Kirkko ja kaupunki 2020 17 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

8.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Pyhä

kala Kala symboloi myös hengen ravintoa s. 4

Pääkaupunkiseudun kirkoissa pidetään tavallisena sunnuntaina noin 70 messua – kävimme niistä kahdessa s. 10

Salaliittoteoria QAnon yhdistää vanhoja myyttejä politiikkaan ja digiaikaan s. 26

Pääkirjoitus

Eilen

Kirkolla on päässä vikaa KARI MÄKINEN jäi eläkkeelle arkkipiispan virasta reilut kaksi vuotta sitten. Tuoreessa Kotimaa-lehden haastattelussa hän kertoo huomanneensa, miten sisäänpäin kääntyneitä kirkon sisäpiirit ovat. ”Kirkossa ollaan kovin paljon kiinnostuneita kirkosta, vähemmän ihmisistä ja elämästä. Puhutaan omassa maailmassa omalla kielellä omista asioista”, Mäkinen arvioi eläkkeeltä käsin. Myös Helsingin edellinen piispa Irja Askola on eläkkeelle jäätyään kertonut samaa. Hän on kuvannut kirkon kokouskulttuuria laahustavaksi ja sisäpiirejä suosivaksi.

TÄMÄ ON ERITYISESTI kirkon ylärakenteen ongelma. Kirkolla on päässä vikaa: loputtomasti päällekkäistä hallintoa, suuria luuloja omasta merkityksestään ja sinnikästä oman tärkeytensä ympärillä pyörimistä. Aivan kuin kirkko olisi itsetarkoitus. Ei se ole. Jumalan rakkaus on itsetarkoitus. Kun tähän hallinnolliseen pöhöön lisätään sellainen hengellinen pöyhkeys, jossa jotkut seurakuntalaisista katsovat olevansa seurakuntalaisempia kuin jotkut toiset, kirkko on vaarassa eltaantua sellaiseksi, joka ei avaudu maailmaan vaan käpertyy oman tunkkaisen itseriittoisuutensa ympärille.

JOMPIKUMPI ON VÄÄRÄSSÄ. Joko nämä kaksi eläkepiispaa tai kirkko. Veikkaan jälkimmäistä. Kirkko on vähän pallo hukassa maailmassa, josta yhtenäiskulttuuri otti ja lähti. Kirkko ei vielä (eikä enää) osaa elää todellisuudessa, jossa sillä ei ole katsomusten markkinoilla monopolia. Kirkolla on kyllä edelleen annettavaa tälle maailmalle ja täällä ainutkertaista elämäänsä eläville ihmisille, mutta mitä enemmän kirkko on huolissaan omasta olemassaolostaan ja yhteiskunnallisesta asemastaan, sitä vähemmän sillä on mistä ammentaa. Ja sitä enemmän sen toimet vaikuttavat lähinnä taktikoinnilta. Eikä kukaan ihminen kaipaa rinnalleen taktikoivaa kirkkoa.

JOS KIRKOLLA ONKIN päässä vikaa, onneksi pään alapuolella on tervettä elämää. Jumalan rakkaus tulee arkisella tavalla todeksi ihmisten elämässä, kysykää vaikkapa diakonian jengiltä tai seurakuntien varhaiskasvattajilta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

PSYKIATRI CARL JUNG VUONNA 1932

Tänään Ajattelen, että fundamentalismin vastakohta on ajatus siitä, että totuudella on mysteeriluonne. Fundamentalistit ovat surkeita rationalisteja, jotka eivät ole ymmärtäneet, että totuus on aina sellainen, jonka kohdalla joudumme nöyrtymään ja pienentymään. EIJA-RIITTA KORHOLA JARI SARASVUON PODCASTISSA KASSANDRAN HUUTO

Iankaikkisesti Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: ”Se on täällä”, tai: ”Se on tuolla.” Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.

KIRKKO EI OLE ITSETARKOITUS.

JEESUS LUUKKAAN EVANKELIUMISSA 17:20–21

JUMALAN RAKKAUS ON.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Jumalani, sinä annoit Mooseksen kumppaneineen harhailla autiomaassa neljäkymmentä vuotta. Minun vaellukseni ei ole kestänyt yhtä pitkään, mutta alan väsyä. Tulisitko jo vastaan?

Kaikkien niiden asiakkaideni joukossa, jotka ovat elämänsä toisella puoliskolla eli yli 35-vuotiaita, ei ole ollut yhtäkään, jonka ongelmassa ei pohjimmiltaan olisi ollut kyse uskonnollisen näkökulman löytämisestä elämään.

Kirkko ja kaupunki

17 8.10.2020

Seuraava lehti ilmestyy 22.10. KANNEN KUVA: LAURA RIIHELÄ

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Vanhemmiten olen alkanut tykätä syksystä” Ida Aulaskoski, 15, viettää syyslomaa trampoliinilla Espoossa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

Ysiluokkalainen Ida Aulaskoski, miltä tuntuu koulunkäynti Ruusutorpan koulussa Espoossa? – Tykkään käydä koulua. Aion opiskella varmaan tosi kauan, koska haluaisin valmistua lääkäriksi. Olen ehdottomasti menossa lukioon, ja biologia on lempiaineeni. Matikasta olen aina tykännyt, ja yläkoulussa se on ollut vielä kivempaa kuin ala koulussa. – Nyt olemme olleet koulussa, mut ta keväällä olimme etäkoulussa ko tona. Voi olla, että menemme piankin taas etäopetukseen, kun koronatartuntojen määrä on noussut. Etäopiskelu korona pandemian takia opetti pal jon siitä, minkälainen olen opiskelijana, kun ku kaan ei pakottanut, et tä tee tämä ja tuo. Pi ti ottaa itse enemmän vastuuta. Etäkoulus sa oppi myös käyttä mään erilaisia tie tokoneen järjes telmiä.

3 4

Minkälaisia muistoja sinulla on perheen kanssa vietetyistä syyslomista? – Olemme olleet lomilla joskus mökillä ja joskus ulkomailla. Muistan sen, kun olimme VaaraSuomessa mökillä ja siellä sai kiipeillä puissa.

Tarvitsevatko koululaiset syyslomaa? – Kyllä loma tekee hyvää, sillä juuri ennen sitä meillä on koeputki. Ei meillä ole sellaista koeviikkoa kuin lukiossa, mutta usein eri aineiden opettajat järjestävät kokeita samoihin aikoihin lukuvuotta. – Vaikka vasta oli kesäloma, olen päässyt jo koulunkäynnin tunnelmaan. Syksy on kuiten kin aika pitkä ja harmaa, ja olisi aika järkyttävää olla koko syyslukukausi koulussa. Syyslomalla voi levätä. Ennen en pitänyt siitä, että on pime ää, sateista ja kylmää. Mutta nyt vanhemmiten olen alkanut tykätä syksystä, kun voi olla koto na ja katsoa ikkunasta sadetta. Se on tosi ren touttavaa.

Mitä teet syyslomalla tänä vuonna? – Toimin Espoon Voimisteluseura Boucessa ohjaajana, ja järjestämme syyslomaleirin lapsille. Harrastan trampoliinivoimistelua kuudetta vuotta, ja ryhmiä ohjaan toista vuotta. Meillä on syyslomaviikolla myös koulutusta ja yhteiset treenit. Niissä menee ainakin arkipäivät. Käyn varmaan myös Olgakoiramme kanssa lenkillä. – Ohjaaminen on ihan sikakivaa ja tykkään ol la lasten kanssa. Ohjaan pääasiassa 6–14vuotiai ta. Olen tosi iloinen, että saan tehdä sitä. Olin en nen rytmisessä voimistelussa, mutta en tykän nyt kisata. Trampoliinivoimistelussa en kisaa ol lenkaan.

Mikä sinulle on pyhää? – Aika hyvä kysymys. Minusta pyhää on se, että osaa arvostaa niitä asioita, mitä itsellä on. Pyhää on esimerkiksi se, että jos on perusterve eikä ole vakavia sairauksia, osaa olla tietoinen ja kiitollinen siitä. ■ Koulujen syyslomaa vietetään 12.–16.10.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Silakan ydin Tärkeää saaliskalaa juhlitaan Stadin Silakkamarkkinoilla. Kala oli Raamatun ajan ihmisten arkiruokaa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

e on Itämeren oma kala. Sillä on mittaa useimmiten 15–20 senttiä, tumma selkä ja hopeakyljet, jot ka vaalenevat vatsan lähellä viher täviksi. Syksyllä se ui etäälle pääkaupun kiseudun rannoilta, yhä syvemmälle meren vii leään hämärään. Sieltä kalastajat pyytävät si tä Stadin Silakkamarkkinoille, jotka pidetään Kauppatorilla 4.–10. lokakuuta niin kuin on ol lut tapana vuodesta 1743. Ennen myyntiä se saatetaan maustaa suolal la ja vaikkapa pihlajanmarjoilla. Ammattikalastajien tärkein saaliskala Suo messa on silakka. Jos Luonnonvarakeskus saisi päättää, niin suomalaiset söisivät terveellistä ja ympäristöystävällistä silakkaa enemmän kuin lihaa. Tästä ollaan kuitenkin kaukana.

runsaasti vai ei ollenkaan. Sama pätee kristin uskon sanoman levittämiseen. Pelkistetyllä kalan kuvalla kerrotaan omas ta kristillisyydestä, kun kalasymboli kiinnite tään auton perään tai sitä kannetaan koruna. Kreikan kielen sanojen ”Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja” alkukirjaimet muodostavat yh dessä sanan iktys, kala. Vainojen aikana kristi tyt tunnistivat toisensa piirtämällä kalan vaik kapa hiekkaan tai seinälle. – Minulla on parikin korua, joissa on iktys symboli. Asun Espanjassa, jossa symbolia nä kee EteläAmerikasta muuttaneilla helluntai laisilla, kun taas paikalliset katolilaiset käyt tävät koruina mieluummin krusifikseja. Myös Suomessa kalasymbolia käyttävät erityises ti karismaattisten kristittyjen ryhmät, Väisä nen sanoo.

RAAMATUN AJAN ihmisille oli selviö, että ka la kuuluu arkiruokaan ja liha on harvinaisem paa herkkua. Symbolitutkija Liisa Väisänen kertoo, et tä koska kala ui vedessä, se viittaa puhtauteen. Lisäksi se symboloi ravintoa. Raamatussa Jee sus ruokkii ison väkijoukon viidellä leivällä ja kahdella kalalla. – Kala merkitsee puhdasta ruokaa ja sym boloi myös hengen ravintoa. Jeesuksen opetuslapset olivat ammatiltaan kalastajia, ja toinen tunnettu vertaus rinnas taakin kalat uskoviin. Kun kalastaja heittää ver kot vesille, ei koskaan tiedä, tuleeko saalista

SAISIKO OLLA pastorin tasku? Kalamestari Heikki Leskinen on esitellyt sellaisia Helsin gin keskustan Food Market Herkussa. Kysees sä on Leskisen keksintö, jossa lohifile leikataan niskapuolelta auki, täytetään, maustetaan ja savustetaan. Makuvaihtoehtoja on puolen tusi naa, joista mestari itse suosii homejuustolla ja päärynähillolla täytettyä lohta. Leskisestä piti tulla Suomen evankelislute rilaisen kirkon pappi, mutta tulikin kalapasto ri. Työkaverit kutsuvat häntä sillä nimellä. Kun Leskinen valmistui vuonna 2014 Helsin gin yliopistosta teologian maisteriksi, hän tunsi vahvan pappiskutsumuksen ja haki noin 80:aa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

papinpaikkaa, mutta pääsi vain pariin haastat teluun. – Puolessatoista vuodessa tajusin, että pa piksi pääseminen ei ole omissa käsissäni. Hakeuduin töihin kauppaan. Minusta piti tul la ihmisten kalastaja, mutta tulikin kalakauppias. Leskinen sanoo haluavansa koh data asiakkaat kokonaisina ihmisi nä, ei pelkästään myydä heille. – Pääsen silloin tällöin teke mään kalatiskillä sielunhoitoa. Tutustun vakkariasiakkaisiin, jotka kertovat murheistaan ja iloistaan. Vähän aikaa sitten Leskinen sai tiskilleen myyntiin pietarinkalaa, jota ei Suomessa usein näe. Legendan mu kaan sen kyljissä olevat mustat pis teet ovat apostoli Pietarin sormen jälkiä. – Kerroin uskonnollista myyttiä kalatiskillä ihmisille. Entä miten kalamestari suh tautuu maan yleisimpään saa liskalaan, jota juhlistetaan Stadin Silakkamarkkinoilla? – Suhteeni silakkaan on puhtaasti ammatillinen. Omassa ruokapöydässäni suosin muita kaloja. ■ Stadin Silakkamarkkinat 10.10. asti Kauppatorilla.

Kirkko ja kaupunki verkossa JUSSI HELTTUNEN

Poistuvien pappi

”

Minusta piti tulla ihmisten kalastaja, mutta tulikin kalakauppias. KALAPASTORI HEIKKI LESKINEN

Saattohoitoa tarjoavan Terhokodin vahvuus on siinä, että siellä voi elää hyvää elämää ennen kuolemaa, sanoo Terhokodin sairaalapappi Maarit Nissinen. Hänen käymissään keskusteluissa on läsnä myös toivo. Se ei kohdistu enää paranemiseen vaan pieniin, arkisiin asioihin. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Jumalanpalvelus koskettaa, kun se on yhdessä tehty kokoontuminen, jossa on elämän sykettä ja rosoa eikä virheitä pelkäävää virastokristillisyyttä.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

VILJA HARALA

Ketään ei jätetä Diakoniatyö auttaa vakaumuksesta riippumatta jokaista apua tarvitsevaa. Siksi kirkon diakoniatyöntekijöiden on hyvä ymmärtää monenlaista uskonnollisuutta ja hengellisyyttä. Suuri osa heistä pitääkin uskontolukutaitoaan hyvänä, sanoo aiheesta tuoreeseen diakoniabarometriin kirjoittanut Anni Nikkanen. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Jonas Bonnier: Lahkomurhat. Tammi 2020.

Kastetilaisuuden jälkeen pappi toivotti heipat ja poistui juhlas ta. Kastetun neli vuotias isosisko kyräili nurkkia ja kuiskasi epäluuloisena: ”Minne se tietäjä meni?” LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Tomi Alatalon esittämä Harhama haluaa kirjoittaa menestysteoksen, mutta joutuukin keskelle kuohuvan maailman melskettä ja epävarmuutta.

TAMMI

On uskonnollisia yhteisöjä, joissa kaikki menee hirvittävällä tavalla vikaan. Jumalan tahto ja hengellisen johtajan halut ja valtapyrkimykset menevät sekaisin. Ihmiset, jotka ovat hakeneet turvaa, välittämistä ja yhteisöllisyyttä karismaattisen johtajan liepeiltä, alistuvat kontrolliin ja ovat manipuloitavissa mukaan yhä epäterveempään toimintaan. Jonas Bonnierin Lahkomurhat-kirjassa kuvatuista tapahtumista uutisoitiin vuonna 2004 Suomessakin. Tuolloin Ruotsin Knutbyssä tehtiin murha ja murhayritys. Kirjailijan ei ole tarvinnut keksiä karismaattista naispastoria, joka sai ”tietää” olevansa Kristuksen morsian ja hallitsi sen varjolla seurakuntalaistensa yksityiselämää ja vaati itselleen seksuaalisia palveluksia. Murhan takaa puolestaan paljastui pappi, jolle Jumala ”oli ilmoittanut” haluavansa ottaa luokseen tämän hankalan vaimon. Vaikka juoni on ennalta tiedossa, kirja pitää otteessaan – niin raadollisen tarkasti Bonnier kuvaa henkilöidensä omituista mielenmaisemaa ja kiihtyvää luisua kohti puistattavaa loppua. KAISA HALONEN

STEFAN BREMER/ESPOON KAUPUNGINTEATTERI

Lahkon loppu

Suuresta unelmasta tulikin show Juha Hurmeen dramatisoima ja ohjaama esitys Harhama on mukaansatempaava, hämmentävä ja oudon kiehtova tarina Harhama-nimisestä miehestä, jolla on suuri unelma. Hän päättää kirjoittaa suurteoksen, jossa selitetään elämän syvin merkitys ja osoitetaan Jumala harhaksi. Kirjaansa varten hän heittäytyy innolla tutkimaan elämää ja innostuu erilaisista aatteista. Häntä askarruttavat kristinuskon Jumalan lisäksi Perkele, maailman kurjuus, prostituutio, sosialistiset teoriat ja kapitalismin nousu sekä ihmiskunnan menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus. Kirjallisista kyvyistään itsevarma kirjailija uskoo, että häntä odottaa loistava

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

tulevaisuus. Ongelmana vain on, miten saisi ajatukset selviksi ja tekstiä paperille. Hän puhuu kirjoittamisesta enemmän kuin saa kirjoitetuksi. Kaaosmainen elämän melske uhkaa viedä miehen kokonaan sivuraiteelle. Harhaman ympärillä pyörii monenlaisia hahmoja paholaisesta pappiin ja noitaan. Välillä lauletaan ja pannaan porukalla tanssiksi. Kuusi näyttelijää esittää reilusti yli kahtakymmentä hahmoa. Suuret luulot omista kyvyistä karisevat hiljalleen Harhaman matkan jatkuessa Pietarin loistosta Hämeeseen tutustumaan perunan viljelyyn. Naisasiatkaan eivät suju ongelmitta. Lopulta Harhama jopa myy sielun-

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

sa Perkeleelle saadakseen kirjansa valmiiksi. Espoon kaupunginteatterin esitys perustuu Irmari Rantamalan kirjoittamaan yli tuhatsivuiseen omaelämäkerralliseen Harhama-teokseen, joka ilmestyi vuonna 1909. Rantamala tunnetaan myös nimellä Algot Untola ja Maiju Lassila. Miten Harhaman unelmalle lopulta kävi? Saiko hän himoitsemaansa mainetta ja kunniaa kaiken selittävällä suurteoksellaan? Vai jäikö koko kirja pelkäksi suunnitelmaksi? Ainakin Espoon kaupungiteatterissa kaikesta tuli viihdyttävä show, joka jättää katsojalle mietittävää. PAULA HUHTALA Harhama Espoon kaupunginteatterissa.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Taivaallista saksofonilla

uusikko Joonatan Raution jokainen viikko on erilainen. – Minulla on omia projekteja, mutta pääosin teen freelance-hommia. Tämä sopii minulle hyvin. Saksofoni on Raution ykkössoitin, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana pianokeikat ovat lisääntyneet. Rautio soittaa pianoa muun muassa Exodus-kuoron, Helsinki Gospel -kuoron ja Higher Ground -kuoron sekä laulaja-evankelista Jipun kanssa. – Saksofonilla harjoittelen aina, kun ehdin, ja pianoa soittelen aina, kun tarvitsee, Rautio sanoo.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN freelance-muusikkona Joonatan Rautio on toiminut jo yksitoista vuotta. Hän soittaa pääosin konfirmaatiomessuissa ja rippikoulujen aloituskirkoissa. Keikkoja on ollut 25–30 kesässä. Konfirmaatiomessuissa Rautio soittaa saksofonia ja pianoa yhdessä akustista kitaraa soittavan Markku Penttilän ja kontrabassoa soittavan Teemu Keräsen kanssa. Trio syntyi kymmenen vuotta sitten, kun Espoon tuomiokirkko oli remontissa. Silloin seurakunnan tilaisuuksia järjestettiin kirkkoa lähellä olevan Ammattioppilaitos Omnian tiloissa. – Kirkkoherra Antti Kujanpää halusi sinne yhtyeen soittamaan konfirmaatiomessuihin, ja me saimme pestin. Siitä tuli niin paljon kiitosta, että remontin jälkeen soittamisemme jatkui kirkossa, vaikka aluksi jotkut papit ja kanttorit olivat sitä mieltä, ettei saksofoni sovi kirkkotilaan.

KOULUTUKSELTAAN Joonatan Rautio on jazzmuusikko, ja sitä hän sanoo olevansa vahvasti myös hengeltään. – Soittaminen on hetkessä elämistä ja kommunikointia toisten soittajien kanssa, Rautio kuvailee. Häntä ei kyllästytä soittaa vuodesta toiseen konfirmaatiomessuissa. Hän toteaa nykyisen Helsingin Pop & Jazz Konservatorion perustajan Klaus Järvisen sanoin: ”Soittaminen ei voi koskaan olla työtä.”

– Soittamisesta täytyy nauttia. Jos se alkaa maistua pelkältä työltä, kyseessä on lopun alku. Silloin pitää ruveta miettimään jotain muuta tekemistä. Soittamisella täytyy olla itselle vahva sisäinen merkitys, sillä ei sitä muuten jaksa – oli estradi mikä tahansa. Raution mielen pitää virkeänä se, että hänellä on menossa koko ajan erilaisia projekteja. – On kehittävää ja kaiken lisäksi hauskaa soittaa monenlaista musiikkia.

NINA RIUTTA

Pop-messu su 11.10. klo 17 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4. Artistivieraana Joonatan Rautio. Taivaan leipää -konsertti su 18.10. klo 16 Triplan Fokuksessa, Fredikanterassi 1. Joonatan Rautio & Mikael Svarvar Duo.

ANTTI RINTALA JA ISTOCK

KRISTILLINEN USKO on aina ollut tärkeä osa Joonatan Raution elämää. Hän kuuluu helluntaiseurakuntaan, mutta jo opiskeluaikoina hän soitti esimerkiksi Tuomasmessussa. – Vuosien varrella kristillisen kentän muusikot ovat tulleet tutuiksi, hän toteaa. Viimeisin Raution oma levy Taivaan leipää ilmestyi vuoden 2019 lopussa. Sen hän teki pianisti Mikael Svarvarin kanssa. Levyllä on hengellisiä lauluja ja virsiä sekä muutama Raution oma sävellys. – Meillä piti olla keväällä Triplassa konsertti levyn tiimoilta, mutta kaikki kevään keikat ovat olleet jäissä koronan vuoksi, ja niitä on siirretty syksyyn, Rautio kertoo. – Keväällä olimme pulassa taloudellisesti ja nyt syksyllä olemme pulassa aikataulujen kanssa.

Konfirmaatiomessuissa trio säestää virret ja soittaa taustamusiikkia ehtoollisen aikana.

