Kirkko ja kaupunki 2021 08 Helsinki

8

6.5.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Elämän merkityksellisyys on pakonomaista onnen tavoittelua tärkeämpää, sanovat tutkijat s. 12

Poliisi-tv:stä tuttua Raija Pelliä puhuttelee avara hengellisyys s. 18 Freeman rauhoittuu ristikoita täyttämällä s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Piispat pyyhkivät kristittyjen arjella kokouspöytänsä

Onni on itsessään eräänlaista kiitollisuutta.

JEESUS PERUSTI aikanaan kirkon, jonka lehti tämä Kirkko ja kaupunkikin on. Kirkkoja oli alun perin vain yksi. Matkan varrella se on – inhimillisistä syistä – pirstoutunut useammaksi kirkkokunnaksi, joista jokainen on mielestään oikeammassa kuin toiset.

Ekumeniaksi kutsutaan pyrkimystä ylittää nämä ihmisten tekemät rajat ja palata lähemmäs alkuperäistä tilannetta, jossa kaikki maailman kristityt olivat samaa porukkaa.

Valitettavan usein ekumenia on kirkollisten kenokaulojen jumaluusopillista hienosäätöä, joka ei kosketa tavallista seurakuntalaista mitenkään: Kirjoitellaan julkilausumia siitä, ettei jokin viisisataa vuotta vanha kiista ole enää ajankohtainen. Juhlan kunniaksi saatetaan järjestää yhteinen rukoushetki, kunhan varotaan tarkasti, ettei meikäläistä ehtoollisviiniä läiky heikäläisten suihin.

YKSI POIKKEUS ylätason asiakirjaekumeniaan on, nimittäin luterilaisten ja anglikaanien välille syntynyt yhteys, joka sinetöitiin 25 vuotta sitten Porvoossa. Pohjoismaiden ja Baltian luterilaisia ja Ison-Britannian ja Irlannin anglikaanisia kirkkoja kutsutaankin Porvoon kirkkoyhteisöksi.

Nämä kirkot ovat palveluiltaan yhteensopivat. Korson, Leppävaaran tai Vuosaaren seurakunnan jäsen saa tarvitessaan ehtoollisesta hautaan siunaamiseen asti kaikki kirkolliset palve-

lut vaikkapa lontoolaisesta anglikaaniseurakunnasta, ja sama toisin päin. Riemastuttava esimerkki kristittyjen yhteisestä arkielämästä on vantaalaisten nuorten yhteinen isoskoulutus walesilaisen anglikaaniseurakunnan nuorten kanssa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat pari viikkoa sitten uuden ekumeenisen toimintalinjauksen. Siinä todetaan, että Porvoon kirkkoyhteisö ”on nykyisin jäsenkirkkojen edustajien kohtaamisfoorumi yhteisten ajankohtaisten haasteiden äärellä”.

ON KUIN vuosi 1988 olisi tullut käymään ja kysynyt, jäikö minun toimintalinjaukseni tänne. Älkää piispat kuvitelkokaan, että kristittyjen yhteinen elo taantuisi joksikin edustajien foorumiksi, jossa käytetään juuri niin etäännyttävää kieltä kuin te käytätte.

JAAKKO HEINIMÄKI

Tänään Kiitollisuuden kokeminen vähentää stressiä, lisää mielihyvän tunnetta ja parantaa kiertäjähermon toimintaa, mikä johtaa moniin suotuisiin vaikutuksiin autonomisen hermoston toiminnassa, esimerkiksi immuuni­ puolustuksen tehostumiseen.

POSITIIVISTA PSYKOLOGIAA TUTKINUT LOTTA UUSITALO TIEDE-LEHDESSÄ 5/2021

päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Iankaikkisesti Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia.

VALITETTAVAN

KIRJE KOLOSSALAISILLE 3:15 UUDESSA TESTAMENTISSA

USEIN EKUMENIA ON KIRKOLLISTEN KENOKAULOJEN JUMALUUSOPILLISTA HIENOSÄÄTÖÄ.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Kaipaan kosketusta vahvistamaan kehoni rajat.

Kaipaan katsetta, joka näkisi minut ja pitäisi näkemästään.

Kaipaan kuulijaa, jolle puhuminen auttaisi minua ymmärtämään itseäni paremmin.

Hyvä Jumala, anna minulle ihminen.

AMERIKKALAINEN EKOLOGI JA KIRJAILIJA JOSEPH WOOD KRUTCH (1893–1970)

Kirkko ja kaupunki

8

6.5.2021 Seuraava lehti ilmestyy 20.5.

KANNEN KUVA: PAULI SALMI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Varjopaikkaan verenpisara, paahteeseen samettikukka” Eeva Säilä neuvoo valitsemaan hautakukan paikan mukaan.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

1

Hakunilan seurakunnan ylivahti­ mestari, puutarhuri Eeva Säilä, millä mallilla tämän kevään puutarhapuuhat ovat?

– Vastaan ympäri vuoden seurakuntamme alttarikukista, juhla-aikojen kukkatilauksista ja tilakoristeluista. Olen laittanut kukkia alttarille korona-aikanakin, koska kirkostamme lähetetään jumalanpalvelukset striimattuina.

– Huolehdin myös kesäkukkaistutuksista.

Hakunilan kirkolla on seitsemän ulkokukkalaatikkoa, joihin päiväkerholaiset istuttavat joka kevät kesäkukat. Yleensä tilaan ja valitsen niihin punavalkoisia annansilmiä, koska kukkalaatikot ovat tosi kuumassa paikassa. Kesäkukkia aletaan istuttaa vasta toukokuun lopussa. Ihan vielä ei kannata istuttaa mitään.

4

Mikä voisi tänä kesänä tuoda vaihtelua läheisen haudalle?

– Lobeliat ovat aliarvostettuja, ja niitä istutetaan usein toisten kukkien väleihin. Mutta haudalle voisi myös laittaa pelkästään lobelioita. Niistä saa näyttävän asetelman.

Lobelioita on nykyisin erikokoisia ja -värisiä, ja on pystylobelioita ja riippalobelioita.

Lobelia on helppohoitoinen, eikä sitä tarvitse nyppiä niin kuin esimerkiksi pelargonia.

– Keväisin haudoille viedään usein narsisseja muovipurkeissa. Sipulit voisi myös istuttaa haudalle, niin ne nousisivat maasta joka kevät, eivätkä hautausmaiden roskikset olisi keväisin täynnä muovia ja narsissien sipuleita.

– Haudalle voisi siis istuttaa kevätkukkasipuleita, kesäksi kesäkukkia ja myös syyskukkasipuleita, että syksyllä nousee taas jotain uutta.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Pidän ihmisistä ja ihmisten kanssa olemisesta. Jokainen ihminen on pyhä, oli hän kuka tahansa tai mistä tahansa. Tämä ajatus on ehkä tullut siitä, kun olen nähnyt työssäni haudattavan erilaisia ihmisiä. ■

2

Olet perehtynyt myös haudoille istutettaviin kukkiin. Onko omaisten haudoille pakko viedä tai istuttaa kukkia?

– Mitään pakkoa ei ole. Hautausmailla on kuitenkin säännöt, joiden mukaan kasveja pitää haudoille laittaa. Enää haudoille ei saa istuttaa puuta tai pensasta.

Haudalle istutettavan kasvin pitää myös pysyä aisoissa, ettei se lähde leviämään ympäriinsä.

Viime aikoina haudoilla on alettu suosia monivuotisia kasveja.

3

Millä perusteella kukat kannattaa haudalle valita?

– Hautakukka kannattaa valita sen mukaan, onko paikka aurinkoinen vai varjoinen ja onko hautausmaalla kastelujärjestelmä. Hautakukkien klassikoita ovat ahkeraliisat, annansilmät ja begoniat. Varjopaikkaan laitetaan usein verenpisara. Parhaiten paahdetta kestää samettikukka, ja tarhaneilikka kukkii pitkään, toukokuusta syyskuuhun.

– Tarhaneilikka on siitä hyvä kukka, että se kukkii pitkään, sanoo Eeva Säilä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

3

Luojan siivekkäät suunnitelmat Raamatussa eri lintulajeilla on oma tehtävänsä.

Muuttolinnut noudattavat Jumalan säädöksiä, varpuset muistuttavat hänen huolenpidostaan.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

K

aukoputken kanssa samoileva lintubongari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että lintujen muuttomatkoja on seurattu jo Vanhan testamentin tekstien syntyaikoina. Meren ja autiomaan välissä sijaitseva Israelin ja Palestiinan alue on ollut havainnointiin ihanteellinen paikka, sillä sen yli kulkee monien lintujen muuttoreitti Afrikasta Eurooppaan. ”Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt”, vertaillaan lintujen ja ihmisten viisautta 600- ja 200-lukujen välisenä aikana eKr. kirjoitetussa Jeremian kirjassa.

– Me ajattelemme helposti, että eläimet elävät vaistojen ja viettien varassa. Tuolloin niiden nähtiin toimivan vastuullisesti oman tehtävänsä mukaan. Linnut ymmärtävät ja kuuntelevat, mitä Jumala on asettanut ja säätänyt. Ihminen, joka ei noudata lakia, on niitä typerämpi, sanoo Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen, joka on seuraillut lintuja niin luonnossa kuin Raamatun lehdilläkin.

Hyttiselle Raamatun maininnat linnuista ja muista eläimistä kertovat, kuinka ihmiset ovat aina eläneet lähellä luontoa ja huomanneet sen ilmiöitä. Luonto on ollut myös ihmetyksen aihe.

– Jobin kirjassa kerrotaan, miten Jumala kuvailee luomakuntaansa ja sen ihmeellisiä eläimiä. Esimerkiksi strutsi on luomistyön kummajainen, mutta siitä huolimatta se kuuluu systeemiin ja Jumalalla on sille tarkoituksensa, joka ylittää ihmisen käsityskyvyn.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

LINTUBONGARI LÖYTÄÄ Raamatusta monia tuttuja lajeja: varpusia, pääskysiä, kyyhkysiä, korppeja ja pöllöjä. Usein niihin liitetään jokin tietty ominaisuus tai ne toimivat jonkin asian symbolina. Jeesuksen esittämässä vertauksessa tuikitavallinen varpunen esimerkiksi saa havainnollistaa Jumalan huolenpitoa: Jumala ei unohda niistä yhtäkään, joten hän kyllä huolehtii ihmisestäkin, joka on varpusta arvokkaampi.

Pöllö puolestaan saa symboloida surkeutta ja autiutta. Hyttinen siteeraa psalmia 102, jossa sairastunut valittaa kurjaa oloaan: ”Minä olen kuin huuhkaja autiomaassa, kuin pöllö, joka asustaa raunioissa. Minä valvon yöni, olen yksin kuin katolla kyyhöttävä lintu.”

Kyyhkynen esiintyy Raamatussa muita lintuja useammin, ja Uudessa testamentissa se saa kunniakkaan roolin, jota se kantaa kirkkotaiteessa edelleenkin: siitä tulee Pyhän Hengen symboli. Myöhemmin kyyhkysestä on tullut myös rauhan symboli.

– Myös sillä lienee raamatulliset juuret, sillä Paavalin Galatalaiskirjeessään mainitsemista Pyhän Hengen hedelmistä yksi tärkeimpiä on rauha, Hyttinen sanoo.

Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen saa tärkeän tehtävän, sillä Nooalla on selvästi tiedossa kyyhkysen kyky palata lähtöpaikkaansa. Kyyhkynen lähetetään arkista kolmesti tiedustelemaan, joko löytyisi kuivaa maata. Ensimmäisellä kerralla kyyhkynen palaa arkkiin lepäämään, mutta toisella kerralla sillä on tuomisinaan oliivipuun lehti. Kolmannelta lennoltaan kyyhkynen ei enää palaa, sillä se lienee löytänyt jo pesäpaikan.

Kirkko ja kaupunki verkossa CSA IMAGES / ISTOCK

Tarinoita voimavaatteista

Kyyhkynen ja esimerkiksi kanalinnut oli­ vat myös ihmisten ravintoa. Siitä kertovat Mooseksen lain luettelot puhtaista ja saastai­ sista eläimistä. Esimerkiksi kotkan, korpin, strutsin, lokin ja haikaroiden syöminen oli kiellettyä.

”

PYHÄN HENGEN lisäksi myös Jeesusta on kirkkotaiteessa kuvattu lintuna. Ylösnous­ sutta Jeesusta ovat saaneet symboloida niin mätänemättömäksi uskottu riikinkukko kuin tuhkasta nouseva tarulintu feeniks. Pelikaa­ nista puolestaan tuli Jeesuksen symboli sen vuoksi, että sen uskottiin ruokkivan poika­ siaan sydänverellään.

Mutta jos Jeesukselta itseltään kysytään, hän on kyllä kana. Sekä Matteuksen että Luukkaan evankeliumissa hän vertaa itseään kanaemoon, joka tahtoo koota poikasensa suojaan siipiensä alle. ■

”Vuoden ajan olemme suhtautuneet toisiimme kuin likaan. Koronaexitin ensimmäisessä vaiheessa pitäisi opetella uudestaan käytöstavat.”

REBEKKA NAATUS VERKKOKOLUMNISSAAN

ISTOCK

Strutsi on luomistyön kummajainen, mutta siitä huolimatta Jumalalla on sille tarkoituksensa, joka ylittää ihmisen käsityskyvyn

Voimavaate voi olla vaikka isoisältä peritty vyö, joka antaa varmuutta jännittävissä tilanteisissa, nukkainen villatakki, johon kääriytymällä tunnet olevasi turvassa, tai alennuksesta ostettu mekko, joka on osoittautunut varsinaiseksi onnenkaluksi. Kerro voimavaatteestasi ja osallistu vaatelahjakortin arvontaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Vanhempi, kysy lapsesi nettikuulumisia 11−17-vuotiaista lapsista melkein kolmannes saa seksuaalisia grooming-viestejä kerran kuussa, kertoo Pelastakaa lapset ry.

Tuore kysely kokoaa ensimmäistä kertaa lasten omia kokemuksia groomaajista eli aikuisista, jotka houkuttelevat lapsia seksuaaliseen toimintaan. Ilmiö on yleistynyt myös Suomessa nopeasti.

Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

5

SEARCHLIGHT PICTURES

Frances McDormand tekee hienon roolisuorituksen naisena, joka leskeksi ja työttömäksi jäätyään lähtee kiertämään pakettiautolla Yhdysvaltoja.

Kotina pakettiauto

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

TUFFI FILMS OY

K

Anna Antsalon ohjaama dokumentti Meren tuomat (2021) kuljettaa katsojaa Englannissa, Hollannissa ja Japanissa, missä ”rantaharavoijat” perkaavat lähimerenrantojaan muoviroskasta.

Hollannissa kaksi arkeologia tekee tulevaisuuden arkeologiaa järjestämällä muovit värien mukaan valtavaksi kokoelmaksi. Kukkien luvatussa maassa rannalta löytyy joka kerta muovikukkien jäänteitä. Esimerkiksi muistopäivän unikoita käytetään vain päivän ajan, samoin ilmapalloja. Lopulta ne huuhtoutuvat rannoille.

Britti-insinööri Rob löytää Cornwallin rantahiekasta legoja. Ne ovat peräisin Tokio Express -laivan kontista, joka irtosi kiinnityksistään 20 vuotta sitten. Koko muovilasti upposi mereen.

Legoukot tekevät näkyväksi merten valtavan muoviongelman. Esimerkiksi vesilinnut vievät pesänsä pehmusteiksi muovilankoja, jotka sitten kiertyvät poikasten jalkoihin ja estävät niitä lentämästä.

Muovi hiutuu ja hajoaa rakeiksi, joita linnut ja kalat luulevat mädiksi. On löydetty lintuja, jotka ovat lakanneet syömästä, kun niiden vatsa on jo ”täynnä” – sulamattomia muovirakeita.

Dokumentin katsoja tajuaa, että kahdeksan miljoonaa tonnia muovia mereen vuosittain on pitkän päälle mahdoton tilanne. Hollantilaiset sanovat sen suoraan: meidän on luovuttava muovin mukavuudesta ja pyrittävä minimalistisempaan elämään.

EIRA SERKKOLA Meren tuomat elokuvateattereissa 21.5. alkaen.

Nomadland on kiehtova elokuva nykypäivän nomadista – elämä tien päällä on aineellisesti niukkaa mutta henkisesti avartavaa.

un paikkakunnan tehdas suljetaan, Fern (Frances McDormand) jää työttömäksi. Fernin aviomies on kuollut, joten häntä ei pidättele mikään. Niinpä Fern pakkaa omaisuutensa pakettiautoon ja lähtee kiertämään Yhdysvaltoja. Hänestä tulee vaelteleva nomadi.

Fern asuu autossaan parkkipaikoilla ja nomadiyhteisöjen leireissä ja tekee tilapäistöitä muun muassa pakkausfirmassa ja pikaruokalassa.

Samalla hän tutustuu muihin kiertolaisiin, jotka perehdyttävät hänet nomadina elämisen saloihin. Esimerkiksi vararengas voi osoittautua aavikolla elintärkeäksi.

Chloé Zhaon ohjaama Nomadland perustuu toimittaja Jessica Bruderin kirjaan, joka sijoittuu vuoden 2008 talouskriisin jälkeiseen aikaan.

Tuolloin moni amerikkalainen menetti työpaikkansa. Osa teki radikaalin ratkaisun ja aloitti uuden elämän nykypäivän nomadina. Monet noma-

Aarteenetsijät rannalla

deista ovat eläkeläisiä, jotka eivät tulisi toimeen pelkällä eläkkeellään.

Fernin uusista ystävistä Linda May, Swankie ja Bob Wells ovat nomadeja oikeassa elämässäkin. Lisäksi Fern tapaa Daven (David Strathairn), josta tulee hänelle jonkinlainen elämänkumppani. Kaikille heille on tärkeää liikkumisen vapaus.

Erityisen koskettavalta elokuvassa tuntuu nomadien välinen ystävyys ja solidaarisuus.

Yhdessä he surevat esimerkiksi aivokasvaimeen kuolleen Swankien poismenoa. Kiertolaiselämän myötä myös heidän maailmankuvansa avartuu, kun he kohtaavat erilaisia ihmisiä ja ilmiöitä.

Vuonna 2020 valmistunut elokuva palkittiin juuri Oscar-gaalassa vuoden parhaana elokuvana, Chloè Zhao parhaana ohjaana ja Frances McDormand parhaana naispääosan näyttelijänä.

MARJO KYTÖHARJU

Nomadland Kino Engelissä Helsingissä ja Disney+-suoratoistopalvelussa.

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Lonneke tekee asetelmaa päivän rantalöydöistä.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

MARI AARNIO

Kapellimestari ja säveltäjä

Kari Tikka 75 vuotta!

Gratias age. — Kiitä. Muista kiittää elämän antajaa! neuvoo Tuomas Kempiläinen latinankielisten hyvän elämän aakkosten G-kirjaimessa.

Minimalistisen elämän ohjeita keskiajalta Monesta suomalaiskodista löytyi 1700-luvulla pieni elämäntaito-opas, joka kehotti downshiftaamaan ja suositteli minimalistista elämäntapaa.

Pieni Kempi -niminen kirjanen oli yksi aikansa luetuimpia teoksia.

Kirja alkaa hyvän elämän aakkosilla, joissa kehotetaan elämään vaatimattomasti, viettämään aikaa yksin ja säilyttämään aistit herkkinä. Niiden kirjoittaja Tuomas Kempiläinen oli katolinen munkki, joka laati ohjeet 1400-luvulla munkkiveljiensä tarpeisiin.

Kolmesataa vuotta myöhemmin virsirunoilija ja tunnettu reformoitu mystikko Gerhard Tersteegen tykästyi Kempiläisen teksteihin ja koosti niistä Pieni Kempi -kirjan. Sen ensimmäinen painos saksaksi ilmestyi vuonna 1734 ja suomeksi vuonna 1769. Kirjasta tuli menestys.

ISTOCK

Kristuksen taivaaseen astuminen on maalattu Turkin Kappadokiassa sijaitsevan kirkon kattoon.

− Tavalliset suomalaiset lukivat kirjaa ja rakensivat sen avulla hengellisyyttään, kertoo eläkkeellä oleva rovasti Silja Forsberg, jonka käsialaa on viimeisin Pienen Kempin suomennos (Kirjapaja 2008).

Forsbergin mielestä Pienen Kempin elämänohjeilla on paljon annettavaa pinnalla pysyttelevään nykyaikaan, jossa ei ole helppo antautua ajattelemaan pohjia myöten. − Kirja antaa hyvät eväät hengelliseen syventymiseen. Sen tekstien mietiskely on kuin rukoilisi.

KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO Ota haltuun Tuomas Kempiläisen hyvän elämän aakkoset @kirkkojakaupunkiInstagram-tilillä, jossa julkaistaan kerran viikossa yksi elämänohje. Aakkosten selitykset perustuvat Pieneen Kempiin ja Silja Forsbergin haastatteluun.

Mystinen pyhäpäivä Vielä 1800-luvulla helatorstai oli tärkeä juhlapäivä, jolloin käytiin rukoilemassa hyvää satoa. Sanonta kuului, että helatorstai on niin pyhä päivä, ettei ruohokaan silloin kasva. Päivän nimikin tuli ruotsin pyhää tarkoittavasta sanasta.

Nyt helatorstain merkitys on haalistunut. Mitä pitäisi tehdä? Liittyykö päivään edes mitään leivonnaista?

Helatorstai on Jeesuksen taivaaseen astumisen muistopäivä. Vuosina 1973– 1991 se ei ollut edes torstai, vaan lauantai, noin 40 päivää pääsiäisestä vietettävä Kristuksen taivaasenastumisen päivä.

Joku ehkä vielä muistaa, että vuonna 2015 helatorstaista haluttiin tehdä palkaton vapaapäivä osana yhteiskuntasopimusta, mutta tämä ei mennyt läpi. Niinpä ainakin osa meistä saa yhä nauttia keväisestä arkipyhästä – kukin tyylillään.

HANNA ANTILA

Osallistu yhteiseen syntymäpäivälahjaan tukemalla TAIVAS JA HELVETTI -dokumenttielokuvaa.

Ensi-ilta elokuussa!

Lisätiedot ja ohjeet: www.bit.ly/TAIVASJAHELVETTI

KAIJA SAARIAHO

LA PASSION DE SIMONE

Maailmaa kiertänyt näyttämöversio vihdoin Helsingissä!

