sanoo Elina Koivisto.

Koiviston mielestä naisellisuus näkyy ulospäin hänen kevyestä meikistään ja pitkistä hiuksistaan. Hän ei myöskään halua pukeutua mihinkään ”sukupuolettomaan vuokkopukuun”, joka peittää kaikki muodot. Vuokko-puku oli pappina toimivien naisten ensimmäinen työasu. – Uskallan olla naisellinen ja muodokas nainen. Minun ei tarvitse olla pelkissä mustissa jakkupuvuissa, että olisin uskottava. Uskottavuus tulee ihan jostain muusta kuin miesmäisen tyylin matkimisesta. Varsinaista esikuvaa papin työhön Koivistolla ei ole, mutta pappi-isäänsä hän ihailee. Toisaalta, niin paljon kuin tytär on isältään oppinutkin,

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

PUOLITETAAN KÖYHYYS Allekirjoita aloite! Joka viides suomalainen elää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä. Niukkuudessa elävien määrä kasvaa, vaikka Suomi on sitoutunut puolittamaan köyhyyden vuoteen 2030 mennessä.

Allekirjoita aloite:

Kunnille ja hyvinvointialueille on asetettava tavoitteet ja määriteltävä toimenpiteet köyhyyden vähentämiseksi. Lue lisää kansalaisaloitteesta: ruoka-apu.fi/kansalaisaloite #puolitetaanköyhyys #enemmänkuinruokaa #sitralab

Oispa ensi vuosi Valokuvauksen opiskelijat Lahden muotoiluinstituutissa ovat jatkaneet koulun perinteitä tekemällä kalenterin. Tämän vuoden projektin idea lähti opiskelijoiden keskuudessa tunnetusta haavehuokaisusta: ”Oispa.” Opiskelija Markus Kivistö kertoo, että kalenterin teossa yksi pieni sana ”oispa” oli lähtölaukaus monenlaisille arkisille mutta myös korkealentoisille haaveille. Kalenteria on ollut tekemässä 16 opiskelijaa.

Julkaisun nimeksi tuli Oispa 22. Sen sivuilta löytyy valokuvien lisäksi tekijöiden unelmia myös kirjoitettuina sekä suomen että englannin kielellä. Oispa 22 -kalenterilla opiskelijat haluavat virittää käyttäjää miettimään oman elämänsä oispa-lauseita. Kirjan tyhjät sivut on tarkoitettu juuri näille merkinnöille. Unelmoidessa oispa-sanaa voi käyttää vaikka näin: ”oot lähellä, oispa iholla”. Kalenteria voi tilata osoitteesta oispa2022.fi.

Enemmän kuin päivyri

Vuokralle tarjotaan uuden veroisia asuntoja Kylätie 16, Etelä-Haaga: 1 h, kk, kph (25–25,5 m2) 700 €/kk 2 h, kk, kph (41–42 m2) 920 €/kk Valmistuminen: 10/2021 (B) ja 2/2022 (A). Asuntoa voi hakea 60-vuotta täyttänyt henkilö, joka on asunut Helsingissä yhtäjaksoisesti viimeiset 10 vuotta. Talossa on monipuoliset yhteiset tilat mm. yhteisötupa ja -keittiö, kirjasto, liikuntatila. Kiinteistö on täysin savuton. Lisätietoja: www.asgerdsummelin.fi Vuokraus: Nina Hertell 0400 684 777 vuokraus@asgerdsummelin.fi

Huhut paperikalenterin kuolemasta ovat olleet ennenaikaisia. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT MARI AARNIO

Päivät lintujen kanssa Ensi vuoden voisi keskittää taivaan lintujen katseluun. Siihen yllyttää Lintupäiväkirja 2022 (Tammi). Lintutieteilijä Dan Zetterström ja luontotoimittaja Mats Ottoson ovat tehneet almanakan, johon voi merkitä vierekkäin muistutuksen vaikkapa hammaslääkärikäynnistä ja lintuhavainnosta. Näin henkilökohtainen arki ja lintujen arki kohtaavat. Sivuilla on oma kolonsa myös säähavaintojen kirjaamiselle. Lintupäiväkirjasta voi myös oppia uutta, sillä viikkoaukeamilla kerrotaan faktoja eri linnuista piirroskuvien kera. Aloittaja on korppi, jolla voi kirjan mukaan olla 81 erilaista ääntä.

Viikot pyhien tekstien kera Kirkon vuosi alkaa jo kuukautta ennen normivuodenvaihdetta, eli ensimmäisenä adventtisunnutaina. Kirkon viikkomuistio 2022 (Kirjapaja) on kuitenkin aivan tavallinen pystysarakkeinen kalenteri, jossa viikko on yhdellä aukeamalla ja päiviä riittää vuoden 2023 loppiaiseen asti. Kirkon viikkomuistion ekstraa ovat kaikkien pyhäpäivien tiedot raamatunteksteineen. Lisäksi on tietoa Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta sekä kristillisistä järjestöistä ja medioista. Eikä muuten taida löytyä muista kalentereista Isä meidän -rukousta kymmenellä eri kielellä.

Oma koti palvelutalossa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Helsingin sydämessä Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051  palvelukotikukkasrahasto.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Anna jouluna Toisenlainen Lahja

Kirkko ja kaupunki verkossa

® MAIJA SAARI

Koulu puku 14 €

Vuohi 30€

Hanki lahja: toisenlainenlahja. fi 020 787 1201 Palvelemme klo 10–15. Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 16,99 snt/min.

Käännösurakka alkaa

KUN UUDESTA TESTAMENTISTA julkaistiin viime vuonna uusi, mobiiliystävällinen suomennos, hankkeessa oli mukana noin 3 000 testilukijaa, esimerkiksi varusmiehiä ja lukiolaisia. Nyt Vanha testamentti käännetään uudestaan, ja suomennosta pääsevät taas testaamaan tavalliset suomalaiset. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Nuorille aikuisille hengellisyys edustaa vapautta ja vastavoimaa.” REBEKKA NAATUS VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

Kuuntele Kirkko ja kaupunkia

Tilaukset koskevat 1.1.2022 alkaen tehtäviä Kela -matkoja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

KAIKKI KYMMENET TUHANNET Kirkko ja kaupungin artikkelit voi nyt kuunnella verkossa tekoälyavusteisen koneäänen lukemana. Automaattilukijan käyttö muistuttaa äänikirjoista tuttua käyttöliittymää. Palvelu on myös saavutettavuusteko: kuuntelumahdollisuus on merkittävä apu esimerkiksi heikkonäköisille, lukivaikeuksista kärsiville, ikäihmisille ja suomea toisena kielenään puhuville. Kuuntele osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

NINA HÄRKÖNEN

Eräänä tavallisena aamuna Nina Härkösen ikkunaan oli ilmestynyt huurre-enkeli.

Lumi teki enkelin ikkunaan Enkeli piirtyi ikkunassa niin selkeänä, ettei sen hahmottamiseen tarvinnut käyttää juurikaan mielikuvitusta. Nina Härkönen nappasi ikkunaenkelistään kuvan ja jakoi sen Twitter-tilillään, ja tykkäyksiä ja kommentteja alkoi napsahdella kiivaaseen tahtiin. Enkelihahmo ikkunassa herätti Härkösessä ensin hämmästyksen, mutta sitten hänet valtasi turvallinen olo. – Enkeli edustaa minulle suojaa ja rauhaa, Härkönen sanoo. Enkelikuvan saamat kommentit ovat Härkösen mukaan olleet pelkästään positiivisia – jopa ne, joissa on annettu rakennusteknisiä ohjeita ikkunoiden tiivistämisestä. – Paljon tuli ihania kommentteja, että suojelusenkeli tai jouluenkeli on tullut minua tapaamaan, Härkönen kertoo Kysymykseen, uskooko hän enkeleihin, Härkönen miettii vastausta hetken. – Tavallaan uskon, mutten siten, että enkelit olisivat näkyviä. Sitä, miksi hänen ikkunaansa ilmestynyt enkeli päättikin olla näkyvä eikä näkymätön, Härkönen jää pohtimaan. – Ehkä enkeli oli vain ohikulkumatkalla, kävi toivottavassa hyvää joulua ja meni sitten jonnekin muualle. OUTI LAULAJAINEN

Koti palveluiden keskellä Saga Helapuisto tarjoaa laadukasta vuokra-asumista senioreille palveluiden keskellä. Palveluihimme kuuluu monipuolisia ateria-, siivous-, turva- ja hyvinvointipalveluita omien tarpeiden mukaan sekä aktiivista harrastustoimintaa. Tutustu taloomme tilaamalla esitteet tai tule tutustumaan asuntoihimme paikan päälle. Vapaat asuntomme löydät verkkosivuiltamme sagacare.fi Kysy lisätietoja talomme johtajalta: Anna Heiskanen | p. 050 476 2532 Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 |00700 Helsinki

Seuraa meitä

”

Aloin miettimään miten voisin jatkaa heikoimmissa oloissa elävien lasten auttamista senkin jälkeen, kun minua ei enää ole. Eija Ahvo näyttelijä, laulaja ja UNICEFin hyvän tahdon lähettiläs

Lue lisää unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Lastenkotilasten puo Raija Kalliorinne tuntee Suomen lastenkodit todennäköisesti paremmin kuin kukaan muu. Hän tarkastaa sijoituspaikan tavat, kun helsinkiläinen lapsi sijoitetaan toiselle puolelle maata. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILLE PALONEN

un helsinkiläinen lapsi huostaanotetaan ja sijoitetaan lastenkotiin toiselle puolelle Suomea, sosiaaliohjaaja Raija Kalliorinne, 58, matkaa jonkin ajan päästä haastattelemaan paikan työntekijät ja lapsen. Kalliorinne kysyy sijoitetulta lapselta esimerkiksi, millaisia asioita lapset ja aikuiset tekevät yhdessä. Onko hänellä turvallinen olo? Mitkä ovat kolme parasta asiaa lastenkodissa? Mitä pitäisi tehdä toisin? Ovatko säännöt oikeudenmukaiset? – On tärkeää, että lapsi otetaan tosissaan. Vertailen aikuisten ja lasten kertomuksia ja selvitän, mitkä asiat ovat totta. En ole ostettavissa. Kalliorinne puhuu lasten kanssa asioista niiden oikeilla nimillä. – Yksi lapsi kertoi minulle, että hän on nähnyt niin paljon, ettei yhtään jaksa epäaitoutta. Mikään epäinhimillinen lastensuojelussa ei ole minulle vierasta. En totu lasten hätään enkä haluakaan tottua. SUURI OSA LASTENKODEISTA on Raija Kalliorinteen mukaan hyviä tai erinomaisia. Kun hän puuttuu lasten kohteluun, kyse on useimmiten tarpeettoman kovasta kurista. Lastensuojelulaki velvoittaa sijaishuoltoyksikön tekemään erillisen päätöksen aina, kun lapselle kuuluvia vapauksia rajoitetaan. – Jos tehdään taloon sääntöjä, joissa kaikkien lasten itsemääräämisoikeutta rajoitetaan rutiininomaisesti, se ei ole oikein. Se ei ole oikein, Kalliorinne toistaa painottaen joka sanaa. Kaikilta lapsilta ei esimerkiksi saa kerätä kännyköitä yöksi pois sillä perusteella, että se vähentää valvomista. Lapsilla on oikeus opetella hyvän kännykänkäytön kansalaistaitoa myös lastenkodissa. Puhelin otetaan väliaikaisesti pois vain lapselta, joka ei osaa nukkua sen kanssa. Lapsia ei saa myöskään käskeä pysymään sisällä lastenkodissa. He eivät ole vankeja. Lasten oikeuksien sopimuksessakin sanotaan, että vapauden riistoa saa käyttää vasta viimeisenä keinona. – Tässä on menty hurjasti eteenpäin. Ennen ovet laitettiin säppiin perjantai-iltana, ettei tule houkutusta lähteä mihinkään. HELSINGIN SIJAISHUOLLON grand old lady. Raija Kalliorinnettä voi perustellusti kutsua sellaiseksi 32 työvuoden jälkeen. Hän sai itsenäisyyspäivänä työstään Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

”

Mikään epäinhimillinen lastensuojelussa ei ole minulle vierasta. SOSIAALIOHJAAJA RAIJA KALLIORINNE

Ensimmäiset 20 vuotta Kalliorinne työskenteli eri tehtävissä Naulakallion lastenkodissa Itä-Helsingissä. Viimeisimmät 12 vuotta hän on kiertänyt Suomen satoja lastenkoteja.

Monelle huostaanotetulle helsinkiläislapselle ei löydy sijoituspaikkaa pääkaupungista tai edes lähikunnista. Helsingin kaupunki haluaa varmistaa, että sen lapset saavat sellaista hoitoa, josta on sovittu ja josta kaupunki maksaa. Kalliorinne ajattelee, että jos lapsi otetaan pois kotoaan, hänelle on tarjottava sitä paremmat olosuhteet. – Olen haastatellut ainakin 500 lasta satojen valvontakäyntien yhteydessä. Minulle on kerrottu, että olen tarkastanut koko maassa enemmän lastenkoteja kuin kukaan muu. Kalliorinne on nähnyt työssään, miten lastensuojelun asiakkuus periytyy toisinaan sukupolvelta toiselle. Se pysäyttää. – Haastattelen jossain lastenkodissa lasta ja tajuan, että olen laittanut vuosia sitten Naulakallion lastenkodissa hänen äitinsä Janinan nukku-

lustaja Uusi alku kosteiden vuosien jälkeen

– Ihmisarvo on minulle pyhä. En näe itselläni muuta vaihtoehtoa kuin huolehtia lapsista, jotka eivät voi asua kotonaan, sanoo Raija Kalliorinne. Hän aloitti työuransa Naulakallion lastenkodissa Itä-Helsingissä.

maan. Silloin mietin, osasimmeko tehdä työmme riittävän hyvin Janinan kanssa. Kalliorinteellä on huoli sijaishuollon kasvatta mista lapsista, jotka ovat olleet lastensuojelun pii rissä pienestä pitäen. Sen sijaan päihteillä ja vä kivallalla oireilevien, teininä huostaanotettujen nuorten tulevaisuuden hän näkee valoisampana. – Jos nuoren oireilu liittyy ensisijaisesti itse näistymisen kehitystehtävään, tilanne ei ole vält tämättä huolestuttava. Kun lapsuus on ollut tur vallinen, ongelmat selviävät usein hyvässä sijais huollossa. MIKÄ LASTENSUOJELUTYÖSSÄ on muuttunut yli 30 vuodessa? Raija Kalliorinne miettii pitkään. Sosiaaliohjaaja on seurannut läheltä yhteis kunnan jakautumista. Suurin osa lapsista voi en

tistä paremmin, mutta pieni osa huonommin. Vaikeat lapset ovat yhä vaikeampia, ja heidän oireilunsa äärimmäisempää. – Lastenkodissa työskentely on järkyttävän rankkaa ja vaativaa duunia. Luulen, etten enää pystyisi tekemään sitä ainakaan vuorotyönä. Lapsia hoidetaan yhä yksilöllisemmin. Aiem min oli koulukoteja käytöshäiriöisille lapsille, nyt yksi sijoitetaan päihdehuoltoon erikoistu neeseen lastenkotiin, toinen psykiatriseen hoi toyksikköön ja kolmas neurologisiin pulmiin erikoistuneeseen paikkaan. Puhutaan paljon nepsylapsista, joilla on erilaisia neuropsykiatri sia häiriöitä. – Nepsylapsi on voinut olla esimerkiksi se nokkela höyrypää, joka kaahaili varastetulla au tolla ja teki sataa asiaa yhtä aikaa. Nyt ymmärre

Raija Kalliorinne on kohdannut työssään lukuisia elämäntarinoita, jotka eivät seu‑ raa mitään yhteiskunnassa yleistä käsikirjoi‑ tusta. Hänen omakaan elämänsä ei sovi sel‑ laiseen. Yksi suurista käännekohdista tapahtui yhdeksän vuotta sitten. – Minulle oli pikkuhiljaa kehittynyt alko‑ holiongelma, jota oli pakko pysähtyä miet‑ timään. Kalliorinne kävi yhä uudestaan läpi AA‑liikkeessä käytettyä tyyneysrukousta: ”Jumala suokoon minulle tyyneyttä hyväk‑ syä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.” – Rukouksen kautta tein tiliä sen kanssa, mitä kaikkea olen elämässäni tehnyt, koke‑ nut ja nähnyt. Ei ole helppoa työskennellä päivästä toiseen vaikeiden asioiden kanssa. Raitistumisen ansiosta Kalliorinne uskal‑ si edistää lapsihaavetta itseään nuoremman vaimonsa kanssa. – Kuinka monta lapsen nimeä meillä oli‑ kaan valmiina! hän muistelee. Nyt parilla on esikoulua käyvä poika. Juhlapäivinä vaimo ottaa kuohuviiniä, ja Kalliorinne ja lapsi kilistävät alkoholittomal‑ la kuohuvalla. Kalliorinteen on välillä vaikea uskoa on‑ neaan todeksi. Hän puhuu kaiken läpileik‑ kaavasta kiitollisuudesta ja pyyhkii silmiään. – Pääsin näin vanhana odottamaan lasta puolisoni kanssa, olemaan synnytyksessä ja kokemaan vanhemmuuden iloineen ja huo‑ lineen. Sain elämään uuden startin. Kai se on armoa.

tään, että lapsi ei voi käyttäytyä oman neurolo giansa kanssa muuten kuin käyttäytyy, ja mieti tään, voiko lapsen elämää selkiyttää kuntoutuk sella ja lääkityksellä. Kalliorinne kertoo, että ihan tavallisetkin per heet voivat tarvita apua lastensa neurologisten pulmien vuoksi. Joko niiden määrä on lisäänty nyt tai sitten niitä vain tunnistetaan koko ajan paremmin. Kalliorinne iloitsee siitä, että vanhempien merkitys huostaanotetun lapsen elämässä taju taan aiempaa paremmin. Sekin on hyvä kehitys suunta, että lapset tuntevat omia oikeuksiaan. – Lapsi voi lähettää sähköpostia suoraan edus kunnan oikeusasiamiehelle ja pyytää, että tulkaa tsekkaamaan, millaista täällä on. Ei ennen ollut sellaista. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Joka kymmenes nuori Suomessa on vaarassa syrjäytyä. Emme voi antaa sen tapahtua. Voimme tarjota hätään joutuneille nuorille yksilöllisen valmennuksen ja nuorten vertaisryhmän, jos Sinä lahjoitat. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Vamos-palvelumme on tutkitusti vaikuttava. Lähes 90 % valmennukseen osallistuneista raportoi elämänlaatunsa parantuneen ja noin puolet pääsee suoraan valmennuksesta opiskelemaan tai työelämään. Lahjoita alla olevan lomakkeen tiedoilla tai verkkosivulla: www.hdl.fi/hetkinen

Kiitos avustasi. Nordea: FI85 2065 1800 1084 62 Diakonissalaitos Alppikatu 2, 00530 Helsinki

NDEAFIHH

Kirjoita tilisiirron viestikenttään nimesi ja osoitteesi, niin lähetämme Sinulle kiitoskirjeen. Tallennamme lahjoittaneiden yhteystiedot yksityisasiakasrekisteriimme. Lisätietoa: www.hdl.fi/tietosuoja. Rahankeräyslupa RA/2021/556. Varat käytetään Diakonissalaitoksen työhön lasten ja nuorten auttamiseksi Suomessa. Keräyksen järjestäjä: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr, Alppikatu 2, 00530 Helsinki.

Uuden ajan veteraanit

Avoimen yhteyden kirkosta puuttui katto. Kuva on vuodelta 1993.

Entiset rauhanturvaajat tietävät, että aseenpiippuun tuijottaminen muuttaa ihmistä, eikä mikään ole yhtä tärkeää kuin rauha. Joskus joulu on tuonut sen sodan keskelle. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT JOONAS BRANDT JA HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

irkkorakennuksen kiviseinät olivat osittain sortuneet, mutta alttari ja risti seisoivat paikoillaan. Kattona toimi Israelin musta taivas, jonka tähtiä ei mikään ihmisten tuottama valo himmentänyt. − Tuntui ylevältä seistä ensimmäisen joulun tapahtumapaikoilla, kertoo Auli Myyrinmaa, 62. Hän palveli rauhanturvaajana Israelin Golanin kukkuloiden lääkintäjoukoissa vuonna 1993. Viisi vuotta aiemmin Petri Välimaa, 59, oli katsellut

taivasta samasta pyhätöstä, jota sotilaspappi kutsui Avoimen yhteyden kirkoksi. Myyrinmaa ja Välimaa tutustuivat ja avioituivat myöhemmin Suomessa. Välimaa hoiti rauhanturvaajana Golanilla muonitusta, joten hän valmisteli joulua laittamalla suomalaisia perinneruokia. Koti-ikävä vaivasi. Sijainti teki joulusta kuitenkin erityisen. − Pappi oli esitellyt Jerusalemin-retkillä kristinuskon keskeiset tapahtumapaikat. Pääsin koskemaan niitä itse, Välimaa kertoo.

Pariskunnan ystävä, rauhanturvaajana Libanonissa joulukuusta 1992 joulukuuhun 1993 työskennellyt Marja-Leena Pihlajamaa muistaa komennusajan joulustaan erityisesti Sylvian joululaulun. − Lauloimme sitä isolla joukolla univormut päällä. Rauhanturvaajien työhön joulurauha ei ulottunut. Historia tuntee kuitenkin tapauksia, joissa sotilaalliset yhteenotot ovat lientyneet joulun ajaksi. Kuuluisin niistä oli ensimmäisessä maailmansodas-

– Halusin testata rajojani, Auli Myyrinmaa (vas.) sanoo. – Israel oli kympin reissu. Lopuksi ajoin sieltä Suomeen uudella Mersullani. Silloin rauhanturvaajat saivat vielä ostaa verovapaan auton, Petri Välimaa kertoo. – Hain rauhanturvaajaksi, koska halusin tehdä jotain paremman maailman puolesta, Marja-Leena Pihlajamaa toteaa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

− Vaatii sinnikkyyttä uskoa parempaan maailmaan. Joskus ajattelen, millaista nyt olisi, jos kukaan ei toimisi rauhan hyväksi. Pienistä teoista muodostuu suuri kokonaisuus, MarjaLeena Pihlajamaa sanoo kotonaan Helsingin Lassilassa.

sa vuonna 1914, jolloin rivimiehet sopivat useissa paikoissa omin päin aselevon. Tarina kertoo, että eräällä rintamaosuudella eri puolilla olleet brittiläiset ja saksalaiset sotilaat pelasivat jouluna keskenään jalkapalloa. LIBANON, VUOSI 1989. Kyläläisiä pakkovärvättiin asejoukkoihin: Värvääjät olivat ajaneet paikalle mukanaan nimilista nuorista miehistä, jotka he aikoivat viedä mukanaan. Tunteet kuumenivat, ja aseilla ammuskeltiin ilmaan. Rauhanturvaajien piti asettua värvääjien ja kyläläisten väliin. − Siinä ei todellakaan leikitty. Mietin, milloin aseet kääntyvät suuntaani. Pelotti niin, että jalat eivät kantaneet. Oli pakko istua maastoauton etupuskurille, Petri Välimaa muistelee. Mies pyrki ensimmäisen kerran rauhanturvaajaksi jo alle parikymppisenä. Hän halusi itsenäistyä ja nähdä maailmaa. Nuorukainen pääsi rauhanturvaajaksi kolmesti: Libanoniin vuonna 1983, Israeliin vuonna 1988 ja uudestaan Libanoniin vuonna 1989. Niinä vuosina tapahtui paljon. − Minua on osoitettu ladatulla aseella, jossa ei ole varmistinta. Hengen lähtöön ei olisi tarvit-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

tu kuin yksi liipaisimenveto. Sellainen tuntuu pahalta. Palvelustoverin kuolema oli toisella tavalla vaikeaa. − Hän kaatui uudenvuodenaattona pyörällä, ryömi siltarumpuun nukkumaan ja kohmettui. Siinä oli alkoholinkäyttöä taustalla.