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Salakuljettajien saari YKSITYISKOKOELMA

Eestiluodon kautta tuotiin Suomeen luvatta satoja ihmisiä ja tuhansia litroja pirtua. ”Hämäräperäisiä katoamisia, gangsterisotia ja juoppoutta”, kuvaa tietokirjailija Eero Haapanen aikakautta. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT PAKO YLI SUOMENLAHDEN -KIRJA, KANSALLISARKISTO JA YKSITYISKOKOELMA

elsingin Vuosaaren edustalla, kaukana selällä, meri tyrskyää Eestiluotoa ympäröivässä karikossa. Pääsaari käsittää 25 hehtaaria sileää kalliota, männikköjä ja reheviä niittyjä. Se on suunnilleen saman kokoinen kuin retkeilijöiden suosima Helsingin Pihlajasaari. Kesäisin Eestiluodon rauhoitetuilla rantaniityillä kiertelee uhanalaisia perhosia harvinaisten keltamataran ja kenttäorakon kukissa. Taivaalla partioi toisinaan merikotka. – Eestiluoto on oma valtakuntansa ulkomeren laidalla. Sen luonto on viehättävää, ja kalastajien yli satavuotiaat talot ovat säilyneet sellaisinaan, kertoo tietokirjailija Eero Haapanen. Pohjoisrannalla asui ennen tunnettu pirtumies Oskar Åberg. Valkean talon kaakeliuunit ja tapetit muistuttavat pikemminkin kartanoelämästä kuin tavallisesta kalastajamökistä. Åbergin navetassa oli salaseinä pirtun säilytystä varten, ja väkijuomaa piilotettiin myös pihapiirin kiviaitaan tehtyyn onkaloon. Pirtukanistereita upotettiin Eestiluodon rantavesiin, joista tulli takavarikoi sitä toisinaan tuhansia litroja kerrallaan. – Kalastajat tekivät myös mustan pörssin elintarvikekauppaa. Juuttisäkki on niin tiivis, että kun jauhot upotti siinä mereen, niistä kostui vain pinta. Virosta on salakuljetettu Eestiluodon kautta Suomeen lisäksi omenoita, kuparia ja kankaita, Haapanen sanoo. ALKUJAAN EESTILUOTO oli kalastajien ja hylkeenpyytäjien tukikohta. 1800-luvulla saarelle syntyi pysyvä asutus. Sipoon saaristoon kuuluvalla Eestiluodolla eli kieltolain aikaan kolme kalastajaperhettä, joihin kuului kolmisenkymmentä ihmistä, kun piiat ja rengit lasketaan mukaan. Taloilla oli etäisyyttä vain muutama sata metriä, ja niiden asukkaat olivat avioliiton kautta sukua toisilleen. Saarella puhuttiin ruotsia ja viroa, sillä moni kalastaja haki vuosien mittaan morsiamen Virosta. Hämäräbisneksiä harrastettiin monessa saaressa. – Kalastajien vaimot äänestivät Suomen rannikkoseuduilla vuonna 1931 kieltolain kumoamisen puolesta, koska halusivat eroon pirtun sala-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Pirtutrokareita ja ”kympin pyttyjä” eli 10 litran pirtukanistereita. YKSITYISKOKOELMA

kuljetuksesta. Siihen liittyi hämäräperäisiä katoamisia, gangsterisotia ja juoppoutta, Eero Haapanen sanoo. Oskar Åbergin tyttärentytär Eva-Mi Sederlöf kertoo, että isoisä oli kausijuoppo. – Äiti pruukkasi sanoa, että kun morfarilla meni överiksi, hän heitti tämän olalleen, vei veneelle ja kuskasi katkolle. Oskar oli katkon kanta-asiakas, eikä suvulla ole hänestä kaunista sanottavaa. Sederlöf huomauttaa, että isoisällä oli kunnioitettaviakin puolia. Hän kustansi pirturahoilla kolmen tyttärensä ja kolmen poikansa koulutuksen. Lisäksi hän rakasti eläimiä. – Oskar tykkäsi, ettei vesilintuja saa räiskiä koska vain vaan ainoastaan syksyisin ja keväisin. Hän haki Alkosta puulaatikoita ja teki niistä linnuille koteja, joita on saaressa vieläkin. Hän myös piti lemmikkinä neljää pässiä, jotka kävelivät hänen mukanaan ympäri saarta. Oskar taisi olla aika pässi itsekin. TOISESSA MAAILMANSODASSA ihmisten salakuljettamisesta tuli monen entisen pirtumiehen uusi bisnes. Oskar Åberg ei kuitenkaan lähtenyt

Oskar Åberg 1920-luvun alussa.

ihmiskuljetuksiin mukaan. Hän oli tuolloin yli kuusikymppinen. Naapuri Eino Liljeberg sen sijaan salakuljetti sekä pirtua että ihmisiä. Samat avofiskarit, joilla oli kuljetettu spriitä, ottivat nyt lastikseen pakolaisia. Heitä salakuljetettiin Suomeen kaikkiaan noin viisituhatta. Eero Haapasen mukaan salakuljetusta pyöritettiin pääasiassa Suomesta eikä Virosta käsin, kuten aiemmin luultiin. Hän kertoo öisistä merimatkoista kirjassaan Pako yli Suomenlahden – Ihmissalakuljetus Virosta Suomeen 1940–1944.

”

Ihmissalakuljetus oli moraalisesti paljon hirmuisempi juttu kuin pirtun kuskaaminen. TIETOKIRJAILIJA EERO HAAPANEN

Haapanen kirjoittaa: ”Kaikkina aikoina kalatoreilla ja satamissa on ollut päivystäviä tietotoimistoja, jotka ottavat vastaan kyselyitä mistä tahansa kuljetuspalvelusta. Kun kysyntää oli paljon, pakolaisten kuljetukseen erikoistuneista ’veneyhtiöistä’ tuli isoja toimijoita. Ihmissalakuljettajat tekivät venematkoja ammatikseen ja ottivat siitä rahaa.” – Ihmissalakuljetus oli moraalisesti paljon hirmuisempi juttu kuin pirtun kuskaaminen. Siinä auttoi, jos oli kylmästi laskelmoiva mieli ja taskussa pistooli, jota myös käytti kiinni jäämisen uhatessa, Haapanen sanoo. Viro joutui vuoroin Neuvostoliiton ja natsiSaksan miehittämäksi. Moni virolaismies pakeni mieluummin maasta kuin liittyi valloittajan armeijaan. Suomeen saapuneista virolaisista nuoret miehet ilmoittautuivat yleensä vapaaehtoisina armeijan ”Suomen-pojiksi”. Naiset ja vanhemmat miehet saattoivat jäädä Sipoon saaristoon kalastajiksi. Jotkut päätyivät töihin Tikkurilan Väritehtaisiin tai jatkoivat vaikkapa keskeytyneitä yliopisto-opintojaan.

Reinhold ”Eino” Liljeberg poliisin henkilökortissa salakuljetusmatkan jälkeen.

Haapasen mukaan yli kolmesataa pakolaista saapui Suomeen Eestiluodon kautta. Se oli yksi ensimmäisistä vastaan tulevista saarista Virosta lähtiessä. Porvoon Pirttisaaren ja Sipoon Trutlandetin kautta kulki vielä enemmän pakolaisia. Jollaksen kartanossa Itä-Helsingissä oli pakolaisleiri. IHMISTEN SALAKULJETTAMINEN oli rikos, josta saattoi joutua pitkiin poliisikuulusteluihin. Siitä huolimatta Suomen armeija suhtautui suopeasti uusien virolaisten vapaaehtoisten saapumiseen. Eestiluodossa palveli keväällä 1943 parikymmentä sotilasta, jotka ottivat vastaan pakolaisia ja toimittivat heidät eteenpäin Jollaksen pakolaiskeskukseen. Eero Haapanen kuvaa kirjassaan, kuinka vasta saapuneet pakolaiset voitelivat suhteita sotilaisiin konjakilla. Pienillä veneillä Suomenlahden ylittäneet ihmissalakuljettajat olivat taitavia merenkävijöitä, vaikka eräskin oli vasta ”16-vuotias kalastajanpoika”. Haapasen tietojen mukaan kuljetusten aikana menehtyi alle kymmenen pakolaista. ”Paleltuminen oli todellinen uhka. Kovia pakkasia ei ollut, mutta veneessä istuminen pahimmillaan kellon ympäri ja pitempäänkin ei ollut leikkiä. 7. tammikuuta 1944 Eestiluotoon tuli vene, jossa oli sotapäiväkirjan mukaan 15 ’erittäin huonokuntoista’ virolaista, jotka ’saivat olla seuraavaan päivään, lääkittiin, saunotettiin, ruokittiin ja majoitettiin’. Konerikon vuoksi he olivat joutuneet ajelehtimaan merellä 45 tuntia”, Haapanen kirjoittaa.

NYKYÄÄN EESTILUOTO on Helsingin kaupungin virkistyssaari, jonka eteläpuolella sijaitsevalla Kutuhälletin luodolla saa telttailla. Kutuhälletillä on keittokatos, ja saarelta löytyy myös käymälä. Retkeilijöitä siellä käy harvakseltaan. – Kun telttailin vuosi sitten Eestiluodossa, rantavedessä kellui kuollut harmaahylje, Eero Haapanen kertoo. Saareen ei kulje reittivenettä, eikä siellä ole vierasvenelaituria. Veneilijöiden on osattava suunnistaa rantakarikoiden läpi ja kiinnityttävä itä- ja pohjoisrannan kiinnitysrenkaisiin. Osa saaresta on rauhoitettua, osa yksityiskäytössä. Oskar Åbergin tyttärentytär Eva-Mi Sederlöf omistaa pirtusalakuljettajan entisen talon. KANSALLISARKISTO – Eestiluoto on minulle rakas sukusaari. Menemme sinne heti, kun jäät lähtevät, ja marraskuussa pidetään viimeiset juhlat. Porukka on tosi sitoutunut saareen. Lapset ovat perustaneet sukellusseuran ja etsineet rannasta miinoja, joita merivartiosto käy sitten poksauttelemassa. Sederlöf ei ole asunut Eestiluodolla ympärivuotisesti, mutta on viettänyt siellä kaikki kesänsä. Saari on pysynyt hänen 69-vuotisen elämänsä aikana hyvin samanlaisena. – Lähinnä luonto muuttuu. Koivut olivat ennen pieniä, nyt niistä tehdään saunavastoja. ■

Vapaana kaunis 36,5 m2 yksiö!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Tammilinnassa mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 050 5215 139 | www.sagacare.fi ranja.kontturi@sagacare.fi Saga Tammilinna Neilikkatie 11 A 01300 Vantaa

Vapaaehtoisia ikäihmisille Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta välittää keikkaluontoista maksutonta vapaaehtoisapua helsinkiläisten kotona asuvien ikääntyneiden tueksi. Vapaaehtoiset toimivat • kertaluonteisena ulkoiluapuna • saattaja-apuna lääkärikäynnillä • asiointiapuna yhdessä ikäihmisen kanssa

Vapaaehtoisvälitys päivystää TI klo 9-12 ja TO klo 12-15

puh. 09 3508 6044

Vapaaehtoispyynnöt tulisi jättää mielellään viikkoa ennen avun tarvitsemista. Säännöllisen ystäväpyynnön voit jättää myös netissä vtkl.fi/vapaaehtoistoiminta tai vapaaehtoisvälityksen puhelinnumeroon.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

”Ihanaa porukkaa” TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JOONAS BRANDT

Pääkaupunkiseudulla pidetään sunnuntaisin seitsemisenkymmentä messua. Länsimäen kirkolla se alkaa harmonikan soitolla. Verkosto-yhteisön messusta Munkkiniemestä lähdetään jatkoille pizzeriaan.

oin varttia vaille kymmenen sunnuntaiaamuna pappi Harri Nurminen tulee Länsimäen kirkon sakastista kirkon eteiseen. Muutamia seurakuntalaisiakin on jo paikalla. Kopsautetaan kyynärpäitä yhteen tervehdykseksi ja vaihdetaan kuulumisia. Lisää väkeä tulee ovista tipoitellen, ja Nurminen puhuttelee melkein jokaista etunimeltä. Lyhyt juttutuokio, käsidesiä, takki naulakkoon. Kanttori Laura Nurkka odottaa harmonikan kanssa messun alkua. Etukäteen Nurminen on varoittanut tai luvannut, että Länsimäen messussa on sitten aika rento meininki eikä siellä olla turhan korkeakirkollisia. Länsimäki sijaitsee Hakunilan seurakunnan ja koko Vantaan kaakkoisnurkassa. Se on käytännössä samaa lähiötä kuin Mellunmäki Helsingin puolella. Messuun kokoontuu siellä Nurmisen mukaan uskollinen kirkossakävijöiden joukko – noin 30–40 henkeä joka sunnuntai. – Suuri osa on iäkkäämpää väkeä, ja miehiä on huomattavan paljon. Kirkon naapurissa on kehitysvammaisten palvelutalo, josta käy porukkaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Jonkin verran käy myös maahanmuuttajataustaisia, sillä heitä asuu Länsimäessä paljon. Lapsiperheitä ei juuri näy, Nurminen kuvailee seurakuntaa. – Ihanaa porukkaa. Normaalioloissa juodaan joka sunnuntai kirkkokahvit, joille Mari Laukkanen on yleensä leiponut pullat. Seurakuntasali on täynnä kahvittelijoita. Se on kuin pieni kyläyhteisö. Sanat ”normaalioloissa” ja ”normaalisti” toistuvat Nurmisen ja muidenkin tähän juttuun haastateltujen puheessa tämän tästä. Vaikka messuja on voitu viettää taas kesäkuusta alkaen, kaikki ei ole entisellään. Ei kätellä, saati halata. Joissakin paikoissa joudutaan rajoittamaan kävijämääriä. Turvalliset etäisyydet pitää ottaa huomioon niin istumajärjestelyissä kuin ehtoollisen vietossakin. Kolehtihaavi ei kierrä kirkossa vaan odottaa eteisessä. Käsidesipulloista on tullut kirkkojen vakiosisustusta. Länsimäessä sellainen on alttarillakin kukkalaitteen takana. KIRKKOVUODESSA 6. SYYSKUUTA on lähimmäisen sunnuntai. Päivän teksti on Matteuksen evankeliumista, Vuorisaarnana tunnetusta Jeesuksen opetuspuheesta. Siinä Jeesus käskee rakasta-

maan vihamiehiä ja rukoilemaan vainoojien puolesta – ja lopuksi vielä olemaan täydellinen. – Jeesuksen opetus on aivan kristallinkirkas: meidän tehtävämme on rakastaa jokaista lähimmäistä, auttaa ja palvella, Harri Nurminen johdattaa seurakuntaa synnintunnustukseen. – Olen ollut itsekäs ja käteni on ollut hidas auttamaan, seurakunta lausuu. Saarnassaan Nurminen toteaa, että talouden mittareilla arvioituna Hakunilan seurakunta on köyhää aluetta. On työttömyyttä, vähävaraisuutta ja sosiaalisia ongelmia. – Mutta meillä on kuulkaas täällä paljon välittämistä, huolenpitoa, yhteishenkeä ja rakkautta. Jumala toimii täällä vahvasti. Te olette siitä elävä esimerkki. Ehtoolliselle alttarikaiteen ääreen saa nyt korona-aikaan tulla neljä ihmistä kerrallaan. Kymmenen vuotta pappina työskennelleelle Harri Nurmiselle juuri tämä on messun tärkein ja koskettavin hetki. – Ehtoollinen on vaikuttava kokemus joka kerta. Kristuksen ruumis ja veri – siinä on jotain niin konkreettista. Ja ihmisten kasvoilta näkee, kuin-

Taisto Kotomäki käy kirkossa melkein joka sunnuntai.

– Messu on kuin ruokailua sielulleni, sanoo Natalia Karjalainen.

Pappi Harri Nurminen toivottaa Mari Laukkasen tervetulleeksi messuun Länsimäen kirkkoon.

Eveliina Hienonen ehtoollisella.

Ehtoollinen on pappi Harri Nurmiselle messun koskettavin hetki.

Kanttori Laura Nurkka säestää veisuuta harmonikalla.

ka paljon se heille merkitsee. Siinä on käsittämätön pyhyyden tuntu, hän kuvailee. UKRAINALAISSYNTYINEN Natalia Karjalainen muutti Länsimäkeen vuonna 2018 ja alkoi käydä kirkolla messussa noin puolitoista vuotta sitten. Hän tulee messuun aina, kun se on mahdollista, voimien ja terveyden mukaan. – Messu on kuin ruokailua sielulleni. Joka kerta messussa on jotain koskettavaa: teksti, virsi, yhteinen rukous, jokin asia saarnassa tai ehtoollinen. Tällä kertaa ne olivat papin sanat rakkaudesta ja siitä, että se on tekoja. – Kuulun kirkkoon. Se on minulle perhe. Minulle on tärkeää kuulla Jumalan sanaa, rukoilla muiden kanssa, tavata ihmisiä ja kuunnella suomen kieltä, Karjalainen kertoo. Hän on huomannut, että messussa käyvät joka kerta melkein samat ihmiset. Kasvot ovat tulleet tutuiksi, mutta ystäviä hän ei ole vielä saanut. Suomalaiset eivät lähesty helposti. SAARNAA JÄI MIETTIMÄÄN myös Taisto Koto mäki.

– Se on tämän päivän ongelma meille itse kullekin, että osaisi suhtautua lähimmäiseen Jeesuksen tarkoittamalla tavalla. Tämä oikein pani miettimään omiakin asioita, että miten hoidan lähimmäissuhteet. Tuli mieleen korjattavia asioita.

”

Tämä oikein pani miettimään omiakin asioita, että miten hoidan lähimmäissuhteet. TAISTO KOTOMÄKI

Kotomäki asuu läheisessä Rajakylässä. Hän käy kirkossa melkein joka sunnuntai ja on joka arkipäivä mukana jossain seurakunnan toiminnas-

sa. Erityisen tärkeä hänelle on miestenpiiri, jonka hän perusti yli kolmekymmentä vuotta sitten. Länsimäen messun miesvaltaisuuskin selittyy sillä, että miestenpiiriläiset käyvät siellä aktiivisesti. Nyt Kotomäki oli Länsimäen messussa pitkästä aikaa, sillä hän on viettänyt kesän maalla. – Huomasin, miten kiva on istua seurakunnan kanssa kirkossa. Kun kirkot olivat koronan vuoksi keväällä suljettuina, Kotomäki seurasi netistä suoratoistettuja jumalanpalveluksia eri puolilta Suomea ja tuli myös vertailleeksi eri seurakuntia keskenään. – Täytyy sanoa, että meillä Hakunilan seurakunnassa on erinomaiset kanttorit ja helposti lähestyttävät papit. LÄHIMMÄISEN SUNNUNTAINA pääkaupunkiseudun kirkoissa kuullaan ehtoollisen asetussanat seitsemisenkymmentä kertaa. Suurin osa messuista alkaa aamukymmeneltä niin kuin Länsimäessä, mutta messuja on myös puolilta päivin, iltapäivällä ja alkuillasta. Sunnuntaimessujen kävijämäärät ovat Suomessa laskeneet tasaisen hitaasti. ViiKIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Riikka Hartikainen opettaa, Marko Huhtala kuuntelee.

Ville Kuusjärvi on yksi Verkoston lukuisista vapaaehtoisista.

Verkoston messuun Munkkiniemen kirkkoon voidaan korona-aikaan ottaa sata osanottajaa.

me vuonna koko Suomessa kävijöitä oli keskimäärin 81 messua kohden, edellisvuonna 82 ja sitä edellisenä 84. Pääkaupunkiseudulla, jossa kirkkoonkuulumisprosentit ovat maan alhaisimpia, messuihin osallistutaan kuitenkin aktiivisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Viime vuonna Espoossa oli keskimäärin 126 kävijää messua kohden, Vantaalla 111 ja Helsingissäkin 94. Lisäksi kävijämäärät kaikissa kolmessa kaupungissa nousivat edellisvuodesta. – Minun tulkintani on, että pääkaupunkiseudulla on helppo mennä kirkkoon. On julkinen liikenne, kirkkoja tiheästi ja messuja eri aikoihin ja eri päivinä niin, että voi valita itselleen mieluisan ja juurtua sinne. Ehkä täällä ihmiset ovat myös yksinäisempiä ja löytävät messusta itselleen yhteisön, arvioi pappi ja jumalanpalveluksen asiantuntija Terhi Paananen Kirkkohallituksesta. Paananen itse on innokas kirkossakävijä, joka osallistuu messuun lähes joka pyhä. Kirkon penkissä ja kirkkokahveilla istuminen on tarjonnut hänelle myös mahdollisuuden havainnoida messua ja siellä kävijöitä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

– Jokaisessa messussa kokoontuu yhteisö. Tavallisessa paikallisseurakunnassa messussa on yleensä kaikenikäisiä, mutta enemmistö on yli 50-vuotiaita. Lapsia on tavallisena sunnuntaina mukana muutama. Pyhäpäivästä toiseen messus-

”

Tässä maailman tilanteessa ihmiset eivät kaipaa lisää informaatiota vaan rauhaa ja tilaa olla. TERHI PAANANEN

sa näkee samoja ihmisiä. Noin kolmannes on sellaisia, jotka käyvät harvakseltaan tai tulevat satunnaisesti, Paananen kertoo.

MONESTI KUULEE sanottavan, että varsinkin satunnaisille kävijöille messu tuntuu monimutkaiselta ja vaikealta ymmärtää. Että vaikka sattuisikin tulemaan kerran, ei siksi ehkä tule toiste. Terhi Paananen näkee asian toisin. – Tässä maailmantilanteessa ihmiset eivät jaksa ottaa asioita vastaan ymmärtämällä. Sen sijaan he jaksavat istua rauhassa ja vain olla. Ihmiset eivät kaipaa lisää informaatiota vaan rauhaa ja tilaa olla. Messua voisi hyvin mainostaa ruutuvapaana aikana. – Ratkaisevaa on, onko ilmapiiri messussa avoin, kutsuva ja tervetulleeksi toivottava. Ennen oli aika vahva sellainen kulttuuri, että pelättiin virheiden tekemistä. Nykyisin ajatellaan ennemmin, että moka on lahja. Kun jokin ei mene niin kuin odotetaan, se herättää ihmiset pois rutiininomaisesta olemisesta sellaiseen, mikä on totta ja koskettavaa, Paananen sanoo. Hän on tehnyt yhdessä Titti Kallion kanssa kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin sitä, millaisia tunteita ihmiset kokevat messun aikana. Vastauksissa erottui kaksi selvää huippukohtaa. Ei ole vaikea arvata, että toinen niistä oli ehtoolli-

– Tänne oli helppo tulla. Minut ja puolisoni otettiin hirveän hyvin vastaan. Sekin puhutteli, että täällä on kaiken ikäisiä – se on se, mitä seurakunnalta toivoinkin, Kuusjärvi kertoo. – Verkoston messuissa näkyy se, että näitä on iso porukka tekemässä. Selvin ero tavalliseen luterilaiseen messuun on yhdessä tekemisen tuntu. Tästä saa paljon: rohkaisua omaan hengelliseen elämään, yhteyttä Jumalaan ja yhteyttä ihmisiin.

Sakari Heikkilä, Kati Lappeteläinen ja Tinja Halunen vastaavat messun musiikista.

