Kirkko ja kaupunki 2018 21 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

21

15.11.2018 kirkkojakaupunki.fi

A8 Keinoja, joilla parisuhde kestää vaikka mitä

B6 Jalkapallouran jälkeen Mikael Forssell elää lapsi­ perheen arkea

KATOLINEN MUNKKI THOMAS MERTON (1915–1968)

Tekee mieli paeta, mutta pakotiet ovat tukossa.

Ajattele alkukuvaa, Melender hokee itsekseen, tyyntä vedenpintaa, jonka yllä liikkuu vain Herran henki. Aikaa ennen sanoja ja merkityksiä, puhdasta olemisen tilaa. Palauta itsesi sinne, missä et ole koskaan ollut.

TOMMI MELENDER ROMAANISSAAN RAUTAKAUSI (WSOY 2018)

Iankaikkisesti

Meitä lämmittää tuli, ei savu. Meidät vie meren yli laiva, ei vanavesi. Niin myös sitä, mitä olemme, on etsittävä oman olemuksemme näkymättömästä syvyydestä, ei tekojemme ulkoisista heijastumista.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018 Jumalan henki on minut tehnyt, Kaikkivaltiaan henkäys antaa minulle elämän.

JOBIN KIRJA 33:4

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Tunkkainen seksiopas KIRKON KAIKKEIN vanhoillisimmat järjestöt ovat julkaisseet seksioppaan rippikouluja varten. Oppaassa varoitellaan itsetyy­ dytyksestä ja homoudesta sekä muistutetaan, että miehellä perheen päänä on vastuu siitä, että perheen tekemät päätökset ovat viisaita.

”

FIKSUT SEURAKUNNAT eivät tällaisia tunkkaisia menneen maailman materiaa­ leja rippikouluissaan tietenkään käytä.

KIRKOSSA EI HALUTA Kirkolla ei silti ole käytännössä keinoa SULKEA KETÄÄN kieltääkään niitä. Rippikoulun varsinaiset ULKOPUOLISEKSI. oppikirjat kulkevat piispainkokouksen AINAKAAN siivilän läpi, mutta muusta oppimateriaa­ KIRKOLLISISSA lista seurakunnat saavat päättää itsenäi­ sesti.

ASIAKIRJOISSA Päätösvalta on viime kädessä jokaisen EI HALUTA. seurakunnan kirkkoherralla.

Se on sitä paljon puhuttua moniäänisyyttä. Joka tarkoittaa myös laadun vaihtelua. Rippikouluun lähtijä ei voi olla täysin varma siitä, millaisiin näke­ myksiin opetus juuri hänen rippikoulussaan perustuu.

HYVÄ RIPPIKOULU on turvallinen. Omaan seksuaa­ liseen ja sukupuoli­identiteettiin liittyvät asiat vaativat erityisen turvallista ja hyväksyvää ilmapii­ riä. Tässä rippikoulun pitäjät ovat yleensä onnistu­ neet hyvin.

Tuoreessa tutkimuksessa yli yhdeksänkymmentä prosenttia rippikoululaisista vastasi, että rippikoulus­ sa oli hyvä, hauska ja turvallinen olo ja että siellä sai olla oma itsensä.

Olisipa mukavaa, jos vähintään yhdeksän kymmenestä kirkon jäsenestä voisi sanoa samaa kirkosta ylipäänsä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Napsin beetä, ceetä, deetä ja sinkkiä.

Voitelen leipäni kevytrasvalla. Mittaan verenpainetta ja sykettä. Kerään askeleita liikuntaappiin. Nostan töissä sähköpöydän ja seison.

Täytän ristikoita. Pysähdyn, venyttelen ja hengitän hitaasti nenän kautta.

Mutta rupsahdan ja rapistun, veltostun ja väsyn.

Luojani, miksi minusta tällaisen teit?

Katso minuun, rakasta minua.

kirkkojakaupunki.fi Kirkkoherra Kari Kanalan rivous oli tuomio­ kapitulille liikaa

ESKO JÄMSÄ

SUURTA HUOLTA rippikoulun laadusta ei kuiten­ kaan tarvitse kantaa. Jos rippikoulussa noudate­ taan voimassa olevaa opetussuunnitelmaa, se on sukupuolisensitiivinen ja jokaisen ainutlaatuisuutta ja erilaisuutta kunnioit­ tava.

Sukupuolisensitiivisyydellä tarkoitetaan herkkyyttä sukupuoleen liittyville oletuksil­ le, odotuksille ja stereotypioille.

Kirkossa ei haluta sulkea ketään ulkopuoli­ seksi. Tai ainakaan kirkollisissa asiakirjoissa ei haluta.

Olen yrittänyt.

Kari Kanala kertoi roastaustapahtumassa satiirisia alapääjuttuja. ”Sori siitä”, hän pahoittelee roisia käytöstään ja pohtii: ”Jumalanpalveluksen synnintunnustus on sekin itse asiassa seurakunnan yhteinen roastaus.” Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 15.11.2018

numero 21

Seuraava lehti ilmestyy 29.11.

KANNEN KUVA: ANSSI RAUHALA

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Kirkkoa rakennetaan, jotta kaikki kokisivat rakastavan Jumalan” Espoon hiippakunnan uusi piispa Kaisamari Hintikka kertoo, mitä hän kysyisi Jumalalta, jos saisi esittää yhden kysymyksen.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1.

Miksi halusit piispaksi?

– Espoon hiippakunnasta minua lähestyi jo arkkipiispan vaalin alkumetreillä useampi ihminen, joka halusi esittää minulle kutsun. Mutta ei piispaksi tai edes piispaehdokkaaksi päädytä ilman, että itsekin on siihen valmis. Olen kuullut vuosien mittaan useamman ihmisen sanovan, että minulla olisi annettavaa tälle kirkollemme piispana. Lopulta rupesin vakavasti harkitsemaan asiaa. Vuodet Luterilaisessa maailmanliitossa ovat aivan erityisesti vahvistaneet tätä käsitystä.

2.

Olet käyttänyt sellaista puhetapaa, että ”me yhdessä rakennamme kirkkoa”. Mitä silloin oikein rakennetaan?

– Ensisijaisesti kirkko rakentuu Kristuksen varaan ja on hänen ruumiinsa tässä maailmassa. Mutta ihmiset rakentavat kirkosta myös ihmisyhteisöä, kristittyjen yhteisöä. Silloin rakennetaan erityisesti paikallista seurakuntaa, jossa mahdollisimman moni tuntisi olonsa turvalliseksi, tuntisi voivansa olla oma itsensä.

– Kun mahdollisimman monenlaiset ihmiset voivat tuoda omat lahjansa seurakunnan työn suunnitteluun ja toteuttamiseen, kirkko rakentuu yhteistuumin alhaalta ylöspäin. Ihan konkreettisesti kirkkoa rakennetaan näinä päivinä esimerkiksi käyttämällä äänioikeutta seurakuntavaaleissa.

– Kirkkoa ei rakenneta kuitenkaan ainoastaan sitä itseään varten, vaan meidän tehtävämme on elää kristittyjen yhteisönä niin, että ne sanat, joilla kerromme rakastavasta Jumalasta ja se tapa, jolla elämme yhdessä, eivät olisi ristiriidassa keskenään.

– Kirkkoa rakennetaan siksi, että kaikki ihmiset kokisivat rakastavan Jumalan läsnäolon omassa elämässään. Molempia puolia tarvitaan – Kristusta kirkon MIKSI ET VASTAA kannattelijana, ihmisiä sen KAIKKIEN SINUA ETSIVIEN rakentajina – muuten kirkKAIPAUKSEEN? ko ohenee vain yhdenlaisten ihmisten yhteisöksi.

3.

”

Hiippakuntasi alueella järjestetään paljon kesäfestivaaleja. Mitä niistä olet jo nyt merkinnyt kalenteriisi?

– En ole vielä tutustunut ensi vuoden kalenteriini niin yksityiskohtaisesti, että voisin vastata tähän.

4.

5.

Jos saisit esittää Jumalalle yhden kysymyksen, mikä se olisi?

– Miksi et vastaa kaikkien sinua etsivien kaipaukseen?

Millainen on iltarukouksesi?

– Pitkän päivän iltana se usein on vaan huokaus ”Armahda. Siunaa rakkaitani.” Jos olen vielä tämän jälkeen hereillä, otan esiin rukousnauhan, ristin itseni, luen Isä meidän, rukoilen perheen, ystävien, ja erityisesti esirukousta kaipaavien ihmisten tai asioiden puolesta, lopuksi vielä Herran siunaus. ■

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

MARIANNA SIITONEN

Kampin Narikkatorin vaalipaviljongissa kävi eniten ennakkoäänestäjiä viime viikolla.

Ennakkoäänestys päättyi 10.11. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 18.11.

Seurakuntavaaleissa 17 400 äänesti ennakkoon Hieman yli sata ennakkoäänestyspaikkaa keräsi 17 414 äänestäjää viime viikolla Helsingissä. Seurakuntavaalien ennakkoäänestäjiä oli lähes saman verran kuin neljä vuotta sitten, jolloin äänestämässä kävi 17 636 ihmistä.

Vaalien alustava äänestysprosentti on tällä hetkellä Helsingissä noin 5,7, mutta tästä puuttuvat kaikki muualla kuin Helsingissä annetut äänet. Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 18.11. Oma äänestyspaikka löytyy kotiin tulleesta vaalikirjeestä tai sivuilta www.seurakuntavaalit.fi.

Tuomiokirkkoseurakunnan tilat nyt kaikille avoinna Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on päättänyt, että seurakunnan kaikki tilat ovat kaikkien parien käytössä kaikkiin kirkollisiin toimituksiin. Päätöksen pohjalla on 15 seurakuntaneuvoston jäsenen ja varajäsenen allekirjoittama, seurakuntaneuvostolle osoitettu aloite.

Helsingissä on 21 evankelisluterilaista seurakuntaa, ja Tuomiokirkkoseurakunta on yhdestoista sellainen, jossa myös samaa sukupuolta olevat parit voivat varata hääkirkon.

Kirsi Rantala valittiin Vantaalle Helsingin seurakuntayhtymän diakoniapäällikkö Kirsi Rantala valittiin yhteisen seurakuntatyön johtajaksi Vantaalle.

Yhteisen diakonian lisäksi hänen vastuualueisiinsa Vantaalla kuuluvat muun muassa yhteinen kasvatus, perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja oppilaitostyö. Helsingissä hän on ollut diakoniapäällikkönä viiden vuoden ajan.

Pekka Huokuna kansliapäälliköksi Kirkolliskokous valitsi 8.11. Kirkkohallituksen ykköspestiin eli uudeksi kansliapäälliköksi kirkkoneuvos Pekka Huokunan. Hän sai 58 ääntä ja Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherra Aulikki Mäkinen 47 ääntä.

Kansliapäällikön virkaa haki 13 hakijaa.

Valinnan loppusuoralla oli myös Lauttasaaren kirkkoherra, Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki.

Nadia tekee nyt ilolla töitä Nadia Hynninen pääsi Klubitalon avulla ja kirkon tuella toipumisen tielle, opiskelemaan ja työharjoitteluun. Työtä kohti -hanke on tarjonnut monille pätkätyötä.

T

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

arjoilijaksi valmistunut Nadia Hynninen työskentelee perjantaisin Pakilan seurakunnan Waste and Feast -lounaspaikassa.

Pääruoka valmistetaan Itäkeskuksen Matteuksenkirkon Waste and Feast -ravintolassa hävikkiaineksista. Hynninen valmistaa salaatin, jos vihanneksia saadaan ylijäämälahjoituksena. Hän leikkaa leivät ja pullat tarjolle, keittää kahvit, täyttää vesikannut ja tiskaa astiat.

Hänellä on taskussaan kaksi muutakin osa-aikaista työsopimusta ravintola-alalta.

– Olen nyt onnellisesti työelämässä, 33-vuotias Hynninen hymyilee.

Siitä hän kiittää Klubitaloa ja kirkkoa. Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama tasavertainen yhteisö, joita on Suomessa 23. Voimavarat, osallisuus, toivo ja merkityksellisyys ovat Klubitalon toiminnan johtotähtiä.

Kun Nadia Hynninen oli sairas, hän hakeutui Itä-Helsingin Klubitalolle päästäkseen ihmisten ilmoille. Ensin hän kävi talolla kahdesti viikossa, sitten joka päivä. Klubitalolla toipumista edistetään työnteolla joko toimistoyksikössä tai ravintolayksikössä, ja Hynninen työskenteli molemmissa.

Sairautensa takia Hynnisellä oli pitkiä työttömyysjaksoja eikä mitään tutkintoa. Kesken jäivät lukio sekä merkonomi- ja elektroniikkaopinnot, ja hänen ainoa työkokemuksensa oli kesäapulaisena kirjastossa.

NADIA HYNNINEN on yksi niistä yli 70 henkilöstä, jotka ovat saaneet pätkätyötä seurakunnista Helsingin seurakuntayhtymän Työtä kohti -projektin kautta. Kesäkuussa 2015 alkaneen projektin tarkoituksena on työllistää nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä ja auttaa heitä pääsemään avoimille työmarkkinoille.

Alku oli tunnustelua, mutta nyt on päästy vauhtiin. Tämän vuoden aikana on solmittu 32 työsopimusta. Kaikkiaan työsopimuksia on tehty 3,5 vuoden aikana 72, kertoo projektityöntekijä Tarja Koivumäki.

Tyypillisiä työtehtäviä ovat kahvila- ja keittiöapulainen, kerhojen apuohjaaja sekä diakoniaavustaja. Uusiakin tehtäviä on löytynyt, kuten tulkkausavustajan tehtävät.

– Seurakunnista on löytynyt oikeita, mielenkiintoisia töitä.

Työntekijät ovat voineet harjoitella päivärytmiä ja työelämätaitoja sekä kokea osallisuutta. Moni on siirtynyt työelämään, Koivumäki tiivistää.

MISTÄ SITTEN työntekijät ovat löytyneet? Kirkon oman toiminnan kautta, lähinnä vapaaehtoistyön ja diakoniatyön kautta.

Seurakuntayhtymän tärkeä yhteistyökumppani jo ennen Työtä kohti -hanketta on ollut Klubi-

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Nadia Hynninen työskentelee Pakilan seurakunnan hävikkiruokapaikassa. Taustalla nuorisopastori Heini Kontiainen, nuorisodiakoni Anni Nikkanen ja diakoniharjoittelija Anne Väliniemi.

#1001työmahdollisuutta-kampanja jäi kauas tavoitteestaan Maaliskuussa 2017 kirkkohallitus lanseerasi näyttävästi kirkon kaksivuotisen työllisyyskampanjan. Ajatuksena oli löytää seurakunnista välityömarkkinoiden työmahdollisuuksia, jotka voisivat johtaa myöhemmin työttömän työllistymiseen. Jakso voisi koostua kuusi kuukautta kestävästä palkattomasta työkokeilusta ja 3–4 kuukauden palkkatuetusta työstä. Hankkeen pääkohderyhmä olivat pitkäaikaistyöttömät nuoret, yli 55-vuotiaat ja maahanmuuttajat.

Kirkkohallituksen yhteiskunnallisen työn asiantuntija Kari Latvus myöntää, että työmahdollisuuksia syntyi melko vähän eikä niistä ole valtakunnallista tilastoa.

– Sellaista, että joka puolella seurakunnissa tartuttaisiin työllistämiseen, ei ole. Mutta yksittäiset seurakunnat ovat työllistäneet ihmisiä ja ottaneet työkokeiluihin.

– Juuri vaikeana työllisyysaikana seurakunnissa oli menossa työvoiman ”harvennushakkuut” budjetin tasapainottamiseksi. Lisäksi työkokeiluilla oli huono maine yrityspuolen väärinkäytösten vuoksi. Somekeskusteluissa työkokeilu osoittautui erittäin sensitiiviseksi, mikä synnytti varautuneisuutta seurakunnissa, Latvus listaa syitä.

A

Hautojen hallintaoikeus päättyy Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2019 lopussa.

Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2019. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi kesäkuun 30. päivään 2020 mennessä tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi Ellette halua uudistaa sopimusta määräaikaan mennessä, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin ennen em. määräajan päättymistä.

Helsingin seurakuntayhtymä

Lue lisää verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi > uutiset

talo, jonka kautta mielenterveysKun Nadia Hynnisen kunto kokuntoutujat ovat voineet saada heni, hän pääsi siirtymätyöhön tuntumaa työelämään avustavis- Vartiokylän kirkolle. Hän laittoi ilsa tehtävissä. tapäiväkerholaisille välipalan valSeurakunnissa on ollut töissä miiksi viitenä päivänä viikossa. useampiakin työllistettyjä kuin nuo 72 henkilöä, koska jotkut seu- TUTUSTUTTUAAN ammattikeitrakunnat työllistävät itse suoraan. töön Hynninen innostui ravintoTyötä kohti -hanke kouluttaa seu- la-alasta. Hän haki ja pääsi Starakuntia työllistämisasioissa ja din Ammattiopistoon tarjoilijalinhoitaa erilaisiin tukiin liittyvät asi- jalle. Hynnisellä ei kuitenkaan olat. Hanke käyttää palkkauskului- lut rahaa hankkia välttämättömiä hin tänä vuonna 100 000 euroa. opiskelutarvikkeita 600 eurolla.

Helsingin kauKlubitalo auttoi etpungin kanssa on simään taloudellisviriämässä enemta tukea, jota löymänkin yhteistyi diakoniatyöntetyötä. Työllisyyskijän vastaanotolta. polkuja voidaan – Kiitos kirkon, suunnitella yhopiskelun alkaesTARKOITUKSENA ON dessä. sa minulla oli amMyös Espoon mattivaatteet, veitAUTTAA NUORIA, seurakunnissa on sisetti, kirjat ja muu PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIÄ osatyökykyisiä tarpeellinen. KluJA OSATYÖKYKYISIÄ työntekijöitä sebitalolaisten tuki ja PÄÄSEMÄÄN AVOIMILLE kä määräaikaisistsemppi auttoivat sa että pysyvissä paljon.

TYÖMARKKINOILLE. työsuhteissa. LiViime kesäkuussäksi seurakunsa Nadia Hynninen nissa toteutuu juhli valmistumissäännöllisesti eri alojen määrä- taan tarjoilijaksi. Sitten hän alkoi aikaisia työkokeiluja sekä työelä- tehdä työhakemuksia. Siinä auttoi mään tutustumisjaksoja. Työko- Klubitalon työvalmentaja. Tuntui keiluja järjestetään yhteistyössä tosi hyvältä, kun useimpiin paikeri toimijoiden kanssa. koihin tuli haastattelukutsu. Nyt Hynninen summaa kokemuksenVANTAALLA SEURAKUNTAYHTYMÄ sa näin: työllistää osatyökykyisiä eri yksi– Olen opiskellut, saanut tutköissä. Se työllistää mielellään har- kinnon, työllistynyt ja saanut kajoittelijoita ja työkokeilijoita, jotta vereita Klubitalon avulla. Kirkko seurakunta voisi olla mahdollisim- puolestaan on avannut minulle man monelle väylä työelämään. oven työelämään. ■

”

Me uskalletaan unelmoida...

että ihmiset pystyvät vaikuttamaan heille tärkeisiin asioihin. Ketään ei määritellä ongelmien kautta.

Jokaisessa on voimavaroja toimia.

Että yhdessä löydetään ratkaisuja. malmin SEURAKUNTA ETSII

rohkeita tienraivaajia tekemään muutosta arjessa, yhteiskunnassa ja kirkossa yhdessä ihmisten kanssa.

1

diakoniankehittäjä

2

diakoniankehittäjää

1

diakoniatyöntekijän

kansalaistoiminnan projektiin

”Varustamon” selvitysprojektiin

viransijaisuus Hakuilmoitus: evl.fi/rekrytointi www.helsinginseurakunnat.fi/malmi

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

V

ekselit lankeavat. Näin sanoo Rauno ”Rauski” Lehmusvyöry pariin kertaan. Hän istuu pyörätuolissa happiviikset nenän alla. Hänellä on keuhkoahtaumatauti. Tupakastako se on tullut?

– Minun tapauksessani ei, sillä olen polttanut niin vähän. Mutta faija kuoli tähän tautiin, mutsi kuoli ja systeri kuoli ja pari serkkuakin on kuollut. Se on sukurasite. Olen myös ollut työnjohtotehtävissä paikoissa, joissa on ollut asbestia ja muuta. Sieltä on roiskunut.

Lehmusvyöry on viime aikoina ollut paljon sairaalassa, mutta tänään vointi on parempi. Voidaan puhua siitä, miksi elämä on mennyt kuten on mennyt. Sitä Lehmusvyöry on pohtinutkin, sillä hänen tarinansa on osa tänä syksynä ilmestynyttä Ansu Kivekkään Korson kriminaalit – Rikostarinoita 1960- ja 70-luvuilta -kirjaa (Crime Time).

Korson kriminaalit on dokumentaarinen haastatteluromaani nuorisojoukosta, joka varasteli, tappeli ja myi pimeää viinaa. Rikoskierteen alkaessa pojat olivat 15–16-vuotiaita. Osa jatkoi samaa rataa vielä aikuisenakin, osa ei.

Nyt ne, jotka ovat vielä hengissä, lähestyvät seitsemääkymppiä. Sitä Lehmusvyöryn, 68, on vaikea uskoa.

– Henkinen kypsyys on jäänyt tulematta. Aika kakara olen luonteeltani edelleen. En koe millään tasolla, että olen kohta seitsemänkymmentä.

Vaikka kroppa pettää, pää on joissain kahden- ja kolmenkympin välissä.

LAPSUUDEN KORSO oli Rauski Lehmusvyörylle hyvä paikka. Se oli tiivis ja kylämäinen. Oli paljon ihmisiä ja paljon palveluita. Ei tarvinnut lähteä mihinkään.

Toinen puoli oli se, että monet sodan kokeneet isät joivat liikaa ja pahoinpitelivät lapsiaan ja vaimojaan.

Korson kriminaalit on kuvausta väkivallan kulttuurista. Isät löivät ja opettajat löivät. Lehmusvyöry tappeli Korson kirkkoherrankin kanssa.

Myöhemmin löivät poliisit ja vanginvartijat, eivätkä korsolaiset todellakaan kääntäneet toista poskea. Nyrkit puhuivat, kun miehet eivät osanneet.

– Se oli väkivallan kulttuuria. Sain sen mallin heti kansakoulusta. Ekana päivänä kolmasluokkalainen poika alkoi kiusata minua sukunimestäni. Pieksin sen kaverin ja sen jälkeen olin koulussa kingi.

Lehmusvyöry lähti kotoa 14-vuotiaana. Hänen isänsä joi ja oli väkivaltainen.

– Rötöstely alkoi silloin. Ei se ollut pelkkää sekoilua, vaan järjestäytynyttä hommaa. Viinan myyntikin oli hyvin organisoitu.

Lehmusvyöry pärjäsi koulussa, mutta ei tehnyt suuria tulevaisuudensuunnitelmia. Myös urheilu sujui. Hän olisi päässyt suunnistuksen SM-kisoihin, jos isä olisi antanut luvan mennä.

Armeijassa hän pääsi vaativaan sukelluskoulutukseen.

– Sitten viina vaan alkoi viedä toiseen suuntaan.

VANKILASSA Rauski Lehmusvyöry oli ensimmäistä kertaa 16-vuotiaana. Se ei muuttanut elämän suuntaa. Kirjas-

Väkivallan kulttuurissa kasvanut Korsossa rötösteli 1960–1970-luvulla pahamaineinen nuorisojengi. Yksi jengiläisistä oli Rauski Lehmusvyöry.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE JUURIKKALA

ja Lehmusvyöry loi nopeasti verkostot. Hän keksi, että rakennusalalla voisi käyttää henkilöstövuokrausta ja alihankintaa.

Aliurakoitsijoiden kautta onnistui myös veronkierto.

– Meillä oli hirveästi miehiä töissä.

