Kirkko ja kaupunki 2020 21 Helsinki

21

3.12.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Ilman rukousta puuttuu jotain Hannu-Pekka Björkman haluaa näytellä niin kuin ikonimaalari maalaa s. 20 Askartele jouluseimi tikkuaskiin s. 4

Tänään kotona Ruusuhaassa s. 14

Pääkirjoitus

Eilen

Kunpa olisi ihan tavallista

Vaikka et kukistaisi mitään muuta, kukista edes kielesi!

MATKA KOHTI KORONAJOULUA alkoi tuttuun tapaan Hoosiannalla. Paljon muuta tuttua siinä ei sitten ollutkaan. Hoosiannakin piti laulaa etäyhteyksien takaa.

Onneksi Jouluradion tämänvuotinen Hoosianna oli täynnä kirkasta luottamusta tulevaisuuteen. Vaskivuoren lukiolaiset ovat tehneet sielua hivelevän version tutusta adventtivirrestä.

Adventti on valmistautumisen ja odottamisen aikaa. Vuodesta toiseen me papit olemme korostaneet, että silloin valmistaudutaan suureen juhlaan, Herran saapumiseen. Olemme mehustelleet latinan alkeiskurssilla hankitulla kielitaidollamme ja muistuttaneet adventin merkitsevän Herran tulemista: adventus Domini.

JUMALAN SYNTYMINEN IHMISEKSI tähän ihmisten todellisuuteen on valtava ihme ja kaikin puolin juhlimisen arvoinen asia. Huolien värittämänä poikkeusadventtina tuosta ihmeestä paljastuu piirre, joka helposti peittyy tavanomaisen tunnelmoinnin alle: ihmislapseksi syntyvä Jumala tyhjentyy tuonpuoleisesta majesteettisuudestaan ja enkelikuoron ylistämästä taivaallisuudestaan.

Hän ottaa maan ja taivaan yhdistävän askeleen taivaallisuudesta tavallisuuteen. Hän syntyy keskelle meidän huoliamme ja murheitamme auttamaan, kuuntelemaan, olemaan rinnalla. Olemaan yksi meistä.

INTIALAINEN SANANLASKU

Jouluna Jumala syntyi tavallisuuteen ja pyhitti sen.

Tänä adventtina moni meistä kaipaa tavallisuutta yhtä hartaasti kuin Jumala, joka haluamalla halusi syntyä Betlehemiin. Tämän adventin odotus on sen toivomista ja rukoilemista, että olisi taas ihan tavallista. Että koronan tuoma uhka olisi hälvennyt. Että voisi taas tavata ystäviä, koskettaa ja halata, silittää mummin poskea ja suukottaa lapsenlasta.

HOOSIANNAN OHELLA TOINEN tämän adventin hymni olkoon Edu Kettusen laulu Tavallinen päivä. Kettunen laulaa: ”Voi kun huomenna ois ihan tavallinen päivä, jonkun tuulisen syyskuun tiistai kenties.” Hän kuvaa töistään palaavaa ihmistä, jolla – jos hyvin kävisi – olisi ”mielessään vain ne ihan tavalliset murheet: särkevä selkä ja saapuva talvi ja se ois ihan fine, vähän väsynyt vain, kun sillä ois ollut kaikenlaista”.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Yli puolet suomalaisista kokee keskustelukulttuurin muuttuneen huonommaksi. Peräti joka neljäs pelkää muiden reaktioita omien ajatustensa kertomiseen.

YLE.FI UUTISET 16.11.2020

Iankaikkisesti Älkää päästäkö suustanne sopimatonta puhetta, vaan puhukaa sitä, mikä kulloinkin on hyvää ja hyödyllistä ja kuulijoille iloksi.

KIRJE EFESOLAISILLE 4:29

TÄNÄ ADVENTTINA MONI MEISTÄ KAIPAA TAVALLISUUTTA YHTÄ HARTAASTI KUIN JUMALA, JOKA HALUAMALLA HALUSI SYNTYÄ BETLEHEMIIN.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Rauha, vapaus ja luottamus toisiin.

Itsenäinen maa muttei onneksi yksinäinen.

Jumala, uutisia katsoessani yhtäkkiä tajusin, ettei tämä kaikki ole itsestään selvää.

Kirkko ja kaupunki

21 3.12.2020

Seuraava lehti ilmestyy 17.12.

KANNEN KUVA: MARIANNA SIITONEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Ketään ei saa jättää korona­ uhkan takia jouluna yksin” Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen suosittelee joulun viettämistä lähipiirissä ja ehdottaa, että joulupukki jättää lahjat ovensuuhun.

1

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

Mika Salminen, millaista joulunviettoa suosittelet pääkaupunkiseudun asukkaille koronaaikana?

– Toivon kaikille rauhallis­ ta ja mukavaa joulua. Suosittelen kuitenkin, että sitä vietetään lähipiirissä, johon kuuluu korkeintaan kymmenen henkeä.

– Tässä pitää jokaisen käyttää omaa harkintaan­ sa. Jos perheessä on ol­ tu terveinä, riskit ovat aika pieniä. Ihmisten ti­ lanteet ovat niin erilai­ sia, ja monelle pyhien tapaamiset voivat tun­ tua erityisen tärkeil­ tä. Ei ketään ainakaan saisi jättää korona­ uhkan takia jouluna yksin.

2

Voiko tänä jouluna käydä omaisen haudalla tai tilata kotiin joulupukkia?

– Omaisen haudalla voi kyllä käydä, koska siinä ollaan ulkona. Jos hautausmaalla sattuu olemaan paljon ihmisiä, on parasta laittaa maski päähän.

– Joulupukki on hankalampi asia.

Talosta taloon kiertävään joulupukkiin sisältyy terveysriskejä varsinkin, jos vi­ rus leviää edelleen aktiivisesti. Suositte­ lisin, että joulupukki etsitään lähipiiristä tai tilattu pukki koputtaa oveen ja jättää lahjat siihen oven­ suuhun. Pukin

vierailun järjestämisessä voisi tällä ker­ taa käyttää hieman mielikuvitusta.

3 4

Miten toimia, jos sairastuu koronavirukseen joulunpyhinä?

– Pääkaupunkiseudun kunnat järjestävät terveydenhuollon päivystyksen. Uskon kuntien varautuvan muun muassa päivystyspaik­ kojen lisäämiseen, jos koronatilanne yllättäen pahenee jollakin suunnalla.

Miten itse aiot viettää joulua, ja tuleeko lepotauko tarpeeseen?

– Vietän joulua entiseen tapaan pienessä lähipiirissä.

Hankimme kotiin joulukuu­ sen, kuuntelemme joululauluja ja syömme perinteisiä jouluruokia. Omat ruokasuosikkini ovat mäti, kalat ja lanttuloora.

– Joulu on tärkeä myös jaksamisen kannalta. Kieltämättä olen tuntenut ko­ rona­aikana ajoittain normaalia enem­ män väsymystä. Olen kuitenkin yrit­ tänyt huolehtia itsestäni enkä ole ot­ tanut koko taakkaa kannettavakse­ ni, vaikka pyrinkin tekemään työni niin hyvin kuin voin. Tässä auttaa paljon hyvä työtiimi, jossa olemme sopineet töiden jakamisesta.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle jokaisen ihmis­ arvo on pyhä, ihmisen asemasta ja taustasta riippumatta.

Toinen pyhä asia on luonto. Metsässä kävellessäni mietin usein, miten tärkeää on ympäristön suojeleminen. ■

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

3

Jouluseimen voi rakentaa vaikka huovasta, savesta tai puusta. Usein seimiasetelmassa näkyy paikallinen kulttuuri.

Joulu pienois TEKSTI HANNA ANTILA KUVA LAURA RIIHELÄ TULITIKKURASIASEIMI HANNA TAMMINEN

P

äähenkilöt ovat tuttuja: Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi, vierellä ehkä pari eläintä muistuttamassa siitä, että Jumala ei syntynyt ihmiseksi missään hienostohotellissa. Kaikki muu seimiasetelmissa sitten vaihteleekin. Seimiasetelmiin tiivistyy mielikuvamme ensimmäisestä joulusta, mutta niissä näkyvät myös kulttuurivaikutteet.

Seimien historiaa ja erilaisia seimiperinteitä käsittelevässä Juha Luodeslammen ja Liisa Väisäsen teoksessa Jouluseimen tarina (LK-kirjat 2009) kuvataan, kuinka seimiasetelmien historia alkoi oikeastaan seiminäytelmistä. Ensimmäinen seiminäytelmän organisoi todennäköisesti Franciscus Assisilainen 1200-luvun alussa. Hän kokosi Italian Grecciossa sijaitsevaan luolaan olkia, eläimiä ja ihmi-

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

siä välittämään joulun sanomaa. Myöhemmin näyttelijät korvattiin puunukeilla.

Ensimmäiset varsinaiset seimihahmot tehtiin tiettävästi marmorista 1200-luvun Italiassa.

Sen jälkeen seimiä on tehty ainakin puusta, savesta, kartongista, huovutetusta villasta, paperista ja tinasta.

Suomeen seimet tulivat arviolta 1800-luvulla. Täällä seimiasetelmat ovat olleet usein hyvin pelkistettyjä, myös hahmogallerialtaan.

Niissä on saattanut olla vain Maria, Joosef ja Jeesus. Muualla seimiasetelmissa on nähty myös paimenia, Itämaan tietäjiä, enkeleitä ja ihan tavallisia kansalaisiakin.

SEIMIKULTTUURIN SYNNYINMAAN Italian seimissä on paikallisväriä. Kuuluisia ovat esimerkiksi napolilaiset seimet, joissa on runsaasti ruokatarpeita, hedelmiä, mereneläviä ja mak-

karoita sekä paljon ihmisiä. Roomassa tyyli on hillitympi, mutta pyhä perhe on saattanut sijoittua Rooman seudun maalaismaisemaan oliivipuineen ja mäntyineen.

Ranskan Provencessa seimiasetelmia on tehty savesta ja Raamatun henkilöt ovat saattaneet saada seurakseen perinneasuisia provencelaisia. Krakovassa Puolassa seimihahmot on sijoitettu taloihin, jotka muistuttavat paikallisia rakennuksia. Raamatullisten hahmojen lisäksi mukana voi olla puolalaisen kansanperinteen hahmoja. Saksassa seimihahmot on usein tehty puusta. Sielläkin hahmot saattavat olla paikallisissa perinneasuissa tai Jeesuksen syntymä on sijoitettu baijerilaiseen vuoristomaisemaan.

Seimiperinteen erikoisin yksityiskohta taitaa löytyä katalonialaisesta seimiperinteestä. Siellä seimiasetelmaan kuuluu usein kakkaaja eli caganer. Sen historiaa ei täysin tiedetä, mutta yh-

Kirkko ja kaupunki verkossa ISTOCKPHOTO / KATRI SAARELA

koossa Oletko sika vai enkeli?

Ylistätkö kuin enkeli vai hipsutteletko tontun tapaan? Onko sinulla kuusen piikit? Ehkä olet uskollinen varpunen tai joulupöydän sika.

Tai ihan vaan Taavetti ja Tiina! Ikonisiin joululaulujen hahmoihin perustuva testi kertoo, mikä niistä on sinun sielunkumppanisi.

Kokeile osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Jokaisella ihmisellä on sydämessään sirpale, josta Jumalan kasvot heijastuvat hieman eri kulmasta.”

AURA RAULO VERKKOKOLUMNISSAAN

ROBIN VUORINEN

den selityksen mukaan housut kintuissa kakkaava hahmo kuvastaa sitä, kuinka valmistautumaton ihmiskunta oli Kristuksen syntymään.

Jotkut taas sanovat, että hahmo on vain paikallisen huumorintajun ilmentymä. Oli miten oli, hupailu jatkuu, sillä kakkaaja on usein saanut ajankohtaisen ja tunnetun henkilön kasvot.

MYÖS HELSINGISSÄ PÄÄSEE tutustumaan sekä materiaaleiltaan että kulttuurivaikutteiltaan erilaisiin seimiin. Esimerkiksi Aleksanterinkadun Nordean ikkunassa on tänä vuonna espanjalainen seimiasetelma, Café Engelissä paperiseimi Filippiineiltä ja Aseman kellon ikkunassa italialainen seimi. Helsingin Tuomiokirkon seimi on peräisin Betlehemistä. ■ Katso ohje tulitikkuseimen rakentamiseen osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Verkossa on myös lista Helsingissä tänä vuonna esillä olevista seimistä.

Jarno Kokko (vas.), Mia Heikkinen ja Anton Mellanen lauloivat keskiviikkona 25. marraskuuta joululauluja Viikin yliopistokampuksen Biokeskus ykkösen portailla.

Joululauluja tihkusateessa Koronan vuoksi ammattimuusikot lauloivat Kauneimpia joulu­ lauluja ulkona.

– Tällaisilla tapahtumilla on tänä vuonna erityisen paljon merkitystä. Ne muistuttavat, että koronasta huolimatta elämä jatkuu ja joulu tulee, sanoo oppilaitospappi Kaisa Iso-Herttua.

Katso videolta, miten laulu raikaa harmaassa talvisäässä, osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

5

HANNE MANELIUS

Ihminen on luontoa Sota pani jokihelmisimpukat ja ihmiset koville

Pimeys kaivaa esiin tunteita tuntureilla

Ilmastosankari kurittaa hiilenmustaa Helsinkiä

Tunnetko Suomen pitkäikäisimmän eläimen? Jotkut nykyeläjät saattoivat olla olemassa jo ensimmäisen maailmansodan aikaan.

Milloin viimeksi näit tähtitaivaan? Linnunradan eteen levittäytyy öisin likaisenkellertävä valoharso, ja pimeydestä on tullut harvinaista.

Jo kaksi kolmasosaa norjalaisista asuu niin, etteivät he näe tähtiä. Yksi heistä on oslolainen toimittaja Sigri Sandberg, joka vastustaa valosaastetta tarinallisessa tietokirjassa Pimeys (Nemo 2020).

Sandberg kertoo pimeyden merkityksestä unelle, mielenterveydelle, tähtitieteelle ja luonnolle. Ja onhan kirkas tähtiyö myös uskomattoman kaunis.

Kirjoittaja pohtii pimeyttä alkeellisessa majassa Pohjois-Norjan tuntureilla ja kamppailee samalla oman pelkonsa kanssa. Entä, jos pimeydestä tuijottaa hullu vaeltaja, joka murtautuu kohta sisään?

Sähköasentaja rakastaa virtaa mutta vihaa sen tuottamista menneistä elämänmuodoista syntyneellä kivihiilellä. Hän elättää uusperhettään asentamalla ökyrikkaiden kotiin tarpeettomia sähkösyöppöjä, vetää yöllä ylleen kirpparilöydöistä kasatun naamioasun ja sabotoi asiakkaansa katumaasturin – kunnes siirtyy isompiin ilmastotekoihin.

Pappa Jorma Saahkon ja pojantytär Lotta-Sofia Saahkon laulutuokioista tuli hitti.

Somekansan laulava pappa EI TAINNUT pappa arvata, millainen suosio häntä odottaa! Yksi koronavuoden positiivisista ilmiöistä on ollut Lotan ja papan koronalaulut -tili Facebookissa, jolla pappa Jorma Saahko, 85, ja pojantytär Lotta-Sofia Saahko, 27, laulavat ja juttelevat. Kaksikolla on myös oma YouTube-kanava.

Lotta ja pappa ovat laulaneet papalle tuttuja ja tärkeitä lauluja, iskelmiä, kansanlauluja ja maakuntalauluja. Lotan hämmästykseksi lähes kaikki laulut ovat olleet sellaisia, että pappa voisi laulaa ne tuosta noin vain. Seuraajien esittämiä laulutoiveita pappa lukee somesta ja kirjoittaa lapuille ylös.

Papan ja Lotan projekti alkoi, kun Lontoossa näyttelemistä opiskellut Lotta palasi koronatilanteen vuoksi Suomeen ja asettui Jorma-papan rintamamiestaloon Valkeakoskelle.

Kaksikon yhteisistä hetkistä ja Jorma-papan elämästä Karjalan evakkona julkaistiin marraskuussa myös Lotan kirjoittama kirja Papan kanssa kahvilla (Tammi 2020). Lokakuussa Jorma-pappa valittiin Vuoden isovanhemmaksi.

Nyt he laulavat sunnuntaisin yhdessä hengellisiä lauluja ja virsiä, joita moni on toivonutkin. Joulukuussa on luvassa tietenkin joululauluja. Tulossa on ainakin Varpunen jouluaamuna, Lotan suosikki.

Papallekin se tuo muistoja mieleen: kun hänen äitinsä kuoli, pieni sinitiainen ilmestyi ikkunan taakse kuin tarkistaakseen, että pojalla on kaikki hyvin.

Erittäin uhanalainen raakku eli jokihelmisimpukka voi elää 200-vuotiaaksi. Anni Kytömäen kolmas, juuri kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saanut romaani Margarita (Gummerus 2020) kertoo, mitä 1940–50-lukujen sotavuodet ja niiden jälkeinen Suomen valtion kiihkeä kasvuaika merkitsivät luonnolle ja ihmisille.

Ikivanhat metsät hakataan romaanissa valtion tarpeisiin, ja päähenkilö Senniltä kielletään abortti hänet näännyttävästä raskaudesta huolimatta, koska valtio odottaa naisilta keskimäärin kuutta lasta. Raakut kuolevat, kun joista perataan tukinuittorännejä.

