Kirkko ja kaupunki 2020 01 Vantaa by Kirkko ja kaupunki

16.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KIRKOLLINEN PAIK ALLISLEHTI

Nuku ja opi Unemme ovat meitä viisaampia. Ne voivat auttaa, lohduttaa ja rohkaista. s. 18

Seksuaalinen ahdistelu jättää syvät jäljet s. 10

Pelastaako markkinointi kirkon? s. 27

Ota talteen menotarjonta lehden sisältä

Pääkirjoitus

Eilen

Nyt on kunnollisempaa kuin ennen

Niin pitkälle kuin itsestäsi luopumatta on mahdollista, pysy hyvissä väleissä kaikkien ihmisten kanssa.

KUN EDELLISEN KERRAN elettiin 20-lukua, kirkossa vastustettiin naisasialiikettä, työväenliikettä ja eri kristillisten kirkkojen yhteyttä edistävää ekumeenista liikettä. Sata vuotta myöhemmin samantapaista huolta kirkossa herättävät seksuaalisen tasavertaisuuden tavoitteleminen, muutokset kirkon yhteiskunnallisessa asemassa sekä vuoropuhelu eri uskontokuntien kesken. Koko 1920-luvun Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispana palvellut Gustaf Johansson vastusti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, jonka myötä naiset, työläiset ja torpparit pääsivät äänestämään. ARKKIPIISPA AJATTELI, että heidän tahtoaan ei ole syytä kuunnella, sillä naiset, työläiset ja torpparit eivät ymmärrä omaa parastaan. Suomessa oli vielä 1900-luvun alussa voimissaan kirkon tukema kastilaitos. Sitä tosin kutsuttiin sääty-yhteiskunnaksi. Sen katsottiin perustuvan jumalalliseen järjestykseen. Johansson vastusti demokratiaa, sillä hänen mielestään kansan tahdolla ei ollut niin väliä. Kansan tahtoa tärkeämpää oli Jumalan tahto, josta sääty-yhteiskunnan pieni äänioikeutettujen joukko oli tavallista rahvasta paremmin perillä.

paudesta – siitä huolimatta, että yksi käytetyimmistä Jeesuksen arvonimistä on Vapauttaja. Kirkollisessa kielessä käytämme tosin mieluummin ”Vapahtajaa”. Ehkä juuri siksi, ettei se kuulostaisi niin vapauttajalta. Yhä edelleen Vapahtajan palveluksessa on kovin monta vavahtajaa, jotka säikkyinä vastustavat milloin mitäkin sen sijaan, että rohkeasti raivaisivat tietä lähimmäisenrakkaudelle, armeliaisuudelle ja oikeudenmukaisuudelle. Jumalan valtakunnalle. UUDEN VUOSIKYMMENEN KUNNIAKSI puimme Kirkko ja kaupungin vähän uudenlaiseen asuun. Espoon ja Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan omat sivut löytyvät nyt omana osanaan lehden keskeltä. Hyvää uutta vuosikymmentä ja antoisia lukuhetkiä Kirkko ja kaupungin parissa!

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

AJAT OVAT MUUTTUNEET. Kirkkokin on kovin toisenlainen nyt kuin 1920-luvulla, onneksi. Yhä edelleen ilmassa silti väreilee synkkää kirkollista huolta milloin mistäkin uudesta va-

”

VAPAHTAJAN

LAKIMIES-KIRJAILIJA MAX EHRMANN (1872–1945) RUNOSSAAN DESIDERATA

Tänään Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme. Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ UUDENVUODENPUHEESSAAN 1.1.2020 JA PRESIDENTTI.FISIVUILLAAN

Iankaikkisesti Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 7:12

PALVELUKSESSA ON KOVIN MONTA VAVAHTAJAA.

Kiitos Jeesus uusista aluista. Kukaan ei kai tiedä etukäteen, minkälaisia ne voivat olla. Joskus joutuu itkemään ensin. Pyydän rauhaa tähän vuoteen. Entä jos koko vuosi onkin täynnä rakkautta? Eikä se koskaan katoa.

Kirkko ja kaupunki

16.1.2020 Seuraava lehti ilmestyy 30.1. KANNEN KUVA: PAULI SALMI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”On ihanaa viettää rakkauden juhlaa” Venla Kiilakoski on sukurakas morsian, joka tahtoo mennä naimisiin isosti. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

Venla Kiilakoski, 24, pidät Future Mrs. W -hääblogia ja olet menossa naimisiin 1.8.2020 kihlattusi Samun kanssa. Missä vaiheessa hääjärjestelyt ovat? – Ulkopuolisen silmin ne ovat hyvässä vaiheessa, koska tärkeimmät asiat on hoidettu, mutta paljon on vielä pienempiä tekemättä. Meillä on varattuna kirkko ja juhlapaikka sekä valokuvaaja ja videokuvaaja. Hääpukuni on teossa ja tulossa, ja kukat ja kakku on tilattu. Yksi iso juttu, joka on tekemättä, ovat kutsut. Minulla on kaksi graafikkoa mielessä, mutta pitäisi päättää, kummalta ne tilaan. Se on seuraava asia.

Millaiset häät teille on tulossa? – Meille tulee isot häät, 170 vierasta. Meidät vihitään Johanneksenkirkossa, ja juhlat pidetään Hirvihaaran kartanossa Mäntsälässä. Häistämme tulee vähän fiinimmät. Se näkyy esimerkiksi siinä, että ruoka tarjoillaan pöytiin. Häissämme on vintage-henkeä ja romanttisuutta.

3 4

Mitä odotat hääpäivältä eniten? – Kaikkea! Sitä, että visio, joka on ollut päässäni pitkään, toteutuu ja että saadaan pyhittää yksi päivä meille ja juhlistaa suhdettamme. On ihanaa viettää rakkauden juhlaa. Monet elävät parisuhteessa menemättä koskaan naimisiin. Miksi avioituminen on sinulle tärkeää? – Olemme kumpikin sen verran perinteisiä, että meille naimisiin meno oli itsestään selvää. Puhuin jo tosi aikaisessa vaiheessa parisuhdettamme siitä, että haluan mennä naimisiin. Olen odottanut häiden järjestämistä, mutta olen myös hoksannut, että tässä on nyt se ihminen, jonka kanssa haluan elää.

– On ihana ajatus, ettei meillä ole vain oma sanamme siitä, että ollaan ikuisesti yhdessä, vaan että liittomme on korkeammallakin tasolla solmittu. Se ei tarkoita sitä, että tarvitsisimme muiden hyväksyntää, vaan sitoutuminen tuntuu itsellekin todellisemmalta, kun avioidumme. Olen tosi päättäväinen enkä anna hirveän helpolla periksi. Jos meille tulisi jotakin ongelmia, yrittäisin kaikkeni. Avioliitto vahvistaa sitä ajatusta.

Mikä on sinulle pyhää? – Sanon ensimmäisenä, että avioliitto, sillä se sopii nyt aiheeseen. Minulle on tärkeää, että saamme mennä kirkossa naimisiin. – Minulle on pyhää myös perhe. Siksi haluan kutsua kaikki sukulaiset häihin. En tykkää siitä ajatuksesta, että joutuisin jättämään sukulaiset ulkopuolelle ja kutsuisin vain kaverit. Minulle perhe ja suku ovat tosi tärkeitä. ■ Love me do -häämessut 18.–19.1. Kaapelitehtaalla. Luento ”Huipputreffit alttarilla – miten kirkkohäistä syntyy juuri vihkiparin näköinen juhla” su 19.1. klo 11. Wihkiyö Espoon Tuomiokirkossa su 2.2. klo 17–22. Pitäjäntuvalla tarjolla kakkukahvit hääparille ja kahdelle vieraalle. Ilmoittautumiset Espoon seurakuntien palvelukeskukseen p. 09 8050 2601. Hääyö Kallion kirkossa su 2.2. klo 18 alkaen. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit hääparille ja 20 vieraalle. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Taivaallista mannaa pienen nautinnon verran Leivosten historiassa nunnilla ja munkeilla on vahvasti sormensa pelissä. TEKSTI JAANA RINNE KUVAT FAZER JA ISTOCK

lta houkuttelee pieneen nautintoon Kluuvikadun Fazer Caféssa. Leivos vitriinin edessä jonottaa kymmenkunta ihmistä. Helsinkiläinen päätyy seson gin leivokseen, venäläinen turisti kol meen klassikkoon. – Näppituntumani on, että muutaman vuoden ajan kahviloissa on syöty yhä enem män leivoksia. Ihmiset kokeilevat makuja ja makuyhdistelmiä. Ehkä leivos alkaa löy tää paikkaansa arjen pienemmissä juhlissa, pohtii Fazer Cafén kondiittorimestari Eero Paulamäki. Paulamäen oma klassikkosuosikki on Budapest, jossa ”yhdistyy täydellisesti paah tunut marenki, manteli, vadelman kirpeys ja banaanilla maustettu makea kermavaahto”. Budapestleivos saapui Suomeen 1920lu vulla Ruotsista. Gluteeniton herkku on ny kyään erityisesti vehnän välttelijöiden suosiossa. Helsinkiläisen leivoskulttuurin edellä kävijöitä ovat Fazerin ja Ekbergin kondito riat. Leivoksistamme saamme kiittää maahan muuttajia, pääkaupunkiin 1800lvulla muut taneita saksalaisia ja sveitsiläisiä. Esimerkiksi Karl Fazer oli toisen polven maahanmuuttaja Sveitsistä. Kondiittorin op pia hän haki Pietarista, Berliinistä ja Pariisis ta, ja avasi myymälän syksyllä 1891 Kluuvi kadulle.

Budapest

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

LEIVOKSEEN KANNATTAA keskittyä, sillä lei vos on jokapäiväisen leivän hienostunein muoto. Se on pieni käsityön mestarinäyte, jonka nautinto rakentuu makujen ja muodon yllätyksille. Hienoin leipä on aina leivottu vehnästä. Monet muutkin leivosten ainekset ovat esil lä jo Raamatussa. Nykyään leivoksissa muo dikkaat pistaasit, mantelit, granaattiomenat, ruusuvesi ja appelsiininkukkavesi ovat Lähi idän alueilta tuttuja muinaisia makuja. Eikä leivoksia olisi ilman mannaa eli sokeripitois ta nestettä. Suurin osa leivoksista on kehitelty hoveis sa, mutta niitä on syntynyt myös luostareis sa. Italialaisia leivoksia ei olisi ilman munkke ja ja nunnia. 1600luvun alussa Napolin palatsien vie ressä kohosi lukemattomia kirkkoja, jois ta karkasi makeita tuoksuja. Napolissa syn tyi muun muassa munkin hupun muotoinen Sfogliatelle. Sisilian suosituin leivos Cannoli on puo lestaan saarella valtaa pitäneiden pohjoisaf rikkalaisten perua. Legendan mukaan leivos syntyi haaremissa, jossa banaanin muotoista ja kermalla täytettyä herkkua syötettiin sult taanin vaimoille. Toisen maailmansodan jäl keen paikalliset nunnat ottivat haltuunsa can nolien tuotannon ja jalostamisen. RANSKALAISET TEKIVÄT leivoksista taidetta. Macaronleivoksen juuret löytyvät Italiasta ja Ranskasta. Valtavan suosion ympäri maail maa saavuttanutta leivosta tehtiin keskiajalla erityisesti ranskalaisissa nunnaluostareissa. Sen jälkeen, kun Italian juutalaiset ihas tuivat pääsiäisajan koshertarjoiluun sopi

Sfogliatelle

Macaron

Cannoli

Kirkko ja kaupunki verkossa MUSEOVIRASTO

vaan macaroniin, leivos levisi kaikkialle Eurooppaan. Portugalilainen Pastel de Bélem eli Pastel de Nata on erityinen esimerkki leivosten ja luos tarien kiinteästä suhteesta. Vuonna 1820 val lankumous sulki Portugalin luostarit, mutta Lissabonissa sijaitseva Belemin luostari jatkoi toimintaansa rahoittamalla sitä näillä munk kien kehittämillä leivoksilla.

”

Leivos on jokapäiväisen leivän hienostunein muoto – nautinto, joka rakentuu makujen ja muodon yllätyksille.

Sata vuotta sitten alkoholia sai tarjoilla ainoastaan kirkoissa. Suomessa oli arkkipiispa, joka inhosi kaikkea uutta. Samalla esiin astui uudenlainen naistyyppi, kun naiset alkoivat tehdä samoja asioita kuin miehet. Hyppää aikamatkalle 1920-lukuun: kirkkojakaupunki.fi.

”Myötätunto jättää jälkensä. Usein ne, jotka ovat valmiita tarjoamaan apua, ovat itse olleet joskus heikoilla ja kohdanneet lämmintä välittämistä.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

MAIJA SAARI / ISTOCK

YKSI VANHIMPIA tunnettuja leivoksia on filo taikinaan tehty pähkinäinen ja hunajainen Baklava. Se on erityisesti juhlapyhien herkku. Baklavan on oletettu syntyneen 700 e.Kr. Assyriassa. Ottomaanien valtakunnassa baklavaa lei vottiin Topkapin palatsissa Istanbulissa, ja sen makuun pääsivät yläluokka ja eliit ti. Nykyään Balkanilla baklavaa syödään eri tyisesti ortodoksien jouluna ja muslimien paastonajan, ramadanin, jälkeen.

Kuinka iloinen oli 1920-luku?

Suosituimmat juttumme viime vuonna Pastel de Bélem

Baklava

Hiiriä tutkiva körtti, rakkauden parantava voima ja reissuvinkit maata pitkin. Jussi Halla-ahon kutsuminen puhujaksi Kirkkopäiville, suomalainen köyhyys ja raiskauksen uhrin oikeusturva. Siinä aiheita, jotka kiinnostivat eniten verkkomediassamme vuonna 2019. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

ESKO JÄMSÄ

Toinen toistaan parempia hääpäiviä

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

IHMISET JAKAUTUVAT erilaisiin kuppikuntiin, ja uutiset kertovat synkistä asioista. On kuitenkin yksi, joka yhdistää yhdysvaltalaisia: Dolly Parton. Hänen konserteissaan käyvät kaikki, perinteinen kantriväki stetsoneissaan, konservatiiviset evankelikaalit, homoparit, drag queenit, demokraatit ja republikaanit. 73-vuotias Parton on taas kovassa nousussa. Netflixillä pyörii Partonin tuottama ja hänen lauluihinsa perustuva sarja Heartstrings, ja muun muassa Spotifyssa on kuunneltavissa podcast-sarja Dolly Parton’s America, joka pureutuu Partonin yhteiskunnalliseen merkitykseen ja tarinoihin laulujen takana.

VIIME AIKOINA Dolly Parton on halunnut tuoda musiikissaan esiin myös kristillistä vakaumustaan. Australialaislaiduo King & Countryn kanssa tehty God Only Knows on Grammy-ehdokkaana vuoden parhaaksi kristilliseksi lauluksi. Ruotsalaisen EDM-duo Galantiksen kanssa Parton teki kappaleen Faith, ja kristillistä rockia soittavan Zach Williamsin kanssa hän levytti kappaleen There Was Jesus. Dolly Parton on kertonut kokeneensa Jumalan kutsuvan häntä ja että nämä kappaleet ovat tulleet hänelle kuin taivaan lahjoina. – Olen myös siinä asemassa, että voin auttaa muita. Ihmiset katsovat minua kuin vanhaa tuttua, kuin äitiä tai siskoa. Jos sanon jotain hyvää, ihmiset saattavat kuunnella, Parton kommentoi People-lehdelle.

USKO ON OLLUT tärkeä osa Dolly Partonin elämää lapsesta asti. Hänen isoisänsä oli helluntailainen saarnaaja, ja Parton on kertonut kasvaneensa kirkossa. Vaikka kantrin kuningatar puhuu ja laulaa uskostaan, hän ei halua saarnata.

”

Jos näet minussa jotakin valoa, se ei ole minun valoani vaan Jumalan valoa. – Kerron vain, kuka olen. Jos näet minussa jotakin valoa, se ei ole minun valoani vaan Jumalan valoa. Loppua tuotteliaan laulajan, musiikintekijän ja näyttelijän uralle ei ole näköpiirissä. Parton on sanonut, että hänelle musiikin tekeminen on palvelutehtävä, eikä hän aio lopettaa, ennen kuin Jumala käskee häntä tekemään niin.

HANNA ANTILA

PA PHOTOS/LEHTIKUVA

Helposti muistettavat päivämäärät ovat tunnetusti suosittuja vihkipäiviä, varsinkin, jos ne osuvat kesään. Mieleen painuvia hääpäiviä on heti vuoden 2020 alkupuolella tarjolla useampi: 2.2.2020, 20.2.2020 ja 22.2.2020. Tosin ainoastaan 22.2. on lauantai. Joissakin seurakunnissa romanttiselta kuulostavasta ”toinen toista”päivästä on päätetty ottaa ilo irti. Kallion ja Kulosaaren kirkoissa vietetään sunnuntaina 2.2. Hääyö-tapahtumaa, ja Espoon tuomiokirkossa järjestetään tuolloin samalla periaatteella toimiva Wihkiyö. Hauskat päivämäärät ovat jo kiinnostaneet joitakuita, mutta vapaitakin aikoja on myös suosituissa hääkirkoissa. Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkossa on täyttä 22.2., mutta Vanhassakirkossa, Suomenlinnan kirkossa, Johanneksenkirkossa ja Mikael Agricolan kirkossa voi vielä tuolloin päästä naimisiin. Tilaa on myös Temppeliaukion ja Töölön kirkoissa. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on lauantain 22.2. kaikki vihkiajat varattu, mutta torstana 20.2. oli tätä lehteä tehtäessä avioitumassa vasta yksi pari. Espoon tuomiokirkossa on 22.2. avioitumassa kolme paria. Lisää mahtuu vielä. HANNA ANTILA

God bless Dolly Parton

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Dolly Parton esiintyi ensimmäisen kerran kirkossa kuusivuotiaana. 73-vuotias tähti on sanonut, että hän lopettaa uransa vasta, kun Jumala kehottaa häntä tekemään niin.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Kesätoimittajaksi Kirkko ja kaupunkiin Kirkko ja kaupunki -media etsii kesätoimittajaa 2,5 kuukauden pestiin kesä–elokuulle. Meillä pääset tekemään monipuolista ja monikanavaista toimittajan työtä: uutisia, haastatteluja, reportaaseja ja tarinallisia feature-juttuja. Työkavereiksesi ja opastajiksesi saat maan parhaita kirkollisen journalismin ammattilaisia. Toivomme sinulta reipasta ja uteliasta otetta ja kykyä ideoida kiinnostavia sisältöjä. Edellytämme kokemusta journalismin tai sisällöntuotannon parissa. Pääkaupunkiseudun seurakuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) julkaisema Kirkko ja kaupunki on palkittu ja kunnianhimoinen kirkollinen media. Printtilehti jaetaan 335 000 kotitalouteen, verkkomedia kirkkojakaupunki.fi tavoittaa kaikkialla maailmassa. Toimituksemme sijaitsee Helsingin Kalliossa. Vapaamuotoiset hakemukset juttunäytteineen 11.2.2020 mennessä ja tiedustelut päätoimittajalle: jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi.

Tiesitkö, että jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olisi hyvä olla testamentti? Listasimme kymmenen syytä laatia omasi. Lue lisää: unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Papin poika huumorihomm Kirkko ja kaupungin uutta verkkokolumnistia Ville Kormilaista kiinnostavat ihmiset somessa ja se, mikä meitä naurattaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

onsultti Ville Kormilainen opettaa asiantuntijoille, että heidän tulisi keskittyä somessa yhteen asiaan. Itse hän ei kuitenkaan ole noudattanut ohjettaan. Kormilainen postailee someen ”kaikenlaisista hauskoista asioista”. Enimmäkseen äänessä on ihan Ville itse, Snapchatissa ja YouTubessa välillä myös hänen alter egonsa Esko Mörkö. Kormilainen on työskennellyt paitsi konsulttina myös toimittajana eri medioissa – erityisesti ennen 1990-lukua syntyneitten näkökulmasta maininnan ansaitsee pesti Suosikin päätoimittajana – sekä yrittäjänä ja tietokirjailijana. Hän on tehnyt myös radio-ohjelmaa ja podcast-sarjaa. Päätyönään hän vetää nykyään Kuhina-nimistä yksikköä viestintätoimisto Tekirissä. – Olen sellainen, että kun innostun jostakin, sitten mennään ja tehdään, Kormilainen sanoo. Kaksi vuotta sitten Kormilainen innostui stand upista. Stand up -koomikkona Kormilainen repii huumoria esimerkiksi juuristaan: siitä, että hän on papin poika Suomussalmelta. ALUN PERIN Ville Kormilaisesta piti tulla näyttelijä. Yläasteella Kormilainen teki vanhempiensa kanssa diilin, että jos hän keskittyy ysiluokalla kunnolla koulunkäyntiin, hän saa hakea Kallion ilmaisutaidon lukioon ja muuttaa Helsinkiin. Kallion lukiossa Kormilainen huomasi, että näytteleminen ei ole hänen juttunsa. Sen sijaan hän alkoi keskittyä kirjoittamiseen ja toimittajan töihin. Lukion ja armeijan jälkeen Kormilainen haki kesätoimittajaksi eri paikkoihin ja pääsi 7 päivää -lehteen. Siitä tuli hänen toimittajakoulunsa. – 7 päivää opetti uutisennälkää, sinnikkyyttä ja asioiden perusteellista selvittämistä ja antoi työkalupakin eteenpäin. Tein viihde- ja tv-juttuja, mutta myös talous- ja rikosjuttuja. NYKYÄÄN KORMILAINEN työskentelee markkinointiviestinnän ja somen parissa. Somesta hän kirjoittaa myös Kirkko ja kaupungin kolumneissa. – On kiinnostavaa, kuinka iso osa ihmisten elämää somesta on tullut ja millaisia puolia ihmisistä se tuo näkyviin. Ennen huudeltiin keskustelupalstoilla nimimerkin takaa, nyt somessa omalla nimellä. Somessa ja stand up -komiikassa Kormilaisella on samat periaatteet. Alaspäin ei lyödä. Hän ei myöskään halua provosoida tai sotkeutua aiheisiin, joista nousevat kovimmat kierrokset.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Ville Kormilainen innostui stand upista kaksi vuotta sitten ja alkoi tehdä keikkaa. Yksi seteistä kantaa nimeä Papin poika.

issa

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME PERHEILLE SAIRAAN LAPSEN KOTIHOITOA SEKÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUA.