Rahaa tuli, ja kun olin ketku luonteeltani, en maksanut mitään veroja, mikä oli ihan hölmöä, koska olisin voinut tehdä saman rehellisesti.

Rikastuminen oli ensin mukavaa.

Sai näyttää, että onnistuinpas. Sai kiertää maailmaa.

– Ei se kauhean kauaa viehättänyt, mutta totta kai jonkin aikaa. Sai kävellä kuin joulukuusi – kilo kultaa kaulassa, ranteissa ja sormissa. Bemarissakin oli kulta-antenni! Se oli umpikultaa.

Bisnekset tyssäsivät 1990-luvulla.

Se ei johtunut lamasta vaan siitä, että firmasta alettiin kertoa ammattiliittoon ja poliisille. Huonostihan siinä kävi.

”

EN KOE MILLÄÄN TASOLLA, ETTÄ OLEN KOHTA SEITSEMÄNKYMMENTÄ.

VAIKKA KROPPA PETTÄÄ, PÄÄ ON JOISSAIN KAHDENJA KOLMENKYMPIN VÄLISSÄ.

Rauski Lehmusvyöry on yksi Korson kriminaaleista. Ansu Kivekäs kokosi heidän tarinansa kirjaksi ja Ville Juurikkala kuvasi heidät.

sa hän sanoo, ettei oppinut rehellisyyttä mistään. Hän puhuu ”venkulan luonteesta”.

– Lähtö ratkaisee. Jos on luonteeltaan sellainen kuin minä olen, kyllä elämä sinne huonoon suuntaan kallistuu, kun ei ole hirveästi vaihtoehtoja.

Lehmusvyöry on ollut vankilassa yhteensä yhdeksän vuotta. Väkivaltaa, varkauksia, huumeiden myyntiä, talousrikoksia.

– Vankilassa laitostuu, jos haluaa laitostua. Minä en koskaan liittynyt siellä mihinkään porukoihin. Luin paljon, melkein kirjan päivässä.

Vankilassa olisi ollut aikaa miettiä, miksi siellä on. Tuliko sitä tehtyä?

– Äh, ei. Jos siihen lähtee, pää sekoaa. Se ei ole oikea paikka siihen.

Kun Lehmusvyöry pääsi vankilasta, hänellä oli hyviäkin aikeita: Josko elämä lähtisi nyt toiseen suuntaan?

Sitten hän otti ensimmäiset huikat.

– Viina oli semmoinen laukaisija. IIman viinaa olisi varmasti jäänyt paljon tekemättä.

NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA sitten Rauski Lehmusvyöry raitistui. Tuli tunne, että nyt riittää, ja vertaisryhmä auttoi eteenpäin. Raitistuminen mahdollisti bisnekset ja rikastumisen.

1980-luvulla Lehmusvyöry perusti rakennusfirman. Sen jälki näkyy Vantaalla vieläkin, esimerkiksi Peijaksen sairaalassa ja Grandinkulmassa Tikkurilassa.

Homma sujui, sillä ajoitus oli hyvä

VIIMEISEN LYHYEN tuomionsa Rauski Lehmusvyöry istui vuonna 2005. Nyt hän viettää rauhallista elämää Korsossa.

Kotiseutu on muuttunut. Porukkaa on paljon, mutta ”ketään ei näy missään”. Palveluita on lähtenyt, vain kaljabaareja ja kampaamoita riittää.

– Kuten sanoin, vekselit lankeavat jokaiselle, ja minun kohdallani ne on tällaiset. Onneksi mulla on tuo Pupu, joka pitää huolen. Ollaan tosi onnellisia. Ei voisi parempaa vaimoa olla.

Pupu on Jenni, Rauski Lehmusvyöryn viides vaimo. He ovat olleet naimisissa kaksitoista vuotta.

Lehmusvyöry on onnellinen siitä, että Korson kriminaalien tarinat koottiin kirjaksi. Vertaisryhmässä oppi puhumaan, ja kun vanhat kaverit ovat olleet koolla, juttu on jatkunut siitä, mihin se joskus jäi. Häntä ei kuulemma hävetä.

– Tehty mikä tehty. Jos kauheasti kaduttaa, tekee sitten ensi kerralla toisin. Turha määmättää.

EHKÄ KORSOSSA pyörii nyt samankaltaisia nuoria kuin Lehmusvyöry ja kaverit aikoinaan. Mitä Lehmusvyöry haluaisi heille sanoa? Ei oikein mitään. Tai josko sittenkin.

– Elämä on matkustustapa, ei määränpää. Pitäisi oppia elämään tässä hetkessä ja katsoa, mitä elämä voi antaa. Se voi antaa ihan mitä hyvänsä.

Kieltämättä hän itse on siitä hyvä esimerkki.

– Olen saanut ihan kaiken. Ihan kaiken. Olen elänyt persaukisena ja sitten miljonäärinä ja kaikkea siltä väliltä. ■ Ville Juurikkalan valokuvia Korson kriminaaleista 13.1.2019 asti Vantaan taidemuseo Artsin lämpiössä.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Pyhiä tekstiilejä Dora Jung tunnetaan pellavaliinoistaan.

Kirkkotekstiilien suunnittelijana hän on monelle tuntemattomampi.

TEKSTI HANNA UUSITALO KUVA ESKO JÄMSÄ

KIRKKO ON EDISTÄNYT modernia tekstiilitaidetta ja korkeatasoista käsityötä antamalla kirkkotekstiilien suunnittelutehtäviä alan ammattilaisille. Yksi heistä on Dora Jung, joka suunnitteli uransa aikana yli 600 kirkkotekstiiliä.

Parhaiten suomalainen tekstiilitaiteilija Dora Jung tunnetaan ylellisistä pellavaliinoistaan. Yksi hänen tunnetuimmista malleista on juhlaliina 100 Ruusua, jonka hän suunnitteli Stockmannille tavaratalon täyttäessä sata vuotta vuonna 1962.

Kodin tekstiilien lisäksi Dora Jung suunnitteli tekstiilejä ja kokonaisia kirkkotekstiilisarjoja eri kirkkoihin.

Näistä suurin osa kudottiin hänen omassa kutomossaan eli Suomen käsityön ystävissä. Kirkkotekstiilien lisäksi Jung suunnitteli myös käyttötekstiilejä seurakuntasaleihin.

DORA JUNG VALMISTUI Taideteollisuuskeskuskoulusta vuonna 1932. Jo samana vuonna hän kutoi vanhemmilta lahjaksi saamillaan kangaspuilla kirkkotekstiilit Helsingin Diakonissalaitokselle, jonka johtajatar oli äidin sisar Hanna Masalin.

Pian Jung sai tehtäväkseen kutoa kirkkotekstiilit myös perheen ystävän, arkkitehti Lars Sonckin, suunnittelemaan vuonna 1935 valmistuneeseen Mikael Agricolan kirkkoon Helsingin Punavuoreen.

Ominaista Jungin tekstiileille oli yksi- tai kaksivärinen damastikudonta, jolloin kuvio on kankaan molemmin puolin samanlainen. Perinteisesti damastia on pidetty kirkkoruhtinaiden

Kuvassa on Dora Jungin suunnittelema alttarin edustan peittävä liina eli antependium Diakonissalaitoksen kirkosta.

ja hovien ylellisenä tekstiilinä. Jung oli taitava ornamentaalisessa koristelussa, ja tämä ominaisuus sopi damastikudontaan.

Jung tunnettiin aikanaan rohkeana uudistajana ja käsityötaiteen edelläkävijänä. Kirkkotekstiilien kudoksissa puhutteli niiden moderni, pelkistetty symboliikka.

KESÄISEN SAARISTOMEREN lahnat, hauet ja silakat antoivat aiheen monille Dora Jungin pellavatekstiileille. Kala-aihetta hän käytti niin pöytäliinoissa, seinätekstiileissä kuin kirkkotekstiileissäkin. Kuopion tuomiokirkon alttarin etuosan peittävän kirkkotekstiilin aiheena on raamatullinen ihme, viisi leipää ja kaksi kalaa.

Kuka?

Dora Jung (1906–1980) oli aikalaistensa ihailema ja kansainvälisestikin tunnettu tekstiilitaiteilija. Hänen damastiliinoistaan tuli käsite. Jungin teolliset tekstiilit nousivat uuteen kukoistukseen 2000-luvun alussa keräilijöiden ja vintagesta innostuneiden myötä.

Suurin osa Jungin suunnittelemista teollisista malleista syntyi Tampellassa 1960-luvulla. Materiaalina hän käytti mieluiten pellavaa. 1960-luvun alussa hän alkoi suunnitella arkiliinoja myös puolipellavasta. Jungin tekstiilit ovat säilyttäneet arvonsa nykypäivään asti perheiden juhlaliinoina ja perintöaarteina. Monia malleja valmistetaan yhä Lapuan Kankureiden kutomossa.

Dora Jungin vahvaa tyyliä löytyy myös Pohjan kirkon alttarivaatteesta. Alttarin edustan peittävän liinan eli antependiumin hän halusi näyttävän siltä kuin se olisi kiveen kaiverrettu. Aiheeksi Jung valitsi evankelistojen vanhat symbolit: enkelin, leijonan, härän ja kotkan. Suunnitellessaan symboleja Jung käytti apuna keittokirjaa, jotta hän näki, miten härän jalat kääntyivät.

Jungin viimeiseksi työksi jäi Olarin seurakunnan alttarivaatteiden suunnittelu ja valmistus vuoden 1979 lopulla. Tilaus käsitti alttarivaatteiden kaikki viisi kirkollista väriä. Tekstiilit jäivät häneltä kesken, sillä Jung menehtyi joulun alla 1980. Lisa Johansson-Pape, sisar Ulrica Eklund ja Marita Mattsson tekivät tekstiilit valmiiksi. ■ Tyyne-Kerttu Virkki -seminaari ti 20.11. klo 13–17 Helsingin pääkirjastossa Pasilassa. Seminaarissa esitellään kirkkotekstiilien vaativaa suunnittelutyötä, valmistusta ja säilytystä. Vapaa pääsy.

Taidetekstiilinsä Jung signeerasi usein kudotulla nimikirjoituksella tai minikirjaimilla DJ. Vanhoja pellavaliinoja ja taidekudoksia saattaa vielä löytää antiikkiliikkeistä ja arvohuutokaupoista.

Waltteri Torikka

Janna Tuure Kilpeläinen

Kaija Koo

KYNTTILÄKONSERTTI 2018 Happoradio

Rajaton

tiistaina 11.12.2018 klo 20 Mikael Agricolan kirkko, Helsinki Liput alk. 38,50 € | www.lippu.fi

Osta liput nyt!

Anne Mattila Leri Leskinen orkestereineen

8 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Onnellisilla pareilla on keinonsa Kokenut perheterapeutti Helena Toppari kertoo, miksi jotkut parit pääsevät yli ongelmista, joihin toisten suhde kaatuu.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

Millä keinoilla pari säilyttää yhteyden pitkien työmatkojen aikana?

– Puolisoiden on voitava luottaa siihen, että he pysyvät toistensa mielessä. Hyvä tunneyhteys säilyy, kun pari pitää erossa ollessaan yhteyttä ja jakaa arkeaan niin, että kumpikin pysyy kartalla toistensa elämästä.

– Suomalaiset on kasvatettu itsenäisyyteen. Tällöin vaarana on erilleen ajautuminen läheisistä. Moni ei ymmärrä, miten tärkeää on kääntyä stressaantuneena toisen puoleen, hakea tukea ja vastavuoroisesti kuunnella toista. Jos työmatkalla ei pyri rauhoittumaan olemalla yhteydessä puolisoon, niin rentoutumista hakee helposti seksin, alkoholin tai kovan urheilun avulla.

– Ihmisen oma sisäinen turvallisuudentunne vaikuttaa siihen, kuinka paljon hän kestää yksinoloa ahdistumatta. Jotkut tarvitsevat enemmän puolison läsnäoloa kuin toiset. Työmatkoista selviämiseen vaikuttaa sekin, millainen kuorma kotiin jäävällä puolisolla on: sairastavatko lapset, jääkö ongelmatilanteissa liian yksin? Onko ympärillä tukiverkostoja?

Miten jotkut parit selviävät pettämisestä?

– Vuoden kestänyt sivusuhde ei välttämättä aiheuta suurempaa kriisiä kuin yhden illan juttu. Olennaisinta ovat uskottomuuden syyt ja merkitys.

Joskus uskottomuus liittyy ihmisen sisäisiin asioihin eikä parisuhteeseen.

Voi olla, että vaikkapa oman vanhem-

man kuolema aiheuttaa tunteita, joista ei saa kiinni, ja uskottomuus on reaktio niihin. Jos pari on ollut tyytyväinen ja sitoutunut suhteeseensa ja kummallakin on vahva motivaatio jatkaa yhteistä elämää, uskottomuuden syyn ymmärtäminen auttaa paljon.

– Avioliitto instituutiona voi auttaa paria jatkamaan eteenpäin, jos kumpikin arvostaa sen pysyvyyttä. Ellei uskottomuutta käydä kunnolla läpi, suhde voi kuitenkin romahtaa sisällöllisesti, vaikka liitto jatkuisi.

– Jos parisuhteen perusta on hauras, on vaarana, että se ei kestä uskottomuutta. Voi olla, että yhdessäoloaikaa on takana vasta vähän tai parisuhteeseen on sitouduttu liian nopeasti, koska on syntynyt yhteinen lapsi.

– Lapsen saaminen on todella perustavan laatuinen asia. Kun se ei onnistu, herää ennalta arvaamattoman voimakkaita tunteita. Lapsettomuus paiskaa puolisot eri maailmoihin, jos se on toiselle paljon isompi asia kuin toiselle.

Voiko tahattomasta lapsettomuudesta selvitä pariskuntana?

Miten parisuhde kestää toisen vakavan sairastumisen?

– Lapsettomuudesta selviävät parit surevat lapsen puuttumista yhdessä.

Pari näkee itsensä parina myös ilman lasta. Jos lapsen tekeminen on suhteen tärkein päämäärä, se ei kestä lapsettomuutta.

Kuinka rakkaussuhde pysyy yllä, kun vauva-aikana rakennetaan taloa?

– On tärkeää, että päämäärä on yhteinen. Voi ajatella, että nyt on vaikeaa, mutta kumpikin työskentelee yhteisen tavoitteen eteen. Hyvä esimerkki on taloa rakentavan monikkoperheen sopimus pysyä yhdessä ainakin siihen saakka, kunnes nuorimmat täyttävät viisi. Parisuhde tarvitsee tuekseen rakenteita. Ilman niitä tulee helposti mieleen, että helpommallakin pääsisi.

– Moni parisuhde on nykyään irrallinen yksikkö, joka pysyy kasassa puolisoiden välisen rakkauden varassa. Jos vaikeassa elämäntilanteessa ollaan vain kahden, molemmat puolisot ovat niin kuormittuneita, etteivät pysty juuri tukemaan toisiaan. Voisivatko isovanhemmat auttaa? Mitä enemmän apua pari saa muilta, sitä vahvempi se on.

– Vankka suhde venyy ja kestää toisen sairastuessa. On eletty yhdessä terveet päivät ja eletään tulevatkin. Suhteen kannalta on tärkeää liittää sairauden aiheuttama kriisi osaksi yhteistä tarinaa. Sairaus ei saa jäädä isoksi erilliseksi asiaksi.

– Suhde kestää sairauden huonoimmin silloin, kun se vaikuttaa radikaalisti perheen dynamiikkaan. Jos perheestä huolehtiva ja sitä rahoittava puoliso sairastuu vakavasti, toinen menettää turvansa.

Sietääkö suhde hyvin erilaiset tavat käyttää rahaa?

– Suhde rahaan liittyy koko persoonallisuuteen, joten parisuhteessa on vain suostuttava siihen, että tässä asiassa olemme erilaisia. Toiselle raha voi merkitä turvallisuutta, toiselle vapautta. Jokaisella on myös omanlaisensa top ten -lista elämän tärkeimmistä unelmista. Toisen unelmiin on suhtauduttava vakavasti, mutta niitä on myös soviteltava yhteen. En voi olla vaikkapa niin pihi kuin olisin yksin ollessani.

– Jos toinen on muilla elämänalueilla ennakoitava ja turvallinen, hänen holtittomalta tuntuva rahankäyttönsä on helpompi kestää. On tärkeää voida luottaa siihen, että meillä on yhteisiä päämääriä, joita tavoittelemme yh-

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Viimeinen ateria dessä myös taloudellisesti. Jos puoliso tuntuu sooloilevan ja elävän ihan omaa elämäänsä, se aiheuttaa turvattomuutta ja ristiriitoja.

Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

”

SEKSIÄ PIDETÄÄN TURHAN PINNALLISENA ASIANA. PERHETERAPEUTTI HELENA TOPPARI

Selviääkö parisuhde, jos seksi ei toimi?

– Jos puolison kanssa pääsee syvään yhteyteen muuten, on isompi todennäköisyys päästä yhteyteen myös seksuaalisesti. Halujen erilaisuus ei välttämättä johdu siitä, että puolisot olisivat pohjimmiltaan niin erilaisia.

Moni pari nimeää ongelmakseen seksin, mutta seksuaalisuuteen liittyvien hankaluuksien alla on usein muitakin asioita, joista pitäisi puhua. Kun puolisoilla on hyvä yhteys, suhteeseen mahtuvat myös ajat, jolloin yhteistä seksiä on vähän. Hyvässä parisuhteessa puolisot voivat kasvaa yhdessä seksuaalisestikin.

– Joissakin parisuhteissa on paljon huumoria, hauskaa yhteistä tekemistä, jaettu ystäväpiiri ja paljon muuta hyvää, mutta puolisot eivät löydä toisiaan seksuaalisesti. Silloin he joutuvat miettimään, voivatko elää suhteessa, jossa eivät voi toteuttaa itseään kokonaisina. Moni seksittömästä parisuhteesta kärsivä yrittää vaimentaa seksuaalisuuttaan. Silloin on vaarana, että hän ihastuu yhtäkkiä valtavasti uuteen ihmiseen, ja voimalla esiin ryöpsähtävä seksuaalisuus ottaa ylivallan. Ihminen joutuu miettimään, jätänkö ihan hyvän puolisoni, sitoumukseni ja koko yhteisen elämämme intohimoisen suhteen vuoksi. Ratkaisu ei ole helppo. Seksiä pidetään turhan pinnallisena asiana, jonka puutteeseen liittyvää kipua vähätellään. ■ TESTI Testaa miten parisuhteesi voi Kirkkojakaupunki.fi.

VERKOSSA

Kalaa ja kypsän naisen bluesia Vaikea sairaus opetti Sirpa Kähkösen mahduttamaan jokaiseen päivään pienen palan ikuisuutta.

S

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

irpa Kähkönen syö ravintola Kosmoksessa käydessään aina saman annoksen. Paitsi tänään, koska paistettuja silakoita ei ole saatavilla.

Se ei haittaa, sillä Kähkösen viimeiseksi ateriaksi kelpaavat myös lounaslistan ahvenet.

Kähkönen katselee vuonna 1921 avautuneen Kosmoksen sisustusta: palmuja, kullattuja vanhoja peilejä ja kattokruunuja.

Historiallisiin ja yhteiskunnallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija viihtyy Helsingin vanhoissa ravintoloissa ja syö niissä aina, kun se on mahdollista. Kähköstä miellyttää ravintola Kosmoksen ilmapiirin ohella sen maailmankaikkeutta tarkoittava nimi.

– Siinä on mukana pisara ikuisuutta. Kun olin lapsi, minuun teki suuren vaikutuksen lastenkirja, jossa sanottiin koirien lähtevän kuoltuaan koirien tähdistöön.

KOIRAN TÄHDELLE lähti hiljattain kirjailijan rakas Nelli-koira. Nelliä sureva Sirpa Kähkönen kertoo ajatelleensa paljon myös omaa kuolemaansa.

– Kun minulla todettiin 40-vuotiaana aggressiivisen rintasyövän esiaste ja jouduin sen seurauksena leikkaukseen, ymmärsin, ettei ihminen voi koskaan tietää, missä kohtaa kuolema hänessä lymyää. Vaikka eläisi kuinka hyvin, elämän kulkua ei voi ennalta määrätä.

– Sairaus opetti, ettei asioita kannata lykätä tulevaisuuteen. Sairaus myös vähensi haluani kontrolloida muiden ihmisten tekemisiä. Vähän aikaa luulin, etten enää koskaan valittaisi. Ei minusta sentään loputto-

man optimistista tullut, mutta joka päivä olen valtavan iloinen siitä, että saan yhä hääriä täällä.

Päiväohjelmaan on tullut sairauden jälkeen pysähdyksiä.

– Usein on kiire ja paljon tehtäviä, mutta riittää, että kävelee seuraavaan paikkaan ja pysähtyy lapsen tavoin ihailemaan vaikka syksyn lehtiä. Yritän mahduttaa jokaiseen päivääni pienen palan ikuisuutta.

”

SUREVIEN OIKEUS ON TEHDÄ HAUTAJAISISTA SELLAISET, ETTÄ HE SAAVAT LOHTUA.

ENSIMMÄISEN KOKEMUKSEN kuolemasta Sirpa Kähkönen sai seitsenvuotiaana, kun hänelle rakas isoisä kuoli mahasyövän aiheuttamiin koviin tuskiin.

– Kivun lievittäminen oli vielä 1970-luvulla kovin alkeellista. Kun isoisä oli kuollut, minulle sanottiin, ettei häntä pidä surra vaan pitää iloita, kun hänellä ei ole enää kipuja. Otin neuvon kirjaimellisesti, joten hautajaisissa vuolaasti itkevät ihmiset ihmetyttivät minua.

– Suru tuli vuotta myöhemmin, kun tajusin, ettei ukkia voi koskaan enää tavata.

Hyvissä hautajaisissa on Kähkösen mukaan läsnä tietoisuus siitä, että oli aika. Kun nuori ihminen kuolee, hautajaisia vietetään liian aikaisin.

– Samaan uskovien yhteisöön kuuluminen on silloin korvaamaton lohtu, sillä yksin sureminen on kamalaa.

Omia hautajaisiaan Kähkönen ei ole suunnitellut.

– Suoraan sanoen hautajaiseni tuntuvat täysin yhdentekeviltä. Haluan antaa tilaa niille ihmisille, jotka minua mahdollisesti surevat. Surevien oikeus on tehdä hautajaisista sellaiset, että he saavat lohtua. Jos he haluavat järjestää iloiset peijaiset, niin järjestäkööt ne.

AMERIKKALAISISSA HAUTAJAISISSA on tapana, että surijat kertovat siunaustilaisuudessa muistoja vainajasta. Se miellyttää Sirpa Kähköstä.

– Jokin siinä vetää puoleensa, mutta ei se varmaankaan soveltuisi Suomeen sellaisenaan. Meillä puheet pidetään vasta sen jälkeen, kun on itketty kovaa kirkossa ja paleltu haudalla.

Vasta sen jälkeen, kun on saatu kahvia ja juotu konjakkia, on puheiden aika – Toisaalta vanhoissa hautajaismenoissamme on kosolti ylevyyttä.

Veisataan, itketään ja juodaan lopuksi kahvit. Se on tuttua ja turvallista Vaikka Kähkönen ei ole hautajaisiaan suunnitellut, yksi laulu saattaisi sopia niihin.

– Olen joskus miettinyt, ketkä minun arkkuani kantavat. Onko ystäviä jäljellä ja keitä he ovat?

Omanlaisensa ratkaisun tarjoaa Eero Ojasen säveltämä Kypsän naisen blues, jonka Anneli Saaristo esittää Marja-Leena Mikkolan sanoin.

– Laulussa kypsän naisen arkkua kantaa kuusi hänen entistä miestään.

Rehevä ja salaa viisas blues kertoo naisen elämästä, jota on eletty nauttien ja iloiten loppuun saakka. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018 Merkityksellistä elämää

Kenellä on varaa asua Helsingissä?