”

Kotona äiti sanoi, että olet Petri muuttunut. PETRI VÄLIMAA

Rankka tilanne oli myös puhallus-paineluelvytys, jossa Välimaa yritti pelastaa paikallisen miehen. − Mies kuoli elvytyksestä huolimatta. Minä pesin sen jälkeen hampaita kymmenen kertaa päi-

vässä kahden viikon ajan unohtaakseni pahat tuntemukset. Välimaa sai rauhanturvaajavuosiltaan myös paljon hyvää, kuten ystäviä. Hän on tavannut Israelissa yhtä aikaa palvelleita rauhanturvaajia jo 32 vuoden ajan. Hän hankki Israelista myös uuden Mersun, koska rauhanturvaajat saivat silloin tuoda ulkomailta verovapaan auton. KUN EDUSKUNTA AVASI vuonna 1991 koulutuksen rauhanturvaajaksi muillekin kuin miehille, siihen haki yli 3 800 naista. Heistä valittiin 34. Auli Myyrinmaa ja Marja-Leena Pihlajamaa kuuluvat heihin. Ensimmäisiä rauhanturvaajanaisia kutsutaan Elisabethin enkeleiksi naisten rauhanturvakoulutusta ajaneen puolustusministeri Elisabeth Rehnin mukaan. Rauhanturvaaminen oli miehinen linnake, jonka avautuminen naisille herätti keskustelua, myös vastustusta ja ennakkoluuloja. − Yksi kollegani sanoi, että ai sä lähdet kenttäpatjaksi, Pihlajamaa muistelee. − Tosiasiassa hellyydenosoitukset oli komennuksellani kielletty välittömän kotiuttamisen uhalla.

Pihlajamaan mukaan kieltoa kunnioitettiin. Palvelus, siihen valmistava koulutus ja tapaamiset jälkeenpäin ovat olleet hyviä kokemuksia. Tuomas Muraja haastatteli rauhanturvaajanaisia tuoreeseen kirjaansa Elisabethin enkelit (Vastapaino). Kirjan nimestä huolimatta haastatelluista valtaosa on palvellut myöhemmin, ei ensimmäisten rauhanturvaajanaisten joukossa. Osa kuvaa huonoa kohtelua: ei tervehditty ja levitettiin perättömiä huhuja, eikä nainen välttämättä saanut ylennystä samasta suorituksesta kuin mies. Kirjan esipuheessa Rehn muistelee, miten lehdistö pyrki mehukkaisiin otsikoihin, kun rauhanturvaajakoulutus avattiin naisille. ”Kohu kuitenkin ajan myötä hiljeni, ja näistä naisista tuli rauhanturvaajia siinä missä muistakin osaavista suomalaisista eri operaatioissa”, Rehn kirjoittaa. Jos rauhanturvaaja on muu kuin mies, hän on kuitenkin yhä poikkeus. Muraja kertoo, että viime vuosina kriisinhallintatehtäviin hakeneista alle viisi prosenttia oli naisia. Kaikkiaan sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä on työskennellyt vajaa 800 naista.

Petri Välimaan ja Auli Myyrinmaan vihki kenttärovasti, jonka hartauksiin molemmat olivat osallistuneet omilla Israelin-komennuksillaan. – Tiedän kymmenkunta muutakin paria, joissa on kaksi ex-rauhanturvaajaa, Myyrinmaa kertoo kotonaan Vantaan Korsossa.

”

Ymmärrän pakolaisia. Suurin osa lähtee varmaan mahdottomasta elämäntilanteesta. AULI MYYRINMAA

OPERAATIO TILINTEKO oli Marja-Leena Pihlajamaan rankin kokemus rauhanturvaajana Libanonissa. Israel tulitti viikon ajan aluetta, jolla hän ja muut suomalaiset työskentelivät. − Juoksimme pommisuojaan kaikkina vuorokaudenaikoina. Olin niin väsynyt, että haaveilin vain hiljaisuudesta, jonka aikana saisin nukkua edes vähän. Mietin, lähdenkö kotiin sinkkiarkussa. Pihlajamaan lentokone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle joulukuussa 1993 Libanonin vuoden jälkeen. Vastassa olivat pimeys ja vesisade. − Kun matka-arkku tömähti märälle lentokentälle, tunne oli tyhjä. Ajattelin, että tässäkö tämä nyt oli. Mitään jälkihoitoa ei ollut. Pihlajamaa huomasi äkkiä, että vanhat ystävät, lapsuudenperhe ja työkaverit eivät käsittäneet alkuunkaan, mitä hän oli kokenut ja kävi parhaillaan läpi. − Uuden vuoden ilotulitusten äänet ja savun haju saivat minut säpsähtelemään. Mistä päin nyt ammutaan? Missä palaa? Pamaukset nostivat tunteet pintaan. Myös Auli Myyrinmaasta kotiinpaluu tuntui tyhjältä. Aiemmin työterveydessä työskennelleellä terveydenhoitajalla ei ollut työpaikkaa odottamassa. − Palasin keskelle lamaa. Vanhempani olivat juuri menehtyneet. Ystävien kanssa oli vaikea keskustella kokemuksistani. Rauhanturvapalve-

luksessa olin ollut osa tiivistä joukkoa, ja nyt yhtäkkiä yksin. Myyrinmaa pohtii miehensä Petri Välimaan kanssa, että rauhanturvaajana on helppo laitostua. Työnantaja huolehtii komennuksella niin ateriat, pyykkihuollon kuin seurankin. Yhtäkkiä kaikki arjen askareet on hoidettava itse: pitää miettiä, mitä tänään söisi, mennä kauppaan ja kokata. − En ole ollut vankilassa, mutta voin kuvitella, että siellä on vähän samanlaista kuin kriisinhallintatehtävissä. Elät piikkilankojen sisällä, et poistu omin päin mihinkään. Teet työtä ja vietät vapaa-aikasi samassa paikassa. Sinulla on työnantajan tarjoamat vaatteet, ruoat ja päivärytmi, Välimaa vertaa. − Kotona äiti sanoi, että sinä olet Petri muuttunut.

PORIN PRIKAATIN Kriisinhallintakeskus Säkylässä on paikka, jossa rauhanturvaajat koulutetaan. Viime vuosina he ovat myös palanneet samaan paikkaan kotiutumishaastatteluun. Aloite tuli entisiltä rauhanturvaajilta. Kotiutumistilaisuudessa on valtionhallinnon työntekijöitä, joku kirkon ammattilainen ja vapaaehtoisia, kuten Petri Välimaa. − Kyselen, miten komennus sujui, miten esimiessuhteet toimivat, millaista oli paikallisten kanssa. Tapahtuiko jotain ikävää? Mihin meinaat suunnata seuraavaksi? Onko työpaikkaa, entä parisuhdetta? Miten käytät alkoholia? Palaajille opetetaan posttraumaattisen eli traumanjälkeisen stressihäiriön merkit: järkyttävään tapahtumaan liittyvät painajaiset, takaumat, tunteiden latistuminen, KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Marja-Leena Pihlajamaan mukaan entisissä rauhanturvaajissa on monta yhteiskunnan tukipylvästä. Hän itse hoitaa loukkaantuneita ja vakavasti sairaita teho-osastolla.

eristäytyminen, ylivireys, säpsähtely, masennus, ahdistus ja itsemurhayritykset. Oireet alkavat usein muutaman kuukauden sisällä tapahtumasta ja häviävät ajan myötä – mutta eivät aina hoitamatta. Moni kriisialueelta palaava kokee jonkinlaisia vaikeuksia sopeutua siviilielämään. Kovat kokemukset eivät jää kuitenkaan vaivaamaan jokaista. Välimaa ohjaa avuntarvitsijat eteenpäin. HUSin psykiatrinen poliklinikka palvelee heitä ilman lähetettä, Valtiokonttori korvaa palvelukseen liittyviä sairauskuluja ja Vammautuneet kriisinhallintaveteraanit -yhdistys antaa vertaistukea esimerkiksi pysyvästi invalidisoituneille. Rauhanturvaajaliiton vertaistukipuhelimessa päivystävät tehtävään koulutetut vapaaehtoiset kriisinhallintaveteraanit. Yksi heistä on MarjaLeena Pihlajamaa, joka kutsuu ympärivuorokautista puhelimeen vastaamista harrastuksekseen. Hän omistaa sille kahdeksasta kymmeneen viikkoa vuodessa. Takana on jo 12 vuotta päivystystä. − Osa soittajista on epätoivoisia. Jos palveluksessa tapahtuneita asioita ei ole saanut käsiteltyä, kriisi voi puhjeta pitkänkin ajan päästä, kun elämään tulee muita vaikeuksia. Olen ollut kuulevana korvana monelle ensimmäisistä rauhanturvaajista, jotka lähtivät komennukselle vuonna 1956. Moni heistä on myös sotaveteraani. − Jos Suomen valtio lähettää rauhanturvaajia maailmalle, sen pitäisi huolehtia jälkihoidostakin. Aivan kuten sotaveteraaneista kuuluu huolehtia, Pihlajamaa sanoo. HELSINGIN KATUJEN VAPAUS tuntuu MarjaLeena Pihlajamaasta yhä huikaisevalta, vaikka kriisialueella elämisestä on jo aikaa. − Olen kiitollinen, että voin liikkua turvallisesti. Naisten asema on Suomessa paljon parempi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Suomessa elää lähes 51 000 entistä rauhanturvaajaa Ennen puhuttiin rauhanturvaajista. Nykyään tehdään kansainvälistä kriisinhallintaa. Myös työn sisältö on muuttunut. Aiemmin rauhanturvaajien paikka oli sodan kahden osapuolen välissä. He yrittivät auttaa valtioita tai muita kiistan osapuolia luomaan edellytykset pysyvälle rauhalle. Nykyinen kriisinhallinta on laajennettua rauhanturvaamista. Osapuolia voi olla useita, erimielisyydet ovat usein valtioiden sisäisiä ja niissä kärsivät monesti eniten naiset ja lapset. Nykyään kriisinhallintajoukkoja vastaan voidaan hyökätä. Suomalaisia sotilaita on ollut rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä siitä saakka, kun presidentti Urho Kekkonen lähetti ensimmäiset matkaan vuonna 1956. Ulkomaankomennukselta palanneita kriisinhallintaveteraaneja on Suomessa lähes 51 000, suunnilleen saman verran kuin porvoolaisia. Kriisinhallintaoperaatioissa on menehtynyt noin 50 rauhanturvaajaa. Vammautuneita ja eri tasoisesti traumatisoituneita on lukuisia.

kuin monessa maassa. Kotiin tulee lämmin vesi. Kaupassa on metritolkulla esimerkiksi erilaisia riisejä, joista valita. Kiitollisuuden kääntöpuoli on kärsimättömyys muiden kitinää kohtaan. Miksi valittaa vaikka työpaikalla tarjottavasta kahvilaadusta, kun kahvia sentään saa?

”

Jos Suomen valtio lähettää rauhanturvaajia maailmalle, sen pitäisi huolehtia jälkihoidostakin. MARJA-LEENA PIHLAJAMAA

Vuosi rauhanturvaajana mullisti Pihlajamaan arvot pysyvästi. Hän arvostaa korkealle hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka ansiosta Suomessa ei ole jyrkkää rajaa köyhien ja rikkaiden välillä. Se edesauttaa rauhaa. Ja rauha mahdollistaa kaiken, aivan kaiken muun hyvän. Auli Myyrinmaa on onnellinen, että saa elää kaikessa rauhassa omassa kotimaassaan. − Ymmärrän pakolaisia. Suurin osa lähtee varmaan mahdottomasta elämäntilanteesta. Petri Välimaalla on tapana muistella erityisesti jouluna asioita, joita hän on itse tehnyt rauhan eteen. − Minulla on niistä helkkarin hyvä mieli.

TÖÖLÖN SAIRAALAN teho-osastosta on tullut Marja-Leena Pihlajamaan perinteisin joulunviettopaikka. Hän työskentelee apulaisosastonhoitajana tulevanakin jouluna, jolloin henkilökunnasta on pulaa koronapandemian vuoksi. Yksin elävä Pihlajamaa nauttii juhlapäivistä tutussa työporukassa. − Ylilääkärillä on ollut tapana toivottaa hyvää joulua henkilökunnalle ja potilaille. Ennen hän otti lapset mukaansa, nyt paikalle saattaa tulla lapsenlapsiakin. Joulumieltä ”pieneen ja kodikkaaseen sairaalaan” auttaa luomaan myös sairaalapappi. Työkaverit kutsuvat Pihlajamaatakin pastoriksi. − Lempinimi liittyy siihen, että kun Facebookissa kiersi testi sopivimmasta ammatista, minä sain papin. Työhöni kuuluu kuolemasta puhuminen potilaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan kanssa. Siviilielämässä minulla on usein kunnia laskea seppele sotaveteraanien ja lottien hautajaisissa Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirin ja Helsingin Rauhanturvaajien edustajana. Kotona Pihlajamaan jääkaappia koristaa ”Tehon tuholaisten” esimiehelleen myöntämä diplomi. Siinä työkaverit kuvailevat häntä Töölön hengelliseksi johtajaksi, tunnolliseksi ja perusteelliseksi, lämpimäksi, huumorintajuiseksi ja isänmaalliseksi. Jos Pihlajamaa on poikkeuksellisesti vapaalla jouluna, hänellä on tapana vierailla sankarihaudoilla ja osallistua kunniavartioon. − Kun seison Hietaniemen hautausmaalla kunniavartiossa, katson merelle ja Finlandia-hymni soi. Se on tapani hiljentyä joulunviettoon. ■ Jos rauhanturvaajien rakkaussuhde kiinnostaa, lue laajempi artikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Rauhanturvaajien ja läheisten vertaistukipuhelin vastaa 24/7 p. 020 7698 111.

RIO I SEN O TA L

Kiltapartiolainen Pirjo Rintamäki on vaalinut Betlehemin rauhantulta jo kahdeksana jouluna.

Betlehemin rauhantuli palaa Espoossa Rauhan viestiä kuljettava liekki kulkeutuu ympäri maailmaa partiolaisten mukana. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA ESKO JÄMSÄ

BETLEHEMISSÄ SIJAITSEE Jeesuk sen syntymäkirkko. Kirkon lyh dyissä palaa tuli, joka ei ole sam munut tuhanteen vuoteen, näin kerrotaan. Kirkon lyhdyistä peräisin ole va liekki palaa tänä jouluna myös kahdessa lyhdyssä Pirjo Rintamäen kuistilla Espoossa. Kyseessä on Betlehemin rau hantuli. Se on rauhan ja hyvän tahdon symboli, jonka jakaminen kuuluu partiolaisten adventtipe rinteeseen. Perinne sai alkunsa vuonna 1986, kun Itävallan yleis radioyhtiö lennätti erään partio laisen hakemaan liekin Betlehe mistä Itävaltaan. Siitä lähtien eri maiden partio laiset ovat vuosittain kuljettaneet ja jakaneet liekkiä kirkkoihin, kouluihin, sairaaloihin ja erilai siin joulun ajan tapahtumiin. − Liekkiä on kuljetettu autoilla, junilla, lentokoneilla ja jalan, Rin tamäki kertoo. Sepot eli seurakunnan partio työntekijät luovuttavat rauhan tulen joulukuun puolivälissä Espoon hiippakunnan piispalle Kaisamari Hintikalle.

PIRJO RINTAMÄKI ON ollut par tiolainen kymmenvuotiaasta läh tien. Nykyään hän kuuluu lisäksi Pyhän Yrjänän partiokiltaan, jo ka yhdistää entisiä partiolaisia ja partiomielisiä ihmisiä. Rintamäki on toiminut liekin vartijana jo kahdeksan vuoden ajan. Hän huolehtii siitä, että Suo meen saapunut Betlehemin rau hantuli palaa hänen kuistillaan loppiaiseen asti. Liekinvartijoita on ympä ri Suomea, mutta Rintamäki on tiettävästi ainoa, joka varti oi rauhantulta tänä vuonna pää kaupunkiseudulla. Kuka vain voi käydä sytyttämäs sä oman lyhtynsä hänen luonaan Kuusamakuja 4:ssä Espoossa. − Kuistilla on tuohus, jonka avulla oman lyhdyn voi sytyttää. Ovikelloa ei tarvitse soittaa, vaan tulen voi ottaa omatoimisesti. Jos tuli vahingossa sammuu, ei hätää. Rintamäki on sytyttä nyt rauhantulella kaksi kynttilää myös kasvihuoneessaan − kaiken varalta. − Tulen vartioiminen on mi nulle sydämen asia. ■

Talon asukkaat kertovat viihtyvänsä Pihlajistossa erittäin hyvin ja yhteiset aktiviteetit kerhohuoneessa samanhenkisten ja samassa elämäntilanteessa olevien naapureiden kanssa ovat piristäneet arkea. Vuokraan sisältyvät palvelut ovat saaneet myös runsaasti kiitosta ja näin joulun alla esimerkiksi kuukausittainen siivous on ollut todella odotettu. Tervetuloa tutustumaan vapaana oleviin asuntoihin paikan päälle!

PIHLAJISTON SOINTU TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE NYKYISILLE JA TULEVILLE ASUKKAILLE. 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Jouluna mummolaan Jouluna iskelmälaulaja Suvi Teräsniska ottaa kirkkoon mukaan pyllynlämmittimen ja veisaa hyvillä mielin ilman säestystä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JOONAS BRANDT

ummo on levittänyt kolme patjaa vierekkäin lattialle. Lapset ja lapsenlapset ovat tulleet joulunviettoon Kolariin. Siskonpetissä nukkuu kuusi pientä. Yksi heistä on Suvi Teräsniska. Lapsuudenmuisto voisi yhtä hyvin kertoa nykyajasta, sillä Teräsniskan suvun joulut noudattavat perinteitä. Vuosien kuluessa osat ovat muuttuneet. Nykyisin mummolan lattian valtaavat lastenlasten lapset, joista kolme on Suvi Teräsniskan ja hänen miehensä Simo Aallon. – Minulla on veli ja monta serkkua, ja pikkunatiaisiakin meillä on jo valtava lauma. Yhtenä jouluna kävi niin, että neliöt alkoivat loppua talosta kesken, ja äitini nukkui saunan lauteiden alla, kun ei mihinkään muualle mahtunut. Kun aamusirkus alkoi, äiti sai nukkua saunassa ihan rauhassa, kertoo ruuhkavuosiaan elävä Teräsniska nauraen. Ei ole joulua, ettei Teräsniska menisi Kolariin. Sinne hän ja perhe menevät aina jossain vaiheessa, tänä vuonna tapaninpäivänä. – Kun joulu koittaa, saan ja voin vain huokaista ja ottaa lapset kainaloon, pelata papan kanssa Trivial Pursuitia ja mummun kanssa korttia, ja leipoa rieskoja. KOLARINSAAREN KIRKOSTA Suvi Teräsniskalla on hyviä muistoja. Siellä hän on käynyt lapsena jouluna aattohartaudessa mummojen tai äidin kanssa, päässyt ripille ja mennyt naimisiin. Nykyään Teräsniska saattaa poiketa kirkossa joulun aikaan itsekseen. Samalla hän vie kynttilät kaikille rakkaille. Se on yksi tärkeimmistä asioista jouluna. – Hautausmaalla ovat vaari eli isän isä ja mummo eli äidin äiti ja isän sisaruksia ja isovanhempien sisaruksia. Siellä on aika pitkä rivi Teräsniskoja. Vien haudoille ainakin viisitoista kynttilää. Suvi Teräsniskasta on ihanaa, kun Kolarinsaaren kirkon aattohartaudessa veisataan virsiä ilman säestystä. Kirkossa ei ole urkuja. Tai sähköurut on, mutta talvella niitä ei käytetä. – Kolarin vanhaan puukirkkoon pitää jouluna ottaa pyllynlämmitin mukaan, että tarkenee is-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

tua. Pakkanen paukkuu, ja siellä ollaan kynttilänvalossa paksuissa talvitamineissa. Kirkko on aina täyteen pakkautunut kyläläisistä. Istumme siellä kuin sillit purkissa ja lämmitämme toisiamme. SUVI TERÄSNISKAN laulajanura lähti kiitoon Hei mummo -joululaulusta, josta julkaistiin ensilevytys vuonna 2007. Siitä tuli hitti. Teräsniskan debyyttialbumi julkaistiin vuonna 2008, ja heti seuraavana vuonna ilmestyi hänen ensimmäinen joululevynsä. Toinen joululevy ilmestyi seitsemän vuotta sitten ja kolmas tänä vuonna. – Tämä viimeisin joululevyni piti julkaista vuonna 2019, mutta silloin henkilökohtaisessa elämässäni tapahtui haastavia asioita. Eniten minuun vaikutti Olli Lindholmin kuolema. Olimme jo aloittaneet joululevyn tekoa, mutta kaikki suunnitelmat menivät jäihin.

”

Vain elämää -ohjelmaa tehtäessä huomasin, että tosi moni tarinoista, joilla pohjustin siellä biisejäni, liittyi jotenkin kokemukseeni uskonnon äärellä. Kolmannen joululevyn suunnittelua kuitenkin jatkettiin hissukseen. Levyllä soittavan Turun filharmonisen orkesterin äänitykset tehtiin vuosi sitten elokuussa, ja viime vuonna joulun aikaan Teräsniska oli levyn vuoksi tuottaja Leri Leskisen kanssa Lapissa. – Lauloimme levyn laulut Lapissa muutamassa eri paikassa. Esimerkiksi Hei mummo -juhlaversio laulettiin mummolamme olohuoneessa, missä tämän kappaleen aito päähenkilö istui nojatuolissa ja kuunteli lauluani luurit päässä. – Hei mummo -kappaleesta haluttiin tehdä juhlaversio kunnianosoituksena sen sanoittajalle Vexi Salmelle. Teräsniskan kolmas joululevy on nimeltään Tämä maailma tarvitsee joulun. Nimi viittaa Lauri Tähkän ja Timo Kiiskisen teke-

mään kappaleeseen, joka on levyn ainoa uusi joululaulu. Teräsniskan mielestä laulun sanat osuvat kohdilleen, koska tässä ajassa maailma tarvitsee varsinkin rakkautta. Hänestä tuntuu, ettei maailma ole ikinä ollut näin polarisoitunut ja erilleen revitty kuin nykyään. – Olemme tosi kärkkäitä toisillemme, ja some pursuaa kaikkea ilkeyttä. Niin kauan kuin on olemassa vääryyttä ja konflikteja, niin kauan joululla on erityinen merkitys. Minulle ainakin joulu on merkki rauhasta ja rakkaudesta. – Joulurauhakin on aikoinaan lähtenyt siitä, että toisiaan vastaan sotineet kansat päättivät yhtäkkiä, että edes joulun aikaan voisi kokoontua ei-kenenkään-maalla yhteisen pöydän ääreen ja tarjota toinen toiselleen ruokaa ja lämpöä. PARIKYMPPISENÄ ENSIMMÄISTÄ joululevyä tehdessään Suvi Teräsniska oli jyrkästi sitä mieltä, ettei halua laulaa levylle hengellisiä joululauluja. Uskonto oli hänelle jollakin tavalla arka aihe, eikä hän silloin kuulunut kirkkoonkaan. – En osannut ottaa uskontoon mitään kantaa ja ajattelin, etten halua ottaa siihen kantaa myöskään musiikilla. Se oli nuoren ihmisen pohdiskelun ja itsetutkistelun aikaa. Ainoana hengellisenä lauluna Tulkoon joulu läpäisi nuo-

ren naisen seulan. Sen hän halusi laulaa levylle. Teräsniskalla oli lauluun merkityksellinen suhde. Nuoruuden kuorokeikoilla Tulkoon joulu oli aina ollut hänen soolobiisinsä. – Toisella joululevylläni oli jo ihan eri meininki. Vaikka siihenkin tuli useita maallisia lauluja, on siinä jo erilaista henkeä. Siinä on esimerkiksi biisit Taivas sylissäni ja Sydämeni vaeltaa. – Aikuistuessani olen alkanut kokea luterilaisuuden omakseni arjen toiminnan kautta, esimerkiksi siinä, että voin käydä joulukirkossa. Ja totta kai haluan, että lapseni kastetaan ja että elämästä poistuvat rakkaani siunataan hautaan. Teräsniskalla on paljon lämpimiä muistoja rippileiristä ja siellä olleista ihmisistä. Hän on ollut ihmeissään siitä, kuinka iso merkitys ”jollain rippileirillä” on elämässä ollut. – Vain elämää -ohjelmaa tehtäessä huomasin, että tosi moni tarinoista, joita siellä kerroin ja joilla pohjustin biisejäni, liittyi jotenkin kokemukseeni uskonnon äärellä. Yllätyin, kuinka moni muistoni liittyi kirkon toimintaan. KEIKKOJEN JA KONSERTTIEN lisäksi Suvi Teräsniskan lauluja kuullaan ristiäisissä ja hautajaisissa levyiltä tai tilaisuudessa laulettuina. Sinä olet kaunis on suosittu ristiäisissä. – Mieheni isoäidin hautajaisissa lauloin alun perin Yö-yhtyeen kappaleen Maasta sataa taivaaseen, joka kertoo toisen mummoni kuolemasta. Tein siitä pari vuotta sitten oman versioni, joka viittaa mummooni mutta myös Ollin poismenoon. Kun Teräsniska levytti tuutulaulualbumin, hän ei aavistanut, miten tärkeään tehtävään hänen laulamansa laulut löytävät tiensä. Ajatuksena oli vain tehdä levy vanhempien ja pienten lasten käyttöön. – Tuutulaululevyäni on käytetty myös saattohoidossa. Ihminen on saanut nukahtaa ikiuneensa tuutulaulun soidessa. Tuntuu tosi merkitykselliseltä, että lauluni on jollekulle se viimeinen kokemus tästä maallisesta elämästä. – Ajattelen, että jos saa olla jotenkin läsnä ihmisten elämässä niin syntymän kuin kuolemankin hetkellä, on ehkä tehnyt jotakin oikein. ■

Kuka? Iskelmälaulaja Suvi Teräsniska, 32, asuu Oulussa. Naimisissa ja 3-, 5- ja 6-vuotiaat lapset. Julkaissut yhteensä 11 albumia. Niistä kolme on joululevyjä: Tulkoon joulu, Joulun henki ja Tämä maailma tarvitsee joulun. Suurimmat hitit: Hei mummo, Hento kuiskaus, Täydellinen elämä, Jos menet pois, Pahalta piilossa ja Elämäni miehiä.

