Kirkko ja kaupunki 2018 08 helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

8

26.4.2018 kirkkojakaupunki.fi

Shh… Suomalaiset uskovat, mutta eivät puhu uskostaan julkisesti.

Miksi? B 6

A4 Olli Valtonen pani uskon­ tunnustuksen uusiksi B1 Tuore tutkimus: lähimetsä vähentää terveyseroja

PSYKIATRI JA PSYKOANALYYTIKKO CARL JUNG VANHOILLA PÄIVILLÄÄN

Olisi outoa, että luonnonlait säätänyt taho joutuisi turvautumaan lakiensa vastaiseen toimintaan. Jumalauskoon ei tarvita yliluonnollisia kokemuksia.

Iankaikkisesti

Huomaan, että kaikki ajatukseni pyörivät Jumalan ympärillä kuin planeetat auringon ympärillä, ja hän vetää niitä yhtä vastustamattomasti puoleensa.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

ROVASTI ARTO KÖYKKÄ AAMULEHDESSÄ

Vaivannäkönsä keskellä ihmisellä ei ole muuta onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista. Minä huomasin, että myös tämä tulee Jumalan kädestä.

SAARNAAJAN KIRJASTA

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Yksityinen usko MONI SUOMALAINEN RISTII KÄTENSÄ mieluummin pöydän alla kuin kaikkien nähden. Silti hyvin moni rukoilee. Tutkimus­ ten mukaan joka neljäs meistä rukoilee päivittäin. Eikä tässä vielä kaikki: yksi kolmesta suomalaisesta rukoilee vähintään viikoittain.

Kolmenkymmenen hengen duuniporukassa on siis keskimää­ rin kymmenen vähintään kerran viikossa rukoilevaa työkaveria.

Ei uskoisi. Uskoa ei mielellään tuoda esiin. Täällä karsastetaan kovin näyttävää uskonnollisuutta.

Uskoa pidetään hyvin intiiminä asiana. Ja ehkä hyvä niin.

Kovin päällekäyvä uskonnollisuus herät­ tää minussakin toisinaan ahtaan paikan kammoa.

”

EN SILTI PIDÄ SIITÄ, että uskoon, uskon­ JOLLEKIN KYMMENEN nollisiin perinteisiin ja hengellisiin KÄSKYN SUURIN PUUTE kokemuksiin suhtaudutaan niin perin ON SE, ETTÄ HÄN EI OLE juurin yksityisinä juttuina, että niiden KEKSINYT NIITÄ ITSE. julki tuominen herättää väistämättä joko jonkinlaista kiusaantuneisuutta kuulijois­ sa tai orastavaa spektaakkelimieltä avautujassa.

Silloin pieneenkin uskonnolliseen avautumiseen tulee manifestin makua, ja itse asia jää helposti sivuseikaksi.

USKONNOLLISUUS ON PAITSI yksityistä, myös entistä yksilöllisempää. Monen on vaikea yhtyä kirkon vanhoihin uskontunnustuksiin, kun ei ole saanut olla itse päättämässä, mitä niissä lukee.

Jollekin kymmenen käskyn suurin puute on se, että hän ei ole keksinyt niitä itse.

Sen ei tarvitse olla mikään ongelma. Oman uskon­ tunnustuksen ja oman kymmenen käskyn laatiminen on erinomainen hengellinen harjoitus. Suosittelen.

Ja jos Isä meidän ei sovi omaan suuhun, kannattaa muotoilla oma rukous. Niissä vanhoissa ja yhteisis­ sä on myös valtavasti voimaa. Ne ovat perintö­ kaluja, joita ei tarvitse käsitellä varoen.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Erojuhla voi olla toimiva siirtymäriitti

ISTOCK

MINUSTA OLISI MAHTAVAA, jos uskonto ja hengelli­ syys voisivat olla niin luontevia asioita, että niistä voisi jutella siinä missä muistakin elämän tärkeistä jutuista. Että se ei vaatisi mitään eri­ tyistä rohkeutta eikä herättäisi sen suurem­ pia kulmien kohotuksia.

Kristillinen usko ei tietenkään ole vain yksi tärkeä juttu elämän muiden tärkeiden juttujen rinnalla vaan se on tapa nähdä koko elämä tietyssä valossa. Kristitty näkee Jumalan jälkiä kaikessa.

Kuulepas Jumala.

