Kirkko ja kaupunki 2019 14 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

14

15.8.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Lähde turistiksi erilaiseen Itä-Helsinkiin

B1 Lasten Pisara-leirillä boffattiin ja pulikoitiin

Pyhäkoulun priimus Satu Silvo täytti pyhäkouluvihkonsa kepulikonstein.

Hän rukoilee edelleen joka päivä.

B 6

KREIKKALAINEN FILOSOFI EPIKUROS

Olen vakaasti sitä mieltä, että niin kauan kuin ei tee toisille pahaa, saa olla ihan millainen tahansa.

Iankaikkisesti

Jos jumala toteuttaisi ihmisten toiveet, hyvin pian olisi koko ihmissuku tuhoutunut, sillä aina on ihmisiä, jotka haluavat pahaa toisilleen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

NÄYTTELIJÄ HANNELE LAURI KOTILIEDESSÄ 1.8.

Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.

Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan.

MATTEUKSEN EVANKELIUMI 7:1–2

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Lisää laulua kouluun JOS KUVATAITEEN, musiikin, käsityön, historian, yhteiskuntaopin, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja filosofian tila koulujen lukujärjestyksessä kapenee, saavat opiskelijat ja koululaiset vääristyneen kuvan maailmasta.

Pelkästään luonnontieteisiin ja teknologiaan perustuva koulutuspolitiikka voi johtaa vakaviin ekologisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.

Näin väittävät tuoreen ArtEco-tutkimuksen tutkijat. Kansainvälisessä kolmivuotisessa tutkimuksessa tarkasteltiin nykyaikaisen länsimaisen yhteiskunnan piirteiden merkitystä ekososiaalisten TIETO EI NÄYTÄ ongelmien syntymiseen. Suomesta MUUTTAVAN ArtEco-tutkimukseen osallistui TampeKÄYTÖSTÄMME. reen yliopisto.

TARVITAAN TIEDON Ekososiaalisilla ongelmilla tarkoitetaan TAAKSE ULOTTUVAA esimerkiksi ympäristökatastrofeja, YMMÄRRYSTÄ. eläinten kaltoinkohtelua, sotia sekä rasistisia ja seksistisiä rikoksia.

”

ARTECO-TUTKIMUKSEN tiedotetta lukiessa tuli semmoinenkin asia mieleen, että sekä kuvataideterapia että musiikkiterapia ovat tutkitusti erittäin tehokkaita keinoja lasten ja nuorten ahdistuksen ja masennuksen hoidossa.

Eikö musiikkia ja kuvataidetta siis kannattaisi lisätä lukujärjestykseen, jotta tarve niiden käyttämiseen terapiakeinona vähenisi?

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Kalastajan elämää Espoon historiaa tihkuvassa saaressa

TOM JOHANSSON

OVATKO METSÄT puineen ennen kaikkea taloudellinen voimavara? Sellainen ajattelu, jossa luonnolle nähdään vain taloudelle alistettu välineellinen arvo, johtaa helposti myös oppilaiden välineellistämiseen pelkiksi oppimiskoneiksi, väittävät ArtEco-hankkeen tutkijat.

Luonnontiede ja teknologia eivät suinkaan ole vähäpätöisiä tai merkityksettömiä asioita. Luonnontiede auttaa meitä ymmärtämään maailmaa ja tekniikka helpottaa meidän jokapäiväistä elämäämme.

Nykyaikaisen tekniikan avustamana luonnontiede on tuonut meille tärkeää tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vakavuudesta.

Tieto ei kuitenkaan näytä muuttavan käytöstämme. Tarvitaan tiedon taakse ulottuvaa ymmärrystä. Tällaisen ymmärryksen lisäämisessä koulun taito- ja taideaineilla sekä humanistisilla aineilla on paljon annettavaa.

Keskellä leppeää elokuuta järkyttää, miten täynnä vihaa maailma on.

Ihmiset solvaavat ja tappavat toisia ihmisiä, koska he vihaavat näiden ulkonäköä ja maailmankatsomusta.

Luojani, mikä tarkoitus on tällä mielettömyydellä?

Auttaisitko ymmärtämään, miksi rakkauden sanoma ei tavoita meitä kaikkia.

Kävimme tutustumassa kiehtovaan Pentalan saareen, jonka museon vetonaulana on omalaatuinen kalastaja Gurli Nyholm.

Katso video www.kirkkojakaupunki.fi/tv

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 15.8.2019

numero 14

Seuraava lehti ilmestyy 29.8.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Kun joku tulee juttelemaan, en kysy hänen vakaumustaan” Kaisa Iso-Herttua on ollut Haaga-Helian ammattikorkeakoulun oppilaitospappina vuodesta 2010. Hän on oppilaitoksessa kaikkia varten vakaumuksesta riippumatta.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Mitä pappi tekee oppilaitoksessa?

– Työ on hyvin itsenäistä ja monipuolista.

On nähtävä, missä apua ja läsnäoloa milloinkin tarvitaan. Tärkeä osa työtä on verkostoituminen oppilaitoksen sisällä ja korkeakoulukentällä.

– Olen pitänyt esimerkiksi opiskelijoille kursseja elämäntaidoista ja antanut henkilökunnalle yhteisöllisyyskoulutusta.

– Ihmiset tulevat juttelemaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Monesti puhutaan asioista, jotka vaivaavat omassa elämässä. Kun joku tulee juttelemaan, en kysy hänen vakaumustaan. Sen kertominen on ihmisen oma valinta.

2 3

Miten oppilaitospapin työ eroaa muusta papin työstä?

– Mielestäni papin työssä on samaa oppilaitoksessa ja seurakunnassa.

Täällä kirkollisia toimituksia tehdään tietysti vähemmän, mutta on tilanteita, joissa tuen ihmisiä elämän taitekohdissa.

– Oppilaitoksen väki on kuin oma seurakuntani. Olen täällä kaikkia varten.

Mitä opiskelunsa aloittavan on syytä muistaa?

– Opiskelujen alussa kannattaa ryhmäytyä, jos aikoo tehdä muutakin kuin opiskella. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt järjestävät paljon erilaisia tapahtumia. Helsingissä kirkon oppilaitostyöllä on myös monenlaista toimintaa, josta osa yhdessä seurakuntien kanssa.

– Valmistuvia rohkaisen katsomaan erilaisia vaihtoehtoja: ensimmäisen työpaikan ei tarvitse olla lopullinen. Jos ensimmäinen hakemus ei tärppää tai ensimmäinen työpaikka ei tunnu oikealta, ei se ole epäonnistumista. Se, että suunnitel-

mat eivät aina toteudu, ei tarkoita sitä, että elämä on pilalla, vaan että saa uuden mahdollisuuden.

4 5

Hoosianna vai Suvivirsi?

– Suvivirsi. Se tuo mieleen kevään tuulahduksen ja omien lasten kevätjuhlat, joissa sitä lauletaan stadin slangilla. Suvivirsi kuuluu meille kaikille – mistä tahansa taustasta tulemmekin, kaikilla alkaa kesä.

Millainen on iltarukouksesi?

– Lasteni kanssa laulamme iltaisin Jumalan kämmenellä ja luemme iltarukouksen. Vaikka laulu on alkujaan lapsille, sen laulamisesta on tullut myös minulle tärkeää. ■

”

Opiskelujen alussa kannattaa ryhmäytyä.

KAISA ISO-HERTTUA

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

124

Linnanmäki-ranneketta välitettiin kesällä vähävaraisille helsinkiläisille lapsiperheille diakoniatyön kautta.

Rannekkeita saatiin lahjoituksena muun muassa yksityishenkilöiltä.

CHRISTOPH SCHULZE

Duudsonien Jarno Laasala ja tubepappi sekä Suomen tubettajien hallituksen puheenjohtaja Jussi Koski nähtiin lavalla vuoden 2018 Tubecon Video Awardseissa.

Kirkko osallistuu Tubecon-tapahtumaan Kirkko on jälleen mukana Tubecon-tapahtumassa, joka järjestetään 16.–17. elokuuta Helsingin Messukeskuksessa. Tubecon on videopalvelu Youtuben ympärille rakennettu tapahtuma. Kirkolla on tapahtumassa oma osastonsa.

– Tavoitteena on kohdata nuoria. Osastolla esitetään laadukkaita videoita. Tapahtuman yhteydessä on myös tubettamiseen liittyviä koulutuksia, kertoo tapahtumassa päivystävä pappi Jan Ahonen.

Kirkon osastosta vastaavat useat kirkolliset toimijat, kuten Nuori Kirkko ry, Saapas ja Kirkkohallitus.

Vantaa irtisanoi Kirkko ja kaupunki -sopimuksen Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti 4.6. irtisanoa yhteistyösopimuksen Kirkko ja kaupunki -median kanssa vuoden 2021 alusta. Irtisanomisilmoitus jätettiin 6. elokuuta. Irtisanomispäätöksen mukaan Vantaan seurakunnat haluavat uudet neuvottelut Kirkko ja kaupunki -median kanssa jo tänä syksynä.

Kokouksesta, jossa irtisanomisesta päätettiin, on tehty myös kirkollisvalitus Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituksen teki neljä Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä, jotka kuuluvat Tulkaa kaikki -liikkeeseen. Valitus koski kokouksen koollekutsumista ja sen myötä siellä tehtyjen päätösten lainmukaisuutta. Valitus ei kuitenkaan sisällä pyyntöä täytäntöönpanokiellosta, jolloin valtuuston päätös irtisanomisesta on voimassa. Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto antaa valituksesta lausunnon hallinto-oikeudelle. Kirkko ja kaupunki -lehti jaetaan vantaalaisille normaalisti vuoden 2020 loppuun asti.

”Lentokone pitää tavoittaa kolmessa minuutissa” Helsinki-Vantaan lentoaseman ”pantterin” kattotykki ampuu vesivaahtoseosta 9 000 litraa minuutissa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT ESKO JÄMSÄ

P

alomies Markku Salonen käynnistää Rosenbauer Panther -sammutusajoneuvon. 750 hevosvoiman Volvo-moottori jyrähtää käyntiin. Hän rullaa auton lyhyen matkan päähän kentälle ja käynnistää vesitykit.

Niiden toimivuus testataan joka aamu. ”Pantterissa” on 13 000 litran vesisäiliö ja 1 500 litran vaahtonestesäiliö. Katolla oleva tykki pystyy täydellä paineella ampumaan vesivaahtoseosta sadan metrin päähän. Puskuritykin kantama on 60 metriä.

Rosenbauer Pantherin hinta on 665 000 euroa. Sen kattotykki ampuu täydellä teholla sadan metrin päähän.

Valtava nestevarasto tyhjenee noin puolessatoista minuutissa.

Sinä aikana palopaikalle on varmasti ehtinyt jo vähintään toinen Helsinki-Vantaan oman pelastuslaitoksen yksiköistä.

Painavat autot ovat yllättävän ketteriä ja niiden huippunopeus on 115 kilometriä tunnissa.

– Lentokone pitää tavoittaa alle kolmessa minuutissa, sanoo palomestari Kim Waenerberg.

Myös lentokentän sisätiloihin pitäisi ehtiä toimittamaan apua viidessä minuutissa olipa kyse palosta tai sairaustapauksesta.

Palomies Markku Salonen näyttää paloauton kalustoa, kuten istuinta, johon on valmiiksi integroitu savusukelluksessa tarvittava varustus.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

5

HELSINGIN HELSINKI-VANTAAN pelastusase- ONNETTOMUUTEEN joudutaan ma on Finavian yksikkö ja sen pal- varautumaan 20–30 kertaa vuoveluksessa on 37 työntekijää. Kol- dessa. Syynä saattaa olla esimermella eri puolella kenttää sijaitse- kiksi koneen tekninen vika. valla paloasemalla työskennellään – Muutama evakuointilanne on neljässä vuorossa. Hälytysvalmiu- ollut, viimeksi jokin viikko sitten. dessa on yleensä kuusi palomies- Kone pysähtyi kiitotielle, koska pelastajaa ja palomestari. ohjaamoon tuli savua. EvakuoimKahdella asemalla on kaksi me matkustajat, ja kone hinattiin miestä ja kaksi pantteria. Iso ajo- tarkastukseen. Kaikki sujui rauneuvo on suunniteltu niin, että si- hallisesti, paniikkia ei syntynyt. tä pystyy operoimaan yksi henkiVaikka koneisiin liittyviä vaalö. Näin saadaan tarvittavaa kalus- ratilanteita ei onneksi ole tämän toa nopeasti liikkeelle. Kolmannel- enempää, se ei tarkoita, etteikö la asemalla on vielä yksi pantteri, pelastuslaitoksella riittäisi koko maasturi johtoautona sekä nor- ajan töitä. maali Scanian paloauto. Siinä on Niitä on pienen kaupungin pesammutusvälineiden lisäksi myös lastusaseman verran: edellä mairaivauskalustoa sekä ambulanssia nittujen tehtävien lisäksi palohävastaavat ensivastevälineet. lytyksiä, öljy- tai vaarallisten ainei– Meillä oli viime vuonna 850 den vahinkoja ja hissistä pelastaensivastetehtävää. Tähän jouk- misia. koon mahtuu sydämenpysähViime vuonna erilaisia keikkodyksiä, joissa potilaan elvyttämi- ja oli yhteensä noin 1 200. seen käytetään defibrillaattoria, Lentoasemaa laajennetaan ja Waenerberg mainitsee. sen ympäristö on nyt yhtä isoa työKentän pelastusvalmiuteen maata. Tämä vaikuttaa pelastajien liittyy kiinteä yhkulkureitteihin. teistyö Keski-UuKentällä toimividenmaan pelasen yritysten nituslaitoksen kansmet vaihtuvat, ja sa. Lentokentän jos sattuu vaikka Palomestari Kim viereessä sijaitsesairauskohtaus, Waenerbergin valta asemalta saaon silti löydettäajoneuvo on KAIKKI SUJUI daan nopeasti lisävä nopeasti perilmaasturi, RAUHALLISESTI, tukea. le. Siinä ovat apujosta löytyy 55-vuotias Kim na lähtöportit: ne muun muassa PANIIKKIA EI SYNTYNYT. viisi radiota ja Waenerberg on pysyvät. LentoPALOMESTARI tabletti, josta työskennellyt Helkentän alla kulkee KIM WAENERBERG löytyvät kartat ja sinki-Vantaan pekaapelitunnelien tarvittavat tiedot lastuslaitokselverkosto palonileri kohteista. la vuodesta 2004. maisimineen, ja Sitä ennen hän toimi 19 vuoden se on tunnettava. ajan palomiehenä Helsingin pelastuslaitoksella.

KEHÄRADAN rakentaminen ja len– Olen viihtynyt täällä hyvin. tokentälle tuova tunneli tarkoittiKeikkojakin on ihan riittävästi, vat sitä, että myös mahdollista oneikä aika tule pitkäksi, Waener- nettomuutta kiskoilla ja asemalla berg sanoo. piti alkaa harjoitella. Terrorismi Lento-onnettomuuksiin va- on yksi uhka, johon on pakko varaudutaan jatkuvalla harjoittelul- rautua. Yhteistyökumppaneiden la, jota varten kiitoteiden keskel- kanssa käydään asioita läpi, jotlä on lentokoneen runko. Todel- ta osataan toimia hätätilanteessa. lisia onnettomuuksia on Waener- Kumppaneita ovat Keski-Uudenbergin aikana sattunut onneksi maan pelastuslaitos, rajavartijat, vain yksi. Pieni postikone sakka- poliisi ja alueella toimivat vartijat. si lähdön jälkeen ja putosi kalliolLentoaseman kiitotiet kattavat le. Kone tuhoutui, mutta lentäjä alueen, joka Helsingissä ulottuiselviytyi. si keskustasta Lauttasaareen, Jätkäsaareen ja Kaivopuistoon. Alueen pinta-ala on 17 neliökilometriä.

– Tällä alueella työskentelee yli 20 000 ihmistä. Matkustajia oli viime vuonna 20,8 miljoonaa.

Kun määrä tästä vielä kasvaa, voi olla, että palomiehiäkin tarvitaan lisää, Kim Waenerberg pohtii.

Hän on tehnyt 24 tunnin vuoron ja on lähdössä kotiin lepäämään.

Toki vakavien tilanteiden harjoittelun ja tositoimien lisäksi työpäiviin mahtuu hauskojakin hetkiä. Sellainen oli esimerkiksi panttereiden vesitervehdys, jossa sammutusautot suihkuttivat kentälle saapuneiden MM-kultajääkiekkoilijoiden koneen päälle vetisen kunniakujan.

Helsinki-Vantaan lentoaseman kiitoradat asetettuna Sekin kävi samalla harjoitukHelsingin kantakaupungin kartan päälle kertovat alueen sesta: vesitykit toimivat oikein mittakaavan. hyvin. ■

”

AIKUISOPISTO

OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN KESKUS

ota aikaa itsellesi 1000+ kurssia helao.fi Töölöntullinkatu 8 09 41 500 300

Osta tästä hyvä mainospaikka!

Ilmoitusmoduulit löytyvät mediakortista kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot.

Ilmoitusmyyntimme auttaa mielellään: Juha Kurvinen p. 040 541 5787, Kari Salko p. 0400 604 133, Anne Joukainen, p. 050-3103081, etunimi.sukunimi@otava.fi Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vai Vantaan sivuille. Ilmoituksen saa myös nettisivuillemme.

Ilmoitus Kirkko ja kaupungissa tavoittaa 340 000 lukijaa pääkaupunkiseudulla.

Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 Saga Helapuiston väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen Helsingin Ala-Malmilla sijaitsevaan palvelutaloomme. Esittelykierrokselle ei tarvitse erikseen ilmoittautua. Koti Saga-palvelutalossa mahdollistaa ikäihmiselle itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura on lähellä.

Tilaa esitteet, kysy palvelusetelistä ja varaa oma esittelyaika: Satu Hellsten | puh. 050 501 6186 satu.hellsten@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

6 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Äijäkävely Itä‑Helsingissä sukeltaa nostalgiaan Marco Kosonen ja Petri Stenman kirjoittivat matkaoppaan Itä‑Helsinkiin.

Nyt he kertovat, mitä idässä kannattaa nähdä ja tehdä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT JUSSI HELTTUNEN

T

ämän kansainvälisempää paikkaa ItäHelsingistä tai koko Suomesta tuskin löytyy. Kauppakeskus Itiksen vieressä sijaitsevassa Puotinharjun ostoskeskuksessa eli Puhoksessa voi ostaa vesipiipun, halal-lihaa tai lennot Mekkaan. Ravintolat tarjoavat enimmäkseen kebabia ja falafelia.

Marco Kosonen ja Petri Stenman on helppo erottaa ostarilla asioivien ja oleskelevien joukosta.

Miehet ovat kirjoittaneet hiljattain julkaistun kirjan Itä meidän (Like), joka on matkaopas Itä-Helsinkiin.

Kustantajan nettisivuilla Kososen kerrotaan olevan trumpetisti, baarimikko, elämäntapakulkuri ja kirjailija. Stenman on suomentaja. Nyt he ovat lupautuneet kertomaan, millainen on Itä-Helsinki.

Mutta ensin pysähdytään vihanneskauppiaan kojulle. Stenman ostaa nipun mangoldia.

– Kieltämättä täällä pyöriessä tulee joskus vähän tirkistelyn maku, Stenman sanoo. Hän asuu parin kilometrin päässä Marjaniemessä ja asioi Puhoksessa säännöllisesti.

RAPISTUMAAN PÄÄSSEET OSTARIT, maahanmuuttajat, metroasemien liepeillä hengaavat päihtyneet ja huumeidenkäyttäjät tai lähiöiden vuokratalokasarmit tulevat monille ensimmäisenä mieleen, kun ItäHelsingistä puhutaan.

Itä on paljon muutakin, nämä miehet vakuuttavat. Itä-Helsingissä asuu nykyisin noin 130 000 ihmistä, joten joukkoon mahtuu monenlaista väkeä.

– Idän asukkaat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Sosioekonominen skaala on laaja. Kun esimer-

kiksi Kontulaa alettiin rakentaa 1960-luvulla, omistus- ja vuokra-asuntoja rakennettiin sekaisin, ja niin on tehty uudemmillakin asuinalueilla, Stenman sanoo.

Siksi hypätään autoon ja mennään katsomaan toisenlaista itää. Oikeastaan täällä ei autoa tarvitsisi, sillä metrolla ja sen liityntäbusseilla pääsee joka paikkaan. Kävelläkin voi – niin Kosonen ja Stenman kulkivat kirjaa tehdessään.

Miehet ovat harrastaneet äijäkävelyitä eli äijiksiä parikymmentä vuotta enimmäkseen Itä-Helsingissä, ja usein kävelyitä on leimannut nostalginen fiilistely. Idea Itä meidän -kirjasta syntyi aluksi vähän vitsinä näiden retkien myötä.

– Käveleminen on paras tapa havainnoida ympäristöä. Välillä voi pysähtyä pohdiskelemaan. Nykyisin näkee ihan liikaa sitä, että tuijotetaan älypuhelinta. Me haluamme olla tässä hetkessä ja ajassa, ja se onnistuu parhaiten kävelemällä, Kosonen sanoo.

MUTTA NYT SIIS lähdetään autolla. Ajetaan Stansvikiin, Laajasalon etelärannalle. Siellä kartanon vehreässä pihapiirissä vietetään uneliasta kesäpäivää.

Laiturilla muutama ihminen ottaa aurinkoa. Stansivikin niemen kärjessä tuulee kovaa ja meri kiehuu vaahtopäinä. On vaikea uskoa, että ollaan Helsingissä.

Kosonen muistuttaa, että Itä-Helsingissä on asuttu jo kauan ennen kuin lähiöt rakennettiin. Alue oli maaseutua kartanoineen, ja monet kartanoista ovat edelleen jäljellä.

Laajasalon saarella on Stansvikin kartanon lisäksi kaksi muutakin: Degerön ja Jollaksen kartanot.

Kososen ja Stenmanin suosikit Itä‑Helsingissä Uimaan: Laajasalon uimaranta, Marjaniemen uimaranta Piknikille: Tullisaari, Uutelan Skatanniemi Maisemia ihailemaan: Aake Pesosen puisto ja Koirasaarentien kalliot Laajasalossa, Vuosaarenhuippu eli täyttömäki ja Myllypuron täyttömäki Syömään: Palma de Pyy Pyysaaressa, Tikke Kebab Kontulan ostarilla

Aake Pesosen puisto Laajasalossa sopii sotaleikkeihin tai maisemien katseluun.