Mitä? Suvi Teräsniskan joulukonsertti 17.12.2022 Tampereen Nokia Arenalla.

Motto Kuopankaivuu on ainoa työ, jonka voi aloittaa huipulta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Jumalan kuva kaikessa Maailmassa, jossa Jumala on läsnä, ei ole eroa pyhän ja maallisen välillä, sanoo fransiskaani pappi Richard Rohr. TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

”

ristus ei ole Jeesuksen sukunimi. Olemme niputtaneet Jeesuksen ja Kristuksen niin tiiviisti yhteen, ettemme tajua, että ne edustavat kahta eri todellisuutta”, sanoo lempeän näköinen valkopartainen mies YouTube-videolla ja epäilee, että ajatus saattaa kuulostaa shokeeraavalta. Mies on amerikkalainen fransiskaanipappi Richard Rohr, tunnettu hengellinen opettaja. Jotain Rohrin suosiosta kertoo se, että hän on päättynyt Oprah Winfreyn haastateltavaksi ja U2:n Bonokin kuuluu hänen tuttavapiiriinsä. 78-vuotias Rohr asuu Uudessa Meksikossa perus-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

tamassaan The Center of Action and Contemplation -nimisessä keskuksessa, jonka työnäyssä yhdistyvät toiminta vähäosaisten parissa ja hiljainen rukouselämä. Rohr on kirjoittanut yli kolmekymmentä kirjaa, joista hän itse pitää pääteoksenaan vuonna 2019 ilmestynyttä kirjaa The Universal Christ. Se on julkaistu tänä vuonna suomeksi nimellä Universaali Kristus (Basam Books) Päivi Huuhtanen-Someron ja Sanna Bäckvallin kääntämänä. KATSOTAAN VIELÄ hetki videota, jolla Richard Rohr puhuu kirjansa teemoista. Rohr, vaikka ka-

tolinen pappi onkin, on tunnettu siitä, ettei hän arastele kritisoida kirkkoa ja vallalla olevaa kristinuskon tulkintaa. Videolla hän arvioi, että yksi syy kristinuskon tämänhetkiseen umpikujaan on se, että olemme kaksituhatta vuotta keskittyneet Jeesukseen ja päätyneet ylitunteelliseen, henkilökohtaiseen uskontoon, jossa jokainen huolehtii omasta pelastuksestaan. Nyt olisi aika kääntää huomio Kristukseen. Kuka tai mikä tämä Kristus sitten on? Rohrin mukaan Kristus on esimerkiksi hänen edesmennyt labradorinnoutajansa Venus, jolle Universaali Kristus -kirja on omistettu. Väite voi tuntua hassulta tai loukkaavaltakin, mutta se käy ym-

Maailmassa, jossa Jumala on läsnä, ei ole eroa luonnollisen ja yliluonnollisen tai pyhän ja maallisen välillä. Jumalan huolenpitoa ja läheisyyttä voi kokea kukkapenkkiä kitkiessään, kissaa silittäessään tai ystävän kanssa jutellessaan. Tällainen näkemys Jumalasta vaatii myös kunnioittamaan ja vaalimaan jokaista ihmistä ja tätä maapalloa: Jumalaa ei voi rakastaa rakastamatta maailmaa, jonka hän on luonut. PARITUHATTA VUOTTA sitten Betlehemin kaupungissa syntyi poikalapsi, jonka kristityt uskovat olleen sekä ihminen että Jumala. Puhutaan inkarnaatiosta, sanatarkasti suomennettuna lihaksi tulemisesta. Richard Rohrin mielestä Neitsyt Marian kohtu ja Betlehemin seimi eivät ole Jumalan ainoa tai ensimmäinen reitti ihmisten maailmaan, vaan inkarnaatio on paljon laajempi tapahtuma.

”

Pyhyyden kokemus syvenee, kun mieli hiljenee. PAPPI SANNA BÄCKVALL

Betlehemin tapahtumista kertovan tutun jouluevankeliumin lisäksi meillä on toinenkin. Joulupäivänä kirkoissa luetaan Johanneksen evankeliumin alkua: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla.” Juuri Johanneksen evankeliumi on Rohrin kosmisen Kristus- ja inkarnaatiokäsityksen pohjana. Rohrin mukaan inkarnaatio alkoi jo luomisesta, tapahtui Jeesuksen syntymässä ja jatkuu edelleen meissä. Jumala on siis toiminut luomassaan maailmassa alusta asti, kauan ennen kuin ihminen oli sitä havaitsemassa. Rohrin mielestä olisi hullua ajatella, että Jumala olisi luonut koko maailmankaikkeuden yli 13 miljardia vuotta sitten, mutta halunnut osallistua sen elämään vasta, kun ihmislaji kehittyi maapallolle, joka on mitättömän pieni hippunen äärettömässä universumissa. Tai että Jumala olisi valinnut inkarnaation vaikutuspiiriin ihmisistäkin vain ne, jotka ovat eläneet samaan aikaan ja samoilla seuduilla kuin Jeesus tai sattuneet myöhemmin lukemaan tai kuulemaan hänestä. märrettävämmäksi, kun Rohr määrittelee Kristus-mysteerin olevan Jumalan läsnäoloa kaikessa. Jeesus oli kyllä Kristus, mutta Kristus ei ole vain Jeesus. Kristus on ollut ennen Jeesusta ja on edelleen. Kristus on jokaisessa lähimmäisessä, koko luomakunnassa. ”Kun ymmärrämme, että koko fyysinen maailma ympärillämme on Jumalan kätkeytymisen ja ilmestyksen paikka, tästä maailmasta tulee koti, turvallinen, lumottu ja armollinen”, Rohr kirjoittaa. Uskonnon tehtävä on Rohrin mukaan auttaa meitä tunnistamaan Jumalan kuva kaikessa, näkemään maailma ja itsemme yhtenä kokonaisuutena.

KRISTINUSKOSSA Richard Rohr näkee kaksi päälinjaa. On se, jossa keskitytään syntiinlankeemukseen ja lunastukseen, ja sitten toinen, jossa keskiössä on luominen. Väistämättä niiden käsitys niin Jumalasta kuin ihmisestäkin on keskenään hyvin erilainen. Jos Jumala on läsnä kaikessa luomassaan, kaikki – myös ihminen – on pohjimmiltaan hyvää. Tämä saattaa särähtää korvaan niille, jotka ovat tottuneet kuulemaan, että jokainen ihminen on jo syntyessään perisynnin turmelema. Rohr haluaa kuitenkin muistuttaa, että Raamattu ei puhu perisynnistä mitään, vaan se on myöhempi teologinen kehitelmä. Sen sijaan Raamatun alkulehdillä, luomiskertomuksessa, Juma-

la katsoo kaikkea tekemäänsä ja useampaan kertaan toteaa sen olevan hyvää. Perisyntiopin lisäksi Rohr kyseenalaistaa myös lännen kirkoissa yleisen tulkinnan sovitusopista: sen, että Jeesus tuli maailmaan sovittaakseen ristinkuolemallaan ihmisten synnit ja että ihminen pelastuu uskomalla tähän sovitustyöhön. Rohrin mielestä se on ihmisten kehittelemä ratkaisu ihmisten itse keksimään ongelmaan. Jumala ei ole niin pieni ja pihi. Pelastus ei ole vain harvoille ja valituille tarkoitettu yksityinen evakuointisuunnitelma, vaan sen piiriin kuuluu kaikki. Jeesus kulki saman tien, joka meillekin on luvassa: läpi tavallisen inhimillisen olemassaolon, koettelemusten ja kuoleman kautta sellaiseen läsnäoloon, jota aika ja tila eivät rajoita. UNIVERSAALIN KRISTUKSEN toinen suomentaja, Sanna Bäckvall, on sekä Suomen että Ruotsin kirkon pappi. Hänelle Richard Rohrin ajattelussa mullistavaa on tämän jumalakuva. – Patriarkaalisen kirkon hierarkkisen Isä Jumalan sijasta Rohr korostaa Jumalan Kolminaisuutta, liikettä ja jatkuvaa vuorovaikutusta. Ei ole niin väliä sillä, millä nimellä kutsut Jumalaa, vaan sillä, että liityt Jumalaan. Tässä Rohr jatkaa mystikkojen ja idän kirkon perinnettä. Bäckvall pitää Rohrin näkyä jatkuvasta luovasta liikkeestä toivoa antavana niin ihmisen kuin koko luomakunnankin kannalta. – Jumala luo koko ajan itseään kaikessa ja vie koko ajan kaikkea kohti parempaa. Elämää seuraa kuolema ja kuolemaa uudenmuotoinen elämä. Tämä ylösnousemus on jatkuvaa. RICHARD ROHR on toistuvasti korostanut kontemplatiivisen eli hiljaisen, sanattoman rukouksen merkitystä. Sen avulla hiljennetään mieli, jolla on taipumus tehdä erotteluja ja vastakkainasetteluja. – Rohr opettaa, että hiljaisuuden tilassa tulee olla niin kauan, että mieli tulee iloiseksi, ei-vertailevaksi, ei-kilpailevaksi ja myötätuntoiseksi kaikkea kohtaan. Meidän mielellemme on hirveän vaikeaa asettua sellaiseen vastaanottavaan tilaan, jossa emme arvioi tilannetta vaan olemme auki, Sanna Bäckvall sanoo. – Se on ensimmäinen askel. Toinen askel on se, että ihminen kytkeytyy Jumalaan kaikessa, niin ilossa kuin kärsimyksessäkin. Silloin kyse ei enää ole pienen ihmisen yksittäisistä kokemuksista, vaan ihminen liittyy Jumalan kärsimykseen ja iloon. Näin Rohr palauttaa ihmisen, joka on kuvitellut olevansa luomakunnan herra, kehälle, jonka keskellä on Jumala. Siinä missä dualistinen, erotteluihin kiinnittynyt mieli näkee muut ihmiset ja luomakunnan omalle egolleen alisteisina, kontemplatiivinen mieli on Bäckvallin mukaan herkistynyt toisten ja myös luonnon kärsimykselle. – Pyhyyden kokemus syvenee, kun mieli hiljenee. Bäckvall toteaa, että kärsimyskin saa uuden merkityksen, kun se kytkeytyy suurempaan kuvaan, eikä ole vain ihmisen omaa, jotakin, mitä hänen pitäisi yksin kantaa. – Jumala käyttää luomistyössään meidän puutteitamme, virheitämme ja epätäydellisyyttämme. Kaikkein heikoimmallakin hetkellä voimme toivoa, että tästä seuraa vielä jonakin päivänä jotain hyvää. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

PRESIDENTTINÄ 80-LUVULLA

virike NIIN MYÖS

NAISTENVIIKOLLA

LÄHIITÄÄ

YLEINEN KALA

VASTUSTAA

VOI ILMASSA

TAUKOAMATTA

sohjoa iätä

VÄLJÄ NAISTEN ILTAPUKU

Barack Michelle ISLANNIN AKTIIVISIN TULIVUORI

RUNOILI NOCTURNEN LAUTASENKIN MALLINEN

IS- SAMMUKEVÄ MATON

MAAJUSSIN TILASTOIMA

MYÖHEMMIN

ARVOSANA -KATTO KAUNOJA

SUURIN

L I

RAHAMAAILMAAN PEREHTYNYT KARI

vanha raha

VIHAISIA KERROSSÄNKYÄ

A -1.

TUNNUSTUKSIA

ALLAKKAAN 2020

MONA -

”5” V

MUMMO ANKKA ENGLANNIKSI

KESKUSTAN POLIITIKKO MIKKO

HYVIN TÄRKEÄ

MOOSEKSELTAKIN

VENÄJÄN RAJALLA

KUITTI LÄHTÖISIN

JUMALUUSOPPI

AISTIMUKSIA KILPAILLA

RÄJÄHTÄVÄ ESPOOTA

OVESSA -KOUKKU

JUMALA

KESKEYTTÄÄ TYÖT

TÄLLI BULGARIASSA

KOOMIKKO JUOMA

AMPUU NUOLIA VAHVISTAA

TIETYT TUTKIMUKSET

TIIVISTÄ- I MISIIN SAASTA

HANSAKAUPUNKI

LIITTÄÄ MUKAAN

aikoa

-KEITTO KAIHOISA

PIRKANMAALLA

JOKA KERTA

NÄYTTELIJÄ ANTTI

AFO- M O RISMI

HAAVAAN

KORIPALLOI- POIKALIJA KARL MIES

LAULAJA KANGIRS NOSSA

UHOAA OLI ENI- MAANTEN? ÄITI

KYSELY PÄÄLLYS

PELKÄSTÄÄN

ARVOMERKKI

PYYNTIVÄLINE

YKSIN ESITETTÄVÄ

KYNTÄMISIIN

A HYVÄSSÄ KUNNOSSA IRTOAA KIVESTÄ LUMESTAKIN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

pelikatko

T U

TUN- S TURI

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Mielipide Aluevaaleilla on väliä

Eve Rämö yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja aluevaaliehdokas (Vihr.), Vantaa

Kirkkolaivan kurssista HANNA-ELINA YLI-KOSKEN mielipide alkaa lupaavasti: ”Kirkko on kuin purjelaiva, joka ajaa moottorilla tuttua ja turvallista reittiä. Sen olisi jo aika nostaa purjeet ja luottaa siihen, että myös vastatuuleen luoviminen onnistuu…laivan pitäisi myös rohkeasti ottaa uusi suunta.” (K&k 18.11. Hyvä! Henkeähän verrataan tuuleen, joka puhaltaa missä tahtoo. Sitten kirjoittaja kummastelee, mikseivät piispain- tai kirkolliskokous ole päässeet yksimielisyyteen homoavioliitoista. Martta-Kaisa Virran kuvitus aiheeseen on osuva. Kirkkolaiva piispoineen näyttää olevan ahdingossa. Sen ympärillä ilakoivat erilaiset vähemmistöt ja niiden mukana (pakanalliset) taruolennot kuten yksisarviset tai herkkuja tarjoilevat tontut. Kristitytkin kadottavat toisinaan käsityksen kaiken päämäärästä. Ovatko asiat, joita maailma pitää ”kaikkein tärkeimpinä”, todellisuudessa keskeisiä? Eteemme työntyvät ilmastonmuutos, korona, vähemmistöjen oikeudet ja sukupuolikäsitteen muuttuminen – eikä kaiken salliva suo-

MARTTA-KAISA VIRTA

TAMMIKUUSSA KÄYDÄÄN aluevaalit, jotka vaikuttavat merkittävästi niin kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tulevaisuudessa kuin monen työntekijän arkeenkin. Vantaa-Kerava hyvinvointialue on haasteiden äärellä: Vantaalla on merkittäviä ongelmia työntekijöiden saatavuudessa vanhustenhoidossa, lastensuojelussa ja terveysasemilla. Tämä vaikuttaa palveluiden laatuun ja tarjontaan sekä työntekijöiden jaksamiseen. Vantaalla on valtavasti myös sotealan investointivelkaa, joka tulee korjata pikaisesti. Sosiaalialan ammattilaisena näen, että muutosta on tapahduttava. Jokaiselle on turvattava laadukas ja hyvä palvelu ja hoivaa silloin kun sitä tarvitaan. Muutos tuo omat haasteensa kirkon ja uuden hyvinvointialueen yhteistyöhön. Hyvin toimivien rakenteiden pitää kantaa yli muutoksen!

Helsingin seurakuntien on nyt luotava ihan uutta toimintaa, ihmisiä kiinnostavia palveluja, ja saatava näin uusia jäseniä. Monet kirkosta eronneet kokevat nykykirkon melko vanhoillisena laitoksena, jossa asiat eivät millään muutu, mutta he voisivat liittyä takaisin. Joissakin seurakunnissa on ollut esimerkiksi masennusryhmiä, ja masennushan on Suomessa kansansairaus, joka ajaa ihmisiä tekemään itsemurhia. Monet niistä, jotka eivät ole koskaan kuuluneet kirkkoon, eivät ehkä tiedä kristinuskon sanomaa, kuten anteeksiantaminen ja rakkaus toisia ihmisiä kohtaan. Tätä asiaa tulisi kertoa laajemmin mediassa. Ev.lut. kirkko tekee ympäri Suomea erittäin hyvää auttamistyötä. Eikö diakoniatyöstäkin voisi kertoa enemmän ihmisille?

Mika Lille Helsinki

Kotonakin voi uupua Kiitos Kallion kirkon äänentoistosta TÄNÄÄN 5.12.2021 koin suuren riemun: Kallion kirkossa kuulee taas ilman pinnistelyitä! 25.2.2016 julkaistiin tässä lehdessä mielipiteeni kirkon huonosta akustiikasta. 10.3.2016 silloinen kirkkoherra Teemu Laajasalo vastasi ja lupasi toimenpiteitä. Vilpittömät kiitokset kuuluvat myös suntio Arto Kuroselle, nykyiselle kirkkoherra Riikka Reinalle ja kaikille heille, jotka väsymättä kuuntelivat valituksiani. Olette antaneet sanankuulijoille suurenmoisen joululahjan!

Pekka Vuori sanankuulija kirkonmäeltä

malainen yhteiskunta suvaitse vastavirtaan kulkemista näissä kysymyksissä. Woke-ilmiön mukaisesti kristitty ei enää saisikaan tuoda esille käsitystään yhteiskunnan tilasta. Jeesus sanoi, että ”tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä”. Kaikki yleisesti hyväksytyt asiat ja ilmiöt eivät Lootin päivinäkään kelvanneet hurskaan elämän aineksiksi tai esikuviksi.

Jyrki Kyheröinen Helsinki

Rahasta puhe ja puute VILLE JALOVAARA kirjoitti Helsingin seurakuntien rajusta säästötarpeesta (K&k 2.12.). Pitäisikö ensin tarkistaa Linjojen linnakkeen kulut? Var-

maan seurakuntayhtymästä löytyy turhaa, ylimitoitettua henkilöstöä.

Raimo Kangas Helsinki

Kirkon on muututtava TÄLLÄ HETKELLÄ noin puolet helsinkiläisistä kuuluu evankelis-luterilaiseen seurakuntaan, ja on arvioitu, että vuonna 2030 enää 39 prosenttia. Tänä vuonna Helsingin seurakunnat saavat verotuloja 78 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2030 vain 67 miljoonaa euroa. Seurakunnat voivat itsenäisesti päättää, miten rahat käytetään. Monia tiloja on jouduttu sulkemaan eri paikoissa.

KIITOS ARTIKKELISTANNE, joka käsitteli uupumusta (K&k 7.10.) muun muassa työssä. Työmaa voi olla myös kotona, jos toinen puolisoista sairastaa taikka molemmat. Kumpikin puoliso voi kokea uupumusta. Usein mainitaan viha, mutta pinnan alla voi olla myös suru – jopa enemmän toisen kuin oman itsen puolesta. Olen huomannut, että usein ne kaikkein sairaimmat hoitavat kanssaihmisiään eniten. Tämä on kummallinen yhtälö. Toisen kerran burnoutiin asti päässeenä sitä kuvittelee olevansa fiksumpi, kuvittelee tietävänsä, kuinka yhteiskunta toimii ja kuinka sieltä saa apua. Mutta pitkäksi aikaa byrokratian hampaisiin joutuminenkin rassaa, kun päällä ovat talousvaikeudet ja sairaudet. Niin, on helpompi puhua passiivissa. Mutta mieluummin passiivissa kuin ei ollenkaan. Keino hoitaa äärimmäistä uupumusta on yksinkertaisesti lepo ja tahdin hidastaminen. Jos haluan lukea naistenlehteä keskellä päivää, vaikka tiskit lojuvat altaassa, niin sitten luen. Hommat jäävät hoitamatta, kunnes joku ne hoitaa. Taidan ulkoistaa itseni omaan keittiööni töihin, vuoroviikoin?

Päivi Kangas Espoo

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Hautauspalveluja

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 650 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Kiinteistönvälitystä

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Aluevaaliehdokas, haluatko näkyä luotettavassa mediassa ja tavoittaa jopa 390 000 kuluttajaa?

Printti ja verkko ovat yhdessä tehokkaammat.

Kirkkojakaupunki.fi-näkyvyys: Uniikkeja kävijöitä keskimäärin 50 000 viikossa.

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lehden painos: 340 000 kappaletta; Helsinki, Espoo ja Vantaa. Lehti jaetaan postin kautta osoitteellisena jakeluna suomenkielisten ev.lut. seurakuntien jäsenten koteihin pääkaupunkiseudulla kahden viikon välein.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

hautakivityöt

09 628 398

Kysy tarjous!

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Apurahat Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi. Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia apurahoja. Hakuaika umpeutuu 31.1.2022.

Myydään asuntoja

Vuokralle tarjotaan

Viihtyisä 39,5m2 senioriasunto Palvelukoti Sofiassa Laajasalossa (HKI). HP 185 000 €. (Myös vaihto mahdollinen.) Palvelut, kaupat, kirkko, terveyskeskus vieressä. Tiedustelut puh. 0400 810 002 tai hanna.daw@spkoti.fi

Laurinlahti kalustettu 46 m2. Huone+keittiö+alkovi. 700 €/kk. Myös määräaik. P. 050 5555 711. Espoonlahti kalustettu 46 m2. 1 huone+keittiö+alkovi. 690 €/kk. Myös määräaik. P. 050 5555 711.

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASIANAJOTOIMISTO

NORROS OY Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti. Varaa ilmainen alkukeskustelu

010 3379 150 asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

HELANDER-KODIT TARJOAA LYHYT- JA PITKÄAIKAISTA PALVELUASUMISTA IKÄIHMISILLE HAAGASSA, MAUNULASSA JA VUOSAARESSA Tiedustele vapaita asuntojamme. Vuosaaren palvelutalossa on vapaana 76-neliöinen kaksio, omalla aidatulla pihalla. Asukkaiden käytössä ovat talojen yhteiset tilat, kuten kuntosali, sauna ja pyykkitupa. Asukkaat voivat osallistua maksuttomaan virkistystoimintaan. Palvelutalosta on mahdollista ostaa fysioterapeutin ja hoivan palveluja asumisen tueksi. Ruoat valmistetaan talojen omissa keittiöissä. Helander-kodeilla on myös tehostettua palveluasumista ja päivätoimintaa. Kaikki kodit on hyväksytty palvelusetelipaikoiksi. Tiedustelut puh. 0400 341 306 virpi.paananen@helander-kodit.fi www.ilmarihelanderinvanhustensaatio.fi

IKÄIHMISILLE MONIPUOLISIA PALVELUJA Yhdessäoloa aidosti välittäen ja kiireettömästi, luotettavasti ammattitaidolla Valmistamme ruokaa, avustamme ulkoilussa ja lähdemme ostoksille kanssasi

su 19.12. klo 15 Jouluseurat Hyvinkään vanha kko, Uudenmaank. 13. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 C, Vihti. klo 18 seurat Oliivi-sali, Järvenpään vanha kko, Kirkkotie 2 B. la 1.1.22 klo 18 Lähetysseurat Lauttasaaren srk-tila, Heikkiläntie 7, 4. krs, Hki. su 2.1. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant. 8, Vantaa. ke 5.1. klo 16 loppiaisaaton seurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo), Hki. pe 7.1. klo 18.30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8, Espoo. ma 10.1. klo 9-16 Teologiapäivä Valkealan kr. opistolla, Kouvola. klo 19 seurat Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, Espoo; kahvit klo 18.30. ti 11.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi; vieraana M. Kuoppala. pe-su 14.-16.1. Jatkis2020 kesän -20 riparilaisille: www.nuoriyty.fi. TARKISTA tiedot paikallisesti. Koko maa: www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.

