Kirkko ja kaupunki 2021 11 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

12.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Kirjailija Markku Envall kohtaa rukoillessaan sisäisen epäilijän s. 14 Muusikko Pekko Käpille kesäaamu on pyhä hetki s. 26

Lapsi tarvitsee hyväksyvää katsetta Puheet kurinpalautuksesta eivät vakuuta lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarista s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Tervetuloa, me vihimme teidät!

Näet jo suomalaisen kasvoista ja kuulet hänen lauluistaan, että hän tietää lakanneensa elämästä.

MUUTOKSEN VAUHDISTA KIRKOSSA kertoo se, että me pidämme Turkua edelleen pääkaupunkina: siellä ovat Suomen kansallispyhättö ja arkkipiispanistuin, ja siellä kokoontuu myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous. Viime viikolla Turussa kokoontunut kirkolliskokous keskusteli jälleen samaa sukupuolta olevien kihlaparien kirkollisesta vihkimisestä. Toisissa seurakunnissa se kun nykyään on mahdollista, toisissa ei. Merkille pantavaa keskustelussa oli se, että vihkimiseen myönteisesti suhtautuvat edustajat perustelivat kantojansa järjestään asiallisesti ja maltillisesti, kun taas monet vastustajien puheenvuorot vilisivät suoranaisia asiattomuuksia. Yksi kirkolliskokousedustaja kertoi lukeneensa paljon Raamattua ja pelkäävänsä, että samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen hyväksyminen johtaa moniavioisuuden hyväksymiseen. Tuollainen yleensä päättelyvirheenä pidetty kaltevan pinnan argumentti oli varsinkin tässä keskustelussa erikoinen, sillä moniavioisuus on Raamatussa ihan hyväksytty avioliiton muoto. PIISPAT OVAT TÄHDENTÄNEET, että yksimielisyyttä avioliittokäsityksessä tuskin tullaan saavuttamaan. Pitää löytää keinot elää erimielisinä yhdessä. On ehdotettu mallia, jossa papit voisivat halutessaan vihkiä

myös samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka kirkko yleensä ottaen pitäytyisikin käsityksessä, että avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen. Tällainen malli on onnettoman pappis- ja organisaatiokeskeinen. Avioliittoon vihkimisen keskushenkilöt ovat se kihlapari, joka pyytää liitolleen Jumalan siunausta ja toivoo kirkkohäitä. Kirkon viestin heille pitää olla selkeä ja sama kaikkialla: onneksi olkoon ja tervetuloa, me vihimme teidät.

JOHAN VILHELM SNELLMAN (1806–1881)

Tänään Huomaan päivittäin ajattelevani, miten voisin elää elämääni vielä enemmän täysillä. Ettei vain kuolinvuoteella kaduta.

JOS JOKU PAPPI ei vakaumuksensa vuoksi halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, häntä ei varmaan – jo ihan seurakuntalaisten kuluttajansuojan vuoksi – kannata siihen pakottaa. Aivan ongelmatonta ei tosin ole se, että kirkossa on työntekijöitä, jotka eivät henkilökohtaisten mielipiteidensä tai katsomuksensa vuoksi voi tehdä kirkon töitä.

TOIMITTAJA ANETTE KÄRKKÄINEN HS.FI 26.7.

JAAKKO HEINIMÄKI

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän. JEESUS JOHANNEKSEN EVANKELIUMISSA.

PITÄÄ LÖYTÄÄ KEINOT ELÄÄ ERIMIELISINÄ YHDESSÄ.

Pyöräillessäni kotiin huomaan hyräileväni jotakin. Mieli on rentoutunut saatuani koronalta suojaavan rokotuksen. Huokaus on sekä kiitos että pyyntö: hyvä Jumala, varjele myös tulevat kuukaudet.

Kirkko ja kaupunki

11 12.8.2021

Seuraava lehti ilmestyy 26.8. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN KUVITUS: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

mielekästä. Parasta siinä on nähdä riemu, kun lapsi osaa ja pystyy tekemään uusia asioita. Työpäiväni ovat täyteläisiä ja erilaisia. Tietenkin on rutiinit, mutta päiviin ei mahdu kauheasti tylsiä hetkiä. – Lasten kanssa työskennellessä pitää olla vankka ymmärrys siitä, että he ovat vasta matkalla ja kehittymässä. Tärkeää on havainnoida jokaisen lapsen tarpeita ja ominaisuuksia ja reagoida niihin. – Vilpitön kiitos lapselta lämmittää aina mieltä, koska silloin koen toimineeni oikein tukeakseni häntä. Toisinaan olen saanut kuulla lapsilta, että voisin olla vähemmän tiukka – myös kritiikin otan avosylin vastaan.

”Päiviin ei mahdu kauheasti tylsiä hetkiä” Teemu Tanner, 36, on koulunkäyntiavustaja, muusikko ja sohvaperuna. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Teemu Tanner, oletko oikeasti sohvaperuna? – Olen mukana Ylen Sohvaperunat-ohjelmassa, jossa katselen ja kommentoin televisio-ohjelmia siskoni kanssa. – Pitkään oli tilanne, että minulla itselläni ei edes ollut televisiota. Pyrin tekemään muutakin kuin istumaan sohvalla. Jos televisioohjelma on hyvä, niin mielelläni tietysti katson sitä.

2 3

Milloin koulu alkaa? – Koulu alkaa minun osaltani yhdeksäs päivä elokuuta ja lapset aloittavat saman viikon keskiviikkona. Olen työskennellyt kuutisen vuotta koulunkäyntiavustajana ja henkilökohtaisena avustajana ala-asteella. Vaihdan tänä syksynä työpaikkaa ja aloitan yhtenäiskoulussa. – Jään kuitenkin opintovapaalle syyskuussa, koska lähden itsekin kouluun. Aloitan viittomakielen tulkin opinnot. Miksi haluat tehdä töitä lasten parissa? – Koulumaailma tuli minulle tutuksi jo pienestä lähtien, koska vanhempani ovat opettajia. En vierasta työn tekemistä lasten kanssa, ja työ on

Miten musiikki liittyy elämääsi? – Kuulun moneen yhtyeeseen, kirjoitan niille musiikkia ja mahdollisuuksien mukaan sitä esitänkin. Sävellän, sanoitan, sovitan ja osallistun levyjen kansitaiteen tekemiseen. Esiintyessämme useimmiten laulan ja soitan kitaraa, mutta kaikkea muutakin siihen kylkeen mahtuu. Se on aika kokonaisvaltaista tekemistä. – Aloin jo alakouluikäisenä perustaa ensimmäisiä bändejä, kokeilin ja loin itse. Sillä tiellä ollaan. Minusta on aina ollut mielekästä kanavoida tuntemuksiani eri yhtyeissä ja kokeilla eri tyylisuuntia. Meillä on tiiviitä yhteisöjä ja soitamme ristiin rastiin toistemme kanssa ja kehittelemme uutta. Musiikin tekemiseeni liittyy kaikenlaista vaihtoehtoista meininkiä ja luovaa hurlumheitä.

Mikä sinulle on pyhää? – Minulle pyhää ovat läheiset ihmiset ja ihmissuhteet, suhteiden ylläpitäminen ja toisesta välittäminen. Niitä vaalin. Yritän olla mahdollisimman hyvä toisille, ja totta kai se menee myös toisinpäin. ■ Koulutyö alkaa pääkaupunkiseudun peruskouluissa 11.8. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Voimapuu Pihlajan avulla on tehty taikoja ja pidetty yhteyttä tuonpuoleiseen.

aljon C-vitamiinia ja runsaasti kuitua, lisäksi flavonoideja ja beetakaroteenia. Parhaillaan kypsyvät pihlajanmarjat ovat superfoodia, jota yhdestä pihapihlajasta voi poimia kymmeniä kiloja. Harva kuitenkaan hyödyntää satoa marjojen katkeran maun vuoksi. Jo kauan ennen kuin superfoodista tiedettiin kohkata, pihlajaan on liitetty maagisia ominaisuuksia. Sairauksien parantamiseksi tai lemmen nostattamiseksi sauna kannatti lämmittää pihlajahaloilla, ja monissa muissakin taioissa pihlaja oli tärkeä työkalu. Eurooppalaisessa perinteessä pihlajaa on pidetty suojelevana puuna, ja siksi siitä on tehty esimerkiksi taikasauvoja ja kävelykeppejä. – Suomalaisessa kansanuskossa pihlaja on yksi väkipuista eli puista, joihin on ajateltu liittyvän erityistä tuonpuoleista voimaa, kertoo uskontotieteilijä Risto Pulkkinen. – Kalevalan mukaan Sampsa Pellervoinen kylvi pihlajat pyhille maille, mutta ilmaisuvoimaisempi on ehkä karttulalainen muinaisruno, jonka mukaan pihlajat kasvoivat ”väki-mailla”. Kansankielessä väki viittasi juuri tuonpuoleiseen voimaan. Pulkkisen mukaan pihlaja lienee ollut Raunin eli ukkosenjumala Ukon puolison nimikkopuu. Siihen viittaisi esimerkiksi se yleinen uskomus, että salama ei iske pihlajaan – eli Ukko jättää puolisonsa puut rauhaan. RAAMATUN ALKULEHDILLÄ mainitaan kaksi puuta, jotka Jumala kasvatti keskelle Eede-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

nin puutarhaa. Toinen oli hyvän- ja pahantiedon puu, jonka hedelmää ensimmäiset ihmiset maistoivat kiellosta piittaamatta tunnetuin seurauksin. Toinen oli elämän puu, jota vartioimaan Jumala asetti kerubeja ja salamoivan miekan, ettei ihminen pääsisi käsiksi sen hedelmiin. Ne kun antaisivat ikuisen elämän. Myyttinen, kuolemattomuuden antava elämän puu tunnetaan muissakin muinaisen Lähi-idän kansojen kulttuureissa.

”

Jos pitämyspuun kaatoi, siitä saattoi seurata kuolemantapauksia tai koko talon häviö. Eri kulttuurien puu-uskomuksista tärkein on Risto Pulkkisen mukaan ajatus maailmanpuusta, joka kannattelee taivasta. – Joku tällainen taivaantolppa tunnetaan melkein kaikista kulttuureista. On ajateltu, että jonkunhan tuota taivasta täytyy pitää ylhäällä. Toinen vaihtoehto on vuori. Myös kalevalaisten runojen suuri tammi on Pulkkisen mukaan ollut maailmanpuu.

Kun ihmisen taidot kehittyivät, tammen annettiin kaatua ja sen tilalle tehtiin Sampo, joka on myöhempi maailmanpylväs. POHJOISESSA EURAASIASSA joitakin puita pidettiin uhripuina. Niiden ajateltiin välittävän viestejä kaikkiin suuntiin: niin maan alle vainajille, maanpäällisille haltiaolennoille kuin ylös taivaaseen jumalillekin. – Uhrilehdoissa ja myöhemmin talojen uhripuiden äärellä suoritettiin tyypillisiä kalendaaririittejä. Uhripuille annettiin aina ajankohtaisia antimia: alkukesästä lehmien ensimmäinen maito, syksyllä osa teurastetuista eläimistä ja viljasadosta. Tällä tavoin ikään kuin pidettiin yllä yhteispeliä tuonpuoleisen kanssa, Risto Pulkkinen kertoo. Pihlaja on koivun ja kuusen ohella ollut tyypillinen talojen uhripuu eli pitämyspuu. – Sitä on suojeltu eli pidetty. Jos pitämyspuun kaatoi, siitä saattoi seurata kuolemantapauksia tai koko talon häviö. Vieläkin vanhoja, isoja pihlajia näkee talojen pihapuina. Niille ei enää uhrata, mutta Pulkkisen mukaan vanha kansanusko elää edelleen siinä, että ei niitä tohdita kaataakaan. Suomalaisissa kansanrunoissa, jotka on kerätty pääasiassa 1800-luvulla, puut jaetaan Jumalan luomiin ja pirun tekeleisiin. Aiemmin pyhinä pidetyt pihlaja ja leppä luokitellaan niissä pirun tekemiin, pahoihin puihin. Pulkkisen mukaan siinä näkyy kristinuskon vaikutus. Opetus siitä, että puille uhraaminen on pahasta, oli mennyt perille. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ANTTI RINTALA

Bongaa Stadin kiehtovimmat puut Suomen paksuin amerikanmustapoppeli, vanha uhrimänty, jättiläistammi ja päärynäpuu 1800-luvulta... Helsingissä kasvaa toinen toistaan upeampia puita! Puidenhoidon työnjohtaja Sami Kiema esitteli Kirkko ja kaupungille kymmenen suosikkipuutaan. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Tässä patriarkaalisessa kulttuurissa me miehet olemme rakentaneet itsellemme sortajan aseman ja tarvitsemme siitä vapautusta.” MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

ROBIN VUORINEN

Kurkista temppujen taakse Taika-Petterin eli vatsastapuhuja, jonglööri ja beatbox-artisti Petteri Hakasen päässä on välillä paljon pölinää. Rauhoittuakseen hän alkoi jongleerata valopalloilla – ja näin syntyi hauska ohjelmanumero esityksiin. Seurakuntien tapahtumissa usein nähty esiintyjä kertoo Tempun takana -videosarjassa myös tarinoita ja syvällisiäkin ajatuksia esitysten takaa. Katso videot osoitteessa kirkkojakaupunki.fi tai Kirkko ja kaupungin YouTube-tililtä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

ANU-RIIKKA LAMPINEN

Vuosaaren uusi Apteekki Helpompaa ja mukavampaa Autolla tai bussilla OVEN ETEEN, ei portaita, ei hissejä, helppo kulkea vaunuilla, rollaattorilla tai kepin kera. Esteettömästi myös S-marketiin, pankkiautomaateille ja Postin pakettiautomaatille. Meiltä reseptilääkkeet, reseptien uusinnat, koneellinen annosjakelu ja kotiinkuljetus sekä laaja valikoima itsehoitotuotteita. Lämpimästi Tervetuloa! Vi betjänar också på svenska. Ni är hjärtligt välkomna!

AVOINNA Ma-Pe 9-19 La 10-16 Mustalahdentie 4, 00960 Helsinki | p. 010 406 7180 | www.vuoapteekki.fi

Kiukkumielen ihmeellisessä satukirjassa Pullapöksy innostuu leipomaan, ja meno käy niin rajuksi, että raatihuonekin sortuu. Herkkuja riittää toki kaikille yllin kyllin.

Saduista sanavarastoa Tervetuloa Lauttasaaren senioritaloon! Säätiön omistama yhteisöllinen palvelutalo aivan meren rannalla tarjoaa laadukasta ja kohtuuhintaista asumista helsinkiläisille ikäihmisille. Monipuolinen palvelupakettimme helpottaa asukkaidemme arkea kotona. Pakettimme sisältää muun muassa päivän ateriat, viikkosiivouksen, virkistystoimintaa ja paljon muuta. Olemme hyväksytty Helsingin kaupungin kotihoidon palvelusetelintuottaja.

Lue lisää: www.lauttasaarensenioritalo.fi Ota yhteyttä ja sovi esittelykäynti

040 545 2629 Olethan asunut Helsingissä viimeiset 10 vuotta?

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Lastenkirjailija Ville Hytönen asuu perheensä kanssa Majakkalaaksossa. Kylä on parinkymmenen kilometrin päässä Tallinnasta. – Olen asunut Virossa kahdeksan vuotta. Kotimme on lähellä merenrantaa. Täällä on kivimajakka 1700-luvulta ja puumajakka 1800-luvulta. Hytöseltä on ilmestynyt runokokoelmia ja romaaneja. Lastenkirjoja hän on kirjoittanut 25. Uusin tulokas on Kiukkumielen ihmeellinen satukirja (Kumma 2021). Hytösestä tuli lastenkirjailija vedonlyönnin seurauksena kymmenen vuotta sitten. Tuttu kielenkääntäjä väitti, ettei runoilija Hytönen osaisi kirjoittaa satuja, koska hänellä ei ollut ”tatsia” lapsiin. Hytönen oli eri mieltä. – Kirjoitin ensimmäisen lastenkirjan käsikirjoituksen ja lähetin sen kustantajalle. Tammi hyväksyi sen saman tien. Siitä urani lastenkirjailijana lähti. Viime vuosina lapsille kirjoittaminen on ollut Hytösestä entistä hauskempaa. Hänellä on mentorina kuusivuotias poika, joka osaa kommentoida ja antaa palautetta. – Innostun lapsenomaisesti kielestä, joka tarjoaa täkyjä mielikuvitukselle. Minua kiinnostavat myös erilaiset hahmot,

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

joita testaan poikani kanssa. Mitä hullumpi hahmo tai mitä epäuskottavampi se on aikuisen mielestä, sitä inspiroituneempi olen. Kiukkumielen ihmeellinen satukirja alkaa siitä, kun lapsi ei suostu nukkumaan. Kirjan äiti alkaa kertoa Kiukkumielelle tarinoita, jotka liittyvät lapsen omiin leikkeihin. – Lapsi riemastuu, kun hän kokee olevansa sadun sisällä, koska hänen oma leikkinsä voi jatkua sadussa. Ja päinvastoin, myöhemmin satu voi jatkua lapsen leikeissä, Hytönen kertoo. Lapsen sanavarasto ja kielentaju kehittyvät, kun aikuinen lukee lapselle kirjoja. Hytönen toteaa, että sanavaraston laajeneminen tarkoittaa mahdollisuuksia myös ajattelun kannalta. – Jos lapsella ei ole sanavarastoa, ajattelu ei kehity yhtä hyvin kuin lapsella, jolla on sanoja erotella ja yhdistellä asioita. Lastenkirjojen kirjoittaminen liittyy Hytösellä empatian opettamiseen. – Oikeastaan kaikissa kirjoittamissani lasten kuva- ja satukirjoissa tuodaan tärkeitä arvoja esille. Niissä välitetään toisesta ihmisestä ja ympäristöstä. NINA RIUTTA

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kirkon maalausten kiehtova tarina Hattulan Pyhän Ristin kirkon maalaukset innoittivat Anneli Kantoa kirjoittamaan elämänmakuisen romaanin Rottien pyhimys. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA HATTULAN SEURAKUNTA

nneli Kanto istui vuosia sitten taidehistorian luennolla, kun siellä näytettiin video Hattulan Pyhän Ristin kirkon keskiaikaisista maalauksista. Kanto hätkähti, sillä kuvat tuntuivat kumman tutuilta. Sitten hän muisti, että oli käynyt kirkossa vanhempiensa kanssa alle kymmenenvuotiaana. – Kuvien on täytynyt tehdä minuun jo silloin vaikutus. Päätin, että niistä on pakko tehdä kirja, Kanto selvittää. Luettavissa on nyt Rottien pyhimys (Gummerus), värikkäästi kerrottu tarina kirkon maalareista 1500-luvun kyläyhteisössä. Hattulan kirkon kuvien maalaajia ei tiedetä, mutta kirjailija kuvitteli, millaisia tyyppejä maalariporukkaan olisi voinut kuulua. Niinpä romaanin sivuilla esiintyvät maalarimestari Andreas Pictor, teologian tunteva munkki Benedictus, käytännön asioista vastaava mestari Martinus ja apumies Vilppu Niilonpoika. Kerrotaan, että kirkkoa olisi ollut maalaamassa myös nunnia. Kanto kuitenkin halusi kirjaansa tavallisen rahvaan naisen, ja niin syntyi ro-

maanin keskeinen henkilö, muiden kyläläisten vieroksuma Pelliina. ROTTIEN PYHIMYS on vaatinut valtavan taustatyön, mutta Anneli Kanto pitää asioiden penkomisesta. – Keskiaikaa on tutkittu paljon, joten siitä löytyy tietoa. Hattulan

pyhimykset. Romaanihahmoni Pelliinan suosikkipyhimyksestä, rotilta suojelevasta Kakukyllasta, ei ole kuvia muissa kirkoissa. Siitäkään ei varmuutta, oliko hän edes pyhimys.

kirkossa kävin useasti. Lisäksi poikani kuvasi maalaukset videolle, jolta tarkistin yksityiskohtia. Kannon mukaan katolinen kirkko ei vielä 1500-luvun alussa vaikuttanut kovin paljon suomalaisten elämään. – Tämän vuoksi emämaa Ruotsi rakensi Suomeen kirkkoja ja välitti kristillistä sanomaa niihin maalatuilla Raamatun ja pyhimysten kuvilla. – Ihmiset oppivat rukoilemaan pyhimyksiltä suojelusta. Osa niistä oli koomisiakin, kuten hammassäryltä ja salamaniskulta varjelevat

KESKIAJAN MAALAUSTEKNIIKKAAN Anneli Kanto perehtyi italialaisen Cennino Cenninin 1300-luvulla kirjoittaman teoksen Kirja maalaustaiteesta avulla. Myös keskiajan ihmisten puhekieli aiheutti päänvaivaa. Romaanin rehevän kielen luomisessa auttoivat tutkijat Mikko Heikkilä ja VeliPekka Toropainen, jotka ovat peranneet keskiajan suomenkielistä sanastoa. – Kirjan kirosanat ovat peräisin Toropaisen tutkimista vanhoista käräjäasiakirjoista, joissa kuvataan ihmisten välisiä riitoja ja herjauksia. Vanhoja solvauksia löytyi myös netissä toteutetusta ruotsalaisen Skoklosterin linnan kiroilukoulusta. AIEMMISSA ROMAANEISSAAN Anneli Kanto on käsitellyt 1600-lukua ja Suomen sisällissotaa. Historiaa tutkiessaan hän on huomannut, että ihminen on pysynyt lähes samanlaisena 2000 vuotta. – Evoluutio on hidas, sillä vaikka yhteiskunnan arvot muuttuvat, ihmisen perusolemus ei muutu. Tämä näkyy Raamatussakin, jonka kertomuksista tunnistaa sisaruskateutta ja muita tuttuja tuntemuksia. Elokuussa Kanto esiintyy Helsingan keskiaikapäivillä Pyhän Laurin kirkolla Vantaalla. – On hauska päästä puhumaan Helsingan keskiaikapäiville, sillä olen jo pitkään suunnitellut käyväni siellä. Aion mennä myös Turun ja Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoille. ■

Hattulan Pyhän ristin kirkon Raamatun kertomuksia ja pyhimyksiä kuvaavat maalaukset valmistuivat 1510-luvulla.