Kytömäki kirjoittaa luonnosta kuin rakastetustaan: ”Silmäilen tienvarren kuusia, niitä jotka näyttävät unisina riiputtavan havuisia sormiaan ja niitä joiden oksat pörhistelevät kirkkaanvihreää valoa.”

Lopulta luonnon ja siihen kuuluvan ihmisen kohtalot ovat yhtä.

HANNA ANTILA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Sandberg lukee itävaltalaisen Christiane Ritterin kertomusta talvestaan vuonna 1934 Huippuvuorten kaamoksessa.

Pimeys ja yksinäisyys koettelivat Ritterin minuuden rajoja, mutta myöhemmin hän puhui kaamostalvesta elämänsä onnellisimpana aikana.

Toimittaja Sandberg löytää yksinäisyydestään uuden, pehmeän pimeän.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen kuvaa Sähkömiehessä (Johnny Kniga 2020) tunnistettavaa Helsinkiä, joka toimii epätavallisten sähkökatkosten aikana uskottavasti. Pimeyden lisääntyessä lähikaupasta tulee vaaran paikka, perheen agilityä harrastavasta lemmikistä sukeutuu suojelukoira ja teinitubettaja löytää isoimman yleisönsä muualta kuin kiihkeästi vaihtuvien sesonkien trendivermeiden esittelystä.

Hanasaaren hiilikasa on näkyvin merkki siitä, millä kaupunki toimii, mutta sen uumenista löytyy yllättäen myös ratkaisu kriisiin.

PIHLA TIIHONEN

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Vuoden pappi

Vapaana kaunis 27,5 m2 yksiö ja valoisa 54,5 kaksio!

Helsinkiläinen Markus Kartano on mies, joka opetti kirkkoa striimaamaan, ja siksi hänet valittiin Vuoden papiksi.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

TORSTAINA MAALISKUUN 12. päivänä kello 14 hallitus pukeutui mustaan ja ilmoitti tiedotustilaisuudessa, että koronavirusepidemian vuoksi Suomessa astuu voimaan poikkeustila.

Samana iltana koko Suomi hamstrasi marketit tyhjäksi vessapaperista ja käsidesistä.

Helsingin seurakuntien verkkopappi Markus Kartano oli äänittämässä podcastia. Hänen työssään poikkeustila oli astunut voimaan jo viikkoja aiemmin.

– Tilannehan oli ollut jo päällä. Oli hyvin tiedossa, että rajoituksia on tulossa, ja tiedettiin, että kirkossakin tosi paljon tulee muuttumaan, Kartano sanoo.

Avainsana oli striimaaminen eli suoratoisto, mutta ongelmana oli, että kirkossa harva tuntui tietävän, miten sellainen toteutetaan käytännössä.

Koko kevään Kartano painoi pitkää päivää. Hän neuvoi seurakuntia, mitä kalustohankintoja vähintäänkin pitää tehdä, jotta pappien aamenet saadaan näkymään ja kuulumaan netissä reaaliaikaisesti.

– Erityisesti pääsiäisaika oli kiireistä, koska kaikki tapahtumat oli peruttu ja siirretty nettiin. Seurakunnat myös halusivat hyvin nopealla aikataululla videoita, jotka usein piti kuvata ja leikata saman päivän aikana, Kartano sanoo.

Kollegat tajusivat, että ilman Kartanon apua kirkko ei olisi saanut etäyhteyttä seurakuntalaisiin. Kun pappien ammattiliitossa Pappisliitossa piti äänestää Vuoden pappia, Kartano sai eniten ääniä. Se tuntuu hänestä ihan hyvältä, mutta häntä itseään koskeva lehtijuttu ei.

– En ole tällaisista henkilöjutuista hirveän innostunut.

MARKUS KARTANO, 49, syntyi ja vietti lapsuutensa Padasjoella Päijät-Hämeessä. Se on piskuinen maa- ja metsätaloudesta elävä kesämökkikunta. Padasjoen kunnanvaakunaa koristavat kekseliäästi pata ja joki.

– Ei siellä ihan kauheasti ollut virikkeitä, Kartano toteaa.

Isä oli koneenkorjaaja, ja ennen

siirtymistään hoitoalalle äiti oli pankissa töissä.

Kun Kartano oli varhaisteini, perheeseen hankittiin Commodore VIC-20 -kotitietokone. Sen käyttömuisti oli viisi kilotavua eli vähän enemmän kuin yhden emojin koko nykyään.

– Padasjoella ei saanut mistään tietokonepelejä, koska kavereillakaan ei ollut tietokonetta.

Niinpä ohjelmoin pelejä itse MikroBitti-lehden ohjeista, Kartano sanoo.

Siten hänestä tuli nörtti, mutta ei mikä tahansa sellainen vaan eksistentiaalista maailmantuskaa poteva nörtti. Seurakuntanuoruuden kautta tuo tuska johti papinkouluun.

– Koin nuorena, että kristinuskolla on tarjottavanaan jotain sellaista sanomaa ja yhteisöllisyyttä, joka toi lohtua. Seurakunnassa nuoria kuunneltiin, ja ilmapiiri oli hyväksyvä. Minusta tuli pappi, koska halusin tehdä saman kokemuksen mahdolliseksi myös muille.

JOS MARKUS KARTANO olisi valinnut uransa toisin, hän rakentaisi tai korjailisi nyt sähkökojeita. Eksistentiaalinen maailmantuska ajoi häntä kuitenkin teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Kartano oli kolmekymppinen, kun hänet vihittiin papiksi vuonna 2001.

– Koen, että pappi on ihmisen rinnalla kulkija ja välittämässä jotain Jumalan rakkaudesta ja sanomasta ihmisille. Näin minä sen yksinkertaisesti sanottuna näen. Eihän me siinä aina onnistuta, mutta yritetään.

– Usein koen riittämättömyyttä, ja ihmisen elämä tuntuu usein vaikealta ja monimutkaiselta. Onko täällä kenenkään elämä lopulta kovin helppoa ja vailla huolia ja kärsimystä?

Koronavuosi jää historialliseksi. Tulevaisuus on epävarmaa – jo nyt valtava määrä ihmisiä on koronan vuoksi joutunut työttömäksi, pahoinvointi lisääntyy ja lastensuojelu ruuhkautuu. Mikä on Vuoden papin mielestä kirkon ydinsanoma tällaisessa maailmanajassa?

– Tässä tilanteessa se sanoma kiteytyy lähimmäisenrakkauteen. Tarvitsemme solidaarisuutta, jottei yhteiskunta kylmenisi asenteeseen, että jokainen pärjätköön omillaan. ■

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Käpylinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely!

Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

7

Ilmastoaktivismin totuudenhetki Elokapinan aktiivit yrittävät tehdä ilmastopäätösten lykkäämisestä poliitikoille mahdollisimman vaikeaa. Nopeasti levinnyt ympäristöliike on herättänyt keskustelun lakia rikkovan aktivismin rajoista.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

A

utokaistalla istuvat mielenosoittajat katkaisivat liikenteen Helsingin Kaisaniemessä lokakuun alussa. Noin puolet aktivisteista kieltäytyi noudattamasta virkavallan antamaa poistumiskäskyä, minkä jälkeen poliisi suihkutti heidän kasvoilleen kipua aiheuttavaa OC-sumutetta. Poliisi otti tilanteessa kiinni 51 henkeä.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

Elokapina-nimisen liikkeen aktivistit halusivat kääntää katseet pääministeri Sanna Marinin hallituksen riittämättömään ilmastopolitiikkaan ja esittää vaatimuksen kansallisen ilmastohätätilan julistamisesta. Sosiaalisessa mediassa väiteltiin kuitenkin poliisin voimankäytöstä ja aktivismin hyväksyttävistä rajoista.

Elokapina kuuluu Extinction Rebellion -nimiseen ympäristöliikkeeseen (suomeksi Sukupuut-

tokapina), joka aloitti toimintansa Iso-Britanniassa lokakuussa 2018. Liike käyttää väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta taivuttaakseen poliittiset päättäjät nopeisiin ilmastopäätöksiin ja turvaamaan luonnon monimuotoisuuden.

Heinäkuussa liikkeellä oli 1 100 aktivistiryhmää 75 maassa.

Lontoon laajamittaisissa protesteissa Extinction Rebellionin aktivistit ovat muun muassa katkaisseet liikenteen viidellä Thames-joen ylittävällä sillalla, sulkeneet kaupungin keskiosat kahdeksi viikoksi, liimanneet itsensä näyteikkunoihin ja toteuttaneet ekologista uhkaa havainnollistavia taideperformansseja. Mielenosoitusten yhteydessä on pidätetty tuhansia aktivisteja.

SUORAN TOIMINNAN ja joukkopidätysten avulla liike yrittää saada 3,5 prosenttia väestöstä sitoutumaan tavoitteisiinsa. Taustalla on Harvardin yliopiston tutkijan Erica Chenowethin vuonna 2011 julkaisema tutkimus, jonka mukaan tämän kynnysarvon ylittyminen johtaisi todennäköisesti vastarintaliikkeen voittoon.

Extinction Rebellionin kriitikot ovat kuitenkin huomauttaneet, että tutkimus käsitteli väkivallattoman vastarinnan mahdollisuuksia autoritaari-

sissa diktatuurimaissa ja miehitystilanteissa, eikä sen tuloksia voi soveltaa suoraan länsimaisiin demokraattisiin yhteiskuntiin.

Extinction Rebellion -liike syntyi vuonna 2016 perustetun brittiläisen RisingUp!-verkoston sisällä. Radikaalin ympäristöajattelun ja vasemmistolaisen antikapitalismin teemoja yhdistävä verkosto on ajanut väkivallatonta vallankumousta, joka tarkoittaisi pikaista muutosta hyvinvoinnin jakautumisessa ja valtarakenteissa.

Nopeasti levinnyt liike on saanut vaikutteita Intian itsenäisyysliikkeeltä, naisten äänioikeutta ajaneelta liikkeeltä, amerikkalaisten mustien kansalaisoikeusliikkeeltä sekä Puolan ja Itä-Saksan demokratialiikkeiltä. Sen kantaviin periaatteisiin kuuluvat toimintatapojen väkivallattomuus sekä pidättäytyminen yksilöihin kohdistuvasta syyttämisestä ja häpäisemisestä.

Tammikuussa 2019 Extinction Rebellionin perustajiin kuulunut Stuart Basden julkaisi blogitekstin, jossa hän piti profiloitumista ilmastoliikkeeksi alkuperäisen kapinan vesittämisenä.

Kritiikki oli suunnattu yhdysvaltalaisille mielenosoittajille, joiden kantamassa plakaatissa luki ”Climate Extinction Rebellion”, ilmastosukupuuttokapina.

Basden opasti blogissaan liikkeen aktiiveja: ”Kapinoimme näyttääksemme hulluuden, joka on johtamassa sukupuuttoomme, ja parantuaksemme siitä. Kertokaa totuus ja käyttäytykää sen mukaisesti.”

Tämän vuoden syyskuussa brittiläinen Daily Mail -lehti julkaisi uutisen vuoden takaisesta nauhoituksesta, jossa Extinction Rebellion -liikkeen päästrategina pidetty tutkija ja aktivisti Roger Hallam nostaa yhteiskunnan johtavat liikemiehet ja poliitikot ilmastokatastrofin pääsyyllisiksi.

Uutisen suorassa sitaatissa Hallam pohdiskelee, että sopiva rangaistus näille ihmisille voisi olla ”kuula kalloon”. Lehden mukaan hän puhui samassa yhteydessä sosialistisesta joukkoliikkeestä ihmiskunnan ainoana vaihtoehtona.

Ison-Britannian konservatiivipuolueen edustajat väittivät Extinction Rebellion -liikettä Troijan hevoseksi, joka peittää marxilaiset ja anarkistiset tarkoitusperänsä yleisesti hyväksyttävän ilmastotavoitteen alle. Extinction Rebellionin edustaja vastasi kritiikkiin muistuttamalla, että Hallam oli irrottautunut liikkeestä heinäkuussa. Liike reagoi kohuun myös twiitillä, jonka mukaan se ei ole sosialistinen eikä luota yhteenkään ideologiaan.

TUTKIJAT OVAT esittäneet arvioita, joiden mukaan ilmastonmuutos voisi tulevaisuudessa nousta poliittiseksi kysymykseksi, joka aktivoi myös väkivaltaista toimintaa. Näin kiteyttää väkivaltaisen ekstremismin torjunnasta vastaava poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen. Ilmastoliikkeen radikalisoituminen voisi tutkijoiden mukaan toteutua erityisesti tilanteessa, jossa ihmiset kokevat laajasti, ettei rauhanomainen toiminta tuota riittäviä ja riittävän nopeita tuloksia.

– Toinen mahdollisuus liittyy siihen, että väkivaltaiset ekstremistiset ryhmät ja toimijat hyödyntävät toiminnassaan tehokkaasti ihmisten kokemia huolenaiheita ja pelkoja riippumatta siitä, mihin ne liittyvät, Kilpeläinen sanoo.

Ilmastoliikkeen radikalisoitumisen mahdollisuutta koskeva arvio löytyy sisäministeriön keväällä julkaisemasta tilannekatsauksesta. Kilpeläinen tähdentää, että sisäministeriön tai poliisin tavoitteena ei ole rinnastaa väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta harjoittavia liikkeitä väkivaltaisiin ääriliikkeisiin.

Terrorismin tutkija, valtio-opin dosentti Leena Malkki kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa viranomaisten maltillinen reagoiminen poliittisiin protesteihin KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

9

ja Suomen poliittisen järjestelmän avoi­ muus ovat edesauttaneet poliittisen pro­ testoinnin pysymistä maltillisena.

– Poliisin puuttuminen protesteihin ja mielen­ osoituksiin tulkitaan usein valtion reagoimiseksi poliittisiin haastajiin. Lähes aina yhteiskunnallis­ ten liikkeiden radikalisoitumista on edeltänyt yh­ teenottojen vaihe, jossa turvallisuusviranomais­ ten voimankäyttö on koettu ylimitoitetuksi.

Malkin mukaan aktivismin taustalla vaikutta­ vien ideologioiden ja ajatusten suhde toimintaan ei ole niin suoraviivainen kuin moni kuvittelee.

Porttiteoria, jonka mukaan lakien rikkominen johtaa aineellisten vahinkojen aiheuttamiseen ja lopulta ihmishenkien riistämiseen, ei toimi.

– Tähän asti ajatuksiltaan radikaali ympäris­ töaktivismi on sitoutunut väkivallattomuuteen.

Muutos väkivaltaiseen suuntaan olisi iso siirty­ mä, jonka kynnys on korkea. Jos ilmastoliikeh­ dintä eskaloituisi nykyistä radikaalimpaan suun­ taan, kyse olisi todennäköisesti etupäässä isojen häiriöiden ja aineellisen tuhon aiheuttamisesta.

”

Kapinoimme näyttääksemme hulluuden, joka on johtamassa sukupuuttoomme, ja parantuaksemme siitä.

AKTIVISTI STUART BASDEN

VALLANKUMOUSRETORIIKKA on monien suoraa toimintaa harjoittavien aktivistien tapa ilmais­ ta sitä, kuinka tosissaan he ovat, sanoo ilmasto­ politiikan ja yhteiskunnallisten liikkeiden tutki­ ja Tuomas Ylä-Anttila. Hänen mukaansa suo­ malaisten ympäristöaktivistien joukosta löytyy myös vasemmistolaisen vallankumousromantii­ kan ystäviä ja anarkisteja, jotka eivät usko perin­ teisiin vaikuttamistapoihin. Suuri osa aktivisteis­ ta ei kuitenkaan näe suoraa toimintaa ja vaaleis­ sa äänestämistä toisensa pois sulkevina vaihto­ ehtoina.

– Vuosituhannen vaihteen globalisaatiokriitti­ sen liikkeen aktivisteista moni lähti mukaan po­ litiikkaan, ja osa heistä nousi kansanedustajik­ si. Väkivallaton vastarinta kuului myös varhaisen vihreän liikkeen keinovalikoimaan, mutta hyvin pian samat henkilöt perustivat puolueen.

Ylä­Anttila uskoo, että Extinction Rebellion ­liikkeen vallankumouksellinen ajattelu kohdis­ tuu enemmän talousjärjestelmään kuin poliitti­ seen demokratiaan.

– Osa ympäristöaktivisteista uskoo, että ekolo­ ginen kriisi voidaan ratkaista nykyisen järjestel­ män sisällä. Toisille jokainen kuluva vuosi on uusi todiste siitä, että kapitalistinen talousjärjestelmä ei onnistunut kääntämään päästöjä laskuun. ■ Mihin suuntaan ilmastoaktivismi kehittyy tulevaisuudessa? Lue laajempi versio tästä artikkelista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

– En näe Elokapinaa radikaalina liikkeenä. Minut sai liittymään siihen yksinkertaisesti halu elää rauhanomaisessa yhteiskunnassa, Miko Laukkanen sanoo.

”Kuulun sukupolveen, jolle on selviämässä, ettei meillä ole tulevaisuutta” KAIKKI OVAT MUKANA kilpailussa, jossa kiiruhdamme kohti planeetan joukkotu­ hoa. Kukaan ei uskalla painaa jarrua, kos­ ka pelkäämme, että joku muu voittaa kil­ pailun. Näin puhui Elokapinan aktivisti Miko Laukkanen Temppeliaukion kirkos­ sa sunnuntaina 25.10. järjestetyssä ilmasto­ messussa.