Meiltä myös lahjakortit! SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ

050 3844 440

Palvelemme pääkaupunkiseudulla. Hinta 45 €/tunti. Saatavilla kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja. www.hulmua.fi info@hulmua.fi Hulmua OY Y-tunnus 3224621-6

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www.ukkonen.com

www. esajavesaostaa.com

laki365.com

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Eläkeläisille, leikkaus 18 - 24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 238 6356, Hämeentie 38

Estä Alzheimeria ristikoita tai Sudokuja täyttämällä www.nettiristikot.fi Ahdistaako? Ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa opiskelijahinnalla: 40 € / 60 min. p. 050 410 0080 Noudamme kaikki vanhat ja risat huonekalut ja kodinkoneet pois tieltänne. Easynouto.fi 0447300370 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit. Kaikki pois. P. 040 361 7594 Metalliromu romuajoneuvot, akut noudetaan, 040 855 6850

ASIANAJOTOIMISTO SALOMÄKI OY Perunkirjoitukset, perinnönjaot, testamentit, avioehdot ym. p. 020 730 4280 www.lakisalomaki.com

Ostetaan OSTETAAN TAULUT, KIRJAT, ANTIIKKI, DESIGN, TAIDELASI JA -KERAMIIKKA, HOPEA, KORUT, LP:T, TYÖKALUT YM YM. SOITA ROHKEASTI

040 0218 225 SEPPO JA SARI

YRITYKSENI OSTAA 1930-70-LUVUN IRTAIMISTOJA. KUOLINPESÄT. ANTIIKKI, TAIDE JA DESIGN. ARVIOINTI, TYHJENNYS JA LOPPUSIIVOUS. KÄTEINEN/TILI. KÄYTETYN TAVARAN FUNKTIO/ PEKKA 045 209 8800

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 045 265 7475 tilaakotisiivous@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivous- ja ikkunanpesut vuosien kokemuksella. Kot.tal.väh. kelpoinen. p. 046 888 8440

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2022!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Mediamyynti

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Pia Matalalampi 050 431 5536

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Harras hetki

Iloa valosta Mia Porter työskentelee Helsingin työväenopistossa käsityönopettajana. Työvuosia on takana 25. Porter opettaa pääasiassa vaatteiden ompelua. Lisäksi hän pitää kynttilän- ja saippuanvalmistuskursseja. Porterille työ on myös huvi, sillä hän harrastaa käsitöitä. Kynttilöiden valmistamisen lisäksi hän ompelee, huovuttaa ja tekee betonivaluja.

Mia Porterin joulutuliainen on itse tehty kynttilä. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

ina adventin aikoihin Mia Porterin mieleen nousevat kynttilät, eivätkä mitkä tahansa tuikut vaan itse tehdyt pöytä- ja kruunukynttilät. Porter rakastaa kynttilöitä. Ilokseen hän saa tehdä niitä paitsi omassa keittiössään myös työnsä puolesta. Helsingin työväenopiston käsityönopettajana hän pitää kynttilänvalmistuskursseja. Kynttilöiden tekeminen on Porterille tärkeä osa joulun valmistelua. Kynttilöitä voi valmistaa kastamalla tai valamalla. PITKÄT JA KAPEAT kruunukynttilät valmistuvat kastamalla. Kynttilävahaa laitetaan sulamaan vesihauteeseen isoon astiaan. Mia Porterin mukaan yhdestä vahakilosta tulee neljätoista kynttilää. Sydänlankaa kastetaan vahaan ja sen jähmettymistä odotetaan niin monta kertaa, että siitä lopulta tulee kaksi–kolme senttimetriä paksu peruskruunukynttilä. Kerran oppitunnilla Porterin

KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

oppilas laski, että hän dippasi yhtä kruunukynttilää vahaan neljäkymmentä kertaa. Kynttilän teko kastamalla on aikaa vievää ja hyvin rauhallista tekemistä. Porter kokee sen meditatiivisena: sydänlankaa kastetaan ja odotetaan ja kastetaan ja odotetaan. Silloin ei voi olla kiire eikä tavoitteena suuren kynttilämäärän tuottaminen. Porter tekee kynttilöitä kastamalla mielellään jonkun toisen kanssa. Joskus ennen joulua hän saattaakin pyytää kavereita kotiinsa: ”Pidetäänkö pikkujoulut ja kastetaan kynttilöitä?” USEIMMITEN MIA PORTER tekee kynttilöitä valamalla. Valamalla valmistetaan pöytäkynttilöitä, ja niiden tekemiseen tarvitaan muotit. Muottina voi olla vaikka kaunis, vanha tee- tai kahvikuppi tai maitotölkki, mutta Porterin ehdoton suosikki on iso, tyhjä Pringles-purkki. Hänen lapsensa tietävät, ettei vuoden aikana saa heittää pois ainuttakaan perunalastupurkkia, vaan ne tuodaan äidille. Kynttilöiden valamiseen Porter varaa koko päivän. Vahan hän lämmittää irtoliedellä, sillä kynttilöiden tekeminen on tarkkuuden lisäksi myös aika sottaista puuhaa. Ympäristön pitää olla hyvin suojattu.

JOULUMUSIIKIN SOIDESSA kynttilät valmistuvat. Mia Porter miettii jouluisia ja ihania asioita kuten juhlaruokia ja kaksivuotiasta lapsenlastaan. Kynttilöiden tekeminen tuo hänelle niin paljon iloa, että stressaavat asiat unohtuvat.

”

Muottina voi olla vanha kahvikuppi tai maitotölkki, mutta suosikki on Pringles-purkki. Pöytäkynttilöitä valmistuu useita, sillä Porterin joulutuliainen on kynttilä. Sukulaiset ja ystävät ovat jo tottuneet siihen, ja he odottavat joka joulu saavansa itse tehdyn kynttilän. Porterin vanhemmat tekivät kynttilöitä 1960–70-luvulla. Porter muistaa sen ajan oranssit kynttilät ja huomaa nyt, että saman sävyisiä hänenkin kynttilämuoteistaan usein paljastuu. ■

Hyvää pyhää

19.12.

Tänään on 4. adventtisunnuntai. Evankeliumissa (Matt. 1:18–24) kerrotaan, että Maria on yllättäen raskaana.

Nauravan äidin poika JOULUKUUN 19. PÄIVÄNÄ vietetään Isakin ja Iisakin nimipäivää. Nimet ovat muotoutuneet heprealaisperäisestä nimestä Jitzhak, joka tarkoittaa ”hän nauraa”. Myös Ilkka- ja Iiro- nimet ovat samaa alkuperää. Raamatussa Isak on yksi muinaisen Israelin patriarkoista. Hän oli Abrahamin ja Saaran poika, ja hänen nimensä on arveltu liittyvän hänen äitiinsä, joka iäkkäänä sai yllätyksekseen kuulla olevansa raskaana ja naurahti epäuskoisena. Suomessa Isak-nimen on saanut 2 616 ja Iisakki-nimen 11 343 poikaa.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Tapahtukoon niin kuin sanot

ähän ennen Jeesuksen syntymää kävi nykyisen Israelin ja Palestiinan mailla melkoinen siipien havina, jos enkeleillä sellaiset on. Asiasta kun on monenlaista käsitystä. Enkelin ilmestymisen kokivat niin Sakarias, Maria kuin Marian kihlattu Joosefkin. Taivaallisten viestintuojien tiheä vierailutahti liittyi kahteen syntymään. Sakarias sai kuulla hänen ja hänen vaimonsa Elisabetin kauan kaipaamasta lapsesta. Maria ja hänen kihlattunsa Joosef puolestaan saivat kumpikin oman kohtaamisensa enkelin kanssa. Heillekin enkelin ilmestyminen tarkoitti lasta. Tieto raskaudesta ei ollut helppo kummallekaan. Tiedossa oli julkista häpeää ystävien ja kylänmiesten suunnasta. Sanansaattajien näkökulmasta muiden puheilla ei ole väliä, sillä kyseessä on viesti Jumalalta. Tu-

levat vanhemmat vastaanottivat lapsiuutiset eri tavoin. Sakarias kyseenalaisti saamansa sanoman ja menetti puhekykynsä lapsen syntymään saakka. Maria vastasi ”tapahtukoon sinun tahtosi”. Joosef puolestaan muutti mielensä ja pakoajatukset haihtuvat. Hän päätti pysyä Marian rinnalla. Jumalan teot ovat ihmeellisiä. Siipien nostattamat ilmavirrat suhisevat viestiä meidän aikaamme saakka. Hän tekee mahdottomasta mahdollista ja muuttaa mahdollisen mahdottomaksi tahtonsa mukaan. Siihen ei ihmisellä ole sanomista. Suhtautumisensa voi kuitenkin valita. ”Ei koskaan ole ollut näin” ja ”mitä muutkin sanovat” -lauseet osoittautuvat kestämättömiksi odottamattoman edessä. Marian sanat ”tapahtukoon minulle niin kuin sinä sanot” eivät ole sokeaa alistumista vaan huokuvat luottamusta. Jumala ei jätä meitä yksin, kun hänen tahtonsa tapahtuu.

Kaikki kääntyy hyväksi Ei tämä ole mahdollista, minun tekee mieli sanoa. Jos vain käännyn kannoillani, tämä ei koske minua, ajattelen, kun tähänkin jouluun tulee viesti, joka muuttaa tutun toisenlaiseksi. Tapahtukoon minulle niin kuin sanot, sanoo Maria ja näyttää, että lopulta kaikki kääntyy hyväksi ja koko ajan Jumala on meidän kanssamme.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 20/2021

Seuraava Kirkko ja kaupunki ilmestyy joulutauon jälkeen 13.1.2022. Verkossa olemme osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

20 16.12.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Katso kooste jouluaaton hartauksista ja joulukirkoista s. 4 Papin läsnäolo lohduttaa sairaalassa s. 6

Rauhaa ja iloa

Rovasti Kari Kanala julistaa joulurauhan Paavalinkirkon parvekkeelta s. 2

Suntio Riitta Leskelä odottaa jouluaaton työvuoroa. – Jouluaattona sitten kaikki tapahtuu, ja on juhlamieli. Ihmiset voivat tulla kirkkoon ja nauttia.

Aattohartauden voi pitää tänä vuonna sisällä kirkossa. Kirkkoherra Kari Kanala ei tarvitse jouluaattona töissä pilkkihaalareita.

Paavalinkirkko valmis Viime jouluna kukaan ei päässyt joulukirkkoon; tänä jouluna aattohartauksiin ja yömessuihin pääsee kolmasosa tilan maksimiväkimäärästä. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

aavalin seurakunnan suntio Riitta Leskelä on odottanut innolla ensimmäistä työjouluaan suntiona. Hän on alanvaihtaja, joka valmistui uuteen ammattiin vuonna 2019. – Me puimme kirkon jouluun jo ensimmäiseksi adventiksi. Minulle merkitsee paljon se, kun valot tuodaan pimeään. Toimme kuuset kirkkoon ja seurakuntasaleihin ja rakensimme kirkkoon seimen. Ensimmäistä adventtia vietettiin vielä normaalisti. Mutta Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä oli jo suositellut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (avi), että sisätilojen tapahtumiin sallittaisiin vain 20 osallistujaa, koska tartuntamäärät jatkavat nousuaan. Torstaina 2.12.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

Paavalinkirkossa odotettiin jännittyneinä avin ja tuomiokapitulin päätöksiä. – Näytti jo siltä, että saamme viettää jouluhartauden yhdessä. Sitten vietiin matto jalkojen alta, Riitta Leskelä kuvailee tunnelmia koronatilanteen huononnuttua. PAAVALIN KANTTORI Sanna-Maarit Hakkarainen on jo parkkiintunut toimimaan muuttuvissa tilanteissa. – Vuonna 2020 suunnittelimme joulun neljä kertaa. Lopulta meillä oli aattoiltana kaksi pappia päivystämässä kirkon pihalla nuotiolla, ja ihmiset saivat piipahtaa kirkossa yksityisesti. Paavalin seurakunnassa joulun suunnittelu alkaa jo tammikuussa taakse jääneen joulun palau-

tekierroksella. Pian sen jälkeen pitää lyödä omien joulutapahtumien päivämäärät lukkoon. 1.3. kanttori avaa joulunajan konserttipäivät muille varauksille. – Ne menevät yleensä heti. Kirkossa on fantastinen kuoroakustiikka, ja siksi meillä käy paljon kuoroja konsertoimassa isoille yleisöille, Hakkarainen kertoo. Hän on toiselta ammatiltaan tapahtumatuottaja. Konsertit teettävät paljon työtä. Esimerkiksi Pop Jazz konservatorion opiskelijat järjestivät harjoitustyönään Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden, ja kanttori kävi heidän kanssaan läpi Kauneimpien brändiä – eli ”ei tonttulauluja”. Eräs toinen järjestäjä kyseli, löytyykö kirkosta rajoittimia eli tolppien väliin ripustettavia köysiä. Jouluna Sanna-Maarit Hakkarainen soittaa pianoa ja urkuja sekä kahdessa aattohartaudessa että yömessussa. SEURAKUNTANEUVOSTON JÄSEN Petteri Äijö valmistautuu jo toiseen hiljaiseen koronajouluun.

Kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen soittaa jouluaaton hartaudessa flyygeliä. – Flyygelin ääressä olen omimmillani.

Seurakuntaneuvoston jäsen Petteri Äijö tietää, että moni joutuu punnitsemaan mielessään riskejä lähtiessään joulukirkkoon pitkän koronatauon jälkeen.

tautuu juhlaan – Aika moni miettii nyt, uskallanko mennä jou lukirkkoon itseni tai muiden takia. Voiko rokotet tu levittää tartuntaa? Entä onko paikalla rokotta maton, oireeton ihminen, joka tartuttaa? Viime joulun Äijö vietti perheensä kanssa aika lailla eristyksissä. Vasta välipäivinä perhe uskal si lähteä kauemmas tapaamaan isovanhempia. Myös tämä joulu vietetään perhepiirissä. – Tanskassa kysytään koronapassia myös kirk koon. Itsekin näkisin mielelläni koronapassin jo ka paikassa, missä se vain on mahdollista. Epä röivätkin ihmiset uskaltaisivat tulla joulukirk koon, jos tietäisivät, että koronapassi tarkiste taan, Äijö miettii. Suomessa koronapassia ei kuitenkaan kokoon tumislain mukaan saa kysyä hartaustilaisuuk sissa. Äijö kysyy, onko vika laissa vai sen tulkin nassa. MITKÄ SIIS OVAT joulun askelmerkit Paavalinkir kossa? Viranomaisten koronapäätöksiä odotel taessa kirkkoherra Kari Kanala neuvotteli tors taina 2.12. kirkkoherrakollegoiden ja oman seura

kunnan johtoryhmän kanssa. Jos koronapassia ei saa käyttää ja kirkkoon voi ottaa sisään korkein taan 20 ihmistä, mikä on vaihtoehto? Ulkoilma tilaisuudet?

”

Vuonna 2020 suunnittelimme joulun neljä kertaa. SANNA-MAARIT HAKKARAINEN

Paavalin seurakunnalla on ulkotapahtumille ässä hihassa: kirkon avara sisäpiha sekä oma jou lurauhan julistamisen perinne. Kirkkoherra on kiivennyt aattohartauden jälkeen sisäpihan par vekkeelle julistamaan joulurauhan perinteisellä tekstillä. Se juontaa juurensa jo Helsingin ensim

mäisen kirkon aikaan; kirkon jäänteet sijaitsevat Vantaanjoen suulla. Mitä muuta tarvittaisiin? Ihmisille tuohukset käteen? Siirrettävä nuotiopaikka pihalle? – Saisitko ketään trumpetistia pihalle soitta maan? Kanala kysyy kanttori Hakkaraiselta. Aat tohartauteen on kyllä varattu viulisti, mutta viu lua ei voi soittaa pakkasella, ja puupuhaltimien venttiilit jäätyvät. Perjantaina 3.12. viranomaisten määräykset kuitenkin täsmentyvät: kolmasosa maksimiväki määrästä sallitaan. Paavalinkirkossa se tarkoittaa 200 ihmistä. Vaikka rajoituksia tulisi vielä lisääkin, Kari Ka nala painottaa, että joulua ei ole peruttu. – Tänäkin jouluna haluamme lohduttaa ja roh kaista ihmisiä ja muistuttaa joulun ilosta. Meille kaikille syntyy Vapahtaja, ei ankeuttaja. ■ Aattohartaus Paavalinkirkossa 24.12. klo 13 (perheille) ja 15, noin 15.45 joulurauhan julistus pihalla. Yömessu klo 23. Katso Helsingin kirkkojen joulutilaisuudet sivulta 4 tai helsinginseurakunnat.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

Joulu kutsuu kirkkoon Sisätiloissa järjestettäviin jouluaaton hartauksiin ja joulukirkkoihin voidaan ottaa enintään 1/3 tilan sallitusta henkilömäärästä. Koronapassi ei ole käytössä. Kasvomaskin käytölle on vahva suositus. SIRPA PÄIVINEN

Jouluaaton hartaudet 24.12. KLO 11 Puistolan kirkko (perheille) Kauppakeskus Redin Silta Vanhakirkko (perheille) Viikin kirkko (perheille)

KLO 12 Matteuksenkirkko, Itäkeskus (venäjäksi) Östersundomin kirkon piha (perheille)

KLO 12.30 Viikin kirkko (perheille)

KLO 13 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Heikkiläntie 7A, 4. krs., Lauttasaari (perheille) Hyvän Paimenen kirkko ja piha, Pakila (perheille) Kallion kirkko (perheille) Kannelmäen kirkko (perheille) Koskelan kirkon piha Laajasalon kirkko (perheille) Leposaari, ulkona (ruotsiksi) Malmin kirkko Matteuksenkirkko, Itäkeskus (ruotsiksi) Mikaelinkirkko, Kontula (perheille) Munkkiniemen kirkko (perheille) Paavalinkirkko, Vallila (perheille) Pihlajamäen kirkko (perheille) Pitäjänmäen kirkko Puistolan kirkko (perheille) Puotilan kappelin piha Tapanilan kirkko Temppeliaukion kirkko (perheille) Tuomiokirkko (perheille) Vuosaaren kirkko Östersundomin kirkon piha

KLO 14 Alppilan kirkko Herttoniemen kirkon portaat Hyvän Paimenen kirkko, Pakila (perheille) Hyvän toivon kappeli, Jätkäsaari Johanneksenkirkko (ruotsiksi) Laajasalon kirkko Lauttasaaren kirkon piha (ruotsiksi) Leposaaren kappelin edustalla

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

KLO 16 Hyvän Paimenen kirkko, Pakila Johanneksenkirkko Kallion kirkko Kannelmäen kirkko Käpylän kirkon piha Laajasalon kirkko Lauttasaaren kirkon sankari haudat Malminkartanon kappelin piha Matteuksenkirkko, Itäkeskus (ruotsiksi) Maunulan kirkko (ruotsiksi) Munkkivuoren kirkko Oulunkylän kirkko Pitäjänmäen kirkko (ruotsiksi) Suomenlinnan kirkko Tapanilan kirkko Vuosaaren kirkko Östersundomin kirkko (ruotsiksi)

KLO 16.30 Huopalahden kirkon piha Munkkiniemen kirkon piha (ruotsiksi)

KLO 17 Hyvän Paimenen kirkko, Pakila Kulosaaren kirkko (ruotsiksi) Malmin kirkko Vanhakirkko

KLO 17.30 Osa joulun tilaisuuksista lähetetään myös verkossa. Kuva Paavalin kirkosta.

Maunulan kirkko Mikael Agricolan kirkko Munkkivuoren kirkko (perheille) Oulunkylän kirkko Puotilan kappelin piha Töölön kirkko Vartiokylän kirkon piha (perheille) Viikin kirkko Vuosaaren kirkko (ruotsiksi) Östersundomin kirkon piha

KLO 14.30 Huopalahden kirkon piha (ruotsiksi) Kannelmäen kirkko (ruotsiksi) Puistolan kirkko Siltamäen seurakuntakoti

KLO 15 Hyvän toivon kappeli, Jätkäsaari

Käpylän kirkko Laajasalon kirkko Leposaaren kappelin edustalla Malmin kirkko (ruotsiksi) Meilahden kirkko Mikaelinkirkko, Kontula Munkkiniemen kirkko Oulunkylän kirkon piha Paavalinkirkko, Vallila Pihlajamäen kirkko Roihuvuoren kirkko Tapulin seurakuntakoti Temppeliaukion kirkko Vanhakirkko (ruotsiksi) Östersundomin kirkko (ruotsiksi)

KLO 15.30 Tuomiokirkko (piispan aattohartaus) Östersundomin kirkko (ruotsiksi)

Kulosaaren kirkko (ruotsiksi)

KLO 23 Kannelmäen kirkko Pitäjänmäen kirkko Puotilan kappelin piha

Jouluyön messut 24.12. KLO 21 Käpylän kirkko

KLO 22 Hyvän Paimenen kirkko, Pakila Johanneksenkirkko (ruotsiksi) Laajasalon kirkko Mikaelinkirkko, Kontula Malmin kirkko Puistolan kirkko Viikin kirkko Vuosaaren kirkko

KLO 23 Munkkiniemen kirkko Oulunkylän kirkko

Paavalinkirkko, Vallila Temppeliaukion kirkko Vanhakirkko

KLO 23.30 Oulunkylän vanha kirkko (ruotsiksi)

Jouluaamun kirkot 25.12. KLO 7 Malmin kirkko (radioidaan, Yle Radio 1) Munkkiniemen kirkko (ruotsiksi)

KLO 8 Hyvän Paimenen kirkko, Pakila Kallion kirkko Kulosaaren kirkko Käpylän kirkko Laajasalon kirkko (ruotsiksi) Heikkiläntie 7A, 4. krs., Lauttasaari Maunulan kirkko Munkkiniemen kirkko Myllypuron kirkko Puotilan kappeli Tuomiokirkko Östersundomin kirkko

Hartaudet hautausmailla 24.12. Helsingin hautausmaiden portit ovat auki vuorokauden ympäri keskiviikosta 22.12. klo 7 perjantaihin 7.1. klo 22 asti. Jouluaaton hartaudet: Hietaniemen hautausmaa: Vanha kappeli klo 13 kaksikielinen hartaus, Uusi kappeli klo 14 kaksikielinen hartaus Honkanummen hautausmaa: Iso kappeli klo 13 ja 14 Malmin hautausmaa: Iso kappeli klo 13 ja 14 Maunulan uurnalehto: klo 13, ulkoilmahartaus Leposaaren hautausmaa: klo 14 ja 15 kappelin pihalla KOONNUT ANNALEENA TIIHONEN Jouluaattona on tarjolla myös musiikkitilaisuuksia, joihin kysytään koronapassi yli 16-vuotiailta. Lue lisää seurakuntien tapahtumista s. 8–15 tai helsinginseurakunnat.fi.