– Kun katson, millaisiin kuoppiin ihmiset itsensä ajavat vaikka Twitterissä, niin huomaan, että tämä on hyvä linjaus. En jaksa vääntämistä. On tosi vähän asioita, joista minun pitäisi kertoa painava mielipiteeni. VIIME VUOSINA Ville Kormilainen on sekä tehnyt stand up -keikkoja että jututtanut komiikan tekijöitä Huumorihommia-ohjelmaansa Yle Puheella. Kumpikin homma on saanut hänet miettimään, mikä ihmisiä naurattaa ja miksi. Kormilaista huvittavat arkiset tilanteet ja ihmiset. – Minua naurattaa myös todella lapsellinen huumori: mokat, kaatumiset, pierut, pissa ja kakka. Ihan samanlainen huumori kuin ala-asteella.

”

Arjessa tapahtuu paljon hauskoja juttuja. Niitä pitää vaan vähän kääntää ja kärjistää.

TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE TAI OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT! OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi pilkelast en h oit o.fi

Oma koti palvelukodissa

Omat esikuvat löytyvät suomalaisen komiikan suurista nimistä: Spede Pasanen, Kummeli ja Vesa-Matti Loiri. Kormilaisen jalkaan on tatuoitu Uuno Turhapuron kuva. Stand up -lavoille Kormilainen lähti melko roiseilla jutuilla, mutta on sittemmin siistinyt linjaansa. – Arjessa tapahtuu paljon hauskoja juttuja. Niitä pitää vaan vähän kääntää ja kärjistää. YKSI STAND UP -seteistä kantaa nimeä Papin poika. Se käsittelee sitä, miltä kirkko on näyttänyt papin pojan, kirkon jäsenen ja luottamushenkilön näkökulmasta. Kormilainen oli Vuosaaren seurakuntaneuvoston jäsen vuoden verran, mutta luopui tehtävästään muutettuaan toiseen kaupunginosaan. Seurakuntaneuvoston jäsenyys ei kuulosta ratkiriemukkaalta, mutta siitäkin pystyi repimään huumoria. Mielenkiintoisia tilanteita seurakunnissa ja kirkossa syntyy usein esimerkiksi siitä, kun toiset haluavat uudistaa ja toiset säilyttää. Omaa suhdettaan kirkkoon Kormilainen kuvailee tällä hetkellä perinteisen tapakristityn suhteeksi. Papin poika tahtoo pysyä kärryillä siitä, mitä kirkossa tapahtuu. Huumorinäkökulma auttaa. – En mitenkään pääse irti kirkosta, enkä haluakaan. Vaimo on seurakunnassa töissä ja teen paljon töitä seurakuntien kanssa. Olen sellainen keskitien kristitty. ■

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Lue Ville Kormilaisen kolumneja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Huumorihommia-sarjan uudet jaksot Yle Puheella ja Areenassa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

KIRKKO JA KAUPUNKI â&#x20AC;&#x201C; 1/2020

”Tästä ei sitten puhuta” Uhrit kertovat seksuaalisesta väkivallasta uskonnollisissa yhteisöissä. ”Ehjää elämää ei välttämättä saa, mutta voi silti saada hyvän elämän”, kertoo entinen Jehovan todistaja. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ANTTI VALTA

A ”

luksi luimme Raamattua yhdessä. Henkilö ohjasi usein keskustelut seksuaalisuuteen, jossa totesi minulla olevan ongelmia. Hän sanoi olevansa seksuaaliterapeutti ja tulleensa luokseni Pyhän Hengen johdattamana. Etenimme hänen ohjaamanaan yhdyntään asti. Ymmärsin liian myöhään valheen avuntarpeestani”, kirjoittaa 26-vuotias nainen. Uhrit avautuvat nyt seksuaalisesta väkivallasta uskonnollisissa yhteisöissä. Kevättalvella valmistuu Katja Niemen Ylelle ohjaama dokumentti Harmageddon olohuoneessa. Se kertoo Josefinasta, jonka piti 11-vuotiaana pyytää anteeksi häntä hyväksikäyttäneeltä mieheltä. Jehovan todistajien oikeuskomitea totesi lapsen vietelleen aikuisen. Tositarinoita on paljon lisää. Uskonnon uhrien tuki UUT:n toiminnanjohtaja Joni Valkila sanoo, että Jehovan todistajat pitävät miesten kertomuksia uskottavampina kuin naisten. Ellei ahdistelija tunnusta tekoaan, sille on oltava kaksi todistajaa. Syntejä tutkivat sisäiset oikeuskomiteat koostuvat pelkästään miehistä. – Jos oikeuskomitea katsoo, että tyttö tai nainen on viekoitellut ahdistelijansa eikä osoita katumusta, hänet voidaan erottaa. Sen jälkeen oman perheenkin pitää karttaa häntä, Valkila sanoo. ”Minut erotettiin seurakunnasta ja lähetettiin pois kotoa. Päädyin ulkomaille yksin, kielitaidottomana ja perheen sekä ystävien hylkäämänä”, kertoo 45-vuotias nainen vastauksessaan Kirkko ja kaupungin kyselyyn seksuaalisesta ahdistelusta uskonnollisessa yhteisössä. Hän kertoo karttamisen syyksi raiskatuksi joutumisen 17-vuotiaana Jehovan todistajana.

Valkilan mukaan ahdisteluun liittyy suljetussa hengellisessä yhteisössä erityispiirteitä, kuten yhteisön maineen suojeleminen. ”Mies käytti hyväkseen useaa tyttöä, mutta ei saanut tuomiota, koska Jehovan todistajat eivät halunneet jutun vuotavan poliisille tai lehdistöön. Yhteisön maine oli tärkeämpi kuin me tytöt”, kirjoittaa 45-vuotias liikkeen jättänyt nainen. 39-vuotias nainen kertoo raiskauksesta 18-vuotiaana Jehovan todistajana. ”Jouduin seurakunnan vanhimpien eteen. Minulta kysyttiin kaikkea mahdollista ja kiellettiin puhumasta asiasta poliisille.” Jos uskonyhteisö kokee olevansa ainoa oikea Jumalan lasten lauma, yhteisössä voidaan ajatella, että pahoja asioita tapahtuu vain sen ulkopuolella. Omien syyttelijää voidaan pelotella Jumalan vihalla tai demonien hyökkäyksellä. – Uskonnollisissa yhteisöissä on isoja eroja. Kallion kirkossa on huomattavasti helpompi esittää kritiikkiä vaikka hengellisen johtajan käyttäytymisestä kuin liikkeessä, jossa voit valittaa vain johtajalle itselleen tai hänen kavereilleen. Kun seurakunnan johtohahmot muodostavat hyvä veli -verkoston, he eivät välttämättä usko uhria, joka kritisoi yhtä heistä, Valkila sanoo. Iida Mursulta valmistui viime syksynä Lapin yliopistossa notaaritutkielma Rikos- ja lastensuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisuuksien toteutuminen Jehovan todistajien yhteisössä. Mursu osoittaa, että lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta ei juuri noudateta. Valkila on kohdannut työssään seksuaalisen väkivallan uhreja erityisesti Jehovan todistajien, vanhoillislestadiolaisten sekä mormonien keskuudessa. Hän on itse entinen Jehovan todistaja. – Tiedän, että ongelmia on myös esimerkiksi itämaisissa ja new age -uskonnoissa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

”MAALLIKKOSAARNAAJA KOSKETTELI sielunhoitotilanteessa sekä kaappasi syliinsä ja suuteli, kun olin alle rippikouluikäinen. Poistuin järkyttyneenä ja mies huusi perääni, että tästä ei sitten puhuta”, muistelee 69-vuotias nainen. Yli viisikymmentä lukijaa vastasi Kirkko ja kaupungin internetkyselyyn ahdistelusta uskonnollisissa yhteisöissä. Valtaosa vastaajista on naisia ja puolet heistä pari–kolmikymppisiä. Lainaukset artikkelissa on otettu kyselyn vastauksista, joissa kerrotaan ahdistelusta Jehovan todistajien, vanhoillislestadiolaisten ja muiden herätysliikkeiden, evankelisluterilaisten seurakuntien ja karismaattisten seurakuntien piirissä.

”

Uskonnollisissa yhteisöissä on isoja eroja. USKONNON UHRIEN TUEN TOIMINNANJOHTAJA JONI VALKILA

Kyselyyn vastanneet kertovat eniten ahdistelusta vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen sisällä. Lasten seksuaalinen riisto liikkeessä nousi julkisuuteen vuonna 2013, kun yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtigin tutkimus Taivaan taimet ilmestyi. – Vanhoillislestadiolainen yhteisö on kärsinyt hyväksikäyttökeskustelusta kovasti ja tiedostanut hyväksikäyttöön johtavia riskejä. Ongelma vaatii kuitenkin jatkuvaa valppautta ja yhteistyötä viranomaisten kanssa, nykyisin Kirkkohallituksen asiantuntijana työskentelevä Hurtig toteaa. Hän ajattelee, että lasten mukautuvuuden arvostaminen ja vähäinen seksuaalikasvatus saattavat altistaa seksuaaliselle riistolle. – Lapset viettävät lestadiolaisessa yhteisössä usein paljon aikaa keskenään. Tutkimuksessani tuli esiin, että hyväksikäyttö tapahtuu toisinaan monen pojan porukoissa. Kyselyyn vastannut 36-vuotias mies muistelee, kuinka isoveli ja serkku painostivat hänet seksuaalisiin tekoihin, kuvasivat niitä ja näyttivät kuvia muillekin nuorille.

Pauliina, 34, toipuu yhä rippileiristä terapiassa Pauliina on insinööri, joka käy työnsä ohella toista vuot ta Kelan korvaamassa terapias sa. Hänellä on diagnoosi trau maperäisestä stressireaktios ta, paniikkihäiriöstä ja masen nuksesta. Taustalla on seksuaalis ta väkivaltaa, jonka Pauliina painoi 17 vuodeksi tietoisuu destaan. Muistot työntyivät voimalla mieleen kaksi vuot ta sitten, kun häntä ahdistel tiin töissä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

– Aloin saada paniikki kohtauksia, ja järkyttävät muisti kuvat rippileiriltä tunkivat mie leen unen ja valveen rajalla. Työterveyspsykologi oli en simmäinen ihminen, jolle Pau liina avautui hajanaisista muis toistaan. – Muistan pimeän käytävän, jonka varrella oli pimeä huo ne. Kaksi poikaa raiskasi mi nut rippileirillä ja teki muuta kin seksuaalista väkivaltaa mon ta kertaa.

Ensimmäisen kerran jälkeen Pauliina soitti vanhemmilleen. – Sanoin, että minuun sattuu. En halua olla täällä, hakekaa pois! En pystynyt kertomaan, mi tä minulle oli tehty, koska ei sille ollut silloin edes sanoja. Vanhemmat eivät noutaneet tytärtään rippileiriltä. Pauliina yritti selviytyä olemalla mahdol lisimman huomaamaton. – Pappi veti peliä, jonka puit teissa väkivaltaa tehneet pojat kiusasivat minua rankasti ja huo

rittelivat. Papin ja isosten täytyi huomata, että itkin. Kukaan ei puuttunut tilanteeseen. – Vetäydyin yhteisestä toi minnasta, jolloin pappi piti pu huttelun huonosta asenteesta ni. Hän soitti myös isälleni ja sa noi, ettei halua konfirmoida mi nua asenneongelmani vuoksi. En pystynyt puolustautumaan. Pauliina kuitenkin konfirmoi tiin muun ryhmän kanssa. Van hemmat kuvasivat valkopukuiset nuoret kirkon portailla. Paulii

na ei hymyile siinä eikä missään muussakaan kuvassa moneen vuoteen. Leirin tapahtumat joh tivat masennukseen. Nyt 34vuotias Pauliina arvi oi olevansa puolivälissä toipu mista. – Minun on vaikea kestää kos ketusta. Onneksi mieheni tukee minua täysin. Elämäni olisi ol lut paljon helpompaa, jos olisin puhunut aiemmin. Älkää muut vaietko! Haastateltavan nimi on muutettu.

Toimintaohjeet seurakunnassa ahdistelluille •

Suomen evankelis-luterilainen kirkko edellyttää seurakunnilta nollatoleranssia seksuaaliselle häirinnälle. Seksuaaliseksi häirinnäksi ja hyväksikäytöksi määritellään seksuaalisesti vihjailevat eleet ja ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset, seksuaalisesti värittyneet aineistot, kirjeet, sähköpostit tai puhelinsoitot, koskettelu, sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset ja äärimmillään raiskaus ja sen yritys. Häirintää on myös yksityisyyttä loukkaavien kuvien ottaminen, toisesta otettujen yksityisten kuvien jakaminen ilman lupaa ja seksin kuvaaminen salaa.

•

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli ohjeistaa, että jos seurakunnan työntekijälle tulee epäilys lapsen seksuaalisesta ahdistelusta, hänellä on velvollisuus ilmoittaa asiasta viipymättä poliisille ja lastensuojelulle. Työntekijän ei pidä itse haastatella alaikäistä ja arvioida, onko tapahtunut rikos, vaan poliisille on kerrottava epävarmoistakin tapauksista. Ilmoitusvelvollisuus ylittää rippisalaisuuden.

•

Jos ahdistelluksi joutuu täysi-ikäinen, Helsingin hiippakunta neuvoo häntä ottamaan yhteyttä poliisiin, esimieheen tai työnantajan nimeämään yhteyshenkilöön. Poliisitutkinta voi käynnistyä, jos täysi-ikäinen ahdisteltu vaatii tekijälle rangaistusta. Seurakunnan työntekijä ei saa kertoa aikuisen kokemasta häirinnästä poliisille ilman uhrin lupaa.

•

Jos tilanne on akuutti, kannattaa soittaa poliisilaitokselle tai hätänumeroon 112. Helsingin poliisilaitoksen seksuaalirikosjaoksella on oma puhelinnumero 0295 471 612 ja sähköpostiosoite seksuaalirikokset.helsinki@poliisi.fi. Rikosilmoituksen voi tehdä myös internetlomakkeella.

•

Oikeutta voi hakea, vaikka tapahtumasta olisi vuosia. Syyteoikeus törkeästä raiskauksesta ja lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä vanhenee 20 vuodessa. Raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja seksuaalinen hyväksikäyttö vanhenevat lain näkökulmasta 10 vuodessa.

•

Apua seksuaalisen väkivallan uhreille tarjoavat esimerkiksi Naisten Linja, Poikien Talo, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille, lapsena hyväksikäytettyjä aikuisia tukeva Suomen Delfins ja Tyttöjen Talo.

Entinen Jehovan todistaja Hannele, 53, ei suostu enää seksiin Hannele etsii kumppania Setan aseksuaalien ryhmästä. Aseksuaalit eivät tunne seksuaalista vetoa muihin. 53-vuotiaalla Hannelella on kokemusta kahdesta avioliitosta ja varmuus siitä, että hän ei halua seksiä. Takana on myös kymmenen vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä ja sitä ennen seitsemän vuotta terapiaa vanhustenhoitotyön ohessa. Diagnoosi on vakava masennus. Kielteinen suhde seksiin ja moniin miehiin alkoi nuorena. Jehovan todistajien kokouksissa kerrottiin, että maailmalliset

miehet pyrkivät häpäisemään tytöt ja naiset seksuaalisesti. – Jos seurakunnan ulkopuolinen mies oli minulle ystävällinen, äitini piti sitä pahana asiana. Olin kauhuissani, kun sain koulussa miesopettajan. Hannele pelkäsi myös isäänsä, joka löi nahkavyöllä, kun oli tyytymätön häneen, isosiskoon tai 16 vuotta nuorempaan vaimoonsa. Hannele muistelee, kuinka isä yritti toisinaan saada häntä myöntämään rikkeen, jota hän ei ollut tehnyt. – Piiskaaminen meni isällä ihan yli, kun en pystynyt tun-

nustamaan asiaa, joka oli minusta valhe. Kyvyttömyyteni valehteluun johtuu Aspergerin oireyhtymästä. Kerran Hannelen äiti yritti paeta miestään oman äitinsä luo. – Äidinäiti sanoi vihaisena, että sinussa täytyy olla vikaa, jos miehesi joutuu pieksemään sinua. Hän kuuluu sentään seurakunnan vanhimpiin veljiin. Isosisko tuli miehensä kanssa Hannelen luokse yökylään, kun hän oli 19-vuotias opiskelija. He toivat kotiviiniä, jota Hannele joi kuin mehua ja sammui.

– Kun heräsin aamulla, minut oli riisuttu ja tajusin, mitä oli tapahtunut. Olin shokissa. Kun Hannele kertoi yöstä äidilleen, tämä vei asian seurakunnan sisäiselle oikeuskomitealle. Kolme viisikymppistä seurakunnan vanhinta haastatteli Hannelea ja häntä parikymmentä vuotta vanhempaa siskon miestä. – Oikeuskomitea kysyi, miten olin pukeutunut ja kuinka paljon juonut viiniä. Mies tunnusti tekonsa ja sai rangaistukseksi muutaman kuukauden puhekiellon kokouksissa. Minun piti an-

taa hänelle anteeksi. Tunsin itseni häväistyksi. Kuulin myöhemmin, että siskon mies oli käynyt käsiksi muihinkin nuoriin naisiin. Vertaistukiryhmät Uskontojen uhrien tuki ry:ssä sekä Facebookin suljettu tukiryhmä entisille Jehovan todistajille auttavat Hannelea jaksamaan. Hän suosittelee muille seksuaalisen väkivallan uhreille tuen hakemista sekä rikosilmoituksen tekemistä. – Ehjää elämää ei välttämättä saa, mutta voi silti saada hyvän elämän. Haastateltavan nimi on muutettu. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

”OLIMME SUURI PERHE ja lestadiolaisia. Oma isäni käytti minua usein seksuaalisesti hyväksi noin viisivuotiaasta alkaen. En ajatellut, että tässä tapahtuu jotain väärää, koska seksuaalisuus määräytyi alitajuntaani silloin ensimmäisen kerran”, kertoo 23-vuotias nainen. Kahdeksassa kyselymme vastauksessa kerrotaan insestistä vanhoillislestadiolaisissa perheissä. Insesti mainitaan myös Johanna Hurtigin tutkimuksessa ja teologi Aila Ruohon neljässä tietokirjassa hengellisestä väkivallasta. – Kaikki uupuneet suurperheen vanhemmat eivät pysty luomaan normaalia kiintymyssuhdetta jokaiseen lapseensa. Isovanhempien on vielä vaikeampi luoda oikeanlainen suhde lapsenlapsiinsa, jos heitä on sata, Ruoho sanoo.

