Kirkko ja kaupunki 2018 16 Espoo

HY VÄN TÄHDEN.

16

13.9.2018 kirkkojakaupunki.fi

A 11 SyysMatin Markkinoilla saa rapsuttaa poneja

Kiusattu.

Laulaja Benjamin Peltonen pääsi eroon koulu- ja nettikiusaamisen aiheuttamasta ihmispelosta. Se vaati ammattiapua.

B 1

B8 Julia Thurén tahtoo olla radikaalisti avoin

MIKA WALTARI: FELIX ONNELLINEN (WSOY 1958)

Käynnissä näyttäisi olevan maailmanlaajuinen koe univajeen negatiivisista vaikutuksista.

Iankaikkisesti

Huokaisten hän kömpi vuoteeseen ja veti peitteen ja puhtaan lakanan korviinsa asti. Vuode lämpeni ja uni lähestyi syvänä nautintona.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

UNITUTKIJA ROBERT STICKGOLD NATIONAL GEOGRAPHIC -LEHDESSÄ (8/2018)

Jeesus sanoi Pietarille: ”Simon, nukutko sinä? Etkö edes hetken vertaa jaksanut valvoa? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen.”

MARKUKSEN EVANKELIUMI 14:37–38

Rukous

Pääkirjoitus

ESKO JÄMSÄ

Kuninkaallisen silkin kahinaa JEESUSTA KUTSUTAAN virsissä kuninkaaksi ja ruhtinaaksi.

Tuon tyyppiset nimitykset sopivatkin hänelle paremmin kuin vaikkapa presidentti tai yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja. Jumalan valtakunta muistuttaa enemmän kuningaskuntaa kuin tasavaltaa. Jeesusta ei ole valittu asemaansa vaaleilla eikä hänen tarvitse kampanjoida pysyäkseen tehtävässään.

Jumalan valtakunnan kuninkaallisuus tuntuu vuotavan myös maan päälle. Ortodoksipappien koreat jumalanpalvelusasut periytyvät suoraan Bysantin hovista. Niille annettu hengellinen merkitys on liimattu keisarin mahtia julistavan symboliikan päälle. Aivan sama kuninkaallisten silkkiviittojen kahina kuuluu myös luterilaisissa piispanvihkimyksissä, kun tarkkaan kuunteUSEIMMAT KAIPAAVAT lee. Viime vuosikymmeninä vakiintunut KIRKOLTA MUUTA tapa puhutella piispaa etunimeltä muisKUIN HALLINNOLLISEN tuttaa sekin kuninkaan puhuttelua: VASTUUN TAAKKAA. Kaarle-kuningas, Tapio-piispa.

”

SYKSYN SEURAKUNTAVAALIEN ehdokasasettelu on päättymässä, ja kirkko yrittää tehdä kaikkensa, että seurakuntalaiset asettuisivat ehdolle ja äänestäisivät.

Laimeaa tuntuu into silti olevan.

Yksi syy vaali-innon laimeuteen on siinä, että kirkossa on paljon sellaista, josta ei voi äänestämällä päättää.

Seurakuntavaaleissa ei valita ihmisiä äänestämään siitä, onko Jumalia yksi, kolme vai ei yhtään. Siksi on tärkeää osata tehdä ero sen välillä, mistä luottamushenkilöt voivat päättää ja mistä eivät. Mikä on Jumalan valtakunnan rojalismia ja mikä kuuluu demokratian piiriin.

KUNINKAALLISUUS NÄYTTÄÄ välillä vuotavan asioihin, joihin se ei kuulu. Monet kirkon päättäjät toivovat matalaa äänestysaktiivisuutta ja vaihtoehtojen vähyyttä: valta kirkossa vaikuttaa pikemminkin perityltä kuin vaaleissa valitulta.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Mitä Suomi menettäisi, jos diakoniatyön­ tekijöitä ei olisi? ”Jonkun pitää näyttää elämässään umpikujaan joutuneille, että toivoa on”, sanoo Diakoniatyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Tiina Laine. Luterilainen kirkko käyttää diakoniatyöhön 12 prosenttia rahoistaan. Lue lisää osoitteessa: kirkkojakaupunki.fi/ uutiset.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 13.9.2018

numero 16

Seuraava lehti ilmestyy 27.9.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

MAIJA SAARI

USEIMMAT MEISTÄ kaipaavat kirkolta jotakin aivan muuta kuin hallinnollisen vastuun taakkaa. Ja silti: pääkaupunkiseudun seurakunnissa käytetään rahaa vuosittain satoja miljoonia euroja ja tehdään kauaskantoisia päätöksiä siitä, miten kirkon arvojen ja kristillisen ihmiskäsityksen mukainen elämä parhaiten täällä toteutuisi. Siitä kaikesta päättämään tarvitaan vastuullisia seurakuntalaisia.

Istun takarivin penkissä tyhjässä kappelissa.

Poikkesin tänne keskellä päivää kenenkään huomaamatta.

Ehdin viipyä vain muutaman minuutin.

Sisäinen levottomuuteni muuttuu konkreettisiksi kuormiksi ja huoliksi.

En yritä ratkaista niitä.

En pyydä sinulta mitään.

Tänään hiljaisuus riittää.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

”Haluamme vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia” Suomen ensimmäinen hävikkiruokamyymälä avataan syyskuussa Kalasatamassa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JANI LAUKKANEN

1.

Miksi juuri Kirkon Ulkomaanapu perustaa hävikkiruokakaupan, projektipäällikkö Else Hukkanen?

– Ilmastonmuutos on kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun näkökulmasta ydinkysy­ mys. Haluamme vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Hävikin vähentäminen on myös ympäristöteko. Hävikkiruoka on sellaista ruo­ kaa, joka päätyy hyödyntämättömänä jätteisiin, ja Suomessa hävikki on vuosittain 400–500 mil­ joonaa kiloa.

– Tanskalaisella sisarjärjestöllämme Dan­ ChurchAidilla on jo kolme hävikkiruokamyy­ mälää, kaksi Kööpenhaminassa vuodesta 2016 ja uusin Århusissa. Olemme saaneet tämän me­ nestyksekkään konseptin suoraan heiltä. Kävin itsekin Tanskassa kokeilemassa vapaaehtoistyö­ tä noissa kaupoissa.

2.

Mitä ruokaa WeFood myy ja mistä se tulee?

– Teemme yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, joilla ei ole vielä ratkai­ sua hävikilleen tai osalle siitä. Nyt ne ovat enim­ mäkseen valmistajia, tukkuliikkeitä ja maahan­ tuojia, kuten Heinon Tukku, Apetit, Meira ja Arvid Nordqvist. Niidenkin toiminnassa syntyy hävikkiä, samoin kuin kotitalouksissa, teollisuu­ dessa, maataloudessa ja kaupoissa.

– Tarkoituksena on saada enemmän sopi­ muksia myös kauppojen kanssa, mutta monil­ la kaupoilla tuntuu jo olevan jokin hävikkirat­ kaisu.

”

Tarvitsemme myymälään noin 150 vapaaehtoista.

– WeFood­kaupassa myydään muun muassa leipää, leipomotuotteita, hedelmiä, kasviksia, kuivatarvikkeita kuten kahvia, teetä ja maustei­ ta, vauvanruokia, keksejä ja sirkkagranolaa.

3.

Kuinka vanhaa ruokaa on myynnissä ja millä hinnalla?

– Päiväys riippuu tuotteesta. Meil­ lä on lupa myydä parasta ennen ­päiväyksen jäl­ keen, mutta viimeisen myyntipäivän jälkeen Suomessa ei saa myydä mitään tuotteita. Olem­ me hyvin tarkkoja siitä, että kun tuote myy­ dään, se on syömäkelpoinen.

– Tulemme opettelemaan hinnoittelua käy­ tännössä. Nämä kakkoslaadun hinnat ovat jon­ kin verran edullisemmat kuin tavallisessa kau­ passa, ja ne voivat vaihdella tuoteryhmän mu­ kaan. Toivomme, että kaupan toiminnasta jäisi jonkin verran voittoa Kirkon Ulkomaanavun ke­ hitysyhteistyöhön.

4.

Myynti ja kuljetus on tarkoitus hoitaa vapaaehtoisvoimin.

Oletteko jo löytäneet tarpeeksi vapaaehtoisia?

– Rekrytointi on edelleen käynnissä. Nimiä on listalla 50, ja tarvitsemme myymälään arvi­ olta 150 vapaaehtoista riippuen siitä, montako vuoroa he haluavat varata kuukaudessa. Tun­ tuu tosi hyvältä, että jo näin paljon vapaa­ ehtoisia on koossa, sekä nuoria että eläkkeellä olevia ihmisiä.

5.

Millainen on iltarukouksesi?

– Rauhoitun iltaisin ulkoilemalla.

Saan voimaa luonnosta.

Hävikkiruokamyymälä WeFood avautuu 20.9. osoitteessa kauppakeskus Redi, Hermannin rantatie 5, K1-kerros

Kirkko ja kaupunki tukee WeFoodin joukkorahoitusta. Jokaisesta uudesta Facebook-tykkääjästä ja Instagram-seuraajasta kertyy euro WeFoodille. www.facebook.com/kirkkojakaupunki instagram.com/kirkkojakaupunki

3

4 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

65

päivää aikaa seurakuntavaaleihin.

Luterilaisen kirkon päättäjät valitaan marraskuussa. Vaalien ehdokasasettelu on käynnissä ja päättyy 17.9. Lue lisää espoonseurakunnat.fi/vaalit ja kauniaistenseurakunta.fi/vaalit Seurakuntiin kaivataan nuoria päättäjiä Lasten ja nuorten parissa työtä tekevän Nuori kirkko -järjestön valtuusto toivoo, että seurakuntapäättäjiksi lähtisi nykyistä enemmän nuoria. Seurakuntavaalit ovat Suomessa ainoat valtakunnalliset vaalit, joissa äänioikeus on jo 16-vuotiailla. Ehdokkaan pitää olla 18-vuotias.

Neljä vuotta sitten pidetyissä seurakuntavaaleissa alle 30-vuotiaita tuli valituksi vain 6,1 prosenttia. Sen sijaan yli 60-vuotiaita valittiin kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin 42,5 prosenttia.

– Haluan haastaa erityisesti puolueet ja seurakunnat nuorten ehdokkaiden hankinnan loppukiriin seurakuntavaaleissa, kannustaa Nuoren kirkon valtuuston puheenjohtaja Jutta Urpilainen.

Kirkkoa haastetaan vähentämään päästöjä Suomen evankelis­luterilainen kirkko on hiilineutraali vuonna 2030. Tällöin kasvihuonepäästöjä on vähennetty 80 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Loput kompensoidaan erityisesti seurakuntien omistamien metsien hiilivaraston avulla. Näin linjataan kirkon energia- ja ilmastrategiaa valmistelevan työryhmän luonnoksessa.

Lopullinen ehdotus jätetään Kirkkohallitukselle tammikuussa 2019. Parhaillaan on käynnissä #ilmastokirkkoni-kampanja, joka haastaa seurakuntavaalien ehdokkaita ilmastovastuuseen. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset

Ohut eväs muistutti kehitysyhteistyöstä Kehitysyhteistyöjärjestöt jakoivat syysistuntokauden ensimmäisenä päivänä työhönsä kiirehtiville kansanedustajille ruisleipäviipaleita paperipussin sisällä. Eduskuntatalon edessä oli iso leipä, josta näki, miten pieni osa leivästä kansanedustajille jaettu viipale oli, 0,7 prosenttia.

Leipä muistutti kansanedustajia siitä, että he päättävät kehitysyhteistyömäärärahoista. Suomi on sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen, että kehitysyhteistyöhön ohjattaisiin 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion talousarvioesityksessä kehitysyhteistyön osuus jää 0,41 prosenttiin bkt:sta.

Oikaisu Toisin kuin kerrottiin K&k:ssa 30.8., robottibussia kokeillaan Helsingin Kivikossa, ei Vantaalla.

Vanhoillislestadiolaisuudessa ajatellaan, että todel­ linen, näkymätön Jumalan valtakunta on näkyvän kirkkolaitoksen sisällä. Liikkeen jokavuotiset Suviseurat pidettiin viime kesänä Äänekoskella.

Ovatko vain lestadiolaiset oikeita uskovia?

Vanhoillislestadiolaiset katsovat olevansa vakaasti kirkon jäseniä. Kirkko ei kuitenkaan ole heille sama kuin todellinen Jumalan seurakunta.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA SIRPA PÄIVINEN JA LEHTIKUVA/ SUVISEUROJEN KUVAPALVELU

P

ääkaupunkiseudulla asuu tu­ hansittain vanhollislestadio­ laisia. Lestadiolaisuus on kir­ kon sisäinen herätysliike. Sen jäsenet kuuluvat luterilaiseen kirkkoon. Silti niin Espoossa, Helsingissä kuin Vantaallakin toimii lestadio­ laisen liikkeen oma seurakunta, rauhanyh­ distys, jolla on myös omat tilat.

Vanhoillislestadiolaisuutta kritisoidaan usein julkisuudessa eettisistä kysymyksis­ tä, esimerkiksi liikkeen kielteisestä suhtau­ tumisesta ehkäisyyn. Teologisesti kritiikin kohteena on eniten vanhollislestadiolaisten oppi seurakunnasta. Liikkeen katsotaan ajat­ televan, että vain siihen kuuluvat ovat oikei­ ta uskovia, jotka pelastuvat.

Vanhoillislestadiolaisesta seurakuntaopis­ ta puhuvat julkisuudessa lähinnä liikkeestä eronneet tai ulkopuoliset.

Vanhoillislestadiolaisten kattojärjestön Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyk­ sen vantaalainen varapuheenjohtaja Valde Palola on oikea mies kertomaan, mitä van­ hoillislestadiolaiset ajattelevat. Hän on liik­ keen seurapuhuja ja eläkkeellä oleva pappi, joka on toiminut puolustusvoimissa kenttä­ rovastina.

ENNEN KUIN VASTAA, Palola lähettää luetta­ vaksi uuden kirjan Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Kirjoituksia uskon ja opin perusteista. Kirja on kokonaisesitys van­ hoillislestadiolaisen uskon opetuksista.

Palola kehottaa perehtymään kirjaan ja erityisesti vanhurskauttamisoppiin – siihen, miten Jumala synnyttää ihmisessä uskon ja pelastaa syntisen ihmisen – sillä se kytkey­ tyy liikkeen seurakuntaoppiin. Jumalan val­ takuntaan vie tie uskon kautta.

Ketkä tuohon Jumalan valtakuntaan konk­ reettisesti kuuluvat? Palola vastaa siihen en­ sin henkilökohtaisella tasolla.

Hän kertoo kasvaneensa lestadiolaises­ sa kodissa, mutta menettäneensä uskonsa

Valde Palola on vanhoillis­ lestadiolaisten kattojärjestön Suomen Rauhan­ yhdistysten Keskus­ yhdistyksen varapuheen­ johtaja, liikkeen seurapuhuja ja pappi.

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Seurakuntavaalit 2018

espoonseurakunnat.fi/vaalit kauniaistenseurakunta.fi grankullaforsamling.fi

UUSI KIVA KUORO 7-17-vuotiaille!

Tervetuloa Tuomasmessun lapsi- ja nuorisokuoroon!

Uudessa kuorossamme tärkeää on liike, rytmi, draama ja musisoinnin ilo. Laulamme gospelia, tuomaslauluja ja kivoja lauluja maailmalta valovoimaisen kuoronjohtaja Marin johdolla ja huippubändin säestyksellä. Tässä porukassa on hyvä kehittyä laulajana ja esiintyjänä.

Sopivan nimen kuorolle voimme keksiä yhdessä!

maailman turuille. Hän päätyi opiskelemaan papiksi, mutta hän tunsi, että häneltä puut­ tui usko. Hän halusi tehdä parannuksen, mutta ei pystynyt, sillä ”uskomisen asia ei ole ihmisen itsensä otettavissa”. Lopulta hän päätyi keskustelemaan lestadiolaisten uskon­ veljien kanssa.

– He kysyivät, että jos saisin valita, valitsi­ sinko taivaan vai helvetin.

– Vastasin, että taivaan tietenkin. Sen jäl­ keen he julistivat minulle evankeliumin: saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen ni­ messä ja sovintoveressä.

Palola ei osaa edes ajatella, että olisi voi­ nut löytää tämän evankeliumin mistään muualta kuin lestadiolaisuudesta. Muuta evankeliumia ei hänen mielestään ole, eikä myöskään muuta Jumalan valtakuntaa. Tä­ mä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pelastu­ vien joukko olisi sama kuin rauhanyhdistys­ ten jäsenet tai vanhoillislestadiolaisen liik­ keen kesäisen suurtapahtuman suviseuro­ jen osallistujajoukko.

”

JUMALAN SEURAKUNNAN JÄSENET OVAT YKSIMIELISIÄ KESKENÄÄN. VALDE PALOLA

PELASTUVIEN JOUKKOON kuuluvat Palolan mukaan ensinnäkin kaikki maailmaan synty­ vät lapset uskontokunnasta riippumatta, sil­ lä heillä on syntymälahjana sama usko kuin lestadiolaisilla. Toisin kuin valtavirtaluteri­ laisuudessa, lestadiolaisuudessa ajatellaan, että uskoa ei anneta kasteessa, vaan kaste vahvistaa uskon. Sitä Palola ei arvioi, mihin ikään tai kehitysvaiheeseen saakka tuo lap­ sen usko kestää.

Aikuisia uskovaisia voi Palolan mukaan ol­ la muuallakin kuin vanhoillislestadiolaisten piirissä, missä päin maailmaa tahansa. Oleel­ lista on kuitenkin se, että näillä ihmisillä on

Harjoitukset alkavat mikkelinpäivänä 30.9. klo 16.30 Agricolan kirkolla, bändihuoneessa.

Tunnin harjoituksen jälkeen nautimme yhdessä välipalaa. Äiti tai isä voi halutessaan osallistua harjoitusten aikana Tuomaskuoroon.

Lämpimästi tervetuloa!

sama sydämen usko kuin vanhoillislestadio­ laisilla. Heidän on täytynyt jossain kuulla se ainoa oikea evankeliumi ja liittyä tuohon us­ koon ja samalla Jumalan seurakuntaan.

– Jumalan seurakunnan jäsenet ovat yksi­ mielisiä keskenään, siinä ei ole opillisia ha­ jaannuksia, korostaa Palola.

Vanhoillislestadiolaisuudessa ajatellaan, että todellinen, näkymätön Jumalan valta­ kunta on näkyvän kirkkolaitoksen sisällä.

Tämän seurakunnan, jossa usko on säilynyt oikeana maailman myllerryksissä, ajatellaan olleen historian aikana eri paikoissa.

– Tiettävästi Luther kuuli evankeliumin katoliselta munkilta, huomauttaa Palola.

Vanhoillislestadiolaista lähetystyötä teh­ dään nykyisin monella mantereella ja netti on käytössä.

OMAA KIRKKOA harkittiin 1920­luvulla, mut­ ta sen jälkeen asiasta ei ole juurikaan kes­ kusteltu.

– Pitäydymme kirkkoon, jonka kanssa meillä on samat sakramentit ja sama tun­ nustus. Olemme vakaasti kirkon jäseniä, sa­ noo Palola.

Palvellessaan pappina Palola ei erottele sitä, kuka on lestadiolainen ja kuka ei. Hän sanoo saarnaavansa jumalanpalveluksessa evankeliumia yhtä lailla kaikille. Sairasvuo­ teen äärellä hän ei kysy kuolevalta rauhan­ yhdistyksen jäsenyyttä, vaan julistaa evan­ keliumia.

– Luotan siinä siihen, että Jumala antoi ar­ mon, ei minun tarvitse sitä miettiä.

Vanhoillislestadiolaisuus pohtii ajan il­ miöitä ja oppikysymyksiä valtakunnallisissa seurapuhujien kokouksissa ja toki myös pai­ kallistasolla. Puhujien kokouksessa voidaan olla eri mieltä, mutta kun päätös syntyy, se on yksimielinen. Jos kirkko päättäisi vihkiä samaa sukupuolta olevia avioliittoon, tämä varmasti herättäisi keskustelua. Sitä, johtaisi­ ko se eroon kirkosta, Palola ei ennakoi.

– Kuten sanoin, kirkko on meille tärkeä. ■

Syyskauden muut harjoitukset pidetään sunnuntaisin 7.10., 28.10., 4.11., 18.11. ja 25.11. klo 16.30.

Kausi huipentuu juhlavaan adventtimessukeikkaan Tuomasmessussa 2.12. klo 18.

Ilmoittautuminen ja lisätietoja kuoronjohtaja, kouluttaja Mari Torri-Tuomiselta, p. 050 9118 307 tai Tuomaskuoron johtaja Inna Vintturilta, p. 050 337 4896.

Sopen Roma-, Dimensio- ja Verona-tasoissa on useita leveyksiä, syvyydet 35, 45 ja 50 cm. Materiaalit; valkoinen, koivu ja tammi. Johtokytkennät onnistuvat kätevästi av-taustan avulla ja lasiliukuovet suojaavat laitteet pölyltä. Tervetuloa!

VERONA

1088€ (1360€)

ROMA

w w w. s o p e . f i

-20

882€

(1103€)

Tervetuloa!

29.9. asti

ROMA 593€ (741€)

DIMENSIO 721€ (901€)

418€ (523€)

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot Pidempi versio haastattelusta on luettavissa osoitteesta Kirkkojakaupunki.fi.

6 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Anne Solomkolle vapaaehtoistyö on elämäntapa Kotiseurakunta Olari tarjoaa Anne Solomkolle elämään sisältöä ja kiinnostavaa tekemistä. Hän kokee saavansa vapaaehtoistyöstä enemmän kuin itse antaa.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

ahvila-avustaja seurakunnan kerhoissa, eläkeikäisten kerhon vetäjä, messuavustaja, rukouspiirin vetäjä, virren viejä, hengellisen taidepiirin vetäjä…

Nuottaniemessä asuva Anne Solomko luettelee, millaisia vapaaehtoistehtäviä hän on kotiseurakunnassaan tehnyt ja mitä on edessäpäin.

– Tämä on ollut pitkä matka sitoutumiseen. Kun olin työelämässä ja lapset olivat pieniä, olin tavallinen raamattupiiriläinen ja messussa kävijä. Olin jossakin tehtävässä kerran tai pari vuodessa. Viisi vuotta sitten aloin hakea henkistä tietäni, ja silloin löysin uusia asioita elämääni, kertoo kaksi vuotta eläkkeellä ollut Solomko.

Aluksi hän oli Haukikappelissa toimivien kerhojen kahvilassa avustajana. Diakoniatyöntekijöiltä tuli vinkkiä, missä häntä tarvittaisiin, ja pian hän huomasi toimivansa eläkeikäisten kerhon vetäjänä. Aktiiviselle Olarin seurakunnan jäsenelle riitti tehtäviä.

Yksi ensimmäisiä vapaaehtoistehtäviä oli messuavustajana toimiminen. Se tehtävä kiehtoi Solomkoa kovasti etukäteen. Messuavustajana hän on ollut reilut viisi vuotta ja on tyytyväinen. Hän kehuu kotiseurakuntansa hyvää henkeä.

– Olari on tosi moderni seurakunta. Meille vapaaehtoisille annetaan hyvin tilaa ja meihin luotetaan. Onhan se mahtavaa, että saa olla eri tehtävissä ja pystyy vaikuttamaan asioihin, sanoo Solomko.

– Vapaaehtoistehtävät vaativat minulta paljon uskallusta, mutta kokemuksen myötä rohkeus on kasvanut. Uskallus ja sitoutuminen ovat avainasioita.

LUOVALLA ALALLA elämäntyönsä tehnyt Anne Solomko esittelee innoissaan syyskuussa alkavaa uutta vapaaehtoistyötään. Hän on yhdessä Virve Soinin kanssa ideoinut Psalmeja luovasti -taideryhmän. He vetävät yhdessä Olarin kirkolla ensi kevääseen asti kokoontuvaa ryhmää.

Kokeellisessa Psalmeja luovasti -ryhmässä tutustutaan Raamatun Psalmien kirjaan kirkkovuoden mukaisesti ja tekstien pohjalta maalataan, piirretään, lauletaan ja kirjoitetaan. Joka kerralla esillä on yksi teksti, johon syvennytään ja joka on inspiraation lähteenä. Ilta päättyy jakamisen hetkeen, jossa osallistujat esittelevät työnsä ja hiljentyvät rukoukseen.

Solomko on mukana myös kesällä alkaneessa Virren viejät -toiminnassa. Sunnuntaisin vapaaehtoiset saavat kirkolta tai kappelilta messun jälkeen mukaansa korin, johon on pakattu termospullo täynnä kahvia, kupit ja keksipaketti sekä virsikirja.

Pareittain toimivat vapaaehtoiset menevät kori mukanaan tapaamaan ikäihmistä, jonka kanssa on sovittu vierailusta etukäteen. Virren viejät veisaavat ikäihmisen kanssa ja juttelevat kahvikupin ääressä.

– Kun ohjasin eläkeikäisten kerhoja, huomasin että jotkut tulivat sinne viimeisillä voimillaan. Seurakunnan kerho oli niin tärkeä heille. Nyt me menemme niiden ihmisten luokse, jotka eivät enää jaksa tulla kirkolle. Tällainen toiminta koskettaa minua syvästi, huomauttaa Solomko.

”

VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT VAATIVAT MINULTA PALJON USKALLUSTA, MUTTA KOKEMUKSEN MYÖTÄ ROHKEUS ON KASVANUT. ANNE SOLOMKO

SEURAKUNNAN VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT eivät ole Anne Solomkolle harrastus, vaan elämäntapa. Hän kokee saavansa enemmän kuin itse antaa.

– Minulla on aikaa ja intoa tähän. Vaikka olen monessa mukana, vapaaehtoistyöt eivät silti rasita minua. Eihän niitä ole välttämättä kuin kerran tai kaksi viikossa. Seurakunnassa on paljon taitavia vastuuhenkilöitä jakamassa tehtäviä.

Yhdessä vaiheessa Solomkolle tuli pieni kriisi siitä, riittääkö hän seurakunnan vapaaehtoistehtävissä sellaisena kuin on vai pitäisikö olla jotenkin toisenlainen. Sitten tuli oivallus.