NOIN 57 000 pienituloista helsinkiläistä ruokakuntaa saa yleistä asumistukea. Sen lisäksi Kela tukee asumista eläkeläisten asumistuen, sotilasavustuksen ja toimeentulotuen kautta. Myös toimeentulotuessa asumiskulut ovat suurin yksittäinen menoerä. Tukea saavista ruokakunnista lähes 19 000 on opiskelijatalouksia.

Helsingin vuokrat ovat nousseet niin korkeiksi, että Kelan soveltama enimmäisasumismeno, johon tukea voi saada, on jäänyt auttamatta jälkeen. Tämä näkyy myös diakoniatyöntekijöiden vastaanotolla.

Toisaalta kasvavassa pääkaupungissa näkyy kohtaanto-ongelma: ihmisillä ei ole varaa vuokrata asuntoa Helsingistä, vaikka töitä olisikin tarjolla.

Helsingissä on 57 000 pieni­ tuloista ruokakuntaa, jotka saavat yleistä asumistukea Kelalta. Asumisen kalleus näkyy myös diakoniavastaanotolla.

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä.

Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisestä asumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

tietää, ettei ole enää ”hottis työmarkkinoilla”. Hänen mielestään Kelan vuokrakattoja pitäisi nostaa.

MERVI HAARANEN on työtön ja asuu Herttoniemessä kaksiossa, jonka vuokra on 1 050 euroa kuukaudessa.

– Se on järjetön vuokra. Kela painaa päälle, että pitäisi muuttaa halvempaan, mutta mistä saan sellaisen? Näillä asumistuen rajoilla on melko mahdotonta saada asuntoa, vaikka olen erityiskiireellisenä hakijana kaupungin asuntojonossa.

Helsinkiläisten asumisen kalleutta pohdittiin 30. lokakuuta Kelan pääkonttorissa Helsingissä. Kirkon ja Kelan järjestämässä tilaisuudessa oli niin diakoniatyöntekijöitä, vuokra-asujia, Kelan väkeä kuin kirkon luottamushenkilöitäkin. Tilaisuuden tarkoitus oli keskustelun lisäksi vaikuttaa konkreettisesti ongelmien syihin.

Haaranen säästää rahaa vuokraan käymällä Myllypuron ruokajakelussa, eikä siellä käyminen hävetä häntä. 58-vuotiaana hän

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

Lämpimästi tervetuloa!

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Tutustu: www.wilhelmiina.fi

ASUTTAMISTOIMINNAN koordinaattori Ulla Hännikäinen Helsingin seurakuntayhtymästä kertoi, että neljännes kirkon diakoniarahaston avustuspäätöksistä menee asumisen kuluihin, Helsingin kriisirahaston päätöksistä lähes puolet. Helsingin osuus on melkein 35 000 euroa.

– Helsingissä vuokra-asunnon löytäminen on lähes mahdotonta, jos luottotiedot ovat menneet. Siksi kirkko haluaa tukea asumista maksamalla vuokrarästejä. Jos kaikki yhteiskunnan tuet on haettu, kirkko voi auttaa.

EIRA SERKKOLA

Lue koko juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Vihreä kirkko on avoin ja yhdenvertainen äänestä seurakuntavaaleissa! Katso lisää ehdokkaita: Tulkaakaikki.net

24 46

30

48

johanna hautakorpi taija ståhlberg kallio kallio Tulkaa kaikki Tulkaa kaikki

sini terävä kallio Tulkaa kaikki

18

38

39

49

93

94

pirjo pekkola kannelmäki Tulkaa kaikki

dolf assmann malmi Uudistusmieliset

mervi assmann malmi Uudistusmieliset

11

32

31

29

13

2

34

38

34

38

39

37

23

81

fatim diarra munkkiniemi Tulkaa kaikki

minna hietamäki paavali Vihreät niityt

leila mäkelä paavali Vihreät niityt

reija vainionpää paavali Vihreät niityt

Ehdokkaan numero yhteisen kirkkovaltuuston vaalissa

anna laine pitäjänmäki Tulkaa kaikki

minna havunen sonja raitamäki Roihuvuori töölö Yli kaikkien rajojen Tulkaa kaikki

Ehdokkaan numero seurakuntaneuvoston vaalissa

Ehdokas voi olla mukana toisessa vaalissa tai molemmissa.

Mainoksen on maksanut Helsingin Vihreät.

Tekoälyn kehittäjät tavoittelevat ihmismäistä ajattelua, mutta emme tiedä, onko lopputuloksena zombi vai mystikko.

Kognitiotieteilijä Michael Laakasuon mukaan edessä voi olla kysymys siitä, häviääkö ihminen lajina.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ANSSI RAUHALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Michael Laakasuon mukaan kukaan ei tiedä, olisiko ihmisaivojen digitaalisella kopiolla tunteet.

aailman ensimmäinen ohjelmoitava tietokone käynnistyi marraskuussa 1945.

Pennsylvanian yliopiston sähköosastolla rakennettu laitteisto painoi kolmekymmentä tonnia ja täytti 15 metriä pitkän tehdashallin.

Sen ensimmäinen tehtävä oli vetypommin suunnittelussa tarvittavien laajojen laskelmien suorittaminen.

1950-luvun lopulta alkaen koneälyn kehittäjät ovat luvanneet, että tietokoneet saavuttavat lähitulevaisuudessa ihmisen tasoisen älykkyyden. Tie on kuitenkin osoittautunut odotettua kivisemmäksi.

Nyt eletään taas lupausten aikaa. Tällä vuosituhannella koneet ovat oppineet muun muassa ymmärtämään puhetta, kääntämään kieliä ja tunnistamaan kuvia. Vuonna 2016 Google DeepMind -yrityksen ohjelmaa käyttävä tietokone päihitti ammattipelaajan intuitiivisuutta vaativassa Gopelissä.

2B

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

MONI TAVALLISEEN ARKEEN liittyvä askare on vielä tekoälylle ylivoimai­ nen. Kongnitiotieteilijä Michael Laakasuon mukaan tekoälyltä puuttuu jousta­ vuus, joka antaa ihmiselle kyvyn siirtyä yh­ destä ympäristöstä ja kontekstista toiseen.

Laakasuo tutkii tekoälyyn liittyviä eettisiä, psykologisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä Helsingin yliopistossa.

Kun ihminen tulee johonkin ympäris­ töön, hän hahmottaa nopeasti, mikä siinä on olennaista. Se tapahtuu Laakasuon mu­ kaan automaattisesti: ymmärrämme, että kahvilassa haetaan kahvia, istuudutaan ja seurustellaan ystävien kanssa. Sitten nou­ semme ylös ja siirrymme kirjastoon, jossa ollaan hiljaa ja luetaan kirjaa omissa oloissa.

– Kun olemme kerran oppineet kirjaston tai kahvilan toimintakulttuurin, kenenkään ei tarvitse kertoa sitä meille. Ihminen pys­ tyy luomaan mielessään uusia konteksteja sormia napsauttamalla ja sitomaan uuteen tilanteeseen sen kannalta relevantin infor­ maation. Tällä hetkellä meillä ei ole teko­ älyä, joka kykenisi siirtymään sujuvasti yh­ destä kontekstista toiseen ja hahmottamaan siinä olevan olennaisen informaation, Laa­ kasuo sanoo.

Tekoälyn ohjaama robotti olisi helisemäs­ sä esimerkiksi koulussa, jossa konteksti vaih­ tuu monta kertaa päivässä, kun oppilaat siir­ tyvät esimerkiksi kielen oppitunnilta histo­

rian tunnille ja sieltä musiikkiluokkaan.

Voidakseen toimia ihmisen arjessa teko­ äly tarvitsisi algoritmin eli toimintaohjeen, johon on koodattu kaikkien paikkojen ja ti­ lanteiden tunnistamiseen tarvittavat piirteet ja niissä tarvittava tieto.

– Jos sellaista robottia ohjaavassa teko­ älyssä olisi kontekstin tunnistin, se voisi lau­ kaista aina uudessa tilanteessa siihen sopi­ van aliohjelman. Silloin meillä olisi pinnal­ lisesti katsottuna ihmisen kaltainen olento, Laakasuo sanoo.

PYRKIMYS LUODA ihmisen kaltainen tekoäly nostaa pintaan vanhan filosofisen kysymyk­ sen siitä, mitä tietoisuus on. Osa tekoälyteo­ reetikoista uskoo, että ihmisälyn kaltaisen joustavan tekoälyn luominen vaatii tietoi­ suuden ongelman ratkaisemista. Yksi näis­ tä teoreetikoista on englantilainen fyysikko ja matemaatikko Roger Penrose.

– Penrosen mukaan ihmisen tietoisuus te­ kee jotakin sellaista, mitä ei voida palauttaa tavalliseen mikroprosessoriin. Kysymys ja­ kaa kuitenkin tutkijapiirien mielipiteitä. Voi olla, että Penrose on väärässä. Kukaan ei tie­ dä varmasti, Michael Laakasuo sanoo.

Laakasuo toteaa, että tietoisuudella on ”kausaalista voimaa” eli vaikutuksia, joiden perusteella voimme päätellä, että se on todel­ linen ilmiö. Pystymme puhumaan tietoisuu­ desta ja arvioimaan sitä. Lainsäädäntö tunnis­

Terminaattorien maailma ei ole todennäköinen

T

erminator-elokuvissa suurin osa ihmiskunnasta tuhoutuu, kun Skynet-niminen tietojärjestelmä tulee tietoiseksi itsestään ja päättää käynnistää ydinsodan.

Skynet on alun perin kehitetty Yhdysvaltojen ilmapuolustuksen tueksi. Kun valittavana on robottien tai ihmisten maailma, Skynet valitsee robotit.

Puolustusministeriön tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist naurahtaa ja sanoo, että elokuvasarja on tuttu, ”alan opetuselokuva”. Tieteiselokuvat ovat kiinnostavia, mutta nyt hän haluaa painaa jarrua.

– Pienten lasten isänä nukun yhä yöni ihan rauhassa. Keskustelua tekoälystä, robotiikasta ja automatisoidusta sodankäynnistä käydään usein mielikuvien varassa. Todellisuus on tällaisesta maailmasta ainakin vielä kovin kaukana.

Appelqvist lisää kuitenkin, että äärimmäisten uhkien ja moraalisten kysymysten käsitteleminen on tärkeää.

– Tähän asti ihminen on ollut koneiden käyttäjä. Tulevaisuudessa teemme työtä entistä enemmän koneiden kanssa ja aiempaa tasa-arvoisempina kumppaneina tai jopa koneille alisteisina, eikä se ole automaattisesti huono asia.

Armeijoilla on toistaiseksi lähinnä kaukokäytettäviä aseita, joista vastaa ihminen, vaikka aseiden alusta kuten lennokki voikin toimia jo varsin autonomisesti.

Hurjilta vaikuttavia aseita on kuitenkin jo olemassa ja kehitteillä. Yhdysvalloilla on miehittämätön pinta-alus Seahunter jahtaamassa sukellusveneitä, ja Venäjällä on Poseidon-niminen miehittämätön ydintorpedo.

Pekka Appelqvistin mukaan järjestäytyneillä armeijoilla on tarkasti varjeltu komentoketjunsa. Sotilaat haluavat pitää asiat viimeiseen asti omassa hallinnassaan.

– Asejärjestelmien autonomiselle toiminnalle on siten selkeät rajat, Appelqvist huomauttaa.

Hänen mukaansa asejärjestelmien lisääntyvä koneautonomia voi merkitä tuomiopäivän näkymien sijasta hyviä asioita. Uuden teknologian avulla tuhovoima voi kohdentua vain sinne, mihin se on tarkoitettu.

– Teoreettisesti ajatellen nyt alkaisi olla mahdollista suunnitella aseita, joihin on ohjelmoitu myös moraalikoodistoa, Appelqvist sanoo.

Puolustusministeriön tutkimusjohtaja, professori Pekka Appelqvist on optimisti. Hän uskoo, että uudesta teknologiasta on ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

taa tietoisuuden olemassaolon, koska se pitää kärsimyksen tietoista aiheuttamista julmuutena, josta seuraa kovennettu rangaistus.

– Emme kuitenkaan tiedä, mitä tietoisuus on. Se on selvästikin olemassa, ja se tekee jotakin, mutta emme tiedä, mitä se tekee informaation prosessoinnin kannalta, Laakasuo sanoo.

Laakasuon mukaan tietoisuus on yhteydessä merkityksellisyyden kokemukseen. Tekoälyn algoritmit lukevat merkkejä, yhdistelevät niitä ja tekevät niiden pohjalta tilastollisiin todennäköisyyksiin perustuvia päätelmiä. Toisin kuin ihminen, ne ovat kuitenkin sokeita merkityksille.

Laakasuo havainnollistaa eroa tekoälytutkija Timo Honkelan esimerkillä, jossa tekoälyn ohjaama kuvitteellinen robotti joutuu kylpyyn.

KYLPEMINEN VOI OLLA ihmiselle syvästi rentouttava kokemus, joka toimii siirtymänä työn ja vapaa-ajan välillä. Peseytyminen voi olla myös uskonnollinen riitti.

Robotti käyttäisi kylpyammeessa sensoreitaan ja tekisi mittauksia. Se arvioisi veden lämpötilan, kineettisen energian määrän, virtaukset ja paineen.

– Kylvyn ottaminen ei kuitenkaan tuntuisi siitä yhtään miltään eikä sillä olisi merkitystä tulevaisuuden kannalta. Aika ei merkitsisi robotille mitään, vaikka sen algoritmeissa

olisi kyky kellottaa ajan kulumista, Michael Laakasuo sanoo.

Tekoälyn algoritmit tuottavat laskemalla mahdollisen tulevaisuuden ennusteita, joita käytetään esimerkiksi sääennusteissa.

Ennuste ei kuitenkaan merkitse niille samaa kuin tulevaisuus ihmiselle.

Ero selittyy Laakasuon mukaan sillä, että tekoälyltä puuttuvat tunteet. Merkityksien pitää tuntua joltakin ollakseen merkityksellisiä.

Yksi tutkijoiden käyttämistä tietoisuuden määritelmistä palautuukin juuri tuntemuksiin: tietoisuus on asia, joka saa ilmiöt tuntumaan joltakin. Se on biologisten olentojen ominaisuus, joka saa aikaan sen, että asiat ovat niille kokemuksellisia.

– Kärsimys on tietoisuuden ominaisuus, jonka merkitys havainnollistuu, kun se koetaan, Laakasuo sanoo.

TIETOISUUDEN ONGELMA muuttuu uudella tavalla konkreettiseksi, jos ihminen onnistuu tekemään joustavasti toimivan yleistekoälyn, joka kykenee tekemään saman kuin ihmisen aivot.

Laakasuon mukaan yleistekoälyn luomiseen on useita mahdollisia reittejä. Yksi niistä on pakastettujen ihmisaivojen viipaloiminen ohuiksi siivuiksi, jotka skannataan tietokoneelle. Näin saataisiin malli, jonka pohjalta voidaan

Tutkan kehitys johti aikanaan siihen, että sotilaat pystyivät sen avulla näkemään vihollisen paljon kauempaa kuin omilla aisteillaan. Nyt koneiden avulla luodaan tilannekuvaa, jonka pohjalta pystytään nopeassa aikataulussa tekemään päätöksiä.

– Järjestelmä on silti täysin ihmisen kontrollissa, eli kone antaa toimintasuosituksen, mutta ihminen päättää, mitä tekee. Voidaan kuitenkin kysyä, mikä on ihmisen tosiasiallinen merkitys tällaisessa järjestelmässä. Joissain tilanteissa ihmisen harkinta on keskeisessä osassa, mutta toisissa taas ei.

On kyse sitten perinteisestä tekniikasta tai monimutkaista laskentajärjestelmää hyödyntävästä automatisoidusta tekniikasta ainakin yksi riski on yhteinen: nopeus. Kun asetekniikka kehittyy ja kehitetään esimerkiksi entistä nopeampia ydinohjuksia, reagointiaika lyhenee.

– Koneet ovat nopeampia kuin ihmiset. Yksi huoli tässä on tilanteiden nopea eskaloituminen. En kuitenkaan usko, että yksikään järjestäytynyt sotaväki haluaisi kytkeä laajavaikutteisia aseita kuten ydinaseita täysin autonomisiin järjestelmiin eli siirtää päätösvaltaa koneille.

Genevessä on käyty valtioiden välisiä neuvotteluja tavanomaisten aseiden rajoittamisesta. Neuvottelujen lähtökohtana on ollut, että koneautonomian takia ei sodan lakeja tarvitse keksiä uudestaan, vaan aiemmin sovitut periaatteet ovat sovellettavissa uusiinkin aseisiin. Sodan humanitaarisilla säännöillä pyritään siihen, että aseiden käytössä vältettäisiin tarpeettomia uhreja ja kärsimystä.

– Kun samaa tekniikkaa käytetään sekä siviilisovelluksissa että sotateknologiassa, on vaikea rajata kokonaista teknologiaa pois. Esimerkiksi teknologia, jolla pyritään liikenteessä nollakuolemiin, voi sotatekniikassa olla toisenlaisessa käytössä.

Vaikka tulevaisuus voi tuoda tullessaan yllättäviä, hankalia ja vaarallisiakin asioita, Pekka Appelqvist on optimisti. Hän uskoo, että uudesta teknologiasta on ihmiselle enemmän hyötyä kuin haittaa. Vastuu on kuitenkin ihmisellä: meidän on tehtävä päätökset siitä, miten teknologiaa käytetään.

PAULI JUUSELA

B

3

4B

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

muuttuisi ystävälliseen suuntaan, se viittaisi siihen, että se saattaa kyetä tietoisuuteen, Laakasuo sanoo.

MICHAEL LAAKASUO on lukenut kymmenkunta syvällistä analyysia siitä, mihin tekoälyn kehittäminen voi johtaa. Jokainen niistä tulee samaan johtopäätökseen: yleistekoälyn syntyminen olisi vakava uhka koko ihmiskunnan olemassaololle.

Riskit nousevat Laakasuon mukaan taloudellisesta ja sotilaallisesta kilpajuoksusta, johon kaikkien on pakko osallistua. Kilpajuoksua ohjaa kapitalistisen järjestelmän logiikka, jonka jo 1900-luvun alussa kirjoittanut Max Weber huomasi.

Päihitä muut, niin saat lisää valtaa. Jos et pelaa kilpailun säännöillä ja muut pelaavat, olet tuhon oma. Muutaman kuukauden etumatka voi ratkaista, kuka päättää maapallon tulevaisuudesta.

– Jos jokin taho onnistuisi luomaan esimerkiksi yleistekoälyn, joka on taitava sotastrategikko ja toimii kymmenkertaisella nopeudella ihmiseen verrattuna, se olisi äärimmäinen ase, jonka avulla voisi hallita kaikkia muita. Tämän logiikan vuoksi tekoälyyn perustuviin asejärjestelmiin käytetään valtavia rahasummia, Laakasuo sanoo.

Tekoälyyn perustuvien asejärjestelmien kehittämiseen liittyy Laakasuon mukaan samankaltaisia riskejä kuin ydinasejärjestelmiin. Kokonaan uudenlaisia riskejä tuo tekoälyn ennakoimattomuus, joka näkyy jo nykyisissä alkeellisissa tekoälyissä.

Microsoftin chatbotti yllätti kehittäjänsä oppimalla rasistiksi ihmisten antaman palautteen vaikutuksesta. Yksittäinen pörssialgoritmi toimii hyvin, mutta kun pörssissä on useita algoritmeja, niiden välille muodostuvat palauteluupit voivat aiheuttaa pörssiromahduksen.

rekonstruoida digitaalinen kopio ihmisaivoista.

Aivojen kopioiminen ei ole enää puhdasta tieteisfiktiota. Yksi vuoden 2014 tiedeuutisista kertoi, että rotan tuntokeskuksen osa, 32 000 neuronia ja niiden väliset kytkennät, on digitalisoitu skannaustekniikan avulla. Virtuaalinen kopio toimi samalla tavalla kuin alkuperäinen.

Laakasuon mukaan kukaan ei tiedä, olisiko digitaalinen kopio ihmisaivoista tietoinen olento. Tekoälyn tutkijat ovat väitelleet kysymyksestä tiedejulkaisujen sivuilla jo lähes vuosikymmenen ajan. Kysymystä on kutsuttu jopa tekoälytutkimuksen Graalin maljaksi.

– Teoriassa tekoälytutkimus pystyy vastaamaan kysymykseen, mitä tietoisuus on.

Jos tietoisuus on jotakin, minkä aivot pystyvät luomaan laskennallisesti, tietoisuuden luomisen pitäisi onnistua löytämällä oikea algoritmi, Laakasuo sanoo.

Toinen mahdollisuus on se, että skannauksen tai jonkin muun tekniikan avulla syntyvä yleistekoäly olisi zombi, jossa ei olisi ketään kotona. Ilman tunteitakin se saattaisi pystyä toimimaan kuten ihminen.

IHMISEN KALTAISEN YLEISTEKOÄLYN tietoisuuden tasoa voisi Michael Laakasuon mukaan selvittää koejärjestelyllä, jossa sille pyrittäisiin aiheuttamaan mystinen kokemus.

– Mystiset kokemukset ovat selvästi riippuvaisia tietoisuuden olemassaolosta. Niiden merkityksellisyys tulee nimenomaan sen kautta, että ne tuntuvat joltakin, Laakasuo perustelee.

”

Mystiset kokemukset ovat selvästi riippuvaisia tietoisuuden olemassaolosta.

MICHAEL LAAKASUO

Hän mainitsee tutkimuksen, jossa koehenkilöille annettiin suippomadonlakista eli niin sanotusta taikasienestä löytyvää psilosybiiniä, joka aiheutti heille mystisen kokemuksen. Jälkeenpäin moni kuvaili kokemusta elämänsä merkityksellisemmäksi, tärkeämmäksi kuin oman lapsen saaminen tai seksi.

Neljätoista kuukautta myöhemmin tehdyssä seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että merkitykselliset kokemukset olivat muuttaneet koehenkilöiden käyttäytymistä. He olivat arkielämässään ystävällisempiä ja epäitsekkäämpiä kuin aikaisemmin. Käyttäytymisen muutos oli sitä selvempi, mitä syvempi mystinen kokemus oli ollut.

Laakasuo ei ole vakuuttunut siitä, että mystinen kokemus olisi virtuaalisen tekoälyn ulottuvilla.

– Jos saisimme testin tuloksena raportin, joka muistuttaa jollakin tavalla ihmisen psykedeelisiä, mystisiä tai hengellisiä kokemuksia ja samalla tekoälyn käyttäytyminen

MONIMUTKAISTEN tekoälyjärjestelmien toiminta noudattaa kaaosmatematiikan lainalaisuuksia. Pieni informaation vaihtelu voi kehittyä järjestelmässä isoksi muutokseksi kuten perhosvaikutus, joka aiheuttaa säätilan muutoksen.

– Tekoälyjärjestelmät löytävät odottamattomat porsaanreiät omasta arkkitehtuuristaan tai maailman arkkitehtuurista ja hyödyntävät niitä, koska se on edullisin tapa saavuttaa niihin koodattu tavoite. Jos tekoälyllä on riittävästi joustavuutta ja kyvykkyyttä opettaa itseään, sieltä syntyy automaattisesti alitavoitteita. Jopa tyhmät järjestelmät, jotka eivät ole tietoisia, toimivat niin, Laakasuo sanoo.

Vaikka ihmisaivojen tasoisella yleistekoälyllä ei olisi tietoisuutta, se kykenisi huolehtimaan omasta selviytymisestään, luomaan omia tavoitteita ja pyrkimään niihin suunnitelmallisesti. Luultavasti se myös opettaisi itseään ja tekisi itsestään parempia versioita.

Monet tekoälyn asiantuntijat puhuvat singulariteetista eli käännekohdasta, jossa kehitys johtaisi yli-inhimillisen tekoälyn syntymiseen.