Minua alkaa ärsyttää tuo sinun pelleilysi.

Jätät sisääni aukon, joka ei täyty millään muulla kuin sinulla.

Sitten menet piiloon ja lällätät.

Lapsille opetetaan jo pieninä, että toisia ei saa kiusata.

Mitäpäs, jos sinäkin lopettaisit minun kiusaamiseni.

Kiitos.

Jos parisuhteen solmimisessa on aihetta juhlaan, voisiko sitä olla erossakin? kuinka järjestät erojuhlat, kun parisuhde päättyy?

Lue lisää kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 26.4.2018

numero 8

Seuraava lehti ilmestyy 9.5.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Olli Pitkänen ajatteli, että jos hän haluaisi oppia ymmärtämään Lähi-itää, olisi hänen muutettava sinne. – Rehellisyyden nimissä on sanottava, että vaikka tieto on lisääntynyt, ymmärrys vain heikkenee.

Olli Pitkänen auttaa Syyriassa taistelulinjojen molemmilla puolilla Kirkon Ulkomaanapu korjaa koulujen vessoja maanpäällisessä helvetissä.

Seitsemän vuotta kestänyt sota ei näytä loppuvan.

K

un Olli Pitkänen kävi ennen vuotta 2011 Syyriassa työmatkoilla, hän jutteli vaimonsa kanssa, että Damaskokseen voisi vaikka muuttaa. Pitkästä kiehtoi Lähi-idän historia, sen monisyinen politiikka ja eri uskontojen rinnakkaiselo.

Jos siitä vyyhdistä haluaisi saada jotain tolkkua, pitäisi varmaankin asua paikan päällä. Syyria oli Lähi-idän mittapuulla turvallinen maa ja turistien suosiossa.

Pitkänen syttyi kehitysmaa-aktivismiin parikymppisenä ja lähti vuonna 1989 Afrikkaan. Hän työskenteli yhdeksän vuotta Tansaniassa, sitten 12 vuotta Fidalla kansainvälisenä ohjelmapäällikkönä. Pitkäsen äiti oli evakko, ja pakolaisten asia tuli kodinperintönä.

– Kai sitä voisi sanoa kutsumukseksi.

Toive muuttaa Lähi-itään toteutui, kun Pitkänen palkattiin Kirkon Ulkomaanavun Lähi-Idän kehittämispäälli-

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

köksi. Hänen asemapaikkansa on Jordanian Ammanissa, mutta työmatkat vievät myös Israeliin, palestiinalaisalueille, Libanoniin – ja Syyriaan.

Vuoden 2011 jälkeen Syyria ei ole ollut entisensä.

LOKAKUUSSA 2017 Olli Pitkänen kuunteli iltaisin Damaskoksessa, kun presidentti Bashar al-Assadin joukot pommittivat Itä-Ghoutaa neljän kilometrin päässä. ItäGhouta on Damaskoksen itäpuolella sijaitseva esikaupunki, jota pitävät hallussaan alAssadin hallintoa vastustavat kapinalliset. Hallituksen joukot ovat piirittäneet aluetta vuodesta 2013.

Helmikuussa 2018 al-Assadin joukot alkoivat moukaroida Itä-Ghoutaa toden teolla. Iskut ovat olleet tuhoisia.

Suuri osa uhreista on siviilejä.

Amnesty kutsui Itä-Ghoutan pommituksia sotarikoksiksi. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres kuvaili alueen tilannetta helvetiksi maan päällä.

Nyt länsimaat syyttävät Syyrian hallitusta kemiallisten asei-

den käytöstä Duman kaupungissa Itä-Ghoutassa.

Syyrian seitsemän vuotta kestäneessä sodassa ItäGhoutan helvetti ei ole ainoa laatuaan. Syksyllä 2016 maailma vetosi Aleppon siviilien puolesta. Helsingissä Kallion kirkossa alettiin soittaa saattokelloja kaupungissa kuolleiden puolesta. Aleppon kellojen soitto levisi ympäri maailmaa.

”

YRITÄMME TOIMIA TASAISESTI

KUMMALLAKIN PUOLELLA JA PITÄÄ MATALAA PROFIILIA TOIMINNASTAMME TOISELLA ALUEELLA.

Sitten kellot vaikenivat, ja tappaminen Syyriassa jatkui.

