Page 1

1

16.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KIRKOLLINEN PAIK ALLISLEHTI

Nuku ja opi Unemme ovat meitä viisaampia. Ne voivat auttaa, lohduttaa ja rohkaista. s. 18

Seksuaalinen ahdistelu jättää syvät jäljet s. 10

Kirkkoherra Kosonen valittiin vuoden oulunkyläläiseksi s. 16

Ota talteen menotarjonta lehden sisältä


Pääkirjoitus

Eilen

Nyt on kunnollisempaa kuin ennen

Niin pitkälle kuin itsestäsi luopumatta on mahdollista, pysy hyvissä väleissä kaikkien ihmisten kanssa.

KUN EDELLISEN KERRAN elettiin 20-lukua, kirkossa vastustettiin naisasialiikettä, työväenliikettä ja eri kristillisten kirkkojen yhteyttä edistävää ekumeenista liikettä. Sata vuotta myöhemmin samantapaista huolta kirkossa herättävät seksuaalisen tasavertaisuuden tavoitteleminen, muutokset kirkon yhteiskunnallisessa asemassa sekä vuoropuhelu eri uskontokuntien kesken. Koko 1920-luvun Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispana palvellut Gustaf Johansson vastusti yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, jonka myötä naiset, työläiset ja torpparit pääsivät äänestämään. ARKKIPIISPA AJATTELI, että heidän tahtoaan ei ole syytä kuunnella, sillä naiset, työläiset ja torpparit eivät ymmärrä omaa parastaan. Suomessa oli vielä 1900-luvun alussa voimissaan kirkon tukema kastilaitos. Sitä tosin kutsuttiin sääty-yhteiskunnaksi. Sen katsottiin perustuvan jumalalliseen järjestykseen. Johansson vastusti demokratiaa, sillä hänen mielestään kansan tahdolla ei ollut niin väliä. Kansan tahtoa tärkeämpää oli Jumalan tahto, josta sääty-yhteiskunnan pieni äänioikeutettujen joukko oli tavallista rahvasta paremmin perillä.

paudesta – siitä huolimatta, että yksi käytetyimmistä Jeesuksen arvonimistä on Vapauttaja. Kirkollisessa kielessä käytämme tosin mieluummin ”Vapahtajaa”. Ehkä juuri siksi, ettei se kuulostaisi niin vapauttajalta. Yhä edelleen Vapahtajan palveluksessa on kovin monta vavahtajaa, jotka säikkyinä vastustavat milloin mitäkin sen sijaan, että rohkeasti raivaisivat tietä lähimmäisenrakkaudelle, armeliaisuudelle ja oikeudenmukaisuudelle. Jumalan valtakunnalle. UUDEN VUOSIKYMMENEN KUNNIAKSI puimme Kirkko ja kaupungin vähän uudenlaiseen asuun. Espoon ja Kauniaisten, Helsingin ja Vantaan omat sivut löytyvät nyt omana osanaan lehden keskeltä. Hyvää uutta vuosikymmentä ja antoisia lukuhetkiä Kirkko ja kaupungin parissa!

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

AJAT OVAT MUUTTUNEET. Kirkkokin on kovin toisenlainen nyt kuin 1920-luvulla, onneksi. Yhä edelleen ilmassa silti väreilee synkkää kirkollista huolta milloin mistäkin uudesta va-

VAPAHTAJAN

LAKIMIES-KIRJAILIJA MAX EHRMANN (1872–1945) RUNOSSAAN DESIDERATA

Tänään Kannan kasvavaa huolta siitä, miten kohtelemme Suomessa toisiamme. Kyse on toistemme kunnioittamisesta, viime kädessä yhteiskuntarauhan ylläpitämisestä. TASAVALLAN PRESIDENTTI SAULI NIINISTÖ UUDENVUODENPUHEESSAAN 1.1.2020 JA PRESIDENTTI.FISIVUILLAAN

Iankaikkisesti Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 7:12

PALVELUKSESSA ON KOVIN MONTA VAVAHTAJAA.

Kiitos Jeesus uusista aluista. Kukaan ei kai tiedä etukäteen, minkälaisia ne voivat olla. Joskus joutuu itkemään ensin. Pyydän rauhaa tähän vuoteen. Entä jos koko vuosi onkin täynnä rakkautta? Eikä se koskaan katoa.

Kirkko ja kaupunki

1

16.1.2020 Seuraava lehti ilmestyy 30.1. KANNEN KUVA: PAULI SALMI

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki


Viisi vastausta

”On ihanaa viettää rakkauden juhlaa” Venla Kiilakoski on sukurakas morsian, joka tahtoo mennä naimisiin isosti. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

1

Venla Kiilakoski, 24, pidät Future Mrs. W -hääblogia ja olet menossa naimisiin 1.8.2020 kihlattusi Samun kanssa. Missä vaiheessa hääjärjestelyt ovat? – Ulkopuolisen silmin ne ovat hyvässä vaiheessa, koska tärkeimmät asiat on hoidettu, mutta paljon on vielä pienempiä tekemättä. Meillä on varattuna kirkko ja juhlapaikka sekä valokuvaaja ja videokuvaaja. Hääpukuni on teossa ja tulossa, ja kukat ja kakku on tilattu. Yksi iso juttu, joka on tekemättä, ovat kutsut. Minulla on kaksi graafikkoa mielessä, mutta pitäisi päättää, kummalta ne tilaan. Se on seuraava asia.

2

Millaiset häät teille on tulossa? – Meille tulee isot häät, 170 vierasta. Meidät vihitään Johanneksenkirkossa, ja juhlat pidetään Hirvihaaran kartanossa Mäntsälässä. Häistämme tulee vähän fiinimmät. Se näkyy esimerkiksi siinä, että ruoka tarjoillaan pöytiin. Häissämme on vintage-henkeä ja romanttisuutta.

3 4

Mitä odotat hääpäivältä eniten? – Kaikkea! Sitä, että visio, joka on ollut päässäni pitkään, toteutuu ja että saadaan pyhittää yksi päivä meille ja juhlistaa suhdettamme. On ihanaa viettää rakkauden juhlaa. Monet elävät parisuhteessa menemättä koskaan naimisiin. Miksi avioituminen on sinulle tärkeää? – Olemme kumpikin sen verran perinteisiä, että meille naimisiin meno oli itsestään selvää. Puhuin jo tosi aikaisessa vaiheessa parisuhdettamme siitä, että haluan mennä naimisiin. Olen odottanut häiden järjestämistä, mutta olen myös hoksannut, että tässä on nyt se ihminen, jonka kanssa haluan elää.

– On ihana ajatus, ettei meillä ole vain oma sanamme siitä, että ollaan ikuisesti yhdessä, vaan että liittomme on korkeammallakin tasolla solmittu. Se ei tarkoita sitä, että tarvitsisimme muiden hyväksyntää, vaan sitoutuminen tuntuu itsellekin todellisemmalta, kun avioidumme. Olen tosi päättäväinen enkä anna hirveän helpolla periksi. Jos meille tulisi jotakin ongelmia, yrittäisin kaikkeni. Avioliitto vahvistaa sitä ajatusta.

5

Mikä on sinulle pyhää? – Sanon ensimmäisenä, että avioliitto, sillä se sopii nyt aiheeseen. Minulle on tärkeää, että saamme mennä kirkossa naimisiin. – Minulle on pyhää myös perhe. Siksi haluan kutsua kaikki sukulaiset häihin. En tykkää siitä ajatuksesta, että joutuisin jättämään sukulaiset ulkopuolelle ja kutsuisin vain kaverit. Minulle perhe ja suku ovat tosi tärkeitä. ■ Love me do -häämessut 18.–19.1. Kaapelitehtaalla. Luento ”Huipputreffit alttarilla – miten kirkkohäistä syntyy juuri vihkiparin näköinen juhla” su 19.1. klo 11. Wihkiyö Espoon Tuomiokirkossa su 2.2. klo 17–22. Pitäjäntuvalla tarjolla kakkukahvit hääparille ja kahdelle vieraalle. Ilmoittautumiset Espoon seurakuntien palvelukeskukseen p. 09 8050 2601. Hääyö Kallion kirkossa su 2.2. klo 18 alkaen. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit hääparille ja 20 vieraalle. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

3


Taivaallista mannaa pienen nautinnon verran Leivosten historiassa nunnilla ja munkeilla on vahvasti sormensa pelissä. TEKSTI JAANA RINNE KUVAT FAZER JA ISTOCK

I

lta houkuttelee pieneen nautintoon Kluuvikadun Fazer Caféssa. Leivos­ vitriinin edessä jonottaa kymmenkunta ihmistä. Helsinkiläinen päätyy seson­ gin leivokseen, venäläinen turisti kol­ meen klassikkoon. – Näppituntumani on, että muutaman vuoden ajan kahviloissa on syöty yhä enem­ män leivoksia. Ihmiset kokeilevat makuja ja makuyhdistelmiä. Ehkä leivos alkaa löy­ tää paikkaansa arjen pienemmissä juhlissa, pohtii Fazer Cafén kondiittorimestari Eero Paulamäki. Paulamäen oma klassikkosuosikki on Budapest, jossa ”yhdistyy täydellisesti paah­ tunut marenki, manteli, vadelman kirpeys ja banaanilla maustettu makea kermavaahto”. Budapest­leivos saapui Suomeen 1920­lu­ vulla Ruotsista. Gluteeniton herkku on ny­ kyään erityisesti vehnän välttelijöiden suosiossa. Helsinkiläisen leivoskulttuurin edellä­ kävijöitä ovat Fazerin ja Ekbergin kondito­ riat. Leivoksistamme saamme kiittää maahan­ muuttajia, pääkaupunkiin 1800­lvulla muut­ taneita saksalaisia ja sveitsiläisiä. Esimerkiksi Karl Fazer oli toisen polven maahanmuuttaja Sveitsistä. Kondiittorin op­ pia hän haki Pietarista, Berliinistä ja Pariisis­ ta, ja avasi myymälän syksyllä 1891 Kluuvi­ kadulle.

Budapest

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

LEIVOKSEEN KANNATTAA keskittyä, sillä lei­ vos on jokapäiväisen leivän hienostunein muoto. Se on pieni käsityön mestarinäyte, jonka nautinto rakentuu makujen ja muodon yllätyksille. Hienoin leipä on aina leivottu vehnästä. Monet muutkin leivosten ainekset ovat esil­ lä jo Raamatussa. Nykyään leivoksissa muo­ dikkaat pistaasit, mantelit, granaattiomenat, ruusuvesi ja appelsiininkukkavesi ovat Lähi­ idän alueilta tuttuja muinaisia makuja. Eikä leivoksia olisi ilman mannaa eli sokeripitois­ ta nestettä. Suurin osa leivoksista on kehitelty hoveis­ sa, mutta niitä on syntynyt myös luostareis­ sa. Italialaisia leivoksia ei olisi ilman munkke­ ja ja nunnia. 1600­luvun alussa Napolin palatsien vie­ ressä kohosi lukemattomia kirkkoja, jois­ ta karkasi makeita tuoksuja. Napolissa syn­ tyi muun muassa munkin hupun muotoinen Sfogliatelle. Sisilian suosituin leivos Cannoli on puo­ lestaan saarella valtaa pitäneiden pohjoisaf­ rikkalaisten perua. Legendan mukaan leivos syntyi haaremissa, jossa banaanin muotoista ja kermalla täytettyä herkkua syötettiin sult­ taanin vaimoille. Toisen maailmansodan jäl­ keen paikalliset nunnat ottivat haltuunsa can­ nolien tuotannon ja jalostamisen. RANSKALAISET TEKIVÄT leivoksista taidetta. Macaron­leivoksen juuret löytyvät Italiasta ja Ranskasta. Valtavan suosion ympäri maail­ maa saavuttanutta leivosta tehtiin keskiajalla erityisesti ranskalaisissa nunnaluostareissa.  Sen jälkeen, kun Italian juutalaiset ihas­ tuivat pääsiäisajan kosher­tarjoiluun sopi­

Sfogliatelle

Macaron

Cannoli


Kirkko ja kaupunki verkossa MUSEOVIRASTO

vaan macaroniin, leivos levisi kaikkialle Eurooppaan. Portugalilainen Pastel de Bélem eli Pastel de Nata on erityinen esimerkki leivosten ja luos­ tarien kiinteästä suhteesta. Vuonna 1820 val­ lankumous sulki Portugalin luostarit, mutta Lissabonissa sijaitseva Belemin luostari jatkoi toimintaansa rahoittamalla sitä näillä munk­ kien kehittämillä leivoksilla.

Leivos on jokapäiväisen leivän hienostunein muoto – nautinto, joka rakentuu makujen ja muodon yllätyksille.

Sata vuotta sitten alkoholia sai tarjoilla ainoastaan kirkoissa. Suomessa oli arkkipiispa, joka inhosi kaikkea uutta. Samalla esiin astui uudenlainen naistyyppi, kun naiset alkoivat tehdä samoja asioita kuin miehet. Hyppää aikamatkalle 1920-lukuun: kirkkojakaupunki.fi.

”Myötätunto jättää jälkensä. Usein ne, jotka ovat valmiita tarjoamaan apua, ovat itse olleet joskus heikoilla ja kohdanneet lämmintä välittämistä.” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

MAIJA SAARI / ISTOCK

YKSI VANHIMPIA tunnettuja leivoksia on filo­ taikinaan tehty pähkinäinen ja hunajainen Baklava. Se on erityisesti juhlapyhien herkku. Baklavan on oletettu syntyneen 700 e.Kr. Assyriassa. Ottomaanien valtakunnassa baklavaa lei­ vottiin Topkapin palatsissa Istanbulissa, ja sen makuun pääsivät yläluokka ja eliit­ ti. Nykyään Balkanilla baklavaa syödään eri­ tyisesti ortodoksien jouluna ja muslimien paastonajan, ramadanin, jälkeen.

Kuinka iloinen oli 1920-luku?

Suosituimmat juttumme viime vuonna Pastel de Bélem

Baklava

Hiiriä tutkiva körtti, rakkauden parantava voima ja reissuvinkit maata pitkin. Jussi Halla-ahon kutsuminen puhujaksi Kirkkopäiville, suomalainen köyhyys ja raiskauksen uhrin oikeusturva. Siinä aiheita, jotka kiinnostivat eniten verkkomediassamme vuonna 2019. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

5


ESKO JÄMSÄ

Toinen toistaan parempia hääpäiviä

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

IHMISET JAKAUTUVAT erilaisiin kuppikuntiin, ja uutiset kertovat synkistä asioista. On kuitenkin yksi, joka yhdistää yhdysvaltalaisia: Dolly Parton. Hänen konserteissaan käyvät kaikki, perinteinen kantriväki stetsoneissaan, konservatiiviset evankelikaalit, homoparit, drag queenit, demokraatit ja republikaanit. 73-vuotias Parton on taas kovassa nousussa. Netflixillä pyörii Partonin tuottama ja hänen lauluihinsa perustuva sarja Heartstrings, ja muun muassa Spotifyssa on kuunneltavissa podcast-sarja Dolly Parton’s America, joka pureutuu Partonin yhteiskunnalliseen merkitykseen ja tarinoihin laulujen takana.

VIIME AIKOINA Dolly Parton on halunnut tuoda musiikissaan esiin myös kristillistä vakaumustaan. Australialaislaiduo King & Countryn kanssa tehty God Only Knows on Grammy-ehdokkaana vuoden parhaaksi kristilliseksi lauluksi. Ruotsalaisen EDM-duo Galantiksen kanssa Parton teki kappaleen Faith, ja kristillistä rockia soittavan Zach Williamsin kanssa hän levytti kappaleen There Was Jesus. Dolly Parton on kertonut kokeneensa Jumalan kutsuvan häntä ja että nämä kappaleet ovat tulleet hänelle kuin taivaan lahjoina. – Olen myös siinä asemassa, että voin auttaa muita. Ihmiset katsovat minua kuin vanhaa tuttua, kuin äitiä tai siskoa. Jos sanon jotain hyvää, ihmiset saattavat kuunnella, Parton kommentoi People-lehdelle.

USKO ON OLLUT tärkeä osa Dolly Partonin elämää lapsesta asti. Hänen isoisänsä oli helluntailainen saarnaaja, ja Parton on kertonut kasvaneensa kirkossa. Vaikka kantrin kuningatar puhuu ja laulaa uskostaan, hän ei halua saarnata.

Jos näet minussa jotakin valoa, se ei ole minun valoani vaan Jumalan valoa. – Kerron vain, kuka olen. Jos näet minussa jotakin valoa, se ei ole minun valoani vaan Jumalan valoa. Loppua tuotteliaan laulajan, musiikintekijän ja näyttelijän uralle ei ole näköpiirissä. Parton on sanonut, että hänelle musiikin tekeminen on palvelutehtävä, eikä hän aio lopettaa, ennen kuin Jumala käskee häntä tekemään niin.

HANNA ANTILA

PA PHOTOS/LEHTIKUVA

Helposti muistettavat päivämäärät ovat tunnetusti suosittuja vihkipäiviä, varsinkin, jos ne osuvat kesään. Mieleen painuvia hääpäiviä on heti vuoden 2020 alkupuolella tarjolla useampi: 2.2.2020, 20.2.2020 ja 22.2.2020. Tosin ainoastaan 22.2. on lauantai. Joissakin seurakunnissa romanttiselta kuulostavasta ”toinen toista”päivästä on päätetty ottaa ilo irti. Kallion ja Kulosaaren kirkoissa vietetään sunnuntaina 2.2. Hääyö-tapahtumaa, ja Espoon tuomiokirkossa järjestetään tuolloin samalla periaatteella toimiva Wihkiyö. Hauskat päivämäärät ovat jo kiinnostaneet joitakuita, mutta vapaitakin aikoja on myös suosituissa hääkirkoissa. Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkossa on täyttä 22.2., mutta Vanhassakirkossa, Suomenlinnan kirkossa, Johanneksenkirkossa ja Mikael Agricolan kirkossa voi vielä tuolloin päästä naimisiin. Tilaa on myös Temppeliaukion ja Töölön kirkoissa. Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on lauantain 22.2. kaikki vihkiajat varattu, mutta torstana 20.2. oli tätä lehteä tehtäessä avioitumassa vasta yksi pari. Espoon tuomiokirkossa on 22.2. avioitumassa kolme paria. Lisää mahtuu vielä. HANNA ANTILA

God bless Dolly Parton

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Dolly Parton esiintyi ensimmäisen kerran kirkossa kuusivuotiaana. 73-vuotias tähti on sanonut, että hän lopettaa uransa vasta, kun Jumala kehottaa häntä tekemään niin.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421


Kesätoimittajaksi Kirkko ja kaupunkiin Kirkko ja kaupunki -media etsii kesätoimittajaa 2,5 kuukauden pestiin kesä–elokuulle. Meillä pääset tekemään monipuolista ja monikanavaista toimittajan työtä: uutisia, haastatteluja, reportaaseja ja tarinallisia feature-juttuja. Työkavereiksesi ja opastajiksesi saat maan parhaita kirkollisen journalismin ammattilaisia. Toivomme sinulta reipasta ja uteliasta otetta ja kykyä ideoida kiinnostavia sisältöjä. Edellytämme kokemusta journalismin tai sisällöntuotannon parissa. Pääkaupunkiseudun seurakuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) julkaisema Kirkko ja kaupunki on palkittu ja kunnianhimoinen kirkollinen media. Printtilehti jaetaan 335 000 kotitalouteen, verkkomedia kirkkojakaupunki.fi tavoittaa kaikkialla maailmassa. Toimituksemme sijaitsee Helsingin Kalliossa. Vapaamuotoiset hakemukset juttunäytteineen 11.2.2020 mennessä ja tiedustelut päätoimittajalle: jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi.

Tiesitkö, että jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olisi hyvä olla testamentti? Listasimme kymmenen syytä laatia omasi. Lue lisää: unicef.fi/testamentti

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

7


Papin poika huumorihomm Kirkko ja kaupungin uutta verkkokolumnistia Ville Kormilaista kiinnostavat ihmiset somessa ja se, mikä meitä naurattaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

onsultti Ville Kormilainen opettaa asiantuntijoille, että heidän tulisi keskittyä somessa yhteen asiaan. Itse hän ei kuitenkaan ole noudattanut ohjettaan. Kormilainen postailee someen ”kaikenlaisista hauskoista asioista”. Enimmäkseen äänessä on ihan Ville itse, Snapchatissa ja YouTubessa välillä myös hänen alter egonsa Esko Mörkö. Kormilainen on työskennellyt paitsi konsulttina myös toimittajana eri medioissa – erityisesti ennen 1990-lukua syntyneitten näkökulmasta maininnan ansaitsee pesti Suosikin päätoimittajana – sekä yrittäjänä ja tietokirjailijana. Hän on tehnyt myös radio-ohjelmaa ja podcast-sarjaa. Päätyönään hän vetää nykyään Kuhina-nimistä yksikköä viestintätoimisto Tekirissä. – Olen sellainen, että kun innostun jostakin, sitten mennään ja tehdään, Kormilainen sanoo. Kaksi vuotta sitten Kormilainen innostui stand upista. Stand up -koomikkona Kormilainen repii huumoria esimerkiksi juuristaan: siitä, että hän on papin poika Suomussalmelta. ALUN PERIN Ville Kormilaisesta piti tulla näyttelijä. Yläasteella Kormilainen teki vanhempiensa kanssa diilin, että jos hän keskittyy ysiluokalla kunnolla koulunkäyntiin, hän saa hakea Kallion ilmaisutaidon lukioon ja muuttaa Helsinkiin. Kallion lukiossa Kormilainen huomasi, että näytteleminen ei ole hänen juttunsa. Sen sijaan hän alkoi keskittyä kirjoittamiseen ja toimittajan töihin. Lukion ja armeijan jälkeen Kormilainen haki kesätoimittajaksi eri paikkoihin ja pääsi 7 päivää -lehteen. Siitä tuli hänen toimittajakoulunsa. – 7 päivää opetti uutisennälkää, sinnikkyyttä ja asioiden perusteellista selvittämistä ja antoi työkalupakin eteenpäin. Tein viihde- ja tv-juttuja, mutta myös talous- ja rikosjuttuja. NYKYÄÄN KORMILAINEN työskentelee markkinointiviestinnän ja somen parissa. Somesta hän kirjoittaa myös Kirkko ja kaupungin kolumneissa. – On kiinnostavaa, kuinka iso osa ihmisten elämää somesta on tullut ja millaisia puolia ihmisistä se tuo näkyviin. Ennen huudeltiin keskustelupalstoilla nimimerkin takaa, nyt somessa omalla nimellä. Somessa ja stand up -komiikassa Kormilaisella on samat periaatteet. Alaspäin ei lyödä. Hän ei myöskään halua provosoida tai sotkeutua aiheisiin, joista nousevat kovimmat kierrokset.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Ville Kormilainen innostui stand upista kaksi vuotta sitten ja alkoi tehdä keikkaa. Yksi seteistä kantaa nimeä Papin poika.


issa

HAEMME LASTENHOITAJIA PILKE LASTENHOITOON PK-SEUDULLE! TARJOAMME PERHEILLE SAIRAAN LAPSEN KOTIHOITOA SEKÄ LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUA.

