Kirkko ja kaupunki 2021 15 Helsinki by Kirkko ja kaupunki

7.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Jenni Haukio saarnaa Helsingin tuomio kirkossa s. 3 Toipuminen uupumisesta alkaa, kun tunteet heräävät s. 12

Kiroileva rukoilija

Usko on aina ollut näyttelijä Hannele Laurin elämän tuki ja turva s. 16

Pääkirjoitus

Eilen

Onko kirkolla jäsenetuja ja bonusasiakkaita?

Maine on ruokaa, jota kuolleet nauttivat.

MILLAISIA JÄSENETUJA TOIVOISIT saavasi kirkolta? Minä en toivo mitään. Itse asiassa ajatus kirkon jäsen eduista tai tutustumistarjouksista kuulostaa minusta enemmän kuin arveluttavalta, ja siinä on minusta jo takin rietasta. Onhan kirkon jäsenyydessä etunsa. Jeesus lupasi seuraajilleen samanlaista Jumalan huolenpitoa ja py hää huolettomuutta, josta kedon kukat ja taivaan lin nut saavat nauttia, mutta hän muistutti myös toisen asemaan asettumisesta, itsensä kieltämisestä ja joka päiväisen ristin kantamisesta. Eikä Jeesus muuten rajannut näitä etuja vain seu raajilleen. Heitä hän opetti huomaamaan nämä bonukset. Bonus on latinaa ja tarkoittaa hyvää. KIRKKO ON JUMALAN rakkauteen ja huolenpitoon luot tavien ihmisten yhteisö, jonka perusolemukseen kuu luu kierrättää ja levittää kaikkea sitä hyvää eli bonusta, mitä tuo rakkaus ja huolenpito pitävät sisällään. Joskus kirkkoa kuvataan vaeltavaksi Jumalan kansak si, jonka päämääränä on tai vaan ilojuhla. Kaste ja lähetys käskyn hengessä niihin bileisiin mennään vähän niin kuin van hassa Elefanttimarssilastenlau lussa: Koska matka oli hauska niin, pyysivät he mukaan uu den toverin. Siksi on aika kamalaa, että niin monet tämän teoriassa mu kaan kutsuvan kirkon toimet näyttävät käytännössä ulos sulkevilta.

YKSI KUMMALLISIMMISTA tavoista osoittaa kirkkoon kuulumattomille heidän paikkaansa liittyy ristiäisiin. Pääkaupunkiseudulla melkein kaikissa kastetilaisuuk sissa lapsella on sekä kirkkoon kuuluvia että kirkkoon kuulumattomia kummeja. Heistä vain kirkkoon kuu luvat voidaan merkitä virallisesti kummeiksi ja heille ( ja vain heille) annetaan kummitodistus. Se ei ole vi rallinen asiakirja vaan muistoesine, johon usein on painettu rukous lapsen puolesta, virrensäe ja raama tunlause. Kun vanhemmat ovat kutsuneet lapselleen kumme ja, ja nämä omasta vapaasta tahdostaan ottavat osaa häpeämättömän uskonnolliseen kastehetkeen, niin miksi ihmeessä me kirkon tyypit emme ole siitä toh keissamme vaan nyrpistämme teologista nokkaamme ja annamme ne rukousohjeet ja raamatunlauseet vain bonusasiakkaille?

Tänään Menestyksen eteen tehty työ ei ole työtä onnellisuuden eteen. SILVIA HOSSEINI ISO NUMERO -LEHDESSÄ NRO 58

Iankaikkisesti

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

He uskovat, että menestys on heidän omissa käsissään. Heidän ajatuksensa ovat kaukana Jumalasta.

”

JOBIN KIRJA 21:16

TAIVAASEEN MENNÄÄN VÄHÄN NIIN KUIN ELEFANTTIMARSSISSA.

Kirkko ja kaupunki

7.10.2021

Seuraava lehti ilmestyy 21.10. KANNEN KUVA: JOHANNA VUOKSENMAA / DIONYSOS FILMS KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Rakas Jumala, tiedän, että minun ja läheisteni aika on rajattu. Pelkään sitä hetkeä, kun menetämme toisemme. Siitä huolimatta suutun, turhaudun ja kiukuttelen. Auta minua käyttämään aikani hyvin. Auta minua rakastamaan.

RUNOILIJA AUSTIN DOBSON (1840–1921)

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Koettelemusten edessä on noustava erimielisyyksien yläpuolelle” Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on oppinut tapaamiltaan lotilta sen, että pienen maan vaikuttavin voimavara on yhtenäisyys. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MATTI PORRE /TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA

1 2

Jenni Haukio, olet 100 vuotta täyttävän Lotta Svärd -säätiön juhlavuoden suojelija. Mitä tehtävä sinulle merkitsee? – Juhlavuoden suojelijana toimiminen on minulle suuri kunnia ja yksi elämäni tärkeimmistä luottamustehtävistä. Arvostan lottien tekemää työtä äärettömän korkealle ja tunnen syvää kiitollisuutta heidän uhrauksistaan ja ponnisteluistaan maamme parhaaksi. Onko lottien tekemää työtä arvostettu riittävästi? – Jokainen historiaa tunteva tiedostaa, että lottatyön arvostus ei sotienjälkeisinä vuosikymmeninä aina ole ollut sille itseoikeutetusti kuuluvalla tasolla. Onneksi nykyään lottien toimintaa kunnioitetaan laaja-alaisesti. Heidän merkityksensä maamme tulevaisuuden lunastajina tunnustetaan eri sukupolvien keskuudessa ja yhteiskunnan eri tasoilla. – Tulevaisuuden sukupolvia varten meidän tehtävänämme on nyt pitää lottatyön henkistä perintöä elävänä. Lottasäätiön juhlavuonna näin onkin ansiokkaasti tehty eri puolilla Suomea.

Kun olet tavannut lottia, mitä olet heiltä oppinut? – Monet tapaamistani lotista ovat tuoneet esiin esimerkiksi sitä, että suurten koettelemusten edessä on ymmärrettävä nousta

arkisten erimielisyyksien yläpuolelle. Meidän pitää hakeutua aina sen äärelle, mikä meitä yhdistää. – Tästä opista meillä kaikilla olisi oivallettavaa yhä edelleen. Pienen maan vaikuttavin voimavara on yhtenäisyys.

Mikä naisten tekemä työ jää nykyään liian vähälle huomiolle? – Liian vähälle huomiolle jää esimerkiksi se päivittäinen arkinen työ, jota naiset tekevät kodeissa ja perheissä sekä erilaisten järjestöjen ja yhteisöjen käytännön tehtävissä. Tämä hiljainen uurastus jää usein näkymättömäksi ja vaille sille kuuluvaa kiitosta.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle on pyhää kaiken elollisen elämän ainutkertaisuuden ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen. Jokaisen yksilön – niin ihmisen kuin eläimen – elämän arvon tunnustaminen. ■

Lotta Svärd -juhlavuoden messu su 10.10. klo 10 Helsingin tuomiokirkossa. Saarnaajana juhlavuoden suojelija tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Messu lähetetään suorana Yle TV1:ssä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Läpeensä valaistuneet pyhimykset Röntgenkuvat antoivat uutta tietoa Kansallismuseon keskiaikaisista pyhimysveistoksista.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT MUSEOVIRASTO

iitisentoista Suomen Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvaa keskiaikaista puista pyhimysveistosta pantiin viime keväänä röntgenkuviin Museoviraston konservointija kokoelmakeskuksessa Vantaalla. Röntgenkuvat antoivat lisätietoa veistosten vaiheista ja siitä, miltä ne ovat näyttäneet. – Idea veistosten kuvantamisesta on vanha. Kansallismuseolla on ollut käytössään röntgenlaite jo 1960-luvulla. Joistakin veistoksista oli myös jo kuvia. Kun perusnäyttelyä uudistettiin, ja veistokset olivat muutenkin konservoitavina, tuli hyvä hetki kuvata ne samalla, kertoo tutkijakonservaattori Henni Reijonen. – Usein unohtuu se, että kaikki nämäkin veistokset ovat aikanaan olleet maalattuja. Tietyt väriaineet ja kultaukset erottuvat röntgenissä. Konservaattorina Reijosta kiinnostivat myös veistosten liitokset. – Röntgenkuvat paljastavat myöhemmät lisäykset ja korjaukset. Myös ajatus siitä, että veistosten sisällä voisi olla reliikkejä eli pyhäinjäännöksiä, kiinnosti. YHTÄ VEISTOKSISTA, nimetöntä pyhimystä esittävää veistosta Nousiaisten kirkosta, on tutkittu erityisen perusteellisesti. Se kävi jo aiemmin kuvattavana myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskuksessa. Kuvaus liittyi taidehistorioitsija Katri Vuolan Helsingin yliopistossa valmisteilla olevaan väitöstutkimukseen, ja kuvia analysoivat myös sairaalafyysikko Touko Kaasalainen ja radiologi Riste Saat. Kuvia analysoitaessa keskityttiin erityisesti pään alueeseen, jossa näkyy ontto kohta ja jokin vaaleampana erottuva, todennäköisesti lyijyä oleva esine. Tammesta tehty veistos on erikoisen mallinen. Siltä, kuten joiltain muiltakin puuveistoksilta, puuttuu osa käsistä. 1800-luvulla ajateltiin, että se esittää naispyhimystä, mutta nykyisin arviot sukupuolesta vaihtelevat. Katri Vuolan mukaan veistos voidaan ajoittaa 1250–1275-luvulle. RÖNTGENKUVATUT PUUVEISTOKSET ovat kokeneet monenlaista. Niitä on siirrelty ja paikkailtu, ja niihin on lisätty myöhemmin uusia tukirakenteita. Kun katolisen kristillisyyden aika väistyi ja Suomi luterilaistui, pyhimyksiä esittäviä puuveistoksia saatettiin viedä varastoon tai muualle piiloon ihmisten katseilta. Siihen, onko veistosten sisällä pyhäinjäännöksiä, kuten pyhien luita tai ristin kappaleita, röntgenkuvat eivät antaneet vastausta. Veistoksen sisältä saattoi kuitenkin löytyä jotakin yllättävää, kuten pesämäinen rykelmä Perniön Laurentiuksesta. Lähes kaikki viime keväänä röntgenkuvatut veistokset ovat esillä Kansallismuseossa, jossa voi myös tutustua niistä otettuihin kuviin. ■ Miltä veistokset näyttivät röntgenkuvissa? Katso kuvat ja lue laajempi juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

”

Usein unohtuu se, että kaikki nämäkin veistokset ovat aikanaan olleet maalattuja. TUTKIJAKONSERVAATTORI HENNI REIJONEN

Rakkaudellinen keräystempaus Haagan seurakunta on tehnyt historiansa suurimman tuloksen Yhteisvastuukeräyksessä. Keräyksen kärkenä toimi pappi Sami Lahtisen kehittämä myyttinen hahmo ”Keräyspäällikkö Lahtinen”, joka joutui hommaan yllättäen ja pyysi yleisöltä apua, ettei homma menisi aivan puihin. Syntyi rakkauden projekti, josta voit lukea lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Mielen jäykkyys voi uhata, vaikka keho on vielä ketterä. Ei kannata syöttää mielelle katkeruutta ja kaunaa vaan tarjota sen sijaan toivoa ja lempeyttä.” KATIANNA RUUSKANEN VERKKOKOLUMNISSAAN ISTOCK

Seta palkitsi kirkon perheasiantuntijat Sateenkaari-ihmisten asemaa edistävä kansalaisjärjestö Seta on myöntänyt Asiallisen tiedon omena -tunnustuksen Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden yksikölle. Perustelujen mukaan kasvatusja perheasiantuntijat ovat puolustaneet sateenkaari-ihmisiä sekä levittäneet asiallista tietoa niin seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen kuin perheidenkin moninaisuudesta. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

äärimmäisyyden: nykyisen teollisen yhteiskunnan, jossa luonnon hyväksikäyttö, vieraantuminen ja rahan valta ovat kasvaneet ennennäkemättömiksi. Sekä uskontoon että taiteeseen kohdistuu odotus ekologisen kriisin rakentavasta käsittelystä. Nylén välttää ratkaisukeskeisiä äänenpainoja ja helppoa toivoretoriikkaa viimeiseen saakka. Hänelle ekologinen luopuminen ei ole helppo ja kiva juttu, josta keskiluokka saa itselleen hyvää mieltä. – Meidän ei ole helppo luopua fossiilikapitalismista. Emme pohjimmiltamme ole pienpanimo-oluita harrastava hipsteri, joka kokeilee alkoholittomia oluita, vaan rappioalkoholisti, jonka on mahdotonta ajatella elämää ilman viinaa, Nylén sanoo.

Maija Ruuskanen ja Antti Nylén tutustuivat Äärimmäisyys-teoksen parkourlavasteisiin, jotka on kierrätetty Töölönlahdella sijainneesta Muuri-teoksesta.

Loppuvan maailman askelmerkit Antti Nylénin teksteistä ja säveltäjä Maija Ruuskasen musiikista syntyi kuoroooppera, jossa katsoja kohtaa maailmanlopun ilman pyhimysten apua. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

akennusvalvonta on väärin. Turvatarkastukset on väärin. Muovinlajittelu on väärin. Lainsäädäntö on väärin. Mielenosoittajien joukko (EMO Ensemble -kuoro) laulaa pysäyttäviä moraalisia kannanottoja esseisti Antti Nylénin tekstien ja säveltäjä Maija Ruuskasen musiikin ympärille syntyneessä kuoro-oopperassa. Iskulauseet ja hokemat olivat yksi aihio, kun he aloittivat Äärimmäisyys-teoksen hahmottelun vuonna 2016. Toinen oli teoksen liikekieli, jossa parkourilla olisi tärkeä osa.

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

ISKULAUSEET KERTOVAT Nylénin mukaan ihmiskuvaamme sisältyvästä ristiriidasta. Sanomme, että ihminen on yksi eläinlaji muiden joukossa, mutta käytännössä kielläm-

”

Meille ei jää ketään, ketä seurata. SÄVELTÄJÄ MAIJA RUUSKANEN

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

me ajatuksen. Riitasoinnun näyttää pyhän Franciscuksen hahmo, jonka tulkitsee tanssija ja koreografi Jukka Tarvainen. – Yritämme tehdä maailmasta varman ja turvallisen paikan, joka ei olisi meille samanlainen kuin hirvelle, jänikselle ja etanalle. Franciscus ajatteli, että ihmisen kuuluisi elää kuin metsäjänis ilman mitään turvajärjestelmiä ja luottaa siihen, että Luoja tiesi mitä teki heittäessään meidät juuri tällaiseen maailmaan, Nylén sanoo. 1200-luvulla vaikuttaneen Franciscuksen vaativa ja kohtuuton esimerkki kohtaa esityksessä toisen

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

FRANCISCUS KUOLEE pian esityksen alettua, ja hänen opetustensa merkitys jää seuraajien tulkittavaksi. Keskushahmoksi nousee Franciscuksen oppilaisiin kuulunut pyhä Clara, jonka pitää kantaa oma vastuunsa ja ristinsä. Mezzosopraano Jeni Packalénin tulkitsema Clara joutuu näkemään, miten katolinen kirkko omii, pettää ja väärentää Franciscuksen perinnön. Lopulta myös pyhän Claran hahmo väistyy. Maailmanlopun varjossa emme voi pyytää apua kuolleilta, vaan meidän käsiemme pitää riittää. – Meille ei jää ketään, ketä seurata, Ruuskanen sanoo. – Eikä mitään ikonia, jota voisimme heilutella, Nylén lisää. Ruuskanen aloitti sävellystyön lukemalla Nylénin tekstejä laulaen. Samalla hän kuunteli sitä, minkälaisia tunteita ja sisäisiä kuvia ne herättivät. – Teksteistä välittyy samastuttava henkinen kipu. On ahdistavaa tiedostaa, että omille lapsille ei jää maailmaa, jossa elää. Silti on vaikeaa tehdä asioille mitään, Ruuskanen sanoo. ■ Juulia Tapolan ohjaama kuoroooppera Äärimmäisyys 14.10. alkaen Musiikkiteatteri Kapsäkissä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Paleface etsi Malmin ääntä

Häikäisevä romaani pienen kylän tytöstä ja Lapin sodasta

RÄPPÄRI Palefacen uudessa Malmin ääni -videossa on kertosäe, jossa ensin lapsi, ja lopuksi myös Paleface laulaa: ”Me etitään onnee vaan, etitään täält onnee vaan. Joskus meit onnistaa, ja joskus ei ollenkaan.” Palefacen eli Karri Miettisen mukaan onnessa on kaksi puolta: onnellisuus ja onnekkuus. Ensimmäinen yhdistää ihmisiä: jokainen meistä haluaa olla hyväksytty, tarpeellinen, rakastettu. Kun elämä on merkityksellistä, koemme olevamme onnellisia. ONNEKKUUS, Palefacen sanoin ”tsägä”, on eri juttu. Toisia onnistaa, toisia ei, ja osaksi se liittyy siihen, millaisiin olosuhteisiin satumme syntymään. – Osa syntyy kultalusikka suussa, osa rajumpiin olosuhteisiin, kuten videoni narkomaani, jonka isäkin on narkomaani, Paleface sanoo. – Toisaalta olemme täällä koko ajan satunnaisgeneraattorin armoilla. Elämässä on otettava vastaan se, mitä kulman takaa tulee. Vaikka olisi saanut huonommatkin kortit, voi saavuttaa onnellisen elämän. Yhteistyökumppani videon teossa oli Malmin seurakunta.

PALEFACEN YLLÄTTI se, että lähiöihin liitetyt kliseet päihteistä tulivat kadulla niin vahvasti vastaan. – Monisukupolvinen osattomuus on todellisuutta, joka yhä näkyy lähiöissä enemmän kuin muualla, hän arvioi. Paleface kehottaa varomaan luokkayhteiskuntaa. Lähiöistä ei hänen mukaansa pidä tehdä halpojen vuokratalojen keskittymää eikä maahanmuuttajia jättää erilleen muusta yhteiskunnasta. − Tapaamani mies kertoi 1950– ja 1960-luvuista: työläisistä ja yrittäjistä ja kivijalkakaupoista. Nyt markettien rinnalle on noussut pieniä maahanmuuttajien kauppoja erityistuotteineen. Se on monipuolista lähiöelämää.

”Rujonkaunis pohjoinen mestariteos. Tinkimättömän vahva kerronta vie mukanaan aivan poikkeuksellisella tavalla.” – Keskisuomalainen

PAULI JUUSELA

Katso Pekka Keräsen ohjaama ja kuvaama video Malmin seurakunnan Youtube-kanavalla tai Kirkko ja kaupungin verkkojutun yhteydessä.

ANTTI RINTALA

Kotiseutuylpeys yhdistää Palefacen tapaamia hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä.

Sen diakoniajohtaja Elina Leppihalme jakaa Palefacen ajatukset. − Traumaattisimmissakin tilanteissa ihmisissä elää usein sitkeä toivo siitä, miten syvimmät tarpeet ja toiveet voisivat sittenkin täyttyä. Eikä siitä, miltä näytämme, voi päätellä, miten onnellisia olemme, Leppihalme sanoo.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Tarkista myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Räppärin video kertoo lähiöiden osattomuudesta ja yhteisön voimasta.

Väylä

”Rosa Liksom on kirjoittanut yhden parhaista teoksistaan.” – Lapin Kansa

ROSA LIKSOM

Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut. Väylä on vangitseva kertomus vaelluksesta, pakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvutarina, kertomus pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Kirjailijatalo Villa Kivessä työskentelevä Kati Kaartinen on myös suositun Armi Aavikko -kuunnelman tekijä.

si en juuri minä, sillä sairastuminen voi olla edessä kenellä tahansa meistä, Kaartinen sanoo. Teoksen koskettavimpiin lauluihin kuuluu Surumerkki. Kaartinen kertoo, että aikaisemmin leski kantoi surunsa merkiksi mustaa surunauhaa. Se välitti muille viestin siitä, että heidän kohtaamansa ihminen oli menettänyt läheisensä.

”

Kuoleman läheisyydessä moni saattaa ryhtyä ajattelemaan Jumalaa ja uskoon liittyviä asioita.

Läheisen menetys jää aina osaksi elämää Itsekin nuorena leskeytynyt Kati Kaartinen on käsikirjoittanut Kansallisteatteriin koskettavan näytelmän kuolemasta ja surusta.

– Tina ja Reko Lundán kertovat kirjoissaan tunteistaan kuoleman lähestyessä itseään säästelemättä. Kirjat voivat toimia myös vertaistukena.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

NÄYTELMÄN MIES turvautuu epätoivossaan Jumalaan ja rukoilemiseen, mitä taas ateistivaimo ei voi ymmärtää. Kati Kaartisen mukaan niin tapahtuu Lundánien teoksessakin. – Kuoleman läheisyydessä moni saattaa ryhtyä ajattelemaan Jumalaa ja uskoon liittyviä asioita. Sairastuneelle se voi olla iso lohtu ja tuoda toivoa. Kuoleva mies pohtii myös, onko sairastuminen Jumalan kosto tai rangaistus. Hän kysyy, miksi tämä tapahtui juuri minulle. – On inhimillistä, että ihminen haluaa löytää jonkin syyn tapahtuneelle. Yhtä hyvin voisi kysyä, mik-

äyttämöllä nuorehko pariskunta joutuu tuskalliseen tilanteeseen, kun miehellä todetaan ärhäkkä syöpäsairaus. Timo Tuominen näyttelee kuoleman kanssa kamppailevaa miestä ja Petra Karjalainen naista, joka yrittää jaksaa miehensä rinnalla viimeiseen hengenvetoon asti. Tuomas Rinta-Panttilan ohjaaman näytelmän Tunnit, viikot, kuukaudet on käsikirjoittanut Kati Kaartinen. Esitys pohjautuu Reko

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

ja Tina Lundánin romaaniin Viikkoja, kuukausia ja Tina Lundánin romaaniin Ensimmäinen kesä. Kirjailija ja teatteriohjaaja Reko Lundán kuoli aivokasvaimeen vuonna 2006. – Näytelmä syntyi Timo Tuomisen ja säveltäjä Jussi Tuurnan aloitteesta. He olivat suunnitelleet sen tekemistä jo vuosia, Kaartinen kertoo. Taiteentekijänä hän ajattelee, että kuolemasta ja siihen liittyvistä rankoistakin tuntemuksista kertominen on välttämätöntä, koska ne kuuluvat elämään.