Laukkanen toimii Kristittyjen Elokapina ­nimisessä ryhmässä, joka järjesti ilmas­ tomessun yhdessä Töölön seurakunnan kanssa. Hän luonnehtii itseään nörtiksi, jo­ ka lukee mielellään tiedeartikkeleita ja tut­ kii erilaisia tilastoja. Jo ala­asteella Laukka­ nen selitti opettajalle ilmaston lämpene­ mistä kiihdyttävien palautemekanismien toimintaa.

– Ekologiseen kriisiin ja ilmastonmuu­ tokseen liittyvien tilastojen tutkiminen on psyykkisesti tosi rankkaa. Hengellisyys aut­ taa minua pysymään tolkuissani ja löytä­ mään motivaatiota. Joskus koen ulkopuo­ lisuutta nykyisessä maailmassa, joka ym­ märtää hengellisyyttä huonosti, hän sanoo.

MIKO LAUKKASEN MIELESTÄ on perustel­ tua, että uusi ympäristöliike on nimen­ omaan kapinaliike.

– Jos yhteiskunta ei tarjoa kansalaisilleen mahdollisuutta elää, yhteiskuntasopimus on rikki. Meillä on oikeus kapinoida, jotta elämä voisi jatkua, hän perustelee.

– Moni kuvittelee, että ilmastonmuu­ toksen torjumiseksi tehdään paljon, mutta kun katson Mauna Loan observatorion mit­ taustulokseen perustuvaa hiilidioksidikäy­ rää, se osoittaa vuodesta toiseen ylöspäin minkään häiritsemättä.

Laukkanen ei ole ollut poliittisesti aktii­ vinen ennen Elokapinaan liittymistään. Sa­

manlainen tausta yhdistää hänen mukaan­ sa monia liikkeen aktiiveja. Laukkanen li­ sää kuitenkin, että yhteistä on myös jon­ kinlainen punavihreys.

– Elokapinan tulisi tavoittaa myös kon­ servatiivisia ihmisiä, jotta liikkeestä ei tuli­ si uusi ihmisiä jakava asia. Meidän kaikkien tulevaisuuden puolesta tässä toimitaan.

ELOKAPINA ON Miko Laukkasen mukaan si­ toutunut vahvasti väkivallattomiin ja peh­ meisiin toimintatapoihin, joihin sisältyy pi­ dättäytyminen aineellisen omaisuuden rik­ komisesta. Laukkasen mukaan liike ei pyri kaatamaan demokraattisesti valittuja hal­ lituksia. Elokapinan nettisivulla vaatimus poliittisia ilmastopäätöksiä ohjaavasta kan­ salaisfoorumista on otsikoitu ”Laajenne­ taan demokratiaa”.

Laukkanen lisää, ettei näe Elokapinan sisällä Roger Hallamin vallankumouspu­ heiden seuraajia.

– Oikeastaan yritämme saada maailman hallitukset pelastamaan itsensä. Ei ole ole­ massa pahista, jonka nujertaminen poistai­ si ilmastonmuutoksen uhkan, vaan ihmis­ ten täytyy väistämättä löytää ratkaisut yh­ dessä neuvottelemalla. En näe, miten väki­ valta auttaisi meitä tässä.

27­vuotias Miko Laukkanen ei kuiten­ kaan hämmästy, jos ilmastonmuutos aiheuttaa tulevina vuosina poliittisia levot­ tomuuksia.

– Koen kuuluvani sukupolveen, jolle on selviämässä, ettei meillä ole tulevaisuutta.

Ennusteet lupaavat jo vuoteen 2050 aika helvetin erilaista maailmaa. Tämä on tosi räjähdysherkkä asia, ja siksi koen tärkeäk­ si, että olemme ajamassa muutosta väkival­ lattomuuden vakavasti ottaen. ■

Detria Relaxant® Jalkavoide tukee laskimoverenkiertoa + hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja + helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja + lämmittää palelevat jalat

Mikä on onnellisen maan Heikki Aittokoski kiersi maailmaa, tutustui bruttokansanonneen ja päätyi Pirkkalaan.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

U

lkomaantoimittaja Heikki Aittokoski on tehnyt 25 vuotta uutisia tärkeistä, vaikka enimmäkseen ikävistä aiheista. Hän on myös kirjoittanut kirjoja.

Narrien laivassa hän matkasi pieleen menneeseen maailmaan. Kuolemantanssissa hän tutki nationalismin nousua. Nyt hän kirjoitti kirjan Onnellisten saari – matka täydelliseen yhteiskuntaan (HS-kirjat).

Katse onnellisuuteen lisää Aittokosken mukaan suhteellisuudentajua. Vaikka korona on kääntänyt pyörää taaksepäin, yleinen suunta niin Suomessa kuin maailmalla on ollut hyvä.

Esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ja liikenneonnettomuudet samoin.

Korona on Aittokosken mukaan näyttänyt, missä Suomi on vahvoilla. Ne ovat asioita, jotka kuuluvat onnellisen yhteiskunnan kriteereihin.

– Pandemia punnitsee sen, mihin yhteiskunnat pystyvät.

Suomalaisen hyvinvointivaltion olennaiset elementit, kuten terveydenhuolto ja koulujärjestelmä, ovat selvinneet pandemiaoloissa hyvin. Aittokosken mukaan esimerkiksi Saksassa siirtyminen etäopetukseen jätti monet lapset ja perheet keväällä hunningolle.

Aittokosken mielestä jokaisen yhteiskunnan tärkeimmän päämäärän pitäisi olla se, että mahdollisimman moni kansalainen voi elämässään mahdollisimman hyvin.

– Onnellisuus on politiikan kovaa ydintä, ei mitään höttöä.

KIRJAANSA VARTEN Heikki Aittokoski kävi maissa, joita voi arvioida jotenkin onnellisiksi, ainakin omassa ympäristössään.

Yksi maista oli Bhutan, pieni kuningaskunta, jossa yhteiskunnan kehittämisessä on käytössä ihan oma mittari: bruttokansanonni.

Kaikki päätökset siellä arvioi bruttokansanonnellisuuskomissio.

– Ajatus bruttokansanonnen takana on oikea. Suomeen en silti sitä ottaisi, sillä se on raskas työkalu, joka enemmän tuottaa byrokratiaa kuin lisää onnellisuutta. Mallikelpoista Bhutanissa on se, että siellä ajatellaan asioiden pitkän aikavälin vaikutuksia ja luontoa, Aittokoski sanoo.

Yhdysvallat on maa, jonka itsenäisyysjulistukseen kirjatun lauseen mukaan ihmiset on luotu samanarvoisiksi ja heille kuuluu luovuttamattomia oikeuksia. Nämä ovat elämä, vapaus ja onnellisuuden tavoittelu. Aittokoski kierteli maata ristiin rastiin ja tutki, miten oikeudet toimivat käytännössä.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

Heikki Aittokosken löytöjä maailmalta Bhutan – mittarina bruttokansanonni Botswana – timantit tuovat onnea kaikille Costa Rica – maa ilman armeijaa Suomi ja Pirkkala – toimivat rakenteet ja luottamus Tanska – rentous ja luovuus Yhdysvallat – aina voi yrittää uudestaan

resepti?

– Niiden toteutuminen on ollut alusta as­ ti ristiriitaista. Yhdysvallat oli pitkään orja­ yhteiskunta, ja vieläkin se on hyvin eriarvoi­ nen maa.

Yhdysvalloista voisi hänen mukaansa op­ pia yrittämisen, epäonnistumisen ja uudelleen yrittämisen arvokkuuden.

Costa Rica puolestaan on vuodesta 1949 sel­ vinnyt ilman armeijaa. Maailman onnellisuus­ raportissa, jossa Suomi pääsi viimeksi kärkipai­ kalle, Costa Rica on sijalla 12.

– Rauha on onnellisen yhteiskunnan perus­ edellytys numero yksi, Aittokoski sanoo.

Costa Ricassa Aittokoski tapasi lottovoi­ ton saaneen torikauppiaan, joka eli samanlais­ ta elämää kuin ennenkin. Hän oli lahjoittanut rahansa pois, koska hänellä oli mielestään jo kaikkea, mitä hän tarvitsi.

”

Pandemia punnitsee sen, mihin yhteiskunnat pystyvät.

Oma koti palvelukodissa

– Toisaalta, jos ihmisellä ei ole ruokaa per­ heelle tai varaa maksaa terveydenhoitokuluja, ei onnellisuus ole päällimmäinen tunnetila.

Myös mahdollisuuksien tasa­arvo ja su­ kupuolten tasa­arvo kuuluvat onnellisuu­ den kriteereihin. Niissä on Costa Ricalla vielä tekemistä.

JOS RIKKAISSA MAISSA halutaan olla onnel­ lisia, muuta maailmaa ei voi jättää ulkopuo­ lella. Heikki Aittokoski kävi tutustumassa Botswanaan. Siellä päättäjät valitaan vaaleil­ la ja rikkauksia eli timantteja pyritään käyt­ tämään kansan hyväksi. Vaikka moni asia on menossa hyvään suuntaan, ongelmiakin riittää. Afrikka ei kuitenkaan ole menetetty maanosa.

Pohjoismaista Heikki Aittokoski vieraili Tanskassa ja Suomessa. Kummassakin maassa onnellisuutta tuottavat esimerkiksi demokra­ tia ja sananvapaus, joita ilman yhteiskunnasta puuttuu happi.

– Tanskassa viehättää rentous ja luova ajat­ telu. He ovat onnistuneet tekemään jopa kau­ rapuurosta desingtuotteen.

Suomessa Aittokoski kävi Pirkkalassa. Mik­ si juuri siellä?

– Etsin kunnan, joka eri mittareilla mitattu­ na vaikutti toimivalta ja toimeentulevalta ja jos­ sa asukkaat ovat tyytyväisiä. Pirkkalassa pal­ velut, kuten koulu, terveydenhoito ja kirjasto, toimivat. Siellä niin kuin yleensäkin Suomes­ sa viranomaisiin voi luottaa. Tämä ei ole maail­ malla itsestäänselvyys. ■

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin!

Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

13

Juha Laine odottaa jo joulupukin tapaamista.

Oma koti kullan kallis Ruusuhaan kehitysvammaisten ryhmäkodissa Vantaalla on 14 asukasta. Heistä Juha Laine, Raimo Ahola, Piia Elonen, Jarkko Järvinen ja Liisa Koskela avasivat meille kotinsa oven.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Säätiedotus pitää ajan tasalla

J

uha Laine, 55, istuu sohvalla, katselee televisiota ja kirjoittelee vihkoon jotakin.

Laineen asunto sijaitsee Ruusuhaan kehitysvammaisten ryhmäkodin vanhalla puolella. Asunnossa on avokeittiö ja oleskelutila sekä makuuhuone ja terassi.

Seinällä ruokapöydän päässä on iso kello. Siihen on kiinnitetty pieniä kuvia.

– Niistä muistaa, miten päivä menee, oikeinpäin vai väärinpäin, Laine kertoo ja naurahtaa vähän.

Kuvissa lukee posti, kahvit, päivällinen, iltapala, iltatoimet ja nukutaan.

– Nukun täällä aika hyvin, Laine toteaa.

Televisiota Laine katsoo päivän mittaan jonkin verran, yleensä vain säätiedot ja uutiset.

Kodin seinillä on vaikka mitä, mutta joukos-

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

ta erottuu kaksi kissaa. Katsoessani kuvaa Laine kertoo: – Mosse ja Roope.

”

Koronasta en tykkää yhtään.

JUHA LAINE

Ruusuhaassa asuminen tuntuu Laineesta aika mukavalta.

– Asun täällä hyvin.

Ikkunalaudalla on valokuva, jossa seisoo viisi ihmistä.

– Kuvassa olemme minä, Anne-sisko, veli, isä ja äiti. Sisko tulee tänne. Kai se nätti on, kun on tyttö.

– Ja on minulla kummisetä ja kummitäti, ja Liisa äidin puolelta.

Laine kertoo, että hänen isänsä ja äitinsä eivät enää elä.

– Mutta minä elän vielä.

Puhumme siitä, mikä tekee Laineen surulliseksi. Viime ajat ovat olleet rankkaa aikaa.

– Koronasta en tykkää yhtään, hän sanoo.

Mutta onneksi ilon aihe löytyy tulevasta.

– Jouluna mennään bussilla tai henkilöautolla Tikkurilaan katsomaan pukkia, Laine sanoo ja kasvoille tulee vieno hymy.

Nätit joululaulut ovat Raimo Aholan mieleen.

Korona harmittaa, mutta joululaulut tuovat iloa

R

aimo Ahola, 66, tulee rollaattorilla vastaan. Hän on jo odotellut tapaamista.

Tänään Aholalla on ollut pesupäivä, ja hän on saanut influenssarokotuksen. Muuten päivä on ollut hänen mukaansa jouten oloa.

Ahola on asunut Ruusuhaassa neljä kuukautta, ja se tuntuu hänestä jo nyt enemmän kodilta kuin paikka, jossa hän aiemmin asui. Osa Ruusuhaan asukkaista oli Aholalle tuttuja jo ennestään.

– Aiempi kotini oli oli pienempi. Siellä oli pienet huoneet. Täällä olen vanhin asukas, hän kertoo.

Kodin siivouksessa ohjaajat ovat Aholan apuna, koska hän ei näe toisella silmällään.

– Ei elämä enää ole kovin helppoa.

Korona-aika harmittaa Aholaa, kun ei mihinkään voi mennä. Hän menisi mielellään mukaan johonkin senioritoimintaan.

– Kaiken estää korona. Se vaikuttaa kaikkeen.

Tässäkin tilanteessa täytyy pitää etäisyys. Ei voi olla lähekkäin.

– Taidepiiriinkään ei voi mennä. Toivottavasti korona hellittää, sillä se on kestänyt jo aika pitkään.

Aholan huoneessa on pieni koristejoulukuusi. Hän odottaa jo joulua ja sitä, että voisi olla Sannan kanssa.

– Minä olen jouluihmisiä. Sannaa on ikävä. Ollaan oltu yhdessä kahdeksantoista vuotta.

Sanna on Aholan naisystävä. Ahola haluaisi muuttaa Sannan kanssa yhteen asumaan. He etsivät yhdessä kaksiota, mutteivät ole löytäneet sopivaa.

”

Tykkään käydä kirkossa, jos vain voi käydä.

RAIMO AHOLA

Aholan sisko asuu Kirkkonummella ja käy välillä Ruusuhaassa veljensä luona kylässä.

– Kirkkonummelta on pitkä matka ajaa. Äitini on muistisairas ja isäni kuoli vuonna 2004.

Aholalla on pari toivetta.

– Tietenkin, että pysyy terveenä. Se on tärkeintä. Ja haluaisin mennä Rekolan kirkkoon kuuntelemaan Kauneimpia joululauluja.

– Tykkään kuunnella nättejä joululauluja.

Samalla Ahola muistaa, että Tikkurilaan tulee uusi kirkko. Hän on jo nähnyt sen ulkoapäin.

– Pitää mennä Tikkurilan kirkon avajaisiin!

Mieluusti hän menisi avajaisiin Sannan kanssa, mutta Ahola ei tiedä, onko Sannalla silloin vapaata.

– Keittiöalalla on aina kiire, Ahola sanoo.

Joululaulujen lisäksi Ahola kuuntelee toisinaan iskelmiä. Entä poppia?

– Ei poppia vielä ollut silloin, kun minä synnyin vuonna 1954. Silloin laulettiin vain iskelmiä.

Vielä Aholalle tulee kirkko mieleen.

– Tykkään käydä kirkossa, jos vain voi käydä. Pääsin ripille vuonna 1971 Meilahden kirkossa Helsingissä.

Aholalle on tärkeää mainita vielä yksi asia.

– Ei ole eka kerta, kun minua haastatellaan lehteen. Helsingin Sanomiin on haastateltu, eli tämä on minulle tuttua.

Kysymystä, mikä Ruusuhaassa asumisessa on parasta, Ahola miettii jonkin aikaa ja vastaa: – Yhteenkuuluvaisuus.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

15

Piia Elonen harrastaa uintia ja tanssia.

Kummitätinä ja kihlattuna on onnellista olla

P

iia Elonen, 31, seisoo Ruusuhaan käytävällä kihlattunsa kainalossa. Häntä vähän ujostuttaa ja jännittää.

Menemme Elosen huoneeseen, jossa silmään osuvat heti punaiset unikkoverhot. Ne ovat äidin tuomat.

Pian käy myös selväksi, mistä tämä nainen tykkää. Seinillä on julisteita: Matti ja Teppo ja kolme kertaa Jari Sillanpää. Muita suosikkeja ovat Finlanders ja Anne Mattila. Elonen pitää Suomi-iskelmästä, eikä hän kuuntele ulkomaista musiikkia lainkaan.

Päivällä Elonen on ollut töissä Korsossa. Hän pakkaa kauppoihin meneviä tavaroita.

– Töissä menee ihan hyvin. Töitä on kahdestatoista neljään, Elonen kertoo.

Vapaa-ajalla Elonen harrastaa uintia ja tanssia.

Hänen lempilajinsa uinnissa on sammakko. Hypätä hän ei uimahallissa voi, koska polvessa on vamma.