Itä-Helsinki on myös metsää ja merta. Äijäkävely vei Stansvikin niemeen.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Petri Stenman (vas.) ja Marco Kosonen Stansvikin rauhassa.

A

7

Puotilan ostarilla sijaitseva Pikkulintu ei ole tavanomainen itähelsinkiläinen lähiöbaari. Oluen ja viskin harrastajat tulevat sinne kauempaakin.

Marco Kosonen (vas.) ja Petri Stenman ruokaostoksilla Puhoksessa.

Kartanoita on myös Herttoniemessä, Kulosaaressa, Vuosaaressa ja Puotilassa.

1970-luvulla niin Stansvikiin kuin monille muillekin Itä-Helsingin rannoille pääsi vesibussilla. Kososen mielestä Helsingin vesibussiliikennettä pitäisi elvyttää nyt, kun rannoille on rakennettu isoja asuinalueita: on Herttoniemenranta ja Vuosaaren Aurinkolahti sekä uusimpana vielä keskeneräinen Kruunuvuorenranta Stansvikin naapurissa.

Kruunuvuorenrannasta on tarkoitus rakentaa silta, jota pitkin pääsisi suoraan kantakaupunkiin raitiovaunuilla – tai pyöräillen tai kävellen.

Kosonen ja Stenman eivät ole sillasta mitenkään innoissaan. Se pilaa maiseman, ja on vaikea kuvitella kenenkään nauttivan pyöräilystä korkealla ja tuulisella sillalla marraskuun räntäsateissa.

”

KÄVELEMINEN ON PARAS TAPA HAVAINNOIDA YMPÄRISTÖÄ. VÄLILLÄ VOI PYSÄHTYÄ POHDISKELEMAAN. MARCO KOSONEN

Laajasalo on Marco Kososen lapsuuden ja nuoruuden maisemaa. Viisi ensimmäistä vuottaan hän tosin asui Myllypurossa. Kun Kososen perhe muutti Laajasaloon Gunillanpolulle, talo oli juuri valmistunut eikä katuja ollut asfaltoitu. Lapset keräsivät niiltä pikkukiviä kolikoiksi Roope Ankka -leikkiin.

Kososen lapsuuden jännittävin leikkipaikka oli bunksuskutta, joka löytyy kartoista nimellä Aake Pesosen puisto. Se on metsäinen mäki, jossa on jatkosodan aikaisia ilmatorjuntabunkkereita.

– Se oli autenttinen miljöö leikkiä sotaa. Toisinaan Santahaminan varuskunnasta kantautui vettä pitkin aito soundikin, Kosonen kertoo.

Mäki on yksi Helsingin korkeimmista paikoista, ja sieltä aukeaakin hienot näkymät merelle ja Suomenlinnaan.

TURISTINA IDÄSSÄ KIERTELEVÄ ehkä haluaisi nähdä muutakin kuin merta ja kallioita, joita täällä kieltämättä on paljon. Miten on, löytyykö vaikka kirkkoja ja kulttuuria, joita monet haluavat kokea kaupunkilomillaan?

Stenman on huomannut, että idän kirkoissa ovet ovat usein lukossa.

– Halusimme käydä Roihuvuoren kirkossa, jossa Marco on aikoinaan päässyt ripille. Meidän piti erikseen selittää asiamme, että meidät päästettiin sisään.

– Joo, sinne ei ainakaan mennä nukkumaan, niin kuin interraililla aikoinaan Euroopassa tehtiin, Kosonen sanoo.

Taiteen äärelle sen sijaan pääsee mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Kuvataidetta harrastava Stenman luettelee kirjassa suuren määrän julkisia veistoksia. Erityisen tiheässä niitä on Myllypurossa.

Kuriositeettina Stenman mainitsee Puhoksen parkkipaikalla olevan Olli Salon kivisen teoksen, joka kuvaa pakokaasua.

Kulttuuritapahtumia on monenlaisia: Kontulassa järjestetään elektronisen musiikin Kontula Electronicia. Roihuvuoressa taas on omat kirjamessut ja vaihtoehtoista keikkatarjontaa. Teatteria, tanssia, konsertteja ja taidenäyttelyitä tarjoavat kaupungin ylläpitämät Vuotalo ja Itäkeskuksen Stoa.

PETRI STENMAN on paluumuuttaja. Hän vietti lapsuutensa ja ison osan nuoruuttaan Puotilassa ja Kontulassa ja asui sitten parikymmentä vuotta Helsingin keskustassa. Nyt, kuusikymppisenä ja marjaniemeläisenä, hän vakuuttaa, että enää ei ole tarvetta lähteä muualle. Pääteasemalla ollaan.

Miehet tuntevat monta muutakin paluumuuttajaa. Keskustassa nykyisin asuva Kosonenkin voisi kuvitella joskus muuttavansa takaisin.

– Paljon luontoa. Palveluitakin on, ja täältä saa kaiken tarpeellisen. Ja täällä on halvempaa, hän luettelee.

– Ja jos joskus tarvitsee mennä keskustaan, metrolla pääsee nopeasti, Stenman lisää.

Silloin kun he olivat lapsia ja nuoria, metroa ei vielä ollut. Bussit kulkivat Rautatientorille. Paljon muutakin on muuttunut. Itä-Helsinki on kasvanut, uusia asuinalueita rakennettu.

Paljon on kadonnutkin. Stenmanille tulevat ensimmäisenä mieleen hyppyrimäet, joille hän poikana kiipesi. Viimeisin, Herttoniemen hyppyrimäki, purettiin tänä keväänä. Myös Vartiokylässä ja Roihuvuoressa on aikoinaan ollut hyppyrimäet.

Kosonen puolestaan ikävöi Laajasalon kirjastoa, joka avattiin vuonna 1976 ja oli silloin huippumoderni: käytössä oli jopa viivakoodinlukijat. Nyt kirjasto on muuttanut uuteen kauppakeskukseen ja vanhaa kirjastorakennusta odottaa purkaminen.

– Hetkittäin sitä voi tuntea itsensäkin jo aikansa eläneeksi, hän huokaa. ■

8 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Sami ja Suvi Mattsson viettävät hääpäiväänsä silloin, kun Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on Hääyö.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA MIIKA YLHÄINEN

V

iisi vuotta sitten syyskuussa Suvi laittoi Facebookiin päivityksen: Nyt taitaa muuten Mannisen tyttöä vähän jännittää. Kommentteina tuli, että mitä, mitä, mitä.

Suvi ei vastannut kyselyihin, vaan pani kännykän pois. Hän kiirehti Pyhän Laurin kirkkoon.

– Heti vihkimisen jälkeen laitoin kirkon pihalla Faceen päivityksen ja lähimmille sukulaisille tekstiviestin, että Mattssonin rouvaa ei enää jännitäkään.

SAMI, 47, ja Suvi Mattsson, 39, vihittiin Pyhän Laurin kirkon Hääyössä vuonna 2014. Vihkiminen oli salaisuus, jonka tiesi etukäteen vain todistamaan tullut pariskunta. Mattssonien lapset, tuolloin viisivuotias Pinja ja puolivuotias Vilja, olivat häissä mukana.

– Päätimme aika nopeasti, ettei häistä kerrota kenellekään. Emme voineet kertoa niistä edes lapsillemme, koska vanhempi tytär olisi varmaan ehtinyt puhua sen jo eteenpäin, Sami sanoo.

Sami ja Suvi olivat eläneet yhdessä jo pitkään ennen naimisiinmenoa. He tapasivat vuonna 2002 ravintolassa Helsingin yössä.

– Ensimmäisen yhteisen asunnon ostimme jo parin vuoden päästä tapaamisesta. Kyllä suhteemme aika nopeasti vakiintui uomiinsa, Suvi toteaa.

Kihloihin pari meni asunnon oston jälkeen vuoden kuluttua. Siinä vaiheessa Sami ja Suvi halusivat vakiintua yhteisen asunnon lisäksi vähän lisää, vaikka naimisiin ei ollut kiire.

– Meillä oli naimisiin menemisessä pitkä harkinta-aika, Suvi sanoo naurahtaen.

SUVI JA SAMI ovat sitä mieltä, että he menivät naimisiin järkisyistä. Kun lapsia oli perheessä kaksi, he halusivat turvata elämänsä jollakin tavalla. Pariskunta mietti vaihtoehtoina keskinäisiä testamentteja tai pitkän liittonsa virallistamista.

He päättivät mennä naimisiin, ja seuraavat kysymykset olivat miten ja missä.

– Olen ollut kerran aiemmin naimisissa ja sanoin, että voin mennä naimisiin maistraatissa, mutta en halua isoja prinsessahäitä, Sami kertoo.

Suvin mielestä isot prinsessahäät eivät olisi olleet hänenkään tyylisensä, mutta jotain maistraattia perinteisempää hän kaipasi.

– Minulla ei ollut kirkkohääkokemusta vielä, joten halusin jossain muodossa kirkkohäät. Kuulumme molemmat kirkkoon, vaikka ei sen ihmeemmin kirkon tilaisuuksissa käydä.

Suvi oli vuosien varrella lukenut Hääyöstä lehdistä ja muisti kaveripariskunnan menneen naimisiin ensimmäisessä Hääyössä Pyhän Laurin kirkossa.

– Heitin Hääyö-ehdotuksen ilmoille. Sami oli heti myötämielinen, koska Hääyö-häät eivät olisi isot häät, vaan hyvä kompromissi juuri meille.

HÄÄTYYLI OLI PÄÄTETTY, mutta Suvin piti vähän varmistella asioita. Hän otti yhteyttä Hääyössä vihille menneeseen kaveriinsa.

– Tiesin, että Hääyöhön voi mennä ”sellaisena kuin olet”, mutta silti minua kiinnosti, minkälaisissa asuissa ihmiset siellä oikeasti ovat.

Vihkiaikojen jonotussysteemi myös mietitytti Suvia, sillä he olivat menossa Hääyöhön mukanaan pienet lapset, joista toinen oli vauva.

Suvi hermoili, miten kaikki sujuu käytännössä lasten kanssa, jos he saavat vasta viimeisen vihkivuoron puolilta öin. Mutta he olivatkin kolmas pari jonossa.

– Kävin siinä jossain välissä imettämässä Viljaa sakastissa. Vähän jostain mekkoa raottelin, että se onnistui. Kysyttiin henkilökunnalta, pääsisinkö vau-

Sami ja Suvi Mattsson vihittiin Hääyössä Pyhän Laurin kirkossa vuonna 2014. Koko perhe oli paikalla.

Hääyöstä tuli hääpäivä van kanssa käymään jossain rauhallisessa paikassa, Suvi muistelee nauraen.

Vihkivuoroja jaettaessa kerrottiin, mikä häämarssi milloinkin soi ja kuka pappi vihkii. Samille ja Suville häämarssi tai pappi ei ollut häissä merkityksellinen asia. Tärkeintä oli, että heidät vihitään alkuillasta.

”

VOIN MENNÄ NAIMISIIN MAISTRAATISSA, MUTTA EN HALUA ISOJA PRINSESSAHÄITÄ.

SAMI MATTSSON

– Uskoin, että jokainen pappi hoitaa hommansa hyvin ja että millä tahansa häämarssilla pääsemme naimisiin, Suvi sanoo.

KELLO 20.30 oli Samin ja Suvin vihkiaika. Heidän piti käydä papin luona haastateltavana ennen sitä.

Pari tapasi ensimmäistä kertaa pappi Satu Huttusen, joka teki kysymyksiä vihkipuhetta varten.

– Ainakin pappi kysyi, missä olemme tavanneet ja kauanko olemme tunteneet, Sami muistelee.

Vihkiminen jännitti molempia, Suvia ehkä enemmän. Vauva sattui nukahtamaan vaunuihin juuri ennen h-hetkeä.

– Alttarille mentiin niin, että Pinja käveli vieressämme. Vilja oli vaunuissa ja työnsin hänet sinne alttarin viereen. Pinja oli meidän kanssamme alttarilla koko toimituksen ajan, Sami kertoo.

Mattssonit muistelevat, että vihkimiset tapahtuivat noin viidentoista minuutin välein.

– Itse vihkiminen kesti ehkä kymmenen minuuttia ja sitten se oli ohi, Suvi sanoo.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Vaivaton ja tunnelmallinen Hääyö 10 vuotta Kaikkien aikojen ensimmäistä Hääyötapahtumaa vietettiin vuonna 2009 pääkaupunkiseudun vanhimmassa rakennuksessa, keskiaikaisessa Vantaan Pyhän Laurin kirkossa. Siihen osallistui 92 paria.

Idean vaivattomasta ja tunnelmallisesta kirkollisten vihkimisten yöstä keksi Tikkurilan seurakunnan pappi Heikki Leppä.

Hääyö on Vantaan seurakuntien rekisteröity tavaramerkki, mutta Hääyön kirkollinen käyttö on mahdollista muuallakin.

Hääyöhön tarvitaan mukaan avioliiton esteettömyystodistus, sormukset ja molempien henkilöllisyystodistukset.

Avioliiton esteettömyystodistuksen voi tilata osoitteesta esteidentutkinta.fi, omasta seurakunnasta tai seurakuntien keskusrekisteristä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen vihkipäivää.

Lisätietoja osoitteesta: evl.fi/haayo

OMIEN HÄIDENSÄ jälkeen Mattssonit ovat käyneet Hääyössä vuosittain. Kumpikin puoliso kokee Hääyö-tapahtuman lämminhenkiseksi.

– Emme vietä varsinaista hääpäivää, vaan hääpäivämme on silloin, kun Pyhän Laurin kirkolla on Hääyö. Hääpäivämme vaihtelee vuosittain, Sami kertoo.

– Yleensä hääpäivänä varaamme hoitajan lapsille ja käymme syömässä. Sen jälkeen menemme Pyhän Laurin kirkolle, hän jatkaa.

Jännityksen vuoksi Suvi ei muista omista häistään kaikkea.

”

MINULLA EI OLLUT KIRKKOHÄÄKOKEMUSTA VIELÄ, NIIN HALUSIN JOSSAIN MUODOSSA KIRKKOHÄÄT. SUVI MATTSSON

– On ollut hauska mennä jälkeenpäin joka vuosi Hääyöhön, kun ei ole enää jännitysmomenttia. Nyt pystyy tunnelmoimaan rennosti.

Mattssonit ovat panneet merkille, että Pyhän Laurin kirkon Hääyössä on tapahtunut muutoksia.

Nykyisin tapahtumassa on etkot, joissa on seurakunnan puolesta kakkutarjoilu.

– Hääkakku on hyvä idea. Jos hääparilla on muutama kaveri mukana ja kakkua saa siellä kirkolla, ei tarvitse itse miettiä tarjoilua, Sami toteaa.

– Me silloin ihmettelimme, missä voi odottaa omaa vihkivuoroa, kun kirkon ympäristö ei ollut meille vielä tuttu. Etkoilla odottaminen käy hyvin, Suvi sanoo.

Vuosien varrella Mattssonit ovat käyneet Hääyössä moikkaamassa vihkipappiaan.

– Satu sanoi meille kerran, että menkää syömään kakkua. Ei etkoille tietenkään viitsi mennä kuokkimaan, mutta Satu antoi meille luvan ja ollaan käyty kakut joskus näppäisemässä, Suvi kertoo iloisena. ■ Hääyö su 1.9. Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Helsinki. Vihkimisiä puolen tunnin välein klo 18 alkaen. Ilmoittautumiset ja lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi.

Helena Vaari on ommellut 20 kilometriä lankaa Pyhtään kirkon valkoiseen alttarivaatteeseen. Kuva-aiheena on kirkkovuosi ja pihlajan vuodenajat. Alttarin malli rakennettiin näyttelyä varten luonnollisessa koossa.

Helena Vaari maalaa ompelukoneella Kirkkotekstiilien suunnittelija ompelee jokaisen tikin itse.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

H

elena Vaarin tekniikka on vapaa konekirjonta, johon yhdistyy applikaatio eli päällikeompelu, kangaskuvioiden ompelu toiseen kankaaseen.

– Lanka on värini ja neula siveltimeni. Minä maalaan ompelukoneella, kymmenen kirkon kirkkotekstiilit suunnitellut ja valmistanut Vaari kuvailee työtään.

Pääkaupunkiseudulla hänen tutuimmat työnsä ovat piispa Teemu Laajasalon piispankaapu sekä Paavalinkirkon tekstiilisarjat.

Nyt niihin voi tutustua läheltä Tuomiokirkon kryptaan rakennetussa näyttelyssä.

Seurakunta tarvitsee kirkkotekstiilit kaikissa liturgisissa väreissä, jotka ovat valkoinen, vihreä, punainen, violetti tai sininen sekä musta. Sarjaan kuuluvat ainakin alttarivaate eli antependium, kalkkiliina eli ehtoollismaljan peittävä liina, saarnastuoliin ripustettu kirjaliina sekä papin asu, kasukka ja stola.

TEKSTIILISUUNNITTELIJAKSI VALMISTUNUT Helena Vaari on työskennellyt aikanaan Marja Kurki Oy:ssä muotoilijana sekä Sellgren Oy:ssä huonekalukankaiden suunnittelijana.

Hänen uransa kirkkotekstiilien luojana alkoi oikeastaan jo koti- ja taideteollisuusoppilaitoksen lopputyöstä, joka käsitteli kotipaikkakunnan Hollolan keskiaikaisen kivikirkon tekstiilejä. Työ vaati perehtymistä keskiajan taidehistoriaan ja kirjontatekniikkaan, ja jo silloin hän ihastui keskiaikaiseen symboliikkaan.

Nykyisin Vaari on yksityisyrittäjä, jonka asiakkaita ovat seurakunnat. Seurakuntaneuvostot päättävät uusien kirkkotekstiilien hankinnasta, joko kilpailutuksen pohjalta tai taidehankintana.

– Aluksi tapaan seurakunnan edustajia, jotka kertovat kirkosta, paikkakunnasta ja

sen historiasta. Valokuvaan kirkkoa ulkoa ja sisältä, otan värimalleja, luen paljon paikkakunnasta, Vaari kertoo.

– Kaikki nämä asiat ovat pöydälläni, kun aloitan perusteellisen suunnittelun. Sitten teen selkeät luonnokset. Maalaan ne puuväreillä sekä peite- ja akryyliväreillä suhteessa 1:5, ja tarjoan myös vaihtoehtoja.

KUN SEURAKUNNAN työryhmä on hyväksynyt luonnokset, Vaari etsii sopivat kankaat ja langat. Hän kelpuuttaa vain laadukkaan villan, silkin, puuvillan ja viskoosin, sillä kirkkotekstiilien on kestettävä käyttöä vuosikymmeniä. Ne ovat sekä taideteoksia että käyttötekstiilejä.

– Idea on silti tärkein. Ilman hyvää ideaa ei kannata lähteä ompelemaan. On pohdittava, miten kristillinen sanoma ja kirkon symboliikka välittyvät. Se on johtolankani viimeiseen pistoon asti.

Taidekirjonnan voisi tehdä tietokoneella ja ohjata ompelukonetta digitaalisesti, mutta Vaari tekee kaiken käsityönä. Hän syöttää ja kääntelee kangasta itse ja määrää suunnan sekä vauhdin.

Helena Vaari käy monta kertaa keskeneräisen ompeluksen kanssa kirkkosalissa istumassa ja miettimässä. Valo kirkossa on erilainen kuin työhuoneella, ja väritkin näyttävät hieman erilaisilta isossa tilassa.

TAITEILIJA PUHUU hellästi ompelulangastaan. Vaikka se on ohut ja pieni elementti, langoissa on eroja. Viskoosi ja silkki ovat kiiltäviä, ja niillä voi tuoda työhön valoa. Puuvillalanka on matta. Se imee valoa ja tuo työhön syvyyttä.

Vaari haluaa, että tekstiilien symboliikka on lohduttavaa. Sitä kautta voi antaa toivoa ja valoa ihmisille. Vanhat symbolit ovat hänen mielestään hyviä, mutta niitä voi lähestyä uudellakin tavalla.

Esimerkiksi alttarivaatteen yksityiskohdat näkyvät läheltä katsoen, alttarille polvistuessa. Näyttelyssä niitä voi tutkia rauhassa, pisto pistolta ja sävy sävyltä. ■ Neula siveltimenä -näyttely Tuomiokirkon kryptassa 18.8. asti ma–la kello 11–17 ja su kello 12–17. Taiteiden yönä 15.8. avoinna 23.30 asti.

10 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Masennustutkimus Etsimme potilaita kansainväliseen kliiniseen lääketutkimukseen, jossa tutkitaan uudenlaisen lääkkeen tehoa vertaamalla sitä lumelääkkeeseen masennuksen hoidossa.

Voitte osallistua tutkimukseen, jos: • • • •

olette 18-65 -vuotias kärsitte masennuksesta teillä on ollut myös aikaisempi masennusjakso ette sairasta muuta mielenterveyden häiriötä kuin masennusta • ette käytä säännöllisesti psyykenlääkkeitä tai liikaa alkoholia

Masennuksen oireita ovat:

• mielialan lasku, mielihyvän ja kiinnostuksen väheneminen • unihäiriöt, väsymys • keskittymiskyvyn ja muistin huononeminen • aloitekyvyn ja toimintatarmon väheneminen • toivottomuus, päätöksentekovaikeus • arvottomuuden tai syyllisyyden tunne • fyysiset oireet, lihasjännitys, ajoittain sydämentykytys • ruokahalun muutokset Tutkimus kestää enintään 11 viikkoa ja sisältää 6 tutkimuskäyntiä. Tutkimuksessa tehdään myös 5 yli yön unirekisteröintiä unen laadun selvittämiseksi. Tutkimus ja siihen kuuluvat vastaanottokäynnit ja lääkkeet ovat maksuttomia.

Suomessa tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii dosentti Antti Ahokas, Lääkärikeskus Mehiläinen Helsinki.

Helsingissä tutkijalääkäreinä toimivat psykiatrian erikoislääkärit: Antti Ahokas (antti.ahokas(at)kolumbus.fi) ja Roope Raassina, Lääkärikeskus Mehiläinen Töölö.