Piispan joulutervehdys

What a wonderful world LOUIS ARMSTRONGIN esittämä What a wonderful world vuodelta 1967 on yksi tunnetuimmista kappaleista. Laulajan karhea ääni, laulun kauniit sanat ja kevyt melodia nostattavat jokaisella kuuntelukerralla mielen miettimään maailman kauneutta. Kappaletta kuunnellessa omat arkiset murheet tuntuvat asteen verran kevyemmiltä kantaa. Louis Armstrongin laulussa kertoja katsoo maailmaa ihmeellisellä rakkaudella. Laulun sanat todistavat kaikkialla olevaa kauneutta tavalla, jossa kyynisinkin kokee haikeutta. Ylitsevuotava rakkaus kaikuu laulun sanoissa ja sävelissä. Maailma on kaunis. What a wonderful world. Laulun lumo tuntuu niin kohti tulevalta, että sitä on vaikea vastustaa, vaikka arkikokemus olisikin jotain muuta. Kun ajattelemme elämäämme tällä maapallolla, ei ensimmäisenä tule aina mieleen kovinkaan montaa kaunista asiaa. Sanat eivät tunnu vastaavan kokemusmaailmaamme. Jouluisin myös me suomalaiset laulamme maailman kauneudesta. Virsi 30, Maa on niin kaunis, on rakas suomalainen virsi ja joululaulu. Laulu tunnetaan myös nimellä Toivioretkellä. Virreksi kyseinen laulu on päässyt vasta 1980-luvulla, mutta sen historia Suomessa yltää kuitenkin jo yli sadan vuoden taakse. Useampi sukupolvi on laulua laulanut. Keskellä pimeintä vuodenaikaa laulamme yhdessä luottavaisesti maan kauneudesta. Maa on niin kaunis -virren sanoissa on samaa voimaa kuin Louis Armstrongin klassikossa. Sen sanat

julistavat totuutena asiaa, joka ei arkikokemuksen kautta aina sellaiselta tunnu. ”Maa on niin kaunis” on vaativa väittämä. Se käskee sellaiseen toiveikkuuteen, joka ei meinaa itsestään syntyä. Virren kolmas säkeistö armahtaa laulajaa. Säkeistössä enkelit laulavat ”sielusta sieluun”. Enkelit laulavat, että maassa on rauha, kun Jeesus armon toi. Maa on niin kaunis, vaikka me emme kykenisi sitä aina näkemään. Maa on niin kaunis, vaikka me emme kykene sitä sellaiseksi tekemään. Maa on niin kaunis, koska jouluna taivas laskeutuu maan päälle ja Jumala syntyy ihmiseksi maailmaan. Jumala ei katso meitä ja maailmaamme sellaisena kuin se voisi olla, vaan sellaisena kuin se on. Ja Jumala näkee kauneutta. Jumala näkee maan kauneuden, koska hän on maailmamme luonut, ja Kristus on syntynyt tänne ihmiseksi ja tuonut rauhan mukanaan. Vaikka me olemme sotkeneet maailmaa ja luoneet rauhattomuutta, Jumala haluaa yhä uudelleen lahjoittaa meille sellaisen rauhan, joka on lainatavaraa taivaasta. Jouluna voit huoletta laulaa Maa on niin kaunis, vaikka se ei tänään siltä tuntuisi tai näyttäisi. Maan kauneus ei ole meistä kiinni, vaan se on Jumalasta kiinni. Maa on niin kaunis. What a wonderful world. TEEMU LAAJASALO Helsingin piispa

Piispan aattohartaus jouluaattona 24.12.2021 kello 15.30 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Jouluhartaudessa saarnaa piispa Teemu Laajasalo.

KATRI SAARELA

Kampin kappeli on jouluna auki Kampin kappeli Narinkkatorilla on yleensä joka päivä auki, niin myös jouluna. Kappelissa saa keskusteluapua ilman ajanvarausta, ja puisessa kappelisalissa voi istahtaa hetkeksi hiljentymään. Paikalla voi katsella myös Mirjam Skarpin jouluseimeä, joka on tehty paperista ja kipsistä. Keskusteluapu on myös puhelinsoiton tai nettiyhteyden päässä päivittäin joulunakin. Palveleva puhelin toimii joka päivä iltaisin, chat arkipäivisin ja nettikirje päivystää joka päivä. Yhteyttä voi ottaa missä tahansa mieltä painavassa asiassa. Yhteydenottoihin vastaavat tehtävään koulutetut ja vaitiolovelvolliset vapaaehtoiset ja kirkon työntekijät.

Sekasin-chat on 12–29-vuotiaille tarkoitettu keskustelupalvelu. Toiminnan taustalla ovat MIELI Suomen Mielenterveys ry, Suomen Punainen Risti, Setlementtiliitto ja SOS-Lapsikylä. Chatissa päivystävät useiden järjestöjen ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset. Kampin kappeli, Simonkatu 7. Avoinna 24.12. klo 10–13, joulupäivänä ja tapaninpäivänä klo 12–16, muina päivinä klo 10–18. Lyhyt iltahartaus pe 17.12. klo 18. Palveleva puhelin joka päivä klo 18–21 p. 0400 221 180. Katso lisätietoja chatista ja nettikirjeestä: evl.fi/kirkonkeskusteluapu Sekasin-chat on avoinna vuoden jokaisena päivänä, arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin 15–24. www. sekasin.fi, facebook.com/sekasin, Instagramissa sekasinchat ja Twitterissä @chatsekasin.

Kampin kappelissa voi sekä jutella että olla hiljaa. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

Korona muutti sairaalapappien työtä Tarttuvan taudin vaatima eristys lisää koronapotilaiden hätää. Myös omaisille aika on hyvin raskasta. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

Meilahden sairaalan sairaalapappi Anne-Maria Oikarinen asteli kuvattavaksi ulkoilmaan.

JUSSI HELTTUNEN

Puheenjohtaja Hanna Mithiku (edessä), tekninen avustaja Joni Nisula ja asianhallintasihteerit Anne Linde-Raittinen ja Ulpu Paananen osallistuivat kirkkovaltuuston kokoukseen viime viikolla.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

Valtuustolta kyllä säästöohjelmalle Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto käsitteli 9.12. Rohkeasti yhdessä -ohjelman ensimmäisiä linjauksia eli käytännössä tulevien vuosien mittavaa säästöohjelmaa. Kello 17.10 alkanut kokous pidettiin koronapandemian vuoksi virtuaalisesti. Kokous venyi kaikkien aikojen pituusennätykseen, sillä puheenjohtaja Hanna Mithiku päätti kokouksen vasta 45 minuuttia yli puolenyön. Lopputulos oli se, että pää-

tökset tehtiin alkuperäisten esitysten mukaisesti lukuun ottamatta seuraavan vuoden strategiaan lisättyä sanaa. Lauseeseen ”Kirkko puolustaa yhdenvertaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja luontoa” lisättiin ”ja tasa-arvoa”. Useat valtuutetut ottivat kokouksessa esille sen, että Rohkeasti yhdessä -ohjelman valmisteluaineistoon perehtymiseen oli aivan liian vähän aikaa. Niille, jotka haluavat kokousmateriaalin yhä kirjallisena, lisäongelmia toi postin kulku. Viikko sitten lähetetty aineisto oli saapunut perille vasta juuri ennen kokousta tai jopa

sen aikana. Kirkkovaltuusto päätti, että määrärahojen tasoleikkaukset tehdään kolmessa eri vaiheessa eli vuosina 2023, 2026 ja 2029. Joka vaiheessa leikataan kahdeksan prosenttia määrärahoista. Kiinteistökantaa aiotaan vähentää neljänneksellä. Kokouksessa taitettiin peistä leikkauksen yhtenä perusteluna olevasta kirkollisverotuloarviosta, koska uusimmat luvut näyttävät hieman paremmilta kuin vielä keväällä ennakoitiin. Kahden äänestyksen jälkeen säästötaso hyväksyttiin.

Vasemmalla: Matti Hanhisuanto toimii Peijaksen sairaalan sairaalapappina. Oikealla: Henrik Honkanen on ollut Jorvissa sairaalapappina 15 vuoden ajan. Koronapotilaita hän tapaa suojavarusteissa.

oronapandemian alku on jäänyt lähtemättömästi Vantaan Peijaksen sairaalapapin Matti Hanhisuanton mieleen. Erityisesti ne ensimmäiset kuukaudet, jolloin sairaalaan alettiin tuoda huonokuntoisia potilaita. − Alku oli vauhdikas ja sekavakin, kuten varmaan joka paikassa, kun tilanne oli uusi ja outo. Ei oikein tiedetty, mitä tapahtuu ja miten potilaita voitaisiin auttaa. Työtehtäviini kuuluu työnohjaus ja kriisityö henkilökunnan kanssa, ja epätietoisuus ja hämmennys nousivat keskusteluissa esiin, Hanhisuanto muistelee. Siitä, kun koronaa ensimmäisen kerran Suomessa havaittiin, on kulunut kohta kaksi vuotta. Pandemia-aallot ovat seuranneet toisiaan, vaikka välillä tilanne helpotti. Nyt teho-osastot ovat jälleen täynnä. Koronapotilaiden hoito on pääkaupunkiseudulla keskitetty Helsingin Meilahteen ja Espoon Jorviin. Vantaan Peijaksessa heitä on aika ajoin kaupunginsairaalan akuuttigeriatrisen yk-

Samoin keskusteltiin siitä, pitäisikö seurakuntayhtymän yhteisiltä palveluilta leikata vieläkin enemmän ja vastaavasti tinkiä seurakuntien leikkauksista. Asiaan liittyen käytiin kolme äänestystä, joista yksi koski ehdotusta 1,15 miljoonan euron lisäleikkauksesta yhteisiltä palveluilta. Äänin 49−15 kirkkovaltuusto asettui kirkkoneuvoston alkuperäisen esityksen kannalle. Siinäkin yhteisiltä palveluilta leikataan huomattavasti seurakuntia enemmän.

sikön eristyshuoneessa, ei enää teholla. Koronapotilaiden tapaamista varten papit noudattavat samoja turvatoimia kuin muukin sairaalan henkilökunta. – Osastoille ei mennä noin vain, vaan potilaan pyynnöstä ja siten kuin se sopii potilaan hoitoon. Käytämme suojavaatetusta. Keskusteluja käydään sen mukaan, miten potilas pystyy ja jaksaa, Jorvin sairaalapappi Henrik Honkanen kertoo. PANDEMIA VAIKUTTAA paitsi koronapotilaiden myös muiden potilaiden ja työntekijöiden arkeen. Alussa sairaaloissa oli tiukka vierailukielto. Nyt omaiset saavat vierailla potilaiden luona viidentoista minuutin ajan. Aiemmin papit pystyivät kiertelemään osastoilla ja yleisissä tiloissa, mutta nyt he tulevat potilaan luo erikseen pyydettäessä. Osa tapaamisista hoidetaan puhelimella tai videopuheluilla, ja etäyhteyspalvelu Teams on tullut tutuksi. – Korona-aikana sairaalaan joutuminen tarkoittaa aikaisempaan verrattuna monenlaista eristystä. Tämä

Korona rajoittaa toimintaa Koronatilanteen vaikeutumisen vuoksi myös seurakuntien toimintaa rajoitetaan. Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat saavat ottaa messuihin, häihin, hautajaisiin ja kastetilaisuuksiin vain kolmanneksen seurakunnan tilan normaalista enimmäisväkimäärästä. Jos esimerkiksi kirkkoon mahtuu tavallisesti 300 henkeä, nyt sinne otetaan vain 100. Lisäksi voimassa on vahva maskisuositus.

on ollut potilaille ja omaisille hyvin raskasta, Meilahden sairaalapappi Anne-Maria Oikarinen sanoo.

”

KESKUSTELUJA KÄYDÄÄN SEN MUKAAN, MITEN POTILAS PYSTYY JA JAKSAA.

JORVIN SAIRAALAPAPPI HENRIK HONKANEN

Vaikein tilanne on tietenkin koronapotilaille. − Koronapotilaan ahdistusta lisää tartuntataudin vaatima eristys ja siitä seuraava syvä yksinäisyys. Papinkin hän kohtaa vain suojavarusteiden läpi, AnneMaria Oikarinen sanoo. Jos potilas on teholla, hän on yleensä hengityskoneessa eikä pysty puhumaan. Koska korona iskee voimalla keuhkoihin, puhuminen voi olla hankalaa myös muille kuin hengityskoneessa oleville. Tilannetta vaikeuttavat happinaamarit, maskit ja suojavisiirit.

Koronapassia ei julkisessa uskonnonharjoituksessa voida vaatia, joten väkimäärän rajoitus on jumalanpalveluksissa ainoa mahdollisuus. Kauneimmissa joululauluissa ja konserteissa on pääsääntöisesti käytössä koronapassi. Jos tilaisuus pidetään ilman koronapassia, tilaisuuteen voidaan ottaa vain 20 henkilöä. Seurakunnat jatkavat jumalanpalvelusten lähettämistä verkossa. Ajantasaisimmat tiedot koronaohjeista löytyvät seurakuntien verkkosivuilta.

− Kun ihmisestä näkyvät vain silmät, kommunikointi on vaikeaa, Matti Hanhisuanto sanoo. Puhumisen sijaan tai rinnalla käytetään eleitä ja ilmeitä, joskus kirjoittamista. Se, että pappi tulee lähelle, vaikkakin turvaetäisyyden päähän, on tärkeää. Läsnäolo lohduttaa. − Monet haluavat jutella papin kanssa toipumisvaiheessa, kun kunto on parempi. Siinä voi tulla puhe myös kuoleman läheisyydestä, Henrik Honkanen sanoo. KORONA, KUTEN muukin vakava sairastuminen, on ihmiselle kriisi, jossa myös kuolemanpelko on läsnä. Anne-Maria Oikarisen mukaan sanaa kuolema käytetään harvemmin. Ennemminkin kysytään, mitä jos en selviäkään. Moni on huolissaan läheisistään. Jotkut pohtivat ahdistuneena, ovatko tartuttaneet jonkun lähipiiristään. − Puhun paljon läheisten kanssa puhelimessa. Koronapotilailla on tavallista enemmän pelkoa ja epätietoisuutta siitä, kuinka tässä käy. Ihmiset kokevat itsensä usein avuttomammiksi kuin

Lehteä voi tilata diginä Kirkko ja kaupungin voi nyt kotiin kannetun lehden sijasta tilata digiversiona. Kirkko ja kaupungin verkkomediassa julkaistaan jatkuvasti sekä paperilehdessä julkaistuja sisältöjä että materiaalia, jota painetusta lehdestä ei löydy. Uutta on nyt palvelu, jolla voi halutessaan korvata paperilehden. Digiversion tilaaja saa joka toinen viikko, aina paperilehden ilmestyessä, tekstiviestillä linkin Kirkko ja kaupungin verkkosivuil-

tutuissa sairauksissa. Aika usein puhutaan myös kuoleman mahdollisuudesta ja siitä, kuinka sairaus voi tulla kenelle vaan. Moni on todennut, että auttoi, kun sai puhua, Hanhisuanto kertoo. Hän lisää, että välillä pohditaan myös sitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Sairaalapappi ei tätä aihetta tyrkytä, vaan keskustelu tapahtuu aina ihmisten ehdoilla. Sairaaloissa toimivat papit kohtaavat enimmäkseen muita kuin koronapotilaita ja heidän omaisiaan. Tosin AnneMaria Oikarisen mukaan moni heistäkin ottaa puheeksi koronan, niin vahvasti se leimaa nyt ihmisten elämää. Normaalisti sairaaloissa pidetään jouluhartauksia ja osastoilla kiertelee musiikkiryhmiä. Nyt tähän ei ole mahdollisuutta. Jorvissa Esbobygdens Ungdomsförbundin Luciaryhmä esiintyy sairaalan aulassa. Helsingin sairaalapapit ovat laatineet jouluhartausvideon. − Jouluna, kuten muinakin päivinä, päivystävä sairaalapappi on tavoitettavissa, jos meitä tarvitaan, kertoo Matti Hanhisuanto.■

le. Linkki vie oman kaupungin aineistoa painottavalle sivulle, josta pääsee eteenpäin muualle Kirkko ja kaupungin verkkomediaan ja paperilehden näköisversioon. Jos haluaa vaihtaa kotiin tulevan lehden kokonaan digiversioon, pitää jokaisen samassa taloudessa asuvan yli 14-vuotiaan kirkon jäsenen tehdä vaihto. Digitilaus tehdään osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tekstari. Lehden voi tilata diginä myös kirkkoon kuulumaton. Lue lisää: kirkkoja kaupunki.fi/uutiset KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2021–13.1.2022

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, ostari, Näyttelijäntie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

nen.

Iltamusiikkia to 16.12. klo 18. Luhmon kitaristit. Koronapassi. Kauneimmat joululaulut ti 21.12. klo 16.30 kirkkopuistossa ulkona. Mulari, MönttiKauneimmat joululaulut ti 21.12. klo 18. Mulari, Möntti-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

Siikaniemessä Lahden lähellä. Täysihoito 2 hh 140 e. Tied. ja ilm. 7.1. menn. sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228. Leskien vertaisryhmä ti 8.2.–15.3. klo 10–11.30 Riistavuoressa, Isonnevantie 28. Ilm. ja tied. 2.2. menn. sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228. Odotuksen sävyt – lasta odottavien vertaisryhmä etäyhteyksin ma-iltaisin 10.1.–7.2. Ilm. 29.12. menn. anni.becker@evl.fi, p. 050 380 2345.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Klanu, Klaneettitie 6–8 A, 4. krs

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Jouluaattona pe 24.12. kirkossa klo 13 perheiden aattohartaus, klo 16 aattohartaus ja klo 23 jouluyön hartaus. Malminkartanon kappelin pihalla aattohartaus klo 16. Tule virittymään juhlaan, kuulemaan jouluevankeliumi ja laulamaan tuttuja jouluvirsiä. Joulupäivän messu la 25.12. klo 10. Juhlimaan tulkaa toivon täyttymistä! Tapaninpäivän messu su 26.12. klo 10. Toisena joulupäivänä muistellaan erityisesti Stefanosta, ensimmäistä marttyyria. Uudenvuodenpäivän kynttiläkirkko la 1.1. klo 18. Sytytämme kynttilöitä ja rukoilemme alkaneen vuoden ja tärkeiden asioiden puolesta. Loppiaisen sanajumalanpalvelus to 6.1.2022 klo 10. Itämaan tietäjien juhla. Kristus-valo loistaa kaikille maailman kansoille. Koronarajoitukset 31.12. asti: Hartauksissa ja jumalanpalveluksissa kirkkoon mahtuu enintään

170 kirkkovierasta. Koronapassia ei kysytä. Muutokset mahdollisia. Katsothan ajantasaiset tiedot nettisivuiltamme.

TAPAHTUMIA Koronarajoitukset 31.12. asti: Koronapassi vaaditaan Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa ja konserteissa. Kirkossa ei henkilömäärärajoituksia. Kauneimmat Joululaulut: To 16.12. klo 18 Kannelmäen kirjastossa. Koronapassi. Pe 17.12. klo 19 Greatest Christmas Carols in Kannelmäki Church. Su 19.12. klo 12 ja klo 18 kirkossa. Ti 21.12. Dösäkiertueella klo 17–17.30 Kaarelan raitti 3, väliaikaisen koulurakennuksen edessä, klo 18–18.30 Sienakuja 2, Kuninkaantammi, klo 19–19.30 Naapuripellontie 10, Malminkartanon kuntoportaiden läheisyydessä. Seimelle saapukaa -joulukonsertti la 18.12. klo 18. Kaari Ensemble. Liput 15/10 e. Koronapassi vaaditaan. Strauss ja Madetoja ke 5.1. klo 19 kirkossa. Helsinki

ESKO JÄMSÄ

4. Adventtisunnuntain messu su 19.12. klo 10. Mulari, Lahtinen, Mönttinen. Onerva Kylén, laulu. Myös Facebookissa. Aamurukous ke 22.12. klo 7.30. Silin. 5. ja 12.1. Myös Facebookissa. Päivärukous to klo 12. 16.12. Silin, 23.12. Muroma-Nikunen, 13.1. Silin. Iltamessu ke 22.12. klo 18. Lahtinen, Mönttinen. 5.1. Silin, Mönttinen. 12.1. Kolari. Iltarukous pe klo 19. 17.12. Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30. 7.1. Silin. Perheiden joululauluhetki aattona 24.12. klo 13. Muroma-Nikunen, Määttäsen perheorkesteri. Koronapassi. Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16.30 ulkona kirkkopuistossa. Nenonen. Petteri Lehikoinen, laulu, Lily-Marlene Puusepp, harppu. Jouluaamun messu 25.12. klo 10. Lahtinen, Mulari, Maltela. 2. Joulupäivän messu 26.12. klo 10. Muroma-Nikunen, Lahtinen, Maltela. Uudenvuodenpäivän messu 1.1. klo 10. Silin, Emilia Tikkala. Messu su 2.1. klo 10. Muroma-Nikunen, Mulari, Marcus Kalliokoski. Myös Facebookissa. Messu loppiaisena 6.1. klo 10. Silin, Mönttinen. Kastepäivän messu su 9.1. klo 10. Mulari, Muroma, Silin, Mönttinen. Sunnuntai kirkolla klo 10–13. Kaikenikäisten kastepäivä. Lounas ja kakkukahvit, valokuvaus. Ilm. marjut.mulari@evl.fi tai p. 050 468 5086.

nen. Koronapassi. Loppiaiskonsertti – Hangen kimallus 6.1. klo 14. Pirjo Leppänen, sopraano, Jyrki Tenni, urut ja piano. Koronapassi. Jouluyön lauluhetki – lauletaan Kauneimpia joululauluja 24.12. klo 23. Petteri Lehikoinen, laulu, Lily-Marlene Puusepp, harppu. Silin, Mönttinen. Koronapassi. Pelikerho la 18.12. ja 1.1. klo 12. Viikkotoimintaa: Ma 10.1. Käsityökerho klo 13, Lähetyspiiri klo 14, Iltaperhekerho klo 17, Lähde-kuoro klo 18. Ti 11.1. Lähetyspiiri klo 13. Forsberg. To 13.1. Psalmilaulajat klo 18. Diakonian ajanvarauspäivystys 27. ja 30.12., 3. ja 10.1. jatkuen ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Hyvän mielen keidas to 16.12. klo 15. Joulujuhla, Nenonen, Mönttinen. Perhekerho pe 17.12. klo 10 Pohjois-Haagan Lämpiössä, to 13.1. klo 9.30 kirkolla. Aikuisten talvileiri ma–to 24.–27.1.

Menokasvo Metsästä tuikkii valo ja kuuluu laulua Lauttasaaressa, Särkiniemen ulkoilualueella, aiotaan järjestää joulupolku 18.12. Seurakuntakoordinaattori Tomi Panigrahi, te toteutitte joulupolun jo kerran 27.11. Miten meni? – Sana oli kiirinyt täällä Lauttasaaressa hyvin. Olimme iloisesti yllättyneitä siitä, kuinka moni tuli paikalle. Mukaan tuli myös lenkkeilijöitä ja koiran ulkoiluttajia, jotka näkivät valojen kajastavan pimeydessä ja tulivat katsomaan, mitä tapahtuu. Mitä joulupolun varrella tapahtuu? – Noin 600 metrin reitillä tapahtuu monessa paikassa. Vanhan ruutikellarin luona on valaistu seimi, on glögipiste ja kaksi lammasta sekä Pasi-aasi. Lapset saavat etsiä enkeliheijastimia puista. Kamarikuoro ja lapsikuoro laulavat joululauluja. Millainen savotta on järjestää joulupolku pimeään metsään? – Koko Lauttasaaren seurakunnan henkilöstö on mukana. Näyttelijöinä on vapaaehtoisia, ja esimerkiksi käsikirjoi-

– Vuonna 1885 rakennettuun ruutikellariin pääsee kurkkaamaan sisään joulupolulla, kertoo seurakuntakoordinaattori Tomi Panigrahi.

tuksen laativat aktiiviset nuoret, jotka ovat olleet tekemässä myös pääsiäisvaellusta. Äänentoistoon ja valaistukseen tarvitsemme ammattilaisia. – Viime vuonna kaikki oli suunniteltu valmiiksi, mutta jouduimme perumaan tapahtuman päivän varoitusajalla koronarajoitusten kiristyttyä.

joittamaan, emme tietenkään ota terveysriskejä. Mutta vielä on keinoja käyttämättä: polkua voisi esimerkiksi kiertää 20 hengen ryhminä, jos vapaa kulkeminen omaan tahtiin ei onnistu. Toivottavasti voimme tarjota ulkoilijoille jouluelämyksen! EIRA SERKKOLA

Entä jos tilanne vaikeutuu tästä? – Jos ulkotapahtumiakin joudutaan ra-

Joulupolku la 18.12. klo 16–19 Särkiniemessä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2021–13.1.2022

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Sanan äärellä ti klo 11–12.30 Munkkiniemi. Syksyn viimeinen kerta 21.12. Jatkamme 11.1.2022. Olohuone ti klo 13–14.30 Munkkiniemi. Syksyn viimeinen kerta 21.12. Jatkamme 11.1.2022. Avoin kahvila ti klo 11–13 Munkkivuori. Jatkamme tiistaisin ja torstaisin vuoden 2022 puolella. Seuraa ilmoittelua infonäytöillä ja verkossa. Rukouspiiri pe klo 18 Munkkiniemi. Syksyn viimeinen kerta 17.12. Jatkamme 7.1.2022. Jouluinen paja. Jouluseimi ja piparien koristelua to 16.12. klo 17–18.30 Munkkivuoren seurakuntatalossa. Ilm. hannamari.weurlander@gmail.com. Pop Up Kauneimmat joululaulut

Lähde jouluseimi vaellukselle Jouluseimet ilahduttavat kulkijoita tänäkin vuonna, jo 23. kerran. Helsingin keskustassa seimiä on 11 paikassa ‒ voit tehdä vaikka pienen vaelluksen. Aleksanterinkadun tienoilla seimiä voi ihailla liikkeiden ikkunoissa, muun muassa Stockmannilla, Fazerilla ja Aseman kellossa, joiden lisäksi seimiä on keskustan kirkkotiloissa, kuten Kampin kappelissa, Tuomiokirkossa ja Uspenskin katedraalissa. Seimitapahtuma haluaa tuoda omalla hiljaisella tavallaan Jeesuksen syntymäjuhlan osaksi helsinkiläistä joulutraditiota. Tänä vuonna teemana on Matkalla. Seimiä on esillä kirkoissa myös muun muassa Kannelmäessä, Malmilla, Paavalissa, Pitäjänmäessä, Töölössä ja Vuosaaressa. Katso kaikki paikat: jouluseimet.fi

Suosittelemme vahvasti käyttämään kasvomaskia tilaisuuksissamme.