Kaartinen itse leskeytyi 18 vuotta sitten. Hän sanoo, ettei menetys katoa koskaan lopullisesti vaan jää osaksi elämää. – Varsinkin jos kuolema tapahtuu äkillisesti ja nuorena, ikään kuin väärässä järjestyksessä, voi se aiheuttaa muissa ihmisissä hämmennystä ja torjuntaa. Leski voi jäädä tosi yksin, jos hän ei voi puhua asiasta kenenkään kanssa. Onneksi nykyään on esimerkiksi sururyhmiä, joissa saa vertaistukea saman kokeneilta. KÄSIKIRJOITTAJANA Kati Kaartinen sanoo kertovansa aina tavalla tai toisella ihmisenä olemisesta. Usein mukana on myös henkilökohtainen näkökulma. Hänen merkittäviin töihinsä kuuluu kesällä esitetty Radioteatterin kuunnelma Armi Aavikko – siinä välissä olin elossa. Laulaja Armi Aavikosta kertovalla kuunnelmalla on ollut ennätysmäärä kuulijoita. Kaartisen mukaan työhön kului aikaa vuoden verran. Hän luki Aavikon elämäkerran, penkoi lehtien arkistoja ja katsoi Ylen tallenteita. Tältä pohjalta hän rakensi kudelman fiktiivisistä ja dokumentaarisista osuuksista sekä 1970–1980-lukujen musiikista. – Ehkä kuunnelmasta tuli niin suosittu siksi, että se antoi kuuntelijoille samalla peilauspintaa heidän omaan elämäänsä ja nuoruuteensa, vaikka ne eivät sinänsä liittyisi Armiin. Myös korona-aika saattoi lisätä kaipuuta yhteisölliseen kokemukseen, Kaartinen arvelee. ■ Tunnit, viikot, kuukaudet -näytelmä 27.11. saakka Kansallisteatterin suurella näyttämöllä.

Jokaisella tytöllä on oikeus päättää elämästään itse. Silti joka vuosi 12 miljoonaa alaikäistä tyttöä joutuu naimisiin.

Keräyslupa: RA/2020/313

Mitä enemmän tytöillä ja heidän yhteisöillään on tietoa, sitä vähemmän on lapsiavioliittoja.

Lahjoita tietoa. Tule tyttösponssiksi. plan.fi/tyttöjenpäivä

ari viikkoa sitten pappi Terhi Paananen osui kirkkokahveilla juttusille ihmisen kanssa, joka kertoi olevansa messussa ensimmäistä kertaa koko korona-aikana. Ennen viime kevättä hän oli käynyt kirkossa joka viikko. Samassa tilanteessa on tänä syksynä moni muukin. Paananen, joka työskentelee Kirkkohallituksessa jumalanpalveluksen ja hengellisen elämän asiantuntijana, sanoo, että paluu kirkkoon ja ehtoollispöytään voi tuntua oudolta, eivätkä kaikki ehkä enää löydä tietään takaisin. Joillekuille taas rajoitusten hölleneminen ja rokotusten tuoma suoja merkitsevät pitkän kaipuun päättymistä. – Monella on varmaan sellainen olo, että kun ei ole aikoihin käynyt ehtoollisella, ei enää tiedä, kuinka pitäisi toimia. Sekin mietityttää, kuinka pitkät turvavälit pitää jättää tai mitä maskille tekee ja mihin sen laittaa. Kun ehtoolliselle menee pitkän tauon jälkeen, kannattaa Paanasen mukaan tutkailla, mitä se itselle merkitsee. Ehtoollista ei tarvitse yrittää ymmärtää, pikemminkin kyse on vastaanottamisesta ja kokemisesta. – Mitä enemmän käy ehtoollisella, sitä enemmän sen eri merkitykset avautuvat. Voi havaita, miten monilla tavoin ja erilaisten ihmisten käsissä Kristus tulee minun luokseni. – Toki Jumala on läsnä ihmisen elämän kaikissa vaiheissa, mutta ehtoollisessa se on aivan eri tavalla konkreettista kuin rukouksessa tai vaikka kaupungilla kulkiessa. KUN ESPOON PIISPALTA Kaisamari Hintikalta kysyy, miksi ehtoollista vietetään, hän aloittaa siitä, että ehtoollinen on toinen niistä kahdesta sakramentista eli pyhästä toimituksesta, jotka kaikki kristityt tunnustavat. Se toinen on kaste. – Kasteessa meidät on liitetty Kristukseen ja hänen kauttaan Jumalan armon lahjaan. Ehtoollisessa otetaan uudelleen leivässä ja viinissä vastaan sama Kristus, joka on otettu vastaan kastevedessä. – Ehtoollinen ei ole vain muistoateria. Me luterilaiset uskomme, että Kristus on läsnä leivässä ja viinissä ihan oikeasti – ei vain symbolisesti. Virressä sanotaan ”Kristus syödään, Kristus juodaan”. Se kuulostaa aika hurjalta, mutta kertoo hienosti, miten konkreettisesta asiasta ehtoollisessa on kyse, Hintikka sanoo. Samaa virren numero 221 säkeistöä siteeraa myös Terhi Paananen: ”vaikka järki hämmästyy”. Hän ker-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Ehtoollisen miksi, miten ja kuka Pappi Terhi Paananen ja piispa Kaisamari Hintikka kertovat, mistä ehtoollisessa on kysymys ja kuinka sitä vietetään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

too tietävänsä ihmisiä, jotka ovat lopettaneet ehtoollisella käynnin, koska se on alkanut tuntua kannibalismilta. Itse asiassa varhaisia kristittyjä syytettiin juuri kannibalismista. – Me kuitenkin saamme ehtoollisella leipää ja viiniä, jotka silloin, kun ne syödään, ovat edelleen leipää ja viiniä – ja silti jollakin salatulla tavalla niissä on Kristus läsnä. Sitä voi ihmetellä, mutta ei koskaan täysin ymmärtää. Ehkä joillekuille kompastuskivi matkalla ehtoolliselle on myös se, että sen haluaisi ymmärtää täysin, Paananen sanoo. KAISAMARI HINTIKKA kutsuu ehtoollista matkaevääksi. Sen tarkoitus on vahvistaa uskoa ja kristittyjen yhteyttä sekä Kristukseen että toisiinsa. Vaikka ehtoollinen on kaikissa kirkoissa sakramentti, kaikki kristityt eivät voi viettää sitä yhdessä kirkkojen opillisten erimielisyyksien vuoksi. Vaikka se, mitä ehtoollisessa tapahtuu, ymmärrettäisiinkin

samalla tavalla, erilaisia näkemyksiä voi olla esimerkiksi kirkko-opista ja kirkon virasta. Hintikan mielestä se, ettei yhteiseen ehtoollispöytään päästä, on surullinen asia, skandaalikin. – Ajattelen kuitenkin, että kun kokoonnumme ehtoolliselle, yhteys kaikkien kristittyjen kanssa toteutuu, koska kaikki olemme yhteydessä Kristukseen. – Mutta kyllä meidän täytyisi ponnistella, jotta se yhteys myös muuttuisi näkyväksi. VIIME LOKAKUUSSA pappi Kai Sadinmaa kehotti saarnassaan viettämään ehtoollista ilman pappeja. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin mukaan Sadinmaan näkemys oli luterilaisen tunnustuksen vastainen. Sittemmin Sadinmaa on erotettu pappisvirasta. Miksei ehtoollisen vietto voisi sujua ihan maallikkovoimin? – Meidän kirkossamme ehtoollisen voi toimittaa vain meidän kirk-

komme pappisvirkaan vihitty henkilö. Sakramentit eli kaste ja ehtoollinen ovat se syy, miksi meillä ylimalkaan on pappeja. Ne ovat saarnan lisäksi pappisviran ydintehtävää. Avustajina ehtoollisella voi olla muitakin, mutta varsinainen ehtoollisen asettaminen on aina papin tehtävä, Kaisamari Hintikka sanoo. Entä jos pappi on erotettu tai eronnut pappisvirasta? Voiko hän silti toimittaa ehtoollisen? Hintikka sanoo, että kysymys on mielenkiintoinen. Hintikan mukaan pappisvihkimys on aina olemassa, mutta toisaalta kirkko on yhteisö. – Kun pappi erotetaan tai eroaa pappisvirasta, hän menettää tehtävän ja mahdollisuuden toimia siinä yhteisössä. Silloin hänellä ei enää ole valtuuksia toimittaa sakramentteja. KUKA EHTOOLLISELLE sitten saa tulla? Kirkkomme konfirmoidut jäsenet ja myös kastetut lapset vanhempiensa tai muiden läheisten ai-

kuisten kanssa. Sen lisäksi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on niin sanottu avoin ehtoollispöytä. Vuonna 2017 piispainkokous päätti, että ehtoolliselle voivat osallistua ne kristillisten kirkkojen jäsenet, joilla on omassa kirkossaan oikeus ehtoolliseen ja jotka hyväksyvät luterilaisen käsityksen ehtoollisesta Kristuksen todellisen läsnäolon ja syntien anteeksiantamisen ateriana. Hintikka toteaa, että luterilaisten piispojen päätös ei erityisesti ilahduttanut muita kirkkoja. Esimerkiksi Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on muistuttanut, ettei ortodoksisen kirkon jäsen voi osallistua toisen kirkon ehtoolliselle. Ei-

”

EHKÄ JOILLEKUILLE KOMPASTUSKIVI MATKALLA EHTOOLLISELLE ON, ETTÄ SEN HALUAISI YMMÄRTÄÄ TÄYSIN PAPPI TERHI PAANANEN.

kä luterilaisillakaan ole asiaa ehtoolliselle ortodoksisessa kirkossa. – Katolinen kirkko tuntee käytännön, että erityisen painavasta sielunhoidollisesta syystä jonkin muun kirkon jäsen voi tulla nauttimaan ehtoollista, mutta se ei toimi toiseen suuntaan, eli katolisen kirkon jäsen ei voi ottaa vastaan jonkin toisen kirkon ehtoollista, Hintikka kertoo. Piispainkokouksen päätös mainitsee muiden kirkkojen jäsenet, mutta miten on kirkkoon kuulumattomien laita? – Emme sulje pois ehtoolliselta ketään, joka sitä tarvitsee, kunhan hän vain ymmärtää ehtoollisen merkityksen. Kirkkolaki antaa tästä esimerkkinä vaikka sairaana tai hä-

dässä olevan. Ehtoollinen on siis viime kädessä kaikkien Kristusta tarvitsevien ateria. – Joka tapauksessa ehtoollinen on kastettujen ja konfirmoitujen kirkon jäsenten ateria. Esimerkiksi rippikoulun voi käydä kastamaton nuori, mutta ennen ensimmäistä ehtoollista hänet täytyy kastaa ja konfirmoida. Kaste on sisäänkäynti kristityn elämään ja ehtoollinen on sitten kristityn elämän ravintoa, Hintikka sanoo. TIUKIMPIEN KORONARAJOITUSTEN aikaan ehtoolliselle ei päässyt kuukausiin. Kiirastorstai on ollut perinteinen ja suosittu päivä käydä ehtoollisella, mutta keväällä 2020 kiirastorstain ja pääsiäisen messua viettivät seurakunnan työntekijät suljetuissa kirkoissa kameroiden edessä. Moni kysyi, eikö ehtoollista olisi voinut viettää kotona striimattua messua seuraten. Piispojen mukaan se ei ollut mahdollista. – Ehtoollisessa ei ole kyse pelkästään siitä, mitä sanotaan, vaan siinä ovat läsnä ne fyysiset aineet, leipä ja viini, jotka pappi asettaa. Meidän teologiamme ei tunne siinä etäajattelua, Kaisamari Hintikka sanoo. Hän lisää, että ehtoollinen ilman läsnä olevaa seurakuntaa tuntui kyllä hänestäkin oudolta niinä muutamina kertoina, kun hän sen toimitti. – Vaikka se oli täysi ehtoollisen sakramentti, siihen jäi hyvin vahva kaipuun elementti. Siksi tuntui tärkeältä striimattua messua toimittaessani sanoa, että Kristus on läsnä myös sinun luonasi, joka kaipaat tähän ehtoollispöytään. – Mutta nythän me pääsemme taas yhdessä ehtoollispöytään, ja se on suuren juhlan paikka. Ehtoollinen on valtava lahja meidän ja koko kirkon elämään ja kannattelee meitä messun jälkeenkin. ■

Miten ehtoollisella toimitaankaan? •

• •

Jos menet ehtoolliselle ensimmäis tä kertaa pitkään aikaan, kannattaa katsoa, miten muut toimivat. Eri seurakunnissa ja eri kirkkoraken nuksissakin toimitaan vähän eri ta valla. Koronaajan käytännöt voi vat poiketa totutusta, mutta ihmisiä opastetaan. Jos teet jotakin eri lailla kuin muut, se ei haittaa. Sellaista sattuu kaikil le, papeillekin. Ehtoollisen jälkeen voit kumartaa tai tehdä ristinmerkin sen mukaan, mikä tuntuu luontevalta.

•

Jos ehtoollista ei halua tai voi naut tia, voi papilta pyytää siunausta. Merkki, joka tunnetaan myös muis sa kirkoissa, on laittaa oikea käsi va semmalle olkapäälle. Myös lapset voi tuoda siunattaviksi. Lapsen voi tuoda ehtoolliselle sil loin, kun lapsi itse sitä haluaa. Eh toollisella käyminen vaikka muu taman kerran vuodessa kuuluu kristilliseen kasvatukseen. Las ten kanssa voi mennä mihin tahan sa messuun, ei vain lapsiperheille suunnattuihin.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Mitähän se Naatus on nyt keksinyt? Lue Kirkko ja kaupungin kolumnit verkossa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Asiantuntijana Terhi Paananen Kirkkohallituksesta. KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Kun minuus katoaa Syvästi uupunut ihminen on kadottanut yhteyden omaan minuuteensa, sanoo psykoterapeutti Juhani Mattila. Vihan tunne on usein elpymisen ensimmäinen merkki. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA

yvä uupumus iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Uupunut ei ole tiedostanut väsymistään eivätkä sitä ole huomanneet muutkaan, ennen kuin hän putoaa suorilta jaloiltaan. Väsymys on niin totaalinen, että kaikki tuntuu menettävän merkityksensä. Työterveyslääkäri kirjoittaa loppuun palaneelle kahden viikon sairausloman ja kehottaa häntä lepäämään. Monesti uupuneelle määrätään myös depressiolääkitys. Sairausloman jälkeen arki jatkuu sinnitellen, kunnes burnout uusiutuu. Uudessa kirjassaan Uupumuksesta takaisin elämään (Kirjapaja 2021) psykiatri ja psykoterapeutti Juhani Mattila kuvaa uupumiseen sairastumista vuosia kestäväksi prosessiksi, jossa on välillä myös hyviä kausia. Muutos tapahtuu hiipimällä, ja sen antamat varoitussignaalit ovat epämääräisiä ja vaikeasti tulkittavia. Monissa työpaikoissa uupumisen ongelmaa pyritään ratkaisemaan uudelleenjärjestelyillä kuten työn muuttamisella osa-aikaiseksi. Valitettavan usein toistuvien uupumisten kierre vie kaikista hoidoista ja toimenpiteistä huolimatta ihmisen työkyvyttömyyseläkkeelle. Uupumisvaarasta kertoo Mattilan mukaan se, että ihminen kokee itsensä ja elämänsä epäaidoksi ja valheelliseksi, vaikka ei osaisi selittää mikä on vialla. Uupuva voi myös tuntea ympärillään tyhjyyden ja kokea elävänsä kuin kuolleessa maailmassa. Työtovereiden on vaikeaa nähdä tilannetta, koska uupuva kompensoi väsymystään yliyrittämisellä ja voi selviytyä tehtävistään jopa keskimääräistä paremmin. Elämä työssä, parisuhteessa ja harrastusten parissa jatkuu ulkonaisesti ennallaan, vaikka ihminen on sielullisella tasolla henkitoreissaan. Samalla hänen voimiensa varastot tyhjentyvät. Muisti pätkii ja ajatukset katkeilevat eivätkä ole yhtä selkeitä kuin ennen. Lopulta jokin vähäiseltä vaikuttava pettymys katkaisee selkärangan, ja syvän uupumisen oireet ottavat vallan yhden päivän tai vain yhden tunnin aikana. KUN VASTAANOTOLLE tulee uupunut ihminen, Juhani Mattila huomaa pian, että kohtaamises-

ta puuttuu jotakin. Loppuun palanut ihminen ei ole menettänyt vain joitakin kykyjään vaan koko oman itsensä. Mattila on havainnut saman asian myös tvdokumenteista ja Youtube-videoista, joissa uupumuksen kokeneet ihmiset kertovat toipumisestaan. Monen kohdalla Mattila kertoo kuulevansa jokaisesta lauseesta, ettei uupuminen ole vielä mennyt pois. – Uupuneen puheesta puuttuu kokonaan minuus ja henkilökohtaisuus. Vastaanotollani uupunut ihminen saattaa puhua taululle, lattiamatolle tai jonnekin emotionaaliseen tyhjyyteen mutta ei minulle tai minun kanssani. Hän selostaa asioitaan, mutta subjekti puuttuu, ikään kuin hän ei olisi ollenkaan siinä.

”

Uupuneen ihmisen koko olemassaolo on jollakin tavalla lakastunut ja kuollut. Mattilan huomio kiinnittyy myös uupuneen käyttämiin sanoihin. Uupunut puhuu usein omasta elämästään ulkokohtaisesti tai passiivimuodossa: ”Aamulla olo on niin väsynyt, että ei jaksaisi mennä mihinkään.” Suoraan kysymykseen väsyneestä olosta uupunut voi vastata ”kyllä sitä tuntee”. Uupunut saattaa myös sanoa, että hänen työnsä vaatii sitä ja sitä tai pakottaa hänet toimimaan tietyllä tavalla. Samalla hän on vieraantunut siitä, mitä itse tarvitsee eikä tunnista omaa avun tarvettaan. Henkilökohtaisuuden puuttuminen kontakteista ei ole Mattilan mukaan vain oire, vaan tunneyhteyden ohentuminen muihin ihmisiin on yksi uupumisen keskeisimmistä syistä.

– Toipumisessa on usein suurempi työ kuin ajatellaan, koska uupuneen ihmisen koko olemassaolo on jollakin tavalla lakastunut ja kuollut. LÄHES JOKAINEN uupumukseen sairastunut ajattelee Juhani Mattilan mukaan samalla tavalla: ”En olisi näin väsynyt, jos vain saisin nukuttua kunnolla ja heräisin virkeänä.” Tämä pitää Mattilan mukaan harvoin paikkansa. Uupumus ja siihen useimmiten liittyvä unettomuus ovat mykkiä oireita, jotka eivät kerro, mikä ihmistä pohjimmiltaan vaivaa. Uupumus ei ole samalla tavalla yksiulotteinen asia kuin taakan paino. Samasta syystä pelkkä lepo ja virkistyminen eivät riitä palauttamaan uupumukseen sairastuneen voimavaroja. Uupumuksen psykiatrisen tautiluokituksen mukaan kyseessä ei ole sairaus vaan stressireaktio, joka syntyy, kun ihminen ei ole kyennyt hallitsemaan elämäntilannettaan. Tautiluokituksen diagnoosinumero Z73.0 ja sen oirekuvaa lähelle tuleva keskivaikea masennus F32.0 synnyttävät kuvan täsmällisestä tiedosta, mutta todellisuudessa psykiatriset diagnoosit ovat auktoriteettien sopimuksia, jotka muuttuvat vuosikymmenien kuluessa. Mattilan mukaan ne ovat nimityksiä tuntemattomille tekijöille, joiden sisällöstä tiedetään vain vähän. Kirjassaan Mattila antaa oman vastauksensa siihen, mistä uupumuksessa on syvimmältään kyse. Hänen mukaansa uupumus on mielestä pois torjuttua ahdistusta. Ahdistus syntyy tunteista, jotka ovat jääneet tunnistamatta ja käsittelemättä. Tukahdutetut tunteet eivät kuitenkaan katoa vaan menettävät psyykkisen sisältönsä ja tuntuvat epämääräisenä pahana olona. Mattilan mukaan uupumuksen oireita lievittävät depressiolääkkeet voivat pitkäkestoisessa käytössä lamauttaa tunne-elämää entisestään. – Joissakin tapauksissa uupunut voi olla niin hukassa itseltään, että ei tunnista enää edes väsymystään eikä henkistä yksinäisyyttään. Silloin ahdistukset pääsevät tietoisuuteen vain psykosomaattisina fyysiKIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

sinä vaivoina kuten unihäiriöinä, päänsärkynä tai muuna fyysisenä kipuna, vatsavaivoina tai hermostollisina vaivoina. JUHANI MATTILAN mukaan uupuneen varsinaisena ongelmana ei ole voimien loppuminen vaan elinvoiman lähteiden ehtyminen, jonka seurauksena uutta energiaa ei synny. Toipuminen burnoutin oireyhtymästä alkaa, kun ihminen pääsee perille pitkäaikaisista ahdis-

tuksistaan. Niiden selvittely parantaa hänen itsetuntemustaan ja auttaa löytämään kadonneita tunteita ja toiveita, jotka antavat elämään syvempää merkitystä. – Merkityksellisyyden kokemus ja uupuminen ovat käänteisessä suhteessa toisiinsa sekä uupumisessa että siitä toipumisessa. Merkityksellisyyden tunne antaa meille energiaa, kun taas ihmisen uupuessa kaikki menettää merkityksensä ja tuntuu samantekevältä, Mattila sanoo.