Jos olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, voitte ottaa yhteyttä: to 11.4, klo 15-18 soittamalla soittamalla numeroon 050-4308910, tai kirjoittamalla yllä olevaan sähköpostiin.

Omakotisäätiön raikkaat tuulet – kotihoidon uudistetut ja laajennetut palvelut ikäihmisille Omakotisäätiöllä on AVOIMET OVET keskiviikkona 21.8. kello 16–18

Tervetuloa pullakahville ja tutustumaan monipuoliseen toimintaamme Mäntylän palvelutaloon, Puotilantie 3 A Omakotisäätiö sr on sinua varten • Laadukkaita kotihoidon palveluja ja uudenlaista aktiviteettia kotona asuville • Monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja ympärivuorokautista hoiva-asumista ikäihmisille Puotilassa • Yhteinen tapaamispaikka ja antoisaa toimintaa niin ikäihmisille kuin vapaaehtoisille

Luotettavaa, pätevää, tuttua ja turvallista apua kotiin.

• Hyviä työpaikkoja vanhustyön ammattilaisille • Toimivia kokous- ja juhlatiloja tarjoiluineen alueen ihmisille ja yrityksille

OMAKOTISÄÄTIÖ SR, Puotilantie 3 A, Helsinki, p. 09 6829 0300 arkisin kello 9–15, www.omakotisaatio.fi

Hilda Simpanen laskee vesiliukumäkeä. Leiriläiset pääsivät kokeilemaan myös telttasaunaa ja sup-lautailua.

Jekkuja, hyttysiä ja riemun kiljahduksia Uiminen, yhteinen vapaa-aika ja teltassa nukkuminen tekivät Pisara-suurleiristä monelle lapselle kesän kohokohdan.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ Vantaalaispojat ovat pakanneet mukaansa pelottavan naamarin, jota kuvassa esittelee Kristo. Paras tapa säikytellä muita leiriläisiä on yllättää toinen teltan ovella, pojat suunnittelevat.

Espoolaiset Kiia ja Sonja osallistuivat raamattutyöskentelyyn, jossa piirrettiin ja väritettiin kaloja lauantaina televisioitavaa jumalanpalvelusta varten.

Medialeiriläiset raportoivat leirin tapahtumista.

Joonas kuvasi tilanteen, jossa Johannes kokeili pehmomiekkailua Johnin avustuksella. Taustalla Nuori kirkko ry:n Tuukka Joru.

2B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

L

eiriä ei saa ottaa liian vakavasti!

Tätä mieltä ovat vantaalaiset Kristo ja Julius, jotka ovat saapuneet Partaharjun toimintakeskuksessa sijaitsevalle Pisara-leirille edellisenä päivänä.

Vajaan vuorokauden aikana pojat ovat ehtineet jo pystyttää telttoja ja osallistua koko leirin yhteiseen avajaistapahtumaan. Teltassa nukkuminen on kummallekin tuttu juttu ja ensimmäinen yö on sujunut hyvin, ellei teltassa iniseviä hyttysiä lasketa. Hyttysten määrä tosin vaihtelee riippuen siitä, kummalta kysytään.

– Hyttysiä oli ihan liikaa, Kristo toteaa.

– Kuulin teltassa ehkä yhden hyttysen, vastaa Julius.

Molemmat ovat olleet jo useaan kertaan erilaisilla leireillä. Pisaralta he odottavat erityisesti vapaa-aikaa, jolloin he saavat ”tehdä mitä haluavat”.

Vapaa-ajan suunnitelmiin kuuluu esimerkiksi jalkapallon pelaamista ja erilaisten jekkujen tekemistä. Pojat ovat tuoneet mukaan Scream-kauhuelokuvista tutun maskin, jolla aikovat säikäytellä ihmisiä.

– Tätä ilman ei leirillä pärjää, kumpikin vakuuttaa.

PUROLAN ALALEIRISSÄ teltat ovat nousseet pystyyn kohisten, ja jokaiselle on löytynyt oma nukkumapaikka. Eri puolilta pääkaupunkiseutua tulleilla lapsilla on takanaan monen tunnin mittainen bussimatka, jonka aikana he ovat ehtineet suunnitella, mitä tekevät kuusi päivää kestävän leirin aikana.

Monen lapsen suurimmat odotukset liittyvät järvessä uimiseen, toisille teltassa nukkuminen ensimmäisen kerran on jännittävintä. Jotkut ovat jo löytäneet viereiselle jalkapallokentälle kyhätyn bofauseli pehmomiekkailupisteen.

Leirissä kuuluu riemun kiljahduksia, kun leiriläiset tapaavat ystäviään, joita eivät kesäloman vuoksi ole nähneet moneen viikkoon.

”

Täällä isosella on enemmän vastuuta, koska ryhmät ovat suurempia.

ADA SIN

KALLION SEURAKUNNASTA tulevat Ada Sin ja Rockie Tsan ovat kumpikin kokeneita leiriläisiä ja lastenleirien isosia. Suurleirillä he ovat kuitenkin ensimmäistä kertaa.

– Täällä isosella on enemmän vastuuta, koska ryhmät ovat suurempia, Ada pohdiskelee.

Tytöt ovat ohjelmaisosia. Heidän työnkuvaansa kuuluu muun muassa ohjelmateltasta vastaaminen ja yhden kyläillan pitäminen. Ohjelmaa kyläiltaan he ovat jo suunnitelleet, mutta Rockien mukaan se on salaisuus, jota ei vielä paljasteta toimittajalle.

Lastenleireihin tottuneille isosille Pisara-leiri on mukavaa vaihtelua. He olettavat suurleirin olevan erilainen kokemus, järjestetäänhän se vain kerran neljässä vuodessa.

– Odotan leiriltä hyviä yhteisiä kokemuksia ja uusiin ihmisiin tutustumista, Ada sanoo.

– Vielä emme ole ehtineet tutustua muihin leiriläisiin, mutta onneksi leiri on vasta alussa, Rockie täydentää.

Ensimmäisenä päivänä muutamat onnekkaat ovat jo päässeet uimaan Salvos-järven vesiin. Kuvassa Veeti Simpanen, Otso Tähtinen, Sampo Tähtinen ja Toni Nieminen. Isoset Ada Sin ja Rockie Tsan ovat valvojina.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Fakta: Pisara-leiri Pisara-leiri on Nuori kirkko ry:n järjestämä lasten ja nuorten suurleiri.

Suurleiri järjestetään joka neljäs vuosi.

Lapset ja nuoret eri puolilta Suomea kokoontuivat Pieksämäelle Partaharjun toimintakeskukseen Salvos-järven rannalle 24.-29.7.

Leirille osallistui noin 1 700 henkilöä. Teltat levittäytyivät parin neliökilometrin laajuiselle alueelle.

Pääkaupunkiseudun alaleirin osallistujia oli yli 300.

Tänä vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa 0–9-vuotiaiden lasten ja heidän huoltajiensa perheleiri sekä 15 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien nuorten leiri.

Vantaalaistytöt Nacho, Nina, Nemo-Emil ja Sini-Inkeri saivat telttansa vauhdikkaasti pystyyn ensimmäisenä leiripäivänä.

Ulkomaalaisia vieraita tuli leirille Unkarista, Kiinasta, Belgiasta, Venäjältä, Virosta, Yhdysvalloista ja Karjalan tasavallasta.

Suurleiri on järjestetty 18 kertaa.

Purolan alaleirin johtajat Stella Björkholm ja Pauli Syrjö esittäytyvät avajaisiltanuotiolla.

Vantaalaiset pojat rakensivat heti leirille tultuaan "jääkaapin". Se on sanomalehdellä vuorattu maakuoppa, jonka pojat vakuuttavat olevan täynnä suklaata ja limua jo heti seuraavana päivänä. He uskovat, ettei jääkaapille tarvitse järjestää yövartiota. Kuvassa jääkaappia esittelevät Julius, Kristo ja Aku.

Helsinkiläinen Frida Kanerva ylittää puroa köysitrapetsilla.

Ensimmäisen päivän lopuksi koko leiri kokoontui avajaisiltanuotiolle. Lapsia ja nuoria viihdyttivät muun muassa vatsastapuhuja Taika-Petteri ja hänen jääkarhunsa Jakke. Kuuden leiripäivän aikana lämpötila kohosi enimmillään lähes 30 asteeseen.

Syksy tuo nuorisokahviloita, kirkossa yöpymisiä ja koululaisille seikkailun Kerhoja, retkiä ja musiikkitoimintaa. Nuortenleirejä, isostoimintaa ja alakouluikäisten leirejä. Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien syystarjonta lapsille ja nuorille rakentuu pääosin samankaltaisista aineksista.

Seurakuntien välillä on kuitenkin myös eroja. Tarkemmat tiedot syksyn toiminnasta löytyvät seurakuntien nettisivuilta.

Aila Mäkinen Helsingin seurakuntayhtymän kasvatus- ja seurakuntapalvelusta kertoo, että helsinkiläisperheiden pienimmille järjestetään muun muassa vauvakerhoja.

Vähän vanhemmille on tarjolla perinteisen isostoiminnan lisäksi kerhoja, retkiä ja leirejä. Musiikin harrastajille löytyy lastenja nuortenkuoroja ja bänditoimintaa.

Helsingin seurakunnissa järjestetään myös nuorisokahviloita. Ne ovat avoimia nuorisotiloja, joissa on paikalla työntekijä ja vapaaehtoisia. Nuorisokahvilassa voi pelata pelejä ja oleilla kavereiden kanssa.

– Olemme pyrkineet järjestämään toimintaa sen mukaan, mikä palvelisi nuoria parhaiten. Nuoret eivät välttämättä aina halua tehdä mitään erityistä, vaan haluavat vain tavata jossakin, Mäkinen kertoo.

Espoonlahden seurakunnan vastaava nuorisotyönohjaaja Stella Björkholm mainitsee, että Espoon seurakunnissa toteutetaan tänä vuonna alakoululaisille tarkoitettu Yö kirkossa -tapahtuma, joka liittyy kirkon koululaistyön satavuotisjuhlaan.

– Tarkoituksena on, että lapset pääsevät yöpymään kirkossa. Sinne on vapaa ilmoittautuminen vähän niin kuin leireillekin, Björkholm sanoo.

Vantaan seurakunnissa järjestetään esimerkiksi kokki-, liikunta- ja askartelukerhoja. Vantaalla tehdään myös monenlaista koulutyötä, kuten aamunavauksia ja ryhmäytyksiin osallistumista.

Vantaan seurakuntien kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa nostaa esiin Vantaan kolmosluokkalaisille Pyhän Laurin kirkossa järjestettävän Laurentius-seikkailun.

Oppitunnin mittaisessa sessiossa lapset oppivat muun muassa kirkosta, historiasta, diakoniatyöstä ja Pyhästä Laurentiuksesta. Perimätiedon mukaan Rooman seurakunnassa toimi 200-luvulla Laurentius-niminen diakoni, jonka mukaan Pyhän Laurin kirkko on nimetty.

– Seikkailu järjestetään kaikille Vantaan kolmosluokkalaisille uskontokunnasta riippumatta, koska siinä oppii myös historiaa ja paikallistuntemusta.

4B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Helsinkiläinen Mika Koivisto on ollut Partaharjun leiriläisenä noin kymmenen vuotta sitten. Nyt mukana ovat myös vaimo Pinja sekä tyttäret Evelia ja Aada.

16-vuotias Emma Lampen-Smith jakaa vettä Birgitta Kokolle. Lampen-Smith on ollut aikaisemmin kahdesti isosena.

Itä-Helsingin seurakuntien iltahartaudessa kysytään päivän kohokohtia. Frida ja Remu Kanerva osallistuvat hartauteen isänsä Ile Kanervan (oik.) kanssa.

ILLALLISEKSI PUROLAN alaleirissä tarjotaan broileririsottoa. Risoton lisäksi tarjolla on salaattia ja näkkileipää. Juotavaksi saa valita vettä tai mehua.

– Metsässä ruoka maistuu paremmalta, kuuluu jostain.

Syöjiä on paljon, mutta leiriläiset jaksavat odottaa vuoroaan ja ruokailu sujuu kitkattomasti. Tiskattuaan astiansa lapset hajaantuvat kuka minnekin: osaa jatkaa pehmomiekkailua, toiset pelaavat jalkapalloa. Ohjaajat askartelevat ohjelmapaketteja tuleville päiville.

Puoli seitsemän aikaan Purolan väki kerääntyy pitkään kiemurtelevaan parijonoon ja ottaa suunnakseen leirin keskivaiheilla sijaitsevan amfiteatterin. Alaleiripäälliköt Pauli Syrjö ja Stella Björkholm kulkevat joukossa, joka huutaa vuoroin jotakin alaleirin useasta huudosta. Kaikki ovat pukeutuneet oranssiin, Purolan väriin.

”

Leiriläisillä on iltanuotiolla niin hauskaa, että kehotus mennä nukkumaan kirvoittaa useita vastalauseita.

ILTANUOTIOLLE SAAPUU koko Pisara-leiri, yhteensä noin 1 700 osallistujaa. Katsomossa voi havaita ainakin kuuteen eri väriin pukeutuneita leiriläisiä:

oranssin lisäksi on muun muassa pinkkiä ja tummansinistä. Kuorolaisilla on vihreät paidat ja ensimmäistä kertaa järjestettävällä perheleirillä vaaleansiniset.

Niin ikään ensimmäistä kertaa pidettävän nuortenleirin osallistujilla on harmaat lippalakit.

Amfiteatterin lavalle on rakennettu laiva vesiteemaisen Pisara-leirin kunniaksi. Illan esiintyjinä ovat muun muassa vatsastapuhuja Taika-Petteri ja hänen jääkarhunsa Jakke sekä lastenkirkon maskotit Päkä ja Pulmu.

Leiriläisillä on iltanuotiolla niin hauskaa, että kehotus mennä nukkumaan kirvoittaa useita vastalauseita.

Vaan ei auta. Iltapalan ja iltahartauden jälkeen on aika käydä yöunille. Ohjaajat lupaavat, että vielä saa katsoa Youtubesta ensimmäisen leiripäivän uutislähetyksen, joka julkaistaan kello kymmenen.

Mutta sitten nukkumaan!

ESPOOLAISILLE SONJALLE, Maijalle ja Kiialle ensimmäinen yö leirillä on ollut hauska, vaikka selän alla saattoikin tuntua pari puunjuurta.

Toisena leiripäivänä he ovat aamiaisen jälkeen ehtineet jo piirtää kaloja päreille. Niitä käytetään perjantaina televisioitavassa jumalanpalveluksessa. Omassa leirissään he ovat pystyttäneet pyykkinarun ja telineen ruokavälinepusseille.

Tytöt odottavat eniten uimaan pääsemistä. Salvos-järven rannalle on pystytetty omatekoinen vesiliukumäki, jossa purolalaiset pääsevät liukumaan lauantaina.

Kuusi päivää kestävä Pisara-leiri on vasta päässyt alkuun. Luvassa on muun muassa kylien omaa ohjelmaa ja sunnuntaina IlonPisara-markkinat, joilla leiriläiset saavat ”myydä” omia aineettomia tuotteitaan, kuten letityksiä.

Monelle lapselle ja nuorelle suurleirit ovat niin merkittävä kokemus, että he käyvät leireillä aikuisuuteen asti ja tuovat myöhemmin omatkin lapsensa leireilemään.

Helsinkiläinen Mika Koivisto on tullut Pisaraleirille vaimonsa Pinjan ja tyttäriensä Aadan ja Evelian kanssa. Leirielämä on vuosien aikana muuttunut jonkin verran, mutta hän on huomannut monien asioiden myös pysyneen hyvin samanlaisina.

– Jalkapallo oli myös 12 vuotta sitten kova juttu, niin kuin nytkin. Myös yhteishenki jäi silloin mieleen, ja sitä odotan tältäkin leiriltä, Koivisto toteaa keskellä Kallion seurakunnan telttakylää. Vieressä seisova Aada-tytär ilmoittaa odottavansa teltassa nukkumista.

Uusille leiriläisille espoolaistytöillä on muutama ohje.

– Kuunnelkaa ohjaajia, Maija kehottaa.

– Niin, eikä kannata valvoa liian myöhään, Sonja ja Kiia täydentävät. ■

n itoo erikoi ho

in e

a

la

ju

lk

t unu st

Sydä n

Jo nyt voit valita, kuka sydäntäsi hoitaa

n s air a

Kun haluat asiantuntevaa ja turvallista sydänhoitoa, valitse Sydänsairaala yhdessä oman lääkärisi kanssa. Helsingissä pääset kiireettömään hoitoon lähetteellä 10 arkipäivässä.

Terveydenhuoltolaki on mahdollistanut erikoissairaanhoidon valinnanvapauden jo vuodesta 2014.

Helsingin Sydänsairaala 050 339 2437 www.sydansairaala.fi TAMPERE | HELSINKI | HÄMEENLINNA | RIIHIMÄKI | VALKEAKOSKI

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Joskus saattaa ajatella, että vaikka ei itse menisikään juhliin, joku muu menee kuitenkin. Tarinoita yksin vietetyistä syntymäpäivistä on liikaa.

Hätävaravieraat-ryhmä varmistaa, ettei yksikään lapsi ole juhlapäivänään yksin Hätävaravieraat-ryhmä on toiminut Facebookissa parin vuoden ajan. Ryhmän perustajan mukaan sen kautta voi opettaa lapsia pitämään kaverista huolta.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ISTOCK

S

yksyllä 2017 Sarita Blomqvist törmäsi Facebookia selaillessaan erään äidin julkaisuun. Siinä kerrottiin, kuinka tämän pojan syntymäpäiväjuhliin ei ollut ilmestynyt yhtään vierasta, ja kuinka surullinen poika oli siitä ollut.

Julkaisuun oli välittömästi alkanut tulvia kommentteja ihmisiltä, jotka halusivat auttaa. He tiedustelivat, olivatko juhlat vielä käynnissä ja voisiko pojan oloa parantaa jotenkin. Se sai Blomqvistin ajattelemaan, että ilmiölle pitäisi tehdä jotain.

– Kommenteista huomasi, että ihmiset ovat valmiita vastaamaan lapsen hätään. Ajattelin, että tässä tarvitaan vain organisointia, niin tämä ihmisten halu auttaa saadaan otettua käyttöön, hän toteaa.

Hätävaravieraat-ryhmä syntyi yhdessä yössä. Alun perin noin kahdenkymmenen henkilön ryhmässä on nykyään jäseniä noin 200, jäsenien perheet mukaanluettuina melkein 1 000.

Hätävaravieraat ovat toistaiseksi vierailleet kahdeksilla tai yhdeksillä syntymäpäivillä, joihin kutsutut syntymäpäivävieraat eivät ole päässeet paikalle. Eniten toimintaa on pääkaupunkiseudulla, jossa hätävaravieraita on tarvittu kolmissa juhlissa.

VANTAALAINEN JAANA on ollut mukana Hätävaravieraiden toiminnassa melkein koko ryhmän olemassaolon ajan. Hänellä itsellään on kaksi lasta, ja hän on käynyt näiden kanssa yksissä syntymäpäiväjuhlissa.

– Olen aina ollut kiinnostunut lasten asioista, ja tämä vaikutti aivan ihanalta ajatukselta. Aina saa lukea surullisia tarinoita yksin jääneistä syntymäpäiväsankareista. Jos tällä tavalla saa estettyä yhdenkin sellaisen katastrofin, se on hyvä, hän pohtii.

Espoosta Vantaalle muuttanut Ulla on niin ikään käynyt kahden lapsensa kanssa yksissä juhlissa. Hänen mielestään niiden tunnelma oli todella rento ja mukava. Hätävaravieraana

Ulla perheineen on ollut reilun vuoden verran.

– Tämän avulla voi opettaa lapsille, että on tärkeää, että jokaisella on vieraita. Jokainen lapsi ansaitsee kavereita syntymäpäivilleen. Vaikka nämä eivät olisikaan valmiiksi tuttuja, voi juhlista silti tulla todella mukavat!

”

RYHMÄN VAHVUUS ON SIINÄ, ETTÄ OLEMME TAVALLISIA IHMISIÄ.

SARITA BLOMQVIST

HÄTÄVARAVIERAITA VOI tarvita monissa erilaisissa tilanteissa, vaikkapa uudelle paikkakunnalle muutettaessa. Sarita Blomqvistin mielestä kutsuille tuleminen on kuitenkin aina kutsuttujen vastuulla, kutsujan elämäntilanteesta riippumatta.

– Helposti saattaa tapahtua niin sanottu sivustaseuraajailmiö. Ihmiset saattavat välillä ajatella, että joku menee juhliin, vaikka ei itse menisikään, hän pohtii.

– Hätävaravieraiden kautta voidaan opettaa lapsille, miten tärkeää on olla luotettava ja kantaa vastuuta.

Jos näyttää siltä, ettei lapsen juhliin ole tulossa vieraita, voi Hätävaravieraisiin ottaa yhteyttä soittamalla tai Facebookin kautta yksityisviestillä. Hätävaravieraat toimivat perheinä, eli toiminta on ensisijaisesti lapsilta lapsille, mutta vanhemmat ovat aina mukana.

Hätävaravieraat huomioivat erityisesti sen ikäiset lapset, jotka vielä kaipaavat kavereita syntymäpäivilleen. Pyynnön lähettänyt vanhempi saa esittää vieraille ikätoiveita, joihin pyritään vastaamaan mahdollisuuksien mukaan.

Myös lahjatoiveita saatetaan tiedustella, vaikka sellaisen hankkiminen ei olekaan juhliin osallistuvalle Hätävaravieraalle pakollista. Monet kuitenkin haluavat muistaa päivänsankaria pienellä lahjalla.

– Monille jäsenistämme lasten yksinäisyyden voittaminen on sydämen asia. Ryhmän vahvuus on siinä, että olemme tavallisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa muita, Blomqvist toteaa.

– Toivon mukaan ihmiset rupeavat tulevaisuudessa huolehtimaan toisistaan enemmän. Silloin meidän ryhmäämme ei enää tarvittaisi. ■

6B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Puulle juttelija Kasvisruoan pioneeri, näyttelijä-yrittäjä Satu Silvo rukoilee tai meditoi päivittäin ja viihtyy niin metsässä kuin kirkossakin.