Lasse Lepojärvi isänsä Kosti Lepojärven sylissä saa siunauksen Marko Huhtalalta.

nen. Toinen kuitenkin yllätti tutkimuksen tekijät: se oli kirkkoon saapuminen. – Kirkkoon tullessa tervehditään ja tavataan toisia. Silläkin on merkitystä, että vapaaehtoinen tai työntekijä on ovella vastassa ja toivottaa tervetulleeksi. Kerran messun alkua odottaessani havahduin siihen, että kirkkosalissa oli hirveä pulina. Papit, jotka odottavat sakastissa messun alkua, eivät tiedä siitä mitään, Paananen kertoo. JOS MESSUUN osallistuvien määrä laskee jatkuvasti, milloin päädytään nollaan? Onko messulla tulevaisuutta? Terhi Paanasen mukaan on. – Kirkko on olemukseltaan yhteisö, ja messu on sen yhteisön kaikille avoin kokoontuminen. Niin kauan kuin on kirkko, on messu. Messua vietetään siksi, että Kristus on siellä ihmisten keskellä kaikkein konkreettisimmin läsnä. Messu on niiden ihmisten kokoontuminen, jotka kaipaavat tätä läsnäoloa, ja minun on vaikea kuvitella, että ihmiset lakkaisivat sitä kaipaamasta. Kirkko voi kyllä muuttaa muotoaan ja seurakunnat organisoitua toisin, hän sanoo.

– Jumala ei meidän messujamme tarvitse, mutta me ihmiset tarvitsemme paikkoja, joissa voimme jättää kaiken muun ja avautua sille, että Jumala on läsnä. Kun messusta yritetään tehdä kiva, unohdetaan joskus, että ihminen tulee messuun hengellisen kaipauksen vuoksi. Jumalan läsnäoloa voi olla vaikea kokea kotisohvalla. Auttaa, kun kulkee pienen matkan ja istuu tunniksi epämukavaan penkkiin. KOLMEN AIKOIHIN sunnuntai-iltapäivällä Munkkiniemen kirkon ovet ovat jo auki. Bändi harjoittelee hämärässä kirkkosalissa. Joukko Verkoston vapaaehtoisia valmistelee illan messua. Yksi heistä, Ville Kuusjärvi, on jakanut penkkeihin kortteja, joilla voi ilmoittautua mukaan erilaisiin vapaaehtoistehtäviin. – Koetan myös illan aikana bongailla täältä opiskelijoita ja jututtaa heitä. Tarkoitus on mennä yhdessä jatkoille pizzeriaan, Kuusjärvi kertoo. Verkosto on luterilaisen kirkon piirissä toimiva seurakuntayhteisö. Teologian opintojaan viimeistelevä Kuusjärvi on ollut mukana sen toiminnassa reilut viisi vuotta.

VERKOSTON TOIMINNANJOHTAJA ja yksi sen neljästä papista Marko Huhtala harmittelee sitä, että koronan vuoksi kirkkoon voidaan päästää vain sata ennakkoon ilmoittautunutta osanottajaa. Muut saavat seurata messua livelähetyksenä Facebookissa. Normaalioloissa Munkkiniemen kirkolle kokoontui joka sunnuntai kolmisensataa verkostolaista. Viime vuonna 20 vuotta täyttänyt Verkosto perustettiin Huhtalan mukaan siksi, että kaivattiin tiiviimpää yhteisöllisyyttä ja etsittiin tapaa elää kristillisyyttä todeksi tässä ajassa. Huhtala sanoo, että Verkoston kristillisyyttä voisi kutsua tavoitteellisen matalakirkolliseksi. Messussa se kuuluu ja näkyy esimerkiksi niin, että vaikka virsiäkin lauletaan, ne on sovitettu bändille. Messun toimittajat eivät pukeudu liturgisiin vaatteisiin. Saarnan sijasta puhutaan opetuksesta, ja siinä, kuten rukouksissakin, pyritään puhekieleen. – Yksi iso asia on tiivis yhteisöllisyys. Ihmiset tuntevat toisensa ja kokoontuvat viikollakin pienryhmiin. Pyrimme jakamaan yhdessä elämää. Varmaan perinteinen kirkkokin sitä haluaisi, mutta sellainen kulttuuri on vain kadonnut jonnekin. Pappina koen olevani osa perhettä. Elän näiden ihmisten kanssa ja jaan heidän ilojaan ja surujaan, Huhtala kertoo. Verkoston toiminta ja sen kahdeksan työntekijän palkat kustannetaan lahjoitusvaroin. Vuosibudjetti on vähän yli 300 000 euroa. Yhteisöön kuuluu noin 900 henkeä, joista noin puolet osallistuu joka viikko toimintaan. Munkkiniemen lisäksi toimintaa on myös Pihlajamäen kirkolla. – Meillä on hyvin pieni byrokratia, mutta sillä pyöritetään aika massiivista koneistoa. Ei tämä ole ainoa oikea tapa toimia, mutta me palvelemme tätä ryhmää ja heidän hengellisiä tarpeitaan, Huhtala sanoo. Samanlaista otetta hän kaipaisi muuallekin kirkkoon. Kirkon tulevaisuus voisi hänen mukaansa olla hyvä, jos paikallisseurakuntien sisällä sallittaisiin monenlaisia yhteisöjä. – Ja jos otettaisiin kirkkolain pykälät vähän rennommin. Meillä käy maahanmuuttajia eri puolilta maailmaa, useampaan kertaan eri yhteisöissä kastettuja, uskoon tulleita entisiä vankeja – ja kaikki he haluavat tehdä matkaa yhdessä ja olla mukana seurakunnassa. Vaikea siinä olisi ruveta pykälien perusteella tulkitsemaan esimerkiksi sitä, kenelle ehtoollispöytä on avoin. Meillä ei myöskään korosteta jotain tiettyä tapaa tulla uskoon. Jumalan armo kuuluu kaikille, tervetuloa. ENNEN MESSUN alkua ehditään vielä jutella hetki Juhan kanssa. Juha ei halua sukunimeään tai kuvaansa lehteen, mutta tarinansa hän on valmis kertomaan. Hän on viettänyt elämästään yhteensä kaksitoista vuotta vankilassa kahdeksan eri tuomion takia. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Olisiko joku näistä sinun messusi? Kotikaupunkisi seurakuntien messut löytyvät tämän lehden B-osasta. Tähän on poimittu muutama esimerkki koko pääkaupunkiseudun tarjonnasta.

Espoo HalleLuja-messu Nuorten ja nuorten aikuisten valmistelema messu joka kolmas perjantai klo 18 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24 (seuraava 9.10.) Pysäkkimessu Meditatiivinen messu 1–2 kertaa kuukaudessa sunnuntaisin klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5 (seuraava 11.10.) Risteysmessu Moderni yhteisöllinen messu torstaisin klo 19 Chapplessa, kauppakeskus Isossa Omenassa, Suomenlahdentie 1.

Helsinki Agricolamessu Urbaani messu rockkeikan tyyliin keskiviikkoisin klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23.

Papit Riikka Hartikainen ja Marko Huhtala jakavat ehtoollista.

Sateenkaarimessu Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattu messu noin kerran kuukaudessa Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2 (seuraava lauantaina 24.10. klo 17) Tuomasmessu Vaihtoehtoisten messujen klassikko sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23.

Vantaa Kivistömessu Seurakuntalaisten yhdessä tekemä rento messu joka toinen maanantai klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2 (seuraava 19.10.)

– Viimeiset puoli vuotta vankilassa olin tosi pohjalla. Ajattelin, että en halua olla tällainen. En halua enää käyttää päihteitä enkä vapauduttuani joutua uudelleen vankilaan. Rupesin rukoilemaan joka ilta. Ne olivat tökeröitä rukouksia, joissa pyysin itselleni kaikkea. Aloin saada niitä asioita, joita pyysin. Huomasin, että vitsi, tämähän toimii. Vähän myöhemmin Juhan silmiin osui ilmoitus vankilassa järjestettävästä Alfa-kurssista. Se on herätyskristillisyyden piirissä suosittu kristinuskon perusteita käsittelevä kurssi, jota Suomessa koordinoi Verkosto. Verkoston vapaaehtoiset vetävät kursseja myös Helsingin vankilassa. – Kurssilla oli tosi kiva tiimi, joka hymyili, halasi ja kätteli. Heidän silmänsä loistivat rauhaa. Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitähän nuo ovat vetäneet. Juha vapautui vankilasta tämän vuoden tammikuussa parin kuukauden koevapauden jälkeen. Silloin hänellä oli vain kaksi kassillista vaatteita. Nyt hänellä on työpaikka vertaisohjaajana, asunto ja parisuhde. Verkoston messuissa hän alkoi käydä jo koevapautensa aikana.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

”

Minulla on aina vankilasta vapauduttuani ollut olo, ettei minua haluta mihinkään. Tähän yhteisöön minut jotenkin rakastettiin sisään. JUHA

– Minulla on aina aiemmin vankilasta vapauduttuani ollut sellainen olo, ettei minua haluta mihinkään, koska minulla on tällainen tausta. Tä-

Ystävämessu Lämminhenkinen monikulttuurinen messu kerran kuukaudessa sunnuntaisin klo 16 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8 (seuraava 18.10.) ja kerran kuukaudessa sunnuntaisin klo 16 Asolan seurakuntatalossa, Asolanväylä 6 (seuraava 1.11.)

hän yhteisöön minut jotenkin rakastettiin sisään, ja niin ei ole ennen käynyt. Se on antanut toivoa ja mahdollistanut kaiken muutoksen. KIRKKOSALISSA JOKA toinen penkkirivi on jätetty tyhjäksi. – Pidä meidät kaikki turvassa ja varjele, ettei meille tulisi mitään tartuntoja täällä, Marko Huhtala rukoilee alkuvirren jälkeen. Sitten ruvetaan ylistämään. Tänään se on sitä, että lauletaan kolme laulua. Osa seurakunnasta seisoo, siellä täällä näkee kohotettuja käsiä. Tämä on kai sitä, mitä Huhtala kutsuu maltilliseksi karismaattisuudeksi: Ylistetään, mutta ei mennä ylettömyyksiin. Ei kaadeta ihmisiä ja eikä luvata ihmeitä. Ehtoolliselle jonotettaessa pidetään turvavälit. Ensin desinfioidaan kädet, sitten otetaan leipä ja viini, jotka Huhtala ja hänen kollegansa Riikka Hartikainen jakavat maskit kasvoillaan. Kun seurakunta laulaa ”puhdista mut kokonaan, ei vain päältä, vaan sisältä kokonaan”, koronan varjo tuntuu antavan sille uuden merkityksen. ■

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Suvaitsevuus voi olla nöyryyttävää Sairastuttuaan syöpään Tapio Pajunen tajusi omakohtaisesti, miten vaikea meidän on ymmärtää toistemme todellisuutta. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

amassa 1990-luvulla yritykset kaatuivat ja seurasi suurtyöttömyys. – Nyt on vaarana, että palaamme koronapandemian seurauksena lamatodellisuuteen, sanoo Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen. Kun lama tuli vuonna 1990, Pajunen oli 32-vuotias Keravan seurakunnan päihde- ja kriminaalityön erityisdiakoni. – Kohtasin työssäni perheitä, joilla oli satojen tuhansien markkojen lainat uudesta omakotitalosta, ja sitten yhtäkkinen työttömyys tai konkurssi. Vielä senkin jälkeen, kun pankki oli vienyt talon, eräälle asiakkaalleni jäi satojen tuhansien velat. Tämä perheenisä päätyi hirttämään itsensä, Pajunen kertoo. Tämä on perspektiivi, josta Pajunen on seurannut keskusteluja siitä, missä määrin kirkko voi sekaantua politiikkaan. Pajunen on siitä harvinainen mies, että hän tapaa työssään jatkuvasti niin suomalaista poliittista eliittiä kuin kaikkein huonoimpaan osaan joutuneita. Viime vuonna tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Pajuselle sosiaalineuvoksen arvonimen. Pajunen itse pitää huomionosoitusta merkkinä siitä, että yhteiskunta arvostaa kirkon diakoniatyötä. Yhteisvastuukeräys ei ole pelkkä rahankeräys, vaan se tuo aina esiin myös ongelmia, joihin on etsittävä poliittisia ratkaisuja. – Kun Jeesukselta kysyttiin, mikä on suurin käsky, hän sanoi, että suurin on tämä: rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, yli kaiken. Sitten hän piti pienen taidepaussin ja jatkoi, että toinen aivan yhtä tärkeä on tämä: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, Pajunen sanoo. Hän korostaa, että molemmat puolet asiassa ovat meille kristityille yhtä tärkeitä. – Kirkon tehtävä on huolehtia Jumalan sanasta, ja sen rinnalla aivan yhtä tärkeää on rakastaa lähimmäistä. Kirkon luovuttamaton tehtävä on olla äänenä niille, joiden ääntä poliittiset päättäjät eivät kuule. Kirkon tehtävä on tuoda esiin piilossa oleva hätä, Pajunen sanoo. 1990-luvulla kirkko reagoi, koska se ei voinut katsoa sivusta, kun ihmiset kärsivät. – Köyhien ja sorrettujen puolustaminen ei voi milloinkaan olla väärin, eikä se koskaan ole keneltäkään pois. Emmekö julista Jumalan sanaa, jos sanomme, että jokaisella Jumalan kuvalla on oikeus ihmisarvoiseen elämään? Pajunen kysyy. TAPIO PAJUNEN oli yksitoistavuotias, kun hänen isänsä kuoli. – Yksinhuoltajaperheessä lapset joutuivat ottamaan paljon vastuuta arjesta, Pajunen kertoo. – Äitivainaa antoi vahvan arvopohjan. Hän opetti, että me olemme täällä toisiamme varten. Ja kotonahan meidän kaikkien pitikin olla toisiamme varten, jotta elämä pyörätuolia käyttävän yksinhuoltajaäidin perheessä saatiin rullaamaan, Pajunen sanoo. Arki oli niukkaa, mutta Pajusella oli myös henkireikä: hän oppi lukemaan viisivuotiaana. – Olen koko elämäni ollut kirjaston superkäyttäjä. Koulussa olin keskiverto-oppilas, mutta satsasin kunnolla aineisiin, jotka kiinnostivat minua. Historian suhteen minulla oli aivan valtava tiedonjano. Kodissa oli vahva arvokasvatus, mutta se ei ollut millään tavalla hengellinen. Silti Pajunen teini-iässä liittyi seurakuntanuoriin.

Suomessa oli jatkosodan jälkeen levinnyt voimakas herätys, jota erotuksena neljästä edellisestä ruvettiin kutsumaan viidenneksi herätysliikkeeksi eli viidesläisyydeksi. Siinä vaadittiin henkilökohtaista uskonratkaisua, ja siihen Pajunenkin lähti mukaan. – Meillä oli Porvoossa iso ja tiivis porukka, jonka opetus oli hyvin lakihenkistä. Opin kyllä paljon Jumalasta, ihmisestä ja elämästä, mutta muutaman vuoden kuluttua aloin kyseenalaistaa ryhmän tulkintoja, Pajunen sanoo. Hän oli innokas rockmusiikin harrastaja, ja pian kavereita tuli muusikkopiireistä. Rockmusiikin yhdistävä voima on ollut pysyvä elementti Pajusen elämässä. Kun hän joitain vuosia sitten keksi järjestää Tampereella Beatles-messuja, soittajat löytyivät helposti. Messussa virret korvattiin neljän moppitukan monitulkintaisilla lauluilla. Joku voi kysyä, miten sellainen sopii jumalanpalvelukseen, mutta Pajunen tietää. – Esimerkiksi synninpäästö: Mikä sopisi paremmin kuin Let It Be? Esirukouksessa Jumalan eteen puolestaan kannetaan tärkeitä asioita ja muistoja omista rakkaista kappaleen In My Life sanoilla, Pajunen luettelee. – Kerran eräs eläkeläinen tuli kertomaan, että Beatlesin takia hän oli tullut ehtoolliselle ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen.

Kuka?

Tapio Pajunen, 62, on Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja, neljän lapsen isä ja tuore isoisä.

Mitä?

Vuonna 2009 Pajunen palkittiin saattohoidon edistämisestä. Vuonna 2019 hänestä tuli sosiaalineuvos.

Motto

Maapallolla asiat rullaavat niin kauan kuin hyviä on enemmän kuin pahoja.

SEURAKUNTANUORUUDEN JÄLKEEN Pajunen oli valokuvaaja ja satamajätkä, kunnes hän vuonna 1985 päätti opiskella diakoniksi. Jo opiskeluaikana kirkko näytti kovat kasvonsa siinä, että työntekijää ei kuunnella, jollei hän ole pappi. Niinpä Pajunen luki työn ohessa papiksi. Ensimmäinen papin paikka oli Lontoon merimieskirkko. Sen naapurissa oli paikallinen anglikaanikirkko, jota johti isä Richard. – Seurakunnassa oli 11 000 jäsentä, mutta papin lisäksi ei ollut muita palkattuja työntekijöitä kuin kerran viikossa tunniksi kanslisti, Pajunen kertoo. – Kerran eräät suomalaiset vierailijat utelivat isä Richardilta, että hänellä varmaankin on valtavasti vapaaehtoisia. Isä Richard vastasi, että ei ole. On vain valtava joukko kristittyjä seurakuntalaisia, jotka tahtovat palvella Jumalaa ja lähimmistään. Tällaistahan sen Suomessakin pitäisi olla – ja Pajusen mukaan tuleekin olemaan sitä mukaa kuin kirkon rahat hupenevat. Mutta voisiko seurakunnista muodostua Suomessa tiiviitä yhteisöjä, kun ihmiset tuntuvat elävän niin erimielisissä kuplissa? Pajusen mukaan kirkossa on erittäin vaikea esittää eriäviä mielipiteitä.

– Tämä oikeastaan nousee kirkon opillisesta perinteestä, jossa asioista on vain yksi totuus, hän sanoo. Niinpä itseään hyvinkin suvaitsevina pitävät ihmiset voivat käyttäytyä yllättävän fundamentalistisesti. Tämä näkyy siinä, miten kirkossa keskustellaan sukupuoliasioista tai mitä mieltä saa olla vaikkapa maahanmuutosta. KÖYHIEN PUOLUSTAJAN on kyettävä keskustelemaan repivistäkin asioista siksi, että viime vuosina nimenomaan populistipuolueet ovat saaneet kannatusta juuri huono-osaisissa kansanryhmissä. Jos kirkko haluaa auttaa näitä ihmisiä, sen on voitava asettua heidän asemaansa. – Ymmärrän kirkossa vallitsevan pelon, että kirkon oppi vääristyy tai keventyy, jos annetaan tilaa oppiin nähden vastakkaisille kannoille. Mutta tässäkin on pohdittava, mikä kuuluu kirkon muuttumattomaan uskoon, josta ei anneta tuumaakaan periksi, ja mikä taas kuuluu muuttuvan elämäntilanteen piiriin, Tapio Pajunen sanoo. – On valitettavaa, että suvaitsevuus on kadottanut todellisen merkityksensä. Nykyään suvaitsevuus ymmärretään niin, että ollaan valmiita tukemaan toisen ihmisen elämäntapaa ja ideologiaa. Todellinen suvaitsevuus ei ole kuitenkaan sitä, vaan sitä, että annetaan toiselle ihmiselle tilaisuus tulla kuulluksi ja sen jälkeen tehdään itse johtopäätökset ja ratkaisut, Pajunen sanoo. – Nykyajan suvaitsevuus on myös nöyryyttävää. Siinä minä parempana ja ylempiarvoisena ihmisenä voin suvaita sinua ja elämäntapaasi. Suvaitsija pidättää aina itsellään oikeuden suvaita tai olla suvaitsematta. Sellainen suvaitsevuus ei kuulu aitoon yhdenvertaisuuteen. Pajusella on myös tuore omakohtainen kokemus siitä, miten vaikea meidän on ymmärtää toistemme todellisuutta ja asettua toistemme asemaan. – Olen yli kymmenen vuoden ajan kouluttanut saattohoidon ammattilaisia kuolevien ihmisten tukemiseen. Olen tässä kouluttajan roolissa kuvitellut, että minä tiedän, mitä se kohtaaminen on ja millaisessa todellisuudessa kuoleva elää. Mutta olin väärässä, Pajunen sanoo. LÄÄKÄRI KERTOI puolitoista vuotta sitten, että Pajusella on syöpä. – Vasta siinä kohtaa tajusin, miltä oikeasti tuntuu saada diagnoosi sairaudesta, joka voi johtaa kuolemaan. Silloin ymmärsin, että tämä on maailma, jota kukaan toinen ei voi ymmärtää. On tietyt perusasiat, jotka toinen saman läpikäynyt ymmärtää, mutta hänkin katsoo sitä eri perspektiivistä, oman historiansa kautta. Pajusen mukaan hänen syöpänsä ei ole salaisuus, muttei hän siitä ole myöskään puhunut. – Itse asiassa tänä kesänä sairastuin toiseen syöpään. Tällä syövällä ei ole mitään tekemistä edellisen kanssa, vaan nämä ovat itsenäisiä sairauksia. Syöpä operoitiin juhannuksen jälkeen. – Sairauden myötä olen konkreettisesti saanut tuntea vertaistuen merkityksen sekä sen, miten perhe ja ystävät kantavat vaikeissa hetkissä. Tällä hetkellä tilanteeni on se, että sairaus on hallinnassa ja nautin elämästäni ja työstäni, johon olen jo palannut. Näiden kokemusten kautta elämän merkitys on vahvistunut hurjan paljon. Sairaudet eivät tällä hetkellä vaikuta arkeeni, mutta ne ovat lisänneet armeliaisuuttani. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Mainettaan parempi Hyvyys on pahaa suurempi voima, väittää historioitsija Rutger Bregman. Mitä sanovat oikeuspsykiatri Hannu Lauerma ja pappi ja psykoterapeutti Leila Valtonen? TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS MARTTA-KAISA VIRTA

istoria, uutisotsikot ja sosiaalisen median keskustelut kertovat usein ihmisen pahuudesta. Filosofi Thomas Hobbes katsoi, että pahuuden kahlitsemiseksi tarvitsemme Leviathanin, rajoittamatonta valtaa käyttävän vallanpitäjän. Kirkko opettaa, että syntiinlankeemuksen seurauksena meihin vaikuttaa perisynti, taipumus pahaan. Vaan onko paha sittenkään vallitseva ominaisuus ihmisessä? Jos näin olisi, miten sujuisi jokapäiväinen elämämme? Se, jossa ihmiset osoittautuvat yleensä luottamuksen arvoisiksi. Pitäisikö historiaa katsoa uusin silmin? Jos paha johtaa pahaan, niin myös hyvä johtaa hyvään. Kumpaa haluamme vahvistaa? HOLLANTILAINEN HISTORIOITSIJA Rutger Bregman kyseenalaistaa käsityksen ihmisestä olemukseltaan pahana. Hän katsoo ihmisen toimintaa uudesta näkökulmasta. Bregmanin teos Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa on myyntitilastojen kärjessä monessa maassa. Eikä syyttä, sillä näkökulma on virkistävä: Bregman väittää, että useimmat ihmiset ovat kunnollisia. Eivät kaikki eivätkä aina. Bregman ei ole naiivi. Hän ei kiellä pahaa, vaikka uskookin hyvän olevan pahaa suurempi voima. Kirjassaan hän perustelee, miksi hän ajattelee niin. William Goldingin romaanissa Kärpästen herra autiolle saarelle haaksirikkoutuneet koulupojat päätyvät tappamaan toisiaan. Rutger Bregman nostaa esille tositarinan