Lasten Kauneimmat Joululaulut su 19.12. klo 16 kirkossa. Sisään koronapassilla. Kylli Ahola, Sanna Yli-Koski-Mustonen. Ilmoittautuminen kotisivujen kautta ma 10.1. alkavaan Odotuksen sävyt -ryhmään lasta odottaville, ti 18.1. alkavaan Ekavauvaryhmään ja to 27.1. alkaviin Kirkkomuskariryhmiin.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta

Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita. Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia tai vaaditaanko koronapassi.

pe 17.12. Talinranta, Muusantori klo 17.30, Lehtisaaren ostari klo 18.30. Ilta tulilla to 16.12. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon piha. Munkin Lux -valotapahtuma ke 5.1. klo 17 Munkkivuoren kirkon piha. Eläkeläisten kahvihetki starttaa to 13.1. klo 13 Munkkiniemi. Vapaaehtoistoiminnan avoin suunnitteluilta to 13.1. klo 18–19.30 Munkkivuori. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5118. Kauneimmat joululaulut 18.12. klo 18 Munkkiniemi. Koronapassi. Muntra musikanter -kuoron perinteinen joulukonsertti ja Lucia-neito ti 21.12. klo 18.30 Munkkivuoren kirkko. Liput 20/10 e. Koronapassi. Arki-illan kauneimmat joululaulut ke 22.12. klo 19 Munkkivuori.

Aattohartaus pe 24.12. klo 13. Jukka Vanne, Kylli Ahola, Tuulikki Pöllänen, laulu. Ruotsinkielinen aattohartaus pe 24.12. klo 16. Petrus församling. Jouluyön hartaus pe 24.12. klo 23. Haka Kekäläinen, Krista Pellikka. Joulupäivän messu la 25.12. klo 10. Maika Vuori, Kylli Ahola. Kauneimmat Joululaulut –messu su 26.12. klo 10. Maika Vuori, Haka Kekäläinen, Kylli Ahola, Mia Heikkinen, laulu, Jyrki Myllylä, saksofoni. Ylen radiointi. Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus la 1.1. klo 10. Jukka Vanne, Pilvi Listo-Tervaportti. Messu su 2.1. klo 10. Haka Kekäläinen, Pilvi Listo-Tervaportti. Loppiaisen messu ja lähetyskahvit to 6.1. klo 10. Jukka Vanne, Haka Kekäläinen, Olga Nurminen, Kylli Ahola. Messu su 9.1. klo 10. Haka Kekäläinen, Jukka Vanne, Kylli Ahola.

TAPAHTUMIA

ISTOCK

Su klo 11 Munkkivuori. 19.12. neljäs adventtisunnuntai, Frilander. 26.12. messu kauneimpien joululaulujen sävelin, Kuusisalo. La 1.1. uudenvuodenpäivän messu klo 11 Munkkiniemi. Hartikainen. Su 2.1. Vähäkangas. To 6.1. loppiaisen messu, Kuusisalo. 9.1. Frilander. 16.1. Hartikainen. Lasten ja perheiden aattohartaus pe 24.12. klo 13 Munkkiniemi, klo 14 Munkkivuori. Aattohartaus pe 24.12. klo 15 Munkkiniemi, klo 16 Munkkivuori. Jouluyön messu pe 24.12. klo 23 Munkkiniemi. Jouluaamun messu la 25.12. klo 8 Munkkiniemi. Messu kauneimpien joululaulujen sävelin Tapaninpäivänä su 26.12. klo 11 Munkkivuori.

EILA JAAKOLA

Metropolitan Orchestra esittää R. Straussin ja L. Madetojan musiikkia. Johtaa Sasha Mäkilä, solistina Varvara Merras-Häyrynen, sopraano. Liput 20/15 e. Klanun Mummola la 8.1. klo 10–13 Klanulla. Laulua, leikkiä, lukemista vapaaehtoisten mummojen kanssa. Pientä välipalaa. Tervetuloa lapsi ja aikuinen yhdessä! Tiedustelut Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843. Muutokset mahdollisia. Tarkistathan ajankohtaiset tiedot nettisivuiltamme.

Koronapassi.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto avoinna ti, pe klo 12-15, ke klo 13-16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Neljännen adventin messu su 19.12. klo 10. Maika Vuori, Jukka Vanne, Kylli Ahola.

Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30, ja tosu klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna ma-pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaina messu klo 10 Tuomiokirkossa (suorana myös YouTubessa ja Facebookissa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai), Tuomasmessu Agricolan kirkossa klo 18. Keskiviikkona klo 19 Agricolamessu Agricolan kirkossa. Torstaina klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaina klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Osa messuista on joulutauolla, ajankohtaiset tiedot löydät mm. nettisivujemme tapahtumakalenterista. Kirkkokahvit on peruttu loppuvuodelta. Jouluhartaudet seurakunnassamme: ”Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi.” Jouluaattona 24.12. klo 11 Vanha kirkko (perheet), klo 13 Tuomiokirkko (perheet), klo 14 Mikael Agricolan kirkko, klo 14 Hyvän toivon kappeli, klo 15 Hyvän toivon kappeli, klo 15.30 Tuomiokirkko, saarna piispa Teemu Laajasalo (myös verkkolähetys), klo 16 Johanneksenkirkko, klo 16 Suomenlinna, klo 17 Vanha kirkko, klo 23 Vanha kirkko (jouluyön messu). Joulupäivänä 25.12. klo 8 Tuomiokirkossa sanajumalanpalvelus, klo 14 Suomenlinnassa messu. Tapaninpäivänä 26.12. klo 10 Tuomiokirkossa messu (myös verkkolähetys). Musiikkia jouluyönä -tilaisuus jouluaattona klo 23 Tuomiokirkossa. Tähän tilaisuuteen koronapassi mukaan. 6.1. klo 10 Loppiaisen lähetysmessu Tuomiokirkossa sekä loppiaisen messu Vanhassa kirkossa klo 10. Tämänhetkisten koronarajoitusten mukaan hengellisiin tilaisuuksiin (hartaudet, jumalanpalvelukset sekä diakonia- ja yhteisöruokailu ja rippikoulut) voidaan ottaa 1/3 normaalista maksimikävijämäärästä. Konserteissa ja Kauneimmissa joululauluissa käytössä on koronapassi, joka kysytään kaikilta 16 vuotta täyttäneiltä. Otathan mukaasi myös henkilöllisyystodistuksen. Lisätietoja löydät nettisivuiltamme. Tervetuloa turvallisesti kirkkoon!

TAPAHTUMIA Konsertteja kirkoissamme: Kamarikuoro Kaamos: Talviyö pe 17.12. klo 19 Vanhassa kirkossa. Liput Holvi-lippukaupasta ja ovelta. Mestari-Laulajien joulukonsertti pe 17.12. klo 19 Agricolan kirkossa. Liput Ticketmaster ja ovelta. Cantores Minores: perinteinen joulukonsertti pe 17.12. klo 18 ja 20 sekä ma 20.12. klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa. Liput Ticketmaster. Showkuoro Aventurin The Joulukonsertti la 18.12. Suomenlinnan KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2021–13.1.2022

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

Joulupolulla vaelletaan Lauttasaaressa Joulupolulla kuljetaan lauantaina 18.12. klo 16–19 Lauttasaaressa. Lähtö on Särkiniementien päästä, jonne pimeän illan keskelle kerääntyy ihmisiä eri puolilta Lauttasaarta. Ota kotoa mukaan lyhty tai kynttilä. Joulupolulla lauletaan myös Kauneimpia joululauluja, juodaan lämpimiksi glögit ja hiljennytään joulun toivoa vahvistavan sanoman ääreen. Kauneimpia joululauluja lauletaan klo 17 ja 18.

ISTOCK

kirkossa klo 18.45. Liput Aventurin nettikaupasta ja ovelta. Suomalaisen klubin joulukonsertti su 19.12. klo 15 Vanhassa kirkossa. Vapaa pääsy. Helsingin filharmoninen kuoro: Uudenvuoden konsertti pe 31.12. klo 18 Tuomiokirkossa. Liput lippu. fi. Kauneimmat joululaulut: Koronapassi mukaan sisätiloihin! Torstai 16.12. klo 18 Vanha kirkko: Christmas Carols. Perjantai 17.12. klo 12 Tuomiokirkko, Keskipäivän kauneimmat joululaulut. Lauantai 18.12. klo 11 Tuomiokirkko. Neljäs adventtisunnuntai 19.12. klo 14 Tuomiokirkko, klo 16 Hyvän toivon kappeli (ulkona lyhtyjen valossa, oma lyhty tms. mukaan, ei koronapassia), klo 17 Tuomiokirkko, klo 20 Tuomiokirkko. Maanantai 20.12. klo 12 Tuomiokirkko, Keskipäivän kauneimmat joululaulut. Tiistai 21.12. klo 12 Tuomiokirkko, Keskipäivän kauneimmat joululaulut. Keskiviikko 22.12. klo 21 Tuomiokirkko. Aatonaatto 23.12. klo 12 Tuomiokirkko, Keskipäivän kauneimmat joululaulut. Joulupäivä 25.12. klo 14 Mikael Agricolan kirkko, klo 16 Tuomiokirkko, Christmas Carols. Tapaninpäivä 26.12. klo 18 Vanha kirkko. Musiikillinen rukoushetki su 19.12. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Cathedral Shop ke 15.12.–ke 22.12. klo 10–14, ma 27.12.–to 30.12. klo 10–14 ja ma 3.1.–la 8.1. klo 10–14 Tuomiokirkon tapulissa. Kirjallisuusilta ke 5.1. klo 17:30 alkaen Tuomiokirkon kryptassa. Yhteisöruokailu ma 10.1. klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Iso Korva -keskustelutilaisuus ma 10.1. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Diakoniaruokailu 11.1. alkaen klo 12 jälleen tiistaisin Agricolan kirkon kryptassa. Annankulman olohuone, Annankatu 14D, on joulutauolla 11.12.– 11.1. Auki jälleen 12.1. alkaen ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Puhutaan suomea -keskusteluryhmä ke klo 16–17 Cafe La Torrefazionessa, Siltasaarenkatu 12, alkaen 12.1. Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko 18.1.–25.1. Seuraa Paikallista ekumeniaaFacebook-sivua nähdäksesi päivittäiset rukoustilaisuudet eri seurakunnissa Helsingin keskustassa viikon aikana. Yhteisvastuukeräys alkaa 6.2.2022. Diakoniavastaanotolle ajanva-

Suosittelemme vahvasti käyttämään kasvomaskia tilaisuuksissamme. Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita. Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia tai vaaditaanko koronapassi.

raus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä. Diakoniatoimisto on suljettuna ajalla 22.12.2021–4.1.2022. Welcome to build a relationship with others and God in Cornerstone evening on Friday 17.12. 2021 at 18 in Annankulma, Annankatu 14 D. Music, faith, discussion and snacks. Tervetuloa rakentamaan yhteyttä toisiin ja Jumalaan Annankulman Cornerstone illassa perjantaina 17.12.2021 klo 18, Annankatu 14 D. Musiikkia, hartaus, keskustelua ja iltapalaa. Siunattua joulunaikaa! Lisää musiikkitilaisuuksia ja tekemistä sekä ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko. Jouluista lukemista seurakunnan Katedraali-lehdessä. Huomioimme koronaturvallisuuden. Podcastit helsingintuomiokirkko-

seurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–18.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Rorate caeli – Vihmokoon taivas to 16.12. klo 18. Iltamessu keskiaikaisin sävelin. Paananen, Sibelius-

Akatemian opiskelijat, Anima mea, joht. Hilkka-Liisa Vuori. 4. adventin messu su 19.12. klo 10. Helanne, Hirvonen, Pyylampi, Oksanen, Markkanen, Salonkikuoro. Iltamessu torstaisin klo 18. 23.12. Lindfors, 30.12. Partti, 13.1. Viljamaa. Perheiden hartaushetki pe 24.12. klo 13. Hirvonen, Helanne, Oksanen, Friberg. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 16. Hirvonen, Helanne, Niskala, Friberg. Jouluaamun sanajumalanpalvelus la 25.12. klo 8. Paananen, Partti, Oksanen. Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu su 26.12. klo 10. Partti, Lindfors, Niskala, Helin. Ei koronapassia, rajoitetaan tarvittaessa osallistujamäärää. Julsångsgudstjänst su 26.12. klo 17. Almqvist, Böckerman, RepoRostedt. Iltamessu pe 31.12. klo 18. Hirvonen. Uudenvuodenpäivän messu la 1.1. klo 10. Huovinen, Hirvonen, Pyylampi. Messu su 2.1.klo 10. Lindfors, Helanne, Pyylampi, Mäki-Kokkila. Loppiaisen messu to 6.1. klo 10. Helanne, Partti, Pyylampi, Niskala. Kontemplatiivinen messu la 8.1. klo 17.30. Järvinen. Messu su 9.1. klo 10. Hirvonen, Oksanen, Liisa ja Jouko Berghäll. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 19.12. Helanne, Oksanen 2.1. Lindfors, Niskala, 9.1. Helanne, Oksanen. Vironkielinen messu sunnuntaina 19.12. klo 11. Õunap. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 19.12. ja 26.12. klo 13. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 14. Lindfors, Oksanen. Joulupäivän sanajumalanpalvelus la 25.12. klo 10. Paananen, Partti, Oksanen, laulu Mia Simanainen. Kauneimmat Joululaulut -messu su 26.12. klo 16. Helanne, Niskala. Ei koronapassia, rajoitetaan tarvittaessa osallistujamäärää.

TAPAHTUMIA Joulukonsertteja Kallion kirkossa: Rakas joulu – Kallion Kantaattikuoron joulukonsertti la 18.12. klo 18. Joht. Tommi Niskala. Vapaa pääsy. Jouluyön musiikkia pe 24.12. klo 23. Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma. Jouluinen urkukonsertti su 26.12. klo 14. Urkuri Sirkka-Liisa JussilaGripentrog soittaa joulun ajan urkumusiikkia. Vapaa pääsy. Kauneimmat Joululaulut: Perheiden Kauneimmat Joululaulut la 18.12. klo 12 Kallion kirkossa. Hirvonen, Niskala,

Friberg. Kauneimmat joululaulut – ne perinteiset ja iki-ihanat! la 18.12. klo 15.30 Kallion kirkossa. Puer natus est – Kauneimmat gregoriaaniset joulun laulut ti 21.12. klo 17.30 Alppilan kirkossa. Keskiaikaisia joulun ajan rukouslauluja. Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori. Kauneimmat joululaulut to 23.12. klo 18 Alppilan kirkossa. Partti, Pyylampi. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa ja konserteissa on käytössä koronapassi yli 16-vuotiaille. Muissa tilaisuuksissa rajoitetaan tarvittaessa osallistujamäärää kunkin tilan rajoitusten mukaisesti. Pikkujoulukahvila Kallion kirkolla 16.–17.12. klo 10–14. Lounaana joulupuuroa ja sekametelisoppaa. Joulukahvila Alppilan kirkolla 20.–23.12. klo 10–14. Lounaana joulupuuroa ja sekametelisoppaa. Kaiken kansan joulujuhla la 18.12. klo 12–19 Kallion kirkolla. Tervetuloa tunnelmoimaan joulua. Klo 12.00 Perheiden Kauneimmat joululaulut, klo 13.30 Kuorolaulukoulu Raakkujat, joht. Eeva-Liisa Malmgren, TorstaimessuLaulajat, klo 15.00 Joulusatu, klo 15.30 Kauneimmat joululaulut – ne perinteiset ja iki-ihanat!, klo 18.00 Rakas Joulu -konsertti, Kallion kantaattikuoroa johtaa Tommi Niskala. Joulukorttipaja klo 12–16 Siltasaarenkadun kerhotilassa. Kaikki tarvittavat välineet löytyvät paikan päältä. Puurokattila lämpiää koko päivän. Tilaisuus ja tarjoilut ovat maksuttomia. Pappi tavattavissa puhelimitse 24.12.–26.12. klo 12–18, p. 09 2340 3602. Seuraa somea! Facebook @kallionseurakunta ja IG: @kallionsrk. Kirkkoherra Riikka Reinan jouluhartaus ja muuta joulun tunnelmaa.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, 4. krs. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 p. 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs. Avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomes-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2021–13.1.2022

TAPAHTUMIA

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–317, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 19.12. klo 10. Koivisto, Aitolehti, Kamarikuoro Uoma, johtaa Teemu Tommola, Hakkarainen. Jouluhartaus Redin Sillalla 24.12. klo 11. Koivisto. Perheiden jouluhartaus 24.12. klo 13. Toivonen, Hakkarainen. Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15. Kanala, Hakkarainen, Viivi Hakkarainen, viulu. Hartauden jälkeen Paavalinkirkon pihalla perinteinen joulurauhan julistus. Jouluyön messu 24.12. klo 23. Rannanpää-Kortelainen, Valkeapää, Hakkarainen. Kauneimmat joululaulut -hartaus

TAPAHTUMIA Seimi – Savolaisen Osakunnan Laulajien joulukonsertti 16.12. klo 18. Johtaa Noora Hirn. Liput 15/10 e, kannatuslippu 20 e. J. S. Bach, Jouluoratorio BWV 248, Kantaatit I–III 20.12. klo 18. Graduale-kuoro ja soitinyhtye, johtaa Hiski Walleniusx, Johanna Isokoski, sopraano, Essi Lind, altto, Niilo Erkkilä, tenori, Veikko Vallinoja, basso, Markus Malmgren, urut. Liput 25/22 e. Pop kauneimmat joululaulut 22.12. klo 18. Aino Tikkanen, houseband, Elina Koivisto, juonto. Alppien yli – Renessanssin musiikkia Saksasta ja Italiasta 6.1.2022 klo 18. Renessanssiyhtye Cappella Tibia. Praetorius, di Lasso, Senfl, Frescobaldi, Strozzi ym. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Talvipäiväkirja – terapeuttisen kirjoittamisen ryhmä aikuisille alkaen 11.1.2022 klo 13–15 Paavalinkirkolla. Ilmoittautumiset 5.1.2022 mennessä julia.virkkunen@humak. fi. Ystävyydenkahvila jatkuu tammikuussa 12.1. keskiviikkoisin klo 14–15. Lempeä liikunta jatkuu tammikuussa 12.1. alkaen keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Maksuton. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Konsertit ja Kauneimmat joululaulut edellyttävät koronapassin. Seuraa Paavalin seurakunnan sosiaalisen median ja nettisivun ajantasaisia ilmoituksia koronarajoitusten osalta.

Töölön seurakunta Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17 Diakonia p. 09 2340 6318 Virasto: Mechelininkatu 32 a B Avoinna ti klo 10–15 ja ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali,

Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi. Koronarajoituksista: Töölön seurakunnassa Kauneimmat joululaulut-tilaisuuksissa, muissa yhteislaulutilaisuuksissa sekä konserteissa ja esityksissä on käytössä koronapassi, eikä osallistujamäärää rajoiteta. Uusien ohjeiden myötä hengellisiin tilaisuuksiin ja kirkollisiin toimituksiin voi Temppeliaukion kirkossa osallistua 250 henkilöä, Töölön kirkossa 140 ja Meilahden kirkossa 260 henkilöä. Fokuksen isoon saliin hengellisiin tilaisuuksiin voi ottaa 30 henkilöä. Messut myös suorana YouTubekanavallamme. Messu Temppeliaukion kirkossa: Su 19.12. klo 10. Martin Malmgren, piano. Jouluyön messu pe 24.12. klo 23. Joulupäivän messu la 25.12. klo 10. Ahjo Ensemble. Su 2.1.22 klo 10. Loppiaisen messu to 6.1. klo 10. Su 9.1. klo 10 Rippikoulujen aloitusmessu. Armaan Madar, piano. Messu Töölön kirkossa: Su 19.12. klo 12, Joulupäivän messu la 25.12. klo 12, Tapaninpäivän messu su 26.12. klo 12, Uudenvuodenpäivän messu la 1.1.22 klo 12, su 2.1. klo 12 messu. Rukousmessu 19.12. klo 17 Töölön kirkossa. Vapaamuotoinen iltamessu rukousmessubändin swengissä. Messun jälkeen yhteisöllisyys jatkuu kuuman kupin ääressä seurakuntasalissa. Messu Meilahden kirkossa: Su 19.12. klo 12, Joulupäivän messu la 25.12. klo 12, Tapaninpäivän Kauneimmat joululaulut -messu su 26.12. klo 12, su 2.1.22 klo 12 messu. Perheiden aattohartaus pe 24.12. klo 13 Temppeliaukion kirkossa. Hartaudessa lasten ja nuorten toteuttama joulukuvaelma. Ilm. mukaan kuvaelmaan tilda.kumpukallio@evl.fi. Kuvaelmaan osallistuminen ei vaadi ennakko-osaamista, ja roolivaatteet saat kirkolta. Harjoitus 23.12. klo 13. Jouluaaton hartaus pe 24.12. klo 13 Fokuksessa, klo 14 Töölön kirkossa, sopraano Silja Aalto, klo 15 Meilahden kirkossa ja klo 15 Temppeliaukion kirkossa, basso Timo Riihonen. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa. Ehtoollishetki to 13.1.22 klo 14 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa. Arki-illan ehtoollinen to 16.12. klo 18 Fokus. Seuraavan kerran 13.1.22.

Kauneimpia joululauluja ulkona Kauneimpia joululauluja voi nyt laulaa ulkoilmassa. Perjantaina 17.12. klo 17.30 Talinrannassa ulkona ja klo 18.30 Lehtisaaressa ulkona vietetään Munkki niemen seurakunnan Pop upKauneimmat joululau lut tapahtumia. Mukana kirkkoherra Päivi Vähäkangas, pappi Riikka Kuusisalo, pappi Tarja Frilander ja kanttori Senni Valtonen. ISTOCK

Joulupolku la 18.12. klo 16–19. Uudenlainen jouluelämys koko perheelle. Kauneimpia joululauluja lauletaan klo 17 ja 18. Tapahtuma järjestetään Särkiniemen ulkoilualueella. Hiljaisuuden messu ja jooga ke 22.12. klo 19. Meditatiivinen hiljaisuuden messu on tempoltaan hidas, pysähtymiseen, mietiskelyyn ja levollisuuteen mahdollistava ja kutsuva. Äänimaailmoissa pyritään lempeyteen ja kuulostelevuuteen. Se kutsuu sydämen juuria myöten resonointiin, rukoukseen, kuuntelemaan ja kuulostelemaan. Se tarjoaa hiljentävän levähdyshetken sanan ja sakramentin äärellä. Hiljaisuuden messussa liturgina ja lisätietoja pastori maria.kiviniemi@ evl.fi. Kerhotoiminta ja lastenhoitoapu jatkuvat 10.1.2022. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

25.12. klo 16. Flinck, Kiiski, jouluinen jousikvartetti. Tapaninpäivän messu 26.12. klo 10. Aitolehti, Kiiski. Musiikillinen hartaus 1.1.2021 klo 16. Flinck, Kiiski. Messu 2.1. klo 10. Valkeapää, Flinck, Kiiski. Loppiaisen jumalanpalvelus 6.1. klo 12. Kanala, Hakkarainen. Jumalanpalvelukset ja hartaudet eivät edellytä koronapassia.