Silvosta, sen sijaan tuli pappi. Hän toimii pappina Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

SATU SILVO PUHUU paljon mielikuvituksesta ja tarinoista, joita mieli, tunteet ja tarpeet kehittävät.

– Totuudeksi niitä ei voi sanoa, koska tiede ei voi niitä todistaa tai tutkia. Mutta minun mielestäni pelkästään tieteen keinoin selvitettyihin totuuksiin perustuva elämä on tylsää.

Silvon mielestä ihmisen pitää olla kriittinen, mutta tunnetta tai mielikuvitusta ei voi teilata höpöhöpönä.

– Omaa kokemusta kannattaa kuunnella, ettei tule katkeraksi ja sarkastiseksi, sellaiseksi ihmiseksi, joka vähättelee omia ja toisen tuntemuksia.

Jumalan käsitettä Silvon pitää hetki makustella, kunnes hän nimeää sen Kristus-energiaksi. Tuota energiaa hän löytää sekä metsästä että kirkosta.

Silvo ruokkii pihallaan asuvat linnut ja seuraa siilien elämää. Metsässä hän kohtaa pyhyyden.

– Minulla on Käpylän metsässä keloutunut kuusihaarainen mänty, johon on lyöty ylös asti ratanauloja. Puu on kuollut, mutta minulle se on pyhä puu.

Hän juttelee puulle kuin isälleen.

Kirkon tunnelma on sukua metsän tunnelmalle. Kirkko on Silvolle rukouksen paikka, jossa pääsee helposti meditatiiviseen tilaan. Käpylän, Munkkiniemen ja Töölön kirkot ovat tulleet Helsingissä tutuiksi.

Silvo tuntee myös ortodoksisen kirkon itselleen läheiseksi.

– Ortodoksisuudessa korostetaan sitä, että ihminen on valon ja ilon välikappale. Kirkon äijätouhussa on asioita, joita en tietenkään feministinä hyväksy, mutta en takerru negatiivisiin asioihin vaan keskityn hyvään.

Silvo sanoo rukoilevansa tai meditoivansa päivittäin. Isä meidän -rukous on luonteva ja läheinen.

Sitä rukoillessaan hän usein juttelee samalla edesmenneille äidilleen ja isälleen.

– Kun isäni kuoli vuonna 1993, kävimme sitä perheen kanssa läpi syvällä kulkien. Kaikki maallinen hävisi ja oleellinen jäi. Silloin ajattelin, että näin pyhimykset ehkä syntyvät. ■

S

atu Silvo tankkaa porkkana- ja vehnänorasmehua Silvopleeravintolassa Kallion virastotalon nurkalla ja kertoo tarinan toisensa jälkeen. Niissä seikkailee kaikenkarvaista porukkaa Kallion juopoista parkkienkeleihin.

– En tiedä, mikä on se herkkyys tai hulluus tai leikki, joka minussa rakastaa satuja ja tarinoita. Tarinat ovat viihdettä, arjen sulostuttamista. Sitähän taiteilijat tekevät, luovat tarinoita, jotka sekoittavat fiktiota ja faktaa, hän muotoilee.

Täyttä totta on ainakin se, että Toisella linjalla toiminut ravintola etsii nyt uutta kotia. Silvo sai viime vuonna tietää, että talo, jossa ravintola sijaitsi, puretaan.

– Syksyllä olisi tarkoitus käynnistää uuden rakentaminen, mutta tuleeko siitä totta, selviää vasta monimutkaisten vaiheiden jälkeen. Lokakuussa olemme tässä asiassa jo viisaampia.

Kasvisruokaa tarjoava Silvoplee kehittyi arvostetuksi instituutioksi jo ennen kuin kasvis- ja vegaanitrendit vakiinnuttivat paikkansa pääkaupunkiseudun keittiöissä. Silvo ei ota menestyksestä kunniaa itselleen.

– Menestyksen taustalla en ole minä, vaan muiden osaaminen.

OMAN TYÖN vähättely on 1960-lukulaisen kasvatuksen tulosta. Silvo sanoo toistavansa isänsä mallia.

– Isä oli talkooihminen henkeen ja vereen. Kansalaisopiston pienellä korvauksella hän ohjasi, lavasti ja puvusti lastenteatteria ja kesäteatteria ja veti lausuntapiirejä ympäri Valkealan pitäjää.

Kasvisravintola syntyi vuonna 1999 onnettomuudesta ja sattumasta. Silvo oli edellisvuonna jäänyt Saariselän laskettelukeskuksessa rinnekoneen alle ja parantunut puolessa vuodessa.

Silvon mukaan parantumiseen vaikutti kovan päivittäisen treenaamisen lisäksi kokonaisvaltainen kasvisruoka. Sellaista ruokaa hän söi elävään ravintoon erikoistuneessa Greenway-ravintolassa.

Marjatta Svennevigin pyörittämän Greenwayn lopetettua toimintansa Silvo kävi naisyrittäjäkoulutuksen ja perusti oman ravintolansa. Liikeidea oli alusta asti selkeä.

– Ajattelin, etten minä voi olla ainoa terveellisellä ruoalla parantunut. Meitä täytyy olla muitakin, kymmeniä, satoja, ehkä tuhansia.

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ruoka on muuttunut polttoaineesta nautinnoksi ja uskonnoksi. Omaa kehoa palvotaan temppelinä ja arki pyörii yhä useammin ruoansulatuksen ympärillä. Vaikka Silvo kokee parantuneensa elävällä ravinnolla, hän ei moralisoi lihansyöjiä.

– En esitä kylään mennessäni ruoan suhteen erityisvaatimuksia. Jos joku tarjoaa ruokaa, nautin sitä kiitollisuudella.

IKÄÄNTYMINEN ON TEHNYT Satu Silvolle hyvää, sillä 57-vuotiaana hän ei ota itseään yhtä vakavasti kuin nuorempana. Kun tukkaan joutuu hiuslakan sijaan vessahajustetta tai sähköpyörän jarrut pettävät, häntä vain naurattaa.

Näytteleminen on aina kuulunut Silvon elämään.

Hän on usein näytellyt modernia, itsenäistä naista, jonka maailmankuva törmää konservatiivisiin arvoihin. Hän on ollut muun muassa Niskavuorielokuvan Ilona ja Viettelyksen vaunu -näytelmän Stella. Hertta ja Olavi -näytelmässä hän esitti Hertta Kuusista.

Silvo miettii näyttelijän työhön ja julkisuuteen liittyvää avoimuuden vaatimusta ja sen mukanaan tuomaa häpeää.

– Olo on usein sama kuin sen jälkeen, kun olen näytellyt Kuka pelkää Virginia Woolfia -näytelmän Marthaa tai Syyssonaatin äitiä. Yleisö on haltioitunut, mutta minä haluaisin kaivautua näkymättömiin. Se johtuu siitä, että näyttelijä näyttää roolihenkilönsä lävistämänä kaiken. Myös oma persoona näkyy, vaikka se ei olisi lähelläkään näyteltyä roolihenkilöä.

”

Minulla on Käpylän metsässä keloutunut mänty. Puu on kuollut, mutta minulle se on pyhä puu.

NUORUUDEN VALKEALASSA Satu Silvon aika kului paitsi harrastajateatterin lavalla myös urheilukentillä. Ei tarvittu muuta kuin ruosteinen kuula, lentopalloverkko ja hiekkaan piirretty viiva. Talvella hän hiihti ja luisteli koulumatkat.

Keskellä kylää oli kirkko ja seurakuntakeskus.

Jokaisesta pyhäkoulukäynnistä sai kalan kuvan.

Kun Satu löysi isoveljen varastaman kalatarrarullan, hän liimasi omaan vihkoonsa viisitoista kalaa ja lähti voittajana pyhäkouluun. Pyhäkoulussa ihmeteltiin suurta kalansaalista.

1960-luvulla Kouvolan seudulla voimistui Suomen luterilaisen kirkon sisällä toimiva viides herätysliike eli viidesläisyys. Liike ravisteli myös teiniikäistä Satu Silvoa.

– Herätyskristillisyyteen sisältyvä voimakas syyllistäminen pelotti. Samalla koko touhu kauhistutti ja kiihotti, koska kääntymisestä kerrottiin hurjia juttuja: kielilläpuhumisesta ja saatanan ilmestymisestä.

Viidesläisyys lupasi taivaan aukeamista, mutta Silvolle se ei auennut. Silvon siskosta, Tiina

Kuka?

Satu Silvo on vuonna 1962 Kymenlaaksossa syntynyt näyttelijä ja yrittäjä. Hän on naimisissa näyttelijä Reidar Palmgrenin kanssa. Lapset Paavo ja Vilma ovat avioliitosta näyttelijä Heikki Kinnusen kanssa.

Mitä?

Teatterikorkeakoulun jälkeen Silvo kiinnitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin. Vuodesta 1994 hän on toiminut vapaana näyttelijänä. Hän on näytellyt useissa kaupunginteattereissa ja kesäteattereissa sekä lukuisissa elokuva- ja televisiotuotannoissa.

Motto

Herra varjele minua katkeruudelta ja kaistapäisyydeltä.

8B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Haluatko olla vanhana viisas?

Viisaaksi kehittyminen vaatii avoimuutta ja myötätuntoa.

Kannattaa kuunnella myös niitä, jotka vaikuttavat omituisilta ja hankalilta tyypeiltä ja ovat kanssasi eri mieltä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVITUS PAULI SALMI

K

un joskus vuosikymmenten päästä olet vanha, haluaisitko olla myös viisas?

Jos vastaat kyllä, kannattaa kuunnella Jenni Spännäriä. Hän on teologian tohtori, joka on perehtynyt vanhojen ihmisten ajatteluun. Nyt hän tutkii viisautta ja sitä, miten tullaan viisaaksi.

Spännäri uskoo, että tietynlaiset elämänpolut tekevät joistakin ihmisiä, joita kohdatessaan muut ajattelevat, että siinä vasta viisas vanhus.

JENNI SPÄNNÄRIN mukaan monet ikäihmiset kokevat, että heillä on jotain, mitä nuoremmilla ei voi olla. Väitöskirjassaan Spännäri kutsui sitä ”elämänkokemuksen pääomaksi”. Yhtä hyvin voidaan puhua viisaudesta.

– Kaikilla vanhoilla ihmisillä viisautta ei silti välttämättä ole, Spännäri toteaa.

Hänen mukaansa tiettyjen psyykkisten voimavarojen pitää saada kasvaa, jotta ihmisestä tulee viisas. Ihmisellä pitää olla tunne siitä, että hän hallitsee elämäänsä, ja kykyä sietää sitä, ettei hallitse kaikkea. Viisaus edellyttää myös avoimuutta, kykyä pohdiskeluun ja myötätuntoa.

– Viisaaksi kehittyminen vaatii, että elämässä tapahtuu erilaisia asioita. Pitää tulla myös vastoinkäymisiä, mutta ei mielellään liikaa kerralla eikä liian nuorena tai silloin, kun ihminen on heikoilla. Prosessi saattaa siinä tapauksessa kääntyä katkeruuden puolelle.

EI KUITENKAAN KANNATA vaipua epätoivoon, vaikka elämä olisi antanut sarjatulella turpaan. Kovia kokenut ymmärtää toisia kovia kokeneita.

Viisautta on olla myötätuntoinen sekä itseään että toisia kohtaan. Viisas pystyy tunnistamaan ja käsittelemään omia ja toisten tunteita, sekä myönteisiä että kielteisiä.

”

Viisas on usein hyvä läheinen, mutta mieliksi tekeminen ei aina ole viisautta.

– Viisauteen liittyy myös halu auttaa ja tehdä hyvää itselle ja toisille, Jenni Spännäri sanoo.

Viisaus on tietoja ja taitoja. Viisaus on myös tiedon ja taidon rajojen ymmärtämistä. Viisautta on tajuta, mitä ei ainakaan vielä tajua.

Viisaus on oppimista. Se on kykyä kysyä, miten jokin tapahtuma rakentaa tai tuhoaa minua ja meitä. Sellainen pohdinta vaatii aikaa ja tilaa.

Tässä yhteydessä Spännärin tekisi mieli ruveta saarnaamaan yhteiskuntaluokista.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Toisilla ihmisillä on vähemmän mahdollisuuksia kuin toisilla. Kaikilla ei ole rauhaa ja turvattua toimeentuloa. Rauhallinen pohdinta ei ole mahdollista, jos on paniikki, mistä saa lapsille ruokaa.

MONI AJATTELEE, että viisas ihminen on jonkinlainen eettinen supersankari: Martin Luther King, Mahatma Gandhi tai äiti Teresa. Jenni Spännärin mielestä viisaus on usein arkisempaa.

– On ihmisiä, jotka eivät ole kouluttautuneet tai tehneet suuria tekoja, mutta joilla on kyky olla läsnä ja esittää oikeita kysymyksiä.

Kun Jenni Spännäri on kysynyt vanhuksilta, ketkä ovat heidän mielestään viisaita ihmisiä, yksi vastaus tulee vastaan usein: omat vanhemmat.

Spännäri pitää eläkkeelle jäänyttä arkkipiispaa Kari Mäkistä hyvänä esimerkkinä viisaasta ihmisestä.

– Arvostan Mäkisessä hänen vilpitöntä pyrkimystään hyvään, hänen avoimuuttaan, pohtivuuttaan ja empatiakykyään. Hänen kanssaan voi olla eri mieltä, mutta väittäisin, että harva Mäkistä tunteva pitää häntä läpeensä mätänä tai kierona.

Spännärin mielestä Mäkisen kohdalla voitaisiin puhua uskonnollisesta viisaudesta tai viisaasta uskonnollisuudesta.

VIISAUS EI VÄLTTÄMÄTTÄ ole vain yksilön ominaisuus. Jenni Spännärin mukaan myös yhteisö voi olla viisas.

Viisas yhteisö liittää jäsenensä rakentavalla tavalla menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuu-

teen. Yhteisön viisaat ihmiset voivat levittää omaa kokemustaan ympärilleen ja saada aikaan avoimuuden, virheistä oppimisen ja hyvään pyrkimisen ilmapiirin.

”

On ihmisiä, jotka eivät ole kouluttautuneet tai tehneet suuria tekoja, mutta joilla on kyky olla läsnä ja esittää oikeita kysymyksiä.

– Liika varovaisuus tai vitkuttelu ei ole osoitus viisaudesta. Joskus on viisasta tehdä päätöksiä, jotka kirpaisevat lyhyellä aikavälillä, mutta tekevät tulevaisuudesta paremman, Spännäri toteaa.

– On ihmisiä, jotka suostuvat kaikkeen, ovat vain kivoja eivätkä haasta ketään millään tavalla, mutta se on eri asia kuin viisaus. Se, että on viisas, on usein sama asia kuin se, että on hyvä läheinen – mutta ei pelkästään. Mieliksi tekeminen ei aina ole viisautta.

B

9

NO, MITÄ NUOREN ihmisen tai kenen tahansa kannattaa tehdä, jos hän haluaa olla vaikkapa vuoden päästä viisaampi?

– Matkustaa, Jenni Spännäri sanoo.

– Eikä sen ole pakko olla kaukomatkailua.

Oleellista on matkustaa paikkoihin, jotka eivät ole itselle tuttuja. Nuori voisi viettää aikaa vanhusten palvelutalossa, kaupunkilaisvegaani maaseudulla maitotilalla tai kristitty buddhalaistemppelissä.

– Katso ja opi! Haistele, maistele ja tunnustele, millaista elämä on! Ensin saattaa tuntua, että vieras tekee huonommin, mutta useimmiten siinä on jokin järki taustalla.

MATKUSTAA VOI myös lukemalla, Jenni Spännäri muistuttaa. Eikä kannata lukea pelkästään sellaisten kirjailijoiden teoksia, joita arvostaa ennestään.

Spännäri kannustaa perehtymään myös sellaisiin ajattelijoihin, joiden kanssa on eri mieltä ja joiden ajatukset ovat vaikeita, vieraita ja omituisia.

– Äläkä hyppää heti johtopäätöksiin. Tämä pätee sekä lukemiisi uusiin kirjoihin että tapaamiisi uusiin ihmisiin. Älä ajattele heti, että ahaa, tämä ihminen kuuluu tähän kategoriaan, vaikkapa idiootteihin, vanhoillisiin tai menneen talven tyyppeihin.

Ja vielä viimeinen vinkki: – Älä pelkää virheitä. Kannattaa mokata ja myöntää mokansa. Usein silloin, kun sattuu, on mahdollisuus tulla viisaammaksi. ■

Osa 37

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Näyttelijä Jari Virman, 43, asuu Helsingin Ullanlinnas­ sa. Hän työskentelee free­ lancerina.

Virmanin Turkin-vaellukseen perustuva Tie Konyaan nähdään su 25.8. klo 15, ke 4.9. klo 19 ja la 7.9. klo 19 Kansallisteatterin Willen­ saunassa.

Elokuun loppuun asti Virman näyttelee Idän pika­ junassa Suomenlinnan ke­ säteatterissa. Hänellä on näytelmässä kaksoisroo­ li Samuel Ratchettina ja James Arbuthnotina.

Jari Virman koki pitkän vaelluksen retkenä omaan itseensä.

Pyhiä hetkiä vaelluksella Näyttelijä Jari Virman kävi Turkin-vaelluksellaan vuoristossa, paimenen kodissa, kirkossa ja moskeijassa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

I

hmiset kuuntelevat kuulokkeista näyttelijä Jari Virmanin tarinaa hänen 670 kilometrin pituisesta vaelluksestaan Istanbulista Konyaan. Ollaan Kansallisteatterin Tie Konyaan -esityksessä. Virman itse tekee puhumattomana erilaisia liikkeitä, esimerkiksi hitaasti pyörivän dervissitanssin kuvioita.

Kyseinen tanssi liittyy 1200-luvulla eläneeseen islamilaiseen suufimystikkoon ja runoilijaan Jalal

Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa

Virman koki vaelluksen aikana pyhyyden kokemuksia, joista moni liittyi luontoon. Esimerkiksi kaunis vuoristomaisema sai hänet mykistymään.

Samoin hetket kirkossa ja moskeijassa herättivät vahvan tunteen siitä, että hän oli jonkin ikiaikaisen mysteerin äärellä.

Tuo tunne tuli myös paimenen kodissa, jonne Virman kutsuttiin. Koti oli vaatimaton, mutta vieras ohjattiin aterialle, joka syötiin ringissä lattialla. Keskustelu käytiin muutamalla turkinkielisellä sanalla.

Vaikuttava oli myös tapaaminen suufigurun kanssa. Hän opetti Virmanille dervissitanssin alkuasennon, joka on kuin Jeesus ristillä.

JARI VIRMAN lähti Turkin-vaellukselleen selässään rinkka, johon hän pakkasi mukaan vaatteita sekä ruokaa kymmeneksi päiväksi. Fyysisesti vaativasta matkasta muodostui kuitenkin enemmän henkinen vaellus, retki omaan itseen.

MATKAN JÄLKEEN Virman – puhelias karjalainen – teki itsestään yllättävän havainnon: hänellä ei ollut mitään sanottavaa. Matkalla koettua hän ei haluaisi selittää kovin paljon senkään takia, ettei hukkaisi siitä jotain tärkeää. ■

KATRI SAARELA

Taivaan tähden

18.8.

ad-Din Muhammad Rumiin, jonka hauta oli Virmanin vaelluksen määränpäänä. Rumin kuoleman jälkeen perustettiin suufilaisten kerjäläismunkkien eli dervissien yhteisö, joka korostaa tanssin ja musiikin merkitystä Jumalan kohtaamisessa.

Matkalla Virmania puhutteli erityisesti yksi Rumin runoista. Sen mukaan oikein ja väärin tekemisen yläpuolella on alue, jossa ajatuksilla ja puheella ei ole merkitystä. Tuo runo vei Virmanin tilaan, jossa hän tunsi kohtaavansa maailman puhtaana kaikesta hälystä. Hän huomasi myös, että Rumin ajatuksista löytyi samoja elementtejä kuin muista maailmanuskonnoista.

Syty pienille asioille MINULLE ON HELPOMPAA syttyä isoista kuin pienistä asioista. Ja luulen, että se on synti. Lähimmäisenrakkaudessa perusyksikkö on yksi ihminen, lähimmäinen.

Tulee mieleen Tenavien Tellu, joka sanoo kyllä rakastavansa ihmiskuntaa, muttei tykkää ihmisistä.

Ensi sunnuntain teema korostaa uskollista palvelemista myös vähässä. Se on itselleni jatkuvan kamppailun aihe. Vaatii ehkä selittämistä.

Vanha totuus on, että minne huomio suuntautuu, sinne energia seuraa. Jos huomioni suuntautuu vain isoihin haasteisiin, energiani vuotaa niihin.

Meitä kuitenkin kehotetaan olemaan uskollisia myös vähässä.

Pieni on kaunista.

Arki on täynnä mahdollisuuksia palvella vähässä. Ja jos saan itseni tähän moodiin, huomaan, että se on palkitsevaa.

Mikä ilo oli kulkea tätini kanssa Itäkeskuksessa. Olihan se vähän hidasta (rollaattori), mutta ilo tuli siitä, että kerrankin minusta oli todellista apua.

Eikä yksi kerta mihinkään riitä.

Uskollisuus vähässä tarkoittaa jatkuvaa sitoutumista.

Raamatussa sanotaan, että ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa. Laupeus on kadonnut käyttökielestä, mutta se tarkoittaa

myötätuntoa ja hyviä tekoja.

Kysyin vaimolta, pitääkö hän minua laupiaana. Hän mietti pit-

kään ja sanoi: ”Ei ehkä tule ekana mieleen. Sä et oikein kerkiä.”

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Teuvan kirkko on suljettu remontin takia. Alttaritaulua ei voida siirtää, sillä Jansson maalasi teoksen suoraan kirkon kiviseinään.

Liikemies Erland Luoman tytär näkyy taulussa vasemmalla.

Tove Janssonin alttaritaulussa on kaksi signeerausta Harvinaista maalausta käydään ihastelemassa Japanista asti.

T

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVAT WIKIMEDIA COMMONS JA FOTO-NISULA KUVANKÄSITTELY MAIJA SAARI

ove Jansson tunnetaan erityisesti muumien luojana. Harva tietää hänen maalanneen myös alttaritaulun. Janssonin siveltimestä on peräisin eteläpohjalaisen Teuvan kirkon alttaritaulu Kymmenen neitsyttä vuodelta 1953.