Helsingan keskiaikapäivä la 14.8. Pyhän Laurin kirkolla Vantaalla. Lisätietoja: www.helsinga.fi.

Nämä biisit tekivät hääjuhlasta oman

1. Yö – Rakkaus on lumivalkoinen Rakastuimme hiihtokilpailuiden lomassa, kun odotimme lähtöä. Mies, 32 2. Anna Eriksson – Kun katsoit minuun Tämä kappale soi, kun aloimme

seurustella ja olimme terassilla syömässä pizzaa. Kesä oli kauneimmillaan, mikä fiilis. Nainen, 41 3. Pariisin Kevät – Hän saapuu luokseni pimeydessä Olimme seurusteluajan elä neet jatkuvassa ikävässä kauko

JARKKO PELTOLUHTA

JOKAINEN LAULU voi kertoa rakkaudesta. Kirkko ja kaupunki kysyi lukijoilta, mikä häämusiikkikappale pukee oman rakkaustarinan parhaiten sanoiksi. Vastauksena saimme tarinoita ja biisejä, jotka loivat häihin ainutlaatuista tunnelmaa. Parhaimmillaan musiikki luo muiston, johon voi palata vielä vuosikymmenien jälkeen.

suhteessa ja tuon laulun kerto säkeestä ”Mä vaan haluun tul la sun luo, tulla sun luo” oli tul lut meille hyvin merkityksellinen. Nainen, 43 4. John Legend – All of me Olimme aikuisia ja päätimme uskaltaa rakastaa vielä uudes taan. Nainen, 42 5. Game of Thrones – Tunnusmusiikki Game of Thrones on yhteinen into himomme ja sopi keskiaikahäihin. Nainen, 32

Kaikki lukijoiden valitsemat hääkappaleet ovat kuultavissa Spotify-listalta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Armoa eläimille – ja ihmisille Minna Lindgren ottaa uudessa romaanissaan kantaa niin lemmikki eläinten ylenpalttiseen hemmotteluun kuin kuolemansairaan ihmisen kärsimykseenkin. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

inna Lindgrenin Armon Anneli (Teos) kertoo keski-iässä eläinlääkäriksi kouluttautuneesta Anneli Kaulimosta, joka saa määräaikaisen viran maaseudulta. Uudessa työssä Anneli kohtaa värikkäitä persoonia ja surkuhupaisia tilanteita. Vastaanotolle tuodaan paljon lemmikkieläimiä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Lindgrenin mukaan lemmikit ovat tulleet ihmisille yhä tärkeämmäksi, mikä näkyy myös eläinlääkärin työssä. Niitä on myös entistä enemmän ja laajempi kirjo. Kun lemmikkieläimistä on tullut enemmän perheenjäseniä, ne on humanisoitu, alettu nähdä ikään kuin ihmisinä. Lindgrenin mielestä tästä kertoo sekin, että lemmikeille annetaan ihmisten nimiä, ei enää Musteja ja Mirrejä. – Ihmiset hemmottelevat seuraeläimiä omien halujensa näkökulmasta. Niitä viedään lemmikkikylpylään saamaan hierontaa ja kylpyjä tai niille syötetään herkkuja niin, että ne sairastuvat diabetekseen. – Kannattaisi tutustua paremmin eläinten lajiominaisuuksiin. Esimerkiksi koiraa ei tarvitse juoksuttaa, vaan hitaampikin tahti riittää. Koiralle nimittäin hajuaisti on tärkeä, ja se haluaa haistella rauhassa ympäristöään. Lindgren ymmärtää silti hyvin lemmikkieläinten mielenterveydellisen merkityksen. Ne vähentävät yksinäisyyttä, kun ne tuovat mukanaan seuraa, vastuuta ja huolenpitoa.

Lindgrenin perheessä on kaksi kissaa, barokkiajan kuuluisan kastraattilaulajan mukaan nimetty Farinelli ja pentukissa Kleopatra. – Farinellia vanhempi kissa, Figaro, loukkasi itsensä tapaturmassa vuosi sitten ja jouduttiin lopettamaan. Eutanasia oli kaiken surun ja järkytyksen keskellä kaunis kokemus. Lindgren kokee kissojen olevan hänelle henkisiä mentoreita. Ne opastavat ottamaan elämän iisimmin. – Kissat ovat rentoja, uteliaita ja leikkisiä, ja on hauskaa yrittää kommunikoida niiden kanssa. Ne tuntuvat ymmärtävän ja vaistoavan paljon, vaikka yhteistä kieltä ei olekaan. ARMON ANNELISSA eläinlääkäri kohtaa myös karjankasvattajia. Osa heistä kohtelee eläimiä kaltoin. Minna Lindgren itse suhtautuu lihantuotantoon kriittisesti. – Suomessa annetaan kuva, että meillä kohdellaan karjaa hyvin. Minusta kyse on tuotantolaitoksista. Eläimellä on kovin lyhyt elämä ennen

HELSINGIN AIKUISOPISTO

OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS

ruoaksi päätymistään, ja siihen sisältyy jatkuvaa poikimista ja lihottamista. – Haluan puolustaa eläimen hyvinvointia, mutta ymmärrän lihatuotannon ammattilaisten hädän toimeentulosta muuttuvassa maailmassa. Romaanissa näkyy myös maaseudun ikääntyminen ja tyhjeneminen. Sitä ei Lindgrenin mukaan voi kukaan olla huomaamatta. – Korona-aikana lisääntynyt etätyö on antanut hieman toiveita siitä, ettei maaseutu autioituisi niin nopeasti. Mutta katsotaan, miten käy, kun korona saadaan kuriin. Romaanin maalaiseläinlääkäri Anneli kuuntelee matkalla asiakkaidensa luokse Ludwig van Beethovenin jousikvartettoja. Ylen klassisen musiikin toimittajana toimineelle Lindgrenille oli luontevaa yhdistää musiikki isoja kilometrimääriä ajavaan eläinlääkäriin. – Monimuotoisella musiikillaan Beethoven halusi ärsyttää ja herätellä ihmisiä. Minulla on sama tavoite pyrkiessäni viihdyttävän ja humoristisen tyylin avulla houkuttelemaan ihmisiä vaikeiden asioiden äärelle.

”

Beethoven halusi ärsyttää ja herätellä ihmisiä. Minulla on sama tavoite pyrkiessäni humoristisen tyylin avulla houkuttelemaan ihmisiä vaikeiden asioiden äärelle.

Minna Lindgren leikkii perheeseen kesäkuussa otetun kissanpennun, Kleopatran, kanssa. Hän kokee kissat henkisiksi mentoreikseen.

ELÄINLÄÄKÄRIN TYÖHÖN sisältyy myös yllättävän paljon eläinten lopettamista. Romaanissa Anneli alkaa kälynsä sairauden pahetessa pohtia, voisiko myös kuolemansairaan ihmisen kärsimystä vähentää samalla tavalla. – Minusta eutanasia pitäisi hyväksyä Suomessa myös ihmisille, Minna Lindgren sanoo. Hän kuuluu Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan -yhdistykseen (ent. Exitus ry), joka ajaa eutanasialakia. Romaanin erikoisimpiin henkilöihin kuuluu punatukkainen ja -takkinen Maila Suopakko, leskeksi jäänyt virkeä ikäihminen. Suopakko puhuu jatkuvasti miehensä äkillisestä kuolemasta ja ryydittää puhettaan William Shakespearen säkeillä. Lindgren sanoo olevansa hulluna erityisesti Shakespearen teosten vanhaan suomennokseen, jonka on tehnyt Paavo Cajander. – Shakespeare on kielellä leikkijä. Hänen teoksissaan on mukana huumoria, vaikka ne ovatkin tragedioita. – Maila Suopakon suhtautuminen miehen kuolemaan muuttuu kirjan edetessä. Lopulta hän hyväksyy tapahtuneen, koska mies ei joutunut kärsimään pitkään. MINNA LINDGREN TUNNETAAN vanhoja ihmisiä kuvaavista romaaneista, kuten Ehtoolehto-trilogiasta. Hän kertoo kiinnostuneensa vanhuksista jo lapsena, koska ympärillä oli hauskoja vanhoja ihmisiä. Hän koki, että vanhuus on henkistä vapautumista. Kirjoittaminen sai kuitenkin alkunsa omien vanhempien hoitokokemusten kautta. Oma ikääntyminen on merkinnyt Lindgrenille toistaiseksi vain hyviä asioita. – Myös nyt 58-vuotiaana on kiva olla. On toisaalta vähän jännittävää, kun lapset ovat muuttamassa kotoa. Nyt alkaa olla enemmän omaa aikaa, joten tässä voisi vaikka opetella jotain uutta. Tekemistä ei Lindgreniltä puutu. Ylen Radio 1:ssä on elokuun loppuun saakka kuultavissa hänen jokakesäinen klassisen musiikin ohjelmansa Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä. Lisäksi hän tekee yhteistyötä muusikko Iiro Rantalan kanssa kirjoittamalla librettoja tämän säveltämiin oopperoihin. Heidän kaksi teostaan nähdään lokakuussa ulkomailla, W.A. Mozartin Taikahuilun jatko-osaksi kirjoitettu Zaubermelodika Berliinin Komische Operissa ja Pikaparantolan englanninkielinen versio Sanatorio Express Melbournen oopperassa Australiassa. – Musiikki, kirjallisuus ja teatteri ovat olleet minulle aina tärkeitä. Ilman taidetta minuun iskisi ahdistus, pelko ja apatia. Vielä toista vuotta sitten Lindgren ehti myös käydä soittamassa Huopalahden kirkon kelloja. Hän löysi kirkonkellojen soittamisen etsiessään Vihainen leski -romaaniinsa erilaisia vapaaehtoistyön muotoja. – Kyseessä on hieno perinne. Huopalahden kirkon kellot ovat sitä paitsi tällä hetkellä ainoat käsin soitettavat kellot Helsingissä. ■

ota aikaa itsellesi venäjän alkeet muskarit

muistimestari

sukututkimus arkistoissa seniorijumppa

itsemyötätunto

sieniretki ja -maistelu viestintä

1 000+ kurssia helao.fi • Runeberginkatu 22–24

Orvokki Karppinen, orvokki.karppinen@paakaupunginturvakoti.fi

Lisää luettavaa verkossa joka Jumalan päivä

kirkkojakaupunki.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Enemmän kuin kyllä Eutanasiaan liittyy paljon määrittelyä, ja siksi aihe on asiantuntijoillekin vaikea.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

eljä vuotta sitten noin 63 000 suomalaista allekirjoitti kansalaisaloitteen eutanasian laillistamiseksi Suomessa. Aloite eteni eduskunnan käsittelyyn, mutta hylättiin. Asiaa ei kuitenkaan haudattu kokonaan, vaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisuuteen perustettiin asiantuntijaryhmä, joka sai tehtäväkseen selvittää saattohoitoa, eutanasiaa, avustettua itsemurhaa ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Asiantuntijaryhmän oli määrä saada työnsä päätökseen ja julkaista loppuraporttinsa kesäkuussa 2021, mutta julkaisu siirtyi elokuun loppuun. Asiantuntijaryhmässä vallitsee yksimielisyys saattohoidon ja palliatiivisen hoidon kehittämisestä, mutta kysymys eutanasiasta ja avustetusta itsemurhasta on asiantuntijoillekin vaikea. Pitääkö ihmisellä olla oikeus päättää kuolemastaan? LUTERILAISEN KIRKON piispat ottivat eutanasiaan kielteisen kannan vuonna 2017. Piispat perustelivat asiaa siten, ettei ”syntymisen ja kuolemisen valtakirja ole ihmisen hallussa” ja että palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat riittäviä ratkaisuja elämän loppuvaiheen kärsimykseen. Luterilaisen kirkon pappien mielipiteet kuitenkin jakautuvat. Vuonna 2019 valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan puolet papeista suhtautuu eutanasiaan myönteisesti. Myös STM:n asettamassa työryhmässä on kirkon edustaja, sielunhoidon johtava asiantuntija Virpi Sipola Kirkkohallituksesta. – Edustan ryhmässä kirkkoa ja ajattelen, että työskentelyyni vaikuttaa sekä terveydenhuollon koulutukseni – olen diakonissa ja terveystieteiden maisteri – että työkokemukseni sairaalapappina. Tarkastelen asiaa erityisesti kirkon sairaalasielunhoitotyön ja siihen liittyvän työkokemukseni valossa, Sipola sanoo. Mutta onko kirkon kannalla merkitystä vuonna 2021? Virpi Sipolan mukaan se ei ole itsestään selvää, mutta on tärkeää, että kirkko on keskustelussa mukana. – Ajattelen, että kirkon täytyy käydä keskustelua niissä maisemissa, joissa ihmiset ovat. Keskustelussa on tärkeää nostaa esiin eettisiä ja vakaumuksellisia näkökulmia pyrkien samalla ymmärtämään myös erilaisia näkökantoja. – Näihin tilanteisiin liittyy paljon inhimillisiä näkökulmia. Mitä on lähimmäisen rakastaminen? On tilanteita, joissa eutanasia voisi tuntua enemmän lähimmäisenrakkaudelta, etenkin, jos riittävän laadukasta saattohoitoa ei ole saatavilla. Sipolan mielestä eutanasia on paljon enemmän kuin kyllä vai ei -kysymys, ja sitä pitäi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

vai ei -kysymys si miettiä laajemmin kuin yksittäistapausten kautta. – Jos olet ollut läheisesi saattajana, siitä näkökulmasta on helppo sanoa jotakin. Jos eutanasiaa katsoo lainsäädännöllisestä näkökulmasta, asia on monimutkaisempi. Sipola kertoo miettineensä myös sitä, käydäänkö eutanasiakeskustelua liian aikaisessa vaiheessa. Työtä on vielä tehtävänä, jotta kaikilla olisi tasavertaiset oikeudet hyvään saattohoitoon asuinpaikasta riippumatta.

”

Näihin tilanteisiin liittyy paljon inhimillisiä näkökulmia. Mitä on lähimmäisen rakastaminen? SIELUNHOIDON JOHTAVA ASIANTUNTIJA VIRPI SIPOLA

EUTANASIAN ja lääkäriavusteisen itsemurhan tunnetuimpia puolestapuhujia Suomessa on Juha Hänninen, Terhokodin entinen ylilääkäri, eutanasian laillistamista ajavan Oikeus Arvokkaaseen Kuolemaan ry:n (entinen Exitus ry) hallituksen jäsen ja lääketieteellinen asiantuntija. Hän ymmärtää hyvin, miksi aihe on vaikea. – Eutanasia on nimenomaan määrittelykysymys. Kirjoitan parhaillaan aiheesta uutta kirjaa, ja tekstiä on yli 160 sivua. Ei minunkaan kantani ole siis yhdellä lauseella sanottavissa, Hänninen toteaa. Hänen kantansa eutanasiaan muotoutui työssä saattohoitopotilaiden parissa. – Viimeiset 20 vuotta olen ollut sitä mieltä, että Suomessa tarvitaan kuolinavun salliva laki. Olen ehkä eniten tässä maassa vaikeita kuolemia kohdannut lääkäri ja nähnyt kuolinavun mahdollisuudet eli sen, missä kohtaa meillä on mahdollisuudet auttaa ihmistä ja missä se ei toimi. Ei hyväkään saattohoito auta, jos ihminen haluaa kuolla. Hänninen uskoo, että eutanasialaista hyötyisivät erityisesti syöpäpotilaat ja neurologisia sairauksia sairastavat, vakavasti sairaat ihmiset. Hänninen on tavannut eutanasioihin osallistuvia lääkäreitä Alankomaissa ja Belgiassa. Kyseessä ei vaikuta olevan mikään rutiinitoimenpide, vaan jotakin, mikä eroaa muusta lääkärintyöstä. – Eihän eutanasia voi olla helppo asia. Tutkimusten mukaan lääkärit kokevat hyväksi sen, että voi tehdä asioita toisen parhaaksi, mutta ei eutanasia voi olla jotakin, mitä tehdään umpilisäkkeen poiston ja korvan puhkaisun välissä. Se on ihan eri luokan asia. Se vaatii lääkäriltä kanttia. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Pojat laulamaan! Kuoron koulutusryhmään Espoossa otetaan 7–11-vuotiaita poikia pääsykokeissa ma 23.8. klo 18, Meritullintori 3, ja ti 24.8. klo 18, Lasten kappeli Arkki (Sello). Opetus alkaa elokuussa 2021. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: CANTORESMINORES.FI / PAASYKOE

CM-musiikkileikkikoulu 3–6-vuotiaille pojille suunnattu laulupainotteinen CM-musiikkileikkikoulu toimii Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ilmoittautuminen 2021–22 ryhmiin ja lisätiedot: CANTORESMINORES.FI / MUSKARI

Mitähän se Kuula tällä kertaa kirjoittaa?

Hänninen ei pidä aiheellisena pelkoa, että eutanasiasta tulisi jonkinlainen tehokkuusajattelun ääriesimerkki, tapa siivota sairaat ja vanhat ihmiset pois. – Ei tuollaiselle pelolle ole perustetta. Hollannissa ja Belgiassa asiaa on tutkittu, ja siellä eutanasiapäätöksiä hakeneet ja saaneet ovat olleet enemmänkin etuoikeutettuja ihmisiä, paremmin koulutettuja ja varakkaita. He haluavat hallita elämäänsä, sen loppuakin. Entä onko eutanasia Hännisen mielestä ihmisoikeuskysymys? Pitäisikö ihmisellä olla oikeus päättää kuolemastaan? – Voi sen niinkin ajatella, mutta enemmän tämä on minusta hoidollinen kysymys. On tarpeetonta ja hyödytöntä antaa ihmisen kitua viimeiset viikot ja kuukaudet. LÄÄKÄRILIITON KANTA eutanasiaan on kielteinen. Liiton teettämän kyselyn mukaan työikäisistä lääkäreistä noin puolet on kuitenkin eutanasian laillistamisen kannalla, puolet vastaan. 57 prosenttia vastanneista oli joko osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että riittävällä saattohoidolla ja kivunhoidolla tarvetta eutanasiaan ei ole. Lääkäriliiton toiminnanjohtajan Kati Myllymäen mielestä tuloksissa oli monta kiinnostavaa kohtaa. – Työterveyslääkärit ja kirurgit olivat enemmän eutanasian kannalla kuin vaikka syöpälääkärit ja geriatrit. Siis mitä lähempänä kuolevan potilaan hoitoa lääkäri on, sitä kriittisempi hän on eutanasiaa kohtaan. Työterveyslääkärille kysymys on tietysti teoreettisempi, Myllymäki sanoo. Myllymäen mukaan eutanasian toteuttaminen olisi lääkärin etiikalle ja identiteetille iso asia, kuten potilaan kuolema muissakin tilanteissa. Jos eduskunta jossakin vaiheessa sallii eutanasian tai lääkäriavusteisen itsemurhan, järjestelmän pitää hänen mielestään olla sellainen, ettei lääkäriä voi siihen pakottaa. – Omantunnonvapaus pitää säilyttää. Pitää myös arvioida, miten asia on mahdollista toteuttaa suhteessa terveydenhuollon ammattihenkilölakiin ja lääkärin oikeudellisiin ja eettisiin velvoitteisiin. Myös lääkärikunnan näkökulmasta eutanasiakysymyksestä tekee vaikean se, että asiaan liittyy paljon hankalasti mitattavia asioita. Miten kärsimys tai elämään väsyminen määritellään? Entä jäljellä oleva aika?

– Aihetta koskevassa kansalaisaloitteessa todettiin, että eutanasia olisi mahdollinen, jos potilaalla on kuolemaan johtava vakava sairaus ja kuolema on odotettavissa kolmen tai kuuden kuukauden sisällä. Tällaisen arvioiminen on vaikeaa kokeneelle lääkärillekin. Siksi lääkärit eivät tahdo ennustaa jäljellä olevaa elinaikaa. Se on monimutkainen, biologinen asia ja myös elämisen tahdosta kiinni, Myllymäki sanoo. Kuka tahansa voi kirjata hoitotahtoonsa, että häntä ei enää vaikkapa kytketä hengityskoneeseen tai elvytetä tietyssä vaiheessa. Silloin lääkärin on kunnioitettava potilaan tahtoa eikä yritettävä pitää häntä elossa, vaikka voisi niin tehdä.

”

Mitä lähempänä kuolevan potilaan hoitoa lääkäri on, sitä kriittisempi hän on eutanasiaa kohtaan. LÄÄKÄRILIITON TOIMINNANJOHTAJA KATI MYLLYMÄKI

Kati Myllymäen ja Juha Hännisen mukaan eutanasiaa ja hoitotahtoa ei voi rinnastaa. – Jos potilas kieltäytyy hoidosta tai vaikuttamattomasta hoidosta luovutaan, se on eri asia kuin eutanasia, vaikka voikin tuottaa tilanteita, jolloin lääkäri tietää, että olisi voinut tehdä enemmän, Myllymäki sanoo. – Hoitotahto on vain tahdonilmaisu siitä, että ei halua elämää pitkitettävän. Potilaslain mukaan meillä kaikilla on oikeus kieltäytyä mistä tahansa hoidosta milloin tahansa. Lääkäri joutuu miettimään, onko potilas tosissaan ja riittävän informoitu, Hänninen perustelee. STM:n asiantuntijatyöryhmässä keskustelun lähtökohta on ollut se, että mahdollinen eutanasialaki koskisi vain täysi-ikäisiä, somaattisia eli ruumiillisia sairauksia sairastavia henkilöitä, ei mielen sairauksia. Mahdollisen päätöksen eutanasiasta ja avustetusta itsemurhasta sekä näiden kriteereistä tekevät lopulta poliitikot. ■

Eutanasia, avustettu itsemurha, palliatiivinen hoito

Lue Kirkko ja kaupungin kolumnit verkossa kirkkojakaupunki.fi

Eutanasia-sana tulee kreikan kielen hyvää kuolemaa tarkoittavasta sanaparista eu thanatos. Nykyisin eutanasialla tarkoitetaan aktiivista toisen ihmisen elämän päättämistä tämän pyynnöstä silloin, kun taustalla on kuolemaan johtava sairaus ja siihen liittyvä kestämätön kärsimys. Elämä lopetetaan lääkkeitä antamalla. Jotkut käyttävät eutanasiasta myös termiä armokuolema tai kuolinapu. Lääkäriavusteinen itsemurha tarkoittaa sitä, että henkilö pyytää ja saa lääkäriltä lääkkeitä itsemurhaa varten, mutta ottaa ne itse. Avustetussa itsemurhassa toinen henkilö antaa käytännön

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

apua kuolemaan, mutta siinäkin varsinaisen kuolemaan johtavan teon tekee potilas itse. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaiden ja kuolevien potilaiden hoitoa. Sen tavoite on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa. Palliatiivinen sedaatio on potilaan tajunnantason laskemista lääkkeillä tilanteessa, jossa kipuja tai muita vaikeita oireita ei muuten saada hallintaan. Saattohoidossa sedaatiota voidaan käyttää tilapäisenä hoitona tai lähellä kuolemaa jatkuvana hoitona kuolemaan asti.