”

Mitä enemmän seksuaalisuutta kontrolloidaan, sitä enemmän se voi vinoutua. TIETOKIRJAILIJA AILA RUOHO

– Suunnaton väsymys turruttaa tunteet. Jatkuvasti raskaana oleva, pahoinvoiva äiti voi olla alitajuisesti jopa helpottunut, jos miehen seksuaalisuus kohdistuu välillä muuhun kuin häneen. Insesti voi tuntua pienemmältä pahalta kuin se on, koska masturbointikin katsotaan vanhoillislestadiolaisuudessa kuolemansynniksi. Ruoho pitää itsetyydytyksen kieltämistä vaaratekijänä. – Pojalle voi tulla houkutus hyväksikäyttää sisarta tai muuta nuorta sukulaistyttöä. Seksuaalisuus on vahva vietti. Mitä enemmän sitä kontrolloidaan, sitä enemmän se voi vinoutua. Myös vahva anteeksipyytämisen ja -antamisen kulttuuri voi Ruohon mukaan madaltaa kynnystä seksuaaliseen riistoon. USKONNOLLISISSA YHTEISÖISSÄ tapahtuva seksuaalinen hyväksikäyttö nousi julkisuuteen kunnolla 2000-luvulla, jolloin katolisten pappien väärinkäytökset alkoivat paljastua. – Kun tekijät eivät jää kiinni, seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreja voi tulla paljon ja pitkältä ajalta, Uskonnon uhrien tuki UUT:n toiminnanjohtaja Joni Valkila huomauttaa. Viime vuosilta on hyviä esimerkkejä uskonyhteisöjen tutkimisesta. Valkilan mukaan Australiassa on annettu kymmenille uskonnollisille yhteisöille toimintasuosituksia lasten suojelemiseksi seksuaaliselta väkivallalta. Myös Yhdysvalloissa, Belgiassa ja Alankomaissa ollaan Valkilan mukaan Suomea edellä uskonyhteisöissä tapahtuvan lasten hyväksikäytön tutkimisessa. ■ Kaikille Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastanneille ja yhteystietonsa jättäneille on lähetetty ohjeet rikosilmoituksen tekemiseen ja tuen hakemiseen.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Anna, 33, jätti miehen, seitsemän lasta ja vanhoillislestadiolaisuuden Vain muutama kynttilä valaisee Annan kotia iltahämärässä. On avaraa, valkoista ja hyvin puhdasta. Taustalla soivat piano ja viulut. Monivärinen purkkitorni on espoolaisen asunnon väripilkku. Tornin pystyttänyt kaksivuotias asuu enimmäkseen äitinsä Annan kanssa, mutta viettää muutaman päivän viikossa isällään. Vuosi sitten voimaan tullut ero toisesta liitosta sujui sopuisasti. Eteisessä on rivi nimikoituja naulakkoja. Ne kuuluvat Annan seitsemälle vanhemmalle lapselle, jotka jäivät vanhoillislestadiolaiselle isälleen erossa viisi vuotta sitten. Anna tapasi yli 200 kilometrin päässä asuvan katraansa viimeksi yli puoli vuotta sitten. Anna keräsi voimia ensimmäiseen eroonsa psykiatrisella osastolla. Ero on ollut vaikea, ja huoltajuuskiista jatkuu yhä. Elämä suurperheen äitinä tuntui Annasta helvetiltä, jossa hänellä ei ollut oikeutta edes kehoonsa. – Kumppanini mielestä tehtäväni oli antaa hänelle seksiä sekä hoitaa lapset ja koti. Ehkäisyä ei saanut käyttää, ja pelkäsin helvettiä ja Jumalaa niin paljon, etten uskaltanut uhmata kieltoa. Synnytin ilman omaa valintaani. Lasten lyhin ikäero on vuosi ja kuukausi, pisin vuosi ja yhdeksän kuukautta. Olin todella väsynyt. Anna puhuu hiljaa harmaan villahuovan sisältä. Hän näyttää pikemminkin parikymppiseltä opiskelijalta kuin 33-vuotiaalta kahdeksan lapsen äidiltä. – Koin eksäni koskettelevan minua tolkuttoman paljon. Lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö vaikutti koko ajan taustalla. Pikku-Anna sai isältään vain seksuaalista tai kivuliasta kosketusta. Jos teki jotain kiellettyä, isä irrotti housuistaan nahkavyön ja löi. Toisinaan hän iski takapuolelle jääkiekkomailalla. Äiti silitteli Annaa lähinnä isän piiskattua. – Äiti kysyi illalla sängyn vieressä, että annatko minulle kaikki synnit anteeksi. Tuhristin itkua, vedin peittoa pään yli ja olin vihainen. Oli kuitenkin pakko antaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Äiti muistutti, että muuten en pääse taivaaseen, jos kuolen yöllä.

Äiti hoiti kotona lapsia ja taloutta. Myös isä oli jatkuvasti kotona, koska oli vaivojensa vuoksi sairauseläkkeellä. Hän kuoli Annan ollessa teini. – Isä suhtautui naisiin ja tyttöihin avoimen alistavasti ja himoitsevasti. Minulla oli välillä näköyhteys äitiin isän ahdistellessa minua. Äidin on täytynyt tietää, mutta hän ei suostu puhumaan aiheesta. Hän sanoo, että anteeksiannon merestä ei saa kalastella. Annan mukaan isä kajosi häneen seksuaalisesti noin kuusivuotiaasta kymmenenvuotiaaksi ja ahdisteli toistakin tytärtään, miniöitään ja vaimoaan. Annan mukaan myös pari veljeä syyllistyi insestiin, ja lapsuudenperheessä on useita hyväksikäytön uhreja. – Ahdistelu oli vaiettu salaisuus perheessämme. Tuomioita on annettu yksi. – Olen kuullut insestistä viidessä muussakin vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Uhrit on haluttu vaientaa, eikä yhdenkään hyväksikäyttö ole päätynyt oikeuteen. Surun, turvattomuuden ja vanhempien kaipuun kanssa kamppailemisessa ei ole mitään mieltä. Se vie valtavasti energiaa. Kun Annasta tuntuu, että voimat ovat loppu, hän soittaa Kriisipuhelimeen. Anna käy myös monessa vertaistukiryhmässä. Takana on kolme vuotta Kelan tukemaa psykoterapiaa, jota hän kaipaisi lisää. – Olen padonnut tunteita koko elämäni ajan, ja ne purkautuvat nyt. Olen siksi hyvin surullinen ja väsynyt, mutta elämässäni on myös paljon hyvää. Tunsin onnea viimeksi eilen, kun otin lapsen illalla kainalooni. Anna haaveilee opiskelemisesta, kun kuopus on vähän isompi. Väkivallan vastainen työ kiinnostaa. Uudenlainen hengellisyys antaa Annalle voimaa. Lapsena hän oppi, että Jumala on vanhempien pelottava kätyri. – Olen löytänyt rakkauden, jota voin rukoilla luokseni ja jolle voin antautua. En tiedä, onko se Jumala. – Elämäni ihanin asia on tunne siitä, että olen rakastettava huolimatta vihastani, surustani ja uupumuksestani. Minulla on toivoa.

Tule aktivoimaan aivojasi ja saamaan voimavaroja arkeesi!

Iloa toimeliaisuudesta – Kohtaamistaiteen ryhmä iäkkäille ihmisille

Kohtaamistaiteen® ryhmä on maksuton ja tarkoitettu +70-vuotiaille. Ryhmään otetaan 10 toimintaan sitoutunutta henkilöä. Ryhmä kokoontuu seitsemänä peräkkäisenä perjantaina 14.2.–27.3.2020 ja torstaina 9.4.2020 Kohtaamistaide on moniaistista, luovaa, aivotoimintaa virkistävää ja iloa tuottavaa taiteen käyttöä. Taiteen etukäteisosaamista ei tarvita ja ryhmään saa osallistua omana itsenään.

Kokoontumiset klo 10–11.30 Vanhustyön keskusliiton tiloissa, Malmin kauppatie 26 (3.krs, hissi), 00700 Helsinki Ilmoittautumiset 6.2.2020 mennessä Vanhustyön keskusliiton Senioritoimintaan 050 5722826 tai 050 5722830 tai anu.lintila@vtkl.fi

Palvelutalo tutuksi Esittelykierros keskiviikkoisin klo 13 Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Oulunkylässä sijaitsevaan Saga Palvelutalo Käpylinnaan. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tiesittehän, että voitte myös varata oman esittelyajan. Tilaa esitteet ja varaa oma esittelyaika: Eeva-Leena Jokinen | puh. 040 671 9813 tai 0800-06116 (ark. klo 9-17) eeva-leena.jokinen@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Haastateltavan nimi on muutettu. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Kirkon ovien avaaja

Kuka?

Ulla Kosonen, 52, on helsinkiläisen Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra. Aiemmin hän on muun muassa työskennellyt merimiespappina Lontoossa ja opettanut seurakuntaopistolla.

Mitä?

Oulunkylä-seura valitsi joulukuussa Ulla Kososen Vuoden oulunkyläläiseksi 2019.

Motto

Asioilla on tapana järjestyä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Vuoden oulunkyläläiseksi valittu kirkkoherra Ulla Kosonen puhuu erilaisuuden kunnioittamisen puolesta. Kirkkoon mahtuu keskeneräisenäkin. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

hmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta taustasta tai sukupuolesta. Se on Ulla Kososen äidinäidinäidin Hilda Marttisen perinnöksi jättämä opetus sukunsa naisille. Marttinen syntyi köyhiin oloihin ja aloitti uransa piikana. Pikkuhiljaa hän kouluttautui leipuriksi ja kondiittoriksi. Hän työskenteli Puolassa ja Pietarissa, kunnes palasi Suomeen ja perusti Kouvolaan leipomon. Koska Hilda Marttinen ei olisi pystynyt hoitamaan lapsien ja leipomon lisäksi myös hevosia, hän hankki 1920-luvulla oman auton yhtenä ensimmäisistä naisista Suomessa. Sillä hän sitten haki jyviä ja kuskasi leipomotuotteita. Ulla Kosonen ei koskaan tavannut äidinäidinäitiään, mutta tunnistaa tämän rohkeuden ja edistyksellisyyden silti vaikuttaneen elämäänsä paljon. Toinen Kososelle tärkeä perintö tulee kotoa: ihmisiä on monenlaisia, eivätkä asiat, joita moni pitää itsestäänselvinä, ole sitä kaikille. Erityisopettajaisän ammatin vuoksi Ulla Kosonen kasvoi kehitysvammaisten lasten ja aikuisten parissa. Vasta koulussa hän oivalsi, että joillekin se oli outoa ja erikoista. Ja senkin, että jokaisella meistä on omat tärinämme – kaikilla ne eivät vain näy päällepäin.

terveyskuntoutujien tai ikääntyvien yksineläjien, Kosonen sanoo. Toisaalta vaalin jälkeen uuden kirkkoherran sukupuoleen kiinnitettiin Kososen mukaan tarpeetontakin huomiota. Ihmisillä oli stereotyyppisiä mielikuvia, jotka ovat pikkuhiljaa törmänneet realiteetteihin. – Joillakin oli ehkä toiveita, joihin en ole pystynyt vastaamaan. Tuli kommentteja, että nyt saadaan väriä tähän kirkkoon, punaisia korkokenkiä ja muuta. Minähän olen aina mustissa tai harmaissa, en meikkaa, ei ole korkokenkiä eikä liehuvia huiveja, Kosonen sanoo. Hän on huomannut myös, että naispuolisen papin tai kirkkoherran odotetaan keskittyvän tietyn tyyppisiin asioihin, olevan esimerkiksi äidillinen sielunhoitaja. Kun nainen sitten sanookin mielipiteensä esimerkiksi budjetista tai kiinteistöasioista, häntä ei välttämättä kuunnella. Feministi Kosonen sanoo olleensa 12-vuotiaasta asti.

”

Kirkkoherran työn rikkautta on se, että välillä voi laatia hartauskirjoituksia ja välillä ottaa selvää viemäröinneistä.

EI OLE IHME, että Ulla Kososesta tuli pappi. Hänellä on samantapainen seurakuntanuoritausta kuin monella muullakin papilla: kerholainen, isonen, pyhäkoulunopettaja, kerhonohjaaja. Plus että suvussa on molemmin puolin herätysliikeväkeä ja hänen vanhempansa tapasivat toisensa kirkossa. Kun Kosonen kirjoitti ylioppilaaksi, naisilla ei vielä ollut pääsyä papin virkaan. Kosonenkin ehti opiskella yliopistossa venäjää ja muita humanistisia aineita ennen kuin haki lukemaan teologiaa. – Minulle tuli yhtäkkiä semmoinen seesteinen olo, että minun paikkani on tehdä työtä kirkossa. Jossakin vaiheessa kyllä koin, etten ehkä asetu sellaiseen muottiin tai oletusarvoon, millaisia kirkon työntekijöiden pitäisi olla, ja keskeytin opinnot useammaksi vuodeksi, Kosonen kertoo. – Olin siihen aikaan oppaana Temppeliaukion kirkossa. Siellä huomasin, että kirkossa on töissä hyvin monenlaisia ja keskeneräisiä ihmisiä. Eivät muut ole sen valmiimpia uskonelämänsä kanssa tai teologisesti sen kypsempiä, joten kyllä minä siihen joukkoon hyvin mahdun.

– Eri aikoina feminismiäkin täytyy päivittää. Se ei voi jäädä jonkin tietyn sukupuolikäsityksen vangiksi. Itse näen feminismin laaja-alaisena, ja siihen kuuluu ihmisyyden ja sukupuolisen moninaisuuden kunnioitus, Kosonen määrittelee. – Haluaisin puhua esimerkiksi nuorten kasvurauhan tärkeydestä. Mehän elämme ajassa, jossa hyvin seksualisoitunut mainoskuvasto ja seksuaalinen identiteettipolitiikka voivat aiheuttaa nuorille ulkonäkö- ja suorituspaineita. Mutta se, joka puhuu tästä kirkossa, mielletään helposti konservatiiviksi.

VUONNA 2013 HELSINGISSÄ oli kahdeksantoista suomenkielistä seurakuntaa eikä yhtään naista kirkkoherrana. Sellainen saatiin, kun Oulunkylän seurakunnan silloisesta kappalaisesta Ulla Kososesta tuli seurakunnan kirkkoherra. – Itse kyllä koin, että ei minua valittu sukupuoleni vuoksi. Monet äänestivät minua siksi, että olin työssäni puhunut sellaisten porukoiden kanssa ja puolesta, jotka uhkaavat jakautuvassa yhteiskunnassa syrjäytyä – esimerkiksi mielen-

TEORIASSA ULLA KOSONEN tiesi, että kirkkoherra joutuu tekemään vaikeita päätöksiä ja elämään niiden kanssa. Nyt hän on saanut kokea sen käytännössä. Oulunkylän seurakunnassa on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vähennetty sekä henkilöstöä että toimitiloja kahdellakymmenellä prosentilla. Henkilöstövähennykset hoituivat eläkkeelle jäämisten kautta. Oli päätettävä, mitkä tehtävät jatkossa täytetään ja mistä luovutaan.

– Toinen raskas päätös oli luopuminen Maunulan seurakuntakodista. Rakennus olisi vaatinut mittavan remontin. Samaan aikaan tontin vuokra-aika meni umpeen ja kaupunki olisi nostanut vuokraa tuntuvasti. Yritimme kaupitella taloa eri tahoille, mutta lopulta se jouduttiin purkamaan. Se teki niin pahaa, että en pystynyt silloin edes käymään siellä, Kosonen kertoo. Enimmäkseen Kosonen kuitenkin nauttii työstään. – Kirkkoherran työn rikkautta on se, että välillä voi laatia hartauskirjoituksia ja välillä ottaa selvää viemäröinneistä. Minun luonteenlaadulleni se sopii tosi hyvin. ON MAHDOLLISTA, että vielä ennen eläkevuosia Kosonen palaa tekemään papin perustyötä. Tai sitten hän omistautuu rakkaalle harrastukselleen. Moni sarjakuvakäsikirjoitus odottaa kuvittamista. Kirkkoherrana piirtämiselle on ollut vähemmän aikaa. – Nyt olen kyllä huomannut, että sitä puolta elämässä pitäisi taas elävöittää. On tärkeää, että elämässä on osa-alueita, jotka ovat ihan irrallaan kirkollisista ympyröistä. Irrallaan kirkollisista ympyröistä Kosonen on silloinkin, kun hän käy katsomassa stand up -komiikkaa. – Siinä hyvinkin tummia perusvirtoja, ja vaikeita asioita käsitellään huumorin keinoin. Stand upia Kosonen harrastaa vain yleisön joukossa. Lavalle häntä ei saisi. – Ammattiroolissa pappina voin hyvin puhua viidensadan ihmisen edessä, mutta yksityishenkilönä olen enemmän introvertti. OULUNKYLÄN SEURAKUNNASSA suuntaus on sama kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla: jäsenmäärä laskee. Tällä hetkellä jäseniä on noin 18 000 ja kirkkoon kuuluu 53 prosenttia alueen asukkaista. Kirkkoherra arvelee, että monien jäsentensä elämässä kirkko ei juurikaan näy. – Toivoisin, että kirkko kuitenkin lisää alueen ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Kun esimerkiksi iäkäs ihminen käy kerran viikossa jossakin seurakunnan jutussa, vaikutus ulottuu helposti monen ihmisen elämään. Lapset ja lapsenlapset tietävät, että mummilla tai ukilla on joku paikka, missä käydä. Joulukuussa Ulla Kosonen valittiin Vuoden oulunkyläläiseksi. Nimitys kuulemma yllätti hänet täysin. – Ehkä se kertoo siitä, että olemme saaneet läpi viestin, että meillä on ovet auki erilaisille ihmisille. Oulunkylän kirkolla, joka on seurakunnan pääkirkko, ovet ovat konkreettisestikin auki aamusta iltaan. Arki-iltoina siellä kokoontuu musiikki- ja kulttuuriryhmiä. Kirkon aula toimii taidegalleriana. Vuonna 2015, kun Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, seurakunta avasi Maunulan kirkon hätämajoituspaikaksi. Tulijoiden kotoutumista helpottamaan perustettiin vuonna 2017 Oulunkylään yhteisöravintola Salaam, jossa käy torstaisin 100–200 ruokailijaa. Moni maahanmuuttaja on päässyt sen kautta opiskelemaan tai työelämään. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Unemme ovat viisaampia kuin me itse, sanoo psykoterapeutti Outi Saleva. Unen merkityksen avautuminen voi tuntua koko kehossa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

oskus unella on näkijälleen viesti, sanoo psykoterapeutti ja psykiatri Outi Saleva. Unet osoittautuvat usein tärkeiksi elämän kriisivaiheissa, kun etsimme turvaa ja pohdimme, minkälaisia ratkaisuja meidän pitäisi tehdä. Kuuntelemalla uniamme voimme tavoittaa itsestämme, elämästämme ja ihmissuhteistamme pimentoon jääneitä puolia. – Unet ovat ainutkertaisia, henkilökohtaisia ja tärkeitä. Ne ovat viisaampia kuin me itse. Joskus unet rohkaisevat, lohduttavat ja armahtavat meitä tai näyttävät, miten meidän on viisasta toimia, Saleva sanoo. Saleva pitää yöpöydällään muistikirjaa, johon hän kirjoittaa näkemänsä unet heti herättyään. Lukiessaan muistiinpanojaan myöhemmin hän ei välttämättä enää muista itse unta. Tuntuu siltä kuin joku muu olisi kirjoittanut sen. Myöhemmin Saleva jakaa unen uniryhmässä, joka on kokoontunut jo kymmenen vuoden ajan. Uniryhmän istunnot seuraavat kahdeksanvaiheista prosessia, jonka amerikkalainen psykoanalyytikko ja psykiatri Montague Ullman kehitti 1970-luvun alkupuolella Ruotsissa. – En tiedä, että maailmassa olisi toista uniryhmää, joka olisi toiminut yhtä pitkään kuin tämä, Saleva sanoo. KUNKIN ISTUNNON aikana yksi uniryhmän jäsen kertoo unensa. Toiset ottavat unen omakseen ikään kuin olisivat itse nähneet sen. Ryhmän jäsenet tekevät unennäkijälle tarkentavia kysymyksiä unen tapahtumista, tunteista ja symboleista. Kysymykset saattavat liittyä myös unimaailman valoisuuteen, säätilaan tai siihen, kuinka lähellä toisiaan unen henkilöt ovat. – Tavoitteena on, että jokaisen ryhmäläisen mieleen syntyy unesta mahdollisimman tarkka ja elävä kuva, Saleva sanoo.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Otettuaan unen omakseen ryhmä keskustelee sen herättämistä tunteista ja mielleyhtymistä. Tämä on Salevan mukaan usein ryhmätyöskentelyn antoisin vaihe. – Kun kuuntelen hiljaa, miten ryhmän toiset jäsenet käsittelevät untani omana kokemuksenaan, se näyttää minulle uusia puolia itsestäni ja elämästäni, Saleva sanoo. Kuunneltuaan keskustelua unennäkijä kertoo, mitkä asiat siinä koskettivat häntä ja tulivat lähelle. Halutessaan hän voi valaista unen tapahtumien ja henkilöiden taustoja ja sitä, mitä unta edeltävän vuorokauden aikana on tapahtunut. Nyt on muun ryhmän vuoro kuunnella keskeyttämättä. – Vuosien varrella olemme oppineet tuntemaan toisemme ja kiintyneet toisiimme, kun olemme jakaneet asioita, joita emme ole kertoneet kenellekään. Perheenjäsenet, muut läheiset ja riidat sukulaisten kanssa ovat tulleet uniin ja niiden kautta tutuiksi, Saleva sanoo. UNIRYHMÄN ISTUNNOT eivät seuraa mitään unien tulkintajärjestelmää. Valmiita oppeja tärkeämpää on unen elämyksellinen ymmärtäminen, jossa muut ryhmän jäsenet auttavat unennäkijää. Uniryhmätyöskentelyn Suomeen tuonut psykiatrian erikoislääkäri Markku Siivola pitää menetelmää vallankumouksellisena. Siivolan mukaan psykiatria ja psykoterapia ovat tehneet länsimaiselle ihmiselle karhunpalveluksen. Unista keskusteleminen on viety suljettuihin terapiahuoneisiin, joissa tulkinnan viimeisen sanan sanoo pitkälle koulutettu asiantuntija. Siivolan mukaan uniryhmä palauttaa unet asiantuntijoiden hallusta unennäkijöille itselleen. Outi Saleva veti viime syksynä kokemuksellista uniryhmää, joka kokoontui Kauklahden kappelissa Espoossa. Omien uniensa oppilaaksi voi hänen mukaansa

Tulkinnasta unen ymmärtämiseen Psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud (1856–1939) piti unia ihmisen alitajuisten toiveiden toteutumina. Psykoanalyysin avulla voidaan päästä unen symboleiden taakse ja selvittää unen perimmäinen motiivi, joka on usein seksuaalinen. Freudin työtoverin Carl Jungin (1875–1961) mukaan unissa ilmenee ihmisen henkinen kasvu omaksi itseksi.