MAALISKUUSSA 2018 Olli Pitkänen istuu Kirkon Ulkomaanavun toimistolla Helsingissä.

Täällä ei kuulu pommituksen ääniä, lähiöt eivät ole raunioina eivätkä ihmiset aloita tapaamisiaan kertomalla, ketkä ovat kuolleet sitten viime näkemän.

Kun Pitkänen paria viikkoa aiemmin oli seurantamatkalla Syyriassa, häntä ei enää viety Damaskokseen. Alue on käynyt liian vaaralliseksi.

Sodan seuraukset näkyvät Syyriassa sielläkin, missä ei juuri nyt sodita. Maassa on yli kuusi miljoonaa sisäistä pakolaista. 69 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on moninkertaistunut ja infrastruktuuri vaurioitunut.

KIRKON ULKOMAANAVUN ensisijainen auttamistapa Syyriassa on koulujen kunnostaminen. Tällä hetkellä työn alla on kaksitoista koulua. Ikkunat korjataan, vessat uusitaan ja niin edelleen.

– Koulujen kuntoon saaminen on monelle perheelle iso

motivaattori palata kotiseudulle.

Kirkon Ulkomaanapu toimii sekä Syyrian keskiosissa että pohjoisosissa. Ohjelmat pidetään täysin erillään, koska Keski-Syyria on hallituksen hallinnassa ja Pohjois-Syyria kapinallisten.

– Yritämme toimia tasaisesti kummallakin puolella ja pitää matalaa profiilia toiminnastamme toisella alueella.

Sodan tuhojen keskellä Olli Pitkäselle tulee välillä toivoton olo. Ahdistavinta on se, ettei sota näytä loppuvan.

Tuntuu, että aina kun mennään kaksi askelta eteenpäin, seuraavaksi mennään kolme taaksepäin.

Pitkäsen mielestä järjestöjen velvollisuus on kuitenkin tehdä se, minkä pystyvät.

– Nyt teemme töitä tässä vaiheessa. Toivottavasti maahan tulee rauha ja pääsemme kunnolla jälleenrakentamiseen.

Se tulee Pitkäsen arvion mukaan kestämään kymmeniä vuosia ja maksamaan miljardeja. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Kaikki kääntyy hyväksi

Vaalityössä kannattaa hyödyntää kaveripiiriä, omia heimojaan ja somea. Kuva: Maija Saari/IStock

Vaalikampanja kannattaa aloittaa heti Seurakuntavaalien ehdokasasettelu tiivistyy yleensä vasta loppukesästä, sillä ehdokasasettelu päättyy 17. syyskuuta. Moni yksittäinen ehdokas käynnistää vaalikampanjansa vasta syksyllä. Vaalit järjestetään marraskuussa.

Tämä saattaa toimia perinteisesti aktiivisilla ryhmillä ja nykyisillä luottamushenkilöillä, mutta uusille ehdokkaille ja listoille strategia on virhe.

Vaalityön kannattaa aloittaa ajoissa, sanovat Kirkkohallituksen kampanjapäällikkö Hanna Piira ja vaalikampanjan käymisestä kirjan kirjoittanut espoolainen kunnallispoliitikko Mikko Laakso.

– Kirjani Sosiaalinen media vaalikampanjoissa keskeinen teesi on, että kampanjaa on käytävä koko ajan matalalla intensiteetillä eli pitää olla aktiivinen. Totta kai vaalien alla kampanja tiivistyy, mutta se ei riitä. Oma brändi rakentuu hitaasti. Oleellista on, että ehdokkaalla on mielipiteitä ja konkreettisia tavoitteita ja hän pitää niitä esillä, sanoo Laakso.

Jo näin keväällä on tärkeää miettiä, haluaako jonkun nykyisen ryhmän ehdokkaaksi vai ryhtyykö kokoamaan uutta valitsijayhdistystä. Kannattaa muistaa, että valitsijayhdistyksen asiamies ja hänen varamiehensä eivät saa itse olla ehdokkaina.

Lisäksi on hyvä huomata, että seurakuntavaalit ovat suhteelliset vaalit. Kovin pienellä ehdokaslistalla on vaaleissa hyvin vaikea menestyä.

Sekä Piira että Laakso kehottavat keräämään ehdokaslistalle monipuolisesti erilaisista taustoista tulevia ehdokkaita, jotta äänestäjät lähtevät liikkeelle.