Esitykset Helsingin juhlaviikoilla Musiikkitalon konserttisalissa

ke 1.9.2021 klo 19.00 to 2.9.2021 klo 19.00 Lisätiedot:

www.teatro.fi/simone

Liput 19 - 74 €

T E AT R O

PRODUC TIONS

Helatorstaita vietetään tänä vuonna 13.5.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

7

Suomalainen uhri jää Kotimaisen ihmiskaupan uhreja päätyi viime vuonna auttamis­ järjestelmään ensi kertaa enemmän kuin ulkomailla hyväksikäytettyjä.

Joskus ensimmäiseksi huomion herättää uhrin lapsen oireilu.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS HANS EISKONEN

H

yväksikäyttö voi edetä esimer­ kiksi näin: Malliksi pyrkivä nuo­ ri houkutellaan alastonkuviin.

Sen jälkeen kiristetään, että kuvat julkaistaan netissä ja lähetetään vanhemmille ja opettajille, ellei hän anna koskea itseensä. Kun tekijä on saanut uhrin seksuaalisuutta loukkaavia kuvia, hän pai­ nostaa tämän paritettavaksi.

Matalan kynnyksen Rikosuhripäivystys auttoi viime vuonna noin viittäkymmentä suomalaista ihmiskaupan uhria. Kaikkiaan asiakkaita oli 508, joista lähes jokaista oli hyväksikäytetty Suomes­ sa. Suomalaisia uhreja riistettiin useimmiten sek­ suaalisesti tai pakotettiin rikoksiin, toisinaan hei­ tä hyväksikäytettiin työssä.

– Turvapaikanhakijoita tunnistetaan paljon ihmiskaupan uhreiksi, koska he kulkevat viran­ omaisprässin läpi. Suomalaiset uhrit paljastuvat huonommin, koska kukaan ei kysele heiltä, on­ ko jotain ikävää tapahtunut, sanoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja Terhi Tafari.

Yksi ihmiskauppias hyväksikäyttää usein mon­ taa maahanmuuttajaa esimerkiksi nepalilaisten ravintoloiden ja muiden ravintoloiden työnteki­ jöinä, siivoojina, rakennusalalla ja marjanpoimi­ joina. Suomalaisia uhreja on tavallisesti vain yksi kerrallaan. Se auttaa pitämään rikoksen piilossa.

MALLITOIMISTON POMONA esiintynyt mies tuo­ mittiin vuonna 2011 vankeuteen törkeästä ihmis­ kaupasta ja useista seksuaalirikoksista. Hän oli raiskannut nuoria naisia ja pakottanut heitä sek­ sityöhön. Mediassa on ollut esillä myös helsinki­ läinen joogakoulu, jonka aktiivisia jäseniä päätyi ulkomaisen gurun hyväksikäytettäväksi ja seksi­ bisnekseen, kuten tarjoamaan eroottista tantra­ hierontaa. Guru tuomittiin vankeuteen vuonna 2013.

Ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityis­ asiantuntija Saara Pihlaja Rikosuhripäivystyk­ sestä on kohdannut useita tapauksia, joissa uhrin innokkuus ja omistautuneisuus jollekin asialle on johdattanut hänet ihmiskaupan uhriksi.

– Ihmiskauppa alkaa yleensä salakavalasti ja pikkuhiljaa. Ensin tekijä hankkii uhrin luotta­ muksen ja sitten valta­aseman, joka saa uhrin kokemaan, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa kuin totella, Pihlaja kertoo.

– Olen kohdannut ihmiskauppaa myös lahko­ maisissa ja uskonnollisissa yhteisöissä. Samassa paikassa voi olla sekä työperäisesti että seksuaa­ lisesti riistettyjä ihmisiä, ja yhteisön paine edes­ auttaa ihmiskauppaa.

Kulttuurineuvos Veijo Balzaria syytetään par­ haillaan ihmiskaupasta ja seksuaalirikoksista lah­

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

komaisissa oloissa. Balzarin teatteriprojekteihin osallistuneiden nuorten naisten kohtelusta käy­ tävä oikeusprosessi on kesken. Lähes kaikki nai­ set kuuluvat valtaväestöön.

– Yksinäisyys on ihmiskaupalle altistava tekijä.

Ihminen löytää itselleen vihdoin yhteisön, joka osoittautuukin haitalliseksi, Pihlaja sanoo.

”

Olen kohdannut ihmiskauppaa myös lahkomaisissa ja uskonnollisissa yhteisöissä.

RIKOSUHRIPÄIVYSTYKSEN ERITYISASIANTUNTIJA SAARA PIHLAJA

UHRIN RAKASTUMISEEN vetoavan loverboy­ih­ miskaupan uhriksi on joutunut useita suomalai­ sia, jotka ovat ajatelleet olevansa parisuhteessa hyväksikäyttäjänsä kanssa.

– Uhri saattaa olla korkeakoulutettu suoma­ laisnainen, jota puoliso parittaa rahoittaakseen päihderiippuvuuttaan. Uhri voi puolustaa teki­ jää ja tajuta vasta myöhemmin, että häntä hyväk­ sikäytettiin. Hyväksikäytöltä suojautuminen on vaikeaa samaan tapaan kuin lähisuhdeväkivallas­ sa, Terhi Tafari sanoo.

– Olin itse nuorena väkivaltaisessa suhteessa.

Vannoin ennen, että minuahan ei mies lyö, mut­ ten ole koskaan roikkunut toisessa yhtä tiukasti kuin väkivallan alla. Kokemukseni auttaa minua ymmärtämään loverboy­ihmiskaupan uhreja.

Oma kumppani voi painostaa myös ilmaiseen työhön tai rikolliseen toimintaan. Joitakin ihmis­ kaupan uhreja on hyväksikäytetty usealla tavalla.

Alaikäisen hyväksikäyttö alkaa usein groomingina, jossa aikuinen valmistelee uhriaan sek­ siin hankkimalla tämän luottamuksen. Mediassa on ollut esillä yliopiston lehtorina työskennellyt mies, joka houkutteli huonoissa kotioloissa elä­ neen 14­vuotiaan tytön asumaan kanssaan ja al­ koi parittaa tyttöä muille miehille. Mies tuomit­ tiin vuonna 2017 törkeästä ihmiskaupasta.

Sijoituspaikoista hatkaavat eli karkaavat nuo­ ret, päihderiippuvaiset ja jollain tavalla mennei­ syytensä haavoittamat ovat erityisen alttiita ih­ miskaupalle.

– Olen huolissani hatkaajista, joita ei aktiivises­ ti etsitä. Jostain on saatava majapaikka ja ruokaa.

Heitä saatetaan parittaa tai käyttää rikolliseen toimintaan, Tafari sanoo.

– Ihmiskaupan uhriksi saattaa silti päätyä myös tasapainoisen lapsuuden jälkeen.

Paljastuneet suomalaisuhrit ovat useimmi­ ten nuoria aikuisia, joiden hyväksikäyttö on toi­ sinaan alkanut alaikäisenä. Ilmi on tullut myös vanhempia, jopa kuusi–seitsemänkymppisiä uhreja.

KETÄ KIINNOSTAA, myykö päihderiippuvainen huumeita ja varasteleeko hän rahoittaakseen käyttöään vai siksi, että muuten hänet ja hänen perheensä uhataan hakata? Terhi Tafarin mu­ kaan rikoksiin pakotetut ovat syvällä marginaalis­ sa. He herättävät niukalti sympatiaa, ja heidän ti­ lanteensa tunnistetaan huonosti. Rikoksiin pako­ tetuissa on paljon suomalaisia.

– Jos ihmiskaupan uhri jää kiinni, hän ei mo­ nestikaan uskalla paljastaa, että hänet pakotet­ tiin rikokseen. Suomalainen oikeusjärjestelmä rankaisee lievemmin kuin rikolliset.

Saara Pihlajalla on sama kokemus: vaikka ri­ koksiin käytetty ottaisi yhteyttä Rikosuhripäivys­

helposti piiloon tykseen, harva uskaltaa kertoa tilanteestaan poliisille. Rikollisuuteen ja seksibisnekseen pakottaminen ovat ihmiskaupan muotoja, joista uhri pääsee harvoin irti ilman apua. Osa ajautuu uhriksi toistamiseen.

Heikossa taloustilanteessa oleva ihminen saattaa päätyä myös Benefit Fraud -ihmiskauppaan.

Siinä uhria pidetään ihmisarvoa loukkaavissa olosuhteissa, ja hyväksikäyttäjä kerää hänen sosiaalietuutensa ja voi ottaa uhrin nimiin pikavippejä. Suomessa on tullut ilmi tapaus, jossa näin tehtiin samaan paikkaan asumaan kerätyille päihderiippuvaisille miehille, joita pakotettiin lisäksi rikoksiin.

Ihmiskauppaa on ympäri maata, mutta selvästi eniten pääkaupunkiseudulla. Alueella on myös eniten suomalaisia uhreja.

– Monet ongelmat, joita Suomessa esiintyy, korostuvat pääkaupunkiseudulla. Täällä on myös paljon monenlaisia ihmisiä, Pihlaja summaa.

SUOMEN NEUVOLOISSA, päiväkodeissa ja kouluissa käy lapsia, joiden vanhempi on ihmiskaupan uhri.

– Ihmiskauppa on paljastunut joskus siten, että päiväkodin tai koulun henkilökunta on huolestunut uhrin lapsesta, Saara Pihlaja kertoo.

– Neuvolassa voisi tunnistaa ihmiskauppaa useamminkin. Äiti tulisi tavata myös ilman puolisoa. Jos tarvitaan tulkkia, hänen ei pitäisi kuulua samaan yhteisöön äidin kanssa, Pihlaja neuvoo.

Terhi Tafari muistaa ihmiskauppatutkinnan, joka alkoi sosiaalityöntekijän havainnosta, että suomalaisen äidin ja lasten tilanteessa oli jotain outoa. Naista oli pidetty neljä vuotta vankina, ja tuona aikana hän oli synnyttänyt kolme lasta.

Tutkinta päättyi vuonna 2017.

Kaikenlaisen ihmiskaupan uhreilla voi olla lapsia, mutta erityisen usein heitä on pakkoavioliittoon joutuneilla. Kyse on tavallisesti maahanmuuttajanaisista tai -tytöistä, joiden lapset saattavat olla Suomen kansalaisia. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään otettiin viime vuonna viisikymmentä mahdollisten uhrien lasta.

– Pakkoavioliittoon liittyy usein väkivaltaa puolisoa ja toisinaan myös lapsia kohtaan. Tilanne tulee useimmiten ilmi, kun naapuri soittaa poliisille ja nainen lapsineen viedään turvakotiin, Pihlaja kertoo.

Ihmiskaupan uhrien lapset saattavat saada paniikkikohtauksia tai olla esimerkiksi ylivilkkaita, vihaisia tai hyvin sulkeutuneita. Uhrien auttamisjärjestelmässä hankitaan terapiaa myös lapsille.

– Joskus on aihetta epäillä, että pikkulapsi on ollut läsnä seksinmyyntitilanteessa, kun äidillä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa, Tafari sanoo.

Tafari painottaa, että moni ihmiskauppaan joutunut pystyy elämään hyvää elämää, kun on pystynyt ensin käsittelemään kokemuksiaan.

– Joskus pahat asiat ovat vain menneisyyttä. Muutama entinen asiakas lähettää kortteja ja suklaata kiitokseksi. Heidän tarinansa on päättynyt tavallisuuteen. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

9

Rahan alttarilla Mikko Leskelä on Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti, jonka mielestä kirkossa puhutaan rahasta usein naiivisti ja ennalta-arvattavasti.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVA JOONAS BRANDT

E

”

t missään tapauksessa suostu”, sanoi puoliso, kun Kirkko ja kau­ punki lähestyi valmiiksi kiireistä Mikko Leskelää, 44, ja pyysi häntä kolumnistiksi.

Leskelä on suomalaisen rahoitusmaailman outolintu, joka elää parhaillaan ruuhkavuosia. Leskelällä on 5-, 9- ja 12-vuotiaat lapset, ja hän työskentelee perustamassaan konsulttiyritys Norenissa strategiakonsulttina ja monitieteisenä tutkijana. Leskelä on paitsi rahoitustieteilijä myös teologi.

Leskelän mielestä teologin opinnoista on ollut ainoastaan hyötyä yritysmaailmassa.

Uran alussa merkintä erikoisista opinnoista ansioluettelossa takasi varman pääsyn investointipankkien työhaastatteluihin.

Pian Leskelä istui neuvottelupöydissä. Siellä hänen empatiakykynsä oli vaikuttava ja tehokas väline. − Olen suorastaan ällöttävän empaattinen.

Empaattisuus, joka yhdistyy muihin kykyihin, on vahva ase. Se teki minusta erinomaisen yrityskauppaneuvottelijan, Leskelä sanoo.

Työn ja perheen ohella Leskelä ehtii myös kirjoittaa. Vuonna 2020 häneltä julkaistiin tietokirja Bisnesantropologia ja muut ihmis­ tieteet strategiatyössä. Huhtikuussa Leskelä aloittaa kuin aloittaakin Kirkko ja kaupunki -median verkkokolumnistina. − Elämä on ja tapahtuu. Nyt elämässä tapahtuu myös tällaista. Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu, kun tekee valintoja henkilökohtaisten arvojen perusteella, Leskelä sanoo.

KIRKKO EI LIIEMMIN ota kantaa rahaan. Sen tähden Leskelästä on kutkuttavaa päästä kirjoittamaan rahasta, taloudesta ja sijoittamisesta juuri kirkolliseen mediaan. − Kirkossa puhutaan rahasta naiivisti ja ennalta-arvattavasti. Raha on joko täysin hyvä tai täysin paha asia. Olen koko elämäni käynyt kirkossa, enkä ole kuullut saarnoissa ainuttakaan viisasta ajatusta talouskasvusta, Leskelä sanoo.

Onko kirkko synnyttänyt yhtään omaa ajatusta rahasta viime vuosina? Leskelän mukaan

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Rahaa ei voi leimata mustavalkoisesti vain kannatettavaksi tai vastustettavaksi asiaksi. Keskenään ristiriitaiset asiat voivat olla samaan aikaan täysin totta, sanoo tutkija ja strategiakonsultti Mikko Leskelä.

ei ole. Hänen mielestään kirkossa ei ymmärre­ tä talouden monimutkaisuutta eikä edes yrite­ tä ymmärtää. Kirkko vastustaa usein jatkuvaa talouskasvua, mutta ei Leskelän mielestä py­ sähdy miettimään, mistä kilpailun ja kasvun välttämättömyys voisi juontua. − Kuten ihmisessä myös taloudessa on pak­ ko sietää tietynlaista ristiriitaisuutta. Rahaa ei voi leimata mustavalkoisesti vain kannatetta­ vaksi tai vastustettavaksi asiaksi. Keskenään ristiriitaiset asiat voivat olla samaan aikaan täysin totta. Siksi emme voi ymmärtää kaikki­ en asioiden vaikutuksia kaikkeen eteenkään globaalissa mittakaavassa.

Leskelä ottaa esimerkiksi ruoankuljetuk­ seen erikoistuneen suomalaisen teknologia­ yhtiö Woltin. − Jos Woltia tarkastelee työsuhteiden ja palkkauksen näkökulmasta, se on yritys, jonka kasvaminen pitäisi estää. Toisesta nä­ kökulmasta Woltin olemassaolo on melkein Jumalan ihme, koska se on tuonut paljon hyvää asiakkailleen varsinkin nyt korona­ aikana. Onko Wolt hyvä vai paha? En minä tiedä.

MIKKO LESKELÄ SYNTYI kuusilapsiseen lapua­ laisperheeseen vuonna 1977. Hän kuvailee lap­ suuden perhettään omituiseksi. Perheeseen oli sijoitettu pysyvästi neljä kehitysvammais­ ta lasta. Äiti työskenteli perhehoitajana. Isä oli maanviljelijä.

”

Olen vapaampi taiteilija kuin mitä kirkon palvelus vaatii. − Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni äärimmäisen empaattisessa ympäristössä. Us­ kon, että sillä on ollut vaikutusta siihen, miten suhtaudun ihmisiin ja millä tavalla heistä väli­ tän, Leskelä kertoo.

Koulussa Leskelä oli huippuoppilas. Erityi­ sen lahjakas hän oli matematiikassa.

Pienellä maalaispaikkakunnalla kirkko oli vahvasti läsnä ihmisten elämässä. Leskelä­ kin oli aktiivisesti mukana seurakunnan toi­ minnassa. Lukion jälkeen hän päätyi monen muun vuosikurssilaisensa tavoin opiskele­ maan teologiaa.

Ensimmäisessä kesätyössään Vaasan suo­ malaisessa seurakunnassa Leskelä ymmärsi, ettei seurakuntatyö vastannut sitä ihanneku­ vaa, joka hänelle oli muodostunut seurakun­ tanuorena. Hän ymmärsi myös jotain uutta it­ sestään. − Olen aina jollain tasolla vieroksunut val­ miita rakenteita. Ymmärsin, että olen va­ paampi taiteilija kuin mitä kirkon palvelus vaatii. Minulta puuttui myös tarvittavaa hen­ kistä kypsyyttä. Ei ole kuitenkaan mahdoton ajatus, että olisin vielä joskus kirkon palveluk­ sessa.

Teologian opintojen jälkeen Leskelä työs­ kenteli vuosina 2002−2003 Kirkko ja kaupungin ensimmäisenä verkkotoimittajana. − Toimittajuudessa oli jotain samaa ihmis­ lähtöisyyttä kuin teologiassa. Siinäkin pyritään ymmärtämään ihmistä kokonaisvaltaisesti.

RAHOITUSTIETEEN OPINTOIHIN Mikko Leske­ lä päätyi suunnilleen samaa rataa kuin teolo­ gian opintoihin. Hänellä oli mielessään ajatus tietynlaisesta ammatista ja sen toimintaympä­ ristöstä.

Leskelä ehti tehdä uraa Nokian yritys­ kauppatiimissä, jossa hän osti ja myi yrityksiä Nokian nimiin, sekä strategiatiimin vetäjänä OP­ryhmän palveluksessa. Sitten hän myönsi itselleen, ettei sekään ollut hänen odotustensa mukaista työtä. − Kun on riittävästi kärsinyt omista ajatus­ rakenteistaan, huomaa niiden tyhjyyden. Mi­ nun piti käydä kitumassa kahdella täysin eri­ laisella alalla ennen kuin ymmärsin, että nii­ den yhdistelmä voisi olla kiinnostava. − Nykyään tutkin erilaisia uskomusjärjestel­ miä. Se on lähtökohtaisesti teologin aluetta.

Lisäksi minun pitää osata soveltaa tietojani, ja se on rahoitustieteilijän kenttää.

Käytännössä Leskelän tehtävä strategiakon­ sulttina on tehdä ihmisten ajatusrakennelmat näkyviksi, jotta voidaan ymmärtää, millaisiin tietoihin ne perustuvat. Näin on mahdollista saada selville, kuinka ne meitä ohjailevat.

Ensimmäisenä konsulttityönään Leskelä auttoi taksialaa sopeutumaan siihen, että Uber saapui Suomeen. Leskelä on tiimeineen etsi­ nyt myös vastausta kysymykseen, miksi suo­ malaiset vihaavat VR:ää, vaikka eurooppalai­ sessa mittakaavassa VR on suhteellisen täs­ mällinen rautatieyhtiö.

Viime aikoina Leskelä on tutkinut usean suomalaisen suuryhtiön johtoryhmän jäsen­ ten toimintaa ja sitä, millaiset uskomukset ja ajattelu ohjaavat heidän päätöksentekoaan. − Rahakin on ajatusrakennelma. Raha on täysin uskon tuote, jota ylläpidetään ihmisten kesken. Kuitenkin me suhtaudumme rahaan niin kuin se olisi luonnonlaki tai annettu asia, Leskelä sanoo.

TALOUDEN JA RAHAN uskonvaraisista elemen­ teistä Leskelä aikoo kirjoittaa myös kolum­ neissaan.

Esimerkiksi startup­kulttuuriin liittyy vah­ voja oletuksia ja käsityksiä, joita kukaan ei tunnu kyseenalaistavan. Hän aikoo pohtia ko­ lumneissaan muun muassa sitä, mistä se ker­ too, että helluntaiseurakuntien tapaamiset ovat muotoutuneet tietynlaisiksi ja miksi Nor­ dic Business Forum toisintaa samaa kaavaa.

Entä mitä yhteistä on Applen perustajalla Steve Jobsilla ja saarnaaja Billy Grahamilla?

Kirkkokaan ei tule säästymään Leskelän kriit­ tisiltä pohdinnoilta. Hän tulee käsittelemään esimerkiksi kirkon eettisiä sijoitusohjeita. − Inhoan löysiä kolumneja. Haluan pyrkiä puheenvuoroillani kyseenalaistamaan sitä, mi­ tä me uskomme itsestämme tai maailmasta ja kuinka monilla tavoilla maailmaa on mahdol­ lista tarkastella, Leskelä kertoo. ■ Lue Mikko Leskelän Bisnesantropologi-kolumneja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.

Vapaana valoisa 49,5 m2 kaksio ja avara 76,5 m2 kolmio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla

Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely!

Kiinnostuitko? Kysy lisää, tilaa esitteet tai varaa oma esittelyaika!

Satu Hellsten | puh. 050 5016 186 satu.hellsten@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Tukea ja turvaa sinun tai läheisesi arkeen Tarjoamme Alppikylässä uudessa Hoivakoti Pakaasissa kevyttä palveluasumista ikääntyneille. Kysy lisää!

Anitta Soini 050 523 3566 | esperi.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

11

Onnellisuustutkija Ilona Suojanen ja uskonnonfilosofi Sami Pihlström katsovat kriittisesti tämänhetkistä onnellisuusbuumia ja liioiteltua positiivisuutta. Onnellisuus ei ole pelkästään omasta asenteesta kiinni.

vaikka sitten väkisin…

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS PAULI SALMI

Onnellisuustutkija Ilona Suojanen: ”Me emme ole vain oman onnemme seppiä” elkein se hymyilyttää: että suomalaiset, tuo mustiin pukeu­ tuva, suupielet alaspäin räntäsa­ detta vastaan puskeva kansa, on jo neljänä vuonna peräkkäin todettu maailman onnellisim­ maksi. Mittaajilla täytynee olla jotakin salattua tietoa, joka ei näy meistä päälle päin.

– Siinä tutkimuksessahan kysytään asteikol­ la 0–10 kuinka tyytyväinen olet omaan elämääsi.

Kertooko se sitten suoraan onnellisuudesta? Toi­ saalta on aika selvää, että Suomi ja muut Pohjois­ maat ovat siellä huipulla. Meillä on hyvinvointi­ yhteiskunta, ihmisistä pidetään huolta ja asiat ovat monella tavalla hyvin, arvioi onnellisuus­ tutkija Ilona Suojanen.

