Kirkko ja kaupunki 2018 17 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

17

27.9.2018 kirkkojakaupunki.fi

A 17 Syömään!

Iltaruoka odottaa kirkolla

B6 Tuomas Kurttila puolusti pienempiään jo viisivuotiaana

Enkelten kaupunki Enkeleitä on kaikkialla.

Paavalinkirkon kattofreskon etäiset enkelit saivat läheisen lajitoverin lattiatasolle.

B 1

KIINALAINEN SANANLASKU

Rakastan hautausmaita, ja varsinkin Hietsun hautausmaata.

Se on äärimmäisen kaunis, ja siinä on jotakin rauhoittavaa.

NÄYTTELIJÄ KRISTA KOSONEN ME NAISISSA 13.9.2018

Iankaikkisesti

Yksi poppeli kuolee, sata poppelia syntyy.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018 Sinä itse saat kuitenkin mennä rauhassa isiesi luo ja pääset hautaan hyvän vanhuuden jälkeen.

VANHAN TESTAMENTIN ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA 15:15

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Pohjoismaiden mestari SUOMESSA TEHDÄÄN vuosi vuodelta vähemmän abort­ teja. Erityisesti alle kaksikymmentävuotiaille tehtävät raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet viime vuosina merkittävästi, sillä niiden määrä on Suomessa puolittunut 2000­luvun alusta.

Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttäytyy raskaudenkeskeytysten malli­ maana. Täällä tehdään vähiten abortteja kaikista Pohjoismaista.

SUOMESSA Suomessa tehdään vuosittain kahdeksan TEHDÄÄN KAIKISTA aborttia tuhatta hedelmällisessä iässä olevaa POHJOISMAISTA naista kohti, kun Ruotsissa luku on kaksin­ VÄHITEN ABORTTEJA. kertainen.

”

SUOMEN NAAPURIMAITA alhaisemmat aborttiluvut eivät ole lainkaan Timo Soinin ja Mika Ebelingin kaltaisten moralistien ansiota. 2000­luvun alusta lähtien kouluissa opetettu terveystieto on vähentä­ nyt raskauksien keskeyttämisiä paljon tehokkaam­ min kuin kiihkeiden abortin vastustajien levittämä horror­propaganda.

PITÄISIKÖ LAKIA sitten höllentää ja sallia varhai­ nen abortti ilman erityistä syytä? Ei pitäisi. Ero täysin vapaaseen aborttiin on siinä, että nyt raskauden keskeytystä haluava joutuu kuitenkin perustelemaan tarpeensa ja keskustelemaan asiasta lääkärin kanssa. Hän saa myös ehkäisyneuvontaa.

Jos lakia taas tiukennettaisiin, raskaudenkeskeytys­ ten määrä tuskin vähenisi. Silloin niitä tekisivät muut kuin ammattilaiset ja muilla välineillä kuin turvallisilla lääkkeillä. Ei kiitos paluuta siihen maailmaan.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi ESKO JÄMSÄ

ERO MUIDEN Pohjoismaiden lukuihin selittyy myös sillä, että meidän lainsäädäntömme on naapureitamme tiukempi. Meillä abortin tekemiseen pitää olla joko terveydellinen tai sosiaalinen syy. Käy­ tännössä abortin saa silti jokainen sitä haluava.

Tavallaan suomalainen laki on hurskaste­ leva. Se on ikään kuin edellyttävinään joitakin perusteita, joita ei sitten kuitenkaan edellytetä.

Valtaosa raskaudenkeskeytyksistä tehdään sosiaalisin perustein alkuraskaudesta.

”Miksi ihmisten pitää kuolla?” kysyy nelivuotias viimeiseksi illalla. ”Pitäisikö Jumalan ja Marian synnyttää paljon lisää jeesuksia vahtimaan maailmaa?”

Anna minulle viisautta vastata.

Anna lapselle yöksi rauha ja tuo toivosi uniin, joihin hän sulkeutuu silmäluomiensa alle.

Hävikkiruokakauppa vs. supermarket Suomen ensimmäinen hävikkiruokakauppa aukesi, mutta kuinka paljon halvempi se on kuin normaali ruokakauppa? Lue kauppakassivertailu ja katso video hävikkiruokakaupasta osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 27.9.2018

numero 17

Seuraava lehti ilmestyy 11.10.

KANNEN KUVA: HANS EISKONEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

”Papin huone on perheiden turvapesä” Vanhemmat kysyvät sairaalapappi Johanna Tammelinilta, miksi heidän lapsensa sairastui.

1.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Mihin sairaalassa tarvitaan pappia, Lastensairaalan sairaalapappi Johanna Tammelin?

– Sairaalapappi on potilaita, omaisia ja henkilökuntaa varten. Hän tarjoaa keskustelutukea kunkin vakaumuksen mukaisesti. Kun ihminen on sairaalassa, hän on kriisin keskellä. Eksistentiaaliset eli elämän syvimmät kysymykset nousevat mieleen, ja pappi on luonteva henkilö, jonka kanssa niistä voi luottamuksellisesti keskustella. Sairaalassa on monia muitakin erityistyöntekijöitä kuten psykologeja, mutta ehkä papin kanssa puhutaan hieman eri tavalla. Jos on vaikka kuolemanpelkoa, silloin saattaa tulla mieleen keskustella papin kanssa.

– Olen mukana myös moniammatillisessa ryhmässä, jossa ei tehdä päätöksiä, mutta käsitellään potilaan hoitoon liittyviä eettisiä kysymyksiä. Pappi toimii ryhmässä eksistentiaalisten ja eettisten kysymysten asiantuntijana. Henkilökunnan kanssa käyn esimerkiksi debriefing-keskusteluita, joissa puretaan töissä olleita tilanteita.

2.

Kuinka kuvailisit tavallista työpäivääsi?

– Se voi olla vaikka sellainen, että kun ajan töihin, minulle soitetaan, että nyt on teho-osastolla vaativa tilanne. Sitten voi olla sovittuja keskusteluita perheiden tai henkilökunnan kanssa. Joskus tulee päivän aikana kiireellinen kaste, kun vanhemmat haluavat, että lapsi kastetaan ennen leikkausta. Päivät vaihtelevat, eikä koskaan tiedä, mitä eteen tulee.

– Olen myös tekemisissä lasten kanssa. Jos lapsella on edessään vaikka sydämensiirto, hän voi olla huolestunut ja hämmentynyt siitä, mitä tapahtuu. Juttelen hänen kanssaan rauhassa. Myös pelot voivat tulla siinä esiin.

3.

Kun vanhempi kysyy, miksi heidän lapsensa on vakavasti sairas, mitä vastaat?

– Se on väärin ja epäoikeudenmukaista ja totean asian ääneen. Ei minulla ole kysymykseen vastausta, ei kenelläkään

ole. Voin olla läsnä ja pyrkiä olemaan tukena, kestää vanhempien sietämättömän olon. Vanhempi usein suojelee lastaan siten, ettei halua näyttää tunteitaan ja puhua kaikesta lapsen kuullen. Siinä tämän työn merkitys korostuu. On tärkeää, että on tila, jonne vanhemmat voivat tulla puhumaan ajattelematta lapsen tunteita.

”

VANHEMPI USEIN SUOJELEE LASTAAN SITEN, ETTEI HALUA NÄYTTÄÄ TUNTEITAAN JA PUHUA KAIKESTA LAPSEN KUULLEN. JOHANNA TAMMELIN

4.

Millä mielin katsot uutta Lastensairaalaa?

– Ajattelen, kuinka valtavasti moni on uurastanut. Oman työni näkökulmasta pidin tärkeänä, että toiveeni omasta työhuoneestani ja sairaalan kappelista kuultiin. Ne ovat tärkeitä, jotta pystyy kohtaamaan perheitä asianmukaisesti ja että itse jaksaa näin vaativaa työtä. Papin huone on perheiden turvapesä, jonne on helppo tulla. Esimerkiksi lapsen kuollessa perheen on saatava olla rauhallisessa ja turvallisessa tilassa ilman, että tulee keskeytyksiä. Vanhoissa tiloissa perheet eivät pystyneet yöpymään ja sisäilmaongelmia oli paljon. On upeaa, että saatiin näin hieno sairaala, joka on suunniteltu perheiden lähtökohdista käsin.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Lasten kanssa luetaan se perinteinen ”Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä”.

Oma rukous saattaa tulla huokauksena vielä viimeisenä, kun painun sänkyyn, ellen nukahda sitä ennen. ■ Lue jutun pidempi versio osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi

A

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

ANTERO HARJU

Tällä hetkellä Juha Tuohimäki työskentelee Vantaan seurakuntayhtymän johtajana.

Tuohimäkeä esitetään hallintojohtajaksi Helsingin seurakuntayhtymä saa uuden hallintojohtajan naapurikaupunki Vantaalta, jos Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston esitys saa kirkkovaltuuston kannatuksen. Kirkkoneuvosto päätti torstaina esittää Juha Tuohimäkeä valittavaksi. Kirkkovaltuusto kokoontuu 11. lokakuuta.

Hallintojohtajan virkaan tuli peräti 82 hakemusta. Tästä joukosta kirkkoneuvosto päätyi Tuohimäkeen, joka on toiminut Vantaan seurakuntayhtymän johtajana vuodesta 2009. Helsingin aiempi hallintojohtaja Jussi Muhonen irtisanoutui virastaan toukokuussa

Espoo saa uuden piispan Espoon hiippakunnan piispanvaalissa ovat ehdokkaina Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka, 50, jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori Juhani Holma, 60, johtava oppilaitospappi, kisapappi, teologian maisteri ja rovasti Leena Huovinen, 54, sekä Savonlinnan kirkkoherra, teologian tohtori Sammeli Juntunen, 54.

Vaalipäivä on 8.10. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali pidetään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1.11. Äänioikeutettuja on 942, joista puolet on Espoon hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, toisen puolen muodostavat maallikot. Uusi piispa vihitään virkaansa 10.2.2019.

Porvooseen valitaan keväällä piispa Porvoon piispa Björn Vikström jättää piispanvirkansa ja aloittaa syyskuussa 2019 teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian opettajana Åbo Akademissa.

Porvoon piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 19. maaliskuuta. Uusi piispa aloittaa tehtävässään syyskuussa. Äänioikeutettuja on noin 700, joista puolet on hiippakuntaan kuuluvia pappeja ja puolet maallikoita.

Taifuunin uhrit saavat hätäapua Kirkon Ulkomaanapu antaa katastrofirahastostaan 50 000 euroa Filippiinien taifuunin uhrien tukemiseen. Mangkhut-taifuuni aiheutti laajoja tuhoja Filippiinien pohjoisosissa. Myrsky tuhosi alueen viljelysmaita.

Kirkon Ulkomaanavun hätäavustuksella ihmisille järjestetään ruokaa, hygieniapakkauksia, huopia ja suojia. Kirkon Ulkomaanapu toimii alueella National Council of Churches in the Philippines (NCCP) -järjestön kanssa.

Ehdokkaat ovat vankasti keski-ikäisiä Seurakunnan päättäjiksi pyrkii suuri määrä uusia ehdokkaita.

M

TEKSTI TOPIAS HAIKALA JA PAULI JUUSELA GRAFIIKKA MAIJA SAARI

arraskuun seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi 17. syyskuuta. Helsingissä keskimääräinen ehdokas on viisikymppinen nainen, joka ei tällä hetkellä ole kirkon luottamushenkilö. Nuoria asettui ehdolle vain vähän.

Helsingin ehdokasmäärät laskivat hieman vuoden 2014 vaaleista. Nyt seurakuntaneuvostoihin hakee 619 ehdokasta, neljä vuotta sitten 656. Yhteiseen kirkkovaltuustoon hakee 412 ehdokasta, neljä vuotta sitten 442.

Myös Espoossa ja Vantaalla ehdokasmäärät laskivat.

KIRKKO JA KAUPUNGIN vaaliasiantuntija Mikko Malkavaaran mukaan ehdokasasettelussa ol-

laan menty ”piirun verran konservatiivisempaan suuntaan” vuoteen 2014 verrattuna.

– Toisaalta mukana on jälleen kerran paljon hämäriä listoja, joiden nimien perusteella on vaikea lähteä arvuuttelemaan, millaiseksi esimerkiksi kirkolliskokouksen tuleva kokoonpano muodostuu.

Tässähän ei ole kysymys pelkästään paikallisista vaaleista. Nyt valittavat luottamushenkilöt valitsevat kirkolliskokouksen maallikkoedustajat, joten he vaikuttavat koko kirkon suuntaan, sanoo Malkavaara, joka on Diakoniaammattikorkeakoulun yliopettajan ja dosentti.

Hänen mukaansa ehdokaslistoissa näkyy jakolinja uudistusmielisten ja perinteisemmin ajattelevien välillä. Uudistusmieliset ovat aiemmissa vaaleissa kerääntyneet etenkin Tulkaa kaikki -liik-

keen listoille, mutta nyt heitä on muillakin listoilla.

HELSINGISSÄ YHTEISEEN kirkkovaltuustoon pyrkivistä ehdokkaista 86 prosenttia on uusia.

Koko pääkaupunkiseudulla huomattavan monet ehdokkaat eivät tällä hetkellä ole kirkon luottamustehtävissä.

Uusien ehdokkaiden iso määrä voi Mikko Malkavaaran mukaan kertoa siitä, että osa edellisissä vaaleissa mukaan lähteneistä luottamushenkilöistä on väsynyt kirkollisen vaikuttamisen hitauteen.

– Nyt kun ehdokasasettelu on valmis, on äänestäjien vuoro päättää. Se, että ehdokkaita ja listoja on nyt vähemmän, ennakoi äänestysprosentin laskua.

On kuitenkin ehdokkaista ja heidän ryhmistään kiinni, käykö

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

niin. Heidän oma aktiivisuutensa voi saada paljon aikaan, korostaa Malkavaara.

prosenttia on alle 30-vuotiaita, yhteisen kirkkovaltuuston ehdokkaista taas 15 prosenttia. Esimerkiksi Espoossa, Vantaalla ja Tampereella alle 30-vuotiaiden suhteellinen määrä on Helsinkiäkin pienempi.

EHDOKASLISTOJEN MÄÄRÄ on Helsingissä vähentynyt. Seurakuntaneuvostoihin tarjoaa ehdokkaitaan 52 ehdokaslistaa, kun neljä vuotta HELSINGISSÄ TUNNETTUJA ehdoksitten listoja oli 64. Yhteiseen kirk- kaita ovat muun muassa entinen kovaltuustoon on asettanut ehdok- europarlamentaarikko Eija-Riitta kaitaan 48 listaa, neljä vuotta sitten Korhola ja kokoomuslainen poehdokaslistoja oli 60. liitikko Laura Rissanen, jotka Laajimmin listoja on perusta- ovat ehdolla Töölön seurakunnasnut Tulkaa kaikki -liisa. Tuomiokirkke, jolla on ehdokkaikoseurakunnassa ta yhteiseen kirkkojulkkisehdokkaivaltuustoon 11 seurata ovat muusikot kunnassa.

Jukka LeppilamDemari- ja kokoopi ja Petri LaakLUOTTAMUSHENKILÖT mustaustaisia listosonen, Setan enVAIKUTTAVAT KOKO ja on neljässä seuratinen puheenjohKIRKON SUUNTAAN. kunnassa. Malmin taja ja SKDL:n enseurakunnassa partinen pääsihteeri MIKKO MALKAVAARA tiolaisilla on oma lisJorma Hentitansa ja Paavalin seulä sekä niin ikään rakunnassa vihreillä.

Setan entinen puYli puolet ehdokaslistoista edus- heenjohtaja, asianajaja Juha-Pektaa erilaisia paikallisia kokoonpa- ka Hippi. Oulunkylässä ehdolla on noja. näyttelijä ja suntio Sara Paavolainen ja Lauttasaaressa Marttaliiton SEURAKUNTANEUVOSTOIHIN pyr- toiminnanjohtaja Marianne Heikkii ehdokkaita, joiden keski-ikä on kilä. Entinen oikeuskansleri Jaak50 vuotta, ja 56 prosenttia heistä ko Jonkka on ehdolla Malmin seuon naisia. Helsingin yhteisen kirk- rakuntaneuvostoon. kovaltuuston ehdokkaiden kesKaikkien ehdokkaiden nimet ja ryhmien taki-ikä on 49 vuotta, ja myös heisvoitteet löytyvät osoitteesta helsinginseutä hieman yli puolet on naisia. rakunnat.fi/vaalit. Vaalikone avautuu 8.10.

Alle 30-vuotiaita helsinkiläisiä osoitteessa: seurakuntavaalit.fi/vaalikone.

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on ehdokkuus kiinnosti vähän. Seura6.–10.11. ja varsinainen vaalipäivä 18.11. kuntaneuvostojen ehdokkaista 14

”

A

5

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina lokakuun 11. päivänä 2018 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 3.10.2018 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä syyskuun 14. päivänä 2018 Puheenjohtaja

Sunnuntai 7.10. klo 17

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Artistivieraana Knucklebone Oscar

TÖÖLÖN SEURAKUNTA

Ehtookellot tuomaiden tapaan Kallion kirkossa lauantaina 6.10., 20.10. ja 17.11.2018 klo 17 Hämärässä kirkkosalissa soi lempeä meditatiivinen laulu, huilu ja sello. Voit sytyttää tuohuksen ja vastaanottaa siunauksen, polvistua parantumisen kehään.

Kauniit laulut, Raamatun tekstit ja lyhyt puhe johdattelevat pyhän teemaan.

Vietämme yhdessä ehtoollista ja päätämme pienimuotoisen retriittimme ehtookellojen soidessa kello 18.

Ehtookellojen liturgina toimii tuomaspappi Pirjo Kantala.

Musiikista vastaavat Inna ja Juha Vintturin kuoron ja muutaman muusikon kanssa.

Osa ehtookellojen lauluista ja teksteistä on peräisin Iona-yhteisöstä Skotlannista.

Tuomasmessu yhteistyössä Kallion

seurakunnan kanssa

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

6 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Vammaisen täytyy kamppailla oikeuksistaan Timo Vauhkonen on haaste vammaisten asioista päättäville virkamiehille ja poliitikoille. Hän ei pysy hiljaa.

P

uhelin soi. Soittaja esittäytyy Timo Vauhkoseksi, 69-vuotiaaksi helsinkiläiseksi. Hän haluaa kommentoida Kirkko ja kaupungin verkkouutista vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta tehdystä kansalaisaloitteesta.

Vauhkosella ei ole mitään aloitetta vastaan, mutta hän kertoo kokemuksensa olevan, että monista asioista päätetään käytännössä kunnissa. Lakeja paitsi säädetään myös sovelletaan usein enemmän säästöt kuin ihmisten tarpeet mielessä. Kuntapäättäjillä, poliitikoilla, olisi Vauhkosen mielestä kaikki valta muuttaa asioita oikeudenmukaisemmiksi, mutta usein he jättävät tuon vallan käyttämättä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA SIRPA PÄIVINEN

Vauhkonen haluaa kertoa oman tarinansa ja lisää, että on monia, jotka ovat paljon huonommassa tilanteessa kuin hän. Mutta jospa tarina herättäisi ajatuksia ja auttaisi heitä.

TIMO VAUHKONEN työskenteli Helsingin kaupunginteatterin puuseppänä ja nautti työstään. Lokakuussa 2006 hän sai sairauskohtauksen, jonka vuoksi ”teatteriliiton 30 vuoden ansiomerkistä jäi yksi vuosi puuttumaan”. Hän oli viemässä autolla tavaraa kaupunginteatterin varastoon kaupungin väestösuojaan.

– Yhtäkkiä päässä kilahti. Kaaduin siihen pommisuojan lattialle. Kropan vasen puoli lakkasi toimimasta. Paikalla ei ollut ketään muita, eikä puhelimessa ollut maan alla kenttää, Vauhkonen kertoo.

Jotenkin hän sai raahatuksi itsensä autoon, kivutuksi kuskin paikalle ja peruutetuksi sata metriä pitkää käytävää pitkin ylös asti. Matkalla vaurioitui niin työpaikan auto kuin pari muutakin autoa ja väestösuojan portti.

”

VÄLILLÄ OLEN MIETTINYT, ETTÄ YHTEISKUNNAN MIELESTÄ OLISI VAIN PITÄNYT JÄÄDÄ MAKAAMAAN.

Koska Vauhkosella ei ollut jalassa tuntoa, hän ei huomannut, että vasen jalka roikkui auton oven ulkopuolel-

la. Jalkaan tuli valtava avohaava, joka ulottui luuhun asti. Luu myös murtui, mutta ylempää.

Päästyään ulos väestösuojasta Vauhkonen sai tilattua ambulanssin.

Kesti aikansa ennen kuin ambulanssissa tajuttiin, että potilaalla oli jalkavamman lisäksi aivoinfarkti.

Aivoinfarktia ei voitu liuottaa, koska aivoihin vuoti verta. Vauhkonen jäi sairaalaan odottamaan verenvuodon loppumista ja tietoa lopullisten vaurioiden suuruudesta.

NOISTA TAPAHTUMISTA on nyt 12 vuotta. Timo Vauhkonen on vahvasti hengissä ja varustettu ilmeisen hyvällä huumorintajulla ja taistelumielellä.

Kun hän kuuli sairaalassa ennusteen, että moni infarktista hengissä selvinneistä kuolee vuoden sisään sen ”jäl-

Timo Vauhkosella on kevyt akkukäyttöinen pyörätuoli, jonka hän pystyy nostamaan tavalliseen autoon. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tarjoaa vammaisille sellaisia, mutta HUS:lla on tarjolla vain sähköpyörätuoleja, jotka vaatisivat Vauhkoselta invataksin käyttöä.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

kitautiin” eli makuuasennossa keuhkokuumeeseen, hän päätti, ettei tahdo itselleen sellaista kohtaloa. Hän nousi väkisin istumaan pyörätuoliin. Koskelan sairaalassa hän opetteli fysioterapeutin avulla kävelemään lyhyitä matkoja, vaikka jalan asento hankaloitti kävelyä.

– Välillä olen miettinyt, että yhteiskunnan mielestä minun olisi vain pitänyt jäädä makaamaan, Vauhkonen sanoo.

Vauhkonen ja hänen vaimonsa Marja pyrkivät elämään mahdollisimman normaalia elämää. Se ei ole ollut helppoa, sillä lähes jokaisesta vammaiselle kuuluvasta etuudesta on pitänyt taistella.

– Vammaisen ei näköjään pidä elää normaalia elämää, Vauhkonen tuumii.

Hän on kamppaillut niin vakuutusyhtiön, kaupungin päättäjien, kansanedustajien kuin tullinkin kanssa. Viimeksi mainitulta hän haki automaattivaihteiselle autolleen autoveron palautusta.

– Sitä varten piti sota-aikana käyttöön otetun niin sanotun Pontevan taulukon mukaan olla 80 prosentin invaliditeetti. Minulla se on ”vain” 75 prosenttia, koska voin autoa ajaessani käyttää toista jalkaa. Kädestä en saa yhtään pistettä, vaikka se ei toimi ollenkaan.

Vauhkonen on kamppaillut myös kaupungin palveluista. Tällä hetkellä ajankohtainen asia ja iso kysymysmerkki hänelle on se, miten ihminen, joka 64-vuotiaana on vammainen, on heti 65 vuotta täytettyään tavallinen vanhus.

– Eihän vammaisuus ole kadonnut mihinkään, mutta palvelut ovat nyt vanhuspalveluita.

HYVÄÄ VERTAISSEURAA ja kuntouttavaa hoitoa Timo Vauhkonen on saanut Afasiasäätiön päiväkeskuksesta Vipusentieltä. Päätös kerran viikossa tapahtuvasta hoitopäivästä oli aiemmin pysyvä. Nyt palvelun tarve arvioidaan vuosittain, koska hän on vanhus.

– Myös palvelun omavastuu on aiempaa korkeampi. Vammaisena omavastuustani vähennettiin viisi euroa, koska kuljen omalla kyydillä, enkä taksilla. Nyt, kun olen vanhus, kuljetusomavastuuta ei kuulemma voi vähentää.

Kun Helsingin kaupunki kilpailutti vanhuspalvelut, Afasiasäätiön päiväkeskus ei enää ollut Vauhkoselle esitetyllä listalla, vaikka se oli hyväksytty kaupungin palveluntuottajaksi.

Kilpailutuksen kärkeen oli valittu yrityksiä, joilla ei ollut vielä edes toimintaa, vaan vasta suunnitelma.

Vauhkoselle on nyt tarjottu palveluseteliä, ja hän aikoo sen turvin jatkaa tutussa hoitopaikassa. Hän miettii kuitenkin, miten 50 euron setelillä katetaan palvelu, johon on tähän asti ollut 110 euron maksusitoumus.

– On monia asioita, joita voitaisiin kunnissa lain mukaan tulkita asiakkaan eduksi. Raha kuitenkin ratkaisee.

– Vaikuttaa siltä, että kaupunki haluaisi meidät kaikki keinutuoliin istumaan, mutta en osaa virkata, joten siihen en lähde. Vedän täysillä loppuun asti ja kaksi viikkoa siihen päälle. Se on minun elämänfilosofiani. ■

A

7

Laulaja perusti bändin Vuokko Hovatta nauttii musisoinnista ja runoudesta uudessa kolmihenkisessä bändiperheessään.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

L

aulaja-näyttelijä Vuokko Hovatta on väsynyt aikaerosta, sillä hän on äskettäin saapunut kuvausmatkalta Chilestä.

Levätä ei juuri ehdi, työt kun kutsuvat.

Yksi niistä on Vuokko Hovatta Kolmisin -yhtye, jossa Hovatta on yhdistänyt voimansa kahden muusikon, alttoviulisti Atte Kilpeläisen ja vibrafonisti Panu Savolaisen, kanssa.

Kolmikolta on nyt ilmestynyt albumi Pysykää sängyssä sunnuntaisin.

Levyn tekstit koostuvat Riina Katajavuoren runoista.

Hovatta ehdotti Savolaiselle ja Kilpeläiselle yhteistyötä yli vuosi sitten ihastuttuaan heidän soittoonsa Kansallisteatterin Lavaklubilla. Kun kuvioihin tuli levyn tekeminen, Hovatta pyysi Katajavuorelta tekstejä sitä varten.

– Atte ja Panu valitsivat sopivat runot. Se oli molemmille uutta, koska he eivät olleet aiemmin säveltäneet lauluja.

Hovatan haaveena oli jo pitkään ollut livelevyn tekeminen, ja nyt se toteutui. Omakustanteena tuotettu albumi on koostettu konserttiäänityksistä Lavaklubilta ja G Livelab -klubilta.

– Yleisön läsnäolo merkitsee minulle paljon. Sytyn, kun voin välittää tekstejä musiikin avulla.

VUOKKO HOVATAN mukaan kolmihenkisen bändin yhteistyössä on tiettyä herkkyyttä, varsinkin kun on kyse akustisesta kokoonpanosta. He ovat harjoitelleet biisejä muun muassa eri mökeillä pidetyillä bändileireillä.

– Meistä on tullut pieni bändiperhe. Matkustamme keikoille henkilöautolla, eikä matkoilla ole hiljaista hetkeä. Tuntuu kuin ei olisi töissä ollenkaan, Hovatta kuvailee.

Laulaja kokee viulun ja vibrafonin tuovan bändin musiikkiin ilmavuutta. Katajavuoren runot puolestaan ovat syvällisiä mutta samalla leikitteleviä. Niissä kerrotaan esimerkiksi nuoruuden haaveista, parisuhteesta, menettämisestä ja kevään uudistavasta voimasta.

Hovatta pitää levyn nimibiisiä Pysykää sängyssä sunnuntaisin mainiona elämänohjeena.

Laulajan ja näyttelijän työn välillä tasapainottelevan Vuokko Hovatan mukaan on hyvä olla päiviä, jolloin ei tarvitse kiirehtiä minnekään.

– On hyvä muistaa, että pitää olla päiviä, jolloin ei tarvitse kiirehtiä minnekään. Niitä hetkiä ihmisen pitäisi vaalia enemmän.

Runoja Hovatta alkoi lukea jo nuorena ja lukee edelleen. Hän myös etsii runoilijoilta sopivia tekstejä sävellettäväksi. Hän on tehnyt aiemmin yhteistyötä muun muassa Aulikki Oksasen ja Ilpo Tiihosen kanssa.

– Runot avautuvat eri ikävaiheissa ja elämäntilanteissa eri tavoin. Elämänkokemuksen myötä moneen runoon pystyy samastumaan toisella tavalla kuin nuorena.

VAIKKA UUSI levy on juuri ilmestynyt, Vuokko Hovatta Kolmisin -yhtyeellä on syksyllä vain muutama esiintyminen. Se johtuu Hovatan työrupeamasta teatterissa. Hän aloittaa kohta Kaasua, komisario Palmun harjoitukset Helsingin kaupunginteatterissa. Lisäksi hänellä on Kansallisteatterissa vielä joitakin Tippukivitapauslastenmusikaalin esityksiä.

Hovatta myöntää, että laulajan ja näyttelijän työn yhdistäminen on välillä hankalaa.

– On vain survottava, ja suunniteltava kaikki tarkkaan. Tärkeää on, et-

tä nukkuu tarpeeksi eli vaihtaa kasettia, kuten tapaan sanoa.

Viime vuonna kiirettä aiheuttivat erityisesti Ultra Bra -yhtyeen konsertit. Hovatan mukaan yhteinen keikkailu tuntui pitkän tauon jälkeen superhienolta.

– Harjoittelimme paljon konsertteja varten. Biisit kyllä tulivat selkäytimestä, mutta laulajien, kuoron ja jousiorkesterin soundin yhdistäminen vaati työtä.

– Se oli tavallaan kuin kotiinpaluu. Kävin läpi ikäviäkin juttuja, kaikki kun ei ollut bändiaikana aina helppoa. Tuttu musiikki toi tunteet ja tilanteet mieleen.

Jutun alussa mainitut kuvaukset Chilessä liittyvät Ylelle tulevaan Invisible Heroes -televisiosarjaan. Jarmo Lampelan ideoima sarja kertoo fiktion kautta kahdesta suomalaisesta lähetystövirkailijasta, Tapani Brotheruksesta ja Ilkka Jaamalasta, jotka auttoivat vuonna 1973 toisinajattelijoita turvaan kenraali Augusto Pinochetin sotilasvallankaappauksen aikaan. Hovatta näyttelee sarjassa Jaamalan vaimoa. ■ Vuokko Hovatta Kolmisin -yhtyeen levynjulkaisukonsertti la 6.10. klo 19 Musiikkiteatteri Kapsäkissä.

8 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

E

ssi Ihonen ei ole ollut esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä mukana sitten lapsuutensa.

Siitä hän löysi kuitenkin kehyksen, johon hän sijoittaa Ainoa taivas -esikoisromaaninsa henkilöt ja tapahtumat. Samalla hän tuo näkyviin vähemmän tunnetun lestadiolaissuuntauksen tapoja ja opetusta – vaikka tarkentaakin, ettei romaanissa kuvattu seurakunta ole ihan puhtaasti esikoislestadiolainen.

Mikkelissä, josta Ihonen on kotoisin, ja sen ympäristössä asuu useita satoja esikoislestadiolaisia. Kaiken kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin 12 000 liikkeen jäsentä. Esikoislestadiolaiset irtautuivat vanhoillislestadiolaisista omaksi liikkeekseen 1900-luvun alussa. He katsovat olevansa alkuperäinen seurakunta – se ”esikoisten seurakunta”, johon Uuden testamentin Heprealaiskirjeessä viitataan. Suurinta hengellistä auktoriteettia liikkeessä käyttävät niin sanotut Lapin vanhimmat, Ruotsin Lapissa toimivat maallikkosaarnaajat.

Ihonen ei ole kohdannut taustansa vuoksi kummeksuntaa tai ennakkoluuloja.

– Ennemminkin ihmiset ovat olleet kiinnostuneita lestadiolaisuudesta ja siitä, millaista arki yhteisössä on ja kuinka olen sen itse kokenut, hän kertoo.

Essi Ihosen mukaan tiiviissä uskonyhteisössä on myös hyviä puolia. Monille sellainen on kantava voima arjessa.

”

VOIKO KUKAAN SANOA TUNTEVANSA TÄYSIN SITÄ IHMISTÄ, JONKA KANSSA MENEE NAIMISIIN – TAI ITSEÄÄNKÄÄN.

AINOASSA TAIVAASSA liikkeeseen – tai seurakuntaan, niin kuin he itse sitä kutsuvat – kuuluvien naisten paikka on kotona suuren perheen äitinä. Töissä käyviä naisia paheksutaan.

Tytöt ja naiset pukeutuvat vaatimattomasti. He eivät käytä housuja vaan pitkiä hameita. Hiukset ovat pitkät ja ne pidetään kiinni. Seuroihin lähtiessä päähän laitetaan huivi.

Romaanissa kuvattu tilanne ei Ihosen mukaan ole enää nykyään koko totuus. Nuoret pukeutuvat vapaammin ja monet naiset käyvät työssä.

– Kotiäitejäkin on. Kotiäitiyden merkitystä ei voi missään nimessä väheksyä. Se on todella arvokasta työtä ja raskasta sellaista, Ihonen lisää.

Romaanin ilmestymisen jälkeen Ihonen on saanut jonkin verran palautetta varsinkin yhteisöstä irtautuneilta. He ovat suhtautuneet kannustavasti ja kiitelleet siitä, että Ihonen on onnistunut kuvaamaan aidosti sekä yhteisön kielteisiä että myönteisiä puolia. Niitä myönteisiäkään puolia Ihosen ei nimittäin ollut vaikea löytää.

– Uskonto ja sen mukanaan tuoma yhteisö voi olla ihmiselle koti, turva ja kantava voima arjessa. Olen kuullut lukemattomia tarinoita siitä, miten joukolla tuetaan perheitä, joilla on vaikeuksia, ja ne lämmittävät mieltäni

Tiukassa turvassa Essi Ihosen esikoisromaani kertoo herätysliikkeessä kasvaneiden teinimorsiamien kipuilusta.

TEKSTIT KAISA HALONEN KUVA ANNA-KATRI HÄNNINEN

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Merkityksellistä elämää joka kerta. Seuroissa saa rauhoittua, olla hiljaa paikoillaan ja kadottaa arjen pois mielestään. Sitten on se ihana pulina seurojen jälkeen, kun ihmiset siirtyvät kahville vaihtamaan kuulumisia ja olemaan yhdessä.

IHOSEN ROMAANIN päähenkilö on 17-vuotias Aino, joka kihlautuu lyhyen, pintapuolisen tuttavuuden jälkeen samaan seurakuntaan kuuluvan Armon kanssa. Yhteisössä on tapana avioitua nuorena. Ainon vuotta vanhempi sisko menee jo naimisiin ja alkaa pian odottaa esikoistaan. Ainon häitä aletaan suunnitella heti, vaikka tytöllä on vielä lukio kesken.

Tulevaisuus ahdistaa. Toisaalta Aino miettii, onko hänestä vaimoksi ja äidiksi alle kaksikymppisenä. Toisaalta tulevaan puolisoon tutustuminen ja omista tunteista selville pääseminen on vaikeaa, kun suutelemistakaan ennen avioliittoa ei katsota hyvällä, mutta toisen lähelle tekisi mieli.

Nykypäivän Suomessa romaanin teinimorsiamien tilanne tuntuu kylmäävältä, vaikka Ihonen huomauttaakin, että Ainon ja Armon tarina on täysin fiktiivinen.

– Toki yhteisössä solmitaan avioliittoja hyvin nuorena, mutta pakkoavioliitot eivät ole todellisuutta. Vaikka seurustelussa on omat sääntönsä, nuoret voivat vapaasti valita puolisonsa. Enkä tiedä, voiko kukaan sanoa tuntevansa täysin sitä ihmistä, jonka kanssa menee naimisiin – tai itseäänkään. Toiseen tutustuminen on elinikäinen projekti.

Ihonen kertoo seuranneensa turhautuneena julkista keskustelua, jota esimerkiksi Me too -kampanjan ympärillä ja abortista on käyty. Tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeus tuntui hänestä niin tärkeältä teemalta, että hän halusi kirjoittaa siitä.

– En usko, että sitä voi korostaa liikaa. Jokaisella on oikeus kehoonsa, seksuaalisuuteensa ja ihoonsa. ■

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä.

Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisestä asumisesta ympärivuorokautiseen hoivaan.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

Lämpimästi tervetuloa!

ESKO JÄMSÄ

Naisia puristavissa uskonyhteisöissä NUORI NAINEN kipuilee uskonsa kanssa ja törmää uskonyhteisön ahtaisiin rajoihin. Essi Ihosen Ainoa taivas ei ole ainoa viime vuosina ilmestynyt romaani, jossa käsitellään tämän tapaisia teemoja. Ahtaissa rajoissa ei ole kyse vain siitä, mihin uskotaan ja miten pelastutaan, vaan myös siitä, miten uskon pitäisi näkyä elämässä ja millaiset valinnat ovat yhteisön jäsenille sallittuja. Kuuluuko esimerkiksi seksuaalisuus yksilön itsemääräämisoikeuden piiriin vai saneleeko yhteisö sen, milloin, miten ja kenen kanssa seksiä saa tai täytyy harrastaa?

Maria Peuran romaani Ja taivaan tähdet putoavat (Teos 2014) on tutkielma hengellisestä vallankäytöstä, manipulaatiosta ja yhteisöön kuulumisen kaipuusta. Se näyttää, kuinka kenestä tahansa voi sopivassa elämäntilanteessa tulla alistettu. Kultinomaisen terapiayhteisön rinnalla kuvataan myös sitä, mitä Lapin herättäjä Lars Levi Laestadius koki ja sai seuraajansa kokemaan.

LOMALLE RUISSALOON Pauliina Rauhala

Varaa syksyn kylpyläloma Ruissaloon.

Nauti ulkoilusta, lämpimistä altaista ja hyvästä ruuasta.

Terhi Törmälehto HANS VON SCHANTZ

Terhi Törmälehdon romaanissa Vaikka vuoret järkkyisivät (Otava 2017) körttikodissa kasvanut lukiolaistyttö löytää oman hengellisen kotinsa helluntaiseurakunnasta, joka kielilläpuhumisineen ja ehdottomine totuuksineen tuntuu tuovan hänen elämäänsä jotakin suurta ja merkityksellistä. Kun ikää ja elämää karttuu, mustavalkoisuus alkaa pikkuhiljaa haalistua, asioiden mittakaava muuttua – ja varma usko tuntua yhä vieraammalta.

Tutustu: www.wilhelmiina.fi

SIRPA PÄIVINEN

Pauliina Rauhalan esikoisromaani Taivaslaulu (Gummerus 2013) kertoo vanhoillislestadiolaisesta nuorestaparista, jonka elämä ajautuu umpikujaan tiuhaan tahtiin syntyvien lasten, uupumuksen ja uskonyhteisön taholta tulevien paineiden ja kontrollin vuoksi.

Rauhala jatkaa vanhoillislestadiolaisen yhteisön kuvausta myös uudessa romaanissaan Synninkantajat (Gummerus 2018). Nyt hän tarkentaa siihen kontrolliin ja hengelliseen väkivaltaan, jota liikkeen hoitokokouksissa 1970-luvulla harjoitettiin. Julkista parannusta joutui tekemään niinkin harmittoman kuuloisista asioista kuin kirkkokuorossa laulamisesta tai metsästysseuraan kuulumisesta.

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Toivotamme 60 vuotta täyttäneet tervetulleiksi kylpylälomalle Plussa-kortilla erikoishintaan:

LOMA 2 VRK alk. 86 € /hlö Sis. majoituksen 2 hh, aamiaiset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Huoneita rajoitettu määrä.

Etu ei kerrytä Plussa-pisteitä.

Tarjoushinta voimassa Plussa-kortilla 60 vuotta täyttäneille 21.12.2018 asti, kun varaus tehdään tunnuksella 60PLUS osoitteessa ruissalospa.fi tai puhelimitse p. 02 44 55 100.

Ruissalon puistotie 640, Turku Maria Peura

10 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Sukupolvien välinen sota Teatteri Avoimissa Ovissa nähdään raikas ja monitasoinen tulkinta Minna Canthin klassikosta Papin perhe.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MITRO HÄRKÖNEN

M Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

inna Canthin vuonna 1891 kirjoittama Papin perhe sisältää teemoja, jotka ovat ajankohtaisia edelleen.

Perheen pappi-isä joutuu riitaan kolmen lapsensa kanssa, koska he edustavat erilaisia arvoja kuin hän.

Isä on ääriuskovainen konservatiivi, kun taas poika ja kaksi tytärtä kannattavat uusia vapaamielisempiä aatteita, kuten naisen tasa-arvoa.

Perheen äiti on kahden tulen välissä: hän myötäilee miestään, vaikka ei haluaisi elää yhtä tiukassa kristillisessä ilmapiirissä.

Teatterin johtaja ja näytelmän ohjaaja Heini Tola valitsi Papin perheen Avoimien Ovien 20-vuotisjuhlanäytelmäksi, koska se sopi teatterissa aiem-

min esitettyjen Canthin näytelmien jatkoksi.

– Olemme muutenkin tarttuneet saman tyyppisiin aiheisiin kuin edelläkävijänä tunnettu Canth. Näitä ovat esimerkiksi naisen asema, perheväkivalta, syrjäytyminen ja vanhustenhoito.

HEINI TOLAN mielestä Papin perhe on ajankohtainen, koska eri tavoin ajattelevien riitely on lisääntynyt koko ajan. Toisaalta kaikkina aikoina ovat vanhan ja nuoren sukupolven ajatukset törmänneet ja aiheuttaneet perheissä välirikkoja.

– Ikuista on myös ihmisen tarve toteuttaa itseään. Näytelmän Maiju-tytär teatterihaaveineen kuvastaa sitä.

Tiedän, että nykyäänkin joissakin perheissä aiheuttaa närkästystä se, että lapsi haluaa ryhtyä taiteilijaksi.

Liberaali Maiju-tytär (Mirjami Heikkinen) järkyttää tiukkaa pappi-isäänsä (Jukka Pitkänen) teatterihaaveillaan. Taustalla perheen äitiä esittävä Ella Pyhältö.

Tolan mukaan kyse on kuuntelemisen taidosta ja sen puutteesta. Jos ihmiset kuuntelisivat toisiaan, he voisivat ymmärtää paremmin erilaisia ihmisiä ja ajatuksia.

NÄYTELMÄSSÄ NÄKYY piirteitä Minna Canthin persoonasta ja lapsista. Heini Tolan mukaan Canth oli kristitty ihminen, joka oli lehtinaisena ja kirjailijana kiinnostunut uusista aatteista kuten pasifismista ja tolstoilaisuudesta.

Myös hänen Maiju-tyttärensä halusi näyttelijäksi, mutta äiti laittoi stopin tämän haaveille.

Tola halusi tuoda näytelmään uutena elementtinä Franciscus Assisilaisen, jonka lempeä hahmo nähdään näyttämön taustalla.

– Franciscus oli rikkaan kauppiasperheen poika, mutta hän jätti kaiken ja keskittyi vähävaraisten auttamiseen. Minusta pyhimyksen kaunis rukous sopii hyvin näytelmän äidin lausumaksi. On hämmentävää, miten kristinopin armollinen perusajatus voi kääntyä perheen isässä täysin muuksi, ankaraksi ja ahdistavaksi. ■ Papin perhe teatteri Avoimissa Ovissa, Erottajankatu 5.

Tervetuloa nauttimaan maukasta lounasta!

Helsingin Saga-palvelutalot tarjoavat vanhustenviikon 7.-14.10.2018 kunniaksi -50% alennuksen buffetlounaan hinnasta (norm. 10,40€) eläkeläiskorttia näyttämällä.

Buffetlounas tarjoillaan joka päivä klo 11.30-14.30. Lounas sisältää alkusalaattipöydän, leivät, keiton, lämpimän ruoan, jälkiruoan sekä ruokajuomat. Katso viikon menut kotisivuiltamme osoitteesta www.sagacare.fi.

Saga-palvelutalojen kahvilat ja ravintolat ovat avoinna kaikille. Lämpimästi tervetuloa nauttimaan maukasta buffetlounasta, ilmoittautumisia ei tarvita.

Lisätiedot: Maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 9-17) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi

Toivotamme mukavaa kansallista vanhustenviikkoa!

Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 00650 Helsinki

Yhä enemmän enkeleitä Ihmiset tarvitsevat enkeleitä. He etsivät yhteyttä taivaaseen ja toivovat, ettei kaikki lopu kuolemaan. Siksi Paavalinkirkossa voi sytyttää kynttilän suojelusenkelin eteen ja Korson kirkon muistolehtoon on tuotu yli sata enkelikoristetta.

TEKSTI JA KUVAT KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

M

aalari kastaa siveltimensä väriin.

Veto vedolta kirkon rapattuun holviin alkaa hahmottua enkeli.

Työn kestäessä niitä syntyy lisää.

Maalattavat kuvat eivät ole vain koristuksia. Niillä opetetaan lukutaidottomalle kansalle Raamatun kertomuksia ja kristinoppia – ja enkeleillä on monissa Raamatun käännekohdissa tärkeä viestintuojan rooli. Maalari maalaa tyhjän haudan ja sen ääreen kolme kyynelehtivää naisihmistä. Ja sitten enkelin, jolla on asiaa: Jeesus on noussut kuolleista. Maalari ei odottele inspiraatiota. Hän on käsityöläinen, joka kopioi kuva-aiheensa mallikirjoista.

Vuoden 1510 paikkeilla työskennelleestä maalarista ei tiedetä nimeä, ei edes kotimaata, mutta hänen enkelinsä Espoon tuomiokirkossa ovat säilyneet. Ikiaikaisten tarinoiden ohella maalaukset kertovat nykykatsojalle myös siitä, kuinka eri puolilla Eurooppaa elettiin samaan aikaan ihan eri aikaa: meillä keskiaikaa, etelämpänä renessanssia.

Espoon tuomiokirkon keskiaikaiset maalaukset ovat hellyttävän kömpelöitä, mutta silti niistä on helppo tunnistaa kuva-aiheita, joita myös italialaiset renessanssitaiteen suuruudet maalasivat.

Kirkon kuoriholveissa on kuvattuna esimerkiksi viimeinen tuomio, jossa enkelit puhaltavat pasuunaan. Jollekin on käynyt tuomiolla hyvin, sillä enkeli näyttää hilaavan häntä kohti taivasta. Toinen on töpännyt, sillä hän on paholaisen kanssa matkalla alaspäin.

Ja tuon täytyy olla Marian ilmestys: enkeli Gabriel kertoo Marialle, että tämä on synnyttävä Jumalan pojan. Maailman ehkä tunnetuin, monen mielestä myös kaunein, maalaus samasta aiheesta on Fra Angelicon tekemä. Se on maalattu jo 70 vuotta aikaisemmin kuin Espoon versio, joskus vuoden 1440 tietämillä. Leonardo da Vincin versio, kuuluisa sekin, on 1470-luvulta.

Renessanssitaiteilijoista esimerkiksi Botticelli on ollut Espoon

tuntemattoman maalarin aikalainen. Hänen Marian ilmestyksensä on valmistunut samoihin aikoihin kuin Espoon tuomiokirkko, 1400-luvun viimeisellä vuosikymmenellä.

Enkeleitä on kuvattu

kristillisen taiteen historiassa kauan, ja enkelihahmo on käynyt läpi useitakin muodonmuutoksia. Esimerkiksi loisteliaan kirjavat siipisulat ovat pelkistyneet valkoisiksi. Se, millaisiksi enkelit nykyisin usein ajatellaan ja miten niitä kuvataan, juontaa juurensa 1400-luvun Italiaan.

– Renessanssin myötä tietyt antiikin kuva-aiheet vyöryivät voimalla taiteeseen. Mukaan tuli kehollisuutta ja aistillisuutta, joka Bysantin ja keskiajan taiteessa oli paljolti abstrahoitu pois.

Lisäksi antiikin taiteessa kuvattu siivekäs voitonjumalatar Nike ja erilaiset siivekkäät hengettäret todennäköisesti vaikuttivat siihen, että enkeleitä alettiin kuvata naisina. Varhaisemmassa kristillisessä taiteessa enkelit olivat androgyynejä hahmoja, kertoo Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Johan Bastubacka.

Siivet ja pitkä puku.

Enkelin muoto on niin iskostunut kulttuuriseen kuva-arkistoon, että meidän on helppo tunnistaa hyvinkin pelkistetyt ja tyylitellyt enkelihahmot, kuten vaikka Timo Suvannon veistämä kolmesta graniittipaadesta muodostuva enkeli Tapiolan kirkon pihassa.

Mutta enkeleilläpä ei ole aina ollutkaan siipiä. Bastubacka kertoo, että varhaiskristillisessä taiteessa enkelit olivat usein ihan tavallisia nuorukaisia ilman erityistuntomerkkejä. Katsojan täytyi kuvan muusta sisällöstä tajuta, milloin kyseessä oli enkeli.

– Vähitellen huomattiin, että siivet ovatkin kätevät: otetaan ihmiskeho ja liitetään siihen siivet eli tehdään ikään kuin hybridiolento. Siivillä osoitetaan, että kyse on henkiolennosta, joka ylittää aineellisen todellisuuden.

Ihmisen ja siiven yhdistelmästä tuli niin voimakas kulttuurinen symboli, että se on läpäissyt eri uskontoperinteitä ja populaarikulttuuria vuosisatojen ajan.

Johan Bastubackan

lapsuudenkodin seinällä oli suojelusenkeliä esittävä taulu – sama kuin niin monessa muussakin kodissa. Juuri siinä esitetty lempeä, äidillinen naishahmo on monelle protestanttiselle eurooppalaiselle peruskuva enkelistä. Sen suosio kertoo Bastubackan mukaan myös siitä, millaisia uskonnollisia ihanteita on viimeisen parin sadan vuoden aikana pidetty tärkeinä: huolenpitoa, lempeyttä, välittämistä.

– Suojelusenkelitaulussa näkyvät elämän vaarallisuus – pienet heikot ihmiset, jotka eivät ymmärrä, millaiset vaarat heitä ympäröivät – ja suojeleva henkiolento. Enkeli kuvaa asennettamme lapsiin mutta samalla myös sitä, että toivomme ja uskomme, että on jokin korkeampi hyvä voima, joka suojelee ihmisiä tässä hullussa maailmassa.

Tutun suojelusenkelin luona voi hiljentyä ja pyytää varjelusta esimerkiksi Paavalinkirkossa.

Enkelikuvan edessä sivupöydällä palaa kynttilä, ja halutessaan kirkossakävijä voi sytyttää tuohuksen.

Suojelusenkeli on tuore lisäys Paavalinkirkon sisustukseen, mutta ilman enkeleitä siellä ei ole oltu aiemminkaan. Enkelit nähdäkseen tosin joutuu tihrustamaan, sellaisissa korkeuksissa ne alttarin yläpuolen kattofreskossa ovat. Ne ovat niin ylhäällä, ettei freskon suunnitellut taiteilija Antti Salmenlinna itse korkeanpaikankammoisena pystynyt sitä maalaamaan, vaan työ jäi koristemaalari Ilmari Mannisen tehtäväksi.

Nämä enkelit ovat korkeakirkollisia muutenkin kuin sijaintinsa puolesta. Juhlavina ne kantavat vanhoja kristillisiä symboleita: yhdellä on käsissään palmunlehvä ja kyyhkynen, toisella miekka ja vihkiristi, kolmannella voitonlippu ja Raamattu, neljännellä ehtoollisleipä ja malja.

Oikeastaan kattofreskon enkelit ovat yhtä jäykkiä ja etäisiä kuin luterilaisen kirkon virallinen suhtautuminen enkeleihin. Enkelit ovat jossain korkeuksissa, mutta minkäänlaiseen suorempaan henkilökohtaiseen suhteeseen niiden kanssa ei rohkaista. Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa enkeleiltä voidaan pyytää esirukouksia ja suojelusta siinä missä pyhimyksiltäkin. Sivupöydälle tuotu suoje-

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

lusenkeli viittaa ehkä siihen, että moni kirkossakävijä kokee nykyisin enkelit helpommin lähestyttäviksi kuin Jeesuksen.

– Tämä vie aika perustavien teologisten kysymysten äärelle.

Protestanttisessa opetuksessa korostetaan usein yksilön suhdetta Kristukseen. Katolilaiset ja ortodoksit hahmottavat asian toisin. Kirkko on pyhien yhteys ja siinä pelastutaan yhdessä, yhteisönä. Siihen yhteisöön kuuluvat elävät ja kuolleet, ihmiset ja enkelit, kertoo Bastubacka, joka itse on ortodoksi.

Enkelikuvaston valtava suosio ja monien tuntema kiinnostus myös ei-kristilliseen enkelihengellisyyteen voisi hänen mukaansa kertoa jonkinlaisesta tyhjiöstä.

– Onko ihmisellä perususkonnollinen kaipuu siihen, että tässä lähellä olisi Jumalan lähettiläs, joka voisi auttaa? Enkelithän ovat Jumalan voiman ja läsnäolon henkilöitymiä.

Olisivatko nämä

pääkaupunkiseudun prameimmat enkelit? Kuvatuimmat ne varmaan ovat, ja tänäänkin moni turisti lähtee Helsingistä enkelinkuva mukanaan. Kun saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel – jonka sukunimi muuten on suomeksi enkeli – suunnitteli kirkon Helsingin parhaalle paikalle, hän halusi muuten pelkistettyyn kirkkosaliin suuren ja komean alttarirakennelman.

Suunnitelmasta toteutettiin Engelin kuoltua vain kaksi kullattua, rukoukseen polvistunutta enkeliä. Ne ovat saaneet seurata maan mahtavimpien kokoontumisia, julkkishäitä, piispanvihkimisiä ja valtiomiesten hautajaisia.

Tuomiokirkolta pääsee metrolla Itä-Helsingin viimeisimmille asemille reilussa kahdessakymmenessä minuutissa. Etäisyys alkaa tuntua paljon pitemmältä, kun sumuisena perjantaiaamuna Itäkeskuksen paikkeilla tulee katsoneeksi tarkemmin kanssamatkustajiaan. Moni istuu tyhjä kassi nyrkkiin puristettuna. He jäävät pois Myllypurossa. On leipäjonopäivä. Ruokaa on pian ilmaiseksi tarjolla myös Vantaan puolella Länsimäen kirkolla, jonne on Mellunmäen metroasemalta muutaman minuutin kävelymatka.

Länsimäessä ollaan suojelus-

enkeleiden seurassa. Kirkon aulaa pitää silmällä kuvanveistäjä Aimo Talevan lähes neljä metriä korkea puureliefi Varjelus.

Tuttu suojelusenkelikuva puolestaan on päässyt lyijylasityöhön, joka roikkuu kirkon ikkunassa.

Se ja toiseen ikkunaan ripustettu kolmen enkelin ryhmä ovat lähitaidetta, naapurustossa asuvan Ansa Pennasen tekemiä ja kirkkoon lahjoittamia.

– Olethan huomannut myös nämä meidän arjen enkelit? kysyy diakoni Heli Leskinen.

Arjen enkeleillä on sädekehinä valkoiset paperimyssyt. He ovat eläkeikään ehtineitä naisia, jotka keittävät jokaviikkoisen Puuroperjantain puurot ja kahvit, loihtivat tarjottavat pöytiin ja siivoavat jäljet.

Länsimäestä on

kolmisen kilometriä Kontulaan Mikaelinkirkolle. Se on nimetty ylienkeli Mikaelin mukaan, mistä muistuttaa kuvanveistäjä Kari Juvan enkeliveistos katon reunalla. Mikaelilla on ihan pian juhla. Sunnuntai 30.9. on hänen nimikkopäivänsä, mikkelinpäivä.

Se on vanha juhla, sillä ensimmäiset tiedot sen viettämisestä ovat 400-luvulta. Myöhemmin siitä on tullut kaikkien enkelien päivä. ”Aina kun on tehtävä jotain, mikä vaatii ihmeellistä rohkeutta, lähetetään Mikael”, kirjoitti vuosina 590–604 paavina toiminut Gregorius Suuri. Ylienkeli Mikaelin ajatellaan olevan taivaallisten sotajoukkojen johtaja.

Läntisessä kirkkotaiteessa hänet kuvataan tavallisesti taistelemassa pahaa vastaan. Paha puolestaan näyttää usein lohikäärmeeltä tai jonkinlaiselta hirviöltä. Kuva-aiheella on ihan raamatullinen pohja: Uudessa testamentissa Johanneksen ilmestyksessä kerrotaan taivaassa käydystä sodasta, jossa Mikael enkeleineen taisteli lohikäärmeenhahmoista paholaista vastaan ja voitti. Paholainen syöstiin alas maan päälle.

Nimitys ylienkeli tai arkkienkeli kuulostaa maallikosta siltä, että Mikaelin täytyy olla enkelikunnan huipulla. Ehei. Varhaiskirkossa enkeleitä jaoteltiin luokkiin tai hierarkioihin sen mukaan, kuinka lähellä Jumalaa ne ovat. Tunnetuin on PseudoDionysiokseksi kutsutun teolo-

gin esittämä yhdeksänluokkainen enkelihierarkia, jossa ylimpinä ovat valtaistuimet, serafit ja kerubit. Mikael ja hänen ylienkelikollegansa ovat hierarkiassa vasta kahdeksansina, tavallisten enkeleiden yläpuolella kuitenkin.

Jonkinlaisen aavistuksen enkelimaailman rikkaudesta ja runsaudesta saa, kun vierailee ortodoksisessa Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa Tapiolassa. Kirkossa tuoksuu suitsutus, sillä siellä on juuri vietetty jumalanpalvelusta. Koko kirkko tuntuu havisevan enkelien siiveniskuista. Ikonimaalari Alexander Wikströmin maalaamia enkeleitä on seinillä ja katon korkeuksissa. On kuusisiipisiä serafeja, ylienkelit Gabriel ja Mikael ja monia ihan tavallisia enkeleitä.

Jotakin tällaista 300-luvulla elänyt Johannes Krysostomos on voinut tarkoittaa, kun hän kutsui kirkkoa enkelien juhlaksi.

Toisenlainen

enkelipaljous tulee vastaan Korson kirkon muistolehdossa.

Minne silmä siellä osuukin, se osuu enkeliin. Niitä on 135. Aivan kuin somat pikkuenkelit olisivat jokin itsekseen lisääntyvä, hautausmailla viihtyvä oliolaji, joka pesii nimimuurin lokeroissa.

Hietaniemen hautausmaan vanhalla puolella enkelit ovat ihan toista kokoluokkaa kuin Korsossa. Tyylikin on toinen. Osa on itsessään taideteoksia, niin kuin kuvanveistäjä Walter Runebergin tekemä muistomerkki Valoa kohti kirjailija Zachris Topeliuksen haudalla. Tai Ville Vallgrenin toteuttama diakoniatyön uranuurtajan Aurora Karamzinin hautamuistomerkki.

Johan Bastubacka löytää hautausmaiden enkeleille kaksi selitystä. Niillä voidaan kuvata vanhaa, kristillisen tradition mukaista käsitystä, että enkelit vievät kuolleen sielun taivaaseen. Toisaalta enkelit kertovat myös populaariuskonnollisista kuolemankäsityksistä.

– Jossain vaiheessa populaariin uskonnollisuuteen on juurtunut ajatus, että kuolleiden sielut muuttuvat enkeleiksi ja edesmenneet ovat enkeleinä taivaassa. Se ei ole linjassa perinteisen kristillisen opetuksen kanssa, jonka mukaan enkelit ovat luotuja henki-

B

3

4B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

olentoja, mutta siihen on ollut helppo tarttua, koska se on antanut hahmon toivolle kuolemanjälkeisestä jälleennäkemisestä.

Tällainen toivo näkyy esimerkiksi Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla. Kuori-ikkunassa olevan lasimaalauksen yläreunassa on kaksi enkelilasta pilven päällä. Perimätieto kertoo, että lapset kuvaavat lasimaalauksen lahjoittaneen Maria Ekmanin serkkuja, jotka menehtyivät hukkumalla.

Enkelit ovat sanansaatta-

jia kahden maailman, tämän- ja tuonpuoleisen, välillä. Vantaalla Kivistön kirkossa ne näyttävät laskeutuvan taivaasta pasuunoita soittaen. Pasuunoihin puhaltavat

enkelit ovat osa Sakari Marilan maalaamaa alttaritaideteosta.

Jokin viesti kivistöläisille lienee ollut myös nukkea muistuttavalla enkelikoristeella. Se odotteli oven edessä, kun suntio Harri Vehkonen noin vuosi sitten tuli työpaikalleen. Vehkonen päästi enkelin sisälle, ja nyt sillä on paikka kaapin päällä kirkon aulassa.

– Minulle ei ole selvinnyt, kuka enkelin siihen oli jättänyt, Vehkonen kertoo.

Johan Bastubackalle enkelit viestivät myös isosta kulttuurisesta murroksesta. Viimeiset parisataa vuotta jatkunut valistuksen jälkeinen modernin aikakausi on ehkä jotenkin hiipumassa.

– On ajateltu, että jos haluaa ymmärtää maailmaa, se pitää tehdä tieteen välinein. Kaikki henkinen on ollut aika lailla mar-

ginaalissa. Olemme luulleet olevamme moderneja, mutta eiväthän uskonnolliset, perustavat kysymykset ole hävinneet mihinkään. Onko enkeleiden suosiossa kyse myös siitä, että ne kuplivat esiin? Bastubacka kysyy.

– Enkelit voivat olla kuvallisia hahmoja ihmisen etsinnälle ja kaipaukselle. Ne konkretisoivat isoja kysymyksiä: onko kuolemanjälkeistä, onko tuonpuoleista? Esimerkiksi kun ihminen kantaa kaulassaan enkeliriipusta, hän kantaa ihollaan kuvaa tuonpuoleisuudesta, jostakin, mikä ylittää aineellisen maailman. On melkoinen juttu, että ihmiset haluavat suorastaan takertua siihen kuvaan. ■ Jutun kirjoittamisessa on ollut apuna myös Serafim Seppälän kirja Taivaalliset voimat – Enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa (Kirjapaja 2016).

Myötätunnon kuvaaja

Anja Olavisen mukaan Haavoittuneen enkelin suosion salaisuus saattaa olla siinä, että siihen voi peilata omaa elämäänsä. Sen myös saattaa nähdä eri lailla erilaisissa elämänvaiheissa.

– Niin kuin muutkin suuret taideteokset se kestää aikaa – myös henkilökohtaista aikaa. Itse olen viime aikoina sitä katsoessani ajatellut keskustelua, jota on käyty kiusaamisesta ja koululaisten elämästä.

Toinen salaisuus saattaa olla se myötäeläminen ja empatia, joka välittyy niin Haavoittuneessa enkelissä kuin monissa muissakin Simbergin teoksissa.

– Taiteilijan katse on samastuva, ei ulkopuolinen.

Luulen, että ihmiset vaistoavat sen, ja se koskettaa, Olavinen arvioi.

Simberg itse ei halunnut määritellä, miten teos olisi ymmärrettävä. Kun hän

asetti maalauksensa ensimmäistä kertaa esille, sen nimen paikalla oli pelkkä ajatusviiva.

– Se on aika vahva kannanotto. Ajatusviiva oli yksi tapa ilmaista, että jokainen näkee ja kokee teoksen omalla tavallaan. Samalla se oli taiteilijan lupa siihen, Olavinen sanoo.

Haavoittunut enkeli on pitkän prosessin tulos. Ensimmäiset aihiot ovat 1800-luvun lopulta. Enkeli on ollut mukana kuvassa koko ajan, mutta aluksi tummahiuksisena. Ensimmäisissä luonnoksissa pienet pirut työnsivät enkeliä kottikärryillä. Sitten kottikärryistä tu-

li paarit, sen jälkeen piruista ihmispoikia.

Maalaus oli taiteilijalle itselleenkin tärkeä ja valmistui raskaan elämänvaiheen päätteeksi. Simberg sairasti todennäköisesti syfilistä ja oli ollut Diakonissalaitoksella hoidettavana sairauden aktivoiduttua.

Simberg maalasi toisen version Haavoittuneesta enkelistä Tampereen tuomiokirkkoon ja käytti enkeleihin viittaavia siipiaiheita myös kirkon kattofreskoissa ja saarnatuolissa. Enkeleitä löytyy Simbergin muistakin teoksista, välillä humoristisestikin esitettyinä.

Anja Olavisen mukaan Simbergin elämänkatsomuksessa oli uskonnollinen vire.

– Hän ei ollut kirkkouskovainen, vaan hänellä oli laajempi tulokulma uskonnollisuuteen. Hän ei jakanut ihmisiä hyviin ja pahoihin vaan ymmärsi erilaisia tapoja elää maailmassa. Simberg ei tuomitse, mutta hän näyttää, että ihmisillä on vastuu teoistaan. Esimerkiksi Tienhaarassa-teoksessa piru ja enkeli kiskovat ihmistä eri suuntiin. Se panee katsojan miettimään, mihin eri valinnat johtavat.

KANSALLISGALLERIA / AHLSTRÖMIN KOKOELMA / HANNU AALTONEN

Ateneumin taidemuseossa toisen kerroksen pääsalin paraatipaikalla on museon rakastetuin ja todennäköisesti tunnetuinkin maalaus, Hugo Simbergin vuonna 1903 maalaama Haavoittunut enkeli. Juuri sen museovieras näkee ensimmäisenä.

Museon työntekijät ovat huomanneet, että Haavoittunut enkeli saa monet pysähtymään pitkäksi aikaa.

– Se koskettaa ja vetää puoleensa ihmisiä ihan kulttuurista riippumatta, kertoo erikoistutkija Anja Olavinen.

Hän itse muistaa nähneensä Haavoittuneen enkelin ensimmäisen kerran noin kymmenvuotiaana, aika lailla samanikäisenä kuin maalauksen lapset ovat.

– Muistan katsoneeni maalausta aika pitkään.

Mietin, että mitähän on tapahtunut ja miksi pojat kantavat enkeliä. Maalauksen enkeli oli erilainen kuin silloinen mielikuvani enkeleistä, vailla valtaa ja voimaa.

MAINOS

Muistivaikeuksia?

Kylmät kädet ja jalat?

Iän myötä verenkierto heikkenee, ja seurauksena voi olla muistiongelmia, keskittymisvaikeuksia sekä väsymystä. Remital on luontaistuote, jonka kasviainesosat vilkastuttavat verenkiertoa ja voivat siten ylläpitää hyvää muistia ja keskittymiskykyä.

M

inkä takia sähköpostiosoit­ teen salasanaa on yhtäkkiä vaikea muistaa? Ja miksi unohdamme, minne olemme laitta­ neet avaimet?

Iän myötä keskittymiskykymme ja muistimme heikkenevät: ongelmien ratkaisu vaikeutuu ja unohdamme asioita helpommin. Kognitiiviset kyvyt heikkenevät samalla tavalla miehillä ja naisilla.

Remital on luontaistuote, jonka kas­ viainesosat vilkastuttavat verenkiertoa ja voivat siten ylläpitää ikääntyvien hyvää muistia ja keskittymiskykyä.

Ikääntyminen heikentää verenkiertoa Jos aivot eivät saa verenkierron mu­ kana tarpeeksi happea, glukoosia ja muita ravinteita, seurauksena voi olla muistiongelmia, keskittymisvai­ keuksia ja väsymystä.

Ongelmat eivät ratkea pelkästään muistilapuilla tai nukkumalla, joten

vaivojen taustalla olevat syyt kannattaa selvittää. Aivotoimintaan liittyvän ää­ reisverenkierron tukeminen on yksi hyvä keino ylläpitää hyvää muistia ja keskittymiskykyä.

Koska verenkierto säätelee kehon lämpötilaa, myös kylmät kädet ker­ tovat huonosta verenkierrosta.

Onko sinulla heikentynyt verenkierto?

1. Huono muisti

Jos huomaat muistisi heikentyneen, syy voi löytyä huonosta verenkierrosta.

Hyvä verenkierto ja virkeät aivot kuuluvat yhteen!

Remital vilkastuttaa verenkiertoa Remital sisältää bacopa monnieri ­kasvin uutetta, joka vilkastuttaa ääreisverenkiertoa ja siten tukee kognitiivisia toimintoja ja auttaa ylläpitämään hyvää muistia.

Remital sisältää myös gin­ seng­uutetta, joka edesauttaa hyvää huomiokykyä ja mielen virkeyttä. Niasiini ja biotiini edistävät nor­ maaleja psykologisia toi­ mintoja ja hermoston toimintaa.

B6­vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.

2. Kylmät kädet ja jalat Heikentynyt verenkierto ei jaksa pumpata verta kaikkialle kehomme ääreisosiin ja siksi kädet ja jalat voivat tuntua kylmiltä.

3. Keskittymisvaikeudet Kun veri ei kierrä aivojen pieniin suoniin saakka, keskittymiskykymme heikkenee ja ajatus katkeilee.

LUE KIRSIN TARINA:

”Kylmät ja kankeat kädet hankaloittivat elämääni”

Kun kylmät kädet eivät enää vaivanneet, Kirsi pystyi taas jatkamaan maalaamista ja korujen valmistusta. ”MINULLA ON AINA OLLUT

huono ääreisverenkierto ja sen myötä kylmät kädet ja jalat.

Jokin aika sitten kylmän kan­ gistamat, tunnottomat sormet alkoivat haitata yhä enemmän rakkaita harrastuksiani, kuten maalausta, käsitöitä ja korujen valmistusta.

Se oli kauheaa. Koruja on turha yrittää tehdä, kun pienet helmet hädin tuskin pysyvät käsissä. Ongelmat seuraavat tunnetusti toisiaan, ja sa­ moihin aikoihin huomasin muistinikin temppuilevan.

Minulla oli usein epävarma olo ja tunne siitä, että jotain

oli päässyt unohtumaan. Kun kerroin ongelmistani eräälle tuttavalleni, suositteli hän minulle luontaistuoteval­ miste Remitalia, jonka vai­ kuttavat aineet vilkastuttavat verenkiertoa. Päätin kokeilla tuotetta, enkä joutunut petty­ mään.

Kun olin käyttänyt Remi­ talia jonkin aikaa, lämpö alkoi palata käsiini ja huomasin, ettei minun enää tarvinnut kirjoitella itselleni pieniä muis­ tilappuja. Kun kylmät kädet eivät enää vaivanneet, pystyin taas jatkamaan maalaamista ja korujen valmistusta.

En tiedä, mitä elämälläni te­ kisin, jos tunnottomat kädet ja huono muisti olisivat esteenä luoville harrastuksilleni. Olen todella tyytyväinen Remi­ talin vaikutukseen ja suosit­ telen sitä myös muille, joilla on huono verenkierto tai muisti­ ongelmia.”

4. Väsymys

Verenkierron tärkeä tehtävä on kuljettaa ravinteita elimistössämme. Verenkierron heikkeneminen voi tuntua väsymyksenä ja uupumuksena.

Tilaa Remital puoleen hintaan!

Kun tilaat Remitalin jakelupalveluna, saat ensimmäisen pakkauksen puoleen hintaan.

Nyt vain 19,95 € + toimituskulut 4,95 € (60 tablettia)

TILAA NYT: 0800 152 525

Ma-To 8-16 Pe 8-14.30 Puhelu on maksuton!

www.wellvita.fi Hirsalantie 11 02420 Jorvas

HUOM! Ei sitoutumisaikaa.

Maksu aina laskulla.

Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

6B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Kuka?

Tuomas Kurttila, 40, on toiminut Suomen lapsiasiavaltuutettuna toukokuusta 2014 lähtien.

Kurttilan perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta ja kaksi koiraa.

Entinen keskustanuori liittyi Sdp:n jäseneksi vuonna 2012.

Missä?

Kumpulan siirtolapuutarhan mökki on eritahtinen paikka keskellä kaupungin sykettä.

Tuntuu kuin kahvikin tippuisi siellä hitaammin.

Motto

Elämä ei ole kuitenkaan lopulta mustaa tai valkoista, vaan harmaan sävyjä.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Lapsen äänitorvi Tuomas Kurttilan mielestä pienelläkin ihmisellä on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Joskus se vaatii julkista keskustelua vaikeista asioista.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

astuunalaisuus. Sana kuulostaa hieman vanhahtavalta, mutta lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila käyttää sitä luontevasti. Se kuvaa lapsuuden mukana sisäistynyttä arvopohjaa ja sitä, millaiseksi hiljattain 40 vuotta täyttäneen Kurttilan minuus on rakentunut.

Vastuunalaisuus tarkoittaa Kurttilalle muun muassa velvollisuutta toimia tilanteissa, joissa hän tunnistaa epäoikeudenmukaisuutta.

– Elämäni on ollut monella tavalla hyvää ja ongelmatonta. Se tuo velvollisuuden antaa hyvää eteenpäin, hän sanoo.

Kurttila varttui Oulussa kolmilapsisen perheen kuopuksena. Äiti Ritva Kurttila hoiti kodin ja isä Paavo Kurttila toimi pankinjohtajana. Kurttila lauloi poikakuorossa, osallistui Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen (NMKY) toimintaan ja urheili.

Kirkossa käytiin silloin tällöin, mutta uskonnollisuus ei ollut kotona jokapäiväinen asia.

– Arkinen kristillisyys näkyi kaikissa asioissa, mutta se ei peilautunut minulle kristillisyytenä vaan hyvänä elämänä, Kurttila sanoo.

YHTEISKUNNALLINEN AKTIVISUUS antoi ensimmäiset merkkinsä jo ennen kouluikää, kun Oulun kaupunki keräsi asukkailta ideoita kaupungin kehittämiseksi. Viisivuotias Tuomas Kurttila teki aloitteen, jossa ehdotettiin talvehtimispaikkojen rakentamista niitä tarvitseville siileille.

– Tuossa tapauksessa näkyi jo orastavana persoona, joksi myöhemmin kasvoin, ja minulle ominainen tapa havainnoida ympäristöäni. Muisto kertoo myös siitä, että perheessäni myös pienellä ihmisellä oli mahdollisuus kertoa ajatuksensa ja olla mukana, Kurttila sanoo.

Yläluokilla lama tuli lähelle isän työn kautta. Kotona puhelin soi ja paikalliset yrittäjät kävivät keskustelemassa tilanteestaan pankinjohtajan kanssa.

Kurttila muistaa tapauksen, jossa yrityksen konkurssi vältettiin, kun valuuttalainat ehdittiin muuttaa markkalainoiksi ennen markan devalvaatiota.

Isän esimerkki vahvisti Kurttilan luottamusta siihen, että jokaisella on mahdollisuus toimia, kun toinen ihminen tarvitsee apua. Lamavuosien ihmiskohtalot näyttivät myös sen, että elämä ei ole helppoa.

– Ymmärsin silloin, että ihmisen arvo ei riipu siitä, mitä työtä hän tekee. Työn arvo on siinä, että sillä tulee toimeen ja sen kautta on osa yhteisöä, Kurttila sanoo.

AIKUISTEN KANNUSTAVASTA suhtautumisesta Tuomas Kurttilalle rakentui sisäinen tunne siitä, että omat ajatukset ovat tärkeitä. Myöhemmin kokemus kiteytyi keskeiseksi elämänarvoksi: jokaisella ihmisellä on oikeus tulla kuulluksi.

Kurttila muistaa lapsuudestaan tilanteen, jossa koulutoveri jäi syrjään toisten leikeistä. Toiset lapset yrittivät kannustaa ja houkutella häntä mukaan.

Aikuiset näkivät kuitenkin tilanteen eri tavalla ja sanoivat, että yksin jäänyt tulisi jättää rauhaan.

Tänään Kurttila on itse aikuinen, mutta hän uskoo yhä, että lapset olivat tilanteessa oikeassa ja aikuiset väärässä.

– Lasten ajatus, että toinen yritettiin saada mukaan leikkeihin, oli ehdottomasti oikea. Toisaalta lapset eivät välttämättä tiedä kaikkea toistensa tilanteesta.

Mieleen on jäänyt myös varhaisia havaintoja lasten välisestä eriarvoisuudesta. Alakoululaisena Kurttila ihmetteli, miksi osa joukkuetovereista jäi pois jalkapallojoukkueen turnausmatkalta. Vuosia myöhemmin hän ymmärsi, että heidän vanhemmillaan ei ollut varaa maksaa matkasta.

– Tänään lasten harrastusten hintataso on toista luokkaa kuin 1980-luvulla. Lapsiasiavaltuutettuna olen saanut yhteydenottoja vanhemmilta, jotka ovat maksaneet lapsensa urheiluseuralle 800 euroa riihikuivaa rahaa, Kurttila sanoo.

ti sukupolvien väliseen suhteeseen, jos aikuiset eivät enää luota lapsiin, Kurttila varoittaa.

RAJATUMPI.

KEVÄÄLLÄ 2003 Tuomas Kurttila jätti työnsä keskustan puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen eduskunta-avustajana ja siirtyi opetusministeriön suunnittelijaksi, jonka työalaan kuuluivat nuorisotyö ja nuorisopolitiikka. Saman vuoden syksyllä hallintotieteiden maisterin tutkinnon suorittanut Kurttila aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa.

Kurttilan mukaan tarve suunnanmuutokseen heräsi, kun nuoruuden idealismi törmäsi politiikan raadollisuuteen. Kurttila lähti eduskunnasta ennen tapahtumia, jotka lopulta johtivat Jäätteenmäen luopumiseen pääministerin tehtävästä.

– Olin nähnyt läheltä valtaa ja vallasta taistelua.

Halusin ottaa etäisyyttä politiikan pinnallisuuteen ja syventää ajatusmaailmaani. Teologia antoi siihen hyviä eväitä, Kurttila sanoo.

Opetusministeriön suunnittelijana Kurttila kohtasi lastensuojelun maailman, joka avasi hänen silmänsä suomalaisten perheiden todellisuudelle. Kokemus vahvisti Kurttilan tunnetta omasta hyväosaisuudesta ja velvollisuudesta toimia niiden hyväksi, joiden lähtökohdat ovat heikommat.

– On ollut rankkaa nähdä, että emme ole yhdenvertaisia, vaikka lainsäädäntö on joissakin asioissa selvä. Esimerkiksi perusopetuksen maksuttomuus ei toteudu käytännössä lainkaan, hän sanoo.

TASA-ARVON JA VAPAUDEN vaarantuminen nousevat keskeisiksi huolenaiheiksi, kun Tuomas Kurttila vertaa omaa lapsuuttaan nykyiseen Suomeen. Hyvää kehitystä Kurttila näkee siinä, että tämän päivän opettajilla on aiempaa enemmän herkkyyttä nähdä lasten yksilöllisiä tarpeita.

1980-luvun koulussa jokainen lapsi sai samat koulukirjat ja kynät. Oppimismahdollisuudet eivät erkaantuneet sen mukaan, oliko vanhemmilla varaa ostaa lapselle digilaitteita. Koulun hammashoitajat opettivat harjaamaan hampaat ja pureskelemaan violetteja fluoritabletteja.

Kurttilan mielestä yhteiskunta oli viisas, kun hampaiden harjaus opetettiin koulussa kaikille lapsille.

– Sen ansiosta kuulun sukupolveen, jolla on terveet hampaat. Tänään ajattelemme sinänsä johdonmukaisesti, että asia kuuluu vanhempien kasvatusvastuulle, mutta onko se jokaisen lapsen edun mukaista? Kurttila vertaa.

Vapautta lapsuuteen toivat älypuhelimien puuttuminen ja lyhyet koulumatkat, jotka taittuivat useimmiten kävellen tai pyörällä. Nyt itäsuomalaisista lapsista joka kolmas ja Etelä-Suomen koululaisista joka viides käyttää koulukyytejä.

Kurttilan mielestä muutokset ovat kaventaneet lasten luontaista liikkumisympäristöä. Samaa kehitystä tukevat myös koulujen ja kotien välillä tiuhaan kulkevat Wilma-viestit ja jäljityslaitteet, joita vanhemmille markkinoidaan.

– Lapsen ympärillä on enemmän ihmisiä, vuorovaikutusta ja viranomaisia kuin ennen, mutta samalla lapsuuden reviiri on aikaisempaa rajatumpi.

Lisääntynyt vuorovaikutus voi vaikuttaa kielteises-

LAPSIASIAVALTUUTETTUNA Tuomas Kurttila kokee tehtäväkseen puhua niistä vaikeista asioista, joista ihmiset eivät halua kuulla. Se on tarkoittanut keskustelun herättämistä myös lastensuojelun epäkohdista.

Kurttilan saamien yhteydenottojen perusteella lastensuojelujärjestelmässä on puutteita, jotka liittyvät siihen, miten nuoria kohdellaan ja kuinka heitä koskevia päätöksiä perustellaan. Liian tyypilliseksi on osoittautunut esimerkiksi tilanne, jossa nuori ei saa vuoden aikana kertaakaan yhteyttä omaan sosiaalityöntekijäänsä.

Lastensuojelu näyttäytyy Kurttilalle suljettuna alueena, josta ei käydä yhteiskunnallista keskustelua. Vaikeneminen näkyy myös siinä, että lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten mielipiteitä lastensuojelun toimivuudesta ei ole selvitetty.

Kurttilan mukaan emme tiedä, miten he kokevat suhteensa kavereihin, läheisiinsä ja sosiaalityöntekijöihin.

– Olen tutustunut tässä tehtävässä satoihin tilanteisiin, joissa lastensuojelu on epäonnistunut. Näissä tapauksissa olisimme pystyneet parempaan, jos lapsi olisi tullut kohdatuksi ja arvostetuksi ihmisenä. Keskustelun ja tiedon puute kertoo siitä, että päättäjät eivät uskalla katsoa näiden lasten todellisuutta, Kurttila sanoo.

Kurttilan omaan työhön todellisuuden katsominen kuuluu. Lasten ja nuorten henkilökohtaisissa tapaamisia rankat elämänkohtalot tulevat lähelle.

– Tapaan työssäni nuoria, jotka ovat viillelleet itseään ja joita pidetään lepositeissä. En osaa hätkähtää näitä asioita, vaan koen ne osaksi arkista elämää. Saan voimaa siitä, että minulla on mahdollisuus toimia heidän puolestaan. ■

”

LAPSEN YMPÄRILLÄ ON ENEMMÄN IHMISIÄ, VUOROVAIKUTUSTA JA VIRANOMAISIA KUIN ENNEN, MUTTA SAMALLA LAPSUUDEN REVIIRI ON AIKAISEMPAA

8B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Nainen, tutustu vihaasi!

Aggressio on pohjimmiltaan myönteinen elämänvoima, joka voi muuttua tuhoavaksi. Joskus kiltin naisen suuttuminen pelastaa parisuhteen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

K

orkeasti koulutettu pariskunta aloittaa pariterapian. Työskentelyn alussa käsitellään miehen masennusta. Kahdenkeskisessä terapiaistunnossa mies kertoo psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttuselle, että hän pelkää vaimonsa aggressiivisuutta ja väkivaltaisuutta.

Riitatilanteissa vaimo huutaa ja käyttäytyy uhkaavasti. Joskus hän lyö nyrkillä seinää aivan miehen pään vie-

ressä. Vaimo kieltää kuitenkin olevansa väkivaltainen.

– Tällaisista tilanteista ei puhuta, koska miellämme väkivallan alaluokkaisten ja huono-osaisten ihmisten käyttäytymistavaksi. Älykkäiden, koulutettujen ja tunnetaitoisten ihmisten väkivaltaisuus on yhteiskunnassa hyvin piilotettua, Ketola-Huttunen sanoo.

Ketola-Huttunen ja pariterapeutti, perhepsykoterapeutti Heli Pruuki käsittelevät naisen vihaa ja aggressiota syyskuussa ilmestyneessä tieto-

kirjassa Vihainen nainen – hyvä, paha aggressio (Kirjapaja).

PARISUHDEVÄKIVALLAN taustalta löytyy tutkimusten mukaan usein lapsuuden aikainen trauma. Kun vaikeasti traumatisoitunut ihminen kohtaa parisuhteen väistämättömiä ristiriitatilanteita, hän turvautuu joko täydelliseen kontrolliin tai alistumiseen.

Asiantuntijat jakavat parisuhdeväkivallan karkeasti kahteen tyyppiin.

Suhteen sisäiseen dynamiikkaan liittyvässä väkivallassa puolisoiden riitely etenee fyysiseksi tönimiseksi ja molemminpuoliseksi kiinni käymiseksi.

Kontrolloivassa parisuhdeväkivallassa väkivalta on toisen puolison keino hallita kumppaniaan. Kontrolloivan väkivallan käyttäjä on useammin mies kuin nainen.

Kummassakin perheväkivallan muodossa avun hakemisella on kiire, sillä tilanteen pitkittyminen voi johtaa väkivallan raaistumiseen.

Ketola-Huttusen työskentely esimerkkipariskunnan kanssa johti siihen, että vaimon väkivaltaisuuden taustalta paljastui vanhempien väkivaltaisuuteen liittyviä traumaattisia lapsuudenkokemuksia. Sekä äiti että isä olivat väkivaltaisia parisuhteessaan ja ylittivät tyttären rajat monin eri tavoin psyykkisesti ja fyysisesti.

– Kun vaimo sai yhteyden traumaattisiin kokemuksiinsa ja omaan suremattomaan suruunsa sekä vihaamattomaan vihaansa, väkivaltatilanteet loppuivat hiljalleen. Puolisot jaksoivat kulkea pitkän terapiatien yhdessä ja erikseen. Nyt pariskunta voi

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

”

ÄLYKKÄIDEN, KOULUTETTUJEN JA TUNNETAITOISTEN IHMISTEN VÄKIVALTAISUUS ON YHTEISKUNNASSA HYVIN PIILOTETTUA.

hyvin ja puolisot kokevat suhteen turvalliseksi, Ketola-Huttunen kertoo.

NAISET TURVAUTUVAT miehiä useammin epäsuoraan aggressioon. Se tarkoittaa aggression kohteen vahingoittamista ilman, että häneen kohdistetaan suora sanallinen tai fyysinen hyökkäys. Vihainen nainen -kirjan mukaan ilmiön taustalla on pitkä historia.

Naisten kantama vastuu lasten, vanhusten, vammaisten ja kuolevien hoivaamisesta on johtanut siihen, että naisen vihasta on tullut tabu. Aggressio ei sovi yhteen naisilta odotettujen ominaisuuksien kuten äidillisyyden, rakkauden ja lämmön kanssa.

Terhi Ketola-Huttunen lisää, että naiset ovat olleet mieheen verrattuna fyysisesti alakynnessä ja heillä on ollut yhteiskunnassa miestä vähemmän oikeuksia ja mahdollisuuksia.

– Naiset ovat joutuneet kehittämään aggression ilmaisuun erilaisia keinoja kuin miehet. Tutkimusten mukaan naiset käyttävät jo lapsuudessa miehiä enemmän epäsuoria aggression muotoja, Ketola-Huttunen sanoo.

Naisten välisissä suhteissa epäsuora aggressio ilmenee esimerkiksi selän takana puhumisena, jolla heikennetään kateuden tai mustasukkaisuuden kohteena olevan naisen asemaa.

Vihainen nainen -kirjan mukaan erityisesti nuori, kaunis, lahjakas ja pätevä nainen joutuu helposti toisten naisten arvostelun ja kritiikin kohteeksi.

Työpaikalla epäsuora aggressio voi näyttäytyä toisten naisten hiljaisuutena tilanteessa, jossa työtoveri onnistuu tai menestyy. Kateus voi tulla pintaan myös henkilökohtaisen intimiteetin rajat ylittävissä kommenteissa, jotka esitetään vitsinä: ”Sulla ei ole vielä toi perse levinnyt, kun et ole saanut lapsia.”

Puolisoiden välisessä suhteessa epäsuora aggressio voi näkyä seksistä kieltäytymisenä. Ilmaisematta jäänyt aggressio puolestaan voi aiheuttaa seksin muuttuminen suorittamiseksi, josta tunneyhteys ja aito halu puuttuvat.

Aggressiosta voi kertoa myös se, että nainen hylkää itsensä ja naisellisuutensa.

– Nainen saattaa esimerkiksi lopettaa itsensä hoitamisen, lihoa holtittomasti ja kulkea hiukset likaisina. Tä-

mä voi olla puolisolle suunnattu alitajuinen viesti: ”hylkään itseni, kun en saa sinulta sitä, mitä toivoisin”. Taustalla voi olla parisuhteen ongelma kuten puolison kiinnostuminen toisista naisista, Ketola-Huttunen sanoo.

Seksuaalisen halun puuttumiseen voi vaikuttaa myös käsittelemätön seksuaalinen trauma tai aikaisemmin koettu seksuaalisten rajojen ylittyminen, joka voi olla fyysistä tai sanallista.

”

SEKÄ MIES ETTÄ NAINEN VOIVAT PAREMMIN, KUN NAINEN LOPETTAA TEENNÄISEN ESITTÄMISEN JA RYHTYY OLEMAAN TOTUUDENMUKAINEN.

PARITERAPIASSA AGGRESSION tunteita lähestytään kokonaisvaltaisesti.

Ketola-Huttunen havainnollistaa asiaa piirtämällä paperille vaakasuoran viivan. Viivan yläpuolella on pariskunnan näkyvä tunneilmaisu ja alla se, mikä jää piiloon.

Ketola-Huttunen kirjoittaa viivan yläpuolelle sanat ”nalkuttaa” ja ”kritisoi”. Monissa parisuhteissa ne ovat

B

9

naisen tapoja ilmaista tunteitaan ja tarpeitaan. Vastaavasti miesten usein käyttämää tunneilmaisua kuvaa sana ”vetäytyminen”. Parisuhteen ilmapiiriä hallitsee ärtymyksen tunne.

Pinnan alla nainen saattaa tuntea syvää yksinäisyyttä ja mies riittämättömyyttä. Pohjimmaisena tunteena on kummankin puolison tuntema pelko.

Terhi Ketola-Huttunen on nähnyt psykoterapeuttina useita tilanteita, joissa puoliso, lapset ja työtoverit säikähtävät, kun kiltti ja aina hymyilevä nainen saa yhteyden aggressioonsa.

Näennäisen onnelliselta vaikuttanut pariskunta alkaa riidellä ensimmäisen kerran, kun liiton kulissi murtuu ja vanhat pettymykset ja haavat nousevat käsittelyyn.

Ketola-Huttunen korostaa, että aggression tunne on pohjimmiltaan myönteinen elämänvoima, johon liittyy kyky suojella itseään ja uskallus mennä sitä kohti, mitä tarvitsee. Terapiatyöskentelyssä riitely voi olla ensimmäinen merkki aidon tunneyhteyden löytymisestä.

– Sekä mies että nainen voivat paremmin, kun nainen lopettaa teennäisen esittämisen ja ryhtyy olemaan totuudenmukainen. Tunteiden aito ilmaiseminen vähentää tilanteita, joissa mies nähdään suhteen pahana ja aggressiivisena osapuolena ja nainen yksinomaan lempeänä ja pehmeänä, Ketola-Huttunen sanoo. ■

Osa 17

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Eeva Vitikka-Annala ja hänen puolisonsa Pauli Annala johtavat Porlammilla sijaitsevaa San Damianon osuuskuntaa, joka on Franciscus Assisilaisen hengessä toimiva sisäisen rakentumisen paikka.

San Damianon osuuskunta järjestää retriittejä, joissa eletään hetkipalvelusten rytmissä sekä opiskellaan, työskennellään, aterioidaan ja levätään yhdessä.

Osuuskunnan toimialana on ”jäsenten aineettoman sekä arvon mitasta ja vaihdon välineistä vapaan pääoman kasvattaminen”.

Franciscus Assisilaisen muisto­ päivää vietetään 4. lokakuuta, joka on myös kansainvälinen eläinten päivä.

Kirjavan Albiinon ja valkovillaisen Korpin hoitaminen rytmittää Eeva Vitikka-Annalan elämää yhtä paljon kuin joka-aamuinen rukoushetki.

Samassa rivissä eläinten kanssa Eeva Vitikka-Annala aloittaa jokaisen päivän rukoushetkellä.

Sen jälkeen hän vie vuohille aamupalaa.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

E

eva Vitikka-Annala herää puolisonsa Pauli Annalan keittämän kahvin tuoksuun. Kun he ovat juoneet aamukahvin yhdessä, Pauli Annala lähtee lämmittämään pihapiirin toisella puolella sijaitsevan kappelin kamiinaa.

Teologipariskunta johtaa yhdessä Franciscus Assisilaisen hengessä toimivaa San Damianon osuuskuntaa.

Tasan kello kahdeksalta pariskunta hiljentyy viettämään aamun rukoushetkeä eli laudesta. Vitikka-Annala astelee pihan poikki miehensä lämmittämään vanhaan saunarakennukseen, joka toimii nykyisin kappelina. Usein seuraan liittyy samassa Porlammin kylässä asuva tuttava.

Vaikka kappelissa ei olisi ketään muuta, VitikkaAnnala tietää, että hän ei vietä rukoushetkeä yksin.

RUKOUSHETKEN AIKANA Vitikka-Annala asettuu vuoropuheluun Jumalan kanssa. Raamatun tekstit ja hymnit herkistävät hänet katsomaan elämää uudella tavalla. Joskus kokemus tuntuu nipistykseltä: ”Ahaa, tuota minä kaipaan!”

Vitikka-Annala ei suhtaudu hetkipalveluksiin kuin lääkärillä käyntiin, jossa haetaan apua johonkin vaivaan. Senhetkinen elämäntilanne tulee kuitenkin mukaan kappeliin. Joskus Vitikka-Annala aloittaa rukoushetken huolten täyttämänä. Laudeksen jälkeen olo tuntuu aina huojentuneelta ja lohdutetulta.

MAASEUTUELÄMÄ ANTAA mahdollisuuden päivittäiseen vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Niityn reunaa kaunistavat auringonkukat kasvavat lintujen talviruokinnassa käytetyistä siemenistä. Aittarakennuksen yhtä huonetta asuttavat ampiaiset, joiden hienoa pesää Annalat eivät halunneet hävittää.

Eeva Vitikka-Annala hymyilee ajatellessaan Aurinkolauluna tunnettua Franciscus Assisilaisen hymniä. Siinä kerjäläisveli kutsuu veljeään aurinkoa, sisartaan äiti maata ja kaikkia luotuja ylistämään Jumalaa. Vitikka-Annala uskoo, että ihmiselle tekee hyvää asettua samaan ylistäjien riviin toisten luontokappaleiden kanssa. ■

WIKIMEDIA COMMONS

Taivaan tähden

Kun näkymätön näyttäytyy

TIEDÄN ENKELISTÄ vähän. Ainakin, jos vertaa Serafim Seppälään, ortodoksiseen pappismunkkiin ja Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian ja patristiikan professoriin. Hän on kirjoittanut kirkosta ja enkelien teologiasta vuonna 2016 kirjan Taivaalliset voimat. Se on tutkimusmatka maailmaan, joka ei koostu vain siitä mitä näemme. Maailmaan, johon Nikean uskontunnustuksen mukaan tunnustamme uskomme sanoessamme: ”Uskon taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.”

Näkyvä ja näkymätön maailma.

On olemassa sellaista tietoa ja toMikkelinpäivä dellisuutta, jota me ihmiset emme

30.9.

Aamun rukoushetki seuraa katolisen kirkon hetkipalveluskirjaa. Se tarkoittaa, että täsmälleen sama laudes rukoillaan tänä aamuna kaikkialla maailmassa samojen Raamatun tekstien mukaan.

Hetkipalveluksen jälkeen Vitikka-Annala aloittaa päivän työtehtävät tärkeysjärjestyksessä. Ensimmäiseksi hän vie kappelin viereisellä niityllä laiduntaville vuohille heinää ja vettä. Valkovillaisen Korpin ja kirjavan Albiinon hoitaminen rytmittää elämää yhtä paljon kuin säännöllinen rukous.

Vitikka-Annalan mukaan vuohet toimivat osuuskunnassa puutarhatyön johtajina, jotka estävät pihapiirin metsittymistä muun muassa syömällä taimia.

voi luoda tai hallita. Joka vain on, meistä riippumatta.

Kun jotain tästä näkymättömästä näyttäytyy, ihmisen osa on hämmästyä ja ihmetellä. Oikeastaan pelästyä. Niin kuin nyt enkeleitä tavatessa.

Johannes Kastajan isä, pappismies Sakarias, pelästyi niin, että muuttui mykäksi. Jeesuksen äiti Maria hämmentyi sydänjuuriaan myöten. Puhumattakaan paimenista kedolla jouluyönä. Tuskin enkelit pelottavia olivat. Pelottavaa oli se, että näkymättömästä maailmasta otettiin yhteyttä.

Jotain niin outoa meille aikuisille.

Itse uskon enkeleihin, niin kuin

muuten puolet suomalaisista. Uskon niin kuin kirkko opettaa, että jokainen syntyvä lapsi saa suojelusenkelinsä. Rukoilen aamurukouksessani niin kuin Martti Lut-

her opettaa: ”Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa.

Amen” OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Gurun opissa Ohjaajana Pyhä Birgitta Ruotsalainen Pyhä Birgitta oli aikansa näkyvimpiä naisvaikuttajia. Hän oli opettaja, näkijä, kirkon uudistaja ja hengellisen sääntökunnan perustaja.

Hän syntyi varakkaaseen perheeseen vuonna 1303. Sekä äidin että isän suvuissa oli näkyviä kirkollisia hahmoja.

Birgitta naitettiin 13-vuotiaana Ulf Gudmarinpojan kanssa, joka oli laamanni ja valtaneuvos. He saivat kahdeksan lasta. Puolisonsa kuoleman jälkeen Birgitta asui Roomassa, josta hän teki pyhiinvaellusmatkoja Italiassa ja viimeiseksi Jerusalemiin. Hän kuoli Roomassa kesällä 1373. Seuraavana vuonna hänen ruumiinsa siirrettiin Vadstenaan, jossa toimii edelleen birgittalaisluostari.

Birgitta on kuuluisa 700 näystään ja ilmestyksestään. Hän kirjoitti ne muistiin.

Rippi-isät tarkistivat ne ja käänsivät latinaksi.

Birgitta julistettiin 7.10.1391 pyhimykseksi ja viisi vuotta myöhemmin Ruotsin suojeluspyhimykseksi. Vuonna 1999 hänet julistettiin Euroopan suojeluspyhimykseksi yhdessä Katariina Sienalaisen ja Edith Steinin kanssa.

Suomessa hänestä tuli suosittu Naantalin birgittalaisluostarin valmistumisen jälkeen vuonna 1462. Turun piispa Hemming oli Birgitan läheinen ystävä.

Jumala, osoita minulle tie On onnetonta vitkastella ja vaarallista jatkaa matkaa. Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita minulle tie, rukoili Pyhä Birgitta jäätyään leskeksi 41-vuotiaana.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”LENNÄ, LENNÄ leppäpirkko kivikirkon juureen”, toistetaan lasten hokemassa Hämeessä. Leppäpirkon tai leppäkertun oli määrä lentää Birgitan kirkon kivijalkaan. Pyhästä Birgitasta tuli suosittu pyhimys 1400-luvulla myös Suomessa Naantalin birgittalaisluostarin perustamisen jälkeen.

Birgitan lapsuuden toive oli monen aatelisneidon lailla päästä joskus luostariin. Haavetta olivat vahvistaneet hänen kuulemansa pyhimyslegendat.

Lapsena hän oli yöllä nähnyt Neitsyt Marian tarjoavan hänelle kruunuaan.

Birgitan mieltä liikutti myös näky Jeesuksesta ristillä. ”Kuka tämän teki sinulle?” Siihen kysymykseen Jeesus vastasi: ”Ne, jotka halveksivat minua ja unohtivat minun rakkauteni.”

PIENEN BIRGITAN toive ei toteutunut.

Birgitan ollessa yhdentoista hänen äitinsä kuoli. Kun hän oli täyttänyt kolmetoista, isä järjesti hänet avioliittoon varakkaan miehen kanssa. Birgitan piti opetella huolehtimaan isosta kartanosta. Hän sai kahdeksan lasta.

Voi vain kuvitella, miten hänellä olivat kädet täynnä työtä. Hänellä riitti silti intoa olla mukana perustamassa hoitokotia, jossa hän hoiti köyhiä ja sairaita ja auttoi prostituoituja uuden elämän alkuun.

Birgitan elämä muuttui täysin hänen tehtyään pyhiinvaellusmatkan läpi Ranskan Espanjaan Santiago de Compostelaan. Birgitan mies sairastui matkan aikana eikä enää toipunut. Birgitasta tuli leski vuonna 1344. Hän oli silloin 41-vuotias.

Birgitta suri miehensä kuolemaa, mutta siitä alkoi hänen elämässään vapaampi vaihe. Hän jakoi suuren omaisuutensa lastensa kesken ja köyhien hyväksi.

ELÄMÄNSÄ SUUNTAA Birgitta pohti Jumalan kanssa kommunikoiden: Mihin hänen nyt tuli naisena ja leskenä ryhtyä? Mitä hänen tuli nyt tehdä lastensa kanssa? Mihin lähteä? Mille antautua?

Monesti hän kysyi Jumalalta, miksi hänet oli kutsuttu eikä jotakuta muuta sopivampaa. Naisena hänen piti aina

Pyhän Birgitan rukous Osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan.

On onnetonta vitkastella ja vaarallista jatkaa matkaa.

Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita tie.

Tulen luoksesi kuin sairas tulee lääkärin luo.

Oi Herra, anna sydämelleni rauha.

tarkistuttaa puheensa ja kirjoituksensa rippi-isillä ja miespuolisilla teologeilla.

Neitsyt Mariasta tuli Birgitan elämän matkakumppani. Hän samastui

Marian iloon Jeesus-lapsen äitinä ja hänen tuskaansa ristin juurella.

Birgitalle se liikahdus, jonka hän tunsi sydämessään, kun Jumala kosketti häntä, oli samaa liikahdusta, jonka Maria tunsi, kun sanoi enkelille kyllä ja tunsi jonkin liikahtavan sisällään. ”Liikahdus, jonka tunnet, on merkki minun Poikani tulosta sydämeesi”, Birgitta kuuli Marian sanovan itselleen.

BIRGITAN JA MARIAN suhde kasvoi yhä syveneväksi ystävyydeksi. Se syveni Italiassa, jossa Birgitta vietti elämänsä loppuajan toiveenaan nähdä paavi ja saada lupa luostarin perustamiseen.

Birgitta koki voimakkaasti naisena ja äitinä elämisen ilot ja tuskat. Ne heijastuivat kaikkeen, mitä hän kirjoitti.

Mariasta tuli hänelle surujen ja laupeuden äiti, jonka kokemuksista kuka tahansa voi hakea lohtua. ”Sillä niin kuin aurinko valaisee ja lämmittää taivaan ja maan, ei ole ketään, jolta suloinen Maria kieltäisi laupeutensa, jos tämä sitä häneltä pyytää”, Birgitta vakuuttaa. ■

MENOT 28. 9.–11.10.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko ja toimitilat, Vespertie 12

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Enkelien sunnuntain perhemessu mikkelinpäivänä 30.9. klo 10, Muroma-Nikunen, Oikarinen, Autio.

Uuden kastepuun, Versomme, käyttöönotto. Taiteilija Marja Typpi on myös paikalla.

Messu su 7.10. klo 10, Kolari, Uutela, Mönttinen.

Nuorten Medismessu ke 10.10. klo 18, Kolari, Virtanen, Surakka. Iltatee Tönöllä.

Laudes ma klo 7.30. Vanhan hetkirukousperinteen mukaan, Silin.

Arkiehtoollinen ke 3.10. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Lappalainen, Mönttinen.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

30.9.

Enkelien sunnuntain puuhamessu klo 11 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16.

Kutsuvieraina vuoden aikana kastetut vauvat perheineen. Messun jälkeen lounas 4/2e.

30.9.

Enkelien sunnuntain perhemessu klo 10 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Messussa otetaan käyttöön uusi kastepuu.

3.10.

Maksutonta lakineuvontaa klo 16–17.30 Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4.

Lakimiehen yleisluonteisia neuvoja.

TAPAHTUMIA Duunauspaja ma 1.10. ja 8.10. klo 18–20. Teemme palaponchoja lahjoitettaviksi.

Teematorstai to klo 12.30–14.30.

Lounas 6 e, ohjelma alkaa n. klo 13.

27.9. Sekalaista tarjontaa, runoa ja proosaa tarjoilee Leila Mäkipentti.

4.10. Kjell Wästö: helsinkiläistä nuorisoa, Kaarina Johansson. 11.10. Suomalaisia sanontoja, Elli Oila.

Kirkkoherranvaalin kärkiehdokkaiden esittäytyminen to 1.11. klo 18.30–20.

Sururyhmä torstaisin 18.11. alk. klo 18–20 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6. Ilm. 15.10. menn. Konsta Korhonen p. 09 2340 3824.

Esirukouspiiri ma klo 15.

Lähetysraamattupiiri ma 8.10. klo 13, joka 2. vko.

Lähetyspiiri ti klo 13. TT Juhani Forsberg.

Aikuisten sähly ti klo 20–21 PohjoisHaagan ala-asteella.

Raamattupiiri to 4.10. klo 17.30, joka 2. vko.

Psalmilaulajat to klo 18, tied: olli. monttinen@evl.fi.

Kello5tee to klo 16.30.

Lähde-kuoro ma klo 18.

Avoimet perhekerhot ma klo 17.30– 19 Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 10–11.30 Schildtinpolku 6.

Muskari ti klo 10.25–10.55. Vapaita paikkoja 2–2,5-v. ja sisarukset. Tied. hanna.autio@evl.fi. 50e/lapsi.

Päiväkerho 3–5-v. ma, to ja pe klo 9–12 Tönöllä. Vapaita paikkoja voi tied. ulla.leivo@evl.fi.

Ukulele-kerho alakouluikäisille ma klo 16–16.30 kirkolla.

Ukulelen jatkokurssit to: lapset klo 16.15–17, aikuiset klo 17–18 Tönöllä.

Opettajana Martin Gripentrog. Tied. hanna.autio@evl.fi.

Nuorten Tönöillat ti ja pe klo 18–21/22.

Diakoniapäivystys ma klo 10–12.

Soittopyynnöt p. 09 2340 3200.

Seurakuntavaalit Haagan srk:ssa, tied. paivi.lipasti@evl.fi, p. 050 570 6114. Lisätietoa: seurakuntavaalit.fi.

A

11

Kirjallisuuspiiri ma 8.10. klo 18.30 seurakuntatalon alakerrassa. Sally Helminen: Katriina, alustus Solveig Williams, yhteyshenkilö kaarina. osmoviita@gmail.com.

Runon ja rukouksen ilta ti 9.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Mukana Katja ja Lauri Seutu, musiikki Senni Valtonen.

Miksi olen olemassa? Etsimme jotain itseämme suurempaa ke 17.10. Munkkivuoren kirkossa, vieraana filosofian tohtori, MEP 1999–2014 Eija-Riitta Korhola. Ohjelma alkaa kirkossa klo 11.30 uuden virren opettelulla, sen jälkeen vieraan puheenvuoro. Jatkoina maksullinen keittolounas 5 e hintaan seurakuntasalissa klo 13.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen seurakunta

Meilahden seurakunta

Virasto: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Luottamuksen messu ke 3.10. klo 19.

Taizé-lauluja ja hiljaista mietiskelyä.

Messu ja iltatee su 7.10. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 10.10. klo 9.15 kirkossa ja aamiainen 1,50 e hintaan seurakuntasalissa.

TAPAHTUMIA Miesten Nurkka kirkolla ke 3.10. klo 16–19. Avoin keskustelu- ja kohtaamispaikka miehille ja miehenaluille Nurkassa joka toinen keskiviikko.

Biljardia ja pingistä, kahvia ja keskustelua.

Lauletaan yhdessä. Avoin yhteislaulutilaisuus to 4.10. klo 10.15–12 kirkolla seurakuntasalissa.

Virrestä voimaa su 7.10. klo 18 kirkossa. Illan aiheena on Ylitse kaikkien rajojen.

Vieraana runoilija, kirjailija Pia Perkiö. Mukana ovat myös Virpi Koskinen, Anne Myllylä ja Tiia Saari, sopraano. Tervetuloa veisaamaan!

Lähetyspiiri. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille joka toinen tiistai klo 18–19.30. Ti 9.10. Sari Lehtelä Suomen Lähetysseurasta kertoo tuoreita kuulumisia.

Alakouluikäisille on tänä syksynä lyhyitä, maksuttomia ja kaikille avoimia kerhoja. Kerhot kokoontuvat Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Alakouluikäisten leiri järjestetään Korpirauhassa 23.–25.11. Lisätietoa kerhoista ja leiri-ilmoittautumisesta kantsunurkka.fi-sivustolla.

JUMALANPALVELUKSET Mikkelinpäivän Puuhamessu 30.9. klo 11 Tuomaankirkossa. Virva Krans, kanttori Olli Saari, Mia Malm, Nadia Lindfors ja pyhäkouluopettajat.

Kutsuvieraina kuluneen vuoden aikana kastetut vauvat perheineen.

Vauvat saavat messussa itselleen oman kastelehtensä. Messun jälkeen lounas ja vauvoille sosetarjoilu 4/2 e.

Messu 7.10. klo 11 Meilahden kirkossa. Ronimus, Vuorio, Markus Lehtimäki. Kirkkokahveilla kirkon esittelyä. Kahvien jälkeen kävelyretki Ruskeasuon Rastille, jossa tilojen esittely ja lounas. Tarjoilun vuoksi ilm. 1.10. mennessä meilahti.srk@evl. fi tai p. 09 2340 4700.

TAPAHTUMIA Siioninvirsiseurat to 27.9. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla.

Puhujina Paavo Huotari ja Virva Krans.

Rastin lounas perjantaisin Rastilla klo 11.30–13, hinta 3/1 e. Alkuhartaus klo 11.20.

Raamattupiiri ma 1.10. klo 17.30 kerhotilassa. Ei ennakkoilmoittautumista tai pohjatietoja.

Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä kokoontuu ti 2.10. klo 16 kerhotilassa.

Ateriapalvelu ke 3.10. klo 11.30–13 Meilahden kirkon alakerrassa, käynti Jalavatie 6b. Kotiruokaa pikkurahalla, alkuhartaus klo 11.30.

Kohtaamisen kahvila Tapanilan

asemalla Pikku-Huopalahdessa to 27.9. ja 4.10. klo 15.30–17.

Syysmyyjäiset la 6.10. klo 12–15 Rastilla. Myynnissä mm. käsitöitä ja Reilun kaupan tuotteita. Lounas, jonka tuotto Kirkon Ulkomaanavulle.

Naisten forum ti 9.10. klo 15 seurakuntasalissa. Alustus ikääntyvien omatoimisesta terveyden ja toimintakyvyn edistämisestä.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Mikkelinpäivän sukupolvimessu su 30.9. klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Messua sinun ja läheistesi kanssa toteuttavat seurakunnan lapsikuoro sekä lapsi- ja perhetyön pappi Tarja Frilander, kanttori Olga Mäkinen ja lastenohjaajat Rauna Mannermaa ja Leena Eronen.

Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 7.10. klo 13. Lisätietoja verkosto. net.

TAPAHTUMIA 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 28.9. klo 13 seurakuntasalissa. Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan ja vaihtamaan kuulumisia.

Kuljetusta tarvitsevat yhteys p. 09 2340 5138.

Merimieskirkkopiiri ma 1.10. klo 14 seurakuntatalon päätykamarissa.

Lapsikuoro, yli 6-v. to klo 16.30– 17.15 seurakuntasalissa. Ihana ja ilon täyttämä harrastus, mukaan mahtuu vielä! Lisätiedot: olga.makinen@evl. fi.

Eläinten siunaus to 4.10. klo 19 Munkkivuoren kirkon pihalla.

Enkelien sunnuntain messu, lähetyslounas ja perhetapahtuma su 30.9. klo 10. Jukka-pappi, Elina-kanttori, päiväkerholaiset, lastenohjaajat.

Lounas aik. 6 e, perhe 15 e, 3–12-v. 2 e, alle 2-v. maksuton. Vaarojen polku, satuteltta, valokuvausta, vauvala.

Viikkomessu ke 3.10. klo 18. Antturi.

Messu, Työväen kirkkopyhä su 7.10. klo 10. Antturi, Veli-Matti Hynninen, s, Ahola.

TAPAHTUMIA Yhdessä ylistäen pe 28.9. klo 18 kirkossa. Rukousta, ylistystä ja lepoa.

Nurminen, Antturi.

Toivoa naisille -piiri ke 3.10. klo 18.30 kirkolla. Tule mukaan rukoilemaan maailman naisten puolesta.

Vanhusten viikon juhla ke 10.10. klo 11–14 kirkolla. Klo 11 eetikko, kirjailija Antti Kylliäinen: hyveet – mitä ja miksi, lausuntataiteilija Iiro Kajas Aleksis Kiven päivänä.

Klo 12 Lounas ja jälkiruokakahvit 6 e, kahvi ja leivonnainen 3 e.

Lokakuun lumoissa -konsertti ke 10.10. klo 13 kirkossa.

Veera Kuusirati, laulu, viulu, Satu Ranta, laulu, piano, Timo Lankinen, laulu, Niina Ranta, piano. Vapaa pääsy.

Kohtaamispaikka perjantaisin klo 12–14 Pajamäessä. Lounas joka kuukauden 1. perjantai. Hinta 5 e.

Keittolounas joka kuukauden 2. perjantai sis. leipä, voi, maito, jälkiruoka, kahvi. Hinta 5 e.

Muulloin kahvi ja pulla/piirakka 2 e.

Yhteislaulutilaisuus Kylli Aholan johdolla joka kuukauden 1. perjantai klo 13.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Voit tuoda oman rukousaiheesi tai jättää kirkkosalissa tai kirkon aulassa olevaan rukouslaatikkoon.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 28. 9.–11.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa ja Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Pyhäkoulu klo 10 Tuomiokirkon kappelissa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Perhemessu lasten ja enkelien sunnuntaina 30.9. klo 10 Tuomiokirkossa. Mukana Cantores Minores -muskarilaisia ja perhemessutiimi.

Messun jälkeen välipalaa ja puuhaa Kryptassa. Klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Kirkkokahvilla välipalaa ja puuhaa Kryptassa kasvatuksen tiimiläisten vetämänä.

In Memoriam – lauluja jäähyväisten hetkellä -kirjan julkaisukonsertti ti 2.10. klo 19 Vanhassa kirkossa. Petri Laaksonen ja yhtye. Ohj. 15 e.

Seniorifoorumilla puhetta muutoksesta ja huolista. Foorumilla ke 3.10. laulaja, evankelista Nina Åström puhuu aiheesta Voiko ihminen muuttua? Ke 10.10. psyk. prof. Markku Ojanen antaa vinkkejä, miten päästä eroon huolista. Seniorifoorumi klo 13

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

4.10.

Keskustelutilaisuus klo 13 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Vieraana Nasima Razmyar.

Maahanmuuttajasta yhteiskuntapäättäjäksi.

Afganistanissa syntyneen pakolaistytön tie Helsingin apulaispormestariksi. Päivi Istala haastattelee.

Samassa sarjassa 11.10. klo 13 vieraana toimittaja, kirjailija Minna Lindgren ja teemana ikäihmisten maailma. Toimittaja Raisa Rauhamaa haastattelee.

alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Kirjallisuusillassa ke 3.10. Tuomiokirkon kryptassa klo 18 keskustellaan Seitsemästä veljeksestä. Alustaa Kaisa Välttilä. Teetä klo 17.30 alk.

Haluaisitko oppia rukoilemaan hiljaisuudessa ja lepäämään Jumalan läsnäolossa? Ohjausta hiljaiseen rukoukseen keskiviikkoisin klo 18 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Wannabe Singers -laulukoulukuoro harjoittelee Vanhassa kirkossa to 4.10. klo 18 ja la 13.10. klo 10.

Tuunaa messu! Hyvän toivon kappelin messun kehittämistä su 7.10. klo 13.30 kappelissa.

Maan suolassa puhutaan ilmastonmuutoksesta. Tuomiokirkon kryptassa ke 10.10. klo 17.30 alkaen koordinaattori Karoliina Tuukkanen ja tutkijatohtori Panu Pihkala keskustelevat ilmastonmuutoksen konkreettisista ja henkisistä vaikutuksista. Keittoa tarjolla klo 17 alk., 3 e. Teejatkot.

Parisuhteen parhaaksi -keskustelusarja Suomenlinnan kirkon kryptassa. Ke 10.10. klo 17.30 aiheena Vuorovaikutus minussa ja meissä.

Päivärukous-koulutus Tuomiokirkossa to 11.10. klo 17. Tuomiokirkossa yhdytään vanhaan päivärukousperinteeseen (Ad Sextam) kolmesti viikossa

seurakuntalaisten johdattamina.

Uusien päivärukoilijoiden perehdytyskoulutuksessa harjoitellaan vuorolauluja ja käydään läpi valmistautumista.

Messuavustajakoulutusta Vanhassa kirkossa. Kutsumme uusia, omaa paikkaansa vielä kyseleviä ja jo avustustehtävissä mukana olevia tutustumaan messuun uudella tavalla. To 11.10. klo 17.30 aiheena ”Tiedät, mitä varten me taaskin tänne kokoonnuimme”.

Raamattupiireistä eväitä arkeen.

Bulevardin pihasalissa ma klo 14 avoimessa raamattupiirissä aiheena rukous Raamatussa ja klo 18 Miesten raamattupiirissä ollaan Johanneksen kirjeiden äärellä. Ti klo 18 tutustutaan Roomalaiskirjeeseen. Kristakodin piirissä luetaan kirkkovuoden tekstejä 1.10. klo 15 alk. To klo 16.30 syvennytään Jesajan kirjaan Vanhan kirkon kryptassa.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Diakoniaruokailu tiistaisin 11.12. asti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä

7.10

Pop-messu klo 17 Töölön kirkossa, Topeliuksenkatu 4.

Artistivieraana suomalainen kitaristilaulaja Knucklebone Oscar.

Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12

päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Kivimessu to 27.9. klo 18. Mari Mattsson.

Iltamessu pe 28.9. klo 18. Veli-Matti Hynninen.

Mikkelinpäivän messu su 30.9. klo 10. Jaana Partti.

Iltamessu ma 1.10. klo 18. Jaana Partti.

Iltamessu ti 2.10. klo 18. Visa Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 3.10. klo 18. Marja Kotakorpi. Anima mea -lauluryhmä, joht. Hilkka-Liisa Vuori.

Kivimessu to 4.10. klo 18. Riikka Reina.

Iltamessu pe 5.10. klo 18. Veli-Matti Hynninen.

Messu su 7.10. klo 10. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Unkarinkielinen messu su 7.10. klo 13.

Iltamessu ma 8.10. klo 18. Jaana Partti.

Lähdemessu ti 9.10. klo 18. Marja Kotakorpi.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 10.10. Klo 18. Eeva-Liisa Hurmerinta.

Anima mea -lauluryhmä, joht. Hilkka-Liisa Vuori.

Kivimessu to 11.10. klo 18. Mari Mattsson.

Alppilassa: Sateenkaarimessu la 29.9. klo 17.

Mari Mattsson, Monica Pensar.

Messu ja kastepäivä su 30.9. klo 11.

Pauliina Lindfors.

Kiinankielinen messu su 30.9. klo 13. Paulos Huang.

Tasausmessu su 30.9. klo 16. Suvi Korhonen.

Kaikenikäisten messu Enkelikirkko ke 3.10. klo 17.45. Pauliina Lindfors.

Messu su 7.10. klo 11. Pauliina Lindfors.

Kiinankielinen messu su 7.10. klo 13.

Paulos Huang.

Tasausmessu 7.10. klo 16. Anssi Almgren.

TAPAHTUMIA Enkelien äänin -viulukonsertti su 30.9. klo 18 Alppilan kirkossa. Liis & Anthony Marini.

Minna Koskimies, piano. Vapaa pääsy.

Skidikirkko Enkelten sunnuntai 30.9. klo 16–17 Kallion kirkossa.

Pehmojen yö su 30.9. klo 18–19.

Kallion kirkon lastentilan Leevi-lammas ja pehmolelut kutsuvat sinun pehmolelusi yökylään Kallion kirkkoon.

Torstaina iltapäivällä klo 13. Päivän polttavat kysymykset kohtaavat

Menokasvo

Sirkusmessussa klovni lukee Raamattua Mikä sinun roolisi on Sirkusmessussa?

– Luen raamatuntekstin. Teen myös tilaisuuden alkuun jonkin pienen ohjelmanumeron, jotta ihmiset saadaan mukavasti istumaan. Trapetsitaiteilija Ester Viljanen laulaa trapetsilla hengellisen laulun. Se on upea numero.

Jaksavatko lapset katsoa elävää esitystä, kun tuijotamme nykyään ruutuja niin paljon?

– Luulen, että kynnys on liikkeelle lähtemisessä. Kun tulee paikalle, sirkuksen maailma vangitsee mielenkiinnon: hattaran ja sahanpurun tuoksu, valot ja musiikki ja esitykset.

EIRA SERKKOLA Sirkusmessu Sirkus Finlandian teltassa Kaisaniemen kentällä sunnuntaina 7.10. kello 10.

Trapetsitaiteilija Ester, klovni Sebastian, musiikki Miika Vintturi ja Tiia Karttunen. Messun toimittavat Outi Hänninen, Elina Jokipaltio, Kai Sadinmaa ja Tiina Sara-Aho.

MIRA HEIKKILÄ

Sirkus Finlandian klovni Sebastian Tauriainen on ollut monta kertaa mukana Sirkusmessussa, jota vietetään lokakuun alussa Kaisaniemen kentällä sirkusteltassa.

Mikä Sirkusmessu oikein on?

– Se on messu, joka on vähän erilaisessa ympäristössä.

Niille, jotka ovat tottuneet käymään messussa, sirkusympäristö on uutta. Ja niille sirkuskävijöille, jotka eivät ole tottuneet käymään messussa, itse messu on uutta. Kuka vain voi tulla messuun.

– Tykkään käydä kirkossa, ja sirkus on tavallaan kotini, kun olen kiertänyt jo 18 vuotta sirkuksen mukana. Sirkusmessussa yhdistyy kaksi minulle tärkeää asiaa.

Onko muualla maailmassa sirkusmessuja?

– Keski-Euroopassa näitä on aika paljon. Siellä kyseessä on pikemmin tavallinen messu, ja sirkus näkyy vain paikkana. Kävin sirkusmessussa myös Yhdysvalloissa, jossa kiersin sirkusesiintyjänä yhdeksän kuukautta.

MENOT 28. 9.–11.10.

Kallion kirkossa. 27.9. näyttelijä Jukka Puotila ja toimittaja Raisa Rauhamaa. 4.10. Nasima Razmyar ja toimittaja Päivi Istala. 11.10. toimittaja, kirjailija Minna Lindgren ja toimittaja Raisa Rauhamaa.

Kastepäivä, kaikille avoin kastepäivä su 30.9. Alppilan kirkolla. Lisätietoja pauliina.lindfors@evl.fi.

Iltaruoka ke 3.10. klo 17. Kasvissoppaa ja seuraa tarjolla 1 e hintaan Alppilan kirkolla.

Tuomasmessun ehtookellot la 6.10. klo 17 Kallion kirkossa. Pastori Pirjo Kantala.

Tiistairuokailu ti 2.10. ja 9.10. klo 12 Alppilan kirkolla.

Slangitsyrkka ke 10.10. klo 16.

Sjungaa Janus Hanski, Olli Anikari.

Puhumassa apul.pormestari Pia Pakarinen. Yhteislaulua. Yhteistyössä Stadin slangi -yhdistyksen kanssa.

Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna: ma, ti, to, pe klo 9–12, ke klo 12–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

klo 9–11, kokoontuminen D-portaan edessä. Maksuttomassa kerhossa retkeillään lähiluonnossa, leikitään, lauletaan ja syödään eväitä. Vetäjinä Anu ja Ida Lönnqvist. Lisätietoja: anu. lonnqvist@evl.fi, p. 050 380 3514.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Perhemessu su 30.9. klo 10, Tuuli Aitolehti, Minna Kumpukallio, SannaMaarit Hakkarainen. Ennen messua vohveliaamiainen klo 8.30–9.30 alasalissa.

Itä-Pasilan messu su 30.9. klo 12, Tuija Samila. Junailijankuja 3, sisäänkäynti Sähköttäjänkadun puolelta.

Puolen tunnin lauluhetki ke 3.10. klo 18, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Messu su 7.10. klo 10, Juha Valkeapää, Arja Kortelainen, Seppo Välimäki, Savolaisen Osakunnan Laulajat Sabrina Ljungbergin johdolla. Kirkkokahvit.

Puolen tunnin messu ke 10.10 klo 18, Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Perhemessu 30.9. klo 11, Markkunen, Valojärvi.

Seurat 3.10. klo 19, Katariina Airas, Jaakko Simojoki, Pirjo Työrinoja.

Messu 7.10. klo 11, Tolppanen, Andersson. Pyhäkoulu, Anu Lönnqvist.

Pikku Kirkko 8.10. klo 10. Markkunen, Valojärvi. Pienten lasten oma kirkkohetki.

Viikkomessu 10.10 klo 19, Työrinoja, Valojärvi.

Urkuilta su 7.10. klo 19. Collegium Musicum Lohja ja Katariina Kopsa. Poulenc - Rheinberger. Ohjelma 10 e.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Ystävyyden kahvila ti klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30.

Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula.

Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2.

Aamurukouspiiri to klo 10 kappelissa.

Diakonian vastaanoton varausaika 1.9. alkaen ma klo 10–12 ja ke klo 14–16 p. 050 433 9846. Mikäli et voi tuolloin soittaa, jätä vastaajaan viesti. Soitamme sinulle takaisin.

Iltaruoka ke klo 17–19, 1 e.

Mummola su klo 15–17.30. Ruokaa, tekemistä ja seuraa lapsiperheille.

Naisten brunssi Rajansa kaikella la 6.10. klo 10.30–14. Brunssi 10/7 e. Klo 12 Luento: terapeutti Päivi Niemi luennoi rajoista ja elämänhallinnasta. Klo 13–14 Kehotietoisuuden ja maalauksen työpajat. Ilmoittautumiset virastoon 28.9. menn.

Luonnonmukainen koti-spa ti 16.10 klo 17–19. Kauneudenhoitokurssi luonnon raaka-aineista. Mukaan 2 pyyhettä. Ilm. virastoon 11.10 menn.

MOD-koulutus 6.–7.10. kunnioittavaan ja kuuntelevaan vuorovaikutukseen. Lisätietoja: Tuija Samila, p.

050 347 8243.

Meditatiivinen tanssi -kurssi ma 8.10., 15.10., 22.10., 29.10., 5.11. klo 17–18. Hinta 25 e. Ilm. Tiina Sara-aho p.

050 490 6014 tai saraaho@gmail.com.

Puhkea kukkaan – kanna hedelmää -konferenssi naisille la 27.10. Kalliossa. Luentoja, työpajoja, iltajuhla laadukkaine musiikkeineen ja draamoineen sekä messu, jossa saarnaa Eija-Riitta Korhola. Lue lisää www. puhkeakukkaan.fi.

TAPAHTUMIA Lasse Heikkilän säveltämä Suomalainen messu su 7.10. klo 16 Lauttasaaren kirkossa.

Messu on sävelletty suomalaiseen sielunmaisemaan sopivaksi. Mukana kanteleryhmä Kanneltajat ja Malmin seurakunnan Messulaulajat-kuoro johtajanaan Kaisu Rauhamaa.

Lapsikuoro ma klo klo 16, srk-sali.

Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18 Lauttasaaren kirkolla, kerhohuone 15.

Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10 seurakuntasali.

Larun olohuone keskiviikkoiltaisin klo 17.30–20, Kirkkokahvila.

Torstai-piiri 4.10. ja 18.10., joka toinen torstai klo 13–14.30, palvelukeskus Mereo.

Raamattupiiri 9.10. ja 23.10., joka toinen tiistai klo 18–20, kokoushuone 10, B-rappu.

Töppösryhmä to 10.10. klo 10.30, Kirkkokahvila.

Käsityöpiiri ti 16.10. klo 13, palvelukeskus Mereo. Lisätietoja diakoni Taina Viherkari p. 050 380 35 32.

Ilmaista kotiapua: Diakoniatyön avustajat Anna ja Mohammed auttavat arjessa ja tekevät pieniä kotiaskareita. Apu on ilmaista. Lisätietoja: Sini Havas p. 050 380 3531 tai Taina Viherkari p. 050 380 3532.

Diakonian retkipäivä Tampereelle, Vapriikki-museoon la 6.10. klo 8.

Retken hinta 35 e. Ilmoittautuminen 28.9. mennessä p. 09 2340 4323.

Avoin perhekerho ma, ti, pe klo 9–11, D-porras.

Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10.

Perhemessu 30.9. Kaleva, Alanen, Huhtamäki, Antila, Tiitu. Sellistejä Käpylän musiikkiopistosta. Messun jälkeen mehut ja kahvit.

Messu 7.10. Uudenmaan Lottaperinneyhdistyksen Lottaperinnepäivä.

Alanen, Naukkarinen, Tiitu, Hersta.

Saarna Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Sibelius-lukion kamarikuoro, joht. Reijo Aittaumpu.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17.

Messu 30.9. Kaleva, Alanen, Karjalainen.

Pop-messu 7.10. Kaleva, Saari, Riitta Haapa-aho, Make Perttilä, Mirkka Paajanen. Artistivieraana Knucklebone Oscar. Jatkot seurakuntasalissa.

TAPAHTUMIA Café Töölön yhteinen lounas tiistaisin ja perjantaisin klo 12–13 Töölön kirkon seurakuntasalissa, hinta 3,50 e.

Jumpparyhmä ikäihmisille tiistaisin klo 10.30–11.15 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa.

Naisten Hanna-rukousryhmä tiistaisin klo 18 parillisina viikkoina Töölön kirkolla. Toivoa naisille -työ kokoaa naiset ympäri maailman rukoilemaan toistensa puolesta ja pohtimaan globaaleja kysymyksiä.

Café Töölö keskiviikkoisin klo 14–18 Töölön kirkon seurakuntasalissa.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 16–18 parillisina viikkoina Töölön kirkolla.

Keskusteluja elämän eri aiheista.

Downshiftaajat torstaisin klo 12–15 Töölön kirkolla. Tule nauttimaan iltapäivästä hyvässä seurassa! Tehdään käsitöitä, tuunataan, askarrellaan tai piirretään ja maalataan.

Hopeapiiri perjantaisin klo 13.15 Töölön kirkon seurakuntasalissa.

Alustuksia eri aiheista, keskustelua ja hartaushetki.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkon morsiushuoneessa. Tutustutaan Raamatun kertomuksiin ja lastenlauluihin.

Kaikenikäiset lapset tervetulleita, alle 4-v. vanhempiensa seurassa.

Kulttuuriklubissa Runoja ja musiikkia ti 16.10. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Pia Perkiön runoja ja Kari Tikan lauluja.

Yhteislaulua Töölön kirjastossa ti 16.10. klo 18 Kari Pulakan bändin johdolla.

Resonanssi-klubi esittää: Syvänmerensukeltaja – Juicen virsikirjan helmet to 27.9. klo 19 Temppeliaukion kirkossa.

Seurakuntatoimisto ja asiakaspalvelu on suljettu syyskuussa tiistaisin ja torstaisin.

Petri Laaksosen In Memoriam – Lauluja jäähyväisten hetkellä -nuottikirja julkaistaan 2. lokakuuta klo 19 Vanhassakirkossa.

7×

musiikkivinkki Ukulelen soittoa Haagassa voi opetella ukulelen soittoa. Alakouluikäisille on ilmainen aloittelijoiden Ukulelekerho maanantaisin klo 16–16.30 Huopalahden kirkon Haaga-salissa (ei syyslomalla). Alkeet jo osaaville on ukulelen jatkokurssi torstaisin klo 16.15 lapsille ja klo 17 aikuisille Haagan Tönöllä, Kauppalankuja 7. Kursseille mahtuu vielä. Niihin osallistuminen maksaa 50 e/kausi. Lisätietoa p. 050 380 2474.

In Memoriam -nuottikirja Petri Laaksosen säveltämät laulut kuolemasta ja jäähyväisistä on koottu In Memoriam – Lauluja jäähyväisten hetkellä -nuottikirjaksi, joka julkaistaan ti 2.10. klo 19 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Konsertissa esiintyvät Petri Laaksonen, laulu ja piano, Petri Hatakka, koskettimet, Make Perttilä, akustinen kitara, Inna Vintturi, huilu, ja Anna Pulli, urut. Lisäksi laulavat Ruppukuoron naiset. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Nuottikirjaa myynnissä.

Viro 100 ja Suomi 101

Viron 100- ja Suomen 101-vuotista taivalta juhlitaan konsertilla Madalal ol pilve süle – Matalalla on pilven syli la 6.10. klo 16 Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23. Jenny Metsälä, huilu, Noora Laiho, kantele, Seppo Varho, piano, Altan Karp, Tartto, bassobaritoni. Musiikkia sävel-

täjiltä Eller, Sumera, Sisask, Oja, Elovaara, Tamberg, Mäki, Tubin ja Wennäkoski. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lauttasaaren Laulajat juhlivat

Lauttasaaren Laulajien 70-vuotisjuhlakonsertissa la 6.10. klo 18 Temppeliaukion kirkossa kuullaan Jenkinsin Requiem, Raminezin Misa Criolla ja Bockin Viulunsoittaja katolla. Kuoroa johtaa Victoria Meerson. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Ohjelmamaksulla saa myös kuoron historiikin.

Suomalainen messu

Lasse Heikkilän säveltämä kokonaisuus Suomalainen messu esitetään su 7.10. klo 16 Lauttasaaren kirkossa. Kanteleryhmä Kanneltajat soittaa ja kuorona laulaa Messulaulajat. Teoksen laulut vievät milloin järven rannalle, milloin peltoaukealle ja tuntureille, ja niissä on rohkaiseva näköala – vaikeuksienkin keskellä Jumala hoitaa. Vapaa pääsy.

Triokonsertti Puistolassa Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, kuullaan viulu-, sello- ja pianomusiikkia su 7.10. klo 18. Triokonsertissa soittavat Leena Jaakkola, viulu, Samuli Peltonen, sello, ja Anna-Mari Peltonen, piano. Vapaa pääsy.

Rosenduon konsertti

Rosenduo – Anna Marila, viulu, Nils Biesewig, alttoviulu – esittää Nordic Spirit -ohjelmansa ti 9.10. klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Musiikkia mm. säveltäjiltä Bach, Brustad, Mozart ja Sibelius. Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Kahvila konsertin jälkeen.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 28. 9.–11.10.

14 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10, Myllypuron kirkossa klo 12.

Matkakumppanuuden messu Herttoniemen kirkossa sunnuntaisin klo 16, jonka jälkeen yhteinen ateria.

TAPAHTUMIA Meriaiheinen yhteislauluilta ke 3.10. klo 18 Herttoniemen kirkossa. Variksen pojat -orkesteri, Chorus Marinuksen mieskuoro, joht. Heikki Varis.

Suomalaisia aarteita pianolle to 4.10. klo 18 Myllypuron kirkko. Lili Ahopelto, piano, Olga Nechepurenko, piano, sopraano. Mm. Merikanto, Kuula, Rautavaara. Vapaa pääsy.

Kulosaaren kirkon lapsikuoron syksyn harjoitukset pe 5.10.–30.11. klo 17–17.45 Kulosaaren kirkossa.

Kuoro harjoittelee jouluohjelmistoa ja esiintyy ensimmäisen adventin messussa 2.12. klo 10 ja Kauneimmissa joululauluissa 9.12. klo 18 Kulosaaren kirkossa. Kuoro on 6–11-vuotiaille ja sitä johtaa Henna Dolk Viksten, dolkmusic@gmail.com. Kuoro ei maksa mitään!

Perjantai-ilta Myllypuron kirkolla pe 5.10. klo 19. Puheenvuoroja Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Tikkanen ym. Musiikkia Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, Johannes Österlund, kitara, laulu, piano, soitinryhmä. Iltatee.

Viro 100 ja Suomi 101 vuotta -ystävyyskonsertti la 6.10. klo 16 Herttoniemen kirkossa. Jenny Metsälä, huilu, Noora Laiho, kantele, Seppo Varho, piano, ja Atlan Karp, bassobaritoni. Mm. Melartin, Sibelius, Tubin, Eller. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Messuryhmä ke 10.10. klo 17 Herttoniemen kirkolla. Tule mukaan rakentamaan yhteistä Matkakumppanuuden messua!

Raamatun maailma ja me -luentosarja ke 10.10. klo 18 Herttoniemen kirkossa. Osa 2/4 Vanhan Testamentin rohkeita naisia, pastori TT Eero Junkkaala.

Raamattu ja keskusteluilta to 11.10. klo 17.30 Kulosaaren kirkon mäellä.

Sukelletaan Raamattuun yhdessä keskustellen ja rukoillen. Raamattu tai älypuhelin mukaan! Kallio.

Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ke klo 9–9.30.

Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14.

Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila.

Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

28.9.

Agricolamessu klo 18 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Katuuskottava uuden sukupolven luterilainen messu, jossa bändillä ja visuaalisuudella on vahva rooli. Messun toimittaa pastori, Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström tiimeineen.

päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Suoja Tiellä -perhemessu ja puuhapäivä su 30.9. klo 11. Enkelit kurkistelevat messussa ja iLopisarat-kuoro musisoi. Messun jälkeen mukavaa touhua perheille klo 14 asti: lounas vapaaehtoisella maksulla, kirkkokarkkeja, enkelitatuointeja, askartelua, liikenneleikkejä, RC-autorata (voit tuoda oman radio-ohjattavan), VPK:n paloauto klo 12–14 ja poliisiauto klo 13–13.30 kirkon etupihalla, Leijonapartio musisoi klo 13.30.

Iltaehtoollinen su klo 17 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65.

Messu, ikäihmisten kirkkopyhä su 7.10. klo 11. Marja Lehtinen, Aimo Lankinen, Arja Heikkinen, Outi Juntunen, Trina Fellman, Sanna Ojalehto, Kirsi Honkanen-Punkari ja Kanttorin Kööri. Kirkkokahveilla kanttori laulattaa seuraavan pyhän Risteyksessä-messun lauluja. Messun aikana lapsille Pyhis.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Käsityökerho ma klo 9.30. Lankalahjoituksia otetaan vastaan sukkien neulomista varten. Langat voi toimittaa Mikaelinkirkolle, kiitos.

Pienituloisen ruokailu ma klo 11.

Lounas 1 e ja Takkatupa klo 12–14.

Perhekerho ti klo 13.30–15 Itäkadun

30.9.

Suojatiellä-perhemessu ja puuhapäivä klo 11 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Messussa kurkistelevat enkelit ja musisoi iLopisarat-kuoro.

Messun jälkeen klo 14 asti: lounas vapaaehtoisella maksulla, enkelitatuointeja, liikenneleikkejä, RCautorata. Leijonapartio musisoi klo 13.30.

perhekeskuksen ala-aulassa. Perhekerho on yhteinen Vartiokylän srk:n kanssa. Kerho on maksuton eikä tarvitse ilmoittautua erikseen.

Mikaelin Eläkejumpparit – miesten voimisteluryhmä to klo 10.

Torstain päiväkahvit klo 13: 4.10.

Tuonentupa, hyvä kuolema kotona.

Vieraana Outi Juntunen ja 11.10.

Kenen syliin synnyin, vieraana Kaarina.

Rukous – mahdollisuus ja rikkaus -luento to klo 18. 27.9. Psalmit rukouksen kanavana, Arto Antturi ja 4.10.

Raamatturukous – Ignatius Loyolan tapaan, Pekka Y. Hiltunen.

International family evening ke 3.10. klo 17.30. Kansainvälinen perheilta.

Rukouspiiri pe klo 10.

Syysillan musiikkia su 30.9. klo 17 Östersundomin kirkossa. Olen kädessäsi, Mestari.

Sopraano Katri Paukkunen, säestää Esa Ylönen. Iltaehtoollinen, Martti Häkkänen. Kahvitarjoilu.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 8.10. klo 10.30 Länsimäen kirkolla.

Hiljaisuuden retriitti 9.–11.11. Mäntsälän Leiriniemessä. Lähde hakemaan levosta ja hiljaisuudesta uutta voimaa elämääsi. Yhteiset hartaushetket rytmittävät puhumattomuuden rauhaa. Retriitin ohjaajina EvaLisa Lindström ja Sari Viljakainen.

Hinta 150 e Mikaelin srk:n jäsenille, muille 200 e. Oman srk:n jäsenet etusijalla paikkoja täytettäessä. Ilm. 1.–19.10. nettisivujemme kautta.

Lisätietoja Eva-Lisa Lindström, p. 09 2340 4833, tai Sari Viljakainen, p. 09 2340 4871.

Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista.

Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 30.9. klo 10. Kaskinen, Vaulas, Filppula. Mukana Sonórus.

Messu su 7.10. klo 10. Nurminen, Filppula.

Arkkikirkko ke 3.10. klo 18.

Iltamessu ke 10.10. klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 30.9. klo 12. Rantala, Laaksonen, Niva-Vilkko.

Suomalainen messu su 7.10. klo 12.

Kaskinen, Nurminen, Rantala, NivaVilkko. Mukana seurakunnan kuorot.

Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 9.10. klo 18.

Nurminen, Filppula.

TAPAHTUMIA Radiolähetyspiiri ke 3.10. klo 13 Laajasalon kirkolla.

Uutta! Naiset Raamatun äärellä ke 3.10. klo 16.30 Roihuvuoren kirkolla.

Uusi naistenpiiri kokoontuu joka toinen viikko.

Akateemisen puhallinorkesterin konsertti la 6.10. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Romanttinen iltasoitto 1.

Konsertin johtaa Henriikka Teerikangas. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e.

Nuorten aikuisten ilta su 7.10 klo 18 Laajarannassa. Mukana Arja Vaulas.

Kirjallisuuspiiri ke 10.10. klo 18. Tied.

Leena Ilvonen, p. 044 565 8778.

Lauri Thurénin raamattuillat to 11.10., 25.10. ja 8.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Raamatun vaietut tekstit.

11.10. Ilmestyskirja – mitä on tulossa?

Iltakahvit ja keskustelua illan päätteeksi.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse Laajasalon kirkolla maanantaisin klo

10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoren kirkolla tiistaisin klo 10–11, p. 09 2340 5758.

Sururyhmä läheisensä menettäneille Roihuvuoren kirkolla. Ryhmä kokoontuu yhteensä viisi kertaa joka toinen torstai klo 13–14.30 alkaen 4.10. Ohjaajina diakoniatyöntekijät Hannele Juvonen ja Kaisa Moilanen.

Järjestäjinä Roihuvuoren ja Vartiokylän seurakunnat. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pe 28.9. mennessä Hannele Juvoselle, p. 09 2340 5718.

Seurakuntavaalit. Ennakkoäänestys 6.–10.11. ja vaalipäivä su 18.11. Lisätietoja pastori Anja Nurmiselta, anja.nurminen@evl.fi, p. 050 409 3036 tai kirkkoherra Timo Pekka Kaskiselta, pekka. kaskinen@evl.fi, p. 09 2340 5710.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. 7.10. Messussa mukana Itä-Sointu.

Iltamessu ke 3.10. klo 18.30 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 12.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13.

Ikäihmisten Keskiviikkokerhon syyskauden aloitus ke 10.10. Klo 14.

Ohjelmaa vaihtuvan teeman mukaan.

Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 2.10.

Pirkko Nuolijärvi: Suomen arkikielen kehityksestä 9.10. Pirjo-Liisa Kangasniemi: Seurakuntaneuvoston rooli.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 27.9. klo 18, Katukappeli. Antola, Jurmu.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 28. 9.–11.10.

Agricolamessu pe 28.9. klo 18, kirkko.

Wikström. Virtaviivaistettu uuden sukupolven luterilainen messu, jossa bändillä ja visuaalisuudella on vahva rooli.

Mikkelinpäivän perhemessu ja lounas su 30.9. klo 11, kirkko. Holma, Paananen.

Iltakirkko to 4.10. klo 18, Katukappeli.

Virtanen, Jurmu.

Messu su 7.10. klo 11, kirkko. Antola, Virtanen, Virtanen.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Neuvoja voi käydä kysymässä kuka vain, ikärajaa ei ole, rohkaisevat Lähiöaseman itvastaavat Ossi Syrjänen (vas.) ja Juha Timonen.

Orvokki Soininen tutustui YLE Areenan mahdollisuuksiin.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 5.10. klo 18.

Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Puhe Jussi Mäkelä, ylistys Saara Salmensaari & perhe.

Janne Maaralan pianokonsertti kirkossa 7.10. klo 17.

Oskar Merikanto 150 vuotta.

Merikannon sävellyksiä ja virsi-improvisaatiota. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Musiikkihetki kirkossa ke 10.10. klo 16.30. Hiljenny vartiksi musiikin äärelle.

Kuorot. Tervetuloa mukaan Gaudium-, Valon ääni -, Uusi laulu - ja Vuosaarikuoroon! Mukaan mahtuu kaikenlaisia laulajia, mukaan voi tulla myös yksittäisiin projekteihin. Lisätiedot: eeva. jurmu@evl.fi, 050 438 9831 ja hanna. virtanen@evl.fi, 050 532 6841.

Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-vuotiaille Valossa ke 10.10. klo 13–15.30. Ohjattua toimintaa, hartaushetki, vapaata leikkiä, välipala.

Kerhomaksu 5 e. Ilm. p. 050 322 9070.

Perhekerhot klo 9.30–11.30. Liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin. Yhdessäoloa, toimintaa ja pieni välipala (aikuiset 1 e).

Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka. Mukavaa seuraa, ajatus viikon aluksi ja aamupala (vapaaehtoinen maksu).

Cafe Valo perjantaisin Valossa klo 13–15. Kohtaamispaikka kaikelle kansalle. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen maksu.

Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e.

Lauletaan yhdessä Katukappelissa virsiä ja lauluja ke 3.10. klo 13. Laulattajana Anja Hinkkanen.

Siioninvirsiseurat Katukappelissa pe 28.9. klo 14. Leena Väyrynen-Si, Herättäjäyhdistys, ja Marketta Antola.

Ylistystanssi-ilta naisille kirkolla Marielundin kappelissa to 27.9. klo 18.30. Vapaamuotoista tanssia, helpot koreografiat, yhteistä rukousta. Ohj. fysioterapeutti Mervi Koski.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa ti klo 9–10.

Voit jättää soittopyynnön sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJA-KAUPUNKI@ EVL.FI

Kaupunki antaa digineuvontaa kirkolla Nyky-yhteiskunnassa on vaikea toimia ilman minkäänlaisia digitaitoja.

Pihlajamäen kirkolla ehkäistään digisyrjäytymistä kolmena päivänä viikossa.

S

yksyn alkajaisiksi Pihlajamäen kirkolle kannettiin kolme tietokonetta ja tulostin. Ne ovat Helsingin kaupungin laitteita, jotka palvelivat pihlajamäkeläisiä naapuritalossa, Lähiöasemalla. Kun Lähiöasema meni remonttiin ja väistötilat saatiin Malmilta asti, piti keksiä jotain.

– Kysyimme, voisiko digineuvontamme siirtyä kirkolle. Monille Lähiöaseman kävijöille Malmikin on liian kaukana, kertoo sosiaaliohjaaja Satu Punju.

Pihlajamäen pappi Sari Hakuri ja muu seurakunnan väki toivottivat digineuvonnan tervetulleeksi. Yhteistyötä on tehty vuosien mittaan muutenkin paljon – kerran Lähiöasemalta jopa tuotiin talkoilla tehtyjä leipomuksia kirkon uuniin, kun omaan uuniin ei mahtunut.

Samoja pihlajamäkeläisiä on käynyt molemmissa paikoissa, niin kirkolla tuolijumpassa ja tiistaiaamun Ostarin Onni -kahvilassa kuin Lähiöaseman digineuvonnassa ja bingossakin. Tosin on niitäkin, jotka eivät halua astua uskonnolliseen rakennukseen, vaikka kyseessä ei ole kirkkosali. Heitä palvellaan Malmilla.

LÄHIÖASEMAN IT-VASTAAVAT Ossi Syrjänen ja Juha Timonen auttavat kävijöitä kaikenlaisissa tietoteknisissä pulmissa. He ovat paikalla kirkon alakerrassa kolmena päivänä viikossa useamman tunnin kerrallaan.

– Monilla ei ole omaa konetta ollenkaan. Tänne tullaan maksamaan laskuja verkkopankissa ja tulostamaan

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

monenlaisia dokumentteja. Oma tulostinhan tulee kalliiksi ja on ikävä ylläpitää, Syrjänen sanoo.

– Jotkut taas tulevat oman läppärinsä kanssa ja kysyvät neuvoja sen käyttöön, Timonen lisää.

It-vastaavat neuvovat esimerkiksi, miten pääsee Kelan asiointipalveluun, miten jokin asia tehdään sähköpostissa ja miten puhelimen asetuksia muutetaan. Myös Internet-tiedonhakua neuvotaan.

– Me autamme yhdessä asiassa kerrallaan. Perusteellisia kursseja emme pysty pitämään, Syrjänen toteaa.

Digineuvonta on käytännöllinen ja tehokas tapa torjua digisyrjäytymistä.

Kun kaikenlaiset palvelut siirtyvät yhä laajemmin verkkoon, yhteiskunnassa on vaikea toimia ilman minkäänlaisia digitaitoja. Kuitenkin on arvioitu jopa miljoonan suomalaisen olevan syrjässä digitalisaatiosta, eivätkä he ole pelkästään yli 65-vuotiaita.

TIISTAIAAMUPÄIVÄNÄ KIRKON alakerrassa eli ”arkipuolella” naputeltiin muun muassa asumistuki- ja työhake-

muksia. Viranomaispapereita saa tulostaa ilmaiseksi, muista peritään 20 senttiä kappaleelta. Tulosteiden sisältöä ei rajoiteta. Riittää, kunhan ne ”tuottavat hyvinvointia”.

Tulostin on oikeastaan monitoimilaite, joten sillä voi myös kopioida ja skannata esimerkiksi kuitteja, jotta ne voi liittää sähköiseen hakemukseen.

ELÄKELÄINEN Orvokki Soininen poikkesi kirkolle kysymään, miten tabletilla kirjaudutaan Googleen, kone kun kysyy aina käyttäjätunnusta ja salasanaa ja kirjautuminen on hankalaa. Asia selvisi.

– Minulla on ollut tabletti käytössä jonkin aikaa ja maksan sillä laskut verkkopankissa. Ennen lähetin laskut kuoressa pankin maksupalveluun. Lisäksi voin ottaa tabletilla valokuvia ja tutkia Googlesta kaikenlaista, Soininen kuvaa käyttötottumuksiaan.

Yksi asia jäi selvitettäväksi seuraavaan kertaan. Mitä ovat evästeet, ja ovatko ne maksullisia? Nettisivuthan ilmoittavat usein, että tällä sivulla käytetään evästeitä. ■

Pihlajamäen kirkolla tapahtuu Kaupungin järjestämää digineuvontaa ti ja to klo 10– 14, pe 11–14.

kynnyksen kahvila Ostarin Onni ti klo 9–11. Aamupala 30 senttiä.

Seurakunnan järjestämä leivänjako ti klo 9 ja matalan

Ruoka-aika to klo 12–13. Ateria 2 e.

Tuolijumppa pe

klo 10.30 (srk) ja bingo klo 12 (kaupunki).

Iltaisin ja viikonloppuisin muuta ohjelmaa, esim. messu su klo 16.

MENOT 28. 9.–11.10.

16 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 30.9. klo 10 Malmin kirkossa. Laura-Elina Koivisto. klo 16 Pihlajamäen kirkossa perhemessu. Jukka Holopainen. Messun jälkeen keittoateria. klo 10 Puistolan kirkossa mikkelinpäivän kummimessu. Rosa Pöppönen. Messun jälkeen perhetapahtuma ja brunssi. klo 17 Puistolan kirkossa Valon messu ja iltatee. klo 10 Viikin kirkossa. Markku Arola.

Kirkkokahvit. klo 14.30 Viikin kirkossa vauvakirkko.

Sari Hakuri. Tarjoilu.

Messu su 7.10. klo 12 Jakomäen kirkossa perhemessu. Timo Ahoinpelto. Ennen messua klo 10 perhetapahtuma, taikuri Hokkus Pokkus, kasvomaalausta ja muuta ohjelmaa, keittolounas. klo 10 Malmin kirkossa perhemessu.

Sanna Einiö. Kirkkokahvit ja -mehut. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Kahvihetki. klo 10 Puistolan kirkossa. Erja Kalpio.

Evankelisen lähetysyhdistys Ely:n kirkkopyhä ja Siionin kanteleen lauluhetki. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa.

Martta Paijola. Lähetyskahvila. klo 10 Viikin kirkossa Sofia Tuomenvirta. Kirkkokahvit.

Viikkomessu ma 8.10. klo 11.15 Tapulin seurakuntakodissa. Anni Paukkala-Toivonen. Olotilakahvila Olohuoneessa puuroateria.

Hiljainen viikkomessu to 4.10. ja 11.10. Viikin kirkossa klo 17.30.

TAPAHTUMIA Triokonsertti su 7.10. klo 18 Puistolan kirkossa. Leena Jaakkola, viulu, Samuli Peltonen, sello, Anna-Mari Peltonen, piano.

Urkuri kehiin! Urkusafari-konsertti su 30.9. klo 18 Malmin kirkossa. Timo Olli, urut.

Hengellisten laulujen ilta ti 2.10. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla.

Lapsiparkki pe 28.9. ja 16.11. klo 13–16 Jakomäen kirkolla. Ensisijaisesti yksinhuoltajaperheille, kävelytaitoisista lapsista ylöspäin, 4 e lapsi, sisarus 2 e, sisältää välipalan. Ilm. Pienperheyhdistys, Susanna Vettenranta p. 050 380 6815.

Arkienkeleiden brunssi la 29.9. klo 11–14 Jakomäen kirkolla. Aikuiset 5 e, lapset 2 e. Ilm. p. 09 2340 4428.

Puxun rastit la 29.9. klo 10–13.

Pukinmäen Portissa enkeliaskartelua ja kahvila. Maksuton tarjoilu. Kutomakerhossa ja Pajassa avoimet ovet.

Monikulttuurinen makuretki la 13.10. klo 10–14 Pihlajamäen kirkolla.

Monikulttuuristen perheiden päivä, jolloin aikuiset ja lapset yhdessä

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

rukoushetken yhteydessä myös ehtoollinen.

Maunulan kirkko remontissa, ei toimintaa.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk

TAPAHTUMIA

VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

28.9.

Valtakunnallinen vauvanpäivä klo 10–18 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1.

Ohjelmaa koko perheelle. Keittolounas klo 11–13, aikuiset 5 e, lapset 2 e.

valmistavat ja nauttivat aterian. Ilm. viimeistään 8.10. helena.pietinen@ evl.fi.

Perhetapahtuma su 30.9. klo 14 Pihlajamäen kirkolla. Aluksi lettukestit, ohjelmassa mm. Nukketeatteriesitys ”Leijan matkassa”.

Perhetapahtuma su 7.10. klo 10 Jakomäen kirkossa. Taikuri Hokkus Pokkus, kasvomaalausta ja muuta ohjelmaa, keittolounas. Voit jäädä tapahtuman jälkeen klo 12 alkavaan perhemessuun.

Tiistaitupa avoimien ovien iltapäivä ti 2.10. ja 9.10. klo 14–17 Tapulin seurakuntakodilla kaikenikäisille, lapsiperheille, pariskunnille ja yksineläjille. Hartaus, välipala, ohjelmaa ja yhdessäoloa.

Kohtaamisia – armon ja ilon ilta Viikin kirkossa su 7.10. klo 18. Musiikkia, Sanaa ja haastatteluja, ehtoollishetki. Hanna Ekola, Erja Kalpio ja Elina Vaittinen.

Hartaus ja kahvila ti 2.10. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla.

Aamupuuro ja hartaus to 4.10. ja 11.10. klo 10 Tapulin seurakuntakodilla.

Porttikahvilan puuropäivä ma 1.10. klo 12–15 Pukinmäen Portissa. Vapaaehtoinen maksu.

Eläkeläisten iltapäivät- ja kahvilat: Jakomäen kirkolla torstaikahvila Jakis to 4.10. ja 11.10. klo 13–15.

Malmin kirkolla ti 2.10. ja 9.10 klo 13.

Pihlajamäen kirkolla ke 3.10. ja ke 10.10. klo 12.

Puistolan kirkolla Torstaikahvila to 4.10. ja 11.10. klo 13–14.30.

Tapanilan kirkolla ke 3.10. ja 10.10. klo 13.

Viikin kirkolla Naapurikahvit ke 3.10. ja 10.10. klo 13.

Näkövammaisten kerho ma 1.10. klo 14 Malmin kirkolla.

Kirjoittajapiiri ke 3.10. klo 18 Malmin kirkolla.

Lähetyspiiri to 4.10. klo 15.30 Malmin kirkolla.

Ilosanomapiiri ti 2.10. klo 18 Pukinmäen Portissa. Keskustellaan Raamatun teksteistä.

Hengellisen matkakumppanuuden piiri ke 3.10. klo 18.30 Pukinmäen Portissa. Teehetki, yhdessä hiljentymistä, keskustelua ja rukousta.

Israel-ilta ti 9.10. klo 17.30 Pukinmäen Portissa. Ylistyslauluja, Raamattuun tutustumista sekä rukoilemista

28.9.

Soiva taikametsä -konsertti erityisesti vauvoille ja perheille klo 10–11 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10.

Israelin ja Lähi-idän rauhan puolesta.

Puikoissa-piiri ke 10.10. klo 18 Pukinmäen Portissa. Tule tekemään omia käsitöitä tai osallistumaan hyväntekeväisyyteen. Yhdessäoloa, iltatee ja iltavirsi.

Syysloman toimintaa koululaisille: Leiri 1.–3.-luokkalaisille 17.–19.10.

Leirillä leikimme, askartelemme, ulkoilemme ja hiljennymme yhdessä.

Leirin hinta 35 e. Leiri järjestetään Korpirauhan leirikeskuksessa Siuntiossa. Tied. Emma Luoto, p. 050 573 7794.

1.–3.-luokkalaisten toimintapäivä Viikin, Puistolan, Tapanilan ja Jakomäen kirkoilla järjestetään syyslomalla ma 15.10 ja ti 16.10. klo 9–15 maksuttomia toimintapäiviä alakoululaisille. Päivän aikana kirkolla pelataan, ulkoillaan, leikitään, askarrellaan ja syödään lounas yhdessä.

Voit ilmoittautua kumpaakin päivään erikseen. Tied. nuorisotyönohjaajat: Jakomäki/Eppu p. 050 378 0606, Puistola/Tomi p. 050 380 3759, Viikki/Niina p. 050 911 8626 ja Tapanila/Asko p. 040 720 0747.

Vietä Yö kirkolla! Tapanilan kirkolla järjestetään mahdollisuus tulla yökylään kirkolle! Illan aikana on luvassa yhteistä toimintaa pimentyvässä kirkossa. Yöt ovat ilmaisia.

Tied. Anni Kuivala, p. 050 555 5039.

K–10-yö 4.-luokkalaisille ti–ke 16.– 17.10. klo 16–10.

K–11-yö 5.–7.-luokkalaisille to–pe 18.–19.10. klo 16–10.

Ilm. syysloman leirille, toimintapäiviin ja sekä yö kirkolla tapahtumiin: www.helsinginseurakunnat.fi/malminseurakunta/artikkelit/retketjaleirit Koululaisten kerhoissa vielä tilaa: Malmin kirkolla: Askartelukerho to klo 15.30.

Supersankarikerho to klo 16.30. Ilm. Malmin kerhoihin Anni, p. 050 555 5039.

Viikin kirkolla: Kepparikerho 1.-luokkalaisista ylöspäin tiistaisin klo 15.00–16.30.

Kerhokausi alkaa 25.9. ja päättyy 4.12. Harjoitellaan koulu- ja esteratsastusta tai lähdetään maastolenkille omalla keppihevosella.

Isot kokit, kokkikerho 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 17.30–19 11.9., 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11. ja 4.12.

Aarrekerho 1.–6.-luokkalaisille

29.9.

Arkienkeleiden brunssi Jakomäen kirkolla, Jakomäentie 7.

Aikuiset 5 e, lapset 2 e.

Ilmoittaudu p. 09 2340 4428.

torstaisin klo 15.30–16.30. Kerhokausi alkaa 13.9. ja päättyy 29.11. Askarrellaan ja puuhaillaan yhdessä. Ilm. Viikin kerhoihin: Niina, p. 09 2340 4549.

Tapanilan kirkolla: Sählykerho Tapanilan kirkolla maanantaisin 3.–4.-luokkalaisille klo 16–17.

Musakerho Tapanilan kirkolla maanantaisin 3.–6.-luokkalaisille klo 17–18. Kerhossa kokeillaan eri soittimia (esim. kitara, basso, ukulele, rytmisoittimet), musisoidaan ja lauletaan. Aiempaa kokemusta ei tarvita. Ilm. Asko, p. 040 720 0747.

Siltamäen seurakuntakodilla: Kokkikerhot 1.–2.-luokkalaisille ma klo 14.30 ja 5.–6.-luokkalaisille ma klo 16.30, ilm. Anni, p. 050 555 5039.

3.–4.-luokkalaisille to klo 16, ilm.

Asko, p. 040 720 0747.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–11, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu 30.9. klo 10. Enkeleiden sunnuntain perhemessu ja 4-vuotiaiden synttärit. Kosonen, Handolin, Pesonen-Kareinen ja varhaiskasvatuksen tiimi. Majlis Lindholmin eläkkeellelähtöjuhla.

Messu 7.10. klo 10. Kari-Pekka Kinnunen, Heininen ja Mäkiö. Kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat.

Käpylän kirkossa: Messu 30.9 klo 18. Kosonen ja Hiski Wallenius.

Messu 7.10 klo 18. Pelkonen ja Helenius.

Hiljaisuuden rukoushetki joka keskiviikko klo 18 Käpylän kirkossa.

Joka kuukauden 3. keskiviikko

Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Hinta 1 e.

Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30.

Hinta 1–10 e.

Nousisin lentoon 7.10. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Oulunkylän seurakunnan kamarikuoron Chorus Sine Nominen konsertti.

Johtajina, instrumentalisteina ja solisteina Katja Mäkiö ja Mikko Helenius. Säveltäjäniminä Mikko Helenius, Felix Mendelssohn, Iver Kleive ja John Rutter. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Soiva taikametsä -konsertti 28.9. klo 10 Oulunkylän kirkossa vauvoille ja perheille. Hiivi ja pompi tutustumaan metsän ihmeelliseen sointiin ja sen hauskoihin asukkaisiin. Mirva Keski-Vähälä, Maija Pesonen-Kareinen, Raivo Savik, viulu, Suvi Gräsbeck kantele. Tarjoilua.

Soiva taikametsä -satumuskarit 11.10. klo 9.30 ja klo 10.15 Maunula talossa, Metsäpurontie 4. Kanttorit Maija Pesonen-Kareinen ja Mikko Helenius, perhetyöntekijä Mirva Keski-Vähälä, seurakuntapastori Raivo Savik, viulu ja Maunulan kirjaston erikoiskirjastonhoitaja Lauri Seutu. Mehu ja kahvitarjoilu.

Pop-up-laulukurssi Käpylän kirkolla 30.9, 28.10 ja 11.11. klo 17–17.45. Helppoja ja hauskoja ääniharjoituksia ja lauluja ryhmässä.

Voit tulla mukaan minä kertana hyvänsä. Ohjaajina laulupedagogi Päivi Bonde-Jensen ja kanttori Maija Pesonen-Kareinen.

Kohtaamisen kahvila alkaa to 4.10.

Maunulan Saunabaarissa klo 13.

Tiedustelut Elisa Hapuli.

Naistenpäivä la 6.10 klo 10–15 Oulunkylän kirkolla. Vierailijana terapeutti Heli Janhonen klo 10.30, kasviskeittolounas, toimintakanavat klo 12.45. Messu klo 14.15. Mukana Oulunkylän Martat, työntekijöitä, vapaaehtoisia. Yhteyshenkilönä Maija Pesonen-Kareinen. Lastenhoito järjestetty. Vapaa pääsy.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Enkelien sunnuntain messu su 30.9. klo 11. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Messun jälkeen brunssi.

Messu su 7.10 klo 11. Suvi-Maria Roine, Heini Kontiainen ja Jussi Hirvonen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Waste & Feast -lounaskahvila Kippo & Kulho perjantaisin klo 11–12.30 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka maksaa 2 euroa tai 5 euroa, joka on omakustannushinta, tai 10 euroa, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä.

Vauvan päivä pe 28.9. klo 10–18.

Ohjelmaa ja tekemistä vauvoille,

MENOT 28. 9.–11.10.

sisaruksille, kummeille, vanhemmille ja isovanhemmille. Keittolounas klo 11–13 sis. sämpylä, kahvi ja pieni makupala 5 e/aikuinen, lapset 2 e.

Koko päivän kahvia, teetä ja leipä, hedelmä tai makupala 2 e.

Viihdelaulun tiiviskurssi la–su 6.–7.10. Ohjaajana pop/jazz-laulaja, laulupedagogi Susanna Eronen.

Ilmoittautuminen virastoon p. 09 2340 5500.

Vanhustenviikko Pakilassa: Pakilan voimistelijoiden tuolijumppa ma 8.10. klo 12. Jumpan jälkeen mehua ja keksejä aulassa hengähtäen.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ti 9.10. klo 13. Tule laulamaan yhdessä tuttuja lauluja ja opettelemaan uusia! Kahvit.

SeniorSurf -digipäivä ke 10.10. klo 12–14. Tietoisku Omakanta.fi -palvelusta, kirjaston e-aineistojen esittely.

Tietotekniikan opastusta vapaaehtoisilta, voit ottaa oman laitteen mukaan.

Robottikissa! Kahvitarjoilu. Mukana Enter ry ja Paloheinän kirjasto.

Ulkoillaan yhdessä to 11.10. klo 10–12 Paloheinän majalla ja ympäristössä. Jos tarvitset kyydin, soita Paula von Kochille p. 050 556 1810. Älä jää kotiin, vaan lähde mukaan!

Eläkeikäisten iloinen kerho to 11.10. klo 13–14.30. Laulua, kahvia, hartaus ja iloista juttelua! Mukana Seppo Leveelahti.

Kippo & Kulho -lounas pe 12.10. klo 11–12.30. Lounas hävikkiruokaravintolassa. Katso hinnat yllä. Risteyspaikka, Paloheinäntie 9.

Kampin kappeli Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Yhteismeditaatio ke 3.10. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. markkohama@gmail.com.

Viulukonsertti su 7.10. klo 15.

Kreeta-Julia Heikkilä, Bachin soolovilusonaatti nro 2 A-molli. Vapaa pääsy.

Sirkus Aikamoinen: Nomadi la 20.10. klo 18. Esitys on sirkustaiteilija Oskar Raskin sooloteos, joka kumpuaa ikiaikaisista kysymyksistä – kuka minä olen ja miksi minä olen? Esitys on suunnattu aikuisille. Vapaa pääsy.

A

17

Tiesitkö?

Liisa Rinne (vas.) tutustui Vartiokylän kirkon iltaruokailuun lapsenlastensa Lyydian ja Hiljan ja näiden vanhempien kanssa.

Töiden jälkeen kirkolle syömään Vartiokylän kirkolla syödään maanantaisin perinteistä kotiruokaa.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

S

yyskuisena maanantaina, pian neljän jälkeen, ihmisiä alkaa saapua iltaruokailuun Vartiokylän kirkolle.

Liikkeellä on koko Rupan perhe, vanhemmat Heidi ja Lassi sekä lapset Hilja, 4, ja Lyydia, 1.

– On aivan tavallista, että tulemme tänne. Kirkon ruokailu helpottaa lapsiperheen arkea, esittelee Heidi Ruppa. Samaan pöytään perheen kanssa istahtaa isoäiti Liisa Rinne.

Ruokailu käynnistyi kirkolla vuosi sitten. Marika Pakarinen kuuli siitä silloin vauvaperhekerhossa ja alkoi käydä saman tien poikansa Elmer Häggblomin, nyt 1 v 9 kk, kanssa.

– Ehdin tänne hyvin myös töiden jälkeen. Kun ruoan saa nopeasti tarhapäivän päätteeksi, voimme Elmerin kanssa jäädä ulkoilemaan saman tien, Marika Pakarinen kertoo.

Myös Rupan perhe kiittelee ruokailun ajoitusta. Sekä Lassi että Hilja ehtivät hyvin iltaharrastuksiinsa.

Virrestä voimaa su 7.10. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6.

Tervetuloa veisaamaan! Illan teemana on Ylitse kaikkien rajojen. Vieraana runoilija, kirjailija Pia Perkiö. Mukana ovat myös pastori Virpi Koskinen, kanttori Anne Myllylä ja Tiia Saari, sopraano.

Parisuhteen parhaaksi -keskustelusarja ke 10.10. klo 17.30–19 Suomenlinnan kirkon kryptassa. Aiheena on vuorovaikutus minussa ja meissä ja alustajana perheneuvoja, paripsykoterapeutti Riitta Rönkä. Illassa pohditaan yhdessä parisuhdetta ja ihmissuhteita, arkielämää, rakkautta ja vuorovaikutusta.

RUOKAILIJOITA ON kymmeniä, joskus jopa 80, ja ruoka näyttää maistuvan.

Tarjolla on perinteistä kotiruokaa, tällä kertaa kaalilaatikkoa, sen kasvisvaihtoehtoa sekä omenakiisseliä.

– Nykyajan äidit eivät taida juurikaan tehdä kaalilaatikoita ja kiisseleitä tai käyttää perunoita, arvelee Liisa Rinne.

– Totta, tein jo meille valmiiksi iltapalasmoothiet. Mutta täälläpä pääsee maistelemaan eri makuja ja saa ehkä ruoanlaittovinkkejäkin. Lisäksi näkee monenlaisia ihmisiä, lapsiperheitä, eläkeläisiä, työssä käyviä, Heidi Ruppa jatkaa.

täyttä työpäivää ainakin sille, joka vastaa hankinnoista.

– Meidän kristillinen tekomme on tehdä ruokaa, Salmia-Sarlin tulkitsee.

Hänen mieleensä on jäänyt etenkin kerta, jolloin muutamat alakouluikäiset pojat tulivat keskenään syömään, kolikot kourassa. ■

RUOAN ON VALMISTANUT ja tarjoilee kuuden vapaaehtoisen joukko.

– Meitä on ringissä kymmenkunta, ja vuorottelemme jonkin verran. Mukavaa on, tänne tulee välillä silloinkin, kun ei ole oma vuoro, naiset vakuuttavat.

– Iltaruokailun idea syntyi Matteuksenkirkolla. Siellä eräs lastaan muskarissa kuljettava isä huokaili, että olisipa edes kerran viikossa valmis ruoka, muistelee Anne Salmia-Sarlin.

Seurakunta maksaa tarvikkeet, ja aterian hinta, yksi euro, on mennyt puiden istuttamiseen Afrikkaan.

Iltaruokailun järjestäminen tietää

Lauttasaaren kirkolla keskiviikkoisin klo 17.30–20. Vapaaehtoinen maksu.

Myllykallionrinne 1B.

ESKO JÄMSÄ

Menopalat

Naisten brunssi ”Rajansa kaikella” la 6.10. klo 10.30–14 Paavalinkirkolla, Sammatintie 5. Brunssi 10/7 euroa. Klo 12 terapeutti Päivi Niemi luennoi rajoista ja elämänhallinnasta. 13–14 Kehotietoisuuden työpaja, jossa Kristina Sanaksenaho ohjaa kehon kuunteluun ja hyvään liikkeeseen, sekä Hanne Kiiverin maalaustyöpaja. Ilmoittautumiset virastoon 28.9. mennessä paavali.srk@evl.fi.

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Kaikille avoimia iltaruokailuja Alppilan kirkolla joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko 3.10, 7.11. ja 5.12. klo 17–18.30. Hinta 1 e. Kotkankatu 2.

Paavalinkirkolla keskiviikkoisin klo 17–18.30. Hinta 1 e. Sammatintie 5.

Pitäjänmäen kirkolla keskiviikkoisin klo 17. Ruuan valmistamiseen ja leipomiseen voi osallistua. Hinta 2 e/aikuinen, lapset maksutta. Turkismiehenkuja 4.

Vartiokylän kirkolla maanantaisin klo 16.30–18. Hinta 1 e. Kiviportintie 5.

Viikin kirkolla keskiviikkoisin klo 17–19.

Hinta 1 e/perhe. Agronominkatu 5.

Katso kaikki ruokailut: www.helsinginseurakunnat.fi/uutiset/kirkkojenruokailutkutsuvatsyomaanyhdessa

Maan suola -keskustelusarjassa ke 10.10. klo 17.30 alkaen Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, puhutaan ilmastonmuutoksesta. Koordinaattori Karoliina Tuukkanen ja tutkijatohtori Panu Pihkala keskustelevat ilmastonmuutoksen konkreettisista ja henkisistä vaikutuksista. Illan juontaa TM Ella Luoma. Housebandia johtaa Elsa Sihvola. Keittoa tarjolla klo 17 alk. 3 euron hintaan ja illan päätteeksi klo 19 teejatkot.

Ekoteologi Panu Pihkala suunnitteli Nuuksion kansallispuistoon uuden pyhiinvaelluspolun, joka antaa tilaa myös ilmastonmuutoksen herättämälle huolelle.

18 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 24.–28.9.

Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivilähde – Kaavin Kivi Oy, Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy. Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Varaa aika maksuttomaan tarkastukseen!

Erikoishammasteknikko on hammasproteesien asiantuntija.

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

• Tarkistuta myös hampaaton suu säännöllisesti.

• Hammasproteesit on syytä tiivistää 2–3 vuoden välein ja uusia 5–10 vuoden välein.

Teemme koti- ja palvelutalokäyntejä.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Erikoishammasteknikot

Toimipisteet: Hakaniemi, Hämeentie 7 Etelä-Haaga, Kauppalantie 4

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

HAMMASASEMA

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

www.bremerinhautakivi.fi

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

BREMERIN KIVI

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Lakipalveluja

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

0400 287 442

(09) 753 11 56 Uusi vastaanottoni Tikkurilassa sijaitsee Talvikkitien ja Kielotien risteyksessä.

Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

Rakennusala

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Siivouspalveluja

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausvantaa.fi

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Kotimainen luotettava mies suorittaa ikkunanpesut edullisesti 45 v. kokemuksella.

0402566907 Veikko Salonen Kotitalousvähennys Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta/ikkunanpesua.

Timo 0440691994

27.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan

PIHATYÖT

AMMATTITAIDOLLA

-pihan syyskunnostukset -puiden ja pensaiden leikkaukset -viherrakentaminen -puiden kaadot ym.

PIHA-APU PIILIPUU OY piha-apu@piilipuu.fi

www.piilipuu.fi

0503366370 / 0400643861

Kotikuntoutusta taidolla ja sydämellä Kävely ja tasapaino paremmaksi omassa kodissa.

Jani tietää konstit 20 vuoden kokemuksella.

Fysioterapeutti kotiin -palvelu tarjoaa erityisesti ikäihmisille toiminnallista kuntoutusta, harjoittelua ja hierontaa kotona itsenäisen liikkumisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi.

Puh. 040 552 9766 Jani Jaatinen fysioterapeutti, ikäihmisten fysioterapian erik. opinnot Dosentintie 7, 00330 Hki. fysioterapeuttikotiin.fi

Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 MUSIIKKIA PERHEJUHLIIN piano/ viulu Jari&Juha Niemelä puh.

0500-424077 KLUBIORKESTERI.COM Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti.

Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

A

19

Tilaisuuksia

Vuokrata halutaan

Rovasti Hannu Karvonen puhuu AVARASTA ARMOSTA Lutherin ajatusten pohjalta Helsingin Raamattukoululla, Töölönk. 7 A 3, su 7.10.18 klo 14.

Tervetuloa!

Helsingin Raamattukoulun kannatusyhdistys

Oopperalla työskentelevä 30v. nainen etsii vuokra-asuntoa Helsingistä.

-Emma 0503450065

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 7.10. klo 13.30 Jumalan viisautta Kätketty viisaus 1. Kor. 2 - Alpo Pennanen Pelastuksen perustus 1. Kor. 3 - Heikki Junttila

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 2.10. klo 19 Torsten Sandell, Bengt Lassus, Peter Hilli.

Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Haagan pappilantie 2, 00320 Helsinki.

Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

HERÄNNÄISSEURAT ke 26.9. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. to 27.9. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 28.9. klo 15 Columbuksen Katukpli (kauppakesk. 2.krs, Vuosaari), Vuot.45, Hki. la 29.9. klo 18 Mikaelin-kko, Emännänp.1, (Kontula) Hki. ma 1.10. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 2.10. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). ke 3.10. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 5.10. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 7.10. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylän kko, Teinint.10; saarna K.P.Kinnunen; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä ja seurat Tuusulan kko, Kirkkot.34; saarna L.Väyrynen-Si. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs. ke 10.10. klo 19 Körttikodin seurat.

Vuokralle tarjotaan Sinulle eläinrakas opiskelija ilmainen asuminen Laajasalossa kissanhoitoa vastaan 1.10.-31.12. väliseksi ajaksi.

Puh. 050-3441195.

Ostetaan asunto Lauttasaarelaispariskunta etsii perheenlisäyksen vuoksi isompaa asuntoa vanhasta Lauttasaaresta.

3-4h+k. Yhteydenotot Suvi puh. 0408244206.

Ostetaan Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI.

MIELIPIDE

20 A Kirkko ja kaupunki | 27.9.2018

Pitääkö sairaan tehdä työtä saadakseen hävikkiruokaa?

MEDIASSA ON KIRJOITELTU leipäjonojen muuttamisesta ja Yhteisestä pöydästä. On pakko kysyä: onko asiaa käsitelleillä ollut koskaan nälkä?

Luulisi, että työnsä tehnyt aikuinen olisi Suomessa oikeutettu nauttimaan rauhassa olostaan, mutta hän joutuukin kerjuulle selvitäkseen. Ja eikö ihmisiä muka tulla lokeroimaan? Jos jatkossa ruuan saa näyttämällä korttia, ja seuraava maksaa siitä kaksi euroa, niin mitä tämä on? Kortinhaltija tullaan rekisteröimään ja nimi säilyy rekisterissä vuosia henkilön poistuttua jonosta. Lyödäänkö otsaan leima: olet taakka?

Hanna Kuisma ja Eeva Lehtineva mainitsevat kirjoituksessaan (K&k 30.8.) kauniisti yhteisön ja sosiaalisuuden, mutta sanovat myös, että ihminen ”löytää paikan, jossa häntä tarvitaan”.

Siis mitä? Ruoka-avun tarvitsija joutuu ilmeisesti johonkin vastikkeelliseen. Täytyykö sairaan tehdä työtä saadakseen muutoin roskiin menevää ruokaa? Muutenkin vapaaehtoistoiminnan viesti on aina ”tule auttamaan”, ei ”tule autettavaksi”.

Ruuan valmistus ja jakaminen vaativat rautaista ammattitaitoa todistuksineen. Miten ruokailuissa huomioidaan ihmisten rajoitteet, kuten allergiat ja mausteyliherkkyys? Siellä ei voi honottava hopsantuusa sanoa, että syö äläkä kysele!

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

DIBYANGSHU SARKAR / AFP − LEHTIKUVA

Saila Karppinen

Timo Soini ja aborttikysymys

Maria Suomalainen

Haluaisin äänestää kirkkoherraa NELJÄ VUOTTA sitten kotiseurakuntaani valittiin uusi kirkkorouva. Tämä rovasti palasi takaisin aiempaan seurakuntaansa eli taas pitää valita uusi kirkkoherra. Nyt seurakuntani kuitenkin ilmoitti sosiaalisessa mediassa, että me emme enää pääse vaaliuurnille itse, toisin kuin vielä viime kerralla.

Kirkkoherranvaalissa aiemmin äänestäessäni olen aina arvioinut joka ehdokkaan vaalinäytteen ennen äänestystä. Kappalaisvaalissa taas tilanne oli ainoan kerran äänestäessäni se, että virka oli perustettu seurakuntamme ensimmäisen naispapin vihkimiseksi papiksi. Muut ehdokkaat olivat kaksi miestä muista ja yksi nainen omasta seurakunnasta, joten äänestämäni ehdokas oli selvillä ilman vaalinäytteitäkin.

Myöhemmin on ensin kappalaisvaali ja nyt myös kirkkoherranvaali muuttunut välilliseksi. Valtiollisella puolella presidentinvaalissa muutos on ollut päinvastainen.

Toki kirkossa kirkolliskokouksen tai piispan vaalit ovat olleet pitempäänkin välillisiä. Suora piispanvaali edellyttäisi vaalinäytteiden televisiointia tai vielä kömpelömpää kiertuetta, jota tuskin moni peräänkuuluttaakaan.

Välillisellä kirkkoherranvaalilla on etunsakin, koska valitsijamiesvaalin äänioikeusikäraja on alempi kuin papinvaalin. Näissäkin vaaleissa äänestävän on tiedettävä, milloin ehdok-

taan, hengellisen yhteisön suhtautuminen parisuhteeseen, seksuaalisuus, avioliiton merkitys ja kirkollisen vihkimisen merkitys.

Voit kuulua johonkin kristilliseen kirkkokuntaan tai koet omaavasi kristillisen vakaumuksen ilman jäsenyyttä.

Toivottavasti voit kertoa ikäsi, sukupuolesi, oman hengellisen yhteisösi, mahdollisen herätysliiketaustasi ja aktiivisuutesi siinä. Kirjoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja ne tulevat vain tutkijan tietoon. Tutkimustulokset esitetään siten, että kenenkään henkilöllisyys ei paljastu.

Lähetä kirjoituksesi sähköpostiin sakarppi@uef.fi tai osoitteeseen Saila Karppinen, Käytännöllinen teologia, Teologian osasto, PL111, 80101 Joensuu.

Kanadan parlamentti oli yksimielinen 20. syyskuuta siitä, että Myanmarin armeija on syyllistynyt rohingyalaisten kansanmurhaan. Parlamentti hyväksyi YK:n tiedonhankintamatkan päätelmän: ”Rohingya-pakolaisiin kohdistetut toimet ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, ja rikosten taustalla ovat Myanmarin sotilasvoimien päälliköt.” Tässä kuvassa, joka on otettu 25. elokuuta 2018 Kutupalongin pakolaisleirillä Ukhiassa, rohingya-pakolaiset osallistuvat seremoniaan, joka oli järjestetty pakolaisten karkotuksen muistoksi.

kaan vaalinäytetilaisuudessa on katsottava yleisöä ja milloin alttaria.

Mielestäni olisi parempi alentaa suoran vaalin äänioikeusikärajaa kuin siirtyä välilliseen vaaliin.

Kuisma Lappalainen Haagan seurakunnan jäsen

Pysykää linjallanne YKSI PAINAVIMMISTA syistä, miksi liityin Suomen ev.lut. kirkkoon 51-vuotiaana, oli Kirkko ja kaupunki -lehden vapaamielinen linja. Jos lehti muuttaa linjansa markkinahenkiseksi propagandatorveksi, saatan harkita eroamista koko kirkosta.

Robert Ryömä

Lehti antaa hienon poikkileikkauksen KIITOS JÄLLEEN kerran Kirkko ja kaupunki -lehdestä! Olen niin usein siunattu ja kiitollinen lehden sanomasta ja sen monipuolisuudesta. Mielestäni lehti antaa hienon poikkileikkauksen siitä kaikenlaisesta porukasta, jota seurakuntaan mahtuu.

Mielipidekirjoituksissa näkee usein sellaisia mielipiteitä, jotka minua lä-

hinnä kammoksuttavat. Mutta niilläkin on tehtävänsä omassa minuudessani: ne opettavat minua ihmisen erilaisuudesta ja ainutkertaisuudesta. Ne opettavat arvostamaan ja hyväksymään.

Meillä kaikilla on paikka Jumalan kämmenellä hänen rakastaminaan.

Kiitos lehdelle sen hyvistä kolumneista ja mielenkiintoisista artikkeleista. Sain jälleen kerran monipuolista ja virkistävää ravintoa. Kunpa lehti ilmestyisi useammin.

Paula Peltonen

Kirjoita parisuhteestasi TEEN ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA teologian osastolla väitöskirjatutkimusta, jonka tarkoituksena on tuoda esille tietoa samaa sukupuolta olevien kristillisen vakaumuksen omaavien parisuhteesta.

Tutkimus perustuu yksittäisten ihmisten tiedoille, ja siksi jokainen vastaus on tärkeä. Aiheesta kerätään valtakunnallista materiaalia.

Kirjoita vapaamuotoisesti omasta parisuhteestasi ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Voit käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja: kristillinen usko ja kiinnostus samaa sukupuolta koh-

JOS JOKU TÄSSÄ MAASSA rohkenee puolustaa syntymättömiä, mutta täysin elin- ja kehityskelpoisia pieniä yksilöitä, hän ansaitsee muiden kansalaisten kunnioituksen eikä käsittämätöntä vihaa ja vastahyökkäystä.

Pelkästään naisten oikeuksiin vedoten ei sivistysvaltiolla ole oikeutta kääntää selkäänsä jo naisten kohdussa oleville elämänaluille ja päättää heidän elämäänsä muuten kuin erityistapauksissa. Aborteista on kuitenkin viime vuosina tehty 70 prosenttia sosiaalisin perustein.

Kuka puolustaa syntymättömien lasten oikeuksia? Pitäisikö lapsiasiavaltuutetun työ ulottaa syntymättömiin lapsiin?

Marja Mäkelä ex-koulukuraattori ja kouluttaja

Vanhukset tarvitsevat valtuutetun KANSALAISALOITE vanhusasiainvaltuutetun saamiseksi Suomeen odottaa allekirjoittajia. Sen takana pitäisi 1.10. mennessä olla vähintään 50 000 nimeä. Jokainen täysi-ikäinen Suomen kansalainen voi allekirjoittaa aloitteen sivustolla www.kansalaisaloite.fi.

Tarvitsemme arvostusta nauttivan valtakunnallisen virkamiehen, joka puhuu vanhusten asioiden puolesta ja tarvittaessa edistää epäkohtien korjaamista lainsäädännön kautta.

Kunnallinen kotihoito ei ole enää pitkään aikaan sujunut riittävän hyvin, ja hoitohenkilöstö on huomattavan ylikuormittunutta. Vastaavia yksityisiä palveluja ei ole kaikkialla tarjolla. Osa omaishoitajista on vailla ulkopuolista apua, koska he eivät toimi virallisen sopimuksen puitteissa.

Ympärivuorokautisen hoivapalvelun paikkoihin pääsee vain osa hoidon tarpeessa olevista.

Suomessa on yli 1,5 miljoonaa eläkeläistä, joista osa ei jaksa tai kykene puolustamaan omia oikeuksiaan.

Meillä on lapsiasiavaltuutettu puolustamassa heitä, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Nyt pitäisi saada vanhusasiainvaltuutettu puolustamaan heitä, jotka eivät enää itse siihen pysty.

Iris Hjelm