Kirkko ja kaupunki 2019 13 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

13

1.8.2019 kirkkojakaupunki.fi

A 17 Perheneuvonnan eroryhmässä saa purkaa tunteitaan

B1 Teologi Helga West: ”Kristillistäminen tuhosi melkein kaiken saamelaisuudesta”

En ole vakava Pyhimys-nimellä räppäävä Mikko Kuoppala ei yritä tehdä itsestään parempaa versiota B 6

PSYKIATRI M. SCOTT PECK KIRJASSA RAKKAUDEN PSYKOLOGIA (KIRJAPAJA 1988).

Jos oletetaan kaikkien tavoittelevan itseään älykkäämpää kumppania, tavoitteessa onnistuminen ei ole mikään siunaus.

Silloin saa koko ajan pelätä, että kumppani tympiintyy ja vaihtaa älykkäämpään.

TOIMITTAJA ANTTI KIVIMÄKI TIEDE 8/2019

Iankaikkisesti

Meillä on yhtä suuret mahdollisuudet rakastua meille sopivaan tai sopimattomaan ihmiseen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019 Jos hyvän vaimon löydät, löydät aarteen, kalliimman kuin meren helmet. Häneen voit aina luottaa, hän pitää puutteen loitolla sinusta.

SANANLASKUJEN KIRJA 31:10–11.

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Vannomatta paras VARUSMIEHET VANNOVAT alokaskoulutuksensa loppuvaiheessa sotilasvalan. He lupaavat ”kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan edessä” puolustaa isänmaansa koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä ja laillista esivaltaa.

Ne, jotka eivät syystä tai toisesta halua vannoa valaa Jumalan nimeen, antavat sotilasvakuutuksen. Sen sisältö on täsmälleen sama kuin sotilasvalassa, mutta sen, minkä valan vannoja lupaa kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan edessä, vakuuttaja lupaa kunnian ja omantuntonsa kautta.

Varusmiehiä on aivan turha jakaa kahteen leiriin sen perusteella, kokevat­ ko he Jumalan nimeen vannomisen JUMALA EI POISTU kiusalliseksi vai kohottavaksi. Sotilas­ SOTILASVALASTA valan sanamuodoksi voisi ihan hyvin SILLÄ, ETTÄ HÄNEN vaihtaa nykyisen sotilasvakuutuksen NIMEÄÄN EI MAINITA. muotoilun.

”

SITÄ PAITSI omaantuntoon vetoaminen juhlallisessa vakuutuksessa sopii kristilliseen arvomaailmaan paremmin kuin Jumalan nimen lausuminen.

Ensinnäkin kymmenen käskyn kielto lausua Jumalan nimeä turhaan liittyi alun perin juuri vannomiseen. Toiseksi omaatuntoa on luterilai­ suudessa arvostettu alusta alkaen.

Kun Lutheria vaadittiin Wormsin valtiopäivillä irtisanoutumaan teeseistään, hän totesi aikansa suurimmille auktoriteeteille, ettei ole oikein eikä hyödyllistä toimia omaatuntoaan vastaan. Jos omaantuntoon vetoaminen riitti Wormsissa, kyllä sen pitää riittää Santahaminassakin.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kirkko ja kaupunki verkossa Onko aseita sopivaa siunata?

ITAR-TASS/LEHTIKUVA

SOTILAALLISEN VALATILAISUUDEN ylevöittäminen kristillisellä kuorrutuksella ei palvele sen paremmin sotaväen kuin kirkonkaan asiaa. Jeesus sitä paitsi suhtautui epäileväs­ ti aseisiin tarttumiseen. Vannomista hän ei sietänyt ollenkaan.

Sen, minkä kristitty ihminen tekee, hän tekee joka tapauksessa kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan Jumalan edessä, ei sitä tarvitse erikseen alleviivata.

Jumala ei poistu sotilasvalasta sillä, että hänen nimeään ei mainita. Nimen mainit­ seminen sen sijaan vaikuttaa jonkinlaisel­ ta sanamagialta. Ei veroilmoitustakaan allekirjoiteta kaikkitietävän ja kaikkival­ tiaan Jumalan edessä. Tai siis uskoakseni allekirjoitetaan, mutta sen mainitseminen ei toisi allekirjoitukseen mitään lisää.

Suuri tuntematon ympäröi minut.

Yritän sisäistää saamani puhelun: läheiseni on vakavasti sairas, aikaa ei ole paljon.

Sanat tekevät tilaa kyynelille. En voi tehdä tälle asialle mitään.

Rakas Jumala, kulje kanssani näiden päivien läpi.

Varjele jokaista, joka suree.

Ota rakkaamme vastaan.

Venäjän ortodoksisessa kir­ kossa mietitään, mitä kaikkea papit voivat siunata. Tähän asti on siunattu muun muas­ sa ydinaseita ja ilmatorjunta­ ohjuksia. Nyt suositellaan, et­ tä papisto siunaisi mieluum­ min asepalvelusta suorittavia sotilaita kuin heidän aseitaan.

Lue juttu www.kirkkoja­ kaupunki.fi/uutiset

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 1.8.2019

numero 13

Seuraava lehti ilmestyy 15.8.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kuusivuotias Veena Vanhakangas olisi isona haaveammatissaan laulajana.

TEKSTI SUSANNA SOMPPI KUVA ESKO JÄMSÄ

1

Veena, olet aloittamassa tulevana syksynä peruskoulun ensimmäisen luokan. Mihin kouluun olet menossa ja tuleeko samalle luokalle tuttuja kavereita?

– Olen menossa Tehtaankadun kouluun.

Se paikka on tuttu, koska veljeni käy siellä koulua myös, ja olen ollut siellä isoveljen juhlissa. Koulu on ihan lähellä kotia, joten sinne ei ole vaikea mennä.

– Yksi kaveri on tulossa samalle luokalle, mutta ei muita. Koulun alku jännittää vähän, mutta ei kauhean paljon, koska olen käynyt siellä jo aikaisemmin ja isovelikin on siellä. Hän menee kolmannelle luokalle.

2

Mitä veikkaat, mikä tulee olemaan lempiaineesi koulussa?

– Tykkään eniten matematiikasta, koska laskeminen on kivaa. Osaan jo lukea, koska opin eskarissa viisivuotiaana. Nyt olen kuusivuotias, mutta minulla on synttärit joulukuussa. Minun mielestäni oli aika helppoa opetella lukemaan, kun ensin on vaan lyhyitä sanoja ja lauseita. Nyt minulle tulee kotiin Aku Ankka, ja luen sitä itse.

– Tykkään tosi paljon laulamisesta, ja isona olisi kivaa olla laulaja. En silti menisi mihinkään laulukilpailuun televisioon, vaan esiintyisin ihmisille muuten vaan. Keksin nytkin omia biisejä ja teen niihin sanatkin. Joskus lauleskelen ääneen, mutta joskus vain mietin niitä biisejä omassa päässäni.

A

3

3 4 5

Mitä aiot tehdä koulupäivän jälkeen?

– Hmm, enpä tiedä. Tai tietysti ihan ensin koulun jälkeen menen iltapäiväkerhoon. Olen ollut siinä puistossa joskus. Ja sitten on jalkapalloharjoituksia, koska pelaan jalkapalloa PPJ Tytöt 2012 -joukkueessa.

Onko koulureppu jo hankittu?

– Minulla on uusi koulureppu, jonka sain itse valita. Ja sitten minulle hankittiin uusi penaali. Ja siellä penaalissa on nyt kyniä, kumeja ja terotin. Koulureppu on koristeltu hevosen kuvilla. Pidän hevosista tosi paljon.

Millainen on iltarukouksesi?

– Juuri nyt minulla ei ole iltarukousta.

Aikaisemmin luimme iltasadun ja lauloimme Tuu, tuu tupakkarullan unilauluksi, mutta nykyään vaan luetaan.■

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen on lähes jokaisessa seurakunnassa keskiviikkona 7.8.2019 kello 18.

Lue lisää: www. helsinginseurakunnat.fi.

”Koulun alku jännittää, mutta ei kauhean paljon”

4 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019 TOM JOHANSSON

Vantaan kirkkovaltuuston päätös irtautua yhteistyöstä Kirkko ja kaupungin kanssa poiki valituksen.

Mediayhteistyön irti­ sanomisesta valitettiin Neljä vantaalaista kirkkovaltuutettua on jättänyt Helsingin hallinto-oikeudelle kirkollisvalituksen valtuuston 4. kesäkuuta pitämästä kokouksesta. Valituksen mukaan kokousta ei ollut kutsuttu koolle laillisesti, ja siksi kaikki siinä tehdyt päätökset tulisi todeta mitättömiksi, mukaan lukien Vantaan päätös irtautua mediayhteistyöstä Kirkko ja kaupungin kanssa.

Tulkaa kaikki -liikkeeseen kuuluvat valtuutetut Laura Häggblom, Simo Routarinne, Sari Roman-Lagerspetz ja Kaarina Leinonen perustelevat valitusta sillä, että yhtymän johdon sihteeri ei kutsunut varajäsentä valtuutettu Susanna Rinteelle, vaikka tämä ilmoitti esteestä hyvissä ajoin.

Jos kokouksen kaikkia päätöksiä ei mitätöidä, neljä kirkkovaltuutettua vaatii Kirkko ja kaupunki -median ja Vantaan seurakuntayhtymän mediayhteistyön irtisanomispäätöksen kumoamista, koska valmistelu oli puutteellista ja koska ratkaisu on vahingollinen seurakuntayhtymän tiedotustoiminnan kehittämiselle. Se myös loukkaa Vantaan seurakuntien jäsenten oikeutta saada tietoa seurakuntien toiminnasta.

Mikäli hallinto-oikeus ei ehdi käsitellä valitusta ennen elokuun loppua, mediasopimuksen irtisanominen siirtyy vähintään vuodella. Lue lisää: www.kirkkojakaupunki.fi

Papin pusu ei ollut seksuaalista häirintää Poskisuudelma tai ”leikkisä” puraisu käsivarteen eivät täyttäneet Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden mielestä seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkkejä. Syyttäjän mukaan miespuolinen pappi oli syyllistynyt joko kahden nuoren seksuaaliseen ahdisteluun tai kunnianloukkaukseen sekä virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta käräjäoikeus hylkäsi syytteet.

Tapahtumasarja sai alkunsa kesällä 2018 helsinkiläisen seurakunnan rippileirillä. Tuolloin pappi oli ilmoittanut oppitunnilla, että laittaa pulisijat ruotuun ”pussaamalla”.

Nuori oli tulkinnut papin puheet vitsiksi ja puhunut tunnilla, jolloin pappi moiskautti rippikoululaista poskelle. Tapauksia sattui kaksi kyseisen rippileirin aikana.

Leirillä koettiin myös erikoinen tilanne, jossa pappi puri nuorta käsivarteen kipua aiheuttamatta. Nuori tulkitsi tilanteen hullutteluksi.

Asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Satu Huttunen ja Terhi Viljanen tekivät kirjan, koska Suomessa ei ole ollut kunnollista aineistoa aikuisrippikoulun tueksi.

Aikuinen rippikoululainen: Uskomatonta, että kirkko antaa minulle näin paljon aikaa pohtia elämää Uusi Taivaan ja maan kysymyksiä -kirja tarjoaa pureskeltavaa aikuiseen makuun.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA TOM JOHANSSON

A

ikuisrippikoulun käy vuosittain lähes tuhat suomalaista. Nyt rippikoulun tueksi on ilmestynyt ensimmäinen tehtäväkirja. Se sopii myös niille, jotka haluavat muuten vain pohtia elämän isoja kysymyksiä.

Vuonna 2018 kirkkoon liittyi lähes 16 700 ihmistä. Ne, joita ei ole kastettu, liittyvät kirkkoon rippikoulun ja kasteen kautta.

Aikuisena rippikoulun käy myös moni sellainen, jolta jäi rippikoulu nuorena käymättä.

– Seurakunnassamme aikuisrippikoulun kävi viime vuonna

kaksikymmentä henkeä, kertoo Tikkurilan seurakunnan nuorten aikuisten toiminnasta ja aikuisrippikoulusta vastaava pappi Terhi Viljanen.

Viljanen ja Helsingin piispan erityisavustaja Satu Huttunen, joka on pitänyt aikuisrippikouluja Tikkurilassa, ovat kirjoittaneet uuden kirjan aikuisrippikoulun tueksi. Kirja Taivaan ja maan kysymyksiä (Kirjapaja 2019) on nimensä mukainen. Siinä pohditaan ihmisyyttä, Jumalaa ja kirkkoa tavalla, joka haastaa aikuista oman kristityn identiteettinsä löytämiseen.

Kirja on tehtäväkirja, jota Viljanen ja Huttunen ovat valmistelleet kaksi vuotta omien työtehtäviensä ohessa. Kirjassa haastetaan käyttämään älyä ja sydäntä, ollaan sekä syvällisiä että kepeitä ja haastetaan myös toimimaan lähimmäisten parhaaksi.

Hengellisiä asioita lähestytään niin pop-musiikin kuin kirjavinkkien kautta. ”Kiroilukoulussa” oppii, millaista teologiaa

kirosanojen taakse kätkeytyy.

Armoa kuvataan kirjassa täydeksi rakastamiseksi. Lukijalta kysytään myös, miksi toisia ihmisiä on helppo auttaa mutta toisia ei.

– Olemme itsekin ajatelleet, että kirja sopii kristityn identiteetin pohtimiseen muillekin kuin aikuisrippikoululaisille, niin itsenäisesti kuin vaikka kaveripiirissä, Huttunen sanoo.

AIKUISRIPPIKOULU käydään yleensä papin kanssa kahdestaan, joskus harvoin viikonloppuleirillä. Monelle kirkkoon liittyminen tulee ajankohtaiseksi, kun pyydetään kummiksi tai halutaan kirkkohäät. Silloin rippikoulun käymiselle on tietty, usein kiireinen, aikataulu.

– Hämmästyttävää on, että vaikka motivaatio olisi kovin konkreettinen, rippikoulun aikana heittäydytään rohkeasti miettimään isoja kysymyksiä. Näin tapahtuu sekä kasvokkain käytävässä että nettirippikoulussa.

Yksi rippikoululainen totesi mi-

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

5

TEATTERI HYÖKYVUORI ESITTÄÄ KESÄLLÄ 2019 ASTRID LINDGRENIN

Ohjaus: Erika Rehmonen & Jere Hartikainen Liput: 15/10€, perhelippu Musiikki: Georg Riedel 45€ (2 aikuista + 2 lasta) Musiikkien sovitus: Mikael Gustafsson Ensi-ilta: la 10.8.2019 klo 13.00 Katso muut esitysajat www.teatterihyokyvuori.net Brännare • Nuotio

M U S I I K K I KO M E DIA

Ohjaus ja koreografia: Tiina Brännare Ensi-ilta: pe 2.8.2019 klo 19.00 Katso muut esitysajat www.teatterihyokyvuori.net

Liput: 20/15€

Esitykset Pakkasmäen ulkoilmateatterissa Espoonlahdentie 12, Espoo • www.teatterihyokyvuori.net Varaukset: puh. 0400 260 710 • info@teatterihyokyvuori.com

VAPAAEHTOISEKSI TUKIHENKILÖKSI MIELENTERVEYSKUNTOUTUJALLE Pidätkö ihmisten auttamisesta?

Oletko hyvä kuuntelija?

nulle, että on uskomatonta, kuin­ ka paljon kirkko antaa hänelle ai­ kaa pohtia elämää, Terhi Viljanen kertoo.

Kun nuorten rippikoulun mi­ nimimitta on 80 tuntia, aikuisrip­ pikoulussa se on 20 tuntia. Siihen voi toki ohjaajan kanssa sopien käyttää enemmänkin aikaa.

”

OLENNAISTA ON, ETTÄ JUMALA USKOO MEIHIN. USKOON KUULUU MYÖS EPÄILY, EI SE OLE STAATTINEN OLOTILA. SATU HUTTUNEN

– Ohjaajan kirjassa neuvotaan keskustelemaan rippikoulun käy­ misen syistä aikuisrippikoululai­ sen kanssa. Tieto voi vaikuttaa rippikoulun sisältöön. Jollakin on esimerkiksi jäänyt rippikoulu käymättä jonkin nuoruuden ki­ peän kokemuksen vuoksi. Yhdel­ lä voi olla vahva teologinen taus­ ta ja halu keskustella uskonasiois­ ta. Toisen kosketuspinta kristin­ uskoon voi olla hyvin ohut, Satu Huttunen mainitsee.

Monet käyvät rippikoulun ar­ meijassa asevelvollisuuden aika­ na. Viime vuosina kirkkoon on liittynyt myös paljon maahan­ muuttajia esimerkiksi toisista

kirkko­ tai uskontokunnista. Jo­ kaisella on omanlaisiaan kysy­ myksiä.

– Elämän ja uskon ydinkysy­ mykset ovat silti usein samoja iästä riippumatta. Näkökulma ja tapa lähestyä niitä on erilainen 15­vuotiaalla, juuri aikuiseksi tul­ leella tai vaikkapa 70­vuotiaalla kirkkoon liittyjällä. Aikuisilla elä­ mänvaiheet ja kokemukset kulke­ vat mukana, Huttunen sanoo JOS KYSYTÄÄN, mitä sellaista elä­ mässä on saanut, mitä ei ole an­ sainnut, nuoret listaavat yleen­ sä positiivisia asioita. Sen sijaan puolet aikuisista ottaa esiin epä­ oikeudenmukaisiksi kokemiaan seikkoja.

Tämä on kysymys, joka tuo ai­ kuisrippikouluun usein vahvas­ ti sen, mitä elämässä on tapah­ tunut.

Entä usko? Siihen kastettava tai konfirmoitava aikuisrippikou­ lulainen tunnustautuu lausumalla uskontunnustuksen ja vastaamal­ la papin kysymykseen ”tahdon”.

– Monella saattaa olla pelko siitä, riittääkö hänen uskonsa. Tä­ mä on hyvä lähtökohta keskuste­ lulle ihmisestä, Jumalasta ja kir­ kosta. Voi muistuttaa, että kris­ tityt ovat yhteisö, jossa kannam­ me toisiamme. Olennaista on, että Jumala uskoo meihin. Us­ koon kuuluu myös epäily, ei se ole staattinen olotila. Uskontun­ nustus lausutaan yhdessä, sillä sekään ei ole yhden ihmisen suo­ ritus, Huttunen sanoo.■

Voitko sitoutua auttamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevaa ihmistä, joka kaipaa turvallista henkilöä arjen tueksi?

Mielenterveysyhdistys Helmi etsii vapaaehtoisia tukihenkilöiksi mielenterveyskuntoutujille.

Palkkioksi saa elämää rikastuttavia kokemuksia, hyvää mieltä ja uusia tuttavuuksia. Tarjoamme sinulle koulutuksen ja tukea toimintaan.

PERUSKOULUTUS JÄRJESTETÄÄN KAHTENA ILTANA 17.9. JA 24.9.2019 Ota yhteyttä, niin kuulet lisää! puh. 044-7774998 www.mielenterveyshelmi.fi

Turvallista asumista Esperin hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ja turvallista asumista ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen.

Soita ja kysy lisää palveluistamme!

Hoivakoti Untuva, Lauttasaari: 044 720 2486 Hoivakoti Tilkka, Huopalahti: 040 186 2408

Tutustu koteihimme: www.esperi.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Luukas Järvinen osallistuu elokuun alussa järjestettävään Assembly-pelitapahtumaan yhtenä pelaajista.

Pelaaja löytää kavereita Kirkon pisteellä Assemblypelitapahtumassa pelataan lautapelejä ja ohjataan lentokoneita. Tänä vuonna tapahtumaan osallistuu myös vapaaehtoisia tukipelaajia.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

V

antaalaisen Luukas Järvisen, 14, katse seuraa kahta tietokoneen näyttöä.

Sormet liikkuvat värikkäillä valoilla varustetulla näppäimistöllä. Huoneen seinällä on viisi kehystettyä julistetta Assembly-pelitapahtumasta.

Järvinen sai ensimmäisen tietokoneensa 8-vuotiaana. Silloin hän pelasi yksin tai ystäviensä kanssa rakentelupeli Minecraftia ja nettipelejä. Tietokone on sittemmin vaihtunut ainakin neljä kertaa.

Nykyään Järvinen pelaa mielellään esimerkiksi Counter-Strike-strategiapeliä. Myös lapsuudessa tutuksi tullut Minecraft on säilyttänyt hohtonsa. Pelaamiseen saattaa mennä monta tuntia päivässä.

Elokuun ensimmäisinä päivinä Järvinen osallistuu Assembly-pelitapahtumaan. Hän on ollut mukana viidesti yhtenä pelaajista ja sitä ennen katselijana.

– Tapahtuma on nykyään paljon isompi kuin ennen. Nyt, kun olen mukana pelaajana, voin tavata ihmisiä, joihin olen tutustunut pelaamalla. Minulla on pelaamisen kautta aika iso kaveriporukka, Järvinen kertoo.

KIRKKO ON ollut mukana Assembly-tapahtumassa jo vuodesta 2010 lähtien. Tapahtumassa on piste, jota kutsutaan Lataamoksi. Helsingin seurakuntayhtymän verkkopappi Markus Kartano luonnehtii Lataamoa nuorisotilan digitaaliseksi versioksi.

Sinne voi tulla esimerkiksi rentoutumaan, pelaamaan lauta- tai tietokonepelejä pisteen työntekijöi-

den kanssa tai kokeilemaan edellisvuosina suosittua lentokonesimulaattoria.

– Tätä on kutsuttu Lataamoksi, koska täällä voi ladata itseään ja puhelintaan, Kartano kertoo.

Lataamoa ovat tekemässä pääkaupunkiseudun seurakunnat, Nuorikirkko ry ja Kirkkohallitus.

Kirkolle kutsu osallistumiseen tuli pelitapahtuman järjestäjiltä. Yhteistyö on ollut Kartanon mukaan sujuvaa ja palaute myönteistä.

– Lataamon ansiosta tapahtumassa on läsnä entistä enemmän aikuisia. Tänne voi tulla, jos kaipaa pelikaveria. Sitten ei tarvitse yksin miettiä, mitä tekisi.

– Tänä vuonna meillä on uutena asiana nuorista koostuva porukka, pelileiri, joka kokoontuu pelailemaan yhdessä, Kartano sanoo.

NUORI KIRKKO ry:n kouluttaja ja webkoordinaattori Juha Kinanen on yksi Lataamossa työskentelevistä aikuisista. Kinasen mielestä kirkossa ei olla vielä täysin tajuttu sitä, mikä merkitys pelikulttuurilla on nykymaailmassa.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Pelaamisen rahallinen arvo on jo aikaa sitten mennyt musiikkibisneksen ohi. Pelaaminen on todella iso osa jokapäiväistä elämää ja kirkon on oltava osa sitä kulttuuria, jossa se elää, Kinanen sanoo.

Lataamon piste on Kinasen mukaan hyvällä paikalla lähellä tietokoneita. Vastaanotto on ollut myönteinen: moni on löytänyt paikan ja tullut juttelemaan. Kinasen mukaan moni yllättyy siitä, että kirkolla on Lataamossa vapaaehtoisia, jotka tuntevat pelejä.