Kirkon vaalisivuilla www.seurakuntavaalit.fi on tietoa vaaleista, ehdokkaaksi asettumisesta ja valitsijayhdistyksen perustamisesta. Tietoa löytyy myös Helsingin seurakuntayhtymän vaalisivulla www. helsinginseurakunnat.fi/vaalit. Lue lisää aiheesta: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Leena Huovinen ehdolla Espoon piispaksi Helsingin yliopistossa oppilaitospappina työskentelevä rovasti Leena Huovinen on ehdokkaana Espoon hiippakunnan piispan vaalissa. Huovinen on myös kirkkohallituksen nimittämä kisapappi, joka kulkee arvokisoissa urheilijoiden mukana.

Espoon piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään 8.10. Vaalin ehdokasasettelu alkaa virallisesti 21.6. Espoon piispan viran tehtäviä hoitaa 1.6. alkaen tuomiorovasti Antti Kujanpää. Piispa Tapio Luoma aloittaa tuolloin arkkipiispana.

Tuomasmessun perustajan mukaan globaalissa kristinuskossa on meneillään reformaatio, joka jakaa ihmiset.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

S

unnuntaina 8. huhti suurin osa ei niihin [uskontikuuta tapahtui jotunnustuksiin] pysty yhtymään tain, mikä sai moja kokee, että ilmeisesti ei kelnen kirkkoaan rapaa”, vastasi Olli Valtonen Facekastavan suomabook-keskustelussa. laisen luterilaisen ”Juuri tästä syystä valtaosa pöyristymään. eurooppalaista nuorista Guar”Käyttikö ne oikeasti jotain dian-lehden mukaan pitää itseuutta viritelmää uskontunnusään uskonnottomana. Suomestuksena?” kysyi eräs kirkkohersa yli 70 prosenttia.” ra eräällä Facebook-seinällä.

Vastaavia kommentteja oli KOHUTUNNUSTUKSESTA ON kumonta. Keskustelu koski Suolunut muutama päivä. Valtonen men suosituinta jumalanpalveon pakkaamassa tavaroitaan solusta, Helsingin Tuomasmessua, siaalialan järjestö HelsinkiMisja yhtä sen perustajista, rovasti sion tiloissa. Hän jäi vastikään Olli Valtosta. eläkkeelle järjestön toiminnanTuomasmessu vietti 30-vuojohtajan tehtävästä. tisjuhliaan, ja Valtonen saarnasi – Saksassa osa luterilaisisjuhlamessussa uskon ja uskonta seurakunnista on ajat sitten non murroksesta luopunut käyttälänsimaissa. mästä uskontunSaarnan jälnustusta. Se on keen, uskontunniin vaikea paiknustuksen kohka monille ihmidalla, Valtonen sille. kehotti ihmisiä Sitä paitsi, ValUSKO ON ELÄVÄ YHTEYS nousemaan ja tuntonen painottaa, JUMALAAN, EI ELÄVÄÄ nustamaan ”yhteihän ei missään YHTEYTTÄ OPPEIHIN. sen toivomme ja vaiheessa ehdotaran luottamuktanut, että kirkko – OLLI VALTONEN semme”. Tunnusluopuisi vanhoistus kuului näin: ta uskontunnusMinä uskon Jutuksista. Hänen malaan, Luojaan joka rakastaa mielestään ne ovat vähän kuin luomaansa maailmaa ja ihmistä. isovanhemmat.

Ja joka haluaa luoduille hy– En luultavasti ole samaa vää, niin elämässä kuin kuolemieltä kaikesta, mitä vaarini on massa. sanonut, mutta rakastan juuriaJa Jeesukseen Kristukseen, Juni. malan poikaan, joka tuli sen kerValtosen toivontunnustuktomaan. sen herättämä reaktio kertoo Ja Pyhään henkeen, joka authänen mielestään jotain tärketaa meitä raivaamaan erämaasää meidän ajastamme. Käynnista puutarhan ja luomaan Jumasä on nimittäin reformaatio, vallan valtakuntaa myös maan päältava uskonmullistus. le. Aamen.

Kristinusko näyttää käyneen ”Suomalaisista ylivoimaisesläpi suuria myllerryksiä noin

”

puolen tuhannen vuoden välein.

Ensin oli ekumeenisten kirkolliskokousten aika, jolloin lyötiin lukkoon uskontunnustukset. Sitten, 1000-luvulla, oppiriidat repivät idän ja lännen kirkot erilleen. 1500-luvulla syttyivät uskonpuhdistukset, ja protestanttiset kirkot erosivat katolisesta kirkosta. Ja nyt, toisen kristillisen vuosituhannen lopussa, edessä on jälleen taitekohta.

Valtonen puhuu uudesta ja vanhasta paradigmasta, tavas-

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

5

Iloa luonnosta ja eläimistä –luomakuntaleirit 9–12-vuotiaille tytöille! Östersundom 11.–15.6. ja 9.-13.7., 120 €

Luontoseikkailuja ja kivoja eläinvieraita!

– Totuus on jotain niin isoa, että me voimme sanoa siitä vain sirpaleita, sanoo Olli Valtonen.

ta hahmottaa uskoa ja uskontoa.

– Tällä hetkellä miljoonat ihmiset ympäri maailmaa luopuvat uskosta siksi, että he eivät pysty uskomaan kirkon oppeihin.

– Peruspointti on, että usko on elävä yhteys Jumalaan, ei elävää yhteyttä oppeihin.

WIKIPEDIA KERTOO, että Olli Valtonen on pappi, joka ”edustaa karismaattista liikettä”.

Karismaattisuudella viitataan

niin sanottuihin armolahjoihin, esimerkiksi sairaiden parantamiseen ja kielilläpuhumiseen.

Yleensä sellaiset yhdistetään ennemmin teologisesti konservatiivisiin helluntailaisiin kuin vapaamielisiin pragmaatikkoluterilaisiin.

Valtonen innostui karismaattisuudesta 1970–80-luvuilla. Hän sai itsekin kielilläpuhumisen armolahjan. Etenkin lenkillä Valtonen rukoilee sanoilla, joita ei ymmärrä.

– Mitä jos rukouksessa ei ole tarkoituskaan olla hirveän rationalistinen? Valtonen heittää.

– Vaan että jokellat niin kuin vauva. Ei vauvalle kannata hirveästi esittää mitään teorioita.

Aikanaan, kun Valtonen tutustui kielilläpuhumiseen, hän ajatteli, että Jumala antaa ihmiselle uuden kielen, jonka sanat ja lauseet tarkoittavat jotain tiettyä.

Nykyään hän näkee asian toisin.

– En usko, että ne ovat oikeita kieliä. Kyse on toisenlaisesta kommunikaatiokanavasta Jumalan kanssa. Se on sitä, että ihminen purkaa sitä lastia, jota hänellä on.

Kun Valtonen myöhemmin tutustui keskiaikaisiin mystikkoihin, häntä puhutteli sama asia kuin karismaattisuudessa: kyse ei ole niinkään dogmeista vaan ihmisen sisäisestä maailmasta.

Monen sisäinen maailma on yhtä kaaosta.

– Rukous on dialogia. Valistusajan iso kysymys oli, onko olemassa Jumalaa, joka olisi linjan toisessa päässä. Meidän aikamme iso kysymys on, onko linjan tässä päässä ketään. Me olemme hukanneet sielumme.

Itsensä löytäminen vaatii pysähtymistä. Monet hakevat sitä joogasta ja mindfulnessista. Kirkollakin on omat kanavansa, ennen kaikkea hiljaisuus.

– Suurin pelkoni ensimmäisessä hiljaisuuden retriitissäni oli, että jos olen vain itsekseni ilman virikkeitä, se on kuun maisema. Pikkuhiljaa opin ymmärtämään, että olenkin itseni kanssa hyvässä seurassa.

Keskiajan mystikoista Valtoselle tärkein on 1300–1400-lukujen taitteessa elänyt englantilainen Juliana Norwichlainen.

Valtonen tykkää siteerata häntä: ”Kaikki kääntyy hyväksi, kaikki kääntyy hyväksi ja kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi.”

Sekin on yksi Valtosen toivontunnustuksista. Valtonen puhuu perisynnin sijaan mieluummin perisiunauksesta: Jumala on siunannut ihmistä elämällä, ja kristittyjen tehtävä on luoda erämaasta puutarha.

Mistä Olli Valtonen ammentaa optimisminsa?