Suojasen mukaan koronavuonna tehdyn ky­ selyn tuloksissa näkyy erityisesti luottamuksen merkitys.

– Juuri tällaisina rankkoina aikoina voi hyvin ymmärtää, että suomalaiset antavat korkean ar­ vosanan, koska kyllähän suomalainen yhteiskun­ ta ottaa ihmisistä kopin. Ihmiset luottavat siihen, että asiat tehdään oikein eikä tällaisessa tilan­ teessa jäädä tyhjän päälle.

Onnellisuuden mittaaminen on Suojasen mu­ kaan hankalaa senkin vuoksi, että ihmiset käsit­ tävät onnellisuudella eri asioita. Jollekulle se on hienoja hetkiä, toinen puhuu onnellisesta elä­ mästä, kolmas arvioi mielentilaansa. Pelkkä Suo­ meen syntyminen tuskin tekee ketään onnelli­ seksi, vaikka esimerkiksi terveydenhoito ja ilmai­ nen koulutus antavatkin Suojasen mukaan ihmis­ ten onnellisuudelle hyvän pohjan.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Onnellisuuteen vaikuttavat myös esimerkik­ si persoonallisuus, elämänkokemukset ja ihmis­ suhteet. En siis missään nimessä osoittaisi ketään sormella ja sanoisi, että onnellisuus on sinun omissa käsissäsi, tee itsestäsi onnellinen.

ILONA SUOJANEN on väitöskirjassaan ja sen jäl­ keisissä tutkimuksissaan tarkastellut onnellisuus­ paineita ja keskittynyt erityisesti y­sukupolven eli vuosina 1979–96 syntyneiden kokemuksiin. Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan Onnellisuuspaineen alla hän tutkii akateemisesti koulutettujen,

asiatuntijatehtävissä työskentelevien kokemuksia työelämästä.

– Halusin saada kiinni siitä, milloin he koke­ vat onnellisuutta työssään, joten pyysin heitä ot­ tamaan kuvia aina, kun he olivat onnellisia tai oivalsivat jonkin asian lisäävän onnellisuuttaan.

Kuviin liittyvät tarinat paljastivat Suojaselle asioita, joita hän kutsuu onnellisuuden mahdol­ listajiksi. Niitä olivat muun muassa muut ihmiset.

– Vastaajille oli tärkeää, että työkavereihin on hyvät välit, ja heistä olisi hienoa, jos työpaikalla olisi ihmisiä, joiden kanssa voisi kokea aitoa yh­ teyttä ja tulisi nähdyksi ja kuulluksi. Hyvien ja aito­ jen ihmissuhteiden merkitys korostuu myös muis­ sa onnellisuustutkimuksissa, Suojanen kertoo.

– Tärkeää työssä on myös vapaus ja mahdol­ lisuus vaikuttaa siihen, miten, missä ja mihin ai­ kaan työnsä tekee. Että ei ole vain työn orja, vaan voi löytää parhaat keinot ja sopivimmat ta­ vat tehdä töitä.

Vapauteen liittyy myös seikka, josta Suojasen mukaan ei juuri puhuta, koska sitä pidetään eh­ kä itsestään selvänä: ihmiset ovat onnellisia, kun heidän työnsä sujuu hyvin. Silloin tuntuu siltä, että osaa asiansa ja etenee siinä, mitä tekee.

Yhdentekevää ei ole sekään, millaisessa ympä­ ristössä työtään tekee. Suojaselle esiteltiin kuvia maisemista, jotka avautuivat työhuoneen isois­ ta ikkunoista tai työmatkan varrelta. Ne kertovat luonnon ja valon merkityksestä. Niissä työpaikal­ la ei olla vankeina vaan osana maailmaa.

VIIME AIKOINA on puhuttu paljon merkityksel­ lisyyden kokemuksesta, ja se korostui myös Suojasen tekemissä haastatteluissa.

Sen sijaan rahasta tai asemasta ei puhu­ nut juuri kukaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

13

– Ihmiset halusivat, että heidän työllään on merkitystä. Varmaan se korostui siksi, että kyseessä olivat asiantuntijat.

Mutta yleisestikin ihminen voi hyvin ja on onnellinen, jos hänellä on merkityksellistä tekemistä – on se sitten työtä, opiskelua, vapaaehtoistoimintaa tai vanhemmuutta.

Vaikka Suojanen tutki nimenomaan työelämän onnellisuuspaineita, ihmiset eivät oikein pystyneet rajaamaan vastauksiaan työasioihin.

Yksityiselämän ilot ja surut luikertelevat töihin, ja toisaalta työelämän onnellisuus tai onnettomuus vaikuttaa myös yksityiselämään. Koska töissä vietetään niin paljon aikaa ja työasiat sekoittuvat muuhun elämään, ihmiset myös toivovat ja odottavat olevansa onnellisia töissä.

– Paljonhan on myös tutkimuksia siitä, kuinka onnellisuus vaikuttaa työhön. Niissä näkyy, että onnellinen työntekijä on paras työntekijä. Minusta se on ristiriitaista ja vähän pelottavaakin. Toisaalta niissä halutaan korostaa työnantajille sitä, kuinka tärkeää on, että ihmiset voivat töissä hyvin. Mutta toisaalta sen voi nähdä niin, että kannattaa valita onnelliset työntekijät, koska heistä saa parhaan tuloksen irti. Onnellinen lehmä tuottaa eniten ja parasta maitoa.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

– Ihmiset puhuivat siitä paineesta, että ollakseen täydellinen työntekijä täytyy olla onnellinen tai ainakin näyttää onnelliselta. He saattoivat pelätä sitä, että jos on avoimesti eri mieltä asioista, voi saada onnettoman leiman – ja se voi vaikuttaa etenemiseen tai työsuhteen jatkumiseen.

”

Onnellisuustutkimuksissa korostuu hyvien ja aitojen ihmissuhteiden merkitys.

ONNELLISUUSTUTKIJA ILONA SUOJANEN

Kun Suojanen kysyi asiasta tarkemmin, kävi ilmi, ettei kukaan ollut esimerkiksi työpaikkahaastattelussa tai kehityskeskustelussa kuullut työnantajan taholta vaatimusta onnellisuuteen. Paineet olivat siis työntekijöiden itsensä luomia – ja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa näkyvän onnellisuusbuumin ruokkimia.

Muutama Suojasen tutkimukseen osallistunut kertoi, että huonoina päivinä he yleensä vetäytyivät omaan työhuoneeseensa, koska he eivät halunneet näyttää negatiivisia tunteitaan muille.

– Ihminen ei ole robotti. Meillä on kaikenlaisia tunteita, ja tunteet ovat ok myös työpaikalla. Töis-

sä on voitava puhua myös haasteista ja ottaa eri­ laisia kokemuksia esille, ettei kukaan joudu onnel­ lisuusnaamion taakse, esittämään onnellisuutta.

Sellainen vie voimavaroja ja voi jopa sairastuttaa.

ONNELLISUUS ON Suojasen mielestä tällä het­ kellä trendikästä – ja kun se on trendikästä, se on haluttavaa. Hän arvioi, että onnellisuusbuu­ mi voi olla eräänlainen vastareaktio sille, että pit­ kään arvostettiin lähinnä rahaa ja tuloksentekoa.

Nyt kaivataan jotakin pehmeämpää.

– Onnellisuus on iso juttu nimenomaan länsi­ maissa. Kuinka paljon siihen vaikuttaa se, että meidän elämämme on aika helppoa ja yltäkyl­ läistä? Kun on tavoiteltu kaikkea ja saatu se, voi­ daan kääntyä pohtimaan muita asioita.

– Onnellisuusbuumin taustalla näkyy myös uusliberalistinen ajattelu. Sen mukaan tässä maa­ ilmassa pärjäävät vapaat, itsenäiset, yrittäjähen­ kiset ja onnelliset yksilöt, joilla on mahdollisuus tehdä elämästään omannäköistään.

Itsekkään oman onnen tavoittelun ja omien tuntemusten vatvomisen sijaan Suojanen suosit­ telee kestävän onnellisuuden rakentamista. Kes­ tävä onnellisuus ei keskity vain itseen, vaan se on yhteisöllistä ja ylisukupolvista.

– Tässä maailmassa me olemme kaikki yhtey­ dessä toisiimme monin eri tavoin. Sillä, kuinka hyvää elämää ihmiset ympäri maailmaa voivat elää, on vaikutusta kaikkien muidenkin elämään.

Kestävä onnellisuus ei ole vain onnellisuuden li­ sääntymistä vaan myös sitä, että onnellisuus ja­ kautuu tasaisesti. Se on sitäkin, että jätetään seu­ raavalle sukupolvelle traumojen sijasta onnelli­ suuden perintö.

– Emme me ole vain oman onnemme seppiä.

Se olisi aika kylmä, itsekäs ja kova maailma. Jo­ kainen meistä voi vaikuttaa myös toisten onnel­ lisuuteen.

Uskonnonfilosofi Sami Pihlström: ”Onnellisuus ei voi olla elämän päämäärä”

e on ainakin puoliksi vitsi, toppuutte­ lee uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström, kun häneltä pyytää pikakurssia negatiiviseen ajatteluun.

Muutaman vuoden takaisessa kirjassaan Ota elämä vakavasti Pihlström puhuu negatiivisesta ajattelusta eräänlaisena vastavetona positiiviselle ajattelulle, joka Pihlströmin mielestä tuntuu olevan ajan

henki. Positiivinen sanoma on tuttu monista elämäntaito­oppaista, työelämägurujen puheista ja hyvinvointivalmennuksista: sinä pystyt siihen, olet ihana, ansaitset parasta, tee tästä hyvä päivä…

– Kaikkein suoraviivaisimmillaan tällainen po­ sitiivinen ajattelu ummistaa silmänsä todellisilta ongelmilta ja esittää, että kaikki on vain omasta asenteesta kiinni. Niin kai ei useinkaan ole. Val­ heellisessa, epäaidossa optimismissa ajatellaan, että asiat menevät viime kädessä hyvin. Voivat­ han ne mennäkin, mutta ikäviä kokemuksia ei kukaan voi täysin välttää, Pihlström sanoo.

– Jos ikävät asiat kielletään, maailmaa ei näh­ dä sellaisena kuin se on, vaan eletään harhassa.

Positiivinen ajattelu rakentaa helposti emotiona­ listista hyvinvointihuttua tai sumuverhoa meidän ja maailman väliin.

NEGATIIVINEN AJATTELU ei Sami Pihlströmin mukaan ole sen kummempaa kuin että kiinnite­ tään vakavaa huomiota elämän kielteisiin ja ikä­ viin puoliin, sellaiseen, mistä mieluummin ehkä kääntäisi katseensa pois: kärsimykseen, kuolemaan, moraaliseen syyllisyyteen.

Inhimilliseen rajallisuuteen ja omaan epä­ täydellisyyteen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

15

Pihlström sanoo ymmärtävänsä, että ihmiset kaipaavat toivon ja myönteisen tulevaisuuden näköaloja – erityisesti nyt, kun monin tavoin epävarmaa korona-aikaa on eletty jo yli vuosi. Hän haluaa kuitenkin varoittaa liioitellusta optimismista, jonka merkkejä on näkyvissä.

– Juuri nyt petollista ja ylimitoitettua optimismia edustavat puheet loppukiristä ja loppusuorasta – että tämä on nyt jo melkein ohi. Kun ottaa huomioon esimerkiksi virusmuunnokset, emme me taida ihan vielä loppusuoralla olla. On illuusiota, jos kuvitellaan, että kesällä tai edes syksylläkään voitaisiin elää ihan normaalisti.

ISO OSA elämäntaitokirjoista tarjoaa jos ei suoraa reseptiä niin ainakin kiertoteitä onnelliseksi tulemiseen. Kaipuu onneen ei ole vain tämän ajan ilmiö. Moraalifilosofiassakin sitä on pohdittu antiikin ajoista lähtien.

– Varmaan onnellisuus on ihmisille hyvin keskeinen tavoite elämässä. Tähän liittyvä kriittinen, filosofinen kysymys kuuluu: pitäisikö näin olla – ja onko oikein, että onnellisuus on meille niin keskeinen tavoite? Sami Pihlström sanoo.

Hän on huomannut, että monissa elämäntaitokirjoissa ja erilaisissa puheenvuoroissa neuvotaan, että paras tapa tulla onnelliseksi on se, ettei oikeastaan tavoittele sitä vaan keskittyy sen sijaan auttamaan muita ja tekemään hyvää.

Eikö se ole win-win-tilanne: teemme toiset onnellisiksi ja siinä sivussa itsemmekin? Ei, sanoo Pihlström. Jos tarkemmin katsoo, näiden neuvojen taustalla tuntuu olevan ajatus, että oma onaina minusta itsestäni ja oman epäonnistumiseni toteamisesta.

– En halua moittia kenenkään pyrkimystä etsiä hyvää elämää, lohtua tai merkitystä. Mutta kritiikin ja itsekritiikin vältteleminen sellaisella asenteella, että minä vain ansaitsen tämän kaiken hyvän, tuntuu minusta teeskentelyltä.

nellisuus on päätavoite ja muiden onni väline sen saavuttamiseen.

– Eli viime kädessä moraalinen toiminta palveleekin toimijaa itseään. Silloin moraali välineellistyy ja sen vakavuus katoaa. Se häiritsee minua aika paljon näissä onnellisuusjutuissa.

Pihlströmin arvio saattaa kuulostaa tylyltä.

Hän korostaa sitä, ettei hän näin sanoessaan asetu jonnekin korokkeelle etiikan asiantuntijaksi kertomaan muille, mitä näiden pitäisi ajatella.

– Sen sijaan kannustan ihmisiä ottamaan itsekriittisen näkökulman. Moraalinen kritiikki alkaa

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

MITEN SITTEN suhtautua onnellisuudentavoitteluun yleensä? Filosofian historiasta löytyy Sami Pihlströmin mukaan kaksi selvää vaihtoehtoa.

Antiikin kreikkalaiset filosofit, Aristoteles etunenässä, katsoivat, että onnellisuus, eudaimonia, on ainoa asia, jota tavoitellaan päämääränä itsessään – sen itsensä vuoksi eikä välineenä mihinkään muuhun.

Vastakohtaa tälle edustaa modernissa moraalifilosofiassa Immanuel Kantin näkemys. Kant ajatteli, että koska ihmisellä on luontainen pyrkimys edistää omaa onnellisuuttaan, tarvitsemme moraalilain. Se ei ole mikään ulkoapäin asetettu säännöstö vaan löytyy ihmisjärjestä itsestään.

– Ihmisen pyrkimys onneen voi joutua vastakkain moraalin vaatimusten kanssa – ja usein joutuukin, emmekä aina pysty toimimaan moraalisesti oikein. Tämän ristiriitaisuuden ja puutteellisuuden näkeminen on negatiivisessa ajattelussa olennaista, Pihlström sanoo.

– Itse edustan vahvasti kantilaista näkökulmaa. Onnellisuus ei voi olla elämän varsinainen päämäärä. Kyllä varsinaisen päämäärän pitäisi olla se, että pyrkii tekemään oikein, vaikka se olisikin ristiriidassa oman onnellisuuden kanssa.

Pihlström huomauttaa, että jos Kantin ajattelua seurataan, meidän ei edes pitäisi välittää siitä, olemmeko onnellisia. Sen sijaan meidän pitäi-

si olla huolestuneita siitä, olemmeko onnellisuuden arvoisia.

– Onnellisuuden arvoiseksi voi tulla niin, että pyrkii tekemään oikein – ja se on paljon arvokkaampaa kuin onnellisuus.

Kant oli luterilaisen perheen kasvatti, ja hänen käsityksessään ihmisluonnon pohjimmaisesta pahuudesta voi helposti nähdä luterilaisen

”

Positiivinen ajattelu rakentaa helposti emotionalistista hyvinvointihuttua.

USKONNONFILOSOFIAN PROFESSORI SAMI PIHLSTRÖM

perisyntiopin vaikutusta. Pihlström tunnistaa myös omassa ajattelussaan luterilaisia piirteitä, vaikka ei mihinkään uskontokuntaan kuulukaan.

– Olen ehkä sekulaari luterilainen, koska korostan sitä, että me emme pysty omilla teoillamme ansaitsemaan onnea. Jos sellaista on tarjolla, sitä voisi kutsua armon kokemukseksi. ■ Sami Pihlström: Ota elämä vakavasti.

Negatiivisen ajattelijan opas. Ntamo 2018.

Ilona Suojanen: Onnellisuuspaineen alla.

Kun onnesta tuli pakko. Gaudeamus 2021.

Millaisia ohjeita hiljattain ilmestyneet elämäntaito-oppaat antavat onnen etsijöille?

Vaihtoehtoja näyttäisi olevan kaksi: onni seuraa joko oman asenteen kohentamisesta tai merkityksen löytämisestä.

Sen kun vain reipastut ja teet itsesi onnelliseksi

On itsestäsi kiinni, valitsetko surkean vai mahtavan elämän

Seuraa kutsumustasi ja toimi maailman hyväksi

Älä tavoittele hetkellistä iloa vaan merkitystä

Muun muassa stand up -koomikkona tunnetun Lotta Backlundin kirjaa Sano kyllä! markkinoidaan takakannessa kullanvärisin kirjaimin näin: ”Tiesitkö, että on ihan helppoa saada ansaitsemasi parempi elämä ja arki?”

Parempi elämä – vaikkapa unelmien työpaikka tai oma onnellisuus – voi kirjan mukaan olla kiinni oikeasta elämänasenteesta. Se oikea asenne on Backlundin mukaan reippaus. ”Asioiden saaminen on ihan itsestä kiinni, eikä se maksa mitään, paitsi vähän vaivaa”, Backlund väittää. Reippaus ei vaadi mitään erityisiä kykyjä, vaan reippaaksi voi ruveta kuka tahansa vaikka heti.

Kustantaja on säästänyt lukijalta alleviivailun vaivan ja erottanut kirjan ydinviestit muusta tekstistä isoilla kirjaimilla. Ja tällaisia ne ovat: ”Meidän kannattaisi ajatella vähemmän ja tehdä enemmän”, ”Sinä saat asioita aikaiseksi”, ”Paska on parempi kuin ei mitään” ja ”Itseään ei tarvitse kritisoida”. Joku ehkä voimaantuu, toinen kiusaantuu.

Gary John Bishop on skotlantilaissyntyinen henkisen kasvun valmentaja, joka on kirjoittanut kaksi kansainvälistä bestselleriä. Älä jauha p*skaa on niistä tuoreempi. Bishopin keskeinen teesi on yksinkertainen: ihmiset itse sabotoivat omaa elämäänsä ja mahdollisuuksiaan onneen kielteisillä uskomuksilla ja sisäisellä paskapuheella. ”Nyt on kuitenkin aika ottaa ohjat omiin käsiin, panna elämä kuntoon ja oivaltaa, että kestävän muutoksen voit saada aikaan vain ja ainoastaan sinä itse. Se on sinusta kiinni.

On aina ollut. Hoida homma kotiin!”

Bishop opastaa tunnistamaan jumittuneita, elämänmittaisia uskomuksia omasta itsestä, muista ihmisistä ja elämästä yleensä. Kun omat oletusasetukset on paljastettu, ne vain hyväksytään, jolloin ne menettävät tehonsa. Ja sitten – tadaa!

– aletaan elää sitä täyttä elämää, jossa sisäinen paskapuhe ei enää sabotoi terveellisiä elämäntapoja, säästämistä tai parisuhdetta. ”Surkea elämä vaatii yhtä paljon vaivannäköä kuin mahtava elämä. On sinusta kiinni, kumman valitset.”

Jay Shetty on entinen buddhalaismunkki, joka on sittemmin löytänyt kutsumuksensa luostarin ulkopuolelta muiden valmentamisesta, ovathan munkit hänen mukaansa mielenhallinnan asiantuntijoita. Kirjassaan Ajattele kuin munkki hän avaa lukijoilleen luostarissa oppimiaan näkökulmia ja menetelmiä. Egosta, kateudesta, himosta, ahdistuksesta, vihasta, katkeruudesta ja taakoista vapaa elämä on hänen mukaansa mahdollista saavuttaa myös maallikkona ja mihinkään uskontoon sitoutumatta.

Toisin kuin monet elämäntaitooppaiden kirjoittajat Shetty toteaa, että ”sinusta ei voi koskaan tulla mitä tahansa” – ja se tuntuu virkistävältä. Sen sijaan jokaisella on oma kutsumuksensa tai tarkoituksensa, dharma, jonka tunnistamiseen ja seuraamiseen Shetty rohkaisee: ”Kun käytät aikasi ja energiasi dharmassa elämiseen, saat täyttymyksen tunteen parhaiden kykyjesi käyttämisestä ja merkityksellisestä toiminnasta maailman hyväksi.”

Vuosia sitten norjalainen miljardööri Petter A. Stordalen oli poikki: hän teki 16-tuntisia työpäiviä ja yksityiselämäkin oli solmussa. Muutosta etsiessään hän päätyi kehittelemään itselleen sääntöjä, joiden tarkoitus oli tehdä elämästä helpompaa. Kirjassaan Vihdoinkin maanantai! hän jakaa nuo kymmenen toimivaksi osoittautunutta elämänohjettaan lukijoille. ”Ne saivat aikaan sen, että aloin rakastaa arkea. Ne saivat aikaan sen, että minusta tuli onnellisempi”, Stordalen hehkuttaa.

Hän epäilee, että ihmiset itsekään eivät aina tiedä, mikä todellisuudessa tekisi heidät onnelliseksi. Raha yksistään ei ainakaan tuo kestävää onnea, Stordalen vakuuttaa. Hänkin kuulemma tuntee monta onnetonta miljardööriä.

Stordalenin mielestä onnen salaisuus on merkitys. Ihmiset tekevät virheen, kun he tavoittelevat hetkellistä iloa ja sitä tuottavia asioita sen sijaan että tajuaisivat tarvitsevansa elämäänsä merkitystä. Sen löytämiseen Stordalenilla tosin ei ole neuvoa – muuta kuin se, että tavallisessa arjessa on paljon merkityksellistä, jos siihen vain osaa tarttua haikailematta muualle.

Lotta Backlund: Sano kyllä! Miten saada reippaudella suhteetonta etua työelämässä ja muussakin elämässä. Tammi 2021.

Gary John Bishop: Älä jauha p*skaa.

Lopeta itsesi sabotointi ja tule oman elämäsi herraksi. WSOY 2021.