Kirkon läsnäolo Suomen suurimmilla pelimessuilla on herättänyt myös ihmettelyä.

– Vastaamme ihmettelijöille, että olemme siellä, missä seurakuntalaiset ovat, Kinanen sanoo.

TÄNÄ VUONNA Assembly-tapahtumaan on voinut ensimmäisen kerran ilmoittautua myös niin, että osallistumismaksuun sisältyy lattiamajoitus ja konepaikka. Leiriläisille järjestetään ruokailuja ja omia kisoja, ja paikalla on myös ympärivuorokautisesti työntekijä.

– Joskus meiltä kysellään, voisiko Assemblylla järjestää rippikoulun. Se on hankalaa, koska tapahtuma on niin lyhyt. Minusta pelirippikoulu olisi hyvä ajatus tulevaisuudessa, Kinanen pohtii.

Kirkko on Assemblylla läsnä myös toisella tavalla. Leppävaaran seurakunnalla sekä Espoon ja Lohjan kaupungeilla on tapahtumassa yhteinen piste, josta nuoret voivat tulla hakemaan peliseuraa.

”

NYT VOIN TAVATA IHMISIÄ, JOIHIN

A

7

Etsitkö turvallista kotia läheisellesi?

Tule tutustumaan ja varaa yksiö tai kaksio palveluineen kauniista palvelutalostamme!

Saga Munkkiniemi tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille Helsingin Munkkiniemessä. Saatavilla on hoiva-, ruoka- ja siivouspalveluita vakituiseen ja tilapäiseen tarpeeseen.

Esitetilaukset, yksityiset esittelyt ja tilapäiset asunnot: Jouni Lindblad | puh. 050 359 8535 jouni.lindblad@sagacare.fi | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

OLEN TUTUSTUNUT PELAAMALLA. MINULLA ON PELAAMISEN KAUTTA AIKA ISO KAVERIPORUKKA.

Suomen suurin pelitapahtuma Assembly-pelitapahtumia on järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Suomen suurimpaan pelitapahtumaan osallistuu vuosittain tuhansia pelaajia ja katsojia. Assemblyja järjestetään kahdesti vuodessa, talvella ja kesällä.

Kesä-Assembly 2019 järjestetään Messukeskuksessa 1.–4.8.

UUDENLAISEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN kehittämiseen osallistunut Leppävaaran seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Toni Majola kertoo, että Pelikaveri-toiminnan ideaa on kehitelty hiljaisesti noin vuoden verran. Toiminnan on tarkoitus jatkua myös Assemblyn ulkopuolella.

– Peliyhteisöt, joissa nuoret pelaavat, voivat usein olla vihamielisiä, ja mietimme, miten heille voisi tarjota luotettavia pelikavereita, Majola sanoo.

Vapaaehtoisia tukipelaajia on jo ilmoittautunut, heistä yksi Yhdysvalloista asti. Majolan mukaan pelaajien fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä, koska toiminta tapahtuu verkossa. Tärkeintä on, että vapaaehtoiset ovat sitoutuneita työhönsä.

– Tavoitamme nuoria, joita tavallinen tukihenkilötoiminta ei välttämättä tavoittaisi. He löytävät tällä tavalla luotettavia aikuisia, joilla on samanlaiset harrastukset kuin heillä.

MYÖS LUUKAS JÄRVINEN odottaa Assemblyn alkua.

Edellisinä vuosina hän on muun muassa osallistunut erilaisiin peliturnauksiin ja kokeillut auto- ja lentokonesimulaattoria kymmeniä kertoja.

Järvinen mainitsee, että turvallinen laskeutuminen lentokonesimulaattorilla on onnistunut pari kertaa.

– Tapahtuman hienous on siinä, että siellä on niin paljon erilaista tekemistä: erilaisia lavatapahtumia ja kilpailuja, Järvinen sanoo.

Tapahtumassa on myös peliyrityksiä esittelemässä uusimpia pelejään, jotka eivät välttämättä ole vielä tulleet myyntiin. Myös Järvinen haluaisi tulevaisuudessa työskennellä pelien kanssa.

– Pelisuunnittelija olisi tosi hieno ammatti. Ja jos ikinä eteen tulisi mahdollisuus ryhtyä ammattipelaajaksi, tarttuisin siihen ehdottomasti, hän ilmoittaa, ja tuhoaa jälleen yhden vihollisen tietokoneensa ruudulta. ■

www.kirkkojakaupunki.fi kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Ki ilm rkko jok est ja a J yy kau um ve pu ala rko nk n p ssa i äiv ä

LUUKAS JÄRVINEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

8 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Kaikkea ahnehtivan Faustin matkassa Jussi Nikkilä arvelee, että koko ajan itselleen tyydytystä hamuavan, paholaiselle sielunsa myyneen tohtori Faustin hahmo tuntuu tutulta myös tässä ajassa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

J

ussi Nikkilä on viime aikoina tutustunut Faust-myyttiin. Perehtyminen alkoi, kun häntä pyydettiin ohjaamaan Helsingin juhlaviikoille Robert Schumannin oratorio Kohtauksia Goethen Faustista. Ilmeni, että jo 1500-luvulta lähtien on ollut olemassa erilaisia versioita sielunsa paholaiselle tiedon ja taikuuden salojen vuoksi myyneestä tohtori Faustuksesta. Hänellä on ollut myös esikuvia todellisessa elämässä.

SCHUMANNIN ORATORIO perustuu Johann Wolfgang von Goethen 1800-luvun alussa kirjoittamaan runomuotoiseen näytelmään. Teokseen sisältyy myös omaelämäkerrallisia aineksia, sillä Faustin tavoin Goethe hallitsi lukemattomia tieteenaloja.

Sielunsa paholaiselle myynyt Faust on kulttuurimme ikonisimpia hahmoja. Paholaisen edustajana tarinassa esiintyy Mefistofeles-niminen hahmo.

– Meidän näyttämötulkinnassamme Faust tuhoaa joka kohtauksessa jotakin, koska hänelle tärkeintä on se, miten saada itselleen eri tavoin onnea ja tyydytystä. Myöhemmin tapahtuu käänne, ja Faust alkaa haluta myös muille ihmisille hyvää.

Siksi Mefistofeles jää tyhjin käsin, Nikkilä selvittää.

FAUSTIN HAHMOSSA on Jussi Nikkilän mielestä piirteitä, jotka näkyvät myös meidän ajassamme.

– Tässä ajassa on paljon itsekkyyttä ja tyytymättömyyttä, ja ihmiset haluavat koko ajan kaikkea lisää. Me olemme myyneet eräänlaiselle paholaiselle itsemme ja koko maapallon.

Faust saa Goethen versiossa lopulta kokea Jumalan armon ja taivaan valon, sillä Goethen mukaan kukaan ihminen ei ole pelkästään paha tai hyvä.

Nikkilä uskookin Schumannin teoksen loppuosaan

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Jussi Nikkilän ohjaaman oratorion ristiriitaisesta tohtori Faustista löytyy suuren pahuuden jälkeen myös lempeää hyvyyttä.

Kuva on otettu Lasipalatsin Bio Rexissä.

sisältyvän lempeyden ja anteeksiannon riipaisevan kuulijaa julmien tapahtumien jälkeen.

– Esitykseen on haluttu tuoda myös yhteisöllisyyttä. Taivaassa vietetään lopuksi kohottavaa campinghetkeä.

Nikkilä on suunnitellut esitystä Radion sinfoniaorkesterin intendentin Tuula Sarotien ja koreografi Ingrid Andrén kanssa. Musiikin ja teatterin ohessa nähdään screeniltä Islannissa ja Helsingissä kuvattua materiaalia, jonka tuotannosta vastaa YLE Draama.

– Kuvasimme oratorion kolmannen osan taivaaseen sijoittuvat kohtaukset Islannin maisemissa.

Niihin Schumannin jumalallisen kaunis musiikki sointuu todella hyvin, Nikkilä sanoo.

Faustia näyttelee Hannu Kivioja, Mefistofelestä Sanna-Kaisa Palo ja Gretcheniä Alise Polacenko.

Heillä ja muilla näyttelijöillä ei ole puheosuuksia, vaan äänessä on kymmenkunta oopperalaulajaa, Tapiolan kamarikuoro, Emo Ensemble ja Cantores Minores sekä Radion sinfoniaorkesteri. Kuoroja ja orkesteria johtaa Hannu Lintu.

MONIPUOLISENA NÄYTTELIJÄNÄ tunnetuksi tullut Jussi Nikkilä on saanut viime vuosina nimeä myös ohjaajana. Erityisesti hänen Kansallisteatterissa nähdyt Shakespeare-ohjauksensa, Rikhard III ja Julia ja Romeo, ovat saaneet kiitosta.

Nikkilä kiinnostui William Shakespearesta jo nuorena. Hän lähti vastentahtoisesti äitinsä kans-

sa Nuorisoteatteriin katsomaan Romeota ja Juliaa, mutta innostuikin näytelmästä palavasti.

– Minun aikanani Teatterikorkeakoulun opetuksessa ei kauheasti käsitelty Shakespearea. Myöhemmin lähdin opiskelemaan Shakespearea puoleksi

”

Me olemme myyneet eräänlaiselle paholaiselle itsemme ja koko maapallon. vuodeksi lontoolaiseen oppilaitokseen, jossa aihepiirin paneuduttiin perusteellisesti.

– Siellä oli samaan aikaan Kristo Salminen opettamassa näyttämötaistelua. Jossain vaiheessa saimme idean Rikhard III:n tekemisestä.

Nikkilää kiehtoo Shakespearen tuotannossa kieli, jota hän pitää erityislaatuisena. Näytelmissä on myös kiinnostavia roolihenkilöitä ja tilanteita.

– Shakespeare käsittelee teoksissaan ikuisia kysymyksiä, ihmissuhteita, valtaa ja kuolemaa. On

hämmästyttävää, miten 450 vuotta vanha materiaali resonoi myös tässä ajassa.

ENNEN SCHUMANNIN Faust-oratoriota Jussi Nikkilä oli saanut tuntumaa musiikkiteosten ohjaamiseen Radion sinfoniaorkesterin Fideliossa. Musiikkitalossa esitetyssä teoksessa yhdistettiin teatteria Ludvig van Beethovenin oopperamusiikkiin.

Ensi vuonna Nikkilällä on edessä jälleen uusi haaste, sillä hän ohjaa Kansallisoopperaan Wolfgang Amadeus Mozartin Don Giovannin.

– Se on ensisukellukseni oopperan maailmaan.

Odotan innolla sitä, että pääsen ohjaamaan niin mielettömän hienon teoksen.

Toisen ensisukelluksen Nikkilä on tehnyt kirjallisuuden maailmaan. Hänen esikoisromaaninsa Näyttelijä ilmestyy syyskuussa. Fiktiivinen teos perustuu osittain hänen omiin kokemuksiinsa.

Kirjan julkaiseminen on ollut Nikkilän pitkäaikainen haave. Kirjoittaminen on tuntunut tärkeältä ilmaisumuodolta.

– Olen työstänyt romaania rauhalliseen tahtiin kaksi ja puoli vuotta. Koen, että kirjoittaminen ja teatterityö lähtevät samasta juuresta. Molempiin sisältyy saman tyyppistä ajatustyötä, toinen vain on luonteeltaan sosiaalisempaa. ■ Robert Schumannin Kohtauksia Goethen Faustista to 22.8. ja pe 23.8.klo 19 Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa.

Lisätiedot: helsinkifestival.fi.

10 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Alkusysäys auttoi ystäviksi Jo sadat maahanmuuttajaäidit ja suomalaiset naiset ovat ystävystyneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton ystävätoiminnan kautta. Toiminnassa otetaan huomioon myös lapset.

TEKSTI VENLA RAKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

H

elsinkiläisen omakotitalon terassille on asetettu tarjolle mustikoita ja wasabilla maustettuja pähkinöitä. Dian Yuan kaataa Marimekon punaisilla unikoilla koristellusta teepannusta teetä sinisiin kuppeihin. Tee on tuotu hänen kotimaastaan Kiinasta. Yuanin vieressä istuu Tarja Koskisola. Kaksikko on tuntenut toisensa noin puolen vuoden ajan.

He ovat tavanneet Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan piirin toiminnan kautta. Siinä etsitään ystäviä maahanmuuttajaäideille. Yuan on muuttanut Suomeen kymmenen vuotta sitten. Hänen puolisonsa on suomenruotsalainen, ja parilla on kaksi lasta.

MLL:n toimintaan hän päätyi nähtyään ilmoituksen leikkipuiston ilmoitustaululla. Ystävä Yuanille löytyikin jo parin viikon odottelun jälkeen.

– Aluksi olin toivonut, että ystäväksi löytyisi joku, jolla on pieniä

lapsia. Olen kuitenkin hyvin onnellinen, että tapasin Tarjan. Hänellä on paljon elämänkokemusta ja saan puhua hänen kanssaan suomea, Yuan kertoo.

Hän vastaa kysymyksiin englanniksi. Suomen puhuminen on hänelle välillä vaikeaa, vaikka hän ymmärtääkin sitä hyvin. Koskisolan kanssa he pyrkivät puhumaan suomea mahdollisimman paljon ja lähettävät esimerkiksi tekstiviestinsä suomeksi.

TARJA KOSKISOLA EHTI odottaa ystävää itselleen lähes vuoden verran.

Hän on tehnyt vapaaehtoistyötä seitsemän vuotta, joten toimintaan osallistuminen tuntui luontevalta. Koskisolan oma tytär on jo aikuinen, ja Yuanin lapsista on lyhyessä ajassa tullut hänelle todella tärkeitä.

Koskisola ja Yuan pyrkivät tapaamaan kerran kahdessa viikossa. He ovat käyneet yhdessä esimerkiksi uimassa ja teatterissa ja ovat pian menossa Yuanin lasten kanssa Linnanmäelle.

– Dian kyllä luultavasti nauttisi myös siitä, että kävisimme jossain ihan kahdestaankin. Voisimme esimerkiksi käydä sauvakävelemässä tai kahvilla, Koskisola suunnittelee.

PERHETOIMINNAN koordinaattori Janita Tasa on ollut mukana Ystäväksi maahanmuuttajaäideille -toiminnassa puolen vuoden ajan. Ystävätoimintaa on järjestetty Uudenmaan piirissä vuodesta 2011 ja se on vakiintunut osaksi MLL:n toimintaa. Tämän vuoden aikana uusia ystäväpareja on syntynyt 125. Aktiivisia ystäväpareja on tällä hetkellä noin 300.

Toiminnassa on mukana kaikenlaisia naisia eri elämäntilanteista. Nuorimmat vapaaehtoisista ovat parikymppisiä ja vanhin noin 80-vuotias.

Maahanmuuttajaäideistä suurin osa on tullut muun muassa Afganistanista, Syyriasta, Irakista ja Kiinasta.

– Olisi toivottavaa, että maahanmuuttajaäiti osaisi edes jonkin verran suomea tai englantia. Näin olisi mahdollista käyttää yhteistä kieltä suomalaisen ystävän kanssa, Tasa kertoo.

– Vapaaehtoiselle tärkeintä taas on kiinnostus tutustua uuteen ihmiseen ja halu auttaa esimerkiksi suomen puhumisessa.

YSTÄVIEN OLISI HYVÄ tavata pari kertaa kuussa. MLL tukee ystävyyssuhdetta ensimmäisen vuoden ajan niin, että ystäväpareille soitetaan vuoden

aikana muutaman kertoja ja kysytään kuulumisia ystäväsuhteesta. Lisäksi toiminnassa mukana oleville naisille järjestetään ammatillista ohjausta ja erilaista toimintaa ensimmäisen vuoden aikana.

Parit pyritään muodostamaan noudattamalla osallistujien toiveita mahdollisuuksien mukaan.

– Toiminta on suunnattu naisille, koska naiset saattavat jäädä herkemmin kotiin lasten syntymän jälkeen.

Heillä ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia hakeutua suomen kielen kursseille tai työelämään kuin maahanmuuttajamiehillä, Tasa toteaa.

– Tähän toimintaan osallistumalla maahanmuuttajaäidit saavat laajennettua elinpiiriään mukavalla ja helpolla tavalla. Myös lapset saa ottaa mukaan tapaamisiin.

Ennen ystävätoiminnan aloittamista Dian Yuan oli kokenut, että suomalaisten ystävien saaminen on hankalaa. Hänen mukaansa suomalainen kulttuuri on monille maahanmuuttajille niin erilainen, että nämä pysyttelevät mieluummin omissa piireissään.

– Esimerkiksi jos menee tapaamaan ystäväänsä, täällä pitää käytännössä varata sitä varten erillinen tapaamisaika, Yuan naurahtaa.

Myös muita eroja suomalaisten ja kiinalaisten väliltä löytyy.

– Perhesiteet meidän kulttuureissamme ovat aika erilaiset, Koskisola pohtii.

– Omasta aikuisesta tyttärestäni en välttämättä kuule välillä moneen viikkoon. Dianille ajatus tällaisesta taas on aivan ihmeellinen.

”

TARJA ON SELLAINEN NAINEN, JOLLAINEN MINÄ HALUAISIN OLLA. DIAN YUAN

Toimintaan saavat osallistua myös lapset. Dian Yuanilla (vas.) on kaksi pientä lasta. Tarja Koskisolan tytär on jo muuttanut pois kotoa.

YUAN JA KOSKISOLA aikovat jatkaa tapaamisiaan vielä senkin jälkeen, kun MLL:n virallinen osuus on päättynyt.

Toisistaan heillä on paljon hyvää sanottavaa.

– Dian on ihanan avoin kaikelle.

Olin ajatellut, että hän saattaisi olla varautuneempi, mutta kun ensimmäisellä tapaamisellamme kysyin, saisiko häntä halata, hän suostui heti, Koskisola muistelee.

– Tarja on sellainen nainen, jollainen minä haluaisin olla. Hän on itsenäinen ja hänellä on paljon näkemystä elämästä, Yuan toteaa.

Haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun Yuanin puoliso tulee ottamaan tilanteesta kuvan puhelimellaan perheen kotiarkistoon. Kun kuva on otettu, Koskisola haluaa vielä suositella kaikille toimintaan osallistumista.

– Tällainen toiminta ei vie mitään, mutta antaa paljon! ■

Revityt juuret Kun kristinusko tuotiin Saamenmaalle, samalla tuhottiin iso osa saamelaista kulttuuria. Teologi Helga West tutkii nyt sovinnon mahdollisuutta.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT VILJA HARALA

2B

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Kun Helga West alkoi opiskella teologiaa Helsingissä, hän ymmärsi, ettei kirkon ja saamelaisuuden suhde ole ollut ongelmaton. Saamelaisilla itselläänkin on aiheesta liian vähän tietoa.

P

yhäkoulussa Utsjoen Karigasniemessä piti rukoilla ennen välipalaa. Helga West eli Biennaš-Jon Jovnna Piera Helga muistaa, kuinka hän laittoi kädet pöydän alle, muttei ristinyt niitä.

– Se ei ollut vastarintaa vaan sitä, että en ihan tiennyt, mistä siinä kaikessa on kyse.

Olin ehkä hämmentynyt uskonnollisesta kielestä ja muusta.

Kun West vuosia myöhemmin pohti tulevaisuuttaan, hän huomasi, ettei edelleenkään tiennyt uskosta niin paljon kuin olisi halunnut.

– Lukiossa olin kiinnostunut ihan kaikesta. Olin stipendihirmu, mutta samalla tajusin, kuinka vähän ymmärsin uskontojen maailmaa. Lukion anti ei ollut riittävä. Koin, etten ymmärrä, mitä Raamattu ja Pyhä Kolminaisuus ovat.

Helga West haki ja pääsi teologiseen tiedekuntaan ja muutti Helsinkiin. Nyt hän on teologian maisteri ja tekee väitöskirjaa luterilaisen kirkon ja saamelaisten välisistä sovintoprosesseista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Opinnot ja tutkimus ovat vieneet suurten kysymysten äärelle. Kuinka saamelaisten kristillistäminen vaikutti saamelaisiin? Entä onko siihen liittynyt kulttuurin tuhoaminen enää sovitettavissa?

HELGA WEST VARTTUI Tenojoen varrella Outakosken kylässä, joka kuuluu Utsjoen kuntaan. Hän kuvailee lapsuutta elämänsä onnellisimmaksi ajaksi.

Oli Keski-Pohjanmaalta kotoisin oleva suomalainen äiti, saamelainen isä, paljon sisaruksia. Kyläkoulussa puhuttiin kahta kieltä, suomea ja pohjoissaamea, mutta lapsen ei tarvinnut miettiä, kuka on mitäkin.

– Olen onnekasta sukupolvea, sillä sain käydä kouluni Outakoskella. Sittemmin kyläkoulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin isompaan kouluun.

Vaikka olen ollut puolet elämästäni poissa Saamenmaalta, koen, että saamelaisyhteisö on se, jossa olen varttunut ja joka on minut kasvattanut, West kertoo.

Kirkko ja kristilliset arvot olivat perheessä läsnä jo senkin vuoksi, että äiti työskenteli tuolloin diakonissana. Myös saamelainen mummi oli harras kristitty. Myöhemmin Westin äiti on opiskellut papiksi.

VASTA OPISKELUVUOSINAAN Helga West ymmärsi, ettei kirkon ja saamelaisuuden suhde ole ongelmaton. Tunne syveni, kun West alkoi tehdä gradua norjansaamelaisen Tore Johnsenin saamelaisesta teologiasta. Siinä pyritään sovittamaan yhteen kristillistä uskoa ja saamelaista uskomusmaailmaa.

Johnsenin ajattelussa ympäristöllä on keskeinen rooli. Johnsen korostaa, että koko luomakunta kaipaa lunastusta, ei vain ihminen, ja kristityn on kuunneltava luontoa. Luontoon liittyvät raamatunkohdat ovat tärkeitä.

Helga Westin parhaillaan työn alla oleva väitöstutkimus keskittyy sovinnon tekemiseen, mutta tutkimustyö lähti liikkeelle saamelaisten kristillistämiseen liittyvistä perusasioista. Historiaan tutustuminen oli niin rankkaa, että West tunsi välillä kaipaavansa teologista debriefingiä.

– Todellisuus oli murskata minut. En ymmärtänyt, miten olin onnistunut olemaan niin pihalla niin kauan. Koulussa saamelaisten kristillistämisen historiaa ja siihen liittyviä haavoja ei käsitellä, vaan niistä ollaan tietämättömiä. Myös saamelaiset itse ovat, West sanoo.

”

Kristillistäminen tuhosi melkein kaiken.

SAAMELAISTEN KRISTILLISTÄMINEN alkoi 1500-luvulla osana katolisen kirkon lähetystyötä. Helga West luonnehtii lähetystyön katolista varhaisvaihetta melko järjestäytymättömäksi.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

3

LAU RI HAN NIKAIN EN

”

Tietämättömyys on vakava asia ja epäoikeudenmukaista kaikkia kohtaan.

Kristillinen lähetystyö toi saamelaisten elämään myös asioita, jotka eivät olleet yksiselitteisesti haitaksi.