Laakasuo pitää mahdollisena, että ihmismäisen tekoälyn kehittäminen osoittautuu luultua vaikeammaksi esimerkiksi ratkaisemattoman tietoisuuden ongelman vuoksi.

Silti Laakasuo pitää yleistekoälyyn liittyviä riskejä niin suurina, että niitä ei kannattaisi ottaa.

– Jos joku onnistuu luomaan ihmisaivojen tasolla olevan digitaalisen hermoverkon, silloin on syytä kysyä muutaman kerran, kannattaako sitä käynnistää. Ei ole mitään takeita siitä, että se ei karkaisi kehittäjiensä hallinnasta. ■

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

Tasa-arvoisen kirkon puolesta Seurakuntavaaleissa vali­ taan koko kirkon suunta.

Nyt on aika ottaa tasa­ arvoinen avioliittolaki käyttöön myös kirkossa. #tahdonkirkossa Anna äänesi kirkon uudistumiselle! Tulkaa kaikki -liike ajaa uudistuksia läpi kirkon aina kirkolliskokoukseen asti.

Ehdokkaamme ovat sitoutuneet liikkeen ohjelmaan: avio­ liitto kaikille, ei syrjintää, seurakuntalaiset vaikuttajiksi, jaamme omastamme sekä luottamusta ja sovintoa kirkkoon.

Kristuksen kirkko on kaikille! www.tulkaakaikki.net Liikkeen ohjelmaan sitoutuneet ehdokaslistat pääkaupunkiseudun seurakunnissa: Espoo Vantaa Helsinki • Kotiseurakuntana • TK Hämeenkylä • TK Espoonlahti • TK Haaga Paavali • TK Leppävaara • TK Kallio • TK Korso • TK Kannelmäki • TK Pitäjänmäki • Kirkko kaikille • TK Rekola • Uudistusmieliset • TK Kirkon uudistajat • TK Tikkurila Olari Malmi (Tuomiokirkko) • TK Tapiola • TK Vantaankoski • TK Munkinseutu • TK Uusi Töölö (Munkkiniemi) • TK Vartiokylään Ehdokkaiden maksama • TK Oulunkylä • TK Vuosaari TK = Tulkaa kaikki

Luonto puhuu Luojastaan Seminaari on ilmainen, lounas omakustanteinen

Luontoyhteys hengellisyyden vahvistajana ‑seminaari

La 24.11.2018 klo 9.30–14.30

Kulttuurikeskus Sofia, Kallvikinrannantie 35, 00980 Helsinki Luontoympäristöt vahvistavat ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Parhaimmillaan luonto vahvistaa ihmisen hengellisyyttä ja antaa kokemuksen intiimiydestä ja osallisuudesta johonkin itseä suurempaan, Jumalaan.

Seminaarin avaus Isä Ambrosius

Luennot: • Isä Oskari Juurikkala: Jumalan kaksi kirjaa • Pappismunkki Mikael: Luostarin puutarhassa • Pappi, TT Pauliina Kainulainen: Miten mieli kestää ekologisen kriisin?

-mietiskelevän rukouksen näkökulmia • Kehittäjä Tuomo Salovuori: Green Care -toiminnan mahdollisuudet llmoittautuminen 22.11.18 mennessä joko Sininauhaliiton tapahtumakalenterin kautta www.sininauhaliitto.fi/tapahtumat/ tai Kulttuurikeskus Sofiaan puh. 010 277 900.

TOPI LEHTIPUU, TENORI

K A A RTI N SO IT TO K U NTA

MEIDÄN POIKAMME

P UO LUSTUSVO I M AT 10 0 -J U H L A KO N S E RT TI MUSIIKKITALOSSA 27.11. KLO 19

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Kuka?

Mikael Forssell, 37, asuu EteläHelsingissä vaimonsa bloggaaja Metti Forssellin kanssa. Parilla on kaksi lasta, nelivuotias Lilia ja kaksivuotias Lucas.

Mitä?

Forssell teki ensiesiintymisensä HJK:n edustusjoukkueessa 16-vuotiaana. Vuoden 1998 lopulla hän siirtyi englantilaisseura Chelseaan, minkä jälkeen hän pelasi monissa eurooppalaisissa seuroissa. Uransa hän päätti HIFK:ssa. Suomen maajoukkueessa Forssell pelasi vuosina 1999–2014.

Pelipaikaltaan Forssell on hyökkääjä. Hänellä on korkeakoulututkinto urheilujohtamisesta.

Motto

Toteuta unelmasi.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Rööperin rukoilija Upean jalkapalloilijan uran lopettanut Mikael Forssell elää lapsiperheen arkea ja valmistautuu valmentajan työhön. Johanneksenkirkko on kuulunut hänen elämäänsä pienestä pitäen. Siellä hän on mennyt naimisiin, ja siellä on kastettu hänen kaksi lastaan.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

M

ikael Forssell seisoo Johanneksenkirkon edessä Korkeavuorenkadulla.

– Tämä on kaupungin siistein katu. Täällä on pikkuputiikkeja, leipomoita, kahviloita ja persoonallisia ravintoloita. Lasten kanssa viihdymme erityisesti rennossa Lungi-ravintolassa, entinen jalkapalloilija kertoo.

Sisälle Suomen suurimpaan kivikirkkoon Forssell astuu kuin kotiinsa.

– Taasko sä olet täällä? kirkkoherra Johan Westerlund kysyi, kun törmättiin vähän aikaa sitten tuossa käytävällä. Kavereiden häiden ja ristiäisten takia täällä tulee käytyä aika usein, sanoo ensimmäiselle penkkiriville istuutuva kahden pienen lapsen isä.

Viime keväänä ammattilaisuran lopettanut Forssell vaikuttaa tyytyväiseltä.

– Aamu on selätetty! Lasten kanssa oleminen on ihanaa, mutta kuten jokainen vanhempi tietää, kiireisenä tai väsyneenä homma käy hermoille. Nostan hattua vanhemmalle, joka onnistuu kasvattamaan lapset ilman uhkailua, kiristystä tai lahjontaa.

Euroopan jalkapalloliiton A-valmentajalisenssiä suorittava ja nuorten hyökkääjien kanssa HJK-Akatemiassa työskentelevä Forssell poimii lasten kanssa olemisesta vinkkejä valmentamiseen.

– Samoilla säännöillä pelataan molemmissa.

Myös pelaajille pitää asettaa rajoja ja heitä pitää motivoida empatian ja sympatian keinoilla.

37-vuotias Forssell on uuden edessä. Ammattilaisuran aikana kertyneen opin siirtäminen eteenpäin valmentajana tuntuu luonnolliselta jatkolta.

– LOPETTAMINEN on pitkän aikaa pelanneelle kuin kuolema. Sen jälkeen elämä on epävarmaa, Forssell pohtii.

Hänen mukaansa maailmassa on aivan liian paljon ex-jalkapalloilijoita, joiden elämä on luisunut sivuraiteelle lopettamisen jälkeen.

– Tyhjää oloa on helppo täyttää alkoholilla, huumeilla ja uhkapelillä. Kun niiden päälle tulevat vielä huonot sijoitusneuvot ja avioero, niin saadaan tilasto, jonka mukaan jopa 60–80 prosenttia ex-jalkapalloilijoista ajautuu henkilökohtaiseen konkurssiin viiden vuoden sisällä lopettamisesta.

Forssell on itse sijoittanut ammattilaisuran tienestejä muun muassa Etelä-Helsingin kiinteistöihin.

– Olen pyörinyt pienen ikäni näillä kaduilla ja hyppinyt aitojen yli pihoille, joten tunnen joka ikisen kadunpätkän ja suurimman osan rakennuksista. Jos joku sanoo, että osta Miklu kämppä tuosta talosta, tiedän heti, onko pihalla meteliä tai onko asunto suurimman osan päivästä pimeä.

Vanhoista rakennuksista ja antiikista kiinnostunut Forssell innostuu erityisesti 1800-luvun arkkitehtuurista. Hän ihastelee vuonna 1888 rakennetun

tsaarin salaisen poliisin eli Ohranan talon onnistunutta remonttia – Helsingissä on aika vähän 1800-luvulla rakennettuja taloja. Ne eivät ole ehkä kaikkein käytännöllisimpiä, mutta niissä on historian havinan lisäksi huikean korkeat katot.

MATALA EI OLE Mikael Forssellin lempikirkkokaan.

Kun ruotsalaisen arkkitehdin Adolf Emil Melanderin suunnittelema uusgoottilaista tyyliä edustava kirkko valmistui vuonna 1891, sen koillispäädyn tornit kohosivat 74 metrin korkeuteen.

Niitä torneja kirkon viereisellä Johanneksen kentällä jalkapalloa pelannut pieni poika katseli.

– Olin jo pienenä uskossa ja liitin yhteen jalkapallon ja Jumalan. Unelmien toteuttaminen oli koko ajan mielessä, ja aika usein tuli rukoiltua ja kerrottua Jumalalle tavoitteista.

Jumala oli pientä poikaa suurempi voima, jolle oli helppo uskoutua.

Forssell ei muista, milloin hän tuli Johanneksenkirkkoon ensimmäisen kerran.

”

INNOSTUMISEN MUKANAAN TUOMAA JÄÄTÄVÄÄ ENERGIAA KANNATTAA ARVOSTAA.

– Joulukirkossa kävimme, mutta perhe ei ollut muuten erityisen uskovainen.

Pallon kanssa kulkenut Forssell oli tuttu näky Rööperin kaduilla. Kovassa pakkasessa ja sankassa lumisateessa hän treenasi Iso Roobertinkatu 35– 37:n porttikongissa.

Isä Bengt Forssell kannusti kuusivuotiaana Pallo-Pojissa pelaamisen aloittanutta Mikaelia ja tämän seitsemän vuotta vanhempaa Christinasiskoa.

– Kotona oli hyvällä tavalla tiukka kuri. Faija opetti, että jalkapalloilija oppii paremmaksi toistoilla. Häneltä opin, että kannattaa vain yrittää uudelleen, kunnes jossain vaiheessa homma sujuu.

ISÄN TUKI oli tärkeä jalkapalloon intohimoisesti suhtautuneelle pojalle, mutta merkittävä oli myös äidin muutto Lontooseen Mikaelin kanssa vuonna 1998.

Siitä alkoi 17-vuotiaan hyökkääjän ura, joka toi Forssellille rahaa ja paljasti huippu-urheilun raakuuden. Nuori mies näki, miten kaukana haaveiden jalkapalloromantiikka oli todellisuudesta, jossa ihminen kutistuu pelinappulaksi.

Uskoa tarvittiin, kun loukkaantuminen esti pelaamisen.

– On hienoa, että on Jumala, joka kuuntelee huolia. Olin tosi iloinen ja kiitollinen, kun pystyin taas pelaamaan.

Yksi Forssellin uran järkyttävimmistä käänteistä tapahtui, kun joukkueen kapteeni heittäytyi junan alle Hannoverissa.

– Sama kaveri, joka istui hetki sitten vieressäni kopissa, oli kuollut. Silloin ajattelin, että ehkä jalkapallo ei ole ihan kaikki tässä elämässä.

Itsemurhaan johtanut vakava masennus oli jäänyt joukkuekavereilta huomaamatta. Käynnissä ollut kausi jatkui surusta huolimatta.

– Hoidimme järkytystä puhumalla. Se oli kova paikka kaikille, ja joihinkin pelaajiin järkytys jätti ison arven.

Jumala on aina Forssellin mukana.

– Uskossa hienointa on se, ettei rukoileminen kysy aikaa eikä paikkaa. Voin rukoilla kaikkialla.

Hengellisyys on fyysisyyden ja henkisyyden luonteva jatke. Forssell antaa mahdollisuuden myös mystisille kokemuksille.

– Niitäkin sattuu, vaikka insinöörikaverit niille nauravat.

ELÄMÄN KOKONAISUUDESSA Mikael Forssellille tärkeimpiä asioita ovat intohimo, hyvyys ja erilaisuuden rikkaus.

– Innostumisen mukanaan tuomaa jäätävää energiaa kannattaa arvostaa. Uskon vetovoiman lakiin.

Jos haluaa sisimmässään todella kovasti jotain, niin elämä alkaa viedä sitä kohti. Uskon myös, että onnistumiseen vaikuttaa oma asenne. Ja jos on ystävällinen muita kohtaan, niin maailma maksaa hyvyyden takaisin.

Pohtiessaan hyvyyttä Forssell kääntyy katsomaan Eero Järnefeltin vuonna 1932 maalaamaan alttaritauluun. Taivaallinen näky, jossa apostoli Paavali kääntyy kristinuskoon Damaskoksen tiellä, on todistanut Forssellin elämän onnenhetkiä: neljä vuotta sitten häitä ja myöhemmin kahden lapsen ristiäisiä.

Erilaisuus puolestaan merkitsee monikulttuurisuuteen jo maailmalla pelatessa tottuneelle Forssellille ennen kaikkea rikkautta.

– Vastustan rasismia sen kaikissa muodoissa. Erilaisten kulttuuristen taustojen ymmärtämisestä on apua myös valmentajan työssä. Ymmärtämällä ihmistä hänestä saa parhaan mahdollisen irti kentällä.

Jo aikanaan kotiseurakuntansa rippileirillä Forssell halusi tutustua myös sellaisiin ihmisiin, joiden kanssa hän ei muuten ollut tekemisissä.

– Yksi poika teki metallilangasta haarniskaa larppaamista varten. Menin kysymään häneltä, mitä ihmettä hän oikein tekee. Hän oli hyvin varma omasta jutustaan. Se teki vaikutuksen. On tärkeää tajuta, että vaikka olemme kaikki ihan erilaisia, haarniskan virkkaaminen on tasan yhtä arvokasta kuin jalkapallon pelaaminen. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Miksi James Bond ei koskaan kuole?

Rauhaa päälle maan!

Osallistu helsinkiläisten rakkaimpaan jouluperinteeseen ja aloita joulunodotus pikkukanttorien kanssa!

Enkellaulu kajahtaa!

-joulukonsertti MA

3.12.

KLO 18

MA

3.12.

KLO 20

JOHANNEKSENKIRKKO

J. S. Bach: Magnificat & Jouluoratorio (I–III) PE

MA

KLO 19

KLO 19

Perinteinen Joulukonsertti

TO

TO

KLO 18

KLO 20

14.12. 17.12.

20.12. 20.12.

TUOMIOKIRKKO

TUOMIOKIRKKO

LIPUT TICKETMASTER.FI & TUNTIA ENNEN OVELTA

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilaisen ohjaamia terapeuttisia keskusteluryhmiä yli 60-vuotiaille.

Palvelumme ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

Fysio Sakurassa erikoistumme tarkkaan tutkimukseen ja yksilölliseen hoitoon.

Fysioterapia

Hieronta

Personal Training

Ryhmät

www.fysiosakura.fi

Rajatorpantie 41 C, 3.krs.

01640 Vantaa, Tamrotalo Puhelin 045 354 7474 Ma-to 8-20, pe 8-16

Hoitoa, kuntoutusta ja liikuntaryhmiä

Luulitko eläväsi maallistunutta arkea, jossa uskonnolliselle ajattelulle ei ole tilaa? Luulit väärin. Teologian opiskelija Olavi Seppänen ja uskontotieteilijä Nina Maskulin kertovat, miten uskonto näkyy esimerkiksi toimintaelokuvissa ja fantasiakirjallisuudessa.

T

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

ätä en ole tullut ajatelleeksi, vaikka olen nähnyt useimmat James Bond -elokuvat: Niissä eletään jonkinlaisessa myyttisessä, ajattomassa todellisuudessa, ja jokainen uusi elokuva kertoo saman tarinan uudelleen. James Bond ei koskaan kasva vastuulliseksi aikuiseksi, saati vanhene tai kuole. Hän elää ikuisesti, koska me uskomme häneen.

Bond myyttisenä hahmona on yksi Yle Puheella lähetettävän Homo religiosus -ohjelman aiheista. Ohjelmaa tekee Olavi Seppänen, joka on opintojensa loppuvaiheessa oleva teologian opiskelija. Seppänen haastateltavineen kuljeskelee harmaalla rajavyöhykkeellä uskonnollisen ja ei-uskonnollisen elämän välillä ja katsoo yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöitä uskonnontutkimuksen näkökulmasta. James Bondin lisäksi Seppänen on tarkastellut esimerkiksi teknologian kehitystä ja siihen liittyviä maagisia ajattelutapoja sekä rockmusiikkia monijumalaisena kulttijärjestelmänä.

Niin kuin ehkä aiheiden kirjosta voi päätellä, Seppäselle uskonnollisuuden ja epäuskonnollisuuden välinen raja on aika sumea. Hänen on vaikea sanoa ehdottomasti, mikä on uskontoa ja mikä ei.

– Suosin sellaista uskonnon käsitettä, jossa ei hirveän tiukasti lyödä lukkoon sitä, mitä uskonto on, vaan voidaan katsoa erilaisia ilmiöitä ja hyvin tavallistakin käyttäytymistä ja miettiä, missä mielessä se on lähellä sellaista, jota on totuttu pitämään uskontona, Seppänen sanoo.

– Uskonnossa ei tarvitse välttämättä olla kyse uskosta yliluonnolliseen tai siihen, että todellisuus jakautuu aineeseen ja henkeen.

Seppänen löytää uskonnon kaltaisia piirteitä myös politiikasta. Hän on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka esimerkiksi suhtautuminen kansallismielisiin ja äärioikeistolaisiin ryhmiin muistuttaa rituaalista rajanvetoa, jossa torjutaan tabuina pidettyjä asioita.

HOMO RELIGIOSUS -SARJAN kolmannessa osassa Seppänen otti käsittelyynsä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan, jolla hänen

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

mukaansa on sotien jälkeisessä kulttuuri­ elämässä ollut lähes uskonnollinen merkitys.

– Se on suomalaisille pyhä kirja, eräänlai­ nen kanoninen kertomus siitä, millaista suo­ malaisuus on. Tuntemattomaan sotilaaseen liittyy myös liturgian kaltaisia aspekteja, sillä henkilöiden dialogia murteineen toistetaan uskollisesti romaanin uudelleentulkinnois­ sa, vaikka tulkinnat muuten olisivat miten räväköitä tahansa, Seppänen sanoo.

Mutta miksi juuri Tuntematon sotilas?

25­vuotiaan Seppäsen odottaisi olevan kiin­ nostunut pikemminkin scifistä ja fantasiasta, jotka sitä paitsi vilisevät uskonnollisia viitta­ uksia. Seppänen pahoittelee, ettei hän ole kovin perehtynyt niihin.

– No, Harry Potterit ja Tolkienit olen luke­ nut. Ja muumit.

Muumien maailma on hänen mukaansa fantasiamaailmaksi aika poikkeava sikäli, et­ tä uskonto ja kaikki siihen viittaavakin näyt­ tää puuttuvan lähes kokonaan.

– Tove Jansson ei välttämättä tykkäisi täs­ tä, mutta ehkä Muumipappa ja meri ­kirjasta voisi väsätä teologisen tulkinnan vaikka jo­ honkin seurakunnan iltahartauteen. Se kä­ sittelee syvää eksistentiaalista kriisiä: Muu­ mipappa kamppailee meren arvoituksen kanssa, mutta ei onnistu ratkaisemaan sitä.

Kuvataanko siinä ihmisen ja mystisen, etäi­ sen jumalan vuorovaikutusta?

Toisin kuin muumeissa, monessa fanta­ siakirjassa hyvä on puhtaan valkoista ja pa­ ha mustinta mustaa. Seppäsen mukaan voi­ makas kahtiajaottelu muistuttaa monien us­ kontojen maailmankuvaa.

– Jotkut vierastavat fantasiakirjallisuutta juuri siksi. Heidän mukaansa elämä on to­ dellisuudessa paljon vaikeammin määriteltä­ vää ja hyvä ja paha paljon epämääräisempiä.

USKONTOTIETEEN tohtorikoulutettava Nina Maskulin Helsingin yliopistosta näkee nuo­ rille suunnatun fantasiakirjallisuuden käsit­ televän isoja, klassisia teemoja: rakkauden voimaa, hyvää ja pahaa ja tunnetun maail­ man loppumisen uhkaa.

– Esimerkiksi Harry Potter ­kirjojen ja elokuvien keskeinen kysymys on, miten suhtautua pahaan, miten toi­ mia paremman maailman puoles­ ta ja miten herkkä tasapaino hy­ vän ja pahan välillä on. Kirjasar­ jassa vallitsee jatkuva uhka siitä, että maailma muuttuu lopullisesti ja hyvä katoaa. Ja paras ase tuota uhkaa vastaan on rakkaus, Masku­ lin kertoo.

Väitöskirjassaan Maskulin tut­ kii katastrofielokuvan 2012 vastaanottoa 15–19­vuotiaiden nuorten parissa. Roland Emmerichin ohjaama 2012 kertoo veden­ paisumuksesta, joka tapahtuu luonnonmul­ listusten ja luonnonlakien muutosten seu­ rauksena.

– Kysymys oman maailman loppumises­ ta on kiehtonut nuorisoa kaikkina aikoina.

Itse olen kasvanut aikana, jolloin pelättiin ydinsotaa. Tällä hetkellä uhkana on ilmas­ tonmuutos, Maskulin toteaa.

Maailmanloppu ei ole mikään uusi teema – ja vedenpaisumus katastrofina on ihmis­ kunnalle tuttu jo Vanhan testamentin Ensim­ mäisestä Mooseksen kirjasta. Suurelle ylei­ sölle tarkoitetuissa elokuvissakin maailman­ loppu on toistuva aihe. Sitä vain on käsitelty eri vuosikymmeninä eri tavoin. 2010­luvulla peleissä ja elokuvissa esimerkiksi kuvataan maailmanlopun tai ympäristötuhon jälkeis­ tä, post­apokalyptista aikaa.

– Jos joku tärkeä asia ei pääse muuten esiin, se purskahtelee käsiteltäväksi populaa­ rikulttuurissa ja taiteessa. Maailmanloppu­ elokuvia, joissa käsiteltiin muun muassa tau­ teja ja luonnonmullistuksia, alkoi 1990­luvul­ ta alkaen tulla yhä tiheämmin. Eri muunnel­ mineen se on ihan käsittämättömän suosittu kertomustyyppi, Maskulin kertoo.

”

MAAILMANLOPPU ON KIEHTONUT NUORISOA KAIKKINA AIKOINA.

KAIKKI RAAMATUN maailmanloppukerto­ mukset eivät ole vedenpaisumuksen tai Il­ mestyskirjan kaltaisia spektaakkeleita. Yksi Nina Maskulinin lempikertomuksista on Vanhan testamentin Tuomarien kirjaan sisältyvä tarina Simsonista ja Delilasta, joka sekin ker­ too tuhosta.

– Siinä Jumalan valittu Simson tekee nuo­ rena kaikkea sellaista, mikä ei ole sallittua ja nai toiseen kansaan kuuluvan Delilan. De­ lilaa painostetaan, jotta hän selvittäisi mie­ hensä salaisuuden. Niinpä hän pettää Simso­ nin, ja tämä tuomitaan. Vangittuna Simson saa hetkeksi voimansa takaisin, mistä seuraa joukkotuho eli molempien kansojen kuole­ ma, Maskulin kuvailee.

– Tarinassa ei ole yksinkertaista opetusta eikä tapahtumien takana selkeää suunnitel­ maa. Sellaisena se on eräänlainen vastaker­ tomus merkkien täyteisille lopunaikojen ker­ tomuksille. ■ Homo religiosus tiistaisin klo 13.02 Yle Puheella ja Yle Areenassa.

Nina Maskulin luennoi aiheesta Raamattu ja populaarikulttuurin tuomiot ja tuomarit Tikkurilan seurakunnan keskustelusarjassa to 29.11. klo 18, Vernissakatu 4.