Jay Shetty: Ajattele kuin munkki.

Kehitä mieltäsi ja saavuta sisäinen rauha. Otava 2020.

Petter A. Stordalen: Vihdoinkin maanantai!

10 ohjetta uljaaseen arkeen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Otava 2021.

Tarvitsetko digitukea?

Helsingin kaupungin etädigituesta saat maksutonta apua tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käytössä. Autamme sinua myös digipalveluita ja sähköistä asiointia koskevissa kysymyksissä.

Pyydä tukea • Helsinki-infosta puh. 09 310 11 111, chatissa osoitteessa neuvonta.hel.fi (ma-to klo 9 - 16, pe 10 - 15) • nettilomakkeella osoitteessa digituki.hel.fi • lähidigitukena (toimipaikkojen tiedot osoitteessa digituki.hel.fi ) KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

17

Lahjat jakoon Toimittaja Raija Pellille kotiseurakunta on yhteisö, jossa jokainen voi palvella kykyjensä mukaan. Sieltä hänkin löysi paikkansa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

O

len ihminen, joka ei tykkää jäädä nurkkiin nysväämään, sanoo Raija Pelli kertoessaan, mitä kaikkea hän on tehnyt viimeisen vuoden aikana.

Freelancer-toimittajana, kirjailijana ja kouluttajana työskentelevä Pelli on yleensä viettänyt osan talvesta Floridassa, jonka lämmin ilmasto on tehnyt hyvää hänen reumalleen. Nyt koronatilanne on pitänyt hänet Suomessa. Myös osa työhön liittyvistä jutuista kuten syyskuussa ilmestyneeseen Kikka – Mä haluun viihdyttää -kirjaan liittyneet tilaisuudet peruuntuivat, mutta onhan elämässä muutakin.

Keväällä 2020 Pelliä tarvittiin etäopetuksessa olevien tyttärenpoikien apuopena. Vesijuoksemaan ei ole päässyt, mutta kävelylle ja Inkoonkakkoskodille kyllä. Kulttuurinnälkää ovat tyydyttäneet suoratoistopalvelut ja kirjasto. Kauniaisten seurakunnan Lukutoukat-lukupiirikin pääsi vuoden alussa kokoontumaan kerran ihan kasvotusten, mutta siirtyi sitten taas olosuhteiden pakosta Teamsiin.

– Hiljentyminen on välillä tärkeää, mutta jos elämä olisi vain Netflixiä ja sohvanmutkassa lukemista, ei se olisi kivaa. Tykkään olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja rakentaa sillä lailla sielunelämää. On tärkeää, että voi jakaa kokemuksia jonkun kanssa vaikka lukupiirissä, Pelli sanoo.

MONI SUOMALAINEN muistaa Raija Pellin Ylen TV2:n Poliisi-tv:stä. Pelli oli mukana ohjelman teossa vuodesta 1989 vuoteen 2007, ensin toimittaja-juontajana ja sitten tuottajana. Ohjelmassa kerrottiin muun muassa tehdyistä rikoksista ja pyydettiin katsojilta vinkkejä niiden ratkaisemiseksi. Supersuosittu ohjelma teki Pellistä tunnetun.

– Silloin huomasin, että suomalaiset ovat enimmäkseen kohteliasta väkeä. Ei minua revitty kappaleiksi, vaan ennemminkin sanottiin kassajonossa kohdattaessa, että kiitos ohjelmasta, katsomme sitä joka kerta.

Julkisuus pani silti miettimään, miten olla ja elää, sillä Poliisi-tv jatkui pitkään ja ohjelmalla oli vaikutusvaltaa. Jotakin ohjelman merkityksestä kertoo ehkä sekin, että sen tekijät saivat herjapostia ja -puheluita ja kokivat välillä myös fyysistä uhkaa. Rikolliset halusivat, että ohjelma lopetettaisiin, koska se sotki heidän toimintaansa.

Ohjelman tekijät saivat onneksi kaiken tämän käsittelemiseksi myös ammattiapua.

– En tunne ketään julkisuudessa olevaa ihmistä, johon julkisuus ei olisi vaikuttanut. Kyllä se sai miettimään kaikenlaista, muttei varjoaan pidä ruveta pelkäämään, Raija Pelli toteaa.

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Vuonna 1996 Pelli koki julkisen työn varjopuolet, kun hänen rakenteilla oleva kotinsa yritettiin räjäyttää. Tekijät saatiin kiinni, mutta tämäkin tapaus sai hänet miettimään, että rakkaalla työllä voi olla hintansa.

– Pelolle ei silti saa antaa periksi. Jos olisin antanut, olisin tuhonnut itsestäni jotakin siitä etiikasta ja moraalista, minkä vuoksi olin ylipäätään lähtenyt toimittajaksi.

– Koin, että Poliisi-tv oli tärkeä ohjelma, sillä se muun muassa säästi yhteiskunnan varoja. Suuren yleisön antamat vihjeet todella auttoivat rikosten selvittämisessä.

”

Ihminen olisi aika poloinen, jos vaeltaisi tässä maailmassa yksin.

VAASASTA KOTOISIN olevan Raija Pellin tie toimittajaksi oli alkanut jo lapsena. Hän pääsi 11-vuotiaana Ylen nuorisoääneksi ja tekemään ensimmäisiä radiohaastatteluita.

Lukiossa Pelli harkitsi myös juristin uraa, mutta päätyi Turkuun opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta. Sitten toimittajan työ alkoi taas kiinnostaa. Hän vaihtoi opintosuuntaa ja lähti Tampereelle opiskelemaan tiedotusoppia. Sieltä nuori toimittaja bongattiin Ylelle, ensin Vaasaan ja sitten Tampereelle Paljonko on paljon -ohjelman juontaja-toimittajaksi.

Vaikka Pelli teki pitkään tv-töitä, myös kirjoittaminen on ollut hänelle aina tärkeää.

– Kirjoittava ihminen kirjoittaa aina, jos ei muualle, niin vaikkapa pöytälaatikkoon.

Nykyään Raija Pelli on eläkkeellä, mutta tekee yhä töitä sen verran kuin hyvältä tuntuu.

– Olin täyttänyt 50, kun minun piti puhaltaa peli poikki reuman vuoksi. Tiesin, että edessä on leikkaushoitoja, mutta en sitä, että niitä on niin paljon. Muutama vuosi meni, ennen kuin pääsin taas työkuntoon.

Sairaus oli Pellin mukaan hyvä muistutus siitä, että vaikka kuinka pitäisi itsestään huolta, kaikkeen ei voi vaikuttaa. Silloin pitää myös osata heittäytyä autettavan ja hoidettavan rooliin.

– Vaikka kuvittelee olevansa vahva ja pitää itsestään huolta, näin voi käydä. Mutta ei pidä jäädä tuleen makaamaan. Kun vastoinkäymisiä tu-

lee, on iso merkitys sillä, miten niihin asennoituu.

– En minä sure sitä, mitä menetin, vaan iloitsen siitä, mitä jäi jäljelle.

KUN REUMA oli hankalassa vaiheessa, Raija Pelli sai voimavaroja Kauniaisten seurakunnasta ja 50 vuotta täyttäneille naisille tarkoitetusta Usko tai älä -keskusteluryhmästä. Pirkanmaalta Helsingin kautta Kauniaisiin Pelli oli muuttanut vuonna 2001.

– Usko tai älä -ryhmässä meitä oli eri alojen naisia, ja siellä syntyi tosi hyviä keskusteluja.

Saimme tuoda uskoa esiin ja saimme epäillä. Kävimme läpi esimerkiksi Raamatun naiskohtaloita, puhuimme kirjallisuudesta ja kävimme yhdessä kulttuuritapahtumissa. Vieläkin herkistää, kun ajattelen sitä, millainen henki ryhmään syntyi.

Pystyimme luottamaan toisiimme, Pelli kertoo.

Yhdeksän vuotta sitten Kauniaisten seurakuntaan perustettiin Lukutoukat-lukupiiri. Raija Pellistä tuli sen vapaaehtoinen vetäjä yhdessä seurakunnan papin Anna-Kaisan Tuomen kanssa.

Pellillä on tapana pitää pieni alustus kirjailijoista.

– Kun minulla on tämä toimittajatausta ja kirjallisuudenopiskelijatausta, otan kirjailijoista selvää muutenkin.

Välillä ”lukutoukkia” on ollut mukana jumalanpalveluksissa esimerkiksi tekstinlukijoina. Pelli kuvailee Kauniaisten seurakuntaelämää monimuotoiseksi. On erilaisia harrastus- ja keskustelupiirejä.

– Ajattelen, että jos ihmisellä on joku lahja, miksei hän käyttäisi sitä omassa seurakunnassaan. En puhu vapaaehtoistyöstä, minusta vapaaehtoistoiminta on parempi sana. Vapaaehtoistoiminta antaa minulle enemmän kuin ottaa.

Tämä on minun tapani kiittää seurakuntaa.

Raija Pelli muistelee jumalanpalvelusta radiosta kuunnellutta ja virsiä veisannutta huivipäiväistä körttimummaansa, ja sanoo, että häntä itseään puhuttelee nykyajan lempeä ja avara hengellisyys.

– Koen hengellisyyden tärkeäksi. Ihminen olisi aika poloinen, jos vaeltaisi tässä maailmassa yksin.

Tiiviimpinä työvuosina hengellisyys oli läsnä Pellin elämässä erityisesti kirjallisuuden muodossa. Hän mainitsee esimerkiksi Eero Huovisen kirjat ja Irja Askolan runot.

– Hengellinen kirjallisuus voi olla yksi tapa käydä vuoropuhelua. Jos miettii itsekseen, mitä on hengellisyys, mitä henkisyys ja mitä ihminen suhteessa toisiin, ei ehkä löydä vastauksia. Silloin voi hakeutua porukkaan tai viisaiden tekstien äärelle ja olla vuorovaikutuksessa kirjoittajan kanssa tapaamatta häntä, hänen tekstiensä kautta.

Vuorovaikutuksen merkitys on Pellille aina vain kirkastunut.

– Jos keskustelee liian kauan pelkästään itsensä kanssa, voi saada ennen pitkää aika tyhmiä vastauksia. ■

Kuka?

Raija Pelli, 63, on toimittaja, kirjailija ja kouluttaja. Asuu Kauniaisissa puolisonsa kanssa.

Kaksi lasta ja kaksi lastenlasta.

Mitä?

Tuli tunnetuksi Poliisi-tv:n toimittajana ja tuottajana.

Työskennellyt myös IltaSanomissa. Kirjoittanut kirjat Harhaanjohtajat – vahvassa uskossa ja Kikka – Mä haluun viihdyttää.

Motto

Jokaisella pilvellä on kultainen reunus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

19

Eini Malinen, 92, 7 lasta ja 2 enkelilasta, 16 lapsenlasta, 24 lapsenlapsenlasta, 1 lapsenlapsenlapsenlapsi

1. Asuimme maatilalla Kerimäen lähellä. Kun Paula syntyi, perheessämme oli jo kaksi lasta. Anoppi asui kanssamme. Hän ei pitänyt minusta, koska tulin vähävaraisesta perheestä.

2. Lastenkasvatusneuvoja ei annettu. Ihan itse oli osattava hoitaa lapsia. Ja kyllä minä omasta mielestäni osasin. Kaikista lapsistani on kasvanut kunnon ihmisiä.

3. Silloin ei ollut rahaa eikä kaupasta saanut leluja. Paulan lempilelu oli räsynukke, jonka nimi oli Maija. Se oli tehty tilkuista, ja sen maha oli täynnä sahajauhoja.

4. Paula oli rauhallinen ja lapsistani kaikkein tyytyväisin. Sitä hän on edelleen.

5. Olen kiitollinen siitä, että äitini opetti minulle kaiken sen, mitä elämässä tarvitaan: ruuanlaittoa, työntekoa ja lastenhoitoa eli ihan perusjuttuja.

TEKSTI KATA-RIINA HEINONEN-TRICARICO KUVAT HAASTATELTAVIEN KOTIALBUMIT

Eini Malinen äitinsä Enna Nousiaisen kanssa.

Pikku-Paula hassuttelee ladon edessä.

Äidin opissa

1. Millaiseen elämäntilanteeseen tyttäresi syntyi?

2. Miten lapsia silloin kasvatettiin?

3. Mikä oli lapsesi lempilelu?

4. Mikä juuri hänessä on ollut erityistä?

5. Mistä haluaisit kiittää omaa äitiäsi?

Paula Jääskeläinen, 68, 2 lasta, 5 lastenlasta

1. Kun Tiina syntyi, olimme vähän yli kaksikymppisiä.

Asuimme Savonlinnassa, jossa työskentelin Sokoksella taloustavaraosaston myyjänä. Meillä oli jo nelivuotias tytär. Tiinan syntymän jälkeen jäin kotiin hoitamaan lapsia.

2. Vanhempani neuvoivat meille, miten lapsia pitää kasvattaa. Yksi heidän tärkeimmistä opeistaan oli se, että on tärkeää kokoontua saman pöydän ääreen ja syödä yhdessä.

3. Tiina tykkäsi leikkiä nukeilla äitileikkejä. Tytöillämme oli sen verran ikäeroa, että leikit eivät aina käyneet yksiin. Isosisko komenteli Tiinaa: tavarat piti laittaa järjestykseen ja vaatteet naulakkoon, kun he tulivat ulkoa. Nykyään roolit ovat vaihtuneet.

4. Tiina on käynyt paljon kouluja, ja hänestä on tullut pirtsakka ja toimelias nainen. Kun hän tulee käymään, saan häneltä paljon erilaisia neuvoja esimerkiksi ruuanlaittoon ja siivoukseen.

5. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut elää äitini kanssa kaikki nämä vuodet. Olemme todella läheisiä. Asumme samassa talossa, ja käyn hänen luonaan päivittäin.

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Äitienpäivän kynnyksellä neljä sukupolvea naisia kertoo, miten he kasvoivat äitiyteen ja mistä he tahtovat kiittää omaa äitiään. Viides sukupolvi syntyi huhtikuun lopussa.

Äiti-Paula Tiina-vauvan kanssa pötköllään sairaalassa vuonna 1976.

Tiina Hänninen, 45, 2 lasta, 1 lapsenlapsi

Annika Hänninen, 20, 1 lapsi 1. Kirjoitin ylioppilaaksi viime keväänä Espoon aikuislukiosta. En vielä tiedä, mitä haluaisin opiskella. Nyt äitiyslomalla on aikaa miettiä asiaa. Muutimme viime syksynä Kouvolaan puolisoni opintojen takia. Odotan sitä, että saan olla kotona ja rauhassa oppia siihen, millaista on olla äiti ja kasvattaa lasta.

2. Olen lukenut netistä erilaisia äitiysaiheisia blogeja, mutta olen vältellyt Vauva.­fi-median tyylisiä sivustoja. Ihmettelen sitä, että nukkumiseen, syömiseen, imettämiseen ja ihan kaikkeen on tarjolla ”se oikea tapa”. Toisaalta on hienoa, että ihmiset jakavat kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Sieltä voi saaÄiti-Annika ja da inspiraatiota ja vertaistureilun viikon kea, joka on tärkeää etenkin ikäinen suvun uusille äideille. uusin jäsen.

3. Vauva on saanut lahjaksi värikkäitä pehmopupuja ja -nalleja.

Lisäksi hän on saanut leikkimaton, puruleluja ja paljon vaatteita. Haluaisin hankkia pinnasängyn päälle mobilen, jossa roikkuu eläimiä tai värikkäitä kuvioita.

4. Hän vaikuttaa määrätietoiselta ja iloiselta pieneltä tytöltä. Syöminen ja nukkuminen sujuvat hienosti. Äänenkäyttöäkin on jo harjoiteltu.

5. Äiti on ollut minulle aina se kaikkein läheisin ihminen. Olen aina ajatellut, että haluaisin jonain päivänä olla samanlainen äiti kuin hän.

Lue suvun iltarukousperinteestä verkkojutusta­osoitteessa­kirkkojakaupunki.fi.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

ARJA KARHUVAARA erik. fysioterapeutti • kaupunginvaltuutettu • maakuntahallituksen jäsen

Olen ehdolla kuntavaaleissa -21 Helsingissä, jotta senioreillakin olisi sanan valtaa.

Itse maksettu

1. Tiesin jo nuorena, että haluan saada lapset varhain, mikäli se on mahdollista. Olin 24-vuotias, kun esikoisemme syntyi. Olimme seurustelleet puolisoni kanssa jo yhdeksän vuotta, ja minulla oli vakituinen työpaikka päiväkodissa.

2. Kun Annika syntyi 2000-luvun taitteessa, ei ollut sosiaalista mediaa, joka luo nykyään paineita vanhemmuuteen. Silloin sai kasvaa rauhassa vanhemmaksi.

Sukuni naiset kertoivat omista kokemuksistaan, mutta kukaan ei tuputtanut ohjeitaan. Olin myös oppinut lapsen kanssa olemista isosiskoni perheessä.

3. Ihan pienenä Annika tykkäsi kovasti Ainu-pupusta. Se oli valkoinen, ja sillä oli punainen puku. Pian mukaan tulivat vauvanuket. Annikalla oli rikas mielikuvitus ja vahva hoivavietti. Hän leikki usein nukkejensa kanssa päiväkotia, koulua tai muskaria.

4. Annika on aina ollut hyvin temperamenttiÄiti-Tiina nen ja touhukas minä sylissään itse -tyyppi. Kun hän Annika-vauva. oli lapsi, jouduin usein perustelemaan hänelle, miksi hän ei voinut itse päättää kaikesta.

5. Haluaisin kiittää äitiäni lempeästä ja turvallisesta kasvuympäristöstä. Se on kantanut läpi elämän. Olemme siskoni kanssa aina voineet luottaa äitiin.

Minulla on äitini kanssa läheiset välit. Pidämme huolta toisistamme.

Ennakko 26.5.–8.6.

Vaalipäivä 13.6.

KOKOOMUS Helsinki

Ota reilusti yhteyttä! arja@karhuvaara.fi 050 512 2891

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

21

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

HIEKASTAKIN HERKKUJEN PERÄÄN

LAULAJA RANDELIN

McBEAL 2X

ENTINEN

ensin PIHALLE

S

A

-JUSSI

P

U

P

A

H

V

I

N

E

N

AIKAISEMMIN

E

N

N

E

N

PIENI VIRHE

R

I

K

E

HERJA

R

I

E

N

A

N

O

O

A

OHUT PUULEVY

S

KIRJAILIJA URIS

E

NAHKATUKKIA

LINTU

K

N

I

T

PYÖRÄHDYS SYÖVYTYSTÄ

V

O

L

T

T

I

J

MARION

R

VALMISTUKSET

P

E

I

T

E

SÄÄLIMÄTTÖMIÄ

?

A

A

N

K

A

R

A

T

U

TOIVEISSA

U

A

U

H

E

A

A

L

L

Y

NEUVOSTO

R

A

A

T

I

I

S

L

A

U

S

K

U

O

V

I

T

SAARIVALTIO TOIMENPIDE

E

K

S

Ä

VARMISTUS

T

A

K

A

RYYPPY PALINDROMIMIES

N

A

U

K

K

U

A

S

AMMATTISANA

T

I

DOUGLAS

K

U

N

T

O

O

VÄÄNTÄMISIIN

K

A

N

G

E

T

E

R

M

I

E

TYPPIYHDISTE

E

MANSEA

T

U

L

A

EEVAN TOINEN

R

L

A

M

A

MUISTOLEHDOSSA

H

A

U

T

A

K

U

M

M

U

T

POIKKEUKSETTA

A

I

N

A

JEPA- TAJA REITA MAA-

T

E

KAHVIN KERA KANNUSTE

K

E

K

I

T

Y

K

K

Y

O

L

I

O

K

KAN- B SAN-

E

L

E

E

T

-tuuli

TAUKOAMATTA

Ö

ROPISEVIA SELVITTÄÄ

R

A

K

E

E

T

MIK- L SUJA V PEUKUTTAA SERI SUVET PÄIVITYSTÄ

Ä

L

Y

T

LISTI PIISPAN

L

A

L

L

I

Ä PIRTTI T

U

P

A

ASIA SELVÄ!

Loch New York

T

Y

K

Ä

T

O

K

E

I

N

E

S

S

HAL- N LUSINAATIOT S

I

PIENIÄ RAHOJA

Ä

Y

R

C

I

T

Y

KOS- T MAILAPELI S TEA YLLÄ-

N

U

P

I

E

N

I

D

V

E

T

E

VOI ARMOA A

N

O

A

VIISIKON LUONUT BLYTON

I

SUU- NAISPIELET SOTURIYLÖS- KANSA PÄIN

K

Y

T

KEVÄISIN

T

A

K

A

T

LOPUTON POLKEA

I

K

U

I

N

E

N

VOI HÄÄKUVAN

STAND UP -PIONEERI RIKU

T

SÄRKYÄ

K

O

N

I

T

I

D HURRATESSA HUUDETTU

A

V

I

A

L V

A

I

-ARVO

L

V

E

T

K

A

R

A

L

O

T

U

S

V

I

S

A

A

MUOVINEN MAKSUVÄLINE

T

KUKA -

A

M

A

T

S

O

U

KAL- A LAS

O

K

S

A

T

T

O

M

A

T

K

A

T

I

T

-RIKKO

K

E

L

I

A

J

A

S

A

L

O

L

L

E

S

A

T

A

A

KERRATEN

T

A

A

S

Ä

H

L

Y

VIEHKEYS

KOHOLLE

Y

L

Ö

S

M

A

S

U

Y

T

T

A

L

LIND- E Ä QVIST

Ä

T

E

T

HEYERDAHL

T

FIK-

S

N

V

E

-lumi

U

riitoja

I

S

L

P

O

H

RIT

- JACK

A

MÖKKITIELLÄ TUNNETUKSI TULLUT WISKARI

TOIMIT-

LIITETTIIN OSAKSI LOVIISAA

K

K

UPOT- S TAA

vähintään

L C

O

LAADUKKAAT PANEELIT

A

U

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

DUFVA

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Metsä on palautuva ekosysteemi PAULA LÖNNEMO liittyi ympäristöjärjestöjen näkemyksiin metsien hoidosta (K&k 25.3.). Ne eivät perustu metsätieteen tuloksiin vaan heijastavat metsätalouden vastaisuutta.

Tästä otan esiin jatkuvan kasvatuksen menetelmän. Sitä tarjotaan käytettäväksi talousmetsiin, vaikkei se perustu havumetsien luonnonmukaiseen uudistumiseen eikä myöskään lajiston kykyyn palautua. Esimerkiksi kangasvuokko nousee kukkaan keväisin avohakkuun jälkeen.