– Kristinusko pakotti saamelaiset kouluun ja lukemaan. Jotkut kirkonmiehet edistivät saamelaiskulttuurin ja kielten kirjallistamista. Myöhemmin Lars Levi Laestadiuksen raittiuspuheet säästivät perheitä alkoholismilta, West luettelee.

West huomauttaa myös, että osa saamelaisen kulttuurin tuhoutumisesta ei liity pelkästään kristillistämiseen vaan modernisaatioon ja muihin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja aatteisiin.

Saamelaisuus on sopinut huonosti yhtenäisen valtion ja kansan ihanteeseen: saamelaiset ovat montaa eri kieltä puhuva kansa neljän valtion alueella.

JOIDENKIN SAAMELAISUUDEN piirteiden ymmärtäminen ja hyväksyminen oli kristillisille lähetystyöntekijöille ja papeille erityisen vaikeaa.

– Kova pala purtavaksi olivat esimerkiksi suhteet esivanhempiin. Saamelaiset ajattelivat, että ihminen alkaa kuoleman jälkeen elää kuolleiden elämää. Hän menee maanaliseen maailmaan ja tekee sieltä comebackeja eli palaa hetkeksi meidän todellisuuteemme, Helga West selittää.

Edellisiä sukupolvia kunnioitettiin antamalla lapsille heidän nimiään. Nimet toimivat siteenä sukupolvien välillä ja niiden uskottiin tuovan mukanaan hyviä ominaisuuksia.

Osa papeista ei hyväksynyt saamelaisen nimen antamista kastettaville lapsille. Joissakin saamelaisyhteisöissä tähän reagoitiin luomalla uusia perinteitä.

– 1800-luvulla kävi ilmi, että kun kirkossa oli vietetty kastejuhlaa, jotkut palasivat omaan yhteisöönsä, jossa kaste ikään kuin pestiin pois. Lapselle annettiin saamelainen nimi, jota käytettiin omassa yhteisössä.

MUSEOVIRASTO - MUSKETTI

Seuraavina vuosisatoina kristillistäminen jatkui laajamittaisempana. 1600-luvulla ortodoksinen lähetystyö oli Westin mukaan sallivampaa kuin luterilainen pietismi, jota hän kuvailee ”tosi kovakouraiseksi”.

1800-luvulle tultaessa saamelaisten hengellisyydestä ja kulttuurista oli tuhoutunut paljon. Westin mukaan useimmat saamelaisetkaan eivät ymmärrä, kuinka isosta asiasta puhutaan ja mitä kaikkea on menetetty.

– Jotta voisimme ymmärtää historiaa ja sitä, miten sellainen järkyttävä filosofis-ideologinen mullistus tapahtui, meidän pitäisi palata 1600-luvulle, West sanoo.

– Kristillistäminen tuhosi melkein kaiken. Se koski sekä maailmankuvaa että hengellisyyden eri ulottuvuuksia. Tuhottiin pyhät paikat eli seidat, rummut, nimijärjestelmä. Myös joikua yritettiin kitkeä.

Westin mukaan lähetystyöntekijät eivät kyenneet tunnistamaan sitä, että saamelaisilla oli oma yhteiskuntarakenteensa, ympäristöfilosofiansa ja symbolijärjestelmänsä. Saamelaiset nähtiin villeinä, jotka piti pelastaa ja sivistää. Vaikka taustalla saattoi olla myös hyvää tarkoittavia ajatuksia, ymmärrys saamelaisten kulttuurista oli olematonta.

West kuitenkin lisää, että poikkeuksiakin oli: jotkut lähetystyöntekijät pitivät käännyttämisen menetelmiä turhan kovina ja ajattelivat, että heidän pitäisi opetella saamea eikä saamelaisten suomea.

Piispankokoukseen saapuneita saamelaisia Utsjoen kirkolla vuonna 1913.

ANT TI HÄM ÄLÄ INEN

Saamelaista seuraväkeä. Ajoittamaton kuva Utsjoelta.

MAT TI POU TVA ARA

Kirkkokansaa jumalanpalveluksessa Hetan kirkossa vuonna 1952.

Eturivissä Inker-Marja Juuso, Juhan-Oula Juuso, Inga Juuso ja Aslak Juuso.

Pahana pidetty joiku ja piispat saamelaisuuden asialla – historiassa ollut monenlaisia vaiheita – Luterilaisen kirkon ja saamelaisuuden suhde on moniulotteinen ja usein jompikumpi puoli unohtuu, sanoo Oulun yliopiston saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola.

Kristillistäminen tuhosi saamelaiskulttuuria, mutta Lehtola on omassa tutkimustyössään törmännyt myös aivan toisenlaisiin esimerkkeihin erityisesti 1800- ja 1900-luvuilta.

Esimerkiksi Kuopion piispa, myöhemmin arkkipiispaksi valittu Gustaf Johansson (1844–1930) sekä Kuopion ja Oulun piispana toiminut Juho Rudolf Koskimies (1859– 1936) levittivät innostusta saamen kieleen ja kulttuuriin.

Johansson vieraili ensimmäisenä piispana Inarissa ja Utsjoella vuonna 1886 ja opetteli kieltä niin hyvin, että pystyi toimittamaan messun pohjoissaameksi kymmenen vuotta myöhemmin.

Utsjoen kirkkoherra Anders Andelin (1809–1882) opiskeli saamen kieliä, käänsi joukon uskonnollisia kirjoja saameksi ja julkaisi kielioppeja Suomen saamelaiskielistä.

Meidän aikamme kirkollisista johtajista Lehtola nostaa esiin Oulun entisen piispan Samuel Salmen. Lehtola pitää Salmen vuonna 2012 saamelaisille esittämää anteeksipyyntöä merkittävänä keskustelunavauksena.

Jo ennen anteeksipyyntöä kirkkoon perustettiin saamelaistyön sihteerin virka sekä saamelaistyön neuvottelukunta, joka tukee saamelaisten parissa tehtävää työtä ja pitää yllä yhteyksiä muihin Pohjoismaihin. Professori Lehtola toimii tällä hetkellä kirkon saamelaistyön neuvottelukunnan puheenjohtajana.

– Kirkon saamelaistyössä saamen kielen rooli on ykkösasia. Valmistelemme parhaillaan selvitystä siitä, millä muulla tavoin saamelaisten kulttuuria voisi tukea ja ottaa huomioon, Lehtola kertoo.

Työ ei ole helppoa, sillä saamelaiset ovat maantieteellisesti hajallaan. Saamelaistyön pappi työskentelee Inarin seurakunnassa, mutta palvelee myös muualla asuvia saamelaisia.

Vaikka saamen kielten asema kirkossa on kohentunut, kulttuurisia yhteentörmäyksiä tulee esiin ajoittain. Huhtikuussa uutisoitiin, kuinka saamelaisen muusikon Wimme Saaren ja jazz-muusikko Tapani Rinteen yhteiskonsertti Sippolan kirkossa Kouvolassa oli päätetty torjua. Kirkkoherra arveli, ettei musiikki olisi sopusoinnussa kirkon sanoman kanssa.

Myöhemmin kirkkoherra päätti, että konsertti voidaan järjestää. Saari esitti konsertissa saamenkielisiä virsiä sekä eläin- ja tunturijoikuja.

Veli-Pekka Lehtolan mielestä tällaiset tilanteet ovat nykyään harvinaisia yksittäistapauksia.

– Eivät tällaiset asenteet silti vielä katoa. Varmasti vastaavanlaisista tapauksista uutisoidaan vielä viidenkymmenen vuoden kuluttuakin.

4B

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Myös saamelaisten vuorovaikutteinen luontosuhde tuotti päänvaivaa papeille ja lähetystyöntekijöille. Vuorovaikutus tapahtui seitojen eli pyhien paikkojen kautta. Ne olivat muusta ympäristöstä poikkeavia kohtia luonnossa: kiviä, kallioita, puita, lähteitä ja järviä.

– Papit halusivat tietää, missä seidat sijaitsivat, ja saamelaisia pyydettiin tuhoamaan nuo paikat.

Jotkut saamelaiset ajattelivat, että niin ei voi tehdä, toiset taas ajattelivat, että ehkä uusi usko tuo paljon hyvää. Tämä toi riitoja saamelaisyhteisöön, Helga West sanoo.

TEHTYÄ EI SAA tekemättömäksi, mutta historiaa voi tutkia, sen voi tunnustaa ja siitä voi oppia. Siksi sovinto kiinnostaa Helga Westiä.

Kyse ei ole vain siitä, että kirkon tai valtion pitäisi pyytää anteeksi saamelaisten kohtelua ja että saamelaisten pitäisi hyväksyä anteeksipyyntö ja unohtaa menneet.

Sovinto ei ole jotakin sellaista, mikä kuitataan kerralla, vaan prosessi, joka jatkuu sukupolvelta toiselle.

On tutkittava, mitä tapahtui ja tunnustettava se.

On lisättävä tietoa saamelaisuudesta ja saamelaisten suhteesta kirkkoon ja valtioon eri aikoina.

Helga Westille sovinnosta tulee mieleen ennen kaikkea rauha.

– Sovinto lisää rauhaa ja vähentää jännitteitä yhteiskunnassa. Vaihtoehtoina ovat se, että unohdetaan kaikki, mitä on tapahtunut tai historian hämärtäminen. Asiat voidaan myös jättää käsittelemättä tai kostaa. Mutta mikä lisäisi myötätuntoa, West kysyy.

Tämän päivän saamelaiset kärsivät Westin mukaan ennen kaikkea tietämättömyydestä ja siitä, että historiaa hämärretään ja vähätellään.

– Voi kysyä, mitä hyötyä sovinnosta on, jos saamelaisuudesta ei kerrota kouluissa. Tietämättömyys on vakava asia ja epäoikeudenmukaista kaikkia kohtaan.

RUOTSIN JA NORJAN luterilaiset kirkot ovat pyytäneet anteeksi tapaa, jolla saamelaiset kristillistettiin. Kirkoissa käynnistettiin niin sanotut sovintoprosessit jo 1990-luvulla.

Vuonna 2016 Ruotsin kirkko julkaisi Vitbokeniksi eli Valkoiseksi kirjaksi nimitetyn artikkeliko-

koelman, joka tarkastelee Ruotsin kirkon ja saamelaisten välisiä suhteita. Esipuheen artikkelikokoelmaan laati arkkipiispa Antje Jackelén, joka kuvaa saamelaisten kristillistämistä kolonialistiseksi sorroksi. ”Kun olemme hylänneet saamen kansan, olemme hylänneet itsemme ja Jumalan”, arkkipiispa kirjoittaa.

Suomen hallitus käynnisti vuonna 2017 saamelaisten asioita koskevan totuus- ja sovintokomission valmistelun. Siitä on seurannut muun muassa kuulemiskierroksia, joilla koottiin saamelaisten kokemuksia esimerkiksi asuntolakouluista.

– Kuulemisraportissa tulee esiin aika raflaavia juttuja. Kirkolta ei kuitenkaan ole vaadittu anteeksipyyntöä. Vaikuttaa siltä, että luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon ei kohdistu samanlaista painetta kuin valtioon, Helga West sanoo.

Hän arvelee tämän johtuvan siitä, että saamelaisuuden ja kirkon ongelmallinen historia ei ole kaikkien tiedossa. Sen sijaan saamelaisten suhde valtioon on ollut viime vuosina pinnalla.

”

Keskustelu sovinnosta ei ole vielä alkanut Suomessa.

Aika ei ole ollut kypsä.

SUOMESSAKIN ON KUULTU kirkollinen anteeksipyyntö. Oulun silloinen piispa Samuel Salmi osallistui vuonna 2012 Saamelaiset kirkossa -seminaariin Inarissa. Salmi pyysi anteeksi kirkon suhtautumista saamen kieliin ja kulttuuriin sekä rotuopillisiin tutkimuksiin, joiden nimissä avattiin saamelaisten hautoja.

– Salmi on itse sanonut, että hän puhui silloin koko kirkon suulla, Helga West sanoo.

Salmen ohella West kiittää pioneerityöstä kirkon saamelaistyön sihteeriä ja pappia Erva Niittyvuopiota, joka on raivannut tilaa saamelaisteologiselle keskustelulle.

Piispa Salmen anteeksipyynnön jälkeen kirkon ja saamelaisten välinen sovintoprosessi ei ole Westin mukaan edennyt juuri lainkaan.

– Keskustelu sovinnosta ei ole vielä alkanut Suomessa. Aika ei ole ollut kypsä, hän toteaa.

TEOLOGISESSA TIEDEKUNNASSA Helga West on usein tuntenut itsensä ulkopuoliseksi. Kirkkohistorian luennoilla ei puhuttu saamelaisten historiasta mitään, ja monet muutkin vähemmistöt loistivat poissaolollaan. Havainto sai Westin miettimään, kenen historiaa meille kerrotaan.

– Saamelaisten historia tuppaa jäämään pois. Se saa kysymään, onko se sattumaa vai systemaattista.

West ehti opiskella teologiaa useita vuosia ennen kuin hänelle selvisi, että saamelaisuuteen liittyvä teema voisi sopia gradun tai väitöskirjan aiheeksi.

Vieläkin hän tuntee ulkopuolisuutta sellaisina hetkinä, kun keskustelu lähestystyöstä kääntyy alistamisen ja kärsimyksen problematiikkaan.

– Tätä keskustelua ei ole pystytty tuomaan Suomeen. On helpompi osoittaa Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa ja sitä, mitä siellä on tehty.

Ulkopuolisuuden hetkinä West on yleensä pysynyt hiljaa.

– Ei ole minun velvollisuuteni alkaa opettaa.

West lisää kuitenkin, että suunta on muuttumassa. Herkkyys sekä saamelaisia että muita vähemmistöjä kohtaan on lisääntynyt. Äänet, joita ei aikaisemmin kuultu, alkavat kuulua.

West toivoo, että tulevaisuudessa saamelaiset eivät enää olisi ”eksotisoituja objekteja”, vaan heidät tunnustettaisiin omaksi kansakseen, jolla on omat erityispiirteensä ja jonka kertomukset halutaan kuulla.

Oman tutkimuksensa hän toivoo lisäävän ymmärrystä.

– En ajattele aamuisin, että lähdenpä tästä auttamaan kansaani, vaan tämä on ihan puhdasta kiinnostusta tutkimuksen tekemistä ja tiedeyhteisöä kohtaan. Sovinto, se vaanii minua joka päivä. Mutta se on sellaista hyvää vaanimista. ■ Lähteinä käytetty seuraavia julkaisuja: Saamelaisten asioita koskeva sovintoprosessi – Kuulemisraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2018; Veli-Pekka Lehtola: Historical encounters of the Sámi and the Church in Finland.

Kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää vietetään 9.8.

HELGA WESTIN KOTIALBUMI

Helsinki on myös saamelaisten kaupunki Saamelaisia asuu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä.

Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, koltansaamea ja inarinsaamea.

Kaikkiaan saamelaisia on 75 000–100 000. Heistä noin 10 000 asuu Suomessa.

Suurin osa saamelaisista asuu nykyään perinteisten saamelaisalueiden ulkopuolella. Helsingissä asuu noin tuhat saamelaista, enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa.

Pasilan peruskoulussa aloitti syksyllä 2018 suomi-saame-luokka.

Päiväkoti Susannassa Pasilassa on saamenkielinen ryhmä.

Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Alkuperäiskansana saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan.

Vuodesta 1996 lähtien saamelaisilla on ollut kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa Saamelaiskäräjät, saamelaisten parlamentti.

Helga West oli mukana alkuperäiskansoihin kuuluvien kristittyjen kokouksessa UudessaSeelannissa 2018. Kuvassa myös Norjan kirkon saamelaistyön sihteeri Risten Turi, Norjan kirkon pappi Hanne Punsvik Øygard sekä kaksi maorinaista. Alkuperäiskansojen kokemukset ovat samantapaisia kaikkialla.

Suomi ei ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäis- ja heimokansoja koskevaa yleissopimusta nro 169, koska kysymys saamelaisten maaoikeuksista on yhä selvittämättä.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Elsa Brotherus (vas.), Linnea Skog ja Anna Kauppinen kuuluvat Edenin nuoreen näyttelijäkaartiin.

Vimmaisen viikon tunnelmia Riparista kertovaa elokuvaa kuvattiin alkukesästä Espoon seurakuntien kurssikeskuksessa Kirkkonummella. Teattereihin elokuva on tulossa kesällä 2020.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT SAMI KUOKKANEN

E

nsimmäisenä päivänä, kun riparille sijoittuvan Eden-elokuvan kuvausten oli määrä alkaa, tuli yllättävä viivästys. Kuvauksia varten lavastetusta tunnelmallisesta kappelista löytyi kyy, jota lavastaja yritti kaikin keinoin häätää.

– Huvittavan symbolistinen yllätys, nauraa ohjaaja Ulla Heikkilä nyt, kun kuvaukset ovat päättyneet ja kaikki materiaali on purkissa. Kuvaukset alkoivat koulujen loputtua ja ne saatiin valmiiksi heinäkuussa.

Eden on nuorisoelokuva, jossa seurataan ”vimmaista” ripariviikkoa neljän leiriläisen silmin. Sitä sävyttävät äkkirakastumiset, järisyttävät oivallukset, yllättävät ystävyydet ja yöjuoksut.

– Meillä oli 26 kuvauspäivää ja 26 näyttelijää. Aika monina päivinä kaikki olivat paikalla. Tunnelma oli tosi hyvä koko ajan eikä kiireen tuntua tai aikataulupaniikkia tullut.

Se kertoo hyvästä suunnittelusta, sillä kyseessä on sekä Heikkilän että tuotantoyhtiö Tekele Productions Oy:n ensimmäinen pitkä elokuva.

Heikkilä valmistui Aalto-yliopistosta elokuvaohjaajaksi 2016.

– Pitkän elokuvan tekeminen on mielestäni aika samanlaista kuin lyhytelokuvankin. Kuvauksissa pystyy elämään päivä ja kohtaus kerrallaan,

joten sitä vain tekee pidemmän aikaa, Heikkilä kuvaa.

EDENIN konfirmaatiokohtaus kuvattiin Meilahden kirkossa. Muuten kuvauspaikkana oli Espoon seurakuntayhtymän kurssikeskus Hvittorp Kirkkonummella. Oikeat rippileirit rullasivat siellä samaan aikaan normaalisti.

Elokuvaporukka työskenteli Hvittorpin vanhan huvilan puolella. Toisinaan oikeat leirit ja fiktiivinen leiri liippasivat toisiaan, kun kuvaukset olivat käynnissä saunassa, jossain päin pihaa tai muissa yhteisissä tiloissa.

Niistä ilmoitettiin kuitenkin aina etukäteen.

Osa nuorista näyttelijöistä on jo kokeneempia tekijöitä, jotka ovat olleet mukana tv-sarjoissa ja elokuvissa: Aamu Milonoff (Tyttö nimeltä Varpu, Hölmö nuori sydän), Linnea Skog (Tyttö nimeltä Varpu), Bruno Baer, Amos Brotherus (Tuntematon mestari) ja Jere Ristseppä (Hölmö nuori sydän). Rippileirin aikuisten rooleissa nähdään Satu Tuuli Karhu, Tommi Korpela ja Irina Pulkka.

RIPPIKOULU ON suomalainen instituutio, jonka kävi viime vuonna noin 48 000 nuorta. Siitä ei ole kuitenkaan koskaan ennen tehty elokuvaa. Mikä sai Ulla Heikkilän innostumaan aiheesta?

– Jotenkin ripari jäi kiehtomaan minua, vaikka oma riparini ei ollut paras ikinä. Ei tullut romansseja enkä saanut uusia kavereita. Olin usein napit

”

RIPARILLA OLIN USEIN NAPIT VASTAKKAIN PAPISTON KANSSA, SILLÄ OLIN HYVIN KÄRKÄS JA

KRIITTINEN.

OHJAAJA ULLA HEIKKINEN Ohjaaja Ulla Heikkilä on myös käsikirjoittanut Eden-elokuvan.

vastakkain papiston kanssa, sillä olin kärkäs ja kriittinen.

Teemat jäivät kuitenkin mieleen muhimaan. Heikkilä mielestä on mahtavaa, että Suomessa on sukupolvirajat ylittävä yhteinen initiaatio- eli aikuistumisriitti.

– Myös uskonnolliset kysymykset ovat aina kiinnostaneet minua, ja kristillinen kuvasto on minulle läheistä esteettisessä mielessä.

Heikkilä ei kuitenkaan aikoinaan lähtenyt isoseksi Tampereen Messukylän seurakuntaan. Hän meni seuraavana kesänä vielä Prometheus-leirille, koska halusi nähdä senkin.

– Taiteilijana ja elokuvantekijänä minua kiinnostaa moninäkökulmaisuus: päähenkilöitä on paljon, asioita tarkastellaan eri näkökulmista, lausutaan monia totuuksia mieluummin kuin vain yhtä. Leirin joukko- ja ryhmätilanteet ovat hedelmällisiä tällaisen kerronnallisen lähtökohdan kannalta, Heikkilä näkee.

Juoneen mahtuu yksilön ja ryhmän jännitteitä, ihastumisia ja kavereiden riitoja. Nuoren papin ja konkaripapin näkemyserot ovat isossa roolissa, ja heidän kauttaan käsitellään valtaa ja sopeutumista. Parille muullekin henkilölle riparin hengellinen sisältö on tärkeä.

– Kaikki on nyt kuvattu. Vieläpä ihanan aurinkoisessa säässä, mistä olen kiitollinen. Talven aikana tehdään leikkaus, äänisuunnittelu ja värimäärittely sekä elokuvan musiikki.

Kirkon Mediasäätiö on tukenut elokuvaa useassa vaiheessa yhteensä vajaalla 40 000 eurolla. Elokuvan budjetti on 1,25 miljoonaa euroa. Ensiiltaan se on tulossa noin vuoden kuluttua. ■

6B

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Kuka?

Mikko Kuoppala, taiteilijanimeltään Pyhimys, on 37-vuotias helsinkiläinen rap-artisti, Johanna Kustannuksen musiikkipäällikkö ja Yellowmic Records -levy-yhtiön perustaja. Hän on myös gradua vaille valmis kasvatustieteen maisteri.

Mitä?

Soolouransa lisäksi Kuoppala vaikuttaa Teflon Brothers ja Ruger Hauer -yhtyeissä.

Kuoppala on julkaissut 13 soololevyä ja 14 yhteistuotantoa. Ensimmäinen albumi Salainen maailma julkaistiin vuonna 2007. Viime vuonna ilmestyivät singlet Jättiläinen ja Tapa poika. Kuoppala sai heinäkuussa Juha Vainio -tunnustuspalkinnon. Hänet palkittiin tänä vuonna myös musiikintuottajien Emma-gaalassa kuudella Emmalla.

Motto

Mikään ei ole vakavaa, varsinkaan minä, varsinkaan elämä.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Buffet-uskovainen Mikko Kuoppala eli räppäri Pyhimys odottaa suurta katastrofia.

Sitä ennen hän syö hampurilaisen ja kertoo arvostavansa luterilaista kirkkoa, jossa ”pappi on aina paikalla”.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

M

ikko Kuoppala, taiteilijanimeltään Pyhimys, istuu pikaruokalan seinää kaunistavan jättimäisen hampurilaisen edessä Kampissa.