Joka seitsemäs suomalainen on psyykkisesti kuormittunut Noin joka seitsemäs suomalainen (14,3 %) kokee olevansa psyykkisesti huomattavan kuormittunut. Tähän ryhmään kuuluu yhteensä 791 000 suomalaista, joiden hoidon tarve on tutkijoiden mukaan selkeä. Huomattava osa heistä asuu Uudenmaan alueella, jossa merkittävää kuormitusta kokee 15 prosenttia väestöstä eli noin 254 000 henkeä. Tiedot käyvät ilmi vuonna 2020 tehdystä Finsote-kyselytutkimuksesta. Psyykkistä kuormittuneisuusoireilua selvitettiin kysymyksillä, jotka kartoittivat ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. Kysymykset mittasivat sitä, kuinka suuren osan viimeksi kuluneesta neljän viikon

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

ajasta vastaaja on kokenut mielialansa hyvin hermostuneeksi, niin matalaksi ettei mikään voi piristää, tyyneksi ja rauhalliseksi, alakuloiseksi ja apeaksi tai onnelliseksi. Psyykkisesti kuormittuneiden ryhmään kuuluu lähes 18 prosenttia 20–54-vuotiaista, 10 prosenttia 55–74-vuotiaista ja 11 prosenttia tätä vanhemmista. Kuormittuneiden osuus on suurin matalasti koulutetuilla ja pienin keskitasoisen koulutuksen saaneilla. Kaikissa ikäryhmissä naiset kokevat huomattavaa psyykkistä kuormitusta hieman miehiä useammin. Sukupuolten ero näkyy myös koulutustaustojen mukaisessa vertailussa. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mutta miten matka omaan sisimpään pääsee alkamaan, jos uupunut ei tunnista edes omaa ahdistuneisuuttaan? Tähän Mattilalla ei ole yleispätevää vastausta. Tunteiden heräämisessä on jotakin, mitä ei voi selittää tai pyydystää haaviin. – En koskaan tiedä etukäteen, miten toipuminen alkaa, enkä osaa selittää sitä jälkikäteen. Se vain tapahtuu, Mattila pohtii. Kun ihminen saa yhteyden tunteisiinsa, puheen painopiste siirtyy ulkonaisesta asioiden kuvauksesta siihen, mitä hän on kokenut. Kyse ei ole vain tunteiden sanoittamisesta, vaan puheeseen tulee suoraa tunteen ilmaisua: ”Vihaan häntä!” ”Olen niin pettynyt, että räjähdän!” Tunteiden ilmaantuminen murtaa Mattilan mukaan kuplan, jonka vangiksi syvästi uupunut on joutunut. Siihen saakka raskas olo on ollut kuin painava reppu tai kivi, jota ihminen on kantanut. Tunneherkkyyden ja elävyyden palautuminen voi näkyä myös siinä, että ihminen kokee pettymystä pienemmistä asioista kuin ennen. – Kielteiset tunteet ovat hyvä merkki, koska ne vievät poispäin siitä, että mikään ei tunnu miltään. Tunne rakentaa aina yhteyden ja vuorovaikutussuhteen itsen ulkopuolelle, Mattila sanoo. UUPUMISEN TAUSTALLA on yleensä monenlaisia vastoinkäymisiä, joiden vastapainona ei ole ollut riittävästi myönteisiä kokemuksia. Juhani Mattilan mukaan työuupumusta edeltää usein pitkäaikainen epäsuhta työn vaatimusten ja

siihen tarjottujen resurssien välillä. Työntekijällä ei ole ollut aikaa tehdä työtään kunnolla tai häneltä on puuttunut mahdollisuus saada koulutusta tai kokeneempien neuvoa. Monessa työpaikassa toimenkuvien rajaukset ovat epäselviä, ja osa töistä kaatuu porukan kilteimmän hartioille. – Toivottomuus ja innon katoaminen tappavat tehokkaasti työhön tarvittavan energian. Uupumisen laukaiseva syy voi olla suhteellisen pieni, hiertävä asia kuten tietokoneongelma, jonka kanssa ihminen on jätetty selviytymään yksin, Mattila sanoo. Myös parisuhdeuupumisen taustalla on vaikeita tunteita. Ne ovat syntyneet, kun suhde ei ole vastannut esimerkiksi huomion, läheisyyden, arvostuksen tai henkilökohtaisuuden kaipuuseen. – Tällaisessa tilanteessa asian selvitteleminen puhumalla ei ole helppoa. Monesti kaikkein vaikeimpia puhuttavia ovat eroottiset tunteet ja toiveet, jotka ovat jokaisella ihmisellä ja eri hetkinä erilaiset. Usein tämä muodostuu suhteen solmukohdaksi. Äkillisen romahduksen taustalla voi olla yksittäinen nöyryyttävä tapahtuma kuten puolison uskottomuuden paljastuminen, siirto vähemmän merkittävään työtehtävään tai joutuminen esimiehen tai kollegan nolaamaksi. Mattila mainitsee myös parisuhteen päättymisen, läheisen kuoleman, talousvaikeudet, vakavan sairastumisen ja omaishoitajana kohdatut rankat tilanteet. – Minun kysymykseni on aina se, mitä tunteita hankala tilanne on herättänyt. Tunne saattaa olla esimerkiksi pettymys, loukkaantuminen tai viha, joka on vaikeana aikana kapseloitunut ihmisen mieleen.

Jos tunnet uupumuksen oireita, tee tämä harjoitus Pysähdy ja katso omaa elämääsi. Kuuntele sitä, tunnetko itsesi onnelliseksi vai onnettomaksi ja mikä tekee sinut onnelliseksi. Pyri ottamaan todesta se, miltä sinusta tuntuu. Jos tunnet itsesi uupuneeksi eikä lepo auta, osaatko sanoa, mikä asia elämässäsi ahdistaa sinua? Miltä sinusta tuntuu töissä, parisuhteessa, harrastusten parissa ja ystävien seurassa? Onko jotakin, mikä suututtaa sinua? Mihin tai keneen olet pettynyt? Oletko jollekulle loukkaantunut tai katkera? Jos kaikki tuntuu olevan ok, puuttuuko elämästäsi silti jotakin? Kaipaatko esimerkiksi huomiota, arvostusta ja ihailua, josta olet jäänyt paitsi? Harjoittele itsesi kuuntelemista mieluiten kirjoittamalla. Ei vain kerran, vaan säännöllisesti, mieluiten päivittäin.

LOPPUUN PALAMISESTA toipuminen ei ole tasaisesti etenevä prosessi vaan monivaiheinen matka, jossa ihminen löytää ja kokoaa itseään pala palalta. Usein toipuja kokee taka-askelia ja uusia romahduksia, mutta saavuttaa myös käänteentekeviä löytöjä ja oivalluksen portaita. Mitään toipumisen kaavaa, samassa järjestyksessä eteneviä vaiheita tai yleispäteviä neuvoja ei Juhani Mattilan mukaan ole. – Minuuden muutokseen ei ole olemassa ohjekirjaa. Kun toipuminen alkaa, mitään valmiita keinoja ei ole, vaan keinot täytyy luoda siinä tilanteessa. Mattila ei pidä mielekkäänä tavoitteena elämän palaamista ennalleen. Sen sijaan burnoutin jälkeen päämääräksi kannattaa asettaa aiempaa selvästi parempi elämä, jossa ihminen on löytänyt itseään enemmän kuin ennen uupumista. – Jossakin kohdassa toipuja alkaa ymmärtää, ettei hän ole elänyt elämäänsä omana itsenään ja omista tunteistaan, tarpeistaan ja kaipuistaan käsin, vaan on sopeutunut siihen, mitä olosuhteet ovat häneltä vaatineet. Kun uupumuksen kokenut alkaa tunnistaa tunteitaan ja toiveitaan ja löytää niille sanat, seuraava askel on sen harjoitteleminen, miten niistä voi kertoa rakentavasti lähiympäristössä, joka usein vastustaa muutoksia. Toipuvan ihmisen on löydettävä oma tapansa pitää puoliaan työpaikalla ja perheessä sekä suhteessa yhteiskunnan ja joissakin tapauksissa myös uskonnon vaatimuksiin. – Se, tuntuuko elämä hyvältä vai pahalta, on loppujen lopuksi kaikkein tärkein asia, Juhani Mattila sanoo. ■

Aktiivista elämää palveluiden keskellä Saga Käpylinna tarjoaa turvallista ja viihtyisää vuokra-asumista ikäihmisille palveluiden keskellä. Saatavilla on ateria-, puhtaanapito-, turva- ja hyvinvointipalveluita vakituiseen tai tilapäiseen tarpeeseen. Tule asumaan meille esimerkiksi putkiremontin tai leikkauksesta toipumisen ajaksi. Kysy lisää talon johtajalta: Satu Hellsten | p. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Lempeässä valossa Näyttelijä Hannele Lauri heittäytyy valkokankaan hahmona ikäkriisin syövereihin, mutta katsoo omaa elettyä elämäänsä hyväksyvän kiitollisena. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JOHANNA VUOKSENMAA / DIONYSOS FILMS

umalattaret eivät täytä vuosia”, näyttelijä Hannele Laurin ääni sanoo. Äänensävy on sellainen, että vastaväitteille ei jää sijaa. Lauri esittää pääosan Johanna Vuoksenmaan käsikirjoittamassa ja ohjaamassa elokuvassa 70 on vain numero. Elokuvassa kansan rakastama laulaja Seija Kuula huomaa kauhukseen, että ihmiset katsovat ja kohtelevat häntä eri tavalla kuin ennen. Yksinäisinä hetkinä elämättömän elämän kysymykset saartavat parrasvaloissa elänyttä tähteä. Koko elämää ravistelevan ikäkriisin ainekset kasautuvat nopeasti. Elokuvan ote on lämpimän komediallinen, mutta teemat syviä ja painavia. – Minulle oli helppoa mennä Seijan nahkoihin, ja toivon, että se näkyy elokuvasta. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä enemmän hän ajattelee kuolemaa, Lauri sanoo. Ikääntyvän iskelmätähden on yksinkertaisesti pakko yrittää säilyttää ulkonäkönsä, sillä hän esiintyy yksin orkesterin kanssa ja käy kovenevaa kilpailua kansan suosiosta. Samat paineet ovat tuttuja näyttelijän ammatissa. Lauri itse on puhunut julkisuudessa avoimesti kauneusleikkauksistaan. – Olen sinut itseni ja ikäni kanssa, vaikka ikuisena esteetikkona en tietenkään pidä vanhenemisesta. Olen käynyt kerran Tallinnassa, missä poskipäideni lihaksia kohotettiin ja kasvojen luomet poistettiin. Näin elämä menee, hän sanoo. MONI ARVOSTETTU naisnäyttelijä joutuu kokemaan sen, miten parrasvalot kääntyvät toisaalle, vaikka itsellä olisi vielä ammatillisesti paljon annettavaa. Niin ei ole käynyt Hannele Laurille, jonka mittavan elämäntyön viimeinen luku on vielä kirjoittamatta. – Olen tosi onnellinen siitä, että ikääntyville naisnäyttelijöille on nykyään tarjolla monipuolisia rooleja. Minun ei ole tarvinnut esittää vain jonkun vaimoa tai äitiä, hän sanoo. Pohtiessaan omaa ikääntymistään Lauri nostaa esiin kaksi tuoreen elokuvan ja oman elämän-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

sä välistä eroa. Elokuvassa Seija Kuula pelkää mennä vanhainkotiin, koska siellä asuvat vanhuus ja kuolema. Hannele Lauria sellaiset paikat eivät kauhistuta lainkaan. Toisin kuin roolihahmonsa, hän on ollut naimisissa ja saanut kaksi lasta. – En ole yksinäinen. Poikani Sami ja Tomi Lauri ovat parasta, mitä olen elämältä saanut. Minulle tärkeintä elämässä ovat poikani ja heidän perheensä, kolme ihanaa lapsenlasta sekä veljeni ja ystäväni, Lauri sanoo. Kun Lauri puhuu lapsistaan, äänessä on lämpöä ja iloa. Sami työskentelee historianopettajana ja Tomi on parhaillaan lavastajana tv-sarjan kuvauksissa. Samalla pintaan nousee äidin huoli siitä, että kummankin pojan työ vie heidät ihmisten pariin ja herkästi leviävän deltamuunnoksen ulottuville. – Ruokakaupassa tulen tosi vihaiseksi, kun näen ihmisten pauhaavan estottomasti ilman maskia. Tekisi mieli kysyä, ettekö te välitä lainkaan itsestänne ja muista, Lauri sanoo. Kahdeksan vuotta sitten julkaistussa Hannele Laurin entisen puolison Teemu Rinteen kirjoittamassa elämäkertakirjassa Diiva – Hannele Laurin tarina tunnettu näyttelijä on pysähtynyt pohtimaan elämäänsä, työtään ja ihmissuhteitaan. Kirjassa Lauri puhuu kokemistaan avioeroista suurina tappioina, joissa ihminen pettyy sekä itseensä että toiseen. Hän ei kuitenkaan kadu avioliittojaan tai ihmissuhteitaan, koska niillä on ollut oma merkityksensä ja vaikutuksensa siihen, mitä hän on nyt. ”Monet turvautuvat alkoholiin tai huumeisiin päästäkseen karkuun sisällään kirkuvia demoneja, mutta ne on kohdattava. Halusit tai et. Koen, että elämässäni on ja siihen tulee asioita, joiden kanssa täytyy nyt vain painit painia”, Lauri puhuu kirjassa. KATSELLESSAAN NYT viimeksi kuluneita vuosia Hannele Lauri sanoo, että tasapaino ei ole löytynyt sisäisten painien kautta. – Minulla ei ole ollut kamppailua itseni kanssa. Kun tuota kirjaa tehtiin, kärsin burnoutista. Olin tehnyt aivan liikaa töitä, vieraillut Tampereen, Lappeenrannan ja Espoon teattereissa ja matkustanut paljon töiden vuoksi. Lopulta en enää jaksanut. Menin Kuhmalahdelle mökille lepäämään ja ajattelin, että elämäni ei voi olla tällaista. Suurin muutos on Laurin mukaan tapahtunut siinä, että hän jäi 63-vuotiaana eläkkeelle Helsingin kaupunginteatterista ja samalla teatterin maailmasta. Lauri ei jaksanut enää aamuharjoitusten ja iltanäytösten tahdittamaa viikkorytmiä.

– Olin 18-vuotias, kun pyrin ja pääsin teatterikorkeakouluun. Sen jälkeen elämäni on ollut täynnä aikatauluja. Tuo vaihe on nyt ohi, ja se on rauhoittanut elämääni todella paljon, Lauri sanoo. – Samalla koen, että näyttelijä ei voi koskaan jäädä eläkkeelle. Huomaamattani ja tiedostamattani seuraan ja luen ihmisiä ja kiinnitän huomiota asioihin, joita voin käyttää rooleissa. Minulta eivät mene katseet ja äänenpainot ohi. VIIME KUUKAUSINA Hannele Lauri on nähty muun muassa komediasarjassa Ei haukku haavaa tee, viihdesarjassa Kontio & Parmas sekä sairaalaan sijoittuvassa draamasarjassa Syke. Marraskuussa hän esiintyy uudessa tv-sarjassa, ja koronarajoitusten vuoksi useaan otteeseen viivästynyt 70 on vain numero -elokuva saa ensi-iltansa joulun välipäivinä. Kuvausten välisten taukojen aikana Lauri iloitsee asioista, joita hän ei ehtinyt huomata kiireisinä vuosina. Sellaisia ovat luonnon läheisyys ja Nurmijärvellä sijaitsevan rivitalon piha, jossa hän viihtyy koiransa, jackrusselinterrieri Nancyn kanssa. Koronakuukausiin ovat tuoneet iloa myös tapaamiset varovaisuutta ja huolellisuutta noudattavien ystävien kanssa. Lauri mainitsee vielä hiljentymisen ja rukoilemisen, joka tekee hyvää psyykelle. – Rukous auttaa minua rauhoittumaan, mutta en ole sellainen ihminen, joka kävisi kirkossa. Ehkä isoin syy tähän ovat suomalaiset virret.

Kuka?

Näyttelijä Hannele Lauri, 69, asuu Nurmijärvellä koiransa Nancyn kanssa. Hänen perheeseensä kuuluvat pojat Sami Lauri ja Tomi Lauri puolisoineen sekä lapsenlapset Kaius, 4, Totti, 9 ja Aada, 15.

Mitä?

Hannele Lauri esittää pääosan Johanna Vuoksenmaan elokuvassa 70 – ikä on vain numero. Elokuvan ensi-ilta on 29.12. Tänä syksynä ilmestyi Laurin elämästä ja urasta kertova Panu Rajalan tietokirja Hannele, näyttelijä.

Motto

Tulee päivä toinenkin, niin hyvässä kuin pahassa.

”

Koen, että näyttelijä ei voi koskaan jäädä eläkkeelle.

Vaikka virren sanat olisivat kauniit, sävel on surullinen, laahaava ja ankea. Minulle usko on ilon asia, hän sanoo. Joillekin asioille Lauri on opetellut sanomaan ei. Sellaisia ovat esimerkiksi monet haastattelupyynnöt ja turhat juhlat. – En enää käytä juurikaan alkoholia. Viimeksi join 70 on vain numero -elokuvan loppukaronkassa yhden konjakin ja yhden lasillisen viiniä, mutta sen jälkeen en ole juonut mitään. Minun paheeni on tuo tupakka. OMAN ÄIDIN, isän, sukulaisten ja läheisten ystävien kuolemat ovat näyttäneet Hannele Laurille elämän rajallisuuden ja sen, että iän karttuessa hyvä terveys ei ole itsestäänselvyys.

– Tällaisten asioiden ajatteleminen ei ole vienyt elämänuskoani. Täytyy vain toivoa, että saan pysyä terveenä. Viisitoista vuotta sitten Lauri sai puhelun, joka ei unohdu koskaan. Tampereella asuvan Perttiveljen aortta oli revennyt. Lääkäri sanoi, että veli tulee kuolemaan teho-osastolle. Lauri järkyttyi uutisesta niin pahasti, että ei uskaltanut ajaa autolla, vaan matkusti lapsuutensa kotikaupunkiin junalla. Teho-osastolla sisarukset kävivät lyhyen keskustelun, joka olisi voinut olla elokuvan kohtaus. – Kumarruin Pertin puoleen ja sanoin vain yhden sanan: ”Taistele.” ”Mä taistelen”, hän sai vastattua. Hannele Laurin veli hämmästytti lääkärit toipumalla takaisin terveeksi, mutta tänä syksynä

hänellä on edessä kaksi sydänleikkausta. Ystävän suosituksesta Lauri soitti veljen tilanteesta pappi Olli Valtoselle, joka rukoili tilanteen puolesta luottamusrukouksen. Lauri kertoo olevansa kova kiroilija, mutta sanaa ”jumalauta” ei hänen huuliltaan kuulu, koska hän tuntee Jumalaa kohtaan suurta kunnioitusta. Laurin hyväksyvä ja kiitollinen suhtautuminen elettyyn elämään nousee hänen mukaansa Jumalan armollisuudesta. Sen turvin ihminen voi antaa virheensä itselleen anteeksi. – Olen uskonut Jumalaan pienestä pitäen. Usko on ollut elämäni tuki ja turva, jota kukaan ei ole voinut ottaa minulta. Se on kantanut, vaikka elämässä on tapahtunut kaikkea. Minä vain luotan, hän sanoo yksinkertaisesti. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

”Kiusaamisen takia sain pakko ajatuksia” Koulukiusatuksi joutuminen altistaa mielen sairastumiselle. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO/ISTOCK

loitetaan huonoista uutisista. Kiusatuksi tuleminen voi vaikuttaa elämään vielä kauan sen jälkeen, kun kouluvuodet ovat ohi. − Kiusaamisen pitkä kesto altistaa vakaville seuraamuksille, sanoo tutkija Virpi Pöyhönen. Pöyhönen on tutkinut väitöskirjassaan kiusaamisen ryhmädynamiikkaa ja ollut mukana KiVa koulu -hankkeessa. Häneltä ilmestyi syksyllä tietokirja Noidankehästä pois – voiko koulukiusaamisen kierteen katkaista (Tammi). Kiusatuiksi joutuneet oppilaat ovat ikätovereitaan ahdistuneempia, masentuneempia ja itsetuhoisempia. He ovat usein myös keskimääräistä yksinäisempiä. Tiedetään, että koulukiusaamista kokeneet kärsivät nuorina aikuisina muita useammin erilaisista psykiatrisista sairauksista kuten yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta sekä itsemurha-ajatuksista ja päihteiden väärinkäytöstä. Tulokset ovat peräisin väestötason pitkittäistutkimuksista, joissa samat ihmiset ovat vastanneet kysymyksiin eri elämänvaiheissa. Kiusaamisen kierre toimii niin, että huono itsetunto ja ahdistusherkkyys altistavat kiusaami-

selle, mikä taas lisää niitä entisestään. On vaikea osoittaa, kumpi on syy ja kumpi seuraus. Koulussa kiusatuilla on joka tapauksessa muita isompi riski kokea kiusaamista myös työelämässä. KOULUKIUSAAMINEN NOUSI yhä uudelleen esiin, kun tietokirjailija Leena Vähäkylä kävi psykiatrisen diagnoosin saaneiden ihmisten kanssa läpi heidän traumaattisia kokemuksiaan. Hän haastatteli yhteensä 21:tä mieleltään sairastunutta ja sairastuneen omaista syksyllä julkaistuun kirjaansa Sairastunut mieli – kuinka sen kanssa voi elää (Gaudeamus). He esiintyvät kirjassa peitenimillä. − Suurin piirtein kaikki olivat jotenkin kaltoin kohdeltuja ja puolet koulukiusattuja. Se yllätti. Haastatellut kokivat, että heidän elämässään tapahtuneet vastoinkäymiset olivat juurisyy sairastumiseen. Monella oli kiusaamisen lisäksi muitakin ikäviä kokemuksia. Yksi haastatelluista on vuonna 1966 syntynyt nimimerkki ”Satu-Pekka”, jolle puhkesi psykoosi. Hän kertoo kirjassa: ”Olin koulussa luokan paras, ja keskiarvoni oli 9,8. Minua kiusattiin. Kiusaamisen takia sain pakkoajatuksia. Tämä johti siihen, että pelkäsin kiusaamista tosi paljon.”

