Page 1

HY VÄN TÄHDEN.

22 5.12.2019 kirkkojakaupunki.fi

A7 Lähde laulamaan Kauneimpia joululauluja B6 Perintönä leipäjonot – Sini Hursti jatkaa isänsä työtä

Uudet vaatteet joulukirkkoon Jouluperinteitä eri puolilta maailmaa

B  1


KIRJAILIJA ANTOINE DE SAINT-EXUPÉRY KIRJASSAAN PIKKU PRINSSI.

Tavallisille hyväntahtoisille ihmisille elämä ei ole kilpailu eikä kamppailulaji. He ovat ymmärtäneet, ettei elämän tarkoitus ole päästä golfkentälle mahdollisimman rikkaana. KOSMOLOGIAN PROFESSORI KARI ENQVIST YLEN KOLUMNISSA 27.11.2019

Iankaikkisesti

Se, mikä tekee autiomaan kauniiksi, Pikku Prinssi sanoi, on sinne jonnekin kätketty kaivo.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019 Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan. EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN 5:7

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Piispat puolustavat tiedettä SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN kirkon piispat julkaisevat harvakseltaan yhteisiä puheenvuoroja. Nyt sellainen on julkaistu. Tieteiden lahja käsittelee tieteen ja uskonnon suhdetta. Edellinen koko piispakunnan allekirjoittama puheenvuoro on kahdenkymmenen vuoden takaa. Vuonna 1999 julkaistu Kohti yhteistä hyvää käsitteli hyvinvointiyhteiskunnan periaatteita ja tulevaisuutta. Piispat kannattivat pääomamarkkinoiden säätelyä ja korostivat valtion roolia heikkojen suojelijana ja oikeudenmukaisuuden puolustajana.

VUONNA 2008 piispat julkaisivat Rakkauden lahja –nimisen puheenvuoron perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta. Sitä eivät kuitenkaan kaikki RAAMATUN KERTOMUSTA piispat allekirjoittaneet. MAAILMAN LUOMISESTA Arkkihiippakunnan piispa Kari EI PIDÄ LUKEA Mäkinen ja Kuopion piispa Wille LUONNONTIETEELLISENÄ Riekkinen katsoivat, että piispojen KUVAUKSENA ELÄMÄN yksimielinen kannanotto olisi antanut SYNNYSTÄ. suppean kuvan kirkossa käytävästä keskustelusta. Ennen kaikkea kyse oli silloin suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen.

VIELÄ KUMMALLISEMMALTA tuntuu se, että se Rakkauden lahjan kuuma peruna eli kirkon käsitys avioliitosta ja ihmisen seksuaalisuudesta ei näytä kuuluvan asioihin, joita pitäisi tarkastella nykytieteen valossa. Siihen ei edes viitata. Piispojen puheenvuoro keskittyy mieluummin melko haaleaan perunaan eli kreationismiin. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Testaa, kuinka pappi olet

SHANNON TOTH / MARI AARNIO

TIETEEN JA USKON suhteesta nykyiset piispat taas ovat yksimielisiä. He korostavat, että kristillinen teologia haluaa olla avointa tieteen tuloksille. Piispojen mukaan teologian pitää koko ajan arvioida kriittisesti omia, vanhoista maailmankuvista periytyneitä traditioitaan nykytieteen valossa. Kun piispat julkaisevat yhteisiä puheenvuoroja perin harvoin, voisi kuvitella, että puheenvuoron julkaisemiseen on jokin painava ajankohtainen syy. Siksi tuntuu kummalliselta, että piispojen tiedepuheenvuorossa käytetään paljon palstatilaa evoluutioteorian ja luomisuskon suhteen käsittelyyn, vaikka jokainen rippikoulun viimeisen 40 vuoden aikana käynyt tietää, että Raamatun kertomusta maailman luomisesta ei pidä lukea luonnontieteellisenä kuvauksena elämän synnystä.

Pimeän keskellä odotan. Odotan valoa, aurinkoa – ja lunta. Odotan myös lähestyvän joulun valoa. Rukoilen, että saisin siitä jotakin, minkä varassa jaksaisin jakaa valoa muille.

Tilastot kertovat, millainen on tyypillinen suomalainen pappi. Testaa verkkosivuillamme, olisiko sinusta sellaiseksi. Lue juttu aiheesta ja tee lyhyt testi osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 5.12.2019

numero 22

Seuraava lehti ilmestyy 19.12. KANNEN KUVA: KLAUS ELFVING

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

1

Ilona Hurme, Suomessa juhlitaan itsenäisyyspäivää 6.12. Mitkä itsenäisyyspäiväjuhlat ovat jääneet mieleesi? – Meidän koululla järjestetään nelosten tanssit aina itsenäisyyspäivän kunniaksi. Kun itse olin nelosluokalla, osallistuin Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren järjestämiin juhliin. – Ensin tanssimme koululla vanhemmille ja sitten menimme bussilla Finlandia-talolle. Siellä oli tosi paljon porukkaa ja yllätysesiintyjä – Mikael Gabriel. – Tuli hyvä fiilis, kun oli kutsuttu sellaisiin juhliin. Siellä käyttäydyttiin hienosti ja oli tosi hyvää ruokaa. Jännitti, mutta siellä oli kuitenkin kivaa. Ja juhlat olivat vielä mun omana syntymäpäivänä.

2

Miksi itsenäisyys on Suomelle niin tärkeää? – Itsenäisyys on tärkeää ehkä juuri kielen ja kulttuurin takia. Jos olisimme vaikkapa osa Venäjää, meillä ei välttämättä puhuttaisi suomea ja meillä olisi varmaan melko erilainen kulttuuri. – Jos olisimme osa Ruotsia tai Norjaa, ei välttämättä olisi niin erilaista, mutta kun meillä on oma maa, meillä on oma vahva kulttuuri. On omaa kir-

jallisuutta ja omalla kielellä voidaan järjestää suomalaisille kaikkea hienoa.

3

Mikä on parasta Suomessa? – Täällä on tosi hyvät koulu-, terveys- ja kulttuuripalvelut. Suomessa kaikilla on hyvät mahdollisuudet elämiseen, paremmat kuin monessa muussa maassa. – Mulle tärkeä on meidän isän suvun mökki, joka on Karunassa meren äärellä. Siellä on kesällä tosi ihanaa, kun siellä voi vain olla ja tehdä kaikkea kivaa. Menemme sieltä aina porukalla pikku peltiveneellä kyläkaupalle ja eläintilalle. Siellä on metsää, josta voi poimia marjoja. Ja voi hakea lehden postilaatikolta. Sieltä on hyviä muistoja.

4

Kymmenen vuoden kuluttua sinä täytät 22 vuotta ja Suomi 112 vuotta. Mitä odotat ja toivot tulevaisuudelta? – Uskon, että asun Suomessa joko jossain pohjoisessa tai pääkaupunkiseudulla. Synnyin ja asuin ensin Brysselissä, ja sen jälkeen olen asunut vain Helsingissä. Olisi kiva asua jossain Rovaniemellä. Olen käynyt Lapissa vaeltamassa ja laskettelemassa. Siellä on viileämmät ilmat ja se joulupukkipaikka.

”Suomessa kaikilla on hyvät mahdollisuudet elämiseen” Kuudesluokkalaisen Ilona Hurmeen mielestä parasta Suomessa on oma kieli ja kulttuuri. Ja suvun mökki Karunassa, meren äärellä. TEKSTI OUTI IKONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

A

3

Ja sinne tulee paljon turisteja. Voisin olla siellä opas tai jotain. – Arvelen, että kymmenen vuoden päästä ainakin Suomi on melkein hiilineutraali. En usko, että isot maat kuten Intia menevät kauheasti eteenpäin ilmastoasioissa, mutta toivon kuitenkin, että jotakin on saatu tehtyä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

5

Millainen on iltarukouksesi? – Mulla ei ole varsinaista iltarukousta. Välillä nukahdan tosi nopeasti, mutta jos ajatukset pyörivät päässä, yritän keskittyä hengittämiseen ja mietin jotain rauhoittavaa, vaikka kivoja muistoja. ■

KUN MEILLÄ ON OMA MAA, MEILLÄ ON OMA VAHVA KULTTUURI. ILONA HURME


4 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019 JANI LAUKKANEN

Pirjo Sjölundin mukaan moni kehitysvammainen on loistava työntekijä. Antti ei halunnut kasvojaan kuvaan.

Yhteisöruokailut tarjoavat ruokaa tuhansille vantaalaisille joka viikko.

Yhteisöruokailujen vapaaehtoiset palkittiin Vuoden 2019 Vantaan vapaaehtoisteoksi on valittu yhteisöruokailut sekä niiden parissa toimivat vapaaehtoiset. Kaikille avoimia yhteisöruokailuja ja -kahveja järjestetään viikoittain asukastiloissa ja seurakuntien sekä järjestöjen tiloissa. Ne tuovat yhteen tuhansia vantaalaisia joka viikko. Vapaaehtoiset ovat yhteisöruokailuissa tärkeässä roolissa. He ottavat muun muassa vastaan ruokakuormia, valmistavat tarjottavia ruokia sekä järjestävät tiloja. Yhteisöruokailut tarjoavat vieraille paitsi ruokailuhetken myös mahdollisuuden yhdessäoloon ja muihin tutustumiseen. Vuoden vapaaehtoisteko -tunnustus jaettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Tunnustuksen myönsi kaupungin vapaaehtoistoiminnan verkosto.

Piispat: tiede on kirkon liittolainen Luterilaisen kirkon piispat puolustavat tieteiden arvoa Tieteiden lahja -nimisessä kannanotossaan. ”Kristittyjen ei pidä suhtautua tieteenharjoitukseen ja tiedeinstituutioon välinpitämättömästi tai edes neutraalisti, ei myöskään tukea puhetapaa, jossa tieteellistä tietoa vähätellään rinnastamalla se pelkkiin ideologisiin mieltymyksiin tai henkilökohtaisiin mielipiteisiin”, piispat kirjoittavat. Kuopion piispa Jari Jolkkonen harmittelee, että länsimaissa elää sitkeänä ajatus uskonnon ja tieteen välisestä vastakkainasettelusta. – Ajatellaan, että tiede ja uskonto ovat kilpailevia, vaihtoehtoisia ja riiteleviä totuuden etsimisen tapoja. Haluamme sanoa, että tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, Jolkkonen toteaa.

Kirkolliskokousvaalien ehdokkaat selvillä Helsingin hiippakunnassa kirkolliskokousvaaleissa on pappien vaalissa kolme ja maallikoiden vaalissa neljä ehdokaslistaa.Yhteensä listoilla on 126 ehdokasta. Kirkolliskokoukseen valitaan Helsingin hiippakunnasta kahdeksan maallikkoedustajaa ja neljä pappisedustajaa. Kirkolliskokous on Suomen luterilaisen kirkon ylin päättävä elin, joka päättää esimerkiksi kirkon opista ja hallinnon ja talouden isoista linjoista.Maallikkoehdokkaita saavat äänestää seurakuntien luottamushenkilöt ja pappeja papit. Lue lisää ehdokasasettelun taustoista ja ehdokkaista: kirkkojakaupunki.fi ja helsinginhiippakunta.fi.

Vantaa on vammaiselle duunarille hyvä paikka Suomen kehitysvammaisista vain kolmisen prosenttia on työelämässä. Vantaalla luku on 12,4.

K

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA MARIANNA SIITONEN

aksi isoa pesukonetta hyrrää, ja Antti istuu tuolilla. – Olen täällä pesulatyöntekijänä. Pesen näitä lakanoita, Antti kertoo. – Työpäivä alkaa sillä, että tulen tänne ja laitan koneet käyntiin. Päivän lopuksi laitan paikat kuntoon. Antti ei ole Antin oikea nimi, mutta hän ei halua esiintyä omalla nimellään. Työpaikastaan hän kuitenkin kertoo mielellään. On sopivan rentoa. On hyvä työporukka. – Työssä käyminen tuo sisältöä elämään. Antti tekee täyttä kahdeksan tunnin työpäivää ja saa siitä normaalia palkkaa. Antille on käynyt hyvin, sillä suomalaisista kehitysvammaisista valtaosa ei ole töissä. – Jokainen ihminen haluaa pärjätä itse. Oman elinkeinon

hankkiminen on vammaisille yhtä tärkeää kuin kaikille muillekin, toteaa Pirjo Sjölund. Hän työskentelee esimiehenä Vantaan kaupungin työvalmennustoiminnoissa ja Työvalmennus

TYÖVALMENTAJA KERTOO YRITYKSEN TYÖNTEKIJÖILLE, ETTÄ VAMMAISILLE IHMISILLE VOI PUHUA IHAN TAVALLISESTI.

Virtaamossa. Sjölund ja hänen tiiminsä järjestävät vammaisille vantaalaisille töitä. He ovat onnistuneet. Suomessa keskimäärin noin 2–3

prosenttia kehitysvammaisista on työelämässä, mutta Vantaalla 12,4 prosenttia. Kehitysvammaisten lisäksi Virtaamo etsii töitä myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille sekä autismin kirjon ihmisille. Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma KunTeko palkitsi marraskuussa Vantaan toimet vammaisten työllistämiseksi. ”Pitkäjänteisellä työllään Vantaa on onnistunut nostamaan vammaisten työllisyysasteen maan korkeimmaksi”, palkintotiedotteessa kerrotaan. JOS KEHITYSVAMMAINEN ihminen kävelee työkkäriin, hänen mahdollisuutensa saada työtä on pieni. Jo CV:n tekeminen voi olla vaikeaa. Työhaastattelussa voi olla vaikea kertoa, mitä osaa. Se on sääli, sillä moni kehitysvammainen ihminen on loistava


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Kehitysvammaiset ihmiset tekevät Vantaalla omaa teologiaa ON AINA PAREMPI, jos kirkon toiminta on valmiiksi sellaista, että kehitysvammainenkin seurakuntalainen kokee olevansa kotonaan. – Mutta aina se ei ole mahdollista, ja sen takia meillä on omiakin ryhmiä kehitysvammaisille ihmisille, kertoo kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen. Kirkko Vantaalla järjestää kehitysvammaisille nuorille esimerkiksi omia nuorteniltoja ja rippileirejä. Siellä kaikki puhe on selkokielistä. Asioista voidaan kertoa myös kuvilla. Tuohimaa-Sallinen teki opinnäytetyön kehitysvammaisten osallisuuden kokemuksista seurakunnissa. Kukaan hänen haastattelemistaan kehitysvammaisista seurakuntalaisista ei ajatellut olevansa diakonian avun kohde. – Sen sijaan he kertoivat olevansa seurakunnassa taiteilijoita, työntekijöitä, vapaaehtoisia ja hyväntekijöitä, Tuohimaa-Salminen selittää. – Kuitenkin kirkollisessa kielessä kehitysvammaiset kuvataan usein avun kohteeksi. Tuohimaa-Salminen on havainnut työssään, että kehitysvammaiset ihmiset tekevät omaa teologiaa. Hänen mielestään siitä pitäisi puhua enemmän. – Kehitysvammaiset ihmiset puhuvat hengellisistä asioista ja nostavat erityisesti esille ihmisoikeusteemoja.

www.kirkkojakaupunki.fi kirkkojakaupunki

menee ongelmia, työvalmentaja tulee hätiin. MONEN KEHITYSVAMMAISEN ihmisen työsuhde on kestänyt vuosia. Toiset loppuvat alkuunsa. – Aina kaikki kokeilut eivät onnistu. Syyt voivat olla monet. Työvalmennus Virtaamoon tulee joka viikko uusia hakemuksia, Pirjo Sjölund kertoo. Vantaa palkkaa vammaisia myös itse neljään omaan vanhustenkeskukseensa. Antti on töissä yhdessä niistä. Antti ei itse ajattele, että hänellä olisi mitään vammaa. – Moni asiakkaistamme ei ajattele itseään vammaisena. On tärkeä osa työvalmennusta, että asiat ovat mahdollisimman normaaleja, Sjölund kertoo. Kirkko ja kaupunki kertoi toukokuussa Vantaankosken seurakunnassa työskentelevästä kehitysvammaisesta Teija Eteläahosta, joka löysi työpaikkansa kaupungin työvalmennuksen kautta. Eteläaho työskentelee ohjaajana lasten iltapäiväkerhossa. Hän on voittanut sekä lasten että kollegojensa suosion. Sjölund toivoo, että kirkko rohkaistuisi palkkaamaan enemmänkin vammaisia. Seurakunnat ovat Vantaalla suuri työnantaja. ■

@kirkko_kaupunki

Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

työntekijä. – Suurin osa työntekijöistämme jaksaa tehdä yksinkertaisiakin työtehtäviä pitkään, Pirjo Sjölund kertoo. Sellaisia tehtäviä ovat esimerkiksi pesulatyöt, tiskaaminen ja kaupan hyllyjen täyttäminen. Monilla työpaikoilla on tehtäviä, joita kukaan ei oikeastaan ehtisi tehdä, mutta jotka joku hoitaa omien töidensä ohella. – Kuka hoitaa taukotilat, sisäisen postin jakelun tai kukkien kastelun? Sjölund luettelee. Eikä siinä vielä kaikki! Kehitysvammaisilla duunareilla on usein vähän sairauspoissaoloja ja kova työmotivaatio. Tarjolla on sekä osa-aikaisia että täysipäiväisiä työntekijöitä. Tällä hetkellä Vantaan kaupunki työllistää kymmenen vammaisten työvalmentajaa. He käyvät firmoissa kertomassa, että kehitysvammaisen työntekijän palkkaaminen kannattaa. – Jotkut ajattelevat, että eivät osaa kohdata vammaista ihmistä. Ei tiedetä, miten vammaisten kanssa pitäisi puhua tai olla. Työvalmentaja kertoo yrityksen työntekijöille, että vammaisille ihmisille voi puhua ihan tavallisesti. Työvalmentaja perehtyy työhön myös itse. Jos työpaikalla il-

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki


6 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Kauneimmat Joululaulut soivat tänä vuonna kehitysmaiden lasten hyväksi. Anna joululahja, joka muuttaa lapsen elämän. Lahjoita 20€ kehitysmaiden lapsille – lähetä tekstiviesti JOULU20 numeroon 16155

www.kauneimmatjoululaulut.fi

Tule mukaan laulamaan ja lahjoittamaan! Keräysluvat: Manner-Suomi RA/2016/517, voimassa 1.1.2017–31.12.2019, myönnetty 22.9.2016, Poliisihallitus. Ahvenanmaa ÅLR 2018/7388, voimassa 2019, myönnetty 6.9.2018 Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2019–2021 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Kauneimmat joululaulut Vantaalla

Asolan seurakuntatalo

Asolantie 6 ■ Ke 11.12. klo 18 Moniaistillisesti ■ Ti 17.12. klo 19

Café Pähkinä Lammaskuja 2 A ■ To 12.12. klo 14

Hakunilan kirkko

Hakunilantie 48 ■ To 12.12. klo 18 Lapsiperheille ■ Ti 17.12. klo 13 Senioreille ■ To 19.12. klo 18 Christmas Carols ■ Su 22.12. klo 18

Hakunilan ostoskeskus Laukkarinne 4–6 ■ Ti 10.12. klo 16

Hämeenkylän kirkko

Auratie 3 ■ La 14.12. klo 15 Lapsiperheille ■ Su 15.12. klo 18 ■ To 19.12. klo 18 ■ Pe 20.12. klo 18 Raskaimmat joululaulut

Håkansbölen kartano

Vuorilehdontie 6 ■ Su 15.12. klo 12 Kartanon joulu -tapahtumassa

Ilolan seurakuntatalo

Soittajankuja 1 ■ Ke 11.12. klo 9.30, 10.30, 18 Lapsiperheille ■ Ti 17.12. klo 18

Kahvitupa Laurentius

Kaivosristin seurakuntatila Kaivosvoudintie 3 ■ Ke 11.12. klo 18

Kivistön kirkko

Laavatie 2 ■ Su 8.12. klo 16 Lapsiperheille

■ Su 15.12. klo 16

Koivukylän vanhustenkeskus Karsikkokuja 13 ■ To 19.12. klo 14.30 Senioreille

Korson kirkko

Merikotkantie 4 ■ To 12.12. klo 11 Senioreille ■ Su 15.12. klo 18 ■ Su 22.12. klo 16 Kauneimmat joululaulut -messu ■ To 26.12. klo 15

Koskikeskus

Vernissakatu 4 ■ To 12.12. klo 14 ■ Ke 18.12. klo 18 ■ To 19.12. klo 14

Kuusijärven ulkoilualue Kuusijärventie 3 ■ La 21.12. klo 16–18

Länsimäen kirkko

■ Ke 18.12. klo 19

■ Su 22.12. klo 20

Ruskeasannan kappeli

lut -messu

Ruskeasannantie 5 ■ La 14.12. klo 16 ■ Su 22.12. klo 16 ja 18

Nikinmäen seurakuntakoti

Seutulan kappeli

■ To 26.12. klo 12 Kauneimmat joululau-

Surviaisenkuja 1 ■ Ma 16.12. klo 19

Pakaritupa

Kuriiritie 1 ■ To 19.12. klo 18 (ruotsinkielinen)

Pyhän Laurin kirkko

Kirkkotie 45 ■ To 12.12. klo 9.15 ja 10.15 Lapsiperheille ■ Pe 13.12. klo 9.15 ja 10.15 Lapsiperheille ■ La 14.12. klo 21 Goes pop ■ Su 15.12. klo 16 ja 18 ■ La 21.12. klo 15 ■ Su 22.12. klo 15 ja 17 ■ Ma 23.12. klo 18 ja 20 ■ To 26.12. klo 15 ■ Ke 1.1. klo 15 Kauneimmat joululaulut -jumalanpalvelus, (ruotsinkielinen)

Solbackantie 6 ■ Su 8.12. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu ■ La 21.12. klo 19

Vaaralan kappeli Kirkkokuja 2 ■ To 11.12. klo 19

Vantaanlaakson kerhotila Naapurinkuja 2 ■ To 19.12. klo 18

Wanda’s Kitchen & Lounge Liesikuja 5 ■ To 19.12. klo 19

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa kerätään kolehti kehitysmaiden kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi. Tuoton toimittaa perille Suomen Lähetysseura.