Hän on täällä, koska Big Mac -ateria on kuolemaantuomittujen vankien kolmen suosituimman viimeisen aterian joukossa Amerikassa. Meidän on tarkoitus puhua muun muassa ruoasta ja kuolemasta, mutta juttu ryöstäytyy kuin tämän kolmenkymmenen julkaisun artistin tuotanto.

2000-luvulla ruoka on vähitellen korvannut seksin yleisenä puheenaiheena, ja samalla ruoasta on tullut uskonnon kaltainen ihmisten elämää arvottava asia.

– Ruokaan liittyy tietenkin sellaisia tärkeitä asioita kuin ilmastonmuutos ja eläinten oikeudet, mutta se, että eettisempinä syöjinä itseään pitävät arvottavat kanssaihmisten ruokailua, ei ole kosher.

– Näyttää siltä, että ne, jotka lisäävät omaa askeesiaan ruoan suhteen ottavat oikeudekseen tuomita muita. Mihin on hävinnyt perikristillinen arvo tyyliin kukaan ei ole täydellinen, Kuoppala kysyy.

Erityisen epätäydelliseksi ihminen tuntee itsensä pikaruokapaikassa.

– Ja tämä on kuitenkin vain ruokaa! Keho palkitsee eri lailla maratonin juoksemisen ja hampurilaisen syömisen. Roskaruoka palkitsee heti, kun maratonin juoksemisen tyydytys tulee hitaasti.

Kuoppala sanoo pitävänsä liikkumisesta.

– Ihminen on kuin mikä tahansa eläin. Sitä ei ole tarkoitettu olemaan paikallaan. Mutta se, että liikkuminen assosioidaan heti siihen, että on tyytymätön omaan ulkonäköönsä, on outoa. Kai ihminen voi liikkua pelkästä liikkumisen ilosta?

– Miksi ihmisen ylipäätään pitäisi tehdä itsestään ajankohtaisempi versio? Minulla ei ole yhtään tatuointia tai lävistystä.

KÖYHYYS AJAA monet kahden euron hampurilaiselle. Silti maailman suosituin pikaruokala on myös paheksutuin.

– Siinä yhtyvät syy ja seuraus. Suuri suosio on aina rikos.

Kuoppala on kokenut sen itsekin, sillä sen jälkeen, kun Pyhimys valloitti kansan Vain elämää -ohjelmassa, hän muuttui kriitikkojen suosikista roskaruoaksi.

– Valitsin taiteilijanimekseni Pyhimyksen, koska se on pyhä. Pyhimyksenä tuon esiin epäpyhiä asioita. Minulle on alkanut tulla karmivia fiiliksiä, kun olen tajunnut, millaista elämä oli maailmansotien kynnyksellä.

– Elämme nyt niin absurdissa maailmassa, että katastrofi on alkanut tuntua välttämättömältä. Joku kriisi tarvitaan, että ihmiskunta pelastuu. Eikä ratkaisu ole punavihreä tai nationalistinen, vaan kaikkien on toimittava yhdessä.

Sosiaalinen media korostaa mustavalkoisia arvoasetelmia.

– Paremmat ihmiset ovat sitä mieltä, että he hyväksyvät ihan kaiken, mutta minä en hyväksy hyvesignalointia.

MALMINKARTANO, LÄNSI-PASILA ja Kallio. Useita bändejä ja satoja keikkoja ympäri Suomea. Kymmenittäin äänitteitä. Pihlajamäkeen valmistunut omakotitalo. Vaimo, lapset ja usko asuvat 37-vuotiaan Mikko Kuoppalan kotona.

– Vaimo on uskonnon opettaja, ja hänen isänsä on entinen kirkkoherra. Molemmat ovat todellisia uskonnonvapauden kannattajia, enkä ole näissä asioissa kohdannut ristiriitoja, avaramieliseksi uskonnon suhteen itseään kuvaileva Kuoppala kertoo.

Hänelle tärkeämpää kuin se, uskooko hän Jumalaan, on se, mitä usko tarkoittaa.

– Kirkolla on tietyt ”tositarinat” Jeesuksesta, mutta kirkon oppi ja perusarvot eivät vaadi uskoa partasuiseen Jumalaan tai Aatamiin ja Eevaan. Armoon voi uskoa muutenkin.

”

Kirkon oppi ja perusarvot eivät vaadi uskoa partasuiseen Jumalaan tai Aatamiin ja Eevaan.

Armoon voi uskoa muutenkin.

Kuoppalalle Jumala on määrittelykysymys. Hän miettii, kuinka lähellä Jumala voi olla animistista luonnon henkeä, ja vastaa, että hänen mielestään elämä on ihme. Siitä hän ei ole varma, onko olemassa jokin korkeampi voima, jota ihmisen tekemiset kiinnostaisivat.

– Mandaatti tehdä hyviä ja pahoja asioita on aina haettu ylhäältä. Hammurabin laki, eli silmä silmästä ja hammas hampaasta, on sekin jumalien määritelmä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.

SUOMEN LUTERILAISTA KIRKKOA Mikko Kuoppala arvostaa.

– Kirkko on tärkeä sosiaalinen verkosto. Mitä pienemmälle paikkakunnalle mennään, sitä suurempi on kirkon merkitys. Sossun täti voi vaihtua, mutta pappi on aina paikalla.

Kirkko ei kuitenkaan ole onnellinen yhteisö, Kuoppala muistuttaa.

– Raamatun varjolla on riidelty ja tapettu iso määrä ihmisiä, ja uskovaiset ovat tappaneet myös toisiaan. Esimerkiksi 1600-luvun uskonsodissa katolilaiset tappoivat paljon enemmän protestantteja jopa yhdessä yössä kuin roomalaiset kristittyjä alkukirkon vainojen aikana.

Hetken mietittyään Kuoppala keksii sanan, jolla kuvata omaa uskovaisuuttaan.

– Vaikka olen saanut kasvatuksessani hyvät kristilliset arvot, olen jossain mielessä buffet-uskovainen.

Uskontojen noutopöydästä Kuoppala on poiminut muun muassa annoksen buddhalaisuutta.

– Sieltä tulee kärsimyksen poistaminen, se, että on turha kokea tyytymättömyyttä, koska kyseessä on hetki, joka menee nopeasti ohitse.

Tyytymättömyys omaa itseä kohtaan alkaa olla voitettu.

– Joku professori sanoi, että esiintyjän pitää riisua identiteettinsä, jotta hän pystyy heittäytymään.

Minulle esiintyminen on ollut vaikea juttu, ja olen alkanut pikku hiljaa nauttia siitä vasta parin viimeisen vuoden aikana.

KUOLEMAA VASTAAN Kuoppala taistelee elämällä.

– Pyhimyksen ja Saimaa-yhtyeen yhteinen levy käsittelee kuolemaa, mutta samalla tavoin kuin kaikki kuolemaa käsittelevä aineisto se käsittelee nimenomaan elämää.

Kuolema kurkkii muun muassa levyn pr-kuvissa röökinä huulessa.

– Tähtitieteilijä Esko Valtaoja lähetti tapahtuman järjestäjälle viestin, ettei tupakkamainonta edistä yhteisen keikkamme lippujen myyntiä. Kuvassa tuodaan esiin juuri se, että vaikka mikään ei ole enää punk, niin jo rööki kuvassa on liian punk, koska se ei ole poliittisesti korrektia.

Kuolema on Kuoppalalle perimmäinen syy tehdä musiikkia. Hän sanoo, ettei tunne sellaista artistia, jolla kuolema ei olisi läsnä hänen ikuistaessaan asioita.

Jos lähtö tulee, Kuoppala haluaa jättää jäljen. Tai ainakin äänitteitä.

– Kirjan kirjoittajalla ja levyn tekijällä on mielessä sama ajatus: mitä jätän itsestäni jälkeeni. Niinpä pyydän, Paperi T:tä vapaasti lainaten: Kun mä kuolen, niin julkaiskaa nää biisit. Julkaiskaa nää biisit, vaikkeivät ne olisi hyviä, niin julkaiskaa ne silti. Julkaiskaa ne, vaikken olisi elänyt kovin pyhimysmäistä elämää ja vaikka ne antaisivat minusta huonon kuvan.

Kuoppala kertoo, miten 24-vuotiaana kuollut räppäri Tupac Shakur puhui kuolemasta koko uransa ajan ja ehti tehdä lyhyeksi jääneen elämänsä aikana enemmän äänitteitä kuin ahkeruudestaan tunnettu Kuoppala tähän mennessä.

– Tupacin elämäkerran kirjoittajat ovat sanoneet, että hänellä oli etiäinen varhaisesta kuolemasta. Nuorena kuoleminen on kiinnostava asia.

Olen huomannut, että jotkut kirjoittavat Facebookiin 28 vuotta täytettyään: en sitten kuollutkaan 27-vuotiaana.

Kuoppala arvelee, että musiikin tekijä näkee ehkä muita selvemmin horisontin, mutta muuten tekemiseen riittäisi hänen mukaansa vähempikin sisäinen draivi ja sählääminen.

Johanna Kustannuksen musiikkipäällikkönä häärivä Kuoppala kertoo saaneensa yhtiöltä resursseja saattaa tammikuussa 21-vuotiaana kuolleen Atte Toikan eli räppäri MKDMSK:n levy valmiiksi.

– Olen istunut Toikan lapsen äidin kanssa ja tuottajan kanssa ja pohtinut, että voisimme tehdä hyväntekeväisyyslevyn, jonka tuotot menevät Atten perheelle. Emme tunteneet toisiamme sen paremmin, joten olen pystynyt lähestymään tätä asiaa en tunteen vaan sen kautta, mitä toivoisin omille äänityksilleni tehtävän, kun exitus tulee: julkaista kaiken. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Töyssyinen kirkkotie Teemu Keskisarja halusi liittyä kirkkoon, mutta se oli hankalaa.

Tänä keväänä hänet kastettiin ja konfirmoitiin Tuomasmessussa.

TEKSTI PIRJO WESANIEMI KUVA JANI LAUKKANEN

– Jokaisella on Jumalan kaipaus sydämessään. Koska emme osaa sanoittaa sitä, tarvitsemme pyhiä tekstejä ja liturgioita, sanoo Teemu Keskisarja (oik).

V

iitisen vuotta sitten päätti historioitsija Teemu Keskisarja liittyä kirkkoon. Hän ymmärsi historiaa tutkittuaan, että kristinusko on parasta, mitä tälle maalle on tapahtunut.

Sen varaan on rakentunut kulttuuri, koulutus, demokratia ja tasa-arvo.

Hän täytti lomakkeet netissä ja kävi norkoilemassa vantaalaisen seurakunnan toimistossa, mutta kun ensimmäinen annettu rippikouluaika ei sopinut, kirkko unohti miehen anomuksen.

Keskisarja sanoo jättäneensä rippikouluun liittyvän viestittelyn kesken omaa saamattomuuttaan ja luikahtaneensa näin ulos asiakassuhteesta, vaikka oli jo allekirjoittanut paperit. Silti hän kysyy, millä firmalla tai yhdistyksellä on varaa unohtaa yhtäkään asiakastaan.

– Eihän siinä ole mitään järkeä.

Suomessa on helppo liittyä kaikkeen, kuten kuntosaleihin tai puhelinoperaattoreihin, ja vaikea päästä niistä eroon.

– Tai jos haluat liittyä vapaa-ajattelijoihin tai muslimeihin, olet tervetullut heti ilman kursseja etkä pääse irti millään, Keskisarja puuskahtaa.

Toisin on kirkossa. Voit klikkailla yhden kerran netissä laskuhumalassa, ja sitten et ole enää kirkon jäsen.

Se on kertalaakista selvä. Liittyminen onkin sitten hankalampi juttu.

TEEMU KESKISARJAN vanhemmat olivat kommunisteja eivätkä kastattaneet ketään seitsemästä lapsestaan. Toiset isovanhemmista olivat lestadiolaisia. Myöhemmin äiti ja jotkut sisaruksista ovat liittyneet kirkkoon.

Keskisarjan mielestä kirkosta eroaminen ei osoita minkäänlaista rohkeutta, liittyminen sen sijaan osoittaa.

– Suomen kansa tarvitsee sata vuotta ateismia ja islamia, ennen kuin Jumalan sana alkaa taas kiinnostaa, hän tokaisee.

– Jokaisella on Jumalan kaipaus sydämessään, mutta koska emme osaa sanoittaa sitä, tarvitsemme pyhiä tekstejä ja liturgioita. Mitä vähemmän turvataan kristinuskoon, sitä enemmän on masennusta ja ahdistusta. Usko on Suomen historian paras mielenterveyspalvelu, ja paloviina taitaa tulla toisena.

Pienestä pojasta alkaen Keskisarja on kolunnut hautausmaita ja miettinyt ihmisten elämänkohtaloita.

– Olen elänyt murheettoman elämän, jossa on ollut vain itse aiheutettuja suruja, hän toteaa.

Asuessaan aikoinaan Agricolan kirkon naapurissa Keskisarja kävi usein Tuomasmessussa. Sen ilmapiiriin oli helppo mennä. Hän nautti messun ilosta ja visuaalisuudesta. Hän kävi jopa ehtoollisella, kun siltä tuntui.

KUN AJATUS RIPPIKOULUSTA leijui edelleen ilmassa, mutta kotiseurakunnasta ei ollut kuulunut mitään, tuttava yhytti Keskisarjan rovasti Olli Valtosen pakeille. Valtonen on ollut perustamassa Keskisarjalle tuttua Tuomasmessua.

Rippikoulua varten Valtonen antoi Keskisarjalle luettavaksi 622-sivuisen Alister E. McGrathin kirjan Kristinuskon perusteet. Sitten keskusteltiin.

Rippi-isä ymmärsi oppilaansa olevan niin perillä Martti Lutherin opetuksista, että tämä olisi voinut opettaa häntä.

”

Usko on Suomen historian paras mielenterveys­ palvelu.

HISTORIOITSIJA TEEMU KESKISARJA

Keskisarja kastettiin ja konfirmoitiin samalla kertaa Tuomasmessussa.

Hän seisoi valkoisessa albassa ja kuuli sanat: ”Ota pyhä ristinmerkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen.”

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Kasteen jälkeen oli konfirmaatiokysymysten vuoro. Rukousjakson lopussa Valtonen esitteli seurakunnalle kirkon uuden jäsenen. Kirkkokansa puhkesi taputuksiin ja moni pyyhki kyyneleitään.

Sattumalta Tuomasmessussa oli mukana myös Keskisarjan nykyisen kotiseurakunnan pappi Jouni Pirttijärvi Pakilasta Helsingistä. Hän kysyi Keskisarjalta, saako tämä nimen mainita seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa kastettujen listalla.

Niin siellä sitten kerrottiin, että Teemu Aleksis Keskisarja on pyhässä kasteessa otettu kirkon jäseneksi.

TOIMITUSTEN JÄLKEEN RIPPIPAPPI Olli Valtonen yritti kirkon verkkosivuilla liittää uutta jäsentä kirkkoon, mutta epäonnistui moneen kertaan.

Parin päivän päästä apuun tuli Keskisarjan oman seurakunnan pappi Pirttijärvi, ja tieto meni vihdoin perille kirkon rekisteriin.

– Se on niin monimutkaista eikä ollenkaan asiakaslähtöistä. Ennen kaikkea pitäisi ajatella liittyvää. Ne kaavakkeetkin olivat vähän outoja. Tosin en ole pitkään aikaan pitänyt yksityistä rippikoulua, Valtonen selventää.

Hän suosittelee omalle luterilaiselle kirkolleen samansuuntaista toimintaa kuin katolisessa kirkossa. Kaikille halukkaille järjestetään informaatiokurssi, jossa kerrotaan uskosta ja kirkosta. Ei tarvitse välttämättä liittyä, vaan kirkosta voi olla kiinnostunut muuten vain.

– Kurssin voisi järjestää muutaman kerran vuodessa. Se helpottaisi liittymistä, kun tietäisi, mistä on kyse. Sille vain pitäisi keksiä vetävämpi nimi kuin rippikoulu.

REKISTERIPÄÄLLIKKÖ Emilia Launonen Vantaalta sanoo, että sen jälkeen, kun Teemu Keskisarja alun perin yritti päästä rippikouluun ja liittyä kirkkoon, on rakennettu uudet sivustot Liitykirkkoon.fi ja Aikuisrippikoulu.fi. Hän myöntää, että on aika paljon seurakuntakohtaista, miten aikuisrippikoulua hoidetaan. Yksityisrippikoulu voi olla myös kahdenkeskeistä keskustelua papin kanssa.

Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen kertoo, että aikuisrippikoulua on pyritty kehittämään. Sen voi suorittaa pitkälle netissä, mutta myös osallistumalla seurakunnan toimintaan.

– Haluaisimme tietysti, että aikuisrippikoulun suosio kasvaisi. Sen voi käydä yksityisesti tai ryhmässä. Se tulee profiloida kirkkoon liittyvän tarpeiden mukaan, esimerkiksi sen mukaan, onko liittyvä kantasuomalainen vai muusta kulttuurista.

Olli Valtosen esittämää ideaa informaatiokurssista Kokkonen pitää hyvänä.

– Meidän tulee olla enemmän esillä suositellessamme kirkon jäsenyyttä.

On kyse siitä, miten kristinusko auttaa arjessa. Urbaaneja etsijöitä on paljon. On lukuisa joukko ihmisiä, joille elämän tarkoitukseksi ei riitä pelkkä loma etelässä. Silti on sanottava, että Vantaalla Teemu Keskisarjan osalta on toimittu poikkeuksellisen huonosti. Kirkko haluaa ottaa vastaan jokaisen jäsenen, Kokkonen painottaa. ■

Osa 36

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Marja Hjelt, 50, on Helsin­ gin kaupunginkirjastossa työskentelevä informaa­ tikko ja Leijaseuran jäsen.

Hän asuu Helsingin Vuo­ saaressa tyttären ja koiran kanssa.

Hjelt omistaa noin kuusi­ kymmentä leijaa ja käy len­ nättämässä jättileijoja yk­ sin tai porukalla. Harrastus on vienyt hänet myös mo­ niin leijatapahtumiin mm.

Kuwaitiin, Intiaan, Skotlan­ tiin ja Venäjälle. Suomes­ sa jättileijojen lennätys on vielä melko harvinainen harrastus. Aktiiviharrastajia on arviolta parikymmentä.

Marja Hjelt lennättää Kalle-leijaa Vuosaaren Aurinkolahdessa.

Jättileijan lennättäminen luo hyvää tuulta Marja Hjelt nauttii siitä, että leijan lennättäminen on täynnä asioita, joihin hän ei voi vaikuttaa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA JUSSI HELTTUNEN

T

änään on Kallen vuoro lentää. Marja Hjelt kiinnittää ankkurinarun valaisintolppaan ja kaivaa kangaspussukasta esiin ison kangasmytyn. Kun mytty alkaa täyttyä ilmalla, siitä kasvaa pienen enkelipojan näköinen 5,4-metrinen kerubi. Se kohoaa hiljalleen taivaalle ja kääntyy välillä laiskan näköisesti selälleen. Tuuli ei ole kova, mutta Hjelt saa pitää narusta kaksin käsin kiinni ja tuntea vastuksen.

Kun Marja Hjelt oli pikkutyttö, hän lennätti joskus muovisia leijoja. Ne hajosivat helposti tai jäivät puihin kiinni. 2000-luvun alussa, kun oma tytär oli pieni, Hjelt osti Itäkeskuksen maalaismarkkinoilta kolmion mallisen leijan, jotta tytärkin saisi kokemuksen leijan lennättämisestä. Tytär istui rat-

Kirkastus­ sunnuntai

NYKYÄÄN MARJA HJELT lennättää leijoja ympäri vuoden. Hän myös korjaa, huoltaa ja ompelee niitä kotonaan ja matkustaa ympäri maailmaa harrastuksensa perässä. Leijoja hänellä on niin paljon, etteivät ne enää mahdu sängyn alle, vaan hän säilyttää niitä varastossa. Jokaisella leijalla on oma luonteensa ja nimensä. Jostakin syystä kaikki Hjeltin leijat ovat poikia.

Pienempiä ja keskisuuria leijoja voi lennättää yksin, mutta suurimmat vaativat monta lennättäjää. Leijanlennätystapahtumassa voi nähdä vaikka 30-metrisen sinivalasleijan, jota pitelee kuusi ihmistä. Leijoja lennättäessä ammatilla, kansallisuudella, kielellä, ihonvärillä tai uskonnolla ei ole mitään merkitystä. Jokainen on yhtä lailla olosuhtei-

den armoilla, ja jokainen tarvitsee joskus apua leijansa kanssa tai antaa apua toiselle.

PARHAITEN LEIJAN LENNÄTYS onnistuu, kun tuulta on noin 3–5 metriä sekunnissa. Joskus tuulta on liikaa, joskus liian vähän. Välillä on kylmä ja välillä kuuma. Joskus sade yllättää. On paljon asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Se on Marja Hjeltin mielestä ihanaa.

Hjelt sanoo olevansa ”melkoinen ADHD”, mutta leijojen kanssa hän keskittyy. Aika vain kuluu. Tuulessa liikkuvan leijan katsomisessa on jotakin hypnoottista, vähän kuin tuijottaisi tulta tai aaltoilevaa vettä. Hän ei ajattele silloin oikeastaan mitään.

Kun Hjelt tulee kotiin leijaa lennättämästä, hän on fyysisesti ihan poikki, mutta mieli on virkistynyt. Leijan lennättäjät ovat yleensä hyväntuulisia ihmisiä, ja hyvä tuuli leviää. Ihmiset tulevat juttelemaan ja ottavat kuvia.

Marja Hjeltistä on joskus tuntunut siltä, ettei hän ole erityisen hyvä missään. Leijaa lennättäessä ei voi olla hyvä, huono tai valmis. Onnistumisen tunteen saa aina. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

4.8.

taissa ja taputti ja nauroi, kun äiti juoksenteli puistossa leijan kanssa.

Sitten Hjelt vähän googlaili, päätyi mukaan Leijaseuran toimintaan ja näki ensimmäistä kertaa jättileijoja. Ne näyttivät ihmeellisiltä. Erityisesti gekon muotoinen leija teki häneen vaikutuksen: gekon varvas oli yhtä pitkä kuin Hjelt itse.

Sumutorvi SUUREN OSAN ELÄMÄÄNI olen elänyt keskellä kristillistä puheenpartta, jossa jokin kirkastuu. Milloin Kristus, milloin synti, milloin armo. Puheella on tarkoitettu sumean muuttumista selkeäksi.

Ihanina ovat mielessä kangastelleet myös kirkastusvuorikokemukset, ne, joissa ohikiitävän hetken tiedän ja näen esteettä ainaisen arpomisen ja epävarmuuden sijaan.

Saada nähdä Jumalan kirkkaus.

Koskettaa täydellistä rakkautta minkään estämättä. Voiko väkevämpää olla?

Kun kristityn todellisuutta ovat korpeen eksyminen, aavikon hiekassa tarpominen ja matkan vai-

voissa väsyminen, tuntuvat tietäminen, ymmärtäminen ja perille pääseminen tavoiteltavilta päämääriltä. Elämästä on tulevinaan helpompaa, kun osaa tarkkaan määrittää, mitä Jumala mistäkin on mieltä ja miten mikäkin asia on ratkaistava. Selvänäkijöitä ei olisi joka korttelissa, jos ihminen ei haluaisi niin epätoivoisesti ennalta tietää.