KÄRSITKÖ MAKSALÄISKISTÄ TAI PUNOITTAVASTA IHOSTA?

HOITAVAA KOSTEUTTA IHOLLESI

LOMAILIJAN LUOTTOTUOTE – EHKÄISEE MAKSALÄISKIEN SYNTYMISTÄ – RAUHOITTAA AURINGON RASITTAMAA IHOA

COUPEROSA-IHON HOITOON

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Myyntipaikat: Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, apteekit ja luontaistuotekaupat sekä kauppa.detria.fi

Rukous auttaa ihmistä näkemään itsensä ja tilanteensa totuudellisesti. Se suojaa perimmäisiltä peloilta ja antaa voimia tärkeään hetkeen. Siihen voi myös kietoa lähimpänsä tai sen, jonka elämässä on vaikeuksia.

Näkymätön side TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA NINA RIUTTA KUVAT JANI LAUKKANEN

– Minulla on Jumalaan kahdenkeskinen suhde, johon en kaipaa kolmansia, kirjailija Markku Envall sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

”Rukoukseni taustalla on sanomisen ja puhumisen tarve” Kirjailija Markku Envall varjelee tarkoin rukouksen yksityisyyttä. Hänen rukouksessaan on kuitenkin tilaa toisten ihmisten huolille ja kärsimykselle.

amu aloittaa uuden päivän, josta olemme jälleen vastuussa. Ilta taas on siirtymä yöhön, jonka aikana menetämme tietoisuutemme. Tämä herättää perimmäisiä pelkoja, ja siksi tarvitsemme yöllä rukouksen tuo-

maa turvaa. Tällä tavalla kirjallisuudentutkija ja kirjailija Markku Envall selittää sitä, miten iltarukouksesta on tullut hänelle säännöllinen tapa. Hän ei muista, että kukaan olisi opettanut tai opastanut häntä rukoilemaan. Envall ei erota rukousta muusta ajan virrasta rukoushetkeksi, jolla on merkitty alku ja loppu. Myöskään rukouksen paikalla ei ole hänelle merkitystä. – Rukoukseni taustalla on sanomisen ja puhumisen tarve. Kun tuo tarve on tyydytetty, rukous loppuu samalla tavalla kuin sävellys päättyy, kun viimeinen nuotti on soitettu. Rukouksen jälkeen toivon nukahtavani huolenpitoon ja turvaan. Kirjassaan Kylmää kynäsotaa ja muita esseitä (WSOY 2020) Envall kuvaa rukousta mielessään kulkevaksi ääninauhaksi tai mielteiden virraksi, joka tuntuu sisältävän kuuntelijan tai katselijan. Tämä voi olla Envall itse tai Jumala, johon hän uskoo. Rukous voi olla myös hiljaisuutta Jumalan tai hänen aavistetun läsnäolonsa edessä, tai jotakin hiljaisuuden ja sisäisen puheen välillä. – Olen ajatellut, että koska olen ammatiltani kirjailija, rukoukseni on sanojen ja hiljaisten hetkien vuorottelua. Jos olisin maalari tai säveltäjä, voisin ehkä rukoilla sanojen sijasta väripinnoilla tai sävelkuluilla, Envall pohtii.

JOSKUS MARKKU ENVALLIN rukous on suunnitelmallista: hän kerää asioita mieleensä ja puhuu ne Jumalalle. Toinen rukouksen muoto ovat tilannerukoukset, jotka syntyvät, kun Envall tai joku hänen läheisensä on vaaratilanteessa tai ahtaalla. – Erityisesti oman lapsen syntymä on tilanne, joka aktivoi rukouselämän, jos sitä on, Envall sanoo. Kun Envallin lapset olivat taaperoikäisiä, hän tunsi itsensä Jumalan sijaiseksi tai suojelusenkeliksi, jonka tehtävänä oli pitää heidät turvassa. Kaikki oli hyvin niin kauan, kun isä oli toimintakykyinen ja lapsi oli hänen näkö- tai kuuloaistinsa ulottuvilla. Kun Envall ei voinut olla lapsensa lähellä, suojelevat ajatukset kurottuivat rukouksiksi. Kun lapsi oli myöhään ulkona, Envall rukoili, et-

tä hän palaisi kotiin keholtaan ja mieleltään ehjänä. Rukouksen aiheena voi olla myös lähipiiriin kuulumaton ihminen. Myötätunto herättää rukouksen, kun Envall huomaa, että jonkun elämässä on sairautta tai muita isoja koettelemuksia. – Minulla on ollut aika korkea kynnys kertoa ihmisille, että rukoilen heidän puolestaan. Mutta aina kun olen sen ylittänyt, siitä on seurannut hyvää, hän sanoo. ESIRUKOUKSESTA KERTOMINEN syöpäleikkaukseen jonottavalle ystävälle tuntui vaikealta, koska sellaisista asioista ei ollut tapana puhua ”maallisten veljien” kesken. Ystävä yllätti Markku Envallin kertomalla, että moni muukin rukoili hänen puolestaan, ja sanoi luottavansa rukouksen parantavaan vaikutukseen. Ystävä toipui lopulta täysin terveeksi. Saattokodissa Envall tapasi nuoren naisen, joka kertoi alkaneensa toipua vaikeasta sairaudesta sen jälkeen, kun hänen puolestaan alettiin rukoilla. Envall suhtautuu kertomuksiin rukouksen parantavasta voimasta skeptikon varovaisuudella. Hänen mielestään esirukous on ennen muuta myötätunnon osoitus kärsivää lähimmäistä kohtaan. Siitä ei ole haittaa, mutta jotain hyvää voi seurata. – Esirukous on uskon kentälle siirtynyt myötätunnon ilmaus. Jokainen kerta, jolloin saamme osaksemme myötätuntoa, lievittää yksinäisyyden peruskokemustamme, Envall sanoo. MARKKU ENVALLIN MIELEEN ei nouse ketään henkilöä, jonka hän tietäisi rukoilleen puolestaan. Eniten hän epäilisi huolehtivaista äitiään, mutta tämä oli Envallin mukaan uskonnoton. Envall ei ole koskaan osannut kaivata esirukoilijaa, vaikka tarvitseekin toisten ihmisten myötätuntoa. – Olen niin vahvasti filosofi Søren Kierkegaardin ajattelussa uitettu kristitty, että minulla on Jumalaan kahdenkeskinen suhde, johon en kaipaa kolmansia, hän perustelee. Envall varjelee rukouksensa yksityisyyttä viimeiseen saakka. Siksi hän kieltäytyi, kun häntä pyydettiin kirjoittamaan rukous suomalaisten maallikoiden rukouskirjaan. Kirjoitettu rukous on Envallin mukaan väistämättä etäällä varsinaisesta, alkuperäisestä rukouksesta. Todellisen hädän hetkellä kynää ja paperia

ei käytetä. Julkaistu rukous rikkoisi hänen mielestään myös Jeesuksen käskyä rukoilla salassa. Vakaumus saa kaikupohjaa 1960-luvulta, jolloin Envall oli mukana Hämeenlinnan seurakuntanuorissa. Muisto on ahdistava. Nuorten yhteisössä uskottiin, että polvillaan rukoileminen on Jumalalle erityisen otollista. Nyt Envall pitää ajatusta jumalanpilkkana. – Jotkut nuorista olivat uskossaan voimakkaampia kuin muut ja sanoivat sanat toisia varten. Koin, että se oli väkivaltaista puuttumista Luojan ja minun kahdenkeskiseen suhteeseen. RUKOUS MERKITSEE Markku Envallille syvimmältään pyytämistä. Hän ajattelee, että Jumala on kaikkivaltias, joka tietää, mitä tahtoo ja tekee, eikä pienen ihmisen valtuuksiin kuulu siihen vaikuttaminen.

”

Minulla on ollut korkea kynnys kertoa ihmisille, että rukoilen heidän puolestaan. Aina siitä on seurannut hyvää. MARKKU ENVALL

– Toisaalta uskon Jumalaan, joka rakastaa luomiaan ihmisiä ja kuuntelee mielellään heidän toiveitaan. Rukoukseen sisältyy Envallin mukaan oletus tai uskomus, jonka mukaan Jumala on olemassa. Rukous on hänelle uskomisen behavioristinen eli ulkoisesti havaittavaan käyttäytymiseen liittyvä kriteeri, jonka hän kiteyttää sanoihin ”Uskon, koska rukoilen”. Samalla Envall tunnustautuu sisäiseksi skeptikoksi, joka kohtaa rukoillessaan jumalayhteyden perustavan epäsymmetrian. Jumala ei ole samalla tavalla ilmeinen suhteen osapuoli kuin toinen ihminen. Sen sijaan rukoilijaa vastassa on humiseva hiljaisuus. Rukoillessaan Envall saattaa havahtua kysymään, onko häntä vastapäätä ketään. Silti Envall kokee saaneensa vastauksia. – Maailmassa tapahtuu sellaista, missä voin kokea Jumalan viestin itselleni. Olen tulkinnut ja ymmärtänyt maailman tapahtumien virtaa sillä tavalla. Rukous ei Envallin mukaan menettäisi merkitystään, vaikka ajatus Jumalasta suljettaisiin pois. Hänelle rukoileminen merkitsee tilanteen huolellista kartoittamista, jossa mieli toimii äärimmäisen aktiivisesti. – Rukous on tekniikka ja niksipaketti, joka voi vapauttaa mielen harhakuvitelmista ja väärinkäsityksistä. Se voi johtaa minua vaivanneen ongelman ratkaisuun tai totuuden näkemiseen tilanteesta ja itsestäni. Jälkeenpäin huomaan, että näen asiat kirkkaammin tai jollakin uudella tavalla. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Heidi Salminen juttelee asioistaan Jumalalle kävellessään ulkona Elli-koiransa kanssa.

”Kära Gud, ge mig krafter” Heidi Salmisen, 45, sairastaessa koronaa ystävät ja työtoverit rukoilivat hänen puolestaan.

”

idinkieleni on ruotsi, joten minul la on ollut vähän paineita, kun jo ku on pyytänyt minua rukoile maan puolestaan suomen kielellä ääneen. Olen ajatellut, että enhän minä osaa valita sanoja! Oma rukoi lemiseni kun on enemmänkin ajatuksia ja jutte lua Jumalalle. Kaikkein mieluiten ilmaisen itseäni liikkeillä ja maalaamalla kuvia. Ne ovat minulle helpompia kuin ääneen lausutut sanat. Työssäni maalaan koteihin lähetettäviä ter vehdyksiä, ja niihin liittyy aina syvällinen aja

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

tus. Maalatessani rukoilen koko Vantaan ja maa ilman puolesta. Hetki on samalla oma pieni ret riitti. Joskus töissä jokin asia voi olla tosi hankala ja kaikki keinot käytetty. Silloin ei voi tehdä muuta kuin rukoilla toisen puolesta. Valmennan ja treenaan crossfitiä. Kilpailuis sa kymmenen sekuntia ennen kellon käynnisty mistä ehdin rukoilla oman jaksamiseni ja kanssa kilpailijoiden puolesta. Lopuksi sanon nopeas ti aamen, ja kisa alkaa. Usein riittää: Kära Gud, ge mig krafter. Rakas Jumala, anna minulle voimia.

USEIMMITEN RUKOILEN silloin, kun olen Ellikoi ran kanssa lenkillä. Juttelen Jumalan kanssa sii nä kävellessämme, varsinkin, jos mielessäni on huolia. Aamiaispöydässä istuessani puhun mielessä ni Jumalalle, kun tiedän, että edessä on haastava viikko lapsille ja miehelle ja itsellenikin. Nukkumaan mennessä rukoukseni on ai na Isä meidän. Se rauhoittaa minua. Saatan nu kahtaa kesken rukouksen, koska se on niin tut tu ja turvallinen. Jos olen illalla tosi väsynyt, ru koukseni voi olla vain pieni huokaisu ja tack och amen. Minulla on ystävä, jonka kanssa rukoilemme toistemme puolesta. Meillä on sellainen diili. Ystäväni ja hänen perheensä ovat rukouksissani aina mukana, vaikka emme muuten paljon pidä kään yhteyttä. Silloin tällöin viestittelemme ja näemme salilla, mutta rukousyhteys pitää. Sitä ei ole ääneen sovittu, vaan tapa jäi päälle silloin, kun olimme enemmän tekemisissä. Sanoimme

toisillemme, että ”Muista sit rukoilla mun puo lesta” ja ”Joo, joo, muistan”. Silloin, kun juttelen Jumalan kanssa pidem pään, kiedon rukoukseeni mukaan kaikki lähim mät sukulaiset ja ystävät. Ajatukseni menevät moneen suuntaan ja eri puolille Suomea. TAMMIKUUSSA 2021 minulle iski hirveä päänsär ky, ja pää tuntui muutenkin oudolta. Olin erikoi sen väsynyt ja aivastelin paljon. Kävin korona testissä. Oli aamuyö, kun katsoin testitulosviestin pu helimestani. Se oli positiivinen. Taisin silloin sa noa Jumalalle, että just så, vai niin. Mutta ajattelin, että eiköhän tästäkin selvitä. Olin sairastaessani paljon rukouksessa. Rukoi lin, että saisin viisautta siihen, että kaikki tulisi käytännössä järkevästi hoidettua, ja että lapset ja mies pysyisivät terveinä. Rukoilin myös, että ne, joiden kanssa olin ol lut sairaudesta tietämättäni lyhyesti tekemisissä, pysyisivät terveinä. Tuleva pelotti, koska tauti on niin iso ja tuntematon. Onneksi kaikki lähipiirissäni pysyivät terveinä. Keneenkään ei korona tarttunut. Vaikka minulla oli sairastaessani vain lieviä oireita, mietin, jääkö treenaaminen nyt tähän. Olen kuitenkin tavoitteellinen urheilija. Mutta treenit lähtivät sairastamisen jälkeen hienosti käyntiin ja hapenottokykynikin on hyvä. Tietys

ti aloitin tosi rauhallisesti, enkä vedä täyttä hä kää vieläkään. Mietin sitäkin, miltä kroppani näyttää kym menen vuoden päästä, kun ei tiedetä, mitä pitkä aikaisvaikutuksia korona mahdollisesti aiheuttaa. Mutta toisaalta ajattelen, että se tulee, mitä on tullakseen. Jumala on mukana siinäkin.

”

Minulla on ystävä, jonka kanssa rukoilemme toistemme puolesta. Meillä on sellainen diili. HEIDI SALMINEN

Kun sairastuin, meillä oli perheen kanssa me neillään muuttoviikko. Kerroin Instagramissa muuttohommista ja koronasta. Sain ystäviltä, tut tavilta ja työkaverilta viestejä, että he rukoilevat puolestani. Olin kuullut, että koronassa ”kunnon oireet” al kavat kymmenen päivän jälkeen. Kun kymmenen päivää oli mennyt, olin kotona kädet ristissä. Vies

titin silloin myös kaverilleni, että voitko laittaa nyt vähän ylimääräistä rukousta menemään, ettei tuli si ihan hirveitä oireita. Eikä onneksi tullut. Kun sain tietää, että puolestani rukoillaan, lii kutuin ja minulle tuli helpottunut olo siitä, etten ole yksin. Tieto rukouksista auttoi jaksamaan. Rukousten lisäksi sain muutakin kannustusta, kun monet toivottivat minulle kaikkea hyvää ja tsemppiä. TOISEN PUOLESTA rukoilemisesta en kuitenkaan pidä kauheasti ääntä enkä toitota sitä. Se tulee spontaanisti, kun juuri tänään joku ihminen on ajatuksissani ja liitän hänet Jumalan rakkauteen ja erityiseen huolenpitoon. Rukoileminen on kulkenut minulla aina mat kassa mukana. Ei ole ollut aikoja, etten olisi ru koillut. Nuorena tosin rukoilin vähemmän kuin nykyään. Minua ei ole opetettu rukoilemaan. Muistan, kun pienenä roudasin jonkin mummilta lahjak si saadun rukouskirjan kotona ruokapöytään. Olin löytänyt sen kirjahyllystä, ja mielestäni mei dän piti rukoilla siitä ruokarukous. Se jäi siihen yhteen kertaan. Kun olin nuori ja itkin murheita yksin omas sa huoneessani, turvauduin mielessäni korkeam man apuun, sillä 1980luvulla perheissä ei juuri kaan puhuttu. Ehkä Jumala on puhutellut minua pienestä lähtien omalla tavallaan.” ■

IHMISELTÄ IHMISELLE

RA/2020/1302

ABILIS-SÄÄTIÖ Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja -palkinnon. Me kaikki voimme olla yhdessä maailmanparantajia. Kehitysmaiden vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, johon koronapandemia ja muut kriisit iskevät eniten. Abilis toimii maailman köyhimmissä maissa ja tarvitsemme sinun tukeasi. Ole mukana tekemässä hyvää ja lahjoita www.abilis.fi/lahjoita/

Voit tehdä myös lahjoituksen Abilis-säätiön MobilePay-numeroon: 25090. Kiitos, että välität! ♥

www.abilis.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Kuka?

Dosentti, valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityöntekijä Elina Pekkarinen, 45, asuu Jyväskylässä ja Helsingissä. Hänellä on kolme aikuista lasta.

Mitä?

Pekkarinen on toiminut lapsiasiavaltuutettuna toukokuusta 2019 alkaen. Valtioneuvosto nimittää lapsiasiavaltuutetun viideksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan nimittää enintään kahdeksi kaudeksi. Valtuutetun tehtävänä on toimia lasten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Toiminnan perustana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus.

Motto

Asioilla on tapana järjestyä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Lasten puolestapuhuja Elina Pekkarinen luuli valmistuvansa eläintieteilijäksi, mutta tie vei sosiaalityöntekijästä tutkijaksi ja lapsiasiavaltuutetuksi. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

apsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen on kiireinen, sillä häntä kutsutaan puhumaan kaikkialle Suomeen. Työssään Pekkarista vie eteenpäin sosiaalinen omatunto ja halu auttaa. – Jos lapsen ympärillä olevat aikuiset eivät ole sitoutuneet pitämään hyvää huolta lapsesta, tämä on aika heikoilla, Pekkarinen sanoo. PIENENÄ KAIKENLAISIA eläimiä ympärilleen haalineesta Elina Pekkarisesta piti tulla eläintieteilijä. Hän sääli eläimiä, joilla ei ollut kotia. Kahdeksanvuotiaana Pekkarinen kirjoitti koulussa aineen, jossa hän kertoi elämäntehtäväkseen eläinten pelastamisen. Pekkarinen syntyi Espoossa ja kasvoi Helsingissä. Hänen isänsä oli tutkija ja äitinsä nuorisotyönohjaaja ja askartelunohjaaja. Perheeseen syntyi neljä lasta. – Sain kasvaa rauhassa ja tehdä myös virheitä jo pienenä. Mutta meiltä lapsilta edellytettiin aika paljon itsenäisyyttä ja vastuun kantamista omista asioista. Varmaan kaikkien lapsuus oli siihen aikaan, 1980-luvulla, sellaista. Pekkarinen lähti opiskelemaan riistaeläintiedettä, mutta se ei avannut työmahdollisuuksia. Hän päätti vaihtaa tiedekuntaa ja haki lukemaan sosiaalityötä. Jo varhain nuoreen opiskelijaan oli iskenyt kova vauvakuume. – Kapinoiden, mutta täysin harkiten ja vakaasti tein esikoiseni parikymppisenä. Kun hän syntyi, alkoi ensimmäinen vuoteni valtiotieteellisessä tiedekunnassa. – Sain sitten kaksoset heti perään. Esikoinen oli vain vuoden ja neljä kuukautta, kun kaksospojat syntyivät. Nyt he kaikki ovat jo aikuisia ja omilla teillään. Sosiaalityötä Pekkarinen halusi opiskella siksi, että sosiaalityöntekijät tekevät työtä lasten ja nuorten hyväksi. Opiskeluaikanaan Pekkarinen työskenteli ohjaajana Naulakallion hoito- ja kasvatuskodissa. – Tiesin, että sosiaalityöntekijöillä on päätösvaltaa oikeasti vaikuttaa lasten elämään. Sosiaalityön opinnot olivat minulle hyvin tietoinen valinta. KÄYTÄNNÖN SOSIAALITYÖN jälkeen Elina Pekkarinen teki parikymmentä vuotta lapsiin ja nuoriin liittyvää tutkimusta. Pari vuotta sitten hän jäi toimivapaalle Nuorisotutkimusseuran erikoistutkijan työstään, kun hänet nimitettiin lapsiasiavaltuutetuksi. – Olen tutkinut muun muassa lastensuojelun historiaa. Lapsiin ja nuoriin liittyvät kysymykset

näyttävät pysyvän hyvin samanlaisina vuosikymmenestä toiseen. Nuorisorikollisuutta käsitelleessä väitöskirjassaan Pekkarinen esittikin kysymyksen, onko osa ongelmaa se, että tarvitsemme yhteiskunnassamme tietyn määrän pahoinvointia ja syrjäytymistä voidaksemme kokea yhteisönä paremmuutta. – Tämä mekanismi käynnistyy erityisesti silloin, kun lapsi tekee jotakin rikollista. Yhteisössämme herää voimakas moraalipaniikki, jonka kautta haetaan tasapainoa: yhteisö ottaa keskuudestaan tietyn ryhmän varottavaksi esimerkiksi muille. JULKINEN KESKUSTELU lasten ja nuorten lisääntyvästä väkivallasta ryöpsähti liikkeelle vuoden 2020 syksyn kouluväkivaltatapausten ja nuorten loppuvuonna tekemien raakojen henkirikosten jälkeen.

