Kirkko ja kaupunki 2020 18 Helsinki

18

22.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pyhäinpäivänä filosofi Leena Vilkka käy lapsensa haudalla s. 12

Kauhea, kaunis suru Näin minusta tuli nunna s. 18 Näyttelijä Krista Kosonen luki Uuden testamentin äänikirjaksi s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Taivas on Taunuksen takapenkillä

Ratsastaja ei tunne kävelijän vaivoja.

JOS ARMO KÄY oikeudesta, me pääsemme kuoltuamme taivaaseen. Kuolemanjälkeisestä autuudesta voi puhua vain vertauksin ja kuvin, sillä se ylittää ymmärryksen. Ja silti sen voi ymmärtää. Taivaan ihanuus tulee täällä maan päällä ymmärrettäväksi maanpäällisen autuuden kautta.

KRISTINOPIN MUKAAN Jeesus oli kokonaan Jumala ja kokonaan ihminen. Tämä uskon totuus merkitsee maallisen ja hengellisen yhtymistä niin, että toista ei voi erottaa toisesta. Kristuksen syntyminen ihmisvauvaksi eläinten oljille kuroi umpeen taivaan ja maan välisen kuilun. Se jumalallisti maallistumisen.

Siksi taivaan ihanuus ei tule pelkästään ymmärretyksi maanpäällisen autuuden avulla, vaan maanpäällinen autuus on taivasta maan päällä.

LAULUNTEKIJÄT OVAT tienneet tämän jo pitkään. Leevi and the Leavingsin laulussa taivas on Taunuksen tyhjä takapenkki, jonne ”kahden saatais salaa pujahtaa”. Rakkaan ihmisen läheisyys ja hänen hyväksyvä katseensa ovat taivas. ”Niin on paljon turhaa joka vaan hajoaa tuulessa / meillä on se, josta sanotaan: maan päällä niin kuin taivaassa”, laulaa Johanna Kurkela ja siteeraa samalla maailman tunnetuinta rukousta.

Virsikirjassakin tämä ajatus taivaasta maan päällä tunnetaan.

Ehtoollisvirressä lauletaan: ”Ja taivasta jo päällä maan on hetki hänen seurassaan.”

PYHÄINPÄIVÄNÄ KATSE KÄÄNTYY maanpäällisestä autuudesta kohti tulevan maailman elämää, sitä taivasta, jonka portti on meille maan päällä eläville vielä vasta raollaan. Siihen katseeseen liittyy usein kaipausta ja ikävää. Läheinen ihminen on kuollut, ja hänen paikkansa on tyhjä. Joku taas kaipaa jo itse kovasti sinne, missä ei ole kipua eikä sairautta.

KRISTILLINEN YLÖSNOUSEMUSUSKO on uskoa siihen, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa. Viimeisen sanan lausuu ihmisiä rakastava Jumala. Hän kutsuu meidät – Raamatun kielikuvia käyttääkseni – taivaan kotiin, juhliin. Sielläkin taivas on rakkaiden läheisyyttä ja itsensä Jumalan hyväksyviin silmiin katsomista.

Ole sinä minulle avara paikka, jota pyyhkii suuri tuuli.

Ole kuin aallokko, joka huuhtoo maisemani.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Olin yrittänyt pärjätä veljeni kuoleman aiheuttaman surun läpi samoin kuin olin pärjännyt muussakin elämässäni.

Olin puhunut vaikeista tunteista ystävieni kanssa, mutta surun ja vihan hyväksyminen oli minulle ylivoimaisen vaikeaa.

LIINA LÄNSILUOTO ANNA-LEHDESSÄ 40/2020

Iankaikkisesti Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee.

1. KIRJE KORINTTILAISILLE 13:12

KUOLEMALLA EI OLE VIIMEISTÄ SANAA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Hyvä Jumala, kaipaan tyyneyttä ja rauhaa.

Ole minulle.

KIINALAINEN SANANLASKU

Kirkko ja kaupunki

18 22.10.2020

Seuraava lehti ilmestyy 5.11.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Kekri vai kepponen?”

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkija Juha Nirkko on perehtynyt pyhäinpäivän, kekrin ja halloweenin viettoon.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA VILJA HARALA

1

Juha Nirkko, mistä lokakuun lopussa vietettävät pyhäinpäivä ja halloween ovat alun perin lähtöisin?

– Varhaiskeskiajalla oli kristittyjä pyhimyksiä kertynyt jo niin paljon, ettei kaikille riittänyt omaa muistopäivää.

Sen vuoksi otettiin käyttöön kaikkien pyhien päivä 1.11. ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä eli sielujenpäivä 2.11.

– Halloweenin taustalla taas ovat kristinuskoa vanhemmat sadonkorjuun ja vuodenvaihteen juhlat, etenkin kelttien samhain. Samhain siirtyi irlantilaisten ja skotlantilaisten siirtolaisten mukana Amerikkaan, jossa se sai 1800-luvulla nykyisen muotonsa.

– Kristinuskon opettamista ja omaksumista auttoi se, että juhlapäiviä sijoiteltiin ajankohtiin, joissa jo ennestäänkin oli juhlintaa. Näissä kahdessa juhlassa oli jopa saman tyyppistä sisältöä, vainajien kunnioitusta.

3

Miten suomalainen satokauden loppua juhlistava kekri liittyy pyhäinpäivään ja halloweeniin?

– Kekriä vietettiin Suomessa jo ennen kristinuskon tuloa, ja sen jälkeenkin se oli jopa joulua suurempi juhla. 1800-luvulla kekrin ja pyhäinpäivän vietto sulautuivat yhteen. Kekri on hyvin samanlainen juhla kuin kelttien samhain. Naamioituneet kulkijat pyysivät taloista kestitystä ja uhkasivat kaataa uunin. Ovella kysyttiin: ”Kekriä vai uunia?” Se oli sen ajan ”Karkki vai kepponen?”.

– Kekrin viettäminen hiipui kaupungistumisen myötä. Keskustapuolue ja Kalevalaseura ovat pitäneet perinnettä yllä, ja nykyään kekrijuhlia vietetään taas jonkin verran.

4 5

Onko tavallista, että perinteet muokkautuvat ja yhdistyvät?

– Perinteen elinehto on, että se mukautuu ajan, paikan ja tilanteen mukaan. Perinne elää, jos se toimii eli hengittää luontevasti yhteisössä.

Tekohengityskin voi toimia, mutta sillä on huonompi ennuste.

Mikä sinulle on pyhää?

– Ihmisten yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu. ■ Pyhäinpäivää, halloweenia ja kekriä vietetään la 31.10.

2

Milloin pyhäinpäivää ja halloweenia alettiin viettää Suomessa?

– Kristinusko vakiintui Ruotsissa 1100-luvulla ja ulottui pikkuhiljaa tänne itäiseen periferiaankin ristiretkien mukana. Pyhäinpäivä tuli juhlapyhäksi tätä kautta. Nykyinen lauantaipyhä pyhäinpäivästä tuli vuonna 1955.

– Halloween tuli Suomessa tunnetuksi populaarikulttuurin, esimerkiksi Tenavat-sarjakuvien, ansiosta jo 1960-luvulla. Sen viettoa aloiteltiin täällä 1980-luvun lopussa. Juhla hakee meillä edelleen tapojaan, tarkkaa ajankohtaansa ja jopa nimeään. Sillä on jo perinteitä päiväkodeissa, kouluissa ja ravintoloissa.

Kurpitsalyhty on suosittu rekvisiitta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

3

Kodikas hauta Kuolleiden muistaminen on muuttunut: hautausmaa oli ennen tiukan arvokas paikka, mutta nyt läheisen hautaa saattaa koristaa koiralamppu tai pinkki My Little Pony.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA JOONAS BRANDT

T

ammenterhot napsahtelevat päähän ja hautakiviin Espoon keskiaikaisen kivikirkon ympärillä.

Siimaleikkurin kireä ääni sekoittuu lehtipuhaltimen pörinään, kun työntekijät puhdistavat hau-

tausmaata.

Hautapaikoilla näkyy kivien ja kynttilälyhtyjen lisäksi omaisten tuomia muistoesineitä. 83-vuotiaana menehtyneen Beritin hautakiveä koristaa ystävällisen näköinen koira, jolla on suuret lamppusilmät.

– Ehkä vainajalla oli koira? Moni suree, kun ei pääse samaan hautaan rakkaan lemmikkinsä kanssa. Puolisollani on dobermannia muistuttava pehmolelu ja patsas muistoina edesmenneestä koirastaan, sanoo kuolemantutkija Ilona Pajari.

Pajari arvioi, että muistoesineiden tuominen hautausmaalle on Suomessa 2000-luvun muistelukulttuuria. Aiemmin hautausmaa oli tiukasti säännelty paikka, jonka ar-

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

vokasta tunnelmaa ei sopinut häiritä omaperäisillä koristeilla tai edes kovaäänisellä puheella.

Saako haudalle sitten nykyään tuoda mitä vain?

– Emme tee rajanvetoa sen suhteen, miten ihmiset saavat surra. Siirrämme tavaroita sivuun vain, jos ne haittaavat haudan hoi-

toa, linjaa Espoon seurakuntayhtymän ylipuutarhuri Miina Renqvist.

SIILEJÄ, PUPUJA, ORAVIA ja kruunupäinen sammakko. Kirkon hautausmaalla Espoossa, Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä ja Honkanummen hautausmaalla Vantaalla näkyy koriste-esineinä eläimiä, joita ei ole tavattu liittää kuolemaan tai kristinuskoon.

– Luulen, että siilit, puput ja oravat edustavat haudoilla söpöjä elämiä, joita on katseltu ja ehkä ruokittukin yhdessä. Näitä eläimiä kulkee kaupunkilaisten kotipihoilla, joten niiden avulla haudalle luodaan kodikkuutta ja yhteisen elämän tunnelmaa, Ilona Pajari sanoo.

Jotkut valitsevat itselleen eläessään oman toteemi- tai henkieläimen. Pajari epäilee, etteivät hautojen koriste-eläimet kuitenkaan esitä vainajaa. Jos hautakiven kylkeen olisi tuotu susia, karhuja tai muuta uljasta, tilanne olisi toinen.

Kirkko ja kaupunki verkossa

LASTEN MUISTOLEHTO Honkanummen hautausmaalla on kukkuroillaan muistoesineitä. Sinivalkokultainen Transformers-muovinukke seisoo kivipaadella kynttilän ja kanervan takana. On nalleja, palloja, My Little Pony -hahmoja. Pensaan suojiin on rakennettu vaaleanpunasävyinen minimaailma muovitaloineen, nukkeineen ja Hello Kitty -kissoineen.

Uskontotieteilijä Maija Butters sanoo, että muistolehdon lelupaljous voi tuoda lohtua. Lapsen menettänyt vanhempi näkee, että hänellä on surussaan kohtalotovereita.

– Lelut näyttävät, että menehtyneet lapset ovat ikään kuin liittyneet lasten yhteisöön tuonpuoleisessa. Vaikka vanhempi ei varsinaisesti uskoisi tuonpuoleiseen, siitä tehdään mahdollinen maailma rituaalien avulla.

MARI AARNIO

Hietaniemen Kuusilehdon sirottelualueella hymyilee kirkasvärinen puutarhatonttu.

– Uskoisin, että kotipihaa laajennetaan puutarhatontulla hautausmaalle.

Tuskin tonttupatsaaseen liittyy haltiauskoa, Pajari pohtii.

Eniten haudoilla näkyy koriste-enkeleitä ja -lintuja, joita kaiverretaan hautakiviinkin.

– Lintu symboloi vainajaa ja hänen sielunsa vapautta lentää taivaalle. Se on vanha kristillinen symboli.

Kuoleman rituaaleja tutkinut Butters kertoo, että ihmisillä on tarve käsitellä suuria menetyksiä käytännön tekojen kautta. Hänen mukaansa luterilainen kirkko ei ole perinteisesti tarjonnut seurakuntalaisille kovinkaan paljon mahdollisuuksia osallistua rituaaleihin.

”

Kotipihaa laajennetaan puutarhatontulla hautausmaalle.

KUOLEMANTUTKIJA ILONA PAJARI

– Muistoesineiden tuominen haudalle on rituaali, jolla surua kanavoidaan. Jos haudalle vie lapsen rakastaman Transformers-lelun, sillä on valtavasti suurempi merkitys kuin anonyymillä enkelillä. ■ Minkälaisia muistoesineitä haudoille tuodaan? Katso erikoisartikkeli osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Hassuja sattumuksia kirkossa ”Saisipa nyt ison lasillisen kylmää viinaa!” huusi mummo kirkossa.

Kysyimme lukijoilta hauskoja tapauksia, joita on sattunut kirkollisissa tilaisuuksissa. Myös papille voi käydä hassusti: eräs huomasi kesken vainajan siunaamista, että oli unohtanut poistaa punaiselle ja vihreällä ponnarilla sitomansa ohimohiusten kohotussaparot.

Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Maapallosta on tullut ultrarikkaiden leikkikenttä, ja sen seurauksena maapallo on tulessa.”

MATIAS UUSISILTA VERKKOKOLUMNISSAAN

SIRPA PÄIVINEN

Itkuvirsien aika ei ole ohi Kansanmuusikko Emmi Kuittinen on tehnyt korona-aikaan liittyviä itkuvirsiä. Yhden nimi on Itku koronahuolista ja toisen Itku ystävien ikävästä. Kuittinen kuvaa itkuvirsiä ikuisen ikävän runoudeksi, jossa pääosassa ovat suru ja murhe. ”Vuosien mittaan ymmärrykseni itkuvirsien tunnepuolesta on syventynyt”, Kuittinen sanoo.

Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

5

MAIJA SAARI

Suuren enemmistön tarinoita Koska luet tätä, kuulut elossa olevien ihmisten pieneen vähemmistöön. Suurin osa maailmassa eläneistä ihmisistä on nimittäin kuollut. Arviot siitä, kuinka monta nykymuotoista ihmistä maapallolla on kautta aikojen elänyt, vaihtelevat noin 50 miljardista reilusti yli 100 miljardiin. Joka tapauksessa nykyiset 7,6 miljardia sykkivää sydäntä ovat kuolleeseen enemmistöön verrattuna aika pieni porukka.

Maailman vainajista pieni osa, noin 200 000 henkeä, on haudattu Malmin hautausmaalle Helsinkiin. Se on Suomen suurin hautausmaa, ja sinne ovat päätyneet elokuvaohjaaja Mikko Niskanen, laulaja Armi Aavikko, näyttelijä Matti Pellonpää ja moni muu. Malmin hautausmaalla on viettänyt paljon aikaa myös elossa oleva pappi ja kirjailija Kai Sadinmaa. Nyt hän kertoo sinne haudattujen kiehtovia tarinoita uudessa podcastissa.

TUURE HURME

Murhia ja osuvaa lestadiolaiskuvausta SUOSITUN Kaikki synnit -rikossarjan ensimmäinen kausi kuvasi murhatutkintaa kuvitteellisessa Varjakan kunnassa Oulun seudulla. Iso osa kunnan asukkaista ja kaikkien murhien uhrit olivat vanhoillislestadiolaisia, joten herätysliikkeestä tuli väkisinkin yksi sarjan teemoista.

Helsinkiläinen viestintäyrittäjä, toimittaja Kaarle Hurtig luonnehti sarjaa Instagramissa ”parhaaksi lestadiolaiskuvaukseksi valtamediassa ehkä koskaan”. Hurtig kasvoi lestadiolaisperheessä Torniossa ja tutustui Oulun seudulta kotoisin oleviin esimerkiksi skeittauspiireissä.

– Faktat, kulttuuriset narratiivit ja sanavalinnat sarjassa ovat tosi oikein.

Yhden käden sormilla ovat laskettavissa ne kohdat, jolloin ajattelin, että lestadiolainen ei sanoisi noin.

Kaikki synnit -sarja kuvaa Hurtigin mielestä lestadiolaisuutta sellaisena kuin se näyttäytyy pienillä paikkakunnilla Pohjois-Pohjanmaalla.

– Se ei anna todenmukaista kuvaa siitä, mitä lestadiolaisuus on modernissa kaupunkiympäristössä, muttei valehtele missään lestadiolaiseen teologiaan ja maailmankuvaan liittyvässä, Hurtig tiivistää.

Sarjassa vanhoillislestadiolaisuuteen liitetään vaikenemisen kulttuuri. Monista asioista on vaikea puhua, ja ongelmia käsitellään mielellään yhteisön sisällä.

– Kun puhutaan anteeksiannon syvästä merestä, johon synnit upotetaan, tuota uskoa voidaan niin haluttaessa käyttää myös väkivallan ja vaientamisen kehikkona. Voidaan sanoa, että asia on Jumalan edessä hoidettu.

Johannes Holopaisen esittämä KRP:n rikostutkija Lauri Räihä on Varjakasta kotoisin, mutta side omaan vanhoillislestadiolaiseen perheeseen ja paikkakunnalle on katkennut. Näinkö se menee, jos liikkeestä irtautuu?

– Tuo on perhekohtaista. Lestadiolaisuus antaa edellytykset sil-

”

Voidaan sanoa, että asia on Jumalan edessä hoidettu. le, että se voi mennä noinkin. Olen kuullut noita tarinoita, Kaarle Hurtig sanoo. ■

HANNA ANTILA

Kaikki synnit -sarjan 1. kausi Yle TV2:ssa ja Yle Areenassa. Sarjan toinen kausi alkaa Elisa Viihteessä 22.10. Sarjan toinen kausi tulee myös elokuvateatterilevitykseen.

YLE KUVAPALVELU

Kuuntele Kuolleiden podcastia Soundcloudissa, Spotifyssa, Apple podcasteissa tai osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/kuolleidenpodcast.

Olimme muistotilaisuudessa ja nelivuotias lapsenlapseni kysyi ruokajonossa, kun pappi oli vainajan tyttären kanssa ottamassa ruokaa, että syökö tuo aamenkin.

Oli meillä naurussa pitelemistä.

LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kaikki synnit -sarjan ensimmäisellä kaudella Lauri Räihä (Johannes Holopainen) ja Sanna Tervo (Maria Sid) saapuvat selvittämään lestadiolaismiesten murhia kuvitteelliseen Varjakan kuntaan.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

ESKO JÄMSÄ

Muistokirja tallettaa ikävän Muistelukirjaan voi laittaa valokuvia ja kirjoittaa vaikka musiikkikappaleista, jotka tuovat kuolleen rakkaan mieleen.

Musiikkia hautajaisiin

Muistokirjassa on paikkoja valokuville ja tilaa ajatuksille sekä täytettäviä kohtia, vähän niin kuin monille tutuissa vauvakirjoissa. Niihin voi kirjoittaa esimerkiksi muistot kuolinpäivästä, hautajaispäivästä, kuolleeseen liittyvistä unista, hänestä muistuttavasta musiikista, mahdollisista vihan ja syyllisyyden tunteista sekä siitä, mitä haluaisi sanoa rakkalleen, jos voisi vielä kerran kohdata hänet.

Kirjassa on myös Elolan omia tekstejä ja Sofia Amberlan maalauksia.

– Kirja on tehty niin, että se sopii ihan kaikenikäisille ja kaikenlaisille sureville, Elola sanoo.

– Kirjoittaminen oli ainakin minulle asia, joka vei synkkinä hetkinä eteenpäin.

Elola suosittelee kirjoittamista muillekin: se on hyödyllistä, vaikka teksteihin ei palaisikaan enää koskaan ja säilyttäisi tekstit vain itsellään.

HANNA ANTILA

SOFIA AMBERLA

HAUTAJAISET OVAT erityinen juhla, joTsaikovskin Joutsenlampi ja toisissa Ishon liittyy suuria tunteita. Sen vuokmo Alangon Tuulen selkään. Näiden säsi siunaustilaisuuden musiikilla on iso velmien nuotit kuitenkin löytyivät kirjasmerkitys. tosta, joten kanttori pystyi sovittamaan Tämän tietää helsinkiläisen Malmin ne uruille ja täyttämään omaisten toiveet. seurakunnan johtava kanttori Kaisu Rauhamaan mukaan yksi eniten soiRauhamaa, joka soitti ensimmäisen tetuista hautajaisvirsistä on virsi 30, kerran hautajaisissa jo ylioppilaskesäMaa on niin kaunis. Se on alkujaan sleenään vuonna 1979. Silloin soitettiin Rausialainen kansanlaulu. Virsikirjaan tämä hamaan mukaan melko varsinkin jouluaikaan samoja kappaleita kuin paljon laulettu sävelmä nykyään. Toki uusia otettiin vuonna 1986.

Kaisu Rauhamaan suosikkeja on tullut vuoKlassisen musiikin lista soitetuimmista sien varrella. puolella ikisuosikkeihin hautajaissävelmistä – Tietyt klassiset säkuuluu Tomaso Albi1. Maa on niin kaunis velmät ovat pysyneet. nonin Adagio.

2. Tomaso Albinonin Hautajaiset ovat kuiten– Kyseessä on kuiAdagio kin muuttuneet luontenkin italialaisen Reteeltaan entistä henkilömo Giazotton sävellys, 3. Kari Rydmanin kohtaisemmiksi, jolloin Rauhamaa toteaa.

Niin kaunis on maa musiikkitoiveistakin on Giazotto on selittänyt 4. Petri Laaksosen tullut yksilöllisempiä, Adagion pohjautuvan Ota hänet vastaan enemmän vainajan perAlbinonin sävellyksen 5. Kappaleet, joilla on soonaan liittyviä. basso-osaan, joka löyliittymäkohta vainajan Kuoleman kohdatestyi kirjaston raunioista elämään, esimerkiksi sa vainajan omaiset ovat Dresdenistä toisen maaLasse Mårtensonin ensin yhteydessä papin ilmansodan pommitusMyrskyluodon Maija. kanssa. Pappi välittää ten jälkeen. sitten heidän musiikErittäin suosittu säkitoiveensa kanttorilvelmä hautajaisissa on le. Erityisempien toiveiden kohdalla on jo pitkään ollut Kari Rydmanin Niin hyvä, jos omaiset ovat yhteydessä myös kaunis on maa. suoraan kanttoriin.

– Rydman sävelsi sen auto-onnetto– Pyrimme noudattamaan omaisten muudessa 10-vuotiaana kuolleen oppitoiveita. Kanttorilla ei kuitenkaan ole laansa muistoksi. Kappaleessa ei mainita välttämättä kyseisen kappaleen nuotJumalaa, mutta se kertoo elämän katoateja. Toinen kysymys on se, soveltuuko vaisuudesta, Rauhamaa kertoo. kappale soitettavaksi uruilla. Kanttoreil– Uudempaa hengellistä musiikkia la on myös erilaisia musiikillisia profiile- puolestaan edustaa Petri Laaksosen ja: jotkut ovat lahjakkaampia laulamises- Ota hänet vastaan. Sitä on alettu toivoa sa ja jotkut soittavat hyvin urkuja. yhä enemmän.