B

9

Muuttuvat EMMA SALOKOSKI & UMO PE 7.12. KLO 18 TAMPEREEN TUOMIOKIRKKO LA 8.12. KLO 18 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA MA 10.12. KLO 18 PORVOON TUOMIOKIRKKO TI 11.12. KLO 18 ESPOON TUOMIOKIRKKO PE 14.12. KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI MA 17.12.KLO 18 KALLION KIRKKO, HELSINKI NORMAALIHINTA 34 € / ELÄKELÄISET 30 € / OPISKELIJAT, TYÖTTÖMÄT JA LAPSET 18 €

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 €

Johtoajatuksenamme on tuottaa palveluja, jotka olisimme valmis hyväksymään omille omaisillemme.

UUSI PALVELUKOTI LOHJALLA Palvelukoti Harjupuisto

Helsingiuksentie 54A, Virkkala Ympärivuorokautista tukea muistisairaille tai hoivaa ja palveluja tarpeidenne mukaan ilman jonoja.

Meillä eletään toiminnallista arkea kodikkaassa ympäristössä.

Soita ja varaa tutustumisaika!

Eija Salo gsm: 050 511 5318 s-posti: eija.salo@seniorikodit.fi

seniorikodit.fi

Osa 21

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Ensimmäinen kristillisen meditaation ryhmä perustettiin Suomeen kymmenen vuotta sitten. Ryhmät kuuluvat Kristillisen meditaation kansainväliseen yhteisöön (World Community for Christian Meditation eli WCCM), jolla on toimintaa yli 120 maassa. Varatuomari Anu Pylkkänen, 65, on WCCM:n koordinaattori Suomessa.

Pääkaupunkiseudulla kokoontuu viikoittain kolme kristillisen meditaation ryhmää: maanantaisin klo 18 Tapiolan kirkon sakastissa, tiistaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkon kappelissa ja keskiviikkoisin klo 18 Helsingin tuomiokirkon kappelissa. Ryhmiin osallistuminen ei vaadi ilmoittautumista eikä sitoutumista. Lisätietoja voi kysyä osoitteesta kristillinenmeditaatio.wccm@gmail.com.

Anu Pylkkänen käy kristillisen meditaation ryhmässä joka keskiviikko.

Salaperäinen hiljaisuus ja kirkkaampi mieli Meditaatio auttaa Anu Pylkkästä tunnistamaan olennaisen.

välillä kahinaa, kun joku korjaa asentoaan. Toisinaan joku saattaa yskäistä tai aivastaa.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

JOKA KESKIVIIKKO Anu Pylkkänen kiipeää portaat Helsingin tuomiokirkon kappelirakennukseen.

Hän asettuu istumaan osaksi muutaman ihmisen piiriä ja sulkee silmänsä. ”Johdata meidät siihen salaperäiseen hiljaisuuteen, jossa rakkautesi näyttäytyy kaikille, jotka kutsuvat sinua”, pyydetään aloitusrukouksessa. Seuraavat 25 minuuttia Pylkkänen istuu hiljaa ja toistaa mielessään nelitavuista mantraa maranatha. Sana on arameaa, jota pidetään Jeesuksen äidinkielenä, ja tarkoittaa ”Herra, tule!” Mantra helpottaa keskittymistä. Mieli karkaa nokkelasti omille teilleen tämän tästä, mutta kun niin käy, Pylkkänen palauttaa sen toistamaan mantraa.

Jaettu hiljaisuus on omanlaistaan. Toisten läsnäolon tuntee ja kuuleekin. Hengitystä, nieleskelyä,

Valvomisen sunnuntai

VAIKKA MEDITAATIO on yksinkertaista, helppoa se ei ole. Kyse ei ole tekniikasta tai suorituksesta, jonka onnistumista voisi arvioida, vaikka kiusaus siihen olisi suuri.

Säännöllisen meditaation vaikutukset saattavat näkyä selvemmin muille ihmisille kuin meditoijalle itselleen, mutta on Pylkkänen itsekin huomannut muuttuneensa kärsivällisemmäksi. Hän on alkanut nähdä ihmiset lempeämmin kuin ennen. Meditaatio myös kirkastaa ajatuksia silloin, kun työssä tulee eteen hankala ongelma tai ihmissuhteissa jokin hiertää. Se on myös auttanut pääsemään irti harhaluulosta, että elämää pitäisi tai edes voisi kontrolloida.

Oikeastaan meditaatio tuntuu Pylkkäsestä kaikkein luonnollisimmalta tilalta. Siinä hän on kotonaan, oma itsensä. Hänelle on ollut suuri löytö se, että olemme olemassa, vaikka emme ajattelisikaan. Tai: olemme puhtaimmin olemassa, kun emme ajattele. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

18.11.

MEDITAATIO ON kuulunut Anu Pylkkäsen elämään lähes 30 vuotta. Hän on tutustunut erilaisiin perinteisiin ja meditaatiotapoihin, mutta kun hän viitisen vuotta sitten tuli ensimmäistä kertaa kristillisen meditaation ryhmään, hän tunsi löytäneensä etsimänsä: jotain omasta perinteestä nousevaa ja tarpeeksi yksinkertaista.

Pylkkänen meditoi kotona päivittäin ainakin kerran, useimmiten kahdesti. Hän sytyttää kynttilän ja rauhoittuu hetken ennen kuin asettuu meditoimaan. Päivittäinen harjoittelu vaatii sitoutumista. Joinakin päivinä mieli on levottomampi kuin toisina, mutta se täytyy vain hyväksyä. Vaikka aloittaminen tuntuisi hankalalta ja mieli keksisi kaikenlaisia verukkeita, Pylkkänen meditoi sittenkin.

Pylkkänen muistelee kuulleensa, että ihmisen päässä pyörähtää päivän aikana 50 000–60 000 ajatusta. Suurin osa niistä on todennäköisesti turhia.

Mielen pintaroskan alle saattaa jäädä isoja ja merkittäviäkin asioita. Pylkkäselle meditaatio on tapa

selkeyttää ja puhdistaa ajatuksiaan niin, että olennainen on helpompi nähdä ja tunnistaa. Ajatusten takana on suuri hiljaisuus, joka on meditaation varsinainen kohde.

Nukahditko?

VALVOMISEN VIRALLISEN maailmanennätyksen teki kontrolloidussa kokeessa kalifornialainen opiskelija Randy Gardner joulukuun 27. päivänä vuonna 1963.

Hän valvoi yhtä mittaa 11 vuorokautta ja 25 minuuttia ilman piristeitä tai erityisaineita.

Stanfordin yliopiston unitutkija William Dement teki koehenkilölle useita testejä valvontamaratonin aikana. Testin jälkeen tutkimustieto analysoitiin ja tuloksista pystyttiin päättelemään, että ennätysmiehen aivojen eri osat olivat vuorotellen nokosilla, vaikka Gardnerin oli todettu olleen fyysisesti hereillä.

Valvomisen ja ei-valvomisen ra-

ja on hiuksenhieno. Valvova henkilö saattaa nukkua mikrounia itse nukahtamistaan tiedostamatta.

Tiedostamattomasta torkkumisesta lienee kysymys ensi sunnuntain teemassa: Valvokaa! On asioita, joille jumalanlapsi ei saa nukahtaa. Tärkein niistä on Raamatun kehotus rakastamiseen: ”Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.”

Facebookia lukiessa tulee sellainen olo, että nyt on todellinen valvomisen paikka. Vihapuheita lukiessa viimeistään tajuaa, että tiedostamaton mikrouni on päässyt yllättämään. Olen löytänyt tästä myös itseni. Teräväkielisenä sanon asioita, joista rakkaus on kaukana.

Tässä kysymys on jatkuvasta itsensä valvomisesta. Elämän tärkein asia eivät ole työmarkkinariidat eikä sote. Eivät edes oikeat

uskonopit. Tärkein on rakkaus.

Se edellyttää heräämistä yhä uudelleen.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Gurun opissa Ohjaajana Richard Rohr Richard Rohr, 75, on fransiskaanipappi, joka elää Uuden Meksikon alueella Amerikan ja Meksikon rajalla.

Hän syntyi vuonna 1943. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1970.

Vuodesta 1986 Rohr on johtanut perustamaansa toiminnan ja meditaation keskusta (The Center for Action and Contemplation) Albuquerquessa. Keskus pyrkii olemaan rauhanomaisen ja väkivallattoman muutoksen ääni sekä hengellisen uudistumisen paikka.

Rohrin opetukset perustuvat fransiskaanisiin ihanteisiin, rukoukseen ja solidaarisuuteen köyhiä ja marginaalissa eläviä kohtaan. Hän on kirjoittanut useita kirjoja fransiskaanisesta hengellisyydestä, miesten hengellisyydestä, enneagramista ja Raamatun kirjoituksista. Suomeksi hänen kirjoistaan on julkaistu mm.

Suostu elämään, Rukoilijan matka kehältä keskukseen, Yksinkertaisuus, Irtipäästämisen taito ja Muutos alkaa meistä.

Haavat ovat opettajiamme Minun pitää riittää itselleni enkä tarvitse ketään, ajattelemme helposti.

Jospa vahvuutemme onkin avoimuudessa, valmiudessa haavoittua ja ottaa vastaan rakkautta? fransiskaanipappi Richard Rohr pohtii.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

MONESTI MEIDÄN on vaikea suostua siihen, että kaikki otetaan mukaan ja erilaiset voivat tehdä asioita yhdessä.

Mieluiten valitsemme seuramme itse. Haluamme viettää aikaa samanmielisten yhteisöissä, joista erilaisuus on hävitetty. Emme halua mukaan ”niitä”, jotka eivät kuulu ”meihin”.

Jumala toimii toisin. Hän tahtoo kutsua rakastavaan seuraansa jokaisen eikä sulje ketään ulos.

Kun oivallat, että sinut on hyväksytty ja vastaanotettu kaikkine vikoinesi, puutteinesi ja haavoinesi, haluat toimia samoin kanssakulkijoitasi kohtaan. Tätä on hengellisyys.

Tätä toistaa kirjoissaan myös fransiskaanipappi Richard Rohr, yksi aikamme puhuttelevimmista mystikoista.

JUMALAN SYVIN OLEMUS on rakkaus.

Jumaluuden sisällä virtaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen ehtymätön rakkaus.

Siitä kaikki syntyy ja kehittyy, ja se vetää kaikkia puoleensa.

Rohr väittää, että rakkauden kolmi-

naisuuden voi havaita kaikessa. Universumin energia on atomien, protonien ja neutronien liikkeessä. Se on planeettojen, tähtien ja galaksien välisissä suhteissa – ja solujemme vuorovaikutuksessa. Se on elämässä ja kuolemassa. Se on haavoissamme.

Jumala ei ole ylimmäinen monarkki, joka on etäällä kaikesta, minkä on luonut. Hän on tullut ylhäältä alas, ulkoa sisälle, ja hänessä on keskinäinen oleminen ja toisiin kääntyminen.

Hän ei ole vain kaikkivoipa vaan myös ”kaikkihaavoittuva”, Rohr sanoo.

MONISSA HENGELLISISSÄ traditioissa minään kohdistuvat iskut ja haavat nähdään opettajina. ”Haavoihin tulee kiinnittää huomiota eikä lähteä käräjöimään. Miten kristityn on mahdollista edes katsoa ristiinnaulittua näkemättä tätä?” Richard Rohr kirjoittaa.

Jumala on astunut alas korkeudestaan. Hän tuli tähän maailmaan alastomana ja tarvitsevana lapsena. Hän ”lähti” maailmasta alastomana, kärsi-

Elävöitä meidät Etsi paikka, jossa voit olla parikymmentä minuuttia rauhassa, ja anna tämän rukouksen resonoida sinussa. ”Jumala, joka olet meitä varten, kutsumme sinua Isäksi.

Jumala rinnallamme, kutsumme sinua Jeesukseksi.

Jumala sisällämme, kutsumme sinua Pyhäksi Hengeksi.

Sinä, joka olet ikuinen salaisuus, elävöitä, ympäröi ja avarra meidät.”

neenä ja haavoitettuna. Jumala on haavoitettu ja kosketettu. Miksi meidän pitäisi olla niitä, joita mikään ei kosketa?

Sinun ei tarvitse pelätä omia eikä toisen haavoja. Haavoittuvuus merkitsee, että annan toisen vaikuttaa itseeni ja olen valmis muuttumaan. ”Vaihtoehto on tietenkin: Sinä et muuta minua. Sinä et opeta minulle mitään.

Minä tiedän jo. Minulla on kaikki vastaukset”, Rohr listaa.

MINUN PITÄÄ RIITTÄÄ itselleni enkä tarvitse ketään, sanomme helposti, vaikka tiedämme olevamme väärässä. Entäpä jos vahvuutemme on keskinäisessä olemisessa, toisille avautumisessa, valmiudessa haavoittua ja ottaa vastaan rakkautta? ”Kun minämme sykkyrät oikenevat eikä meidän ole pakko saada läpi omaa tahtoamme, meidän on mahdollista toteuttaa Jumalan tahtoa”, Rohr muistuttaa. Suurin käsky ei käske meitä olemaan oikeassa vaan rakastamaan. ■

MENOT 16. – 2 9.11.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko ja toimitilat, Vespertie 12

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.11. klo 10, Oikarinen, Niemistö, Mönttinen; Psalmilaulajat.

Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurakuntavaalien varsinaisen vaalipäivän äänestys klo 11–20.

Messu su 25.11. klo 10, Mulari, Oikarinen, Mönttinen. Messukumppanina Majakka ry.

Laudes ma 26.11. klo 7.30, Silin. (Ei 19.11.)

Arkiehtoollinen ke 28.11. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Muroma-Nikunen, Mönttinen.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

27.11.

Toivon tiistai klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Puhe Timo Laaninen, mukana Lähdekuoro. Sanaa ja rukousta.

28.11.

Kirjailija Tommy Hellstenin Miksi olen olemassa -luento klo 12 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3.

TAPAHTUMIA Konsertti to 15.11. klo 19, Luhmon jouset.

Konsertti ti 20.11. klo 18, ”Sadat kielet soi”, Luhmon kanteleensoittajat.

Konsertti ke 21.11. klo 19, järj.

Luhmo ja Pohjois-Haaga seura.

Kiitospäivänkonsertti to 22.11. klo 19, Luhmon puhallinyhtyeet Flying Flutes, White Winds ja Helsingin huiluorkesteri, joht. Kathy Weidenfeller. Erityisesti koululaisille ja perheille.

Konsertti pe 23.11. klo 19, UkuleLea-duo: Jarmo Julkunen, kielisoittimet, Lea Pekkala, sello. Rauhan ja rakkauden sävelmiä. Jarmon ukulele-workshop klo 17.30. Tarjoilua. Workshopia varten voi lainata ukulelen, niitä riittää 25 ensimmäiselle.

Konsertti ke 28.11. klo 19 Joulun Sävel, Kallion Laulu, joht. Anni Tolvanen. Suvi Oskala, viulu; Anna Wegelius, kantele. Joulumusiikkia Suomesta ja maailmalta. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Konsertti to 29.11. klo 19, Viulun taitajat. Luhmon jousisoittajat.

Toivon tiistai 27.11. klo 18. Miksi hylkäsit minut? Puhe Timo Laaninen.

Mukana Lähde-kuoro.

Duunauspaja 5 vuotta ti 20.11. klo 18–20. Juhlitaan avoimien ovien merkeissä. Tarjoilua. Ma 26.11. klo 18 teemme palaponchoja.

Teematorstai to 15.11. klo 12.30– 14.30. Lounas 6 e. Ohjelma alkaa n. klo 13. SPR:n tehtävissä PohjoisKoreassa, Tuula Nilson. 22.11. sukututkimus, Pertti Neittaanmäki. 29.11. adventtivirsiä ja joululauluja, Olli Mönttinen.

Miesten keskustelupiiri ke 21.11. klo 18.30 Kivijalassa, ”Jumalan pilkka – totta vai kuvitelmaa?” Alustaa TT Juhani Forsberg.

Tietokonekerho ke 28.11. klo 13 Kivijalassa. Kysy mitä haluat tietotekniikasta, Kari Kaipainen.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 18.11. klo 18.

Aamuehtoollinen ke 21.11. klo 9.15.

Ehtoollinen kirkossa, ja sen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 e seurakuntasalissa.

Luottamuksen messu ke 28.11. klo 19 kirkossa. Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä.

TAPAHTUMIA TilkkutäkkiPaikka la 17.11. klo 13–16 Paikassa, Kauppakeskus Kaari, -1. krs. Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä diakoni Heini Sinkon kanssa.

Neliöt kootaan peitoiksi vanhuksille.

Seurakuntavaalit. Vaalipäivä su 18.11. Äänestys Kannelmäen kirkossa klo 11–20.

Viittomakielinen raamattupiiri ti 20.11. klo 15–17 kirkolla. Vieraana on rovasti Markku Yli-Mäyry.

Hiljaisuuden päivä la 24.11. klo 9.30– 15.30 Malminkartanon kappelilla.

Ohjaajina Konsta Korhonen, Kaarina Ruusuvirta ja Jyrki Myllylä. Vapaaehtoinen ruokaraha. Kysy vapaita paikkoja: konsta.korhonen@evl.fi.

Virrestä voimaa su 25.11. klo 18 kirkossa. Puheen ja veisuun teemana on Soi virteni kiitosta Herran. Vieraana Arvi Tuomi, Siiri Tuomi-Turtiainen, Salme Hillukka ja Markku Koskela. Kanttorina Anne Myllylä.

Lähetyspiirissä ti 27.11. klo 15–19 valmistellaan adventtimyyjäisiä.

Lauletaan yhdessä. Avoin yhteislaulutilaisuus to 29.11. klo 10.15–12 kirkolla seurakuntasalissa.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.11. klo 11 Tuomaankirkossa. Ronimus, Vuorio. Mukana Kampin Laulu joht. Kari Turunen.

Musiikkimessu su 25.11. klo 11 Meilahden kirkossa. Riepponen, musiikista vastaavat kanttorit Tuomas Karjalainen ja Pete Vuorio. Mukana Meilahden ja Töölön kamarikuorot, Töölö kirkon kamariorkesteri ja sopraano Johanna Lehesvuori.

Arki-illan ehtoollinen ti 27.11. klo 18 Rastilla.

Viikkomessu Adventin sävelin ke 28.11. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa.

Valon ja ilon messu to 29.11. klo 18 Tuomaankirkossa.

Krans, saarnaa Heini Kontiainen, musiikkivieraina Taru Hallamaa, Heidi Tuikkanen, Joska Josafat, Hanna Kiminkinen ja Katja Koivisto.

TAPAHTUMIA Siionin virsi -seurat to 15.11. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa.

Puhumassa Hannu Hietalahti, Virva Krans ja Tuukka Kauhanen.

28.11.

Asu Pitskussa -messu klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Messuun voi tulla kotiasussa ja tuoda kotiavaimet siunattavaksi. Erityisesti hiljattain muuttaneille.

Helsingin Slangikuoron joulukonsertti ke 21.11. klo 18 Rastilla. Kahvitarjoilu klo 17.30.

Vapaa pääsy.

Lähi-Idän tilanne tänään -luento ja keskustelutilaisuus la 24.11. klo 18 Meilahden kirkossa. Luennoitsija kirjailija Avi Lipkin Israelista.

Miesten maanantaiseura ma 26.11. klo 13 Rastilla. Joulujuhla, jossa Pekka Ripatti kertoo uusiutuvasta energiasta.

Naisten forum ti 27.11. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Reetta Meriläinen kertoo urastaan lehtimaailmassa ja järjestötyöstä.

Ateriapalvelu ke 31.10. klo 11.30–13 Meilahden kirkon alakerrassa, käynti Jalavatie 6b. Kotiruoka 2 e, hartaus klo 11.30.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

Perinteinen messu su 25.11. klo 13.

Levollisuuden messu la 17.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla mietiskelyhiljaisuus.

Arkiehtoollinen ke 21.11. klo 19 Munkkivuoren kirkossa. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia.

TAPAHTUMIA Naisten kesken -ilta pe 16.11. klo 18 Munkkivuoren seurakuntatalolla.

A

11

Koruilta, toimintaterapeutti Lori Lepojärvi.

Seurakuntavaalit su 18.11. klo 11–20 Munkkivuoren seurakuntatalossa.

Lauluhetki ke 21.11. klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Lauletaan suomalasia kansansävelmiä ja isänmaallisia lauluja, Eeva Löflund ja Risto Kultala.

Häpeästä kohti rauhaa -seurakuntailta pe 23.11. klo 18 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Ilta häpeästä, sen eri ilmenemismuodoista ja mm. siitä, miten asian kanssa voi päästä eteenpäin. Luento ja keskustelua pastori, logoterapiaohjaaja Maritta Hartikaisen johdolla. Kahvi- ja teetarjoilu.

Merimieskirkkopiiri ma 26.11. klo 14 päätykamarissa.

Miksi olen olemassa? Etsimme jotain itseämme suurempaa ke 28.11. Munkkivuoren kirkossa, vieraana terapeutti, kirjailija Tommy Hellsten. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Maksullinen keittolounas 5 e seurakuntasalissa klo 13.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.11. klo 10. Vuori, s, Kujanpää, Ahola.

Asu Pitskussa -messu ke 28.11. klo 18. Messuun voi tulla kotiasussa ja tuoda kotiavaimet alttarille siunattavaksi. Kutsumme messuun erityisesti alueelle hiljattain muuttaneita. Maika Vuori ja Aapo Rikala.

Messu su 25.11. klo 10. Vanne, Martti Pitkänen, s, Elina Hyvönen. Kirkkokahvit Unkarin ystävyysseurakunnan hyväksi.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12, ti leivänjako rukoushetken jälkeen.

Kohtaamispaikka pe klo 12–14 Pajamäessä. Kuukauden 1. pe lounas 5 e, 2. pe keittolounas 5 e, muulloin kahvi ja pulla/piirakka 2 e.

Usko tai älä -pizzailta ti 20.11. klo 19 Pajamäessä. Teetä, pizzaa, tutustumista hauskojen tehtävien avulla, kertomus, yhteislauluja ja raamattumaistiainen.

Yhdessä ylistäen pe 23.11. klo 18 kirkossa. Sanaa, rukousta, ylistystä, musiikkia. Tuula Nurminen, Elina ja Markku Karonen sekä Inka ja Aripekka Ahola.

Myyjäiset la 24.11. klo 11–13 kirkolla.

Järj. lähetystyön vapaaehtoiset, Kotikallion palvelukeskus ja Pitäjänmäen Eläkkeensaajat.

Raamattupiiri ma 26.11. klo 18.30 kirkolla, tutustutaan Filippiläiskirjeeseen, ja to 29.11. klo 18 Pajamäessä.

Tutustutaan Jeesukseen Markuksen evankeliumin pohjalta.

Kirkon olkkari ke klo 15–18.30 kirkolla. Tule piipahtamaan ja tapaamaan muita aikataulusi mukaan. Keitto n. klo 17. Hinta aikuiset 2 e, lapset maksutta. Mahdollisuus erilaisiin kädentöihin. Mitä muuta? – tuo ideasi ja osaamisesi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 16. – 2 9.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v.

1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Pyhäkoulu klo 10 Tuomiokirkon kappelissa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Perhekerho sateenkaariperheille kokoontuu lauantaina 17.11. ja 24.11. klo 9.30 Hyvän toivon kappelissa.

Shpil, klezmer, shpil! Juutalaisen kansanmusiikin konsertti Vanhassa kirkossa su 17.11. klo 18. Esiintymässä Helsinki Klezmer Kapelye. Liput 15/10 e klezmeryhdistys.com ja tuntia ennen ovelta.

Pyhäkoulu Tuomiokirkon kappelissa su 18.11. klo 10. Sen jälkeen kirkkomehut Tuomiokirkon kryptassa.

Seniorifoorumilla musiikkia ja kirjallisuutta. Foorumilla ke 21.11. toimittaja, kirjailija Minna Lindgren puhuu aiheesta ”Vihainen leski” ja ke 28.11. ”Sävelet kertovat”, oboe Aale Lindgren ja haitari Johannes Niska-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk

JUMALANPALVELUKSET MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

15.11.