– Käyn Jarkon kanssa Helsingissä Mäkelänrinteen uimahallissa. Olen uinut pikkulapsesta saakka.

Tansseista Elosen suosikkeja ovat humppa, valssi ja tango.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

– Tanssimassa olen käynyt muun muassa Ämyrin tanssilavalla.

Lapsena Elonen harrasti sählyä, mutta se on jäänyt.

– Kun vanhemmat asuvat niin kaukana, ja minulla on tämä astma.

Elosen vasemmassa nimettömässä kiiltelee kihlasormus. Äiti auttoi sormuksen ostamisessa.

”

Kummitätinä olo sopii minulle hyvin.

PIIA ELONEN

– Menimme Jarkon kanssa kihloihin neljäs yhdeksättä. Se on sama päivä kuin minun iskäni synttärit.

– Kohta tulee kymmenen vuotta, Elonen jatkaa.

Kymmenen vuotta sitten hän alkoi seurustella Jarkon kanssa.

Ruusuhaassa Elonen on asunut 11 vuotta. Paikka on hänen mielestään ”ihan ookoo”. Viikonloppuisin Elonen on yleensä kotona. Vanhemmat käyvät hänen luonaan vierailulla silloin tällöin. Elosella on myös kaksi isoveljeä, joista toinen asuu Vantaalla.

– Vanhemmilla on tänne pitkä matka. He asuvat Salossa. Isäni on syntynyt siellä, ja he muuttivat sitten sinne.

– Olen myös veljieni lapsien täti ja yhden kummi, Elonen sanoo ja hymähtää selvästi ylpeänä.

Alkuun Elonen ei oikein tiennyt, mitä kummitätinä olo on, mutta asia selkeni pian.

– Kummitätinä olo sopii minulle hyvin. Eetu pääsi jo ripille.

Elonen kokee, että hänellä ovat asiat hyvin.

– Olen tyytyväinen. Onneksi minulla on Jarkko, Elonen sanoo onnellisen näköisenä ja hymyilee koko olemuksellaan.

– Me ollaan perhe.

Ihastuminen tapahtui Ruusuhaassa.

– En tiennytkään – ja sitten me jo mentiin! Elonen kuvailee ihastumisen tunnetta.

Sohvalla muiden tyynyjen joukossa nojailee pieni punainen tyyny, jossa lukee ”love you”. On päivänselvää, kuka sen on Eloselle antanut.

Hyvin nukuttu yö tekee Jarkko Järvisen iloiseksi.

Tuplasetä viihtyy varastohommissa

J

arkko Järvinen, 39, Piia Elosen kihlattu, on käytävässä odottamassa ja kysyy hiukan huolestuneena: – Miten se meni?

Vastaan, että hienosti meni.

Järvisen koti on Ruusuhaan uudella puolella, jossa asunnot ovat rivitalomaisia, ja niissä on oma sisäänkäynti. Siirrymme sinne.

Aluksi Järvinen varmistaa vielä, mihin lehteen juttu on tulossa, ja milloin se tulee Vantaalla postilaatikkoon.

– Vanhempani asuvat Hakunilassa. Viimeksi kävin Hakunilassa kirkossa, kun siellä oli isänpäivänä konsertti, Järvinen kertoo.

Juttelemme i’istä, Hakunilasta, Nikinmäestä ja ystävistä. Nykyiseen kotiinsa Järvinen on tyytyväinen. Aiemmin hän asui vanhalla puolella.

– Ohjaajatkin sanoivat, että muuta vaan. Vantaan kaupunki päätti asian.

– Täältä pääsee tuonne syömään, milloin huvittaa, Järvinen sanoo, ja näyttää kädellään Ruusuhaan vanhalle puolelle, jossa on ryhmäkodin keittiö ja ruokailutila.

Järvisellä on ollut koti- ja siivouspäivä. Ja rokotuspäivä.

– Saatiin kaikki influenssarokotus, paitsi Piia, joka oli saanut sen jo ennen meitä muita.

Järvinen työskentelee Jumbon lähellä Prismassa. Hän tekee varastohommia.

– Pitää laittaa kaikki paikoilleen.

– Olen ollut HOK:ssa töissä kymmenen vuotta. Aamulla käyn vessassa, otan astmalääkkeet ja lähden bussille. Aamiaisen syön työpaikalla.

Puuroa, leipää ja kahvia.

Palvelualan työkaverit ovat Järvisen mielestä kivoja.

– Paitsi että kaikki ovat naisia, hän sanoo ensin.

– Ja osa miehiä, hän jatkaa.

– Korona vaikuttaa nyt paljon. Kaupassa maski pitää olla aina päällä. HOK tarjoaa maskit.

Järvinen harrastaa uintia yhdessä kihlattunsa kanssa. Hän on myös auto- ja laivakeräilijä, ja hyllyiltä löytyykin monen merkkistä ja monen väristä autoa.

– Enoni on tuonut niitä.

Sukulaiset ovat Järviselle tärkeitä. Vanhemmat käyvät hänen luonaan kylässä, ja toisinaan

he soittavat ja kysyvät, milloin poika haluaa lähteä kauppaan.

– Pikkuveljelläni on tyttö ja poika, ja vanhempani ovat heille mummo ja pappa. Minä olen tuplasetä!

”

Ei mitään muuta olekaan. Rakkaus riittää.

JARKKO JÄRVINEN

Järvisen tekee iloiseksi hyvin alkanut päivä. Kun nukkuu hyvin ja herää virkeänä, silloin kaikki on mallillaan. Yksi toive hänellä kuitenkin on.

– Että rakkaus Piian kanssa kestää. Että on kumppani. Ei mitään muuta niin arvokasta olekaan. Rakkaus riittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

17

Liisa Koskela soittaa pianoa RRG-bändissä.

Uusi koti virittää elämänmuutokseen

L

iisa Koskelan, 38, asunto on Ruusuhaan uudella puolella.

Koskela työskentelee ilmaisupäiväkoti Illusiassa keittiöapulaisena.

Hän laittaa esimerkiksi astiat ruokakärryyn ja vie ne ryhmiin. Joskus hän myös leipoo.

– Tykkään työstäni. Työvuoro on kymmenestä kahteen. Olen ollut päiväkodissa töissä viisitoista vuotta, Koskela kertoo.

Päivisin hän kuuntelee musiikkia ja iltaisin katsoo televisiota. Asunnossa onkin kaapillinen cd-levyjä.

– Nykyisin kuuntelen musiikkia kuitenkin eniten tabletin kautta.

Koskela harrastaa salibandya. Treeneissä hän käy sunnuntaisin Itä-Hakkilan koululla, mutta korona-aikana niitä ei ole ollut.

– Hei, käyn myös Resonaarissa! Koskela huudahtaa.

– Se on musiikkierityiskoulu, hän selventää.

Koskela on RRG-bändin pianisti, ja harjoitukset ovat pyörineet keskiviikkoisin koronasta huolimatta. RRG eli reso, rock, görs.

– Esitämme itse tekemiämme biisejä ja cover-biisejä. Olemme esiintyneet Finlandia-talos-

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

sa ja Joensuussa, ja olemme käyneet myös Latviassa.

Suurin ilon aihe juuri tällä hetkellä Koskelalla on elämänmuutos. Kun tiedustelen, onko kyseessä jokin kurssi, saan napakan vastauksen.

– Se ei ole mikään kurssi, se on minun elämänmuutokseni! Elämänmuutos kertoo siitä, että elämäni on alkanut.

”

Elämänmuutos kertoo siitä, että elämäni on alkanut.

LIISA KOSKELA

– Minulla on kännykässä HeiaHeia-sovellus.

Sinne merkitään aina, kun on liikkunut. Tämän päivän tehtävät on suoritettu. Huomenna on hölköttelytehtävä.

Koskela kertoo, että elämänmuutokseen kuuluu paitsi liikkuminen myös se, että nukkuu ajallaan ja herää ajallaan.

– Teen elämänmuutokseni omalla tavallani niin, että nukun hyvin, olen ajoissa aamiaisella enkä jää rupattelemaan vaan etenen vain.

Kesäkuun alussa muuttanut Koskela on jo laittanut ensimmäiset joulukoristeet esille.

– Olen sisustanut kotiani äidin kanssa, mutta se on vielä keskeneräinen.

– Vitriini puuttuu. Sinne laitan sählymitalit.

– Ja olen kihloissa, Koskela sanoo yhtäkkiä.

Kihlasormus roikkuu tällä hetkellä ketjussa Koskelan kaulassa. Sulhanen on morsiamen mukaan ihana ja romanttinen. Myös hän asuu Ruusuhaassa.

– Pidin sormusta sormessa, mutta viime kesänä alkoi turvotus, ja siksi sormus on nyt kaulassa.

Sulhasen kanssa Koskela tekee ihan tavallista juttuja. He kuuntelevat musiikkia ja käyvät Resonaarissa.

Koskela pyytää katsomaan uutta mikroaaltouunia, jonka isä on tuonut.

– Arvaas mikä unelmani on nyt toteutunut?

Saan asua tässä uudessa kodissa. ■ Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään 3.12.

JOHTAVA DIAKONIAN VIRKA on haettavana diakonian tiimissä ma 11.1.2021 klo 15:een mennessä.

Pätevyysvaatimuksena kirkkohallituksen päätöksen nro 141 (1.11.2020) mukainen diakonian virkaan kelpoistava tutkinto.

Lisätietoja: http://www.espoonseurakunnat.fi/ info-ja-asiointi/tyopaikat.

Lisätietoja KirkkoHR:sta (https://rekry.evl.fi/)

Diakoni Minna Kovalainen (vasemmalla), pappi Kati Koskinen ja diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen pyörittävät pääkaupunkiseudun seurakuntien kehitysvammaistyötä.

Esikuvallista hengellisyyttä Moni kehitysvammainen ihminen kysyy kirkossa, että jos Jumala kerran rakastaa häntä, miksi hän on kehitysvammainen.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ Kerran kuukaudessa Espoon seurakuntien kehitysvammatyön diakoni Minna Kovalainen järjestää Auroran kappelilla klubi-illan kehitysvammaisille aikuisille. On musiikkia, tekemistä ja hyvää meininkiä.

Kävijät viihtyvät hyvin.

– Paikalle tuli isoimmillaan 50 osallistujaa, mikä on hirveän paljon. Ongelma ratkaistiin perustamalla 21–30-vuotiaille nuorille aikuisille oma ryhmä.

Lisäksi Kovalainen kollegoineen järjestää espoolaisille kehitysvammaisille ihmisille muun muassa leirejä.

Tulijoita on vaikka kuinka.

Koronan vuoksi tapahtumien osallistujamääriä on tosin jouduttu rajoittamaan. Turvaväleistä ja käsihygieniasta pidetään huolta.

Seurakuntien toiminnassa on mukana hyvin eri tasoisesti kehitysvammaisia ihmisiä. Osan vammaisuutta ei välttämättä huomaa edes jutellessa. Toiset taas istuvat pyörätuolissa eivätkä kommunikoi puhuen.

– Kehitysvammaisten ihmisten hengellisyys on usein selkeää. Se antaa meille muillekin mallin lapsenomaisesta luottamuksesta Jumalaan ja Jumalan luomaan maailmaan, Kovalainen sanoo.

Hänen mukaansa monet kehitysvammaiset ihmiset pohtivat jossain vaiheessa elämäänsä, miksi he ovat kehitysvammaisia.

– He kysyvät, miksi Jumala on luonut minusta tällaisen, jos hän rakastaa minua, Kovalainen selittää.

– Ei siinä voi oikeastaan muuta kuin ihmetellä yhdessä. Jokin, mikä tuntuu meistä rujolta tai hankalalta, voikin olla Jumalan silmissä kaunista. Ja jos oikein syvälle miettii, niin kuka meistä on normaali.

Kovalaisen mielestä kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentelyssä on parasta se, miten naamiot ja roolit unohtuvat.

– Se on ihanaa ja aitoa.

Helsingin seurakuntien vammaistyön pappi Kati Koskinen ajattelee, että työ kehitysvammaisten parissa on parasta hommaa, mitä pappi voi tehdä.

– Jokainen otetaan vastaan omana itsenään, ja jokainen saa olla sellainen kuin on.

Helsingissä järjestetään kehitysvammaisille nuorille sekä päivä- että leiririppikouluja. Kun Koskinen opettaa ripariryhmilleen Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä, hän puhuu mahdollisimman konkreettisesti.

– Aloitamme siitä, että Jumala loi meidät tänne. Jumala on luonut juuri sinut sellaisena kuin olet, täydellisenä. Jumala ei tee ihmistä luodessaan virheitä.

Koskisen mukaan rippikoulu on monelle kehitysvammaiselle nuorelle tärkeä kokemus. Leiriläiset hitsautuvat usein tiiviiksi porukaksi, ja moni löytää uusia kavereita.

– Ja kun näkee, miten se ensimmäiset päivät hiljaisena pysynyt nuori puhkeaa kukkaan, sitä ajattelee, että mahtavaa.

– Joskus kehitysvammaiset ihmiset kertovat jääneensä seurakunnassa yksin, sanoo Vantaan seurakuntien kehitysvammaistyön diakoni Kristiina TuohimaaSalminen.

– Heitä ei ole tervehditty tai ei ole uskottu, että he pystyvät tekemään asioita.

Mutta kyllä he pystyvät. Moni kehitysvammainen ihminen osaa laulaa ja soittaa. He voivat kantaa kolehtia, koristella kirkkotilaa ja vaikka mitä.

– Olisi tärkeää, että kehitysvammaiset ihmiset saisivat olla osa joukkoa eivätkä erillinen ryhmä, jota vammaisuus määrittelee.

Kirkon toiminta kehitysvammaisten ihmisten parissa vaihtelee hieman eri kaupungeissa. Vantaalla työskentelevä Tuohimaa-Salminen vierailee paljon asumisyksiköissä, toimintakeskuksissa ja oppilaitoksissa. Nyt koronarajoitusten aikana hän juttelee ihmisten kanssa paljon puhelimessa ja netissä.

Hänen mukaansa joidenkin kehitysvammaisten ihmisten on vaikea ymmärtää kirkossa käytettyä kieltä.

Asioista olisi hyvä puhua yksinkertaisesti – eikä puhuminenkaan ole pakollista.

– Uskoa ja kirkkoa voidaan lähestyä monin muinkin tavoin. Perinteet, yhdessä oleminen ja yhdessä syöminen ovat tärkeitä. ■

KUULUTUS ÄÄNIOIKEUTETTUJEN LUETTELOSTA Pitäjänmäen seurakunnassa toimitetaan 7.2.2021 kirkkoherranvaali. Äänioikeutettujen luettelo on valvonnan alaisena nähtävänä 16.12.2020 kello 10-14 ja 17.12.2020 kello 15-19 Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntatoimistossa, osoite Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki. Äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuiksi on merkitty kaikki viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 7.2.2021 18 vuotta täyttävät kirkon jäsenet, jotka on merkitty seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi viimeistään 29.11.2020 (viimeistään 70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää).

Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä 21.12.2020 kello 16.00 mennessä seurakuntatoimistoon, osoite Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki Vaalilautakunta käsittelee oikaisuvaatimuksia 31.12.2020 kello 12 pidettävässä kokouksessaan.

Helsingissä 19.11.2020 Pitäjänmäen seurakunnan vaalilautakunnan puolesta puheenjohtaja Anna Laine

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa arvioidaan erään tutkimuslääkkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitä lumelääkkeeseen, kun tutkimuslääkettä annetaan nykyisen masennushoitonne lisäksi.

Voitte soveltua tutkimukseen, jos • olette iältänne 18-65 vuotias • Teillä on todettu masennus • ette ole saanut rittävää hoitovastetta nykyisellä masennuslääkkeellänne Tutkimus kestää enintään 13 viikkoa, siinä on 7 tutkimuskäyntiä ja yksi puhelu.

Tutkimuskäynnit ja -lääkkeet ovat maksuttomia.

Tutkimuksesta vastaava henkilö Suomessa on ylilääkäri Martti Heikkinen.

Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 3.12. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

19

Pakosta pysähtynyt

Kuka?

Hannu-Pekka Björkman, 51, on näytellyt Lahden kaupunginteatterissa, KOM‑teatterissa ja Suomen Kansallisteatterissa sekä lukuisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Hänen seuraava roolinsa on Kansallisteatterissa Juha Jokelan Dosentit‑näytelmässä, jonka ensi‑iltaa jouduttiin lykkäämään koronarajoitusten vuoksi.

Mitä?

Björkmanin ääneen lukemia Huokaa rukous ‑tekstejä voi kuunnella osoitteessa ­www.­kirkkojakaupunki.­fi/ huokaarukous sekä mm. Soundcloudissa, Spotifyssa ja Apple Podcasteissa.

Björkman on toimittanut yhdessä Nina Honkasen kanssa Pakopiste‑ esseekokoelman, jossa on heidän lisäkseen kahdeksan muuta kirjailijaa.

Motto Heti, kun keksit ajatuksen, naura sille. (Laotse)

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman oppi, että on parempi pitää asiat yksinkertaisina ja tehdä niitä voimiensa mukaan.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARIANNA SIITONEN

”

E

i, Hannu-Pekka, haluatko sinä tappaa itsesi tuolla tavalla?” kysyi läheinen ystävä näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanilta. Ystävää ei naurattanut yhtään, kun Björkman oli yrittänyt vitsaillen kertoa tapahtumaketjusta, jossa hän kulki sairaalan ja Kansallisteatterin väliä. Björkman valmistautui tuolloin Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuoleman päärooliin Willy Lomanina, itsepetoksessa elävänä työnsankarina, joka ajautuu umpikujaan.