Rauhamaalle muistuu mieleen paMARJO KYTÖHARJU ri haastavaa tilannetta. Toisissa hautajaiKuuntele Kaisu Rauhamaan lista Kirkko ja kaupungin Spotify-tililtä. sissa häntä pyydettiin soittamaan Pjotr

SURUN KESKELLÄ sanat tuntuvat takertuvan kurkkuun. Silloin kirjoittaminen voi olla puhumista helpompi tapa purkaa mieltään ja tallettaa asioita. Elämä läheisen kuoleman jälkeen voi nimittäin myöhemmin näyttäytyä hyvin sumuisena aikana, jonka yksityiskohdat ovat unohtuneet.

Vuonna 2014 Johanna Elola menetti 12-vuotiaan poikansa Villen tapaturmassa. Suru oli niin musertava, että Elola alkoi kirjoittaa tunteitaan paperille. Hän kirjoitti kaiken, mitä mieleen tuli. Myöhemmin Elolasta tuli lapsensa menettäneitä perheitä tukevan Käpy ry:n tukihenkilö sekä vertaisryhmän ohjaaja ja Surevan kohtaaminen -hankkeen kokemuskouluttaja.

Elolan Sanoita surusi – täytettävä muistokirja ilmestyi juuri.

– Sen julkaisupäivä oli 14. lokakuuta, jolloin Ville olisi täyttänyt 18 vuotta, Elola kertoo.

Sofia Amberlan kuvitusta Johanna Elolan surukirjaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

7

Talo, jossa asuu luterilainen kissa Suomalaiset eivät tajua, kuinka paljon hyvää luterilaisuus on saanut aikaan, sanoo arvotutkija Anneli Portman.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS PAULI SALMI

Y

hdysvaltain presidentin George W. Bushin johtama sotilasliittouma miehitti Irakin vuonna 2003. Kuvitelkaamme, että Bush olisi pitänyt paikalliselle väestölle puheen, jossa hän olisi ylistänyt, kuinka hyviä muslimeja nämä ovat ja kuinka hienosti nämä noudattavat Koraanin ohjeita.

Jotensakin näin ortodoksisen Venäjän tsaarit suhtautuivat luterilaiseen Suomeen niinä vuosina, kun Suomi oli osa Venäjän imperiumia.

– Tsaarit viittasivat puheissaan jatkuvasti suomalaisten luterilaisuuteen. Että tehkää ja uskokaa, kuten isännekin ovat tehneet ja uskoneet, kertoo sosiaalipsykologi ja arvotutkija Anneli Portman.

Luterilaisuuden tukeminen oli tietenkin politiikkaa, ja fiksua sellaista. Tsaarien näkökulmasta olennaista oli se, että maassa oli rauha ja yhteiskunta pelitti.

Luterilaisesta eetoksesta tuntuukin kumpuavan toimivia ja rauhanomaisia yhteiskuntia.

Portman tutki vuonna 2014 valmistunutta väitöskirjaansa varten, minkälaisia arvoja Suomen hallitsijat kannattivat poliittisissa puheissaan vuodesta 1809 alkaen. Hän ällistyi, kuinka paljon luterilaisuuden perinne kuului puheissa.

– Poliittisissa puheissa toistuivat luterilaisuuteen liitetyt hyveet, kuten ahkeruus ja rehellisyys. Jäin miettimään, mistä tässä oikein on kyse. Miten luterilaisuus vaikuttaa meihin vieläkin?

Portman kokosi kielitieteen apulaisprofessorin Kaius Sinnemäen kanssa porukan eri tieteenalojen asiantuntijoita. Joukko alkoi selvittää, miten Suomen luterilai-

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

set juuret näkyvät nykyään suomalaisten ajattelussa ja kulttuurissa.

Vastaus on, että paljon enemmän kuin moni arvaisi. Tänä syksynä ilmestyneen kansantajuisen kirjan nimi kuvaa tilannetta hyvin: Kaappiluterilainen kansa (Käsitekirjat, 2020).

Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Ihmisoikeuksien on mentävä Raamatun edelle” Jumala on luonut ihmisen kuvakseen ja työtoverikseen. Tästä nousee jokaisen ihmisen loukkaamaton ihmisarvo, joka on ihmisoikeuksien perusta.

Hahmotan niin, että länsimainen käsitys ihmisoikeuksista nousee kristinuskon ja Raamatun sanomasta.

Ihmisoikeudet eivät voi mennä Raamatun edelle tai tulla sen jäljessä.

Raamattu ja ihmisoikeudet eivät ole ristiriidassa keske-

nään, eivätkä ne ole vaihtoehtoja.

Kristityn tehtävä on aina ja kaikkialla puolustaa jakamattomia ihmisoikeuksia ja A vastustaa voimia, jotka riistävät ihmiseltä hänen arvonsa. Näin seuraamme Jeesusta, joka omalla esimerkillään palautti oman aikansa yhteiskunnassa arvottomille heidän ihmisarvonsa.

SATU KANTOLA

Raamatun ja ihmisoikeuksien asettaminen vastakkain kertoo usein siitä, ettei lueta Raamattua kristillisen uskonymmärryksen läpi.

YK:n ihmisoikeuksien julistus painottaa fyysistä koskemattomuutta, oikeutta perustoimeentuloon, sanan- ja kokoontumisvapautta, yhdenvertaisuutta lain edessä, omantunnon ja uskonnon vapautta sekä oikeutta opetukseen.

Näitä Raamattu ajaa. Ennen kristinuskon voittoa Euroopassa pedofilia

oli sallittua, neljännes ihmisistä eli orjina, kaikki verot maksatettiin köyhillä ja yhdeksän ihmistä kymmenestä oli lukutaidottomia.

Kristinusko lähestyy Raamattua alhaalta päin, Jumalan puheena ihmisille. Väite ”Ihmisoikeuksien on mentävä Raamatun edelle” tulee ylhäältä päin, ihmispuheena. Suosittelen luottamaan Raamattuun.

LAURI VARTIAINEN

Raamattua on käytetty sekä ihmisoikeuksien puolustamiseen että vastustamiseen. Ihonväriin perustuvaa syrjintää ja orjuutta on vastustettu raamatullisin perustein: Jumala on luonut kaikki ihmiset tasavertaisiksi ja rasismi on syntiä. Myös naisten äänioikeutta ja muita oikeuksia on vaadittu vetoamalla Raamattuun.

Kyse ei siis ole siitä, että maallinen ajattelu olisi tuonut kristinuskolle vieraiksi katsotut ihmisoikeudet kirkkoihin. Kyse on

siitä, miten kristillinen ihmiskäsitys ymmärretään kirkkojen sisällä.

Modernilla ihmisoikeusajattelulla on pitkälti kristillinen perusta. Selitysvelka on niillä, jotka katsovat, että nykyinen demokraattisten yhteiskuntien käsitys ihmisoikeuksista olisi Raamatun vastainen.

ELINA VUOLA

VI

TIK

AIN

EN

Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja

YHTEISKUNNALLINEN ROOLI EI RIIPPUNUT SYNTYMÄSTÄ VAAN KOULUTUKSESTA, OLI VALLANKUMOUKSELLISTA.

Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja

VE

IKK

O S OM E R P U R

O

Lue pitempi versio jutusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

A RT I A I N E N

REHELLISYYDEN ARVOSTAMINEN on Anneli Portmanin mukaan myös luterilaisuuden peruja. Rehellisyys taas on johtanut siihen, että Pohjoismaissa ihmiset luottavat toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin kuten poliisiin.

Portman uskoo, että rehellisyysihanteen taustalla on reformaattoreiden ajatus siitä, että ihminen vastaa teoistaan suoraan Jumalalle.

– Luterilaisuudessa ihmiset eivät tunnusta syntejään papeille, jotka antavat katumusharjoituksia.

Sen sijaan jokainen vastaa itse synneistään Jumalalle, joka puhuu ihmiselle omantunnon kautta. Siitä syntyy sisäinen rehellisyyden vaatimus, Portman selittää.

– Oleellinen kysymys ei ole, jäänkö minä teostani kiinni. ■

IK V

Niinpä suomalaisessa modernissa kansanmytologiassa kerrotaan, että mistä vain torpasta voi nousta sellaisia suuruuksia kuin Mikael Agricola tai Urho Kekkonen.

– Meillä on hyvin epäelitistinen kertomus siitä, keitä me olemme.

Lutherin mukaan oli tärkeää, että tytötkin käyvät koulua, koska heistä tulee myöhemmin äitejä, ja tyhmät äidit kasvattavat tyhmiä lapsia.

ER

SUOMESSA LUTERILAISEN puun hedelmiä ovat esimerkiksi tasa-arvon ja koulutuksen arvostaminen.

– Tasa-arvo on Suomessa lähes normatiivinen lähestymistapa mihin tahansa asiaan, Anneli Portman sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi lapsilisät. Vaikkapa Saksassa ja Italiassa niitä jaetaan sen mukaan, miten

”

SE, ETTÄ TÄRKEÄ

Onko näin?

RI

LUTERILAISET POHJOISMAAT erottuvat Anneli Portmanin mukaan monissa tilastoissa ja yhteiskunnallisissa tutkimuksissa omaksi ryppääkseen.

– Pohjoismaat ovat kuin luterilainen perhe, jossa on monta lasta, jotka ovat kaikki vähän erilaisia, Portman selittää.

Portman vertaa luterilaisuutta ja pohjoismaisia yhteiskuntia kissankarvoihin ja villakankaiseen nojatuoliin. Kun kissa on kiehnännyt tuolissa tarpeeksi pitkään, sen karvoja ei saa enää siitä irti.

Vaikuttaa siltä, että luterilainen historia tuottaa vakaita yhteiskuntia, joissa ihmisillä on hyvä olla.

Miksi olisi syytä olettaa, että Pohjoismaiden erityispiirteet johtuvat juuri luterilaisuudesta? Portman kehottaa tutkimaan yhteiskuntien historiaa kuin ruokareseptejä.

– Katsomme, missä aikajärjestyksessä ainesosat lisätään. Luterilaisuus on aineksena vanhempi kuin esimerkiksi valistus tai sosiaalidemokratia.

– Tietenkin tällaisissa jättiläismäisissä trendeissä on mahdotonta osoittaa tiukkoja syyn ja seurauksen suhteita, mutta katsoo asiaa miten tahansa, lopputulos näyttää samanlaiselta.

Sosiaalipsykologian emeritusprofessori Klaus Helkama kertoo Kaappiluterilaisen kansan saatesanoissa törmänneensä vuonna 2012 tutkimukseen, jonka mukaan protestanttinen lähetystyö on ollut yhteydessä liberaaliin demokratiaan, kansalaisten väliseen tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen ja sananvapauteen.

Helkaman ensimmäinen reaktio oli epäusko. ”Hohhoijaa, kaikkea sitä yritetään todistella, lähetystyö muka vaikuttaisi noin paljon.” Sitten hän perehtyi tutkimukseen ja yllättyi: ”Todistusaineisto oli vastaansanomaton.”

perheet tulevat toimeen. Suomessa sen sijaan jokainen saa tasan saman summan.

– Jos joku kyseenalaistaa, tarvitsevatko kaikki lapsilisiä, siitä nousee hirveä äläkkä.

Miten tasa-arvo sitten liittyy luterilaisuuteen? Reformaattori Martti Luther korosti, että jokainen ihminen on Jumalan edessä tasaveroinen ja vastaa omista teoistaan.

– Yksi luterilaisuuden kuningasajatus oli, että pappeus ei riipu ihmisten sukutaustasta vaan koulutuksesta, Portman sanoo.

– Papit ovat kaikissa yhteiskunnissa supertärkeitä. Se, että näin keskeinen yhteiskunnallinen rooli ei riippunut syntymästä vaan koulutuksesta, oli vallankumouksellista. Se antoi siemenen ajatukselle, että kenestä tahansa voi tulla mitä vain.

Globaalin kristinuskon ja uskontodialogian professori KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

9

MAAILMANTUSKAN

VETERAANI

J

”

uuri tuollainen klassisen omahyväinen omassa ’hyveellisyydessään’ marinoituvan mulkvistin perikuva.” Matias Uusisilta on nostanut Twitter-tilinsä pääkuvaksi lauseen, jolla häntä on kuvailtu sosiaalisessa mediassa.

Uusisilta twiittaa aktiivisesti esimerkiksi valkoposkihanhien suojelun, Puolustusvoimien lakkauttamisen ja kotinsa lähellä Laajasalossa sijaitsevan Stansvikin aarnimetsän säästämisen puolesta.

Tatuoitu männynkäpy koristaa Uusisillan oikeaa käsivartta. Sen vieressä on valas. Kuvat ovat muistoja luontoherätyksestä, jonka hän sai vuonna 2004 nähdessään elokuvan The Day After Tomorrow.

Ihmisten aiheuttamat rajut luonnonilmiöt uhkaavat elokuvassa ihmiskuntaa.

– Huolestuin 11-vuotiaana siitä, että jäätiköt sulavat, jääkarhut kuolevat ja Golf-virta sammuu.

Kuljin vanhempieni perässä sammuttamassa valoja ja yritin saada

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Matias Uusisilta, 27, ahdistui vääryyksistä luontoa ja vähäosaisia kohtaan jo lapsena.

Nyt Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti parantaa maailmaa työkseen eikä enää vaadi itseltään pyhimyksen elämää.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA VILJA HARALA

heidät pyöräilemään töihin autoilun sijaan.

Uusisilta rymysi isoveljensä kanssa metsässä ja keräsi hyönteisiä terraarioihin tarkkailtaviksi.

– Lukiossa heräsin rasismiin, joka tuntui väärältä. Kotikaupungissani Kouvolassa ei ollut juurikaan maahanmuuttajia, mutta puhuin silti heidän puolestaan yhteiskuntaopin tunneilla.

Kun Suomeen sitten saapui vuonna 2015 ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, sosionomiksi valmistunut Uusisilta työskenteli alaikäisinä maahan tulleiden parissa.

– Tuntui todella epäreilulta, miten nuorista turvapaikanhakijoista puhuttiin ja kuinka joitakin nuoria kohdeltiin kaupungilla.

Uusisilta yritti vuosia tehdä kaiken oikein: keräsi nimiä vetoomuksiin sekä osallistui mielenosoituksiin ja kansalaistottelemattomuuteen, jolla suljettiin hetkeksi hiilikaivoksen toiminta Saksassa.

Yksityiselämässään hän vahti tarkasti kulutustaan, söi vegaanises-

ti ja hankki kaikki vaatteensa kierrätettyinä.

– Kun tarvitsin uudet housut, minulta saattoi mennä koko päivä istuvien pöksyjen etsimiseen kirpputoreilta. Housujen ostaminen vaatekaupasta ahdisti neuroottisuuteen asti.

KOMMUUNIN olohuoneessa Laajasalossa on sininen samettisohva, ruskea retrokukkainen pöytäliina, kämppisten maalaamia öljyväritöitä ja kuivuvia yrttejä roikkumassa katosta. Matias Uusisilta kaataa kotimaista kaurajuomaa kahviinsa paritalon puolikkaassa, jonka jakaa kolmen muun asukkaan kanssa.

Uusitalo muutti ensimmäistä kertaa elämässään Helsinkiin alkukesästä, koska sai työpaikan Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkostosta. Rastapää leikkasi myös pitkät dreadlock-patukkansa pois ja parkkeerasi auton uuden kotinsa pihaan.

– Moni ihmettelee, miten voin yksityisautoilla. Kuljen töihin julki-

silla, mutta vapaapäivinä tykkään mennä metsään, ja pääsen retkikohteisiin autolla. Nykyään ajattelen, ettei minun tarvitse elää kuin pyhimys.

Uusisillalla on kokemusta uupumuksesta. Hän opetteli sen jälkeen huolehtimaan maailman lisäksi myös itsestään.

– Aloitin viime kesänä lintujen bongaamisen, mikä on todella rentouttavaa. Lisäksi juoksen, luen kaunokirjallisuutta ja soitan monia instrumentteja. On tärkeää tehdä myös asioita, jotka eivät liity maailmanparantamiseen.

Käännekohta oli tutustuminen amerikkalaiseen anarkistiin. Hän ihmetteli, miksi pohjoismaiset aktivistit keskittyvät niin paljon yksilön kulutusvalintoihin, kun isoilla rakenteellisilla asioilla on paljon suurempi merkitys.

– Olen alkanut ymmärtää harmaan eri sävyjä. Pyrin kestävään elämäntapaan, ja kommuunissamme kierrätetään, mutta kukaan ei vahdi, mitä naapuri syö.

– Kirkko koettaa miellyttää yhtä aikaa Helsingin yliopiston feministiteologeja ja Pohjanmaan lestadiolaisia. He ovat niin kaukana toisistaan, että loppujen lopuksi kukaan ei ole tyytyväinen.

Uusisilta erosi viime vuonna kirkosta pitkän sisäisen kamppailun päätteeksi. Viimeisen sysäyksen antoi turhautuminen siihen, ettei kirkko vieläkään yksiselitteisesti vihi samaa sukupuolta olevia pareja. Uusisilta on kouluttautunut kirkon nuorisotyönohjaajaksi ja uskontotieteen maisteriksi, joten ratkaisu kavensi merkittävästi omia työmahdollisuuksia.

SEURAKUNNAN nuorten iltoja, veisuja ja keskusteluja hengellisyydestä. Matias Uusisilta kasvoi evankelis-luterilaisena seurakuntanuorena, joka hengaili paljon myös vapaaseurakunnan ja helluntailaisten kanssa.

Uusisilta kertoo olleensa 18–22-vuotiaana uskonnolliselta ajattelultaan konservatiivinen ja vanhoillinen: hän epäili evoluutioteoriaa ja vastusti samaa sukupuolta olevien avioliittoja.

– Olen muuttanut linjani täysin.

Minuun vaikuttivat kohtaamiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien kristittyjen kanssa.

Sen jälkeen oli vaikea sanoa toisen kristityn olevan vääränlainen.

Uusisilta käyttää kristillistä ja vasemmistolaista kieltä, joihin kasvoi lapsena. Hänen varatuomariisänsä tunsi vetoa kommunismiin ja kävi rauhanmarsseilla.

– Riistokapitalismi on yksi synnin ilmentymä. Jos ei elä täysin omavaraisesti, on mahdotonta olla tukematta jotain riistoa. Synnin turmelemassa maailmassa jokapäiväiset elintarvikkeet tuotetaan kaukomailla ja käytännössä orjatyöllä.

Uusisilta puhuu rauhallisesti, ja ääni on lempeä.

– Raamatussa sanotaan, että maailma turmelee ihmisen. Jeesus puhui taivasten valtakunnasta, jonka puolesta pitää työskennellä tämän elämän aikana.

Luomakunta ja ihmiselämä ovat Uusisillalle pyhiä asioita. Hänestä kirkon pitäisi ottaa poliittisesti rohkeammin kantaa.

MATIAS UUSISILTA

”

Riistokapitalismi on yksi synnin ilmentymä.

KAUPPATORIN kupeessa Etelärannassa, yhdessä Helsingin paraatipaikoista, tehdään töitä köyhimpien ihmisten hyväksi. Siellä toimii Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu, jonka Changemaker-verkoston koordinaattorina Matias Uusisilta työskentelee.

Changemaker on valtakunnallinen verkosto, joka auttaa nuoria ja nuoria aikuisia vaikuttamaan. Tavoitteena on puuttua köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden rakenteellisiin syihin.

– Pääsen kanavoimaan omaa ja nuorten maailmantuskaa.

Uusisilta käy nuorten kanssa esimerkiksi ilmastomarsseilla ja rasismin vastaisissa mielenosoituksissa, tekee vetoomuksia ministereille ja tapaa kansanedustajia, jotka kuuntelevat Changemakerin perusteluja kehitysavun kasvattamisen puolesta.

Uusisilta pitää kiinni toivosta.

Hän haluaa välittää sitä myös Kirkko ja kaupungin verkkokolumneissaan.

– Uskon, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja kykenee muuttumaan. Uskon, että yhä useampi herää siihen, ettemme voi jatkaa kuten ennen. Kyllä me tästä selviämme.

Ammattiaktivistin hupparin selässä lukee The Storm Will Pass: myrsky menee vielä ohi. ■ Lue Matias Uusisillan ensimmäinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö ja avara 43,5 m2 kaksio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Tutustu kauniiseen Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevaan palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely!

Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Saatavilla on hoiva-, turva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen. Talossa on lisäksi omanikäistä seuraa sekä monipuolista harrastus- ja kulttuuritoimintaa.

Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely puh. 050 463 5365 | sanna.aksentjeff@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Vapaita asuntoja Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa sekä Kettutien palvelutalossa Herttoniemessä.

Tiedustelut ja hakemukset: asiakasneuvoja Sanna Berg p. 050 3211 809 sanna.berg@helykodit.fi Tutustu kotisivuihimme: www.helykodit.fi, www.kettutie.fi

Saattaa lyhentää nukahtamisaikaa suurimmalla osalla käyttäjistä* Paina nappia osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/iltarukousgeneraattori. *tutkimattomat ovat Herran tiet

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

11

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Pyhän metsän suojassa Ympäristöfilosofi Leena Vilkalla oli jo lapsena vahva kuolematietoisuus. Oman tyttären kuolema vuonna 2006 näytti, että tuskallisimpiin ja järkyttävimpiinkin kokemuksiin voi kätkeytyä poikkeuksellista kauneutta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

M Edesmenneelle Tekla-tyttärelle aikanaan hankittu perhoskoira Vimpula on Leena Vilkan uskollinen seuralainen metsälenkeillä.

etsä alkoi heti ympäristöfilosofi Leena Vilkan, 56, lapsuudenkodin vierestä. Nelivuotiaasta lähtien hän aloitti metsän salaisuuksien tutkimisen yhdessä perheeseen tulleen Susa-

koiran kanssa.

Kulkiessaan metsässä hän samastui niin vahvasti lemmikkinsä tapaan liikkua ja havainnoida luontoa, että koki itsekin olevansa koira. Kun parivaljakko pysähtyi katsomaan kyykäärmettä tai vastaan kävellyttä hirveä, tyttö ja koira näkivät ja ymmärsivät saman.

Vilkka pyrki liikkumaan metsässä niin, ettei astunut pienenkään eläimen päälle eikä tallonut sammalta rikki.

Metsän siimeksestä löytyi tärkeä paikka, jonka hän nimesi Kirkkokiveksi. Kolmion muotoinen, suunnilleen ihmisen korkuinen kivi oli lapsen silmissä toisinto Hyvinkään kirkosta. Kirkkokiven luona Vilkka rukoili ja Jumala puhui hänelle.