Kerokuja 9 ■ Ti 10.12. klo 13 ■ Su 15.12. klo 18

Pähkinärinteen palvelutalo

Martinristin seurakuntatila

Ravintola Sir Kippis Merikotkanpolku 2 ■ Ke 18.12. klo 18.30

Joulumuskareita kaikenikäisille lapsille

Myyrmanni

Ravintola Sorento

Vantaanlaakson kerhotila

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Seutulan kappeli

Martinpolku 2 C ■ La 14.12. klo 16

Iskoskuja 3 A 1 ■ La 7.12. klo 13.30 ■ La 14.12. klo 13.30

Myyrmäen Virtakirkko

Rajatorpantie 8 ■ Su 8.12. klo 17 Christmas Carols ■ Pe 13.12. klo 13 Senioreille ■ La 14.12. klo 18.30 Kauneimmat joululaulut -maraton ■ La 14.12. klo 19 (ruotsinkielinen) ■ Su 15.12. klo 16 Christmas Carols -messu ■ Ti 17.12. klo 10 Lapsiperheille ■ Ti 17.12. klo 18 Koululaisille

Kastanjakuja 1 a ■ Ke 11.12. klo 14

Merikotkantie 1 ■ Ke 18.12. klo 18

Kustaantie 22 ■ Pe 6.12. klo 13 ■ La 14.12. klo 14 Lapsiperheille ■ Su 15.12. klo 16 ■ Su 22.12. klo 13 Kaikki soittaa -joululaulumessu

Ristipuron kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 ■ Su 15.12. klo 18

Naapurinkuja 2 ■ Ma 16.12. klo 9.30

Solbackantie 6 ■ Ti 17.12. klo 9.30

Martinristi

Martinpolku 2 C ■ To 19.12. klo 9 ja 10

Kivistön kirkko

Laavatie 2 ■ Pe 20.12. klo 9.15 ja 10.15

ISTOCK

Kirkkotie 47 La 7.12. klo 18 (ruotsinkielinen)

■ La 14.12. klo 16 Lapsiperheille


8 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Vlada Laukkonen löysi yli kolmekymppisenä oman juttunsa. Nyt hän kannustaa muitakin naisia it-alalle muun muassa Mimmit koodaa -kampanjan avulla.

Itseoppinut koodaaja nauttii työstään Vlada Laukkoselle avautui uusi maailma hänen opeteltuaan koodaamista. Viime vuonna hänet valittiin Suomen sadan it-vaikuttajan joukkoon.

D

igiviestintäsuunnittelija Vlada Laukkonen esittelee Lastenkirkkomedian uutta mobiilipeliä Päkän päivä. Pelin rakentaminen oli tuntunut haastavalta, koska hän ei tuntenut ennestään sen tekemiseen käytettyä tietokoneohjelmaa. – Olen ottanut rohkeasti selvää asioista. Se on auttanut oppimaan tässä työssä uutta koko ajan. Lisäksi minulla on intohimona kehittää mediatuotteita lapsille ja nuorille. 3–6-vuotiaille lapsille suunnatussa

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Päkän päivässä seikkailevat Päkä-lammas ja Pulmu-kyyhky. Pelissä harjoitellaan kotiympäristössä lapselle tärkeitä arjen taitoja. Peliä kehitetään lapsilta ja perheiltä saatavan palautteen ja ideoiden pohjalta. Vielä pari vuotta sitten Nuori kirkko ry:ssä työskentelevä 34-vuotias Laukkonen ei olisi osannut kuvitella tekevänsä ohjelmistojen, sovellusten ja pelien koodia. Laukkonen valmistui tuolloin Lapin yliopistosta taiteen maisteriksi pääaineenaan mediatiede. – En ollut tehnyt opiskeluni aikana mitään siihen liittyvää työtä. Välillä

kyllä olin ollut työelämässä asiakaspalvelu-, kirjanpito- ja toimistotehtävissä. – Valmistumisen jälkeen koodaaminen alkoi kiinnostaa minua. En ollut osannut aiemmin hakeutua sen pariin, koska luulin, että siinä vaaditaan matemaattista lahjakkuutta, Laukkonen selvittää. VLADA LAUKKONEN ei halunnut takaisin koulunpenkille, joten hän alkoi perehtyä koodaamiseen kotisohvallaan. Netistä löytyi edullisia ja jopa ilmaisia koodauskursseja. – It-ala kehittyy niin nopeasti, että

minusta oli järkevämpää oppia perusteet itseopiskelun kautta. Itsenäinen opiskelu osoittautui kuitenkin raskaaksi. Yhtenä syynä siihen oli se, ettei Laukkosella ollut ketään niin sanottua nörttituttua, jonka kanssa olisi voinut keskustella aihepiiristä. Sitten Ammattiliitto Pro:n uravalmentaja kehotti Laukkosta liittymään Ompeluseura-nimiseen Facebook-ryhmään. Naisille tarkoitetussa ryhmässä käydään työelämään liittyvää keskustelua ja sieltä voi saada vertaistukea. – Olin tosi yllättynyt, miten valtavasti ensimmäinen postaukseni kerä-


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

si viestejä ja tykkäyksiä. Minulle avautui näin kerralla uusi maailma – en ollut enää yksin. Heti seuraavana päivänä Laukkonen perusti Ompeluseura-ryhmän yhteyteen it-alalla aloitteleville naisille LevelUP Koodarit-nimisen ryhmän. Siinä on nyt mukana yli 3 500 naista vasta-alkajista ammattilaisiin. Ryhmän jäsenille järjestetään erilaisia tapahtumia ja yhteistyötä yritysten kanssa.

YRITYSYHTEISTYÖN KAUTTA Ohjelmistoyrittäjät ry kiinnostui Vlada Laukkosen LevelUP Koodarit -ryhmästä. Alan yrittäjät olivat jo pitkään olleet huolestuneita siitä, että koodaajista on pulaa ja koodaajina on niin vähän naisia. – Tätä kautta tuli idea Mimmit koodaa -kampanjasta. Sen tarkoituksena on tarjota naisille päivän tai illan mittaisia koodauskoulutuksia sekä rohkaista ja motivoida heitä eri tavoin, Laukkonen kertoo. – Koodareille on kysyntää, koska

AKTIIVISUUS IT-ALALLA johti siihen, että tietotekniikan ammattilehti Tivi valitsi Vlada Laukkosen viime vuonna sadan it-vaikuttajan listalle. – Se tuntui mielettömältä. En oikein tajunnut, mitä oli tapahtunut, vaikka tämä on tuntunut niin omalta jutulta. On hienoa, että olen pärjännyt alalla ja voinut innostaa muita. Oman paikan löytäminen ei ole ollut itsestään selvää Venäjältä 12-vuotiaana Suomeen muuttaneelle Laukkoselle. Äänekoskelle tullut nuori joutui keskelle suomalaista arkea, eikä sopeutuminen ollut helppoa. – Kärsin pitkään identiteettiongelmista. Minua kiusattiin koulussa, minkä vuoksi aloin hävetä taustaani ja halusin tavallaan naamioitua suomalaiseksi. – Olen kuitenkin kotiutunut Suomeen täysin ja hyväksynyt rikkautena venäläisen lapsuuteni. Sen sijaan Venäjä maana tuntuu nykyään melko vieraalta. ■

En ollut osannut aiemmin hakeutua koodaamisen pariin, koska luulin, että siinä vaaditaan matemaattista lahjakkuutta.

Päkän päivä -peli Päkän päivä on sovellus 3–6-vuotiaille lapsille. Siinä lapsi saa leikkiä Päkä-lampaan ja Pulmu-kyyhkyn kanssa kodin huoneissa. Lapsi saa nimetä asioita ja hassutella. Huoneista löytyy myös tilanteisiin sopivia rukouksia. Pikkupeleissä voi pukea Päkän ja treenata muistamista. Pelin uusimmassa versiossa pääsee myös kuuntelemaan Lasten jouluradiota Päkän olohuoneessa. Peli on ladattavissa Google Play -sovelluskaupasta Androidlaitteille.

9

ARTTU HAGLUND

nykyään kaikki teknologia on täynnä koodia ja sitä käytetään kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi käy se, miten Nuori kirkko kehittää uusia pelejä verkkosivuilleen. Parhaillaan Laukkonen työstää Maria von Kügelgenin kanssa Kaikki koodaa -kirjaa. Ensi huhtikuussa ilmestyvä kirja on tarkoitettu oppaaksi koodaamisesta ja ohjelmistokehityksestä kiinnostuneille. Kirjaa varten avattiin joukkorahoitukseen perustuva mesenaattikampanja, sillä tarkoituksena on lahjoittaa se kaikille Suomen lukioiden toisen vuoden opiskelijoille. Kirjaan on haastateltu eritaustaisia ihmisiä siitä, miten he ovat päätyneet it-alalle. Esimerkiksi eräs opettaja vaihtoi alaa, koska hän halusi rakentaa robotin. Teurastamon työntekijä taas halusi parantaa eläinten kohtelua, minkä vuoksi hän alkoi opiskella automaatiota ja robotiikkaa.

A

Matti (Panu Tuomikko) alkaa keskellä ahdistavaa arkea teleporttailla ympäri maailmaa.

Omaa aikaa yliluonnollisin keinoin Mitä tekee mies, kun perhe-elämä alkaa ahdistaa? Ottaa ja lähtee omille reissuilleen. Tästä kertoo uutuuselokuva Poissa.

O

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

hjaaja Arttu Haglund saapuu haastatteluun Poissa-elokuvaa markkinoivan kyltin kanssa. Hänellä se on tosin vain lainassa. Tarkoitus on, että pääosaa esittävä Panu Tuomikko kulkee elokuvan ensi-iltaviikolla kyltin kanssa ympäri kaupunkia. Poissa kuvaa kiteeläistä perheenisää Mattia, joka on alkanut kokea perhe-elämän ahdistavana ja haluaa enemmän vapautta ja omaa tilaa. Tämä toteutuu, kun Matti alkaa yhtäkkiä teleporttailla ympäri maailmaa. Yllättävät poistumiset perhekuvioista vaikuttavat rajusti Matin vaimoon ja tyttäreen. Elokuva sai alkunsa yhdeksän vuotta sitten, kun sarjakuvataiteilija Avi Heikkinen lähetti Haglundille uuden sarjakuvansa käsikirjoitusversion. Haglund näki siinä heti ainesta elokuvaan. – Teleporttaaminen eli hetkessä paikasta toiseen siirtyminen oli jotain sellaista, mitä ei ole kotimaisessa elokuvassa aiemmin tehty. Taustalla oli lisäksi se, että lempileffani oli lapsena Robert Zemeckisin aikamatkustuselokuva Paluu tulevaisuuteen, Haglund kertoo. – Ratkaisevaa kuitenkin oli se, ettei teleporttaaminen ollut itsetarkoitus vaan metafora ja väline, jonka kautta voi käsitellä jotain syvempää. IHMISEN VAPAUDENKAIPUU on yleinen ilmiö, mutta Arttu Haglundin mielestä se on näkyvissä erityisen hyvin tässä ajassa. – On vanhempia, jotka ovat työja muista syistä paljon poissa kotoa, mutta osa heistä ei ole läsnä myöskään kotona ollessaan. Tällainen henkinen poissaolo on vielä pahempaa. Kotona on vaikea viihtyä,

jos tuntuu siltä, että jossain muualla on aina jotain parempaa. Haglund on samastunut päähenkilönsä ristiriitaisiin tuntemuksiin, sillä hän tuli itsekin isäksi muutama vuosi sitten. – Onko sitten itsekästä haluta omaa aikaa ja tilaa, varsinkin, kun Matti on toiminut aiemmin vuosia äitinsä omaishoitajana? Halusin herättää ajatuksia tällaisista kysymyksistä. POISSA ON siitä poikkeuksellinen elokuva, ettei se ole yrityksistä huolimatta saanut rahoitusta perinteisistä elokuva-alan kanavista. Poissa on siis tehty omakustanteisesti talkootyönä: budjetti oli vain 20 000 euroa. Elokuvaa on kuitenkin kuvattu peräti 30 maassa. Kuvausryhmä kävi neljässä maassa. Lisäksi mukana on kuvamateriaalia ohjaajan ja työryhmän jäsenten työ- ja lomamatkoilta viideltä eri mantereelta. – Suurin osa elokuvan kuvauksista saatiin tehtyä reilussa vuodessa. Jälkituotantovaihe kesti kuitenkin vuosia, ja tuona aikana siihen tehtiin joitakin muutoksia. Esimerkiksi Tommi Korpelan sivurooli Matin työkaverina lisättiin mukaan myöhemmin, selvittää elokuvan myös itse leikannut Arttu Haglund. Moni piti projektia suuruudenhulluna, mutta Haglundilta ei mennyt usko kertaakaan. – Minulla ei ole tapana jättää asioita puolitiehen. Olin varma siitä, että elokuva tulee vielä valmiiksi. Poissa on Haglundin ensimmäinen pitkä elokuva. Tätä ennen hän on ohjannut toistakymmentä lyhytelokuvaa. Haglund on toiminut pitkään Kaikkikuvaa.fi-elokuvakasvatussivuston tuottajana. ■ Poissa-elokuva elokuvateattereissa.


10 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Kohti valoa Vantaan taidemuseo Artsissa esiteltävä Laila Pullinen teki myös uskonnollista taidetta. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LAILA PULLISEN SÄÄTIÖ

M

ustavalkoinen valokuva on 1970-luvun puolivälistä. Työhaalariin pukeutunut kuvanveistäjä Laila Pullinen seisoo kädet puuskassa. Taustalla on hänen uransa ensimmäinen krusifiksi, pronssinen Nyt näemme kuin kuvastimessa, silloin kasvoista kasvoihin. – Minua kiehtoo tuossa valokuvassa hänen ilmeensä ja asentonsa. Ne kertovat, että hän tietää onnistuneensa tehtävässään. Siinä on myös jotain positiivisella tavalla feminististä, että nainen on veistänyt tuon aiheen, sanoo Laila Pullisen poika Jean Ramsay. Ramsay on kuratoinut Vantaan kaupungin taidemuseoon Artsiin Lai-

Kuvanveistossa taivaalta tuleva luonnonvalo on kaikkein tärkein. la Pullisen (1933–2015) tuotantoa esittelevän näyttelyn, joka on taiteilijan ensimmäinen museonäyttely pääkaupunkiseudulla 25 vuoteen. Siellä ovat esillä erityisesti Pullisen Vantaalla sijaitsevat teokset ja niiden taustat. Pullisesta tuli vantaalainen 1980-luvun alkupuolella, kun hän pelasti miehensä Magnus Ramsayn kanssa tämän sukutilan Nissbackan kartanon. Muutamaa vuotta myöhemmin Nissbackassa avattiin Pullisen työtä esittelevä veistospuisto, joka toimii edelleen. Jean Ramsay uskoo, että Nissbacka oli Laila Pulliselle niin tärkeä siksikin, että hän oli lapsena joutunut lähtemään evakkoon. Kotiseutu Terijoki oli hänelle menetetty paratiisi. – Kukaan taiteilija ei synny tyhjästä. Lailan kauneudenkäsitys tuli lapsuudesta. Hän sanoi usein, että kun on kerran nähnyt jossakin kauneutta, tunnistaa sen myös muualla. JEAN RAMSAY PITÄÄ Laila Pullisen pitkän uran pääteoksina hänen krusifik-

Kuvanveistäjä Laila Pullinen ja krusifiksi Nyt näemme kuin kuvastimessa, silloin kasvoista kasvoihin.

sejaan. Valokuvan krusifiksi on nykyisin Tampereella Tesoman kirkon alttarilla. Ramsayn mukaan teoksen synty oli ihmeen kaltainen, sillä Pullinen veisti teoksen kipsiversion kolmessa päivässä pääsiäisen aikaan, pitämättä juuri taukoja. Artsin näyttelyssä esillä oleva Eli eli, lama sabaktani -krusifiksi on saanut nimensä Jeesuksen sanoista ristillä: ”Jumalani, jumalani, miksi minut hylkäsit?”

– Lailaa vaivasi se, että barokin taiteessa Jeesus esitetään ristillä usein pulleana ja vaaleanpunaisena. Hän halusi tehdä teoksen, joka näyttää uhrauksen määrän ja mitan. Siksi hän pyysi isääni, joka oli lääkäri, selvittämään, mitä tapahtuu ristinkuoleman hetkellä, Ramsay kertoo. – Kun kädet on naulattu ylös, keuhkot täyttyvät verellä. Se on kuin hukkuminen. Ja tästä veistoksesta näkyy, miten keuhkot painuvat kasaan. Vii-

meinen henkäys kääntyy taivasta kohti. Sillä hetkellä pään päälle puhkeava aukko on sädekehä, mutta myös portti tuonpuoleiseen – Jeesuksen kuoleman hetkellä tapahtuva taivaiden aukeaminen. 1970-LUVULLA, JOLLOIN Laila Pullinen krusifiksejaan veisti, uskonnolliset aiheet olivat taiteessa erityisen epämuodikkaita. Ramsay arvioi, että Pullisen veistoksiin ne tulivat eri


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

lähteistä. Varhaisimmat vaikutteet hän sai kotona Tyyni-äidiltään, joka oli kiinnostunut ortodoksisuudesta. Myöhemmin Pullinen opiskeli Italiassa ja perehtyi siellä katoliseen taiteeseen. Taustalla oli myös oma hengellinen kokemus. Kupariräjäytysteosten parissa työskennellessään Pullinen oli saanut myrkytyksen kuparipölystä. Myrkytys oli niin vakava, että hänelle jouduttiin tekemään verensiirto. – Hän kuoli kliinisesti ja hänellä oli silloin kuolemanrajakokemus. Hän kertoi nousseensa kohti valoa, jossa kaikki oli ihanaa, mutta joku oli vakuuttanut hänelle, että hänellä on työtä tehtävänä maan päällä, Ramsay kertoo. – Näissä krusifikseissa tihentyy hänen tuolloin kokemansa valoa, kirkkautta ja lämpöä kohti nouseminen. Se näkyy hänen taiteessaan muutenkin. Laila Pullisen krusifiksin miniatyyriversio lahjoitettiin vuonna 1975 Vatikaanin Modernin taiteen museolle. Paavi Paavali VI kirjoitti tuolloin taiteilijalle kirjeen, jossa hän onnitteli tätä ja ihmetteli, miten joku katolisen kirkon ulkopuolelta ja vieläpä nainen on pystynyt tekemään niin puhuttelevan veistoksen kristinuskon keskeisestä tapahtumasta.

SUURIN OSA LAILA Pullisen teoksista on pronssia ja kiveä, mutta Jean Ramsay sanoo, että oikeastaan Pullisen pääasiallinen materiaali oli valo. Hiottu pronssi ja kiillotettu kivi olivat hänelle vain keinoja vangita ja näyttää valo. – Laila sanoi, että ylhäältäpäin tuleva valo rakentaa muodon. Kuvanveistossa taivaalta tuleva luonnonvalo on kaikkein tärkein. Mutta hänelle ylhäältä tuleva valo tarkoitti myös jotakin ihmistä suurempaa. Parin kilometrin päässä Nissbackasta, Hakunilan kirkon muistopihalla, on Pullisen teos Kun tuuli käy hänen ylitseen, ei häntä enää ole. Se poikkeaa muista taiteilijan uskonnollisaiheisista teoksista niin ilmaisultaan kuin materiaaliltaankin. Ramsaylle graniitista veistetty teos kertoo ruumiillisesta kuolemasta. – Katoava ihminen on siinä kivessä. Henki on jo noussut ylös. Se on ehdottomuudessaan aika lohdullinen teos, kaunis ja pehmeä – jollainen kuolemakin voi olla. Lailalle itselleen kuolema oli armollinen fyysisen kärsimyksen loppu. ■ Laila Pullinen – kuvanveistäjä Vantaalla 12.1. asti Vantaan taidemuseo Artsissa, Paalutori 3.