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

ihminen koulupojista, jotka karkasivat seik kailuretkelle kristillisestä koulusta. He viettivät autiolla ja karulla saarel la yli vuoden. Pojat aloittivat jokai sen päivänsä laululla ja rukouksella, pystyivät sovittelemaan riitansa ja selvisivät hengissä yhteistyöllä. IHMINEN ON ELÄIN, joka on me nestynyt muita paremmin siksi, et tä luonnonvalinta on suosinut ihmi sen sosiaalisuutta, Bregman väittää. Olemme ystävällisiä eläimiä, jotka oppivat toisiltaan matkimalla. Väki valta on useimmille ihmisille luon taisesti vastenmielistä. Esimerkik si toisessa maailmansodassa suu rin osa sotilasta ampui tarkoituksel la ohi. Totta kai on olemassa pahuutta ja pahoja ihmisiä. He ovat usein niitä, jotka raivaavat häikäilemättömästi tiensä valtaan. He manipuloivat, va lehtelevat ja käyttävät hyväkseen se kä ihmisten hyväntahtoisuutta että ryhmähenkeä, joka pitää ensisijai sesti lähimpien puolta. Bregman osoittaa, että psykolo gian historiassa kuuluisa sähköisku koe, jossa ihmiset olivat valmiita an tamaan koehenkilöille kuolettavia sähköiskuja, perustui siihen, että ih miset uskoivat kokeen ohjaajan sa naan. Holokaustin keskeisenä orga nisaattorina teloitettu Adolf Eichmann puolestaan oli fanaatikko, jo ka teki pahaa, koska uskoi tekevänsä hyvää. PSYKIATRISEN VANKISAIRAALAN vastaava ylilääkäri, dosentti Hannu Lauerma, on työssään paljon teke misissä pahuuden kanssa. Hän on tehnyt aiheesta myös kirjoja. Hän ei ole vielä lukenut Rutger Bregmanin kirjaa, mutta kertoo laittavansa sen heti lukulistalle. – Näkökulma on virkistävä ja oleel linen. Sellaiset asiat kuin kyky yhteis työhön, anteeksiantoon, suvaitsevai suuteen, rakkauteen ja altruismiin ovat meille yhtä luonteenomaisia kuin aggressio ja kilpaileminen. Ne ovat mahtavia vastavoimia aggressi olle. Tarvitsemme noita hyviä asioita pystyäksemme lisääntymään, ollak semme osa yhteisöä ja pysyäksemme hengissä, Lauerma sanoo. Hänen mukaansa eri ominaisuuk sien vaihteluväli ihmislajin sisällä on huomattava. Ääripäässä ovat psyko paatit, jotka eivät kykene tuntemaan myötätuntoa ja aitoa rakkautta.

Oma koti palvelukodissa Ihmisen epäsosiaalisuudesta ja väkivaltaisuudesta puolet selittyy nykytutkimuksen mukaan geeni perimällä. Lauerma muistuttaa, et tä ihminen ei silti ole geeniensä ar moilla, sillä toinen puoli määrit tyy ympäristöstä. Toisaalta, jos elää koko lapsuutensa perhehelvetissä, sieltä voi olla hankala nousta. – Ihminen, samoin kuin lähisuku laisemme kädelliset ja isot apinat, on kilpailullinen laji. Koko ihmis kuntaa ei olisi ilman tappamalla saa listamista, Lauerma sanoo. Hänen mukaansa ihmisessä on sisäänrakennettuna kyky sekä hy vään että pahaan ja meidän kannat taa yleensä, olematta naiiveja, luot taa hyvään. Esimerkiksi liikentees sä mikään ei sujuisi, jollemme voisi luottaa siihen, että liikennevaloilla on merkitystä. PAPPI JA PSYKOTERAPEUTTI Leila Valtonen on Rutger Bregmanin kir jasta innoissaan. Hän nostaa esil le Bregmanin havainnon, ettei kul tainen sääntö ”tee toiselle niin kuin haluat itsellesi tehtävän” riitä, sil lä silloin katsomme helposti asioita vain omasta näkökulmastamme. Pitää kysyä, mikä toiselle on hy vää ja mikä pahaa. Valtosen mu kaan vain kysymällä näitä huo maamme myös sellaisia rakenteelli sia asioita, jotka aiheuttavat esimer kiksi syrjintää. – Oleellisempaa kuin kysyä, onko ihminen perusolemukseltaan hyvä vai paha, on pohtia, onko oma toi mintani juuri nyt hyvää vai pahaa. Rakennanko ihmisten välistä luotta musta ja oikeudenmukaisuutta? Toi siin kannattaa suhtautua lähtökoh taisen myönteisesti, koska sillä on suuri vaikutus. Siitä Bregman ker too paljon hyviä esimerkkejä ja tut kimustuloksia. Entä perisynti – onko se hyödylli nen käsite kuvaamaan ihmistä? – Ajattelen, että perisiunaus on ollut ensin ja on tärkeämpi. Ensin oli luominen. Jumala loi kaiken hy väksi. Vaikka asiat ovat menneet pieleen, ei se tyhjennä sitä, että ih minen on luotu Jumalan kuvaksi. Jos pitää käyttää sanaa perisyn ti, ajattelen sitä jonkinlaisena ih miskunnan yhteisenä syyllisyyte nä. Väärä toiminta tuottaa murheen ja kärsimyksen aaltoja, joskus hy vinkin laajasti ja pitkään, Valtonen pohtii. ■

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Tässä voisi olla sinun mainoksesi Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 taloutta pääkaupunkiseudulla. Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot. Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Anne Joukainen p. 050 3103081, Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Ari Suominen p. 040 355 2340, etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Hyvää pyhää

11.10.

Kirkoissa tämän päivän aiheena on Rakkauden kaksoiskäsky. Päivän tekstissä (Mark. 12:28–34) Jeesus vastaa lainopettajalle, mikä on kaikkein tärkein käsky.

Anna aikaa ANNA AIKAA TÄRKEIMMILLESI. Käy tapaamassa vanhempiasi. Laske kännykkä kädestä ja ole lastesi käytettävissä. Tapaa ystävääsi, jota et ole ehtinyt nähdä. Anna aikaa Jumalalle. Lue vaikka Raamattua siltä kohtaa, mistä se aukeaa. Anna aikaa myös itsellesi. Ole tekemättä mitään.

MATTI PIKKUJÄM SÄ

Sydämiin kirjoitettu käsky

uinka vaikuttavasti sinä, Jeesus, sanoitat melkein kaikkien uskontojen ytimessä olevan lain. Kehotat rakastamaan Jumalaa koko sydämestä, sielusta ja mielestä ja koko voimalla, ja muistutat rakastamaan lähimmäistä

kuin itseä. Ajattelen, että tämä rakkauden kaksoiskäsky on kirjoitettu luomisen hetkellä kaikkien ihmisten sydämeen. Me oikeastaan tiedämme, miten meidän olisi paras toistemme kanssa täällä elää, vaikka toteutus usein ontuu. Luulin pitkään, että rakkauden kaksoiskäskyssä on vaikeinta ymmärtää, mitä tarkoittaa ”rakastaa Jumalaa yli kaiken”. On vaikea kohdistaa rakkauden tunteita hahmottomaan. Mutta, Mestarini, sanojesi äärellä havahdun, että ehkä vaikeinta onkin ymmärtää, mitä rakastaminen on.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Onneksi, Opettaja, ohjaat tässä kaiken lain ytimessä havainnoimaan omia kokemuksia suhteessa lähimmäiseen. Tiedän, että tunnen oloni rakastetuksi, kun ajatukseni ja mielipiteeni kiinnostavat. Luulen silti, että koen tärkeimpänä rakkauden osoituksena ajan antamisen. Aika kertoo tärkeysjärjestyksemme. Ehkä Jumalan rakastaminen on samanlaista. Kiinnostusta Luojan mielipiteisiin ja ajatuksiin, jotka hän Raamatussa ja luomakunnassaan ilmaisee. Yllättymistä ja iloa elämän ihmeistä, joita rakastava Jumala kohdalleni tarjoaa. Ennen kaikkea ajan antamista rukouksen ja ehtoollisen sakramentin tarjoamalle yhteydelle vaikka vähän omista tarpeista tinkien. On huikeaa, Jeesus, millaisen lupauksen annat lainopettajalle, joka keskustelee kanssasi. Kun näin elän, en ole tälläkään hetkellä kaukana Jumalan valtakunnasta.

KAISA KARIRANTA

Rukous luonnossa Ajan ja ikuisuuden Jumala. En ehkä tiedä, miten sinua rakastetaan, mutta rakastan aamukastetta, suon tuoksua ja sileitä kallioita, joiden painaumat suojaavat tuulilta. Auta minua näkemään kaikessa luodussa kätesi jälki ja iloitsemaan siitä.

Harras hetki

Pertti Salolainen on entinen kansanedustaja ja ministeri, joka asuu Helsingissä. Hän johti Suomen EUjäsenyysneuvotteluja. Salolainen täyttää lokakuussa 80 vuotta. Salolainen on Maailman luonnonsäätiön (WWF) Suomen rahaston kunniaperustaja. Hän oli aloittamassa säätiön toimintaa Suomessa vuonna 1972. Hän on aktiivinen luontoharrastaja ja luontokuvaaja. Kokoomuksessa Salolaista pidettiin alkuun hänen omien sanojensa mukaan ”viherpiipertäjänä”. Nyt hänen työtään luonnon puolesta osataan jo arvostaa.

Lintujen lähtöön liittyy haikeutta Pertti Salolainen tuntee nöyryyttä luonnon kierron ja kauneuden keskellä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

iikonloppuna Pertti Salolainen matkustaa pääkaupunkiseudulta mökilleen Kustaviin. Siellä, meren rannalla, hän seuraa lintujen syysmuuttoa, upeaa luonnonnäytelmää. Hanhi- ja joutsenparvien sekä kurkiaurojen lisäksi kokenut retkeilijä ja luontokuvaaja näkee asioita, joita moni ei tule huomanneeksi, kuten öisin muuttavat punakylkirastaat, jotka pitävät lentäessään kovaa meteliä. LINTUJEN KEVÄTMUUTTO on Pertti Salolaiselle täynnä toivoa. Syysmuuton tunnelma on haikea: yksi aikakausi luonnon kierrossa on jälleen päättymässä. Vaikka syksyllä Salolaisen mielessä on häivähdys surua, se on hänestä kaunis vuodenaika. Ilma on silloin erityisen raikas. Salolainen seuraa luontoa monessa paikassa. Korona-aikana hän on kiertänyt Uudenmaan

luontokohteita. Helsingin Vanhankaupunginlahti on hänelle jo nuoruudesta rakas paikka. Silloin se kuhisi elämää. TÄNÄ KESÄNÄ Pertti Salolainen sai nähdä Vanhankaupunginlahdella suuren ihmeen: pesivän metrikotkaparin. Merikotkalla on Salolaiselle erityinen merkitys, sillä hän oli Maailman luonnonsäätiössä pelastamassa merikotkaa. Kun työ alkoi vuonna 1972, koko Suomessa kuoriutui vain neljä poikasta. Nyt poikasia tulee viitisensataa. Merikotkan pelastuminen oli menestystarina. Salolainen kuitenkin pelkää, että ihmiskunta tuhoaa luonnon. Ilmastonmuutos ja lajikato etenevät. Suomen vanhat aarnimetsät on tuhottu ja suot raiskattu. Ihmiskunta on matkalla itse luomaansa helvettiin, vaikka tekeekin sen ensimmäisessä luokassa, Salolainen sanoo. Vaikka Salolainen on pessimistinen, hänestä ei ole syytä luovuttaa vaan taistella – ja katsoa peiliin. Hän tunnustaa olevansa mökkeineen, autoineen ja kuvausreissuineen syntisäkki muiden joukossa. Vastapainoksi hän on perustanut pienen luonnonsuojelualueen haapametsikköön Hämeessä ja toivoo perustavansa vielä toisen. Siitä tulee hänen 80-vuotislahjansa Suomen luonnolle.

Kirkkoon Pertti Salolainen kuuluu, vaikka luokittelee itsensä enemmän panteistiksi kuin perinteiseksi kirkkouskovaiseksi. Koko ympäristö, luonnon kokonaisuus tai luomakunta, mitä sanoja siitä sitten käytetäänkin, on hänen uskonsa kohde.

”

IHMISKUNTA ON MATKALLA ITSE LUOMAANSA HELVETTIIN, VAIKKA TEKEEKIN SEN ENSIMMÄISESSÄ LUOKASSA. PERTTI SALOLAINEN

MEITÄ YMPÄRÖIVÄ luonnon mysteeri tekee Pertti Salolaisen nöyräksi. Lintujen syysmuuton seuraaminen saa hänet haukkomaan henkeä kaiken kauneuden ja tarkoituksenmukaisuuden edessä. Tuota kauneutta kuvatessaan Salolainen lainaa nauraen ”entistä sosialidemokraattia”, joka totesi meren ulappaa katsoessaan, että ”tämä ei kyllä ole heidän kunnallisjärjestönsä aikaansaannosta”. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Ostetaan

Tilaisuuksia

Naistenpäivät 23.–25.10. Vivamossa Nainen, suorita vähemmän ja elä enemmän Naistenpäivillä saat levähtää hetken ja antaa aikaa itsellesi. Se on syksyn keidashetki, joka katkaisee syksyn kiireet. Päivillä etsitään voimavarkaita ja voiman tuojia, pohditaan millä nujertaa suorittamisen pakko ja löydetään enemmän aikaa elämiseen. Lauantaina aukeaa kirpputori ja Basaari, jossa myynnissä kaikkea kaunista. Rukouspalvelu ja siunauskirkko. Mukana työpsykologi Outi Reinola, toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma, Vivamon johtaja Terhi Rajala, ohjelmavastaava Marika Viljamaa, viestinnän asiantuntija Raija Kumpula, sekä musiikissa Virpi Nyman. Kurssimaksu 35 €, vain la 25 € Täysihoito 159,50–179,50 €

Tervetuloa! Ilmoittautuminen viim. 16.10. puh. 0207 681 760 Vivamontie 2, 08200 Lohja vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

ESIRUKOUSILTA ti 13.10 klo 19 Munkkiniemen kirkossa Tiilipolku 6 Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousillat joka toinen viikko. Petrus församling

pe 9.10. klo 15 seurat Columbuksen Katukappeli (Vuosaari), Hki. su 11.10. klo 10 kirkkopyhä Virtakirkko (Myyrmäki), Vantaa. klo 15 etäh-juhlien kiitosseurat Seuratuvalla; suorana www.facebook.com/herattaja. klo 18 seurat Oliivi-Sali (Vanha kko), Järvenpää. ke 14.10. klo 19 Körttikodin seurat. to 15.10. klo 18 seurat L-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. su 18.10. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko; messu ja seurat; mm. K.P.Kinnunen. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Hki; messu ja seurat, mm. S.Korkalainen. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, Hki; messu ja syysveisuut; S.Molina. klo 17 Seuratuvan sunnuntai-ilta: Vastuuviikosta Iida Silfverhuth: ”Ihmisoikeudet ja ilmastoteot”; suorana www.facebook. com/herattaja. TARKISTA tiedot aina www.h-y.fi/ tapahtumakalenteri.html ja/tai srk:n verkkosivut.

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

www.mrautanen.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Henkilöautojen talvisäilytystä. 24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

[A] LKV M. Rautanen Oy

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

HERÄNNÄISSEURAT

Vuokralle tarjotaan

Markku Rautanen YKV, LKV

myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Espoon rauhanyhdistyksen seurat pe 23.10. klo 18.30 Nupurin kappeli, os. Brobackantie 1-3.

Kiinteistövälitystä

Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620

Kalustettu 4h+k Lauttasaaresta määräajaksi. Hyvin varusteltu, metron vieressä. p. 0505810251

Vuokrata halutaan 29 v. kasv.tiet. maist. etsii edull. 1h+k H:gin kantakaup. 1.11 alk. Rauhallinen, savuton, luottotiedot ok. Puh 041 449 3591

Myydään Myytävänä seniori-ikäiselle ihastuttava ylimmän kerroksen asunto 39,5m2 (1h+tupakeittiö) lasitetulla parvekkeella Palvelukoti Sofiassa, Laajasalossa. Tarkemmat tiedot asunnosta https://www.palvelukotisofia.fi ja Maria Strandberg puh. 040-7469486

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

Rakennusala Konetyöt Kaivinkone Bobcat kuormaaja, okt pohjatyöt, viemärit, salaojat ja sadevesijärjetelmät. Kuljetukset, murskeet ja mullat. Hyödynnä kotitalousvähennys. Tapani Heinonen Oy 0500-633 319 www.kuljetus-heinonen.com

Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palveluja tarjotaan

Tutkimuksia

LĂ¤hetĂ¤ surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

KuolinpesĂ¤t, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. PyĂśrĂ¤tuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Siivouspalveluja PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jĂ¤tekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekĂ¤ muutot. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â&#x201A;Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ikkunanpesut, ym. siivoustyĂśt vuosien kokemuksella. Kotital.vĂ¤h. kelp. P. 0417203363

Kotisiivousta ja ikkunanpesua LĂ¤hihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Hautauspalveluja TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013;N HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityĂśt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistĂ¤mĂśltĂ¤ KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan tyĂśt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

Kotisiivoukset luotettavasti. MyĂśs seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Masennustutkimus

Haemme tutkittavia osallistumaan kansainvĂ¤liseen kliiniseen lĂ¤Ă¤ketutkimukseen, jossa arvioidaan erĂ¤Ă¤n tutkimuslĂ¤Ă¤kkeen tehokkuutta ja turvallisuutta vertaamalla sitĂ¤ lumelĂ¤Ă¤kkeeseen, kun tutkimuslĂ¤Ă¤kettĂ¤ annetaan nykyisen masennushoitonne lisĂ¤ksi. Voitte soveltua tutkimukseen, jos â&#x20AC;˘ olette iĂ¤ltĂ¤nne 18-65 vuotias â&#x20AC;˘ TeillĂ¤ on todettu masennus â&#x20AC;˘ ette ole saanut rittĂ¤vĂ¤Ă¤ hoitovastetta nykyisellĂ¤ masennuslĂ¤Ă¤kkeellĂ¤nne Tutkimus kestĂ¤Ă¤ enintĂ¤Ă¤n 13 viikkoa, siinĂ¤ on 7 tutkimuskĂ¤yntiĂ¤ ja yksi puhelu. TutkimuskĂ¤ynnit ja -lĂ¤Ă¤kkeet ovat maksuttomia. Tutkimuksesta vastaava henkilĂś Suomessa on ylilĂ¤Ă¤kĂ¤ri Martti Heikkinen. HelsingissĂ¤ tutkijalĂ¤Ă¤kĂ¤reinĂ¤ toimivat psykiatrian erikoislĂ¤Ă¤kĂ¤rit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, LĂ¤Ă¤kĂ¤rikeskus MehilĂ¤inen TĂśĂślĂś. Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttĂ¤: to 8.10. klo 15-18 soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllĂ¤ olevaan sĂ¤hkĂśpostiin.

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkĂ¤llĂ¤ kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

BREMERIN KIVI

Hammashoitoa Aika uusia hammasproteesit? EHT Sirkka MĂźller

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja VesamĂ¤ki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

P. 040 157 4560

Â Â?Â? Â? Â?

Â&#x2026; Â&#x2020;Â&#x2021;Â&#x2020; Â&#x2C6; Â&#x2030;Â&#x2030; Â&#x160;

â&#x20AC;˘ Maksuton tarkastus ja suunnitelma â&#x20AC;˘ Puhtaat toimitilat â&#x20AC;˘ Joustava palvelu

Soita ja varaa aika

P. 020 730 7260

Mannerheimintie 65, 00250 HKI RetkeilijĂ¤nkatu 7 B, 00980 HKI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Â?Â?Â?Â Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2030; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018;Â&#x2019; Â&#x201C;

(09) 753 11 56

Â&#x2020;Â&#x2020; Â&#x20AC;Â

Â&#x152; Â&#x201A;Â&#x201A; Â&#x2020; Â&#x17D;Â&#x201A; Â&#x2018; Â&#x201D; Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x201C;

Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila KĂ¤yntiosoite: Kielotie 2b

EHT Antti Koskelo EHT Tero Roine

Â&#x20AC; Â&#x201A; Â&#x20AC;Â&#x2039; Â Â&#x20AC; Â&#x201A;Â&#x192;

Â&#x201A; Â&#x20AC; Â Â&#x201E;

www.jyrkisaarimaa.fi

â&#x20AC;˘ katutasossa â&#x20AC;˘ esteetĂśn sisĂ¤Ă¤nkĂ¤ynti

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 Ari Suominen, 040 3552340 etunimi.sukunimi@otava.fi LisĂ¤tietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 17/2020

LAKIASIANTOIMISTO

Hyvät aikeet eivät riitä Auttaminen kuuluu tiukasti ihmisyyteen, mutta miksi autamme ja mitä siitä seuraa?

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SAMPO KIVINIEMI

apaaehtoisturistit hoivaavat Laosissa työnorsuja ja leikittävät nepalilaisessa orpokodissa lapsia. He myös maksavat mat-

kansa itse. Beninissä sadat suomalaiset stipendiaatit ovat olleet mukana erilaisissa epävirallisissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Viipurissa vapaaehtoiset omistavat kaiken vapaa-aikansa hylättyjen koirien hoitamiseen. Vaikein rasti on kuitenkin Suomessa pääkaupunkiseudun kadun-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

kulmassa pahvikuppeineen kerjäävä romani. Annanko rahaa vai en, autanko häntä kolikolla oikeasti vai en, ja miksi hänen näkemisensä ärsyttää joka kerta? Helsingin Sanomien toimittaja Mari Manninen sukeltaa hyväntekeväisyyshankkeisiin ja auttajan tunne-elämään kirjassaan Hyvät aikeet. Miksi autamme ja mitä siitä seuraa? Kirjaa tehdessään Manninen vietti pari kuukautta Beninissä, jossa hän tutustui suomalais-beniniläisiin apuprojekteihin ja beniniläiseen auttamisverkostoon.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Suomalaiset matkalaiset päästävät mereen etelänbastardikilpikonnan poikasia Grand Popon rannalla Beninissä. Paikallisessa hankkeessa kilpikonnia yritetään suojella pedoilta ja muoviroskalta.