Suurissa unissa esiintyy arkkityyppejä, jotka ovat koko ihmiskunnalle yhteisiä perusideoita. Psykoanalyytikko Montague Ullmanin (1916–2008) mukaan unen ymmärtämiseen ei tarvita tulkinnan asiantuntijaa. Onnistunut unen käsittely johtaa omakohtaiseen elämykseen. Siinä unennäkijä saa yhteyden itsensä sellaiseen osaan, jota ei ole aiemmin tunnistanut.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

ryhtyä myös ilman ryhmää. Alkuun pääsee suhtautumalla uniin avoimesti ja luottavaisesti sekä varjelemalla hyvää ja riittävää yöunta. – Syö kevyt, hiilihydraattipitoinen iltapala ja vältä alkoholinkäyttöä. Tee nukkumaan menosta rauhallinen ja kiireetön rituaali. Rauhoita makuuhuone elektronisilta laitteilta ja pidä se riittävän viileänä.

merkityksen välitöntä ja suoraa tavoittamista. Toisinaan unen tunteet ovat koettavissa suoraan, mutta usein tunteet saavat unikuvissa symbolisen hahmon. Unen avautumisesta kertova ahaa-elämys ei ole älyllinen päätelmä, vaan ”kolahdus”, kokonaisvaltainen tunne-elämys, joka tuntuu myös kehossa.

PIDÄ KYNÄÄ ja muistivihkoa käden ulottuvilla, Saleva neuvoo. Herättyäsi älä ponkaise nopeasti vuoteesta ylös, vaan kirjoita ensin mielessäsi oleva uni talteen. Uni voi hävitä muistista jo matkalla kylpyhuoneeseen. – Lyhytkin välähdys unesta voi osoittautua timantiksi, joka vie sinut tärkeän elämäntotuuden äärelle. Myöhemmin voit palata unta edeltävän päivän tapahtumiin. Merkitse muistiin erityisesti tapahtumat, joissa oli jokin tunne tai tunnejännite. Jos uni muistuu mieleen päivän aikana, kiinnitä huomiota siihen, mitä näet ja tunnet juuri sillä hetkellä. Voit myös pohtia, onko elämässäsi tapahtunut jotakin, joka on jättänyt sinuun käsittelemättömiä tunteita. Jos haluat, voit myös keskustella unista luotettavan ystävän kanssa. Yksinäinen unien tutkija päätyy helposti itselleen mieluisiin selityksiin, jotka tukevat minäkuvaa ja valveilla tehtyjä ratkaisuja.

”

Lyhytkin välähdys unesta voi osoittautua timantiksi, joka vie tärkeän elämän totuuden äärelle. PSYKOTERAPEUTTI OUTI SALEVA

Keskustelussa kannattaa edetä kuten uniryhmässä: unen kertomisen ja tarkentavien kysymysten jälkeen ystävä pyrkii ottamaan unen omakseen eläytymällä. Välttäkää uniauktoriteetin roolia ja elämänohjeiden antamista. – Älä hermostu, jos unet eivät jää mieleesi. Jokainen ihminen näkee kuitenkin unia ja ne huoltavat mieltämme, vaikka emme muistaisi niitä, Saleva sanoo. UNIEN AVULLA ihmismieli käsittelee elämän peruskysymyksiä. Sellaisia ovat Outi Salevan mukaan esimerkiksi rakkaus, ystävyys, luopuminen, kuolema, kaipaus, suru sekä ymmärretyksi ja hyväksytyksi tuleminen. Montague Ullmanin mukaan unien ymmärtäminen ei ole teoreettista tulkintaa, vaan unen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

– Unet näyttävät elämästä myös raadollisen puolen, jota emme haluaisi katsoa. Joskus taas unet ovat niin hauskoja, että nauran herättyäni vedet silmissä. Välillä hämmästelen omaa luovuuttani ja tunnen ylpeyttä siitä, mitä mieleni on tuottanut, Saleva sanoo. Salevaa kiehtoo se, että uniryhmäistunnon järjestäminen ei vaadi tietynlaista koulutuspohjaa, ammattikokemusta tai maailmankatsomusta. Jokainen työskentelyyn tutustunut voi perustaa ryhmän, jonka istunnot etenevät saman prosessin mukaan. Uniryhmä voi olla myös kertaluontoinen tapahtuma, jossa ihmiset kokoontuvat yhden unen äärelle, sukeltavat siihen eivätkä ehkä koskaan enää tapaa. – Kuka tahansa, joka haluaa leikkiä unilla, voi harrastaa tätä. Parasta menetelmässä on se, että kukaan muu ei yritä tulkita ja selittää unennäkijän unta yläpuolelta. Vain unennäkijä itse tietää, mikä on hänen kannaltaan olennaista. ■ Lähteenä on käytetty Markku Siivolan kirjaa Unien opissa – Unet itseymmärryksen palveluksessa (Kirjapaja 2008). Kirjan uudistettu painos julkaistaan tammikuussa.

Unet opastivat jo Raamatun henkilöitä Unipäiväkirjan pitäminen ja unien ymmärtämiseen pyrkivä pohdiskelu eivät ole uusia muoti-ilmiöitä. Uutta ei ole myöskään se, että unista etsitään syvempää elämänviisautta. Esimerkiksi Vanhan testamentin Danielin kirjan päähenkilöstä kerrotaan, että hän näki vuoteellaan unia ja näkyjä ja kirjoitti ne muistiin. – Raamatussa kerrotaan kahdenlaisista unista. Joillakin unilla on selkeä viesti, joka ei kaipaa tulkintoja. Niihin kuuluvat unet, joissa Jumala puhuu ja antaa selkeitä toimintaohjeita. Enteelliset unet taas ovat sellaisia, että niitä on pakko tulkita, sanoo Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen. Tunnetussa Raamatun tekstissä Jumala kehottaa kuningas Salomoa pyytämään mitä haluaa. Salomo ei pyydä pitkää ikää, rikkautta eikä vihollistensa kuolemaa, vaan ymmärtäväistä sydäntä ja sitä, että osaisi erottaa hyvän pahasta. Sen jälkeen lukijalle kerrotaan, että tämä oli tapahtunut unessa. Vahvimpiin Vanhan testamentin unijaksoihin kuuluu patriarkka Jaakobin Betelissä näkemä uni, jossa Jumala toistaa Jaakobin isoisälle Abrahamille antamansa lupauksen jälkeläisistä. Jaakobin poika Joosef taas joutuu vaikeuksiin, kun hänen unennäkijän kykynsä herättävät veljien kateuden. Lopulta Joosef pääsee Egyptissä korkeaan virkaan unentulkintataitojensa avulla. Vanhassa testamentissa unet ja profetiat olivat Nissisen mukaan sukulaisilmiöitä. Kummastakin saatiin tulevaisuutta koskevaa yli-inhimillistä tietoa, jota tarvittiin oikeiden päätösten tekemiseen. Juutalaisuus kielsi monet muut ennustamisen keinot kuten yhteyden ottamisen vainajiin ja tähtien tutkimisen. – Vanhan maailman ihmisille oli itsestään selvää, että unet paljastivat jotakin sellaista, mitä valvetila ei käsittänyt. Tarvittiin kuitenkin valvetilainen järki, jotta unien merkitys saatiin selville, Nissinen sanoo. Nissinen pitää tärkeänä uniin perehtyneen psykoterapeutin Outi Salevan ajatusta siitä, että unet näyttävät myös ihmisen raadollisen puolen. Nissinen vertaa unien ymmärtämiseen tähtäävää työskentelyä raamattumeditaatioon ja bibliodraamaan. – Sitä en kuitenkaan usko, että uniryhmätyöskentely avaisi välittömän ja suoran pääsyn unen merkitykseen. Sekä unien että Raamatun tekstien ymmärtämisessä on aina kyse tulkintaprosessista, jossa ihminen tekee valintoja ja rakentaa kertomuksen uudelleen. Uni saa merkityksen vasta sitten, kun se laitetaan tulkintakehykseen, Nissinen sanoo.

Maksaläiskien vaalentamiseen ja couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

Detria Arbutin® on kotimainen ihonhoitosarja, jonka vaikuttavat aineet tulevat suoraan tutusta metsämaisemasta: mustikan polyfenolit ja sianpuolukan arbutiini vahvistavat ihoasi.

Käytä Seerumia tehohoitona ehkäisemään ja korjaamaan ikääntymisen merkkejä, tasoittamaan pigmenttieroja sekä vähentämään ihon punoitusta. Sipaise kasvojen lisäksi myös kämmenselälle! Päivävoiteella vahvistat ohutta ihoa sekä suojaat auringon ikääntymistä lisäävältä vaikutukselta. Yövoiteella rauhoitat ihon punoitusta. Rasvaton silmänympärysgeeli kosteuttaa, mutta ei turvota. Kokeile myös huulten ympärille ja dekolteelle. Tuotteet ovat hajusteettomia.

Myynti: Life-myymälät, Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä www.detriashop.fi

Hyvää pyhää

19.1.

Nosta malja vedelle

Tämän sunnuntain aihe kirkossa on Jeesus ilmaisee jumalal lisen voimansa. Evankeliumitekstissä (Joh. 4:5–26) veden hakumatkalla oleva nainen kohtaa uupuneen Jeesuksen.

Suomen hanavesi on laadultaan maailman parasta. Sitä voi huoletta juoda. Nostetaan siis sen kunniaksi malja vedellä, joka ei maistu eikä haise miltään! Tätä maailman parasta vettä suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa – niiistä peräti 40 litraa vessan huuhtomiseen. Puhdas juomavesi on ylellisyys, jota suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole. Sekään ei ole itsestään selvää, että vesi tulee kotiin hanaa kääntämällä. Kehitysmaissa monet naiset ja tytöt käyttävät useita tunteja päivässä vedenhakuun.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Etukäteen ei tiedä, mitä toisella on annettavana

hden Raamatun syvimmistä keskusteluista käyvät Jeesus ja samarialainen nainen kaivon äärellä. Jeesus on uupunut ja janoissaan matkallaan Samarian halki Galileaan. On keskipäivä. Jeesuksen oppilaat ovat lähteneet hakemaan läheisestä kaupungista ruokaa. Jeesus on jäänyt yksin kaivolle. Siihen tulee nainen noutamaan vettä. Kun Jeesus pyytää naiselta juotavaa, heidän välilleen syntyy keskustelu. Kumpikaan ei vielä tästä pyynnöstä arvaa, mitä heillä on toisilleen annettavana. Nainen ihmettelee, miten juutalainen mies voi pyytää vettä häneltä, samarialaiselta naiselta. Juutalaisten ja samarialaisten ei pitänyt olla toistensa kanssa tekemisissä eikä miehen sopinut olla puheissa naisen kanssa julkisella paikalla. Jeesus rikkoi sääntöjä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Jeesus ja nainen pohtivat uskon ja elämän perimmäisiä asioita. Nainen ei ole vain kuuntelija vaan aktiivinen keskustelija. Tavallisesta vedestä alkanut keskustelu vie siihen, mistä elämän syvin lähde löytyy. Jeesus näkee naisessa ainutkertaisen ihmisen, joten tämä voi puhua pelotta itsestään. Nainen kysyy, missä ja miten Jumalaa voi rukoilla. Jumala ei asu vain miesten määrittelemissä pyhäköissä ja pyhillä vuorilla, vaan hän on siellä, missä häntä rukoillaan sielun syvyyksistä, ”hengessä ja totuudessa”. Jokainen ihminen on Jeesukselle tärkeä. Sukupuoli, etninen tausta ja valta-asema ovat toissijaisia. Niihin hän ei katso, kun hän kutsuu seuraamaan itseään. Kukaan ei tiedä, mitä salaisuutta tai lahjaa toinen sisällään kantaa. Se selviää vain, kun antaudut kuulemaan häntä.

LAURI MAARALA

Mietiskele Varaa itsellesi puolen tunnin rauhallinen hetki. Lue Raamatun kertomus Jeesuksesta ja samarialaisesta naisesta. Istu hetki rauhassa ja eläydy kertomukseen niin kuin olisit itse paikalla. Mitä samarialainen nainen tuntee ja ajattelee? Mitä sinä tunnet, kun luet kertomusta? Mitä sinä tahtoisit kysyä Jeesukselta? Mitä pyydät häneltä? Mitä hän vastaa sinulle? Kuule, kun hän hiljaa sanoo: ”Tässä minä olen, kanssasi.”

Harras hetki Taiteilija ja ympäristö aktivisti Salli Karisalmi, 28, on valmistunut kuva artesaaniksi Hyvinkään taidekoulusta. Viime vuonna Karisalmi perusti Lajikirjonimisen työryhmän yhdessä kolmen muun taiteilijan kanssa. Syksyn aikana Lajikirjo toteutti Helsingissä yleisölle avoimia Sukupuu(tto) taidetyöpajoja, joissa ihmiset piirsivät ja maalasivat uhanalaisia kotimaisia eliölajeja. Työpajat jatkuvat keväällä, ja syntyneistä teoksista kootaan näyttely. Erittäin uhanalaisen viherpeipon (Chloris chloris) kanta romahti vuosina 2008–2009 alkueläimen aiheuttaman epidemian vuoksi. Epidemian jälkeen kanta on jäänyt aiempaa pienemmäksi.

Salli Karisalmi maalasi uhanalaisen viherpeipon Sukupuu(tto)-taidetyöpajassa, joka järjestettiin kauppakeskus Redin Vapaakaupunki-tilassa joulukuussa.

Sivellin tavoittaa viherpeipon Taiteilija Salli Karisalmi meditoi maalaamalla uhanalaisia eliölajeja. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

iherpeippo on valikoitunut taiteilija Salli Karisalmen aiheeksi linnun uhanalaisuuden ja luonteikkaan ulkonäön vuoksi. Piirtäessään Karisalmi tuntee, että hänen ja linnun välille syntyy henkilökohtai-

nen suhde. Mallina on tällä kertaa valokuva eikä elävä olento, mutta Karisalmi hiljenee ja keskittyy, kunnes tuntee tavoittavansa sen persoonan. Eläimet alkoivat kiinnostaa Karisalmea, kun hän aloitti piirtämisen varhaisessa lapsuudessa. Erityisesti vanhojen eläinkirjojen trooppiset linnut kiehtoivat lapsen mieltä. Myöhemmin kuvaaiheita löytyi National Geographic -lehden värikkäistä valokuvista. Karisalmi uskoo, että jokainen luonnossa elä-

vä olento haluaa tulla nähdyksi ja arvostetuksi. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa ihminen riistää luontoa ja käyttää eläimiä hyväksi. SALLI KARISALMI NAUTTII piirtämisestä ja maalaamisesta, mutta kohtaa työskennellessään myös epävarmuuksia ja häpeän tunteita. Hankalia tunteita synnyttävät ajatukset siitä, että lopputuloksen pitäisi näyttää tietynlaiselta. Vuoden 2013 lopulla Karisalmi koki henkisen kriisin, jossa hän kyseli, mitä merkitystä hänen elämällään on. Hän oli aloittanut opinnot Hyvinkään taidekoulussa, mutta unelman toteutumisesta huolimatta jotakin tuntui puuttuvan. Mindfulness ja myöhemmin löytynyt buddhalainen meditaatio auttoivat häntä oivaltamaan, että onnellisuus ei löydy ulkonaisista asioista vaan omasta sisimmästä. Meditoiminen on myös syventänyt luontoyhteyttä, jonka Karisalmi tavoittaa erityisesti maalatessaan ulkona. Keskittyessään tarkkailemaan jotakin luontokappaletta Karisalmi saa yhteyden itsessään olevaan lempeyteen ja iloon. Karisalmi uskoo, että jokaisella luonnossa elävällä oliolla on sielu.

PIIRRETTYÄÄN VIHERPEIPON ääriviivat lyijykynällä Salli Karisalmi tarttuu siveltimeen. Siveltimen herkkä viiva tavoittaa kynää paremmin linnun olemuksen ja sulkien liikkeen. Karisalmi kokee, että linnuissa on keveyttä, vapautta ja virtaavuutta. Se tuntuu erilaiselta kuin karvapeitteisten eläinten tapa olla.

”

PIENI LINTU ILMENTÄÄ JUURI SITÄ, MITÄ SEN KUULUUKIN.

Työskennellessään Karisalmi kokee hetkiä, joissa oma minä tuntuu häipyvän. Silloin riittämättömyyden tunne hellittää. Luonnossa asiat eivät ole kontrollissa, mutta siitä huolimatta lintu tai pieni sammal ilmentää juuri sitä, mitä sen kuuluukin. Itsensä näkeminen luonnon osana auttaa Karisalmea ymmärtämään, että hän riittää sellaisena kuin on. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Palveluja tarjotaan

Siivouspalveluja

Kodin seniorihoivaa. Diana Care tarkoittaa yksilöllistä kotihoitoa omalla äidinkielelläsi. Ota yhteyttä ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

Helsingissä myös palvelusetelit!

Soita 040 581 2124

Hautauspalveluja

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, kotitalväh. 0505003090 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

TERVETULOA! www.terapiahuonemarita.fi TERAPIAHUONE MARITAssa Espoon Matinkylässä pidän kiinnostuksen mukaan Pienryhmä-INFOJA: • AKTIVOI AINEENVAIHDUNTASI • KOKONAISVALTAINEN KAUNEUDENHOITO. Halutessasi voit kerätä ikioman pienryhmän, max 5 henkilöä. Seuraava kerta torstai- iltana 23.1.2020 KIINNOSTUITKO? Tiedustelut puh. 050-55 25 193. Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Parturi-kampaaja KAIJA

Kotikäynnit, palvelutalot. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

Onko tunteista vaikea puhua? SDG*tunnekartta auttaa sinua tunneilmaisussa. tunteeni.fi

puh. 046 660 4393

Kirjanpitoa pienyrityksille ammattitaidolla edullisesti. Puh. 0442555244

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkkeellä oleva luotettava avustaja/ kodinhoitaja, jos tarvitset apua, soita 0449706766

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Kotisiivous ja ikkunapesut kokemuksella 046 619 99 67 Ikkunanpesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466203556 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokralle tarjotaan Siistejä pienvarastoja Alppilassa. 044-980 4046.

Ostetaan Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

hautakivityöt

09 628 398

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Lakipalveluja

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

ke 15.1. klo 18:30 A.Rikalan diakoniksi vihkimisseurat Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo. Kahvit klo 18. su 19.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant.22, Vantaa; saarna T.Rantala; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant.19, Herännäisnuorten kuoron kvartetti. Soppa, kahvit ja seurat srktalo, Iso Kylät.1. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. klo 18 kirkkopyhä Käpylän kko, Metsolant.14, Hki; saarna L.Väyrynen-Si, sello Saima Malmivaara; kahvit ja veisuut. klo 18 seurat Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää. ti 21.1. klo 12.30 ”Raamatunkäännöstyötä Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa”, Riikka-Maria ja Tomas Kolkka (Lähetysseura); Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo), Hki. ke 22.1. klo 19 seurat Körttikodilla. su 26.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki; saarna K.Hiltunen, mukana Veisuuveljet; keiton jälkeen seurat; HUOM klo ja paikka! klo 12 veisuut messun jälkeen Kauniaisten kirkolla, Kavallintie 3. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. klo 17 ”Raamattu ja Siionin virret”, alustus Kalle Hiltunen, ja veisuut Seuratuvalla (Autotalo). pe 31.1. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10 D (Viikki), Hki.