”

Aikuisten pitäisi olla kiinnostuneita lasten ajatustenjuoksusta: mitä he tekevät siellä ruutujen ääressä? – Olen havainnut lynkkausmielialaa. Jotkut aikuiset puhuvat väärin tehneistä lapsista ja nuorista vihamielisesti ja ulossulkevasti, Pekkarinen sanoo. Lasten ja nuorten rikollisuudessa ei Pekkarisen mukaan aina ole välttämättä kyse taustoista. – Se, että kaikki väärintekijät olisivat kaltoinkohtelun uhreja tai väkivaltaisessa ympäristössä eläneitä, on liian helppo selitys. Lasten ja nuorten keskuudessa voi riittää se, että joukossa on yksi, jolla on ollut vaurioittava kasvu, ja muut menevät mukaan. Perheissä ja yhteiskunnassa pitäisi Pekkarisen mielestä enemmän keskustella siitä, mitä lapsemme ja nuoremme tekevät vapaa-aikanaan. – Tiedossa on, että nykyisin jotkut lapset pahoinpitelevät toisiaan, kuvaavat sitä ja lähettävät näitä kuvasisältöjä toisilleen. – Monet lapset seuraavat väkivaltaisia verkkosisältöjä ja viihdeohjelmia sekä pelaavat väkivaltaisia pelejä. Tämän seurauksena on, että myös lapsen oma käyttäytyminen voi muuttua väkivaltaiseksi, Pekkarinen sanoo ja tietää saavansa kommentistaan kukkahattutätileiman. Mutta hän jatkaa. – Lisäksi olemme eläneet poikkeuksellista korona-aikaa. Näköalat ovat sumuisia, ja aikuisiakin ahdistaa. Kaikki tämä muodostaa ruutitynnyrin, joka räjähtää helposti.

ELINA PEKKARINEN itse eli lapsuuttaan 1980-luvulla. Kaupungissa oli monenlaista viilettäjää, eikä siihen aikaan puhuttu esimerkiksi seksuaalisesta ahdistelusta. – Näimme usein itsensäpaljastajia ja koimme häirintää aikuisten taholta. Tässä asiassa on onneksi menty eteenpäin. Ymmärretään, että seksuaalinen ahdistelu on vahingollista. Kautta aikojen lapset ja nuoret ovat olleet kiinnostuneita jännittävistä ja kielletyistä asioista. Ennen vanhaan nuoret katselivat salaa kauhuleffoja tai selasivat ”aikuisten materiaaleja”. Nykyaika haastaa kuitenkin kasvattajat täysin eri tavalla. – Emme näytä käsittävän, että lapsilla ja nuorilla on netin kautta pääsy todella raakoihin sisältöihin. Jos lapsi tottuu ja turtuu niihin ja oppii, että niitä on ihan ok katsoa ja jakaa, ollaan vaarallisessa tilanteessa. Rankat väkivaltaiset sisällöt vaurioittavat lasta, ellei hän ei pysty käsittelemään näkemäänsä aikuisen kanssa, Pekkarinen toteaa. PUHUJAMATKOILLA eri puolilla Suomea Elina Pekkarisen on yllättänyt se, kuinka paljon yhä ajatellaan, että ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”. Tutkimukset kun osoittavat, että lapsilla, joita kohdellaan autoritäärisesti tai ennakoimattomasti, on monesti vaikeuksia ottaa muita huomioon. – Sen sijaan lapsi, jota on kohdeltu kunnioittaen, jonka kanssa on keskusteltu ja joka on saanut vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, kasvaa yleensä empatiakykyiseksi aikuiseksi, Pekkarinen sanoo. Yhteiskunnassamme tarvitaan Pekkarisen mielestä kaikkien aikuisten valvovaa ja välittävää silmää. – Aikuisten pitäisi olla kiinnostuneita lasten ajatustenjuoksusta: Mitä he tekevät siellä ruutujen ääressä? Miten he kokevat kaveripiirissä toisten kohtelun? – Ihan yksinkertaiset, arkiset juttelut lapsen kanssa voisivat olla muutosta eteenpäin sysääviä voimia. LAPSIASIAVALTUUTETUN TYÖSSÄ Elina Pekkarinen on urallaan ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa hän ei pääse suoraan vaikuttamaan lasten ja perheiden arkeen. Tutkijana työskennellessään hän oli myös Helsingin hallinto-oikeudessa asiantuntijajäsenenä ja pääsi sitä kautta vaikuttamaan esimerkiksi huostaanottoihin. – Nyt olen lapsista vähän etäämmällä, mutta pyrin tapaamaan heitä ja heidän kanssaan työtä tekeviä. Sitä kautta saan kosketusta siihen, miten lapsilla ja nuorilla menee. Lastensuojelusta kuulee usein puhuttavan arvostellen, mutta Pekkarinen tietää, että se on työtä, jossa nimenomaan pelastetaan lapsia ja autetaan heitä. – Olen ajatellutkin, että kun määräaikainen lapsiasiavaltuutetun työni päättyy, olisi hienoa palata sosiaalityöhön jossain muodossa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Äiti Jumala ja imettävä apotti Anna-Riina Hakala kääntyi yksitoista vuotta sitten luterilaisesta katolilaiseksi ja on kokenut, että katolisessa kirkossa naiseus ei ole koskaan sivuroolissa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA ISTOCK

iti Rakkaus, Luojatar, Valtiatar. Saattaa kuulostaa melkoiselta uushenkisyydeltä sen korvaan, jolle kristinuskon Jumala on toistuvasti esitelty Taivaan Isänä, Luojana ja Kaikkivaltiaana. Siitä samasta Jumalasta on kuitenkin kyse, ja feminiiniset käsitteet ovat pikemminkin vanhahenkisyyttä, sillä ne ovat peräisin 1100-luvulla eläneen ranskalaisen munkin Bernhard Clairvauxlaisen kirjeistä. Bernhard toimi Clairvaux’n luostarin apottina eli johtajana ja kirjoitti hengellisiä kirjeitä muille luostarielämän valinneille miehille. Siihen nähden voi yllättää, että kirjeissä puhutaan tämän tästä äidistä. Jumala voi olla äiti, mutta niin voi olla myös Kristus, Neitsyt Maria, kirkko ja Bernhard itse. Bernhardin kirjeiden sukupuolittuneesta kuvastosta toukokuussa väitellyt kirkkohistorioitsija Anna-Riina Hakala toteaa, että kun jumalasuhdetta kuvataan esimerkiksi avioliittoon tai äitiyteen viittaavilla inhimillisillä käsitteillä, se tekee Jumalasta helpommin lähestyttävän. Jumalaa voi kuvata inhimillisin sanankääntein, koska hän on tullut Jeesuksessa ihmiseksi. – Jumalaa voi kutsua äidiksi siinä missä isäksikin, sillä kristillisen käsityksen mukaan ihminen – myös nainen – on luotu Jumalan kuvaksi, Hakala muistuttaa. Munkki Bernhard myös yhdistää Jumalaan ominaisuuksia, joita on perinteisesti pidetty äidillisinä kuten lempeyttä ja armollisuutta. Yhdessä kirjeessään hän esittää Uudesta testamentista tutun tuhlaajapoikavertauksen, mutta vaihtaa isän äidiksi. – Bernhard näki, että naiseudessa heijastuu jotakin tärkeää Jumalasta, Hakala sanoo. FEMINIINISET KIELIKUVAT olivat Bernhardilla käytössä myös silloin, kun hän puhui miehistä, eli luostariveljien elämästä. Toisen luostarin miespuolista johtajaa Bernhard kutsui eräässä kirjeessään sulhasen sylissä nukkuvaksi morsiameksi –

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

– Jumalaa voi kutsua äidiksi siinä missä isäksikin, sillä kristillisen käsityksen mukaan ihminen – myös nainen – on luotu Jumalan kuvaksi, AnnaRiina Hakala sanoo.

sulhanen oli tässä tapauksessa Kristus. Hengellinen johtaja ei Bernhardin mielestä voi kuitenkaan nautiskella morsiamen asemastaan, vaan hänestä on tultava lapsiaan hoivaava äiti. Kuvatessaan itseään ja kollegoitaan apotin tehtävässä Bernhard puhuu esimerkiksi imettämisestä. – Kuvittele tänä päivänä vaikka joku piispa kertomassa, kuinka hän ruokkii hengellisiä lapsiaan rinnoillaan, Anna-Riina Hakala toteaa naurahtaen. Bernhardin äitiys- ja imetyskuvasto saattaa hätkähdyttää ja oudoksuttaa ruumiillisuudellaan, sillä niin naiseus kuin ruumiillisuuskin näyttävät kristinuskon ja teologian historiassa olleen toissijaisia. Anna-Riina Hakalan mielestä kyseessä on näköharha, joka johtuu protestanttisesta teologiasta. – Otetaan vaikka ehtoollisoppi. Ero katolisuuden ja luterilaisuuden välillä saattaa vaikuttaa pieneltä: että muuttuvatko leipä ja viini todella Kristuksen ruumiiksi ja vereksi vai onko Kristus ehtoollisessa todella läsnä? Jos ajatellaan niin

kuin katolilaiset, että ehtoollinen on konkreet tisesti Kristuksen ruumis ja veri, niin keneltä se ruumis on tullut? Se on kokonaan Neitsyt Marial ta, sillä eihän Jeesuksella ole fyysistä isää. – Tämä Jeesuksen ihmisyyden ja sitä kautta Marian läsnäolo on ikään kuin häivytetty luteri laisuudessa, ja sen takia kristinusko näyttäytyy miehisenä. Hakalan mukaan Marian teologinen merkitys väheni reformaatiossa muutenkin. Koska Marial ta ei voinut enää pyytää esirukouksia, hänen roo linsa hengellisenä äitinä alkoi väistämättä pie nentyä. Hakala on itse kääntynyt luterilaisesta katoli laiseksi ja kokee siirtyneensä ympäristöön, joka on hänelle naisena parempi. – On ehdoton väärintulkinta, että katolinen kirkko olisi jotenkin mieskeskeinen. Minun koke mukseni on ollut päinvastainen. Katolisessa kir kossa naiseus ei ole koskaan sivuroolissa. – Marian ja muiden naispyhien kautta naiseus on katolilaisilla koko ajan tajunnassa orgaanisena

Bernhard Clairvauxlainen lähti luostariin nuorena kääntymiskokemuksen jälkeen.

osana kristinuskoa. Reformaatiossa se menetet tiin, joten eipä ihme, jos naisilla on pikkuisen or po olo eikä samastumiskohtaa löydy. MAALLISTUNEELLE NYKYLUKIJALLE munkki Bernhardin kirjeet saattavat olla vaikeasti avau tuvia siksikin, että ne on kirjoitettu keskiajan yh tenäiskulttuurissa, jossa kristinusko oli jaettua ja elettyä todellisuutta. – Keskiajalla uskonnollisista asioista saattoi pu hua joustavammin ja myös leikitellen, sillä ne oli vat ihmisille totta. Meidän ajassamme on niin paljon epäilystä sekä Jumalan olemassaoloa et tä kristinuskon klassisia perustotuuksia kohtaan, että uskonnollisella ajattelulla ja hengellisyydellä leikittely jää paljon vähäisemmäksi, AnnaRiina Hakala sanoo. – Reformaation myötä yhtenäiskulttuuri rik koutui, ja tuli mahdolliseksi kyseenalaistaa yhtei sesti sovittuja asioita. Kun ympärillä ei enää ollut vahvaa hengellistä tukiverkkoa, keskustelu vaka voitui: että jos sanon tällä tavalla, astunko jonkin tärkeän rajan yli. Myös Raamattua luettiin ja tulkittiin keskiajal la toisin kuin nykyään. Raamatun kielellä ja sen herättämillä mielikuvilla myös leikiteltiin. Bern hardkin tunsi Raamattunsa, ja monet hänen käyttämänsä kielikuvat tulevat sieltä. MITENKÄÄN KUMMALLISENA ei Bernhardin ai koina tai vielä satoihin vuosiin sen jälkeen pidet ty sitäkään, että nuori nainen päättää omistautua Jumalalle ja sitoutuu loppuiäkseen naimattomuu teen. 2000luvun Suomessa sellainen valinta tuntuu vastakulttuurilta. Se on ollut AnnaRiina Hakalan tie. Kajaanista kotoisin oleva Hakala pyöri teini ikäisenä mukana herätyskristillisen Suomen Raa mattuopiston toiminnassa. Lukioikäisenä hän pohti ortodoksiseen kirkkoon liittymistä, mut ta asia jäi pohtimisen asteelle. Kiinnostus uskon toon vei hänet sitten opiskelemaan teologiaa, mutta papin ammattia hän ei koskaan vakavis saan miettinyt. Vuonna 2009 Hakala oli matkallaan Taizén ekumeenisessa yhteisössä Ranskassa. – Siellä Jumala sanoi minulle, että nyt elämä muuttuu ja tulee jokin aivan uusi suunta. Minulle tuli vahvasti sellainen olo, että Jumala haluaa mi

nun antavan koko elämäni ja minun pitää luopua itsestäni kokonaan. – Ajattelin, että okei, ehkä Jumala haluaa, että minusta tulee nunna. Kotiin palattuani googlai lin kaikenlaista ja päädyin katolisen kirkon net tisivuille. Siellä oli otsikko ”Miten tullaan katoli laiseksi?”. Sen luettuani tiesin, että se on tässä. Nettisivujen otsikko ohjasi kurssille, joka on tarkoitettu katoliseen kirkkoon liittymistä har kitseville tai siitä muuten kiinnostuneille. Haka la meni kurssille ja seuraavana keväänä, touko kuussa 2010, hänet otettiin katoliseen kirkkoon. – Prosessi oli aika nopea, mutta olin pommin varma. Ennakkoon en tuntenut Suomesta ketään katolilaista. Kirkko sentään oli jossakin määrin tuttu opinnoistani. Sen aikaisen minän näkökul masta en olisi osannut selittää sitä muuten kuin että tämä on se, mitä Jumala minulta pyytää. – Nyt jälkeenpäin voin sanoa, että katolisessa kirkossa on mahdollisuus elää täysillä Jumalalle elämäntilanteesta riippumatta. Heti alussa minua vetivät pyhyyden kokemus, sakramentit, messu ja Neitsyt Maria. Kun olin kääntynyt ja aloin pe rehtyä asioihin lisää, tajusin, että tässä on totuus – ja se on sellainen totuus, josta en pääse kos kaan täysin selville, tässä elämässä ainakaan.

”

Koen, että minulla on kutsumus naimattomuuteen. ANNA-RIINA HAKALA antaa haastattelun vaalein sävyin sisustetussa, tiptopsiistissä suuressa olo huoneessa. Sen hän jakaa kolmentoista muun naisen kanssa. Ollaan Siltaklubiksi nimetyssä opiskelijakodissa, jota ylläpitää katolinen Opus Dei järjestö. Hakala on Opus Dein numeraarijäsen. Se tar koittaa sitä, että hän on sitoutunut elämään nai mattomana. Suurin osa numeraareista asuu tä mänkaltaisissa Opus Dein keskuksissa. Enemmis tö opusdeiläisistä on supernumeraarijäseniä, jot ka ovat naimisissa tai aikovat avioitua. – Vaikka elämäntilanteet ovat vaihtelevia, kaik kien Opus Dein jäsenten kutsumus on sama: py hittyä ja pyhittää maailma erityisesti oman am matillisen työn kautta. Kaikilta jäseniltä odo tetaan myös samanlaista rukouselämää, johon kuuluu päivittäin messu, sisäistä rukousta, ruu sukkorukous, hengellistä lukemista ja omantun non tutkiskelua. Alun perin Hakala ajatteli mahdollisesti joskus avioituvansa, ja liittyi siksi Opus Deihin super numeraarina. – Se oli tärkeä vaihe, joka piti kokea, jotta pys tyin terveesti sitoutumaan naimattomuuteen. Koen, että minulla on kutsumus naimattomuu teen – eihän tätä jaksaisi ilman sitä. Se olisi vähän sama kuin jos menisi naimisiin ihmisen kanssa, joka tuntuu vastenmieliseltä. Jokaisella on oma tiensä ja minulla elämä meni näin. Minun per heeni on tässä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

innokkain

KIRJOITTI PORVARISTON RAPPEUTUMISESTA BUDDENBROOKEISSA

PER- A SO

ARTIKKELIN NIMI

WALTARIYHTYEEN KÄRTSY

ILMAN APUA LUULO

MESSUVAATE

SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLILLÄ

SINNEMÄKI KANARIANSAARILLA

KIIL- LIHAKLOT- SIKTAA KAITA

PYYDYKSESSÄ

RAAMATUSSA KIRJALLINEN

LADA

POLTTOPUITA

PUKANNUT O ASTA

MERILÄINEN HEADEY

EI VT .... UT

SAARINEN KOHDEVALOJA

RANNIKOLLA SORTAA

KÖYHÄLLE

SOVITAAN VIVAHDE

LOHJALLA JAKAA

PYSÄKILLÄ SYLI-

PANNUILTA JAKKARA

-TASKU HARKIMO

HERRUUS

TIEDOTTAA

TALI-

TOIMEENTULO

RYPPYISELLE SAARROKSISSAOLO NILJAI- M SIA

SUVUN PAIKKA

RAAKKUVA ÄÄNESTYS NOPEASTI

SIVISTÄÄ

MARJATTA

ANSAN OHELLA USEIN TOIMI APOLLON KOMENTAJANA

LIITON ULKOPUOLINEN

ROKKARI CAVE

RII- K T TOJA

VARMISTUKSIA

HÄTÖNEN

auto

TERMILUETTELOITA

maalaji

RANSKALAINEN FILOSOFI V OHTAMAA HARJANNE A

hyttynen KUPARIN KANSSA PRONSSIKSI

IÄTI

HUIPPUJUOKSIJA KUIVISTO

A P

KALLION JÄLKEEN

NAPEROITA KUDROW BONET

kirjoitelma

B L

NÄYTTELIJÄ FISHER

MAITOTUOTTEITA

"UKK"

HAVAIJILLA

ERIARVOISUUSHANKE

ILASKIVI SIRKIÄ

HEDBERG

AISTIA

ISLAMILAINEN ARVO

toiset

AKUN ARMAS -I

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

IHMISOIKEUSJURISTI CLOONEY

KOVAA MUSIIKKIA

SAARIJONO

LUIKERTELEVIA

KUIVA OSAVALTIO

KATISKASSA

SOIJASTA

SOKERISIA

PUUROUTUA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide

Jaksaa, jaksaa – parempi aika on tulossa IHMISELLÄ ON TARVE lokeroida ihmisiä ja asioita. Oikeasti sellaisia lokeroita ei ole. Pieni virus on todistanut tämän leviämällä maapallon joka kolkkaan ja sekoittamalla ihmisen suurella vaivalla rakentaman systeemin. Kukaan ei tiedä, milloin tulee parempi aika. Siihen asti on vain kestettävä jollain tapaa. On lupa keksiä itselle sopivia keinoja rentoutua. Niinpä välillä on unohdettu viruksen olemassaolo ja juhlittu kunnolla. Mitä sinä tekisit, jos tietäisit, että ensi vuosi olisi jo paljon parempi? Mielestäni kannattaa ponnistella paremman huomisen puolesta eikä lakata yrittämästä.

Päivi Kangas Espoo

Liian pienistä hautajaisista jäi apea mieli KIITOS JAAKKO HEINIMÄELLE pääkirjoituksesta Liian pienet hautajaiset (K&k 20.5.). Olen juuri siinä tilanteessa. Vaimoni kuoli toukokuussa. Olimme sopineet, miten siunaustilaisuus järjestetään, keitä kutsutaan ja minkälaista musiikkia soitetaan. Kun aloin järjestää siunaustilaisuutta, minulle sanottiin, että läsnä voi olla kuusi henkilöä. Sen jälkeen sanottiin, että tilaisuudessa saa olla kymmenen henkilöä siunauksen toimittajat mukaan lukien. Kirkkoherran luvalla määrää nostettiin 15 henkeen ja lopulta 21 henkilöön. Vaimoni siunattiin hautaan 17. kesäkuuta. En voinut toteuttaa vaimoni tahtoa näiden ehtojen vuoksi. En voinut myöskään siirtää siunaustilaisuutta myöhemmäksi – useimmat tilaisuudethan voidaan järjestää myöhemmin. Miksi nämä siunaustilaisuuden ehdot ovat niin ankarat? En voi ymmärtää. Minulle jäi hyvin apea mieli, koska tapahtuma on ihmisen viimeinen juhla tässä elämässä. Pitäisikö käyttää talonpojan järkeä näissä päätöksissä?

Aarne Hassinen Espoo

Metsästysraudat on kiellettävä ANNETAAN YHDESSÄ ÄÄNI niille, joilla ei ole sanoja, mutta suuri sydän. Elämää pitää aina suojella. Metsästysrautoihin joutuu monenlaisia eläimiä. Tämän kesän järkyttäviä esimerkkejä ovat lieksalaisen emokarhun ja enolaisen mesikämmenen kärsimykset. Luonnonsuojelulaki määrää, että luonnonvaraistakin eläintä on autettava, kun se on loukkaantunut tai hädässä. Tätä on alettava toteuttaa käytännössä, ja metsästysraudat on kiellettävä kokonaan. Elämme vuotta 2021. Luonnonsuojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Väkivalta on aina väärin, ja joka tilanteeseen on olemassa luova, rohkean myötätuntoinen, elämää vaaliva vaihtoehto.

Seurakunnan onnittelu ilahdutti HALUAN KIITTÄÄ Vantaankosken seurakuntaa koskettavasta syntymäpäiväonnittelusta. Sain kauniin kirjeen ja nettisivulta videoonnittelun. Alkupuheen jälkeen naissolisti lauloi virren 341, jossa sanotaan: ”Kiitos sulle kukkasista, jotka tielläin kukoisti. Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti.” Sellaistahan elämä on. Kirkkoherra siunasi sitten tutulla rukouksella kuulijansa. Voiko lähimmäiselleen toivottaa mitään parempaa kuin siunausta ja rauhaa! Viisaammat väitelkööt kristinuskon historiasta, teologiasta ja siitä, kuka saa rakastaa ketäkin. Siunauksen ja rauhan toivottaminen kanssakulkijalle on kirkon paras ja kaunein tehtävä.