JO AUTTAMISEN VALTAVA kirjo kertoo, että meissä suomalaisissa on runsaasti hyvää tahtoa ja auttamisen halua. Kirjassaan Manninen halusi tutkia tarkemmin auttamisen syitä ja seurauksia. Saako hyvän tekemisestä tulla hyvä olo? Entä jos motivaatio syntyy säälistä tai auttamiseen liittyy valtakuvioita? – En saarnaa puhdasta pyyteetöntä auttamista. Kun tutkistelin itseäni, huomasin esimerkiksi, että halusin näyttäytyä muiden silmissä hyvänä ihmisenä, Manninen kertoo. – Se, että auttamisesta saa hyvät kiksit, ei haittaa, kunhan ymmärtää, ettei auta ennen kaikkea ilahduttaakseen itseään, vaan pääpaino on siinä, miten voisi oikeasti auttaa hädässä olevaa ja parantaa hänen asemaansa. JOSKUS INNOSTUNUT AUTTAJA voi unohtaa ottaa selvää tekojensa seurauksista. Varoittavia esimerkkejä tarjoaa viime aikoina laajentunut vapaaehtoisturismi. Vaarallisinta on orpokotiturismi. Auttajien hyvät aikeet eivät useinkaan ole parantaneet köyhi-

en maiden orpolasten hyvinvointia, päinvastoin. Monet lapset eivät ole lainkaan orpoja vaan heidän avullaan ansaitaan rahaa. Arkipohdinnassa tällainen bisnesidea ei kuitenkaan tule lapsirakkaalle länsimaalaiselle turistille mieleenkään. Orpokoti ei herätä epäilyksiä. RAHAA ANTAVAA AUTTAJAA riivaa kysymys, meneekö hänen rahansa varmasti perille. Mari Manninen on tullut omissa pohdinnoissaan siihen tulokseen, että riittää, jos yhdeksän kertaa kymmenestä apu auttaa oikeasti. Ani harvoin löytyy sellaista auttamistapaa, jossa ei olisi mitään epävarmuutta tai ristiriitaa, koska maailma ei ole valmis. – Sitä on opittava sietämään. Maailma ja auttaminen ovat niin monimutkaisia asioita. Aina on esimerkiksi valtasuhteita auttajien ja autettavien välillä. Sataprosenttisesti hyvää tekoa on vaikea löytää. Manninen suosittelee vahvasti auttamaan ammattitaitoisten avustusjärjestöjen kautta. Hänen oma auttamismotiivinsa on selkeä ja jämäkkä: Autan, koska se on oikein. En auta säälistä. ■

Testamentin teko ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min)

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Vapaita asuntoja Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa sekä Kettutien palvelutalossa Herttoniemessä. Tiedustelut ja hakemukset: asiakasneuvoja Sanna Berg p. 050 3211 809 sanna.berg@helykodit.fi Tutustu kotisivuihimme: www.helykodit.fi, www.kettutie.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

Someajan salaliittoteoria Maailmaa hallitsee salaliitto, äärimmäinen pahuus. Pandemia on osa salaliittoa. Ei hätää: pelastaja on tulossa. Onko kertomus Raamatun Ilmestyskirjasta? Ei, vaan salaliittoteoria QAnonista.

TEKSTI PAULI JUUSELA

”

n täysin selvää, että nyt on käynnissä historiallinen operaatio ihmiskunnan tulevaisuudesta, valon taistelusta pimeyttä

vastaan.” Tämä kommentti on QAnonin suomalaiselta Facebook-sivulta. QAnon on digitaalisen ajan salaliittoteoria, joka toimii sosiaalisessa mediassa ja vetää puoleensa ihmisiä, jotka suhtautuvat epäluuloisesti vallanpitäjiin ja journalistiseen mediaan. Se on verkosto, liike, virtaus ja yhteisö, johon liittyy monenlaisiin vaihtoehtoisiin maailmanselityksiin uskovia. QAnonin mukaan maailmaa hallitsee pedofiilien satanistinen verkosto, ja sitä vastaan taistelee ja sen lopulta kukistaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Siksi QAnonin kannattajat odottavat Yhdysvaltain vaalien jälkeistä päivää 4.11. kuin kuuta nousevaa. Vastapuolella ovat suomalaisella QAnon-sivustolla julkaistun kommentin mukaan ”clintonit, bidenit, macronit, merkelit, gatesit, CIAt, mossadit, think tankit, sorokset, satanistit, keskuspankkiirit, YLEt, WHOt… jotka haluavat KONTROLLOIDA sinua”. KORONAPANDEMIA ON QAnoniin uskovien mukaan osa tätä salaliittoa: se on muka pantu tarkoituksella liikkeelle horjuttamaan Trumpin kannatusta. Toisaalta koronaan ei QAnonin mukaan kuole juuri kukaan, vaan luvut koronavirukseen kuolleista ovat hämäystä tai liioiteltuja. Testaukset, rajojen sulkemiset, kasvomaskit ja puhelinsovellukset on QAnonin mukaan tarkoitettu ihmisten kontrollointiin, ei sairauden torjuntaan. Rokotusten varjolla ihmisiin väitetään istutettavan mikro-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

siru. Myös Suomen Facebook-ryhmässä on runsaasti rokotevastaista ja viranomaisten toimia arvostelevaa aineistoa. QAnon on nimennyt valta- eli valemediaksi kaikki, jotka ovat sen kanssa eri mieltä. Ihmisiä kehotetaan niiden sijaan tutkimaan QAnonin aineistoja ja salaperäisen Q:n jakamia droppeja eli leivänmuruja. Näin pääsee mukaan etujoukkoon, niihin, jotka tietävät. QAnon on itse kuin virus, joka hyödyntää ihmisten pelkoja ja ennakkoluuloja ja saa heidät radikalisoitumaan. Jos välit läheisiin katkeavat, tilalla on uusi QAnon-perhe. Suomalaisella QAnon-sivustolla on noin 2 600 seuraajaa, osa uteliaisuuttaan, osa ehkä vitsinä, mutta suuri osa täysin vakavissaan. Euroopassa QAnonilla arvioidaan olevan lähes puoli miljoonaa kannattajaa, Yhdysvalloissa miljoonia. Kirkko ja kaupunki tutustui QAnonin sivuihin ja aiheeseen liittyvään media-aineistoon Suomessa ja maailmalla sekä haastatteli kolmea asiantuntijaa. Heistä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi on uskontoon ja digitaaliseen maailmaan erikoistunut mediatutkija ja Salaliittoteorioiden politiikka -nimisen tutkimushankkeen toinen vetäjä. Jussi Sohlberg on uskontotieteilijä Kirkon tutkimuskeskuksesta. Janne ”Rysky” Riiheläinen on tietokirjailija, Ylen kolumnisti ja turvallisuuspolitiikasta keskustelija. ALKUNSA QANON SAI lokakuussa 2017 netin 4Chan-kuvalaudalle lähetetystä viestistä. Siinä käyttäjänimi ”Q Clearance Patriot” väitti, että kohta Hillary Clinton vangittaisiin. Ennustus ei toteutunut, mutta Q jatkoi viestittelyään. Q:n seuraajat arvelevat hänen olevan korkea-arvoinen Yhdysval-

tain hallinnon tai tiedustelupalvelun työntekijä, joka pääsee käsiksi korkeimman turvaluokituksen asioihin. Hän on kannattajilleen kuin profeetta, joka kertoo viestiä Q+:sta eli Donald Trumpista. Vähitellen QAnon alkoi herättää kiinnostusta Yhdysvaltain jännitteisessä ilmapiirissä. Nykyisen laajuiseen kannatukseen tarvittiin kuitenkin koronapandemia. – Korona räjäytti salaliittoteorioiden pankin. Monissa niistä virus tulkitaan merkiksi aikojen lopusta ja uuden ajan alusta, Katja Valaskivi sanoo. – QAnonissa huolestuttaa viruksen valjastaminen propagandan käyttöön ja poliittisten vastustajien demonisointi. Populistinen oikeisto pyrkii salaliittoteoreettista sisältöä kierrättämällä rapauttamaan yhteiskunnallista keskustelua ja luottamusta instituutioihin, Valaskivi sanoo. Rysky Riiheläisen mukaan QAnonin avulla on vahvistettu erityisesti Trumpin asemaa. Jos Trump häviää vaalit, mihin tätä voimaa käytetään? Vaikka osa kannattajista jättäisi liikkeen, kun sen ennustukset eivät toteudu, osa jäisi, Rysky Riiheläinen arvioi. Trump olisi milloin vain voinut vetää QAnonilta pohjan pois tekemällä siihen pesäeron. Tätä hän ei ole tehnyt vaan on sen sijaan jakanut twiiteissään liikkeeseen liittyvää materiaalia ja onnitellut republikaanipuolueen kongressiehdokkaiksi päätyneitä QAnonin kannattajia.

QANON ON KEITOS, jossa Katja Valaskiven mukaan on ”jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä kuin morsiuspuvussa”. – Erilaisten ainesten kierrättäminen ja yhdistäminen sekä uskonnollisten myyttien uusiokäyttö ovat yhteisiä monille salaliittoteorioille, Jussi Sohlberg sanoo. Sohlbergin mukaan on ainakin kolmenlaisia salaliittoteorioita. Ensinnäkin on sellaisia, jotka liittyvät

johonkin tapahtumaan, kuten John F. Kennedyn murhaan tai 11.9.2001 tehtyihin WTC-terrori-iskuihin. Sitten on niitä, joissa jokin aate tai järjestö uhkaa yhteiskuntaa tai koko maailmaa. Ja kolmanneksi on niitä, jois-

sa uhka on kosminen tai yliluonnollinen. – Nämä viimeksi mainitut ammentavat aika usein uskonnoista, kuten kristillisestä apokalyptiikasta tai esoteerisesti värittyneestä new age -henkisyydestä. EsimerkikR I C K LO O si uushenkisyydestä käyvät esimerMIS/L EHTI KU V kiksi David Icken väitteet maailA/G ETT man johtajista ulkoavaruudesta tulY IM AG leina liskorodun edustajina, SohlES /A FP berg mainitsee. ,M V/ Raamatun viimeisessä kirSU LU jassa Johanneksen ilmestyksessä puhutaan siitä, että ennen Kristuksen paluuta maailman ottaa valtaansa Antikristus, joka vaatii ihmisiä ottamaan itselleen pedon merkin. Tämäntapainen idea on suoraan tai muunneltuna napattu moniin salaliittoteorioihin. Niissä Antikristuksen hallintoa vastaavina järjestelminä on pidetty muun muassa Yhdistyneitä Kansakuntia, Euroopan Unionia, vapaamuurareita, jesuiittoja, 1700-luvulla Baijerissa vaikuttanutta Illuminati-salaseuraa sekä vaikutusvaltaisten poliitikkojen ja yritysjohtajien Bilderbergryhmää. – Yhteinen perusajatus hyvin verkottuneesta maailmanhallituksesta, uudesta maailmanjärjestyksestä, joka käyttää todellista valtaa ja edustaa äärimmäistä pahaa alkoi rakentua jo 1700-luvun lopulla, ja se ES

/ PA

I KU

VA ,

E LI

JAH

NOU

VELAG

E /R E U T E R

S/ L E H T I KU VA , ST E P H E N M AT U R E

N/GE

TY I MA

S /A

FP /L

IK U

I KU

Salaliittoteoria QAnonin kannattajat ovat olleet näkyvästi esillä mielenosoituksissa, Donald Trumpin vaalitilaisuuksissa ja ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa.

on ollut helposti muunnettavissa eri tilanteisiin, Sohlberg sanoo. Joidenkin kristillisten liikkeiden, kuten Yhdysvaltain evankelikaalien, julistuksessa spekuloidaan Antikristuksen ajalla ja maailmanlopulla. Aikojen merkkejä tarkkaillaan myös Suomen uuskarismaattisissa, helluntailaisissa ja muissakin herätyskristillisissä piireissä. Tällaisessa julistuksessa on varoitettu esimerkiksi viivakoodeista ja mikrosiruista.

”

QAnon toimii ympäristössä, jota ohjaavat algoritmit on rakennettu erityisesti ihmisten heikkouksien varaan. APULAISPROFESSORI KATJA VALASKIVI

QAnon vetoaa joihinkuihin ihmeitä, merkkejä ja hengellistä sodankäyntiä korostaviin uuskarismaattisiin kristittyihin ja henkilökohtaista uskoa ja perinteisiä arvoja korostaviin konservatiivisiin kristittyihin. Yhdysvalloista löytyy jo kirkko, jossa luetaan rinnakkain Raamattua ja Q:n viestejä ja haetaan niistä yhtäläisyyksiä. Toisaalta myös Yhdysvaltain kristillisessä oikeistossa moni näkee liikkeen vaarat. Esimerkiksi evankelikaalinen Christianity Today -lehti varoitti artikkelissaan QAnonista harhaoppina ja kehotti kristittyjä olemaan lankeamatta sen pauloihin. KUTEN MAAILMANLOPPUA korostavissa kristillisissä liikkeissä yleensä myös QAnonissa on ajatus lopullisesta taistelusta tai välienselvittelystä hyvien ja pahojen välillä. – Se, millainen tila tämä tuleva onnela on, jää epäselväksi. Toisille se on sitä, että keskuspankit kaatuvat ja velat saadaan anteeksi. Jotkut QAnonin kannattajat puolestaan valmistautuvat Kristuksen toiseen tulemiseen, Katja Valaskivi sanoo. Jussi Solhberg lisää, että QAnonin kaltaisiin salaliittoteorioihin liittyy usein ajatus salatusta tiedosta, jonka valtavirtakulttuuri ja -tiede torju-

vat. Tällainen ajattelu on esoteerisesta henkisyydestä tuttua, samoin kuin näkemys, että tieto avautuu vain asioihin vihkiytyneille. – Rokotevastaisuus ja virallisen lääketieteen epäily vetoavat puolestaan uushenkisyydestä ja vaihtoehtohoidoista kiinnostuneisiin ja tuovat näiden salaliittoajatusten piiriin myös ajatusmaailmaltaan liberaalia joukkoa, Jussi Sohlberg sanoo. Hyvien kansallismielisten ihmisten vastavoimana niin QAnonissa kuin monessa muussakin salaliittoteoriassa ovat globalistit, joihin liitetään erityisesti taustaltaan juutalaiset liikemiehet, mediavaikuttajat ja pankkiirisuvut. QAnon hyödyntää antisemitismiä. – Salaliittoteorioissa juutalaisuuden ajatellaan niveltyvän vallan tavoitteluun, Sohlberg sanoo ja muistuttaa, miten hirveitä seurauksia antisemitismistä on ollut historian aikana. VANHOJEN SALALIITTOTEORIOIDEN joukosta QAnon erottuu digiajan tuotteena. Rysky Riiheläisen mukaan se on keinotekoisesti luotu digitalisaation, osallisuuden ja lähetystyön yhdistelmä. Katja Valaskiven mukaan QAnon käyttää hyväkseen sitä, että sosiaalinen media ja perinteinen valtavirtamedia toimivat samassa teknologisessa ympäristössä ja ruokkivat toisiaan. – Tätä ympäristöä ohjaavat algoritmit on rakennettu ihmisten tiettyjen psykologisten ominaisuuksien, erityisesti heidän heikkouksiensa, varaan, hän sanoo. Valaskiven mukaan Q:n antamat vihjeet pelillistävät salaliittoteorian. Seuraajat pyrkivät tulkitsemaan näitä vihjeitä ennustuksina ja tuovat esille myös omia näkemyksiään siitä, miten nämä ennustukset mahdollisesti toteutuvat ja näkyvät maailmassa. Yksi keskeinen tekijä QAnonin vetovoimassa on se äärimmäinen pahuus, jota se sanoo vastustavansa. Kuka nyt ei haluaisi, että pedofiilien verkosto jäisi kiinni? QAnonissa tuon pedofiiliverkoston sanotaan pitävän vankinaan satojatuhansia, jopa miljoonia lapsia. Moni lapsista huolestunut jakaa aineistoa eteenpäin tietämättään. Osa lähtee hakemaan lisäinformaatiota, ja löytää hurjia videoita, joita QAnon aiheesta levittää, ja jää koukkuun. – Kollektiivinen tarpeemme suojella lapsia on QAnonin toiminnassa valjastettu poliittiseen käyttöön, Valaskivi kiteyttää. ■ Lue perusteellisempi versio jutusta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 17/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Koskettavia artikkeleita

Saarnatkaa kohtuullisuudesta ja armollisuudesta

ONNITTELEN LEHDEN toimitusta erittäin onnistuneesta numerosta 16! Olen lukenut jokaisen artikkelin mielenkiinnolla, ja ne ovat koskettaneet minua. Erityisesti juttu Kari Hotakaisesta ja kolmen eläkeläisen kertomukset oli hyvin tehty. Kiitos!

Kirsti Lukkarinen Espoo

Luonto virkistää ja herättää kysymyksiä LUONTO ON annettu ihmiselle iloksi, ihmeteltäväksi ja mielenrauhaksi. Pienessä hetkessä voi huomata paljon, ja silloin jo tapamasentunutkin haluaa elää mieluummin kuin valittaa elämän surkeutta. Tulee kaipuu johonkin, mitä ei pysty sanoin kertomaan ja kuvaamaan. Jotain suurempaa on kuin ihminen, mutta nykyihmiselle uushenkisyys on ehkä sen takia helpompaa, että siinä ei tarvitse nöyrtyä ”lapsen kaltaiseksi”. Kuka nyt lapsi haluaisi olla? Kuitenkin ihmiselle olisi jossain määrin ihan hyväksi havaita oma pienuutensa. Turhaan emme myöhään syksyllä katsele tähtitaivasta ja kysele, mikä on tämä valtava maailmankaikkeus. Päivi Kangas Espoo

Oikeaoppisuutta vai taakankantoa? EN OLE kirkon aktiivi, mutta kuulun kirkkoon ja haluan edelleen kuulua, huolimatta erilaisista mielipiteistä ja Raamatun tulkinnoista. Syyskuun alussa silmiini osui kaksi kannanottoa, jota ravisuttivat myös meikäläistä tavallista heteroa. Noora Mattila kirjoitti nuorten aikuisten ja kirkon välisestä kuilusta ja osui siinä täydellisesti naulan

HYVÄ HANNU IHALAINEN, kirjoititte, ettette voi hyväksyä Helsingin piispan linjauksia homoparien vihkimisestä (K&k 10.9.). Tämä niin sanomanne synti ei kohdistu teihin eikä teidän tarvitse tätä syntiä harjoittaa, ei myöskään seurustella näiden ”syntisten” kanssa. Voitte varjella omaa taivaspaikkaanne teille sopivalla tavalla... Kummastuttaa, ettei ihmisiä kirkossa huoleta ylensyöminen, ahneus, oman edun tavoittelu, anteeksiantamattomuus ja muut kuolemansynnit, joita Raamattukin luettelee. Nämä arvot ovat minusta kulutusyhteiskunnassa aika pinnalla. Näihin viittasi myös Noora Mattila samalla mielipidesivulla (K&k 10.9.).

kantaan (K&k 10.9). Monet nuoret aikuiset kipuilevat ahdistuneina todellisten uhkien edessä. On ilmastonmuutos, pandemiat, työelämän muutokset ja elämän epävarmuus. Kirkko tuntuu vieraalta, varsinkin, jos tärkeimmät ongelmat nähdään vain siellä ”navan alla” kuten avioliiton oikeaoppisuudessa. Toinen silmiä avaava kannanotto olivat Leena Julinin videot ”Vihapuhetta Jumalan nimessä”. Vihan määrä ja varmuus sen ilmaisuun oli järkyttävää kristittyjen suusta. Jospa he kohdistaisivat kaiken tämän tarmon todellisten uhkien torjumiseen eikä rauhanomaisesti elävien kanssaihmisten kritisoimiseen! Kirkko tarvitsee jäseniä kaikkeen siihen hyvään, mitä se tekee. Opista

Nyt olisi korkea aika kirkon ryhtyä saarnaamaan kohtuullisuuden, anteliaisuuden ja armollisuuden puolesta. Seksuaalisuus on lopulta vain yksi ihmisenä olon osa-alue. Toisten ihmisten ja maailman kohteleminen kaltoin tai rakkaudella on kaikki, mitä on. Meiltä alkaa loppua aika tämän ympäristön säilyttämiseksi. WWF:n uusimpien raporttien mukaan kaikki lajit ovat taantuneet ja maapallo on hätää kärsimässä.

Milla Niini rivijäsen, keski-ikäinen, aviossa oleva perheenäiti, FM, sosionomi

voidaan keskustella, mutta vain yhden tulkinnan salliminen johtaa koko kirkon marginalisoitumiseen.

Päivi Väisänen Helsinki

Sähköiset kokoukset pian käyttöön EDUSKUNTA JÄTTI viime keväänä kirkkolain uudelleen muokattavaksi, ja samalla katosi käytöstä yksi tärkeä ehdotettu elementti: kirkon sähköiset päätöskokoukset. Nämä olivat mahdollisia poikkeustilan aikana, mutta nyt pandemian jopa levitessä ne eivät ole mahdollisia ilman mainintaa kirkkolaissa. Tämä vaikeuttaa edustuksellisuuden toteuttamista, koska varttu-

neempi väki on varsin varovainen koronan suhteen ja välttää tapaamisia. Tilanne voi olla vaikea myös viranhaltijoille, joilla on velvollisuus olla paikalla. Vetoammekin nyt kirkkohallitukseen. Kirkkolakia valmisteltaessa tulee pitää sähköiset kokoukset mukana nykyisen lain muutoslistalla. Kokonaisuudistus etenee ja toteutuu ajallaan, mutta sähköiset kokoukset eivät voi odottaa.