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Ari Suominen, 040 3552340 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 23.2. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 9-10

www.ukkonen.com

Ekumeeninen rukousviikko Espoossa 18–25.1.2020 Böneveckan för kristen enhet i Esbo Teema: He kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti Tema: De visade oss särskild omsorg Theme: They Showed Us Unusual Kindness Sunnuntaina 19.1. klo 16–20 Ekumeeninen kirkkovaellus Olarista Tapiolaan. Klo 16 rukous luterilaisessa Olars kyrkassa, Olarinluoma 4; klo 16.30 rukous Espoon helluntaisrk:n kirkolla, Luomanportti 8, klo 17.30 rukouspalvelus Tapiolan ortodoksisella Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkolla, Kaupinkalliontie 2; klo 18 rukous ja keskustelutilaisuus Tapiolan luterilaisella kirkolla, Kirkkopolku 6, iltatee. Mukana mm. isä Petri Korhonen (ort.), pastori Terttu Laaksonen (lut.), pastori Ossi Tervonen (lut.). Tiistaina 21.1. klo 14 Tutustuminen laulaen eri kristittyjen musiikkiperinteeseen Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa, Säterinkatu 3. Mukana isä Petri Hakonen (ort.), kanttori Kullervo Latvanen (lut.), sairaalapastori Terhi Muilu-Teinonen (lut.). Tilaisuus on kaikille avoin. Keskiviikkona 22.1. klo 18.30 Pyhän Kirjan suuret tekstit Espoonlahden luterilaisella kirkolla (Kipparinkatu 8). Eri kirkkojen ja yhteisöjen jäsenet lukevat ääneen omaa Raamattuaan. Mukana mm. Vappu Nieminen (lut.) ja kanttori Timo Lonka (lut.), Ritva Halme (kat.), pastori Lassi Mäkinen (hell.). Torstaina 23.1. klo 18 Pyhä Henki ja elämä Kristuksessa. Ekumeeninen ilta Espoon helluntaiseurakunnassa, Luomanportti 8. Esa-Pekka Mattila (hell.) ja Heidi Zitting (lut.). Rukousviikon materiaalit: Suomeksi: ekumenia.fi På svenska: skr.org/vart-arbete/boneveckan/ In English: oikoumene.org/en/resources/week-of-prayer

KUVA ESKO JÄMSÄ

Kristillistä mystiikkaa ja meditaatiota Tule Minä olen -messuille 8.–9.2. Finlandia-taloon Kuka on sinun gurusi? Käy tekemässä Gurutesti kirkon osastolla Terassisalissa. Lisätietoja ja linkki alennuslippuun Kirkko ja kaupungin lukijoille: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Vastamainos paljastaa tyhjä Mainokset ovat kuin runoja, mutta niiden tavoite on päinvastainen, sanoo toimittaja ja kulttuurihäirikkö Jari Tamminen. Tuotebrändien mainokset ja uskonnot kalastelevat samoilla vesillä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA

ainosten kieli leikittelee asioiden hienovaraisilla merkityksillä. Ilmaisu on äärimmilleen hiottua. Toimittaja ja kulttuurihäirikkö Jari Tammisen mukaan markkinoinnin kieli muistuttaa runoutta, mutta tavoitteet ovat päinvastaisia. Siinä missä runous avaa lukemattomia tulkintamahdollisuuksia, markkinointi on kuin suppilo, josta tulee ulos vain yksi tiukasti rajattu ajatus. Mainos on yksisuuntainen viesti, jonka vastaanottajan halutaan toimivan tietyllä tavalla. Taiteen ja aktivismin rajapinnassa elävät vastamainokset ovat kulttuurihäirintää, jonka nimi on johdettu sodankäyntiin liittyvästä termistä. Kuten radiohäirintä myös vastamainos aiheuttaa häiriön viestin lähettäjän ja vastaanottajan välille. – Vastamainos näyttää katsojalle sen, mikä on normaalisti piilossa. Se tutkii parodian keinoin asioita, joita mainos edustaa, mutta joita se ei kerro kuluttajalle, Tamminen sanoo. Kulttuurihäirintään lukeutuvat myös julkisen tilan ilmettä muuttava katutaide, odottamattomat performanssit sekä kauppakeskusten Black Friday -kampanjan kyseenalaistaneet kirkon meemit, joissa Black Friday rinnastettiin pitkäperjantaihin. Tammisen kirja Nauti tyhjyydestä ja muita vastamainoksia ilmestyi marraskuussa. Koneen Säätiön tuella syntyneeseen kirjaan kootut vastamainokset on julkaistu aikaisemmin Voima-lehdessä. Vastamai-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

noksiin voi tutustua myös Facebookissa Häiriköt-päämaja-nimisellä sivulla sekä peruskoulun ja lukion koulukirjoissa, joissa niitä käytetään media- ja monilukutaidon opettamiseen.

”

Eettisen täydellisyyden tavoittelu on kohtuutonta, mutta täydellisyyden ja välinpitämättö myyden väliin jää paljon tilaa. VÄITÖSKIRJATUTKIJA HELI YLI-RÄISÄNEN

JARI TAMMINEN HAVAHTUI pohtimaan mainonnan valtaa nuorena markkinoinnin opiskelijana 1990-luvulla. Markkinointi on miljardibisnes, joka ohjaa sitä, miten vietämme elämämme, miltä näytämme ja millaiseksi yhteiskunta kehittyy. Alalta puuttui realistinen ja itsekriittinen eettinen keskustelu. – Se, joka väittää, että mainokset eivät vaikuta häneen, puhuu pötyä. Laumaan kuulumisen tarve on syvällä meissä. Pyrimme leimaamaan itsemme heimon jäseniksi tiettyjen brändien avulla. Halutun tuotteen

jonottaminen osoittaa, että jonottajat kuuluvat samaan ryhmään. Tamminen luonnehtii vastamainoksia järjen ääneksi. Sitä tarvitaan, koska markkinointi vetoaa samoihin syviin tarpeisiin kuin uskonnot. – Tuotebrändit eivät pyri tyydyttämään ihmisen tarpeita vaan luomaan yhä uusia. Siksi markkinoiden jumala ei koskaan anna ihmiselle täyttymystä vaan tyhjyyden, jonka täyttäminen vaatii loputonta toisintoa. Nauti tyhjyydestä -kirjan toisen esipuheen on kirjoittanut teologian väitöskirjatutkija Heli Yli-Räisänen. Yli-Räisäsen mukaan mainonta ja uskonto käyvät samanlaisella polttoaineella. Kumpikin nojaa uskomuksiin, mielikuviin ja kokemuksiin, joiden perimmäistä kohdetta ei voi todistaa todeksi. KUTEN USKONNOSSA myös mainonnassa mielikuva pitää luoda yhä uudestaan. Sekä tuotebrändi että uskonto pysyvät elossa vain niin kauan kuin niillä on kuluttajia, jotka pitävät mielikuvaa uskottavana. Uskonnolliset instituutiot brändäävät ja mainostavat tahollaan uskontoaan ja uskon kohdettaan.

Toimittaja Jari Tamminen ja teologi Heli Yli-Räisänen pohtivat mainosten valtaa ja kuluttajan syyllisyyttä tuoreessa kirjassa.

n lupauksen

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kirkon jäsenkato pysäytetään markkinoinnilla”

”Yksi ongelma on sateenkaariväestön kokemus siitä, ettei heillä ole kirkkoon asiaa. Olen myös havainnut helsinkiläisen 16-vuotiaan silmin, että kirkosta erotaan, koska ateismia pidetään muodikkaana. Jotkut eivät enää löydä kirkosta mitään itselleen tärkeää kasteen ja rippikoulun jälkeen. Mainoksilla ja markkinointiviestinnällä voi vaikuttaa. On

tärkeää muistuttaa kirkon olevan kaikkia varten, korostaa, että kirkossa on monenlaisia ihmisiä, ja painottaa lapsia ja nuoria. NuoE ria pitää kannustaa äänestämään seurakuntavaaleissa. Kannattaa kertoa, miten ja miksi on syytä vaikuttaa kirkossa. Kun ihmiset, varsinkin nuoret, saadaan uusilla tavoilla ymmärtämään kirkon roolia ja innostumaan kirkon tarjoamista mahdollisuuksista, syntyy hienoja ideoita. Näin kuva kirkosta muuttuu.” NINA OSEI

IHLAJA

filosofi, esseisti ja suomentaja

JÄ

Katso shoppailijan kymmenen käskyä jutun verkkoversiosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ei enää kuulosta markkinoinnilta, mutta silti se toimii samoin kuin markkinointi. Kirkko voisi esimerkiksi möyhiä etäisensekavaa organisaatiomalliaan ja vähentää miesvaltaa. Diakoniatyötä ja kulttuurihistoriallista merkitystään kirkko voisi tuoda enemmän esiin.” TUOMAS NEVANLINNA

valtiotieteiden tohtori ja työyhteisöjen kehittäjä

– Pysyäkseen elossa sekä tuote brändin että uskonnon pitää tois taa viestiään tai tuottaa jotain uut ta. Kumpaankin liittyy lupaus, jota ei voida taata: tunne, johon voimme päästä tuotteen avulla tai mahdol lisuus esimerkiksi tuonpuoleiseen elämään, YliRäisänen sanoo. Heli YliRäisänen vertaa vasta mainosten merkitystä siihen, miten tutkimustieto on horjuttanut uskon nollisten instituutioiden asemaa. Ne eivät ole enää suojassa kriittisel tä keskustelulta. Uskonnollinen ih minen joutuu pohtimaan uudestaan paikkaansa maailmassa, jossa tutkit tu tieto haastaa uskomuksia. – Moni on herännyt siihen, et tä asiat eivät aina olekaan niin kuin uskonnot ovat antaneet ymmär tää. Toivon, että kehitys kulkee tuo

”Tuotteita markkinoidaan, ja siinä voidaan onnistua tai epäonnistua. Tätä pidetään täysin ymmärrettävänä ilmiönä. Kirkon ja markkinoinnin suhde on monimutkaisempi. Mikä on sananjulistuksen ja markkinoinnin ero? Eikö jokainen mainos ainakin yritä olla ’ilosanoma’? Samalla on selvää, että kirkon markkinoinnilla on rajansa. Harhaanjohtavaa se ei saa olla, ja kömpelöä sen ei pidä olla. Kirkon ainoa mahdollisuus on tulla sellaiseksi, että sen toiminnasta voi ja kannattaa puhua. Tällöin kirkosta puhuminen

TOIMITTAJA JARI TAMMINEN

VASTAMAINOKSET NOSTAVAT esiin epämukavia totuuksia, jotka herät tävät syyllisyydentunteita. Jari Tam minen on haastatellut kirjaa varten tutkijoita ja aktivisteja, jotka taus toittavat muun muassa kännykkämi neraaleihin, kahvintuotantoon, ur heilujalkineisiin ja biopolttoainei siin liittyviä epäkohtia. Heli YliRäisänen heräsi mainos ten ja todellisuuden väliseen ristirii taan teiniikäisenä. Tiedot tuotanto eläinten karusta kohtelusta ja pika muodin tuotantoon käytetystä lap si ja halpatyövoimasta sysäsivät ajatukset liikkeelle. YliRäisäsen mukaan länsimai sessa yhteiskunnassa on mahdoton ta elää niin, ettei olisi omalla kulut tamisellaan osana ihmisen ja luon non riistoa. – Yksilön eettisen täydellisyy den tavoittelu on kohtuutonta, mut ta täydellisyyden ja välinpitämättö myyden väliin jää paljon tilaa. Vas tamainos pyrkii näyttämään tuot teen todellisen hinnan ja kysyy, haluammeko oikeasti sitä. Tamminen korostaa, että vasta mainosten kritiikki kohdistuu yksi lön sijasta yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin. Ne havainnollistavat monimutkaisia tapahtumaketjuja, joissa olemme väistämättä mukana. – Kaikki me huijaamme itseämme. Jalassani on nytkin Adidaksen ten narit, koska 1980luvun RunD.M.C. yhtyeen jäsenillä oli sellaiset. ■

noin kääntämään. Tämä ei tarkoita, ettei kirkon markkinointiviestintää pitäisi vahvasti kehittää. Nykyään on entistä helpompaa kohdenM taa viestintää ihmisten kiinnostusten ja elämänvaiheen mukaan. Kirkko on onnistunut markkinoinnissa, kun ihmiset löytävät itselleen merkitykselliset hengelliset tapahtumat, keskustelut ja henkilöt helposti niistä viestimistä, joita he muutenkin arjessaan käyttävät.” KAROLIINA NIVARI AR

”

Markkinoiden jumala ei koskaan anna täyttymystä vaan tyhjyyden, jonka täyttäminen vaatii loputonta toistoa.

tebrändien kohdalla samaan suun taan, YliRäisänen sanoo.

”Kirkon olisi hyvin vaikeaa säilyttää yhteyttä ihmisiin ilman maksettua viestintää. Markkinointi ja mainonta eivät ole kirkolle mitään uutta. Kristityt ovat aina käyttäneet luovasti erilaisia keinoja tavoittaa uusia ihmisiä ja ylläpitää yhteisöjä. Arvojen ja kulttuurin muutos, joka näkyy kirkosta eroamisina, on laaja yhteiskunnallinen ilmiö. Sitä ei pysty yksin viestinnän kei-

Haagan seurakunnan nuorisoparlamentin jäsen KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Mielipide MARTTA-KAISA VIRTA

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 200 merkkiä pitkiä mielipide kirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä myös yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi

hyyden historiaan ja nostaneet siihen valkokankaan ja valtavan mainosplakaatin, jossa jumalanpalveluksessa mainostavat omia nimiään tyyliin: ”Me hoidamme tämän homman”. Ja vuorotervehdysten paperisen monisteen sijasta alttariseinälle heijastetaan PowerPointilla kehnosti näkyvä ja totaalisen epäpyhä tekele. Tämä kertoo omahyväisyydestä ja siitä huolesta, että sunnuntaisin salissa on yhä vähemmän kuulijoita. Työpaikat vaarassa? Ja niin tarrataan television ja mainostoimistojen temppuihin. Katsoin tätä show’ta kymmenen minuuttia ja lähdin pois, Olarin kirkkoon, jossa oli joulumessu tuntia myöhemmin.

Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kiitos joulunajan tapahtumista TÄNÄ VUONNA tahdon kiittää joulunvietosta erityisesti Malmin seurakuntaa. Olen vantaalainen ja työssä seurakunnan alueella, ja pääsin eskareitteni kanssa ihanaan joulukirkkoon. Jo etukäteen lapset kertoivat, että siellä on paras Jukka-pappi. Oli myös kaunis joulukuvaelma, ja laulettiin paljon. On hienoa, että kirkko kokoaa yhteen alueen päiväkodit. Takaisin tullessa ostarilla oli Malmin seurakunta jakamassa joulupuuroa. Lapset innostuivat laulamaan puuronsyöjille Tuiki tuiki tähtösen, jota kirkossakin laulettiin. Yhtenä päivänä olin erittäin väsynyt töistä tullessani. Hädin tuskin jaksoin kävellä bussista junaan. Silloin asemalla kuului ihanaa musiikkia, ihan kuin enkelikuoro olisi laulanut. Kuoro olikin nimeltään Malmin enkelit. Kaikki väsymys katosi, ja ilahduin suuresti. Lisäksi minut kutsuttiin kirkolle syömään joulupuuroa. Seuraavana päivänä keskustelin kirkolla ystävällisen papin kanssa, joka kutsui minut joululaulukirkkoon. Se olikin hieno kokemus. Kahvipöydässä sain uuden ystävän, joka lupasi tulla messuun omaan seurakuntaani Rekolaan. Minua ilahdutti suuresti myös Malmin seurakunnan jouluvideo. Joululomalla luin Malmin hautausmaapapin hienon Kuolleiden kirjan. Tämän kaiken aikana kyyneleet kihosivat usein silmiini ja joulun rauha laskeutui mieleeni. Kiitos hyvästä työstänne, Malmin seurakunta! Sini Alen varhaiskasvatuksen opettaja Vantaa

Esko Rahikainen Espoonlahden seurakuntalainen vuodesta 1982

Avaan kalenterin luukkuja tammikuussa ODOTIN KOVASTI Kirkko ja kaupunki -lehden joulukalenteria. Tulihan se viimein maanantaina 30.12. yhdessä 21.11. ilmestyneen lehden kanssa... Postilakon vuoksi molemmat jaettiin kuukauden myöhässä. Ei se mitään, avaan luukut nyt tammikuussa, mutta joskus ihmettelen Postin toimintaa. Olisiko ollut mahdollista kaivaa kalenterit vähän aikaisemmin esiin? Ymmärrän, että lakko sekoitti Postin toimintaa, mutta onhan sielläkin mahdollisuus käyttää vähän järkeä siinä, miten asioita hoidetaan. Vanhempi marraskuun lehti tuli jo pari kolme viikkoa aikaisemmin, miksei sitten joulukalenteri?

Gunilla Nevalainen Helsinki

Virren sanat avautuivat SEURAKUNTIEN LÄHETTÄMÄ joulun ihmeen kalenteri ajatuksineen on tullut jo perinteeksi joulunodotuksessa. Kiitos siitä! Lisäksi lehden joulunumerossa oli Jaakko Heinimäen mainio ”rautalanka” Martti Lutherin Enkeli taivaan -virren sanojen merkityksestä (K&k 19.12.). Heinimäki pelkistää hienosti Elias Lönnrotin suomentamat ja Julius Krohnin uudistamat sanat. Esi-

merkiksi itsensä alentaminen ja tuleminen ”halpaan seimehen heinille härkäin, juhtien” tarkoittavat kristinuskon paradoksaalisuutta, jossa Jumala kaikkeuden Luojana ilmoittaa itsensä vastakohdassaan pienenä lapsena tallin hajussa. Kirjoituksesta selvisi myös virren yllättävä alkuperä puolieroottisena piiritanssina. Se ei vähennä virren arvoa, onhan Fredrik Paciuksen Maamme-laulukin alun perin kapakkalaulu.

Klaus Krokfors

Turhauduin joulumessussa MENIN JOULUPÄIVÄNÄ messuun Espoonlahden kirkkoon. Siellä on alttarin yläpuolella vaikuttava, korkea betoniseinä, joka antaa ajatuksille ja katseelle kohteen. Luonnonkiven ja kalliopintojen sanoma sisätiloissa on ominaista Timo ja Tuomo Suomalaisen arkkitehtuurille. Kirkossa kävijä saa näin kohteen kiinnittää katseensa, kun kuuntelee musiikkia tai saarnaa. Arkkitehdit ovat tästä tietoisia ja ovat antaneet tyhjän alttariseinän salissa istuvan ajatuksille ja tunteille. Se antaa tilaa kohdata oma sielunsa, oman elämänsä tilanne, Kristuksen salaisuus ja kirkon perinne. Mutta ällistyksekseni Espoonlahden papit ovat siirtäneet alttarin py-

ESKO RAHIKAISELLE kiitos palautteesta! Kirkon peruskorjauksen suunnittelussa keskustelimme valkokankaan sijoittelusta arkkitehti Timo Suomalaisen kanssa. Hän totesi, että neljäkymmentä vuotta sitten, kun hän suunnitteli kirkkoa veljensä Tuomon kanssa, audiovisuaalinen tekniikka ei vielä tuntenut digitalisaation mahdollisuuksia. Siksi asiaa ei voitu ottaa vielä silloin huomioon. Nyt hän toimisi toisin ja sijoittaisi valkokankaan tai digiseinän nykyiselle paikalleen, koska sellaista avtekniikkaa tarvitaan myös kirkossa. Pahoittelemme etäännyttävää kokemusta joulupäivän messussa. Elämme jatkuvassa aistiärsykkeiden tulvassa. Ymmärrämme tarpeen tilasta, jossa aistiärsykkeitä ei ole liikaa. Joulupäivän teksteissä kuvailematon Jumala tulee jouluna nähtäväksi ja katseltavaksi. Myös joulun sanoma voidaan tavoittaa kaikin aistein. Tätä tavoitetta ajoimme myös joulupäivän messussa valkokankaan avulla. — Nimiä ei kenelläkään ole tarkoitus mainostaa, mutta monille seurakuntalaisille on tärkeää tietää messun toimittajat. Espoonlahden seurakunnassa on tilaa monenlaiselle jumalanpalveluselämälle: niin katseltavaa silmille, kuultavaa korville kuin ennen kaikkea mahdollisuus maistaa Herran hyvyyttä ehtoollispöydässä.

Jouni Turtiainen, kirkkoherra, Olli-Pekka Ylisuutari, pastori, Leena Santaharju, rovasti Espoonlahden seurakunta

16.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Vauvat, vaarit ja vanhemmat! Suositut muskarit starttaavat jälleen s. 3 Talous yhdistää ja sateenkaari liitot erottavat kirkolliskokous ehdokkaita s. 4

Pääotsikko

Aggressio

auttaa ihmisen ulos avuttomuudesta, 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 merkkiä /kpl ja loppuun sanoo Heli Pruuki sivunumerotieto samaan putkeen s. 4 s. 2

– Kun odottaa tunnekuohun laskevan, saa vähitellen aivot takaisin käyttöön. Silloin pystyy taas ajattelemaan, neuvoo Heli Pruuki vihastunutta.

Vihainen kokee tulleensa satutetuksi Jos ihminen ei osaa puhua vihastaan, hän ehkä paiskoo ovia tai pitää mykkäkoulua. TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT SIRPA PÄIVINEN

Miehet olivat sotimassa ja naiset lasten kanssa kotona. Tunteiden kanssa totuttiin olemaan yksin. Niitä ei jaettu.

eologian tohtori ja psykoterapeutti Heli Pruuki on tutkinut naisen vihaa. Valtaosa aggressioon liittyvistä asioista on kuitenkin naisille ja miehille yhteistä. – Kulttuuriimme on kuulunut, et-

HELI PRUUKIN mielestä haasteena on ymmärtää, että vihan voi ottaa vastaan ja käsitellä normaalina osana ihmisen tunneskaalaa. Tämä tarkoittaa sitä, että osaa tunnistaa ja kertoa, mistä on vihainen. Usein viha sekoitetaan aggressiivisuuteen.