– Mä olen uskovainen. ■

Ilmoittaudu viim. 30.4.: www.harrastushaku.fi, hakusana luomakunta

ESIKOISLESTADIOLAISTEN KEVÄTSEURAT KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 5.5. klo 12 ja 18 sunnuntaina 6.5. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 553 ja 553K

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa! ”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.”

Room. 10:17.

Tuntuu mukavalta!

EMMA

Koot: 35-43 Värit: punainen, musta 129€

UTUA

Käsintehdyt nahkalaukut Useita malleja

nahkalaukut

utua.fi

Sievi Shop

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Spring Sale Helsinki

Sisäänjättö on käynnissä

Stockholms Auktionsverk esittää kevään Spring Sale Helsinki – huutokaupan 16 – 21. toukokuuta Helsingin Etelärannassa. Haemme suomalaista ja venäläistä taidetta, sekä antiikkiesineitä. Olet lämpimästi tervetullut arviointia varten toimistollemme osoitteeseen Eteläranta 14, Helsinki, arkisin klo 11-17.

Teemme myös maksuttomia kotiarviointeja.

Ole yhteydessä asiantuntijoihimme arvioinnista.

Helena Laakso | 050 518 06 16 helena.laakso@auktionsverket.com Dan von Koskull | 040 527 01 19 dan.vonkoskull@auktionsverket.com auktionsverket.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Uskontokasvatus vaihtui päiväkodeissa katsomuskasvatukseen

Kun kanttori kana-asussa soitteli. Päiväkotien lapset osallistuivat pääsiäiskonserttiin Kontulan Mikaelinkirkossa 19.3. Siellä laulettiin monta laulua lasten virsikirjasta, mutta ei rukoiltu.

A

ikaisemmin yhteistyöhön on saattanut kuulua se, että seurakunnan työntekijä käy päiväkodissa pitämässä kirkkohetken eli pyhäkoulutuokion niille lapsille, joilla on lupa osallistua. Tällaista uskontokasvatusta ei enää tehdä.

Uusi varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma eli vasu merkitsee kokonaisvaltaista muutosta varhaiskasvatuksessa. Kyse ei ole vain "uskontokasvatuksen" muuttumisesta "katsomuskasvatukseksi".

— Vasu on hieno juttu, sanoo varhaiskasvatussihteeri Päivi VuorelmaGlad Helsingin seurakuntayhtymästä.

— Se rajaa pois tiettyjä asioita, mutta mahdollistaa paljon uutta.

Vuorelma-Glad ja hänen kollegansa, varhaiskasvatuksen ohjaaja Satu Laakso, tiivistävät vasun tuoman muutoksen näin: Ytimessä on pedagogiikka, oppimiskäsitys ja viimeisin tieto lapsen tavasta oppia. Lapsi ei ole enää opetuksen kohteena, vaan hän on aktiivinen toimija.

Tämä heijastuu kaikille kasvatuksen osa-alueille, joihin kuuluvat muun muassa mediakasvatus, matemaattisen ajattelun kehittyminen, ympä-

ristö- ja teknologiakasvatus, liikunta, ruokakasvatus, terveys ja turvallisuus.

Muutos on iso kaikille varhaiskasvatuksen työntekijöille, VuorelmaGlad ja Laakso arvelevat.

ITÄHELSINKILÄISESSÄ MIKAELIN seurakunnassa on jo pitkät perinteet yhteistyöstä alueen parinkymmenen päiväkodin kanssa. Lapsityönohjaaja Heli Niemisen mukaan seurakunnan työntekijä ei ole viime vuosina vieraillut päiväkodeissa kovin ahkerasti, vaan yhteyshenkilöt on kutsuttu kirkolle neljä kertaa vuodessa pohtimaan katsomuskasvatuksen asioita.

Huhtikuun puolivälin tapaamisessa käytiin vielä läpi päiväkodeille järjestettyä pääsiäiskonserttia. Palaute oli positiivista. Lisäksi suunniteltiin päiväkotien kevätkirkkoa.

— Meidän tehtävämme on kertoa perheille, millaiseen tilaisuuteen heidän lapsensa on tulossa. Lähetämme esimerkiksi laululistan etukäteen, sillä monet vanhemmat haluavat nähdä sen. Olemme avoimella pakalla liikkeellä, Nieminen sanoo.

Päiväkoti tiedottaa perheille kevätkirkon ajankohdasta ja ohjelmasta hyvissä ajoin. Vanhemmat päättävät,

osallistuuko heidän lapsensa siihen.