Ensi-iltaa siirrettiin, kun Björkmanin munuaiskivet veivät hänet muutamaan otteeseen sairaalaan. Operaatioiden välillä hän sitkeästi palasi harjoituksiin stentti sisuksissaan. Sairauden vakavimmassa käänteessä Björkman sai verenmyrkytyksen ja joutui henkihieverissä teho-osastolle.

Tilanne oli uusi. Björkmanilla oli takanaan yli kaksikymmentä vuotta tiivistä työtahtia teatterissa, elokuvissa ja televisiosarjoissa. Sinä aikana hän oli vain kerran ollut niin sairas, että se esti häntä lähtemästä töihin.

– Olen kyllä usein ollut tilanteessa, jossa lääkäri olisi ehdottanut sairauslomaa, mutta olen sanonut, etten voi ottaa – etten tunne sellaista termiä.

– Teatterissa on paljon sellaista ääneen lausumatonta moraalia, että töitä tehdään, vaikka olisi mikä. Esimerkiksi kuume ei ole estänyt ihmisiä tulemasta töihin. Nyt koronan takia on tapahtunut käsittämätön käänne: onkin moraalitonta tulla töihin, jos on nuhaa tai kurkkukipua.

Björkman epäilee, ettei pelkkä vakavakaan sairastuminen olisi riittänyt pysäyttämään häntä.

Tarvittiin korona – se, että kaikki ympärillä pysähtyi ja työt loppuivat kertaheitolla muutamaksi kuukaudeksi. Kotikoulun ja -keittiön pyörittämisen lomassa Björkmanilla oli aikaa katsoa taaksepäin. Syntyi oivallus, että asioita voi muuttaa.

– Nyt jälkeenpäin tuntuu täysin järjettömältä, että jatkoin töitä siinä kunnossa kuin silloin olin.

Jo vuosia läheiset olivat sanoneet, että teen liikaa töitä. Olen viisastunut ja oikeasti hiljentämässä työtahtia. Esimerkiksi ensi syksynä olen virkavapaalla.

Pakollinen pysähtyminen synnytti Björkmanille ja hänen puolisolleen, kirjailija Nina Honkaselle, myös idean kirjasta. Juuri ilmestyneessä esseekokoelmassa Pakopiste (Into) kymmenen kirjoittajaa Juha Hurmeesta Juha Seppälään pohtii pysähtymisen välttämättömyyttä. Koronaakin siinä käsitellään, mutta myös elämän rajallisuuden tajuamista, ilmastonmuutosta ja kaipuuta yksinkertaisempaan elämään.

SAIRASTUMISEN TUOMA herätys ei ollut ensimmäinen vedenjakaja Hannu-Pekka Björkmanin elämässä. Kahdesti aiemminkin elämä on tuntunut menneen kahtia. Ensimmäisen kerran niin tapahtui, kun hän nuorena miehenä löysi teatterin.

– Oli lapsuus ja nuoruus Pohjanmaalla ja sitten yhtäkkiä teatterin todellisuus. Se oli valtava maailma, johon vain sukelsin ja jota aloin tutkia.

– Teatteri johti sitten toiseen murrokseen, kun ymmärsin, ettei se vastaakaan elämän suuriin kysymyksiin. Usko alkoi puhutella. Siinä ratkaisevana tekijänä oli ystäväni Petri Korhonen, joka oli minua ennen lähtenyt sille tielle ja jolle olin kateellinenkin, kun hän pääsi opiskelemaan ortodoksista teologiaa.

Matka Laatokalle Vanhaan Valamoon muodostui ystävyksille käänteentekeväksi. Jo ennen matkaa Björkman oli lukenut paljon luostarin historiasta ja luostarihengellisyydestä ylipäänsä. Jonkinlaiselta yhteydeltä tuntui sekin, että Vanhan Valamon munkit olivat olleet talvisotaa paossa Kannonkoskella, jossa Björkman on syntynyt, ja heitä on haudattu samalle hautausmaalle kuin Björkmanin isovanhemmat.

– Minulle Vanhan Valamon -reissusta tuli pyhiinvaellusmatka. Siellä syntyi lopullinen päätös liittyä ortodoksiseen kirkkoon. Kotiin tulemisen tunne on ehkä klisee, mutta sellainen se oli.

Björkmanin ystävästä tuli ortodoksipappi.

Björkmankin opiskeli kaksi kirkkohistorian kurssia, mutta huomasi, että hänen on parempi pysyä teatterissa.

– Hengellisyyden voi ottaa osaksi elämää.

Ei välttämättä tarvitse olla suoraan siellä etulinjassa.

Björkmanin arjessa hengellisyys tarkoittaa ennen kaikkea rukousta.

”

En mene lavalle ilman rukousta, en tule pois sieltä niin, etten kiittäisi.

Rukoilen myös yleisön puolesta.

– Kotona se näkyy aamu- ja iltarukouksina. Enkä oikeastaan ryhdy mihinkään tehtävään ilman rukousta. En mene lavalle ilman rukousta, en tule pois sieltä niin, etten kiittäisi. Esityksen aikana teen usein ristinmerkin. Rukoilen myös yleisön puolesta.

– Koen, että rukous kiinnittää minut tehtävään. Se on siunauksen pyytämistä teoille. Ilman rukousta jotakin olennaista puuttuu. En kai minä sitä tekisi, jos minulla ei olisi kokemusta yhteydestä. Rukous ei ole koskaan tuntunut turhalta.

Kirkkojakaupunki.fi:ssä on nyt julkaistu Huokaa rukous -videoita ja -podcasteja, joissa Björkman lukee ääneen Lauri Maaralan kirjoittamia tekstejä. Niissä on hänen mukaansa kyse modernista, käytännönläheisestä rukouselämästä, joka samalla lainaa kirkon vanhaa perinnettä.

– Toivottavasti ne madaltavat kynnystä rukoilla. Rukoillakseen ei tarvitse olla rukouksen am-

mattilainen, pappi tai munkki. Kuka tahansa missä tahansa koska tahansa voi rukoilla.

MONEN KIINNOSTUS ortodoksista uskoa kohtaan alkaa ikoneista. Niin alkoi Hannu-Pekka Björkmaninkin. Ikonit ovat anonyymejä, niiden tekijää ei yleensä tiedetä eikä niitä signeerata. Ne eivät ole ensisijaisesti taidetta vaan rukouksen välikappaleita.

– Olen miettinyt, olisiko mahdollista tehdä myös näyttelijäntyötä niin kuin ikonia: ilman egon korostumista, Jumalan kunniaksi. Sisäisenä asenteena se tarkoittaa sitä, että ei kiinnity kiitoksiin eikä moitteisiinkaan, vaan koettaa irrottaa itsensä turhasta ajattelemisesta ja pyrkimisestä, Björkman sanoo.

– Teatterikorkeakoulussa opettaessani sanoin opiskelijoille, että ainoa palkinto työstä on luomisen hetki lavalla tai kameran edessä. Kaikki sen ulkopuolella on ylimääräistä.

Siitä ylimääräisestä Björkman on mahdollisuuksiensa mukaan kieltäytynyt. Hän ei ole koskaan tehnyt mainoksia, eikä aio tehdäkään. Hän myös yrittää pysyä poissa viihdeohjelmista: häntä ei tulle näkemään tanssiparketilla eikä hänen luokseen tulla yökylään.

– Kannattaa kysyä itseltään, miksi johonkin lähtee. Tarvitsenko todella tätä ja mitä tämä tuo tullessaan muille? Vaikka teenkin paljon, kieltäydyn vielä enemmästä. Joku varmaan pitää minua vanhanaikaisena, varmaan ne oppilaanikin pitivät.

PARHAILLAAN ELETTÄVÄ adventin aika olisi luterilaisessakin kirkossa paastonaikaa, vaikka harva sitä tuntuu huomioivan. Ortodoksisessa kirkossa joulupaasto alkoi jo marraskuun puolivälissä. Perinteisesti paasto on näkynyt ruokapöydässä lihasta, munista ja maitotuotteista luopumisena.

Ortodoksiseen kalenteriin on merkitty erilaisilla symboleilla paastopäivät ja se, milloin paastotaan kevyemmin niin, että esimerkiksi kalan syöminen on sallittua.

Hannu-Pekka Björkman sanoo, että varmasti on monia, jotka noudattavat perinteisiä sääntöjä. Kyllä hän itsekin sitä kirkkoon liityttyään yritti.

– Ystäväni isä Petri muistaa, kuinka olin esitellyt hänelle täyttä jääkaappiani ja sen paastoherkkuja: näitä ja näitä saa syödä. Lihaa ei saanut syödä, mutta falafelia sai. Herkuttelu vain muutti muotoaan. Paaston henki, joka on elämän yksinkertaistaminen, ei ollut minulla ihan hallussa.

Björkman lisää, että säännöt sinänsä ovat hyvä asia, mutta aika pian ne alkavat tuntua orjuuttavilta.

– Sitten pian luopuu siitä vähästäkin. On parempi pitää asiat yksinkertaisina ja tehdä voimiensa mukaan. Olen ollut kaksikymmentä vuotta ortodoksi, ja omat rajat ovat ehtineet tulla monta kertaa vastaan.

Nyt Björkmanin idea paastosta on mutkaton: luovutaan jostakin itselle addiktiota aiheuttavasta asiasta. Joillekuille se voi olla some, hänelle itselleen esimerkiksi sokeri.

– Tavoitteena on se, ettei mieli askartele jatkuvassa tarpeiden tyydyttämisessä. Silloin tilalle voi tulla jotakin uutta: voi lukea hengellisen kirjan, jaksaa lähteä kirkkoon tai muistaa useammin rukoilla. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

21

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

OHJAAJA WOODY

TÄHDISTÖ JYRKKÄSEINÄINEN

tiistai

alijäämä

TURVALLISET

V

A

J

A

U

S

LEIJUU ILMASSA

A

U

E

R

-1.

E

JUSSIPALKITTU OHJAAJA SALMENPERÄ

A

L

E

K

S

I

KASKEKSI R RAIVATTU

A

S

I AUTO S

kuulu kurre

1-1

PYSÄYTTÄVÄT TYÖT

U jäännös- O

KIMIN TALLI

I

A

NÄYTTELIJÄ MERI NORJALAISNAISIA

SATUNNAINEN

Tove

A

L

L

E

N

NEUVO

O

H

M

I

E

L

E

S

S

Ä

O

R

I

O

N

PYYKISTÄKIN

L

Ä

J

Ä

R

O

T

K

O

O

T

O

S

U

N

T

KEMIALLINEN JOHDOS

U

T

A

L

O

A

M

U

S

R

I

S

A

PELIMIEHIÄ!

LOPUTON MURHE

T

O

I

V

E

Y

TAAKKA KERTYNYTTÄ

K

A

N

O

T

J

E R

A

S

U

K

K

I

VALVONEEN SILMÄNALUSET

L

A

PYHISSÄ TOIMITUKSISSA

K

A

S

T

E

V

E

D

E

T

L

U

M

I

S

U

U

S

T

I

I

A

A

B

A

R

M

I

NÄYTTELIJÄ ELG -1.

SOITTIMESSA TÄRKEÄ

M

VT UT

A

V

I

O

KUUSELA

E

RAKASTETTU SATUHAHMO KINASTELLA

M

U

U

M

I

R

T

U

M

PETTURI JOO JOPA

A

N

A

N

I

A

S

O

K

A

A

T

-KAALI

P

A

R

S

A

K

I

T

E

E

T

HAVUPUUSTA

T

-LIITTO

A

JUKOLASSA

T

A

K

U

SUDANISSA

K

H

A

T

A

S

U

R

I

NAUTINNOLLINEN

I

O

P

E

T

T

I

K

A

R

I

M

O

N

E

T

H

A

N

A

AFRIKASSA VAKOILI

S

U

D

A

N HUOKEA

U

A

S

I

S

U

S

LAAKERINLEHTI

N

A

H

K

E

A

A

L

T

T

A

R

I

T

A

U

L

U

VIKKELIÄ

I

HAR- L HAA

U

M

E

N

O

P

S

A

T

I

JOKA KERTA

A

I

N

A

LUKUISAT A SUOJUKSETON PUUKKO T U TRAAGISESTI KEMIALKUOLLUT LISIAKIN P TOIMITTAJA + HÄKKINEN

aine

P

P

E

T

O

N

KIRKOSSA KESKEINEN NUHDE

E

S

U

L

A

T

OLLENKAAN IKÄVIÄ VAIVOJA

L

A

I

N

T

U

NEUVO ISMO

O

P

A

S

TUTKII AVARUUTTA

A

A

R

U

ARMEIJA VALITTAVAA

I

N

T

T

L

U

K

U

HIFI-§ MERKKI

A

PYSTYYN KUOLLUT

A

P

E

R

T

L

A

H

O

U

EIVÄT OUTOJA

PYYDYS

E

KERTOMUS T -1.

2021

KUIVIA MAITA

T

T

E

P

A

T

A

KANADAN RAJALLA

A

L

A

S

K

A -PELI L

A

U

T

A

VÄSY- U NEIN

N

I

S

I

N

JUNGNER

M

I

K

A

E

P

A

I

K

K

A

N

A

O

T

T

O

OPITTUJA

T

A

I

S

E

BISNEKSES- T TÄ

U

D

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

LIIHOTTAA LEMMEN ASIALLA

L

LATURIMERKKI

A

N

K

E

R

L

A

A

T

I

K

K

O

O

T

TESTEISSÄ

O

S

I

O

T

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

Mielipide Suositaan myrskynkestäviä metsiä MARTTA-KAISA VIRTA

ERKKI SINKON mainitsemaa rytöä (K&k 19.11.) eli puitten lojumista sikin sokin maassa torjutaan metsänhoidolla.

Kannatan avohakkuiden sijasta nykyaikaista tapaa asettaa kestävä kehitys etusijalle. Siitä hyötyy talouskin.

Puut voi kaataa avohakkuitta.

Seurakunnilla ja kaupungeilla on mahdollisuus näyttää esimerkkiä suosimalla myrskynkestävää jatkuvaa kasvatusta omissa metsissään.

Esa Peltonen

Kaikki me olimme kerran alkioita DOSENTTI KALLE Mikkola kirjoittaa (K&k 19.11), että hedelmöittynyt munasolu on ”eettisesti kauempana ihmisestä kuin kärpänen”. Biologinen tosiasia kuitenkin on, että dosentti Mikkola on aloittanut moraalifilosofian tutkijan taipaleensa hedelmöittyneenä munasoluna.

Pekka Reinikainen lääkäri

Onko toivomus rukous?

EI-USKOVAINEN IHMINEN toivoo, uskovainen rukoilee. Onko se niin?

Kaikkialla maailmassa ihmiset lähettävät erilaisia pyyntöjä joko ääneen lausumalla tai mielessään.

Suurimman hädän hetkellä jokainen voi parahtaa hätähuutonsa ja kohdistaa sen – kenelle?

Vakava sairaus voi tuoda ruumiillista tuskaa, johon ihminen hakee helpotusta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Kyllä siinä tilanteessa pääsee helposti rukous, vaikkei osaisi mitään muuta kuin: Isä meidän, joka olet taivaassa.

Sen voi hyvinkin sanoa ihminen, joka ei usko taivaalliseen isään. Helposti suusta purkautuu myös kuiskaus: Auta Jeesus. Mutta kun kipu helpottaa, rukoileminen ja avun pyytäminen on helppo unohtaa.

Uskovaiset puhuvat rukouksen voimasta, mutta heistäkään kaikki eivät usko, että sillä olisi todellisia seurauksia. Onnellisia ovat ne, jotka kokevat saaneensa vastauksen. Heidän ei tarvitse miettiä ja ihmetellä, onko rukouksesta hyötyä.

Koirat pois hautausmailta SUNNUNTAIN KÄVELYLENKKI Malmin hautausmaalla oli minulle järkytys. Tuo hautausmaa on pieni alue, jossa pystyn vanhuksena liikkumaan.

Siellä oli paljon koiria omistajiensa kanssa. Eräälläkin porukalla oli kolme suurta koiraa.

Ei hautausmaa ole koirien ulkoilupaikka!

Se on omaisille tärkeä käyntipaikka. Läheisten muistelemisen hartaaseen hetkeen kuuluu hiljaisuus, ei koiran haukuntaa, nuuskimista ja jalan nostoa.

Koira ei ole syyllinen vaan sen omistaja. Vuosia sitten oli selvät kyltit joka portilla, ja ne kielsivät Kokemuksesta tiedän, että te, jotka rukoilette toisten puolesta, annatte joka kerta suuren lahjan. Syöpähoidoissa on hetkiä, jolloin ihminen on tosi heikoilla, kun tuntee voimiensa katoavan ja olonsa huononevan. Mutta esirukoilijoiden vuoksi minä olen saanut tuntea olevani Jumalan kämmenellä.

Ata Hautamäki kirjailija

Kirkot auki päivisin KÄVIN SISKONI kanssa isän haudalla Hartolassa ja oli puhetta, voisivatko kirkot olla korona-aikaan avoinna päivisin. Monet kirkot niin muualla päin Suomea kuin pääkaupunkiseudullakin ovat suljettuina päivällä.