Metsät ovat ikiajat uudistuneet palojen, myrskyjen ja laajojen hyönteistuhojen jälkeen. Mänty ja koivut ovat paljaan maan metsittäjiä.

Uusi riski jatkuvalle kasvatukselle ovat sorkkaeläimet. Ne, villisika mukaan lukien, syövät myös muun kasvillisuuden. Sekä peuroja että kauriita on noin 100 000.

Menetelmää voisi käyttää silloin, kun taloudellinen tulos ei ole tärkeä. Entisellään säilytettävät kirkkomaat ympäristöineen olisivat mitä parhaimpia kohteita.

Simo Hannelius metsänhoitaja, Kauniainen Lue koko kirjoitus: kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Raamattu pokkareina markettien koreihin RAAMATTU ON pinnan alla kiinnostanut minua koko ikäni. Nuorempana en siihen isoon möhkäleeseen kuitenkaan tarttunut.

Vuosien päästä onneksi törmäsin erikseen painettuun Johanneksen evankeliumiin. Ymmärsin, että Raamatussa on jaksoja, joita voi lukea omina kokonaisuuksinaan. Sittemmin olen nähnyt Markuksen evankeliumista aikanaan koulukäyttöön tarkoitetun erillispainoksen.

Lasteni rippikouluraamatut ovat olleet tiiviitä ja pienipränttisiä laitoksia. Ne eivät houkuttele kiireistä nuorta eivätkä heikompinäköistä vanhempaakaan lukemaan. Pulmana on vielä se, mitä mistäkin Raamatun osasta voi löytää. Mistä kohdasta löytyisi juuri minua kiinnostavaa tekstiä?

Nämä asiat varmaan selviävät raamattukoulussa tai perehtymällä nettisivujen kautta asiaan, mutta miksi tätä ei voisi tehdä helpommaksi?

Kiireiset ehtoollishetket harmittavat OLEN IHMETELLYT, kun kirkon ehtoollishetki on nyt korona-aikana typistetty erittäin lyhyeksi.

Miksi? Onko papistoa ohjeistettu minimoimaan ja riisumaan ehtoollinen pelkäksi leivän ja viinin jakamiseksi?

Nyt jos koskaan minä ainakin odotan myös lohdun sanoja Raamatusta. Ehtoollinen näin jaettuna ei minulle, tavalliselle seurakuntalaiselle, anna sitä tukea ja turvaa, jota siitä elämääni haen. Lisäksi kirkossamme alkaa seuraava ehtoollishetki melko pian, joten ei tunnu siltä, että voisi jäädä istumaan rauhassa kirkkosaliin.

Jopa pääsiäistä, kirkon suurta juhlapäivää, vietettiin kirkossani yhtä arkisesti. Olin hämmentynyt ja – häpeä sanoa – lähdin kirkosta ehtoollisen jälkeen kiukkuisen turhautuneena. Olin valmistautunut viettämään Kristuksen ylösnousemusjuhlaa.

Toivon saavani kipeään kysymykseeni vastauksen, jotta jaksaisin tyytyä tähän merkilliseen muutokseen.

Liisa Saarikoski Helsinki

KIRKKOHERRA VASTAA: Kiitos palautteesta. Se kertoo, kuinka merkittävä on ehtoollinen ja kuinka suuri kipu on yhteisten messujemme puute.

Onhan supermarkettien koreissa jos jonkinlaista kirjaa takakannen juoniselostuksineen. Eikö näin voisi toimia myös Raamatun kanssa, sillä tarjonta lisää kysyntää. Varsinkin

Noudatamme Kallion seurakunnassa kokoontumisrajoituksia ja piispan ohjeistusta ehtoollisesta. Tällä hetkellä kirkkoon voi tulla vain kuusi henkilöä yhtä aikaa. Palvellaksemme mahdollisimman montaa ihmistä pidämme ehtoollishetket viidentoista minuutin pituisina, ja niitä järjestetään useampi peräkkäin. Myös mahdollinen altistumisaikaa osallistujille pysyy näin lyhyenä. Ymmärrän hyvin, että aika tuntuu lyhyeltä. Yritämme vahvistaa toivomaanne kiireettömyyden tuntua.

Pääsiäispäivänä käytimme jälkiehtoollista. Eli kyseessä ei ollut erillinen ehtoollishetki, vaan striimimessun jälkeinen ehtoollisen jako. Näin toimimme, jotta suurina juhlapyhinä voimme tarjoa mahdollisimman monelle yhteyden Kristukseen.

Saan viikoittain monta palautetta ehtoollisesta.

Usein kiitetään siitä, että olemme pyrkineet tarjoamaan mahdollisuuden ehtoolliseen poikkeusaikanakin. Kirkkomme on myös auki koko päivän, joten henkilökohtaiseen hiljentymiseen löytyy tilaa ja mahdollisuuksia.

Toivon ja rukoilen, että kesällä voimme palata normaalimpiin iltamessuihin.

nyt pandemian vuoksi monella on enemmän aikaa, ja ehkä nämä asiat kiinnostavatkin entistä enemmän.

Miksei siis tuotaisi irrallisia Raamatun osia markettien kirjakorei-

Riikka Reina kirkkoherra Kalliosta

hin normaalikokoisine fontteineen ja takakannen juoniselityksineen?

Reija Nurmi FM, Helsinki

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

23

Rakennusala

Hammashoitoa MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

24 h

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! p. 0400 819 483 rompta64@gmail.com JOKERI REMONTIT OY

HAMMASTEKNIKKO

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT

Sinikka Laikkola p. (09) 321 4480 Olli Hytönen p. 040 8344 206 KYSY MYÖS KOTIKÄYNTEJÄ • Korsontie 8, 01450 Vantaa, katutaso • Pitkänsillanranta 15,00530 Helsinki, katutaso • www.satuhammas.fi

- Uudet proteesit - Pohjustukset - Korjaukset

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti.

Myös seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen p. 040 2566 907 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Pientalojen ulko- ja sisämaalaukset.

Hyödynnä verovähennys.

P. 050 431 0175.

Ikkunanpesua kotimaisin voimin.

14 vuoden kokemuksella, myös hankalat. Timo/044 069 1994

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Pia Matalalampi 050 431 5536

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Maksuton tarkastus!

Hammasproteesien valmistus ja huolto Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

• Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

• EHT Sirkka Müller

P. 044 5566010

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Kesän merkityksellisin medianäkyvyys Kirkko ja kaupungin

kesänumero ilmestyy 17.6.

Kesä ja loma Varaukset 4.6. mennessä Muista myös verkkomedia kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti Hyvä kuntavaaliehdokas - vielä ehdit!

Julkaisemalla ilmoituksesi Kirkko ja kaupunki -lehdessä, tavoitat oman kuntasi äänestäjät.

Pirjo Teva myyntipäällikkö 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Juha Kurvinen myyntipäällikkö 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Vaalinumero ilmestyy 20.5. Tilavaraus pe 7.5. klo 14 mennessä.

Painovalmiit pdf-aineistot vaali-ilmoituksille pe 10.5. klo 13 mennessä.

Mediamyynti

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

merkityksellistä mediaa

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

Palveluja tarjotaan

Lakipalveluja

Kiinteistönvälitystä

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Lakiasiaintoimisto Karkia Perukirja, sopimusositus, perinnönjako, pienyritysten kirjanpito Varatuomari Johanna Karkia puh. 09 3218 821 Eskolantie 1 www.karkia.net

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 €

Etänä tai perinteisesti. Lisäksi: perinnönjakosopimus 280€, testamentti 180 €, edunvalvontavaltuutus 180 €.

www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 Petri Koivuniemi

Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

kristiina.horsma@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

www.ukkonen.com

hautakivityöt

09 628 398

040 680 4057 040 665 5983 040 750 5508 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941

Ostetaan asuntoja

perunkirjoitukset

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Tyhjennyspalvelu loppusiivouksella.

P. 040 361 7594

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot.

Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

www. esajavesaostaa.com

Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

HAUTAKIVET

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

Hautauspalveluja

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Yrittäjä LKV, LVV

katja.huisman@remax.fi

Kaipaatko juttuseuraa?

Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja.

050 343 9210 Elmer Ostetaan tontti tai omakotitalo pk-seutu, omaan käyttöön. Ilman välityspalkkiota. P. 040 503 4998

Ostetaan

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

25

Harras hetki

Muusikko Freeman (Leo Friman), 69, asuu Helsingissä. Hämeenlinnassa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Freeman tuntee silti olevansa sielultaan ikuisesti hämeenlinnalainen.

Freeman perusti laulaja Virve Rostin kanssa Menneisyyden vangit -yhtyeen 30 vuotta sitten.

Bändi juhlistaa pitkää taivaltaan Kulttuuritalolla 8.10. pidettävällä konsertilla. Jos koronatilanne suo, Freeman aikoo keikkailla lähikuukausina trubaduurina ja Uusi Fantasia -yhtyeen solistina.

Sanaristikko vie ajatukset pois arkimurheista Freeman tekee sanaristikoita usein ennen nukkumaanmenoa, koska ne auttavat rauhoittumaan ja matkaamaan höyhensaarille.

M

maamatta. Sama tilanne on hotellissa ennen esiintymistä. Ristikoita tekemällä välttyy Freemanin mukaan myös niin sanotulta hotellikuolemalta.

Bändikaveriaan Virve Rostia hän kehuu sanaristikoissa suorastaan nerokkaaksi. Häneltä Freeman on pyytänyt apua, kun ristikon tekeminen on jumiutunut.

kin pitänyt tietokilpailuja lähibaarissaan Pikku Vallilassa.

Nippelitiedosta on hyötyä myös ristisanatehtävissä. Freemanista on mahtava tunne, kun on saanut käyttää harmaita aivosolujaan ja päässyt maaliin. Hän on myös huomannut, että kun ristikon takutessa pitää päivän ajan taukoa, homma alkaa luistaa paremmin seuraavana päivänä.

Freeman toteaa, että eritoten hänen iässään on hyvä käyttää aivojaan sanallisten tehtävien ratkaisemiseen. Ristisanojen tekeminen tunnetusti ehkäisee muistisairautta ja edistää näin kansanterveyttä.

SANARISTIKOT TULIVAT Freemanille tutuiksi jo 13-vuotiaana oppikoulussa, jossa ne olivat suoranainen villitys. Freemanin luokalla hän ja moni muu myös laativat niitä.

Freeman on ollut aina kiinnostunut kaikesta nippelitiedosta. Kun kotiin hankittiin kirjahyllyyn Raamatun ja Tuntemattoman sotilaan väliin Pieni tietosanakirja -sarja, hän luki läpi koko sarjan. Siitä lähti into osallistua erilaisiin tietokilpailuihin. Viime vuosina hän on itse-

FREEMAN TUNNETAAN pop-kappaleista, joissa on tarttuvat sanat. Verbaalikko ei kuitenkaan ole itse sanoittanut laulujaan. Esimerkiksi hänen säveltämänsä Ajetaan me tandemilla -kappaleen on sanoittanut Hector. Vaikka Freeman aluksi kummeksui laulun sanoja, hän tajusi nopeasti niiden toimivan ja on jaksanut esittää biisiä keikoilla kerta toisensa jälkeen. Freeman on myös ollut itse sanaristikoissa vihjeenä tyyliin ”viiksekäs tandemmies”. ■

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

enneisyyden vangit -yhtyeessä laulava ja soittava Freeman tunnustautuu sanaristikkofaniksi. Ristikoiden täyttäminen on hänelle lukemisen ja musiikin kuuntelun lisäksi harrastus, jossa hän rentoutuu parhaiten. Ristikoiden parissa sulkeutuu omaan maailmaansa ja pääsee irti arjen murheista.

Sanaristikoita Freeman ratkoo eri paikoissa ja tilanteissa. Yksi tärkeä paikka on sänky, sillä ristisanatehtävät auttavat rauhoittumaan ja matkaamaan höyhensaarille. Kun ristikon onnistuu saamaan täyteen, voi olla suoritukseen tyytyväinen ja sammuttaa valot hyvillä mielin.

OIVAKSI AJANKULUKSI ristikoiden tekeminen on osoittautunut pitkillä keikkamatkoilla. Keikkabussissa aika kuluu ristisanoja täyttäessä huo-

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

Hyvää pyhää

9.5.

Kulkueessa rukoillen

Tänään on rukoussunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk.11:5–13) Jeesus puhuu rukouksesta. Jumala haluaa vastata meidän rukouksiimme ja antaa meille enemmän kuin osaamme edes pyytää.

RUKOUSSUNNUNTAIN VIETTO on saanut alkunsa rukouskulku­ eista, joita järjestettiin Roomassa 300­luvulta alkaen. Tuolloin kevätpelloille vaeltaneet ja hyvää satoa toivoneet pakanalliset saattueet muuttuivat kristillisiksi rukouskulkueiksi.

Rukouskulkueita pelloille järjestettiin rukoussunnuntain ja helatorstain välisenä maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona, mistä tulee niiden myöhempi nimitys käyntipäivät. Niissä ru­ koiltiin Jumalan siunausta alkavalle satokaudelle.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Olen se, jota kaipaat

H

aluamme niin monia asioita, ja ulkoa­ päin tulee koko ajan uusia haluamisen kohteita. Niin monet yllykkeet ja virik­ keet vievät meitä eri suuntiin, että meil­ tä katoaa se, mitä oikeasti haluamme, ja pian sekin, mitä oikeasti olemme.

Meistä tulee kärsimättömiä, kun emme saa sitä, mi­ tä haluamme, eikä kukaan tunnu ymmärtävän, mitä sy­ vimmältämme tarvitsisimme. Lopulta emme tiedä si­ tä itsekään.

Rukous on sisäistä pysähtymistä ja viisauden etsimis­ tä. Meidän on hyvä kertoa Jumalalle, mitä tarvitsemme.

Hän kyllä tietää sen, mutta opimme silloin itsekin, mi­ tä syvimmältä kaipaamme. Sen tietäminen ei aina ole helppoa.

Kaikkien halujemme ja toiveidemme taustalla on syvä halu löytää yhteys johonkin meitä suurem­ paan, mikä antaa merkityksen ja suunnan kaikille pyrkimyksille.

Haluamme milloin sitä, milloin tätä. Kaiken sen taka­ na on kuitenkin vielä syvempi halu, joka ohjaa meitä et­ simään sitä, mikä on totta, oikeaa, kaunista ja kestävää.

Jumala tulee meitä vastaan kaikissa haluissamme – jo­ pa niissä, jotka uhkaavat viedä meidät eksyksiin. Erilais­ ten mielihalujen ja intohimojen ristitulessa etsimme epä­ toivoisesti elämän syvintä keskusta ja lähdettä. Sisim­ mässämme haluamme kuulla jonkun sanovan: ”Tässä minä olen. Olen se, jota kaipaat. Älä etsi minua mistään muusta. Olen jo syvimmässä halussasi ja kaipauksessasi.”

Rukouksessa et houkuttele Jumalaa kääntymään puoleesi vaan taivut itse kuuntelemaan häntä ja sitä, mitä kaipaat.

Seisahdut ehkä katselemaan kaunista maisemaa, kä­ velet hiljakseen, venyttelet hitaasti hengitellen tai ihan vain istahdat alas. Suljet mielesi ulkoiselta hälyltä. Etsit sydämesi kammiosta häntä, joka odottaa siellä sinua.

Asetutte kuuntelemaan toisianne.

Kerro Jumalalle halusi ja huolesi Ennen rukousta ole hetken aikaa tekemättä mitään. Asetu aloillesi ja hengitä hetkinen rauhassa. Odota, että mielesi asettuu ja sydämesi on mukana.

Tule sitten tietoiseksi siitä, mitä tunnet tänään tarvitsevasi ja mistä huolehdit.

Hengitä aina välillä muutama rauhallinen hengitys. Se auttaa sinua löytämään syvän halusi ja huolesi.

Hengityksen myötä jätä asiasi Jumalan haltuun.

LAURI MAARALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 8/2021

27

8

6.5.2021 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Kirkko auttaa yrittäjiä s. 4 Kastepäivässä kaikki on valmiina ristiäisiä varten s. 6

Kotipihalla vihityt Mika Harjuaho ja Päivi Pellikka menivät naimisiin kotonaan.

Juhlinta jatkuu syksyllä s. 2

Pieniä häitä ja persoonallisia vihki Korona-aika on pakottanut myös hääparit etsimään vaihtoehtoja häiden järjestelyihin.

TEKSTI PAULA HUHTALA JA EIRA SERKKOLA KUVAT SIRPA PÄIVINEN JA HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

H

elmikuisena sunnuntaina maassa on lunta, ja lämpömittari näyttää paria astetta plussaa. Päivi Pellikan ja Mika Harjuahon kotitalon takapihalla sijaitsevan terassipöydän päälle on levitetty valkoinen pöytäliina. Pöydällä palaa kaksi kynttilää.

Tunnelma talon sisällä on odottavan jännittynyt, sillä kohta tapahtuu jotakin merkittävää. Puoliltapäivin pappi Marianne Tiihonen vihkii Pellikan ja Harjuahon avioliittoon kahden todistajan ja kolmen vieraan ollessa paikalla. Toimituksen päätteeksi kaikki heittävät lunta tuoreen vihkiparin päälle.

Sen jälkeen hääväki siirtyy sisätiloihin nauttimaan sulhasen valmistaman juhlalounaan.

PARIN HÄÄSUUNNITELMAT muuttuivat moneen kertaan poikkeuksellisen pandemiavuoden aikana, ja kirkkovarauksia jouduttiin perumaan. Lopulta pari päätti panna asialle pisteen ja pyytää papin vihkimään heidät kotiin. Sekä morsiamen että sulhasen mielestä vihkimisen tunnelma oli herkkä ja samalla iloinen.

– Olen aina halunnut kunnon kirkkohäät, isot juhlat ja vierasjoukon. Tässä tilanteessa tapahtumat oli jaettava kahteen osaan. Kirkollinen vihkiminen hoidettiin talvella, ja syyskuussa kokoonnutaan suuremmalla joukolla Vanhaankirkkoon rukous- ja siunaushetkeen.

Sen jälkeen pidetään juhlat, Päivi Pellikka kertoo.

Tapiolan seurakunnan pappi Marianne Tiihonen on ollut tänä vuonna vihkijänä kolmissa pienissä häissä. Yhdet olivat villasukkahäät, jossa sekä pari että vieraat olivat villasukissa, ja toisissa vihitty pari itse tarjoili häävieraille ruuat pöytiin. Vihkitilaisuuksia on kokoontumisrajoitusten vuoksi suoratoistettu verkossa.

– Nyt ihmisille on ollut tärkeää ylipäätään päästä naimisiin. Samal-

2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

Päivi Pellikka ja Mika Harjuaho vihittiin kotinsa takapihalla helmikuussa. Paikalla olivat papin lisäksi vain kaikkein lähimmät ihmiset ja perheen Pete-koira. Isompi hääjuhla pidetään ensi syksynä.

Helsingin vihkikirkkoja esitellään Instagramissa Astele alttarille -sarjassa tunnisteella #kirkkohelsingissä.

la olennaisin asia, rakkaus, on korostunut. Olen huomannut, että vihkiparit ovat olleet vähemmän stressaantuneita kuin aiemmin, Marianne Tiihonen sanoo.

HELSINGISSÄ VIHITÄÄN kirkollisesti vuosittain noin 900 paria. Vihkitoimitus voi tapahtua lähes missä tahansa: kirkossa, kotona tai luonnossa. Suosituimmat vihkikirkot ovat Tuomiokirk-

ko, Vanhakirkko, Johanneksenkirkko ja Suomenlinnan kirkko.

Tilavaraussihteeri Miia Tilli Tuomiokirkkoseurakunnasta kertoo, että koronavuonna 2020 vihkimisiä

kirkkoja oli kesä–elokuussa 154, mikä oli 35 vähemmän kuin vuonna 2019.

Tänä aikana kokoontumisrajoitukset ovat muuttuneet monta kertaa, ja kihlaparit ovat joutuneet perumaan ja siirtämään vihkivarauksiaan.

– Olemme halunneet tulla poikkeusaikana pareja vastaan. Siksi on tehty mahdolliseksi varata vihkiaika sekä pienimuotoiselle vihkitilaisuudelle että isommalle juhlatilaisuudelle, kertoo kirkkoherra Marja Heltelä.

”

Olennaisin asia, rakkaus, on korostunut.

PAPPI MARIANNE TIIHONEN

Juhlahetkeen voi sisältyä häämarssi ja sormusten vaihtokin.

Olennaista on Heltelän mukaan se, että vihkipari, sukulaiset ja ystävät haluavat tulla yhdessä alttarin ääreen iloitsemaan rakkaudesta ja pyytämään avioliitolle siunausta.

Varsinainen vihkiminen on tapahtunut jo pienemmässä hetkessä.

Vaikka esimerkiksi Tuomiokirkko on suuri tila, seurakunnan on viranomaistoimijana noudatettava tiukasti kokoontumisrajoituksia.

TULEVANA KESÄNÄ erikoista on koronatilanteen lisäksi se, että kolmessa kirkossa tehdään remonttia. Johanneksenkirkossa on meneillään julkisivuremontti, ja Vanhassakirkossa alkaa pian ulkopintojen maalaus. Laajimmin remontoidaan Suomenlinnan kirkkoa, jota kunnostetaan majakkaa myöten.

– Mikään näistä kirkoista ei kuitenkaan ole suljettuna , Miia Tilli muistuttaa.

Remontit voivat hankaloittaa muun muassa hääkuvien ottamista. Siksi Helsingin seurakunnat ovat kevään mittaan vinkanneet muista tunnelmallisista, mutta vähemmän tunnetuista vihkikirkoista. Miten olisi esimerkiksi Töölön, Käpylän tai Kulosaaren kirkko, Mikaelinkirkko tai Viikin kirkko? ■ Vihkiaikatoiveita keskustan kirkkoihin vuodelle 2022 voi jättää verkossa 10.5. alkaen. Katso s. 9.

Matteuksenkirkon Varustamo palvelee kaikkia kaupunkilaisia, sanoo toiminnanjohtaja Anne Maria Maunuksela.

Waste&Feast -ravintola tarjoaa nuorille työtä ja harjoittelupaikkoja.

Apua & tukea

Varustamoissa etsitään uusia auttamisen tapoja Helsingin seurakuntien kolme Varustamoa ovat uudenlaisia auttamis- ja toimintakeskuksia.