Taulu kuvastaa Matteuksen evankeliumin vertausta viidestä viisaasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä. Jansson maalasi teoksen suoraan kirkon kiviseinään.

Alttaritaulua maalatessaan Tove Jansson oli julkaissut jo neljä kirjaa. Ensimmäinen Muumi-tarina, Muumit ja suuri tuhotulva, oli ilmestynyt vuonna 1945, ja vuoteen 1950 mennessä hän oli kirjoittanut kolme kirjaa lisää, tosin ne olivat ilmestyneet vasta Janssonin kotikielellä, ruotsiksi.

JANSSONIN AJANKÄYTTÖ oli 1950-luvun alussa siirtynyt maalaamisesta kirjoittamiseen ja piirtämiseen.

Muumien saama suosio ve-

rotti aikaa, jonka hän pystyi käyttämään kuvataiteisiin.

Vaikka Jansson itse koki olevansa ennen kaikkea taidemaalari, kutsuttiin häntä yhä useammin ainoastaan ”muumien äidiksi”.

Vuonna 1944 Jansson oli muuttanut asumaan ateljeehensa Helsinkiin Ullanlinnankadulle. Ateljeeasuntonsa hän oli hankkinut lainarahalla.

Vaikka Jansson oli vuosikymmenen vaihteessa päässyt maalaamaan useita monumentaalimaalauksia ja vuonna 1948 ilmestynyt Taikurin hattu oli ollut hänelle kirjallinen läpimurto, oli rahalle jatkuvasti tarvetta, sillä hänen ottamansa laina oli suuri.

VUODEN 1952 lopussa Tove Janssonille esitettiin ainutlaatuinen tarjous: hänet haluttiin maalaamaan Teuvalle rakennettavan kirkon alttaritaulu. Vanha kirkko oli tuhoutunut tulipalossa, ja uutta kirkkoa oltiin palkattu suunnittelemaan arkkitehti Elsi Borg. Borgin arkkitehtitoimistossa työskennellyt Kaisa

Harjanne tunsi Janssonin, ja ehdotti häntä maalauksen tekijäksi. Janssonille työ oli mieluinen, eräässä kirjeessään hän kirjoittaakin: ”On siunattua, että on seiniä.”

”

On siunattua, että on seiniä.

TOVE JANSSON

TEUVALAINEN opetusneuvos Kalervo Niemelä on oman arvionsa mukaan esitellyt Tove Janssonin alttaritaulun ainakin sata kertaa eläköitymisensä jälkeen vuonna 1995.

Teos on paikallinen vetonaula, ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä, onhan se ainoa Janssonin maalaama alttaritaulu.

– Välillä tätä ollaan tultu ihmettelemään Japanista as-

ti, Niemelä kertoo.

Maalaustyöt aloitettiin keväällä 1953, ja ne kestivät noin kuukauden, kunnes Janssonilta loppui alttaritaulun lehdissä ja neitsyiden sädekehissä käytetty lehtikulta. Alttaritaulu oli Janssonin ensimmäinen työ, jossa hän käytti lehtikultaa.

Työt keskeytyivät joksikin aikaa, mutta taulu saatiin valmiiksi juuri ennen ensimmäistä adventtia.

Alttaritaulun maalaamisen aikaan Jansson oli Teuvalla tuntematon tekijä. Häntä muistelevat ovat kertoneet helsinkiläistaiteilijasta, jolla oli aina eväänään limonaatia ja ranskanpullaa.

Teuvan osuuskaupan ruokalassa työskennellyt rouva on muistellut, kuinka Jansson kävi usein heillä syömässä, eikä koskaan valittanut ruuasta. Hän ei syömään tullessaan vaihtanut pois työasustaan, joten paidasta pystyi näkemään, minkä väristä maalia oli minäkin päivänä käytetty.

TEUVAN KIRKON alttaritaulun lahjoitti liikemies Erland

Luoma kun palaneen kirkon vakuutusrahat eivät riittäneet uuden rakentamiseen. Niemelän mukaan kylillä kiersi pitkään tarina, että Jansson olisi ikuistanut tauluun myös taiteilijan tyttären.

Niemelä vahvistaa huhun pitävän paikkansa. Kertoman mukaan Luoman tytär on alttaritaulussa. Alttaritaulussa on myös kaksi signeerausta, joista vasemmassa alakulmassa oleva on Luoman. Janssonin signeeraus löytyy taulun oikeasta alakulmasta.

Teuvan alttaritaulun maalaamisen jälkeen Jansson jatkoi taiteilijan ja kirjailijan uraansa Helsingissä. Mutta aivan kuten Jansson vaikutti Teuvaan, myös Teuva vaikutti Janssoniin. Arvellaan, että kirja, jota hän kirjoitti alttaritaulun maalaamisen aikaan, on saanut vaikutteita EteläPohjanmaan kevättulvista.

Tuo kirja ilmestyi vuonna 1954 ja sai nimekseen Vaarallinen juhannus.

Lähteenä on käytetty Tuula Karjalaisen kirjaa Tee työtä ja rakasta (2014).

MENOT 15. –29.8.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA

OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ma 19.8.

Esikoisvauvakerho Huopalahden kirkolla Äitien ja alle 8-kuisten vauvojen kerho kokoontuu Huopalahden kirkolla maanantaisin 19.8.–7.10. klo 13–14.30.

Osallistuminen ilmaista, mutta vaatii ilmoittautumisen Haagan seurakunnan nettisivuilla. Lisätiedot ulla.leivo@evl.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Iltaehtoollinen ke 21.8. ja 28.8. klo 19 kirkossa. Noin kolmen vartin kirkkohetki. Lauletaan virsiä.

Metsäkirkko su 25.8. klo 16. Lähtö Pitkäkosken majalta. Alkuun yhteinen luontopolku. Pysähdellään ja ihmetellään. Lopuksi ehtoollishartaus metsän keskellä. Mukana ovat Milla Mäkitalo ja Jenna Mäkipelto.

TAPAHTUMIA Kohtaamispaikkoja Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Jen-

Su 25.8.

Metsäkirkko kutsuu Pitkäkoskella Lähtö su 25.8. klo 16 Pitkäkosken majalta, Kuninkaantammentie 19. Alkuun yhteinen luontopolku. Pysähdellään ja ihmetellään. Lopuksi ehtoollishartaus metsän keskellä. Mukana ovat Milla Mäkitalo ja Jenna Mäkipelto.

nyn Olohuone maanantaisin klo 12–14. Tarjolla lounas ja kahvit kahdella eurolla. Jennyn kahvila torstaisin klo 12–14. Kahvit ja pientä purtavaa kahdella eurolla. Mukana vapaaehtoisia vastuunkantajia ja diakoniatyöntekijöitä.

Majakkakerho parillisten viikkojen maanantaisin 2.9. alkaen Paikassa, Kauppakeskus Kaaren -1. kerroksessa klo 15–16. Kerhoon voi tuoda yli 3-vuotiaan lapsen viihtymään ja saada kerhon ajan itse hengähtää tai käydä ostoksilla. Majakkakerhossa leikimme, laulamme, musisoimme, askartelemme ja tutustumme toisiimme. Kerhossa on pohjana kristillinen arvomaailma ja siellä tutustutaan kirkkovuoden perinteisiin sekä Raamatun kertomuksiin lapsilähtöisin menetelmin. Kerho on maksuton.

Lisätietoa kerhon ohjaaja, perhetyöntekijä Sanna Lång, p. 09 2340 3861.

Virasto on poikkeuksellisesti suljettu torstaina 29.8.

A

11

11 Munkkiniemen kirkolla.

Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa.

Toivon Cafe/Bistro torstaisin klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Ilta tulilla alkaen torstaina 29.8. klo 18. Tule kokemaan nuotiotunnelmaa, omat paistettavat mukaan.

Kirkkokuoro klo 18 ja lasten kuoro klo 16.30 aloittavat toimintansa torstaina 12.9. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi.

Lasten kerhot alkavat viikolla 34 maanantaista 19.8. alkaen. Kerhoajat ja -päivät samat kuin viime keväänä.

Päiväkerhossa vapaita paikkoja 2 vuotta täyttäneille lapsille.

Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettu MunkkaLovekonserttisarja alkaa syksyllä ja siihen liittyy kansalaistapahtumia.

Ensimmäinen konsertti on lauantaina 7.9. klo 15–16.30 Munkkivuoren kirkossa, esiintyjinä Markku Perttilän bändi ja solistina Johanna Försti.

Konsertin jälkeen klo 17 pihatapahtuma kirkon takapihalla. Toimintapisteet ja myyntitarjoilun organisoivat partiolaiset ja musiikkitarjonnan Soitinyhtye Puhallus.

Munkkiniemen seurakunta

Pitäjänmäen seurakunta

Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Toimisto elokuussa ti, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messut elokuussa sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Kotiryhmäverkoston messu Munkkiniemen kirkossa klo 17. Tietoa: verkosto.net.

Levollisuuden messu lauantaina 31.8. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

TAPAHTUMIA Tuolijumpat alkavat maanantaina 2.9. klo 10 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Kirjallisuuspiiri aloittaa maanantaina 2.9. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa.

Sanan äärellä tiistaisin klo

TUIJA SORSA

Esirukouspiiri ma klo 15.

Kesäkahvila ke klo 12.30–14.

Päivärukous to klo 12. Nenonen.

Kesäperhekerho to klo 10–11.30.

Iltaperhekerho ma 26.8. klo 17.30.

Päiväkerho 3–5-v. ma, to ja pe klo 9–12, alk. 26.8. Tied. ulla.leivo@evl.fi.

Perhekerho pe 23.8. klo 10–11.30 Mariankodilla, Schildtinpolku 6.

Lasten muskariryhmät ti 3.9. alk.

Tied. hanna.autio@evl.fi.

Puutarhapalstan tapaamispäiviä ti 27.8. klo 10–12 Lassilan ryhmäpuutarhalla, palsta nro 146.

Bongaa diakonian kesäkärry, joka on liikkeellä ma 19.8. aamupäivällä Haagan alueella. Tavattavissa diakoniatyöntekijä, pientä tarjoilua.

Säävaraus.

Lautapelikerho la 24.8. klo 12–15.30.

Kamalat äidit to 29.8. alk. klo 18–20.

Vertaistukea murrosikäisten äideille.

Tied. minna.rosenborg@evl.fi ja www.kamalataidit.fi.

Lähde-kuoron harjoitukset ma 26.8. klo 18.30.

Esikoisvauvakerho äideille ja alle 8 kk ikäisille vauvoille. Ma 19.8.–7.10. klo 13–14.30. Ilm. Haagan nettisivuilla. Tied. ulla.leivo@evl.fi.

2–6 lk JunnuTönö ti ja pe klo 13–16.

Avointa iltapäivätoimintaa. Lisää alakouluikäisten toiminnasta Haagan nettisivuilta, mm. soturikissakerho, näytelmäkurssi, syysloman päiväleiri, yö kirkossa. Tied. tiia.hamalainen@evl.fi.

Nuorten Tönöillat ti ja pe klo 18–21/22.

Nuorten syysleiri Lohirannassa 20.–22.9. Hinta 20 e sis. matkan, majoituksen, ruoan ja ohjelman.

Tied. pauli.virtanen@evl.fi. Lisätietoja Instagramista: HAAGANTONO. Massukerho odottaville äideille to klo 17.30–19. Aiheina 5.9. Minusta tulee äiti, 3.10. Meistä tulee perhe, 28.11. Meidän perheen arki. Keskustelu- ja vertaisryhmä. Tied. ulla.leivo@ evl.fi.

Kontemplatiivista rukousta ja kristillistä meditaatiota parillisten viikkojen keskiviikkoina 4.9.–27.11. klo 19–20. Tied. mari.silin@evl.fi.

MALMIN srk MIKAELIN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.8. klo 10. Kolari, Mönttinen.

Messu su 25.8. klo 10. Silin, Mönttinen. Kirkkokahvilla Suomen Lähetysseuran vapaaehtoinen Lotta Ylimaula kertoo työstään Namibiassa Ambomaalla.

Messu ke 21.8. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14. Lahtinen, Mönttinen.

Medis-messu ke 28.8. klo 18. Kolari.

Sunnuntai kirkolla ja syyskauden alkajaiset 1.9.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kamalat äidit tapaavat – vertaistukea murrosikäisten lasten äideille.

Kamalat äidit kokoontuvat torstaisin 29.8. alkaen klo 18–20, Haagan Tönö, Kauppalankuja 7.

Työn ytimessä ovat vertaisryhmät, joissa käsitellään vanhemmuuteen ja naisen elämään liittyviä teemoja, jaetaan murrosikään liittyvää tietoa sekä kannustetaan äitejä jakamaan ajatuksiaan muiden naisten kanssa. Ryhmät ovat suljettuja, luottamuksellisia ja maksuttomia.

Lisätiedot: minna.rosenborg@evl.fi / kamalataidit.fi

JUMALANPALVELUKSET Messu ja yhteislaulutilaisuus su 18.8. klo 10. Vanne, Vuori, s.

Kansanlaulukirkko su 25.8. klo 10.

Vanne, Antturi, s, soitinyhtye, esilauluryhmä. Lauletaan tuttujen kansanlaulujen sävelmiä, jotka Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut uudestaan messukäyttöön. Voit tulla kirkkoon kansallispuvussa. Esilauluryhmän harjoitukset to 22.8. klo 18 kirkolla, tied. kylli.ahola@evl.fi.

TAPAHTUMIA Aamuehtoollinen ja hiljaisuuden miniretriitti kirkossa. Levähdä kanssamme ja tule mukaan aamuehtoolliselle pe 23.8., 20.9., 18.10., 15.11. ja 20.12. Olemme hiljaisuudessa Jumalan edessä ja vietämme ehtoollista klo 7.15.

Voit tulla mukaan hengähtämään, rukoilemaan ja mietiskelemään Sanaa haluamasi pituiseksi ajaksi klo 7–8 välillä. Oma Raamattu mukaan.

Perhekerho maanantaisin alk. 26.8. klo 10–11.30 Pajamäessä. Kohtaamispaikka lapsille ja vanhemmille tai muille lasta hoitaville.

Raamattu alusta loppuun 24 tunnissa pe 6.9. klo 18–21, la 7.9. klo 9–21, su 8.9. klo 12–21 Pitäjänmäen kirkolla. Raamatun jokainen kirja käydään läpi 20 min. luennolla.

Non-stop-tapahtumaan voi tulla lyhyeksi aikaa tai käydä kuuntelemassa haluamansa opetukset. Koko raamattumaratoniin osallistuja saa viikonlopussa hyvän yleiskuvan koko Raamatun sanomasta. Kahvitarjoilu ja ruokailumahdollisuus. Opettajina Eero Junkkaala, Raamatunopetusakatemian kurssin käyneet Raamatun opettajat ja seurakunnan työntekijät.

Ohjelma osoitteessa: raamatunopetusakatemia.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 15. –29.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–24.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 19 Kesäinen Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

PITÄJÄNMÄEN srk

kuntalaisia ja työntekijöitä.

MALMIN srk

TAPAHTUMIA

MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Ma 19.8.

Vapaaehtoisten ilta Jätkäsaaressa Maanantaina 19.8. klo 17.30 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26, on tarjolla hyvää seuraa, ruokaa ja musiikkia. Tule ja löydä oma tehtäväsi!

Uudet ja vanhat vapaaehtoiset ovat kaikki tervetulleita mukaan.

Lisätietoja: Hannu Varkki, hannu.varkki@evl.fi, 050 5121 820. kaa maanantaisin 26.8. alk. klo 17 Hyvän toivon kappelissa.

Perhekerhojen syyskausi alkaa!

Perhekerhot kokoontuvat 26.8. alk. to klo 15 Meritullin kerhotilassa, ma ja ti klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa, ti klo 13 Esikoisvauvakerho Hyvän toivon kappelissa, to klo 9.30 kansainvälinen perhekerho Mikael Agricolan kirkolla, pe klo 10 Nokkamuki-kahvila Katajanokan seurakuntakodilla.

Yhteisöllinen Rukouksen syli -ilta to 22.8. ja 29.8. Vanhassa kirkossa ja kirkkopuistossa klo 18 alk. Mukana muusikko Jukka Leppilampi muusikkoystävineen, seurakunnan vapaaehtoisia ja työntekijöitä.

Notkeutta ja liikettä senioreiden tuolijumpasta keskiviikkoisin klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa.

Voimaannuttavaa valokuvausta Suomenlinnassa 28.–29.9. Kritotoipumisviikonlopussa pienryhmätyöskentelyä ja valokuvausta, jossa opetellaan katsomaan itseämme

Su 1.9 .

Hääyö Kallion kirkossa: Kaunis syysilta, ilmassa rakkauden sulosointuja. Olisiko tämä se hetki, jolloin astutte avioliiton satamaan? Hääyössä kaikki on valmiina klo 18–24. Seurakunta auttaa järjestelyissä ja tarjoaa kakkukahvit hääparille ja 20 vieraalle. Ilmoittautumiset ja lisätietoja p. 09 2340 3600 tai kallio.srk@evl.fi

lempeämmin. Hinta 10 e sis. ohjelma, keittolounas, kahvi. Mukaan mahtuu 12 henkilöä. Ilm. 19.8.–11.9. p. 09 2340 6201/Ahonen.

Omaishoitajien retki Hyrsylän mutkaan pe 27.9. Hinta 20 e. Ilm. 19.8.–13.9. Kallion srk:n virastoon p.

09 2340 3600 ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17. Lisät. p. 09 2340 5451/ Hietalahti.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna to klo 11–14, pe klo 9–12 ja ke 4.9. alk. klo 11–13.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, urkukesa.fi.

MINNA KALLINEN

Musiikillinen rukoushetki su 18.8. klo 14 Suomenlinnan kirkossa.

Mukana Jukka ja Tove Leppilampi.

Pirkko Mäkelä-Haapalinnan näyttely Pilgrim esillä Tuomiokirkon kryptassa. Taiteilijan teoksissa näkyy elämän hauraus ja kauneus, pyhät arvoitukset elämän ja kuoleman kohtauspisteissä. Näyttely avoinna 21.8.–1.9. ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Avajaiset ke 21.8. klo 18–20.

Cantores Minores konsertoi Tuomiokirkossa su 18.8. klo 20, joht. Hannu Norjanen.

Markus Malmgren, urut. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Vanhassa kirkossa keskustellaan myötätunnosta ja sosiaalisesta mediasta. Muuttaako sosiaalinen media maailmaa paremmaksi?

Vanhassa kirkossa keskustelemassa ma 19.8. klo 18 piispa Teemu Laajasalon kanssa työelämäprofessori Pekka Sauri ja pastori Marjaana Toiviainen.

Musiikista vastaavat Jippu ja Henna Uoti.

Vapaaehtoisten ilta ma 19.8. Hyvän toivon kappelissa klo 17.30. Yhdessäoloa, musiikkia ja syksyn toiminnan miettimistä. Tervetuloa!

Musiikki ja Henki -sarjassa ke 21.8. klo 18 aiheena Musiikki ja toivo.

Maria Vuorinen, alttoviulu, ja Pinja Ukkola, piano, esittävät Johannes Brahmsin f-mollisonaatin. Ke 28.8. klo 18 vieraana muusikko Petri Laaksonen. Keskustelua, kuuntelua ja musisointia hengellisyyden ja musiikin rajoilta Hyvän toivon kappelissa.

Viapori Jazz: Virret liikkeessä. Viaporissa versioidaan virsiä Perko-Perkola-Saari-soitinkokoonpanon voimin. Emerita prima ballerina Minna Tervamäki kuvittaa tuttuja virsiä koreografioillaan la 24.8. klo 20 Suomenlinnan kirkossa. Liput Ticketmaster.fi.

Yhteisöruokailussa edullista ruo-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Asa & Band esiintyy PopPaavalissa. PopPaavali-kesäklubi to 22.8. klo 18 Paavalinkirkko, Sammatintie 5. Asa & Band ja Dj’s Rasmoose & Polarsoul. Nauti kirkon sisäpihan intiimistä tunnelmasta, hienosta livemusasta ja dj:den lämmittävistä seteistä. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltakirkko pe 16.8. klo 18. Pauliina Lindfors.

Messu su 18.8. klo 10. Visa Viljamaa.

Iltakirkko ma 19.8. klo 18. Riikka Reina.

Iltakirkko ti 20.8. klo 18. Pauliina Lindfors.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 21.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Kivimessu to 22.8. klo 18. Mari Mattsson.

Iltakirkko pe 23.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Messu su 25.8. klo 10. Suvi-Maria Roine.

Iltakirkko ma 26.8. klo 18. Riikka Reina.

Iltakirkko ti 27.8. klo 18. Visa Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 28.8. klo 18. Mari Mattsson.

Iltakirkko to 29.8. klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Alppilassa: Messu su 18.8. klo 16. Visa Viljamaa.

Kappalaisen virkaanasettamismessu ja juhla su 25.8. klo 16. Kallion seurakunnan kappalainen Petri Patronen asetetaan virkaan. Virkaan asettamisen toimittaa lääninrovasti Juha Rintamäki avustajanaan seura-

Urkukesän konsertti ma 19.8. klo 19 Kallion kirkossa. Jaana Ikonen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Urkukesän päivämusiikki to 22.8. klo 12 Kallion kirkossa.

Anne Hätönen, urut. Vapaa pääsy.

Bachista Bennyyn – lauluyhtye Bachspeglarna la 24.8. klo 18 Kallion kirkossa. Lauluyhtye Bachspeglarna Ruotsista esittää monipuolisen kattauksen lauluyhtyemusiikkia, niin klassista, kevyttä kuin kansanmusiikkivaikuttein höystettyäkin. Joht. Staffan Sundås. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kosketus-kiertue: Tommy Hellsten ja Tommi Kalenius pe 6.9. klo 19 Kallion kirkossa.

Liput Ticketmasterista 25 e, ovelta 30 e mikäli lippuja jäljellä.

Kappalaisen virkaanasettamismessu ja juhla su 25.8. klo 16 Alppilan kirkossa. Kallion seurakunnan kappalainen Petri Patronen asetetaan virkaan. Virkaan asettamisen toimittaa lääninrovasti Juha Rintamäki avustajanaan seurakuntalaisia ja työntekijöitä. Messun jälkeen soppaa ja seuraa kaikenikäisille – tervetuloa mukaan yhteiseen juhlaan!