WhatsApp-ryhmästä sulkemista ja väkivaltaa Koulukiusaaminen tarkoittaa suhteellisen pysyvää alistussuhdetta, joka on usein koko luokan tiedossa. Se on monimuotoinen ilmiö, joka voi näkyä vaikkapa kiusatun poistamisena luokan WhatsApp-ryhmästä. Netissä kiusattuja oppilaita kiusataan lähes aina muutenkin. Tytöt kohtaavat poikia useammin epäsuoraa kiusaamista kuten ryhmästä ulos sulkemista ja pahantahtoista juoruilua. Tällainen kiusaaminen pysyy helposti piilossa aikuisilta. Pojat taas kohtaavat tyttöjä useammin fyysistä kiusaamista kuten tönimistä ja omaisuuden tuhoamista. Äärimmillään kiusaamiseen sisältyy rikoksen tunnusmerkit täyttävää väkivaltaa. Syksyllä 2020 Vantaalla alaikäinen poikajoukko pahoinpiteli luokkakaverinsa ja kuvasi siitä videon, jonka latasi Snapchatiin. Joulukuussa 2020 Helsingin Koskelassa kolme silloin 16-vuotiasta poikaa murhasi ikäisensä pojan pitkään kestäneen kiusaamisen päätteeksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Vuonna 1978 syntynyt ”Jouko” kuvailee: ”Sinisilmäisyyttäni kerroin koulussa olleeni lastenpsykiatrisella hoidossa. Minua alettiin kiusata. Se jatkui läpi yläasteen, kunnes tultiin 15-vuotiaiksi, ja kiusaajia olisi kohdannut rikosoikeudellinen vastuu. Kiusaaminen oli henkistä ja väkivaltaista sekä sosiaalista eristämistä. Pistin vastaan, mutta se ei lopettanut kiusaamista. Nukuin huonosti jo silloin. Aloin eristäytyä.” Joukon diagnoosi on erilaistumaton skitsofrenia. Vuonna 1980 syntynyt, pakko-oireista ja masennuksesta kärsinyt ”Petra” kertoo: ”Meidän luokallamme oli monta samannimistä, ja kaikille annettiin lempinimi. Minun lempinimeni tarkoit-

Maahanmuuttotaustaisia kiusataan enemmän Maahanmuuttotaustaisia oppilaita kiusataan Suomessa useammin kuin valtaväestöön kuuluvia. Osa kiusaamisesta on rasistista, mutta maahanmuuttotaustaiset joutuvat erityisen usein muunkin kiusaamisen kohteiksi. Heillä on myös keskimääräistä vähemmän ystäviä. Jos koulussa tai luokkaryhmässä on voimakas yhdenmukaisuuden paine, joukosta erottuva joutuu herkästi silmätikuksi. Kiusaaminen saattaa liittyä esimerkiksi uskontoon, kieleen, vammaisuuteen tai köyhyyteen. Ujot ja ahdistuneet lapset saattavat olla kiusaamiselle helppoja kohteita. Impulsiivisia, räiskähteleviä lapsia voi olla toisten mielestä hauska härnätä.

ti slangissa paskaa, mutta en tiennyt sitä. Joillakuilla pojilla oli tapana kävellä rinnallani ja kokeilla rintojani. Siihen liittyi aina vähättelevää läppää.” Itseään vertaiskirjoittajaksi kutsuvalla Vähäkylällä on omaakin kokemusta koulukiusaamisesta ja mielen sairastumisesta. Hänellä on diagnoosi masennuksesta ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. − Kun minua kiusattiin lukiossa, se oli häpeä, jota ei saanut purkaa ulos. Opettajaäidistäni oli heikkoutta valittaa kiusaamisesta ja pappi-isäni opetti kääntämään toisenkin posken. Onneksi asenteet ovat muuttuneet. Vähäkylä iloitsee koulujen kiusaamista ehkäisevistä ohjelmista, mutta epäilee, etteivät kiusatut saa tarpeeksi apua. − Vaikka kiusaamista kuinka ehkäistään, niin silti aina on ihmisiä, jotka kiusaavat muita. Kiusatut nuoret voisi pelastaa sairastumiselta, jos he saisivat heti riittävästi apua. SOSIAALINEN KIPU AKTIVOI aivoissa samoja alueita kuin fyysinen väkivalta. Koulukiusaaminen vaikuttaa tutkitusti kiusatun kehoon. Pitkittynyt kiusaaminen muuttaa kiusatun kortisolin eritystä niin, että sen määrä ei nouse stressaavassakaan tilanteessa. Sama ilmiö on huomattu ihmisillä, jotka ovat altistuneet pitkään väkivallalle. Latistunut kortisolin tuotanto näyttää altistavan kiusattuja lapsia myöhemmin masennukselle ja käytösongelmille. Kiusatuksi joutuminen saattaa vaikuttaa myös aivojen rakenteeseen. Kun 700 eurooppalaisnuoren aivot magneettikuvattiin, kiusatuiksi joutumisesta raportoineilla 19-vuotiailla oli muita pie-

Koulukiusaaminen on vähentynyt Koulukiusaamiseen liittyy hyviäkin uutisia: se on vähentynyt selvästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Erityisen paljon parannusta on tapahtunut yläkouluissa. Joissain kouluissa ja luokissa kiusataan selvästi vähemmän kuin toisissa. On luokkia, joissa lapsi saa rauhassa vaikkapa änkyttää tai liikkua pyörätuolilla eikä kenellekään tule mieleen kiusata häntä. Suomalaisista oppilaista kuitenkin yhä noin joka kymmenettä kiusataan jossain vaiheessa koulu-uraa. Se tarkoittaa kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Jos katsotaan vuotta 2019, jolloin koronapandemia ei vaikuttanut koulunkäyntiin, niin KiVa koulun kyselyn perusteella joka viides ekaluokkalainen ja joka kymmenes neljäs- ja viidesluokkalainen koki kiusaamista vähintään kahdesti kuukaudessa.

nemmät oppimiseen ja liikkeeseen liittyvät aivoalueet. Ei tiedetä, onko kyseessä väliaikainen vai pysyvä muutos. − Suomessa on mietitty paljon sitä, miten kiusaaminen saataisiin loppumaan. Yhtä tärkeää olisi pohtia, kuinka kiusattuja suojeltaisiin rankkojen kokemusten seurauksilta, tutkija Virpi Pöyhönen sanoo. Kiusaaminen vaikuttaa monilla elämänalueilla. Jos ihmisellä on heikko itsetunto, hän alisuoriutuu tai luovuttaa herkästi, kun vastaan tulee haasteita. Jo kiusaamisen näkeminen tekee pahaa. Sivustaseuraajienkin ahdistus ja koulukielteisyys lisääntyvät. Lisäksi sekä kiusaavat oppilaat että vieressä naureskelevat tuntevat monesti jälkeenpäin häpeää. Pieni osa kiusaajista saa kuitenkin toiminnastaan iloa. VIRPI PÖYHÖNEN MUISTUTTAA, että koulukiusaaminen on ryhmäilmiö, johon liittyy lähes aina yleisö. Ryhmän ääni muodostuu yksilöiden äänistä, joten jokaisella on merkitystä. Kuka vain kiusatun ympärillä voi tukea häntä. Tavallinen ystävällisyys merkitsee paljon: luokkakaveri voi pyytää kiusatun oppilaan mukaansa kouluruokailussa ja ryhmätyössä. Jos kiusaamiseen puuttuminen on itselle liian vaikeaa, toisen nöyryyttämistä ei kannata jäädä tuijottamaan. Kiusatun kanssa voi jutella jälkeenpäin. Asiasta on lisäksi syytä kertoa aikuisille. Jos omaa lasta kiusataan, vanhempien on tärkeää kuunnella tätä ja tehdä selväksi, että kaltoinkohtelu on väärin eikä johdu lapsesta. Kiusatun itsetuntoa kannattaa tukea runsaalla kehumisella, ja häntä on hyvä auttaa etsimään kavereita koulun ulkopuolelta. Yksikin ystävä loiventaa kiusaamisen seurauksia. − Koulussa pitää puuttua kiusaamiseen pitkäjänteisesti. Kiusaaminen saadaan todennäköisemmin poikki, kun aikuiset jäävät seuraamaan tilannetta ja myös kertovat siitä asianosaisille, Pöyhönen kertoo. Kiusattu oppilas saattaa hyötyä myös koulukuraattorin tai -psykologin kanssa keskustelemisesta. Kiusaaminen on rankka kokemus, mutta sen ei tarvitse määrittää loppuelämää. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

UUSIA EDULLISIA VUOKRA-ASUNTOJA PIHLAJISTOSSA! S E N I O R I TA L O

Pihlajistoon on juuri valmistunut uusia edullisia palveluita sisältäviä vuokra-asuntoja, joihin pääset muuttamaan jo vaikka heti lokakuussa! Tervetuloa asukastapahtumaan talon kerhohuoneeseen ja samalla tutustumaan kalustettuihin malliasuntoihin ti 12.10. klo 15-18. Hattelmalantie 2c, Helsinki.

PIHLAJISTON

SOINTU

Esittely ti 12.10. klo 15-18 Asumisen lisäksi vuokraan sisältyy arkea helpottavia palveluita, kuten kuukausittainen siivous ja vuosittainen ikkunoiden pesu. Asukkaiden käytössä on myös taloon nimetty palveluavustaja. Viihtyisä piha-alue, sekä yhteiset kerhotilat luovat yhteisöllisyyttä ja lisäävät asumismukavuutta entisestään. Vuokrat alkaen 934€ /kk.

TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN KOTIISI! 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@pihlajistonsointu.fi

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

KYLLÄKIN

FIKSUUDET

HERÄÄ VIIMEISENÄ

TUTKIVAT T VESTERBACKA RAKEN- Y

KANNINEN

RUOHOJA VASTAVÄITE

ILMAMAI- E NEN

SUMMITTAISESTI

SÄÄDETTYJÄ KEIHÄÄLLE

REITEILLÄ NEUVOSTO

HIRMUVALTA

PITKÄÄN ELÄNYT MUNKKI

ITSEHILLINTÄÄ NUIJA

FIDELIN VELI -1.

POLIITIKKO HYSSÄLÄ

raateluja

ASUMISIA

ARKKITEHTI SAARINEN IHOONGELMIA

TYH- T MYRI

TURUN NAAPURISSA

HALLITA KOVETTUMASTA IHOON

TEITA

PYHÄ HÄRKÄ

ALMILA

KYSEISEEN PAIKKAAN

ALUKSESSA TILA

AIKA JOUKKOLIIKENTEESSÄ

ASUTETTUJA

SIENISTÄ SILLÄ LAILLA

”8” KAAK-

VALITTAVAT SÄRYSTÄ

SORSA

-1.

ERIO PURA I

SISÄPIHOJA

NICON ÄITI ASENTO

LINTUJA MIETE

LOLLOBRIGIDA JUUSTONIMI

KUSTANNUS PUUTTOMIA

OSALA LAKKAUTTAA

VETO- E PUU

HEDELMÖITTÄVÄÄ VOI HELPO- METUK- TALLISESTA VERBI

KOISAASIASSA

KIRJAILIJA HENRIK

TUOHTUA

TAMMALLE

KULJETUSTA

POHJOIS-

RANSKASSA SISÄPIHOJA

VIRTAA VENEZUELASSA

PIHI

MUONIOSSA

BALETTIHAME

JACQUES SAISIO

JOHTI NOKIAA SORSA

ADJUTANTTI URPO

1°C

sar- POHJANMAALLA jis- T lintu E

KUUDESTA

MINTUN MIEHEN KAIMOJA

leikillistä

HEDELMÄISTÄ JUOMAA

INSPIRAATIO

AINEITA JULKKIS- M LEIPURI PENTTILÄ

VANHOJA KYNTÖVÄLINEITÄ

MUSTAKIN

SALPAUKSIA

HIEKOITTAA

KAHILUOTO

KÄTKETTÄVIÄ

tuhria

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

arvopuuta

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Lehden kesätauko on liian pitkä SAIN YSTÄVÄLTÄNI Kyrkpressen-lehden, joka oli ilmestynyt 22.7. Lehdessä luki, että seuraava Kyrkpressen ilmestyy 5.8. Tässä Kyrkpressen voittaa Kirkko ja kaupungin mennen tullen. Olen ihmetellyt jo ainakin kaksi vuotta, miksi K&k ei ilmesty kesällä. Kyllä ihminen tarvitsee sielunravintoa myös kesällä. Kun lehti ilmestyisi useammin, ihmiset saisivat ajantasaisen tiedon. Kaikilla ei ole nettiä, mistä katsoa tulevia tapahtumia.

Johanna Korhonen työtön Hakunilasta

EDELLISEN JOHDOSTA: Olette oikeassa, ihminen tarvitsee sielunravintoa kaikkina vuodenaikoina. Ja lukemistutkimustemme mukaan lähes kolmannekselle pääkaupunkiseudun seurakuntalaisista kotiin kannettu Kirkko ja kaupunki on heidän ainoa tai lähes ainoa siteensä seurakuntaan. Kirkko ja kaupungin ilmestymiskertoja on muutaman viime vuoden aikana vähennetty 48:sta numerosta 20:een vuodessa. Aiemmin pientä kesä- ja joulutaukoa lukuun ottamatta viikoittain ilmestynyt lehti lähetetään lukijoille nyt kahden viikon välein, ja sekä kesällä että joulun aikaan on pitempi tauko. Verkossa Kirkko ja kaupunki ilmestyy tauotta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Numeroiden vähentäminen perustuu lehteä julkaisevien Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakuntien päättäjien tekemiin talouspäätöksiin.

Jaakko Heinimäki päätoimittaja

Tupakoitsijallakin on valinnanvapaus MARJA-LIISA SUSI otti vahvasti kantaa parveketupakointiin ja tupakan aiheuttamien sairauskulujen korvaamiseen (K&k 23.9.). Itseäni naapurien tupakanpoltto ei häiritse millään tavalla ja tiedän, että satunnaisesti tuleva tupakanhaju ei minua sairastuta. Mitä hajuun tulee, niin kyllä sieltä ulkoa pahempiakin hajuja tulee.

KiVa Koulu -toiminta ei auttanut koulukiusattua lastani KIUSAAMISEN VASTAINEN eli KiVa koulu -toiminta on tehotonta. Koko yläasteen ajan tytärtäni kiusasivat henkisesti tietyt luokan tytöt. Opettajan puhuminen pääkiusaajalle ei auttanut yhtään. Ylemmällä luokalla oli pieni tiimi, jonka piti auttaa tällaisissa tilanteissa. Mitään ei tapahtunut, mutta minun tyttöäni kehotettiin menemään juttelemaan koulukuraattorille ja koulupsykologille! Tyttöni istui välitunnit wc:ssä, kun ei halunnut kohdata näitä kiusaajia. En saanut opettajalta kiusaajatytön vanhempien yhteystietoja. Olisin puhunut puhelimessa tästä asiasta heidän kanssaan. Miksi koulu ei ottanut kertaakaan yhteyttä tämän kiusaajan vanhempiin? Se olisi pitänyt tehdä heti. Koko asia pyrittiin selvittämään koulun sisällä, nollatuloksin. Kun 9. luokka päättyi, tämä piinakin päättyi. Silloin tyttöni meni lukioon, toiseen kouluun. Mutta huomaan kiusaamisen jättäneen häneen henkisiä traumoja. Ehdotan kiusaamisen lopettamiseksi selkeää toimintamallia. Kun opettaja saa tietää, että kiusaamista tapahtuu, asiaa ei aletakaan hissukseen selvitellä yksityisesti, vaan julkisesti luokan edes-

Lähinnä mietityttää jyrkkä kanta siihen, että tupakoitsijoiden pitäisi itse maksaa sairauskulunsa. Missä se raja menee? Eikö tasa-arvon nimissä linjan pitäisi olla sama muissakin elintasosairauksissa? Esimerkiksi ylipainon aiheuttamien sairauksien tuomat kustannukset yhteiskunnalle mahtavat olla vielä suurempia kuin tupakan aiheut-

sä. Kiusaaja saa siten kaikkien huomion. Hän saa kertoa ääneen, miksi kiusaa toista oppilasta. Jos tämä ei tehoa, opettaja kutsuu koululle sekä kiusaajan että kiusatun vanhemmat, ja asia käsitellään taas luokassa kaikkien oppilaiden läsnä ollessa. Häpeän uhka on niin suuri, että kiusaamisen luulisi loppuvan. Jos tämäkään ei tehoa, kiusaava oppilas on itse henkisesti suuren avun tarpeessa. Hänet on ohjattava koulupsykologin luo. Jos mikään ei muutu, hänet erotetaan koulusta määräajaksi ja lopulta kokonaan. On kuitenkin oltava inhimillinen ja annettava tälle oppilaalle mahdollisuus itse korjata tilanne ilman häpeää. Opettaja sanoo hänelle kahden kesken, että kiusaaminen pitää heti lopettaa, tai sitten tätä käsitellään luokassa kaikkien läsnä ollessa, ja tarvittaessa vanhemmat ovat mukana. Opettaja soittaa tästä myös oppilaan vanhemmille. KiVa Koulu -projekti on pelkkää höttöä. Asioita vatvotaan, hyssytellään ja salaillaan. Ja kiusaaminen sen kuin jatkuu.

tamat. Eikös myös ylipaino ole suurimmaksi osaksi itse aiheutettua? Entä alkoholista johtuvat sairaudet? Alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa lisäksi rikollisuutta ja perheväkivaltaa. On myös muistettava, että tupakoitsijatkin maksavat veroja tuloistaan ja korkeaa tupakkaveroa savukkeiden hinnoissa.

Loppu koulukiusaamiselle

Mikäli yksilö haluaa polttaa, niin annetaan hänen polttaa. On jokaisen oma asia, haluaako tuhota keuhkonsa vai ei. Ihan kaikkeen ei holhousyhteiskunnan pitäisi puuttua, vaan yksilöllä pitää olla myös valinnanvapaus.

Tarja Tyni Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Hammashoitoa

Kiinteistönvälitystä

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

430 € 860 € 139 € 95 €

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 650 kok an leu ala tai Ylä

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. 09 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Onko aika huoltaa hammasproteesi? Varaa aika erikoishammasteknikolle

P. 020 730 7260 • Hammasproteesien valmistus • Korjaukset ja pohjaukset • Maksuton tarkastus EHT Sirkka Müller P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hautauspalveluja TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 HAUTAKIVET

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kirkko ja kaupunki printissä ja verkossa Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy joka toinen torstai. Verkossa joka päivä: kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

hautakivityöt

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

www.jyrkisaarimaa.fi

Myymässä vai vuokraamassa?

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Lähde lapsen kummi-isovanhemmaksi

Uusia vapaaehtoisia haetaan yhden vanhemman perheen lapsen vapaaehtoisiksi kummimummeiksi ja -vaareiksi. Kurssi alkaa 18.10. klo 18–20, Herttoniemenrannassa. Ilmoittaudu: 050-378 0051 tai mummila@pienperhe.fi

Palveluja tarjotaan Kaipaatko juttuseuraa? Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Perunkirjoitukset ja perinnönjaot ammattitaidolla ja myötätuntoisesti.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, muutto- ja kantoapu. 050 547 0101 Jukka Vasarainen 0400 805 323 Jari Lehto

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Varaa ilmainen alkukeskustelu

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

010 3379 150

Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

www.ukkonen.com

laki365.com

asiakaspalvelu@lexly.fi www.lexly.fi

Ostamme autoja

Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohto niemi Oy p. 050 542 2388.

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset Ota yhteyttä mediamyyntiin 040 680 4057 040 750 5508 ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Ostamme kuolinpesät

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Onni 044 926 84 76

Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. Mm. permanentit. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe

loppuun siivottuna sopimuksen mukaan.

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

KOTISIIVOUSTA vuodesta 2004 myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

9.-10.10. Ole valona. –tapahtuma viikonloppu Kauhavalla, ks. www.h-y.fi. 10.10. klo 11 kirkkopyhä H. Paime nen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki. klo 14 seurat Lohjan srkkeskus, Sibeliuksenk.2. klo 18 seurat Oliivisali, Kirkkot. 2A (Vanha kko), Jpää. ti 12.10. klo 12.30 Seuratuvan lä hetyspiiri, S&O.Molina: Kokemuksia srkelämästä ja lähetystyöstä Pa kistanissa ja USA:ssa; Salomonk. 17 D, 2. krs. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. klo 18 seurat Hakunilan kko, Hakunilantie 48, Vantaa. klo 18 seurat Paavolan srkkoti, Aittatie1, Hyvinkää. su 17.10. klo 16 ”Kohtuullisuus ja YK:n Agenda 2030”, raamattuopetus Seuratuvalla (Autotalo), L. VäyrynenSi. klo 17 Virsiä ja Siionin virsiä, Pihla jamäen kko, Liusketie 1, Hki. TILAA Henkilehti, www.henkilehti.fi.

ESIRUKOUSILTA ti 12.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Petrus församling Allan Franzén, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09)23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18–20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi, os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Tervetuloa paikan päälle tai seuraa verkossa: www. facebook.com/petrusforsamling

Vuokrata halutaan Talo/mökki enint. 1 h Hki:stä. Nuori perhe etsii kotia luonnon rauhasta. Toiveena puusauna, tilava keittiö ja ~60-100 m². Lari ja Olga 041 519 5788

Media-alan yrittäjä etsii asuntoa, 1h+k, n. 25-30 m², 1.11. alk. Kallio/ Vallila/Alppila. Puh. 050 343 8555 Tunnollinen, työssäkäyvä nuori mies etsii yksiötä kantakaupungista 050 347 9217 / Antonio Helena

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

HERÄTTÄJÄYHDISTYS

Keittiön vuoromestari etsii asuntoa n. 25-30m2, 1.11. alk. itäinen kantakaup./keskusta. Puh. 050 590 2811

Siivouspalveluja

040 665 5983

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

www. esajavesaostaa.com

Ostetaan Ostetaan kaikkea kodin irtaimistoa, myös kuolinpesät ja muuttojäämistöt, mm. taulut, kirjat, design, taide- ja käyttölasi, valaisimet, keramiikka, posliini, hopea, korut, kellot, lp:t, sotaes., patsaat ym. Nopea nouto, maksu heti käteisellä. Seppo ja Sari 0400 218 225

Tilaisuuksia

Koulut ja kurssit

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ostetaan asuntoja ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401 Halutaan ostaa kaksio Helsingistä: Munkkivuori - Koskela alueelta, max hinta 240t. Tuuli: 040 0586960

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

Harras hetki

Tietokirjailija ja pyhiinvaellusryhmien vetäjä Liisa Väisänen asuu aviomiehensä kanssa Espanjassa. Väisänen muutti Suomesta Ranskaan vuonna 1986, ja hän on asunut myös Egyptissä ja Italiassa. Väisänen on väitellyt tohtoriksi islamilaisesta taidefilosofiasta. Liisa Väisänen on yksi asiantuntijaluennoitsijoista Pyhiinvaellusseminaarissa, joka järjestetään perjantaina 15.10. klo 13–16.30 Tikkurilan kirkossa. Tilaisuuteen voi osallistua myös verkossa. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset 8.10. mennessä osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat.

Kaipuu pyhille paikoille Liisa Väisänen vaeltaa merkittyjä reittejä, joista vaikuttavin on ollut Egyptissä.

Muutama viikko sitten hän vaelsi Ranskassa Lourdesissa, jossa kulkee lyhyt päivän reitti. Seuraavaksi haaveena on kävellä hugenottien jalanjäljissä Ranskasta Sveitsiin.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MARCO PERETTO

ESPANJASSA JA ITALIASSA kulkevilla upeilla pyhiinvaellusreiteillä katolisuus on voimakkaasti läsnä. Väisänen on kiinnostunut katolisesta taiteesta ja hän on tutkinut sitä, muttei koe olevansa omalta sielunmaisemaltaan kovin katolilainen.

yhiinvaellus on matka eteenpäin, sisäänpäin ja ylöspäin. Merkityt reitit helpottavat vaellusta, mutta pyhiinvaeltaa voi vaikka kotimetsässä: jalat vievät eteenpäin, ja ajatuksissa kuljetaan sisään- ja ylöspäin. Liisa Väisäsen pyhiinvaellus vaatii merkityn reitin, sillä häntä kiinnostavat erityisesti kulttuurihistoria ja kristinuskon historia. Hänelle pyhiinvaellukset ovat myös matkantekoa taaksepäin. Pyhiinvaellusreitit kulkevat vanhoja teitä pitkin. Väisänen on kävellyt monia pyhiinvaellusreittejä, pitkiä ja lyhyitä, muutamia niistä useasti. Hän on taivaltanut Espanjassa, Italiassa ja Egyptissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

”

Kyseessä ovat ihmisen mittaiset askeleet. Egyptissä Väisänen on pyhiinvaeltanut kerran. Reitti ei ollut helppokulkuinen eikä nykypäivänä edes kovin turvallinen. Silti Kairosta alkava Egyptin pakomatkan reitti on ollut hänelle kaik-

kein isoin juttu, koska se kiertää uskomme alkulähteillä. Sisäistä rauhoittumista ajatellen se on antanut hänelle eniten. LIISA VÄISÄNEN TIETÄÄ, että kävellessä on aikaa olla itsensä kanssa – kyseessä ovat ihmisen mittaiset askeleet. Lentokoneessa ihminen ei ehdi asettua matkantekoon, eikä nopeasti kiitävässä autossakaan. Kävellessä on aikaa miettiä. Pyhiinvaelluksella Väisänen hakee ihmisenä olemisen avaimia. Mikä on ihmisen mikrokosmoksen ja maailmankaikkeuden makrokosmoksen suhde? Väisäselle tulee joskus hetkiä, jolloin oma itse on yhtäkkiä yhtä makrokosmoksen kanssa. Hän kokee silloin sielun tasolla jotakin rauhoittavaa, mikä laittaa oman itsen kohdalleen. Sitä ei pysty järjen tasolla sanoittamaan kaavaksi. Se on kuin valo tai valaistuminen. Tuollaista tapahtuu pyhiinvaelluksella joskus, ei aina. Väisänen saattaa mielessään pyydellä, että saisi taas tuon kokemuksen, muttei se tule pyytämällä vaan silloin, kun sitä vähiten odottaa. ■

Hyvää pyhää

10.10. Päivän evankeliumissa (Joh. 7:40–52) Jerusalemissa vietetään lehtimajajuhlaa ja ihmiset väittelevät siitä, kuka Jeesus oikein on.

Rakkaudesta äidinkieleen ALEKSIS KIVI SYNTYI syksyllä 1834. Silloin suurin osa maamme kirjoista ja kirjailijoista oli ruotsinkielisiä. Kivi rakasti äidinkieltään ja alkoi ensimmäisenä kirjailijana kirjoittaa teoksiaan suomeksi. Hän kirjoitti runoja, näytelmiä ja Seitsemän veljestä -romaanin. Se sai aluksi murskakritiikin, mutta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura antoi siitä kiitettävän lausunnon. Lahjakas Kivi loi suomenkielisen kaunokirjallisuuden perustan. Siksi Aleksis Kiven syntymäpäivänä 10. lokakuuta liput liehuvat hänen ja suomalaisen kirjallisuuden kunniaksi.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Vapaan taivaan alla

yksyllä vietettiin Israelissa viikon kestävää lehtimajajuhlaa. Jeesus oli todennäköisesti osallistunut niihin jo lapsena. Ihmiset rakensivat lehtimajoja, joissa he yöpyivät ja katselivat tähtitaivasta. He muistelivat aikaa, jolloin juutalaiset Egyptistä lähdön jälkeen vaelsivat erämaassa ja asuivat väliaikaisissa asumuksissa vapaan taivaan alla. Viikko oli myös sadonkorjuujuhla, jolloin kiitettiin vilja- ja hedelmäsadosta ja rukoiltiin syksyn sateita ja uutta kevättä. Päivän evankeliumissa ollaan Jerusalemin temppelissä lehtimajaviikon päätösjuhlassa. Sen kohokohta oli, kun pappi kaatoi maljasta lähdevettä alttarille. Ihmisillä ympärillä oli puiden lehviä käsissään. Paikalla ollut Jeesus osasi valita hetkensä. Hän astui esiin ja sanoi: ”Jos jonkun on jano, tulkoon mi-

nun luokseni ja juokoon!” Ja mikä vaikutus sillä olisi? Ihminen, joka ravitsisi itseään sillä vedellä, tuntisi elävän veden pulppuavan sisällään. Hetken dramaattisuutta lisäsi se, että Jeesus tiesi ihmisten väittelevän keskenään siitä, kuka hän oikein on. Hän tiesi myös, että kuulijoiden joukossa oli miehiä, jotka etsivät tilaisuutta pidättää hänet. Tuon kaiken keskelle Jeesus tahtoi tuoda vapaan taivaan henkäyksen. Hän ei iskenyt eteemme oppeja eikä teesejä siitä, mitä meidän tulisi uskoa. Päinvastoin, hän tahtoi avata lukkiutuneita uskomuksiamme ja vapauttaa meidät lähestymään Jumalaa samassa Hengen vapaudessa, jossa hän itse eli. Kaiken pohjalla on luottamus Jumalaan. Hänestä kaikki uusi versoo.

Syyskävely Lähde kävelylle syysaamuun. Pukeudu sään mukaan ja ota mietiskelyevääksi psalmin 84 säe: ”Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta.” Hengitä raikasta ilmaa. Tunne tuulen kosketus. Älä häiriinny mahdollisesta sateesta vaan tunne, miten veden kosketus virkistää sinut. Näe syksyn värit. Tunne, miten askel askeleelta mielesi avautuu, henkesi virkoaa ja väsymyksesi haihtuu.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 15/2021

”

Elämässä on otettava vastaan se, mitä kulman takaa tulee. Vaikka olisi saanut huonommatkin kortit, voi saavuttaa onnellisen elämän. PALEFACE s. 7

7.10.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Malmin nuoret brändäävät riparia s. 4 Sodassa kaatunut isä ei unohdu s. 6

Seitsemän vuotta raittiina Johan Ekroth kävi päihteiden takia kuoleman porteilla. Nyt hän auttaa muita elämässä eteenpäin s. 2

Johan Ekroth otti kävijöitä vastaan Matteuksenkirkolla. Petri tuli kirkolle syömään edullista Waste & Feast -hävikkilounasta.

Päihdehelvetistä takaisin elävien kirjoihin Johan Ekroth on raitis alkoholisti ja jalkapalloilija. Hän työskentelee kokemusasiantuntijana seurakuntayhtymän Varustamoissa. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

yksyisenä päivänä valot loistavat Matteuksenkirkon ikkunoista Itäkeskuksessa. Johan Ekroth, 47, on tullut aamulla töihin kirkolle. Keittiössä porukka valmistaa Snellu Cafén lounasta. Ympäröivä kaupunginosa on Ekrothille tuttu paikka. – Asuin lapsena ja nuorena Puotinharjussa. Minut on konfirmoi-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

tu tässä kirkossa, jossa nyt olen töissä. Tuossa ulkopuolella Stoan aukiolla olen viettänyt päihdehelvettiä. OIKEASTAAN ON IHME, että Johan Ekroth on vielä hengissä. Hän joi kuusivuotiaasta 40-vuotiaaksi. Tuohon aikaan mahtui paljon muutakin elämää: kouluaika, lupaavat vuodet jalkapalloilijana alle 18-vuotiaiden

maajoukkueessa ja kaksi perhettä lapsineen. Mutta lopulta jäljellä ei ollut enää mitään muuta kuin viina. Eron jälkeen hänellä ei ollut kattoa pään päällä eikä perhettäkään. Ekroth vietti yönsä ulkona, rappukäytävissä, kellareissa tai ryyppykavereiden nurkissa. Yömajoja hän kuitenkin karttoi, ja syynä oli pelko. – Elin yhteiskunnan ulkopuolella Itä-Helsingissä ja sain rahani sossusta. Siinä päihdemaailmassa ainoastaan alkoholi, ”rakas vaimoni”, johdatteli tilanteesta toiseen. Ajatusmaailma on silloin yhtä suppea kuin rusinanpala. Siihen ei mahdu muuta kuin se, että saat jostain viinaa.

NÄIN JATKUI siihen asti, että 40-vuotiaan entisen urheilijan terveys romahti ja hän joutui tehoosastolle verensyöksyn seurauksena. Sairaalassa todettiin vakava maksakirroosi. Johan Ekroth halusi vain karata sieltä ja juoda itsensä hengiltä. Mutta sairaalasta hänet vietiin vastoin tahtoaan hoitoon Ridasjärven päihdehoitokeskukseen. Se kuusi viikkoa osoittautui käänteen tekeväksi. Aluksi Ekroth tosin ajatteli, että mitä järkeä on lähteä kuntoutumaan, kun sairastaa tappavaa tautia. Sitten tuli ahaa-elämys: tänään en kuole, tänään voin tehdä jotain itseni hyväksi. Jos herään

huomenna, teen sen, mihin pystyn. Otan päivän kerrallaan. Moni asia vaikutti Ekrothin selviytymiseen. Kuolemanvaara. Keskustelut, joissa hän sai viimeinkin purkaa sisintään, itkeä ja kuunnella muita. Taitava sosiaaliohjaaja. Luonto, joka hoiti hänen pelkotilojaan. – Tiedän yhden asian, jonka osaan, ja se on jalkapallo, Ekroth sanoi sosiaaliohjaajalleen. Molemmat nauroivat, koska mies pystyi hädin tuskin kävelemään 50 metriä. Mutta niin vain kävi, että alle neljän kuukauden kuluttua Ekroth oli mukana harjoituksissa. Siihen asti hän saattoi ainoastaan kävellä ja kävelikin monta tuntia päivässä pudottaen samalla 30 kiloa painostaan. Puotinkylän Valtin ikämiehet toivottivat hänet tervetulleeksi joukkoonsa pelaamaan. – Se entinen elämäni oli yhtä selviytymistä, kärsimystä ja tuskaa. Tänä päivänä minulla on hyvä olla. Tavalliseen elämään kuuluvat perusasiat ovat kunnossa. Lapsilleni saan olla raitis isä, vaikka he ovatkin jo aikuisia. – Päihteet veivät minulta kaiken. Nyt olen saanut elämäni takaisin! Ekroth tiivistää.

”

Päihteet veivät minulta kaiken. KOKEMUSASIANTUNTIJA JOHAN EKROTH

JOHAN EKROTH on saanut rakentaa aivan omanlaistaan elämää seitsemän vuotta. Hän on käynyt kokemusasiantuntijan koulutuksen ja työskennellyt mielenterveys- ja päihdealalla. Nyt hän tekee samaa työtä Varustamoissa. Työ on luonteeltaan keskusteluapua. Usko on ollut matkan varrella koetuksella. – Tiedän kuitenkin, ketä rukoilen, ja se on Jumala. Syyskuussa Ekroth saarnasi ja kertoi omista kokemuksistaan Hermannin Pullakirkossa, jossa käy muun muassa päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä. – Olen esimerkki siitä, että aina on toivoa niin kauan kuin ihminen hengittää. Olen käynyt kuoleman porteilla ja nyt olen tässä. ■ Johan Ekroth päivystää kolmessa Varustamossa ma–pe. Katso ajat: helsinginseurakunnat.fi/varustamo. Kielet: suomi ja ruotsi. Asunnottomien yön etkot pe 15.10. klo 15–18 Harjutorilla.

Aaro Keltanen on harrastanut musiikkia pienestä pitäen ja soittaa muun muassa kitaraa, pianoa ja viulua.

Apua & tukea

Törmäyksestä toipuvan haave: Haluan perheen ja lapsia Aivovammasta kuntoutuva Aaron Keltanen sai kodin Helsingin seurakuntayhtymän tukiasunnosta. TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ANTTI RINTALA

ää vähän pelasti mut, kertoo 23-vuotias Aaron Keltanen Paraistentien kodissaan Ruskeasuolla. Keltanen on asunut tukiasunnossa Paraistentiellä puolisentoista vuotta. Hänen elämänsä muuttui joulukuussa vuonna 2019. Tuohon aikaan Keltanen opiskeli merkonomiksi ja työskenteli soitinkaupassa. Oli yksi harvoista pimeän joulukuun valoisista tunneista. Keltanen käveli suojatiellä, kun auto törmäsi häneen. Muutaman päivän kuluttua hän heräsi sairaalan teho-osastolla. SEURAKUNTAYHTYMÄ TARJOAA tukiasuntoja helsinkiläisille asunnottomille tai asunnottomuuden uhan alla oleville ja tukea tarvitseville. Seurakuntayhtymällä on yhteensä 48 tukiasuntoa, joista osa sijaitsee Paraistentiellä ja osa Hämeentiellä, missä on myös muutama isompi asunto perheiden tukiasumiseen. Tavallisesta asumisesta tukiasuminen eroaa siten, että asukkaan apuna ja tukena on asukasohjaaja. Asukasohjaaja Jukka Salkosalmi on asukkaiden tavattavissa Paraistentien talon toimistossaan.

– Apua voi pyytää kaikkeen, mihin tarvitsee, Aaron Keltanen kertoo. Sairaalasta hän muutti hetkeksi tilaispäismajoitukseen ja sieltä Paraistentien kotiin. Sosiaalitoimi järjesti hänelle ruokapöydän, neljä tuolia, vuoteen ja lakanapaketteja, jotka hän haki yhdessä Salkosalmen kanssa. Asukasohjaaja on auttanut myös asioiden selvittelyssä vakuutusyhtiön kanssa. AARON KELTASEN KODISTA näkee, että hän on musiikkimiehiä. Siitä kertoo rivi kitaroita. Pienenä poikana hän aloitti viulunsoiton, ja harrastus jatkui musiikkiopistossa vuosia. Lukioikäisenä hän istui pianon ääreen ja löysi improvisoinnin. Piano alkoi tuntua viulua tutummalta soittimelta, keskustelukumppanilta. – Tulevaisuuden haaveeni ovat aika yksinkertaisia. Haluan perheen ja lapsia. Jonakin päivänä hän haluaisi myös omistaa flyygelin ja hardangerviulun. Onnettomuuden aiheuttaman aivovamman vuoksi Keltanen väsyy herkästi, ja työmuistiin ja aloitekykyyn liittyy hankaluuksia. Arki on rakennettu siksi hyvin suunnitelmalliseksi. Tukiasunnossa voi asua enintään neljä vuotta. Keltanen ei vielä tiedä, mihin tie vie sen jälkeen. Aivovamman osalta jokainen saavutettu edistysaskel on pysyvä, mutta sitä ei osata ennustaa, miten pitkälle kuntoutuminen on mahdollista. Aaron Keltasen oma tavoite on selvä: takaisin normaaliin elämään. ■ Lisätietoa: helsinginseurakunnat.fi>tukiasuminen KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

Riparin suosio

Daniela Davis (keskellä), 20, oli yksi riparin brändäämiseen osallistuneista seurakuntalaisista. Sana ”ikimuistoinen” valittiin kuvaamaan riparia ja sen taiteili graffitiin Anselmi Arajuuri. Graffittiseinää kantamassa Pihla Patokoski ja Aapo Juvakka.

ESKO JÄMSÄ

Varastonhoitaja Samu Reinikainen ja Stadin safkan johtaja Anni Heinälä tarkistavat hävikkiterminaaliin tulleita tuoretuotteita.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

Ruoka-avun pitää olla vastuullista Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin 27.9. ruoka-apua tavalla, joka sai monet vastuulliset ruoka-aputoimijat pyörittämään päätään. Stadin safkan hävikkiterminaali aloitti toimintansa joulukuussa 2020. Sen verkostossa on mukana 55 ruoka-avun jakajaa ja viitisenkymmentä lahjoittajaa. – Yhteistyökumppaneillamme Myllypurolla ja Hurstilla on omat kanavansa ja molemmissa niistä toiminta on hyvää. Stadin safka vastaa nyt noin kol-

manneksesta Helsingin ruokaavun volyymista. Meidän kauttamme kulkee noin 45 000 kiloa kuukaudessa. Enemmänkin saisimme vastuullisesti jaettua, johtaja Anni Heinälä Stadin safkasta sanoo. Hän kertoo, että MOT-ohjelma on herättänyt huolta verkostossa. – Ohjelman kuvaamat haasteet liittyvät aika pieneen osaan ruoka-avusta. Se kiinnitti huomiotani, että ohjelmassa esillä ollut Mäntsälän hävikkiterminaali vaikutti saavan ison määrän kaikesta hävikistä. Kovin reilulta ei

tunnu, jos he vievät ruokaa ulkomaille, vaikka tarvetta olisi täällä lähempänäkin. Hänen mukaansa Stadin safkan erottaa Mäntsälästä se, että toiminnasta vastaavat kaupunki ja seurakuntayhtymä ovat julkisyhteisöjä. – Kun toimimme verovaroin, lähtökohtana täytyy olla tasapuolisuus, syrjimättömyys, oikeudenmukaisuus ja vastikkeettomuus. Teemme kaikkien toimijoidemme kanssa yhteistyösopimuksen ja keskustelemme periaatteista. Hävikkivarastolla on töissä

säilyy, jos aikuiset eivät omi sitä Malmin seurakunnan työntekijät ja nuoret pohtivat yhdessä mainostoimiston kanssa, mikä on riparin ydin ja miten siitä kannattaa viestiä.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

os kirkollisessa yhteydessä voi puhua menestystuotteesta, riparia voisi kutsua sellaiseksi. Valtaosa kirkkoon kuuluvista nuorista käy yhä rippikoulun ja pääsee kokemaan jotakin samaa kuin monet sukupolvet ennen heitä ovat kokeneet. Kirkossa ei voida kuitenkaan tuudittautua siihen ajatukseen, että näin olisi myös tulevaisuudessa, sillä kastettujen ja kirkkoon kuuluvien osuus pienenee. Kun vielä 2000-luvun alussa suuressa Malmin seurakunnassa noin 1 000 nuorta vuodessa osallistui riparille, tänä vuonna luku on noin 550. Niinpä Malmin seurakunnassa on aloitettu riparin brändäysprojekti, johon osallistuvat seurakunnan työntekijöiden lisäksi nuoret ja mainostoimisto Berry Creative. – Niin, onko ripari menestystuote? Se on sitä ehkä vielä, mutta on olemassa merkkejä siitä, että sille voisi käydä kuten jumalanpalvelukselle. Pitää pohtia, onko jumalanpalvelus tai ripari tärkeämpi meille työntekijöille kuin seura-

ammattilaisia, ja elintarvikehygieniasta huolehditaan tarkasti. Helsingissä halutaan antaa muutakin kuin ruoka-apua. – Monissa verkostomme paikoissa voi saada vertaistukea tai keskusteluapua ammattilaisilta. Meillä on myös kaksi sosiaaliohjaajaa jalkautuneena kentälle. Yksi isoista ruoka-avun toimittajista on Arla Oy. Sen jakelupäällikkö Veli-Tapani Perälä korostaa, että toiminnan on oltava vastuullista ja avun päädyttävä sinne, minne se on tarkoitettu. Lue lisää aiheesta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

kuntalaisille. Ja ketä mikin palvelee, nuorisotyöntekijä Minna Karas Malmin seurakunnasta pohtii. – Ripariin panostetaan ja se on meidän timanttimme. Nuoret antavat sille hyviä arvosanoja. Mutta kyllä tätä timanttia kannattaa kaupitella myös niille nuorille, jotka eivät kuulu kirkkoon. Käytännössä riparin brändääminen on tarkoittanut muun muassa sitä, että on pohdittu riparin ydintä ja sitä, miten siitä viestitään – sekä sanoja että visuaalista ilmettä, joka näkyy esimerkiksi Malmin ripari -tilillä Instagramissa. Tämän taustaksi on kuultu nuorten ajatuksia ja kokemuksia ja pohdittu riparia kuvaavia sanoja. DANIELA DAVIS, 20, on yksi brändityöhön osallistuneista ja varsinainen riparikonkari. Hän arvioi olleensa ainakin 12 leirillä isosena tai apuohjaajana. – Aina kun menin leirille, kokemus oli tosi hyvä. Sain jo omalta leiriltäni paljon ystäviä. Ripari on aina ollut minulle turvallinen paikka, jossa saa olla oma itsensä. Sen halusi kokea uudel-

Rippikoulu sai arvosanan 9Rippikoululaisten kokemuksia on kysytty joka vuosi vuodesta 2018 alkaen. Vastauksia saatiin tänä vuonna ennätysmäärä, 22 000 palautetta. Suuri otanta antaa merkittävää tietoa siitä, miten ikäluokka kokee rippikoulun. Rippikoulu sai yleisarvosanaksi 9-. Erityisen tyytyväisiä nuoret ovat siihen, että rippikoulussa saa olla oma itsensä ja tulee kuulluksi ja että rippikoulussa on turvallista ja hauskaa. Rippikoulukokemuksessa

leen ja uudelleen. Riparilla olen saanut puhua vaikeistakin aiheista. Leiritunnelma on tuonut myös kivaa vaihtelua kesänviettoon.