V

TEKSTI OUTI JAAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

irittämö. Sillä sanalla toiminnanjohtaja Anne Maria Maunuksela kuvaa Matteuksenkirkon Varustamoon rakentuvaa kokonaisuutta, joka on vielä keskeneräinen. Monia ideoita ei ole vielä päästy toteuttamaan koronatilanteen vuoksi. Silti Matteuksenkirkon Varustamo on tarjonnut ruokaa, vaatteita ja keskusteluapua.

– Ensimmäisenä työpäivänäni työlistalle kuului lattian tilaaminen ja imaamin tapaaminen, tammikuussa työt aloittanut Maunuksela kertoo. Muita palkattuja työntekijöitä ovat vahtimestari ja pappi, joka työskentelee päivän viikossa eri Varustamoissa.

– Idea Varustamoista syntyi, kun lähdimme kehittämään seurakuntien diakoniatyön taloudellista toimintaa. Halusimme irti perinteisestä mallista, jossa seurakunta järjestää jotain, minne ihmiset tulevat. Ei meillä seurakunnan työntekijöillä ole kaikkia ideoita ja osaamista, vaan tarvitaan kaupunkilaisten panosta ja ehdotuksia!

– Ihmiset voivat tulla mukaan jo suunnittelemaan ja toimimaan kokemusasiantuntijoina auttamistyössä, Maunuksela kutsuu.

MATTEUKSENKIRKOLLE VOI tulla myös ihan vain tapaamaan toisia, syömään ja viettämään aikaa yhdessä.

Varustamoita rakennetaan yhteiskehittelyn avulla alueen muiden toimijoiden ja kävijöiden kanssa. Mukana ovat jo Helsingin kaupungin jalkautuva sosiaalityö, aikuissosiaalityö ja ulosottovirasto. Luontevia kumppaneita ovat myös Metropolia, Diak ja lähinaapurissa sijaitseva Stoa.

Nyt perhetyöryhmä miettii parhaillaan, millaisia palveluita alueella tarvitaan perheiden auttamiseen.

– Toinen painopisteemme täällä idässä on monikulttuurisuus. Talossa toimivat jo ruotsin-, venäjänja englanninkieliset seurakunnat. Olemme kirkko ja tarjoamme myös hengellistä ravintoa, Anne Maria Maunuksela tähdentää.

KONKREETTISIAKIN PALVELUITA Varustamosta jo löytyy. Kaiken kansan lounaspaikka Waste&Feast tarjoaa arkipäivisin laadukasta hävikkiruokaa. Vartiokylän seurakunnan vaatejako toimii kahtena päivänä viikossa. Talousneuvolan puhelinneuvontaan voi soittaa nimettömänä ilmaiseksi. Verkkovarustamon kautta saa luottamuksellista keskusteluapua.

Varustamoissa halutaan myös valmentaa nuoria työelämään. Stadin ammattiopiston työpaja sijaitsee Malmin Varustamon yhteydessä. ■ Matteuksenkirkon Varustamo, Turunlinnantie 3.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo, Hämeentie 73. Malmin Varustamo, Pekanraitti 16. helsinginseurakunnat.fi/varustamo KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

3

Seurakunnat huolissaan yrittäjien jaksamisesta Helsingissä 90 prosenttia kaikista yrityksistä kuuluu yksinyrittäjille. Tuoreesta diakoniahankkeesta toivotaan yrittäjille henkireikää.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

N

ail Station on yhden hengen kauneushoitola Ruoholahdessa. Sen perustajan ja omistajan Ulla Leppäkoski-Juvosen työpäivä alkaa usein kello 10 ja jatkuu iltakahdeksaan.

– Yksinyrittäjän täytyy intohimoisesti tehdä työtä, jotta yritys pysyy pystyssä. Pandemiasta riippumattakin moni asia tuo yrittäjälle epävarmuutta. Varsinkin palvelualalla asiakkaan kanssa on onnistuttava joka kerta, ja joka päivä on aloitettava työ alusta, Leppäkoski-Juvonen sanoo.

Jokaista ansaittua euroa kohti yrittäjän täytyy ansaita yli kaksi euroa, sillä omaan käteen jäävän palkkansa lisäksi yrittäjä maksaa kaikki työvoimakulunsa itse. Lisäksi joka ikisestä hankinnasta ja myydystä tuotteesta on maksettava 24 prosentin arvonlisävero.

– Palkansaajat eivät aina ymmärrä, että yrittäjä on lähes kokonaan sosiaaliturvan ulkopuolella. Yrittäjä tekee oman palkkansa eteen työtä ihan niin kuin palkansaajakin, mutta hänen on itse maksettava omat

eläke- ja muut vakuutukseksensa, Leppäkoski-Juvonen sanoo.

HELSINGISSÄ ON NOIN 50 000 yritystä. Näistä yli 90 prosenttia kuuluu yksinyrittäjille. Heidän tuekseen Helsingin kantakaupungin alueen seurakunnat ovat viime helmikuussa käynnistäneet tukihankkeen, jossa alueen yrittäjät saavat toisiltaan vertaistukea ja pääsevät virkistäytymään.

– Yksinyrittäjällä ei välttämättä ole ketään, jonka kanssa voisi jakaa kuormittuneisuuden tunteita, sanoo hankkeen koordinaattori Niina Marjanen Lauttasaaren seurakunnasta.

Lauttasaaren lisäksi muista seurakunnista mukana projektissa ovat Tuomiokirkkoseurakunta sekä Kallion, Paavalin ja Töölön seurakunnat. Niiden lisäksi yhteistyötahona on Helsingin Yrittäjät – Lounais-Helsinki ry.

– Tulevan kesän aikana yksinyrittäjien tukihankkeessa aiotaan yrittäjien omasta toiveesta järjestää tapaamisia ja nuotioiltoja, ja syksyllä järjestetään hyvinvointileiri, Marjanen kertoo.

JOONAS VOHLAKARI

Urut saapuivat osina Itävallasta Suomenlinnaan maanantaina 19. huhtikuuta, ja niitä kootaan parhaillaan alttarin oikealle puolelle.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

Hänen mukaansa on tärkeää kysyä, millaisia pysyvämpiä käytäntöjä alueen seurakuntatyöhön juurtuu sitten, kun varsinainen projekti on ohi. Hanke kehittää erilaisia toimintamuotoja ja hankkeen kautta mallintaa niitä seurakuntien käyttöön Helsingissä.

” TOISIN KUIN

PALKANSAAJILLA, YRITTÄJILLÄ EI OLE MAHDOLLISUUTTA ESIMERKIKSI MAKSUTTOMAAN TYÖNOHJAUKSEEN. YRITTÄJIEN TUKIHANKKEEN KOORDINAATTORI NIINA MARJANEN

– Toisin kuin palkansaajilla, yrittäjillä ei ole mahdollisuutta esimerkiksi maksuttomaan työnohjaukseen.

Seurakunnissa taas monilla papeilla on myös työnohjaajakoulutus. Niinpä touko–kesäkuussa järjestämme työnohjausryhmiä kantakaupungissa työskenteleville tai asuville yksinyrittäjille, Marjanen kertoo.

Suomenlinnan kirkkoa korjataan Suomenlinnan kirkon vesikatot korjataan, tornin ulkopinta uusitaan ja maalataan. Tornia kiertävä tornin kiertävä parveke kunnostetaan. Myös muita kattorakenteita kuten kattosiltoja kunnostetaan, samoin sadevesijärjestelmää. Lisäksi kirkon eteisen lattiaa on korjattu, kirkon puupenkit on hiottu ja lakattu ja kirkon äänentoistoa parannettu.

Kirkon torni toimii myös majakkana. Osana vesikaton korjaushanketta uusitaan majakan

Yrittäjä Ulla Leppäkoski-Juvonen Nail Station

lasikupolin alla oleva seinärakenne, koska sen kautta on vuotanut vettä alla olevalle betonitasanteelle. Samalla huolletaan majakkaosaa tukevat puu- ja metallirakenteet.

Majakkaosan kunnostuksen vuoksi osan remontista maksaa Väylävirasto. Lokakuun loppuun kestävän korjaushankkeen kustannusarvio on 958 000 euroa, josta Väyläviraston osuus on noin 49 000 euroa.

Kirkko rakennettiin alun perin venäläistä varuskuntaa palvelevaksi ortodoksikirkoksi vuonna 1854. Itsenäistymisen jälkeen,

vuonna 1918 kirkko vihittiin luterilaiseksi varuskuntakirkoksi. Viidestä bysanttilaistyylisestä kupolitornista neljä hävitettiin ja nykyinen päätorni sai kustavilaisajan mukaisen julkisivun.

Vuonna 1991 Suomenlinna liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.

– Kilpailutuksessa painotettiin, että tähän halutaan urakoitsija, jolla on kokemusta suojelluista kohteista. Työt tehdään vanhoja rakenteita varoen ja suojaten, Helsingin seurakuntien työpäällikkö Terttu Räsänen kertoo.

HELSINGIN YRITTÄJÄT – Lounais-Helsinki ry:n puheenjohtajalle Esko Valkealalle yhteistyö seurakuntien kanssa on luontevaa.

– Joskus tuntuu, että yhteiskunnassa yrittäjästä puhutaan niin kuin hän olisi eri ihmisrotua. Samoja ihmisiä me kaikki olemme. On hienoa, että seurakunnat kantavat huolta yrittäjien jaksamisesta. Olen pari kertaa aiemminkin ollut mukana vastaavassa hankkeessa, ja kokemukset ovat hyviä, Valkeala sanoo.

Leipätyönään Valkeala luotsaa omaa yritysvalmennusta tarjoavaa yritystä, minkä lisäksi hän on toiminut viimeiset viisitoista vuotta vaapehtoisena mentorina. Hän toivookin, eettä erityisesti aloittelevilla yrittäjillä olisi mahdollisimman matala kynnys hankkia vertaistukea toisista yrittäjistä. Avuntarve voi koskea myös käytännöllisiä kysymyksiä vaikkapa yritystukia haettaessa.

– Koronatukia jaettaessa olen kuullut monen yrittäjän sanovan, ettei kannata hakea, koska ei sitä kuitenkaan saa. Tämä on hyvin valitettavaa, Valkeala sanoo.

ULLA LEPPÄKOSKI-JUVONEN harmittelee sellaista keskusteluilmapiiriä, jossa yrittäjät leimataan ahneiksi veronkiertäjiksi.

– Suomessa 70–80 prosenttia kaikista yrityksistä on yksinyrittäjien omistamia. Nämä elättävät ainoastaan itsensä. Yksinyrittäjät eivät välttele veroja sen enempää kuin palkansaajatkaan. Tässä maassa ei synny hyvinvointia millään muulla lailla kuin yrittämällä, koska vain siten pääoma virtaa yhteiskuntaan, Leppäkoski-Juvonen sanoo.

Hän toivookin vastakkainasettelun loppumista.

– Yrittäjät nimenomaan haluavat pitää hyvinvointia yllä, koska eihän ilman sitä ihmisillä myöskään ole ostovoimaa käyttää yritysten palveluja. ■

-yrityksessään Helsingin Ruoholahdessa huhtikuun lopulla.

Remontin yhteydessä kirkko saa myös uudet urut. Köglerin urkutehtaan urut saapuivat osina Itävallasta Suomenlinnaan 19. huhtikuuta.

Pormestariehdokkaat puhuvat arvoillassa Helsingin seurakunnat ja Kirkko ja kaupunki -media järjestävät arvokeskustelun pormestariehdokkaille maanantaina 10.5. kello 19–20.

Keskustelua pääsee seuraamaan osoitteessa kirkkojakau-

punki.fi tai Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla.

Mukana keskustelussa ovat pormestariehdokkaat Tiina Ahva (Sininen Tulevaisuus), Paavo Arhinmäki (Vasemmistoliitto), Eva Biaudet (Ruotsalainen kansanpuolue), Mika Ebeling (Kristillisdemokraatit), Jussi HallaAho (Perussuomalaiset), Hjallis Harkimo (Liike nyt), Eeva Kärkkäinen (Keskusta), Nasima Razmyar (Sosialidemokraatit), Anni Sinnemäki (Vihreät) ja Juhana Vartiainen (Kokoomus).

Arvoillan avaa seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamä-

ki. Keskustelua juontavat pääsihteeri, Lauttasaaren seurakuntaneuvoston jäsen Marianne Heikkilä ja päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kirkko ja kaupungista. Illan päättää tuomiorovasti Marja Heltelä.

Helsingin seurakunnat ovat viimeisen kymmenen vuoden ajan järjestäneet arvokeskusteluja poliitikoille eri vaalien alla. Ensimmäinen niistä pidettiin vuonna 2011 eduskuntavaalien yhteydessä.

Kuntavaaleissa on olennaista kuulla kaupungin eri puolueiden näkemyksiä arvoista.

Muistomerkkejä siirretään Malmin hautausmaan korttelissa 12 siirretään hautamuistomerkkejä, koriste-esineitä ja kasveja väliaikaisesti pois haudoilta.

Muistomerkit siirretään korttelin laitamännikköön ja palautetaan paikoilleen heti kun se on mahdollista.

Hautakorttelissa alkaa vapun jälkeen pengermuurin kunnostus, jonka tavoitteena on palauttaa kortteliin alkuperäinen 1950-luvun ilme. Korttelissa on 156 arkkuhautapaikkaa.

Apua Myanmariin Suomen Lähetysseura antaa katastrofirahastostaan 80 000 euroa Myanmariin, jossa armeijan siviileihin kohdistamat väkivaltaisuudet, uhka konfliktin laajenemisesta täysimittaiseksi sisällissodaksi ja talouden romahtaminen ovat aiheuttaneet vakavan humanitaarisen kriisin.

Apu käytetään maan sisäisten pakolaisten auttamiseen sekä kriisin vuoksi elinkeinonsa menettäneiden perheiden tukemiseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–20.5.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan Facebook-sivulla, ei tarvita kirjautumista Pohjois-Haagan Lämpiö, Näyttelijäntie 14

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Perjantai-kahvit verkossa 7.5. klo 10. Nenonen, Lipasti. 14.5. Mulari.

Lähetys Facebook-sivulla.

Sauvakävelylle ke 19.5. klo 11 Lämpiöltä. Noin tunnin lenkki rauhalliseen tahtiin.

Hyvän mielen keidas to klo 15.

Ruokakassi 2 e.

Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 050 476 7710.

Tönöillat teamsissa ti ja pe klo 18–21. Laita viestiä Jennille, p. 050 380 2101, tai Paulille, p. 050 380 2307, niin saat linkin, jolla pääset mukaan.

YV-lahjoitukset yhteisvastuu.fi/ haaga tai MobilePay 84170. Edelleen on mahdollista tilata pahvihahmo Huopalahden kirkkoon, askarreltava pahvikirkko kotiin tai lahjaksi esim. palvelutalon asukkaille tai pahvihahmo-college.

Tilaukset marjut.mulari@evl.fi, sami.t.lahtinen@evl.fi tai haaga. srk@evl.fi. Liitä tilaukseesi kuva

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 lähetetään koronarajoitusten aikana suorana Facebook-sivullamme. Tervetuloa mukaan etäyhteydellä. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme. Helatorstaina to 13.5. klo 10 jumalanpalvelus lähetetään samoin Facebookissa.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä Suomessa ja kehittyvien maiden kriisialueilla. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen MobilePaynumeroon 47535, nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki tai pankkitilille seurakuntamme viitenumerolla 308171: Aktia FI82 4055 0010 4148 41, Nordea FI16 2089 1800 0067 75, Pohjola pankki FI14 5000 0120 2362 28.

Nuorten, lasten ja perheiden ajankohtaiset infot löydät Instagramista ja Facebookista.

Ruoka-avun ajankohtaiset jakopaikat löydät osoitteesta ruokaapu.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Palvelemme p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja s-postilla munkkiniemi.srk@evl.fi.

Voit varata ajan toimistolla asiointiin.

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset (vain verkossa) lähetetään Facebookissa ja www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi klo 11. Äitienpäivän jumalanpalvelus su 9.5. Saarna teologiharjoittelija

Jessiina Nurmela, liturgina Riikka Kuusisalo. Helatorstain jumalanpalvelus to 13.5. Tarja Frilander.

Kaatuneiden muistopäivän jumalanpalvelus su 16.5. Saarna Jouni Hartikainen, liturgina Jessiina Nurmela.

Ehtoollishetki Munkkivuoren kirkossa sunnuntaisin klo 12–13.

Kaatuneiden muistopäivän seppeleenlasku tapahtuu koronatilanteen vuoksi hiljaisuudessa su 16.5.

Ei avointa tilaisuutta.

TAPAHTUMIA Munkin pöydässä – ajattomista aiheista aikalaisten silmin. Podcast-sarjan uusi jakso julkaistaan perjantaiaamuisin 14.5. saakka mm. Spotifyssa ja seurakunnan verkkosivuilla. Vieraana Mikael Pentikäinen, Timo Ritakallio, Maija-Liisa Friman, Pekka Pennanen ja Liina Jukko.

Keväinen askartelupaja torstaisin klo 10.30–11.15 Teams-yhteydellä.

Sopii kaikenikäisille, et tarvitse aiempaa askartelukokemusta.

Teemana 6.5. naruamppelin teko ja

SIRPA PÄIVINEN

Messu äitienpäivänä su 9.5. klo 10.

Lahtinen, Mulari, Mönttinen, Heidi Korhonen-Björkman, urut. Lähetys Facebook-sivulla.

Messu helatorstaina 13.5. klo 10.

Silin, Mönttinen. Lähetys Facebook-sivulla.

Messu kaatuneitten muistopäivänä su 16.5. klo 10. Nenonen, MuromaNikunen, Mönttinen, Psalmilaulajat. Käynnit sankarihaudoilla.

Lähetys Facebook-sivulla.

Ehtoollinen kirkossa aina messun jälkeen su klo 11.30 ja 12. 6 hlöä/ tilaisuus.

Kirkko on avoinna arkisin klo 9–17.

Poikkea hiljentymään ja nauttimaan kuppi kuumaa aulan automaatista. Lisäksi kirkkosalissa voi ihastella korona-ajan pahviseurakuntaa.

Laudes ke klo 7.30, Silin. Aamurukous kirkon vanhan hetkirukousperinteen. Raamatuntekstit, laulua, rukousta, hiljaisuutta. Lähetys Facebook-sivulla.

maksukuitista.

Surupiiri verkossa ti klo 18–19. Jos haluat jakaa suruun liittyviä tunteita, verkossa kokoontuva surupiiri voi olla sinua varten. Ilm. sähköpostilla varustamot.helsinki@evl.fi tai lähetä viesti ja yhteystietosi Varustamon numeroon 050 533 8989.

Seurakuntien perheneuvonnasta kertaluonteisia puhelin- tai verkkotapaamisaikoja voi varata sähköisellä ajanvarauksella. Muut keskusteluajat arkisin klo 9–12 p. 09 2340 2555.

Menokasvo

Kastepäivä meren rannassa Laajarannan huvilassa vietetään kastepäivää 29.5. Remo Ronkainen, olit kastepäivän pappina marraskuussa 2020. Kerro, miten kaikki sujui.

– Mukana oli kuusi perhettä ja lisäksi kummeja ja isovanhempia.

– Jokaiselle lapselle oli varattu puoli tuntia kastehetkeen. Laajasalon kirkolla on runsaasti huoneita, ja kukin perhekunta sai nauttia juhlakahvit omassa huoneessaan.

Miten kastekeskustelut käytiin korona-aikana?

– Emme tavanneet kasvotusten vaan soitin vanhemmille. Keskustelussa tuli esille, että muutaman lapsen kastaminen oli siirtynyt kesästä ja alkusyksystä eteenpäin. Kastepäivä tarjosi helpon ja maksuttoman tavan järjestää ristiäiset.

Mikä on kasteen merkitys? Mitä hienoa siinä on?

– Siinä tapahtuu hyviä asioita lapsen kannalta. Lähipiiri kokoontuu toivot-

– Kasteessa tapahtuu hyviä asioita lapsen kannalta, sanoo pappi Remo Ronkainen.

Seurakunnalla on kaksi lainattavaa kastemekkoa.

tamaan lapsen tervetulleeksi tähän maailmaan ja iloitsemaan hänestä. Hänen puolestaan ja koko perheen puolesta rukoillaan, ja lapsi liitetään Jumalan perheväkeen, seurakuntaan. Monille on tärkeää myös traditio, johon näin liitytään.

Onko kirkon jäsenten lapsia jäänyt kastamatta kasteiden vähentyessä?

– Jonkin verran kyllä, mutta valta-

osa kirkkoon kuuluvista tuo lapsensa kasteelle edelleen. Kastepäivä on kädenojennus niillekin perheille, jotka pohtivat, pitäisikö lapsi kastaa vai ei. Usein silloin toinen vanhemmista ei kuulu kirkkoon.

EIRA SERKKOLA Kastepäivä Laajarannassa, Humalniementie 15, la 29.5. klo 10–13.

Ilmoittautumiset papille: emriikka. salonen@evl.fi, p. 050 534 3441.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–20.5.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: Avoinna toistaiseksi vain puhelimitse ja sähköpostitse ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kirkossa ja verkkolähetyksenä Facebookissa. Ajankohtaiset tiedot rajoituksista kotisivuiltamme.

Messu su 9.5. klo 10. Haka Kekäläinen, Jukka Vanne, Kylli Ahola, Lauri Lehtinen, viulu.

Messu helatorstaina 13.5. klo 10.

Jukka Vanne, Maika Vuori, Kylli Ahola.

Messu su 16.5. klo 10. Maika Vuori, saarna Erja Kalpio, ELY, Kylli Ahola.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 kirkossa. Ei verkkolähetystä. Puolisen tuntia kestävä messu sisältää ehtoollisen lisäksi rukousta, raamatunlukua ja lyhyen puheen.

TAPAHTUMIA Diakonian ajanvaraus ma klo 11–12 Olga Nurminen, p. 09 2340 5668, ja to klo 11–12 Pia Saarela, p.

09 2340 5648. Äitienpäiväaiheinen muskari nähtävillä 7.5. alkaen Pitäjänmäen seurakunnan Youtube-kanavalla.

Pieni teologinen keskustelupiiri ma 10.5. klo 18.30. Alustaa Heikki Riipi. Verkkotapaaminen Teamsalustalla joka toinen ma. Lisätiedot maika.vuori@evl.fi.

2–4-vuotiaiden päiväkerhoon ilmoittautuminen viimeistään 31.5. kotisivujen kautta. Maksuton kerho kokoontuu kirkolla tiistaisin ja torstaisin klo 9–11.30. Kerhoa ohjaa kaksi kokenutta varhaiskasvattajaa. Hakuajan ulkopuolella vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella Sanna Yli-Koski-Mustoselta, p.