Kallioiden, purojen ja metsäniittyjen keskellä Vilkka koki syvää haltioitumista, jossa kauneuden ja pyhyyden kokeminen yhdistyi äärimmäiseen luonnon kunnioitukseen. Jollakin tavalla luonto oli samaa kuin Jumala.

– Pystyn vieläkin palauttamaan itseni tuohon kokemukseen. Minussa oli jo silloin sama perussielu kuin nyt, Vilkka sanoo.

AJATUS JUMALASTA oli lähtöisin kotoa. Leena Vilkan äidin Kaisu Vilkan juuret olivat Pohjanmaan körttiperinteessä. Äiti antoi tyttärelleen mallin elävästä ja vakaasta uskonnollisuudesta, joka välittyi lapselle luontevasti virsien ja rukousten kautta.

– Olen rukoillut koko tietoisen elämäni ajan, aina siitä lähtien, kun opin puhumaan ja kävelemään, Vilkka sanoo.

Vilkan isä Risto Vilkka oli maailmankatsomukseltaan epäilevä Tuomas, joka horjui uskon ja epäuskon välillä. Välillä isä kielsi Jumalan olemassaolon voimakkaasti, mutta tuli taas toisiin ajatuksiin. Helsingissä kasvanut isä oli intohimoinen Lapin erämaiden kulkija, joka koki retkillään voimakkaita haltioitumisen ja pyhyyden hetkiä.

Isä työskenteli kunnan sosiaalijohtajana ja äiti lastensuojelun sosiaalityöntekijänä. Vilkan mukaan hänen vanhempansa olivat umpirakastuneita elämänsä loppuun saakka. Lapsuuden muistoissa kodin ilmapiiri näyttäytyy turvallisena.

– Äiti inspiroi isää tavattomasti. Ruokapöydän ympärillä käytiin paljon yhteiskuntaa, uskontoa ja filosofiaa käsitteleviä keskusteluita, joihin myös me lapset osallistuimme.

Turvallisesta kodista huolimatta Vilkan kasvuvuosia leimasi vahva kuolematietoisuus. Vilkan isä oli sotainvalidi, joka oli vammautunut loppuiäkseen koko KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

13

muun komppanian surmanneessa pommituksessa.

Kuoleman todellisuus oli läsnä myös sen kautta, että Vilkan äiti oli isän toinen puoliso. Vilkan kolmen vanhimman sisaruksen äiti oli menehtynyt rintasyöpään.

Varhaisista vuosistaan lähtien Vilkka oli vakuuttunut siitä, että ei eläisi aikuiseksi.

– Ajatus oli järjenvastainen, sillä olen ollut terve lapsi. Vielä parikymppisenä minulla oli kova kiire, koska halusin elää mahdollisimman paljon ennen kuolemaani. Mutta se olikin oma lapseni, joka kuoli nuorena.

TEINI-IKÄISENÄ Leena Vilkka jätti rippikoulun käymättä, koska metsässä kulkeminen tuntui tärkeämmältä. Asia ei kuitenkaan jäänyt siihen. Hän tapasi sattumalta seurakunnan nuorisopapin, joka otti rippikoulun puheeksi.

– Sanoin papille, että voisin käydä rippikoulun, jos saisin ottaa koiran mukaan. Pappi järjesti asian, ja niin Susa kävi kanssani rippikoulun vanhoilla päivillään, Vilkka sanoo.

Täytettyään kahdeksantoista vuotta Vilkka erosi kirkosta, vaikka kristinuskon sisältö ei aiheuttanut maailmankatsomuksellisia ongelmia.

Kirkko ei tuntunut tärkeältä, koska elävä kontakti seurakuntaan puuttui.

Kirkosta eroamista seurasi viidentoista vuoden elämänjakso, jonka aikana hän otti etäisyyttä lapsuutensa hengellisyyteen ja uskonnollisuuteen. Hän suoritti metsätalousteknikon tutkinnon voidakseen jatkaa metsissä kulkemista.

Opiskeluvuosina hän osallistui vihreän liikkeen perustamiskokouksiin.

– Joku voisi ajatella, että metsäalan opetusohjelmaan sisältyvät hakkuujaksot ja hirvenmetsästys johtivat ristiriitaan lapsena omaksumani äärimmäisen elämän kunnioituksen kanssa. Olin kuitenkin ylpeä koulutuksestani. Ajattelin, että Suomi elää metsästä.

Myöhemmin Vilkka päätti hakea teoreettisen filosofian opiskelupaikkaa Helsingin yliopistosta.

Filosofian opintojen lopputyö käsitteli eläinten tietoisuutta ja oikeuksia.

Valmistumisensa jälkeen hän jatkoi ympäristöfilosofian tutkimusta Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa ja toimi eläinsuojelujärjestö Animalian puheenjohtajana. Vuonna 1995 valmistunut väitöstutkimus käsitteli luonnon itseisarvoja.

Filosofinen työskentely antoi sanoja lapsuuden syville luontokokemuksille. Samalla Vilkka suuntautui ajattelussaan kohti ateismia ja vieraili vapaa-ajattelijoiden järjestämillä Prometheus-leireillä luennoimassa luontoarvoista.

Uskonnollisuuden karttaminen johtui pelosta, jota hän tunsi yliluonnollisia kokemuksia kohtaan. Vilkka halusi päästä eroon kummituksista.

– Varhaisesta lapsuudesta lähtien olen nähnyt kuolleita sukulaisia, jotka olivat eläneet ennen minua. Jossain vaiheessa aloin tiedostaa, ettei heitä ollut enää olemassa.

HERÄTESSÄÄN KESKELLÄ YÖTÄ Leena Vilkka saattoi nähdä ympärillään todellisilta vaikuttavia kasvoja, jotka keskustelivat keskenään. Joskus lapsuuden kotitalo oli täynnä muille näkymättömiä vieraita. Hahmot eivät vaikuttaneet uhkaavilta, mutta toisinaan Vilkka hakeutui metsään saadakseen olla niiltä rauhassa.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Vilkka uskoo, että kyse on perinnöllisestä herkkyydestä. Äidin suvussa kerrottiin yliluonnollisista kokemuksista ja niihin suhtauduttiin myönteisesti. Lähestyessään aikuisuutta Vilkka alkoi kuitenkin pelätä, että näkyjen näkeminen oli skitsofrenian tai muun mielenterveysongelman oire.

– Tein selkeän ja tietoisen valinnan, että hankkiutuisin näyistä eroon, hän sanoo.

Epätavallisen kokemusmaailman taltuttaminen onnistui Vilkan mukaan täydellisesti. Opiskelun ja akateemisen tutkimuksen aktiivisina vuosina näkyjen näkeminen loppui kokonaan.

”

Olen rukoillut koko elämäni ajan, aina siitä lähtien, kun opin puhumaan ja kävelemään.

YMPÄRISTÖFILOSOFI LEENA VILKKA

LAPSENA OPITTUA rukoilemista Leena Vilkka ei kuitenkaan lopettanut. Akateemisina vuosinaan hän rukoili usein sen puolesta, että ihmisen aiheuttama eläinten kärsimys loppuisi. Toinen hiljaisten rukousten kestoaihe oli omakohtainen.

Vilkka pyysi Jumalalta äidiksi tulemista.

– Halusin kokea sen ihmeen, että tulisin raskaaksi ja saisin luoda ja kehittää elämää sisälläni, Vilkka sanoo.

Rukouksiin vastattiin palmusunnuntain vastaisena yönä 16. huhtikuuta 2000, kun Leena Vilkan ja hänen puolisonsa Arin tytär Tekla syntyi.

Tyttären nimi on muunnos Jumalan kunniaa tai ylistystä tarkoittavista kreikan kielen sanoista.

Vilkka oli luvannut vanhemmilleen, että lapsi kastetaan. Se tarkoitti palaamista kirkon jäseneksi. Pian Vilkka huomasi, että aikaisemmin etäiseltä tuntuneella kirkolla oli paljon lapsiperheille suunnattua toimintaa.

Vilkka ja hänen puolisonsa osallistuivat ensimmäisen lapsen saaneille suunnattuun ryhmään ja kouluttautuivat ryhmänohjaajiksi. Tutuiksi tulivat myös seurakunnan perhekahvila, kerho, viikonlopputapahtumat, retkipäivät ja talviriehat. ÄIDIKSI TULEMISEN jälkeen Vilkka tunsi astuneensa valon ja ilon maailmaan ja löytäneensä oman elämänsä tarkoituksen. Onni ei kuitenkaan ollut pysyvää. Maailman sortuminen alkoi tavallisena arkiaamuna Teklan viidennen syntymäpäivän alla.

Aamulla Tekla valitti nilkkakipua, joten Vilkka soitti terveyskeskukseen ja sai peruutusajan samalla kun teki lapselleen aamupalaa. Terveyskeskuksessa lääkäri pyysi Teklaa kävelemään viivaa pitkin ja huomasi, että tytön tasapaino horjui.

Tekla sai kiireisen lähetteen Hyvinkään aluesairaalaan neurologisiin tutkimuksiin. Siel-

tä tytär ja äiti saivat ambulanssikyydin Meilahden sairaalaan, missä kammottava totuus selvisi. Teklan aivorungossa oli syöpäkasvain, jollaisesta yksikään ihminen ei ollut selviytynyt hengissä.

Elinaikaa olisi jäljellä kaksi tai kolme kuukautta.

– Tieto tuli täysin puskista. Vielä aamulla meillä oli terve lapsi, mutta saman päivän iltana hän oli kuolemaantuomittu, Vilkka sanoo.

Kokeellisen syöpähoidon avulla kasvaimen leviämistä saatiin tukahdutettua niin, että Tekla sai elää vielä reilun vuoden. Se oli vauhdikas vuosi, jonka aikana kolmilapsiseksi kasvanut perhe eli täyttä elämää päivä kerrallaan.

Käänne huonompaan oli kuitenkin väistämätön, ja lopulta Tekla menehtyi äitinsä syliin 20. toukokuuta 2006.

KYYNELEET TULEVAT, kun Leena Vilkka palaa Teklan viimeisiin päiviin. Lapsen kuolema on niin musertava kokemus, että kysymys omasta selviytymisestä saa hänet pudistamaan päätään.

Pieni Tekla menehtyi äitinsä syliin 20. toukokuuta 2006.

Oma lapsi on osa itseä, eikä lapsen menettämisestä voi eikä tarvitsekaan selvitä.

– Meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa elämää. Kun Tekla kuoli, perheeseemme jäi kaksi tytärtä, joista nuorempi oli vasta kaksivuotias.

He tarvitsivat joka päivä hoitoa ja hoivaa, Vilkka sanoo.

Tyttären kuoleman jälkeisinä vuosina Leena Vilkka käsitteli suruaan kirjoittamalla kaksi viiltävän henkilökohtaista kirjaa. Viimeinen vuosi kertoo Teklan saattohoidosta ja elämästä syöpäpotilaana. Suruvuosi vie lukijan keskelle lapsensa menettäneen äidin tuskaa.

– Läheisten ihmisten apu ja tuki on välttämätöntä silloin, kun perhettä kohtaa äärimmäinen onnettomuus. Moni oman lapsensa menettänyt vanhempi päätyy itsemurhaan, alkoholisoituu tai sairastuu psyykkisesti.

Vilkka löysi apua ja tukea lapsensa menettäneiden vanhempien vertaistukiryhmästä. Tällä hetkellä hän toimii ohjaajana vertaisryhmässä, joka kokoontuu Hyvinkään hautausmaan kap-

”

Oman lapsen kuolema oli tuskallisinta, mitä elämässäni saattoi tapahtua.

Samalla nuo päivät olivat kauneinta, mitä voi olla.

LEENA VILKKA

pelissa. Vilkka on myös lapsikuolemaperheiden vertaistukiyhdistys KÄPY ry:n puheenjohtaja. Äärimmäisen tuskan hetkinä Vilkkaa on kannatellut kokemus äärimmäisestä kauneudesta.

Tyttären kuoleman jälkeen äiti tunsi elävänsä jossakin taivaan ja maan välimaastossa.

– Teklan kuolema oli ehdottomasti tuskallisinta ja kauheinta, mitä elämässäni saattoi tapahtua. Menetys oli ääretön ja täysin kohtuuton. Samalla nuo päivät olivat kauneinta, mitä voi olla.

LAPSEN KUOLINPÄIVÄNÄ Vilkan kotitalo oli täynnä vieraita, kun Teklan läheiset ja ystävät tulivat hyvästelemään häntä. Vilkka keitti vieraille kahvia ja katsoi tytärtään, joka näytti kaiken keskellä kauniilta kuin Prinsessa Ruusunen.

Teklan kuolema palautti Vilkan viisitoista vuotta hiljaisena pysyneen kokemusmaailman takaisin. Kuolinpäivänä kotitalo täyttyi enkeleistä, jotka lauloivat uskomattoman kauniisti. Enkeleitä Vilkka ei ollut nähnyt koskaan aikaisemmin.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

15

Leena Vilkka kulkee päivittäin metsässä. Siellä hän tuntee olevansa kotona.

– Se oli ääretöntä kauneutta, jota on järjen tasolla mahdotonta yhdistää samaan hetkeen. Tuo päivä oli minulle hyvin uskonnollinen, Vilkka sanoo.

Myös Vilkan muistot hautajaispäivästä ovat kauniita. Autenttiselta tuntuvassa muistikuvassa Vilkan huomio kiinnittyi siunauskappelin käytävällä juokseviin lapsiin. Tekla juoksi sisartensa ja toisten lasten mukana.

Hautajaisten jälkeen Vilkka näki tyttärensä vielä kolme kertaa. Kokemuksista viimeisin tapahtui Hyvinkään hautausmaalla talvisena iltana, kun Teklan kuolemasta oli kulunut jo useampi vuosi.

Tyttären kuolemaan liittyvät kokemukset muuttivat Vilkan suhtautumisen yliluonnollisiin kokemuksiin.

– En enää yritä torjua tai peitellä omaa hengellisyyttäni. Uskon, että jokin korkeampi voima säätelee asioita, eikä todellisuus rajoitu vain näkyvään maailmaan. Suhtaudun hengen ilmiöihin uteliaan kunnioittavasti, mutta en ole näissä asioissa lähetyssaarnaaja, Vilkka sanoo.

TÄLLÄ HETKELLÄ poikkeuksellisten kokemusten kanava on Leena Vilkan mukaan kiinni, eikä hän

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

koe elämässään tavallisesta poikkeavia asioita.

Vilkka tuntee olevansa täysin sinut itsensä, Jumalan ja hengellisen todellisuuden kanssa.

”

En enää yritä torjua tai peitellä omaa hengellisyyttäni. Uskon, että jokin korkeampi voima säätelee asioita.

LEENA VILKKA

Luontevalta ja merkitykselliseltä tuntuu myös vuonna 2015 alkanut työ HNNKY:n eli Helsingin Nuorten Naisten Kristillisen Yhdistyksen toiminnanjohtajana. Yhdistys tekee ennaltaehkäisevää työtä haavoittuvassa asemassa olevien perhei-

den parissa. Laaja-alainen kerhotoiminta on perheiden ulottuvilla vanhempien tulotasosta riippumatta.

– Tämä on ensimmäinen työpaikkani, jossa voin tuoda esiin omaa hengellisyyttäni, Vilkka sanoo.

Kuten lapsuudessaan, Leena Vilkka kulkee päivittäin metsässä. Siellä hän tuntee olevansa täysin kotona. Kesäkuussa julkaistussa Ylen verkkokolumnissa Vilkka kirjoitti, että hän haluaisi kuolla metsään, ”nukahtaa suuren kuusen alimpien oksien suojaan, maatua siinä maaksi, yhteensulautua luonnon kanssa”.

Tavallisesti Vilkka viipyy metsäkävelyillään noin tunnin, mutta haastattelua edeltävänä päivänä syksyinen retki venyi, kun hän jäi istumaan kannon päälle. Metsäisen hetken jakoi Vimpula-niminen perhoskoira, jonka Vilkka ja hänen puolisonsa hankkivat Teklalle tämän sairastuttua.

– Koen, että kun Vimpulasta aika jättää, koiran kautta muodostunut suora yhteys Teklaan katkeaa. Tämän koiran menetyksestä tulee siis hyvin erityisellä tavalla murheellista. Eräällä tavalla koira on viimeinen elävä siteemme Teklaan. ■

Ankaran pappiskodin tytär Evalina rakastuu nuoreen kalastajaan ja karkaa tämän mukaan kaukaiselle luodolle. Luonnonvoimat eivät tahdo pahaa, mutta armoa ne eivät anna.

Riittääkö Evalinan rakkaus, kun myrsky lyö yli luodon ja mies viipyy merellä?

Koskettava historiallinen romaani kirjailijalta, jonka esikoisteos Nopeasti piirretyt pilvet lumosi niin lukijat kuin kriitikotkin.

Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Katso myymäläkohtainen saatavuus Suomalainen.comista.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

Pääseekö pohjalaispitäjästä pakoon muualle kuin meren syliin?

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

17

Tieni nunnaksi

– Tulin kotiin, pakkasin kimpsuni ja kampsuni ja lähdin Vuosaaren Kallvikiin. Minähän olen nopeiden päätösten ihminen.

Liisa asui Kallvikissa ja jatkoi lääkärin töitään Sörnäisissä.

– Vuonna 2012 Ambrosius vihki minut nunnaksi, ja minusta tuli nunna Elisabet. Tarkoituksena oli, että Kallvikiin olisi tullut luostariyhteisö, mutta ortodoksien kirkollishallitus katsoi hankkeen olevan liian epävakaalla pohjalla.

Elisabet muutti takaisin omaan kotiinsa Helsingin keskustaan. Hänestä tuli kaupunkinunna.

Hän vuokrasi kotitalostaan toimistotilan, josta tuli kappeli. Siellä hän järjestää rukouspalveluksia,

Liisa Toppilasta tuli nunna Elisabet, koska Jumala veti häntä niin voimakkaasti puoleensa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

E

nsin oli ei. Ei, ei ja ei. Vaikka takana oli pitkä aika luostareihin ja niiden elämään tutustumista, nainen sanoi ei, kun hän kuuli kutsun: mitähän jos sinusta tulisi nunna?

– Elämässä sattuu kaikennäköistä, sanoo nunna Elisabet nyt ja hymyilee.

LIISA TOPPILA syntyi tavalliseen luterilaiseen perheeseen ja kävi rippikoulun. Lukion jälkeen hän halusi lähteä ulkomaille opiskelemaan ja päätyi opiskelemaan lääketiedettä katoliseen yliopistoon Ranskaan.

Yliopistossa hän tapasi lääkäreiksi ja sairaanhoitajiksi opiskelevia nunnia ja munkkeja, jotka olivat olleet Afrikassa lähetystyössä. Työ kehitysmaissa alkoi kiehtoa Liisaa.

– Siinä vaiheessa tuli jo vähän esimakua tulevasta, sillä joskus nunnien kanssa keskustellessani mielessäni kävi, että voisikohan samankaltainen elämä olla myös minua varten.

Liisa opiskeli ja osallistui katolisen kirkon toimintaan. Kaiken keskellä hän rakastui ja meni naimisiin. Mies oli juutalainen ja kotoisin Amerikasta. Avioliitto kariutui nopeasti, ja Liisa palasi Suomeen.

MUTTA SUOMESSA oli tylsää, märkää ja ikävää.

Niinpä lääkäriksi valmistunut Liisa Toppila lähti Punaisen Ristin töihin Malesiaan. Elettiin vuotta 1984. Välillä hän teki töitä myös Suomessa. Niihin aikoihin Liisan isä yllättäen kuoli, ja äiti oli lohduton.

Kerran päivystyksessä Liisa jutteli sairaanhoitajan kansssa perheiden joulu- ja pääsiäistraditioista. Sairaanhoitaja kertoi menevänsä ortodoksimiehensä kanssa pääsiäiseksi Valamon luostariin.

– Totesin ajattelematta sen enempää, että me tulemme äidin kanssa pääsiäisenä myös Valamoon.

Liisa ilmoitti asian äidilleen ja katsoi kartasta, miten Valamoon mennään. Hänen ainoa ”syvällinen tietonsa” ortodoksisuudesta oli, että naiset käyttävät jumalanpalveluksissa huivia.

Luostarissa Liisa ja hänen äitinsä ihmettelivät kaikkea silmät ymmyrkäisinä.

– Mutta jokin siellä vain veti puoleensa.

LUOSTARIKEIKAN JÄLKEEN Liisa Toppila alkoi käydä Helsingissä ortodoksisessa Kolminaisuuden kirkossa.

– Pidin kuitenkin tiukasti ulko-oven pielestä kiinni, että pääsen äkkiä karkuun. Ajattelin, et-

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

tä kun odotan aikani, kirkon vetovoima menee ohi.

Liisa tutustui pikku hiljaa ortodoksiseen uskoon, ja neljän vuoden jälkeen hän marssi ortodoksisen kirkon kirkkoherranvirastoon.

– Ihan viime vaiheessa ennen ortodoksiseen kirkkoon liittymistä lähestyin vielä luterilaista kirkkoa, että jos se kuitenkin olisi paikkani. Eikä siinä mitään vikaa ollut, enkä voi sanoa luterilaisesta kirkosta mitään negatiivista, mutta se ei vain ollut oma.

VUODET KULUIVAT töitä tehden. Lisäksi Liisa Toppila hoiti äitiään, joka asui viimeiset elinvuotensa tyttärensä luona.

2000-luvun alussa äidin kuoleman jälkeen Liisan mielessä kävi, että nyt hän voisi ryhtyä nunnaksi, mutta hän otaksui olevansa siihen 53-vuotiaana jo liian vanha.

Ei se mennytkään niin.

– Sisäistä kutsua voi yrittää vaimentaa, mutta se pysyy, kunnes ymmärtää, että jos siihen ei vastaa, ei ole oma itsensä eikä elämässä ole mieltä. Jumala veti minua puoleensa niin paljon, että halusin antaa hänelle kaiken.

Liisa kävi keskustelemassa rippi-isänsä ja metropoliitta Ambrosiuksen kanssa. Hänelle selvisi, että ortodoksisessa kirkossa oli ollut jo pitkään suunnitteilla luostarin perustaminen pääkaupunkiseudulle. Liisalta kysyttiin, että jos Kallvikiin perustettaisiin luostariyhteisö, liittyisikö hän siihen. Hän vastasi kyllä.

Kuka?

Nunna Elisabet, 67, asuu Helsingin keskustassa omassa kodissaan muutaman kymmenen metrin päässä syntymäkodistaan.

Mitä?

Liisa Toppilasta tuli nunna Elisabet vuonna 2012. Suomessa on viisi ortodoksista luostarin ulkopuolella asuvaa nunnaa ja munkkia.

Motto Kaiken muun saatte viedä, mutta rukousta ette saa minulta pois.

avoimen olohuoneen toimintaa ja keskustelutapaamisia.