Avec le temps – Lauluja ajan vääjäämättömästä kulusta, rakkaudesta ja kuolemasta. Jorma Uotinen esiintyy klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkossa.

nen. Foorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Uusi koulutus! Messuavustajan tehtävistä kiinnostuneet, tervetuloa tutustumaan messuun uudella tavalla. To 22.11. klo 18–19.30 Annankulmassa, Annankatu 14 D, aiheella ”Ystävillä uusilla kirkkoasi vahvista”.

Vanhankirkon Tuki ry:n syysretki pe 23.11. Tapaaminen klo 11 Kansallismuseon edessä. Tutustuminen museoon, klo 12.30 lounas Ostrobotnian kabinetissa, hartaus. Hinta 20 e tilille FI2020581800017340, viite 1067.

Ilm. Kosonen, p. 050 339 6204.

Cola Familyn perhelauantai 24.11.

Mikael Agricolan kirkolla. Lapsiperheille suunnattu messu klo 16, lopuksi lapsille pientä tekemistä kahviossa.

Rannikkosotilaskotiyhdistyksen myyjäistapahtuma la 24.11. klo 11–13 Tuomiokirkon kryptassa.

Tuomiokirkossa soi Dvořákin D-duurimessu. Harvemmin Suomessa kuultu teos valaa säveltäjän mukaan uskoa, toivoa ja rakkautta kaikkivaltiaaseen Jumalaan. D-duurimessu Tuomiokirkossa su 25.11. klo 18. Kamarikuoro Viva vox. Liput 15/10 e lippu.fi, kuorolaisilta tai tuntia ennen ovelta.

20.11.

Työn messu klo 18 Kallion kirkossa.

Saarna kirjailija Sirpa Kähkönen, liturgia pastori Kai Sadinmaa.

Tukea Tuomiokirkkoseurakunnan alueella toimeentulotuen rajoilla eläville ja perheille: Joulun ruokaavustusta voivat hakea 12.11.–14.12. yksin-/kaksinasuvat ja perheet. Kts. ajanvaraus diak.vst.otolle. Ota yhteys alueesi diakoniatt:ään taloustilanteesi selvittämiseksi.

Körttikoti täyttää pyöreitä vuosia.

Heränneiden ylioppilaskodin 90-vuotisjuhla messun merkeissä su 25.11. klo 10 Johanneksenkirkossa. Saarnaa Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen. Kahvit ja seurat klo 12 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Yksinelävien, vähävaraisten joulua vietetään Kulttuurikeskus Sofiassa 23.–16.12. Jouluista ohjelmaa, täysihoito 1 hh:ssa, omav. 40 e. Yhteiskuljetus. Lisätiet. alueesi diakoniatt:ltä.

Sitovat ilm. 1.–30.11. p. 09 2340 6100.

Ilmoittautuneisiin ollaan yhteydessä taloudell. tilant. selvittämiseksi.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Diakoniaruokailu tiistaisin 11.12. asti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e. Ajanvaraus diako-

26.11.

Rinneradion Silent Night -joulukonsertti klo 20 Paavalinkirkossa.

Vapaa pääsy.

niavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Kivimessu to 15.11. klo 18. Laura Huovinen.

Iltamessu pe 16.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen.

Tuomasmessun ehtookellot la 17.11. klo 17. Pirjo Kantala, Juha ja Inna Vintturi sekä kuoro.

Messu su 18.11. klo 10. Marja Kotakorpi.

Iltamessu ma 19.11. klo 18. Jaana Partti.

Työn messu ti 20.11. klo 18. Pastori Kai Sadinmaa, puhujana kirjailija Sirpa Kähkönen. Stadin ammattiopiston STADAM kuoro, joht. Jukka Ahokas. Teetarjoilu messun jälkeen kirkkosalissa. Työn messun tarkoitus on nostaa esille ihmisten kysymyksiä työn maailmasta. Nyt pidettävä työn messu on 13. järjestyksessä.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 21.11. klo 18. Marja Kotakorpi.

Kivimessu to 22.11. klo 18. Laura Huovinen.

Iltamessu pe 23.11. klo 18. Veli-Matti Hynninen.

Messu su 25.11. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Iltamessu ma 26.11. klo 18. Jaana Partti.

Iltamessu ti 27.11. klo 18. Visa Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 28.11. klo 18. Marja Kotakorpi.

Kivimessu to 29.11. klo 18. Laura Huovinen.

Alppilassa: Messu su 18.11. klo 11. Kaido Soom, Dagmar Õunap, Pauliina Lindfors ja oopperalaulaja Monika-Evelin Liiv.

Kiinankielinen messu su 18.11. klo 13. Paulos Huang.

Sateenkaarimessu la 24.11. klo 17.

Sami Suhonen, Jaana Partti.

Tasausmessu su 18.11. klo 16. Jaakko Niiles.

Messu su 25.11. klo 11. Juhani Tauriainen, Unreality-kuoro.

Kiinankielinen messu su 25.11. klo 13. Paulos Huang.

Tasausmessu su 25.11. klo 16. Laura Huovinen.

Menokasvo

Yleisölle avautuminen voi tuntua vapauttavalta Ravintola Väinö Kalliossa kokoontuu uusi nuorille aikuisille suunnattu Avautumisklubi. Mitä klubilla tapahtuu, Kallion seurakunnan pastori Visa Viljamaa?

– Klubilla on ensin lyhyt johdatus illan teemaan. Sen jälkeen on avautumisten vuoro. Aiempien kertojen teemoina olivat Eka kerta ja Hukassa. Niihin liittyi avautumisia esimerkiksi ihmissuhteista, mielenterveyden horjumisesta ja oman paikan löytymisestä.

Avautumisklubi ke 21.11. klo 20, aiheena Koukussa, ja ke 19.12. klo 20, aiheena Jouluavautuminen, Väinö Kallio -ravintolassa, Hämeentie 11, 2. kerros. Yhteistyökumppaneina Kalliolan setlementti ja opiskelijoiden mielen hyvinvointia ja opiskelukykyä edistävä Nyyti ry.

ESKO JÄMSÄ

Onko klubi vetänyt avautujia?

– Illoissa on ollut 5–7 avautumista kerrallaan. Minulle on voinut etukäteen kertoa, mistä aiheesta haluaa avautua. Jokainen voi itse määrittää rajat, miten paljon haluaa asiasta kertoa. Tarkoituksena myös on, että nämä asiat jäävät vain avautujan ja yleisön välisiksi.

– Yleisö ei kommentoi avautumisia, ja niiden välillä dj soittaa musiikkia. Seuraavalla kerralla aiomme jakaa pöytiin lappuja, joihin voi kirjoittaa terveisiä avautujille.

Miksi on tärkeää avautua vaikeistakin henkilökohtaisista asioista?

– Tänä aikana jaetaan varsinkin sosiaalisessa mediassa onnistumisia, mutta ihmisillä on oltava tilaisuuksia kertoa myös huonoista kokemuksista. Monet kuvittelevat olevansa yksin vaikeuksiensa kanssa, vaikka useat muutkin ovat kokeneet vastaavaa. Kun uskaltaa jakaa niitä, voi se olla yllättävän vapauttavaa, kuten moni avautuja on kertonut.

– Yleisöstä taas on tullut sellaista palautetta, että avautumisiin on ollut helppo samastua ja ne ovat antaneet mietittävää.

MARJO KYTÖHARJU

MENOT 16. – 2 9.11.

TAPAHTUMIA Pieni iltasoitto su 18.11. klo 18 Alppilan kirkko. Hannu Vasara esittää Bachin Partitan n:o 2 sooloviululle. Kesto 25 min. Vapaa pääsy.

Baltic Nordic Brass Academy 2018 Gaalakonsertti su 25.11. klo 14 Kallion kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Rannalle jääneet -liedkonsertti pe 16.11. klo 18 Alppilan kirkko. Luvassa on tunnelmia niin ihastuksesta hulluuteen kuin rakkaudesta kuolemaan. Sampsa Heiniö, baritoni; Laura Lehtonen, piano; Katri Humpila, sopraano; Kirsti Manninen, piano; Ella Kinnunen, sopraano; Anastasia Laidinen, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e Virsilauluhetki la 17.11. klo 14 Seurakuntakodilla. Mukana Jari Arjoranta ja Jari Koivistoinen.

Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 15.11. Ilmari Martikainen ja Päivi Istala. 22.11. ympäristötutkija, teologi Panu Pihkala auttaa ymmärtämään ympäristöasioihin liittyviä henkisiä ja hengellisiä ulottuvuuksia.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna: ma, ti, to, pe klo 9 -12 ke klo 12-18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302.

JUMALANPALVELUKSET Messu 18.11. klo 11. Rintamäki, Andersson. Pyhäkoulu.

Viikkomessu 21.11. klo 19 Heusala, Valojärvi.

Messu 25.11. klo 11. Tolppanen, Andersson. Pyhäkoulu.

Viikkomessu 28.11. klo 19, Tolppanen, Andersson, Marketta PylväsKangas.

TAPAHTUMIA Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18, Lauttasaaren kirkko, kerhohuone 15.

Raamattupiiri 20.11. ja 4.12. (joka toinen tiistai) klo 18–20, Lauttasaaren kirkko, kokoushuone 10, B-rappu.

Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10, Seurakuntasali.

Larun olohuone keskiviikkoiltaisin klo 17.30–20, Kirkkokahvila.

Torstai-piiri 15.11. ja 29.11.(joka toinen torstai) klo 13–14.30, Palvelukeskus Mereo.

Käsityöpiiri ti 27.11. klo 13 palvelukeskus Mereo. Lisätietoja diakoni Taina Viherkari p. 050 380 3532.

Joulukahvila. Lauttasaaren Kirkkokahvila muuntautuu joulunajaksi tunnelmalliseksi joulukahvilaksi, jossa nautitaan herkullisista joulutortuista, pipareista ja tuoksuvasta glögistä. Joulukahvila on auki 1.11.– 23.12. ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 10–20. Maantaisin ja torstaisin joulupuuroa sekä kahvit 5 e. Joulukuussa joulupuuroa joka päivä. Erilaisia piirakoita 2 e. Lisäksi myynnissä taatelikakkua, luumuleipää ja joulusinappia.

Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä 18.11. Äänestyspaikkana Lauttasaaren kirkon seurakuntasali klo 10–20. Tutustu ehdokkaisiin seurakunnan nettisivuilla ja vaalikoneessa osoitteessa seurakuntavaalit.fi/vaalikone.

Hyvän tekemisen tori -kirpputoritapahtuma kirkon liikuntasalissa

kahtena lauantaina 24.11. ja 1.12. klo 11–14. Osa myyntituotoista ohjataan myyjän valitsemaan hyväntekeväisyyteen. Ilmoittautumiset ja lisätietoa lauttasaari.srk@evl.fi.

Lasten jouluaskartelu -ilta to 29.11. klo 17.30–19.30 Kirkkokahvilassa.

Glögi- ja piparitarjoilu.

Pianisti Virva Garamin konsertti la 17.11. klo 16, vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.11. klo 10. Kari Kanala, Paavalinkirkon kuoro, Seppo Välimäki. Messun jälkeen alkaa seurakuntavaalien äänestys kirkossa. Kirkkokahvit.

Puolen tunnin messu ke 21.11. klo 18. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Messu su 25.11. klo 10. Tuuli Aitolehti, Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kamarikuoro Värinä, johtaa Noora Hirn. Kirkkokahvit.

Itä-Pasilan messu su 25.11. klo 12.

Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen. Junailijankuja 3, sisään Sähköttäjänkadun puolelta. Kirkkokahvit.

Puolen tunnin messu ke 21.11. klo 18. Arja Kortelainen, SannaMaarit Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Olli Kortekangas: Missa Silvestris, Metsän Messun kantaesitys la 17.11. klo 17. Akademiska Sångföreningen, johtaa Kari Turunen. Mezzosopraano Erica Back, urut Ilpo Laspas. Liput 20/15 e. Klo 16 keskustelutilaisuus.

Marraskuista melodraamaa pe 23.11. klo 19. Rita Dahl, sopraano, Tuuli Takkala, piano. Vapaa pääsy.

Joby Talbot: Path of Miracles su 25.11. klo 18. Kamarikuoro Audite, johtaa Jani Sivén. Santiago de Compostela -aiheinen kuoroteos. Liput 20/15/10 euroa. Etkoilla kello 17 kuorolaiset kertovat pyhiinvaelluksestaan.

RinneRadio: Silent Night -konsertti ma 26.11. klo 20 Paavalinkirkossa.

Joulumusiikkia ambient-tyylillä ja valoilla.

Rautatieläisten kristillisen yhdistyksen kokous ti 27.11. klo 13.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Ystävyyden kahvila ti klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30.

Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula.

Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2.

Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa.

Iltaruoka ke klo 17–19, 1 e.

Mummola su klo 15–17.30. Ruokaa, tekemistä ja seuraa lapsiperheille.

Rakenna joulupuu -keräys vähävaraisten perheiden lapsille alkaa su 2.12. klo 10 Paavalinkirkossa. Ota lahjatoive ja toimita 30–50 e lahja ke 12.12. menn. kirkkoherranvirastoon. Lahjatoivekaavakkeita saa virastosta, palautus 23.11. mennessä.

Info: Pekka Tähtinen p. 09 2340 5442.

Diakonian vastaanoton varausaika ma klo 10–12 ja ke klo 14–16 p. 050 433 9846. Jos et voi tuolloin soittaa, niin jätä vastaajaan viesti.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10.

Sanajumalanpalvelus su 18.11. Kaleva, Naukkarinen, Åker, Tiitu, Hersta.

Sauli Saarinen, trumpetti. Pyhäkoulu, kirkkokahvit.

Messu, omaishoitajien kirkkopyhä su 25.11. Leinonen, Hietalahti, Hersta.

Seppo Pohjoisaho, trumpetti. Kirkkokahvilla Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry:n toiminnanjohtaja Marja Ruotsalainen kertoo omaishoidon ajankohtaiset kuulumiset.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Töölön kirkossa su klo 17.

Rukousmessu 18.11. Rukoilemme yhdessä ja laulamme rukous- ja ylistyslauluja messuorkesterin säestyksellä. Voit kirjoittaa omat rukousaiheesi, saada öljyllä voitelun ja halutessasi puolestasi rukoillaan.

Messu 25.11. Maisila, Hietalahti, Karjalainen, Hersta.

TAPAHTUMIA Hopeapiiri pe 16.11. klo 13.15 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Alustuksia eri aiheista, keskustelua ja hartaushetki vapaaehtoisen ohjaajan vetämänä.

Merimieskirkkopiiri ma 19.11. klo 16.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Vierailijoita Suomen Merimieskirkosta.

Kulttuuriklubi ti 20.11. klo 19. Urkukonsertti, Henri Hersta. Kulttuuriteet.

Vapaa pääsy.

Raamattua kuunnellen pe 23.11. klo 17 Temppeliaukion kirkon takahuoneella. Tutustumme viikon raamatunteksteihin.

Raamattuluento ti 27.11. klo 12.30 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Teemana Jeesuksen puheet.

Helsingin Raamattukoulun vetämä luentosarja.

Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla.

Lähetyspiiri ti klo 13.15 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Kahvin ja laulujen lomassa asiaa lähetystyöstä, uskosta ja rukouksesta. Keskustelujen alustajina vierailijoita sekä seurakunnan työntekijöitä.

Cafe Töölö ke klo 14–18 Töölön kirkolla.

Miestenpiiri ke klo 16 parillisina viikkoina Töölön kirkolla. Miehinen joukko keskustelee eri elämän aiheista.

Rukousetkot ke klo 17 Töölön kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten ja omien asioiden puolesta. Voit myös pyytää, että puolestasi rukoillaan.

Aamurukoushetki to klo 7.30–8 Töölön kirkon Pärinäpirtillä.

Downshiftaajat to klo 12–15 Töölön kirkolla. Hidasta elämääsi ja tule nauttimaan iltapäivästä hyvässä seurassa askarrellen, neuloen, ommellen.

Seurakuntavaalien varsinainen äänestys su 18.11. klo 11.00–20.00 Temppeliaukion kirkolla.

Joulunajan musiikkikalenteri on ilmestynyt. Vihkosen voi noukkia mukaansa muun muassa kirkoista ja Helsingin kaupungin matkailutoimistosta.

7×

musiikkivinkki Juhla ruton aikana – Musiikkia keskitysleiriltä Pianisti Kirill Kozlovski, klarinetisti Harri Mäki, viulisti Laura Vikman, sellisti Tomas NuñezGarcés ja lausuja Ilari Nummi esittävät Viktor Ullmannin melodraaman Die Weise von Liebe und Tod des Cornets Christoph Rilke sekä Olivier Messiaenin Aikojen lopun kvarteton perjantaina 16.11. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Suomen Solistiyhdistyksen konsertti.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

40-vuotisjuhlakonsertti Pakilan seurakunnan Vox Sonora-kuoro juhlii 40-vuotista taivaltaan su 25.11. klo 16 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Juhlakonsertissa kuullaan teoksia mm. säveltäjiltä Sibelius, Madetoja, Verdi, J.S. Bach, W.A. Mozart ja Händel. Urkuja ja pianoa soittaa Pilvi Listo-Tervaportti ja konsertin johtaa Ari Häyrinen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Virrestä voimaa

Tervetuloa veisaamaan Kannelmäen kirkkoon, Vanhaistentie 6, su 25.11. klo 18. Illan teemana on Soi virteni kiitosta Herran. Virsiä laulattaa kanttori Anne Myllylä vierainaan Arvi Tuomi, Siiri Tuomi-Turtiainen, Salme Hillukka ja Markku Koskela. Vapaa pääsy.

Klezmer-konsertti

Path of Miracles

Vaskimusiikkia

Hyväntekeväisyysjoulukonsertti

Helsinki Klezmer Kapelye -yhtye soittaa vauhdikasta klezmermusiikkia Shpil, klezmer, shpil!

-konsertissa lauantaina 17.11. klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Klezmer on juutalaisten kansanmusiikkia, joka juontaa keskiajalta, jolloin muusikot kiersivät soittamassa Itä-Euroopan juutalaisyhteisöissä. Kyseessä on tanssimusiikki, jota on soitettu erilaisissa juhlissa ja häissä.

Liput 15 / 10 e osoitteesta www. klezmeryhdistys.com ja ovelta.

Baltic Nordic Brass Academy -intensiivikurssin vaskisoitinyhtye soittaa Gaalakonsertin sunnuntaina 25.11. kello 14 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Kapellimestarina toimii Petri Komulainen. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 5 e.

Kamarikuoro Audite esittää su 25.11. klo 18 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, Joby Talbotin kuoroteoksen Path of Miracles, joka kertoo apostoli Jaakobista ja Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitistä. Teos esitetään nyt ensi kerran Suomessa.

Kuoroa johtaa Jani Sivén. Liput 20 / 15 / 10 e. Etkoilla klo 17 kaksi kuorolaista kertoo vaelluksestaan tällä pyhiinvaellusreitillä ja näyttää kuvia reitin varrelta.

Lions Club Sipoo/Meri-Sibbo järjestää Hyväntekeväisyysjoulukonsertin tiistaina 27.11. klo 18.30 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Konsertissa laulavat Helsingin Naispoliisilaulajat ja Sakarinmäen peruskoulun kuoro. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 16. – 2 9.11.

14 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10.

Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 18.11. Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus kirkkokahvilla, Pirkko-Liisa Kuikanmäki.

Messu sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16, messun jälkeen yhteinen ateria. Su 18.11. Taize-messu. Heikki Variksen laulukoulu ja Variksenpojat-orkesteri, Herttoniemen kirkkokuoro. Huima, Lemponen.

Su 25.11. Gospelmessu.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

16.11.

Kodittomien yö klo 16 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12.

Ruokailu, sauna, yöpymismahdollisuus.

Ehtoollishartaus klo 19.

16.11.

Kuninkaan ilta klo 18 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7.

Sanaa, rukousta, ylistystä.

Puhe Antti Pesonen, ylistys Olli Lehmonen.

24.11.

Gaudete – Riemuitkaa! konsertti klo 16 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. SibeliusAkatemian kirkkomuusikoiden kuoro esiintyy.

TAPAHTUMIA Asunnottomien yö pe 16.11. Myllypuron kirkolla, alk. klo 16, hartaus klo 19.

DigiApua! tarjolla Herttoniemen kirkossa ma 19.11. ja 26.11. klo 9.

Eläkeläisten raamattupiiri Herttoniemen kirkolla ti 20.11. klo 12.30.

Jääkiekkokortti-messut Herttoniemen kirkossa la 24.11. klo 16.

Varaslähtö joulun aikaan. Viipurin lauluveikkojen avoimet harjoitukset Herttoniemen kirkossa la 24.11. klo 14–16. Vapaa pääsy.

Joulukonsertti Kulosaaren kirkossa su 25.11. klo 15.

Analia Capponi-Savolaisen laulusuzuki-oppilaat. Vapaa pääsy.

Laulun siivin-yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa ke 28.11. klo 14, kahvit klo 13.30.

Perjantai-ilta kirkolla pe 30.11. klo 19, Myllypuron kirkko. Puheenvuoroja Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Tikkanen ym. Musiikkia: Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, Johannes Österlund, kitara, laulu, piano, soitinryhmä. Iltatee.

Banduristien joulukonsertti Kulosaaren kirkossa ke 28.11. klo 19. Natalija Hotsyk, sopraano, Olga Antonjuk, mezzosopraano, Julija Rudnytska, altto. Ukrainalaisten joululaulujen lisäksi ohjelmassa on myös jouluaiheisia klassisia ja hengellisiä teoksia. Bandura on perinteinen ukrainalainen kansansoitin. Konserttibandurassa on 61 kieltä.

Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ke klo 9–9.30.

Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14.

Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila.

Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.11. klo 11. Eva-Lisa Lindström, Marjaana Faugel, Mirja Laukkarinen, Maija Virkkunen, Mari Lamminen, HKL:n Mieslaulajat, joht.

Anita Lehtonen. Messun aikana Pyhis.

Ehtoollishetki to 22.11. klo 13, yhteiset kirkkokahvit.

Ehtoollishetki pe 23.11. klo 13.30 Kontulan monipuolisen palvelukeskuksessa, Kontukuja 5.

Tuomiosunnuntain messu su 25.11. klo 11. Marjaana Faugel, Aimo Lankinen, Ari-Pekka Kankkunen, Hanna Uimonen, Mari Lamminen, mukana nuorten kuoro ja bändi, nuoret avustavat. Laulamme virsikirjan ohella Nuoren seurakunnan veisuja.

Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkossa.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Seurakuntavaalit su 18.11. Äänestä Mikaelinkirkolla klo 11–20. Vaalivalvojaiset klo 19.30–21.30. Ohjelmassa livemusiikkia, pientä tarjoilua ja mukavaa yhdessäoloa.

Pienituloisen ruokailu ma klo 11.

Lounas 1e ja Takkatupa klo 12–14.

Mielen hyvinvointi -ryhmä ma klo 14.

Kaarikerho inkerinsuomalaisille ma 19.11. klo 14.30.

Herännäisseurat la 24.11. klo 18.

Matti Malmivaara, Ilkka Mattila ja Martti Häkkänen.

Raha-asianeuvonta Rarin vapaaehtoiset neuvovat luottamuksellisesti oman arjen talouskysymyksissä ma 26.11. klo 11.30–13.30.

Joulumyyjäiset la 24.11. klo 10–14 Laakavuoren ala-aste, Jänkäpolku 1 G. Järj. Mellunmäen Martat.

Lauletaan yhdessä! ti 27.11. klo 13.

Sota-ajan lauluja menneiltä vuosikymmeniltä, kahvio avoinna klo 12.30 alkaen.

Perheraamis ti klo 17.30.

Mikaelin Eläkejumpparit – miesten voimisteluryhmä to klo 10.