”

RIPARI ON AINA OLLUT MINULLE TURVALLINEN PAIKKA, JOSSA SAA OLLA OMA ITSENSÄ. DANIELA DAVIS

– Kesällä on kiva tehdä jotain erilaista. Meillä ei ole omaa mökkiä, joten oli kivaa, että ripareilla sai esimerkiksi istua nuotion äärellä. Daniela Davis kertoo lähteneensä riparin brändityöhön innostuneena. Hän on muun muassa osallistunut työpajoihin, joissa muiden nuorten kanssa kehitettiin riparin visuaalista ilmettä ja mietittiin riparin ydintä. Hän ja muutamat muut nuoret kävivät myös kuvaamassa ripareilla ja suunnittelivat somesisältöjä.

nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen korona-aikana ei näy yhtä selvästi kuin kouluterveyskyselyssä. – Kyselyn perusteella nuoret kokevat vahvaa yhteisöllisyyttä rippikoulussa. Tämä näkyy selvästi turvallisuuteen ja yhteishenkeen liittyvissä arvioissa, Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen sanoo. Valtaosa nuorista kokee kyselyn mukaan iloitsevansa elämästään, mutta neljän mittausvuoden aikana tulos on heikentynyt tyttöjen osalta.

– Minua varmaan pyydettiin mukaan sen takia, että olen niin paljon mukana Malmin seurakunnan toiminnassa ja nuorisotyöntekijöille tuttu. Davisin mielestä huoli siitä, että tulevat sukupolvet eivät enää löydä tietään riparille, on ihan aiheellinen. – On hyvä ajatus, että tietoisuutta riparista yritetään lisätä. Esimerkiksi kastettujahan on vuosi vuodelta vähemmän. BRÄNDÄÄMISTYÖN PUNAISENA lankana on ollut aitous. Se on ollut erityisesti nuorille tärkeää: ei luoda mitään liioittelevaa mainosta, vaan hyödynnetään aitoja kokemuksia ja ihmisiä. – Nuoret halusivat tuttua, turvallista, aitoa tyyliä, sellaista, johon nuoret mahtuvat sisään, Minna Karas sanoo. Hänen mukaansa riparin juju ovat nuoret itse ja se, että he saavat olla toistensa kanssa. – Se on paikka, jossa aikuiset eivät liikaa häiritse. Siellä on myös isosia, ja se on iso juttu. Nuoret, heidän vuorovaikutuksensa, rehellisyyteensä, aitouten-

– Ero tyttöjen ja poikien kokemuksessa oli suuri, kymmenen prosenttiyksikköä. Mistä kaikesta tämä ero johtuu ja voiko rippikoulu vahvistaa nuorten kokemusta elämänilosta? Näitä täytyisi selvittää enemmän, Pulkkinen toteaa.

Kuka valitaan Malmille? Helsingin tuomiokapituli on antanut lausunnot Malmin kirkkoherran viran hakijoista ja totesi kaikki seitsemän virkaan kelpoisiksi. Seurakuntaneuvos-

sa ja kaikki se, mitä tapahtuu, kun 40 nuorta on keskenään, siinä on se ydin. Nuoret peilaavat itseänsä toisiin, ja kun he alkavat puhua, he huomaavat, etteivät he ole ainoita minkään asian kanssa. Malmin seurakunnan ripareiden erityispiirteenä on Minna Karaksen mukaan se, että ison seurakunnan leireillä syntyy myös paljon uusia ystävyyssuhteita. Nuoret eivät välttämättä tunne toisiaan esimerkiksi koulusta ja ovat hyvin erilaisista perheistä ja erilaisilta asuinalueilta. Minna Karas ajattelee, että ripari säilyttää asemansa, jos se pysyy nuorten juttuna, josta nuoret puhuvat keskenään. Aikuisten mielipiteet ja kokemukset siitä, kannattaako riparille mennä, eivät välttämättä vakuuta. – Riparin itsessään on vastattava nuorten kulttuuriin. On tärkeää, että nuoret pitävät sen omanaan. Jos me aikuiset omitaan ripari, silloin se lässähtää. ■

Katso lisää vuoden 2022 ripareista helsinginseurakunnat.fi

to päättää 12.10. jatkoon valittavat. Se tekee lopullisen valinnan 9.11. Kirkkoherraksi hakevat Lopen kirkkoherra Tuomas Hynynen, Helsingin yliopiston oppilaitospappi Laura Mäntylä, Malmin hallintopappi ja eteläisen alueen johtava aluepappi Elina Perttilä, Malmin keskisen alueen johtava aluepappi Anni Punkka, Vantaan yhteisen seurakuntatyön johtaja Kirsi Rantala, Helsingin seurakuntayhtymän poliisipappi Jaani Vilkkilä ja Kokemäen vs. kirkkoherra, kenttärovasti Timo Waris. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–21.10.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, ostari, Näyttelijäntie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Ulkotapahtumissa säävaraus

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Päivämusiikkia su 10.10. klo 14. Elämän sävyjä. Liedistin laulajat esiintyvät pianistina Joel Papinoja. Vapaa pääsy. Iltamusiikkia to 14.10. klo 19. Laura Rahnasto, huilu, ja Janne Malinen, kitara. Vapaa pääsy. Pelikerho la 9.10. klo 12. Käsityökerho ma 11.10. klo 13–15. Huom! uusi aika. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710. Rukouspiiri ke klo 10. Hyvän mielen keidas to klo 15. Aterian jako. Aamurukouspiiri to klo 9. Teematorstai. Klo 12 hartaus, klo 12.30 kahvit, klo 13 esitys. 7.10. Juhani Forsberg, Jumalan läsnäolon lauluja. 14.10. Olli Mönttinen, Syysvirsiä. 21.10. Lasse Wallius, Kodin turvallisuus. Lähetyspiiri ti klo 13 Haaga-salissa. TT Juhani Forsberg. Lähetyspiiri ma 18.10. klo 14, vetäjänä Eljas Suikkanen. Lähde-kuoro ma klo 18. Haagan Psalmilaulajat to klo 18. Sauvakävelyryhmä ke 13.10. klo 11 kirkolta. Taivaskanava – mielenterveyskuntoutujien ryhmä ti 12.10. klo

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8, Klanu, Klaneettitie 6–8 A Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta,

Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

TAPAHTUMIA Aamupuuro Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 10. Puuro ja päivän lehdet. Vapaaehtoinen puuroraha. Lauletaan yhdessä -yhteislaulutilaisuus kirkossa 7.10. alkaen joka toinen torstai klo 10.15. Kanttori Anne Myllylä laulattaa. Virrestä voimaa 20 v. su 17.10. klo 18 kirkossa. Veisuussa mukana rovasti Aili Raitavuo, kanttori Anne Myllylä, Pauli Kainulainen ja Reijo Kekkonen, laulu, Samuli Hyvärinen, laulu ja sello. Raamattupiirit kirkossa maanantaisin klo 10–11.30 ja keskiviikkoisin klo 10–11.30. Kulku parkkipaikan puolelta. Malminkartanon kappelilla tiistaisin klo 18.30–20. Luetaan

Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Avoimia piirejä. Viittomakielinen raamattupiiri kirkossa tiistaisin 26.10. ja 23.11. klo 15. Lähetyspiiri Klanulla 12.10. alkaen parittomien viikkojen tiistaisin klo 17–18.30. Avoin piiri. Vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista lähetysaiheista. Työtupa Klanulla parillisten viikkojen tiistaisin klo 15–18. Avoin käsityö- ja askarteluhuone, jossa tehdään muun muassa kastesukkia vauvoille ja tuotteita Lähetyksen hyväksi. Kello viiden tee ja kahvi. Aamurukoushetki Klanulla perjantaisin klo 9.30–11. Rukousta omien ja toisten asioiden ja maailman puolesta. Lasten ja perheiden avoimet kerhot Klanulla. Esikoisvauvakerho torstaisin klo 10.30–12 alle 1-v. esikoisvauvojen perheille. Vauvakerho tiistaisin klo 10.30–12 alle 1-v. vauvoille vanhemman kanssa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11.30 kaikenikäisille lapsille aikuisineen. Ajankohtaiset tiedot

Facebookissa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3, avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös p. 09 2340 5100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Munkkivuoren kirkko klo 11. Hygieniatoimia noudatetaan.10.10. Vähäkangas,17.10. Kuusisalo, 24.10. Frilander, 31.10. Hartikainen.

TAPAHTUMIA Nuortenillat keskiviikkoisin klo 18.–20.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla.

ESKO JÄMSÄ

Messu su klo 10. 10.10. Kolari, Mulari, Mönttinen, Lento-kuoro, joht. Jenni Tervo. 17.10. Lahtinen, Muroma-Nikunen, kanttori Heidi Korhonen-Björkman. Kokoontumisrajoituksia ei ole. Verkkolähetys Facebookissa, ei kirjautumista. Aamurukous ke klo 7.30, Silin. Verkkolähetys Facebookissa. Päivärukous to klo 12. 7.10. Silin. 14.10. Muroma-Nikunen. 21.10. Silin. Iltamessu ke klo 18. 13.10. Silin, Mönttinen. 20.10. Mulari, Korhonen-Björkman. Iltatee. Iltarukous pe klo 19, Silin. Kirkko avoinna jo klo 18.30.

13-14.30. Perhekerhot: Tönö ma 17.30, Huopalahden kirkko to klo 10, P-Haagan Lämpiö pe klo 10. Esikoisvauvakerho äideille ja heidän 8 kk ikäisille vauvoilleen ma klo 13–14.30 ajalla 25.10.–13.12. Tied. ja ilm. ulla.leivo@evl.fi. Kohtaaminen ja vuorovaikutus – koulutusta vapaaehtoisille la 9.10. klo 10–13 Riistavuoren palvelukeskuksessa. Ilm. heti jukka.raitio@ hel.fi tai p. 09 3104 6955.

Menokasvo

Suomi unohti sotaorponsa

Talvi- ja jatkosotien seurauksena jäi sotaorvoiksi 55 000 lasta. Pääkaupunkiseudun sotaorpojen kunniapuheenjohtaja Lea Heino, mitä isän kuolemasta elämääsi seurasi? – Olin viisivuotias, kun isäni Aarne Miettinen kaatui Vuoksenrannan Kaskiselän kylässä 13.8.1944. Muistan, kun asiasta kerrottiin äidilleni. Hän makasi peräkammarin sängyssä. Meidät lapset vietiin äidin luo. Katsoin äidin ja isän kuvaa, puristin sormia sängyn maalipintaan ja itkin. – Minä, kaksi sisartani ja pikkuveli, kaikki alle kouluikäisiä, jäimme ilman isää. En ole koskaan saanut isän neuvoja enkä tukea elämässäni. Äidille jäi iso velkainen maatalo ja kaikki tilan raskaat työt. Äitini suri isää niin paljon, ettei hän halunnut puhua isästä. Juttelimme sisarusten kanssa keskenämme ja silitimme hänen kuvaansa. Muuta meille ei isästä jäänyt. Tuntuuko siltä, että Suomi unohti so-

Lea Heinon isä kaatui jatkosodassa, kun Lea oli viisivuotias. Hänen mukaansa tuntuu kauhealta ajatella, että maailmassa on nytkin lapsia, jotka joutuvat kokemaan sodan.

taorponsa useiksi vuosikymmeniksi? – Taatusti tuntuu. Vasta vuonna 2013 valtiovalta tunnusti meidät, ja saimme sotaorpotunnuksen. En tiedä, liittyikö hiljaisuus siihen, ettei haluttu muistaa, kuinka valtavia tappioita sota aiheutti ja miten paljon jäi isättömiä lapsia.

hen, että olisi aika löytää muita sotaorpoja. Sellaisia, jotka olivat kokeneet samat asiat. Kun perustimme yhdistyksen, selvisi, että vertaistukea oli moni muukin kaivannut ja tarvinnut.

Miksi on tärkeää, että sotaorvoilla on oma yhdistys? – Kun työelämä jäi taakse, heräsin sii-

Sotaorpojen kirkkopyhä 17.10. klo 10 Helsingin tuomiokirkossa. Kirkkokahvit, jonka jälkeen Pääkaupunkiseudun sotaorvot 20 vuotta -juhla.

PAULI JUUSELA

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–21.10.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: avoinna ti ja pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 Kauppakeskus Ristikko, Ajomiehentie 1 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 10.10. klo 10. Vuori, Vanne, Saarela, Ahola, Pitäjänmäen kamarikuoro. Messu su 17.10. klo 10. Kekäläinen, Vuori, Ahola.

TAPAHTUMIA Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12, p. 09 2340 5668, ja to klo 11–12, p. 09 2340 5648. Raamattupiiri ma 11.10. klo 18.30 kirkolla. Aiheena Johanneksen evankeliumi. Jatkuu parittomilla viikoilla. Iltamusiikkia pienille ja isoille ke 13.10. klo 18 kirkossa. Tilaisuus on suunniteltu etenkin vauva- ja pikkulapsiperheitä huomioiden, mutta on avoin kaikille laulamises-

ta ja kirkossa rauhoittumisesta kiinnostuneille. Säestys pianolla tai kanteleella. Jatkuu parittomilla viikoilla. Äijäillat – aikaa ja tekemistä yhdessä aikuisille miehille to 14.10. klo 16–18 kirkolla. Jatkuu parittomilla viikoilla. Pitskun kirkon olkkari – kaikenikäisten yhteinen olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla. Juttuseuraa, kirjoja, pelejä, leikkipiha. Kohtaamisia Kauppakeskus Ristikossa torstaisin. Pappi tai diakoni tavattavissa klo 14–16. Mahdollisuus ehtoolliseen. Valonpilkahduksia – nuorten aikuisten olohuone ti 19.10. klo 18–20 kirkolla nuorten kellarissa. Seuraa, rukousta, pohdittavaa, retkiä. Jatkuu parittomilla viikoilla. Kouluikäisten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 16.30–17.15 kirkolla ja torstaisin klo 16–18 Kauppakeskus Ristikon asukastilassa. Lautapelejä, askartelua, pingistä, juttuseuraa.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18, Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna ma, ti ja to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna ke klo 11.30–13.30 ja tosu klo 12–16 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna pe klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @ suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa (suorana myös YouTubessa ja Facebookissa), Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukau-

TIINA KAARESVIRTA

Levollisuuden messu Munkkiniemen kirkossa la 9.10. klo 18. Frilander. Avoin päiväkerho maanantaisin klo 9.30–11.00 Munkkiniemen kirkon pihalla. Sisätilat käytössä huoltotoimia varten. Tarjolla kahvia, teetä sekä pientä purtavaa. LuontoPäiväkerho yli 2-vuotiaille lapsille tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9.00–11.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa, Tiilipolku 6. Livemuskari to 7.10. klo 17.00 Munkkiniemen seurakunta Lapset ja perheet FaceBook-sivulla. Kirkkokuoro harjoittelee tiistaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Ilmoittaudu hanna-maria.valve@ evl.fi tai p. 050 411 9161. Kirjallisuuspiiri Munkkivuoren seurakuntatalolla kerran kuussa tiistaisin. Seuraava tapaaminen 2.11. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme! Syyskahvila Munkkivuoren kirkolla tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13–14 Munkkiniemen kirkolla. Muutokset infonäytöiltä ja nettisivuilta. Sururyhmä keskiviikkoisin 17.11.– 15.12. klo 17.30 Munkkivuoren kirkolla. Diakoniatyöntekijä Mia Salmio ja rovasti Tuula Sääksi. Ilmoittaudu 11.11. mennessä p. 09 2340 5128 tai mia.salmio@evl.fi. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 5118.

Kansainvälinen ystävähaku Helsingin ammattikorkeakouluissa on tuhansia eri puolilta maailmaa tulleita ulkomaalaisia opiskelijoita vailla suomalaista ystävää. Sinä voit olla yksi heistä! Aiemmin osallistujia on ollut kaikista ikäryhmistä. Vaatimuksena Friends programiin osallistumiselle on englannin osaaminen ja kiinnostus uusiin ihmisiin ja kulttuureihin. Ilmoittautumiset viimeistään 31.10. Lisätietoja koordinaattorit Kaisa Iso-Herttua ja Tiina Kaaresvirta, friends.helsinki@evl.fi. Ilmoittaudu ystäväksi helsinginseurakunnat.fi/uutiset/tulekansainvalisenopiskelijanystavaksi

den 1. sunnuntai), Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa klo 18. Keskiviikkoisin klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Lotta Svärd 100 vuotta -juhlamessu Rakkautta yli sukupolvien 10.10. klo 10 Tuomiokirkossa ja suorana lähetyksenä Yle TV1.

TAPAHTUMIA Päiväkonsertti Tuomiokirkossa ke 13. ja 20.10. klo 12. Suomenlinnan kirkon urkujen vihkiäiskonsertti su 10.10. klo 15. Seppo Murto, Anna Pulli-Huomo ja Matti Vaakanainen, urut, Inka Kinnunen, sopraano, ja Joonas Pajari, tenori. Vapaa pääsy! Varhaisnuorten pop up Olkkari ma 11.10. klo 14–16 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa. Kokkausta. Ei tarvitse ilmoittautua. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Anju Lahtiselta, p. 050 380 1120. Iso Korva – syvällistä keskustelua elämän isoista kysymyksistä ma 11.10. klo 18 Hyvän toivon kappelissa. Erilaiset taustamme ja tiemme, Taina Vuorensola. Lisät. mirja. vallisaari@gmail.com. Konsertti Suomenlinnan kirkossa pe 15.10. klo 18.30. Rahmaninov: Vigilia. Dominante-kuoro, johtaa Seppo Murto, Säde Bartling, altto, ja Jussi Salonen, tenori. Liput 20/15 e.

Sururyhmä torstaisin alk. 11.11. klo 17.30–19 Katajanokan seurakuntakodilla. Muut kokoontumiset 25.11., 2.12., 9.12., 16.12., 13.1. ja 27.1. Ryhmään otetaan seitsemän osallistujaa. Vetäjänä pappi Tiina Silvo. Ilmoittautumiset p. 050 526 4164. Keskusteluja kryptassa -sarja jatkuu torstaisin Tuomiokirkon kryptassa klo 17.30. 14.10. teemana suru ja 21.10. teemana häpeä. Paikalle tulevia kehotetaan saapumaan klo 17.25 mennessä podcastin nauhoituksen vuoksi. Suora lähetys mm. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla ja Kirkko ja kaupungin Facebooksivulla. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e. Annankulman olohuone ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Pe 8.10. klo 12–13.30 ulkoilua, to 14.10. lähetyksen iltapäivä, mukana Riitta ja Olavi Heino sekä Natasha Vaalgamaa, to 21.10. askartelumahdollisuus. Annankatu 14D. Katsomusopetus ja yhdenvertaisuus -seminaari 28.10. klo 12–16 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Järjestää Suomen Ekumeenisen Neuvoston Kasvatusasioiden jaosto. Ilmoittautuminen 14.10. mennessä, lisät. ekumenia.fi. Huom! MLL:n perhekerho kokoontuu Hyvän toivon kappelissa parittomien viikkojen maanantaina klo 18–19.30. Pahoittelemme aiempaa virheellistä tietoa lehdessä.

Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Huomioimme kaikissa tilaisuuksissamme koronaturvallisuuden. Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Seurakuntakoti ja TILA 28, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Iltamessu maanantaisin klo 18. 11.10. Partti, 18.10. Reina. Iltamessu tiistaisin klo 18. 12.10. Paananen, 19.10. Hurmerinta. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 13.10. Hurmerinta, Vuori, 20.10. Kelttimessu Lindfors, Vuori. Iltamessu torstaisin klo 18. 7.10. Paananen, Pyylampi, 14.10. Paananen, Niskala, 21.10. Hirvonen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 8.10. ja 15.10. Hynninen. Slangitsyrkka su 10.10. klo 10. Slangitsyrkka yhdessä Stadin slangi ry:n kanssa. Aleksis Kiven päivän messussa saarnaa vuoden 2021 stadin kundi emeritus piispa Eero Huovinen, liturgina Riikka Reina, puheenjohtaja Harri Saksala, varapuheenjohtaja Soile Tammisto, urkuri Olli Pyylampi, kanttori Vivika Oksanen, diakoni Kati Helin, Stadin slangi kuoro, joht. Matti Reittamo. Kirkkokahveilla mahdollisuus liittyä Stadin slangin jäseneksi. Messuun voi osallistua myös YouTuben kautta. Messu su 17.10. klo 10. Hurmerinta, Hirvonen, Niskala, Oksanen, Klemmt, Edelmann. Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 10.10. Reina, 17.10. Helanne. Vironkielinen messu sunnuntaina 17.10. klo 11. Õunap. Kiinankielinen sanajumalanpalvelus su 10.10. ja 17.10. klo 13.

TAPAHTUMIA Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ma 18.10. klo 13 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–21.10.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 numerossa 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, 4. krs, avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu sunnuntaisin klo 11. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 19. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko järjestetään viikkomessun tilalla seurat.

TAPAHTUMIA Nuorten aikuisten peli-ilta pe 8.10. klo 18–21. Rentoa yhdessäoloa, syömistä ja lautapelejä. Töppösryhmä neuloo sukkia ja töppösiä ti 12.10. klo 11–12.30. Käsityöpiiri ti 12.10. klo 13–14.30.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

Avoin sururyhmä ke 13.10. klo 17.30–19. Yrittäjille arkiaamupala to 14.10. klo 9.30–10.30 kahvila Paseossa. Yhteydet maailmalle -keskustelusarja to 14.10 klo 13–13.30. Lauttasaaren pyhiinvaellus la 16.10. klo 10. Torstaipiiri to 21.10. klo 13–14.30. Aikuisten raamattukeskustelupiiri to 21.10. klo 17.30–19. Perhekerho ma, ti, pe klo 9–11. Aino-kanttorin muskari tiistaisin klo 10. Koululaisten lautapelikerho perjantaisin klo 13.30–16. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 11–12.

telut ja ilmoittautumiset koelauluun anne.viljamaa@evl.fi. Kaikki toiminta järjestetään Heikkiläntiellä, ellei toisin ole mainittu. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Ruokapöydän kautta kotiin! Useilla Helsingin kirkoilla katetaan ateria arki-iltaisin. Maanantaisin Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, klo 16.30–18. Maittavaa kotiruokaa hintaan 1 e/annos. Jätkäsaaren Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26, klo 17–18.30. Aterian hinta aikuisilta 1 e, alle 18-vuotiaat maksutta. Keskiviikkoisin Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, klo 16 eteenpäin, niin kauan kuin ruokaa riittää. Hinta 2/4/6 e. Paavalin kirkko, Sammatintie 5, klo 16.30–18, hinta 1 e. Käpylän kirkko, Metsolantie 14, klo 16–17.45. Tarjolla lämmin keitto. Vapaaehtoinen maksu. Viikin kirkko, Agronominkatu 5, klo 17, alkaa lokakuussa. Kasvisruoka 1 e/annos. Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2, klo 16.30–18. Hinta aikuiset 2 e, lapset 1 e ja taaperot ilmaiseksi. Torstaisin Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13, klo 16.30–18. Hinta: aikuiset 2 e, lapset 1 e ja taaperot ilmaiseksi. Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10, klo 16–17.30 (huom. 21.10. syysloma). Hinta aikuisilta 2 e ja lapsilta 1 e. Voit syödä paikan päällä tai ostaa mukaan rasiassa 2 e.