– Kun katson, millaisiin kuoppiin ihmiset itsensä ajavat vaikka Twitterissä, niin huomaan, että tämä on hyvä linjaus. En jaksa vääntämistä. On tosi vähän asioita, joista minun pitäisi kertoa painava mielipiteeni. VIIME VUOSINA Ville Kormilainen on sekä tehnyt stand up -keikkoja että jututtanut komiikan tekijöitä Huumorihommia-ohjelmaansa Yle Puheella. Kumpikin homma on saanut hänet miettimään, mikä ihmisiä naurattaa ja miksi. Kormilaista huvittavat arkiset tilanteet ja ihmiset. – Minua naurattaa myös todella lapsellinen huumori: mokat, kaatumiset, pierut, pissa ja kakka. Ihan samanlainen huumori kuin ala-asteella.

Arjessa tapahtuu paljon hauskoja juttuja. Niitä pitää vaan vähän kääntää ja kärjistää.

TARJOAMME JOUSTAVIA TYÖAIKOJA SEKÄ TYÖTUNTEJA. TYÖ SOPII ESIM. ELÄKELÄISELLE TAI OPISKELIJALLE LISÄANSIOKSI TAI IHAN KOKOAIKATYÖKSI. HAE NYT! OLE YHTEYDESSÄ, KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ:

p. 020 768 9777 asiakaspalvelu@pilkelastenhoito.fi pilkelast en h oit o.fi

Oma koti palvelukodissa

Omat esikuvat löytyvät suomalaisen komiikan suurista nimistä: Spede Pasanen, Kummeli ja Vesa-Matti Loiri. Kormilaisen jalkaan on tatuoitu Uuno Turhapuron kuva. Stand up -lavoille Kormilainen lähti melko roiseilla jutuilla, mutta on sittemmin siistinyt linjaansa. – Arjessa tapahtuu paljon hauskoja juttuja. Niitä pitää vaan vähän kääntää ja kärjistää. YKSI STAND UP -seteistä kantaa nimeä Papin poika. Se käsittelee sitä, miltä kirkko on näyttänyt papin pojan, kirkon jäsenen ja luottamushenkilön näkökulmasta. Kormilainen oli Vuosaaren seurakuntaneuvoston jäsen vuoden verran, mutta luopui tehtävästään muutettuaan toiseen kaupunginosaan. Seurakuntaneuvoston jäsenyys ei kuulosta ratkiriemukkaalta, mutta siitäkin pystyi repimään huumoria. Mielenkiintoisia tilanteita seurakunnissa ja kirkossa syntyy usein esimerkiksi siitä, kun toiset haluavat uudistaa ja toiset säilyttää. Omaa suhdettaan kirkkoon Kormilainen kuvailee tällä hetkellä perinteisen tapakristityn suhteeksi. Papin poika tahtoo pysyä kärryillä siitä, mitä kirkossa tapahtuu. Huumorinäkökulma auttaa. – En mitenkään pääse irti kirkosta, enkä haluakaan. Vaimo on seurakunnassa töissä ja teen paljon töitä seurakuntien kanssa. Olen sellainen keskitien kristitty. ■

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

Lue Ville Kormilaisen kolumneja osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Huumorihommia-sarjan uudet jaksot Yle Puheella ja Areenassa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

9


10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020


”Tästä ei sitten puhuta” Uhrit kertovat seksuaalisesta väkivallasta uskonnollisissa yhteisöissä. ”Ehjää elämää ei välttämättä saa, mutta voi silti saada hyvän elämän”, kertoo entinen Jehovan todistaja. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ANTTI VALTA

A ”

luksi luimme Raamattua yhdessä. Henkilö ohjasi usein keskustelut seksuaalisuuteen, jossa totesi minulla olevan ongelmia. Hän sanoi olevansa seksuaaliterapeutti ja tulleensa luokseni Pyhän Hengen johdattamana. Etenimme hänen ohjaamanaan yhdyntään asti. Ymmärsin liian myöhään valheen avuntarpeestani”, kirjoittaa 26-vuotias nainen. Uhrit avautuvat nyt seksuaalisesta väkivallasta uskonnollisissa yhteisöissä. Kevättalvella valmistuu Katja Niemen Ylelle ohjaama dokumentti Harmageddon olohuoneessa. Se kertoo Josefinasta, jonka piti 11-vuotiaana pyytää anteeksi häntä hyväksikäyttäneeltä mieheltä. Jehovan todistajien oikeuskomitea totesi lapsen vietelleen aikuisen. Tositarinoita on paljon lisää. Uskonnon uhrien tuki UUT:n toiminnanjohtaja Joni Valkila sanoo, että Jehovan todistajat pitävät miesten kertomuksia uskottavampina kuin naisten. Ellei ahdistelija tunnusta tekoaan, sille on oltava kaksi todistajaa. Syntejä tutkivat sisäiset oikeuskomiteat koostuvat pelkästään miehistä. – Jos oikeuskomitea katsoo, että tyttö tai nainen on viekoitellut ahdistelijansa eikä osoita katumusta, hänet voidaan erottaa. Sen jälkeen oman perheenkin pitää karttaa häntä, Valkila sanoo. ”Minut erotettiin seurakunnasta ja lähetettiin pois kotoa. Päädyin ulkomaille yksin, kielitaidottomana ja perheen sekä ystävien hylkäämänä”, kertoo 45-vuotias nainen vastauksessaan Kirkko ja kaupungin kyselyyn seksuaalisesta ahdistelusta uskonnollisessa yhteisössä. Hän kertoo karttamisen syyksi raiskatuksi joutumisen 17-vuotiaana Jehovan todistajana.

Valkilan mukaan ahdisteluun liittyy suljetussa hengellisessä yhteisössä erityispiirteitä, kuten yhteisön maineen suojeleminen. ”Mies käytti hyväkseen useaa tyttöä, mutta ei saanut tuomiota, koska Jehovan todistajat eivät halunneet jutun vuotavan poliisille tai lehdistöön. Yhteisön maine oli tärkeämpi kuin me tytöt”, kirjoittaa 45-vuotias liikkeen jättänyt nainen. 39-vuotias nainen kertoo raiskauksesta 18-vuotiaana Jehovan todistajana. ”Jouduin seurakunnan vanhimpien eteen. Minulta kysyttiin kaikkea mahdollista ja kiellettiin puhumasta asiasta poliisille.” Jos uskonyhteisö kokee olevansa ainoa oikea Jumalan lasten lauma, yhteisössä voidaan ajatella, että pahoja asioita tapahtuu vain sen ulkopuolella. Omien syyttelijää voidaan pelotella Jumalan vihalla tai demonien hyökkäyksellä. – Uskonnollisissa yhteisöissä on isoja eroja. Kallion kirkossa on huomattavasti helpompi esittää kritiikkiä vaikka hengellisen johtajan käyttäytymisestä kuin liikkeessä, jossa voit valittaa vain johtajalle itselleen tai hänen kavereilleen. Kun seurakunnan johtohahmot muodostavat hyvä veli -verkoston, he eivät välttämättä usko uhria, joka kritisoi yhtä heistä, Valkila sanoo. Iida Mursulta valmistui viime syksynä Lapin yliopistossa notaaritutkielma Rikos- ja lastensuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisuuksien toteutuminen Jehovan todistajien yhteisössä. Mursu osoittaa, että lakisääteistä ilmoitusvelvollisuutta ei juuri noudateta. Valkila on kohdannut työssään seksuaalisen väkivallan uhreja erityisesti Jehovan todistajien, vanhoillislestadiolaisten sekä mormonien keskuudessa. Hän on itse entinen Jehovan todistaja. – Tiedän, että ongelmia on myös esimerkiksi itämaisissa ja new age -uskonnoissa. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

11


”MAALLIKKOSAARNAAJA KOSKETTELI sielunhoitotilanteessa sekä kaappasi syliinsä ja suuteli, kun olin alle rippikouluikäinen. Poistuin järkyttyneenä ja mies huusi perääni, että tästä ei sitten puhuta”, muistelee 69-vuotias nainen. Yli viisikymmentä lukijaa vastasi Kirkko ja kaupungin internetkyselyyn ahdistelusta uskonnollisissa yhteisöissä. Valtaosa vastaajista on naisia ja puolet heistä pari–kolmikymppisiä. Lainaukset artikkelissa on otettu kyselyn vastauksista, joissa kerrotaan ahdistelusta Jehovan todistajien, vanhoillislestadiolaisten ja muiden herätysliikkeiden, evankelisluterilaisten seurakuntien ja karismaattisten seurakuntien piirissä.

Uskonnollisissa yhteisöissä on isoja eroja. USKONNON UHRIEN TUEN TOIMINNANJOHTAJA JONI VALKILA

Kyselyyn vastanneet kertovat eniten ahdistelusta vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen sisällä. Lasten seksuaalinen riisto liikkeessä nousi julkisuuteen vuonna 2013, kun yhteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtigin tutkimus Taivaan taimet ilmestyi. – Vanhoillislestadiolainen yhteisö on kärsinyt hyväksikäyttökeskustelusta kovasti ja tiedostanut hyväksikäyttöön johtavia riskejä. Ongelma vaatii kuitenkin jatkuvaa valppautta ja yhteistyötä viranomaisten kanssa, nykyisin Kirkkohallituksen asiantuntijana työskentelevä Hurtig toteaa. Hän ajattelee, että lasten mukautuvuuden arvostaminen ja vähäinen seksuaalikasvatus saattavat altistaa seksuaaliselle riistolle. – Lapset viettävät lestadiolaisessa yhteisössä usein paljon aikaa keskenään. Tutkimuksessani tuli esiin, että hyväksikäyttö tapahtuu toisinaan monen pojan porukoissa. Kyselyyn vastannut 36-vuotias mies muistelee, kuinka isoveli ja serkku painostivat hänet seksuaalisiin tekoihin, kuvasivat niitä ja näyttivät kuvia muillekin nuorille.

Pauliina, 34, toipuu yhä rippileiristä terapiassa Pauliina on insinööri, joka käy työnsä ohella toista vuot­ ta Kelan korvaamassa terapias­ sa. Hänellä on diagnoosi trau­ maperäisestä stressireaktios­ ta, paniikkihäiriöstä ja masen­ nuksesta. Taustalla on seksuaalis­ ta väkivaltaa, jonka Pauliina painoi 17 vuodeksi tietoisuu­ destaan. Muistot työntyivät voimalla mieleen kaksi vuot­ ta sitten, kun häntä ahdistel­ tiin töissä.

12

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

– Aloin saada paniikki­ kohtauksia, ja järkyttävät muisti­ kuvat rippileiriltä tunkivat mie­ leen unen ja valveen rajalla. Työterveyspsykologi oli en­ simmäinen ihminen, jolle Pau­ liina avautui hajanaisista muis­ toistaan. – Muistan pimeän käytävän, jonka varrella oli pimeä huo­ ne. Kaksi poikaa raiskasi mi­ nut rippileirillä ja teki muuta­ kin seksuaalista väkivaltaa mon­ ta kertaa.

Ensimmäisen kerran jälkeen Pauliina soitti vanhemmilleen. – Sanoin, että minuun sattuu. En halua olla täällä, hakekaa pois! En pystynyt kertomaan, mi­ tä minulle oli tehty, koska ei sille ollut silloin edes sanoja. Vanhemmat eivät noutaneet tytärtään rippileiriltä. Pauliina yritti selviytyä olemalla mahdol­ lisimman huomaamaton. – Pappi veti peliä, jonka puit­ teissa väkivaltaa tehneet pojat kiusasivat minua rankasti ja huo­

rittelivat. Papin ja isosten täytyi huomata, että itkin. Kukaan ei puuttunut tilanteeseen. – Vetäydyin yhteisestä toi­ minnasta, jolloin pappi piti pu­ huttelun huonosta asenteesta­ ni. Hän soitti myös isälleni ja sa­ noi, ettei halua konfirmoida mi­ nua asenneongelmani vuoksi. En pystynyt puolustautumaan. Pauliina kuitenkin konfirmoi­ tiin muun ryhmän kanssa. Van­ hemmat kuvasivat valkopukuiset nuoret kirkon portailla. Paulii­

na ei hymyile siinä eikä missään muussakaan kuvassa moneen vuoteen. Leirin tapahtumat joh­ tivat masennukseen. Nyt 34­vuotias Pauliina arvi­ oi olevansa puolivälissä toipu­ mista. – Minun on vaikea kestää kos­ ketusta. Onneksi mieheni tukee minua täysin. Elämäni olisi ol­ lut paljon helpompaa, jos olisin puhunut aiemmin. Älkää muut vaietko! Haastateltavan nimi on muutettu.


Toimintaohjeet seurakunnassa ahdistelluille •

Suomen evankelis-luterilainen kirkko edellyttää seurakunnilta nollatoleranssia seksuaaliselle häirinnälle. Seksuaaliseksi häirinnäksi ja hyväksikäytöksi määritellään seksuaalisesti vihjailevat eleet ja ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset, seksuaalisesti värittyneet aineistot, kirjeet, sähköpostit tai puhelinsoitot, koskettelu, sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset ja äärimmillään raiskaus ja sen yritys. Häirintää on myös yksityisyyttä loukkaavien kuvien ottaminen, toisesta otettujen yksityisten kuvien jakaminen ilman lupaa ja seksin kuvaaminen salaa.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli ohjeistaa, että jos seurakunnan työntekijälle tulee epäilys lapsen seksuaalisesta ahdistelusta, hänellä on velvollisuus ilmoittaa asiasta viipymättä poliisille ja lastensuojelulle. Työntekijän ei pidä itse haastatella alaikäistä ja arvioida, onko tapahtunut rikos, vaan poliisille on kerrottava epävarmoistakin tapauksista. Ilmoitusvelvollisuus ylittää rippisalaisuuden.

Jos ahdistelluksi joutuu täysi-ikäinen, Helsingin hiippakunta neuvoo häntä ottamaan yhteyttä poliisiin, esimieheen tai työnantajan nimeämään yhteyshenkilöön. Poliisitutkinta voi käynnistyä, jos täysi-ikäinen ahdisteltu vaatii tekijälle rangaistusta. Seurakunnan työntekijä ei saa kertoa aikuisen kokemasta häirinnästä poliisille ilman uhrin lupaa.

Jos tilanne on akuutti, kannattaa soittaa poliisilaitokselle tai hätänumeroon 112. Helsingin poliisilaitoksen seksuaalirikosjaoksella on oma puhelinnumero 0295 471 612 ja sähköpostiosoite seksuaalirikokset.helsinki@poliisi.fi. Rikosilmoituksen voi tehdä myös internetlomakkeella.

Oikeutta voi hakea, vaikka tapahtumasta olisi vuosia. Syyteoikeus törkeästä raiskauksesta ja lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä vanhenee 20 vuodessa. Raiskaus, pakottaminen seksuaaliseen tekoon ja seksuaalinen hyväksikäyttö vanhenevat lain näkökulmasta 10 vuodessa.

Apua seksuaalisen väkivallan uhreille tarjoavat esimerkiksi Naisten Linja, Poikien Talo, Raiskauskriisikeskus Tukinainen, Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille, lapsena hyväksikäytettyjä aikuisia tukeva Suomen Delfins ja Tyttöjen Talo.

Entinen Jehovan todistaja Hannele, 53, ei suostu enää seksiin Hannele etsii kumppania Setan aseksuaalien ryhmästä. Aseksuaalit eivät tunne seksuaalista vetoa muihin. 53-vuotiaalla Hannelella on kokemusta kahdesta avioliitosta ja varmuus siitä, että hän ei halua seksiä. Takana on myös kymmenen vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä ja sitä ennen seitsemän vuotta terapiaa vanhustenhoitotyön ohessa. Diagnoosi on vakava masennus. Kielteinen suhde seksiin ja moniin miehiin alkoi nuorena. Jehovan todistajien kokouksissa kerrottiin, että maailmalliset

miehet pyrkivät häpäisemään tytöt ja naiset seksuaalisesti. – Jos seurakunnan ulkopuolinen mies oli minulle ystävällinen, äitini piti sitä pahana asiana. Olin kauhuissani, kun sain koulussa miesopettajan. Hannele pelkäsi myös isäänsä, joka löi nahkavyöllä, kun oli tyytymätön häneen, isosiskoon tai 16 vuotta nuorempaan vaimoonsa. Hannele muistelee, kuinka isä yritti toisinaan saada häntä myöntämään rikkeen, jota hän ei ollut tehnyt. – Piiskaaminen meni isällä ihan yli, kun en pystynyt tun-

nustamaan asiaa, joka oli minusta valhe. Kyvyttömyyteni valehteluun johtuu Aspergerin oireyhtymästä. Kerran Hannelen äiti yritti paeta miestään oman äitinsä luo. – Äidinäiti sanoi vihaisena, että sinussa täytyy olla vikaa, jos miehesi joutuu pieksemään sinua. Hän kuuluu sentään seurakunnan vanhimpiin veljiin. Isosisko tuli miehensä kanssa Hannelen luokse yökylään, kun hän oli 19-vuotias opiskelija. He toivat kotiviiniä, jota Hannele joi kuin mehua ja sammui.

– Kun heräsin aamulla, minut oli riisuttu ja tajusin, mitä oli tapahtunut. Olin shokissa. Kun Hannele kertoi yöstä äidilleen, tämä vei asian seurakunnan sisäiselle oikeuskomitealle. Kolme viisikymppistä seurakunnan vanhinta haastatteli Hannelea ja häntä parikymmentä vuotta vanhempaa siskon miestä. – Oikeuskomitea kysyi, miten olin pukeutunut ja kuinka paljon juonut viiniä. Mies tunnusti tekonsa ja sai rangaistukseksi muutaman kuukauden puhekiellon kokouksissa. Minun piti an-

taa hänelle anteeksi. Tunsin itseni häväistyksi. Kuulin myöhemmin, että siskon mies oli käynyt käsiksi muihinkin nuoriin naisiin. Vertaistukiryhmät Uskontojen uhrien tuki ry:ssä sekä Facebookin suljettu tukiryhmä entisille Jehovan todistajille auttavat Hannelea jaksamaan. Hän suosittelee muille seksuaalisen väkivallan uhreille tuen hakemista sekä rikosilmoituksen tekemistä. – Ehjää elämää ei välttämättä saa, mutta voi silti saada hyvän elämän. Haastateltavan nimi on muutettu. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

13


”OLIMME SUURI PERHE ja lestadiolaisia. Oma isäni käytti minua usein seksuaalisesti hyväksi noin viisivuotiaasta alkaen. En ajatellut, että tässä tapahtuu jotain väärää, koska seksuaalisuus määräytyi alitajuntaani silloin ensimmäisen kerran”, kertoo 23-vuotias nainen. Kahdeksassa kyselymme vastauksessa kerrotaan insestistä vanhoillislestadiolaisissa perheissä. Insesti mainitaan myös Johanna Hurtigin tutkimuksessa ja teologi Aila Ruohon neljässä tietokirjassa hengellisestä väkivallasta. – Kaikki uupuneet suurperheen vanhemmat eivät pysty luomaan normaalia kiintymyssuhdetta jokaiseen lapseensa. Isovanhempien on vielä vaikeampi luoda oikeanlainen suhde lapsenlapsiinsa, jos heitä on sata, Ruoho sanoo.

Mitä enemmän seksuaalisuutta kontrolloidaan, sitä enemmän se voi vinoutua. TIETOKIRJAILIJA AILA RUOHO

– Suunnaton väsymys turruttaa tunteet. Jatkuvasti raskaana oleva, pahoinvoiva äiti voi olla alitajuisesti jopa helpottunut, jos miehen seksuaalisuus kohdistuu välillä muuhun kuin häneen. Insesti voi tuntua pienemmältä pahalta kuin se on, koska masturbointikin katsotaan vanhoillislestadiolaisuudessa kuolemansynniksi. Ruoho pitää itsetyydytyksen kieltämistä vaaratekijänä. – Pojalle voi tulla houkutus hyväksikäyttää sisarta tai muuta nuorta sukulaistyttöä. Seksuaalisuus on vahva vietti. Mitä enemmän sitä kontrolloidaan, sitä enemmän se voi vinoutua. Myös vahva anteeksipyytämisen ja -antamisen kulttuuri voi Ruohon mukaan madaltaa kynnystä seksuaaliseen riistoon. USKONNOLLISISSA YHTEISÖISSÄ tapahtuva seksuaalinen hyväksikäyttö nousi julkisuuteen kunnolla 2000-luvulla, jolloin katolisten pappien väärinkäytökset alkoivat paljastua. – Kun tekijät eivät jää kiinni, seksuaalisen kaltoinkohtelun uhreja voi tulla paljon ja pitkältä ajalta, Uskonnon uhrien tuki UUT:n toiminnanjohtaja Joni Valkila huomauttaa. Viime vuosilta on hyviä esimerkkejä uskonyhteisöjen tutkimisesta. Valkilan mukaan Australiassa on annettu kymmenille uskonnollisille yhteisöille toimintasuosituksia lasten suojelemiseksi seksuaaliselta väkivallalta. Myös Yhdysvalloissa, Belgiassa ja Alankomaissa ollaan Valkilan mukaan Suomea edellä uskonyhteisöissä tapahtuvan lasten hyväksikäytön tutkimisessa. ■ Kaikille Kirkko ja kaupungin kyselyyn vastanneille ja yhteystietonsa jättäneille on lähetetty ohjeet rikosilmoituksen tekemiseen ja tuen hakemiseen.

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020


Anna, 33, jätti miehen, seitsemän lasta ja vanhoillislestadiolaisuuden Vain muutama kynttilä valaisee Annan kotia iltahämärässä. On avaraa, valkoista ja hyvin puhdasta. Taustalla soivat piano ja viulut. Monivärinen purkkitorni on espoolaisen asunnon väripilkku. Tornin pystyttänyt kaksivuotias asuu enimmäkseen äitinsä Annan kanssa, mutta viettää muutaman päivän viikossa isällään. Vuosi sitten voimaan tullut ero toisesta liitosta sujui sopuisasti. Eteisessä on rivi nimikoituja naulakkoja. Ne kuuluvat Annan seitsemälle vanhemmalle lapselle, jotka jäivät vanhoillislestadiolaiselle isälleen erossa viisi vuotta sitten. Anna tapasi yli 200 kilometrin päässä asuvan katraansa viimeksi yli puoli vuotta sitten. Anna keräsi voimia ensimmäiseen eroonsa psykiatrisella osastolla. Ero on ollut vaikea, ja huoltajuuskiista jatkuu yhä. Elämä suurperheen äitinä tuntui Annasta helvetiltä, jossa hänellä ei ollut oikeutta edes kehoonsa. – Kumppanini mielestä tehtäväni oli antaa hänelle seksiä sekä hoitaa lapset ja koti. Ehkäisyä ei saanut käyttää, ja pelkäsin helvettiä ja Jumalaa niin paljon, etten uskaltanut uhmata kieltoa. Synnytin ilman omaa valintaani. Lasten lyhin ikäero on vuosi ja kuukausi, pisin vuosi ja yhdeksän kuukautta. Olin todella väsynyt. Anna puhuu hiljaa harmaan villahuovan sisältä. Hän näyttää pikemminkin parikymppiseltä opiskelijalta kuin 33-vuotiaalta kahdeksan lapsen äidiltä. – Koin eksäni koskettelevan minua tolkuttoman paljon. Lapsuuden seksuaalinen hyväksikäyttö vaikutti koko ajan taustalla. Pikku-Anna sai isältään vain seksuaalista tai kivuliasta kosketusta. Jos teki jotain kiellettyä, isä irrotti housuistaan nahkavyön ja löi. Toisinaan hän iski takapuolelle jääkiekkomailalla. Äiti silitteli Annaa lähinnä isän piiskattua. – Äiti kysyi illalla sängyn vieressä, että annatko minulle kaikki synnit anteeksi. Tuhristin itkua, vedin peittoa pään yli ja olin vihainen. Oli kuitenkin pakko antaa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Äiti muistutti, että muuten en pääse taivaaseen, jos kuolen yöllä.