T 2

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

tä hyvä ihminen peittää vihansa tai teeskentelee, ettei sitä ole. Tämä on johtanut siihen, että viha saa epäsuoria muotoja. Kun ei osata puhua, paiskotaan ovia tai pidetään mykkäkoulua, Pruuki sanoo. Suomeen on jäänyt sota-ajalta taakaksi vaikea suhde tunteisiin.

– Vihan tunne yhdistyy ihmisten mielessä väkivaltaan, joka on laitonta ja kiellettyä. Mutta tunne on eri asia kuin se, mitä sen vallassa tekee, sanoo Pruuki. Harvoin kukaan on pelkästään vihainen. Usein ihminen on kokenut tulleensa satutetuksi tai loukatuksi. Vihan tunteesta kannattaa erotella, mikä osa on surua tai loukkaantumista. Suru, kipu, loukkaantuminen ja tuska kietoutuvat yhteen vihan kanssa.

– Syy vihaan ja raivoon voi olla kertynyt vuosien varrella, mutta jokin voi nostaa sen yllättäen esiin. Miksi ihmiset melskaavat niin paljon netissä? Siihenkin on syy. Se voi olla oma iso kipu, joka on jäänyt käsittelemättä, Pruuki toteaa. Vihaisessa tunnetilassa kannattaa odottaa, että tunne laantuu. Ajan kanssa se aina tekee sen. – Kun odottaa tunnekuohun laskevan, saa vähitellen aivot takaisin käyttöön. Silloin pystyy taas ajattelemaan. Sen jälkeen on järkevää mennä asiaan liittyvän henkilön luo ja alkaa purkaa asiaa. Hänelle voi kertoa, mistä on loukkaantunut ja vihainen, Pruuki neuvoo.

”

Aggression voimalla uskaltaa ottaa askelia parantaakseen elämää.

Viisaasti vihainen -luento ke 22.1. klo 18–19.30 Hakunilan kirkolla, Hakunilantie 48. Teologian tohtori ja psykoterapeutti Heli Pruuki. Teetarjoilu klo 17.30. Lastenhoito järjestetty. Lapsille oma iltapala.

Sylimuskareita pikkuisille Länsi-Vantaalla

Vantaankosken seurakunnan sylimuskareissa vauvaikäinen lapsi musisoi vanhemman sylissä ja tämän avustuksella. Sylimuskarit kokoontuvat Myyrmäenraitin kävelykadun varrella Taidetalo Toteemissa (Myyrmäentie 6 ) maanantaisin klo 14–15.30 ja Kivistön kirkossa (Laavatie 2) keskiviikkoisin klo 14–15.30. Muskareita ohjaa Ritva-Leena Tuuli. Kevätkausi maksaa 60 euroa. Kaksi ensimmäistä kertaa voi käydä tutustumassa ilmaiseksi.

Perhemuskariin vaikka vanhemman taikka isovanhemman kanssa

Vantaankosken seurakunta järjestää perhemuskareita Taidetalo Toteemissa, Myyrmäentie 6 ma klo 17.30–19, Kivistön kirkossa, Laavatie 2 to klo 9.30–11.30, Martinristissä, Martinpolku 2 C to klo 15–16.30 ja Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3 pe klo 9.30–11. Lisäksi on tarjolla kansainvälinen perhemuskari Myyrmäen kirkon, Uomatie 1 pihalla olevassa väliaikaisrakennuksessa tiistaisin klo 9.30– 11.30. Muskari maksaa 60 euroa kaudelta eli 4 euroa kerralta. Muskariin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ja toimintaan voi käydä tutustumassa kaksi kertaa ilmaiseksi.

Korsossa vauvamuskareita ja muskariperhekerho

Korson seurakunnan alle yksivuotiaille tarkoitetuissa vauvamuskareissa on keväällä kolme periodia, joihin ilmoittaudutaan etukäteen. Ensimmäisen periodin ilmoittautuminen on jo päättynyt, mutta kakkosperiodille ilmoittaudutaan 10.2. klo 9 alkaen. Muskarissa käydään läpi vauvan ja taaperon hoivahetkiin sopivia lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen. Kolmas periodi on tulossa huhti–toukokuussa, ja se on suunnattu vähän vanhemmille, 1–2-vuotiaille. Muskaria ohjaa seurakunnan lastenohjaaja Erja Lindholm. Vauvamuskari kokoontuu torstaisin Korson seurakuntakeskuksen tiloissa, Merikotkantie 4. Lisäksi Mikkolan seurakuntakodissa (Venuksentie 4) toimii tiistaisin klo 9–11.30 avoin muskariperhekerho, johon ei tarvitse ilmoittautua. Kerhossa vietetään noin puoli tuntia kestävää muskarihetkeä klo 9.30.

Tikkurilan alueella muskareita ja muskarihetkiä

Tikkurilan seurakunnan muskarit toimivat Tammiston ja Ilolan seurakuntataloilla. Muskareiden toimintakausi on 16.1.–15.5. Vapaita paikkoja voi kysyä Päivi Romulalta, paivi.romula@evl.fi, p. 050 410 3863. Muskariopettajana toimii Kristiina Lainisalo. Muskareiden kausihinta on 35 euroa seurakunnan jäseneltä ja muilta 50 euroa.

Ilmaiseksi Tikkurilan seurakunnassa pääsee musisoimaan perhekerhojen muskarihetkissä, joita järjestetään kerhokertojen alussa tai lopussa. Lisätietoa Tikkurilan seurakunnan ilmoituksista tässä lehdessä.

Länsimäessä kokoontuu kirkkomuskari

Länsimäen kirkossa (Kerotie 9) kokoontuu avoin muskari perjantaisin klo 10–10.30. Ryhmässä musisoivat alle kouluikäiset lapset yhdessä aikuisten kanssa. Muskariin voi tulla vaikka vauvan ja taaperon kanssa. Avoimeen muskariin ei tarvitse ilmoittautua, vaan sinne voi tulla silloin, kun itselle parhaiten sopii. Hakunilan seurakunnan muut vauva- ja taaperomuskarit ovat täynnä, mutta vapaita paikkoja voi tiedustella.

Myös ruotsiksi musisoidaan

Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan Musiklek & babyrytmik -ryhmät kokoontuvat tiistaisin 21.1. alkaen Myyrmäen Virtakirkon Kuohu-salissa, Rajatorpantie 8. Babyrytmik klo 14.15–14.45 on tarkoitettu alle kaksivuotiaille. Musiklek-ryhmä klo 14.45–15.15 sopii 2–4-vuotiaille. Musisointia ohjaa ruotsiksi musiikkipedagogi Heidi Åberg, joka ottaa vastaan ilmoittautumiset heidielisa.aberg@gmail.com. Lue lisää muskareista vantaanseurakunnat.fi

MARIANNA SIITONEN

AGGRESSIO ON Heli Pruukin mukaan yhtä välttämätöntä kuin suru ja ilo, jotta voi elää kokonaisena ihmisenä. Viha pitää ottaa vastaan myönteisenä voimana eikä kielteisenä, vaikka se tuntuu usein pahalta niin kuin surukin. – Aggressio on voima, jonka avulla uskaltaa mennä kohti ihmistä, joka on loukannut ja selvittää asian. Aggression voimalla uskaltaa ottaa askelia parantaakseen elämää. Esimerkiksi jos toteaa, että työpaikka on kamala, uskaltaa lähteä hakemaan muutosta ja toista työpaikkaa. Myös ihmissuhteissa aggression myönteiselle voimalle on käyttöä. Tarvitsemme kykyä laittaa rajoja toiselle ihmiselle. – Jos sinun täytyy puolustautua: tämä ei käy minulle, tai puolustaa lasta, tarvitset aggressiota, että uskallat tehdä sen, Pruuki sanoo. Jos lasta on kiusattu, koululle keskustelemaan menee vihainen äiti. – Silloin aggressio on myönteisessä käytössä. Aggressio auttaa tekemään niitä asioita, joita tulee tehdä. Ilman aggressiota ei pysty eikä uskalla, vaan on lamaantunut. Aggressio auttaa meidät pois avuttomuudesta, Pruuki toteaa. ■

Muskareita vauvoille, lapsille ja perheille

Lastenohjaaja Ritva-Leena Tuuli laulattaa Kivistön kirkon muskarissa. Lydia Mikkonen sytyttää kynttilän. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

Enemmistö haluaa sovinnon avioliittokysymyksessä Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousehdokkaiden enemmistö on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevat parit. Yksi lista on tiukasti tätä vastaan. TEKSTI PAULI JUUSELA TILASTOGRAFIIKKA MAIJA SAARI

irkko ja kaupunki teki Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousehdokkaille kyselyn. Pappis- ja maallikkoehdokkaita on kirkolliskokouksen vaalissa hiippakunnasta yhteensä 126. Kysely lähetettiin ehdokkaille, jotka olivat antaneet hiippakunnalle yhteystietonsa mediaa varten. Näistä ehdokkaista kyselyyn vastasi neljä viidesosaa. Hiippakunnan kirkolliskokousehdokkaita yhdistää moni asia. Yksi niistä on vastaus kysymykseen, miten kirkon pitäisi sopeuttaa talouttaan, jos sen jäsenmäärä yhä vähenee radikaalisti. Kirkon tilastot -sivuston mukaan jäsenmäärän ennakoidaan nykysuuntauksella olevan enää 2,7 miljoonaa vuonna 2040.

KYSELYYN VASTANNEISTA 92 ehdokkaasta 69 prosenttia valitsi ensisijaiseksi toimeksi rakenteelliset muutokset. Ehdokkaiden suuri enemmistö siis sopeuttaisi taloutta yhdistämällä seurakuntia, vähentämällä byrokratiaa ja karsimalla keskushallinnon minimiin. Kirkon kiinteistöjä, myös kirkkoja, vähentäisi 13 prosenttia ja työntekijöitä viisi prosenttia. Kuusi prosenttia nostaisi veroja ja lisäisi maksuja. Tässä kysymyksessä ei löytynyt merkittäviä eroja eri ehdokaslistojen välillä. Sen sijaan kysymykset samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja kirkolliskokouksen nykyisen määräenemmistövaatimuksen lieventämisestä tuovat esille eroja. Yli puolet (49) kaikista 92 vastaajasta haluaisi kirkolliskokouk-

JUSSI HELTTUNEN

Asukasaktiivi Anneli Virtanen jakoi Viljami Virtaselle ja Samu Virtaselle juotavaa Ilolan seurakuntatalolla viime heinäkuussa.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

Anneli Virtanen valittiin Vuoden kaupunkilaiseksi Kaupunkitoimittajat ry on valinnut Vuoden kaupunkilaiseksi 2019 vantaalaisen asukasaktiivin Anneli Virtasen. Kylmäoja-Ilolan asukasyhdistys ajoi pitkään Vantaalle Helsingin mallin mukaista puistoruokailua. Vaikka Vantaa päätti aloittaa puistoruokailun, se teki sen vain Myyrmäessä ja Havukoskella. Eläkkeellä oleva ravintolaalan ammattilainen Anneli Vir-

tanen päätti toimia. Hän neuvotteli Tikkurilan seurakunnan kanssa mahdollisuuden käyttää ruokailuun kuuden viikon ajan Ilolan seurakuntataloa, jossa on suurtalouskeittiö. Lapsille tarjottiin kolme ateriaa päivässä, ja eri alojen talkoolaiset järjestivät pihalla toimintaa ja retkiä. Paikalliset kauppiaat ja Vantaan Yhteinen pöytä antoivat ruokatarvikkeita ja kaupunki 2 500 euron avustuksen. Toiminnan kautta toisensa löytäneet aikuiset puuhaavat nyt Nuorten ilta -toimintaa koululle. Kaupunki suunnittelee Ilolaan

skeittiparkkia. Kaupunkitoimittajien yhdistys on valinnut Vuoden kaupunkilaisen nyt 23 kertaa. Virtanen on ehdolla myös Vantaan Sanomien Vuoden vantaalainen äänestyksessä. Ilolan kesätoiminnasta löytyy juttu Kirkko ja kaupungin verkkosivuilta hakusanalla: puistoruokailu.

Joulunaika toi väen kirkkoihin Vantaan kirkoissa kävi joulunajan tilaisuuksissa yli 38 000 henkeä. Kävijämäärä nousi vii-

sen päättävän kompromissista, jossa mahdollistettaisiin samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen ja samalla annettaisiin papeille omantunnonvapaus vihkiä tai olla vihkimättä. VAJAA NELJÄNNES (22 vastaajaa) haluaisi kirkon velvoittavan pappinsa vihkimään kaikki parit. Sama määrä (21) on päinvastaisella kannalla ja katsoo, ettei samaa sukupuolta olevia pareja pidä vihkiä avioliittoon kirkossa. Tässä asiassa tiukin on arvokonservatiivinen Sanasta elämään -lista. Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa olevan listan ehdokkaista kyselyyn vastasi 18. Heistä 17 haluaa pitää avioliiton miehen ja naisen välisenä, yksi on valmis hakemaan kompromissia.

”

Tiukin on arvokonservatiivinen Sanasta elämään lista, vastakkaisella laidalla on Tulkaa kaikki. Vastakkaisella laidalla on arvoliberaali Tulkaa kaikki -liike, jolla on ehdokkaita sekä maallikko- että pappisedustajien vaalissa. Liikkeen edustajista kyselyyn vastasi 21 maallikkoa ja 11 pappia. Maallikoista 12 ja papeista neljä katsoo, että kirkon pitää vihkiä kaikki parit, ja papeilla on siihen

me vuodesta. Silloin joulutunnelmaa haki kirkoista 34 000 ihmistä. Joulunajan suosituimpien tilaisuuksien kärki on pysynyt viime vuodet samana. Joulukonsertit keräsivät kirkkoihin yhteensä yli 18 000 kävijää. Konserttien jälkeen eniten kävijöitä keräävät Kauneimmat joululaulut, joissa lauletaan jouluisia yhteislauluja. Niissä kävi lähes 9 000 henkilöä. Myös jouluaaton hartaudet ja yömessut vetivät kirkot täyteen. Kirkkojen lisäksi vantaalaiset hiljentyivät joulutunnelmiin kou-

lujen ja palvelutalojen hartauksissa tai ravintoloiden ja ostareiden lauluhetkissä. Näiden kävijämäärät eivät ole mukana kirkkojen kävijämäärissä. Tilastoissa eivät ole mukana myöskään joulumyyjäiset, adventinajan pihatapahtumat tai seurakuntien tavanomainen viikkotoiminta. Tiedot kerättiin ajalta 1.12.–26.12

Kirkko ja kaupungille rauhanpalkinto Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen (SKR) vuoden 2020 rauhan-

palkinto on myönnetty Kirkko ja kaupunki -lehdelle. Palkintoperusteiksi rauhanliike nostaa Kirkko ja kaupungin merkityksen suvaitsevuuden ja rasisminvastaisen ilmapiirin luomisessa. – Lehden linja vastaa sitä, mitä pidämme tärkeänä rauhantyönä. Lehti on rohkeasti ja systemaattisesti tuonut esille kristillisestä uskosta kumpuavaa lähimmäisenrakkautta ja suvaitsevuutta. Tämä on hyvin tärkeä teema tässä ajassa, sanoo SKR:n puheenjohtaja Jussi Ojala. Hän nostaa erikseen esille

virkavelvollisuus. Yhdeksän maallikkoa ja seitsemän pappia on valmiita kompromissiin. Toinen liberaali lista Viinipuu erottuu Tulkaa kaikki -liikkeestä kompromissihakuisempana. Listan pappis- ja maallikkoehdokkaista yhteensä 16 hakisi kompromissiratkaisua tähän kirkkoa jakavaan kysymykseen, viisi vaatii, että kirkko velvoittaa pappeja vihkimään kaikki parit ja yksi pitäisi avioliiton kirkossa vain miehen ja naisen välisenä. PAPPIEN KOLMESTA listasta konservatiivisin on Kaikkien kirkko. Sen kuudesta kyselyyn vastanneesta neljä rastitti kompromissivaihtoehdon ja kaksi katsoo, ettei samaa sukupuolta olevia pareja pidä vihkiä kirkollisesti avioliittoon. Maallikkolista Elävä kirkko edustaa kirkkopoliittista keskustaa. Sen 14:stä kyselyyn vastanneesta ehdokkaasta 12 on kompromissin kannalla, yksi ei vihkisi samaa sukupuolta olevia pareja ja yksi tekisi kaikkien parien vihkimisestä virkavelvollisuuden. Kirkolliskokouksessa muun muassa avioliittoasian ratkaisemiseen vaaditaan kolmen neljäsosan määräenemmistö edustajista. Kyselyssä liberaalimmat ehdokkaat ovat halukkaita lieventämään määräenemmistöä ja konservatiivit ovat sitä vastaan. Yhteensä kaikista vastaajista runsas neljännes (26) pitäisi määräenemmistösäännökset ennallaan, kolme neljästä lieventäisi niitä ja helpottaisi siten kiistakysymysten käsittelyä. Kirkon viestintä on avannut ehdokasgalleria.evl.fiverkkosivuston, jossa ehdokkaat esittäytyvät ja kertovat, miksi ovat lähteneet ehdolle vaaleissa.■ Kirkolliskokousvaalit pidetään 11. helmikuuta. Siinä saavat äänestää papit ja seurakuntien luottamushenkilöt. Helsingin hiippakunnasta valitaan neljä pappisedustajaa sekä kahdeksan maallikkoedustajaa. Laajempi juttu kyselystä löytyy osoitteesta: kirkkojakaupunki.fi/uutiset .

Kirkko ja kaupunki -median monikanavaisuuden, jolla tavoitetaan eri ikäryhmät. Kristillinen Rauhanliitto on vuonna 1976 perustettu ekumeeninen ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, joka puolustaa väkivallattomuutta. Viime vuonna palkinnon sai vantaalainen graffititaiteilija Pete "Hende" Nieminen.

Keräys tuotti iloa vähävaraisille Noin 2 350 ihmistä antoi lahjan pääkaupunkiseudun seurakun-

tien Rakenna joulupuu -keräyksen kautta. Suuri osa avunsaajista oli vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria sekä pienituloisia yksinhuoltajia ja perheitä. Keräyksellä autettiin myös vanhuksia, työttömiä ja yksinäisiä. Vantaalla elämyslahjoja kertyi 136. Ruokalahjakortteja tuli 167 kappaletta. Kukkia jaettiin 72 vanhukselle. Lisäksi Rekolassa ja Hämeenkylässä toteutettiin yhteensä 66 lasten lahjatoivetta. Lue lisää uutisia: kirkkojakaupunki.fi/uutiset KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09 8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–12, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Hartaus viikon aluksi. 27.1. ehtoollishartaus. Kirkossa mahdollisuus hiljentymiseen alkaen klo 10.45. Maanantain yhteisöruokailu maanantaisin klo 11.15–12.30. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé-lauluja puolituntisessa iltakirkossa. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Torstaitupa torstaisin klo 11–13. 16.1. Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen valmistama lounas, 23.1. ja 30.1. puurolounas. Vapaaehtoinen maksu. Viikkomessu torstaisin klo 18, alkaen 23.1. Hakunilan kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Messu su 19.1. klo 12. Eveliina Ojala, Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti ja Cecilia-kuoro Heli Mikkelän johdolla. Kirkkokahvit. Lähetyspiiri ma 20.1. klo 18–20. Sädeahot vierailevat Kansan Raamattuseurasta. Seniorikerho ti 21.1. klo 13–14.30. Toisenlainen lahja ja tietovisa. Helsingin rauhanyhdistyksen alueseurat ti 21.1. klo 17.30–20.30. Viisaasti vihainen ke 22.1. klo 18–19.30. Luennoitsijana psykoterapeutti Heli Pruuki. Teetarjoilu alkaen klo 17.30. Lastenhoito kirkon yläkerrassa 17.30–19.30 sis. pientä iltapalaa. Vapaa pääsy. Inkeriläisten paluumuuttajien

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

MARIANNA SIITONEN

Hakunilan seurakunta

piiri to 23.1. klo 13–15. Messu su 26.1. klo 12. Leijonien kirkkopyhä. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Juha Paukkeri ja oopperalaulajia. Kirkkokahvit. Päivähetki Raamatun äärellä ti 28.1. klo 12–13.30. Jari Araneva. Vertaistukiryhmä murrosikäisten vanhemmille Hakunilan kirkolla torstaisin 23.1.–5.3. (ei hiihtolomaviikolla 20.2.) klo 18–19.30. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa kasvatukseen ja kasvuun liittyviä kysymyksiä, haasteita, huolia ja löytöjä turvallisesti ja luottamuksellisesti. Ohjaajina nuorisotyönohjaaja Nina Häkkinen ja rippikoulupappi Tiina Palmu. Ilmoittaudu Tiina Palmu p. 050 356 5715. Ensivauvat -ryhmä kokoontuu tiistaisin 4.2.–7.4. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille vanhemmille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa noin alle 6 kuukauden ikäisiä. Tied. ja ilm. birgitta.tasavuori@evl.fi, p. 050 523 4051.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Lähetyspiiri to 16.1. klo 18. Messu su 19.1. klo 10. Eveliina Ojala, Riikka Jäntti ja Hanna Lounela, laulu. Kirkkokahvit. Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12. Päivähartaus tiistaisin klo 12.30– 12.45. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Avoin kirkkomuskari perjantaisin klo 10–10.30 ei vaadi ilmoittautumista. Kevään 2020 vauva- ja taaperomuskareiden vapaista paikoista voi tiedustella Riikkakanttorilta: riikka.jantti@evl.fi Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45. Ehtoollinen pe 24.1. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Messu su 26.1. klo 10. Tiina Palmu, Kaisa Nuolioja, Jokke Häsä, klarinetti. Kirkkokahvit. Lähetyspiiri to 30.1. klo 18–20.