– Tajusin, että tärkein tehtäväni on olla oma itseni. Se riittää. Haluan omalla esimerkilläni rohkaista ihmisiä tulemaan mukaan seurakunnan toimintaan, hän sanoo. ■ Espoon vapaaehtoistoiminnan tori Isossa Omenassa, os. Piispansilta 11, la 15.9. klo 11–15. Espoolaiset järjestöt, yhdistykset sekä seurakunnat ja kaupunki esittelevät vapaaehtoistoimintaansa.

Kahvit ja keksit korissa Anne Solomko menee työparinsa kanssa ikäihmisen luokse sunnuntaina messun jälkeen. Ohjelmassa on virsien veisaamista ja juttelemista. Virren viejät -toiminta alkoi Olarin seurakunnassa kesällä.

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Yhä useampi suomalainen tekee vapaaehtoistyötä Nuoria kiinnostaa vapaaehtoistyö ympäristön ja ikäihmisten hyväksi.

Noin 40 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista tekee vapaaehtoistyötä, kertoo Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämä tuorein tutkimus. Määrä kasvaa, sillä esimerkiksi vuonna 2015 vapaaehtoistyötä teki 33 prosenttia.

– Taustalla on ainakin suurten ikäluokkien eläköityminen ja esimerkiksi se, että lapsenlapsia ei ole tai he ovat kaukana, joten käytössä on paljon aikaa, arvioi Vapaaehtoistyo.fi -sivuston tuottaja Annmari Salmela.

Vapaaehtoistyo.fi -sivustolla voi ilmoittaa vapaaehtoistöistä ja etsiä itselleen sellaista. Sivustoa ylläpitää Kirkkopalvelut ry ja siellä vapaaehtoistyötä tarjoavat seurakunnat, kunnat ja järjestöt.

Toisaalta myös nuorten tekemä vapaaehtoistyö on kasvanut.

– Kouluissa on kerrottu vapaaehtoistyöstä ja joissakin oppilaitoksissa vapaaehtoistyötä on voinut tehdä myös opintojen osana.

Nuoria kiinnostavat ekologiset kysymykset, kestävä kehitys, kansainvälisyys ja myös ikäihmisten parissa toimiminen.

Vapaaehtoistyön tekemisestä kertovat tilastot eivät ole täysin kattavia, sillä moni tekee vapaaehtoistyötä myös ikään kuin huomaamattaan esimerkiksi urheiluseuroissa tai muissa yhteisöissä.

Syitä tehdä vapaaehtoistyötä on lähes yhtä paljon kuin vapaaehtoistyön tekijöitäkin. Pohjalla on ennen kaikkea halu tehdä jotakin merkityksellistä toisten hyväksi.

– Jollakin vapaaehtoistyö liittyy harrastuksiin, joillakin vaikuttavat sosiaaliset syyt, koska vapaaehtoistyötä tehdään yhdessä tai siinä tapaa muita ihmisiä, kertoo vapaaehtoistyötä tutkinut kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund Helsingin yliopistosta.

– Myös ajatus siitä, että antaessaan saa, toistuu vahvana ihmisten kokemuksissa.

Joillekin vapaaehtoistyö on tapa hyödyntää omaa osaamistaan tai oppia uutta, toiset tekevät mielellään jotakin sellaista, jolla ei ole mitään tekemistä oman työn kanssa.

Myös uskonnolliset motiivit voivat kannustaa vapaaehtoistyöhön, vaikka niitä ei välttämättä edes tiedostaisi tai toimisi vapaaehtoisena seurakunnassa.

– Joku voi tehdä vapaaehtoistyötä vaikka SPR:lla ja ajatella, että siinä pääsee toteuttamaan näitä itselleen tärkeitä arvoja ja auttamaan lähimmäistä, Henrietta Grönlund kertoo.

Kaupungeissa vapaaehtoistyö kanavoi sitä, mitä aikaisemmin erityisesti maaseutuympäristöissä kutsuttiin talkoohengeksi.

– Kaupungissa yhteisö ei muodostu samalla tavalla, mikä luo tarvetta järjestää organisoitua vapaaehtoistoimintaa aivan kuten harrastustoimintaakin.

Vapaaehtoistyössä näkyvät tietyt trendit ja se, mitä maailmassa tapahtuu. Annmari Salmelan mukaan nyt kiinnostaa esimerkiksi vertaistuen tarjoaminen.

– Jos on itse ollut vaikka köyhä ja asunnoton tai kärsinyt päihdeongelmasta, halutaan auttaa niitä, jotka ovat nyt siinä tilanteessa ja luoda sitä tunnetta, että olet arvokas.

Myös kertaluonteinen pop up -vapaaehtoistyö on yleistynyt, vaikka suurin osa vapaaehtoistyöstä onkin sellaista, johon sitoudutaan pidemmäksi aikaa.

Annmari Salmelan mukaan kirkko ei ole vielä täysin onnistunut hyödyntämään ihmisten halua tehdä hyvää. Paljon on vielä seurakuntia tai paikkakuntia, joissa vapaaehtoistyön organisointi ei oikein kuulu kenellekään tai ihmisten kykyihin ei luoteta tarpeeksi.

Espoon seurakunnilla on noin 4 403 vapaaehtoista. Parhaillaan etsitään vapaaehtoisia esimerkiksi kahvilaisänniksi tai -emänniksi, seniorikerhon ohjaajiksi, ruoanlaittajiksi, sunnuntaibrunssin valmistelijaksi, seurakuntakirjaston päivystäjiksi, leikittäjiksi ja saattohoitoon.

Tarkemmat tehtävänkuvaukset ja lisää vapaaehtoistehtäviä on osoitteessa vapaaehtoistyo.fi/espoo.

HANNA ANTILA

A

7

8 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Anniina Karvinen ja Fiina Leppäkynnäs pitelivät lakanaa, jonka avulla piti heittää pallo toiselle joukkueelle.

Yhdellä rasteista piti tehdä kuudesta juomakorista polku ja ylittää kuvitteellinen suo siten, ettei kukaan putoa korilta alas. Emil Kopra ensimmäisenä hyppyvuorossa.

Nuorisotyönohjaaja Erne Hakala veti koko porukalle alkulämmittelyn, jossa avattiin ääntä ja kroppaa.

Nuorisotyönohjaaja Erne Hakalan rastilla liikutettiin autonrengasta narujen avulla.

Seiskojen oma päivä Me-henkeä luodaan lakanalentiksellä.

Ryhmäytyspäivässä seiskat tutustuvat uusiin koulukavereihinsa.

V

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

ielä viime keväänä he olivat koulun vanhimpia, nyt nuorimpia. On isommat ympyrät, uusia kavereita ja uusia oppiaineita. Sellaista on olla seiskalla.

Saarnilaakson koulun seiskat ovat saapuneet Espoon tuomiokirkon ympäristöön viettämään ryhmäytyspäivää. Termillä ”ryhmäytyminen” tarkoitetaan sitä, että tehdään asioita

yhdessä, tutustutaan, opitaan luottamaan ja luodaan me-henkeä. Kun me-henki on vahva, on helpompi raahautua aamulla kouluun ja olla oma itsensä.

Käytännössä ryhmäytyminen tarkoittaa tänään aluksi sitä, että Espoon tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja Erne Hakala saa seitsemän rinnakkaisluokkaa luokanvalvojineen laulamaan Esterin autoa ja tekemään muutamat alkuvenytykset.

– Kaikki prot venyttelee, Hakala muistuttaa.

KUN KROPPA ja äänijäänteet on lämmitelty, nuoret lähtevät luokanvalvojiensa kanssa kiertämään rasteja, joita on yhteensä seitsemän. Kaupungin ja seurakunnan nuorisotyöntekijät ovat keksineet rasteille tehtäviä, jotka vaativat sekä ongelmanratkaisukykyä että yhteistyötä.

7 B -luokka ja sen luokanvalvoja, englannin ja saksan opettaja Salla Mölsä aloittavat rastilta, jossa pitäisi ylittää kuvitteellinen suo kuutta juomakoria apuna käyttäen. Koreista pitäisi muodostaa polku, eikä kukaan saisi pudota niiden päältä.

Kuulostaa helpolta, mutta ei ole si-

tä. Pian ollaan siinä tilanteessa, että korit ovat pitkin nurmikkoa ja niillä seisoo liikaa porukkaa. Kenen pitäisi liikkua ja mihin suuntaan? Onneksi oikea tekniikka löytyy erehdysten kautta.

Toisella rastilla liikutetaan autonrengasta narujen varassa ja lasketaan se pullojen ylle tietyssä järjestyksessä.

Se sujuu hyvin, mitä nyt narujen kannattelu alkaa pian tuntua sormissa.

– Mun sormet tulee olemaan kipeenä koko vuoden, yksi oppilaista huutaa.

Kolmannella rastilla seistään piirissä käsi kädessä ja kuljetetaan hulavannetta siten, ettei otetta tarvitsisi irroittaa vieruskaverista. Neljännellä rastilla luokka jaetaan kahteen ja op-

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Viimeinen ateria Sarjassa puhutaan kuolemasta ja hautajaisista.

”

KYLLÄ TÄLLAINEN AUTTAA YHTEISHENGEN LUOMISESSA, AINAKIN JOS ON SELLAISIA TEHTÄVIÄ, JOISSA PITÄÄ JUTELLA.

FIINA LEPPÄKYNNÄS

pilaat yrittävät ”heittää” palloa narun yli. Haastavaksi homman tekee se, että palloa ei heitetä käsin vaan lakanan avulla.

FIINA LEPPÄKYNNÄS on siirtynyt Saarnilaakson kouluun Sunan koulusta.

– Olihan se jännittävää. Tämä on tuplasti isompi koulu. Omalla luokallani on sellaisia, jotka ovat tulleet samasta vanhasta koulusta ja sitten sellaisia, joita en vielä tunne.

Emil Kopra on tullut Saarnilaakson kouluun Tuomarilan koulusta.

– Vähän jännitti. Vanhalta luokalta meidän luokalla on seitsemän.

Anniina Karvinen oli viime vuonna Jalavapuiston koulussa.

– Ensin jännitti, mutta parin päivän jälkeen se loppui, Anniina toteaa.

Ryhmäytyspäivä saa oppilailta kiitosta.

– Ihan kivalta on tuntunut. Paras on ollut lentisrasti, Emil kertoo.

– Kyllä tämä varmaan auttaa. Tässä ainakin näkee, että luottaako toisiin, Anniina sanoo.

– On ollut hauskaa! Kivoin tähän mennessä on ollut ensimmäinen rasti. Kyllä tällainen auttaa yhteishengen luomisessa, ainakin jos on sellaisia tehtäviä, joissa pitää jutella, Fiina arvioi.

Myös opettaja Salla Mölsä kertoo lounastauolla olevansa tyytyväinen päivän tähänastiseen antiin.

– On ollut kivaa. Tästä on varmasti hyötyä.

SILLÄ, ETTÄ SEURAKUNTIEN työntekijät ovat mukana koulujen ryhmäytyspäivissä, on pitkät perinteet.

– Me ollaan nuorisotyön ammattilaisia ja ollaan näiden samojen nuorten kanssa tekemisissä jo esimerkiksi kerhoissa. Olisi hölmöä tehdä töitä vain kirkon seinien sisäpuolella, Erne Hakala sanoo.

Joku voisi kuvitella, että yli sadan murrosikäisen saaminen osallistumaan ja heittäytymään ei ole ihan yksinkertaista, mutta ainakin Saarnilaakson koulun oppilailta se näyttää sujuvan.

– Ikäluokat ovat erilaisia. Tämän vuoden seiskat näyttävät olevan juuri oikealla tavalla vielä lapsia. He heittäytyvät mukaan kaikkeen, Hakala sanoo.■

Elämän mehua ja vaaran makua Olavi Uusivirran viimeiseen ateriaan kuuluu kyyneleen verran chiliä.

O

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

lavi Uusivirta istuu Helsingin Hämeentiellä sijaitsevassa ravintola Ondassa edessään viimeisen aterian tähteet: riisiä, linssejä, pari lohkoa appelsiinia ja kanelitanko.

– Riisi on ikiaikainen aasialaisen kulttuurin perusta. Se on myös elämän jyvä, sillä puolelle maapallon ihmisistä riisi on pääasiallinen ravinnon lähde. Appelsiini on elämän mehua ja hernekasveihin kuuluva linssi korvaa lihan. Koska chilitahna on Ondassa vahvinta laatua, otin sitä kyyneleen verran, Uusivirta sanoo.

– Chilissä maistuvat elämään kuuluva vaara ja sen huippuhetket.

Viimeisen aterian jälkeen on hyvä hetki miettiä kuolemaa.

Omia hautajaisiaan Uusivirta voisi juhlia lähikortteleissa, joihin Ondan lisäksi sijoittuvat Siltanen, rokkiklubi Kuudes Linja sekä Kaiku ja Stidilä -yökerhot.

– Aamuun asti auki olevissa paikoissa on mahdollista nauttia ajan rajattomuudesta samalla tavalla kuin vaikkapa Berliinin kuuluisassa yökerho Berghainissa, jossa seitsemän tunnin pimeyden jälkeen DJ avaa verhot ja auringonvalo tulvii sisään kuin uudelleen syntymä. Se onnistuu myös Helsingissä: kun Kaiku menee kiinni, Stidilä aukeaa.

UUSIVIRTA KYSEENALAISTAA perinteisen käsityksen elämän kestosta.

– Onko traagisempaa kuolla nuorena kuin vanhana? En ole ihan varma, kuoliko Jim Morrison nuorena.

Tietyllä tavalla voi ajatella, että hän eli vanhaksi. Elämä on kuin perhosen siivenisku elollisen elämän mil-

joonien vuosien jatkumossa, eli ihminen sitten 27- tai 117-vuotiaaksi.

Uusivirran mielestä on paljon mielekkäämpää elää kuoleman varjossa kuin kuolemattomuuden kuplassa. Siksi hän ajattelee kuolemaa joka päivä.

– Enemmän kuin oma kuolema minua pelottaa muiden kuolema.

Kuolema ei ole surullinen sille, joka kuolee, vaan sille, joka jää.

Uusivirralla ei ole selkeää näkemystä siitä, miten järjestäisi kuoleman jälkeiset asiat.

– Ehkä olisi hyvä, jos hautaustahtolomake tippuisi kaikille kolmekymmentä täyttäneille postilaatikkoon.

Silloin asiaa tulisi mietittyä. Vähän aikaa sitten muistutin yhtä yläasteen kaveria siitä, mitä hän kerran sanoi minulle: ”Kun kuolen laittakaa minut pahvilaatikkoon.”

– Minustakin tuntuisi oudolta antaa hautaustoimistolle monta tonnia rahaa ja valita etukäteen mallistosta pelkistetty puun värinen arkku.

Arkun designissa voisi olla mukana ekologisuus. Ehkä arkkuja voisi tehdä nyhtökaurasta.

man rajalla käyneet sanovat nähneensä tunnelin, jonka päässä on valoa. Uusivirta näkee elämän tunnelin.

– Meidät ohjataan tunneliin sen sijaan, että joku sanoisi, että sinun on mahdollista kiivetä vuoren yli tai kiertää vuori. Meille sanotaan, että tuonne jo isän isäsi ja äidin äitisi menivät, tuohon tunneliin me olemme menneet. Kun haluat ulos, kukaan ei paina nappia, joka avaisi hätäuloskäynnin lukituksen – ne aukeavat vain katastrofitilanteissa.

Siksi elämä on elettävä omilla ehdoilla.

– Keväällä ostamani Senecan Elämän lyhyydestä on kiertänyt koko kesän bändin mukana keikkabussissa. Kirjan keskeistä sisältöä on Senecan kirje appiukolleen. Appiukko oli kysynyt filosofi-vävypojaltaan, mitä hänen kannattaisi 62-vuotiaana tehdä, jäädä eläkkeelle vai jatkaa korkeassa virassa. Seneca kehotti jättämään viran välittömästi.

– Kaksi tuhatta vuotta sitten eläneen Senecan vastaus laajenee lopulta filosofiseksi tutkielmaksi siitä, miten ihmisen kannattaisi rajallinen aikansa käyttää. Lopulta hän melko selväsanaisesti kehottaa appiukkoaan jättämään maalliset asiat ja astumaan kohti ”pyhää ja korkeaa”.

Uusivirta kehottaa lukemaan Senecaa.

– Hänen ajatuksensa ovat yhä ajankohtaisia, koska silloisen eliitin eli vapaiden miesten problematiikka oli hyvin samansukuista kuin keskiluokan kysymyksenasettelu nyt. ■

LAUTASELLE JÄÄNYT kanelitanko tuo Uusivirran mieleen tunnelin. Kuole-

Olavi Uusivirta on yksi uuden Kuolemantanssi-levyn laulajista.

Levyä voi tilata Terhokodista.

”

ON PALJON MIELEKKÄÄMPÄÄ ELÄÄ KUOLEMAN VARJOSSA KUIN KUOLEMATTOMUUDEN KUPLASSA.

10 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 24.–28.9.

Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivilähde – Kaavin Kivi Oy, Kivituote Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy. Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

ke 12.9. klo 19 Olarin kko, Olarinluoma 4, Espoo. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3, Hki. su 16.9. klo 10 kirkkopyhä Paavalinkko, Sammatint.5, Hki; saarna S.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat Alasali. klo 11 kirkkopyhä Meilahden kko, Pihlajat.16, Hki; saarna K.Hildén; HNK. klo 15 Loviisan srk-koti, It.Tullik.6. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.1, H-kää. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 16 kirkkopyhä Herttoniemen kko, Hiihtomäent.23, Hki; saarna S.Kantola; ruokailu ja seurat. klo 18 Rajamäen kko srk-sali, Patruunant.7, N-järvi. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, J-pää. ti 18.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Autotalo, Kamppi. su 23.9. klo 10 kirkkopyhä Sammatin kko, Pappilant.1; seurat srk-talo. klo 14 kirkkopyhä Suomenlinnan kko; Suomenlinna C43; saarna V-M Hynninen; kahvit ja seurat kryptassa. klo 16 Seuratuvalla, Autotalo, Kamppi. ke 26.9. klo 19 Körttikodin seurat. to 27.9. klo 18 L-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 16.9. klo 13.30 Ristin tielle kutsutut Johdanto 1. Korinttilaiskirjeeseen - Tinja Halunen Ristin hullutus 1. Kor. 1 - Ritva Viitala Heinäkallion retkelle 22.9. ilmoittautuminen

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 18.09. klo 19 Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus, Peter Hilli.

Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai puhelimitse ti klo 12–14 ja esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä Petrus församling, Haagan pappilantie 2, 00320 Helsinki.

Esirukousiltoja pidetään syksyllä joka toinen viikko.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Rakennusala Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

www.katonmaalausespoo.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

ULOS KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi Kotisiivoukset. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Puh 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Palvelukseen halutaan Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Espoonaukio 7, p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Olisitko halukas avustamaan vanhusta?

Kyseeseen tulisi tavallisten hoitorutiinien lisäksi kaupassa käynti, ruuan lämmitys, vaatteiden silitys yms.

Työskentely tiimin jäsenenä, työvuoro kerrallaan 3 - 4 tuntia, aamu- tai iltavuoro, mukaan lukien viikonloput, sopimuksen mukaan. Kohde sijaitsee Länsi-Pakilassa, Pirkkolan urheilupuiston kupeessa.

Yhteydenotot: teampirkkola@gmail.com Laita viestiin lyhyt kuvaus itsestäsi ja kokemuksestasi, sekä puhelinnumero johon voimme soittaa.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Janna Laiho, 050 374 8174

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

10 000 viestiä päivässä Laulaja Benjamin Peltonen nousi somen kautta julkkikseksi, joka sai myös törkyviestejä.

– Itkin isälle, etten uskalla mennä kouluun bussilla, Peltonen kertoo.

Joka kymmenes koululainen kärsii pitkäaikaisesta koulukiusaamisesta ja yksinäisyydestä.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

V

aaleatukkainen, 16-vuotias suomenruotsalainen poika hymyilee huippusuositulla Instagram-tilillä. Seuraajat kommentoivat kuvien alle sydämin ja kehuvat täydelliseksi. Helsingin-vierailuilla tytöt kirkuvat ja työntyvät kainaloon yhteiskuvaan.

Samalle lukiolaispojalle tavallinen kouluaamu on tuskaa.

– Itkin isälle, etten uskalla mennä kouluun bussilla, koska joku voi tulla taas sanomaan minulle jotain, Benjamin Peltonen muistelee.

– Isä heitti autolla kouluun ja kysyi, että mitä ihmettä meidän pitäisi tehdä. Eihän se voi mennä niin, että pelkäät kaikkia ihmisiä Nykyään 21-vuotiaan artistin suurimpia faneja ovat olleet alusta asti tytöt – ja kritisoijia pojat.

– Koulun cooleja jätkiä ärsytti, kun kaikki huomio ei kiinnittynyt enää heihin. He tilittelivät, että mitä sä oikein kelaat, lopeta tuo flexaaminen. Jos hymyilin kuvassa, minua käskettiin lopettamaan se.

Aina löytyi joku asia, mistä sanoa. Kouluun meno pelotti sen vuoksi.

Peltonen arvelee, että monia ärsytti se, että hän nousi julkisuuteen pelkkien kuvien ja videoiden avulla. Hän ajatteli pystyvänsä ottamaan julkisuuden vastaan. Nyt viisi vuotta myöhemmin hän miettii, miten herkkä ja altis kommenteille on ollut.

– Jengi luulee, että sain somesta superitsevarman fiiliksen, mutta siinä kävi päinvastoin.

BENJAMIN PELTOSEN UUSI kappale Naarmuja feat.

IBE nousi 10.8. Spotifyssä Suomen kuunnelluimmaksi ja piti sijansa lähes viikon. Teinistä asti biisejä kirjoittanut Peltonen on yksi kappaleen tekijöistä. Hän on työstänyt viimeiset puolitoista vuotta Warner Music Finlandissa suomenkielistä musiikkia aiempien englanninkielisten biisiensä jälkeen.

Kun Helsingin Sanomat haastatteli vuonna 2013 sometähteä, tämä kertoi haaveilevansa laulajan urasta, vaikkei ollut mielestään siihen tarpeeksi hyvä.

– Somesuosio on ollut siinä mielessä siunaus, että sain mahdollisuuden tuoda itseäni esiin ja tehdä levytyssopimuksen. Samalla se on ollut jäätävä taakka. Jengi rakastaa toistella, että Benjamin ei voi olla oikea artisti, koska se on noussut Instagramin kautta.

Viime keväänä Peltonen poisti instatililtään @benjaminpeltonen kaikki vanhat kuvansa, mikä aiheutti kuohuntaa noin 346 000 seuraajan parissa.

– Herra Jumala, miten hyvä olo kuvien poistamisesta tuli! Ei tarvinnut lukea palautteita, vertailla itseään kehenkään tai katsoa tykkäysten määriä. Sen, mitä Instassa tapahtui, ei ollut tarkoitus tapahtua.

Se oli ihan kreisiä.

Peltonen vertaa itseään toiseen levy-yhtiönsä laulajaan.

– Jos olisin noussut Idolseista, olisin nyt IdolsBenkku. Samalla lailla puhuttiin Idols-Antista ennen kuin siitä tuli Antti Tuisku, jota kaikki rakastavat.

Sitten Benjamin Peltonen pahoittelee kohteliaasti, että puhuu niin paljon musiikista, vaikka hänen oli tarkoitus kertoa koulukiusaamisesta.

– Kiusaamisesta ei voi puhua liikaa.

PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA Benjamin Peltonen yritti hengailla muiden poikien kanssa, mutta ei koskaan kokenut kuuluvansa porukkaan.

– Minua jätettiin ulkopuolelle ja väheksyttiin, mutta en puhunut dissaamisesta edes porukoille kotona.

Peltonen muistelee, kuinka ala-asteen musiikinopettaja kysyi, keitä kiinnostaisi laulaa kuorossa.

– Minä ja tytöt viittasimme. Pojat sanoivat, että et Benkku todellakaan mene kuoroon, se on sikanoloa. Muut pojat pelasivat futista ja soittivat korkeintaan rumpuja ja kitaraa.

Peltonen kertoo, että hänelle ystävyys tyttöjen ja nykyään naisten kanssa on tuntunut luontevimmalta päiväkoti-ikäisestä asti.

”

En ole koskaan ollut mikään jätkäjätkä, joka puhuu vain futiksesta ja mimmien ulkonäöstä.

– Minulle on tilitelty paljon siitä, että Benkku hengaa tyttöjen kanssa. En ole koskaan ollut mikään jätkäjätkä, joka puhuu vain futiksesta ja mimmien ulkonäöstä. Jossain vaiheessa ulkopuolisuus harmitti niin paljon, että yritin olla sellainen, mut-

ta ei se vain toiminut. Paras ystäväni on nainen, eikä sukupuolella ole meidän suhteessa mitään väliä.

Sukupuoleen liitetyt odotukset saavat muuten hillitysti puhuvan Peltosen kiihtymään.

– Machoäijäilykulttuuri ärsyttää yli kaiken! Vihaan sitä ajattelutapaa, että pitäisi olla tietynlainen, koska on poika tai tyttö. Voin vain kuvitella, kuinka moni nuori miettii, että olenko ok tällaisena ja hyväksytäänkö minut. Haluan sanoa heille, että ole juuri sellainen kuin olet. Omaperäisyys on kaikkein siisteintä.

Peltosta vaivaa mennyt sivustakatsojan osa koulussa, jossa joitakin oppilaita kiusattiin ja haukuttiin häntä itseään rankemmin.

– Toivon, että olisin ollut rohkeampi ja kertonut kiusaamisesta opettajalle. Auttaisi monia, jos muut

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Kuka?

Benjamin Peltonen on 21-vuotias helsinkiläinen artisti. Hän ponnahti julkisuuteen Instagramissa 16-vuotiaana ja keskittyy nyt uuteen tulemiseen suomenkielisellä musiikilla.

Mitä?

Peltosen ensimmäinen suomenkielinen single Naarmuja feat. IBE julkaistiin 10.8. Se pysyi lähes viikon Spotifyssä Suomen ykkösenä. Uutta musiikkia tulee pian.

Motto Ole rehellinen itsellesi, äläkä anna periksi asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä.

– Muistan, kun luin tutun pitkää päivitystä itsestäni junassa ja olin ihan shokissa.

Peltonen muistelee, että sai kuumimpina aikoina Ask.fm:n kautta 10 000 viestiä päivässä – ja vastasi satoihin joka päivä.

– Kanavani oli tosi iso, siellä oli miljoonia tykkäyksiä. Kun kerroin hirveistä somekommenteista levy-yhtiössä, he sanoivat, että tee itsellesi palvelus ja lähde sieltä. Mietin, olenko ihan kreisi, kun poistan kanavani. Mutta olisin varmaan jossain osastolla, ellen olisi lähtenyt Askista jo 16-vuotiaana.

– Olen nyt enemmän sinut itseni kanssa kuin koskaan aiemmin. Olen tajunnut, että itsevarmuuteen ei välttämättä tarvita ulkoisia tekijöitä.

Aikaisemmin minulla oli niitä, mutta en todellakaan ollut itsevarma, sanoo Benjamin Peltonen.

puuttuisivat kiusaamiseen, koska harvalla kiusatulla on itsevarmuutta puhua asiasta itse. ”KAIKKI LÄHTI KÄSISTÄ.” ”Iso hypetys.” ”Buumi.”

Näin Benjamin Peltonen kuvaa sitä, kuinka hän muuttui tavallisesta Kaarinassa asuvasta lukiolaispojasta kymmenientuhansien seuraamaksi somejulkkikseksi.

Hehkuttavien kommenttien lisäksi tuli muutakin. Ensin Peltonen sai ”alentavaa kohtelua ja äijäkommentteja” oman koulun isommilta pojilta. Kun somesuosio räjähti, harvempi kehtasi enää haukkua kasvokkain. Se oli helpompaa Ask.fm:ssä, jossa sai kysyä ja sanoa anonyymisti mitä vain.

– Lukioaikanani kaikki, jotka olivat Instagramissa, olivat myös Ask.fm:ssä. Se on syntisin sosiaali-

”

Sain sellaisia anonyymejä viestejä, että tuntui kuin minulla ei olisi mitään ihmisarvoa. nen media, jossa olen ollut mukana. Sain sellaisia anonyymejä viestejä, että tuntui kuin minulla ei olisi mitään ihmisarvoa. Menin siellä ihan rikki.

Toisinaan joku kaverin kaveri saattoi arvostella Peltosta Ask.fm:ssä myös omalla nimellään.

IHMISPELKO JA HUONO olo jatkuivat vuosia. Ulkona Peltonen tunki huomiota herättävän vaalean tukkansa lippiksen alle ja katsoi maahan, jos joku tuli juttusille.

– Somesta ja muusta seurasi jäätävä ahdistus. On vaikea pysyä täysjärkisenä, kun saa mielipiteitä itsestään joka suunnalta. Menin lopulta puhumaan huonosta olostani psykologille, ja se oli maailman paras päätös.

Peltonen puhuu pitkään ongelmista avautumisen puolesta. Hän on sitä mieltä, että monen kannattaisi hakea itselleen tukea.

– Jengi treenaa kuntosalilla fysiikkaansa, mutta olen viime vuosina tajunnut, että on yhtä tärkeää treenata oman pään hyvinvointia. Ei ole todellakaan noloa käydä puhumassa asioistaan. Kannattaa jutella vaikka omille vanhemmille, ystävälle, koulukuraattorille tai psykologille.

Peltonen kehuu perhettään ja levy-yhtiön työntekijöitä, jotka ovat tukeneet ja sanoneet, että suosion myötä tulee aina myös vihaajia.

– Olen kirjoittanut biisejäkin siitä, että minua on vaivannut huono olo. Uskon, että jokaisesta tuntuu joskus pahalta, vaikka ulospäin näyttäisi, että kaikki on hyvin.

NYT TAKANA ON puolitoista vuotta hiljaiseloa, itsetutkiskelua ja biisien luomista uudessa kotikaupungissa Helsingissä.

– Oma aika ja itseeni tutustuminen ovat olleet kaikkein arvokkainta. Olen nyt enemmän sinut itseni kanssa kuin koskaan aiemmin. Olen tajunnut, että itsevarmuuteen ei välttämättä tarvita ulkoisia tekijöitä. Aikaisemmin minulla oli niitä, mutta en todellakaan ollut itsevarma.

Peltonen kertoo lakanneensa arastelemasta ihmisiä vasta viime vuonna. Hän on löytänyt omanhenkisiään ihmisiä, joiden kanssa voi jutella kaikessa rauhassa. Hän uskaltaa myös lähteä ystäviensä kanssa ulos piiloutumatta lippiksen alle.

– Isoin pelkoni on ollut, että jengi pitää minua turhana seurapiirijulkkiksena, joita haukutaan lehtien palstoilla. Voi kuulostaa kliseiseltä, mutta sain hullun itsevarmuuden sen jälkeen, kun olimme saaneet valmiiksi todella kovaa musaa. En anna epäilijöiden voittaa minua. ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Ujot, räjähtelevät ja joukosta erottuvat lapset joutuvat muita useammin kiusatuiksi. Joissakin luokissa kiusataan huomattavasti vähemmän kuin toisissa. Asiantuntijat ja lukijat kertovat, miksi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN

K

oulukiusaamisen sesonkiaika on juuri nyt. Kiusaamista ehkäisevän KiVa koulu -toimenpideohjelman projektipäällikön Anna Eskolan mukaan alkusyksyn kiusaamispiikki johtuu siitä, että lapset ja nuoret hakevat paikkaansa luokassa pitkän kesäloman jälkeen.

– Uusi alku on riski ja mahdollisuus. Olen tutkinut yläkouluun siirtymistä ja havainnut, että lasten kaverisuhteissa tapahtuu paljon muutoksia seiskaluokan alussa. Lapsi saattaa menettää vanhat kaverinsa yläkouluun siirtyessään, mutta aiemmin yksinäinen lapsi voi myös löytää ystävän tai oman porukan yläkoulussa, kertoo

kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila Turun yliopistosta.

Junttila on tutkinut lasten yksinäisyyttä, joka kietoutuu usein yhteen kiusaamisen kanssa. Jos lapsi seisoskelee seiskaluokan alussa välitunnilla usein yksin, se ennustaa kiusatuksi tulemista myöhemmin yläkoulussa.

Junttila määrittelee seuranpuutteen sosiaaliseksi yksinäisyydeksi.

Emotionaalisesta yksinäisyydestä taas kärsivät lapset, joilta puuttuu luotettu sydänystävä.

– Pienet pojat, nuoret miehet ja aikamiehet kärsivät emotionaalisesta yksinäisyydestä enemmän kuin tytöt ja naiset. On tabu sanoa, että poika tarvitsisi läheisen ystävän, jolle uskoutua. Poikien yksinäisyyden koke-

”

ON TABU SANOA, ETTÄ POIKA TARVITSISI LÄHEISEN YSTÄVÄN, JOLLE USKOUTUA. YKSINÄISYYSTUTKIJA NIINA JUNTTILA

HANNA OKSANEN, TURUN YLIOPISTO

Kouluissa kiusataan eniten nyt

muksen tekee vieläkin kipeämmäksi se yleinen ajatus, etteivät pojat edes tarvitse omaa ystävää vaan porukan, jonka kanssa pelata jalkapalloa.

Hiljaiset ja introvertit oppilaat jäävät muiden melskatessa helposti sivuun, ja pahimmassa tapauksessa myös pysyvät siellä.

– Jos poika ei halua olla kukkulan kuningas, hänet jätetään usein porukasta ja annetaan ymmärtää, että hän on virheellinen. Se on julmaa, Niina Junttila sanoo.

Hänen mukaansa kiusatuksi joutuvat herkästi myös impulsiiviset, räjähtelevät lapset.

– Lapsista on usein hauskaa, jos jotakuta on helppo härnätä.

Kouluterveyskyselyn mukaan moni lapsi kokee syrjivää kiusaamista.

Yhdenmukaisuuden paine on suurin yläluokilla, jolloin kiusataan eniten ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin, kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi. Pelastakaa Lapset ry julkaisi elokuussa kyselyn, jonka mukaan köyhyyden vuoksi erottuvia lapsia kiusataan paljon.

KiVa koulu -ohjelman projektipäällikkö Anna Eskola huomauttaa, että joukosta erottuminen ei automaattisesti laukaise kiusaamista.

– Jos poika ei halua olla kukkulan kuningas, hänet jätetään usein porukasta ja annetaan ymmärtää, että hän on virheellinen, kertoo yksinäisyystutkija Niina Junttila.

– Jossain luokassa lapsi saa änkyttää, nilkuttaa tai kulkea pyörätuolilla, eikä kenenkään mieleen tule, että häntä pitäisi kiusata.

KUINKA YLEISTÄ koulukiusaaminen on Suomessa? Siitä on olemassa monenlaisia lukuja. Aloitetaan myönteisistä: keväällä 2017 toteutetun Kouluterveyskyselyn mukaan kiusaaminen on vähentynyt. Suunta on pysynyt hyvänä pitkään.

Eniten kiusaamisesta kärsivät pojat. Yleisintä se on alakoulussa, jossa 8,1 prosenttia 4–5-luokkalaisista pojis-

”Luokkatoveriani kiusattiin yläasteella hikipingoksi. Nauroin itsekin mukana, vaikka hän oli ystäväni.

Lopulta kiusatun äiti soitti luokanvalvojalle ja kertoi kiusaamisesta. Luokkatoverini lähetettiin kanslistin ’avuksi’, ja sitten luokanvalvoja alkoi käydä läpi kiusaamista ja auttoi luokkaa ymmärtämään, ettei tämä käynyt. Itselleni se oli hyvä herättäjä siihen, että kiusattua pitäisi puolustaa. Aloin ymmärtää, että ystävälläni oli oikeus olla taitava, lahjakas, innokas ja ahkera ilman, että se oli minulta pois. Myöhemmin pyysin häneltä anteeksi, että olin kadehtinut ja kiusannut.” Nainen, 46

Kymmenkunta vuotta sitten Karamzinin alakoulussa Espoossa juhlittiin. Koulu oli ollut vuoden mukana KiVa koulu -toiminnassa ja kysynyt sen jälkeen oppilailta kokemuksia.

– Tulokset olivat ällistyttävän hyviä. Lasten kokema kiusaaminen väheni dramaattisesti, ja he kertoivat, että koulussa on nyt mukavampaa kuin ennen, muistelee rehtori Jouni Hörkkö.

Samat kysymykset on esitetty lapsille sen jälkeen joka vuosi hiukan vaihtelevin tuloksin. Viime vuonna tuli esiin tavallista enemmän kiusaamista. Hörkkö arvelee syyksi ahtaita väliaikaistiloja, joihin oppilaat siirtyivät koulun sisäilmaremontin vuoksi.

– Näppituntumani on, että levoton tilanne vaikutti lapsiin. Osa oppilaista joutui parakkikouluun,

eikä meillä ollut lainkaan liikuntasalia eikä käsityöluokkaa. Oppilaat vasaroivat portailla. Toivottavasti tämä lukuvuosi menee paremmin, kun olemme saaneet lisää tiloja naapurikoulusta.

Kiusaamistapaukset tulevat useimmiten esiin niin, että lapsi purkaa mieltään kotona, ja vanhemmat ottavat yhteyttä kouluun. Sen jälkeen kaikki kiusaamiseen osalliset lapset puhutetaan yksitellen ja kiusaaminen nostetaan yhteiseksi huolenaiheeksi.

– Joskus kiusaamisesta epäilty pieni Kalle tulee keskusteluun sillä asenteella, että minä en ole tehnyt mitään. Opettajat rauhoittavat, että sinua ei syytetä, mutta oletko huomannut, että Villellä on paha mieli. Olisiko mitään, mitä voisit tehdä Villen hyväksi?

Kalle saattaa silloin vastata, että voisin pyytää anteeksi. Usein te-

SIRPA PÄIVINEN

Rehtori: ”Kiusaaminen väheni dramaattisesti”

Espoon Karamzinin koulun rehtori Jouni Hörkkö huomasi koulukiusaamisen lisääntyvän, kun oppilaat muuttivat ahtaisiin väliaikaistiloihin koulun sisäilmaremontin vuoksi.

hoaa, kun Kalle laitetaan silmäkkäin sen kanssa, miltä Villestä tuntuu, Hörkkö selittää.

Netissä tapahtuva kiusaaminen on koululle hankalaa, koska se tapahtuu lasten omilla laitteilla ja paljolti vapaa-aikana. Siihen puuttumiseen Hörkkö pyytää aina vanhempien apua.

– On pelottavaa, miten valtavan sosiaalisen häpäisyn kohteeksi lapsi voi joutua. Koulun kriisiryhmä on puuttunut hyvin vakavasti ja nopeasti tapaukseen, jossa pienen porukan keksimä perätön juttu yhdestä oppilaasta levisi laajalle. Vaadimme jokaista vanhempaa keskustelemaan välittömästi asiasta jälkikasvunsa kanssa ja kohdensimme erityistoimet pilan alkuunpanijoille. Tuskin heidänkään tarkoituksenaan oli murskata yhtä lasta.

Tämä tilanne saatiin loppumaan onnellisesti.

”Kunnon sanktio tarvitaan niin kiusaajalle kuin tämän vanhemmillekin.

Kiusaaja vaihtaa koulun koulukotiin. Kotona ja koulussa otetaan kiusaaminen vakavasti, eikä vähätellä. Se, ettei opettaja muka näe, ei kerro sitä, ettei kiusaamista olisi.

Välituntivalvojien pitää kiertää pihaa eikä seistä juoruamassa jossain pimeässä nurkassa.

Oma kokemukseni on 80-luvulta, jolloin silmät suljettiin kiusaamiselta totaalisesti.” Nainen, 47

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

POTKIMISTA, LYÖMISTÄ, nimittelyä.

Nämä kiusaamisen muodot aikuinen havaitsee helpoimmin.

Niina Junttilan mukaan ostrakismi eli näkymättömäksi tekeminen aihe­ uttaa kuitenkin ihmiselle yhtä suurta kipua kuin fyysinen väkivalta. Juntti­ lalta on ilmestynyt aiheesta kirja Kaiken keskellä yksin (Tammi 2018).

– 12­vuotias poika kuvasi ostrakis­ mia näin: ”Jos sais valita, niin mielum­ min ottaisin, et joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa

lukiu u o k n Mite

saa

MIKA KURKILAHTI

ta ja 6,4 prosenttia tytöistä kertoi jou­ tuvansa kiusatuksi viikoittain. Yläkou­ lussa kiusattiin 6,9 prosenttia pojista ja 4,7 prosenttia tytöistä.

Kiusaamisen muodot muuttuvat oppilaiden kasvaessa. Nettikiusaa­ misesta puhutaan paljon, mutta se on vain pieni osa kaikesta kiusan­ teosta.

– Yläkoulussa fyysinen kiusaami­ nen vähenee, mutta ryhmän ulko­ puolelle jättäminen, seksuaalinen häi­ rintä ja nettikiusaaminen lisääntyvät, Anna Eskola kertoo.

Jatko­opinnoissa kiusaaminen vä­ henee edelleen ja on lukioissa harvi­ naisempaa kuin ammatillisissa oppi­ laitoksissa.

– Kiusaamista saattaa olla koulussa yhtä usein kuin ennen, vaikka kiusaa­ vien ja kiusattujen oppilaiden määrä on vähentynyt. Vaikka harvempia kiu­ sataan, heitä kiusataan enemmän, Es­ kola selittää.

Yksinäisyystutkija Niina Junttilan mukaan suunnilleen joka kymmenet­ tä lasta kiusataan koulussa vuodesta toiseen, ja yhtä moni koululainen on kroonisesti yksinäinen. Usein kyse on samoista lapsista.

– Jokainen valitsee itse, millaiseen toimintaan menee mukaan, sanoo KiVa koulu -toimenpideohjelman projektipäällikkö Anna Eskola.

mua. Mä luulen, ettei mun luokkalai­ set ees muista mun nimeä.”

Yksinäisyyden pitkittyessä lapsi muuttuu yhä epävarmemmaksi mui­ den seurassa, mikä saa muut jättä­ mään hänet yhä enemmän ulkopuo­ lelle.

– Opettajat sanovat usein, että se yksi lapsi on aina yksin, koska ei halua olla muiden kanssa. Silti lapsi voi toi­ voa kaikkein eniten sitä, että joku tuli­ si juttelemaan hänen kanssaan.

Näkymättömyys kaveripiirissä tai omassa kodissa voi saada lapsen myös kiusaamaan muita.

? ppuu o l n mine

ta as tv ija at av

”Sillä, että ihmiset tajuavat kuinka väärin se on, ja että siihen puututaan ajoissa.”

Tyttö, 13

VANHEMMAT EIVÄT PYSTY hankki­ maan lapselleen ystäviä, mutta voi­ vat auttaa tutustumisessa. Koululuo­ kan henkeä tutkitusti parantaa, jos lasten vanhemmat tuntevat toisensa.

– Matti ei voi kiusata Pekkaa, jos heidän äitinsä ovat hyviä kavereita.

Silloin kiusaaminen paljastuisi he­ ti, mikä olisi noloa. Lapset myös nä­ kevät, miten uusiin ihmisiin tutustu­ taan, kun vanhemmat näyttävät mal­ lia, Niina Junttila selventää.

Myös ruokapöytäkeskusteluilla ko­ tona on iso vaikutus.

– Jos vanhemmat puhuvat lastensa kanssa kaikenlaisista asioista, se en­ nustaa tosi vahvasti sitä, että lapsi ei jää koulussa yksin, Junttila sanoo.

Junttila kannustaa vanhempia kuuntelemaan ja uskomaan lastaan, rakastamaan aina ehdoitta ja hakeutu­

”

JOS VANHEMMAT PUHUVAT LASTENSA KANSSA KAIKENLAISISTA ASIOISTA, SE ENNUSTAA TOSI VAHVASTI SITÄ, ETTÄ LAPSI EI JÄÄ KOULUSSA YKSIN. YKSINÄISYYSTUTKIJA NIINA JUNTTILA

5

maan tarvittaessa yhteistyöhön mui­ den vanhempien ja koulun kanssa.

– Olet hieno ja tärkeä ihminen, ja pääsemme yhdessä yli tästä vaikeasta tilanteesta. Tämä vanhemman on tär­ keää tehdä selväksi kiusaamisesta tai yksinäisyydestä kärsivälle lapselleen.

Junttila muistuttaa, että myös kiu­ saava lapsi tarvitsee lämpöä ja lähei­ syyttä.

– Lapsen kanssa on hyvä jutella kiu­ saamisen syistä. Puratko omaa pahaa oloasi? Ymmärrätkö, että toisiin sat­ tuu, kun heitä kohtelee huonosti?

LAKIIN KIRJATTIIN vuonna 2003, että kaikilla kouluilla on oltava suunnitel­ ma opiskelijoiden suojaamiseksi väki­ vallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Yli 900 peruskoulua eli noin kolmas­ osa soveltaa KiVa koulu ­toimenpide­ ohjelmaa, johon kuuluu kiusaamis­ ta ja sen ehkäisemistä käsitteleviä oppitunteja sekä valmiita kiusaami­ seen puuttumisen malleja. Siinä kiu­ saaminen nähdään ryhmäilmiönä, jo­ ka edellyttää sivustakatsojien hiljaista mukanaoloa.

– Jokainen valitsee itse, millaiseen toimintaan menee mukaan. Kiusaajan voima vähenee jo siitä, jos muut sa­ novat tilanteen jälkeen kiusatulle, että tapahtunut oli väärin. Sivustakatsojia rohkaistaan kertomaan näkemästään myös opettajalle ja vanhemmille, An­ na Eskola kertoo.

KiVa koulu ­ohjelmassa on selvitel­ ty, miksi joissakin kouluissa kiusataan huomattavasti vähemmän kuin toisis­ sa. Lopputulos on, että aktiivinen ja pitkäjänteinen työskentely tuottaa tu­ loksia.

– Poppakonsteja ei ole. Kiusaa­ misen torjuminen vaatii jatkuvaa työtä ■.

”Koulu kutsuu koolle kiusatun ja kiusaajan vanhempineen, mietitään yhdessä keinoja estää kiusaaminen ja sovitaan tavoitteet. Pidetään tarkistuspalaveri, jossa katsotaan, onko tavoitteissa edetty ja jos ei, niin tarvitaan mukaan lisää toimijoita, esimerkiksi psykologi, koulukuraattori, toimintaterapeutti ja lastensuojelu. Ei jäädä hyssyttelemään ja odottelemaan!” Nainen, 35

Varhaisnuorisotyöntekijä: ”Parhammillaan koulukiusattu löytää paikan seurakunnasta” – Kun lapsilta kysytään kerhon tai leirin aluksi, mitä sääntöjä tar­ vitaan, he vastaavat aina, että ke­ tään ei saa kiusata, kertoo Van­ taan Korson seurakunnan var­ haisnuorisotyöntekijä Terho Kettunen.

Kettusen mukaan moni van­ hempi tuo koulussa kiusatun lap­ sensa mielellään juuri seurakun­ nan kerhoon tai leirille. Hän on huomannut 24 vuoden työuransa aikana, että seurakunnan toimin­ taan tulee mukaan myös koulu­ kiusattuja nuoria. He hakeutuvat esimerkiksi ohjaamaan pienem­ pien kerhoja.

– Hiljaiset nuoret ovat usein todella hyviä kerhonohjaajia. He ymmärtävät erilaisuutta. Nuoret kasvattavat tehtävässä itsetun­ toaan ja ryhmänohjaamistaito­ jaan.

Rippikoulun isosiksi hakeu­ tuu Kettusen mukaan enemmän sellaisia nuoria, jotka ovat mie­ lellään esillä. Toisinaan samassa isosporukassa on koulukiusattu ja hänen kiusaajiaan.

– Parhammillaan koulukiusat­ tu löytää seurakunnasta paikan, jossa häntä ei kiusata, ja kiusaa­ jat huomaavat, ettei toisia sovi kohdella huonosti.

SIRPA PÄIVINEN

k Lu

”Opettajien pitää olla aktiivisia ja ’rikkoa’ kaveriporukoita, jotta ketään ei suljeta pois. Tyttäreni kärsi aikoinaan muun muassa siitä, että kukaan ei suostunut tekemään hänen kanssaan paritai ryhmätöitä eikä halunnut istua samaan lounaspöytään.

Ehdottaisin kiertävää istumajärjestystä lounasruokailuissa.” Nainen, 58

– Jos lapsi kokee, ettei häntä näh­ dä, hän saattaa ärsyttää muita ja ot­ taa huomion pahalla, Junttila sanoo.

Kiusaajilla on Junttilan mukaan usein turvaton ja epävakaa kiintymys­ suhde vanhempaansa.

– Toki on paljon muitakin syitä kiu­ sata.

B

Korson seurakunnan varhaisnuorisotyöntekijä Terho Kettunen on nähnyt koulukiusatun ja -kiusaajan lähentyvän toisiaan isosina.

6B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Huivi päässä vain moskeijassa Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami Sherin Khankan kannustaa musliminaisia vaatimaan oikeuksiaan.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

S

herin Khankan tietää olevansa kiinnostava. Hän on Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen imaami, uskonnollinen uudistaja, aktivisti, feministi ja neljän lapsen äiti. Kun Khankan elokuun lopussa vieraili Suomessa, kahteen päivään oli mahdutettu kaksitoista haastattelua ja lisäksi yleisöluento Helsingin yliopistossa.

Vierailun aikana on puhuttu Khankanin perustamasta moskeijasta, musliminaisten pukeutumisesta ja tasa-arvosta. Haastatteluja varten Khankan on pukeutunut imaamin roolinsa mukaisesti pitkään valkoiseen pukuun, jota hän käyttää moskeijassa rukousta johtaessaan.

Suomalaisia Khankanissa kiinnostaa myös hänen perhetaustansa, sillä hän on kasvanut Tanskassa syyrialaisen, ei-uskonnollisen muslimi-isän ja suomalaisen luterilaisen äidin tyttärenä. Vanhemmilla oli periaate, että lapset saavat itse valita uskontonsa. Khankan teki oman valintansa 19-vuotiaana.

– En oikeastaan osaa selittää, miksi valitsin islamin. Kyseessä on enemmänkin tunteella kuin järjellä tehty päätös, hän toteaa.

– Minulle kristinusko ja islam edustavat samoja arvoja: rakkautta, anteeksiantoa, armoa ja anteliaisuutta. Toki teologia ja ulkoiset uskonnonharjoittamisen muodot ovat erilaisia. Minulle sopii se tasapaino, joka islamissa on uskonnon arvojen ja rituaalien välillä.

Khankanin perheessä vietettiin kristillisiä juhlapyhiä, ja edelleen Khankan käy kirkossa silloin tällöin.

– Ajattelen, että moskeijat, kirkot ja synagogat ovat kaikki saman Jumalan huoneita. Uskon yhteen Jumalaan, joka loi maailman moneuden. Ibn Arabi, joka oli 1100- ja 1200-lukujen taitteessa elänyt islamin uudistaja, sanoo sen hienosti eräässä runossaan: se, joka tuomitsee muut uskonnot, tuomitsee Jumalan, joka on kaiken lähde.

Kaikkein vahvimmin Khankan tuntee olevansa muslimi silloin, kun hän kuulee rukouskutsun. Joka kerta se koskettaa sydäntä ja sielua. Nuorena hän opiskeli Damaskoksessa Syyriassa, ja rukouskutsu kuului viidesti päivässä eri suunnista kaupungin monista moskeijoista.

– Ihanin oli aamun ensimmäinen rukouskutsu.

Oli hienoa herätä siihen ja erilaisten ihmisäänten kuoroon.

"NAINEN ON islamin tulevaisuus" julistaa Sherin Khankanin juuri suomennettu kirja. Mitä hän haluaa sillä sanoa?

– No, naiset ovat aina olleet islamin tulevaisuus –

enkä siis sano, että miehet eivät olisi. Jos kirjan nimi loukkaa jotakuta, se kertoo siitä, että hän ei ole ymmärtänyt naisten ja miesten olevan saman arvoisia, Khankan sanoo hymyillen.

– Puolet ihmiskunnasta on naisia. Patriarkaaliset tulkinnat ja lukutavat täytyy haastaa, ja niin tullaan väistämättä tekemään. Naiset vaativat oikeuksiaan, ja he haluavat samat mahdollisuudet kuin miehillä on.

Naisten äänten tuominen kuuluviin on yksi Khankanin tavoitteista. Sen lisäksi hän on puhunut aktiivisesti avaramman Koraanin-tulkinnan puolesta. Hän muistuttaa, että suurin osa Koraanista käsittelee ihmisenä elämistä ja ihmisten keskinäisiä suhteita ja monet Koraanin kohdat ovat sidoksissa sen syntyhetken maailmaan. Siksi niitä ei pitäisi lukea kirjaimellisesti.

– Ne kohdat täytyy tulkita eri tavalla eri aikoina ja eri yhteiskunnissa. Koraani on dynaaminen kirja. Se on eettinen ja hengellinen opas, ei mikään lakikirja. Jos sitä ei saa tulkita, se ei myöskään anna meille ratkaisuja jokapäiväisen elämän ongelmiin, Khankan sanoo.

”

MINULLE KRISTINUSKO JA ISLAM EDUSTAVAT SAMOJA ARVOJA: RAKKAUTTA, ANTEEKSIANTOA, ARMOA JA ANTELIAISUUTTA.

JOS ASIOIDEN haluaa muuttuvan, hyvät ja perustellutkaan argumentit eivät Khankanin kokemuksen mukaan riitä. Täytyy toimia ja näyttää vaihtoehto. Siksi Khankan kollegoineen perusti Kööpenhaminaan naisille tarkoitetun Mariam-moskeijan.

Siellä rukousta johtavat, saarnoja pitävät ja sielunhoitoa ja hengellistä ohjausta antavat vain naiset.

Tämän tästä Khankanilta ja hänen naiskollegoiltaan kysytään, millä oikeudella he toimivat niin: kuka on antanut heille valtuudet perustaa moskeijan ja kutsua itseään imaameiksi?

– Toimintamme perustuu lujasti islamilaiseen teologiaan. Emme tee mitään uutta, vaan meidän reformaatiossamme on kyse juurille palaamisesta.

Jo profeetta Muhammad antoi naisten johtaa rukousta, Khankan sanoo.

Hän lisää, että heidän aktivismillaan on myös vahva tiedollinen pohja. Mariam-moskeijassa imaamina ei voi toimia kuka tahansa vaan heiltä vaaditaan akateeminen koulutus, arabian kielen taito ja islamilaisen sielunhoidon opinnot. Esimerkiksi Khankanilla itsellään on tutkinto uskontososiologiasta sekä psykoterapeutin koulutus.

– Oikeastaan kysymys on siitä, että ihmisillä sukupuoleen katsomatta pitää olla oikeus tehdä sitä, mihin heidät on koulutettu ja minkä he osaavat. On monia miespuolisia pappeja ja imaameja, joilla ei ole pätevyyttä sielunhoitoon, mutta jotka silti tekevät sitä. He ovat ehkä hyviä saarnaamaan, mutta eivät keskustelemaan ihmisten kanssa, Khankan lisää.

Juuri sielunhoito ja hengellinen ohjaus ovat hänen mukaansa Mariam-moskeijan vahvuuksia. Monet naiset ovat olleet helpottuneita voidessaan keskustella asioistaan naispuolisen imaamin kanssa.

Khankanin vastaanotolla käsitellään usein esimerkiksi identiteettiin liittyviä kysymyksiä, kuten huivin käyttöä. Siihen moskeijan naisilla ei ole yhtä oikeaa vastausta.

– Emme tuputa tai tuomitse, vaan kuuntelemme ja toimimme aina ihmisen omista lähtökohdista käsin, Khankan sanoo.

Itse hän käyttää huivia vain moskeijassa.

MARIAM-MOSKEIJA ON toiminut nyt kaksi vuotta.

Sinä aikana moskeijassa on siunattu yli kolmekymmentä avioliittoa. Noin puolet niistä on ollut sellaisia, joita muut moskeijat Tanskassa eivät hyväksy, koska puolisoilla on eri uskonto. Mariam-moskeijassa on myönnetty myös islamilaisia avioeroja naisille, jotka elävät väkivaltaisessa suhteessa. He kokevat jääneensä vangiksi islamilaiseen avioliittoon, vaikka ovatkin saaneet virallisen, Tanskan lain mukaisen avioeron.

Moskeijan pyörittäminen on vaatinut paljon työtä, ja välillä Sherin Khankan huomaa miettivänsä, mitä onkaan tullut aloittaneeksi. Moskeija mullisti myös hänen perhe-elämänsä, sillä aviomies vaati, että hänen on valittava joko työ tai avioliitto. Päätös oli vaikea, mutta Khankan valitsi työnsä ja kertoo hyväksyvänsä tapahtuneen.

– Kun itse on keskellä jotakin asiaa ja johtamassa muutosta, sitä elää vain tässä hetkessä. Läheisille se on vaikeampaa, sillä heillä on enemmän aikaa pelätä seurauksia. Monet miehet kannattavat vallankumousta ja tukevat naisten moskeijaa – he vain eivät halua, että juuri heidän vaimonsa tai tyttärensä on sen johdossa. ■

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Sherin Khankan kokee imaamina olevansa sekä Jumalan että toisten ihmisten palvelija.

B

7

8B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Kuka?

Julia Thurén, 31, on vapaa toimittaja, bloggaaja ja tietokirjailija. Asuu Helsingin Hermannissa miehensä ja 2-vuotiaan poikansa kanssa.

Mitä?

Ensimmäinen tietokirja Kaikki rahasta – näin säästin kymppitonnin vuodessa (Gummerus) ilmestyy syyskuussa, Lapsiperheen parisuhdekirja ensi vuonna. Aloitti juuri Noin viikon studio -ohjelman taustatoimittajana. Thurén valittiin elokuussa vuoden positiivisimmaksi helsinkiläiseksi.

Motto

”Aina voi luovuttaa.”

Suoraan sanoen Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti Julia Thurén uskoo radikaaliin avoimuuteen.

Siksi hän kertoo esimerkiksi raha-asioistaan.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

että salailu tuo asioihin ylimääräisen kerroksen. Toki asioiden pitää olla jo­ tenkin käsitelty eikä avohaavoja kan­ nata panna kaikkien arvioitavaksi, mutta asioista kertominen ei ole re­ tostelua ja revittelyä, vaan perusarkea.

uori nainen istuu keit­ tiön pöydän ääressä lapsensa kanssa, lukee Hesaria ja kommentoi kipakkaan sävyyn tai kuten hän itse sanoi­ si ränttää jostakin ajankohtaisesta ai­ heesta. Myöhemmin näistä ajatuksis­ ta saattaa jalostua blogipostaus, leh­ tijuttu tai vaikka materiaalia kirjaan.

Tältä näyttää Julia Thurénin arki, ainakin, jos sitä katsoo hänen Insta­ gramiin lähes päivittäin kuvaamiensa videopätkien perusteella. Thurén on toimittaja ja pian myös tietokirjailija, joka tunnetaan myös suositusta Julia­ ihminen­blogistaan. Thurén uskoo, et­ tä sitä luetaan, koska hän sanoo, mi­ tä ajattelee.

– Perustellut mielipiteet kiinnosta­ vat, samoin kepeys ja huumori. Tyy­ lini on yhdistelmä näistä.

Aiheet blogissa ja Insta­tilillä ovat usein yhteiskunnallisia, mutta samal­

JULIA THURÉNIN ELÄMÄ näyttää vah­ vasti itäisen kantakaupungin tiedosta­ van hipsterin elämältä, mutta lapsuus oli ihan muuta. Perhe asui Kakskerran saaressa Turussa, kaukana palveluista ja kavereista. Onneksi lapsia oli neljä ja porukalla pystyi keksimään kaiken­ laista luovaa kuten testaamaan, kuin­ ka kauan he jaksavat valvoa (72 tuntia).

Thurén harkitsi opettajan ammat­ tia, mutta päätyi 16­vuotiaana isoäitin­ sä vinkistä Turun Sanomien nuorten toimitukseen ja myöhemmin lehden avustajaksi. 21­vuotiaana mediatutki­ muksen opiskelijana hänet valittiin toimittajaksi nuorten tyttöjen lehteen Demiin ja siitä edelleen Apuun ja Tren­ diin. Thurén sanoo, että Demissä työs­ kentely teki hänestä sellaisen toimit­ tajan kuin hän on.

– Menin sinne vuonna 2009, ja sil­ loin siellä käytiin ne keskustelut, mi­ tä nyt käydään muualla. Sellaiset, et­ tä tytöille ei puhuta poikaystävästä, vaan kullasta.

N

la Thurén paljastaa itsestään paljon.

Postauksissa näkyvät koti, perhe ja ystävät – ja ne hetket, kun väsyttää.

Thurén on kertonut muun muassa palkkansa ja tuntojaan vanhemmuu­ desta. Hän on pohtinut, olisiko hä­ nellä varaa erota, ja kertonut, miltä tuntui, kun pikkusisko kuoli vauvana.

Yleensä avoimuus ei hirvitä.

– Uskon radikaaliin avoimuuteen, siihen, että asiat näytetään sellaisena kuin ne ovat. Kuten Instan seuraajat tietävät, meillä on usein aika sotkuis­ ta. Lapsellani on aika usein jotain rah­ kaa naamassa ja kaikki on tosi arkista.

Suoraan sanomisen taustalla on myös tietoinen päätös. Kun Thurénin vanhemmat erosivat hänen ollessaan kahdeksanvuotias, Thurén ei halun­ nut kertoa asiasta edes parhaalle ka­ verilleen pariin vuoteen. 1990­luvun pikkupaikkakunnalla avioero tuntui häpeälliseltä jutulta.

– Siitä lähtien olen ajatellut niin,

Noin vuosi sitten Thurén irtisa­ noutui ja ryhtyi freelanceriksi. Rat­ kaisu on osoittautunut oikeaksi: töi­ tä on riittänyt, ja se on mahdollista­ nut sen, että hän voi keskittyä aihei­ siin, jotka häntä eniten kiinnostavat.

Juuri nyt Julia Thurénia kiinnostaa eniten raha, josta hän on myös kir­ joittanut paljon. Se liittyy lähes kaik­ keen, kuten tunteisiin, arvoihin, ym­ päristöön ja tasa­arvoon.

– Jos saisin valita urani uudestaan, voisin olla kulutustutkija. Olen haas­ tatellut kirjaani varten monia kulutus­ tutkijoita ja ajatellut, että nämä ihmi­ set pääsevät perille siitä, mitä ihmi­ syys on ja miten ihmiset toimivat ja reagoivat.

Varsinkin silloin, jos rahaa voi käyttää muuhunkin kuin välttämät­ tömyyksiin, tiliote kertoo, mitä ihmi­ nen arvostaa.

– Olen ruvennut ajattelemaan rahaa enemmän prioriteettivalintoina. Olisi voinut kuvitella, että vähennän kulu­ tusta, kun alan kirjoittaa rahasta, mut­ ta en ole vähentänyt. Palkkasin siivoo­ jan kotiin joka toinen viikko, koska ta­ jusin, että minun pitää käyttää siivoa­ misaika vaikka kirjan tekemiseen.

Rahalla saa myös onnea. Onni ei välttämättä synny omistamisesta,

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

vaan esimerkiksi siitä, että voi ostaa palveluita ja samalla aikaa sille, mistä nauttii ja minkä osaa.

– Ulkona syömiseen menee paljon rahaa, mutta minut tekee onnelliseksi se, että ei tarvitse tehdä ruokaa itse.

KIRKKO JA KAUPUNGIN kolumnistina Julia Thurén uskoo olevansa ainakin räväkkä.

– Minusta saa räväkän mutta humoristisen kolumnistin. Yritän välttää pateettisuutta, vaikka joskus vähän sorrun siihen. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat minua, mutta inhimillisestä näkökulmasta. Perhejuttuja en aio kirjoittaa, elleivät ne tule jostakin yhteiskunnallisesta mieleen.

”

Professori Jaana Hallamaan mukaan ihmisen luontaiset toimintatavat ruokkivat jakolinjoja.

Älä rakenna karsinoita

JOS SAISIN VALITA URANI UUDESTAAN, VOISIN OLLA KULUTUSTUTKIJA.

Kirkkoon ja uskontoon liittyvät asiatkaan eivät ole Thurénille vieraita, sillä hän on saanut hyvin tanakan kristillisen kasvatuksen. Isä Lauri Thurén on pappi, joka työskentelee nykyään eksegetiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Kun Julia oli lapsi, kotona luettiin ruoka- ja iltarukoukset ja sunnuntaina käytiin kirkossa.

– Minusta se oli mukavaa ja turvallista. Meillä oli tosi paljon perhetuttuja, ja vanhemmat pitivät raamattupiirejä.

– Olin myös tosi hyvä uskonnossa, kun tiesin kaikki Jeesus-tarinat. Olin oppinut ne pyhäkoulusta tai Lasten Raamatusta.

Toisinaan Julia Thurén keskustelee isänsä kanssa uskontoon ja kirkkoon liittyvistä aiheista. Ote on tosin lähinnä tieteellinen.

– En tiedä, mitä isä tähän sanoo, mutta koska hän on professori, niin se menee aika usein niin, että hän alkaa luennoida jostakin ja minä kuuntelen. Onnekseni isä on tosi hauska ja hyvä luennoitsija ja saarnojen pitäjä.

Hän on myös työidolini, todella fiiliksissä aina, kun on kirjoittanut uuden artikkelin tai tutkimuksen.

Julia Thurénin oma suhde kirkkoon on myönteinen ja läheinen. Hän sanoo fanittavansa kotiseurakuntansa Paavalin kirkkoherraa Kari Kanalaa ja seurakunnan meininkiä.

– Hän on sairaan siisti tyyppi! On Kirkkokaljat ja Päiväunet kirkossa -tapahtumat, ja keskiviikkoisin mekin käymme kirkolla syömässä. Se on sellaista yhteisöllisyyttä, josta tykkään.

Thurén on ollut huomaavinaan, että hänen tuttavapiirissään muutamat ovat liittyneet takaisin kirkkoon ja mielikuva kirkosta on kohentunut. Ehkä se on sitä, että ollaan yli 30-vuotiaita ja ajatellaan vähemmän mustavalkoisesti. Ehkä kirkkokin on muuttunut.

– Kirkko on tehnyt tosi makeita juttuja. Oli Aleppon kellot, on autettu pakolaisia. Kirkko on näyttänyt vahvaa inhimillisyyttä, sellaista, mitä ei ole löytynyt muualta yhteiskunnasta. ■

Käytä joukkoliikennettä siedätyshoitona viholliskuvia vastaan, ehdottaa Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina aloittava Jaana Hallamaa.

K

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA SIRPA PÄIVINEN

ahtia jakautuminen. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa nimeää epäröimättä ison ja ajankohtaisen eettisen kysymyksen, joka suomalaisten pitää kohdata.

Alussa on ihminen, jonka ympärillä kaikki muuttuu vauhdilla. Elämää kannattelevat rakenteet hajoavat.

Kokemus uhattuna olemisesta saa etsimään turvaa omalta tuntuvasta ryhmästä. Se herättää halun pystyttää tiukkoja rajalinjoja, joita vartioidaan vihapuheella. Uteliaisuuden tilalle tulee vetäytyminen ympäröivästä maailmasta.

Vuonna 2017 ilmestyneessä kirjassaan Yhdessä toimimisen etiikka (Gaudeamus) Hallamaa tarkasteli sitä, mitkä asiat ovat edellytyksenä hyvälle yhteistoiminnalle. Nyt hän piirtää muutamalla vedolla negatiivisen kehän, jossa yhdessä toimimisen edellytykset voidaan menettää.

– Tunnemme saman ilmiön omasta elämästämme. Kun töissä ja kotona on tiukkaa, joustavuutemme vähenee ja pinna lyhenee. Reaktiomallimme tulevat suoraviivaisemmiksi. Sama ilmiö näkyy nyt nettikeskusteluissa ja politiikassa, Hallamaa sanoo.

on rajojen sulkeminen, jotta voimme olla tekemisissä vain itse valitsemiemme kumppaneiden kanssa, Hallamaa sanoo.

UUSIEN JAKOLINJOJEN taustalla on Hallamaan mukaan perinteisesti etuoikeutetussa asemassa olleiden ammattiryhmien kokema putoaminen. Ihmisiä odottanut hyvä ja selkeä tulevaisuus on poissa.

Viime kuukausina Hallamaa on opiskellut ymmärtääkseen, mitä sen jälkeen tapahtuu. Yksi tärkeä löytö on ollut yhdysvaltalaisen sosiologin Arlie Hochschildin tutkimus Strangers In Their Own Land.

Hochschild kartoitti amerikkalaisen teekutsuliikkeen syntyä taantuvalla ja pahoin saastuneella Louisianan alueella. Poliittinen liike oli osaltaan mukana nostamassa Donald Trumpia Yhdysvaltojen presidentiksi.

Miksi tiukille ajautuneet ihmiset kannattivat poliitikkoja, jotka ajoivat rikkaiden verovähennyksiä ja vastustivat sairausvakuutusta ja ympäristönsuojelua? Hochchildin mukaan siksi, että he olivat vihaisia ja surullisia.

Tavallinen amerikkalainen tunsi olevansa vieras omassa maassaan ja koki, että häntä ei enää kuunneltu. Kilpailu oli koventunut tavoilla, joihin hän ei voinut vaikuttaa. Samaan aikaan maahanmuuttajat, feministit ja sukupuolivähemmistöt tulivat vaatimaan osaansa hänelle kuuluneesta tilasta.

– Kansalliskonservatiivisten liikkeiden ratkaisu

Kun joku on eri mieltä kanssamme, emme yritä ymmärtää häntä vaan päivittelemme sitä, miten tyhmä hän on.

Hallamaa hahmottelee parhaillaan eettisiä välineitä, joiden avulla voimme yhdessä katkaista jakolinjoja ruokkivan kierteen. Hankkeen työnimenä on ”Virheiden ja epäonnistumisen etiikka”.

– Etiikka on sitä, että yritämme toimia luontaisia reaktiomallejamme vastaan. On paljon helpompaa ajatella olevansa oikeassa kuin harkita asiaa vielä kerran ja yrittää nähdä se toisen näkökulmasta, hän sanoo.

Yhdeksi vastalääkkeeksi Hallamaa suosittelee ”henkistä altistamishoitoa”, joka muistuttaa allergiapotilaiden hoitoa. Älä hakeudu vain itsesi kaltaisten seuraan, vaan altista mielesi ihmisten erilaisuudelle.

– Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne on täynnä mitä erilaisimpia ihmisiä. Katso, minkälaisia he ovat ja pohdi, mihin he ovat matkalla. Pian huomaat, että teillä on paljon enemmän yhdistäviä kuin erottavia piirteitä.

Ensimmäisessä Kirkko ja kaupungin verkkokolumnissaan Hallamaa kertoo, kuinka natsitervehdykseen voi vastata. ■

IHMISTEN KARSINOIMISEN ja erottelemisen kierrettä on Jaana Hallamaan mukaan vaikea katkaista, koska monet luontaiset toimintamallimme ruokkivat sitä. Hallamaa palaa politiikan tasolta tuttuihin arkisiin tilanteisiin.

Kun jokin menee pieleen, etsimme syytä toisista ihmisistä ja olosuhteista. Jos asiat eivät ole vielä pahasti pielessä, peittelemme virheitämme ja ummistamme niiltä silmämme sen sijaan, että yrittäisimme korjata ongelman, kun se on vielä mahdollista.

”

ETIIKKA ON SITÄ, ETTÄ YRITÄMME TOIMIA LUONTAISIA REAKTIOMALLEJAMME VASTAAN.

Osa 16

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Anssi Lausmaa / Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Harras hetki Hanna Brotherus, 50, on helsinkiläinen koreografi.

Hänen viimeisimmät työnsä ovat olleet Kansallisteatterissa nähdyt yhteisölliset teokset Paperiankkuri ja Himo sekä sooloteos Hanna B. Brotherus ohjaa 26.9. saakka keskiviikkoisin kello 8–9 Herätysliike-työpajoja Kansallisteatterin suuren näyttämön lämpiössä. Ne ovat kaikenikäisille tarkoitettuja maksuttomia ja liikunnallisia aamunavauksia, joissa rohkaistaan kehon ja mielen yhteyteen. Brotheruksen yhteistyökumppaneina ovat HelsinkiMissio ja Yksi elämä -terveystalkoot.

Hanna Brotherus aloittaa jokaisen päivänsä herättelemällä kehonsa.

Liike luo levon Hanna Brotherus rauhoittuu, kun hän saa kävellä, tanssia tai joogata.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA MERI BJÖRN

L

iikkuminen on koreografi Hanna Brotherukselle niin tärkeä asia, että siitä on muodostunut perheen sisäinen vitsi. Hän ei yksinkertaisesti osaa olla paikallaan.

Koreografi toteaakin lepäävänsä

liikkeessä.

Brotheruksen aamu alkaa kehon herättämisellä, jolloin hän ikään kuin saapuu omaan kehoonsa. Hän levittää olohuoneeseen joogamaton ja hieroo ensin jalkapohjansa. Herättely jatkuu hengityksillä, lihasharjoituksilla ja venytyksillä. Lopuksi Brotherus paneutuu makaamaan kiitollisena tästä hetkestä.

Päivän aikana Brotherus on liikkeessä eri ta-

Taivaan tähden

16.9.

Jeesus antaa elämän

voin. Hän kulkee paikasta toiseen kävellen tai polkupyörällä aina kun voi. Koreografin työhön liittyvät automaattisesti liike ja tanssi. Vapaa-ajallaan hän kävelee mielellään metsässä.

JOS MIELTÄ painaa jokin, Hanna Brotherus tuntee sen kehossaan. Myös hyvän olon hän kokee kokonaisvaltaisesti.

Liiassa paikallaanolossa hälytyskellot alkavat soida, sillä silloin mielikään ei liiku. Brotherus on huomannut tämän erityisesti silloin, kun on joutunut olemaan pitempään liikkumatta. Piinaavinta oli, kun neljän lapsen äiti joutui yhden raskautensa aikana olemaan kaksi kuukautta paikoillaan. Hän tunsi muut-

tuneensa kuoreksi, joka ei tuntenut omaa sisintään.

Aina Brotheruksen ei kuitenkaan tarvitse itse liikkua tunteakseen hyvää oloa. Hän nauttii vaikkapa takkatulen tai muiden ihmisten liikkeestä.

IÄN MYÖTÄ Hanna Brotherus on tajunnut, että elämä on haurasta ja herkkää. Aina ei tarvitse kulkea sata lasissa. Viitisen vuotta sitten hän löysi joogan ja oppi tekemään hitaita liikkeitä. Se ei olisi onnistunut häneltä nuorena, jolloin esimerkiksi taiji tuntui liian hitaalta liikuntamuodolta.

Brotherus on kokenut entistä tärkeämmäksi kaikenlaisen omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Hänen mielestään itsensä ja oman kehonsa kuuntelu on tervettä itsekkyyttä ja suurta rakkautta myös lähimmäisiä kohtaan. ■

Varjon ja valon leikki MIKSI ELÄMÄ on arvokasta vasta, jos sitä on paljon, ehkä peräti iankaikkisesti? Eikö elämä ole arvokas juuri sen mittaisena kuin sitä kullakin on?

Minua lohduttaa tämä: olen osa kudelmaa, jossa valo syttyy ja sammuu, ja kudos säteilee kuin tähti.

Se morsettaa elämää. Missä yksi valo sammuu, siellä toinen syttyy.

Jos kaikki valot palaisivat yhtä aikaa, olisi ehkä kirkasta, mutta niin kuin kliinisessä operaatiossa, häikäisevän lampun alla, vailla variaatioiden jatkuvaa tanssia. Taivaallisen kaupungin kovan kullan ja timanttien sijaan olen aina ikävöinyt varjon ja valon leikkiä.

Mitä olisi aina saada, ei koskaan

antaa? Mitä olisi aina onnistua, ei koskaan pettyä? Mitä olisi rakastaa ilman, että olisi tuntenut myös sen puutteen?

Siksi toivon, että kun Jeesus, kirkkomme käsityksen mukaan, antaa elämän, hän ei anna sitä hopealautasella laitettavaksi ikuisuuden vitriiniin. Toivon, että hän antaa sen lapion kärjellä, multaisena ja rouheana niin, että tunnen vielä sen syntypaikan tuoksun. Ja että se ei luiskahda kädestäni vaan velvoittaa minut istuttamaan sen uudelleen, jotta nousisi aina uusi taimi ja lakastuneen viereen vihreä pilvi.

Tuskallisin kuolema ei ole se, mihin hengittäminen päättyy.

Vielä raskaampaa on elää, vaikka on kuollut. Herra varjele suoneni vetreinä kuljettamaan kiih-

keää intohimoa kaikkialle, missä olen ja elän.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Gurun opissa Ohjaajana Dorothy Day Dorothy Day oli yhdysvaltalainen journalisti, yhteiskunnallinen aktivisti ja harras katolilainen. Hän syntyi vuonna 1897 ja vietti melko boheemin nuoruuden.

1930-luvun suuren laman ja nälkämarssien aikana hän alkoi perustaa asuntoja New Yorkin slummialueille. Ne oli tarkoitettu köyhille ja kaduilla eläville ihmisille, joilla ei ollut paikka, mihin mennä. Melko pian näitä asuntoja oli yli kolmekymmentä eri puolilla Yhdysvaltoja. Lisäksi Day perusti pieniä maatiloja, joissa opeteltiin elämään omatoimisesti.

Day julkaisi vuosikymmenten ajan vapaaehtoisten kanssa Catholic Worker -lehteä, joka levitti sanomaa yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja jota jaettiin kaduilla ja mielenosoituksissa. Lehti ilmestyy yhä. Dayn toiminta veti puoleensa nuoria intellektuelleja, joista monista tuli tunnettuja kansalaisoikeus- ja rauhanliikkeen aktivisteja. Yksi heistä, Jim Forest, on kirjoittanut Dorothy Dayn elämäkerran All is Grace.

Tunnetussa kuvassa Dorothy Day istuu 76-vuotiaana jakkaralla Kaliforniassa poliisien edessä puolustamassa maatyöläisten oikeuksia. Day kuoli 83-vuotiaana vuonna 1980. Häntä ei vielä ole virallisesti julistettu katoliseksi pyhimykseksi. Prosessi on kesken.

Soppakeittiöiden pyhimys Jos jokainen ottaa vähemmän, riittää useammalle. Pöydässä on aina tilaa vielä yhdelle, yhdysvaltalainen kansalaisaktivisti Dorothy Day muistuttaa.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

”KOKO TIE TAIVAASEEN on taivas.”

Dorothy Day toisti usein tätä 1300-luvulla eläneen nunnan Katariina Sienalaisen lausetta.

Hän lisäsi siihen oman jatkonsa: ”Koko tie helvettiin on helvetti.” Hän muistutti, ettei taivas tai helvetti tarkoita maallisen matkan jälkeistä paikkaa, johon päädymme kuoleman jälkeen. Kumpi tahansa niistä voi koskettaa meitä minä tahansa elämämme hetkenä. Aina kun käännämme selkämme toisen hädälle emmekä näe Jeesusta kaikkein vähimmissä, helvetti on lähellä. ”Helvetti on sitä, ettei rakasta.” Jos näkee Jeesuksen kasvot toisessa eikä mene ohi vaan pysähtyy kohdalle, on lähellä taivasta. Pyhyys ei ole joidenkin erityisihmisten asia, vaan kaikkien. Maailma tarvitsee epätoivoisesti ihmisiä, jotka eivät mene ohi.

DOROTHY DAYTA on sanottu nykyajan pyhimykseksi ja Yhdysvaltojen katolisuuden radikaaliksi sydämeksi. Jeesuksen vuorisaarna ei ollut hänelle ihanne vaan käytännön elämän ohje. Hän otti tosissaan Raamatun väitteen, että Jeesus tulee meitä vastaan tämän päivän nälkäisissä, janoisissa, kodittomissa, alastomissa, sairaissa ja vangituissa.

1930-luvun suuren laman aikana hän alkoi perustaa vapaaehtoisten kanssa soppakeittiöitä ja ystävyyden ja vieraanvaraisuuden taloja New Yorkin köyhälistökortteleihin. Niissä ihmiset saivat ruokaa ja suojaa. Toiminnan tueksi hän perusti myös lehden nimeltä Catholic Worker, jota jaettiin kadunkulmissa, toreilla ja mielenosoituksissa.

YLI NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA Dorothy Day eli perustamissaan vierastaloissa syöden soppakeittiöiden ruokaa ja jakaen ihmisten huolet ja murheet.

Hän ei tahtonut itselleen pyhimyksen sädekehää. Hän torjui kaiken sellaisen. ”Älkää kutsuko minua pyhimykseksi. En halua, että pääsette minusta niin helpolla”, hän totesi.

Yhteistä pöytää ei voi tehdä yksin.

Emme elä yksin. Emmekä mene taivaaseen yksin. ”Missä ovat muut? kysyisi Jumala meiltä taivaan portilla”, Day sanoi. Jumalan juhlapöytä on tarkoitettu kaikille. Mutta sitä ei kateta meille, jos emme tässä elämässä rakenna yhteistä pöytää.

Day ei pelännyt asettua vallanpitäjiä vastaan eikä seistä köyhien ja kansalaisoikeuksia vailla olevien rinnalla. Viimeisen kerran hänet pidätettiin

Hiljainen muutos Jos haluat muuttaa elämäsi suuntaa, katso päivääsi ja kysy, mikä sija hyvyyden voimilla on ollut tässä päivässä.

Mikä sija siinä on ollut hiljaisilla hetkillä, hiljaisilla huokauksilla ja hengitystauoilla, hymyllä, myötätuntoisella katseella, ystävällisellä kosketuksella, hyvillä sanoilla, hyvillä askelilla, hyvillä aikeilla ja teoilla, ihmisillä, jotka ovat auttaneet sinua eteenpäin, luonnon hyvyydellä? Älä katso niinkään sitä, mikä hyvän varasti, vaan sitä, mikä ja kuka sen toi esiin.

Rukoile, että hyvä saisi enemmän sijaa elämässäsi.

76-vuotiaana, kun hän puolusti köyhien maatyöläisten ja meksikolaisten maahanmuuttajien oikeuksia Kaliforniassa.

YKSI DOROTHY DAYN suosikkipyhimyksistä oli 1800-luvulla elänyt Jeesus-lapsen Teresa. Tämä kuoli 25-vuotiaana, eikä siksi koskaan ehtinyt tehdä mitään suurta, vaan yksinomaan pieniä ja huomaamattomia asioita. Teresan ”pienellä tiellä” vähäinenkin ele tai teko oli tehty Jumalalle ja lähimmäiselle.

Valitsemalla köyhien rinnalla elämisen Day halusi vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Hänen mukaansa suuret muutokset ovat valhetta, jos niissä sivuutetaan oven pielessä oleva köyhä.

Hengellisen elämän kilvoittelua ei käydä suurissa asioissa, vaan pienissä jokapäiväisissä asioissa, Day muistutti. Suuri alkaa pienestä. ”Jos jokainen ottaa vähemmän, riittää useammalle. Pöydässä on aina tilaa vielä yhdelle”, Dorothy Day lainasi äidiltä oppimaansa viisautta.

Tänäänkin pyhät ihmiset löytyvät arjen tekojen tekijöistä – soppakeittiöistä, yhteisistä ruokapöydistä, vapaaehtoisista auttajista ja vierellä kulkijoista. ■

MENOT 13. – 27.9.

Shetlanninponi Sampo saa halauksen Mindy Narvolta. Annukka Wikner tuo Sampo- ja Ville-ponit SyysMatin Markkinoille lasten silitettäväksi.

Shetlanninponit ilahduttavat SyysMatin Markkinoilla Espoon tuomiokirkon ympäristö täyttyy väenpaljoudesta ja myyntikojuista, kun SyysMatin Markkinat käynnistyvät.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ESKO JÄMSÄ

S

hetlanninponit Ville ja Sampo eivät hätkähdä uusia ihmisiä. Molemmat ovat vankkarakenteisia ja lempeäkatseisia pikkuponeja, jotka ovat tottuneet markkinameininkiin ja melskeeseen. Ikää kummallakin on jo 17 vuotta, mikä on hevosen elämässä aika paljon.

Ville on väriltään musta ja sillä on valkoinen läikkä otsassa, Sampo taas on ruskea ja sen harja on vaalea. Ne ovat monelle espoolaiselle lapselle tuttuja poneja, sillä molemmat ovat olleet mukana SyysMatin Markkinoilla monta kertaa. Tänäkin vuonna ponit ovat rapsuteltavina kumpanakin tapahtumapäivänä Espoon tuomiokirkon ympäristössä.

– Ville on syntynyt tilallamme, ja se on meillä jo kolmannen polven poni. Sampo ostettiin meille nuorena. Molemmat shetlanninponit elävät tallissamme ponilaumassa, kertoo Annukka Wikner ratsutila Wikneristä Kirkkonummelta.

– Sampo ja Ville ovat sosiaalisia ja tottuneet olemaan lasten kanssa. Siksi niiden kanssa on helppoa mennä yleisötapahtumaan, kuten SyysMatin Markkinoille.

SHETLANNINPONIEN LISÄKSI Espoon tuomiokirkon ympäristössä järjestettävillä vanhan ajan markkinoilla voi tavata muitakin eläimiä, kuten kaneja, kanoja ja hali- ja kaverikoiria sekä vetokoiria. Lisäksi kep-

pihevospajassa voi askarrella oman keppihevosen.

Lapsille on tarjolla myös paljon muuta tekemistä, kuten puuhapajoja seurakuntatalossa ja kirkkopuistossa, kalastusta jokivarressa, enkelikierroksia Espoon tuomiokirkossa ja jousiammuntaa. Välillä

”

SYYSMATIN MARKKINAT JÄRJESTETÄÄN NYT YHDENNENTOISTA KERRAN.

voi mennä rauhoittumaan lasten omalle teltalle tapulin kupeeseen.

Aikuisille on tarjolla esimerkiksi lauluhetkiä, joissa lauletaan rippikoululauluja ja hengellisiä lauluja.

Tuomiokirkossa on rukoushetki, jossa kuullaan keskiaikaista rukouslaulua.

SyysMatin Markkinoilla voi lähteä kävelemään kesällä avatulle Pieni pyhiinvaellus -reitille. Lyhyt kävelyreitti on tarjolla Kollipolulla, jossa voi tutustua hauskasti historiaan sekä kirkkomaan kasveja esittelevällä reitillä. Tarjolla on myös hautausmaakierrok-

sia sekä kirkon ja urkujen esittelyjä. Kirkon edessä olevaa jalkapuutakin voi kokeilla.

Tuomiokirkossa on sunnuntaina iloinen musiikkipainotteinen perhemessu. Seurakuntatalossa on puolestaan mahdollisuus hiljentyä ikoninäyttelyn äärellä. Samassa paikassa voi askarrella itselleen rukoushelmet sekä tutustua retriittitoimintaan. Perinteisiin kinkereihin voi osallistua seurakuntatalon pihalla.

Kirkon vieressä Tapulitorilla pidetään tapahtuman avajaiset ja päätöshartaus. Markkinoilla esitellään myös marraskuussa pidettäviä seurakuntavaaleja.

TUOMIOKIRKON MÄELLE sijoittuvilla vanhan ajan markkinoilla on tarjolla sekä syötävää että juotavaa useissa eri paikoissa. Tapahtumassa on noin 90 myyntikojua, ja niiden tuotteissa painottuvat käsityötaito, luonnon materiaalit, sadonkorjuutuotteet sekä ekologisuus.

SyysMatin Markkinat on Espoon tuomiokirkkoseurakunnan järjestämä maksuton tapahtuma, ja se järjestetään nyt yhdennentoista kerran. Erilaiset kojut ja tapahtumapisteet sijaitsevat kirkon ympäristössä.

Markkinat alkavat lauantaina 15.9. kello 10 ja päättyvät seuraavana päivänä kello 16. Molempina päivinä ohjelmarunko on pääosin saman sisältöinen. Kaksipäiväiseen tapahtumaan odotetaan noin kymmentä tuhatta kävijää.

SyysMatin Markkinat Espoon tuomiokirkon ympäristössä 15.−16.9. klo 10−16. Tarkemmat tiedot www.syysmatinmarkkinat.fi.

MENOT 13. – 27.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Rukoushetki la 15.9. klo 16. Pappi Anita Kyönsaari, gregoriaaninen laulu. Rukousta, hiljaisuutta, virsi- ja psalmilaulua. Rukoushetkeen voi tuoda esirukouksen.

Perhemessu su 16.9. klo 10. Iloinen musiikkipainotteinen perhemessu kaikenikäisille. Papit Marja Malvaranta ja Ari Kunnamo, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Anna-Liisa Haunio, muskariopettajat Heli Vapaakallio ja Taija Karppinen.

Messu su 23.9. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Raigo Liiman, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu ”Luojan kaunein ajatus” su 23.9. klo 18. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Anita Kyönsaari, musiikki: Leena Talvio, Martti Pitkänen ja Markku Luhtasela.

Lastenpysäkki. Iltatee.

MESSUT KAPPELEILLA Kalajärven kappeli Nojatuolikirkko su 23.9. klo 16.

Muurimäki, seurakuntalaiset avustavat. Musiikki: Pekka Vuorio. Haastattelusaarna. Myös perheet ja lapset

tervetulleita. Lastenalttari. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä –ehtoollishetki to 13.9. klo 19. Marte.

Nupurin kappeli Messu su 23.9. klo 12. Kunnamo, Talja. Kirkkokahvit.

Rinnekappeli Messu su 23.9. klo 14.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 14.9. klo 18.

Marte. Messupizzat.

Englanninkielinen messu su 16.9. klo 16.30. Kirkkokahvit.

Uusien urkujen käyttöönottojumalanpalvelus ja juhlakahvit su 23.9. klo 15. Antti Kujanpää, Roger Rönnberg, Marja Malvaranta. Musiikki: Petri Koivusalo, Eeva-Liisa Malmgren ja Anna-Liisa Haunio. Juhlakahveilla kuullaan urkujen rakennusvaiheista.

URKU AUKI suvelalaisittain -juhlakonsertti n. klo 16.30. Ks. konserttitiedot Kirkoissa soi -palstalta.

Perheiden ehtoolliskirkko pe 28.9. klo 10. Malvaranta, Haunio.

Rukoushetki ma–pe klo 12.

Viherlaakson kappeli Pyhäillan messu su 16.9. klo 17.

Kunnamo, Nurmi. Kirkkokahvit. Ilta jatkuu Vaeltajan Majatalolla.

Messu su 23.9. klo 12. Kuusinen, Talvio. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS HUOM! Englanninkielinen messu

su 16.9. klo 16.30 Suvelan kappelissa. Su 23.9. klo 16.30 messu Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä, kirkkokahvit. www.church.fi.

SYYSMATIN MARKKINAT ESPOON TUOMIOKIRKON MÄELLÄ La–su 15.–16.9. klo 10–16. Markkinakojut avoinna. Eläimiä paikalla; kanoja, kaneja, poneja, vetokoirat, halibernit, kaverikoirat ja alpakka.

Järjestöt esittäytyvät.

Markkinoiden avaus la klo 10 Tapulitorilla.

Puuhaa lapsille: Lasten puuhapaja ja Keppihevospaja ja -rata srk-talolla, Lasten teltta, Kaarnalaivaveistämö ja linnunpönttöjen nikkarointipaja, kalastusta jokirannassa, jousiammuntaa. Enkelikierros kirkossa pikkulapsiperheille la klo 11 ja 12.

Puuhaa VPK:n pihalla.

Ikonipiirin 10-vuotisjuhlanäyttelyn avajaiset la klo 10.30 srk-talolla.

Ikoninäyttelyn esittelykierrokset la–su klo 11 ja 14. Kokeile ikonimaalausta tai tee itsellesi rukoushelmet.

Lauluhetket Aarteenetsijöiden teltalla la–su klo 12 ja 14.

Kinkerit la–su klo 13 srk-talon pihalla.

Kirkon ja urkujen esittely la klo 13 ja 15 ja su klo 12 ja 14.30.

Rukoushetki la klo 16 kirkossa.

Iloinen perhemessu su klo 10 kirkossa.

Muonaa & herkkuja: Soppatykki, Kestikievari, Nostalgiakafeteria, Paakarintupa, makkarateltta, Pihakavila srk-talolla, perinnelounas ravintola Henricucksessa la–su klo 11–14 (os. Kirkkokatu 16 A) sekä kahvikärryt liikkeellä.

Polkuja & pieniä vaelluksia: Pieni pyhiinvaellus, Kollipolku, Kirkkomaan kasvit -polku.

Hautuumaakierrokset la klo 12.30 ja 14, su klo 12 ja 14.

Markkinoiden päätöshartaus su klo 16 Tapulitorilla.

Ks. koko ohjelma: www.syysmatinmarkkinat.fi. Facebook: SyysMatin Markkinat. Instagram: @syysmatin_ markkinat.

ESPOON TUOMIOKIRKON SRK-TALO Perhekerho to klo 10.

Eläkeläiskerho to 20.9. klo 12.30.

Exodus- ja Mexo -kuorot nuorille ja nuorille aikuisille torstaisin: Matalan kynnyksen Mexo klo 17.30 ja Exodus klo 18.30. Ei koelaulua, tied.: annaliisa.haunio@evl.fi, 040 765 2160.

PITÄJÄNTUPA Aarteenetsijöiden miestenilta ma 24.9. klo 19. Harri Ahdesmäki: ”Kristuksen kärsimyshistoria esitettynä 1.

Mooseksen kirjassa”.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Aikuiset 5 e, lapset 0,5–2 e.

Päivän tunnussana ma klo 11.

Hartaushetki to klo 11.

Toivoa naisille -piiri to 20.9. klo 17.

Käsitöitä ja rukousta kehitysmaiden naisten hyväksi.

Ajankohtaista teologiassa -sarja to 20.9. klo 19. TT Virpi Siitonen: ”Poliittiset puolueet ja seurakuntavaalit”.

Kahvit klo 18.30.

Eläkeläiskerho ti 25.9. klo 13.

Gospel riders ti 25.9. klo 18.

Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30.

Hiljaisuuden rukoushetket ti 9.10., 6.11. ja 4.12. klo 18. Teejatkot.

Rukouspiiri ke klo 18.

Viherlaakson Veikkojen venytysjumppa senioreille to klo 11.15.

Lapsikuorot Tuike (6-8v.) ja Välke (9-13v), tied. heli.vapaakallio@evl.fi (Tuike) ja lea.waaraniemi@evl.fi (Välke).

Ikonipiiri, tied. Tarja Rae, 040 531 1050.

Perhekerhot: ma ja pe klo 10. Vauvaperhekerho to klo 13–14.30.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, makeaa ja suolaista, netti, lehtiä.

Pekingin riksat -valokuvanäyttely Café Aurorassa 30.9. asti.

Ystävyysseurakuntamme Vienan Kemin osasto SyysMatin Markkinoilla avoinna la 15.9. klo 10–16 ja su klo 11–16; myynnissä mm. muurinpohjalettuja, kaalipiirakkaa, käsitöitä. Tuotto Vienan Kemin kirkkorahastoon. www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI Naisten Café to 13.9. klo 18.30. Urheilutoimittaja Riikka Smolander-Slotte: ”Naisena miesten maailmasssa”.

Israel-laulun ja rukouksen ilta ke 19.9. klo 18.

Eläkeläiskerho ma 24.9. klo 13.

Perhekerhot: ke klo 10. Iltaperhekerho ti 18.9. klo 17.30–19. Perhekahvila pe klo 9–12.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19. www.kalajärvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI Yhteisöllinen kuoro kaikenikäisille su 16.9. klo 17. Alle kouluikäiset aikuisen kanssa.

Runon ja laulun ilta ma 17.9. klo 18.

Pidätkö runoista ja mietelmistä? Tule jakamaan runon ja laulun aarteita kanssamme. Voit myös ottaa mukaan omia lempitekstejäsi ja esittää niitä piirissä. Iltahartaus.

Kappelilounas ti klo 11–12.30. Aikuiset 4 e, lapset 2 e. Alkuhartaus.

Radioraamattupiiri ti 18.9. klo 18.30.

Rukouspiiri ke 19.9. klo 18.

Chorus Domus -sekakuoro to klo 18.

Tule mukavaan joukkoon laulamaan monipuolista kirkkomusiikkia! Tied.

Marja-Liisa Talja, 040 546 5192.

Eläkeläiskerho ma 24.9. klo 13.

Viron kielen piiri ma 24.9. klo 18.

Tutustumme vironkielisiin saarnoihin

ja virsiin.

RaamattuSyksy Kauklahdessa ti 25.9. klo 18. Oivalla, kysele, innostu ja rohkaistu Raamatun äärellä!

Hengellinen kirjallisuuspiiri ke 26.9. klo 18. TT Janne Nikkinen.

Perhekerho ti klo 10.

Muskarikahvila to klo 9–12.

Sisarusmuskarissa tilaa to klo 10.45–11.25 ja vauvaryhmässä (n.5–8 kk) klo. 11.30–12. Tied. taija.karppinen@evl.fi. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 17.9. klo 13.

Perhekerho ke klo 10. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Ikäihmisten kerho to 13.9. ja 27.9. klo 10.30.

Naisten raamattupiiri ma 17.9. klo 18.

Keskiviikon kohtaamispaikka 19.9. klo 13.

Vuorisaarna-raamis naisille ke 19.9. klo 18. ”Hengellisesti/hengessään köyhät”.

Muskarikahvila pe klo 9–12. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Eläkeläiskerhot: ”Teräskukat” to 13.9. klo 12. ”Hopeapiiri” to 20.9. klo 12.

Pyhäkoulu su klo 15.

Suomea suomeksi ma klo 10. Pieni hartaus ja kahvit. Tied. 050 432 9316.

Kanerva-piiri ma 17.9. klo 13.

Venäjänkelinen pyhäkoulu ja UMKA-kerho sekä lauluryhmä aikuisille ja yli 5-v. lapsille ma klo 17.

Suvelan lauluryhmä ma klo 18.30.

Tied. Salla Kostamo, 050 406 6801.

Käsityö- ja askartelupiiri ti 18.9. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi.

Kappelilounas ti klo 12. Aikuiset 3 e, lapset 3–12 v. 1,5 e. Alkuhartaus.

Messukoulu ti 18.9. klo 18. Tule oppimaan uutta jumalanpalveluksesta ja sen valmistelusta!

Kansainvälinen keittiö to klo 12–14.

Kokkaamme yhdessä eri maiden ruokia ja tutustumme eri ruokakulttuureihin. Hartaus, kahvit, tied. Tuire Moisander, 050 432 9316.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 20.9. klo 15. Tied. 050 438 0189.

Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä to klo 17.30–18.30. Sinulle joka osaat jo

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 13. – 27.9.

vähän suomea, mutta haluaisit oppia lisää. Teetarjoilu, hartaus, lastenhoito.

Rakkauden elämää muuttava voima ma 24.9. klo 18. Diakonia- ja lähetyspiirissä raamattukouluttaja Ilkka Rytilahti. Luontokuvia.

Luodaan yhdessä -käsityöryhmä ti 25.9. klo 13–15. Uusia työtapoja perinteitä kunnioittaen.

Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 25.9. klo 16–17 (aloittelijat) ja klo 17–18 (jo vähän tanssineet). Mukaan sisäkengät ja juomapullo. Tied. helene.taal@evl.fi.

Israel-rukouspiiri ke 26.9. klo 17.30.

Helene Taal.

Perhekerhot ti klo 13 ja pe klo 10.

Vauvakerho ma klo 13.30–15.

Perhemuskarissa tilaa ti klo 15.30– 16.10 ja vauvaryhmässä (n.3–6 kk) ma klo 11.10–11.40. Tied. taija.karppinen@evl.fi.

Nuoret: After School – avoimet ovet ke klo 15–17. Tule tekemään

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

MESSUT JA HARTAUDET Messu ja kirkkokahvit su 16.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messussa mukana Murtosointu-kuoro. Pöyri, Alanne, Latvanen.

Messu ja kirkkokahvit su 16.9. klo 13 Karakappeli. Koskela, Latvanen.

Virsi ja messu su 16.9. klo 17 Perkkaan kappeli. Aluksi laulamme kauden virsiä, jonka jälkeen tunnin mittainen viikkomessu. Oma soitin mukaan! Laaksonen, Latvanen.

Perhemessu ja kirkkokahvit su 23.9. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Messussa mukana lapsikuorot Huiske ja Havina. Perhemessu on kestoltaan kaikenikäisten kokoinen. Kirkkosalissa on leikkipaikka pienimmille. Tervetuloa mukaan! Koskela, Yletyinen, Salakka, Pulkkinen, Noponen, Nyyssönen.

Hiljainen rukousaamu joka pe klo 8.30 KilonRisti. Ehtoollinen kuukauden 1. pe. Teehetki.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

YHTEEN ÄÄNEEN Annetaan laulun soida ke 19.9. klo 14 Karakappelissa. Valtakunnallinen Kirkkomusiikin päivä järjestetään ensimmäistä kertaa. Silloin kirkkomusiikki soi turuilla ja toreilla ympäri maan. Karakappelissa pääset laulamaan hengellisiä lauluja ja virsiä eri aikakausilta.

URKU AUKI KIRKKOMUSIIKIN TOIVEKONSERTTI Toiveklassikoita kolmen vuosikymmenen varrelta su 30.9. klo 13 Leppävaaran kirkko. Kanttorit Pauliina Hyry, Outi Noponen ja Kullervo

läksyjä, päiväunille tai syömään evästä. Yläasteikäisille. Meidän ilta ke klo 17–19. Riparipäivän parhaat palat. Kaiken ikäisille nuorille.

Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Keskusteluapua. Päivystysaika ti klo 9–11. Ajanvaraus: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Café Suvela ma–to klo 12–14.

Naistenpäivä la 6.10. klo 10–13.30.

Virkistystä, keskustelua ja hiljentymistä. Lounas 10 e. Tied. kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Gloria – kansainvälinen lauluryhmä ma 8.10. klo 16 Suvelan kappelissa Tied. 050 341 5097 tai 040 8697 444. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 16.9. klo 18–19.30. Messu klo 17. Majatalossa vieraana Ari Kunnamo: ”Miten kestän?” Esirukousta. Iltatee.

Latvanen sekä kamarikuoro esittävät kirkkomusiikin toiveklassikoita vuosien varrelta. Toivekonsertti on osa valtakunnallista Urkusafari – Suomen urut soimaan -tapahtumaa.

Konsertin jälkeen yleisö pääsee tutustumaan urkuihin. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Toiveet: pauliina.hyry@evl.fi

SEIS YKSINÄISYYDELLE! PÄIVÄ IKÄÄNTYVILLE Ketä Perkkaa-Vermon alueella asuu? Kaipaatko enemmän toimintaa elämääsi tai kenties uutta ystävää? Tule tutustumaan alueen muihin asukkaisiin ja eri toimijoihin Perkkaan kappelille ma 8.10. klo 11–15. Leppävaaran seurakunta järjestää vanhusten viikon kunniaksi päivän alueen ikääntyneille ja vanhusten kanssa toiminnasta kiinnostuneille. Ohjelmassa puheenvuoroja, tietoa eri toimijoista ja ”löydä uusi kaveri” -pikatreffit.

Kappelilounas ti klo 12–13. Aikuiset 4 e, lapset 2 e.

Avoin raamattupiiri ti klo 18.

Lähetyspiiri ma 24.9. klo 14.

Eläkeläiskerho ke 26.9. klo 13.

Perhekerho to klo 10.

Café Viheri ma klo 10−12 ja ke klo 12−14. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10−13 ja to klo 10−17, os. Kaivomestarinkatu 8.

Otetaan vastaan lahjoituksia. Peittoja käsityöpiiri ma klo 13–15 ja käsityöpiiri to klo 17–19. Tervetuloa myös uudet käsitöistä innostuneet. Tied.

Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

KUORO KAIKILLE Stressitön, ikärajaton, ilman pääsyvaatimuksia to 13.9. ja 27.9. (parittomilla viikoilla) klo 18 Espoon tuomiokirkossa, tied. Leena Talvio, 040 531 1034.

Soppalounas klo 12 (hinta 2 euroa).

INTERNATIONAL DAY OF PEACE -ILTA Alustus, musiikkia, kahvitarjoilu.

Pe 21.9. klo 17.30 KilonRisti.

KILON KRISTITYT: ”KRISTILLINEN KASVATUS” Henna Ruusu johdattaa keskusteluun kristillisestä kasvatuksesta ja kasteesta ke 26.9. klo 18. Tavataan KilonRistissä parittomina keskiviikkoina.

Kahvitarjoilu. Kaija Rainio, 040 059 2148 kaija.rainio@kolumbus.fi.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Tule hiljaisuuteen ja luonnon rauhaan keräämään voimia arkeen 12.–14.10. Heponiemen retriittikeskuklev 138Ilm. x 130 sessaLE Karjalohjalla.

28.9.mm mennessä: merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548. Hinta 90 e espoolaisille, 140 e muille omin kyydein.

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

VAATTEITA ASUNNOTTOMILLE

Lämpimiä, hyväkuntoisia ja puhtaita naisten ja miesten vaatteita tai kenkiä voi lahjoittaa jaettavaksi ke 17.10.

Asunnottomien Yön tapahtumassa.

Soita ja sovi asiasta 28.9. mennessä: kirsi.salonen@evl.fi, 040 547 1861.

Asunnottomille jaettavia sukkia voi toimittaa Kirkkokatu 10:n vahtimestarille (ma–pe klo 9–15) 12.10. asti.

Myös SyysMatin keppihevospajaan otetaan vastaan sukkalahjoituksia.

Lisätietoa: Pirkko Nurminen, 040 567 4420.

SOLMUJA PARISUHTEESSA Ohjausta ja neuvontaa riitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

KESKUSTELUAPUA Parisuhteen, eron, perheen ja

TAINA LATVALA: ”VANHUSPALVELULAIN ARVOT JA USKONNOLLISUUS” Suomen sairaanhoitajain kristillisen seuran Espoon alaosaston ilta ti 18.9. klo 18 Karakappeli. Illat ovat avoimia kaikille kiinnostuneille.

PARISUHTEEN RIKASTAMISPÄIVÄT Suhteen vahvuudet ja yhteiset tavoitteet. La 22.9. ja 29.9. klo 9–16 KilonRisti. Katajan vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Ilm. viim. 15.9.

Siltakorpi, 040 537 6876.

ALFA-KURSSI Ks. lisää nosto!

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Hiljainen aamupäivän hetki seuraa-

A

13

kasvatuksen kysymyksissä. Tied. perhetyönohjaajat: outi.wenell@evl. fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl. fi, 050 5110 165.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Vihdin Enä-Sepässä 16.–18.11. Hinta 90 e/ espoolaiset, 140 e/ muut. ILM. viim. 24.10.: pirkko.nurminen@evl.fi tai p. 040 567 4420.

HARMAAT PANTTERIT Auttavat tuomiokirkkoseurakunnan alueella maksutta ja keikkaluontoisesti pienissä kodinhuollollisissa töissä, lastenhoidossa, digiboksi- ja tietokoneasioissa. Soita ja jätä avunpyyntösi vastaajaan: 050 434 1069 tai laita sähköpostia: hpantterit@gmail.com

LISÄÄ TAPAHTUMIA löydät nettisivuiltamme: espoontuomiokirkkoseurakunta.fi

van sunnuntain Raamatun tekstin äärellä to 20.9. klo 10 Karakappeli.

Kahvi/teehetki ja voileipää päätteeksi. Tied. Alanne, 050 347 2548.

LAPSILLE JA PERHEILLE Vauvakerhot ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki, ti klo 13–15 Perkkaan kappeli ja ti klo 13–15 Uuttu. Tule tutustumaan muihin vanhempiin ja jakamaan kokemuksia vauva-arjesta.

Hartaus ja laulutuokio. Vaihteleva suolainen välipala.

Perhekahvilat ma klo 9–11 Lasten kappeli Arkki, ti klo 9–11 Perkkaan kappeli, ke klo 9–11 Karakappeli; to klo 9–11 KilonRisti ja to klo 9–11 Uuttu.

2.–6.-luokkalaisten iltapäiväparkit – tule tekemään läksyjä, pelaamaan askartelemaan tai lepäämään! Ti klo 13–16 nuorisotila Siipi; ke klo 13–16 KilonRisti; to klo 13–16 Uuttu.

VARTTUNEEN VÄEN KERHOT Ti klo 13–14.30 Karakappeli. To klo 13–14.30 Perkkaan kappeli. Kahvia, hartaus, ohjelmaa, juttelua. Kahvila eläkeikäisille parillisten viikkojen maanantaina klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Klo 14 hartaus.

AIKUISTEN HARRASTERYHMÄT Kaikki pienryhmät löydät verkosta: www.espoonseurakunnat.fi/ leppavaaran-seurakunta/aikuiset

MUSIIKKIRYHMÄT Musaryhmä joka toinen ke klo 18.30 KilonRisti. Älä jätä soitintasi ja soittotaitoasi pölyttymään! Tule soittelemaan toisten harrastelijasoittajien kanssa. taru. sillanpaa@elisanet.fi.

Mattanja-kuoro ma 24.9. klo 18.30 Lasten kappeli Arkki.

Kuoro kaikille ke 26.9. klo 18.30 Leppävaaran kirkko. Ääniverryttelyä juuri sinulle wannabe-singer!

DIAKONIALOUNAAT Joka ti ja to klo 11.30–12.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e.

Alkuhartaus/ruokarukous.

SOMESSA JA VERKOSSA leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

MENOT 13. – 27.9.

14 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Messu su 16.9. klo 11 kirkko. Turtiainen, Sinervo, Lonka, Yli-Jaskari, Laulumieli. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu.

Messu su 16.9. klo 17 Soukan kappeli.

Sinervo, Lonka. Kirkkokahvit.

Messu su 23.9. klo 11 kirkko. Knuutti, Turtiainen, Puukko, Lonka, Kirkkokuoro. Kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 23.9. klo 17 Soukan kappeli. Turtiainen, Ojala, Nardus. Iltatee.

Leipämessu pe 28.9. klo 10 kirkko, Erkko, Lonka. Messun jälkeen keittolounas.

ryhmä to 13.9. klo 14–15.30, Meriemy, Merenkäynti 3, parittomat viikot.

Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848.

Kultavilja yksinäisille, kotona asuville ja liikuntarajoitteisille vanhuksille ti klo 12–14 Soukan kappeli. Kuljetus tarvittaessa. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.

Torstaiturinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi to 20.9. klo 13–14.30 kirkko, parill. vkot.

Leskenlehdet – elämässä eteenpäin, vertaistukiryhmä leskeksi jääneille pe 21.9. klo 13–15 Soukan kappeli, parill. vkot. Ruokailu 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.

Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen pe 21.9. klo 10–12.30 Soukan kappeli. parill. vkot.

Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.

LUETAAN YHDESSÄ Suomenkielen opetusta pienryhmissä viikoittain, mukaan voi tulla milloin vain ja lapsen saa ottaa mukaan.

Ryhmä kaikille ke klo 17.30–19 kirkko.

Ryhmä naisille to klo 9.30–11 Soukan kappeli.

KONFIRMAATIOMESSUT KIRKOSSA

UUTTA PIKKUVÄELLE JA VÄHÄN ISOMMILLEKIN!

Hvittorp 1 la 15.9. klo 10, J. Lehti, Lonka.

Vierumäki 2 la 15.9. klo 14, H. Lehti, Lonka.

Kiipula 3 su 16.9. klo 15. Kohijoki, Yli-Jaskari.

Hvittorp la 22.9. klo 10, Ylisuutari, Lonka.

Hila 2 la 22.9. klo 14, Ylisuutari, Puukko.

Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15 os. Soukankaari 8 B.

Metsäperhekerho ti klo 9.30–11 Hanikan virkistyskeskus, Matasaarentie 1 vanhemmille ja alle kouluikäisille lapsille. Tutustutaan metsän ihmeisiin, liikutaan ja lauletaan.

Mukaan pienet eväät, istuinalusta ja sään mukainen vaatetus.

Lapsiparkki 2–6-v. lapsille ma klo 13–16 kirkko. Mukaan voi laittaa pienet eväät. Ilm. tekstiviestillä 041 535 6190 ed. perjantaina. Kerro lapsen nimi, ikä ja huoltajan nimi.

Ruoriklubi (1–3-lk. iltapäiväklubi) jatkaa kirkolla kokkikerhon tapaan ti ja to klo 13–15.30. Tule kokkaamaan, leipomaan… Ilmoittaudu verkkosivujen kautta.

Lue lisää www.espoonseurakunnat. fi – Seurakunnat – Espoonlahti – Lapset ja lapsiperheet. Tied. maija. aapakari@evl.fi, 050 523 4121.

ASIAA PAPILLE?

UUTTA!

Päivystävä pastori, kysy arkipäivisin klo 9–15 seurakuntatoimisto p. 09 8050 6000 tai kirkon vahtimestari 050 432 7512.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

Aamulenkki ja -rukous ma klo 7 Hanikan kuntorata (2,5 km). Tavataan kuntovälineiden luona uimarannan parkkipaikan lähellä. Rukous ja siunaus n. klo 7.25.

Rämpyttelyä – opetellaan soittamaan ukulelea ma 24.9., 8.10. ja 22.10. klo 13–14 kirkko. Mukaan voi ottaa oman soittimen.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa klo 11 messun jälkeen, myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

OSTAMALLA TEET HYVÄÄ

RUKOILLAAN Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko

TUKEA JA APUA Diakonian palveluajan varaus kirkko ma klo 9–10 p. 09 8050 6638 ja Soukan kappeli to klo 9–10, p.09 8050 6738.

Diakoniaruokailu ma ja to klo 12 kirkko, lipunmyynti 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, lipunmyynti 10.30–11.30. Hinta 3 e/aik., 1 e/lapsi.

Elintarvikejakelu ma-pe klo 9 kirkko, vuoronumeroiden jako 8.40.

Aamupala seurakuntakahviossa pe klo 8–9, 14.9., 21.9., 5.10., 12.10., 19.10., 2.11., 9.11., 16.11., 23.11., 7.12. ja 14.12.

Meren ja taivaan välillä -keskustelu-

KAHVITELLAAN YHDESSÄ Kaikille avoin kahvila ke klo 13–15 kirkko. Ilmoittaudu mukaan vapaaehtoisten kahvilanhoitajien ryhmään: inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Kaken kahvila pe klo12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 14.9. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music.

This time there is food from Iran.

Seuraava ilta / next evening 12.10.

Tied. Jukka Pelkonen 040 580 4416. facebook.com/espoonlahtifellowship.

HEITTÄYDY HYVÄÄN Vapaaehtoistoiminnan tori la 15.9.

klo 11–15 kauppakeskus Iso Omena.

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Kutsu häihin ja Sovittu tapaaminen ovat aiheina ke 19.9. klo 18.30 kirkko.

Eliina Heinonen (KRS) ja gospelryhmä Nardus, iltatee.

LAHJOITA, AUTA, OSTA! Lahjoita tarpeettomat vaatteesi ja tavarasi lähetystyön hyväksi ja tuo ne kirkon vahtimestareille su 23.9. alkaen ma-to 7–-21, pe 7–17, la 9–18 ja su 9–17.

Kirppiksen järjestelytalkoot pe 28.9. klo 10–20. Tule vaikka tunniksi!

Lähetyskirppis ja buffet la 29.9. klo 11–14 kirkko. Tied. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

AIKUISET SINKUT Syksyn satoa la 29.9. klo 18 kirkko.

Yksinäisten, leskeksi jääneiden tai muuten seuraa kaipaavien ilta.

Syksyn muut illat 27.10. 24.11. ja 8.12.

PIIRIT PYÖRIVÄT – HYPPÄÄ MUKAAN! Käsityökerho ma klo 13 Soukan kappeli. Voit tuoda oman käsityön mukaasi. Tied. Liisa Pohjonen 040 547 1848.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 18.9 klo 13 kirkko, parill. vkot.

Teresa-piiri ti 18.9. klo 18 kirkko, parill. vkot.

Raamattu tutuksi ke 19.9. klo 12 Iivisniemen srk-koti, parill. vkot.

Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi.

Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115 Lukupiiri ti 18.9. klo 18 kirkko. Lauri Viita, Moreeni. 16.10. Leo Tolstoi, Ylösnousemus. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä ke 26.9., 24.10. ja 21.11. klo 17.30–19.30 Kaskikappeli. Hiljaista

rukousta ja jakamista kristillisten tekstien äärellä. Tied. ja ilm. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

KIINNOSTAAKO KRISTINUSKO? Raamattua luihin ja ytimiin to klo 18 kirkko, paritt. vkot. 13.9. Herra Jumala puhuu, kuka ei julistaisi?

(Aamos 3–6). 27.9. Minä rakennan jälleen Daavidin sortuneen majan (Aamos 7-9). Kirkkoherra Jouni Turtiainen.

Neljä iltaa kristittynä elämisestä, Kristitty ja Raamattu ti 18.9. klo 18 Soukan kappeli, Erkki Kuusanmäki.

9.10. Kristitty ja omatunto, 13.11.

Kristitty ja anteeksianto, 4.12.

Kristitty ja isänmaa. Iltatee.

Seurakunta sekaisin -luentosarja 1. korinttilaiskirjeestä to klo 18 kirkko, parill. vkot. 20.9. Kiitos ensin, kritiikki sitten. Paavali kirjoittaa kirjeen (1.

Kor. 1:1-9). Pastori, TT Kari Kuula.

Yhteistyössä Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kanssa.

Kristillinen vertaistukiryhmä (Krito) ti 18.9.–11.12. klo 18.30–20.15 kirkolla. Ryhmässä käytettävän Mirja Sinkkosen ja Paula Tähtisen kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Yki Leinonen 0500 406 924 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

Alfa-kurssi kirkolla alk. to 27.9. klo 18.30, paritt. vkot, kokoontumisia 11.

Jokaiselle, joka haluaa tietää, mistä kristinuskossa on kysymys. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Opetukset dvdlevyltä, opettajana Alfan isä Nicky Gumbel. Tied. ja ilm. viim. 19.9. vesa. ojala@iki.fi, 050 330 5817.

Luukas 10 – tapa elää -koulutus perustuu ohjeisiin, jotka Jeesus antoi opetuslapsilleen lähettäessään heidät matkaan Luukkaan evankeliumin 10. luvun mukaan. Koulutus to 25.10., 1.11., 8.11., 22.11., 29.11. ja 13.12.

EL 91 x 143mm

klo 10–12 kirkko. Ilm. ja tied. eveliina. roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

LAULATTAAKO? Vox Edeni, riparin käyneille nuorille, kysy lisää heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174.

Okra nuorille aikuisille ke klo 18.30– 20.30 Soukan kappeli, helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676, lastenhoito järjestetty.

Kirkkokuoro to klo 18.30–21 kirkon musiikkisali, timo.lonka@evl.fi, 040 531 1061.

Laulumieli, kuoro kaikille, to klo 18.30–20.15 Soukan kappeli, helena. yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676.

Kamarikuoro Navichorus ti klo 18.15–21 kirkko, elja.puukko@evl.fi, 0400 505 562.

Gospelryhmä Nardus, rytmikkäästi laulava kuoro ke klo 18–20 kirkon musiikkisali, heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174.

Laulukerho seurakunnan kanttorin johdolla ti 25.9. klo 13 kirkon musiikkisali, paritt. vkot. Pullakahvit 1,5 e.

ELOA JA ILOA ELÄMÄÄN Ikäihmisten kerhoissa jutellaan, lauletaan, pidetään pieni hartaus ja kahvitellaan (1,5 e).

Ma klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli Ke klo 13.30–14.30 Puistokartanon palvelukeskus To klo 13–14.30 Soukan kappeli To klo 14–15.30 Mäntykappeli

LEIRIELÄMÄÄ Syyslomaleiri 3.–7-lk. 15.–18.10. Hila, hinta 50 e.

Leiri esi-2-lk. 16.–18.11. Velskola, hinta 35 e.

Ilmoittaudu www.sodesode.fi.

Lisätietoa stella.bjorkholm@evl.fi, 040 596 1686.

LEIRI ISOVANHEMMILLE JA LASTENLAPSILLE Iloista ohjattua yhdessäoloa 13.– 14.10. Hvittorp. Aikuiset 30 e, yli 3-v. lapset 15 e. Ilm. viim. 23.9. leena. jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

PUHELINYSTÄVÄKSI? Koulutus pe 5.10. klo 13–15 kirkko.

PuhelinYstävä soittaa vuorollaan työparin kanssa soittolistalla oleville ikäihmisille. Soitot soitetaan seurakunnan tilasta ja puhelimilla.

Tied. ja ilm. minna.maijanen@evl.fi, 040 705 3358.

RAKKAUDEN ILTA Puolison/kumppanin kohtaaminen arjessa la 27.10. klo 16.30–19 Soukan kappeli. Iltapala ja lastenhoito.

Teoriaa ja tehtäviä. Tule kumppanin kera tai yksin! Ilm. viim. 15.10. tanja. routama@evl.fi, 050 441 9154.

RIKASTA MINUA Parisuhdekurssi 23.–25.11. Hvittorp.

Maksu 120 e/pari. Keskitytään mm. huomaamaan se hyvä, mitä parisuhteessa on jo. Ilm. viim. 1.11. verkkosivulla www. espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat - Espoonlahden seurakunta – Aikuiset – Perhe ja parisuhde. Tied. tanja.routama@evl.fi, 050 441 9154.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta Nuorten ilta ti klo 19–21 ja pe klo 17–22 Sode.

Changemaker-ryhmä to 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. ja 20.12 klo 17.30–19 Sode.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 13. – 27.9.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Pöyhölä 1 konfirmaatiomessu la 15.9. klo 10. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustajat Ansamaa, Varimo. Musiikki: Sari Rautio, Sanna Franssila.

Pöyhölä 2 konfirmaatiomessu la 15.9. klo 14. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, avustajat Ansamaa, Wrang, kanttori Sari Rautio.

Messu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen su 16.9. klo 10.

Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu su 23.9. klo 10. Liturgia ja saarna Mia Wrang, avustava pappi Tapio Suontakanen, kanttori Sari Rautio.

Matinkappeli: Messu su 16.9. klo 12.

Liturgia ja saarna Jussi Koski, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu su 23.9. klo 12. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski.

Olarin kappeli: Messu su 23.9. klo 12.

Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Sari Rautio.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot (tarjolla iltapalaa) klo 18.

Rento messu klo 19. Messun jälkeen jatkot klo 21 asti. 4 vuotta täyttäneille kirkkoparkki messun ajan. Liturgia ja saarna: to 13.9. Jussi Koski, 20.9.

Tapio Suontakanen.

muskarihetkiä ja vauvatoiminnan esittelyä, aistihuone ja leikkihuone vauvoille, kahvitarjoilu ja pientä makeaa, tuotenäytteitä ja arvonta!

Mukana mm. Familia ry, Espoon perheasiain neuvottelukeskus, Pikku Delfiinit, MLL:n Etelä-Espoon paikallisyhdistys, Ison Omenan kirjasto, Kodin kestot ry ja Äimä ry.

ENKELIKIRKKO JA PERHETAPAHTUMA Mikkelinpäivänä su 30.9. klo 16 Olarin kirkolla juhlitaan lapsia ja ihmetellään enkelijuttuja. Pukeudu enkeliksi ja osallistu enkelikulkueeseen! Laula ja rauhoitu kirkossa.

Nauti päivällistä tai kirkkososetta, ota enkeliselfie, ihmettele vauvan kanssa aistihuonetta, askartele, touhua ja temmellä, leiki leikkihuoneessa!

PERHELEIRI Syksyistä puuhaa 2.–4.11. Hvittorpissa. Ulkoilua, leikkiä, laulua, pelailua, kädentöitä, rentoutumista ja hiljentymistä. Leirin hinta on aikuisilta 25 e, 3–14-vuotiailta 15 e ja alle 3 -vuotiaat maksutta (sis. ruuan, majoituksen omilla liinavaatteilla ja ohjelman materiaaleineen). Leirille tullaan

omilla kyydeillä. Etusija on Olarin seurakunnan alueella asuvilla perheillä. Leirille haku 8.10. mennessä, www. espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ perhe-ja-parisuhde/perheleiritretket-ja-tapahtumat. Lisätietoja: 050 576 4891, mia.silvola@evl.fi.

ÄITIEN VIRKISTYSILTA Rentoutumista, virkistäytymistä, maukasta iltapalaa ja saunomista ma 8.10. klo 17.30–21.30 Hvittorpissa.

Lähtö kimppakyydein Olarin kirkolta klo 17. Hinta 5 e. Ilmoittautuminen 24.9. mennessä: mia.silvola@evl.fi, 050 576 4891.

AIKUISTEN NUORTEN OLOHUONE Olarin kirkolla ma klo 18–20, 17.9 alkaen. Juttelua ryhmää kiinnostavista aiheista, kristillisten teemojen pohtimista, hartaus, kahvittelua.

Tehdään ryhmästä jäsentensä näköinen ja oloinen, halutessasi pääset jakamaan osaamistasi muille! Tiedustelut: marja.jauhiainen@evl.fi tai camilla.posa@evl.fi.

MIESTEN VUORO Tule viettämään aikaa ja keskuste-

OL 91 x 114mm

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

lemaan mielenkiintoisista asioista kahvikupposen äärelle ma klo 13–15.

Paikkana on Chapple, Iso Omena.

Ryhmään kutsutaan erityisesti hiljattain eläkeikään ehtineitä.

NEULEKAHVILA Ma klo 13–15, Chapple, Iso Omena.

Omat langat mukaan. Käytössä myös jämälaari, johon voi tuoda lahjoituksia. Puikkoja ja koukkuja saa myös paikanpäältä.

PSALMEJA LUOVASTI – KOKEELLINEN KUVATAIDERYHMÄ Löydä oma luovuuteesi mm. maalaten, piirtäen, musiikin avulla, ihmetellen ja hiljentyen. Olarin kirkko ke klo 18–20, 26.9 alkaen. Ilmoittautuminen: marja.jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

KOULULAISTEN BÄNDIKURSSI SYYSLOMALLA 5–6-luokkalainen, tule mukaan soittelemaan tai laulamaan yhdessä muiden kanssa. Opettajana muusikko ja soitonopettaja Artturi Alimattila. Kurssilla teemme oman biisin ja otamme bändikuvan. Kurssi sopii kaiken tasoisille musiikin harrastajille. Kurssipäivät 15.–16.10. klo 10–15 sisältävät yhteistä musisointia, välipalan ja hartauden. Ilmoittautumiset www.nuori.chapple.fi.

ASUNNOTTOMIEN YÖ MATINKAPPELILLA Lahjoita tarpeettomat, ehjät ja puhtaat talvivarusteesi niitä tarvitseville. Varusteet jaetaan Asunnottomien yössä Matinkappelilla 17.10. Voit tuoda lahjoitukset Matinkappelin vahtimestarille p. 040 533 8722.

Lisätietoja diakoni Tytti Kohonen p.

050 365 3779.

VANHEMPIEN VARAVENTTIILI

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI

13.9. alkaen to klo 12 Chapple, Iso Omena. Älä jää yksin, tule keskustelemaan matalalla kynnyksellä. Tarjoamme drop in -tukikeskustelua vanhemmille arjen kysymyksistä ja haasteista ilman ajanvarausta. Lisätietoja: paula.bruce-haatainen@evl.fi tai p. 040 503 7622.

Lasten oma kirkkohetki, jossa laulamme ja leikimme Pikku Päkä -lampaan kanssa. Kokoontumiset: klo 9.30–10: Matinkappeli pe 14.9., 12.10. ja 16.11., Olarin kirkko ke 3.10. ja 14.11., Olarin kappeli to 4.10. ja 15.11.

VAUVAPÄIVÄ Jokainen vauva on juhlan arvoinen. Valtakunnallista vauvanpäivää vietetään yhdessä leikkien, laulaen ja ihmetellen pe 28.9. klo 13–16. Paikkana on Chapple, Iso Omena. Lavalla

RAAMATTUPIIRIT Olarin kirkko: Miestenpiiri pe klo 12.30–14.30. Kokoontuu sovitusti, tiedustelut etukäteen vetäjältä: Paavo Pinomaa 040 583 1635. Naisten raamattupiiri pe klo 15–17, vetäjä Seija-Sisko Raitio 044 591 2008.

Matinkappeli: Raamattupiiri ma klo

A

15

18, yhteyshenkilö Seija Talonen 050 357 3851. Raamattupiiri ti klo 12.30, vetäjä Pirjo Aunimo 040 587 4635.

Raamattupiiri parittoman viikon ke klo 18.30, vetäjä Kari Siltanen 040 720 8391. Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30, vetäjä Tarja Valtonen 0500 403 852. Raamattupiiri parittoman viikon ke klo 18.30, vetäjä Kari Siltanen 040 720 8391.

AIKUISTEN RYHMIÄ Olarin kirkko: Olarin seniorilaulajat to klo 11, alkaa to 20.9. Johtaja Sari Rautio.

Matinkappeli: Lukupiiri to 27.9. klo 18–20, kirjana Anni Kytömäki: Kultarinta. Tiedustelut: Liisa Riikola 040 560 2247. Aikuisen väen sinkkupiiri pe 7.9. klo 17.30, aiheena Elämän ilo.

Tiedustelut: Helena Nurmi 040 214 5505. Laulukoulu Sulo- ja Soraäänet ke klo 18, alkaa 26.9. Johtaja Sanna Franssila. Lähetyspiiri to klo 15–16.30., alkaen 20.9. Lisätietoja Tytti Kohonen p. 050 365 3779.

Chapple, Iso Omena: Miesten vuoro ma klo 13–15. Tule viettämään aikaa ja keskustelemaan mielenkiintoisista asioista kahvikupposen äärelle Paikkana on Chapple, Iso Omena.

Ryhmään kutsutaan erityisesti hiljattain eläkeikään ehtineitä.

Neulekahvila ma klo 13–15. Omat langat mukaan. Käytössä myös jämälaari, johon voi tuoda lahjoituksia. Puikkoja ja koukkuja saa myös paikanpäältä.

DIAKONIARUOKAILU Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia, tai joka kaipaa juttuseuraa. Tiistaisin Matinkappelilla ja torstaisin Olarin kappelilla klo 13. Lipunmyynti klo 12.45–13.30.

Kappelisali avoinna hiljentymistä varten.

ENSIAPUKURSSI VANHEMMILLE Opi auttamaan lastasi hätätilanteessa -tuokiot la 15.9. klo 10 ja 12 Chapple, Iso Omena. Opi tyrehdyttämään verenvuodot, antamaan ensiapua tajuttomalle ja tukehtuneelle sekä toimimaan oikein myrkytystilanteessa. Ilmoittaudu mukaan 13.9. mennessä SPR:n kouluttaja Annika Kaarnalehdolle annika@kaarnalehto. fi. Vapaaehtoistoiminnan kahvila klo 11–15. Kurssi on osa Heittäydy hyvään Espoon vapaaehtoistoiminnan toria.

Monipuolisia vapaaehtoistehtäviään esittelee parikymmentä yhteisöä.

Menokasvo

Kuorolaulua kannattaa kokeilla ja mennä mukaan harjoituksiin Seurakunnissa on paljon kuoroja. Miten niihin pääsee mukaan, Leppävaaran seurakunnan kanttori ja kolmen kuoron johtaja Outi Noponen?

Kannattaa tulla rohkeasti mukaan kokeilemaan. Jos kuoroon on erillinen koelaulu, kuoronjohtajan kanssa on hyvä sopia koelaulusta. Esimerkiksi lapsikuoroon tai Kuoro kaikille -kuoroon voi hyvin tulla mukaan saapumalla vain paikalle harjoituksiin.

Miten laulaminen vaikuttaa ihmiseen?

Laulaminen ja ylipäätään musiikki tekee tutkitusti ihmiselle hyvää. Useimmilla meillä on siitä omakohtaista kokemusta. Usein kuulen kuoroni laulajilta kommentin, miten voimaannuttavaa yhdessä laulaminen on. Laulaminen saa meissä jotain liikkeelle.

PAULA HUHTALA www.espoonseurakunnat.fi/tule-mukaan/ musiikki/kuorot-ja-soitinryhmat

ESKO JÄMSÄ

Onko kaikkiin kuoroihin pääsyvaatimukset?

Espoon seurakunnista löytyy todella monenlaisia kuoroja. On tavoitteellisesti työskenteleviä kamarikuoroja ja erittäin matalalla kynnyksellä toimivia Kuoro kaikille -tyyppisiä kuoroja, joihin voi liittyä, oli ääni kuinka ruosteessa tahansa tai jos säännöllisiin harjoituksiin on vaikea sitoutua. Lauluyhtyeitä, kirkkokuoroja, gospelkuoroja, nuorten kuoroja, muskari- ja lapsikuoroja... Kannattaa tutustua kuoroihin seurakunnan nettisivuilla.

Jos naapuriseurakunnassa on kiinnostava kuoro, voinko liittyä siihen?

Tottakai. Yhdessä seurakunnassa ei voi olla kaikkea mahdollista, mutta jostain päin Espoota ja pääkaupunkiseutua voi löytyä juuri se kuoro, jota kaipaat. Meiltä kanttoreilta kannattaa myös kysellä vinkkiä sopivista kuoroista pääkaupunkiseudulla.

MENOT 13. – 27.9.

16 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

URUT SOI TAPIOLASSA! Konsertti su 23.9. klo 18. Tapiolan kirkko. Ks Kirkoissa soi -palsta.

KRISTILLINEN MEDITAATIO Ryhmä ma klo 18. Tapiolan kirkko.

Meditoidaan World Community for Christian meditation -tradition mukaisesti. Avoin ryhmä. Ei tarvitse TALeena 91 x ilmoittautua. Tied. diakonissa

Vanne, 040 546 5193, leena.vanne@ evl.fi.

RYHMÄT JA PIIRIT Kansainvälisen vastuun ryhmä ke 19.9. klo 18.30. Tapiolan kirkko. Tule mukaan! Tied. Liisa Kivekäs la. kivekas@gmail.com, 050 5624196.

Mieli maasta -vertaistukiryhmä ke 191mm klo 18. Tapiolan kirkko. Tied. Mikko

MESSUT Konfirmaatiomessu la 15.9. klo 11.

Tapiolan kirkko. Tiihonen, Jurmu.

Messu su 16.9. klo 10. Tapiolan kirkko. Koivisto, Hero, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro laulaa messussa. Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 19.9. klo 8. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Malkamäki. Pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Messu su 23.9. klo 10. Tapiolan kirkko. Salmensaari, Ristimäki, Jurmu. Messun jälk. tarjolla uuden sadon ruispuuroa lähetystyön hyväksi. Hans Rönnlund kertoo työstä Kaukaasiassa ja Etu-Aasiassa. Pyhäkoulu.

Muskarimessu ma 24.9. klo 18.

Tapiolan kirkko. Tiihonen, Soinio, Raninen, Valve. Perheen pienten oma messu. Iltapala.

Iltakirkko ti 25.9. klo 18. Tapiolan kirkko. Hatakka, Karjalainen, Merilahti.

Viikkomessu ke 26.9. klo 8. Tapiolan kirkko. Ristimäki, Jurmu.

Radiomessu su 30.9. klo 10. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tervonen, Malkamäki Jurmu. Lauluyhtye Laetificus, Maaria Malkamäki, viulu, Helmi Neuvonen, sello, Väinö Valli, sello.

Kuultavissa suorana Radio YLE 1:ssä, myöhemmin YLE Areenassa. Pyhäkoulu.

SIIONINVIRSISEURAT Su 16.9. klo 16. Tapiolan kirkko.

Puhujina Ossi Tervonen, Sakari Isotalo, Päivi Linnoinen.

SURURYHMÄ Vertaisryhmä läheisensä menettäneille alkaa ti 23.10 klo 17.

Tapiolan kirkko. Mukana psykoterapeutti Timo Lounio ja diakonissa Sanna Kohtala. Tied. ja ilm. sanna.kohtala@evl.fi tai 050 452 2874.

EROSTA ETEENPÄIN

Lisää ohessa.

KESKIVIIKKOKERHO Maan äidit. Presidenttiemme puolisot, osa 3 ke 19.9. Tapiolan kirkko. FM Maija-Liisa Kaistila. Kahvi klo 12.30. Ohjelma klo 13.

Apua! Kasakat tulevat ke 26.9. klo 13. Tapiolan kirkko. Historiaan perustuva näytelmä Ison vihan ajan vuosista 1713–1714 Espoossa. Ohjaus Asta Arkima.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ Konsertti ke 26.9. klo 12. Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–13 tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 16.9. Hagalunds kyrka kl. 14.

Konfirmation, Vällskog-skriftskolan.

Camilla Norkko, Wikman.

Sö. 16.9. Esbo domkyrka kl. 18.

Kvällsmässa med Roger Rönnberg.

Medeltida musik av Nina Kronlund, Eeva-Liisa Malmgren och Susanna Tollet, vävlira och låga renässansflöjter.

Sö. 23.9. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Jäntti, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Hellström, 044 756 0105.

Kohtaamispaikka to klo 12.30.

Tapiolan kirkko. Avoin ryhmä. Tied.

Sanna Kohtala, 050 452 2874.

Leijonaemot vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille.

Kuukauden viim. ma klo 17.30.

Tapiolan kirkko. Tied. Janet Grundström, 040 487 7209.

Lukupiiri ti klo 13. Tapiolan kirkko.

Ohjaaja Riitta Linnapuomi. Äiti Teresa -piiri ti klo 13. Tapiolan kirkko. Tied. Katja Karvinen, 040 593 7386.

Lähetysraamattupiiri kerran kuussa alk. ke 13.9. klo 18. Alustajana pastori Ilpo Kari.

Lähetyspiiri joka toinen ti alk 19.9. klo 13. Tapiolan kirkko. Alustuksia ja yhdessäoloa lähetyksen teemoilta.

Israel-ruokouspiiri to alk. 13.9. klo 13. Tapiolan kirkko.

Ikämiespiiri to alk. 13.9. klo 14.

Tapiolan kirkko. Alustuksia ja keskusteluja vaihtelevista aiheista.

Hanna-rukouspiiri ma 24.9. klo 18.30. Joka toinen viikko. Tapiolan kirkko.

Laudes-rukoushetki ti klo 8.

Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18–20, käynti katutasosta.

VECKOMÄSSA On. 26.9. Södriks kapell kl. 12. von Martens, Wikman.

PANELDEBATT: VEM SKA BLI VÅR HERDE? To. 27.9. Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 18. Församlingsrådet i Esbo svenska församling väljer ny kyrkoherde genom indirekt val 2.10.

Före det har församlingsborna möjlighet att bekanta sig med de fyra sökandena, Monica Cleve, Kira Ertman, Karl af Hällström och Magnus Riska, vid en paneldebatt som är öppen för alla intresserade.

Debattledare är Heidi Juslin-Sandin.

KÖRERNA KÖR IGÅNG Blandade kören EsVoces: start lö.

15.9 kl. 10 på Mataskär. Kråksången, kör för alla: on. 26.9 kl. 17.30 i Esbo

domkyrkas församlingsgård. Kammarkören Novena: novena.fi. Mer info: esboforsamlingar.fi/kom-med/ musik

FAMILJEKLUBBAR Varje må. i Köklax kapell, varje ti. i Sökö kapell, varje to. i Mattby kapell kl. 9.30–11.30. Klubbarna är gratis, ingen förhandsanmälan behövs.

Vertaisryhmä avo- tai avioeron läpikäyneille kokoontuu 5 kertaa alk. to 20.9. klo 17.30. Tapiolan kirkko.

Käsittelemme eron aiheuttamaa kriisiä. Ohj. psykoterapeutti Raija Krusius ja diakoni Katja Karvinen.

Ryhmään mahtuu 6–8 eron läpikäynyttä. Lastenhoitoa leikki-ikäisille voi tiedustella. Tied. ja ilm. katja.karvinen@evl.fi tai 040 593 7386.

050 322 3520 Tapiolan seurakunta tai vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi, heli.siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876 Leppävaaran seurakunta.

Tied. Kristiina Nordman, kouluttaja, TM, kristiina.nordman@sana.fi, 0400 792 622.

ANTEEKSIANNON MUUTOSVOIMA Ainako anteeksi? Anteeksiannon vapauttava muutosvoima to 20.9. klo 18. Tapiolan kirkko. Teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara.

KRITO Kristillinen vertaisryhmä alk to 27.9. klo 18.30. Tapiolan kirkko.

Ryhmä käsittelee anteeksiantoa Valtavaaran kirjan Ainako anteeksi? pohjalta. Ilm. Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU MTEA 2 -kurssi ke10.10.–14.11. klo 18–20, yht. 6 krt. Tapiolan kirkko.

Työntekijöille ja vapaaehtoisille, jotka kohtaavat työssään haasteellisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Yhteistyö Mielenterveysseuran kanssa. Ei akuutissa kriisissä oleville. Ohjaaja FM, psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen. Hinta 40 e, sis. kurssikirjan Haavoittuva mieli. Ilm. sirkkaliisa. kuitunen@gmail.com.

ARKIYSTÄVÄ-KURSSI Tule ArkiYstävien joukkoon la 22.9. klo 9.30–15. Tapiolan kirkko.

Kouluttajina diakonissa Merita Hietanen ja diakoni Saija Väätäinen.

Maksuton. Ilm. viim. 14.9. merita. hietanen@evl.fi, 040 5311009 tai saija.vaatainen@evl.fi, 050 3728873.

VIE VANHUS ULOS Lähde ulos iäkkään naapurin tai ystävän kanssa. Tule kävelyn päätteeksi Tapiolan kirkolle kakkukahville pe 21.9 klo 10–14. Olohuoneessa runoilija, sahansoittaja Aarne Laasonen. Tied. Katja Karvinen 040 593 7386 ja Merita Hietanen 040 531 1009

L10T-KOULUTUS

VAUVAN PÄIVÄ

Valmennus ke 26.9. klo 18. Tapiolan kirkko. Rohkaisee osoittamaan Jumalan rakkautta ja elämään sydän avoimena lähimmäisille.

Kaikenikäisille. Ilm. viim. 19.9. pastori Anu Ristimäki, anu.ristimaki@evl.fi,

Juhlistamme valtakunnallista Vauvan päivää pe 28.9. klo 13. Tapiolan kirkko. Ota vauva mukaan ja tule kirkolle laulamaan ja leikkimään Liisan, Saaran ja Miian kanssa. Kahvit ja soseet.

HANDARBETSGRUPPEN SYMAMSELLERNA Ti 18.9. Vita huset, Prästgårdsgr. 1 kl. 16–19. Långbordet är dukat så nya medlemmar ryms med.

Välkommen med i gemenskapen, lär dig något nytt eller friska upp gamla kunskaper! Temakvällar under

hösten: smyckestillverkning och ljusstöpning. Vi är också med på Höst-Mattsmarknaden vid Esbo domkyrka 16–17.9.

FÖRSAMLINGSLUNCH Ti 25.9. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 12–14. Pris 5 e.

SÖTT ÄR RÖTT – SPECIELLT FÖR SENIORER To. 13.9 och 27.9 i Kalajärvi kapell, ti.

18.9 i Köklax kapell, on. 19.9 i Södriks kapell, to. 20.9 i Karabacka kapell, Träffdax i Köklax kapell ti. 25.9, kl.

13–14.30. ”Sött är rött” liksom kärleken som är höstens tema för våra träffar. Blev du nyfiken? Kom med! På agendan står andakt, kaffe med bulle och mycket prat och skratt.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 13. – 27.9.

2×

Kauniaisten suomalainen seurakunta

menovinkki

Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

Varaventtiili vanhemmille Torstaisin 13. syyskuuta alkaen vanhemmilla on mahdollisuus drop in -tukikeskusteluihin Chapple Iso Omenassa. Keskustele arjesta ja sen haasteista. Ei ajanvarausta.

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA KLO 10 Su 16.9. saarna teol yo Elina Lauttamäki, lit. A-K Tuomi ja kantt. W. Häggblom. Su 23.9. saarna Tuomi, lit.

Mäkinen ja kantt. Marte. Kirkkokahvit.

Vanhempien varaventtiili torstaisin klo 12–14. Ensimmäinen kerta 13.9. Chapple Iso Omena, Kauppakeskus Iso Omena, Suomenlahdentie 1 (uuden puolen 2. krs.).

KÄVELE NAISELLE AMMATTI –TAPAHTUMA Su 16.9. klo 16 lähtö Kauniaisten kirkolta. Naisten Pankin tapahtumassa kävellään yhdessä Gallträskin ympäristössä. Voit tukea haluamallasi summalla kehitysmaiden naisia joko ottamalla mukaan käteistä tai lahjoittaa verkossa www.naistenpankki.fi. Yhden ammatin hinta on 30 e, mutta jokainen euro edesauttaa köyhien naisten asiaa.

Lahjoita vaatteita asunnottomille Espoon tuomiokirkkoseurakunta kerää ehjiä ja puhtaita vaatteita, sukkia ja lapasia lahjoitettavaksi niitä tarvitseville Asunnottomien yönä 17.10. Espoon keskuksessa.

Soita ja sovi lahjoituksesta 28.9. mennessä: diakoni kirsi. salonen@evl.fi, 040 547 1861.

PERHEKERHO Maanantaisin klo 9.30–11.00 Sebastoksessa.

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

Lue lisää Espoon tuomiokirkkoseurakunnan rivi-ilmoituksista s. 12–13.

Maanantaisin klo 12.45 vartin hartaus ja kahvila klo 13–15 Sebastoksessa.

p Eoso

Esp

no touno

rkm ä ole-l l ä

Syy πS y π ys

s

atinπat kriknk

ark aatitninMM M a M

o ni k k r m o i i tui okm

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 17.9. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Kirkko Kauniaisissa 40 v. Tapani Jokinen. Ti 18.9. klo 13 yläsalissa.

DISCUSSING LIFE AND FAITH Want to meet interesting people?

Come join a weekly discussion group in English at Kauniainen Church, Kavallintie 3. With tea and coffee, of course. Tuesdays 18.30–20.00. Topics: 18.9. Why a pessimist is never disappointed? 25.9. Is home where the heart is? 2.10. We are all sensible people: So why there is evil in the world? 9.10. The Art of Ageing. What happens when you advance in age?

16.10. Art. It heals us and makes us feel. Why? 23.10. Final session. Open topic. Meetings are run by Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308.

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 16.9 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

SÖ 23.9 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre salen.

TISDAG 18.9 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 19.9 och 26.9 i övre brasrummet

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 13.9 och 20.9 i övre brasrummet kl. 10–11.

FREDAG 14.9 Andakt för ungdomar i kyrkan kl.

17.30.

Skribaåterträff i Klubb 97 kl. 18.

UNGDOMSKVÄLL FR 21.9 i Klubb 97 kl. 18-21.

TISDAG 25.9 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

Luento ”Vanhempien parisuhde on lasten koti”, Malla ja Tuomas Tanner.

Ke 26.9. klo 17.30 kirkossa.

KESKUSTELEVAT NAISET To 27.9. klo 14 Sebastoksessa.

Aiheena rentoutuminen, mukana Nina Willenius.

NUORTEN GRANUT-MESSU To 27.9. klo 19 kirkossa, Kuula, Holkerinoja, Rohkimainen.

SyysMatin Markkinat la–su 15.–16.9. klo 10–16 Vanhan ajan markkinat Espoon tuomiokirkon liepeille. Vapaa pääsy.

Markkina-alue on kävelyalue: Kirkkopuisto 5 – Kirkkoranta 2.

• Opaskarttoja alueella. Kysy talkoolaiselta. Infopiste.

• Avajaiset la kello 10. Päätöshartaus su klo 16.

• Ikoninäyttelyn avajaiset la klo 10.30. Kinkerit la, su klo 13.

• Kojujen uniikkeja tuotteita, kädentaitajien näytöksiä • Järjestöt ja paikalliset toimijat esittäytyvät • Lapsille puuhaa ja ihmeteltävää, mm: kalastusta, • • • • •

• •

keppihevos-, kaarnalaiva- ja linnunpönttöpajat, jousiammuntaa, enkelikierrokset, kollipolku, lastenteltta Musiikkipainotteinen iloinen perhemessu su klo 10 Kirkon, urkujen ja hautausmaan esittelyjä, vaelluspolkuja Ponit, kanat ym. la, su 10–16, veto- ja kaverikoirat la, su 11–15 Maalaa ikonia. Tee rukoushelmet. Istu jalkapuussa.

Soppatykki ja pihakahvila, Nostalgiakaffeteria, Kestikievari, Paakarintupa, kahvikärryt, kojujen anti Perinnelounas la, su 11–14 Ravintola Henricus, Omnia Espoon VPKn pihalla paloauto, sammutusta ym.

Lue lisää verkkosivuilta ja sosiaalisesta mediasta!

www.syysmatinmarkkinat.fi Koko perheen markkinat järjestää Espoon tuomiokirkkoseurakunta.

17

kl. 13.30.

LASTEN VANHEMMILLE

Tervetuloa!

A

Mobiilisti QR-koodilla > SyysMatti-verkkosivuille

MENOT 13. – 27.9.

EIJA HARJU

18 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Kirkoissa soi KE 19.9.

Yhteen ääneen – yhteislaulua Kirkkomusiikin päivänä klo 14 Karakappelissa. Hengellisiä lauluja ja virsiä eri aikakausilta. Ensimmäistä kertaa järjestettävän Kirkkomusiikin päivän aikana kirkkomusiikki soi turuilla ja toreilla ympäri maan, kun 1 000 kanttoria ja 50 000 kirkkomusiikin harrastajaa vievät kirkkomusiikin sinne, missä ihmiset ovat. Vapaa pääsy.

SU 23.9.

URKU AUKI suvelalaisittain -juhlakonsertti n. klo 16.30 Suvelan kappelissa. Konsertissa nähdään ja kuullaan mm. nelikätistä urkujensoittoa. Suvelalaiset muusikot Vivika Oksanen ja Markku Mäkinen, urut ja piano sekä sopraanot Hannele Savunen ja Ghislaine Dionne, laulu. Bach, Oley, Stamm, Salonen, Bizet. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Konserttia edeltää uusien urkujen käyttöönottojuhla klo 15 sekä juhlakahvit, jolloin kuullaan urkujen rakennusvaiheista. URKU AUKI -konserttisarja 23.9.–18.12.

Suomen ehkä menestynein urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi esiintyy

Apua & tukea yhteiskonsertissa Tapiolan seurakunnan kanttori Liisa Malkamäen kanssa klo 18 Tapiolan kirkossa. J.S. Bach, T.Kuula, D. Locklair, Kiviniemi , G. Pierné, Cl. Gervaise, M. Corrette, Cl. Balbastre, Fr.Liszt. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

KE 26.9.

Häivähdys pyhää -konsertissa klo 12 Tapiolan kirkossa esintyvät Terho Mutikainen, sello, Eero Vahtola, sello ja Salla Karakorpi, piano.

Konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat.

Konserttien kesto 30 min. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

Vapaa pääsy. Konserttisarja jatkuu parittomilla viikoilla.

SU 30.9.

Ahdingosta vapauteen – yhteisöllinen poikkitaiteellinen teos klo 15 Suvelan kappelissa. Päivikki Leinonen urut, tekstien luku Else Sorsa ja Jaakko Sorsa, pianoimprovisaatiot ja yksinlauluun säestys Iida Sorsa, Maikki Nuorala, kuvataide. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. URKU AUKI -konserttisarja 23.9.–18.12.

Seurakuntien yhteiset Näkövammaistyön Näkökulmavertaisryhmä on tarkoitettu sekä vähän aikaa että pitkään näkövammansa kanssa eläneille ja se kokoontuu kerran kuukaudessa maanantaisin klo 13–15 Espoon seurakuntayhtymässä, Kirkkokatu 1. Syksyn päivämäärät: 1.10., 5.11., 3.12. Ohjaajina vertaisohjaaja, kuvataiteilija Maarit Hedman ja Tarja Huttunen.

Raamattupiiri näkövammaisille joka toinen torstai Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, klo 13–15. Opasystävät ovat paikalla tarjoilu- ja lukuapuna ja ihan ystävinä! Piiri kokoontuu syksyllä 20.9., 4.10., 18.10., 1.11., 15.11., 29.11. ja 13.12.

Ohjaajana Sari Karjalainen.

Keskiviikkokahvila näkövammaisille joka keskiviikko klo 14–15.30, paitsi yhdistyksen jäseniltaa edeltävänä keskiviikkona (kuukauden kolmas torstai). Paikka Kuunpirtti, Kuunsäde 2 A–B. Emäntinä Helena Paimela ja Leena Toiminen. Yhteistyössä Espoon Seudun Näkövammaiset ry:n kanssa.

Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 27.9. klo 17.30–19.30 Siipi, os. Alberganesplanadi 1. Teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme hartauden ja syömme välipalaa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Nippanappa – autististen lasten kerho su 16.9. klo 13.30–15.30 Nuorisotila Siipi. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille Asperger- ja autismin kirjon lapsille. Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryh-

distyksen kanssa. Teemme yhdessä erilaisia asioita; askartelemme, leikimme ja laulamme. Toteutamme mahdollisuuksien mukaan lasten toivomia asioita. Kerhossa on pientä välipalaa ja loppuhartaus.

Kerho maksaa 30 e/kausi.

Kuolevan lähimmäisen vierelle – saattohoidon vapaaehtoiseksi?

Espoon sairaalan saattohoito-osastolle Villa Glimsiin etsitään lisää vapaaehtoisia. Vapaaehtoinen viipyy kuolevan vierellä keskustelemassa, lukemassa, viemässä ulos, olemalla läsnä – tehtäviä on monenlaisia. Vapaaehtoinen ei tee hoitotoimenpiteitä vaan toimii kuin omainen. Vapaaehtoinen saa tehtävässä tarvittavan koulutuksen, tukea Villa Glimsin henkilökunnalta sekä säännöllistä työnohjausta ja matkakumppanuutta sairaalapapilta. Voit hakeutua koulutukseen, jos elämäntilanteesi tuntuu sellaiselta, että sinulla on aikaa ja voimia tehdä haastavaa, mutta hyvin antoisaa vapaaehtoistyötä. Koulutuspaikkoja on rajallinen määrä, joten haastattelemme koulutukseen hakeutuneita 24.9., 26.9. ja 1.10.2018. Koulutusajat: 31.10, 5.11., 8.11., 13.11. klo 17.30–20 Espoon sairaalassa, la 17.11. klo 10–16 paikka vielä avoin. Koulutukseen osallistuvalta edellytetään osallistumista kaikkiin koulutuskertoihin. Ilmoittaudu viim. 16.9.: www.espoo.fi/espoonsairaala.

Tied. palveluvastaava Kirsi Suutari, p. 043 826 6775 tai sairaalapastori Annamari Simpanen, 040 537 6875.

Koulutuksen järjestävät Espoon kaupunki ja Espoon seurakuntayhtymän sairaalasielunhoito.

Tukea nuorille ja heidän vanhemmilleen Sekasin chatissa voi keskustella nimettömästi ja luottamuksellisesti mistä tahansa mieltään painavasta asiasta. Verkkoauttamispalvelu 10–29 –vuotiaille avoinna ma– pe klo 7–24 sekä la–su klo 15–24. Palvelussa on ruuhkaa iltaisin ja viikonloppuisin.

Sekasin chat: sekasin247.fi Saapas päivystää kaduilla nuorten kokoontumispaikoilla perjantaisin noin klo 19–02. Meidät tavoitat numerosta 09 8050 5050.

After School yläasteikäisille Suvelassa: After School - avoimet ovet keskiviikkoisin Suvelan kappelissa (Kirstintie 24) klo 15–17. Tule tekemään läksyjä, nukkumaan päiväunet tai syömään evästä koulupäivän jälkeen. Seiskaluokkalaisille ja sitä vanhemmille koululaisille. Tied. Erne Hakala, p. 050 438 0206.

Koululaisten parkit Leppävaarassa: 2.–6.-luokkalaisten iltapäiväparkit – tule tekemään läksyjä, pelaamaan askartelemaan tai lepäämään! Ti klo 13–16 nuorisotila Siipi; ke klo 13–16 KilonRisti; to klo 13–16 Uuttu.

OTA YHTEYTTÄ ERITYISNUORISOTYÖNOHJAAJIIN Espoon tuomiokirkkoseurakunta: Pia Härkönen 040 562 1341 ja Sari Vikström-Kivioja 050 438 0185.

Espoonlahden seurakunta: Hanne Malkki 040 517 0629 ja Juhana Malme 040 533 7808.

Kauniaisten suom. seurakunta: Nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja, 050 464 7001.

Leppävaaran seurakunta: Maija Kumpulainen, 040 724 1120 ja Toni Majola, 040 559 1736. WhatsApp-tuki 7–12-vuotiaille.

Olarin seurakunta: Avoinna Tapiolan seurakunta: Erityisnuorisotyönohjaaja Aura Karjalainen 040 560 0010.

Tukea perheille ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua pari-

Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Siiri Salonen on Martinkallion koulun ja Nöykkiön yläkoulun koulukummi. Yläkoulussa nuoret tulevat juttelemaan esimerkiksi leirikoulu- tai riparimuistoista tai koulun arjesta. Lue lisää aiheesta viereiseltä sivulta.

suhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420.

KAUNIAISTEN SEURAKUNTIEN PERHENEUVONTA Perheneuvoja Maritta Kirilä ma–to klo 8–16 p. 050 301 7018. Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Erosta eteenpäin -vertaisryhmä avo- tai avioeron läpikäyneille torstaisin 20.9., 4.10., 11.10., 1.11. ja 15.11. klo 17.30 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6 .

Ryhmässä käsittelemme eron aiheuttamaa kriisiä; tunteita, voimavaroja ja muutosta. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja diakoni Katja Karvinen.

Ryhmään mahtuu 6-8 eron läpikäynyttä. Lastenhoitoa leikki-ikäisille voi tiedustella. Tied. ja ilm. katja.karvinen@evl.fi tai 040 593 7386.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Parisuhteen rikastamispäivät. Suhteen vahvuudet ja yhteiset tavoitteet.

La 22.9. ja 29.9. klo 9–16 KilonRisti.

Katajan vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Ilm. viim. 15.9. Siltakorpi, 040 537 6876.

Multicultural families – If you want to discuss with diaconal worker in English, contact Heli Taina-Rantakaulio, heli.taina-rantakaulio@evl.fi, 040 513 0867. Diaconal workers offer

discussion, financial advice and material assistance, help in dealing with authorities and form filling, family and relationship counselling, emotional support and addiction counselling.

call Liilia Reelo, tel. +358 50 3415 097 or Mait Reelo, tel. +358 40 8697 444.

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Discussing life and faith. Come join a weekly discussion group in English at Kauniainen Church, Kavallintie 3 on Tuesdays 18.30–20.00. Topics: 18.9. Why a pessimist is never disappointed? 25.9. Is home where the heart is? 2.10. We are all sensible people: So why there is evil in the world? 9.10. The Art of Ageing. What happens when you advance in age?

16.10. Art. It heals us and makes us feel. Why? 23.10. Final session. Open topic. Meetings are run by Tiia Sahrakorpi and pastor Kari Kuula, tel. 050 590 8308.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” and Arabic Christian Meeting Perkkaa Chapel Fridays or Sundays. Ask more about Arabic

work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

TZ-choir – International Choir for everybody! Every Wed at 5 pm at Perkkaa Chapel. Sing in different languages: Russian, English, Arabic, Finnish, Hebrew and Latin. Hosting Vadim Roznovskiy 050 563 5905, vadim.rozhnovskiy@evl.fi.

Colourful Espoo Alpha Course every Thu starting at 20th September at 6 pm at Leppävaara Church.The course is for you who wish to learn more about Christianity with your friends.

We eat together, talk and watch English Alpha Material with Arabic subtitles. The evening ends with prayer. Welcome.

Russian evening Fri 14th and 21st September at 5 pm at Leppävaara Church. Vadim.roznovski@gmail. com.

More clubs and events: www. espoonseurakunnat.fi/osallistu/ colourful-espoo.

Vie Vanhus ulos – valtakunnallinen kampanja TAPIOLAN SEURAKUNTA Lähde ulkoilemaan iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa pe 21.9 klo 10–14 ja tule kävelyn päätteeksi kirkolle kahville. Tapiolan Olohuoneella kävelijöille kakkukahvit. Paikalla myös runoilija ja sahansoittaja Aarne Laasonen. Tied. Katja Karvinen 040 593 7386 ja Merita Hietanen 040 531 1009 #vievanhusulos

ArkiYstävä-kurssi Tule Arkiystävien joukkoon la 22.9. klo 9.30-15. Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Kouluttajina diakonissa Merita Hietanen ja diakoni Saija Väätäinen. Maksuton kurssi. Ilm. viim. 14.9. merita.hietanen@evl.fi, 040 5311009 tai saija.vaatainen@evl. fi, 050 3728873.

International Worship Service in English Sun 16th Sept at 4.30 pm at Suvela chapel, Kirstintie 24 and Sun 23rd September at 4.30 pm in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

With you in Finnish group at Suvela chapel on Thursdays at 17.30–18.30.

A discussion group in Finnish for You, who already know some Finnish but would like to learn more. Meets at the Suvela chapel (Kirstintie 24) between Sept 20 and Dec 13. Tea served. Christian prayers. Child care.

More information tel. 040 531 1037.

“Gloria” is a new international vocal group starting at Suvela chapel (Kirstintie 24). Common exercises once a month at 16.30: 10.9., 8.10., 12.11. and 10.12. For more information

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kastetut Lola Grace Esohe Agbonogieva, Onni Aatos Olavi Airaksinen, Onni Aatos Olavi Airaksinen, Lilian Vanamo Erkkilä, Eeli Mikael Eronen, Valma Sofiel Ervasti, Lilian Ingrid Kristel Henriksson, Jooa Eemil Huttunen, Eeli Olavi Huurinainen, Miika Pekka Juhani Karppinen, Kiira Anni Aurora Kivioja, Lumina Dior Lisael Kokkonen, Eveliina Aurora Korbelainen, Sulo Ilmari Kortelainen, Elen Avelina Kyykkä, Elli Olivia Kämäräinen, Otso Veli Olavi Laine, Eliel Onni Alexander Lampela, Alex Frans Lehtinen, Viia Sanelma Lehtinen, Mikael Aleksanteri Lähteinen, Viola Aino Isabella Mäkelä, Veikko Artturi Mäki, Nico Daniel Nousiainen, Olivia Anneli Oinonen, Nelli Olivia Charlotta Pärssinen, Linus Mikael Kasperi Ranta, Essi Karoliina Savolainen, Paavo Juhani Paveen Sirkiä, Leona Aurora Tervonen, Valtteri Heikki Olavi Toukoniitty, Niklas Armas Olavi Vaaraniemi, Eerika Inkeri Vuori, Emma Olivia Zayat, Emilia Ulla Irina Österlund.

Avioliittoon aikovat Antti-Pekka Viljakainen ja Krista Maureena Pasma, Heikki Sakari Nyman ja Heidi Tuulikki Nieminen.

Avioliitton vihityt Mikko Tuomas Anton Lindqvist ja Hanna Katariina Melgin.

Hautaan siunatut Saga Sigrid Viktoria Salo 96 v, Martti Valfrid Saarinen 92 v, Eino Matias Karlenius 91 v, Pia Margareta Elisabet Manns-Andersson 90 v, Liisa Annikki Björkling 89 v, Maire Liisa Volanen 88 v, Ulla Sirkka Annikki Grönroos 87 v, Ritva Liisa Sinikka Peltonen 85 v, Aarne Antero Vanhanen 85 v, Ritva Varpu Aulikki Paakkonen 83 v, Pauli Anselmi

Puikkonen 83 v, Arto Veli Heikkilä 72 v, Pirkko Marjatta Latosaari 72 v, Jorma Kaarlo Korkeakoski 68 v, Aku Juhani Turunen 67 v, Pirjo Annikki Kesänen 66 v, Henna Ilona Salo 65 v, Ritva Anneli Moisala 63 v, Aira Helena Tillström-Sinkko 60 v, Timo Seppo Olavi Huikkonen 56 v, Jarkko Aleksanteri Joki 40 v, Aleksi Juho Marttila 28 v, Otto Petteri Pietikäinen 18 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Felix Frans Olof Antell, Mihka Erik Blomster, Valo Jalmar Finström, Oliver Emil Aleksander Färdig, Iivo Stephen Oskar Jaaramaa, Oliver Toivo Kristian Järvinen, Vilma Ellen Jäättelä, Alexander-William Juhani Kaukinen, Vivian Aurora Luhtanen, Eelis Eino Rafael Melander, Vieno Aino Ilona Oksanen, Daniel Henrik Palmén, Ida Maria Peltonen, Julia Aleksandra Pöllänen, Kerttu Aino Annikki Rantakokko, Mikael Juha Matias Savolainen, Adena Dawika Soontravirat, Eeli Jooa Olavi Toijonen, Adessa Ella Eveliina Toivakainen, Lauri Armas Akseli Tolvanen, Jasper Lukas Wehner.

Avioliittoon aikovat Pekka Olavi Räisänen ja Leena Kristiina Saarinen, Sampsa Ville Petteri Suomalainen ja Jenna Kaisa Anneli Toivonen.

Hautaan siunatut Helvi Rakel Selvenius 95 v, Aino PirkkoLiisa Lehtinen 87 v, Soile Marita Paularinne 86 v, Pertti Ilmari Aure 83 v, Lasse Olavi Tupasela 80 v, Risto Veli Lehmusvuo 76 v, Timo Heikki Lipponen 76 v, Lahja Helena Johansson 75 v, Taimi Irene Seppänen 73 v, Kari-Taavi Kuosmanen 70 v, Olof Johannes Malmberg 70 v, Lasse Pekka Kortelainen 44 v, Teemu Samuli Vintturi 31 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

13.9.2018 | Kirkko ja kaupunki

Sinikka Myyry 65 v, Merja Ellen Kihl 64 v, Kristian Olavi Parviainen 48 v.

Kastetut Mikael Juhani Dorsen, Stella Alina Amelie Ylén.

Hautaan siunatut Liisa Leena Laurinus 87 v, Otto Johannes Edward Bergenheim 86 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Into Elmeri Ahvenainen, Ella Roosa Johanna Aro, Aarne Oliver Enlund, Lucas Milo Pekka Junno, Miro Matias Karhunen, Samuel Leon Karlsson, Sisu Leo Anton Kiuttu, Sisu Veikko Olavi Koskinen, Aarni Jali Ilari Kukkola, Pyry Juhani Laitinen, Noel Joonatan Liimatainen, Iiris Roosa Elisabet Päivärinta, Sasu Juhani Rantio, Helmi Maria Ruiz Miettinen, Tilda Amalia Ruusuvaara, Milla Aurora Saaresto, Anton Rafael Santasalo, Enni Helmiina Sillanpää, Ilona Maaria Sjelvgren, Sakari Iisak Suvanto, Eemil Into Ilja Tikkanen, Amanda Alexandra Uutela, Benjamin Matti Into Ylänen.

Avioliittoon aikovat Kimmo Juhani Nepola ja Hanna-Maaria Inkeri Saarinen, Tuukka Veikko Valtteri Oikarinen ja Taru Eveliina Heinonen.

Hautaan siunatut Anni Eliina Kaarnasto 96 v, Mirjam Johanna Hackman 95 v, Irma Selkämaa 89 v, Heikki Johannes Korhonen 88 v, Jorma Tapani Myry 88 v, Marja Martta Raakeli Timonen 84 v, Anna Lilja Turunen 84 v, Olli Ilmari Leskelä 83 v, Timo Tuomas Luoma-aho 83 v, Heikki Johannes Salo 77 v, Jarmo Olavi Kosunen 75 v, Erkki Juhani Rissanen 72 v, Vennu Olavi Salminen 70 v, Lea

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Isla Sylvia Ahomäki, Oliver Urho Akela, Eero Federico Cisneros Martinez del Campo, Ida Elise Eklund, Lasse Fredrik Jonatan Eklund, Jade Emilia Halonen, Oliver Sisu Hukkalainen, Oskar Alvar Eemeli Hynninen, Kaapo Aarne Ilmari Karikko, Eino Onni Kaukoranta, Iris Matilda Kettunen, Elina Martta Kristiina Korpinen, Linnea Helmi Matilda Laakso, Arinze Matias Benjamin Lemchi, Amanda Emma Aurora Lindfors, Aino Alina Mikkonen, Lyyti Taimi Tuulikki Ollinkangas, Joa Jamiel Singh Padhaal, Bea Maria Liliana Renlund, Emil Onni August Sumu, Anni Iida Matilda Valakari, Alex Daniel Veikkola, Luca Mikael Veikkola.

Avioliittoon aikovat Jussi Petteri Ahokas ja Jenni Marleena Ryynänen.

Avioliitton vihityt Teemu Tomi Petteri Vuoristo ja Sini Linnea Kuusela.

Hautaan siunatut Milja Kaarina Penttinen 91 v, Alisa Linnea Kunnasvuori 90 v, Antti Johannes Kaislaranta 89 v, Eero Johannes Paakkari 88 v, Laimi Hellevi Kovalainen 87 v, Toivo Kalevi Ahola 77 v, Alli Martta Kukkonen 77 v, Leila Kyllikki Piiparinen 75 v, Tuula Gloria Elisabet Manninen 69 v, Tuija Elina Margarethe Johansson 68 v, Merja Sinikka Rokio-Hiltunen 64 v, Eija Liisa Irene Möttö 63 v, Ulla Hannele Maisala 58 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Topias Eemeli Heikkinen, Violet Helen Christina von Hertzen, Aleksi Victor

A

19

Thomas Knight, Frans Kosti Kalevi Korpi, Anja Alice Qiaoqiao Leppä, Sakari Aarno Allan Miettinen, Oskari Eemil Mikkola, Saara Anja Elvi Nieminen, Juuni Hilla Marikki Ojala, Ellen Aline Indira Porras, Pauli Olavi Ruuhonen, Gabriel Edward Stenius, Aamos Jaakko Anselmi Tappola, Stella Heidi Helena Welling, Henri Sebastian Yliperttula.

Hautaan siunatut Erna Marie Hämeen-Aalto 101 v, Marietta Maria Vellamo Syrjänen 95 v, Sirkka Kyllikki Nuorivaara 90 v, Raili Hellin Puttonen 90 v, Veikko Olavi Hyvönen 88 v, Anja Kyllikki HedmanJärvinen 86 v, Aune Kyllikki Erkola 85 v, Aino Maria Toivonen 85 v, Kyösti Kalervo Hallikainen 82 v, Pirkko Anneli Pirskanen 82 v, Pertti Kalevi Laamanen 81 v, Unto Ensio Paakkinen 77 v, Mirja Sylvia Somer 74 v, Raimo Olavi Mäkinen 73 v, Rakel Marjatta Lavi 70 v, Iiro Tapio Rautsi 65 v, Kia Karoliina Ilkola 19 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/kastetut Alexander Ricardo Koro Bucht, Bea Eliana Bucht, Felix Olaus Magnus Fagerholm, Elias Johannes Huusko, Carl-Oscar Edvard Juslin, Nea Emilia Laahanen, Kasper Alfred Henri Lindholm, Amos Onni Tapio Nilsson, Emmy Maria Elisabeth Riikonen, Viljam Levi Waldemar Westö.

Avlidna/hautaan siunatut Erik Albin Roms 92 år, Anna Kristina Lardot 88 år, Harry Börje Johansson 82 år, Olof Karl Gustav Krokfors 79 år, Ernst Valdemar Svenskberg 76 år, Riitta Inkeri Nurmi 72 år, Tua Viola Åkerlund 65 år, Barbro Ingegerd Karhulahti 58 år.

Koulukummi tarjoaa oivalluksia vuorovaikutukseen

E

spoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Siiri Salonen on tuttu kasvo Martinkallion koulussa ja Nöykkiön yläkoulussa. Hän toimii niissä koulukummina eli seurakuntaa edustavana kouluyhteistyön yhdyshenkilönä. Hänen mukaansa koulukummin tärkein tehtävä on olla mukana koulun arjessa ja juhlassa.

Espoonlahdessa jokaisella nuorisotyönohjaajalla on kaksi nimikkokoulua. Koulukummin tehtävässä heillä on pappi työparina.

Syksyisin koulukummit ja Espoon kaupungin nuorisotyöntekijät pyörittävät yhdessä seiskaluokkalaisten ryhmäytyksiä. Kahdesti vuodessa Siiri Salonen osallistuu yhden yön mittaisiin leirikouluihin. Koulukummi myös toimii tukioppilaiden apuna.

Hän pitää koulun kanssa yhteistyössä oppitunteja viides- ja seitsemäsluokkalaisille. Tunnit ovat osa ennaltaehkäisevää päihdekasvatusta ja ne pidetään koululaisten kysymysten pohjalta.

Siiri Salosen mukaan koulukummin tehtävistä mukavimpia ovat ryhmän toimintaan ja vuorovaikutussuh-

teisiin liittyvät.

– Ryhmäharjoitusten lomassa on hienoa auttaa nuoria tekemään oivalluksia omasta vuorovaikutuksestaan.

Salonen päivystää mielellään sekä koulujen käytävillä että opettajanhuoneessa. Tuolloin hänelle voi tulla juttelemaan mistä asioista tahansa. Hän ei odota nuorten muistavan hänen nimeään. Riittää, että nuoret moikkaavat oma-aloitteisesti.

– Silloin tiedän, että olen viettänyt tarpeeksi paljon aikaa koululla. Välitön vuorovaikutus syntyy vain ajan kanssa, hän sanoo.

NUORET EIVÄT lähde helposti avautumaan syvällisistä aiheista välitunnilla.

Yläkoululaiset tulevat juttelemaan jostain yhdessä aiemmin koetusta. Aiheina voivat olla esimerkiksi leirikoulu- tai riparimuistot tai koulun arki. Siiri Salonen pyrkii myös välitunneilla juttelemaan niiden kanssa, joiden hän on havainnut olevan usein yksin.

Salonen työskentelee koulukummina kuudetta vuotta. Kiusaamistilanteita ratkoessaan hän on huomannut, että ilmaisu ”Mä sanoin sen ihan läpällä” on yleistynyt.

Espoon seurakunnat ovat mukana koulujen arjessa esimerkiksi koulukummitoiminnan muodossa.

Hänen mukaansa suurin osa nuorista on huomaavaisia ja fiksuja, mutta osa ei kykene asettumaan toisen asemaan eikä kunnioita muita. Esimerkiksi vitsiksi tarkoitetut loukkaavat heitot ovat usein opittua käytöstä ja ehkä nuorten omassa ryhmässä hy-

väksyttyä.

– Ihan läpällä -heitolla ei voi selittää kaikkea. Jos sanallinen ilmaisu loukkaa toista, silloin se ei ole kunnioittavaa käytöstä, Siiri Salonen huomauttaa.

TEKSTI JA KUVA EIJA HARJU

20 A Kirkko ja kaupunki | 13.9.2018

Kirkko ja kaupunki ei ole mainio ARVOSTAMANI HELSINKILÄISET seurakunta- ja kirkkoaktiivit opetusneuvos Veikko Pöyhönen ja professori Pekka Leino ovat herätelleet piispa Teemu Laajasalon innoittamina keskustelua Kirkko ja kaupunki -lehden linjasta ja sisällöstä. Veikko Peippo kirjoitti (K&k 16.8.) olevansa hyvin tyytyväinen tähän hänestä mainioon ja monipuoliseen julkaisuun.

Minusta se ei ole kovinkaan mainio. Monipuolinen kylläkin, mutta liian usein kielteisessä mielessä.

Jos lehdessä ei olisi seurakuntien tapahtumasivuja, tuskin sitä kaipaisin. Kun ne ovat lehden loppuosassa, tulee kirkollisveron maksajana lehteiltyä koko jäsenetulehti. Joskus lehdessä on tällaiselle tavalliselle seurakuntalaiselle ihan oikeaa hengen, sielun ja sivistyksen ravintoa. Mutta senkin myönteisen pyyhkäisevät mielestä pois Ville Rannan sarjakuvat.

Vaikka olen paksunahkainen ja rasvaistakin huumoria kestävä, niin Ranta onnistuu kaikkia kristinuskon arvoja pilkkaavalla tyylillään kerta toisensa jälkeen pahoittamaan mieleni.

Piirtäjällä näyttää olevan yksi tavoite: olla koko Suomen lehdistön rienaavin piirtäjä. Siinä hän on jo nyt onnistunut.

Jos Rannan piirrokset olisivat jossain tilattavassa lehdessä, olisin sen tilauksen päättänyt jo aika päivää sitten. Kun en halua erota kirkosta, on pakko kestää Rannan ilkeilyt ja mauttomuudet. Olivat Kirkko ja kaupungin arvot mitkä tahansa, niin mitä lisäarvoa piirrokset tuovat tähän aviisiin?

Pertti J. Rosila Espoo

Kirkko ja kaupunki kuvaa tämän päivän kristinuskoa MUUTTAESSANI KOLME VUOTTA sitten Helsinkiin Kirkko ja kaupunki ilmestyi ilmaisjakeluiden tavoin kotiini.

Ennen selailin sitä satunnaisesti, mutta lopulta laadukas journalismi vakuutti.

Niin paljon, että lehdestä luettu kehotus ehdokkuudesta seurakuntavaaleissa purkautui suustani ääneen lausuttuna päätöksenä viime keväänä.

Olenkin seurannut mielenkiinnolla mielipidepalstalla käytyä keskus-

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Emmi Mäkelä 29-vuotias sosiaalidemokraattien ehdokas Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Miltä usko näyttää?

KACPER PEMPEL / REUTERS − LEHTIKUVA

Partiolaiset pitävät hauskaa sadonkorjuujuhlissa Stara Grabowicnassa Puolassa. Kiitosjuhlan juuret ulottuvat esikristilliseen aikaan saakka. Nykyisin juhlaa vietetään ”Yrttien Jumalanäidiksi” kutsutun Neitsyt Marian kunniaksi.

telua siitä, kenen tai minkä tulisi ohjata lehden sisältöä. Osa määrittelisi lehden roolin ”kirjanoppineiden” megafoniksi, toiset kannattavat sanoman joustavuutta. Lukeudun itse jälkimmäisiin.

En väitä, etteivätkö kirkon opilliset näkemykset kuulu lehden sivuille, mutta kuten Veikko Peippo huomautti (K&k 16.8.), tavallinen seurakuntalainen ei elä arkeaan muinaisessa historiassa. Nuoret sitäkin vähemmän.

Näen, että arvoihin ja ihmisyyteen keskittyvä retoriikka toimisi voima-

yhteisön ja sitä ympäröivän elinpiirin väliin, sovittamisen rajapintaan.

Pystyttämällä vahvoja muureja ei nimittäin sulje vain muita ulos – samalla tulee sulkeneeksi itsensä.

varana nuorten osallistamisessa kirkon toimintaan.

Mindfulness-trendi on sytyttänyt ihmisissä halun oman tunnemaailmansa tutkisteluun, eriarvoistumiskehitys taas haastaa yhteiskuntamme arvoperustaa. Yhteisöllisyyteen ja lähimmäisenrakkauteen perustuva kirkko voi tuolloin näyttäytyä uutena turvasatamana.

Minulle Kirkko ja kaupunki on pystynyt piirtämään kuvaa kristinuskosta tämän päivän väreillä maalattuna. Nimensä mukaisesti lehti asettautuu uskollisen

Sammeli Juntunen Espoon piispaksi ME ALLEKIRJOITTANEET olemme vakuuttuneita siitä, että Savonlinnan kirkkoherra, dosentti Sammeli Juntunen tulisi valita Espoon hiippakunnan seuraavaksi piispaksi. Sammeli Juntunen on tehnyt pitkän uran sekä akateemisessa maailmassa että paikallisseurakunnan palveluksessa ja kirkon hallinnossa. Piispana hän tuntee paikallisseurakuntien todellisuuden ja ymmärtää, kuinka päätöksiä viedään läpi kirkon hallinnossa.

Syvällisenä ekumeenisten kysymysten tuntijana ja Luther-tutkijana Sammeli Juntunen on perehtynyt laajasti kirkon oppiin ja arvostaa eri perinteistä tulevia kristittyjä. Hän ei ole minkään herätysliikkeen jäsen, mutta antaa arvon myös herätysliikkeiden tuomalle hengelliselle rikkaudelle kirkossamme. Sammeli Juntunen on kansankirkon paimen.

Kirkkoherrana ollessaan Sammeli Juntunen on profiloitunut sekä hengellisenä johtajana että apologeettana (uskon puolustajana) haastaen kirjoituksissaan päättäjiä dialogiin kirkon ja yhteiskunnan kannalta keskeisistä eettisistä ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä. Hän ei pelkää panna itseään likoon silloin, kun tarvitaan hengellistä viisautta ja rohkeutta puolustaa kirkon uskoa ja yhteiskunnan sekä kirkon marginaalissa eläviä ihmisiä.

Sammeli Juntusesta Espoon hiippakunta saa piispan, joka ymmärtää sekä kasvavan pääkaupunkiseudun että nopeasti muuttuvan maaseudun erityiskysymyksiä.

Tämän vuoksi Espoon hiippakunta ja sen muutoksessa elävät seurakunnat tarvitsevat Sammeli Juntusen kaltaisen piispan.

Juha Vähäsarja rehtori, Kauniainen Jouni Turtiainen, kirkkoherra, Espoo Tuula Vilkki opettaja, Espoo ja 84 muuta allekirjoittajaa

Mitä?

kuuluu

Kiitos

kysymästä...