Paula Lehmuskallio seurakuntaneuvos, kirkkovaltuuston jäsen ja Tikkurilan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Jouko Jääskeläinen valt. tri, Vantaankosken seurakuntaneuvoston jäsen ja kirkolliskokouksen jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi / www.kirkkojakaupunki.fi / Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

8.10.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai Mikael-vauva tykkää käydä muskarissa äitinsä Essi Sileniuksen kanssa s. 2

Pääotsikko

Yhteinen juttu

3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sivunumerotieto samaan putkeen s. 4

Poliisipappi Jaani Vilkkilä: Pahuus on muutakin kuin rikollisuutta s. 6 Hämeenkylän väki antoi yhteisöruokailulle huippuarvosanat s. 11

Mikaelvauvan lempipäivä Essi Sileniuksen Mikael-poika nauttii musiikista. Muskarissa hän oppi etenemään kuin mittarimato. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA MARIANNA SIITONEN

oskus muskariin lähtö voi olla tärkeämpi juttu vanhemmalle kuin lapselle, mutta tästä kaksikosta kumpikin taitaa viihtyä muskarissa ihan yhtä hyvin, omalla tavallaan. Matarissa asuva Essi Silenius käy muskarissa Korson kirkolla seitsemän kuukauden ikäisen Mikael-poikansa kanssa. Keskiviikosta eli muskaripäivästä on tullut heille viikon kohokohta. Äidistä on mukavaa tavata muita vanhempia, poika nauttii musiikista ja tarkkailee kiinnostuneena muita vauvoja. – Kun Mikael oli neljän, viiden kuukauden ikäinen, huomasin, että hän on jotenkin pirteämpi, kun ollaan jossakin menossa, ja että hän nauttii muiden seurasta, Essi Silenius kertoo. – Mikael katsoo muita lapsia ja ottaa selvästi heistä mallia. Hän näki muiden lasten konttaavan ja ryömivän ja lähti sen jälkeen liikkeelle omalla mittarimato-tyylillään. Muskarissa käyminen on tänä syksynä tuntunut ihan erityisen mukavalta, sillä viime kevät meni vauvaperheillä pitkälti paikoillaan koronatilanteen vuoksi. – Vietimme monta kuukautta lähinnä kotona, ei käyty oikein missään muualla kuin lenkillä, Essi Silenius muistelee. – Muskari tuo vaihtelua elämään. Saan itsekin siitä paljon, kun saa tavata samassa elämäntilanteessa olevia. LASTENOHJAAJA Erja Lindholm soittaa triangelia muskarin alkamisen merkiksi. Lapsille ja vanhemmille jaetaan kulkuset. Niitä soitetaan alkulaulussa, jossa jokainen vauva mainitaan nimeltä. Tämän jälkeen seuraa monenlaisia lauluja ja leikkejä, välillä körötellään tai tanssitaan. Marakassejakin saa soittaa – osa lapsista on tosin sitä mieltä, että marakassien maistelu on paljon parempi idea kuin niiden soittaminen. Mikael kiljahtelee ja on selvästi innostunut sekä tanssittamisesta että kaikista tavaroista, jotka lauluihin ja leikkeihin liittyvät. Puolituntisen muskarin loppulaulua varten osallistujille jaetaan siveltimet, joilla voi sivellä toista ja kuunnella samalla enkelilaulua. Koronatilanne näkyy muskarin järjestelyissä. Eteisessä pestään kädet, ja kerhotilassa van-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

Essi Sileniuksen poika Mikael, 7 kuukautta, tykkää erityisesti lauluista, joiden aikana saa vähän tanssahdella.

hemmat ja vauvat ovat turvavälin päässä toisistaan. Maistellut marakassit, huiskut ja muut tavarat kerätään pestäviksi ja kuivattavaksi muskarin jälkeen. JOTKUT MUSKARILAULUT, kuten Ihhahhaa-laulu, ovat sellaisia, joita näiden vauvojen vanhemmatkin ovat laulaneet jo lapsena. Osa kappaleista on uudempaa tuotantoa. Yhteistä niille on se, että laulut on helppo oppia ja ne ovat tarttuvia. – Rallattelen muskarilauluja myös kotona. Mie-

”

Rallattelen muskarilauluja myös kotona. ESSI SILENIUS

Muskareita ja kerhoja vauvoille Hakunilan seurakunta Ensivauvat-ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille, joiden lapset ovat ryhmän alkaessa noin 0–6 kuukauden ikäisiä. Keskustelujen lisäksi loruilua ja laululeikkien opettelua. Uusi ryhmä tulossa 17.11.2020– 2.2.2021. Ryhmä kokoontuu tiistai-iltapäivisin Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Lisätiedot ja ilmoittautumiset birgitta.tasavuori@evl.fi, p. 050 523 4051. Hakunilan kirkon vauvakahvila on avoinna maanantaisin klo 12–14. Kahvikupin äärellä jaetaan vauvaperheen arkea vauvojen ehdoilla, jutellen, laulellen, lorutellen. Avoin kirkkomuskari toimii perjantaisin klo 10–10.30 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Ryhmässä musisoivat alle kouluikäiset lapset yhdessä aikuisten kanssa. Avoimeen muskariin voi tulla silloin, kun itselle parhaiten sopii. Vauva- ja taaperomuskarit. Kevään 2021 ryhmiin ilmoittautuminen alkaa 23.11.

Hämeenkylän seurakunta

Kirkkomuskarin vauvaryhmä keskiviikkoisin klo 10.45 Hämeenkylän kirkossa. Ilmoittautuminen syksyn ryhmiin on päättynyt, mutta vapaita paikkoja voi kysellä pitkin kautta. Syyskausi maksaa 55 euroa, ja lokakuun puolella ilmoittautuvat saavat 10 euron alennuksen. Lisätiedot pastori Jarna Wikström, p. 050 544 7647, jarna.wikstrom@evl.fi.

Korson seurakunta

Syksyn vauvamuskarit ovat jo täynnä. Seuraavat ryhmät aloittavat helmikuussa. Seuraa ilmoittelua seurakunnan verkkosivuilta korsonseurakunta.fi ja tämän lehden sivuilta. Muskariperhekerho kokoontuu tiistaisin klo 9–11.30 Mikkolan seurakuntakodissa, Venuksentie 4.

Rekolan seurakunta

Vauvojen perheolkkari ja vauvakahvila kokoontuu Rekolan kirkossa joka toinen torstai klo 9–12. Seuraavat kerrat ovat 8.10. ja 22.10. Mukaan saa ottaa isommatkin sisarukset, mutta ohjattu toiminta on suunniteltu vauvoille. Ohjelmassa on muun muassa lauluhetkiä, vuorovaikutusleikkejä, vauvahierontaa ja sosemaalausta.

Vantaankosken seurakunta

Vauvakerhot kokoontuvat torstaisin klo 9.30–11 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3, ja perjantaisin klo 9–11 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Sylimuskarit vauvaikäisille järjestetään maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemissa, Myyrmäentie 6, ja keskiviikkoisin klo 14–15.30 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Hinta 60 e / kausi. Ilmoittautuminen ritva-leena.tuuli@evl.fi tai paikan päällä. Toimintaan voi tutustua kaksi kertaa ilmaiseksi. Mukaan voi tulla myös kesken kauden, jolloin maksu määräytyy jäljellä olevien kertojen mukaan.

heni Harri osaa ne sen vuoksi jo varmasti, Essi Silenius arvelee. Essi Silenius on asunut Korson seudulla kolme vuotta. Hänen sukunsa asuu Lahdessa, Harrin Oulussa. Mikael-vauvaa isovanhemmat pääsivät koronatilanteen vuoksi näkemään kunnolla vasta kesällä, ja ristiäisiäkin on ajateltu viettää vasta Mikaelin yksivuotisjuhlien yhteydessä. – Keväällä olimme videoyhteydessä sukulaisiin ja kesällä teimme roadtripin Ouluun saakka, monen pysähdyksen taktiikalla, Silenius kertoo.

Yksin ei silti ole tarvinnut olla. Vanhojen ystävien lisäksi Essi Silenius on löytänyt uusia tuttavuuksia paitsi muskarista, myös Facebook-ryhmästä, johon kuuluu helmikuisten vauvojen vanhempia. Mikaelista on seitsemässä kuukaudessa kasvanut jo ihan oma persoonansa. – Hän pitää ihmisistä ja tarkkailee muita. Hän on herkkä, hauska ja varsinainen vekkuli. Se näkyy esimerkiksi niin, että hän tykkää päristellä ja päästelee kaikenlaisia ääniä muskarissakin. ■

Tikkurilan seurakunta

Ensivauvat-ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille, joiden vauvat ovat ryhmän aloittaessa alle puolivuotiaita. Ryhmässä jaetaan kokemuksia ja kuulumisia muiden kanssa sekä saadaan vertaistukea. Kevätkaudella alkava ryhmä kokoontuu torstaisin 11.2.2021 alkaen klo 13–15 Tikkurilan kirkossa Pienten paikassa. Ilmoittautuminen 31.1.2021 mennessä Kristiina Kartanolle kristiina. kartano@evl.fi tai p. 050 363 2372. Seurakunnat järjestävät muskareita myös vauvaiän ylittäneille lapsille. Katso lisää: vantaanseurakunnat.fi/muskarit KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

Reilut kahvit tuottavat hyvää kauas Sekä Vantaan seurakunnat että kaupunki ovat reiluja. Tuottajamaissa Reilun kaupan lisiä käytetään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MAIJA SAARI

ahvilla on tunnetusti ihmisiä yhdistävä voima. Se voi yhdistää vaikkapa seurakuntalaiset messun päätyttyä tai ristiäisvieraat kastehetken jälkeen. Tämän lisäksi se liittää hondurasilaisen pienviljelijän hakunilalaiseen seurakuntalaiseen, joka juo kirkkokahveilla kupillisen Reilun kaupan kahvia. Vantaan kaupunki juhlii tänä vuonna viisivuotista taivaaltaan Reilun kaupan kaupunkina. Tämä näkyy 19.−25. lokakuuta vietettävällä Reilun kaupan viikolla bussipysäkkimainoksissa ja netissä. Kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta siitä, että Vantaa on Reilun kaupan kaupunki ja antaa vinkkejä, kuinka jokainen kuntalainen voi olla mukana Reilussa Vantaassa. Kampanjassa ovat mukana myös Vantaan seurakunnat, jotka ovat Reilun kaupan seurakuntia. Tässä asias-

sa kaupunki ja seurakunnat ovat toisiinsa sidottuja: kaupunki ei voi saada Reilun kaupan kaupungin titteliä, elleivät myös paikallisseurakunta tai -seurakunnat ole Reilun kaupan seurakuntia. SEURAKUNNAT EIVÄT ole mitään pieniä tekijöitä, kun puhutaan kahvin kulutuksesta. Esimerkiksi Vantaan seurakunnissa kului vuonna 2018 yli tuhat kiloa Reilun kaupan kahvia. Se tarkoittaa noin 2 000:ta kahvipakettia, joista keitettiin noin 130 000 kupillista kahvia. Tulevaisuudessa Vantaan painoarvo Reilussa kaupassa kasvaa, sillä Vantaan seurakunnat aikoo lisätä Reilun kaupan tuotteiden käyttöä osana Vantaan seurakuntien ympäristödiplomia ja ympäristötavoitteita. Vantaan seurakuntien hankesuunnittelijan Anna Äystön mukaan Reilun kaupan tuotteiden käyttäminen on helppo tapa tehdä eettisiä valin-

JANI LAUKKANEN

Kati Pirttimaa aloittaa työn Tuomasyhteisön toiminnanjohtajana ja Tuomasmessujen pappina joulukuun alussa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

toja järjestelmällisesti. − Tällä hetkellä kahvi ja tee ovat pääasialliset tuotteet, joita seurakunnissa käytetään, mutta jonkin verran tilataan myös muita tuotteita. Äystön mukaan Reilun kaupan seurakuntana oleminen ei tarkoita vain sitä, että tuotteita käytetään, vaan myös sitä, että Reilun kaupan periaatteita, tuotteita ja Reilun kaupan viikkoa pidetään esillä seurakunnissa. Vantaan kaupungin hankinnoissa Reilun kaupan tuotteita suositaan mahdollisuuksien mukaan. – Ainakin kahvit ja teet kaupungin tilaisuuksissa ovat Reilua kauppaa. Reiluus on yksi kriteeri, jota käytetään hankinnoissa, silloin kun se on relevantti, sanoo Vantaan kaupungin vastuullisuusasiantuntija Matleena Moisio. – Vantaa on strategian mukaan

Tuomasyhteisö saa uuden papin Pappi ja kanttori Kati Pirttimaa on valittu Tuomasyhteisön toiminnanjohtajaksi ja Helsingin Agricolan kirkolla järjestettävien Tuomasmessujen papiksi. Pirttimaa on aiemmin toiminut muun muassa jumalanpalveluselämän ja spiritualiteetin asiantuntijana Espoon tuomiokapitulissa ja kanttorina Helsingin Kallion seurakunnassa. Hän toimii luterilaisen kirkon lisäksi myös anglikaanisen kirkon pappina Helsingissä.

vastuullinen kaupunki ja mukana oleminen tukee vastuullisuustavoitteitamme. Reilun kaupan kaupunkina oleminen koetaan myös hyväksi tavaksi nostaa esiin tärkeitä asioita ja osallistaa ihmisiä ja yrityksiä, Moisio jatkaa. SEURAKUNNAT OVAT olleet mukana Reilussa kaupassa jo varhain, ensimmäiset vuodesta 2007. Tällä hetkellä Reilun kaupan seurakuntia ja seurakuntayhtymiä on jo yli 120.

Vuonna 1988 aloitettu Tuomasmessu on yksi Helsingin suosituimmista messuista. Tuomasmessun nettisivuilla messua kuvaillaan avaran hengellisyyden luterilainen messuksi, jossa arkiseen elämään liittyvät kysymykset yhdistyvät vanhan kirkon traditioon ja joka rohkaisee avaraan ja armahtavaan uskoon. Pirttimaa toivottaa messuun tervetulleeksi myös epäilijät ja hengelliset evakot. Niille, jotka haluaisivat uskoa, mutta eivät pysty, Pirttimaa suosittelee armollisuutta itseä kohtaan. – Uskomisessa keskeistä ei

ole se, pidänkö joitain oppilauseita tosina vai en. Keskeisintä on se, luotanko minä armolliseen Jumalaan. Jos Jumala on kadoksissa, etsiminen on jo askel kohti Jumalaa, Pirttimaa sanoo. Pirttimaa aloittaa työnsä joulukuussa. Toiminnanjohtaja Pirjo Kantala jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Asunnottomia on nyt 4 600 Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta, YK:n köy-

Vantaan seurakunnissa vuonna 2018 KULUI

1 000

KILOA REILUN KAUPAN KAHVIA.

SE ON NOIN

130 000 KUPILLISTA KAHVIA.

”

REILULLA KAUP ALLA JA SEURAKUNNILLA ON SAMANLAINEN ARVOMAAILMA. YHTEYSVASTAAVA JATTA MARKKULA

hyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä. Koronalla on ollut vaikutusta sekä asunnottomien elämään että siihen, miten tänä vuonna vietetään Asunnottomien yötä. Suomessa on tällä hetkellä ainakin 4 600 asunnotonta, joista 740 nukkuu ulkona kaduilla. Asunnottomista suurin osa elää pääkaupunkiseudulla. Vantaalla asunnottomien parissa toimivan Vahti ry:n hallituksen puheenjohtaja Tiina Tuomela toivoo lisäpanostusta asumisneuvontaan, myös ennaltaehkäisevästi.

– Reilulla kaupalla ja seurakunnilla on samanlainen arvomaailma. Kaukainen lähimmäinen ja hänen hyvinvointinsa on tärkeä, yhteysvastaava Jatta Markkula Reilun kaupan yhdistyksestä kertoo. Kahvin ja teen lisäksi seurakunnissa kuluu esimerkiksi Reilun kaupan sokeria, banaaneja, ruusuja ja jalkapalloja. – Isoilla kumppaneilla on meille suuri merkitys sekä tuotteiden käyttäjinä että Reilun kaupan periaatteista ja tuotteista kertojina.

– Asunnottomien tilanne on Vantaalla suunnilleen ennallaan, vaikka valtakunnallisesti asunnottomien määrä on vähentynyt. Korona on lisännyt asunnottomuutta uutena ryhmänä nyt myös yrittäjien parissa, Tuomela kertoo. Vantaalla tapahtumaa vietetään turvallisuussyistä ulkona eli Tikkurilan uudella torilla 17. lokakuuta. Ohjelmassa on kello 17 alkava kuntapäättäjien paneeli. Kello 19 paikalla on apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö. Luvassa on musiikkia, ilmaisvaatekirppis sekä ruo-

REILUSTA KAUPASTA hyötyy noin 1,7 miljoonaa viljelijää ja suurtilojen työntekijää Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Mukana olevat tuottajat saavat tuotteistaan aina tietyn takuuhinnan, vaikka maailmanmarkkinahinta heittelisi. Sen lisäksi viljelijöille ja viljelijäosuuskunnille maksetaan Reilun kaupan lisää, jonka käytöstä viljelijäyhteisöt päättävät demokraattisesti. – Viime vuosina lisää on käytetty paljon ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. On järjestetty koulutuksia viljelijöille ja perustettu taimitarhoja, joiden avulla viljelijät saavat uusittua kahvipensaita. On lisätty aurinkoenergian

kailua ja neuvontapisteitä. Asunnottomien yön teemana on tänä vuonna Oma koti hurjan kallis. Lue pidempi juttu aiheesta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Neuvosto haluaa valita kirkkoherran Hämeenkylän kirkkoherra Jukka Nevala jää ensi vuonna eläkkeelle. Hämeenkylän seurakuntaneuvosto anoo Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta, että hänen seuraajansa valittaisiin välillisillä vaaleilla eli valinnan tekisi seurakuntaneuvosto.

käyttöä sekä käytetty rahaa myös aivan perusasioihin kuten kaivoihin, terveyskeskuksiin ja kouluihin, Jatta Markkula kertoo. Esimerkiksi kahvi- ja kaakaoviljelmät ovat herkkiä ilmaston muuttumiselle. Reilun kaupan järjestelmässä mukana oleville viljelijäosuuskunnille annetaan tietoa ympäristöasioista ja ilmastoystävällisten tuotantotapojen edistämisestä. Reilu kauppa kannustaa tuottajia myös kemikaalien käytön vähentämiseen ja luomutuotantoon. Esimerkiksi 53 prosenttia Reilun kaupan kahvista on luomua. ■

Viime vuosina lähes kaikki hiippakunnan kirkkoherrat on valittu näin. Välittömissä vaaleissa, joissa seurakuntalaiset saavat äänestää, äänestysprosentit ovat jääneet hyvin mataliksi. Välillinen vaali puolestaan antaa paremmat mahdollisuudet arvioida hakijoiden soveltuvuutta kirkkoherran tehtävään. Seurakuntaneuvoston päätös oli yksimielinen.

Maskit käyttöön Vantaan seurakunnat suosittelevat kasvomaskin käyttöä yli

15-vuotiaille kaikissa seurakuntien tilaisuuksissa ja toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää. Toimintaa varten on luotu yleiset koronaohjeet, joita noudattamalla yhteisistä kokoontumisista tehdään mahdollisimman turvallisia kaikille.

Kirkollisvero säilyy ennallaan Vantaan seurakuntien tuloveroprosentti pysyy yhdessä prosentissa eli maan alhaisimmalla tasolla. Asiasta päätti yhteinen kirkkovaltuusto. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6313 ja p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kirkko on avoinna ma, ke ja to klo 9–14 sekä su klo 11–14. Iltakirkko torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45–19.45. Vauvakahvila maanantaisin klo 12–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Maanantain yhteisöruokailu on tauolla. Voit noutaa pakatun lounasannoksen kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–14. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja. Lepaani nuortenilta tiistaisin Hakunilan kirkon alakerrassa klo 18–20.30. Kasiluokkalaisille ja sitä vanhemmille nuorille. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Vanhusten viikon konsertti to 8.10. klo 11. Itä-Hakkilan eläkkeensaajien konsertti. Matti Pasanen, Klaus Pennanen ja Esa Aapro. Messu su 11.10. klo 12. Harri Nurminen, Hans Tuominen, Tuomas Heikkilä. Päivähetki Raamatun äärellä ti 13.10. klo 12–13.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti 13.10. klo 13–14.30. Raamattuluento ke 14.10. klo 18.30–20. Lääkäri Luukas: Menneisyyden merkitys tulevaisuuteen. Hans Tuominen. Itsehallintaryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille. Ryhmä kokoontuu 5 kertaa alkaen 14.10. Ryhmään otetaan 4–6 osallistujaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ryhmän ohjaaja Leena Lankinen, p. 040 830 8574. Inkeriläisten paluumuuttajien piiri to 15.10. klo 12.30–15. Päivi Helén. Maailmojen messu su 18.10. klo 12–14. Harri Nurminen, Laura

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

SIRPA PÄIVINEN

Hakunilan seurakunta

Nurkka. Omaishoitajien olohuone ti 20.10. klo 15–16.30. Koululaisten puuhakerho ti 20.10. klo 17.30–19. Lennokkikerho ti 20.10. klo 17.30– 19.30. Raamattuluento ke 21.10. klo 18.30–20. Luopuja Deemas: Kun maailma vetää ja kristitty vikisee. Eero Junkkaala. Lähetyspiiri to 22.10. klo 18–20. Vieraana Liisi Jokiranta. Sururyhmä Vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille 10.11. alkaen tiistaisin klo 14–15.30. Ryhmään otetaan 8 osallistujaa. Ilmoittautuminen: Kati Pyykkö p. 050 593 5503, kati.pyykko@evl.fi. Ensivauvat ryhmä ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa. Syksyn 2. ryhmä 17.11.–2.2. Lisätietoja: birgitta.tasavuori@evl.fi.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Perhekerho perjantaisin klo 9–12. 16.10. ei perhekerhoa. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30. Alle 6-vuotiaille aikuisen seurassa. 16.10. ei muskaria. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–21. Naiset Raamatun äärellä tiistaisin klo 19–21. Lähetyspiiri to 8.10. klo 18–20. Vieraana Eva Wikström, Kenian työ. Päiväkävely perjantaisin, lähtö kirkolta klo 10. Vauhti on kävelijöiden kunnon mukainen. Sään mukainen varustus ja vesipullo mukaan. Messu su 11.10. klo 10. Harri Nurminen, Tuomas Heikkilä. Torstain aamupuuro alkaen 15.10. Torstaisin klo 10.30. Alussa lyhyt hartaus. Maksuton puuro, kahvi ja voileipä. Miehet keittiössä ti 20.10. klo 9.30–12. Venäjänkielinen raamattupiiri ke 21.10. klo 18–20. Anna Lewing.

VERKOSSA Voit osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. lltakirkko torstaisin klo 18. Messu sunnuntaisin klo 12. Päivämusiikki ke 14.10. klo 12. Keskipäivän rukoushetki Sipoonkorvesta pe 16.10. klo 12. Kirkkohetket ovat tallenteina katsottavissa Facebookissa sekä seurakunnan YouTube-kanavalla.

MUUALLA Kolis-ilta Kolohongan nuorisotalolla perjantaisin klo 17–21.30 yhdessä Vantaan NMKY:n kanssa. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhem-

– Olen tavannut rikoksen tekijöitä, uhrien omaisia ja uhreja. Kaikilla on kerrottavana jotakin

elämästään. Ihminen on enemmän kuin häneen lyöty leima, sanoo poliisipappi Jaani Vilkkilä.