Satu Postpischl Vantaa

Heinäkuussa Suomessa syntyi kansalaisaloite, joka löytyy verkko-osoitteesta ”Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla – Kansalaisaloitepalvelu”. Samasta osoitteesta voi tulostaa yksinkertaisen kannatusilmoituksen, joten allekirjoittaminen käy helposti joko sähköisesti tai paperilla. Joka ikinen nimi on tärkeä. Kootaan rohkeasti voimamme hyvyyden puolesta. Annetaan ääni niille, joilla ei ole sanoja! Kaikki hyvyys tulee moninkertaisesti takaisin. Olemme kaikki yhtä – ihmiset, eläimet ja puut, koko luomakunta.

Kristiina Sotiriou Lieksa

Energian häviämättömyyden laki vallitsee

KAIKKI, MIKÄ ON nyt, on ollut aina. Se on peräisin muuntumiskykyisestä ikuisesta energiasta. Muun muassa kaikki energian, aineen ja elämän muodot sekä sinuus, minuus, tunteemme ja taitomme ovat ikienergiasta lähtöisin. Itse nimitän tätä alkuvoimaa Jumalaksi.

Eero Oulasvirta Helsinki

Jeesus on rauhan ruhtinas HANNU LEHTINEN EHDOTTI, että kaikki sotaan valmistautumista varten tarvittavat rahat siirretään kulttuuriin (K&k 17.6.). Asevalmistajat vievät aseitaan kaikkialle, maailman kaikkien kansojen sotilaita varten. Ja vaikka ihmiset osaavat aseiden lisäksi valmistaa puhuvia koneita ja kädellisiä ro-

botteja, ihmistä he eivät osaa tehdä eivätkä edes hyttystä. Se, joka toi elämän tälle planeetalle, on ihmistä suurempi. ”Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää.” Sitä varten, että ihmisetkin näkisivät kaiken Jumalan tekemän samassa valossa, on Jeesus Kristus syntynyt maailmaan. Hän on kuollut ja herännyt kuolleista siksi, että ”yksikään kansa ei enää kohota miekkaansa toista vastaan eivätkä he enää opettele sotimaan”.

Mirja Grünwald Helsinki

Kirjoita omalla nimellä MIELIPITEITÄ JULKAISTAAN myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista eikä käsitellä. Nimimerkin käyttö on sallittu poikkeustapauksissa. Muista liittää mielipiteeseen yhteystietosi.

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

430 € 860 € 139 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS 650 m. nor esi ote opr Ylä- tai alaleuan kok

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

○ ○ ○ ○

Neppari-kokoproteesit Suu- ja hammaskirurgia 3d-implanttiprotetiikka Erikoishammasteknikkopalvelut

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Maksuton tarkastus!

Mikonkatu 8 A 7. krs, Helsinki 09 622 15 33 050 55 272 95 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Tilaisuuksia

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Surunauha

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

ke 11.8. klo 18.30 seurat Östersundomin kko, Kappelintie 60, Hki. to 12.8. klo 18 seurat Hyvinkään vanha kko, Uudenmaankatu 13. su 15.8. klo 19 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Auratie 3, Vantaa. 17.-19.8. Aholansaaren teologiapäivät, ks. www.h-y.fi. ke 18.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, Ylitilantie 6, Nurmijärvi. ke 25.8. klo 18 Seitsemän srk:n körttiilta Velskolassa, Vääräjärvent.2, Espoo. Tilaisuudet muualla maassa ja ajantasaisin tieto, ks. www.h-y.fi/tapahtumakalenteri.

Surunauha käsivarteen

Tilaukset: www.surumerkki.com S-posti: info@surumerkki.com

DENTARIUM

• EHT Sirkka Müller

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

Kunnioita edesmenneen muistoa. Surulla ei ole aikaa.

Suukirurgiaan ja implantologiaan erikoistunut hammaslääkäri

Surunappi

• Maksuton tarkastus Varaa aika 020 730 7260 • EHT Juha-Pekka Marjoranta

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Master of Oral Surgery and Implantology, M.Sc.

BREMERIN KIVI

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan Helsingin Rauhanyhdistys

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa. Mediamyynti Kotimaa Oy

Myrskyläntie 22

La 14.8. klo 18 Raamattutunti: Miikka Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri. Seurat kuunneltavissa myös hry.fi. Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 Juha Kurvinen 040 665 5983 Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Kiinteistönvälitystä

Myydään asuntoja

Lakipalveluja

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

Ostetaan asuntoja

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

ASUNNOT JA TONTIT PK-SEUDULTA. EI KULUJA MYYJÄLLE! Nopea kauppa ja hyvä hinta! Kaiken kuntoiset huomioidaan. Asiakirjat laativat LKV:t luotettavasti ja nopeasti. Soita Tommille p. 050 525 7401

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

UUSI LAKITOIMISTO HAAGASSA Avajaistarjouksena mm. yksilöllisesti laaditut testamentit ja edunvalvontavaltuutukset á 100 euroa. Laajasuontie 4 | 040 557 3578 | www.perheasiat.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy

Kaikki perhe- ja perintöoikeuden palvelut toivomallasi tavalla

www.mrautanen.com

Itsenäisesti verkkopalvelussa

Palveluja tarjotaan Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Olen Parturi-Kampaaja ja teen myös kotikäyntejä. P. 040 50 50 188. Kaire Laanemäe YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Etäyhteyksin puhelimitse tai videotapaamisessa

Toimistollamme Helsingissä www.lexly.fi 010 3379 150

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella. P. 040 361 7594

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

SIIVOUSTA, PIHATÖITÄ, ULKOILUA, ASIOINTIAPUA YM. APUA ARKEESI 20 v. vanhustyökokemuksella. Myös alvittomasti, kysy lisää! ARMAS-Kotihoito p. 050 371 9167 Asioiden hoito, kotityöt, digipalvelut, IT-osaaminen p. 041 811 4784 www.moniapujx.com

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

www.laki365.com Asiakirjat, neuvonta ja oikeudenkäynnit puh. 050 512 3080

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Kiusaako pahat hajut? Vuokraa otsonaattori. H. 25 €/vrk. P. 044 345 5044

Toimiva yksiö 20 m2 Franzeninkatu 3 Helsinki. Putki, katto, ja parveke remontit tehty. Velaton yhtiövastike 139 euroa. 210 000 euroa vaisanenano@gmail.com

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739 Omakotitalojen ja huoneistojen remontit 25 v. kokemuksella. Pyydä arviointi jari@jabell.fi, 0400 689 742, www.jabell.fi

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer Etsin valoisaa & parvekkeellista ensiasuntoa meren läheltä. 1-2h. Puh. 0400 857 179

Vuokralle tarjotaan Vuokrattavana kaksio Kalliosta 41 m2 5 krs. 990 € kk 040 744 94 95 VUOKRA-ASUNTO Itä-Helsingistä Hyväkuntoinen 2H+K 58 m2 Lasitettu parveke, hissi putkiremontti tehty 2019 800 €/kk, Arja p. 050 409 3555

Vuokrata halutaan Suom. 58 v siisti raitis mies etsii alivuokrahuonetta pk.seudulta parkkimahdollisuudella, tarve 2-3 yötä/vko. Jari Vilhunen 050 067 0979 jari.vilhunen@gmail.com

Paikkoja avoinna Oletko reipas ja näpsäkkä, itsen. työhön kykenevä ihminen ja haluaisit työskennellä henk. koht. avustajana? Olen pyörätuolissa istuva ihminen ja tarvitsen apua arjen askareissa. Työpaikka Jätkäsaaressa. Päivät ma ja pe klo 8.00–16.00. Laita yst. hakemus ja cv 12.9.21 menn. os.: avrekry@gmail.com.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536 KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

Harras hetki

Muusikko Pekko Käppi, 45, asuu Tampereen Pispalassa. Hänen pääsoittimensa on perinteinen kansanmusiikki soitin jouhikko. Hän on myös kansan musiikin tutkija, etnomusikologi, ja suunnittelee jatko opintoja rekilaulu perinteestä. Käpiltä on ilmestynyt kahdeksan levyä. Hän julkaisee K:H:H:Lyhtyeensä kanssa 10.9. uuden albumin Aamunkoi. Käpin musiikkia voi kuulla 17.9. G Livelabissa Helsingissä.

Parasta ovat aamut Pekko Käpin soitto sujuu parhaiten aamutuimaan, kun mieli on vielä tyhjä arjen paineista.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MARJAANA MALKAMÄKI

amut ovat muusikko Pekko Käpin mielestä omituista aikaa. Hetkessä ihminen on revittynä selittämättömästä unimaailmasta reaalimaailmaan. Aamut ovat hänestä jopa jännällä tavalla pyhiä: kaikki on mahdollista, eikä mieli ole vielä mukana maailman hullunmyllyssä. Aamun muuttuessa päiväksi alkaa arjen taakka kasvaa. ARKISIN Pekko Käpin päivät lähtevät käyntiin puoli seitsemältä. Silloin hän keittää tyttärilleen aamupuuron ja laittaa heidät kouluun. Heräämisajankohta heilahti aikaiseksi kymmenen vuotta sitten, kun perheen ensimmäinen lapsi syntyi. Nykyään lapset rytmittävät Käpin elämää, eikä hänen tule viikonloppunakaan nukuttua juuri pi-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

dempään. Koronapandemian takia hän on viettänyt paljon aikaa kotona, minkä hyvä puoli on ollut se, että hän on voinut paremmin seurata lastensa elämää ja kasvamista. Keikkaillessa unirytmi yleensä väkisin muuttuu, kun monesti pääsee sänkyyn vasta aamuyöllä. Ulkomaan keikoilla vaikuttaa myös aikaero. PEKKO KÄPPI ei itse syö aamiaista. Hänelle riittävät vesi ja tee. Jos aamu on rauhallinen, hän mietiskelee tovin teekupin ääressä päivän kuvioita. Kun aamutoimet on hoidettu, Käppi siirtyy jouhikon tai jonkin muun soittimen pariin. Hänestä soittaminen ja säveltäminen sujuvat parhaiten aamutuimaan, koska silloin mieli on vielä tyhjä arjen paineista. Ennen työhuoneelleen menoa Käppi saattaa käydä kuntosalilla, sillä hänestä on tärkeää pitää

huolta kehon temppelistä. Aamu-urheilu on Käpistä parasta mitä voi olla, sillä samalla kun rasittaa kehoa tulee käytyä läpi mielessä pyöriviä asioita. Kuntosalilla keho saavuttaa lempeän olotilan. KESÄAAMUT ovat Pekko Käpistä aivan erityisiä. Tyyni aurinkoinen aamu avaa päivän hienolla tavalla, oli sitten kaupungissa tai maalla. Hän pitää

”

Aamut ovat jännällä tavalla jopa pyhiä. suorastaan kauniina kokemuksena sitä, että voi kulkea aamun sarastaessa paljain jaloin tai sandaaleissa. Käpille muistuvat mieleen kesäaamut, jolloin hän lähti mökiltä ulkomaankeikoille. Järven yllä leijui vielä yön usva, kun hän käveli reppu selässä bussipysäkille. Ja muutaman tunnin päästä hän oli jo keskellä suurkaupungin vilinää. ■

Hyvää pyhää

15.8.

Jeesus sanoo päivän evankeliumissa (Matt. 23:1–12), että meillä on vain yksi Jumala ja yksi opettaja. Siksi olemme kaikki veljiä ja sisaria keskenämme.

Marjatan päivä NEITSYT MARIAN TAIVAASEENASTUMISJUHLAA vietettiin aikoinaan 15. elokuuta, jolloin kirkoissa järjestettiin suuria messuja. Jos päivämäärä ei osunut sunnuntaiksi, messu pidettiin sitä lähimpänä pyhäpäivänä. Tosin vanha kirkkokansa oli tottuneesti sitä mieltä, että oikeaa Marian taivaaseenastumisen päivää kuului viettää jo heinäkuun alussa, niinpä elokuun juhlaa alettiin kutsua Jälki-Maarian kirkkomessuksi. Nykyisin Marianimestä muotoutuneet Marja ja Marjatta viettävät nimipäiväänsä 15.8. muistona Neitsyt Marian juhlasta.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Itsensä tunteminen näkyy nöyryytenä

o Matteuksen evankeliumissa elää unelma seurakunnasta, jossa me kaikki voisimme olla yhtä, vailla hierarkioita ja erotteluja. Olisimme valmiit kantamaan toistemme kuormia emmekä asettaisi toisille sääntöjä ja ehtoja, joihin emme itse olisi valmiit sitoutumaan. Löytäisimme yhteisiä ilon lähteitä. Emme kilpailisi siitä, kuka on suurin ja valovoimaisin ja kenellä on eniten seuraajia. ”Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja, ja te olette kaikki veljiä”, Jeesus varoittaa. Meillä on kiusaus ryhtyä oppaiksi ja alkaa opettaa muita heti, kun meillä on jokin kokemus läpikäydystä elämän muutoksesta. Meillä ei ole aina malttia odottaa. Kun kokemus kasvaa, tiedämme, onko sanoillamme katetta. Meistä tulee vaiteliaampia ja pu-

humme vähemmän omista kokemuksistamme. Emme viittaa itseemme vaan häneen, jolta olemme löytäneet valon ja merkityksen elämäämme. Arvonimet, joita hänelle annamme, ovat toivon ja merkityksen metaforia, eivät tarkkoja määrityksiä. Ne ovat rakkauden nimiä. Uskon ihmeen synnyttämiä puhutteluja. Elämää ei voi vangita niihin. Jeesus avasi meille Jumalan salaisuuden sanoillaan ja elämällään. Yhä uudestaan hän pysäyttää meidät ja muistuttaa, että Jumalamme ei muuta tahdo kuin rakastaa kaikki takaisin luokseen – kaikkien rajojen takaa, joita me erehdymme vetämään. Siksi Jeesus on meille Messias ja Kristus, sovituksen ja vapauden tuoja.

Elämän katseluharjoitus Apostoli Paavali laati kerran luettelon Hengen hedelmistä. Ne olivat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Tallenna luettelo kännykkääsi tai muistikirjaasi. Sen valossa voit rukoilla ja kysyä: Minkä näistä toivoisin elämässäni heijastuvan? Luettelo löytyy Paavalin kirjeestä galatalaisille luvusta viisi.

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 11/2021

”

Jumalaa voi kutsua äidiksi siinä missä isäksikin, sillä kristillisen käsityksen mukaan ihminen – myös nainen – on luotu Jumalan kuvaksi. KIRKKOHISTORIOITSIJA ANNA-RIINA HAKALA s. 20

U U D E T V U O K R A - A S U N N O T O VAT N Y T VA L M I S T U N E E T P I H L A J I S T O O N !

Pihlajiston Soinnussa vallitsee elämäniloinen, kodikas ja yhteisöllinen tunnelma. Turvallinen asuminen nykyaikaisissa asunnoissa, aktiivisuus ja yhteisöllisyys luovat elämäniloa ja merkitystä arkeen.

S E N I O R I TA L O

Pihlajiston Sointu on enemmän kuin perinteinen senioritalo. Esteettömien asuntojen, ikääntyneiden kanssa-asujien ja viihtyisän pihan lisäksi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta tukevat viikottaiset palveluavustajan palvelut ja kerran kuussa tapahtuvat asuntojen siivoukset ja vuosittaiset ikkunanpesut. Myös taloyhtiön sauna ja pyykkitupa ovat käytössäsi veloituksetta. Pihlajiston Soinnussa on viikoittain ohjattua toimintaa. Näiden edellä mainittujen lisäksi muita palveluita on mahdollista ostaa kotiin sitä mukaa, kun niille on tarvetta. Olemme rakentaneet tulevan kotisi palvelut yhteistyössä Kotihoito Päiväkummun ja Kotisiivous Päiväkummun kanssa. Tervetuloa tutustumaan uuteen kotiisi tiistaina 17.8. klo 15-18. Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Esimerkkihintoja: 1h + kt (28,5m2) 1h + alk + kt (31m2) 2h + kt (39,5m2)

alk. 934€/kk alk. 1 044€/kk alk. 1 198€/kk

Vuokra sisältää mm. kuukausittaisen siivouksen ja ikkunoiden pesun vuosittain. Uudet vuokra-asunnot ovat nyt valmistuneet, varaa omasi! Rakennuttaja: Graniittiasunnot Oy

www.pihlajistonsointu.fi / puh. 010 315 4140 / vuokraus@pihlajistonsointu.fi

PIHLAJISTON

SOINTU

12.8.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pääotsikko Isonen luo riparille yhteishenkeä Aino Sipolan ja Nelli Korhosen mukaan ponileikki on klassikko, joka yhdistää riparilaisia s. 2

3 pikkuotsikkoa. Max n. Ruskeasannan 80 merkkiä /kpl ja loppuun hautausmaalta löytyy sivunumerotieto samaan reilusti yli 100 vuotta putkeen vanhoja s. 4 muistomerkkejä s. 4

Vauva nauttii rintareppu tanssista. Vauvatanssia on tarjolla Why so Myrtsi tapahtumassa s. 6

Parasta on isosten yhteinen Isosille järjestetään omia tapahtumia ja viikonloppuleirejä ympäri vuoden. Riparilla he ovat kaverillisessa roolissa. TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT JOONAS VOHLAKARI

ino Sipolan, 16, ensimmäinen päivä isosena on ohi. Vantaankosken seurakunnan järjestämä rippileiri toteutettiin osittain päivärippikouluna Vantaan Virtakirkossa juhannusviikolla. Myöhemmin ripari siirtyi kolmeksi päiväksi leirikeskukseen Pälkäneelle. Rippikoulun aloituspäivä sujui mukavasti, vaikka tuore isosen rooli hermostutti Sipolaa. − Isoset ovat riparilla kaverillisessa roolissa, mutta on hyvä, että isosella on myös auktoriteettia. Minua jännitti, onko minulla sellaista ja olen-

Aino Sipolan (vas.) ja Nelli Korhosen mielestä parasta isosena on, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

ko ihminen, johon riparilaiset voivat turvautua, Sipola, 16, kertoo. Viime kesänä omalla rippikoululeirillä oli niin mukavaa, että Sipola halusi kokea riparin tunnelman uudestaan sekä tarjota kivan kokemuksen myös muille. Sipolan leirillä isosena toimi Nelli Korhonen, jonka ansioluettelossa komeilee kaksi leiriä viime vuodelta. − Rakastan isosena toimimista ja leirejä. Parasta on isosten yhteinen aika. Se käytetään yhteisen toiminnan suunnitteluun. Siitä tulee tosi hyvä fiilis, kun keksimme jonkun hyvän sketsin tai leikin yhdessä, Korhonen kertoo.

TOIMINTAA JA LEIKKIÄ on osattava soveltaa osallistujien mukaan. Joskus kohdalle osuu porukka, joka heittäytyy mielellään mukaan kaikenlaiseen yhteistoimintaan. Toisinaan ryhmässä kaikki sattuvat olemaan hiljaisia ja arkoja. − Silloin kannattaa miettiä sellainen leikki, joka on helppo kaikille ja toivoa, että se saa porukan yhtenäisemmäksi, Korhonen sanoo. Tuolta he tulevat poneillansa / Pienillä pinkeillä poneillansa / Tuolta he tulevat poneillansa / ja näin he meille kertoo... − Jokaisen riparin ehdoton hitti on ponileikki, joka on piirileikki. Kaikki vihaavat sitä ja se on kamala, mutta se on jokaisen riparin klassikko, Korhonen sanoo ja nauraa. Isosten tehtävänä on luoda leirille paitsi yhteisöllinen ja hauska tunnelma myös tuoda tukea ja turvaa riparilaisille.

LOTTA NUMMINEN

aika Kirkkohallituksen teettämässä valtakunnallisessa itsearviointikyselyssä 97 prosenttia isosista ja 95 prosenttia leiriläisistä koki riparin tunnelman turvalliseksi vuonna 2019. − On tärkeää, että isoset menevät heti aluksi juttelemaan ja hengailemaan kaikkien riparilaisten kanssa, Sipola sanoo. Riparilla syntyy koskettavia kohtaamisia. Erityisesti Korhoselle on jäänyt mieleen eräs leiriläinen, jolla oli hankaluuksia kotona. − Hän avautui minulle ja apparille eli apulaisohjaajalle ja käytännössä tuli kaapista ulos.

”

On tärkeää, että isoset menevät hengailemaan riparilaisten kanssa. AINO SIPOLA

KUKA VAIN RIPARIN käynyt nuori voi lähteä mukaan isostoimintaan. Oma persoona saa myös näkyä. Tärkeintä on, että kykenee hyväksymään muut sellaisina kuin he ovat ja ottamaan vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista sekä huolehtimaan aikatauluista. Sosiaalisuus ja kekseliäisyys ovat plussaa. Isoset antoivat rippikoululeirille kouluarvosanaksi yhdeksän Kirkkohallituksen teettämässä valtakunnallisessa itsearviointikyselyssä vuonna 2020. Ripareiden lisäksi isoset osallistuvat isostoimintaan ympäri vuoden. Heille järjestetään omia iltamia ja viikonloppuleirejä. Näissä pääsee tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin ja kokemaan lisää rippikoululeirien tunnelmaa. − Meillä oli isosleiri viime syksynä. Puusta oli jo alkanut tippua lehtiä. Haravoimme lehtikasan, musiikki soi ja kaikki hyppivät sinne kasaan. Se oli hauskaa, Korhonen kertoo. ■

Kuinka voi päästä mukaan Vantaan seurakuntien isostoimintaan? Isoskoulutus kestää yleensä kaksi vuotta. Isoseksi voi lähteä jokainen rippikoulun käynyt nuori. Jos innostuit, etsi tietoa isostoimin nasta oman seurakuntasi netti sivuilta. Tsekkaa myös ripari.fisivusto, josta löytyy lisää rippikouluinfoa.

Pyhän Laurin vaelluksen pääreitin lähtöpaikka sijaitsee Helsingin Vanhankaupunginlahden ylittävällä kaarisillalla. Kuva on vuoden 2012 vaellukselta.