Korona-aikana itse kukin kaipaa hiljentymistä ja lohdutusta monien murheiden keskellä. Olisi hyvä, jos kirkot olisivat auki piipahtajille päivisin, jotta ei tarvitsisi pelätä joukkoaltistumista.

Monet tilaisuudet striimataan, mutta se ei ihan vastaa sitä tunnelmaa, minkä kirkossa käyminen tuo.

koiran viemisen hautausmaalle. Mihin ne ovat hävinneet? Kunnioitusta vainajille!

Anneli Lehtinen Helsinki

TOIMITUS VASTAA: Järjestyslain mukaan hautausmaat ovat yleisiä paikkoja, joissa koirat voivat liikkua kytkettyinä kuten muutenkin taajamissa.

Omistajilla on velvollisuus korjata koiran jätökset.

Vuonna 2003 voimaan tullut järjestyslaki kumosi kuntien omat järjestyssäännöt, jotka yleensä kielsivät koirien tuomisen hautausmaalle.

Moni kirkkoon kuulumatonkin kävisi varmaan kirkossa, jos sinne pääsisi päivällä eikä korona pelottaisi.

Kirkot ovat kuitenkin isoja tiloja.

Rea Aaltonen

Kiitos lastentapahtumasta OLIN PYHÄINPÄIVÄNÄ 31. lokakuuta 2- ja 6-vuotiaiden poikieni kanssa Malmin seurakunnan järjestämässä lasten pyhäinpäivän tapahtumassa Malmin hautausmaalla. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja koskettava.

On erinomaista, että oli tarjolla tapahtuma myös niille perheille, jotka viettivät mieluummin pyhäinpäivää kuin halloweenia.

Saavuttuamme Latokartanon torille kuuntelemaan Kaartin soittokunnan vaskikvintetin musiikkiesitystä aivan liikutuin, kun luoksemme tuli heijastimia jakava enkeli, joka kohtasi minut ja lapset kiireettömästi ja kertoi heijastimen sanoman: Minä olen valo.

Belenos Group Artin tuliesityksen käynnistyminen kirkonkellojen

soitolla oli vaikuttavaa, ja itse esityksestä olimme tietysti haltioituneita.

Enkelipolun tehtävät olivat 6-vuotiaalle mieluisia, ja teksti pyhäinpäivän vietosta pohjusti keskustelua oman suvun edesmenneistä ja johdatti luontevasti kynttilän sytyttämiseen isoisovanhempien haudalla.

Sydämelliset kiitokseni tapahtumasta! Toivottavasti se saa jatkoa tulevina vuosina.

Nina Paasonen

En tahdo kompastua sähköpotkulautaan MIKÄ KUMMA siinä on, että sähköpotkulautoja jätetään lojumaan pitkin katuja, miten sattuu. Minulla on pitkä tukka ja parta, mutta en ajattele niillä, vaan sillä suurella elimellä, joka on pääkoppani sisäpuolella.

Ajatelkaa te sähköpotkulautailijatkin sillä, kun pysäköitte potkulautanne! Etteivät näkövammaiset kompastu niihin ja etteivät ne haittaa heikompikuntoisten liikkumista!

Lassi Tiittanen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

23

Tilaisuuksia

Hammashoitoa

I hmeellinen ilo

m u siik k i nä y t elmä

2020

E SIT Y K SE T 11. 12 . kl o 13 12 . 12 . kl o 13 13 . 12 . kl o 13 17 . 12 . klo 13 18 . 12 . klo 13 19 . 12 . kl o 13 20 . 12 . kl o 13

ja ja ja ja ja ja

18 18 18 18 18 18

Aik. 13/15 €, lapsi 4–12 v. 9/12 € Ryhmäalennus: joka 16. henkilö ilmainen.

Pukeudu sään mukaan.

Näytelmä esitetään ulkona.

Vivamontie 2, 08200 Lohja Tied. puh. 0207 681 760 Suosittelemme maskin käyttöä.

HERÄNNÄISSEURAT ke 2.12. klo 19 Lauttasaaren srk-tila, Heikkilänt.7, Hki. to 3.12. klo 18 L-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 4.12. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 6.12. klo 14 Virtakirkolla, Rajatorpant.8/Kilterinkaari 1A, Vantaa. ma 7.12. klo 18.30 Leppävaaran kko, Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 9.12. klo 19 Körttikodin puuroseurat (jos mahdollista). su 13.12. klo 17 Seuratuvan jouluveisuut, mukana HNK, www.facebook. com/herattaja. klo 18 Järvenpäässä, VK Oliivi-Sali / Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.2/6. ti 15.12. klo 18 verkkoseurat, www. facebook.com/herattaja. ke 16.12. klo 18.30 Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo.

ESIRUKOUSILTA ti 8.12 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus församling Pekka Reinikainen, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Muut

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastuttavat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengellistä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat ovat nähtävissä: espoonseurakunnat.fi.

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000–4000 € suuruisia avustuksia.

Hakuaika umpeutuu 31.1.2021 ja apuraha on käytettävä 30.6.2022 mennessä.

Avustuksia koskeviin tiedusteluihin vastaa yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela, p. 09 8050 2590, eero.jokela@evl.fi.

24 h

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

AUTOTALLINOVI REMONTTI -kaipaako ovesi uusimista?

-Ryterna nosto-ovet -sähköiset avaajat Uudenmaan Ovi Oy Alpo Korsulainen, p. 050-3105065 alpo@uudenmaanovi.fi

Vuokralle tarjotaan Puolet kalustetusta (60 m2:n) kaksiosta Pihlajamäessä naisvuokralaiselle.

Kaksiossa asuu myös Intiasta kotoisin oleva nainen. Vuokra 400,- /kk sisältäen veden, sähkön ja netin. Asunto vuokrataan alkaen 1.1.2021. Takuu 600,-. yt. Ville Jokinen, vejokinen@gmail.com

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-980 4046

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS norm. 550 esi ote opr kok an Ylä- tai alaleu

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten

MUSIIKKIAVUSTUKSIA

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat.

Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk.

• Ilmainen proteesien tarkistus

T A K U U T Y Ö

Myymässä vai vuokraamassa?

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

p. 09-7262266 p. 09-1461460

Hautauspalveluja

Siivouspalveluja

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Kotisiivoukset luotettavasti.

Myös seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

BREMERIN KIVI

Lakipalveluja Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ostetaan Ostetaan yksiö Pääkaupunkiseudulta hyvien yhteyksien varrelta, myös huonokuntoinen käy. Kaj / 0400928169 OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokunt.

Ei välityskuluja. 0405797397 Elmer

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan Eläkeläisille: Leikkaus 20-25 € Permanentti tai väripaketti 68 € P: 044-9895019 Hämeentie 12 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot.

Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

25

Harras hetki

Verna Punkari on helsinkiläinen koululainen, joka harrastaa harmonikan­ soittoa. Hänen perheeseensä kuuluu ison sisaruskatraan ja vanhempien lisäksi kolme kissaa, kaksi koiraa ja samassa talossa asuva mummo.

Verna esiintyy uuden Joulu tulla saa ­laulun musiikkivideolla, joka julkaistaan 3.12. kirkon joulukalenterissa osoitteessa ­Joulu.­­fi.

Videon mukana pääsee myös laulamaan Lastenkirkko.­fi­sivuston joululaulukaraokessa.

Kiukkuileva mieli antaa periksi, kun soittaa Verna Punkari on soittanut harmonikkaa viitisen vuotta.

Ensimmäisenä piti opetella, miten soitinta kannetaan.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA VILJA HARALA

K

un Verna Punkari aloitti harmonikan soittamisen ekalla luokalla, hänen soitto-opettajansa neuvoi ensin, miten pieni tyttö pystyi nostamaan raskaan soittimen selkäänsä. Kantoreppuun pakattu harmonikka asetettiin tuolille, jonka eteen Verna kyykistyi. Hän pujotti hihnat hartioilleen ja nousi ylös.

Nyt Verna on 11-vuotias viidesluokkalainen, mutta harmonikka on edelleen raskas. Nykyinen soitin on tosin jo Vernan kolmas ja aika lailla isompi kuin ensimmäinen.

Harmonikka eli haitari on palkeella varustettu kosketinsoitin, jossa on näppäimistöt vasemmalle ja oikealle kädelle. Vasemmalle eli bassopuolelle Vernan on vaikea nähdä, mutta sormet löytävät paikkansa.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

VERNA PYRKII soittamaan joka päivä, mutta aina soittaminen ei huvittaisi. Kun Verna alkaa joka tapauksessa soittaa, usein käy niin, että musiikki kuulostaakin kivalta ja kiukkuileva mieli rupeaa antamaan periksi.

Harmonikan soittamisesta tulee energinen olo. Kun Verna soittaa, hän saa virtaa tehdä muitakin asioita. Jos hänellä on huono päivä, soittaminen helpottaa. Parhaimmillaan soitto tuntuu siltä kuin olisi voittanut jotain.

Korona-aikana osa soittotunneista on pidetty etänä videopuhelun välityksellä. Verna käy mieluummin lähitunneilla. Etätunneilla oppiminen on vaikeampaa.

Vernalla on yhdeksän sisarusta, jotka kaikki soittavat – tai ovat soittaneet – omaa soitintaan: kannelta, fagottia, alttoviulua, viulua, poikkihuilua, klassista kitaraa ja selloa.

Kun Verna sai valita oman soittimensa, hän harkitsi ensin pianoa. Sitten hän muisti, että hänen äitinsä soittaa pianoa. Hän halusi soittimen, jota kukaan muu ei soita. Mieleen tulivat rummut, mutta niille ei ollut tilaa. Niinpä hän päätti ottaa harmonikan.

NUOTTIEN LUKEMINEN oli aluksi vaikeaa, mutta nykyään se sujuu. Voi se tosin edelleenkin ol-

la hankalaa, jos Verna ei ole kirjoittanut nuottien viereen sointumerkkejä.

Kun Verna katsoo nyt ensimmäisiä soittovihkojaan, kappaleet näyttävät helpoilta. Tällä hetkellä hän harjoittelee vuonna 1916 sävellettyä

”

Etätunneilla oppiminen on vaikeampaa. uruguaylaista tangoa, La Cumparsitaa. Hän valitsi kappaleen itse ja osaa siitä kolme ensimmäistä riviä.

Vaikka isossa perheessä riittää soittoniekkoja, sisarukset eivät juurikaan soittele keskenään.

Vernaa häiritsee, jos joku perheenjäsenistä tuijottaa vierestä, kun hän treenaa soittoläksyjään.

Esiintyminen sen sijaan on kivaa.

Verna ei itse juurikaan kuuntele harmonikkamusiikkia. Sen sijaan hän tykkää esimerkiksi yhdysvaltalaisesta R&B-popparista Ariana Grandesta. ■

Hyvää pyhää

6.12.

Muistele itsenäisyyttäsi

Tänään on toinen adventtisunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk. 17:20–24) Jeesus puhuu Jumalan valtakunnasta.

TÄNÄÄN ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ mieti, mitkä paikat lähiseudulla ovat vaikuttaneet siihen, että olet tullut nykyiseksi itseksesi. Lapsuuden lähiö pihoineen ja kallioineen? Ensirakastumisen tai sydänsurujen maisema? Kadunpätkä, jossa jouduit onnettomuuteen? Monen sukupolven kaste-, vihki- ja hautajaiskirkko? Rantapolku, jota kuljit yhä uudelleen, kun sinulla oli vaikea päätös tehtävänä? Valitse niistä muutama, ja tee nostalgiakävely omaan henkilöhistoriaasi.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Kaikessa on pyhyyden pyyhkäisy

F

ariseukset odottivat Jumalan valtakuntaa, parempaa tulevaisuutta. Vaikka Jeesus opettajana herätti heidän keskuudessaan ristiriitaisia tunteita, he halusivat kuulla hänen näkemyksensä tuon valtakunnan tuloon.

Ei siellä eikä täällä, vaan siellä täällä on Jumalan valtakunta, sanoo Jeesus. Aivan kuin hän välttelisi vastaamasta. Aivan kuin Jeesus kannustaisi puheiden sijaan katsomaan ympärilleen tässä Luojan luomassa maailmassa.

Jumalan alue on nimittäin siellä täällä. Kaikessa on pyhyyden pyyhkäisy. Vilaus Jumalan valtakunnasta löytyy kasvimaan multaa kääntäessä, kun yhdessä kastematojen kanssa saa olla valmistamassa tulevan kevään kasvua. Jumalan valtakunta kurkistaa, kun saa jakaa murheensa ja joku kuuntelee. Jumalan valtakunta on

lähellä, kun yksinäisyyteen kadonnut pääsee mukaan yhteiseen iloon.

Oppilailleen Jeesus jatkaa kartan piirtämistä. Pyhä on siellä täällä, mutta Ihmisen Pojan aika on rajattu, kunnes hän kerran taas saapuu. Jeesus taitaa tietää tulevan. Aina on niitä, jotka vakuuttavat olevansa seuraamisen arvoisia. Uskonnolliset vallantavoittelijat sanovat omistavansa oikean uskon. Jeesuksen opetukset vääntyvät kerta toisensa jälkeen pönkittämään hengellisten eksyttäjien asemaa eivätkä luomaan Jumalan valtakuntaa eli yhteistä hyvää.

Kärsivällinen odotus on hengellistä harjoitusta. Vapahtaja ei löydy korvikkeista. Jeesuksen opetusten karttaa tutkimalla kuljemme sukupolvi toisensa jälkeen kohti hetkeä, jonka tunnistaa heti. Siitä kirkkauden hetkestä ei voi erehtyä. Se valaisee kaiken.

Mietiskely Asetu istumaan ryhdikkääseen asentoon ja lue päivän evankeliumi.

Mitä sinä haluaisit kysyä Jeesukselta? Milloin koet pyhää?

Mihin tarvitset Vapahtajaa? Mihin hän tarvitsee sinua?

Kun olet antanut aikaa näille kysymyksille, lämmittele hetki Kristuksen rakkaudessa. Siunaa itsesi lopuksi ristinmerkillä.

KAISA KARIRANTA KIRKKO JA KAUPUNKI – 21/2020

27

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

21

3.12.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI Erityistä valoa ja loistoa Saija Tuupanen voisi laulaa joululauluja yötä päivää s. 2

Vähemmän hurskastelua ja enemmän raksahommia, toivovat saunanrakentajat Malmilla s. 4

Seurakuntien toiminta siirtyy koronan vuoksi verkkoon s. 6

Saija Tuupanen haaveili jo pikkutyttönä siitä, että saisi tehdä joululevyn.

Joulun taian välittäjä Saija Tuupasen mielestä joululaulujen avulla voi tavoittaa tunteen, jota moni joulun aikaan etsii.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

L

aulaja Saija Tuupanen on niitä ihmisiä – sellaisia, jotka jo marraskuun puolivälissä alkavat kaivella jouluvaloja ja -koristeita, sytytellä kynttilöitä ja fiilistellä. Joulun aika merkitsee hänelle sitä, että tietty tunne ja lapsenmielisyys tulevat esiin.

– Lapsenmielisyys ei saa kadota ihmisestä koskaan. Se on minulle hirveän tärkeää. Jos olen vanhemmillani Joensuun Tuupovaarassa aattoaamuna, herään yhä tosi aikaisin ja olen se sama pikkutyttö, joka menee keittiöön ja jolta isä ky-

2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 21/2020

syy, että joko rupeat koristelemaan kuusta, Tuupanen kertoo.

Kuten arvata saattaa, Tuupanen rakastaa myös joulumusiikkia. Pikkutytöstä asti hänen suuri haaveensa oli, että saisi tehdä joululevyn.

Tuo unelma toteutui vuonna 2018, kun albumi Joulu puhuu ilmestyi.

Myös joulukonsertit ja muut esiintymiset joulun aikaan ovat Saija Tuupaselle tärkeitä.

TANGOKUNINGATTAREKSI Saija Tuupanen valittiin vuonna 2003, 21-vuotiaana. Siitä lähtien hän on keikkaillut ympäri Suomea, kunnes viime

keväänä koronatilanteen vuoksi tuli pakollinen pysähdys.

– Syksy toi taas iloa ja valoa, mutta viime kevät oli tosi rankka. Olen sen vasta nyt oikeastaan tajunnut.

Epävarmuus oli kaikkein pahinta, se, ettei tiedä, mitä tulee.

Toisaalta oli myös mielenkiintoista kokeilla, miltä tuntuu tavallinen arki ja se, ettei tarvitse olla koko ajan menossa. Lomalta se aika ei tuntunut, vaan Tuupanen muun muassa kehitti ohjelmistoaan ja auttoi puolisoaan, stand up -koomikko ja näyttelijä Sami Hedbergiä, tämän töissä.

– Kun elämä on ollut tien päällä olemista viimeiset 17 vuotta, ei ollutkaan yksinkertaista elää tavallista arkea. Silti olen hetkittäin myös nauttinut siitä. Kerrankin on voinut mennä kymmeneltä nukkumaan ja herätä aamuseitsemältä.

Heinäkuussa Tuupanen pääsi tauon jälkeen taas esiintymään ja jännitti sitä kuin ei olisi ennen lavalla ollutkaan. Sen jälkeen keikkoja on tullut vähitellen lisää, mutta tahti ei ole sama kuin ennen.

– Jos tein ennen jopa 22 keikkaa joulukuussa, nyt niitä on 11 ja nekin pienemmälle yleisölle kuin yleensä.