MUUALLA Astan kotipyhis kokoontuu su klo 11–12: 26.1., 9.2., 23.2., 8.3., 22.3. ja 5.4. Tied. birgitta.tasavuori@evl.fi. Perhekerho Kolohongassa torstaisin klo 9–11. Pohjolantie 2. Alkaen 16.1. Kuunloiste-lapsikuoro 6–12-v. keskiviikkoisin klo 15–15.45 ItäHakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Aurinkotanssi-kuoro 11–15-v. keskiviikkoisin klo 15.45–16.30

Nataša Stambej kannustaa hakemaan sisältöä elämään ja osallistumaan vapaaehtoistyöhön.

Menokasvo

Voimaannu toista auttamalla Vantaankosken seurakunnan diakonian vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Nataša Stambej, mitä töitä seurakunnissa voi tehdä vapaaehtoisesti? – Meillä Vantaankoskella voi esimerkiksi työskennellä hävikkiruokaravintolassa sekä toimia tukihenkilönä ja hoivakodissa soittajana. Kerhonohjaajana, messuavustajana ja kuorolaisena toimiminen ovat myös vapaaehtoistehtäviä. Miten vapaaehtoistehtäviin pääsee? – Vapaaehtoistyöntekijäksi voi ilmoittautua seurakuntien nettisivuilla tai olla muutoin yhteydessä seurakuntaan. Tehtäviä voi etsiä myös vapaaehtoistyo.fi-sivuilta. Vapaaehtoistyöhön riittävät perusihmisen taidot ja se, että haluaa tehdä jotain yhteiseksi hyväksi. – Mihinkään tehtävään ei kannata ryhtyä vapaaehtoisesti vain sen takia, että on pakko auttaa. On tärkeää pitää siitä, mitä tekee. Ihminen, joka nauttii työstään, antaa par-

haansa ja viihtyy. Lopella järjestetään helmikuussa vapaaehtoistyön peruskurssi. Mikä se on? – Vapaaehtoistyössä voi aloittaa käymättä kurssia, mutta järjestämme perus- ja täydennyskursseja. Peruskurssilla pohditaan, mitä vapaaehtoistoiminta on. Lisäksi tutustumme toiminnan taustoihin ja periaatteisiin. Kurssilla käydään läpi myös itsetuntemusta, erilaisuuden hyväksymistä ja omia voimavaroja. – Vapaaehtoistyöstä saa iloa ja sisältöä elämään. Se antaa enemmän kuin ottaa. Vapaaehtoistyö voimaannuttaa myös tekijäänsä. NINA RIUTTA Vapaaehtoistyön peruskurssi 1.–2.2. Kaunisniemen kurssikeskuksessa Lopella. Kouluttajina seurakuntien työntekijät. Ilmoittautumiset 24.1. mennessä tarja.korpela@evl.fi. Lisätietoja Nataša Stambej, p. 050 588 3355.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 16 ja 30.1. klo 10, parittomilla viikoilla. Keskustellaan tulevan sunnuntain evankeliumiteksteistä. HAIK:in piirin kevätkauden toinen kokoontuminen ke 29.1. klo 10–11.30. Keskiviikkoisin, parittomilla viikoilla.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä normaalisti arkisin ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tervetuloa kahville, nauttimaan paikan päällä valmistetuista leivonnaisista sekä tapaamaan alueen asukkaita.

LAMMASKUJA 2B Luetaan yhdessä ti 21.1. klo 10-12. Kohderyhmänä maahanmuuttajatytöt ja -naiset. Nettikerho ikäihmisille ke 22.1. klo 14.30–16, ”Meitä huijataan”. Kirjallisuuspiirin vuoden ensimmäinen kokoontuminen ma 13.1. klo 12–14. Haruki Murakami: ”Norwegian wood”. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 22.1. klo 18.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyksen piiri to 23.1. klo 11–12. Vieraana Ari Lukkarinen. Kohtaamispaikka to 16. ja 30.1. klo 11–12. Pastori Jaakko Kara & vierailijat. Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun ja virsikirjan äärellä.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 22.1. klo 13.30– 14.30. Os. Kastanjakuja 1 A. Tervetuloa niin palvelutalon kuin lähialueen asukkaat kahville ja keskustelemaan toinen toistemme sekä diakoniatyöntekijän ja vapaaehtoisten kanssa. Ekumeenisen rukousviikon tapahtumat: Ehtoopalvelus ke 22.1. klo 17.30 ja Ekumeeninen paneeli, Pyhien rukous – mitä se on? Tikkurilan ortodoksinen kirkko, os. Läntinen Valkoisenlähteentie 48, Vantaa. Retki Pyhän Henrikin katedraaliin la 25.1. klo 15. Kirkon esittely, rukoushetki ja kahvit. Os. Pyhän Henrikin aukio 1 A.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4

Seurakunnan seniorit to 16.1. ja 30.1. klo 13 seurakuntasalissa. Korso-messu Light to 16.1. ja 23.1. klo 19. Ilta alkaa klo 18 etkoilla kahvin ja teen äärellä. Perhekerho pe 17.1. ja 24.1. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 19.1. klo 10. Jani Vanhala, Minttu Haapalainen, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Kylväjä-piiri su 19.1. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Kirkon aamupuuro ma 20.1. ja 27.1. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 20.1. ja 27.1. klo 12–15 lasten tiloissa. English Through Bible ma 20.1. ja 27.1. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 22.1. ja 29.1. klo 11. Hävikistä valmistettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jonka alussa mahdollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Lähetyksen päiväpiiri ke 22.1. klo 13 kokoustilassa ja 29.1. klo 13 kirkkosali 2:ssa. Iltaperhekerho ke 22.1. ja 29.1. klo 18–20 lasten tiloissa. Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30. Friday Flow pe 24.1. klo 20. Juho Koskimies soittaa kitaralla espanjalaista flamenco-musiikkia. Vapaata oleilua ja rentoutumista viikon päätteeksi. Messu su 26.1. klo 10. Elina Jokipaltio, Jani Vanhala, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Nuorten aikuisten ilta su 26.1. klo 15–18 Kotkansiiven kokoustilassa. Korso-messu Max to 30.1. klo 19.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti klo 11.

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

Sinkkuilta yli 40-vuotiaille Pe 24.1. klo 18–19.30 Tikkurilan Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Kahvia, yhdessäoloa ja yhdessä suunniteltavaa ohjelmaa.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 16.1., 23.1. ja 30.1. klo 9–11.30. NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 17.1. ja 24.1. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 21.1. ja 28.1. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 22.1. klo 10.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–14 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Diakoniapäivystys:

PIXABAY

Auratie 3 Kirkon usko ja oppi -raamattuilta to 16.1. klo 18.30. Alkavassa sarjassa käsitellään Raamattua lukien ja keskustellen uskon ja opin isoja kysymyksiä. Illoissa mukana Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Messu su 19.1. klo 10. Pyhän Henrikin muistopäivä. Liturgi Jaakko Kara, saarna Matti Hyry, kanttori Lehtikangas. Pyhäkoulu messun aikana su 19. ja 26.1. klo 10 kirkon kerhotilassa. Ohjaus kirkon eteisaulasta. Sauvakävelypiiri su 19.1. klo 18. Lähtö kirkolta. Omat sauvat. Yhteisen pöydän lounas ke 22. ja 29.1. klo 11–12.30. Valmistettu hävikkiruoasta ja tarjotaan ilmaiseksi. Ehtoollishartaus viikkomessuna ke 22. ja 29.1. klo 12 kirkossa. Messu su 26.1. Kolmas sunnuntai loppiaisesta. klo 10. Liturgi Jarna Wikström, saarna Jukka Nevala Nevala, kanttori H-P Heikkilä. Hämeenkylän kirkon kuoron harjoitukset ti 28.1. klo 17.30–19. Harjoitukset jatkuvat joka toinen viikko parittomilla viikoilla. Oopperakerho kokoontuu ke 29.1. klo 17.30–21 nuortentilassa. Asiantuntijavieraana Paula Nurmentaus Wagner-seurasta.

Tutustu Café Pähkinän uuteen Facebook-sivustoon ja pysyt jatkossa ajan tasalla tilanteista, tilaisuuksista ja näyttelyistä. Suomi-kerho to 16.1. klo 13, jatkuen joka torstai. Suomenkielinen keskustelukurssi venäjää äidinkielenään puhuville. Diakoniatyön yhteinen aamiainen ma 20.1. klo 10–11.30. Satu Enrold ja Anne Puumala.

Kristillistä meditaatiota

Myyrmäen Virtakirkossa tutustutaan kristilliseen meditaatioon ma 20.1. klo 18. Johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatiohetki ja kokemuksen jakaminen yhdessä. Ohjaajana toimii Kari Koivula.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Asolan seurakuntatalossa torstaisin klo 9–11 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Asiaa papille: Papit tavoittaa kirkkoherranviraston kautta tai omista numeroistaan. Huomaathan, että pappien vapaapäivät ovat yleensä arkisin.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6708. Isoskoulutus la 18.1. klo 11. Isko 1:sille ja 2:sille Yhteistä toimintaa, lounas, koulutusta ja hartaus. Herättäjän kirkkopyhä ja siioninvirsiseurat su 19.1. Messu klo 10. Laura Maria Latikka, saarna pj. Tapani Rantala, Herättäjä-Yhdistyksestä, Sirkku-Liisa Niemi. Siioninvirsiseurat messun jälkeen. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Esikoiset ry:n seurat su 19.1. klo 15. Seurojen jälkeen kahvit. Perheolkkari maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12.Maanantaisin tarjolla on myös aamupalaa (1e/ lautanen). Tiistaisin kirkkomuskari klo 10.30–11. Yläovet auki maanantaisin klo 17. Hartaus. Maksuton iltapala ja sauna. Miesten raamattupiiri ma 20.1. klo 18.30 Leivontapuuhakerho 7–12-v. Maanantaisin ja tiistaisin klo 18–20. Vapaiden kerhopaikkojen kysely kirsi.jokinen@evl.fi. SilmukkaSiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Pelikerho 6–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15, ajalla 22.1–13.5. Vapaat kerhopaikat: petri.piirainen@evl.fi. Open Doors, nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin klo 18. Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Raamattu- ja rukouspiiri to 23.1. klo 13. Kiitosateria vapaaehtoisille to 23.1. klo 17.30. On aika syödä kiitollisella mielellä. Ilm. pe 17.1. mennessä p. 09 830 6700. Messu su 26.1. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Viittomakielenopiskelijat tulkkaavat messun.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, vahtimestari p. 09 830 6708. Asolan Ankkuri -aamupala torstaisin klo 9–11. Maksuton. Asolan Silmukkaryhmä torstaisin klo 16. Lasten oma päiväkerho 3–5-v, 3x vk. Tied. 050 573 6328/Petri. Maalaus- ja taideryhmä maanantaisin klo 10. 10e/kevätkausi. Kokkikerho 7–12-vuotiaille ma 20.1. klo 14.15-16.15 (20.1, 11.2, 2.3, 16.3, 30.3, 20.4 ja 4.5.2020, 7 kertaa). Vapaat kerhopaikat: petri. piirainen@evl.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

Työikäisten raamattupiiri ma 20.1. klo 18. Myös lapset ovat tervetulleita. Kipuryhmä ti 21.1. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Bible study group - englanninkielinen raamattupiiri tiistaisin klo 18. On Tuesdays at 6 pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, 045 120 9212. Savityöpaja keskiviikkoisin klo 12. 14e/kevätkausi. Seniorikahvila ma 27.1. klo 13. Tied. 050 573 6329/Irene Asolan arabiankielinen työ lauantaisin ja sunnuntaisin. Tied. pastori R. Ansara 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19. Rautkalliontie 4, kerhotila.

klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ti–pe klo 12–16 ja tilaisuuksien mukaan. Pyhän Henrikin muistopäivän messu su 19.1. klo 12. Veikko Karhumaa, Terhi Viljanen, Terje Kukk.

9.30–11.30. Muskari alussa. Raamatunlukupiiri ma 20.1. ja 27.1. klo 18. Kaikki Raamatun henkilöt. Oppaana Jaakko Hyttinen. Lähetyksen päiväpiiri ti 21.1. ja 28.1. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua. Vapaehtoinen kahviraha lähetystyölle. Leskenlehdet-vertaistukiryhmä ke 22.1. klo 13. Ryhmä leskeksi jääneille, jotka ovat jo käyneet sururyhmän. Tiedustelut: Tuula Lapveteläinen p. 050 523 6308. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 22.1. klo 13–15. Pienten paikka avoinna ke 22.1. ja 29.1. klo 16–19. Gospel-lattarit ke 22.1. ja 29.1. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille, jossa tanssitaan latinalaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Sopii kaikille tanssijoille taustasta riippu-

Vantaan seurakuntien hautausmaille haetaan

Kausityöntekijöitä

vaitiolovelvollisuus. Ohjaajina pastori Tuula Lapveteläinen ja musiikki- ja psykoterapeutti Tuuli Uosukainen. Kokoontumisten alettua ei oteta uusia jäseniä. Ilmoittautuminen 31.1. mennessä: p. 050 523 6308, tuula.lapvetelainen@evl.fi.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 17.1. ja 24.1. klo 9–14. Isä-lapsikerho ti 21.1. ja 28.1. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa isien ja lasten kesken. Leikkiä, askartelua, muskaria, temppurataa. Tarjolla iltapala, hinta 3 e / perhe. Lapsikuoron harjoitukset ke 22.1. ja 29.1. klo 17–18. Rukouspiiri ke 22.1. ja 29.1. klo 18. Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua. Talvibrunssi la 25.1. klo 10–13 koko perheelle. Hinta: aikuiset ja yli 12-v. 8 e, 5–12-v. 3 e ja alle 5-v. maksutta. Maksu käteisellä. Voit myös tulla valmistamaan brunssia kanssamme, ilmoittaudu: paivi.romula@evl. fi / p. 050 410 3863.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO

Edellytämme hakijoilta 16 vuoden ikää. Tarkemmat hakuohjeet: vantaanseurakunnat.fi/tyopaikat Hakuaika päättyy 28.2.

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Raamattua ja lähetysasiaa teekupin äärellä to 16.1. klo 18. Raamattua, rukousta, yhdessäoloa ja asiaa Kansanlähetyksen ulkomaantyöstä. Kahvia ja teetä. Lapset tervetulleita mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 21.1. ja 28.1. klo 9.30–11.30.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Yhteiskristillinen päiväpiiri maanantaisin klo 13. Rautkalliontie 4, kerhotila. Nuorten sähly torstaisin klo 16, 23.1. alk. Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Mukaan maila, sisäpelikengät ja hikoiluun sopiva vaatetus. Messu Foibekartanossa su 26.1. klo 14. Sairaalakatu 7. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi. Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 27.1. klo 18, Lampiranta, Tertunkuja 4 B.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark.

Messu su 26.1. klo 12. Maria Koukkari, Marja Eloranta, Iina Katila.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Pienten paikka avoinna pe 17.1. ja 24.1. klo 9–15. Perheiden olohuone. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 17.1. ja 24.1. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupalaa tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Laulupiiri pe 17.1. klo 15.30. Samppa Laakso. Naisten rukouspiiri pe 17.1. ja 24.1. klo 18. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 18.1. ja 25.1. klo 15. Messu su 19.1. klo 10. Jyrki Kaukanen, Terhi Viljanen, Terje Kukk. Vantaan nuoret lesket -vertaistukiryhmä su 19.1. klo 17–19. Perhekerho ma 20.1. ja 27.1. klo

matta. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Ota tanssikengät tai -tossut sekä juomapullo mukaan. Laulupiiri pe 24.1. klo 15.30. Terje Kukk. Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 24.1. klo 18. Yhteistä illanviettoa kahvin ja ohjelman parissa. Messu su 26.1. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Sanna Heikurinen, Terje Kukk. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 27.1. klo 13–14.30. Sukkelat sukankutojat ti 28.1. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Seurakunta tarjoaa langat. Aamurukouspiiri ke 29.1. klo 8–10. Musiikillinen sururyhmä kokoontuu ti 12.2. alkaen klo 16.30 kuusi kertaa. Ryhmä on tarkoitettu läheisensä menettäneille. Ryhmässä on tilaa itkeä, kysellä, vihata ja vaikka nauraa. Ryhmäläisiä sitoo

Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 20.1. ja 27.1. klo 9.30–11.30. Muskari lopussa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 21.1. ja 28.1. klo 9.30–11.30. Muskari alussa.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Malminiityn eläkeläiskerho ma 20.1. klo 13.30 osoitteessa Malminiityntie 16 B. Avoin rukouspiiri ti 21.1. ja 28.1. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 a / Ruoppa. Hetki keskustelulle ti 28.1. klo 12–14 Tikkurilan Vantaa infossa, Ratatie 11, 2 krs. Tule kysymään

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

seurakunnan toiminnasta ja keskustelemaan Tikkurilan seurakunnan työntekijän kanssa. Koululaisten iltakerhot jatkuvat taas viikolla 3. Kerhot ovat nähtävissä koululaisten nettisivulla. Lisätietoja: Julia Sundvik, p. 050 526 9401. Hiihtoloman leiri koululaisille 7–14-vuotiaille Kisakalliossa 17.– 20.2. Muun muassa ulkoilua, sisäpelejä ja curlingia tiedossa. Ilmoittaudu nettisivuilla vaikka heti! Leiri tehdään yhteistyössä Korson seurakunnan kanssa. Lisätietoja: Julia Sundvik, p. 050 526 9401. Lähde Lappiin! Saariselän Tievatupa 29.8.–5.9. Retkeillään tunturipoluilla, tehdään päiväretki Inariin, saunotaan, pulahdellaan tunturipuroon, hiljennytään ja virkistäydytään Lapin luonnossa. Hinnat: 410 e (2hh, wc käytävällä), 480 e (2 hh, oma wc), 530 e (2hh, hotellitaso). Hinnat sisältävät matkat bussilla, lounaat matkoilla, majoituksen, Lapin täysihoidon (aamiainen, retkieväät, päivällinen, sauna). Ilmoittautuminen 8.5. mennessä: p. 09 8306 0717, ark. klo 9–15. Lisätietoja: pastori Päivi Hélen, p. 050 572 2666 tai paivi. helen@evl.fi.

20.1. klo 18. Hengähdystauko ja rukousta kristillisen meditaatioperinteen hengessä. Illassa johdattelu aiheeseen, virikepuhe, meditaatio ja yhteinen jakaminen. Ohj. Kari Koivula. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Laulupaja ke 22.1. klo 18.30–20. Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat. Isoskoulutus ke 22.1. klo 18–20. Messu su 26.1. klo 10. Papit Margit Helin, Auli Saarsalmi-Paalasmaa,

Lauluyhtye Sonuksen koelaulut etukäteen ilmoittautuneille 16.1. ja 23.1., ilm. sonuskellot@gmail.com. Käsikelloyhtye Sonus, avoimet harjoitukset ma 20.1. ja 27.1. klo 18.30.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11. Kausi 60 e. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30– 15. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Messu su 19.1. klo 10. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Papit Hannu Pöntinen, Oili Karinen, kanttori Ritva Holma. Friendship Mass – Ystävämessu su 19.1. klo 16. Osa ekumeenisen rukousviikon tapahtumia. Perheraamis maanantaisin klo 9.30–11 lasten leikkitilassa. Ryhmä pyörii vapaaehtoisvoimin ja on kaikille avoin. Raamattupiiri ma 20.1. klo 13–14.30. Järj. Vantaan kristilliset eläkeläiset r.y. Raamattupiiri Ilosanoma ma 20.1. klo 17.30–19. Kristillisen meditaation ilta ma

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Miestenpiiri ma 20.1. klo 18.30–20. Hannu Keskinen: Inkerin kirkko. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Raamattupiiri ti 21.1. klo 14–16. Martinlaakson lähetyspiiri ti 21.1. klo 19. Tuetaan nimikkolähetystyötä Suomen lähetysseuran kautta. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15. Martinristin lukupiiri ke 22.1. klo 17–18.30. Juhani Aho: Papin rouva.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

Messu su 12.1. klo 12. Pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Eveliina Pulkkinen.

kanttori Eveliina Pulkkinen. Lastenkirkko su 26.1. klo 10. Konsertti su 26.1. klo 18. Urpo Pakarinen esittää säveltämiään lauluja. Mukana Jari Niemelä, piano. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 27.1. klo 13–14.30. Tuetaan Medialähetys Sanansaattajien medialähetystyötä. Me Kynät -kirjoittajaryhmä ma 27.1. klo 17–19. Israel-piiri ti 28.1. klo 18–19.30. Tuetaan FELM-keskusta Jerusalemissa Suomen Lähetysseuran kautta. Miesten raamattupiiri ti 28.1. klo 18.30–20. Raamatun ja lähetyksen äärellä ke 29.1. klo 17.30–20. Jarkko Haapanen: Jobin kirjan sanoma. Tarjoilu klo 17.30 alkaen, alustus ja keskustelu klo 18. Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus ottaa uusia laulajia ja soittajia.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Rukouspiiri ti 21.1. klo 17.30–18.30 sakasti. Levon ja luottamuksen messu ti 21.1. klo 18. Raamattupiiri ti 21.1. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Kivistö-messu ja maanantain-ilta ma 27.1. klo 18.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Kansainvälinen perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30– 14.

numeroon. Vapaaehtoisten keikkapankki välittää kertaluontoista keikkaapua niille, joilla ei ole mahdollisuutta muuhun apuun. Vapaaehtoiset voisivat saattaa lääkäriin, kauppaan tai auttaa muiden asioiden hoidossa kodin ulkopuolella. Apu on maksutonta. Puhelinpäivystys torstaisin klo 9–11, p. 050 347 5749, muina aikoina voit jättää vastaajaan viestin. Viestit kuunnellaan päivystysaikana. Keikan järjestämiseen menee aikaa, joten varathan keikkasi ainakin viikkoa etukäteen. Ekumeenisen rukousviikon tapahtumia: Pop-kanteletar Ida Elinan konsertti ti 21.1. klo 19 Liesikappelissa (Liesikuja 7 A). Ekumeeninen paneeli: Pyhien rukous – mitä se on? ke 22.1. klo 18 Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa (Läntinen Valkoisenlähteentie 48). Ennen paneelia klo 17.30 ehtoopalvelus. Tutustuminen Pyhän Henrikin katedraaliin (Pyhän Henrikin aukio 1, Helsinki) la 25.1. klo 15–17. Kirkon esittely, rukoushetki, nyyttikestit.