Torstain päiväkahvit klo 13: 29.11.

Enkelit elämässämme, mukana Marja.

Hyväntekeväisyysjoulukonsertti ti 27.11. klo 18 Östersundomin kirkossa.

Helsingin Naispoliisilaulajat ja Sakarinmäen peruskoulun kuoro. Järj.

LC Sipoo/Meri-Sibbo. Vapaa pääsy.

Rakenna joulupuu -keräys. Hyväntekeväisyysprojektina keräämme alueemme vähävaraisille perheille ja yksinasuville lahjoituksina joulupusseja ja lahjakortteja. Osallistu lahjoittamalla joulupussi (sis. kahvipaketin, keksipaketin ja konvehtirasian) tai lahjakortti ruokakauppaan/tavarataloon (arvo 20–50 e) tai lahjakortti lelukauppaan (arvo 30–50 e). Tuo lahjoitukset Mikaelinkirkon suntioille arkena 26.11.–14.12. klo 9–15. Lahjoituksia otetaan vastaan 2.12. 1. adventtisunnuntain messun yhteydessä sekä 11.12. olevan messun ja 16.12. Mellunkylän Joulupuisto -tapahtuman yhteydessä klo 15 asti Mikaelinkirkolla.

Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista.

Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Viimeiset puhelinpäivystykset ennen joulua ma 17.12.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 18.11. klo 10. Kaskinen, Nurminen, Niva-Vilkko.

Messu su 25.11. klo 10. Vaulas, Lyytinen, Filppula. Saarna Marja HeimalaPelkonen. Mukana Helsingin Raamattukoulun miesfoorumin musiikkiryhmä Musti.

Iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Soppakirkko ke 28.11. klo 13. Ijäs, Juvonen, Filppula.

Laajasalon kirkossa: Messu su 18.11. klo 12. Vaulas, Laaksonen, Niva-Vilkko.

Messu su 25.11. klo 12. Vaulas, Lyytinen, Niva-Vilkko. Saarna Marja Heimala-Pelkonen. Mukana Laulunystävät.

Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 13.11. klo 18.

Nurminen, Filppula. Mukana lauluryhmä.

TAPAHTUMIA Seurakuntavaalit su 18.11. klo 11.00– 20.00 Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilla. Lisätietoja anja.nurminen@ evl.fi, p. 050 409 3036 tai pekka. kaskinen@evl.fi, p. 09 2340 5710.

Vesper ma 19.11. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa.

Jääkukkia-liedkonsertti ke 21.11. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Laura Juvonen, sopraano, Annina Rintakumpu, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kutomakerhon myyjäiset la 24.11. klo 11–14 Roihuvuoren kirkolla. Myynnissä mm. käsinkudottuja mattoja ja neuleita. Arpoja ja kahvio.

Gaudete – Riemuitkaa! la 24.11. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro ja johtajat, opettajanaan Jani Sivén. Vapaa pääsy, kolehti lähetystyön hyväksi.

Adventtimyyjäiset la 1.12. klo 11–14 Laajasalon kirkolla. Mukana lähetyspiirit, Chorus Marinus, lapsityö ja kansainvälinen diakonia. Myynnissä käsitöitä, leivonnaisia ja arpoja. Kahviossa mm. hirvikeittoa. Chorus Marinus, kvartetti ja P.S duo esiintyvät.

Retki Tammisaaren Vanhanajan joulumarkkinoille la 8.12. Lähtö Laajasalon kirkolta klo 9.00, paluu n. klo 15.30. Matkalla lounas ravintolassa. Matkan hinta 30–35 e. Sitovat ilmoittautumiset 30.11. mennessä seurakuntatoimistoon p. 09 2340 5700 tai netissä. Ilmoittautuessasi kerro osoitteesi, puhelinnumerosi, sähköpostiosoitteesi ja ruokavaihtoehto: 1) salaattipöytä, wieninleike ja perunasose tai 2) salaattipöytä, kasvispihvi ja perunasose.

Jouluiloa! Diakoniatyö avustaa joulun alla vähävaraisia alueillamme.

Lomakkeita jouluavustuksen hakemiseen saa kirkoilta ja nettisivultamme www.roihuvuorenseurakunta.fi.

Hakukaavakkeiden viimeinen palautuspäivä on 30.11.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 jumalanpalvelukset

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Huom. Su 18.11.

Messu klo 10, mukana Itä-Sointu -kuoro. Su 25.11. messun musiikista vastaa Trio Barone.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 12.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13.

Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä su 18.11. klo 11–20.

Soppakirkko 21.11. klo 12. Maksuton lounas, alussa alkuhartaus.

Ikäihmisten keskiviikkokerho 21.11. klo 14. Jouluista askartelua, Pirkko Peltola.

Perjantailenkki perjantaisin klo 13.

Lähtö Omakotisäätiöltä, os. Puotilantie 3, josta kävellään yhdessä Vartiokylän kirkolle. Mahdollisuus kahvitella. Lisätiedot Kaisa Moilanen, p. 09 2340 6451.

Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio.

20.11. Marjatta Snellman: Ihmisen ja koiran hyvinvoinnista. 27.11. Eero Hiltunen: Paikallisia pakinoita!

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 16. – 2 9.11.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus virastosta tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16. Diakonian joulunajan ajanvaraus viimeistään pe 14.12.

Rakenna joulupuu -keräys käynnistyy 25.11. Vartiokylän kirkolla sekä sähköisesti osoitteessa www.kotimaanapu.fi: Vartsikan joulu 2018.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 15.11. klo 18, Katukappeli. Pesonen, Jurmu.

Messu su 18.11. klo 11, kirkko. Huhdanmäki, Vanhanen, Jurmu.

Iltakirkko to 22.11. klo 18, Katukappeli. Paananen, Jurmu.

Messu su 25.11. klo 11, kirkko. Vanhanen, Paananen, Virtanen ja Valon ääni.

Iltakirkko to 29.11. klo 18, Katukappeli. Antola, Virtanen.

Näyttelijät Petteri Hynönen (vas,) ja Petteri Pennilä sekä ohjaaja Elina Hagelin tutustuvat esitystä varten Malmin hautausmaan varastoon.

TAPAHTUMIA Seurakuntavaalien äänestys su 18.11. klo 11–20 Vuosaaren kirkolla.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 16.11. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Antti Pesonen, Olli Lehmonen.

Majakka-ilta ke 21.11. klo 18 Katukappelissa. Leppoisasti musiikkia, kahvia ja kohtaamisia. Jouluavustusten haku. Vuosaarelaiset voivat hakea diakoniatyön jouluavustuksia kirjallisesti ajalla 12.–25.11. Lomakkeita ohjeineen saa aukioloaikoina kirkkoherranvirastosta ja Katukappelista sekä diakonian ajanvarauksesta Valosta (tiistaisin klo 9–10). Palautus kirkkoherranvirastoon.

Nuorille ja junnuille monenlaista mukavaa menoa Valossa! Tule viettämään rennosti aikaa yhdessä kahvilaan, leffailtaan, kerhoihin tai nuorteniltoihin. Tsekkaa tarkemmat menot nettisivuiltamme www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari.

Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-v. Valossa ke 21.11. klo 13–15.30.

Ohjattua toimintaa, pieni hartaushetki, vapaata leikkiä ja välipala. Ilm. p. 050 322 9070. Kerhomaksu 5 e.

Kohtaamispaikkoja kaikille Valossa perjantaisin klo 13 Cafe Valo (kahvitarjoilu) ja maanantaisin klo 9–11 Valon aamu (aamupala).

Musiikkihetki kirkossa ke 21.11. klo 16.30. Tervetuloa hiljentymään vartiksi musiikin äärelle.

Lauletaan yhdessä ajankohtaisia virsiä ja lauluja Katukappelissa ke 28.11. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen.

Pyhän tanssin ilta Merirasti-kappelissa ti 20.11. klo 18. Meditatiivista tanssia ja mietiskelevää rukousta. Helpot askelkuviot. Ota mukaasi sisätossut tai villasukat. Vapaaehtoinen oviraha 5–10 e. Ilmoittautuminen: saraaho@ gmail.com tai p. 050 490 6014.

Näytelmän päähenkilö löytää uuden elämän hautausmaalla Kyseessä on puisto­ työntekijän ristiretki, sanoo Kantaja­näytelmän Malmin hautausmaalle ohjaava Elina Hagelin.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

un Elina Hagelin luki Kari Hotakaisen Kantaja-teoksen, hän halusi välittömästi viedä sen näyttämölle.

– Kirja on täynnä elämän syvintä ydintä, hän sanoo.

Dramaturgi-ohjaaja oli kiinnostavassa tilanteessa, sillä hänelle selvisi, että Kantaja oli Kirjakauppaliiton vuoden 2015 Kirjan ja ruusun päivää varten kustantama teos. Siitä ei ollut aiemmin tehty teatteriversiota, joten Hagelinin piti neuvotella kirjan dramatisoinnista kirjailijan ja kustantajan kanssa.

– Ajattelin ensin, että näytelmä esitetään jossain teatteritilassa, mutta kun sopivaa tilaa ei löytynyt, tuli mieleen hautausmaa. Sehän olisi tosi luonteva paikka esitykselle.

Hagelin ehdotti Malmin hautausmaan ylipuutarhurille Paula Niemelälle, että näytelmä voitaisiin tuoda hautausmaalle. Niemelä innostui asiasta heti.

Teatteriryhmä saa esitystä varten käyttöönsä hautausmaan huoltorakennuksen taukotiloineen sekä rekvisiittaa, kuten työvaatteet, kottikärryn ja haravan.

NÄYTELMÄN PÄÄHENKILÖNÄ on teoreettista filosofiaa yliopistossa lukenut mies. Hän saa erilaisten pätkätöiden jälkeen määräaikaisen viran seurakuntayhtymän puistotyöntekijänä.

Työ antaa hukassa olevalle miehelle uuden suunnan.

Kantajan pääosaa esittävä Petteri Hynönen kuvailee roolihahmoaan mieheksi, joka on joutunut ikään kuin mustaan säkkiin. Hän on menettänyt vuosien mittaan otteen elämästään ja asuu erakoituneena yksiössään. Hautausmaalla mies kohtaa uusia asioita, mikä sysää hänet muutoksen pyörteeseen.

– Työssään mies joutuu kantamaan hautaan ihmisiä, joilla ei ole omaisia.

Hän kiinnostuu näistä vainajista ja alkaa kirjoittaa heille muistopuheita, joita hän lukee salaa näiden haudoilla, kertoo Hynönen.

Elina Hagelinin mukaan muistopuheet ovat yhtä aikaa hauskoja ja koskettavia. Mies käy niiden kautta läpi omaa elämäänsä.

KANTAJAN TARINASSA on valoisa pohjavire. Ohjaaja kuvaa näytelmää ristiretkeksi, jonka aikana mies saa uuden

vaihteen elämäänsä hieman vahingossa. Hän innostuu myös jäljittämään lukioajan rakastettuaan.

– Kantajassa on paljon hilpeitä piirteitä, ja se kääntyy lopulta jonkinlaiseksi dekkaritarinaksi, Elina Hagelin kertoo.

Kantajaa esitetään paitsi Malmin hautausmaalla, myös yksityisasunnossa Kannelmäessä. Esityksessä näyttelevät Hynösen lisäksi Petteri Pennilä, Eero Enqvist ja Sanna Tiivola. Näytelmän tuottajana toimii Suvi Lahdenmäki.

Elina Hagelin on tehnyt ennenkin teatteriesityksiä perinteisestä teatteritilasta poikkeavissa paikoissa. Hän ohjasi muutama vuosi sitten Vantaan Hamletin, jota esitettiin Vantaalla muun muassa lentokoneiden bongauskalliolla, vanhassa ambulanssissa ja Mika Häkkisen aukiolla.

– Tällä tavalla tapaa muitakin kuin oman alan ihmisiä. Malmillakin on ollut hienoa tutustua hautausmaan työntekijöihin, aivan uuteen maailmaan. ■ Elina Hagelinin Kantaja la 1.12. klo 19, su 2.12. klo 15 ja ti 4.12. klo 18 Malmin hautausmaan K10-huoltorakennuksessa. Yleisö opastetaan perille hautausmaan pääportilta, Malmin kalmistotie. Lisäksi to 6.12. klo 15 ja pe 7.12. klo 18 yksityisasunnossa Kannelmäessä.

Yleisö opastetaan perille Kanneltalon pääoven edestä, Klaneettitie 5. Liput 28 ja 14 e. Lisätietoa Facebookin Kantaja-tapahtuma -sivuilta.

MENOT 16. – 2 9.11.

16 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.11. klo 10 Malmin kirkossa Rukoushelmimessu. Esa Järvinen. Messun jälkeen seurakuntavaalien äänestys klo 11–20. klo 10 Viikin kirkossa. Jukka Holopainen. klo 10 Puistolan kirkossa Herättäjän kirkkopyhä. Erkki Helminen saarna, Pekka Untamala sello. Lähetyskahvila. klo 14 Pukinmäen Portissa. Esa Järvinen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jukka Holopainen. Kahvihetki ja kuvamatka Karjalaan.

Messu su 25.11. klo 10 Puistolan kirkossa Kansanmusiikkivaikutteinen messu. Rosa Pöppönen saarna, Taru Hämäläinen, esilaulu, Tuomas Heikkilä, alttoviulu, Hanna Tissari, huilu ja saksofoni, Sonja Tissari, piano ja urut. Lähetyskahvila. klo 17 Puistolan kirkossa Valon messu. Rosa Pöppönen saarna. Iltatee. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Jarmo Makkonen. Kirkkokahvit ja Siionin matkalaulujen lauluhetki, Rauhan Sana. klo 10 Malmin kirkossa. Meri Ala-Kokko. klo 10 Viikin kirkossa Muskarimessu.

Sofia Tuomenvirta. Laura Ilasen muskarilaiset.

Viikkomessu ti 20.11. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Martta Paijola.

Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa to 22. ja 29.11. klo 17.30.

TAPAHTUMIA Mun sydämeni tänne jää – lauluja ja kertomuksia luopumisesta Tapanilan kirkossa su 18.11. klo 18. Malmin enkelit sekä Lissu ja Lautturit. Kirjailija, toimittaja Jaakko Heinimäki, kirjailija Kaisa Raittila sekä yliopistopappi Laura Mäntylä. Iltatee.

Konsertti Viikin kirkossa su 18.11. klo 18. Esa Pietilä, saksofoni ja Veli Kujala, harmonikka. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Jousiorkesterin konsertti Viikin kirkossa ma 19.11. klo 18.30. Joht. Kalle Hassinen.

Pohjois-Helsingin musiikkiopisto.

Vapaa pääsy.

Pianistien konsertti Malmin kirkossa ke 21.11. klo 18. Pohjois-Helsingin musiikkiopisto.

Vapaa pääsy.

Konsertti Viikin kirkossa su 25.11. klo 18. Mikko Raasakka, klarinetti ja bassoklarinetti, Annemarie Åström, viulu, Ezra Woo, alttoviulu, Eeva Rysä, sello. Ohjelma 10 e.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

22.11.

PariAsiaa-luentoillta klo 17 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen. Luento klo 18–19. Luennoitsijoina Parisuhdekeskus Kataja ry:n parisuhdetyön vapaaehtoiset Jarkko ja Minka Hauta-Aho. Luentoihin vapaa pääsy, illat eivät sisällä ryhmäkeskusteluja. Luentojen jälkeen

Diandran joulukonsertti Malmin kirkossa ke 28.11. klo 18. Hyväntekeväisyyskonsertti; järj. Lions Club Malmittaret. Pääsyliput: lippupiste.fi tai ennen konserttia ovelta 37,50 e.

Laulukahvila Pukinmäen Portissa la 17.11. klo 12–14. Lauluhetki klo 13.

Maksuton kahvitarjoilu.

Adventtimyyjäiset Pukinmäen Portissa la 24.11. klo 12–15.

Lapsiparkki ensisijaisesti yksinhuoltajaperheille Jakomäen kirkolla pe 16.11. klo 13–16. Kävelytaitoisista lapsista ylöspäin, 4 e/lapsi, sisarus 2 e, sisältää välipalan.

Ilm. p. 050 380 6815.

Kastepäivä Jakomäen kirkolla la 24.11. klo 10–16. Mutkaton ja maksuton tapa järjestää iloinen juhla.

Voit tuoda kastettavaksi vauvan, taaperon tai isomman, alle 15-vuotiaan lapsen. Kirkko tarjoaa valoisat tilat, kakkukahvit ja lainaa tarvittaessa kastemekon. Mukaan juhlaan voi kutsua läheiset. Ilm. Heidi Tikka p. 09 2340 4469, heidi.tikka@evl.fi.

Kohtaamisia-ilta: Miten jaksan arjessa Puistolan kirkossa pe 16.11. klo 18. Elina Vaittinen haastateltavana jaksamisesta perheen arjessa, musiikki Pettiset ja Vaittiset, ehtoollishetki, lapsille leikkipaikka, iltapala.

Kurkkaa kertomukseen -illat Puistolan kirkossa ma 19.11. ja 26.11. klo 18. Tutkailemme Raamatun

halukkaille mahdollisuus lyhyeen yhteiseen keskusteluun. Lastenhoitoa tarvitseville ilmoittautuminen kyseisen viikon maanantaihin mennessä: terhi.lahdensalo@evl.fi, p. 050 365 3987.

kertomuksia kokemisen, tiedon ja yhteisen jakamisen kautta pappi ja raamatuntutkija Elina Perttilän kanssa. Iltatee.

Avoimet eläkeläisten iltapäivät Malmin kirkolla ti 20.11. ja 27.11. klo 13.

Tapanilan kirkolla ke 21.11. ja 28.11. klo 13.

Pihlajamäen kirkolla ke 21.11. ja 28.11. klo 12.

Puistolan kirkolla Torstaikahvila to 22.11. ja 29.11. klo 13–14.30.

Jakomäen kirkolla Torstaikahvila Jakis to 22.11. ja 29.11. klo 13–15.

Avoimet iltapäivähetket Tapulin seurakuntakodissa ma 26.11. klo 11.15–13 Olotilakahvila Olohuone: terveydenhoitaja Heidi Naulapää Planista vierailee ja Ulla Welin esittelee kirjaansa Talven valoja.

Tapulin seurakuntakodissa ti 20.11. ja 27.11. klo 14–17 Tiistaitupa, avoimien ovien iltapäivä kaikenikäisille: 20.11. vietetään lastenoikeuksien karkelot ja 27.11 leivotaan pipareita.

Siltamäen seurakuntakodissa Kirkkohetki ja kahvila ti 27.11. klo 12.

Viikin kirkolla Naapurikahvit ke 21.11. ja 28.11. klo 13.

Soppakirkot, maksuton ateria ja hartaus Tapulin seurakuntakodissa ma 19.11. klo 11.15.

Jakomäen kirkossa ke 21.11. klo 11.15.

Malmin kirkossa to 29.11. klo 12.

On suurin voima rakkaus, se toimii, kestää, voittaa, Virrestä 431

24.11.

Adventtimyyjäiset klo 12–15 Pukinmäen Portissa, Säterinportti 3.

Viikin kirkossa to 29.11. klo 12.

Tapulin seurakuntakodissa to 22.11. ja 29.11. klo 10 aamupuuro.

Muut ruokailut Ruoka-aika Pihlajamäen kirkolla torstaisin klo 12–13.

Kasvisruokaa Viikin kirkolla keskiviikkoisin klo 17–19. 1 e/henkilö.

Saariselän hiihtoretki 19.–24.3.2019 Retken hinta 590 e, sis. lennot Hki– Ivalo–Hki, lentokenttäkuljetus, majoitus hotelli Riekonlinnassa 2hh, puolihoito. Tied. ja ilm. 18.1. mennessä petri.jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 18.11. klo 10. Kosonen, Airaksinen, Mäkiö. Seurakuntavaalien äänestys alkaa klo 11.00.

Messu su 25.11. klo 10. Savik, Albekoglu ja Mäkiö sekä diakoni Anne Pettinen. Messun jälkeen vietetään 70 ja 75 vuotta täyttävien yhteisiä syntymäpäiväjuhlia.

Käpylän kirkossa: Messu su 18.11 klo 18. Handolin, Helenius.

Messu su 25.11 klo 18. Elo, PesonenKareinen ja Oulunkylän seurakunnan isoset.

Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa.

Joka kuukauden 3. keskiviikko rukoushetken yhteydessä myös ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunky-

län kirkolla kaiken ikäisille.1 e.

Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–15.1–10 e.

Laulusuzukioppilaiden konsertti to 15.11. klo 18 Käpylän kirkossa. Ohjaajana Mervi Sipola-Maliniemi. Musiikkikoulu Virtus.

Vanhat koululaulut -yhteislauluja to 22.11. klo 13 Asukastalo Saunabaarissa. Musiikkikoulu Virtuksen lasten lauluzuzukilaiset esiintyvät. Kanttorina Maija Pesonen-Kareinen ja diakonissa Elisa Hapuli. Ohjaajana Mervi Sipola-Maliniemi.

PariAsiaa-luentoillat Oulunkylän kirkossa. 15.11. Virtaa parisuhteen hyvinvointiin ja 22.11. Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen. Luennot klo 18–19. Luennoitsijana Parisuhdekeskus Kataja ry:n parisuhdetyön vapaaehtoiset Jarkko ja Minka Hauta-Aho. Luentoihin vapaa pääsy, illat eivät sisällä ryhmäkeskusteluja.

Luentojen jälkeen halukkaille mahdollisuus lyhyeen yhteiseen keskusteluun. Lastenhoitoa tarvitseville ilmoittautuminen kyseisen viikon maanantaihin mennessä: Terhi Lahdensalo, p. 050 365 3987.

Puutarhaunelmia! Oulunkylän kirkon aulagalleriassa näytteillä Erkki Kannoston teoksia. Aulagalleria avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Lasten musiikkiryhmät torstaisin Maunulan asukastalo Saunabaarissa 22.11. ja 30.11. Ryhmät ikäryhmittäin klo 9.30–10 2–5-v., klo 10–10.30 1–2-v. ja klo 10.30–11 0–1-v.

Avoin sururyhmä kokoontuu joka keskiviikko klo 18 Oulunkylän kirkon Takkahuoneessa, 2. kerros. Ryhmän vetäjänä toimii vapaaehtoinen Anu Karlson. Sururyhmässä läheisensä menettäneet jakavat yhdessä kokemuksiaan ja tuntemuksiaan. Ryhmässä voi käydä säännöllisesti tai niin kauan kuin hyvältä tuntuu.

Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.11. klo 11. Suvi-Maria Roine, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen. Vuorenhaltioiden lippukunnan partiolaiset tarjoavat kirkkokahvit.

Pyhäkoulu Lasten kappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B. Messu su 25.11. klo 11. Heini Kontiainen, Leo Norja ja Ari Häyrinen.

Musiikkia messuun tuo Pakilan Musiikkiopisto.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Peittopiirin peittonäyttely 9.–18.11.

Peittopiirin Äiti Teresa -peitot esillä Hyvän Paimenen kirkon Paimensalissa. Vapaa pääsy.

Raamattupiiri to 15.11. klo 18.30.

Seurakuntavaalit su 18.11. klo 11–20.

Tervetuloa, tarjolla vaalikahvit.

Lasten vaalit su 18.11. klo 13–20.

Lasten oma äänestyspiste kirkkosalin perällä. Lapset voivat vaikuttaa tulevaan toimintaan valitsemalla toimintaa esittävistä kuvista mielei-

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 16. – 2 9.11.

simmät. Avustajan käyttö on sallittua. Paikalla on myös vaalitoimitsija.

Marrasmetsän soittajaiset ma 19.11. klo 18.30. Pakilan Musiikkiopiston konsertti.

Vapaa pääsy.

Tangon henkäys ti 20.11. klo 18.30. Laulu- ja klarinettioppilaat esiintyvät. Pakilan Musiikkiopiston konsertti. Vapaa pääsy.