Joukossa on myös muutama joulukonsertti, joista Tuupanen on erityisen kiitollinen.

– Minä niin rakastan niitä! Ne erilaiset salit ja joulumusiikki, jota voisin laulaa vaikka yötä päivää.

– Joululauluja laulaessa jokin joulun taika iskee ja valo syttyy sisällä.

Vaikka olisin kuinka väsynyt, ääni oikein herää niitä laulaessa.

Ohjelmistossa Tuupasella on aina sekä uudempia lauluja että klassikoita. Hän ei koe, että hänen oli-

si vaikeaa tulkita klassikkojoululauluja omalla tavallaan tai että niihin kyllästyisi.

– Vanhoista joululauluista etsitään joulun maailmaan vievää tunnetta. Sitä jokainen varmasti etsii, eikä se aina edes löydy helposti.

On minullakin ollut jouluja, jolloin se on ollut hakusessa. Uusissa joululauluissakin on hienoja tarinoita, mutta ne eivät välttämättä vielä vie mihinkään erityiseen.

”

Joululauluja laulaessa jokin joulun taika iskee ja valo syttyy sisällä.

SAIJA TUUPANEN

NYKYÄÄN Saija Tuupanen asuu Helsingissä. Tämän joulun suunnitelmat ovat vielä auki, mutta Tuupanen pitää siitä, että jouluna voi viettää aikaa läheisten ja sukulaisten kanssa.

Joululaulut ovat aina kuuluneet perheen joulunviettoon.

– Mummoni oli kirkkokuoron johtaja. Jouluna hän laittoi meidät lapset johonkin kuusen eteen ja sanoi, että nyt lauletaan. Lauloimme ainakin Joulupuu on rakennettu, Me käymme joulun viettohon ja Sylvian joululaulua. Äitini ei ole ihan samanlainen, mutta jossain vaiheessa hänkin aloittaa laulun, ja muut laulavat mukana. Myös levyjä kuunnellaan.

Joulun lähestyessä Saija Tuupanen sanoo miettivänsä usein myös niitä, jotka eivät enää ole keskuudessamme. Hänelle on tärkeää päästä käymään jouluna hautausmaalla ja sytyttää sinne kynttilät.

Tärkeitä juttuja ovat myös sauna ja ruoka.

– Joulusauna mummolan yli sata vuotta vanhassa saunassa on tärkeä juttu. Monesti siihen kuuluu lumessa kieriminenkin, koska Tuupovaarassa on yleensä valkea joulu.

Myös perinteiset jouluruoat, karjalanpaisti, piirakat ja laatikot tuovat joulun. ■ Joululaulupäivää vietetään 15.12.

Jouluradion Joululaulupäivässä ovat mukana muun muassa Saija Tuupanen ja Mariska. Joululaulupäivän ohjelmaa ja esityksiä voit seurata Jouluradion somekanavissa. Lue lisää jouluradio.fi.

Apua & tukea

Läksypiirissä tavataan sunnuntaisin Pikku Huopalahden läksypiirissä voi keskittyä läksyjen tekoon ja saada apua esimerkiksi suomen kielen opiskeluun.

TEKSTI ELLA LUOMA KUVAT ANTTI RINTALA

P

ikku-Huopalahden nuorisotalolla on koko syksyn ajan kokoontunut Helppi-ryhmä, joka tukee maahanmuuttajataustaisia lapsia läksyjen tekemisessä ja maahanmuuttaja-aikuisia muun muassa suomen kielen tehtävissä.

– Eniten tässä ryhmässä käy alakouluikäisiä, mutta meillä ei ole yläikärajaa, kertoo toimintaa koordinoiva Jukka Isokangas.

Läksyjen tekemisessä auttavat ovat vapaaehtoisia useilta eri aloilta. Arkkitehtuuria opiskeleva Pihla Tammisto löysi ryhmän verkosta.

– Käyn täällä suunnilleen joka toinen viikko. Tämä on minusta ennen kaikkea tukena olemista. Nuori voi keskittyä läksyjen tekoon ja kysyä apua tarvittaessa, Tammisto sanoo.

VAPAAEHTOISILLE EI ole koulutusta, eikä erityistä opettajan osaamista vaadita. Toimintaan voi sitoutua oman jaksamisen puitteissa.

– Kokoonnumme kerran viikossa, mutta vapaaehtoiseksi voi tulla vaikka kerran kuukaudessa. Tällä hetkellä meillä on kymmenkunta aktiivista vapaa-

ehtoista pyörittämässä toimintaa, Jukka Isokangas sanoo.

Heta Kharysta toiminnassa parasta on yhdessäolo ja nuorten kanssa toimiminen.

– Tuntuu, että olen taas ajan hermolla. Kun omat lapseni ovat jo aikuisia, täällä pääsee taas tutustumaan nuorten maailmaan. Peruskoulun läksyjä tehdessä opin itsekin aina uutta, Khary sanoo.

MYÖSKÄÄN OPISKELIJOIDEN ei tarvitse sitoutua ryhmään, vaan paikalle voi tulla silloin, kun kokee tarvitsevansa apua. Aikuisopiskelijat tarvitsevat usein neuvontaa suomen kieleen liittyvissä tehtävissä ja peruskoulua käyvät useammissa lukuaineissa.

Diakoniaopistossa opiskeleva Fartun Hassan löysi ryhmän ystävänsä kautta ja käy ryhmässä aktiivisesti.

– Tarvitsen apua erityisesti matematiikassa, englannissa ja suomen kielessä, hän sanoo.

Läksykerhoa pyöritetään yhteistyössä Töölön seurakunnan kanssa. Seurakunta tukee toimintaa muun muassa lahjoittamalla kyniä, vihkoja ja muuta tarpeellista, nyt korona-aikaan kasvomaskeja.

– Tämä on itselleni yksi viikon kohokohdista. Tässä pääsen hyvin konkreettisesti auttamaan muita.

Tämä on myös yksi tapa tutustua erilaisiin helsinkiläisiin, Jukka Isokangas toteaa. ■ Monikulttuurinen Helppi-ryhmä kokoontuu sunnuntaisin Pikku Huopalahden nuorisotalolla (Hilda Flodinin aukio 1). Kysy tarkempia tietoja toiminnasta: Jukka Isokangas p. 050 3033 743, Jukka Valkama p. 09 2340 4726, jukkaisokoo@gmail.com.

Diakoniaopiston opiskelija Fartun Hassan (oik.) kysyy neuvoja vapaaehtoisena toimivalta Pepiltä matematiikassa ja suomen kielessä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 21/2020

3

Äijät, rakennetaas sauna Malmin seurakunnan pappi Jukka Holopainen rakentaa miesporukan kanssa peräkärrysaunaa.

Sinne pääsee, jahka korona talttuu.

P

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

appi Jukka Holopainen osoittaa yhtä miehistä.

– Tuossa on rakennusmestari, Ari, hän sanoo.

– Tuolla meillä on sähkömies.

On maalaria, puuseppää, insinööriä ja yleisduunaria.

– Mä olen itse rakentanut kaksi taloa, Holopainen sanoo.

Ollaan Helsingin Tattarisuolla puutavaraliike Äikään pihalla. Katoksen alla on traileri, jonka ympärillä pyörii 12 miestä.

Pappi Holopainen työskentelee Malmin seurakunnassa. Hän ja hänen kollegansa ovat pitkään olleet tietoisia kiusallisesta tosiasiasta: kirkon tarjoama ohjelma ei tunnu puhuttelevan moniakaan miehiä. Seurakunnan tapahtumien kävijöistä 70–90 prosenttia on naisia.

Malmin seurakunta kyseli vuosi sitten joulun alla miehiltä, mitä nämä sitten kaipaisivat. Vastaukset olisi voinut arvata ilman kyselyitäkin: saunaa ja autotallia.

– Ha haa! Nyt meillä on oma autotalli, jossa teemme omaa saunaa, Holopainen sanoo.

KALLEIN MENOERÄ oli katsastettu traileri, joka maksoi nelisen tonnia.

Kun kaikki materiaalit lasketaan yhteen, loppulaskuksi tulee arviolta 8 000 euroa.

– Puutavaraliike Äikäs antoi meille tilat, kun he tajusivat, että tämä on hyvä juttu. He eivät ota sähköstäkään maksua, Jukka Holopainen kertoo.

Pappia lukuun ottamatta kaikki rakennusmiehet ovat saunatyömaalla kahvipalkalla.

Tällä tavalla kirkko siis saa viidenkympin kypsemmälle puolelle ehtineet röökinhajuiset duunarit kokoontumaan yhteen.

Pidetään pieni kysely. Kuinka moni teistä on käynyt kolmen vuoden sisään jumalanpalveluksessa?

12 miehestä yhdeksän nostaa kätensä. Aika moni! Mutta kuinka moni teistä onkaan kirkon työntekijä?

SIRPA PÄIVINEN

Jumalanpalveluksiin ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin voi osallistua vain verkossa koronarajoitusten takia.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 21/2020

Hannu Andersson (vasemmalla), pappi Jukka Holopainen, Matti Arpiainen, Jussi Rinta-Filppula, Juha Kallio ja Tomppa Virtanen mallailevat saunan ulkooven kahvavaihtoehtoja.

Kauko Mustola ja Esa Järvinen kurkkivat ikkunasta.

Koronarajoitukset voimaan kirkoissa Pääkaupunkiseudun seurakunnat rajoittavat toimintaansa Aluehallintoviraston ja hiippakuntien ohjeiden mukaan. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitukset ovat voimassa 20.12. asti.

Seurakuntien tapahtumat ja tilaisuudet sekä aikuisten pienryhmätoiminta jäävät tauolle.

Myös lasten ja nuorten sisätiloissa tapahtuva toiminta keskeytetään. Alakoululaisten iltapäiväkerhot jatkavat toimintaansa

Maalari Jarmo Blomster erosi kirkosta, kun kyllästyi ”joutavanpäiväiseen huuhaahommaan”.

kaupungin perusopetusta koskevien linjausten ja ohjeiden mukaisesti.

Jumalanpalveluksia vietetään Helsingissä käytännössä ilman seurakuntalaisia, koska kirkkoon voidaan ottaa samanaikaisesti korkeintaan kymmenen ihmistä, ja tähän lukuun sisältyvät jumalanpalveluksen toimittajat. Jumalanpalvelukset välitetään seurakuntalaisille verkkosivujen tai sosiaalisen median kanavien kautta.

Hautaan siunaamisissa voivat olla läsnä vain vainajan kaikkein lähimmät omaiset. Muissa kir-

kollisissa toimituksissa voi olla paikalla enintään kymmenen ihmistä. Ristiäisten ja häiden siirtämistä on syytä harkita yksityistilaisuuksia koskevien uusien ohjeiden mukaisesti. Kasteen voi toimittaa myös perhepiirissä ilman kummien läsnäoloa.

Seurakunnat pitävät kirkkotiloja auki hiljentymistä, rukousta ja keskusteluapua varten mahdollisuuksien mukaan. Tiloissa noudatetaan henkilömäärärajoituksia ja muita viranomaisohjeita. Keskusteluapua saa seurakunnista myös puhelimitse. Kampin kappeli keskustassa on avoinna.

Kolme nostaa kätensä. Heitä ei lasketa. Jäljelle jää kuusi, siis puolet.

nut asiasta kovin laajasti.

Kun pappi on nyt saanut koottua paikalle kansaa, aikooko hän alMIEHET EIVÄT kutsu Jukka Holopaiskaa puhua ylösnousseesta Jeesuksesta papiksi vaan rovastiksi, mikä hän ta Kristuksesta ja syntien anteeksianonkin. Rovasti on arvonimi, jontamuksesta? ka piispa voi antaa Holopainen vastyössään ansioitutaa, että Jeesusta ei neelle papille. voi työntää kenelleHolopainen taas kään väkisin. kutsuu miehiä äi– He tietävät, mijiksi. kä meidän juttumInsinööri Hanme on. Sitten he SITTEN HE SOITTAVAT, nu Andersson on soittavat, että tules ETTÄ TULES JUKKA-PAPPI tehnyt saunan sähJukka-pappi siunaaSIUNAAMAAN MINUN ÄITINI. kösuunnitelmat. maan minun äitini.

Hän kertoo osallisMutta ensin pitää olMUTTA ENSIN PITÄÄ OLLA tuneensa myös seula tämä kontakti.

TÄMÄ KONTAKTI. rakunnan uurnanSaunan pitäisi PAPPI JUKKA HOLOPAINEN tekokurssille. Itselvalmistua jouluun leen hän ei ole vielä mennessä. Iltamia tehnyt uurnaa. voidaan järjestää, – En minä ole tehnyt vasta kuin kun korona suo. emännälle.

– Kun äijät istuvat saunassa, he Anderssonin suhde kirkkoon on ovat paljaana. Siellä ei ole pappia ei”ihan positiivinen”. kä pankinjohtajaa. Siinä voidaan – Ihan pyhäkoulusta lähtien on saunoa ja jutella tuntitolkulla, Holotuttua. On minulla ollut kaksikymppainen sanoo. pisenä omat uskonkriisini niin kuin – Sehän on se miehen rippituoli. monella muullakin.

Tomppa Virtanen sen sijaan ei MAALARI JARMO BLOMSTERIN miekuulu kirkkoon, koska kirkko ei pulestä saunan rakentaminen on fikhuttele häntä. Hän kertoo olevansa sumpaa hommaa kuin sohvalla maammatiltaan käsillätekijä. kaaminen. Hän on maalannut itsek– Aina olen tehnyt jotain. seen koko rakennuksen.

Toinen mies huikkaa, että Tomp– Kun kirkko alkaisi touhuta enempa on tehnyt alttariristin Pihlajamämän tämmöisiä touhuja, se voisi saaen kirkolle. da jäseniäkin. Unohtaisi sen hurskaan – Heidän pyynnöstään. Minulla oli hölötyksen. Tulisi kentälle. Järjestäisi paikka ja osaaminen, Virtanen sakaikille järkevää tekemistä. noo.

Blomster on itse eronnut kirkosPalkkahommanako? ta kauan sitten, kun hänellä paloi – Ei, ei. hermo ”joutavanpäiväiseen huuhaaHyvää hyvyyttäsi? hommaan”.

– Niin.

– Mutta tämmöisiä touhuja kun alkaisi olla enemmän. Ja tällaisia papJUKKA HOLOPAINEN uskoo, että sau- peja. Tämä pappi on täällä ihan nornan rakentamisesta kiinnostuneita maalisti eikä ole mikään paskanduunareita olisi enemmänkin. Korotärkeä tai olevinaan parempi kuin naepidemian vuoksi hän ei toitottamuut. ■

”

Työmiehet tekevät hommia makkarapalkalla.

Ruokajakeluja kasseina tai valmisannoksina pyritään jatkamaan normaalisti. Ajantasaiset tiedot jakopaikoista löytyvät ruoka-apu.fi-sivustolta. Seurakuntien muu auttamistyö, kuten diakonia, jatkuu.

Malmi soittaa seurakuntalaisille Malmin seurakunta aikoo soittaa tuhansille jäsenilleen ja kysyä kuulumisia. Helsinki-avun puheluista saadut kokemukset ovat taustana kampanjalle, joka toteutetaan Malmin seurakun-

nassa joulukuun aikana.

Helsinki-avun tarkoitus oli selvittää koronapandemiasta johtuvaa avun tarvetta. Vaikka vain noin kuusi prosenttia tarvitsi apua, soitto ilahdutti paljon isompaa joukkoa. Moni halusi keskustella pitempäänkin elämästään.

Näin kertoo Helsinki-apua Koillis-Helsingin alueella koordinoinut Malmin Varustamon koordinaattori Heta Kiiski.

Malmin Mitä kuuluu koillinen? -kampanjassa seurakunta ottaa yhteyttä jäseniinsä. Koska seurakuntalaisia on yli 50 000,

jokaiselle ei pystytä soittamaan.

– Aloitamme vanhemmista ihmisistä, Kiiski kertoo.

Hänen mukaansa soittokierroksen tavoite on lievittää yksinäisyyttä, olla kuulolla, tukea ihmisten jaksamista sekä välittää toivoa ja lämpöä.

– Keräämme samalla tietoa koillishelsinkiläisten arjesta, jotta saamme ihmisten elämäntilanteen ja huolenaiheet näkyviksi myös päättäjille. Tietoja kerätään anonyymisti. Esiin nousevia ilmiöitä halutaan nostaa keskusteluun kuntavaalien alla.

Kirkkoon uusi talousjohtaja Kirkkohallituksen täysistunto valitsi tiistaina 24.11. talousosaston johtajaksi ja kirkkoneuvokseksi Helsingin seurakuntayhtymän hallintojohtajan Juha Tuohimäen. Tuohimäki aloittaa tehtävässään helmikuun alussa.

Uudessa tehtävässään Tuohimäki vastaa Kirkon keskusrahaston toiminnasta eli Kirkkohallituksen ja kirkon yhteisen palvelukeskuksen taloudesta. Niiden budjetti on noin 60 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi talousjoh-

tajan vastuulle kuuluvat kirkon työntekijöiden eläkkeet.

Oikaisu Viime lehdessä julkaistussa Pekka Saurin haastattelussa mainitaan virheellisesti, että auttavat puhelimet eivät päivystäneet lauantai-iltana Vastaamon tietomurron aikaan.

MIELI ry:n Kriisipuhelimen suomenkielinen linja päivystää kuitenkin ympäri vuorokauden.