MONELLA VOI olla luostarielämästä aika romanttinen näkemys. Nunna Elisabet sanoo, ettei siinä ole mitään romantiikkaa.

– Nunnaksi vihkimisen jälkeen ei valitettavasti käy niin, että ihmisestä tulee hyvä, hurskas ja kaikella tavalla pyhä. Vihkimisen jälkeen työ oman itsensä kanssa vasta alkaa.

Nunnien elämässä on rajoituksensa, mutta niin on normielämässäkin. Ei kukaan voi tehdä ihan mitä haluaa: perhe, työ ja yhteiskunnan säännöt rajoittavat myös tavallista kulkijaa.

”

On kaksi asiaa, joihin elämässä voi keskittyä: siihen, mitä ei saa, tai siihen, mitä saa.

Elisabet ei ole katunut valintaansa.

– On kaksi asiaa, joihin elämässä voi keskittyä: siihen, mitä ei saa, tai siihen, mitä saa.

– Päätehtäväni on nyt rukoileminen. Tämä elämä tarjoaa minulle niin paljon. Se on niin rikasta, että olisin hullu, jos etsisin jotain muuta.

Nunnaksi aikovalla pitää Elisabetin mukaan olla kutsumus, terve järki ja hyvä huumorintaju. Luostarielämässä pitää myös kestää yksinäisyyttä.

– Vaikka minua näkee aika paljon kaupungilla siellä sun täällä, elämääni kuuluvat yksinäisyys ja hiljaisuus. Nunnan ja munkin elämä on yksineläjän elämää. ■

Nunna Elisabet on vuokrannut kotitalostaan Helsingissä toimistotilan, josta tuli kappeli. Siellä hän järjestää muun muassa rukouspalveluksia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

19

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Surun jälkeen rakkaus Vaikeinta surussa on omien tunteiden sietäminen ja kestäminen, sanoo pappi ja tietokirjailija Miia Moisio.

Kun suru on tehnyt työnsä, jäljelle jää puhdas rakkaus.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

E

nnemmin tai myöhemmin jokainen joutuu kohtaamaan surun. Se voi alkaa rajusti ja yhtäkkisesti: saamme tiedon läheisen kuolemasta tai tapahtuu jotakin peruuttamatonta.

Suru voi myös hiipiä elämään pitkän ajan kuluessa.

– Joskus suruaika alkaa harkitusta surupäätöksestä. Sitä on edeltänyt vaihe, jossa ihminen on tunnustellut surua kuin kylmää vettä ja pohtinut, uskaltaako tuonne mennä, sanoo pappi, tietokirjailija ja skeematerapeutti Miia Moisio.

Moision mukaan on yllättävän tavallista, ettemme tavoita johonkin elämänkokemukseen liittyvää surua. Tästä vaikeudesta kertoo hänen syksyllä 2019 ilmestyneen kirjansa nimi Lupa surra.

– Suomalainen suru on monesti häpeään sidottua. Herkästi kysellään, onko oma suru lapsellista ja valitanko turhasta. Sellaisessa tilanteessa tarvitaan toinen ihminen, joka sanoo, että tuo, mitä sinulle on tapahtunut, on oikeasti surullista.

Moisio nostaa esimerkiksi lapsuuden vaille jäämisen kokemukset, jotka nousevat toistuvasti esiin hänen terapiatyössään. Eri sukupolviin kuuluvat suomalaiset kantavat sisimmässään kokemusta siitä, että heidät on jätetty lapsena selviytymään yksin tai he ovat jääneet ilman syliä.

– Usein tällaiset ihmiset eivät osaa turvautua toisiin, vaan tuntevat, että heidän pitää pärjätä yksin. He saattavat olla kilttejä vastuunkantajia, jotka huolehtivat enemmän toisten kuin omista tarpeistaan. ”MIELI TAKERTUU vanhaan eikä jaksa luottaa siihen, että luopuminen ja se, että antaa asioiden kuolla, jos ne ovat kuollakseen, on luonnollista ja hyvää. Enkä puhu nyt ihmisen kuolemista vaan toimimattomien olosuhteiden kuolemisesta. Toki joskus joutuu tekemään senkin kivuliaan päätöksen, että antaa kuolevalle ikään kuin luvan mennä”, Miia Moisio kirjoittaa Lupa surra -kirjassaan.

Suru on hänen mukaansa aina sydänsurua, joka avaa ihmisen sisintä.

– Ihminen on rakastanut jotakin, mistä hän joutuu luopumaan, tai jäänyt vaille jotakin tärkeää. Sureva ihminen on jollakin tavalla auki, ja siihen liittyy kauneutta ja haavoittuvuutta.

Joskus surua on Moision mukaan vaikea tunnistaa. Se voi piiloutua syyllisyyden, häpeän, kat-

keruuden, vihan tai jonkin muun tunteen alle.

Surun on erityisen vaikea päästä pintaan, jos menetykseen liittyy jotakin traumaattista. Silloin trauman käsittely on erityisen tärkeää.

Moisio toteaa, että vihan tunne ja itku ovat usein lähellä toisiaan. Viha voi olla suojatunne, joka varjelee ihmistä pettymyksen, turhautumisen ja avuttomuuden kokemukselta.

– Viha on vahva, energinen tunne, joka voi pitää surun poissa. Samalla viha on kuluttava tunne, joka tarvitsee bensaa pysyäkseen käynnissä.

Aikaisemmassa kirjassaan Toivon kirja masennuksesta Moisio toteaa, että masennus ja suru saattavat kietoutua toisiinsa. Masennuksen taustalla on usein surematonta surua.

– On tärkeää erottaa suru ja masennus toisistaan. Suru lähtee suremalla, mutta masennuksesta selviytyminen saattaa vaatia esimerkiksi omien ajatusmallien ja tunnelukkojen työstämistä, Moisio sanoo.

”

Tunnen ihmisiä, jotka ovat jumpanneet, kävelleet, tanssineet tai lenkkeilleet surunsa läpi.

MIIA MOISIO

SUURI MENETYS järkyttää mieltä ja vie voimia.

Parisuhteen päättymiseen voi liittyä useita järkytyksiä kuten lapsettoman arjen kohtaaminen, luopuminen kesämökistä tai tieto entisen puolison uudesta kumppanista.

Terapiatyössään Miia Moisio kuuntelee paljon parisuhteiden sisällä koettua surua. Moni huonossa parisuhteessa elävä pitää viimeiseen saakka kiinni toivon rippusesta, koska pelkää eroon liittyvää kipua.

Pappina ja eroryhmien vetäjänä Moisio on huomannut, että erosurun tuskallinen alkuvaihe

kestää tavallisesti enintään kaksi kuukautta. Ensimmäisen myrskyn laannuttua ihminen alkaa löytää omia selviytymiskeinojaan.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että surusta olisi selvitty. On hyvä varautua siihen, että uudet tunnemylläkät aiheuttavat taka-askelia. On sanottu, että erosuru kestää puolet siitä ajasta, minkä suhde on kestänyt.

Vaikeinta surussa on Moision mukaan omien tunteiden sietäminen. Siinä on avuksi, jos sureva pystyy tunnistamaan tunteensa ja antaa sen tuntua. Lopuksi on tärkeää päästää tunteesta irti.

– Usein toimimme juuri päinvastoin: yritämme päästä tunteesta pois ja välttyä siltä, että se tulee uudestaan. Sillä tavalla kuitenkin takerrumme tunteeseen. Tunteiden välttely kuluttaa tiedostamattomasti ihmisen energiaa ja elinvoimaa.

KEHO TIETÄÄ Miia Moision mukaan ensimmäisenä, mitä ihmiselle kuuluu. Kehon viestit voivat auttaa piilevän surun tunnistamisessa. Kehoa kuuntelemalla voi myös löytyä itselle sopiva tapa purkaa surua.

Suru voi tuntua kehossa väsymyksenä ja syvänä voimattomuutena. Usein sureva ei saa nukutuksi tai nukkuu liikaa. Kehossa saattaa olla kipuja, tai se tuntuu raskaalta. Suru voi tulla kehosta ulos myös sairauden muodossa.

Moni on saanut liikunnasta avun esimerkiksi suruun liittyvien vihan tunteiden purkamiseen.

Moisio muistuttaa kuitenkin, että suru on aina stressitila, jossa kehon voimakas rasittaminen ei välttämättä ole hyväksi.

– Tunnen ihmisiä, jotka ovat jumpanneet, kävelleet, tanssineet tai lenkkeilleet surunsa läpi. Myös lämmin suihku tai hieronta voi olla avuksi. Kaikki sellainen auttaa, mikä saa surun virtaamaan sen sijaan, että sisimpämme jää jumiin.

ON VIISASTA antaa itselleen aikaa ja hyväksyä se, että suruaika voi kestää vuosia, Miia Moisio neuvoo. Suruun ei kannata suhtautua suorituksena tai prosessina, jolla on alku ja loppu. Moisio puhuu mieluummin siitä, että suru tekee työtään ihmisessä.

– Usein sureva etsii vertaista, jonka kanssa voisi kulkea edessä olevan matkan. Ystävän lisäksi sellainen voi löytyä vertaisryhmästä tai kirjasta.

Moni löytää surun ilmaisemiseen luovan kanavan kuten kirjoittamisen tai maalaaminen.

Suru vie mielen epätasapainoon, joka voi kestää pitkään tai sävyttää jopa koko loppuelämää.

Moision mukaan on kuitenkin yleisempää, että sureva kokee jossakin vaiheessa selvinneensä pahimmasta ja hyväksyneensä tapahtuneen.

– Läheisen menetyksissä surevat kyselevät paljon, miksi näin kävi. Suru voi pitkittyä, jos ihminen ei löydä selitystä, miksi puoliso lähti tai läheinen kuoli. Surua voi helpottaa sen hyväksyminen, että asia jää vaille selitystä.

Moision kokemuksen mukaan suru möyhentää ja muokkaa ihmisen sisintä, kunnes menetyksen aiheuttama kipu puhdistuu ja muuttuu pitkän ajan kuluessa rakkaudeksi. On kuin surumatka olisi polttanut kaiken muun pois. Katkeruuden tai syyllisyyden vangiksi jäänyttä hän neuvoo hakemaan apua.

– Kaikki se, mikä ei ole muuttunut rakkaudeksi ja hyväksynnäksi, kannattaa katsoa vielä kerran, Moisio sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

21

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

JÄLLEEN

MAAGINEN

ETUJÄRJESTÖ

SORSAN SUKU

T A A S TIUHA T A A J A sävy V A L K O H A I N J US-

KALLIO-

VUO KONTO I S L A M RILLA

I D A H O

V A I V A K A S A T TUR

RIÄ M KIN A N T A L Y A ”6”

NIE-

”kipeä”

-BÄNDI TUO TRAMPOKOR- TAUDIN

LIINISSA VATTUA

LOMAKOHDE SUIS TOMAATA EARTHA

JOEN H TUOMAA

I syyhy K A P I PIDOSTA PARVIAINEN

KIRJAN-

VIEH-

VUOKEY- RISTO D E L T A U R A L DET

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

Verdiltä

H Y P P E L Y OPPI K E M I A S A U V A T AINE

lainaamista V

KIRKOSSA

E L I Ö U K S I LEVÄL M E S S U S O T A LÄÄN

.

nousta JOHTI JUGOSLAVIAA

ANTIIKIN

KYYHKYNEN HENKIKIN

KORSKEA PÖPERÖ

I T I Ö L I N T U E K O P P A V A MATE LEVIA

hidas

ROOMAN HUONO I P P A U S KANNU T A I T E ”8” L K S AATELINEN

HALPA-

PII-

HINY PUIS P I N O K A M M A T TAISIA

A L E T SA

LEGENDA

JONOSSA ITSEKÄSTÄ

K Ö N T Y S K I I L A U S T A R U ETANA

KUULU

ÄITI Y O LYHYT H I D A S KROOK

M A R I A R R HETKI

RAS-

-MAJA

HIIHPEJA Y L E T Ä RAAT T O M U V I I L A T TÄÄ K PIHASIA KIIHKOILLA KÄPÄLÄLAUTA

IKUI-

T I T O U H O T A HOIDET S I R U SESTI

NAA- I Ä T I TAVA PURIN LAIMAMMA < TOJA SIELU H KASTA V A S E N -RIKKO R E U N A T KIRK S V E A KOL A S I N E N N I L K A T V I I N I PÄÄTYY

SITKEÄ

KOPIO-

EGO-

TA JÄÄ TÄVÄ

M O N I S T E

KO- A E ISTI- T N E LÖÖP O PERÄ S I N N I K Ä S NEES NEN PÄÄ PIIN

K U U T A M O

halli

V A T I SUUNTA

A U L A P A H E T A H O E T E E N SÄÄDET TÄVÄ

viemärissä L NÖYRÄÄ PYYTÄMISTÄ

ASTIA SEI PÄILLE

T

TUTTU PAIK KA

K -LUMI I

HETEMÄKI

KUMMI-

E L S I Y KES-

SIT-

JUHLA TILA

SATUN NAINEN

S R

JUMALAN ILMOITUS

KEN E KEYS I K A V E S I S I S U E R Ä S

A N O M I N E N

TYÖPÄIVÄÄ

SYÖTY

L O U N A S K O V A

K E T U T T Ä T Ä P E L K Ä Ä V Ä N EXMAAHERRA RISTO

TASA-

ARVON I N I S I J Ä T T A I N I O ASIALLA S E T A Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

seään kutsuvien ahtaita raameja ja toisten tuomitsemista. Puolisolle tuleva lehti piti minut kiinni kirkossa ja näytti sen toisen puolen.

Palasin kirkon jäseneksi, ja vielä tänäkin päivänä tämä lehti muistuttaa, ettei uskon tarvitse olla poissulkevaa ja itsensä ja arvojensa kohottamista toisten yläpuolelle.

Marjo Pihlajaniemi

Työsyrjintä vähenisi anonyymillä haulla

Mielipide Kumpi on pahempi, korona vai yksinäisyys?

OLEN HUOLESTUNUT yksinäisistä ihmisistä ja erityisesti niistä, joita sosiaalinen media ei tavoita. Miten tuemme niitä, jotka jäävät kirkon toiminnan ulkopuolelle, kun ymmärrettävästi koronatilanteen vuoksi toimintaa on karsittu?

En voi olla myöskään pohtimatta, kumpi on haitallisempaa, korona vai yksinäisyys. Mitä olisi tehtävissä, ettei ihmisten tarvitsisi jäädä marginaaliin ja kirkon ulkopuolelle?

Mielestäni kokoontumiset kirkon tiloissa olisivat nyt turvallisempi vaihtoehto kuin ahtautuminen pieniin koteihin. Kirkon toiminnassa lähtökohtana tulisi olla ihminen, hänen kohtaamisensa ja kuulemisensa.

Tuulikki Vuorinen Malmin seurakuntaneuvoston jäsen kirkkovaltuutettu, Helsinki

Liput salkoihin kirkkojenkin pihoilla SISÄMINISTERIÖ ON kuluvana vuonna suosittanut yleistä liputusta esimerkiksi Helene Schjerfbeckin päivänä (10.7.), Tove Janssonin päivänä (9.8.), Suomen luonnon päivänä (elokuun viimeinen lauantai) ja Miina Sillanpään päivänä (1.10.). Ainakaan Pitäjänmäen kirkolla Suomen lippu ei ole liehunut noina päivinä, vaan vain virallisina liputuspäivinä.

Seurakunnan kiinteistöjen hoito lienee keskitettyä Helsingin seu-

Avohakkuu ei ole metsänhoitoa TÄLLÄ PALSTALLA on keskusteltu seurakuntien metsien hoidosta (K&k 13.8. ja 24.9.). Metsä on paikka, jossa kasvaa puita eikä esimerkiksi vain vattua, horsmaa, heiniä ja pieniä puun taimia. Siten avoala ei ole metsää, mutta se voi olla entistä metsää. Myöskään metsän avohakkaaminen ei ole sen hoitoa vaan hävitystä.

Puun taimien istutuskaan ei ole metsän hoitoa vaan niiden kasvattamista avoalalla eli ikään kuin kaalipellolla. Aitoa luonnon monimuotoista metsää ja puupeltoa ei pitäisi sekoittaa keskenään.

Metsälain perusteluissa ja Metsäkeskuksen ohjeissa määritellään jatkuva kasvatus aivan eri tavalla kuin menetelmän kehittäjät ja sitä 40 vuotta tutkineet tiedemiehet sen määrittelevät.

Määritelmä on seuraava: ”Jatkuvalla kasvatuksella metsä säilytetään jatkuvasti puustoisena eikä avohakkuuta tehdä. Hakkuita ovat muun muassa yläharvennus, ylispuuhakkuu sekä erirakenteishakkuu. Joitakin isoimpia puita säästetään maiseman, monimuotoisuuden ja puuston rakenteen säilyttämiseksi sekä geenipankiksi ja poronhoitoalueella luppopuiksi. Lahopuita ei poisteta eikä maata muokata eikä ojiteta.”

Suomen Metsäyhdistyksen käyttämä menetelmä voisi olla nimeltään vaikkapa puuston sekakasvatus.

Erkki Lähde metsämaatieteen ja metsänhoidon emeritusprofessori

rakuntayhtymän alueella, joten yksittäistä seurakuntaa ei käy syyttäminen asiasta. Toisaalta kiinteistönhuoltoyritykset laskuttavat aina kaikesta ylimääräisestä, jota ei ole kirjattu sopimuksiin. Ilmeisesti siis suositeltujen liputuspäivien liputuksesta ei ole erikseen sovittu seurakuntayhtymän tasolla.

Näkisin mieluusti, että evankelisluterilainen kirkko voisi liputtamalla näyttää esimerkkiä ja kannustaa kansalaisia liputtamaan myös näinä uudempina liputuspäivinä – ja tokihan se olisi kohteliastakin. Pitäjänmäkeläisenä vanhanajan talonmie-

henä olen itse pyrkinyt näyttämään tätä esimerkkiä jo pidemmän aikaa.

Jussi-Petteri Lappi postinjakaja, talonmies, seurakunta­ neuvoston jäsen, Helsinki

Lehti edustaa arvojani HALUAN KIITTÄÄ Kirkko ja kaupunki -lehteä. Olen yksi niistä tuhansista suomalaisista, joille kristinusko ei ole kiihkeitä mielipiteitä siitä, mikä on oikein ja uskon mukaista, vaan enemmän etiikkaa arjen takana.

Erosin jo kerran kirkosta, koska en voinut hyväksyä uskovaisiksi it-

TYÖSYRJINTÄÄ KOETAAN paitsi työnhakutilanteissa, myös työpaikalla. Syrjinnän syynä voi olla ikä, etninen alkuperä, sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen.

EU:n perusoikeusviraston toteuttaman laajan kyselytutkimuksen mukaan erityisesti transihmisistä 21 prosenttia on kokenut työsyrjintää työnhakutilanteissa ja 26 prosenttia työpaikalla.

Työpaikoilla tapahtuva työsyrjintä on verrattavissa työpaikkakiusaamiseen, jota ei tule missään muodossa hyväksyä. Tunnemme yrittäjiä, joiden tilaukset ovat vähentyneet, kun heidän seksuaalinen suuntautumisensa tai sukupuolenkorjausprosessinsa on tullut esille.

Työntekijän kelpoisuutta tulee arvioida vain pätevyyden, työkokemuksen, työhön liittyvien opintojen ja tehdyn työn laadun perusteella.

Kannatamme anonyymin rekrytoinnin yleistymistä.

Tiina Tuomela lastentautien erikoislääkäri Sari Kumin erityisopettaja

Vielä nurmikonajosta HÄMMENTYNYT LESKI arvosteli Malmin hautausmaan tapaa jättää nurmikko ajamatta hautakivien väleistä ja edustoilta (K&k 24.9.). Sama tilanne on nyt Östersundomin hautausmaalla. Vain seurakunnan hoidossa olevien hautojen hautakivien vierustat siistitään.

Kaikilla ei ole varaa maksaa hoidosta, ja toisaalta moni haluaa hoitaa haudan itse. Kukkien vaaliminen on keino pitää yhteyttä vainajaan, mutta nurmialueen pitäminen siistinä hautakiviyksiköittäin on yksinkertaisesti mahdotonta. Vain Helsingissä hautakivien välit ja kukkaistutusalaa ympäröivä nurmi luetaan haudan alaan ja jätetään kirkkolain perusteella leikkaamatta.

Tiina Nieminen kasviekologian dosentti

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

23

Siivouspalveluja

Hautauspalveluja KUULUTUS

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja sukuhautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoitokehotuksesta huolimatta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 26.9.2019 ja ao. haudoille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkkoneuvoston tekemän delegointipäätöksen mukaisesti 21.9.2020 päättänyt julistaa hautapaikkaoikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palautuvat seurakuntayhtymän hallintaan.

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398

KAPPELIN HAUTAUSMAALLA Osasto: hauta B: 61, 152 C: 12, 160 D: 80, 94 E: 12 G: 14, 73, 148 H: 17, 23, 47, 116, 164 I: 42, 90, 103 A1: rivi 2, hauta 8 KIRKON HAUTAUSMAALLA Osasto: hauta D: 7, 121, 179, 209 E: 133 F: 83, 84, 117, 156, 169 G: 90, 150, 222, 245 H: 69 I: 54, 111 N: 91 U: 36, 74, 207 V: 51 W: 81, 97, 120 X: 18, 102, 106, 127, 130 Y: 24, 129 Z: 91 Å: 164 Ä: 16, 139, 272, 275, 299 Ö: 69, 83, 129 B1: 74, 394 C1: 15, 17, 31, 32, 39 F1: 88 G1: 48 I1: 25, 41, 67

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Lakipalveluja

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930 TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

https://perhejaperinto.fi

Laki ja kiinteistö Moilanen Oy LKV

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Hämeentie 23, Helsinki p. (09) 773 2600

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 Leikkaa talteen

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari, kiinteistövälittäjä (LKV)

Kaipaatko juttuseuraa?

Apua kodinhoitoon, kaupassa käyntiin ja ulkoiluun?

Seniorilo Oy Fredrikinkatu 61 A, 00100 Hki P. 040 588 3146 www.iloisetseniorit.fi

Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS 24 vuoden kokemuksella

Palveluja tarjotaan

Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kotisiivoukset luotettavasti.

Myös seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Espoossa 22.10.2020

24

Ikkunanpesut, ym. siivoustyöt vuosien kokemuksella. Kotital.väh. kelp.

P. 0417203363

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Osasto: hauta A: 6.11 B: 15.7 J3: 11.16

Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KELLONUMMEN HAUTAUSMAALLA

Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14 §:n nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua.

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot.

Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Tilaisuuksia

Hammashoitoa Aika uusia hammasproteesit?

EHT Sirkka Müller

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

P. 040 157 4560

• Maksuton tarkastus ja suunnitelma • Puhtaat toimitilat • Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Kiinteistövälitystä

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokralle tarjotaan Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Meilahdessa hyväkuntoinen, 20 m2 yksiö, 4 krs.(hissi) 1.11. alkaen.

