Kirkko ja kaupunki 2018 16 Helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

16

13.9.2018 kirkkojakaupunki.fi

A6 Vapaaehtoinen saattohoitaja tukee kuolevaa kotona

Kiusattu.

Laulaja Benjamin Peltonen pääsi eroon koulu- ja nettikiusaamisen aiheuttamasta ihmispelosta. Se vaati ammattiapua.

B 1

B8 Julia Thurén tahtoo olla radikaalisti avoin

MIKA WALTARI: FELIX ONNELLINEN (WSOY 1958)

Käynnissä näyttäisi olevan maailmanlaajuinen koe univajeen negatiivisista vaikutuksista.

Iankaikkisesti

Huokaisten hän kömpi vuoteeseen ja veti peitteen ja puhtaan lakanan korviinsa asti. Vuode lämpeni ja uni lähestyi syvänä nautintona.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

UNITUTKIJA ROBERT STICKGOLD NATIONAL GEOGRAPHIC -LEHDESSÄ (8/2018)

Jeesus sanoi Pietarille: ”Simon, nukutko sinä? Etkö edes hetken vertaa jaksanut valvoa? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.”

MARKUKSEN EVANKELIUMI 14:37–38

Rukous

Pääkirjoitus

ESKO JÄMSÄ

Kuninkaallisen silkin kahinaa JEESUSTA KUTSUTAAN virsissä kuninkaaksi ja ruhtinaaksi.

Tuon tyyppiset nimitykset sopivatkin hänelle paremmin kuin vaikkapa presidentti tai yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Jumalan valtakunta muistuttaa enemmän kuningaskuntaa kuin tasavaltaa. Jeesusta ei ole valittu asemaansa vaaleilla eikä hänen tarvitse kampanjoida pysyäkseen tehtävässään.

Jumalan valtakunnan kuninkaallisuus tuntuu vuotavan myös maan päälle. Ortodoksipappien koreat jumalanpalvelusasut periytyvät suoraan Bysantin hovista. Niille annettu hengellinen merkitys on liimattu keisarin mahtia julistavan symboliikan päälle. Aivan sama kuninkaallisten silkkiviittojen kahina kuuluu myös luterilaisissa piispanvihkimyksissä, kun tarkkaan kuunteUSEIMMAT KAIPAAVAT lee. Viime vuosikymmeninä vakiintunut KIRKOLTA MUUTA tapa puhutella piispaa etunimeltä muisKUIN HALLINNOLLISEN tuttaa sekin kuninkaan puhuttelua: VASTUUN TAAKKAA. Kaarle-kuningas, Tapio-piispa.

”

SYKSYN SEURAKUNTAVAALIEN ehdokasasettelu on päättymässä, ja kirkko yrittää tehdä kaikkensa, että seurakuntalaiset asettuisivat ehdolle ja äänestäisivät.

Laimeaa tuntuu into silti olevan.

Yksi syy vaali-innon laimeuteen on siinä, että kirkossa on paljon sellaista, josta ei voi äänestämällä päättää.

Seurakuntavaaleissa ei valita ihmisiä äänestämään siitä, onko Jumalia yksi, kolme vai ei yhtään. Siksi on tärkeää osata tehdä ero sen välillä, mistä luottamushenkilöt voivat päättää ja mistä eivät. Mikä on Jumalan valtakunnan rojalismia ja mikä kuuluu demokratian piiriin.

KUNINKAALLISUUS NÄYTTÄÄ välillä vuotavan asioihin, joihin se ei kuulu. Monet kirkon päättäjät toivovat matalaa äänestysaktiivisuutta ja vaihtoehtojen vähyyttä: valta kirkossa vaikuttaa pikemminkin perityltä kuin vaaleissa valitulta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Mitä Suomi menettäisi, jos diakoniatyön­ tekijöitä ei olisi? ”Jonkun pitää näyttää elämässään umpikujaan joutuneille, että toivoa on”, sanoo Diakoniatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Tiina Laine. Luterilainen kirkko käyttää diakoniatyöhön 12 prosenttia rahoistaan. Lue lisää osoitteessa: kirkkojakaupunki.fi/ uutiset.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 13.9.2018

numero 16

Seuraava lehti ilmestyy 27.9.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

MAIJA SAARI

USEIMMAT MEISTÄ kaipaavat kirkolta jotakin aivan muuta kuin hallinnollisen vastuun taakkaa. Ja silti: pääkaupunkiseudun seurakunnissa käytetään rahaa vuosittain satoja miljoonia euroja ja tehdään kauaskantoisia päätöksiä siitä, miten kirkon arvojen ja kristillisen ihmiskäsityksen mukainen elämä parhaiten täällä toteutuisi. Siitä kaikesta päättämään tarvitaan vastuullisia seurakuntalaisia.

Istun takarivin penkissä tyhjässä kappelissa.

Poikkesin tänne keskellä päivää kenenkään huomaamatta.

Ehdin viipyä vain muutaman minuutin.

Sisäinen levottomuuteni muuttuu konkreettisiksi kuormiksi ja huoliksi.

En yritä ratkaista niitä.

En pyydä sinulta mitään.

Tänään hiljaisuus riittää.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

”Haluamme vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia” Suomen ensimmäinen hävikkiruokamyymälä avataan syyskuussa Kalasatamassa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

1.

Miksi juuri Kirkon Ulkomaanapu perustaa hävikkiruokakaupan, projektipäällikkö Else Hukkanen?

– Ilmastonmuutos on kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun näkökulmasta ydinkysy­ mys. Haluamme vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Hävikin vähentäminen on myös ympäristöteko. Hävikkiruoka on sellaista ruo­ kaa, joka päätyy hyödyntämättömänä jätteisiin, ja Suomessa hävikki on vuosittain 400–500 mil­ joonaa kiloa.

– Tanskalaisella sisarjärjestöllämme Dan­ ChurchAidilla on jo kolme hävikkiruokamyy­ mälää, kaksi Kööpenhaminassa vuodesta 2016 ja uusin Århusissa. Olemme saaneet tämän me­ nestyksekkään konseptin suoraan heiltä. Kävin itsekin Tanskassa kokeilemassa vapaaehtoistyö­ tä noissa kaupoissa.

2.

Mitä ruokaa WeFood myy ja mistä se tulee?

– Teemme yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, joilla ei ole vielä ratkai­ sua hävikilleen tai osalle siitä. Nyt ne ovat enim­ mäkseen valmistajia, tukkuliikkeitä ja maahan­ tuojia, kuten Heinon Tukku, Apetit, Meira ja Arvid Nordqvist. Niidenkin toiminnassa syntyy hävikkiä, samoin kuin kotitalouksissa, teollisuu­ dessa, maataloudessa ja kaupoissa.

– Tarkoituksena on saada enemmän sopi­ muksia myös kauppojen kanssa, mutta monil­ la kaupoilla tuntuu jo olevan jokin hävikkirat­ kaisu.

”

Tarvitsemme myymälään noin 150 vapaaehtoista.

– WeFood­kaupassa myydään muun muassa leipää, leipomotuotteita, hedelmiä, kasviksia, kuivatarvikkeita kuten kahvia, teetä ja maustei­ ta, vauvanruokia, keksejä ja sirkkagranolaa.

3.

Kuinka vanhaa ruokaa on myynnissä ja millä hinnalla?

– Päiväys riippuu tuotteesta. Meil­ lä on lupa myydä parasta ennen ­päiväyksen jäl­ keen, mutta viimeisen myyntipäivän jälkeen Suomessa ei saa myydä mitään tuotteita. Olem­ me hyvin tarkkoja siitä, että kun tuote myy­ dään, se on syömäkelpoinen.

– Tulemme opettelemaan hinnoittelua käy­ tännössä. Nämä kakkoslaadun hinnat ovat jon­ kin verran edullisemmat kuin tavallisessa kau­ passa, ja ne voivat vaihdella tuoteryhmän mu­ kaan. Toivomme, että kaupan toiminnasta jäisi jonkin verran voittoa Kirkon Ulkomaanavun ke­ hitysyhteistyöhön.

4.

Myynti ja kuljetus on tarkoitus hoitaa vapaaehtoisvoimin.

Oletteko jo löytäneet tarpeeksi vapaaehtoisia?

– Rekrytointi on edelleen käynnissä. Nimiä on listalla 50, ja tarvitsemme myymälään arvi­ olta 150 vapaaehtoista riippuen siitä, montako vuoroa he haluavat varata kuukaudessa. Tun­ tuu tosi hyvältä, että jo näin paljon vapaa­ ehtoisia on koossa, sekä nuoria että eläkkeellä olevia ihmisiä.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Rauhoitun iltaisin ulkoilemalla.

Saan voimaa luonnosta.

Hävikkiruokamyymälä WeFood avautuu 20.9. osoitteessa kauppakeskus Redi, Hermannin rantatie 5, K1-kerros

Kirkko ja kaupunki tukee WeFoodin joukkorahoitusta. Jokaisesta uudesta Facebook-tykkääjästä ja Instagram-seuraajasta kertyy euro WeFoodille. www.facebook.com/kirkkojakaupunki instagram.com/kirkkojakaupunki

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

65

päivää aikaa seurakuntavaaleihin.

Luterilaisen kirkon päättäjät valitaan marraskuussa. Vaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja päättyy 17.9. Lue lisää helsinginseurakunnat.fi/vaalit

Seurakuntiin tarvitaan lisää nuoria päättäjiä Lasten ja nuorten parissa työtä tekevän Nuori kirkko -järjestön valtuusto toivoo, että seurakuntapäättäjiksi lähtisi nykyistä enemmän nuoria. Luterilaisen kirkon päättäjät valitaan marraskuun seurakuntavaaleissa. Vaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja päättyy 17.9. Seurakuntavaalit ovat Suomessa ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla.

Ehdokkaan pitää olla 18-vuotias.

Neljä vuotta sitten pidetyissä edellisissä seurakuntavaaleissa alle 30-vuotiaita tuli valituksi vain 6,1 prosenttia. Sen sijaan yli 60-vuotiaita valittiin kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin 42,5 prosenttia.

– Haluan haastaa erityisesti puolueet ja seurakunnat nuorten ehdokkaiden hankinnan loppukiriin seurakuntavaaleissa, kannustaa Nuoren kirkon valtuuston puheenjohtaja Jutta Urpilainen.

Maahanmuuttajille tarvitaan kummeja Suomeen muuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia, jotka haluavat liittyä kirkkoon.

Jos heitä ei ole kastettu, heidät pitää kastaa, ja kirkkolain mukaan kastettavalla ihmisellä on oltava kaksi kummia. Jos kahta ei löydy, kirkkoherran luvalla riittää yksi.

Kaikilla ei kuitenkaan ole perhettä tai ystäviä, jotka täyttäisivät ehdot, sillä kummin täytyy olla konfirmoitu kirkon jäsen.

Helsingin seurakuntayhtymän kansainvälisen työn sihteeri Tarja Korpaeus­Hell­ sten toivoo, että seurakuntiin perustettaisiin kummipankki, johon halukkaat voisivat ilmoittautua. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Forsénista yhteisen seurakuntatyön johtaja Ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan kirkkoherra Stefan Forsén valittiin Helsingin seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtajaksi. Valinnan teki yhteinen kirkkovaltuusto.

Yhteinen seurakuntatyö huolehtii seurakuntien diakonian, kasvatuksen, seurakuntapalvelun ja sielunhoidon yhteisiksi sovituista tehtävistä. Virka on määräaikainen vuosiksi 2019–2021. Nykyinen johtaja Pentti Miettinen jää vuoden lopussa eläkkeelle.

Oikaisu Toisin kuin kerrottiin K&k:ssa 30.8., robottibussia kokeillaan Helsingin Kivikossa, ei Vantaalla.

Vanhoillislestadiolaisuudessa ajatellaan, että todel­ linen, näkymätön Jumalan valtakunta on näkyvän kirkkolaitoksen sisällä. Liikkeen jokavuotiset Suviseurat pidettiin viime kesänä Äänekoskella.

Ovatko vain lestadiolaiset oikeita uskovia?

Vanhoillislestadiolaiset katsovat olevansa vakaasti kirkon jäseniä. Kirkko ei kuitenkaan ole heille sama kuin todellinen Jumalan seurakunta.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA SIRPA PÄIVINEN JA LEHTIKUVA/ SUVISEUROJEN KUVAPALVELU

P

ääkaupunkiseudulla asuu tu­ hansittain vanhollislestadio­ laisia. Lestadiolaisuus on kir­ kon sisäinen herätysliike. Sen jäsenet kuuluvat luterilaiseen kirkkoon. Silti niin Espoossa, Helsingissä kuin Vantaallakin toimii lestadio­ laisen liikkeen oma seurakunta, rauhanyh­ distys, jolla on myös omat tilat.

Vanhoillislestadiolaisuutta kritisoidaan usein julkisuudessa eettisistä kysymyksis­ tä, esimerkiksi liikkeen kielteisestä suhtau­ tumisesta ehkäisyyn. Teologisesti kritiikin kohteena on eniten vanhollislestadiolaisten oppi seurakunnasta. Liikkeen katsotaan ajat­ televan, että vain siihen kuuluvat ovat oikei­ ta uskovia, jotka pelastuvat.

Vanhoillislestadiolaisesta seurakuntaopis­ ta puhuvat julkisuudessa lähinnä liikkeestä eronneet tai ulkopuoliset.

Vanhoillislestadiolaisten kattojärjestön Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyk­ sen vantaalainen varapuheenjohtaja Valde Palola on oikea mies kertomaan, mitä van­ hoillislestadiolaiset ajattelevat. Hän on liik­ keen seurapuhuja ja eläkkeellä oleva pappi, joka on toiminut puolustusvoimissa kenttä­ rovastina.

ENNEN KUIN VASTAA, Palola lähettää luetta­ vaksi uuden kirjan Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kirjoituksia uskon ja opin perusteista. Kirja on kokonaisesitys van­ hoillislestadiolaisen uskon opetuksista.

Palola kehottaa perehtymään kirjaan ja erityisesti vanhurskauttamisoppiin – siihen, miten Jumala synnyttää ihmisessä uskon ja pelastaa syntisen ihmisen – sillä se kytkey­ tyy liikkeen seurakuntaoppiin. Jumalan val­ takuntaan vie tie uskon kautta.

Ketkä tuohon Jumalan valtakuntaan konk­ reettisesti kuuluvat? Palola vastaa siihen en­ sin henkilökohtaisella tasolla.

Hän kertoo kasvaneensa lestadiolaises­ sa kodissa, mutta menettäneensä uskonsa

Valde Palola on vanhoillis­ lestadiolaisten kattojärjestön Suomen Rauhan­ yhdistysten Keskus­ yhdistyksen varapuheen­ johtaja, liikkeen seurapuhuja ja pappi.

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Tervetuloa tutustumaan Kallion vireään seurakuntaan, toimintaan ja tekijöihin.

Tarjoamme tutustujille ilmaisen vierailun kirkon torniin (aikuisille), ja lapsille pomppulinnan (säävarauksella) – ja pullakahvit kaikille.

Vapaaehtoisilta kuulet mitä on olla mukana. Tulisitko sinä vapaaehtoiseksi messuavustajaksi, lähimmäiseksi, Kahvi-Kaisaksi tai -Kalleksi, päätöksentekijäksi, sisällöntuottajaksi yhteisömediaan, avustajaksi ruokailuihin tai mukaan kuorotoimintaan? Olet lämpimästi tervetullut kirkkoon, joka on auki 365 päivää vuodessa, seurakuntaan, jossa tilaa kaikille.

UUSI KIVA KUORO 7-17-vuotiaille!

Tervetuloa Tuomasmessun lapsi- ja nuorisokuoroon!

maailman turuille. Hän päätyi opiskelemaan papiksi, mutta hän tunsi, että häneltä puut­ tui usko. Hän halusi tehdä parannuksen, mutta ei pystynyt, sillä ”uskomisen asia ei ole ihmisen itsensä otettavissa”. Lopulta hän päätyi keskustelemaan lestadiolaisten uskon­ veljien kanssa.

– He kysyivät, että jos saisin valita, valitsi­ sinko taivaan vai helvetin.

– Vastasin, että taivaan tietenkin. Sen jäl­ keen he julistivat minulle evankeliumin: saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen ni­ messä ja sovintoveressä.

Palola ei osaa edes ajatella, että olisi voi­ nut löytää tämän evankeliumin mistään muualta kuin lestadiolaisuudesta. Muuta evankeliumia ei hänen mielestään ole, eikä myöskään muuta Jumalan valtakuntaa. Tä­ mä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pelastu­ vien joukko olisi sama kuin rauhanyhdistys­ ten jäsenet tai vanhoillislestadiolaisen liik­ keen kesäisen suurtapahtuman suviseuro­ jen osallistujajoukko.

”

JUMALAN SEURAKUNNAN JÄSENET OVAT YKSIMIELISIÄ KESKENÄÄN. VALDE PALOLA

PELASTUVIEN JOUKKOON kuuluvat Palolan mukaan ensinnäkin kaikki maailmaan synty­ vät lapset uskontokunnasta riippumatta, sil­ lä heillä on syntymälahjana sama usko kuin lestadiolaisilla. Toisin kuin valtavirtaluteri­ laisuudessa, lestadiolaisuudessa ajatellaan, että uskoa ei anneta kasteessa, vaan kaste vahvistaa uskon. Sitä Palola ei arvioi, mihin ikään tai kehitysvaiheeseen saakka tuo lap­ sen usko kestää.

Aikuisia uskovaisia voi Palolan mukaan ol­ la muuallakin kuin vanhoillislestadiolaisten piirissä, missä päin maailmaa tahansa. Oleel­ lista on kuitenkin se, että näillä ihmisillä on

sama sydämen usko kuin vanhoillislestadio­ laisilla. Heidän on täytynyt jossain kuulla se ainoa oikea evankeliumi ja liittyä tuohon us­ koon ja samalla Jumalan seurakuntaan.

– Jumalan seurakunnan jäsenet ovat yksi­ mielisiä keskenään, siinä ei ole opillisia ha­ jaannuksia, korostaa Palola.

Vanhoillislestadiolaisuudessa ajatellaan, että todellinen, näkymätön Jumalan valta­ kunta on näkyvän kirkkolaitoksen sisällä.

Tämän seurakunnan, jossa usko on säilynyt oikeana maailman myllerryksissä, ajatellaan olleen historian aikana eri paikoissa.

– Tiettävästi Luther kuuli evankeliumin katoliselta munkilta, huomauttaa Palola.

Vanhoillislestadiolaista lähetystyötä teh­ dään nykyisin monella mantereella ja netti on käytössä.

OMAA KIRKKOA harkittiin 1920­luvulla, mut­ ta sen jälkeen asiasta ei ole juurikaan kes­ kusteltu.

– Pitäydymme kirkkoon, jonka kanssa meillä on samat sakramentit ja sama tun­ nustus. Olemme vakaasti kirkon jäseniä, sa­ noo Palola.

Palvellessaan pappina Palola ei erottele sitä, kuka on lestadiolainen ja kuka ei. Hän sanoo saarnaavansa jumalanpalveluksessa evankeliumia yhtä lailla kaikille. Sairasvuo­ teen äärellä hän ei kysy kuolevalta rauhan­ yhdistyksen jäsenyyttä, vaan julistaa evan­ keliumia.

– Luotan siinä siihen, että Jumala antoi ar­ mon, ei minun tarvitse sitä miettiä.

Vanhoillislestadiolaisuus pohtii ajan il­ miöitä ja oppikysymyksiä valtakunnallisissa seurapuhujien kokouksissa ja toki myös pai­ kallistasolla. Puhujien kokouksessa voidaan olla eri mieltä, mutta kun päätös syntyy, se on yksimielinen. Jos kirkko päättäisi vihkiä samaa sukupuolta olevia avioliittoon, tämä varmasti herättäisi keskustelua. Sitä, johtaisi­ ko se eroon kirkosta, Palola ei ennakoi.

– Kuten sanoin, kirkko on meille tärkeä. ■

Pidempi versio haastattelusta on luettavissa osoitteesta Kirkkojakaupunki.fi.

Uudessa kuorossamme tärkeää on liike, rytmi, draama ja musisoinnin ilo. Laulamme gospelia, tuomaslauluja ja kivoja lauluja maailmalta valovoimaisen kuoronjohtaja Marin johdolla ja huippubändin säestyksellä. Tässä porukassa on hyvä kehittyä laulajana ja esiintyjänä.

Sopivan nimen kuorolle voimme keksiä yhdessä!

Harjoitukset alkavat mikkelinpäivänä 30.9. klo 16.30 Agricolan kirkolla, bändihuoneessa.

Tunnin harjoituksen jälkeen nautimme yhdessä välipalaa. Äiti tai isä voi halutessaan osallistua harjoitusten aikana Tuomaskuoroon.

Lämpimästi tervetuloa!

Syyskauden muut harjoitukset pidetään sunnuntaisin 7.10., 28.10., 4.11., 18.11. ja 25.11. klo 16.30.

Kausi huipentuu juhlavaan adventtimessukeikkaan Tuomasmessussa 2.12. klo 18.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja kuoronjohtaja, kouluttaja Mari Torri-Tuomiselta, p. 050 9118 307 tai Tuomaskuoron johtaja Inna Vintturilta, p. 050 337 4896.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

6 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Saattohoitaja kulkee kuolevan rinnalla Pirjo Koskinen hakeutui kotona sairastavan saattohoidon vapaaehtoiseksi, koska haluaa tukea ihmistä raskaassa ja pelottavassa vaiheessa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

un lastensuojelualalla työskennellyt Pirjo Koskinen jäi vuosi sitten eläkkeelle, hänen työkaverinsa esitti läksiäisissä Kaarlo Sarkian runoon perustuvan laulun Älä elämää pelkää. Koskista puhutteli se, miten elämää kauniisti kuvaavassa laulussa todettiin myös se, että kuoleman portti on aina avoinna.

– Aloin miettiä, miten voisin tutkia kuoleman teemaa, saada enemmän tietoa elämän rajallisuuden käsittelemiseen. Aiheestahan puhutaan todella vähän, sitä suorastaan vältellään, vaikka kuolema on merkittävä osa elämää.

Sitten Koskinen näki lehdessä ilmoituksen saattohoidon vapaaehtoisten koulutuksesta kotona sairastavan ja hänen läheistensä tukemiseksi. Hän pääsi haastattelun jälkeen koulutukseen. Näin hän sai tilaisuuden jatkaa tutkimusmatkaansa ja auttaa ihmistä raskaassa vaiheessa.

Helsingin seurakuntayhtymän viime keväänä järjestämään koulutukseen osallistui 25 eri-ikäistä naista ja miestä. Koulutusta oli kuuden viikon ajan kaksi tuntia viikossa. Kouluttajina oli neljä sairaalapappia, ylilääkäri, kotisairaalan osastonhoitaja, vapaaehtoisten koordinaattori sekä kaksi saattohoidon vapaaehtoista.

PIRJO KOSKISEN mukaan saattohoidon vapaaehtoiseksi hakeutuvalta ei vaadita mitään erityistaitoja- tai tietoja. Tärkeintä on, että vapaaehtoiselta löytyy auttamisen halua ja voimavaroja vakavasti sairaan ja kuolemaa lähestyvän ihmisen kohtaamiseen.

Koulutuksessa selvitettiin vapaaehtoisten oikeudet ja velvollisuudet.

Tapaamisissa vapaaehtoinen voi tarpeen mukaan lukea potilaalle ääneen ja auttaa häntä ulkoilussa. Tai vain istua hiljaa potilaan luona, jos tämä niin toivoo. Tilannehan voi olla potilaalle pelottava ja hämmentävä.

– Vapaaehtoisen on pidettävä sivussa omat tunteensa ja ajatuksensa. Hänen on kuunneltava potilasta ja edettävä tämän ehdoilla. Tärkeintä on kulkea rinnalla ja osoittaa aitoa välittämistä.

Koulutuksessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, mikä on vapaaehtoisen oma suhtautuminen kuolemaan.

Koskinen toivookin, että omaa henkilökohtaista prosessia nostetaan esiin syksyllä järjestettävässä koulutuksessa entistä enemmän.

KOSKINEN ON tavannut koulutuksen jälkeen kahta kotona sairastavaa potilasta.

Ensimmäinen heistä on jo kuollut.

– Kävin tapaamassa tätä potilasta kerran, pari viikossa. Aluksi jännitti se, olenko valmistautunut tarpeeksi sairaan ihmisen kohtaamiseen ja mistä asioista puhumme.

– Kävi niin, että juttelimme kaikes-

”

KAIKESSA ON AINA KUNNIOITETTAVA POTILAAN VAKAUMUSTA JA TOIVOMUKSIA. PIRJO KOSKINEN

ta mahdollisesta, ajankohtaisista asioista, eletystä elämästä ja vähitellen kuolemastakin. Keskustelua syntyi myös kodissa näkyvistä valokuvista ja esineistä.

Potilaan sukulaissuhteet olivat katkenneet, joten Koskinen kuului niihin harvoihin ihmisiin, joita hän tapasi.

Koskinen oli myös kertonut mahdollisuudesta papin tapaamiseen. Tätä potilas ei halunnut.

– Koulutuksessa painotettiin sitä, että kaikessa on aina kunnioitettava potilaan vakaumusta ja toivomuksia.

Koskisella on ollut tähän mennessä vapaaehtoistyöstä pääasiassa hyviä kokemuksia. Tukena toiminnassa on ollut sairaalapappi, ja Koskinen on voinut purkaa kokemuksiaan työnohjauksessa muiden vapaaehtoisten kanssa. ■ Saattohoidon vapaaehtoiskoulutus tueksi kotona sairastavalle 4.10.-29.11. torstaisin klo 17-19.45 Helsingin seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Ilmoittautumiset 20.9. mennessä Kristiina Hannulalle: kristiina.hannula@evl.fi, p. 050 402 2723.

Pirjo Koskinen kokee tekevänsä merkittävää vapaaehtoistyötä vaka­ vasti sairaiden saatto­ hoidossa.

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

Hengellä hakatut 28.–29.9.

Yhä useampi suomalainen tekee vapaaehtoistyötä Nuoria kiinnostaa vapaaehtoistyö ympäristön ja ikäihmisten hyväksi.

Noin 40 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä, kertoo Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämä tuorein tutkimus. Määrä kasvaa, sillä esimerkiksi vuonna 2015 vapaaehtoistyötä teki 33 prosenttia.

– Taustalla on ainakin suurten ikäluokkien eläköityminen ja esimerkiksi se, että lapsenlapsia ei ole tai he ovat kaukana, joten käytössä on paljon aikaa, arvioi Vapaaehtoistyo.fi -sivuston tuottaja Annmari Salmela.

Vapaaehtoistyo.fi -sivustolla voi ilmoittaa vapaaehtoistöistä ja etsiä itselleen sellaista. Sivustoa ylläpitää Kirkkopalvelut ry ja siellä vapaaehtoistyötä tarjoavat seurakunnat, kunnat ja järjestöt.

Toisaalta myös nuorten tekemä vapaaehtoistyö on kasvanut.

– Kouluissa on kerrottu vapaaehtoistyöstä ja joissakin oppilaitoksissa vapaaehtoistyötä on voinut tehdä myös opintojen osana.

Nuoria kiinnostavat ekologiset kysymykset, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja myös ikäihmisten parissa toimiminen.

Vapaaehtoistyön tekemisestä kertovat tilastot eivät ole täysin kattavia, sillä moni tekee vapaaehtoistyötä myös ikään kuin huomaamattaan esimerkiksi urheiluseuroissa tai muissa yhteisöissä.

Syitä tehdä vapaaehtoistyötä on lähes yhtä paljon kuin vapaaehtoistyön tekijöitäkin. Pohjalla on ennen kaikkea halu tehdä jotakin merkityksellistä toisten hyväksi.

– Jollakin vapaaehtoistyö liittyy harrastuksiin, joillakin vaikuttavat sosiaaliset syyt, koska vapaaehtoistyötä tehdään yhdessä tai siinä tapaa muita ihmisiä, kertoo vapaaehtoistyötä tutkinut kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta.

– Myös ajatus siitä, että antaessaan saa, toistuu vahvana ihmisten kokemuksissa.

Joillekin vapaaehtoistyö on tapa hyödyntää omaa osaamistaan tai oppia uutta, toiset tekevät mielellään jotakin sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä oman työn kanssa.

Myös uskonnolliset motiivit voivat kannustaa vapaaehtoistyöhön, vaikka niitä ei välttämättä edes tiedostaisi tai toimisi vapaaehtoisena seurakunnassa.

– Joku voi tehdä vapaaehtoistyötä vaikka SPR:lla ja ajatella, että siinä pääsee toteuttamaan näitä itselleen tärkeitä arvoja ja auttamaan lähimmäistä, Henrietta Grönlund kertoo.

Kaupungeissa vapaaehtoistyö kanavoi sitä, mitä aikaisemmin erityisesti maaseutuympäristöissä kutsuttiin talkoohengeksi.

– Kaupungissa yhteisö ei muodostu samalla tavalla, mikä luo tarvetta järjestää organisoitua vapaaehtoistoimintaa aivan kuten harrastustoimintaakin.

Vapaaehtoistyössä näkyvät tietyt trendit ja se, mitä maailmassa tapahtuu. Annmari Salmelan mukaan nyt kiinnostaa esimerkiksi vertaistuen tarjoaminen.

– Jos on itse ollut vaikka köyhä ja asunnoton tai kärsinyt päihdeongelmasta, halutaan auttaa niitä, jotka ovat nyt siinä tilanteessa ja luoda sitä tunnetta, että olet arvokas.

Myös kertaluonteinen pop up -vapaaehtoistyö on yleistynyt, vaikka suurin osa vapaaehtoistyöstä onkin sellaista, johon sitoudutaan pidemmäksi aikaa.

Salmelan mukaan kirkko ei ole vielä täysin onnistunut hyödyntämään ihmisten halua tehdä hyvää. Paljon on vielä seurakuntia tai paikkakuntia, joissa vapaaehtoistyön organisointi ei oikein kuulu kenellekään tai ihmisten kykyihin ei luoteta tarpeeksi.

Helsingin seurakunnilla vakuutettuja vapaaehtoisia on lähes 5 000. Seurakuntien vapaaehtoiset kuuluvat tapaturmavakuutuksen piiriin.

Parhaillaan etsitään vapaaehtoisia esimerkiksi raha-asiainneuvojiksi, vierailijoiksi kehitysvammaisten toimintakeskukseen, lastenhoitajiksi/pyhäkoulun pitäjiksi, vanhusten ajeluttajiksi, ruuanlaittajiksi kirkon lounaalle, pullakuskeiksi ja ikäihmisten ystäviksi. Tehtävänkuvaukset ja lisää vapaaehtoistehtäviä on osoitteessa vapaaehtoistyo.fi/helsinki.

HANNA ANTILA

Mitä tapahtuu, jos hengellinen yhteisö sairastuu?

Kuinka erottaa terve uskonnollisuus epäterveestä?

Mediassa on puhuttu viime vuosina uskonnon uhreista.

Keitä he ovat?

Voiko joku olla uhri tiedostamatta sitä itse?

Mistä ja miten hengellisyydellä hakattu voi saada apua?

Tule mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Yksilöllistä keskustelua kaipaaville tarjolla sielunhoitoa.

Tapahtuman vetäjänä TM, kirjailija Aila Ruoho.

Kurssimaksu 20 € Täysihoito koko ajalta 90–100 €.

Ilmoittautumiset 21.9. mennessä: Vivamontie 2, 08200 Lohja, p. 0207 681 760 vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

Sopen Roma-, Dimensio- ja Verona-tasoissa on useita leveyksiä, syvyydet 35, 45 ja 50 cm. Materiaalit; valkoinen, koivu ja tammi. Johtokytkennät onnistuvat kätevästi av-taustan avulla ja lasiliukuovet suojaavat laitteet pölyltä. Tervetuloa!

VERONA

1088€ (1360€)

ROMA

w w w. s o p e . f i

-20

882€

(1103€)

Tervetuloa!

29.9. asti

ROMA 593€ (741€)

DIMENSIO 721€ (901€)

418€ (523€)

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Turvallista asumista!

Esperi Hoivakoti Vanhalinna tarjoaa lämminhenkistä hoivaa ikäihmisille Itäkeskuksessa.

Vakituisen asumisen lisäksi kodissamme voi asua lyhytaikaisesti esim. omaisen loman ajan.

Meillä käy palveluseteli.

Tervetuloa tutustumaan!

Lisätiedot: Kati Mäki-Valkama 050 563 6065 Vanhalinna, Brahelinnantie 1, Helsinki Seurakuntavaali-ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin!

Alennus 30% normaalihinnoista.

Katso ilmoitusmoduulit mediakortistamme kirkkojakaupunki. fi/mediatiedot tai ota yhteys ilmoitusmarkkinointiin: Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi

Kerro, haluatko ilmoituksesi Helsingin, Espoon/Kauniaisten vai Vantaan sivuille.

Muistathan mainita vaalialennuksesta ilmoitusvarausta tehdessäsi!

7

8 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Sovittelija auttaa asumaan ihmisiksi Naapurikiistoissa on usein kyse siitä, mitä pidetään normaalina. Monelta ongelmalta vältyttäisiin puhumalla.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

N

aapurista kuuluu ään­ tä, joka häiritsee. Bas­ sonjytke tunkeutuu lä­ pi seinän. Kovaääninen illanvietto jatkuu ja jat­ kuu. Tai sitten lapset riehuvat, koira haukkuu, seinän taka­ na riidellään tai joku paukuttaa vasa­ ralla varhain sunnuntaiaamuna.

Mitä me teemme? Harvemmin ai­ nakaan menemme naapurin oven taakse, soitamme ovikelloa ja kerrom­ me asiamme kasvotusten.

Naapuruussovittelukeskuksen päällikkö, sovittelija Miriam Attias setvii kollegoineen työssään tämän­ tyyppisiä ongelmatilanteita. Jokin yk­ sittäinen tapahtuma, kuten naapurin meluisat juhlat, on usein ollut se ”vii­ meinen niitti”, jonka jälkeen tilanne kärjistyy.

Toisinaan kyse on naapurien väli­ sestä negatiivisesta solidaarisuudesta: esimerkiksi alakerran asukas ei siedä

yläkerran naapurin lasten tömistelyä sen jälkeen, kun tämä on käynyt valit­ tamassa koiran haukunnasta.

Attiaksen mukaan naapureiden välisissä kiistoissa on usein kyse sii­ tä, mitä pidetään normaalina. Joskus ongelma ei ole itse asia, vaan se, mitä se edustaa. Toista voi häiritä rappu­ käytävään tuleva curryn tuoksu, tois­ ta kaalilaatikon, riippuen siitä, kum­ paan on itse tottunut.

NAAPURUUSSOVITTELIJOIDEN asiak­ kaita ovat lähinnä kerrostaloasukkaat.

Asukkaiden hermoja kiristävät mo­ nenlaiset asiat, kuten äänet, hajut, epäsiisteys tai pihalla aikaansa viettä­ vät lapset ja nuoret. Joskus taloyhtiös­ sä kiistellään yhteisten asioiden hoi­ dosta, joskus lyöttäydytään yhdessä vastustamaan jotakin alueelle tule­ vaa uutta asiaa.

Naapuruussovittelussa pätevät sa­ mat keinot kuin muussakin sovitte­

lussa. Tuodaan ihmiset yhteen, kes­ kustellaan – ja ennen kaikkea kuun­ nellaan.

– Usein ongelmia aletaan ratkaista etsimällä tietoa ja uskotaan, että kun on tietoa, ongelmat ratkeavat. Tiedol­ la ei kuitenkaan poisteta ihmisten vä­ lisiä jännitteitä ja epämukavuutta, jot­ ka yleensä kasvavat, kun ihmiset ei­ vät kommunikoi, Mirian Attias sanoo.

Sovintoa rakentavaan keskuste­ luun pääseminen vie aikaa. Usein so­ vittelija tapaa ensin kiistan osapuo­ let erikseen ja vasta sitten yhdessä.

Stressaantunut, puolustautumisase­ missa oleva ihminen ei ole hyvä kes­ kustelukumppani varsinkaan toiselle samanlaiselle.

– Vihaisia ihmisiä ei kannata tuo­ da yhteen, sillä viha kaventaa näkö­ kulmia ja mahdollisuuksia päästä rat­ kaisuun. Ensin pitää olla mukava olo.

Sillä, että osaa pukea tunteensa ja tarpeensa sanoiksi, pääsee jo pitkälle.

On eri asia sanoa, että naapurista kuu­ luu ääntä kuin että naapurista kuuluu meteliä. On myös parempi sanoa, että tarvitsen unta ja minulla on aamulla aikainen herätys, kuin karjua naapu­ rille, että hän rikkoo järjestyssääntö­ jä kuuntelemalla kovaäänistä musiik­ kia kello 23.

Sovittelijan paras työkalu on Attiak­ sen mukaan tyhjä pää. On hyvä, että tapauksesta ei ole liikaa ennakkotie­ toa. Sovittelijan tehtävänä ei ole etsiä syyllisiä.

– Ihmisten pitää tulla kuulluiksi.

Eivät he huvikseen riitele vaan aidos­ ti kokevat, että kotirauhaa ei ole, At­ tias toteaa.

”

SOVITTELUSSA YRITÄMME TARKENTAA, MITÄ ESIMERKIKSI METELI ON OLLUT.

KUN NAAPUURUUSSOVITTELIJALTA yrittää kysellä, millaisia asujia ja naa­ pureita me suomalaiset olemme, hän ei halua niputtaa meitä. Jotakin voi­ daan kuitenkin sanoa. Suomi kau­ pungistui verrattain myöhään. Tiivis kaupunkiasuminen on monille mel­ ko uutta. Elämä on helposti elämää omassa lokerossa: on me ja ne – ne nuoret, ne pikkulapsiperheet, ne van­

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Viimeinen ateria Maksutonta apua

Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

Naapuruussovittelukeskus tarjoaa maksutonta apua puhelimitse, Facebookissa ja sähköpostitse.

Yhteydenotot voivat koskea esimer­ kiksi häiritsevää käyttäytymistä, yhteisten tilojen käyttöä, kiinteistö­ yhtiön ja asukkaiden välejä tai etnisiä konflikteja.

Yhteistyökumppaneita ovat mm.

VAV Asunnot Oy, Espoon Asunnot, HEKA Oy, Vuokratalosäätiö, Kojamo Oy ja Sato Oy. Naapuruussovittelun keskus on julkaissut myös Naapuruussovittelun käsikirjan.

hukset. Oman lokeron ulkopuolinen elämä tai se, minkä itse määrittelee epänormaaliksi, jurppii.

– Meillä on yleiset järjestyssäännöt, jotka määrittelevät, että normaalielämän äänet ovat sallittuja ja häiritsevät kiellettyjä ja sitten on lisäksi yöhiljaisuus, Miriam Attias muistuttaa.

– Sovittelussa yritämme tarkentaa, mitä esimerkiksi meteli on ollut. Onko kyse ollut iskuista, huudosta, koirasta vai lapsista, ja mihin aikaan sitä on ollut? Naapurit voi ottaa paremmin huomioon, kun tietää, mistä on kyse.

Tyypillistä kerrostaloelämässämme on myös se, että ongelmat ulkoistetaan. Toivotaan, että joku muu hoitaisi asian. Tehdään mielummin lappu ilmoitustaululle kuin puhutaan kasvokkain.

Kun ongelma on ulkoistettu, odotetaan toimenpiteitä.

– Ajatellaan, että naapurille täytyy selittää ja häntä täytyy komentaa ja ojentaa. Ajatellaan, että kaikki olisi hyvin, kunhan hän vain lopettaisi.

Useimmiten naapurikiistat eivät johda rikosoikeudelliseen prosessiin vaan soittoon isännöitsijälle. Attiaksen mielestä isännöitsijät ovat vaativassa tehtävässä kuunnellessaan ihmisten huolia ja tutkiessaan, onko aihetta toimenpiteisiin.

– Arvostan isännöitsijöitä aivan valtavasti. Hehän ovat parhaimmillaan rauhantekijöitä. He ottavat ilmoituksen vastaan ja ohjaavat ihmisiä yhteen.

Kaikkia tilanteita eivät edes isännöitsijä tai naapuruussovittelija pysty ratkaisemaan. Ihmisillä on mielenterveys- ja muistiongelmia, ja esimerkiksi yksinäinen vanhus voi olla taipuvainen kyttäämään. Sovitteluprosessi voi silti lieventää ongelmia.

MIRIAM ATTIAS toivoo, että talojen järjestyssäännöintöihin lisättäisiin sääntö ”tervehdi naapuria”. Tarvitseeko se todella oman pykälänsä?

– Luulen, että se voisi auttaa. Näin sellaisen Amsterdamissa.

Lisäksi Attiaksella on yksi käytännönvinkki: puhu!

– Toteutuneissa sovitteluissa moni sanoo, että olisipa naapuri tullut puhumaan kasvotusten.

– Hyvä naapuri voi olla myös siten, että on kuulolla. Kysyy, että tarvitsetko jotakin. Tai toteaa etukäteen, että tule vain sanomaan, jos mä häiritsen. ■

Elämän mehua ja vaaran makua Olavi Uusivirran viimeiseen ateriaan kuuluu kyyneleen verran chiliä.

O

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

lavi Uusivirta istuu Helsingin Hämeentiellä sijaitsevassa ravintola Ondassa edessään viimeisen aterian tähteet: riisiä, linssejä, pari lohkoa appelsiinia ja kanelitanko.

– Riisi on ikiaikainen aasialaisen kulttuurin perusta. Se on myös elämän jyvä, sillä puolelle maapallon ihmisistä riisi on pääasiallinen ravinnon lähde. Appelsiini on elämän mehua ja hernekasveihin kuuluva linssi korvaa lihan. Koska chilitahna on Ondassa vahvinta laatua, otin sitä kyyneleen verran, Uusivirta sanoo.

– Chilissä maistuvat elämään kuuluva vaara ja sen huippuhetket.

Viimeisen aterian jälkeen on hyvä hetki miettiä kuolemaa.

Omia hautajaisiaan Uusivirta voisi juhlia lähikortteleissa, joihin Ondan lisäksi sijoittuvat Siltanen, rokkiklubi Kuudes Linja sekä Kaiku ja Stidilä -yökerhot.

– Aamuun asti auki olevissa paikoissa on mahdollista nauttia ajan rajattomuudesta samalla tavalla kuin vaikkapa Berliinin kuuluisassa yökerho Berghainissa, jossa seitsemän tunnin pimeyden jälkeen DJ avaa verhot ja auringonvalo tulvii sisään kuin uudelleen syntymä. Se onnistuu myös Helsingissä: kun Kaiku menee kiinni, Stidilä aukeaa.

UUSIVIRTA KYSEENALAISTAA perinteisen käsityksen elämän kestosta.

– Onko traagisempaa kuolla nuorena kuin vanhana? En ole ihan varma, kuoliko Jim Morrison nuorena.

Tietyllä tavalla voi ajatella, että hän eli vanhaksi. Elämä on kuin perhosen siivenisku elollisen elämän mil-

joonien vuosien jatkumossa, eli ihminen sitten 27- tai 117-vuotiaaksi.

Uusivirran mielestä on paljon mielekkäämpää elää kuoleman varjossa kuin kuolemattomuuden kuplassa. Siksi hän ajattelee kuolemaa joka päivä.

– Enemmän kuin oma kuolema minua pelottaa muiden kuolema.

Kuolema ei ole surullinen sille, joka kuolee, vaan sille, joka jää.

Uusivirralla ei ole selkeää näkemystä siitä, miten järjestäisi kuoleman jälkeiset asiat.

– Ehkä olisi hyvä, jos hautaustahtolomake tippuisi kaikille kolmekymmentä täyttäneille postilaatikkoon.

Silloin asiaa tulisi mietittyä. Vähän aikaa sitten muistutin yhtä yläasteen kaveria siitä, mitä hän kerran sanoi minulle: ”Kun kuolen laittakaa minut pahvilaatikkoon.”

– Minustakin tuntuisi oudolta antaa hautaustoimistolle monta tonnia rahaa ja valita etukäteen mallistosta pelkistetty puun värinen arkku.

Arkun designissa voisi olla mukana ekologisuus. Ehkä arkkuja voisi tehdä nyhtökaurasta.

man rajalla käyneet sanovat nähneensä tunnelin, jonka päässä on valoa. Uusivirta näkee elämän tunnelin.

– Meidät ohjataan tunneliin sen sijaan, että joku sanoisi, että sinun on mahdollista kiivetä vuoren yli tai kiertää vuori. Meille sanotaan, että tuonne jo isän isäsi ja äidin äitisi menivät, tuohon tunneliin me olemme menneet. Kun haluat ulos, kukaan ei paina nappia, joka avaisi hätäuloskäynnin lukituksen – ne aukeavat vain katastrofitilanteissa.

Siksi elämä on elettävä omilla ehdoilla.

– Keväällä ostamani Senecan Elämän lyhyydestä on kiertänyt koko kesän bändin mukana keikkabussissa. Kirjan keskeistä sisältöä on Senecan kirje appiukolleen. Appiukko oli kysynyt filosofi-vävypojaltaan, mitä hänen kannattaisi 62-vuotiaana tehdä, jäädä eläkkeelle vai jatkaa korkeassa virassa. Seneca kehotti jättämään viran välittömästi.

– Kaksi tuhatta vuotta sitten eläneen Senecan vastaus laajenee lopulta filosofiseksi tutkielmaksi siitä, miten ihmisen kannattaisi rajallinen aikansa käyttää. Lopulta hän melko selväsanaisesti kehottaa appiukkoaan jättämään maalliset asiat ja astumaan kohti ”pyhää ja korkeaa”.

Uusivirta kehottaa lukemaan Senecaa.

– Hänen ajatuksensa ovat yhä ajankohtaisia, koska silloisen eliitin eli vapaiden miesten problematiikka oli hyvin samansukuista kuin keskiluokan kysymyksenasettelu nyt. ■

LAUTASELLE JÄÄNYT kanelitanko tuo Uusivirran mieleen tunnelin. Kuole-

Olavi Uusivirta on yksi uuden Kuolemantanssi-levyn laulajista.

Levyä voi tilata Terhokodista.

”

ON PALJON MIELEKKÄÄMPÄÄ ELÄÄ KUOLEMAN VARJOSSA KUIN KUOLEMATTOMUUDEN KUPLASSA.

10 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Laulava tyttö ei unohdu Laulaessaan psykologi Julia Korkman saa yhteyden tärkeisiin muistoihin ja johonkin ikuiseen.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

P

ieni tyttö istuu kapean purjeveneen keulassa kuin hevosen selässä, jalat laitojen ulkopuolella. Kiitäessään eteenpäin aaltojen päällä hän laulaa kovalla äänellä.

Muistikuva on syntynyt useista sa-

mankaltaisista kokemuksista Julia Korkmanin, 40, lapsuudessa. Korkmanin perhe purjehti monena kesänä Helsingin ja Turun saaristossa ja Ahvenanmaan vesillä. Muistoon liittyy vahva tunne, jonka hän tavoittaa vieläkin.

Tässä minä olen.

Julia Korkman on oikeuspsykologi, jonka erityisalaa ovat silminnäkijätodistuksiin liittyvät kysymykset ja lasten kuuleminen rikostutkinnassa. Hän toimii asiantuntijana oikeusprosesseissa, joissa suomalaiset ja ruotsalaiset oikeusistuimet käsittelevät muun muassa alaikäisiin kohdistunutta seksuaalista hyväksikäyttöä.

MIKSI MUISTAMME joitakin asioita, mutta unohdamme toiset? Kysymys kiehtoi Julia Korkmania jo vuonna 1996, kun hän haki psykologian opiskelupaikkaa Åbo Akademista. Kun joku kysyi tulevaisuuden haaveista, Korkman vastasi, että hän haluaisi olla psykologian tutkija, joka on mukana myös käytännön työssä.

Ammatinvalinta ei kuitenkaan ollut itsestään selvä.

Pyrkiessään psykologian opiskelijaksi Korkman haki opiskelupaikkaa myös irlantilaisesta laulukoulusta, mutta sitä opiskelupaikkaa hän ei saanut. Psykologiaa opiskellessaan hän kävi tiiviisti laulutun-

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

11

Näin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset selviävät KUN PSYKOLOGI Julia Korkman perehtyy alaikäisiin kohdistunutta seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaan esitutkinta-aineistoon, hän keskittyy erityisesti siihen, millä tavalla lapsilta on kysytty asioita kuulemistilanteissa.

Kuka toi informaation keskusteluun ja mitkä asiat saattoivat vaikuttaa lapsen kertomukseen? Toinen tärkeä kysymys on se, miten epäily on alun perin herännyt.

– Kyse on haastavasta alueesta, jossa pieni virhe voi johtaa suuriin erehdyksiin. Toisaalta pienikin lapsi pystyy kertomaan asioista luotettavasti, jos kysymykset ovat hyviä, Korkman sanoo.

Korkman kertoo esimerkin tapauksesta, jossa lapsia oli kuultu johdattelevasti. Kertomukset eivät tulleet lapsilta spontaanisti, vaan lapset pikemminkin myönsivät, että jotakin olisi tapahtunut. Vanhemmat olivat myös keskustelleet lasten kanssa ennen haastatteluja ja kehottaneet heitä kertomaan hyväksikäytöstä.

– Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden antaman langettavan tuomion. Vaikutti varsin todennäköiseltä, että tapaus oli syntynyt aikuisten mielikuvituksessa, Korkman sanoo.

Toisessa tapauksessa lasten kanssa ei käyty johdattelevia keskusteluja ja heitä kuultiin erikseen. Käräjäoikeuden mielestä lasten kertomukset eivät yksinään riittäneet näytöksi rikoksesta.

Hovioikeus päätyi kuitenkin rikostuomioon. Oli epätodennäköistä, että lapset olisivat keksineet hyväksikäyttötarinan yhdessä.

Vuosina 2013 ja 2014 Korkman auttoi kahta eri kirkkokuntiin kuulunutta seurakuntaa, jotka selvittivät lapsiin kohdistuneita hyväksikäyttötapauksia. Nämä tapaukset olivat rikoksina vanhentuneita.

Työssään Korkman on kohdannut myös seksuaalista hyväksikäyttöä koskevia rikostapauksia, joissa todistajanlausunnot ovat saaneet hänen hälytyskellonsa soimaan. Näissä tapauksissa todistaja ei ole muistanut seksuaalista hyväksikäyttöä, ennen kuin sai asiaan liittyviä takaumia terapian aikana.

Nämä kokemukset ovat tehneet Korkmanista vaihtoehtoisia terapioita säätelevän puoskarilain kannattajan.

– Riskit ovat valtavia, jos terapeutti alkaa aktiivisesti ehdottaa, että psyykkisesti huonosti voivan asiakkaan oireet sopivat seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Tällaisten muistojen etsimisessä voidaan käyttää menetelmiä, jotka johtavat pahimmillaan traumoihin ja perheiden rikkoutumisiin.

Oman äidin antama esimerkki painoi vaakakupissa, kun Julia Korkman pohti valintaa muusikon ja psykologin ammattien välillä.

neilla. Nuorena Korkman haaveili jazzlaulajan ammatista, mutta klassinen laulu vei lopulta pitemmän korren.

Vielä väitöskirjatutkijana Korkman sai opiskelupaikan Italian Bolognan musiikkikonservatoriosta ja pohti tosissaan alan vaihtamista.

– Olin valmistunut psykologiksi ja elätin itseni kirjoittamalla väitöstutkimusta tärkeäksi kokemastani aiheesta. Päätös oli kuitenkin vaikea. Ajattelin, että tällä elätän itseni, mutta laulaminen on se, mitä oikeasti haluan tehdä.

JULIA KORKMANIN tärkeimmissä muistoissa ihmiset laulavat yhdessä. Kouluvuosina hän kävi musiikkiluokkaa, soitti viulua ja lauloi kuoroissa. Kotona äiti Marit Korkman soitti pianoa ja isä Sixten Korkman kitaraa. Äidinpuoleinen isoisä lauloi iltasaduiksi upeita balladeja.

Yhdessä opiskeluajan muistikuvassa Korkman laulaa CCA-kuorossa, joka esittää Mozartin Requiemin yhdessä Turun kaupunginorkesterin

kanssa. Tilanne oli niin kaunis, että hän pystyi hädin tuskin laulamaan liikutukseltaan.

– Musiikissa tuntuu olevan jotakin ikuista ja ylikulttuurillista. Kun ihmiset laulavat ja soittavat yhdessä, heidän välilleen muodostuu yhteys, joka voi olla sanoja syvällisempi. Kokonainen kuoro voi muodostaa yhden soittimen, Korkman sanoo.

Ammatinvalinta ratkesi psykologian hyväksi, kun Korkman sai harjoittelupaikan Genevestä YK:n lasten oikeuksien komitean sihteeristöstä. Päätökseen vaikutti myös kokemus siitä, että musiikkia voi tehdä hyvin ammattimaisesti myös amatöörinä, kun taas tutkijan uraa on vaikeampi harrastaa.

Vaakakupissa painoi myös oman äidin esimerkki. Marit Korkman toimi psykologina Lastenlinnan sairaalassa ja teki samalla tutkimustyötä. Seuratessaan läheltä äitinsä elämää Julia oli nähnyt, että tämä nautti työstään.

Oivallus palautui muistikuvaan tavallisesta illasta lapsuudenkodissa. Korkmanin vanhemmat istuivat yömyöhään saakka nojatuoleissa uppoutuneena työhönsä liittyvään kirjaan tai artikkeliin.

– Näin kummastakin vanhemmastani sen, miten luovaa ja antoisaa työnteko voi olla. He tekivät paljon töitä, mutta näyttivät tyytyväisiltä ja tuntuivat todella pitävän siitä, mitä tekivät.

MUSIIKKI JÄI Korkmanin elämään intohimoiseksi harrastukseksi, joka on vienyt hänet muun muassa helsinkiläisen kamarikuoro Auditen laulajaksi.

Vuonna 2015 Korkman tutustui sattumalta kirjailija ja jazzpianisti Claes Anderssoniin yhteisen ystävän hautajaisissa.

Edesmenneen ystävän läheinen pyysi Korkmania laulamaan Laura Närhen kappaleen Mä annan sut pois. Korkman rohkaisi mielensä ja pyysi Anderssonia säestämään laulun. Yhteinen musisointi jatkui muistotilaisuudessa, eikä ole loppunut sen jälkeen.

”

KUN IHMISET LAULAVAT JA SOITTAVAT YHDESSÄ, HEIDÄN VÄLILLEEN VOI MUODOSTUA SANOJA SYVEMPI YHTEYS.

Kesäkuussa ilmestyi duon yhdessä tuottama ja toteuttama levy Kvar i mig – yhä minussa. Levyllä Korkman laulaa Anderssonin säestyksellä muun muassa veljensä Petter Korkmanin säveltämän ja sanoittaman kappaleen Då vi ses igen.

Laulu taltioi muistikuvan siitä, millainen Korkmanin äidin viimeinen ilta oli. Marit Korkman menehtyi syöpään huhtikuussa 2012. Äidin menetykseen liittyvän kappaleen laulaminen tuntui aluksi vaikealta.

– Raskaat muistot on hyvä kohdata rehellisesti.

Sillä tavalla voimme muokata vaikeista muistikuvista siedettäviä ja elää niiden kanssa. Samalla on viisasta vaalia myös hyviä muistoja. Ne ovat lahjoja, jotka voimme avata yhä uudestaan, Korkman sanoo. ■ Julia Korkman ja Claes Andersson esiintyvät sunnuntaina 16.9.

Kulttuuritehdas Korjaamon Vaunusalissa, Töölönkatu 51 A.

12 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018 Tule vapaaehtoiseksi – tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville ikääntyneille ihmisille!

Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Vapaaehtoistoiminnan kurssi Paikka: Vanhustyön keskusliiton tilat os. Malmin kauppatie 26, 3 krs, 00700 Helsinki 8.10.

11.10.

15.10.

18.10.

klo 17.00-19.30 klo 16.30-18.30 klo 17.00-19.00 klo 17.00-19.30

Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen.

Edellytämme 18-vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa.

Ilmoittautumiset 28.9.2018 mennessä: puh. 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi www.vtkl.fi/senioritoiminta

Sinusta tulisi hyvä päättäjä.

Maanalainen ihme Amos Rexin rakentajat ovat luoneet uutta, upeaa kaupunkikulttuuria.

E

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

seurakuntavaalit.fi helsinginseurakunnat.fi/vaalit

Kutsu

Sadonkorjuupäivä keskiviikkona 19.9.2018 klo 13 - 15

Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleeksi Saga Munkkiniemen sadonkorjuupäivään. Luvassa ostoksia ja mukavaa yhdessäoloa sadonkorjuuhengessä. Päivän aikana Teillä on mahdollisuus tutustua Sagan korkeatasoisiin palveluihin ja kauniiseen palvelutaloomme.

Esitetilaukset, esittelyt ja tilapäisasunnot puh. 050 5215 139 | ranja.kontturi@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki www.sagacare.fi

TeamLabin teos Crows are Chased and the Chasing Crows are Destined to be Chased as well, Transcending Space on joka hetki erilainen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA AMOS REX

i tarvitse olla kummoisilla ennustajanlahjoilla varustet­ tu nähdäkseen, että Helsinki on nyt saanut uuden yleisö­ magneetin. Elokuun lopussa avatussa Amos Rexissä kiin­ nostavat niin maan alle Lasipalatsin auki­ olle rakennetut museotilat kuin helposti lähestyttävä, spektaakkelimainen avajais­ näyttelykin.

Suomenruotsalaisen Föreningen Konst­ samfundet ­yhdistyksen rahoittamaa Amos Rex ­taidemuseota alettiin puuha­ ta noin viisi vuotta sitten. Varsinainen ra­ kennustyö vei kaksi ja puoli vuotta. Hanke maksoi noin 50 miljoonaa euroa.

Uudisosan on suunnitellut arkkitehti­ toimisto JKMM pääsuunnittelijanaan Asmo Jaaksi. Jaaksi kertoo, että museohank­ keen tavoitteena on ollut elävän kaupun­ kikulttuurin rakentaminen. Samalla Amos Rexissä yhdistyy kolmen eri vuosisadan arkkitehtuuri. Paikalla on aiemmin ollut 1800­luvulla rakennettu ja sisällissodassa tuhoutunut Turun kasarmi. Siitä on edel­ leen jäljellä aukion toisella laidalla oleva talousrakennus, joka toimi pitkään linja­ autoasemana. Funktionalismia edusta­ va Lasipalatsi puolestaan on rakennettu 1930­luvulla.

MUSEONJOHTAJA Kai Kartion mukaan visuaalinen kulttuuri ja kuvataide elävät juuri nyt murrosvaihetta.

– Kukaan ei tiedä, mitä näihin tiloihin halutaan kymmenen vuoden päästä. Pe­ rinteiset taidemuodot jatkavat elämäänsä, mutta niiden rinnalle tulee uusia muoto­ ja, joita emme vielä voi aavistaa.

Avajaisnäyttelyn tekijäksi valikoitui ja­ panilainen TeamLab­kollektiivi, joka teok­ sissaan käyttää pitkälle kehitettyä laser­ teknologiaa. Monet teoksista ovat niin kut­

suttuja immersiivisiä projektioita, maail­ moja, joihin katsoja pääsee astumaan sisään.

Katsojan sijasta kannattaisi ehkä pu­ hua kokijasta, sillä myös äänimaisema ja tilassa oleminen ovat osa taide­elämystä.

Osaan teoksista voivat kokijat itse vaikut­ taa. Sadunomaisessa Graffiti Nature: Lost, Immersed and Reborn ­teoksessa seinistä versoo kukkia ja eläimet syntyvät, katoa­ vat ja kuolevat sen mukaan, miten kävijät tilassa toimivat. Kävijät voivat myös värit­ tää kukkia ja eläimiä, jotka skannataan ja lisätään osaksi teosta.

Kävijöihin reagoi myös teos, joka kan­ taa musertavan pitkää nimeä Crows are Chased and the Chasing Crows are Destined to be Chased as well, Transcending Space.

Siinä lintujen lentoradat ovat siveltimen­ vedon kaltaisia valojuovia, jotka syöksäh­ televät tilassa. Kun lintu törmäyksen seu­ rauksena tuhoutuu, se puhkeaa kukkaan.

Teos toteutuu reaaliaikaisesti, joten jokai­ nen tapahtuma siinä on ainutkertainen.

SUURIMMAN SALIN täyttää Vortex of Light Particles ­teos, joka on suunniteltu hyö­ dyntämään tilan kaarevaa kattoa ja siinä olevaa ikkunaa. Teoksessa vesi virtaa lu­ kemattomina seiniä pitkin nousevina pu­ roina kohti ikkunaa ja sen kautta kohti ul­ komaailmaa.

Veden liikkeen ja sen meditatiivisuu­ den voi kokea myös Black Waves ­teoksen äärellä, jossa vaahtopäiset meren aallot vyöryvät seiniltä kohti katsojaa. Ja jos jo­ tain aaltojakin meditatiivisempaa kaipaa, voi pysähtyä katsomaan Enso­teoksessa piirtyvää ympyrää. Silkkaa zeniä, joskaan teoksen sijainti vilkkaassa aulatilassa ei helpota siihen uppoutumista. ■ TeamLab: Massless 6.1. asti Amos Rexissä, Mannerheimintie 22–24.

10 000 viestiä päivässä Laulaja Benjamin Peltonen nousi somen kautta julkkikseksi, joka sai myös törkyviestejä.

– Itkin isälle, etten uskalla mennä kouluun bussilla, Peltonen kertoo.

Joka kymmenes koululainen kärsii pitkäaikaisesta koulukiusaamisesta ja yksinäisyydestä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

V

aaleatukkainen, 16-vuotias suomenruotsalainen poika hymyilee huippusuositulla Instagram-tilillä. Seuraajat kommentoivat kuvien alle sydämin ja kehuvat täydelliseksi. Helsingin-vierailuilla tytöt kirkuvat ja työntyvät kainaloon yhteiskuvaan.

Samalle lukiolaispojalle tavallinen kouluaamu on tuskaa.

– Itkin isälle, etten uskalla mennä kouluun bussilla, koska joku voi tulla taas sanomaan minulle jotain, Benjamin Peltonen muistelee.

– Isä heitti autolla kouluun ja kysyi, että mitä ihmettä meidän pitäisi tehdä. Eihän se voi mennä niin, että pelkäät kaikkia ihmisiä Nykyään 21-vuotiaan artistin suurimpia faneja ovat olleet alusta asti tytöt – ja kritisoijia pojat.

– Koulun cooleja jätkiä ärsytti, kun kaikki huomio ei kiinnittynyt enää heihin. He tilittelivät, että mitä sä oikein kelaat, lopeta tuo flexaaminen. Jos hymyilin kuvassa, minua käskettiin lopettamaan se.

Aina löytyi joku asia, mistä sanoa. Kouluun meno pelotti sen vuoksi.

Peltonen arvelee, että monia ärsytti se, että hän nousi julkisuuteen pelkkien kuvien ja videoiden avulla. Hän ajatteli pystyvänsä ottamaan julkisuuden vastaan. Nyt viisi vuotta myöhemmin hän miettii, miten herkkä ja altis kommenteille on ollut.

– Jengi luulee, että sain somesta superitsevarman fiiliksen, mutta siinä kävi päinvastoin.

BENJAMIN PELTOSEN UUSI kappale Naarmuja feat.

IBE nousi 10.8. Spotifyssä Suomen kuunnelluimmaksi ja piti sijansa lähes viikon. Teinistä asti biisejä kirjoittanut Peltonen on yksi kappaleen tekijöistä. Hän on työstänyt viimeiset puolitoista vuotta Warner Music Finlandissa suomenkielistä musiikkia aiempien englanninkielisten biisiensä jälkeen.

Kun Helsingin Sanomat haastatteli vuonna 2013 sometähteä, tämä kertoi haaveilevansa laulajan urasta, vaikkei ollut mielestään siihen tarpeeksi hyvä.

– Somesuosio on ollut siinä mielessä siunaus, että sain mahdollisuuden tuoda itseäni esiin ja tehdä levytyssopimuksen. Samalla se on ollut jäätävä taakka. Jengi rakastaa toistella, että Benjamin ei voi olla oikea artisti, koska se on noussut Instagramin kautta.

Viime keväänä Peltonen poisti instatililtään @benjaminpeltonen kaikki vanhat kuvansa, mikä aiheutti kuohuntaa noin 346 000 seuraajan parissa.

– Herra Jumala, miten hyvä olo kuvien poistamisesta tuli! Ei tarvinnut lukea palautteita, vertailla itseään kehenkään tai katsoa tykkäysten määriä. Sen, mitä Instassa tapahtui, ei ollut tarkoitus tapahtua.

Se oli ihan kreisiä.

Peltonen vertaa itseään toiseen levy-yhtiönsä laulajaan.

– Jos olisin noussut Idolseista, olisin nyt IdolsBenkku. Samalla lailla puhuttiin Idols-Antista ennen kuin siitä tuli Antti Tuisku, jota kaikki rakastavat.

Sitten Benjamin Peltonen pahoittelee kohteliaasti, että puhuu niin paljon musiikista, vaikka hänen oli tarkoitus kertoa koulukiusaamisesta.

– Kiusaamisesta ei voi puhua liikaa.

PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA Benjamin Peltonen yritti hengailla muiden poikien kanssa, mutta ei koskaan kokenut kuuluvansa porukkaan.

– Minua jätettiin ulkopuolelle ja väheksyttiin, mutta en puhunut dissaamisesta edes porukoille kotona.

Peltonen muistelee, kuinka ala-asteen musiikinopettaja kysyi, keitä kiinnostaisi laulaa kuorossa.

– Minä ja tytöt viittasimme. Pojat sanoivat, että et Benkku todellakaan mene kuoroon, se on sikanoloa. Muut pojat pelasivat futista ja soittivat korkeintaan rumpuja ja kitaraa.

Peltonen kertoo, että hänelle ystävyys tyttöjen ja nykyään naisten kanssa on tuntunut luontevimmalta päiväkoti-ikäisestä asti.

”

En ole koskaan ollut mikään jätkäjätkä, joka puhuu vain futiksesta ja mimmien ulkonäöstä.

– Minulle on tilitelty paljon siitä, että Benkku hengaa tyttöjen kanssa. En ole koskaan ollut mikään jätkäjätkä, joka puhuu vain futiksesta ja mimmien ulkonäöstä. Jossain vaiheessa ulkopuolisuus harmitti niin paljon, että yritin olla sellainen, mut-

ta ei se vain toiminut. Paras ystäväni on nainen, eikä sukupuolella ole meidän suhteessa mitään väliä.

Sukupuoleen liitetyt odotukset saavat muuten hillitysti puhuvan Peltosen kiihtymään.

– Machoäijäilykulttuuri ärsyttää yli kaiken! Vihaan sitä ajattelutapaa, että pitäisi olla tietynlainen, koska on poika tai tyttö. Voin vain kuvitella, kuinka moni nuori miettii, että olenko ok tällaisena ja hyväksytäänkö minut. Haluan sanoa heille, että ole juuri sellainen kuin olet. Omaperäisyys on kaikkein siisteintä.

Peltosta vaivaa mennyt sivustakatsojan osa koulussa, jossa joitakin oppilaita kiusattiin ja haukuttiin häntä itseään rankemmin.

– Toivon, että olisin ollut rohkeampi ja kertonut kiusaamisesta opettajalle. Auttaisi monia, jos muut

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Kuka?

Benjamin Peltonen on 21-vuotias helsinkiläinen artisti. Hän ponnahti julkisuuteen Instagramissa 16-vuotiaana ja keskittyy nyt uuteen tulemiseen suomenkielisellä musiikilla.

Mitä?

Peltosen ensimmäinen suomenkielinen single Naarmuja feat. IBE julkaistiin 10.8. Se pysyi lähes viikon Spotifyssä Suomen ykkösenä. Uutta musiikkia tulee pian.

Motto Ole rehellinen itsellesi, äläkä anna periksi asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä.

– Muistan, kun luin tutun pitkää päivitystä itsestäni junassa ja olin ihan shokissa.

Peltonen muistelee, että sai kuumimpina aikoina Ask.fm:n kautta 10 000 viestiä päivässä – ja vastasi satoihin joka päivä.

– Kanavani oli tosi iso, siellä oli miljoonia tykkäyksiä. Kun kerroin hirveistä somekommenteista levy-yhtiössä, he sanoivat, että tee itsellesi palvelus ja lähde sieltä. Mietin, olenko ihan kreisi, kun poistan kanavani. Mutta olisin varmaan jossain osastolla, ellen olisi lähtenyt Askista jo 16-vuotiaana.

– Olen nyt enemmän sinut itseni kanssa kuin koskaan aiemmin. Olen tajunnut, että itsevarmuuteen ei välttämättä tarvita ulkoisia tekijöitä.

Aikaisemmin minulla oli niitä, mutta en todellakaan ollut itsevarma, sanoo Benjamin Peltonen.

puuttuisivat kiusaamiseen, koska harvalla kiusatulla on itsevarmuutta puhua asiasta itse. ”KAIKKI LÄHTI KÄSISTÄ.” ”Iso hypetys.” ”Buumi.”

Näin Benjamin Peltonen kuvaa sitä, kuinka hän muuttui tavallisesta Kaarinassa asuvasta lukiolaispojasta kymmenientuhansien seuraamaksi somejulkkikseksi.

Hehkuttavien kommenttien lisäksi tuli muutakin. Ensin Peltonen sai ”alentavaa kohtelua ja äijäkommentteja” oman koulun isommilta pojilta. Kun somesuosio räjähti, harvempi kehtasi enää haukkua kasvokkain. Se oli helpompaa Ask.fm:ssä, jossa sai kysyä ja sanoa anonyymisti mitä vain.

– Lukioaikanani kaikki, jotka olivat Instagramissa, olivat myös Ask.fm:ssä. Se on syntisin sosiaali-

”

Sain sellaisia anonyymejä viestejä, että tuntui kuin minulla ei olisi mitään ihmisarvoa. nen media, jossa olen ollut mukana. Sain sellaisia anonyymejä viestejä, että tuntui kuin minulla ei olisi mitään ihmisarvoa. Menin siellä ihan rikki.

Toisinaan joku kaverin kaveri saattoi arvostella Peltosta Ask.fm:ssä myös omalla nimellään.

IHMISPELKO JA HUONO olo jatkuivat vuosia. Ulkona Peltonen tunki huomiota herättävän vaalean tukkansa lippiksen alle ja katsoi maahan, jos joku tuli juttusille.

– Somesta ja muusta seurasi jäätävä ahdistus. On vaikea pysyä täysjärkisenä, kun saa mielipiteitä itsestään joka suunnalta. Menin lopulta puhumaan huonosta olostani psykologille, ja se oli maailman paras päätös.

Peltonen puhuu pitkään ongelmista avautumisen puolesta. Hän on sitä mieltä, että monen kannattaisi hakea itselleen tukea.

– Jengi treenaa kuntosalilla fysiikkaansa, mutta olen viime vuosina tajunnut, että on yhtä tärkeää treenata oman pään hyvinvointia. Ei ole todellakaan noloa käydä puhumassa asioistaan. Kannattaa jutella vaikka omille vanhemmille, ystävälle, koulukuraattorille tai psykologille.

Peltonen kehuu perhettään ja levy-yhtiön työntekijöitä, jotka ovat tukeneet ja sanoneet, että suosion myötä tulee aina myös vihaajia.

– Olen kirjoittanut biisejäkin siitä, että minua on vaivannut huono olo. Uskon, että jokaisesta tuntuu joskus pahalta, vaikka ulospäin näyttäisi, että kaikki on hyvin.

NYT TAKANA ON puolitoista vuotta hiljaiseloa, itsetutkiskelua ja biisien luomista uudessa kotikaupungissa Helsingissä.

– Oma aika ja itseeni tutustuminen ovat olleet kaikkein arvokkainta. Olen nyt enemmän sinut itseni kanssa kuin koskaan aiemmin. Olen tajunnut, että itsevarmuuteen ei välttämättä tarvita ulkoisia tekijöitä. Aikaisemmin minulla oli niitä, mutta en todellakaan ollut itsevarma.

Peltonen kertoo lakanneensa arastelemasta ihmisiä vasta viime vuonna. Hän on löytänyt omanhenkisiään ihmisiä, joiden kanssa voi jutella kaikessa rauhassa. Hän uskaltaa myös lähteä ystäviensä kanssa ulos piiloutumatta lippiksen alle.

– Isoin pelkoni on ollut, että jengi pitää minua turhana seurapiirijulkkiksena, joita haukutaan lehtien palstoilla. Voi kuulostaa kliseiseltä, mutta sain hullun itsevarmuuden sen jälkeen, kun olimme saaneet valmiiksi todella kovaa musaa. En anna epäilijöiden voittaa minua. ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Ujot, räjähtelevät ja joukosta erottuvat lapset joutuvat muita useammin kiusatuiksi. Joissakin luokissa kiusataan huomattavasti vähemmän kuin toisissa. Asiantuntijat ja lukijat kertovat, miksi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

K

oulukiusaamisen sesonkiaika on juuri nyt. Kiusaamista ehkäisevän KiVa koulu -toimenpideohjelman projektipäällikön Anna Eskolan mukaan alkusyksyn kiusaamispiikki johtuu siitä, että lapset ja nuoret hakevat paikkaansa luokassa pitkän kesäloman jälkeen.

– Uusi alku on riski ja mahdollisuus. Olen tutkinut yläkouluun siirtymistä ja havainnut, että lasten kaverisuhteissa tapahtuu paljon muutoksia seiskaluokan alussa. Lapsi saattaa menettää vanhat kaverinsa yläkouluun siirtyessään, mutta aiemmin yksinäinen lapsi voi myös löytää ystävän tai oman porukan yläkoulussa, kertoo

kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta.

Junttila on tutkinut lasten yksinäisyyttä, joka kietoutuu usein yhteen kiusaamisen kanssa. Jos lapsi seisoskelee seiskaluokan alussa välitunnilla usein yksin, se ennustaa kiusatuksi tulemista myöhemmin yläkoulussa.

Junttila määrittelee seuranpuutteen sosiaaliseksi yksinäisyydeksi.

Emotionaalisesta yksinäisyydestä taas kärsivät lapset, joilta puuttuu luotettu sydänystävä.

– Pienet pojat, nuoret miehet ja aikamiehet kärsivät emotionaalisesta yksinäisyydestä enemmän kuin tytöt ja naiset. On tabu sanoa, että poika tarvitsisi läheisen ystävän, jolle uskoutua. Poikien yksinäisyyden koke-

”

ON TABU SANOA, ETTÄ POIKA TARVITSISI LÄHEISEN YSTÄVÄN, JOLLE USKOUTUA. YKSINÄISYYSTUTKIJA NIINA JUNTTILA

HANNA OKSANEN, TURUN YLIOPISTO

Kouluissa kiusataan eniten nyt

muksen tekee vieläkin kipeämmäksi se yleinen ajatus, etteivät pojat edes tarvitse omaa ystävää vaan porukan, jonka kanssa pelata jalkapalloa.

Hiljaiset ja introvertit oppilaat jäävät muiden melskatessa helposti sivuun, ja pahimmassa tapauksessa myös pysyvät siellä.

– Jos poika ei halua olla kukkulan kuningas, hänet jätetään usein porukasta ja annetaan ymmärtää, että hän on virheellinen. Se on julmaa, Niina Junttila sanoo.

Hänen mukaansa kiusatuksi joutuvat herkästi myös impulsiiviset, räjähtelevät lapset.

– Lapsista on usein hauskaa, jos jotakuta on helppo härnätä.

Kouluterveyskyselyn mukaan moni lapsi kokee syrjivää kiusaamista.

Yhdenmukaisuuden paine on suurin yläluokilla, jolloin kiusataan eniten ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin, kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi. Pelastakaa Lapset ry julkaisi elokuussa kyselyn, jonka mukaan köyhyyden vuoksi erottuvia lapsia kiusataan paljon.

KiVa koulu -ohjelman projektipäällikkö Anna Eskola huomauttaa, että joukosta erottuminen ei automaattisesti laukaise kiusaamista.

– Jos poika ei halua olla kukkulan kuningas, hänet jätetään usein porukasta ja annetaan ymmärtää, että hän on virheellinen, kertoo yksinäisyystutkija Niina Junttila.

– Jossain luokassa lapsi saa änkyttää, nilkuttaa tai kulkea pyörätuolilla, eikä kenenkään mieleen tule, että häntä pitäisi kiusata.

KUINKA YLEISTÄ koulukiusaaminen on Suomessa? Siitä on olemassa monenlaisia lukuja. Aloitetaan myönteisistä: keväällä 2017 toteutetun Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen on vähentynyt. Suunta on pysynyt hyvänä pitkään.

Eniten kiusaamisesta kärsivät pojat. Yleisintä se on alakoulussa, jossa 8,1 prosenttia 4–5-luokkalaisista pojis-

”Luokkatoveriani kiusattiin yläasteella hikipingoksi. Nauroin itsekin mukana, vaikka hän oli ystäväni.

Lopulta kiusatun äiti soitti luokanvalvojalle ja kertoi kiusaamisesta. Luokkatoverini lähetettiin kanslistin ’avuksi’, ja sitten luokanvalvoja alkoi käydä läpi kiusaamista ja auttoi luokkaa ymmärtämään, ettei tämä käynyt. Itselleni se oli hyvä herättäjä siihen, että kiusattua pitäisi puolustaa. Aloin ymmärtää, että ystävälläni oli oikeus olla taitava, lahjakas, innokas ja ahkera ilman, että se oli minulta pois. Myöhemmin pyysin häneltä anteeksi, että olin kadehtinut ja kiusannut.” Nainen, 46

Kymmenkunta vuotta sitten Karamzinin alakoulussa Espoossa juhlittiin. Koulu oli ollut vuoden mukana KiVa koulu -toiminnassa ja kysynyt sen jälkeen oppilailta kokemuksia.

– Tulokset olivat ällistyttävän hyviä. Lasten kokema kiusaaminen väheni dramaattisesti, ja he kertoivat, että koulussa on nyt mukavampaa kuin ennen, muistelee rehtori Jouni Hörkkö.

Samat kysymykset on esitetty lapsille sen jälkeen joka vuosi hiukan vaihtelevin tuloksin. Viime vuonna tuli esiin tavallista enemmän kiusaamista. Hörkkö arvelee syyksi ahtaita väliaikaistiloja, joihin oppilaat siirtyivät koulun sisäilmaremontin vuoksi.

– Näppituntumani on, että levoton tilanne vaikutti lapsiin. Osa oppilaista joutui parakkikouluun,

eikä meillä ollut lainkaan liikuntasalia eikä käsityöluokkaa. Oppilaat vasaroivat portailla. Toivottavasti tämä lukuvuosi menee paremmin, kun olemme saaneet lisää tiloja naapurikoulusta.

Kiusaamistapaukset tulevat useimmiten esiin niin, että lapsi purkaa mieltään kotona, ja vanhemmat ottavat yhteyttä kouluun. Sen jälkeen kaikki kiusaamiseen osalliset lapset puhutetaan yksitellen ja kiusaaminen nostetaan yhteiseksi huolenaiheeksi.

– Joskus kiusaamisesta epäilty pieni Kalle tulee keskusteluun sillä asenteella, että minä en ole tehnyt mitään. Opettajat rauhoittavat, että sinua ei syytetä, mutta oletko huomannut, että Villellä on paha mieli. Olisiko mitään, mitä voisit tehdä Villen hyväksi?

Kalle saattaa silloin vastata, että voisin pyytää anteeksi. Usein te-

SIRPA PÄIVINEN

Rehtori: ”Kiusaaminen väheni dramaattisesti”

Espoon Karamzinin koulun rehtori Jouni Hörkkö huomasi koulukiusaamisen lisääntyvän, kun oppilaat muuttivat ahtaisiin väliaikaistiloihin koulun sisäilmaremontin vuoksi.

hoaa, kun Kalle laitetaan silmäkkäin sen kanssa, miltä Villestä tuntuu, Hörkkö selittää.

Netissä tapahtuva kiusaaminen on koululle hankalaa, koska se tapahtuu lasten omilla laitteilla ja paljolti vapaa-aikana. Siihen puuttumiseen Hörkkö pyytää aina vanhempien apua.

– On pelottavaa, miten valtavan sosiaalisen häpäisyn kohteeksi lapsi voi joutua. Koulun kriisiryhmä on puuttunut hyvin vakavasti ja nopeasti tapaukseen, jossa pienen porukan keksimä perätön juttu yhdestä oppilaasta levisi laajalle. Vaadimme jokaista vanhempaa keskustelemaan välittömästi asiasta jälkikasvunsa kanssa ja kohdensimme erityistoimet pilan alkuunpanijoille. Tuskin heidänkään tarkoituksenaan oli murskata yhtä lasta.

Tämä tilanne saatiin loppumaan onnellisesti.

”Kunnon sanktio tarvitaan niin kiusaajalle kuin tämän vanhemmillekin.

Kiusaaja vaihtaa koulun koulukotiin. Kotona ja koulussa otetaan kiusaaminen vakavasti, eikä vähätellä. Se, ettei opettaja muka näe, ei kerro sitä, ettei kiusaamista olisi.

Välituntivalvojien pitää kiertää pihaa eikä seistä juoruamassa jossain pimeässä nurkassa.

Oma kokemukseni on 80-luvulta, jolloin silmät suljettiin kiusaamiselta totaalisesti.” Nainen, 47

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

POTKIMISTA, LYÖMISTÄ, nimittelyä.

Nämä kiusaamisen muodot aikuinen havaitsee helpoimmin.

Niina Junttilan mukaan ostrakismi eli näkymättömäksi tekeminen aihe­ uttaa kuitenkin ihmiselle yhtä suurta kipua kuin fyysinen väkivalta. Juntti­ lalta on ilmestynyt aiheesta kirja Kaiken keskellä yksin (Tammi 2018).

– 12­vuotias poika kuvasi ostrakis­ mia näin: ”Jos sais valita, niin mielum­ min ottaisin, et joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa

lukiu u o k n Mite

saa

MIKA KURKILAHTI

ta ja 6,4 prosenttia tytöistä kertoi jou­ tuvansa kiusatuksi viikoittain. Yläkou­ lussa kiusattiin 6,9 prosenttia pojista ja 4,7 prosenttia tytöistä.

Kiusaamisen muodot muuttuvat oppilaiden kasvaessa. Nettikiusaa­ misesta puhutaan paljon, mutta se on vain pieni osa kaikesta kiusan­ teosta.

– Yläkoulussa fyysinen kiusaami­ nen vähenee, mutta ryhmän ulko­ puolelle jättäminen, seksuaalinen häi­ rintä ja nettikiusaaminen lisääntyvät, Anna Eskola kertoo.

Jatko­opinnoissa kiusaaminen vä­ henee edelleen ja on lukioissa harvi­ naisempaa kuin ammatillisissa oppi­ laitoksissa.

– Kiusaamista saattaa olla koulussa yhtä usein kuin ennen, vaikka kiusaa­ vien ja kiusattujen oppilaiden määrä on vähentynyt. Vaikka harvempia kiu­ sataan, heitä kiusataan enemmän, Es­ kola selittää.

Yksinäisyystutkija Niina Junttilan mukaan suunnilleen joka kymmenet­ tä lasta kiusataan koulussa vuodesta toiseen, ja yhtä moni koululainen on kroonisesti yksinäinen. Usein kyse on samoista lapsista.

– Jokainen valitsee itse, millaiseen toimintaan menee mukaan, sanoo KiVa koulu -toimenpideohjelman projektipäällikkö Anna Eskola.

mua. Mä luulen, ettei mun luokkalai­ set ees muista mun nimeä.”

Yksinäisyyden pitkittyessä lapsi muuttuu yhä epävarmemmaksi mui­ den seurassa, mikä saa muut jättä­ mään hänet yhä enemmän ulkopuo­ lelle.

– Opettajat sanovat usein, että se yksi lapsi on aina yksin, koska ei halua olla muiden kanssa. Silti lapsi voi toi­ voa kaikkein eniten sitä, että joku tuli­ si juttelemaan hänen kanssaan.

Näkymättömyys kaveripiirissä tai omassa kodissa voi saada lapsen myös kiusaamaan muita.

? ppuu o l n mine

ta as tv ija at av

”Sillä, että ihmiset tajuavat kuinka väärin se on, ja että siihen puututaan ajoissa.”

Tyttö, 13

VANHEMMAT EIVÄT PYSTY hankki­ maan lapselleen ystäviä, mutta voi­ vat auttaa tutustumisessa. Koululuo­ kan henkeä tutkitusti parantaa, jos lasten vanhemmat tuntevat toisensa.

– Matti ei voi kiusata Pekkaa, jos heidän äitinsä ovat hyviä kavereita.

Silloin kiusaaminen paljastuisi he­ ti, mikä olisi noloa. Lapset myös nä­ kevät, miten uusiin ihmisiin tutustu­ taan, kun vanhemmat näyttävät mal­ lia, Niina Junttila selventää.

Myös ruokapöytäkeskusteluilla ko­ tona on iso vaikutus.

– Jos vanhemmat puhuvat lastensa kanssa kaikenlaisista asioista, se en­ nustaa tosi vahvasti sitä, että lapsi ei jää koulussa yksin, Junttila sanoo.

Junttila kannustaa vanhempia kuuntelemaan ja uskomaan lastaan, rakastamaan aina ehdoitta ja hakeutu­

”

JOS VANHEMMAT PUHUVAT LASTENSA KANSSA KAIKENLAISISTA ASIOISTA, SE ENNUSTAA TOSI VAHVASTI SITÄ, ETTÄ LAPSI EI JÄÄ KOULUSSA YKSIN. YKSINÄISYYSTUTKIJA NIINA JUNTTILA

5

maan tarvittaessa yhteistyöhön mui­ den vanhempien ja koulun kanssa.

– Olet hieno ja tärkeä ihminen, ja pääsemme yhdessä yli tästä vaikeasta tilanteesta. Tämä vanhemman on tär­ keää tehdä selväksi kiusaamisesta tai yksinäisyydestä kärsivälle lapselleen.

Junttila muistuttaa, että myös kiu­ saava lapsi tarvitsee lämpöä ja lähei­ syyttä.

– Lapsen kanssa on hyvä jutella kiu­ saamisen syistä. Puratko omaa pahaa oloasi? Ymmärrätkö, että toisiin sat­ tuu, kun heitä kohtelee huonosti?

LAKIIN KIRJATTIIN vuonna 2003, että kaikilla kouluilla on oltava suunnitel­ ma opiskelijoiden suojaamiseksi väki­ vallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Yli 900 peruskoulua eli noin kolmas­ osa soveltaa KiVa koulu ­toimenpide­ ohjelmaa, johon kuuluu kiusaamis­ ta ja sen ehkäisemistä käsitteleviä oppitunteja sekä valmiita kiusaami­ seen puuttumisen malleja. Siinä kiu­ saaminen nähdään ryhmäilmiönä, jo­ ka edellyttää sivustakatsojien hiljaista mukanaoloa.

– Jokainen valitsee itse, millaiseen toimintaan menee mukaan. Kiusaajan voima vähenee jo siitä, jos muut sa­ novat tilanteen jälkeen kiusatulle, että tapahtunut oli väärin. Sivustakatsojia rohkaistaan kertomaan näkemästään myös opettajalle ja vanhemmille, An­ na Eskola kertoo.

KiVa koulu ­ohjelmassa on selvitel­ ty, miksi joissakin kouluissa kiusataan huomattavasti vähemmän kuin toisis­ sa. Lopputulos on, että aktiivinen ja pitkäjänteinen työskentely tuottaa tu­ loksia.

– Poppakonsteja ei ole. Kiusaa­ misen torjuminen vaatii jatkuvaa työtä ■.

”Koulu kutsuu koolle kiusatun ja kiusaajan vanhempineen, mietitään yhdessä keinoja estää kiusaaminen ja sovitaan tavoitteet. Pidetään tarkistuspalaveri, jossa katsotaan, onko tavoitteissa edetty ja jos ei, niin tarvitaan mukaan lisää toimijoita, esimerkiksi psykologi, koulukuraattori, toimintaterapeutti ja lastensuojelu. Ei jäädä hyssyttelemään ja odottelemaan!” Nainen, 35

Varhaisnuorisotyöntekijä: ”Parhammillaan koulukiusattu löytää paikan seurakunnasta” – Kun lapsilta kysytään kerhon tai leirin aluksi, mitä sääntöjä tar­ vitaan, he vastaavat aina, että ke­ tään ei saa kiusata, kertoo Van­ taan Korson seurakunnan var­ haisnuorisotyöntekijä Terho Kettunen.

Kettusen mukaan moni van­ hempi tuo koulussa kiusatun lap­ sensa mielellään juuri seurakun­ nan kerhoon tai leirille. Hän on huomannut 24 vuoden työuransa aikana, että seurakunnan toimin­ taan tulee mukaan myös koulu­ kiusattuja nuoria. He hakeutuvat esimerkiksi ohjaamaan pienem­ pien kerhoja.

– Hiljaiset nuoret ovat usein todella hyviä kerhonohjaajia. He ymmärtävät erilaisuutta. Nuoret kasvattavat tehtävässä itsetun­ toaan ja ryhmänohjaamistaito­ jaan.

Rippikoulun isosiksi hakeu­ tuu Kettusen mukaan enemmän sellaisia nuoria, jotka ovat mie­ lellään esillä. Toisinaan samassa isosporukassa on koulukiusattu ja hänen kiusaajiaan.

– Parhammillaan koulukiusat­ tu löytää seurakunnasta paikan, jossa häntä ei kiusata, ja kiusaa­ jat huomaavat, ettei toisia sovi kohdella huonosti.

SIRPA PÄIVINEN

k Lu

”Opettajien pitää olla aktiivisia ja ’rikkoa’ kaveriporukoita, jotta ketään ei suljeta pois. Tyttäreni kärsi aikoinaan muun muassa siitä, että kukaan ei suostunut tekemään hänen kanssaan paritai ryhmätöitä eikä halunnut istua samaan lounaspöytään.

Ehdottaisin kiertävää istumajärjestystä lounasruokailuissa.” Nainen, 58

– Jos lapsi kokee, ettei häntä näh­ dä, hän saattaa ärsyttää muita ja ot­ taa huomion pahalla, Junttila sanoo.

Kiusaajilla on Junttilan mukaan usein turvaton ja epävakaa kiintymys­ suhde vanhempaansa.

– Toki on paljon muitakin syitä kiu­ sata.

B

Korson seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijä Terho Kettunen on nähnyt koulukiusatun ja -kiusaajan lähentyvän toisiaan isosina.

6B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Huivi päässä vain moskeijassa Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami Sherin Khankan kannustaa musliminaisia vaatimaan oikeuksiaan.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

S

herin Khankan tietää olevansa kiinnostava. Hän on Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami, uskonnollinen uudistaja, aktivisti, feministi ja neljän lapsen äiti. Kun Khankan elokuun lopussa vieraili Suomessa, kahteen päivään oli mahdutettu kaksitoista haastattelua ja lisäksi yleisöluento Helsingin yliopistossa.

Vierailun aikana on puhuttu Khankanin perustamasta moskeijasta, musliminaisten pukeutumisesta ja tasa-arvosta. Haastatteluja varten Khankan on pukeutunut imaamin roolinsa mukaisesti pitkään valkoiseen pukuun, jota hän käyttää moskeijassa rukousta johtaessaan.

Suomalaisia Khankanissa kiinnostaa myös hänen perhetaustansa, sillä hän on kasvanut Tanskassa syyrialaisen, ei-uskonnollisen muslimi-isän ja suomalaisen luterilaisen äidin tyttärenä. Vanhemmilla oli periaate, että lapset saavat itse valita uskontonsa. Khankan teki oman valintansa 19-vuotiaana.

– En oikeastaan osaa selittää, miksi valitsin islamin. Kyseessä on enemmänkin tunteella kuin järjellä tehty päätös, hän toteaa.

– Minulle kristinusko ja islam edustavat samoja arvoja: rakkautta, anteeksiantoa, armoa ja anteliaisuutta. Toki teologia ja ulkoiset uskonnonharjoittamisen muodot ovat erilaisia. Minulle sopii se tasapaino, joka islamissa on uskonnon arvojen ja rituaalien välillä.

Khankanin perheessä vietettiin kristillisiä juhlapyhiä, ja edelleen Khankan käy kirkossa silloin tällöin.

– Ajattelen, että moskeijat, kirkot ja synagogat ovat kaikki saman Jumalan huoneita. Uskon yhteen Jumalaan, joka loi maailman moneuden. Ibn Arabi, joka oli 1100- ja 1200-lukujen taitteessa elänyt islamin uudistaja, sanoo sen hienosti eräässä runossaan: se, joka tuomitsee muut uskonnot, tuomitsee Jumalan, joka on kaiken lähde.

Kaikkein vahvimmin Khankan tuntee olevansa muslimi silloin, kun hän kuulee rukouskutsun. Joka kerta se koskettaa sydäntä ja sielua. Nuorena hän opiskeli Damaskoksessa Syyriassa, ja rukouskutsu kuului viidesti päivässä eri suunnista kaupungin monista moskeijoista.

– Ihanin oli aamun ensimmäinen rukouskutsu.

Oli hienoa herätä siihen ja erilaisten ihmisäänten kuoroon.

"NAINEN ON islamin tulevaisuus" julistaa Sherin Khankanin juuri suomennettu kirja. Mitä hän haluaa sillä sanoa?

– No, naiset ovat aina olleet islamin tulevaisuus –

enkä siis sano, että miehet eivät olisi. Jos kirjan nimi loukkaa jotakuta, se kertoo siitä, että hän ei ole ymmärtänyt naisten ja miesten olevan saman arvoisia, Khankan sanoo hymyillen.

– Puolet ihmiskunnasta on naisia. Patriarkaaliset tulkinnat ja lukutavat täytyy haastaa, ja niin tullaan väistämättä tekemään. Naiset vaativat oikeuksiaan, ja he haluavat samat mahdollisuudet kuin miehillä on.

Naisten äänten tuominen kuuluviin on yksi Khankanin tavoitteista. Sen lisäksi hän on puhunut aktiivisesti avaramman Koraanin-tulkinnan puolesta. Hän muistuttaa, että suurin osa Koraanista käsittelee ihmisenä elämistä ja ihmisten keskinäisiä suhteita ja monet Koraanin kohdat ovat sidoksissa sen syntyhetken maailmaan. Siksi niitä ei pitäisi lukea kirjaimellisesti.

– Ne kohdat täytyy tulkita eri tavalla eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Koraani on dynaaminen kirja. Se on eettinen ja hengellinen opas, ei mikään lakikirja. Jos sitä ei saa tulkita, se ei myöskään anna meille ratkaisuja jokapäiväisen elämän ongelmiin, Khankan sanoo.

”

MINULLE KRISTINUSKO JA ISLAM EDUSTAVAT SAMOJA ARVOJA: RAKKAUTTA, ANTEEKSIANTOA, ARMOA JA ANTELIAISUUTTA.

JOS ASIOIDEN haluaa muuttuvan, hyvät ja perustellutkaan argumentit eivät Khankanin kokemuksen mukaan riitä. Täytyy toimia ja näyttää vaihtoehto. Siksi Khankan kollegoineen perusti Kööpenhaminaan naisille tarkoitetun Mariam-moskeijan.

Siellä rukousta johtavat, saarnoja pitävät ja sielunhoitoa ja hengellistä ohjausta antavat vain naiset.

Tämän tästä Khankanilta ja hänen naiskollegoiltaan kysytään, millä oikeudella he toimivat niin: kuka on antanut heille valtuudet perustaa moskeijan ja kutsua itseään imaameiksi?

– Toimintamme perustuu lujasti islamilaiseen teologiaan. Emme tee mitään uutta, vaan meidän reformaatiossamme on kyse juurille palaamisesta.

Jo profeetta Muhammad antoi naisten johtaa rukousta, Khankan sanoo.

Hän lisää, että heidän aktivismillaan on myös vahva tiedollinen pohja. Mariam-moskeijassa imaamina ei voi toimia kuka tahansa vaan heiltä vaaditaan akateeminen koulutus, arabian kielen taito ja islamilaisen sielunhoidon opinnot. Esimerkiksi Khankanilla itsellään on tutkinto uskontososiologiasta sekä psykoterapeutin koulutus.

– Oikeastaan kysymys on siitä, että ihmisillä sukupuoleen katsomatta pitää olla oikeus tehdä sitä, mihin heidät on koulutettu ja minkä he osaavat. On monia miespuolisia pappeja ja imaameja, joilla ei ole pätevyyttä sielunhoitoon, mutta jotka silti tekevät sitä. He ovat ehkä hyviä saarnaamaan, mutta eivät keskustelemaan ihmisten kanssa, Khankan lisää.

Juuri sielunhoito ja hengellinen ohjaus ovat hänen mukaansa Mariam-moskeijan vahvuuksia. Monet naiset ovat olleet helpottuneita voidessaan keskustella asioistaan naispuolisen imaamin kanssa.

Khankanin vastaanotolla käsitellään usein esimerkiksi identiteettiin liittyviä kysymyksiä, kuten huivin käyttöä. Siihen moskeijan naisilla ei ole yhtä oikeaa vastausta.

– Emme tuputa tai tuomitse, vaan kuuntelemme ja toimimme aina ihmisen omista lähtökohdista käsin, Khankan sanoo.

Itse hän käyttää huivia vain moskeijassa.

MARIAM-MOSKEIJA ON toiminut nyt kaksi vuotta.

Sinä aikana moskeijassa on siunattu yli kolmekymmentä avioliittoa. Noin puolet niistä on ollut sellaisia, joita muut moskeijat Tanskassa eivät hyväksy, koska puolisoilla on eri uskonto. Mariam-moskeijassa on myönnetty myös islamilaisia avioeroja naisille, jotka elävät väkivaltaisessa suhteessa. He kokevat jääneensä vangiksi islamilaiseen avioliittoon, vaikka ovatkin saaneet virallisen, Tanskan lain mukaisen avioeron.

Moskeijan pyörittäminen on vaatinut paljon työtä, ja välillä Sherin Khankan huomaa miettivänsä, mitä onkaan tullut aloittaneeksi. Moskeija mullisti myös hänen perhe-elämänsä, sillä aviomies vaati, että hänen on valittava joko työ tai avioliitto. Päätös oli vaikea, mutta Khankan valitsi työnsä ja kertoo hyväksyvänsä tapahtuneen.

– Kun itse on keskellä jotakin asiaa ja johtamassa muutosta, sitä elää vain tässä hetkessä. Läheisille se on vaikeampaa, sillä heillä on enemmän aikaa pelätä seurauksia. Monet miehet kannattavat vallankumousta ja tukevat naisten moskeijaa – he vain eivät halua, että juuri heidän vaimonsa tai tyttärensä on sen johdossa. ■

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Sherin Khankan kokee imaamina olevansa sekä Jumalan että toisten ihmisten palvelija.

B

7

8B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Kuka?

Julia Thurén, 31, on vapaa toimittaja, bloggaaja ja tietokirjailija. Asuu Helsingin Hermannissa miehensä ja 2-vuotiaan poikansa kanssa.

Mitä?

Ensimmäinen tietokirja Kaikki rahasta – näin säästin kymppitonnin vuodessa (Gummerus) ilmestyy syyskuussa, Lapsiperheen parisuhdekirja ensi vuonna. Aloitti juuri Noin viikon studio -ohjelman taustatoimittajana. Thurén valittiin elokuussa vuoden positiivisimmaksi helsinkiläiseksi.

Motto

”Aina voi luovuttaa.”

Suoraan sanoen Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti Julia Thurén uskoo radikaaliin avoimuuteen.

Siksi hän kertoo esimerkiksi raha-asioistaan.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

että salailu tuo asioihin ylimääräisen kerroksen. Toki asioiden pitää olla jo­ tenkin käsitelty eikä avohaavoja kan­ nata panna kaikkien arvioitavaksi, mutta asioista kertominen ei ole re­ tostelua ja revittelyä, vaan perusarkea.

uori nainen istuu keit­ tiön pöydän ääressä lapsensa kanssa, lukee Hesaria ja kommentoi kipakkaan sävyyn tai kuten hän itse sanoi­ si ränttää jostakin ajankohtaisesta ai­ heesta. Myöhemmin näistä ajatuksis­ ta saattaa jalostua blogipostaus, leh­ tijuttu tai vaikka materiaalia kirjaan.

Tältä näyttää Julia Thurénin arki, ainakin, jos sitä katsoo hänen Insta­ gramiin lähes päivittäin kuvaamiensa videopätkien perusteella. Thurén on toimittaja ja pian myös tietokirjailija, joka tunnetaan myös suositusta Julia­ ihminen­blogistaan. Thurén uskoo, et­ tä sitä luetaan, koska hän sanoo, mi­ tä ajattelee.

– Perustellut mielipiteet kiinnosta­ vat, samoin kepeys ja huumori. Tyy­ lini on yhdistelmä näistä.

Aiheet blogissa ja Insta­tilillä ovat usein yhteiskunnallisia, mutta samal­

JULIA THURÉNIN ELÄMÄ näyttää vah­ vasti itäisen kantakaupungin tiedosta­ van hipsterin elämältä, mutta lapsuus oli ihan muuta. Perhe asui Kakskerran saaressa Turussa, kaukana palveluista ja kavereista. Onneksi lapsia oli neljä ja porukalla pystyi keksimään kaiken­ laista luovaa kuten testaamaan, kuin­ ka kauan he jaksavat valvoa (72 tuntia).

Thurén harkitsi opettajan ammat­ tia, mutta päätyi 16­vuotiaana isoäitin­ sä vinkistä Turun Sanomien nuorten toimitukseen ja myöhemmin lehden avustajaksi. 21­vuotiaana mediatutki­ muksen opiskelijana hänet valittiin toimittajaksi nuorten tyttöjen lehteen Demiin ja siitä edelleen Apuun ja Tren­ diin. Thurén sanoo, että Demissä työs­ kentely teki hänestä sellaisen toimit­ tajan kuin hän on.

– Menin sinne vuonna 2009, ja sil­ loin siellä käytiin ne keskustelut, mi­ tä nyt käydään muualla. Sellaiset, et­ tä tytöille ei puhuta poikaystävästä, vaan kullasta.

N

la Thurén paljastaa itsestään paljon.

Postauksissa näkyvät koti, perhe ja ystävät – ja ne hetket, kun väsyttää.

Thurén on kertonut muun muassa palkkansa ja tuntojaan vanhemmuu­ desta. Hän on pohtinut, olisiko hä­ nellä varaa erota, ja kertonut, miltä tuntui, kun pikkusisko kuoli vauvana.

Yleensä avoimuus ei hirvitä.

– Uskon radikaaliin avoimuuteen, siihen, että asiat näytetään sellaisena kuin ne ovat. Kuten Instan seuraajat tietävät, meillä on usein aika sotkuis­ ta. Lapsellani on aika usein jotain rah­ kaa naamassa ja kaikki on tosi arkista.

Suoraan sanomisen taustalla on myös tietoinen päätös. Kun Thurénin vanhemmat erosivat hänen ollessaan kahdeksanvuotias, Thurén ei halun­ nut kertoa asiasta edes parhaalle ka­ verilleen pariin vuoteen. 1990­luvun pikkupaikkakunnalla avioero tuntui häpeälliseltä jutulta.

– Siitä lähtien olen ajatellut niin,

Noin vuosi sitten Thurén irtisa­ noutui ja ryhtyi freelanceriksi. Rat­ kaisu on osoittautunut oikeaksi: töi­ tä on riittänyt, ja se on mahdollista­ nut sen, että hän voi keskittyä aihei­ siin, jotka häntä eniten kiinnostavat.

Juuri nyt Julia Thurénia kiinnostaa eniten raha, josta hän on myös kir­ joittanut paljon. Se liittyy lähes kaik­ keen, kuten tunteisiin, arvoihin, ym­ päristöön ja tasa­arvoon.

– Jos saisin valita urani uudestaan, voisin olla kulutustutkija. Olen haas­ tatellut kirjaani varten monia kulutus­ tutkijoita ja ajatellut, että nämä ihmi­ set pääsevät perille siitä, mitä ihmi­ syys on ja miten ihmiset toimivat ja reagoivat.

Varsinkin silloin, jos rahaa voi käyttää muuhunkin kuin välttämät­ tömyyksiin, tiliote kertoo, mitä ihmi­ nen arvostaa.

– Olen ruvennut ajattelemaan rahaa enemmän prioriteettivalintoina. Olisi voinut kuvitella, että vähennän kulu­ tusta, kun alan kirjoittaa rahasta, mut­ ta en ole vähentänyt. Palkkasin siivoo­ jan kotiin joka toinen viikko, koska ta­ jusin, että minun pitää käyttää siivoa­ misaika vaikka kirjan tekemiseen.

Rahalla saa myös onnea. Onni ei välttämättä synny omistamisesta,

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

vaan esimerkiksi siitä, että voi ostaa palveluita ja samalla aikaa sille, mistä nauttii ja minkä osaa.

– Ulkona syömiseen menee paljon rahaa, mutta minut tekee onnelliseksi se, että ei tarvitse tehdä ruokaa itse.

KIRKKO JA KAUPUNGIN kolumnistina Julia Thurén uskoo olevansa ainakin räväkkä.

– Minusta saa räväkän mutta humoristisen kolumnistin. Yritän välttää pateettisuutta, vaikka joskus vähän sorrun siihen. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua, mutta inhimillisestä näkökulmasta. Perhejuttuja en aio kirjoittaa, elleivät ne tule jostakin yhteiskunnallisesta mieleen.

”

Professori Jaana Hallamaan mukaan ihmisen luontaiset toimintatavat ruokkivat jakolinjoja.

Älä rakenna karsinoita

JOS SAISIN VALITA URANI UUDESTAAN, VOISIN OLLA KULUTUSTUTKIJA.

Kirkkoon ja uskontoon liittyvät asiatkaan eivät ole Thurénille vieraita, sillä hän on saanut hyvin tanakan kristillisen kasvatuksen. Isä Lauri Thurén on pappi, joka työskentelee nykyään eksegetiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Kun Julia oli lapsi, kotona luettiin ruoka- ja iltarukoukset ja sunnuntaina käytiin kirkossa.

– Minusta se oli mukavaa ja turvallista. Meillä oli tosi paljon perhetuttuja, ja vanhemmat pitivät raamattupiirejä.

– Olin myös tosi hyvä uskonnossa, kun tiesin kaikki Jeesus-tarinat. Olin oppinut ne pyhäkoulusta tai Lasten Raamatusta.

Toisinaan Julia Thurén keskustelee isänsä kanssa uskontoon ja kirkkoon liittyvistä aiheista. Ote on tosin lähinnä tieteellinen.

– En tiedä, mitä isä tähän sanoo, mutta koska hän on professori, niin se menee aika usein niin, että hän alkaa luennoida jostakin ja minä kuuntelen. Onnekseni isä on tosi hauska ja hyvä luennoitsija ja saarnojen pitäjä.

Hän on myös työidolini, todella fiiliksissä aina, kun on kirjoittanut uuden artikkelin tai tutkimuksen.

Julia Thurénin oma suhde kirkkoon on myönteinen ja läheinen. Hän sanoo fanittavansa kotiseurakuntansa Paavalin kirkkoherraa Kari Kanalaa ja seurakunnan meininkiä.

– Hän on sairaan siisti tyyppi! On Kirkkokaljat ja Päiväunet kirkossa -tapahtumat, ja keskiviikkoisin mekin käymme kirkolla syömässä. Se on sellaista yhteisöllisyyttä, josta tykkään.

Thurén on ollut huomaavinaan, että hänen tuttavapiirissään muutamat ovat liittyneet takaisin kirkkoon ja mielikuva kirkosta on kohentunut. Ehkä se on sitä, että ollaan yli 30-vuotiaita ja ajatellaan vähemmän mustavalkoisesti. Ehkä kirkkokin on muuttunut.

– Kirkko on tehnyt tosi makeita juttuja. Oli Aleppon kellot, on autettu pakolaisia. Kirkko on näyttänyt vahvaa inhimillisyyttä, sellaista, mitä ei ole löytynyt muualta yhteiskunnasta. ■

Käytä joukkoliikennettä siedätyshoitona viholliskuvia vastaan, ehdottaa Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina aloittava Jaana Hallamaa.

K

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ahtia jakautuminen. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa nimeää epäröimättä ison ja ajankohtaisen eettisen kysymyksen, joka suomalaisten pitää kohdata.

Alussa on ihminen, jonka ympärillä kaikki muuttuu vauhdilla. Elämää kannattelevat rakenteet hajoavat.

Kokemus uhattuna olemisesta saa etsimään turvaa omalta tuntuvasta ryhmästä. Se herättää halun pystyttää tiukkoja rajalinjoja, joita vartioidaan vihapuheella. Uteliaisuuden tilalle tulee vetäytyminen ympäröivästä maailmasta.

Vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaan Yhdessä toimimisen etiikka (Gaudeamus) Hallamaa tarkasteli sitä, mitkä asiat ovat edellytyksenä hyvälle yhteistoiminnalle. Nyt hän piirtää muutamalla vedolla negatiivisen kehän, jossa yhdessä toimimisen edellytykset voidaan menettää.

– Tunnemme saman ilmiön omasta elämästämme. Kun töissä ja kotona on tiukkaa, joustavuutemme vähenee ja pinna lyhenee. Reaktiomallimme tulevat suoraviivaisemmiksi. Sama ilmiö näkyy nyt nettikeskusteluissa ja politiikassa, Hallamaa sanoo.

on rajojen sulkeminen, jotta voimme olla tekemisissä vain itse valitsemiemme kumppaneiden kanssa, Hallamaa sanoo.

UUSIEN JAKOLINJOJEN taustalla on Hallamaan mukaan perinteisesti etuoikeutetussa asemassa olleiden ammattiryhmien kokema putoaminen. Ihmisiä odottanut hyvä ja selkeä tulevaisuus on poissa.

Viime kuukausina Hallamaa on opiskellut ymmärtääkseen, mitä sen jälkeen tapahtuu. Yksi tärkeä löytö on ollut yhdysvaltalaisen sosiologin Arlie Hochschildin tutkimus Strangers In Their Own Land.

Hochschild kartoitti amerikkalaisen teekutsuliikkeen syntyä taantuvalla ja pahoin saastuneella Louisianan alueella. Poliittinen liike oli osaltaan mukana nostamassa Donald Trumpia Yhdysvaltojen presidentiksi.

Miksi tiukille ajautuneet ihmiset kannattivat poliitikkoja, jotka ajoivat rikkaiden verovähennyksiä ja vastustivat sairausvakuutusta ja ympäristönsuojelua? Hochchildin mukaan siksi, että he olivat vihaisia ja surullisia.

Tavallinen amerikkalainen tunsi olevansa vieras omassa maassaan ja koki, että häntä ei enää kuunneltu. Kilpailu oli koventunut tavoilla, joihin hän ei voinut vaikuttaa. Samaan aikaan maahanmuuttajat, feministit ja sukupuolivähemmistöt tulivat vaatimaan osaansa hänelle kuuluneesta tilasta.

– Kansalliskonservatiivisten liikkeiden ratkaisu

Kun joku on eri mieltä kanssamme, emme yritä ymmärtää häntä vaan päivittelemme sitä, miten tyhmä hän on.

Hallamaa hahmottelee parhaillaan eettisiä välineitä, joiden avulla voimme yhdessä katkaista jakolinjoja ruokkivan kierteen. Hankkeen työnimenä on ”Virheiden ja epäonnistumisen etiikka”.

– Etiikka on sitä, että yritämme toimia luontaisia reaktiomallejamme vastaan. On paljon helpompaa ajatella olevansa oikeassa kuin harkita asiaa vielä kerran ja yrittää nähdä se toisen näkökulmasta, hän sanoo.

Yhdeksi vastalääkkeeksi Hallamaa suosittelee ”henkistä altistamishoitoa”, joka muistuttaa allergiapotilaiden hoitoa. Älä hakeudu vain itsesi kaltaisten seuraan, vaan altista mielesi ihmisten erilaisuudelle.

– Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on täynnä mitä erilaisimpia ihmisiä. Katso, minkälaisia he ovat ja pohdi, mihin he ovat matkalla. Pian huomaat, että teillä on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia piirteitä.

Ensimmäisessä Kirkko ja kaupungin verkkokolumnissaan Hallamaa kertoo, kuinka natsitervehdykseen voi vastata. ■

IHMISTEN KARSINOIMISEN ja erottelemisen kierrettä on Jaana Hallamaan mukaan vaikea katkaista, koska monet luontaiset toimintamallimme ruokkivat sitä. Hallamaa palaa politiikan tasolta tuttuihin arkisiin tilanteisiin.

Kun jokin menee pieleen, etsimme syytä toisista ihmisistä ja olosuhteista. Jos asiat eivät ole vielä pahasti pielessä, peittelemme virheitämme ja ummistamme niiltä silmämme sen sijaan, että yrittäisimme korjata ongelman, kun se on vielä mahdollista.

”

ETIIKKA ON SITÄ, ETTÄ YRITÄMME TOIMIA LUONTAISIA REAKTIOMALLEJAMME VASTAAN.

Osa 16

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Anssi Lausmaa / Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Hanna Brotherus, 50, on helsinkiläinen koreografi.

Hänen viimeisimmät työnsä ovat olleet Kansallisteatterissa nähdyt yhteisölliset teokset Paperiankkuri ja Himo sekä sooloteos Hanna B. Brotherus ohjaa 26.9. saakka keskiviikkoisin kello 8–9 Herätysliike-työpajoja Kansallisteatterin suuren näyttämön lämpiössä. Ne ovat kaikenikäisille tarkoitettuja maksuttomia ja liikunnallisia aamunavauksia, joissa rohkaistaan kehon ja mielen yhteyteen. Brotheruksen yhteistyökumppaneina ovat HelsinkiMissio ja Yksi elämä -terveystalkoot.

Hanna Brotherus aloittaa jokaisen päivänsä herättelemällä kehonsa.

Liike luo levon Hanna Brotherus rauhoittuu, kun hän saa kävellä, tanssia tai joogata.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MERI BJÖRN

L

iikkuminen on koreografi Hanna Brotherukselle niin tärkeä asia, että siitä on muodostunut perheen sisäinen vitsi. Hän ei yksinkertaisesti osaa olla paikallaan.

Koreografi toteaakin lepäävänsä

liikkeessä.

Brotheruksen aamu alkaa kehon herättämisellä, jolloin hän ikään kuin saapuu omaan kehoonsa. Hän levittää olohuoneeseen joogamaton ja hieroo ensin jalkapohjansa. Herättely jatkuu hengityksillä, lihasharjoituksilla ja venytyksillä. Lopuksi Brotherus paneutuu makaamaan kiitollisena tästä hetkestä.

Päivän aikana Brotherus on liikkeessä eri ta-

Taivaan tähden

16.9.

Jeesus antaa elämän

voin. Hän kulkee paikasta toiseen kävellen tai polkupyörällä aina kun voi. Koreografin työhön liittyvät automaattisesti liike ja tanssi. Vapaa-ajallaan hän kävelee mielellään metsässä.

JOS MIELTÄ painaa jokin, Hanna Brotherus tuntee sen kehossaan. Myös hyvän olon hän kokee kokonaisvaltaisesti.

Liiassa paikallaanolossa hälytyskellot alkavat soida, sillä silloin mielikään ei liiku. Brotherus on huomannut tämän erityisesti silloin, kun on joutunut olemaan pitempään liikkumatta. Piinaavinta oli, kun neljän lapsen äiti joutui yhden raskautensa aikana olemaan kaksi kuukautta paikoillaan. Hän tunsi muut-

tuneensa kuoreksi, joka ei tuntenut omaa sisintään.

Aina Brotheruksen ei kuitenkaan tarvitse itse liikkua tunteakseen hyvää oloa. Hän nauttii vaikkapa takkatulen tai muiden ihmisten liikkeestä.

IÄN MYÖTÄ Hanna Brotherus on tajunnut, että elämä on haurasta ja herkkää. Aina ei tarvitse kulkea sata lasissa. Viitisen vuotta sitten hän löysi joogan ja oppi tekemään hitaita liikkeitä. Se ei olisi onnistunut häneltä nuorena, jolloin esimerkiksi taiji tuntui liian hitaalta liikuntamuodolta.

Brotherus on kokenut entistä tärkeämmäksi kaikenlaisen omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Hänen mielestään itsensä ja oman kehonsa kuuntelu on tervettä itsekkyyttä ja suurta rakkautta myös lähimmäisiä kohtaan. ■

Varjon ja valon leikki MIKSI ELÄMÄ on arvokasta vasta, jos sitä on paljon, ehkä peräti iankaikkisesti? Eikö elämä ole arvokas juuri sen mittaisena kuin sitä kullakin on?

Minua lohduttaa tämä: olen osa kudelmaa, jossa valo syttyy ja sammuu, ja kudos säteilee kuin tähti.

Se morsettaa elämää. Missä yksi valo sammuu, siellä toinen syttyy.

Jos kaikki valot palaisivat yhtä aikaa, olisi ehkä kirkasta, mutta niin kuin kliinisessä operaatiossa, häikäisevän lampun alla, vailla variaatioiden jatkuvaa tanssia. Taivaallisen kaupungin kovan kullan ja timanttien sijaan olen aina ikävöinyt varjon ja valon leikkiä.

Mitä olisi aina saada, ei koskaan

antaa? Mitä olisi aina onnistua, ei koskaan pettyä? Mitä olisi rakastaa ilman, että olisi tuntenut myös sen puutteen?

Siksi toivon, että kun Jeesus, kirkkomme käsityksen mukaan, antaa elämän, hän ei anna sitä hopealautasella laitettavaksi ikuisuuden vitriiniin. Toivon, että hän antaa sen lapion kärjellä, multaisena ja rouheana niin, että tunnen vielä sen syntypaikan tuoksun. Ja että se ei luiskahda kädestäni vaan velvoittaa minut istuttamaan sen uudelleen, jotta nousisi aina uusi taimi ja lakastuneen viereen vihreä pilvi.

Tuskallisin kuolema ei ole se, mihin hengittäminen päättyy.

Vielä raskaampaa on elää, vaikka on kuollut. Herra varjele suoneni vetreinä kuljettamaan kiih-

keää intohimoa kaikkialle, missä olen ja elän.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Gurun opissa Ohjaajana Dorothy Day Dorothy Day oli yhdysvaltalainen journalisti, yhteiskunnallinen aktivisti ja harras katolilainen. Hän syntyi vuonna 1897 ja vietti melko boheemin nuoruuden.

1930-luvun suuren laman ja nälkämarssien aikana hän alkoi perustaa asuntoja New Yorkin slummialueille. Ne oli tarkoitettu köyhille ja kaduilla eläville ihmisille, joilla ei ollut paikka, mihin mennä. Melko pian näitä asuntoja oli yli kolmekymmentä eri puolilla Yhdysvaltoja. Lisäksi Day perusti pieniä maatiloja, joissa opeteltiin elämään omatoimisesti.

Day julkaisi vuosikymmenten ajan vapaaehtoisten kanssa Catholic Worker -lehteä, joka levitti sanomaa yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja jota jaettiin kaduilla ja mielenosoituksissa. Lehti ilmestyy yhä. Dayn toiminta veti puoleensa nuoria intellektuelleja, joista monista tuli tunnettuja kansalaisoikeus- ja rauhanliikkeen aktivisteja. Yksi heistä, Jim Forest, on kirjoittanut Dorothy Dayn elämäkerran All is Grace.

Tunnetussa kuvassa Dorothy Day istuu 76-vuotiaana jakkaralla Kaliforniassa poliisien edessä puolustamassa maatyöläisten oikeuksia. Day kuoli 83-vuotiaana vuonna 1980. Häntä ei vielä ole virallisesti julistettu katoliseksi pyhimykseksi. Prosessi on kesken.

Soppakeittiöiden pyhimys Jos jokainen ottaa vähemmän, riittää useammalle. Pöydässä on aina tilaa vielä yhdelle, yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti Dorothy Day muistuttaa.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”KOKO TIE TAIVAASEEN on taivas.”

Dorothy Day toisti usein tätä 1300-luvulla eläneen nunnan Katariina Sienalaisen lausetta.

Hän lisäsi siihen oman jatkonsa: ”Koko tie helvettiin on helvetti.” Hän muistutti, ettei taivas tai helvetti tarkoita maallisen matkan jälkeistä paikkaa, johon päädymme kuoleman jälkeen. Kumpi tahansa niistä voi koskettaa meitä minä tahansa elämämme hetkenä. Aina kun käännämme selkämme toisen hädälle emmekä näe Jeesusta kaikkein vähimmissä, helvetti on lähellä. ”Helvetti on sitä, ettei rakasta.” Jos näkee Jeesuksen kasvot toisessa eikä mene ohi vaan pysähtyy kohdalle, on lähellä taivasta. Pyhyys ei ole joidenkin erityisihmisten asia, vaan kaikkien. Maailma tarvitsee epätoivoisesti ihmisiä, jotka eivät mene ohi.

DOROTHY DAYTA on sanottu nykyajan pyhimykseksi ja Yhdysvaltojen katolisuuden radikaaliksi sydämeksi. Jeesuksen vuorisaarna ei ollut hänelle ihanne vaan käytännön elämän ohje. Hän otti tosissaan Raamatun väitteen, että Jeesus tulee meitä vastaan tämän päivän nälkäisissä, janoisissa, kodittomissa, alastomissa, sairaissa ja vangituissa.

1930-luvun suuren laman aikana hän alkoi perustaa vapaaehtoisten kanssa soppakeittiöitä ja ystävyyden ja vieraanvaraisuuden taloja New Yorkin köyhälistökortteleihin. Niissä ihmiset saivat ruokaa ja suojaa. Toiminnan tueksi hän perusti myös lehden nimeltä Catholic Worker, jota jaettiin kadunkulmissa, toreilla ja mielenosoituksissa.

YLI NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA Dorothy Day eli perustamissaan vierastaloissa syöden soppakeittiöiden ruokaa ja jakaen ihmisten huolet ja murheet.

Hän ei tahtonut itselleen pyhimyksen sädekehää. Hän torjui kaiken sellaisen. ”Älkää kutsuko minua pyhimykseksi. En halua, että pääsette minusta niin helpolla”, hän totesi.

Yhteistä pöytää ei voi tehdä yksin.

Emme elä yksin. Emmekä mene taivaaseen yksin. ”Missä ovat muut? kysyisi Jumala meiltä taivaan portilla”, Day sanoi. Jumalan juhlapöytä on tarkoitettu kaikille. Mutta sitä ei kateta meille, jos emme tässä elämässä rakenna yhteistä pöytää.

Day ei pelännyt asettua vallanpitäjiä vastaan eikä seistä köyhien ja kansalaisoikeuksia vailla olevien rinnalla. Viimeisen kerran hänet pidätettiin

Hiljainen muutos Jos haluat muuttaa elämäsi suuntaa, katso päivääsi ja kysy, mikä sija hyvyyden voimilla on ollut tässä päivässä.

Mikä sija siinä on ollut hiljaisilla hetkillä, hiljaisilla huokauksilla ja hengitystauoilla, hymyllä, myötätuntoisella katseella, ystävällisellä kosketuksella, hyvillä sanoilla, hyvillä askelilla, hyvillä aikeilla ja teoilla, ihmisillä, jotka ovat auttaneet sinua eteenpäin, luonnon hyvyydellä? Älä katso niinkään sitä, mikä hyvän varasti, vaan sitä, mikä ja kuka sen toi esiin.

Rukoile, että hyvä saisi enemmän sijaa elämässäsi.

76-vuotiaana, kun hän puolusti köyhien maatyöläisten ja meksikolaisten maahanmuuttajien oikeuksia Kaliforniassa.

YKSI DOROTHY DAYN suosikkipyhimyksistä oli 1800-luvulla elänyt Jeesus-lapsen Teresa. Tämä kuoli 25-vuotiaana, eikä siksi koskaan ehtinyt tehdä mitään suurta, vaan yksinomaan pieniä ja huomaamattomia asioita. Teresan ”pienellä tiellä” vähäinenkin ele tai teko oli tehty Jumalalle ja lähimmäiselle.

Valitsemalla köyhien rinnalla elämisen Day halusi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Hänen mukaansa suuret muutokset ovat valhetta, jos niissä sivuutetaan oven pielessä oleva köyhä.

Hengellisen elämän kilvoittelua ei käydä suurissa asioissa, vaan pienissä jokapäiväisissä asioissa, Day muistutti. Suuri alkaa pienestä. ”Jos jokainen ottaa vähemmän, riittää useammalle. Pöydässä on aina tilaa vielä yhdelle”, Dorothy Day lainasi äidiltä oppimaansa viisautta.

Tänäänkin pyhät ihmiset löytyvät arjen tekojen tekijöistä – soppakeittiöistä, yhteisistä ruokapöydistä, vapaaehtoisista auttajista ja vierellä kulkijoista. ■

MENOT 14. – 27.9.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko ja toimitilat, Vespertie 12

16.9.

Gospelia kaikille Mass Choir II alkaa su klo 15 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16, hinta 30 euroa/kausi. Ilmoittaudu: gospeliakaikille@gmail. com.

21.9.

Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu pe klo 18 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6.

Puhujana Heikki Hilvo.

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

3.10., 17.10. ja 14.11.

Maksuttomia yleisluonteisia neuvoja lakiasioihin saa Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4, ke klo 16–17.30. Lakimies Matti Siitonen ohjaa tarvittaessa eteenpäin.

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.9. klo 10, Uutela, Mulari, Mönttinen.

Vuodenaikamessu su 23.9. klo 10, Tuula Sääksi, saarna; Silin, Autio.

Messun jälkeen sadonkorjuulounas lähetyksen hyväksi. Menu: Linssikeitto, tuoreet sämpylät, marjakiisseli, kahvi ja omenapiirakka. Lounaan hinta: 10 e aikuiset, 5 e lapset, alle 3-v. ilmaiseksi. Haagan seurakunnan uusin kannatuskohde on Bolivian kaivosalueiden lapsityöläiset.

Laudes ma 20.9. klo 7.30. Vanhan hetkirukousperinteen mukaan, Silin.

Arkiehtoollinen ke 19.9. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Oikarinen, Mönttinen.

TAPAHTUMIA Hengellisten laulujen yhteislauluhetki ti 25.9. klo 13 Riistavuoren palvelukeskuksessa.

Päivämusiikkia ke 19.9. klo 13, Samuli Hyvärinen, sello, ja Olli Mönttinen, urut.

Toivon tiistai 25.9. klo 18. Missä viivyt vapaus?, Eero Junkkaala.

Duunauspaja ti 18.9. sekä ma 24.9. klo 18–20. Teemme 2 kpl palaponchoja lahjoitettaviksi.

Teematorstai to klo 12.30–14.30.

Lounas 6 e, ohjelma alkaa n. klo 13.

13.9. Uskonto- ja katsomusdialogi Suomessa, Emeritus suurlähettiläs Ilari Rantakari. 20.9. Haagan Helander-koti, johtaja Rina Salminen. 27.9.

Sekalaista tarjontaa, runoa ja proosaa, Leila Mäkipentti.

Hyvinvointia luonnosta – vapaaehtoisten lisäkoulutusta la 22.9. klo 11–14 Riistavuoren palvelukeskuksessa, Isonnevantie 28. Ilm. 14.9. menn. jukka.raitio@hel.fi tai p. 09 3104 6955. Järj. Hgin läntisen alueen vapaaehtoistoimijat.

Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 17.9. Vaikuta kotiseurakuntasi tulevaisuuteen ja asetu ehdolle!

Haagan seurakuntaan on ilmoitettu kaksi ryhmää: ”Tulkaa kaikki”, yhteyshenkilö Hanna Mithiku, hanna. mithiku@gmail.com, p. 040 724 1274, sekä ”Yhteinen seurakuntamme”, yhteyshenkilö Antti Lanamäki, antti. lanamaki@gmail.com, p. 0400 411 196. Lisätietoja Haagan seurakunnan osalta antaa Päivi Lipasti, paivi. lipasti@evl.fi, p. 050 570 6114. www. seurakuntavaalit.fi.

VIIKKOTOIMINTA Esirukouspiiri maanantaisin klo 15.

Lähetysraamattupiiri ma 24.9. klo 13, joka 2. vko.

■ Lähetyspiiri tiistaisin klo 13. TT Juhani Forsberg.

■ Aikuisten sähly tiistaisin klo 20–21 Pohjois-Haagan ala-asteella, sami.t.lahtinen@evl.fi.

■ Raamattupiiri to 20.9. klo 17.30 joka 2. vko.

■ Psalmilaulajat torstaisin klo 18, olli. monttinen@evl.fi.

■ Kello5tee torstaisin klo 16.30.

■ Lähde-kuoro maanantaisin klo 18.

■ ■

Avoimet perhekerhot maanantaisin klo 17.30–19 Tönöllä, torstaisin klo 9.30–11 kirkolla, pe rjantaisin klo 10–11.30 Mariankodissa, Schildtinpolku 6.

■ Esikoisvauvojen kerho maanantaisin klo 13–14.30. Ryhmät 27.8.–8.10. ja 22.10.–3.12., ulla.leivo@evl.fi.

■ Muskari tiistaisin klo 10.25–10.55, vapaita paikkoja (2–2,5-v. ja sisarukset), hanna.autio@evl.fi, 50 e/lapsi.

■ Päiväkerho 3–5-v. ma, to ja pe klo 9–12 Tönöllä. Vapaita paikkoja voi tied. ulla.leivo@evl.fi.

■ Ukulele-kerho alakouluikäisille maanantaisin klo 16–16.30 Tönöllä.

■ Ukulelen jatkokurssit torstaisin: lapset klo 16.15–17, aikuiset klo 17–18 Tönöllä. Opettajana Martin Gripentrog. hanna.autio@evl.fi.

■ Nuorten Tönöillat tiistaisin ja perjantaisin klo 18–21/22.

■ Liikuntakerhot 1–6 lk tytöille ja pojille sekä poikien sählykerhot 1–6 lk Pohjois-Haagan ala-asteella, Tolarintie 6. pauli.virtanen@evl.fi.

■ Kirkkoherranvirasto avoinna ma–to klo 10–13.

■ Diakoniapäivystys ma klo 10–12.

Voit jättää soittopyynnön diakoniatyöntekijälle kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 3200.

■ Nuisku eli nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi alkaa 25.9. Tönöllä klo 17.

Lue lisää: https://www.instagram. com/haagantono/ https://www. facebook.com/haagan.nuoret/.

■ Sururyhmä läheisensä kuoleman kautta menettäneille kokoontuu torstaisin 8.11. alkaen klo 18–20 Kannelmäen kirkolla, Vanhaistentie 6. Järj.

Länsi-Helsingin seurakunnat. Ilm. Konsta Korhonen p. 09 2340 3824.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Konfirmaatiomessut la 15.9. klo 10 Huikon ja klo 13 kesäcityn riparilaiset.

Iltaehtoollinen kirkossa ke 19.9. klo 19. Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Perhemessu su 23.09. klo 10. Mukana mm. Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot ja kirkkomusiikin opiskelijoita.

Messu ja iltatee su 23.9. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 26.9. klo 9.15 kirkossa ehtoollinen ja sen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmista-

ma aamiainen 1,50 e hintaan seurakuntasalissa.

Muksukirkko ke 26.9. klo 10. Oma kirkkohetki perheen pienimmille.

Mahdollisuus ehtoolliseen.

TAPAHTUMIA Satukuvia pianolle -konsertti su 16.9. klo 18 kirkossa. Janne Oksanen esittää Toivo Kuulan pianoteoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

VIIKKOTOIMINTA Kannelmäen kirkolla ■ Raamattupiirit maanantaisin klo 10–11.30 ja tiistaisin klo 18–20. Raamattupiirit ovat avoimia piirejä, joissa luetaan Raamattua katkelma kerrallaan ja keskustellaan tekstin herättämistä ajatuksista. Raamattupiirit pyörivät pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Viittomakielinen raamattupiiri kokoontuu noin kerran kuukaudessa tiistaisin klo 15–17. Piirin 35-vuotisjuhla on 25.9., vieraana diakonissa Lea Nokkanen.

■ Vauvakerho tiistaisin 10.30–12 Nurkassa. Avoin kerho alle 1-v. vauvoille perheineen.

■ Työtupa on avoin käsityö- ja askarteluhuone joka toinen tiistai klo 15–19. Tehdään muun muassa tuotteita myyjäisiin.

■ Lähetyspiiri parittomien viikkojen tiistaisin klo 18–19.30. Avoin piiri kaikille lähetyksestä kiinnostuneille.

Vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista lähetysaiheista. 25.9. Matti Mecklin kertoo suomalaisen seurakunnan toiminnasta Floridassa.

■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11.30 Nurkassa. Leikitään, pidetään hartauksia, juodaan kahvit ja mehut, lauletaan ja askarellaan.

Avoimet ovet eli ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

■ Miesten Nurkka. Avoin keskustelu- ja kohtaamispaikka miehille ja miehenaluille Nurkassa joka toinen keskiviikko 19.9. alkaen klo 16–19. Biljardia ja pingistä, kahvia ja keskustelua.

■ Lauletaan yhdessä -yhteislaulutilaisuus to 20.9. Joka toinen torstai klo 10.15–12.

■ Esikoisvauvakerho torstaisin klo 10.30–12 Nurkassa. Avoin kohtaamispaikka alle 1-vuotiaiden esikoisvauvojen perheille.

■ Aamurukoushetki perjantaisin klo 9.30–10.45. Kaikille avoin rukoushetki: Raamatun sanaa, rukousta ja hiljaisuutta.

Malminkartanon kappelilla ■ Perheiden musakerhot Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 10–11.30, ohjaajina perhetyöntekijä Sanna ja lastenohjaaja Janette, sekä tiistaisin klo 17.30–19, ohjaajana Sanna. Musakerhoissa lapsille aikuisineen laulua ja laululeikkejä, musisointia, tutustumista soittimiin, tanssia, luovaa liikettä ja rentoa yhdessäoloa. Tarjolla välipalaa.

Kerho on maksuton ja ikärajaton.

■ Raamattupiiri torstaisin klo 18.30–20.

Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9 ■ Jennyn Olohuone maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä. Avoin kohtaamispaikka, jossa tarjolla on lounas ja kahvit eurolla.

■ Keskiviikkoillan kahveilla keskiviikkoisin klo 17.30–19 kahvittelua ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Meilahden kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Messu 16.9. klo 11. Krans, saarnaa Kirsti Hilden, Pakkanen. HerättäjäYhdistyksen kirkkopyhä. Messun jälkeen Siioninvirsiseurat. Mukana herännäisnuorten kuoro joht. HannaMaria Hapuli.

Avoin ehtoollishartaus ti 18.9. klo 15 Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen katu 4. Krans, Päivi Tiitu.

Valon ja ilon messu to 20.9. klo 18 Tuomaankirkossa.

Krans, Riepponen, musiikkivieraina sellistit Heikki Takkula ja Sofie Spanget Takkula.

Messu 23.9. klo 11 Riepponen, Vuorio.

Arki-illan ehtoollinen ti 25.9. klo 18 Rastilla. Kahvit klo 17.30 alkaen.

Mikkelinpäivän Puuhamessu 30.9. klo 11 Tuomaankirkossa. Huomioimme erityisesti vuoden aikana kastetut. Messun jälkeen lounas 4/2 e.

TAPAHTUMIA Gospelia kaikille Mass Choir II ensimmäinen harjoitus su 16.9. klo 15 Meilahden kirkossa. Gospelin laulamista, rytmiä ja liikettä Nina Pakkasen johdolla. Hinta 30 e/kausi.

Ilmoittautuminen gospeliakaikille@ gmail.com, lisätietoa www.gospelhelsinki.fi/gospeliakaikille/.

Naisten Forumin ja Maanantaiseuran retki Hollolaan ti 24.9. Lähtö kirkolta klo 9.30, kohteina vanha ja uusi kirkko. Hinta 35 e sis. lounaan, kerätään ilmoittautumisen yhteydessä. Ilm. 17.9. mennessä kirkkoherranvirastoon aukioloaikoina tai 09 2340 4700 tai meilahti.srk@evl.fi.

Siioninvirsiseurat to 27.9. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla.

A

13

VIIKKOTOIMINTA Meilahden kirkolla ■ Miesten maanantaiseura Kausi alkaa retkellä Espooseen 18.9.

■ Naisten Forum Kausi alkaa retkellä Espooseen 18.9.

■ Vanhasta kutoutuu uutta -ryhmä yli 55-vuotiaille joka toinen ma 25.9.– 18.2. klo 17–20, kerhotila. Hinta 200 e sis. taidemateriaaleja, avoin kirja ja iltapala. Ilmoittaudu mahd. pian hulmi.heli@gmail.com.

■ Avoin Raamattupiiri parillisten viikkojen ma klo 17.30–19, kerhotila.

■ Lähetyksen kädentaitopiiri, seuraava tapaaminen ti 25.9. klo 17–19, kerhotila.

■ Kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä kuukauden ensimmäinen ti klo 17–19, kerhotila.

■ Keskiviikkokerho klo 13–14.30, seurakuntasali.

■ Perhekerho ti klo 9.45–11.15, kerhotila.

■ Esikoisvauvakerho 27.9. alkaen to klo 14–15.30, Tuomaankirkon seurakuntasali. Ilm. viim. 20.9. mia. malm@evl.fi.

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastilla ■ Neulekerho ma klo 13–15.

■ Äijäkuppila ke klo 13–15.

■ Keskusteluryhmä Kuje to klo 13–15.

■ Perhekerho pe klo 10–11.30.

■ Lounas pe klo 11.30–13. Hinta 3 e/1 e.

Länsi-Pasilan seurakuntakodilla ■ Kohtaamispaikka ja kahvila ma klo 14.

■ Hanna-rukousryhmä parittomina viikkoina ke klo 18.

■ Pyhäkoulu su klo 11.

Tapanilan asemalla Pikkuhuopalahdessa, Tilkantori 12 ■ Kohtaamisen kahvila to klo 15.30– 17.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Verkoston messut su klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Perinteinen messu su 23.9. klo 13. Lisätietoja verkosto.net.

TAPAHTUMIA Helsingin piispa Teemu Laajasalo vierailee Munkkiniemen seurakunnassa ti 18.9. Yleisölle avoin iltatilaisuus klo 18.30 Munkkiniemen kirkossa. Piispa pitää puheen tilaisuudessa, mukana toteuttamassa Riikka Saarno, Marko Huhtala, Senni Valtonen ja Sakari Heikkilä.

Ilta elävän veden lähteellä pe 21.9. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu.

Puhujana Heikki Hilvo.

Nina Åströmin lähetysteemainen konsertti la 22.9. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Vauvojenpäivän iltasoitto vauvoille pe 28.9. klo 17.30 ja klo 18.30 Munkkivuoren kirkon urkuparvella. Ilm. 26.9. mennessä leena.eronen@evl.fi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 14. – 27.9.

14 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Pitäjänmäen seurakunta

VIIKKOTOIMINTA Munkkivuoren kirkolla ■ Tuolijumppa maanantaisin klo 10 seurakuntasalissa. Kuntoilua oman kunnon ja tunnon mukaan. Helppoja kuntoharjoitteita fysioterapeutin ohjauksessa. Lukukausimaksu 20 e.

■ Merimieskirkkopiiri joka toinen ma klo 14 seurakuntatalon Päätykamarissa, seuraavan kerran 17.9.

■ Luontoperhekerho maanantaisin klo 17.30–19 Munkkivuoressa 10.9., 17.9. ja 24.9., Munkkiniemessä 1.10., 8.10. ja 22.10. Kerho on tarkoitettu perheiden yhteiseen hetkeen luonnossa. Retken aikana nautitaan omia eväitä, kerho on maksuton. Tiedustelut rauna. mannermaa@evl.fi.

■ Askarteluryhmä maanantaisin klo 18–20 nuorisotilassa. Vetäjänä Marie Turunen. Tervetuloa toteuttamaan ideoitasi yhdessä muiden kanssa.

■ Raamattu- ja rukousryhmä ti 18.9. klo 18.30 Päätykamarissa. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko.

■ Keskiviikkokahvila klo 13–14 kirkossa.

■ Nuorten ilta keskiviikkoisin klo 18–20.30 seurakuntatalon alakerrassa.

■ Lasten kuoro torstaisin klo 16.30 seurakuntasalissa ja aikuisten kuoro klo 18 kirkossa. Lisätietoja kanttori Senni Valtoselta.

■ Toivoncafé torstaisin klo 18.30 Munkkivuoren kirkolla ja pihapiirissä.

■ Naisten kesken -illat pe 14.9., 26.10., 16.11. ja 14.12. klo 18 seurakuntasalissa.

Vuorovaikutteisia iltoja eri teemojen ympärillä ja pientä purtavaa. 14.9. aiheena Kauneus – keskustelua alustaa kosmetologi Raija Kavonius.

Munkkiniemen kirkolla ■ Rukouspalvelu maanantaisin klo 16–17.30. Kirkossa päivystää kaksi rukouspalvelijaa. Heille voit kertoa aiheesi ja he rukoilevat puolestasi.

■ Sanan äärellä tiistaisin klo 11 kirkolla.

Keskustelua Raamatun äärellä.

■ Olohuone tiistaisin klo 13–15.

■ Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13.

■ Rukouspiiri perjantaisin klo 18–20.

Tule rukoilemaan yhteisten asioitten puolesta.

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.9. klo 10. Vanne, Antturi, s, Ahola.

Messu, Elyn kirkkopyhä su 23.9. klo 10. Vuori, Elina Vaittinen, s, Heli Kantola.

TAPAHTUMIA Miesten retki Nuuksioon su 16.9. klo 12. Lähtö kirkolta kirkkoherra Arto Antturin kanssa messun ja kahvien jälkeen. Tarjoamme makkarat, tuo omat lisukkeet. Ilm. kantonkorhonen@gmail.com tai toimistoon.

Konsertti su 16.9. klo 18 kirkossa. Jutta Tahvanainen, laulu, Kalle Salonen, piano, Santeri Serimaa, laulu, kitara.

Vapaa pääsy.

Maksutonta apua lakiasioissa ke 19.9., 3.10.,17.10.,14.11. klo 16–17.30 kirkolla. Lakimies Matti Siitonen antaa yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa, mutta ei ota toimeksiantoja eikä laadi asiakirjoja. Tarvittaessa Matti neuvoo hakemaan vastausta esim. viranomaisilta tai oikeusavustajilta.

Rakkauden kielet -teemailta ti 25.9. klo 19 Pajamäessä. Milloin sinä koet, että sinusta välitetään?

Annamari Jukko alustaa kirjan Rakkauden kielet pohjalta jonka jälkeen keskustellaan yhdessä teekupin äärellä.

Päiväpiiri ke 26.9., 24.10. klo 14 Pajamäessä. Eläkeikäisten piirissä hartaus, kahvit, lauluja, keskusteluja aiheesta virkeä vanhuus.

VIIKKOTOIMINTA Perhekerho ma klo 9.30–11.30 Pajamäessä. Avoin olohuone leikin, teeman ja kahvikupin äärellä. Odotamme kerhoon sinua äiti, isä, isovanhempi tai hoitaja lastesi kanssa.

■ Tienviittoja raamattuun -miesten ryhmä ti klo 18.30 Riukutie 3:n ■

kerhohuoneella Konalassa.

Ryhmä kasvupohjaa elämäänsä etsiville ja raamatusta kiinnostuneille.

■ Kirkon olkkari ke klo 15–18.30 kirkolla. Tule piipahtamaan ja tapaamaan muita aikataulusi mukaan. Keitto n. klo 17. Hinta aikuisilta 2 e, lapset maksutta.

Mahdollisuus erilaisiin kädentöihin.

Mitä muuta? – tuo ideasi ja osaamisesi.

■ Lähetyspiiri parillisen viikon ke klo 13 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, lauluja, keskusteluja ja vierailijoita.

19.9. Pia Perkiö, 3.10. Eero Junkkaala.

■ Raamattupiiri parillisen viikon to klo 18 Pajamäessä. Tutustutaan Jeesukseen Markuksen evankeliumin pohjalta.

■ Pitäjänmäen kamarikuoro to klo 18 kirkolla. Iloinen ja aktiivinen kuoro etsii joukkoonsa uusia laulajia. Mukaan voi tulla kauempaakin.

Ilm. kylli.ahola@evl.fi.

■ Kohtaamispaikka pe klo 12–14 Pajamäessä. Kuukauden 1. pe lounas 5 e, 2. pe keittolounas 5 e, muulloin kahvi ja pulla/piirakka 2 e.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12– 17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkos-

sa (23.9. Vuontispirtin rippikoulun konfirmaatio) ja Vanhassa kirkossa sekä Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Pyhäkoulu klo 10 Tuomiokirkon kappelissa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja Agricolamessu klo 19 Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Luottamushenkilöksi seurakuntaan? Syksyn seurakuntavaaleissa valitaan luottamushenkilöitä seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi asetutaan valitsijayhdistyksen kautta. Tuomiokirkkoseurakunnan valitsijayhdistykset löydät seurakuntavaalit.fi. Ehdokasasettelu päättyy 17.9.

Rukousta yhdessä muiden kanssa.

Aamurukouspiiri maanantaisin ja perjantaisin klo 7.30 Tuomiokirkon partiokolossa. Käynti Tapulin alakerrassa olevaan tilaan porrastasanteen puolivälistä. Ekumeeninen aamurukous torstaisin klo 8.30 Studium Catholicumissa, Ritarikatu 3. Päivärukous maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin klo 12 Tuomiokirkossa.

Luottamuksen messu pe 14.9. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

Wannabe Singers -laulukoulukuoro kutsuu mukaan laulamisesta innostuneita.

Harjoituksia la 15.9., 29.9. ja 13.10. klo 10–11.30 (huom!) ja to 20.9. ja 4.10. klo 18–19.30. Kuoro avustaa messussa su 14.10. Harjoitukset Vanhassa kirkossa. Lisät. anna. pulli@evl.fi.

Kuorot aloittavat kautensa.

Vanhankirkon kuoro harjoittelee tiistaisin klo 18–20 ja Vanhankirkon Laulupiiri torstaisin klo 14.30–15.45 srk-salissa, Bulevardi 16 B, 2. kerros. Lisät. Pulkamolta p.

09 2340 6184, risto.pulkamo@evl.fi.

Kritoryhmässä tehdään matka oman elämän ytimeen Askeleita läheisriippuvuudesta toipumiseen -kirjan pohjalta ma 1.10.–12.11. klo 18–20 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Ilm. ennakkoon puhelinhaastattelulla ma 17.9. klo 10–13 Ahoselle p. 09 2340 6201.

Musamuorit, seniorien soittamisen ja laulun harrastusryhmä, kokoontuu Hyvän toivon kappelissa maanantaisin klo 13.

Hiljaisuutta, lepoa ja rauhaa.

Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetkessä maanantai-iltaisin klo 18 Tuomiokirkon kryptassa tai Kappelissa. Kts. tarkempi paikkatieto netistä. Teejatkot.

Virkeyttä arkeen jumppaamalla.

Seniorinaisten jumppa maanantaisin klo 9.30 ja 10.40 Meritullin voimistelusalissa ja tuolijumppaa Tuomiokirkon kryptassa keskiviikkoisin klo 9.30. Vapaa pääsy.

Toimintaa ja yhdessäoloa perhekerhoissa. Seurakunnan syksyn perhekerhokausi on alkanut! Perhekerho maanantaisin ja tiistaisin klo 9.30–12 Hyvän toivon kappelissa.

Torstaisin klo 10–12 Mikael Agricolan kirkolla ja klo 15–17 Meritullin seurakuntatalolla. Vauvakerho tiistaisin klo 13–14.30 Hyvän toivon kappelissa. Kaikkiin kerhoihin on vapaa pääsy.

Musiikkia lounashetkeen.

Tule kuuntelemaan päivämusiikkia tiistaisin klo 12 Vanhaan kirkkoon tai keskiviikkoisin klo 12 urkuvarttiin Tuomiokirkkoon.

Vapaa pääsy.

Kohtaamisia kahvikupin äärellä.

Kappelikahvilassa tiistaisin klo 14–16 jutellaan ja juodaan kahvia yhdessä Hyvän toivon kappelissa. Keskiviikkokahveja juodaan keskiviikkoisin klo 14 Suomenlinnan kirkon kryptassa.

Seniorifoorumilla puhetta rokotuksista ja rahasta. Foorumilla ke 19.9. aiheesta Rokotuksinko myös superbakteeria vastaan? puhumassa infekt. sair. prof. Heikki Peltola. Ke 26.9. aiheena Mitä seniorin tulee tietää raha-asioista? puhumassa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju. Seniorifoorumi klo 13 alk.

Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Ohjausta hiljaiseen rukoukseen

Menokasvo

Musiikki hoitaa muistisairaan mielialaa Mimmi Laaksonen, olet hoivamuusikkona Vartiokylän seurakunnassa. Mitä hoivamuusikko tekee?

Pidän musiikkihetkiä ryhmille palvelutaloissa sekä käyn huonokuntoisten asukkaiden luona. Suurin osa kohtaamistani ihmisistä on muistisairaita ikäihmisiä, mutta olen työskennellyt myös neurologisesti sairaiden, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä kotihoidon asiakkaiden kanssa. Olen projektityöntekijänä Vartiokylän seurakunnan diakonian kehittämisprojektissa.

Pääsevätkö muistisairaat kanssasi musisoimaan?

Vartiokylän seurakunnan hoivamusiikkiprojektin loppukonsertit to 27.9 kello 18 ja pe 28.9. kello 14 Matteuksenkirkossa (Turunlinnantie 3, Itäkeskus). Vapaa pääsy.

Muusikko ja sairaalamuusikoiden kouluttaja Uli Kontu-Korhonen kertoo työskentelystä sairaala-ja hoivaympäristöissä luennossaan pe 28.9. kello 12.30 Matteuksenkirkon Olavus-salissa. Vapaa pääsy.

ESKO JÄMSÄ

Minulla on toisinaan musiikkihetkissä mukanani soittimia, joilla on tehty äänimaisemaa, säestetty laulua tai soitettu hartaushetken aluksi kirkonkellot. Välillä on myös taputettu tai soitettu rytmiä polviin. Tärkein ja pääasiallisin yhdessä musisoimisen muoto on kuitenkin ollut yhdessä laulaminen!

Kuinka hoivaava musiikki tekee hyvää?

Musiikki voi tavoittaa ihmisen vielä syvältäkin muistisairaudesta. Joskus muistisairas yhtyy tuttuun lauluun, vaikka ei muuten enää juuri kommunikoisi sanoin. Musiikki aktivoi aivoja hyvin laaja-alaisesti, voi rauhoittaa, tuoda mielihyvää, lohduttaa, nostaa pintaan muistoja ja tunteita. Musiikilla on myös tutkitusti positiivisia vaikutuksia esimerkiksi muistisairaan mielialaan ja toimintakykyyn.

ULLA LÖTJÖNEN

MENOT 14. – 27.9.

18.9.

Viisi runoilijaa lukee rakkausrunojaan ke klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, musiikki Virsipuu-duo.

keskiviikkoisin klo 18 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Lähetyskuulumisia Espanjasta.

Annankulman lähetyksen iltapäivässä to 20.9. klo 13 Leena Piirainen kertoo luostarikokemuksista Espanjassa.

Torstaipiirissä yhdessäoloa kahvikupin äärellä torstaisin klo 13.30–14.20 Mikael Agricolan kirkolla. Kahvinjuonnin ja kuulumisten vaihdon lomassa lauletaan virsiä ja rukoillaan.

Isojen Olkkarissa yhdessäoloa ja tekemistä koulupäivän jälkeen.

Isojen Olkkari on uutta toimintaa 6.–9.-luokkalaisille torstaisin klo 16–18. Kokkausta, askartelua, hartaushetki ja nuorten toiveiden mukaisten juttujen tekemistä yhdessä. Kouluikäisten avoin Olkkari-kerho tiistaisin klo 14–17 Suomenlinnan kryptassa. Ei ennakkoilmoittautumista, vapaa pääsy.

Rauhanrukous Tuomiokirkossa pe 21.9. Monikielinen, musiikkipainotteinen tilaisuus pe 21.9. klo 18 Tuomiokirkossa. Pääpuhujana Andrés Alba Kolumbiasta. Mukana myös Lähetysseurasta Suvimarja Rannankari-Norjanen ja Tuomas L. Meurmann. Musiikista vastaa Lähetysseuran nuorten ryhmä.

Tilaisuuden jälkeen teetarjoilua kirkkosalissa. Tilaisuus on osa Helsinki Peace Talks -seminaaria.

Luottamuksen viikonloppu 22.–23.9. kokoaa yhteen kaikenikäisiä. Rukoushetkien ja yhteisten aterioiden lomassa harjoitellaan luottamusta rakentavaa elämäntapaa Taizé-yhteisön inspiroimana. Viikonloppua vietetään la 22.9. klo 9–20 Hyvän toivon kappelissa ja su 23.9. klo 9 alkaen Hyvän toivon kappelissa ja päättyen klo 18 Taizé-laulujen Tuomasmessuun Mikael Agricolan kirkossa. Osallistumismaksu 15 e, sis. ruokailut. Yhteiset ateriat vegaanisia, glut. vaihtoehto mahdollinen. Ilm. to 20.9. menn. tuomiokirkko.srk@evl.fi varmistat osallistumisesi ja saat lisät. ohjelmasta. Järj. Taizén ystävät Suomessa, Tuomasyhteisö ja Tmksrk.

Klikkaa itsesi mukaan myös facebook.com/ events/2045574665696863.

Keskustelua kirkkojen roolista rauhan rakentamisessa. Seminaarissa ma 24.9. klo 8.30–16 mukana mm. Zimbabwen kirkkojen neuvoston pääsihteeri Kenneth Mtata, palestiinalainen kristitty, rauhanaktivisti ja Kairos Palestine -liikkeen koordinaattori Ridat Kassis, piispa Irja Askola, professori Elina Vuola ja Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson. Järj. SLS ja Helsingin seurakuntayhtymä.

Kirkosta kirkkoon -kävely ti 25.9. alkaa klo 15 Tuomiokirkolta kirkon esittelyllä. Sen jälkeen siirrytään ratikalla Mikael Agricolan kirkolle, jossa esittely klo 15.45. Matka jatkuu kävellen Hyvän toivon kappeliin, jossa esittely klo 16.30.

Tervetuloa mukaan eriytyisesti uudet asukkaat ja opiskelijat.

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

19.9.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, uutta kirkkoherraa Riikka Reinaa haastattelee luottamushenkilö Riitta Asikanius.

Vapaa pääsy.

Parisuhteen parhaaksi -keskustelusarja keskiviikkoisin Suomenlinnan kirkon kryptassa. Pohditaan yhdessä parisuhdetta ja ihmissuhteita, arkielämää, rakkautta ja vuorovaikutusta. Alustaa perheneuvoja, paripsykoterapeutti Riitta Rönkä. Ke 26.9. klo 17.30– 19 aiheena Hyvä ja paha rakkaus meissä.

Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa to 8.11. Ryhmään otetaan mukaan 7 osallistujaa.

Keskustelemme mm. suruun, kuolemaan ja toivoon liittyvistä aiheista. Ilm. 2.11. menn. ryhmää ohjaavalle Tiina-papille p. 050 526 4164.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna 5.9. alk. ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Diakoniaruokailu tiistaisin 11.12. saakka klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annank. 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–15, ke klo 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Kivimessu to 13.9. klo 18. Mari Mattsson.

Iltamessu pe 14.9. klo 18. VeliMatti Hynninen.

Messu su 16.9. klo 10. Mari Mattsson.

Iltamessu ma 17.9. klo 18. Jaana Partti.

Iltamessu ti 18.9. klo 18. Visa Viljamaa.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 19.9. klo 18. Marja Kotakorpi.

Anima mea -lauluryhmä, joht.

Hilkka-Liisa Vuori.

Kivimessu to 20.9. klo 18. Mari Mattsson.

Iltamessu pe 21.9. klo 18. Veli-

Matti Hynninen.

Messu su 23.9. klo 10. Visa Viljamaa. Vokaaliyhtye Incanto, joht.

Jukka Jokisalo.

Iltamessu ma 24.9. klo 18. Jaana Partti.

Lähdemessu ti 25.9. klo 18. Marja Kotakorpi.

Hiljainen rukouslaulumessu ke 26.9 Klo 18. Jaana Partti. Anima mea -lauluryhmä, joht. Johanna Korhonen.

Kivimessu to 27.9. klo 18. Mari Mattsson.

Alppilassa: Yhteismessu su 16.9. klo 11. Petri Patronen ja Peeter Paenurm.

Kiinankielinen messu su 16.9. klo 13. Paulos Huang.

Tasausmessu su 16.9. klo 16. Juha Leinonen.

Vironkielinen messu su 16.9. klo 11.

Messu su 23.9. klo 11. Marja Kotakorpi. Salonkikuoro, joht. Vivika Oksanen.

Kiinankielinen messu su 23.9. klo 13. Paulos Huang.

Tasausmessu 23.9. klo 16. Visa Viljamaa.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 13.9. Piispa emerita Irja Askola ja Rovasti Olli Laine. 20.9. Kallion uusi kirkkoherra Riikka Reina ja seurakunnan luottamushenkilö Riitta Asikanius.

27.9. Näyttelijä Jukka Puotila ja toimittaja Raisa Rauhamaa.

Ovi on auki -tapahtuma la 15.9. klo 13–16. Tervetuloa tutustumaan Kallion vireään seurakuntaan, toimitaan ja tekijöihin. Tarjoamme tutustujille ilmaisen vierailun kirkon torniin (aikuisille) ja lapsille poppareita ja pomppulinnan (säävarauksella) – ja pullakahvit kaikille. Vapaaehtoisilta kuulet mitä on olla mukana. Torniin paikkoja rajoitetusti.

Virsilaulutilaisuus la 15.9. klo 14 Seurakuntakodilla.

Jari Arjoranta ja Jari Koivistolainen laulattavat.

Lähde elämään -ilta su klo 17.

16.9. Rukoillen, Päivi Peittola.

Illoissa mukana pastori Eeva-Liisa Hurmerinta.

Kuolleitten lasten muistopäivän rukoushetki su 23.9. klo 16 Kallion kirkossa.

Hyvien uutisten ilta – Syvemmälle raamattuun ti 25.9. klo 17.30 Kallion kirkolla. Pyhän salaisuus, Matti Viitanen.

Syysesite. Syksyn toiminta on pyörähtänyt käyntiin. Tarjolla on kymmeniä tapahtumia, niin säännöllisiä viikoittain kokoontuvia piirejä, kuoroja, kerhoja kuin myös avoimia ryhmiä ja tilaisuuksia, joihin voit tulla mukaan, kun sinulle sopii. http://kallionseurakunta.fi/ syksy-kallion-seurakunnassa/.

VIIKKOTOIMINTA Soiva ja laulava kirkko ■ Tule mukaan kuorotoimintaan ja nauttimaan konserteista, http:// kallionseurakunta.fi/soiva-jalaulava-kirkko/.

Susanna Haaviston lauluissa muistellaan lapsuutta ja puhutaan rajallisuudesta. Haavisto ja säveltäjä-pianisti Esa Helasvuo Hyvän Paimenen kirkossa 15. syyskuuta.

7×

musiikkivinkki Capella Vitalis Ruotsalainen kuoro Capella Vitalis vierailee Helsingissä ja pitää En stund på jorden -konsertin la 15.9. klo 16 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Kuoroa johtaa Thomas Ahrén. Vapaa pääsy.

Paloheinästä Pariisiin

Susanna Haavisto laulaa la 15.9. klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, Paloheinästä Pariisiin -konsertissa, joka on osa Paloheinä Soi -tapahtumaa 13.–16.9. Osa lauluista on syntynyt Paloheinässä, jossa Haavisto on asunut 32 vuotta. Lauluissa mm. muistellaan lapsuutta ja puhutaan rajallisuudesta. Pariisin kaduilla kaikuvat Piafin sävelmät sekä Brelin vetoomus: Rakastakaa! Säestäjänä säveltäjäpianisti Esa Helasvuo. Liput 17,50 e Ticketmasterista ja ovelta.

Konsertti Pitäjänmäessä

Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, kuullaan laulu-, piano- ja kitaramusiikkia su 16.9. klo 18. Konsertissa esiintyvät Jutta Tahvanainen, laulu, Kalle Salonen, piano, ja Santeri Serimaa, laulu ja kitara. Vapaa pääsy.

Kirkkomusiikkia Columbuksessa

Kirkkomusiikin päivää vietetään ke 19.9. ympäri maan. Kauppakeskus Columbuksessa sijaitsevassa Katukappelissa on päi-

vän aikana ohjelmaa tasatunnein: klo 14 yhteislaulua Vuosaari-kuoron johdolla, klo 15 esiintyy Sakarat-kuoro, klo 16 Gaudiumkuoro, klo 17 Valon ääni -kuoro, klo 18 Uusi laulu -kuoro ja klo 19 Discantus-kuoro. Vapaa pääsy.

Oratorioharvinaisuus

Händelin oratorioharvinaisuus Il trionfo del tempo e del disinganno esitetään pe 21.9. klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, italiankielisenä ja dramatisoituna versiona. Maria Erlacher ja Marie Luise Werneburg, sopraano, Marian Dijkhuizen, altto, Nino Aurelio Gmünder, tenori, Suomalainen barokkiorkesteri, Georg Kallweit ja Petteri Pitko, musiikin johto, Jörg Bittner, valaistus. Liput 48 / 38 / 30 / 20 / 15 e Ticketmasterista.

Acktén kesäsarjan päätös

Aino Acktén kesäsarja päättyy Ranskasta Pohjoiseen -konserttiin to 27.9. klo 19 Café Sonckissa Kallion kirkolla. Sellisti Tomas Nuñez-Garcés ja pianisti Kiril Kozlovsky esittävät musiikkia Ranskasta ja pohjoismaista. Ohjelmistossa on Debussyn, Wolffin ja Griegin teoksia. Liput 20 e.

Juicen helmiä

Resonanssi-klubi synnyttää mielenkiitoisia tilanteita pyhän tilan ja erilaisten musiikkityylien kohdatessa. To 27.9. on vuorossa Syvänmerensukeltaja – Juicen virsikirjan helmet klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Pastori ja muusikko Lasse Halme on tutkinut Juice Leskisen sanoituksia ja poiminut sieltä kristillisesti kiinnostavimmat helmet, jotka hän esittää nyt yhtyeensä kanssa. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 14. – 27.9.

16 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Luovan toiminnan kirkko ■ Luova toiminta ja hiljentyminen.

Tule mukaan kursseille, http:// kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnan-kirkko/.

Lapsiperheille Kalliossa ■ Avoin perhekahvila ma klo 9–14.30 Seurakuntakodilla 3.9. alkaen. Kaikille lastensa kanssa päivänsä viettäville.

■ Esikoisvauvakerho ti klo 12–14 Seurakuntakodilla 4.9. alkaen. Tule keskustelemaan vauvaperheen arjesta ja tutustumaan samassa elämäntilanteessa oleviin.

Lapsiperheille Alppilassa ■ Päiväkerho ma, to ja pe klo 9–13 alkaen 3.9. Vapaita paikkoja voi tiedustella Tuulikki Karu. p. 050 462 0989.

■ Perhekerho ja avoin muskari tiistaisin. I muskari klo 10–10.30 ja II muskari klo 10.30–11. Muskarit ovat avoimia kaikenikäisille lapsille vauvoista lähtien. Perhekerho klo 10.30– 13. Tarjolla mukavaa seuraa, vertaistukea ja pientä purtavaa.

■ Lasten perjantait perjantaisin klo 10–12 alkaen 7.9. Monipuolista ja hauskaa ohjelmaa lapsiperheille. Kaikki tapahtumat ovat ilmaisia! Lisätietoja facebook/alppilankirkonkahvila.

Junnuille ■ Kavereita, hengailua, pelejä, kokkausta, retkiä, leirejä, liikunnan ja musiikin iloa sekä mukavia aikuisia. Unohda yksinäiset iltapäivät ja tule mukaan kerhoihin!, http://kallionseurakunta.fi/ tyttojen-ja-poikien-kirkko/.

Nuorille ■ kallionseurakunta.fi/nuorten-kirkko/.

Aikuisille Kalliossa ■ Kukkoeteisen kutojat ti klo 15–16 Café Sonckissa alk. 11.9.

■ Raamattu- ja lähetyspiiri ti klo 16.15–17.30 Kallion kirkolla.

■ Kristuksen rukous -tuntiretriittiryhmä ma 17.9. klo 18.30, HKTY, Torkkelinkatu 11.

■ Eläkeläisten piirit ke klo 13–14.30 alk. 12.9. Kallion seurakuntakodilla ja Merihaassa, Lounasravintola Tornituvassa.

■ Sukkapiiri punainen lanka ke 26.9. klo 17–20.

Aikuisille Alppilassa ■ Päiväkansa 60+ ma 17.9. ja 24.9. klo 12.

■ Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 24.9. klo 17–18.

■ Tiistairuokailu ti klo 11.30–12.30.

Hinta 2 e.

■ Tiistaiolohuone jumppaa klo 10–11, punttisali klo 10–15. Sinulla on myös mahdollisuus tehdä käsitöitä ja viettää aikaa yhdessä.

■ Liikuntaryhmiä: Lentopalloa, sählyä, sisäfutista, koripalloa ja jumppaa. Ks. kallionseurakunta.fi/ liikkuva-kirkko/.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F, 00200 Helsinki Avoinna: ma, ti ,to, pe klo 9–12, ke klo 12–18. p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.9. klo 11, Markkunen, Andersson. Messun aikana pyhäkou-

lu, Laura Reinilä.

Viikkomessu ke 19.9. klo 19, Kuusniemi, Valojärvi.

Messu su 23.9. klo 11, Kuusniemi, Andersson, Lauttasaaren Kirkon Kamari Kuoro. Pyhäkoulu, Sinikka Mäkelä.

Viikkomessu ke 26.9. klo 19, Heusala, Andersson.

TAPAHTUMIA Käsityöpiiri ti 18.9. klo 13, palvelukeskus Mereo, Pohjoiskaari 9. Lisätietoja diakoni Sini Havas, p. 09 2340 4322.

Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18 Lauttasaaren kirkolla kerhohuone 15. Vetäjänä Ulla Nenonen.

Seniorilautta keskiviikkoisin klo 10 seurakuntasalissa. Mukavaa ohjelmaa, hyvää seuraa, kiireetöntä keskustelua ja kahvittelua.

Larun olohuone keskiviikkoiltaisin klo 17.30–20 kirkkokahvilassa. Olohuone on kaikille avoin viihtyisä ajanvietto- ja kohtaamispaikka.

Tarjolla hyvää seuraa ja maksutonta iltapalaa.

Torstai-piiri joka toinen torstai klo 13–14.30, palvelukeskus Mereo, Pohjoiskaari 9. To 20.9. Mitä kesästä mieleen, Kylli ja Sini sekä diakoniaavustajat Anna ja Mohammed. Tied.

Sini Havas, p. 09 2340 4322.

Raamattupiiri ti 25.9, joka toinen tiistai klo 18–20, kokoushuone 10, B-rappu, Kalle Kuusniemi.

VIIKKOTOIMINTA Lapset ja perheet ■ Avoin perhekerho ma, ti, pe klo 9–11, D-porras. Kerhossa tarjolla ilmainen aamupuuro ja mukavaa puuhaa syksyisiin aamupäiviin.

■ Metsäkerho joka arkipäivä ma–pe klo 9–11,kokoontuminen D-portaan edessä. Maksuttomassa kerhossa retkeillään lähiluonnossa, leikitään, lauletaan ja syödään eväitä. Kerhossa vetäjinä Anu ja Ida Lönnqvist.

Lisätietoja: anu.lonnqvist@evl.fi, p.

050 380 3514.

■ Maksutonta lastenhoitoapua voi tilata kotiin keskiviikko- tai torstaiaamuksi klo 9–11 väliseksi ajaksi soittamalla ja varaamalla lastenhoitajan numerosta 050 380 3514.

■ Maksutonta lastenhoitoa kirkolla keskiviikkoiltaisin klo 17.30–19.30 kirkon leikkihuoneessa B-rappu 2. kerros. Ilmoittautumiset p. 050 380 3514.

■ Maksuton lapsiparkki avoimessa perhekerhossa perjantaisin. Lapsen voi jättää hoitoon klo 9–11. Ei etukäteen ilmoittautumista.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhän messu su 16.9. klo 10, saarnaa Samuli Korkalainen, liturgi Kari Kanala, Seppo Välimäki. Kirkkokah-

vit. Miniseurat kirkkokahvien jälkeen.

Itä-Pasilan messu su 16.9. klo 12, os.

Junailijankuja 3, sisäänkäynti Sähköttäjänkadun puolelta. Petri Flinck, Seppo Välimäki, Kirkkokahvit.

Puolen tunnin messu ke 19.9. klo 18, Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Messu su 23.9. klo 10, Elina Koivisto, Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen. Kirkkokahvit.

Hiekkaa sandaaleissa -messu ja draamakirjan julkaisemisjuhla su 23.9. klo 16. Lauluja ja draama kaikenikäisille. Sen jälkeen lapsille omaa toiminnallista ohjelmaa ja aikuisille ehtoolliskirkko. Elina Koivisto, Rosa Nyman, Annastiina Toppari. Kirkkokahvit ja -mehut.

Yhteistyössä OPKO ja Lasten Keskus.

Puolen tunnin messu ke 26.9. klo 18, Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Ystävyyden kahvila ti klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30.

Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula.

Päiväpiiri ke klo 13 Itä-Pasilan asukastalolla, Topparikuja 2. Avoin keskusteluryhmä raamatuntekstien äärellä papin johdolla. Kahvi/tee ja pulla 1 e.

Aamurukouspiiri to klo 9 kappelissa.

Diakonian vastaanoton varausaika 1.9. alkaen maanantaisin klo 10–12 ja keskiviikkoisin klo 14–16 p. 050 433 9846. Mikäli et voi tuolloin soittaa, niin jätä vastaajaan viesti. Soitamme sinulle takaisin.

Iltaruoka ke klo 17–19, 1 e.

Mummola su klo 15–17.30. Ruokaa, tekemistä ja seuraa lapsiperheille.

Pyhäkoulut eli sunnuntaikerhot yli 4-v. sunnuntaisin klo 17–18.30 Keulassa ja klo 17–18 Itä-Pasilan asukastalossa, Topparikuja 2.

Sylivauvat-vertaisryhmä ensimmäisen vauvan saaneille ma klo 12.30–14 ja to klo 10.30–12.

Avoin perhekahvila to klo 12–15 Paavalinkirkolla.

Päiväkuoro ke klo 15 varttuneemmalle väelle.

Graduale-kuoro ke klo 18, vaativaa ohjelmistoa.

Paavalinkirkon kuoro to klo 18.

Uusia laulajia kaivataan!

Kuoroja johtaa Seppo Välimäki.

Lähetysrukouspiiri ti 18.9. klo 14.30 sakastissa mm. Lappalaisten perheen puolesta.

Meditatiivinen tanssi Paavalinkirkolla ma klo 17–18. Kysy tarkempia tietoja Tiina Sara-aholta, jolle ilmoittautuminen, p. 050 490 6014 tai saraaho@gmailcom.

Työ- ja opiskelijaikäisten naisten raamattupiiri joka toinen ma klo 18–19.30 parittomat viikot.

Omaishoitajien retki Tuusulanjärvelle pe 28.9. klo 9–18. Hinta 20 e sis. matkat, lounaan, kahvit ja ohjelman. Ilm. 14.9. p. 09 2340 3600.

Lisätiedot: Irma Alander p. 09 310 74208 ja Maija Åker p. 09 2340 6370.

Naisten brunssi Rajansa kaikella la 6.10. klo 10.30–14. Brunssi 10/7 euroa. Klo 12 Luento: terapeutti Päivi

Niemi luennoi rajoista ja elämänhallinnasta. Klo 13–14 Kehotietoisuuden työpaja, jossa Kristina Sanaksenaho ohjaa kehon kuunteluun ja hyvään liikkeeseen, sekä Hanne Kiiverin maalaustyöpaja. Ilmoittautumiset virastoon 28.9. mennessä, paavali. srk@evl.fi.

Kirjallisuusterapeuttinen kasvurymä ti 2.10.–4.12. klo 18–20.30.

Luetaan valmiita tekstejä ja kirjoitetaan itse. Puhelinhaastattelut ryhmään halukkaille. Tiedustelut ja ilm.

Tuula Paasivirta p. 040 556 9079, ext-tuula.paasivirta@evl.fi.

MOD-koulutus 6.–7.10 Olkkarissa.

Opetellaan kunnioittavaa ja kuuntelevaa vuorovaikutusta. Kouluttajana lehtori Anna-Leena KlemettiFalenius. Lisätietoja: Tuija Samila, p.

050 347 8243.

Syksyn esite monipuolisesta toiminnasta on ilmestynyt. Jos et ole saanut sitä kotiin, voit noutaa Paavalinkirkolta tai pyytää postittamaan kotiin p. 09 2340 5400.

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10.

Merisunnuntain messu 16.9. Naukkarinen, Hakkarainen, Hannu Suihkonen. Polyteknikkojen Jousiorkesteri.

Messu 23.9. Leinonen, Risto Kormilainen. Rosso Strings, joht. Ross Jamie Collins, Adeliina Maliniemi sopraano.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17.

Rukousmessu kaikenikäisille 16.9. klo 17. Rukous- ja ylistyslauluja messuorkesterin säestyksellä.

Messu 23.9. Leinonen.

TAPAHTUMIA Muuttuvat laulut 15.9. klo 18 Temppeliaukion kirkossa.

Kotilanpyörteitä-ryhmä.

Hyväntekeväisyyskonsertti, vapaa pääsy. Ohjelma 7 e.

Lasten pyhäkoulu su 16.9.–9.12. klo 10 Temppeliaukion kirkolla. Tutustutaan raamatunkertomuksiin ja lasten lauluihin. Kaikenikäisille lapsille, alle 4-v. vanhempien seurassa.

Riffit haltuun 17.9. klo 16–21 Temppeliaukion kirkon takkahuoneella.

Maanantaisin opetellaan kitaran ja ukulelen soittoa klo 16–19. Illalla jamittelua klo 19–20.30. Lisätiedot Jari Leinonen, p. 050 538 2251.

Lähetyspiiri ti 18.9. alkaen klo 13.15 Töölön kirkon seurakuntasalissa.

Asiaa lähetystyöstä, uskosta ja rukouksesta. Alustajina vierailijoita ja seurakunnan työntekijöitä.

Kulttuuriklubi 18.9. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Rakkausrunoja Helsingin sydämessä. Runoilijat lukevat omia runojaan. Sinikka Vuola, Sirpa Kyyrönen, Markku Paasonen, Jukka Viikilä ja Katariina Vuorinen. Musiikki Virsipuu-duo.

Iltatee.

Raamattua löyhäpipoisesti 18.9. ja 25.9. klo 16.30 Temppeliaukion kirkon takkahuoneella. Tieto ja Raamatun tapahtumapaikat kohtaavat sanoin ja kuvin.

Runomatinea 23.9. klo 13 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa.

Suomussalmen khra emeritus Risto Kormilainen. Vapaa pääsy.

Raamattuluento ti 1.9.–4.12. klo 12.30–15 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Helsingin Raamattukoulun luentosarja. Keskustelua, luentokahvit.

Avoin perhekerho ti 11.9. alkaen klo 10–12 Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa ja pe 14.9. alkaen klo 10–12 Töölön kirkolla.

Café Töölön yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkon seurakuntasalissa 4.9. alkaen.

Café Töölö ke Töölön kirkon seurakuntasalissa klo 14–18.

Hopeapiiri pe klo 13.15 Töölön kirkon seurakuntasalissa.

Juutalainen perimätieto ja Raamattu pe 7.9.–28.12. parillisina viikkoina klo 16–19.30 Töölön kirkon Pärinäpirtissä. Luennoi Hermann Aistrich.

Jumpparyhmä ikäihmisille ti klo 10.30–11.15 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10.

Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12. Su 16.9. kirkkokahveilla Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus, Pirkko-Liisa Kuikanmäki. Su 23.9. Lähetystyön messu ja kirkkokahvitilaisuus nimikkolähetti Timo Ahlberg, Tikkanen.

Matkakumppanuuden messu sunnuntaisin Herttoniemen kirkossa klo 16. Messun jälkeen yhteinen ateria. Tule tutustumaan! Su 16.9.

Herättäjän kirkkopyhä, saarna Lähetysseuran kotimaantyönjohtaja Satu Kantola, Ropponen, Huima. Messun jälkeen Herättäjäin seurat. Erityisesti tervetuloa herttoniemenrantalaiset!

Musiikkia. Su 23.9. Puuhamessu.

MENOT 14. – 27.9.

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

17 SIRPA PÄIVINEN

Kallio, Huima. Puuhapajat, joissa valmistellaan yhteistä messua, klo 15.

TAPAHTUMIA Lastenkirkko Herttoniemen kirkolla pe 14.9. klo 10.15.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemen kirkossa ke 19.9. klo 14, kahvit klo 13.30.

Konsertti Myllypuron kirkossa su 23.9. klo 18. Matti Remes, laulu. Vapaa pääsy.

Raamatun maailma ja me -luentosarja Herttoniemen kirkolla. Osa 1/4 ke 26.9. klo 18, Israelin uusimmat arkeologiset löydöt, pastori TT Eero Junkkaala. Iltatee.

Tervetuloa-ilta Myllypuron kirkolla to 27.9. klo 18. Miten koemme itsemme tervetulleiksi ja osoitamme toisillemme vieraanvaraisuutta? Mukana mm.

Martat ja Myllypuron monipuolinen keskus.

Konsertti Kulosaaren kirkossa to 27.9. klo 19. Casimir Ekman, saksofoni ja Raoul Björkenheim, kitara. Vapaa pääsy.

Diakonian ajanvaraus Herttoniemi: p. 050 347 9515/Markkanen tai kirkolla ke klo 9–9.30.

Myllypuro: p. 050 347 8582/Juvonen tai p. 050 433 8343/Pesti tai kirkolla ma klo 13–14.

Kulosaari: p. 041 511 5464/Mattila.

Herttoniemenranta: p. 041 511 5464/ Mattila tai p. 050 347 9515/Markkanen.

Myllypuron elintarvikejakelu ma–pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä (noudettavissa kirkoilta) ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

VIIKKOTOIMINTA Herttoniemen kirkolla ■ Variksen laulukoulu maanantaisin klo 18. Tied. Heikki Varis p. 050 358 2301.

■ Henkireikä – miesten ilta ma klo 18 (17.9., 1.10., 15.10., 29.10., 12.11., 26.11.).

Tikkanen.

■ Eläkeläisten raamattupiiri ti 25.9. klo 12.30, jatkossa parittomilla viikoilla.

Uusi piiri! Arja Vehko.

■ Taidepiiri keskiviikkoisin klo 14–16.

■ Avoin perheliikunta torstaisin klo 17, alk. 20.9.

■ Avoin perheliikunta. Alle kouluikäisille torstaisin klo 17–18 jumppasalissa.

Ei ohjausta, lapset aina vanhemman kanssa.

■ Työikäisten raamattupiiri to klo 18 (20.9., 4.10., 18.10., 1.11., 15.11. ja 29.11.).

Tikkanen.

■ Perhekerho Herttoniemen kirkolla perjantaisin klo 9.30–11.30. Sointula Kulosaaressa ■ Perhekerho Kulosaaressa Domuksen talossa IP-liikkiksen tiloissa, Kulosaarentie 4-6, torstaisin 6.9.–29.11. klo 9.30–11.30. Syyslomalla 18.10 ei kerhoa!

■ Torstaikahvila Kulosaaren kirkonmäellä torstaisin 6.9.–29.11. klo 13–14.30.

Myllypuron kirkolla ■ Kirkko avoinna ke klo 9–13.

■ Perhekerho Myllypuron kirkolla maanantaisin klo 9.30–11.30. Sointula.

■ Inkeri-kerho ma klo 12 (17.9., 1.10., 15.10., 29.10., 12.11., 26.11., 10.12.).

■ Oloneuvokset, Anneli Junnilainen, ti klo 14 (12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11.).

Murat Elmutrun (vas.) mielestä Histan veisaajien musiikki on korkeatasoista.

Körttivirret kohtaavat suufilaisen mystiikan Kaikki musiikki voi olla hengellistä, uskoo suufilaista musiikkia soittava Murat Ermutlu.

K

aikki on saanut alkunsa samasta alkuperäisestä ykseydestä, samasta Jumalasta. Me kaikki kuulumme tälle Jumalalle.

Näin uskoo turkkilaista kansanmusiikkia soittavan Nefes-yhtyeen lyömäsoittaja Murat Ermutlu.

– Jokainen meistä on pala Jumalaa.

Jos satutan toista ihmistä, satutan samalla itseäni, Ermutlu sanoo.

Koska koko todellisuus on peräisin samasta alkuykseydestä, myös kaikki musiikki on pohjimmiltaan samaa. Siksi Ermutlun mielestä ei ole olemassa erikseen hengellistä ja maallista musiikkia.

– Kaikki musiikki, oli se sitten poppia, rockia tai mitä tahansa, menee sieluun ja nostaa esiin tunteita. Siksi kaikki musiikki voi olla hengellistä, Ermutlu sanoo.

Lauantaina syyskuun 22. päivänä Nefes esiintyy yhteiskonsertissa körttivirsiä laulavan Histan veisaajat -lauluyhtyeen kanssa Sacred Music -festivaalissa. Sen yhtenä järjestäjänä on Helsingin seurakuntayhtymä. Konsertti pidetään kulttuurikeskus Caisassa.

HISTAN VEISAAJIEN keulakasvo, pastori Tuomas Meurman on Murat Ermutlun tavoin pohtinut musiikin mystistä ulottuvuutta. Onko kaikki musiikki vain erilaista äänenpainetta, vai onko jokin musiikki syystä tai toisesta enemmän hengellistä kuin jokin toinen?

– Sellainen musiikki, joka resonoi oman hengellisyyteni kanssa, on hengellistä musiikkia, Meurman pohtii.

Yleispätevää vastausta on kuiten-

kin vaikea antaa, koska ihmiset kokevat eri tavalla.

– Toteamalla, että kaikki musiikki on hengellistä, ei oikeastaan sanota mitään. Toisaalta nykyisellä kulttuurisen monimuotoisuuden syötöllä on vaikea omaksua hirveän rajattua sapluunaa, Meurman sanoo.

Histan veisaajat sai nimensä vuonna 2008 siitä, kun Espoon herättäjäjuhlilla esitettiin professori Heikki Ylikankaan kirjoittama näytelmä Histan häät. Espoossa on Hista-niminen kartano. Näytelmässä oli körttivirsiä esittävä kuoro, joka jäi elämään.

– Histan häistä juontaa, että leipälajimme on a cappella. Lisäksi virsisovituksiin etsitään uudenlaisia aineksia, Meurman sanoo.

Mikä Histan veisaajia sitten yhdistää suufilaista musiikkia soittavaan Nefesiin?

– Yhteinen nimittäjä on mystiikka.

Nefes soittaa turkkilaista islamin suufilaisen perinteen musiikkia ja me veisaamme Siionin virsiä ja vähän muitaHistan veisaajat ja Nefes yhteiskonsertissa Sacred Music -festivaalissa, kulttuukeskus Caisa, Kaikukatu 4, lauantaina 22.9. kello 17. Liput 16,50/13,50e, ovelta 18,50 / 15,50 e.

Kulttuurikeskus Caisan salissa näytetään Sacred Music -festivaalin

kin virsiä, Meurman sanoo.

– Toinen yhteys löytyy siitä, että molemmat ajattelemme virsiä kansanmusiikkina.

SEKÄ HISTAN VEISAAJISSA että Nefesissä on useita harrastajamuusikoita.

Myös Murat Ermutlu on itseoppinut lyömäsoittaja.

– Olen oikea pelimanni, koska minulla ei ole tähän muodollista koulutusta. Kun vuonna 1990 perustimme Nefes-yhtyeen, muut vain sanoivat, että hyvältä kuulostaa, jatka vain soittamista. Pian oltiinkin jo Kaustisilla, Ermutlu muistelee.

Histan veisaajien musiikki on Ermutlun mukaan selvästi länsimaista ja samalla hyvin laadukasta.

– En tuntenut heidän musiikkiaan aiemmin, mutta jo vuosia sitten Jaakko Heinimäki keksi idean yhteiskonsertista. Nyt olen kuunnellut Histan veisaajien levyjä, ja se on erittäin korkeatasoista musiikkia, Ermutlu sanoo. ■

teemaan liittyviä elokuvia 20.–23.9. klo 17.

Katso lisää Caisa.fi sekä Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin esitteistä. Vapaa pääsy.

Miten saamme rauhankellot soimaan? YK:n rauhanpäivän juhlaseminaari Pe 21.9. klo 13– 15 Helsingin yliopisto,

JUHANI HUTTUNEN

Athene-rakennus, Sali 302, vapaa pääsy. Pääpuhuja on Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka. Tilaisuudessa kuullaan myös eri uskontojen ja henkisten perinteiden rauhaan ohjaavaa musiikkia.

MENOT 14. – 27.9.

18 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Miesten raamattupiiri, Heikki Kilpeläinen, ti klo 18.30.

■ Keskiviikkoruokailu ke klo 12.

Lounas 2 e, kahvi 1 e. Hartaus.

■ Lähetyspiiri ke klo 14 (12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11., 10.12.).

■ Raamattu- ja rukouspiiri ke klo 17.

Virpi Laakso ja Kylli Kuusisto.

■ Myllypuron kirkon kuoron harjoitukset ke klo 18–19.30. Joht. Leino.

■ Kudontakerho Töppöset to klo 12.

■ Torstaikerho to klo 14. Pirkko-Liisa Kuikanmäki.

■ Seniorisumpit pe klo 13. Anja Ruottinen. Ohjelmaa vapaaehtoisvoimin, kahvitarjoilu. Työntekijä paikalla kuukauden viimeisenä perjantaina.

■ Muskaripäiväkerho ti, to ja pe klo 9–11.30, kerhomaksu 30 e/kk. Kerhoa vetää ja tied. Elisabeth Bäckman, p.

050 380 2975.

Herttoniemenrannassa ■ Perhemuskari ti klo 17.30–19 Laivalahdenkaari 12:n kerhohuoneessa, Kerttulinkujan kulmassa (käynti kirjastoauton pysäkin kohdalla).

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.9. klo 11. Martti Häkkänen, Marja Lehtinen, Sari Viljakainen, Jaana Makkonen, Mari Lamminen, Anneli Koivisto-Väisänen, laulu.

Messun aikana lapsille Pyhis.

Ehtoollishetki to 20.9. klo 13, yhteiset kirkkokahvit.

Iltaehtoollinen sunnuntaisin klo 17 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65.

Ehtoollishetki pe 21.9. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Tilaisuus on kaikille avoin.

Konfirmaatiomessu la 22.9. klo 11.

Kellokosken rippikoulu. Aimo Lankinen, Juha Kasari, Ari-Pekka Kankkunen, Onni Eloranta, Päivi Gratschew, Tuula Stöckell.

Konfirmaatiomessu su 23.9. klo 11.

Kivisaaren rippikoulu. Marjaana Faugel, Juha Kasari, Ami Lainela, Marge Marchesani, Pyry Kuosmanen, Kirsi Honkanen-Punkari.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Rukous – mahdollisuus ja rikkaus -luentosarja to 13.9. klo 18. Rukous suomalaisissa runoissa, Pertti Luumi.

27.9. Psalmit rukouksen kanavana, Arto Antturi.

Lauletaan yhdessä! ti 25.9 klo 13.

Lauluja Suomesta menneiltä vuosikymmeniltä, kahvio avoinna klo 12.30 alkaen.

Taidetta ja historiaa ke 12.9. klo 18 Östersundomin kirkossa. Tervetuloa tutustumaan Helsingin vanhimman kirkon historiaan ja esineistöön.

Paikalla asiantuntijoina Päivi Ukkonen, Metropolia-ammattikorkeakou-

Tuolijumppa eläkeläisille ma klo 14.30.

■ Lectio Divina ma klo 18. Mietiskelyä, raamatunlukua.

■ Puikot heilumaan -käsityöpiiri ma klo 18.

■ Ylistyskuoro ma klo 18.30.

■ Eläkeläiskuoro Laulunystävät ti klo 13.

■ Miesten raamattupiiri joka toinen ti klo 18.

■ Kirkkokuoro Chorus Marinus ti klo 18.30.

■ Aamurukous ke klo 6.30–7.30.

■ Radiolähetyspiiri klo 13 ke 3.10., 7.11. ja 5.12.

■ Suomen Lähetysseuran lähetyspiiri klo 13 ke 10.10., 14.11. ja 12.12.

■ Naisten raamattupiiri joka toinen ke klo 18.

■ Kirjallisuuspiiri klo 18 ke 10.10., 7.11. ja 12.12. Tiedustelut Leena Ilvonen, p.

044 565 8778.

■ Rukoushetki to klo 12.

■ Eläkeläisten raamattupiiri pe klo 14.

■ Perheiden raamattupiiri joka toinen pe klo 18.

■ Aulakahvio ma–pe klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Tuotto lastenkodille Tallinnassa. Työntekijä paikalla klo 12.

Kuukausittain vaihtuva taidenäyttely.

Laajarannassa ■ Kokkikerhot 7–13-vuotiaille, ma klo 16.30–18, ti klo 16–17.30 ja to klo 16.30–18. Ilmoittautumiset Saila Lavoselle, p. 050 353 7979.

■ Luova joukko joka toinen to klo 12.

Akvarellimaalausta. Tiedustelut Iiro Pesonen, p. 040 084 8738.

■ Muskariperhekerho pe klo 9.30–11.

■ Parkki-nuortenilta pe klo 18–23.

■ Nuorten aikuisten ilta klo 18 su 7.10, 4.11. ja 2.12.

■ Ilmaisukerho lapsille ma klo 14–16, alkaa 22.10. Tunteen ilmaisua musiikin sekä kehollisen ja kuvallisen ilmaisun kautta. Osallistuminen oman aikuisen kanssa.

Muualla ■ Metsäkerho ma klo 14–16 uimarannan metsikössä, Reposalmentie 9.

Osallistuminen oman aikuisen kanssa. Tuo halutessasi eväät.

■ Sählykerho alakouluikäisille ti klo 16–17 Tahvonlahden ala-asteella.

Ilmoittautumiset Marko Anttila, p.

050 384 9055.

■ Puuhaperhekerho to klo 9.30–11 Rudolfin leikkipuistossa ■ Sählykerho alakouluikäisille to klo 16–17 Roihuvuoren ala-asteella.

Ilmoittautumiset Marko Anttila, p.

050 384 9055.

■

■

20.9.

Itä-Helsingin Saapas-kurssi alkaa torstaina klo 18–20 Kontulassa, Kaarikuja 1, kellarihuoneisto A-rapun päädyssä.

Oletko vähintään 18-vuotias ja kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta nuorten parissa? Saapasryhmät ovat seurakuntien auttamis- ja tukitoimintaa nuorille, johon liittyy viikonloppupäivystyksiä, festaritoimintaa ja Netti-Saapas. Kurssi jatkuu torstai-iltaisin huhtikuuhun 2019. Kurssimaksu on 25 euroa.

Ilmoittaudu: p. 050 378 0316 tai juha.kasari@evl.fi

lun konservoinnin lehtori sekä Kaarina Nazarenko, Sipoon kirkkojen historia-asiantuntija. Mikaelin seurakuntaa edustaa kirkkoherra Martti Häkkänen. Sään salliessa hautausmaata esittelee Ville Kemppainen. Pullakahvit tarjolla klo 17.30.

Konsertti su 16.9. klo 18. Elvis is back, Elvistä ja rukousta.

Pastori Seppo Juntunen sekä Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Juha Kuivanen, Joska Mehto ja Kim Ekbom esittävät 60-luvun herkkää Elvistä.

Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista.

VIIKKOTOIMINTA Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Lankalahjoitukset ovat tervetulleita.

■ Pienituloisen ruokailu maanantaisin klo 11. Vapaaehtoisten valmistama lounas, voileivät ja jälkiruokakahvit sekä lahjoitusleipää kotiin viemisiksi. Lounaan hinta 1 e.

■ Takkatupa maanantaisin klo 12–14: lautapelejä, kahvia ja pientä toimintaa kehon ja mielen terveydeksi.

■ Perhekerhossa kohtaamisia, leikkiä, askartelua, musisointia: Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 9.30, Sakarinmäen päiväkodissa tiistaisin klo 9.30, leikkipuisto Mellunmäessä torstaisin klo 9.30 ja Länsimäen kirkolla perhekahvila perjantaisin klo 9–13, muskarihetki klo 10. Välipala 1e/perhe.

■ Mikaelin Lastentupa tarjoaa vapaahetken vanhemmille. Tuo lapsesi leikkimään ja askartelemaan, sopii myös vauvoille. Pakkaa mukaan eväät ja pienimmille vaipat. Ilm. yhdeksi tai useammaksi kerraksi lastenohjaaja Riitta Haikonen p. 050 324 8118. Mikaelinkirkolla parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–19 ja parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–12. Maksuton.

■ Mielen hyvinvointi -ryhmä tiistaisin klo 14. Ryhmässä keskustellaan mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista viikoittain vaihtuvan teeman kautta.

■ Perheraamis tiistaisin klo 17.30.

Koko perheen musiikki- ja raamatunkertomushetki. Lapsille on sillä välin omaa ohjelmaa ja ulkoilua ikäryhmän mukaan. Yhteinen ruokailu, vapaaehtoinen maksu.

■ Iloinen Kanttorin Kööri -kuoro tiistaisin klo 18. Avoin kuoro kaikille laulamisesta innostuneille.

■

Mikaelin Laulajat, mieskuoro, ottaa mukaan uusia laulajia. Harjoitukset keskiviikkoisin klo 17.30 Tied. kuoronjohtajalta: jukkaokkonen5@ gmail.com, p. 050 539 6690.

■ iLOPISARAT -lapsikuoro yli 6-v. keskiviikkoisin klo 18.

■ Mikaelin Eläkejumpparit -miesten voimisteluryhmä torstaisin klo 10.

Helppoa ja tehokasta voimistelua musiikin tahdissa sauvan kanssa ja ilman. Tied. Arto Virkkunen p. 040 580 4989.

■ Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. Vaihdamme kuulumisia, kahvittelemme ja pohdimme maailman menoa. 13.9. Maria Westerling Lähetysseurasta kertoo tasauskeräyksestä ja Nepalin auttamisesta ja 27.9. Seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta kertoo vastaava työntekijä Katri Kulmala.

■ Rukouspiiri perjantaisin klo 10.

Rukoilemme toinen toistemme sekä yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua.

■ Tarinatupa-kirjoittajapiiri ke 26.9. klo 16. Kokoontuu joka toinen viikko.

■ Voimauttavia vuosia, voimavarat esiin -ryhmä 60+-vuotiaille tiistaisin klo 17. Ryhmässä käytetään toiminnallisia menetelmiä ja tavoitteena on löytää merkityksellistä sisältöä arkeen. Ilm. Katri Kulmala, katri. kulmala@evl.fi.

■

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti, to-pe klo 10–13, ke klo 14–18. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 16.9. klo 10. Kaskinen, Nurminen, Filppula. Kirkkokahveilla taiteilija Ritva Kososen näyttelyn avajaiset. Kahvin jälkeen Teatteri Paratiisin koko perheen näytelmä Marian miekka, n. 40 min. Jukka Leppilampi laulaa messussa ja avajaisissa.

Messu su 23.9. klo 10. Vilkkilä, Rantala, Filppula. Jaani Vilkkilän lähtösaarna. Ulla Tuovinen, nokkahuilu.

Soppakirkko ke 26.9. klo 13. Nurminen, Juvonen, Filppula.

Iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa: Gospelmessu su 16.9. klo 12. Laaksonen, Nurminen, Lyytinen. Marko Anttila saarnaa.

Messu su 23.9. klo 12. Vaulas, Rantala, Filppula.

TAPAHTUMIA Sanan ja rukouksen ilta su 16.9. klo 18 Laajasalon kirkolla, Raimo Vanninen, Laaksonen.

Vesper ma 17.9. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Musiikillinen iltahartaus.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoren kirkolla tiistaisin klo 10–11, p. 09 2340 5758.

Sururyhmä läheisensä menettäneille Roihuvuoren kirkolla.

Ryhmä kokoontuu yhteensä viisi kertaa joka toinen torstai klo 13–14.30 alkaen 4.10. Ohjaajina diakoniatyöntekijät Hannele Juvonen ja Kaisa Moilanen. Järj.

Roihuvuoren ja Vartiokylän seurakunnat. Tiedustelut ja ilmoittautumiset pe 28.9. mennessä Hannele Juvoselle, p. 09 2340 5718.

Seurakuntavaalit. Ehdokkaaksi voi asettua ma 17.9. klo 16 mennessä.

Lisätietoja pastori Anja Nurmiselta, anja.nurminen@evl.fi, p. 050 409 3036 tai kirkkoherra Timo Pekka Kaskiselta, pekka.kaskinen@evl.fi, 09 2340 5710. Ennakkoäänestys 6.–10.11. ja vaalipäivä su 18.11.

Ehdota nimeä Roihuvuoren kirkolla avattavalle uudelle päiväkahviolle. Laita nimiehdotus Anja Nurmiselle (tiedot yllä) su 16.9. mennessä ja osallistu arvontaan.

VIIKKOTOIMINTA Roihuvuoren kirkolla ■ Puurokahvila ma klo 10–11.

■ Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus ma klo 16.

■ Kamarikuoro Cantiamo ma klo 18.30.

■ Lähetyskahvit joka toinen ti klo 12.30.

■ Pitsinnyplääjät ti klo 16 kerhosiivessä.

■ Rukous- ja ylistysilta joka toinen ti klo 18.

■ Kaakaoklubi 7–13-vuotiaille ke klo 15.30–17 kerhosiivessä. Tiedustelut Marko Anttila, p. 050 384 9055.

■ Puuhaperhekerho to klo 9.30–11.

■ Kutomakerho to klo 11 kerhosiivessä. Vuosikokous to 20.9. klo 12.

■ Evästä elämään -raamatturyhmä joka toinen to klo 18.

Tammisalon kirkolla ■ Miestenpiiri joka toinen ma klo 18, alk. 24.9.

■ Muskariperhekerho joka toinen ti klo 9.30–11.

Laajasalon kirkolla ■ Perhetupa ma klo 9.30–11. Lapsiperheille.

■ Eläkeläisten kerho ma klo 13.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

MENOT 14. – 27.9.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Perinteinen Perhepäivä la 15.9. klo 10–13. Mukavaa toimintaa koko perheelle!

Soppakirkko ke 26.9. klo 12. Maksuton keittolounas.

Puotilan kappelissa: Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Klo 14 on ohjelmatuokio.

18.9. Kim Halmela: Kodin turvallisuudesta 25.9. Stina Fågel: Hyvän mielen eväät.

Ikäihmisten syyskirkko to 20.9. klo 14.

Sururyhmä Roihuvuoren kirkon kappelissa, Tulisuontie 2. Ryhmä alkaa to 4.10. klo 13–14.30 ja kokoontuu joka toinen viikko, yht. viisi kertaa. Tied. ja ilm. 28.9. mennessä Hannele Juvonen, p. 09 2340 5718.

Pihakahvit la 22.9. klo 12.30–14 Matteuksenkirkon pihalla.

Hoivamusiikkiprojektin loppukonsertit to 27.9. klo 18 ja pe 28.9. klo 14 Matteuksenkirkolla.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta tai p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

VIIKKOTOIMINTA Vartiokylän kirkolla ■ Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 17. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e.

■ Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

■ Neulekerho maanantaisin klo 12.

Voit neuloa omia neulomuksia tai esim. villasukkia alueemme palvelutaloihin. Kahvitarjoilu.

■ Vauvaperhekerho tiistaisin klo 9.30–11.30. Keskustelemme vauvaperheen arjesta.

■ Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 13–14. Lauletaan mm. tulevan sunnuntain messun virsiä ja vanhoja koululauluja.

■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.30. Aloitamme kirkkohetkellä, jonka jälkeen askarrellaan ja leikitään. Perhekerhon aluksi vietämme pienen ehtoolliskirkon eli Minimessun 20.9. ja 15.11.

■ Itä-Sointu-kuoro torstaisin klo 17.30–19.30. Lauletaan 3- ja 4-äänistä hengellistä musiikkia. Tied. Katri Vanhamäki p. 09 2340 6440 tai katri.vanhamaki@evl.fi.

Puotilan kappelissa ■ Olohuone tiistaisin klo 13–16. Klo 14 ohjelmatuokio. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen.

■ Cantus Novus keskiviikkoisin klo 18–20. Kuorossa lauletaan 4- ja 6-äänistä klassista kirkkomusiikkia.

Tied. Katri Vanhamäki p. 09 2340 6440 tai katri.vanhamaki@evl.fi

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 13.9. klo 18, Katukappeli. Virtanen, Jurmu.

Luottamuksen messu su 16.9. klo 11, kirkko. Joronen, Mäkelä, Jurmu.

Taizé-lauluja. Uusien työntekijöiden ja vapaaehtoisten siunaaminen.

Kotiehtoollinen su 16.9. Oletko sairas tai sinulla on vaikeuksia liikkua? Diakoniatyöntekijä voi tuoda sinulle ehtoollisen messusta ja voit nauttia sen omassa kodissasi. Ilm. seurakunnan toimistoon viim. 14.9. klo 13, p. 09 2340 6500.

Iltakirkko to 20.9. klo 18, Katukappeli. Virtanen.

Messu su 23.9. klo 11, kirkko. Virtanen, Jurmu.

Agricolamessu pe 28.9. klo 18, kirkko.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 21.9. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Erja Kalpio, Evankelinen lähetysyhdistys (Ely), Elina Vaittinen & co.

Vapaaehtoisten siunaaminen su 16.9. klo 11. Seurakuntamme uusi, vanha tai tuleva vapaaehtoinen!

Tule siunattavaksi, sillä juuri sinut on kutsuttu!

Valtakunnallinen kirkkomusiikin päivä ke 19.9. Kirkkomusiikki soi turuilla ja toreilla, kun tuhat kanttoria ja viisikymmentätuhatta kirkkomusiikin harrastajaa vievät kirkkomusiikin sinne, missä ihmiset ovat. Katukappelissa on mahdollisuus pysähtyä musiikin äärelle tasatunnein: 14 Vuosaari-kuoro, yhteislaulua, 15 Sakarat, 16 Gaudium, 17 Valon ääni, 18 Uusi laulu -kuoro, 19 Discantus.

Lauletaan yhdessä kirkolla to 20.9. klo 10 ja Katukappelissa ke 26.9. klo 13. Tule nauttimaan yhteisestä laulun ilosta!

Yhteinen lounas Vuosaaren kirkolla torstaisin klo 11. Tule nauttimaan seurasta ja yhteistä lounaasta.

Vapaaehtoinen maksu 2 e.

Kohtaamispaikkoja. Rento ja avoin Valon aamu maanantaisin Valossa klo 9–11. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Cafe Valo perjantaisin Valossa klo 13–15. Kahvitarjoilu, vapaaehtoinen maksu.

Ylistystanssi-ilta naisille Marielundin kappelissa to 13.9. klo 18.30.

Vapaamuotoista tanssia, helpot koreografiat, yhteistä rukousta. Ohj. fysioterapeutti Mervi Koski.

Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18–19.30. Pyhäpäivien sanoman sulattelua ja oman elämän kuulostelua avoimessa rukoushiljaisuudessa.

Seurakunnan kuorot ovat aloittaneet syyskautensa viikolla 36.

Tervetuloa mukaan Gaudium-, Valon ääni -, Uusi laulu - ja Vuosaari-kuoroon! Mukaan mahtuu kaikenlaisia laulajia, mukaan voi tulla myös yksittäisiin projekteihin.

Tarkempia tietoja voit kysellä kanttoreilta, eeva.jurmu@evl.fi, p.

050 438 9831 ja hanna.virtanen@ evl.fi, p. 050 532 6841.

Perhekerhot klo 9.30–11.30. Liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin.

Yhdessäoloa, toimintaa ja pieni välipala (aikuiset 1 e).

Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-vuotiaille Valossa ke 26.9. klo 13–15.30. Ohjattua toimintaa, pieni hartaushetki, vapaata leikkiä ja välipala. Ilm. viim. ti klo 12, p. 050 322 9070. Kerhomaksu 5 e.

Junnutoimintaa 1–6-luokkalaisille.

Junnukahvila maanantaisin Valossa klo 16–18. Mukavaa tekemistä ja pieni välipala. Leffalauantai Valossa la 22.9. klo 15–17. Lisäksi harrastekerhoja, lisätietoa netissä tai heidi. ruuska@evl.fi.

Koululaisten syyslomaleiri 15.– 17.10. Pelejä, leikkejä, yhdessäoloa, ulkoilua, seikkailua, kavereita, iltanuotio, savusauna ja paljon muistoja elämänreppuusi! Hinta 40 e. Ilm. heidi.ruuska@evl.fi.

Nuorten toimintaa Valossa. Kahvila tiistaisin klo 17–21. Biljardi, ilmakiekko ja lautapelejä. Leffalauantai la 22.9. klo 18. Rento ilta elokuvien äärellä. Vapaa pääsy. Nuorten aikuisten ilta to 13.9. ja 27.9. klo 18–22.

Pienryhmätoimintaa. Neulekerho kirkolla keskiviikkoisin klo 18 (alk.

12.9.). Avoin keskustelu- ja raamattupiiri kirkolla torstaisin klo 18.

Miestenpiiri kirkolla tiistaisin klo 18 ja Myrskylinnussa joka toinen torstai klo 18 (alk. 13.9.). Merimieskirkkopiiri kirkolla joka toinen torstai klo 13 (alk. 20.9.). Medialähetyspiiri Näppärät Myrskylinnussa joka toinen keskiviikko (alk. 19.9.) klo 18. Kävelyseuraa tiistaisin klo 10 (alk. 11.9.), lähtö Mosaiikkitorilta, Columbuksen sisäänkäynnin vierestä. Askeleita Suomeen opintopiiri Merirasti-kappelissa tiistaisin klo 14 (alk. 18.9.), keskustelua suomeksi ja venäjäksi.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Voit jättää soittopyynnön myös sähköpostilla vuosaari.diakonia@evl.fi.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

19

Mikaelin eläkejumpparit sauvavoimistelevat. Sauva on vanha väline, peräisin Normaalilyseon liikuntatunneilta kymmenien vuosien takaa.

Tiesitkö?

Miesten jumpassa tulee hiki pintaan Eläkeläismiesten jumpparyhmässä tavoitellaan luonnollista ja kokonaisvaltaista liikettä.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

M

ikaelin eläkejumppareihin kutsutaan miehiä voimiste-

lemaan yhdessä.

– On monia naisten järjestämiä ryhmiä, jotka ovat kaikille avoimia. Useimmiten niissä käy korkeintaan yksi tai kaksi miestä, eläkejumppareissa kymmenkunta, kertoo ryhmän ohjaaja Arto Virkkunen, joka on taustaltaan liikunnanopettaja.

Tässä ryhmässä seurakunnan sanomaa pidetään esillä lukemalla aluksi seuraavan sunnuntain teksti. Jotain viestii myös toisesta kerroksesta avautuva näkymä kirkkosaliin ja alttaritauluun. Verhot ovat auki silloin, kun kirkossa ei samanaikaisesti ole meneillään muuta.

Alkuverryttely alkaa musiikin tahdissa. On kiertojuoksua ja kävelyä, suuntaa välillä vaihdellen.

– Keskitymme paljolti olkaniveleen. Olkanivel on keskeinen liikunnassa. Kun se on suhteellisen hyvässä kunnossa, se näkyy olemuksessa ja ryhdissä, perustelee ohjaaja.

JUMPPA JATKUU pelimannimusiikin rytmissä. Tehdään heiluriliikettä, vartalo joustaa ja kädet pyörähtävät välillä vartalon ympäri. Sitten kädet ojennetaan ylös ja pudotetaan alas, rennosti vartaloa joustaen. Kun musiikiksi vaihtuu Kesäpäivä Kangasal-

la, saavat tilaa mielikuvat ja ilmaisullisuus.

– Harjoittelemme suunnittelemiani ohjelmia. Opitun toistaminen motivoi, toteaa Arto Virkkunen.

– En ole koko kesänä ollut näin märkänä kuin järvessä, puuskahtaa jumppaaja Toivo Ruohola.

– Mutta kyllä tästä sitten saakin vetreyttä. Ilman jumppaa olisimme hirveän jäykkiä, vastaa Mauri Ikäläinen, toinen 85-vuotias.

PUHEISTA SELVIÄÄ, että tämänkertainen kuopus on toistakymmentä vuotta nuorempi Vesa Roiha.

– Hiki tulee, kun tehdään kokovartaloliikkeitä. Vaikka tehtäisiin kuinka pientä liikettä, ei liikuteta vain yhtä jäsentä, vaan otetaan mukaan koko vartalo, tähdentää ohjaaja ja näyttää, miten sauvalla melotaan.

Ryhmässä käytetään välineenä sauvaa, joka painaa noin puolitoista kiloa ja ohjaa liikuntaa luonnolliseen suuntaan. Virkkusen mukaan jumppa on hyvä lisä vaikkapa kävely- tai sauvakävelyharrastuksen oheen.

Uudet jumpparit ovat tervetulleita.

– Jumpparyhmä on myös paikka, jossa tavata ihmisiä.

Eläkeläisen päivät voivat olla pitkiä, jos kalenterissa ei ole merkintöjä. Ryhmä tuo vaihtelua päiviin. Jotkut ovat sanoneet, että jumppa on viikon kohokohta. ■

MENOT 14. – 27.9.

20 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.9.

Klo 10 Malmin kirkossa. Anita Olli.

Klo 10 Puistolan kirkossa. Elina Perttilä. Marttojen kirkkopyhä ja -kahvit.

Klo 10 Viikin kirkossa. Meri Ala-Kokko.

Klo 14 Pukinmäen Portissa. Esa Järvinen.

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Meri Ala-Kokko.

Viikkomessu ti 18.9. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Martta Paijola.

Messu su 23.9.

Klo 10 Malmin kirkossa. Esa Järvinen.

Klo 10 Puistolan kirkossa. Markus Kopperoinen.

Klo 10 Viikin kirkossa perhemessu.

Sofia Tuomenvirta. Messun jälkeen Päivä maalla -tapahtuma.

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri.

Hiljainen viikkomessu to 20.9. ja 27.9. klo 17.30 Viikin kirkossa.

Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Frauenliebe und -leben -liedkonsertti su 16.9. klo 18 Puistolan kirkossa. Maria Saarivuo, laulu, Ville Haavisto, piano.

Kirkkomusiikin päivän yhteislaulutilaisuus ke 19.9. klo 18 Malmin kirkossa.

Kahvitarjoilu, jonka aikana kirkkoherra kuulolla.

Toivo Kuulan muistokonsertti su 23.9. klo 18 Malmin kirkossa. Sirkka Kuula, viulu, Jussi-Matti Haavisto, alttoviulu, Ilkka Teerijoki, klarinetti, Ilmo Peitso, piano. Ohjelma 10 e.

Klezmer-ilta pe 14.9. klo 18 Malmin kirkossa. Mukana Helsinki Klezmer Kapelye, joht. Eva Jacob sekä pastori Jaakko Heinimäki. Iltapala Lähi-idän tyyliin. Liput 10 e kirkkoherranvirastosta tai ovelta.

Olotilakahvila Olohuone ma 17.9. klo 11–13 Tapulin seurakuntakodissa.

Porttikahvila ma 17.9. ja 24.9. klo 12–15 Pukinmäen Portissa.

Aikuisten kasvuryhmä ti 18.9. ja 25.9. klo 13 Jakomäen kirkossa.

Ilosanomapiiri ti 18.9. klo 18 Pukinmäen Portissa.

Hengellisen matkakumppanuuden piiri ke 19.9. klo 18.30 Pukinmäen Portissa.

Torstaikahvila Jakis to 20.9. ja 27.9. klo 13–15 Jakomäen kirkossa.

Matkailuilta la 22.9. klo 18 Malmin kirkossa.

Puikoissa-piiri ke 26.9. klo 18

14.9.

Ruokahävikkiä käyttävä Kippo & Kulho -lounaskahvila auki perjantaisin klo 11–12.30 Risteyspaikassa, Paloheinäntie 9, ruoat 2–10 euroa käteisellä.

Pukinmäen Portissa.

Pihlajisto-Viikinmäki -päivä su 16.9.

Salpausselän leikkipuistossa klo 13–16. Seurakunnan oma piste ja syksyn ohjelmia jaossa.

Päivä maalla -tapahtuma Viikin kirkolla su 23.9. klo 11–15. Kirkolla askartelua, kirkkopolku. Viikin opetus- ja tutkimustilalla mm. poniratsastus, vetokoirat, hevoskärryajelu, kotieläimiä ja maatalouskoneita, kahvila, grillimakkaraa, lakua, hattaroita, suoramyyntitori.

Arkienkeleiden brunssi la 29.9. klo 11–14 Jakomäen kirkossa. Ilmoittautumiset kirkolle 09 2340 4428 ke 26.9. mennessä. Aikuiset 5 e, lapset 2 e.

Plogging – Roskahölkkä ke klo 17, 12.9., 19.9. ja 26.9. Tule kokeilemaan ploggaamista eli liikuntaa roskia keräten! Lähdemme yhdessä Jakomäen kirkolta. Ploggaamme eli juoksemme tai hölkkäämme roskia keräten ryhmässä noin tunnin tai kunnes roskapussit tulevat täyteen.

Ploggingiin ei ole ilmoittautumista eikä sitoutumista – tule vain paikalle ja saat roskapussit ja kumihanskat.

Kristillinen jooga Viikin kirkolla ti klo 19–20.30 (18.9.–4.12., ei 13.11.).

Kurssin hinta 50 e. Ilm. petri.jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276.

Perheleiri Siuntion Korpirauhassa 10.–11.11. Hinta 45 e perhe (2 aikuista ja 1–3 lasta) tai 20 e aikuinen ja 10 e lapsi. Hinta sisältää täysihoidon omilla liinavaatteilla ja matkat tilausbussilla. Ilmoittautumiset 13.9. alkaen Tiina Mäki-Arvela p. 040 508 7383, tiina.maki-arvela@evl.fi. Etusija Jakomäen, Puistolan ja Tapulikaupungin alueiden perheillä.

Senioripysäkki-ryhmä. Ikääntyminen tuo usein suuria muutoksia elämään. Ne voivat liittyä eläkkeelle jäämiseen, puolison kuolemaan, yksinäisyyteen, omaan tai läheisen sairastumiseen, ihmissuhteisiin tai yllättävään kriisitilanteeseen. Kun monet huolet painavat mieltä, seurauksena voi olla mielialan laskua, jopa pelkoa selviytymisestä. Senioripysäkkiryhmä on HelsinkiMission kehittämä, yli 60-vuotiaille tarkoitettu ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä. Ryhmä on maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen. Tarkoituksena jakaa omia ajatuksia ja tunteita, tavoitteena yksinäisyyden, alakuloisuuden ja ahdistavan olon lieveneminen. Ryhmä kokoontuu 1,5 tunnin ajan kerran viikossa, 15 viikon ajan alkaen 14.1. Ryhmän koko on 5–8 henkilöä.

Tied. Saara Menezes, p. 09 2340 4536.

Soppakirkot. Hartaus ja soppatarjoilu, vapaaehtoinen maksu.

Jakomäen kirkossa ke 19.9. klo 11.15.

Malmin kirkossa to 20.9. klo 12.

14.9.

23.9.

Klezmer-ilta pe klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Mukana Helsinki Klezmer Kapelye, joht. Eva Jacob sekä pastori Jaakko Heinimäki.

Liput 10 euroa.

Siltamäen seurakuntakodissa ti 25.9. klo 12.

Tapulin seurakuntakodissa ma 24.9. klo 11.15.

Viikin kirkossa to 27.9. klo 12.

Eläkeläisten iltapäivät ja -kahvilat Pihlajamäen kirkossa klo 12 ke 19.9. ja 26.9.

Puistolan kirkossa torstaikahvila klo 13 to 20.9. ja 27.9., jolloin kirkkoherra Heikki Arikka tavattavissa.

Tapanilan kirkossa klo 13 ke 19.9. ja 26.9.

Malmin kirkossa klo 13 ti 18.9. ja 25.9.

Jakomäen kirkossa Torstaikahvila Jakis klo 13 to 20.9. ja 27.9.

Diakonia Diakonia on alueen asukkaiden tukena monin tavoin. Seurakunnassa on diakoniatyöntekijöitä, jotka ovat tukenasi elämän haasteissa ja kriiseissä, kuuntelevat ja auttavat etsimään ratkaisuvaihtoehtoja. Voit varata ajan luottamukselliselle keskustelulle tai tulla mukaan esim. olotilakahviloihin, ruokailuihin ja vertaistukiryhmiin. Ota yhteyttä myös, jos haluat auttaa muita. Syyskuusta 2018 alkaen olemme jakaneet vastuuta diakoniasta uudella tavalla: Keskustelutukea elämän eri tilanteissa: ota yhteyttä oman alueesi diakoniatyöntekijöihin, jotka osaavat myös kertoa diakonian toiminnasta lähelläsi. Puistola, Tapuli, Jakomäki: Annikka Hakala p. 09 2340 4520 ja Mari Pennanen / Elise Hartonen p. 09 2340 4523. Malmi, Pukinmäki, Tapanila, Siltamäki: Anna Ryhänen p. 09 2340 4524 ja Pauliina Himanka p. 09 2340 4526. Pihlajamäki, Pihlajisto, Viikki, Viikinmäki: Helena Pietinen p.

09 2340 4530.

Taloudelliset kysymykset: ota yhteyttä p. 09 2340 4481. Varmimmin numeroon vastataan ma–to klo 10–11.30, muina aikoina jätä vastaajaan soittopyyntö yhteystietoineen.

Vastaajaa kuunnellaan ja yhteydenottopyyntöihin vastataan arkipäivisin.

VIIKKOTOIMINTA Malmin kirkko ■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 (ei 7.10. eikä 11.11.).

■ Näkövammaisten kerho joka toinen ma klo 14, seuraava 17.9.

■ Eläkeläisten iltapäivä tiistaisin klo 13.

■ Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri kerran kuussa ti klo 17 (23.10. ja 27.11.).

■ Kirjoittajapiiri kerran kuussa ke klo 18 alk. 19.9.

■ Leivänjako torstaisin klo 11.30.

■ Päiväraamattupiiri torstaisin klo 14 alk. 20.9.

■ Lähetyspiiri joka toinen torstai klo 15.30 alk. 20.9.

Toivo Kuulan muistokonsertti su klo 18 Malmin kirkossa. Ohjelma 10 euroa.

Perhekahvila perjantaisin klo 9.30– 11.30.

■ Matkailuilta Malmin kirkolla la klo 18. Kuullaan kokemuksia erilaisilta matkoilta ympäri maailmaa. Syksyn illat ovat 22.9. ja 20.10.

■ Kuorot: Kirkon kuoro maanantaisin klo 18, Messulaulajat torstaisin klo 19.

■ Lapsikuorot: Nuottilinnut (6–10-v.) torstaisin klo 17, Tuulenpesä (yli 10-v.) torstaisin klo 18.

Jakomäen kirkko ■ Messut kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 12.

■ Leivänjako keskiviikkoisin klo 11.

■ Perhekahvila Jakis keskiviikkoisin klo 9–11 (ei 17.10.).

■ Perhekerho torstaisin klo 9–11 (ei 18.10).

■ Torstaikahvila Jakis torstaisin klo 13–15 (ei 6.12). Viikkomessu kerran kuukaudessa 18.10., 15.11. ja 13.12. klo 14.

Pihlajamäen kirkko ■ Rukousryhmä joka toinen ma klo 18, seuraava 17.9. Yhteistä rukousta toisten seurakuntalaisten kanssa.

■ Naisten raamattupiiri joka toinen ma klo 18 Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 14, seuraava 17.9.

■ Leivänjako ti klo 9–9.30. Lahjoitusleipää ja ajoittain muutakin hävikkiruokaa.

■ Ostarin Onni, vaihtoehtokahvila ti klo 9–11. Edullinen aamupala, pelailua ja seuraa.

■ Asukastoiminnan digineuvonta ti ja to klo 10–14, pe klo 11–14. Apua tietokoneen käytössä ja viranomaisasioiden hoitamisessa verkossa.

■ Perhekerho ti klo 10 Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 14.

■ Olohuone ti klo 12–14 Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 14. Tarjolla keittolounas 2 e klo 13 saakka.

■ Käsityökerho joka toinen ti klo 13 Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 14. Alkaa 18.9.

■ Raamattupiiri joka toinen ti klo 18, seuraava 25.9.

■ Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12. Päiväkahvit ja ohjelmahetki.

■ Perhekerho ke klo 17.30–19 Viikinmäessä, Harjannetie 44.

■ Lähetyskerho joka toinen ke klo 17, seuraava 26.9. Lähetystyöstä ja kansainvälisyydestä kiinnostuneiden avoin kokoontuminen.

■ Pieni iltarukous keskiviikkoisin klo 18.15. Levollinen vartti Taivaan Isän edessä.

■ Post Iucundam -kuoro keskiviikkoisin klo 18.30.

■ Ruoka-aika torstaisin klo 12–13.

Kahdella eurolla kotiruokaa.

■ Englanninkielinen raamattupiiri kerran kuukaudessa to klo 18. Alkaa 20.9.

■ Tuolijumppa perjantaisin klo 10.30.

■

Kevyttä venyttelyä ja jumppaa oman kunnon mukaan tuolia apuna käyttäen.

■ Raamattukerho lukutaitoisille lapsille su klo 15.30.

■ Siloe-ryhmä su klo 12–14 ja pe klo 16–18. Suomenkongolaisten kristittyjen kokoontuminen, jossa kielinä ranska ja lingala.

Puistolan kirkko ■ Lähetyspiiri maanantaisin klo 18.30 (1.10., 5.11. ja 3.12.).

■ Kaikille avointa kuntojumppaa tiistaisin: klo 18 kiinteytysjumppa, klo 19 tehokas bodyjumppa. Kertamaksu 2 e.

■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 (ei 17.10. ja 7.11.).

■ Lastenkuoro Laulupuun harjoitukset keskiviikkoisin klo 17 Naperot (3–4-v.), klo 17.30 Minit (5–6-v.), torstaisin klo 15 B-ryhmä (7–9-v.), klo 17 A-ryhmä.

■ Käsityö- ja kutomakerho keskiviikkoisin klo 18.30.

■ Torstaikahvila torstaisin klo 13 (ei 6.12.).

■ Kamarikuoro torstaisin klo 18.30, alk. 4.10.

■ Rukous- ja ylistystanssi perjantaisin klo 18.30 (ei 14.9. ja 19.10.).

■ Gospelbic perjantaisin klo 17.30.

Alkaa 21.9. Monipuolista ryhmäliikuntaa vaihtuvin teemoin.

■ Miesten sähly maanantaisin ja perjantaisin klo 20.

■ Raamattukerho lukutaitoisille lapsille sunnuntaisin klo 10 (ei 30.9., 21.10. ja 28.10.).

■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 (7.10., 14.10. ja 21.10.).

Pukinmäen Portti ■ Porttikahvila maanantaisin klo 12–15.

■ Kutomakerho maanantaisin klo 18–20 Kutomakerhon tilassa, Säterinportti 1A. Kudotaan kangaspuilla mattoja ja kudonnaisia.

■ Ilosanoma-raamattupiiri joka toinen ti klo 18, seuraava 18.9. Tule keskustelemaan ja kokemaan oivalluksia Sanan äärellä sekä olemaan sen puhuteltavana.

■ Israel-ilta tiistaisin klo 17.30 (9.10. ja 20.11.). Ylistyslauluja, Raamattuun tutustumista sekä rukoilemista Israelin ja Lähi-idän rauhan puolesta.

■ Hengellisen matkakumppanuuden piiri joka toinen ke klo 18.30, alk. 19.9.

Teehetki, yhdessä hiljentymistä, keskustelua ja rukousta.

■ Puikoissa-piiri joka toinen ke klo 18, seuraava 26.9. Tule Puikkoihin tekemään omia käsitöitä tai antamaan panoksesi Pukinmäen alueen hyväntekeväisyyskohteeseen. Yhdessäoloa ja jutustelua mukavassa seurassa, iltatee ja iltavirsi.

■ Aikuisten nikkaripiiri keskiviikkoisin klo 11–14 ja perjantaisin klo 17.30–20 Pajalla, Säterinportti 3 E. Kunnostetaan vanhaa ja rakennetaan uutta.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Korttelitupa maanantaisin ja torstaisin klo 11.30–14.30.

■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.

Tapanilan kirkko ■ Naisten jumppa maanantaisin klo 18–19.

■ Perhekahvila tiistaisin klo 9.30.

■ Kutomakerho tiistaisin klo 15–16.30.

■ Aikuisten sähly tiistaisin klo 18.30– 19.30.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 14. – 27.9.

Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 13 alk. 19.9.

Tapulin seurakuntakoti ■ Leivänjako maanantaisin klo 11.

■ Olotilakahvila Olohuone maanantaisin klo 11.

■ Arabian kielen opintopiiri tiistaisin klo 18 (ei 16.10.).

■ Tiistaitupa tiistaisin klo 14. Alkaa 2.10. (ei 16.10.).

■ Aamupuuro ja hartaus torstaisin klo 10. Alkaa 4.10.

■ Kevytliikuntaa perjantaisin klo 10.30.

Viikin kirkko ■ Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30. Kirkko avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 (ei 17.10). Alussa hartaushetki, sen jälkeen laulua, leikkiä, yhdessäoloa, aamupala (2 e perhe).

■ Esikoisvauvakerho torstaisin klo 13.30 (ei 18.10. ja 6.12.) Avoin kaikille esikoisvauvojen vanhemmille, mukaan voi tulla niinä kertoina kun itselle sopii.

Kerhossa tutustutaan toisiinsa, pohditaan vanhemmuutta, lauletaan ja leikitään yhdessä lapsen kanssa. Tied.

Mervi Öhman p. 09 2340 4579.

■ Iltaruoka keskiviikkoisin klo 17–19.

Kaikenkokoisille viikkiläisille ja perheille, hinta 1 e. Lapsille omaa toimintaa Tilalla klo 17.30–18.30.

■ Naapurikahvit varttuneeseen ikään ehtineille keskiviikkoisin klo 13.

■ Kauppojen hävikkiruoanjako maanantaisin klo 14. Oma kassi mukaan.

■ Kristillinen jooga tiistaisin klo 19 (alk.

18.9., ei 13.11.). Kurssin hinta 50 e, maksu käteisellä ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Ilm. petri.jukanen@evl.fi.

■ Kuorot: Naiskuoro Pihlaja maanantaisin kello 18.30. Pihlajanmarjat-kuoro tiistaisin klo 16 (7–12-v.), klo 17 (3–4-v.), klo 17.45 (5–6-v.). Kuoroista tied. Marjasisko Varha p 09 2340 4496.

■ Senioritiistai – Laulu soi, joka toinen ti klo 13, seuraava 25.9. Tule kerran, kahdesti tai vaikkapa joka kerta.

■ Missiokerho joka toinen ke klo 17.30, alk. 19.9. Kerhon valmistamia tuotteita myydään myyjäisissä lähetyksen hyväksi.

■ Rukousilta joka toinen keskiviikko klo 18, alk. 12.9.

■ Opiskelijoiden yhteiskristillinen raamattupiiri maanantaisin klo 18.

■ Kristilliset Invalidit ry:n raamattupiiri to klo 18 (11.10., 15.11., 13.12.).

■

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15, remontissa Oulunkylän vanha kirkko, Siltavuodintie 12 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu 16.9. klo 10 Pelkonen, Albekog-

lu ja Mäkiö. Tarja Pohjonen, laulu.

Messu 23.9. klo 10 Savik ja Helenius.

Juhlimme erityisesti 80, 85 ja 90+ vuotta täyttäviä seurakuntalaisia.

Käpylän kirkossa: Messu 16.9. klo 18 Petra Kuivala, Pesonen-Kareinen ja Kaija Mäki-Leppilampi, viulu, Pop-up-lauluryhmä.

Avoin harjoitus kaikille laulamisesta kiinnostuneille klo 17 Käpylän kirkolla.

Messu 23.9. klo 18 Albekoglu ja Mäkiö. Sadonkorjuumessu.

Maunulan kirkko remontissa, ei toimintaa.

TAPAHTUMIA Syyslaulajaiset to 27.9. klo 13 Maunula-talossa. Mukana oopperalaulajat Heli Närhi ja Kari-Kyösti Silvennoinen, Raivo Savik, Elisa Hapuli, kanttori Maija Pesonen-Kareinen, Maunulan lauluryhmä sekä Maunula ala-asteen laulu- ja soitinryhmä. Syyslauluja yhteisesti laulaen ja kuunnellen.

Kahvitarjoilu tilaisuuden jälkeen.

Järj. Oulunkylän seurakunta yhteistyössä Maunula-talon kanssa.

Soiva taikametsä -konsertti 28.9. klo 10–11 Oulunkylän kirkossa erityisesti vauvoille ja perheille. Hiivi ja pompi tutustumaan metsän ihmeelliseen sointiin ja sen hauskoihin asukkaisiin. MirvaKeski-Vähälä, Maija Pesonen-Kareinen, Raivo Savik, viulu. Tarjoilua.

Lähetyspiirien (Oulunkylä, Käpylä ja Koskela) yhteinen ensimmäinen kokoontuminen ke 26.9. klo 13–15 Oulunkylässä. Vieraina ja työstään Etiopiassa kertomassa Lähetysseuran nimikkolähettimme Kirsi ja Risto Leikola.

VIIKKOTOIMINTA Laulua ja tanssia ■ Kamarikuoro Chorus Sine Nomine harjoittelee keskiviikkoisin 15.8.– 19.12. (ei 17.10.). klo 18–20 Oulunkylän kirkossa.

Tiedustelut: kanttori Katja Mäkiö ja www.csn.fi. Uusia laulajia mahtuu alttoon, tenoriin ja bassoon. Chorus Sine Nomine järjestää avoimet kuoroharjoitukset ke 19.9. klo 18–20 Oulunkylän kirkossa.

■ Maunulan kirkon musiikkiryhmä harjoittelee syyskaudella seurakunnan eri kirkoissa myöhemmin sovittavina aikoina. Tiedustelut kanttori Maija Pesonen-Kareinen.

■ Pop-up-laulukurssi kaikille laulamisesta ja omasta äänestä kiinnostuneille. Voit tulla mukaan minä kertana hyvänsä. Kurssi Käpylän kirkolla 30.9., 28.10. ja 11.11. klo 17–17.45.

Ohjaajina laulupedagogi Päivi BondeJensen ja Maija Pesonen-Kareinen.

Vapaa pääsy. Tiedustelut maija. pesonen-kareinen@evl.fi.

■ Perheiden tanssituokiot perjantaisin Käpylän kirkolla 14.9., 21.9., 5.10., (ei 12.10., syyslomalla) sekä 26.10.– 30.11.

■ Lasten muskarit ikäryhmittäin Maunulan asukastalo Saunabaarissa torstaisin 13.9. alkaen. Klo 9.30 2–5-v., klo 10 1–2-v., klo 10.30 0–1-v.

Ohjaajina Maija Pesonen-Kareinen ja Mirva Keski-Vähälä.

Apua ja vertaistukea ■ Eväitä ja tukea työttömälle omien

voimavarojen ja osaamisen vahvistamiseen Oulunkylän kirkolla keskiviikkoisin 3.10.–31.10. klo 14–16.

Ryhmä on maksuton ja sisältää 4 ryhmätapaamista sekä yksilötapaamisen. Ryhmään mahtuu 8 osallistujaa. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätiedot 25.9. mennessä: diakoni Terhi Lahdensalo, p. 09 2340 5382, terhi.lahdensalo@evl.fi.

■ Yksinhuoltajien olohuone parittomien viikkojen tiistaisin 18.9.–4.12. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla.

■ Sururyhmä joka keskiviikko 5.9.– 12.12. klo 18–19.30 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa. Sururyhmää ei pidetä 5.12. Ei ennakkoilmoittautumista.

Kokoonnutaan yhteen ■ Maunulan torstaikerho – Kohtaamisen kahvila torstaisin 4.10.–8.12. klo 13–14.30 Maunulan Asukastalo Saunabaarissa. Aloitus to 27.9. klo 13 Maunulatalossa Syyslaulajaisilla.

Tiedustelut: Elisa Hapuli.

■ Käpylän päiväpiiri keskiviikkoisin Käpykappelissa 19.9.–12.12. klo 13–14.30. Ei syyslomaviikolla 42.

Ohjaajana Eila Järveläinen, tiedustelut diakoni Anne Pettinen, p. 050 380 4138.

■ Rukousryhmä noin kerran kuussa torstaisin klo 18–20 Oulunkylän kirkon takkahuoneessa (2. krs.)

Kokoontumispäivät 13.9., 18.10., 15.11. sekä 13.12. Vetäjänä Maija Kiviranta, p. 050 494 0545.

■ Raamattupiiri parillisten viikkojen maanantaisin, 3.9.–26.11. klo 18–19.30 Oulunkylän vanhalla kirkolla. 10.12. paikka sovitaan erikseen.

Vetäjänä Kirsti Nuikka, p. 050 307 7105.

■ Kehitysvammaisten kerho parillisten viikkojen maanantaisin 3.9. lähtien klo 17.30–18.30 Voudintie 4 B -kerhohuoneella. Vetäjänä Kirsti Kajos, p. 050 060 0297.

■ Maanantaipuuro maanantaisin 17.9.–3.12. (ei 15.10.) klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Maanantaipuuro on kohtaamispaikka kaikenikäisille vauvasta vaariin. Hinta 1 e sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen ja mehun.

■ Ravintola Salaam. Lähi-idän herkkuja on tarjolla torstaisin 13.9.–13.12. (ei 6.12.) klo 12–16.30 Oulunkylän kirkolla. Hinta 1–10 e.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu su 16.9. klo 11. Mukana Jouni Pirttijärvi, Leo Norja ja Ari Häyrinen.

Pieni iltamessu ke 19.9. klo 19.

Mukana Marita Toivonen.

Messu su 23.9. klo 11. Mukana SuviMaria Roine, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen.

Syyskauden ensimmäiset pyhäkoulut Hyvän Paimenen kirkon Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa,

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Piikintie 17 B su 16.9. ja su 23.9. klo 11.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Paloheinästä Pariisiin -konsertti la 15.9. klo 19 Susanna Haavisto, laulu, ja Esa Helasvuo, piano. Liput käsittelykuluineen 17,50 e, www.ticketmaster.fi. Liput myös ovelta tuntia ennen konsertin alkamista.

Pakilan Martoissa puhutaan tietosuoja-asioista ti 18.9. klo 18.

Raamattupiiri jatkuu taas to 20.9. klo 18.30. Tervetuloa perehtymään yhdessä pyhän kirjan saloihin. Mukana Marita Toivonen.

Päiväretki Hankoon 21.9. Pakilan Tormaystävien järjestämänä. Lähtö kirkolta klo 9 ja paluu klo 18. Useita käyntikohteita. Hinta 55 euroa aterioineen ja pääsylippuineen.

Lisätietoja Pauli Matikainen, p. 050 4329 120. Ilmoittautumiset 13.9. mennessä.

Helsingin Rauhanyhdistyksen alueellinen virkistysiltapäivä su 23.9. klo 15–19.

VIIKKOTOIMINTA Omatoimiperhekerho maanantaisin Kirkonkellarissa klo 9–11.30.

Aamupala 1 euro tehdään omatoimisesti paikalla olevista aineksista.

■ Peittopiiri kutomisesta kiinnostuneille parillisten viikkojen maanantaisin klo 13. Kerhossa neulotaan äiti Teresa -peittoja SPR:n kautta pakolaisleireille. Tilkkuja voi neuloa myös kotona ja toimittaa valmiit tilkut kirkolla. Otamme vastaan lankalahjoituksia. Uudetkin neulojat tervetuloa!

■ Vox Sonora -kuoron harjoitukset maanantaisin klo 18 kirkolla. Kuoroa johtaa Ari Häyrinen, p. 09 2340 5536.

■ Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin kirkolla klo 13. Laulujen jälkeen juodaan yhdessä kahvit ja keskustellaan. Mukana Ari Häyrinen ja AnnaKaisa Jussila.

■ Kutomakerho kokoontuu keskiviikkoisin VälKeessä klo 19. Tervetuloa mukaan myös uudet kutojat!

■ Perhekerho VälKeessä torstaisin klo 9–11.30. Aamupala 2 e/aikuinen ja 0,50 e/lapsi. Tervetuloa kerhoon kaikki pienten lasten kanssa kotona olevat! Lisätietoja Aino Perälä, p. 09 2340 5529.

■ Eläkeikäisten kerho kirkolla torstaisin klo 13. Yhdessäoloa, keskustelua, kahvittelua ja hiljentymistä.

Mukana Paula von Koch.

■ Vauvatreffit on vertaistapaaminen vauvoille ja vanhemmille.

Vauvatreffit joka torstai Yläsalissa klo 13–15. Vauvatreffeillä tavataan muita, keskustellaan, leikitään ja kahvitellaan. Toiminnan järjestäjinä ovat Torpparinmäen perhetalon ohjaajat. Toiminta on kaikille avointa ja maksutonta.

■ Akvarelliryhmä joka toinen torstai klo 17.30–20. Tervetuloa ryhmään mukaan kaikki uudetkin taiteilijat! Syyskausi alkaa 20.9.

■ Ruokahävikkiä käyttävä Waste & Feast lounaskahvila Kippo &

A

21

Kulho perjantaisin klo 11–12.30 Risteyspaikan tiloissa, Paloheinäntie 9. Lämmin ruoka maksaa 2 euroa tai 5 euroa, joka on omakustannushinta tai 10 euroa, jolloin tarjoat lounaan jollekin toiselle. Maksu käteisellä, kiitos.

Kampin kappeli Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@ evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18.

Elävää musiikkia.

Yhteismeditaatio ke 3.10. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. Markko Hämäläinen markkohama@ gmail.com.

Harmonikkakonsertti to 13.9. klo 18. Kalle Välimaa oppilaineen, musiikkiopisto Juvenalia. Vapaa pääsy.

Sooloviulusonaatti su 7.10. klo 15. Kreeta-Julia Heikkilä.

Vapaa pääsy.

■

Erityisryhmille Näkövammaisten kristillinen yhdistys su 16.9. klo 14–16, Pengerkatu 11 A. Vierailijana Kalle Sorsa.

Näkövammaisten miesten saunaillat to 4.10., 1.11., 13.12. klo 18–20.30 Länsimäen kirkon takkahuoneessa, Kerokuja 9, Vantaa.

Oma pyyhe mukaan. Voileipiä, kahvia, vapaaehtoinen kahviraha.

Kuulovammaisten Päiväpiiri pe 14.9., 12.10., 16.11., 14.12. klo 12–13.30 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3.

Kehitysvammaistyön seurakuntaillat to 20.9., 11.10., 1.11. klo 18–19.30 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22 B, 2 krs. Iltapala, hartaus, vierailija.

Virkistyspäivä kehitysvammaisten omaishoitajille Espoon seurakuntien kurssikeskuksessa Hvittorpissa 27.10. Retki on omaishoitajille maksuton. Sitovat ilm.15.10. mennessä ysk.diakonia@evl.fi, p. 09 2340 2538.

KESKUSTELU JATKUU VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

22 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Hautauspalveluja

Lakipalveluja

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 24.–28.9.

Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivilähde – Kaavin Kivi Oy, Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy.

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

www.katonmaalausvantaa.fi Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Edulliset remontit!

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Palvelukseen halutaan Olisitko halukas avustamaan vanhusta?

Kyseeseen tulisi tavallisten hoitorutiinien lisäksi kaupassa käynti, ruuan lämmitys, vaatteiden silitys yms.

Työskentely tiimin jäsenenä, työvuoro kerrallaan 3 - 4 tuntia, aamu- tai iltavuoro, mukaan lukien viikonloput, sopimuksen mukaan. Kohde sijaitsee Länsi-Pakilassa, Pirkkolan urheilupuiston kupeessa.

Yhteydenotot: teampirkkola@gmail.com Laita viestiin lyhyt kuvaus itsestäsi ja kokemuksestasi, sekä puhelinnumero johon voimme soittaa.

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

040-3775159, ONNI.

Hammashoitoa Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

HAMMASASEMA

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi www.kotikuntoon.com Kotisiivousta/ikkunanpesua.

Timo 0440691994 Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ajanvaraus (09) 622 27 27

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus

Kivuton hampaan poisto

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Siivouspalveluja

Ostetaan

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

BREMERIN KIVI

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

TURVAA LÄHEISESI

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Kotimainen luotettava pariskunta suorittaa ikkunanpesut edullisesti 45v. kokemuksella.

0402566907 Veikko Salonen Kotitalousvähennys Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

Vuokrata halutaan Luotettava, siisti ja hiljainen mies etsii yksiötä Hki kantak. En juo/ polta. Vak. työssä p.050-5996061

Rauhallinen ekonomi etsii vuokra-asuntoa keskustan alueelta.

-Niko Pantsu, 0407323792

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan Janinan Kotihoito -Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

A

23

Tilaisuuksia Jalkahoidot 40 €. Kotikäynnit 50 €.

Puh 040-154 7607

Kangasalantie 2, 00550 Helsinki

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Muutot ja tyhjennystyöt edullisesti.

Tyhjennysapupalvelut.com 0445221076

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

MYYN HUONEISTOSI, 0400 506079 [A] LKV, 45 v kokemus huoneistot 1,75 % mh:sta A N N E L I VA I N I O RA N TA K Y yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

HERÄNNÄISSEURAT ke 12.9. klo 19 Olarin kko, Olarinluoma 4, Espoo. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3, Hki. su 16.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalinkko, Sammatint.5, Hki; saarna S.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat Alasali. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Pihlajat.16, Hki; saarna K.Hildén; HNK. klo 15 Loviisan srk-koti, It.Tullik.6. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, H-kää. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 16 kirkkopyhä Herttoniemen kko, Hiihtomäent.23, Hki; saarna S.Kantola; ruokailu ja seurat. klo 18 Rajamäen kko srk-sali, Patruunant.7, N-järvi. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää. ti 18.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. su 23.9. klo 10 kirkkopyhä Sammatin kko, Pappilant.1; seurat srk-talo. klo 14 kirkkopyhä Suomenlinnan kko; Suomenlinna C43; saarna V-M Hynninen; kahvit ja seurat kryptassa. klo 16 Seuratuvalla, Autotalo, Kamppi. ke 26.9. klo 19 Körttikodin seurat. to 27.9. klo 18 L-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki.

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 18.09. klo 19 Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus, Peter Hilli.

Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Haagan pappilantie 2, 00320 Helsinki.

Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 16.9. klo 13.30 Ristin tielle kutsutut Johdanto 1. Korinttilaiskirjeeseen - Tinja Halunen Ristin hullutus 1. Kor. 1 - Ritva Viitala Heinäkallion retkelle 22.9. ilmoittautuminen

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Su 16.9. klo 18.00 Mikaelin kirkko, Helsinki 60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Heidi Tuikkanen, Joska Josafat, Johannes Österlund ja Kim Ekblom.

Myös rukousta sairaiden puolesta.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja18.

Tervetuloa.

24 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Kirkko ja kaupunki kuvaa tämän päivän kristinuskoa MUUTTAESSANI KOLME VUOTTA sitten Helsinkiin Kirkko ja kaupunki ilmestyi ilmaisjakeluiden tavoin kotiini.

Ennen selailin sitä satunnaisesti, mutta lopulta laadukas journalismi vakuutti. Niin paljon, että lehdestä luettu kehotus ehdokkuudesta seurakuntavaaleissa purkautui suustani ääneen lausuttuna päätöksenä viime keväänä.

Olenkin seurannut mielenkiinnolla mielipidepalstalla käytyä keskustelua siitä, kenen tai minkä tulisi ohjata lehden sisältöä. Osa määrittelisi lehden roolin ”kirjanoppineiden” megafoniksi, toiset kannattavat sanoman joustavuutta. Lukeudun itse jälkimmäisiin.

En väitä, etteivätkö kirkon opilliset näkemykset kuulu lehden sivuille, mutta kuten Veikko Peippo huomautti (K&k 16.8.), tavallinen seurakuntalainen ei elä arkeaan muinaisessa historiassa. Nuoret sitäkin vähemmän.

Näen, että arvoihin ja ihmisyyteen keskittyvä retoriikka toimisi voimavarana nuorten osallistamisessa kirkon toimintaan.

Mindfulness-trendi on sytyttänyt ihmisissä halun oman tunnemaailmansa tutkisteluun, eriarvoistumiskehitys taas haastaa yhteiskuntamme arvoperustaa. Yhteisöllisyyteen ja lähimmäisenrakkauteen perustuva kirkko voi tuolloin näyttäytyä uutena turvasatamana.

Minulle Kirkko ja kaupunki on pystynyt piirtämään kuvaa kristinuskosta tämän päivän väreillä maalattuna.

Nimensä mukaisesti lehti asettautuu uskollisen yhteisön ja sitä ympäröivän elinpiirin väliin, sovittamisen rajapintaan.

Pystyttämällä vahvoja muureja ei nimittäin sulje vain muita ulos – samalla tulee sulkeneeksi itsensä.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

KACPER PEMPEL / REUTERS − LEHTIKUVA

Risto Lehto hautaustoimen päällikkö Helsingin seurakuntayhtymä

Oman uskonnon opetusta tarvitaan

Partiolaiset pitävät hauskaa sadonkorjuujuhlissa Stara Grabowicnassa Puolassa. Kiitosjuhlan juuret ulottuvat esikristilliseen aikaan saakka. Nykyisin juhlaa vietetään ”Yrttien Jumalanäidiksi” kutsutun Neitsyt Marian kunniaksi.

Emmi Mäkelä 29-vuotias sosiaalidemokraattien ehdokas Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Kirkko ja kaupunki ei ole mainio ARVOSTAMANI HELSINKILÄISET seurakunta- ja kirkkoaktiivit opetusneuvos Veikko Pöyhönen ja professori Pekka Leino ovat herätelleet piispa Teemu Laajasalon innoittamina keskustelua Kirkko ja kaupunki -lehden linjasta ja sisällöstä. Veikko Peippo kirjoitti (K&k 16.8.) olevansa hyvin tyytyväinen tähän hänestä mainioon ja monipuoliseen julkaisuun.

Minusta se ei ole kovinkaan mainio. Monipuolinen kylläkin, mutta liian usein kielteisessä mielessä.

Jos lehdessä ei olisi seurakuntien tapahtumasivuja, tuskin sitä kaipaisin. Kun ne ovat lehden loppuosassa, tulee kirkollisveron maksajana lehteiltyä koko jäsenetulehti. Joskus lehdessä on tällaiselle tavalliselle seurakuntalaiselle ihan oikeaa hengen, sielun ja sivistyksen ravintoa. Mutta senkin myönteisen pyyhkäisevät mielestä pois Ville Rannan sarjakuvat.

Vaikka olen paksunahkainen ja rasvaistakin huumoria kestävä, niin Ranta onnistuu kaikkia kristinuskon arvoja pilkkaavalla tyylillään kerta toi-

EDELLISEN JOHDOSTA: Malmin hautausmaalla hautapaikan voi valita vapaasti erilaisista tarjolla olevista kortteleista. Osassa kortteleista haudan hoito sisältyy haudan hintaan ja osassa omainen voi halutessaan itse huolehtia haudan hoidosta tai vaihtoehtoisesti ostaa haudanhoitopalvelut hautainhoitorahastolta. Hoidon kattavuus vaikuttaa hintaan.

Hautojen hoitoon ei voi käyttää kirkollisverovaroja. Helsingin hautausmailla hautoja hoitaa Helsingin seurakuntayhtymän hautainhoitorahasto, jolta haudanhoitopalvelun voi halutessaan ostaa.

Tämä kyseessä oleva hauta on aikoinaan valittu korttelista, jossa omaiset voivat itse hoitaa hautaa. Koska kortteli ja haudat ovat vanhoja, osalla haudoista omaiset ovat estyneet hoitamasta hautojaan eivätkä myöskään ole sopineet hoidosta hautainhoitorahaston kanssa. Se on harmillista niiden omaisten kannalta, jotka hoitavat oman läheisensä hautaa aktiivisesti.

Hautausmaan toimesta korttelin nurmipinta leikataan kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen leikkauskerta oli keskikesällä ja toinen leikkauskerta on tulossa syyskuussa.

sensa jälkeen pahoittamaan mieleni.

Piirtäjällä näyttää olevan yksi tavoite: olla koko Suomen lehdistön rienaavin piirtäjä. Siinä hän on jo nyt onnistunut.

Jos Rannan piirrokset olisivat jossain tilattavassa lehdessä, olisin sen tilauksen päättänyt jo aika päivää sitten. Kun en halua erota kirkosta, on pakko kestää Rannan ilkeilyt ja mauttomuudet. Olivat Kirkko ja kaupungin arvot mitkä tahansa, niin mitä lisäarvoa piirrokset tuovat tähän aviisiin?

Pertti J. Rosila Espoo

Malmin hautausmaan uurnalehtoa hoidetaan huonosti LUTERILAISEN KIRKON jäsenyyteni ei koskaan ole ollut niin hiuskarvan varassa kuin nyt. Maksan melkoista kirkollisveroa, josta olen vuosien varrella saanut häät, lasten kastejuhlat, ripillepääsyt ja toivon mukaan tulen saamaan vielä hautajaiset. Mutta nyt

en enää tiedä viimeksi mainitusta.

Olen vuodesta 1968 hoitanut isäni ja myöhemmin kuolleen äitini uurnalehtohaudan omin kukin. Nykyään Malmin hautausmaalla ajetaan ruohonleikkurilla vain yksi pieni polku uurnalehdon rivien väliin. Vanhempieni hauta on usean hoitamattoman haudan saartama. Alue on jätetty pöheikkökuntoon. Ulkomaalaiset vieraamme olivat näystä kauhuissaan.

Toivoisin kirkollisveron vastineeksi edes ruohonleikkuuta haudoilla.

Jos vainajalla ei ole omaisia, jotka huolehtivat haudoista, hautausmaa jättää haudat oman onnensa nojaan. Samalla he, jotka huolehtivat itse omaistensa haudasta, jäävät pitkän ruohon saartamiksi!

En käy kirkossa pullaa syömässä, joten jotain vastinetta voinen pyytää verorahoilleni. Aikaisemmin tällaista säästämistä ei ole ollut havaittavissa, vaan ruoho on leikattu kaikilta haudoilta kivien eteen asetettuihin kukkiin asti.

Anja Jäntti Paloheinä, Helsinki Pakilan seurakunta

VIIME AIKOINA ON ESITETTY uskonnonopetuksen muuttamista. Muun muassa Vantaalla on esitetty valtioneuvostolle, että uskonnon osalta ylioppilaskokeessa ei enää eroteltaisi evankelisluterilaista ja ortodoksista uskontoa. Puhuttaisiin yleisesti uskonnosta, jotta turvattaisiin mahdollisuus laaja-alaisempaa tietämystä vaativiin kysymyksiin.

Huoli liian kapeasta opetuksen pohjasta nykyisellään lienee kuitenkin aiheeton. Jo nykyisin yo-tutkinnon perustana olevat lukiokurssit sisältävät paljon tietoa eri näkemyksistä ja uskonnoista.

Pääkaupunkiseudulla joissakin kouluissa, joskus taloudellisistakin syistä, on nostettu esille eri uskontojen opettamista yhdessä. Opetusministeri on linjannut selvästi, että lakia ei olla muuttamassa. Perusperiaate on edelleen oman uskonnon opetuksen turvaaminen.

Hävittämällä koulussa oman uskonnon sisältöjä heikennämme kykyä ymmärtää asioita ja toimia moniulotteisessa maailmassamme. Nopein tie moninaisten jopa äärilaidoille kulkevien ryhmien kasvulle on luopua kristillisen uskomme antamasta hyvästä perustasta.

Yhteiskuntamme kannalta siinä on jo vuosisadat ollut keskeistä elämä lähimmäisen hyväksi Luojamme osoittamien pelisääntöjen pohjalta. Juuri missään maailmalla emme löydä uskonnollista tyhjiötä. Jokin näkemys ihmismieliä aina ohjaa, myös modernissa lännessä.

Jouko Jääskeläinen VTT, Vantaa kirkolliskokouksen jäsen kaupunginvaltuutettu (KD)