040 519 0402.

Keskusta

ISTOCK

13.5. makrame-solmeilu. Osallistumislinkki verkkosivuilla.

Ilmoittaudu syksyn LuontoPäiväkerhoon verkkosivuilla. 2–5-vuotiaille tarkoitettu kerho kokoontuu Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa 3 krt/vko 24.8. alkaen. Lisätiedot verkkosivuilta tai rauna.mannermaa@evl.fi.

Diakoniapäivystys p. 09 2340 5118, Mia Salmio p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158, Heidi Karvinen p. 09 2340 5138.

Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, avoinna joka päivä klo 12–15 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, avoinna la–su klo 12–15 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, avoinna joka päivä klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.@helsinkicathedral @suomenlinnankirkko Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Ruokaa ja leipää opiskelijoille Opiskelijoilla on mahdollisuus noutaa ilmaisia ruoka-annoksia ja leipää arkipäivinä tiistaista perjantaihin kello 12–13 Hermannin Diakoniatalon Varustamolta, Hämeentie 73. Soita ovikelloa, esitä opiskelijakorttisi (hakijaa ei rekisteröidä mihinkään) ja ota mukaan oma kassi.

Ruoka-annokset hankitaan tukusta lahjoitusvaroin, ja vapaaehtoistyötä tekevät ammattikokit valmistavat ruoan Hermannissa tiistaisin ja torstaisin. Leipää saadaan elintarvikeliikkeistä lahjoituksena. Ateria-annoksia ja leipää annetaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jakelu toimii 21.5. asti.

JUMALANPALVELUKSET Tuomiokirkon jumalanpalvelus joka su klo 10 Youtubessa ja Facebookissa.

Helatorstain pappisvihkimysjumalanpalvelus to 13.5. klo 10 Tuomiokirkosta Youtubessa ja Facebookissa.

TAPAHTUMIA Keskusteluja Kryptasta. Keskustelusarjassa tunnetut suomalaiset syventyvät vuoropuheluun ihmisyydestä torstaisin klo 17.30–18.30.

To 6.5. toivosta puhuvat ylilääkäri Juha Hänninen ja kirjailija Sirpa Kähkönen. 13.5. kateudesta keskustelemassa käsikirjoittaja Anna Brotkin ja professori Anu Kantola.

Seuraa suorana Tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla tai Facebook-sivulla.

Annankulman olohuoneen livekahvit Teamsissa pe 7.5. klo 11–12.30. Jutustelua ja hartaus.

Lisät. ja linkki Teamsiin tapahtumakalenterissa ja Annankulman olohuone -sivulla.

Ajan merkeissä saarnaa tutkija Katri Saarikivi su 16.5. klo 10.

Saarnan aiheena empatia ja vuorovaikutus. Jumalanpalvelus suorana Youtubessa ja Facebookissa.

Päiväkonsertti Vanhasta kirkosta tiistaisin klo 12 vain Facebookissa.

Perhekerho torstaisin klo 10–11 Zoomissa. Avoin kaikille. Sytytetään kerhokynttilä, alussa pieni rukous. Yhdessäoloa ja kuulumisten vaihtoa etäyhteyksin. Kerho

Kun vanhuus ei olekaan vauras Iän kartuttama rikkaus ei välttämättä näy pankkitilillä. Tiesitkö, että 40 prosenttia eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa? Yhä useampi vanhus elääkin köyhyydessä.

Köyhyys aiheuttaa usein ongelmien kasaantumista, kuten terveydellisiä ongelmia ja yksinäisyyttä.

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Tule mukaan! Lahjoitustapoja on monia. Tilinumerot, seurakuntakohtaiset viitenumerot ja MobilePay-numerot löydät osoitteesta: helsinginseurakunnat.fi/yhteisvastuu2021 Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639

Pappi tavattavissa Varustamoissa Pappi on tavattavissa Varustamoissa ilman ennakkovarausta, olipa mielessäsi pienempi tai suurempi asia.

Pappi on paikalla tiistaisin kello 10–14 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3 Itäkeskuksessa, keskiviikkoisin Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16, kello 10–14 ja torstaisin Hermannissa, Hämeentie 73, klo 9–13 tai sopimuksen mukaan.

Lisätietoja ulla.lumijarvi@evl.fi, p. 050 380 0998.

Zoomissa jatkuu rajoituksien ajan.

Linkki kerhoon ja ajankohtaiset tiedot: https://bit.ly/3mIeJQi. Vanhan kirkon varpuset harjoittelee keskiviikkoisin klo 14.30–15.30 Vanhassa kirkossa. 6–12-vuotiaat tervetuloa mukaan! Ilm. nana. honkasalo@evl.fi.

Ekumeeninen aamurukous torstaisin klo 8.30 Teamsissa. Linkki lyhennettynä: https://bit. ly/3se88xU. Vihkiaikoja varattavissa vuoden 2022 lauantaille keskustan kirkkoihin. Mikäli unelmiesi vihkikirkko on jokin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueen kirkoista ja haluat mennä naimisiin perinteisesti lauantaina, voit jättää vihkiaikatoiveen vuoden 2022 lauantaille verkossa. Linkki varaussivulle tulee helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko etusivulle ja on auki 10.5. klo 9 alkaen 16.5. saakka.

Valmiita ruoka-annoksia vähävaraisille tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptasta.

Annoksen hinta 1 e. Annoksia on jaossa rajoitettu määrä. Huomioithan turvavälit. Ruokajakelu jatkuu 25.5. saakka.

Ehtoollishetket rajoituksien aikana torstaisin klo 12 alk. Tuomiokirkon kryptassa ja sunnuntaisin klo 12 alk. Vanhassa kirkossa.

Osallistujia 6 hlöä/hetki. Edellyttää ennakkoilm. edelliseen päivään klo 12 menn. seurakunnan päivystysnumeroon 09 2340 6102 ma–su klo 9–21. Ilmoittautumisen yhteydessä saat ehtoollishetkesi tarkemman ajankohdan.

Toivon dialogi poikkeusaikana.

Yli vuoden jatkunut poikkeusaika on koskettanut meitä kaikkia. Arjen rutiinit, työnteko, opiskelu ja ihmissuhteet ovat monella muuttuneet merkittävästi. Useille koronakriisi on myös merkinnyt omien arvojen ja valintojen uudelleen pohtimista.

Mitä meidän tästä kaikesta olisi hyvä ymmärtää yhdessä? Keskustelua muutoksesta Toivon dialogissa to 27.5. klo 18. Keskustelut käydään verkossa ja mukaan mahtuu enint.

10 hlöä. Ilm. anna-maija.viljanenpihkala@evl.fi.

Ajankohtaiset tiedot helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Podcastit helsingintuomiokirkkoseurakunta.fi/podcastit.

Mahdollisuus keskusteluun ja ilmoittautuminen ehtoolliselle päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14D varmimmin ke klo 12–12.30.

Muulloin ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse. Yhteyst. virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2.

Avoinna ma, ti, to klo 9–14, KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–20.5.

ISTOCK

ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Tilaisuudet verkossa. Messujen ja hartauksien verkkolähetykset ovat katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Äitienpäivän messu su 9.5. klo 10.

Riikka Reina, Tommi Niskala, Marjatta Pitkänen.

Helatorstain messu to 13.5. klo 10.

Jaana Partti, Vivika Oksanen, Liisa Berghäll.

Messu su 16.5. klo 10. Pyry Paananen, Vivika Oksanen, Jyrki Wahlstedt.

Mahdollisuus ehtoolliseen Kallion kirkossa ti, ke, to klo 18 ja 18.30 ja su klo 12 ja 12.30. Enintään 6 hlöä.

Ilmoittaudu kallio.srk@evl.fi, p. 09 2340 3600.

Alppilassa: Tilaisuudet verkossa. Messujen ja hartauksien verkkolähetykset ovat katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä.

Mahdollisuus ehtoolliseen Alppilan kirkossa su klo 16 ja 16.30.

Ilmoittaudu kallio.srk@evl.fi, p. 09 2340 3600.

Virtuaalinen nuorten leiri toukokuussa Virtuaalinen leiri tarjoaa mahdollisuuden osallistua etäyhteyksien avulla yhteiselle leirille 7.–23.5. Leirille ovat tervetulleita kaikki nuoret asuinpaikasta riippumatta. Ilmoittaudu mukaan nyt!

Malmin seurakunnan toukokuisella nuorten leirillä pohditaan omaa hyvinvointia ja jaksamista liikunnan, kokkailujen ja askartelujen sekä erilaisten tehtävien kautta Discordissa. Parin viikon maksuton virtuaalileiri on suunniteltu siten, että leirielämää pystyy elämään oman arjen rinnalla omatahtisesti.

Ilmoittautuminen webropolissa, lisätietoa: Malmin seurakunnan nuorten omalla Talolla -instagramissa, www.helsinginseurakunnat.fi/malmi, voit myös kysyä lisää Niinalta 050 9118 626 tai niina.penttinen@evl.fi

TAPAHTUMIA Anima mea – mietiskelevän laulun tunti Zoomissa keskiviikkoisin klo 18–19. Linkin saat ohjaajalta sähköpostitse hilkka-liisa. vuori@uniarts.fi.

Waste&Feast. Tiedot ruokailuista ja ateriakasseista löydät seurakunnan nettisivuilta www.kallionseurakunta.fi tai Facebookista @WasteFeastAlppila.

Työntekijä tavattavissa Kallion kirkolla ma–pe klo 15–19 ja sunnuntaisin klo 12–14, Alppilan kirkolla ti klo 11–13 ja ke klo 16–18 ruuanjakojen yhteydessä diakoni ja pappi paikalla sekä su klo 16–18 paikalla pappi.

Puhelinpäivystys joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 3602.

Diakoniapäivystys ma ja ti klo 9–10 ja to klo 12–13 Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse p. 09 2340 3618.

Kalasataman Redin Silta-päivystys torstaisin klo 12–15.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4.

Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

Pormestari­ ehdokkaiden tentti Kirkko Helsingissä ja Kirkko ja kaupunki järjestävät arvoillan uusille pormestariehdokkaille maanantaina 10.5. kello 19–20.

Koronatilanteen takia keskustelua pääsee seuraamaan Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla osoitteessa kirkkojakaupunki. fi sekä Kirkko ja kaupungin Facebook-sivulla.

Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki avaa tilaisuuden, Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja Lauttasaaren seurakuntaneuvoston jäsen Marianne Heikkilä tenttaavat ehdokkaita. Tuomiorovasti Marja Heltelä päättää illan.

2340 4302 Diakoniatoimiston päivystyspuhelin palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 10– 11 numerossa 09 2340 4318 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4.

Avoinna arkisin klo 10–18

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu lähetetään sunnuntaisin klo 11

Facebookissa suoratoistona.

Viikkomessu keskiviikkoisin järjestetään klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa.

Ehtoollinen koronaturvallisesti sunnuntaisin klo 12–13 Heikkiläntien seurakuntasalissa. Tarvittaessa saat yksityisen ehtoollisen päivystävältä papilta. Soita ja sovi aika.

TAPAHTUMIA Yhteydet maailmalle: Lähetys-

lentäjä Roy Rissanen to 6.5. klo 13–14. Tapahtumaan pääset Facebook-kanavalla.

Torstai-illan kohtaamisia torstaisin 6.5., 13.5., 20.5. ja 27.5. klo 19.

Tule kohtaamaan mielenkiintoisia keskustelijoita Facebook-sivun kautta suorissa lähetyksissä.

Ulkoiluapu ke ja pe klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa lasten kanssa ulkoilemaan. Soittoaika viimeistään edellisenä arkipäivänä klo 9–11 p. 050 380 3514.

Avoin perhekerho ulkona Lauttasaaren kirkon takana to klo 9–11.

Uupuneiden äitien ryhmä parittomien viikkojen ke klo 17.30–19. Ei ilmoittautumista etukäteen. Linkki Teams-tapaamisiin nettisivuilla.

Aikuisten keskusteluryhmä parillisten viikkojen ke klo 17.30–19.

Linkki Teams-tapaamisiin nettisivuilla.

Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus verkossa 9.5. klo 10. Valkeapää, Koivisto ja Hakkarainen.

Jumalanpalvelus verkossa 13.5. klo 12. Aitolehti ja Hakkarainen.

Jumalanpalvelus verkossa 16.5. klo 10. Kanala, Koivisto ja Hakkarainen.

rin haluaisit maalata? Vai tuunaatko liskon mukaan ulkoleikkeihin?

Kerho on pääasiassa ulkokerho eli luvassa paljon ulkona tapahtuvaa toimintaa, pihaleikkejä ja yhteisötaidetta. Kerhoihin ilmoittauduttava 9.5. mennessä osoitteessa https://tiny.cc/junnuleiritpaavali.

Metromeditaatio. Koe urbaania rauhaa. Metromeditaatio on arkiaamuisin julkaistava lyhyt kuunneltava meditaatio, jonka löydät Spotifysta, iTunesista ja Google Podcasteista.

Paavalinkirkon 90-vuotisjuhlalehti on luettavissa nettisivuillamme osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/paavalinseurakunta.

Lehden voi noutaa myös kirkkoherranvirastoltamme.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300 ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Pappien päivystys p. 09 2340 5402.

Paavalinkirkossa mahdollisuus ehtoolliseen koronarajoitusten ollessa voimassa keskiviikkoisin klo 17–18 ja sunnuntaisin klo 12–13.

Ehtoolliselle tullaan yksitellen vallitsevat rajoitukset huomioiden.

Kesäkerhot Paavalinkirkolla.

Koululaisten kesäloman kahdella ensimmäisellä viikolla järjestetään kesäkerhoja. Ensimmäisellä viikolla 7.–11.6. teemana on Kepparit ja Minecraft -kesäkerho.

Haluaisitko tehdä oman kilpahevosen ja ratsastaa esteitä? Tai rakentaa oman Minecraft-hahmon? Tätä ja paljon muuta voit tehdä Paavalin kesäkerhossa. Kerho on pääasiassa ulkokerho eli luvassa paljon ulkona tapahtuvaa toimintaa ja pihaleikkejä. Toisella viikolla 14.–18.6. teemana on Liskot ja luonto. Miltä maailma näyttää suurennuslasin läpi katsottuna? Millaisen kivikave-

Messuihin ja hartaushetkiin voi osallistua enintään 6 henkilöä.

Messut ja sanajumalanpalvelukset ovat katsottavissa suorana YouTube-kanavallamme.

Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Pop-messu su 9.5. klo 18 livenä YouTube-kanavallamme. Artistivieraana Tumppi Varonen. Liturgia Tuomas Meurman, saarna Nadia Lindfors, Emilia Kuusisto ja isosryhmä, esirukous Anni Laakso ja Heidi Tervahauta, messuisäntä Mikko Saari. Musiikin johto Make Perttilä.

Messu on katsottavissa myös tallenteena YouTube-kanavallamme.

TAPAHTUMIA Ajantasaiset tiedot voit lukea verkkosivullamme seurakuntatoolo.fi.

Pappi tavattavissa Meilahden kirkolla su klo 11–13, Töölön kirkolla su klo 12–14 ja Temppeliaukion kirkolla ma–pe klo 10–17. Puheli-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–20.5.

perhejumalanpalvelus.

Mahdollisuus ehtoolliselle su 9.5. klo 13.30 Myllypuron kirkossa, to 13.5. klo 13.30 Kulosaaren kirkossa (Ilm. ma 10.5. klo 14 mennessä) sekä su 16.5. klo 13.30 Myllypuron kirkossa. Ilmoittautuminen sun­ nuntain hetkiin seurakuntatoimis­ toon edelliseen perjantaihin klo 14 mennessä.

TAPAHTUMIA Työikäisten raamattupiiri to 6.5. klo 19 Teamsissä. Lisätietoja: Juha­ Matti Tikkanen, p. 050 380 3015.

Iltaruokaa rasiamyyntinä torstai­ sin klo 16–17 Myllypuron kirkolta, ei 13.5.

Ekavauvakerho torstaisin klo 14–15.30 Teamsissä, ei 13.5. Pyydä ISTOCK ISTOCK

Snellu Cafe Waste&Feast myy noutoruokaa ma–pe klo 11– 13 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Huom. suljettu 13.– 14.5. Lounas myynnissä valmiissa rasiassa, hinta 2 euroa. Lei­ pää jaossa maksutta.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi Osoitteet: Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukseen voit osallis­ tua Facebook­sivullamme pyhäpäi­ vinä klo 12. Su 9.5. lähetyspyhä, su 16.5. luomakunnan sunnuntain

linkki: anni.nikkanen@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ma klo 13–14 ja ke klo 9–10 nume­ rosta 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Lisätietoja toiminnasta internetis­ tä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä Facebook­sivuil­ tamme.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1,

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset suorina verkkolähetyksinä Facebook­ sivullamme klo 11: Su 9.5., su 16.5. vietämme lähetyspyhää, nimikko­ lähettimme Joanna ja Petteri Rantamäki siunataan matkaan.

Helatorstain hartaus 13.5. klo 11, Anna Marchesani, huilu ja laulu.

Ehtoollista on tarjolla Mikaelinkir­ kolla sunnuntaisin klo 12–13 ja Östersundomin kirkolla sunnuntai­ sin klo 17–18. Osallistu ilman ajan­ varausta yksin tai pienessä ryhmäs­ sä. Voit myös varata yksityisen ehtoollisen suoraan papilta arki­ päiväksi kirkolle. Pappien yhteys­ tiedot löydät verkkosivuiltamme.

Yhteyden pappiin saat myös seura­ kuntatoimiston kautta.

TAPAHTUMIA Vihreät Agentit -kesäpäiväleiri 1.–3.­luokkalaisille 7.–18.6. Mika­ elinkirkolla. Osallistu yhden ja/tai kahden viikon ajaksi. Hinta 50 e/ viikko sis. ruuat, ohjelman, retket ja vakuutukset. Lue lisää ja ilm. mukaan 15.5. mennessä verkkosi­ vujemme kautta.

Ilmoittaudu Mikaelinkirkon päiväkerhoon kaudelle 2021–22.

Päiväkerho on 2–6­vuotiaan lapsen oma kerho neljänä arkipäivänä klo 9–12. Päiväkerho on hyvä vaihtoeh­ to, jos lapsella on tarvetta osa­ aikaiselle kristilliselle varhaiskasva­ tukselle. Kerhossa askarrellaan, leikitään, lorutellaan, lauletaan, liikutaan, ulkoillaan ja tutustutaan Taivaan Isään lapsentasoisesti ja opitaan mm. monia tärkeitä vuoro­ vaikutustaitoja. Kerhossa syödään omat pienet eväät. Toiminta on maksutonta. Perheen tarpeen mukaan lapsi voi osallistua päivä­ kerhoon 1–4 kertaa viikossa. Ilm. 31.5. mennessä verkkosivujemme kautta.

Raamattupiiri Teamsissä tiistaisin klo 18. Lisätietoa verkkosivuiltam­ me.

Diakoniaruokailu noutoruokailu­ na maanantaisin klo 11–12. Ateria myynnissä valmiissa rasiassa, hinta 1 e. Maksu käteisellä. Ruokaa riittää 30 ensimmäiselle. Leipää jaossa maksutta.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyet­ tä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä.

Seurakuntatoimisto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Hoi­ damme kasteen, vihkimisen, kodin siunaamisen sekä hautaan siunaa­ misen ajanvarauksia. Lisäksi palve­ lemme kirkon jäsenyyteen liittyvis­ sä asioissa.

Pappien yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme ja yhteyden pappiin saat myös seurakuntatoi­

miston kautta. Papin kanssa voit keskustella luottamuksellisesti kaikista asioista. Voit jättää papille myös viestin/soittopyynnön vas­ taajaan.

Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdin­ koon, lahjoita: yhteisvastuu.fi/ helsinkimikael, FI16 2089 1800 0067 75, käytä seurakuntamme viitenumeroa 308346 tai MobilePay 47389. Kiitos lahjoituksesta!

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

Ilta uupuneille äideille Teamsissa Jos kaipaat rentouttavaa iltaa naisten kesken, osal­ listu Lauttasaaren seura­ kunnan naisten iltaan kes­ kiviikkona 12.5. kello 17.30­ 19. Pandemiarajoitusten mukaisesti kokoonnutaan Teamsin välityksellä. Lisä­ tietoja: yhteisöpastori kris­ tiina.hannula@evl.fi, 050 466 4150.

JUMALANPALVELUKSET

ISTOCK

Noutoruokaa Itäkeskuksessa

p. 09 2340 4815 (suntiot)

ISTOCK

mitse ma–pe klo 10–17 p. 09 2340 6302.

Fokus auki keskustelua varten ma–su klo 12–18.

Ehtoollishetki Meilahden kirkolla su klo 12, 12.30, 13, Töölön kirkolla su klo 12, 12.30, 13 ja ke klo 18, 18.30, Fokuksessa to klo 18, 18.30, Rastilla to klo 14.

Temppeliaukion kirkko on avoin­ na hiljentymistä varten ma–pe.

Tarkistathan ajantasaiset aukiolo­ tiedot verkkosivulta temppeliau­ kionkirkko.fi.

Diakonia tavoitettavissa arkisin virka­aikana p. 09 2340 6318.

Puhelinajan varaus verkkosivul­ lamme seurakuntatoolo.fi/apua­ja­ tukea/diakonian­ajanvaraus.

Vihkiajan voi varata keskustan kirkkoihin Jos unelmien vihkikirkko on jokin Helsingin tuomio­ kirkkoseurakunnan kir­ koista ja haluat mennä naimisiin perinteisesti kesälauantaina, voit jättää verkossa vihkiaikatoiveen vuoden 2022 lauantaiksi.

Linkki aukeaa maanan­ taina 10.5. kello 9. Katso lisätietoa: www.helsingin­ seurakunnat.fi/tuomiokirk­ koseurakunta

Verkkojumalanpalvelukset lähe­ tetään Facebook­sivullamme, facebook.com/roihuvuorisrk. Su 9.5. klo 10 Timo Pekka Kaskinen, Remo Ronkainen ja Päivi Niva­Vilk­ ko. Helatorstaina 13.5. klo 10 Essi Lyytinen, Emriikka Salonen, Päivi Niva­Vilkko ja Fake Five ­lauluyh­ tye.

Gospelmessu su 16.5. klo 12.

Emriikka Salonen, Anja Nurminen ja Tuuli Malve & Houseband.

Ehtoollinen: Kirkkoon voidaan ottaa kerrallaan kuusi ihmistä.

Ilmoittautuminen seurakuntatoi­ mistoon.