Äiti hoiti kotona lapsia ja taloutta. Myös isä oli jatkuvasti kotona, koska oli vaivojensa vuoksi sairauseläkkeellä. Hän kuoli Annan ollessa teini. – Isä suhtautui naisiin ja tyttöihin avoimen alistavasti ja himoitsevasti. Minulla oli välillä näköyhteys äitiin isän ahdistellessa minua. Äidin on täytynyt tietää, mutta hän ei suostu puhumaan aiheesta. Hän sanoo, että anteeksiannon merestä ei saa kalastella. Annan mukaan isä kajosi häneen seksuaalisesti noin kuusivuotiaasta kymmenenvuotiaaksi ja ahdisteli toistakin tytärtään, miniöitään ja vaimoaan. Annan mukaan myös pari veljeä syyllistyi insestiin, ja lapsuudenperheessä on useita hyväksikäytön uhreja. – Ahdistelu oli vaiettu salaisuus perheessämme. Tuomioita on annettu yksi. – Olen kuullut insestistä viidessä muussakin vanhoillislestadiolaisessa perheessä. Uhrit on haluttu vaientaa, eikä yhdenkään hyväksikäyttö ole päätynyt oikeuteen. Surun, turvattomuuden ja vanhempien kaipuun kanssa kamppailemisessa ei ole mitään mieltä. Se vie valtavasti energiaa. Kun Annasta tuntuu, että voimat ovat loppu, hän soittaa Kriisipuhelimeen. Anna käy myös monessa vertaistukiryhmässä. Takana on kolme vuotta Kelan tukemaa psykoterapiaa, jota hän kaipaisi lisää. – Olen padonnut tunteita koko elämäni ajan, ja ne purkautuvat nyt. Olen siksi hyvin surullinen ja väsynyt, mutta elämässäni on myös paljon hyvää. Tunsin onnea viimeksi eilen, kun otin lapsen illalla kainalooni. Anna haaveilee opiskelemisesta, kun kuopus on vähän isompi. Väkivallan vastainen työ kiinnostaa. Uudenlainen hengellisyys antaa Annalle voimaa. Lapsena hän oppi, että Jumala on vanhempien pelottava kätyri. – Olen löytänyt rakkauden, jota voin rukoilla luokseni ja jolle voin antautua. En tiedä, onko se Jumala. – Elämäni ihanin asia on tunne siitä, että olen rakastettava huolimatta vihastani, surustani ja uupumuksestani. Minulla on toivoa.

Tule aktivoimaan aivojasi ja saamaan voimavaroja arkeesi!

Iloa toimeliaisuudesta – Kohtaamistaiteen ryhmä iäkkäille ihmisille

Kohtaamistaiteen® ryhmä on maksuton ja tarkoitettu +70-vuotiaille. Ryhmään otetaan 10 toimintaan sitoutunutta henkilöä. Ryhmä kokoontuu seitsemänä peräkkäisenä perjantaina 14.2.–27.3.2020 ja torstaina 9.4.2020 Kohtaamistaide on moniaistista, luovaa, aivotoimintaa virkistävää ja iloa tuottavaa taiteen käyttöä. Taiteen etukäteisosaamista ei tarvita ja ryhmään saa osallistua omana itsenään.

Kokoontumiset klo 10–11.30 Vanhustyön keskusliiton tiloissa, Malmin kauppatie 26 (3.krs, hissi), 00700 Helsinki Ilmoittautumiset 6.2.2020 mennessä Vanhustyön keskusliiton Senioritoimintaan 050 5722826 tai 050 5722830 tai anu.lintila@vtkl.fi

Palvelutalo tutuksi Esittelykierros keskiviikkoisin klo 13 Lämpimästi tervetuloa tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Oulunkylässä sijaitsevaan Saga Palvelutalo Käpylinnaan. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Tiesittehän, että voitte myös varata oman esittelyajan. Tilaa esitteet ja varaa oma esittelyaika: Eeva-Leena Jokinen | puh. 040 671 9813 tai 0800-06116 (ark. klo 9-17) eeva-leena.jokinen@sagacare.fi www.sagacare.fi Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Haastateltavan nimi on muutettu. KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

15


Kirkon ovien avaaja

Kuka?

Ulla Kosonen, 52, on helsinkiläisen Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra. Aiemmin hän on muun muassa työskennellyt merimiespappina Lontoossa ja opettanut seurakuntaopistolla.

Mitä?

Oulunkylä-seura valitsi joulukuussa Ulla Kososen Vuoden oulunkyläläiseksi 2019.

Motto

Asioilla on tapana järjestyä.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020


Vuoden oulunkyläläiseksi valittu kirkkoherra Ulla Kosonen puhuu erilaisuuden kunnioittamisen puolesta. Kirkkoon mahtuu keskeneräisenäkin. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

I

hmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta taustasta tai sukupuolesta. Se on Ulla Kososen äidinäidinäidin Hilda Marttisen perinnöksi jättämä opetus sukunsa naisille. Marttinen syntyi köyhiin oloihin ja aloitti uransa piikana. Pikkuhiljaa hän kouluttautui leipuriksi ja kondiittoriksi. Hän työskenteli Puolassa ja Pietarissa, kunnes palasi Suomeen ja perusti Kouvolaan leipomon. Koska Hilda Marttinen ei olisi pystynyt hoitamaan lapsien ja leipomon lisäksi myös hevosia, hän hankki 1920-luvulla oman auton yhtenä ensimmäisistä naisista Suomessa. Sillä hän sitten haki jyviä ja kuskasi leipomotuotteita. Ulla Kosonen ei koskaan tavannut äidinäidinäitiään, mutta tunnistaa tämän rohkeuden ja edistyksellisyyden silti vaikuttaneen elämäänsä paljon. Toinen Kososelle tärkeä perintö tulee kotoa: ihmisiä on monenlaisia, eivätkä asiat, joita moni pitää itsestäänselvinä, ole sitä kaikille. Erityisopettajaisän ammatin vuoksi Ulla Kosonen kasvoi kehitysvammaisten lasten ja aikuisten parissa. Vasta koulussa hän oivalsi, että joillekin se oli outoa ja erikoista. Ja senkin, että jokaisella meistä on omat tärinämme – kaikilla ne eivät vain näy päällepäin.

terveyskuntoutujien tai ikääntyvien yksineläjien, Kosonen sanoo. Toisaalta vaalin jälkeen uuden kirkkoherran sukupuoleen kiinnitettiin Kososen mukaan tarpeetontakin huomiota. Ihmisillä oli stereotyyppisiä mielikuvia, jotka ovat pikkuhiljaa törmänneet realiteetteihin. – Joillakin oli ehkä toiveita, joihin en ole pystynyt vastaamaan. Tuli kommentteja, että nyt saadaan väriä tähän kirkkoon, punaisia korkokenkiä ja muuta. Minähän olen aina mustissa tai harmaissa, en meikkaa, ei ole korkokenkiä eikä liehuvia huiveja, Kosonen sanoo. Hän on huomannut myös, että naispuolisen papin tai kirkkoherran odotetaan keskittyvän tietyn tyyppisiin asioihin, olevan esimerkiksi äidillinen sielunhoitaja. Kun nainen sitten sanookin mielipiteensä esimerkiksi budjetista tai kiinteistöasioista, häntä ei välttämättä kuunnella. Feministi Kosonen sanoo olleensa 12-vuotiaasta asti.

Kirkkoherran työn rikkautta on se, että välillä voi laatia hartauskirjoituksia ja välillä ottaa selvää viemäröinneistä.

EI OLE IHME, että Ulla Kososesta tuli pappi. Hänellä on samantapainen seurakuntanuoritausta kuin monella muullakin papilla: kerholainen, isonen, pyhäkoulunopettaja, kerhonohjaaja. Plus että suvussa on molemmin puolin herätysliikeväkeä ja hänen vanhempansa tapasivat toisensa kirkossa. Kun Kosonen kirjoitti ylioppilaaksi, naisilla ei vielä ollut pääsyä papin virkaan. Kosonenkin ehti opiskella yliopistossa venäjää ja muita humanistisia aineita ennen kuin haki lukemaan teologiaa. – Minulle tuli yhtäkkiä semmoinen seesteinen olo, että minun paikkani on tehdä työtä kirkossa. Jossakin vaiheessa kyllä koin, etten ehkä asetu sellaiseen muottiin tai oletusarvoon, millaisia kirkon työntekijöiden pitäisi olla, ja keskeytin opinnot useammaksi vuodeksi, Kosonen kertoo. – Olin siihen aikaan oppaana Temppeliaukion kirkossa. Siellä huomasin, että kirkossa on töissä hyvin monenlaisia ja keskeneräisiä ihmisiä. Eivät muut ole sen valmiimpia uskonelämänsä kanssa tai teologisesti sen kypsempiä, joten kyllä minä siihen joukkoon hyvin mahdun.

– Eri aikoina feminismiäkin täytyy päivittää. Se ei voi jäädä jonkin tietyn sukupuolikäsityksen vangiksi. Itse näen feminismin laaja-alaisena, ja siihen kuuluu ihmisyyden ja sukupuolisen moninaisuuden kunnioitus, Kosonen määrittelee. – Haluaisin puhua esimerkiksi nuorten kasvurauhan tärkeydestä. Mehän elämme ajassa, jossa hyvin seksualisoitunut mainoskuvasto ja seksuaalinen identiteettipolitiikka voivat aiheuttaa nuorille ulkonäkö- ja suorituspaineita. Mutta se, joka puhuu tästä kirkossa, mielletään helposti konservatiiviksi.

VUONNA 2013 HELSINGISSÄ oli kahdeksantoista suomenkielistä seurakuntaa eikä yhtään naista kirkkoherrana. Sellainen saatiin, kun Oulunkylän seurakunnan silloisesta kappalaisesta Ulla Kososesta tuli seurakunnan kirkkoherra. – Itse kyllä koin, että ei minua valittu sukupuoleni vuoksi. Monet äänestivät minua siksi, että olin työssäni puhunut sellaisten porukoiden kanssa ja puolesta, jotka uhkaavat jakautuvassa yhteiskunnassa syrjäytyä – esimerkiksi mielen-

TEORIASSA ULLA KOSONEN tiesi, että kirkkoherra joutuu tekemään vaikeita päätöksiä ja elämään niiden kanssa. Nyt hän on saanut kokea sen käytännössä. Oulunkylän seurakunnassa on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana vähennetty sekä henkilöstöä että toimitiloja kahdellakymmenellä prosentilla. Henkilöstövähennykset hoituivat eläkkeelle jäämisten kautta. Oli päätettävä, mitkä tehtävät jatkossa täytetään ja mistä luovutaan.

– Toinen raskas päätös oli luopuminen Maunulan seurakuntakodista. Rakennus olisi vaatinut mittavan remontin. Samaan aikaan tontin vuokra-aika meni umpeen ja kaupunki olisi nostanut vuokraa tuntuvasti. Yritimme kaupitella taloa eri tahoille, mutta lopulta se jouduttiin purkamaan. Se teki niin pahaa, että en pystynyt silloin edes käymään siellä, Kosonen kertoo. Enimmäkseen Kosonen kuitenkin nauttii työstään. – Kirkkoherran työn rikkautta on se, että välillä voi laatia hartauskirjoituksia ja välillä ottaa selvää viemäröinneistä. Minun luonteenlaadulleni se sopii tosi hyvin. ON MAHDOLLISTA, että vielä ennen eläkevuosia Kosonen palaa tekemään papin perustyötä. Tai sitten hän omistautuu rakkaalle harrastukselleen. Moni sarjakuvakäsikirjoitus odottaa kuvittamista. Kirkkoherrana piirtämiselle on ollut vähemmän aikaa. – Nyt olen kyllä huomannut, että sitä puolta elämässä pitäisi taas elävöittää. On tärkeää, että elämässä on osa-alueita, jotka ovat ihan irrallaan kirkollisista ympyröistä. Irrallaan kirkollisista ympyröistä Kosonen on silloinkin, kun hän käy katsomassa stand up -komiikkaa. – Siinä hyvinkin tummia perusvirtoja, ja vaikeita asioita käsitellään huumorin keinoin. Stand upia Kosonen harrastaa vain yleisön joukossa. Lavalle häntä ei saisi. – Ammattiroolissa pappina voin hyvin puhua viidensadan ihmisen edessä, mutta yksityishenkilönä olen enemmän introvertti. OULUNKYLÄN SEURAKUNNASSA suuntaus on sama kuin muuallakin pääkaupunkiseudulla: jäsenmäärä laskee. Tällä hetkellä jäseniä on noin 18 000 ja kirkkoon kuuluu 53 prosenttia alueen asukkaista. Kirkkoherra arvelee, että monien jäsentensä elämässä kirkko ei juurikaan näy. – Toivoisin, että kirkko kuitenkin lisää alueen ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Kun esimerkiksi iäkäs ihminen käy kerran viikossa jossakin seurakunnan jutussa, vaikutus ulottuu helposti monen ihmisen elämään. Lapset ja lapsenlapset tietävät, että mummilla tai ukilla on joku paikka, missä käydä. Joulukuussa Ulla Kosonen valittiin Vuoden oulunkyläläiseksi. Nimitys kuulemma yllätti hänet täysin. – Ehkä se kertoo siitä, että olemme saaneet läpi viestin, että meillä on ovet auki erilaisille ihmisille. Oulunkylän kirkolla, joka on seurakunnan pääkirkko, ovet ovat konkreettisestikin auki aamusta iltaan. Arki-iltoina siellä kokoontuu musiikki- ja kulttuuriryhmiä. Kirkon aula toimii taidegalleriana. Vuonna 2015, kun Suomeen tuli ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, seurakunta avasi Maunulan kirkon hätämajoituspaikaksi. Tulijoiden kotoutumista helpottamaan perustettiin vuonna 2017 Oulunkylään yhteisöravintola Salaam, jossa käy torstaisin 100–200 ruokailijaa. Moni maahanmuuttaja on päässyt sen kautta opiskelemaan tai työelämään. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

17


Unemme ovat viisaampia kuin me itse, sanoo psykoterapeutti Outi Saleva. Unen merkityksen avautuminen voi tuntua koko kehossa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

oskus unella on näkijälleen viesti, sanoo psykoterapeutti ja psykiatri Outi Saleva. Unet osoittautuvat usein tärkeiksi elämän kriisivaiheissa, kun etsimme turvaa ja pohdimme, minkälaisia ratkaisuja meidän pitäisi tehdä. Kuuntelemalla uniamme voimme tavoittaa itsestämme, elämästämme ja ihmissuhteistamme pimentoon jääneitä puolia. – Unet ovat ainutkertaisia, henkilökohtaisia ja tärkeitä. Ne ovat viisaampia kuin me itse. Joskus unet rohkaisevat, lohduttavat ja armahtavat meitä tai näyttävät, miten meidän on viisasta toimia, Saleva sanoo. Saleva pitää yöpöydällään muistikirjaa, johon hän kirjoittaa näkemänsä unet heti herättyään. Lukiessaan muistiinpanojaan myöhemmin hän ei välttämättä enää muista itse unta. Tuntuu siltä kuin joku muu olisi kirjoittanut sen. Myöhemmin Saleva jakaa unen uniryhmässä, joka on kokoontunut jo kymmenen vuoden ajan. Uniryhmän istunnot seuraavat kahdeksanvaiheista prosessia, jonka amerikkalainen psykoanalyytikko ja psykiatri Montague Ullman kehitti 1970-luvun alkupuolella Ruotsissa. – En tiedä, että maailmassa olisi toista uniryhmää, joka olisi toiminut yhtä pitkään kuin tämä, Saleva sanoo. KUNKIN ISTUNNON aikana yksi uniryhmän jäsen kertoo unensa. Toiset ottavat unen omakseen ikään kuin olisivat itse nähneet sen. Ryhmän jäsenet tekevät unennäkijälle tarkentavia kysymyksiä unen tapahtumista, tunteista ja symboleista. Kysymykset saattavat liittyä myös unimaailman valoisuuteen, säätilaan tai siihen, kuinka lähellä toisiaan unen henkilöt ovat. – Tavoitteena on, että jokaisen ryhmäläisen mieleen syntyy unesta mahdollisimman tarkka ja elävä kuva, Saleva sanoo.

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Otettuaan unen omakseen ryhmä keskustelee sen herättämistä tunteista ja mielleyhtymistä. Tämä on Salevan mukaan usein ryhmätyöskentelyn antoisin vaihe. – Kun kuuntelen hiljaa, miten ryhmän toiset jäsenet käsittelevät untani omana kokemuksenaan, se näyttää minulle uusia puolia itsestäni ja elämästäni, Saleva sanoo. Kuunneltuaan keskustelua unennäkijä kertoo, mitkä asiat siinä koskettivat häntä ja tulivat lähelle. Halutessaan hän voi valaista unen tapahtumien ja henkilöiden taustoja ja sitä, mitä unta edeltävän vuorokauden aikana on tapahtunut. Nyt on muun ryhmän vuoro kuunnella keskeyttämättä. – Vuosien varrella olemme oppineet tuntemaan toisemme ja kiintyneet toisiimme, kun olemme jakaneet asioita, joita emme ole kertoneet kenellekään. Perheenjäsenet, muut läheiset ja riidat sukulaisten kanssa ovat tulleet uniin ja niiden kautta tutuiksi, Saleva sanoo. UNIRYHMÄN ISTUNNOT eivät seuraa mitään unien tulkintajärjestelmää. Valmiita oppeja tärkeämpää on unen elämyksellinen ymmärtäminen, jossa muut ryhmän jäsenet auttavat unennäkijää. Uniryhmätyöskentelyn Suomeen tuonut psykiatrian erikoislääkäri Markku Siivola pitää menetelmää vallankumouksellisena. Siivolan mukaan psykiatria ja psykoterapia ovat tehneet länsimaiselle ihmiselle karhunpalveluksen. Unista keskusteleminen on viety suljettuihin terapiahuoneisiin, joissa tulkinnan viimeisen sanan sanoo pitkälle koulutettu asiantuntija. Siivolan mukaan uniryhmä palauttaa unet asiantuntijoiden hallusta unennäkijöille itselleen. Outi Saleva veti viime syksynä kokemuksellista uniryhmää, joka kokoontui Kauklahden kappelissa Espoossa. Omien uniensa oppilaaksi voi hänen mukaansa


Tulkinnasta unen ymmärtämiseen Psykoanalyysin kehittäjä Sigmund Freud (1856–1939) piti unia ihmisen alitajuisten toiveiden toteutumina. Psykoanalyysin avulla voidaan päästä unen symboleiden taakse ja selvittää unen perimmäinen motiivi, joka on usein seksuaalinen. Freudin työtoverin Carl Jungin (1875–1961) mukaan unissa ilmenee ihmisen henkinen kasvu omaksi itseksi.

Suurissa unissa esiintyy arkkityyppejä, jotka ovat koko ihmiskunnalle yhteisiä perusideoita. Psykoanalyytikko Montague Ullmanin (1916–2008) mukaan unen ymmärtämiseen ei tarvita tulkinnan asiantuntijaa. Onnistunut unen käsittely johtaa omakohtaiseen elämykseen. Siinä unennäkijä saa yhteyden itsensä sellaiseen osaan, jota ei ole aiemmin tunnistanut.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

19


ryhtyä myös ilman ryhmää. Alkuun pääsee suhtautumalla uniin avoimesti ja luottavaisesti sekä varjelemalla hyvää ja riittävää yöunta. – Syö kevyt, hiilihydraattipitoinen iltapala ja vältä alkoholinkäyttöä. Tee nukkumaan menosta rauhallinen ja kiireetön rituaali. Rauhoita makuuhuone elektronisilta laitteilta ja pidä se riittävän viileänä.

merkityksen välitöntä ja suoraa tavoittamista. Toisinaan unen tunteet ovat koettavissa suoraan, mutta usein tunteet saavat unikuvissa symbolisen hahmon. Unen avautumisesta kertova ahaa-elämys ei ole älyllinen päätelmä, vaan ”kolahdus”, kokonaisvaltainen tunne-elämys, joka tuntuu myös kehossa.

PIDÄ KYNÄÄ ja muistivihkoa käden ulottuvilla, Saleva neuvoo. Herättyäsi älä ponkaise nopeasti vuoteesta ylös, vaan kirjoita ensin mielessäsi oleva uni talteen. Uni voi hävitä muistista jo matkalla kylpyhuoneeseen. – Lyhytkin välähdys unesta voi osoittautua timantiksi, joka vie sinut tärkeän elämäntotuuden äärelle. Myöhemmin voit palata unta edeltävän päivän tapahtumiin. Merkitse muistiin erityisesti tapahtumat, joissa oli jokin tunne tai tunnejännite. Jos uni muistuu mieleen päivän aikana, kiinnitä huomiota siihen, mitä näet ja tunnet juuri sillä hetkellä. Voit myös pohtia, onko elämässäsi tapahtunut jotakin, joka on jättänyt sinuun käsittelemättömiä tunteita. Jos haluat, voit myös keskustella unista luotettavan ystävän kanssa. Yksinäinen unien tutkija päätyy helposti itselleen mieluisiin selityksiin, jotka tukevat minäkuvaa ja valveilla tehtyjä ratkaisuja.

Lyhytkin välähdys unesta voi osoittautua timantiksi, joka vie tärkeän elämän­ totuuden äärelle. PSYKOTERAPEUTTI OUTI SALEVA

Keskustelussa kannattaa edetä kuten uniryhmässä: unen kertomisen ja tarkentavien kysymysten jälkeen ystävä pyrkii ottamaan unen omakseen eläytymällä. Välttäkää uniauktoriteetin roolia ja elämänohjeiden antamista. – Älä hermostu, jos unet eivät jää mieleesi. Jokainen ihminen näkee kuitenkin unia ja ne huoltavat mieltämme, vaikka emme muistaisi niitä, Saleva sanoo. UNIEN AVULLA ihmismieli käsittelee elämän peruskysymyksiä. Sellaisia ovat Outi Salevan mukaan esimerkiksi rakkaus, ystävyys, luopuminen, kuolema, kaipaus, suru sekä ymmärretyksi ja hyväksytyksi tuleminen. Montague Ullmanin mukaan unien ymmärtäminen ei ole teoreettista tulkintaa, vaan unen

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

– Unet näyttävät elämästä myös raadollisen puolen, jota emme haluaisi katsoa. Joskus taas unet ovat niin hauskoja, että nauran herättyäni vedet silmissä. Välillä hämmästelen omaa luovuuttani ja tunnen ylpeyttä siitä, mitä mieleni on tuottanut, Saleva sanoo. Salevaa kiehtoo se, että uniryhmäistunnon järjestäminen ei vaadi tietynlaista koulutuspohjaa, ammattikokemusta tai maailmankatsomusta. Jokainen työskentelyyn tutustunut voi perustaa ryhmän, jonka istunnot etenevät saman prosessin mukaan. Uniryhmä voi olla myös kertaluontoinen tapahtuma, jossa ihmiset kokoontuvat yhden unen äärelle, sukeltavat siihen eivätkä ehkä koskaan enää tapaa. – Kuka tahansa, joka haluaa leikkiä unilla, voi harrastaa tätä. Parasta menetelmässä on se, että kukaan muu ei yritä tulkita ja selittää unennäkijän unta yläpuolelta. Vain unennäkijä itse tietää, mikä on hänen kannaltaan olennaista. ■ Lähteenä on käytetty Markku Siivolan kirjaa Unien opissa – Unet itseymmärryksen palveluksessa (Kirjapaja 2008). Kirjan uudistettu painos julkaistaan tammikuussa.