ISTOCK

sun tilalla seurat. Lasten joulukirkko ma 20.12. klo 10. Laulamme ihania lasten kauneimpia joululauluja ja ihmettelemme Betlehemissä syntyvää Jeesus-vauvaa. Lasten joulukirkko on suunnattu päiväkodeille sekä kotihoidossa oleville lapsille hoitajineen. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 13 lapsiperheille Heikkiläntiellä ja klo 16 Lauttasaaren sankarihaudoilla. Joulukirkko la 25.12. klo 8. Tapaninpäivän messu su 26.12. klo 11.

Yhdessä syömään joulupuuroa Joulupuuroa voi tulla syö mään ulkona yksin tai yh dessä kaverin kanssa. Puu rojen jakelupaikoilla on seurakunnan työntekijöitä, joten juttuseuraa löytyy sitä kaipaaville. Perjantai na 17.12. ulkona nautitta vaa puuroa saa klo 11–13 Pihlajamäen ostarilla, Me ripihkatie 3, ja keskiviikko na 22.12. klo 11–13 Jako mäen kirkon alapihalla, Jakomäenpolku 7.

TAPAHTUMIA Konsertteja: Joulukonsertti to 16.12. klo 19 Töölön kirkossa. Lempikuoro, joht. Julia Lainema. Liput 15/10 e. Jouluista sekakuoromusiikkia pe 17.12. klo 19 Töölön kirkossa. Hämäläis-Osakunnan Laulajat, joht. Hiski Wallenius. Ohjelma 15/7 e. IHME – Lain Huudon joulukonsertti pe17.12. klo 18 ja 20 Meilahden kirkossa, joht. Paavo Hyökki. Liput 22,50–15 e ticketmaster.fi, suoraan kuorolaisilta ja ovelta lippujen riittäessä. Lauluyhtye InTones – joulukonsertti ti 21.12. klo 18 Meilahden kirkossa. Ohjelma 10 e. Joulunajan konsertti to 23.12. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Barokkiaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut, Emilia Kuusisto, evankeliumi. Vapaa pääsy. Spira Ensemblen joulukonsertti to 6.1. klo 18 Meilahden kirkossa. Liput 10/15 e. Macula musica – luentokonsertti ti 11.1. klo 16.15–17.30 Meilahden kirkossa. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 18 Meilahden kirkossa, Joel Forsström, tenori, su 19.12. klo 18 Fokuksessa. Lasten kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 14 Tuomaankirkossa ja su 19.12. klo 16 Fokuksessa. Taaperoiden kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 16 Tuomaankirkossa. Kauneimmat Joululaulut vielä kerran to 6.1.2022 klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Juontajana Piia Klemi, yhteislaulua johtaa Leena Tiitu, urkurina Tapio Tiitu. Musiikkivieraana Lumen Valo. Vapaa pääsy. Fokus on suljettu 25.12.–9.1.2022. Kahvila auki jälleen päivittäin 10.1.alkaen klo 12–16. Perhekerho ja muskari ma 10.1. klo 9.30–11.30, muskarihetket klo 9.30 ja 10 Fokuksessa. Vauvakerho ti 11.1. klo 13.30 Fokuksessa. Iltaperhekerho ti 11.1. klo 17 Fokuksessa. Lähti lapasesta neulekahvila ke 12.1. klo 13 Fokuksessa. Puhu Jeesukselle -retriitti 14.– 16.1.22 Töölön kirkolla. Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa puhujeesukselle.fi. Aikuisten talvileiri 24.–27.1.2022 Siikaniemessä. 140 e/hlö sis. majoituksen 2 hh, kuljetukset ja ruuat. Lisät. ja ilm. Maija Åker p. 09 2340 6370. Jouluavustusten hakuaika on päättynyt. Emme ota vastaan uusia jouluavustushakemuksia vuonna 2021. Diakoniatoimisto kiinni 23.12.2021–2.1.2022. Tavoitat diakoniatyöntekijät jälleen

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2021–13.1.2022

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–pe klo 10–18, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu. Toimisto kiinni 24.12. ja 6.1. Toimisto palvelee 23.12. ja 27.–31.12. vain etänä. p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Huom! Messuihin ja hartauksiin voi sisätiloissa osallistua enintään 85 hlöä Myllypuron kirkossa ja 45 hlöä Kulosaaren kirkossa. Koronapassia ei kysytä. Messu sunnuntaisin Kulosaaren

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

Sateenkaareva joulunvietto Talolla Jouluaattona 24.12. kello 11 alkaen on tarjolla Kalliossa Nuorten Talossa, Toinen Linja 8, sukupuoli- ja/tai seksuaalivähemmistöön kuuluville sensitiivinen tila. Joulunvietossa luvassa yhteistä olemista, syötävää sekä aiemmiltakin vuosilta tutut järjestäjät. Tänä jouluna ruokana jouluruoan sijasta riisipuuro sekä muuta mutusteltavaa. Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus osallistua myös hartauteen, joka alkaa klo 13. Kysy lisää Miolta: mio.kivela@gmail.com. Huom! Koronarajoitusten vuoksi tilaan sopii enintään 20 henkilöä kerrallaan.

ISTOCK

Iltahartaus aina perjantaisin klo 18 paitsi jouluaattona ja uudenvuodenaattona. Tule armas joulu – Naiskuoro Melodie esiintyy to 16.12. klo 18. Johtaa Pasi Eskelinen. Vapaaehtoinen käsiohjelma 10 e. Koronapassi tarkistetaan. Poikkeusaukiolo joulunpyhinä: 24.12. klo 10–13, 25. ja 26.12. klo 12–16. Yhteismeditaatio ke 5.1. klo 17. Kaikille tunnustuskunnille ja tunnustuskuntiin kuulumattomille yhteinen meditaatio.

ISTOCK

3.1.2022. Temppeliaukion kirkko on avoinna vierailijoille myös jouluna ja uutena vuotena. Tarkistathan aukiolon, tapahtumatarjontamme, tarkentuneet aikataulut sekä lipputiedot kotisivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi. Opastuksia tarjolla Temppeliaukion kirkolla 22.12. ja 26.–31.12. päivittäin suomeksi ja englanniksi. Tarkistathan tarkemmat tiedot kotisivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi.

kirkossa klo 10 (paitsi 26.12. ja 2.1.). ja Myllypuron kirkossa klo 12. Su 9.1. Myllypurossa kasteen sunnuntain perhemessu. Jouluaaton hartaudet 24.12.: Klo 14 Herttoniemen kirkon portailla. Janne Keränen, Marjasisko Varha. Klo 14 ja klo 15 Leposaaren kappelin edustalla. Juha-Matti Tikkanen, Johannes Österlund. Joulupäivänä 25.12.: Joulukirkko Kulosaaressa klo 8. Jouluaamun messu Myllypurossa klo 8. Uudenvuodenpäivänä messu la 1.1. klo 10 Kulosaaren kirkossa. Loppiaisena to 6.1.: Messu Kulosaaressa klo 10. Lähetyspyhä. Kauneimpien joululaulujen messu Myllypurossa klo 12.

TAPAHTUMIA Huom! Joulukuussa sisätiloissa pidettäviin konsertteihin, Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin yli 16-vuotiaat vain koronapassilla ja henkilöllisyystodistuksella. Ulkona pidettävissä tapahtumissa ei kysytä koronapassia. Syvemmälle esirukoukseen -koulutus to 16.12. klo 17 Myllypuron kirkossa. Kouluttajana Terhi Paananen, joka toimii mm. jumalanpalveluksen asiantuntijana kirkkohallituksessa. Lemmikkien joulusiunaus to 16.12. klo 18 ulkona Myllypuron kirkon edustalla. Glögiä ja pipareita. Mukana Facebook-ryhmä Myllypuron Koirat, Anja Malm ja JuhaMatti Tikkanen. Frihetsbröderna – Vapauden veljet -kuoron joulu-

konsertti la 18.12. klo 17.30 Kulosaaren kirkossa. Maksuton pääsy, ohjelmamaksu. Lasten kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 15 Kulosaaren kirkossa. Mukana Kulosaaren lapsi–aikuinen -joululaulukuoro Henna Dolk Vikstenin johdolla. Kauneimmat joululaulut su 19.12. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Herttoniemen Sointu ja Helsingin Helmi -kuorojen joulukonsertti ma 20.12. klo 19 Myllypuron kirkossa. Kuoroja johtaa Henna Dolk-Viksten. Kahvio auki klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Kamarikuoro Sympaatin joulukonsertti ti 21.12. klo 19 Kulosaaren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulun siivin ke 12.1. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalossa. Kahvit alkaen klo 13.30. Jouluaaton tapahtumat pe 24.12.: Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut klo 14 Kulosaaren kirkossa. Jenni Kallio, Kirsi Lemponen. Lasten ja perheiden kauneimmat joululaulut klo 14 Myllypuron kirkossa. Stina Huima, Anni Nikkanen, Marika Leino. Kauneimmat joululaulut klo 15.30 Kulosaaren kirkossa. Jenni Kallio, Kirsi Lemponen ja kamarikuoro Ora. Kauneimmat joululaulut Myllypuron kirkossa klo 16. Aili Raitavuo, Marika Leino. Jouluyön musiikkihetki klo 23 Myllypuron kirkossa. Jyrki Keinänen, Johannes Österlund. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Ei 24.12. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946. Lisätietoja: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook.com/herttoniemenseurakunta.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalveluksiin Mikaelinkirkkoon voidaan ottaa enintään 160 ja Östersundomin kirkkoon enintään 80 henkilöä. Koronapassia ei kysytä. Neljännen adventtisunnuntain

messu su 19.12. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Nea Meriranta, kanttori. Jouluaaton hartaudet Östersundomin kirkon pihalla pe 24.12. klo 12 (perheille), klo 13 ja klo 14. Marjaana Faugel, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Jouluaaton hartaudet pe 24.12. klo 13 (perheille) ja klo 15. Martti Häkkänen, saarna, Nea Meriranta, kanttori. Mukana myös klo 13 Outi Paasivirta, laulu ja viulu sekä klo 15 Martti Anttila, laulu. Jouluyön messu pe 24.12. klo 22. Aimo Lankinen, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Nuorten aikuisten lauluryhmä ja bändi. Nuoret avustavat. Joulukirkko Östersundomin kirkossa la 25.12. klo 8. Anne Granström, Nea Meriranta. Toteutetaan meditatiivisena: tekstejä, rukousta, musiikkia. Joulupäivän perhejumalanpalvelus Helsingin Mikaelinkirkossa esitetään Yle TV1:ssä ja Areenassa la 25.12. klo 10 (ei tilaisuutta Mikaelinkirkossa). Joulupäivän sanajumalanpalvelus la 25.12. klo 12. Anne Granström, Nea Meriranta. Toteutetaan meditatiivisena: tekstejä, rukousta, musiikkia. Tapaninpäivän joululaulumessu perheille su 26.12. klo 11. Mia Iiskola, saarna, Mari Lamminen, kanttori. Tilaisuuden jälkeen tapaninajelua hevosvaljakolla klo 13.30 asti. Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus la 1.1. klo 11. Aimo Lankinen, saarna, Nea Meriranta, kanttori. Messu su 2.1. klo 11. Martti Häkkänen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Loppiaisen sanajumalanpalvelus to 6.1. klo 11. Anne Granström, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Messu su 9.1. klo 11. Eva-Lisa Lindström, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori.

TAPAHTUMIA Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Koronapassi tarkistetaan Mikaelinkirkon ja Östersundomin kirkon konserteissa ja Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi. Kauneimmat joululaulut pe 17.12. klo 19 Östersundomin kirkossa ja to 6.1. klo 13 Mikaelinkirkossa Kauneimmat joululaulut vielä kerran. HKL:n Mieslaulajien joulukonsertti Nyt syttyy valot tuhannet to 16.12. klo 18. Joht. Anita Lehtonen, säestää Tapio Lehtonen, piano. Hartaus Martti Häkkänen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, vain käteismaksu. Koristellaan yhdessä Kontulan kaunein kuusi! Mikaelinkirkon parkkipaikan oikeanpuoleiseen

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2021–13.1.2022

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto puhelimitse ja sähköpostitse ma-to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 13 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET Messuihin ja hartauksiin voidaan ottaa rajoitettu määrä osallistujia. Roihuvuoren kirkossa: Messu su 19.12. klo 10. Teppo Salakka, klarinetti. Pyhäkoulu, 2.1. ja 9.1. Jouluaattona pe 24.12. klo 15 hartaus. Messu la 25.12. klo 10. Messu su 26.12. klo 14. Lyhyt iltamessu ke 5.1. klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 19.12. klo 12. Jouluaattona pe 24.12. hartaus klo 13 (perheille), klo 14, 15 ja 16, messu klo 22. Jumalanpalvelus la 25.12. klo 12. Messu la 1.1. klo 12. Messu to 6.1. klo 12. LalaLeidit. Perhemessu su 9.1. klo 12. Kirkkoseikkailu. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 11.1. klo 18.

TAPAHTUMIA Konserteissa ja Kauneimmissa Joululauluissa edellytetään koronapassia. Joulumusiikkia Roihuvuoren kirkossa: Joulun kauniit sävelet -konsertti pe 17.12. klo 18.30. Tarja

ISTOCK

kuuseen voit tuoda oman joulukuusenkoristeen ohikulkevien asukkaiden iloksi. Ota kuva kuusesta ja postaa se someen #yhteinenjoulukuusi. Jakamalla kuvan jaat jouluiloa myös muille! Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Diakoniapäivystyksiä ei ole 17.12.–2.1. Diakoniatyöntekijän antamaa keskusteluapua ja neuvontaa puhelimitse ma 20.12. klo 9–10, ma 27.12. klo 9–10 ja to 30.12. klo 13–14. p. 09 2340 4818. Numero ei ole muuna aikana käytössä. Sururyhmä läheisensä hiljakkoin kuoleman kautta menettäneille käynnistyy 20.1. (aika muuttunut) kokoontuen 6 kertaa. Tied. ja ilm. 31.12. mennessä pastori Eva-Lisa Lindström, p. 050 559 3657. Ruokaa, Iloa ja valoa -diakoniaruokailu take away-periaatteella torstaisin 13.1. alkaen klo 11. Hinta 1 e. Tied. Susanna Salonen p. 050 563 3900.

Koronaturvallisesti joulutunnelmaan Hiljentymisen voi aloittaa sunnuntaina 19.12. klo 10 katsellen Yle TV1:ltä kehitysvammaisten joulukirkon Paavalinkirkosta. Joulupäivänä 25.12. televisioitava perhejumalanpalvelus tulee Helsingin Mikaelinkirkosta klo 10. Luvassa on muun muassa riemullista musiikkia. Joulupäivänä 25.12. voi klo 7 virittäytyä Kristuksen syntymäjuhlan valoisaan tunnelmaan kuuntelemalla Yle radio 1:ltä joulukirkon Malmin kirkosta Helsingistä. Tapaninpäivänä 26.12. kello 10 radiosta kajahtaa vielä Kauneimmat joululaulut -jumalanpalvelus Pitäjänmäen kirkosta. Kanttori ja kuoronjohtaja Tommi Niskala Kallion seurakunnasta pitää joulumusiikkiin nojautuvia aamuhartauksia radiossa teemalla Virsistä Bachiin 17.12. asti. Kaikki hartausohjelmat voi katsoa ja kuunnella myös netistä Yle Areenasta.

Karkulehdon yksinlauluoppilaat. Bálfjall soittaa Olafur Arnaldsia la 18.12. klo 17. Kauneimmat Joululaulut su 19.12. klo 16 (lapset) ja klo 18. Jouluaaton aamu kolmosratikassa – jouluisia lauluja yksin ja yhdessä ma 20.12. klo 18. Tuija Rantalainen. Valoa Helsinkiin -joulukonsertti 21.12. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Orkesteri, Jenni Witick, sello, Paul-Erik Söderqvist, kitara. Jouluyön musiikki pe 24.12. klo 23. Joulukonsertteja Laajasalon kirkossa: IHMO:n puhallinorkestereiden joulukonsertti ma 20.12. klo 19 Laajasalon kirkossa. Joht. Helena Sinisalo. Könsikkäiden joulukonsertti ke 22.12. klo 18 ja klo 20 Laajasalon kirkossa. Joht. Petri Laaksonen. Liput 15 e, alle 12-v. ilmaiseksi, myynti: https://holvi.com/shop/ konsikkaat/. Kauneimmat Joululaulut pe 24.12. klo 17 Tammisalon kirkossa. Diakonian ajanvaraus alk. 3.1. Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768; Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl.fi. Kirkkojen kahviot kiinni 20.12.–

9.1. Kevään viikkotoiminnan aloitus: vko 2, ellei toisin mainita; lapset ja perheet vko 3, ks. nettisivut; nuoret, ks. laajaranta.fi. Laajasalon kirkolla: Eläkeläisten kerho joka toinen ma klo 13. Lapsikuoro Kipinä ma klo 15.30. Lectio Divina joka toinen ma klo 18. Puikot heilumaan joka toinen ma klo 18, alk. 17.1. Variksen laulukoulu ma klo 18. Ylistyskuoro ma klo 18. Eläkeläisnaiskuoro Laulunystävät ti klo 14. Kirkkokuoro Chorus Marinus ti klo 18. Miesten raamattupiiri joka toinen ti klo 18. Aamurukous ke klo 6.30. Suomen Lähetysseuran piiri kerran kuussa klo 13, alk. 26.1. Medialähetys Sanansaattajien piiri kerran kuussa klo 13. Naisten raamattupiiri joka toinen ke klo 18, alk. 19.1. Kirjallisuuspiiri ke 12.1. klo 18. Tied. Sallinen-Gimpl, p. 040 755 2377. Yhden vanhemman perheiden olohuone to klo 17, alk. 20.1. Ilmoittautuminen. Tied. saara.menezes@ evl.fi.

Perheiden raamattupiiri joka toinen pe klo 18. Roihuvuoren kirkolla: Puurokahvila ma klo 10. Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus ma klo 16. Kamarikuoro Cantiamo ma klo 18.30. Vesper klo 19.30 ma 17.1. Lähetyksen iltapäivä joka toinen ti klo 13. Rukouksen ja ylistyksen piiri joka toinen ti klo 13, alk. 18.1. Naiset Raamatun äärellä joka toinen ke klo 16.15, alk. 26.1. Evästä elämään -raamatturyhmä joka toinen to klo 18, alk. 13.1. Tammisalon kirkolla: Hiljaisuuden jooga ti klo 18, alk. 18.1. (ei 8.2., 8.3., 10.5.). Miesten raamattupiiri joka toinen ma klo 18, alk. 17.1. Käsityökerho kerran kuussa ma klo 13. Laajarannassa: Roihun Kaiku ma klo 18, nuorten ja nuorten aikuisten kuoro. Iisi-ryhmä, nuorten aikuisten elämänhallintaa, to klo 12–13.30.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (jätä viesti, soitamme takaisin), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET Messuissa ja hartauksissa ei kysytä koronapassia, mutta sisätilojen osallistujamäärää on rajattu. Vartiokylän kirkko (50 henk.): Messu sunnuntaisin klo 11. Perheiden aattohartaus 24.12. klo 14 kirkon etupihalla. Joulupäivän messu 25.12. klo 11. Tapaninpäivän messu 26.12. klo 11. Uudenvuodenpäivän messu 1.1. klo 11. Matteuksenkirkko: Keskipäivän messu pe 17.12. ja 14.1. klo 12. Puotilan kappeli (40 henk.): Jouluaaton hartaudet ulkona 24.12. klo 13, 14 ja 23. Huom! Aattohartaudet pidetään kappelin pihapiirissä. Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8. Kauneimmat joululaulut -messu to 30.12. klo 18. Loppiaisen messu to 6.1. klo 18.

TAPAHTUMIA Kauneimmat joululaulut torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Pe 17.12. klo 11 Matteuksenkirkolla Laulut soikoon -ryhmän kanssa, su 19.12. klo 15 lapsiperheille suunnatut laulut Vartiokylän kirkolla, ma 20.12. ja ti 21.12. klo 18 Puotilan kappelissa. Valmistauduthan

näyttämään koronapassin! Valon vaellus 11.12.–28.12. Vartiokylän kirkon Kiviportintien puoleisissa ikkunoissa ja Puotilan kappelilla on joulun sanomaa valaiseva, itsenäisesti kuljettava vaellusreitti. Bongaa tontut eri ikkunoissa! Viikoittainen toiminta jää joulutauolle 16.12.2021. Tervetuloa taas viihtymään yhdessä 10.1.2022 alkaen! Viikko-ohjelmassa mm. iltaruokaa eurolla, neuleklubi, perhekerho, laulut, rukouspiiri ja lenkkiporukka. Kouluikäisten kerhot alkavat viikolla 3. Katso tarkemmat tiedot netistä! Olohuone ti 11.1. klo 13 Puotilan kappelissa. Raili Rauhalan yhteislaulut, klo 14 kahvit. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: merja.a.korhonen@evl.fi, p. 09 2340 6451 tai leena.nygard@evl. fi, 09 2340 6450.

Vuosaaren seurakunta Seurakunnan virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–13, ke 15–17, pe vain sähköpostilla ja puhelimitse 10–13. Suljettu arkipyhinä. Osoitteet: Kirkko, Satamasaarentie 7. Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3. Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Koronarajoitukset hengellisissä tilaisuuksissa: Tilaisuuksissa jotka ovat uskonnon harjoittamista ei kysytä koronapassia, sen sijaan osallistujien määrää on rajoitettu yhteen kolmasosaan tavallisesti sallitusta. Vuosaaren kirkkoon voidaan ottaa 100 henkilöä. Kirkkohetkiin voi osallistua myös etänä Facebook-sivumme suoratoiston kautta. Poikkeuksena aattohartaudet, joista lähetetään vain klo 16 tilaisuus. Messu su 19.12. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Holma, Kantola. Aattohartaus pe 24.12. klo 13, kirkko. Vanhanen, Kantola. Aattohartaus pe 24.12. klo 16, kirkko ja Facebook. Ahonen. Jouluyön messu pe 24.12. klo 22, kirkko. Mäkelä, Ilona Kondra. Betlehemin rauhantuli saapuu kirkkoon. Ota mukaan oma lyhty ja kynttilä, niin voit halutessasi viedä rauhantulen kotiin. Messu la 25.12. klo 11, kirkko. Paananen, Huhdanmäki, Virtanen. Messu su 26.12. klo 11, kirkko. Ahonen, Pesonen, Virtanen. Jumalanpalvelus la 1.1. klo 11, kirkko. Vanhanen, Virtanen. Messu su 2.1. klo 11, kirkko. Pesonen, Sarento, Kantola. Kauneimpien joululaulujen jumalanpalvelus to 6.1. klo 11, KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2021–13.1.2022

TUOMO BJÖRKSTEN

kirkko. Pesonen, Satu Kantola, Kantola.

TAPAHTUMIA

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Toimitus- ja tilavaraukset: p. 09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

Gospel Helsinki kutsuu Suosittu kuoro Gospel Helsinki -kuoro järjestää koelaulunsa kerran vuodessa. Lähetä koenauha 9.1.2022 mennessä. Lauantaina 15.1. on koelaulutilaisuus, johon kutsutaan koenauhojen perusteella. Näin haet kuoroon: Laita meili nina.pakkanen@evl.fi ja kerro nimesi, puhelinnumerosi ja jotakin itsestäsi sekä miksi haet kuoroon. Saat koelaulumateriaalin ohjeineen. Jokaiselle hakijalle lähetetään vastaus keskiviikkoon 12.1. mennessä, tuli valituksi toiseen vaiheeseen tai ei.

Suosittelemme vahvasti käyttämään kasvomaskia tilaisuuksissamme.