Menokasvo

Poliisipappi kertoo pahuudesta Poliisipappi Jaani Vilkkilä, Eino Leinon runossa lausutaan ”ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista”. Voiko kaiken pahan selittää elämänolosuhteilla? – Voi, jos haluaa. Suuri osa pahasta selittyy elämänolosuhteilla, mutta näyttää olevan myös selittämätöntä pahaa. Miksi ihminen aina vain – vaikka kuinka hyvistä olosuhteista tulevana – valitsee pahan? Joskus on kiusaus välttää vastuuta sanomalla, että olosuhteiden takia on tehnyt jotain pahaa. Toisaalta ne auttavat ymmärtämään, miksi joku on valinnut pahan tai ajautunut siihen. – Rikos on teko, josta on laissa tuomittu rangaistus. Pahuus on enemmän. Pahaa voidaan tehdä hyvän nimissä, hyvän varjolla ja siten, että lakia ei rikota. Meissä oleva pahuus on hyvin kekseliäs, ja se verhoutuu mielellään vastakohtaansa.

Onko olemassa pahaa, jota kaiken kokeneen poliisinkin on vaikea kohdata? – Vaikka poliisissa on totuttu katsomaan elämän synkkään puoleen, ei lapsiin kohdistuvaan pahaan totu. Se aiheuttaa poliiseille jonkin verran työterveyskäyntejä. Miten voi selviytyä, jos pahuus osuu omalle kohdalle? – Kun omia rajoja on rikottu, se nostaa pintaan oikeutettuja, mutta toteutettuna haitallisia tuntemuksia, kuten vihaa ja kostonhalua. Siksi on hyvä, että voimaa tai pakkokeinoja käyttää viranomainen. Pahuuden osuminen omalla kohdalle haastaa ihmisyyden: miten toimin fiksusti itse, vaikka minulle tehtiin vääryyttä. PAULI JUUSELA Mitä pahuus on? Laurin illat -sarjassa vierailee poliisipappi Jaani Vilkkilä tiistaina 20.10. kello 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Kirkon vuorossa oleva vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Voiko kuolemasta puhua? to 8.10. klo 18. Ilta on osa 1/4 sarjassa Kerran kuollaan. Neljä iltaa Hämeenkylän kirkossa keskustellen, kutoen taivassukat tai tehden yksinkertaista uurnaa. Messu su 11.10. klo 10. Liturgi Jarkko Vähäsarja ja saarna Matti Hyry, kanttori Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu su 11.10. klo 10 kirkon kerhotiloissa. Kirkkokahvit su 11.10. klo 11.30 alkaen. Turvavälit. Seuraa opastusta. Hyvinvointimme-luentosarjan puhujavieraana kirkkokahvien jälkeen professori Markku Ojanen. Sauvakävelypiiri miehille su 11.10. klo 18. Joka toinen sunnuntai parittomilla viikoilla. Lähtö Hämeenkylän kirkon parkkipaikalta. Kierretään Lammaslampi. Omat sauvat mukaan. Nuorten avoimet su 11.10. klo 18–20.30. Kirkon nuortentila. Yhteisen pöydän keittolounasta ja hävikkiruokakassien jakoa ei ole ke 14.10. Päivähartaus ke 14.10. klo 12. Ehtoollishartaus, johon ovet ovat avoinna sekä suorakuuntelu kirkosta seurakunnan internetsivujen kautta. Surun olemus ja sen käsittely to

15.10. klo 18. Kerran kuollaan -sarjan osa 2/4. Mukana kuolemaan liittyvää musiikkia ja taidetta. Messu su 18.10. klo 10. Saarna ja liturgia Jaakko Kara, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Pyhäkoulu messun aikana kerhotiloissa. Kirkkokahvit su 18.10. klo 11.30. Turvavälit. Seuraa opastusta. Lautapeli-iltapäivä su 18.10. klo 16–18 nuorille aikuisille nuortentilassa. Junnu Avoimet ti 20.10. klo 14–16.15. Viides- ja kuudesluokkalaiset tervetulleita tiistaisin koulun jälkeen kirkon nuortentilaan. Lopuksi yhteinen hartaushetki. Junnu Avoimia ei syyslomaviikolla. Hämeenkylän kirkon kuoro ti 20.10. klo 17.30–19. Harjoitukset joka toinen tiistai samaan aikaan. Uusia laulajia otetaan mukaan. Kuoroa johtaa Hanna Perkola– Musikka. Millainen on hyvä kuolema? ti 20.10. klo 18. Jaetaan ajatuksia elämän viimeisistä päivistä. Vieraana katolinen pappi ja koulutukseltaan myös lääkäri, Raimo Goyarrola. Kerran kuollaan -sarjan osa 3/4. Yhteisen pöydän keittolounas ke 21.10. klo 11–12.00. Ruokailuun sukunimen aakkosjärjestyksen mukaan kolmessa ryhmässä seuraavasti: klo 11 (A–K), klo 11.20 (L–P), klo 11.40 (R–Ö). Ohjaus kirkon aulassa. Mahdollisuus saada ruokakassi mukaan nuorisotilan edustalla klo 11–12.30. Päivähartaus ke 21.10. klo 12. Ehtoollishartaus, johon ovet ovat avoinna. Suorakuuntelu kirkosta nettiosoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Miesten kirjallisuuspiiri to 22.10. klo 18. Etukäteen luettava teos Macintyre Ben: ”Vakooja ja petturi”. Matti Hyry.

LAMMASKUJA 2A/ CAFÉ PÄHKINÄ Café Pähkinän kahvila on auki seuraavina aikoina: ma ja pe klo 8–12, ke klo 17–20 ja to klo 10–14. Yhteinen aamiainen maanantaisin ja perjantaisin klo 8–10. Hinta 5 e. Diakonian asiakkaat voivat kysyä aamiaiskortteja diakoniatyöntekijöiltä Yhteisen pöydän keittolounaan ja ruokakassijakelun yhteydessä Hämeenkylän kirkolla joka ke klo 11–12.30 tai soittamalla päivystysaikoina. Kuukauden taidenäyttelynä Tapani Raittilan muotokuvia ja maalauksia seitsemältä vuosikymmeneltä. Avoinna Cafén aukioloaikoina. Naisten kerho ke 14.10. klo 17–19. Kaiken ikäiset naiset mukaan Café Pähkinän ladyt -toimintaan. Joka toinen keskiviikko parilliset viikot. Miesten juttutupa. Kokoontuminen joka torstai klo 11–13. Tarjolla pientä purtavaa ja toverillista jutustelua ihmissuhdealan ammattilaisen Matti Veikkolaisen johdolla.

PIXABAY

mille nuorille. Kuunloiste-kuoro keskiviikkoisin klo 15–15.45 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. 6–12-vuotiaille laulajille. Aurinkotanssi-kuoro on 11–15-vuotiaiden oma kuoro. Keskiviikkoisin klo 15.45–16.30 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Kuoroja ohjaa kanttori Laura Nurkka, p. 050 533 0756, laura.nurkka@ evl.fi. Tervetuloa mukaan! Harrastus on maksuton. Astan kotipyhis Tiedustelut birgitta.tasavuori@evl.fi Digilähetyspiiri Tilaa lähetyskirje sähköpostiisi! Lähetä viesti: sari. paananen@evl.fi.

Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta Tikkurilan seurakunnan yli 40-vuotiaiden sinkkuillat järjestetään tänä syksynä poikkeusjärjestelyin. Tikkurilasta siirrytään väljempiin tiloihin Helsingin pitäjän kirkonkylään. Syksyn ensimmäinen sinkkuilta järjestetään perjantaina 16.10. klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vieraana on perheneuvoja Riitta Tapionsalo. Sinkkuillassa noudatetaan turvavälejä, ja omaa kasvomaskia saa käyttää. Seuraava tapaaminen on tulossa perjantaina 13.11. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Koronatilanteesta johtuvat muutokset ovat mahdollisia.

Yhteislauluhetki to 8.10. klo 13. Joka kuukauden toinen torstai. Sururyhmä alkaa ti 3.11. klo 18–19.30. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: diakoniatyöntekijä Anne Puumala diakoniapäivystyksen aikoina ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472 tai anne.puumala@evl.fi.

LAMMASKUJA 2B Luetaan yhdessä ti 13.10. ja 20.10. klo 10–12. Maahanmuuttajanaiset ja -tytöt. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 14.10. klo 18. Jarkko Vähäsarja. Nettikerho ikäihmisille ke 14.10. klo 14–16. Sähköinen asiointi terveyspalveluissa. Kokoontumiset parillisten viikkojen keskiviikkoina. Informaatikko Riitta Sivenius.

LAMMASPOLKU 1 Aikuisten raamattupiiri to 8.10. ja 22.10. klo 10–11. Tutkitaan seuraavan sunnuntain kirkollista teemaa. Käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 21.10. klo 10–11.30. Kokoontuu parittomien viikkojen keskiviikkoina. Piirissä tehdään käsitöitä, joiden tuotto menee Kirkon Ulkomaanavulle (KUA).

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Vapaalan kohtaamispaikka to 8.10. ja 22.10. klo 11–12. Jaakko Kara. Varttuneen väen hengellinen kohtaamispaikka parittomilla viikoilla torstaisin. Lähetyksen Kenian-piiri to 15.10. klo 11–12. Yli neljä vuosikymmentä voimineen piirin vieraana Sley ry:n Venäjän-lähetti Pasi Hujanen. Kokoontuu parillisten viikkojen torstaina. Kimara-kahvila su 18.10. klo 17–19. Vapaamuotoista yhdessäoloa ja jakamista.

VERKOSSA Messut suorina lähetyksinä kirkosta verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Päivähartaudet keskiviikkoisin klo 12 samasta osoitteesta. Usko ja oppi -raamattuillat torstaisin kerran kuukaudessa. Seuraavat kerrat 29.10., 12.11. ja 15.12.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen. Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounaan toteutumista koskeva ajantasainen tieto löytyy seurakunnan nettisivuilta ja Katulähetyksen Facebook-sivulta. Iltarukouspiiri to 8.10., 15.10. ja 22.10. klo 18 kokoustilassa. Korso-messu to 8.10., 15.10. ja 22.10. klo 19. Messun yhteydessä ei toistaiseksi järjestetä etkoja ja jatkoja. Perhekerho pe 9.10. ja 16.10. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 11.10. klo 10. Ilkka Luukka, Mari Mäkelä, Airi Saloniemi. Messu lähetetään suorana Korson seurakunnan YouTube-kanavan kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Punainen lanka -raamattupiiri ma 12.10. ja 19.10. klo 18 kirkon kappelissa. English Through Bible ma 12.10. ja 19.10. klo 18.30 kokoustilassa. Lähetyspiiri ke 21.10. klo 13 kokoustilassa. Iltaperhekerho ke 14.10. ja 21.10. klo 18–20 lasten tiloissa. Avoimessa iltaperhekerhossa leikitään, lauletaan, jutellaan ja syödään yhdessä iltapuuro klo 19.30. Messu ja päivärippikoulun konfirmaatio su 18.10. klo 10. Mari Mäkelä, Minna Ruuttunen, Satu Mukala, Jussi Salonen. Messussa vietetään päivärippikoulun puolikkaan ryhmän konfirmaatiota. Konfirmoitavat läheisineen osallistuvat messuun kirkkosalissa ja muu seurakunta seurakuntasalissa, KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

jossa messua pääsee seuraamaan ja osallistumaan ehtoolliselle. Tämän sunnuntain messua ei poikkeuksellisesti lähetetä sosiaalisen median kautta. Kirkon aamupuuro ma 19.10. klo 10 seurakuntasalissa. Puuron hinta 1 e. Perhekerho ma 19.10. klo 12–15 lasten tiloissa. Naisten raamattupiiri ma 19.10. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Hiljaisuuden jooga ti 20.10. klo 14 kirkkosali 2:ssa. Lempeä kehollinen harjoitus, mielen rauhoittuminen ja hengellisyys yhdistyvät hiljaisuuden joogassa, joka sopii kaikille. Varaa mukaan joogamatto ja pyyhe, jota voit käyttää harjoituksessa korokkeena. Ilmoittautuminen tekstiviestillä, p. 050 322 6560.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 8.10. ja 22.10. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 20.10. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 21.10. klo 10.

MUUALLA Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554. Papin tapaamisen voi sopia päivystysnumerosta. Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376. Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystää keskiviikkoisin klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp). Kuuntelemme ja tarjoamme keskusteluapua mm. silloin, kun haluat jutella, olet huolissasi jostain asiasta, tunnet olosi ahdistuneeksi tai yksinäiseksi.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Diakoniapäivystys Rekolan kirkolla, E-ovi tiistaisin klo 9–11.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Katri Uutela 050 436 7712.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Perheolkkari vauvoille to 8.10. ja 22.10. klo 9. Ohjelma vauvoille suunnattua. Sisarukset tervetulleita mukaan. Kirkon uusi päiväkuoro torstaisin klo 11 väljin turvavälein kirkkosalissa. Uudet laulajat tervetuloa! Tiia Maria Saari. Raamattu- ja rukouspiiri torstaisin klo 13 kirkkosalissa. Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Rekolan kirkon ala-aulassa maanantaisin ja torstaisin klo 18–20. Kerhossa leivotaan, leikitään, askarrellaan ja pelaillaan. Jokaisella kerhokerralla hartaus. Lisätiedot kirsi.jokinen@evl. fi. Ilmoittautumislinkki Rekolan seurakunnan nettisivuilla. Huom. ei kerhoa viikolla 42. Messu su 11.10. klo 10. Ben Ahlroos, Noora Hultin. Saarna: Ilpo Kari (Lähetysyhdistys Kylväjä). Messun jälkeen kirkkokahvit. Saara ja Tomas Bengtssonin tulojuhla. Lähetyskuulumisia Bangladeshista. Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki sunnuntaisin klo 10. Yläovet auki maanantaisin klo 16–18. Maksuton iltapala. Toistaiseksi emme voi tarjota saunomismahdollisuutta. Aloitamme lyhyellä hartaudella. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Lisätietoja p. 050 342 6155 / Siru. Perheolkkari kirkolla maanantaisin klo 9–12 ja tiistaisin 9–12.30, Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään ja puuhailemaan. Aikuisille kahvia ja pientä purtavaa. Syyslomaviikolla vain ma 12.10. klo 9–12:30. SilmukkaSiskot keskiviikkoisin klo 9.30–11.30. Tehdään yhdessä yhteiseksi hyväksi: kastetossuja, sukkia, kortteja jne. kahvikupin ääressä. Kaikenlaiset, taitavat ja taitamattomat mahtuvat mukaan! Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Pohdintaa ja keskustelua, kerhohuone 2. Messu su 18.10. klo 10. Katri Uutela, Sirkku-Liisa Niemi.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Päiväkerho Lasten oma kerho 3–5-vuotiaille 3x/vk. Ilm. p. 050 573 6328 / Petri. Päiväkerho on tauolla syyslomaviikon 12.–16.10.

Asolan Ankkurit torstaisin klo 9–11. Tervetuloa maksuttomalle aamupalalle. Yhteistyössä Yhteisen pöydän kanssa. Asolan silmukkaryhmä torstaisin klo 17–19. Huom! Uusi kellonaika. Neulotaan ja virkataan kahvikupposen ääressä. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene. Jumalan suuret teot -raamattupiiri torstaisin klo 18–20. Käymme Raamatun tekstejä yhdessä läpi. Ohjaajina Juha Kaunismaa (p. 045 120 9212) ja Päivi Lee. Perheolkkari Asolassa tiistaisin klo 9–12. Avoin perhekerhotoiminta, tule leikkimään ja puuhailemaan. Aikuisille kahvia ja pientä purtavaa. Auki myös syyslomaviikolla. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ti 13.10. ja 20.10. klo 12, jossa voi keskustella samassa elämäntilanteessa olevien kanssa, kahvikupin ääressä. Kipuryhmä ti 13.10. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Aihe: Lääkkeetön kivunhoito. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12. Teemme pienimuotoisia savitöitä, ohjaajana Marika. Materiaalimaksu 1 e / kerta. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene. Seniorikahvila ma 19.10. klo 13. Lisätietoja p. 050 573 6329 / Irene. Leivontapuuhakerho 1.–6.-luokkalaisille Asolassa maanantaisin klo 18–20. Kerhossa leivotaan, leikitään, askarrellaan ja pelaillaan. Jokaisella kerhokerralla on hartaus. Lisätiedot kirsi.jokinen@evl.fi. Ilmoittautumislinkki Rekolan seurakunnan nettisivuilla. Huom. ei kerhoa viikolla 42. Yksinhuoltajaperheiden ilta ke 21.10. klo 17.30. Tarjolla pieni iltapala. Yhteyshenkilö diakoni Siru Rantanen p. 050 342 6155.

MUUALLA Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin 19–21 Rautkalliontie 4, kerhohuone. Yhteiskristillinen iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13–15. Rautkalliontie 4 kerhohuone. Toivoa naisille Hanna-rukouspiiri ma 19.10. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Liikuntakerho 2.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 16–17. Kytöpuiston koulun liikuntasalissa, Peltoniemenkuja 3. Kerhossa eri lajeja monipuolisesti, liikuntaleikkejä ja leikkimielistä kisailua. Jokaisella kerralla hartaus. Lisätietoja kirsi. jokinen@evl.fi. Ilmoittautumislinkki Rekolan seurakunnan nettisivuilla. Huom. ei kerhoa viikolla 42.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333.

Kastevaraus myös sähköisesti: https://asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Diakoniatyöltä neuvontaa ja ohjausta taloudellisesti haastaviin tilanteisiin p.050 439 9651 ma, ke, pe klo 9–11. diakonia.tikkurila@evl.fi Piirien, kerhojen, ryhmien, kuorojen yms. kokoontumistiedot ryhmien vetäjiltä ja lähempänä tapahtumien ajankohtia osoitteesta www.tikkurilanseurakunta.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Auki ti–pe klo 12–16, la–su tilauksen mukaan. Kirkon alasalissa saa olla kerralla enintään 90, parvilla 20 henkilöä. Messu su 11.10. klo 12. Sanna Heikurinen, Sari Hartikka, Iina Katila. Villasukkamessu su 18.10. klo 12. Terhi Viljanen, Johanna Jakonen, Terje Kukk. Omalla äänellä lauluryhmä. Omalla äänellä -lauluryhmä ti 20.10. klo 17.30. Laurin ilta: Pahuus ti 20.10. kello 18. Vieraana poliisipappi Jaani Vilkkilä. Keskustelusarja elämän säröistä ja toivon etsimisestä.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Yli 40-vuotiaiden sinkkuilta pe 16.10. klo 18. Vieraana perheneuvoja Riitta Tapionsalo. Musiikkiteatterinäytös Laura Maddalena ke 21.10. klo 17.30 (kantaesitys) ja klo 20 (toinen esitys). Elina Mustonen, cembalisti ja näyttelijä. Ks. lisätietoja tämän lehden Kirkoissa soi -palstalta. Ennakkoilmoittautuminen www. brq.fi 9.10. alkaen. Osa BRQ Vantaa Festivalin ohjelmaa.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Pienten Paikka auki perjantaisin klo 9–15. ja tiistaisin klo 9–11. Keskiviikkoisin klo 16–19. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Ajankohtaiset tiedot tapahtumakalenterissa osoitteessa www.tikkurilanseurakunta.fi Laulupiiri pe 9.10. klo 15.30. Samppa Laakso. Naisten rukouspiiri pe 9.10. ja 16.10. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 10.10 ja 17.10. klo 15. Messu su 11.10. klo 10. Annaelina

Mäkilampi, Sari Hartikka, Iina Katila. Lastenkirkko messun yhteydessä, ks. alla. Kirkkokahvit. Noudatamme turvavälejä. Saliin mahtuu 25 osallistujaa ja aulaan toiset 25. Lastenkirkko su 11.10 klo 10. Lastenkirkossa lauletaan, leikitään, kerrotaan Raamatun kertomuksia, rukoillaan ja piirretään. Kirkkoon tullessa perhe menee yhdessä messuun ja lasten oma tuokio alkaa Pienten paikassa päivän virren jälkeen. Lastenkirkko päättyy ehtoollisen alkaessa, jolloin lapset tulevat takaisin messuun. Sukkelat sukankutojat ti 13.10. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Kuolemapaja – taivassukat ja puhetta kuolemasta ti 13.10. ja 20.10. klo 18. Annaelina Mäkilampi. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 14.10. ja 21.10. klo 13. Voimasiskot to 14.10. klo 18. Paikkoja jäljellä, ennakkoilmoittautuminen Julialle: p. 050 526 9401. Senioripysäkki to 15.10. ja 22.10. klo 13–15. Leskenlehdet-vertaistukiryhmä to 15.10. klo 13. Ryhmä sururyhmän käyneille leskille. Global Action to 15.10. klo 18. Suomen Lähetysseuran kehittämä Global Action on vapaaehtoistoiminnan muoto, joka tuo auttamisen lähelle ihmisten omaa arkea. Tehdään pienillä teoilla maailmasta kaikille oikeudenmukaisempaa, turvallisempaa ja parempaa paikkaa elää. Tarkoitettu kaikille. Laulupiiri pe 16.10. klo 15.30. Terje Kukk. Messu su 18.10. klo 10. Veikko Karhumaa, Maria Koukkari, Samppa Laakso. Lastenkirkko messun yhteydessä. Kirkkokahvit. Noudatamme turvavälejä. Saliin mahtuu 25 osallistujaa ja aulaan toiset 25. Perhekerho ma 19.10. klo 9.30– 11.30. Pienten paikka. Alussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä. Nuoret aikuiset ma 19.10. klo 18. Kevään ohjelman suunnittelua. Raamatunlukupiiri: Kaikki Raamatun henkilöt ma 19.10. klo 18. Oppaana Jaakko Hyttinen. Sansan medialähetyspiiri ma 19.10. klo 18. Raamattu-, rukous- ja keskustelupiiri kaikille, joita kiinnostaa maailmanlaajuinen medialähetystyö. Lähetyksen päiväpiiri ti 20.10. klo 13. Sanaa, keskustelua ja rukousta. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Piiri kokoontuu jatkossa aina parittomien viikkojen tiistaisin. Aamurukouspiiri ke 21.10. klo 8. Kaffitreffit to 22.10. klo 11–12. Asutko yksin? Olisiko kiva juoda päiväkahvit porukalla? Tule kahville kanssamme! Korona-tilanteen takia Kaffitreffeille otetaan 10

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

ilmoittautunutta. Ilmoittaudu viimeistään ti 13.10. klo 12: puh. 050 347 499 tai diakonia.tikkurila@ evl.fi

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 8.10. klo 18. Rukouspiiri ke 14.10. ja 21.10. klo 18. Kerho isille ja lapsille ti 20.10. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa, leikkiä, askartelua, musisointia. Iltapala 3 e / perhe. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Lähetyspiiri to 8.10. ja 22.20. klo 18.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 20.10. klo 9.30– 11.30. Muskari perhekerhon lopussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 19.10. klo 9.30– 11.30. Lopussa perhemuskari. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 20.10. klo 9.30– 11.30. Perhemuskari kerhon alussa. Tilaan otetaan kerrallaan rajoitettu määrä ihmisiä.