Unet opastivat jo Raamatun henkilöitä Unipäiväkirjan pitäminen ja unien ymmärtämiseen pyrkivä pohdiskelu eivät ole uusia muoti-ilmiöitä. Uutta ei ole myöskään se, että unista etsitään syvempää elämänviisautta. Esimerkiksi Vanhan testamentin Danielin kirjan päähenkilöstä kerrotaan, että hän näki vuoteellaan unia ja näkyjä ja kirjoitti ne muistiin. – Raamatussa kerrotaan kahdenlaisista unista. Joillakin unilla on selkeä viesti, joka ei kaipaa tulkintoja. Niihin kuuluvat unet, joissa Jumala puhuu ja antaa selkeitä toimintaohjeita. Enteelliset unet taas ovat sellaisia, että niitä on pakko tulkita, sanoo Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen. Tunnetussa Raamatun tekstissä Jumala kehottaa kuningas Salomoa pyytämään mitä haluaa. Salomo ei pyydä pitkää ikää, rikkautta eikä vihollistensa kuolemaa, vaan ymmärtäväistä sydäntä ja sitä, että osaisi erottaa hyvän pahasta. Sen jälkeen lukijalle kerrotaan, että tämä oli tapahtunut unessa. Vahvimpiin Vanhan testamentin unijaksoihin kuuluu patriarkka Jaakobin Betelissä näkemä uni, jossa Jumala toistaa Jaakobin isoisälle Abrahamille antamansa lupauksen jälkeläisistä. Jaakobin poika Joosef taas joutuu vaikeuksiin, kun hänen unennäkijän kykynsä herättävät veljien kateuden. Lopulta Joosef pääsee Egyptissä korkeaan virkaan unentulkintataitojensa avulla. Vanhassa testamentissa unet ja profetiat olivat Nissisen mukaan sukulaisilmiöitä. Kummastakin saatiin tulevaisuutta koskevaa yli-inhimillistä tietoa, jota tarvittiin oikeiden päätösten tekemiseen. Juutalaisuus kielsi monet muut ennustamisen keinot kuten yhteyden ottamisen vainajiin ja tähtien tutkimisen. – Vanhan maailman ihmisille oli itsestään selvää, että unet paljastivat jotakin sellaista, mitä valvetila ei käsittänyt. Tarvittiin kuitenkin valvetilainen järki, jotta unien merkitys saatiin selville, Nissinen sanoo. Nissinen pitää tärkeänä uniin perehtyneen psykoterapeutin Outi Salevan ajatusta siitä, että unet näyttävät myös ihmisen raadollisen puolen. Nissinen vertaa unien ymmärtämiseen tähtäävää työskentelyä raamattumeditaatioon ja bibliodraamaan. – Sitä en kuitenkaan usko, että uniryhmätyöskentely avaisi välittömän ja suoran pääsyn unen merkitykseen. Sekä unien että Raamatun tekstien ymmärtämisessä on aina kyse tulkintaprosessista, jossa ihminen tekee valintoja ja rakentaa kertomuksen uudelleen. Uni saa merkityksen vasta sitten, kun se laitetaan tulkintakehykseen, Nissinen sanoo.


Maksaläiskien vaalentamiseen ja couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

Detria Arbutin® on kotimainen ihonhoitosarja, jonka vaikuttavat aineet tulevat suoraan tutusta metsämaisemasta: mustikan polyfenolit ja sianpuolukan arbutiini vahvistavat ihoasi.

Käytä Seerumia tehohoitona ehkäisemään ja korjaamaan ikääntymisen merkkejä, tasoittamaan pigmenttieroja sekä vähentämään ihon punoitusta. Sipaise kasvojen lisäksi myös kämmenselälle! Päivävoiteella vahvistat ohutta ihoa sekä suojaat auringon ikääntymistä lisäävältä vaikutukselta. Yövoiteella rauhoitat ihon punoitusta. Rasvaton silmänympärysgeeli kosteuttaa, mutta ei turvota. Kokeile myös huulten ympärille ja dekolteelle. Tuotteet ovat hajusteettomia.

Myynti: Life-myymälät, Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä www.detriashop.fi


Hyvää pyhää

19.1.

Nosta malja vedelle

Tämän sunnuntain aihe kirkossa on Jeesus ilmaisee jumalal­ lisen voimansa. Evankeliumitekstissä (Joh. 4:5–26) veden­ hakumatkalla oleva nainen kohtaa uupuneen Jeesuksen.

Suomen hanavesi on laadultaan maailman parasta. Sitä voi huoletta juoda. Nostetaan siis sen kunniaksi malja vedellä, joka ei maistu eikä haise miltään! Tätä maailman parasta vettä suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa – niiistä peräti 40 litraa vessan huuhtomiseen. Puhdas juomavesi on ylellisyys, jota suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei ole. Sekään ei ole itsestään selvää, että vesi tulee kotiin hanaa kääntämällä. Kehitysmaissa monet naiset ja tytöt käyttävät useita tunteja päivässä vedenhakuun.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Etukäteen ei tiedä, mitä toisella on annettavana

Y

hden Raamatun syvimmistä keskusteluista käyvät Jeesus ja samarialainen nainen kaivon äärellä. Jeesus on uupunut ja janoissaan matkallaan Samarian halki Galileaan. On keskipäivä. Jeesuksen oppilaat ovat lähteneet hakemaan läheisestä kaupungista ruokaa. Jeesus on jäänyt yksin kaivolle. Siihen tulee nainen noutamaan vettä. Kun Jeesus pyytää naiselta juotavaa, heidän välilleen syntyy keskustelu. Kumpikaan ei vielä tästä pyynnöstä arvaa, mitä heillä on toisilleen annettavana. Nainen ihmettelee, miten juutalainen mies voi pyytää vettä häneltä, samarialaiselta naiselta. Juutalaisten ja samarialaisten ei pitänyt olla toistensa kanssa tekemisissä eikä miehen sopinut olla puheissa naisen kanssa julkisella paikalla. Jeesus rikkoi sääntöjä.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

Jeesus ja nainen pohtivat uskon ja elämän perimmäisiä asioita. Nainen ei ole vain kuuntelija vaan aktiivinen keskustelija. Tavallisesta vedestä alkanut keskustelu vie siihen, mistä elämän syvin lähde löytyy. Jeesus näkee naisessa ainutkertaisen ihmisen, joten tämä voi puhua pelotta itsestään. Nainen kysyy, missä ja miten Jumalaa voi rukoilla. Jumala ei asu vain miesten määrittelemissä pyhäköissä ja pyhillä vuorilla, vaan hän on siellä, missä häntä rukoillaan sielun syvyyksistä, ”hengessä ja totuudessa”. Jokainen ihminen on Jeesukselle tärkeä. Sukupuoli, etninen tausta ja valta-asema ovat toissijaisia. Niihin hän ei katso, kun hän kutsuu seuraamaan itseään. Kukaan ei tiedä, mitä salaisuutta tai lahjaa toinen sisällään kantaa. Se selviää vain, kun antaudut kuulemaan häntä.

LAURI MAARALA

Mietiskele Varaa itsellesi puolen tunnin rauhallinen hetki. Lue Raamatun kertomus Jeesuksesta ja samarialaisesta naisesta. Istu hetki rauhassa ja eläydy kertomukseen niin kuin olisit itse paikalla. Mitä samarialainen nainen tuntee ja ajattelee? Mitä sinä tunnet, kun luet kertomusta? Mitä sinä tahtoisit kysyä Jeesukselta? Mitä pyydät häneltä? Mitä hän vastaa sinulle? Kuule, kun hän hiljaa sanoo: ”Tässä minä olen, kanssasi.”


Harras hetki Taiteilija ja ympäristö­ aktivisti Salli Karisalmi, 28, on valmistunut kuva­ artesaaniksi Hyvinkään taidekoulusta. Viime vuonna Karisalmi perusti Lajikirjo­nimisen työryhmän yhdessä kolmen muun taiteilijan kanssa. Syksyn aikana Lajikirjo toteutti Helsingissä yleisölle avoimia Sukupuu(tto)­ taidetyöpajoja, joissa ihmiset piirsivät ja maalasivat uhanalaisia kotimaisia eliölajeja. Työpajat jatkuvat keväällä, ja syntyneistä teoksista kootaan näyttely. Erittäin uhanalaisen viherpeipon (Chloris chloris) kanta romahti vuosina 2008–2009 alkueläimen aiheuttaman epidemian vuoksi. Epidemian jälkeen kanta on jäänyt aiempaa pienemmäksi.

Salli Karisalmi maalasi uhanalaisen viherpeipon Sukupuu(tto)-taidetyöpajassa, joka järjestettiin kauppakeskus Redin Vapaakaupunki-tilassa joulukuussa.

Sivellin tavoittaa viherpeipon Taiteilija Salli Karisalmi meditoi maalaamalla uhanalaisia eliölajeja. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

iherpeippo on valikoitunut taiteilija Salli Karisalmen aiheeksi linnun uhanalaisuuden ja luonteikkaan ulkonäön vuoksi. Piirtäessään Karisalmi tuntee, että hänen ja linnun välille syntyy henkilökohtai-

nen suhde. Mallina on tällä kertaa valokuva eikä elävä olento, mutta Karisalmi hiljenee ja keskittyy, kunnes tuntee tavoittavansa sen persoonan. Eläimet alkoivat kiinnostaa Karisalmea, kun hän aloitti piirtämisen varhaisessa lapsuudessa. Erityisesti vanhojen eläinkirjojen trooppiset linnut kiehtoivat lapsen mieltä. Myöhemmin kuvaaiheita löytyi National Geographic -lehden värikkäistä valokuvista. Karisalmi uskoo, että jokainen luonnossa elä-

vä olento haluaa tulla nähdyksi ja arvostetuksi. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa ihminen riistää luontoa ja käyttää eläimiä hyväksi. SALLI KARISALMI NAUTTII piirtämisestä ja maalaamisesta, mutta kohtaa työskennellessään myös epävarmuuksia ja häpeän tunteita. Hankalia tunteita synnyttävät ajatukset siitä, että lopputuloksen pitäisi näyttää tietynlaiselta. Vuoden 2013 lopulla Karisalmi koki henkisen kriisin, jossa hän kyseli, mitä merkitystä hänen elämällään on. Hän oli aloittanut opinnot Hyvinkään taidekoulussa, mutta unelman toteutumisesta huolimatta jotakin tuntui puuttuvan. Mindfulness ja myöhemmin löytynyt buddhalainen meditaatio auttoivat häntä oivaltamaan, että onnellisuus ei löydy ulkonaisista asioista vaan omasta sisimmästä. Meditoiminen on myös syventänyt luontoyhteyttä, jonka Karisalmi tavoittaa erityisesti maalatessaan ulkona. Keskittyessään tarkkailemaan jotakin luontokappaletta Karisalmi saa yhteyden itsessään olevaan lempeyteen ja iloon. Karisalmi uskoo, että jokaisella luonnossa elävällä oliolla on sielu.

PIIRRETTYÄÄN VIHERPEIPON ääriviivat lyijykynällä Salli Karisalmi tarttuu siveltimeen. Siveltimen herkkä viiva tavoittaa kynää paremmin linnun olemuksen ja sulkien liikkeen. Karisalmi kokee, että linnuissa on keveyttä, vapautta ja virtaavuutta. Se tuntuu erilaiselta kuin karvapeitteisten eläinten tapa olla.

PIENI LINTU ILMENTÄÄ JUURI SITÄ, MITÄ SEN KUULUUKIN.

Työskennellessään Karisalmi kokee hetkiä, joissa oma minä tuntuu häipyvän. Silloin riittämättömyyden tunne hellittää. Luonnossa asiat eivät ole kontrollissa, mutta siitä huolimatta lintu tai pieni sammal ilmentää juuri sitä, mitä sen kuuluukin. Itsensä näkeminen luonnon osana auttaa Karisalmea ymmärtämään, että hän riittää sellaisena kuin on. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

23


Palveluja tarjotaan

Siivouspalveluja

Kodin seniorihoivaa. Diana Care tarkoittaa yksilöllistä kotihoitoa omalla äidinkielelläsi. Ota yhteyttä ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

Helsingissä myös palvelusetelit!

Soita 040 581 2124

Hautauspalveluja

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat petriposti@elisanet.fi, kotitalväh. 0505003090 Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla. Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin. Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

TERVETULOA! www.terapiahuonemarita.fi TERAPIAHUONE MARITAssa Espoon Matinkylässä pidän kiinnostuksen mukaan Pienryhmä-INFOJA: • AKTIVOI AINEENVAIHDUNTASI • KOKONAISVALTAINEN KAUNEUDENHOITO. Halutessasi voit kerätä ikioman pienryhmän, max 5 henkilöä. Seuraava kerta torstai- iltana 23.1.2020 KIINNOSTUITKO? Tiedustelut puh. 050-55 25 193. Ratkaisukeskeistä terapiaa Malmilla Tutustu oman mielesi mahdollisuuksiin turvallisesti terapeutin kanssa. Yksilö- ja pariterapia. Ota yhteyttä: 040 2527427. Vastaanotto: Malmin terapia

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38

Parturi-kampaaja KAIJA

Kotikäynnit, palvelutalot. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

Onko tunteista vaikea puhua? SDG*tunnekartta auttaa sinua tunneilmaisussa. tunteeni.fi

puh. 046 660 4393

Kirjanpitoa pienyrityksille ammattitaidolla edullisesti. Puh. 0442555244

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkkeellä oleva luotettava avustaja/ kodinhoitaja, jos tarvitset apua, soita 0449706766

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Kotisiivous ja ikkunapesut kokemuksella 046 619 99 67 Ikkunanpesut ja kotisiivoukset vuosien kokemuksella. P.0466203556 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vuokralle tarjotaan Siistejä pienvarastoja Alppilassa. 044-980 4046.

Ostetaan Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Hammashoitoa Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESITYÖT Malmi | Hakaniemi | Haaga

010 2715 100

WWW.ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika! Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b

Markku Rautanen YKV, LKV www.mrautanen.com

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

hautakivityöt

09 628 398

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti


Lakipalveluja

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM Minna Korhonen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

ke 15.1. klo 18:30 A.Rikalan diakoniksi vihkimisseurat Matinkappeli, Liisankj.3, Espoo. Kahvit klo 18. su 19.1. klo 10 kirkkopyhä Rekolan kko, Kustaant.22, Vantaa; saarna T.Rantala; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant.19, Herännäisnuorten kuoron kvartetti. Soppa, kahvit ja seurat srktalo, Iso Kylät.1. klo 16 seurat Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 17 Pappilan veisuut, Niuhalanraitti 6 c, Vihti. klo 18 kirkkopyhä Käpylän kko, Metsolant.14, Hki; saarna L.Väyrynen-Si, sello Saima Malmivaara; kahvit ja veisuut. klo 18 seurat Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää. ti 21.1. klo 12.30 ”Raamatunkäännöstyötä Kaakkois-Aasiassa ja Oseaniassa”, Riikka-Maria ja Tomas Kolkka (Lähetysseura); Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo), Hki. ke 22.1. klo 19 seurat Körttikodilla. su 26.1. klo 11 kirkkopyhä Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki; saarna K.Hiltunen, mukana Veisuuveljet; keiton jälkeen seurat; HUOM klo ja paikka! klo 12 veisuut messun jälkeen Kauniaisten kirkolla, Kavallintie 3. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. klo 17 ”Raamattu ja Siionin virret”, alustus Kalle Hiltunen, ja veisuut Seuratuvalla (Autotalo). pe 31.1. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10 D (Viikki), Hki.

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Ari Suominen, 040 3552340 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 23.2. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 9-10

www.ukkonen.com

Ekumeeninen rukousviikko Espoossa 18–25.1.2020 Böneveckan för kristen enhet i Esbo Teema: He kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti Tema: De visade oss särskild omsorg Theme: They Showed Us Unusual Kindness Sunnuntaina 19.1. klo 16–20 Ekumeeninen kirkkovaellus Olarista Tapiolaan. Klo 16 rukous luterilaisessa Olars kyrkassa, Olarinluoma 4; klo 16.30 rukous Espoon helluntaisrk:n kirkolla, Luomanportti 8, klo 17.30 rukouspalvelus Tapiolan ortodoksisella Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkolla, Kaupinkalliontie 2; klo 18 rukous ja keskustelutilaisuus Tapiolan luterilaisella kirkolla, Kirkkopolku 6, iltatee. Mukana mm. isä Petri Korhonen (ort.), pastori Terttu Laaksonen (lut.), pastori Ossi Tervonen (lut.). Tiistaina 21.1. klo 14 Tutustuminen laulaen eri kristittyjen musiikkiperinteeseen Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksessa, Säterinkatu 3. Mukana isä Petri Hakonen (ort.), kanttori Kullervo Latvanen (lut.), sairaalapastori Terhi Muilu-Teinonen (lut.). Tilaisuus on kaikille avoin. Keskiviikkona 22.1. klo 18.30 Pyhän Kirjan suuret tekstit Espoonlahden luterilaisella kirkolla (Kipparinkatu 8). Eri kirkkojen ja yhteisöjen jäsenet lukevat ääneen omaa Raamattuaan. Mukana mm. Vappu Nieminen (lut.) ja kanttori Timo Lonka (lut.), Ritva Halme (kat.), pastori Lassi Mäkinen (hell.). Torstaina 23.1. klo 18 Pyhä Henki ja elämä Kristuksessa. Ekumeeninen ilta Espoon helluntaiseurakunnassa, Luomanportti 8. Esa-Pekka Mattila (hell.) ja Heidi Zitting (lut.). Rukousviikon materiaalit: Suomeksi: ekumenia.fi På svenska: skr.org/vart-arbete/boneveckan/ In English: oikoumene.org/en/resources/week-of-prayer

KUVA ESKO JÄMSÄ

Kristillistä mystiikkaa ja meditaatiota Tule Minä olen -messuille 8.–9.2. Finlandia-taloon Kuka on sinun gurusi? Käy tekemässä Gurutesti kirkon osastolla Terassisalissa. Lisätietoja ja linkki alennuslippuun Kirkko ja kaupungin lukijoille: kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

25


Vastamainos paljastaa tyhjä Mainokset ovat kuin runoja, mutta niiden tavoite on päinvastainen, sanoo toimittaja ja kulttuurihäirikkö Jari Tamminen. Tuotebrändien mainokset ja uskonnot kalastelevat samoilla vesillä. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ JA HÄIRIKÖT-PÄÄMAJA

M

ainosten kieli leikittelee asioiden hienovaraisilla merkityksillä. Ilmaisu on äärimmilleen hiottua. Toimittaja ja kulttuurihäirikkö Jari Tammisen mukaan markkinoinnin kieli muistuttaa runoutta, mutta tavoitteet ovat päinvastaisia. Siinä missä runous avaa lukemattomia tulkintamahdollisuuksia, markkinointi on kuin suppilo, josta tulee ulos vain yksi tiukasti rajattu ajatus. Mainos on yksisuuntainen viesti, jonka vastaanottajan halutaan toimivan tietyllä tavalla. Taiteen ja aktivismin rajapinnassa elävät vastamainokset ovat kulttuurihäirintää, jonka nimi on johdettu sodankäyntiin liittyvästä termistä. Kuten radiohäirintä myös vastamainos aiheuttaa häiriön viestin lähettäjän ja vastaanottajan välille. – Vastamainos näyttää katsojalle sen, mikä on normaalisti piilossa. Se tutkii parodian keinoin asioita, joita mainos edustaa, mutta joita se ei kerro kuluttajalle, Tamminen sanoo. Kulttuurihäirintään lukeutuvat myös julkisen tilan ilmettä muuttava katutaide, odottamattomat performanssit sekä kauppakeskusten Black Friday -kampanjan kyseenalaistaneet kirkon meemit, joissa Black Friday rinnastettiin pitkäperjantaihin. Tammisen kirja Nauti tyhjyydestä ja muita vastamainoksia ilmestyi marraskuussa. Koneen Säätiön tuella syntyneeseen kirjaan kootut vastamainokset on julkaistu aikaisemmin Voima-lehdessä. Vastamai-

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

noksiin voi tutustua myös Facebookissa Häiriköt-päämaja-nimisellä sivulla sekä peruskoulun ja lukion koulukirjoissa, joissa niitä käytetään media- ja monilukutaidon opettamiseen.

Eettisen täydellisyyden tavoittelu on kohtuutonta, mutta täydellisyyden ja välinpitämättö­ myyden väliin jää paljon tilaa. VÄITÖSKIRJATUTKIJA HELI YLI-RÄISÄNEN

JARI TAMMINEN HAVAHTUI pohtimaan mainonnan valtaa nuorena markkinoinnin opiskelijana 1990-luvulla. Markkinointi on miljardibisnes, joka ohjaa sitä, miten vietämme elämämme, miltä näytämme ja millaiseksi yhteiskunta kehittyy. Alalta puuttui realistinen ja itsekriittinen eettinen keskustelu. – Se, joka väittää, että mainokset eivät vaikuta häneen, puhuu pötyä. Laumaan kuulumisen tarve on syvällä meissä. Pyrimme leimaamaan itsemme heimon jäseniksi tiettyjen brändien avulla. Halutun tuotteen

jonottaminen osoittaa, että jonottajat kuuluvat samaan ryhmään. Tamminen luonnehtii vastamainoksia järjen ääneksi. Sitä tarvitaan, koska markkinointi vetoaa samoihin syviin tarpeisiin kuin uskonnot. – Tuotebrändit eivät pyri tyydyttämään ihmisen tarpeita vaan luomaan yhä uusia. Siksi markkinoiden jumala ei koskaan anna ihmiselle täyttymystä vaan tyhjyyden, jonka täyttäminen vaatii loputonta toisintoa. Nauti tyhjyydestä -kirjan toisen esipuheen on kirjoittanut teologian väitöskirjatutkija Heli Yli-Räisänen. Yli-Räisäsen mukaan mainonta ja uskonto käyvät samanlaisella polttoaineella. Kumpikin nojaa uskomuksiin, mielikuviin ja kokemuksiin, joiden perimmäistä kohdetta ei voi todistaa todeksi. KUTEN USKONNOSSA myös mainonnassa mielikuva pitää luoda yhä uudestaan. Sekä tuotebrändi että uskonto pysyvät elossa vain niin kauan kuin niillä on kuluttajia, jotka pitävät mielikuvaa uskottavana. Uskonnolliset instituutiot brändäävät ja mainostavat tahollaan uskontoaan ja uskon kohdettaan.

Toimittaja Jari Tamminen ja teologi Heli Yli-Räisänen pohtivat mainosten valtaa ja kuluttajan syyllisyyttä tuoreessa kirjassa.


n lupauksen

Onko näin? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa ottaa kantaa ajankohtaiseen väitteeseen.

”Kirkon jäsenkato pysäytetään markkinoinnilla”

”Yksi ongelma on sateenkaariväestön kokemus siitä, ettei heillä ole kirkkoon asiaa. Olen myös havainnut helsinkiläisen 16-vuotiaan silmin, että kirkosta erotaan, koska ateismia pidetään muodikkaana. Jotkut eivät enää löydä kirkosta mitään itselleen tärkeää kasteen ja rippikoulun jälkeen. Mainoksilla ja markkinointiviestinnällä voi vaikuttaa. On

tärkeää muistuttaa kirkon olevan kaikkia varten, korostaa, että kirkossa on monenlaisia ihmisiä, ja painottaa lapsia ja nuoria. NuoE ria pitää kannustaa äänestämään seurakuntavaaleissa. Kannattaa kertoa, miten ja miksi on syytä vaikuttaa kirkossa. Kun ihmiset, varsinkin nuoret, saadaan uusilla tavoilla ymmärtämään kirkon roolia ja innostumaan kirkon tarjoamista mahdollisuuksista, syntyy hienoja ideoita. Näin kuva kirkosta muuttuu.” NINA OSEI

UP

IHLAJA

filosofi, esseisti ja suomentaja

O

MS

Ä

Katso shoppailijan kymmenen käskyä jutun verkkoversiosta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

ei enää kuulosta markkinoinnilta, mutta silti se toimii samoin kuin markkinointi. Kirkko voisi esimerkiksi möyhiä etäisensekavaa organisaatiomalliaan ja vähentää miesvaltaa. Diakoniatyötä ja kulttuurihistoriallista merkitystään kirkko voisi tuoda enemmän esiin.” TUOMAS NEVANLINNA

valtiotieteiden tohtori ja työyhteisöjen kehittäjä

SK

– Pysyäkseen elossa sekä tuote­ brändin että uskonnon pitää tois­ taa viestiään tai tuottaa jotain uut­ ta. Kumpaankin liittyy lupaus, jota ei voida taata: tunne, johon voimme päästä tuotteen avulla tai mahdol­ lisuus esimerkiksi tuonpuoleiseen elämään, Yli­Räisänen sanoo. Heli Yli­Räisänen vertaa vasta­ mainosten merkitystä siihen, miten tutkimustieto on horjuttanut uskon­ nollisten instituutioiden asemaa. Ne eivät ole enää suojassa kriittisel­ tä keskustelulta. Uskonnollinen ih­ minen joutuu pohtimaan uudestaan paikkaansa maailmassa, jossa tutkit­ tu tieto haastaa uskomuksia. – Moni on herännyt siihen, et­ tä asiat eivät aina olekaan niin kuin uskonnot ovat antaneet ymmär­ tää. Toivon, että kehitys kulkee tuo­

”Tuotteita markkinoidaan, ja siinä voidaan onnistua tai epäonnistua. Tätä pidetään täysin ymmärrettävänä ilmiönä. Kirkon ja markkinoinnin suhde on monimutkaisempi. Mikä on sananjulistuksen ja markkinoinnin ero? Eikö jokainen mainos ainakin yritä olla ’ilosanoma’? Samalla on selvää, että kirkon markkinoinnilla on rajansa. Harhaanjohtavaa se ei saa olla, ja kömpelöä sen ei pidä olla. Kirkon ainoa mahdollisuus on tulla sellaiseksi, että sen toiminnasta voi ja kannattaa puhua. Tällöin kirkosta puhuminen

KK

TOIMITTAJA JARI TAMMINEN

VASTAMAINOKSET NOSTAVAT esiin epämukavia totuuksia, jotka herät­ tävät syyllisyydentunteita. Jari Tam­ minen on haastatellut kirjaa varten tutkijoita ja aktivisteja, jotka taus­ toittavat muun muassa kännykkämi­ neraaleihin, kahvintuotantoon, ur­ heilujalkineisiin ja biopolttoainei­ siin liittyviä epäkohtia. Heli Yli­Räisänen heräsi mainos­ ten ja todellisuuden väliseen ristirii­ taan teini­ikäisenä. Tiedot tuotanto­ eläinten karusta kohtelusta ja pika­ muodin tuotantoon käytetystä lap­ si­ ja halpatyövoimasta sysäsivät ajatukset liikkeelle. Yli­Räisäsen mukaan länsimai­ sessa yhteiskunnassa on mahdoton­ ta elää niin, ettei olisi omalla kulut­ tamisellaan osana ihmisen ja luon­ non riistoa. – Yksilön eettisen täydellisyy­ den tavoittelu on kohtuutonta, mut­ ta täydellisyyden ja välinpitämättö­ myyden väliin jää paljon tilaa. Vas­ tamainos pyrkii näyttämään tuot­ teen todellisen hinnan ja kysyy, haluammeko oikeasti sitä. Tamminen korostaa, että vasta­ mainosten kritiikki kohdistuu yksi­ lön sijasta yhteiskunnan ja talouden rakenteisiin. Ne havainnollistavat monimutkaisia tapahtumaketjuja, joissa olemme väistämättä mukana. – Kaikki me huijaamme itseämme. Jalassani on nytkin Adidaksen ten­ narit, koska 1980­luvun Run­D.M.C.­ yhtyeen jäsenillä oli sellaiset. ■

noin kääntämään. Tämä ei tarkoita, ettei kirkon markkinointiviestintää pitäisi vahvasti kehittää. Nykyään on entistä helpompaa kohdenM taa viestintää ihmisten kiinnostusten ja elämänvaiheen mukaan. Kirkko on onnistunut markkinoinnissa, kun ihmiset löytävät itselleen merkitykselliset hengelliset tapahtumat, keskustelut ja henkilöt helposti niistä viestimistä, joita he muutenkin arjessaan käyttävät.” KAROLIINA NIVARI AR

Markkinoiden jumala ei koskaan anna täyttymystä vaan tyhjyyden, jonka täyttäminen vaatii loputonta toistoa.

tebrändien kohdalla samaan suun­ taan, Yli­Räisänen sanoo.

”Kirkon olisi hyvin vaikeaa säilyttää yhteyttä ihmisiin ilman maksettua viestintää. Markkinointi ja mainonta eivät ole kirkolle mitään uutta. Kristityt ovat aina käyttäneet luovasti erilaisia keinoja tavoittaa uusia ihmisiä ja ylläpitää yhteisöjä. Arvojen ja kulttuurin muutos, joka näkyy kirkosta eroamisina, on laaja yhteiskunnallinen ilmiö. Sitä ei pysty yksin viestinnän kei-

Haagan seurakunnan nuorisoparlamentin jäsen KIRKKO JA KAUPUNKI – 1/2020

27


Mielipide MARTTA-KAISA VIRTA

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 200 merkkiä pitkiä mielipide­ kirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä myös yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Kiitos joulunajan tapahtumista TÄNÄ VUONNA tahdon kiittää joulunvietosta erityisesti Malmin seurakuntaa. Olen työssä seurakunnan alueella ja pääsin eskareitteni kanssa ihanaan joulukirkkoon. Jo etukäteen lapset kertoivat, että siellä on paras Jukka-pappi. Oli myös kaunis joulukuvaelma, ja laulettiin paljon. On hienoa, että kirkko kokoaa yhteen alueen päiväkodit. Takaisin tullessa ostarilla oli Malmin seurakunta jakamassa joulupuuroa. Lapset innostuivat laulamaan puuronsyöjille Tuiki tuiki tähtösen, jota kirkossakin laulettiin. Yhtenä päivänä olin erittäin väsynyt töistä tullessani. Hädin tuskin jaksoin kävellä bussista junaan. Silloin asemalla kuului ihanaa musiikkia, ihan kuin enkelikuoro olisi laulanut. Kuoro olikin nimeltään Malmin enkelit. Kaikki väsymys katosi, ja ilahduin suuresti. Lisäksi minut kutsuttiin kirkolle syömään joulupuuroa. Seuraavana päivänä keskustelin kirkolla ystävällisen papin kanssa, joka kutsui minut joululaulukirkkoon. Se olikin hieno kokemus. Kahvipöydässä sain uuden ystävän, joka lupasi tulla messuun omaan seurakuntaani Rekolaan. Minua ilahdutti suuresti myös Malmin seurakunnan jouluvideo. Joululomalla luin Malmin hautausmaapapin hienon Kuolleiden kirjan. Tämän kaiken aikana kyyneleet kihosivat usein silmiini ja joulun rauha laskeutui mieleeni. Kiitos hyvästä työstänne, Malmin seurakunta!

Sini Alen varhaiskasvatuksen opettaja Vantaa

Avaan kalenterin luukkuja tammikuussa ODOTIN KOVASTI Kirkko ja kaupunki -lehden joulukalenteria. Tulihan se viimein maanantaina 30.12. yhdessä 21.11. ilmestyneen lehden kanssa... Postilakon vuoksi molemmat jaettiin kuukauden myöhässä. Ei se mitään, avaan luukut nyt tammikuussa, mutta joskus ihmettelen Postin toimintaa. Olisiko ollut mahdollista kaivaa kalenterit vähän aikaisemmin esiin? Ymmärrän, että lakko sekoitti Postin toimintaa, mutta onhan sielläkin mahdollisuus käyttää vähän järkeä siinä, miten asioita hoidetaan. Vanhempi marraskuun lehti tuli jo pari kolme viikkoa aikaisemmin, miksei sitten joulukalenteri?

Gunilla Nevalainen eläkeläinen Kumpulasta

Turhauduin joulumessussa MENIN JOULUPÄIVÄNÄ messuun Espoonlahden kirkkoon. Siellä on alttarin yläpuolella vaikuttava, korkea betoniseinä, joka antaa ajatuksille ja katseelle kohteen. Luonnonkiven ja kalliopintojen sanoma sisätiloissa on ominaista Timo ja Tuomo Suomalaisen arkkitehtuurille. Kirkossa kävijä saa näin kohteen

kiinnittää katseensa, kun kuuntelee musiikkia tai saarnaa. Arkkitehdit ovat tästä tietoisia ja ovat antaneet tyhjän alttariseinän salissa istuvan ajatuksille ja tunteille. Se antaa tilaa kohdata oma sielunsa, oman elämänsä tilanne ja Kristuksen salaisuus. Mutta ällistyksekseni Espoonlahden papit ovat siirtäneet alttarin pyhyyden historiaan ja nostaneet siihen valkokankaan ja valtavan mainosplakaatin, jossa jumalanpalveluksessa mainostavat omia nimiään: ”Me hoidamme tämän homman”. Ja vuorotervehdysten paperisen monisteen sijasta alttariseinälle heijastetaan PowerPointilla kehnosti näkyvä ja totaalisen epäpyhä tekele. Tämä kertoo omahyväisyydestä ja siitä huolesta, että sunnuntaisin salissa on yhä vähemmän kuulijoita. Työpaikat vaarassa? Ja niin tarrataan television ja mainostoimistojen temppuihin. Katsoin tätä show’ta kymmenen minuuttia ja lähdin pois, Olarin kirkon joulumessuun.

Esko Rahikainen Espoonlahden seurakuntalainen vuodesta 1982

ESKO RAHIKAISELLE kiitos palautteesta! Kirkon peruskorjauksen suunnittelussa keskustelimme valkokankaan sijoittelusta arkkitehti Timo

Suomalaisen kanssa. Hän totesi, että neljäkymmentä vuotta sitten, kun hän suunnitteli kirkkoa veljensä Tuomon kanssa, audiovisuaalinen tekniikka ei vielä tuntenut digitalisaation mahdollisuuksia. Siksi asiaa ei voitu ottaa vielä silloin huomioon. Nyt hän toimisi toisin ja sijoittaisi valkokankaan tai digiseinän nykyiselle paikalleen, koska sellaista avtekniikkaa tarvitaan myös kirkossa. Pahoittelemme etäännyttävää kokemusta joulupäivän messussa. Elämme jatkuvassa aistiärsykkeiden tulvassa. Ymmärrämme tarpeen tilasta, jossa aistiärsykkeitä ei ole liikaa. Joulupäivän teksteissä kuvailematon Jumala tulee jouluna nähtäväksi ja katseltavaksi. Myös joulun sanoma voidaan tavoittaa kaikin aistein. Tätä tavoitetta ajoimme myös joulupäivän messussa valkokankaan avulla. — Nimiä ei kenelläkään ole tarkoitus mainostaa, mutta monille seurakuntalaisille on tärkeää tietää messun toimittajat. Espoonlahden seurakunnassa on tilaa monenlaiselle jumalanpalveluselämälle: niin katseltavaa silmille, kuultavaa korville kuin ennen kaikkea mahdollisuus maistaa Herran hyvyyttä ehtoollispöydässä.

Jouni Turtiainen, kirkkoherra, Olli-Pekka Ylisuutari, pastori, Leena Santaharju, rovasti Espoonlahden seurakunta

Virren sanat avautuivat SEURAKUNTIEN LÄHETTÄMÄ joulun ihmeen kalenteri ajatuksineen on tullut jo perinteeksi joulunodotuksessa. Kiitos siitä! Lisäksi lehden joulunumerossa oli Jaakko Heinimäen mainio ”rautalanka” Martti Lutherin Enkeli taivaan -virren sanojen merkityksestä (K&k 19.12.). Heinimäki pelkistää hienosti Elias Lönnrotin suomentamat ja Julius Krohnin uudistamat sanat. Esimerkiksi itsensä alentaminen ja tuleminen ”halpaan seimehen heinille härkäin, juhtien” tarkoittavat kristinuskon paradoksaalisuutta, jossa Jumala kaikkeuden Luojana ilmoittaa itsensä vastakohdassaan pienenä lapsena tallin hajussa. Kirjoituksesta selvisi myös virren yllättävä alkuperä puolieroottisena piiritanssina. Se ei vähennä virren arvoa, onhan Fredrik Paciuksen Maamme-laulukin alun perin kapakkalaulu.

Klaus Krokfors


1

16.1.2020 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Talo Kalliossa NIKO PAAVILAINEN, ELLA VEISTIÖ, JUTTA ELOMAA JA IIRIS MARTIALA VIIHTYVÄT UUDESSA NUORTEN KOKOON TUMIS PAIKASSA. S. 2

Talous yhdistää ja sateenkaari­ liitot erottavat kirkolliskokous­ ehdokkaita s. 4 Kummilapsen kanssa pääset alennus­ lipulla lätkä­ matsiin s. 6


Kalliossa avattiin Nuorten Talo Taloon ovat tervetulleita kaikki 15–25-vuotiaat nuoret vakaumukseen, taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta. TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VILLE PALONEN

Y

li satavuotias koristeellinen, suojeltu puutalo Toisella linjalla on avannut ovensa perusteellisen remontin jälkeen. Se on nykyisin nuorten Talo, isolla T:llä, ja sitä käyttävät etenkin Kallion, Töölön, Paavalin ja Lauttasaaren seurakuntien sekä Tuomiokirkkoseurakunnan nuoret. Kauempaakin saa tulla. – Täällä käy hyvin erilaisia nuoria koko pääkaupunkiseudulta. Nuoret eivät enää kiinnity tietyn seurakunnan alueeseen vaan liikkuvat koulujen ja kavereiden vanavedessä laajasti. Me emme kysele taustoja, kertoo joulukuussa avatun Talon toiminnanjohtaja, nuorisopappi Laura Huovinen.

Nuorisopappi Laura Huovinen (lattialla keskellä) laulaa karaokea Aatos Ehnin (punainen paita) ja muiden nuorten kanssa.

2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

Kiinteistön tontteineen omistaa Helsingin seurakuntayhtymä. TALO ON SISÄLTÄ paljon tilavampi kuin ulkoapäin näyttää. Nuoret ovat olleet mukana suunnittelemassa rakennuksen käyttöä alusta asti, ja niinpä viihtyisien yhteistilojen lisäksi Talosta löytyvät esimerkiksi pieni opiskeluhuone, pelihuone, biljardihuone, minisauna ja soppi rauhallisia keskusteluja varten. Kellarikerroksessa sijaitsevat edelleen vanhaan halko- ja hiilivarastoon tehty kappeli sekä kunnon keittiö. – Kallion nuorisotyö siirtyi kokonaan tänne isoskoulutusta ja yhteisöruokailua myöten. Nuoret laittavat täällä ruokaa joka torstai, Laura Huovinen mainitsee.

Muut seurakunnat pitävät isoskoulutuksensa ja riparikokoontumisensa vielä tällä kaudella vanhoissa tiloissaan, koska Talon remontti valmistui kesken kauden. Keväällä on tulossa isoskoulutusten yhteisiä tapaamisia ensiapu- ja sammutuskoulutuksen merkeissä. Kappelissa nuoret pitävät iltarukoushetkiä, mutta sinne ei mahdu isoa porukkaa kerralla. Keskiviikkoiltaisin Talon väki lähtee Colamessuun Mikael Agricolan kirkkoon. Agricolaliikkeen suosittu messu valikoitui Talon viikkomessuksi. Kevään mittaan yksi tärkeä teema Talossa on vaikuttaminen. Kirkolliskokous päätti marraskuussa 2019, että jokaiseen seurakuntaan tulee perustaa nuorten vaikuttajaryhmä. Tämä edistää nuorten osallisuutta ja vastuunkantoa. Talo järjestää helmikuussa vaikuttamistyön kurssin, jossa nuorilla on esimerkiksi mahdollisuus toimia työpajoissa kirkollisten ja yhteiskunnallisten

vaikuttajien kanssa, globaalia näkökulmaa unohtamatta. – Maailma ei enää rakennu niin, että auktoriteettiaikuinen ilmoittaa, mitä tehdään, Laura Huovinen kiteyttää.

MAAILMA EI ENÄÄ RAKENNU NIIN, ETTÄ AUKTORITEETTIAIKUINEN ILMOITTAA, MITÄ TEHDÄÄN.

HELSINGIN seurakuntayhtymässä on viime vuosina pyritty muuttamaan toimintakulttuuria. Siinä yhtenä kantavana ideana on, että kirkko ei ole palvelulaitos, jossa työntekijät tuottavat palveluja ”asiakkaille”, vaan seurakuntalaiset ovat kirkko. He ovat osallisia ja ”omistajia”. Laura Huovisen mielestä Talo on oiva esimerkki uudesta toimintakulttuurista.


– Nuoret elävät jo sitä maailmaa ja ovat tottuneet uudenlaiseen tekemiseen. Heillä ei ole auktoriteetin pelkoa tullessaan kirkkotiloihin, ja heidän on helpompi ottaa omistajuus kuin monen muun ryhmän. Se on näkynyt viiden seurakunnan yhteisessä nuorisoparlamentissa. – Nuorisotyössä aikuisen tehtävä on olla tukena ja turvana, kun ratkaisuja etsitään. Aika syvistä kysymyksistä tässä yhteisössä uskalletaan avoimesti jutella. Niitä ovat elämä ja kuolema, vanhemmista irtautuminen, opiskelu, töihin meno, elämänhallinta, ympäristökysymykset, mielenterveysongelmat, kova kilpailu työ- ja opiskeluelämässä sekä monenlaiset ihmissuhdekuviot, Laura Huovinen sanoo. Someaikana voi jutella milloin tahansa, ei vain Talon sohvalla arkiiltana, vaan WhatsAppissa silloin, kun asia on akuutti. Yhteisöstä aina joku vastaa. ■ Katso lisää: www.talolle.fi, Instagramissa talolle.fi

Apua & tukea

Kirkon kotimaanapu välittää täsmälahjoituksia Hyväntekeväisyyspalvelu auttaa yhtä ihmistä tai perhettä kerrallaan. TEKSTI ELLA LUOMA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

J

oukko vähävaraisia nuoria kaipaa liikkumisensa tueksi bussikortteja, tulipalossa omaisuutensa menettänyt henkilö kaipaa televisiota ja konkurssin kokenut yksityisyrittäjä tarvitsee taloudellista tukea. Kirkon kotimaanavun verkkopalvelussa kerrotaan yksittäisten ihmisten tilanteista ja kerätään heille rahaa. Siellä avun antaja ja avun saaja kohtaavat toisensa. – Tämä on luotettava ja läpinäkyvä palvelu, jota ohjaavat sielunhoidon ammattilaiset, summaa tuottaja Ilkka Kalmanlehto Kirkkopalveluista.

Pesukoneen kaltaisiin hankintoihin ei ole mahdollista säästää toimeentulotuesta. KOTIMAANAPU SAI alkunsa vuonna 2016, kun Vartiokylän seurakunnassa alettiin kokeilla lähikeräyksiä. Keräyksiä on tämän jälkeen perustettu myös lukuisissa muissa seurakunnissa. – Keräyksiä on Suomessa vuosittain noin 160, ja niiden määrä kasvaa. Tämä on helppo tapa harjoit-

taa arjen diakoniaa ympäri vuoden, Kalmanlehto kertoo. Osoitteessa www.kotimaanapu.fi voi antaa haluamansa avustuksen itse valitsemaansa kohteeseen. Paikallisseurakuntien diakoniatyöntekijät kartoittavat avun tarvitsijat, kirjoittavat kuvauksen avun tarpeesta verkkosivuille ja huolehtivat siitä, että apu menee perille, kun keräys on suoritettu loppuun. VUOSAAREN SEURAKUNNAN diakoniatyöntekijä Heidi Rajamäki on yksi avustustyötä koordinoivista työntekijöistä. – Vuosaaressa on toteutettu lukuisia keräyksiä kodinkoneisiin, vaatetukseen ja huonekaluihin. Ihmisillä on voinut mennä esimerkiksi imuri rikki, tai sitä ei koskaan ollutkaan. On tuettu myös kirjan teon kustannuksissa ja hampaan korjauksessa, Rajamäki kertoo. Hänen mukaansa vieraiden ihmisten halu auttaa on yllättänyt monet. – He eivät tahdo uskoa, että keräys on todella tullut täyteen. Isot hankinnat ovat monelle pienituloiselle iso asia, koska esimerkiksi pesukoneen ostoon ei ole mahdollista säästää toimeentulotuesta. LAHJOITUSTEN ANTAMINEN ja saaminen toteutetaan anonyymisti. – Julkaisemme sivulla kyllä myös kiitoksia, jos saaja haluaa meille sellaisia välittää, kertoo pastori ja diakonissa Leena Nygård Vartiokylän seurakunnasta. – Kun sairaudesta kärsineen henkilön omakustannekirja julkaistiin, tämä lähetti kiitokset: ”Kiitos oikein paljon, tämä lahja palveli minua enemmän kuin sata psykiatrilla käyntiä.” ■ Kirkon kotimaanavulle suunnatuilla rahalahjoituksilla autetaan hädässä olevia taloudellisen, tavara- tai ruoka-avun kautta. Avustustyö toteutetaan evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyön avustuksella. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

3


Enemmistö haluaa sovinnon avioliittokysymyksessä Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousehdokkaiden enemmistö on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevat parit. Yksi lista on tiukasti tätä vastaan. TEKSTI PAULI JUUSELA TILASTOGRAFIIKKA MAIJA SAARI

K

irkko ja kaupunki teki Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousehdokkaille kyselyn. Pappis- ja maallikkoehdokkaita on kirkolliskokouksen vaalissa hiippakunnasta yhteensä 126. Kysely lähetettiin ehdokkaille, jotka olivat antaneet hiippakunnalle yhteystietonsa mediaa varten. Näistä ehdokkaista kyselyyn vastasi neljä viidesosaa. Hiippakunnan kirkolliskokousehdokkaita yhdistää moni asia. Yksi niistä on vastaus kysymykseen, miten kirkon pitäisi sopeuttaa talouttaan, jos sen jäsenmäärä yhä vähenee radikaalisti. Kirkon tilastot -sivuston mukaan jäsenmäärän ennakoidaan nykysuuntauksella olevan enää 2,7 miljoonaa vuonna 2040.

KYSELYYN VASTANNEISTA 92 ehdokkaasta 69 prosenttia valitsi ensisijaiseksi toimeksi rakenteelliset muutokset. Ehdokkaiden suuri enemmistö siis sopeuttaisi taloutta yhdistämällä seurakuntia, vähentämällä byrokratiaa ja karsimalla keskushallinnon minimiin. Kirkon kiinteistöjä, myös kirkkoja, vähentäisi 13 prosenttia ja työntekijöitä viisi prosenttia. Kuusi prosenttia nostaisi veroja ja lisäisi maksuja. Tässä kysymyksessä ei löytynyt merkittäviä eroja eri ehdokaslistojen välillä. Sen sijaan kysymykset samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja kirkolliskokouksen nykyisen määräenemmistövaatimuksen lieventämisestä tuovat esille eroja. Yli puolet (49) kaikista 92 vastaajasta haluaisi kirkolliskokouk-

AATOS EHN/MAIJA SAARI

Malmin lentokentän alueelle tulisi perustaa luonnonsuojelualue, sanoo Suomen lähetyslentäjien toiminnanjohtaja Janne Ropponen.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

Malmin kentällä asuu uhanalaisia perhosia Suomen Lähetyslentäjien eli MAF Suomen toiminnanjohtaja Janne Ropponen ehdottaa kompromissiratkaisua kiistaan Malmin lentokentästä. Hänen mukaansa rakentamisen määrää rajoittamalla Malmilla voisi yhä sekä lentää että säilyttää alueen luontoarvot. Jos kenttä suljetaan, MAF joutuu siirtämään koulutuslentotoimintansa todennäköisesti Hyvinkäälle. Vaikka tämä han-

kaloittaa työtä, se on mahdollista. Lähes sadan hehtaarin laajuisen luonnonniityn kohtalo huolestuttaa häntä enemmän. Ropponen on ensimmäinen allekirjoittaja kansalaisaloitteessa, jolla tähdätään luonnonsuojelualueen perustamiseen Malmille. Alueella on ainutlaatuinen ekosysteemi. Vuosikymmenien aikana alueelle on syntynyt niittykasvillisuus, jonka juurakot ulottuvat jopa parin metrin syvyyteen. Tämän ansiosta niityllä elää lähes tuhat perhoslajia. – Yksi niistä on erittäin uhan-

alaiseksi arvioitu viheryökkönen. Kun olemme molemmat lentotehtävissä, perhosen kohtalo on meille sydämenasia, Ropponen sanoo. Ropponen ehdottaa, että Malmin asuntorakentaminen keskitettäisiin sille parhaiten sopivalle maapohjalle. Lisäksi perustettaisiin luonnonsuojelualue. Kenttä säilyisi ja sitä kehitettäisiin ekologiseen lentämiseen. Ropposen mukaan tulevaisuus on sähkölentokoneiden ja hiilineutraalien polttoaineiden.


sen päättävän kompromissista, jossa mahdollistettaisiin samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen ja samalla annettaisiin papeille omantunnonvapaus vihkiä tai olla vihkimättä. VAJAA NELJÄNNES (22 vastaajaa) haluaisi kirkon velvoittavan pappinsa vihkimään kaikki parit. Sama määrä (21) on päinvastaisella kannalla ja katsoo, ettei samaa sukupuolta olevia pareja pidä vihkiä avioliittoon kirkossa.

Tiukin on arvokonservatiivinen Sanasta elämään lista, vastakkaisella laidalla on Tulkaa kaikki. Tässä asiassa tiukin on arvokonservatiivinen Sanasta elämään -lista. Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalissa olevan listan ehdokkaista kyselyyn vastasi 18. Heistä 17 haluaa pitää avioliiton miehen ja naisen välisenä, yksi on valmis hakemaan kompromissia. Vastakkaisella laidalla on arvoliberaali Tulkaa kaikki -liike, jolla on ehdokkaita sekä maallikko- että pappisedustajien vaalissa. Liikkeen edustajista kyselyyn vastasi 21 maallikkoa ja 11 pappia. Maallikoista 12 ja papeista neljä katsoo, että kirkon pitää vihkiä kaikki parit, ja papeilla on siihen virkavelvollisuus. Yhdeksän

Seurakunnat mukaan Sovintohankkeeseen Diakonissalaitos, Helsingin seurakuntayhtymä ja Suomen Lähetysseura ovat sopineet yhteistyöstä Sovinto-hankkeen käynnistämiseksi. Tavoitteena on edistää yksilöiden ja yhteisöjen halua ja kykyä toimia sovinnon rakentajina Suomessa ja kansainvälisesti. – Helsingin seurakuntayhtymä haluaa yhteistyökumppaneidensa kanssa parantaa valmiuksia työstää syvälle yhteisöjen si-

sälle tai välille kasautuneita jännitteitä ennen kuin ne kärjistyvät lisää. Rauhan ja sovinnon edistäminen tapahtuu ihmisten tullessa yhteen saavuttamaan parempaa, perustelee Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki. Perustajakumppaniensa kautta Sovinto-hanke osallistuu kansainvälisiin sovitteluprosesseihin, kehittää vertaissovittelun menetelmiä ja edistää vuorovaikutusta suomalaisten ja kansainvälisten toimijoiden välille. Kukin kumppani rahoittaa hanketta 50 000 eurolla.

Helsingin seurakunnille alijäämäinen budjetti Helsingin seurakuntayhtymän tulot ovat tänä vuonna arviolta 117,1 miljoonaa euroa ja menot 140,7 miljoonan euroa. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi joulukuussa budjetin, joka on 8,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Verotulojen arvioidaan pysyvän nykytasolla eli noin 80 miljoonassa eurossa. Seurakunnat joutuvat käyttämään viime vuosien tilinpäätöksistä kertyneitä säästöjä noin

maallikkoa ja seitsemän pappia on valmiita kompromissiin. Toinen liberaali lista Viinipuu erottuu Tulkaa kaikki -liikkeestä kompromissihakuisempana. Listan pappis- ja maallikkoehdokkaista yhteensä 16 hakisi kompromissiratkaisua tähän kirkkoa jakavaan kysymykseen, viisi vaatii, että kirkko velvoittaa pappeja vihkimään kaikki parit ja yksi pitäisi avioliiton kirkossa vain miehen ja naisen välisenä. PAPPIEN KOLMESTA listasta konservatiivisin on Kaikkien kirkko. Sen kuudesta kyselyyn vastanneesta neljä rastitti kompromissivaihtoehdon ja kaksi katsoo, ettei samaa sukupuolta olevia pareja pidä vihkiä kirkollisesti avioliittoon. Maallikkolista Elävä kirkko edustaa kirkkopoliittista keskustaa. Sen 14:stä kyselyyn vastanneesta ehdokkaasta 12 on kompromissin kannalla, yksi ei vihkisi samaa sukupuolta olevia pareja ja yksi tekisi kaikkien parien vihkimisestä virkavelvollisuuden. Kirkolliskokouksessa muun muassa avioliittoasian ratkaisemiseen vaaditaan kolmen neljäsosan määräenemmistö edustajista. Kyselyssä liberaalimmat ehdokkaat ovat halukkaita lieventämään määräenemmistöä ja konservatiivit ovat sitä vastaan. Yhteensä kaikista vastaajista runsas neljännes (26) pitäisi määräenemmistösäännökset ennallaan, kolme neljästä lieventäisi niitä ja helpottaisi siten kiistakysymysten käsittelyä. Kirkon viestintä on avannut ehdokasgalleria.evl.fi-verkkosivuston, jossa ehdokkaat esittäytyvät ja kertovat, miksi ovat lähteneet ehdolle vaaleissa.■ Kirkolliskokousvaalit pidetään 11. helmikuuta. Siinä saavat äänestää papit ja seurakuntien luottamushenkilöt. Helsingin hiippakunnasta valitaan neljä pappisedustajaa sekä kahdeksan maallikkoedustajaa. Laajempi juttu kyselystä löytyy osoitteesta: kirkkojakaupunki.fi/ uutiset .

viisi miljoonaa euroa ja kuluttamaan myös kassavarojaan. Ne hupenevat tänä vuonna 23,5 miljoonalla eurolla. – Kassavarat ovat nyt noin 180 miljoonaa euroa. Ne ovat kasvaneet viime vuosina, kun investointeja on tehty vain vähän. Kassavaroja ei ole tarkoitus käyttää kohtuuttomasti, vaan turvata toiminta myös tulevaisuudessa, kun verotulot vähentyvät, arvioi hallintojohtaja Juha Tuohimäki. Tänä vuonna kunnostetaan Lauttasaaren kirkko, Johanneksenkirkko, Oulunkylän kirkko ja

Östersundomin kirkko. Lisäksi investoidaan hautausmaihin ja tietotekniikkaan. Investointeihin kuluu rahaa yhteensä 22,5 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoista, 107,7 miljoonaa euroa, käytetään seurakuntien toimintaan. Henkilöstömenot ovat hieman yli puolet käyttötalouden menoista. Lue lisää uutisia: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

5


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Kantaattimessu su 19.1. klo 10. Musiikkina muun muassa J. S.

Bachin kantaatti BWV 155. Sirkku Rintamäki, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Mikko Helenius, tenori, Tuomas Heikkilä, basso, Kannelmäen seurakunnan kamarikuoro Vox Canora ja nuorisokuoro Kannelkellot sekä Oulunkylän seurakunnan kamarikuoro Chorus Sine Nomine ja Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO).Yleisö voi osallistua koraalien laulamiseen. Koraalit harjoitellaan ennen messua klo 9.30. Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 19.1. klo 18. Iltaehtoollinen ke 22.1. ja 29.1. klo 19 kirkossa. Noin kolmen vartin kirkko keskellä viikkoa. Aamuehtoollinen ke 29.1. klo 9.15. Ehtoollinen kirkossa, aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa.

TAPAHTUMIA Työtupa ti 21.1. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone Klanussa. Hiljaisuuden päivä -miniretriitti la 25.1. klo 9.30–15.30 Malminkarta-

non kappelilla. Ilmoittautuminen ma 20.1. mennessä ohjaajalle konsta.korhonen@evl.fi. Kantaattikonsertti su 26.1. klo 18 kirkossa. Kolme J. S. Bachin kantaattia, BWV 32, 155 ja 156. Yleisö on tervetullut osallistumaan kantaatit päättävien koraalien laulamiseen. Koraalit harjoitellaan klo 17.15 ennen konserttia. Sirkku Rintamäki, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Mikko Helenius, tenori, Tuomas Heikkilä, basso, kamarikuoro Vox Canora, nuorisokuoro Kannelkellot, kamarikuoro Chorus Sine Nomine ja Suomalainen barokkiorkesteri. Keskeneräisten käsitöiden piiri ma 27.1. klo 14–15.30 Paikassa, Kauppakeskus Kaaren -1. krs. Löytyykö sinulta kaapista keskeneräisiä käsitöitä tai haluaisitko löytää tarmon aloittaa jotain uutta? Etsitkö käsityöpiiriä, jonne saisit ottaa vauvasikin mukaan? Tule mukaan! Lähetyspiiri ti 28.1. klo 18–19.30

Klanussa. Sari Lehtelä kertoo eri kirkkojen kuulumisista maailmalla. Lauletaan yhdessä to 30.1. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Levollisuuden messu la 18.1. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden

ESKO JÄMSÄ

Päivärukous to klo 12. Sunnuntai kirkolla 19.1. klo 9–14. Aamupalaa klo 9 alkaen. Messu klo 10, Mulari, Paananen, Autio. Kirkkokahvit ja lounas (vapaaehtoinen maksu). Ulkoilua, kellotapuli avoinna. Työntekijöitä tavattavissa, voit varata ajan diakoniatyöntekijälle. Luento Pyhä Henrik – Suomen suojeluspyhimys vai kuinka? Tietokirjailija TT Emil Anton. Aamurukous ke klo 7.30. Silin. Arkimessu ke 22.1. klo 15, Hopeatie 14. Mulari. Kristillistä meditaatiota ja rukousta ke 22.1. klo 19–19.45. Silin. Messu su 26.1. klo 10. MuromaNikunen, Silin, Mönttinen.

Esikoisvauvakerho äideille ja alle 8 kk -ikäisille vauvoille ma 20.1.– 16.3. klo 13–14.30. Tied. ulla.leivo@ evl.fi. Kirkkoherranvirasto on suljettu ke 22.1. koulutuksen vuoksi. Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12, p. 050 476 7710.

Menokasvo

TAPAHTUMIA Johtaminen, sukupuoli ja teologia kirkossa la 21.3. klo 13–17. Marianpäivän aaton symposium. Mukana mm. piispa Hintikka, yliopistonopettaja Vikström, Korolainen Nuori kirkko ry:stä, diakoniajohtaja Kantola, Nuorten Akatemian Mithiku, Matsinen SLS:sta, tuomiorovasti Heltelä ja pastori Huomo. Symposiumin avaa kirkkoherra Nenonen klo 13. Muusikko Perkola, kanttorit Rintamäki, Autio ja lauluyhtye musisoivat. Tilaisuuden juontaa toimittaja Samuli Suonpää. Alustusten ja kommenttipuheenvuorojen lisäksi on varattu aikaa keskustelulle. Ilmoittautuminen 10.3. mennessä osoitteessa https://bit.ly/2CXfQFE. Päivämusiikkia su 26.1. klo 14. Hanne Lappalainen, huilu, ja Noora Meriläinen, piano. Vapaa pääsy. Tietokonekerho ma 27.1. klo 13–15 Tietokoneen siivouksesta, Kivijalassa. Ilm. kari.kaipainen@evl.fi. Toivon tiistai 28.1. klo 18. Apa & Erika perhebändissä ylistetään Jumalaa. Hyvän mielen keidas to klo 16.30. Teematorstai: klo 12 päivähartaus, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjelmaa. 23.1. Pidä huoli luustostasi, 30.1. Berliinin muuri kaatui yli 30 vuotta sitten. Kamalat äidit® – vertaistukea murrosikäisten äideille to 23.1.– 14.5. klo 17.30–19. Tied. minna. rosenborg@evl.fi. Duunauspaja ma 20.1. klo 18–20.

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

Lähde kummilapsesi kanssa lätkämatsiin Nuorisotyönohjaaja Juuso Perilä Herttoniemen seurakunnasta, olet mukana järjestämässä kummipeliä 26.1. yhteistyössä Jokerien kanssa. Mikä jääkiekko-ottelu on kyseessä? – Jokerit–Neftehimik Nizhnekamsk Pasilan jäähallissa. Jokerit pelaa venäläisessä KHL-liigassa. Kummipeli tarkoittaa sitä, että kuka tahansa kummi pääsee kummilapsensa kanssa katsomaan peliä alennettuun hintaan. Mikä on homman idea? – Kummiuden vahvistaminen on perimmäinen idea. Helsingissä alkaa olla vaikeaa löytää lapselle kummeja, koska moni ei kuulu kirkkoon. Kummin ei tarvitse olla lahja-automaatti, vaan tärkeintä on viettää aikaa kummilapsen kanssa. Kummipelillä teemme asian helpoksi. – Lisäksi pidämme jäähallil-

Juuso Perilä on kummipelien konkari. Kummipeli on yksi esimerkki siitä, mitä kummilapsen kanssa voi tehdä.

la kummiständiä. Siellä voi pelata muun muassa pöytälätkää ja tavata nuorisotyöntekijöitä ja pappeja. Kummius koskettaa ihmisten arkea, myös kiekkokansan: monia kysytään kummiksi, moni tarvitsee kummia. Onko kummipeleissä käynyt kummityttöjä tai -tätejä? – On käynyt. Sekä naiset että miehet seuraavat jääkiekkoa,

vaikka enemmistö on miehiä. Miten valitsitte Jokerien matsin? – Tapahtumia on pidetty sekä Jokerien että IFK:n peleissä. Urheiluseuroilta on hieno ele myydä kummipeliin lippuja alennettulla hinnalla.

EIRA SERKKOLA

Kummipeli su 26.1. klo 16 Hartwall Areenalla. Osta lippu: kirkkohelsinki.fi


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

TAPAHTUMIA Olohuone ti klo 13 Munkkiniemen kirkon aulassa. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Lasten kuoro torstaisin klo 16.30– 17.15 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Kirkkokuoro torstaisin klo 18–19.30 Munkkivuoren kirkossa. Lisätietoja kuoroista kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi. Lauantaiparkki 1–2-v. lapsille 18.1. klo 10.30–13 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Ilm. leena. eronen@evl.fi. Mukaan otetaan 5 alle 2-vuotiasta ja heidän isommat sisarukset. Omat eväät mukaan. Kädentaidon illat Munkkivuoren seurakuntatalossa. Ensimmäisessä illassa ma 21.1. klo 18 virkataan pipoja. Ota mukaan oma lanka ja koukku. Tarvittaessa voit myös lainata virkkuukoukkua seurakunnalta. Kirkolla on myös jonkin verran lahjoituslankoja. Lapset pääsevät tekemään tupsuja. Kahvija teetarjoilu. Ilta tulilla. Nuotioilta Munkkivuoren kirkon pihalla to 30.1. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Omat paistettavat mukaan.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 19.1. klo 10. Erika Herala, Antturi, Ahola. Rippikoulusunnuntain messu 26.1. klo 10. Petri Tikka, Antturi, Herala, Vili Itäpelto ja bändi. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla.

TAPAHTUMIA Pitäjänmäen kamarikuoro torstaisin klo 18 kirkolla. Kokkausilta ma 20.1. klo 16.30 kirkolla. Kokataan ja nautitaan yhdessä päivällinen. Ilm. Siirille, p. 09 2340 5668. Yhteisöruokailu tiistaisin klo 11.30–13 kirkolla. Aikuiset 2 e, alle

kouluikäiset maksutta. Lähetyspiiri ke 22.1. klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, keskustelua lähetystyöstä. The Great Discovery – Ulf ja Birgitta Ekmanin matka karismaattisuudesta katoliseen kirkkoon ke 22.1. klo 18 kirkossa. Haastattelee khra Arto Antturi ja teol. toht. Emil Anton. Tilaisuuden pääkieli englanti. Kirkon Olkkari keskiviikkoisin klo 15–18.30. Lämminhenkinen olohuone kaikenikäisille. Käytettävissä käsityö- ja askarteluvälineistöä. Kolmelta kahvit, viideltä ruokaillaan. Ruoka 2 e aikuisilta. Perhetemppu keskiviikkoisin klo 17.45 kirkolla. Perheiden omatoiminen liikunnallinen ilta. Lasten ikäsuositus 1–6 vuotta. Lounas ja Laula kanssamme -yhteislaulutilaisuus Pajamäessä joka toinen pe parilliset viikot 15.5. asti, ei 1.5. Lounas klo 12, yhteislaulutilaisuus klo 12.45. Lounas 5 e. Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin 18.5. asti klo 18.30 kirkolla. Aiheena Pietarin kirjeet. Päiväpiiri ke 29.1. klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, keskusteluja eläkeikäisten kesken.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu

Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Kuoroharjoitukset alkavat! Vanhankirkon kuoro harjoittelee ti

kon messussa saarnaavat yhteiskunnalliset vaikuttajat. Messun jälkeen saarnajatkot ja kirkkokahvit Kryptassa. Seuraava Ajan merkit -saarna kuullaan su 16.2., jolloin saarnaa Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. TUOMO BJÖRKSTEN

messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus. Arkiehtoollinen ke 29.1. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia.

Gospelia kaikille Mass Choir Oletko aina halunnut laulaa rytmikästä gospelia? Gospel Helsinki Mass Choir aloittaa uuden kauden. Gospelista innostuneet laulajat untuvikoista konkareihin, tulkaa mukaan! Gospellauluun, rytmiin ja liikkeeseen tutustutaan pilke silmäkulmassa. Osallistumismaksu on 40 e / kausi. Ensimmäiset harjoitukset ovat su 2.2. klo 15–17 Meilahden kirkolla, seuraavat su 1.3. samassa paikassa. Ilmoittautumislinkki: gospelhelsinki.fi. Lisätiedot: gospeliakaikille@gmail.com

klo 18–20 ja Vanhankirkon Laulupiiri to klo 14.30–16 Bulevardin seurakuntasalissa. Uusia laulajia otetaan harjoitusten yhteydessä. Lisät. risto.pulkamo@evl.fi, p. 09 2340 6184. Ikoninäyttely Vanhassa kirkossa. Tule tutustumaan Bulevardin salin ikonipiirin ikoneihin Vanhaan kirkkoon Ekumeenisella rukousviikolla. Näyttely on avoinna ma–ke 20.–22.1. klo 12–17, to 23.1. klo 12–19, pe 24.1. klo 12–17, la 25.1. klo 12–13.30 ja su 26.1. klo 10–13. Vapaa pääsy. Wannabe singers laulattaa kuorolaisia. Supersuosittu kuorolaulukoulun harjoitukset Vanhassa kirkossa vielä la 18.1. klo 10–11.30, to 23.1. klo 18–20 ja laulaminen Vanhan kirkon messussa su 26.1. klo 9 alk. Lisät. anna.pulli-huomo@ evl.fi. Tuomiokirkossa saarnaa alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Ajan merkit -saarnasarja jatkuu, kun Tuomiokirkon messussa su 19.1. klo 10 saarnaa alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Ajan merkit on yhteiskunnallisten saarnojen sarja, jossa Tuomiokir-

Musiikillinen rukoushetki su 19.1. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi. Pientä tarjoilua kryptassa. Raamattupiirit alkavat. Raamattupiiri Bulevardin pihasalissa ma klo 14–15, aiheena Jeremian kirja, ja miesten raamattupiiri ma klo 18–19, aiheina 2. ja 3. Johanneksen kirje, Juudaksen ja Jaakobin kirje. Raamattupiiri Vanhassa kirkossa to klo 16.30–18, aiheena Jesajan kirja. Seniorifoorumilla musiikkia ja lentämistä. Ke 22.1. esiintymässä muusikko Hillel Tokazier. Ke 29.1. aiheesta Lähetyslentäjät maailmalla puhuu lentäjä Janne Ropponen. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Tekemistä koululaisille! Olkkari ti klo 14–17 ja Isojen olkkari to klo 16–18 Suomenlinnan kryptassa. Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset 6–12-vuotiaille Vanhassa kirkossa ke klo 14.30. Ilm. nana.honkasalo@evl.fi. Perhekerhoissa yhdessäoloa ma ja ti klo 9.30–12 Hyvän toivon kappelissa. Vauvakerho ti klo 13–14.30 Hyvän toivon kappelissa. Perheker-

ho to klo 15–17 Meritullin seurakuntakodilla. Nokkamuki-perhekahvila pe klo 10–12 Katajanokan seurakuntakodilla. Seniorinaisten jumppaa ma klo 9.15 ja 10.30 Meritullin voimistelusalissa. Seniorien tuolijumppa ken klo 9.30–10 Tuomiokirkon kryptassa. Yhteisöruokailu ma klo 17 Hyvän toivon kappelissa. Kappelikahvila ti klo 14–16 Hyvän toivon kappelissa. Kaikille avoimet keskiviikkokahvit ke klo 14 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Diakoniaruokailu tiistaisin 14.1. alk. klo 11–12 Mikael Agricolan kirkossa. Aterian hinta 1 e. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Iltakirkko maanantaisin klo 18. 20.1. Lisa Enckell, 27.1. Jaana Partti. Lähdemessu tiistaisin klo 18. 21.1. Visa Viljamaa, 28.1. Pauliina Lindfors. Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. Kelttimessu 22.1. Marja Kotakorpi, 29.1. Marja Kotakorpi. Viikkomessu torstaisin klo 18. 23.1. ja 30.1. Lisa Enckell. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

7


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 17.1. ja 24.1. Veli-Matti Hynninen. Messu sunnuntaisin klo 10. 19.1. Visa Viljamaa. 26.1. Laura Huovinen. Rippikoulusunnuntai. Messussa mukana kauden rippikoululaiset. Alppilassa: Sateenkaarimessu la 25.1. klo 17. Jaana Partti. Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 19.1. Visa Viljamaa. 26.1. Pauliina Lindfors.