Vasta kokemus opettaa, miten autuasta on tietämättömyyden sumu.

Kun en ymmärrä, minun on pakko luottaa. Kun en tiedä, minun on pakko hyväksyä likiarvo.

Kun en näe, muut aistini ovat herkimmillään. Kuulen sumutorven

kutsuvan äänen. Aprikoin suuntaa uteliaana, hätäilemättä. Jalkapohjani tunnistaa tien.

Missä pensas palaa, siellä se sanoo: Älä tule lähemmäksi. Anna

sinua suuremman kaartua todellisuutesi yli vapaana ja vangitsematta. Riisu sinä kengät ja ole ihminen, kokoisesi.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Gurun opissa Ohjaajana Lev Gillet Lev Gillet syntyi Etelä-Ranskassa vuonna 1893. Hänen vanhempansa olivat katolilaisia. Gillet haavoittui ensimmäisessä maailmansodassa ja joutui sotavangiksi. Sodan loputtua hän jätti lupaavasti alkaneet akateemiset opintonsa ja liittyi benediktiiniseen sääntökuntaan.

Gillet kiinnostui vähitellen yhä enemmän ortodoksisesta kirkosta ja sen hengellisyydestä. Hän vietti jonkin aikaa bysanttilaista sääntöä noudattavassa katolisessa luostarissa silloisessa Puolassa, nykyisessä Ukrainassa. Hän palasi sieltä Ranskaan, liittyi vuonna 1928 ranskankieliseen ortodoksiseen seurakuntaan ja toimi sen pappismunkkina. Vuonna 1938 hän muutti Lontooseen ja työskenteli siellä yhteisössä, joka rakensi yhteyttä anglikaanien ja ortodoksien välille.

Gillet kuoli 87-vuotiaana. Hänen rukousta käsittelevä kirjansa on julkaistu suomeksi nimellä Jeesuksen nimen kutsumisesta – eräs idän kirkon munkki (Karas-Sana).

Jumala on rajaton rakkaus Kun Jumalan rakkaus pysäyttää, kaikki nimet, joilla häntä kutsumme, tuntuvat köyhiltä ja kliseisiltä. Jäljelle jää vain rajaton rakkaus, sanoo urbaani erämaaisä Lev Gillet.

B

ritish Museumin kirjaston lukusalissa Lontoossa moni näki 1950ja 1960-luvuilla pienen valkopartaisen munkin paksuissa silmälaseissaan. Hän istui siellä päivät pääksytysten kumartuneena lukemaan ja kirjoittamaan.

Välillä hän käveli ajatuksissaan, kurtisteli otsaansa ja mutisi hiljaa itsekseen. Mutta nähdessään ystäviään hän pysähtyi tervehtimään, ja silloin hänen kasvonsa sulivat hymyyn.

Munkki kutsui lukusalia luostarikseen.

Yhtä kotonaan tuo mies oli kulkiessaan munkin kaavussaan Lontoon kaduilla. Häntä voisi kutsua urbaaniksi erämaaisäksi, jonka kilvoittelupaikkoja olivat suurkaupungit.

Kirjoituksiaan hän julkaisi salanimellä ”eräs idän kirkon munkki”. Hän halusi pysyä tuntemattomana ja pitää persoonansa piilossa.

Tunnetuimmassa kirjassaan hän neuvoo, miten rukoilla. ”Meidän on lähestyttävä kaikkia miehiä ja naisia, joita kohtaamme kaduilla, kauppaliik-

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

keissä, toimistoissa, tehtaissa, busseissa ja jonoissa – ja erityisesti niitä, jotka tuntuvat ärsyttäviltä ja vastenmielisiltä – Jeesuksen nimi sydämessämme ja huulillamme”, hän kirjoittaa.

Jos näkisimme jokaisen ihmisen sisällä haavoitetun Kristuksen, suhtautumisemme toisiimme muuttuisi.

MIES OLI NIMELTÄÄN Lev Gillet. Hän oli oman aikansa vaikuttavimpia ja arvoituksellisimpia hengellisiä isiä. Hän oli pyhiinvaeltaja, joka liikkui erilaisten maailmojen välillä.

Palattuaan sotavankeudesta ensimmäisen maailmansodan jälkeen hän eli sekä lännen että idän luostareissa.

Hän teki työtä pakolaisten, maahanmuuttajien ja kodittomien keskuudessa Pariisissa, Beirutissa, Genevessä ja Lontoossa.

Hän oli noviisina benediktiiniluostareissa Länsi-Euroopassa ja antoi munkkilupauksensa bysanttilaista sääntöä noudattavassa katolisessa luostarissa Puolassa. Missään hän ei ollut pitkiä aikoja, sillä hän ei halunnut jäädä kiinni yhteen paikkaan ja

tehtävään. Missä hän liikkuikin, hän tahtoi rakentaa kristittyjen välistä yhteyttä käytännön tasolla.

Pariisissa hän liittyi ranskankieliseen ortodoksiseen seurakuntaan.

Hän ei lausunut mitään valoja eikä al-

Vietä hetki hiljaisuudessa Kun Jumala kutsuu meitä, se kutsu viestii rakkautta.

Kun seuraavan kerran rukoilet, aloita rukous hiljaisuudesta.

Sano sitten hiljaa mielessäsi: ”Tässä olen.”

Ole sen jälkeen vielä rauhassa aloillasi niin kauan kuin hyvältä tuntuu.

Voit kutsua hiljaisuudessa Jumalan rakkauden suojaan myös kaikki ne ihmiset, joita kannat mielessäsi.

lekirjoittanut sopimuksia, mutta toimi silti kymmenisen vuotta seurakunnan pappismunkkina.

ELÄMÄNSÄ VIIMEISINÄ vuosikymmeninä Lev Gillet keskittyi yhä enemmän Raamatun kertomuksiin, joiden sanomaa hän osasi välittää elävästi ja yksinkertaisesti. Yksi hänen suosikkikertomuksistaan oli se, jossa Jumala ilmestyy Moosekselle palavana pensaana. Gilletille palava pensas oli syvä Jumalan läsnäolon vertauskuva.

Jumala on palava rakkaus, joka muuttaa meitä sisältäpäin jo ennen kuin sitä edes huomaamme.

Emme useinkaan tiedä, missä rakkauden kutsu meidät kohtaa. ”Tiet, kadut, tehtaat, pellot, sairaalat, koulut, kotimme – kaikki ne ovat mahdollisia temppeleitä. Ne ovat pyhäkköjä, joissa Jumala kutsuu meitä”, Gillet kirjoittaa.

Aina, kun Jumalan rakkaus pysäyttää meidät, olemme pyhällä maalla.

Silloin kaikki ne nimet, joilla me olemme tottuneet häntä kutsumaan, tuntuvat köyhiltä ja kliseisiltä. Hänen rajaton rakkautensa mykistää meidät. ■

MENOT 2. – 15.8.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk

MUNKKINIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.8. klo 10. Nenonen, Autio.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 7.8. klo 18. Muroma-Nikunen, Mönttinen. Tervetuloa koko perhe!

Messu su 11.8. klo 10. Mulari, Mönttinen.

Messu su 18.8. klo 10. Kolari, Mönttinen.

Sunnuntai kirkolla seuraavan kerran 1.9. Samalla vietetään syyskauden alkajaisia.

TAPAHTUMIA

VARTIOKYLÄN srk PAAVALIN srk

TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

Konfirmaatiomessu su 4.8. klo 10.

Loviisan leiriläisten konfirmaatio.

Vuori, Hakulinen, Antturi, Nurminen, Vili Itäpelto, bändi.

Konfirmaatiomessu su 11.8. klo 10.

Metsäkartanon leiriläisten konfirmaatio. Kekäläinen, Hakulinen, Itäpelto, bändi.

TUOMIOKIRKKOsrk

Su 4.8.

Sävelmiä ja runoja Kannelmäessä Sulle laulan – Suomalaisia sävelmiä ja runoja su 4.8. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Klassikoita ja vähemmän tunnettuja lauluja. Eino Leinon runoja. Mari-Anni Hilander, sopraano, Henri Tikkanen, baritoni, Tero Halonen, piano. Merikanto, Melartin,

Kuula, Sibelius ja Leino. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Iltaehtoollinen ke 14.8. klo 19 kirkossa.

TAPAHTUMIA Sulle laulan – Suomalaisia sävelmiä ja runoja su 4.8. klo 18 kirkossa. Mari-Anni Hilander, sopraano, Henri Tikkanen, baritoni, Tero Valtonen, piano. Merikanto, Melartin, Kuula, Sibelius ja Leino. Suomalaisten säveltäjien klassikoita ja vähemmän tunnettuja lauluja uudemman polven säveltäjien teosten ohella. Lauletut ja lausutut runot ovat pääosin Eino Leinon.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 7.8. klo 18 kirkossa. Tervetuloa uudet ekaluokkalaiset läheisineen!

Kohtaamispaikkoja Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Jennyn Olohuone maanantaisin 12.8. alkaen klo 12–14. Tarjolla lounas ja kahvit kahdella eurolla. Jennyn kahvila torstaisin 15.8. alkaen klo 12–14.

Kahvit kahdella eurolla. Mukana vapaaehtoisia vastuunkantajia ja diakoniatyöntekijöitä.

Raamattupiiri kokoontuu vapaaehtoisvoimin ke 14.8. klo 10 Klaneettitiellä. Avoin piiri, jossa luetaan Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan sen herättämistä ajatuksista.

Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot harjoittelee keskiviikkoisin 14.8. alkaen Malminkartanon kappelissa.

Lapsikuoro 7–12-vuotiaille klo 17–18 ja nuorisokuoro noin 12–17-vuotiaille klo 18.15–19.30. Tiedustelut 5.8. alkaen kanttori Sirkku Rintamäki.

Ti 6.8.

Terveisiä Namibiasta Nimikkolähettien Päivi ja Sakari Löytyn vierailu ti 6.8. klo 13 Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4.

Kannelmäen seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messut elokuussa sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Kotiryhmäverkoston messu Munkkiniemen kirkossa klo 17, www.verkosto.net.

TAPAHTUMIA Diakonian kesäretki Mustasaareen tiistaina 27.8. Ilmoittautuminen virastoon 9.8. mennessä p. 09 2340 5100.

Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa.

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna kesä-elokuussa ti, pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

11

Koulutiensä aloittavien siunaus keskiviikkona 7.8. klo 18 Munkkivuoren kirkossa, Tarja Frilander. Tervetuloa myös vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja kummit.

Toivon Cafe/Bistro torstaisin klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Kirkkokuoro ja lasten kuoro aloittavat toimintansa torstaina 12.9.

Kirkkokuoro kokoontuu kello 18 ja lasten kuoro kello 16.30. Lisätietoja kanttori heli-sisko.kantola@evl.fi.

Lasten kerhot alkavat viikolla 34, maanantaista 19.8. alkaen. Kerhoajat ja -päivät samat kuin viime keväänä.

Päiväkerhossa vapaita paikkoja kaksi vuotta täyttäneille lapsille.

Munkin seudun asukkaiden toivomuksista koostettu MunkkaLove-konserttisarja alkaa syksyllä, ja siihen liittyy kansalaistapahtumia. Ensimmäinen konsertti on lauantaina 7.9.2019 klo 15–16.30 Munkkivuoren kirkossa, esiintyjinä Markku Perttilän bändi ja solistina Johanna Försti. Konsertin jälkeen klo 17 pihatapahtuma kirkon takapihalla. Toimintapisteet ja myyntitarjoilun organisoivat partiolaiset ja musiikkitarjonnan Soitinyhtye Puhallus.

TAPAHTUMIA Ekavauvaryhmä – vertaisryhmä alle 8 kk:n ikäisten esikoisvauvojen äideille ja vauvojen eka kaveriporukka. Ilm. anna-maria.sulva@evl.fi.

Tavataan kirkolla maanantaisin 26.8.–21.10. klo 13.30–15. Päätösjuhla ryhmäläisille läheisineen la 26.10. klo 14.

Rukoushetki aamuvirkuille tiistaisin 6.8. alkaen klo 8 Pajamäen seurakuntakodilla.

Terveisiä Namibiasta. Nimikkolähettien Päivi ja Sakari Löytyn vierailu ti 6.8. klo 13 kirkolla.

Yhteisöruokailu tiistaisin klo 11.30– 13 kirkolla. Aikuiset ja yli 12-v. 2 e, ja 7–12-v. 1 e.

Kässäkerho tiistaisin klo 13 kirkolla.

Juttuseuraa käsityön merkeissä tai ilman. Kahvit, käsityövinkkejä, novelleja, tarinoita.

Kouluun siunaaminen ke 7.8. klo 18 kirkossa. Tervetuloa perheen, kummien ja läheisten kanssa kirkkohetkeen, jossa siunaamme koulutiensä aloittavat.

Kesäkonsertti to 8.8. klo 13 kirkossa. Seeli Toivio, laulu ja sello, Marleene Puusepp, harppu. Vapaa pääsy, kahvit.

Kesäperhekerho lapsille ja vanhemmille ti 13.8. klo 10 kirkolla. Hartausja lauluhetki, pelejä, piirtämistä ja vapaata leikkiä sisällä ja ulkona.

Mahdollisuus jäädä lounaalle klo 11.30. Ti 6.8., 20.8. ja 27.8. sali käytettävissä omatoimiseen kerhoon.

JUHA TANHUA

Kesäillan musiikkia to 1.8. klo 18.30. Duo Ni, Makiko Oba ja Marja Nevankallio, konserttikanteleet. Vapaa pääsy.

Esirukouspiiri ma 5.8. klo 15.

Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 12.30–14 Haaga-salissa, 2. kerros.

Kahvit, hartaus, ohjelmaa.

Kesäperhekerho torstaisin klo 10–11.30 kirkon pihalla. Säävarauksella.

Iltaperhekerho ma 12.8. klo 17.30.

Puutarhapalstan tapaamispäiviä ti 13.8. ja 27.8. klo 10–12 Lassilan ryhmäpuutarhassa, palsta nro 146. Säävaraus. Oma vesipullo mukaan. Lisätietoja diakoni sanna.laiho@evl.fi.

Bongaa diakonian kesäkärry, joka on liikkeellä maanantaiaamupäivisin 5.8. ja 19.8. Haagan alueella. Tavattavissa diakoniatyöntekijä, tarjolla kahvit ja pientä purtavaa. Säävaraus.

Lautapelikerho la 24.8. klo 12–15.30.

Esikoisvauvakerho äideille ja alle 8 kk ikäisille vauvoille. Huopalahden kirkolla 19.8.–7.10. maanantaisin klo 13–14.30. Osallistuminen ilmaista, mutta vaatii ilmoittautumisen Haagan seurakunnan nettisivuilla. Lisätiedot ulla.leivo@evl.fi.

Kontemplatiivista rukousta ja kristillistä meditaatiota parillisten viikkojen keskiviikkoina 4.9.–27.11. klo 19–20 kirkkosalissa. Mukana pappi Mari Silin. Tule kokeilemaan kristillisen meditaation ja kirkon rikkaan rukousperinteen erilaisia tapoja ja muotoja.

Tönön syyskauden aloitus 13.8. klo 18–21/22, jonka jälkeen tönöillat ti ja pe klo 18–21/22. Kauden aloituksessa voit ilmoittautua myös ROK/ isoskoulutukseen, syysleirille sekä toimivan vuorovaikutuksen TOIVUkurssille.

Nuorten syysleiri Lohirannassa 20.–22.9.. Hinta 20 e sisältäen leirimatkan, majoituksen, ruoan ja ohjelman. Tiedustelut Pauli Virtanen.

Lisätietoja Instagramista: HAAGANTONO.

MALMIN srk

HAAGAN srk

A

Pitäjänmäen seurakunta

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Neula siveltimenä -näyttely

Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, ma-la klo 11-17 ja su 12-17, 18.8. asti. Esillä on tekstiilitaiteilija Helena Vaarin suunnittelemia ja valmistamia taide- ja kirkkotekstiilejä. Vaari on suunnitellut viisi piispankaapua ja kirkkotekstiilit yli kymmeneen kirkkoon. Vaarin käsistä on 30 vuoden aikana lähtenyt lähes 300 erilaista kirkkotekstiiliä. Vaarin taidekirjonta pohjautuu vanhaan perinteeseen tämän päivän menetelmillä. Nähtävillä on myös piispa Teemu Laajasalon piispankaapu.

Lomaleiri yrittäjille Rautalammilla

Helsinkiläisille pienyrittäjille, freelancereille ja toiminimiyrittäjille suunnattu lomaleiri pidetään 14.8.–18.8. Törmälässä, Rautalammilla. Matkustus omin tai kimppakyydein. Savuttoman leirin osallistumismaksu on 150 e (täysihoito ja ohjelma).

Osallistujille järjestetään ennakkotapaaminen ti 6.8. kello 17. Tiedustelut: seurakuntien yhteiskunnallinen työ, Airi Heikkinen p. 050 441 9095. Ilm. 5.8. aamupäivään mennessä sähköpostilla airi. heikkinen@evl.fi. Kerro viestissä yhteystietosi, yrityksesi toimiala ja odotuksesi leirin suhteen.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 2. – 15.8.

12 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna päivittäin klo 9–24.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuomio­ kirkossa, Vanhassa kirkossa ja Angli­ kaanien messu, klo 12 Mikael Agrico­ lan kirkossa ja Hyvän toivon kappe­ lissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 19 Kesäinen Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuo­ miokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuo­ miokirkossa.

TAPAHTUMIA Kesän taidenäyttely tuo kirkkotekstiilejä nähtäville Tuomiokirkon kryptaan. Tekstiilitaiteilija Helena Vaarin Neula siveltimenä ­näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua yhdellä kertaa useisiin eri kirkkojen kirkkotekstiileihin. Nähtävillä mm. piispa Laajasalon piispankaapu.

Avoinna 24.7.–18.8. ma–la klo 11–17, su klo 12–17. Vapaa pääsy.

Siunauksien saattelemana koulutielle. Kouluun lähtevät siunataan ke 7.8. klo 18 Vanhassa kirkossa. Terve­ tuloa mukaan koko perhe isovan­ hempineen, kummeineen ja ystävi­ neen!

Kansainvälisissä tunnelmissa turistimessussa. Tuomiokirkossa kokoonnutaan to 8.8. klo 12 monikie­ liseen turistimessuun.

Kamarimusiikkikonsertissa kuullaan musiikkia nykysäveltäjiltä. Suomenlinnan kirkossa konsertoivat su 11.8. klo 14 Martti Laivuori, sello, Gustav Nyström, piano, ja Sebastian Bren­ ner, klarinetti. Musiikkia mm. Koivis­ tolta, Tuurilta, Brenneriltä ja Lindber­ giltä. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Keskipäivän konsertti Suomenlinnan kirkossa maanantaisin klo 12–12.20.

Vapaa pääsy.

Musiikki ja Henki -sarjassa ke 7.8. Kutsu elämään. Musii­ kin sävyttämiä askelia vapau­ tuksen teologian maisemiin. Teol. yo., fagotisti Anu Rask, pastori Mar­ jaana Toiviainen ja kanttori Mikko Helenius keskustelevat ja musisoivat.

Ke 14.8. Sielu soittaa sävelen: Milloin musiikki on hengellistä? Musisoimas­ sa ja keskustelemassa teol. yo, musiikkipedagogi Tommi Vehmas ja lauluntekijä Tommi Kalenius. Kes­ kustelua, kuuntelua ja musisointia hengellisyyden ja musiikin rajoilta Hyvän toivon kappelissa klo 18.

PITÄJÄNMÄEN srk

Lauttasaaren seurakunta

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

LAUTTASAAREN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET ROIHUVUOREN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 7.8.

Vapautuksen teologiasta Jätkäsaaressa Kutsu elämään. Musiikin sävyttämiä askeleita vapautuksen teologian maisemiin ke 7.8. klo 18 Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26.

Keskustelua, kuuntelua ja musisointia hengellisyyden ja musiikin rajoilta. Teol. yo, fagotisti Anu Rask, pastori Marjaana Toiviainen ja kanttori Mikko Helenius.

Taiteiden yönä kirkoissa soi musiikki! Perinteinen kuoro­ jen kavalkadi kaikuu Tuomio­ kirkossa to 15.8. klo 20 alkaen Canto­ res Minores ­poikakuoron esityksellä.

Klo 20.30 Kilven kuoro.

Klo 21.00 Kallion kantaattikuoro.

Klo 21.30 Somnium Ensemble.

Klo 22 Cantabile. Suomenlinnan kirkossa klo 18 ja 19 Suomen Kamari­ musiikkiseura ry:n konsertit, lisät. kamarimusiikkiseura.fi. Konserttei­ hin on vapaa pääsy.

Elokuussa kokoonnutaan yhteisöllisiin Rukouksen syli -iltoihin.

Vanhassa kirkossa ja kirkkopuistossa luvassa torstaisin 15.8., 22.8. ja 29.8. taidetta, rukousta ja yhdessäoloa yhdisteleviä iltoja. Klo 18 luvassa performanssitaidetta ja kahvikärry­ tarjoiluja kirkkopuistossa. Klo 19 kirkossa rukouksen hengessä yhtei­ söllisen pyhän kokemista. Mukana muusikko Jukka Leppilampi muusik­ koystävineen, seurakunnan vapaaeh­ toisia ja työntekijöitä.

Urkumusiikkia Tuomiokirkossa läpi kesän. Urkuvartti keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12 Tuomiokirkossa. Helsingin urkukesän konsertteja 9.6.–21.8.

Kaikki konsertit osoitteessa urku­ kesa.fi.

Cathedral Shop Tapuli Tuomiokirkolla myy matkamuistoja ja kristillisiä lahjatavaroita, kahvia ja jäätelöä. Avoinna ma–la klo 10–17 ja su klo 11.30–16.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna jälleen syksyllä 2019.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanva­ raus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseura­ kunnat.fi/tuomiokirkko.

Virasto: Kauppakeskus Lauttis, Lauttasaarentie 28, kerros 2.

Avoinna kesällä ma, pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1

Ke 7.8.

Siionin virsiä ja seurapuheita Tervetuloa herännäisseuroihin ke 7.8. klo 19 Lauttasaaren kirkolle, Myllykallionrinne 1. Luvassa on Siionin virsien laulamista yhdessä ja seurapuheita. Teetä tarjoillaan jo klo 18.30 alkaen. Tilaisuus pidetään seurakuntasalissa.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Katso lisää helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamuru­ kous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltakirkko to 1.8. klo 18. Suvi­Maria Roine.

Iltakirkko pe 2.8. klo 18. Petri Patro­ nen.

Messu su 4.8. klo 10. Riikka Reina.

Iltakirkko ma 5.8. klo 18. Petri Patro­ nen.

Iltakirkko ti 6.8. klo 18. Tuula Paasi­ virta.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 7.8. klo 18. Marja Kotakorpi.

Iltakirkko to 8.8. klo 18. Riikka Reina.

Iltakirkko pe 9.8. klo 18. Marja Kota­ korpi.

Messu su 11.8. klo 10. Laura Huovi­ nen.

Iltakirkko ma 12.8. klo 18. Marja Kotakorpi.

Iltakirkko ti 13.8. klo 18. Pauliina Lindfors.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 14.8. klo 18. Visa Viljamaa.

Kivimessu to 15.8. klo 18. Suvi­Maria Roine.

Alppilassa: Messu su 4.8. klo 16. Riikka Reina.

Messu su 11.8. klo 16. Laura Huovi­ nen.

TAPAHTUMIA Urkukesän päivämusiikki to klo 12 Kallion kirkossa.

1.8. Tommi Niskala, 8.8. Anne Hätönen ja Dag­Ulrik Almqvist ja 15.8. Olli Saari. Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertti ma klo 19 Kallion kirkossa.

5.8. Monica Czausz, USA, ja 12.8. Martin Welzel, Saksa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Taiteiden yön urkumaraton to 15.8. klo 19–24. Urkumarato­ nissa soittajat ja urut vaihtuvat puolen tunnin välein. Kirkon pihalla Kahvikaisat ja ­kallet myyvät konser­ tin ajan vohveleita ja makkaraa Kirkon Ulkomaanavun katastrofira­ haston hyväksi. Tule piipahtamaan hetkeksi tai kuuntele vaikka koko maraton! Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Organum­seuran kanssa.

Elämäni värit -maalauskurssit.

Mustasaaressa maalataan tänäkin kesänä elämän värejä. Tule etsimään omaa luovuuttasi värien kokemisen ja maalausharjoitusten avulla.

Ohjaajana taideterapeutti, taidemaa­ lari Tuija Varjoranta. Kurssipäivät la 3.8.–su 4.8., ti 6.8.–ke 7.8., to 8.8.– pe 9.8. ja la 10.8.–su 11.8. Sinun ei tarvitse osata maalata tai piirtää.

Taidetarvikkeet sis. hintaan 63 e/ kurssi. Kurssi on kaksipäiväinen.

Eläkeläisten retki Riihimäen lasi­ museoon ja metsästysmuseoon ti 3.9. Ilm. 5.8.–26.8. kirkkoherran­ virastoon p. 09 2340 3600. Retki on ilmainen, ja sinne voivat ilmoittautua Kallion seurakunnan alueella asuvat eläkeläiset. Retkellä mukana Anne Mäki­Kokkila sekä Sari Pentikäinen.

Hiljaisuutta meren äärellä -kaupunkiretriitti la 7.9. klo 12–18 ja su 8.9. klo 11–16 Villa Salmelassa, Jollaksessa. Retriitin hinta 34 e sis. lounaan ja kahvin molempina päivi­ nä. Ohj. diakonit Sinikka Metiäinen ja Nina Klemmt.

Retkille ja kursseille ilmoittautuminen osoitteeseen kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3600.

Huikon leirin konfirmaatiomessu la 3.8. klo 10. Markkunen, Valojärvi.

Messu su 4.8. klo 11. Kuusniemi, Valojärvi. Saarna kesäteologi Vilma Myöhänen.

Seurat ke 7.8. klo 19. Puhujina Jaak­ ko Simojoki, Tuula Kangas ja Vilma Myöhänen.

Messu su 11.8. klo 11. Työrinoja, Viljamaa. Saarna kesäteologi Juha Lavapuro.

Viikkomessu ke 14.8. klo 19. Työrin­ oja, Viljamaa.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila 10.6.–12.8. kesämaa­ nantaisin klo 13–14.30. Kesäkahvilan aluksi konsertti kirkkosalissa. Kon­ sertin jälkeen hartaus ja kahvit.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ti 7.8. klo 18. Markkunen, Valojärvi.

Kesäinen kimppakävely ke 14.8.

Lähtö klo 13 kirkon sisäpihalta ison kiven luota. Ei sateella.

Poliisien kesäkodin saunailta tiistaina 13.8. Kyyluodontiellä. Sauna lämmin klo 15–24. Mukaan oma pyyhe, uimapuku, laudeliina ja omat eväät. Saunamaksu käteisellä 5 e/ aikuinen. Tilaisuus on päihteetön.

Toivevirsiä lauletaan kanttorin kans­ sa tunnin verran kello 18.

Pienet kesäiset konsertit maanantaisin klo 13 kirkossa.

5.8. Jenni Witick, sello, ja Alina Sorjonen, piano. 12.8. Sanna Iljin, sopraano, ja Mirva Helske, piano.

Konsertteihin vapaa pääsy.

Merelliset laulut -yhteislaulutilaisuus Kasinonrannassa su 4.8. klo 18. Mukana Make Perttilä. Sateen sattuessa tilaisuus kirkossa.

Nuoren seurakunnan veisukirja -yhteislaulutilaisuus Särkiniemen rantakalliolla pe 9.8. klo 20. Mukana Make Perttilä.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messut Paavalinkirkossa.

Messu su 4.8. klo 10. Valkeapää ja Flinck.

Puolen tunnin messu ke 7.8. klo 18.

Toivonen.

Messu su 11.8. klo 10. Valkeapää ja Toivonen.

Puolen tunnin messu ke 14.8. klo 18.

Toivonen.

TAPAHTUMIA PopPaavali-kesäklubi to 8.8. klo 18−22 Paavalinkirkon sisäpihalla. Nauti Paavalinkir­

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 2. – 15.8.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ma ja pe klo 10–15, ke klo 13–17, Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, kesä-elokuu suljettu, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko su klo 10.

Kirkkokahvit messun jälkeen.

Messu 4.8. Maisila, Naukkarinen, Hersta.

Konfirmaatiomessu 11.8. Leinonen, Maisila, Hersta, Jussi-Pekka Heikkilä.

Daily Prayer Mon, Tue, Thu, Fri at 12 noon.

Evening Service with Holy Communion on Wed at 6 pm.

Töölön kirkko su klo 17.

Töölön kirkon sunnuntaimessut tauolla kesä–elokuun ajan.

Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkko su klo 11. Kirkkokahvit messun jälkeen.

Messu 4.8. Lehtimäki, Vuorio.

Messu 11.8. Niemistö, Olli Saari.

Karunan kirkko, Seurasaari, su klo 13.

TAPAHTUMIA Hanna-rukousryhmä ti 6.8. klo 18 Töölön kirkolla. Naisten rukousryhmä.

Hiroshima-ilta ti 6.8. klo 21 Oopperatalon rannassa Amfiteatterilla.

Puhujina Hannu Ronimus ja Eva Biaudet.

Kouluunlähtevien siunaaminen ke 7.8. klo 18 Meilahden ja Töölön kirkolla.

Resonanssi-klubi to 8.8. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Esa Kotilainen, Tellus. Levynjulkistamiskonsertti. Vapaa pääsy.

Laulut ja vohvelit ti 13.8. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Yhteislaulua kanttorin johdolla ja herkullisia vohveleita.

Taiteiden yö 15.8. klo 19 Töölön kirkossa. Tribute to Mahalia Jackson -konsertissa kauneimpia afroamerikkalaisia spirituaaleja jazzin hengessä. Tiina Sinkkonen, Eric-Olof Söderström, Patrik Latvala, Thomas Törnroos.

Taiteiden yö 15.8. klo 20 Temppeliaukon kirkossa. Ilmastonmuutos ja maailman tulevaisuus – onko meillä toivoa? Mukana Laura Riuttanen ja Panu Pihkala. Musiikki Ida Elina ja Gospel Helsinki.

Church Café Temppeliaukion kirkolla, Temppelikatu 16, ma–su klo 9.30–17. Kahvia, virvokkeita, leivonnaisia, jäätelöä, matkamuistoja.

Cafe Töölön kesäkahvila ti ja pe klo 11–14 Töölön kirkolla. Mukavaa yhdessäoloa ja kesäistä tunnelmaa.

Jaossa hävikkileipää. Mukana diakoniatyöntekijöitä.

Cafe Tuomas ke klo 13–14.30 Tuomaankirkolla. Hartaus, vaihtelevaa ohjelmaa, yhdessäoloa kahvittelun kera.

Rukousetkot ke klo 17 Töölön kirkolla alkaa 14.8.

Nuortenilta ke klo 18–21 Kerhiksellä.

Cafe Rasti to klo 13–14.30 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa 15.8. asti. Hartaus ja yhdessäoloa.

Urkumusiikkia vierailijoille to 8.8. klo 16 Temppeliaukion kirkossa. Henri Hersta. Vapaa pääsy.

Nuorten Café pe klo 18–23 Kerhiksellä.

Sunnuntaimusiikkia vierailijoille su klo 16 Temppeliaukion kirkossa. 4.8. Tuomas Karjalainen urut. 11.8. Lapland String Quartet. Vapaa pääsy.

Soutustadionin virsilauluilta su klo 18 osoitteessa Merikannontie 4. Tule laulamaan lempivirsiäsi kanttorin johdolla! Illan päätteeksi hartaus.

Kesäretki Somerolle to 22.8. klo 9–18. Ohjelmassa mm. näyttely Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa, Suomi 1950–1960-luvuilla, Ruudun takaa -näyttely, käynti Rauli Badding Somerjoen ja Unto Monosen haudoilla. Hinta 35 e maksetaan käteisellä ilmoittautumisen yhteydessä kirkkoherranvirastossa tai Töölön kirkon kesäkahvilassa. Ilmoittautuminen 1.–12.8. Peruutukset lääkärintodistuksella 12.8. jälkeen.

Lisätiedot p. 09 2340 6318.

Erityisryhmille Kehitysvammaisten retki Suomenlinnaan su 1.9. ”kirkkotreffeille”.

Lähtö ja paluu Kauppatorilta klo 11.45 lautalla ja paluu joko 15.45 tai 16.45 lautalla. Omakustanteinen lounas (n.

10 e). Lauttamatkat ja kahvit ilmaisia.

Retki edellyttää hyvää kävelykykyä.

Ilm. 30.8. mennessä.

Näkövammaisten savusauna- ja uintiretki Lohirantaan ke 28.8. klo 14–20. Lähtö Tikkurilasta, Vernissankatu 4 klo 13.30, paluu klo 20.30, ja Mikonkadun turistipysäkki klo 14, paluu klo 20. Ilm. erityisruokavalioineen ma 12.8. mennessä. Retken hinta 20 e, oppaat 15 e. Sis. bussimatkat, saunat, iltapala.

Näkövammaisten retki Hämeenlinnaan to 19.9. klo 9–16.30. Ilm. sekä erityisruokavalio 5.8. alkaen. Retken hinta 35 e, oppaat 20 e. Mikonkadun turistipysäkki.

Ilmoittautumiset retkille: puh 09 2340 2538 tai ysk.diakonia@evl.fi

ONNI OJALA / LEHTIKUVA

Perinteinen Hiroshima-ilta Töölönlahden rannalla, Oopperan amfiteatterissa tiistaina 6.8. kello 21 alkaen lasketaan veteen kynttilälyhdyt Hiroshiman ja Nagasakin uhrien muistoksi, ydinasevarustelun järjettömyyttä vastaan ja muistutukseksi rauhantyön tärkeydestä.

Tapahtuman puhujia ovat Töölön kirkkoherra Hannu Ronimus ja kansanedustaja Eva Biaudet. Musiikista vastaa Merikukka Quartet.

Tilaisuudessa myydään kynttilälyhtyjä kahdella eurolla. Illan järjestävät Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund, Svenska Fredsvänner i Helsingfors, Helsingin seurakuntayhtymä ja Töölön seurakunta.

A

13 PIRITTA MUSTONEN

kon sisäpihan intiimistä tunnelmasta, hienosta livemusasta ja dj:den lämmittävistä seteistä. Esiintyjinä Viitasen Piia (soolo), Elsi Sloan & Hyvät ihmiset sekä DJ’s Nancy Imatra & Valoantti. Vapaa pääsy.

Yhteislauluilta Vallilan siirtolapuutarhan kerhotalolla to 8.8. klo 18. Mukana pastori Arja Rannanpää-Kortelainen ja kanttori.

Elämän kirja -konsertti la 10.8. klo 18. Helsingin kamarikuoro, Nils Schweckendiek.

Liput 20 / 15 / 10 e.

Taiteiden yö to 15.8. Ohjelmassa Paavali soikoon -kävelykonsertti klo 18−22 sekä lastenohjelmaa klo 17−19. Esiintymässä konsertissa mm. Kilven Kuoro, Cantabile, Kamarikuoro Sonor Ensemble, GUFkören, Suomen Laulu, Akademiska Sångföreningen, Akademiska Damkören Lyran, Kamarikuoro Kampin Laulu, Kamarikuoro Audite, Kamarikuoro Värinä ja Emma Pihkala.

Miestenleiri Lohirannassa 19.−21.8.

2019. Leirin hinta on 40 e. Ilmoittautumiset 7.8. mennessä virastoon p. 09 234 0540. Perinteinen leiri yhdessä Kallion seurakunnan kanssa kaikilla mausteilla. Lisätiedot kirjeitse. Mukana leirillä Paavalista Pekka Tähtinen ja Kalliosta Visa Viljamaa.

Uzi Varonin valokuvanäyttely avautuu Paavalinkirkossa 13.8. ja on nähtävissä aina 10.9. asti.

Diakonian vastaanoton ajanvaraus ma klo 10−12 ja ke klo 14−16 p. 050 433 9846.

Hävikkiruokajakelu tiistaisin klo 10.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Uudenlainen kesäklubi PopPaavali starttaa to 8.8. Paavalinkirkon sisäpihalla klo 18–22. Esiintymässä muun muassa Viitasen Piia soolona.

Ota omat eväät ja piknik-viltti mukaan.

7×

musiikkivinkki Kamariorkesteri Japanista Aichi Chamber Orchestra konsertoi la 3.8. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Orkesteria johtaa Yuri Nitta. Teoksia säveltäjiltä Sibelius, Gade ja japanilainen nykysäveltäjä Akutagawa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Osa Suomen ja Japanin diplomaattisuhteen 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Musiikkileikkihetkiä

Minimusiikki-musiikkileikkihetket perheille pidetään ti 6.8. klo 9.45–10.30 Viikin kirkolla, Agronominkatu 5, sekä ke 7.8. klo 9.45–10.30 Malmin kirkolla, Kunnantie 1. Ohjaajina kanttorit Kaisu Rauhamaa ja Mikko Korhonen. Ei ilmoittautumista.

Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin jatkuu

Metrolla musiikkiin -konsertit soivat vielä neljänä elokuun tiistaina. 6.8. kuullaan kevyttä kahvilatunnelmaa Sibeliuksen ja Kapustinin sävelin klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Meritähti-trio: Maria Avetisyan, viulu, Tuure Paalanen, sello, Laura Berg, piano. 13.8. on vuorossa Taruja ja maalaistansseja klo 19 Merirasti-kappelissa, Jaluspolku 3, esiintyjinä Sami Junnonen, huilu, ja Hanna Tuominen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Musiikkia Karunan kirkossa Seurasaaren ulkomuseon alueella sijaitsevaa Karunan museokirkkoa pääsee ihailemaan sisältäpäin, kun Kamarikuoro SonorEnsemble laulaa siellä ke 7.8. klo 18 Musiikkia kesäillassa -konsertissa. Kuoroa johtaa Hanna Remes. Vapaa pääsy.

PopPaavali starttaa

Uudenlainen kesäklubikonsepti PopPaavali starttaa Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5.

Tervetuloa nauttimaan intiimistä tunnelmasta, livemusasta ja tiskijukkien seteistä neljänä torstaiiltana kello 18–22. To 8.8. esiintyvät klo 18.30 Elsi Sloan & Hyvät Ihmiset ja klo 19.30 Viitasen Piia soolona, dj:nä Nancy Imatra ja ValoAntti, 22.8. klo 19 Asa & Band, dj:nä Rasmoose ja Polarsoul, 29.8. klo 19 Ghost World, dj:nä John Wayne, ja 5.9. klo 19 The Holy, dj:nä Pastori Kanalan Pyhäkoulu sekä Nancy Imatra.

Omat eväät ja piknik-viltti mukaan. Vapaa pääsy.

Kesäkonsertti

Sellisti ja laulaja Seeli Toivio konsertoi yhdessä harpisti Marleene Puuseppin kanssa to 8.8. klo 13 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Vapaa pääsy.

Konsertin jälkeen voi jäädä kahvikupposelle.

Urkukesän konsertteja

Urkukesän konsertit jatkuvat 22.8. saakka Helsingin keskustan kirkoissa. Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, konsertteja järjestetään sunnuntaisin kello 20. 4.8. japanilainen urkuri Keiko Inoue soittaa teoksia säveltäjiltä Z‍ipoli, Walther, Böhm, MendelssohnBartholdy, Takemitsu, Bartók ja Hakim. 11.8. konsertoi saksalainen urkuri Beate Rux-Voll. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 2. – 15.8.

14 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Hitsaajankatu 4 A. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä.

Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

PITÄJÄNMÄEN srk

TAPAHTUMIA Metrolla musiikkiin: Kevyttä kahvilatunnelmaa Sibeliuk­ sen ja Kapustinin sävelin -konsertti ti 6.8. klo 19 Myllypuron kirkossa. Meritähti-trio: Maria Avetisyan, viulu, Tuure Paalanen, sello, Laura Berg, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Laulun siivin yhteislaulu­ tilaisuus Kulosaaren kirkossa ke 7.8. kahvit klo 13.30. Laulattajana Kirsi Lemponen.

Kouluun lähtevien siunaaminen ke 7.8. klo 18 Myllypuron kirkolla.

Mukana Stina Huima, Anni Nikkanen, Elisabeth Bäckman ja Marika Sointula.

Retki Mustasaareen pe 9.8. klo 10.45–17. Tapaaminen klo 10.45 Herttoniemen metron R-kioskin edustalla. Kävelymatkaa 2 km. Klo 12 lauttamatka (4 e vain käteisellä), klo 13 Buffetlounas (10 e) ja klo 14 Hartaus kappelissa. Matkanjohtajana pastori Juha Ropponen, p. 050 3426 315. Matkan omakustannushinta on 19,60 e (HSL liput ja lounas).

Ei ennakkoilmoittautumista.

Gospel­henkinen yhteis­ laulutilaisuus ke 14.8. klo 18 Herttoniemen siirtolapuutarhan riihellä. Mukana Johannes Österlund, Jyrki Keinänen ja Jouko Olkkola. Kahvila auki klo 14.30.

Kesäilta Myllypuron kirkolla to 15.8. klo 18 Juha-Matti Tikkanen ja Marika Leino.

Diakonian ajanvaraus (ajalla 1.6.31.8.2019) Ajanvaraus puhelimitse ma klo 13.30–15 ja ke klo 10–11.30 p. 09 2340 3344. Muuna aikana voi jättää vastaajaan soittopyynnön ja yhteystiedot. Ajan voi myös käydä varaamassa maanantaisin klo 13–13.30 paikan päällä Myllypuron kirkolla (os. Myllynsiipi 10).

Tarvittaessa paikalla olevien diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot saa puhelimitse seurakuntatoimistosta.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Meriläinen, Marika ja Margit Pulkkinen, Niva-Vilkko.

MALMIN srk MIKAELIN srk

TAPAHTUMIA

OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

KALLION srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

ROIHUVUOREN srk

LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10. 4.8. Radioitava sanajumalanpalvelus.

Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 11.8. Konfirmaatiomessu (Porkkalan rippikoulu).

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

TUOMIOKIRKKOsrk

Ke 14.8.

Yhteislaulua siirtolapuutarhassa Gospel-henkistä yhteislaulua ke 14.8. klo 18 Herttoniemen siirtolapuutarhan riihellä, Kipparlahden silmukka 3.

Laulattajina Johannes Österlund, Jyrki Keinänen ja Jouko Olkkola.

Kahvila auki jo klo 14.30.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.8. klo 11. Martti Häkkänen, saarna, Mari Lamminen, kanttori, Pauli Kainulainen, laulu.

Perhekirkko ja kouluun lähtevien siunaus ke 7.8. klo 18. Aloitamme yhdessä lasten ja perheiden toiminnan syyskauden ja siunaamme ekaluokkalaiset koulutielle. Luvassa on iloista musiikkia ja kivaa yhteistä tekemistä. Kirkkohetken jälkeen jätskitarjoilu.

Luomakunnan sunnuntain messu su 11.8. klo 11. Tuomas Pitkänen, saarna, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori.

Messuissa on lisäksi mukana joukko vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Kaikki toimittajat luetellaan nettisivujemme tapahtumakalenterissa kunkin messun kohdalla.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Ti 6.8. ja 13.8.

Porukalla kävelylle Vuosaaressa Lähde kävelemään porukalla Vuosaaren kauniiseen luontoon tiistaisin 6.8. ja 13.8. klo 10–11. Reitti ja vauhti osallistujien ja toiveiden mukaan. Lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä.

Vetäjänä vapaaehtoinen Merja.

Mikaelin miehet ­keskusteluryhmä ma 5.8. klo 18. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken. Tied. Lauri Taipale p. 044 989 7535.

Kaarikerho inkerinsuomalaisille ma 12.8. klo 14.30.

Kesäseurat Östersundomin kirkos­ sa ke 14.8. klo 18.30. Yhdessä sipoolaisten, vantaalaisten ja helsinkiläisten kanssa. Mukana Leena VäyrynenSi, Mirkko von Hintze ja Martti Häkkänen sekä Hannu Ihalainen, kannel.

Kahvitarjoilu.

Kesän teematorstait torstaisin klo 13. 8.8. Terveisiä Tansaniasta.

SLS:n nimikkokohteemme edustaja Hanna Londo kertoo ajankohtaiset kuulumiset haavoittuvassa asemassa olevien nuorten parissa tehtävästä työstä. Hankkeella pyritään parantamaan tyttöjen ja nuorten naisten itsearvostusta sekä oikeuksia. Mukana Sari Viljakainen. 15.8. Neljän veljeksen sotalapsitarina. Huopalahden seurakunnan kirkkoherrana toiminut Erkki Kokko kertoo omaa ja veljiensä karjalaista elämäntarinaa sodan läheisyydessä, evakkomatkaa Pohjanmaalle ja sotalapsuutta Ruotsissa. Miltä tuntuikaan palata muutaman vuoden kuluttua sodan jälkeiseen Suomeen? Kokko on kirjoittanut aiheesta myös kirjan. Mukana Martti Häkkänen.

Kontulan kesäpäivä la 17.8. klo 10–14. Koko perheen kesätapah-

Hiljaisuutta meren äärellä -kaupunkiretriitti

Retriitti Jollaksen Villa Salmelassa la 7.9 klo 12–18 ja su 8.9. klo 11–16 antaa arjen keskellä mahdollisuuden vetäytyä hetkeksi hiljaisuuteen, pysähtyä ja levätä. Retriitissä voi nauttia Jumalan luoman luonnon kauneudesta, rukouksesta ja meditaatiohetkistä. Yöpyminen omissa kodeissa. Osallistumismaksu (34 e) sisältää lounaan ja kahvin molempina päivinä. Ohjaajina diakonit Sinikka Metiäinen ja Nina Klemmt. Ilmoittautuminen kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611.

tuma levittäytyy Emännänpolulle Mikaelinkirkon eteen! LC Kontulan peräkonttikirppis: autopaikka 20 €, vilttipaikka 10 €. Varaukset: lassi. lehtikangas@kolumbus.fi, puh. 0400 442 367. Tuotto hyväntekeväisyyteen seurakunnan alueella. Musiikkia: Wimmaralli klo 10.45 ja 12.00 ja Stadin juhlaorkesteri klo 12.30. Ihka eläviä alpakoita ihmeteltävänä.

Kahvilasta lettuja, jätskiä ja makkaraa. Tuotto diakoniatyölle. Partiolippukunta Kontutytöt tekee lapsille kasvomaalauksia 1–2 €, tuotto partiolippukunnalle. Paikalla myös muita alueen toimijoita.

Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi (1.6.–31.8.). Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p. 09 2340 4818.

(Huom. Puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa ajanvaraus Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13.

Kesäilta Laajarannassa su 4.8. klo 18.

Pientä ohjelmaa klo 18–19, naisten sauna klo 16–18 ja miesten sauna klo 19–20, vapaaehtoinen kahviraha Tallinnan Peetelin lastenkodin hyväksi. Laaksonen, Niva-Vilkko.

Kesäpiiri ke 7.8. klo 13–14.30 Laajasalon kirkolla. Pientä ohjelmaa ja yhdessäoloa. Menezes.

Kesäilta Laajarannassa su 11.8. klo 18. Menezes, Niva-Vilkko.

Kesäpiiri ke 14.8. klo 13–14.30 Roihuvuoren kirkolla, Rantala.

Tammisalon Elojuhla to 15.8. klo 18–20.30. Tammisalon kirkon edustalla ja takapihalla. Lettuja, kahvia, paloauton esittelyä, arpajaiset.

Seurakunta esittelee toimintaansa.

Kesäpiiri ke 21.8. klo 13–14.30 Laajasalon kirkolla. Niva-Vilkko.

Laajasalon kirkon Aulakahvio on auki ma-pe klo 10–14.

Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla on auki klo 11–14 tiistaisin 6.8. asti, jonka jälkeen se on avoinna ti, ke ja to klo 11–14.

Seurakuntaretki Porkkalan luovu­ tetulle alueelle 16.9. Lähdemme matkaan Laajasalon kirkolta klo 9 ja palaamme n. klo 16.45. Matkan hinta on 55–60 e/hlö sisältäen opastuksen Igor-museossa, lounaan Hirsalassa, oppaan palvelut Porkkalan kierroksella, bussikuljetukset sekä kuljettaja-matkanjohtajan palvelut. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 15.8. seurakunnan nettisivujen kautta.

Ongelmatapauksissa ota yhteyttä seurakuntatoimistoon puhelimitse.

Mukaan mahtuu 45 ensiksi ilmoittautunutta. Lisätietoja Juha-Matti Terämä p. 045 130 6324.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET. Roihuvuoren kirkossa: Messu su 4.8. klo 10. Rantala, NivaVilkko.

Messu su 11.8. klo 10. Nurminen, Niva-Vilkko.

Ekaluokkalaisten koulutielle siu­ naaminen ke 7.8. klo 18. Nurminen, Petri Tiainen.

Laajasalon kirkossa: Messu su 4.8. klo 12. Rantala, NivaVilkko.

Messu su 11.8. klo 12. Nurminen, Niva-Vilkko.

Ekaluokkalaisten koulutielle siu­ naaminen ke 7.8. klo 18. Laaksonen,

Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kouluun lähtevien ekaluokkalais­ ten siunaaminen ke 7.8. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

Ehtoollishartaus pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Puotilan kappelissa: Kesäkerho varttuneemmalle väelle keskiviikkoisin Puotilan kappelilla klo 14-15.30.

Muut ryhmät ovat kesätauolla kesäelokuun ajan.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta (Kiviportintie 5) tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 & 13–16.

Tulossa: Ekumeeninen kirkkovaellus sunnuntaina 1.9. klo 10.00. Lähtö Puotilan kappelilta kävellen -Merirastikappeli-Sofia. Omat eväät mukaan.

Mukana Marketta Antola Vuosaaren seurakunnasta.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 2. – 15.8.

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna 3.6.–9.8. ma, ti, to klo 9–13, ke klo 14–17, pe suljettu.

Avoinna 11.8. alkaen ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 1.8. klo 18, Katukappeli.

Messu su 4.8. klo 11, kirkko.

Iltakirkko to 8.8. klo 18, Katukappeli.

Messu su 11.8. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Juhani Peltonen.

Iltakirkko to 15.8. klo 18, Katukappeli. Ahonen.

TAPAHTUMIA Taruja ja maalaistansseja.

Metrolla musiikkiin konsertti ti 13.8. klo 19 Merirasti-kappelissa. Sami Junnonen, huilu ja Hanna Tuominen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Tulossa: Ekumeeninen kirkkovaellus su 1.9. klo 10–14 Puotilan kappelilta kulttuurikeskus Sofiaan. Puotilan kappelilla klo 10 lyhyt rukoushetki, jonka jälkeen kävelemme Vartiokylänlahden ympäri Merirasti-kappelille, vierailemme korealaisen seurakunnan luona. Perillä Sofiassa rukoushetki ja nyyttikestieväitä. Matkan pituus noin 7 km, lisäksi kotimatka Sofiasta, lähimmälle bussipysäkille 1,7 km.

Nuorten aloitustapahtuma Kallahdenniemen uimarannalla ti 27.8. klo 17. Tutustuitko riparilla mukaviin tyyppeihin? Tulkaa grillaamaan, leikkimään parhaat riparileikit ja tutustumaan muihin mahtaviin tyyppeihin, sekä kuulemaan isoskoulutuksesta ja nuorten toiminnasta.

Ilm. linkki nettisivuilla.

Nuortenleiri Porkkalassa 13.–15.9.

Mukavaa ja rentoa menoa mukavassa seurassa. Ilm. linkki nettisivuilla.

Ensi kertaa äidiksi. Odotatko vauvaa vai oletko jo äskettäin tullut äidiksi? Tahtoisitko kohdata muita samassa tilanteessa olevia äitejä?

Ryhmässä pieniä alustuksia äitiyteen liittyvistä aiheista ja vapaamuotoista keskustelua. Ilm. 27.9. mennessä, 050 322 9070, kirsi.satosalmi@evl.fi.

Ryhmä Valossa perjantaisin klo 9.30– 11.30 ajalla 4.10.–29.11.

Sairaan tuki vapaaehtoisten koulutus syksyllä 2019. Tarjolla on merkityksellinen vapaaehtoistehtävä kuolevan ja vakavasti sairaan, sekä hänen läheistensä tukena. Vapaaehtoiset kuuntelevat heitä ja keskustelevat heidän kanssaan säännöllisissä tapaamisissa. Lisäksi he lukevat ääneen, auttavat ulkoilussa tai vain istuvat potilaan luona tämän tilanteen ja toiveiden mukaan. Tehtävään saa seitsemän illan koulutuksen.

Koulutusillat 16.10.–11.12. Ilm. ja lisätiedot: kristiina.hannula@evl.fi, p. 050 402 2723.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa ti klo 9–10.

Voit jättää soittopyynnön sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Taiteiden yö täyttää kirkot musiikilla torstaina 15.8.

Kaupunkilainen voi bongata kirkoista myös poikkitaiteellisen messun, lastenohjelmaa, keskustelutilaisuuksia ja rukouksen syli -illan.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS MARI AARNIO

Oulunkylä, Pakila ja Malmi Taiteiden yön poikkitaiteellinen messu: Maa, vesi, ilma, tuli − neljä elementtiä Raamatussa. Messu toteutetaan musiikin ja liturgisen tanssin keinoin. Pastori Tarja Albekoglu, Adoramuslauluyhtye, kanttori Maija Pesonen-Kareinen, liturgisen tanssin ryhmä, ohjaus tanssipedagogi Tiina Sara-aho, Väinö Valli, sello. Messu alkaa klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa, Siltavoudintie 12.

Laulu valtaa Oulunkylän kirkon. Katja Mäkiö, mezzosopraano, Joonas Asikainen, baritoni, ja Sanni Antikainen, piano ja cembalo. Muun muassa Dvorak, Saint-Saëns. Konsertti klo 21 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10.

Kesäillan konsertti Marian taivaaseenastumisen päivänä. Luciano Carotenuto, huilu, Ari Häyrinen, urut, flyygeli ja cembalo. Hyvän Paimenen kirkko Pakilassa, Palosuontie 1, klo 19.

Taiteiden yön konsertti Malmin kirkossa, Kunnantie 1, klo 20.

Heikki Poutanen, urut.

Keskusta ja Suomenlinna Neula siveltimenä − Helena Vaarin kirkkotekstiilejä Tuomiokirkon kryptassa, näyttely avoinna klo 17 asti.

Konsertti: Suomen kamarimusiikkiseuran yhtyeet esiintyvät Suomenlinnan kirkossa klo 18 ja klo 19.

Konsertti: Syvänmerensukeltaja. Juicen virsikirjan helmiä.

Lasse Halme & Deep Sea Divers. Lasse Halme, laulu ja kitara, Kimmo Kajos, kitara, Ilkka Hanski, basso, Veli Piiponniemi, rummut. Mikael Agricolan kirkko klo 19. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e.

Urkumaraton klo 19–24 Kallion kirkossa. Perinteeksi muodostuneessa Taiteiden yön urkumaratonissa esiintyy urkureita ympäri Suomea. Sekä lehteri- että kuoriurut soivat vuorotellen kokeneiden konkarien ja tänä vuonna erityisesti nuorten urkurien käsissä. Soittajat vaihtuvat puolen tunnin välein. Voit istahtaa kuuntelemaan hetkeksi tai urakoida koko illan annin.

Vohveli- ja makkarabuffet ruokkii nälkäisiä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Järjestäjät: Helsingin Urkukesä, Kallion seurakunta ja Organum-seura.

Kuorojen kavalkadi Tuomiokirkossa: klo 20 Cantores Minores, johtaa Hannu Norjanen, klo 20.30 Kilven kuoro, johtaa Hanna Remes, klo 21 Kallion kantaattikuoro, johtaa Tommi Niskala, klo 21.30 Somnium Ensemble, johtaa Tatu Erkkilä, klo 22 Cantabile, johtaa Dominik Vogt.

Rukouksen syli -ilta Vanhassakirkossa: Performanssitaidetta ja kahvikärrytarjoiluja kirkkopuistossa klo 18, klo 19 ”pyhiinvaellus kirkon salaisuuksiin”. Yhteisöllisen pyhän kokemista kirkossa rukouksen hengessä. Taiteiden yön ilta päättyy rukoushetkeen. Mukana muun muassa musiikintekijä Jukka Leppilampi muusikkoystävineen.

”

Uspenskin katedraalin Katedraalin yö -tapahtumassa keskustelutilaisuus kryptassa klo 20: Voiko Jumalan olemasERILAISIA saolon todistaa? Juontaa filosofi ja kirjailiHUIPPUKUOROJA PÄÄSEE ja Torsti Lehtinen, kesKUULEMAAN SEKÄ kustelemassa päätoimitTUOMIOKIRKOSSA ETTÄ taja Jaakko Heinimäki, PAAVALINKIRKOSSA. kirjailija ja käsikirjoittaja Annina Holmberg, kirjailija ja pappi Kai Sadinmaa ja toimittaja ja kirjailija Taina West. − Ennen keskustelua katedraalissa akatistos klo 17, avoin yleisöopastus klo 18 ja Uspenskin katedraalikuoron konsertti klo 19.

Keskustelutilaisuus Temppeliaukion kirkossa klo 20: Ilmastonmuutos ja maailman tulevaisuus – onko meillä toivoa? Mukana ilmastotutkija Laura Riuttanen ja ekoteologi Panu Pihkala. Musiikki: Ida Elina ja Gospel Helsinki.

Paavalinkirkko Paavali soikoon -kävelykonsertti Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, klo 18−22. Esiintymässä kuorot Audite, SonorEnsemble, Kampin Laulu, Värinä, Kilven Kuoro, Cantabile, GUF-kören, Suomen Laulu, Akademiska Sångföreningen, Akademiska Damkören Lyran sekä Emma Pihkala.

Lastenohjelmaa Paavalinkirkossa klo 17−19. Tarjolla pullaa, mehua ja makkaranpaistoa sekä muuta ohjelmaa.

MENOT 2. – 15.8.

16 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messut su 4.8. klo 10 konfirmaatiomessu Malmin kirkossa. Kellokoski 4. Sofia Tuomenvirta. klo 14 konfirmaatiomessu Malmin kirkossa. Saksalais-suomalainen rippikoulu. Seija Knuutila-Loukonen. klo 10 Puistolan kirkossa. Anni Paukkala-Toivonen. klo 10 Viikin kirkossa. Niina Pihlajamaa. klo 12 konfirmaatiomessu Pihlajamäen kirkossa. Tuusjärvi 3. Esko M. Laine. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Niina Pihlajamaa.

Messut su 11.8. klo 10 Malmin kirkossa. Martta Paijola. klo 10 Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. klo 10 konfirmaatiomessu Viikin kirkossa. Vaellusrippikoulu. Markku Arola. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Petri Jukanen.

TAPAHTUMIA Kouluun lähtevien siunaus ke 7.8. klo 18 Malmin, Pihlajamäen, Puistolan, Tapanilan ja Viikin kirkoissa.

Seurakunta haluaa olla mukana lapsen uudessa elämänvaiheessa ja saatella pienet ekaluokkalaiset koulutielle. Tervetuloa lasten kanssa vanhemmat, kummit ja isovanhemmat!

Musiikkimatinea kesäkahvilassa Malmin kirkossa ti 6.8. klo 18. Solja Lapilainen, laulu, Alli Pitkäpaasi, viulu ja Kaisu Rauhamaa, piano.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk PITÄJÄNMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk OULUNKYLÄN srk VARTIOKYLÄN srk

HAAGAN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk TÖÖLÖN srk

LAUTTASAAREN srk

VUOSAAREN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

6.–8.9.

Perheleirillä liikutaan Lohirannassa Luotuja liikkumaan, liikkeellä luonnostaan -perheleiri Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla 6.–8.9. Yhteistä toimintaa ja vapaata aikaa sisällä ja ulkona. Mukana Pakilan Voimistelijoiden ja Pakilan Vedon toteuttamaa leikillisen liikunnallista ohjelmaa. Leiri täysihoidolla aikuiset ja yli 5-vuotiaat lapset 40 e. Alle 5-vuotiaat lapset 10 e ja vauvaikäiset maksutta. Kuljetus omilla autoilla. Ilmoittautuminen leirille 15.8. mennessä Pakilan seurakunnan virastoon, ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500.

Tiedustelut: Jouni Pirttijärvi, jouni.pirttijarvi@evl.fi, p. 050 401 6176.

Tulossa syksyllä pieni pyhiinvaellus! Lähde pienelle pyhiinvaellukselle 7.9. kiertämään pohjoisen Helsingin pyhäköt. Matkaan lähdetään Viikin kirkolta Malmin hautausmaan läpi. Voit kävellä tai polkea koko 16 km:n reitin tai osallistua vain osaan matkasta. Tauoilla nautitaan omia eväitä ja kirkoille varattua pientä välipalaa. Tapanilan virsi- ja viiniseura vastaa matkan varrella virvoittavasta hanasta. Oma muki mukaan.

Diakonia auttaa kesälläkin Diakoniatyöntekijän tavoittaa ajan varaamista ja neuvontaa varten ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481.

Tapaamisaikoja on tarjolla mahdollisuuksien mukaan eri seurakunnan toimipisteisiin.

Leivänjako Malmin kirkolla to klo 11.30–12.

Jakomäen kirkon pihalla joka toinen ke klo 11, seuraava kerta 7.8.

Tapulin seurakuntakodilla kesäkahvilan yhteydessä joka toinen ma klo 13, seuraava ma 12.8.

Pihlajamäen kirkolla Ostarin onni -kahvilan yhteydessä ti 13.8.

Ostarin onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla taas ti 13.8. alkaen. Leivänjako.

Oulunkylän seurakunta Taiteiden yön urkukonsertti Malmin kirkossa to 15.8. klo 20.

Heikki Poutanen, urut.

Kuolleiden kirja -kävelyt Malmin hautausmaalla ke 7.8. ja 14.8. Kokoontuminen hautausmaakappelin edessä klo 18. Malmin hautausmaa herää eloon hautausmaapappi Kai Sadinmaan vetämillä kävelyillä. Ilmoittautumiset kai.sadinmaa@evl.fi.

Hautausmaa elää -tapahtumaviikko Malmin hautausmaalla 19.–25.8.

Ohjattuja kävelyjä, konsertteja.

Hämärtyvän kesäillan ulkoelokuvanäytökset klo 21 jälkeen: ma 19.8.

F.W. Murnaun Sunrise - A Song of Two Humans (1927) ja ti 20.8. Risto Jarvan Jäniksen vuosi (1977). Esityksiin on vapaa pääsy. Kai Sadinmaan Kuolleiden kirjan julkistamistilaisuus ma 19.8. klo 19. Keskustelemassa Pirkko Saisio. Laulumusiikkia esittää Joose Keskitalo. Kari Hotakaisen Kantaja-näytelmä to 22.8. klo 18.

Lisätiedot: www.helsinginseurakunnat.fi/malmi Minimusiikki on musiikkileikkihetki perheille. Ohjaajina seurakunnan kanttorit. Ei ennakkoilmoittautumista. Malmin kirkolla ke 7.8. klo 9.45– 10.30 ja Viikin kirkolla ti 6.8. klo 9.45– 10.30.

Kesälaulajat Malmin kirkolla to 8.8. klo 18–19.30. Äänenmuodostusharjoituksia, uusien laulujen opettelua sekä tekstin tulkinnan harjoittamista.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Musiikkihartaus pe 2.8. klo 13.30 Madetojan palvelutalolla. Kanneltajat, ohj. Kaisu Rauhamaa.

Kesäjuhlat to 8.8. klo 17 Vuorensyrjän palvelutalon sisäpihalla, Vuorensyrjä 7. Ohjelmaa ja kesäistä tarjoilua.

Kesäkahvilat klo 13. Yhdessäoloa, kahvittelua, yhteislaulua tai hartaus.

Pukinmäen Portissa ma 5.8.

Siltamäen seurakuntakodilla ti 6.8.

Pihlajamäen kirkolla ke 14.8.

Tapulin seurakuntakodilla ma 12.8.

Kahvilan yhteydessä leivänjako.

Ohjelmallinen iltakahvila Malmin kirkossa ti 6.8. klo 18. Solja Lapilainen, laulu, Alli Pitkäpaasi, viulu ja Kaisu Rauhamaa, piano.

Loppukesän grilli-illat keskiviikkoisin klo 18. Hoiva Viikin terassilla ke 14.8. Os. Agronominkatu 7. Makkaran grillausta, yhteislaulua, pieni hartaus. Käynti Agronominkadun puolelta Hoiva-Viikin ja Viikin kirkon väliseltä kujalta. Sateen sattuessa ilta Viikin kirkolla. Petri Jukanen ja Kaisu Rauhamaa. Malmin kirkon pihassa ke 21.8. Makkaranpaistoa, musiikkia,

yhdessäoloa. Laura-Elina Koivisto, Mikko Korhonen.

Korttelitupa jatkuu Siltamäen seurakuntakodilla ma ja to klo 11.30– 14.30, alk. ma 12.8.

Perheretki Mustasaareen la 10.8. klo 10–16 monikulttuurisille ja suomalaisperheille, jotka haluavat tutustua toisiinsa ja virkistyä yhdessä. Saaressa uimaranta, kotieläimiä ja muuta mukavaa. Aikuinen 10 e, 2–12-v. 5 e, alle 2-v. ilmaiseksi. Hinta sis. lauttamatkat ja tarjoilut. Kulku omin kyydein Taivallahden lauttarantaan, Eteläinen Hesperiankatu.

Ilm. p. 09 2340 4400 viraston aukioloaikoina ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 13–17, tai malmi.srk@evl.fi.

Nuorten kahvila ja veisuvartti Tapanilan kirkolla ke klo 17–20.30.

Seurakuntamatka Tallinnaan 5.–6.10. Matkalla tutustutaan Tallinnan kirkolliseen elämään ja osallistutaan oopperaan ”Viulunsoittaja katolla”. Hinta jaetussa huoneessa 173 e ja yhden hengen huoneessa 220 e. Hintaan sis. laivamatkat, meriaamiainen ja buffet, majoitus Viru-hotellissa sekä liput esitykseen.

Lisätietoja Esko M. Laine p. 09 2340 4461 tai Laura Kokkola p. 040 843 9429.

Menokasvo

Käy kesäiltana Tuomasmessussa huilaamassa

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu 28.7. klo 10. Tuusjärven rippikoulun konfirmaatio. Airaksinen, Koskinen, Mäkiö.

Messu 4.8. klo 10. Lohiranta 2 rippikoulun konfirmaatio. Handolin, Heininen, Helenius, Mod, Halminen.

Maunulan kirkossa: Messu 28.7. klo 12. Albekoglu, Helenius.

Messu 4.8. klo 12. Savik, Mäkiö.

Käpylän kirkossa: Messu 28.7. klo 18. Albekoglu, Helenius.

Messu 4.8. klo 18. Järvinen, Mäkiö.

Mikä osio puhuttelee sinua messussa eniten?

Musiikki ja rukousjakso. Näihin elementteihin voi aina luottaa, kun tulee messuun. Musiikki on tärkeintä. Se on ilahduttanut ja lohduttanut minua erilaisissa elämänvaiheissa. Saarnatkin antavat usein paljon.

Messuvapaaehtoinen Anna Rautalinko, olet koonnut kesäisen Tuomasmessun, jota vietetään sunnuntaina 4.8.

Mitä kokoaminen tarkoittaa?

Kerään yhteen ne vapaaehtoiset, kuten rukousavustajat ja kirjojen jakajat, jotka tekevät messun. Messun kokoaja istuu viikkoa aikaisemmin kirkon eteisessä messuemäntänä tai -isäntänä seuraavan messun tehtävälistojen kanssa. Se on tärkein kanava. Kummallisesti kesälläkin löytyy aina ihmisiä eri tehtäviin. Se on varmaan järjestetty juttu ylhäältä.

Miten kesämessu eroaa tavallisesta?

Messu on kevyempi ja organisaatio samoin. Rukousavustajia ja sivualttareita on vähemmän eikä teejatkoja ole. Toisaalta messuun tulee uusia ihmisiä, jotka ovat käymässä Helsingissä.

ESKO JÄMSÄ

Miten Tuomasmessu eroaa normimessusta?

Musiikki ja rukoileva ilmapiiri ovat tärkeitä. Meininki on iloinen olematta hilpeä. Messu on myös selkokielinen eikä kovin korkeakirkollinen.

Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14.

Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 p. 09 2340 5318

Kenelle suosittelisit messua?

Kaikille, jotka haluavat hetkeksi istahtaa penkkiin huilimaan varmuudella siitä, että tänne olen tervetullut. Jos tykkää hyvästä musiikista, niin vielä parempi.

EIRA SERKKOLA Kesäinen Tuomasmessu su 4.8. klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Saarna Atte Korhola, liturgi Kaisa Kariranta, musiikki Miika Vintturi yhtyeineen. Muut kesämessut 11.8., 18.8. ja 25.8.

MENOT 2. – 15.8.

TAPAHTUMIA Taiteiden yön poikkitaiteellinen messu 15.8. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Maa, Vesi, Ilma ja Tuli: Neljä Elementtiä Raamatusta.

Tanssi Tiina Sara-aho, sello Väinö Valli. Albekoglu, Pesonen-Kareinen.

Adoramus-lauluyhtye Taiteiden yön konsertti 15.8. klo 21 Oulunkylän kirkossa. Laulu valtaa Oulunkylän kirkon. Baritoni Joonas Asikainen, mezzosopraano Katja Mäkiö, paino ja cembalo Sanni Antikainen. Vapaa pääsy!

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

A

17

Apua & tukea

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 4.8. klo 11 Tiia Valve-Tuovinen, Paula von Koch ja Heikki Poutanen.

Messu, joka on samalla Leppävaaran seurakunnan konfirmaatiomessu su 11.8. klo 11.

TAPAHTUMIA. Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Green Light -kesänuortenilta tiistaisin klo 18–21. Grillailua ja chillailua kirkolla. Mukana seurakunnan työntekijä.

Eläkeikäisten kesäinen kerho torstaisin klo 13. Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä.

Mukana diakoniatyöntekijä.

Urkuakatemian opettajien konsertti la 3.8. klo 15.30. Konsertti on osa Organ Summer Academyn tapahtumaa. Vapaa pääsy.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen ke 7.8. klo 18. Mukana Aino Perälä, Tiia Valve-Tuovinen ja Heikki Poutanen. Tilaisuuden päätteeksi mehua, keksiä ja vapaata jutustelua.

Tervetuloa kaikki koulunsa-aloittajat perheineen Kesäillan konsertti to 15.8. klo 19.

Konsertti Marian taivaaseenastumisen päivänä. Luciano Carotenuto, huilu ja Ari Häyrinen, urut, flyygeli ja cembalo. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Kirkon koirakarnevaali to 22.8 klo 17.30. Karnevaali koirille, omistajille ja koirien ystäville. Pukeutuminen karnevaalihenkisesti sallittua! Yleisö muodostaa paraatikujan kirkon alapihalta yläpihalle, jonka läpi koirat kulkevat. Yläpihalla on koirien hyvinvoinnin yhteistyökumppaneita.

Kulkueen jälkeen koiriin voi jäädä tutustumaan paremmin ja rapsuttelemaan. Koirille pikkulahjat. Tule ihastelemaan koiria! Koirien kokoontuminen alapihalla klo 17.20. Lisätietoja Paula von Koch, p. 050 556 1810.

Eron jälkeen Helen Partin elämään on tullut uusia harrastuksia, ihmisiä ja erilaista toimintaa.

Myös eroryhmästä jäi käteen tärkeitä ihmissuhteita.

Helen Partti jäsenteli ajatuksiaan erosta vertaistukiryhmässä Kirkon perheneuvonnan eroryhmässä Helen Partin oma tarina asettui osaksi suurempaa kertomusta.

TEKSTI ELLA LUOMA KUVA ESKO JÄMSÄ

T

uska ja kärsimys. Niillä sanoilla Helen Partti kuvaa eronsa herättämiä tunteita. Suhteen päättyminen käynnisti pitkän prosessin, joka söi arjessa valtavasti energiaa. Partti alkoi etsiä apua eron synnyttämään pahaan oloon kirkosta ja löysi kirkon perheneuvonnan eroryhmän. − Soitin kirkon perheneuvontaan, ja sieltä tarjottiin joko yksilö- tai ryhmäterapiaa. Ryhmä kuulosti paremmalta, Partti kertoo.

Hän haki ryhmän jäseneksi ja pääsi haastattelun jälkeen mukaan. Ryhmä kokoontui kymmenen kertaa kahden terapeutin johdolla. Jokaisella kokoontumiskerralla oli etukäteen mietitty aihe, esimerkiksi suru, talous, viha tai häpeä. Partin mukaan ryhmässä ei ollut vaikeaa puhua omista asioista. − Terapeutit loivat turvallisen ilmapiirin, ja osallistujat olivat sitoutuneita ryhmätyöskentelyyn.

ERORYHMÄ TARJOSI Helen Partille mahdollisuuden jäsennellä omia ajatuksiaan ja ymmärtää paremmin omia tunteitaan muiden ryhmäläisten kanssa. − Kun kuuntelin muiden puheenvuoroja, alkoi tuntua siltä, että oma tarina asettui osaksi suurempaa kertomusta.

Partti toivoo, etteivät ihmiset jäisi eronsa herättämien tunteiden kanssa yksin. Hän olisi kaivannut eroryhmään etenkin miehiä, joita ryhmissä kuulemma käy vain vähän. − Olisin halunnut kuulla myös miesnäkökulman eroon. Tuntuu siltä, että eri sukupuolet käsittelevät eroa omissa piireissään eivätkä kohtaa, vaikka juuri ajatusten vaihto olisi tärkeää.

Partti toivoo, ettei kukaan kavahtaisi kirkon järjestämiä eroryhmiä.

Ryhmässä oli turvallinen olo eikä uskonnollisuus korostunut. Siellä ei tuomittu ketään, vaan ihmisten auttamisen halu korostui. − Voin suositella ryhmää kenelle ta-

hansa hengellisestä taustasta riippumatta.

Kirkon perheneuvonnan järjestämä eroterapia on myös maksutonta.

Se on iso asia monelle. Kaikilla ei ole varaa kalliiseen terapiaan, tai oma taloudellinen tilanne on eron vuoksi saattanut muuttua epävarmaksi.

Helen Partin mielestä vaikeinta eroamisessa on se, että parisuhteen päättymisestä ei toivu hetkessä. − Selviäminen alkaa siitä, että tekee aktiivisesti jotakin. Eroryhmässä sitouduttiin käymään säännöllisesti ryhmässä ja kuuntelemaan myös muiden tarinoita.

Partti kannustaa kaikkia puhumaan omista eroon liittyvistä kokemuksistaan: − Kun hirveiltä tuntuvat asiat sanotaan ääneen, ne menettävät pahimman kärkensä. Sitä huomaa, etteivät ne niin hirveitä olleetkaan. − Tuntui myös hyvältä, kun toiset osoittivat empatiaa. ■ Perheneuvonnan eroryhmä (maksuton) kokoontuu Seurakuntien talossa Kalliossa keskiviikkoisin 4.9.–6.11.klo 8.30–10.

Ohjaajina ovat perheneuvojat Kirsi Hiilamo ja Iiro Leino. Ryhmään tulijat haastatellaan elokuun aikana. Tiedustelut ja ilmoittautuminen viimeistään 16.8.: puh. 09 2340 2555 (ma–pe klo 9–12)

18 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Ostetaan

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia Raamattukylän musiikkinäytelmä

16.–19.7.

22.–24.7.

26.–27.7.

28.7.

29.7.

2.–3.8.

4.8.

9.–11.8.

klo 13 klo 13 klo 13 klo 18 klo 13 klo 14 klo 13 klo 13

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

Näytökset alk. 18 €/aik., 4–12 v. 10 €

Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 760

vivamonraamattukyla.fi

HERÄNNÄISSEURAT la 3.8. ”Ilmasto ja rauha” Loviisan rauhanfoorumi (kulj. Kalliosta klo 13) klo 15 Rubato-konsertti Loviisan srkkoti, Kuningattarenk. 7; ja seminaari; E.Tuomioja: ”Kestämätön kehitys vakauden ja rauhan uhkana”; kommentit mm. Saarikivi, Kemppainen, kaupungin ed. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kko, Brandensteinink.2; Eira Sax Quartet & Ilmasto ja kirkko -draama; puhujina mm. Kuukauppi ja Kainulainen. ke 7.8. klo 19 seurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, tarj. klo 18.30. la-su 10.8.-11.8. Meriveisuut Hangossa 10 v.: la 10.8. klo 17 musiikkiseurat Lappohjan kyläkko, Hietaniement.14; Herännäisnuorten kuoro; kahvit. klo 19 merenrantaseurat Sjömansro, Satamatie 38-40; grillimakkaraa. su 11.8. klo 10 juhlamessu Hangon kko, Kirkkomäki 1; saarna H.-C.Daniel, mukana HNK; ruokailu ja kahvit srkkoti. klo 14 konsertti ”Lauluja uskosta, toivosta ja merestä” Hangon kko, Johanna Rusanen ja Jari Hakkarainen. ke 14.8. klo 18.30 Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteiset kesäseurat Östersundomin kko,Kappelit.65, Hki.

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Pe 2.8. klo 19 kesäseurojen lauluilta, Vanha kirkko La 3.8. klo 18 kesäseurojen viikkomessu, Tuomiokirkko Su 4.8. klo 14, 15:30 ja 18:00 kesäseurat, Ry

Kotisiivousta yms. lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ostetaan asunto Ostan pienen yksiön omaan käyttöön Hki:n keskustasta/tuntumasta.

Nopeat kaupat. P. 0405336468

KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

Seurat keskiviikkoisin klo 19:00, lauantaisin klo 18:00 ja sunnuntaisin klo 16:00 ja 18:00 Tervetuloa.

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonlakipalvelu.fi MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Rakennusala

hautakivityöt

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Kattojen maalaukset /pesut

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Siivouspalveluja

24 h

PÄIVYSTYS

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

www.katonmaalaushelsinki.fi JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Meiltä saat kaikki kotisi ja kiinteistösi remontit.

Takuutyötä v.1989 lähtien

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla, Petri Posti, petriposti@elisanet.fi kotitalväh. www.petriposti.com/ 0505003090

• Ulko- ja sisämaalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattia pinnat • ilmainen arviointi

Kotisiivoukset ja ikkunanpesut 45 v. kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta64@mail.com

Mattojen käsinpesua!

10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin.

Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv.

Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Siivous, taulut, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 8 v. kokemus ja suosituksia

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

PIKA KOTIAPUA 0442514416 Lapsista-vanhuksiin, myös hierontapalvelut, 35 v. kokemus, hoidon kesto 1,5 h, kysy lisää rus.finland@gmail.com PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Eläkeläisille, leikkaus 18-24 €, permanentti tai väripaketti 70 € P. 045 2386356, Hämeentie 38 Jalkahoidot 60 € kotikäyntinä Helsingin alueella.

Puh 040-154 7607

1.8.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kiinteistövälitystä

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi

Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KEVÄÄKSI KAUNIS HYMY

• Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus • Hammasvalkaisu

Hammaslääkäri Ada Tikka.

alk. 49 €

25 € 99 €

Hinnat eivät sisällä kelakorvausta.

T A K U U T Y Ö

Vuokrata halutaan

Kirkon vapaaehtoistyötä tekevä nainen haluaa vuokrata yksilön Helsingissä. Puh 050 534 0796 Työssäkäyvä opisk.parisk. etsii kaksiota Etelä-Hel. max 1100e 0449729496 Osku Mäkkylä 1-2h+k. HKI Kantakaupunki + Oulunk.

Kulos. Lauttas. Tervehenkinen, työssäkäyvä mies. Mikko / 0505399908

Luotettava, työssäkäyvä 38v. nainen+2 kissaa etsii kotia. Vuokra max. 700 €. Elina 0400564638 Rauhallinen töissä käyvä oikeustiet. opiskelija etsii asuntoa Helsingistä tai Espoosta. P. 0503624658

Kaksi nuorta työssäkäyvää opiskelijaa etsii pitkäaikaista kimppakämppää Helsingin kantakaupungista. Olemme vastuullisia, siistejä ja vastuuntuntoisia.

Molemmilla luottotiedot kunnossa.

Taavetti Huhtala 045 122 2177 taavetti.huhtala@gmail.com

Vakityössä käyvä, luotettava, savuton uskovainen 27v. nainen etsii 1h+k Vallilan & Sörnäisten läheltä.

Puh. 0400 546 178 Luotettava ja rauhallinen opiskelija etsii pitkäaikaista vuokrayksiötä Helsingin keskustan alueelta. veeralleasunto@gmail.com

Siisti ja luotettava opiskelija haluaa vuokrata yksiön Helsingistä. 0407556559 Työssäkäyvä 19-vuotias nainen etsii asuntoa, luottotiedot kunnossa. Tia / 0509183289

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

p. 09 726 2266

HAMMASTEKNIKKO

p. 09 146 1460

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 390€ Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 790 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 110€ Korjaukset ja pohjaukset odottaessa 95€

Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru • Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€

HKI 37v. virkanaiselle 2H+K (1H) n. 800€/kk. Miel. kantakaup. Luottot. ok. Savuton/ei lemikk. 0407074427

19

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa?

Kaunis hymy valloittaa.

Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak.

En juo/polta. p.050-5996061

A

PROTEESI VALMIS 12 TUNNISSA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. hinta 550€

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Myydään asunto

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Uudenveroinen kaksio 57m2 Outokummun keskustassa, 105 000€ p. 044 5216645

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Vuokralle tarjotaan Kalustettu huone 18 m2, oma sis. käynti ja kph, postinro 00790, määräaikaisena esim. 22.12.2019 asti. Vuokra 490 e/kk.

Yst. tied. majaklaani@outlook.com

Uusia puhuttelevia päänavauksia viikoittain kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

• Hakaniemi, Hämeentie 7 • Etelä-Haaga, Kauppalantie 4.

20 A Kirkko ja kaupunki | 1.8.2019

Miksi erosin kirkosta: kaksi vastausta PIRKKO KARASTI pyysi jotakuta vasta kirkosta eronnutta kertomaan syyn omaan päätökseensä (K&k 23.5.). Erosin kirkosta vastikään pitkän pohdinnan tuloksena, eikä päätös ollut helppo.

Usein mediassa tunnutaan oletettavan, että uskon puuttuminen olisi pääsyy kirkosta eroamiseen. Läheskään aina ei kuitenkaan ole näin.

Olisin edelleen kirkon jäsen, jos kirkko toimisi Raamattu ylimpänä ohjenuoranaan ja keskittyisi evankeliumin julistamiseen eikä muodikkaiden globalististen agendojen ajamiseen.

Jeesukseen Kristukseen itse turvaavana ja uskovana ihmisenä koen suorastaan petoksena seurakuntalaisia kohtaan, että evankelis-luterilaisessa kirkossa kaikki papit eivät ole uskovia. Heidän haastatteluistaan käy ilmi, että monet eivät usko edes perusasioita: luomista, neitseestä syntymistä tai edes kristinuskon ydintä, ylösnousemusta.

Miten sokea voi taluttaa sokeaa?

Suuri osa papeista kannattaa liberaaliteologiaa. Tämä on hyvin kaukana perinteisestä uskosta, joka pitää Raamatun Jumalan sanana. Mielestäni kirkko toimii useassa asiassa täysin vastoin Raamattua eikä edusta perinteistä kristinuskoa. Räikeimpiä esimerkkejä tästä on ehkä Kirkko ja kaupunki -lehti. Lopetin sen lukemisen, kun sitä ei voinut lukea tulematta surulliseksi.

Kun lehdessä on joskus jotain hengellistä, se on usein harhaoppien julistamista, esimerkiksi gnostilaista mystiikkaa ja meditointeja. Jopa Marian palvontaa ja rukousnauhan käyttöä on käsitelty. Jos Martti Luther näkisi kirkon nykytilan, hänellä olisi varmasti paljon sanottavaa.

Annika Österberg Helsinki

PIRKKO KARASTI oli huolestunut kirkosta eroavien kasvavasta määrästä.

Itse olen 21-vuotias opiskelija, ja henkisyys on keskeinen osa arkeani.

Erosin toukokuussa kirkosta. Yksi kirkosta luopumisen pohjasyy liittyy ihmisen ja yhteiskunnan kehitykseen. Tiedämme, että kun vanhenemme, fyysinen kehomme muuttuu. Samoin muuttuvat ja kasvavat arvomme yksilöinä ja yhteiskuntina. Sota-ajan ravistelema yhteiskunta tarvitsee yhteisiä arvoja pitämään ihmisiä sovussa keskenään. Järjestelmällinen uskonto, perhe ja perinteet olivat tärkeitä kivijalkoja Suomessakin vielä vain 50 vuotta sitten.

Kunnia ja perinnekeskeisyys ovat kuitenkin uusien sukupolvien myötä kehittyneet yksilöllisyyden ja menestyksen tavoittelemiseksi. Silloin ihminen alkaa miettiä, haluaako hän enää kuulua kirkkoon, jos siitä ei ole itselle suoraa hyötyä. Muslimeiksi emme ole siis muuttumassa, koska islamilainen perinne käsittää pohjimmiltaan samat arvot kuin kristillinen vastineemmekin.

Henkilökohtainen syyni erota kirkosta perustuu oivalluksiin siitä, että jokainen teko ja tekemättä jättäminen

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

TOM JOHANSSON

Maailman tämän hetken suosituimpiin artisteihin lukeutuva Ed Sheeran esiintyi 23. ja 24. heinäkuuta Helsingissä Malmin lentokentällä yhteensä yli 100 000 ihmiselle. Malmin seurakunta oli juna-aseman luona toivottamassa konserttivieraita tervetulleiksi jakamalla ohikulkijoille Älä pelkää -siirtokuvatatuointeja. ”Älä pelkää” toistuu Raamatussa yli 350 kertaa. Se on viesti siitä, ettei ole mitään hätää.

vaikuttavat kokonaisuuteen. Minut liitettiin kirkkoon 21 vuotta ennen kuin olin itse valmis päättämään asiasta, ja eroamatta jättäminen olisi ristiriidassa sen kanssa, mihin mielestäni suomalaisten kannattaa juuri nyt keskittää sekä henkisiä että taloudellisia voimavarojaan.

Jään kaipaamaan lehden Gurun opissa -osiota. Lopuksi toivon, että kirkko jatkossa vähentäisi perinteiden opettamista ja itsensä markkinointia.

Toivon, että se keskittyisi kertomaan tapoja saavuttaa se kokemus elämästä, taivas, jonka löytäneitä ihmisiä ei vielä tuhansienkaan vuosien jälkeen ole unohdettu.

Nicholas Liimatta Helsinki

Suvaitsevaiset voivat olla suvaitsemattomia RISTO PITKÄNEN oli sitä mieltä, että Pirkko Karastin viittauksen muslimeihin ”voisi nähdä vihapuheeksi” sekä että ”kirjoituksen julkaiseminen osoittaa huonoa harkintaa lehden osalta” (K&k 6.6.). Olisiko lehden siis rajoituttava julkaisemaan vain sen oman linjan mukaisia mielipidekirjoituksia? Seulottava vain sille kaikkein

soveliaimmat mielipiteet?

Toivon, että käsite vihapuhe olisi ollut käytössä jo 1960-luvulla, jolloin kuulin, miten ”viimeinen porvari hirtetään viimeisen papin suoliin”.

Ongelma piilee siinä, kuinka laajasti ja väljästi käsitettä tulkitaan. Mitä ei haluttaessa voisi nähdä vihapuheeksi?

Karastin tekstin tulkitseminen siksi on mielestäni ylireagoimista. Mutta kenen tulkinta ratkaisee? Onko kiihkeämpi ja epäluuloisempi aina oikeassa? Olenko jo tehnyt itsenikin epäilyttäväksi asettuessani ylitulkitsemista vastaan? Olenko siis vihapuheen salainen kannattaja?

Kaikki nämä ulottuvuudet vallitsivat yhteiskunnassa, jossa tunnettiin vihapuheelle sukua oleva käsite ”neuvostovastainen”. Jumalan armosta Venäjä on päässyt irti järjestelmästä, jossa äärimmäisen väljästi tulkittu "neuvostovastainen agitaatio" vei pienen ihmisen oikeuteen, pakkotöihin ja jopa kuolemaan.

Pystymmekö me, jotka luulemme oppineemme historiasta, estämään samantyyppisen käsitteen muuttamisen uudeksi juridiseksi lyömäaseeksi?

Juhani Alesaro Helsinki

Vastakkainasettelu ei edistä sovintoa KIRKKO JA kaupunki kirjoitti uudesta sovinnon kansanliikkeestä otsikolla ”Suomeen puuhataan Sovinnon päivää” (K&k 23.5.). Jutussa toimittaja Wali Hashi esittää vastakkainasetteluun perustuvaa ajatusmallia: me (somalit) emme tee itsemurhia, vaan olemme onnellisia toisin kuin te, jotka teette itsemurhia ja olette onnettomia. Te laitatte vanhukset vanhainkotiin toisin kuin me, jotka huolehdimme heistä perheessä antaen rakkautta.

Ei pitäisi koskaan yleistää, koska jokainen yhteisö ja perhe sisältää erilaisia kohtaloita ja ihmistarinoita. Yleistämällä juuri rakennetaan vastakkainasetteluja.

Toivottavasti seurakuntayhtymän hankkeeseen varaamat 40 000 euroa käytetään ruohonjuuritasolla eli haetaan kontaktia vaikkapa pääkaupunkiseudun vuokratalojen monilapsisiin "yksinhuoltajiin". Näin rakennettaisiin siltoja kotiäiteihin, joita harvoin näkee asunnon ulkopuolella.

Kotiäitien yhteisö on avainasemassa sovinnon rakentamisessa, sillä juuri he kasvattavat lapset ja huolehtivat vanhuksista.

Suosittelisin hankkeelle tutustumista Suomen historiaan. Kyllä meilläkin 1700−1800-lukujen paikallaan seisovassa maatalous- ja sääty-yhteisössä kontrolloitiin yksilön elämää.

Perhe, kyläyhteisö, viranomaiset ja papisto kontrolloivat yksilöä aina sukupuolielämästä lähtien.

Yhteisön ulkopuolelle jääminen oli varmasti kauhistus, joten lapset kumarsivat vanhempia, naiset isäntää, isäntä kyläyhteisön nokkamiehiä, virkamiehiä ja papistoa ja kaikki kuningasta ja keisaria.

Ilmaan jääkin kysymys, miten klaaniyhteisöstä tuotuja sovittelukäytöntöjä sovelletaan vapaaseen ja demokraattiseen yhteiskuntaamme, jossa edelleenkin monet perheet ja suvut välittävät vanhuksista ja erityistarpeisista ja ovat jopa onnellisia ajoittain.

Merja Saarikoski Helsinki

Viihteestä on tullut nykyajan uskontoa TAANNOIN TÄLLÄ palstalla kiiteltiin kirkkoa, kun soittivat kellojaan Suomen jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestaruuden kunniaksi (K&k 6.6.). Mutta mitä yhteistä on kirkolla ja urheilulla? Eikö Isossa kirjassa kehoteta ihmisiä olemaan kilpailematta keskenään?

Eikä siihen kyllä mitään kirjojakaan tarvita. Riittää, kun katsoo ympärilleen nähdäkseen, mitä kilpailu saa ihmisissä aikaan.

Pahaan asemaan joutuu Jumala, kun molempien puolien urheilijat pyytävät samalta Jumalalta ylhäältä apua voittaakseen mittelöt.

Tämä kertoo siitä, että viihteestä on tullut nykyajan uskontoa, vaikka etenkin urheilu on vain aikuisten ihmisten leikkiä ja illuusiota superihmisistä.

Robert Miettinen Helsinki