Lähdetään yhdessä! Kerran kuussa lähdemme yhdessä julkisilla kulkuvälineillä ilmaistapahtumaan.

Ke 21.11. klo 12 Flying Cineman ennakkonäytös keväällä 2019 ohjelmistoon tulevasta Suomi-virtuaalielokuvaelämyksestä. Tavataan Teboilin bussipysäkillä klo 10.35.

Lisätietoja Paula von Koch, p. 050 556 1810.

Iloiten yhdessä to 22.11. klo 17.30. Pakilan Musiikkiopiston jousi- ja lauluryhmien konsertti. Vapaa pääsy.

Helsingin Rauhanyhdistyksen joululauluilta pe 23.11. klo 19. Kahvit klo 18 alkaen.

Vox Sonora -kuoron 40-vuotisjuhlakonsertti su 25.11. klo 16. Pilvi Listo-Tervaportti, urut ja piano. Johtaa Ari Häyrinen.

Säveltäjinä mm. Sibelius, Madetoja, Verdi, J. S. Bach, W. A. Mozart, ja Händel. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Kampin kappeli Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Project Vainiolla: Suruvesi to 22.11. klo 18. Itkuvirsikonsertti.

Kalle Vainio, preparoitu piano, kelanauhuri, modulaarisyntetisaattori, Emmi Kuittinen, laulu, itkut, Sarah Palu, harppu, kantele, perkussiot, Erika Hammarberg, trumpetti, perkussiot, Johanna Tarkkanen, kanteleet, perkussiot ja Heli Hartikainen, saksofonit, perkussiot. Vapaa pääsy.

A

17

Apua & tukea

Kun osallistut seurakuntavaalien äänestyspaikalla vaalikeräykseen, tuet samalla Kaikille kone -kampanjaa.

Opiskeluun tarvitaan oma tietokone Kaikilla ei ole varaa omaan läppäriin. Kaikille kone -kampanja auttaa heitä.

laan tulevan työelämän tarpeita. Viimeistään ylioppilaskirjoituksissa on pakko olla kone, mutta nyt minun ei enää tarvitse stressata siitä.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

VALORA SAI läppärinsä Kaikille kone -kampanjan kautta.

– Lahjakkaan nuoren opiskelu ei voi olla siitä kiinni, ettei hänellä tai hänen perheellään ole varaa hankkia tietokonetta, sanoo Ilkka Kalmanlehto Kirkkopalvelujen Kotimaanavusta, joka toimii koneiden valtakunnallisena jakelijana.

Kampanjassa on mukana monia hyväntekijöitä: yritykset lahjoittavat hyvälaatuisia kierrätyskoneita, yksi yritys puhdistaa ne omana vapaaehtoistyönään ja lopulta seurakuntien diakoniatyöntekijät etsivät koneiden tarvitsijat.

Tietokoneita voivat saada alle 30-vuotiaat koululaiset ja opiskelijat peruskoulusta ammattikorkeakouluihin.

– Seurakunnan diakonia, mahdollisesti yhdessä nuorisotyön kanssa, selvittää lahjoituksen saajan tarpeet, sanoo diakoniatyöntekijä Leena Nygård Vartiokylän seurakunnasta. Hän on koordinoinut koneiden jakelua ItäHelsingissä.

K

annettava tietokone on kulkenut Valoran laukussa reilun kuukauden ajan. Sitä ennen hän yritti selvitä lukio-opinnoistaan kännykän avulla. Se oli vaikeaa.

– Joillakin on koulussa iPad, mutta kännykkää ei saisi olla. Kun selitin, ettei minulla ole konetta, minua neuvottiin edistämään asiaa. Aivan kuin koko asia olisi ollut itsestä kiinni, että olen vain ollut saamaton ja jättänyt tietokoneen hankkimatta, kertoo yksinhuoltajaperheessä elävä Valora.

Joissakin oppiaineissa ei ole lainkaan kirjaa. Tietoja hankitaan ja tuotokset laaditaan tietokoneella, jota käytetään jokseenkin joka tunti.

– Läppäristä on tullut kuin vihko.

Meitä kannustetaan tekemään digitaalisia muistiinpanoja. Ehkä siinä ajatel-

maarit.vansanten@evl.fi sekä pastori Pauliina Lindfors, p. 050 4620 987, pauliina.lindfors@evl.fi.

Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistolle su 18.11. klo 16.30-18.30 Helsingin Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Tule sytyttämään kynttilä yhteiseen sydämeen. Kynttilät palavat Vanhan kirkon puistossa sydämenmuotoisena kynttilämuodostelmana. Tilaisuus kirkossa alkaen klo 17. Tapahtuman järjestävät Mielenterveyden keskusliitto, Helsingin Seurakuntayhtymä ja Surunauha ry.

ESKO JÄMSÄ

Menopalat

Vanhemmuuden palikat -päivä la 17.11. klo 10- 15.30 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Vanhemmuus on ihana asia, mutta se sisältää myös paljon haasteita. Mitä tarkoittavat sitoutuminen, tunteet, riidat, seksuaalisuus, sanat ja teot, luottamus ja anteeksianto sekä rakkaus vanhemman ja lapsen välillä? Näihin aiheisiin liittyviä asioita pähkäillään yhdessä vanhemmuuden palikoiden äärellä. Mukana diakoni Maarit van Santen ja pastori Pauliina Lindfors. Päivä on maksuton ja se sisältää ohjelman sekä lounaan ja kahvin. Lastenhoito järjestetty. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: diakoni Maarit van Santen, p. 050 564 6607,

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN SEURAKUNNAN nuorisotyöntekijä Marko Anttila kertoo nähneensä, miten vaikeaa arki voi olla ilman omaa konetta.

– Jotkut opiskelijat, joilla on pieniä lapsia, voivat joutua järjestelemään tekemisiään kirjaston aukioloaikojen mukaan, jotta pääsisivät tietokoneelle. Olen vaikuttunut siitä ilosta, jonka ensimmäinen oma kone voi tuoda, Anttila sanoo.

– Olemme saaneet lahjoituskoneita niin, että yksi tietsikka menee joka päivä jonnekin päin Suomea. Tarve on kuitenkin suurempi. Siksi on hyvä, että kampanja on yksi vaalikeräyskohteista. Joka neljäs vaalikeräyksen euro menee koneen hankkimiseen, kertoo Ilkka Kalmanlehto.

Kolme neljäsosaa keräystuotosta käytetään lasten ja nuorten sekä naisten koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen kehitysmaissa. ■ Valoran nimi on muutettu.

Valtakunnallinen seurakuntavaalikeräys 2018 äänestyspaikoilla su 18.11. Lue lisää: https://www.info. seurakuntavaalit.fi/vaalien-jarjestaminen/ valtakunnallinen-vaalikerays

Riitta Rönkä ja Veli Matti

Helminen toimivat perheneuvojina Helsingin seurakunnissa.

Parisuhteen parhaaksi -keskustelusarja la 24.11. klo 15.30 Suomenlinnan kirkon kryptassa, Suomenlinna C 43. Iltojen alustajana toimii perheneuvoja, paripsyko-

terapeutti Riitta Rönkä. Sarjan päättävän illan teemana Kahden erilaisen ja erillisen ihmisen liitto. Vieraana perheneuvoja, psykoterapeutti Veli Matti Helminen.

18 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Hautauspalveluja

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI

PALVELEMME SURUN KOHDATESSA, JOTTA SINÄ VOIT JATKAA ELÄMÄÄSI. Espoon Hautaustoimisto puh. 09 7002 4828 Espoonaukio 7, 02770 Espoo www.espoonhautaus.fi

Itä-Helsingin Hautauspalvelu, Herttoniemi puh. 09 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki www.hautauspalvelu.com

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSNOTAARI MINNA KORHONEN LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO l

Palvelukseen halutaan

perunkirjoitukset

l

hautakivityöt

09 628 398

PALVELUKSEEN HALUTAAN ILMOITUSHANKKIJA Mukavassa joukossamme on tilaa parille kaltaisellemme varttuneelle ihmiselle, jolla on terveet arvot ja työasenne.

Tehtävänäsi olisi hankkia kannatusilmoituksia asiallisiin vammais- ja poliisijärjestöjen lehtiin.

Walmos Oy, Malmi Henry Wallenius 0400 425119

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Tilaisuuksia

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

hok-elannonhautauspalvelu.fi

Myyjäiset

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Puhelut: 0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min

hok-elannonlakipalvelu.fi

Kumppanisi elämän käännekohdissa www.fridafamily.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.bremerinhautakivi.fi

Kaikki hautakivialan työt

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Veloitukseton arviointi

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

* keittoja ja leivonnaisia * käsitöitä * arpoja

Tervetuloa!

Avioehto | Edunvalvonta Testamentti | Perintöverotus Perunkirjoitus

Alkukeskustelu veloituksetta 050 466 2135 yhteydenotto@fridafamily.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Helsingin Raamattukoululla Töölönkatu 7 A 3 la 17.11.2018 klo 11-14

FRIDA Perhejuristit

Liisankatu 6, 00170 Helsinki (katutasossa)

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

Järj. Helsingin Raamattukoulusäätiön kannatusyhdistys ry

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 27.11. klo 19 Ronny Thylin, Bengt Lassus, Peter Hilli.

Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Haagan pappilantie 2, 00320 Helsinki.

Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Etsitään avustajia Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Etsin yksinäisiä seniorimiehiä jakamaan kokemuksensa dokumenttielokuvaan 0503210179

Etsitään ystävää Olen reipas 70+ nainen, lapset käyvät joskus, tuletko ystäväksi? 050 3769427

WIZO. Kaikki on mahdollista.

PERINTEISET WIZO MYYJÄISET HANKENILLA SU 18.11. KLO 10-16 Tarjolla juutalaisia herkkuja mm. gefilte fish, hummusta, taatelikakkuja ja muuta suolaista sekä makeaa.

Kirpputori, arpajaiset, musiikkia, ongintaa, vanhaa ja uutta tavaraa sekä tietysti kahvila.

Lämpimästi tervetuloa!

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

La 17.11. klo 18 kirkkoseurat, Pihlajamäen kirkko Pe 23.11. klo 19 joululauluilta, Hyvän Paimenen kirkko Pe 30.11. klo 18 joululauluilta, Malmin kirkko Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18.

Tervetuloa.

HERÄNNÄISSEURAT ke 14.11. klo 19 Matinkpli, Liisankj.3, Espoo. klo 19 Körttikodilla. to 15.11. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 16.11. klo 18.30 Söderkullan kko, N.Miilin t.2, Sipoo. su 18.11. klo 10 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat.4, Hki; saarna E.Helminen; kahvit ja seurat. klo 15 kotiseurat Turjalla, Fredrikint.9, Loviisa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mukana Seuratuvan virsikuoro, joht. T.Sulkanen. ti 20.11. klo 18 Hakunilan kko kpli, Hakunilant.48, Vtaa. ke 21.11. klo 19 Körttis 90 -juhlaseurat, Ratak.1aA3; iltapala. pe 23.11. klo 18 ”Muistan päivää autuasta” Entisten nuorten ilta Seuratuvalla, Körttis 90 -oheisohjelmaa.

Musiikkia, yhdessäoloa ja iltapalaa, Salomonk.17D. la 24.11. Körttis 90 v. klo 12-14 Avoimet ovet, Torpat ja Talot. klo 14 musiikkia ja keskustelu Alatalossa, Veisuuveljet, A.Grünthal, T.Rantala, R.Oikarinen, U.Aromaa, S.Ranta; Ratak.1aA3. klo 16 seurat; mm.

P.Kettunen, A.Rintala, E.Salo-Kopperi, K.Elenius. klo 12-16 kahvitarjoilu. la 24.11. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1, (Kontula) Hki. su 25.11. klo 10 Körttikoti 90 -juhlamessu Johanneksenkko, Korkeavuorenk.12, Hki, saarna S.Juntunen, lit.S.Korhonen, Herännäisnuorten kuoro, Kodin asukkaita. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.4; saarna T.Rantala, laulu E.Ruuttunen; keitto, kahvit ja seurat. klo 12 Körttis 90 -kirkkokahvit ja seurat Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi), M.Ruuttunen, R.Jarkkola, T.Leino, H.Pöntinen, A.Elenius. n. klo 14 veisuut A.Roeringin haudalla, Malmin h-maa, L.Väyrynen-Si. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoon kesk. klo 18 Klaukkalan kko takkah., Ylitilant.6, Njärvi. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä.

Ti 27.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi), SLS:n kummityö. ke 28.11. klo 19 Körttikodin seurat.

TULOSSA: ke 5.12. klo 18 Valoon - kuorokonsertti Kulosaaren kko, Kulosaarent.40, Hki; Herännäisnuorten kuoro ja Veisuuveljet, ohj. 5/10 €.

Tuotto H-Y:n kv-työlle.

15.11.2018 | Kirkko ja kaupunki

19

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Ada Tikka

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728. www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

A

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Kylpyammeiden pinnoitusta Jaeger emalilla jo 28v. Takuutyö.

050-500 4331, www.finema.com Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Siivouspalveluja

Terveydenhoitoa Psykoterapiaryhmä Kalliossa tiistaisin 8.1.-17.12.2019 klo 17.15-18.45.

Masennuksesta, ahdistuksesta ja sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä sekä vaikeista ihmissuhteista kärsiville.

Yhteydenotot: Camilla Sundell (TM,YTM, Kela-pätevyys) camilla.sundell@outlook.com, p. 0403667592

Ostetaan OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI. Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

HAMMASLÄÄKÄRI RIITTA LEHTO Kulosaaren Ostoskeskus Svinhufvudintie 1 p. 050 5570 740

Myydään Myyn erittäin edullisesti kirpputori tavaraa mm. hyvä kuntoisia vaatteita ja kenkiä muuton vuoksi.

Puh. 050 5810713 Myytävänä ryijy ja sängynpeitto kotikutoinen. Pellavaliinoja ja pyyhkeitä ym. kodintavaraa. Korkeavuorenkatu.

Puh. 050 4325815

Vuokralle tarjotaan Vuokralle annetaan yksiö 30 m2 Mellunmäessä Kaunispääntie Kolmas ylin kerros ei parveketta, ei hissiä. Rauhallinen alue. p. 050-5410930

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Ammattimaista kotisiivousta Kotitalouksille ja Yrityksille!

040 7240 237 - www.siivo.us

Rakennusala Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut ammattitaidolla Petri Posti petriposti@elisanet.fi kotitalväh. 0505003090

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta/ikkunanpesua.

Timo 0440691994 Kotimainen luotettava mies, ikkunanpesut edullisesti 45v. kok.

0402566907 Veikko Salonen

Vuokrata halutaan Vak.työssä mies. Luot,siisti, hilj. Ets.yksiötä HKI kantak.

En juo/polta. p.050-5996061

Nuori kolmihenkinen perhe etsii ensiasuntoa Helsingistä hyvien kulkuyhteyksien varrelta. 2-3h. p.0440125595

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

20 A Kirkko ja kaupunki | 15.11.2018

Kantapääaskellus ja rakkauden lajit PIISPA ÄRÄHTI hiljattain jeesustelutermin väärästä käytöstä. Siinä ilmeni, kuinka julkiviestinnän vivahteilla on yllättävän tärkeä merkitys.

Samanlainen probleema ilmenee MTV3:n Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, jossa pidetään esillä rakkausteemaa. Tanssillahan voi kuvata rakkautta – mutta mutta. Jo muinaisten kreikkalaisten löytämä jäsennys rakkaudesta, eli eros, filia, storge ja agapé, kertoo kuitenkin sen, että jotain tärkeätä puuttuu.

Rakkauden eroottista ja kaveria-eijätetä-puolta on helppo kuvata, mutta arkirakkaus ja ylijärjellinen agapé ovat jääneet ohjelman suunnittelijoilta piiloon.

Toinen ongelma on tilaisuuksien toteutus. Tanssituomareiden puheissa ilmenee hienosti soljuvaa mutta silti ihan tyhjää höpötystä rakkaudesta, joka ei ole edes viihdettä. Kyllä pitäisi selvittää, mikä yhteys kantapääaskelluksella, vartalon heilautuksella tai vaikka käsienpidon korkeudella on rakkauteen.

Sitten ovat ne teemat. Esimerkiksi yhdessä ohjelman teemassa kuvattiin selviönä luvatonta rakkautta, joka on hyvin vaikea alue filosofiassa ja teologiassa. Lisäksi on jäänyt ottamatta esille sellaiset tärkeät rakkauden alueet kuin torjuttu rakkaus (miksi en kelpaa?), sinetöity rakkaus (tuon kanssa elän, vaikka hänestä tulisi kasvi keskussairaalaan) ja taivaallinen rakkaus (olen pelastettu).

Eikö vaan ole tuhoisaa, jos tärkeä jää piiloon?

Juhani Heiska psykologi Savonlinna

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

ERIC MILLER / REUTERS − LEHTIKUVA

Ilhan Omar, vastavalittu Yhdysvaltain kongressin jäsen, juhlii vaalivoittoa Minneapolisissa 6.11.2018. Kongressiin valittiin nyt kaksi musliminaista, kummatkin demokraattipuolueesta. Omar on heistä toinen. Hän on tullut Yhdysvaltoihin pakolaisena Somaliasta.

Hautausmaan wc-tilat kaipaavat remonttia PYHÄINPÄIVÄNÄ HIETANIEMEN hautausmaalla huomioni kiinnittyi naistenvessan kuntoon: kaakelit irtoilevat seinistä, ovi hilseilee ja repsottaa, samoin seinämaalit. Yleisvaikutelma on todella törkeä. Siniset valot toki estävät huumeiden piikittämisen tässä tilassa. (Mitähän miestenvessa paljastaa?)

Kirjoitin tästä samasta asiasta jo pari vuotta sitten. Silloin luvattiin korjausta jonkin tulevan remontin yhteydessä. Missä tämä remontti viipyy?

Luulisi kirkolla olevan varoja korjata tämä asia mahdollisimman pian. Onhan Hietaniemen hautausmaa yksi Helsingin edustavimpia. Kävijöitä siellä riittää, samoin kuin vessassa asioivia.

Anita Koivulehto Helsinki

Remontti on tulossa ensi vuonna HIETANIEMEN HAUTAUSMAALLE on suunnitteilla uuden kappelin julkisivurappausten, ikkunoiden ja katon korjaustyöt. Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista uusia myös asiakkaiden käytössä olevat kappelirakennuksen wc-tilat.

Tähän tarvittavat varat sisältyvät

vuoden 2019 talousarvioesitykseen.

Mikäli esitys hyväksytään, korjaustyö ajoittuu vuoden 2019 kevääseen tai syksyyn.

Kai Heinonen kiinteistöjohtaja Helsingin seurakuntayhtymä

Vapaaehtoistyö parantaa saattohoitoa KIRJOITUS VAPAAEHTOISTEN saattohoitotyöstä ja seurakunnan järjestämästä koulutuksesta (K&k 13.9.) vapaaehtoistyöhön oli ilahduttava. Ihmisten huoli hoidon laadusta ja yksin jäämisestä elämän viimeisillä hetkillä on kasvanut. Vapaaehtoisten työ lähimmäisten auttamiseksi ja laadukkaan saattohoidon sekä hyvän kuoleman mahdollistamiseksi on arvokasta.

Eduskunta on linjannut, että saattohoito pitää toteuttaa koko maassa laadukkaasti. Yhdenvertaisen saattohoidon turvaamiseksi tarvitaan sitova lainsäädäntö.

Hoitajien ja lääkärien tiedoissa on todettu puutteita erityisesti kuolevan potilaan kohtaamisessa sekä kivun ja muiden oireiden hoidossa.

Viime vuonna valmistuivat uudet

saattohoidon suositukset. Tämän vuoden valtion budjettiin lisäsimme määrärahoja hoitosuositusten toimeenpanoon ja koulutuksen kehittämiseen.

Suomeen luodaan valtakunnalliset opetusohjelmat. Mukana ovat kaikki hoitajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja lääketieteen koulutusta järjestävät yliopistot.

Saattohoidon kehittämisessä on nähtävä Terhokodin ja muiden saattohoitokotien merkitys edelläkävijöinä. Vuosien varrella vapaaehtoiset ovat olleet arvokas voimavara ja edellytys toiminnan jatkuvuudelle. Saattohoitokotien perhekeskeinen toimintakulttuuri ja vapaaehtoiset ovat osa vaativaa saattohoitoa nyt ja tulevaisuudessa.

Sari Sarkomaa kansanedustaja (kok) Helsinki

Eläkeläisten köyhtymiskierre on katkaistava SUOMESSA ON 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa, joista puolet joutuu tulemaan toimeen alle 1 434 euron eläkkeellä kuukaudessa. Noin 90 pro-

senttia eläkeläisistä saa bruttona alle 2 500 euroa kuukaudessa.

Työeläke on Suomessa tärkein vanhuuseläke. Työeläkkeisiin ei lain mukaan voida tehdä tasokorotuksia, vaan ostovoimaa voidaan korjata vain indeksitarkistuksin. Siksi epäoikeudenmukaista, eläkeläisiä lakisääteisesti köyhdyttävää taitettua indeksiä vastustetaan.

Taitettua indeksiä hyväksyttäessä huolena oli suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja eläkerahastojen riittävyys. Piti hillitä eläkemenoa ja kasvattaa rahastoja.

Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo lähes kymmenen vuotta.

Vuodesta 1995 tähän päivään eläkemenot ovat kaksinkertaistuneet, mutta eläkkeisiin varatut rahastot ovat viisinkertaistuneet. Niissä oli 1995 varoja 38 miljardia, mutta 2017 jo 200 miljardia. Ei edes rahastojen korkotuottoja ole käytännössä käytetty eläkkeisiin.

Työeläkemaksut ovat olleet suuremmat kuin maksetut eläkkeet.

Eläkerahastot ovat koskemattomina paisuneet vuosikymmenestä toiseen. Niissä on nykyisin varoja lähes neljä kertaa valtion budjetin verran tai kaksi kertaa enemmän kuin koko julkisen talouden velka.

Vuodenvaihteessa 2018 työeläkkeisiin tehtiin 0,55 prosentin korotus, joka lisäsi eläkemenoa 150 miljoonaa euroa. Kuitenkin vuoden 2017 aikana rahastot kasvoivat 14,1 miljardia euroa.

Eläkerahastojen korkotuottoja on syytä käyttää eläkkeisiin. Se olisi myös nuorempien polvien etu, sillä parempi eläketurva lisää verotuloja. Se kasvattaa työvoimavaltaisten palveluiden kysyntää ja vähentää toimeentulo- ja asumistukimenoja. Nykyinen taitettu indeksi sen sijaan kuivattaa kansantaloutta ulkomaille siirrettäviin rahastoihin ja vie nuorilta työpaikkoja.

Allekirjoita kansalaisaloitte taitetun indeksin muuttamisesta: www. kansalaisaloite.fi Kimmo Kiljunen Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja

Gurut taisivat olla varakkaita OLEN MIELENKIINNOLLA lukenut tästä lehdestä Gurun opissa -sarjaa, joka kertoo kirkon esikuvista ja heidän elämästään.

Olen pannut merkille, että nämä pyhimykset ja kirkkoisät, jotka ovat tietenkin saaneet ylennyksensä kuoleman jälkeen, ovat syntyneet varakkaaseen perheeseen. Onko kenties niin, ettei se raha ole tuntunut hyvältä vaan päinvastoin iljettävältä? Rahasta on sitten pitänyt päästä eroon ennen kuin on voinut tuntea johdatusta ja rakkautta.

Asiaa voidaan vääntää molempiin suuntiin. Pitää antaa omaisuutensa köyhille. Toisaalta Raamatussa sanotaan jotenkin niin, että onko minkään arvoista antaa koko omaisuutensa rakkauden hinnaksi.

Onneksi maallikon ei tarvitse tällaisia pohtia. Köyhänä syntynyt ja köyhänä kuoleva voi vain sillä välin yrittää ansaita voita leivän päälle.

Päivi Kangas Espoo