Seurakunta järjestää sekä yleissivistäviä että hengellisiä tilaisuuksia.

Yleissivistäviin ei saa sisältyä uskonnon harjoittamista.

— Se ei vielä tee tilaisuudesta hengellistä, jos kerrotaan, mitä risti symbolina tarkoittaa. Mutta jos ohjelmaan kuuluu rukous tai useampi virsi, se on hengellinen, Nieminen havainnollistaa muistuttaen, että Suvivirsi on kuitenkin kulttuurista kasvatusta.

Syksyisin Mikaelin seurakunta järjestää monikulttuurisen alueen eskareille kotikirkkokierroksia.

– Tavoitteena on oppia tunnistamaan, millainen on kirkko, nähdä millainen soitin on urut ja millaisia ihmisiä kirkossa on töissä, Nieminen kuvaa.

MUUTOKSISTA HUOLIMATTA seurakuntien ja yhteiskunnan varhaiskasvattajien eli päiväkotien, perhepäivä-

Uskonnonopetus ei kuulu katsomuskasvatukseen

Katsomuskasvatus on osa varhaiskasvatusta, joka on uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Katsomuskasvatukseen ei kuulu minkään katsomuksen tai uskonnon opettamista, vaan kaikkia katsomuksia tarkastellaan tasavertaisesti arvottamatta, myös uskonnottomuutta. Lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen.

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on lain mukaan antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa.

(Lähde: Opetushallitus)

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Kodin seniorihoivaa.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Helsingin varhaiskasvatuksessa on toimittu uuden opetussuunnitelman mukaan viime elokuusta alkaen.

Seurakunnat tekevät kaupungin kanssa yhteistyötä eri tavoin katsomuskasvatuksessa. Uskontoa ei välttämättä harjoiteta joulukirkossakaan.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA PAULI SYRJÖ

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Helsingin NMKY:n TOIMINTAA

HELSINGIN NMKY, VUORIKATU 17, 00100 HELSINKI - www.hnmky.fi

”

MEIDÄN TEHTÄVÄMME ON KERTOA PERHEILLE, MILLAISEEN TILAISUUTEEN HEIDÄN LAPSENSA ON TULOSSA. LÄHETÄMME ESIMERKIKSI LAULULISTAN ETUKÄTEEN, SILLÄ MONET VANHEMMAT HALUAVAT NÄHDÄ SEN. OLEMME AVOIMELLA PAKALLA LIIKKEELLÄ.

LAPSITYÖNOHJAAJA HELI NIEMINEN

hoidon ja leikkipuistojen yhteistyö ei ole loppunut vasun myötä.

— Päinvastoin, se on jopa tiivistynyt, sanoo Päivi Vuorelma-Glad.

Tämän vahvistavat myös seurakuntayhtymän kasvatustyön ennen pääsiäistä tekemän kyselyn vastaajat, 11 helsinkiläistä seurakuntaa. 90 prosenttia kertoi, että lapsia osallis-

tui joulukirkkoon saman verran kuin edellisenäkin vuonna, yhdessä seurakunnassa jopa enemmän. Joka toinen seurakunta järjesti päiväkoti-ikäisille pääsiäiskirkon, puolet seurakunnista taas pääsiäisvaelluksen, jossa käydään draamallisesti ja lasten ikätasolle sopivasti läpi pääsiäiskertomusta.

Suurin osa vastanneista toimitti etukäteen tiedot pääsiäiskirkkojen ohjelmasta päiväkodeille.

Avoimista vastauksista ilmeni, että seurakuntien lapsityössä etsitään nyt uudenlaisia työtapoja. Esimerkiksi Haagassa ja Malmilla on kutsuttu päiväkotien lapsia avoimiin leikkitilanteisiin kirkolla.

— Voidaan tulla seurakunnan tiloihin toimimaan. Kirkko sanoo, että tervetuloa meille, ilman että heti ohjataan järjestettyyn hartauteen. Ihmiset ja paikka tulevat tutuiksi, VuorelmaGlad selittää.

On järjestetty joulukirkkoja, jotka eivät sisällä uskonnon harjoittamista.