Kirkon Palveleva puhelin päivystää joka ilta kello 18–24 eli oli auki myös tuolloin.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 21/2020

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–17.12.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17, la klo 11–17, su klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan facebook-sivulla Pohjois-Haagan Lämpiö, Näyttelijäntie 14

JUMALANPALVELUKSET 2. adventtisunnuntain ja Itsenäisyyspäivän messu 6.12. klo 10.

Verkkolähetys. Käynnit sankarihaudoilla.

3. adventtisunnuntain messu 13.12. klo 10. Verkkolähetys.

Päivärukous to klo 12.

Medismessu ke 9.12. klo 18.

Laudes ke 9.12. klo 7.30.

evl.fi. Voit halutessasi varata ajan toimistolla asiointiin.

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset toimitetaan ilman läsnä olevia seurakuntalaisia ja lähetetään verkossa: www. facebook.com/munkkiniemenseurakunta ja www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi.

Itsenäisyyspäivän kaksikielinen sanajumalanpalvelus su 6.12.

Hassinen, Ronny Thylin, Valtonen.

3. adventtisunnuntain sanajumalanpalvelus su 13.12. Hartikainen, Valtonen.

MUUTA Munkkivuoren kirkko auki ti ja to klo 10.30–13.30.

Diakoniapäivystys: Mia Salmio p.

09 2340 5128, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158, Heidi Karvinen p. 09 2340 5138.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5102 joka päivä klo 9–21.

Seuraa verkossa: some-kanavissa

muun muassa joulumuskari ja muuta jouluista ohjelmaa.

Keskusta

JUMALANPALVELUKSET

Pitäjänmäen seurakunta

Tuomiokirkkoseurakunta

MUUTA

Toimisto: ti ja pe klo 12–15, ke klo 14-18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4. www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo

JUMALANPALVELUKSET Messuja voi kuunnella suorana lähetyksenä Radio Dein kanavalla ja osoitteessa www.facebook.com/ pitajanmaenseurakunta.

MUUTA Kirkkoherranvaalin vaalipaneeli ke 27.1.2021 klo 18 kirkossa. Kysymysehdotuksia voi lähettää osoitteisiin anne.ylonen@evl.fi tai Pitäjänmäen seurakunta, Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki.

Kuoreen merkintä vaalipaneeli.

Tuomiokirkon jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 seurakunnan YouTubessa ja Facebookissa.

Mahdollisuus keskusteluun joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21.

Itsenäisyyspäivän ekumeeninen jumalanpalvelus su 6.12. klo 12 näytetään Yle TV1:ssä klo 11.55–13 ja Yle Radio 1:ssä klo 12–13.

Katedraali-lehden tiedoista poiketen Cathedral Shop ei ole avoinna joulun aikaan.

Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse, yhteystiedot yllä.

Annankulman olohuone, diakoniaruokailu ja yhteisöruokailu loppuvuoden tauolla.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30.

Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteystiedot virastosta tai netistä.

Luetaan ääneen uutta Raamatunkäännöstä ke 16.12. klo 18–18.30.

Verkkolähetys.

Hyvän mielen keitaan noutoruoka to klo 15. 2 e. Rajoitettu määrä.

Naisten kasvuryhmä tammikuussa. Tied. ja ilm. 11.12. mennessä sipilaheli@gmail.com.

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelukset su 6.12. ja 13.12. klo 10 vietetään ilman kirkkosalissa läsnä olevaa seurakuntaa. Suora lähetys Facebookissa, liity mukaan etänä.

MUUTA Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Palvelemme puhelimitse p. 09 2340 5100, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 21/2020

ESKO JÄMSÄ

MUUTA

Menokasvo

Fanfaari tornista itsenäisyyspäivänä Pasunisti Erno Haukkala, kiipeät itsenäisyyspäivän musiikkivideota varten Käpylän kirkon torniin soittamaan fanfaarin vanhan soittokaverisi, trumpetisti Eero Savelan kanssa.

Mitä aiotte soittaa?

– Pyrimme löytämään itsenäisyyspäivään sopivia kappaleita, jotka toimisivat hyvin kahdella torvella. Soitamme jotain vähän isänmaallistakin itsenäisyyspäivän kunniaksi, ehkäpä pätkän hienosta Finlandia-hymnistä.

– Aiomme myös improvisoida, eli ihan kaikkea ei soiteta lapuista. Yhdessä olemme soittaneet enimmäkseen reggaeta.

Trumpetisti Eero Savelan ja pasunisti Erno Haukkalan oli tarkoitus soittaa fanfaari kirkon tornista yleisölle, mutta koronarajoitus muutti suunnitelmat.

Mitä haasteita ulkona soittaminen joulukuussa tuottaa?

– Kovalla pakkasella torven venttiilit jäätyvät kiinni. Parissa asteessa kyllä pärjäämme.

siryhmä Kaari Martin Companyssa ja JätkäJätkissä. Eeron kanssa soitamme marssibändissä Bad Ass Brass Band.

Viime vuonna menin naimisiin Käpylän kirkossa, ja bändimme ryhmä soitti kirkon pihalla.

Olet soittanut lukuisissa bändeissä ja esiintynyt kaikilla mantereilla. Missä bändissä soitat nykyisin?

– Soitan muun muassa flamencotans-

Mitä Suomen itsenäisyys merkitsee sinulle?

– Näinä aikoina se tarkoittaa paljolti turvallisuutta. Suomi on nytkin, ko-

ronapandemian aikana, yksi maailman turvallisimmista paikoista. Täällä tiukennettiin juuri koronarajoituksia, ja suurin osa ihmisistä toivottavasti noudattaa niitä. Se kertoo siitä, että tilanne otetaan tosissaan.

EIRA SERKKOLA Itsenäisyyspäivän fanfaari julkaistaan su 6.12. Oulunkylän seurakunnan YouTubekanavalla. Se juhlistaa myös 100-vuotiasta Käpylää ja 90-vuotiasta Käpylän kirkkoa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–17.12.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618

Facebook: facebook.com/Lauttasaarenseurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET

JUMALANPALVELUKSET

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17.

Toisen adventin ja itsenäisyyspäivän messu su 6.12. klo 10.

Partti, Enckell, Oksanen.

Kolmannen adventin messu su 13.12. klo 10. Enckell, Edelmann, Oksanen.

6.12. ja 13.12. messut lähetetään verkossa Kallion seurakunnan Youtube-kanavan kautta.

Alppilassa: Kolmannen adventin Tasausmessu su 13.12. klo 16. Antti Luoma, Enckell. Messu lähetetään verkossa Kallion seurakunnan Youtubekanavan kautta.

Jumalanpalvelus 6.12. klo 10.

Kanala, Pöysti, Korkalainen.

Jumalanpalvelus 13.12. klo 10.

Valkeapää, Flinck, Hakkarainen.

Tilaisuudet lähetetään verkossa osoitteessa facebook.com/Paavalinseurakunta.

Ei osallistumista paikan päällä.

MUUTA

Kauneimmat Joululaulut su 13.12. klo 18 Kallion kirkossa. Kotakorpi, Niskala, Pyylampi. Tilaisuus toteutetaan verkkolähetyksen kautta.

Istahda kotisohvalle laulamaan kanssamme.

Katso viime hetken tiedot tapahtumista www.kallionseurakunta.fi.

Kauneimmat joululaulut verkossa 13.12. klo 17. Kanttori Samuli Korkalainen ja pastori Petri Flinck.

Lähetys on katsottavissa 22.12. asti osoitteessa facebook.com/Paavalinseurakunta.

Paavalin joulupiha 6.12.–24.12.

Piha on autoton.

Seimiä Paavalin ikkunoissa 23.11.–8.1. Koettavaa ja kuunneltavaa silloin, kun itselle sopii.

Joulun lahjakorttikeräys. Hanki lahjakortti lelu-, vaate- tai ruokakauppaan, arvo 10–50 e, ja tuo virastolle sen aukioloaikana. Lahjakortit välitetään niitä eniten tarvitseville. Lisätietoa p. 050 433 9846.

Ruokajakelu 8.12. klo 12. Seuraava jakelu 12.1.2021.

Lauttasaaren seurakunta

Töölön seurakunta

Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4.

Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari. srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4.

Avoinna arkisin klo 10–18.

Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ma klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300 ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@evl. fi. Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

MUUTA

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu lähetetään sunnuntaisin klo 11 seurakunnan Facebookissa suoratoistona.

Viikkomessu keskiviikkoisin järjestetään klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa.

Tarkista tiedot verkkosivuiltamme: helsinginseurakunnat.fi/lauttasaarenseurakunta.html.stx.

MUUTA Seuraa somessa:

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu su 6.12. ja 13.12. klo 10 lähetetään verkossa. Katsottavissa YouTube-kanavaltamme.

MUUTA

JUMALANPALVELUKSET

Pikkuväen joululaulut. Siina ja Taikaradio-orkesteri Temppeliaukion kirkolla 12.12. ilman yleisöä.

Verkkolähetys nähtävillä YouTubekanavallamme ennen joulua.

Kynttilät syttyvät. Pepe Willberg Meilahden kirkolla 17.12. klo 19 ilman yleisöä. Verkkolähetys nähtävillä YouTube-kanavallamme.

Diakoniatoimiston numero virkaaikana p. 09 2340 6318. Toimisto suljettu 24.12.2020–3.1.2021.

Lahjoita joulukukka vanhukselle!

Viemme kukat perille joulun alla.

Lahjoita kukkaraha 10 e Kukkakauppa Florannassa, Runebergink.

30. Kampanja 23.11.–11.12.

Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus – suora verkkolähetys su 6.12. klo 11. Kontulan Leijonien ja Mikaelin srk:n yhteinen itsenäisyyspäivän juhlatallenne julkaistaan verkkosivuilla ja Facebookissa su 6.12.

Sanajumalanpalvelus – suora verkkolähetys su 13.12. klo 11. 3. adventtisunnuntai.

Mikaelinkirkko avoinna arkisin klo 10–16 ja sunnuntaisin klo 11.30–13 hiljentymistä varten, pappi tavattavissa.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset suorana Facebook-sivullamme ja myöhemmin myös nettisivuillamme: Su 6.12. klo 10 Kulosaaren kirkolta.

Su 13.12. klo 12 Gospelmessu Myllypuron kirkolta.

MUUTA Kaikki kokoava toiminta on toistaiseksi tauolla koronavirusepidemian vuoksi.

Joulukeräykset ovat käynnissä.

Lue lisää seurakunnan nettisivuilta.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 11–13, Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Lisätietoja toiminnasta internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/ herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

MUUTA Kauneimmat Joululaulut – suora verkkolähetys Mikaelinkirkolta ti 15.12. klo 19.

Diakoniapäivystyksiä ja -ajanvarauksia ei ole 18.12.–6.1. Keskitettyä neuvontaa ja keskusteluapua p. 09 2340 4818 ma 28.12. klo 9–10, to 31.12. klo 13–14 ja ma 4.1.2021 klo 9–10. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea.

Päivystävä pappi ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren seurakunnan messut ovat koronaviruksen takia toistaiseksi vain verkossa. Voit seurata messua sunnuntaisin seurakunnan facebook-sivuilla: facebook.com/ roihuvuorisrk. Keskiviikon viikkomessut on peruttu Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Laajasalon kirkosta su 6.12. klo 12.

Jumalanpalvelus Roihuvuoren kirkosta su 13.12. klo 10.

Vartiokylän seurakunta Virasto: palvelee sähköpostitse ja puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–14 p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus striimattuna su klo 10, www.facebook.com/vartsikanseurakunta.

MUUTA Hartauksia, Raamatun sanaa ja Kauneimpia Joululauluja YouTubessa seurakunnan tilillä.

Itsenäisyyspäivän myyjäiset verkossa. Ennakkotilaukset partiolaisten kotisivuilla joulu.varpo.fi.

Valon polku Puotilan kappelin pihapiirissä 7.12. alkaen. Joulun sanomaa turvallisesti oman porukan kanssa. Kulje jouluista polkua omatoimisesti.

Diakonian joulunajan ajanvaraukset viim. 11.12.: Merja p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl. fi tai Leena p. 09 2340 6450, leena. nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

MUUTA

JUMALANPALVELUKSET

Aulakahvilat ja piirit on toistaiseksi keskeytetty.

Kauneimmat joululaulut striimattuna to 17.12. klo 18.30. Bändi säestää. Striimataan seurakunnan facebook-sivuille.

Diakonian ajanvaraus: Laajasalon alue: maanantaisin klo 10–11, p. 09 2340 5768. Viimeinen ajanvaraus taloudellisiin avustamisiin liittyen ennen joulua on ma 7.12., seuraavan kerran ma 11.1.2021.

Roihuvuoren alue: tiistaisin klo 10–11, p. 09 2340 5758. Viimeinen ajanvaraus taloudellisiin avustamisiin liittyen ennen joulua on ti 8.12., seuraavan kerran ti 12.1.2021

Jumalanpalveluksia voi seurata Facebook sivullamme.

TV7-kanava näyttää sunnuntaisin klo 10 jumalanpalveluksia eri puolilta Suomea.

MUUTA Tapahtumien ajankohtaiset tiedot voi tarkistaa netistä.

Haluatko tuoda iloa lapsen jouluun? Keräys vähävaraisten perheiden lasten hyväksi nettisivuillamme.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–13, p. 09 2340 6518, vuosaari. diakonia@evl.fi.

Toimitusvaraukset, päivystävä pappi 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17.

Nettisivut www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 21/2020

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 4.–17.12.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: palvelee ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17 puhelimitse p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.

Ajantasaiset tiedot: www.helsinginseurakunnat.fi/ malmi.

Seuraa somessa FB: @malminseurakunta IG: @malmin_seurakunta TW: @Malminsrk.

YouTube: Malmin seurakunta.

Malmin seurakunnan lapset ja perheet: FB, IG. Nuorten FB, IG, YouTube: @talolla

JUMALANPALVELUKSET Koronatilanteen vuoksi jumalanpalvelukset toimitetaan ilman paikan päällä olevaa seurakuntaa.

Voit liittyä mukaan Facebook-sivuillamme, joissa on suora lähetys Malmin kirkosta. Voit katsella sitä ilman, että olet kirjautunut palveluun. Suora lähetys FB:ssä su klo 10 Malmin kirkosta ja myöhemmin tallenteena nettisivuilla.

Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus su 6.12. klo 10. Seppeleen lasku klo 9.30.

3. adventin jumalanpalvelus su 13.12. klo 10.

MUUTA Kaikki kirkoilla tapahtuva toiminta on tauolla, vain leivänjako toteutuu normaaliin tapaan kirkoilla. Ks. tarkemmin nettisivuilta, somesta ja kirkon ovilta.

Osallistu kotisohvaltasi. Suorat lähetykset ja videot katsottavissa Malmin seurakunta Facebookissa, myös ilman kirjautumista palveluun.

Kauneimmat joululaulut – suora lähetys ti 15.12. klo 18.30 Facebookissa. Järjestä samaan aikaan esim. parvekelaulajaiset taloyhtiöösi.

Nouda lauluvihkot Malmin kirkolta, kysy lisää malmi.srk@evl.fi tai p. 09 2340 4400. Kirkkojen pihoilla Kauneimpien joululaulujen polku omatoimisesti 14.12. alkaen.

Minä olen valo jouluinen video alakouluikäisille Julkaisu 14.12. nettisivuilla.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Viim. soittoaika ennen joulua ma 14.12.

Jouluavustusten hakuaika on umpeutunut.

Älä jää yksin. Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p.

09 2340 4444.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to 8–20, pe–su 9–15.

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15.

Avoinna to 8–18, su 11–14.30.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14, on avoinna tilaisuuksien yhteydessä. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus su 6.12. klo 10. Veli Pelkonen ja Hiski Wallenius. Striimaus YouTubessa.

Sanajumalanpalvelus su 13.12. klo 10. Taija Kaipainen ja Hiski Wallenius. Striimaus YouTubessa.

Maunulan ja Käpylän kirkkojen messut on peruttu.

MUUTA

MUUTA

Aasin matkassa -jouluikkunavaellus Maunulan kirkon ikkunoissa 29.11.–6.1. Tutustu omatoimisesti kännykän ja QR-koodien avulla jouluevankeliumiin Päkän ja Pulmun kanssa.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus 30.11.–17.12. ma, ti ja to klo 10–12.

Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle.

Tapahtumat striimattuina verkkosivuilla: Svengaavat joululaulut Susanna Erosen johdolla to 2.12. klo 19.

Kauneimmat joululaulut pe 4.12. klo 18.

Sergei Sokolov & Satakieli Singers -konsertti la 5.12. klo 19.

Kauneimmat joululaulut to 10.12. klo 18.

Itsenäisyyspäivän juhla su 6.12. klo 16.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Pakilan seurakunta Virasto: ma–to klo 9–12 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset striimattuna verkkosivuilla: Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus su 6.12. klo 11. Toivonen ja Häyrinen.

Notkea messu su 13.12. klo 11.

Toivonen, Tammilehto, Häyrinen.

Erityisryhmille Peruttu: Kaikki kehitysvammaistyön, kuulovammaistyön ja näkövammaistyön tilaisuudet on peruttu toistaiseksi. Työntekijöihin voi olla yhteydessä.

Pienet teot valmistelevat suurta.

Pienikin valonpilkahdus muuttaa ratkaisevasti pimeyden.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 21/2020