Osallistu Pyhän Laurin vaellukselle Perinteinen vaellus kuljetaan tällä kerralla Franciscus Assisilaisen jalanjäljissä. Elokuussa Vantaalla kuljettava Pyhän Laurin vaellus antaa mahdollisuuden päästä tarkkaile maan vantaalaista luontoa, tarjoaa kokemuksen porukassa kulkemisesta ja antaa annoksen Franciscus Assisilaisen oppeja. Perinteeksi muodos tunut vaellus on kesän jälkeen monelle kaupun kiin paluun aloitus ja mahdollisuus hengähtää en nen syksyn kiireiden alkamista. Tämän vuoden vaellus kuljetaan 1200lu vulla eläneen tunnetun pyhimyksen Franciscus Assisilaisen jalanjäljissä. Kulkemista ryt mittää Franciscuksen kirjoittama Luotujen ylistys, joka tunnetaan myös Aurinkolauluna. Fran ciscus muistetaan erityisesti eläinten, luonnon, luonnonsuojelun ja hyljeksittyjen suojeluspyhi myksenä. Vaellukselle lähdetään kulkemaan eri puolil ta Vantaata, ja kaikki reitit päättyvät Vantaan Py hän Laurin kirkolle. Yhteensä reittejä on kahdek san. Pääreitti lähtee Helsingistä Vanhankaupun ginlahdelta ja se on noin 10 kilometriä pitkä. Myös Helsingistä Tuomiokirkolta voi lähteä mukaan vaellukselle. Tämä pisin vaellus lähtee liikkeel le aamukahdeksalta. Korsosta lähtee mukaan po rukka pyöräillen. Vaellukselle on hyvä varautua lenkkitossuilla, säähän sopivalla pukeutumisella ja vesipullolla. Vaeltajat kokoontuvat vaellusten päätteeksi evästauolle Pyhän Laurin kirkon tuntumaan, Hel singin pitäjän kirkonkylän myllylle. Pitäjän kirkon kylällä järjestetään samaan aikaan myös Helsin gan keskiaikapäivä tapahtuma.

Pyhän Laurin vaellus on kuljettu ensimmäisen kerran Vantaalla vuonna 2008. Vaellus kuljetaan perinteisesti joka toinen vuosi, Laurin päivän tie noilla, ja seuraavan kerran lauantaina 14.8.

Pyhän Laurin vaelluksen 14.8. lähtöpaikat Pääreitin lähtö Helsingin Vanhankaupungin lahdelta klo 10 (rauhalliset kävelijät) ja klo 11 (reip paat kävelijät). Reitin pituus n. 11 km. Lähtöpaikka on Vanhankaupunginlahden ylittävä kaarisilta. Reitin varrella on pysähdyspaikkoja, joilla pysäh dytään yhdessä ja lauletaan vaelluksen teemaista Aurinkolaulua. Helsingin reitin lähtö Helsingin Tuomiokirkon portailta klo 8. Reitin pituus on noin 17 km. Korson pyörävaelluksen lähtö Korson kirkolta klo 11.30. Reitin pituus on 20 km. Lännen reitin lähtö klo 10 Vetokankaan uima rannalta. Reitin pituus on 7,8 km. Hakunilan reitin lähtö klo 10 Hakunilan kirkolta, Hakunilantie 48. Reitin pituus on 10 km. Rekolan reitin lähtö Rekolan Pyhän Andreaan kir kolta, Kustaantie 22. Ennen lähtöä hiljentyminen kirkossa ja pyhiinvaeltajien siunaus klo 9.30. Ha lutessasi voit osallistua myös polkupyörällä. Rei tin pituus on noin 10 km. Tikkurilan reitin lähtö Tikkurilan kirkolta klo 11. Reitin pituus on noin 5 km. Ylästön reitin lähtö Ylästön kotiseutuyhdistyksen pihalta klo 11. Reitin pituus on noin 5 km. LOTTA NUMMINEN Katso lisätietoja vaelluksesta: kirkkovantaalla.fi/laurinvaellus KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

Hautalauta muistuttaa elämän katoavaisuudesta Ruskeasannan hautausmaan vanhin hautamuistomerkki on vuodelta 1889. Täältä löytyy myös pieni naisfiguuri, jonka on tehnyt kuvanveistäjä Ben Renvall. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JUSSI HELTTUNEN

enäjän keisari Aleksanteri II:n Armollinen asetus terveydenhuollosta määräsi, että hautausmaata ei saanut sijoittaa rakennettuun osaan kaupungissa tai kylässä. Liian lähellä asutusta sijaitsevat hautausmaat piti lakkauttaa viimeistään kymmenen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Niinpä Helsingin pitäjän hautausmaalle, keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon ympärille, tuli hautauskielto vuonna 1890. Sinne sai vuoteen 1901 asti haudata vain poikkeusluvalla. Hautauskielto vauhditti uuden Ruskeasannan hautausmaan perustamista. Sen vihki juhlallisesti käyttöön kirkkoherra Johan Ahlgren elokuussa 1887. – Ensimmäiset hautaukset tänne tehtiin vuonna 1888. Vanhin säilynyt hautamuistomerkki, suutarin ja hänen vaimonsa kivinen muistomerkki, on vuodelta 1889. Kaikkiaan 1800-luvun muistomerkkejä on jäljellä yhdeksäntoista, Ruskeasannan hautausmaalla inventointia tekevä Heli Haavisto kertoo. PARI VUOTTA SITTEN Heli Haavisto inventoi Ruskeasannalta ja Pitäjän kirkon hautausmaalta seurakunnan haltuun palautuneiden hautojen kulttuurihistoriallista arvoa. Nyt hän on runsaan

kahden kuukauden ajan laajentanut inventointia Ruskeasannalla ja tutkinut hautoja, joissa suvut ovat vielä jatkaneet hauta-aikoja. Heli Haavisto on projektitutkija, joka on opiskellut taidehistoriaa. Hän on kymmenen vuoden aikana tehnyt useita vastaavia selvityksiä Pirkanmaan maakuntamuseolle. Hän arvioi hautamuistomerkkien arvoa muun muassa historian, taiteen, käsityön, muistomerkkityypin ja kunnon perusteella. Arvioitavia muistomerkkejä on noin 280. Näistä erityisen arvokkaita on Haaviston mukaan hautausmaan vanhalla puolella noin 30–40.

”

Ruskeasannan hautausmaan perustamista vauhditti hautauskielto. Hautausmaakierroksella Haavisto nostaa harvinaisuutena esiin hienojen kivipaasien, rautaisten ristien ja kahden aidatun haudan joukosta hautalaudan. – Tämä oli puisten ristien lisäksi 1800-luvun yleisin muistomerkki. Ruumista säilytettiin kotona laudan päällä ja laudasta veistettiin päätymuotoinen muistomerkki. Näitä ei ole montaa jäljellä. Vantaalla tämä on ainoa.

AARNE ORMIO/KIRKON KUVAPANKKI

Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen esitti valtioneuvoston tervehdyksen kirkolliskokouksessa Turun kristillisellä opistolla. Hän kertoi arvostavansa kirkkoa ja totesi, että seurakuntien tekemä upea työ lasten ja nuorten parissa ei ole niin laajasti tiedossa kuin sen kuuluisi olla.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

Avioliittoaloite eteni valiokuntaan Turussa viime viikolla koolla olleessa kirkolliskokouksessa eniten intohimoja ja kiivasta väittelyä herätti 44 kirkolliskokousedustajan allekirjoittama aloite, jossa ehdotettiin, että piispainkokousta pyydettäisiin valmistelemaan esitys samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. Aloitteella pyritään ratkaisuun, jossa erimielisyys avioliitosta ei olisi kirkon ykseyden este. Tähän päästäisiin aloitteen

Sankarihautausmaalla lepää kuusi lähiseudulta kotoisin olevaa sotilasta.

Yhdessä hautausmaan komeimmista muistomerkeistä on sinne haudatun maatilan emännän reliefi ja nimikirjoitus.

Viilatehtaan omistajan vaimon ja lasten hauta on ympäröity takorautaisella aidalla.

tekijöiden mielestä tunnustamalla teologinen erimielisyys, kuten piispainkokous vuosi sitten kirkolliskokoukselle antamassaan lausunnossa teki. Pitäisi siis löytää ratkaisu, joka mahdollistaisi vihkimisen kaikissa hiippakunnissa ja seurakunnissa. Nyt suhtautuminen asiaan vaihtelee. Pappia, joka pitää avioliittoa vain miehen ja naisen välisenä, ei velvoitettaisi vihkimään samaa sukupuolta olevaa paria. Osa kirkolliskokousedustajista olisi halunnut pysäyttää aloitteen alkuunsa. Tuntikausia kes-

täneessä lähetekeskustelussa käytettiin 68 puheenvuoroa. Lopulta äänin 62–41 aloite päätettiin lähettää eteenpäin kirkolliskokouksen opillisia kysymyksiä käsittelevään perustevaliokuntaan. Sieltä se palaa kirkolliskokoukseen mahdollisesti marraskuussa, todennäköisemmin vasta keväällä 2022. Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Eheytyshoidot halutaan kieltää Kirkolliskokouksen 37 edustajaa on allekirjoittanut kannan-

Hautalaudassa on kyltti, jota ei kunnolla erota. Siinä lukee 1902 kuolleen naisen nimi ja ruotsinkielinen muistolause, joka suomeksi kuuluu näin: ”Maan rauhattomuus väistyy, sen rauhan tieltä, joka pysyy. Hauta kaiken sovittaa, taivas kaiken selittää.” Toisesta muistomerkistä Heli Haavisto on kirjannut muistiin tekstin, joka voi tuoda lohtua unettomuudesta kärsiville: ”Muista mies, unettomana yönä: Jumala rakastaa sinua.” Elämän ja kuoleman historiasta kertovat omaa tarinaansa muutkin muistomerkit. Vain kaksi hautaa on ympäröity aitauksella. Ketjuilla ympäröidyssä kasvaa suuri koivu. Aiemmin yleinen tapa muistopuiden istuttamisesta kiellettiin, koska ne muuttivat kasvaessaan hautausmaan epäsiistin näköiseksi. Toinen aitaus, Viilatehtaan omistajan vaimon ja kolmen lapsen hauta, on kokonainen rauta-aita, ja maksanut aikanaan paljon.

Heli Haavisto tutkii hautausmaan harvinaisuutta, hautalautaa.

Martti Pihkala oli lapuanliikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen aktiiveja.

oton, jossa ilmaistaan tuki Ehjänä syntynyt -kansalaisaloitteelle. Kirkolliskokouksessa on 109 edustajaa, joiden joukossa on pappeja, maallikoita, yhdeksän piispaa ja kenttäpiispa. Eheytyshoitojen kieltämiseen tähtäävän Ehjänä syntynyt – loppu ”eheytyshoidoille” kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos siihen kertyy vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Aloitteen tavoitteena on kieltää toiminta, joka tähtää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien identiteetin

Taiteilija Ben Renvall teki kauniin hautamuistomerkin nuorena kuolleen mallinsa haudalle.

”eheyttämiseen” eli muuttamiseen siten, että heistä tulisi cissukupuolisia heteroita. Piispoista kannanoton allekirjoittivat sekä Espoon piispa Kaisamari Hintikka että Helsingin piispa Teemu Laajasalo. Hintikan mukaan eheytyshoidoissa on kyse hengellisestä väkivallasta ja puuttumisesta synnynnäiseen osaan ihmistä.

Peruskorjaus alkaa 2022 Vantaan Louhelan aseman vieressä sijaitsevan Myyrmäen kir-

kon peruskorjaus alkaa vuonna 2022. Kirkko kuuluu Vantaankosken seurakunnalle ja on sen pääkirkko. Tarkempi hankesuunnitelma tehdään vielä syksyn 2021 aikana. Korjauksen ensimmäisessä vaiheessa korjataan kirkon sisätilat. Ensimmäinen vaihe kestää noin vuoden. Toisessa vaiheessa on tarkoitus korjata kirkon ulkopuoli tiilivuorauksineen. Peruskorjausta suunnitellaan yhteistyössä kirkon arkkitehdin, Juha Leiviskän, kanssa. Korjaustoimenpiteille haetaan

RIKKAUS JA KÖYHYYS, ja erilaisten ammattien arvostus, on näkynyt myös hautamuistomerkeissä. Yhdessä haudassa lepää karvarimestari, joka irrotti työkseen karvoja nahoista, toisessa asemapäällikkö, jonka hautaa koristaa rautatieläisten tunnus. Lähellä on varakkaan maatilan emännän hauta kasvokuvineen ja nimikirjoituksineen. Yhdessä nurkassa kivimuurin lähellä on pesäpallon kehittäjän Tahko Pihkalan veljen Martti Pihkalan hauta. Hän vaikutti jääkäriliikkeessä, lapuanliikkeessä, Kokoomuksen kansanedustajana ja äärioikeistolaisessa Isänmaallisessa kansanliikkeessä. Hautausmaalla on myös kaksi kuvanveistäjä Heikki Häiväojan tekemää hautakiveä ja kuuliljojen keskellä oleva pieni naisfiguuri. Muun muassa elokuva-alan Jussi-patsaasta tunnettu taiteilija Ben Renvall teki kauniin hautamuistomerkin nuorena kuolleen mallinsa haudalle. Haudalla lukee vain etunimi Kerttu ja vuosiluvut. Kappelille johtavan käytävän varrella lepää kuusi talvi- ja jatkosodissa kaatunutta sankarivainajaa. Heli Haavisto arvelee heidän asuneen lähistöllä tai sitten heidän omaisillaan on ollut joku muu kytkös tänne, sillä muut Vantaan sankarihaudat ovat Pyhän Laurin kirkon vieressä. Sankarihaudan takaa löytyy 1920-luvulla alle yksivuotiaana kuolleen tytön vaatimaton muistolaatta. ■

hyväksyntä myös kaupungilta ja Museovirastolta. Myyrmäen kirkko on rakennettu 1984.

Kristian Willis hoitaa virkaa Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli on nimittänyt Kristian Williksen Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan väliaikaiseksi kirkkoherraksi ajalle 1.7.2021– 30.6.2022. Kirkkoherra Martin Fagerudd jäi eläkkeelle 30.6. Willis valittiin Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherran virkaan huhtikuussa ää-

nin 6–4. Vastaehdokkaana ollut Monica Cleve ei tyytynyt seurakuntaneuvoston päätökseen, vaan haki siihen oikaisua. Seurakuntaneuvosto hylkäsi oikaisupyynnön äänin 9–2. Cleve on tehnyt päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen.

Oikaisu Korsossa sijaitsevan Ankkapuiston osoite oli ilmoitettu virheellisesti numerossa 10 (ilmestyi 17.6.). Ankkapuistoon pääsee esimerkiksi osoitteen Korsontie 11 kautta. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500 hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Iltakirkko Facebookissa ja YouTubessa joka toinen torstai (parilliset viikot) klo 18. Iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta Facebookissa ja YouTubessa joka toinen perjantai (parittomat viikot) klo 12. Musiikkihetki Facebookissa lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki Facebookissa ja YouTubessa maanantaisin klo 18. Tuokio Taizé-laulujen parissa. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä SoundCloudissa. Tubemuskari Sini-kanttorin iloiset muskarit YouTubessa. Messut Facebookissa: Rautalampi 2-riparin konfirmaatiomessu la 14.8. klo 11 ja klo 13. Messu su 15.8. klo 12. Sasu Rauhala, Sini Nikku. Messu su 22.8. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä.

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Hakunilan kirkko on avoinna ma–to klo 9–14 Messu su 15.8. klo 12. Sasu Rauhala, Sini Nikku. Vauvakahvila ma 16.8. klo 12–14. Messu su 22.8. klo 12. Tiina Palmu, Sari Kokkonen, Tuomas Heikkilä. Ensivauvat ti 24.8. klo 13–14.30. Ilmoittautumiset ryhmään etukäteen birgitta.tasavuori@evl.fi Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Diakoniatyöntekijät tavoitat puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Älä jää yksin! Kirkkoherranvirasto Hakunilan kirkolla on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@ evl.fi. Päivystävälle papille voi jättää yhteydenottopyynnön kirkkoher-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

SIRPA PÄIVINEN

Hakunilan seurakunta

ranvirastoon p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Messu su 22.8. klo 10. Tiina Palmu, Tuomas Heikkilä.

MUUALLA Kolis-ilta nuorille perjantaisin klo 17–21.30 Kolohongan nuorisotalolla. Pyhän Laurin vaellus la 14.8. Hakunilan reitin lähtö klo 10 Hakunilan kirkolta. Reitin pituus n. 10 km. Puistomuskari Sini-kanttorin iloinen puistomuskari Vaaralan urheilukentällä pe 13.8. ja pe 20.8. klo 11. Puistomuskariin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Säävaraus. Lapsikuorot jatkuvat jälleen syksyllä. Kuoroihin voi ilmoittautua Sini-kanttorille: sini.nikku@evl.fi. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 16–16.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Kuunloistekuoro on tarkoitettu laulamisesta ja yhdessä musisoinnista kiinnostuneille 6–12-vuotiaille. Aurinkotanssi-kuoro keskiviikkoisin klo 16.45–17.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Se on tarkoitettu laulamisesta pitäville 11–15-vuotialle varhaisnuorille ja nuorille.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 645 sähköposti: hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet, Café Pähkinä. Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 9–18 puhelimitse, p. 09 830 6455 Diakoniapäivystys puhelimitse ti klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä myös nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 15.8. klo 10. Matti Hyry, Hannu Lehtikangas. Lammenrantajumalanpalvelus su 22.8. klo 10 Lammaslammen rannalla. Katja-Maaria Kaskinen, Hannu Lehtikangas. Helsingin palokunnan soittokunta. Kirkossa ei messua.

Rintarepputanssissa pienokainen saa nauttia rytmeistä aikuisen kanssa. Lastenohjaaja Elina Peltonen ohjaa Why so Myrtsi -tapahtumassa kaksi tanssituokiota. Rintarepussa köllöttelee Essi Valovirta.

Menokasvo

Laita vauva rintareppuun ja rupea tanssimaan Ohjaat Why so Myrtsi -tapahtumassa vauvojen rintarepputanssia. Mistä on kyse, Vantaankosken seurakunnan lastenohjaaja Elina Peltonen? – Tanssituokioiden idea on, että kaikkein pienimmät pääsevät nauttimaan taiteesta ja tanssimisesta. Vauva voi aistia aikuisen liikkeitä ja rytmiä ollessaan tanssin ajan isän tai äidin rintarepussa. Samalla vanhempi saa mukavan liikuntatuokion ”lisäpainon” kera. MIllaisten rytmien mukaan tanssitaan? – Luvassa on tuutulaulun tyyppistä rauhallista, keinuvaa musiikkia pianon tai kitaran säestyksellä. Muskariopettaja Ritva-Leena Tuulin esittämä musiikki on tärkeä osa tätä taidekokemusta. – Vauva saattaa nukahtaa rintarepussa kesken kaiken, mutta se ei haittaa.

Miten vauvat reagoivat tanssimiseen? – Jokainen vauva reagoi omalla tavallaan. Oma lapseni keskittyi rauhallisesti kuuntelemaan ja aistimaan, mitä tapahtuu. Tanssiminen vaikuttaa vauvan motoriikan ja rytmitajun kehityksen. Lapseni on ollut pienestä pitäen motorisesti taitava ja hänellä on hyvä rytmitaju. Ainakaan rytmitajua hän ei ole perinyt vanhemmiltaan. – Puolen tunnin mittaisen tanssihetken tarkoituksena on rauhoittaa vauvaa ja vahvistaa turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista vanhemman ja vauvan välille. PAULA HUHTALA Rintarepputanssia vauvoille to 26.8. klo 17.30 ja 18.30 Myyrmäen Virtakirkon nuorten tilassa, Rajatorpantie 8. Ota mukaan vauvalle rintareppu tai kantoliina. Ei ennakkoilmoittautumista. Tapahtuma on osa Why so Myrtsi -kaupunginosajuhlaa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

Messuihin voi osallistua myös verkon kautta www.hameenkylanseurakunta.fi. Samasta osoitteesta löydät myös sähköisen tapahtumakalenterin sekä YouTube-kansion, jossa eri työalojen tekemiä videoita. Lue seurakunnan toimittamia tiedotteita ja uutisjuttuja myös Facebookista: Hämeenkylän seurakunta, Café Pähkinä, Hämeenkylän seurakunnan perheet, sekä Instagramista.

PYHÄN LAURIN KIRKKO 17.9.2021

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 19.8. klo 18 alkaen, parittomilla viikoilla.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 12.8. klo 11 alkaen, parillisilla viikoilla.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys kesä-elokuussa tiistaisin klo 11–12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–to klo 9–12. Mahdolliset muutokset seurakunnan tilaisuuksien järjestämisessä ovat nähtävissä seurakunnan internetsivujen tapahtumissa. Muutokset ovat mahdollisia, jos kokoontumisrajoitukset muuttuvat. Korson kirkossa järjestettäviin jumalanpalveluksiin saa osallistua ilman henkilömäärärajoituksia. Jumalanpalveluksiin pääset osallistumaan myös Korson seurakunnan Facebook-sivun ja/tai Youtubesivun kautta. Osallistumiseen et tarvitse tunnuksia. Messu su 15.8. klo 10. Minttu Haapalainen, Ilkka Luukka, Jussi Salonen. Perhekerho ma 16.8., ja 23.8. klo 12–15 lasten tiloissa. Perhekerho pe 20.8. klo 9–11.30

Vuoronumeroita vihkiajan varaamiseksi Pyhän Laurin kappelin (Pappilankuja 3) edestä alk. klo 17.30. Vihkiaikojen varaus alk. klo 18. Tilaa esteettömyystodistukset viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi

lasten tiloissa. Messu su 22.8. klo 10. Mari Mäkelä, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Taaperomuskari 1-2 vuotiaille keskiviikkoisin 25.8.–29.9. Korson seurakuntakeskuksessa lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ma 16.8. klo 9 ja päättyy 20.8. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www.vantaanseurakunnat.fi/ korsonseurakunta/lapsetjaperheet/muskaritoiminta. Voit valita itsellesi ryhmän sopivamman ajan mukaan, ryhmä 1 klo

9–9.30 ja ryhmä 2 klo 10–10.30. Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm. Vauvamuskari 0–1-vuotiaille torstaisin 26.8.–30.9. Korson seurakuntakeskuksessa, lasten tiloissa. Ilmoittautuminen alkaa ma 16.8. klo 9 ja päättyy 20.8. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti nettisivuilla, lisätiedot www.vantaanseurakunnat.fi/korsonseurakunta/ lapsetjaperheet/muskaritoiminta. Voit valita itsellesi ryhmän sopivamman ajan mukaan, ryhmä 1 klo 11–11.30 ja ryhmä 2 klo 12–12.30.

Meditoi kaikilla aisteillasi! Metsämeditaation 7 harjoitusta rentouttavat ja karistavat stressin.

Muskareita ohjaa lastenohjaaja Erja Lindholm.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta. Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 19.8. ja 26.8. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 17.8. ja 24.8. klo 9–11.30.

MUUALLA Perinteinen Vantaan seurakuntien Pyhän Laurin vaellus vaelletaan tänä vuonna Korsosta Pyhän Laurin kirkolle pyöräillen. Pyhän Laurin siunauskappelissa vaeltajille ehtoollinen ja paljon kivaa nähtävää Helsingan keskiaikatapahtumassa. Lähtö 14.8. puolen päivän aikaan. Ilmoittautumiset, pia.olkkonen@evl.fi. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon tulevista retkikohteista ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta

Katso videot ja tee harjoitukset: Sielunlataus.fi

Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk

Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6220 Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Ben Ahlroos 050 535 2450 Laura Leverin 050 467 2434 Seppo Paulasaari 046 922 9370 Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoitusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista. Pyhän Laurin vaellus Rekolan reitti, la 14.8. Hiljentyminen kirkossa ja pyhiinvaeltajien siunaus klo 9.30. Vaellukselle lähtö klo 10 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolta, Kustaantie 22, reitin pituus n. 10 km kauniissa joki– ja peltomaisemassa pääosan matkaa. Perillä Pyhän Laurin kirkolla voit halutessasi osallistua ehtoollishetkeen Pyhän Laurin kappelilla. Vetäjinä Siru Rantanen sirkka.rantanen@ evl.fi, Katri Uutela katri.uutela@ evl.fi p. 050 436 7712 ja Kirsi Vuorikivi kirsi.vuorikivi@evl.fi p. 050 384 4229. Halutessasi voit pyhiinvaeltaa myös polkupyörällä. Konfirmaatiomessu, Piispala 5 su 15.8. klo 10 ja 11.30. Seppo Paulasaari, Laura Leverin, Tiia Maria Saari. Tilaisuudet lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivulta, siihen ei vaadita tunnuksia. Kirkkoon saa kokoontumisrajoitusten vuoksi tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä. Messu su 22.8. klo 10. Ben Ahlroos, Tiia Maria Saari. Silmukkasiskot keskiviikkoisin klo 9.30 Tehdään käsitöitä yhteiseksi hyväksi. Pidetään huolta turvaväleistä!

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Seniorikahvila maanantaisin 16.8. alkaen klo 13. Omaishoitajien keskusteluryhmä ti 17.8. klo 13. Asolan silmukkaryhmä torstaisin 19.8. alkaen klo 17. Asolan arabiankielinen työ sunnuntaisin. Tiedustelut Daniel Aghot p. 040 148 8282.

VERKOSSA Rekolan seurakunnan messut ja jumalanpalvelukset lähetetään suorana seurakunnan Facebook– KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

sivun kautta. Siihen ei vaadita tunnuksia. Konfirmaatiomessu, Piispala 5 su 15.8. klo 10 ja 11.30. Seppo Paulasaari, Laura Leverin, Tiia Maria Saari. Tilaisuudet lähetetään suorana seurakunnan Facebook– sivulta, siihen ei vaadita tunnuksia. Kirkkoon saa kokoontumisrajoitusten vuoksi tulla vain konfirmoitavien nuorten läheisiä. Messu su 22.8. klo 10. Ben Ahlroos, Tiia Maria Saari.

Tikkurilan seurakunta Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat p. 09 8306 804 ma-pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta p. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asioin-

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Aapi Oliver Friman, Elias Oliver Herrainsilta, Lenni Rurik Jauhiainen, Kauko Johannes Kivimäki, Tinja Amanda Maria Kotiranta, Nikolas Antti Olavi Krautsuk, Eelis Aleksanteri Kujanpää, Enni Evelia Kuusela, Oliver Juhani Kunnari, Peppi Matilda Lautiola, Benjamin Artturi Adrian Lehto, Iida Marja Sylvia Lipponen, Vertti Markus Martikainen, Siiri Astrid Moilanen, Olivia Ninetta Mäntynen, Eeta Karina Olivia Orvokki Nietosniitty, Helmi Unelma Nuutinen, Amaia Ifunanya Olewuike, Carlos Leon Olin, Joa Ilmari Rantanen, Frida Ellen Rossi, Raisa Fasai Ruuth, Arvo Armas Saarman, Aatos Viljami Salomäki, Elsa Freja Eveliina Sulanterä, Oliver Aleksanteri Taavitsainen, Aleksanteri Kaarlo Vaittinen, Olivia Vieno Välimäki. Avioliittoon kuulutettu Henry Christian Glad ja Emma Katariina Hyry, Henri Christian Isaksson ja Darja Mentsikainen, Toni Petteri Koskinen ja Anne Marina Ilmanen, Joni Kristian Seppälä ja Mervi Marita Herranen, David Benjamin Siivonen ja Tarja Sinikka Laurila, Miska Petteri Trumf ja Juulia Ida Emilia Korhonen. Hautaan siunattu Aili Linnea Markus, 92 v, Aimo

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

ti.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Työntekijä tavoitettavissa keskustelua varten ark. ma–pe klo 12–15 p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651/diakonia.tikkurila@evl.fi. Tarvittaessa voit tulla päivystykseen ilman ajanvarausta ti klo 10–11.30 (Asematie 12A). Käytäthän maskia ja tulet vain terveenä.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä ja voimassa olevia rajoituksia. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakun-

Kaarlo Hilvonen, 86 v, Elsa Irmeli Nieminen, 85 v, Leila Anja Orvokki Kotala, 82 v, Helena Marjatta Sannikka, 82 v, Heikki Olavi Kokko, 79 v, Juhani Erik Mikael Österberg, 76 v, Terttu Tellervo Grönthal, 75 v, Tommy Kari Artur Järvinen, 73 v, Pirjo-Leena Päivikki Telén, 73 v, Vappu Maija Räihä, 69 v, Ritva Anneli Sinkman, 68 v, Raimo Antero Kananen, 62 v, Eero Kalevi Haverinen, 59 v, Mika Petteri Litmanen, 58 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Linnea Ada Maria Väisänen, Matias Vilhelm Sandström, Samuel Kristian Höckerstedt, Cecilia Charlotta Isabel Lindgren, Luka Aatos Kaspian Söderlund, Erin Joanna Ahonen, Aaron Emil Katajamäki, Sanna Pappinen, Kuura Aimi Inari Koponen, Kristian Oliver Kangas, Roosa Emma Ilona Jurkkola, Eliise Saarestik, Leila Hannele Virtanen, Kristel Juliana Leskinen, Jayden Zamari Nicolas Sievers Laine, Wilma Maria Antintytär Hasu, Eelis Toivo Antero Ylimäki, Adam Sanchez El Khalifa, Lilja Elisabet Leila Vesalainen, Max Pekka Kalevi Gapriel Härkönen, Max Aleksander Paarnio, Weronica Isabel Ramirez, Minka Isabella Tiihonen, Enna Isabella Humalajoki, Linne Laura Edith Natunen, Sofie Airi Josefine Cacafranca, Leino Sulo Lintunen. Hautaan siunattu Raimo Erik Siewert 88 v, Kerttu

ta.fi. Kasvomaskia tulee käyttää seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Pyhän Laurin kirkko avoinna ma klo 12–18 ja ti–pe klo 11–19. Pyhän Laurin kirkossa pidetään 15.8. asti sunnuntaisin konfirmaatiomessuja, joihin kutsutaan vain konfirmoitavia ja läheisiä. Kirkon kesäopas paikalla ma klo 12–18 ja ti–pe klo 11–18. Opastusten varaukset p. 050 466 4202. Helsingan keskiaikapäivä la 14.8. Vantaa-seuran, Tikkurilan seurakunnan ja BRQ Vantaan vuotuinen koko perheen kulttuuritapahtuma. Ajantasaiset tiedot tapahtuman toteutuksesta ja ilmoittautumisen tapahtumaan löydät www.helsinga.fi. Kirkonkylän kulttuurikävelyt.

Tellervo Suominen 88 v, Maija Liisa Lindström 81 v, Anita Hellevi Holopainen 68 v, Rauni Tuulikki Aittaniemi 67 v, Sari Tuulikki Suomela 60 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Oliver Eino Olavi Kautto, Eelis Juhani Lohilahti, Linnea Leila Elviira Saari, Luka Antero Dufvelin, Peppi Maia Kanerva, Leino Ilmari Korhonen, Kaius Aaro Ilmari Kostamo, Joel Olavi Sainio, Jasmin Maria Sandell, Oula Verner Kaivonurmi, Tiitus Seppo Matias Salmi, Isla Maija-Kaarina Hälinen, Marissa Leppik, Elsa Mariella Huittinen, Ville August Juopperi, Mea Maria Kopakkala, Luca Emmanuel Mbufung Betiake, Mikael Oiva Juhani Himanka, Michael Leon Kristian Wikholm, Iiro Daniel Rauhamaa, Robert Jani Matias Rissanen, Frida Emma Anneli Vesterinen, Emma-Julia Niemeläinen, Helmi Karoliina Kallioniemi, Eeli Ilmari Kuikka, Henni Hoa Vallius, Ariela Aurora Adessa Niemisalo, Tianna Tuulia Kaijanniemi, Alivia Eve Amanda Sipiläinen. Avioliittoon kuulutettu Antti Kaleva Nykyri ja Sanna Kreeta Tervala, Timo Sakari Karkkulainen ja Päivi Johanna Collan-Pänttönen, Mika Tapio Mäkelä ja Mari Elisabet Snellman, Aki Olavi Tuovinen ja Eerika Kristina Kapanen, Lauri Samuli Peltoniemi ja Heini Anneli San-

Vantaa-Seuran järjestämät kävelyt kesäkeskiviikkoisin klo 17.30 hautausmaan pääportilta. Kesto noin tunti. Liput 10/8 e, Vantaa-Seuran jäsenet maksutta. 18.8. Sotamuistojen kirkonkylä ja 25.8. Kirkonkylän voimanaiset. BRQ Vantaa: Maisterikonsertti: Piangete, O Ninfe to 12.8. klo 20.30. Liput 10/5 e. BRQ Vantaa: Antonio Zacara da Teramo – neljän paavin mestari. Currentes. La 14.8. klo 18. Liput 20/10 e. BRQ Vantaa: Buxtehude aikalaisineen. Cecilia Bernardini, barokkiviulu, Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba, Aapo Häkkinen, cembalo su 15.8. klo 19. Liput 25/15 e. Messu su 22.8. klo 12, Terhi Viljanen, Johanna Jakonen, Samppa Laakso.

dén, Ari-Pekka Sinokki ja Alli Linnea Tikkanen. Hautaan siunattu Yrjö Johannes Kimpimäki 82 v, Arja Kristiina Ikonen 76 v, Pia Pauliina Aro 50 v, Eero Ilmari Kettunen 73 v, Ritva Anneli Ohtomaa 74 v, Veikko Juhani Mononen 81 v, Liisa Tellervo Peltonen 94 v, Aune Kaarina Huuskonen 90 v, Asko Olavi Hirvonen 76 v, Harry Veikko Piela 69 v, Ari Tapio Tuhkanen 55 v, Taru-Maria Ahva 58 v, Sarka Katri Inkeri 88 v, Viljo Eerikki Erkheikki 82 v, Alli Sanelma Kyllikki Vilkman 95 v, Lasse Matti Puhtimäki 66 v, Henna Maria Teitto 24 v, Tarvainen Markku Juhani 70 v, Marja Liisa Torkkeli 75 v, Jorma Juhani Kurki 71 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Lilia Amanda Vesalainen, Minea Toini Karoliina Karvinen, Elmeri Elmo Oliver Videnius, Aku Henrik Vänskä, Wäinö Elmeri Juhani Laajala, Emma Nelly Aurora Lindevall, Olivia Elle Vivian Salkovuo, Markus Iisakki Möttönen, Raisa Ruuth, Laura Ida Aurora Hirvonen, Enni Evelia Kuusela, Lucas Julius August Tapio, Jasmine Maria Naukkarinen-Leskinen, Lionel Emilio Antero Vanhanen, Julius Benjamin Johannes Ruottinen, Nooa Eljas Johannes Jokinen, Luca Daniel Joonathan Sellmer, Viola Maria Pettersson.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a, p. 044 4220 480. Tikkurilan kirkko on avoinna ma– pe klo 7.30–21, la klo 9–18 ja su klo 9–18. Kirkon aulassa oleva palvelupiste on auki kirkon aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 044 4220 480. Kahvilan aukioloajat löytyvät laurankaffila.fi. Messu su 15.8. klo 10, Jaakko Hyttinen, Mari Chaulagai, Anssi Pyykkönen. Messun jälkeen lähetysjuhla ja kirkkokahvit. Lähetysjuhlassa kuulemme tarinoita Kiinasta. Upu Leppänen Suomen Lähetysseurasta kertoo naisten ja tyttöjen asemasta kiinalaisessa maailmassa. Tilaisuuden voi katsoa myös striimattuna. Messu su 22.8. klo 10, Kristiina Kartano, Veikko Karhumaa, Anssi Pyykkönen. Sansan medialähetyspiiri ma 16.9 klo 18, Tikkurilan kirkko, Kerhohuo-

Avioliittoon kuulutettu Jerry Peter Hellström ja Tuula Helena Panula, Mikko Rämänen ja Anja Megalina Popov, Jyrki Johannes Timonen ja Anne-Mari Ruottinen, Ari Jouni Nyberg ja Susanna Katja Kristiina Miettinen, Jesse-Santeri Gustav Tolonen ja Sarlene Annabel Piispanen. Hautaan siunattu Pauli Johannes Saikkonen 90 v, Eeva Mirja Moilanen 83 v, Pauli Juhana Vesalainen 95 v, Sirkka Elina Järvinen 88 v, Jukka Olavi Aulis Lönnqvist 40 v, Eila Margareta Rainio 88 v, Asta Inkeri Alapoikela 83 v, Irja Anneli Grönberg 87 v, Taina Mirjami Halonen 89 v, Milja Onerva Rantamäki 95 v, Markku Kalevi Huostila 73 v, Martti Johannes Pyhämäki 83 v, Saara Karoliina Mölsä 83v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Max Oliver Koskinen, Hertta Maria Annikki Kairus, Ella Olivia Punkari, Anni Aurora Keskinen, Hugo Lenni Hermanni Herranen, Alva Lydia Laine, Martta Mikaela Linnea Vidgrén, Nelia Aava Edina Lempinen, Hertta Maria Hekkala , Frida Lotta Hirvikoski, Alex Juhani Kallio, Oliver Lauri Adam Kjelin, Liana Helena Nevander, Oliver Leevi Juhani Piipponen, Frida Sofia Pohjanpalo, Sylvi Aune Viola Rytkönen, Jalo Onni Räsänen, Seela Sävel Emilia Salo, Eeli Jooa Tuomas Timonen, Pinja Sofia Timonen, Eino Tapio Tuuliainen,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

ne Rakkaus, 2 krs. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri kaikille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen median välityksellä tehtävä lähetystyö. Pienten paikka auki joka päivä, Tikkurilan kirkolla, Asematie 12 kahvilan aukioloaikoina. Voit tulla leikkimään ja tapaamaan muita aikuisia. Ota mukaan eväät tai käytä kahvilapalveluja. Lapsi- ja perhetyö aloittelee syyskauden elokuun puolessa välissä. Ajantasaisin tieto löytyy Tiksin lapset ja perheet –Facebook-sivulta.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Seurakunnan Facebook-sivulla on tietoa, hartauksia ja musiikkia. Sunnuntain kello 10 jumalanpalvelus suoratoistetaan Tikkurilan

Linnea Aava Maria Tähkänen, Ellen Anne Kaarina Lukander, Minea Lumi Lydia Nevalainen, Tuomo Johannes Vanhelo, Aava Enni Amanda Sinkkonen, Siina Sofia Helmiina Tiippana, Nora Alizée Aymard, Linnea Melissa Maria Hannula, Juulia Sorja Elona Luukkonen, Enni Katariina Viianen, Linnea Aurora Emilia Virtanen, Beata Lyydia Riikonen, Toivo Antti Olavi Hautala, Edvin Aaron Eliel Karlsson, Alvar Adam Aleksanteri Karlsson, Rosabella Adelina Wrede, Théodore Veikko Ètienne Siniketo, Elmo Alvar Leinonen, Viivi Maarit Inkeri Haapalahti, Joel Taisto Kallinen, Max Emil Joas, Milja Linnea Willman, Aida Alexandra Sundberg, Viia Aune Olivia Hakavirta, Ilpo Antero Pasanen, Leo Henrik Pesonen, Luka Henri Hietamies, Eino Anton Johannes Saalimo, Ella Mariia Sofia Seppänen, Lilian Jinette Maria Nlate, Aaro Kalevi Myllymäki, Linnea Alina Kinnunen, Kiira Ilona Kivimäki, Isabella Linnea Lilja, Joel Emil Oliver Lindroth, Venja Johanna Ropponen, Suvi Emilia Nieminen, Vanessa Mimi Sofia Eklund, Kia Tuulia Karhula, Anthony Luca Armas Andberg, Mio Venni Juhani Korhonen, Ellen Olivia Sigfrids, Meea Sofia Kristiina Torikka, Johanna Mari Kurki, Mirtel Köhler, Joona Kristian Hämäläinen, Gabriela Sofia Rönngård, Ronia Anita Elvira Messmer, Alisa Adalmiina Sylvia Eerikäinen,Minni Marie Kuparinen, Emelie Alexandra Teemuntytär Kuusisto, Setti

seurakunnan Facebook-sivun kautta. Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

Aarni Ilmari Majaniemi, Eden Anni Aurora Nagy, Max Matti Oliver Pasanen, Mikael Onni Ilmari Patokoski, Elli Annika Pekkanen, Ilari Elias Ritoranta. Avioliittoon kuulutettu Ari Martti Riistama ja Noora Emilia Leppänen, Kimi Kasper Laukkanen ja Kirsi Maria Peltola, Markus Juhani Ojalehto ja Bettina Ama Lisa Donkor, Antti-Ville Aarre Seppä ja Suvi Helinä Kumpulainen, Jukka Rikhard Leivonen ja Katja Marketta Kaartinen, Mikko Juhani Tolppanen ja Tiina Katriina Kamppuri-Hynynen, Tarmo Petteri Käyhkö ja Ilona Aurora Sotamaa, Tuomas Martikainen ja Hanna Josefiina Jalasmäki, Mikko Matias Ojala ja Venla Juulia Ranta. Hautaan siunattu Aune Kilkki 91 v, Leo Ilmari Muukkonen 91 v, Raimo Jaakko Kalevi Myyryläinen 82 v, Vesa Juhani Aalto 64 v, Pasi Markus Rauvala 58 v, Jukka Ilmari Voutilainen 57 v, Sami-Pekka Sauramäki 40 v, Brita Anita Rintala 91 v, Toini Voinow 90 v, Irma Sylvia Saarinen 90 v, Matti Veikko Antero Aronniemi 75 v, Tuula Kaarina Anneli Malinen 74 v, Timo Juhani Lindström 73 v, Matti Alarik Aho 71 v, Katri Hannele Kontiainen 71 v, Jari Juhani Niiranen 60 v, Irene Kristiina Tikkanen 52 v, Iljami Samuel Viitanen 22 v, Terttu Kaija Kyllikki Kammonen 83 v, Eeva Hilkka Kaarina Maja 79 v, Jouko Tapio Korhonen 70 v, Timo Juhani Sallasvuori 74 v, Seija Hillervo Leppänen 94 v, Rauni Impi Ilona Partanen 84 v,

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai ajanvarauksella ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Virkatodistukset ja sukuselvitykset: aluekeskusrekisteri p. 09 8306 345 Kasteiden ja häiden varaukset: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404 tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Pappi tavattavissa: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419 vantaankosken.papit@evl.fi Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, p. 050 407 1176 Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi.

Ulla-Maija Immonen 74 v, Veikko Mertsi Åkerlund 64 v, Aarne Vladimir Danilotschkin 72 v, Olavi Ragnvald Pohjola 69 v, Satu Tuulikki Leppänen 67 v, Asko Juhani Huuskonen 64 v, Sari Lea Marjut Kilpeläinen 56 v, Henry Valdemar Mölsä 87 v, Risto Antero Sirkonen 84 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Carlo Juhani Fortino, Hugo Hermanni Rantala, Lilia Viola Rautee, Jasmin Olivia Katko, Henrik Harri Olavi Venetpohja, Aino Maija Fanny Erkkilä, Alvar Adiel Syrén, Elviira Sinimarja Hirn-Ihainen, Samuel Johannes Sarti, Sisu Topias Viljander, Elsi Eleonora Huttunen, Eleanora Aurora Aleksandra Pulliainen, Rasmus Kaspian Ojala, Mila Ellen Huotari, Arttu Ari Olavi Remekselä, Eeli Lionel Kristian Piipponen, Veikka Sakari Teittinen, Livia Orvokki Hurri, Henry Karl Lindgren, Veela Karla Vivian Kangasniemi, Mila Marja Cecilia Pulkkinen, Sohvi Emilia Krstiina Sinisalo, Aleksi Ensio Sullanmaa, Livia Aune Murtosalo, Gloria Izel Adaeze Nduka, Senja Elena Raivonen, Ilona Adelia Kaarina Nolvi, Tytti Viola Toivonen, Onni Tapio Kristian Lindqvist, Jesper Albert Viio, Lotte Lumina Nieminen, Joona Julius Jauhiainen, Anni Alina Virta, Olivia Maria Yuriko Suhara, Elsi Irene Orvokki Haukka, Max Pekka Kalevi Gapriel Härkönen, Aada

Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

VERKOSSA Messu su 15.8. klo 10. Papit Maari Santala, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Messu su 22.8. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen. Jumalanpalveluksia voi seurata menemällä verkkosivulle vantaankoskenseurakunta.fi, josta löytyvät linkit lähetyksiin. Lähetykset löytyvät myös Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTubekanavalla. Jumalanpalveluksia voi katsoa suorana tai kahden viikon ajan tallenteena.

Maria Annikki Voutilainen, Ellen Iida Amanda Voutilainen, Jasper Joakim Rosendahl, Jessi Ida Pipariina Järvinen, Aati Elia Samuel Laurila, Senni Sofia Elisabet Haavisto, Liv Harper Killius, Aleksi Ensio Sullanmaa, Leon Alvar Isak Palo, Nea Iida Alina Pietiläinen, Jessi Ida Pipariina Järvinen, Leo Mikael Kakko, Veikko Armas Kullervo Kivari, Hertta Annikki Lahtinen, Armi Aili Emilia Koksu, Mio Eliel Olenius, Sara Maria Laakso, Verneri Julius Tuukkanen, Viena Sofia Käräjäoja, Frida Emilia Alava, Daniela Camilla Koivunen, Toivo Arvo Immanuel Pöllänen, Amanda Sofia Perälä, Noel Reinhold Sundström, Onna Lilja Karoliina Nurminen, Anna Lilja Maarit Valtavirta, Erin Alessia Eronen, Alicia May Wilhelmina Nurminen. Avioliittoon kuulutettu Reijo Juhani Koivula ja Miia Maria Östring, Jani Kristian Kaisto ja Siina Hanni Caronne Pohjola, Niila-Sakari Johannes Keijälä ja Noora Emilia Mäcklin, Marco Sakari Kanninen ja Anni Lotta Maria Heinonen, Antti Tapani Lukkarinen ja Krista Orvokki Herranen, Erlend Kungla ja Hanna-Mari Järventaus, Juho Anton Ilmari Pokki ja Helena Mirja Sylvia Riikonen, Antto Johannes Nykänen ja Tiia Helena Tiainen, Tuomas Vilhelm Lahti ja Roosa Maria Jalonen, Daniel Tharaavut Koski ja Emilia Johanna Melasniemi, Joel Ari Mikael Seitti ja Katri Repekka Kolehmainen, Santeri

Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Kirkko auki hiljentymistä ma, ti, ke, to klo 9–16, pe klo 9–15. Messuja, ehtoollista ja muita tilaisuuksia vietetään kullakin hetkellä voimassaolevien osallistujarajoitusten mukaan. Tarkista ajantasaiset tiedot verkkosivuiltamme www.vantaankoskenseurakunta.fi. Messu su 15.8. klo 10. Papit Maari Santala, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Ystävämessu – Friendship Mass su 15.8. klo 16. Saarna Francis Borchardt. Messu suomeksi ja

Johannes Vaara ja Sanna-Mari Sipriina Pesonen, Johan Leonard Okkonen ja Maria Susanna Kaisto, Aarne Johannes Björklund ja Jannica Elisabeth Lappalainen. Kuolleet Hilkka Hellevi Vuolanen 92 v, Helmi Joki 97 v, Yrjö Olavi Kihlberg 93 v, Helvi Kaarina Makkonen 89 v, Asko Einari Valkeinen 87 v, Matti Esko Sakari Liiro 94 v, Hilkka Hellevi Vuolanen 92 v, Martti Juhani Hanski 82 v, Martti Juhani Turunen 69 v, Toivo Ilmari Ehrukainen 93 v, Anna-Marita Tuompo 72 v, Aune Alice Nyström 90 v, Pentti Sakari Neuvonen 80 v, Aimo Antero Jousi 77 v, Jouni Olavi Koponen 59 v, Erkki Arvo Akseli Korhonen 83 v, Anja Tellervo Huhtavuo 81 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Katariina Elisabeth Hellman, Oliver Veli Valtteri Lehtovirta, Olivia Eleonora Saviranta, Kira Alvina Matilda Häkkinen, Axel Erik Johannes Jussila. Döda Outi Tuulikki Caloander 83 år, Harry Hirn 81 år, Harry Wilhelm Ingberg 84 år, Klas Göran Smeds 79 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

englanniksi. Erikielisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Pyhäkoulu lapsille. Messu su 22.8. klo 10. Papit Tuula Paasivirta, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen. Voimaa sanoista! Ikäihmisten kasvuryhmä +65-vuotiaille 16.9.– 21.10. klo 9.30–12. Työvälineenä käytetään kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Luetaan, kirjoitetaan, keskustellaan. Ei vaadi aiempaa kirjoittamiskokemusta. Ohj. kirjallisuusterapiaohjaaja, past. Tuula Paasivirta ja diakoniapast. Laura Sydänmaanlakka. Sitovat ilm. 14.9. menn. puhelimitse: Tuula Paasivirta, p. 040 556 9079, ext-tuula. paasivirta@evl.fi (huom! etuliite).

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin 18.8. alk. klo 14–15.30. Kausi 60 e, maksutta voi kokeilla 2 krt. Perhemuskari torstaisin 19.8. alk. klo 9.30–11. Kausi 60 e, maksutta voi kokeilla 2 krt. Messu su 22.8. klo 18. Papit Jere Hämäläinen, Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Naperokerho perjantaisin alk. 3.9. klo 9–11. Kerhossa on tilaa. Tied. ja ilm. johanna.jansik@evl.fi. Seuraa Kivistön kirkon elämää somessa. Facebook ja Instagram: Kivistön kirkko.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin 24.8. alk. klo 9.30–11. Kausi 60 e, maksutta voi kokeilla 2 krt.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Muskarihetki to 12.8. klo 9.30 pihalla. Tied. Ritva-Leena ”Ritvis” Tuuli, p. 050 358 9217.

KAIVOSRISTI

ÖVRIGT

Kaivosvoudintie 3 Perhemuskari perjantaisin 20.8. alk. klo 9.30–11. Kausi 60 e, maksutta voi kokeilla 2 krt. Naperokerho torstaisin alk. 2.9. klo 9–11. Kerhossa on tilaa. Tied. ja ilm. johanna.jansik@evl.fi.

Tidig morgonfågel to 13.8 kl. 10 i Prostgårdsparken, Kyrkov.45 En halvtimmes lätt morgonstretch. Ta med egen gympamatta. Frivillig betalning till förmån för Gemensamt Ansvar. Info: heidi. salminen@evl.fi, tfn 050 330 1828. Pastorskansliet sommaröppet juni-augusti ti–fr kl. 9–12, må stängt. Diakonimottagning torsdagar kl. 10–11.30 under sommarmånaderna. Andra tider enligt överenskommelse.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Perhemuskari torstaisin 19.8. alk. klo 15–16.30. Kausi 60 e, maksutta voi kokeilla 2 krt. Martinlaakson seniorien korttelikerho ke 25.8. klo 13.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin 16.8. alk. klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e, maksutta voi kokeilla 2 krt. Perhemuskari maanantaisin 16.8. alk. klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e, maksutta voi kokeilla 2 krt.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262. Sommaröppet ti-fr kl. 9–12, måndagar stängt vandasvenska@evl.fi. Diakonimottagning: to kl. 10–11.30 (juni-aug)

HELSINGE KYRKA S:T LARS Kyrkov. 45 Högmässa 15.8, 22.8 kl. 10. Följ med coronarestriktionerna i kyrkan på vår hemsida www. vandasvenskaforsamling.fi Högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä Ti 14.9.–7.12. klo 14–16.30 (joka toinen ti) Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Ryhmässä luetaan valmiita tekstejä ja kirjoitetaan itse. Ohjaajana pastori, kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirta. Haastattelut ryhmään tulijoille vko 35–36. Ilm. viim. 10.9.Tuula Paasivirta 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl. fi. (huom. etuliite). Ryhmä kokoontuu Tikkurilan kirkolla. Ryhmän materiaalit saat haluamassasi muodossa. (Esim. pisteillä, isotekstisenä, sähköpostiin). Puhelinryhmä pe klo 13–14.30. Ryhmä kokoontuu 10.9.–17.12. Keskustelua vuoden aikaan ja ajankohtaisiin asioihin liittyen.Osallistuaksesi ryhmään tarvitset vain tavallisen puhelimen. Terhi soittaa sinulle ja yhdistää puhelut ryhmäpuheluksi. Sitten voimme keskus-

Löydät meidät myös somesta!

tella niin kuin olisimme samassa huoneessa.  Kerhoon mahtuu neljä osallistujaa.  Ilm. ryhmään aina edellisenä päivänä Terhille puh. 050 381 87 58 tai terhi.suonsivu@ evl.fi. Ilm. voi jättää puhepostiin silloin, kun työntekijä ei pysty vastaamaan soittoosi.  Kannustusryhmä. Onko sinulla jokin unelma tai tavoite elämässäsi, jota et ole saanut edistettyä? Muutostoive on sisimmässäsi, muttet tiedä miten etenisit, haluat kumminkin kehittää itseäsi kohti muutosta. Ryhmässä kannustamme toinen toisiamme ja itseämme kohti unelmiamme. Kokoontumiset joka toinen to 1.10 alkaen kuusi krt. Ritva haastattelee osallistujat, ryhmään mahtuu 6 osallistujaa. Jotta ryhmä toimii toivotulla tavalla, tulee ryhmän kaikkiin kokoontumiskertoihin sitoutua. Ilm. ja tied. Ritva p. 040 734 7715, ritva.aarnio@evl.fi.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen messu su 5.9 klo 13 Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73 Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 7.9. klo 12–14 Myyringissä, Liesitori 1. Lounas omalla kustannuksella Cafe Popolosta klo 12–13.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Syysvaellus Kolin kansallispuiston maisemissa (toteutetaan telttavaelluksena) 24.–26.9. Ohj. eräopas Simo Ellilä ja pastori Tarja Korpela. Hinta 200 e sis. matkat, retkikuivamuonat ja opastuksen. Ilmoittautuminen www.vantaanseurakunnat.fi/tapahtumat. Syksyn retriittikalenteri on luettavissa www.vantaanseurakunnat.fi/ sielunlatauspiste -sivustolla. Sivustolta voit myös ladata sähköisen retriittiesitteen. Lisätiedot Laura Ohtonen p. 050 321 3282 laura. ohtonen@evl.fi tai tarja.korpela@ evl.fi

International VIRTA-CHURCH

@KirkkoVantaalla KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

Myyrmäki, Rajatorpantie 8 Ystävämessu – Friendship Mass Sun 15th Aug 4 PM. Warm and welcoming church service. You can participate or assist in the Mass. Prayer has a central role. Hymns and songs are from all over the world in different languages. In Finnish and English. Musical Kids Club Tuesdays (beginning 24th Aug) 9.30–11 AM, temporary building in church yard, Uomatie 1. For children accompanied with parent. Season 60 e, twice you can check out the Club for free.

Naakat ovat perinteisesti viihtyneet vanhoilla kirkkomailla. Nyt ne ovat kuitenkin joutuneet etsimään uusia asuinpaikkoja. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA RONI REKOMAA/ LEHTIKUVA

kun on yhteisöllinen ja pysyy yhdessä saman puolison kanssa. Suhtautuminen naakkoihin on ollut jakautunutta. Niitä on arvostettu ja niiden on ajateltu kuuluvan tiettyihin ympäristöihin. Keskiajalla kirkonrakentajat saattoivat jättää ihan tarkoituksella aukkoja kirkkojen ullakoille, jotta naakat pääsivät sinne. Varsinkin suurista naakkayhdyskunnista on ollut myös harmia, ja niitä on pyritty hätistelemään. Suurista parvista tulee paljon ulostetta, ja maaseudulla naakat ovat rikkoneet säilörehupaaleja. Kansan suussa on myös elänyt varoittava esimerkki siitä, kuinka naakkojen hätistelijälle voi käydä. Tarinan mukaan keväällä 1628 eräs aatelisherra ampui huvikseen Naantalin birgittalaisluostarin katolla istunutta naakkaa, ja panos sytytti koko rakennuksen tuleen. Siinä paloi osa luostarirakennusta ja kirkkoa sekä osa kaupungista. Jotkut väittivät, että Pyhä Birgitta rankaisi naakan karkottajaa.

Naakka on älykäs lintu. Se elää suurissa kolonioissa, joissa on tarkka arvojärjetys.

Naakat keksivät keinot selviytyä

yyhkynen on tuttu lintu kristillisessä symboliikassa, mutta myös naakkaa voi hyvällä syyllä kutsua kirkolliseksi linnuksi. Pulun kokoinen, tumma varislintu on perinteisesti asustellut rakennetuissa kulttuuriympäristöissä kuten vanhojen kivikirkkojen torneissa ja rakenteissa. Suuria naakkayhdyskuntia on elänyt muun muassa Turun tuomiokirkossa, Rauman, Mynämäen ja Lohjan kirkoissa sekä Turun saariston kivikirkoissa. Naakka on myös Varsinais-Suomen maakuntalintu. Alun perin naakat pesivät maa- ja puukoloissa ja jyrkänteillä, mutta löysivät sitten tiensä kaupunkeihin, joissa rakennukset tarjosivat

niille hyviä levähdys- ja pesäpaikkoja ja monipuolista ravintoa. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA NAAKAT ovat ennen viihtyneet ainakin Espoon tuomiokirkon, Kallion kirkon ja Vantaan Pyhän Laurin kirkon liepeillä. Vantaalla ne ovat antaneet inspiraatiota myös paikalliselle kuorolle: gregoriaaniseen ja keskiaikaiseen musiikkiin erikoistunut vantaalaiskuoro on nimeltään Corvus Laurencij eli Laurin naakat. Karu totuus tosin on, että naakat eivät enää Pyhän Laurin kirkolla asustele. – Ullakolla ollut reikä kirkon päädyssä on nyt tukittu, eivätkä naakat enää pääse sinne, kertoo vahtimestari Anne Huovinen. Hän uskoo, ettei linnuille käynyt huonosti, sillä niitä

näkee lähistöllä edelleen. Espoon tuomiokirkolla on sama tilanne. Hautausmaalla naakan voi vielä bongata, mutta naakkayhdyskunnan pesäpaikka ei ainakaan enää ole kirkko. – Meillä on aika tiiviit rakenteet. Aukkoja on tukittu. Koska ullakko on avointa tilaa, sinne ei voi laskea mitä tahansa menemään. Lintujen kanssa ei enää ole ollut ongelmia. Se, että riisin tai muunkaan syötävän heittelyä häissä ei sallita, on rajoittanut lintujen määrää, kertoo suntio Teija Pikkarainen. Naakan mieltymyksestä vanhoihin kirkkoihin kertovat myös linnun muut nimet: kirkhakkinen, kirkkohakkinen, kirkonnaakka ja kirkkoherra. Näiden lisäksi lintua on kutsuttu myös hakkiseksi, kirkkokaijaksi ja

muuripääskyksi. Linnun latinankielinen nimi corvus monedula taas viittaa naakan ja varislintujen kiinnostukseen kiiltäviin esineisiin. Monet ja edula tarkoittavat nimittäin rahansyöjää. Naakan on nähty myös elävän kuin kunnon kristitty. Se kun on yhteisöllinen ja pysyy yhdessä saman puolison kanssa. NAAKKOIHIN ON liittynyt paljon uskomuksia. Sitä on pidetty pyhänä lintuna ja sen on uskottu ennustavan kuolemaa. Lounais-Suomessa naakkoja pidettiin kuolleiden pappien tai kirkkoherrojen sieluina, mikä tuntui selittävän naakkojen halun majailla kirkon rakenteissa. Naakan on nähty myös elävän kuin kunnon kristitty. Se

VAIKKA VANHOJA kivikirkkoja ei enää tule lisää, ja nykyisistäkin on naakkoja hätistelty, niillä ei silti mene huonosti. BirdLife Suomen tiedottajan Jan Södersvedin mukaan naakkojen määrä Suomessa on noussut 1970–1980-luvuilta alkaen. – Miksi näin on, se jää osin arvailujen varaan. Ainakin ne ovat löytäneet uusia pesäpaikkoja. Naakat hyödyntävät esimerkiksi korkeajännitelinjojen onttoja vaakapylväitä. Myös sillä on varmasti vaikutusta, että naakat ovat hyvin kaikkiruokaisia ja älykkäitä, joten ne keksivät aina keinot selviytyä. Naakat olivat ennen rauhoitettuja, mutta tämä muuttui vuonna 2018. Nyt naakkoja saa metsästää, paitsi pesimäaikaan 10.3.– 31.7. – On mahdotonta arvioida, onko tällä muutoksella ollut merkitystä. Uskoisin, että niitä on silti metsästetty hyvin vähän, Södersved toteaa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 12.–26.8.

Kirkoissa soi FOPPE SCHUT

Huom! Koronarajoitukset saattavat vaikuttaa konserttien toteutukseen. Tarkista ajantasaiset tiedot ja konserttien toteutustavat vantaanseurakunnat.fi, espoonseurakunnat.fi, urkuyofestival.fi, helsinginseurakunnat.fi ja musiikkiakirkoissa.fi

TORSTAINA 12.8. Haydn ja Schubert – Kaksi jousikvartettoa klo 18 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Suomalaisen barokkiorkesterin kamarikokoonpano FiBO Players: Irma Niskanen ja Hannu Vasara, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Lea Pekkala, sello. Liput 20 e fibo.fi/kauppa. Tarinoita ja kertojia klo 19.30 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Mathieu Garguillo, viulu, Paavali Jumppanen, piano. Ohjelmassa Szymanowski, Prokofiev, Janáček, Kurtag, Beethoven. Liput 20 e. Urkuyö & Aaria: Liedin vuodenajat klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Tarkista tieto konsertin toteutustavasta: www.urkuyofestival.fi. Liedmusiikin helmiä. Beethoven, Wolf, Heiniö, Musorgski. Sami Luttinen, basso; Tuula Hällström, piano. 14–39 e /Lippu.fi. BRQ Vantaa: Maisterikonsertti: Piangete, O Ninfe klo 20.30 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 10/5 e. Lisätiedot www. brq.fi

LAUANTAINA 14.8. BRQ Vantaa: Antonio Zacara da Teramo – neljän paavin mestari. Currentes la 14.8. klo 18 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 20/10 e. Lisätiedot www. brq.fi

SUNNUNTAINA 15.8. Jazz-akvarelleja klo 18 Helsingissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. The Watercolors: Janne Saarinen, oboe, Ilkka Uksila, vibrafoni, Joonas Tuuri, kontrabasso. Osa levynjulkaisukiertuetta. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e. BRQ Vantaa: Buxtehude aikalaisineen su 15.8. klo 19. Cecilia Bernardini, barokkiviulu, Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba, Aapo Häkkinen, cembalo Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 11/2021

Urkumusiikkia vierailijoille klo 14.15 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta, urut. Vierailumaksu 4 e. Musiikkia kesäillassa klo 18 Helsingissä Karunan museokirkossa, Seurasaari. Kamarikuoro SonorEnsemble. Ohjelmassa muun muassa Mia Makaroff ja Tommy Tabermann: Sisimmässään jokainen on tuuli (kantaesitys). Vapaa pääsy koronarajoituksin, ilmainen ohjelma. Lisäksi verkkolähetyksenä Kirkko Helsingissä YouTube-kanavalla ja Museoviraston sivuilla. Polkuja – lauluja suomalaisesta luonnosta klo 19 Helsingissä Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen Papinkatu 2. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Ville Rusanen, baritoni, Pami Karvonen, piano. Liput 25 e. Urkukesän konsertti klo 19 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Giampaolo di Rosa, Italia, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TORSTAINA 19.8.

Ranskalainen barokkiviulisti Cecilia Bernardini esiintyy sunnuntaina 15.8. BRQ Vantaa -festivaalin päätöskonsertissa Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Konsertissa kuullaan saksalaisia ja saksalaistuneita barokkisäveltäjiä. 25/15 e. Lisätiedot www.brq.fi Urkukesän konsertti klo 20 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anna Pulli-Huomo, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 16.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Helsingissä Suomenlinnan kirkossa. Kati Pirttimaa, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Laulukoulu viitenä arki-iltana klo 18.30–21 Helsingissä Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2. Diplomilaulaja Hannele Filppula opettaa äänenkäyttöä ryhmässä aloittelijoista konkarilaulajiin ma–ke 16.–18.8. ja ma–ti 23.–24.8. klo

18.30–21 Roihuvuoren kirkolla. Maksuton, ei ilmoittautumista. Urkukesän konsertti klo 19 Helsingissä Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Hans Fagius, Ruotsi, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 17.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Helsingin Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin. Five O’Clock Organ klo 17 Helsingissä Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Helsingin Urkukesä -festivaalia. Sixten Enlund ja Anna Maria Böckerman, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti klo 19 Helsingissä Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen Papinkatu 2. Helsinki Baroque & Classic Ensemble. Barokkiaikakauden musiikin helmiä. Liput 20 e. Metrolla musiikkiin: Ihana tämä rauha... klo 19 Helsingissä Myllypuron kirkossa. Terttu Iso-Oja, sopraano, Kirill Kozlovski, piano. Ohjelmassa Palmgren, Kuula, Merikanto, Sarmanto. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 18.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy koronarajoituksin.

Jouko Harjanne, trumpetti ja Satu Ranta, urut esiintyvät Soiva kesäpäivä -kesäsarjan päätöskonsertissa ”Spiritual Trumpet” klo 12 Espoossa Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Konsertti on avoin yleisölle, kirkkosalissa noudatetaan turvallisuusohjeita. Vapaa pääsy. Urkuyö & Aaria: Improvisaation helmiä ja klassikoita klo 21 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Tarkista tieto konsertin toteutustavasta: www.urkuyofestival.fi. Rachmaninov, Bach, Piazzolla, Pietilä. Esa Pietilä, saksofoni; Pétur Sakari, urut. 14–39 e /Lippu.fi.

SUNNUNTAINA 22.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Tuplapalkeet klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Ilmaiskonsertin toteutustavasta tiedotetaan verkkosivuillamme: www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/tuomiokirkko. Martina Brunell, harmonikka; Mauriz Brunell, urut. Alakotila, Lepistö. Urkukesän konsertti klo 20 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Ensemble Nylandia, Inka Kinnunen, sopraano. Vapaa pääsy koronarajoituksin, ohjelma 10 e.