Maksutonta ulkoiluapua ma, ti, ke klo 9–11. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Maksutonta iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30–19.30. Ilmoittautumiset viimeistään edellisenä arkipäivänä p. 050 380 3514. Lasten Aurinkokuoro 6–12-vuotiaille tiistaisin klo 15–15.45. Ilmoittautumiset aino.valojarvi@evl.fi. Nuorten aikuisten Saarikuoro harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30–18. Tiedustelut aino.valojarvi@evl.fi. Kamarikuoro Barcarola harjoittelee torstaisin klo 18–20.30.Tiedus-

ISTOCK

Kallion kirkossa. Aleksanteri Wallius, urut. Vapaa pääsy. Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta tai Facebookista @ WasteFeastAlppila. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 7.10. ”Kaiken maailman dosentit” – akateemiset ahdingossa, Juha Jokela Päivi Istalan haastattelussa. 14.10. kirjailija Pirkko Saisio Raisa Rauhamaan haastattelussa. 21.10. Arja Saijonmaa meillä ja muualla, Päivi Istala haastattelee. Keskusteluryhmä elämästä ja kuolemasta kokoontuu Kallion kirkolla syksyn aikana kolmesti tiistaisin 19.10., 2.11. ja 16.11. klo 18–19.30. Onko läheisen sairaus, korona-aika tai muut tapahtumat herättäneet sinussa tarvetta pohtia yhdessä elämää ja kuolemaa? Tule mukaan keskusteluryhmään, jossa jokaisen ihmisen kuolevaisuus otetaan todesta ja työstetään siihen liittyviä ajatuksia. Ryhmä ei sovi juuri läheisen menettäneelle tai akuutissa kriisissä olevalle. Ohjaajina toimivat pappi Pauliina Lindfors ja diakoni Anne Mäki-Kokkila. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pauliinalle p. 050 462 0987. Toimintaa lapsille syksyn aikana: Päiväkerho Alppilan kirkolla maanantaisin ja torstaisin klo 8.30–11. Perhebistro Alppilan kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–18.30. Lasten perjantai Alppilan kirkolla perjantaisin klo 9–11 ja 26.10. alkaen Perheiden aamu Kalliossa klo 9–11.

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu 10.10. klo 10. Flinck ja Hakkarainen. Tämä sunnuntai on ekumeeninen lähetyspyhä. Messussa vierailee Upu Leppänen saarnavieraana ja hän kertoo myös Lähetysseuran työalakuulumisia. Mukana messussa Savolaisen Osakunnan Laulajat, johtaa Noora Hirn. Puolen tunnin messu 13.10. klo 18. Pöysti ja Hakkarainen. Messu 17.10. klo 10. Valkeapää,

Kanala ja Hakkarainen. Puolen tunnin messu 20.10. klo 18. Valkeapää ja Pyylampi.

TAPAHTUMIA Lokaa ja rakkautta 7.10. klo 19. Janne Masalin. Katso lisätietoja Paavalin seurakunnan nettisivuilta. Keski-Helsingin musiikkiopiston jousiorkesterikonsertti 12.10. klo 18.30. Tutti Frutti ja Da Capo -orkesterit. Vapaa pääsy. We need Joy! We need Mozart! 18.10. klo 19. Espoo Symphony Orchestra, johtaa Jackie Shin. Mozart: Symphony 31 & 39. Yhteistyössä Espoo Omnia. Kristillinen meditaatio Paavalinkirkon urkuparvella keskiviikkoisin klo 17.10–17.50 ajalla 1.9.–1.12. Sydämen hiljaiseen rukoukseen kuljettava meditaatio on eri uskontojen yhteistä viisautta. Ryhmää ohjaa hengellisen ohjaajan koulutuksen saanut Risto Lehtinen. Lisätied. Arja Rannanpää-Kortelainen. Ryhmä on avoin, ei ennakkoilmoittautumista. Huomioithan, että mahdollisten konserttien tms. takia ryhmä saattaa joskus peruuntua. Tapahtumakalenterissamme nettisivuilla on aina ajankohtaiset tiedot, jotka kannattaa tarkistaa vielä edeltävänä päivänä. Perhekahvila torstaisin klo 9–11. Sylivauvat – ensimmäisen lapsen saaneiden äitien ryhmä tiistaisin klo 9.30–11. Odottavien teehuone keskiviikkoisin klo 17–18.30. Ystävyydenkahvila keskiviikkoisin klo 14–15. Lempeää liikuntaa keskiviikkoisin klo 13.30–14.15. Päiväpiiri keskiviikkoisin klo 13 Pasilan asukastalolla. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Redin Silta-tila on avoinna maanantaista perjantaihin klo 11–19 ja lauantaisin klo 11–17. Tilassa on paikalla aina seurakunnan työntekijä. Tavataan Sillalla!

Töölön seurakunta Puhelinpalvelu 09 2340 6300 ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17 Diakonia p. 09 2340 6318 Virasto: Mechelininkatu 32 a B Avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maist-

raatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Ajantasaiset tiedot verkkosivuillamme seurakuntatoolo.fi. Messut ovat myös katsottavissa suorana YouTube-kanavallamme. Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa. 10.10. mukana vokaaliyhtye Ahjo Ensemble, 17.10. Ensemble Helsingin Kamariorkesterista. Messu sunnuntaisin klo 12 Töölön ja Meilahden kirkoissa. Ekumeenisen vastuuviikon aloitusmessu 17.10. klo 12 Meilahden kirkossa. Saarnaa Kirkon Ulkomaanavun säätiön hallituksen puheenjohtaja, kansainvälisten asioiden asiantuntija Tarja Kantola. Kirkkokahveilla hän puhuu myös työstään Kirkon Ulkomaanavussa ja vastuuviikon teemasta Kohtuullisuus. Mukana Töölön seurakunnan kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä. Rukousmessu 17.10. klo 17 Töölön kirkossa. Vapaamuotoinen messu rukousmessubändin swengissä. Ehtoollishetki Töölön kirkossa ke klo 18. Arki-illan ehtoollinen Fokuksessa to klo 18.

TAPAHTUMIA Esikoisvauvakerho to klo 14 Tuomaankirkossa, ilm. emilia.e.kuusisto@evl.fi, ja ke klo 13.30 Kerhiksellä, ilm. sirpa.huhtamaki@evl.fi. Aleksis Kiven elämästä ja tuotannosta lyhyesti 10.10. kirkkokahveilla Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Pääopas Anna Tilli. Miesten maanantaiseura 11.10. klo 13 Meilahden kirkolla. Jaakko Frösén: Petran hiiltyneet papyrukset. Mihin ne johtivat? Lisät. anssi. saura@gmail.com. Kulttuuriklubi 12.10. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Tuottajaohjaaja Timo Korhonen puhuu tulevan elokuvansa aiheesta, v. 1918 vangituista ja tuomituista lapsista otsikolla Pienet sotasankarit. Naisten Forum 19.10. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Prof. Aura Korppi-Tommola: Mitä naisjärjestöt ovat saaneet aikaan? Kuunteleva rukous 20.10. ehtoollishetken jälkeen Töölön kirkossa. Äiti Teresa piiri ma klo 13 Ruskeasuon Rastissa. Kerhossa tehdään yhdessä mm. Äiti Teresa -peittoja. Lisät. pirjo.t.kosunen@gmail.com. Diakoniatyön jouluavustus nyt haettavissa sähköisesti tai paperilomakkeella. Lisät. www.seurakuntatoolo.fi/apua-ja-tukea/jouluavustukset tai p. 09 2340 6318. Torstaikerho to klo 13 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Petri Laaksonen: Veisuja ja viisuja

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–21.10.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4.

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. 10.10. Myllypurossa lähetyspyhä. 17.10. Myllypurossa messun jälkeen Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus. Hiljainen viikkomessu keskiviikkoisin klo 17.30 Laiturissa.

TAPAHTUMIA Konsertti su 10.10. klo 18 Myllypuron kirkossa. Kama-

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu, ekumeeninen lähetyspyhä su 10.10. klo 11. Lotta Gammelin Suomen Lähetysseurasta saarnaa, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Kirkkokahveilla Lotta kertoo nimikkokohteemme Naisvoimaa kuulumisia Tansaniasta. Messun jälkeen myynnissä Leenan ja Tuijan kaalilaatikkoa take away -periaatteella: puoli litraa 5 e, litran pakkaus 10 e. Tuotto ohjataan seurakuntamme nimikkotyön tukemiseen. Messu su 17.10. klo 11. Aimo Lankinen, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Mikaelin Laulajat, joht. Jukka Okkonen.

TAPAHTUMIA Kaikki tilaisuudet Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Syysloman päiväleiri 1.–3.-luokkalaisille ke–pe 20.–22.10. klo 9–14. Hinta 25 e/hlö sis. leiriohjelman ja ruokailun. Lisätied. ja ilm.13.10. mennessä verkkosivuillamme.

Raamattupiirit aikuisille ja Raamattukerhot alle kouluikäisille, koululaisille sekä +12-vuotiaille tiistaisin klo 18–19. Ruokatarjoilu klo 17.30–18. Raamattupiiri torstaisin klo 18. Tutkitaan 1. korinttilaiskirjeen sanomaa Tiina Lindbergin johdolla. Rukouspiiri perjantaisin klo 10. Rukoilemme toinen toistemme ja yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Ruokaa, Iloa ja valoa -diakoniaruokailu torstaisin klo 11. Hinta 1 e. Alussa vapaaehtoinen hartaus. Tied. Susanna Salonen p. 050 563 3900. Syyrialaista ruokaa tarjolla 14.10. Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille aikuisille tarjoaa mahdollisuuden käsitellä surussa ajatuksiaan ja tunteitaan kohtalotovereiden kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä. Kokoontumisissa käytetään musiikkiterapian menetelmiä. Ryhmä alkaa 11.11. ja kokoontuu 6 kertaa. Ohjaajina kanttori, musiikkiterapeutti Kirsi Honkanen-Punkari ja pappi Eva-Lisa Lindström. Tied. ja ilm. p. 050 559 3657/EvaLisa. Loistavia uskonkysymyksiä -luento- ja keskustelusarja uskosta ja teologiasta keskiviikkoisin klo 18. Luennoitsijana TT Kari Kuula. Ke 13.10. Luominen, Aadam ja evoluutio. Luomisuskon ja luonnontieteen sovittaminen yhteen. Ke 20.10. Sisaruuskateus, tasapuolinen vanhemmuus ja Joosefin tarina. Ke 27.10. Perkele! Paholainen ja langenneet enkelit. Johdatus demonologiaan. Ke 3.11. Apostoli Pietari – ensimmäinen kristitty. Mitä tiedämme hänestä? Ke 10.11. Masennus, kadonnut elämänusko ja Saarnaajan kirja. Ke 17.11. Mitä on uusi ateismi? Ja miten kristinusko vastaa sen haasteeseen? Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoimiston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vastaajaan.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 10.10. klo 10. Vaulas, Lyytinen, Niva-Vilkko. Messu su 17.10. klo 10. Kaskinen,

Nurminen, Ronkainen, Filppula, Raakkujat, joht. Veera Voima. Pyhäkoulu. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Gospelmessu su 10.10. klo 12. Salonen, Lyytinen. Mukana bändi. Messu su 17.10. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko, Chorus Marinus. Ehtoollishetki to 7.10. klo 17.30. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 12.10. klo 18. Hiljaisuutta, raamatunlukua, Taizé-lauluja ja ehtoollinen. Mukana lauluryhmä.

TAPAHTUMIA

Surusta sanoja Keskusteluja kryptassa -sarjassa kirjailija Elina Hirvosen teemana to 7.10. on suru. Keskustelemassa toimittaja Anna-Stina Nykänen ja tutkija Hanna Meretoja. Tunnin keskustelut alkavat kello 17.30. Voit seurata keskusteluja suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebookista. Kryptaan, Kirkkokatu 18, tulevan yleisön tulisi olla paikalla klo 17.25 nauhoituksen johdosta.

ISTOCK

ItäHelsinki

rikuoro Ora, joht. Kirsi Lemponen. Kristiina Joung suk Kim, mezzosopraano, Marika Leino, piano ja urut ja Jani Lehtonen, viulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Armon ilta pe 15.10. klo 18 Myllypuron kirkolla. Sansan toiminnanjohtaja Arto Anttori puhuu aiheesta Mitä jaat, sitä saat - ja muita perusteita lähetystyölle. Armon illoissa lauletaan, rukoillaan ja ylistetään yhdessä, nautitaan musiikista ja opetuksesta. Illan päätteeksi iltatee. Laulun siivin ke 20.10. klo 14 Kulosaaren seurakuntatalolla. Kahvit alkaen klo 13.30. Laulattamassa Kirsi Lemponen. Sinun Sanasi -raamattuilta to 21.10. klo 17.30–19 Kulosaaren seurakuntasalissa. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Iltoja vetää Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu. Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 numerosta 09 2340 3344. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman, p. 050 596 8946. Lisätietoja internetistä: www. helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä Facebook-sivuiltamme facebook.com/herttoniemenseurakunta.

ISTOCK

7.10. klo 16 Fokuksessa. Vapaa pääsy. Kuinka elää omien arvojensa mukaisesti -työpaja to 7.10. klo 19–21 Fokuksessa. Mystiikan Akatemia 9.10. klo 9.30 Fokuksessa. Mitä on henkisyys? Spiritualismista uushenkisyyteen. FT, teologi Tea Holm. Ilm. hiljainentila.fi. Hinta 12 e, sis. kahvi/tee. Fokus 2 v. synttärit su 17.10. klo 12–16. Synttärikahvit, DJ Mikko Saari, ohjelmaa lapsille. Raamattupiiri to klo 16.15 Fokuksessa. Vap.eht. vetäjä Merja Vuolteenaho. Piiri kokoontuu 28.10. asti. Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio 20.10. klo 18 Fokuksessa. Raamatun moraalinormit ja 2020-luvun etiikka. Voiko pronssija rautakauden sääntöjärjestelmä sitoa nykyihmisen käsitystä oikeudenmukaisuudesta? TT, professori Jaana Hallamaa. Parisuhdepäivä Puhu puolisolle – älä pukille! la 30.10. klo 14–18 Fokuksessa. Vetäjinä Tuula Tynjä ja Kasper Valtakari Samassa veneessä -avioparityöstä. Hinta 20 e/pari, sis. ohjelman ja kahvin. llm. viim. 25.10. tuula.tynja@sana.fi. Temppeliaukion kirkko auki vierailijoille ma–pe, katso tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko. fi. Kivi-teemaviikko 4.–10.10. Temppeliaukiolla Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi. Lisät. kotisivuiltamme temppeliaukionkirkko.fi.

Kivestä asiaa Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi Temppeliaukion kirkon pääopas Anna Tilli kertoo jumalanpalveluksen jälkeen lyhyesti Aleksis Kiven elämästä ja tuotannosta kirkkokahveilla. Jumalanpalvelus alkaa su 10.10. klo 10 osoitteessa Lutherinkatu 3.

Ehtoollisavustajakoulutus to 7.10. klo 17.30 Laajasalon kirkolla. Aluksi yhteinen ehtoollinen. Avoin kaikille kiinnostuneille. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: arja.vaulas@evl. fi, p. 050 596 8858. Ilta Raamatun kääntämisestä to 7.10. klo 18 Roihuvuoren kirkolla. Vanha teksti uusin sanoin – Uusi testamentti 2020. Dosentti Niko Huttunen ja Terhi Huovari Suomen Pipliaseurasta. Lied-konsertti Ajan virrassa su 10.10. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Ghislaine Dionne, sopraano, ja Sari Blå, piano. Säveltäjinä Barber, Fauré, I. Kuusisto. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Eläkeläisten tuolijumppa maanantaisin 11.10., 25.10., 8.11. ja 22.11. klo 14.30 Laajasalon kirkolla. Jumppaa ohjaa kaupungin projektityöntekijä Laura Vilén. Vesper ma 11.10. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Musiikillinen iltahartaus, Kamarikuoro Cantiamo, Hannele Filppula. Syysillan tunnelmissa -konsertti to 14.10. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Seeli Toivio, mezzosopraano, ja Collin Hansen, piano. Kuula, Merikanto, Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Aamurukous keskiviikkoisin klo 6.30–7.30 Laajasalon kirkolla. Iltaruoka Roihuvuoren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–18 ja Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18. Aikuiset 2 e, kouluikäiset 1 e ja pienimmät ilmaiseksi. Diakonian ajanvaraus ja soittopyynnöt Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758 (muuna aikana voit jättää soittopyynnön vastaajaan), tai roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virastoasiat: p. 09 2340 6400 (jätä viesti, soitamme takaisin), vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5. Puotilan kappeli, Puotilantie 5. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–21.10.

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3. ISTOCK

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Keskipäivän messu perjantaisin klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

PohjoisHelsinki

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Lastentupa ma ja to klo 9–11.30, ei 18.10. ja 21.10. Vapaa hetki vanhemmille. Varaa paikka lapsellesi (yli 1-v.) lastenohjaajiltamme p. 050 380 1961. Neuleklubi ma klo 11.30. Iltaruoka ma klo 16.30–18, kotiruokaa 1 e hintaan. Iltaperhekerho ma klo 17–18.30. Vauvaperhekerho ti klo 9.30, ei 20.10. Perhekerho pe klo 9.30, ei 22.10. Ukkoryhmä pelaa biljardia ke 20.10. klo 13. Tervetuloa uudet ja vanhat! Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8–8.30 Birgitta-salissa. Olohuone tiistaisin klo 14: 12.10. Menna Lehbib kertoo Länsi-Saharan tilanteesta ja elämästä pakolaisena Suomessa, 19.10. Vaikuttava kirja, ota oma kirja mukaan! Matteuksenkirkolla: Laulut soikoon ke klo 11. Pihakahvit la 16.10 klo 12.30–14. Pilkeporukka Itäkeskuksen palvelutalossa, Voikukantie 6, pe klo 10–12. Ryhmä päihteitä käyttäneille tai käyttäville +60-vuotiaille. Perjantailenkki klo 13: avoin päiväkävely, startti Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3. Kahvit Vartiokylän kirkolla 15.10. Kiinnostaako kuorolaulu? Aikuiskuorot aloittelevat toimintaansa rajoitusten salliessa. Ota yhteys Katriin katri.vanhamaki@evl.fi, p. 09 2340 6440. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto palvelee puhelimitse ja sähköpostilla ma, ti, to, pe 9–13, ke 14–17, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus. Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3.

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

sivuilla. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset virastolla ja p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17, pe vain puhelimitse 10–13. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Hengellinen väkivalta ja oma jaksaminen Kuinka tunnistaa hengellinen väkivalta ja kuinka tukea uhria? Miten pitää huolta omasta jaksamisestaan kohdatessaan väkivaltaa ja muita raskaita asioita? Ekumeenisesti toteutettava kaksipäiväinen koulutus ke–to 20.–21.10. on suunnattu kaikille teemasta kiinnostuneille. Paikka on Hyvän toivon kappeli Jätkäsaaressa, Länsisatamankatu 28–26. 20 euron osallistumismaksuun sisältyy kahvitarjoilu. mMuut ruokailut omatoimisesti. Koulutuksen järjestävät Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Tuomasyhteisö ry ja Uskontojen uhrien tuki UUT ry. Sitovat ilmoittautumiset 10.10. men-nessä ekumenia.fi-sivulla.