MUUALLA Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi. Avoin rukouspiiri ti 13.10. ja 20.10. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a 20 / Ruoppa. Gospel-lattarit verkossa ke 14.10. klo 19.30. Tanssitunti kaikille ikään ja taitoon katsomatta. Gospel-lattarit on tervettä itsetuntoa vahvistava liikuntamuoto, jossa rytmikkääseen latinalaiseen musiikkiin

heillä on mahdollisuus leikkiin. Ei raamista 15.10. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei muskaria 15.10. Olotila-kahvila maanantaisin klo 11–13. Miestenpiiri ma 12.10. klo 18.30. Risto Pottonen: Iloinen omatunto!? Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11. Ei kahvilaa 13.10. Raamattupiiri ti 20.10. klo 13. Martinlaakson lähetyspiiri ti 13.10. klo 19. Hannu Sorsamo: Wycliffe-raamatunkääntäjien rohkea näky.

yhdistyy liikkumisen ilo ja Jumalan armollisuus. Tunnit toteutetaan Teams-sovelluksessa keskiviikkoisin 14.10., 28.10., 11,11., ja 25.11. klo 19.30. Tanssitunnille voit osallistua katsomalla suoraa striimausta tietokoneella tai puhelimella. Linkin ja ohjeet saat lähettämällä sähköpostiosoitteesi Annaelinaohjaajalle. Annaelina Mäkilampi: annaelina.makilampi@evl.fi tai p. 050 523 6308. Nuorten aikuisten raamis verkossa to 15.10. klo 17.30. Linkin saa Terhi Viljaselta: terhi.viljanen@evl.fi.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi, Rajatorpantie 8. Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Ei kerhoa 15.10. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei muskaria 16.10.

VANTAANLAAKSON KERHOTILA Naapurinkuja 2 Perhekahvila perjantaisin klo 9.30–11. Ei kahvilaa 16.10. Raamattupiiri ti 13.10. klo 17.30. Yksinhuoltajien olohuone ke 14.10. klo 17.30–19.30. Tied. RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

MUUALLA

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Messu su 11.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Pappi Hannu Pöntinen, Herättäjä-yhdistyksen pj. Tapani Rantala saarnaa. Kanttori Ritva Holma. Mukana nimikkolähetti Riikka Halme-Berneking. Raamattupiiri ma 12.10. klo 13. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset. Raamattupiiri Ilosanoma ma 12.10. klo 17.30. Rukouspiiri maanantaisin klo 18. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ti 13.10. klo 17. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 14.10. klo 10. Olotila-kahvila keskiviikkoisin klo 11–13. Toivon Tuulet ke 14.10. klo 17. Yhteinen seniorikerho to 15.10. klo 13.30–15. Anneli Tolvanen ja Kirsti Viitasaari: Helene Schjerfbeckin elämä ja taide. Messu su 18.10. klo 10. Syyslomarippikoulun konfirmaatio. Papit Oili Karinen, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Katariina Kopsa. Pyhiinvaellus messusta kappelille su 18.10. klo 11.30. Matkaa Virtakirkon messusta Seutulan kappelille kertyy n. 13 km. Mukaan oma reppu, matkaeväät, juomapullo,

sään mukainen vaatetus ja hyvät jalkineet. Perillä kirkkokahvit. Lähtö Virtakirkon pääovelta rappusilta. Tied. pyhiinvaellusohjaaja Kari Koivula, 0400 605 955, suti. koivula@gmail.com. Ystävämessu – Friendship Mass su 18.10. klo 16. Suomen- ja englanninkielinen. Toivoa naisille ma 19.10. klo 13. Israel-piiri ti 20.10. klo 18. Miesten raamattupiiri ti 20.10. klo 18.30. Arkiretriitti su 25.10.–29.11. klo 12–13.30. Hengellisen ohjauksen jakso keskellä arkielämää. Viikoittainen ryhmätapaaminen ja jokapäiväinen oma rukousmietiskely Raamatun tekstin äärellä. Ilm. laura.sydanmaanlakka@evl.fi, p. 050 381 6353. Matkakumppaneina hengellinen ohjaaja Kari Koivula, 0400 605 5955, suti.koivula@ gmail.com ja pastori, retriitinohjaaja Laura Sydänmaanlakka.

karia 15.10. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Ei 16.10. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11. Ei kahvilaa 12.10. Kivistömessu ma 19.10. klo 19. Etkot ja iltapalaa klo 18.30 alkaen. Rukouspiiri ti 20.10. klo 17.30. Raamattupiiri ti 20.10. klo 18.30. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei muskaria 14.10. Lasten lauluryhmä Kastehelmi keskiviikkoisin klo 17.15–18 5–9-vuotiaiden ryhmä, klo 18–19 yli 9-vuotiaiden ryhmä. Ilmoittautumiset paikan päällä. Maksuton.

KIVISTÖN KIRKKO

Martinpolku 2 C, sisäänkäynti Martinlaaksonpolun puolelta Perheraamis torstaisin klo 9.30– 11.30. Oma Raamattu mukaan. Lapset ovat mukana raamiksessa ja

Laavatie 2 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei mus-

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6 Messu su 11.10. klo 12. Papit Oili Karinen, Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

MARTINRISTI

Ihan faijana – Isyyttä ihmettelemässä to 8.10. ja 22.10. klo 17–18.30. 8.10. aiheena Oma aika – onko sitä? 22.10. Vanhemmuus ja työ – Miten hoitaa koko paletti. Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Pientä suolaista purtavaa. Lastenhoito järjestetty. Tied. antti.isopahkala@evl.fi, p. 050 347 3096. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei muskaria 12.10. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei muskaria 12.10. Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin klo 9.30–11 Myyrmäen kirkon pihakontti, Uomatie 1. Kausi 60 e. Tutustumassa voi käydä 2 kertaa ilmaiseksi. Ei muskaria 13.10. Ritva-Leenan lauluhetki ma 19.10. klo 10.15 Vihertien asukaspuisto, Vihertie 56 d. Lastenlauluja perheille. Gospellattarit su 25.10. klo 13-17 Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2b. Matalan kynnyksen tanssipäivä kaiken ikäisille, näköisille ja kokoisille tanssimisesta kiinnostuneille. Ohj. Minttu Kullström. Välipalaa ja hartaus. Maksu 5 e käteisellä. Ilm. 19.10. menn.: vantaankoskenseurakunta.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

VERKOSSA Jumalanpalveluksia voi seurata verkkosivulla www.vantaankoskenseurakunta.fi, Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTube-kanavalla. Niitä voi katsoa suorana tai tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi, www.kirkkovantaalla.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

Elämänkaari HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Lilli Juulia Jokinen, Minka Sisko Hellin Nokio, Amalia Eleonora Pantsar, Lilia Suvi Maria Skarp, Nelly Maria Caroliina Suhonen. Hautaan siunattu Sirkka Sisko Rinta, 91 v, Raina Hirviniemi, 85 v, Riitta Maria Ilonummi, 74 v, Tyyne Orvokki Ingeborg Sivonen, 73 v.

Vanda svenska församling

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Alvar Richard Nordling, Sirin Tiia Mariia Pekdemir. Hautaan siunattu Antonio Johannes Lindqvist 61 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Aada Ruusu Maria Vuorinen, Helmi Emilia Tori, Noel Arvo Onni Palin, Viivi Sofia Norrback. Hautaan siunattu Lyydi Katriina Hattunen 90 v, Aino Anja Annikki Siltanen 87 v, Otto Kalevi Roininen 83 v, Timo Kalevi Aalto 82 v, Saini Kyllikki Koskinen 82 v, Kerttu Annikki Laitinen 75 v, Mika Antero Aspelund 47 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Viivi Sofia Währn, Konsta Hiski Pasanen, Severi Mikael Salo, Aatu Samuli Hänninen, Eeli Aleksander Hulkkonen, Elias Alvar Radulescu. Avioliittoon kuulutettu Heikki Johannes Eronen ja Hanna Sofia Kamppila.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Ellen Vieno Olivia Liikala, Tim Mikael Kartovaara, Diego OlliTapio August Taskinen, Mette Elsa Ellen Koskela, Eemi Johannes Niemelä, Elsa Tuulia Kirves, Inari Tuulia Juujärvi, Joel Juhani Sulkama, Selma Katriina Pitkänen, Frida Sofia Ylkänen, Eeli Viljo Edvard Ukkonen, Moona Emilia Anneli Miko-

la, Mette Johanne Haapamäki. Avioliittoon kuulutettu Juha Pekka Sandell ja Anu Julia Kosola. Hautaan siunattu Reino Kalevi Koho 89 v, Pentti Kastinen 89 v, Asta Irmeli Blomberg 82 v, Taito Kalevi Honkanen 82 v, Maila Sirkka Onnia Peltonen 80 v, Ritva Kaarina Tuuri 78 v, Leni Margareta Hänninen 78 v, Ritva Leena Uusitalo 74 v, Ari Johannes Mäkinen 73 v, Petri Juhani Ihalainen 62 v, Jaana Kaarina Käsmä 55 v, Jukka Tapio Karppinen 55 v, Kari Olavi Kemppinen 71 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Elias Oskari Joonatan Merivirta, Aaro Aleksanteri Pohjantaival, Iida Merida Villa, Eevi Ilona Hokkanen, Riia Mikaela Rainola, Kimi Jeremias Turunen, Aura Vilina Nisula, Lilja Tiina Leena Haapala, Saimi Inkeri Marjanen,

Linda Marie Wargh, Angelo De Lima Alonso, Aatos Onni Kallio, Otto Jesper Aleksis Heikuri. Hautaan siunattu Lahja Linnea Karsta 88 v, Terttu Elina Väkiparta 86 v, Martti Petteri Mäkeläinen 84 v, Mauri Tapio Kanninen 68 v, Rauha Kaarina Koivisto 68 v, Aino Mirjami Kinnunen 92 v, Katri Kyllikki Rekonius 91 v, Elvi Lahja Tuulikki Homm 90 v, Eino Tuomas Mäkäläinen 85 v, Kalevi Aulis Mäkinen 83 v, Karl Yngve Helenius 81 v, Raimo Olavi Ensio Kovalainen 65 v.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Valma Lydia Adelia Väkeväinen, Lilian Amanda Kohonen. Döda Maren Vibeke Wiberg 62 år, Karl-Gustav Järnmark 85 år.

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 11.10, 18.10 kl. 10. Högmässor från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

VIRTA-KYRKAN Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda i Pikku-Kuohu sö 11.10, 18.10; kl. 12.

BARNVERKSAMHET I KLUBBUTRYMMET Strömfårav. 13, Myrbacka Dagklubb må, to, fre kl. 9–12 Mammabarngrupp ti kl. 9–12 Pysselklubb ti–on kl. 13–16 Förhandsanmälan. Mera info Hanna-Mari Höglund, tel. 050 341 4964.

HELSINGGÅRD Konungsv. 2 ViAnda-körens övningar onsdagar kl. 11.30. Mera info: Anders Ekberg tel. 050 310 7096

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48 Sottungsby–Håkansböle pensionärskrets to 22.10 kl. 13.

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Ungdomskväll onsdagar kl. 18.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Kuurojendiakoni Seija Einola yhteydenotot ensisijaisesti teksti-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

viestillä / Whatsapp-videot 050 338 6212 tai Skypellä. Vastaanotot ti klo 9–11 Koskikeskus, Vernissakatu 4 ja parillisen viikon to klo 14–16 Virtakirkko, Rajatorpantie 8. Syksyn ryhmätoiminnan tiedot Seijalta.

NÄKÖVAMMAISILLE Terhi Suonsivu, puhelinajat ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6278, 050 381 8758 / soittopyyntö / tekstiviesti. Näkövammaisten toiminnasta voit kysyä Terhiltä.

KEHITYSVAMMAISILLE Keskusteluapua ja tiedustelut: Kristiina Tuohimaa-Salminen, kehitysvammaistyön diakoni p. 050 433 4232. Mahdollisuus myös Whatsapp- ja videopuheluihin. kristiina.tuohimaa-salminen@ evl.fi, Sami Suhonen, diakoniapastori p. 044 422 0427 sami.p.suhonen@evl.fi. Voit jättää viestin tai soittopyynnön, jos emme heti vastaa.

International Events in other language than Finnish or Swedish.

Musical Kids Club Tuesdays 9.30– 11 AM (except no club 13th Oct) temporary building at church yard, Uomatie 1. For children accompanied by parent. Season 60 euro, twice you can check out the Club for free. English Message Club Thu 15th October 2 PM Virta-church, Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Using ”the Message” Bible version and studying the gospel of St. Luke. Refreshments served. NB! You need to get your own copy of ”the Message” by Eugene H. Peterson, either the new testament or the entire translation of the Bible. For more information and enrollment contact Heidi Salminen, tel. 050 330 1828, heidi.salminen@evl.fi. Ystävämessu – Friendship Mass Sun 18th Oct 4 PM Virta-church, Myyrmäki, Rajatorpantie 8. Warm and welcoming church service. You can participate or assist in the Mass. Prayer has a central role. Hymns and songs are from all over the world in different languages. In Finnish and English. English Through Bible Mon 12 Oct and 19 Oct at 6.30 pm, Korso Church, Merikotkantie 4. Русскоязычная библейская группа в Вантаа cреда 21.10.18– 20. В церкви Länsimäki (Kerokuja 9), каждую вторую среду, 18–20, с 9 сентября начинает свою работу новая группа по изучению Библии и духовных вопросов на русском языке. Приглашаем всех интересующихся! Дополнительная информация: пастор Анна Левинг 050 380 1175.

Tia kävi yhteisöruokailussa syömässä keittolounaan. Ruokailun osallistujat arvioivat kyselytutkimuksessa ruoan maukkaaksi ja toiminnan sellaiseksi, jota seurakunnan kuuluukin tehdä.

Ruokailut tukevat hyvinvointia Koronan vuoksi yhteisöruokailut laitettiin tauolle. Nyt muun muassa Hämeenkylässä syödään jälleen yhdessä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

un korona-aika alkoi, Vantaalla toimivat yhteisöruokailut jäivät tauolle. Nyt Yhteisen pöydän verkostoon kuuluvista 80 paikasta on palveluesimies Hanna Kuisman mukaan auki noin 50. Osa jakaa vain ruokakasseja, osa järjestää myös pienimuotoisia ruokailuja. Yksi toiminnassa olevista yhteisöruokailuista on Hämeenkylän seurakunnan yhteisen pöydän lounas. Ruokailuista vastaava pappi Matti Hyry kertoo, että lounaita on nyt järjestetty kolme kertaa, ja näyttää siltä, että ne voivat jatkua, elleivät koronaohjeet kiristy. Ajantasainen tieto kannattaa aina tarkistaa seurakun-

nan verkkosivuilta. – Kun seurakunnan kokoava toiminta alkoi uudelleen, väkimäärä putosi noin puoleen verrattuna aikaan ennen koronaa. Niin arvioimme käyvän myös ruokailussa. Kävijöitä on ollut noin 90–100, kun aiemmin päästiin keskimäärin 200 kävijään, Hyry kertoo. HÄMEENKYLÄSSÄ TOIMITAAN koronaohjeiden mukaan. Kello 11 alkavaan ruokailuun päästetään ihmisiä kolmessa erässä. Tuolit ja pöydät on järjestetty turvaetäisyyksille. Ruokaa jakavilla vapaaehtoisilla ja työntekijöillä on kasvomaskit. Osallistujille niitä suositellaan. Osa kävijöistä hakee vain ruokakassin, osa jää vielä ehtoolliselle. Hämeenkylän ruokailussa on ollut ajatuksena se, että kohderyhmää ei rajata. Hyryn mukaan lounaista on haluttu tehdä kohtaamispaikka erilaisissa elämäntilanteissa oleville. Eläkeläiset, seurakunnan vapaaehtoiset ja aamupäivän perhekerhojen kävijät sopivat samaan ruokailuun. – Ruokailu ja ruoka-avun tarve pitää nähdä laajassa merkityksessä. Ky-

se ei ole pelkästään taloudellisiin resursseihin liittyvän puutteen korjaamisesta. Täällä tarjotaan apua myös yksinäisyyteen. Ikäihmiset kaipaavat yhteisöllisiä kokemuksia samoin kuin pienten lasten kanssa kotona olevat äidit, Hyry kertoo.

”

Täällä tarjotaan apua myös yksinäisyyteen. MATTI HYRY

KANTAR TNS KYSYI Hämeenkylän kirkon ruokailijoiden näkemyksiä ruokailujen merkityksestä maaliskuussa, juuri ennen koronakriisin alkamista. Tutkimukseen haastateltiin 101 henkilöä. Tutkimuksen mukaan ruokailu tukee osallistujien hyvinvointia monin tavoin. Vastaajista 88 prosenttia arvioi, et-

tä osallistuminen ruokailuun on itselle tärkeää. Lähes kolme neljästä piti ruokailua yhtenä viikkonsa kohokohdista. Yli puolet arvioi, että ruokailu on tuonut elämään jatkuvuuden ja turvallisuuden tunnetta. Myös arviot ruokailun vaikutuksista ihmissuhteisiin ovat erittäin positiivisia. 84 prosenttia vastaajista on kokenut niissä itsensä yhdenvertaisiksi muiden kanssa. Ruokailut ovat lisänneet myös luottamusta seurakuntaan. Uusia ystäviä ilmoittaa saaneensa lähes kolme neljästä. Vastanneista 40 prosenttia kertoi, että voisi jatkossa toimia vapaaehtoisena ruokailun järjestämisessä. Lähes kolmannes ruokailijoista arvioi, että Yhteisen pöydän ruokailussa käyminen on vähentänyt omalla kohdalla muun avun tarvetta. Kaksi kolmesta arvioi, että aterioille osallistuminen on johtanut ruokahävikin vähentymiseen omassa elämässä. 70 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että osallistuminen ruokailuihin on lisännyt omaa vastuullisuutta muista ihmisistä. 77 prosenttia koki osallistumisellaan vaikuttavansa ilmastomuutoksen hillitsemiseen. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 8.–22.10.

Kirkoissa soi HEIKKI TUULI

TORSTAINA 8.10. Vanhusten viikon konsertti klo 11 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Itä-Hakkilan eläkkeensaajien järjestämä konsertti. Konsertissa esiintyvät Matti Pasanen, Klaus Pennanen ja Esa Aapro. Vapaa pääsy. Konsertti lähetetään suorana myös Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla.

KESKIVIIKKONA 21.10. Musiikkiteatterinäytös Laura Maddalena klo 17.30 (kantaesitys) ja klo 20 (toinen esitys). Vantaan Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Musiikkidraama venetsialaisista orpokodeista kertoo kolmen eri aikakautena eläneen naisen tarinat, jotka näyttelevä cembalotaiteilija Elina Mustonen herättää eloon. Musikaalisten nuorten naisten vapautumistarina on jatkoa Elina Mustosen menestyksekkäälle musiikkia ja draamaa yhdistäneelle Shakespeare-esitykselle Her infinite variety sekä Molière-esitykselle Jouez! Elina Mustonen, cembalisti ja näyttelijä. Musiikki ja teksti: Eero Hämeenniemi. Lisäksi esitys sisältää musiikkia Luigi Rossilta, Barbara Strozzilta, Domenico Scarlattilta, Baldassare Galuppilta ja Ferdinando Bertonilta. Ohjaaja Johanna Freundlich, visualisti Nina Mansikka. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e (vain korttimaksu). Pyhän Laurin kappelissa saa olla max. 50 henkeä. Ennakkoilmoittautuminen www.brq.fi 9.10. alkaen. Osa BRQ Vantaa Festivalin ohjelmaa.

LAUANTAINA 31.10. Pyhäinpäivän muistokonsertti: Gregoriaaninen Requiem klo 18–18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Laurencij -kuoro Samppa Laakson johdolla. Vapaa pääsy.

Musiikkiteatterinäytös Laura Maddalenan kantaesitys on keskiviikkona 21.10. Vantaan Pyhän Laurin kappelissa. Siinä esiintyy cembalisti ja näyttelijä Elina Mustonen.

Perjantaina 9.10. The Heart's Reflection klo 19 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Akademiska Sångföreningen, Arena Collis, johtaa Mathias Sandell. Sibelius, Madetoja, Poulenc, Milhaud, Buxtehude, Harris, Elder, Kuula. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus.

Lauantaina 10.10.

Kuoromusiikkia tunteella klo 14 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Vox examinis, johtaa Joska Vähäjylkkä. Byrd, Buxtehude, Purcell, Mendelssohn Bartholdy, Gjeilo. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaski-

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 17/2020

suositus. Aleksin syyssoitto klo 16 Helsingissä Merimieskirkossa, Provianttikatu 4. Kansanmusiikki Sibbo Spelmanslag ja Helsingin Pelimannit. Sävellyksiä A. Kiven runoihin. Liput 10 e. Tuotto Lastenklinikan Kummien kautta lasten syöpähoitoihin. Abendlied klo 20.30 Helsingissä Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Ensemble Undina ja Tapiolan Kamarikuoro, johtaa Anna-Elina Norjanen, Laura Renvall ja Tuula Stöckell, viulu, Topias Kiiskinen, fagotti, Hiski Wallenius, urut. Rautavaara, Pärt, Palestrina, Mendelssohn, Buxtehude, Rheinberger. Sibelius-Akatemian kuorofestivaali. Vapaa pääsy. Kasvomaskisuositus.

JARI FLINCK

Musiikkia Helsingissä Sunnuntaina 11.10. Tanssiva Eurooppa klo 18 Helsingissä Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Helsinki Early Music Festivalin päätöskonsertti. Roman Schatz, kertoja, Suomalainen barokkiorkesteri, Georg Kallweit, viulu. Purcell, Schmelzer, Lully, Telemann, Vivaldi, Rebel. Liput 30/20 e fibo.fi/kauppa.

Torstaina 15.10.

Del Alma – sielukasta flamencomusiikkia klo 19 Helsingissä Café Sonckissa Kallion kirkolla, Itäinen papinkatu 2. Anna Murtola, flamencolaulu, Joonas Widenius, flamencokitara. Aino Acktén kamarifestivaali. Liput 20 e ovelta.

Kallion kirkolla Helsingissä sijaitsevassa Café Sonckissa kuullaan sielukasta flamencomusiikkia to 15.10. klo 19. Anna Murtola laulaa ja Joonas Widenius soittaa flamencokitaraa.