MARIANNA SIITONEN

Kun tuuli käy hänen ylitseen, ei häntä enää ole -veistos Hakunilan kirkon muistopihalla.

Vantaalla liikkuessasi voit nähdä nämä Laila Pullisen julkiset teokset Ajan henki, aineen vanki, Lauri Lairalan aukio, Tikkurila. Kaupungintalon viereen sijoitettu parimetrinen pronssiveistos on useimmille Tikkurilassa asioiville tuttu. Se on valmistunut vuonna 1976. Harju / Herakles, Vantaan kaupungintalon aula, Asematie 7, Tikkurila. Kiveä ja pronssia yhdistävän veistoksen nimi viittaa kuulantyöntäjä Arsi Harjuun ja kreikkalaisen mytologian sankarihahmoon. Aurinko tunturissa, Helsinki-Vantaan lentoasema. Kuparilevystä räjäyttämällä tehty reliefi oli tilaustyö Montrealin maailmannäyttelyyn vuonna 1967. Nähdäkseen sen lentoasemalla on oltava matkalla Schengen-alueen ulkopuolelle. Kun tuuli käy hänen ylitseen, ei häntä enää ole, Hakunilan kirkon muistopiha, Hakunilantie 48. Lempeän, melkeinpä pehmoiselta näyttävän graniittiveistoksen ääreen voi pysähtyä muistamaan edesmenneitä läheisiään tai omaa kuolevaisuuttaan. Veistoksen nimi viittaa Vanhan testamentin psalmiin 103. Nissbackan kartanon veistospuisto, Sotungintie 4. Sotungissa sijaitseva veistospuisto on kokonaistaideteos, jossa Laila Pullisen teoksia on sekä ulkona kartanon pihapiirissä että taiteilijan ateljeessa ja näyttelytilana toimivassa viljamakasiinissa. Kartanon päärakennuksen alakerta toimii kotimuseona. Nissbacka on talvikauden kiinni, ja se avataan yleisölle jälleen kesäkuun alussa.

A

11

Varastokomerot kertovat elämän eri vaiheista.

Mitä meistä jää? Vantaan kaupunginmuseon näyttelyssä voi levähtää ruumisarkussa ja tunnustella omaa kuolevaisuuttaan. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ANTTI YRJÖNEN / VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

R

uumisarkku on vuorattu valkoisella kankaalla, ja siellä minä makaan. Se ei tunnu juuri miltään. Olettaisin, että vielä vähemmän mikään tuntuu miltään sitten joskus, kun minut laitetaan omaan arkkuuni. Taustalla soi monista hautajaisista tuttu virsi Oi Herra, luoksein jää, jo ilta on. Se koskettaa aina. Nyt se saa miettimään omien hautajaisteni soittolistaa. Vantaan kaupunginmuseon Kohti tuntematonta -näyttely kertoo, mitä tapahtuu, kun ihminen kuolee. Näyttelyä varten museon työntekijät haastattelivat ihmisiä, jotka työskentelevät kuolevien, kuolleiden ja surevien parissa eli muun muassa saattohoitajaa, sairaalapappia, krematorionhoitajaa ja sururyhmiä ohjaavaa diakonia. Heidän kokemuksiaan voi näyttelyssä kuunnella Vaskivuoren lukion opiskelijoiden lukemina. ÄÄNITARINOIDEN PARIIN kannattaa pysähtyä, sillä ne kertovat, millaista kuoleman asiantuntijoiden raskas ja tärkeä työ käytännössä on. Saattohoitaja kertoo, että osastolle on hankittu esimerkiksi blenderi, jolla voi pyöräyttää smoothien sellaista toivovalle. Konjakki kaadetaan oikeaan aromilasiin. Saunaankin pääsee ja kynnet lakataan, jos potilas niin haluaa. Ehkä pienet hemmotteluhetket ja kosketus auttavat edes hetkeksi siinä kuolemanpelossa ja ahdistuksessa, joka saattohoitajan mukaan saattaa joskus olla hyvin voimakasta – varsinkin, jos kuoleva on nuori ihminen. SAIRAALAVUOTEEN VIERELTÄ näyttely alkaa. Matka jatkuu krematorioon, hautaustoimistoon, hautausmaalle ja muistotilaisuuteen. Lopuksi päädytään vintille, jossa verkkokomerot sekalaisine tava-

roineen muistuttavat, mitä meiltä jää perinnöksi: ehkä hylättyjä leluja, linttaan astuttuja kenkiä, vanhoja lehtiä, monenlaista pientä ja arkista, tarpeettomaksi käynyttä ja unohdettua. Nykyisin enemmistö suomalaisista kuolee sairaalassa. Pääkaupunkiseudulla suurin osa vainajista tuhkataan. Tämän päivän kuolema kuulostaa kovin asialliselta, etäiseltäkin. Monia kuolevia koskettaa vain hoitohenkilökunta. On myös siunaustilaisuuksia, joissa ei ole paikalla yhtään omaista. Ilman saattajia ei silti kukaan jää, siitä huolehtivat vapaaehtoiset saattajat. NÄYTTELYSSÄ ESITELLÄÄN myös kuoleman ja hautaamisen historiaa. Vantaalta on arkeologisissa kaivauksissa löydetty useita kivikautisia punamultahautoja. Kivikaudella vainajat maalattiin tai peitettiin punamullalla ja haudattiin kuoppaan. Useimmista haudoista on jäljellä enää vain punainen jälki maassa, joistakin on löydetty esineitä tai maatuneita luita. Arkeologisten kaivausten löytöjä ovat myös Pyhän Laurin kirkon lähistölle 1700- ja 1800-luvulla haudatut viisi pikkulasta ja yksi sikiö. Kyse on ilmeisesti ollut kastamattomina kuolleista lapsista, joita tuohon aikaan ei saanut haudata kirkkomaahan. Lapsen menettämisestä kertoo riipaisevalla tavalla pieni koristeesine vitriinissä. Se on muistotaulu, joka on tehty Eine Regina Gertrud Nässlingin hiuksista. Hän kuoli neljän kuukauden ikäisenä vuonna 1897. Nykyisin lapsen muistoksi voi maalata vaikka muraalin. Sellainen, kolmivuotiaana kuolleen Peetun muotokuva, löytyy Myyrmäestä, ja siitä on valokuva näyttelyssä. ■ Kohti tuntematonta 17.4. asti Vantaan kaupunginmuseossa, Hertaksentie 1. Näyttelyyn on vapaa pääsy, ja se on avoinna ti–pe klo 11–18 ja la–su klo 11–16.


MENOT 5. – 19.12.

12 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 098306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma-to klo 10–14, p. 09–8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Maanantaikirkko maanantaisin klo 11. Hartaus viikon aluksi. Ma 9.12. ehtoollinen ja ma 16.12. kauneimmat joululaulut. Maanantain yhteisöruokailu maanantaisin klo 11.15–12.30. Ma 16.12. jouluruoka. Jouluruoalle myydään lippuja alk. 25.11. (4 e). Lipun voi Hakunilassa ostaa maanantain ruokailusta ja torstain diakoniapäivystyksestä, Länsimäessä tiistaisin diakoniapäivystyksestä sekä perjantaisin perjantaipuurolta. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Kotomäki. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Viimeinen kerta ma 9.12. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizélauluja puolituntisessa iltakirkossa. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Hakunilan kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Eveliina Ojala, Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä. Kirkkokahvit. Partiolippukunta Sotungin Tulikettujen myyjäiset pe 6.12. klo 11–14. Messu su 8.12. klo 12. Tiina Palmu, Eveliina Ojala, Juha Paukkeri. Seniorikerhon joulujuhlat ti 10.12. klo 13–14.30. Lapsiperheiden puurojuhla to 12.12. klo 17 ja lasten kauneimmat joululaulut klo 18. Tähtien valoa. Lauluyhtye HowManyMothers. La 14.12. klo 18. Joht. Anne Viljamaa. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Kuusikirkko su 15.12. klo 10. Eveliina Ojala, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Ennen messua klo 9.15 tarjolla riisipuuroa. Messun jälkeen klo 11.30 joululaulukulkue Håkansbölen kartanolle Kartanon jouluun, ja siellä kauneimmat joululaulut klo 12. Nuorten joulumessu su 15.12. klo 15. Tiina Palmu, Jouko Saari, Margit Hakamäki, Nina Häkkinen. Joulun rauhaa ma 16.12. klo 19. Vivacen lasten-, nuorten ja leidien kuorot, johtaa Mia Makaroff. Vapaa pääsy. Väliajalla buffet, jossa vapaaehtoinen maksu kuoron toiminnan tukemiseen. Hakunilan kirkon kuoron myyjäiset ti 17.12. klo 12–15. Seniorien kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 13. Vapaa pääsy. Joulutorttu- ja kahvitarjoilu.

Christmas Carols to 19.12. klo 18.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Päivähartaus tiistaisin klo 12.30– 12.45. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmille/hoitajille. Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45. Messu su 8.12. klo 10. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Odotan jouluvierasta su 8.12. klo 17. Cecilia-kuoro, johtaa Heli Mikkelä. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e, sis. glögin ja piparin. Kauneimmat joululaulut valoisan aikaan ti 10.12. klo 13. Mitä joulu on? to 12.12. klo 19. Kamarikuoro Vivace, johtaa Mia Makaroff. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Puuroperjantain joulupuuro pe 13.12. klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Marttojen joulumyyjäiset la 14.12. klo 11–14. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18. Vapaa pääsy. Hiljaa, hiljaa joulunkellot kajahtaa ma 16.12. klo 18.30. Jouluinen lauluilta. Lauluryhmä Tuikut ja Inkeri Suokannas. Vapaa pääsy.

MUUALLA Perhekerho Kolohongassa torstaisin klo 9–11. Pohjolantie 2, 01260 Vantaa. Joululauluja Hakunilan ostarilla ti 10.12. klo 16. Kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 19 Vaaralan kappelissa. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 12 Kartanon Joulussa Håkansbölen kartanolla. Jouluseimet Vaaralan kappelin ikkunassa adventin ja joulun ajan sekä Håkansbölen kartanon aitassa Kartanon Joulun aikana 14.–15.12. Kartanon Joulu 14–15.12. www. kartanonjoulu.fi.

velus pe 6.12. klo 10. Liturgi Miika Koistinen, saarna Jukka Nevala, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. 2. adventin messu su 8.12. klo 10. Liturgi Jaakko Kara, saarna Miika Koistinen ja kanttori H-P. Heikkilä. Kirkkokahvit. Joulupaja nuorille ja nuorille aikuisille su 8.12. klo 15–18 kirkon nuortentilassa. Suomalaisen musiikin päivän konsertti ”Valot syttyy taakse ikkunain”, su 8.12. klo 16. Helsingin palokunnan soittokunta, solistina tähtisopraano Mari Palo. Kapellimestarina Esko Heikkinen. Pääsyliput 18/10/2 e. Sauvakävelypiiri su 8.12. klo 18. Syyskauden viimeisin kokoontumiskerta. Mukana seurakunnan pastoreita. Päiväkahvin aikaan ma 9.12. klo 14.00. Kuvanveistäjä Jorma Lehtonen. Vantaan kamarikuoron joulukonsertti ”Jo joutuu ilta” ti 10.12. klo 19. Johtaa Ilona Korhonen. Vapaaehtoinen käsiohjelma. Yhteisen pöydän lounas ke 11.12. klo 11–12.30. Valmistettu hävikkiruoasta ja tarjotaan ilmaiseksi. Ehtoollishartaus viikkomessuna ke 11.12. klo 12 kirkossa. Jukka Nevala. Lasten kauneimmat joululaulut la 14.12. klo 15. Jarna Wikström ja kanttori. 3. adventin messu su 15.2. klo 10. Liturgi Matti Hyry, Saarna Jarna Wikström, kanttori Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Herätysliikeluento su 15.12. klo 11.45. Aiheena lestadiolaisuus: kirkkohistorian prof. Jouko Talonen. Kauneimmat joululaulut I kirkossa su 15.12. klo 18. Jukka Nevala ja kanttori. Neljän kanttorin joulukonsertti ma 16.12. klo 19. Hannu-Pekka Heikkilä, Hannu Lehtikangas, Hannu Niemelä ja Pekka Soranummi joulun tunnel-

missa. Liput 15 e. Yhteisen pöydän joulukirkko ke 18.12. klo 11 kirkkosalissa. Yhteinen joululounas seurakuntasalissa ke 18.12. klo 11.45. Jouluoratorio, Johann Sebastian Bach, kantaatit 1–3, ke 18.12. klo 19. Hämeenkylän kamarikuoroa, Espoon Barokkia ja Leppävaaran kirkon kamarikuoroa johtaa Hannu-Pekka Heikkilä. Kauneimmat joululaulut II to 19.12. klo 18. Rakastetuimmat joululaulut urkujen säestyksellä vielä kerran.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamis to 5.12. klo 10.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tule kahville ja tutustumaan alueen asukkaisiin. Joulukuun taidenäyttely. Martinlaakson koululaisten töitä. Avoimet ovet ti 10.12. klo 17–20. Muutoin avoinna Café Pähkinän aukioloaikoina. Kauneimmat joululaulut Café Pähkinässä to 12.12. klo 14. Katuglögit to 12.12. klo 15–17 Café Pähkinän edustalla. Iltaperhekerho to 5.12. klo 17.30–19. Diakoniatyön yhteinen aamiainen ma 9.12. klo 10–11.30. Nuorten aikuisten kahvilailta pe 13.12. Avoimet ovet klo 18 alkaen. Jarkko Vähäsarja.

LAMMASKUJA 2B Luetaan yhdessä -ryhmä ti 10. ja 17.12. maahanmuuttajatytöille ja -naisille. Nettikerho ikäihmisille ke 11.12. klo 14–16 ”Digi- ja somejoulu, e-jouluterveiset”. Riitta Sivenius. Pähkiksen lähetyspiiri ke 18.12. klo 18.

Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 5.12. klo 11. Jarkko Vähäsarja, vierailijana pastori Jukka Niemelä. Kohtaamispaikka to 12.12. kello 11–12. Pastori Jaakko Kara & vierailijat. Yhdessäoloa ja keskustelua Raamatun ja virsikirjan äärellä. Kenian lähetyspiiri to 19.12. klo 11. Piiriläisten vieraana pastori Martti Haverinen.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 14, os. Kastanjakuja 1 A palvelutalon ja lähialueen vanhuksille.

KASTETTU Urho Ilmari Nenonen, Veikka Lauri Kenneth Hänninen, Luca Pasquale Caesar Damiano, Bella Alexandra Lang, Antton Petteri Johannes Penttilä ja Elmo Villenpoika Rafael Yungin.

HAUTAAN SIUNATTU Armas Adiel Nevala 99 v, Ensi Lahja Ahonen 96 v, Matti Mikael Tuomimaa 88 v, Seija Maria Anneli Sirenius 81 v, Hannu Johannes Mänttäri 72 v, Juha Tapio Ylitalo 39 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 ja to klo 11–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO

KASTETTU Senja Aurora Jauhiainen.

HAUTAAN SIUNATTU Liisa Marjatta Sulkava 94 v, Anita Ellen Tiirikainen 88 v, Liisa Marjukka Hiltunen 64 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Lasten joulukirkko viikkomessuna to 5.12. klo 9.15. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpal-

VAPAALAN SEURAKUNTATALO

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

Merikotkantie 4 Diakonissan päivystys to 5.12. klo 10–11 diakoniatoimistossa. Iltarukouspiiri to 5.12., 12.12. ja 19.12. klo 18 kirkon kappelissa. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Elina Aro, Jussi Salonen. Lipunnosto klo 9.30, Korson Mieslaulajat. Korson mieslaulajien itsenäisyyspäivän konsertti pe 6.12. klo 17, joht. Pekka Itkonen, ohjelma 10 e. Toisen adventtisunnuntain messu su 8.12. klo 10. Minttu Haapalainen, Minna Ruuttunen, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. Suomalaisen musiikin päivän konsertti su 8.12. klo 15. Jussi Salonen, tenori, Airi Saloniemi, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Aamurukouspiiri ma 9.12. ja 16.12. sekä ke 11.12. ja 18.12. klo 8–9 Kotkansiivessä. Kirkon aamupuuro ma 9.12. ja 16.12. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin maistuu paremmalta. Perhekerho ma 9.12. ja 16.12. klo 12–15 lasten tiloissa. English Through Bible ma 9.12. klo 18.30 kirkon kokoustilassa. Tähti, tähdistä kirkkain – Helsingin Naispoliisilaulajien joulukonsertti ti 10.12. klo 19, joht. Anna-Elina Norjanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lähetyksen päiväpiiri ke 11.12. klo 13

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi


MENOT 5. – 19.12.

kirkon kokoustilassa. Seniorien joulupuuro ja kauneimmat joululaulut to 12.12. klo 11 seurakuntasalissa. Nikinmäen Naislaulajien joulukonsertti to 12.12. klo 19, joht. Aino Hänninen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Perhekerho pe 13.12. klo 9–11.30 lasten tiloissa. NaisSound-kuoron joulukonsertti pe 13.12. klo 19, joht. Kristina Bogataj. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e ennakkoon, 15 e ovelta. Kolmannen adventtisunnuntain messu su 15.12. klo 10. Elina Jokipaltio, Jani Vanhala, Jussi Salonen, Helsingin Naispoliisilaulajat, joht. Maria Aaltonen. Kirkkokahvit. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18. Lumon Puhaltajat, joht. Antti Hartikainen. Christmas With Elvis Presley Songs ke 18.12. klo 18.30. Liput www.ticketmaster.fi. Puurojuhla seurakunnan vapaaehtoisille, luottamushenkilöille ja työntekijöille to 19.12. klo 17.30 seurakuntasalissa. Juhla alkaa puurolla, jonka jälkeen iltamessu klo 19.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpolulta Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 5.12. ja 12.12. klo 9–11.30. Nikinmäen kauneimmat joululaulut ma 16.12. klo 19. Nikinmäen Naislaulajat. NuPe 6.–9.-luokkalaisille pe 13.12. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 10.12. ja 17.12. klo 9–11.30.

MUUALLA Korson joulupolku su 15.12. klo 15–18 Ankkalammen ympäristössä. Seurakunta on mukana perinteisen joulupolun järjestämisessä. Ilmoittautuminen vauvamuskareihin alkaa ma 16.12. klo 9. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti os. korsonseurakunta.fi/lapset-ja-perheet/muskaritoiminta. Vauvan hoivahetkiin sopivia lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen. 0–6 kk -ryhmä kokoontuu 9.1.–13.2. torstaisin klo 12.30–13 ja 6–12 kk -ryhmä klo 13.30–

14 seurakuntakeskuksessa lasten tiloissa. Kapakan kauneimmat joululaulut ke 18.12. klo 18 Sorennossa ja klo 18.30 Sir Kippiksessä. Mukana seurakunnan työntekijöitä.

KASTETTU Leo-Matti Lokkila, Sulo Armas Petteri Veijonen, Jami Kasperi Kjellman, Oiva Aukusti Saarnio, Aune Aliisa Peppiina Saarainen, Elsa Ilona Vasarainen, Juuli Alexandra Maria Ojaniemi.

HAUTAAN SIUNATTU Aune Kyllikki Nylund 93 v, Martti Kalevi Saarinen 90 v, Maija Liisa Hätönen 84 v, Hilkka Anneli Laari 80 v, Lauri Kalevi Krats 74 v, Kaisa Tellervo Herranen 73 v, Eila Einikki Tuukkanen 73 v, Kauko Ilmari Simola 66 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi: Rekolan kirkolla tiistaisin klo 11–13 Asolan seurakuntatalossa torstaisin klo 11–13 (Ei 5.12.) p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Joulukuussa Rekolan kirkolla tiistaisin ja torstaisin klo 9–11. Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6708. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Leverin, Kyllönen. Partiolaisten kirkkopyhä ja lupauksenanto. Lipunnosto ennen jumalanpalvelusta klo 9.30. Puuro ja kahvit. Suomen kauneimmat joululaulut pe 6.12. klo 13. Vantaan musiikkiopiston nuoret puhaltajat, Salmi, Niemi. Joulupuuro Koivutorilla la 7.12. klo 10. Osa Toimarin perinteisiä joulumarkkinoita. Oma lautanen ja lusikka mukaan. 2. adventtisunnuntain messu su 8.12. klo 10. Latikka, Kyllönen. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10. Lapsiperheiden olohuone maanantaisin klo 9–14, aamiainen klo 9–10.30, 1e/annos. Tiistaisin klo 9–11,

kirkkomuskari klo 10.30. Viimeinen kerta 16.12. Jatkuu 13.1.2020. Diakoniapäivystys tiistaisin ja torstaisin klo 9–11. SilmukkaSiskot-ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30. Avoin raamattupiiri keskiviikkoisin klo 18.30. Yläovet auki ma 9.12. klo 17. Hartaus. Maksuton iltapala ja sauna. Viimeinen kerta. Jatkuu 13.1.2020. Miesten raamattupiiri ma 9.12. klo 18.30. Pienoismallikerho 7–9-v. ke 11.12. klo 15.30. Kurssimaksu 25 e. Ilm. 050 573 6328/Petri. Nuorten joulujuhla ke 11.12. klo 18. Puuroa, piparia ym. Vanhemman väen joulujuhla to 12.12. klo 13. Raamattu- ja keskustelupiiri to 12.12. klo 13. Lauluyhtye Keinun Joulun valo -konsertti pe 13.12. klo 18. Neljän ammattilaulajan kvartetti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tied. 050 5448 557. Hölttä, Lempinen, Muntter, Pelkonen. Lasten kauneimmat joululaulut la 14.12. klo 14. Leverin, Kyllönen. Tule laulamaan, leikkimään ja soittamaan lasten kauneimpia joululauluja. 3. adventtisunnuntain messu su 15.12. klo 10. Ahlroos, Kyllönen. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 16. Joulukahvio klo 15. Laurus -kamarikuoro ja soitinyhtye. Harinen, Niemi. Mikkolan musiikkiluokkien joulukonsertti ma 16.12. klo 18. Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterien joulukonsertti ke 18.12. klo 19. Vapaa pääsy.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, vahtimestari p. 09 830 6708. Asolan Ankkuri -aamupala to 5.12. klo 9–11. Maksuton. Jatkuu 9.1.2020. Asolan Silmukkaryhmä torstaisin klo 16. Lasten oma päiväkerho 3–5-v, 3x vk. Tied. 050 573 6328/Petri. Kerho on ilmainen! Maalaus- ja taideryhmä maanantaisin klo 10. 10 e / syyskausi. Kokkikerho 7–12-v. maanantaisin klo 14.15. Ilm. 050 573 6328/Petri. Asolan avoin perhekerho ja muskari tiistaisin klo 9–12. Muskari klo 9.30. Muskarimessu ja perheiden joulujuhla ti 17.12. klo 10–13. Bible study group - englanninkielinen raamattupiiri tiistaisin klo 18. On Tuesdays at 6pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, 045 120 9212.

5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

Saviryhmä keskiviikkoisin klo 12. 12e/syyskausi. Työikäisten raamattupiiri ma 9.12. klo 18. Kipuryhmä ti 10.12. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Aihe: Mikä stressaa? Kauneimmat joululaulut kitaralla ja moniaistillisesti ke 11.12. klo 18. Gospelkitaristi Sami Asp. Glögi- ja piparitarjoilu. Rekolan Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke 11.12. klo 18.30. Jouluglögit Asolassa. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 12.12. klo 18. Tied. 050 329 0361/ Sannamari. Seniorikahvila ma 16.12. klo 13. Asolan kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 19–20. Olsbo, Kyllönen. Asolan arabiankielinen työ lauantaisin ja sunnuntaisin. Tied. pastori R. Ansara 050 304 1689.

MUUALLA Nuorten sähly to 5.12. klo 16 Rekolanmäen koululla. Yhteiskristillinen päiväpiiri maanantaisin klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe 13.12. klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila. Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 16.12. klo 18, Lampiranta, Tertunkuja 4 B. Vanhusten kauneimmat joululaulut ja hartaus to 19.12. klo 14.30. Koivukylän Vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. S-L. Niemi.

KASTETTU My Nhan Le, Oiva Aukusti Saarnio, Matilde Esme Liljan Jokioja, Lumi Elsi Amanda Kokkonen, Eemi Petteri Kittelä, Leo Oliver Kytölä, Niklas Joel Siitonen.

HAUTAAN SIUNATTU Matti Tapio Montonen 67 v, Minttu Heli Emilia Aalto 22 v, Eero Gabriel Kujala 90 v, Keijo Johannes Kotiranta 91 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk

A

13

Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ma–pe klo 12–16 ja tilaisuuksien mukaan. Mistletoe Mania to 5.12. klo 19. Aventur-kuoron joulukonsertti. Liput 15 e, lapset 7–17 v. 6 e, alle 7 v. ilmaiseksi. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Messun jälkeen kunniavartiosto Pyhän Laurin kirkon sankarihaudoilla, Ruskeasannan sankarihaudoilla klo 12 sekä Hiekkaharjun aatteensa puolesta kaatuneiden muistomerkillä klo 12.30. Messun toimittavat yhteistyössä Vanda svenska församling ja Hämeenkylän seurakunta. Suomalaisen urkumusiikin konsertti pe 6.12. klo 15. Iina Katila, urut. Vapaa pääsy. Joulun rauhaa -konsertti la 7.12. klo 18. Mirja Aittamo, Meri Oivo, Simo Laakso ja Pekka Laakso, laulu; Heidi Utriainen, sello, ja Sirke Nieminen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. 2. adventtisunnuntain messu su 8.12. klo 12. Jaakko Hyttinen, Terhi Viljanen, Iina Katila. Vantaan Suzukisoittajien joulukonsertti su 8.12. klo 15. Apolloniaorkesteri esiintyy. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan musiikkiopiston Laurusnuorisokuoron joulukonsertti su 8.12. klo 19. Mukana myös lapsikuorot Lauriina, Marttiina ja Minit. Vapaa pääsy. Rauhaa vain rauhaa. Vantaan mieskuoro Vantasian joulukonsertti ma 9.12. klo 19. Johtaa Jussi Linnanmäki. Solistina Pekka Laakso, baritoni sekä Aaron Ahola, piano ja urut. Liput 13 e, lapset 7-12 v. 7 e. Vanda Sång- och Musikförbundin joulukonsertti ti 10.12. klo 19.30. Ekumeeninen lemmikkien joulusiunaus pappilan puistossa ke 11.12. klo 18. Sari Rajala, Tikkurilan seurakunta, ja Isä Kalevi Kasala, ortodoksinen kirkko. Helsingin seudun kennelpiirin vuosittain järjestämä tapahtuma. Philomela & Joulun taika ke 11.12. klo 19. Liput 25 / 20 e. Alle 12-vuotiaat veloituksetta.

Menokasvo

Laula joululauluja missä vain Kirkkokuorolainen Juha Kiuru, missä sinä laulat joululauluja joululaulupäivänä? – Vantaan seurakuntien kymmenestä eri kuorosta on koottu lähes sadan kuorolaisen porukka laulamaan Tikkurilan asemasillalle. Olen siellä mukana. Olin viime vuonnakin. Asemasillalla on tilaa ja yllättävän hyvä akustiikka. – Joululaulut ovat niin tuttuja, että niitä on helppo ja kiva laulaa. Ne ovat tuttuja ja perinteisiä. Olemme antamassa lauluillamme ohikulkijoille joulumieltä.

Kuinka tavallista on, että mies laulaa kirkkokuorossa? – Miesäänistä on kirkkokuoroissa pula, ja uusia laulajia olisi hyvä saada mukaan. Ei voi laulaa neliäänisesti, ellei kuorossa ole tenoreita ja bassoja sopraanojen ja alttojen lisäksi. – Laulamisen ja kirkkokuoron myötä olen päässyt mukaan seurakunnan toimintaan. En kävisi Tikkurilassa kirkossa, ellen laulaisi Pyhän Laurin kuorossa. Kuoroharrastuksen kautta yhteys seurakuntaan käy luontevasti. NINA RIUTTA SIRPA PÄIVINEN

Miksi laulat kirkkokuorossa? – Minulla on aikaa kuoroharrastukselle, kun olen eläkkeellä. Ennen oli muuta tekemistä, eikä kuorolaulu ollut maalla mahdollistakaan. Nyt on, kun asun Vantaalla. – Perheessämme on aina laulettu kirkon kuorossa, ja siksi

sellaisessa laulaminen on minulle aika selvä juttu. Mummu lauloi kirkkokuorossa ja oli aina ylpeä siitä. Hän kävi kuorossa varmaan viisikymmentä vuotta, ja tätinikin lauloi kirkkokuorossa.

Jouluradion lanseeraama joululaulupäivä su 15.12. Kaikkia kannustetaan järjestämään joululauluhetki missä tahansa, esimerkiksi kotona, työpaikalla tai kadulla. Vantaan seurakuntien eri kuoroista koottu kokoonpano laulaa joululauluja tuolloin klo 14–14.20 Tikkurilan asemasillalla, Ratatie 11.


MENOT 5. – 19.12.

14 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Lasten kauneimmat joululaulut to 12.12. klo 9.15 ja 10.15. Jo joutuu ilta to 12.12. klo 19. Vantaan Kamarikuoron joulukonsertti, johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lasten kauneimmat joululaulut pe 13.12. klo 9.15 ja 10.15. There´s Christmas in the Air! pe 13.12. klo 19. Finnair Singers -kuoron joulukonsertti. Liput 10 e. Kirkonkylän joulu -perhetapahtuma la 14.12 klo 10–13. Nähtävää Pappilan puistossa. Kahvia, glögiä ja pipareita Pakarituvassa (vapaaehtoinen maksu). Maksuton riisipuurolounas lapsille. Askartelua ja lasten joululauluja kirkossa. Vantaan seurakuntien kamarikuoron konsertti la 14.12. klo 14. Johtaa Terje Kukk. Osa Kirkonkylän joulu -perhetapahtuman ohjelmaa. Vapaa pääsy. Ljus i mörka tider la 14.12. klo 18. Helsingebygdens kör -kuoron joulukonsertti, johtaa Emmi Saulamaa. Liput ennakkoon 12 e, ovelta 15 e. Kauneimmat joululaulut Goes Pop la 14.12. klo 21. Kolmannen adventtisunnuntain messu su 15.12. klo 12. Kristiina Kartano, Annaelina Mäkilampi, Samppa Laakso. Keskiajan joulu – O Magnum Mysterium su 15.12. klo 14. Vokaaliyhtye Heinavanker. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 16 ja 18. Tähtien valoa su 15.12. klo 20. How Many Mothers -yhtyeen joululukonsertti. Johtaa Anne Viljamaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Katso uutta iloa ti 17.12. klo 19. Corvus Laurencij -kuoron joulukonsertti. Johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ahjon Joulu ke 18.12. klo 20. Kamarikuoro Ahjo Ensemblea johtaa Paavo Hyökki. Liput 15/10 e. Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti pe 20.12. klo 19. Johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e. J. S. Bach: Jouluoratorio, I-III la 21.12. klo 18. Outi Noponen, sopraano; Teppo Lampela, altto; Tuukka Säily, tenori, ja Elja Puukko, basso, sekä Hämeenkylän kamarikuoro ja Leppävaaran kirkon Kamarikuoro. Orkesterina Espoon Barokki. Johtaa HannuPekka Heikkilä. Liput 15 e / 10 e. Rekolan sekakuoron joulukonsertti su 22.12. klo 20. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3, p. 09 830 6224 Kanteleiden jouluhelinää to 5.12. klo 18. Vantaan musiikkipiston kanteleensoitonoppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Taivaan valoa -joulukonsertti su 8.12. klo 16. Pirjo Leppänen, sopraano, ja Jyrki Tenni, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan musiikkiopiston klassisen kitaran joulusoitto ma 9.12. klo 18. Timo Suomisen, Antero Pellikan ja Max Pekkalan kitaraoppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Tenori Petri Bäckströmin ja pianisti Janne Maaralan joulukonsertti pe 13.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Laulyhtyeiden Soliseva, Hairahdus ja MQ Ensamble yhteinen joulukonsertti la 14.12. klo 17. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulun sävelet -konsertti ma 16.12. klo 19 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Lauluyhtye Kupliva Ilo, naiskvartetti Laulumainen ja mieskvartetti MQ Ensemble. Vapaa pääsy, ohjelman 10 e.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Evening Prayer – tapaamisen ilta to 5.12., 12.12. ja 19.12. klo 17.30. Avoin illanvietto, johon kutsutaan kaikkia tapaamaan toisiaan ja juttelemaan. Iltarukoushetki klo 18. A free living room time for everybody. Come and share some tea and conversations together. With all who are willing, we share also an Evening Prayer at 18. Naisten rukouspiiri pe 6.12. ja 13.12. klo 18. Joulumyyjäiset la 7.12. klo 11–14. Arpajaiset, jouluista purtavaa, villasukkia ja käsitöitä. Mukana myös ihanat alpakat! Tuotto lähetystyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 7.12. ja 14.12. klo 15. 2. adventtisunnuntain messu su 8.12. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Veikko Karhumaa, Terje Kukk. Kirkkokahvit. Perhekerho ma 9.12. klo 9.30–11.30. Muskari alussa. Lähetyksen päiväpiiri ti 10.12. klo 13. Joulun odotuksen arkimessu ke 11.12. klo 12. Päivi Helén. Tilaisuuteen kutsutaan erityisesti mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan. Glögitarjoilu. Ryhmiä pyydetään ilmoittautumaan 5.12. menn. kaisa. aalto@evl.fi

Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 11.12. klo 13. Pienten paikka avoinna ke 11.12. klo 16–19. Kauneimmat joululaulut to 12.12. klo 14. Pienten paikka auki pe 13.12. klo 9–15. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 13.12. klo 9.30–12. Syyskauden viimeisellä aamupalalla diakonian joulujuhla. Joululauluja ja jouluhartaus klo 10–10.30. Laulupiiri pe 13.12. klo 15.30. Samppa Laakso. Kolmannen adventtisunnuntain messu su 15.12. klo 10. Marja Eloranta, Päivi Helén, Samppa Laakso. Kirkkokahvit. Vantaan nuoret lesket -vertaistukiryhmä su 15.12. klo 17–19. Sansan medialähetyspiiri ma 16.12. klo 18. Aamurukouspiiri ke 18.12. klo 8–10. Joulukertomus perheen pienimmille ke 18.12. klo 10 ja 17.30. Hetki ensimmäisen joulun tunnelmissa. Kesto on n. 30 min. Tule ajoissa paikalle. Kertomus alkaa, kun ovi avataan. Kauneimmat joululaulut ke 18.12. klo 18. Kauneimmat joululaulut to 19.12. klo 14.

mille ke 18.12. klo 10. Hetki ensimmäisen joulun tunnelmissa. Kesto on n. 30 min. Tule ajoissa paikalle. Kertomus alkaa, kun ovi avataan.

ILOLAN SEURAKUNTATALO

Lahjoita jouluiloa Rakenna Joulupuu -keräyksen kautta! Lahjoituksellasi voit mahdollistaa jouluruoan vähävaraiseen kotiin, ilahduttaa vanhusta joulukukalla tai tarjota diakonian asiakasperheelle reissun vaikka Flamingon kylpylään tai elokuviin. Ohjeet keräykseen www. rakennajoulupuu.fi/vantaa Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Ei ammattilaisten töitä, mutta esim. lampun vaihto hoituu. Nikkaristi-välitys p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Avoin rukouspiiri ti 10.12. ja 17.12. klo 18.30 osoitteessa Annankalliontie 19 A / Ruoppa. Kirkko keskellä kylää – Tikkurilan kirkkohanke -näyttely Vantaa-infossa Dixissä (Ratatie 11, 2. krs) 6.1. asti. Avoinna Vantaa-infon aukioloaikoina.

Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Lasten kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 9.30, 10.30 ja 18. Klo 18 mukana lapsikuoro. Lapsikuoron harjoitukset ke 11.12. klo 17. Rukouspiiri ke 11.12. klo 18. Tule rukoilemaan ja laulamaan yhdessä. Naisten lenkkisauna to 12.12. klo 18–20.30. Ilolan perhepäivä pe 13.12. klo 9–14. Jouluinen brunssi koko perheelle la 14.12. klo 10–13. Hinta: aikuiset ja yli 12-vuotiaat 8 e, 5–12-vuotiaat 3 e, alle 5-vuotiaat maksutta. Maksu käteisellä. Mahdollisuus myös osallistua hyväntekeväisyyteen. Voit tulla valmistamaan brunssia kanssamme, ilmoittaudu: paivi.romula@evl.fi tai p. 050 410 3863. Kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 18.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 5.12. ja 12.12. klo 9.30–11. Joulukertomus perheen pienim-

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 10.12. klo 9.30–11.30. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 18. Joulukertomus perheen pienimmille ke 18.12. klo 10. Hetki ensimmäisen joulun tunnelmissa. Kesto on n. 30 min. Tule ajoissa paikalle. Kertomus alkaa, kun ovi avataan.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma9.12. klo 9.30–11.30. Muskari lopussa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 10.12. klo 9.30–11.30. Muskari alussa.

RUSKEASANNAN KAPPELI Ruskeasannantie 5 Kauneimmat joululaulut la 14.12. klo 16.

MUUALLA

KASTETTU Luna Karolina Tammiruusu, Selma Aurelia Iho, Iida Emilia Ikävalko, Elmo Kaapo Kasperi Alava, Nella Mari Aleksandra Mehtälä, Lilian Alina Härö, Alice Maria Kallberg, Teo Tapani Hakala, Livia Adelia Alexandra

Hörkkö, Alexia Katariina Kankaala, Neea Mila Marianne Holopainen, Oliver Arvo Suominen, Esmeralda Ines Adalmiina Suthaus, Oliver Juhani Toijanen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Mikko Juhani Valdemar Räsänen ja Maarit Pauliina Kukkonen.

HAUTAAN SIUNATTU Erkki Mankki 92 v, Kyllikki Ilta Onerva Aarrekorpi 89 v, Kaija Kyllikki Kainulainen 88 v, Terttu Hellevi Majuri 88 v, Kaarlo Olavi Koskinen 85 v, Matti Tapio Salo 81 v, Matti Heikki Värri 81 v, Alpo Antero Lindqvist 80 v, Juha Erkki Laakso 59 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Viimeinen kerta 12.12. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Katariina Kopsa. Marttojen joulumyyjäiset la 7.12. klo 10–13. Bible journaling -ryhmä la 7.12. klo 13–15. Koristellaan ja visualisoidaan Raamattuja kuvilla ja väreillä. Ryhmää ohjaavat Hanna Hietala ja Helena Fyhr. Tied.Helena Fyhr, p. 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi. Käsikelloyhtye Sonuksen joulukonsertti la 7.12. klo 16. Vapaa pääsy. Messu su 8.12. klo 10. Papit Mark Saba, Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Iisakki Seppä. Vauvojen joulukirkko su 8.12. klo 15. Lauletaan, leikitään, soitetaan ja

Jatkuu sivulla 16 

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi


MENOT 5. – 19.12.

5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

15

MARIANNA SIITONEN

3× KATI TYYSTJÄRVI

joulumeno perheille

Joulua kartanomiljöössä Kartanon joulu on Hakunilan alueen perinteinen joulutapahtuma. Hakunilan kirkon messussa koristellaan yhdessä kirkkosalin kuusi, ja sieltä lähdetään joululauluja laulaen Håkansbölen kartanolle. Tapahtumassa kuullaan monikielinen jouluevankeliumi ja pidetään Kauneimmat joululaulut -tuokio. Iltapäivällä esiintyvät Tiernapapit. Kartanon joulu 14.–15.12. Håkansbölen kartanolla, Vuorilehdontie 6. Kuusikirkko su 15.12. klo 10 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48.

Joulusiunaus hoitaa lemmikinomistajan sielua Pappilan puistossa Vantaalla siunataan kaikenkarvaiset lemmikit.

ANNE ERIKSSON oli mukana järjestämässä lemmikkien joulusiunaustilaisuuksia jo 1980-luvulla. Eläinten huomioiminen sai alkunsa Franciscus Assisilaisen ajatuksista. Hänet muistetaan eläinten ja luonnon suojeluspyhimyksenä. – Franciscus Assisilainen piti eläimiä samoin kuin puita ja pensaita yhtä tärkeinä kuin ihmisiä, Eriksson kiteyttää. Lemmikkien joulusiunaustilaisuus on tarkoitettu kaikille lemmikeille, paitsi ei mielellään linnuille. – Pakkasella linnut voivat saada kehkokuumeen ja kuolla. Muuten siunattavaksi voi tuoda vaikka sirkkoja. Koirien lisäksi siunattavina on ollut ainakin kissoja, hevosia, jyrsijöitä, kaneja ja frettejä. Erikssonin mielestä lemmikkien siunaaminen on omistajan sielunhoitoa. Eläimille tapahtuma on ti-

laisuus tavata kavereita. Siunatessaan pappi pirskottaa pyhää vettä. – Koirat hämmästelevät, miksi joku roiskii vettä päälle, mutta omistajat ymmärtävät sen tarkoituksen. Lemmikkien siunaaminen vahvistaa hyvää koiran tai minkä tahansa lemmikin kohtelua.

Vauvojen joulukirkko

Vauvojen kanssa virittäydytään joulutunnelmiin Myyrmäen Virtakirkossa. Vauvojen joulukirkossa lorutellaan, keinutellaan ja lauletaan pikkuisille sopivia jouluisia muskarilauluja. Puoli tuntia kestävän kirkkohetken jälkeen nautitaan kirkkososeet ja -kahvit. Vauvojen joulukirkko su 8.12. klo 15 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

KAIKKI EDELLISET Anne Erikssonin koirat on siunattu. Herra Herkku Hermannia ei ole. Sitä ei voi viedä siunaustilaisuuteen, koska se alkaisi räyhätä.

SIUNATTAVINA ON OLLUT KOIRIA, KISSOJA, HEVOSIA, JYRSIJÖITÄ, KANEJA JA FRETTEJÄ.

– Hermannin räyhähenki puhkesi koirapuistossa, kun nuori uros hyppäsi sen päälle leikkimään. Hermanni ärähti, mutta päällehyppääjä oli niin nuori pentu, ettei se ymmärtänyt viestiä. Pentu meni vielä voimakkaammin Hermannin päälle. – Silloin Hermannin ikiaikainen taistelutahto heräsi ja jäi päälle. Bullterrieri on vanha taistelukoirarotu. Tämän tapahtuman jälkeen Hermanni ei ole sietänyt omankokoisiaan koiria. Hermanni hyväksyy kyllä ihmiset ja itseään isommat nelijalkaiset. – Käymme dementiakodissa appiukkoa katsomassa, ja siellä Hermanni keinuu mummojen kanssa ja on hyvää pataa kaikkien kanssa. NINA RIUTTA

Lemmikkien joulusiunaus ke 11.12. klo 18 Pappilan puistossa, Kirkkotie 45. Siunaajina pastori Sari Rajala Tikkurilan seurakunnasta ja Isä Kalevi ortodoksisesta kirkosta.

PAULA RAITIS

Y

hdeksän- ja puolivuotiaalla kääpiöbullterrieri Herra Herkku Hermannilla on pesäpaikka emäntänsä Anne Erikssonin autossa. – Hermanni haluaa usein autoon. Pitkätkin matkat menevät hienosti, koska se viihtyy kyydissä, Eriksson kertoo. Ensimmäisen kääpiöbullterrierin Eriksson hankki vuonna 1983. Siitä lähtien hänellä on ollut aina yksi tai useampi sellainen. – Olisin halunnut jo lapsena kääpiöbullterrierin. Isä sanoi, etten saa, koska kukaan ei kehtaa viedä sitä ulos, kun se on tuon näköinen, Eriksson kertoo nauraen. Eriksson on Helsingin Seudun kennelpiirin hallituksen jäsen. Piiri järjestää muun muassa koulutuksia, näyttelyitä ja tapahtumia Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. – Olemme järjestäneet vuosittain lemmikkien joulusiunaustilaisuuden. Tänä vuonna se on Pappilan puistossa Pyhän Laurin kirkon vieressä.

SANA VIHERVÄS

Anne Eriksson sai Herra Herkku Hermannin lemmikikseen lentokoneella Liettuasta.

Puurojuhla lapsiperheille

Hakunilan kirkon lapsiperheiden puurojuhlassa on tarjolla joulumuorin keittämää riisipuuroa. Siellä voi tehdä myös jouluaskarteluja. Kirkkosalissa lauletaan Lasten kauneimpia joululauluja. Papin ja kanttorin lisäksi mukana ovat Kuunloiste- ja Aurinkotanssi-kuorot sekä viulisti Kaija MäkiLeppilampi. Lapsiperheiden puurojuhla to 12.12. klo 17 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. JUHA-PEKKA VANHATALO


MENOT 5. – 19.12.

16 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Jatkoa sivulla 14. sylitellään. Kirkkohetken jälkeen kirkkososeet ja -kahvit. The Greatest Christmas Carols – Kansainväliset kauneimmat joululaulut su 8.12. klo 17. Perheraamis maanantaisin klo 9.30–11 Virtakirkon lasten leikkitilassa. Ryhmä pyörii vapaaehtoisvoimin ja on kaikille avoin. Raamattupiiri Ilosanoma ma 9.12. klo 17.30–19. Vaskivuoren lukion joulukonsertti ti 10.12. klo 19. Vapaa pääsy. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Viimeinen kerta 11.12. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 11.12. klo 10–12. Käsitellään luottamuksen ilmapiirissä osallistujien tuottamia tekstejä yhdessä sovituista aiheista. Ilm. Sari Hongell, p. 040 723 6160. Isoskoulutus ke 11.12. klo 18–20. Vantaan musiikkiopiston perinteinen Lucia-konsertti ke 11.12. klo 19. Vapaa pääsy. Pikku-Norsun joulukirkot to 12.12. klo 9.15 ja 10.15 lapsille ja perheille. Kirkkoravintola Joulu-Voimala pe 13.12. klo 11. Tule syömään yhdessä! Vapaaehtoiset valmistavat ja tarjoilevat lounaan pöytiin. Kirkkoravintola alkaa klo 11 kirkkohetkellä. Lounaalla hyödynnetään Vantaan yhteisen pöydän kautta saatua hävikkiruokaa. Senioreiden joulukahvit ja kauneimmat joululaulut pe 13.12. klo 13. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 13.12. klo 16–19. Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti pe 13.12. klo 18. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut -maraton la 14.12. klo 18.30. Messu su 15.12. klo 10. Kansanlähetyksen pyhä. Saarna Jouko Jääskeläinen Kansanlähetyksestä, pappi Antti Isopahkala, kanttori Ritva Holma, musiikki käsikelloyhtye Sonus. Kirkkokahveilla Hanna-Mari Vuorinen: Vapaaehtoiset lähetystyössä. Lastenkirkko su 15.12. klo 10. Friendship Mass & Greatest Christmas Carols – Kauneimmat joululaulut -Ystävämessu su 15.12. klo 16. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 16.12. klo 13–14.30. Vantaan naislaulajien joulukonsertti ma 16.12. klo 19. Vapaa pääsy. Lasten kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 10. Koululaisten kauneimmat joululaulut ti 17.12. klo 18. Glögitarjoilu. Miesten raamattupiiri ti 17.12. klo 18.30–20. Kauneimmat joululaulut ke 18.12. klo 19.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Viimeinen kerta 12.12. Vaatevarasto avoinna to 5.12. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Viimeinen kerta 13.12. Lasten kauneimmat joululaulut su 8.12. klo 16. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Vapaata oleskelua ja leikkiä. Viimeinen kerta 9.12.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Pikku-Norsun joulukirkot ti 10.12. ja ke 11.12. klo 9.15 ja 10.15 lapsille ja perheille. Rukouspiiri ti 10.12. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 10.12. klo 18.30–20 srk-sali. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Viimeinen kerta 11.12. Ihanilla lahjoillaan – Laulajien joulukonsertti ke 11.12. klo 18. Laulajien ohjaus Paula ja Matti Rankala. Säestää dipl. pianisti Säde Erkkilä. Vapaa pääsy. Brunssi la 14.12. klo 11–14. Jouluisilla mausteilla. Brunssin hinta 7 e / aikuiset, 3 e/ 3 vuotta täyttäneet lapset. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee keskiviikkoisin. 5–9-v. ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-v. ryhmä klo 18–19. Ilm. paikan päällä. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Lasten kauneimmat joululaulut la 14.12. klo 16. Kauneimmat joululaulut su 15.12. klo 16. Vantaan kamarikuoron joulukonsertti ti 17.12. klo 19. Vapaa pääsy. Joulumuskari pe 20.12. klo 9.15 ja klo 10.15. Lasten joululauluja ja jouluisia laululeikkejä kaikenikäisille lapsille. Mehu- ja piparitarjoilu.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Kausi 60 e. Viimeinen kerta 10.12.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Kauneimmat joululaulut -messu su 8.12. klo 12. Pappi Maari Santala, kanttori Katariina Kopsa. Pikku-Norsun joulukirkko ma 9.12. klo 9.30 lapsille ja perheille. Musiikkiopiston laulajien joulukonsertti ti 10.12. klo 18.30. Joulumuskari ti 17.12. klo 9.30. Lasten joululauluja ja jouluisia laululeikkejä kaikenikäisille lapsille. Mehu- ja piparitarjoilu. Lauluyhtye Vaccappellan joulukonsertti to 19.12. klo 19. Viisihenkisen lauluyhtyeen lisäksi tuttuja joululauluja erilaisin sovituksin esittävät tenorisaksofonisti ja huilisti Juhani Aaltonen ja alttoviulisti Pekka Laakkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Viimeinen kerta 12.12. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Viimeinen kerta 9.12. Miesten piiri ma 9.12. klo 18.30–20. Aarne Pehkonen: Suomen itsenäistymiseen johtaneet syyt maailmanpolitiikassa. Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Viimeinen kerta 12.12. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Viimeinen kerta 10.12. Kauneimmat joululaulut la 14.12. klo 16. Lukupiiri ke 18.12 klo 17–18.30. Tommi Kinnunen: Pintti. Joulumuskari to 19.12. klo 9 ja klo 10. Lasten joululauluja ja jouluisia laululeikkejä kaikenikäisille lapsille. Mehu- ja piparitarjoilu.

KAIVOSRISTI

Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Viimeinen kerta 12.12. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Viimeinen kerta 13.12. Kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 18.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Viimeinen kerta 12.12. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Joulumuskari ma 16.12. klo 9.30. Lasten joululauluja ja jouluisia laululeikkejä kaikenikäisille lapsille. Mehu- ja piparitarjoilu. Kauneimmat joululaulut to 19.12. klo 18.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Viimeinen kerta 10.12. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Joulun lumoa Myyrmannissa la 7.12. ja la 14.12. Koristele unelmiesi piparkakku piparipajassa klo 11–15. Pop up-Kauneimmat joululaulut klo 13.30–14. Käsikelloyhtye Sonus la 14.12. klo 14.30–15. Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Viimeinen kerta 9.12. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Viimeinen kerta 9.12. Kauneimmat joululaulut to 19.12. klo 19 Wanda’s Kitchen & Lounge, Liesikuja 5. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat

apuaan seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on maksutonta. Tilaukset keskiviikkoisin klo 11–13 p. 09 830 6426. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Högmässa sö 8.12 kl. 10. Självständighetsdagens tvåspråkiga gudstjänst fr 6.12 kl. 10 tillsammans med Hämeenkylän srk. Efter gudstjänsten uppvaktning vid hjältegravarna invid Helsinge kyrka, vid hjältegraven i Rödsand kl. 12 och vid minnesmärket i Sandkulla kl. 12.30.

KASTETTU

VIRTA-KYRKAN

Mico Oliver Mäntyjärvi, Vini Ilja Viljam Ylönen, Oliver Eino Uljas Vataja, Anastasia Prisilla Orvokki Enbäck, Enni Arleena Kahilampi, Eliot Oskari August Pirskanen-Veltheim, Iisa Aili Inari Mäyrä, Eedi Veeti Kirjava, Hinni Minea Törmänen.

Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda sö 8.12 kl. 12 i Pikku-Kuohu. Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg, må 2.12. 9.12. Babyrytmik: 0–1 åringar kl.14–14.30. Musiklek: 2–4 åringar kl.14.30–15. Anmälningar till heidielisa.aberg@ gmail.com. Barnens julandakt i stora salen, må 2.12 kl. 9.30, ti 3.12 kl. 10.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Tomi Kalevi Karhu ja Crista Johanna Karhu.

HAUTAAN SIUNATTU Hilkka Annikki Salonen 95 v, Aili Elina Tukia 93 v, Heikki Halso 88 v, Paul Edvard Levander 85 v, Sairi Anneli Koponen 85 v, Tuomo Ensio Hyttinen 80 v, Ulla Krista Katriina Tiainen 47 v, Veikko Kalevi Salo 88 v, Tytti Annikki Lindqvist 79 v, Arja Esteri Aalto 70 v, Eija Maritta Nieminen 67 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262 Öppet må-fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Festmässa sö 1.12 kl. 10 med konfirmation. ViAnda kören medverkar. Tommi Kolunen, trumpet.

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov. 28 Barnens julandakt on 4.12 kl. 9.

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Ungdomskväll on 4.12, julfest 11.12; kl. 18.

HÅKANSBÖLE KYRKA Barnens julandakt on 4.12 kl. 10.15.

ÖVRIGT De vackraste julsångerna med kanelbulle lö 7.12 kl. 18 i kaffestugan Laurentius, Kyrkov. 47.

DÖDA Carl-Erik Herman Byholm 85 år, Laila Karen Lerche 69 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 13.12. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. Pyhäkoulu lapsille. Lastenhoito. Viittomakielinen kohtaamispaikka Koskikeskuksessa pe 15.12. klo 9.30–11.30, Vernissakatu 4. Aamuhartaus ja aamupala klo 9.30–10.00 ja kauneimmat joululaulut klo 10.– 10.30 (viittomakielen tulkkaus). Yhdessäoloa omassa tilassa klo 10.30–11.30. Viva -vapaaehtoinen paikalla. Tervetuloa aamupalalle ja keskustelemaan yhdessä!

HILJAISUUDEN TAPAHTUMIA Kevään retriitit sivustollamme www.vantaanseurakunnat.fi/ tapahtumat/retriitit Ilmoittaudu nyt! Paastonaika on matka, jokaisella omansa. Retriitti Kaunisniemen leirikeskuksessa 7.–9.2. Retriitin ohjaavat pastori Tiina Palmu ja retriitinohjaaja Liisa Pietilä. Hinta Vantaan seurakuntien jäsenille 160 e. Muut 180 e. Sis. täysihoidon ja kuljetuksen. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi sivuston tapahtumakalenterin kautta.

Kaivosvoudintie 3

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi


MENOT 5. – 19.12.

5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

Kuinka vantaalainen?

Tamara Åkerlundin sydän ja koko elämä on Vantaalla. Niin olisi kotikin, jos Tamara itse saisi päättää. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA MARIANNA SIITONEN Tamara Åkerlund asuisi mieluiten Vantaalla, koska hänen äitinsä, sisaruksensa, kaverinsa ja työpaikkansa ovat siellä.

Vantaalaisnuoret tarvitsevat aikuisilta aikaa

E

lämäni tärkeimpiä maisemia ei erota pitkä välimatka. Pienenä asuin Martinlaaksossa ja Pähkinärinteessä. Nyt teen töitä Myyrmäessä. Koska äitini asuu edelleen Pähkinärinteessä, vantaalainen maisema on jokapäiväistä arkeani. Minulla oli turvallinen lapsuus ja rakastava koti. Tykkäsin käydä koulussa, enkä muista, että minua olisi kiusattu. Pähkinärinne oli rauhallinen paikka kasvaa. Oma identiteettini alkoi näkyä vahvemmin vasta yläasteella. Rupesin pukeutumaan eri tavalla. Tajusin olevani kahden kulttuurin välissä, ja oma kulttuuri alkoi kiinnostaa. Yläasteen kävin Myyrmäen Kilterissä. Myyrmanni rakennettiin siihen aikaan, ja se oli avaavinaan oven suureen maailmaan. Siinä vaiheessa kasvoi vastuu itsestä. Seitsemäntoistavuotiaana päätin, että alan käyttää romanipukua. Tunsin olevani aikuinen, vaikka vanhemmille lapsi taitaa aina olla se pieni. Yläasteen jälkeen pidin välivuosia, pääsin Nuori-

soasiainkeskukselle töihin ja lähdin Keuruulle Iso Kirja -opistoon opiskelemaan lapsi- ja nuorisotyön tutkintoa. Olin niin kaupunkilainen, ettei Keuruun maalaisuus oikein purrut, mutta myöhemmin sen kauniit maisemat ovat tulleet osaksi omaa elämäntarinaa.

OMA IDENTITEETTINI ALKOI NÄKYÄ VAHVEMMIN VASTA YLÄASTEELLA.

Olen mukana R3 romaninuori -hankkeessa, joka tarjoaa vapaa-ajan toimintaa ja eväitä elämänhallintaan. Aikuisilla on koko ajan kiire, vaikka lapset tarvitsevat läsnäoloa ja kannustusta. Nuorista huo-

KARTTAKAUPAN LAHJAVINKIT

Kansallispuistot tutuiksi -kirjasarja

Innostu hiihdosta! Hiihto on äärimmäisen monipuolinen kuntoilumuoto. Niin kestävyyskuin lihaskuntokin kohenevat, samoin koordinaatio ja tasapaino. Laura Liikanen opastaa kirjassa havainnollisesti 25,60 € ja iloisin mielin kuinka (32,00) tehokasta ja nautittavaa hiihto voi olla.

Kirjasarja esittelee kaikki Suomen kansallispuistot: historia, luonto, eliölajit, kartat sekä vinkit parhaista reiteistä ja kohteista. Tutustu myös aiemmin ilmestyneisiin Etelä-, Pohjois- ja Länsi-Suomen oppaisiin.

KARTTOJA JA KIRJOJA 20 % ALENNUKSELLA JOULUKUUN AJAN!

13,60 € (17,00)

TILAA A! AUPAST K O K K R VE

MARKUS HOTAKAINEN

Suomen tähtitaivas Opas tähdistöjen ja planeettojen tunnistamiseen

Sata vuotta karttoja 25,60 € (32,00)

Talvisodan kartta 1939-1940

10,40 € (13,00)

Suomen tähtitaivas 21,60 € (27,00) Sujuvasti seuraavalle 33,60 € (42,00)

maa, että tieto-osaamiseen kiinnitetään kyllä huomiota, mutta perustaidot puuttuvat: miten katsotaan jääkaappiin ja laitetaan ruokaa. Suoritan Diakissa sosionomin tutkintoa. Toivoisin pääseväni koulukuraattoriksi. Enemmän kuin lapsen tämänhetkinen tilanne, minua kiinnostaa se, miten siihen on tultu ja miten sitä voisi korjata. Minun ja 12-vuotiaan tyttäreni kotiosoite on Helsingin puolella, koska kouluavustajaksi valmistuttuani sain Helsingin kaupungilta töitä. Mieluummin asuisin Vantaalla, mutta en ole onnistunut saamaan kaupungilta asuntoa. Vantaalla asuvat äitini, sisarukseni ja kaverini. Sydämeni on Vantaalla ja nyt myös työ. Minut tunnetaan ruokakaupassa, ja jopa Myyrmannissa myyjät tervehtivät. Helsinkiläisiin verrattuna vantaalaiset tuntuvat olevat vähän läheisempiä keskenään. Siellä ihmisiä kiinnostaa, mitä toiselle kuuluu ja voiko olla avuksi.

Keksi ja opi! Maapallo, valtiot ja liput tuotepaketti 23,20 € (29,00)

Karttapallo 36,72 € (45,90)

17


MENOT 5. – 19.12.

18 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

TUOMO POUKKANEN

Kirkoissa soi

Vuonna 2018 perustettu vantaalais-nurmijärveläinen Vacappella on akustinen lauluyhtye. Sen joulukonsertti kuullaan 19.12. Seutulan kappelissa.

TO 5.12. Kanteleiden jouluhelinää -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vantaan musiikkipiston kanteleensoitonoppilaat. Aventur-kuoron joulukonsertti Mistletoe Mania klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput ennakkoon 12 e, kauppa.aventur.fi tai ovelta 15 e, 7–17-vuotiaat 6 e, alle 7v. ilmaiseksi.

PE 6.12. Suomalaisen urkumusiikin konsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kanttori Iina Katila.

LA 7.12. Käsikelloyhtye Sonuksen joulukonsertti klo 16 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Joulun rauhaa -konsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Mirja Aittamo, Meri Oivo, Simo Laakso ja Pekka Laakso, laulu, Heidi Utriainen, sello, ja Sirke Nieminen, urut ja piano.

SU 8.12. Vantaan Suzukisoittajien Apollonia-orkesterin joulukonsertti klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Sopraano Pirjo Leppäsen ja pianisti Jyrki Tennin joulukonsertti klo 16 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Suomalaisen musiikin päivän Valot syttyy taakse ikkunain -konsertti klo 16 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Helsingin palokunnan soittokunta. Solistina Mari Palo, sopraano. Liput 18, 10 ja 2 e. Odotan jouluvierasta – Cecilia-kuoron joulukonsertti klo 17 Länsimäen kirkossa, Kerotie 9. Säestäjänä Riikka Jäntti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Vantaan musiikkiopiston Laurus Nuorisokuoron joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

MA 9.12. Vantaan mieskuoro Vantasian joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 13 e.

TI 10.12. Helsingin Naispoliisilaulajien joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkan-

tie 4. Joulumusiikkia naiskuoron ja kitaristin esittämänä. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Vantaan kamarikuoron konsertti – Joulun tunnelmissa klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Vaskivuoren lukion joulukonsertti klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

KE 11.12. Laulajien joulukonsertti klo 18 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Philomela & Joulun taika klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 20/25 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Vantaan musiikkiopiston perinteinen Lucia-konsertti klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8.

TO 12.12. Mitä joulu on? – Lämmintä tunnelmaa ja jouluista musiikkia klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerotie 9. Kamarikuoro Vivace. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Nikinmäen Naislaulajien joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Jo joutuu ilta -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vantaan Kamarikuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PE 13.12. Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti klo 18 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Tenori Petri Bäckströmin ja pianisti Janne Maaralan joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulun valo – Lauluyhtye Keinun joulukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. NaisSound-kuoron joulukonsertti klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. There´s Christmas in the Air! Finnair Singers -kuoron joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 10 e.

Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ljus i mörka tider. Helsingebygdens kör -kuoron joulukonsertti klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 12 e ennakkoon, 15 e ovelta. Tähtien valoa – joululauluja -konsertti klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. HowManyMothers-lauluyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 15.12. Keskiajan joulu – O Magnum Mysterium. Vokaaliyhtye Heinavankerin joulukonsertti klo 14 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tähtien valoa – joululauluja -konsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. HowManyMothers-yhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MA 16.12. Mikkolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti klo 18 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. Hiljaa, hiljaa joulunkellot kajahtaa klo 18.30 Länsimäen kirkossa, Kerotie 9. Lauluryhmä Tuikut ja Inkeri Suokannas. Joulun Sävelet -konsertti klo 19 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Lauluyhtye Kupliva Ilo, naiskvartetti Laulumainen ja mieskvartetti MQ Ensemble. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulun rauhaa klo 19 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vivacen kuorot laulavat joululauluja. Vantaan naislaulajien joulukonsertti klo 19 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Neljän kanttorin joulukonsertti klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3.

TI 17.12. Vantaan Kamarikuoron joulukonsertti klo 19 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Katso uutta iloa -joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Corvus Laurencij -kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LA 14.12.

KE 18.12.

Vantaan seurakuntien kamarikuoron joulukonsertti klo 14 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Soliseva, Hairahdus ja MQ Ensamble -lauluyhtyeiden joulukonsertti klo 17 Pyhän

Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterien joulukonsertti klo 19 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22. J. S. Bachin jouluoratorio, kantaatit 1–3 klo 19 Hämeenkylän kirkossa. Hämeenkylän

kamarikuoro, Espoon barokki, Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro. Outi Noponen, sopraano, Teppo Lampela, altto, Tuukka Säily, tenori, ja Elja Puukko, basso. Liput 15/10 e. Ahjon Joulu -konsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Kamarikuoro Ahjo Ensemble. Liput 15/10 e.

TO 19.12. Lauluyhtye Vacappellan joulukonsertti klo 19 Seutulan kappelissa, Solbackantie 6. Joululauluja esittävät myös Juhani Aaltonen, tenorisaksofoni ja huilu, sekä Pekka Laakkonen, alttoviulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PE 20.12. ViAndas julkonsert samt de vackraste julsångerna klo 18 Pyhän Laurin kappelissa, Pappilankuja 3. Ingmar Hokkanen, piano. Raskaimmat joululaulut klo 18 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Bändi pastori Miika Koistisen johdolla. Joulun sävel soi klo 19 Länsimäen kirkossa, Kerotie 9. Lauluoppilaita Käpylän ja Pakilan musiikkiopistoista. Anni Holma ja Heini Lehto, piano. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Hiljene, maa klo 19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Kamarikuoro Amente. Laura Lintula, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kamarikuoro Qoro Quandon joulukonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e.

LA 21.12. Korson Mieslaulajien joulukonsertti klo 18 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. J. S. Bachin Jouluoratorio klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Leppävaaran kirkon kamarikuoro, Hämeenkylän kamarikuoro ja Espoon Barokki -orkesteri. Solistit: Outi Noponen, sopraano, Teppo Lampela, altto, Tuukka Säily, tenori, ja Hannu Niemelä, basso. Liput 15/10 e.

SU 22.12. Rekolan sekakuoron joulukonsertti klo 20 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

Lakipalveluja

Siivouspalveluja

E S I T Y S A J AT 13.12. klo 13 ja 18 14.12. klo 13 ja 18 15.12. klo 13 ja 18 18.12. klo 13 ja 18 19.12. klo 13 ja 18 20.12. klo 13 ja 18 21.12. klo 13

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556

19

Tilaisuuksia

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

A

Ihmeellinen ilo

Aik. 13/15 €, lapsi 4–12 v. 9/12 € ryhmille: joka 16. ilmainen Pukeudu sään mukaan.

musiikkinäytelmä

hok-elannonlakipalvelu.fi

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hautauspalveluja HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Hammashoitoa

KAIKKI HAMMASPROTEESITYÖT

M eillä sinua p alvelevat tutut eriko ishammastekniko t; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT A ntti Koskelo Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

010-2715100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä. Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi! SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

HERÄNNÄISSEURAT la 7.12. klo 18 jouluveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.1, Lohja. su 8.12. klo 18 adventtiseurat,Rajamäen srk-sali, Patruunant. 7, N-järvi. ti 10.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo). ke 11.12. klo 19 Körttikodin seurat. su 15.12. klo 10 kirkkopyhä Olarin kko, Olarinluoma 4, Espoo; saarna J.Hirsto; kahvit ja seurat. klo 17 jouluveisuut Seuratuvalla, mukana Herännäisnuorten kuoro ja Veisuuveljet; (Autotalo, Kamppi). klo 18 seurat Kirkonkulman Nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää. su 22.12. klo 15 jouluseurat Hyvinkään Vanha kko, Uudenmaank.13. pe 27.12. klo 13 Jouluveisuut Sipoon Pappila, Kuninkaant. 28 (huom. aika). klo 19 Siionin Kantelen ja Siionin virsien lauluseurat Puistolan kko, Tenavat.4, Hki. HUOM: San Damiano –retriitti 13.-15.12. PERUTTU.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra. (Luuk. 2:11) Joulujuhla 13.12 klo 18.30 Puistolan kko Seurat 15.12 klo 15 Länsimäki kko 22.12 klo 15 Nurmijärvën srk-talo 29.12 klo 15 Hakunilan kko Kaikki lämpimästi tervetuloa! www.esikoiset.fi

Salvia-hankkeen vertaisryhmä seksija pornoriippuvuudesta kärsivien henkilöiden puolisoille Helsingissä. Lisätietoa ja yhteys: www.tnnky.fi/salvia. p.0440 888252.

Ostetaan

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

www.0502205.fi

Palveluja tarjotaan KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

KUUNTELE

Ikivihreimmät jutut ääneen luettuna

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Kiinteistövälitystä

Markku Rautanen YKV, LKV

Tulisijojen ja piipun kunnostus ja uudet tulisijat paikalliselta muurarilta. Ilmainen suunnittelu p.0505057754 savohormi.fi

Kattojen maalaukset / pesut

BREMERIN KIVI

Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Vivamontie 2 , 08200 LOHJA Tied. 0207 681 760

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899

kirkkojakaupunki.fi/kuuntele


20 A Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Punkkarina en löytänyt rauhaa KIRKKO JA kaupungissa haastateltiin pappia, joka esittäytyi punkkariksi (K&k 24.10.). Oli vaikea lukea kirjoitusta, sillä olen itse halunnut eroon punkkarin elämästä ja lähestynyt senkin vuoksi kirkkoa. Kun etsin vaihtoehtoa, halusin löytää kirkosta rauhan ja toisenlaisen, ehkä suuremman merkityksen elämälle kuin sen, jossa oli räyhäämistä, viinaa, itsensä viiltelyä, huumekokeiluja, saatananpalvontaa, ulkopuolisten ihmisten ja asioiden irvailemista ja täydellistä kunnioittamattomuutta eli sitä ”asennetta”. Itse lopulta koin vain näköalattomuutta omasta elämästäni ja sen mahdollisuuksista. Kirkosta olen löytänyt kaipaamiani asioita, ja oman seurakuntani pappi on jotain aivan muuta kuin punkkari. Uskostaan tuo haastateltu henkilö ei puhunut, sen sijaan hän mainitsi kaaoksen. Sitäkö pitäisi ihmisen etsiä ympäriltään ja kaivata? Omasta kokemuksestani voin sanoa, että: ei, apua, ei! Lehti kuvaa tämän henkilön kuin sankarina. Tuoko hän kirkon asiaan jotain, josta pitää kirjoittaa? Hän voi tuntea itsensä oman elämänsä sankariksi ja ehkä luulla olevansa tämän ajan sankari. Mutta ei ikuisuuden.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? EFE / LEHTIKUVA / DAVID BORRAT

Topias Tanskanen Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston ja Tikkurilan seurakuntaneuvoston jäsen, teologian tohtorikoulutettava Vantaa

EDELLISEN JOHDOSTA: Kiitos palautteesta. Kirkollisten vaalien asetelma avautuu pienen sisäpiirin ulkopuolelle kovin vaivalloisesti. Kutsuimme Sirkku Nyströmin kommentoimaan vaaliasetelmia siksi, että hänellä on pitkä kokemus kirkollisista vaaleista ja kirkolliskokouksen työskentelystä. Nyström tunnetaan paitsi sanavalmiina myös selkeäsanaisena kirkollisena vaikuttajana, joka ei mahdu mustavalkoiseen liberaali/konservatiivi – muottiin. Hänen oma taustansa tehtiin lukijoille selväksi. Nyström ei ole kirkolliskokousvaalissa itse ehdolla eikä osallinen vaalikampanjoihin. Jaakko Heinimäki Kirkko ja kaupunki -median päätoimittaja

Tv- jumalanpalvelukset ilahduttavat minua

Entinen punkkari Helsinki

Kirkon ei tule rahoittaa syrjiviä järjestöjä VANTAAN YHTEISEN kirkkovaltuuston kokouksessa 3.12.2019 päätettiin tuesta, joka jaetaan vuosittain kirkon kansainvälistä lähetystyötä tekeville järjestöille. Me yhteisen kirkkovaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajat emme hyväksy lähetysmäärärahojen jakamista järjestöille, jotka toimivat Suomen tasa-arvolain vastaisesti. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasaarvoa sekä parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Tasa-arvolakia sovelletaan pääsääntöisesti kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja kaikilla elämänalueilla, eli myös kirkossa. Osa kirkon lähetysjärjestöistä rikkoo räikeästi tasa-arvolakia. Järjestöt ovat sitoutuneet Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppiin ja päätöksiin lähetystyössään sekä toiminnassaan, myös pappisvirkaan. Silti osa kirkon virallisista lähetysjärjestöistä – Kylväjä, Kansanlähetys, Sley ja Slef – eivät palkkaa naisia pappisvirkaan edes Suomessa tehtävään työhön. Kuten alemmat oikeusasteet ovat jo todenneet, kirkko ei voi toimia tasa-arvolain vastaisesti. Siksi on käsittämätöntä, että nämä järjestöt voivat jatkaa avoimesti syrjiviä käytäntöjään ja kirkko jatkaa niiden rahoittamista. Me seurakunnan valtuutetut toivomme, että seurakuntamme astuvat uudelle vuosikymmenelle tasa-

niin että se voisi aidosti olla koko kirkon media.

Kakkaaja eli caganer kuuluu perinteisen seimiasetelman henkilögalleriaan. Perinne on saanut alkunsa Kataloniasta. Nykyisin se tunnetaan kaikkialla, missä joulutapoihin kuuluu seimiasetelman kokoaminen. Housut nilkoissaan ulostava caganer korostaa Jumalan Pojan syntymistä keskelle inhimillistä todellisuutta kesken aivan kaiken. Nykyisin on tapana, että seimen kakkaajana kuvataan tunnettuja ja arvostettuja hahmoja. Se kuvaa sitä, että seimen ihmeen vierellä kaikki ovat samanarvoisia omine inhimillisine tarpeineen.

arvoisesti ja yhdenvertaisesti arvostaen pappia pappina, ei sukupuolensa edustajana. Päätöksentekijöinä ja seurakuntalaisten edustajina emme voi hyväksyä, että Vantaan seurakuntayhtymä tukee ja rahoittaa syrjiviä ja tasa-arvolain vastaisia päätöksiä Suomessa ja maailmalla.

Jan-Erik Eklöf, Kyrkan mitt i byn Laura Häggblom, Tulkaa kaikki Konsta Lappalainen, Nuorten ääni Tiina Vesa, Sosialidemokraattinen seurakuntaväki SDP yhteisen kirkkovaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajia

Kirkollisvaaleista on uutisoitava neutraalisti KIRKKO JA kaupunki on ottanut verkkojutussaan tuleviin kirkollisvaaleihin hämmentävän tulokulman. Sen sijaan, että pääkaupunkiseudun yhteinen mediatoimitus ottaisi puolueettoman ja tutkivan asenteen vaaleihin, se antaa toimittaja Sirkku Nyströmin omasta puolueellisesta näkökulmastaan ottaa kantaa ja värittää eri listoja (kirkkojakaupunki.fi 21.11.). Nyströmin puolueellisuus tulee esille etenkin monista tavoista, joilla

hän konservatiiveja määrittelee. Ne ovat ”taitavia taktikoimaan” ja ”laskevat tarkkaan”, että pääsevät torppaamaan kaikki epämieluisat uudistukset. Otsikkotasolla korostetaan konservatiivitiukkapipoänkyröiden joko–tai-ajattelua, ja sitä verrataan pipon löystelyyn. Ovatko asiat oikeasti näin mustavalkoisia? Positiivista on, että Nyströmin oma tausta Tulkaa kaikki -liikkeen ja Viinipuun listojen aikaisempana ehdokkaana tuodaan selkeästi näkyviin. Tänä kirkollispoliittisesti tulehtuneena aikana olisi kuitenkin hyvä joko pyrkiä itse aitoon objektiivisuuteen tai antaa tilaa molemmilta äärilaidoilta konkarin analyysille. Merkkiopillisesta näkökulmasta myös kyseisen uutisen ja naapurihiippakunnan listojen uutisoinnin kuvitus on mieleenpainuva. Ristillä uhataan, saarnastuolista pauhataan ja myrtsiä naamaa pidetään. Toisaalla linnut lentelevät ja aurinko paistaa pilven takaa. Lukija toki tulkitsee omasta viitekehyksestään, mikä on se objekti, johon nämä ikoniset merkit viittaavat. Nyströmin kommentit onneksi auttavat hupitehtävässä. Toivoisin Kirkko ja kaupungilta parempaa journalismia tässä suhteessa,

MITEN HIENOA on, kun saa omalta sohvalta katsella jumalanpalveluksia ja kuunnella Jumalan sanaa. Näin ajattelen nyt eläkkeellä ollessani, ja sopii se muillekin. Nämä toimitukset tulevat eri kirkoista ja myös eri uskonnollisista yhdyskunnista, ja niissä on aina eri teema. Yle TV1 lähettää juhlapyhien messuja ja muun muassa nojatuolikirkkoja. Erityisesti ihastutti Espoosta televisioitu muskarimessu, jossa suuri joukko lapsia istui hiljaa ja lauloi ja viittoi lauluja. Lopuksi heidät siunattiin ehtoollisella. Olen huomannut, että useammassa kirkossa, myös muissa yhdyskunnissa, on samoja virsiä ja rukouksia, mutta tärkeintä on Jumalan sana ja Raamattu. Ne ovat ja pysyvät. On ollut ilo tutustua jumalanpalveluksiin television välityksellä, ja suosittelen kaikille tätä vaihtoehtoa. Celina Piiroinen

Vihaaminen ei ole kristillistä KRISTINUSKOSSA PUHUTAAN rakkaudesta ja lähimmäisenrakkaudesta toisia ihmisiä kohtaan. Kristittynä ihmisenä täytyy aina antaa anteeksi toiselle ihmiselle eikä vihata häntä. Muutama vuosi sitten maailman vakaimmaksi maaksi listattiin Suomi. Tähän on osaltaan vaikuttanut kristinusko. Viime aikoina kaikenlainen vihapuhe on levinnyt muun muassa sosiaalisessa mediassa. Vihan tunne kuuluu monen ihmisen elämään. Isä meidän -rukouksessa sanotaan: päästä meidät pahasta. Jos viha toisia ihmisiä kohtaan on koko ajan mielessä, ihminen ei näe eikä tunne rakkautta, mikä on yksi tärkeä asia kristinuskossa. Jeesus Kristus puhui juuri lähimmäisenrakkaudesta toisia ihmisiä kohtaan, ei vihasta. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin omaa itseäsi. Mika Lille Helsinki


Joulu kuuluu kaikille

Nigeriasta, Australiasta, Italiasta, Filippiineiltä ja Perusta Suomeen muuttaneet kertovat joulu­ perinteistä ja siitä, miltä heidän joulunsa kuulostaa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT KLAUS ELFVING

Paolo Ribaldini muutti Suomeen tehdäkseen väitöskirjan hevimusiikista. Jouluksi hän matkustaa aina Italiaan.


2B

Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

I

talialaisesta jouluvietosta tulee mieleen suuri, äänekäs suku ja tuntikausia kestävä runsas ateriointi. Siihen nähden Herttoniemessä asuvan Paolo Ribaldinin joulut Italiassa kuulostavat suorastaan maltillisilta. – Joulu on rauhallista perheaikaa. Aattona olemme kolmestaan vanhempieni kanssa. Silloin, kun isäni äiti eli, hän oli meillä, Ribaldini kertoo. – Joulupäivänä tapaan äidin puoleista sukua. Tätini laittaa meille ruokaa. Jouluaattona Ribaldinin perheessä syödään kalaa ja joululeivonnaisia. Joulupäivänä on tarjolla lihaa ja raviolin tapaisia pyöreitä pastanyyttejä, joiden sisällä on lihaa. – Meillä on myös sellainen perinne, että äitini tekee aina jouluna perunamuusia. En tiedä, miksi. Mutta mitään pakollisia jouluruokia ei varsinaisesti ole. Ribaldini on kotoisin Mantovasta, joka sijaitsee Pohjois-Italiassa, noin 40 kilometriä Gardajärvestä etelään. – Lämpötila jouluna on yleensä noin 0–5 astetta. On kosteaa, ja aika usein sumuistakin.

Ajattelen niin, että hyvin tehty musiikki on hyvää. Puolustan suosittuja joulubiisejä. PAOLO RIBALDINI

Kaupallinen joulusesonki alkaa Italiassa loka– marraskuussa. – Silloin tulevat myyntiin joululeivonnaiset, pandorot ja panettonet. Todellinen joulusesonki alkaa pari viikkoa ennen joulua. Silloin alkaa tuntua siltä, että joulu on lähellä. Suomalaisittain kiinnostava yksityiskohta Mantovan seudun joulunvietossa on se, että lahjat tuo Pyhä Lucia. – Meillä hän kävi aina joulukuun 12. ja 13. päivän välisenä yönä. Joulupäivänä sai enää vain jonkin pienen jutun. Joissakin perheissä käy kyllä myös joulupukki. Ribaldini muutti Suomeen vuonna 2012. Hänet toivat tänne tiede ja musiikki sekä halu tehdä väitöskirja hevimusiikista. Ribaldini on opiskellut Metropoliassa pop-jazzmuusikoksi ja musiikinopettajaksi. Nyt hän opettaa pop-jazz-laulua ja keikkailee. Hän on myös osallistunut Voice of Finlandiin ja tehnyt sanoituksia Beast in Black -hevibändille. Paolo Ribaldinin musiikilliset juuret ovat tukevasti klassisessa musiikissa. Hän soitti viulua 14 vuotta. Viulistina hän on myös esittänyt paljon joulukappaleita. – Ajattelen niin, että hyvin tehty musiikki on hyvää. Puolustan suosittuja joulubiisejä. Sille, että niistä on tullut klassikoita, on syynsä. Moderneista en niin tykkää. – Suosikkijoululaulujani ovat God Rest You Merry, Gentlemen ja Jouluyö, juhlayö. Ensimmäinen siksi, että Ronnie James Dio tai käytännössä Black Sabbath teki siitä heviversion. Se on hemmetin hyvä.

Joulukirkkoon uutta ylle päästä varpaisiin

Kun Ebunolowa Kivinen kuulee yhdysvaltaisen kantrilaulajan Jim Reevesin musiikkia tai edes puhuu siitä, hänelle tulevat kyyneleet silmiin. Kappaleet tuovat mieleen perheen, lapsuuden ja joulut. – Isäni rakastaa musiikkia, ja hänellä oli Jim Reevesin levyjä, myös joululevy. Sitä kuunneltiin joulun aikaan.

Nigerialaisille tyyli on tärkeä, kertoo Ebunolowa Kivinen. Hän suunnittelee itsekin vaatteita.

Kivinen on kotoisin Nigerian suurimmasta kaupungista Lagosista. Vuonna 2007 hän tuli Suomeen ystävänsä häihin, tapasi suomalaisen miehen ja rakastui. Nyt koti on Vantaan Leppäkorvessa, työpaikka englanninkielisessä päiväkodissa ja pariskunnalla 6-, 5- ja 3-vuotiaat tyttäret. – En ollut aikaisemmin ottanut riskejä elämässä, mutta silloin otin ja päätin jäädä Suomeen. Kasvoin kristityssä perheessä, ja vanhempani olivat suojelevia. Musiikki ja vaatteet ovat tärkeitä monelle nigerialaiselle. Sitä ne ovat myös Kiviselle. Päivätyönsä ohessa hän suunnittelee vaatteita ja laulaa. Tyyliseikat nousevat esiin myös joulusta puhuttaessa. Nigerialaiset miettivät hyvissä ajoin, miten pukeutuvat jouluna. – Joulukirkossa ihmisillä on uutta yllä päästä varpaisiin: kengät, vaatteet ja kampaukset. Kirkkoon mennään myös ikään kuin näyttäytymään, Kivinen kertoo nauraen. Jouluaattona nigerialaiset valmistautuvat suureen juhlaan. Kaupungilla on kova meteli ja dj:t soittavat musiikkia vaikka bussipysäkeillä.

Joulupäivänä kristityt kokoontuvat kirkkoihin, joissa papit puhuvat joulun perimmäisestä tarkoituksesta, Jeesuksen syntymäjuhlasta, ja suuret kuorot laulavat. Sen jälkeen joulua juhlitaan isolla porukalla. – Meille saattoi tulla seurakunnan jäseniä ja naapureita. Jokainen toi jotain ruokaa. Tarjolla on perinteisiä nigerialaisia ruokia, ainakin riisiä ja tuoretta kanaa. Kun sinulla on ruokaa, sinulla on kaikki! Ja jakaminen on osa joulua. Lahjojakin annetaan ja saadaan. Joulupukki on tuttu hahmo. Nigerialaisten mielikuvissa joulupukki on mustaihoinen tai vaihtoehtoisesti valkoinen amerikkalainen. – Niin minäkin kuvittelin. Olin nähnyt elokuvan Yksin kotona ja ajattelin, että joulupukin täytyy olla amerikkalainen. Sitten muutin Suomeen ja opin, että hän asuu täällä, Kivinen kertoo ja näyttää todisteeksi kuvaa, jossa perhe on tapaamassa joulupukkia Rovaniemellä. Nigeriassa joulusää on yleensä kuiva, ja lämpöä on ainakin 25 astetta. Ebunolowa Kivisen suosikkijoululaulu kertoo ihan muunlaisesta maisemasta.


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Suosikkijoululauluni on jo lapsuudesta tuttu Jim Reevesin White Christmas. Nyt olen paikassa, jossa valkoinen joulu on mahdollinen. Unelmani kävi toteen!

Chen Perttilän entisessä kotimaassa Filippiineillä joulusesonki alkaa jo syyskuussa.

Hikoilua rannalla ja joululauluja kynttilänvalossa

Brisbane ei ole Australian kuumimpia alueita, mutta siellä tulee jouluna taatusti hiki. – Juhlimme joulua joulupäivänä, ja se on yleensä vuoden kuumimpia päiviä. Lämpötila voi olla 35–41 astetta. Yritämme pukeutua vähän siistimmin, mutta puolen päivän jälkeen on jo niin kuuma, että kaikki haluavat vaihtaa uikkareihin ja shortseihin, kertoo Jack Goddard. Goddard oli viettänyt liikkuvaa elämää ja työskennellyt muun muassa armeijan palveluksessa, kunnes hän maaliskuussa 2018 tapasi Brisbanessa reppureissulla olleen suomalaisen Iisan. He alkoivat seurustella ja päättivät aloittaa yhteisen elämän Suomessa. – Ei minua pidätellyt Australiassa oikein mikään. Lokakuussa 2018 muutimme Suomeen. Nyt heillä on koti Helsingin Kannelmäessä. Goddard on saanut töitä sähköurakointia tekevästä yrityksestä. – Australiasta kaipaan lähinnä perhettä ja rantoja, hän sanoo. Rannat ovat tärkeässä roolissa myös australialaisten joulunvietossa, sillä joulupäivänä mennään yleensä rannalle. Sitä ennen on syöty jouluaamiainen ja runsas lounas. – Savustettua kinkkua, mereneläviä, olutta ja viiniä, Goddard luettelee. – Makeina herkkuina voi olla hedelmäkakkua ja jouluvanukasta. Toisaalta australialaisista perinteistä puhuminen on vaikeaa. – Pitää muistaa, että Australia on hyvin monikulttuurinen ja -uskontoinen. Jokin asia, jota pi-

Jack Goddardin joulut muuttuivat erilaisiksi, kun hän muutti Australiasta Suomeen. Australiassa joulu on vuoden kuuminta aikaa.

Kuuntelen joululauluja, sillä kausihan kestää vain kuukauden. Joulu on iloista aikaa. JACK GODDARD

B

3

detään omana juttuna, voi olla oikeasti peräisin jostakin muualta. Joulusesonki alkaa Australiassa yleensä joulukuun alussa. – Se alkaa, kun marraskuu vaihtuu joulukuuksi. Koristeet, lelut ja joulujutut tulevat kauppoihin ja joululaulut alkavat soida. Paikallinen erikoisuus ovat Carols by Candlelight -tapahtumat. Ne ovat tunnelmallisia ulkoilmakonsertteja, joissa artistit esittävät joululauluja, joihin kaikki voivat yhtyä. Jack Goddard ei itse soita mitään instrumenttia, mutta voi mielihyvin lähteä mukaan yhteislauluun ja kuunnella joulumusiikkia. – Kuuntelen joululauluja, sillä kausihan kestää vain kuukauden. Joulu on iloista aikaa. Se tarkoittaa perheaikaa, loma-aikaa, hyvää ruokaa ja hyviä ihmisiä. – Pidän oikeastaan kaikista joululauluista. Esimerkiksi Kulkuset on hyvä. Olen myös joulumusiikista tunnetun Michael Bublén suuri fani.

Kolmen kuukauden joulusesonki ja kiertävät laulajat

Mahtaakohan mikään kansa juhlia joulua yhtä antaumuksella kuin filippiiniläiset? Tuskin, tulee mieleen, kun kuuntelee, mitä Espoon Ymmerstassa asuva Chen Perttilä kertoo filippiiniläisestä joulunvietosta. Filippiineillä joulusesonki alkaa nimittäin syyskuussa. – Syyskuun alussa kauppoihin tulevat joulukoristeet, ja joululaulut alkavat soida radiossa ja ostoskeskuksessa, Perttilä kertoo. Muoviset, talojen ulkopuolelle ripustettavat valaistut joulutähdet tuovat väriä sateiseen talvikauteen. Muovikuuset kaivetaan esiin ja koristellaan tavalla, joka saisi suomalaiset häikäistymään. Myös lahjoja vaihdetaan jo ennen joulua. Työpaikoilla elää Monito Monita -lahjaperinne, jossa idea on sama kuin suomalai-


4B

Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Ruth Kähkönen kuuntelee sekä espanjankielistä että suomalaista joulumusiikkia. Suomalainen musiikki rauhoittaa, lattarimusiikissa on paljon iloa.

sissa pikkujouluissa. Yhdessä sovitaan, mitä lahja saa maksaa ja jokainen tuo juhliin pienen paketin. Perttilä muutti Suomeen opiskelemaan kahdeksan vuotta sitten. Hän opiskeli lähihoitajaksi Vaasassa, oppi ruotsin kielen ja sai valmistuttuaan töitä vanhustenhoitajana Espoossa. Nyt hänellä on suomalainen aviomies ja pian myös lapsi, joka haastattelupäivänä vielä potki villisti äitinsä vatsassa. Filippiineillä Perttilä varttui perheessä, johon kuuluivat äiti, isä ja viisi lasta. Jouluna käytiin aina kirkossa. – Olimme ehkä vähän tylsiä, sillä meillä ei ole ollut tapana antaa lahjoja. Me vain kävimme kirkossa, söimme ja nukuimme. – Kun olimme lapsia, meillä oli kyllä joulusukat, joihin ilmestyi vähän rahaa. Se, mitä Filippiineillä jouluna syödään, riippuu siitä, mihin perheellä on varaa. Jos varaa on ja syöjiä on paljon, jouluksi voidaan hankkia kokonainen possu. Juustopallot ja erilaiset makeat herkut ovat tyypillisiä jouluruokia. – Filippiiniläiset tykkäävät kaikesta makeasta. Trooppisia hedelmiä, hedelmäsalaatteja, hedelmäkakkuja, mango float -kakkua ja bibingka-riisikakkua – ainakin niitä syödään jouluna, Perttilä luettelee. Filippiineillä soivat sekä ulkomaisten että paikallisten artistien joululaulut, joko englanniksi tai tagalogiksi, joka on yksi maan pääkielistä. Filippiiniläisillä on tapana musisoida myös itse. Ovelta ovelle kiertävät ryhmät, joissa voi olla aikuisia tai lapsia tai molempia. Kun joku avaa oven, hän saa kuulla pienen lauluesityksen, kenties kitaran tai tamburiinin säestyksellä. Esiintyjät palkitaan rahalla. Chen Perttilä soittaa kitaraa ja ukelelea, ja harrastaa laulamista. Hänelle joululaulut ovat tärkeitä. – Miestäni välillä vähän ärsyttää, kun alan kuunnella joulumusiikkia niin aikaisin. Kuuntelen monenlaista: jazzia, instrumentaalista ja vaikka mitä.

Suosikkijoululauluni on Mariah Careyn All I want for Christmas is you. Filippiineillä joululaulut ovat iloisia. Niissä lauletaan perheestä ja rakkaudesta. – Jos haluat koskettaa filippiiniläisten sydäntä, laula rakkaudesta.

Kalkkuna, kaakoa ja hyvät teot ja ajatukset

Espoolainen Ruth Kähkönen on ilmiselvästi jouluihminen. Jo marraskuussa koti on koristeltu: on jouluvalot, tontut, pukit ja joulusukat takanreunuksella. Kähkönen muutti Perun pääkaupungista Limasta Suomeen vuonna 2010. Hän opiskeli Perussa oikeustiedettä ja Suomessa liiketaloutta. Hänen avio-

Jouluna voin miettiä, millainen olen ollut ja olenko tehnyt oikeita asioita. RUTH KÄHKÖNEN

miehensä on suomalainen, ja kotona puhutaan suomea, ruotsia ja espanjaa. Perussa joulua vietetään lämpimässä säässä. Pimeää on jo iltakuudelta, mutta jouluvalot ja koristeet tuovat väriä ja valoa. Varsinkin maaseudulla rakennetaan seimiasetelmia. Ihmiset valmistautuvat jouluun ajatuksin ja teoin. – Joulun aikaan pyydetään anteeksi ja sovitaan riidat, jos sellaisia on. Perheenjäsenet tulevat yhteen. Minullekin opetettiin lapsena, että joulun aikaan ei saa valehdella eikä tehdä mitään pahaa, Kähkönen kertoo.

Perussa työporukoilla on tapana koota rahaa ja muistaa köyhien perheiden lapsia. Myös naapureita ja muita saatetaan muistaa. – Perulaiset ovat tunteellisia, ja perhe ja suku ovat tärkeitä. Joulu voi siksi olla myös vaikea. – Jos joku on yksin, hänet kutsutaan mukaan, tai jos hän on huonokuntoinen, hänelle viedään kotiin ruokaa. Jouluviikolla kaikki käyttäytyvät hyvin. Joulua juhlitaan Perussa jouluaattona. Ensin istutaan ja vaihdetaan kuulumisia, ja sitten mennään kirkkoon. Keskiyöllä kaikki istuvat joulupöytään, jonka kruunaa rusinoilla ja viinirypäleillä koristeltu kalkkuna. – Tarjolla on myös perunoita ja lämmintä punajuuri-avokadosalaattia. Sitten syödään panettonejoululeivonnaisia ja juodaan kuumaa kaakaota. Lahjatkin jaetaan. – Me perulaiset pidämme lahjoista ja siitä, että joku yllättää, vaikka kyseessä olisi vain jokin ihan pieni paketti. Joulupäivä vietetään rauhallisesti kotona perheen kesken. Joulumusiikki alkaa Perussa soida marraskuussa. Joulukonsertit ovat harvinaisia, mutta muuten kirkoissa kyllä tapahtuu. Messun jälkeen saattaa joulukuussa olla poikkeuksellisesti tarjolla kaakaota. Joulumusiikki on Perussa iloista. – Enimmäkseen se on espanjankielistä, ja sanat kertovat Jeesuksen syntymästä. Kähkönen kuuntelee sekä suomalaista että espanjankielistä joulumusiikkia. – Tykkään suomalaisesta joulumusiikista, koska se antaa rauhaa. Espanjankielisistä suosikkejani ovat Feliz Navidad ja Somos Los Niños Cantores. Ruth Kähköselle joulu on aikaa, jolloin voi hetkeksi pysähtyä. – Jouluna voin miettiä, millainen olen ollut ja olenko tehnyt oikeita asioita. Olenko esimerkiksi auttanut kavereita? Voin myös miettiä, mihin olen menossa ja voinko jotenkin parantaa. ■ Joululaulupäivää vietetään Suomessa 15.12.


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Tilisiirto Saajan IBAN tilinumero Nordea: Saaja

Maksaja

BIC

FI85 2065 1800 1084 62

Diakonissalaitos Alppikatu 2 00530 Helsinki

NDEAFIHH Lahjoitan nuorelle syyn elää □ 150 Eur □ 100 Eur □ 50 Eur □ 25 Eur □ muu summa

MAINOS

Allekirjoitus

Viitenro

Tililtä nro

Eräpäivä

Eur

32706

Eur MAINOS


6B

Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Kuka?

Sini Hursti, 35, on parturikampaaja ja Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n toiminnanjohtaja. Asuu Helsingissä miehensä ja puolitoistavuotiaan tyttärensä kanssa.

Mitä?

Yhdistys tunnetaan ruoka- ja vaatejakelusta Helsingin Kalliossa sekä vähävaraisille ja yksinäisille järjestetyistä juhlista. Itsenäisyyspäivänä 6.12. kello 12–14 yhdistys jakaa lämmintä keittoa Hakaniementorilla.

Motto

”Rakasta ja auta – jos et itse siihen pysty, niin tue niitä, jotka pystyvät.”


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Sinin valinta Sini Hursti päätti jatkaa isänsä ja isoisänsä avustustyötä. Siinä näkee Suomen nurjat puolet, mutta työpaikalle tekee silti mieli mennä joka aamu. TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JOONAS BRANDT

T

ällaista työtä ei hyvinvointivaltiossa pitäisi olla olemassakaan. Kahtena päivänä viikossa 2 700–3 100 ihmistä saapuu Sini Hurstin työpaikalle Helsingin Kallioon saadakseen kassillisen ruokaa. Oven toisella puolella lukee Hurstin Valinta, toisella puolella tönöttää Otto-automaatti kuin muistuttaakseen siitä, että kaikki eivät todellakaan voi vain hakea rahaa seinästä. Sini Hurstista tuli isovanhempiensa perustaman yhdistyksen, Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön, toiminnanjohtaja maaliskuussa. Sinin isä Heikki Hursti on yhä toiminnassa mukana, mutta päävastuu on nyt tyttärellä. Sukupolvenvaihdos tehtiin keskellä raskasta aikaa. Sinin äiti Eija Hursti kuoli maaliskuussa syöpään. – Olin keskustellut isän kanssa siitä, että voisin jatkaa hänen työtään. Eräänä päivänä isä sitten sanoi, että nyt voitaisiin vaihtaa toiminnanjohtajaa ja sinä voisit ryhtyä hommiin. Sanoin, että selvä, tehdään näin, Sini Hursti kertoo. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen toiminta on jatkunut entiseen malliin. Sini oli ollut jo ennen sitä useamman vuoden töissä yhdistyksessä ja tiesi, mitä oli luvassa. Isä ja tytär jakavat töitä yhä paljon keskenään. – Olen yrittänyt sanoa välillä isälle, että hän voisi jo ottaa vähän rennommin. Mutta ehkä työnteko tekee hänelle hyvää, kun äitiäkään ei enää ole. SINI HURSTI on jo neljäs sukupolvi, joka tekee auttamistyötä. Isoisoisä, metodistipappi Arvo Hursti, auttoi Helsingin katupoikia 1910-luvulla. Isovanhemmat Veikko ja Lahja Hursti perustivat Laupeudentyö-yhdistyksen vuonna 1983, ja kun Veikko kuoli vuonna 2005, Heikki jatkoi heidän työtään. Pitkin Helsinginkatua kiemurtelevasta leipäjonosta sekä vähävaraisten ja yksinäisten itsenäisyyspäivän juhlasta ja joulujuhlasta on tullut pysyviä, kiusallisia muistutuksia siitä, että jokin systeemissä mättää. Lapsena Sini ei ajatellut, että Veikko-ukin elämäntavassa ja toisten auttamisessa olisi mitään erityistä. Sini vietti ison osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Espanjassa ja näki mummia ja ukkia vain harvoin. – Kesällä käytiin moikkaamassa heitä täällä Suomessa. Ruoanjakoa en tainnut edes nähdä, mutta muistan ukin Harjutorilla pitämät telttakokoukset. En tosin kuunnellut siellä ukin saarnoja, vaan keräilin pulloja ja leikin teltan ympäristössä. Helluntaiseurakunnan pastorina toiminut Heikki Hursti oli lähtenyt perheineen lähetystyöhön Espanjaan Sinin ollessa kolmi–nelivuotias. – Menin siellä heti espanjalaiseen nunnakouluun, joka oli vähän kuin esikoulu. Aluksi en puhunut mitään, kun en ymmärtänyt kieltä. Kun sitten rupesin puhumaan, minua piti jo hyssytellä, että ei ihan noin paljoa tarvitsisi puhua. Ykkös- ja seiskaluokan Sini Hursti kävi Suomessa, sillä isän työn luonteeseen kuului, että välillä piti käydä asumassa Suomessa ennen kuin työsopimus taas jatkui. Sinille muutot eivät olleet ihan helppoja. Piti jättää kaverit ja löytää uudet.

Perhe muutti Espanjan auringon alta Tornioon. – Torniossa oli kylmä ja ihmiset vähän ankeita Espanjaan verrattuna. Koulussa koin syrjintää ja kiusaamista – ja kateuttakin siitä, että olin asunut Espanjassa. Kun kerroin jotain juttuja, ne liittyivät tietenkin Espanjaan. Elämä Suomessa tuntui aika oudolta. ESPANJASSA PERHE asui ensin ensin pohjoisessa La Riojassa ja myöhemmin etelässä Aurinkorannikolla. Jo siellä Heikki-isä auttoi ihmisiä: Espanjassa asuvia suomalaisia, espanjalaisia ja Espanjan romaneja. Elämä oli taloudellisesti niukkaa. – Lähetystyöstä maksettiin vähän, ja isän palkka tuli miten sattui. Muistan, kun oltiin kaupassa ja olisin halunnut limpparia tai jotain, minulle sanottiin, että nyt ei voida ostaa. Vanhempani piilottivat taloudellisen tilanteemme hyvin, mutta myöhemmin kuulin, että oli päiviä, jolloin meillä ei ollut ruokaa. Silloin tuli joku tuttava ja toi vaikka kanan, Sini Hursti muistelee.

Totuin jo lapsena siihen, että kaikkea ei voi saada. Raha ei ole koskaan ollut minulle tärkeä asia. – Totuin jo lapsena siihen, että kaikkea ei voi saada. Raha ei ole koskaan ollut minulle tärkeä asia. Vanhemmat painottivat Sinin ja tämän isosiskon ja -veljen kasvatuksessa kristillistä uskoa. Heillä oli iltarukoukset, ja he kävivät seurakunnan kokouksissa ja nuortenilloissa. Sini ei muista varsinaisesti kapinoineensa, mutta olisi välillä mielummin ollut kavereiden kanssa kuin seurakunnan tilaisuuksissa. – Bileisiin en saanut mennä, joten karkasin, ja sitten isä tuli hakemaan kotiin. Suomalaisyhteisöissä sana kulki nopeasti. Siitä vanhemmat olivat tarkkoja, että tytär pysyi erossa päihteistä. Auttamistyössä näki, mihin alkoholi voi ihmisen viedä. – Ihmettelin meidän perheen tiukkaa linjaa, koska espanjalaisessa kulttuurissa alkoholiin suhtauduttiin vähän eri tavoin. Ihmiset joivat viiniä ruoan kanssa ja saattoivat ottaa oluen keskellä päivää. En osannut nuorena ajatella, että alkoholi voisi olla niin paha asia. PERHE MUUTTI lopullisesti Suomeen, kun Sini Hursti oli 16-vuotias ja aloitti lukion Helsingissä. – Minulla ei ollut nuorena oikein mitään tulevai-

suudensuunnitelmia. Jätin lukion kesken, koska se ei tuntunut omalta. Sini kävi äidin ehdotuksesta ensin maskeerauskoulun ja sitten kampaamokoulun. Hän oli töissä lentokentällä ja kampaamossa. Vähitellen kampaajan työ alkoi käydä raskaaksi ja avustustoiminta imaisi mukaansa. Nyt Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön toiminnanjohtajana Sinin Hurstin tehtävänä on ennen kaikkea toiminnan koordinointi: mistä ruokaa haetaan, milloin sitä haetaan ja ketkä vapaaehtoiset tulevat milloinkin paikalle. Loppuvuodesta häntä työllistävät Hakaniemessä järjestettävä itsenäisyyspäivän juhla, Messukeskuksessa pidettävä joulujuhla ja joulupakettikeräys. Sini Hursti sanoo, että vaikka yhdistys on tekemissä synkkien asioiden kanssa, töissä huumori lentää ja välillä saa myös nauraa vedet silmissä. – Jos minulla olisi joku ihan tavallinen työ, viikonlopun jälkeen voisi olla vähän nihkeä olo, että taas pitää lähteä. Tässä työssä ei sellaista tunnetta ole. Avustustyötä osin vapaaehtoisvoimin tekevää yhdistystä ei voi johtaa kuin mitä tahansa yritystä tai työyhteisöä. – Tämä työ vaatii aivan erityisen hyvää tilannetajua, temperamenttia ja sydäntä. Meidän asiakkaillamme ja vapaaehtoisillamme on ollut elämässään rankkaa ja on ehkä edelleenkin. Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö syntyi aikanaan Veikko-ukin raitistumisesta ja hengellisestä heräämisestä. Kristillinen pohja näkyy yhdistyksessä yhä ja on ihmisten tiedossa. – Näen kristilliset arvot tärkeinä, mutta isälläni Heikillä nämä asiat ovat enemmän veressä. En tuputa enkä julista, mutta isä saa pitää aamunavauksia ja rukoilla ihmisten kanssa, jos haluaa. Itse en sitä tee. Se tuntuisi teennäiseltä, kun itsekin välillä taistelen näiden asioiden kanssa. MONENLAISET IHMISET hakevat Hursteilta apua. On vanhuksia, eläkeläisiä, sairauseläkkeellä olevia ja työttömiä. Jotkut ovat suurin piirtein Sinin ikäisiä pienten lasten isiä ja äitejä. – Ei se kivalta tunnu, kun näkee heidän tilanteensa. Kaikki maksaa paljon – vaipat ja ruoat, ja tuet ovat mitä ovat. Yritämme auttaa parhaamme mukaan. Varsinkin joulupakettianomuksia lukiessaan Sini Hursti sanoo miettivänsä asiakkaidensa kohtaloita. Niihin voi kuitenkaan jäädä liikaa kiinni. Se tekisi vain vihaiseksi ja kyyniseksi. – Välillä olen miettinyt esimerkiksi sitä, kannattaako äänestää, kun poliitikkojen lupailemat asiat eivät koskaan toteudu. Sitä Sini Hursti ei mieti, että joku seisoisi leipäjonossa siksi, että on itse sotkenut asiansa. – En ajattele niin, että tuo on dokannut rahansa, vaan että on tapahtunut jotakin sellaista, mikä on aiheuttanut sen dokaamisen. Harva pilaa elämänsä tahallaan. Omalle puolitoistavuotiaalle tyttärelleen Sini Hursti haluaa välittää jotakin siitä, mitä itse on oppinut vanhemmiltaan ja työssään. – Haluan opettaa, että raha ei ole tärkein asia. Toki se helpottaa elämää, mutta sen perässä ei pidä juosta eikä esimerkiksi valita ammattia sen mukaan. Ja sen toivon välittyvän, että perhe on tärkeä, eikä se tarkoita vain ydinperhettä vaan myös isovanhempia, serkkuja, tätejä ja setiä. ■


Osa 45

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Janita Akiola Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Elokuvaseurat KÖRTTILÄISET, nuo tummiin pukeutuvat oman elämänsä Jedi-ritarit, järjestävät joulukuussa Star Wars -seurat. Pirttien seinustojen sijaan körtit kykkivät näissä seuroissa älypuhelimiensa edessä, sillä tähtiensotaseurat pidetään netissä. Vanhoillislestadiolaiset suunnittelevat nokittavansa. He tosin joutuvat turvautumaan radioon. Lestadiolaiset korvaavat suviseuransa kuuntelemalla kukin perhekunta pidennetyn Mersunsa radiosta Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. Valikoidut miespuhujat painottavat jaksojen välillä, kuinka ennen oli kunnollista. Kansanlähetys ja Lähetyshiippakunta järjestävät yhdessä Emma-

nuelle-seurat, joissa korostetaan perinteisiä rooleja. Koko maailman autuutta julistavat iloiset evankeeliset innostuvat niin ikään elokuvaseuroista. Japaninlähetyksen pioneereina heidän valin-

tansa on Pokémon-elokuva Giratina ja taivassoturi. Vähemmän iloiset evankeeliset taas tyytyvät katsomaan Angry Birds –elokuvan ja laulamaan murheellisesti laulun Pikkulintu riemuissaan.


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

NISKAT JUMISSA? LIHASKIPUJA? JALKAVAIVOJA? Relaxant -voiteista saat tehokkaan helpotuksen lihasvaivoihin ja särkyihin!

Relaxant® Magnesium Black Ice Testiryhmän kokemuksen mukaan tehokkain kylmävaikutus! Lisäksi tuotteen sisältämä magnesium antaa pitkäkestoista hoitoa ja suojaa lihaskramppeja vastaan. Turveuute parantaa verenkiertoa paikallisesti auttaen lihaksistoa palautumaan. • Eukalyptus- ja mentoliöljyt viilentävät välittömästi sekä lievittävät kipua. • Geelin sisältämä ainutlaatuinen turvemagnesiumseos on rikas mineraalien lähde.

TESTAA JA TOTEA ITSE!

Relaxant® Lihastenrentouttaja nopeuttaa lihasten palautumista

• tehokas apu niin aktiiviurheilijoiden ja -liikkujien kuin päätetyöskentelijöidenkin lihashuollossa • auttaa mm. lihaskramppeihin, niska- ja hartiavaivoihin, kolotuksiin ja rasitusvammoihin • sopii myös lasten kasvukipuihin

Relaxant® Jalkavoide

on laskimoverenkiertoa tukeva voide, joka • hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja

Magnesium Black Ice tehosi testiryhmään

91%

Sai merkittävän avun lihaskipuihin ”Hyvä tuote kokonaisuudessaan. Helppo käyttää, levittyy hyvin, ei jätä tahmaiseksi, kuivuu nopeasti! Suosittelen jatkossa muillekin. Tehoaa lihaskipuihin – mikä on kuitenkin se pääasia!” Relaxant Black Ice testiryhmä (27 vastaajaa) tammikuu 2018

www.relaxant.fi

• helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja • lämmittää palelevat jalat

Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, terveys- ja luontaistuotekaupoista ja -osastoilta sekä www.relaxant.fi

B

9


10 B Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

J O U L U N I L OSA N O M A A

Playmobil

Aidot kristilliset joulukortit Upea valikoima joulukortteja täynnä joulun ilosanomaa!

Oliivipuiset jouluseimet

Jouluseimi-setti

Taidokkaat oliivipuiset jouluseimet. Valmistettu käsityönä Betlehemissä. Korkeudet 6–12 cm. Hinnat alk. 3,90

Jouluseimi hahmoineen. Taustalla loistava tähtikaari. Mitat: 37 x 17 x 23 cm. 37,90

Minna Immonen

Jouluikoni

Enkelikalenteri 2020

Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle. Lakkapinta ja nahkainen kiinnityslenkki. Koko n. 10 x 15 cm. 9,90

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Tunnelmallinen enkeliseinäkalenteri vuodelle 2020. Oma enkelikuva jokaiselle kuukaudelle. Sisältää nimi- ja liputuspäivät. 18,90 (20,50)

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Tehdään matkasta yhteinen. Hoiva tukee ikääntyneitä ja heidän läheisiään elämän muuttuvissa tilanteissa. Rinnalla kulkee ammattitaitoinen henkilökunta elämän loppuun asti. Hoivakodeissamme Viikissä, Pitäjänmäellä ja Kalliossa eletään hyvää ja turvallista elämää, jossa arki ja juhlat kuuluvat kaikille. Tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä lyhytaikaisia hoivajaksoja.

Kysy vapaista hoivakotipaikoistamme 09 7750 5980 tai palveluneuvonta@hoiva.fi Tavoitat meidät arkisin klo 9.00-15.00 Viikki · Kotikallio · Kyläkallio · Scilla · Leenankoti

puh. 020 754 2350


5.12.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Freelancetoimittaja Tapio Suominen, 55, on työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän selostaa Elisa Sport -kanavalla koripallootteluita, tekee stand up -keikkoja ja juontaa erilaisissa tilaisuuksissa. Suominen käy myös puhumassa mielenterveydestä kokemusasiantuntijana eri yhdistyksissä. Syksyllä ilmestyi Lasse Lindqvistin kirjoittama kirja Urheiluhullu – Stadio­ neilta suljetulle osastolle, joka kertoo Suomisen kokemuksista ja koettelemuksista. Retriittikävely antaa Tapio Suomiselle voimaa.

Parempaa mieltä puolivauhdilla Ulkoilmassa käveleminen puhdistaa Tapio Suomisen ajatuksia ja kehoa.

tunnelma ja oma olo määräävät, miten milloinkin mennään, sauvoilla vai ilman.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

N

iinä aamuina, kun olo on energinen, Tapio Suominen lähtee kävelylle. Retriittikävelylle, niin kuin hän itse asian ilmaisee. Päälleen hän pukee marraskuussa toppahousut ja -takin. Varsinaisia sporttivaatteita ei tarvita, koska ulkoilu on tällä hetkellä tietyntyyppistä. Ei Suominen maleksi, mutta ei hänelle myöskään tule kauhea hiki. Hän kutsuu etenemistään puolivauhdiksi. Joskus Suomisella on kävelylle lähtiessään mukana kävelysauvat. Hän on selvillä tutkimuksista. Sauvojen kanssa oikein käveleminen on 20 prosenttia tehokkaampaa kuin kävely ilman sauvoja. Päivän

KUUSI VUOTTA sitten eteen tuli tilanne, jolloin Tapio Suomisen piti arvioida uudelleen elämän peruspilareita. Sairastuminen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön muutti vanhat kuviot. Ulkona käveleminen liittyy Suomisella mielen hallintaan. Hän on joutunut pohdiskelemaan omaa käytöstään eri tilanteissa. Niitä, joihin sairaus on hänet ajanut, ja niitä, joita alkoholin käyttö on aiheuttanut. Muun muassa Turun, Jyväskylän, Tampereen, Helsingin ja Lohjan jälkeen Suominen halusi ympäristöön, jossa vanhat muistot eivät kulje koko ajan silmien edessä. Hän muutti Hämeenlinnaan. Suominen tykkää siitä, että esimerkiksi selostettuaan koripallo-ottelun Helsingissä hän ajelee maalle kotiin. Lintukotoon. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

8.12.

Toinen adventtisunnuntai

ON KAKSI paikkaa, jotka vetävät Tapio Suomista puoleensa hänen nykyisellä kotiseudullaan: Ahvenisto ja Aulanko. Niissä on loistavat liikuntamaastot ja maisemat. On korkeuseroja, on järvi, on metsä. Ne vievät mennessään niin, että Suominen tuntee jonkinlaista puhdistumista. Urheilutoimittajana Suomista puhuttelee myös se, että Ahvenistolla on aikoinaan kisattu korkealla tasolla. Vuonna 1952 siellä järjestettiin olympialaisten sotilaslaji, joka on kuin nykyinen viisiottelu. Ahvenistolla ratsastettiin, miekkailtiin, ammuttiin, uitiin ja juostiin maastossa. Jos Suominen lähtee liikkumaan kiireessä, sillä ajatuksella, että aikaa on kolme varttia ja sen jälkeen pitää rynnätä seuraavaan hommaan, se ei toimi. Silloin liikkumisesta tulee suorittamista. Sitä hän välttää. Juuri nyt Suomisella on liikkumisessa vain yksi tavoite. Siitä pitää tulla hyvä mieli.

Liikuntatieteellisessä opiskelleena hän tietää, että mielihyvä liittyy endorfiinien tuotantoon kehossa, mutta myös siihen, että tuli tehtyä hyvä homma: pidettyä itsestä huolta.

Uhkakuva on unelma KOLMETOISTAVUOTIAANA säikähdin sitä ensimmäisen kerran. Olin varma, että nyt se tapahtuu: maa järkkyy, taivas repeää, kirjat avataan. En tuntenut kohtaamisen riemua saati pitkän odotuksen päättymisen onnea. Tärisin kauhusta. Maailmanlopun saarnamiesten on aina ollut helppo saada pieni ihminen suunniltaan. Lyhtytolpassa varoitus toistuu samanlaisena vuosikymmenestä toiseen. Edes ilmoituksen fontti ei vaihdu. ”Jeesus tulee, oletko valmis?” tolpassa lukee. Pelottelijan kertomuksessa maailmanloppu on uhka, ei mahdollisuus. Pelottelija jakaa kuole-

man merkkejä. Kun aika päättyy, päättyy armo. Jeesus on toista mieltä. Nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, hän sanoo. Teidän vapautuksenne on lähellä. Sisäisesti meissä rakentuva Jumalan valtakunta on oikeudenmukaisuutta ja rauhaa, kuin viikunapuun puhkeaminen lehteen. Ilmestyskirjan viimeinen taistelu on käyty niin monessa sodassa ja niin monessa elokuvassa, että alan osata veriset virrat, pasuunat ja raatelevan pedon ulkoa. Hyvä ottaa siinä taistelussa mittaa pahasta ja kysyy: Vaikenetko, kun pitäisi huutaa? Tartutko väärään kaksin käsin vai käännätkö hienotunteisesti katseen?

Olen täällä rakentaakseni unelmaa, en uhkakuvaa. Jumalan valtakunnan tuleminen ei ole katastrofi, räjähdys eikä loppu. Se on

kevään valo pitkän pimeän jälkeen, oikeus, joka vihdoin korjaa vääryyden, parasta, mitä voi olla.

KAISA RAITTILA


12 B

Kirkko ja kaupunki | 5.12.2019

Gurun opissa Ohjaajana Thomas Keating Vuonna 2018 kuollut yhdys­ valtalainen Thomas Keating oli yksi aikamme tärkeimpiä hengellisiä vaikuttajia. Hän oli pappi, sisterssiläismunkki ja luostarin esimies eli apotti. Hän eli 1980­luvun alusta kuole­ maansa asti St. Benedictin luos­ tarissa Coloradossa. Kuollessaan hän oli 94­vuotias. Keating on tunnettu erityisesti kontemplatiivisen eli hiljaisen rukouksen opettajana. Hän uskoi, että kontemplatiivinen rukous ja siinä koettu yhteys Kristukseen olisi silta kristittyjen yhteyteen ja uskontojen väliseen vuoro­ puheluun. Hänen keskeisiä teoksiaan ovat Open mind, Open Heart ja Intimacy with God sekä Invitation to Love (Suom. Sisäinen eheytyminen).

Päästä irti katteettomista onnen ohjelmista Hiljaisessa rukouksessa voit rauhoittua ja levätä Jumalan rakastavassa läsnäolossa, sanoo hengellinen opettaja Thomas Keating.

H

iljaisuus on Jumalan ensimmäinen kieli ja muut kielet ovat sen ontuvia käännöksiä, sanoi Thomas Keating, sisterssiläismunkki, joka oli aikamme tunnetuimpia hiljaisen rukouksen opettajia. Hän kehitti parin ystävänsä kanssa 1970-luvun puolessa välissä yksinkertaisen rukoustavan, joka perustui kontemplatiivisen rukouksen perinteeseen. He kutsuivat sitä keskittäväksi rukoukseksi. Yhtenä sytykkeenä tähän olivat nuoret, jotka tulivat Keatingin johtamaan luostariin Coloradossa kysyäkseen tietä läheiseen buddhalaistaustaiseen meditaatiokeskukseen. Keating ymmärsi heidän etsivän elämäänsä hengellistä polkua, jonka he uskoivat löytävänsä idän meditaatiotekniikoista. Kukaan ei ollut osannut kertoa heille, että sellainen polku voisi löytyä kristillisestä perinteestä. KUKA TAHANSA voisi harjoittaa keskittävää rukousta, jos hän vain saisi siihen opastusta, Keating uskoi. Hän nä-

TEKSTI TEKIJÄN NIMI KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

ki, että kyse ei ole vain rukousohjeesta vaan koko elämästä. Jos elämästämme puuttuu syvä kiinnekohta, etsimme sitä koko ajan eri tavoin. ”Koska emme ole edes tienneet, että Jumala on läsnä meissä, meidän on pitänyt etsiä muualta sitä turvallisuutta, hyväksymistä ja vapautta, jonka vain Jumalan läsnäolo voi tarjota”, Keating sanoo kirjassaan Sisäinen eheytyminen. Hengellisen matkan päämäärä on ”ruumiin, mielen ja hengen paraneminen” Jumalan armon kosketuksesta. Se ei tapahdu yhdessä hetkessä, koska olemme kasvaneet niin kiinni tiettyihin emotionaalisiin onnen ohjelmiin. Ne lupaavat meille onnea, mielihyvää, turvaa ja riippumattomuutta. Nämä lupaukset ja niiden aiheuttamat pettymykset ohjaavat elämäämme, ja ne pyörivät päässämme silloinkin, kun yritämme hiljentyä. Keating neuvoo, että voimme syöttää aivojemme ja hermojärjestelmämme muistiin, biotietokoneeseen, myös toisenlaisia lauseita. Niiden ei tarvitse olla muutamaa sanaa pitempiä, yksikin rukoussana riittää.

Aloita päiväsi hiljaisella rukouksella 1. Varaa 20 minuuttia aikaa ja etsi rauhallinen paikka. 2. Valitse lyhyt rukoussana, joka tuntuu sinusta luontevalta ja kertoo, että haluat avautua Jumalan läsnäololle. Tällaisia sanoja voivat olla esimerkiksi ”Jeesus”, ”Isä”, ”Abba”, ”Korkein”, ”Rauha”, ”Toivo” ja ”Armo”. 3. Istu mukavasti silmät suljettuina. Lausu muutaman kerran mielessäsi rukoussanaasi, ja lepää sitten hiljaisuudessa. 4. Aina, kun mieleesi nousee ajatuksia, aistimuksia, tunteita, muistoja, haluja tai toiveita, palaa lempeästi rukoussanaasi. 5. Päätä rukoushetkesi parin minuutin hiljaisuuteen.

PÄIVITTÄISESSÄ rukoushetkessä tuon sanan tarkoitus on luoda mieleen onnen ohjelmista vapaata tilaa. Et tietenkään voi pysäyttää ajatusten ja tunteiden virtaa, mutta sinun ei tarvitse takertua niihin, ei vastustaa eikä kieltää. Voit antaa niiden mennä. Olennaista on tahtosi suunta. Tahdot kääntyä Jumalan puoleen ja antautua hänen läsnäoloonsa. Et pyydä ihmeitä etkä näkyjä. Et sitä, että sinusta tulisi hohdokas ihminen. Et toivo olevasi joku muu. Ajatusten ja tunteiden virrassa rukoussanasi auttaa sinua yhä uudestaan suuntaamaan tahtosi Jumalan puoleen. Rukoussanaan ei kannata ladata liikaa merkityksiä, sillä se ei käännä Jumalan mieltä. Hän on jo kääntynyt puoleesi. Sana muistuttaa vain sinua itseäsi, miksi olet siinä. Sen välityksellä sanot Jumalalle: Tässä olen ja sinä olet. Olet siinä ollaksesi avoin Jumalalle ja hänen parantavalle läsnäololleen. Mitä syvemmin alat kokea, että Jumala välittää sinusta, sitä enemmän sinä välität itsestäsi ja muista. ■

Profile for Kirkko ja kaupunki

Kirkko ja kaupunki 2019 22 Vantaa  

Kirkko ja kaupunki 2019 22 Vantaa