ISTOCK

Kuninkaan ilta kirkolla pe 17.12. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Hannu ja Maija Nyman, ylistys Suomen Raamattuopiston musalinja. Tilaisuudessa ei kysytä koronapassia, rajoitettu osallistujamäärä. Voit osallistua myös suoratoiston välityksellä, linkin löydät Kuninkaan illan Facebook-sivulta. Kauneimmat Joululaulut. Tule laulamaan jouluiloa ja hyvää tekeviä joululauluja! Tilaisuuteen vaaditaan koronapassi kaikilta 16 vuotta täyttäneiltä ja sitä vanhemmilta. Merimieskirkolla la 18.12. klo 16, laulattamassa Anja Hinkkanen. Merirasti-kappelilla su 19.12. klo 14, mukana laulamassa Tiina Ahonen ja Heli Kantola. Vuosaaren kirkossa su 19.12. klo 16, mukana Vili Sarento ja Heli Kantola. Lasten ja perheiden Kauneimmat Joululaulut Vuosaaren kirkossa su 12.12. klo 14. Mukana Lauri Holma, Kirsi Satosalmi, Heli Kantola ja Hanna Virtanen. Tilaisuuteen vaaditaan koronapassi kaikilta 16 vuotta täyttäneiltä ja sitä vanhemmilta. Diakonian ajanvaraus 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13, ei arkipyhinä. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuillamme. Päivystävä pappi ja toimitusva raukset virastolla ja 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Suljettu arkipyhinä. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Ethän osallistu, jos sinulla on yskää tai flunssan oireita. Tarkista verkkosivuilta, onko tapahtumaan tullut muutoksia tai vaaditaanko koronapassi.

Joulupäivänä la 25.12. Malmin kirkossa joulukirkko ja suora radiojumalanpalvelus Radio Yle 1 kanavalla klo 7. Klaus Pennanen, laulu. Seurakuntaa pyydetään tulemaan paikalle klo 6.50. Perheiden jouluhartaus klo 11. Pihlajamäen kirkossa joulupäivän hartaus klo 16. Puistolan kirkossa joulupäivän musiikkihartaus klo 16. Tapaninpäivänä su 26.12. Malmin kirkossa messu klo 10. Viikin kirkossa messu klo 10. Pihlajamäen kirkossa joululaulumessu klo 11. Puistolan kirkossa messu klo 12. Uudenvuodenpäivänä la 1.1.  Malmin kirkossa messu klo 10. Sunnuntaina 2.1.  Malmin kirkossa messu klo 10. Viikin kirkossa messu klo 10. Pihlajamäen kirkossa messu klo 11 Verkoston kanssa. Puistolan kirkossa messu klo 12. Loppiaisena to 6.1. Malmin kirkossa lähetysmessu klo 10. Dosentti Mari-Anna Auvinen alustaa teemasta Jumalasta ja ihmisyydestä – Jumalan äidinkasvot afrikkalaisessa ajattelussa. Kirkkokahvit ja alustus mikäli koronatilanne sallii. Sunnuntaina 9.1. Malmin kirkossa messu klo 10. Viikin kirkossa messu klo 10. Pihlajamäen kirkossa messu klo 11 Verkoston kanssa. Puistolan kirkossa messu klo 12. Valon messu Tapanilan kirkossa klo 17. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen erikseen sopien. Soita papille, p. 09 2340 4444. Messuavustajaksi Haluatko mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja? Soita p. 09 2340 4444 ja tule mukaan!

TAPAHTUMIA JUMALANPALVELUKSET Joulunajan jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin voidaan ottaa sisään vain kolmasosa tilan henkilömäärästä: Malmin kirkkoon 130, Viikkiin 100, Puistolaan 130, Tapanilaan 60, Siltamäkeen 25 ja Tapuliin 25 osallistujaa. Jumalanpalveluksissa koronapassi ei ole käytössä. 4. adventtina su 19.12. Malmin kirkossa messu klo 10. Viikin kirkossa kaksikielinen messu klo 10 (suomi, engl.) International Worship Service at Viikki Church at 10 am (Finnish, English). Pihlajamäen kirkossa messu klo 11 yhteistyössä Verkoston kanssa. Lapsille pyhäkoulu. Jaossa hävikkiruokaa. Puistolan kirkossa joululaulumessu klo 12. Jouluaattona pe 24.12. Malmin kirkossa jouluhartaus klo 13 ja 17, jouluyön messu klo 22. Heli Närhi ja Kari-Kyösti Silvennoinen,

laulu. Viikin kirkossa perheiden jouluhartaus klo 11 ja 12.30, jouluhartaus klo 14, jouluyön messu klo 22. Muusikot Heikki Pohto ja Make Perttiä. Pihlajamäen kirkossa perheiden jouluhartaus klo 13, jouluhartaus klo 15. Puistolan kirkossa perheiden jouluaattohartaus klo 11 ja 13. Klo 13 hartaudessa mukana Laulupuulapsikuoro, joht. kanttori Taru Hämäläinen, Mikko Pettinen, piano, Aila Hettula, oboe. Tilaisuus suoratoistetaan Malmin seurakunnan nettisivuille ja Facebookiin. Aattohartaus klo 14.30, Aila Hettula, oboe. Jouluyön messu klo 22, Aila Hettula, oboe. Siltamäen seurakuntakodissa jouluhartaus klo 14.30. Tapulin seurakuntakodissa jouluhartaus klo 15. Tapanilan kirkossa jouluhartaus klo 13 ja 16.

Koronapassi on käytössä yli 16-vuotialle Malmin seurakunnan sisätiloissa järjestettävissä kokoontumisissa, yhteislaulutilaisuuksissa sekä konserteissa 4.–31.12. välisenä aikana. Varauduthan tarvittaessa todistamaan henkilöllisyytesi. Katso koko joulun ohjelma kirkkojen ilmoitustauluilta, nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Jouluseimet esillä Pihlajamäen, Puistolan, Malmin, Tapanilan ja Viikin kirkoilla sekä Siltamäen seurakuntakodin ikkunoissa 9.1. asti. Joulupuuroa torilla klo 11–13: Pihlajiston ostari to 16.12. Pihlajamäen ostari pe 17.12. Jakomäen kirkon alapiha ke 22.12. PohjoisHelsingin musiik kiopiston joulukonsertti ke 15.12. klo 18 Malmin kirkossa. Maksuton, sisäänpääsy vain koronapassilla. Kauneimmat joululaulut. Sisällä pidettäviin laulutilaisuuksiin vain koronapassillla.

Puistolan kirkossa ke 15.12. klo 19 Taru Hämäläinen ja Töölö Brassin vaskikvintetti ja to 16.12. klo 19 Taru Hämäläinen ja Malmin seurakunnan kamarikuoro Stella Vocalis. Viikin kirkossa ke 15.12. klo 19 Mari Torri-Tuominen, Sirkka Lamminen, sopraano. To 16.12. klo 19 Mari Torri-Tuominen ja Sylvia-yhtye: Tuuli Jaakonaho, laulu, Matleena Kohonen, kantele, harmoni ja laulu, Anni Lassila, viulu ja laulu, ja Minttu Mäkinen, koskettimet ja laulu, pe 17.12. klo 19 Malmin enkelit & The Christmas Band. Siltamäen seurakuntakodilla ke 15.12. klo 19 Kaisu Rauhamaa; to 16.12. klo 19 Timo Olli ja Post Iucundam -kuoro. Malmin kirkossa to 16.12. klo 19 Kaisu Rauhamaa, Kaisa-Maria Tolonen, viulu; pe 17.12. klo 19 Timo Olli, Solja Lapilainen, sopraano ja Hannamaija Arjovuo, mezzosopraano. Oi jouluyö – Uo juulakorat Pertti Palmin konsertti pe 17.12. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Maksuton, sisäänpääsy vain koronapassilla. Lasten kauneimmat joulu laulut. Malmin kirkossa la 18.12. klo 14 ja 16 Kaisu Rauhamaa sekä Nuottilinnut- ja Tuulenpesä-kuorojen laulajia. Koronapassi 16 vuotta täyttäneiltä. Kauneimmat joululaulut la 18.12. klo 18 Malmin kirkon pihalla. Ulkotilaisuus, ei koronapassia. Kuulan perheen joulukon sertti su 19.12. klo 18 Malmin kirkossa. Maksuton, sisäänpääsy vain koronapassilla. Rauhaa vain rauhaa -joulukonsertti ti 21.12. klo 19 Puistolan kirkossa. Malmin mieslaulajat, joht. Viive Mäemets. Sisäänpääsy vain koronapassilla. Käsiohjelma 10 e. International Christmas Songs Wed 22nd Dec at 7pm, Malmi Lutheran Church. The admission only with a corona passport. Joululauluja monilla kielillä ke 22.12. klo 19, Malmin kirkko. Minna-Sisko Mäkinen, Helena Pietinen, Kaisu Rauhamaa. Sisäänpääsy vain koronapassilla. Jouluhartauteen kotoa käsin. Puistolan kirkon perheiden jouluaattohartaus 24.12. klo 13 suoratoistetaan Malmin seurakunnan nettisivuille ja Facebookiin. Hartaudessa mukana Laulupuu-lapsikuoro, joht. kanttori Taru Hämäläinen, Mikko Pettinen, piano, Aila Hettula, oboe. Katsottavissa myös myöhemmin tallenteena. Koululaisten kevään kurssit – ilmoittautuminen on jälleen auki. Käy katsomassa kevään kurssien tiedot nettisivuilta. Lisätietoja Asko Lintumäki, p. 040 720 0747, asko. lintumaki@evl.fi. Koronapassi ei ole käytössä

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2021–13.1.2022

diakonian ja ruoka-avun kokoontumisissa. Ruoka-apua Lahjoitusleipää ja hävikkiruokaa Tapulin seurakuntakodilla ma 20.12. ja 3.1 klo 11, lahjoitusleipää Pihlajamäen kirkolla ti 21.12. ja 11.1. klo 9 ja Jakomäen sydämen pihalla nuorisotalon oven edessä ke 22.12. klo 11 ja 12.1. alkaen klo 10, sekä Varustamolla to klo 11 ja diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13. Varustamolla ei ole leivänjakoa eikä keskustelua diakoniatyöntekijän kanssa loppiaisena 6.1. Hävikkiruokaa jaossa su Pihlajamäen kirkon messun jälkeen n. klo 12. Waste&Feast Malmi Varustamolla lounasta ma–pe klo 11–13. Huom. Waste&Feast on kiinni 22.12.–9.1. Ostarin Onni Pihlajamäen kirkon alakerrassa ti 11.1. klo 9–11. Tapulin olohuone Tapulin srkkodilla ma 20.12. ja 10.1. klo 11–12.30. Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan oma pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21. Soita, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu), kun kaipaat juttuseuraa. Puhua voit kaikesta taivaan ja maan väliltä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta palvelee ajalla 14.–31.12. arkipäivisin p. 09 2340 4481 vastaajaan jätettyjen yhteydenottopyyntöjen kautta. Normaali ajanvaraus ma–to klo 10–11.30 jatkuu 3.1. Taloudellisen avun kysymyksissä joulua edeltävät ajat diakoniatyöntekijöille on pyydetty varaamaan viimeistään ma 13.12. Neuvontaa ja keskusteluapua on tarjolla myös joulun alla ja taas 28.12. alkaen.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunkylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10. Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Viikkomessu torstaisin Maunulan kirkossa klo 12. Jouluaaton hartaudet 24.12. klo 13 Koskelan kirkon piha. klo 14 Oulunkylän kirkko. klo 14 Maunulan kirkko.

klo 15 Käpylän kirkko. klo 15 Oulunkylän kirkon piha. klo 16 Käpylän kirkon piha. klo 16 Oulunkylän kirkko. Jouluyön messut 24.12. klo 21 Käpylän kirkko. klo 23 Oulunkylän kirkko. Jouluaamun jumalanpalvelukset 25.12. klo 8 Käpylän kirkko. klo 8 Maunulan kirkko. klo 10 Oulunkylän kirkko. Tapaninpäivän messu 26.12. klo 10, Oulunkylän kirkko. Uudenvuodenpäivän messu 1.1. klo 10, Oulunkylän kirkko. Loppiaisen messu 6.1. klo 10, Oulunkylän kirkko.

TAPAHTUMIA Koronapassi käytössä Kauneimmissa Joululauluissa ja konserteissa. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus 29.11.–19.12. ma, ti ja to klo 10–12, p. 09 2340 5318. Ei neuvontaa ja ajanvarausta 20.12.–26.12. Kauneimmat Joululaulut: To 16.12. klo 17 International Carols, Maunulan kirkko. La 18.12. klo 15.30 ja 17, Koskelan kirkko. Su 19.12. klo 14 Maunula-talo, klo 13 ja 15 Käpylän kirkko, klo 16, 18 ja 20 Oulunkylän kirkko. Ti 21.12. klo 19 Ravintola Päätön Kana, Pohjolankatu 2. To 6.1. klo 14 Oulunkylän kirkko. Konsertteja Oulunkylän kirkossa: To 16.12. klo 19. Me käymme joulun viettohon. Päivi Pylvänäinen, Elli Vallinoja, Anu Kosonen. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Ma 20.12. klo 19 Käpylän musiikkiopiston jousiorkesteri. Solistina Päivi Pylvänäinen, musiikinjohto Ahti Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Konsertteja Oulunkylän vanhassa kirkossa: To 16.12. klo 19 Ogeli Big Bandin joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Ti 21.12. klo 19 Joulun iloa ja rauhaa. Kansallis-Kuoro, joht. Teppo Lampela. Yhteislaulua. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Konsertteja Käpylän kirkossa: Pe 17.12. klo 18 Minä lauluni laulan. Karelia-kuoro, solisteja ja Rekolan Olkkarikuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. La 18.12. klo 18. Mestari-Laulajat solistinaan Pentti Forssell. Anita Lehtonen, kuoronjohto ja Tapio Lehtonen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Avoin aattoilta Käpylän kirkolla 24.12. klo 17–20. Yhteistä ateriointia ja jouluaaton viettoa. Hartaus klo 15, jouluyön messu klo 21. Ilmoittautuminen aterialle pe 17.12. mennessä, p. 09 2340 5300 tai oulunkyla.srk@evl.fi. Ilmoittautuessa kerro seurueesi henkilömäärä.

Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia. Vapaaehtoinen maksu. Ruokalistat ja lisätiedot nettisivuiltamme. Maanantaipuuro maanantaisin 10.1.–16.5. klo 9.30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin 12.1.–18.5. klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Maunulan pannarikahvila torstaisin 13.1.–19.5. klo 10–13 Maunulan kirkolla. Miestenpiiri ma 10.1. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Perhekerho ma 10.1. klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Yksinhuoltajien olohuone ti 11.1. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Koskelan lähetyspiiri ti 11.1. klo 15–16.30, Voudintie 4b kerhohuone. Oulunkylän lähetyspiiri ke 12.1. klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla. Sururyhmä ke 12.1. klo 18–19.30 Oulunkylän kirkolla. Maunulan torstaikerho 13.1. klo 13–14 Maunulan kirkolla. Torstaikerhon kevät ja tulevaisuus – tule mukaan ideoimaan! Rukousryhmä to 13.1. klo 18–20

Oulunkylän kirkolla. Maunulan muskarit to 13.1. Maunulan kirkolla: 2–5-v. klo 9.30. 1–2-v. klo 10.05. 0–1-v. klo 10.35.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma-pe klo 10–14 ja su klo 12–14 Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta. Kirkkotilaan otetaan enintään 100–130 henkilöä 31.12. asti, ei koronapassia. Kauneimmat joululaulut -messu

su 19.12. klo 11. Musiikkivieraana Susanna Eronen. Jouluaattona 24.12. Klo 13 Joulun perhehartaus samanaikaisesti sisällä ja ulkona. Klo 14 Joulun perhehartaus, striimataan. Klo 16 Joulun perinteinen hartaus, striimataan. Klo 17 Joulun perinteinen hartaus. Klo 22 Jouluaaton iltamessu. Joulukirkko la 25.12. klo 8. Tapaninpäivän jumalanpalvelus su 26.12. klo 11. Uuden vuoden jumalanpalvelus la 1.1. klo 11. Messu su 2.1. klo 11. Loppiaisen messu to 6.1. klo 11. Messu su 9.1. klo 11.

TAPAHTUMIA Koronapassia edellytetään yli 16-vuotiailta tilaisuuksiin osallistujilta 31.12. asti. Joulua Pakin talossa to 16.12. klo 14–19, Etupellontie 2. Ohjelmasta vastaa Pakila-Seura ja talossa vierailee myös pienten lasten suuri ystävä Joulupukki. Glögitarjoilua ja puffetti on auki, varaa sitä varten mukaan käteistä. Koirien joulu pihalla. Jouluevankeliumi aitassa klo 18.30. Jouluista musiikkia Hyvän Paimenen kirkossa. Koronapassi käytössä: Joulun ja laulun taikaa -joulukonsertti to 16.12. klo 19. Helsingin laulu johtajanaan Hanna Remes, solistina sopraano Margit Tuokko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Pakilan musiikkiopiston cembalistien joulu pe 17.12. klo 17. Vapaa pääsy. Rauhanyhdistyksen joululauluilta pe 17.12. klo 19. Vapaa pääsy. Joulun lahja -joulukonsertti la 18.12. klo 18. Taideyliopisto Sibelius-Akatemian laulumusiikin ainejärjestö Kukko ry:n järjestämä konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hartaita joululauluja -konsertti kryptassa su 19.12. klo 16. Marja Sollo-Kauppinen, mezzosopraano, ja Jan-Erik Ingvall, piano. Vapaa pääsy. Lasten Kauneimmat Joululaulut ma 20.12. klo 17 ja 18.30. Perheiden Kauneimmat Joululaulut pe 24.12. klo 15. Tapaninpäivän Kauneimmat Joululaulut su 26.12. klo 16. Viimeiset Kauneimmat joululaulut kryptassa to 6.1. klo 15. Kutomakerho ke 12.1. klo 19. Uusi kausi käynnistyy. Eläkeikäisten kerho to 13.1. klo 13. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 20/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 17.12.2021–13.1.2022

Musiikkia kirkoissa Varaudu näyttämään koronapassi ja henkilötodistus sekä käyttämään maskia.

PERJANTAINA 17.12. Kuorokonsertti Südame Hääl klo 18 Alppilan kirkossa. Viron Naislauluseura ja Helsingin vironkielinen seurakuntatyö esittelevät: virolaiset tyttökuorot Eller ja Canzone, Inna Lai ja käsikellot Tallinnasta, Dagmar Õunap ja Trio Helsingistä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Oi Jouluyö – Uo juulakorat klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Pertti Palm esittää jouluisia lauluja suomeksi ja romanikielellä. Vapaa pääsy. Perinteinen joulukonsertti klo 18 ja 20 Tuomiokirkossa. Poikakuoro Cantores Minores, CM Koulutusryhmien Koraalikuoro, CM Koulutusryhmien Cappellakuoro, CM Koulutusryhmien B-kuoro, Ari Häyrinen, urut. Liput 35, 30/25, 20/15, 10 e Ticketmasterista ja pääovelta. Talviyö-joulukonsertti klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Kamarikuoro Kaamos. Liput 20/15/10 e Holvi-verkkokaupasta ja ovelta.

LAUANTAINA 18.12. Joulun laulu klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmän ainejärjestö Kukko ry. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Rakas joulu klo 18 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro. Vapaa pääsy. Osa Kaiken kansan joulujuhlaa klo 12–19 Kallion kirkolla. Seimelle saapukaa klo 18 Kannelmäen kirkossa. Kaari-ensemble. Liput 15/10 e osoitteesta holvi.com/ shop/kaariensemble/section/ konserttiliput. Sydämeni joulu klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat. Liput 20/10 e holvi.com/shop/ wiolkauppa ja ovelta. Oi jouluyö klo 20 Tuomiokirkossa. Helsingin tuomiokirkon kamarikuoro Viva vox, Inka Kinnunen, sopraano, Kristian Lindroos, baritoni, Anna Pulli-Huomo, urut. Liput 26,50/15,50 e lippu.fi.

SUNNUNTAINA 19.12. Perinteinen joulukonsertti klo 15 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Helsingin Suomalaisen Klubin kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 30 e.

Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat konsertoivat lauantaina 18.12. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Ohjelmassa jouluisia klassikoita. Mukana on myös norjalaisia ja baltialaisia teoksia, jotka sävelillään maalaavat talvista maisemaa.

Salaisuuksista kaunein klo 16 ja 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Naiskuoro KYN. Liput 27,50/22,50/47,50 e tiketti.fi, 25/20/45 e ovelta. Tuomasmessun jouluinen konsertti klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Tuomaspappi Kati 50 v. Katin ”elämäni biisejä” toteuttamassa ystävät ja muusikot: Annamaria Hannonen ja Elja Puukko, laulu, Anna Pulli-Huomo ja Kati Pirttimaa, urut, Oskari Pirttimaa, sello, Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro HYMSKK, Tuomaskuoro, Reeta Vestman & houseband. Joulupuhe piispa emerita Irja Askola. Vapaa pääsy, kolehti.

MAANANTAINA 20.12. J.S. Bach: Jouluoratorio klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Kantaatit I–III. Graduale-kuoro ja soitinyhtye, Johanna Isokoski, sopraano, Essi Lind, altto, Niilo Erkkilä, tenori, Toni Hintsala, basso, Markus Malmgren, urut. Liput 25/22 e. Sama konsertti myös 6.1.2022 klo 18 Kallion kirkossa. Perinteinen joulukonsertti klo 18

ja 20 Tuomiokirkossa. Poikakuoro Cantores Minores, CM Koulutusryhmien Koraalikuoro, CM Koulutusryhmien Cappellakuoro, CM Koulutusryhmien B-kuoro, Ari Häyrinen, urut. Piispa Teemu Laajasalo, tekstinluku. Liput 35, 30/25, 20/15, 10 e Ticketmasterista ja pääovelta. Klo 20 konsertti suoratoistetaan LiveStage.fi-alustalla. Suoratoistoliput 15 e Ticketmasterista. Valo – Tapiolan kuoron joulu klo 19 Kallion kirkossa. Mukana sopraanot Olga Heikkilä ja Tiia Maria Saari, uruissa Olli Saari. Liput 30/25/10 e tapiolankuoro.tapahtumiin.fi/fi/. Joulukonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa. Herttoniemen Sointu- ja Helsingin Helmi -kuorot. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

TIISTAINA 21.12. Joulukonsertti klo 18 Meilahden kirkossa. Lauluyhtye inTones. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Perinteinen joulukonsertti klo 18.30 Munkkivuoren kirkossa. Muntra Musikanter ja Lucia-neito. Liput 20/10 e. Kamarikuoro Sympaatin joulu-

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

konsertti klo 19 Kulosaaren kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulun iloa ja rauhaa klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Kansallis-Kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Rauhaa vain rauhaa klo 19 Puistolan kirkossa. Malmin mieslaulajat, säestää Kaisu Rauhamaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 22.12. Könsikkäiden joulukonsertti klo 18 ja 20 Laajasalon kirkossa. Mieskuoro Könsikkäät. Klo 18 konsertti on hiukan lyhyempi kuin klo 20 konsertti. Liput 15 e holvi.com/ shop/konsikkaat/, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Taivas sylissäni klo 20.30 Temppeliaukion kirkossa. Laulu-Miehet. Liput 31 e ticketmaster.fi.

TORSTAINA 23.12. Joulunajan konsertti klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Barokkiaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Otto Alanen, tenori, Henri Hersta, urut, Emilia Kuusisto, evankeliumi. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 24.12. Jouluyön musiikki klo 23 Roihuvuoren kirkossa. Essi Lyytinen, alttoviulu, lauluryhmä, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut ja piano. Vapaa pääsy ja ohjelma.

SUNNUNTAINA 26.12. Jouluinen urkukonsertti klo 14 Kallion kirkossa. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog soittaa kaksilla uruilla. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 31.12. Uudenvuoden kuorokonsertti klo 18 Tuomiokirkossa. Helsingin filharmoninen kuoro. Psykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio, puhe. Liput 28/25 e lippu.fi, 35 e ovelta.

TORSTAINA 6.1.2022 Hangen kimallus klo 14 Huopalahden kirkossa. Pirjo Leppänen, sopraano, Jyrki Tenni, urut ja piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha. Alppien yli – Renessanssin musiikkia klo 18 Paavalinkirkossa. Renessanssiyhtye Cappella Tibia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.