Su 10.10. perhekirkko ja lounas. Holma sekä lasten ja perheiden toiminnasta tuttuja. Myyjäispöytä, Näppärät myy käsitöitä, käteismaksu. Su 17.10. Pesonen, Antola, Virtanen. Päivähartaus ja ehtoollinen kirkossa torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA Syyslomapäivät eskareille, eka- ja tokaluokkalaisille Valossa 18.– 19.10. klo 9–15. Kivaa tekemistä, ulkoilua, retkeilyä ja lounas. Hinta 10 e. Ilm. nettisivuilla. Life hacks ja muita ihmeitä -syyslomaleiri 1.–6.-luokkalaisille Kellokoskella 18.–20.10. Nyt kokeillaan mahtavia juttuja yhdessä! Hinta 40 e, sisarus puoleen hintaan. Ilm. nettisivuilla. Kouluikäisten harrastekerhoissa kokkaillaan, askarrellaan ja tehdään vaikka mitä mukavaa. Lisätiedot ja ilm. nettisivuilla. Nuorten äitien ja lasten olohuone kutsuu kahvilamaiseen olohuoneeseen, jossa on leppoisaa oloa ja välipala. Valossa tiistaisin klo 11. Kaiken kansan kahvila tuo yhteen perheet ja kaiken ikäiset ihmiset lapsista aikuisiin, joiden elämässä on tilaa uusille ystäville tai vaikka varamummille tai -kummille. Rentoillaan ja kohdataan purtavan äärellä. Valossa perjantaisin klo 13. Kuninkaan ilta kirkolla pe 8.10. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Erja Kalpio, Hannele

Ahtinen. Joulun lapsi -keräys, Terhy ja Markku Mertala. Lupa tuntea ja lupa kohdata päivä la 9.10. klo 12.30 kirkolla. Tule kuulemaan mihin Kristus keskeinen toipuminen perustuu. Oman haavoittuvuuden tunnistaminen ja tunnustaminen ovat askeleita eheyteen ja syvempään yhteyteen. Mukana KRS Krito-työntekijät Merja Lehtinen ja Heikki Heinonen. Krito, kristuskeskeinen toipumisryhmä on alkamassa. Ryhmässä jokainen saa kertoa elämästään, kuunnella toisia ja rukoilla yhdessä. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen, sekä kunnioittava kuuntelu ovat keskiössä. Ilm. p. 050 406 0039, antti-pekka.pesonen@evl.fi. Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 11.10. klo 12. Kahvitellaan, nautitaan seurasta ja ohjelmasta, aiheen kodin turvallisuus. Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e. Lämmintä ruokaa ja seuraa, lounashartaus. Medialähetyspiiri Näppärät Katukappelissa ke 13.10. klo 18. Avoin ryhmä, jossa vaihdetaan kuulumisia ja tehdään käsitöitä, sekä valmistellaan myyjäisiä medialähetystyön hyväksi. Tervetuloa mukaan! Diakonia ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus netti-

Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Toimitus- ja tilavaraukset p.09 2340 4402, tilavaraukset.malmisrk@evl.fi. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–17. Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Portti, Säterinportti 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Haluatko mukaan suunnittelemaan ja tekemään messuja? Soita p. 09 2340 4444. Messu su klo 10 Malmin kirkossa. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. Messu su klo 10 Viikin kirkossa. Messu su klo 11 Pihlajamäen kirkossa Verkoston kanssa yhteistyössä. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen lounas ja jaossa hävikkiruokaa. Messu su klo 12 Puistolan kirkossa. Su 10.10. Lähetysmessu. Su 17.10. klo 11 arabialainen brunssi ja kansainvälinen messu. Valon messu su klo 17 Tapanilan kirkossa. Su 10.10. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. Ehtoollinen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen erikseen sopien. Soita papille, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebook- tai YouTube-kanavalta tai nettisivultamme helsinginseurakunnat.fi/malmi. Kirkkoherran vaali. Tutustu hakijoihin, nettisivuilta löydät esittelyvideot. Vaalipaneeli ke 27.10. klo 18 Malmin kirkossa. Siionin kanteleen lauluseurat su 10.10. klo 16 Puistolan kirkolla, Erja Kalpio ELYstä Kohti kilvoittelua -sellokonsertti ma 11.10. klo 18.30 Viikin kirkolla. Sellokilpailuihin valmistautuvat Itä-Helsingin

musiikkiopiston opiskelijat esiintyvät. Maan hiljaiset – Vastuuviikon konsertti su 17.10. klo 15 Malmin seurakunnan Facebookissa. Videokonsertti Ekumeenisen vastuuviikon teemaan liittyen, mukana Malmin, Oulunkylän ja Pakilan seurakuntien kanttorit. Virsiä ja Siionin virsiä su 17.10. klo 17 Pihlajamäen kirkolla. Tuonentupa-keskusteluilta Malmin kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Keskustelua ja musiikkia kuolemasta ja elämästä, kahvia ja rukoushetki. 13.10. Kun kuolema tulee lähelle, sairaalapastori Saila Heinikoski ja lääkäri Kaisla Mannerla, musiikki Malmin enkelit. Katsottavissa myös Malmin seurakunnan Facebookissa. Sururyhmä päihteisiin kuolleen läheiselle Tapulin seurakuntakodilla joka toinen torstai klo 17 alk. 14.10. Keskustelua luottamuksellisesti pienryhmässä alkoholiin tai huumeisiin kuolleen läheisille. Ohjaajina diakoni Elise Hartonen ja pastori Markus Kopperoinen. Tied. ja ilm.: markus.kopperoinen@evl. fi, p. 050 3803 569. Malmin kirkko avoinna hiljentymistä ja ehtoollista varten keskiviikkoisin klo 17–19. Huom! Keskusteluiltoina ehtoollinen takkahuoneessa. Kahvia kirkoilla. Tapulin seurakuntakoti Olotilakahvila Olohuone ma klo 11–13, Malmin kirkko ti klo 13–15, Pihlajamäen kirkko ti klo 13–15 ja Viikin kirkko ti klo 13–15 sekä Siltamäen seurakuntakoti Korttelitupa ma klo 11.30–14.30. Jakomäki, Jakomäentie 8e (kerhotila) Cafe Aarre ti klo 13–15 12.10. alk. Lähetyskerho Pihlajamäen kirkolla ke 13.10. Klo 17. Kokoontuu joka toinen viikko. Rukousryhmä Pihlajamäen kirkolla ma 18.10. Klo 14. Kokoontuu joka toinen viikko. Raamattupiiri Pihlajamäen kirkon alakerrassa ke 20.10. klo 17. Kokoontuu joka toinen viikko. Tuolijumppa Pihlajamäen kirkon alakerrassa torstaisin klo 11. Missiokerho Viikin kirkolla ke 20.10. Klo 16. Kokoontuu joka toinen viikko. Naapuruuspiiri Viikin kirkolla ke 13. ja 20.10. klo 13–14.30. Ilosanomapiiri Pukinmäen Portissa ma 18.10. klo 18. Raamatun opetuksiin tutustutaan pohdintakysymysten avulla. Ohjaaja teol. lis. Maria Molari. Kokoontuu joka toinen viikko. Friendship Café avoinna joka torstai klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tutustumispaikka muualta tulleille ja suomalaisille. Kahvia, teetä, pientä purtavaa. Liusketie 1, kirkon takaovi. Online Prayer Group in English. Anyone interested to join us, please contact minna-sisko.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–21.10.

ISTOCK

makinen@evl.fi. Odotuksen sävyt -kurssi ensimmäistä lastaan odottaville tiistaisin 12.10.–9.11. klo 18–20 Malmin Varustamossa. Vertaistukea ja mahdollisuus keskustella lapsen syntymään liittyvistä tunteista ja ajatuksista. Ohjaajina lastenohjaaja Päivi Ahmaoja ja pappi Laura-Elina Koivisto. Osallistujien toivotaan sitoutuvan kaikille kerroille. Toivomme, että laskettu aikasi ei ole ryhmän aikana. Kyselyt ja ilmoittautumiset 11.10. mennessä paivi. ahmaoja@evl.fi, p. 050 5770 650. Pikkuisten pyhis. Pyhäkoulu 0–5-vuotiaille ja perheille su 3.10. klo 10 Tapanilan kirkolla. Koululaisten syysloman leirit järjestetään Lohjan Lohirannan leirikeskuksessa. Leirin hinta 35 e. 4.–6.-lk. leiri on 18.–20.10.,1.–3.-lk. leiri 20.–22.10. Koululaisten maksuttomat retkipäivät syyslomalla maanantaina ja tiistaina Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoilla. Retkikohteina Heureka, Robopark ja kirkkojen lähialueet. Leireille ja retkille ilmoittaudutaan seurakunnan nettisivujen kautta. Perhekahvilat. Aikuisten kohtaamisia ja lasten leikkiä arkipäivisin klo 10–12. Ma: Viikin kirkolla, ti: Puistolan ja Tapanilan kirkoilla, ke: Pihlajamäen kirkolla, to: Siltamäen seurakuntakodilla ja pe: Malmin kirkolla. Avoin perhekahvila Varustamolla 11.10. alkaen ma klo 11.30–14 ja to klo 9.30–12. Vauva- ja taaperotupa Varustamolla 12.10. alkaen, ti ja pe 13.30– 15.30. Pienten biisit- musiikkituokiot Varustamolla ke 13.10. ja 20.10. klo 10.30 ja 11.30. Asumisen PopUp -neuvontapiste Malmin Varustamolla tiistaina 12.10 klo 11–13. Tule rohkeasti kysymään neuvoa asumisen ongelmatilanteissa asumisneuvojilta. Ruoka-apua Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9 ja Jakomäen kirkon pihalla ke klo 11 sekä Varustamolla to klo 11, diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11.30–13. Hävikkiruokaa jaossa sunnuntaisin Pihlajamäen kirkon messun jälkeen n. klo 12. Waste&Feast Malmi myy lounasta ma–pe klo 11–13. Os. Pekanraitti 16. Huom! Waste&Feast on kiinni ma 11.10. Ostarin Onni Pihlajamäen kirkon alakerrassa tiistaisin klo 9–11. Edullinen aamupala sekä juttuja peliseuraa. Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla torstaisin klo 12. Kotiruoka 2 e/ annos. Soppatykki Jakomäen kirkon pihassa ke 6.10. klo 11.15 leivänjaon jälkeen. Keskusteluapua 365 päivänä vuodessa. Malmin seurakunnan

Katsomusopetus ja yhdenvertaisuus Mitä mahdollisuuksia on lisätä ja vahvistaa yhdenvertaisuutta katsomusopetuksen avulla? Alustajina lapsen oikeuksien ja pedagogiikan huippuasiantuntijoita. Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaarissa to 28.10. klo 12–16.20 keskustellaan tulevaisuuden katsomusopetuksesta yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Vapaa pääsy. Mikael Agricolan kirkon krypta, Tehtaankatu 23.

oma pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21. Soita, p. 09 2340 4444 (vain pvm-maksu), kun kaipaat juttuseuraa. Puhua voit kaikesta taivaan ja maan väliltä. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä tai keskusteluavun tarpeessa. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä. Keskusteluaikaa voit kysyä myös suoraan oman alueesi diakoniatyöntekijältä, jonka yhteystiedot löydät seurakunnan nettisivuilta. Diakonian jouluavustuksia haetaan kirjallisesti. Hakuaika on 1.–15.11. Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomake saatavilla hakuaikana Malmin seurakunnan nettisivuilla sekä seurakunnan toimipisteissä. Seuraa ilmoittelua.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla ja pu helimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/ou lunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta Facebook: facebook.com/oulunky lanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Oulunkylän kirkossa klo 10. Su 10.10. Ekumeeninen lähetyspyhä. Saarnaamassa

Jan-Erik Leppänen Suomen Lähetysseurasta. Messu sunnuntaisin Käpylän kirkossa klo 18. Viikkomessu torstaisin Maunulan kirkossa klo 12.

TAPAHTUMAT Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Yksinhuoltajien olohuone parittomien viikkojen tiistaina 14.9.–23.11. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla, takkahuoneessa. Maunulan torstaikerho 7.10. klo 13–14.30 Maunulan kirkolla teemana Luonto antaa voimaa. Sauvakävely halukkaille kahvittelun jälkeen. Musiikin riemua -musiikkimatinea 14.10. klo 13. Musisoimassa Helsingin konservatorion ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, ohjaajana laulunlehtori Anitta Ranta ja Elisa Hapuli. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Käpylän kutomakerho tiistaisin klo 14–16, Kunnalliskodintie 6 C. Sururyhmä 29.9.–24.11. keskiviikkoisin klo 18–19.30. Oulunkylän kirkko. Perhekerho maanantaisin 6.9.– 22.11. klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Ei viikolla 42! Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin 21.9.–16.11. Käpylän kirkolla. Ohjaajana Alex Hyvärinen. 0–1-vuotiaat klo 17–17.25. 2–3-vuotiaat klo 17.35–18. 3–5-vuotiaat klo 18.10–18.35. Maunulan muskarit torstaisin 9.9.–25.11. Maunulan kirkolla. Lauluja, leikkejä, rytmisoittimilla soittamista, musiikkiliikuntaa.

Maksuton, ei etukäteisilmoittautumista. Ohjaajana Maija PesonenKareinen. 2–5-vuotiaat klo 9.30–10. 1–2-vuotiaat klo 10.05–10.35. 0–1-vuotiaat klo 10.40–11.05. Yhteisöruokailut ovat kaikille avoimia. Vapaaehtoinen maksu. Ruokalistat ja lisätiedot kotisivuiltamme. Maanantaipuuro maanantaisin 6.9.–22.11. klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Käpylän Iltaruoka keskiviikkoisin 8.9.–24.11. klo 16–17.45 Käpylän kirkolla. Yhteisöravintola Salaam torstaisin 7.10.–25.11. klo 12–15 Oulunkylän kirkolla. Maunulan pannarikahvila torstaisin 9.9.–25.11. klo 10–13 Maunulan kirkolla. Maan hiljaiset – vastuuviikon konsertti su 17.10. klo 15 seurakunnan YouTube-kanavalla. Esiintymässä Oulunkylän, Malmin ja Pakilan seurakuntien kirkkomuusikot. Pyhäinpäivän miniretriitti Vajoavallakin on viestinsä la 6.11. klo 10–14 Käpylän kirkolla. Kaipaatko hiljaisuutta, lepoa ja pysähtymistä elämääsi? Hinta 10 e, sis. keittolounas ja kahvit. Ohj. Taina Latvala ja Marianne Vanhanen. Ilm. Tainalle p. 040 5049 479.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma– pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa medias sa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

klo 18–18.45. Kastelintujen maalausilta ma 11.10. klo 17.30–19. Isovanhemmat, vanhemmat, kummit ja muut aikuiset tervetuloa. Big Bandin konsertti pe 15.10. klo 18. Järj. Pakilan Musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Pakilan Martat ti 19.10. klo 18. Oma Marttamme Airi kertoo erilaisista digisovelluksista. Perhekerho kirkolla tiistaisin klo 9–11.30. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18 kirkolla. Kutomakerhon illat keskiviikkoisin kirkolla klo 19. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkolla. Perhekerho torstaisin klo 17–19. Yhteyshenkilö Moona Seppä. Yhteisiä syntymäpäiväjuhlia päästään lopulta viettämään. Kaksi saman sisältöistä juhlaa pidetään la 30.10. klo 12 ja klo 14. Jos olet 70, 75, 80... ja saanut viime/tänä vuonna onnittelukortin kirkolta, olet lämpimästi tervetullut juhlaan. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon viimeistään pe 22.10. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Klubi-ilta to 4.11. klo 17–18.30, Pekanraitti 16. Riparille! Kesän 2022 rippikouluilmoittautuminen on alkanut. Tied. Kati Koskinen, p. 050 380 1060.

JUMALANPALVELUKSET

KUULOVAMMAISTYÖ

Messut suoratoistona Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta. Messu su 10.10. klo 11 yhteistyössä Herättäjä-Yhdistyksen kanssa. Pastori Tanja Roiha saarnaa. Musiikissa Pekka Untamala, sello. Liturgi Marita Toivonen ja kanttori Jussi Hirvonen. Kirkkokahvien jälkeen seurat. Messu su 17.10. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Asko Nuorkivi ja Jussi Hirvonen.

Tasausmessu su 24.10. klo 16 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2. Tulkkaus. Messu su 31.10. klo 10 Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6. Tulkkaus.

TAPAHTUMIA Torstai kirkolla 7.10. ja 21.10. Perhekerho 17–19. Ruokailu klo 17–18.30 5 e/aikuiset, lapset 3–12-v. 2 e. Klo 18.45 hartaus aikuisille, samanaikaisesti iltahetki lapsille, jonka jälkeen musiikkia. Raamattupiiri to 7.10. klo 16–17 ja Raamattupiiri ensikertalaisille

NÄKÖVAMMAISTYÖ Pakaritupa ke 13.10. ja ke 27.10. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. Yhdessäoloa/kahvittelua tuvalla, kimppakävely. Retki Laajalahden luonnonsuojelualueelle ja Villa Elfvikin luontotaloon ke 20.10. klo 12–16, Elfvikintie 4, Espoo. Ilm. Ritva Aarnio, p. 040 734 7715. Retki Espoon keskuksen kaupunkipoluille ke 3.11. klo 13–15.30. Reitti 5 km. Tapaaminen Espoon rautatieasemalla klo 13. Ilm. Ritva Aarnio, p. 040 734 7715 tai Marja Leena Kallio, p. 050 380 0947.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 15/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–21.10.

Musiikkia kirkoissa MATTI KOLHO

PERJANTAINA 8.10. Le Roi Soleil klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Ruotsalainen Drottningholmin barokkiyhtye. Ludvig XIV:n eli Aurinkokuninkaana tunnetun Ranskan hallitsijan aikaista musiikkia säveltäjiltä Rameau, Couperin, Philidor ja Marais. Helsinki Early Music Festival. Liput 50/30/20 e fibo.fi/kauppa. Kesto 1 t 30 min, sisältää väliajan.

SUNNUNTAINA 17.10. Fokus 2 vuotta -synttärit klo 12–16 Fokuksessa, Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1 A. Tarjolla kakkukahvit, musiikkia DJ Mikko Saaren isännöimänä ja ohjelmaa lapsille. Vapaa pääsy. Virren voimaa klo 13.30 Myllypuron kirkon seurakuntasalissa. Tule laulamaan virsiä kanttori Kirsi Lemposen johdolla. Vapaa pääsy. Veisuja & viisuja klo 16 Fokuksessa, Mall of Tripla, Pasilan Asemaaukio 1 A. Pitkän linjan säveltäjä ja laulaja Petri Laaksonen. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 9.10. Menneitten perhoset klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Tuuli Lindeberg, laulu, Minttu Siitonen, piano. Ohjelmassa Debussy, Saariaho, Zinovjev. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa.

SUNNUNTAINA 10.10. Kantaattijumalanpalvelus klo 11 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Saksalaisen seurakunnan lauluyhtye Agnes Goerken johdolla ja Encanto House Band esittävät Johann Rosenmüllerin instrumentaalimusiikkia ja kantaatin Also hat Gott die Welt geliebt. Helsinki Early Music Festival. Vapaa pääsy. Päivämusiikkia klo 14 Huopalahden kirkossa. Rauni Pääkkönen, laulu, Joel Papinoja, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha. Lied-konsertti Ajan virrassa klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Ghislaine Dionne, sopraano, Sari Blå, piano. Ohjelmassa Barber, Fauré, I. Kuusisto. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Konsertti klo 18 Myllypuron kirkossa. Kamarikuoro Ora, johtaa Kirsi Lemponen, Kristiina Joung suk Kim, mezzosopraano, Marika Leino, piano ja urut, Jani Lehtonen, viulu. Ohjelmassa Bach ja Mozart. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Hyväntekeväisyyskonsertti Onnellisten maa klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Oopperalaulaja ja rovasti Esa Ruuttunen, laulu, oopperalaulaja Laura Mäkitalo, laulu, kirjailija ja toimittaja Roman Schatz, laulu, Janne Valkeajoki, harmonikka, Anja Tolonen, lausunta, Marjo Kekki, tervehdys. Liput 25 e, eläkeläiset ja opiskelijat 20 e, alle 16-vuotiaat 10 e. Maksa lipun hinta Martsarin kummikouluyhdistys ry:n tilille FI16 4055 0010 9993 87 ja merkitse viestikenttään sana

lähetyksenä Tiketin alustalla. Uusi kristillisen raskaan musiikin hybriditapahtuma Oulussa sekä suorana verkossa. Yhtyeet Immortal Souls, Tera, Lumina Polaris, Sáwol, Mooria ja Puolimieli. Livestream-lippu 24,90 e Tiketistä tiketti.fi/incarnfest-45-special-oulu-lippuja/69901.

KESKIVIIKKONA 20.10.

Oopperalaulaja Esa Ruuttunen, toimittaja ja kirjailija Roman Schatz sekä harmonikkataiteilija Janne Valkeajoki esiintyvät hyväntekeväisyyskonsertissa sunnuntaina 10.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Konsertti ja maksajan sähköpostiosoite. Rahankeräyslupa RA/2020/1575. Tuotto käytetään tansanialaisten kummikoulujen Kilingin ala- ja yläkoulun lasten opetuksen ja hyvinvoinnin hyväksi.

TIISTAINA 12.10. Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Yhteislaulua tiistaisin parittomina viikkoina. Kahvit. Vapaa pääsy. Zarzuelas Del Alma klo 19 Café Sonckissa, Kallion kirkon eteläpääty. Vitamina Z: Flavia Di Nola, mezzosopraano, Yusniel Estrada, tenori, Laura Havu, piano. 1900-luvun alun espanjalaista operettia. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e. Festivaalin konsertit myös 13. ja 14.10. klo 19.

KESKIVIIKKONA 13.10. Lauletaan yhdessä klo 13 Marielundin kappelissa, Satamasaaren-

tie 7. Anja Hinkkanen laulattaa virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Vapaa pääsy. Iltamusiikkia pienille ja isoille klo 18–18.30 Pitäjänmäen kirkossa. Kirkkomuskariopettaja Elina Karakselan johdolla lauletaan vastasyntyneitä tuutulauluja, enkelien sunnuntain virsiä ja lauluja sekä kirkkomuskarin lauluja. Lopuksi iltarukous ja peitellään leikkipisteen pehmolelut yöunille. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 14.10. Musiikin riemua klo 13 Maunulan kirkossa. Helsingin konservatorion ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, ohjaajana Anitta Ranta. Kahvit. Vapaa pääsy. Syksyn tuulet klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Seeli Toivio, mezzosopraano, Collin Hansen, piano. Ohjelmassa Kuula ja Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Iltamusiikkia klo 19 Huopalahden kirkossa. Laura Rahnasto, huilu, Janne Malinen, kitara. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha.

LAUANTAINA 16.10.

Sid Hillen konserttisarja klo 10–11.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Hille soittaa monipuolista, meditatiivista musiikkia kirkon flyygelillä. Sekä artistin omaa että muiden tuotantoa. Vierailumaksu 4 e. Laulun siivin klo 14 Kulosaaren seurakuntasalissa. Tule laulamaan yhdessä joka toinen keskiviikko kanttori Kirsi Lemposen johdolla. Kahvit klo 13.30. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 21.10. Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa. Kanttori Anne Myllylä johdattaa yhteiseen lauluun joka toinen torstai. Vapaa pääsy.

Incarn Fest klo 15 suorana verkko-

Piano soi Espoossa ja Kauniaisissa PianoEspoon päiväkonsertti. Ahti Alavillamo, piano ma 25.10. klo 13 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3. Pianon taikaa – Vilina Rainisto, piano ma 25.10. klo 19 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. PianoEspoon 30-vuotisjuhlafestivaalin ennakkokonserteissa esiintyvät taitavat nuoret pianistit. Vapaa pääsy. Pianon taikaa pe 29.10. klo 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. PianoEspoon avajaiskonsertti, Juri Kauhanen ja Maria Maneva. Vapaa pääsy.