Vanda svenska församling

Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Raamattupiiri ti 21.1. klo 17.30–19. Yksinhuoltajien olohuone pe 24.1. klo 17.30–20. Ensi Äidit -kerho ma 27.1. klo 17.30–19. Vertaisryhmä ensimmäistä lastaan hoitaville äideille, joilla on alle 6 kk:n ikäinen vauva. Ei ilmoittautumista.

Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må-fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

KANNU

Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda i Pikku-Kuohu sö 19.1, 26.1; kl. 12. Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg, ti 21.1, 28.1 i Kuohu. Babyrytmik: 0-1 åringar kl. 14.15– 14.45. Musiklek: 2-4 åringar kl. 14.45– 15.15. Anmälningar: heidielisa. aberg@gmail.com.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Perhemuskari maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Ritva-Leenan lauluhetki Vihertien asukaspuistossa (Vihertie 56 d) ma 27.1. klo 10.30. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset keskiviikkoisin klo 11–13 p. 09 830 6426. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 19.1, 26.1; kl. 10.

VIRTA-KYRKAN

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Ungdomskväll ons 15.1, 22.1, 29.1; kl. 18.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48 Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 23.1 kl. 13.

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov.28 Veckomässa fr 31.1 kl. 14.

ÖVRIGT Pastorskansliets nya öppettid KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

fr.o.m. 3.2.2020: må–fre kl. 9–12.

Elämänkaari

International

HAKUNILAN SEURAKUNTA Kastettu Celia Rauha Emilia Erving, Romeo Cristian Luht. Hautaan siunattu Rauno Lauri Kalervo Kahri 88 v, Eila Annikki Juntunen 86 v, Jorma Aatto Tapio Sarsila 82 v, Vappu Mirjami Kuusela 79 v, Paula Elina Herrainsilta 75 v, Heli Anneli Nykänen 61 v, Eino Anton Isoniemi 58 v, Erja Aune Kaarina Kovanen 58 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Bea Julia Suominen, Viena Inkeri Tauriainen, Leena Ilona Pauliina Ylismäki. Hautaan siunattu Juhani August Lipsanen 69 v.

KORSON SEURAKUNTA Kastettu Hilla Maaria Lauttalammi, Olivia Anneli Tynell, Joona Matias Järvinen, Elsi Sofia Huhtala, Taneli Otto Juhani Papunen, Valo Alvar Hanhisuanto, Robin Iisakki Brown, Selma Aino Josefiina Väkimies, Ellen Annikki Estola, Viljo Toivo Eemeli Väänänen, Sisu Armas Liukkala. Avioliittoon kuulutettu Niko Sami Petteri Hannula ja Essi Elina Lauri, Heikki Juhani Hietala ja Satu Piritta Annikki Hintsanen. Hautaan siunattu Kaisa Liisa Jantunen 93 v, Unto Olavi Laine 88 v, Harry Johan Jalmari Isojärvi 88 v, Sisko Kaarina Silomaa 81v, Esko Olavi Pakarinen 65 v, Jarmo Markku Kahila 61 v.

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Camilla Vuokko Veronica Hollmèrus, Kalle Olavi Miettinen. Hautaan siunattu Veikko Johannes Kemppainen 68 v, Tarja Helena Kääntä-Taskinen 78 v, Sirkka Sanelma Inkinen 88 v, Eila Maria Liisa Lahtinen 93 v, Anni Amalia Ristolainen 95 v, Pirkko Päivikki Hakomäki 88 v, Kaarlo Olavi Aliklaavu 86 v,

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

Sylvi Marjatta Kjelin-Sonninen 80 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Fiia Alexandra Räsänen, Lukas Jerry Seppänen, Aava Marita Solomon, Hertta Maria Heikkilä, Noah Matthew Jensen, Amalia Elisabeth Korpela, Aurora Sofia Cucharero Savolainen, Eeli Antton Hentilä, Eloi Leevi Artturi Petit, Lucas Ilmari Kallas Sirén, Elli Johanna Hölsö, Aino Emilia Toikkanen, Benjamin Emil Kainulainen, Leo Onni Antero Helenius, Leevi Henrik Oskari Helenius, Edith Vellamo Ijäs, Urho Aleksi Airio, Peetu Veikko Leppänen, Mikael Henrik Kiekara, Veikka Matti Väinämö Pitkälä, Armas Taisto Yrjö Kovasiipi. Avioliittoon kuulutettu Niko Topias Koskela ja Sofia Vilhelmiina Hyytinen. Hautaan siunattu Alli Tellervo Andelin 93 v, Sirkka-Liisa Lehtonen 90 v, Reijo Kalevi Jäntti 85 v, Raili Kyllikki Levänen 89 v, Eino Olavi Mikkonen 89 v, Hilkka Orvokki Tuhka-

nen 83 v, Marja Leena Peltomäki 80 v, Paula Iris Aulikki Haapalainen 72 v, Ove Gösta Tallqvist 71 v, Jorma Pentti Sakari Tolppanen 70 v, Kari Ensio Salo 69 v, Sylvi Anni Ilmi Kuittinen 66 v, Martti Kullervo Alahelisten 65 v, Jussi Antero Kuittinen 65 v, Eila Anneli Mustonen 60 v, Jarmo Tapani Toivio 48 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA Kastettu Emma Katariina Heikkonen, Elias Viljami Henriksson, Noel Mikael Sädekari, Onni Olavi Ryyppö, Ellen Aurora Elisabeth Rajala, Aaro Aleksanteri Pasanen, Loviisa Dagmar Pyrrö, Sofia Hilda Helena Vazquez, Elliot Aaron Oliver Maes, Emiel Amos Lämsä, Eini Iiris Emilia Kemppainen, Akseli Aatos Fagerström. Avioliittoon kuulutettu Kuisma Aarre Joentakanen ja Tuija Maria Kristiina Leinonen, Jukka Olavi Sikanen ja Satu Sinikka Nyyssönen, Tuomo Kaarlo Johannes Lalli ja Jaana Maarit Kristiina Honkanen. Hautaan siunattu Launo Albert Lehtola 95 v, Kaarlo Eemil Tapani Fabritius 86 v, Sirkka Liisa Melander 81 v, Pekka Antero Laukkanen 75 v, Lassi Tapani Karttunen 54 v, Aino Hämäläinen 94 v, Tarja Irmeli Metsärinne 70 v, Virve Tuulikki Palkivaara 74 v, Christina Finne.

Suomi-kerho to 16.1. klo 13, jatkuen joka torstai, Café Pähkinä, Lammaskuja 2 A. Suomenkielinen keskustelukurssi venäjää äidinkielenään puhuville. English Through Bible Mon 20 Jan and 27 Jan at 6.30 pm, Korso Church, Merikotkantie 4. Bible study group on Tuesdays at 6 pm, Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, tel. 045 120 9212. Asolan arabiankielinen työ lauantaisin ja sunnuntaisin, Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6. Tied. pastori R. Ansara, p. 050 304 1689. Friendship Mass – Ystävämessu Sun 19 Jan at 4 pm, Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpantie 8.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

Eroryhmä alkaa Tikkurilassa 21.1. ja kokoontuu tiistaisin klo 15–16.30 yhteensä 10 kertaa. Ryhmässä käsitellään erotilannetta monelta kantilta: Miten elämä on muuttunut ja mistä olen joutunut luopumaan? Miten lapset ovat eron

kokeneet? Miltä ero tuntuu ja miten sen kaiken keskellä itse pärjää? Miten pääsen elämässä eteenpäin eron jälkeen? Ryhmä on maksuton. Ohjaajina perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Titta Huotari. Ohjaajat tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Tied. ja ilm. riitta.tapionsalo@evl.fi tai perheasiain neuvottelukeskus p. 09 830 6330. Vapaaehtoistyön peruskurssi 1.–2.2. Kaunisniemen kurssikeskuksessa Lopella. Kouluttajina seurakuntien työntekijät. Ilmoittautumiset 24.1. menn. tarja.korpela@evl. fi. Lisätietoja Nataša Stambej, p. 050 588 3355.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen kohtaamispaikka pe 17.1. klo 9.30–11.30 Koskikeskuksessa, Vernissakatu 4. Aamuhartaus ja aamupala klo 9.30–10 ja yhdessäoloa omassa tilassa. Vivavapaaehtoinen paikalla. Viittomakielinen iltakirkko to 23.1. klo 20 Saksalaisessa kirkossa, Bernhardinkatu 4, Helsinki.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMIA Kevään retriitit sivustollamme www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat/retriitit Ilmoittaudu nyt! Paastonaika on matka, jokaisella omansa. Retriitti Kaunisniemen leirikeskuksessa 7.–9.2. Retriitin ohjaavat pastori Tiina Palmu ja pastori Tarja Korpela. Hinta Vantaan seurakuntien jäsenille 160 e. Muut 180 e. Sis. täysihoidon ja kuljetuksen. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi sivuston tapahtumakalenterin kautta.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING Döpta Kevin Paavo Kari. Döda Pentti Veikko Manninen 93 år.

Richard Wagner

Oopperan ystäville

Hämeenkylän kirkossa kokoontuvan Oopperakerhon asiantuntijavieras ke 29.1. klo 17.30–21 on Paula Nurmentaus Wagner-seurasta. Kerho kokoontuu viidesti vuoden aikana ja tekee myös matkan Savonlinnan oopperajuhlille.

Kalenteri uudistuksia vuonna 2020 Uusi liputuspäivä: lapsen oikeuksien päivä 20.11. Elokuun viimeisenä lauantaina uusi merkkipäivä: Suomen luonnon päivä. Uusia naisten nimiä kalenterissa: Adele, Aida, Bertta, Cecilia, Daniela, Elle, Erin, Fiona, Iita, Inna, Jasmiina, Lila, Luna, Malla, Meea, Minka, Minni, Neela, Selina ja Unna. Uusia miesten nimiä kalenterissa: Andreas, Edvin, Elia, Eliel, Felix, Niila, Nikolas, Oskar, Oula, Petja, Petrus, Rene, Teo, Venni ja Viktor. Filosofian tohtori Leila Mattfolk vastaa suomenruotsalaisen almanakan nimipäivistä ja nimistötutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala suomalaisen kalenterin nimipäivistä.

Vuoden 2020 kalenterissa on 35 uutta nimeä Vuoden 2020 kalenterissa ovat muun muassa Aida, Iita, Edvin ja Niila sekä yksi uusi liputuspäivä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MAIJA SAARI

liopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Paukkalan mukaan vanhemmat valitsevat nykyisin pienokaisilleen usein niin sanotun uusvanhan nimen. Lapsille annetaan sata vuotta vanhoja nimiä. – Isovanhempien vanhempien nimiin miellytään uudestaan. Viime vuonna suosituimpia lapsille annettuja nimiä olivat Aino, Helmi, Sofia, Kerttu, Väinö, Onni, Toivo, Niilo ja Vilho. 1900-luvun alun nimien lisäksi nykyvanhemmat haluavat antaa lapsilleen mahdollisimman yksilöllisiä, jopa itse keksittyjä etunimiä. – Tytölle voidaan antaa nimeksi Vanilja ja pojalle Tahto. Tytöille annetaan nimeksi marjojen ja kasvien nimiä ja pojille vahvempia luontonimiä kuten Myrsky, kertoo SaarelmaPaukkala. Nykyisin suomalaisten käytössä on jo yli 120 000 erilaista etunimeä, kun 1900-luvulla niitä oli noin 50 000.

SUOMALAISTA nimipäiväkalenteria on uudistettu 1990-luvulta lähtien viiden vuoden välein. Jos haluaa nähdä lapsensa nimen kalenterissa, nimi pitää olla vähintään 500:lla elossa olevalla suomenkielisellä suomalaisella ensimmäisenä etunimenä. Silloinkaan kalenteriin pääsy ei ole täysin varmaa, sillä Yliopiston almanakkatoimistossa katsotaan kokonaisuutta. – Muun muassa vierasperäisiä nimiasuja on jätetty suomalaisesta kalenterista pois. Kun kalenterissa on Jenni, sinne ei ole lisätty Jennyä, Minna Saarelma-Paukkala kertoo. Suomalaista nimipäiväkalenteria tehdään äidinkieleltään suomalaisten mukaan. Tässä joukossa musliminimistä suosituin on Omar. Muhammed ja sen kaikki eri versiot ylittävät jo 500 rajan, mutta mikään nimiasuista ei ole vielä tullut niin yleiseksi, että nimen laittamista kalenteriin voisi harkita. – Jos Omar tai Muhammed olisi tulossa nimipäiväkalenteriin, mei-

dän kannattaisi neuvotella Suomen muslimien kanssa. Heidän kulttuurissaan ei ole nimipäiväperinnettä. Emme tiedä, haluavatko he ylipäänsä nimiään meidän kalenteriimme, Saarela-Paukkala pohtii.

”

SUOMALAINEN NIMIPÄIVÄKALENTERI POHJAUTUU

KESKIAIKAISEEN TURUN HIIPPAKUNNAN PYHIMYSKALENTERIIN.

SUOMALAINEN nimipäiväkalenteri pohjautuu keskiaikaiseen Turun hiippakunnan pyhimyskalenteriin. Ensimmäinen suomenkielinen almanakka julkaistiin vuonna 1705. – Keskiajalla meillä oli katolinen pyhimyskalenteri. Uskonpuhdistuksen jälkeen kaikki olennaiset nimet säilyivät edelleen luterilaisessa kalenterissa, Minna Saarelma-Paukkala sanoo. Vähitellen kalenteriin alettiin ot-

taa Vanhan testamentin nimiä, koska siihen aikaan luterilaisuudessa korostettiin Raamatun lukemista. Muun muassa nimet Saara, Mirjami ja Aatami ovat tältä ajalta. Seuraavaksi kalenteriin otettiin mukaan Ruotsin hallitsijaperheiden nimiä, joista kalenterissa edelleen muistuttavat esimerkiksi Kustaa ja Eleonoora. Vanha katolinen nimipäiväkalenteri alkoi maallistua. Silti nykyisessä kalenterissa on edelleen paljon nimiä, jotka pohjautuvat vanhoihin pyhimysnimiin, ja nimipäivät ovat pyhimysten perinteisinä muistopäivinä. Esimerkiksi Paulin nimipäivä on apostoli Paavalin muistopäivänä. KUN SAARELMA-PAUKKALA teki vuoden 2020 nimipäiväuudistusta, hän vähän yllättyi siitä, kuinka paljon myös perinteisiä raamatullisia nimiä on otettu käyttöön. – Antti-nimi on esimerkiksi ollut kalenterissa pitkään, mutta nyt halutaan palata alkuperäiseen nimiasuun Andreas, joka onkin yksi uusista vuoden 2020 kalenteriin päässeistä miesten nimistä. Andreas-nimisen miehen kerrotaan olleen aikoinaan kalastaja ja yksi Jeesuksen opetuslapsista. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Kirkoissa soi ANNIKA MIETTINEN

TIISTAINA 21.1. Pop-kanteletar Ida Elinan konsertti klo 19 Liesikappelissa, Liesikuja 7 A. Osana ekumeenisen rukousviikon ohjelmaa.

PERJANTAINA 24.1. Friday Flow klo 20 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Juho Koskimies soittaa kitaralla espanjalaista flamenco-musiikkia. Vapaata oleilua ja rentoutumista viikon päätteeksi.

SUNNUNTAINA 26.1. Urpo Pakarisen lauluja klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Urpo Pakarinen, laulu ja kitara, Jari Niemelä, piano. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 9.2. Galantti Eurooppa: urkumusiikkia 1700-luvulta klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kari Jerkku soittaa Korson kirkon urkuja. Soittimen käyttöön vihkimisestä on konserttihetkellä kulunut 17 vuotta. Urkuteoksia säveltäjiltä Carl Philipp Emanuel Bach, Domenico Cimarosa, Michel Corrette, Joseph Haydn, Leopold Mozart ja John Stanley. Ohjelmassa myös vuosisadan uudelle keksinnölle, automaattisille uruille, sävellettyä musiikkia. Ohjelma 10/5 euroa ovelta, vapaa pääsy.

Pop-kanteletar Ida Elinan konsertti on tiistaina 21.1. klo 19 Liesikappelissa. Konsertti on osa ekumeenisen rukousviikon ohjelmaa.

Musiikkia Helsingissä ja Espoossa PERJANTAINA 17.1.

PERJANTAINA 24.1.

Venäläisen modernismin värejä ja vaikutteita klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Martin Malmgren, piano. Ohjelmassa Skriabin, Šostakovitš, Ustvolskaja, Obukhov, Feinberg, Medtner ja Raitio. Liput 15/10 e.

Line of Beauty klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. I Dodici -yhtye. Musiikkia Etonin kuorokirjasta. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/ aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen klo 18.15.

TORSTAINA 23.1. Plots and Intrigues klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ensemble Kaleidos. Hovi- ja kirkkomusiikkia Tudorien ajalta. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Radiointi. Taiteilijatapaaminen klo 18.15.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 1/2020

LAUANTAINA 25.1. Afrikkalaisten laulujen päivä klo 10–14 Helsingissä Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2. Tule laulamaan, liikkumaan tai vain kuuntelemaan. Kouluttajina Pekka Nyman ja Maria Laakso. Omat eväät mukaan. Tarjolla kahvia ja teetä. Ilmoittaudu 17.1. mennessä netissä, linkki tapahtuman kohdalla osoit-

teessa www.kirkkohelsingissa.fi/ roihuvuori. Osallistumismaksu 5 e. Cathedrals and Cottages klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Virolainen lauluyhtye Heinavanker. Musiikkia Englannin hovista ja Viron kansan suusta. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen klo 18.15.

SUNNUNTAINA 26.1. Kantaattimessu klo 10 Helsingissä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Musiikkina J.S. Bachin kantaatti BWV 156 Ich steh mit einem Fuß im Grabe. Solistit Sirkku Rintamäki, Katja Mäkiö, Mikko Helenius ja

Tuomas Heikkilä, Hiski Wallenius, urut, kamarikuorot Chorus Sine Nomine ja Vox Canora sekä Suomalainen barokkiorkesteri. Vapaa pääsy. F. Schubert: Winterreise klo 16 Espoossa Olarin kirkossa, Olarinluoma 4. Arttu Kataja, baritoni, Marita Viitasalo, piano. Liput 10/15 e. Shakespeare’s Playlist klo 16 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Englantilaisen madrigaalin kukoistus. Vuo Ensemble ja Mikko Ikäheimo. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen klo 15.15. Kantaattikonsertti klo 18 Helsin-

gissä Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. J.S. Bachin kantaatit BWV 32, 155 ja 156. Solistit Sirkku Rintamäki, Katja Mäkiö, Mikko Helenius ja Tuomas Heikkilä, kamarikuorot Vox Canora ja Chorus Sine Nomine, nuorisokuoro Kannelkellot sekä Suomalainen barokkiorkesteri. Yleisö saa osallistua kantaatit päättävien koraalien laulamiseen. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 29.1. Juicen virsikirjan helmiä klo 18–19.30 Helsingissä Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Lasse Halme & Deep Sea Divers: Lasse Halme, laulu ja kitara, Kimmo Kajos, kitara, Ilkka Hanski, basso, Veli Piiponniemi, rummut. Vapaa pääsy.