P. 044 5050752 / vastaaja.

Markku Rautanen YKV, LKV

Munkkiniemi 2h+alkovi+kk 42 m2 rauhallinen, valoisa, vapaa. Keskeinen sijainti. hp. 800 € p. 0500488547

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Seuroihin ilmoittautuminen helsinginrauhanyhdistys.fi/ toimintakalenteri Seurat kuunneltavissa myös www.hry.fi

Naiskuoro Pihlajan kannatusyhdistys ry:n vuosikokous Myllypuron kirkolla, Neulapadontie 12, 00920 Helsinki, 26.10.2020 kello 18.

Esityslistalla sääntömääräiset asiat ja sääntömuutoksia. Naiskuoro Pihlajan kannatusyhdistys ry:n hallitus.

HERÄNNÄISSEURAT pe 23.10. klo 19 Jaakko Löytyn livestream-konsertti, liput www.tiketti.fi, Senegalin kko koulutyön hyväksi. la 24.10. klo 12 #ihmisoikeuskellot; veisataan Sv 176 Rauhan, ihmisoikeuksien ja kv-vastuun rukouspv. klo 14 The Hymns of Sion – a Christian Meeting in English and Finnish, Toim.-kesk.Jenny, Beckerint.9 (Malminkartano), Hki. su 25.10. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vantaa (vain messu). klo 17 Pappilan veisuut, Vihdin kko, Kirkkot.1. klo 18 seurat Nurmijärven srk-keskus, Kirstaant.5. ke 28.10. klo 19 Körttikodin seurat. la 31.10. klo 10 kirkkopyhä Otaniemen kpli, Jämeräntaival 8, Espoo; messu, kahvit ja seurat. su 1.11. klo 10 kirkkopyhä Roihuvuoren kko, Tulisuont.2, Hki; messu, soppa ja seurat; saarna T.Roiha. klo 10 kirkkopyhä Hyvinkään kko, Hämeenk.16; messu ja seurat; saarna K.P.Kinnunen. klo 10 kirkkopyhä Pornaisten kko, Kirkkot.140; messu, kahvit ja seurat; saarna L.Väyrynen-Si. klo 14 seurat Virtakirkolla, Rajatorpant.8/Kilterinkaari 1A, Myymäki, Vantaa. klo 17 keskustelu ”Tasa-arvon kirkko” Seuratuvalla; S.Ranta, P.Vähäkangas, M.Mannert, S.Huhanantti; palkittuun kirjaan Taantuvan tasa-arvon kirkko perustuvan podcastin tekijätiimi, Salomonk.17D; striimaus www.facebook.com/herattaja. ti 3.11. klo 18 verkkoseurat, www. facebook.com/herattaja. ke 4.11. klo 19 seurat Lauttasaaren srk-väistötilat, Heikkilänt.7.

Seuratuvan Lähetyspiiriä ei järjestetä tänä syksynä.

Henkilöautojen talvisäilytystä.

24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Ostetaan asuntoja HALUTAAN OSTAA luotettavasti 3-4h+k Munkkiniemestä, Munkkivuoresta tai lähialueilta. Myös huonokuntoinen käy. Vapautuminen voidaan sopia joustavasti.

Merja 040 5367571

ESIRUKOUSILTA ti 27.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus församling Daniel Björk, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Etsimme Etu-Töölöstä 100-120 m2 kotia. Yst. yhteydenotot: M. Jokiranta, 0400-363810

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Perustuu pappi Kai Sadinmaan Kuolleiden kirjaan.

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

kirkkojakaupunki.fi/kuolleidenpodcast KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

25

Harras hetki

Krista Kosonen, 37, on näyttelijä, joka tunnetaan muun muassa rooleistaan elokuvissa Kätilö, Puhdistus, Miami ja Tove sekä tv-sarjoissa Putous ja Kingi. Hän on voittanut useita Jussi- ja Kultainen Venla -palkintoja.

Kosonen on juuri lukenut äänikirjaksi Uuden testamentin uusimman suomennoksen. Suomen Pipliaseuran teettämä UT2020 ilmestyy teksti- ja äänikirjana 22.10. Pipliaseuran kännykkäsovelluksessa ja osoitteessa www.raamattu.fi. Tekstin pääasialliset kääntäjät olivat Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen ja suomalaisen kirjallisuuden tutkija Tuomas Juntunen.

Meditatiivinen lukukokemus Uuden testamentin lukeminen äänikirjaksi oli Krista Kososelle yksi kaikkien aikojen lempitöitä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA KATRI SAARELA

A

luksi Krista Kosonen ajatteli, että onpas mielenkiintoista. Hän oli lukenut äänikirjoja aiemminkin, mutta ei koskaan mitään näin massiivista.

Huhtikuussa Kosonen lähetti Suomen Pipliaseuralle viisi ääninäytettä, joissa hän luki vastikään uudelleen käännettyä Uutta testamenttia. Pian hänelle kerrottiin, että hänet oli valittu lukijaksi, jos työ yhä kiinnosti.

Kyllä se kiinnosti. Kososelle ei tullut mieleen toista luku-urakkaa, joka olisi yhtä kiehtova, yhtä sivistävä ja yhtä vaikea.

Nyt jälkeenpäin Kosonen ajattelee, että Uuden testamentin lukeminen nauhalle oli yksi hänen kaikkien aikojen lempitöitään.

UUSI TESTAMENTTI on monille suomalaisille tuttu ja tärkeä. Krista Kosonen mietti tarkkaan, mikä on oikea tapa lukea teksti nauhalle.

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

Kun on kyse äänikirjasta, Kosonen ei halunnut näytellä – sellainen kuuluu kuunnelmiin.

Hän etsi neutraalia sävyä. Hän ajatteli, että hänen tehtävänsä ei ole välittää mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Hänen tehtävänsä oli välittää teksti.

Parin viikon luku-urakka oli Kososelle tärkeä kokemus. Lukeminen oli rauhoittavaa, jopa meditatiivista. Jeesuksen vertaukset ovat hänestä hienoja. Monet Uuden testamentin tarinat ovat koskettavia ja yleismaailmallisia. Ainoastaan joidenkin Paavalin kirjeiden kanssa Kososelle alkoi tulla olo, että kylläpäs näitä piisaa.

kaus, armo, anteeksianto ja heikoimpien puolella oleminen.

Uudessa käännöksessä Kososta puhutteli etenkin se, miten Jeesus kutsui ihmisiä teeskentelijöiksi. Mitkä ovat todella ihmisten motiivit tehdä hyvää? Onko kyse vilpittömästä lähimmäisenrakkaudesta vai siitä, että ihminen kultaa omaa kuortaan?

KRISTA KOSONEN on papin tytär, ja Raamatun kertomukset ovat hänelle lapsuudesta tuttuja. Aikuisena hän on lukenut Raamattua lähinnä vihkitilaisuuksissa ja joulukirkossa, ja oma vihkiraamattu on jäänyt muiden kirjojen sekaan ikkunalaudalle.

Uudessa testamentissa on monia kohtia, joista Kosonen ei ole itse lainkaan samaa mieltä. Yksittäisiä lauseita poimimalla sieltä voi löytää vahvistuksen vaikka minkälaisille aatteille. Hänestä on tärkeää ymmärtää, että tekstit ovat oman aikansa tuotteita. Kirjakokoelman ydinsanoma on Kososen mielestä kuitenkin tärkeä: lähimmäisenrak-

Joidenkin Paavalin kirjeiden kanssa alkoi tulla olo, että kylläpäs näitä piisaa.

”

Uuden testamentin uusi käännös on Kososen mielestä hienoa tekstiä. Hän kokee hyvän tekstin lukemisen fyysisenä kokemuksena, joka resonoi koko kehossa. Parhaimmillaan se tuntuu siltä kuin joku hieroisi sisältäpäin. ■

Hyvää pyhää

31.10.

Hiljenny muistamaan

Lähde iltakävelylle hautausmaalle. Sytytä kynttilät edesmenneiden läheistesi haudoille tai muualle haudattujen muistelupaikalle. Tai vietä hiljainen hetki kotona illan hämärissä. Sytytä kynttilä ja katso elävää liekkiä. Mieti, keitä kaipaat ja keille olet kiitollinen saamastasi ystävyydestä, rakkaudesta, tuesta ja hyväksynnästä.

KAISA HALONEN

Tänään on pyhäinpäivä. Päivän evankeliumissa (Matt. 5:1–12) Jeesus julistaa autuaiksi muun muassa kärsivälliset ja rauhantekijät.

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Saat olla kaikkea vailla

V

uorisaarnassaan Jeesus onnitteli ihmisiä, jotka vähiten sitä odottivat.

Hän lupasi hyvän osan taivasten valtakunnassa niille, jotka nyt olivat köyhiä, murheellisia ja nälkäisiä.

Heidän osansa muuttuisi. Eikä tämä hyvä toteutuisi vain jossakin kaukaisessa tulevaisuudessa tai tämän elämän jälkeen vaan tässä elämässä.

Jeesus käänsi ympäri koko vallitsevan arvojärjestyksen.

Hänen mukaansa lähimpänä Jumalaa olivat ne, joilla ei ollut mitään omia ansioita. Lähimpänä Luojaansa olivat ne, joilla ei ollut mitään, mitä tuoda hänen eteensä, muuta kuin juuri tuo ”ei mitään”.

Silloin, kun olet riisuttu kaikesta eikä sinulla ei ole enää mitään annettavaa, olet lähinnä Jumalaa.

Näin Jeesus opetti. Silloin et odota toisilta etkä itseltäsi sitä, mitä Jumala yksin voi antaa: ehdotonta oikeudenmukaisuutta, rajatonta rakkautta, armollista anteeksiantoa ja järkkymätöntä rauhaa.

Elämä, jossa sinun pitää olla aina parempi tai muuta kuin mitä syvimmältäsi olet, on uuvuttavaa. Sen keskellä on hankala käsittää, mistä Jeesus vuorisaarnassaan puhuu.

On vapauttavaa ymmärtää, ettei sinun tarvitse esittää Jumalalle mitään. Saat unohtaa kaikki esittelykansiot – jopa sen, jossa sanot, miten viheliäinen olet. Saat olla kaikesta tyhjä, kaikkea vailla.

Hengessäsi köyhänä saat jättää kaiken Jumalalle, odottaa kaikkea häneltä ja ikävöidä sitä, mitä hän on ja mitä hän antaa.

Yksin hän näkee sisimpääsi, ja hän armahtaa.

LAURI MAARALA

Millä tavalla onnellinen olet?

Vuorisaarnansa alussa Jeesus luettelee, ketkä ovat autuaita. Mikä tässä listassa puhuttelee sinua juuri nyt? ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.

Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.

Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.

Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan. Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.”

KIRKKO JA KAUPUNKI – 18/2020

27

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

18

22.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Valoa pimeyteen Wallinheimon perhe selvitti, mitä kummaa Malmin hautausmaalla tapahtuu pyhäinpäivän iltana s. 2

Joukko Malmin pappeja jalkautui ostareille ja ­kapakoihin­s.­4 Tubettava tohtori Ville Mäkipelto tekee fakta­ videoita maailman ­ihmeellisyyksistä­s.­6

Pihlajamäessä asuva Wallinheimon perhe käy usein hautausmaakävelyllä. Vasemmalta isä Jussi, tytär Camilla, poika Castor, äiti Miisa ja tytär Carolina Wallinheimo.

Hautausmaalla ei tarvitse pelätä Malmin seurakunta järjestää pyhäinpäivän iltana lapsiperheille ohjelmaa hautausmaalla. Wallinheimon perheen tyttöjä hautausmaa kyllä pelottaa.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

M

almin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ride Koivisto toivoo kahta asiaa. Ensimmäinen on se, että ihmiset ajattelisivat hautausmaiden olevan hyviä paikkoja, joissa ei tarvitse pelätä.

Toinen on se, että suomalaiset – etenkin lapsiperheet – voisivat ottaa pyhäinpäivän uudestaan omakseen.

– Pyhäinpäivän merkitys on jäänyt ohueksi, Koivisto sanoo.

Malmin seurakunta järjestää pyhäinpäivän iltana tapahtuman lapsille ja perheille. Latokartanon torilla esiintyy tulitaiteilijoita. Alikulkutunnelia pitkin kuljetaan Malmin hautausmaalle, jossa on rastirata pienim-

2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

mille ja enkeliteltta kaiken ikäisille.

Teltassa voi piirtää tai kirjoittaa terveiset niille, joita ikävöi.

Seurakunnan viesti pyhäinpäivänä on, että ihmisten ei tarvitse pelätä.

– Pyhäinpäivässä ei ole kyse pelkästään kuolemasta vaan myös taivaasta ja toivosta. Me liitymme sukupolvien ketjuun, joka kulkee tässä maailmassa. Toiset ovat jo menneet ja toiset ovat vasta tulossa. On tärkeää, että lapsi myös tietää, että meillä on Taivaallinen Isä, jonka huolenpidossa saamme kohdata pelottavia asioita, Koivisto sanoo.

KYLLÄ, KOLMEVUOTIAAN Carolina Wallinheimon mielestä hautausmaa on pelottava paikka.

– Joo, Carolina sanoo.

Kymmenenvuotias isosisko Camilla Wallinheimo on vähän samaa mieltä.

– Ehkä. Vähän. Äiti Miisa Wallinheimoa sen sijaan ei pelota. Hän tykkää hautausmaista.

– Olemme aika paljonkin käyneet kävelyllä Malmin hautausmaalla. Siellä on helppo liikkua lasten kanssa, kun ei tarvitse varoa autoja. Syksyisin siellä on paljon tammenterhoja, Miisa kertoo.

Wallinheimon perheessä pyhäin-

Nuorisotyönohjaaja Riitta Ride Koivisto sanoo, että pyhäinpäivä kertoo paitsi kuolemasta myös toivosta.

päivää juhlitaan kunnolla. Koko perhe kokkaa, leipoo ja syö hyvin. Koti koristellaan, ja seinille ripustetaan hämähäkkejä ja lepakoita.

– Ne ovat vähän pelottavia yöllä, Camilla sanoo.

– Minua ei pelota, pikkusisko sanoo.

Wallinheimon perheessä pyhäinpäivä ja halloween menevät iloisesti sekaisin. Nuorisotyönohjaaja Ride Koiviston mielestä juhlia on turha ajatella kilpailijoina.

– Ei halloweenissa ole mitään pahaa. Halloweenin vietto voi olla pelottavien asioiden haltuunottoa.

Alun alkaen halloween ja pyhäinpäivä ovat olleet yksi ja sama juhla. Yhdysvalloissa kehittynyt halloween on kerännyt ympärilleen samanlaista kaupallista lastenjuhlaperinnettä kuin joulu ja pääsiäinen.

– Mulle on ostettu halloween-asu! kertoo Carolina.

”

Pyhäinpäivän merkitys on jäänyt ohueksi.

NUORISOTYÖNOHJAAJA RIDE KOIVISTO

JOS SUOMALAISILLA joitain pyhäinpäiväperinteitä on, ne liittyvät yleensä kuolleiden muisteluun. Moni käy läheistensä haudoilla.

Wallinheimon perheellä ei ole tapana käydä haudoilla, mutta isä Jussi Wallinheimon mielestä lapsille on tärkeää puhua kuolemasta.

– Lasten pitää ymmärtää aika nuoresta, että kuolema on oikeasti lopullinen asia. Se ei ole leikin asia, mutta kyllä siitä saa laskea leikkiä.

Wallinheimon perheen lähipiiristä ei ole hetkeen kuollut ketään.

Isovanhemmistakin on elossa koko suora. Useampi lemmikkieläin sen sijaan on päättänyt päivänsä.

– Niistä on sitten puhuttu, että nyt kävi näin ja että hamsteria ei enää ole. Lapset ovat kyllä ymmärtäneet sen, äiti Miisa kertoo.

Miltä se sitten tuntuu, kun hamsteri kuolee?

– Ei se ole niin kauhean iso homma, kun hamsteri oli sellainen, ettei sitä uskaltanut ottaa käteen, kun se koko ajan puri, Camilla vastaa. ■ Lapsiperheiden pyhäinpäivän tapahtumaa vietetään lauantaina 31.10. kello 16–19.

Tapahtuma alkaa Viikissä Latokartanon torilta, jossa tulitaitelijat esiintyvät tasatunnein ja viitoittavat tietä kohti Malmin hautausmaata. Ota mukaan taskulamppu, lyhty tai hautakynttilä.

– Turvaverkko tarjoaa yhteisön, jonka jäsen voi olla ja jossa voi myös unohtaa vaikeudet hetkeksi, lupaa Maarit van Santen.

Apua & tukea

Paperiton saa Turvaverkosta toivoa ja käytännön apua Ilman oleskelulupaa Suomessa asuva on monien palvelujen ulkopuolella, mutta yksin ei silti tarvitse jäädä.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

P

aperiton ei uskalla hakea apua, jos hän sairastuu tai joutuu rikoksen uhriksi.

Työnteko on kielletty, vaikka työhaluja ja pätevyyttä olisi. Asuntoa ei saa vuokrattua omalla nimellä.

Näin koruton on paperittoman tilanne Suomessa. Helsingin seurakuntayhtymän kolmevuotinen Turvaverkko-projekti keskittyy tämän kohderyhmän auttamiseen.

– Asiakkaat ovat esimerkiksi turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita ihmisiä, jotka ovat saaneet negatiivisen turvapaikkapäätöksen, mutta eivät voi palata kotimaahansa, tai ihmisiä, jotka eivät ole saaneet uutta oleskelulupaa, kertoo projektipäällikkö Maarit van Santen Helsingin seurakuntayhtymästä.

Paperittomien määrä on Suomessa lisääntynyt oleskelulupakäytäntöjen muututtua vuonna 2016.

Heitä arvioidaan olevan Suomessa 3000–10 000.

JOS PAPERITON ei tiedä, miten saada elämä etenemään kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen, Maarit van Santenin ja hänen kollegoidensa juttusille voi varata ajan. Syyskuun aikana he kohtasivat 150 ihmistä.

– Monella on huoli siitä, miten elättää perheensä, kun työlupaa ei ole. Autamme muun muassa oleskelulupien hakemisessa ja ohjaamme tarpeellisiin palveluihin, van Santen kertoo.

Tarvittaessa asiakkaiden rinnalla kuljetaan konkreettisesti esimerkiksi apteekkiin tai paperittomille hoitoa tarjoavalle Global Clinicille.

– Moni paperiton ei uskalla lähteä liikkeelle, koska on peloissaan. Olemmekin todella tarkkoja asiakkaidemme turvallisuudesta, hän sanoo.

Turvaverkko-projektiin kuuluu Tukipiste Mosaiikki, josta paperiton voi saada apua ja tukea elämäntilanteeseensa. Siellä on mukana työntekijöitä SPR:stä ja Sininauhasäätiöstä. Turvallisuuden tähden osoitteen saa vain soittamalla.

KORONA ON KURITTANUT paperittomia erityisellä tavalla. Keväällä Mosaiikki oli kiinni, ja Turvaverkon vastaanotot siirtyivät puhelimeen ja verkkoon.

– Puhelimitse on vaikeampi selittää monimutkaisia tilanteita ja antaa apua. Paperittomat lapset olivat pulassa, kun koulut siirtyivät etäopetukseen eivätkä vanhemmat osanneet auttaa. Mosaiikki järjesti läksyhelpin etäyhteyksien avulla, Maarit van Santen kertoo.

Kesäkuussa toiminta palautui jälleen normaaliksi. Nyt on tarjolla muun muassa kansainvälisiä iltoja ja äiti–lapsipiiri. Suomen kielen kurssikin on aloitettu. ■ Lisätietoa Turvaverkon toiminnasta ja Mosaiikista Facebookista facebook.com/supportpointmosaiikki tai p. 050 3371 568.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

3

”Puhu minusta hyvää Jumalalle” Palaute yllätti papit, jotka Malmin seurakunta lähetti kaduille, ostareille ja kuppiloihin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

V

uonna 2018 Malmin seurakunta palkkasi neljä uutta pappia poikkeuksellisella työnkuvalla. Heidän piti mennä alueen asukkaiden keskelle, kysyä mitä kuuluu ja olla läsnä. Siinä kaikki.

– Kalenteria ei saanut täyttää messuilla, kasteilla, häillä, hautajaisilla, monenlaisilla piireillä ja kokoontumisilla. Kun projekti eteni, tästä hiukan tingittiin, kertoo hankkeesta projektiraportin kirjoittanut pappi Sami Kivelä. Hän arvioi tehneensä noin kuusikymmentä prosenttia työajastaan muuta kuin tavanomaista papin työtä.

Pelkän kaduilla, ostareilla, leikkipuistoissa, kuppiloissa ja kapakoissa ihmisten kanssa juttelemisen lisäksi tärkeäksi nousi kontaktien luominen itse kunkin projektipapin alueella toimiviin yhteisöihin. Kivelän omassa työssä myös sosiaalisella

medialla oli iso rooli.

Sami Kivelä tuli projektipapiksi, kun yksi alkuperäisistä papeista vaihtoi toisiin tehtäviin.

”

YKSITTÄISEN IHMISEN KOHTAAMINEN VOI OLLA KUIN SYVÄNMEREN SUKELLUSTA. SAMI KIVELÄ

Papit viettivät suuren osan työajastaan menemällä sinne, missä ihmiset tavallisesti ovat. He eivät jääneet odottamaan sitä, että ihmiset saapuisivat kirkolle.

Projektiin liittyi myös hautausmaapappi, jonka työstä Malmin

ESKO JÄMSÄ

Helsingin tuomiokirkossa otetaan käyttöön vapaaehtoinen vierailumaksu maaliskuussa vuonna 2021.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

hautausmaalla saatiin hyvää palautetta. Papin rooli siellä koettiin luontevaksi ja tärkeäksi. Pääosin tätä tehtävää hoiti Kai Sadinmaa, vaikka myös muut papit ovat päivystäneet hautausmaapappina.

TYÖN MERKITYKSESTÄ kertovat pappien kohtaamien ihmisten kommentit kapakoista, toreilta ja turuilta. Oli iloisen yllättynyt kommentti ”Pappi, perkele!”, MM-finaalin katsomisen jälkeen tehty kysymys ”Pappi, lähdetkö meidän kanssa Mantan patsaalle Leijonien MM-mitalijuhliin?" sekä vilpitön toteamus ”Mua ihan huippaa päästä, ku oon jutellu niin paljon”.

Erään projektipapin saama palaute tiivistää sen, että projektin päätavoitteet eli läsnäolo ja kohtaaminen onnistuivat. ”Sinulle on niin helppo puhua. Et tuomitse vaan tahdot minulle hyvää. Puhu minusta jotain hyvää Jumalalle kanssa”.

Tuomiokirkkoon vierailijamaksu Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto päätti ottaa maaliskuussa 2021 käyttöön vapaaehtoisen vierailumaksun Helsingin tuomiokirkossa ja Suomenlinnan kirkossa.

Maksu on viisi euroa.

Päätöksen taustalla on tuomiokirkkoseurakunnan tekemä selvitys muun muassa siitä, sopiiko vierailumaksu yhteen Helsingin tuomiokirkon aktiivisen jumalanpalvelus- ja konserttitoiminnan kanssa.

– Tuomiokirkko on kaikkien suomalaisten kotikirkko. Kirkkoon voi jatkossakin tulla hiljentymään ja rukoilemaan matalalla kynnyksellä. Vapaaehtoinen vierailumaksu mahdollistaa kirkon työn tukemisen kaikille vierailijoille maailmalta totuttuun tapaan, toteaa seurakuntaneuvoston jäsen Viivi Ali-Löytty.

Vapaaehtoinen vierailumaksu ei ole käytössä jumalanpalvelusten, toimitusten, konserttien tai muun seurakunnan toiminnan aikana, vaan se koskee ainoastaan vierailuaikoja. Vierailumaksun ei myöskään odoteta

tuovan seurakunnalle merkittäviä lisätuloja.

Kaksi tapaa valita kirkkoherra Helsingin Huopalahden rovastikunnassa, johon kuuluu neljä seurakuntaa, vaihtuu peräti kolme kirkkoherraa vuoden sisään.

Ainoa, jossa kirkkoherra ei vaihdu, on Haaga, jonka kirkkoherra Heikki Nenonen aloitti työssään helmikuussa 2019.

Munkkiniemen seurakunnan nykyinen kirkkoherra Leo Glad jää eläkkeelle helmikuus-

Papit pääsivät projektin aikana mukaan niin virallisiin kuin epävirallisiin yhteisöihin, esimerkiksi olutklubiin paikallisessa ravintolassa, Malmin projektipappi Sami Kivelä kertoo.

– Yksittäisen ihmisen kohtaaminen voi olla kuin syvänmeren sukellusta. Kaikkein arvokkaimmat ja tärkeimmät asiat löytyvät, kun ihminen uskaltaa luottaa ja papilla on aikaa olla läsnä, Kivelä sanoo.

Papit pääsivät projektin aikana mukaan niin virallisiin kuin epävirallisiin yhteisöihin. Jälkimmäisiä olivat Malmin Teboililla kokoontunut miesten porukka ja Siltamäen Ravintola Rubiinissa kokoontuva olutklubi. Kivelän mukaan oli tärkeää oivaltaa, että pappi tuli vieraana keskelle porukoita, joissa ihmiset pitävät huolta toisistaan.

– Olen aiemmin toiminut kirkon alan opettajana Diakoniaammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen yrittäjänä. Yhteisöllinen työote oli tuttua. Projektipapin työssä ideana oli se, että heitetään verkot veteen ja katsotaan, mitä sitten tapahtuu. Yllättävää

sa. Seurakuntaneuvosto päätyi kesäkuussa äänin 6–5 siihen, että kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla eli valinnan tekee seurakuntaneuvosto.

Osa Munkkiniemen seurakuntalaisista olisi halunnut suoraa kansanvaalia ja otti yhteyttä Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin. Seurakunta järjesti asiasta yleisökeskustelutilaisuuden, jonka jälkeen seurakuntaneuvosto äänesti uudestaan.

Nyt tulos oli 9–5 välillisen vaalin puolesta.

– Kirkkoherran työssä hengellinen johtajuus on toki tär-

keä, mutta käytännössä hallinnon ja talouden osaaminen ja esimiestaidot korostuvat. Siksi seurakuntaneuvosto päätyi edelleen esittämään sitä, että valinnan tekee seurakuntaneuvosto, vs. kirkkoherra Tarja Frilander sanoo.

Kannelmäen kirkkoherrana vuodesta 2001 toiminut Sakari Enrold jää eläkkeelle 1.9.2021.

Siksi Kannelmäessäkin on edessä kirkkoherranvaalit. Seurakuntaneuvosto päätti esittää tuomiokapitulille välillistä vaalitapaa. Välillisen vaalitavan puolesta äänesti 10 ja välittömän vaalitavan puo-

oli se, miten yksinäiseksi itsensä voi välillä kokea tällaisella avaralla tehtävänannolla.

Jos päivän idea on, että lähtee aamulla liikkeelle ja katsoo, mitä päivä tullessaan, voi Kivelän mukaan olla väsynyt jo muutaman tunnin päästä.

– Se, että papeille löytyi kumppaneita niin seurakunnan sisältä kuin alueen toimijoista, jäsensi työtä. Nyt, kun ovet on avattu, toimintaa kannattaa jatkaa pitkäjänteisemmin, Kivelä sanoo.

ENTÄ LÖYSIVÄTKÖ ihmiset tiensä kirkon jäseniksi tai mukaan toimintaan? Jotkut löysivät, ja Sami Kivelän mukaan voi olla, että tulevina vuosina kynnyksen madaltuminen tuo mukaan muitakin.

Sitä, miten paljon projekti kirkkoon liittymiseen vaikutti, on vaikea mitata, sillä liittyneiltä ei ole kysytty, mikä asia mihinkin johti.

Kivelä itse toimi projektipap-

lesta neljä seurakuntaneuvoston jäsentä. Kirkkoherra ei käyttänyt äänioikeuttaan.

Pitäjänmäellä järjestetään suora kansanvaali. Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Arto Antturi siirtyi medialähetysjärjestö Sanansaattajien toiminnanjohtajaksi. Hänen seuraajakseen haki 11.9. mennessä kahdeksan henkilöä. Tuomiokapituli asettaa näistä kolme pätevyysjärjestykseen varsinaista vaalia varten.

Suurin osa Helsingin kirkkoherranvaaleista on nykyisin välillisiä.

pina Siltamäessä ja Suutarilassa ja pyrki luomaan kontakteja alueella asuviin opiskelijoihin. Vaikka papille ehdotettiin monenlaista, toiminnassa oli käytännön esteitä.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin säännöt kielsivät ulkopuolisilta mahdollisuuden toimia kerhohuoneilla, vaikka opiskelijat itse sitä halusivatkin. Kirkolle järjestettyyn tilaisuuteen ei lähdetty.

Kivelän mukaan tästä ei pidä masentua, sillä moni opiskelija esimerkiksi kertoi olevansa kiinnostunut auttamaan toisia. Tässä seurakunta voi olla hyvä kanava.

– Jatkan Siltamäen pappina vielä vuoden loppuun. Ohjelmassa on muun muassa jumalanpalveluksia sekä ulkomuskareita leikkipuistossa. Sen jälkeen on elämässä taas uuden aika. Digitaalisuus tulee olemaan siinä vahvasti läsnä, Kivelä kertoo. ■

Hiippakunnalta koronaohjeita Etelä-Suomen Aluehallintovirasto päätti 15.10. uusista koronaohjeista, jotka koskevat pääkaupunkiseudun suuria kaupunkeja.

Tästä syystä myös Helsingin hiippakunta antoi seurakunnille uusia ohjeita.

Hiippakunta korostaa, että yli 20 hengen tilaisuuksissa on noudatettava erityistä tarkkuutta.

Sairaana tilaisuuksiin ei pidä osallistua, turvavälejä pitää noudattaa ja jos syntyy jonoja, tur-

vaväleistä pitää muistuttaa.

Työntekijöille ja osallistujille suositellaan kasvomaskeja. Jos työtehtävät sen mahdollistavat, kannattaa tehdä etätöitä.

Kellot soimaan YK:n päivänä 24.10. kello 12 järjestetään Ekumeenisen vastuuviikon #ihmisoikeuskellot-tempaus.

Helsingissä ainakin Munkkiniemen, Pakilan ja Pitäjänmäen seurakunnissa soitetaan tuolloin kirkonkelloja ihmisoikeuksien puolesta.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.10.–5.11.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta

Sydäntalven hiljaisuuden retriitti 15.–17.1.2021. Tied. sofia.honka­ nen@evl.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800 ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 25.10. klo 10. Silin, Paana­ nen, Mönttinen, Psalmilaulajat.

Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10. Kolari, Silin, Mönttinen.

Pyhäinpäivänä voi tuoda oman kynttilän Huopalahden kirkon­ mäellä olevalle kalliolle, siellä merkitylle alueelle.

Poisnukkuneiden muistoilta pyhäinpäivänä 31.10. Omaisille lähetetään kutsukirje. Verkkolähe­ tys klo 19 Haagan seurakunnan facebook­sivulla.

Messu su 1.11. klo 10. Nenonen, Kumpukallio, Kolari, Autio.

Messut myös verkkolähetyksenä Haagan srk:n facebook­sivulla.

Päivärukous to klo 12.

Laudes ke klo 7.30–8. Silin.

Kontemplatiivinen rukous ja kristillinen meditaatio ke 4.11. klo 19. Silin.

Messu sunnuntaisin klo 10 kirkos­ sa. 25.10. Lähetyksen kirkkopyhä.

Messun jälkeen myynnissä käsitöi­ tä lähetyksen hyväksi. Maksuväli­ neenä vain käteinen.

Iltaehtoollinen ke 28.10. klo 19 kirkossa.

TAPAHTUMIA Luetaan ääneen uutta Raamatunkäännöstä ke 28.10. klo 18–18.30.

Silin. Myös verkkolähetyksenä Haagan srk:n facebook­sivulla.

Kirkkoherran iltatee ma 26.10. klo 18 Pohjois­Haagan Lämpiöllä ostarilla. Tervetuloa juttelemaan kuulumisistasi Heikin kanssa.

Tietokonekerho ma 26.10. klo 13 Kivijalassa. Kaipainen.

Käsityökerho ti 27.10. klo 18.

Aikuisten pelikerho la 31.10. klo 12.

Lähde sauvakävelemään ke 4.11. klo 11 Lämpiöltä, Pohjois­Haagan ostarilta.

Teematorstait joudutaan perumaan valitettavasti koko syyskau­ delta.

Hyvän mielen keitaan noutoruoka to klo 15. 2 e. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Rajoitettu määrä.

Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710.

Kamalat äidit® ­ryhmä. Tied. minna.rosenborg@evl.fi.

Perheliikuntaa ti klo 18–19 Poh­ jois­Haagan yhteiskoulun pihalla, P. Hannikaisen tie 6.

Perhekerhot to klo 10 kirkolla, pe klo 10 Lämpiössä, Näyttelijäntie 14, ma klo 17.30 iltaperhekerho Tönöllä.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

TAPAHTUMIA Helsingin kaupunginorkesterin kamarimusiikkikonsertti to 22.10. klo 19 kirkos­ sa. Krista Rosenberg, viulu, Petteri Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankku­ nen, sello, Niamh McKenna, huilu, Anna­Maija Korsimaa, klarinetti, Mika Paajanen, käyrätorvi, Ossi Tanner, piano. Ohjelmassa Felix Mendelssohn: Pianotrio d­molli op.

49 (säveltäjän versio huilutriolle) ja Erno Dohnányi: Sekstetto C­duuri op. 37. Vapaa pääsy.

Riparilaulujen nostalgiailta su 25.10. klo 18 kirkossa.

Tommi Kalenius, kitara ja

laulu, ja Ninni Poijärvi, laulu ja viulu. Iki­ihania riparilauluja vuosi­ en ja vuosikymmenten varrelta.

Mukana myös pappi Milla Mäkitalo.

Vapaa pääsy. Konsertti lähetetään suorana Facebook­sivullamme.

Kuin kuvastimessa – Musiikkia pyhäinpäivän tunnelmissa su 1.11. klo 18 kirkossa. Selloduo Samuli Hyväri­ nen ja Leila Kurkikangas sekä Anne Myllylä, urut. Musiikkia säveltäjiltä J.S. Bach, Händel, Boëllmann, Saint­Saëns, Hovland, Kokkonen, Pärt. Vapaa pääsy.

Lapsille ja lapsiperheille loka­ kuussa Musakerhot Malminkarta­ non kappelin pihalla ma klo 10 ja ti klo 17.30 sekä Perhekerho kirkon pihalla ke klo 9.30. Tarkemmat tiedot muustakin ulkotoiminnasta netistä ja Facebookista.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Palvelemme puhelimitse p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi.

Voit halutessasi varata ajan toimistolla asiointiin.

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6 Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Messut klo 11 Munkkivuoren kir­ kossa. Su 25.10. Hassinen, Valto­ nen. La 31.10. pyhäinpäivän messu, Hartikainen, Hassinen, Lamminen.

Su 1.11. Kuusisalo, Lamminen.

Verkoston messut su klo 17 Munk­ kiniemen kirkossa 100 ensimmäi­ selle ilmoittautuneelle. Ilmoittau­ tuminen ja messu verkossa www. verkosto.net.

TAPAHTUMIA Ilta tulilla to 29.10. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

ESKO JÄMSÄ

Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17, la klo 11–17, su klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan facebook-sivulla

Pyhäinpäivänä la 31.10. kirkossa klo 10 sanajumalanpalvelus ja klo 18 vainajien muistoilta. Muistoil­ lassa luetaan vuoden aikana kuol­ leiden Kannelmäen seurakunnan jäsenten nimet, ja jokaiselle sytyte­ tään oma kynttilä alttarikaiteelle.

Luottamuksen messu ke 4.11. klo 19 kirkossa. Musiikki Taizén rukous­ lauluja. Saarnan tilalla noin 10 minuutin hiljaisuus.

Menokasvo

Jerikon tuhosta saisi hyvän YouTube-videon Ville Mäkipelto, olet tubettava teologian tohtori, jonka YouTube-kanavalla on noin 102 000 tilaajaa. Kumpi on päätyösi, tutkimus vai videoiden teko?

– Tietovideoiden tekeminen on ollut ammattini tämän vuoden alusta asti.

Mikä on suosituin videosi tähän mennessä?

– Se on 100 ihmeellistä faktaa Suomes­ ta, jonka julkaisin Suomen satavuotis­ juhlavuonna. Video on saanut 307 000 näyttökertaa. Suuri osa yleisöstäni on nuoria aikuisia, mutta kaiken ikäisiä löytyy.

Aiot kuitenkin puhua 29.10. Kallion kirkossa ihan liveyleisölle Raamatusta sodan ja rauhan asialla. Kumpaa asiaa Raamatusta löytyy enemmän?

– Ehkä sotaa on vähän enemmän, mi­ kä heijastaa tekstien syntyaikojen krii­ sejä ja sotia. Rauhaa visioidaan tulevai­ suuden olotilana, jota kohti tämä kaik­

Ville Mäkipelto tarjoilee faktavideoissaan leuat loksauttavia tosiasioita, kuten videossa ”10 suomalaista jolla on oikeita supervoimia”.

ki menee. Itse olen tutkinut enemmän sotaa.

– Väitöskirjassani tutkin varhaisim­ pia säilyneitä käsikirjoituksia. Niis­ tä näkyy, miten Raamatun kirjurit ovat muokanneet sotakuvauksia.

– Esimerkiksi kertomukseen Jerikon tuhosta (Joosuan kirjan 6. luku) on li­ sätty pyhän sodan elementtejä. Myös Suomen sodissa papit hakivat vahvis­ tusta Joosuan kirjan sotakuvauksista.

Pystyisikö tästä aiheesta tekemään kiinnostavan videon?

– Kyllä pystyisi! Varmaan teenkin alus­ tuksestani myöhemmin videon. Ideana olisi se, miten tiettyä tekstiä on käytet­ ty historian eri tilanteissa.

EIRA SERKKOLA Raamattu sodan ja rauhan asialla.

Kallion kirkko to 29.10. klo 19–20.30.

Osa Raamatun moninaisuus ja uskon syvyydet -luento- ja keskustelusarjaa.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.10.–5.11.

KIRKKO HELSINGISSÄ/KUVA-ARKISTO

Muistoa kunnioittaen la 31.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Musiikkia ja tekstejä surun ja menetyksen maisemista. Luemme vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytämme heille muistokynttilät. Hassinen, Lamminen.

Munkkivuoren kirkko auki ti ja to klo 10.30–13.30.

Lapsiperheiden kerhot: Koronaepidemian vuoksi ennakkoilmoittautuminen lokakuun ajan ensilapsikerhoon Munkkiniemen kirkolla ma klo 15–16.30 sekä avoimeen päiväkerhoon to klo 15–16.30, osallistumisrajoitus 10 perhettä, ilm. leena.eronen@evl.fi.

Avoin päiväkerho kaikenikäisille aikuisen seurassa ma klo 9.30– 11.30 Munkkiniemen kirkolla.

Koronan vuoksi kerhoillaan ulkona 19.10. ja 26.10.

LuontoPäiväkerho yli 2-vuotiaille Munkkiniemen kirkolla ti, ke, to klo 9–12. Ennakkoilmoittautuminen, kysy vapaita paikkoja rauna.mannermaa@evl.fi.

Juttuhetki vanhemmille perheelämän kirjosta Leenan kanssa Munkkiniemen kirkolla. Tiedustele ja varaa aika leena.eronen@evl.fi.

Pyhäinpäivän hartaudet hautausmailla Östersundomin kappelissa kello 13, Hietaniemen uudessa kappelissa, Malmin isossa kappelissa ja Honkanummen isossa kappelissa kello 12, Maunulan hautausmaalla klo 15 ja ruotsinkielinen hartaus Temppeliaukion kirkossa kello 16.

Lasten ja perheiden pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla la 31.10. klo 16–19.

Leposaaressa ei tänä vuonna koronasyistä pidä hartautta, vaan kulosaarelaisten vainajien nimet luetaan kirkossa päivällä. Kappeli on kuitenkin auki hiljentymistä varten kello 1519, ja pihalla tarjotaan glögiä ja pipareita.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto ti ja pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14 www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kylväjän kirkkopyhä su 25.10. klo 10. Kekäläinen, Ilpo Kari, Ahola, Vilma Keisala, laulu, ja Vaskikvartetti.

Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10. Vuori, Vanne, Kekäläinen, Pilvi Listo, Mária Záborszky, sopraano, Anna Záborszky, sello. Muistamme vuoden aikana kuolleita jäseniä sytyttämällä kynttilät heidän muistokseen.

Messu su 1.11. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Listo.

Viikkomessu ke 4.11. klo 18. Vuori.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla.

Jatkamme aiheesta Johanneksen evankeliumi.

Yhteisöruokailu toistaiseksi noutolounaana. Annoksia voi ostaa kirkolta tiistaisin klo 11.30–13.

Hinta 2 e.

Päivärukous ja leivänjako tiistaisin klo 12 kirkolla.

Kirkon olkkari – kaikenikäisten avoin olohuone keskiviikkoisin klo

15–18.30 kirkolla ja yläpihalla.

Toistaiseksi omin eväin.

Lähetyspiiri parillisen viikon keskiviikkoisin klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit ja keskusteluja lähetystyön ajankohtaisista aiheista.

Maksutonta lakineuvontaa ke 4.11. klo 16–17.30 kirkolla. Lakimies Matti Siitonen antaa yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa.

Vastaanotto saapumisjärjestyksessä.

Toivoa naisille -rukouspiiri ke 4.11. klo 18.30 kirkolla. Rukoilemme maailman naisten puolesta. Saat mukaasi rukouskalenterin, jossa on jokaiselle päivälle lyhyt rukous.

Muusta toiminnasta lisätietoja kotisivuilta www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, lähetetään suorana YouTubessa ja seurakunnan Facebookissa, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Colamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA YK 75 vuotta -hartaus pe 23.10. klo 10 Tuomiokirkossa. Puhe toiminnanjoht. Helena Laukko YK-liitosta.

Toteuttamassa mm. Risto Pontela, Matti Turunen, Uusi ekumeeninen kvartetti. Hartaus pidetään englan-

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

niksi. Seuraa verkossa: youtube. com/helsingintuomiokirkkoseurakunta.

SenioriFoorumilla Bachista ja elämästä. Ke 28.10. Johann Sebastian Bachin pahoinpitelyn historia 2, toimittaja Hannu Taanila. Ke 4.11.

Ihmisen näköinen elämä, terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkossa. Myynnissä hengityssuojaimia.

Cantores Minores konsertoi Tuomiokirkossa. Pe 30.10. klo 19 J.S. Bachin Motetteja. Liput 30/20 e, myynnissä rajattu määrä. Lisät. cantoresminores.fi.

Pyhäinpäivänä 31.10. muistetaan edesmenneitä läheisiä. Messu klo 10 Tuomiokirkossa sekä verkossa youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta ja Facebookissa. Klo 18 Poisnukkuneiden muistohartaus Tuomiokirkossa, klo 18 iltamessu Vanhassa kirkossa ja klo 16 Vesper Mikael Agricolan kirkossa. Iltatilaisuuksissa luetaan kunkin kirkon alueella asuneiden, edesmenneiden seurakuntalaisten nimet.

Papiksi ja diakoniksi vihkimisen messu su 1.11. klo 10 Tuomiokirkossa.

Huumeisiin kuolleiden muistohetki ti 3.11. klo 18 Vanhassa kirkossa. Musiikkia ja puheenvuoroja.

Yksinhuoltajien olohuone ti 3.11. klo 17 Hyvän toivon kappelissa.

Kirjallisuusilta ke 4.11. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa keskustellaan emerituspiispa Huovisen kirjasta Äitiä ikävä, jossa hän sukeltaa omaan lapsuuteensa ja varhain kuolleen äitinsä muistoon.

Kuultavana Eero Huovinen.

Kutsu rauhaan, hiljaisuuden päivä Suomenlinnassa la 14.11. klo 10–15. Ohj. Sirkka-Liisa Raunio ja Lea Purhonen. Hinta 10 e, sis. ruuan. Ilm. 6.11. menn. https://urly. fi/1MA6. Lisät. sirkka-liisa.raunio@ evl.fi, p. 050 539 3616.

Minun kipuni, matkalla ahdistuksesta kohti toipumista. Tukea omien kipukohtien kanssa työskentelemiseen vertaisohjaajien vetämänä ma 16.11., 23.11., 30.11. klo 18–20. Kokoontumiset verkossa. Edellyttää sitoutumista koko prosessin ajaksi. Ilm. 9.11. menn.

Ahoselle p. 050 569 1126.

Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ja sähköpostitse, yhteyst. yllä.

Pappi on tavattavissa ti klo 12.15– 13, ke klo 16–18, to klo 12.30–13.

Mahdollisuus luottamukselliseen keskusteluun joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21.

Diakoniaruokailu Mikael Agricolan kirkon kryptassa klo 12. Hinta 1 e.

Yhteisöruokailu ma klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Keittoateria 1 e aikuiset, alaikäiset maksutta.

Rajattu osallistujamäärä.

Annankulman olohuone to klo 11–12 ja 13–14 ja pe klo 9–10 ja 11–12.

Rajattu osallistujamäärä 20 hlöä/ tunti. Huom! Keskiviikot syyskaudelta peruttu.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia ja tilakohtaiset osallistujamäärärajoitukset helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17.

Iltamessu maanantaisin klo 18.

26.10. ja 2.11. Partti.

Iltamessu tiistaisin klo 18. 27.10.

Lindfors, 3.11. Hurmerinta.

Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 28.10. Kelttimessu, Kotakorpi ja Vuori, 4.11.

Kotakorpi ja Korhonen.

Kivimessu torstaisin klo 18. 22.10.

Mattsson, Niskala, 29.10. ja 5.11.

Enckell, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 23.10 ja 30.10. Hynninen.

Tuomasmessun ehtookellot la 24.10. klo 17.

Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10. Viljamaa, Niskala.

Pyhäinpäivän iltahartaus la 31.10. klo 17 ja klo 19. Kotakorpi, PyylamKIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.10.–5.11.

p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4

JUMALANPALVELUKSET Messu su 25.10. klo 11. Kiviniemi, Viljamaa. Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 28.10. klo 19.

Kiviniemi, Valojärvi.

Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 11. Hannula, Viljamaa.

Messu su 1.11. klo 11. Markkunen, Valojärvi. Pyhäkoulu.

Seurat ke 4.11. klo 19. Puhujina Samuli Korkalainen ja seurakunnan nimikkolähetti Riikka HalmeBerneking, Heusala.

lastenhoitoavuksi kotiin. Soittoaika ma klo 9–16 numeroon 050 380 3514.

Iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30– 19.30. Ilmoittautuminen tiistaisin klo 9–16 numeroon 050 380 3514.

Torstaipiiri 22.10. ja parittomien viikkojen torstaisin klo 13–14.30.

Torstaipiiri ulkoilee alueasiantuntija Antti Matilaisen johdolla lähimaastossa torstaina 22.10. klo 13–14.30. Lähtö Heikkiläntie 7, 4. krs. Kahvitarjoilu. Sadesään sattuessa kokoonnumme sisätiloissa, jossa Antti pitää alustuksen.

Käsityöpiiri 26.10. ja parillisten viikkojen maanantaisin klo 13–14.30.

Töppösryhmä tiistaisin 10.11. ja

UN PHOTO/RICK BAJORNAS

pi. Klo 17 tilaisuudessa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet lokakuulta 2019 huhtikuun loppuun 2020 ja klo 19 toukokuun alusta 2020 lokakuun loppuun 2020.

Messu sunnuntaisin klo 10. 25.10.

Reina, Pyylampi, 1.11. Partti, Oksanen.

Alppilassa: Sateenkaarimessun perhemessu la 24.10. Jaana Partti, Pauliina Lindfors, Tytti Friberg.

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

25.10. ja 1.11. Viljamaa.

Pyhäinpäivän tilaisuus perheille ja lapsille la 31.10. klo 14–16. Kirkon ovet auki kynttilän sytyttämistä varten. Pyhäinpäivän hartaus klo 15. Reina, Enckell.

Kaikenikäisten messu, Pyhäkirkko ke 4.11. klo 17.45. Lindfors, Karu, Pyylampi.

Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13.

Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11.

Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä klo 13.

Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 22.10. Mirja Pyykkö, Raisa Rauhamaa haastattelee, 29.10. sävel on vapaa pianisti Meri Louhokselle, Päivi Istala haastattelee.

Lähde elämään -ilta su 25.10. klo 17. Lähettiläänä. Kerran kuukaudessa viivähdetään Kallion kirkossa saamassa voimaa ja virkistystä.

Vaihtuvia teemoja ja vierailijoita.

Raamatun moninaisuus ja uskon syvyydet – luento- ja keskustelusarja torstaisin klo 19–20.30 8.10.– 12.11. Kallion kirkossa. 22.10. Nina Nikki: Riitoja Raamatussa: yhtenäisen alkukirkon myytti Uuden testamentin valossa. 29.10. Ville Mäkipelto: Raamattu sodan ja rauhan asialla. Tule mukaan syventämään Raamatun tuntemustasi ja keskustelemaan yhdessä muiden kanssa.

Waste&Feast. Hävikkiä hyödyntävää ruokaa tarjolla Alppilan kirkolla tiistaisin klo 12–13 ja keskiviikkoisin klo 17–18. Hinta 2/4/6 e. Jokaisella summalla saa saman ruoan, mutta maksamalla 4/6 e tuet hävikkiruokatoiminnan ylläpitämistä! Alle kolmivuotiaat lapset syövät ilmaiseksi, sitä vanhemmat lapset eurolla.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4.

Avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

YK-hartaus englanniksi Tuomiokirkossa YK-hartautta vietetään perjantaina 23.10. kello 10 Helsingin tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Puheen pitää Suomen YKliiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. Liturgeina ovat pastorit Maija Kuoppala ja Risto Pontela. Musiikista vastaavat kanttorit Harri Viitanen ja Matti Turunen sekä Uusi ekumeeninen kvartetti. Juhlakahvit.

Hartautta voi seurata suorana lähetyksenä Tuomiokirkkoseurakunnan Youtube-kanavalla. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Suomen YK-liiton ja Kristillisen Rauhanliikkeen kanssa.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho ma, ti ja pe klo 9–11. Kohtaamispaikka lapsille ja vanhemmille tai hoitajille kahvikupposen ääressä.

Aino-kanttorin muskari maanantaisin klo 10 perhekerhon yhteydessä.

Metsäkerho yli 2-vuotiaille lapsille ma–pe klo 9–11. Kerhossa ulkoillaan, leikitään, lauletaan ja syödään omat pienet eväät. Lähtö kirkon portaiden alapuolelta.

Minikonserttisarja tiistaisin klo 19 seurakunnan Facebook-sivuilla.

Kotikäynnit lapsiperheisiin ti–to klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa

8.12. klo 11–12.30. Neulomme vauvaikäisten junasukkia. Lisätiedot Maria-papilta p. 050 441 6266.

Alfa-keskusteluryhmä aikuisille klo 17.30–19.30 torstaisin. Keskustelemme elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä kristillisen uskon näkökulmista. Tarjolla pientä purtavaa.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Ekumenisen vastuuviikon messu su 25.10. klo 10. Flinck ja Hakkarainen. Vastuuviikon lähettiläs, ihmisoikeuspuolustaja, asiantuntija ja lehtori Mertsi Ärling Diakoniaammattikorkeakoulusta haastatteluvieraana. Aiheena mm. romanien oikeudet ja niiden toteutuminen.

Mukana myös kamarikuoro SonorEnsemble, johtaa Hanna Remes.

Puolen tunnin messu ke 28.10. klo 18. Rannanpää-Kortelainen ja Hakkarainen.

Pyhäinpäivän hartaus la 31.10. klo 18. Valkeapää, Flinck ja Kanala sekä Hakkarainen. Mukana Kilven kuoro, johtaa Hanna Remes.

Messu su 1.11. klo 10. Kanala, Flinck ja Hakkarainen.

Puolen tunnin messu ke 4.11. klo 18. Kanala ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 13–14.30. Ti 3.11. vierailemassa Diakonissalaitoksen Movat-hankkeen valmentaja ja Haneen Suomikuoron johtaja Fardoos Helal, 10.11. ruokailu. Noudatamme turvavälejä.

Tulethan kahvilaan vain terveenä.

Raamattupiiri Silta-tilassa sunnuntaina 1.11. ja 15.11. klo 14–15.30.

Raamattupiiriin ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita keskustelemaan Raamatun kohdista. Piirin ohjaa Eva-Maria Ilmoni, joka on koulutukseltaan teologian maisteri. Redin Silta-tila sijaitsee Redin kauppakeskuksen 2. kerroksessa keskimmäisellä sillalla. Tervetuloa mukaan!

Neulotaan Sillalla! Maanantaisin ja perjantaisin klo 12–16 löytyy kauppakeskus Redin Silta-tilasta käsityöseuraa. Kilistellään puikkoja ja koukkuja, jaetaan onnistumisen iloa ja turhautumisen hetkiä ja nautitaan yhteisestä ajasta. Ota mukaan käsityö tai tule vain juttelemaan. Olet lämpimästi tervetullut! Neulontaryhmä kokoontuu aina 20.11. asti.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ma ja pe klo 10–15 ja ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300 ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@ evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinka-

tu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Ilmastomessu su 25.10. klo 10.

Niemistö, Tiitu, Karjalainen, Arttu Lindroth. Sipoon kamariorkesteri, joht. Tapio von Boehm. Kirkkokahvit. Yhteistyössä Kristittyjen Elokapina.

Messu su 1.11. klo 10. Naukkarinen, Valkama, Tiitu, Hersta. Ensemble Lempikuorosta. Kirkkokahvit.

Lasten pyhäkoulu morsiushuoneessa.

Daily Prayer, short prayer in English at 12 noon on weekdays.

Töölön kirkko Rukousmessu su 25.10. klo 17. Voit kirjoittaa omat rukousaiheesi, saada öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan. Lauluja säestää Kari Pulakka Band. Kirkkokahvit.

Ei messua su 1.11.

Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkko Messu su 25.10. klo 11. Ekumeenisen vastuuviikon päätös. Hietalahti, Leinonen, Vuorio, Antti Laine Kirkon Ulkomaanavusta. Kirkkokahvit.

Messu su 1.11. klo 11. Vapaaehtoisten kirkkopyhä. Krans, Anttila, Karjalainen. Vapaaehtoiset siunataan tehtäviinsä. Siunattavaksi voivat tulla kaikki toiminnassa mukana olevat ja aloittavat vapaaehtoiset. Messun jälkeen ohjelmaa kirkkosalissa, vapaaehtoisille pieni lahja. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Two Moons pe 23.10. klo 15 Temppeliaukion kirkossa.

Sid Hille ja vieraileva artisti esittävät kokeellista musiikkia.

Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille.

Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii? la 24.10. klo 14, Fokus.

Esko Vepsä bamlaa aiheena TakaTöölö ja Meilahti. Yhteistyössä Stadin Slangi ry.

Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio to 29.10. klo 18, Fokus.

Kristinuskon suurimmat älylliset ongelmat ja yritykset ratkaista niitä, TT Kari Kuula.

Kirjoitan itseni rauhaan la 31.10. klo 12–16, Fokus. Omaelämänkerrallinen kirjoittamisen workshop.

Kouluttajana Juhana Harju. Ilm. viikkoa ennen tapahtumaa piia. klemi@evl.fi tai p. 050 478 2443.

Urkumusiikkia ke 4.11. klo 14.15 Temppeliaukion kirkossa. Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailu-

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.10.–5.11.

Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Kamarimusiikkia puhaltimille su 25.10. klo 15. Puhallinkvintetti 5parts esittää konsertissaan kolme hyvin erilaista teosta puhallinkamarimusiikin kirjallisuudesta. Lucia Hellerhoff, huilu, Laura Lammi, oboe, Kristjan Parts, klarinetti, Kaisu Viherväs, fagotti, Henriikka Teerikangas, käyrätorvi. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä. Vapaa pääsy.

Yhteismeditaatio ke 4.11. klo 18.

Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. tommi.siivola@gmail.com.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä.

Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10.

Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 25.10. Lähetyspyhä.

Vieraana Marja Mäkelä, Kansan Raamattuseura. 1.11. Gospelmessu.

Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Seurakuntatila Laiturissa keskiviikkoisin klo 17.30.

Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 10 Kulosaaren kirkossa. Myllypurossa ei messua.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuun kiitos- ja suunnitteluilta Laiturissa to 22.10. klo 18.

Outi Lantto.

Armon ilta Myllypuron kirkolla pe 23.10. klo 18. Vierailijana Arto ja Serena Boa. Kamarimusiikkikonsertti Kulosaaren kirkossa su 25.10. klo 19. Aapo Järvinen, huilu ja Sauli Lämsä, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyhäinpäivän hartaus Herttoniemen kirkon muistokivellä la 31.10. klo 14. Tule sytyttämään kynttilä rakkaittesi muistoksi. Tarjolla lämmintä mehua klo 13–16.

Pyhäinpäivän ilta Myllypuron kirkossa la 31.10. klo 18.

Leposaaren kappeli auki pyhäinpäivänä la 31.10 klo 15–19. Koronan vuoksi ei hartautta. Pihalla glögitarjoilu. Älä pelkää – Hengellisen matkakumppanuuden minikurssi Myllypuron kirkolla ma 2.11. klo 18–20.30 ja la 7.11. klo 11–19 Myllypuron kirkolla. Kokonaisuuden hinta on 20 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Stinalle, stina.huima@ evl.fi.

Lasten joululaulukuoro 6–12-vuotiaille Kulosaaren kirkossa pe

6.11.–18.12. klo 17–17.45. Kuoroa johtaa Henna Dolk Viksten. Ilmoittautuminen: dolkmusic@gmail. com.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 3479515 (Kati Markkanen) Ajan voi varata myös paikan päällä maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai Laiturissa.

Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 11–13, niin kauan kuin tavaraa riittää, Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Ilmastomessu Temppeliaukion kirkossa Ilmastomessua vietetään sunnuntaina 25.10. kello 10 yhteistyössä Elokapinan kristittyjen kanssa Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liturgia pastori Hilkka Niemistö, saarna seurakunnan luottamushenkilö, Elokapinan jäsen Arttu Lindroth. Ohjelmalliset kirkkokahvit messun jälkeen.

JUMALANPALVELUKSET Ehtoollinen joka torstai marraskuussa klo 13. Hiljenny ja levähdä sakramentin äärellä keskellä viikon aherrusta.

Aholansaaren rippikoulun konfirmaatiomessut la 24.10. klo 11 ja 14 sekä su 25.10. klo 11 ja 14. Aimo Lankinen, saarna ja Jari Jakoleff, kanttori. Paikkoja riittää ensisijaisesti konfirmoitavien läheisille.

Pyhäinpäivän hartaus Östersundomin kirkossa la 31.10. klo 13.

Pyhäinpäivän messu la 31.10. klo 16 ja 18. Tilaisuudet ovat samansisältöisiä. Klo 16 tilaisuus lähetetään myös suorana verkkolähetyksenä FB-sivuillamme. Tallenne on katsottavissa viikon ajan. Martti Häkkänen, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Muistamme vuoden aikana poisnukkuneita seurakunnan jäseniä. Vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet on kirjoitettu muistotauluihin, joiden luona voi käydä hiljentymässä ja muistelemassa poisnukkunutta

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

läheistä. Muistotaulut ovat esillä 30.10.– 5.11. Kirkko on auki ja pappi paikalla keskustelua varten klo 11 alkaen.

Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu su 1.11. klo 11. Martti Häkkänen, saarna, Jari Jakoleff, kanttori.

Iltaehtoollinen Östersundomin kirkossa su 25.10. klo 17.

Tilaisuuksissamme noudatetaan turva- ja hygieniaohjeita, suosittelemme kasvomaskin käyttöä.

TAPAHTUMIA

MARKKU PIHLAJA

Kampin kappeli

ItäHelsinki

FREEIMAGES

maksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille.

Avoin perhekerho ti klo 10–11.30 Meilahden kirkolla, ti klo 13.30–15 vauvaperhekerho Fokuksessa, ti klo 17–19 iltaperhekerho Fokuksessa, to klo 17–19.30 yksinhuoltajien olohuone parittomina viikkoina Fokuksessa, pe klo 10–11.30 Kerhiksellä ja pe klo 10–11.30 Ruskeasuon Rastilla.

Hyvänmielen ulkoilu Tapanilan asemalta ti klo 13. Ulkoilijoille pieni välipala. Keskustelua hyvän mielen teemoista diakonien kanssa.

Cafe Töölön Waste&Feast -kahvila Töölön kirkolla ke klo 14–16. Vapaaehtoisten ylläpitämässä kahvilassa edulliset hinnat ja mukavaa yhdessäoloa.

Torstaikerho to 13, Meilahden kirkko. Voimaannuttavaa ohjelmaa ikäihmisille.

Lounas Ruskeasuon Rastilla pe klo 11.30–12.15 ja klo 12.30–13.15.

Otamme kuhunkin kattaukseen 20 ensimmäistä ruokailijaa. Hinta 3 e, lapset 1 e, tasaraha, ei pöytävarauksia.

Jouluavustukset ruokaan ja lasten lahjoihin. Kirjallinen hakemus diakoniatyöntekijältä, toimipisteistämme ja seurakuntatoolo.fi.

Hakemus perillä viim. pe 30.10. diakonia.toolo@evl.fi tai postitse.

Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille, aukioloajat temppeliaukionkirkko.fi.

Opastus suomeksi arkisin klo 14 Temppeliaukion kirkolla. 15 min. katsaus arkkitehtuuriin ja historiaan. Poikkeukset temppeliaukionkirkko.fi. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille.

Tule tutustumaan Tasausmessuun Tasausmessu on perinteinen, mutta samalla raikas messu Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2, joka sunnuntai kello 16. Seurakuntalaisten rooli, lähetystehtävä ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus korostuvat jokaisessa messussa. Kaikki messun tekijät ovat vapaaehtoisia.

Tule tutustumaan, olemaan ja tekemään!

Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Hyviä uskonkysymyksiä – Kari Kuulan luentosarja keskiviikkoisin klo 18 jatkuu. Luennot lähetetään myös suorana FB-sivullamme.

28.10. Neitsyt Maria, Jumalansynnyttäjä. Jeesuksen äiti historian, teologian ja hengellisyyden näkökulmasta, 4.11. Taivaan voimat.

Enkelit kristillisessä ajattelussa.

Liveraamis Facebook-sivuilla joka toinen torstai, 22.10. ja 5.11., klo 18.

Papit johdattelevat tulevan pyhän Raamatun teksteihin. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan!

Torstain päiväkahvit, yhteinen ehtoollishetki kirkkosalissa klo 13, jonka jälkeen kahvit ja päivän aihe: 29.10. Kansainvälisentyön kuulumisia, Sari Viljakainen, 5.11. Kännykällä kuvaus ja kuvilla ilahduttaminen, Lea Grönlund.

Yö kirkossa 3.–6.-luokkalaisille la 31.10.–su 1.11. Lisätied. ja ilm. verkkosivuilla.

Perheretki Tampereelle la 7.11.

Lisätied. ja ilm. verkkosivuilla.

Kastepäivä la 7.11. klo 13 ja 14.

Iloinen juhla on tehty mahdollisimman mukavaksi ja helpoksi. Voit tuoda kastettavaksi pienen vauvan tai vähän isomman lapsen. Seurakunta tarjoaa kauniit puitteet ja kakkukahvit sekä muistoksi valokuvaajan ottamia kuvia. Lisätied. ja ilm. to 29.10. mennessä p. 050 414 7273 tai jenni.kahenvirta@evl.fi tai verkkosivujemme kautta.

Päivystävä pappi yhteydenotot toistaiseksi puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10– 13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 25.10. klo 10. Kari Laaksonen, Timo Kaskinen, Hannele KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.10.–5.11.

Filppula, Viipurin Lauluveikkojen kvartetti.

Soppakirkko ti 27.10. klo 13.

Emriikka Salonen, Kaisa Moilanen, Hannele Filppula.

Messu su 1.11. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Kari Laaksonen, Emriikka Salonen, Päivi Niva-Vilkko. Saarnaa nuorisosihteeri Tanja Roiha Herättäjä-Yhdistyksestä.

Soppa ja seurat messun jälkeen.

Iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa: Keskipäivän rukoushetki to 22.10. klo 12.

Messu su 25.10. klo 12. Kari Laaksonen, Timo Pekka Kaskinen, Päivi Niva-Vilkko.

Keskipäivän rukoushetki to 29.10. klo 12.

Messu la 31.10. klo 12. Emriikka Salonen, Kari Laaksonen, Hannele Filppula.

Messu su 1.11. klo 12. Arja Vaulas, Remo Ronkainen, Päivi Niva-Vilkko.

Vartiokylän seurakunta Virasto: ma, ti, to ja pe klo 10–14, ke suljettu p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

Pyhäinpäivän jumalanpalvelukset la 31.10. klo 16 ja klo 18 Vartiokylän kirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA

TAPAHTUMIA

Pyhäinpäivän muistotilaisuudet la 31.10. Seurakunnassa muistetaan vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia. Luemme kaikkien vainajien nimet ja sytytämme heille kynttilät. Kirkkojen pihamaille voit käydä myös sytyttämässä kynttilän muualla lepäävien muistoksi.

Klo 18 Laajasalon kirkko. Arja Vaulas, Timo Kaskinen, Essi Aalto, Päivi Niva-Vilkko, Johanna Engelbrath, laulu.

Klo 18 Roihuvuoren kirkko. Emriikka Salonen, Kari Laaksonen, Essi Lyytinen, Hannele Filppula, Nuorten kuoro, joht. Tuuli Malve.

Nuoren aivomyrsky – luento teini-ikäisten vanhemmille to 22.10. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Teinien aivoissa on käynnissä valtava myräkkä, josta on käytetty jopa nimitystä aivomyrsky. Pään sisällä tapahtuu valtavasti asioita, vaikka ulospäin voikin vaikuttaa siltä, että he ovat laittaneet aivonsa narikkaan. Luennoitsija Elina Marjamäki Mieli Ry:stä käy läpi niitä monia muutoksia ja uusia mahdollisuuksia, joita nuorten aivoissa tapahtuva myrsky pitää sisällään ja myös, mitä nuoret tarvitsevat. Kahvitarjoilu.

Eläkeläisten kerho ma 2.11. klo 13, Laajasalon kirkko. Mukana diakoniatyöntekijä Alex Anttila.

Diakoniatyön ajanvaraus: Laajasalo ma 10–11 (muuna aikana soittopyyntö), p. 09 2340 5768, roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Roihuvuori ti 10–11 (muuna aikana soittopyyntö), p. 09 2340 5758, roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Hiljaisuuden päivä Tammisalon kirkossa la 14.11. klo 11–17. Retriittipäivä sisältää myös kristillistä Hiljaisuuden joogaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Arja Vaulas p. 050 596 8858, arja.vaulas@evl.fi.

Vartiokylän kirkolla: Kirkko avoinna ark. klo 9–15.

Lastentupa ma klo 9–11.30. Tuo yli 1-vuotias lapsesi meille aamupäiväksi hoitoon ja hengähdä hetki arjen kiireestä. Varaa maksuton paikka lastenohjaajilta p. 050 380 1961.

Neuleklubi ma klo 11.30.

Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30.

Luontokerho to klo 9.30–11.30 yli

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus su 25.10. klo 11, kirkko. Vanhanen, Ahonen, Kantola.

Pyhäinpäivän jumalanpalvelus la 31.10. klo 11, kirkko. Paananen, Meriranta.

Pyhäinpäivän muistohartaus kirkossa la 31.10. klo 15 ja 18. Koronatilanteesta johtuen muistohartaus järjestetään kahdessa osassa vainajien sukunimien mukaan.

Hartaudet järjestetään koronatilanteen salliessa. Pyydämme ystävällisesti tarkistamaan sukunimijaon ja tilaisuuden varmistumisen seurakunnan nettisivuilta tai toimistosta p. 09 2340 6500. Muistohartaudessa muistetaan vuoden 2019 pyhäinpäivän jälkeen haudan lepoon siunattuja vuosaarelaisia vainajia.

Jumalanpalvelus su 1.11. klo 11, kirkko. Erja Kalpio, Kantola. Evankelisen Lähetysyhdistyksen kirkkopyhä.

Iltapäiväkirkko torstaisin klo 14, kirkko.

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

2-vuotiaille lapsille. Luontokerho retkeilee lähialueilla. Ilmoittautuminen netissä!

Perhekerho pe klo 9.30–11.30.

Puotilan kappeli avoinna to klo 13–19.

Pilkeporukka to klo 9 Itäkeskuksen palvelukeskuksessa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäville tai niitä käyttäneille 60+ ihmisille.

Mielekästä tekemistä mukavassa porukassa.

Perjantailenkki, kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3.

Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13,

10

ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 30.10. klo 18. Leif Nummela, Juho Ylitalo Trio. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Jouluavustusten haku. Diakonian jouluavustuksia voivat vähävaraiset vuosaarelaiset hakea 2.–13.11.

Hakulomakkeita ohjeineen saa virastosta ma 2.11., ke 4.11., pe 6.11. klo 10–13 ja ti 10.11. ja to 12.11. klo 16–18. Hakulomakkeen voi myös tulostaa nettisivuiltamme. Palautus viraston ja Valon postilaatikoihin.

Perhekahvila Valossa perjantaisin klo 9.30–11.30. Mukavaa yhdessäoloa, aamupala, vapaaehtoinen maksu. Tule mukaan viettämään mukavaa yhteistä aamua.

Iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla ti 27.10. klo 16.30. Arki-ilta jolloin ruoanlaiton voi vaihtaa valmiiseen pöytään, leikkiin ja perheiden yhdessäoloon. Vapaaehtoinen ruokamaksu.

Iltapäiväpiiri ikäihmisille kirkolla ma 2.11. klo 12. Aiheena mieli ja

keho liikkeelle – hyvinvointia liikkeestä, diakoni Pia Nordlund.

Pyhän tanssin iltapäivä Merirastikappelissa la 24.10. ja Vuosaaren kirkon Marielundissa su 25.10. klo 14–15. Seurakuntalaisia kutsutaan harjoitusoppilaiksi pyhän tanssin ohjaajakoulutuksen tunneille.

Erityistä tanssitaitoa ei tarvita, varusteiksi riittävät mukava vaatetus ja sisätossut tai villasukat.

Musiikki ja liike kuljettavat osallistujat yhteisölliseen rukoushiljaisuuteen. Helpot askeleet ohjataan jokaisen tanssin yhteydessä. Kouluttaja Tiina Sara-aho, tanssipedagogi, TM. Ilm. saraaho@gmail.com, 050 490 6014. Vapaaehtoinen rahalahja lähetyskynttelikön lippaaseen.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–13, p. 09 2340 6518, vuosaari. diakonia@evl.fi.

Toimitusvaraukset, päivystävä pappi p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon! Ehtoollismessu toistaiseksi vain Malmin kirkossa su klo 10. Sanajumalanpalvelukset Puistolan ja Viikin kirkoissa su klo 10, Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.

Messu perheille ja kaikenikäisille Malmin kirkossa su 25.10. klo 10.

Sanajumalanpalvelus Viikin kirkossa su 25.10. klo 10.

Sanajumalanpalvelus Pihlajamäen kirkossa su 25.10. klo 11.

Lähetysjumalanpalvelus Puistolan kirkossa su 25.10. klo 10.

Valon messu (ei ehtoollista) Puistolan kirkossa su 25.10. klo 17.

Pyhäinpäivän messu Malmin kirkossa la 31.10. Klo 10.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkot la 31.10. Kirkoissa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään muistokynttilät. Nimen lukeminen tietyssä kirkossa määräytyy alueen eli hautaan siunatun viimeisen asuinpaikan postinumeron mukaan (ks. nettisivu tai soita, p. 09 2340 4400) Viikin kirkossa klo 10, Siltamäessä klo 12, Pihlajamäessä klo 16, Puistolassa klo 16 ja Malmilla klo 16 ja 18.

Ehtoollismessu Malmin kirkossa su 1.11. klo 10.

Konfirmaatiomessu Puistolan ja Viikin kirkoissa su 1.11. klo 10.

Huomioithan, että paikkoja rajoitetusti.

Sanajumalanpalvelus Pihlajamäen kirkossa su 1.11. Klo 11.

Musiikkijumalanpalvelus Tapanilan kirkossa nuorten kahvilan yhteydessä ke 28.10. klo 18.

TAPAHTUMIA Koronaepidemian vuoksi kirkoilla kokoontuvien piirien, kuorojen ja harrastusryhmien toiminta on toistaiseksi tauolla.

Pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla Hautausmaan portit ovat avoinna ympäri vuorokauden 29.10.–2.11. Voit tiedustella läheisesi haudan sijaintia paikan päällä tai puhelimitse la 31.10. klo 11–18: P. 09 2340 2867 ja p. 09 2340 2858.

Mahdollisuus muistokynttilän sytyttämiseen isossa kappelissa (avoinna klo 11–18). Lämmintä juotavaa klo 11–19 on tarjolla ulkona kappelirakennusten edustalla.

Mahdollisuus keskustella Malmin seurakunnan työntekijöiden kanssa.

Musiikkihartaudet Malmin hautausmaan isossa kappelissa pyhäinpäivänä la 31.10. tasatunnein klo 11–17 ja kappelin edustalla klo 18. Klo 11, 12 ja 13 perinteisiä pyhäinpäivän lauluja.

Klo 14 ja 15 uudempaa pyhäinpäivän musiikkia. Klo 16 ja 17 pyhäinpäivän kantelemusiikkia. Klo 18 Täällä Pohjantähden alla, musiikkihartaus ulkona kappelien edustalla, Romano Mission lauluryhmä.

Lasten pyhäinpäivä Malmin hautausmaalla la 31.10. klo 16–19.

Toivotamme lapset perheineen tervetulleiksi olemaan, ihmettelemään ja muistelemaan hautausmaalle. Elämyksellinen tapahtuma käynnistyy Latokartanon torilta.

Torilla tulitaiteilijat esiintyvät tasatunnein ja viitoittavat matkaan. Hautausmaalla vaelletaan valoissa ja varjoissa omaan tahtiin.

Kuusikujalla löydät lisää opastusta.

Enkeliteltalla voit vaikka lähettää terveisiä heille, joita kaipaat. Käy sytyttämässä kynttilä rakkaiden haudalla tai muualle haudattujen muistomerkillä.

Waste & Feast -ravintola Malmin Varustamolla, os. Pekanraitti 16.

Tarjolla hävikkiraaka-aineista valmistettua lounasta arkisin klo

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.10.–5.11.

11–13 edulliseen 3–10 euron hin­ taan. Muutokset mahdollisia. Pappi tai diakoniatyöntekijä tavattavissa lounaan yhteydessä ti–to klo 11–13.

Ruoka-apua Lahjoitusleipää jaetaan Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11, Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9, Jakomäen kirkon pihalla keskiviikkoisin klo 11 ja Varustamolla torstaisin klo 11 (Varustamon leivänjaon yhteydes­ sä diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13).

Tarkemmat tiedot netistä tai soita p. 09 2340 4400.

Olotilakahvilat Porttikahvila Pukinmäen Portissa maanantaisin klo 12–14.30. Korttelitupa Silta­ mäen seurakuntakodilla torstaisin klo 11.30–14.30. Olohuone Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11–13. Ostarin Onni ­kahvila Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9–11.

Friendship Cafe Have you moved to Finland? Would you like to meet new people and make friends? Or maybe you want to speak some Finnish? Welcome to drop by or spend time together informally. We serve coffee, tea and snacks. Eve­ ryone welcome! Every Thursday at 6–8 pm, Pihlajamäki Lutheran Church, Liusketie 1. Oletko muutta­ nut Suomeen? Haluaisitko tavata uusia ihmisiä? Tai jutella kieltä opiskelevan kanssa? Tervetuloa pistäytymään tai viettämään aikaa.

Joka torstai klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla.

Yhteisöruokailut kutsuvat syö­ mään yhdessä Jakomäen kirkon pihalle (soppatykki), Tapulin olo­ huoneeseen ja Siltamäen seura­ kuntakodille kerran kuussa. Jako­ mäen kirkon pihalla Soppatykki ke 28.10. klo 11.15. Tapulin seurakunta­ kodilla Soppakirkko ma 2.11. klo 11.15 ja 11.45. Pihlajamäen kirkon Ruoka­aika on kerran viikossa to klo 12, hinta 2 e.

Papin pöytä Poikkea kahvikuppo­ selle! Papin pöytä torstaisin klo 12–14 Plaza Moccassa, Malmin Prisman aula (2. krs.)

Pappi tavattavissa Malmin seura­ kunnassa työskentelee jalkautuvia pappeja. Älä arkaile nykäistä hihas­ ta, kun kohtaat papin asuinalueesi raitilla, hautausmaalla tai lähiössä.

Tapaamisen papin kanssa voi sopia seurakunnan toimitiloihin.

Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä.

Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481.

Perhekerho torstaisin Viikin kirkon pihalla klo 9.30–11. Ohjelmassa hartaus, pientä tarjoilua, yhdessä­ oloa, toimintaa lapsille.

Perhekahvila Jakis yhteistyössä Leikkipuisto Kankarepuiston kans­ sa torstaisin klo 9.30–11 Jakomäen sydämen pihassa, Jakomäenpolku 6. Aamupala 2 e/perhe.

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

15. Kukka Handolin ja Maija Peso­ nen­Kareinen.

TAPAHTUMIA

Urkumusiikkia virtuaaliuruilla ja ranskalainen illallinen Virtuaalimatka maailmalle tehdään Lauttasaaren kirkon väistötilassa, Heikkiläntie 7, keskiviikkona 13.11. kello 19. Tä­ nä poikkeuksellisena syksynä vieraan maan kulttuuri, ruoka ja piristävät elämykset tuodaan Lauttasaareen turvaväleillä ja ilman pitkiä lentomatkoja.

Virtuaaliurut tuovat Euroopan kirkkojen urut ja niiden omat soinnit Lauttasaareen. Ensimmäinen virtuaalimatka suuntau­ tuu Ranskaan, ja urkurina on Heli Peitsalo. Konsertin jälkeen ravintola Fond tarjoaa ranskalaista illallista. Liput 50 e + 2,5 e toimitusmaksu, tiketti.fi, sisältää aterian. Konsertin tuotto Suomen lähetysseuran kautta maailman lasten hyväksi.

Esikoisvauvakerho torstaisin Malmin Varustamolla, os. Pekan­ raitti 16, klo 12–13.30. Mahdollisuus ruokailla Waste & Feast ­ravintolas­ sa hintaan 3–10 euroa. Ulkoilua, yhdessäoloa ja ohjelmaa sään mukaan. Ei ilmoittautumista. Tied.

Mervi Öhman p. 050 562 7499.

Kivaa kirkonmäellä Isänpäivän aaton perhetapahtuma Puistolan kirkon pihalla la 7.11. klo 10–13.

Diakonian jouluavustuksia hae­ taan tänä vuonna ensimmäistä kertaa kirjallisesti. Hakuaika on 2.–19.11. Ohjeet ja lomakkeet saatavilla 30.10. alkaen seurakun­ nan verkkosivuilta sekä toimipis­ teistä.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15.

Avoinna to 8–18, su 11–14.30.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14, on avoinna tilaisuuksien yhteydessä.

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Tuusjärven konfirmaatiomessut la 24.10. klo 11 ja 13.

Kivisaaren konfirmaatiomessut su 25.10. klo 10 ja 12.

Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 31.10. klo 10. Kaisa Heininen ja Katja Mäkiö.

Vainajien muistoilta la 31.10. klo 18. Kaisa Heininen, Taija Kaipainen ja Mikko Helenius.

Messu su 1.11. klo 10. Ulla Kosonen ja Katja Mäkiö.

Maunulan kirkossa: Messu su 25.10. klo 12. Veli Pelko­ nen ja Maija Pesonen­Kareinen.

Lasten pyhäkoulu messun ajan.

Perhemessu su 1.11. klo 12. Kukka Handolin, Linnea Korhola, Maija Pesonen­Kareinen. Kirkkokahvit.

Käpylän kirkossa: Vaelluksen konfirmaatiomessut la 24.10. klo 11 ja 13.

Iltaehtoollinen su 25.10. klo 18.

Veli Pelkonen, Maija Pesonen­ Kareinen, Amore Barocco­orkeste­ ri.

Iltaehtoollinen su 1.11. klo 18. Taija Kaipainen ja Mikko Helenius.

Maunulan uurnalehdossa: Pyhäinpäivän hartaus la 31.10. klo

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimit­ se p. 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle.

Helsingin kaupunginorkesterin kamarimusiikkikonsertti ma 26.10. klo 19 Oulunkylän kirkossa.

Näkökulma Bachiin -konsertti pe 30.10. klo 19 Käpy­ län kirkossa.

Pyhäinpäivän konsertti Lux aeterna – ikuinen valo la 31.10. klo 14 Käpylän kirkos­ sa.

Sururyhmä keskiviikkoisin klo 18–19.30 Oulunkylän kirkolla.

Maunulan torstaikerho torstaisin klo 13–14.30 Maunulan kirkolla.

Yksinhuoltajien olohuone ti 27.10 klo 17–19 Oulunkylän kirkolla.

Kehitysvammaisten Meidän Kerho ma 26.10 klo 17–18.30 Vou­ dintien kerhohuoneella.

Family Thursday to 29.10. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Lastenoh­ jaaja, erityislapsen vanhempi Hanna Ristola kertoo arjesta eri­ tyislapsen kanssa.

Lasten muskarit Maunulan kirkol­ la torstaisin. Klo 9.30 2–5­v., klo 10.05 1–2­v. ja klo 10.40 0–1­v. ja vauvat.

Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla.

Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 0–1­v. klo 17.30, 1–2­v. klo 18.05, 2–5­v. klo 18.40. Ilmoittautuminen: erika.herala@evl.fi.

Perheiden tanssituokiot perjan­ taisin Käpylän kirkolla ikäryhmit­ täin: 3–5­v. klo 9.30, 1–2­v. klo 10.15, 0–1­v. klo 11.

Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–12 Oulunkylän kirkolla.

Käpylän iltaruoka keskiviikkosin klo 16–17.45 Käpylän kirkolla.

Yhteisöravintola Salaam torstai­ sin klo 12–15 Oulunkylän kirkolla.

Kattaukset klo 12 ja 13.30.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosi-

aalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu su 25.10. klo 11. Eerikkilän rippikoulu. Mikael Tammilehto, Ida Reimann ja Ari Hirvonen.

Iltamessu su 25.10. klo 18. Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 31.10. klo 18. Tilaisuudessa luetaan kaik­ kien kuluneen vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Mukana Tiia Valve­Tuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen.

Sakari Topi, laulu.

Lähetysmessu su 1.11. klo 11. Marita Toivonen, Tiia Valve­Tuovinen ja Jussi Hirvonen. Mukana Jerusale­ missa ja palestiinalaisalueilla työskennellyt Maria Paulasaari Suomen Lähetysseurasta.

TAPAHTUMIA Pakilan Martat ti 27.10. klo 18. Tällä kerralla Nosh­vaate esittely.

Pyhäinpäivän ajan musiikkia to 29.10. klo 19. Ari Häyrinen, gregoriaaninen laulu, piano, cembalo ja urut.

Vapaa pääsy ja ohjelma.

Pikku Paimenet ­ulkoilukerho kirkon pihalla tiistaisin klo 9.30–11.

Sateen sattuessa sisällä.

Kippo & Kulho keskiviikkoisin klo 11–13. Hinnat 3 e ja 5 e.

Perhekerhot Kirkonkellarissa ti ja ke klo 9–11.30 sekä to klo 17–19.

Kerhot ovat yhteisiä hetkiä lapsen ja aikuisen kanssa. Niissä on tarjol­ la kahvia, aamu/iltapalaa, vaihtu­ vaa tekemistä, rentoa yhdessäoloa ja lyhyt hartaus.

Nuorten kahvila parillisten viikko­ jen keskiviikkoina klo 18–21 Kirkon­ kellarissa.

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19. Kutomakerho kokoontuu kirkolla.

Raamattupiiri kaikille parittomien viikkojen torstaisin klo 17.30.

Jatkamme Apostolien tekojen lukemista. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat lukijat!

Raamatturyhmä ensikertalaisille parittomien viikkojen torstaisin klo 19. Tule mukaan, jos Raamatun sisältö ja sen pohtiminen kiinnos­ tavat sinua, mutta et ole vielä juurikaan lukenut Raamattua.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloin­ kin voit ottaa yhteyttä.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 18/2020

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 23.10.–5.11.

Musiikkia kirkoissa CANTORES MINORES/TIIU KAITALO

PERJANTAINA 23.10.

Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hille, piano, Nathan Tompson, kontrabasso. Kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e.

Sival klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Eija Kankaanranta, konsertti- ja sähkökantele ja pienkanteleet, Annemarie Åström, viulu. Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Näkökulmia klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Eeva Rysä, sello, Jouko Laivuori, piano.

Musiikkia säveltäjiltä Beethoven, Leinonen, Laitinen, Hynninen, Weill. Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TIISTAINA 3.11.

Päivämusiikkia klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 24.10.

KESKIVIIKKONA 4.11.

Slangikonsertti klo 17 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Esiintymässä muun muassa muusikot Harri Saksala, Mikko Helenius ja Vesa Nuotio. Myös yhteislauluja ja Stadin Slangi ry:n puheenjohtajan tervehdys. Töölön kirkon 90-vuotisjuhlavuoden tapahtuma. Vapaa pääsy. Maskisuositus.

Urkuvartti klo 12–12.15 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy.

Urkumusiikkia vierailijoille klo 14.15–14.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Urkuri Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 4 e.

TORSTAINA 5.11.

SUNNUNTAINA 25.10.

MAANANTAINA 26.10.

Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10.

Helsingin kaupunginorkesterin muusikoita: Niamh McKenna, huilu, Krista Rosenberg, viulu, Petteri Poijärvi, alttoviulu, Lauri Kankkunen, sello, Anna-Maija Korsimaa, klarinetti, Mika Paajanen, käyrätorvi, Ossi Tanner, piano.

Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores esittää J.S. Bachin motetteja pe 30.10. klo 19 Tuomiokirkossa.

Säestämässä on Suomalaisen barokkiorkesterin soittajia. Konserttiin myydään noin 150 lippua.

Mendelssohn: Pianotrio d-molli, op. 49, Dohnányi: Sekstetto C-duuri, op. 37. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 27.10.

Päivämusiikkia klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.

Con Amore – Rakkauden ilta klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Marion Melnik, sopraano, Janne Hovi, piano.

Laulullinen matka tunnetuimmista rakkauslauluista ja italialaisista sävelmistä amerikkalaisen nykymusiikin sfääreihin. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Liput 20 e ovelta, varaukset liput@acktefestival.fi.

KESKIVIIKKONA 28.10.

Urkuvartti klo 12–12.15 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Urkurina Anna Pulli-Huomo. Vapaa pääsy.

Luonnon ääniä syysillassa klo 19.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Laura Mikkola, piano, Fredrika Mikkola, viulu. Einojuhani Rautavaaran Cantus Arcticus sovituksena pianolle ja linnuille sekä musiikkia säveltäjiltä Chopin, Ravel ja de Sarasate. Aino Acktén kamarifestivaalin konsertti. Liput 25 e ovelta, varaukset liput@acktefestival.fi.

PERJANTAINA 30.10.

Näkökulma Bachiin klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Sovituksia J.S. Bachin kosketinsoitinmusiikista kahdelle viululle. Mauri Saarikoski ja Tapio Waismaa, viulu.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

J.S. Bach: Motetit klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores ja Suomalaisen barokkiorkesterin soittajia, johtaa Hannu Norjanen. Liput 30/20 e Ticketmasterista ja ovelta, sisältää kasvomaskin.

Jazzia, gospelia ja puhetta Jumalasta klo 18 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa, Tenholantie 6.

Kahvit klo 17.30. Illan päätteeksi ehtoollinen. Vapaa pääsy.

Hovland, Kokkonen, Pärt. Vapaa pääsy.

LAURI LAUKKANEN

Kamarimusiikkia puhaltimille klo 15 Kampin kappelissa, Narinkkatori. Puhallinkvintetti 5parts: Lucia Hellerhoff, huilu, Laura Lammi, oboe, Kristjan Parts, klarinetti, Kaisu Viherväs, fagotti, Henriikka Teerikangas, käyrätorvi. Sir Malcom Arnold: Three Shanties, Timothy Page: Kiikku, Giuseppe Cambini: Kvintetto nro 2, d-molli. Vapaa pääsy. Otetaan vain 30 henkeä.

Hengityssuojaimet vaaditaan.

Riparilaulujen nostalgiailta klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Tommi Kalenius, kitara ja laulu, Ninni Poijärvi, laulu ja viulu.

Riparilauluja vuosien varrelta.

Mukana pappi Milla Mäkitalo.

Vapaa pääsy. Lähetetään suorana facebook.com/kannelmaenseurakunta.

Kamarimusiikkikonsertti klo 19 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Kamarimusiikkisarjan päätöskonsertti. Aapo Järvinen, huilu, Sauli Lämsä, piano. Musiikkia säveltäjiltä Bonis, Denisov, Prokofiev. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LAUANTAINA 31.10.

Lux aeterna – Ikuinen valo klo 14 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14.

Pyhäinpäivän konsertti. Katja Mäkiö, Jussi Hirvonen ja Mikko Helenius, laulu, urut, cembalo, piano ja bandoneon. Osia sielunmessuista, lohdutuksen psalmeja, soitinmusiikkia ja lauluja taivaasta.

Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 1.11.

Kuin kuvastimessa klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6.

Selloduo Samuli Hyvärinen ja Leila Kurkikangas, Anne Myllylä, urut.

Pyhäinpäivän tunnelmaan sopivaa musiikkia säveltäjiltä J.S. Bach, Händel, Boëllmann, Saint-Saëns,

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

Jippu ja Exodus rakkauden reunalla Jippu ja Exodus esiintyvät ”Rakkauden reunalla” -konsertissa to 5.11. klo 18 ja klo 20 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Kumpaankin konserttiin mahtuu tämän hetkisten tietojen mukaan 80 kuulijaa. Vapaa pääsy. Tilaisuus suoratoistetaan Facebookin kautta: facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta.