Kirkko ja kaupunki Kesä 2019

K E SÄ Piispa Kaisamari Hintikan kanssa saunassa Ihanat reseptit ja hyvät vinkit rippijuhliin

Oodi kesälle MUSIIKIN MONITOIMIMIES MARZI NYMAN NÄHDÄÄN NYT MYÖS URKURINA

Ki ilm rkko jok es ja a J tyy kau um ve pu ala rko nk n p ssa i äiv ä

www.kirkkojakaupunki.fi kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

SIRPA PÄIVINEN

Sisällys

6

Ensimmäinen kesä piispana

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka odottaa Suomen kesää ja pääsyä suvun kesä­paikan saunaan.

5 Pääkirjoitus

Kesän tuleminen ei ole itsestäänselvyys vaan ihmettä ja armoa, kirjoittaa Jaakko Heinimäki.

6 Paljas piispa LAURA RIIHELÄ

Kaisamari Hintikan mielestä piispan tärkein tehtävä on luoda toivoa.

12 Ole ötökän kaveri

18

Asiantuntijat kertovat, mikä häissä on olennaista.

35 Tätä et tiennyt kirkoista

Pääkaupunkiseudun kirkkoihin ­kätkeytyy yllättäviä yksityiskohtia.

38 Raulo

Ötököillä on tärkeitä tehtäviä luomakunnassa. Siksi Vantaalla vietetään ötökkävuotta.

Evoluutiobiologi paljastaa, miksi ihminen mökkeilee. Kolumnisti Aura Raulon mukaan ihminen kaipaa yhteyttä ja eristystä.

14 Kesä haltuun

39 Suvivirsi sanasta sanaan

Uusi näkökulma lokkeihin, pappi joka viettää koko kesän hautausmaalla ja muita kesän ilmiöitä.

Rippijuhlissa kilistetään raikkaalla raparperi-mocktaililla ja herkutellaan kasvisvoileipäkakulla.

32 Teemaväriä tärkeämpää

18 Nuoren oma juhla

Toimivat tarjottavat ja muut hyvät vinkit rippijuhliin.

30 Pakettiratkaisuja

Pieniä, isoja, kovia ja pehmeitä rippilahjavinkkejä.

Suvivirsi muistuttaa ajasta, jolloin ­Suomessa nähtiin nälkää.

42 Täysin palkein

Marzi Nyman innostuu helposti ja ­rakentaa siltoja musiikin avulla.

48 Kirkkoon ihan turistina

Jaakko Selin, Annakaisa Vääräniemi ja Eva-Riitta Siitonen kertovat kirkoista, jotka pysäyttivät.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

3

Sisällys VILJA HARALA

ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Tuottaja Hanna Antila Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto

57

Ritarien näytönpaikka

Tina Lepistö ja Tjerk esittelevät turnajaisperinnettä Helsingan keskiaikapäivässä.

60

Askel kerrallaan

Porrastreeni on hauskaa ja tehokasta. Oivallinen kuntoilupaikka löytyy aivan Helsingin ytimestä.

54

52 Yhtä luonnon kanssa

Nuuksion pyhiinvaelluspolulla voi kuunnella luontoa ja itseään.

54 Suuntaa saariin

Pääkaupunkiseudun saarissa on paljon näkemistä ja tekemistä. Nyt niihin pääsee entistä helpommin.

58 Kesän menot

63 64 Puuhasivu

Auta Päkä-lammasta tehtävien ratkaisemisessa.

65 Ihan rennosti vaan

8–9-vuotiaat kertovat, mitä he toivovat kesälomalta.

Kuvankäsittely Aste Helsinki Kannen kuva Joonas Brandt Toimituksen yhteystiedot Kolmas linja 22, 00530 Helsinki toimitus@­kirkkojakaupunki.­fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat Painos 50 000 Painopaikka Forssa Print ISSN 0356-3421

66 Lopuksi

Matalan kynnyksen kulttuurimenoja moneen makuun.

Suomen kesä on niin lyhyt, että ­suorittajalla pitää kiirettä, kirjoittaa ­Hanna Antila.

63 Ville Ranta

67 Seudun vanhin

Jeesus vierailee opettajana rippi­ leirillä.

Ulkoasu Jarkko Peltoluhta VILLE RANTA

ANSSI RAUHALA

ESKO JÄMSÄ

52

Tämän lehden tekijät Joonas Brandt, Vilja Harala, Outi Ikonen, Tom Johansson, Esko Jämsä, Taneli Kylätasku, Raisa Laine, Jani Laukkanen, Sirpa Päivinen, Kaisa Raittila, Anssi Rauhala, Aura Raulo, Laura Riihelä, Marianna Siitonen, Susanna Somppi, Hanna Tamminen, Pihla Tiihonen

Pyhän Laurin kirkko sai nimensä pyhältä Laurentiukselta, köyhien ystävältä.

PEFC/02-31-162

4 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

4041 0428

JOONAS BRANDT

Suvi suloinen KOVAT AJAT, älkää tulko takaisin!

Amerikkalainen lauluntekijä Stephen ­Foster kirjoitti 1850-luvulla laulun Hard times come again no more. Laulussa muistutetaan köyhistä, joiden asiat eivät ole yhtä hyvin kuin meillä. Siinä pyydetään, että ne kovat ajat, joita itsekin jouduimme kokemaan, eivät enää koskaan palaisi.

Kun laulajavirtuoosi Bobby ­McFerrin tänä keväänä esiintyi Espoon ­April ­Jazzissa, hän laulatti yleisöään ja pyysi laulamaan jotakin tyypillistä suomalaista. Pienen haparoinnin jälkeen löytyi kuin löytyikin laulu, jonka täysi salillinen osasi kajauttaa sydämensä pohjasta. Se laulu alkoi sanoilla Jo joutui armas aika.

Lähes kaksisataa vuotta ennen kuin ­Stephen Foster sävelsi ja sanoitti Hard ­timesin, hänen tuntematon ruotsalainen kollegansa kirjoitti Suvivirtenä tunnetun laulun.

Myös sitä sävyttää toive siitä, että kovat ajat eivät koskaan palaisi.

Suvivirsi kirjoitettiin ”suuriksi kuolon­ vuosiksi” kutsuttujen katovuosien jälkeen 1600-luvun lopussa. Kesä jäi tulematta useana vuonna peräkkäin ja sadot tuhoutuivat.

Kolmasosa suomalaisista kuoli nälkään ja nälän aiheuttamiin tauteihin. Nykyiseen väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa 1,8 miljoonaa ihmistä.

Kesän tuleminen ei ole itsestäänselvyys.

Kukkivat kukat, kasvava vilja ja lehtiin puhkeavat puut ovat ihmettä ja armoa. Suvivirressä soi kiitollisuus siitä, että kesä on tullut ja auringon lämpö suo meille siunaustaan pitkästä aikaa.

Onneksi tuon virren sanoma ei ole meille enää yhtä dramaattinen kuin heille, jotka sitä kolmesataa vuotta sitten lauloivat. Voimme vain nauttia siitä, että Jumala antaa aurinkonsa paistaa niin hyville kuin pahoillekin.

Nyt on kesä tullut. Ja sen myötä tämä uuden­lainen Kirkko ja kaupungin Kesä. Tämä on seurakunnan lahja sinulle. Toivottavasti nautit. Kesästä ja lehdestä.

”

Kesän tuleminen ei ole itsestään­ selvyys.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

5

PALJAS PIISPA Saunassa moni suomalainen on aidoimmillaan.

Kaisamari Hintikka riisuu piispan asun ja kertoo, millaista on elää uudessa roolissa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

6 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

– Perheen kanssa tulee saunottua enimmäkseen hiljaa.

Sitä vain ähkää, puhisee ja kyhnyttää, piispa Kaisamari Hintikka kuvailee.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

7

P

iispanristi jäi työpaikan kassakaappiin. Espoon hiippakunnan piispa Kaisa­ mari Hintikka kuoriutuu rivakasti piispanvioletista papinpaidasta, valkoisesta papinpannasta ja muista vaatteistaan. Hän on tullut Espoon seurakuntien leirikeskukseen löylyttelemään.

– Tuntuu ihanalta päästä lauteille. Saunomiseen liittyy helpotuksen huokaus ja syvä rauha.

Yleensä Hintikka pötköttää lauteilla selällään jalat katossa, mutta Hvittorpin rantasauna on siihen turhan korkea. Hintikasta paras sauna on sopivan pikkuinen, sellainen kuin suvun kesäpaikassa Joroisissa.

Hän alkoi arvostaa sitä entistä enemmän asuessaan yli seitsemän vuotta Sveitsissä, josta palasi Suomeen, kun hänet vihittiin helmikuussa piispaksi.

– Muistan, kuinka olin tehnyt koko vuoden töitä ja raahauduin henkitoreissani Suomeen lomanviettoon. Olin ensin pari päivää Helsingissä, ja vasta kesäpaikan saunan lauteilla tuli sellainen olo, että nyt olen perillä ja saan hengähtää.

Suvun kesäpaikkaan liittyy myös Hintikan ensimmäinen saunamuisto.

– Menin noin viisivuotiaana saunomaan kummitätini kanssa. Minua väsytti niin, että nukahdin pukuhuoneen kapealle puupenkille. Täti kääri minut vanhaan lammasturkkiin ja kantoi saunalta tupaan. Muistan vieläkin, miltä turkki tuoksui. Muisto liittyy äärimmäiseen turvallisuudentunteeseen. Olen palannut muistoon kaivatessani joskus maailmalla kotiin ja turvaan.

PALJASJALKAINEN STADILAINEN eli lapsuutensa Puu-Koskelassa Helsingissä omakotitalossa, jossa asuivat Kaisamari Hintikan perheen lisäksi myös hänen mumminsa ja kummitätinsä. Lapsuus oli mukava ja talo myös, mutta saunaa siinä ei ollut.

8 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Leikkikavereita riitti pikkusiskossa ja -veljessä sekä naapuruston lapsissa. Heidän kanssaan Hintikka rakensi majoja lähimetsään, kiipeili tarzanina puissa ja leikki purkkista ja kymmentä tikkua laudalla.

Puheterapeutti-kirjastonhoitajaäidin ja psykologi-isän perhe ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta Käpylän seurakunnan päiväkerhossa Kaisamari kävi lähes yhtäjaksoisesti nelivuotiaasta kouluikään. Seurakunnan kesäleiri kuului ohjelmaan kymmenenä peräkkäisenä kesänä, minkä jälkeen Kaisamari oli siellä vielä kahdesti apuemäntänä.

Kotiseurakunta herätti kiinnostuksen hengellisyyteen. Sillä oli myös tasoittava vaikutus lapseen, joka riiteli usein ja tulisesti sisarustensa ja vanhempiensa kanssa.

– Isä sanoi, että Kaisamarilla on ruuti kuivana. Murrosikäisenä otin railakkaasti yhteen vanhempien kanssa. Kierrokseni nousivat aika äkkiä, mutta en toisaalta ole pitkävihainen. Riitojen jälkeen hajaannuimme omille tahoillemme, mutta palasimme aina pian takaisin normitilanteeseen.

Piispa hikoilee ylälauteella lähes puoli tuntia ennen ensimmäistä vilvoittelua.

Hintikka muistelee, kuinka hikeentyi toisinaan myös koulussa.

– Saatoin marssia rehtorin kansliaan kannat paukkuen ja sanoa, että tämä on väärin! Menin rehtorin puheille solidaarisuudesta jotakuta minusta epäoikeudenmukaisesti kohdeltua oppilasta kohtaan.

LINTU LAULAA PITKÄN sarjan saunan pihapuussa Vitträsk-järven rannalla, ja toinen vastaa siihen. Tuuli kuivattaa hien ja saunanpunakka iho ehtii kalveta sillä aikaa, kun Kaisamari Hintikka miettii, mikä on hänen tärkein tehtävänsä piispana.

– Toivon, että voisin luoda toivoa. Minulle kristillisessä uskossa on kyse armollisuudesta, oikeudenmukaisuuteen pyrkimisestä ja solidaarisuudesta muita kohtaan. Tämä on ollut minulle tärkeää nuoresta asti, ja se vahvistui entisestään, kun työskentelin Luterilaisessa maailmanliitossa Sveitsissä.

– Yhteissaunassa pitkä­ aikaisten ystävien kesken ei ole minusta mitään kummallista. Jos siitä kertoo ulkomaalaisille, niin varsinkin jenkit pyör­ tyvät kauhusta, Kaisamari Hintikka nauraa.

”

Isä sanoi, että Kaisamarilla on ruuti kuivana.

Yhdessä löylyihin Suomalaisen saunan päivää vietetään lauantaina 8.6. Myös Yle pitää saunoja ja saunomista esillä netissä, televisiossa ja ­radiossa pitkin kesää. Lauantaina 27. heinäkuuta taas Yle tekee suoraa tv-­lähetystä, jossa liikutaan saunatunnelmissa ympäri Suomen. Mukana ovat myös jotkut seurakunnat.

Mukana saunapäivässä lauantaina 27.7.

Hvittorpin sauna (Hvittorpintie 243, Masala, Kirkkonummi). Klo 12–13 naisten vuoro, klo 13–15 seka-/uikkarisauna, klo ­15–16 miesten vuoro. Ilmainen.

Mustasaaren sauna (Helsinki). Naisten vuoro klo 13–15, miesten vuoro klo 15.30–17.30. 4 euroa/hlö, alle 12-vuotiaat ­ilmaiseksi.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkon sauna (Kustaantie 22, ­Vantaa). Sauna kuumana klo 16–19, naiset klo 16–17.30 ja miehet klo 1­ 7.30–19. Saunaan sopii viisi saunojaa kerrallaan.

Viereisessä tilassa yksinkertainen tarjoilu, mehu, kahvi, tee.

Ei ilmoittautumista, joten vuoroaan saattaa joutua odottamaan, jos saunomaan saapuu monta kerralla.

Muita saunomismahdollisuuksia: Espoonlahden seurakunta, Espoo Telttasauna 27.6., 18.7. ja 8.8. jollakin rannalla Espoonlahden alueella (lisätietoa espoonseurakunnat.fi).

Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoo Naisten saunailta pe 30.8. klo 17.30–21 Hvittorpin rantasaunalla (Hvittorpintie 245, Kirkkonummi). Ohjelmassa illallinen, yhteinen työskentely, saunomista, iltapala ja iltahartaus. Ota mukaan pyyhe ja uimapuku. Autokyydillä pääsee Kirkonkympistä (Kirkkokatu 10) ja Kalajärven kappelilta (Ruskaniitty 3) klo 17. Ilmoittaudu 21.8. mennessä p. 050 438 0164, kirsi. muurimaki@evl.fi tai p. 040 736 9315, virpi.sutelainen@evl.fi.

Osallistumismaksu 10 e.

– Suomalaisessa hengellisyydessä on korostunut yksilön usko ja pelastuminen.

Meillä on kiinnitetty vähemmän huomiota siihen, miten elää uskoa todeksi vastuullisena kansalaisena.

Huonosti hoidetut vanhukset. Nuoret, joilla ei ole varaa opiskella peruskoulun jälkeen kalliiden kirjojen vuoksi. Samaa sukupuolta olevat parit, jotka eivät pääse kirkossa vihille. Köyhät ja syrjäytyneet, joista tuntuu, etteivät he voi mennä ihmisten ilmoille edes kirkkoon. Siinä on muutama ihmisryhmä, joille Hintikka haluaa oikeutta.

Saunan lämpöön palattuaan piispa vihtoo kiivaasti.

Leppävaaran seurakunta, Espoo Naisten kesäsaunat ma 17.6., 12.8. ja 2.9. klo 18–21 Hvittorpin kurssikeskuksen rantasaunalla (Hvittorpintie 245, ­Masala).

Ilmoittautuminen viimeistään kolme viikkoa aiemmin ma 27.5., 22.7. ja 12.8. Eliisa Lassilalle, p. 040 715 9250 (myös tekstiviesti).

Olarin seurakunta, Espoo Sekava ry (seurakunnat, kaupunki, vapaat järjestöt) tarjoaa mahdollisuuden saunoa Stora Blindsundin saaressa Matin­ kylässä kesä–elokuussa 5.6. alkaen. Parittomilla viikoilla naisten vuoro. Haku soutuveneellä Nuottaniemen venesataman (Nuottatie 19) itäreunan laiturista kello 18. Parillisilla viikoilla haku sekä klo 17 että klo 18. Miehet saunovat ensin klo 18.30 saakka ja naiset klo 20:een. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Muista laudeliina ym. saunomisvälineet. Saarimaksu kolme euroa. Säävaraus. Retki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Tiedustelut Sekavan puhelimesta, p. 044 068 8068.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

9

Kaisamari Hintikka odottaa pääsyä oman suvun kesä­ paikan saunaan.

10 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

– Hyvätuloisilla, joihin itsekin kuulun, ei ole kykyä kuvitella, miltä elämä näyttää vaikkapa kolmannen polven työttömästä.

Miltä tuntuu toivottomuus, joka on niin syvää, ettei sitä edes tajua toivottomuudentunteeksi?

– Vaikka itselläni on rajalliset mahdollisuudet samastua heihin, tehtäväni on nostaa sellaisten ihmisten ääntä, jotka eivät tule kuulluiksi tässä yhteiskunnassa.

Hintikka puhuu kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta ja yhteisvastuusta otsa syvillä rypyillä.

– Tuntuu kuin solidaarisuus olisi so last season. Meidän pitää kantaa vastuuta myös asioista, jotka eivät kuulu omaan elämäämme.

Espoon piispa herättelee koko kirkkoa.

– Enemmistökirkon ja yhteiskunnallisen instituution aseman varjeleminen on välillä sumentanut sen, mitä oikeasti merkitsee olla kirkko. Vaeltava Jumalan kansa on minusta paras kuva kirkosta.

ALUN PERIN Kaisamari Hintikka ei suunnitellut kirkollista uraa, vaan hänestä piti tulla kuvataiteilija. Hintikkaa kiinnosti erityisesti metalligrafiikka, jota hän aikoo tehdä taas, kun aikaa järjestyy. Muita lapsuuden ja nuoruuden ammattisuunnitelmia olivat liikunnanohjaaja, biologi ja näyttelijä.

– Päädyin sitten piispana framille, Hintikka nauraa.

Hintikka on tällä hetkellä ainoa nainen yhdeksän piispan joukossa.

– Minut koetaan eksoottisena piispana, ja vientiä on ollut paljon. Työni on jatkuvaa antamista: koko ajan pitäisi sanoa medialle jotain fiksua ja filmaattista. Olen tajunnut, että minun täytyy huolehtia siitä, että saan myös itse uusia ajatuksia ja näkökulmia. Oma hengellinen elämäni piispana hakee vielä muotoaan.

Kun Hintikka vihittiin piispaksi, hänet nostettiin Espoon hiippakunnan johtajaksi. Itse hän puhuu mieluummin palvelijan virasta. Hän haluaa olla helposti lähestyttävä, ihmisen kokoinen ja näköinen p ­ iispa.

– Olen suhtautunut piispan viran ulkoisiin merkkeihin kriittisesti, mutta toisaal-

ta ne suojaavat minua. Piispuus on virka, jonka näkyvimmillään puen päälleni.

Hintikka siirtyy suihkuun. Hän vaahdottaa lyhyen tukkansa ripein liikkein ja kertoo samalla, että haluaa piispoiksi lisää naisia.

– En tahdo istua yksin saunassa piispojen neuvottelupäivän päätteeksi. Kun ­Irja Askola valittiin ensimmäisenä naisena piispaksi, ajattelin, että tämä on alku, jonka jälkeen mennään vain parempaan suuntaan. Sen jälkeen kirkon tasa-arvotilanteeseen on tullut myös takapakkia.

Askolan jälkeen kaikki piispat olivat jonkin aikaa miehiä. Naisia on vihitty papeiksi yli kolmenkymmenen vuoden ajan, mutta aihe herättää yhä keskustelua.

SAUNAN JÄLKEEN Kaisamari Hintikka sonnustautuu taas piispanviolettiin työpaitaansa. Se saa jäädä kaappiin vasta heinäkuussa, kun piispalla koittaa loma.

– Odotan tosi paljon sitä, että saan kokea Suomen kesän hippeimmillään. Viime kerrasta on vuosia.

Hintikka aikoo keskittyä lomallaan yksinkertaisiin iloihin, kuten marjastukseen ja sienestykseen. Hän on himosienestäjä, joka on saanut pari kertaa tenniskyynärpään tattikorien kantamisesta.

Lisäksi Hintikka tietysti saunoo. Päijät-­ Hämeessä miehen suvun kesäpaikassa odottaa savusauna, jonne lapsesta asti toisensa tuntenut porukka kerääntyy lomalla rentoutumaan.

– Yhteissaunassa pitkäaikaisten ystä­ vien kesken ei ole minusta mitään kummallista. Jos siitä kertoo ulkomaalaisille, niin varsinkin jenkit pyörtyvät kauhusta.

He ajattelevat, että miesten ja naisten saunominen yhdessä tarkoittaa hirveää rietastelua, Hintikka nauraa.

Hintikka odottaa myös pääsyä oman sukunsa kesäpaikan saunaan, siihen lapsuuden ensimmäiseen ja oikeaan.

– Rauha alkaa jo, kun sytytän puita kiukaan tulipesään ja tuijotan tulta. Perheen kanssa tulee saunottua enimmäkseen hiljaa.

Sitä vain ähkää, puhisee ja kyhnyttää.

Kuka?

Kaisamari Hintikka on Espoon hiippakunnan piispa ja ainoa nainen Suomen piispojen joukossa. Hintikka syntyi Helsingissä vuonna 1967. Hän asuu Espoossa diplomi-insinöörimiehensä ja kouluikäisen lapsensa kanssa.

Mitä?

Kaisamari Hintikan erityisalaa on ekumenia eli kirkkojen välinen yhteistyö.

Motto Yhdysvaltalaisen ihmisoikeusaktivistin Eleanor Rooseveltin lause ”Tee joka päivä jotakin, mikä pelottaa” on ollut minulle tärkeä elämän umpikujissa.

Hvittorpin saunaa voi vuokrata yksityistilaisuuksiin ja kaveriporukoille. Lisätietoa hvittorp.fi KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

11

Ole ötököiden Vantaalla vietetään parhaillaan ötökkävuotta.

Hyönteiset voi huomioida vaikka olemalla laiskahko puutarhanhoitaja.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

V

antaan kaupun­ ki on nimen­ nyt vuoden 2019 ötökkävuodeksi.

Miksi ihmeessä?

– Vantaalla on ollut luontoon liittyviä tee­ mavuosia aiemminkin ja nyt ha­ luttiin nostaa ötökät esiin, he­ rättää mielenkiintoa ötököitä kohtaan ja parantaa niiden ti­ lannetta. Kuten uutisissa on ker­ rottu, ötökät ovat vähentyneet, ympäristösuunnittelija Jarmo ­Honkanen Vantaan kaupungil­ ta ­kertoo.

12 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Ötökkävuosi näkyy Vantaal­ la esimerkiksi erilaisina ötökkä­ teemaisina luentoina, ötökkä­ hotellitalkoina ja siten, ­että päi­ väkoti- ja koululaisryhmil­le järjestetään Vantaan lähi­luonto-­ oppaiden vetämiä ötökkä­retkiä.

Kaupungin kaduille tehdään pie­ niä hyönteis­aiheisia maalauk­sia bongattavaksi, osana kaupungin katutaidehanketta. Ötökkävuotta voi myös seu­ rata Facebookissa ja samalla kasvattaa ötökkätietämystään, sillä joka kuukausi esitellään kuukauden ötökkä.

Jarmo Honkasen mielestä Van­ taa on ötököille kohtuullisen hy­ vä asuinpaikka. On metsää ja avoimia aukeita, puroja ja pelto­ ja, rakentamatonta maata.

– Se ei näy pääteille, mutta Vantaalla on myös hyvin maaseu­ tumaisia alueita kuten Sotunki.

Vantaan monimuotoisuudes­ ta kertoo se, että siellä elää mo­ nia ötökkäharvinaisuuksia. Tun­ netuin niistä on halavasepikkä, 5–10 mm pitkä, pitkulaisen muo­ toinen, tummasävyinen kova­ kuoriainen. Niitä ei ole tiettäväs­ ti nähty 1900-luvun alun jälkeen

nähty missään muualla kuin Vantaan Mätäojalla, Pikkujärvel­ lä ja Pitkäjärven Vantaan puolei­ sessa osassa.

Vantaalla voi nähdä myös erittäin uhanalaisen koskiko­ rentolajin, vantaansurviaisen tai vantaankorrin, joka elelee Van­ taanjoen Ruutinkoskella Halti­ alan lähellä. Myös Vehkalan täyt­ tömäki on hyvä paikka harvinai­ sempien otusten bongailuun.

Siellä lentelee esimerkiksi harvi­ naisia viher­yökkösiä.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja eläinten asuin­

ystävä ille anolla r a f ta art kuu in k äsa

k rg sä tök atrinebe aa) 2. ke ­13–15. n­ ö o e hd safarit K 5, Vant uuta klo kartan a Lä ja is in ä äk rg n ov ku kk hei tiet ebe Ötö riinan . n 7 n i r t ne 5 ja e.

Kat (Ka ieli 3–1 sill os m 1 i

p r r k a o l kl kie eik e ja ari ja l sill n i Saf o u aik isto pu istä ö k ötö

”

Ei tulisi omenoita eikä mustikoita, ellei olisi pölyttäjiä.

alueiden tuhoutuminen uhkaa­ vat myös ötököitä. Ötökkäkato vaikuttaa kaikkeen: hyönteiset pölyttävät kasveja, kierrättävät ravinteita, pitävät tuhoeläinkan­ toja kurissa ja ovat ravintoa mo­ nille muille eläinlajeille. Jotkut levittävät siemeniä ja ylläpitävät myös maaperän rakennetta.

– Ei tulisi omenoita eikä mus­ tikoita, ellei olisi pölyttäjiä , Honkanen muistuttaa.

Teemavuoteen liittyen ihmisiä kannustetaan tekemään ötök­ käystävällisiä tekoja. Se on help­

poa, sillä useimmiten ötökkäys­ tävällisintä on se, että tekee vä­ hemmän.

– Varsinkin jos omistaa puu­ tarhan, on helppo toimia ötök­ käystävällisesti. Ihanne olisi, ettei olisi pelkästään nurmik­ koa, vaan myös kukkivia kas­ veja ja jättäisimme tiheiköt rai­ vaamatta. Metsiköissä laho­ puu olisi tärkeää, Honkanen neuvoo.

– Myrkkyjen käyttöä ­kannattaisi välttää puutar­ hoissa, ja mieluummin kitkeä ­ei-toivotut kasvit pois.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

13

TOM JOHANSSON

15

kummia oli muumien ”äidillä”, taiteilijavanhem­ piensa esikoisella, Tove Janssonilla. Liekö siinä hänen luovuutensa salaisuus?

Kummien määrälle ei ole ylärajaa, mutta yleen­ sä kummeja on ainakin kaksi. Kirkkoherran pää­ töksellä yksikin riittää.

2. kesäkuuta vietetään valtakunnallista Kum­ mipäivää. Kummeille ja kummilapsille on erityis­ ohjelmaa ja tarjouksia esimerkiksi Fazerin vierai­ lukeskuksessa Vantaalla, Helsingin kaupungin­ museossa ja Friisilän SuperParkissa Espoossa. Lue lisää osoitteesta kumminkaa.fi. ja vietä hauska päi­ vä kummin tai kummilapsen kanssa, olipa heitä sitten yksi tai viisitoista.

VINCENZO PINTO/LEHTIKUVA

Lempeyttä lokeille

Ryöstöliiga. Roskalinnut. Lentävät rotat. Lokkisota! Näin suhtautuu moni Helsin­ gin Kauppatorilla ja Esplanadin puistossa päivystäviin lokkeihin, jotka nappaavat jätskin kädestä huolettomalta herkuttelijalta.

Luultavasti joku heitti ensin vohvelinjämän lokille, sitten toinen, ja pian fiksut linnut tajusivat, että täällä aterian tarjoavat ihmiset. Lokeilla on aikaa oppia, sillä ne ovat erityisen pitkäikäisiä lintuja, elävät jopa 20–30-vuotiaiksi.

Torilla sitä voi olla vaikea uskoa, mutta lokeilla menee huonosti. Mustaselkäi­ nen ja keltajalkainen selkälokki on erittäin uhanalainen ympäristömyrkkyjen vuoksi. Selkälokkeihin kerääntyy liikaa myrkkyjä talvehtimisreissuilta Afrikasta ja kesällä Itämeren silakasta. Myös kolme muuta lokkilajia on vaarantunut: tumma­ päinen naurulokki, pistävästi keltaisilla silmillään tuijottava harmaalokki ja mus­ taselkäinen merilokki, joka on Suomen lokeista suurin.

14 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Leppäkerttu ja nunna

Leppäkerttua kutsutaan myös leppäpirkoksi. Pil­ kullinen leppäpirkko muistuttaa birgittalaisnun­ nan päähinettä, jossa on viisi täplää. Ne viittaavat ristiinnaulitun Jeesuksen viiteen haavaan käsissä, jaloissa ja kyljessä.

Ruotsalainen pyhä Birgitta perusti luostarijär­ jestön 1300-luvulla. Naantalin birgittalaisluosta­ ri perustettiin vuonna 1438, ja Naantalin kau­ punki syntyi luostarin ympärille.

Meitä lähin toimiva birgittalaisluostari on Piritan luostari Tallinnassa.

ESKO JÄMSÄ

Koko kesä hautausmaalla Kai Sadinmaan pesti hautausmaapappina alkoi viime kesänä Malmin hautausmaalta. Tänä kesänä hän työskentelee myös Hietaniemen hautausmaalla ja Vantaan Honkanummella. Lisäksi Sadinmaan voi tavata Maunulan uurnalehdossa sekä Östersundomin hautausmaalla.

Hautausmaalla kävijät eivät kuulemma kaihda ”sokeripala” kaulassa kulkevaa pappia.

– Ihmiset mieltävät, että hautausmaa ja kirkko ovat papin reviiriä. Sen sijaan esimerkiksi kauppakes­ kuksissa ihmisiä saattaa olla vaikeampi lähestyä. Hyvin usein juttu alkaa täällä siitä ketä itse kukin on tullut haudalle muistelemaan.

Viime kesänä kohtaamisia oli useita joka päivä. Keskustelujen sisällöt vaihtelivat small talkista sielun­ hoitoon. Sadinmaa on toisinaan sopinut myös sielunhoidollisia keskusteluja hautausmaalle.

Hautausmaan rauha ja sen kätkemät tarinat ovat inspiroineet Sadinmaata siinä määrin, että hän on kirjoittanut elokuussa ilmestyvän Kuolleiden kirja -nimisen teoksen. Siinä esitellään pysähtymisen arvoi­ sia paikkoja Malmin hautausmaalla.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

15

Vihdoin jotain tekemistä ANU YLÄ-JUSSILA

Niin ihania kuin lapset ovatkin, joskus saattaa tulla tunne, että voi kun pääsisi hetken helpommalla. Esimerkiksi silloin, kun lapsi valittaa noin kymmenettä kertaa, ettei ole mitään tekemistä.

Onneksi seurakunnat eivät jätä perheitä pulaan kesäl­ läkään! Esimerkiksi Tikkurilan seurakunta järjestää kesällä perhepäiviä, jonne voi tulla ilman ennakkoilmoittautumis­ ta. Niissä on yhteistä tekemistä aikuisille, pienille lapsille ja koululaisille. Välipalan saa parilla eurolla.

Espoossa tarjolla on esim. perheiden kesäseikkailuita Olarissa ja perheiden kesäkahvila Perkkaan kappelilla. Hel­ singissä kesäperhekerhoja on ainakin Käpylässä, Vuosaares­ sa ja Jätkäsaaressa.

Aina ei tarvitse mennä Helsingin keskustaan harrastaakseen kulttuuria! Metrolla musiikkiin -festivaalin ansiosta Itä-Hel­ singissä on joka kesätiistai tasokas ja juonnettu konsertti.

Tapahtumapaikkoja ovat Matteuksenkirkko Itäkeskukses­ sa, Puotilan kappeli, Merirasti-kappeli Vuosaaressa, Myllypu­ ron kirkko ja Mikaelinkirkko Kontulassa – kaikki siis metro­ radan varrella, joten perille pääsee kätevästi.

Tänä vuonna festivaalin esiintyjinä ovat muun muassa huilutrio WaCava, Kansanmusiikkiyhtye Hertta ja kamarikuo­ ro Gloria. Konsertit ovat ilmaisia, ohjelma 7 e.

JH KUVA/LEHTIKUVA

Varsinainen idän ihme

Metrolla musiikkiin 4.6.–27.8.

Katso koko ohjelma www.metrollamusiikkiin.fi

Pyörät alle ja kaupunki haltuun

VOI SCOOTERS

HOK-ELANTO

16 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Lyhyillä matkoilla fillari on usein nopein kulkuneuvo ja pyöräillessä tulee nähtyä paikkoja, jotka muuten voisi­ vat jäädä huomaamatta. Tänä kesänä omaan tai naa­ purikaupunkiin tutustuminen on entistä helpompaa, sillä kaupunkipyörien käyttöalue laajenee Helsingissä Itä- ja Pohjois-Helsinkiin. Espoon Otaniemessä avataan kaksi uutta kaupunkipyöräasemaa. Vantaalla kaupun­ kipyörät ovat käytössä ensimmäistä kertaa.

Helsingissä voi kruisailla myös potkulaudalla. Jo­ ko perinteisiä tai sähköllä toimivia Samocat Sharingin potkulautoja pääsee testaamaan Vuosaaressa. Sovel­ luksen avulla löydettävissä olevia ruotsalaisen VOI-yri­ tyksen sähköpotkulautoja on käytettävissä erityisesti kantakaupungissa.

Yksi mahdollinen pyöräilykohde ovat pääkaupun­ kiseudun kirkot. Kirkkopyöräreiteistä on nyt tehty di­ gitaalinen kartta, jota voi selata nettisivujen kautta, googlessa tai Citynomadi -sovelluksessa. Ihmisiä kan­ nustetaan ottamaan kuvia pyöräilystä kirkolle ja jaka­ maan kuvia somessa hashtagilla #kirkkopyöräreitit.

SIRPA PÄIVINEN

”Suurin niistä on rakkaus” julisti pääkaupunkiseudun seurakuntien rekka viime vuoden Pride-kulkueessa.

Rohkeasti omana itsenään Erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava ih­ misoikeustapahtuma Pride näkyy ja kuuluu Helsingissä juhannuksen jälkeisellä viikolla. Myös seurakuntia ja niiden työntekijöitä on tapah­ tumassa mukana tuttuun tapaan.

Torstaina 27.6. klo 18 Töölön kirkossa Malmin enkelit ja Lissu and the Lost Sheep laulavat ja laulattavat ”pyhän hipaisemia” pop- ja is­ kelmälauluja. Samassa tilaisuudessa seksuaali- ja/tai sukupuolivä­ hemmistöihin kuuluvat kertovat suhteestaan kristinuskoon ja hengel­ lisyyteen.

Pride-viikolla järjestetään myös kaksi Sateenkaarimessua, Kallion kirkossa pe 28.6. klo 18 ja su 30.6 Helsingin tuomiokirkossa klo 10.

Näiden lisäksi viikon aikana järjestetään muun muassa vertais­ ryhmä sateenkaari-ihmisten vanhemmille Alppilan kirkolla (Kotkan­ katu 2) ti 25.6. klo 18.30 ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten hengellistä hyvinvointia edistävän Malkus ry:n pikadeitit Kallion seurakuntakodilla (Siltasaarenkatu 28) pe 28.6. klo 20.30.

Pride-viikko 24.–30.6. Koko ohjelma: helsinkipride.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

17

Nuoren o Sukulaiset ja ystävät koolle, nyt juhlitaan!

Ripille päästessä ollaan aikuisuuden kynnyksellä.

TEKSTI HANNA TAMMINEN RESEPTIT RAISA LAINE KUVAT LAURA RIIHELÄ

18 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

ma juhla

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

19

k

aste ja konfirmaatio ovat hetkiä, joita kannattaa juhlia.

Puuhaa juhlissa aina on, mutta herkullisilla resepteillä, helpoilla koristeluvinkeillä ja hyvällä suunnittelulla pystyy nauttimaan itse juhlapäivästä.

Juhlapäivän tarjoiluja ajatellessa kannattaa aloittaa siitä, kuinka tukevaa ruokaa juhlapäivänä tarvitaan. Mihin aikaan konfirmaatio on? Tuleeko osa vieraista kaukaa ja kuinka pitkä päivä heillä on? Entäs kotiväki, miten pidetään verensokerit ja mieliala hyvällä tolalla? Tulevatko kaikki vieraat juhliin samaan aikaan vai pitkin päivää?

Joissakin tapauksissa juhlia on syystä tai toisesta tarpeen viettää eri päivänä kuin konfirmaatio on.

Kun edellä mainitut asiat ovat jotakuinkin selvillä, voi alkaa suunnitella juhlaa tarkemmin. Esimerkiksi Marttojen nettisivuilla on hyvä kooste juhlien järjestämisestä. Netistä löydät myös erilaisia laskureita ruokamäärien, kahvin ja muiden juomien varaamiseen. Rippijuhlissa tarjottavia kuluu todennäköisesti enemmän kuin ylioppilasjuhlissa, joita joillakin vierailla voi olla päivän aikana useampia.

Perinteisesti nuori saa rippijuhlissa ruusuja, nykyään myös muita komeita kukkia vuodenajan mukaan. Edullinen ja näyttävä tapa saada kukat osaksi juhlakattausta on kerätä ja pestä erilaisia lasipulloja, ehkä myös kapeita karahveja, ja asettaa niihin erilaisia vihreitä: oksia, köynnöksiä, heiniä, viherkasvin lehtiä, loppukesästä vaikka tillin varsia! Juhlapäivän aikana saatuja kukkia voi sitten ripotella pulloihin ja asetelma muuttuu koko ajan näyttävämmäksi.

20 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

MARIANNA SIITONEN

Juhlapäivä matkalla aikuisuuteen Rippikoulu konfirmaatioineen on tärkeä etappi nuoren elämässä. Ja on se tärkeä virstanpylväs myös vanhemmille.

Kirkkoon liitytään kasteessa. Luterilaisessa kirkossa samoin kuin katolisessa, ortodoksises­ sa ja anglikaanikirkossa on tapana kastaa jo pie­ net lapset.

Jotkut kritisoivat tällaista tapaa. He ajatte­ levat, että lasta ei pitäisi liittää kirkkoon ennen kuin hän voi itse muodostaa mielipiteensä siitä, haluaako hän kuulua kristittyjen joukkoon vai ei.

Vanhemmuuteen kuuluu paljon lapsen puo­ lesta päättämistä. Myös se, että lasta ei liitetä kirkkoon, on vanhempien päätös, ei lapsen oma.

Koska kastettava vauva ei voi ottaa kantaa kristinuskoon, vanhemmat ja kummit tekevät sen ristiäisissä hänen puolestaan.

Rippikoulussa nuori perehtyy kristinuskoon ja kirkkoon. Rippikoulun päätteeksi pidettävässä konfirmaatiossa nuori vastaa itse kysymykseen,

johon hänen vanhempansa ja kumminsa viisi­ toista vuotta aikaisemmin vastasivat hänen puo­ lestaan: Tahdotko Jumalan armon avulla osoit­ taa tämän uskon elämässäsi?

Latinan sana confirmatio merkitsee vahvista­ mista. Konfirmaatiossa nuori vahvistaa päätök­ sen, jonka toiset ovat hänen puolestaan tehneet.

Nimitys viittaa myös tukeen, jota kirkko on val­ mis nuorelle tarjoamaan.

Yhä useammin rippikoulun käy myös nuo­ ria, joita ei ole kastettu pienenä. Mikäli he halua­ vat liittyä kirkkoon, heidät kastetaan ennen kon­ firmaatiota.

Joskus joku tulee rippikoulun suoritet­tuaan siihen tulokseen, että kirkko ja kristinusko ei­ vät olekaan hänen juttunsa. Silloin hän ei osal­ listu konfirmaatioon. Nuoren päätöstä pitää silloinkin kunnioittaa – ja juhlia käytyä rippi­ koulua.

JAAKKO HEINIMÄKI

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

21

Raikas raparperijuoma maistuu ihanalta kuumana kesäpäivänä ja säilyy jääkaapissa 1–2 viikkoa.

Koristeita kastekuvista Rippijuhlien koristeluja ei tarvitse lähteä kaupasta etsimään.

Juhlan luonteeseen kuuluu kasteen muisteleminen, joten voit ottaa esiin nuoren kastekuvat. Jos ne ovat albumissa, si­ tä on mukava juhlassa selailla, paikalla kun todennäköisesti on samaa väkeä kuin kastejuhlassa. Jos jostain syystä kaikki eivät ole nyt mukana, muistelu tuo puuttuvatkin paikalle.

Voit myös ottaa kuvista erikokoisia kopioita (mustaval­ koiset ovat aika tyylikkäitä ja sopivat miljööseen kuin mil­ jööseen), liimata niitä kartonginpaloille ja tehdä niistä ko­ ristenauhan niineen tai muuhun rouheaan lankaan. Ripus­ ta koristenauha vaikka eteiseen toivottamaan vieraat ter­ vetulleiksi, tai mille tahansa sopivalle seinälle luomaan juhlatunnelmaa. Pöytäkoristeessa pienehkö kopio kasteku­ vasta on liimattu tukevalle kartongille, joka taas on sivuilta ja yläreunasta liimattu toiselle kartongille. Näin syntyneeseen taskuun on alareunasta pujotettu puutikku (esimerkiksi itä­ maisen ruoan syömiseen tarkoitettu). Kuva on kuin yksi kuk­ ka muiden joukossa.

22 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Mitä voit tehdä jo viikkoja ennen juhlia?

• Tee koristeet kastekuvista valmiiksi.

• Kerää ja pese kirkkaita pulloja.

• Mieti juhlien aikataulu.

• Mieti tarjoilut.

• Tarkista astoiden riittävyys ja pöytä­liinat, tarvittaessa kysy lainaksi ystäviltä.

• Osta servetit ja mahdolliset ­kynttilät.

Ensin lautaset, lopuksi lasit Aseta noutopöytään sopi­ vaan kiertosuuntaan ensin lautaset, sitten tarjottavat syötävät, sitten aterimet ja servetit ja vasta viimeisek­ si juotavat ja lasit. Jos pöy­ tä on liian pieni, keksi laseil­ le, kahvikupeille ja juomil­ le toinen tarjoilupaikka. Mi­ ten vain on helpointa liikkua pöytien ympärillä.

Elvytä nuupahtaneet kukat Kesken juhlien ei ole aikaa varmistaa kukkien kestävyyttä. Sen voi tehdä päivän päätteeksi. Kerää leikkokukat ja tee niihin uusi vino leikkuupinta terävällä veitsellä. Jos kesähelle on saanut kukat nuu­ pahtamaan, kääri jokainen kukka napakkaan sanomalehtipaket­ tiin, laita se veteen ja säilytä kukkia yön yli mahdollisimman viileässä (noin 6 astetta on ihanne). Aamulla kukat toivottavasti ovat taas vir­ keitä ja kauniita.

Kalkkunapiirakkaan tulevia pohjia voi paistaa valmiiksi jo vaikka kolme päivää ennen juhlia, ja säilyttää jääkaapissa kevyesti pinottuina.

Kalkkunatäytteen voi myös tehdä jo edellisenä päivänä jääkaappiin valmiiksi rasiaan pakattuna.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

23

Uuden ajan voileipä­ kakku on reilusti vege niin sisältä kuin päältäkin ja kätkee sisäänsä välimerelli­ siä makuja.

24 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Salaattiveneiden täytteenä oleva vegaaninen majoneesi on paitsi hyvää, myös super­ helppo tehdä.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

25

Suklaa-kinuskipalat voi huoletta leipoa hyvissä ajoin, noin 2–3 päivää ennen tarjoilua. Säilytä vuokaa jääkaapissa kelmulla peitettynä, kokonaisena ja ilman koristeita. Tarjoilua varten tuh­ din leivonnaisen voi leikata pari suupalan kokoisiksi neliöiksi.

26 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Vadelma-sitruuna­ kakku kruunaa tarjoilupöydän.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

27

Helppo raparperijuoma

Kalkkuna­ piirakka

n. 20 annosta (á 2 dl) 4 l vettä 3 l raparperia pilkottuna 2 dl sokeria 2 dl hunajaa 1 sitruunan mehu

10–12 annosta

1. Kuumenna vesi kiehuvaksi.

Huuhtele raparperinvarret ja pilko ne esim. kannelliseen muoviämpäriin. Lisää ämpä­ riin sokeri, hunaja, sitruunan mehu ja kiehuva vesi. Sekoi­ ta, kunnes sokeri on sulanut nesteen joukkoon. Anna juo­ man tekeytyä kylmässä vä­ hintään vuorokausi, mielui­ ten 2–3 vuorokautta.

2. Siivilöi valmis juoma kan­ nuun ja tarjoa joko sellaise­ naan tai esim. ruusulimulla tai kuohuviinillä jatkettuna.

Trendikäs alkoholiton mocktail syntyy helposti: täytä lasi puo­ lilleen raparperijuomalla. Hie­ nonna joukkoon noin ruokalusi­ kallinen tuoretta minttua ja pu­ rista yhdestä limetinlohkosta ir­ toava mehu lasiin. Lisää jäitä ja täytä lasi kivennäisvedellä tai sitruuna­limonadilla.

Vinkki: Raparperijuomaa voi maustaa jo tekovaiheessa esim. raastamalla joukkoon pari ruo­ kalusikallista tuoretta inkivää­ riä, tai hienontamalla mukaan 2–3 ­sitruunaruohoa.

pohja 125 g voita 1 ½ dl vehnäjauhoja 1 ½ dl grahamjauhoja 1 rkl vettä ripaus suolaa lisäksi 1 pss kuivattuja herneitä täyte 200 g savukalkkuna­leikkelettä 1 ½ dl kermaviiliä 1 ½ dl piparjuurituorejuustoa 1 rkl hienonnettua ruoho­sipulia pinnalle n. 3 dl salaattipinaattia ja/tai versoja (esim. rucolan) 4 vihreää parsaa 2 nektariinia basilikaöljy ½ ruukkua basilikaa 2 tl omenaviinietikkaa 2 rkl oliiviöljyä ripaus suolaa ja rouhittua musta­pippuria 1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Vuoraa noin 25 cm halkaisijaltaan ole­ va piirakkavuoka leivinpape­ rilla. Sekoita kulhossa kaikki pohjan aineet nopeasti taiki­ naksi. Painele taikina jauhoja apuna käyttäen vuoan poh­ jalle ja reunoille. Laita noin piirakkavuoan halkaisijan ko­ koinen leivinpaperi taikinan päälle ja täytä vuoka joko kuivatuilla herneillä tai tar­ koitukseen myytävillä pais­ tokuulilla estämään piirakan reunojen vajoamista. Kyp­ sennä pohjaa kuumassa uu­ nissa noin 35–40 minuuttia.

Anna jäähtyä ja poista sitten leivinpaperi herneineen.

2. Hienonna kalkkuna veitsellä.

Sekoita kulhossa kaikki täyt­ teen aineet tasaiseksi mas­ saksi. Siirrä paistettu poh­ ja varovasti piirakkavuoasta leivinpaperia apuna käyttä­ en tarjoiluvadille. Lusikoi täy­ te pohjalle. Levitä pinaattia ja/tai versoja täytteen päälle.

Vedä kuorimaveitsellä par­ soista ohuita, pitkiä lastuja piirakan päälle. Viipaloi nek­ tariinit ja lisää piirakkaan.

3. Mittaa kaikki basilikaöl­ jyn ­aineet sauvasekoittimen ­kulhoon ja sekoita tasaisek­ si. Pirskottele basilikaöljy valmiin piirakan pinnalle tai ­tarjoa erikseen.

Vinkki: Kalkkunan sijaan täyttee­ seen voi laittaa 200 g lämmin­ savulohta.

Kasvisvoileipä­ kakku 10–12 annosta fetatsatsiki ½ kurkkua ½ tl suolaa 2 dl turkkilaista jogurttia 2 valkosipulinkynttä 1 rkl hienonnettua minttua 100 g fetajuustoa murusina mustapippuria hernetäyte 1 prk kikherneitä (230 g, esim. Pirkka) 200 g pakasteherneitä sulatet­ tuna 2 rkl tahinia 2 rkl sitruunamehua ½ dl oliiviöljyä ½ tl suolaa 1 tl juustokuminaa kostutus 2 dl kasvislientä kuorrutus 300 g maustamatonta tuore­juustoa (esim. Philadelphia) 1 dl turkkilaista jogurttia

28 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

koristelu rucolaa, kurkkua, kirsikka­ tomaatteja, ­kevätsipulia ja ­tuoreita ­yrttejä lisäksi 12 viipaletta paahtoleipää 1. Raasta kurkku ja sekoita suo­ la raasteen joukkoon. An­ na kurkkuraasteen itkettyä noin 15 minuuttia. Puristele kurkusta kaikki irtoava neste pois esim. siivilää vasten pai­ nelemalla. Hienonna valkosi­ pulinkynnet. Sekoita kurkku­ raasteen joukkoon valkosipu­ li, jogurtti ja minttu. Muruste­ le joukkoon feta.

2. Huuhtele kikherneet siiviläs­ sä kylmällä vedellä. Valuta huolellisesti. Laita kaikki her­ netäytteen aineet joko sau­ vasekoittimen kulhoon tai te­ hosekoittimeen. Anna käydä tasaiseksi.

3. Leikkaa leipäviipaleista reu­ nat pois. Levitä neljä viipa­ letta tarjoiluvadille vieri vie­ reen neliöksi. Kostuta leipiä kasvisliemellä ja lusikoi her­ netäyte leiville. Levitä täyt­ teen päälle uusii kerros leipiä ja kostuta. Lusikoi fetatsatsiki leiville. Levitä tsatsikin päälle vielä yksi kerros leipiä. Kos­ tuta myös päällimmäiset lei­ vät.

4. Sekoita kulhossa kuorrutuk­ sen aineet. Levitä kuorru­ tus kakun päälle ja reunoil­ le. Vuoraa kakun reunat ja pinta rucolalla. Koristele pin­ ta kurkkuviipaleilla, kirsikka­ tomaateilla, kevätsipulilla ja tuoreilla yrteillä.

Vinkki: Kokoa kakku jo hyvissä ajoin, 1-2 päivää ennen juhlia, ja jätä vain koristelu juhlapäivään.

Salaattiveneet n. 16 kpl vegaaninen majoneesi 1 dl soijajuomaa 2 tl sinappia 1 tl valkoviinietikkaa ½ tl suolaa 1 tl savupaprikajauhetta 2 dl rypsiöljyä marinoitu fenkoli 1 (isohko) fenkoli 1 dl öljyä 2 rkl sitruunan mehua 1 rkl hunajaa ½ tl suolaa ¼ tl mustapippuria lisäksi 2 sikurisalaattia koristelu retiisisiivuja, rouhittua pistaasi­ pähkinää, syötäviä pikku­kukkia 1. Mittaa soijajuoma, sinap­ pi, etikka ja mausteet sauva­ sekoittimen kulhoon. Käyn­ nistä sauvasekoitin ja lisää ­öljy ohuena nauhana.

2. Tee esim. juustohöylällä fen­ kolista ohuita lastuja. Sekoita kulhossa öljy, sitruunan me­ hu, hunaja ja mausteet, ja li­ sää joukkoon fenkolilastut.

Anna marinoitua vähintään tunti, mieluiten seuraavaan päivään.

3. Leikkaa sikurisalaateista kan­ ta pois ja irrottele lehdet va­ rovasti tarjoiluvadille. Lusikoi lehdille majoneesia ja ma­ rinoitua fenkolia. Viimeiste­ le salaattiveneet retiisin sii­ vuilla, rouhitulla pistaasilla ja syötävillä pikkukukilla.

Vinkki: Sikurisalaatin tilalla voi kokeilla myös sydänsalaattia.

Suklaakinuskipalat

Vadelmasitruunakakku

24 palaa

10–12 palaa

200 g tummaa suklaata 200 g voita 2 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 5 munaa 1 ¾ dl vehnäjauhoja ¾ dl kaakaojauhetta ½ prk valmiiksi karamellisoitua kondensoitua maitoa voita ja korppujauhoja kakku­ vuokaan

pohja 4 munaa 2 dl sokeria 1 ½ dl vehnäjauhoja ½ dl perunajauhoja 1 tl leivinjauhetta ½ (luomu-)sitruunan kuori raastettuna voita ja korppujauhoja kakku­ vuokaan

koristeluun ½ prk valmiiksi karamellisoitua kondensoitua maitoa mansikoita 1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele ja jau­ hota n. 20 x 30 cm kokoinen vuoka.

2. Sulata suklaa ja voi joko mik­ roaaltouunissa tai kattilassa vesihauteessa. Sekoita säh­ kövatkaimella sokeri, vanil­ jasokeri ja munat suklaa-voi­ seokseen. Yhdistä jauhot ja kaakaojauhe. Siivilöi jau­ hoseos taikinaan ja sekoi­ ta. Kaada taikina vuokaan ta­ saiseksi kerrokseksi. Lusi­ koi puolikas purkki konden­ soitua maitoa taikinan päälle nokareiksi. Sekoita lusikalla kevyin vedoin niin, että kon­ densoitu maito muodostaa marmorimaisia kuvioita tai­ kinan pinnalle. Kypsennä uu­ nin keskitasolla noin 30 mi­ nuuttia. Leivonnainen saa jäädä kostean meheväksi.

Anna jäähtyä.

3. Raidoita leivonnaisen pinta lo­ pulla kondensoidulla maidol­ la, leikkaa levy paloiksi ja levi­ tä paloille mansikkaviipaleita.

täyte 3 dl vadelmia 1 prk mascarpone-juustoa (250g) 1 rkl sitruunamehua ½ dl sokeria 1 dl vispikermaa kostutus 1 ½ dl sitruunalimonadia kuorrutus 3 dl vispikermaa 2 rkl lemon curd -sitruuna­ tahnaa (+ pari tippaa kel­ taista elintarvike­väriä, esim. Dr Oetker) koristelu 2 rkl lemon curd -tahnaa (+ tippa keltaista elintarvike­väriä) n. 2 dl vadelmia syötäviä pikkukukkia sitruunan kuorisuikaleita 1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele ja jauho­ ta noin 22–24 cm halkaisijal­ taan oleva pyöreä kakkuvuo­ ka. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Yhdis­ tä kuivat aineet. Siivilöi kui­ vat aineet muna-sokerivaah­ toon. Lisää vaahtoon myös raastettu sitruunan kuori ja

sekoita taikina tasaiseksi va­ rovaisesti käännellen. Kaa­ da taikina vuokaan ja kyp­ sennä uunin keskitasolla noin ­35–40 minuuttia. Tarkis­ ta kypsyys puutikulla. Kak­ ku on kypsä, kun taikinaa ei enää tartu tikkuun. Anna ka­ kun jäähtyä hetki ennen ku­ moamista.

2. Sekoita kulhossa täytteen va­ delmat, mascarpone, sitruu­ namehu ja sokeri tasaiseksi.

Vatkaa kerma vaahdoksi lisää nostellen täytteeseen. Leik­ kaa jäähtynyt kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta alin kerros ja lusikoi sille puolet täytteestä. Laita kakkupoh­ ja täytteen päälle, kostuta ja lusikoi loppu täyte pohjal­ le. Laita viimeinen kakkulevy kanneksi ja kostuta myös se.

3. Vatkaa kuorrutteen kerma vaahdoksi. Notkista sitruu­ natahna lusikalla sekoittaen, ennen kermavaahdon jouk­ koon lisäämistä. Värjää ha­ lutessasi kuorrutus vaalean keltaiseksi muutamalla tipal­ la geelimäistä elintarvikevä­ riä. Levitä kuorrutus kaut­ taaltaan kakun päälle ja reu­ noille.

4. Koristele kakku muutamalla lusikallisella sitruunatahnaa, vadelmilla, kukilla ja sitruu­ nankuorisuikaleilla.

Vinkki: Jaksota kakun leipomi­ nen kolmelle päivälle. Tee ensim­ mäisenä päivänä pohja. Täytä ja kostuta kakku toisena päivänä ja jätä kuorrutus ja koristelu juhla­ päivään. Vadelmat voi halutes­ saan paseerata eli poistaa sie­ menet painamalla vadelmia ti­ heää siivilää vasten.

Vinkki: Koristeeksi kelpaavia pik­ kukukkia löytyy vaikka omasta pihasta. Turvallisia ovat orvok­ ki, syreeni, kehäkukka, krassi, kurkkuyrtin kukka ja ruiskaunok­ ki. Myös kaupoista löytyy jon­ kin verran syötäväksi tarkoitettu­ ja kukkia.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

29

FINLAYSON

Paketti­ ratkaisuja Moni nuori toivoo rippilahjaksi rahaa. Myös ajatuksella hankittu lahja ilahduttaa ja jättää muiston sen antajasta ja juhlasta.

KOONNUT HANNA ANTILA

Parempiin uniin

Kukapa ei tykkäisi kivoista ­lakanoista ja pesu­ karhuista? Sami Vullin Finlaysonille suunnittele­ ma Pesue-­lakanasetti (54,95 e) on samanaikaisesti graafisen tyylikäs ja leikkisä.

30 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

VERNADA

OTTO KOIVUNEN / KIRKON ULKOMAANAPU

Leipuriksi vai puusepäksi?

Mekaanikoksi vai kampaajaksi?

Rippiristi ranteeseen

Ristikoru on erityisesti kaikkien kummitätien ja -setien vakio­ lahja. Sen ei ole pakko olla kultainen riipus. Mustasaarelai­ sen Vernada-korupajan kieputettavissa nahkarannekekoruis­ sa on siro hopearisti ja teksti ”Unelmoi. Usko. Taistele. Uskal­ la.” Saatavilla eri väreissä. 27–32 euroa.

Myös kehitysmaissa nuoret miettivät tulevaisuuttaan. Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen Lahjan valikoimista löytyvä Am­ mattikoulutus (30 e) ­tarjoaa kehitysmaassa asuvalle nuorelle mahdollisuuden ammattiin ja itsensä elättämiseen.

HALTI

INTO KUSTANNUS

Festareille tai reppureissulle – vaellukselle tai kesäleirille Tukeva rinkka saattaa varsinkin muuta­ man vuoden päästä ­olla tarpeen.

Monet rinkat ovat kalliita, mutta sellaisen hankintaan voi pyy­ tää mukaan muita lahjapul­ man kanssa painivia suku­ laisia. Haltin 60-litrainen ­Orion-rinkka, tarjous­ hinta ­Haltin verkko­ kaupassa 159 e.

Maailma tarvitsee sankareita

Sellaiseksi voi tulla myös sinnikkyydellä, rohkeudella ja luot­ tamalla omaan juttuun. Sankaritarinoita pojille ja Sankaritarinoita tytöille -kirjat (Into) kertovat tunnetuista miehistä ja naisista ja antavat luottamusta siihen, että kyllä elämä kan­ taa. Noin 19–20 e.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

31

Teemaväriä tärkeämpää Avioitumisen ei tarvitse olla pitkä askartelu­ projekti tai suuri rahareikä. Kysyimme asiantuntijoilta, mikä häissä on olennaista.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Henri Järvinen, pappi Helsingin seurakuntayhtymässä ”Häissä on aina kyse juhlasta, jossa juhlitaan parisuhdetta, perhettä ja rakkautta ja kaikkea sitä hyvää, mitä se tuo ihmisten elämään. Olipa kyse kuinka suuresta tilaisuudesta tahansa, häät saisivat olla sellaiset itselle sopivat ja omannäköiset. On tärkeää, että hääpäivänä tuntuisi siltä, että on omissa häissään eikä jonkun muun. Ja että myös vihkiminen olisi kaunis ja juhlava hetki.

Kannattaa miettiä sitä, miksi on menossa naimisiin ja millä tavalla sen juhlan haluaa viettää. Vihkitilaisuutta voi ja kannattaa suunnitella yhdessä seurakunnan kanssa ja kysyä rohkeasti, jos jokin askarruttaa.”

Katri Vanhamäki, kanttori ­Vartiokylän seurakunnassa ”Olennaista on nauttia päivän tunnelmasta, kun suvut tulevat yhteen ja saa aloittaa ainutlaatuisen matkan perinteen ja siunauksen kannattelemana. Kanttorin pro tip tuleville hääpareille on, että jos mielessäsi on jokin erikoisempi musiikkitoive, kannattaa olla ajoissa liikkeellä! Kanttorin ammattitaito on nimenomaan teidän palveluksessanne, joten sitä kannattaa hyödyntää.”

32 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Petra Kiiskinen, suunnittelee häitä ja muita juhlia Bliss Wedding & Partyplanning –yrityksessään, Suomen Hääsuunnittelijat ry:n puheenjohtaja ”Ei ole olemassa oikeaa ja väärää tapaa mennä naimisiin. Joku haluaa oikein mahtihäät, joku haluaa kaverihäät ja joku haluaa avioitua kahden kesken. Hääsuunnittelijana autan ihmisiä oman häävision toteuttamisessa ja olen oikea käsi järjestelyissä. Voin auttaa vaikka somistuksessa tai olla seremoniamestarina, ennakoin ja fiksaan yllättävän tilanteet. Häätrendit vaihtelevat, mutta tärkeintä on aina parin keskinäinen rakkaus ja kunnioitus.

Asia, jossa ei kannata säästää, on valokuvaaja. Jos kuvaajana on kaveri tai vaikka setä, on se riski, että hän on juttelemassa jonkun kanssa, kun jotakin tapahtuu. Kuvat jäävät muistoksi häistä ja niihin palaat vielä viisi vuotta häiden jälkeen. Kannattaa siis valita ammattilainen, joka on hääjuhlassa selkeästi töissä.”

Vuonna 2018 avioituneet Saranda Dedolli ja Ferhat Yasa, Dedolli kirjoitti häistään ja niiden järjestämisestä Tyhjä ajatus -blogiinsa ”Menimme naimisiin Helsingissä toukokuussa 2018. Järjestimme juuri

”

OLENNAISTA HÄISSÄ ON SE, ETTÄ EI OLE OLEMASSA OIKEAA JA VÄÄRÄÄ TAPAA MENNÄ NAIMISIIN. HÄÄSUUNNITTELIJA PETRA KIISKINEN

sellaiset häät, joista itse haaveilimme: luovuimme esimerkiksi turhista koristeluista ja kutsukirjeistä (teimme Facebook-tapahtuman vieraillemme), mutta sijoitimme tapahtumapaikkaan, ruokaan ja valokuvaajaan.

Hääyö-tapahtumissa pääsee vaivattomasti naimisiin. Kallion kirkossa vietettiin Hääyötä 1.8.2018.

Häiden suunnittelussa tärkeintä on olla miettimättä liikaa muiden mielipiteitä. Ne ovat teidän häät, ei sukulaisten tai ystävien. Yrittäkää nauttia myös häiden suunnitteluajasta. Pitäkää tulevan aviopuolison kanssa esimerkiksi viikottaisia palavereja kävelylenkillä, saunassa tai kuoharilasin äärellä. Häitä voi miettiä yhteisenä projektina, jossa matkallakin on merkitystä.

Hääpäivänä varatkaa yksi hetki kun vain olette ja ihmettelette kaunista päivää, paikallaolijoita ja sitä, että olette saaneet toisenne. Hääpäivä menee – niin kuluneelta kuin kuulostaakin – nopeasti ohi, joten yrittäkää olla jokainen hetki läsnä. Täydellisyyttä ei ole olemassa, ei edes hääpäivänä.”

Mutkattomasti vihille  Seurakuntien vihkitapahtumissa voi avioitua vähällä vaivalla. Mukaan tar­ vitsee vain tulevan puolison ja sor­ mukset, avioliiton esteettömyystodis­ tukset sekä molempien henkilöllisyys­ todistukset. Omia todistajia ei vält­ tämättä tarvita, mutta läheiset voi pyytää mukaan.  Vihkitapahtumissa voidaan myös ­siunata maistraatissa solmittu avioliit­ to. Pyydä vihkitodistus maistraatista ja ota se mukaan.

 Seuraavat vihkitapahtumat pääkau­ punkiseudulla: Vihkiyö ­Espoonlahden kirkossa 30.8. klo ­21–00, Hääyö Kam­ pin kappelissa 6.7. ­klo 18–00 (ilmoit­ tautumiset ja tiedustelut ­3.6.–­28.6. nanna.helaakoski@evl.fi tai 050 412 9913), Hääyö Kal­lion kirkossa 1.9. klo 18 alkaen (ilmoittautumiset ja ­lisätiedot kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 3600 tai ­kallio.­srk@evl.fi), Bröllopsnatt 19.9. Johanneksen kir­ kossa klo 21–23.30 (tiedustelut 050 475 1432) ja Hääyö Vantaan P ­ yhän Laurin kirkossa 20.9. klo 18.45. alkaen.

Lisätietoa tapahtumista www.hääyö.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

33

Kirkko ja kaupungin podcastissa lapset opettavat aikuisille, miten hommat pitäisi hoitaa.

Tätä et tiennyt kirkoista

Suomenlinnan kirkko rakennettiin alun perin ortodoksikirkoksi ja palvelemaan tsaarin armeijaa. Luterilaiseksi Aleksanteri Nevskin kirkko muutettiin vasta Suomen itsenäistyessä. Neljän sivutornin liekkikupolit purettiin. Niiden kannat ovat edelleen kirkon vesikaton alla. Nykyisen muotonsa kirkko sai kymmenen vuotta myöhemmin. Seinät muurattiin sileiksi ja rapattiin valkeiksi. Sivutornit poistettiin kokonaan ja päätornin liekkikupoli vaihtui kustavilaistyyliin.

Kellotapulin kirkonkello on Suomen suurin. Se on valettu Moskovassa 1885. Kirkkoa ympäröivä aita on tehty 1700-luvun kanuunoista ja salmien sulkemiseen käytetystä kettingistä.

Suomenlinnan kirkontornin majakkatuli on morsettanut Helsinkiin saapuville merenkävijöille h-kirjainta vuodesta 1929.

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C 43, Helsinki

Pääkaupunkiseudun kirkkoihin kätkeytyy monia erikoisia yksityiskohtia, joita ei välttämättä edes huomaa.

TEKSTI KAISA RAITTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Vuonna 1935 valmistunut Mikael Agricolan kirkko on Etelä-Helsingin maamerkkejä. Sen 97 metrin korkeuteen kohoava, kauas merelle näkyvän tornin piikkimäinen yläosa suunniteltiin liikuteltavaksi. Kun talvisota vuonna 1939 syttyi, tornin 30-metrinen piikki laskettiin tiiliosan sisään, jotta se ei olisi palvellut vihollislentäjiä suunnistuspisteenä. Takaisin alkuperäiseen korkeuteensa torni vinssattiin vasta marraskuussa 1953, jonka jälkeen myös kirkonkelloilla oli taas tilaa heilahtaa ja soida.

Vuonna 1992 ukkosmyrskyssä tornin yläosan pelättiin kaatuvan, mutta enää ei olisi ollut mahdollista laskea sitä alas, koska taljat poistettiin jo 1950-luvun noston ­jälkeen.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

35

Korson kirkossa on vaihtuva alttaritaulu. Kirkkovuoden eri vaiheissa esillä ovat kuuden eri taiteilijan teokset.

Valmistuessaan 2005 alttaritaulu oli ensimmäinen, jossa käytettiin myös liikkuvaa kuvaa. Sähköisen osan on tehnyt Tyrvään Pyhän Olavin kirkon maalauksista tuttu kuvataiteilija Osmo Rauhala.

Rauhalan työssä taivaalta leijailee kirjaimia kuin lumihiutaleita. Silloin tällöin ne muodostavat jouluevankeliumin sanoja. Työ on esillä adventista loppiaiseen.

Fredrikinkadun päässä Etu-Töölössä on kallio, johon suunniteltiin kirkkoa jo 1930-luvulla. Sota keskeytti tontin louhinnan. Kun kirkkohankkeeseen 1960-luvulla palattiin, arkkitehtiveljekset Tuomo ja Timo Suomalainen keksivät piirtää kirkon kallion sisään.

Julkinen keskustelu ei pyhäkköjen rakentamista arvostanut, nälkää näkevien maailmassa. Kristityt opiskelijaradikaalit jättivät painavan vastalauseensa kirkon rakennustyömaalle. Ylioppilaiden kristillisen yhdistyksen jäsenet maalasivat Temppeliaukion kallioon peräti yksitoista kertaa sanan ”Biafra” muistuttamaan alueesta, jossa nähtiin nälkää.

Tempaus sai paljon julkisuutta ja radikaalit opiskelijat vastaansa sekä Helsingin kaupungin että seurakunnat. Lopulta kirkolliset piirit piispoja myöten osallistuivat kolehtiin sakkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseksi. Yksi Biafra-teksteistä muistuttaa tapahtuneesta Temppeliaukion kirkon kellarissa.

Korson kirkko, Merikotkantie 4, Vantaa

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki

Hämeenkylän 1992 valmistuneessa kirkossa Vantaalla on muistuma menneiden sukupolvien tavasta haudata vainajia kirkon lattian alle. Kuvanveistäjä Martti Aihan pääsiäisaiheisen teoksen yhtenä osana on lasinen neliö kirkon lattiassa. Sinisenä hehkuvan kuopan pohjalla on kultainen kuutio. Teoksen nimi on Hauta.

Hämeenkylän kirkossa kannattaa muutenkin katsoa lattiaan, sillä lattian kiveyksessä on myös oikosarvien fossiileita. Oikosarvet ovat mustekalojen esi-isiä ja elivät 450 miljoonaa vuotta sitten.

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, Vantaa

36 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Espoon Karakappelin kokonaistaideteos Kuningastie johdattaa Jeesuksen elämää kuvaavin symbolein kohti verta ja viiniä vuotavaa alttarisydäntä. Sydämeen on sommiteltu erikokoisia oikeita leipiä, ja sydämen keskellä on ristillä puun oksista rakennettu Kristus. Lattian kuviot on leikattu tietokoneen avulla ja upotettu parkettiin. Sydämen taustana on alumiinifolio, jonka ornamenttikuviot ovat digitaalisesti muokattuja kuvia suomalaisesta luonnosta.

Karakappelin taideteoksen on suunnitellut hätkähdyttävistä performansseistaankin tunnettu kuvataiteilija Jan-Erik Andersson, joka nykyään tunnetaan myös poliitikko Li Anderssonin isänä.

Karakappeli, Karakalliontie 12, Espoo

Kehä ykkösen ja Perkkaan toimistotalojen puristukseen jäänyt Perkkaan kappeli oli alun perin Leppävaaran kirkko, toinen kirkkorakennus Espoossa. Tontti saatiin radanvarresta markalla ja hirret Kluuvikadun ja Hallituskadun kulmasta puretusta hotellista Helsingistä. Piirustukset, työnjohto ja esineistö saatiin lahjoituksina seurakuntalaisilta.

Naapurissa asunut Akseli Gallen-Kallelan tytär ­Kirsti suunnitteli seinään kiinnitettävät valaisimet, taidemaalari Anna Sahlstén maalasi alttaritaulun, vapaaherratar Standertskjöld lahjoitti alttariliinaan venetsialaista pitsiä ja Kauppatorille Havis Amandan veistänyt Ville Vallgren valvoi kirkkosalin maalaustöitä ja valoi kirkon alttarille kipsisen krusifiksin. Kirkon punainen matto pakattiin pyykkikoriin ja haettiin junakyydillä Helsingistä.

Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5, Espoo

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

37

Aura Raulo:

Hurskas mökkihöperyys ON TAAS ALKUKESÄ ja ajan mökille Enoon mukanani vain Harry Potter ja pyyhe. Kevään valo ja yhteiskunnan paineet ovat raunioittaneet minut ja kaipaan eristyksiin.

Mökin pihalla veli tulee vastaan. Hän on ajautunut rappioon ja karannut mökille jo kuukautta aiemmin. Hän on ehtinyt jo henkistyä, järjestellä puuliiterin ja löytää elämän tarkoituksen. Lösähdämme riippumattoon ja nauramme sille, että joka kesä ollaan samassa tilanteessa.

Veli tulee mökille kirjoittamaan. Hän on kuin helmensukeltaja sukeltamassa kaupunkien ytimeen, kuhinaan ja kaaokseen, löytääkseen tarinoita, joita voi tarkastella mökillä. Itse olen kuin kullanhuuhtoja. Tulen tänne tuijottamaan lähteensilmään ja etsimään jotakin sanatonta pyhää, jota viedä mukanani kaupunkiin.

IHMISILLÄ ON AINA ollut tapana tasapainoilla yhteyden ja eristyksen rajapinnoilla.

Tahdomme olla erityisiä, erillisiä yksilöitä, ja samalla tulla ymmärretyksi, nähdyiksi ja samaksi muiden kanssa.

Lukuisissa kulttuureissa on ollut tapana lähettää ihmisiä vuorille eristyksiin, jotta munkit, erakot, paimenet ja taiteilijat voisivat rauhassa nähdä outoja unia, tulla kummallisiksi ja löytää jotakin uutta. Muutoin ihmiset elävät tuttuuden keskellä, eikä ­uusia näkökulmia synny. Vuorilta valuvat oudot ajatukset jalostuvat kaupungeissa kulttuuriksi ja viisaudeksi.

ERISTYKSEN JA YHTEYDEN tanssi synnyttää monimuotoisuutta. Monimuotoisimmat kulttuurin keskittymät ovat kuin silloitettuja saaria, yhteydessä ja eristyksissä samaan aikaan. Samoin kaikkein monimuo-

38 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

toisin luonto löytyy toisiinsa jonkun verran yhteydessä olevilta saarilta. Tämän huomasi tunnettu ekologi Ilkka Hanski, jonka kehittämä metapopulaatioteoria on nykyisen luonnonsuojelun perusta. Hanski tutki täpläverkkoperhosten levittäytymistä Ahvenan­maalla ja huomasi, että saarien samanaikainen yhteys ja eristyneisyys rikastutti luontoa ja suojeli eläimiä sukupuutolta. Jos tauti tai myrsky pyyhkäisi perhoset osasta saaristoa, jonkun saaren perhoset selviytyivät ja saattoivat asuttaa perhosista tyhjät saaret.

LUKIESSANI RIIPPUMATOSSA Harry Potteria, en voi olla ajattelematta, että kirjan pahis, lordi Voldemort on myös metapopulaatioteorian hyödyntäjä. Hän on kuolematon velho, joka on pirstonut sielunsa seitsemään osaan ja piilottanut ne ­kauas toisistaan. Yhden tuhoutuessa velho voi syntyä uudelleen muista sielun palasista ja näin saaristomainen rakenne takaa Voldemortille kuolemattomuuden. Oman sieluni varmuuskopiot olen haudannut tänne, koivujen alle.

Kahvipöydässä kerron veljelleni näistä ajatuksista. Hän nauraa ja sanoo, että olen mökkihöperyitymässä. Kahvikupin reunalle istuu perhonen. Katson onnellisena koivujen tanssia tuulessa, näen outoja unia ja annan itseni tulla rauhassa oudoksi.

Kirjoittaja on Oxfordin yliopistossa väitöskirja­ tutkimusta tekevä evoluutiobiologi, kuvataiteilija, körtti ja Kirkko ja kaupungin verkkokolumnisti

Suvivirsi sanasta sanaan Suvivirsi kertoo 1600-luvun lopun katovuosien päättymisestä ja siitä, kuinka ihanaa on, kun kesä monen vuoden jälkeen taas tuli.

Laulun kuvakieli ammentaa Laulujen laulusta, Raamatun erotiikkaa tihkuvasta rakkausrunoelmasta.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVA LAURA RIIHELÄ

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

39

1.

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen.

Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen.

Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon.

2.

Taas niityt vihannoivat ja laiho laaksossa.

Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa.

Se meille muistuttaapi hyvyyttäs, Jumala, ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta.

3.

Taas linnut laulujansa visertää kauniisti.

Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi!

Mun sieluni, sä liitä myös äänes kuorohon ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on.

40 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

4.

Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme, sä sydäntemme valo, ain asu luonamme.

Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme.

5.

Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin.

Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin.

Kun Henkes virvoituksen vain sielu saanut on, keväisen kaunistuksen se saa kuin Libanon.

6.

Maan, meren anna kantaa runsaasti lahjojas, tarpeemme meille antaa sun siunauksestas.

Suo suloisuutta maistaa myös sielun sanassas, ain armos sille paistaa, niin on se autuas.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

41

TÄYSIN PALKEIN Kesän festarit. Uusi urkulevy.

Ruuhkavuodet, sävellysopinnot ja ziljoona muuta projektia.

Takuuvarma burn out?

Ei, vaan Marzi Nyman elementissään.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVAT JOONAS BRANDT

42 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

43

K

oko homma on kaatua alkuunsa.

Mutta eipä kaadukaan, kiitos muusikko-kitaristi Markus ”Marzi” Nymanin lehmän­

hermojen.

Unettoman yön jälkeen mies pölähtää sovitusti Espoon tuomiokirkon urkuparvelle rusehtavan pupun, iPadin, pinkkien lenkkareiden ja kahden päiväkoti-ikäisen pellavapään kanssa.

Takana ei ole muusikoiden kostea ilta kotikulmilla Kalliossa, vaan lapsiperheelle ominainen yöllinen rumba, joka yllättää pahimmalla mahdollisella hetkellä. Nyman ei ole moksiskaan, vaan nappaa kolmivuotiaan syliinsä ja kiikuttaa tytön urkuparven jakkaralle viisivuotiaan sisarensa viereen. Reppuihin on pakattu jos jonkinlaista viihdykettä.

– Siperia opettaa, Nyman toteaa virnistäen.

Kuvaamme urkuparvella, koska urut ovat Nymanin kohtalaisen tuore aluevaltaus. Vai ovatko? Kirkot tulivat Marzi Nymanille tutuksi jo lapsena.

Marzin isä, lohjalainen rovasti Hannu Nyman, opetti pojalleen pianonsoittoa ja kitaransoiton alkeet.

– Pääsin jo lapsena kokeilemaan urkujen soittamista Vivamossa Särkyneen sydämen kirkossa. Yhdeksänvuotiaana soitin häämarssin sedän häissä, Nyman muistelee.

Urkujen soitto aikuisiällä lähti liikkeelle, kun viulisti Minna Pensola kuuli Marzin soittelevan pelleilymielessä. Pensola pyysi Nymanin ja sopraano Anu Komsin esiintymään Sysmän suvisoittoon vuonna 2009.

– Kirkossa ihmiseen tulee ihan uutta ryhtiä. Toisaalta on mahtavaa päästä revittelemään uruilla – varsinkin yhdessä urkuri Kalevi Kiviniemen tai Anu Komsin kanssa.

44 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Musiikin jokapaikanhöylä Markus ”Marzi” Nyman, syntynyt 12.1.1979 Lohjalla.

Kitaristi, urkuri, säveltäjä, Espoo Big Bandin kapellimestari, Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri.

Musiikin kandidaatti, opiskellut Sibelius-Akatemian jazzosastolla.

Aloittanut sävellysopinnot 2017.

Teosto-palkittu soolo­levy Marzi (2006) ja Kelluva katedraali (2018), tekeillä urkumusiikkia sisältävä levy sopraano Anu Komsin kanssa.

Naimisissa, kaksi tytärtä.

INNOSTUKSEN MYÖTÄ – ja varmasti myös ammattitaidon ansiosta – Nymanin väsymys peittyy hymyyn. Mikään kuvaajan pyyntö ei ole liian hankala toteuttaa, vaikka Nyman saa kiikuttaa kuopuksensa erinäisiä kertoja takaisin jakkaralle. On helppo ymmärtää, miksi tämä 40-vuotias muusikko on haluttu yhteistyökumppani.

Ilmeisesti Nyman taitaa metatyön ja multitaskingin muuallakin kuin perhe-

”

En halua valaa mitään sementtiin vaan pitää pallot ilmassa.

– Kirkossa ihmiseen tulee heti uutta ryhtiä, Marzi Nyman sanoo.

piirissä. Kitaravirtuoosin työtahti kuulostaa hengästyttävältä.

Viime lokakuussa Nyman julkaisi Anssi Nykäsen ja Harri Rantasen kanssa Kelluva katedraali –levyn. Keväällä Nyman on tehnyt musiikin näyttelijävaimonsa Hanna Vahtikarin äitimyyttiä pöllyttävään Kuin raivo ­äiti -monologiin, ja alkukesään mennessä yhdessä Anu Komsin kanssa tehty urku­

levy on edennyt miksausvaiheeseen. Kesäkuussa ohjelmassa ovat ­O/­Modernt-kamarimusiikkifestivaalit Tukholmassa. Nyman on myös Espoo Big Bandin kapellimestari ja Tapiola Sinfoniettan taiteellinen partneri.

Jossain vaiheessa pitäisi ehtiä Berliiniin ”Harry Potterin näköisen” viulisti ­Hugo Ticciatin kutsumana. Moni ajautuisi vähemmästäkin loppuunpalamisen par­taalle.

Nyman huomauttaa sentään, että 2017 alkaneet sävellysopinnot ovat edenneet ”verkkaisesti”.

– Ei minua stressaa se, että on paljon erilaisia projekteja tekeillä. Viihdyn paljon paremmin sekä pääni sisällä että sen ulkopuolella, kun on meneillään monta eri proggista. ­Haluan löytää jatkuvasti uutta. Inspiraatio ei ole maali, vaan uusi startti. En halua valaa mitään sementtiin vaan piKIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

45

tää pallot ilmassa. Voihan tästä syntyä näen­näiskaoottinen fiilis, mutta fakta on, että elämä muuttuu koko ajan.

JATKUVA VIRIKKEIDEN KAIPUU on luonnekysymys.

– Keskittymiseni aikajänne on aika lyhyt. Ellen innostu, minusta tulee helposti kärsimätön – esimerkiksi, jos bändi soittaa koko ajan samalla tavalla. Jos olen innoissani, saatan puurtaa iloisesti aamusta iltaan. Aina, kun on tuntunut siltä, että liekki hiipuu, jostain tärähtää uusi musiikkiin liittyvä juttu.

Vaikka Nyman keikkailee ensi syksynä Kelluvan katedraalin biiseillä, pakkaa on sekoitettu siinäkin. Aina välillä mukana lavalla nähdään Marzi Nyman Trion lisäksi kuudesta kahdeksaan puhallinsoittajaa, jolloin lopputulos muistuttaa ”mini big band -meininkiä”.

– Tietysti ekat kerrat vähenevät koko ajan. En kuitenkaan usko, että voisin kyllästyä musiikin tekemiseen ja todeta, että kaikki on jo nähty. Olen oppinut, että elämää on mahdotonta ennakoida.

Toistaiseksi jotakin uutta on ollut aina tarjolla.

– Ihmissuhteet, soittimet ja elämäntilanteet ovat kaikki vaikuttaneet sekä musiikilliseen suuntaan että kehittymiseen. Musiikki on osa personaa, ja sen kautta pystyn kommunikoimaan tavalla, jolla en muuten pysty. Musiikki voi olla myös käsityöläisyyttä, hauskanpitoa tai tapa tahdittaa perjantaiillan tansseja. Minulle se on viime kädessä väline rakentaa siltoja ihmisten välille.

Sen sijaan raha ei sytytä intohimoa, mutta tuo vapautta.

– Olen valtavan siunattu, koska tulen taloudellisesti toimeen. Silloin raha ei ole määräävä tekijä siinä, mitä tekee. Raha tuo valinnanvapautta, mutta taiteen lähtökohtana ei ole keskiluokkainen mukavuus.

Oman elämän kokemukset ja vaiheet heijastuvat myös musiikkiin.

46 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

– Jos on vaikka eroamassa tai rakastunut, tai jos ostaa uuden kitaran. Se kaikki vaikuttaa siihen, mihin suuntaan menen musiikillisesti tai mihin lupaudun.

Nyman julkaisi esikoislevynsä Marzin vuonna 2006. Jo tuolloin huomiota herätti se, että Nymanin musiikkia ei voi luokitella tiettyyn genreen. Profilointi kuuluu Nymanin mielestä enemmän markkinoinnin sanastoon.

– On upeaa, jos joku haluaa koko sydämestään soittaa vaikkapa barokkisoitinta. Mutta profiloitumalla voidaan tavoitella myös maksimaalista taloudellista hyötyä. Toki jollakin on ilmiömäinen kyky markkinoida juttuja, ja se voi olla hänelle intohimo.

Markus Nymanin elämään on mahtunut myös pysähdyksen hetkiä. Yksi sellainen oli Hemma Beast -bändikaveri Zarkus Poussan kuolema.

noa, olisi että tälläkin on jokin tarkoitus. Kahta samanlaista kristittyä ei ole, eikä kahta samanlaista muslimia. Jokainen näkee ja kokee asiat omasta näkökulmastaan.

Nymanin lapsuutta sävytti kristillinen arvomaailma.

– Uskon johdatukseen enkä sattumaan. Siteeraan Remu Aaltosta, joka totesi, että ”sattumia ei ole muualla kuin sopassa”, Nyman määrittelee.

”

Teininä kitara oli tietenkin se ”wow” – vähän niin kuin olisi nähnyt tiikerin eläintarhassa.

Kirkot ja urut tulivat Marzi Nymanille, papin pojalle, jo lapsena tutuiksi.

Myös arkisemmat takaiskut kuuluvat elämän kulkuun. Silti Nyman ei ole hiipinyt epäilyä, että elämä olisi merkityksetöntä. Hän uskoo, että kaikella on tarkoituksensa.

– Tähän mennessä olen kyennyt käsittelemään vastoinkäymiset niissä puitteissa, miten itse asiat näen. Mutta jos joku toinen ihminen olisi ahdingossa, niin viimeisin asia, mitä kehtaisin hänelle sa-

MARZI NYMAN OLI vasta Tapiolan lukion musiikkilinjaa käyvä lukiolainen, kun hän alkoi keikkailla supersuositun Nylon Beatin kitaristina. Julkisuutta ropisi kosolti myös Joonas Hytönen Show’n kautta. Ohjelmassa esiintyi niin ikään Tapiolan lukion musiikkilinjalla opiskellut pianisti Lenni-Kalle Taipale, joka kuuluu yhä ystäväpiiriin. Vauhtia riitti, kunnes oli otettava aikalisä.

– Nuorena oli todella siistiä tehdä kaikkea, mihin pyydettiin mukaan.

Totta kai joskus kävi niin, että ensin lähdin johonkin juttuun ja sitten huomasin, ettei tämä ollutkaan sitä, mitä haluan tehdä. Nyt yritän harkita tarkemmin ja kuunnella intuitiota.

Sen tietää sydämessään, mikä tuntuu oikeal­ta ja omalta, vaikken osaisi esittää kriteerilistaa ranskalaisilla viivoilla.

Oman instrumenttinsa mestarit inspiroivat Marzi Nymania. Urkuri-­idoli

Kalevi Kiviniemi on ”tajunnanräjäyttävä, inspiroiva tyyppi”. Samanlaista hehkutusta saa osakseen Niko Kumpuvaara, joka sai Nymanin innostumaan haitarista.

– Ensin sitä ajatteli, että no joo, haitari on vaan haitari. Mutta sehän on ihan huikea soitin, kun kuuntelee todellista taituria. Teininä kitara oli tietenkin se ”wow” – vähän niin kuin olisi nähnyt tiikerin eläintarhassa.

Musiikki toimii Nymanille myös muistojen herättelijänä. Sen avulla voi palata vaikka 1980-luvulle. Marzi muistelee, että tuolloin Don Henleyn The Boys of Summer soi jonkin tv-ohjelman tunnusmusiikkina.

Tietyt kappaleet taas herättävät voimakkaan tunnelatauksen.

– Kun soitamme Suojelusenkeli-biisiä, niin muistojen Tonava virtaa silmistä ulos. Ihan toisenlaisia tunteita ja muistoja nostattavat monissa muissakin suomalaisissa esimerkiksi Den glider in tai Maamme-laulu.

Nähtäväksi jää, millaisia tunnelmia miksausvaiheessa oleva urkumusiikkilevy saa aikaan. Se sisältää muun muassa gospel- ja konserttimusiikin sävyttämän version Duke Ellingtonin Sacred music -teoksesta, joka sävellettiin big bandille.

Jakkara narahtaa ties monennenko kerran. On aika aloittaa pupu- ja lenkkarineuvottelut.

– Muistat, mitä me sovittiin aamulla, Marzi sanoo ja katsoo vanhempaan tyttäreensä vetoavasti.

Kuin taikaiskusta pinkit lenkkarit sujahtavat jalkaan ja pupu survotaan reppuun. Pikkusisko saa suoriutua, miten parhaiten taitaa.

Menee vain hetki, ja kirkko on yhtäkkiä erityisen hiljainen.

Marzi Nyman ja Jukka Leppilampi Vantaan Pyhän Laurin kirkossa to 6.6. klo 12. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Urkuyö&aaria-festivaalin Hengessä ja tulessa -konsertti Espoon tuomiokirkossa to 18.7. klo 21. Marzi Nyman, sähkökitara ja urut, Kalevi Kiviniemi, urut, Mika Koivusalo, äänitekniikka. Liput 14–29 e, lippu.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

47

Kirkkoon ihan tur Niissä voi levähtää, muistella edesmenneitä ja nauttia kauneudesta. Kolme kirkko­ fania kertoo, mikä saa heidät astumaan kirkkoon lähellä ja kaukana.

TEKSTI KAISA RAITTILA

JA AK KO SE LIN IN

kon katolla. Kaikkien niiden jälkeen ihmeellisimmältä tuntuu Sodankylän vanha puukirkko – se sentään säilyi poltetussa Lapissa. Siellä on nöyryys läsnä. Sieltä on jäänyt mieleen myös tuoksu: suopursu, mehiläisvaha ja patinoitunut hirsi.

Maltalla on kirkkoja melkein vuoden jokaiselle päivälle. Tutustuin aikanaan paikallisiin nuoriin ja ihailin, kuinka koko maailma tuntui olevan heille auki, mutta kun bussilla mentiin kirkon ohi, he lopettivat riehumisen ja tekivät ristinmerkin. Ihan erityinen on

KOTIA LB UM I

Jaakko Selin, maailmanmatkaaja, toimittaja ja vaatesuunnittelija ”Kun 1970-luvulla matkailtiin Suomessa perheen kanssa, pysähdyttiin aina kirkon kohdalla, vaikka vanhempani eivät olleet uskonnollisia. Kerran tultiin aamuyöstä auringon noustessa Sallaan, ja edessä oli Sallan kirkon päätykolmio. Se pakahdutti 12-vuotiaan sydämen. Tein myös lapsena leikekirjaa kirkkopostikorteista.

Ylioppilaskirjoitusten reaalikokeessa vastasin kysymykseen kirkkoarkkitehtuurista. Innostuin kysymyksestä niin, että jätin sen viimeiseksi, oikein nautiskellakseni. Että oottakaas, kohta lähetään romaanisesta basilikasta, tästä tiedän kaiken.

On ihme, ettei kirkoista ole tehty Michelin-opasta. Olen nähnyt kaikki maailman isoimmat katedraalit, Firenzen tuomiokirkon, Chartres’n lasimaalaukset ja kävellyt Milanon tuomiokir-

Maltan Sliemassa oleva pieni kirkko.

Marttyyreina kuolleet pyhät on kuvattu kuolintapansa mukaan, ja sen vastapainona ovat valkoisiksi rapatut seinät ja ikkunoista tuleva valo. Se on jäänyt ikuisiksi ajoiksi mieleen.

Saakohan tänne mennä, ajattelee suomalainen, ja jättää kirkon oven avaamatta. Minulle kirkko on rauhoittumisen paikka. Kun elämässä on tapahtunut kauheita asioita, olen sytyttänyt kynttilän.”

Sodankylän vanha kirkko

Chartres’n katedraalin lasimaalaus

LE HT IKU VA

ISTOC K

48 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

ISTOC K

istina

Annakaisa Vääräniemi, toimittaja ja Adventurista-blogin pitäjä ”Junamatkalla läpi Siperian Venäjän kauniit ortodoksikirkot ja Mongolian buddhalaistemppelit tekivät minusta kirkkomatkailijan. Pyhät paikat ovat ulkomailla niin täynnä visuaalisia yksityiskohtia, että aina en jaksa päivässä yhtä kirkkoa enempää.

Kun veljeni kuoli kolmisen vuotta sitten, aloin estetiikan lisäksi ajatella pyhää tilaa myös hiljentymis- ja muistopaikkana. Saatan sytyttää kynttilän ja istua hetkeksi alas.

ISTO C K

Our Lady of the Rocks -kirkko

Jos mahdollista, käyn myös moskeijoissa. Kaikki pyhät paikat opettavat paikallista kulttuuria. Erityisesti nautin japanilaisissa pyhäköissä. Niiden puutarhat ovat niin upeita, että haaveilen meditaatioretriitistä Japanissa.

Sohvasurffareitten seurassa aloin arvostaa Helsingin kirkkoja. Tuomiokirkko on klassikko, mutta myös Suomenlinnassa on upea kirkko. Temppeliaukion kirkko on turistien mieleen, kuten myös Kampin kappeli.

Euroopan kirkoista ovat mieleen jääneet Reykjavikin Hallgrímurinkirk-

Hallgrímurinkirkko

ko, Barcelonan La Sagrada Familia ja Perastin Our Lady of the Rocks. Tuo jälkimmäisin on rakennettu Montenegron keinotekoiselle saarelle. Sen ympärillä loistaa Kotorinlahden syvänsininen vesi, ja sitä ympäröivät jylhät vuoret. Melkein kuin olisi vuonojen keskellä.

Kaikki, millä on tarina, jää mieleen. Our Lady of the Rocks rakennettiin paikalle, josta merimiehet löysivät ­madonnaikonin.”

La Sagrada Familia

AN NA KA ISA VÄ ÄR

ISTO C K

ÄN IEM EN KOTIA LB UM I KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

49

E VA -R II T S TA S II TO E N KOT IA LBUMI

Kristus Vapahtajan katedraali Moskovassa rakentui usean tsaarin aikana ja valmistui 1883. Stalin räjäytti sen maan tasalle 1931 aikomuksenaan rakentaa tilalle jotakin suurta. Lopulta kuoppaan tehtiin maauimala. Kun Neuvostoliitto hajosi, silloinen kollegani, kaupunginjohtaja Juri Luskov, rakennutti kirkon uudelleen. Kun Moskovan kaupunki täytti 850 vuotta, Kööpenhamina lahjoitti sille kullatuista legoista tehdyn Kristus Vapahtajan kirkon pienoismallin.

Helsingin kirkoista Tuomiokirkko tuli tärkeäksi, kun asuin sen naapurissa kymmenkunta vuotta. Hietaniemen hautausmaan kappelin valaistu torni oli majakkani koko pimeän syksyn, kun kävin päivittäin tyttäreni haudalla.

Rakkain kirkkoni on kuitenkin lapsuudesta asti ollut metsä. Joka kevät pyydän Luojaltani, että vielä tämän kesän jaksaisin siellä kulkea.”

ISTO C K

Eva-Riitta Siitonen, entinen poliitikko ja Helsingin kaupunginjohtaja ”Mitä kauemmas matkaa, sitä turvallisemmalta tuntuu löytää matkan varrelta kirkko. Tunnen vieraassa maassakin kuuluvani samaan viiteryhmään, kristittyihin. Miltei 20 vuoden ajan hakeuduin kaikkialla kirkkoihin sytyttääkseni kynttilän tyttäreni paranemiseksi.

Olen vuosittain käynyt Kreikan pienellä Syroksen saarella. Sen kirkoissa toistuvat edelleen puolikuun kuviot. Väkivaltaisen turkkilaisvallan aikana pullatkin piti leipoa puolikuun muotoon. Olen etsinyt saaren pienistä kirkoista rauhaa ja historiaa, ymmärrystä ihmisten kokemalle traumalle.

Syroksen saari

Kristus Vapahtajan katedraali

Ryhdy kirkkoturistiksi, aloita läheltä

ISTO C K

JA NI LAUK KA NE N

50 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Hietaniemen hautausmaan uusi kappeli

Espoon tuomiokirkko (Kirkkopuis­ to 5) avoinna 1.6.–31.8. ma–su klo 10–18. Oppaat ovat pai­ kalla klo 11–16.30., ei juhannus­ aattona 21.6.

Helsingin tuomiokirkko avoinna klo 9–18, kesä-, heinä- ja elokuus­ sa klo 9–24. Aukioloaikoihin voi tul­ la muutoksia mm. kirkollisista toimi­ tuksista johtuen. Paikalla joka päivä vapaaehtoisia ja henkilökuntaa, jot­ ka vastaavat kirkkoon liittyviin kysy­ myksiin. Englanninkielisiä, kaikille avoimia kirkon esittelyitä kesä-, hei­ nä- ja elokuussa ma klo 11 ja ti klo 12.

Vantaan Pyhän Laurin kirkko (Kirk­ kotie 45) avoinna 3.6.–31.8. ma klo 12–18 ja ti–pe klo 10–18. Opas on 10.6. alkaen pääsääntöisesti paikalla ma klo 12–18 ja ti–pe klo 11–18.

Voimalahjalla tuetaan naisten lukutaitotyötä Afrikassa!

lahja

VOIMA

Anna lahjaksi aineeton voimalahja

”

Lukutaito auttaa minua oppimaan uusia asioita.

LUSI, lukutaito-oppilas Tansaniassa

voimasanoja

PIPLiA.

WWW.PIPLIA.FI/VOIMALAHJA

TÄ N Ä Ä N K A I K K I K AU N I S Kastemalja Virta

Kastemalja lasia. Korkeus noin 9 cm, pituus noin 30 cm. Suomalaista käsityötä, jokainen malja on uniikki yksilö. Suunnittelija Kari Alakoski.

250,00

25000

Esa Ruuttunen, Cello Spirituals

Tänään kaikki kaunis

– Jaakko Löytyn lauluja Uutuuslevyn lauluissa kuuluu pienen ihmisen hengellinen ja maallinen kaipaus. Lauluissa ovat mukana elämän ilot ja surut.

20,00

2000

www.sacrum.fi

Rukoushelmetranneke

Anna-Mari Kaskinen

Kaipaus

Anna-Mari Kaskisen kynästä on syntynyt tuhansia rakastettuja säkeitä. Laaja valikoima koskettavimpia runoja kymmenen viimeisen vuoden ajalta. Kaunis lahja ja oiva matkakumppani elämän vaihteleviin hetkiin.

10 22,10 (30,90)

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

22

Lasihelmistä koottu, Martin Lönnebon suunnittelema rukousnauha kauniissa lahjapussissa.

12,00

ma–pe 9–17, la 10–15

1200

puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

51

Yhtä luonnon kanssa Pappi Panu Pihkala suunnitteli Nuuksioon pyhiinvaelluspolun. Se antaa tilaa myös ilmastonmuutoksen herättämälle huolelle.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

K

ivikkoinen metsäpolku nostaa hien pintaan, sillä perjantai-iltapäivän lämpötila on kiivennyt 30 asteeseen. Onneksi kävelymatka ei ole pitkä.

– Kannattaa keskittyä tähän juttuun mahdollisimman vahvasti, ekoteologian ja ympäristökysymysten tutkija ­Panu Pihkala neuvoo.

Pihkala on suunnitellut Nuuksion laidalla sijaitsevan Luontokeskus Haltian läheisyyteen pienen pyhiinvaelluspolun, joka avattiin elokuussa 2018.

Pääosin Maahisenkierrosta noudattelevan reitin voi kiertää Citynomadimobiilisovelluksen avulla tai Luontokeskuksesta saatavaa reittivihkoa seuraten.

Ympäröivän luonnon lisäksi kulkija avautuu omalle sisimmälleen.

– Pyhiinvaeltaja tarvitsee tietynlaisen mielenlaadun, jota voisi kutsuu pyhäksi leikkimieleksi. Sitä tarvitaan, kun reitin tehtävät kutsuvat tuhansien vuosien aikamatkalle tai eläytymään puun tuntoihin, Pihkala sanoo.

Pihkala antaa vielä toisen neuvon: laita kännykästä ääni pois, vaikka seuraisit reittiä sen avulla.

– Jos kävelet yhdessä porukan kanssa, kannattaa sopia, että kuljette hiljaa reitin Näköalapaikalle saakka. Jakamisen vuoro tulee vasta paluumatkalla.

52 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

ESPOON SEURAKUNTIEN, Luontokeskus Haltian ja Metsähallituksen yhteistyönä syntynyt pyhiinvaellus on taustaltaan kristillinen, mutta vaeltajan ei tarvitse olla aktiivinen kirkossakävijä.

Joihinkin tehtäviin liittyy Raamatun tekstejä ja kulkija voi halutessaan siunata itsensä matkaan, mutta vaelluksen aistiharjoituksissa ei ole kristillistä erityispainotusta.

”

Pyhiinvaeltaja tarvitsee tietynlaisen mielenlaadun, pyhän leikkimielen.

Aistiharjoitukset auttavat vaeltajaa saamaan kosketuksen kehollisuutensa, joka yhdistää hänet luontoon.

Kosketa männyn kaarnaa. Tunne sen uurteet sormissasi. Se on elävä olento. Te olette osa samaa kokonaisuutta, ekosysteemiä, uskonnollisella kielellä luomakuntaa.

Tehtävistä rakentuu kokonaisuus, jonka tarkoituksena on vahvistaa luon-

tosuhdetta ja synnyttää kiitollisuutta metsän antamista lahjoista.

PIHKALA PYSÄHTYY Näköalapaikalle, josta avautuu yksi Nuuksion kauneimmista maisemista. Katse seuraa Pitkäjärveä, jonka selkä kimmeltää auringonvalossa. Näkymä muistuttaa kuitenkin myös ihmisen ja luonnon välisestä ristiriidasta.

Lounaassa katse osuu kahteen korkeaan mäenhuippuun. Ne ovat pääkaupunkiseudun suurimman kaatopaikan Ämmässuon mäkiä. Taustalta kuuluva moottoritien jylinä tavoittaa kulkijan.

Tehtävät kutsuvat pyhiinvaeltajan pohtimaan vaikeita tunteita, jotka liittyvät luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ilmaston lämpenemiseen.

Kun ajattelen tulevia sukupolvia, luulen, että se ympäristön tila, jossa he joutuvat elämään, on…

Kesällä 2018 ilmastonmuutoksen konkreettiset vaikutukset näkyivät Suomessakin pitkänä helleaaltona.

Kuumuuden vuoksi Pihkala joutui perumaan Nuuksioon suunnitellun telttaretken viisivuotiaan poikansa kanssa ja siirtämään sen tälle kesälle. Poika ei vielä osaa huolestua ilmastonmuutoksesta, mutta pian sekin on edessä.

– Emme voi välttyä ekokriisin käsittelyltä. Olennaista olisi, että tukisimme siinä toisiamme, Pihkala sanoo.

Kursivoidut sitaatit ovat pyhiin­ vaelluspolun viriketeksteistä.

Nuuksion pyhiinvaelluspolku lähtee Luonto­ keskus Haltian (Nuuksiontie 84) edestä. Reitti sekä hiljentymiseen ohjaavat tekstit löytyvät Citynomadi-mobiilisovelluksesta, verkkosivulta www.luontopyhiinvaellus.fi sekä Haltiasta lainattavista vihkoista. Virikeaineistot ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Panu Pihkala suosittelee pyhiinvaelluspolun kulkemista hiljaisuudessa. Näin voi paremmin keskittyä luontoon ja itseensä.

Vaella porukassa  Pyhän Laurin vaellus Kuninkaantiellä la 10.8. Pääreitti Pyhän Laurin kirkolle alkaa Helsingin Vanhankaupunginlahdelta klo 11, vetäjänä Tarja Korpela. Sivureitit Helsingin tuomiokirkolta, lähtö klo 10, vetäjinä Kari Koivula ja Pia Olkkonen ja vaellus huonokuntoisille, lähtö Vernissankatu 4:n sisäpihalta kello 10. Lähdöt myös Hämeenkylän kirkolta ja Vetokankaan uimarannalta, katso tarkemmat tiedot ja ajat osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi.

 Kivikirkkovaellus Espoon tuomiokirkolta (Kirkkopuisto 5) Vantaan Pyhän Laurin kirkolle (Kirkkotie 45) la 17.8. Lähtö ja alkuhartaus klo 8. Vaelluksen ohjaajana toimii Panu Pihkala. Kuljemme yhtenä ryhmänä ja pidämme tunneittain taukoja. Vaellus sopii normaalikuntoisille ja tarvittaessa matkan varrelta pääsee julkisilla kotiin.

Matkaa kertyy n. 26 km. Omat eväät, juotavaa ja hyvät kengät mukaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 17.8. mennessä mari.mathlin@evl.fi, 050 438 0182. 10 euron osallistumismaksu kerätään lähtiessä.

 Malmin kirkkovaellus la 7.9. Lähtö Viikin kirkolta (Agronominkatu 5) klo 12, josta matka jatkuu Pihlajamäen, Malmin, Jakomäen ja Puistolan kautta kohti Tapanilan kirkkoa, jonne saavutaan noin klo 18.

Vaellusta johtaa Kaisa Raittila.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

53

Kulosaari

1

Mustasaari

HELSINKI

Valkosaari Uunisaari

Suom

enoj

alle

Suvisaaristo Souk Kivenlkaan ja ahteen

2

Pihlajasaari

3

Ota

Iso vasikka­ saari

Rövaren

een

m nie

Pentala

54 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Lonna

Särkkä Sirpalesaari Harakka Liuska­ Suomen­ saari linna

Lauttasaari

Stora Herrö

Klippan

Gåsgrundet

a

Laaja­salo

5

Satama­ saari

Leiko­ saari Vu osa are en

Vartiosaari

Kivisaari

4

Vasikka­ saari

Kaunissaari

Santa­ hamina

Valli­saari

Pääkaupunkiseudun saariin on entistä helpompi tutustua, sillä vesiliikenne on nyt mukana HSL:n Reittioppaassa. Kierrä vaikka kaikki 24!

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

Suuntaa saariin 6

Isosaari

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

55

1

Mustasaari

Helsingin seurakuntien kesäsaari tunnetaan jättikorvapuusteista, kaneista ja kanoista. Ravintolan terassilta avautuu näkymä uimarantaan ja leikkipuistoon, jonka hitti on junakiipeilyteline.

Kuuden hehtaarin saaressa kulkee lastenvaunuillekin sopiva merkitty polku hiljentymispaikkoineen. Siltaa pitkin pääsee myös luonnontilaiseen Hevossaareen katsomaan lampaita. Mustasaareen ei saa tuoda lemmikkejä eikä päihteitä.

Palvelut: Ravintola, grillikatos, uimaranta, merkitty polku, kappeli, vierasvenelaituri, tilaussauna ja muita varattavia tiloja. Lisätiedot: mustasaarentoimintakeskus.fi.

3

Iso Vasikkasaari

Poseidonin temppeliä jäljittelevä suuri huvimaja yllättää.

Se sijaitsee yksityisalueella, mutta valtaosa 24 hehtaarin huvilasaaresta on Espoon kaupungin ulkoilualuetta.

Merimatka mantereelta kestää vain pari minuuttia.

Saaren eteläosia kiertävät rantaniityt, joilla kukkivat rantakukat, virmajuuret ja mesiangervot. Rantaa pitkin pääsee myös lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa. Saaren keskiosan havumetsässä kiemurtavat kapeammat polut.

5

Vartiosaari

Kuin olisi toisessa ajassa. Puu kasvaa läpi lahonneen aitan ja kookkaat viinimäkikotilot matelevat satavuotiaan tallin luona. Hämärän laskeutuessa kotkansiipilehdossa suhahtelevat lepakot.

80 hehtaarin Vartiosaaressa kannattaa kiertää vajaan kolmen kilometrin mittainen terveysluontopolku, jonka varrella on esimerkiksi komea näköalakallio, seinätön ja katoton metsäkirkko, hiidenkirnu sekä hiekka- ja kalliorantaa. Loppukesästä kuusikossa kasvaa runsaasti mustikoita.

Palvelut: Terveysluontopolku.

Palvelut: Kesäravintola, kahvio, keittokatokset, uimaranta, näköalatorni, polut.

2

Pentala

Saaristomuseo näyttää, kuinka Espoon Suvisaaristossa on eletty 1790-luvulta alkaen. Vanhalla kalastajatilalla sijaitsevalta museoalueelta lähtee 2,3 kilometrin luontopolku, joka vie esimerkiksi karulle Pentalanjärvelle ja Diksandin luonnonhiekkarannalle, jolla kasvaa harvinaisia kasveja. Vajaa puolet Pentalasta on luonnonsuojelualuetta.

Pentala on kooltaan 130 hehtaaria ja Etelä-Suomen saarista korkein. Kaupunki omistaa saaresta noin puolet. Suuri osa saaren rannoista on kesämökkeilijöiden käytössä.

Palvelut: Museo, ravintola, kahvila, luontopolku.

4

Vasikkasaari

150 pientä kesämajaa vievät osansa 18 hehtaarin saaresta, mutta kaupunki kehittää siitä toimivampaa päiväretkikohdetta. Polkuja kunnostetaan, opasteita ja vesso-

ja lisätään.

Piknikviltti kelpaa levittää länsipuolen jylhille kallioille, joilta avautuu näkymä Suomenlinnaan ja keskustaan. Saaressa on sekä orvokkien pilkuttamaa kalliota että reheviä metsikköjä. Luonnon keskelle on jäänyt rakenteita jäänteinä menneiltä ajoilta.

Palvelut: Merkityt reitit.

6

Isosaari

Aallot ovat hioneet kalliorannasta sileän ja poimuilevan. Taivas yhtyy horisontissa avomereen.

Noin 76 hehtaarin linnakesaaresta löytyy rauhan lisäksi esimerkiksi merinäköalaterassi A-oikeuk­silla ja metsittyneitä merkkejä ajoista sotilassaarena.

Helsingin uloimpiin saariin kuuluvalta Isosaarelta voi hyvällä tuurilla nähdä hylkeen tai merikotkan. Kauppatorilta alkavasta merimatkasta saa nauttia yli puoli tuntia.

Palvelut: Kaksi ravintolaa, kaksi uimarantaa, kolme saunaa, telttailu- ja karavaaranikenttä, hotellilaiva, grillipaikka, golfkenttä ja vierasvenesatamat.

Katso kuvaukset kaikista 24 saaresta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

56 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

Kulttuuria joka makuun ESKO JÄMSÄ

Kesä täyttää kaupungit kulttuuritapahtumilla.

Mielenkiintoisia juttuja voi löytää ihan kotinurkilta.

KOONNUT HANNA ANTILA

Kovat cembalot

Millaista musiikkia kuunneltiin vuosisatoja sitten? Miltä kuulostaa barokkiluuttu, bassogamba tai cembalo? Kymmenen vuotta täyttävä BRQ Vantaa Festival tarjoilee musiikkia, jota ei ainakaan perusradiokanavilta kuule.

Tämän vuoden pääesiintyjät ovat italialainen huippubarokkiorkesteri Il Giardino Armonico ja brittiläinen lauluyhtye Gothic Voices.

BRQ Vantaa Festival Pyhän Laurin kirkossa ja kappelissa sekä Temppeliaukion kirkossa Helsingissä 5.–11.8. Ohjelma ja liput www.brq.fi

Rakkautta Kauniaisissa

Oletko koskaan matkustanut kulttuurin perässä Kauniaisiin? Loppukesästä on espoolaisilla, vantaalaisilla ja helsinkiläisilläkin hyvä syy ylittää kuntarajoja. Kauniaisten kirkossa Light of love -konsertissa esiintyy modernin jazzin pioneeri Heikki Sarmanto (piano) yhdessä Maria Sarmannon (laulu) ja Junnu Aaltosen (huilu) kanssa.

Trio esittää Heikki Sarmannon omaa tuotantoa.

Light of love Kauniaisten kirkossa ke 28.8. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa Kirkon Ulkomaanavulle.

Kylmiä väreitä

Kajauta stadionilla

Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva Soutustadion rakennettiin alun perin Helsingin olympialaisten melonta- ja soutukisoja varten. Stadionista tuli komea, mutta olympialaisten soutukisat siirrettiin lopulta vähätuulisempaan paikkaan Meilahteen.

Nykyään Soutustadionilla voi muun muassa laulaa virsiä. Soutustadionin virsilauluillat toimivat toivelauluperiaatteella. Tunnissa ehtii laulaa noin 12–15 virttä.

Mukana ovat pappi ja kanttori, joka johtaa laulua ilman säestystä. Osallistujia on ollut 60–100, säästä riippuen.

– Pyrimme laulamaan merelle päin niin, että ääni kuuluisi Espooseen, Töölön seurakunnan pappi Jari Leinonen lupailee.

Virsilauluillat Soutustadionilla (Merikannontie 4) sunnuntaisin 2.6.–25.8 klo 18. Ei 9.6. eikä 23.6.

Se ei ehkä ole sitä musiikkia, jota jokainen kuuntelee kotona, mutta uruista lähtee niin komea ääni, että se nostattaa ihon kananlihalle, vaikka olisi kuinka kuuma päivä.

Eri kirkkoihin levittäytyvä Helsingin Urkukesä on sadalla konsertillaan Suomen laajin musiikkifestivaali. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa.

Avajaiskonsertissa Helsingin tuomiokirkossa helluntaina 9.6. klo 20 esiintyvät Dominante-kuoro johtajanaan Seppo Mur­ to, Markku Hietaharju, urut, Inka Kinnu­ nen, sopraano ja Risto Pulkamo, baritoni. Muu ohjelma on nähtävissä osoitteessa ­www.­urkukesa.fi.

Helsingin Urkukesä 9.6.–21.8.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

57

Kun eteen tulee ongelma, hölmöläiset tarttuvat toimeen yhteisvoimin, turhia miettimättä. Soppahan siitä syntyy. Aina ajankohtaiset hölmöläistarinat heräävät eloon tänä kesänä Mustasaaren kesäteatterissa. ­Mustasaari on Helsingin seurakuntien omistama saari, Seurasaarenselällä Lauttasaaren ja Seurasaaren välissä. Näytelmän on ohjannut Anu Myl­ lyniemi ja hölmöläisten rooleissa nähdään Pukinmäen taidekoulujen nuoria näyttelijöitä. Näytelmä sopii koko perheelle, kaksivuotiaista ylöspäin.

ISTOCK

ANU YLÄ-JUSSILA

Hölmöläisten hommia

Yhteislaulu kunniaan

Hölmöläiset Mustasaaren kesä­ teatterissa 26.6.–7.7 klo 13. Kesto noin 45 min. Liput 5 e. Lippuvaraukset ja info: mustasaari@evl.fi, 09 2340 2590.

Joskus se iskee, kaukokaipuu nimittäin. ­Onneksi eksoottisempaan tunnelmaan pääsee myös lähellä. Soiva kesäkahvila -konserttisarjassa Perkkaan kappelissa vietetään to 18.7. klo 12 espanjalais-suomalaista iltapäivää.

Konsertissa kitaristi Osmo Palmu soittaa Moreno Torroban, Isaac Albénizin ja Fransisco Tárre­ gan musiikkia. Konsertin jälkeen nautitaan vielä pullakahvit kappelin pihalla – mikäli suomalainen kesäsää sen sallii.

Espanjalais-suomalainen iltapäivä Perkkaan kappelissa (Upseerinkatu 5) to 18.7. klo 12. Osmo Palmu, kitara.

Vapaa pääsy, vapaa­ehtoinen ohjelmamaksu.

ISTOCK

SAMULI PENTTI

Yhteislaulu tekee hyvää terveydelle, ruumiille ja sielulle. Se voi tuoda muistoja mieleen heillekin, joilla muisti jo temppuilee, vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, herkistää ja naurattaa. Silti se on nykyään valitettavan harvinaista.

Onneksi laulamaankin vielä pääsee! Espoon Karakappelilla järjestetään kesällä noin tunnin mittaisia yhteislaulutuokioita.

Kanttorin johdolla lauletaan kansanlauluja, ikivihreitä, iskelmäklassikoita, virsiä ja muita lauluja.

Espanjalaisittain Espoossa

Kesäpäivän yhteislaulut 12.6-21.8. joka toinen keskiviikko klo 14-15 ­Karakappelilla (Karakalliontie 12).

Mariskan kirkkokeikka Virvoitusta festarikansalle

Tikkurila Festivaali 11.7.–13.7.

58 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

AKI ROUKALA

Vantaan Hiekkaharjussa järjestetään kuudetta kertaa Tikkurila Festivaali, joka kasvaa tänä kesänä kolmipäiväiseksi. Festareilla on tuttuun tapaan mukana myös Tikkurilan seurakunta. Seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset jakavat festarikävijöille tuhansia pulloja Pyhää vettä.

Pullojen etiketti syntyi tänäkin vuonna yhteistyönä ammattioppilaitos Varian kanssa. Tämän vuoden etiketin on suunnitellut kuvallisen ilmaisun opiskelija Teemu Ketonen.

Hip hopia, punkkia, iskelmää, jazzia, poppia. Mariska on tehnyt ja esittänyt jos jonkinlaista musiikkia ja laatinut sanat muun muassa sellaisiin hitteihin kuin Jenni Var­tiaisen Missä muruseni on tai Anna Puun Mestaripiirros.

On kuitenkin yksi asia, jota ­Mariska ei tiettävästi ole koskaan tehnyt: esiintynyt kirkossa. Nyt on sen aika, sillä Mariska saapuu konsertoimaan ­Pyhän Laurin keskiaikaiseen kirkkoon Vantaalle, osana kirkon päiväkonserttien sarjaa.

Mariska Vantaan Pyhän Laurin kirkossa (Kirkko­tie 45) to 27.6. klo 12.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

ESKO JÄMSÄ

Ritarien näytönpaikka Tina Lepistö, Barbaarikartanon omistaja, turnajaisesiintyjä: ”Turnajaisissa ritarit esittelivät ratsastus- ja taistelutaitojaan. Ritarin piti pystyä sekä hallitsemaan ratsunsa haastavissa sotatilanteissa että käyttämään aseita.

Turnajaiset olivat keskiajalla viihteellistä show’ta eli vastustajaa ei pyritty tappamaan.

Joskus niin kuitenkin kävi, varsinkin aikakaudella, jolloin haarniskat olivat massiivisia. Turnajaiset olivat myös seurapiiri- ja kosiotapahtuma, jossa jalosukuiset neidot pääsivät valitsemaan taitavimmat ritarit.

Meidän näytöksissämme turnajaisratsastajilla on miekka, peitsi, pitkäkeihäs, heittokeihäs ja ratsujousi. Miekat ovat tietysti oikeita, muuten ei kaali halkea!

Hevoset siedätetään aseisiin, ääniin ja yllättäviin tilanteisiin. Siedätetty hevonen ikään kuin kysyy ihmiseltä, onko tilanne pelottava. Jos ratsastaja on rauhallinen, ei hevonenkaan pelkää. Esityksen päätähti on friisiläishevonen Tjerk, joka on myös kokenut hevosnäyttelijä.

Esityksemme ovat komediallisia ja niillä on pasifistinen sanoma. Haluamme kertoa lapsikatsojille, kuinka turhaaa eri uskontojen ja kansojen välinen verinen taistelu on ollut. Yleisöllä on lopuksi mahdollisuus osallistua esitykseemme, eli keppihevoset omistajineen pääsevät lopuksi ratsastamaan ­keppariturnajaisissa.”

Aikamatkaile keskiaikaan Vantaalla

Neljättä kertaa järjestettävää Helsingan keskiaikapäivää vietetään 10. elokuuta Pyhän Laurin kirkon ympäristössä ja pappilan puistossa. ­Käsityönäytöksiä, luentoja, opastuksia, askartelupiste, turnajaisnäytös, musiikkia ja markkinameininkiä. Vapaa pääsy.

Lisätietoa: ­facebook.com/ helsingankeskiaikapaiva

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

59

ASKEL KERRALLAAN Porrastreeni on tehokasta, helppoa ja ilmaista. Helsingin tuomiokirkon portaat ovat mitä parhain treenipaikka.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT VILJA HARALA

60 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

TUOMIOKIRKKO on Helsingin maamerkki ja vaikuttava rakennus sekä sisältä että ulkoa. Sen ovat löytäneet myös kuntoilijat, jotka hyödyntävät kirkolle johtavaa 46 porrasta treenipaikkana.

Yksi, jolle Tuomiokirkon portaat ovat tuttu kuntoilupaikka, on 23-vuotias Sanna-­Maija Aalto, sairaanhoitaja, personal trainer, fitness-harrastaja ja Fitnessmalli 2018 -finalisti. Aalto on harrastanut monenlaista liikuntaa koko elämänsä ja pitää porrastreeniä yhtenä parhaista kuntoilumuodoista.

Syitä, miksi porrastreeni kannattaa, on useita.

– Jos haluaa kasvattaa kestävyyttä, parantaa hapenottokykyä ja kehittää liikkuvuuttaan monipuolisesti, kannattaa treenata portaissa. Porrastreenissä liikkeistä voi kehittää monenlaisia variaatioita, ja kun painona on oma keho, mitään vahinkojakaan ei helposti tapahdu, Aalto kertoo.

Hänen mukaansa porrastreeni on myös tehokasta rasvanpolttoa ja siitä hyvä ­kuntoilumuoto, että treenin voi mitoittaa helposti itselle sopivaksi. Raikasta, hapekasta ilmaa on riittävästi, ja ylhäälle päästyään voi nauttia hienosta maise­ masta.

Portailla on helppo hahmottaa, kuinka oma kunto kohoaa. Ensin tietyn pätkän kipuaminen saattaa tuntua raskaalta, mutta matka muuttuu helpommaksi, kun portailla harjoittelee säännöllisesti.

Kohoavan kunnon sivutuotteena Tuomiokirkon portailla treenatessa saattaa saada turistien huomiota. He seuraavat kiinnostuneena, kun Aalto punnertaa rappusilla. Häntä ei huomio haittaa.

– Parhaimmassa tapauksessa voin innostaa jotakuta muutakin treenaamaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

61

1. Yhden jalan kyykky jalannostolla

Aseta toinen jalka ylemmälle rappuselle ja toinen hieman alemmas.

Koukista etummaista jalkaa ja kun nouset, kohota takimmaista jalkaa ja pysäytä se hetkeksi ilmaan. Liike tuntuu takareidessä, pakaroissa, pohkeissa ja etureisissä.

2. Kyykkykävely

Nouse portaita ylös sivuttain siten, että olet leveässä kyykkyasennossa. Pidä ryhti hyvänä ja selkä suorana, jotta paino ei ole liikaa edessä vaan jakautuu jaloille tasaisesti. Pidä huoli siitä, että polvet ja varpaat osoittavat samaan suuntaan. Kyykyn syvyyden voi valita kunnon ja liikkuvuuden mukaan. Mitä alempana pysyt, sitä raskaampi liike on.

Liikkeessä koko keho tekee töitä. Se tuntuu jaloissa ja selässä ja vaatii keskivartalon hallintaa.

3. Punnerrus

Ylävartaloa vahvistavia punnerruksia voi tehdä tasaisella alustalla, polvet maassa tai polvet ilmassa. Portaissa niihin tulee vielä lisää haastetta. Keskity punnertaessa siihen, että vedät napaa sisään ja pidät keskivartalon tiukkana. Tällöin ei takapuolikaan pääse nousemaan liian ylös.

62 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

63

MINÄ

Läh-de mat-kaan.

Seu-raa sy-dän-tä!

Mon-ta-ko löy-dät?

Piir-rä o-ma-ku-va.

-te-maan my t tun ös i p ma o , -si

S

iu

64 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

aa. il-m a-

Kun kas-v at i -so k

Jat-ka pol-ku-a.

-n

a-u

s-ta

e -l ä - m ä ä - si!

PALJON LISÄÄ PUUHATTAVAA OSOITTEESSA WWW.LASTENKIRKKO.FI

Ihan rennosti vaan Kiva kesäloma ei välttämättä vaadi vempaimia eikä extremeä. Kuusi lasta kertoo, mitä he odottavat lomalta.

TEKSTI OUTI IKONEN KUVA ISTOCK

K

esäloma voi aiheuttaa lapsiperheissä pientä päänvaivaa. Mitä pitäisi tehdä ja minne mennä, jotta kaikilla olisi mukavaa eikä rahaa kuluisi ylenmäärin? Kirkko ja kaupunki kysyi 8–9-vuotiaista koostuvalta asian­tuntijaraadilta neuvoa. Vastaamassa olivat Edith, Fernanda, Kerttu, Kiira, Aaro ja Leon.

Kertun, Kiiran ja Aaron mielessä siintää mökille meno perheen kera. Siellä voi touhuta säästä riippuen joko ulkona tai sisällä. Myös Edith, Fernanda ja Leon odottavat kovasti perheen yhteisiä lomahetkiä. Edith matkustaa kesällä äidin ja isän kanssa Espanjaan. Fernanda seilaa laivalla Viron mummilaan.

– Me ulkoillaan yleensä tosi paljon. Siinä lähellä on metsä ja me leikitään siellä koko perheen kanssa piilosta, kertoo Fernanda.

Parhaat piilot keksii yleensä vaari.

Kiiran mielestä kenenkään ei kannata viettää pitkiä aikoja sisällä katsomassa puhelinta, vaan mieluummin olla nekin hetket yhdessä toisten kanssa.

Leonin mielestä kesällä pitää olla paljon ulkona. Voi ulkoilla tai pelata jotain pelejä porukalla – ja potkia jalkapalloa, Leon lisää. Huonolla säällä voi sitten syventyä vaikka lauta­peleihin.

Aaronkin ohje on, että jollei ole ihan hirveän vanha, kesällä kannattaa nauttia ulkoilmasta ja kuntoilla.

– Muutenhan sitä vaan syö sisällä karkkia, eikä tee mitään muuta!

Aina sanotaan, että lapsi tulee kipeäksi, jos syö liikaa makeaa, mutta kyllä se on sama juttu aikuisella, hän arvelee.

Kiiran mielestä lomalla kannattaisi käyttää aikaa hyviin asioihin.

Edith ajattelee, että kesällä olisi parasta ottaa rennosti. Mikä sitten olisi parasta mitä kesälomalla voisi tapahtua?

– En kyllä usko, että tämä tulee tapahtumaan, mutta toivoisin, että me saataisiin toinenkin kissa, Kerttu haaveilee.

Aaron ajatuksissa ihan parasta olisi pitkä telttaretki vaikkapa Lapissa. Muitakin mukavia ehdotuksia hänellä on.

– Voisi vaikka mennä jätskikioskille tai jonnekin huvipuistoon ja käydä piknikillä, Aaro kaavailee.

Kiiran mielestä hyvä kesäloma on iloinen ja sellainen, että sen aikana kaikki nauttivat olostaan.

– Ja on lämmintä, Kiira miettii.

Lasten mielestä sää ei ole Suomen suvessa mikään ongelma.

– Kesällä ei välttämättä tarvitse edes sadetakkia, kun on niin lämmin. On vain raikasta, Edith ­kuvailee.

Lisää lasten ajatuksia lomailusta voit kuunnella Kirkko ja kaupungin podcast-sarjasta Aikuisten kasvatuslaitos osoitteessa ­kirkkojakaupunki.­f i/ aikuistenkasvatuslaitos.

KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

65

JOONAS BRANDT

Suorittaja lomailee

”

Joskus paras kysymys olisi se, mitä jätit tekemättä ja missä maltoit olla käymättä.

TEIN VIIME KESÄNÄ kummallisen havainnon. Tajusin, että minun on hirvittävän vaikea erottaa kahta asiaa toisistaan: sitä, mitä oikeasti haluan tehdä ja sitä, mitä minun ”täytyy” tehdä. Ei vain lomalla, vaan kesällä ylipäätään. Täytymiset eivät yleensä olleet mitään oikeita pakkoja, vaan sisäänrakennettuja listoja paikoista, joissa en ole käynyt, asioista, joita en ole ehtinyt, voinut tai viitsinyt tehdä, lukemattomia kirjoja, siivoamattomia kaappeja, tapaamisia ihmisten kanssa, joita en ole nähnyt aikoihin… Kesä on niin lyhyt, että muutamaan kuukauteen pakkautuu kaikki tekemätön ja kokematon.

Varsinkin lomalla viiletin tukka putkella paikasta toiseen, ahmin kokemuksia, matkustin kotimaassa ja maailman toisella puolella.

Myöhemmin huomasin, että kesän mieleenpainuvimpia hetkiä saattoi kuitenkin olla se, kun tavallisen työpäivän jälkeen kävelin ystävän kanssa läheiselle uimarannalle. Lilluimme poikkeuksellisen lämpimässä merivedessä ja istuimme sileillä kallioilla juttelemassa niitä näitä. Tuntui, kuin keskelle työviikkoa olisi syntynyt seesteinen suvanto ja kesä jatkuisi loputtomiin.

Tämä Kirkko ja kaupungin kesälehti sisältää poimintoja kesän tapahtumatarjonnasta ja paikoista, joissa olisi kiva käydä. Ne eivät ole kuitenkaan mikään suorituslista vaan lähinnä mahdollisuuksia, joiden perässä ei tarvitse matkustaa kauas, varata lippuja ja valmistautua. ”Mitä aiot tehdä kesälomalla? Lähdetkö johonkin reissuun?” kyselemme toisiltamme alkukesästä. ”Mitä teit kesällä? Missä kävit?” utelemme kesän lopussa. Joskus paras kysymys olisi se, mitä jätit tekemättä ja missä maltoit olla käymättä. Joskus to do -listojen unohtaminen on asia, jota eniten tarvitsemme.

Leppoisaa kesää!

HANNA ANTILA

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin toimittaja hanna.antila@kirkkojakaupunki.fi

66 KIRKKO JA KAUPUNKI – KESÄ 2019

ESKO JÄMSÄ

Seudun vanhin Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun puolivälissä. Se on yksi Suomen suosituimmista vihkikirkoista.

Kirkko on omistettu pyhälle Laurentiukselle. Hän oli 200-luvulla Roomassa palvellut diakoni, joka kärsi marttyyrikuoleman keisarin vainotessa kristittyjä.

Legendan mukaan Laurentius poltettiin suuren halsterin päällä. Juuri ennen kuolemaansa hänen kerrotaan vinoilleen sotilaille ja sanoneen: ”Kypsää on, kääntäkää puolta ja syökää.”

Pyhää Laurentiusta pidetään palomiesten, paistinkääntäjien ja tulenarkojen paikkojen kuten kirjastojen suojeluspyhimyksenä.

Kirkkotaiteessa hänet kuvataan halsteri kädessään.

Vantaan Pyhän Laurin kirkko (Kirkkotie 45) avoinna 3.6.–31.8. ma klo 12–18 ja ti–pe klo 10–18. Opas on 10.6. alkaen pääsääntöisesti paikalla ma klo 12–18 ja ti–pe klo 11–18.

Tarvitsetko vuokralaisen asuntoosi?

Haluatko myydä asuntosi kätevästi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti!

Myyntiturva myy asunnot edullisilla kiinteillä välityspalkkioilla ja markkinoi asuntoja erityisen monipuolisesti.

Vuokraturva on tutkitusti* tunnetuin ja kokonaisuudessaan paras vuokravälittäjä.

Voit turvallisin mielin liittyä tyytyväisten asiakkaidemme joukkoon.

Käytämme mm. kuvallisia lehti-ilmoituksia sekä virtuaaliesittelyjä. Kuningaskuluttajan mukaan Myyntiturvan asiakkaat ovatkin saaneet asunnoistaan parhaat kauppahinnat.

Me takaamme vuokranmaksun ja turvaamme vuokratulosi.

Soita meille – palvelemme viikon jokaisena päivänä klo 8–20!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

udun

nkise

aupu

*Pääk

imus

7 -tutk

t 201

littäjä

vä vuokra

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI