Kirkko ja kaupunki 2019 17 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

17

26.9.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Samae Koskinen laulaa rakkaudesta, vaikka on raskas­ soutuinen äijä

B1 Cityeläinten salainen elämä

Satiirin sankari Ville Rannan taistelu tuulimyllyjä vastaan on tämän lehden sivuilla ohi

B6

SIMONE DE BEAUVOIR (1908–1986) MUISTELMATEOKSESSAAN MAAILMAN MENO.

Mihin aika on kadonnut. Missä vaiheessa elämä on mennyt minusta ohi. Minut on petetty. Katkeroitunut vanha nainen. Takana loistava tulevaisuus. Elämä jäi kesken.

MINÄKERTOJA HYPPE SALMEN ROMAANISSA AALTOJA JA ASIATTOMUUKSIA (TAMMI 2019)

Iankaikkisesti

Ennen päivät lipuivat verkkaan, minä kuljin niitä nopeammin suunnitelmieni imussa.

Nyt riittämättömät tunnit kiidättävät minua täyttä laukkaa hautaa kohti.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019 Ihminen, naisesta syntynyt, elää vähän aikaa ja on täynnä levottomuutta. Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo.

JOBIN KIRJA 14:1–2

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Vakavuuteen lankeaminen KÄSISSÄSI ON HISTORIALLINEN Kirkko ja kaupungin numero.

Vielä tämän kerran tarjoamme lukijoillemme Ville Rannan pilapiirroksen.

Ville Ranta piirsi Kirkko ja kaupunkiin yli kymmenen vuotta.

Niistä seitsemän ensimmäistä vuotta piirrokset ilmestyivät vain Helsingin lehdessä, ja kun pääkaupunkiseudun seurakuntien mediat yhdistyivät vuoden 2017 alussa, myös espoolaiset, kauniaislaiset ja vantaalaiset pääsivät nauttimaan kir­ peän satiirikon kynän jäljestä.

”

JOS MEDIASSA

EMME ANTANEET pilapiirtäjällemme EI OLE RIPAUSTAKAAN potkuja. En olisi halunnut päästää häntä PUREVAA HUUMORIA, menemään, mutta minkäs teet, kun SE ON SUURESSA toinen media tekee houkuttelevamman VAARASSA HAPANTUA tarjouksen. Onneksi olkoon Iltalehti, OTTAMAAN palkkasitte erinomaisen pilapiirtäjän.

LIIAN VAKAVASTI Rannan pilakuvista on tullut paljon SEKÄ ITSENSÄ ETTÄ palautetta. Kiitoksia ja kirouksia. Joillekin MAAILMAN, JOSTA Rannan piirrokset olivat syy kuulua SE RAPORTOI. edelleen kirkkoon. Joidenkin mielestä seurakunnan median ei pitäisi ollenkaan julkaista kantaa ottavia pilakuvia.

Pitääpä. Jos mediassa ei ole ripaustakaan purevaa huumoria, se on suuressa vaarassa hapantua ottamaan liian vakavasti sekä itsensä että maail­ man, josta se raportoi. Näin on myös meidän hengellisessä elämässämme, ja tämä koskee myös kirkollista mediaa.

HYVÄ HUMORISTI paljastaa tämän. Siksi Kirkko ja kaupunki julkaisee jatkossakin kipakkaa ja purevaa satiiria.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa ISTOCK JA MARI AARNIO

YHDYSVALTALAINEN uskontotieteen ja uskonto­ jen historian professori Conrad Hyers kuvaa Raamatun paratiisikertomusta pikemminkin vakavuuteen kuin syntiin lankeamiseksi.

Itse kertomuksessahan ei puhuta syntiinlankee­ muksesta tai perisynnistä yhtään mitään. Ensim­ mäisen Mooseksen kirjan kertomus Aadamista, Eevasta ja puhuvasta käärmeestä on vanha nuotio­ tarina, joka kertoo, miten jo ensimmäisillä ihmisillä alkoivat muutamat perusasiat mennä pieleen.

Hyers pitää paratiisikertomusta kuvauksena siitä, miten turhantärkeys tuli maailmaan ja turmeli alkupe­ räisen viattomuuden tilan. Vakavuuteen langenneessa maailmassa ihmiset näkyvät suhtautuvan itseensä, mielipiteisiinsä ja uskomuksiinsa, asemaansa, saavu­ tuksiinsa ja suunnitelmiinsa aivan liian vakavasti.

Minulla on jatkuva syksy: kaipaan kesää, joka ehti kadota, aloitan uutta, joka jää vajaaksi.

Tällaiseksiko sinä minut tarkoitit, Äiti Jumala, pysyvästi keskeneräiseksi?

Ehkä voisit taluttaa minua niin kuin lasta, rauhoitella, kun kiirehdin turhaan, puhaltaa, kun kompuroin.

Kerro yllättävä ystävällinen teko, jonka olet nähnyt Vaikka ei aina siltä tunnu, maailmassa tapahtuu paljon hyvää.

Keräämme verkossa tarinoita kaupunkiin kätkeytyvistä ystävällisistä teoista. Millaista pyyteetöntä tekoa olet todistanut? Kerro ja osallistu arvontaan osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 26.9.2019

numero 17

Seuraava lehti ilmestyy 10.10.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

3

”Hauskinta on nähdä, kun lapset ja isät viihtyvät” Stadin Ammattiopistossa autoalaa opiskeleva 15-vuotias Timo Toriseva vetää isien ja poikien sählykerhoa Vartiokylän kirkolla. Hän oppi pelaamaan sählyä samassa kerhossa pikkupoikana.

1

Teini-ikäiset nuoret ohjaavat monenlaisia lasten ja varhaisnuorten harrastekerhoja seurakunnissa.

Millainen sinun sählykerhosi on, Timo Toriseva?

– Se on isien ja poikien sählykerho.

Porukan määrä vaihtelee paljon, mutta useimmiten mukana on 4–6 isää, ja jokaisella yksi tai kaksi poikaa mukana. Mailat jaetaan yleensä niin, että yhdessä joukkueessa on ainakin kaksi isää ja lapsia. Isät pelaavat omien lastensa kanssa samassa joukkueessa. Poikien ikähaarukka on noin 6–16 vuotta.

– Pelaamme joka keskiviikkoilta tunnin verran Vartiokylän kirkon liikuntasalissa. Aluksi vedän lämmittelyn tai alkuleikin. Se voi olla vaikka polttopallo tai Kuka pelkää pelimiestä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VILLE PALONEN

2 3

Miten sinusta tuli kerhonohjaaja?

– Kävin isä–poika-sählykerhossa isäni ja isoveljeni kanssa seitsemänvuotiaasta alkaen. Myös veljeni piti tätä kerhoa.

Kun hän lopetti, aloin itse vetää kerhoa. Tämä sähly on ollut meillä ihan perhejuttu.

Olet nyt ohjannut kerhoa kaksi vuotta. Mikä siinä on hauskinta?

– Hauskinta on nähdä, kun isät ja lapset viihtyvät. Kerhon vetämisessä tykkään siitä, kun saa itse määrätä, mitä tehdään ja miten.

– Isät tykkäävät viettää lasten kanssa aikaa, kun on yhteistä tekemistä, ja pojat tykkäävät pelata säbää. Pojat jaksaisivat kyllä pelata kauemminkin kuin tunnin, mutta isät eivät.

4 5

Onko seurakuntien sählyporukoilla jotain turnauksia tai kisoja?

– Ei ole turnauksia, pelataan omalla porukalla.

Millainen on iltarukouksesi?

– Rukoilen, että huominen olisi parempi päivä kuin eilinen ja että muutenkin menisi hyvin. ■ Kaikissa seurakunnissa toimii kouluikäisten harrastekerhoja iltapäivisin ja illansuussa.

Niissä pelataan sählyä, kokataan, askarrellaan, tehdään teatteria, hengaillaan ja pelataan pihapelejä. On myös monia erityiskerhoja kuten keppihevoskerho, lemmikkikerho ja sarjakuvakerho. Kerhot ovat useimmiten maksuttomia.

Lisätietoa kerhoista seurakuntien nettisivuilta.

4 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

LINDA MANNER/LEHTIKUVA

Helsingin käräjäoikeus asettui Vantaan seurakuntien kannalle Lehtisaaren tonttivuokria koskevassa kiistassa.

Lehtisaarelaisten kanteet hylättiin Helsingin käräjäoikeus ratkaisi kiistan Lehtisaaren alueella sijaitsevien Vantaan seurakuntien tonttien vuokrauksesta. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki yhdeksän asuntoosakeyhtiön jättämät kanteet. Päätöstään käräjäoikeus perusteli sopimusvapauden periaatteella.

Seurakuntien mailla sijaitsevien yhtiöiden vuokrat ovat vuosikymmeniä olleet 1960-luvun tasolla. Vantaan seurakuntien viiden prosentin tuottovaatimus uusissa vuokrasopimuksissa on sama kuin sen Vantaalla sijaitsevilla tonteilla. Asuntoosakeyhtiöt halusivat oikeuskäsittelyssä selvittää, ovatko uusien vuokrasopimusten ehdot ja tuottotavoite kohtuullisia.

Lehtisaaren asunto-yhtiöt ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen. Tämä antaa niille mahdollisuuden valittaa asiasta hovioikeuteen.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi puolestaan kahdeksan lehtisaarelaisen taloyhtiön ja kiinteistön maanvuokrasopimukset ehtoineen.

Nämä Vantaan ehtoja edullisemmat jatkosopimukset astuvat voimaan, kun Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli vahvistaa sopimukset ja kiinteistöjohtaja sekä tonttien vuokralaiset ovat sopimukset allekirjoittaneet.

Sadat kouluikäiset viettävät yön kirkossa Helsinkiläiset Kallion ja Paavalin seurakunnat haastoivat keväällä muut luterilaiset seurakunnat mukaan Yö kirkossa -kampanjaan. Kouluikäisille suunnatun kampanjan idea on viettää yö kirkossa. Tapahtuma on osa 100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa -juhlavuoden valtakunnallista toimintaa.

Pääkaupunkiseudulla on mukana yli kaksikymmentä ja koko maassa yli 50 seurakuntaa. Yö kirkossa -tapahtumiin osallistuu Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla useita satoja kouluikäisiä. Suuri osa tapahtumista pidetään 16.–17. marraskuuta, osa ennen sitä ja osa vielä joulukuussa.

Porvoon piispa vihitään virkaansa Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand vihitään virkaan sunnuntaina 29.9. kello 10 Porvoon tuomiokirkossa. Vihkimisen toimittaa arkkipiispa Tapio Luoma avustajineen. Åstrand saarnaa.

Vihkimysmessu televisioidaan suorana YLE Fem -kanavalla. Åstrand aloitti Porvoon piispana 1.9.

Porvoon hiippakunnassa on 53 seurakuntaa, joissa on noin 240 000 jäsentä.

”Isosena olen oppinut ottamaan vastuuta” Tuoreen väitöskirjan mukaan rippikoulujen isoset ovat myöhemmällä iällä muita suomalaisia halukkaampia osallistumaan vapaaehtoistyöhön.

K

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

un lauttasaarelainen Okko Aittoniemi oli rippikoulussa, kokemus oli niin merkittävä, että monien muiden ikätovereidensa tavoin hän hakeutui isoseksi.

– Riparilla sain sellaisen kuvan, että isosen työ oli paljon hauskempaa kuin pikkusena oleminen. Olihan sitä pakko päästä testaamaan, Aittoniemi kertoo.

Hän sanoo yllättyneensä eniten siitä, miten paljon isosena olemiseen kuului pieniä tehtäviä, jotka piti osata ratkaista itse.

– Isosena olen oppinut vetämään erilaisia ryhmiä ja ottamaan vastuuta, hän sanoo.

ISOSTOIMINNASTA väitöskirjan kirjoittaneen Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtorin Jouko

Porkan mukaan isosena oleminen lisää halukkuutta osallistua yhteiskunnan vapaaehtoistoimintaan. Isosilla on myös muita korkeampi kynnys erota kirkosta.

Porkan uskonnonpedagogiikan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa koottiin rippikouluikäisten asenteita ja tiedon määrää kahdessa jaksossa, ensin vuosina 2007–2008 ja myöhemmin 2012–2013.

– Tällä aikavälillä yhteiskunnan kirkkokriittisyys kasvoi voimakkaasti. Tutkimuksessa mitattiin nuorten asenteita ennen rippikoulua ja rippikoulun jälkeen, Porkka sanoo.

– Tuloksista näkyy, että rippikoulun lopussa nuorten asenteet muuttuivat selvästi. Yleinen uskontokriittisyyden voimistuminen näkyy kuitenkin siinä, että vuonna 2013 ripille päässeiden

asenteiden ja tiedon lopputaso oli sama kuin vuonna 2008 ripille päässeiden alkutaso, Porkka sanoo.

VAIKKA YMPÄRÖIVÄ maailma on entistä kriittisempi kristinuskoa ja kirkkoa kohtaan, isostoiminnan piirissä asenteet ovat entistä myönteisemmät.

Jouko Porkan mukaan asenteisiin vaikuttaa se, että seurakunta toivottaa jokaisen nuoren tervetulleeksi omana itsenään. Porkka pitää jopa yllättävänä sitä, miten erilaisia ajatusmaailmoja isosilla on.

– Isosina on paitsi kirkon uskoon sitoutuneita nuoria, myös agnostikkoja ja jopa ateisteja.

Hänen mukaansa isostoiminnan vahvuus on juuri siinä, että seurakunta sallii eri tavalla ajattelemisen.

– Nuorten asenteisiin vaikuttaa suoraan se, että seurakunnassa jokainen saa olla omana itsenään.

Tällöin myönteiset ja rakentavat, riittävän pitkäkestoiset henkilösuhteet vaikuttavat siihen, miten kukin muodostaa oman mielipiteensä, Porkka sanoo.

JOUKO PORKAN väitöskirja on osa kansainvälistä hanketta, jossa mitattiin nuorten asenteita muun

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

lauantai 28.9.2019 klo 10–14 Narinkkatori Ruokaa

Leivonnaisia

Musiikkia ja tanssia!

Keppihevosrata

Jakaranda Duo Marjo ja Maarika Teri Mantere Xaris Finland

Käsitöitä Syksyn satoa

Kuva: Marko Huttunen

Kirpputoritavaraa

Ohjelmaa lapsille!

Tässä voisi olla sinun mainoksesi!

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot.

Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Anne Joukainen, p. 050-3103081, etunimi.sukunimi@otava.fi

Nuoret kokevat isostoiminnan mielekkääksi saadessaan riittävästi vastuuta.

Kuva Holman leirikeskuksesta kesällä 2018.

muassa Ruotsissa, Norjassa, Sak- kynnys erota, Porkka sanoo. sassa, Unkarissa ja Sveitsissä.

Isostoiminnassa seurakunta – Suomessa asenteet uskontoa tarjoaa nuorelle jatkuvasti riittäkohtaan ovat jyrkentyneet muita vän konkreettisia tehtäviä. maita enemmän. Tutkimusjak– Palautteissa isostoiminta son aikana kotien uskontokasva- koetaan hyvin mielekkääksi, ja tus muuttui, ja esimerkiksi ilta- sen myötä syntyy merkittäviä ihrukous väheni selvästi. Lapsuus- missuhteita. Lisäksi isostoiminta aikana uskonto ei lisää nuorten haenää ollut yhtä lua osallistua vapaljon esillä kuin paaehtoistoiminaiemmin, Porkka taan myös kirsanoo. kon ulkopuolella.

– Nykyään moTällaista muutosnet tulevat rippita ei ole havaittu OLEN OPPINUT kouluun käytänmuissa Euroopan ARVOKKAITA nössä ilman minmaissa, Porkka sakäänlaista uskonnoo.

VUOROVAIKUTUS tokasvatusta.

Tämä vahvistaa TAITOJA. Vaikka isostoimyös Okko AittoOKKO AITTONIEMI minta sitouttaa niemi. nuoria, monet – Isosena ollesmyös eroavat kirsani kaikkein tärkosta viimeistään muutettuaan keimpänä asiana olen oppinut arkotoa pois toiselle paikkakunnal- vokkaita vuorovaikutus- ja sosiaale opiskelemaan. lisia taitoja. Niistä tulee olemaan – Monille rippikoulu jättää hy- valtavasti hyötyä tulevaisuudessa vin myönteisen kuvan kirkosta, muuallakin kuin isostoiminnassa, mutta sitten, kun yhteys kotiseu- Aittoniemi sanoo. ■ rakuntaan opiskelun myötä katkeaa, tuo muistikuva ei enää ole riittävä peruste pysyä kirkossa. MoIlmoittautuminen vuoden 2020 ni toteaa, ettei usko Jumalaan, jolrippikouluihin on käynnissä Helsingissä loin kirkkokin on tarpeeton. Sen 1.10.–31.10. Katso lisätietoa: helsinginsijaan isostoimintaan pitkäkestoiseurakunnat.fi/uutiset/ilmoittauduvuoden2020rippikouluunlokakuussa sesti osallistuneilla on korkeampi

”

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille.

Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon.

Testamentin teko ei ole vaikeaa.

Tilaa maksuton testamenttioppaamme: 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Juhlitaan tätä hetkeä Samae Koskinen kannustaa musiikillaan ottamaan elämästä kaiken irti, kun täällä vielä olemme.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

N

imen perusteella Samae Koskista, 40, on luultu maahanmuuttajaksi, saamelaiseksi ja shamaaniksi. Hän ei tiettävästi ole mikään niistä, vaan laulaja ja lauluntekijä.

– Teini-ikäisenä paras kaverini kertoi, että hänellä on Pakistanissa serkku nimeltään Samae. Kaverini toivoi minun käyttävän Sami-nimeni tilalla sitä, jos meillä olisi joskus bändi, Koskinen kertoo.

Poikien tiet erosivat. Se bändi jäi haaveeksi, mutta taiteilijanimi Samae Koskinen tuli käyttöön vuonna 1999 Sister Flo -bändissä.

Ensimmäisen soololevyn Samae Koskinen julkaisi vuonna 2006. Siitä lähtien levyjä on syntynyt pääsääntöisesti kahden vuoden välein.

Koskinen säveltää ja sanoittaa itse kaikki kappaleensa. Elokuussa häneltä ilmestyi seitsemäs albumi. Se on nimeltään Maidstone, ja sen nimeen liittyy tarina.

”

HILJAA JA KAUNIISTI SOITTAMINEN OLI KESKISORMEN NÄYTTÄMISTÄ YMPÄRISTÖLLE, JOSSA OLI PÄIHTEITÄ, VÄKIVALTAA JA KAIKKEA KURJAA.

PARISEN VUOTTA sitten Samae Koskinen keikkaili Merimieskirkolla Lontoossa. Hän asui ystävänsä luona Maidstone-nimisessä kaupungissa Kentin maakunnassa. Kun keikat olivat ohi, hän jäi sinne joksikin aikaa itsekseen kirjoittamaan.

– Olen tietyllä tavalla anglofiili. Diggailen kovasti Englantia ja englantilaista kulttuuria ja sen älytöntä typeryyttä joissakin asioissa.

Siinä on jotain kiehtovaa.

Maidstonessa Koskinen oli ihan fiiliksissä. Hän ihaili upeita Tudor-tyylisiä taloja ruutuikkunoineen ja monimutkaisine kattorakenteineen, nautti kentiläisistä omenoista tehdystä ihanasta mehusta ja hyvistä oluista.

Seuraavana kesänä Koskinen lomaili Maidstonessa perheensä kanssa. He kävelivät pitkin katua ja vaimo totesi ykskantaan: ”Toit meidät sitten lomalle Hämeenlinnaan.”

– Jokaista hienoa Tudor-tyylistä taloa kohti kadun varrella oli kaksikymmentä uudenaikaista betonitaloa, sellaista Kouvola-Riihimäki-osastoa, Koskinen kertoo nauraen.

Koskisen perspektiivi Maidstoneen oli romanttisempi kuin hänen vaimonsa.

– Vedin tästä päätelmän, että musassa ja monessa muussakin asiassa on paljon kysy-

Samae Koskinen kertoo rakkaudesta ja panee merkille pieniä asioita, jotka oikeasti ovatkin isoja.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

7

ROLSER Laadukkaat Kevyt ja kestävä Rolser-ostoskärry auttaa sinua arjencitykärryt askareissa. Tule Sievi Useita Shop myymäläänmalleja toteamaan itse kuinka hyvä Rolser on! Tehtaan takuu 3 vuotta!

Tutustu Sievin Syysuutuuksiin!

MINJA

SISTER FLO oli Samae Koskisen ensimmäinen bändi. Se esitti englanninkielistä musiikkia. Elettiin 1990-luvun lamavuosia.

– Koulu- ja lukioaika olivat minulla aikamoista rämpimistä mielenterveysongelmien, täydellisen eristäytymisen ja ulkopuolisuuden kokemuksen kanssa.

– Näköalaton on aika kohtelias termi sille, mitä elämä oli siinä kohtaa. Me riihimäkeläiset pojat yritimme tehdä niin kaunista musiikkia kuin ikinä pystyimme.

Kun muut bändit soittivat äänekästä rockmusiikkia saranapuolelta sisään -meiningillä, Koskisen bändi soitti vaimentimet rummuissa tosi hiljaa.

– Hiljaa ja kauniisti soittaminen oli keskisormen näyttämistä ympäristölle, jossa oli päihteitä, väkivaltaa ja kaikkea kurjaa, Koskinen muistelee.

Monien vaiheiden jälkeen Koskinen on huomannut olevansa soolouralla ja elättävänsä itsensä suomenkielisellä musiikilla.

Kielen vaihtuminen oli hänelle yllätys.

– Minulla ei ole suomenkielisen rokin tai popin kanssa minkäänlaista historiaa. En ole

ikinä kuunnellut suomenkielistä musiikkia missään.

Teini-iässä Koskinen kuunteli englanninkielistä hard rockia ja psykedeelistä musiikkia. Hän otti myös perin pohjin selvää rockja pop-musiikin alkulähteistä.

– Kaiken tekemisen perusta on, että tuntee historiaa ja tuo siihen jotain omaa. Tarkoitan nyt pelkästään musiikkia, koska sanoitusten historiaa en tunne. Minulla ei ole siinä minkään tason esikuvia. Olen vain alkanut tehdä tekstejä.

UUDELTA LEVYLTÄ löytyy Kukaan Meistä Ei Oo Täällä Liian Pitkään -niminen biisi. Samae Koskinen kertoo, että se on herättänyt kuuntelijoissa myötävärähtelyä, vaikka ensikuulemalta aihe on raskas.

– Viesti biisissä on kuitenkin toivontäyteinen. Vielä, kun ollaan täällä, otetaan kaikki irti. Siinä ei hyvästellä, vaan juhlitaan tätä hetkeä.

Myös Koskisen vanhoissa suosikkibiiseissä ollaan suurien tunteiden äärellä. Hän, jolla on kaikki kertoo Koskisen hääpäivästä. Sitä häntä pyydetään usein esittämään häihin.

– Sinä taas on biisi, jossa pidän parin päivän ikäistä poikaani sylissä ja mietin, että mitä nyt tapahtuu. Voin sanoa suoraan, että vastasyntyneen lapsen sylissä pitäminen oli hengellinen kokemus, tekstiä vain tuli.

YMPÄRILLÄÄN Samae Koskinen huomaa asioita, jotka joidenkuiden mielestä voivat olla yhdentekeviä. Hän näkee niissä jotakin erityistä.

– Näen ihmisissä taikaa, varsinkin sellaisissa ihmisissä, joilla on kyky empatiaan ja taito asettua toisen saappaisiin. Ja luonnon kanssa olen välillä ihan polvillani, että miten voi olla näin hienoa. ■ Heijastus-konserttisarjassa: Samae Koskinen pe 4.10. klo 19 Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Liput 5 e vain ovelta.

Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään Keväiset puistot Rakkauden äänet Me voitettiin siis taas Vaikket oo tässä Yhtäkkii muistin Kuinka sua tarviinkaan

Kultaiset pellot Uniset koivut Junatkin ajallaan Vaikkei yhtään haluis Pakko on lähtee Hienoa tavallaan

Lapsi syntyy tähän maailmaan Parhaat pullot silloin avataan Hetken kaikki on taas alussa Hetken tie on täysin avoinna

Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään Siis syödään, juodaan, nauretaan Parhaat biisit lauletaan Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään On myöhempi kuin luuletkaan Ei muuta voi kuin rakastaa

Kiireiset vuodet Täynnä on päivät Tunnit niin äänekkäät Selkeimmät ohjeet Parhaimmat kyltit Niitä ei silmät nää

Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään Siis syödään, juodaan, nauretaan Parhaat biisit lauletaan Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään On myöhempi kuin luuletkaan Ei muuta voi kuin rakastaa

Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään Siis syödään, juodaan, nauretaan Parhaat biisit lauletaan Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään On myöhempi kuin luuletkaan Ei muuta voi kuin rakastaa

Kukaan meistä ei oo täällä liian pitkään Hiljaiset muistot Menikö oikein Kun valittiin puolia Teksti Samae Koskinen

Koot: 35-43 Värit:luumu, ruskea, musta 169€

Sievi Shop Simonkatu 12, Helsinki - Jumbo, Vantaa

HAMMASLÄÄKÄRIPALVELUT sekä PROTEESITYÖT Hammaslääkäri Satu Aalto

Meiltä myös proteesit ja osaproteesit – kuten aina ennenkin.

Kyllä uusimalla paranee.

SOITA JA VARAA AIKA

09 774 5770 Hammaslääkäriasemai

Hämeentie 7, Helsinki

www.albin.fi

www.kirkkojakaupunki.fi kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki

Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

mys siitä, mitä haluaa nostaa ja mitä haluaa jättää sivuosaan. Uudella levyllä käsitellään aika paljon juuri tätä.

Maidstone-levy on Koskisen mukaan otettu hyvin vastaan. Albumista on tehty myös kasetti.

– Siinä on jotain hienoa, että musiikkikokonaisuus on myös fyysinen esine. Sitoutuminen on aivan erilaista, kun teos on kädessä, verrattuna siihen, että se on klikkauksena kännykän ruudulla.

Syksyn keikoilla Koskisesta on mielenkiintoista nähdä, minkälaisia fiiliksiä syntyy, kun hän soittaa uusia biisejä.

– Yleisölle livenä esittäminen on ylivoimaisesti paras tapa saada selville, mihin biisistä on.

SELMA

Koot: 35-43 Värit: viininpun, luumu, sininen, musta 139€

kirkkojakaupunki

8 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Ihan kuin oikeaa elämää Norjalaisesta Skam-nuortensarjasta tuli ilmiö, koska se ei tuntunut tv-sarjalta.

Nyt se nähdään teatteriversiona Vantaalla.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA CATA PORTIN

P

ari vuotta sitten tapahtui kummia. Ensin suomalaiset nuoret löysivät norjalaisen nuortensarja Skamin, ja pian sitä katsoivat myös monet aikuiset. Syntyi erilaisia lieveilmiöitä: Kuvauspaikkana toimineen lukion liepeillä Oslossa parveili turisteja. Suomessa ruotsinopettajat huomasivat, että ruotsin koevastauksiin alkoi ilmestyä norjan sanoja ja nuorten kiinnostus muihin Pohjoismaihin kasvoi.

Yksi sarjaan koukuttuneista oli Martinlaaksossa sijaitsevan kulttuuritalo Martinuksen päällikkö Christian Sandström.

– Katsoin sarjaa, vaikka en ole enää mikään ihan nuori ja olen vielä kaiken lisäksi mies, Sandström kertoo.

Sarja kertoo oslolaisten lukiolaisten elämästä, siten, että sarjan pää-

henkilö vaihtuu joka tuotantokaudella. Vaikka jotkut piirteet sarjassa ovat hyvin norjalaisia, pääpaino on kaikkia nuoria mietityttävissä teemoissa: ystävyydessä, seurustelussa, oman paikan löytämisessä, seksuaalisuudessa, perhesuhteissa, päihteissä ja uskonnossa.

KUN CHRISTIAN SANDSTRÖM sai tietää, että sarjasta on tehty myös näytelmäversio, hän päätti aloittaa työt esitysoikeuksien saamiseksi Martinukseen.

– Halusin tehdä jotain nuorille ja nuorten elämästä, jotain ajankohtaista.

Oikeuksien saaminen oli varsinainen työvoitto. Skam-tv-sarja on ollut kansainvälinen menestys, ja siitä on tehty omat tv-versionsa muun muassa Yhdysvalloissa, Ranskassa, Italiassa ja Alankomaissa. Näytelmäversion oi-

keuksia ei ole kuitenkaan myönnetty aikaisemmin kuin Tanskaan.

Yksi Norjan yleisradioyhtiön esittämistä ehdoista oli, että Skamin teatteriversio toteutetaan ammattimaisesti, vaikka näyttelijöinä ovat nuoret. Vantaalla keväällä järjestetyissä koe-esiintymisissä roolia Skamista tavoitteli 350 nuorta, joista valittiin kahdeksan. Monipäiväisissä pääsykokeissa nuoret eivät pyrkineet mihinkään tiettyyn rooliin, vaan mukaan ylipäätään. Toki monella oli jokin ajatus siitä, mikä rooli saattaisi sopia itselle.

– Ulkonäön perusteella ajattelin, että voisin olla Eva, koska olen tällainen brunette. Harrastan myös meikkaamista, ja tein sitten samanlaiset meikit kuin hänellä, kertoo Evaa esittävä Rosanna Liuski.

– Pääsykokeissa oli tosi hyvä tunnelma. Olimme lähettäneet videot itsestämme ja opetelleet erilaisia tekstejä. Porukkaa oli paljon, mutta oli turvallinen olo, muistelee Vildeä näyttelevä Kreetta Kiviniemi.

Iältään näyttelijät ovat kahdenkymmenen molemmin puolin. Kaikki ovat harrastaneet teatteria pitkään.

Osa on itsekin katsonut Skamia, mutta jotkut tutustuivat sarjaan vasta roolin saatuaan.

– Minulla ei ollut sarjasta hajuakaan. Kesällä aloin katsoa sitä ja tajusin, että sehän on järkyttävän hyvä. Sarja oli varsinainen nostalgiatrippi lukioon, kertoo Jonasta näyttelevä Elias Hjelm.

”

SARJA OLI VARSINAINEN NOSTALGIATRIPPI LUKIOON.

ELIAS HJELM

– Tiesin Skamin, kun hain tähän mukaan, mutta en tuntenut sarjaa kovin hyvin. Kun aloin perehtyä roolihahmooni, ajattelin, että onpa tosi siisti tyyppi. Se tunne on vain kasvanut prosessin aikana, sanoo Sanaa näyttelevä Yasmin Ahsanullah.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

SKAM-SARJASSA hyödynnettiin paljon sosiaalista mediaa. Hahmoilla oli omat Instagram-tilinsä, joilla he ikään kuin elivät elämäänsä, kun sarjaa kuvattiin. Sarjassa henkilöt pitivät yhteyttä toisiinsa myös viestien välityksellä, ja ne näytettiin katsojille. Tämä piirre on mukana myös teatteriversiossa, kuten sekin, että Skamissa on paljon musiikkia.

– Näytelmäversio perustuu sarjan ensimmäiseen kauteen, kymmeneen jaksoon. Mitään ylimääräistä ei ole keksitty, mutta tarinaa on tiivistetty, kertoo Skamin ohjaaja Tiina Brännare.

Tv-versiossa Brännaren huomion kiinnittivät sarjan rohkeus käsitellä eri aiheita sekä hyvä dramaturgia.

– On ihan mieletön kunnia ohjata tämä, Brännare sanoo.

– Nuorten kanssa on kiva tehdä töitä. Heillä on hyvä energia. He ovat uskaliaita ja ottavat ohjauksen hyvin vastaan.

Nuorten näyttelijöiden mielestä ei ole ihme, että norjalaissarjasta tuli maailmanlaajuinen ilmiö.

– Se on niin aito ja siinä on niin aitoja aiheita. Skam ei tuntunut tv-sarjalta tai elokuvalta vaan enemmänkin dokumentilta, Elias Hjelm summaa. ■ Skamin teatteriversiota esitetään 2.10.–30.11. Kulttuuritalo Martinuksessa Vantaalla, Martinlaaksontie 36. Liput: lippu.fi.

9

Elina Vaittinen aloitti juuri työt Roihuvuoren seurakunnan pappina.

Arjen pohdiskelija uudella uralla Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti Elina Vaittinen opiskeli papiksi kesken ruuhkavuosien.

E

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

lina Vaittinen tykkää tehdä monenlaista ja pitkästyy, jos ei saa riittävästi haasteita. Siltä hänen elämänsä kuulostaakin.

Vaittinen on opiskellut kaksi tutkintoa, työskennellyt muun muassa toimittajana, toimitussihteerinä, lapsityöntekijänä, lastenohjelman juontajana telkkarissa ja radiotoimittajana. Elokuussa hän aloitti työt pappina Roihuvuoren seurakunnassa. Eikä siinä vielä kaikki: Vaittisella on viisi lasta, joista vanhin on lukiolainen ja nuorin täyttää pian kolme. Tällaisen arjen keskeltä on tulossa kolumneja Kirkko ja kaupunkiin.

– Pääni on täynnä pohdiskelua, olin missä hyvänsä. Onneksi olen nopea. Mieskin aina ihmettelee, että miten voin laatia tekstiä samalla kun teen wokkia. Kirjoittaminen on minulle vähän kuin hengittämistä, Vaittinen kertoo.

Tästä ei pidä kuitenkaan tehdä sellaista johtopäätöstä, että Vaittinen olisi superihminen. Hänelle ovat tulleet tutuiksi myös uupumus, masennus ja tunne siitä, ettei jaksa eikä osaa.

”

OLEN SAIRASTANUT SYNNYTYKSEN JÄLKEISEN MASENNUKSEN ENSIMMÄISEN JA VIIDENNEN LAPSEN SYNNYTTYÄ.

Skamissa näyttelevät Elias Hjelm (Jonas), Jenna Schleifer (Chris), Kreetta Kiviniemi (Vilde), Joona Saturi (William), Kreetta Sihvola (Noora), Jere Hartikainen (Isak) sekä eturivissä olevat Yasmin Ahsanullah (Sana) ja Rosanna Liuski (Eva).

A

LAPSUUDEN JA NUORUUDEN maisemissa Lapualla vaikuttivat suomalaisista herätysliikeistä körtit ja evankeliset. Myöhemmin Elina Vaittinen on tutustunut myös kirkolliseen karismaattisuuteen ja moniin muihin hengelliseen yhteisöihin.

Evankelisessa kodissa kasvanut Vaittinen oli pitkään mukana Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen eli Sleyn toiminnassa. Järjestö tunnetaan muun muassa siitä, että se suhtautuu torjuvasti naisten pappeuteen. Pappi Vaittisesta kuitenkin tuli vuonna 2016.

– Sleyssäkin on monenlaisia käsityksiä asiasta. Itse en ole koskaan vastustanut naispappeutta, eikä taustani ole syynä siihen, etten alun perin opiskellut papiksi. Se ei vaan tuntunut nuorempana omalta jutulta.

Papin työhön Elina Vaittista vetivät kutsumus ja halu olla ihmisten kanssa. Ajoitus oli kuitenkin haastava: samoihin aikoihin, kun Vaittinen haki teologiseen, hän huomasi odottavansa neljättä lastaan.

Kesken opintojen syntyi viides.

– Se oli kreisi vaihe. Gradua kirjoitin usein niin, että keinutin samalla turvakaukalossa olevaa vauvaa, toiseksi nuorin oli kerhossa ja muut koulussa.

Tästäkin selvittiin, mistä Vaittinen kiittää erityisesti puolisoaan ja kummankin sukulaisia.

– Miehen kanssa yhdessä olemme hommat sumplineet. Ei siitä olisi tullut mitään, ellemme olisi niin yhteen hitsautunut tiimi.

UUDESTA TYÖSTÄÄN seurakuntapappina ja tiedottajan sijaisena Elina Vaittinen on innoissaan.

– Roihuvuori on ihana seurakunta. Vaikka olen tehnyt paljon töitä järjestöissä, kirkko on aina ollut minulle tosi rakas.

Myös Vaittisen aviomies työskentelee kirkossa, diakonina ja ruoka-avun kehittäjänä.

– Tämä on vaikuttanut minunkin ajatteluuni. Ihmisten vierellä kulkeminen on minulle ihan tosi tärkeää. Ajattelen, että koko seurakunnan pitäisi olla diakoninen, toisten auttamiseen keskittyvä.

Elina Vaittinen kuvailee itseään ihmiseksi, joka viihtyy paremmin diakoniaruokailussa kuin Stockmannilla ja samaistuu niihin, joilla ei mene hyvin.

Hänen omilla koettelemuksillaan on tässä osansa.

– Olen sairastanut synnytyksen jälkeisen masennuksen ensimmäisen ja viidennen lapsen synnyttyä. Ilo ja innostus ovat minulle luonteenomaisia, joten oli kauheaa huomata, etten ollut innostunut mistään vaan olin fyysisestikin heikkona.

Toipumisessa auttoivat perheen tuki ja ammattiapu, mutta myös se, että hän opetteli pyytämään ja ottamaan vastaan apua. Sitä taitoa tarvittiin silloinkin, kun Vaittinen oli liikunta- ja nostelukiellossa neljättä lastaan odottaessa ja perheen piti muuttaa.

Silloin tuntemattomat ihmiset Malmin seurakunnan Valon messu -yhteisöstä ja Verkosto-yhteisöstä tulivat auttamaan pakkaamisessa ja siivoamisessa.

– Kristittyjen helmasynti on se, että toivotellaan vain voimia ja siunausta. Vaikeina hetkinä olen arvostanut eniten niitä, jotka ovat ehdottaneet jotakin konkreettista, tulleet leikkimään lasten kanssa tai kysyneet, voivatko käydä kaupassa.

Apua hän on saanut myös uskostaan. Se on lähes lapsenomaista luottamusta siihen, että on Taivaan Isä, joka huolehtii ja johdattaa.

– Vaikka olen ollut pimeissä maisemissa, ei viimeinen toivo ole koskaan mennyt. Ajattelen, että kirkon tehtävä on kannatella kärsiviä ja niitä, jotka eivät pysty näkemään toivoa. ■ Lue Elina Vaittisen ensimmäinen kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

10 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Tervetuloa nauttimaan maukasta lounasta!

Helsingin Saga-palvelutalot tarjoavat vanhustenviikon 6.-13.10.2019 kunniaksi -50% alennuksen buffetlounaan hinnasta (norm. 10,50€) eläkeläiskorttia näyttämällä. Buffetlounas tarjoillaan joka päivä klo 11.30-14.30. Lounas sisältää alkusalaattipöydän, leivät, keiton, lämpimän ruoan, jälkiruoan sekä ruokajuomat. Katso viikon menu kotisivuiltamme osoitteesta www.sagacare.fi.

Saga-palvelutalojen kahvilat ja ravintolat ovat avoinna kaikille. Lämpimästi tervetuloa nauttimaan maukasta lounasta, ilmoittautumisia ei tarvita!

Lisätiedot Maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki Toivotamme mukavaa kansallista vanhustenviikkoa!

Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Cityeläimet piilokamerassa Kuusikymmentä riistakameraa kuvasi pääkaupunkiseudun villieläinten elämää vuoden jokaisena päivänä. Kuvat yllättivät tutkijan.

V

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ANTTI RINTALA JA RIISTAKAMERA

astasyntyneet kaksosvasat tuijot­ tavat mustikanvarpujen seassa makavaa ruskeaa selkää. Se kuu­ luu luultavasti niiden emolle, jo­ ka lepää synnyttämisen jälkeen.

Kuusenoksat kehystävät kuvaa, jonka riistakamera on napannut 12. heinäkuuta kello 9.52 vuonna 2018 Espoon Vanttilassa.

Tutkijatohtori Mia Vehkaoja Helsingin yliopis­ tosta tallensi Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vil­ lieläinten elämää kuudellakymmenellä riistaka­ meralla keväästä 2018 kevääseen 2019. Urbaanien eläinten laaja tutkimushanke on ainutlaatuinen ko­ ko maailmassa.

Vehkaoja analysoi yli 200 000 kuvan aineis­ toaan vielä pitkään, mutta tietää jo, mitä nisäkkäi­ tä kaupunkimetsiköissä ja purojen vierustoilla kul­

kee. Oravia tallentui riistakameroiden kuviin vasta kolmanneksi eniten, rusakot ylsivät kakkossijalle.

Riistakamerat kuvasivat ylivoimaisesti eniten metsäkauriita. Suomen ja Euroopan pienimmällä hirvieläimellä on massaa suunnilleen saman verran kuin labradorinnoutajalla. Se pystyy alittamaan au­ totiet turvallisesti jopa isoja siltarumpuja myöten.

– Mitä pienempi eläin on, sitä paremmin se pärjää kaupungissa. Kauriit kulkevat oman takapihanikin läpi. Lapseni näkevät niitä melkein päivittäin koulu­ matkalla, Espoon Kaitaalla asuva Vehkaoja kertoo.

KAUPUNKI ON KAURIILLE reservaatti, jossa se saa yleensä elää turvassa pedoilta. Ketut voivat syödä parikiloisia vasoja, mutta aikuisen kaatami­ seen tarvittaisiin ilves.

Yhtään ilvestä ei sattunut riistakameroi­ den eteen. Vehkaoja tietää, että muutama

2B

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

tupsukorvainen kissapeto vaanii silti pääkaupunkiseudun metsiköissä. Hän ennustaa, että yltäkylläiset liha-apajat houkuttavat kapunkimetsiin niitä lisää.

Aikuisia kauriita uhkaavat tällä hetkellä enimmäkseen liikenne ja vapaana juoksevat koirat, joita kauriit pakenevat autojen eteen säntäillen. Viime vuonna Uudellamaalla sattui noin 2 500 riistaonnettomuutta, kaksinkertaisesti edeltävään vuoteen verrattuna. Yleisin auton eteen tullut eläin oli Etelä-Suomessa valkohäntäkauris, toiseksi yleisin metsäkauris. Kannat ovat kasvaneet leutojen talvien myötä.

Pääkaupunkiseudulla kulkee myös hirviä. Vehkaojan riistakameroiden muistikortille tallentui uteliaita hirventurpia ja pitkiä koipia varsinkin Espoon Vanttilassa ja Finnoonojalla sekä Vantaan Myllymäenojalla. Sarvipäitä kuljeskeli myös Helsingin Kontulassa.

– Veikkaan, että hirvet ovat olleet Helsingissä vain läpikulkumatkalla. Mutta päätyyhän niitä välillä pääkaupungin keskustaankin.

VILLIELÄINTEN TIRKISTELYLLE on vakava syy.

Kun Mia Vehkaoja opiskeli biologiaa yliopistossa 2000-luvun alussa, hänelle opetettiin, että Helsinki on cityeläinten mallikaupunki. Luonnonvaraiset nisäkkäät pystyvät kulkemaan yhtenäisiä vihersormia pitkin turvallisesti alueelta toiselle.

– Nyt kaikki vihersormet ovat poikki.

Joka viides suomalainen asuu pääkaupunkiseudulla, ja alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan edelleen. Vehkaoja tutkii, kuinka vihersormia katkovat tiet, talot ja muu infrastruktuuri vaikuttavat villieläinten elämään. Tutkimukseen kuuluu riistakamerakuvauksen lisäksi sammakkoeläinten ja selkärangattomien vesieläinten tarkkailua kosteikoissa.

”

Kun Tukholmassa yritettiin tutkia urbaaneja eläimiä, puolet riistakameroista varastettiin.

Vehkaojan lähtöoletus on, että monen villin nisäkkään matka päätyy auton alle, ja osa vaihtaa suuntaa jo vilkkaan tien nähdessään. Hän salakuvasi eläimiä vain urbaaneilla alueilla: Espoossa ja Helsingissä Kehä III:n sisäpuolella, Vantaalla jonkin verran myös valtaväylän pohjoispuolella. Nuuksion ja Sipoonkorven Vehkaoja rajasi tutkimuksensa ulkopuolelle.

Puolet kameroista kuvasi noin kolmen kilometrin mittaisia metsäkäytäviä, puolet puronvarsia.

Vehkaoja kiinnitti jokaisen seurattavan viherkäytävän varrelle kolme kameraa, joiden muistikortit hän tyhjensi kuukauden tai muutaman välein. Kamerat kuvasivat eläimiä yölläkin.

– Välillä näin muistikortilta, että metsäkauris oli seissyt vain varttia aikaisemmin samassa kohdassa kuin minä.

Vehkaoja kiinnitti kamerat tarkoituksella paikkoihin, joiden ohi arveli harvan ihmisen kulkevan, mutta muistikorteille tallentui silti kameran ihmettelijöitä, humalaisia toikkaroijia ja puskapissijöitä.

Espoonjoella riistakamera kuvasi luvatonta ravustusta. Vehkaoja poisti välittömästi ihmisten kuvat.

Kuusi kertaa tutkijaa odotti tyhjä puu: kolme kameraa katosi Helsingistä ja toiset kolme Vantaalta.

– Ehkä jotkut tajusivat tehneensä jotain epäilyttävää kameran edessä? Aineiston menetys harmittaa, mutta olen iloinen siitä, että vain kuusi kameraa vietiin.

Tutkijatohtori Mia Vehkaoja tekee pääkaupunkiseudulla ainutlaatuista tutkimusta urbaaneista nisäkkäistä.

– Kun Tukholmassa yritettiin tutkia urbaaneja eläimiä, puolet riistakameroista varastettiin jo ensimmäisen kuukauden aikana. Tutkimuksesta ei tullut mitään.

CITYKETUN JA -SUPIKOIRAN elämään Mia Vehkaoja on ehtinyt perehtyä kaikkein tarkimmin. Valokuvat paljastavat, että molemmat kuljeskelevat pääkaupunkiseudulla ihmisistä, koirista ja toisistaan välittämättä.

Tieto on yllättävä. Aiempien tutkimusten mukaan villit koiraeläimet välttelevät sekä kesyjä koiria että toisiaan, mutta ilmeisesti pääkaupunkiseudun cityrepolaiset ja -supikoirat ovat tottuneet vähän kaikkeen.

Jotkut helsinkiläiset koiranulkoiluttajat ovat kertoneet, että kettu on seuraillut heidän koiriaan. Esimerkiksi kettua muistuttava, jo edesmennyt Foxykoira sai villiketun seurakseen monella aamulenkillä Malminkartanossa. Supikoiria on kesytetty pullanpaloilla Seurasaaressa.

Vehkaoja ylättyi myös siitä, että metsikön halki kulkeva katu ei lisännyt kettujen ja supikoirien kuolemia auton alle. Ilmeisesti älykkäät koiraeläi-

met ehtivät pois alta, jos autot ajavat korkeintaan 40–50 kilometriä tunnissa. Supikoirat ja ketut eivät näytä välttelevän teitä.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu supikoira on pääkaupunkiseudulla selvästi kettua yleisempi.

Vuosaaren luonnonsuojelualue Helsingissä on ainoa poikkeus, jossa elää paljon kettuja, mutta ei riistakameroiden perusteella yhtäkään supikoiraa.

Ensimmäiset supikoirat tuotiin Suomeen tarhaeläimiksi, mutta jotkut ovat tassutelleet itse maahan idästä. Supikoiraa pidetään pesärosvona ja tautien levittäjänä.

Kaupunki on supikoirille ja ketuille kuin katettu buffetpöytä. Niille maistuvat niin pienet jyrsijät, ihmisten ruoantähteet kuin omenapudokkaat.

– Ajattelen monen muun tutkijan lailla, että supikoiraa ei saada enää hävitettyä Suomesta. Niitä metsästetään vuosittain yli 200 000, mutta kanta vain kasvaa, Vehkaoja toteaa.

SUURIN PETO, jonka riistakamerat tallensivat, on mäyrä. Uros voi kasvaa 17-kiloiseksi, mutta yleensä raitanaamainen näätäeläin jää noin kymmenkiloiseksi.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Helsingissä elää vähiten villejä nisäkkäitä. Puronvarsi Talissa on lähes autio eläimistä.

Mäyrä viihtyy hyvin kaupungeissa, joissa niitä elää lähes yhtä tiheässä kuin maaseudulla. Kaikkiruokaiselle tonkijalle riittää ruokaa yllin kyllin. Se kaivaa luolia, joissa myös kettu ja supikoira majailevat.

– Vantaa on mäyrien valtakuntaa. Niitä asuu myös Espoossa ainakin Lintuvaarassa sekä kotini lähellä Kaitaalla, jossa naapurini on nähnyt mäyrän monta kertaa aamukävelyllään. Se on selvästi tottunut ihmisiin.

Vehkaojan riistakamera kuvasi mäyrää Helsingissä Myllypurossa. Myös myllypurolainen Eino Huikko on valokuvannut mäyrää, joka liikkui omakotitalojen pihoilla viime kesänä.

– Näin mäyrän ensimmäistä kertaa elämässäni elokuisena iltana. Se kulki omakotitaloni aidatulla pihalla eikä selvästikään keksinyt, miten pääsisi pois, koska olen laittanut kanaverkon kiertämään pihaa. Mäyrä pyrki vilpolan alle, mutta sen perustukset ovat betonia. Se heitti kevyen koirapatsaan sivuun ohi mennessään.

Huikko valokuvasi kotinsa ikkunasta, kuinka mäyrä sai lopulta nostettua kanaverkkoa kuonollaan sen verran, että pääsi jatkamaan matkaa naa-

”

Vantaa on mäyrien valtakuntaa. purin pihalle. Hän jakoi mäyräkuvansa omakotitaloalueen Facebook-ryhmässä, jossa niihin reagoitiin tykkäyksin ja hymiöin.

– Mäyrä on kulkenut monella pihalla, mutta en ole kuullut, että siitä olisi aiheutunut kenellekään harmia, Huikko sanoo.

Tutkija Vehkaoja kertoo, että Englannissa kaikkiruokaisia mäyriä pidetään puutarhoja kaivelevina tuholaisina, mutta silti paikalliset ihmiset vastustavat, jos heille ehdotetaan mäyrien siirtämistä.

– Tavallisesti ihmiset arvostavat luontoa lähellään. Villieläinten lähelle ei tietenkään kannata pyrkiä, ettei niille tule tarve puolustautua. En ole kuullut, että mäyrästä olisi mitään vaaraa ihmisille tai lemmikeille, elleivät metsästäjät ahdistele sitä, Vehkaoja sanoo.

MÄTÄJOKI VIRTAA Helsingin Talissa hiljakseen lehdon halki. Lehdet kiiltävät kuuron jälkeen kuin sademetsässä. Kaatunut haapa kasvaa sammalta ja kääpiä. Rehevä joenvarsi näyttää luonnontilaiselta, mutta on autio. Riistakamera kuvasi koko vuoden aikana vain yhden nisäkkään, oravan.

Mia Vehkaoja näyttää kartasta, että metsikkö jää sumppuun Pitäjänmäentien, Taimistontien ja Peltotien väliin. Silläkin on merkitystä, että Pitäjänmäentien ali kulkee niin ahdas siltarumpu, että harva eläin pystyy kulkemaan sitä pitkin.

Vehkaojan riistakameratutkimus osoittaa, miten ihmisten pitäisi toimia, jotta myös villit nisäkkäät pystyisivät asumaan kaupungissa. Pajukon ja muun ryteikön ympäröimät puronvierustat ovat eläimille tärkeämpiä paikkoja kuin vedettömät metsiköt.

Siksi Vehkaoja säilyttäisi joka puronvarren ympärillä vähintään sadan metrin metsäkaistaleen. Lisäksi hän suojelisi alueet, joilla kamerat ovat kuvanneet paljon eri eläinlajeja tai harvinaisia lajeja.

– Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat olleet todella kiinnostuneita tutkimuksestani.

Vehkaoja on havainnut, että hän ja kaupunkisuunnittelijat miettivät viheraluei-

4B

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019 JARKKO PELTOLUHTA

Urbaanien metsiköiden yleisimmät nisäkkäät 1. Metsäkauris elää erityisesti Vantaan Askistossa ja Matarissa sekä Espoon Gräsanojalla. Näkyy yhteen­ sä 1 656 riistakamerakuvassa.

2. Rusakko erityisesti Vantaan Kylmäojalla ja Mätä­ ojalla sekä Helsingin Mustapurolla. 1 315 kuvaa.

3. Orava erityisesti Vantaan Kylmäojalla ja Askistossa sekä Helsingin Kontulassa. 678 kuvaa.

4. Supikoira erityisesti Helsingin Mätäjoella sekä Van­ taan Myllymäenojalla ja Askistossa. 640 kuvaa.

5. Valkohäntäkauris erityisesti Vantaan Myllymäen­ ojalla ja Myyrmäessä sekä Espoon Vanttilassa. 439 kuvaa.

6. Kettu erityisesti Vantaan Mätäojalla ja Askistossa se­ kä Helsingin Longinojalla. 424 kuvaa.

7. Hirvi erityisesti Espoon Vanttilassa ja Finnoonojalla sekä Vantaan Myllymäenojalla. 54 kuvaa.

8. Mäyrä erityisesti Vantaan Askistossa ja Matarissa se­ kä Espoon Lintuvaarassa. 27 kuvaa.

9. Kissa erityisesti Vantaan Kylmäojalla sekä Helsingin Longinojalla ja Mustapurolla. 27 kuvaa.

10.Näätä erityisesti Helsingin Mätäjoella sekä Vantaan Rekolanojalla ja Matarissa. 15 kuvaa.

Listalla ovat yleisimmät nisäkkäät, jotka kuusikymmentä riistakameraa kuvasi vuoden aikana.

Pikkujyrsijät eivät aina näy kuvassa.

ta varsin erilaisella mittakaavalla. Vehkaoja tarkastelee eläimille tärkeitä elinympäristöjä viidensadan metrin säteellä, mutta kaupunkisuunnittelijat Espoossa kysyivät häneltä juuri, millaista luontoa heidän pitäisi säilyttää kahdenkymmenen metrin alueella eläimille tärkeiden paikkojen ympärillä.

– Luonto ahdetaan kaupunkisuunnittelussa niin ahtaalle, että sitä ei kohta enää ole.

HUOLTOASEMA, KERROSTALOJA, räikeänkeltainen silta. Espoon Gräsanojaa ympäröivä pusikko Ison Omenan kauppakeskuksen lähellä on kaukana neitseellisestä luonnosta, mutta silti täällä elää saukkoja, rusakkoja, kettuja, supikoiria ja metsäkauriita.

Mia Vehkaoja osoittaa ovaalinmuotoista painaumaa savisella ojantörmällä: kauris lepäsi siinä äskettäin.

Riistakameran kuvaama saukko ilahduttaa Vehkaojaa erityisesti, koska leikkisä vesipeto oli aiemmin uhanalainen. Saukko pääsee vilkkaan Länsiväylän toiselle puolelle alikulkukäytävää pitkin, mikä on tärkeää, sillä se liikkuu yön aikana kymmenenkin kilometriä.

Näin monta eläintä riistakamera kuvasi: ■ < 10 ■ 10–49 ■ 50–99 ■ 100–149 ■ 150–199 ■ 200–249 ■ 250–299 ■ 300–349 ■ 350–399 ■ 400 < Katso mitä nisäkkäitä lähelläsi kulkee osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

– Alikulku on niin iso, että myös kauriit pystyvät käyttämään sitä, ehkä hirvetkin. En kyllä tiedä, kuinka innoissaan ne olisivat ahtaasta väylästä, Vehkaoja pohtii.

Riistakamerat kuvasivat saukkoja myös Vantaalla, ja niitä on nähty aiemmin Helsingissäkin. Saukko on yhdenneksitoista yleisin riistakameroiden kuvaama nisäkäslaji.

”

Luonto ahdetaan kaupunki­ suunnittelussa niin ahtaalle, että kohta sitä ei enää ole.

Pääkaupunkiseudun villien nisäkkäiden pääkaupunki on Vantaa. Askistossa riistakamera kuvasi kaikkein eniten eläimiä: ketun, metsäjäniksen, metsäkauriin, mäyrän, myyrän, oravan, rusakon, supikoiran ja valkohäntäkauriin.

Toinen kamera Askistossa tallensi lisäksi hirven ja kärpän.

Listan kymmenenneksi yleisin laji on toinen iloinen yllätys. Se on sukua saukolle.

– Näätiä on pidetty erämaisten havumetsien lajina, mutta niitä elääkin koko pääkaupunkiseudulla.

Lisäksi yhdessä kuvassa näkyy kaksi näätää, vaikka sillä on erakon maine. Näätää ei taideta tuntea kovin hyvin, koska se liikkuu lähinnä öisin.

Myös muutama minkki tallentui automaattikameran kuviin. Haitalliseksi vieraslajiksi määritelty minkki viihtyy parhaiten saaristossa ja merenrannoilla, joita Vehkaojan riistakamerat eivät kuvanneet.

TÄMÄ METSÄ KUHISEE villejä nisäkkäitä, vaikka niitä ei näe. Riistakameran muistikortille tallentui vuodessa ennätykselliset 464 eläinyksilöä: kettu, metsäjänis, metsäkauris, mäyrä, jokin myyrä, orava, rusakko, supikoira ja valkohäntäkauris. Läheinen kamera kuvasi lisäksi hirven ja kärpän.

Kehä III kuuluu selvästi, mutta ihmiset pysyvät autoissaan. Riistakamera ei kuvannut vuoden aikana ensimmäistäkään kaksijalkaista. Sen sijaan se saattoi kuvata puolen tunnin sisällä mäyrän, ketun ja supikoiran. Yhdessä kuvassa kaksi supikoiraa alkaa rähinöidä keskenään. Kaurislauma nukkui öitään kameran alla.

Villien nisäkkäiden oma kaupunki sijaitsee Vantaan Askistossa. Kehä III estää eläimiä jatkamasta matkaansa eteenpäin mustikkaa ja saniaista kasvavasta valoisasta sekametsästä.

KUULUVATKO VILLIELÄIMET KAUPUNKIIN? Tutkija Vehkaojan mielestä kyllä. Hän sanoo, että kaupungistuminen on maailmanlaajuisesti tärkein syy luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, eikä luonto selviä, ellei sitä suojella myös kaupungeissa.

– Uhanalaisten lajien määrä kasvaa vuosi vuodelta Suomessakin. Luonto on kokonaisuus, jossa lajien puuttuminen vie ekosysteemin epätasapainoon ja pahimmillaan romahtamiseen. Jos luonto kuolee, kuolee lopulta ihminenkin.

Vehkaoja muistuttaa, että ihmiset saavat luonnosta tutkitusti monenlaista hyvää. Stressi helpottaa, allergiat ja muut immuunisairaudet vähenevät.

Sitten hän kääntää kysymyksen toisinpäin: – Suurin osa eliölajeista on ollut maapallolla ihmisiä kauemmin, joten miksi niiden pitäisi väistyä ihmisten tieltä? Miksi ihmiset saavat määrätä, mitä eläimiä missäkin saa asua? Luontoa ei voida säästää siten, että sinne valitaan vain lajeja, joita ihmiset haluavat. Maapallo ei toimi niin. ■

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

U S KO, T O I VO JA R A K K AU S

Kirkko- ja kaupunki -lehdestä tuttu

Tommy Hellsten

Enää en pelkää Ainoa rannekoru

33 helmeä, yksi jokaista Jeesuksen oletettua ikävuotta kohden. Kivestä tehdyt helmet ovat yksilöllisiä ja esim. kivihelmien värisävyt vaihtelevat jonkin verran. Sini- tai vihreäsävyinen.

39,90

3990

THE HOUSE OF KRISTOFFER

Lauri Maarala, Matti Pikkujämsä (kuv.)

Gurun opissa

Kuolleiden kirja

Kirja vie lukijan matkalle ihmisyyden ytimeen kävelemällä läpi Malmin hautausmaan ja selvittämällä sinne haudattujen ihmisten sytyttävät elämäntarinat.

Miksi esimerkiksi Tauno Palon ja Ansa Ikosen elämät päättyivät lopulta niin eri tavoin? Se kertoo oivaltavasti yhden hautausmaan kautta elämästä aina ja kaikkialla.

22,90 (27,00) INTO

2290

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Toivoa ja inspiraatiota, kristillisen mystiikan, spiritualiteetin ja rukouksen opettajilta. Kirja tuo niin varhaisten vuosisatojen mestareiden kuin nykyajan mystikkojen elämän, opin ja harjoitukset tuoreella tavalla lukijan ulottuville.

Teoksessa esitellään n. 40 hengellistä ohjaajaa eri vuosisadoilta.

19,60 (25,90)

1960

Rukousnauha savea

Ranteeseen sopiva kaunis ja yksinkertainen rukousnauha savesta.

Suomalaista käsityötä.

Malli on luterilainen ns. katekismusrukousnauha.

Helmet värikkäitä ja väritys vaihtelee nauhoittain.

17,90 SAMOTTI

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Ninni Poijärvi, Tommi Kalenius

Kosketus cd

3990

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

15 laulun upea livealbumi.

Sisältää myös neljä ennen julkaisematonta laulua.

16,10 (17,90)

puh. 020 754 2350

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Kai Sadinmaa

Hellsten pohtii koskettavassa uutuusteoksessaan rakkauden voimaa ja läsnäolon ihmettä.

Rakkaus ja intuitio ovat oppaitamme, jos vain annamme niille mahdollisuuden. Ne kertovat, että elämän hallitsemattomuuden keskelle on kätketty läsnäolo ja rauha.

27,90 (32,90)

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Sananvapauden ja kauneuden ritari Ville Rannan kymmenvuotinen rupeama Kirkko ja kaupungin pilapiirtäjänä päättyy tässä numerossa. Hän siirtyy Iltalehteen.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

K

un Ville Ranta astuu töölöläiseen kahvilaan, hänen perässään leijailee huoleton ranskalaisuus: hänellä on Bretagnen merimiehet mieleen tuova raidallinen pusero ja hymy, jonka suunnasta ei voi olla varma.

– Olen satiirikko. Se on luonteenpiirre, jota en pidä hyvänä enkä pahana. Minun on vaikea vakavoitua tai osallistua yhteiseen hengen nostatukseen.

Satiiri on herättänyt antiikin ajoista alkaen väittelyitä taiteen vapaudesta. Rankka tyylilaji kestää aikaa, sillä yhteiskunnallisten ja kulttuuristen ilmiöiden naurettavuudella on tapana säilyä.

Kaikelle Rantakaan ei naura. Vakavaksi veti, kun Pariisissa alkuvuoden asunut taiteilija ei meinannut löytää Helsingistä asuntoa.

– En halua asua rumassa talossa, vaikka asunto olisi kuinka kiva. Kauneus on minulle olennainen arvo.

Lopulta tarpeeksi kaunis asunto löytyi Töölöstä. Helsinki on Rannalle tuttu kaupunki, sillä hän on opiskellut kirjallisuutta ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Sinnekin hänet houkutteli kauneus.

– Oulun yliopisto oli liian ruma. Se oli 1960-luvun teollisuuslaitoksen näköinen.

Kauneuden ohella tärkeitä asioita Rannalle ovat luonto ja valo.

”

Ihminen on loppujen lopuksi vähemmän ihanteellinen kuin luulee olevansa.

– Maapallon kaartumisesta johtuen Helsingin valo on melkein lähempänä Pariisin kuin Oulun valoa.

Oulun valon suunta on aina melko radikaali: talven kalpeasta valosta kesän ehdottomaan ja sokaisevan kirkkaaseen valoon.

Ranta enteilee kaipaavansa Helsingissä pohjoisen valoa. Hän päätti jo Oulun Nokelassa aloittaessaan piirtämisen pikkuveljien ja serkkujen kanssa, että hänestä tulee isona älykäs ja ihailtu sarjakuvataiteilija.

– Luin Tinttejä ja Asterixeja. Ranskalaisissa sarjakuvissa minua viehättivät huumori ja äly. Haaveilin olevani aikuisena käsittämättömän fiksu ja lahjakas taiteilijana, joka osaisi yhdistellä asioita ja tilanteita niin, että niille naurettaisiin.

Unelmat ovat toteutuneet: Rannan miltei koko tuotanto on käännetty ranskaksi ja kaksi vuotta sitten Ranskan presidentti teki hänestä ritarin eli palkitsi hänet Ranskan eteen tehdystä työstä Chevalier dans l’Ordre national du Merite -arvonimellä. Juuri nyt Kuningas menettää päänsä -sarjakuvaromaanin ranskannos ihastuttaa ranskankielisiä lukijoita.

PILAPIIRTÄJÄN URAN potkaisi vauhtiin sensuuri.

Ville Rantaa ärsytti, kun Jyllands-Postenin profeetta Muhammad -aiheiset pilakuvat vuonna 2006 poikivat maailmalla räävittömiä ruutuja ja tappouhkauksia, mutta Suomessa tehtiin hyssyttelystä taidetta.

Ranta piirsi Tanskan lippua polttavat kärkipoliitikot Erkki Tuomiojasta Tarja Haloseen ulisemassa, että ”tärkeintä on etteivät muslimit suutu”.

Ranta voisi piirtää Isis-vaimoista stripin.

– Ei se edes ole aiheena erityisen polttava. Isisin pilkkaaminen on yksimielisesti hyväksyttyä Suomessa.

Rannan sarjakuvista on vuosien aikana syntynyt kohuja sen verran, että edes taiteilija itse ei kaikkia muista.

– Eri ajoilla on eri tabut. Aikaisemmin seksuaalisuus ja tietyt poliittiset aiheet olivat kiellettyjä. Nykyään tabut liittyvät ihonväriin, tasa-arvoon ja sukupuoleen. Vähemmistöryhmien pilkkaaminen on

nyt shokeeraavaa, vaikka se oli vielä 1990-luvulla hyväksyttyä.

Arkoja aiheita on tärkeä käsitellä, koska vaikenemista on syytä vastustaa.

– Vierastan ajatusta, jonka mukaan vain tietyt ryhmät saisivat puhua itseään koskevista asioista.

Olisi hupsua, jos jokainen ryhmä saisi itse määritellä, miten heitä käsitellään vaikkapa taiteessa tai julkisuudessa. Se, että vain vammainen kirjailija voi tehdä tummaihoisen romaanihahmon, voi olla perusteltu mielipide, mutta minä asetun vastahankaan.

Rantaa itseään loukkaa, kun häntä kutsutaan perheenisäksi.

– Voin olla liikkeellä lasten kanssa, mutta en silti halua, että joku mummeli kahvilassa maalittaa minua. Toki olen lasteni isä, mutta en itse määrittele itseäni sen kautta enkä pidä siitä, jos muut niin tekevät. Toisaalta emme voi itse päättää, miten muut meidät näkevät ja määrittelevät.

Suomalaiset miehisyyden mallit tuntuvat Rannasta vierailta ja vastenmielisiltä. Lätkähuuma on yksi niistä asioista, joihin Ranta ei lähde mukaan.

Kauneuden palvoja määrittelee tyypillisen suomalaisen miehen seuraavasti: ”insinööri, käytännöllinen sääntöuskovainen”. Kritiikkiä suomalainen mies saa Rannalta myös yliherkkyydestä.

– Hän ei osaa väitellä eikä keskustella. Mutta räyhätä hän osaa, jos joku toinen rikkoo sääntöjä.

– Pyöräilijänä kiinnitän huomiota siihen, miten nopeasti raivo nousee helsinkiläisten pyöräilijöiden ja kävelijöiden välillä. Pariisilaiset nousevat vaikka keskellä risteystä autoistaan ja alkavat keskustella, kumpi teki virheen. Suomalaiselle väittely on katastrofi. Soitetaan mieluummin poliisille kuin suuta.

Ranta pitää väittelyn välttelemistä suomalaisen keskustelukulttuurin puutteena. Toisaalta hän kertoo, että Pariisin kaduilla tapahtuva sarjaflirttailu raapi hänestä esiin suomalaisen puolen.

– Huomasin olevani varpaillani, kun koko ajan piti olla valmis kommunikoimaan.

VILLE RANNAN MIESMALLI on ritari, joka kipuilee menetettyä valta-asemaansa. Muutos on jo tapahtunut, ja se on pysyvä.

– Kun halutaan puhua kauniisti tasa-arvokehityksestä, sanotaan, että tasa-arvo ei ole keneltäkään poissa. Mutta kyllä se on. Kun marginaaleille annetaan lisää oikeuksia, enemmistöt menettävät entisen asemansa. Miehet ovat tasa-arvon häviäjiä. Kuka pitää yllä vanhan ja rupsahtaneen miehen itsetuntoa ja kunniaa, kun naiset eivät enää sitä tee?

Ei kukaan.

Romahtavassa linnassa vanheneva kuningas on vertauskuva länsimaisen miehen muutoksesta, mutta myös Rannan taiteilijaminästä.

Kuka?

Ville Ranta on vuonna 1978 Oulussa syntynyt pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija.

Mitä?

Rannan ensimmäinen sarjakuvaromaani Sade ilmestyi vuonna 2003. Vuosien varrella ovat ilmestyneet muun muassa Eräänlaisia rukouksia, Sankaritekoja ja Paratiisisarja sekä viime syksynä Kuningas menettää päänsä.

Ranta on palkittu muun muassa Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla ja Penin sananvapauspalkinnolla. Hän on piirtänyt kymmenen vuotta pilakuvia Kirkko ja kaupunkiin. Syyskuussa hän aloittaa Iltalehden pilapiirtäjänä.

Motto

Elämä on lyhyt.

B

7

– Olen selkeästi katkera siitä, että minulla on muitakin velvollisuuksia kuin taiteilijan. Taiteellisissa kriiseissä kohdistan helposti pettymykseni perheelämään. Se vie liikaa aikaa ja tilaa.

Ranta sanoo olevansa feministinen nykymies, mutta kadehtivansa taiteilijana salaa entisajan taiteilijamiesten vapautta.

– Ihminen on loppujen lopuksi vähemmän ihanteellinen kuin luulee olevansa.

Sukupuolten tasa-arvon illuusio saa satiirikolta kylmää kyytiä.

– Miehet eivät vieläkään ota vastuuta perheen asioista. Isät eivät jää vieläkään kotiin hoitamaan lapsia ja tekevät kotitöitä paljon vähemmän kuin naiset. Miehet eivät anna vieläkään naisille uskottavaa toimijuutta yhteiskunnassa tai työelämässä. Greta Thunbergin kiusaaminen on tästä hyvä esimerkki.

– Mutta on myös paljon naisia, jotka eivät anna miehelle tasa-arvoista asemaa perheessä. Miehistä puhutaan epäkunnioittavasti: miehet eivät muka osaa tehdä kotona mitään. Vallalla on venäläistyyppinen luuserimieskulttuuri, jossa emäntä hoitaa lapset, elukat, talon ja pihan ja mies makaa dokaamassa.

UUSILLA KOTIKULMILLAAN Töölössä Ville Ranta on huomannut paljon kirkkoja.

– Pidän kirkoista. Kirkoissa puhutaan asiaa, ja palveluksissa käymisestä tulee aina hyvä olo.

Rannan lapsuudenkodissa ei oltu uskonnollisia, mutta äidinisä oli harras ortodoksi. Perhe kävi ukin mieliksi kirkossa jouluna ja pääsiäisenä, ja muulloinkin.

– Äiti inhosi ortodoksista kirkkoa lapsuuden kokemustensa takia, mutta minä tykkäsin. Se oli kaunis, ja siellä oli rauhallinen ja hyvä olla.

Suvussa oli muutamia uskonnollisia ihmisiä. Heitä Ranta arvosti, koska henkisyydessä ja uskonnollisuudessa oli jotain kaunista. Pikkuveljet taas olivat niin maallisia, etteivät suostuneet olemaan syömättä lihaa pitkäperjantaina.

– Pidin sitä junttiutena.

Ranta harrastaa ortodoksisia paastoja. Hän on ortodoksi, mutta käy harvakseltaan kirkossa. Yksi syy on se, että hän ei ole yhteisöllinen ihminen.

– En harjoita aktiivisesti uskontoa, mutta pidän itseäni kristittynä. Ajattelen ja tunnen asioita sen kautta. Minulla on myös lämmin suhde uskonnollisiin teksteihin ja joihinkin tapoihin. Taustassani ei ole uskonnollisia traditioita, mutta puolisollani Rebekka Naatuksella niitä on. Hän tulee vanhoillislestadiolaisesta kodista. Se on hienoa, ja toivotan kristilliset perinteet tervetulleiksi elämääni.

Ranta pohtii, että hän ei ehkä edes usko Jumalaan, mutta ajattelee silti mielellään Jumalaa ja ajattelee uskovansa Jumalaan.

– Kyllä minä yllättyisin, jos Jumala ilmestyisi pilvien välistä.

Ranta uskoo silti sieluun ja hyväksyy kristinuskon perusopetukset sellaisenaan.

– Raamatussa on syvällistä tuhatvuotista viisautta, josta osa on paljon syvällisempää kuin järkeen perustuvat ihmiskäsitykset. Itse asiassa sieltä löytyy paljon samoja asioita kuin nykyajan humanismista.

Mutta kauniimmin ilmaistuna.

Ranta sanoo tuntevansa sääliä olevaista tiukan älyllisesti tarkastelevia ihmisiä kohtaan.

– Toisaalta se on ymmärrettävää, koska elämme järkiperusteluja korostavaa aikaa. Monien asioiden kannalta järjen käyttö on tietysti hyvä asia.

Kun Ville Rantaa pyydettiin kymmenen vuotta sitten piirtämään Kirkko ja kaupunkiin, hän mietti pitkään. Hän ei halunnut piirtäjäksi seurakuntalehteen, koska uskoi saavansa potkut, jos piirtäisi ärsyttävän kuvan.

Silloinen päätoimittaja Seppo Simola ryhtyi Rannan henkilökohtaiseksi ritariksi. Hän suojeli piirtäjää konservatiivisten lohikäärmeiden hyökkäyksiltä.

– Tänä aikana olen kasvanut ammattimaiseksi pilapiirtäjäksi. Aloittaessani olin vielä nuori räpeltäjä. Nyt olen tämmöinen keski-ikäinen sananvapausritari. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Pyhän välittäjät ja myötäkärsijät Enkeliveistoksistaan tunnettu kuvanveistäjä Raimo Jaatinen toivoo ja pelkää kohtaavansa oikean enkelin.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

R

uumiittomia, aineettomia, näkymättömiä henkiolentoja – sellaisia ovat enkelit kristillisen käsityksen mukaan. Kuvanveistäjä Raimo Jaatisen ateljeessa Nurmijärvellä moni enkeli on kuitenkin saanut aineellisen muodon, useimmat vielä painavasta pronssista.

– Sehän se ristiriita onkin, että miten aineellisesti kuvata aineetonta. Olen kyllä ajatellut joskus kokeilla, millaisia enkeleitä lasista saisi, Jaatinen sanoo.

Hän ei ole pitänyt tarkkaa lukua enkeliveistoksistaan, joita ovat esimerkiksi Palava enkeli, Siunaava enkeli, Noutaja eli Tuonelan enkeli, Tähtienkeli ja

Musta enkeli. Jaatisen enkeleitä löytyy eri versioina muun muassa kirkoista, hautausmailta ja taidemuseoista. Seuravana muodon saa ehkä Kyynelten enkeli, jonka puvun Jaatinen suunnittelee koristelevansa kirkkailla pisaroilla.

Enkeliä ei luoda noin vain. Jaatinen arvioi, että jos hän työskentelisi yhtäjaksoisesti, yhden pienehkön veistoksen tekemiseen saisi kulumaan kuukauden päivät.

Pronssiveistoksen tekeminen alkaa vahamallin muovailemisella.

– En kovin tarkkaan luonnostele teoksiani, vaan alan aika suoraan muovailla. Idea ei ole minulla

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

päässä, vaan pikemminkin sormissa, ja se kehittyy sitä mukaa kun näen, mitä teen, Jaatinen kertoo.

Kun malli on valmis, sen ympärille valetaan muotti. Muotti poltetaan, jolloin vahamalli palaa sen sisältä pois. Sen tilalle muotin sisään valetaan sulatettu pronssi. Se on hikistä hommaa, sillä sulana pronssi on noin tuhatasteista.

Pronssin annetaan jäähtyä useita tunteja, minkä jälkeen muotti irrotetaan sen ympäriltä. Sen jälkeen veistoksen pintaa voi vielä käsitellä esimerkiksi kiillottamalla.

”

Sehän se ristiriita onkin, että miten aineellisesti kuvata aineetonta.

Raimo Jaatinen on tehnyt pronssisen Siunaavan enkelin hautamuisto­ merkiksi kuvanveistäjä­ isälleen Toivolle, jolta hän on perinyt ateljeen.

RAIMO JAATISEN RAKKAIN ja raskain enkeli syntyi surutyönä hänen poikansa Sakarin haudalle Vantaan Ruskeasannan hautausmaalle. Sittemmin saman enkelin suojiin on haudattu myös Jaatisen ensimmäinen vaimo Eila.

Tällä hetkellä Jaatisen ateljeeta hallitsee enkeliveistos, joka odottaa, että sen käsi hitsattaisiin paikoilleen, siunaavaan asentoon. Sen jälkeen enkeli siirretään Nurmijärven hautausmaalle, Jaatisen kaksi vuotta sitten kuolleen Toivo-isän haudalle.

Tämänkin enkelin tekeminen on ollut surutyötä ja toisaalta myös kunniatehtävä. Toivo Jaatinen oli hänkin kuvanveistäjä, ja ateljee on hänen perujaan.

Enkeli on yleinen aihe hautamuistomerkeissä.

Varsinkin vanhoilla hautausmailla näkee komeita enkelipatsaita, mutta erilaisia enkelikoristeita tuodaan myös uurnalehtoihin ja tuhkiensirottelupaikoille.

Jaatinen näkee haudoilla olevat enkelit lohdun tuojina. Sellaisia enkelit olivat myös evankeliumien kertomuksissa ilmoittaessaan Jeesuksen tyhjällä haudalla ylösnousemuksesta.

ATELJEEN LATTIALLA LEPÄÄ pari puisia siipiä. Vieressä seisovalla enkelihahmolla on siipien paikalla kolot. Käsiäkään sillä ei ole.

– Sovittelin siipiä sekä sivuille että selkään, mutta enkeli ei tuntunut tarvitsevan niitä, Jaatinen sanoo.

Hänelle siivetön enkeli tuo mieleen Wim Wendersin elokuvan Berliinin taivaan alla, jossa enkelit kulkevat suurkaupungin ihmisten joukossa suojellen ja lohduttaen. Wendersin elokuvan hieman nuhjuiset keski-ikäiset miehet eivät oikein vastaa mielikuvia siivekkäistä ja valonhohtoisista taivaallisista olennoista, mutta itse asiassa Raamatussakin enkelit ottavat ihmisille ilmestyessään miehen hahmon, eikä niillä ole siipiä. Siivet enkeleille kasvoivat vasta myöhemmin kristillisessä taiteessa.

Siivetön enkeli matkaa pian Kuusamoon, missä Jaatisella on näyttely lokakuussa. Siellä enkeli tulee osaksi installaatiota, seisomaan nimettömälle vankileirille vievän junaradan varteen.

– Se on suojelusenkeli, mutta se ei voi puuttua asioiden kulkuun eikä varjella pahalta. Sen sijaan se on mukana ihmisten kärsimyksessä ja kärsii itse heidän kanssaan, Jaatinen kertoo.

Suojelusenkeli ei ole vain lastenlaulujen ja kiiltokuvien asia. Jo Vanhan testamentin psalmissa 91 luvataan: ”Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.” Monet teologit kirkon historiassa ovat ajatelleet, että jokaisella meistä on oma henkilökohtainen suojelusenkeli.

Jaakobin tikapuut enkeleineen on muovailtu vahasta.

Muutaman työvaiheen jälkeen niistä syntyy aikanaan pronssiveistos.

B

9

– Minua askarruttaa, kuinka paljon enkelit puuttuvat elämäämme ja miksi ne joskus puuttuvat, mutta pääsääntöisesti eivät. Avun tarvetta olisi niin paljon. Missä ovat esimerkiksi lasten suojelusenkelit silloin, kun heille tapahtuu jotakin pahaa? Jaatinen kyselee.

RAAMATUSSA ENKELIT ILMESTYVÄT ihmisille usein silloin, kun Jumala on näkyvästi puuttumassa näiden elämään, kun jokin maailmassa muuttuu ihmeellisellä tavalla. Marialle kerrotaan tulevasta lapsesta, paimenille vastasyntyneestä Vapahtajasta, sureville naisille Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Usein enkelit joutuvat rauhoittelemaan sanoman vastaanottajia: ”Älkää pelätkö!”

Raimo Jaatinen ajattelee enkelien olevan viestintuojia, jotka välittävät pyhän kosketusta ja läsnäoloa. Itse hän ei ole nähnyt enkeliä, mutta on kuullut enkelikokemuksia useammaltakin tuttavaltaan.

– Olen kyllä miettinyt, miten itse käsittelisin sitä, jos kohtaisin enkelin. Tavallaan toivon sitä, ja kuitenkin pelkään. Mutta ehkä se ei olisi pelottava kokemus, vaan siinä olisi rauhan tuntu: tässä tämä pyhä nyt on läsnä.

Jonkinlainen enkeleihin liittyvä hengellinen kokemus Jaatisellakin on ollut. Hän vietti pitkää viikonloppua Nurmijärven-ateljeessa ja muovaili arkkienkeli Mikaelia esittävää reliefiä.

– Yhtäkkiä sitä tehdessäni tunsin pyhän läsnäolon.

PIHAMAALLA PRESSUN ALLA makaavat yli seitsenmetriset tikapuut, jotka Jaatinen on kasannut leppäriu’uista. Näyttelyssä tikkaat nostetaan pystyyn kurkottamaan kohti taivaita.

Vanhassa testamentissa kerrotaan Jaakobin nähneen unessa portaat, jotka ulottuivat maasta taivaaseen ja joita enkelit kulkivat ylös ja alas. Samassa unessa Jumala puhuttelee Jaakobia ja lupaa hänelle ja hänen jälkeläisilleen sen maan, jossa tämä nyt makaa. Herättyään Jaakob sanoo: ”Herra on totisesti tässä paikassa, enkä minä tiennyt sitä.”

Jaatisen tikkaille katsoja saa itse kuvitella enkelit – tai olla kuvittelematta. Tikkaat ovat esimerkki sellaisesta taiteesta, jota Jaatinen haluaisi tehdä enemmänkin ja joka antaa katsojalle tilaa tulkita näkemäänsä oman vakaumuksensa mukaan. Tikapuissa voi nähdä viittauksen Vanhaan testamenttiin, mutta yhtä lailla ne voisivat kertoa siitä, kuinka ihminen haluaa vapautusta ja etsii tietä pois ahdistavasta tilanteesta. ■

– Poika on joutunut karheaan maastoon, eikä enkeli tyynnytä mieltä, kuvailee Raimo Jaatinen keskeneräisen veistoksensa tunnelmaa.

Osa 40

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Mari Forsberg, 44, asuu Helsingissä puolisonsa ja kolmen lapsensa kanssa.

Forsberg työskentelee kulttuurituottajana, doulana ja mindfulnessohjaajana. Hän kuuluu kahden naisen doulakollektiiviin Doula Helsinkiin.

Doulana Forsberg on perehtynyt lääkkeettömiin kivunlievityskeinoihin ja mindfulness-harjoitteluun synnytyksen apuna.

Doula Mari Forsbeg tapaa äidin ja lapsen myös synnytyksen jälkeen. Silloin jutellaan siitä, kuinka synnytys meni ja kuinka arki vauvan kanssa sujuu.

Doula on vierellä, kun ihme tapahtuu Mari Forsberg haluaa tuoda synnytyssaliin rauhaa ja uskoa siihen, että kaikki menee hyvin.

hän pyrkii luomaan rauhallisen tunnelman ja luottamuksen siihen, että kaikki menee hyvin. Aina ei mene, ja silloin doulan rooli korostuu entisestään.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILJA HARALA

O

n aikoja, jolloin Mari Forsberg pitää puhelinta yöpöydällä ja saattaa nukkua tavallista kevyemmin. Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa ja kaksi viikkoa sen jälkeen on oltava hyvin tavoitettavissa. Forsberg on doula eli synnytystukihenkilö. Kreikan kielessä doula tarkoittaa palvelijaa. Taustalla on ikivanha ajatus siitä, että synnytyksessä naisen paras tuki ja turva on toinen nainen.

Kätilön vuoro voi vaihtua tai hänellä voi paljon muitakin töitä, mutta doula tutustuu naiseen jo ennen synnytystä, on mukana synnytyksessä ja käy perheen luona vielä kerran, pari vauvan syntymän jälkeenkin.

Kun Forsberg odotti kolmatta lastaan, hän luki paljon synnytyksestä ja synnyttämisen historiasta. Kolmanteen synnytykseensä hän pyysi mu-

Mikkelinpäivä

ON AINA SUURI luottamuksen osoitus, kun joku pyytää doulaksi. Se on kutsu intiimiin tilanteeseen, jossa ihminen on hyvin haavoittuvainen.

Ennen synnytystä Mari Forsberg juttelee naisen kanssa synnytyksestä ja siihen liittyvistä peloista ja toiveista. Synnytys menee kuten menee, eikä sitä voi täysin suunnitella tai sen kulkua ennustaa, mutta siihen on hyvä valmistautua. Äidin rentous ja rauha kuitenkin edesauttavat sitä, että synnytys etenee kuten kuuluukin.

Forsbergin mielestä doulana toimimisessa on kyse universaalista rakkaudesta ja sen jakamisesta. Hän tahtoo luoda jokaiseen asiakkaaseensa omanlaisensa, lämpimän suhteen. Synnytyssalissa

ISTOCK

Taivaan tähden

29.9.

kaansa doulan. Kokemus oli hyvä, ja kuopuksen syntymän jälkeen Forsberg kouluttautui itsekin doulaksi.

SYNNYTYSSALISSA OLLAAN kuin omassa pienessä kuplassa. Ilma on täynnä oksitosiinia, jota myös rakkaushormoniksi kutsutaan. Doulalla on oltava hyvä tilannetaju: hänen ei pidä mennä kätilön tai synnytyksessä mahdollisesti mukana olevan puolison tontille, vaan hänellä on oma roolinsa. Kun vauva parkaisee ensimmäisen kerran, huone täyttyy huojennuksesta, ilosta ja liikutuksen kyynelistä. Vanhemmista näkee, että he ovat ihmeen äärellä.

Forsbergin mielestä pyhyys on läsnä koko matkalla: kun naisen sisällä kasvaa uusi elämä, kun yhteys äidin ja lapsen välille syntyy jo odotusaikana ja siinä, kun doula tukee toista naista.

Tavallaan synnytyksessä ja vanhemmaksi tulossa on kyse maailman luonnollisimmasta asiasta. Samalla se on kuitenkin mysteeri. Synnytyksessä ei synny vain lapsi, vaan myös vanhemmat. Kun Forsberg lähtee sairaalasta, hänen askeleensa on kevyt, vaikka takana olisi pitkä valvottu yö. ■

Hyvän portaat JAAKOB, SE PAPUSOPALLA ja viekkaudella veljelleen kuuluneen siunauksen ostanut Vanhan testamentin suurmies, näki ihan tolkuttoman unen. Enkelit kiipesivät siinä edestakaisin portaita maan ja taivaan väliä. Onneksi Jumala esiintyi unessa myös ja kertoi, mistä oli kyse. Hän varjelisi Jaakobia ja antaisi hänelle maan hänen laajan sukunsa asua.

Mikä helpotus petturille, joka oli jo tyytymässä mieron tiehen ja pakolaisen rooliin. Eesau-veli kun oli vihaisena jäänyt valmistelemaan kostoa.

Siis että enkelit olivat kaikkialle Jaakobia seuraavia loputtomia siunauksia, minä ymmärsin. Kun

yhdet käänsivät hänelle selkänsä noustakseen taas taivaaseen, toisia oli matkalla häntä kohti loputtomana virtana. Katso, näin kerkeitä me olemme, halusivat he jatkuvalla kiipeämisellään osoittaa.

Siunaus on jo siellä, missä et tiedä sitä vielä edes tarvitsevasi.

Aloin katsella omaa elämääni sillä silmällä ja huomasin, että minulle oli kaikista karikoista huolimatta käynyt Jaakobin tavoin.

Siunauksia oli siellä ja täällä, tulossa ja menossa. Niin näyttäviä ne eivät olleet kuin Jaakobin unessa. Usein piti kumartua ihan pölisevään arkeen niitä tarkistamaan. Mutta myös hyvin pieni siunaus on siunaus, ehkä pelkkä

Antonio Vivianin fresko Jaakobin tikapuut Pyhän Laurentiuksen kirkossa Roomassa.

ohut säie, joka sitoo minua hyvän syrjään.

Vaikka yöllä olisi pään alla kivi tyynynä niin kuin Jaakobilla, aamu

aamulta herään pyhässä paikassa.

Juuri siinä, missä elän, on Jumalan asuinsija ja Taivaan portti.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Gurun opissa Ohjaajana Rowan Williams

Rowan Williams on Englannin anglikaanisen kirkon vaikutusvaltaisimpia hengellisiä johtajia ja teologeja.

Williams on syntynyt vuonna 1950 ja kotoisin Walesista.

Vuosina 2002–2012 hän toimi Canterburyn arkkipiispana. Sitä ennen hän toimi sekä Walesin arkkipiispana että Monmouthin piispana. Hän on työskennellyt myös teologian professorina Oxfordin yliopistossa.

Williams on kirjoittanut monia filosofisesti teräviä teologisia tutkimuksia. Hän on tunnettu myös yleistajuisista ja syvällisistä kirjoistaan, joissa hän pohtii neurotieteen, filosofian, psykologian, teologian ja kirjallisuuden näkökulmasta sitä, mitä tarkoittaa olla ihminen.

Viime vuosina hän on kirjoittanut laajalle yleisölle tarkoitettuja kirjoja siitä, mikä kristillisessä uskossa on olennaista. Yksi näistä kirjoista on Being Christian – Baptism, Bible, Eucharist, Prayer vuodelta 2014.

Rukous näyttää sen, mitä eniten tarvitsemme Isä meidän -rukous on erinomainen meditaation lähtökohta.

Sen säkeitä mietiskelemällä voimme nähdä, mitä juuri nyt tarvitsemme.

J

eesus opetti meille, miten lähestyä Jumalaa. Hän kutsui Jumalaa isäkseen ja kehotti meitä tekemään samoin. Tämän hän teki Isä meidän -rukouksessa.

Vielä viimeisenä iltana ennen tuleva kärsimystään ja kuolemaansa hän vetosi Jumalaan isänään: ”Isä, kaikki on sinulle mahdollista. Ota tämä malja minulta pois. Ei kuitenkaan minun tahtoni mukaan, vaan sinun.”

Apostoli Paavalikin muistuttaa meitä, että jopa silloin kun meistä tuntuu, että emme osaa rukoilla, jokin syvällä sisimmässämme huokaa Jumalalle: ”Isä!”

CANTERBURYN ENTINEN arkkipiispa ja anglikaanisen kirkon tärkeä teologi Rowan Williams sanoo, että kaiken mainitsemisen arvoinen teologian takana on kokemus ja oivallus siitä, että ihmiset voivat puhua Jumalalle uudella tavalla. Jumalalle voi puhua kuin rakastavalle isälle tai ystävälle, jolle voi sanoa kaiken, myös sisimmät toiveensa ja pelkonsa.

Kun rukoilet Isä meidän -rukousta,

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

saat ajatella, että olet samassa asemassa kuin Jeesus isänsä edessä. Saat rukoilla hänen sanoillaan ja saat luottaa Jumalaan hänen laillaan.

Isä meidän -rukouksen lyhyistä säkeistä näemme, mitä me kaikkein eniten tarvitsemme: huolenpitoa ja varjelusta, jokapäiväistä ruokaa ja juomaa, anteeksiantoa ja sovintoa sekä kestävyyttä kiusauksissa ja kärsivällisyyttä koetuksissa.

ROWAN WILLIAMS on perehtynyt kirkon alkuajan rukouksen opettajiin, kuten 300-luvulla eläneeseen Gregorius Nyssalaiseen. Tämä opetti, että rukous vie meidät jo nyt taivasten valtakuntaan. ”Rukouksessa olemme osalliset Jumalan voimasta ja voimme tehdä ihmeitä”, Gregorius Nyssalainen kirjoitti.

Isä meidän -rukouksesta voit nähdä, millaisia ihmeitä hän tarkoittaa: Keskellä arkea pysähdyt ja kysyt ensin Jumalan tahtoa. Rauhoitut katselemaan elämääsi rukouksen silmin. Pyydät päivittäistä leipää meille kaikille etkä halua ottaa toisten leipää. Luovut omastasi ja annat tarvitsevalle. Annat

anteeksi lähimmäiselle, mikä on näistä ihmeistä suurin.

Mietiskele Isä meidän -rukousta Jeesus opetti Isä meidän -rukouksen. Se on erinomainen meditaation lähtökohta.

Varaa puoli tuntia aikaa päivästäsi. Kun olet asettunut aloillesi, lue rukous hitaasti pari kertaa alusta loppuun säe kerrallaan – joko ääneen tai hiljaa mielessäsi.

Hengitä rauhallisesti säkeiden tahtiin ja niiden välissä ja anna rukouksen vaikuttaa sinuun.

Kun mietiskelet säännöllisesti tätä Jeesuksen opettamaa rukousta, huomaat, miten koko elämän kattava rukous se on.

HÄMMENTÄVIN KOHTA Isä meidän -rukouksessa on se, jossa vetoamme Jumalan anteeksiantoon, koska itse olemme antaneet anteeksi. Eikö se mene juuri päinvastoin? Kyllä, Jumala on aina askeleen edellä. Hän on se, joka saa sinut rukoilemaan ja hän antaa sinulle ensin anteeksi. Hän on aloitteen tekijä. Sitten hän astuu ikään kuin sivuun ja sanoo: Tee sinä nyt samoin.

Ja sinä vastaat ja vetoat häneen: Katso, miten opettelen antamaan anteeksi, anna siis sinä myös anteeksi minulle!

Tämä on monelle Isä meidän -rukouksen vaikein kohta. Se muistuttaa meitä siitä, miten vähän anteeksianto ja sovinto näkyvät meidän elämässämme. Niissä olemme aina velkaa toisillemme. Siitä huolimatta saamme sanoa joka päivä ”Isä meidän”.

Mitä syvemmin Jeesuksen opettama rukous elää sisimmässämme ja valaisee elämäämme, sitä enemmän alamme nähdä sen avaamia ihmeitä ympärillämme. Jotain siitä, mikä on totta taivaassa, näkyy jo täällä. ■

MENOT 27.9. – 10.10.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

OULUNKYLÄN srk

TAPAHTUMIA Perjantaikahvit kaupalla 11.10. klo 14–16. P-Haagan K-Supermarket, Eliel Saarisentie 5.

Kaikki soittaa to 26.9. klo 18.30. Yhteislauluillassa pääset myös soittamaan! Ota mukaan kitara, ukulele tms. säestyssoitin. Soitamme ja laulamme tuttuja lauluja, toiveet hanna.autio@evl.fi.

Lähetyksen ilta Open Doors -järjestön kanssa ke 9.10. klo 18. Open Doors seuraa ja tutkii kristittyihin kohdistuvaa vainoa eri puolilla maailmaa.

Duunauspaja ma 7.10. klo 18.

Hyvän mielen keidas to klo 16.30.

Päivärukous – ad sextam to klo 12.

Teematorstai: klo 12 päivärukous, klo 12.30 lounas 6 e, klo 13 ohjelmaa.

26.9. Kokemuksia SPR:n tehtävistä Afrikassa, Tuula Nilson. 3.10. Varaudu vanhuuteen, Vappu Taipale. 10.10.

Aleksis Kiven elämä ja kuolema, Teemu Keskisarja.

Lähetyspiiri ti klo 13, TT Juhani Forsberg.

Lautapelikerho la 4.10. klo 12.

Perhekerho to klo 10.

Iltaperhekerho ma klo 17.30.

Perhekerho pe klo 10 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Taaperotouhuilut ma 30.9. ja 7.10. klo 9–9.45 1–3-vuotiaille yhdessä aikuisen kanssa.

Musiikki hyvinvoinnin tukena – koulutusta vapaaehtoisille la 28.9. klo 10–13. Ilm. sanna.laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228.

Entisten omaishoitajien ryhmä niille, joiden läheinen on siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan, ma 30.9.–28.10. klo 9.30–11 toimintakeskuksessa, Hopeatie 14. Tied. sanna. laiho@evl.fi.

VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 9.10.

Tuutulauluja ja äänen avulla rentoutumista Maksuton pop up -kurssi vauvojen vanhemmille ja lasta odottaville Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, klo 17.30-18.30. Opi rentoutumaan ja rauhoittamaan lastasi laulun ja äänenkäytön avulla vauva- ja taaperoarjessa tai jo raskausaikana.

Musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuori tutustuttaa osallistujat vokaalihuokauksiin, meditatiiviseen ääneen ja tuutulauluihin. Lastenhoitoa ei ole järjestetty, mutta vauvan voi ottaa mukaan syliin. Mahdollisuus ruokailla Olkkarissa klo 17 (2 e / aikuinen). Ei ennakkoilmoittautumista.

Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit (ei 29.9.).

Enkelien sunnuntain perhemessu su 29.9. klo 10. Mukana muun muassa Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot ja kirkkomusiikin opiskelijoita.

Luottamuksen messu ke 2.10. klo 19 kirkossa. Taizén rukouslauluja ja hiljaisuutta kynttilän valossa.

Messu ja iltatee su 6.10. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 9.10. klo 9.15.

Ehtoollinen kirkossa, ja sen jälkeen seurakuntasalissa vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen hintaan 1,50 e.

Veisumessu ke 9.10. klo 19 kirkossa.

Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa. Lauletaan Nuorten veisuja.

TAPAHTUMIA

Lähetyspiiri ti 8.10. klo 18–19.30 Klaneettitiellä. Kirsi Lindedahl kertoo kuulumisia Beninistä ja kokemuksia Afrikan-matkaltaan. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille.

Hiljaisuuden päivä -miniretriitti la 26.10. klo 9.30–15.30 Malminkartanon kappelilla. Mahdollisuus rauhoittua, antaa tilaa omalle mielelle ja liittyä pitkään kristilliseen mietiskelyperinteeseen matalalla kynnyksellä.

Aiempaa kokemusta retriiteistä ei tarvita. Päivä on maksuton, vapaaehtoinen ruokaraha. Ohjaajina Kaarina Ruusuvirta ja Jyrki Myllylä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 23.10. mennessä konsta.korhonen@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Puhujana evankelista Hannu Äimänen. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu.

Olohuone tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkon aulassa. Avoin olohuone vapaaehtoisten voimin. Tule tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia.

Osmo Palmun Lokakuun muunnelmia -kitarakonsertti ti 1.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Lokakuun hämärtyvässä illassa kuullaan Osmo Palmun tulkintoja kitaran espanjalaisklassikoista.

Ohjelman uutuuksina kuullaan mm. tutun kansansävelmän ympärille rakentuva Kai Niemisen sävellys Fragmental Reflections (on a Finnish theme) ja Osmo Palmun muunnelmat suojelusenkeli-teemasta. Osmo Palmu on munkkiniemeläistaustainen klassinen kitaristi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kirjallisuuspiiri ma 7.10. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Olli Jalonen: Taivaanpallo (Otava), alustus Juhani Hares.

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

TAPAHTUMIA Lasten kuoro torstaisin klo 16.30– 17.15 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Kirkkokuoro torstaisin klo 18–19.30 Munkkivuoren kirkossa. Lisätietoja kuoroista kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi.

Ilta tulilla, nuotioilta Munkkivuoren kirkon pihalla to 26.9. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa kotinurkille. Ota omat paistettavat mukaan.

90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 27.9. klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia.

Ilta elävän veden lähteellä pe 27.9.

Enkelien sunnuntain perhemessu, lähetyslounas ja perhetapahtuma su 29.9. klo 10. Vuori, Kekäläinen, s, Ahola.

Viikkomessu ke 2.10. klo 18. Antturi.

Messu, Unkari-kahvio ja yhteislaulutilaisuus su 6.10. klo 10. Antturi, Martti Pitkänen, s, Ahola, Mária ja Katariina Záborszky, laulu, viulu.

TAPAHTUMIA Lähetyspiiri ke 2.10. klo 14 Pajamäessä. Mukana Hannu ja Liliann Keskinen.

Virsi- ja viini-ilta to 3.10. klo 19 Viinikahvila Pausassa, Pitäjänmäentie 19. Jore Marjaranta, Maika Vuori, kuoro.

Lounas ja yhteislaulutilaisuus pe 4.10., 18.10., 1.11., 15.11., 29.11. Pajamäessä. Klo 12–13 lounas, klo 13–13.30 Laula kansamme -yhteislaulutilaisuus. Lounas 5 e, käteismaksu.

Vanhustenviikon tilaisuus – Parempaa ikää Pitskussa ja Konalassa ke 9.10. klo 11–14 kirkossa. Klo 11 ravitsemusasiantuntija Maija Soljanlahti, klo 12 lounas ja kahvi, klo 13 lausuntataiteilija Iiro Kajas, klo 13.15 pianokonsertti. Risto Lauriala, piano, Laura Mäkitalo, laulu.

Tuutulauluja ja äänen avulla rentoutumista -iltakurssi vauvojen vanhemmille ja lasta odottaville ke 9.10. klo 17.30–18.30 kirkossa. Opi rentoutumaan ja rauhoittamaan lastasi laulun- ja äänenkäytön avulla.

Opettajana musiikin tohtori, pedagogi Hilkka-Liisa Vuori. Sinun ei tarvitse osata laulaa osallistuaksesi. Tervetuloa myös muut äänen avulla rentoutumisesta kiinnostuneet. Ei järjestettyä lastenhoitoa, mutta vauvan voi ilman muuta ottaa mukaan syliin.

Ei ilmoittautumista.

Mikkelinpäivänä puhutaan enkeleistä

JUMALANPALVELUKSET

ISTOCK

Majakkakerho yli 3-vuotiaille ma 30.9. klo 15–16. Lapset pääsevät leikkimään ja viihtymään perhetyöntekijä Sannan kanssa Paikassa, Kaaren -1. krs. joka toinen maanantai.

Työtupa ti 1.10. klo 15–19 Klaneettitiellä. Avoin käsityö- ja askarteluhuone, jossa tehdään muun muassa tuotteita Lähetyksen myyjäisiin.

Lauletaan yhdessä to 3.10. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus.

Hiljaisuuden joogaa torstaisin 3.10. ja 10.10. klo 18.30–20 Klaneettitiellä.

Kysy vapaita paikkoja ohjaajalta milla.makitalo@evl.fi.

Osia John Rutterin Requiemista kuullaan kirkossa messussa su 6.10. klo 10.

Vokaaliyhtye CantoNovo laulaa.

Anne Myllylä, urut.

11

JUMALANPALVELUKSET ROIHUVUOREN srk

Kannelmäen seurakunta

A

Pitäjänmäen seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET Laudes eli aamurukous ma klo 7.30.

Silin.

Mikkelinpäivän perhemessu su 29.9. klo 10. Muroma-Nikunen, Autio.

Kirkkokahvit ja soseet.

Arkimessu ke 2.10. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14. MuromaNikunen, Mönttinen.

Sunnuntai kirkolla 6.10. klo 9–14.

Aamupalaa klo 9. Messu klo 10.

Kolari, Nenonen, Autio, Mönttinen.

Kirkkokahvit, kasvismakkara-tasting, salaattia. Ulkoilua, kellotapuli avoinna. Lasten ja nuorten talo Tönöllä avoimet ovet. Klo 12–13 diakoniatyöntekijä tavattavissa ajanvarausta varten.

Kontemplatiivista rukousta ja kristillistä meditaatiota ke 2.10. klo 19–20. Silin. Kristillisen meditaation ja kirkon rikkaan rukousperinteen erilaisia tapoja ja muotoja.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Mikkelinpäivä on enkelien juhlapyhä, ja silloin useimmissa helsinkiläiskirkoissa vietetään perhemessuja. Mikkelinpäivän evankeliumi asettaa uskon esikuvaksi lapsen ja kertoo, että lasten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän kasvoja. Sanoma enkeleistä on tarkoitettu kuitenkin myös aikuisille. Etsi lähin kirkko joko tämän lehden seurakunnallisista ilmoituksista tai osoitteessa helsinginseurakunnat.fi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 27.9. – 10.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–24.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Tuomiokirkossa soi Mozartin Requiem ja Beethovenin Kohtalonsinfonia. Pe 27.9. klo 19 Tuomiokirkossa kuullaan samassa konsertissa kaksi länsimaisen taidemusiikin tunnetuinta teosta Viva vox -kamarikuoron, Kallion Kantaattikuoron ja Helsinginkadun filharmonikkojen sekä solistien esittämänä, joht. Veli-Antti Koivuranta. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Porkkanamarkkinat valtaa Narinkkatorin! La 28.9. klo 10–14 Narinkkatorilla on myynnissä mm. leivonnaisia, käsitöitä ja syksyn satoa. Mahdollisuus seikkailla keppihevosradalla. Luvassa myös musiikkia ja tanssia. Omaa ohjelmaa lapsille. Järj. yhteistyössä Lähetysseuran kanssa.

Tule kuuntelemaan Bachin mikkelinpäivän kantaattia Tuomiokirkkoon! Tuomiokirkon messussa enkelien sunnuntaina, mikkelinpäivänä 29.9. klo 10 Bachin kantaatin Es erhub sich ein Streit BWV 19 esittävät Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, Suomalainen barokkiorkesteri, Inka Kinnunen sopraano, André Aho tenori, Joonatan Pylkkönen baritoni, joht. Hannu Norjanen. Kantaatti esitetään myös la 28.9. klo 14 Tuomiokirkossa. Vapaa pääsy, ohj. 10 e tuntia ennen ovelta.

Enkelien sunnuntain perhemessu ja lastenohjelmaa Hyvän toivon kappelissa. Su 29.9. klo 12 kokoonnutaan messuun Hyvän toivon kappeliin. Esiintymässä Cantores Minores -muskarit. Messun jälkeen suolaista välipalaa, lapsille myös muuta ohjelmaa.

Seniorifoorumilla puhutaan musiikista ja ihon ikääntymisestä.

Ke 2.10. taiteilija, laulaja Erkki Liikanen teeman ”Laulu se on ollut minun

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

Lauttasaaren seurakunta

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

To 10.10.

Slangitsyrkka Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, klo 18.

Slangibändi, Pentti Forssell, kimppalaulua. Yhteistyössä Stadin slangi -yhdistyksen kanssa.

päivieni ratto” äärellä. Ke 9.10. ihon ikääntymisen ongelmista puhumassa ihotautien erikoislääkäri Terttuliisa Ahokas. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Kirjallisuusillassa aiheena Jänis, jolla on meripihkan väriset silmät -teos. Kirjallisuusiltaan Tuomiokirkon kryptaan kokoonnutaan ke 2.10.

Illan aiheena Edmund de Waalin kirja miniatyyrihahmoista. Alustaa Riitta Virkkunen. Ilta alkaa teetarjoilulla klo 17.30, alustus ja keskustelua klo 18. Ilta päättyy hartauden jälkeen.

Sadonkorjuu-konsertti kaikuu Cafe Agricolassa.

Konsertissa esiintyvä Kolmas Elämä -yhtye on tehnyt uusia kappaleita, joita kuullaan Café Agriolassa Mikael Agricolan kirkolla to 3.10. klo 19. Pentti Ingerö, laulut ja kitarat, Lasse Halme, laulu ja kitara, Kari Makkonen, basso, sekä Jartsa Karvonen, rummut. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Suomenlinnan kirkko täyttää 165 vuotta! Juhlamessuun kokoonnutaan su 6.10. klo 14 Suomenlinnan kirkkoon. Saarnaa tuomiorovasti, kirkkoherra Marja Heltelä. Musiikissa avustaa Suomenlinnan kirkon poikakuoro 1957 ja Swing High. Messun jälkeen kahvit ja pieni juhlahetki Kryptassa.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14, pe klo 9–12.

Diakoniaruokailu tiistaisin klo 11–12 Mikael Agricolan kirkolla. Aterian hinta 1 e.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Ke 16.10.

Saattohoidon vapaaehtoisten koulutus alkaa Saattohoidon vapaaehtoiset toimivat parantumattomasti sairaiden ja heidän läheistensä tukena, kuuntelevat ja keskustelevat. Koulutus alkaa ke 16.10. ja jatkuu kuutena iltana. Ilmoitt. 1.10. mennessä ennakkohaastattelua varten: kristiina.hannula@evl.fi, p. 050 402 2723.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 18 ehtoollinen. Pe klo 16 raamatunluku. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17.

Iltakirkko maanantaisin klo 18. 30.9.

Mari Mattsson, 7.10. Vapautuksen teologinen messu, Kai Sadinmaa, Jaana Partti.

Iltakirkko tiistaisin klo 18. 1.10.

Eeva-Liisa Hurmerinta, 8.10. Visa Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 2.10. Pauliina Lindfors, 9.10. Marja Kotakorpi.

Kivimessu torstaisin klo 18. 26.9. ja 3.10. Mari Mattsson, Tommi Niskala, 10.10. Slangitsyrkka, Riikka Reina.

Iltakirkko perjantaisin klo 18. 27.9. ja 4.10. Veli-Matti Hynninen.

Mikkelinpäivän messu su 29.9. klo 10. Marja Kotakorpi, Helsingin Laulu.

Messu su 6.10. klo 10. Petri Patronen, Kamarikuoro Värinä.

Alppilassa: Sateenkaarimessu la 28.9. klo 17.

Elina Hellqvist, Jaana Partti.

Mikkelinpäivän Tasausmessu su 29.9. klo 16. Marja Kotakorpi.

Kaikenikäisten messu Enkelikirkko ke 2.10. klo 17.45 Alppilan kirkon kappelissa. Poikkea samalla yhteisöruokailuun syömään kirkon alaaulaan klo 17 alkaen.

liitot Abrahamin, Mooseksen ja Daavidin kanssa. Mistä näissä kolmessa liitossa on kysymys, ja mikä niiden merkitys on tänä päivänä?

Näiden kysymysten äärellä ollaan syksyn raamattusarjassa Jumalan liitot. Raamattukouluttaja, kielten opettaja FM, Riitta Keskimäki.

Slangitsyrkka to 10.10. klo 18 Kallion kirkossa. Slangi bändi, Pentti Forssell, kimppalauluu. Yhteistyössä Stadin slangi -yhdistyksen kanssa.

Tasausmessu su 6.10. klo 16. Petri Patronen.

TAPAHTUMIA W.A. Mozart: Requiem la 28.9. klo 18 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, Viva Vox ja Helsinginkadun Filharmonikot, johtaa Veli-Antti Koivuranta. Inka Kinnunen, sopraano, Katariina Heikkilä, altto, Tommi Niskala, tenori, ja Elja Puukko, basso. Yhteistyössä Helsingin Työväenopiston ja Krunikan Festarien kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ensemble Nylandian 10-vuotisjuhlakonsertti ma 30.9. klo 18 Kallion kirkossa. Buxtehude, Muffat, Kokkonen, Pärt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Gran partita – Helsingin poliisisoittokunnan kamarimusiikkikonsertti la 5.10. klo 18 Kallion kirkossa. W.A. Mozartin Gran Partita ja muuta barokin ja klassismin puhallinkamarimusiikkia. Johtaa Robert. J. Ambrose. Vapaa pääsy.

Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2.

Avoinna ma, pe klo 9–12, ke klo 12–18, 1.10. alkaen: ma, ti, to, pe, klo 9–12, ke klo 14–18 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoite: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.9. klo 11. Markkunen, Valojärvi, Viljamaa. Mukana lasten Aurinkokuoro.

Seurat ke 2.10. klo 19. Terhi Paananen, Suvi Korhonen, Annette Markkunen.

Messu su 6.10. klo 11. Heusala, Viljamaa. Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 9.10. klo 19. Markkunen, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Avoin perhekerho kirkolla ma, ti, pe klo 9–11, D-rappu. Perhekerho Lauttiksessa ke ja to 9–12.

Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11, aloitus kirkolla D-portaan edessä.

Lasten Aurinkokuoro ma klo 15 seurakuntasalissa.

Nuorten aikuisten Saarikuoro ke klo 17.30–18.15 seurakuntasalissa.

Myös nuorehkoja soittajia tarvitaan!

Tied. aino.valojarvi@evl.fi.

Käsityöpiiri 1.10. klo 13, joka toinen ti Kauppakeskus Lauttiksessa.

Avoin rukouspiiri joka tiistai klo 18 kirkolla, B-rappu, kerhohuone 15.

Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri 8.10. ja joka toinen ti klo 18.30 kirkolla, B-rappu, kerhohuone 10.

Seniorilautta ke klo 10.30 seurakuntasalissa.

Larun olohuone, avoin oleskelu- ja

Torstaina iltapäivällä Kallion kirkkoon Torstaina iltapäivällä -keskustelusarja pureutuu kiinnostaviin kysymyksiin Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Uskonto, politiikka, kulttuuri ja päivänpolttavat kysymykset kohtaavat torstaisin klo 13–14. Lokakuussa kuullaan mm. piispa emeritus Mikko Heikkaa (3.10.), kulttuuritoimittaja Suvi Aholaa (10.10.), valokuvaaja Caj Bremeriä (17.10.) sekä ulkomaankirjeenvaihtajia Helena Petäistöä ja Eeva Lennonia (24.10.).

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 3.10. Uskonnot kohtaavat, piispa emeritus Mikko Heikka.

Kestääkö liitto? -Raamattuluento ti 8.10. klo 17.30 Kallion kirkko, vihreä sali. Liitto Siinailla. Jumala solmi

kohtaamispaikka ke klo 17.30–20, kirkkokahvilassa. Iltapalaa klo 18 alkaen.

Torstai-piiri 3.10. klo 13, joka toinen to Lauttasaaren kirjastolla, Pajalahdentie 10 A.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 27.9. – 10.10.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.9. klo 10.

Messu Itä-Pasilassa su 29.9. klo 12.

Puolen tunnin messu ke 2.10. klo 18.

Messu su 6.10. klo 10.

Puolen tunnin messu ke 9.10. klo 18.

TAPAHTUMIA S. Rahmaninov: Vigilia pe 27.9. klo 19. Kamarikuoro Kuultava, johtaa Erik Johan­ nes Riekko. Solisteina Vuokko Saari­ aho, altto, Joel Ward, tenori. Liput 20 e.

Kansainväliset nyyttärit su 6.10. klo 11.30−14 alasalissa. Voit tuoda mukanasi syötävää tai esityksen.

Tilaisuudessa esitetään suomen­ somalialaisen Naima Mohamudin lyhytelokuva. Tilaisuus on avoin kaikille. Tiedustelut p. 09 2340 5415.

Hiljaisuuden retriitti Elämme rakkaudessa 18.−20.10. Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa. Retriitti on hengähdyspaikka arjen keskellä.

Lähtö Paavalinkirkolta bussikuljetuk­ sella perjantaina klo 17. Paluu Paava­ linkirkolle noin klo 16.30. Hinta omin lakanoin ja liinavaattein 100 e, eläke­ läiset, opiskelijat ja työttömät 80 e.

Ohjaajina pastorit Arja Kortelainen ja Juha Valkeapää. Lisätietoja p. 09 2340 5413 Arja ja p. 09 2340 5424 Juha. Ilm. kirkkoherranviras­ toon p. 09 2340 5400 tai paavali.srk@ evl.fi viim. keskiviikkona 9.10. Ilmoit­ tautuneille lähetetään retriittikirje.

Diakonian vastaanoton ajanvaraus p. 050 433 9846 ma klo 10−12 ja ke klo 14−16.

Hävikkiruokajakelu ti klo 12.

Päiväpiiri ke klo 13 Itä­Pasilan asu­ kastalolla, Topparikuja 2.

Päiväkuoro ke klo 15.

Iltaruoka alasalissa ke 2.10. klo 17−18.30. Tarjolla vegaanista keittoa 1 e/annos.

Ripari-info ke 2.10. klo 18.30 kirkko­ salissa. Vuoden 2020 riparilaisille ja heidän huoltajilleen.

Kristillisen meditaation ryhmä ke klo 17.15−17.45 Paavalinkirkossa jatkuen 27.11. saakka.

Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa.

Paavalinkirkon kuoro to klo 18.

Iltaruoka alasalissa ke 9.10. klo 17−18.30. Tarjolla vegaanista keittoa 1 e/annos.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10.

Kirkkokahvit messun jälkeen.

50-vuotisjuhlamessu 29.9. Alanen, Ronimus. Lapland String Quartet, Juhlakuoro, Petri Kangas, piano, Henri Hersta, urut. Messu televisioi­ daan.

Messu 6.10. Niemistö, Kaleva, Hersta.

Ensemble Sipoon kamariorkesteris­ ta.

Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon.

Evening Service with Holy Commu­ nion on Wed at 6 pm.

Töölön kirkko su klo 17.

Messu 29.9. Kaleva, Niemistö, Kar­ jalainen.

Pop-messu 6.10.

Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkko su klo 11. Kirkko­ kahvit messun jälkeen.

Ei messua 29.9.

Messu 6.10. Hietalahti, Alanen. Anna Grundström, viulu.

Leena Tiitu, juonto. Vapaa pääsy.

Hengellisiä lauluja ja virsiä ­yhteis­ laulutilaisuus ma 30.9. klo 18 Temp­ peliaukion kirkossa. Reijo Pajamo, juonto. Esilaulajina ja urkureina seurakunnan muusikot.

Tuuliin tähystäjä ti 1.10. klo 11 Temp­ peliaukion kirkossa. Nukketeatteri Ofelian esitys perheille. Vapaa pääsy.

Paneelikeskustelu ti 1.10. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Kysymyk­ siä ja keskustelua uskosta ja elämäs­ tä – seurakunnan toiminnasta ja kirkon asemasta. Keskustelijoina piispa Teemu Laajasalo ja kirkkoher­ ra Hannu Ronimus, juontaa toimitta­ ja Olli Seppälä. Vapaa pääsy O Vos Omnes -konsertti ke 2.10. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Laulu­Miehet, joht.

Matti Hyökki. Tapio Tiitu, urut. Vapaa pääsy.

Säveltäjien sfääreissä – näkö­ kulmia säveltäjien elämästä to 3.10. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Leif Segerstam, Olli Korte­ kangas, Kari Tikka. Leena Tiitu, juonto. Vapaa pääsy.

Aikuisten nuortenilta to 3.10. 19–21 Kerhiksellä. Koetko kaipaavasi seura­ kuntakytköstä, olla tekemisissä henkevien ja hengellisten aiheiden kanssa, keskustella tai kuunnella?

Illoissa ohjelmaa ja vapaata oleilua.

Illan päätteeksi iltahartaus. Kokoon­ tumiset parillisina viikkoina.

Tälle kalliolle… – säveliä Temppeliaukiolta pe 4.10. klo 18 Temppeliaukion kirkos­ sa. Esa Ruuttunen, baritoni, Tapio Tiitu, urut. Vapaa pääsy.

Kahvia ja musiikkia su 6.10. klo 16 Ruskeasuon Rastissa. Kahvit klo 15.30. Päivi Kärkäs, oboe, Sakari Kuusi, sello, Nina Pakkanen, piano.

Ryhmä sukupuoltaan pohtiville nuorille Ohjattu vertaistukiryhmä on tarkoitettu trans­, inter­ ja muun­ sukupuolisille, sukupuolettomille ja sukupuoltaan pohtiville noin 15–21­vuotiaille nuorille. Ryhmä kokoontuu maanantaisin 30.9., 21.10., 18.11. ja 16.12. klo 17–19 Snellussa, Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Osallistu yhteen tai vaikka kaikkiin tapaamisiin.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Tuomaankirkko Puuhamessu su 29.9. klo 11. Koko perheen messu. Leinonen, Karjalai­ nen, Pakkanen.

TAPAHTUMIA Kuopijon hilipakkaat iänjkerrat -konsertti pe 27.9. klo 18 Temppeliaukion kirkos­ sa. Kallaveden seurakunnan lapsi­ kuoro ja nuorten lauluryhmä, joht.

Mari Vuola­Tanila. Ella Pohjolainen, laulu, Anu Pulkkinen, urut, Joona Kujanpää, rumpu, Heikki Tanila, juonto.

Gaalakonsertti su 29.9. klo 18 Temppeliaukion kirkossa.

Lapland String Quartet: Linda Suolahti, viulu, Emma Mali, viulu, Iiro Rajakoski, alttoviulu, Lukas Stasevs­ kij, sello. Lumikki Heikkilä, viulu, ja Jussi­Pekka Heikkilä, piano; Jason Hu, piano; Lukas Stasevskij, sello; Johanna Tuomi, sopraano; Jorma Hynninen, baritoni; Tapio Tiitu, urut;

Merimieskirkkopiiri ma 7.10. klo 16 Temppeliaukion kirkon seurakunta­ salissa. Vieraana Marko Toljamo Suomen Merimieskirkosta.

Raamattuilta ma 7.10. klo 17.30–19 Tuomaankirkon seurakuntasalissa.

Nykyajan herättämiä kysymyksiä Raamatun valossa. Kalle Sorsa: Pitääkö jokaisen ihmisen löytää oma totuutensa?

Siioninvirsiseurat to 10.10. klo 18 Pasilan seurakuntakodilla. Virva Krans, Tuukka Kauhanen ja puhujavieras.

Töölön kirkon avointa perhekerhoa ei ole 4.10.

Hae jouluavustusta 31.10. mennessä diakonialta, kirkkoherranvirastosta tai netistä.

A

13 JANI LAUKKANEN

Lauttasaaren seurakunnan uusi kamarikuoro Barcarola Chamber Choir ottaa innokkaita laulajia mukaan. Harjoitukset to klo 18–20.30. Tied.anne.viljamaa@evl.fi.

Töppösryhmä neuloo sukkia ja töppösiä kasteperheille joka kuun toisena torstaina klo 10.30–12 Kirkko­ kahvilassa: 8.10. 12.11. ja 10.12.

Nuorten illat kauppakeskus Lauttik­ sessa perjantaisin klo 18–21.

Pikku Kirkko ma 14.10. klo 10–10.15.

Pienten lasten oma kirkkohetki.

Gospel-konsertti kirkossa pe 11.10. klo 18. Maan korvessa kulkevi. Kristiina Brask, laulu, Ossi Jauhiainen, piano ja laulu, Mikko Tuomi, kitara Ohjelma 15 e.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Pekka Simojoen Häikäisevän kirkas -kiertueen konsertti pidetään perjantaina 27.9. kello 19 Kallion kirkossa. Musiikista vastaa Simojoen lisäksi Make Perttilän johtama yhtye. Solisteina laulavat myös Mirkka Paajanen, Maija Lehtinen ja Heidi Simelius.

7×

musiikkivinkki Requiem & Kohtalonsinfonia

lo, Johanna Tuomi ja Jorma Hyn­ ninen, laulu, Tapio Tiitu, urut.

Juontaa Leena Tiitu. Pe 4.10. klo 18 Tälle kalliolle… – säveliä Temppeliaukiolta. Esa Ruuttu­ nen, baritoni, Tapio Tiitu, urut.

Kumpaankin vapaa pääsy.

Kolmas Elämä: Sadonkorjuu

Helsinginkadun Filharmonikot, Viva vox ­kamarikuoro ja Kalli­ on Kantaattikuoro esittävät Mo­ zartin Requiemin, d­molli KV626, sekä Kohtalonsinfonian Beetho­ venin sinfoniasta nro 5 c­mol­ li, op. 67, pe 27.9. klo 19 Tuomio­ kirkossa ja la 28.9. klo 18 Kallion kirkossa. Solisteina laulavat In­ ka Kinnunen, Katariina Heikki­ lä, Tommi Niskala ja Elja Puukko.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kolmas Elämä ­yhtye esittää Pentti Ingerön ja Lasse Hal­ meen 13 uutta kappaletta to 3.10. klo 19 Cafe Agricolassa, Mikael Agricolan kirkolla, Teh­ taankatu 23. Laulut kertovat muun muassa elämän mystee­ ristä, vaikeuksista ja rakkaudes­ ta. Pentti Ingerö, laulut ja kita­ rat, Lasse Halme, laulu ja kitara, Kari Makkonen, basso, Jartsa Karvonen, rummut. Vapaa pää­ sy, ohjelma 10 e.

Häikäisevän kirkas

Virsi- ja viini-ilta

Pekka Simojoen Häikäisevän kir­ kas ­ylistyslevyn ja vanhempien ylistyslaulujen kiertuekonsert­ ti pidetään pe 27.9. klo 19 Kallion kirkossa. Musiikista vastaa Si­ mojoen lisäksi Make Perttilän yhtye: Joonas Kasurinen, kos­ kettimet, Ville Salminen, kitarat, Pasi Ryökkynen, basso, Mikko Pettinen, trumpetti ja laulu, Sa­ mi Koskela, rummut. Laulamas­ sa myös Mirkka Paajanen, Maija Lehtinen ja Heidi Simelius. Liput 22 e Tiketistä, 25 e ovelta.

Temppeliaukion kirkko 50 vuotta

Temppeliaukion kirkko 50 v. ­juhlintaan sisältyvät myös seu­ raavat konsertit. Su 29.9. klo 18 Gaalakonsertti. Lapland String Quartet: Linda Suolah­ ti ja Emma Mali, viulu, Riina Pii­ rilä, alttoviulu, Lukas Stasevs­ kij, sello. Lumikki Heikkilä, viu­ lu, Jussi­Pekka Heikkilä ja Jason Hu, piano, Lukas Stasevskij, sel­

Virsiä ja viiniä nautitaan to 3.10. klo 19 Pitäjänmäen kirkon vie­ reisessä Viinikahvila Pausassa, Pitäjänmäentie 19. Laulattamas­ sa Jore Marjaranta, Maika Vuori ja Pitäjänmäen kamarikuoro.

Vapaa pääsy.

20-vuotisjuhlakonsertti

Kamarikuoro Ora juhlistaa 20­vuotispäiviään su 6.10. klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapa­ dontie 12. Solistina Kim Joung Suk, mezzosopraano, säestäjinä Jenny Metsälä, huilu, ja Marika Leino, urut ja piano. Vapaa pää­ sy, ohjelma 5 e.

Laulun siivin

Ari Häyrinen ja Anna­Kaisa Jussila laulattavat virsiä ja Kul­ taisen laulukirjan lauluja parit­ tomien viikkojen tiistaina kello 13 Hyvän Paimenen kirkon kryp­ tassa, Palosuontie 1. Seuraava Laulun siivin ­tilaisuus on 8.10.

Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 27.9. – 10.10.

14 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä 26.5. alkaen Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. Su 29.9. Gospelmessu.

Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 29.9. Lähetyspyhä.

Mukana Kaisa Huttunen. Su 6.10. kirkkokahvien yhteydessä Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus.

Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Laiturissa klo 17.30.

Messu Herttoniemen sairaalan aulassa su 6.10. klo 16. Outi Lantto ja Johannes Österlund.

TAPAHTUMIA Myllypuro-päivä la 28.9. klo 10–13 ostoskeskuksen ympäristössä.

Kirjallisuuspiiri ti 1.10. klo 14 Laiturissa. Aiheena Olli Jalosen kirja Taivaan pallo.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ke 2.10. klo 14 Laiturissa. Mukana Kirsi Lemponen.

Syksyinen perhepäivä la 5.10.

Myllypuron kirkolla. Klo 14.30 työpajoja, klo 16 yhteinen ohjelma. Ohjelman jälkeen syödään yhdessä.

Mukana Stina Huima, Anni Nikkanen ja Marika Sointula.

Kamarikuoro Oran 20-vuotisjuhlakonsertti su 6.10 klo 18 Myllypuron kirkossa. Kamarikuoro Ora, joht. Kirsi Lemponen, Marika Leino, urut ja piano, Jenny Metsälä, huilu, ja Kim Joung Suk, mezzosopraano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messuryhmä ke 9.10. klo 17 Myllypuron kirkolla. Tervetuloa kehittämään messuja mukavassa ja innostavassa porukassa.

Luento: Galilean seutu Jeesuksen jalanjäljissä ke 9.10. klo 18 Myllypuron kirkolla. Luennoi TT, arkeologi, kirjailija ja pappi Eero Junkkaala.

Sinun Sanasi -raamattuilta to 10.10. klo 17.30–19 Kulosaaren kirkossa.

Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä. Mukana Jenni Kallio.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse: Herttoniemen alue: 050 433 7339 (Taina Saarela).

Herttoniemenrannan alue: 041 511 5464 (Heli Mattila) tai 050 433 7339 (Taina Saarela).

Kulosaaren alue: 041 511 5464 (Heli Mattila).

Myllypuron alue: 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai 050 3479515 (Kati Markkanen).

Ajan voi varata myös tulemalla paikan päälle maanantaisin klo 13–14 Myllypuron kirkolla tai keskiviikkoisin klo 9–9.30 Laiturissa.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Elintarvikejakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 2.10.

Puhkea kukkaan -paja Katukappelissa, kauppakeskus Columbuksessa, klo 18–20 opetellaan rennolla meiningillä meikkauksen perusteita. Ilmoittaudu: mira.heino87@gmail.com.

Ilta on maksuton.

La 5.10.

Syksyinen perhepäivä Askartelua, muskareita ja nukketeatteria työpajoissa klo 14.30 Myllypuron kirkolla, Myllynsiipi 10.

Jakaranda‑yhtyeen konsertti klo 16, lopuksi yhteinen ruokailu.

Su 6.10.

Suomalainen messu Lasse Heikkilän säveltämä messu Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2, klo 10.

Seurakunnan kuoroja johtaa Heikki Varis.

Taidenäyttelyt Laajasalon kirkolla: 3.–29.9. Helga Tollanderin akvarelleja: Vastakohtien kaunis Namibia – Kontrasternas vackra Namibia.

1.–30.10. Liisi Myllykankaan näyttely Tuntureilla. Avajaiset ti 1.10. klo 17.30–19.

Sukkakurssi Roihuvuoren kirkolla to 24.10, 31.10., 7.11. ja 14.11. klo 11–13.

Roihuvuoren Marttojen opastuksella neulotaan villasukat. Kurssille mahtuu 15 osallistujaa. Tarvikkeet kustannetaan kurssilaisille. Ilm. 17.10. menn. ritva.hirvonen@gmail.com. +kuuskymppisten teatterimatka Saloon ke 13.11. Tri Zivago -suurmusikaaliin. Hinta 55–60 e. Sitovat ilm.

8.10. mennessä srk-toimistoon p. 09 2340 5700. Lisätietoja: Juha-Matti Terämä, p. 045 1130 6324.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Mikkelinpäivän messu su 29.9. klo 11.

Eva-Lisa Lindström, saarna, Tuula Stöckell, kanttori, Anneli Koivisto-Väisänen, laulu. Seurakuntaneuvoston jäseniä avustamassa. Kirkkokahveilla seurakuntaneuvoston jäseniä mukana keskustelemassa ajankohtaisista asioista. Messun aikana lapsille Pyhis kirkon yläkerrassa.

Kontemplatiivinen Mikkelinpäivän iltamessu ma 30.9. klo 19. Ekumeeninen Karmeliittayhteisö viettää kontemplatiivista messua, messun toimittavat Antti Kruus ja Henri Järvinen. Messun jälkeen on tilaisuus keskustella pappien ja ekumeenisten karmeliittojen seurassa. Mukana kirkkoherra Martti Häkkänen.

Elämän helmet -perhemessu ja puuhapäivä su 6.10. klo 11. Minä ja Sinä, läheiset ihmiset, perhe, me kaikki, olemme Jumalan helmiä!

Messuun kutsutaan erityisesti vuoden aikana kastetut lapset perheineen. Mukana menossa mm. Määlammas ja lapsikuoro iLOPISARAT. Puuhapäivässä tarjolla lounasta vapaaehtoisella maksulla, askarrellaan oman perheen kädenjälkitaulu ja tehdään yhteinen taideteos, kotileikkiä ja muovailua, rentoutumista ja lukemista Hiljaisuuden helmi -huoneessa.

Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkossa. Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme

tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Tarinatupa joka toinen keskiviikko klo 16: 2.10., 16.10., 30.10., 13.11., 27.11.

Kirjoita itsellesi tärkeä kertomus, tarina, tee harjoituksia, keskustele ryhmässä, kehitä itseäsi kirjoittajana, tarinan kertojana. Tied. Markku Tanttu p. 050 917 0092.

Kiukkuilta ke 2.10. klo 17–19. Miten käsitellä omaa ja lapsen kiukkua?

Pari- ja perhepsykoterapeutti Heli Pruuki. Maksuton iltapala. Ilmoita lapsi, nimi ja ikä, lastenhoitoon riitta. haikonen@evl.fi.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13.

3.10. Tuonentupa: Miten suhtaudun omaan kuolemaani, Marja Lehtinen.

10.10. Kuka oli Aleksis Kivi, Marja Lehtinen. Tuonentupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Tuonentupa ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi meitä jokaista koskettavasta asiasta.

Koululaisten syyslomaleireillä Korpirauhan leirikeskuksessa on vielä vapaita paikkoja. Kivaa puuhaa syyslomalla 1.– 6.-luokkalaisille yhdessä Vartiokylän srk:n porukoiden kanssa. Ilm. 29.9. mennessä ja lisätied. nettisivuillamme.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Mikkelinpäivän messu su 29.9. klo 10. Kaskinen, Nurminen, Filppula.

Suomalainen messu su 6.10. klo 10.

Kaskinen, Nurminen, Laaksonen, Niva-Vilkko, Filppula, seurakunnan kuorot, joht. Heikki Varis.

Iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa: Enkelien sunnuntain perhemessu su 29.9. klo 12. Vaittinen, Nurminen, Niva-Vilkko, lapsityöntekijöitä. Soppalounas.

Messu su 6.10. klo 12. Kaskinen, Laaksonen, Niva-Vilkko, duo P.S. Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 8.10. klo 18.

Nurminen, Filppula, lauluryhmä.

Hiljaisuutta, Taizé-lauluja, ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Roihuvuoren kutomakerho ry:n vuosikokous to 26.9. klo 12 Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä.

Puurokahvila maanantaisin klo 10–11 Roihuvuoren kirkolla. Maksuton aamiainen, alussa hartaus.

Usvaiseen harsoonsa verhoutuu maa su 29.9. klo 18 Laajasalon kirkossa. Harri Ruskeepää, vuoden 2018 tangoprinssi Petri Kiiski ja Paula Pietilä. Päivi Niva-Vilkko, piano. Vapaa pääsy, vap.eht. ohjelmamaksu 5 e Lasten Pankille.

Täällä Pohjantähden alla – 25-vuotisjuhlakonsertti su 6.10. klo 18 Laajasalon kirkossa. Petri Laaksonen ja Könsikkäät. Liput 20 e Ticketmaster.fi sekä tuntia ennen ovelta.

Rukoushetki torstaisin klo 12 Laajasalon kirkossa.

Iltaruoka to 9.10. klo 17–18 Roihuvuoren kirkolla. Kotiruokaa 2 e/ aikuinen, 7–17-v. lapset 1 e, pienimmät ilmaiseksi.

Ole hyvä -palvelu tarjoaa maksutonta keikka-apua ikäihmisille. Jos tarvitset apua ostoksille, saattajaa lääkäriin tai vaikka juttuseuraa, soita p. 050 505 8599 (arkisin). Toimimme Herttoniemessä, Roihuvuoressa ja Laajasalossa. Ole hyvä on Roihuvuoren seurakunnan, SPR:n ja Rudolfin palvelukeskuksen hanke.

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. 29.9. perhemessussa mukana lapsikuoro Kristallit. 6.10. messussa mukana Laulut soikoon!

-ryhmä.

Iltamessu ke 2.10. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Ehtoollishartaus perjantaisin klo 12 Matteuksenkirkossa.

Ikäihmisten syyskirkko to 26.9. klo 14 Puotilan kappelissa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 11.30.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13.

Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Ohjelmaa klo 14 alkaen. 1.10.

Retki. 8.10. Juha Pentikäinen: Saamelaisten mytologia.

Perjantailenkki, mukavaa kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3, klo 13 Vartiokylän kirkolle, jossa kahvit.

Pilkeporukka pe 27.9. klo 9–11.

Vertaistukiryhmä yli 60-vuotiaille, joilla on tai on ollut alkoholiongelma.

Maksuton aamiainen ja mielekästä tekemistä. Itäkeskuksen palvelukeskus, Voikukantie 6.

Pihakahvit la 28.9. klo 12.30-14 Matteuksenkirkon pihassa. Kahvia, juttuseuraa, rukousta.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus virastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 27.9. – 10.10.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

15 ESKO JÄMSÄ

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 26.9. klo 18, Katukappeli. Holma.

Perhemessu ja lounas su 29.9. klo 11, kirkko. Holma, Virtanen.

Iltakirkko to 3.10. klo 18, Katukappeli. Antola, Virtanen.

Messu su 6.10. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Paananen, Jurmu.

Iltakirkko to 10.10. klo 18, Katukappeli. Paananen.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 4.10. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. 4.10. Jorma Lahikainen, ylistys Hadassa.

Pyhän tanssin iltapäivä la 28.9. klo 15–17 Marielundin kappelissa.

Mietiskelevää kehorukousta piiri- ja ketjutanssien muodossa. Musiikki ja liike kuljettavat osallistujat retriitinomaiseen hiljaisuuteen. Erityistä tanssitaitoa ei tarvita. Ohjaajana tanssipedagogi, erityisopettaja, TM Tiina Sara-aho.

Varusteiksi mukava vaatetus ja sisätossut tai villasukat. Vapaaehtoinen oviraha käteisellä 5–10 e. Ilm. saraaho@gmail.com, p. 050 490 6014.

Puhkea kukkaan -paja Katukappelissa ke 2.10. klo 18–20. Opetellaan meikkauksen perusteita, siveltimien käyttöä, itselle sopivien värien valintaa, meikkipohjan ja silmämeikin tekoa. Ota mukaan käsipeili, omat meikit ja siveltimet, lainaksi saa puuttuvat välineet. Ilm. mira.heino87@gmail.com. Ilta on maksuton.

Ensi kertaa äidiksi -ryhmä alkaa 4.10.

Pieniä alustuksia äitiyteen liittyvistä aiheista kahvikupin äärellä ja vapaamuotoista keskustelua. Ilm. p. 050 322 9070, kirsi.satosalmi@evl.fi.

Perheiden olohuone Valossa su 6.10. klo 16–19. Vietetään iltapäivää yhdessä!

Pieni hartaus lasten ehdoilla, yhteisesti tuotujen nyyttärieväiden syömistä, lapsille leikkituokio ja vanhemmille aikaa vapaan keskustelun tai kasvatukseen liittyvän teeman äärellä. Perheille joissa on alle kouluikäisiä lapsia.

Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 2.10. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen.

Levollinen musiikkihetki kirkossa ke 9.10. klo 16.30.

Levähdä vartti monipuolisen musiikin äärellä.

Aikakone! 100 vuotta iloa! Junnujen syyslomaleiri 1.–6.-luokkalaisille Lohjalla 14.–16.10. Huikeaa tekemistä: elämyksiä Tytyrin kaivoksessa, pelejä, leikkejä, yhdessäoloa, seikkailua, iloa sekä paljon muistoja elämänreppuusi. Leirin hinta 50 e.

Lisätiedot heidi.ruuska@evl.fi.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16.

Pappi tavattavissa Katukappelissa torstaisin klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus p. 09 2340 6518 ti 9–11, to 13–15, tai henkilökohtaisesti Valossa ti 9–11. Voit jättää soittopyynnön sähköpostilla: vuosaari.diakonia@evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Mirva Keski-Vähälä ohjaa Naisten päivän aluksi kehollisen harjoituksen. Siinä kiinnitetään huomiota hengitykseen ja läsnäoloon.

Hartiahieronta, herkut ja hengen­ ruoka tuovat hyvinvointia naisille Myös liike on lääke Oulunkylän kirkon Naisten päivässä syksyisenä lauantaina.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

E

ntä jos yhtenä lauantaina jättäisin imurin ja pyykit odottamaan, lähtisin kirkolle kahville ja kuulemaan, mitä toiset fiksut naiset ajattelevat asioista? Retriitinohjaaja, entinen lumilautailija, opettaja ja neljän lapsen äiti Susanna Erätuli kertoo näköjään ”Sukulinjojen siunauksista” kello 10.45, ja heti sen jälkeen perheterapeutti ja pariviestinnän ohjaaja Arja Seppänen valottaa ajatusta ”Armo päästää irti”.

Näistä asioista pääsisin juttelemaan iltapäivän työpajoissa. Tai sitten voisin vain varata aamukahvilla ajan pieneen ilmaiseen niskahierontaan ja ehkä mennä askartelemaan Marttojen opastuksella heijastimia kierrätysmateriaalista. Ja saisihan siellä kuumaa keittoa lounaaksi.

Ai niin, puolisohan on lauantaina töissä, mihinkäs lapset, jos menen tuonne? Onneksi siellä on järjestetty lastenhoito luentojen ja työpajojen ajaksi. Pitää vain muistaa varata paikat lapsille. Muussa ohjelmassa lapset voivat olla mukana.

OULUNKYLÄN SEURAKUNNAN Naisten päivä on perinne, jonka ideana on tarjota naisille henkistä ja hengellistä evästä kahvin ja keiton lisäksi, yhdessäoloa, käsillä tekemistä, uusia ajatuksia ja mahdollisuus hieman shoppailla

kehitysmaissa asuvien naisten ja lasten hyväksi.

– Tämä lähti seurakuntaneuvoston naisten ideasta kymmenisen vuotta sitten, kertoo päivää koordinoiva kanttori Maija Pesonen-Kareinen.

Suosio on ollut sen verran suurta, että Naisten päivä kuuluu nykyisin vankkumatta seurakunnan syksyyn.

Hyvinvointipäivää on järjestämässä suuri joukko vapaaehtoisia sekä Oulunkylän Martat. Hierontapisteisiin on palkattu kaksi ammattilaista.

”

Elämme hyvin nopeassa yhteiskunnassa ja kaipaamme lepoa.

SEURAKUNNAN perhetyöntekijä, tanssitaiteilija Mirva Keski-Vähälä ohjaa päivän aluksi kehollisen harjoituksen, johon kuuluu neljä lempeää liikettä.

– Liikkeet voi tehdä istuen. Niiden tarkoituksena on, että ihminen voi tulla tähän hetkeen ja olla siinä läsnä.

Mirva Keski-Vähälä tuli seurakuntaan töihin ensin lastenohjaajaksi, sitten puolipäiväiseksi perhetyöntekijäksi. Pian hän toteutti freelancerin pitkäaikaisen unelman ja perusti oman tanssistudion, KehoLataamon.

Nyt hän työskentelee sekä seurakunnassa että tanssistudiossaan.

– Tanssin alan ihmiset kysyvät, kuinkas sinä nyt sinne seurakuntaan menit töihin, oletko tullut uskoon?

Ja seurakuntaväki ihmettelee, miten tanssitaiteilija on tänne seurakuntaan ajautunut, Keski-Vähälä naurahtaa.

Itse hän ei koe mitään ristiriitaa töidensä välillä, päinvastoin. Yhteisöllisyys, rentous, ilo, lepo – ne ovat läsnä molemmissa. Perjantaisin Keski-Vähälä esimerkiksi ohjaa tanssivaa perhekerhoa Käpylän kirkolla.

– Pidän sanasta lepo. Elämme hyvin nopeassa yhteiskunnassa ja me naiset olemme hyvin kriittisiä omaa elämäämme kohtaan, mutta kaipaamme lepoa. Myös tanssinopettajana tuen sitä ajatusta, että sinä riität. Voit olla aidosti se, joka olet tänään.

– Naisten päivässä mietitään myös, miten suuri merkitys rukouksella voisikaan olla oman hyvinvointimme parantumisen kannalta. Etsimme tapaa levätä Jumalan suuressa rakkaudessa.

Naisten päivä on tarkoitettu kaikille itsensä naiseksi kokeville. ■ Naisten päivä la 5.10. klo 10–15.30 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10, alkaa hemmottelukahveilla ja päättyy messuun.

Väliin mahtuu kaksi luentoa ja työpajat, kasviskeittolounas, hartiahierontaa, yhteislaulua ym. Päivässä voi piipahtaa lyhyesti tai viipyä alusta loppuun (ilmoittautuminen vain lastenhoitoon).

MENOT 27.9. – 10.10.

16 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut Enkelien sunnuntaina 29.9. klo 10 Malmin kirkossa. Timo Laaninen. klo 10 Kummin kaa -perhemessu Puistolan kirkossa. Rosa Kostamo.

Vuoden aikana kastettujen perheet voivat noutaa kastepuun lehden.

Tervetuloa myös kummit! Messun jälkeen brunssi. klo 10 Perhemessu Viikin kirkossa.

Petri Jukanen. Muskarilaiset. klo 16 Kansainvälinen messu Pihlajamäen kirkossa. Markku Arola. klo 17 Valon messu Puistolan kirkossa. Vapaaehtoisten toteuttama messu. Iltatee.

Messut su 6.10. klo 10 Malmin kirkossa. Meri Ala-Kokko. klo 10 Lähetysmessu Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. Katsaus Suomen Lähetysseuran työhön Taiwanilla. klo 10 Viikin kirkossa. Markku Arola.

Kanneltajat. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa.

Martta Paijola. Nuorten Joukko -kuoro. klo 14 Hartaus Pukinmäen Portissa.

Anita Olli. Post Iucundam -kuoro. klo 16 Perhemessu Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen. Muskarilaiset.

Viikkomessu Viikin kirkossa keskiviikkoisin klo 18. 2.10. Markku Arola.

9.10. Niina Pihlajamaa.

Musiikkiehtoollinen Tapanilan kirkossa ke 9.10. klo 18.

TAPAHTUMIA Antiikkia, Antiikkia – Wanhojen kirjojen päivä la 28.9. klo 13–15.30 Pukinmäen kirjastossa, Kenttä-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

La 28.9.

Antiikkia, antiikkia Wanhojen kirjojen päivä klo 13–15.30 Pukinmäen kirjastossa, Kenttäkatu 12.

Arvioitaviksi tuotuja, vähintään 50 vuotta vanhoja kirjoja ja niihin liittyviä tarinoita valottavat dosentit Tuija ja Esko M. Laine.

Antikvariaatti Sofian edustaja antaa kirjoista hinta-arvion.

katu 12. Tarkastellaan arvioitaviksi tuotuja, vähintään 50 vuotta vanhoja kirjoja ja kuullaan niihin liittyviä tarinoita. Asiantuntijoina dos. Tuija ja Esko M. Laine. Antikvariaatti Sofian edustaja antaa kirjoista hinta-arvion.

Vapaa pääsy.

Päivä maalla -tapahtuma Viikin kirkolla su 29.9. klo 11–15. Kasvishernekeittoa, askartelua, ilmapalloja, keppihevosratsastusta, lasten kirkkopolku.

Malmin ääniä – Kansalaisvaikuttamisen päivän tapahtuma Malmin kirkolla ti 1.10. klo 18. Kenen ääni kuuluu Malmilla? Miten saamme syrjäytetyt äänet esiin? Kutsumme Malmin ihmisiä, vaikuttajia ja toimijoita kuulemaan live-esitystä, jossa malmilaiset kertovat arjen haasteistaan.

Keskustelua, Malmin enkeleiden musiikkia ja pientä iltapalaa. Ei ilmoittautumista. Tied. veera.wallenius@evl.fi, p. 050 475 5407.

Isät ja lapset kokkaa -brunssi Pihlajamäen kirkolla la 5.10. klo 13.

Ilm. kokkaamaan jukka.holopainen@ evl.fi, p. 050 444 4376. Ilm. syömään p. 09 2340 4427. Hinta 4 e/aikuinen ja 2 e/yli 3-v. lapset. Äidiltä tyttärelle -laulukonsertti Malmin kirkossa su 29.9. klo 18. Katriina ja Laura Pyrrö,

Ti 1.10.

Malmin ääniä Kansalaisvaikuttamisen päivä Malmin kirkossa, Kunnantie 1, klo 18. Kenen ääni kuuluu Malmilla? Kutsumme Malmilla asuvia, vaikuttajia ja toimijoita kuulemaan live-esitystä, jossa malmilaiset puhuvat äänellään arjen haasteista. Malmin Enkeleiden musiikkia ja pientä iltapalaa.

Kaisu Rauhamaa, piano ja urut.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Matkailuilta Malmin kirkossa la 28.9. klo 18. Eeva-Maria Muurman kertoo matkastaan Anatolian Konyaan.

Kahvitarjoilu.

Kansainväliset nyyttärit Pihlajamäen kirkossa pe 4.10. klo 18. Kaikille avoin illanvietto. Voit tuoda mukanasi pientä syötävää yhteiseen pöytään.

Puksun rastit la 5.10. klo 10–13.

Pukinmäen Portissa maksuton kahvitarjoilu. Lauluhetket klo 10.30 ja 12.

Tiia Maria Saaren konsertti Viikin kirkossa su 6.10. klo 18.

Tiia Maria Saari, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni ja Daugas Neverovas, piano. Vapaa pääsy. Älä pelkää -keskusteluilta Malmin kirkossa ti 8.10. klo 19. Teemana köyhyys ja vähävaraisuus. Esko M. Laine ja vierailija. Pientä iltapalaa, iltarukous ja -virsi.

Iltaruoka Siltamäen seurakuntakodissa ke klo 17–18.30. Ateria 1 e/ annos.

Iltaruoka ja perhekerho 1.10. alkaen ti klo 17–19 Jakomäessä leikkipuiston tiloissa, os. Kolupolku 10. Ateria 2 e/ perhe.

Viikin iltaruoka ke klo 17. Kasvisruokaa 1 e. Lasten leikkitila klo 17.30– 18.30.

Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla to klo 12. Kotiruokaa 2 e.

Mestan olohuone ti klo 11.30–13.30.

Lounas 2 e.

Olotilakahvila olohuone Tapulin seurakuntakodissa ma klo 11–13.

Puurotarjoilu 30.9.

Pop-up tiistai Tapulin seurakuntakodissa ti klo 13.30–16. Ovet avoinna kaikenikäisille. Välipala, hartaus ja yhdessäoloa.

Ostarin Onni Pihlajamäen kirkossa ti klo 9–11. Aamupalaa 0,30 e.

Porttikahvila Pukinmäen Portissa ma klo 12–14.30. Ma 7.10. maksuton puuroateria ja lauluhetki klo 13.

Ilmoittaudu syysloman toimintaan seurakunnan verkkosivuilla!

Syysloman maksuttomat toimintapäivät Tapanilan kirkolla 14.–18.10. ma–pe klo 9–15. Ulkoilua, pelejä, leikkejä ja askartelua 1.–3.-luokkalaisille. Kuljetus Tapanilaan Jakomäen, Malmin, Pihlajamäen, Puistolan ja Viikin kirkoilta klo 8.30, paluu n. klo 15. Tule koko viikoksi tai yksittäisiksi päiviksi. Tied. riitta.koivisto@evl.fi.

Syyslomaleiri 3.–6.-luokkalaisille Lohirannassa 16.–18.10. Kivaa loma-

Menokasvo

Opetatteko klubilla myös kielioppia?

– Odotamme, että ihmiset osaavat jo kieliopin perusasiat, jotka opetetaan virallisilla suomen kielen kursseilla. Klubilla keskustellaan pareittain ja ryhmissä, ja mahdollisimman paljon suomeksi. Tukikieltä, englantia, käytetään vähän.

Tule klubille puhumaan suomea Kansainvälisen työn sihteeri Natasha Vaalgamaa, mikä on Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan Puhutaan suomea -klubi?

– Se on keskusteluryhmä, jossa jo jonkin verran suomea osaavat ulkomaalaiset voivat parantaa kielitaitoaan. Monet heistä ovat tulleet Suomeen työn, opiskelun tai avioliiton vuoksi. Väkeä on ollut monelta mantereelta.

ESKO JÄMSÄ

Mistä ryhmässä keskustellaan?

– Meillä on joka kerta sovittu aihe. Esimerkiksi suomalainen kulttuuri, tavat ja perinteet, kesämuistot tai tyypillisimmät kysymykset työhaastattelussa. Me keskitymme uuteen sanastoon ja sisältöihin. Se on myös ryhmän vapaaehtoisille opettajille mielekäs tapa.

tekemistä saman ikäisten kanssa.

Hinta 35 e. Tied. anni.kuivala@evl.fi.

Perheleiri Siuntiossa 9.–10.11. Yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista. Aikuiset 20 e, yli 4-v. lapset 10 e, perhehinta 45 e. Ilm. helsinginseurakunnat.fi/ malmi.

Nuorten kirkkoyö 18.–19.10. Tehdään iltapalaa, keksitään kivaa tekemistä ja tietenkin nukutaan! Ilm. seurakunnan verkkosivuilla.

Stressinhallintakurssi työikäisille ja opiskelijoille Tapanilan kirkolla su klo 15.30–17.30. Kokoontumiset 27.10., 3.11., 24.11. ja 1.12. Ohjaajina Miia Moisio ja Meri Ala-Kokko. Hinta 40 e. Ilm. 1.10.–11.10. meri.ala-kokko@ evl.fi, p. 050 380 3568.

Rippikouluun ilmoittautuminen 1.–31.10. osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/malmi. Lisätietoja rippikoulupäivystyksestä pe klo 10–12, p. 09 2340 4407.

Aikuisrippikoulu alkaa! Oletko saanut kutsun kummin tehtävään?

Etsitkö elämällesi suuntaa ja tarkoitusta? Rippikoulussa perehdytään elämän ja uskon kysymyksiin. Aikuisrippikoulu Malmin kirkolla 12.–13.10. sekä la 16.11. klo 10–16. Konfirmaatio su 17.11. klo 14 Malmin kirkossa. Tied. p. 09 2340 4451, ilm. p. 09 2340 4400.

Pyhän tanssin kurssi Viikin kirkossa to 3.10., 10.10. ja 17.10. klo 18–19.

Hiljaista rukousta liikkeessä. Ei vaadi tanssitaitoa. Hinta 6 e/kerta.

Hengellisten laulujen ilta Siltamäen seurakuntakodissa ti 1.10. klo 18.

Maritta Widberg.

Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri Malmin kirkossa ti 8.10. klo 17.

Keskusteluilta katekismuksesta Siltamäen seurakuntakodilla to klo 17.30–19, alk. 3.10.

Israel-ilta Pukinmäen Portissa ti 8.10. klo 17.30. Raamattua, ylistyslauluja ja rukouksia Lähi-idän rauhan puolesta.

Hartaus Madetojan palvelutalossa pe 4.10. klo 13.30.

Hartaus Vuorensyrjän palvelutalossa ke 9.10. klo 15.30.

Seniorit, laulu soi! ti 8.10. klo 12 Viikin kirkossa.

Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkossa ti 1.10 ja 8.10. klo 13.

Siltamäen seurakuntakodissa ti 1.10 ja 8.10. klo 12.

Tapanilan kirkossa ke 2.10 ja 9.10. klo 13.

Pihlajamäen kirkossa ke 2.10. ja 9.10. klo 13.

Torstaikahvila Puistolan kirkossa to 3.10. ja 10.10. klo 13.

Naapurikahvit Viikin kirkolla ke 9.10. klo 13.

Hävikkiruuan jako Viikin kirkolla ma klo 14.

Mitä ihmiset saavat ryhmästä?

– Uskallus käyttää suomen kieltä kasvaa, samoin sanavarasto. Ihmiset saavat uusia ystäviä ja kontakteja seurakuntaan. Facebook-ryhmässä on toivottu aiheita, ja ryhmäläisten toiveesta tästä on tehty intensiivikurssi, kahdeksan kertaa syksyllä ja kahdeksan keväällä.

– Kurssille saa tulla vapaasti, ilman ennakkoilmoittautumista.

EIRA SERKKOLA Puhutaan suomea -klubi keski- ja jatkotason suomen kielen opiskelijoille Annankulmassa, Annankatu 14 D, tiistaisin klo 15–16.30. Viimeinen kerta 29.10. (ei 15.10.), kurssi jatkuu tammikuussa. Lisätietoja: natasha.vaalgamaa@evl.fi.

MENOT 27.9. – 10.10.

Leivänjako Malmin kirkossa to klo 11.30.

Pihlajamäen kirkolla ti klo 9.

Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11.

Jakomäen kirkolla ke klo 11.

Diakoniatyön yhteystiedot Ajanvaraus taloudellisissa kysymyksissä ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481.

Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14.

Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Enkelien sunnuntain perhemessu 29.9. klo 10. Handolin, Heininen, Pesonen-Kareinen, lastenohjaajia, musiikkikoulu Virtus. 4-vuotiaiden syntymäpäivät.

Messu 6.10. klo 10. Pelkonen, Pesonen-Kareinen, av. Kirsi Salo.

Maunulan kirkossa: Messu 29.9. klo 12. Savik, Helenius, av. Marja-Leena Nieminen.

Messu 6.10. klo 12. Leinonen, Wallenius. Pyhäkoulu messun ajan.

Käpylän kirkossa: Messu 29.9. klo 18. Savik, Helenius, Käpylän kirkkokuoro.

Messu 6.10 klo 18. Kaipainen, Mäkiö, av. Pirkko Alho.

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

17

Apua & tukea

Jannen yksinäisyys helpottui Pilkeporukassa Pilkeporukka tarjoaa aamiaista, juttuseuraa ja porukan toiveiden mukaista toimintaa.

I

TEKSTI ELLA LUOMA KUVA ESKO JÄMSÄ

kääntyvä helsinkiläinen Janne asuu yksin ja yrittää tulla toimeen vähävaraisena.

– Kun liikkuminen on hankalaa ja arki yksinäistä, sitä pyörittelee päässään kaikenlaisia murheita ja nukkuu huonosti, hän kertoo.

Janne on yksi heistä, joka on tavoitettu Pilke-toiminnalla. Kyseessä on vertaistukiryhmä yli 60-vuotiaille, joilla on tai on ollut alkoholiongelma.

– Tämä on etsivää työtä, kertoo diakoniatyöntekijä Merja Korhonen Vartiokylän seurakunnasta.

Yhteistyötä uusien pilkeläisten saamiseksi ryhmään tehdään terveysasemien päihde-ja mielenterveyshoitaji-

en, sosiaalityöntekijöiden ja kotihoidon kanssa.

– Kun ihminen sairastuu, menettää läheisensä tai jää eläkkeelle, elämänpiiri saattaa kaventua eikä löydy mielekästä tekemistä omaan arkeen.

Silloin jää herkästi kotiin ja alkoholinkäyttö lisääntyy.

DIAKONIATYÖN KAUTTA Merja Korhonen etsii ihmisiä, joiden on vaikea poistua kotoa, ja kannustaa heitä tulemaan mukaan pilkeporukkaan, vaikka vain kääntymään. Tarjolla on myös saattoapua, jos kotoa poistuminen tuntuu henkisesti tai fyysisesti vaikealta.

Pilkeporukan aamu alkaa yhteisen ja ilmaisen aamiaisen valmistamisella ja jatkuu kahvittelun ja keskustelun merkeissä. Porukasta riippuu, millaisia asioita tehdään. Jannelle pilkeporukassa käymisestä on tullut jo tuttu rutiini.

– Tulen aamulla tänne, syödään puuroa ja jutellaan asioista. Olen käynyt täällä syvällisiä ja henkeviä keskusteluja.

Janne kokee, että yksin asuvat ihmiset jäävät herkästi avun ulkopuolelle.

– Meitä, jotka asumme yksin, on valtavasti, mutta yhteiskunnassa, politiikassa ja kirkossa nähdään perheet ja pariskunnat. Me yksinasuvat tarvitsemme apua arkeen siinä missä muutkin.

Jannen mukaan yksin ollessa tulee myös mietittyä synkkiä asioita.

– Muiden kanssa juttelu tuntuu terapialta.

PILKKEEN TOIMINNAN keskeisenä tavoitteena on yksinäisyyden vähentäminen. Se vaikuttaa positiivisesti myös muuhun elämään esimerkiksi alkoholinkäytön vähenemisen kautta. Ryhmään tuleminen madaltaa kynnystä tehdä muitakin arjen asioita.

– Meidän porukkaan saa tulla juuri sellaisena kuin on, rohkaisee sosiaaliohjaaja Laura Roininen.

Pilkeporukassa ei käytetä alkoholia, mutta päihtynyttä tulijaa ei käännytetä pois. Pilkkeen toiminta on uskonnollisesti sitoutumatonta. ■ Jannen nimi on muutettu.

TAPAHTUMIA Family Thursday to 26.9. klo 17–19 Maunulan kirkolla. Perheille suunnattu yhteisöllinen ilta, jossa syödään yhdessä, hiljennytään ja keskustellaan iltateellä vanhemmuutta tukevista ja askarruttavista teemoista. Illan teema: Positiivisen kannustuksen merkitys lapsen kasvussa, toiminnassa ja käytöksessä, puhujana varhaiskasvatuksen psykologi Hanna-Maria Mäkelä. Mukana Mirva Keski-Vähälä, Karin Airaksinen, Anna Hjelt-Jauhiainen ja Maija Pesonen-Kareinen.

Kirahvi Gaala pe 27.9. klo 9.30 ja 10.15. Maunulatalolla. Kirahvi Gaalassa juhlitaan perheen pienimpiä tanssien ja laulaen viidakon eläinten kanssa. Tule tapaamaan joogaava leijona, vedessä köllöttävä krokotiili ja monta marakattia. Tanssiin johdattaa perhetyöntekijä, tanssinopettaja Mirva Keski-Vähälä ja lastenohjaajat.

Musiikista vastaa viidakon musiikkimaestro Mikko Helenius. Kesto 30 min. Juhlakahvit ja -mehut.

Vapaa pääsy.

Poliisisoittokunnan konsertti pe 4.10. klo 18 Oulunkylän kirkossa.

Naistenpäivä Oulunkylän kirkolla la 5.10 klo 10–15.30. Viisautta hyväksyä, rohkeutta muuttaa. Vierailijoina päivän keskusteluissa ja työpajoissa kirjailija, retriittiohjaaja Susanna Erätuli ja terapeutti, pappi Arja Seppänen. Hemmottelukahvit, kasviskeittoa, hierontaa, kirjakirppis, naistenpäivän messu. Lastenhoito järjestetty, johon ilm. 2.10. mennessä maija.pesonen-kareinen@evl.fi.

Vapaa pääsy.

A

Pilkeporukassa käydään omia tunteita lävitse tunnekorttien avulla.

Laura Roininen esittelee kortteja.

Lauluja tästä elämästä to 10.10. klo 13 Maunulan kirkossa. Musiikkimatineassa kirjailija, runoilija AnnaMari Kaskinen kertoo sanoittamistaan lauluista. Musiikkia, yhteislaulua. Pesonen-Kareinen, Hapuli.

Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Enkelien sunnuntain perhemessu ja brunssi su 29.9. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Mikael Tammilehto ja Jussi Hirvonen. Brunssin hinta: 8 e/aikuiset, 5 e/10–18-v., 2 e/2–9-v. Ilmoittautumiset brunssille ja erityisruokavaliot pe 27.9. mennessä moona.seppa@evl.fi.

Messu su 6.10. klo 11. Mikael Tammilehto, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen. Vanhustenviikko alkaa.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkolla. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä. Mukana seurakunnan työntekijä.

Vauvan päivä pe 27.9. Lounas 3 e klo 11–13 Kippo & Kulhossa, Paloheinäntie 9. Hyvän Paimenen kirkolla klo 11.30– 17.30 pallomeri, vauvahierontaa, sosemaalausta, vaate-esittelyjä, kahvia, leipää, pientä makeaa. Yhdessäoloa.

Raamattupiiri to 3.10. klo 18.30. Tervetuloa tutustumaan Kirjojen kirjaan.

Syysillan konsertti su 6.10. klo 18. Marja Sollo-Kauppinen, mezzosopraano; Jan-Erik Ingvall, piano. Mm. syksyaiheisia maallisia ja hengellisiä sävelmiä.

Säveltäjinä mm. Toivo Kuula. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Itäkeskuksen palvelukeskuksen Pilkeporukka perjantaisin klo 9–11, Voikukantie 6. Soittoasi odottavat sosiaaliohjaaja Laura Roininen p. 09 3107 4361 ja diakoniatyöntekijä Merja Korhonen p. 09 2340 6451. Lue lisää Helsingissä kokoontuvista Pilkeporukoista: www.ikaantyneidenpaihdetyo.fi/ toimintaa/pilketoiminta/pilkeryhmat

Valtakunnallinen vanhustenviikko Pakilassa: Pakilan voimistelijoiden tuolijumppa ma 7.10. klo 12. Paimensali.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ti 8.10. klo 13. Tule laulamaan yhdessä tuttuja lauluja ja opettelemaan uusia! Kahvit.

SeniorSurf – Digiopastusta senioreille ke 9.10. klo 12–14. Tietoisku älylaitteiden iloista. Henkilökohtaista ja maksutonta opastusta tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytössä. Ota oma laite mukaan.

Eläkeikäisten kerho to 10.10. klo 13.

Laulua, kahvia, hartaus ja keskustelua. Mukana rovasti Seppo Leveelahti.

Kippo & Kulho -lounas pe 11.10. klo 11–13. Vanhustenviikon päättävä lounas Waste & Feast -hävikkiruokaravintolassa. Lämmin ruoka 3 e tai 5 e, joka on omakustannushinta, tai 10 e, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä. Risteyspaikka, Paloheinäntie 9, kirjastoa vastapäätä.

Erityisryhmille Kehitysvammaisten ja näkövammaisten tarpeita huomioiva Tuomasmessu 6.10. klo 18– n. klo 20 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Selkomateriaalia ja laulut pistekirjoitukselle. Kirkkokahvit kryptassa alakerrassa, on hissi.

Oppaat ja työntek. vastaanottamassa kello 17.15 alkaen.

Kuulovammaisten lounas su 6.10. klo 12 kuurojen lähetyksen hyväksi Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Maksu 3 e tai halutessaan voi maksaa enemmän. Lounaan jälkeen viittomakielinen messu ja kirkkokahvit.

Lähetyspiiri näkövammaisille perjantaisin klo 17–19.30 viikoittain 13.12. saakka. os. Kolmas linja 22 B, 4 krs. Ohjaajana Leena Siponkoski p. 040 585 8510. Lähetyspiiri tulee Lähetysseuran tekemää työtä vammaisten lasten hyväksi Nepalissa.

18 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja HERÄNNÄISSEURAT

27.9.

HELSINKI KALLION KIRKKO KLO 19.00

PEKKA SIMOJOKI MAKE PERTTILÄBAND

LIPUT ENNAKKOON 22 € OVELTA 25 € KONSERTIN KESTO NOIN 2 H 15 MIN.

MIRKKA PAAJANEN / MAIJA LEHTINEN HEIDI SIMELIUS

Kohti uskallusta , toivoa ja luottamusta !

Naistenpäivät 4.–6.10. Vivamossa Jumala pysäyttää meidät elämässä monenlaisten, usein kipeidenkin asioiden äärelle ja kysyy valmiutta astua luottamuksen varaan. Onko minulla uskallusta kulkea Hänen minulle suunnitelmaansa polkua luottaen Hänen apuunsa ja johdatukseensa?

Viikonlopussa mukana mm. pastori ja viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, teologi ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara, musiikissa Tuula Hakkarainen ja Juho Peuraniemi.

Vivamosta Leena Broman ja Marika Viljamaa.

Osallistumismaksu 35 € (pelkkä la 25 €).

Täysihoitohinta 141,50–179,50 € / hlö.

Yhteistyössä

ke 25.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. pe 27.9. klo 18.30 kotiseurat E.FullerJ.&H.Juustilla, Hirvit.7, Sipoo. la 28.9. klo 18 Mikaelinkirkon takkah., Emännänp.1, (Kontula) Hki. ti 1.10. klo 12.30 ”Ilmasto-oikeudenmukaisuus”, Ruusa Gawaza (Lähetysseura), Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki. ke 2.10. klo 19 seurat Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrne 1, Hki; tarj. klo 18.30. to 3.10. klo 18 ”Kauneimmat koululaulut” -yhteislauluilta Seuratuvalla, (Autotalo, Kamppi); mukana V.Railio, K.Airas ja A.Rintala. pe 4.10. klo 18:30 seurat Espoonlahden kirkolla, Kipparink.8, Espoo. su 6.10. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa; kirkkokahvit ja seurat. klo 17 syli- eli perheseurat Seuratuvalla; mm. Miina Meurman, Eero Untamala, Katariina Airas;Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi), Hki. ma 7.10. klo 18:30 seurat KilonRistissä, Vanharaide 1, Espoo. ke 9.10. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. to 10.10. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 6.10. klo 13.30 Lähetystilaisuus Samuel Repo ja Luukas Latvala tuovat terveisiä nuorten Venäjän matkalta

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22 pe 4.10. klo 19 syysseurat, Vanha kirkko la 5.10. klo 18 syysseurojen viikkomessu, Johanneksen kirkko su 6.10. klo 14, 15:30 ja 18 syysseurat, ry ti 8.10. klo 19 alueseurat, Huopalahden kirkko Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Tervetuloa.

ESIRUKOUSILTA

Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3

ti 1.10 klo 19

Ohjelma: vivamo.fi/ohjelmat

Ilmoittaudu 30.9. mennessä:

puh. 0207 681 760, Vivamontie 2, 08200 Lohja, vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

Hiljaisuuden päivä Pyhäinpäivän retriitti 2.11. klo 10.30-18 Käpylän kirkolla, os. Metsolantie 14.

Kaipaatko hiljaisuutta, lepoa ja pysähtymistä elämääsi?

Henkilökohtaista matkantekoa hiljaisuudessa siivittävät yhteiset rukoushetket.

Ohjaajina Taina Latvala ja Marianne Vanhanen.

Hinta 10 e, sis. keittolounaan.

Ilmoittautuminen 1.-15.10. välisenä aikana: taina.latvala@hotmail.fi tai 040 504 9479.

Järj. Oulunkylän seurakunta.

HALUATKO KESKUSTELLA ELÄMÄSI SOLMUKOHDISTA? SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Ota yhteyttä, p. 045 341 0506.

Daniel Björk, Bengt Lassus, Peter Hilli.

Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ma klo 14.30-16.30 ja esirukousiltana 18–19, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeitse Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko. Petrus församling

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Kuolinpesät, koti-irtain, muutto ylijäämät, astiat, työkalut, varastot p. 0407514464 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

Ostetaan asunto

Ostetaan Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

050 347 1555

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

Vanhoja valaisimia ja huonekaluja. Puhelin 0400 879 239 / Jussi Perälä OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Etsimme ostaaksemme perheellemme, avarapohj. valoisaa asuntoa vanhasta Lauttasaaresta. Kolmiota tai neliötä parvekkella, n. 70-90 m2. Mikäli harkitset myymistä, otathan rohkeasti yhteyttä.

040-581 6221 Minna Kivelä Ostetaan koti, eli kaksio Etelä-Helsingistä. 45-60 m2. Soita: 0503066036 tai jyri.rasinmaki@gmail.com.

Vuokrata halutaan Opettaja-toimittaja-aviopari ja lapsi etsivät hyväk. 3–4h+p Etelä-Hki. p. 0445419828 4 henkinen perhe etsii 3-4h+k kantakaupungin alueelta 1.10. alk.

Arvostamme vanhan talon henkeä & hyvää sijaintia. Yht. 0407451714/Liina

26.9.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa?

Kaunis hymy valloittaa.

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

p. 09 726 2266

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

Hammaslääkäri Ada Tikka.

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

Ilmainen proteesien tarkistus

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

UUSI VASTAANOTTO AVATAAN 1.10. HAKANIEMEEN! Meillä sinua palvelevat tutut erikoishammasteknikot; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT Antti Koskelo Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

010 2715 100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Kotiapua arkeen ja juhlaan

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kauppa, ulkoilu, avustaminen yms.

0405466326 sari@palvelusroos.fi Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Kiinteistövälitystä

p. 09 146 1460

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

HAMMASASEMA

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

HAMMASTEKNIKKO

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

19

Lakipalveluja

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

A

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Älykännykkä- ja tietokoneapua Reipas tekn. yo. opastaa vaihe vaiheelta. Mahdollisuus kotitalousvähennykseen. p. 041 746 9101

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740 Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Perushammash., implantit, protetiikka, ARABIANHAMMAS (ent.Stickdent) Kaj Franckin katu 1 TH 2, 00560 Hki, puh. 050-4757140

Siivouspalveluja

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Tehokasta, tasokasta ja ystävällistä siivouspalvelua. Kaikki kodin perus­ siivouksesta suursiivouksiin. Asiakkaille kotitalousvähennys ­50%. Kysy tarjous myös toimitilojen siivouksista.

Mari Herala 0452657475

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090

Kotisiivoukset luotettavasti.

Myös seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

E D U L L I S E S T I testamentit, perintö- ym. lakiasiat myös kotikäynnit Isännöintikeskus Oy Kustaankatu 5, Helsinki Puh. 0400 – 865 423

Rakennusala Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalaushelsinki.fi

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt Kotitalousvähennys p.050 5940 360 www.tapioraivio.fi Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain

kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot

20 A Kirkko ja kaupunki | 26.9.2019

Katsomusneutraalia lastenkasvatusta ei ole YLE UUTISOI 16.9., että kastettavien lasten prosenttiosuus kaikista syntyneistä lapsista on vähentynyt voimakkaasti erityisesti Helsingin hiippakunnassa. Tärkeäksi syyksi ilmoitettiin nykyvanhempien halu antaa lastensa itse päättää maailmankatsomuksestaan.

Taustalla oleva ajatus arvo- ja katsomusneutraalista lastenkasvatuksesta voi olla kaunis, tuntua edistykselliseltä ja hivellä vapautta rakastavaa ja pakkoa vieroksuvaa ihmismieltä, mutta se on utopistinen.

Kaikki vanhemmat tulevat nimittäin omalla toiminnallaan väistämättä antaneeksi lapsilleen esimerkkinä näkemyksensä siitä, miten asiat ovat, miten niiden tulisi olla ja mikä on hyvää ja oikein tai pahaa ja väärin.

Munasolun hedelmöittymisestä alkunsa saava lapsi alkaa sitä paitsi suuntautua ympäristöönsä, muun muassa kieleen, jo hyvän aikaa ennen syntymäänsä, siis jo sikiönä.

Uskonnoton tai ateistinen kasvatus ei ole katsomusneutraalia, koska uskonnottomuus ja ateismi eivät ole katsomusneutraalieja. Se on kannanotto perimmäiseen olemassaolon kysymykseen siinä missä esimerkiksi teismikin.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

SAKCHAI LALIT / AP − LEHTIKUVA

Armeija tarvitsee kaikkien maanpuolustustahtoa

Kirjoita surusta ja menetyksestä

Johanna Nurmimaa Kai Sadinmaa

Sururyhmään pääsee liian myöhään Surun kohdatessa on hyvä saada vertaistukea. Seurakunnissa toimii sururyhmiä läheisensä menettäneille. Seurakunta ohjeistaa, että ”ryhmässä jaksamisen kannalta on hyvä, että läheisen kuolemasta on kulunut vähintään 4–6 kuukautta”.

Eikö tukea pitäisi saada oitis, kun kaaos on jo päällä, eikä vasta sitten, kun toipuminen on alkanut ja uusi jär-

PIRKKO KARASTI kyseli, miksi ihmiset eroavat kirkosta (K&k 23.5.). Itse erosin kirkosta vuonna 1955. Paras ystäväni oli tehnyt itsemurhan. Hautajaisissa pappi ”lohdutti” äitiä: ”Vaikka tämä poikasi joutuu kadotukseen, onhan sinulla vielä toinen lapsi.” Olin nuori ja herkkä, ja erosin kirkosta.

50 vuotta vanhempana tajusin, ettei tuo tyhmä pappi edustanut kirkon armeliasta sanomaa. Niinpä liityin takaisin kirkkoon. Muita motiivejani olivat perinteiden kunnioittaminen ja muut eettiset syyt.

Eero Oulasvirta Helsinki

Mikko Heikkilä dosentti Tampere

SURUN SIIVET SOIVAT on musiikillinen hiljentymishetki, jossa voimme muistella edesmenneitä rakkaitamme hoitavan musiikin ja laulun äärellä. Sitä vietetään Henkensä riistäneiden muistopäivänä 17.11.2019 Malmin hautausmaan isossa kappelissa Helsingissä.

Kuoleman ja menetyksen kohdatessa toivomme rakentavamme siltaa surun läpi laulun, musiikin ja läsnäolon avulla. On tärkeää tuoda suru näkyväksi sanoin ja sävelin kunnioittamalla edesmenneiden muistoa. Jokaisella on lupa surra omalla tavallaan.

Haluaisitko kirjoittaa meille omakohtaisia ajatuksia ja kokemuksia surun kohtaamisesta ja läheisen menettämisestä, runon tai ajatusten muodossa? Tekstikappaleita meille lähetetyistä kertomuksista tuodaan kuultavaksi konsertissa.

Voit kirjoittaa anonyymisti, jos haluat. Arvostamme jokaista tekstiä. Lähetä tekstisi 17.10. mennessä osoitteeseen nurjoh@gmail.com.

Miksi erosin kirkosta

Pyhän Marian tyttökoulun vararehtori, sisar Ana Rosa Sivori, 77, onnistui pitämään pitkään taka-alalla tiedon tunnetusta sukulaisestaan, jonka kanssa hän kommunikoi perinteisesti kirjein. Buenos Airesista kotoisin olevan Sivorin pikkuserkku on Jorge Mario Bergoglio, josta tuli kuusi vuotta sitten Paavi Franciscus. Paavin Thaimaan vierailu marraskuussa merkitsee Sivorille pikkuserkun jälleennäkemistä. Sivori saapui Thaimaahan vuonna 1966 lähetystyöntekijänä ja viihtyy nyt koululaisten parissa maan koillisosassa.

jestys elämään alkanut syntyä?

Onnettomuustilanteissa tarjotaan kriisiapua heti, ja ulkopuolisetkin saavat tarvittaessa terapiaa. Mutta leskeksi jääneen pitäisi odottaa noin puoli vuotta, jotta saa purkaa mielensä syövereitä.

Minun kohdallani kävelylenkit ja poikani sekä naapurien tuki ajoivat saman asian välittömästi eikä puolen vuoden viiveellä. Kiitos heille.

Tuomo Paloheinä

Nuorten pakkopalautukset seis OLEMME ALAIKÄISINÄ yksin Suomesta turvaa hakeneiden nuorten kummivanhempia. Omien kumminuortemme ja heidän ystäviensä kautta olemme nähneet, kuinka Suomen turvapaikkaprosessissa on epäonnistuttu täysin turvan tarvetta selvitettäessä.

Nuorten turvapaikkaprosessia kuvaa parhaiten sana arpapeli. Osa sai asianmukaisen oleskeluluvan, toisille osui kohdalle huono tulkki, välinpitämätön asianajaja ja hutaisemalla oikeusasteisiin tehty valitus. Afgaanitaustaisten nuorten kohdalla on uhkana palautus väkivaltaiseen ja levotto-

maan maahan, jossa osa heistä ei ole koskaan käynyt – koska he ovat syntyneet pakolaisina Afganistanin ulkopuolella.

Virheitä ei korjata. Uusintahakemuksia ei käsitellä, vaikka ne ovat usein ainoa keino korjata virheellisesti tehtyjä, jo oikeusasteissa käsiteltyjä päätöksiä. Tuskallisin tilanne on niillä, joita uhkaa pakkopalautus, vaikka he ovat jo kotoutuneet hyvin Suomeen ja löytäneet täältä läheisiä ihmisiä sekä työ- tai opiskelupaikan.

Meillä Suomessa on tilaa täältä turvaa hakeneille. He ovat valmiita olemaan osallisina yhteiskunnassamme, jos vain annamme heille mahdollisuuden. Heillä on Suomessa ihmisiä, joille he ovat tärkeitä ja rakkaita.

Näiden nuorten palauttaminen konfliktien keskelle on eettisesti ja oikeudellisesti väärin. Syntyvyyden laskiessa ja työvoimapulan uhatessa se on myös taloudellisesti järjetöntä toimintaa. Miten kauan tämä edellisen hallituksen aloittama nuorten ihmisten epäinhimillinen kohtelu saa jatkua?

Anssi Rantanen Sanna Syri Anna Sahinoja Helsinki ja Espoo

DOSENTTI NIKO Huttunen puolusti (K&k 15.8.) vanhan sotilasvalan säilyttämistä väitteellä, että sodan musertavuus luo tarpeen Jumalan nimen lausumiseen. Täytyykö lohdun tai avun saamiseksi puhua ääneen, ja onko vala hätäviestinnän harjoitus? Minusta sekä armeijan että kirkon tulisi vaatia yhden vakuutuksen käytäntöä.

Sata vuotta sitten oli ehkä tarkoituksenmukaista elättää käsitystä, että armeijamme nojautuu arvomaailmaan, johon sisältyy monoteistinen usko.

Enää tällaiseen käsitykseen ei ole varaa. Armeijan olisi profiloiduttava rationaalisena turvallisuuden tuottajana, joka pitää ateistin, agnostikon tai hindun maanpuolustustahtoa yhtä uskottavana ja tarpeellisena kuin kristityn tai juutalaisen.

Toiseksi: jos halutaan, että kaikki kokevat sotilasvalan aidoksi sitoumukseksi, siihen eivät sovi ilmaukset, joilla on suurelle osalle varusmiehistä vain rituaalinen tai mytologinen merkitys.

Kirkkoa palvelevista teologeista jopa skeptisimpien täytynee olla sitä mieltä, että Jumalan käsitteeseen liittyy jotakin merkityksellisempää kuin raamatulliset nimitykset, joita on mieluisa kuulla hartaissa tilaisuuksissa.

Siksi kirkon luulisi paheksuvan sitä, että valtion laitos saa laillisesti kaiuttaa Jumalan nimeä vannomistapahtumissa, joissa ei lupauduta mihinkään hengellisen kasvun tavoitteluun.

Yksilönvapautta ei suinkaan loukattaisi viemällä varusmiehiltä yksi mahdollisuus ulkonaiseen hurskauteen olosuhteissa, joita tunnetusti leimaa kova yhdenmukaisen käyttäytymisen paine.

Seppo Vanamo

Julkisilla on vaikea kulkea uurnalehtoon VANHUKSET EIVÄT pääse käymään omaistensa haudoilla Maunulan uurnalehdossa, koska liikennelaitos on siirtänyt bussin 63 pysäkin pois. Bussit 52 ja 552 pysähtyvät lähistöllä, mutta ne palvelevat vain harvoja.

Miten rollaattoria ja keppiä käyttävät voivat liikkua tienreunaa pitkin hautuumaalle pitkiä matkoja?

Juhan Tevilin