Ehtoollishartaus su 9.5. klo 12 ja 12.30 Laajasalon kirkossa (ilmoit­ tautuminen torstaihin mennessä) sekä su 16.5. klo 14 ja 14.30 Roihu­ vuoren kirkossa (ilmoittautuminen keskiviikkoon mennessä).

Helatorstain ehtoollishartaus 13.5. klo 14 ja 14.30 Laajasalon kirkossa. Ilmoittautuminen tiistai­ hin mennessä.

Arki-illan ehtoolliset toukokuussa keskiviikkoisin klo 18 Roihuvuoren kirkolla (ilmoittautuminen tiistai­ hin mennessä) ja torstaisin klo 18 Laajasalon kirkolla (ilmoittautumi­ nen keskiviikkoon mennessä).

TAPAHTUMIA Runomatinea Laskeutuu lempeä valo meihin kaikkiin ja jäniksiin pe 7.5. siirtyy syksyyn!

Onko lapsesi vielä kastamatta?

Tule kastepäivään la 29.5. klo 10–13 kauniiseen merenrantahuvilaan Laajarantaan, Humalniementie 15.

Kastehetken voi pitää vaikka ulko­ na (sateella Laajasalon kirkossa).

Kastepäivä on mukava ja mutkaton tapa järjestää ristiäiset minkä ikäiselle lapselle tahansa. Kaikki on valmista kastepuvusta kakkukah­ veihin, jotka seurakunta tarjoaa.

Päivä on maksuton ja avoin kaikil­ le. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: pastori Emriikka Salonen, p. 050 KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–20.5.

ISTOCK

534 3441, emriikka.salonen@evl.fi.

Roihuvuoren ja Laajasalon kirkot auki hiljentymistä varten ma–to klo 10–13. Voit halutessasi keskus­ tella työntekijän kanssa.

Diakonian ajanvaraus Laajasalos­ sa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diako­ nia@evl.fi.

TAPAHTUMIA

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ti ja to klo 10–14. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Verkkolähetykset facebook.com/ vartsikanseurakunta sunnuntaisin ja helatorstaina 13.5. klo 11, torstai­ sin klo 18 ja perjantaisin klo 12

TAPAHTUMIA

Torstai-illan kohtaamisia Tule kohtaamaan mielenkiintoisia keskustelijoita ja laula­ maan yhteislauluja seurakunnan Facebook­sivun kautta lä­ hetettävissä livelähetyksissä. Live­chatin kautta voit osallis­ tua keskusteluun kiinnostavien vieraiden kanssa sekä esittää laulutoiveen yhteislauluillassa.

Kevään aikana järjestetään vielä yksi yhteislauluilta (27.5.) ja kolme keskusteluiltaa. Striimaukset lähetetään torstai­il­ taisin 6.–27.5. kello 19 Lauttasaaren seurakunnan Facebook­ sivun kautta. Tallenteet ovat katsottavissa myös jälkikäteen samalta sivulta.

ISTOCK

Vartiokylän kirkko auki hiljenty­ mistä varten arkisin klo 9–15.

Kirkolla mahdollisuus myös yks. ehtoolliselle sunnuntaisin klo 11.30–13.

Olemme aloittamassa palstaviljelyä alueellamme. Tulisitko mukaan? Ota yhteys Leenaan, leena.nygard@evl.fi, p. 09 2340 6450.

Vaatteita maksutta jaossa Mat­ teuksenkirkolla ma ja pe klo 9–11.

Vihille vaikka villasukissa – vihki­ päivä Puotilan kappelilla ma 21.6.

Tilaa esteidentutkinta ja ilmoittau­ du mukaan! Lisätietoa: kaisa. kariranta@evl.fi.

Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna puhelimitse ja sähköpostilla ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä ke 9–13. Suljettu pyhisin. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Osallistu jumalanpalveluksiin verkossa Facebook sivumme kautta sunnuntaisin klo 11. Su 2.5. klo 11, Vanhanen, Pesonen, Kanto­ la. Su 9.5. klo 11, Pesonen, Huhdan­ mäki. To 13.5. klo 11, Antola, Virta­ nen. Su 16.5. klo 11, Pesonen, Kantola.

Ehtoollishartaus kirkossa sun­ nuntaisin klo 12.30 ja 13, torstaisin klo 12 (ei helatorstaina 13.5.).

Kirkko avoinna hiljentymiseen

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

arkisin klo 12–14 (ei helatorstaina 13.5.).

Tarkista ajankohtaiset kokoontu­ misrajoitukset netistä tai puheli­ mitse virastosta.

Alakoululaisille kesäkerhoja ja -leirejä Kun koulujen kesälomat koittavat, seurakunnissa on lapsille monenlaista mukavaa tekemistä yhdessä kavereiden kanssa.

Helsingin seurakunnissa on tarjolla kesäkerhoja ja päivälei­ rejä alakouluikäisille etenkin kesäkuussa, jolloin monet van­ hemmat ovat vielä töissä.

Kerhoissa ja leireillä leikitään, liikutaan, askarrellaan ja touhutaan muuta mukavaa turvallisten ohjaajien läsnä olles­ sa. Toiminta järjestetään koronaturvallisesti kulloistenkin oh­ jeistusten mukaisesti.

Katso lisätietoa: helsinginseurakunnat.fi

Kuninkaan ilta TV7­kanavalla pe 7.5. klo 18. Lähetyksen voi katsoa netissä TV7:n sivulla tai television kaapeliverkossa. Illan teema on Uusi liitto. Puhe Jussi Mäkelä, ylistys Olli Lehmonen ja OPKOn nuoret, juonto Hanna Tolonen. Voit lähettää iltoihin esirukouspyynnön sähköpostilla hanna.tolonen@evl. fi. Rukoilemme jätettyjen esiru­ kouspyyntöjen puolesta illassa hienovaraisesti, anonyymisti.

Syksyn muskareihin ilmoittaudutaan nyt. Tule mukaan muskariin!

Muskarissa lauletaan, soitetaan, kuunnellaan ja liikutaan musiikista nauttien hengellisyyttä unohtamat­ ta. Ryhmässä kehittyvät myös lapsen sosiaaliset ja motoriset taidot ikäkauden huomioon ottaen.

Muskarit kirkolla Marielundissa tiistaisin 2–3­, 3–4­ ja 4–6­vuotiail­ le, sekä Albatrossin Valossa perjan­ taisin 3–12 kk ja 1–2­vuotiaille.

Ilmoittautuminen nettilinkin kautta kotisivuiltamme. Ilmoittautumisai­ ka 3.–31.5. Muskarit alkavat elo­ kuun lopussa. Kauden hinta 65 e/ lapsi, 55 e/seuraava sisarus. Lisä­ tiedot p. 050 345 4550, paivi.lind­ berg@evl.fi.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri Teamsetäyhteyksin ma 10.5. klo 13.30.

Seurakunnassamme on jo vuosien ajan pyörinyt maanantaisin muka­ va kohtaamispaikka, Iltapäiväpiiri.

Nyt kohtaamme verkossa! Piirissä on leppoisaa keskustelua, päivän teema ja hartaus. Olet lämpimästi tervetullut mukaan. Ilmoittaudu sähköpostilla fiia.diekmann@evl.fi tai puhelimitse 09 2340 6540, niin saat osallistumislinkin. Kokoontu­ misrajoitusten jatkuessa kokoon­ numme etänä myös ma 24.5.

Kirjapiiri etäyhteyksin. Kohda­ taan ruutujen äärellä ja keskustel­ laan rennosti kuukauden kirjasta.

Ilmoittaudu mukaan 09 2340 6541, eija.keinanen@evl.fi, niin saat osallistumislinkin.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 12–13 numerossa 09 2340 6518.

Voit myös jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköi­ nen ajanvaraus nettisivuillamme.

Ota rohkeasti yhteyttä, jos kaipaat kuuntelijaa, olet yksinäinen, toivot että puolestasi rukoillaan tai talous huolettaa.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17.

Lisätiedot: www.helsinginseura­ kunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Kirkonmenot vain verkossa. Liity mukaan Malmin seurakunnan Facebookissa tai nettisivuillamme helsinginseurakunnat.fi/malmi.

Jumalanpalvelus su 9.5. klo 10. Yle Radio 1:n suora lähetys Viikin kirkosta. Huom. Tällöin ei lähetystä Facebookissa.

Jumalanpalvelus helatorstaina 13.5. klo 10.

Jumalanpalvelus su 16.5. klo 10.

Mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Voit pyytää yksityisen ehtoollisen sunnuntaisin kirkkojen aukioloaikana tai erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

TAPAHTUMIA Järjestämme toistaiseksi toimintaa pääsääntöisesti netissä tai ulkona.

Liity mukaan Malmin srk:n Face­ book­ ja YouTube­kanavalta tai nettisivultamme helsinginseura­ kunnat.fi/malmi.

Kirkot avoinna. Malmin, Pihlaja­ mäen, Puistolan ja Viikin kirkot ovat avoinna hiljentymistä ja yksityistä ehtoollista varten sun­ nuntaisin klo 11–14. Helatorstaina 13.5. Malmin kirkko avoinna klo 11–14.

Kuntavaali-ilta ke 19.5. klo 18 etäyhteyksin. Katso lisää netti­ sivuiltamme.

Lähettitapaamisia Namibian lähetyshistoriaa ja lähettien tapaa­ misia Teamsissä to 6.5. klo 18.

Kasvoista kasvoihin tapaamisia odotellessamme tapaamme toi­ semme Teamsin välityksellä. Illassa Eeva­Maria Muurman kertoo Nami­ bian lähetyshistoriaa. Luvassa on myös Malmin srk:n nimikkolähetin/ nimikkolähettien terveisiä. Linkki iltaan nettisivujen tapahtumaka­ lenterissa. Äideistä parhain -äitienpäiväkonsertti verkkolähetyksenä. Laulaja­

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–20.5.

oman arjen rinnalla omatahtisesti.

Ilmoittaudu nettisivuillamme. Kysy lisää Niinalta, p. 050 9118 626 tai niina.penttinen@evl.fi.

Sinkkutapahtumia tulossa kolme, joista ensimmäinen la 29.5. Lisätietoja nettisivuiltamme.

Ruoka-apua. Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 9 ja Varustamolla to klo 11. Varustamon leivänjaon yhteydessä myös diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13.

Waste&Feast Malmi myy take away -lounasta ma–pe klo 11–13.

Ruoka 2 e, salaatti 1 e. Os. Pekanraitti 16. Huom! Waste&Feast on kiinni 13.–14.5.

Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444. Älä jää yksin, vaan soita meille, matalallakin kynnyksellä.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä.

Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Jätä muulloin soittopyyntö, otamme sinuun yhteyttä.

Oulunkylän seurakunta

Virasto: Palosuontie 1.

Asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

Seurakunta tarjoaa kastejuhlan Onko lapsen kastejuhla viettämättä? Roihuvuoren seurakunnassa vietetään kastepäivää lauantaina 29.5. kello 10–13 Laajarannan kauniissa merenrantahuvilassa Laajasalossa, Humalniementie 15. Siellä kastehetken voi halutessaan pitää vaikka ulkona. Sateen sattuessa juhla vietetään Laajasalon kirkossa.

Kastepäivä on mukava ja mutkaton tapa järjestää ristiäiset minkä ikäiselle lapselle tahansa. Kaikki on valmista kastepuvusta kakkukahveihin, jotka seurakunta tarjoaa. Päivä on maksuton ja avoin kaikille. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: pastori Emriikka Salonen, p. 050 534 3441, emriikka.salonen@evl.fi.

TAPAHTUMIA Kirkkokahvit Teams-sovelluksessa sunnuntaisin klo 10.45–11.15. Keitä kuppi kuumaa ja liity seuraan, linkki löytyy nettisivuiltamme!

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimel-

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset verkkolähetyksinä Facebookissa ja niitä voi katsoa myös verkkosivujen etusivulta.

Jumalanpalvelus su 9.5. klo 11.

Jouni Pirttijärvi, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen.

Helatorstain jumalanpalvelus to 13.5. klo 11. Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Jumalanpalvelus su 16.5. klo 11.

Satu-Elina Ansas, Anna-Kaisa Jussila ja Ari Häyrinen.

Ehtoollishetki sunnuntaisin klo 12.30 kirkolla.

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset toistaiseksi livelähetyksinä YouTube-kanavallamme sunnuntaisin klo 10. Mahdollisuus ehtoollisen viettoon sunnuntaisin klo 12 ja 13 (Oulunkylä) ja klo 18 (Käpylä). Lisätiedot nettisivuiltamme. Äitienpäivän sanajumalanpalveluksen su 9.5. toimittavat Ulla Oinonen, Pipliaseura, Veli Pelkonen ja Mikko Helenius.

Helatorstain sanajumalanpalveluksen 13.5. toimittavat Johanna Elo ja Maija Pesonen-Kareinen.

Sanajumalanpalveluksen su 16.5. toimittavat Raivo Savik ja Katja Mäkiö.

16.30–17.30. Huomioi jonottaessa turvavälit ja maskin käyttö.

Maijan muskari Youtube-kanavalla ke 12.5. klo 10. Kevätlauluja ja luomisen ihmeitä.

Pakilan seurakunta

ISTOCK

Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta

ESKO JÄMSÄ

säveltäjä Petri Laaksosen Äideistä parhain -konsertti suorana verkkolähetyksenä Malmin kirkosta äitienpäivänä su 9.5. klo 18. Liput alk. 15 e, Tiketti.

Kanttoreiden ehtookellot on musiikillinen iltarukous pyhää vasten lauantaisin klo 18 Malmin seurakunnan Facebookissa.

Toivekonsertti Tahtoisin toivoa sinulle -yhteisvastuukonsertissa kuullaan toivekappaleita Malmin kanttoreiden esittämänä. Konsertti toteutetaan helluntaina 23.5. Malmin seurakunnan Facebookissa.

Puuhatreffit perheille ti 11.5. klo 13–14 Malmin srk:n lapset ja perheet -Facebook-sivulla. Ilmoittaudu mukaan mervi.ohman@evl.fi tai p. 050 562 7499. Postitamme puuhavihkon ja tarvittavat materiaalit. Livessä näytämme askarteluohjeet ja voit osallistua kommentoimalla chatissa. Päätämme tapaamisen aina pieneen pyhäkouluhetkeen. Äitienpäivä Tule katsomaan koko kaupunginosan yhteisiä äitienpäiväonnitteluikkunoita kirkkojemme ikkunoissa. Kokoamme alueen asukkaiden lähettämiä äitienpäivän tervehdyksiä Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoille katseltavaksi ajalle 8.–23.5. Onnentoivotuksia on kiva käydä katsastamassa vaikkapa äitienpäivänä. Somasti koristellut ikkunat ja kirkkojen pihat ovat jo itsessään oiva käyntikohde. Kakkukahvitkin voi pihalle ottaa mukaan.

Ikkunoissa QR-koodin takaa löytyy myös pikku videoita mm. tietoa äitienpäivän historiasta, asiantuntijana Esko M. Laine.

Kesän toimintapäivät koululaisille. Onko lapsilla lomaa, mutta itsellä ei? Eipä hätää! Järjestämme 1.–3.-luokkalaisille maksuttomat koululaisten toimintapäivät Puistolan, Malmin ja Viikin kirkoilla.

Päivittäinen toiminta-aika on klo 9–14 ja toiminta on perheille maksutonta. Koululaisten toimintapäivien aikana retkeillään lähialueilla, leikitään, pelataan ja harjoitetaan kädentaitoja pääosin ulkona.

Luvassa on myös kavereita ja kivaa yhdessäoloa pienryhmissä. Viikon aikana tarjoillaan kolmena päivänä lämmin ateria ja kahtena päivänä mukaan otetaan eväät. Toimintapäivien tarkempi ohjelma päivittyy lähempänä, kun tiedämme alkukesän koronatilanteesta ja turvamääräyksistä. Ilmoittautuminen nettisivuilla 3.5. alkaen.

Nuorille Virtuaalileiri 7.–23.5.

Malmin seurakunnan toukokuisella nuorten leirillä pohditaan omaa hyvinvointia ja jaksamista liikunnan, kokkailujen ja askartelujen sekä erilaisten tehtävien kautta Discordissa. Parin viikon maksuton virtuaalileiri on suunniteltu siten, että leirielämää pystyy elämään

Onnea rakas äiti!

Iltapäiväkahvit joka keskiviikko klo 14 Facebook Livessä.

Kirkko avoinna ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552.

Toivekonsertti Tahtoisin toivoa sinulle Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 23.5. klo 15. Mukana Malmin, Oulunkylän ja Pakilan kanttorit. Konsertti on katsottavissa Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla, Pakilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä Malmin seurakunnan Facebooksivulla vapaasti, mutta halutessasi voit tukea käynnissä olevaa Yhteisvastuukeräystä.

Tule katsomaan koko kaupunginosan yhteisiä äitienpäiväonnitteluja Malmin seurakunnan viiden kirkon ikkunoissa 8.– 16.5. Alueen lapset ovat tuoneet sinne piirroksiaan ja onnitteluita omalle äidilleen. Samalla kuulet äitienpäivän historiaa Esko M. Laineen kertomana ja lauluja QR-koodin takaa.

la numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle.

Noutoateriat. Oulunkylän kirkolla kevään viimeinen noutopuuro ma

10.5. klo 10–11.30, torstain Salaamnoutoateria jää kesätauolle 6.5. jälkeen. Käpylän kirkolla kevään viimeinen noutokeitto ke 12.5. klo KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 8/2021

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 7.–20.5.

Musiikkia kirkoissa JANI LAUKKANEN

PERJANTAINA 7.5.

Perheiden tanssituokio klo 10–10.30 Käpylän kirkolta Helsingistä lähetetään Oulunkylän seurakunnan Youtube-kanavalla. Tuokion vetää Salla Kaitokari. Vapaa pääsy. Video on nähtävillä viikon ajan.

SUNNUNTAINA 9.5.

Anima mea – mietiskelevän laulun tunti klo 18–19 Zoomissa.

Laulamme helsinkiläisen Kallion seurakunnan Hiljaisen rukouslaulumessun ja Hiljaisen rukouslaulun kelttimessun lauluja, ohjaajana Hilkka-Liisa Vuori. Vapaa pääsy.

Kutsulinkki Zoom-tapaamiseen löytyy Kallion seurakunnan nettisivuilta tämän tapahtuman tiedoista. Zoom-ohjelmisto kannattaa ladata ja asentaa jo etukäteen ennen tuntia.

Päivämusiikkia klo 12–12.45 Helsingin Vanhastakirkosta lähetetään suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla. Soittamassa on urkuri Matti Vaakanainen. Vapaa pääsy. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin.

KESKIVIIKKONA 19.5.

Petri Laaksonen laulaa kaikille Suomen äideille rakastetuimpia sävelmiään Äideistä parhain -konsertissa sunnuntaina 9.5. klo 18. Konsertti lähetetään Malmin kirkosta suorana verkossa osoitteessa Tiketti.stream.

15 euroa maksavia lippuja saa Tiketti.fistä.

TIISTAINA 11.5.

Päivämusiikkia klo 12–12.45 Helsingin Vanhastakirkosta lähetetään suorana Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Facebooksivulla. Soittamassa on urkuri

KESKIVIIKKONA 12.5.

TIISTAINA 18.5.

ESKO JÄMSÄ

Musiikkimessu suoratoistona Leppävaaran kirkosta Espoosta klo 11. Messun musiikki on rakennettu Ahti Sonnisen säveltämän laulusarjan ”Viisi laulua Raamatun sanoihin” pohjalta. Outi Noponen ja Kullervo Latvanen, laulu, Pauliina Hyry, urut. Liturgina teol. kand.

Heta Kallioranta. Äiti, olet niin kaunis -laulu on kuultavissa verkossa Jippiimission Youtube-kanavalla. Uuden äitienpäivälaulun laulaa viisivuotias Savanna Böhling ammattimuusikoiden säestämänä. Laulun on säveltänyt 14-vuotias Nyyti Rahkonen. Suloisen laulun sanat koskettavat. Vapaa pääsy. Jippiimissio ry on helsinkiläinen lapsi- ja nuorisotyötä tekevä järjestö, jonka toiminnassa on mukana yli 100 lapsikuoroa eri kirkkokunnista, seurakunnista ja kouluista sekä kymmeniä ammattimuusikoita.

Petri Laaksosen Äideistä parhain -äitienpäiväkonsertti klo 18 Malmin kirkosta Helsingistä lähetetään suorana verkossa osoitteessa https://tiketti.stream. Laulajasäveltäjä Petri Laaksosen melodiset ja elämänmakuiset laulut yhdistettynä vahvaan ja sielukkaaseen tulkintaan ovat koskettaneet monia suomalaisia jo neljännesvuosisadan ajan. Hänen tunnettuja kappaleitaan ovat muun muassa Täällä Pohjantähden alla, Eläköön elämä, Sata salamaa ja Oot voimani mun. Laaksonen laulaa kaikille Suomen äideille rakastetuimpia sävelmiään. Petri Laaksonen, laulu ja piano, Petri Hatakka, koskettimet ja laulu, Make Perttilä, kitara ja laulu. Liput 15 euroa Tiketistä.

Konsertti on katsottavissa 16.5. saakka.

Santeri Siimes. Vapaa pääsy. Ei edellytä kirjautumista Facebookiin.

Sunnuntaina 9.5. lähetetään musiikkimessu suoratoistona Leppävaaran kirkosta Espoosta kello 11. Messun musiikki on rakennettu Ahti Sonnisen säveltämän laulusarjan ”Viisi laulua Raamatun sanoihin” pohjalta.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Anima mea – mietiskelevän laulun tunti klo 18–19 Zoomissa.

Laulamme helsinkiläisen Kallion seurakunnan Hiljaisen rukouslaulumessun ja Hiljaisen rukouslaulun kelttimessun lauluja, ohjaajana toimii Hilkka-Liisa Vuori. Vapaa pääsy. Kutsulinkki Zoom-tapaamiseen löytyy Kallion seurakunnan nettisivuilta tämän tapahtuman tiedoista. Zoom-ohjelmisto kannattaa ladata ja asentaa jo etukäteen ennen tuntia.

Häämusiikki-ilta Espoossa Leppävaaran kirkossa on peruttu, mutta häämusiikkia on tarjolla seurakunnan omalla YouTube-kanavalla.

Löydät konsertin haulla ”Häämusiikki-ilta Leppävaaran kirkossa”.

Konsertti on kuvattu viime keväänä. Juonnetussa konsertissa kanttorit esittävät tuttua ja tuntemattomampaa häämusiikkia.

Musiikin lomassa kerrotaan vihkitilaisuuteen liittyvistä käytännön asioista.