Ilmastovaikuttamisen iltapäivä la 31.8. klo 16–19.30 Kallion kirkonmäellä. Mukana mm. Greenpeace, Kierrätyskeskus ja Kallion seudun Vihreät.

Puffetti ilmastonsuojelun hyväksi Greenpeacen kautta. Myytävänä linssikeittoa, kahvia, teetä, mokkapaloja ja mehua. Lisätietoja pastori Marja Kotakorpi, marja.kotakorpi@ evl.fi, p. 050 594 2374, ja pastori Suvi-Maria Roine, suvi-maria.roine@ evl.fi, p. 050 468 6555.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2.

Avoinna kesällä ma, pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.8. klo 11. Työrinoja, Valojärvi.

Viikkomessu ke 21.8. klo 19. Markkunen, Valojärvi.

Messu su 25.8. klo 11. Lemmetyinen, Valojärvi.

Viikkomessu ke 28.8. klo 19.

Heusala, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Lasten kerhotoiminta aloittaa säännöllisen viikkotoimintansa ma 26.8. Mm. avoin perhekerho, pienten lasten metsäkerho ja maksuton lastenhoito. Lisätietoja eija.harkanen@evl.fi ja 29.8. lehdessä.

Kaikille avoin oleskelu- ja kohtaamispaikka Larun olohuone aloittaa syyskauden ke 21.8. klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Iltapalaa tarjolla klo 18 alkaen. Tervetuloa rupattelemaan uusien ja vanhojen tuttujen kanssa!

Avoin rukouspiiri ti 27.8. ja joka tiistai klo 18 Lauttasaaren kirkon kerhohuoneessa 15.

Aloita laulamaan kuorossa!

Lasten Aurinkokuoro maa-

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 15. –29.8.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

valimaki@evl.fi.

Diakonian vastaanoton ajanvaraus ja neuvonta p. 050 433 9846 ma klo 10−12 ja ke klo 14−16.

Hävikkiruokajakelu ti klo 12.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, kesä-elokuu suljettu, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET

JUMALANPALVELUKSET

Messu 18.8. klo 10.

Puolen tunnin messu 21.8. klo 18.

Messu 25.8. klo 10.

Puolen tunnin messu 28.8. klo 18.

Temppeliaukion kirkko su klo 10.

Kirkkokahvit messun jälkeen.

Messu 18.8. Klemi, Alanen, Karjalainen.

Messu 25.8. Alanen, Krans, Tiitu.

Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon.

Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm.

Töölön kirkko su klo 17.

Töölön kirkon sunnuntaimessut tauolla kesä–elokuun ajan.

Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkko su klo 11. Kirkkokahvit messun jälkeen.

Messu 18.8. Krans, Kaleva, Olli Saari.

Messu 25.8. Hietalahti, Naukkarinen, Karjalainen.

TAPAHTUMIA Yhteislauluilta Kumpulan siirtolapuutarhan kerhotalolla 22.8. klo 18.

New Yorkista Myyrmäkeen 18.8. klo 12. Avoin retki Vantaan taidemuseo Artsiin. Tutustumme 1990-luvun hiphopkulttuurin ikonisista kuvista tunnetun Chi Modun valokuvanäyttelyyn sekä katutaiteeseen. Retki on maksuton. Matka kohteeseen omakustanteisesti. Ilm. ja tied. Säde Kultanen p. 09 2340 5415. Lähtöpaikkana alasali.

Elämänvoimaa-taideterapiaryhmä kokoontuu kirkolla ma 23.9., 7.10., 21.10., 4.11. ja 18.11. klo 17.30−20.

Ryhmään mahtuu 8 osallistujaa.

Hinta 40 e. Työskentelyä itseä kuunnellen, sallivassa ilmapiirissä. Taiteellisia taitoja ei tarvita. Tied. ja ilm.

9.9. mennessä sähköp. kirsi.virkkunen@fenixinspiration.fi tai tekstiviestillä p. 040 704 3655.

Omaishoitajien retki Aira Samulinin Hyrsylän Mutkaan 27.9. Hinta 20 e sisältää matkat, lounaan, kahvit ja ohjelman. Ilm. 13.9. mennessä Kallion srk:n virastoon p. 09 2340 3600.

Tied. Kirsti Hietalahti p. 09 2340 5451.

Puhkea kukkaan -konferenssi 6.−8.9. Tuusulanjärvellä 20−65-vuotiaille naisille. Luentoja, taidetta ja liikuntaa, Rakastettumessu, Sisäinen linna -tanssiteatteriesitys sekä Puhkea kukkaan -juhla. Majoitus Kellokosken juhlatalolla, jonne bussikuljetus perjantaina Paavalinkirkolta. Lue lisää nettisivuilta tai FB-puhkea kukkaan.

Kuorot aloittavat syyskautensa.

Graduale-kuoro 28.8. klo 18. Vaativaa ohjelmistoa, mm. Mozartin Kruunajaismessu. Uusille laulajille tilaa korkeintaan muutamalle altolle ja tenorille.

Paavalinkirkon Kuoro 29.8. klo 18 keskikerroksen seurakuntasalissa.

Ohjelmistossa mm. Fauren Requiem ja Schubertin Saksalainen Messu.

Uudet laulajat tervetulleita.

Elämän Veden Kuoro (ent. Päiväkuoro) 4.9. klo 15. Varttuneemman väen seurakuntakuoro, joka on usein rikastuttamassa jumalanpalveluselämää etenkin Itä-Pasilan messuissa.

Uudet laulajat tervetulleita.

Kuoroista vastaa kanttori Seppo Välimäki p. 09 2340 5432, seppo.

TAPAHTUMIA Evening Song, Iltalaulu ti 20.8. klo 18 Temppeliaukion kirkolla. Astu kirkkoon rauhoittumaan, virittäytymään ja löytämään oma musiikkisi yhdessä muiden kanssa. Et tarvitse aiempaa kokemusta laulamisesta.

Tule niin kuin olet ja hyräile mukana tai vain nauti ja kuuntele.

Urkumusiikkia vierailijoille to 22.8. ja 29.8. klo 16 Temppeliaukion kirkossa. Henri Hersta. Vapaa pääsy.

Soutustadionin virsilauluilta su klo 18 osoitteessa Merikannontie 4. Tule laulamaan lempivirsiäsi kanttorin johdolla! Illan päätteeksi hartaus. Su 25.8. Nuoren seurakunnan veisujen yhteislaulutilaisuus.

Naisten monikulttuurinen jumpparyhmä ma klo 12.30 Pikku Huopalahden nuorisotalolla 19.8. alkaen.

Lempeää ja kehoa huoltavaa liikuntaa rennolla fiiliksellä. Lisätiedot maija.lateri@gmail.com, p. 041 440 6714.

Hanna-rukousryhmä ti klo 18 Töölön kirkolla parillisina viikkoina. Naisten rukousryhmä.

Church Café Temppeliaukion kirkolla ma–su klo 9.30–17 elokuun loppuun asti. Kahvia, virvokkeita, leivonnaisia, jäätelöä, matkamuistoja.

Osoite on Temppelikatu 16.

Cafe Töölön kesäkahvila ti ja pe klo 11–14 Töölön kirkolla 23.8. asti.

Mukavaa yhdessäoloa ja kesäistä tunnelmaa. Jaossa hävikkileipää.

Mukana diakoniatyöntekijöitä.

Cafe Tuomas ke klo 13–14.30 Tuomaankirkolla 28.8. asti. Hartaus, vaihtelevaa ohjelmaa, yhdessäoloa kahvittelun kera.

A

13 JUUSO WESTERLUND

nantaisin 9.9. alkaen klo 15–15.45 seurakuntasalissa. Tervetuloa laulamaan kanttori Aino valojärven johdolla! Tiedustelut aino.valojarvi@evl. fi.

Nuorten aikuisten Saarikuoro keskiviikkoisin 11.9. lähtien klo 17.30– 18.15 seurakuntasalissa. Tähän alle 40-vuotiaille kuorolaisille suunnattuun kuoroon ovat tervetulleita kaikenlaiset laulajat. Myös nuoria ja nuorehkoja soittajia kaivataan mukaan kuoron toimintaan. Tiedustelut aino.valojarvi@evl.fi.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Rukousetkot ke klo 17 Töölön kirkolla.

Nuortenilta ke klo 18–21 Kerhiksellä.

Nuorten Café pe klo 18–23 Kerhiksellä.

Omaishoitajien retki Hyrsylän Mutkaan pe 27.9. Lähtö Töölön monipuolisen palvelukeskuksen edestä klo 9.55 ja paluu Kiasman edessä n. klo 17.15. Retken hinta 20 e/hlö sisältää kaiken, kerätään bussissa. Tutustuminen Aira Samulinin karjalaistyyliseen hirsilinnaan, jossa on monenlaista nähtävää.

Lounas Juhlatalo Kokissa. Kotimatkalla pysähdymme Kasvihuoneilmiössä, jossa voi tehdä ostoksia ja juoda kahvit omakustanteisesti.

Sitovat ilmoittautumiset 19.8.–13.9.

Kallion seurakunnan virastoon ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke klo 12–17, p.

09 2340 3600. Peruutuksista ilmoittautumisajan jälkeen peritään osallistumismaksu, ellei ole esittää lääkärintodistusta.

Kampin kappeli Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä 26.5. alkaen Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10.

Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 25.8. ei messua klo 12.

Konfirmaatiomessut Myllypuron kirkossa: La 17.8. klo 12 Heinolan rippikoulu.

La 24.8. klo 10 Loviisan rippikoulu.

Su 25.8. klo 10 Valkeala II rippikoulu ja klo 13 Korpirauhan rippikoulu.

TAPAHTUMIA Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Kulosaaren kirkossa ke 21.8. klo 14, kahvit klo 13.30. Laulattajana Marika Leino.

Kesäkahvila Kulosaaren kellotapulilla to 22.8. klo 18. Mukana Stina Huima.

Kulosaaripäivä ke 28.8. klo 17.30–19 Kluuvin puistossa. Kellotapuli auki klo 16–18. Mukana Markku Rautiainen ja Santtu Perkiö.

Diakonian ajanvaraus ajalla 1.6.– 31.8. Ajanvaraus puhelimitse ma klo 13.30–15 ja ke klo 10–11.30 p. 09 2340 3344. Muuna aikana voi jättää vas-

Muusikko ja lauluntekijä Petri Laaksonen kertoo elämäntyöstään, lauluistaan ja hengellisyydestään sekä esittää musiikkiaan keskiviikkona 28.8. kello 18–20 Hyvän toivon kappelissa, Jätkäsaaressa.

7×

musiikkivinkki Gospelkonsertti Viimeinen villitys -yhtyeen nostalgista gospelkonserttia pääsee kuuntelemaan la 17.8. klo 16 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4.

Vapaa pääsy.

Yhteislaulua Soutustadionilla

Vielä ehtii nauttimaan yhteislaulusta meren äärellä kahtena sunnuntaina kello 18 Soutustadionilla, Merikannontie 4. Su 18.8. lauletaan yleisön ehdottamia lempivirsiä ja 25.8. vuorostaan nuoren seurakunnan veisuja ns. Punaisesta laulukirjasta. Vapaa pääsy.

Laulukoulu Roihuvuoressa

Haluaisitko laulaa, mutta hieman pelottaa? Tai oletko harrastanut laulua jo pidempään, mutta kaipaat vinkkejä? Puhutko ehkä työksesi, ja ääni välillä väsyy?

Diplomilaulaja Hannele Filppula opastaa laulamisessa sekä äänenkäytössä Laulukoulussa ma– ke 19.–21.8. ja ma–ti 26.–27.8. klo 18.30–21 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa, Tulisuontie 2.

Ei ilmoittautumista, vapaa pääsy.

Lauluyhtye Ruotsista

Lauluyhtye Bachspeglarna Ruotsista esittää monipuolisen kattauksen lauluyhtyemusiikkia lauantaina 24.8. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Bachista Bennyyn -konsertin ohjelmassa on niin klassista, kevyttä kuin kansanmusiikkivaikutteinkin höystettyä musiikkia. Yhtyettä johtaa Staffan Sundås. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sarjojen päätöskonsertit

Urkukesän päätöskonsertti pidetään ke 21.8. klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Jan Lehtola, urut, Annikka Konttori-Gustafsson, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Metrolla musiikkiin -sarja päättyy Psalmin voimaa -konserttiin ti 27.8. klo 19 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Kamarikuoro Gloria. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Musiikki ja Henki

Musiikki ja Henki -keskustelusarja jatkuu kahtena keskiviikkona kello 18–20 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26– 28. Ke 21.8. Maria Vuorinen, alttoviulu, ja Pinja Ukkola, piano, esittävät Brahmsin f-mollisonaatin, opus 120 nro 1, f-molli. Elsa Sihvola johdattaa toivon teemoihin. 28.8. Petri Laaksonen kertoo elämäntyöstään, lauluistaan ja hengellisyydestään sekä esittää musiikkiaan. Vapaa pääsy.

Viapori Jazz

Viaporissa versioidaan taas virsiä Viapori Jazzin Virret liikkeessä -konsertissa la 24.8. klo 20 Suomenlinnan kirkossa. Jukka Perko, saksofonit, Mikko Perkola, viola da gamba, Jarmo Saari, kitara. Uutena elementtinä emerita prima ballerina Minna Tervamäki kuvittaa virsiämme koreografioillaan. Liput 30 e Ticketmasterista.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 15. –29.8.

14 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

taajaan soittopyynnön ja yhteystiedot. Ajan voi myös käydä varaamassa maanantaisin klo 13–13.30 paikan päällä Myllypuron kirkolla, Myllynsiipi 10. Tarvittaessa paikalla olevien diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot saa puhelimitse seurakuntatoimistosta.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ehtoolliskirkko pe 16.8. klo 13.30 Kontulan Monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen, Mari Lamminen. Tilaisuus on kaikille avoin.

Messu su 18.8. klo 11. Aimo Lankinen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori.

Messu su 25.8. klo 11. Tuomas Pitkänen, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Rauno Pekkanen, piano. Gideonit avustavat.

Hiljainen iltarukous to 29.8. klo 18.

Rukousta, raamatunlukua, hiljaisuutta, taizelauluja tai virsiä, lopuksi yhteinen iltatee.

Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA

PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

VUOSAAREN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Su 1.9.

Ekumeeninen kirkkovaellus Puotilasta Sofiaan Kirkkovaellus klo 10–14 Puotilan kappelilta, Puotilantie 5, kulttuurikeskus Sofiaan, Kallvikinniementie 35. Matka noin 7 km + paluu Sofiasta bussipysäkille 1,7 km.

Rukoushetki klo 10 Puotilan kappelissa. Kävely Vartiokylänlahden ympäri Merirastikappelille korealaisen seurakunnan vieraiksi. Perillä Sofiassa rukoushetki. Omat eväät ja nyyttäreille jaettavaa tai Sofian lounas 16 e klo 13.30 asti.

tarjoavat seuraa, vapaata leikkimistä sekä askartelua. Yhteisissä tuokioissa musisoidaan ja lorutellaan. Välipala 1 e/perhe.

Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Sakarinmäen päiväkodilla tiistaisin klo 10–12.

Leikkipuisto Mellunmäessä torstaisin klo 9.30–11.30.

Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9, Vantaa, perjantaisin klo 9–13.

Mikaelin Lastentupa tarjoaa vapaaaikaa vanhemmille 21.8. alkaen. Tuo lapsesi leikkimään ja askartelemaan.

Sopii myös vauvoille. Pakkaa lapselle mukaan eväät ja pienimmille myös vaipat. Lastentupa toimii parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–11.30 ja parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–18.30. Ilm. Riitta Haikonen p.

050 324 8118.

Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi 1.6.–31.8. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p. 09 2340 4818.

(Huom. Puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa ajanvaraus Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Päivystävä pappi seurakuntatoimistossa keskusteluja varten ma–ti ja to–pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Messun jälkeen Senegal-ilta.

Iltamessu ke 28.8. klo 18.

Konfirmaatiomessut Laajasalon kirkossa: Kellokosken ripari la 17.8. klo 10.

Kaskinen.

Kivisaaren ripari la 17.8. klo 13. Aila Mäkinen.

Cityripari su 18.8. klo 12. Rantala.

Porkkalan ripari la 24.8. klo 10.

Nurminen.

Lummeniemen ripari la 24.8. klo 13.

Ek. Extreme-ripari su 25.8. klo 10. Ek. Kuggomin ripari su 25.8. klo 13.

Kaskinen.

Messu Vartiosaaren Metsäkirkossa su 18.8. klo 12. Kaskinen. Messu on osa Vartiosaaripäivää. Ilmainen nonstop-venekuljetus Laajasalon Reposalmentien laiturilta.

TAPAHTUMIA Tammisalon Elojuhla to 15.8. klo 18–20.30 Tammisalon kirkon edustalla ja takapihalla. Lettuja, paloauton esittely, arpajai-

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 18.8. klo 10. Laaksonen, Niva-Vilkko.

Messu su 25.8. klo 10. Laaksonen, Filppula.

Iltamessu ke 21.8. klo 18. Uusien nimikkolähettien matkaansiunaus.

Alpakoita ja livemusaa Kontulan kesäpäivässä Kontulan kesäpäivä levittäytyy Mikaelinkirkon ympärille, Emännänpolku 1, lauantaina 17.8. klo 10– 14. Tule ihailemaan alpakoita tai herkuttelemaan kahvioon. Musiikkia ja kirppis. Kirppispaikkojen vuokraus: p. 0400 442 367.

25.8. messussa mukana Laura Tirronen, viulu.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA

HERTTONIEMEN srk

ANU YLÄ-JUSSILA

Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Kontulan kesäpäivä la 17.8. klo 10–14. Koko perheen kesätapahtuma levittäytyy Emännänpolulle Mikaelinkirkon eteen! Kirppis, kahvio, musiikkia, alpakoita. Tuotto hyväntekeväisyyteen. Paikalla myös muita alueen toimijoita.

Romanttisesti ja ba-rokaten ti 20.8. klo 19. Veera Kuusirati, viulu ja laulu, Niina Ranta, piano sekä Satu Ranta, laulu, piano ja urut.

Merikanto, Kuula, Fauré, Händel, Bach. Metrolla musiikkiin -konsertti.

Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Kesän teematorstait torstaisin klo 13. 22.8. Myönteinen muistelu voimavarana. Muistelu voi vahvistaa ja lisätä mielen hyvinvointia. Tutustutaan myönteisen muistelun menetelmiin, joissa keskitytään mukaviin muistoihin, selviytymistaitoihin, omiin vahvuuksiin sekä elämän sykähdyttäviin hetkiin. Mukana Maria Virtanen. 29.8. Kuka oli Minna Canth?

Kirjailijan syntymästä tänä vuonna 175 vuotta. Mukana Marja Lehtinen.

Perhekerhot alkavat vkolla 34 ja

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

set. Srk esittelee toimintaansa.

Senegal-ilta ke 21.8. klo 18.30 Roihuvuoren kirkolla. Uudet nimikkolähetit Hannele Tulkki ja Folkers Williams suuntaavat Senegaliin. Heidät siunataan matkaan iltamessussa klo 18, jonka jälkeen ilta jatkuu Senegal-teemalla.

Marjaniemipäivä su 18.8. Oskarinpuistossa. Srk:n tervehdys klo 10, Kaskinen.

Kesäpiiri ke 21.8. klo 13–14.30 Laajasalon kirkolla. Niva-Vilkko.

Laajasalon kirkon Aulakahvio avoinna ma-pe klo 10–14.

Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla avoinna ti, ke ja to klo 11–14.

Laulukoulu Roihuvuoren kirkolla ma–ke 19–21.8. ja ma–ti 26.–27.8. klo 18.30–21. DL Hannele Filppula opettaa oikeaa äänenkäyttöä ryhmässä.

Kaikille avoin taitoon katsomatta, kokeneetkin äänenkäyttäjät voivat saada hyviä vinkkejä. Maksuton, ei ilmoittautumista.

Sururyhmä on vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille. Ryhmä kokoontuu Roihuvuoren kirkolla klo 13–14.30 torstaisin 12.9., 26.9., 10.10., 24.10. ja 7.11. Ohjaajina diakoniatyöntekijät Kaisa Moilanen ja Hannele Juvonen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: kaisa.moilanen@evl.fi, p. 09 2340 5748.

Moporokki, monen polven rokki, Roihuvuoressa la 31.8. Kaikenikäisille. Järj. Roihuvuoren alueen toimijat.

Roihuvuoren kirkossa ilmaiskonsertit: Klo 15.30 Lennä vapauteen.

Mira-Maria Kuudanpaiste, laulu, Marianne Näränen, laulu, piano, Seppo Luusalo, saksofoni, laulu. Klo 16.30 Lauluja matkan varrelta. Markus Ek.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Puotilan kappelissa: Trio Baronen Kesäkonsertti su 25.8. klo 18. Kesäistä selloja pianomusiikkia. Veli-Matti Helle ja Hanna Kakkonen, sello, Juha Hurskainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Matteuksenkirkossa: Metrolla musiikkiin -päätöskonsertti ti 27.8. klo 19. Psalmin voimaa. Kamarikuoro Gloria, joht. Seppo Murto. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Kouluikäisten kerhot alkavat viikolla 36. Ilmoittautuminen kerhoihin kotisivuiltamme Kouluikäiset-otsikon alta ma 26.8. alkaen.

Kuorotoiminta alkaa viikolla 36.

Tässäpä mainio tilaisuus kehittää ääntäsi hauskassa porukassa mielekkään harrastuksen parissa seurakunnassa. Meillä löytyy ryhmiä kaiken ikäisille ja tasoisille laulajille. Lisätiedot netistä sekä kanttoreilta Katrilta p. 09 2340 6440 ja Hannalta p. 09 2340 6441.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 15.8. klo 18, Katukappeli. Ahonen.

Kansanmusiikkimessu su 18.8. klo 11, kirkko. Laulupelimannit Sakarat yhtyeineen, Anja Hinkkanen.

Iltakirkko to 22.8. klo 18, Katukappeli. Virtanen.

Konfirmaatio su 25.8. klo 11, kirkko.

Kivisaari 1. Paananen, Virtanen, Tuukkanen.

Konfirmaatio su 25.8. klo 14, kirkko.

Korpirauha. Holma, Virtanen.

Iltakirkko to 29.8. klo 18, Katukappeli. Holma.

TAPAHTUMIA Seurakunta mukana Wanhan Vuosaaren elojuhlilla la 17.8. klo 11–15 Ilveskorven puistossa Mustalahdentiellä. Tule mukaan mukavaan tunnelmaan ja tutustumaan syksyn toimintaan.

Ekumeeninen kirkkovaellus su 1.9. klo 10–14 Puotilan kappelilta kulttuurikeskus Sofiaan. Puotilan kappelilla klo 10 lyhyt rukoushetki, jonka jälkeen kävelemme Vartiokylänlahden ympäri Merirasti-kappelille, vierailemme korealaisen seurakunnan luona. Perillä Sofiassa rukoushetki ja nyyttikestieväitä. Matkan pituus noin 7 km, lisäksi kotimatka Sofiasta,

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 15. –29.8.

lähimmälle bussipysäkille 1,7 km.

Nuorten aloitustapahtuma Kallahdenniemen uimarannalla ti 27.8. klo 17. Tutustuitko riparilla mukaviin tyyppeihin? Tulkaa grillaamaan, leikkimään parhaat riparileikit ja tutustumaan muihin mahtaviin tyyppeihin, sekä kuulemaan isoskoulutuksesta ja nuorten toiminnasta.

Ilm. linkki nettisivuilla.

Nuortenleiri Porkkalassa 13.–15.9.

Rentoa ja mukavaa menoa hyvässä seurassa. Ilm. linkki nettisivuilla.

Musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin 20.8. alkaen klo 9.30–11.30.

Ensi kertaa äidiksi. Odotatko vauvaa vai oletko jo äskettäin tullut äidiksi? Tahtoisitko kohdata muita samassa tilanteessa olevia äitejä?

Ryhmässä pieniä alustuksia äitiyteen liittyvistä aiheista ja vapaamuotoista keskustelua. Ilm. 27.9. mennessä, p.

050 322 9070, kirsi.satosalmi@evl.fi.

Ryhmä Valossa perjantaisin klo 9.30–11.30 ajalla 4.10.–29.11.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön sähköpostilla: vuosaari.diakonia@ evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.8. klo 10 Malmin kirkossa. Laura-Elina Koivisto. klo 10 Puistolan kirkossa. Markus Kopperoinen. klo 10 Viikin kirkossa. Sofia Tuomenvirta. klo 16.30 Metsäkirkko Pukinmäessä.

Esa Järvinen. Lähtö Portin edestä klo 16, josta rukousvaellus Weisteen mäelle. Hartaushetki ja tarjoilua klo 16.30. Sateella hartaus Portissa klo 16. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen.

Messu su 25.8. klo 10 Malmin kirkossa. Esa Järvinen. klo 10 Puistolan kirkossa. Aleksi Vainikka. klo 10 Viikin kirkossa. Petri Jukanen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Petri Jukanen.

TAPAHTUMIA Torilla tavataan! Vietämme mukavaa päivää la 31.8. klo 10–16 Ylä-Malmin torilla Malmin seurakunnan,

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Kasimir Karlstedt muutti Yhdysvalloista Suomeen opiskelemaan. Kotimaisia kieliä hän ei puhu, vaikka asui Suomessa pikkulapsena.

Ystäväksi ulkomaalaiselle opiskelijalle?

Tänä syksynä se onnistuu.

Haaga-Helian ja Metropolian korkeakoulupapit järjestävät tulevana syksynä ystävätoimintaa pääkaupunkiseudulla. Toimintaan voi osallistua kuka tahansa täysi-ikäinen englannilla pärjäävä suomalainen.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

P

ian 24 vuotta täyttävä Kasimir Karlstedt muutti Porvoosta Yhdysvaltoihin neljävuotiaana. Hän puhuu englantia ja ymmärtää muutamia sanoja ruotsia puhuessaan suomenruotsalaisten isovanhempiensa kanssa.

Suomea hän ei puhu lainkaan.

Karlstedt on asunut Suomessa puolitoista vuotta. Sitä ennen hän on matkustellut ympäri maailmaa. Suomeen muuttaminen kiinnosti, koska hän halusi hyödyntää Suomen kansalaisuuttaan. Karlstedt opiskelee Business Information Technology -linjalla HaagaHeliassa, ja hän on myös osallistunut opiskelijakunta Helgan toimintaan.

– Rakastan asua Suomessa. Täällä on paljon rauhallisempaa ja rennompaa kuin Yhdysvalloissa, Karlstedt myöntää.

HAAGA-HELIAN korkeakoulupappi Kaisa Iso-Herttua ja Metropolian korkeakoulupappi Tiina Kaaresvirta ovat yhdessä olleet perustamassa syksyllä alkavaa Friends-ohjelmaa ulkomaalaisten opiskelijoiden avuksi.

Sen taustalla on kyselytutkimus, joka Metropolia Ammattikorkeakoulussa tehtiin muutama vuosi sitten. Siitä

selvisi, että ulkomailta tulleet opiskelijat kaipaavat usein suomalaisia ystäviä, joiden kautta voisi tutustua paremmin myös suomalaiseen kulttuuriin. Ohjelmaa on aikaisemmin kokeiltu Laureaammattikorkeakoulussa.

”

KULTTUURI JA UUDET KOKEMUKSET TEKEVÄT ELÄMÄSTÄ RIKKAAMMAN. KASIMIR KARLSTEDT

– Usein ystävystyminen suomentai ruotsinkielisten kanssa on hankalaa kielimuurin vuoksi. Tutkintokin opiskellaan kokonaan englanniksi. Suomessa on monesti helpompaa ystävystyä omaa äidinkieltä puhuvien kanssa, Kaaresvirta selittää.

Ohjelman tarkoituksena on saattaa uusia ihmissuhteita etsiviä suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita yhteen.

Suomalaiseksi ystäväksi käy kuka tahansa täysi-ikäinen, joka pärjää englannin kielellä. Ohjelmaan voi osallistua perheenä, pariskuntana tai yksin.

IDEAN TAUSTALLA on myös halu vähentää yksinäisyyden kokemusta kaupungissa. Kaisa Iso-Herttuan ja Tiina Kaaresvirran mukaan ohjelmaan osallistuminen voi olla hyvä tapa kohdata erilaisuutta.

– Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia ystävänä. Opiskelijan kanssa voi käydä vaikka sienessä tai kävelylenkillä.

Tapaamisia voi olla niin usein kuin se molemmille sopii. Ajatuksena kuitenkin on, että tavattaisiin ainakin kerran kuussa noin puolen vuoden ajan. Toki ystävyys voi jatkua vaikka kuinka pitkään, Kaaresvirta sanoo.

– Osallistumalla voi saada uuden ystävän ja kurkistusikkunan opiskelijan kotimaan kieleen ja kulttuuriin.

KASIMIR KARLSTEDT ei ollut ennen haastattelua kuullut Friends-ohjelmasta, mutta vaikuttaa innostuneelta. Hänkin haluaa tutustua paremmin suomalaisiin ihmisiin. Karlstedt on itse saanut tutustuttua ihmisiin HaagaHelian opiskelijakunnan kautta, jonka toiminnassa hän on alusta asti ollut innokkaasti mukana.

Suomalaisille, jotka haluaisivat tutustua paremmin ulkomaalaisiin, Karlstedt suosittelee esimerkiksi opiskelupaikkojen tarjoamia kansainvälisiä ohjelmia. Hänen mielestään kannattaa etsiä yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja asioita, joihin suhtautuu intohimoisesti.

– Kulttuuri ja uudet kokemukset tekevät elämästä rikkaamman, hän toteaa. ■ Osallistu Friends-ohjelmaan www.helsinginseurakunnat.fi/opiskelijat

MENOT 15. –29.8.

16 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

tori- ja kirppiskauppiaiden kanssa.

Olet tervetullut myymään ilmaiseksi omia kirpputoritavaroita. Oma kirppispöytä, -rekki tai myyntiviltti mukaan. Karaoke-tanssit säävarauksella klo 12–15. Artisti- ja viihdepalvelu Astrum Oy. Ahti Valtosen syntymäpäiväkonsertti Puistolan kirkossa la 17.8. klo 16. Musisoinnin iloa, nostalginen Viimeinen villitys sekä Virtuoosi Futuro ja Juniorit. Vapaa pääsy.

Pieni kesäkonsertti Puistolan kirkossa su 18.8. klo 11.45.

Solja Lapilainen, laulu, Kaisu Rauhamaa, piano.

Grilli-ilta Malmin kirkolla ke 21.8. klo 18.

Kylväjän kesäseurat ke 21.8. klo 18 Jukasilla, Metsänhoitajankatu 5 A 12.

Olavi Peltola, Petri Jukanen, Kaisu Rauhamaa.

Syystoiminta käynnistyy syyskuun alussa. Tietoa syksyn tapahtumista päivittyy nettisivuillemme elokuussa: www.helsinginseurakunnat.fi/malmi.

Syysesite noudettavissa kirkoilta viikolla 34.

Perhekerhot alkavat syyskuun alussa: Puistolan kirkolla ke klo 9.30–11.

Viikin kirkolla ke klo 9.30–11.

Perhekahvilat alkavat syyskuun alussa: Jakis Jakomäen leikkipuistossa to klo 9.30–11, Kolupolku 10.

Malmin kirkolla pe klo 9.30–11.30.

Pihlajamäen kirkon alakerrassa ke klo 9.30–11.

Siltamäen seurakuntakodilla to klo 9.30–11.

Tapanilan kirkolla ti klo 9.30–11.

Pop up -tiistait Tapulin seurakuntakodilla ti klo 13.30–16, alk. 3.9. Ovet avoinna kaiken ikäisille. Välipalaa, hartaus ja välillä yllätysohjelmaa.

Esikoisvauvakerho Viikin kirkolla to klo 13.30–15, alk. 29.8. Kerhossa on mahdollisuus jakaa vauvaperheen arkea laulujen ja leikkien lomassa. Ei ilmoittautumista, voit tulla silloin kun teille sopii. Tied. Mervi Öhman p.

09 2340 4579.

Syksyn muskareissa vielä vapaita paikkoja! Ryhmiä eri puolilla seurakuntaa: 0–2-vuotiaille ja sisaruksille aikuisen kanssa sekä 3–5-vuotiaiden oma ryhmä. Kausimaksu ensimmäiseltä lapselta 55 e, samassa ryhmäs-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 28.8.

Kuoron avoimet harjoitukset Oulunkylän kirkon kuoro Chorus Sine Nomine ottaa uusia laulajia kaikkiin ääniin. Voit tulla tutustumaan ja seuraamaan kuoron työskentelyä avoimissa harjoituksissa to 28.8. klo 18 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10.

Jos nautit yhteismusisoinnista, omaat nuotinlukutaidon sekä haluat kehittyä laulajana, olet tervetullut kuoroomme!

sä olevalta pikkusisarukselta 25 e.

Ilm. seurakunnan nettisivujen kautta.

Tied. Taru Hämäläinen, p. 09 2340 4490.

Päiväkerhoissa vapaita paikkoja Puistolan ja Viikin kirkoilla sekä ulkokerhossa Jakomäessä. Kerhot tarjoavat 3–6-vuotiaille lapsille turvallista yhdessäoloa saman ikäisten kanssa ja vanhemmille hengähdystauon arkeen sekä tukea kristilliseen kasvatukseen.

Tied. Johanna Laurinen, p. 09 2340 4576. Ilm. seurakunnan nettisivujen kautta.

Koululaisten maksuttomat kerhot: Tule kokkaamaan, hoitamaan keppareita, askartelemaan tai pelaamaan koko perheellä sählyä. Seuraa ilmoittelua elokuussa nettisivuillamme.

Musiikkiharrastus lapselle tai aikuiselle: Seurakunnasta löytyy kuoro tai lauluryhmä jokaiselle. Sekä yksi- että moniäänistä kuorolaulua aloittelevalle tai kokeneelle aikuiselle kuorolaiselle, lasten kuoroja ikäryhmittäin Malmilla, Puistolassa

La 31.8.

Kirppistelyä Ylä-Malmin torilla Vietämme mukavaa päivää la 31.8. klo 10–16 Ylä-Malmin torilla Malmin seurakunnan, tori- ja kirppiskauppiaiden kanssa. Olet tervetullut myymään ilmaiseksi omia kirpputoritavaroita.

Oma kirppispöytä, -rekki tai myyntiviltti mukaan. Karaoke-tanssit säävarauksella klo 12–15.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

ja Viikissä. Ks. nettisivuilta hakusanalla kuorot.

Pieni pyhiinvaellus: Lähde la 7.9. kiertämään pohjoisen Helsingin pyhäköt. Lähtö Viikin kirkolta klo 12, reitti kulkee Malmin hautausmaan läpi Tapanilaan. Voit kävellä tai polkea koko 16 km:n reitin tai osallistua osaan matkasta. Tauoilla nautitaan omia eväitä ja kirkoille varattua

Menokasvo

Poika, lähde pelaamaan koripalloa Alppilan kirkolle

pientä välipalaa. Tapanilan virsi- ja viiniseura vastaa matkan varrella virvoittavasta hanasta. Oma muki mukaan.

Kuolleiden kirja -kävelyt Malmin hautausmaalla keskiviikkoisin 11.9. asti. Kokoontuminen hautausmaakappelin edessä klo 18. Ilm. kai. sadinmaa@evl.fi.

Seurakuntamatka Tallinnaan 5.–6.10. Tutustutaan Tallinnan kirkolliseen elämään ja nähdään musikaali Viulunsoittaja katolla.

Hinta jaetussa huoneessa 173 e ja yhden hengen huoneessa 220 e, sis. laivamatkat, meriaamiainen ja buffet, hotellimajoitus sekä liput esitykseen. Tied. Esko M. Laine p. 09 2340 4461 tai Laura Kokkola p. 040 843 9429.

Korttelitupa Siltamäen seurakuntakodilla ma ja to klo 11.30–14.30. Järj.

Siltamäki-Suutarila-Seuran vapaaehtoiset ja Siltamäen Martat.

Eloa ja iloa eläkevuosiin -opintopiiri Viikin kirkolla joka toinen ti klo 12–13.30, alk. 3.9. Etsitään yhdessä uusia näkökulmia ja henkisiä voimava-

– AlBaan ovat tervetulleita suomalaisten ja maahanmuuttajaperheiden lapset, sekä perusjannut että ne, joilla on haastava tausta. Vaikka koripallon kausimaksut kohoavat helposti tuhanteen euroon, niin AlBa:n maksu voidaan pitää kohtuullisena seurakunnan tuella.

ESKO JÄMSÄ

Uusi kilpakoripalloseura Alppila Basket eli AlBa on alkanut toimia Alppilan kirkolla ja etsii nyt vuonna 2008 ja 2009 syntyneitä poikia joukkueeseen. Päävalmentaja Pablo Pérez, millainen seura AlBa on?

– Se on pieni seura, johon toivotaan mukaan erityisesti Alppilan, Kallion, Vallilan, Pasilan, Töölön ja Hakaniemen poikia. Tarkoitus on tarjota laadukasta toimintaa lähellä kotia, jotta vältytään lasten kuljetuksilta harjoituksiin.

VUOSAAREN srk

Millainen koripallotausta sinulla on?

– Olen pelannut sitä 9-vuotiaasta saakka. Silloin pääsin koripallokouluun kotimaassani Espanjassa. Rakastan koripalloa. Olen valmentanut junnuja lähes kymmenen vuotta Munkkiniemessä.

AlBa:n perustamista olen miettinyt pitkään. Pastori Petri Patrosen avulla saimme treenitilat kirkolta.

roja eläkevuosiin. Ilm. 16.8. mennessä Leena Koivistolle p. 044 910 4685.

Eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkossa ti klo 13–14.30, alk.

3.9.

Pihlajamäen kirkossa ke klo 13–14.30, alk. 4.9.

Puistolan kirkolla torstaikahvila to klo 13–14.30, alk. 5.9.

Tapanilan kirkossa ke klo 13–14.30, alk. 4.9.

Siltamäen seurakuntakodissa ti klo 12–13.30, alk. 17.9.

Diakonia auttaa kesälläkin. Diakoniatyöntekijän tavoittaa ajan varaamista ja neuvontaa varten ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481.

Leivänjako Malmin kirkolla to klo 11.30–12.

Jakomäen kirkon edustalla ke 21.8. klo 11.

Pihlajamäen kirkolla Ostarin onni -kahvilan yhteydessä ti 20.8. ja 27.8.

Ostarin onni Pihlajamäen kirkolla ti 20.8. ja 27.8. klo 9–11. Leivänjako.

Hautausmaa elää -tapahtumaviikko 18.–24.8. Malmin hautausmaalla Pohjoisen portin edessä olevalla nurmikentällä. Ohjelma alla: Elävät kivet -kävelyt elokuvanäyttelijöiden haudoille su 18.8. klo 14 ja la 24.8. klo 16. Lähtö Viikin kirkolta.

Kesto noin 2 h, reitti ei ole esteetön.

Hinta 10 e, tuotto Kirkon Ulkomaanavun kautta koulutuksen tukemiseen Ugandassa. Oppaana Risto Alaja. Ilm. ralaja289@gmail.com.

Kuolleiden kirjan julkistamistilaisuus ma 19.8. klo 19. Kai Sadinmaan kanssa keskustelemassa kirjailija Pirkko Saisio. Joose Keskitalo, laulu.

Hämärtyvän kesäillan ulkoelokuvanäytökset klo 21: ma 19.8. F.W. Murnaun Sunrise - A Song of Two Humans, livesäestys Yrjänä Sauros ja Mikko Perkola. Ti 20.8. Risto Jarvan Jäniksen vuosi. Vapaa pääsy.

Kuolleiden kirja -kävelyt ti 20.8. ja ke 21.8. klo 18. Kesto 1,5 h, vapaa pääsy. Ilm. kai.sadinmaa@evl.fi. tai viestillä p. 050 475 3295.

Jumalan puutarha -kasvikävely la 24.8. klo 14. Tutustutaan hautausmaan puiden, pensaiden ja kukkien rikkaaseen maailmaan ylipuutarhuri Paula Niemelän johdolla. Lähtö Pihlajamäentien portilta klo 14.

Kari Hotakaisen Kantaja-näytelmä to 22.8. klo 18.

Malmin enkelit laulaa Viikin alikulkutunnelissa pe 23.8. klo 18.

Lisätietoa tapahtumaviikon ohjelmasta löydät Malmin hautausmaan Facebook-sivulta.

Mitä urheiluharrastus voi antaa pelaajille?

– Lapset voivat oppia paljon asioita koripallon kautta. Kun pelataan, ollaan kuin yhtä perhettä. Pelissä ovat myös kunnioittaminen, luottamus, uhrautuminen ja oppiminen toisista kulttuureista.

– Mutta AlBa:ssa on myös erilaisia elementtejä kuin normikorisjoukkueessa. Haluan opettaa joukkueelle jo varhain, että on hieno tavoite päästä joskus NBA:han, mutta koulu on silti ykkönen.

Tai ainakin yhtä tärkeää kuin koripallo!

EIRA SERKKOLA Alppila Basket treenaa ti, to ja pe Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Ota yhteyttä: Pablo Pérez p. 044 757 4222, pablogilperez@hotmail.com

MENOT 15. –29.8.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14.

Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 18.8. klo 10. Airaksinen, Savik, Mäkiö.

Messu su 25.8. klo 10. Pelkonen, Pesonen-Kareinen.

Maunulan kirkossa: Messu su 18.8. klo 12. Airaksinen, Mäkiö.

Messu su 25.8. klo 12. Pelkonen, Pesonen-Kareinen.

Käpylän kirkossa: Uusikirkkolaisten jumalanpalvelus su 18.8. klo 10. Kaikille avoin tilaisuus.

Messu su 18.8. klo 18. Heininen.

Messu su 25.8. klo 18. Albekoglu, Mäkiö.

TAPAHTUMIA Ulla Hirvonen-Kiviharjun kesänäyttely avoinna Oulunkylän kirkon galleria Aulassa 2.9. saakka. Tervetuloa ihailemaan upeita lapsiveistoksia, joiden materiaaleina on käytetty pronssia ja savea.

Päiväkerho ma, ti ja to Oulunkylän kirkolla klo 8.30–11.30. Päiväkerho on 3–6-vuotiaiden oma kerho, jossa ulkoillaan, leikitään, lauletaan ja askarrellaan. Opimme yhdessä kirkkovuoden juhlista tarinoiden ja Raamatun kertomusten kautta.

Kerhossa syödään omia eväitä.

Kristilliset tavat tulevat tutuiksi muun muassa ruokarukouksen muodossa, kun rauhoitumme syömään yhdessä. Ilmoittautuminen on avoinna koko kerhokauden. Lisätiedot ja ilmoittautuminen kerhopuhelimeen p. 050 323 4830.

Yksinhuoltajien Olkkari 27.8. alkaen joka toinen tiistai klo 17–19. Tervetuloa yksinhuoltajien olohuoneelle viettämään iltaa ja levähtämään.

Tarjolla iltapalaa ja lastenhoito järjestetty. Maksuton, avoin kaikille, ei ennakkoilmoittautumista. Ryhmä muodostuu osallistujien toiveista ja tarpeista, ja toimii arjen levähdyspaikkana. Tiedustelut: diakoni Terhi Lahdensalo, terhi.lahdensalo@evl.fi, p. 09 2340 5382 ja perhetyöntekijä Mirva Keski-Vähälä, mirva.keskivahala@evl.fi, p. 046 921 1235.

Oulunkylän kirkon kuoron avoimet harjoitukset ke 28.8. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Chorus Sine Nomine ottaa uusia laulajia kaikkiin ääniin syyskaudella 2019. Kuorossa on tarjolla monipuolista kirkkomusiikkia, äänenmuodostuskoulutusta, messuja ja konsertteja. Kuorossa on miellyttävä ilmapiiri ja esiintymisissä sekä harjoituksissa käydään ahkerasti! Kuoro toimii myös yhteistyössä Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoiden kanssa. Jos nautit yhteismusisoinnista hyvässä seurassa, omaat nuotinlukutaidon sekä haluat kehittyä laulajana ja toimia seurakunnan musiikkielämän hyväksi, olet tervetullut kuoroomme!

Lisätietoja: https://csn.fi/ ja Katja Mäkiö katja.makio@evl.fi tai p. 09 2340 5327.

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

17

Apua & tukea

Sanna rohkaisee puhumaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta Vertaistukiryhmässä Sanna huomasi, ettei ollut ahdistustensa ja pelkojensa kanssa yksin.

TEKSTI ELLA LUOMA KUVA ESKO JÄMSÄ

K

un Sanna alkoi käydä vertaistukiryhmässä, hän tapasi äitejä, joiden ensimmäinen vuosi vauvan kanssa oli ollut todella vaikea.

– Siinä he kuitenkin nauroivat ja juttelivat iloisesti. Silloin ajattelin, että tästä voi selvitä. Se oli voimaannuttava kokemus, Sanna kertoo.

Hänen olonsa oli tukala jo raskauden aikana. Siihen liittyi fyysisiä kipuja ja ahdistusta. Hän uskoi oireiden katoavan synnytyksen jälkeen.

KUN SANNA oli ollut vauvan kanssa kotona muutaman viikon, hän huomasi itkevänsä lakkaamatta. Nukkuminen jäi, samoin syöminen, ja olo oli levoton ja ahdistunut. Vauva tuntui vieraalta. Sanna hakeutui lääkäriin, jossa hän sai diagnoosin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

– Se käynnisti prosessin, jossa laitettiin ensin kuntoon perusasioita, kuten unirytmi ja syöminen, Sanna kertoo.

– Saimme myös kotiapua. Pään sisäiset asiat vaativat kuitenkin eniten työtä.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Konfirmaatiomessu la 17.8. klo 11.

Päiväripari. Mikael Tammilehto, Tiia Valve-Tuovinen ja Ari Häyrinen.

Messu su 18.8. klo 11. Mikael Tammilehto, Marja Alftan ja Ari Häyrinen.

Konfirmaatiomessu su 18.8. klo 14.

Lohirannan ripari. Karoliina Käpylehto, Matleena Ikola ja musiikkiryhmä.

Sanna ei jäänyt yksin masennuksen kanssa. Nykyisin hän elää tavallista ja tasaista arkea pienen lapsen kanssa päivä kerrallaan.

Sanna käy kerran kuussa kokoontuvissa ryhmissä Äimä (Äidit irti masennuksesta) ja Äpsyt. Ryhmissä keskustellaan ja tehdään pieniä harjoitteita. Tärkeää on erityisesti se, että ryhmissä käy myös äitejä, jotka ovat selviytyneet masennuksesta ja mentoroivat muita.

– Olen oppinut elämään hetken kerrallaan ja hyväksymään sen, että tuoreena äitinä saan olla myös väsynyt.

– Se ei ole ollut helppoa. Ajatukset lähtevät laukalle, pelot ja ahdistukset nousevat pintaan, Sanna kertoo.

SYNNYTYKSEN JÄLKEISESTÄ masennuksesta kärsivien äitien tarinat ovat samankaltaisia, joten oman ahdistuksensa kanssa ei ole yksin.

Sannalla oli äitiryhmistä sellainen kliseinen Hollywood-kuva, että siellä istutaan ringissä ja puhutaan siitä, kuinka ihanaa lapsen kanssa on.

– Kun ahdistus tuntui hetkittäin jopa fyysisenä kipuna, ajattelin, että ei kiinnosta.

Konfirmaatiomessu la 24.8. klo 11.

Kisakallio 1 -ripari. Jouni Pirttijärvi, Lauri Koivisto, Anni Lummekoski ja musiikkiryhmä.

Konfirmaatiomessu la 24.8. klo 14.

Korpirauha 1 -ripari. Matleena Ikola, Marita Toivonen ja musiikkiryhmä.

Messu, joka on samalla Leppävaaran seurakunnan konfirmaatiomessu, su 25.8. klo 11. Mukana Jouni Pirttijärvi.

Konfirmaatiomessu su 25.8. klo 14.

Korpirauha 2 -ripari. Lauri Koivisto, Matleena Ikola, Ella Tamminen ja musiikkiryhmä.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen

Nyt Sanna kertoo muille vastasairastuneille äideille, että masennuksesta selviää kyllä. Hän rohkaisee jokaista puhumaan ahdistuksen tunteista neuvolassa jo raskausaikana ja hakemaan apua.

– Synnytyksen jälkeinen masennus on edelleen tabu, vaikka kyseessä on sairaus, joka vaatii hoitoa ja josta voi parantua. Sen ymmärtää, kun juttelee muiden sairastuneiden kanssa. Me olemme ihan tavallisia äitejä, joilla vain kävi huono tuuri. ■ Äimä ry ja Malmin seurakunta järjestävät vertaistukiryhmän synnytyksen jälkeisen masennuksen, ahdistuksen tai uupumuksen oireista kärsiville äideille loka-joulukuussa 2019. Maksuton ryhmä kokoontuu kuusi kertaa torstaisin klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Ohjaajina toimivat Äimän vertaistukiohjaaja Virpi Miettinen ja diakoniatyöntekijä Veera Värtelä.

Lastenhoito järjestyy tarvittaessa.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Veera Värtelä, p. 050 475 5501.

kirkolla, jollei toisin mainita.

Green Light -kesänuortenilta tiistaisin klo 18–21. Grillailua ja chillailua kirkolla. Mukana seurakunnan työntekijä.

Eläkeikäisten kesäinen kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä.

Mukana diakoniatyöntekijä.

Italialainen alkusoitto Taiteiden yöhön to 15.8 klo 19.

Luciano Carotenuto, huilu, Ari Häyrinen, cembalo ja urut. Italialaisten barokkisäveltäjien musiikkia, joita edustavat mm. A. Vivaldi, B. Marcello ja F. Geminiani. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Avoin viihdelauluilta ti 20.8. klo 19.

Viihdemusiikin lauluilta, vetäjänä Susanna Eronen. Vapaa pääsy.

Kirkon koirakarnevaali to 22.8 klo 17.30. Karnevaali koirille, omistajille ja koirien ystäville. Pukeutuminen karnevaalihenkisesti sallittua! Yleisö muodostaa paraatikujan kirkon alapihalta yläpihalle, jonka läpi koirat kulkevat. Yläpihalla on koirien hyvinvoinnin yhteistyökumppaneita.

Kulkueen jälkeen koiriin voi jäädä tutustumaan paremmin ja rapsuttelemaan. Koirille pikkulahjat. Tule ihastelemaan koiria! Koirien kokoontuminen alapihalla klo 17.20. Lisätietoja Paula von Koch, p. 050 556 1810.

18 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Hautauspalveluja

Kiinteistövälitystä

Rakennusala

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA,

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

www.katonmaalaushelsinki.fi MYYN HUONEISTOSI, 0400 506079 [A] LKV, 47 v kokemus huoneistot 1,75 % mh:sta A N N E L I VA I N I O RA N TA K Y yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

perunkirjoitukset

hautakivityöt

09 628 398

Lakipalveluja

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

K I V I PÄ I VÄT UUDEN HAUTAKIVEN OSTON YHTEYDESSÄ SAAT S-ETUKORTILLA VAPAAVALINTAISESTA KORISTEESTA 150 € ETUA (YKSI ETU/TILAUS) JA BONUSTA KIVEN HINNASTA.

MUKANA KIVILIIKKEET: Kivilähde, Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy Kiviliikkeiden edustajat toimipaikoissa: Katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonhautauspalvelu.fi Puh. 010 76 66500 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Kari Salko, 0400 604 133

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Pianonsoiton opetusta kaikenikäisille

Hyvät tilat ja soittimet (mm.

2 flyygeliä) Tapaninvainiolla.

Dipl. pianisti, mus.op. Kirsti Sinisalo p. 050 3411 977 tai kirsti@kirstinmusiikki.net ALV-tunnus 2182166-8. www.kirstinmusiikki.net Kotiapua arkeen ja juhlaan Kauppa, ulkoilu, avustaminen yms.

0405466326 sari@palvelusroos.fi YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Tehokasta, tasokasta ja ystävällistä siivouspalvelua. Kaikki kodin perus­ siivouksesta suursiivouksiin. Asiakkaille kotitalousvähennys ­50%. Kysy tarjous myös toimitilojen siivouksista.

Mari Herala 0452657475 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

KIRSTIN MUSIIKKI

Kaikenlaiset rakennus ja remontointi työt. Muista kotitalousvähennys P. 0400 845 909 tai 456 347 858

Siivouspalveluja

Palveluja tarjotaan

19.–30.8.2019

+ BONUS

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

0400 287 442

H O K - E L A N N O N H A U TA U S PA LV E L U N

ETUSI 150 €

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

BREMERIN KIVI

• Ulko- ja sisämaalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattia pinnat • ilmainen arviointi Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta64@mail.com

TURVAA LÄHEISESI

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO

Meiltä saat kaikki kotisi ja kiinteistösi remontit.

Takuutyötä v.1989 lähtien

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

Mattojen käsinpesua!

10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin.

Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv.

Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

Hieroja Linda Alaviitalan ajanvaraus www.stadi.fit STADIFIT - Bulevardi 54, Hki

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

15.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Hammaslääkäri Ada Tikka.

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

p. 09 726 2266

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 146 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Ostetaan

p. 050-5533 050

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Vuokralle Tarjotaan Miniyksiö Punavuori, wc/sh, minikeittiö, säil.tilaa, parvi, ikkuna sisäpihalle. Ei tupak. ei kotieläimiä.

Vuokra 520/kk. p. 0400508299 TÖÖLÖSSÄ 1.9. peruskunt. savuton 6-12 kk. 2h+k+kh 680e hyvä sij. p. 0407033324 klo17-19 tai viesti

Etsitään isoa asuntoa vuokralle hki:stä kimppakämpäksi, h 4-6.

Olemme luotet, osa opisk. ja osa työelämässä. Arvostamme läh. sijaintia metrolle. Yst.0407523319 Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak.

En juo/polta. p.050-5996061

ke 14.8. klo 18.30 Hgin, Sipoon ja Vantaan yht. kesäseurat Östersundomin kko, Kappelit.65, Hki. ke 21.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalan kko, Ylitilant.6; vier. Varissuon Veisaajat sekä J.&T. Rantala. klo 18 Velskolassa 7 srk:n körtti-ilta, Vääräjärvent.2, Espoo. Iltakahvit ja seurustelua, seurat n. klo 19; mm. E.Koivusalo, O.Tervonen ja K.Hintikka. pe 23.8. klo 18 seurat Puolimatkan kappelissa, Aholank.20, Hyvinkää. ti 27.8. klo 18 Vantaan yht. seurat Pakarituvalla, Kuriirit.1 (Hgin pit.kk.), Vantaa. su 1.9. klo 14 kirkkopyhä ja Saavumessu Suomenlinnan kko, Suomenlinna C 43, Hki; saarna V.-M.Hynninen; kahvit ja seurat kryptassa. klo 14 seurat Myyrmäen Virtakirkko, Rajatorpant.8, Vantaa.

www.kirkkojakaupunki.fi

Soita 010 2715 100

HAMMASASEMA

Luotettava 27-vuotias työssäkäyvä Lapintyttö etsii Helsingistä yksiötä 1.9.2019 alkaen. Vuokra max 650e. p. 0440787432

HERÄNNÄISSEURAT

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

Mukava, rauhaisa pikkuperhe etsii 3h+k / kaksiota Haagasta.

Yst. vast. p.040 9316828

Kir ilm kko jok est ja k y a pä a Ju y ve upu ivä m rk nk ala os . i n sa

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

19

Vuokrata halutaan Tilaisuuksia

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa?

Kaunis hymy valloittaa.

A

Haetaan työntekijää Helsingin juutalainen srk hakee Hietaniemen hautausmaalleen henkilöä tai yritystä työtehtävään. Työtehtävä sisältää vihertyöt, kiinteistön hoidon ja haudankaivuun. Lisätietoja antaa Gideon Miramo, puh. 040 041 8750.

Hakemukset lähetetään osoitteeseen srk@jchelsinki.fi tai postitse: Helsingin juutalainen seurakunta, Malmikatu 26, 00100 Helsinki viimeistään 28.8.2019.

Kuoreen/viestiin tunnus ”Hakemus”.

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain

kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

20 A Kirkko ja kaupunki | 15.8.2019

Kirkonkellot ja jääkiekkokulta sopivat yhteen ROBERT MIETTINEN kyseenalaisti tällä palstalla kirkonkellojen soittamisen tarpeellisuuden Suomen jääkiekon maailmanmestaruuden kunniaksi (K&k 1.8.). Mielestäni kirkonkellojen soittaminen oli oikein hyvä oivallus kirkolta.

Jääkiekon maailmanmestaruuden voittamisella on suuri merkitys monelle suomalaiselle. Se on todella suuri ilonaihe. Se tuntuu vähän niin kuin meidän kaikkien suomalaisten yhteiseltä mestaruudelta ja voitolta. Jääkiekon maailmanmestaruuksia ei voiteta ihan joka kevät.

Enemmistö meistä suomalaisista kuuluu onneksi yhä kirkkoon. Kirkolla on tapana olla mukana ja tukena ihmisten elämän käänteissä, niin ilossa kuin surussa.

Kirkolla ja jääkiekolla on mielestäni yhtäläisyyksiäkin. Molemmilla on tärkeä sija siinä, mitä on olla suomalainen. Ne ovat myös muokanneet sitä, millaista on olla suomalainen.

Luterilaisuus on jo vuosisatoja muokannut meidän suomalaista kulttuuriamme ja kansamme perusluonnetta. Jääkiekon maailmanmestaruuden voittaminen taas tuo kansastamme esiin erilaisia puolia. Tavallisesti niin keskimääräisen hillitty ja hallittu suomalainen iloitsee mestaruuden ansiosta avoimesti ja on sosiaalisempikin. Eikä urheilussa ja kilpailussa ole mitään pahaa, jos ei mennä liiallisuuksiin. Ne voivat lisätä motivaatiota liikkumiseen ja tuoda piristystä arkeen.

Päivi Turkki

Temppeliaukion kirkko tarvitsee wc-tiloja Vierailin ulkomailta saapuneiden ystävieni kanssa Temppeliaukion kirkossa, kuten sadat turistit päivittäin.

Kirkkoon on kolmen euron pääsymaksu. Henkilökunta on mukavaa ja asiantuntevaa, mutta wc-tilat on otettu ”valitettavasti” pois käytöstä.

Oli hieman vaikeaa selostaa vierailleni, että lähimmät wc:t löytyvät Kampista tai Oodista. Mikäli Suomi-kuvaa halutaan parantaa ja ylläpitää, Helsingin suositussa turistikohteessa pitäisi olla peruspalvelut.

Kokemus oli muuten hyvä, mutta olennainen vessan puute pitäisi korjata pikimmiten. Toivottavasti noloilta tilanteilta vältyttäisiin myöhemmin. Seurakunnan jäsenenä toivoisin asian pikaista korjaamista.

Jyrki Uurasmaa kauppatieteiden maisteri Helsinki

Töölön seurakunta vastaa: Kiitämme arvokkaasta palautteesta, joka nostaa esiin monia paikallisia ja vierailijoita askarruttavan asian. Temppeliaukion kirkon wc-tilat jouduttiin aikoinaan sulkemaan viranomaispäätöksellä turvallisuussyistä. Kymmenet wc-tiloihin jonottavat ihmiset estäisivät nopean poistumisen mahdollisessa hätätilanteessa.

Töölön seurakunta ryhtyi jo viime vuonna järjestämään korvaavaa

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

Kiitos saamelaisartikkelista OLIPA MIELENKIINTOINEN, sujuvasti kirjoitettu ja sopivasti taustoitettu ja kuvitettu artikkeli saamelaisuuden ja kirkon suhteesta eli revityistä juurista (K&k 1.8.).

On hyvä, että lehdessä on tämäntyyppisiä juttuja, sillä mielestäni ne avaavat uusia näkökulmia uskontoon ja sen merkitykseen historiassamme kipeitä asioita unohtamatta. Se, kenen pitää pyytää ja kenen antaa anteeksi sekä se, miten sovinto saadaan aikaan, ovat merkittäviä kysymyksiä.

Väitöskirjatutkija Helga West toteaa, että keskustelu sovinnosta ei ole vielä alkanut Suomessa. Hän toivoo tutkimuksensa lisäävän ymmärrystä.

Tämä on hyvä tavoite. Voisiko tästä teemasta järjestää esimerkiksi avoimen luentosarjan asian avaamiseksi? Näkökulmia uskoakseni riittäisi useampaankin alustukseen. Näin saisimme keskustelun ja ymmärryksen leviämään laajemmallekin foorumille. Monelle on varmaan uutta tietoa jo sekin, että saamelaisia asuu Helsingissä noin tuhatkunta.

Arto Mattila Espoo

Kirkko ja kaupunki on siteeni seurakuntaan

Nosturi laskee härkää alas kerrostalon katolta Karachissa Pakistanissa 4. elokuuta 2019. Tiiviissä miljoonakaupungissa pidetään karjaa katoilla. Karachin alueella teurastetaan lähes puoli miljoonaa nautaa, vuohta ja kamelia 11.−15. elokuuta vietettävän uhrijuhlan eli id al-adhan aikaan. Silloin vauraiden muslimien kuuluu teurastaa vähintään yksi eläin. Yhden kolmasosan lihoista perhe syö itse, kolmasosa annetaan sukulaisille ja kolmasosa köyhille.

Perinne juontaa Raamatustakin tuttuun kertomukseen Abrahamista, jonka kuuliaisuutta Jumala halusi koetella ja pyysi häntä uhraamaan oman poikansa. Kun Abraham oli surmaamassa poikaansa, Jumala pysäytti hänet ja antoi hänelle uhrattavaksi lampaan.

ratkaisua tilaamalla wc-kontin, jonka saanemme käyttöön alkusyksyyn mennessä. Näin mittava hanke vaatii paljon suunnittelua ja lupa-asioiden käsittelyä, joten se ei ole ollut aivan nopeasti toteutettavissa.

Pyrkimyksemme on antaa vierailijoillemme aina myönteinen käyntikokemus, ja on hienoa kuulla, että henkilökuntamme on onnistunut tässä.

Heli Suhtala Uvalic palvelupäällikkö Piia Klemi turistipappi

Sotilasvalan poistolle ei ole perusteita JAAKKO HEINIMÄKI ehdottaa pääkirjoituksessaan sotilasvalasta luopumista (K&k 1.8.). Varusmies antaa sotilasvalan tai -vakuutuksen. Valassa mainitaan Jumala, vakuutuksessa ei. Heinimäki väittää perusteitta, että kristinuskon tuominen valatilaisuuteen ei palvele armeijaa eikä kirkkoa.

Tosiasiassa kumpikaan ei ole vaatinut muutosta.

Väite, että Jeesus ”suhtautui epäilevästi aseisiin tarttumiseen”, jää epäselväksi. Olen käsitellyt asiaa tutkimuksissani, muun muassa kirjas-

sa Sota, rauha ja Raamattu. Heinimäki viittaa myös Jeesuksen kielteiseen lausumaan valasta. Kuitenkin Uudessa testamentissa on useita valailmauksia, peitellymmin myös Jeesuksen käyttämänä (esim. Mark. 8:12; Gal. 1:20).

Heinimäen mukaan kielto lausua Jumalan nimi turhaan liittyy valaan.

Totta, mutta kielto koskee vain väärää valaa, kuten Lutherkin selittää Isossa katekismuksessa.

Yllättäen pastori-toimittaja väittää, ettei Jumalan mainitseminen tuo mitään lisäarvoa. Hän järkeilee, että Jumala ei poistu, vaikka hänen nimeään ei lausu. Ei niin, mutta Jumalan nimen lausumista tarvitseekin ihminen, erityisesti niin musertavissa asioissa kuin sota.

Valinta valan ja vakuutuksen välillä on vapaa. Valan antaa yli 90 prosenttia varusmiehistä. Heinimäki ehdottaa, että tämä enemmistö velvoitetaan siihen vaihtoehtoon, mitä he eivät nyt valitse. Armeijaa ylläpidetään liberaalin yhteiskunnan ja yksilönoikeuksien suojana. Eikö se saisi näkyä armeijassakin edes tässä asiassa?

Niko Huttunen dosentti, Uuden testamentin eksegetiikka

OLEN NIIN pahoillani luettuani Vantaan päätöksestä irtisanoa Kirkko ja kaupunki -lehden sopimus. Kuulun ja haluan kuulua kirkkoon. En vain pääse käymään seurakunnan tilaisuuksissa useinkaan, mitä nyt joulukirkossa ja muissa asioissa, kuten lastenlasten rippijuhlissa.

Odotan lehden tipahtamista postilaatikkoon ja luen sen kannesta kanteen. Leikkaan sieltä talteen kiinnostavia ja koskettavia juttuja ja rukouksia, joita sitten luen uudelleen ja uudelleen. Lehti on ainoa säännöllinen siteeni seurakuntaan.

Raamatun tekstejä on vaikea lukea ja ymmärtää, mutta lehti tuo uskon asiat arkeen ja ymmärrykseeni. Myös kirkon uutiset, ihmisten kokemukset ja mielipiteet ovat kiinnostavaa luettavaa. Älkää jättäkö osaa seurakuntalaisista, varsinkaan meistä vanhemmista jäsenistä, ulkopuolelle. Kirkko ja kaupunki -lehti on tärkeä!

Seija Vainikka Vantaa

ISIS:in jäsenet oikeuteen ISIS ON kenties maailmanhistorian julmin järjestö. ISIS ylvästelee kurkunleikkauksillaan ja muilla raakuuksillaan, jopa nettivideoilla. Valloitettujen alueiden ”vääräuskoisista” naisista tehtiin ”lohtunaisia”.

Tähän rikollisjärjestöön liittyneet suomalaiset naiset puhuvat nyt inhimillisyyden puolesta. ISIS:in jättämä kammottava perintö edellyttää samantyyppistä kansainvälistä oikeusistuinta kuin kansallissosialistisen Saksan pesänselvitys.

Jokaisen osuus ISIS:in jäsenenä on selvitettävä − ellei haluta, että tämä koko soppa kaatuu Euroopan iloksi.

Juhani Penttinen