TAPAHTUMIA

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2. Avoinna ma, ti, to, pe, klo 9–12, ke klo 14–18 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 19.1. klo 11. Lemmetyi-

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

TAPAHTUMIA Maksutonta lastenhoitoa kirkolla yli 2-vuotiaille lapsille ke-iltaisin klo 17.30–19.30 kirkon leikkihuoneessa B-rapun yläkerrassa. Ilmoittautumiset ti klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Maksutonta lastenhoitoapua voit

la klo 13, Pajalahdentie 10 A. Jatkuu 16.1. alkaen. Larun olohuone ke klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Töppösryhmä joka kuun toinen ti klo 10.30–12 kirkkokahvilassa. Neulotaan sukkia ja töppösiä kasteperheille. Jatkuu 11.2. alkaen. Vesivärimaalausta Lauttiksessa ma 20.1. klo 16–18. LaruAreena torstaisin Lauttiksessa klo 18–19. Keskustelua ajankohtaisista aiheista. 16.1. Perheneuvojat Leena Heinonen, Veli Matti Helminen ja Riitta Rönkä. 23.1. Atlantin yli soutava Jari Saario. 30.1. Mikko

Ydinkysymysten äärelle Mikaelinkirkolla Dosentti Kari Kuulan luento- ja keskustelusarjassa Vaikeita uskonkysymyksiä poraudutaan kristinuskon suuriin kysymyksiin kuutena keskiviikkoiltana. Kuula on kirjoittanut muun muassa tietokirjat Kotona kristinuskossa ja Helvetin historia. Kahvitarjoilu ennen klo 18 alkavia tilaisuuksia Mikaelinkirkolla, Naapurintie 14. Ensimmäisen illan aihe keskiviikkona 22.1. on: Kaunis tarina ihmisestä. Miten luomiskertomusta tulkitaan? Seuraavat illat: 5.2. Pääseekö koira taivaaseen? Ystäviä, kohtalotovereita vai hyödykkeitä? – kristinuskon näkemyksiä eläinkunnasta. 12.2. Haluaisin uskoa Jumalaan, mutta se ei vaan onnistu? Johdatus uskon käsitteen syvempään ymmärtämiseen.

tilata kotiin ti-, ke-, tai to-aamuksi klo 9 ja 11 väliseksi ajaksi varaamalla lastenhoitajan ma klo 9–16 numerosta 050 380 3514. Avoin perhekerho kirkolla ma, pe klo 9–11, Myllykallionrinne 1, D-rappu. Lauttiksessa ti, ke ja to klo 9–12. Perjantaisin maksuton lapsiparkki. Ei ilmoittautumista, ei ikärajaa. Uutta: myös torstaisin klo 14–18 Lauttiksessa. Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, aloitus Lauttiksessa. Saaren seniorit ja muu väki, tervetuloa tapaamaan ja kahvittelemaan seurakunnan tilaan Lauttikseen perjantaisin. Pannu kuumana klo 13–15. Jatkuu 17.1. alkaen. Seniorilautta ke klo 10.30 seurakuntasalissa. Käsityöpiiri joka toinen ti klo 13 Lauttiksessa. Seur. kerran 28.1. Torstaipiiri joka toinen to kirjastol-

Kurenlahti, tutkija Helsingin yliopisto: ”Kulutususko ympäristökriisin aikakaudella”.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 19.1. klo 10. Kanala, Koivisto ja Välimäki. Itä-Pasilan messu su 19.1. klo 12. Koivisto. Puolen tunnin messu ke 22.1. klo

18. Koivisto. Messu su 26.1. klo 10. Toivonen, Pöysti, Rannanpää-Kortelainen ja Hakkarainen sekä kamarikuoro Värinä. Puolen tunnin messu ke 29.1. klo 18. Valkeapää.

TAPAHTUMIA

ESKO JÄMSÄ

STINAKO pe 17.1. klo 20 Kallion kirkossa. Ilmaiskonsertti. Keräämme ovella vapaaehtoisen pääsymaksun, josta maksetaan muusikoiden palkkiot. Sen lisäksi 20 % pääsymaksuista suunnataan kirkon työlle yksinäisten ihmisten auttamiseen. Support-lippuja voi ostaa ennakkoon https://holvi.com/shop/stinako. Lähde elämään -ilta su 19.1. klo 17 Kallion kirkossa. Rohkaisten. Päivi Peittola Kansan Raamattuseurasta ja Eeva-Liisa Hurmerinta Kallion seurakunnasta. Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 23.1. Mies kuvien takana, valokuvaaja Caj Bremer. Päivi Istala haastattelee. 30.1. Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho. Raisa Rauhamaa haastattelee. Ikärajaton iltaperhekerho maanantaisin 20.1.–25.5. (ei 17.2. ja 13.4.) klo 17–19 Kallion seurakuntakodilla. Yhdessäoloa, laulua, leikkiä ja iltahartaus. Mahdollisuus osallistua Kallion kirkon iltakirkkoon ja ehtoolliselle klo 18. Lapset voi halutessaan jättää kerhoon iltakirkon ajaksi. Tarjolla on kahvia, teetä ja mehua. Ei ennakkoilmoittautumista. Esikoisvauvakerho torstaisin 23.1.–5.3. (ei 20.2.) klo 12–14 Kallion seurakuntakodilla. Lapsi tuo perheeseen paljon iloa, työtä ja kysymyksiä. Tule kahvikupposen ääreen keskustelemaan vauvaperheen arjesta ja tutustumaan toisiin samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin aikuisiin. Maksuton, ei ennakkoilmoittatumista.

nen, Viljamaa. Viikkomessu ke 22.1. klo 19. Kuusniemi, Valojärvi. Messu su 26.1. klo 11. Rintamäki, Viljamaa. Seurat klo 13. Myynnissä lihakeittolounas. Viikkomessu ke 29.1. klo 19. Lemmetyinen, Valojärvi.

Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat 2020: Plots and Intrigues – Hovija kirkkomusiikkia Tudorien ajalta to 23.1. klo 19. Ensemble Kaleidos, instrumentalisteja. Line of Beauty – Musiikkia Etonin kuorokirjasta pe 24.1. klo 19. I Dodici, johtaa Kari Turunen. Cathedrals and Cottages – Musiikkia Englannin hovista ja Viron kansan suusta la 25.1. klo 19. Heinavanker, Viro. Shakespeare’s Playlist – Englantilaisen madrigaalin kukoistus su 26.1. klo 16. Vuo Ensemble, Mikko Ikäheimo, luuttu. Taiteilijatapaamiset alasalissa 45 min ennen kunkin konsertin alkua. Esiintyjät esittelevät illan musiikkia, soittimia ja aikakauden tapahtumia kahvitarjoilun äärellä. Kristillisen meditaation ryhmä keskiviikkoisin klo 17.15−17.45 Paavalinkirkon urkuparvella jatkuen koko kevään. Ryhmä on avoin kaikille etsijöille. Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa Paavalinkirkolla to 16.1. klo 18−20. Ryhmä kokoontuu yht. 6 kertaa joka toinen viikko. Ilm. Arja Rannanpää-Kortelainen. Meditatiivisen tanssin kevään ensimmäinen jakso on alkanut ma 13.1., jatkuen 20.1., 27.1. ja 3.2. Voit tulla mukaan kertamaksulla 6 e. Meditatiivinen tanssi on koko kehon rukousta. Liikesarjat ovat yksinkertaisia, sopii kaikenikäisille. Ohjaajana tanssipedagogi Tiina Sara-aho. Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä alkaa Paavalinkirkolla ti 4.2. klo 18−20.30 jatkuen 28.4. saakka. Ryhmää ohjaa pastori Tuula Paasivirta. Ilm. ja tied. p. 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@ evl.fi. Ryhmäläiset haastatellaan ennen ryhmää. Ryhmä on ilmainen. Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10−12 ja ke klo 14−16. Hävikkiruokajakelu ti klo 12. Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2.

Töölön seurakunta Virasto, Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 6300 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, toolo.srk@evl.fi Osoitteet

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerho- ja liikuntatilat, Jalavatie 6 b Ruskeasuon Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10. Kirkkokahvit. Messu 19.1. Maisila, Lehtimäki, Vuorio. Helsingin Kaupungin Liikennelaitoksen Mieslaulajat, joht. Anita Lehtonen. Messu 26.1. Helsingin Eteläpohjalaiset kotiseutuyhdistyksen kirkkopyhä. Niemistö, Kari Kanala, Tiitu, Tapio Tiitu. Musiikkia Eteläpohjalaisilta. Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon. Töölön kirkko su klo 12. Kirkkokahvit. Rukousmessu 19.1. klo 17. Valkama. Messu 26.1. Lehtimäki, Meurman, Hersta. Ehtoollishetki ke 29.1. klo 18. Meilahden kirkko su klo 11. Kirkkokahvit. Messu 19.1. Hietalahti, Karjalainen. Valon ja ilon messu to 23.1. klo 18 Meilahden kirkon Tuomaansalissa. Klemi. Musiikkivieras Jukka Tolonen. Messu 26.1. Jaana Alasentie, Krans, Vuorio. Kampin Laulu.

TAPAHTUMIA Kohtaamisten kahvila to klo 15.30–17 Tapanilan asemalla 16.1. alkaen. Yhteinen lounas ti ja pe 17.1. alkaen Töölön kirkolla klo 12–13. Hinta aikuiset 3 e, lapset 1 e. Lounaan yhteydessä jaossa hävikkileipää ja pullaa. Lohdutuksen ilta lapsensa menettäneille la 18.1. klo 18 Fokuksessa. Keskustelua menetyksestä ja surusta. Missä on toivo? Elävänä su 19.1. klo 16 Fokuksessa. Ninni Poijärvi, laulu ja viulu, Tommi Kalenius, laulu ja kitara. Vapaa pääsy. Talvisota, Terijoki, teatteri – Kulttuuriklubin kirkkoilta Ritva Heikkilän 100-vuotismuistolle ma 20.1. klo 17 Temppeliaukion kirkolla. Pyhäkoulu Fokuksessa ke klo 18 ja Temppeliaukion kirkolla su 19.1. alkaen klo 10. Jumpparyhmä ti klo 10.30–11.15 Temppeliaukion kirkolla 21.1. alkaen. Leppoisaa ja kevyttä liikuntaa ikäihmisille. Ehtoollishartaus ti 21.1. klo 15 Palvelutalo Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen katu 4. Töölön kirjaston yhteislauluilta ti 21.1. klo 18–19 Mika Waltari -salissa. Kaisa ja Kulkurit laulattavat.


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä. Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. 19.1. Gospelmessu. Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. 19.1. Lähetyspyhä. Vieraana nimikkolähetti Marja Kartano. 26.1. Seurakuntaneuvoston pyhä. Kirkkokahveilla kuulumisia ja kuvia Kirsi Lemposen Tongan matkalta. Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Laiturissa klo 17.30.

TAPAHTUMIA Kodittomien yö Myllypuron kirkolla pe 17.1. klo 16 alkaen: Saunamahdollisuus ja ruokailu. Hartaus ja ehtoollinen klo 19. Yöpymismahdollisuus. Lisätietoja Pilvi Juvonen, 050 347 8582. Israel-ilta Myllypuron kirkolla su 19.1. klo 16. Tunnelmia seurakunnan syksyn 2019 Israelin matkalta. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Laiturissa ke 22.1. klo 14. Kahvit klo 13.30 alkaen. Armon ilta pe 24.1. klo 18 Myllypuron kirkolla. Puheenvuoroja, rukousta ja ylistystä. Musiikissa Johannes Österlund. Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus esirukoukseen sekä yhteinen iltatee. Lasten konsertti Kulosaaren kirkossa su 26.1. klo 15. Analia Cappone-Savolaisen laulusuzuki-oppilaat. Vapaa pääsy. Nuorten aikuisten ilta – Subbari Myllypuron kirkolla ti 28.1. klo 18.30–20. Lisätietoja Jyrki Keinänen, p. 050 380 3004. Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 347 9515 (Kati Markkanen) Ajan voi varata myös tulemalla paikan päälle maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai Laiturissa. Myllypuron elintarvikejakelu ma– pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry). Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800,

helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 19.1. klo 11. Tuomas Pitkänen, saarna, Kirsi HonkanenPunkari, kanttori. Messun aikana lapsille Pyhis. Ekumeeninen rukoushetki kristittyjen ykseyden rukousviikolla to 23.1. klo 18. Rukoilemme yhdessä rauhaa eri kristillisten kirkkokuntien kanssa. Tilaisuuden jälkeen tarjolla iltateetä ja kristittyjen yhteyden jakamista. Mukana ovat Martti Häkkänen, Anne Granström, Hanna Videll ja Mari Lamminen sekä Kaisa Valve, laulu. Messu su 26.1. klo 11. Martti Häkkänen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori. Lions Club Kontulan jäsenet avustavat. Messun aikana lapsille Pyhis. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Vaikeita uskonkysymyksiä, teol. tri Kari Kuulan luento- ja keskustelusarja uskosta ja teologiasta keskiviikkoisin klo 18, kahvitarjoilu ennen tilaisuuksia. Ke 22.1. Kaunis tarina ihmisestä. Miten luomiskertomusta tulkitaan? Ke 5.2. Pääseekö koira taivaaseen? Ystäviä, kohtalotovereita vai hyödykkeitä? - kristinuskon näkemyksiä eläinkunnasta. Ke 12.2. Haluaisin uskoa Jumalaan, mutta se ei vaan onnistu? Johdatus uskon käsitteen syvempään ymmärtämiseen. Ke 11.3. Miksi valitsisin juuri kristinuskon? Mikä kristinuskossa on niin hyvää ja uskottavaa? Maailmassahan on paljon muitakin uskontoja. Ke 18.3. Danten matka helvettiin. Mahtavin matkakertomus ikinä, Danten Inferno. Osa 1. Ke 1.4. Dante helvetin alakaupungissa. Matkakertomuksen loppuhuipennus. Osa 2. Kontula kameran kautta -valokuvauskerho 30.1. alkaen joka toinen torstai klo 18. Tule mukaan tarkastelemaan ympärillämme olevaa todellisuutta kameran kautta. Käsittelemme perusasioita valokuvauksesta, tutkimme valokuvia ja niihin liittyviä tarinoita sekä tutustumme ammattikuvaajien työhön. Ilm. 24.1. mennessä heikki.heikurinen@evl.fi, p. 050 342 4795. Torstaipiiri torstaisin klo 13: 23.1. Ilmastoahdistusta – mitä tehdä? Marja Lehtinen. 30.1. Kansainvälisen työn kuulumisia. Sari Viljakainen. Sururyhmä läheisensä hiljakkoin

kuoleman kautta menettäneille alkaa to 6.2. klo 17.30, yht. 7 kokoontumiskertaa. Ryhmässä on mahdollisuus keskustella ajatuksistaan ja tunteistaan kohtalotovereiden kanssa luottamuksellisessa ilmapiirissä. Ilm. tammikuun aikana p. 050 559 3657 tai eva-lisa. lindstrom@evl.fi Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta

Ajassa ja yhteiskunnassa kiinni Ajan merkit on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan yhteiskunnallisten saarnojen sarja. Keväällä 2019 alkanut sarja jatkuu tarjoten saarnoja erilaisista näkökulmista. Ensimmäisenä on vuorossa alivaltiosihteeri Päivi Nerg, joka saarnaa Tuomiokirkossa su 19.1. klo 10 alkavassa messussa. Myöhemmin vuorossa ovat mm. Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila 16.2. ja dosentti Hanna Wass 15.3. PIXABAY

ItäHelsinki

Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Café Töölö ke klo 14–16 Töölön kirkolla 22.1. alkaen. Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio, luentosarja 23.1. klo 18–20 Fokuksessa. Mitä varhaiset kristityt uskoivat ja opettivat? teologian tohtori Päivi Vähäkangas. Aikuisten nuortenilta to 23.1. klo 18.30–21 Kerhiksellä. Oletko tavallinen aikuinen, koetko kaipaavasi jonkin sorttista seurakuntakytköstä? Haluatko keskustella, kuunnella? Tämä ilta on sinua varten. Raamattua löyhäpipoisesti ti 28.1. klo 16.30 Temppeliaukon kirkon takkahuoneessa. Kevään teemana Israelin historian menneisyys ja tulevaisuus Psalmeissa 1–5. Illan aiheena Autuas se mies... Lounashetki ke 29.1. klo 11.30–13 Meilahden kirkolla, Jalavatie 6 b. Hinta aikuiset 3 e, lapset 1 e. Avoin perhekerho Fokuksessa ma klo 9.30–11.30, Meilahden kirkolla ti klo 10–11.30, Töölön kirkolla pe klo 10–12, Ruskeasuon Rastilla pe klo 10–11.30. Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14–15.30 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Kohtaamista ja kahvittelua kaikenikäisille. Kielisoitinkurssit ma klo 16 Temppeliaukion kirkon takkahuoneella. Vetäjänä Kari Pulakka. Lisätiedot jari.leinonen@evl.fi, p. 050 538 2251. Vauvakerho ti klo 13.30–15 Fokuksessa. Loruja, lauluja, kahvittelua. Iltaperhekerho ti klo 17–19 Fokuksessa. Kädentaitoja, leikkiä, loruja, lauluja. Torstaikerho to klo 13 Meilahden kirkolla. Ohjelmaa, keskustelua, hartaushetki, kahvitarjoilua. Voimaannuttava iltapäivähetki. Lounas pe klo 11.30–13 Ruskeasuon Rastilla. Hartaus klo 11.20. Hinta aikuiset 3 e ja lapset 1 e. Hopeapiiri pe klo 13.30 Töölön kirkolla. Alustuksia eri aiheista, keskustelua ja hartaushetki. Uudet verkkosivut seurakuntatoolo.fi.

Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 19.1. klo 10. Kaskinen, saarna Paavo Salakka, Filppula, Akademiska Damkören Lyran, joht. Jutta Seppinen. Messu su 26.1. klo 10. Vaulas, Nurminen, Filppula, Riitta Lampela, sello. Vesper ma 20.1. klo 19.30 Filppula, Cantiamo. Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Laajasalon kirkossa: Messu su 19.1. klo 12. Lyytinen, Kaskinen, Niva-Vilkko, Chorus Marinus. Messu su 26.1. klo 12. Laaksonen, saarna Veikko Rauhaniemi, NivaVilkko.

TAPAHTUMIA

02022020 Nyt voi saada mieliinpainuvan hääpäivän. Kallion kirkossa alkaa sunnuntaiiltana 2.2. Hääyötapahtuma, jolloin pariskuntia vihitään kirkossa puolen tunnin välein klo 18 alkaen. Aika varataan kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 3600 tai kallio. srk@evl.fi. Avioliiton esteiden tutkintaan tarvitaan ainakin viikko. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit hääparille ja 20 vieraalle.

Luova joukko Laajarannassa torstaisin klo 12, alk. 16.1. Ryhmää vetää Iiro Pesonen, iopesonen@ gmail.com, p. 040 084 8738. Iltaruoka Laajasalon kirkolla torstaisin klo 16.30–18, alkaen 16.1. Ruoan hinta 2 e/aik., kouluikäisiltä 1 e, pienimmille ilmainen. Iltaruoka Roihuvuoren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–18. Hinta 2 e/aik., kouluikäisiltä 1 e, pienimmille ilmainen. Perheiden raamattupiiri Laajasalon kirkolla perjantaina 17.1. klo 18. Kohti valoa -konsertti su 19.1. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Petri Bäckström, tenori ja Janne Maarala, piano. J. Sibelius, O. Merikanto, L. Madetoja, F. Schubert, Bach-Gounod, P. Mascagni ja J. Maaralan virsi-improvisaatioita. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Uusi kuorokerho alakouluikäisille Laajasalon kirkon kerhotiloissa KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

9


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Vartiokylän seurakunta Virasto: p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Aamurukouspiiri ma klo 8. Puotilan olohuone ti klo 13–16. Ohjelma klo 14. 21.1. Itkuvirsistä. Tiina-Susanna Hirvonen. 28.1. Opittavaa kansainvälisistä konflikteista. Antti Pentikäinen.

Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

ESKO JÄMSÄ

maanantaisin (alk. 20.1.) klo 14.30– 15.45 Tuuli Malveen johdolla. Lisätietoja: tuuli.malve@evl.fi! Lectio divina -raamattu- ja rukousryhmä ma 20.1. klo 18 Laajasalon kirkolla. Lähetyksen iltapäivä ti 21.1. klo 12 Roihuvuoren kirkolla. Suomen Lähetysseuran lähetyspiiri ke 22.1. klo 13 Laajasalon kirkolla. Eläkeläisten raamattupiiri pe 24.1. klo 14 Laajasalon kirkolla. Afrikkalaisten laulujen päivä Roihuvuoren kirkolla la 25.1. klo 10–14 ja la 21.3. klo 10–14. Tule laulamaan, liikkumaan tai vain kuuntelemaan. Kouluttajina Pekka Nyman ja Maria Laakso. Tarjolla kahvia ja teetä, omat eväät. Osallistumismaksu 5 euroa per lauantai. Ilmoittautuminen 17.1. mennessä Roihuvuoren seurakunnan nettisivujen kautta. Puikot heilumaan -harrasteryhmä ma 27.1. klo 18 Laajasalon kirkolla. Miesten raamattupiiri ma 27.1. klo 18 Tammisalon kirkolla. Naiset Raamatun äärellä -raamattupiiri ke 29.1. klo 16 Roihuvuoren kirkolla. Naisten raamattupiiri ke 29.1. klo 18 Laajasalon kirkolla.

Sunnuntai kirkolla Huopalahden kirkolla, Vespertie 12, voi jälleen viettää tammikuista sunnuntaipäivää Talvi-Heikkinä 19.1. kello 9–13. Piispa Henrikin kuolinpäivän aattona vietettävä talvi-Heikki oli keskiajan Suomessa yksi suurimmista kirkollisista juhlista. Ensimmäiseksi voi nauttia aamupalaa, ja messu alkaa kello 10. Messun toimittavat Marjut Mulari, Pyry Paananen ja kanttori Hanna Autio. Lounaaksi on keskiajan tapaan ohrapuuroa, puolukoita, nauriita, kotikaljaa ja piimää (vapaaehtoinen maksu). Uudet haagalaiset voivat tavata toisiaan UKKpöydässä eli Uusien kasvojen kahveilla. Kello 12 tietokirjailija Emil Anton (kat.) pohdiskelee, kumpi on suomalaisten sankari, Pyhä Henrik vai hänet surmannut Lalli. Lapsille on omaa ohjelmaa. Myös kellotapuli on avoinna kello 11–12.

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa. Huom! 19.1. ei messua Vartiokylässä vaan Puotilassa klo 10. Messu su 19.1. klo 10 Puotilan kappelissa. Mukana Cantus Novus ja soitinyhtye. Radiointi. Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa. Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila ark. klo 9–15. Neulekerho ma klo 11.30. Iltaruoka ma klo 16.30. Ruoka 1 e. Iltaperhekerho klo 17. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Vauvaperhekerho ti klo 9.30– 11.30. Laulut soikoon! ke klo 13. Soppakirkko ke 29.1. klo 12. Maksuton lounas, hartaus. Perhekerho pe klo 9.30–11.30. Puotilan kappelissa: Konsertti 28.1. klo 18. Seeli Toivio, laulu, ja Collin Hansen, piano.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

Perjantailenkki, kävely- ja kahviseuraa. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, perjantaisin klo 13 Vartiokylän kirkolle. Pilke-ryhmä Itäkeskuksen palvelutalossa pe klo 9–11. Miesten toimintaryhmä parillisina keskiviikkoina, 22.1. klo 13 Omakotisäätiöllä, Puotilantie 3. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ma klo 13–15 p. 09 2340 6451 (Korhonen) ja to klo 9–11 p. 09 2340 6450 (Nygård). Ajan voi varata myös Matteuksenkirkolla to klo 9–11, sisäänkäynti Turunlinnantien puolelta Diakoniatyön/Perheneuvonnan portista.

JUMALANPALVELUKSET

Vuosaaren seurakunta

TAPAHTUMIA

Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet:

Iltakirkko to 16.1. klo 18, Katukappeli. Virtanen, Jurmu. Vauvakirkko la 18.1. klo 10, kirkko. Holma, Mäkinen. Mukana myös Satosalmi ja lastenohjaajia. Pienten oma lyhyt kirkkohetki. Kastepuun riisuminen viime vuonna kastettujen kastelehdistä, tule hakemaan oma lehti muistoksi. Messu su 19.1. klo 11, kirkko. Antola, Holma, Mäkinen. Iltakirkko to 23.1. klo 18, Katukappeli. Paananen, Mäkinen. Messu su 26.1. klo 11, kirkko. Ahonen, Huhdanmäki, Mäkinen. Iltakirkko to 30.1. klo 18, Katukappeli. Antola, Jurmu. Kohti kevättä – klassinen iltapäivä su 19.1. klo 15 Vuosaaren kirkossa. Eeva Pirkkala, viulu, Harri Saarinen, piano. Ohjelmassa Mozartin, Sibeliuksen ja Einar Englundin musiikkia sekä Bachin partitoja. Vapaa pääsy.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 24.1. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Pyhän tanssin iltapäivä su 26.1. klo 14–16 Marielundin kappelissa. Musiikki ja liike kuljettavat hiljaisuuteen, kehorukoukseen ja tanssiin. Erityistä tanssitaitoa ei tarvita. Varusteiksi mukavat vaatteet ja villasukat tai sisätossut. Vapaaehtoinen oviraha käteisellä 10–20 e. Ilm. saraaho@gmail.com, p. 050 490 6014. Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento kohtaamispaikka. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 22.1. klo 13. Yhteinen lounas kirkolla 16.1. alkaen torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e. Tule iloiseen joukkoon, Vuosaarikuoroon! Esiinnymme seurakunnan tilaisuuksissa, sekä vierailemme musisoimassa palvelutaloissa. Kuoroon ei ole pääsykoelaulua, kaikki ovat tervetulleita! Kuoroa ohjaa Mikaela Mandalios. Harjoitukset Marielundin kappelissa torstaisin klo 17–18.30. Kevätkausi alkaa 16.1. Kuorojen kevät alkaa 15.1. jolloin jatkavat Gaudium, Uusi laulu ja Valon ääni. Lastenkuoro kutsuu mukaan! Opitaan yhdessä laulamaan ja soittamaan! Osallistuminen on maksutonta, eikä etukäteen tarvitse ilmoittautua. Kuoroa ohjaa Eeva Jurmu. Harjoitukset Katukappelissa klo 16–17 torstaisin 16.1. alkaen. Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30–11.30. Leikkiä, yhdessäoloa, musiikkihetki ja välipala 1 e. Katukappeli avoinna vapaaehtoisvoimin ma–pe klo 12–16. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 17.15–17.45. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti klo 9–11 ja to 13–15, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) to klo 13–15. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@ evl.fi. Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet:

Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 19.1. klo 10 Malmin kirkossa Pyhän Henrikin muistopäivän messu. Esko M. Laine. Messun aikaan pyhäkoulu Malmin kirkossa. klo 10 Puistolan kirkossa. Markku Arola. klo 10 Viikin kirkossa. Jukka Holopainen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Markku Arola. Messut su 26.1. klo 10 Malmin kirkossa. Sanna Einiö. Saarna teologian ylioppilas Raine Talvisto. klo 10 Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. Mukana Koillis-Helsingin Gideonit. klo 10 kaksikielinen messu (suomi– engl.) Viikin kirkossa. Hans Krause. Mukana Koillis-Helsingin Gideonit. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Mukana Koillis-Helsingin Gideonit. Valon messu Puistolan kirkossa su 26.1. klo 17. Iltatee. Viikkomessu Viikin kirkossa ke 22.1. ja 29.1. klo 18. Siltamäen seurakuntakodissa ke 22.1. klo 13 eläkeläisten iltapäivän yhteydessä. Martta Paijola. Levon messu Tapanilan kirkossa ke 22.1. klo 18. Hartaus Madetojan palvelutalossa pe 17.1. klo 13.30.

TAPAHTUMIA Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ti 21.1. klo 18. Maritta Widberg. Aikuisten veisuilta Tapanilan kirkossa la 25.1. klo 17–23.30. Illassa lauletaan Nuoren seurakunnan veisukirjan lauluja bändin säestyksellä. Meri Ala-Kokko, Laura ”Late” Mäntylä ja Lissu and the Red Book Band. Nyyttäripöytä. Seniorit, laulu soi! Viikin kirkossa ti 28.1. klo 12. Kuurojen keskustelu- ja raamattupiiri Malmin kirkossa ti 28.1. klo 17–18.30. Keskusteluilta Malmin kirkossa ti 28.1. klo 19. Tarton rauhasta 100 vuotta. Esko M. Laine. Israel-ilta Pukinmäen Portissa, os. Säterinportti, ti 28.1. klo 17.30–20. Lauletaan ylistyslauluja, luetaan Raamattua ja rukoillaan Lähi-idän rauhan puolesta. Bible Group in easy English/ Finnish in Pihlajamäki Church on


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

KATRI SAARELA

Thursday 30.1. at 6 pm. More information: minna-sisko.makinen@evl. fi or p. 050 369 1004. Seurakuntamatka Namibiaan 7.7.–17.7.2020 tai pidennettynä 23.7. saakka. Matkan aikana perehdymme suomalaiseen lähetyshistoriaan ja Namibian luterilaisen kirkon nykyisyyteen sekä namibialaiseen kulttuuriin autenttisilla paikoilla Windhoekissa, Ambomaalla ja Kavangolla. Osallistumme myös lähetysjuhliin. Matkaan sisältyy kirkonjohtajien tapaamisia sekä seurakunta- ja kouluvierailuja. Pidemmällä matkalla on mahdollista nähdä myös Etoshan luonnonpuisto ja Swakopmundin rannikkokaupunki. Matkanjohtajina toimivat Kavangolla työskennellyt FM, TM Eeva-Maria Muurman ja pastori, kirkkohistorian dosentti Esko M. Laine. Matkan hintaan (lyhyempi matka: 2950 e/2hh tai pidempi matka: 3600 e/2hh) sisältyvät lennot, majoitus, matkat, kuljetukset, pääsymaksut, hotelliaamiaiset ja päivittäin yksi lämmin ateria sekä opastukset ja luennot bussimatkoilla. Tiedustelut eeva-maria. muurman@edu.hel.fi, p. 040 5051 314 tai Esko M. Laine esko.m.laine@evl.fi, p. 09 2340 4461. Ilmoittautumiset Malmin seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400 (ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17). Leivänjako Tapulin seurakuntakodilla ma 20.1. ja 27.1. klo 11. Pihlajamäen kirkon alakerrassa ti 21.1. ja 28.1. klo 9. Jakomäen kirkolla ke 22.1. ja 29.1. klo 11. Malmin kirkossa to 23.1. ja 30.1. klo 11.30. Soppakirkko Jakomäen kirkon edustalla ma 20.1. klo 11. Siltamäen seurakuntakodissa ti 21.1. klo 12. Malmin kirkossa to 30.1. klo 12. Olotilakahvila Olohuone Tapulin seurakuntakodilla ma 20.1. ja 27.1. klo 11–13. Ma 20.1. puurotarjoilu. Torstaikahvila Puistolan kirkossa to 23.1. ja 30.1. klo 13–14.30. Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkossa ti 21.1. ja 28.1. klo 13. Siltamäen seurakuntakodissa ke 22.1. ja 29.1. klo 13. Tapanilan kirkossa ke 22.1. ja 29.1. klo 13. Pihlajamäen kirkossa ke 22.1. ja 29.1. klo 14. Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 22.1. ja 29.1. klo 13. Diakoniatyön yhteystiedot. Jos tarvitset keskustelutukea elämän eri tilanteissa, ota yhteyttä oman alueesi diakoniatyöntekijöihin. He osaavat kertoa diakonian toiminnasta alueittain. Puistola, Tapuli, Jakomäki: p. 09 2340 4520 tai p. 09 2340 4523. Malmi, Pukinmäki, Tapanila, Silta-

Sinulle, joka odotat lastasi yksin Ensimmäistä lastasi odottava, kaipaatko samassa elämäntilanteessa olevien vertaistukea? Tapaamisissa on tilaa luottamukselliselle keskustelulle (engl.) ja yhteiselle jakamiselle. Ajankohdat: keskiviikkoisin 29.1., 5.2., 12.2., 26.2., 4.3. ja 11.3. klo 17–19. Ryhmä on maksuton, mutta edellyttää sitoutumista. Ohjaajina toimivat psykologi Taina Repo ja erityisnuorisotyönohjaaja Tiina Kinnunen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 20.1. mennessä: taina.repo@evl.fi, p. 09 2340 2354 tai tiina.kinnunen@evl.fi, p. 050 301 9638. Osallistujat haastatellaan etukäteen puhelimessa. Ryhmä kokoontuu Erityisnuorisotyö Snellun tiloissa Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2.

misoittimilla, leikkejä. Perhekahvio ja lasten leikkitila. Ohj. Maija Pesonen-Kareinen, maksuton, ei ilmoittautumista. Kehitysvammaisten Meidän kerho ma 27.1. klo 17–18.30 Voudintien kerhohuoneella. Lukupiiri Oulunkylän kirkolla ma 27.1. klo 18–19.30. Kirja Sally Salminen: Katrina. Koskelan lähetyspiiri, Voudintie 4 B, ti 28.1. klo 15–16.30. Yksinhuoltajien Olkkari ti 28.1. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla. Ensikertaa vanhemmaksi -ryhmä ke 29.1 alkaen 10 krt Käpylän kirkolla klo 13–14.30. Tukea vanhemmuuteen ja muiden vauvaperheiden tapaamista. Ilmoittaudu ke 22.1. mennessä: mirva.keski-vahala@ evl.fi. Family Thursday to 30.1. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Perheille avoin yhteisöllinen ilta, jossa ruokailua, keskustelua ja lastenhoito. Tuothan jotain yhteiseen nyyttäripöytään! Maksuton, ei ilmoittautumista. Vapaaehtoiseksi mukaan järjestämään iltaa? Ota yhteyttä: mirva. keski-vahala@evl.fi.

Pakilan seurakunta mäki: p. 09 2340 4524 tai p. 09 2340 4526. Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikki, Viikinmäki: p. 09 2340 4530 tai p. 09 2340 4534. Taloudellisissa kysymyksissä ota yhteyttä p. 09 2340 4481. Varmimmin numeroon vastataan ma–to klo 10–11.30, muina aikoina jätä vastaajaan soittopyyntö yhteystietoineen. Vastaajaa kuunnellaan ja yhteydenottopyyntöihin vastataan arkipäivisin.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14. Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 19.1. klo 10. Kemppainen, Handolin, Wallenius. Kantaattimessu su 26.1. klo 10. Heininen, Pelkonen. J.S. Bach kantaatti BWV 156 Ich steh mit einem Fuss im Grabe. Sirkku Rinta-

mäki, sopraano, Katja Mäkiö, altto, Mikko Helenius, tenori, Tuomas Heikkilä, basso, Hiski Wallenius, Suomalainen barokkiorkesteri, urut, kamarikuorot CSN ja Vox Canora. Maunulan kirkossa: Messu su 19.1. klo 12. Kemppainen, Wallenius. Messu su 26.1. klo 12. Heininen, Wallenius. Käpylän kirkossa: Messu su 19.1. klo 18. Herättäjän kirkkopyhä. Heininen, Mäkiö, saarna Leena Väyrynen-Si, Saima Malmivaara, sello. Hiljaisuuden rukoushetki ke 22.1. klo 18–19. Messu su 26.1. klo 18. Handolin, Pesonen-Kareinen. Amore Barocco -yhtye, joht. Anna-Mari Ablouh.

TAPAHTUMIA Maunulan torstaikerho Maunulan kirkolla torstaisin 16.1.alk. klo 13–14.30. Yhd. henkilö Elisa Hapuli. Perheiden tanssituokiot pe 17.1 alkaen Käpylän kirkolla ikäryhmittäin 3–5-v. klo 9.30, 1–2-v. klo 10.15, 0–1-v. klo 11. Maksuton, ei ilmoittautumista. Käpylän päiväpiiri ke 22.1. klo 13–14.30 Käpylän kirkolla. Oulunkylän lähetyspiiri ke 22.1. klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla. Avoin sururyhmä ke 22.1. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Muskari Maunulan kirkolla to 23.1. alkaen ikäryhmittäin klo 9.30 2–5-v., klo 10 1–2-v., klo 10.30 vauvat. Lauluja, soittamista ryt-

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

Raamattupiiri to 23.1. klo 18.30. Mukana Marita Toivonen. Yhteislauluilta ke 29.1. klo 19. Laulamme yhdessä virsiä ja Kultaisen laulukirjan lauluja toiveiden mukaan. Sukupolvien kohtaamisia maanantaisin 20.1., 17.2., 16.3. klo 17.30–19.30. Opetellaan yhdessä uusia kädentaitoja. Perheiden tiistai-kahvit klo 9–11.30 VälKeen-kerhotilassa, Välitalontie 71. Piipahda muskarin tai päiväkerhon yhteydessä tai tule pidemmäksi aikaa viettämään aikaa yhdessä ja leikkimään. Kippo ja Kulho keskiviikkoisin klo 11–13 Hyvän Paimenen kirkolla. Hinta on 3 e/annos. Iltaperhekerho keskiviikkoisin klo 17–19 Kirkonkellarissa 22.1. lähtien. Ohjelmassa leikkiä, vaihtuvaa tekemistä, hävikkiruokaa ja kahvia. Voit tulla yhteiseen pöytään myös omien eväiden kanssa. Perhekerho VälKeessä torstaisin klo 9–11.30. Aamupala 2 e/ aikuinen ja 0,50 e/lapsi. Rentoa yhdessä olemista ja vaihtuvaa tekemistä. Kerhossa mukana perhetyöntekijä Moona Seppä.

Erityisryhmille

JUMALANPALVELUKSET Messu su 19.1. klo 11. Tiia ValveTuovinen, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Messun jälkeen kirkkokahveilla mahdollisuus vastata Pakilan seurakunnan strategiakyselyyn. Messu su 26.1. klo 11. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Messussa ja kirkkokahveilla mukana Luterilaisen Maailmanliiton Jerusalemin keskuksen johtajana toiminut FM Pauliina Parhiala.

TAPAHTUMIA Pakilan seurakunnan kutomakerho juhlii 40-vuotista taivaltaan näyttelyn ja luennon merkeissä. Näyttely on auki Pikkupaimensalissa lauantaina ja sunnuntaina 18.–19.1. Käsityöaiheinen luento ja juhlakahvitus la 18.1. klo 14 Paimensalissa. Näyttelyn yhteydessä myös pop up -myyjäiset. Kahvin ja myyjäisten tuotto hyväntekeväisyyteen. Lempeä lukupiiri kiireisille ke 22.1. klo 18. Ensimmäisessä tapaamisessa käsittelemme Pauliina Rauhalan romaania Taivaslaulu, Gummerus, 2013. Ilmoittautumiset Tiiu, p. 045 176 9264, pohjolaisentiiu@gmail.com.

Viittomakielinen iltakirkko to 23.1. klo 20 Saksalaisessa kirkossa, Bernhardinkatu 4. Kannelmäen viittomakielinen raamattupiiri keväällä kerran kk ti klo 15–16.30, Klaneettitie 6 A, 4. krs: 11.02., 10.3., 21.4. Malmin kuurojenpiiri Malmin kirkossa, Kunnantie 1, kerran kk ti klo 17–18.30: 28.1.,18.2., 24.3., 28.4. Kuurojen päiväpiiri kerran kk pe klo 12–13.30. Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3: 31.1., 28.2., 20.3., 24.4. Näkö menee, mitä jää? Eivätkö silmälasit enää auta, onko näkö voimakkaasti heikentynyt? Vertaiskurssi (7 krt.) hiljattain näkönsä menettäneille maanantaisin 20.1.–2.3. klo 10–12 Espoon seurakuntayhtymässä, Kirkkokatu 1, Espoo. Ryhmää ohjaavat diakoniatyöntekijät Ritva Aarnio ja Terhi Suonsivu. Tiedustelut ja ilm. kurssille Ritva Aarniolle p. 040 734 7715.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 1/2020

11


SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 16.–30.1.

Musiikkia kirkoissa PERJANTAINA 17.1. Venäläisen modernismin värejä ja vaikutteita klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Martin Malmgren, piano. Ohjelmassa Skriabin, Šostakovitš, Ustvolskaja, Obukhov, Feinberg, Medtner ja Raitio. Liput 15/10 e.

LAUANTAINA 18.1. Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Viena Huhtala, urut. Musiikkihartaus myös la 25.1. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 19.1. Musiikillinen rukoushetki klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Jukka ja Tove Leppilampi ja pastori Yrjö Ikonen. Vapaa pääsy. Kohti kevättä – klassinen iltapäi­ vä klo 15 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Eeva Pirkkala, viulu, Harri Saarinen, piano. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 21.1. Päivämusiikkia klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Arttu Selonen, urut. Päivämusiikkia myös ti 28.1. Vapaa pääsy. Yhteislauluilta klo 18 Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa, Topeliuksenkatu 6. Kaisa ja Kulkurit laulattavat ikivihreillä. Järjestää Töölön seurakunta. Vapaa pääsy.

Aurore – Helsingin Renessanssi­ musiikkijuhlien teemana on tänä vuonna englantilai­ nen musiikki. Kaikki neljä konserttia pidetään 23., 24., 25. ja 26.1. Paavalin­ kirkossa, Sammatintie 5.

KESKIVIIKKONA 22.1. TORSTAINA 23.1. Plots and Intrigues klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Ensemble Kaleidos. Hovi- ja kirkkomusiikkia Tudorien ajalta. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/ shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Radiointi. Taiteilijatapaaminen klo 18.15.

PERJANTAINA 24.1. Laula kanssamme klo 12.45 Pajamäen seurakuntakodissa, Pajamäentie 14. Laulattamassa Kylli Ahola. Vapaa pääsy. Line of Beauty klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. I Dodici -yhtye. Musiikkia Etonin kuorokirjasta. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilija-

tapaaminen klo 18.15.

LAUANTAINA 25.1. Afrikkalaisten laulujen päivä klo 10–14 Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2. Tule laulamaan, liikkumaan tai vain kuuntelemaan. Kouluttajina Pekka Nyman ja Maria Laakso. Omat eväät mukaan. Tarjolla kahvia ja teetä. Ilmoittaudu 17.1. mennessä netissä, linkki tapahtuman kohdalla osoitteessa www.kirkkohelsingissa.fi/roihuvuori. Osallistumismaksu 5 e. Cathedrals and Cottages klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Virolainen lauluyhtye Heinavanker. Musiikkia Englannin hovista ja Viron kansan suusta. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/ aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen klo 18.15.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

SUNNUNTAINA 26.1. Kantaattimessu klo 10 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Musiikkina J.S. Bachin kantaatti BWV 156 Ich steh mit einem Fuß im Grabe. Solistit Sirkku Rintamäki, Katja Mäkiö, Mikko Helenius ja Tuomas

Schubertin Winterreise soi Espoossa F. Schubert: Winterreise su 26.1. klo 16 Olarin kirkossa, Olarinluoma 4. Arttu Kataja, baritoni, Marita Viitasalo, piano. Liput 10/15 e ovelta.

KESKIVIIKKONA 29.1. Juicen virsikirjan helmiä klo 18–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Lasse Halme & Deep Sea Divers: Lasse Halme, laulu ja kitara, Kimmo Kajos, kitara, Ilkka Hanski, basso, Veli Piiponniemi, rummut. Sukelletaan Juicen syvällisiin kappaleisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin helmiin. Halme avaa myös laulujen sisältöä ja Juicen ajatusmaailmaa. Vapaa pääsy.

SIRPA PÄIVINEN

Pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Sid Hillen meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vastaava konsertti myös ke 29.1. Vierailumaksu 3 e. Urkumusiikkia vierailijoille klo 12 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta. Vastaava konsertti myös ke 29.1. Vierailumaksu 3 e. Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vieraileva kirkkomuusikko. Urkuvartti myös ke 29.1. Vapaa pääsy. Lauletaan yhdessä klo 13 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus. Anja Hinkkanen laulattaa ajankohtaisia virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Seuraava laulutilaisuus ke 5.2. Vapaa pääsy. Laulun siivin klo 14 Laiturissa, Hitsaajankatu 4. Kirsi Lemponen ja Johannes Österlund laulattavat pitkin kevättä, seuraavan kerran ke 5.2. Vapaa pääsy.

Heikkilä, Hiski Wallenius, urut, kamarikuorot Chorus Sine Nomine ja Vox Canora sekä Suomalainen barokkiorkesteri. Kantaattiin kuuluu koraaleja, joihin kaikki saavat osallistua. Vapaa pääsy. Lasten konsertti klo 15 Kulosaaren kirkossa, Werner Wirénin tie 6. Analia Cappone-Savolaisen laulusuzuki-oppilaita. Vapaa pääsy. Shakespeare’s Playlist klo 16 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Englantilaisen madrigaalin kukoistus. Vuo Ensemble ja Mikko Ikäheimo. Aurore – Helsingin Renessanssimusiikkijuhlat. Liput 25/20 e, festivaalipassi 60/45 e, lippukaupasta holvi.com/shop/aurore, Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen klo 15.15. Kantaattikonsertti klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. J.S. Bachin kantaatit BWV 32, 155 ja 156. Solistit Sirkku Rintamäki, Katja Mäkiö, Mikko Helenius ja Tuomas Heikkilä, kamarikuorot Vox Canora ja Chorus Sine Nomine, nuorisokuoro Kannelkellot sekä Suomalainen barokkiorkesteri. Yleisö saa osallistua kantaatit päättävien koraalien laulamiseen. Vapaa pääsy.

Profile for Kirkko ja kaupunki

Kirkko ja kaupunki 2020 01 Helsinki  

Kirkko ja kaupunki 2020 01 Helsinki