Vuosaaren seurakunta järjesti yleissivistävän jouluvaelluksen, jossa käytiin läpi joulukertomus ja Jeesuksen syntymä. Tilaisuuden voi tarjota koko päiväkotiryhmälle siltä pohjalta, että "tällaisista asioista on kyse meidän joulussa". ■

Lyhytaikaista asumista Hoivakoti Tilkantähdessä voi asua lyhytaikaisesti vuokralla valmiiksi sisustetuissa ja kalustetuissa asunnoissa. Tämä vaihtoehto on erinomainen esim. kodin putkiremontin tai sairaalasta kotiutumisen ajaksi. Kysy lisää!

Sanna Manner | 050 338 7344 Mannerheimintie 164 | Helsinki

8 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Räväkkää keskustelu­ ohjelmaa vetävä toimittaja, kirjailija ja yrittäjä Ronja Salmi työskentelee myös Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajana.

Somelakko teki terää Ronja Salmi ryhtyi somelakkoon tehdessään tv-ohjelmaa addiktiosta. Se rauhoitti elämää huomattavasti.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

T

elevisiossa on esitetty jo jonkin aikaa Ronja Salmen vetämää keskustelu­ ohjelmaa Mitä mietit, Ronja Salmi?

Ohjelmassa on käsitelty tähän men­ nessä muun muassa riittämättö­ myyttä, maailmanloppua, parisuh­ detta ja addiktiota.

Addiktio­jaksossa puhuttiin sosiaalisen me­ dian, digipelaamisen ja raha­automaattipelien koukuttavuudesta. Salmi oli huolestunut omasta so­ men ja älypuhelimen käytöstään, joten hän päätti kokeilla, pystyisikö pitämään niistä taukoa viikon verran.

– Olen someammattilainen, ja olen ollut muka­ na somessa teini­ikäisestä. En kutsuisi itseäni var­ sinaiseksi addiktiksi, mutta minusta tuntui vahvas­ ti siltä, että haluaisin vähentää somen käyttöä, Sal­ mi kertoo.

Lakko onnistui hyvin, ilman yhtään lipsumista, ja omassa olossa tapahtui iso muutos.

– Olin ennakoinut, että nukkuisin sikeämmin, oli­ sin rauhallisempi ja saisin paremmin asioita aikai­ seksi. Se kuitenkin yllätti, miten nopeasti kaikki tä­ mä tapahtui, lähes yhdessä päivässä.

Vanhan nokialaisen varassa Salmi havaitsi myös, miten vaikea välillä on toimia ilman älypuhelinta.

Hän ei esimerkiksi osannut ratikkareittejä, koska oli aina tarttunut puhelimeen niitä etsiessään.

– Älypuhelin helpottaa elämää eikä sitä ilman tarvitse olla. Sen käyttöä kannattaa silti tarkkailla samoin kuin tarkkailee vaikkapa juomistaan ja polt­ tamistaan.

OMAN KOKEMUKSENSA KAUTTA Ronja Salmi ym­ märtää, miten tärkeä väline sosiaalinen media voi olla työssä. Mutta kun sen parissa alkaa viettää yhä enemmän aikaa, olisi hyvä miettiä, vastaako ajan­ käyttö somessa omia arvoja vai ohjaako laite käyt­ täjää.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

– Sosiaalista mediaa suunnittelevat läntisen maailman fiksuimmat ja innovatiivisimmat ihmiset. On selvää, että he eivät pyri kohtuukäyttöön vaan tekevät somesta mahdollisimman koukuttavaa. Ihminen joutuu siis taistelemaan älyarmeijaa vastaan.

Lapset ja nuoret ovat Salmen mukaan tässä taistelussa melko suojattomia, koska kasvuiässä ei vielä kykene arvioimaan, mikä on itselle hyväksi.

– Lapset tarvitsevat somen käytössä vanhempien ohjausta. Teinit ovat somessa erityisen aktiivisia, ja vanhempien pitäisikin tietää, keiden kanssa he siellä hengaavat. Pyrkiväthän he muutenkin olemaan selvillä lastensa kavereista ja harrastuksista.

Vaikka some ja älypuhelin voivat aiheuttaa pahaakin riippuvuutta, ei siitä eroon pääsemiseksi löydy vielä minkäänlaisia tukiohjelmia. Sen sijaan raha-automaattipeleistä aiheutuvaan riippuvuuteen on tarjolla vertaistukiryhmiä. Nyt niitä on alettu kehittää myös digipelaajille.

– On ristiriitaista, että samalla, kun Veikkauksen rahapelien kautta saatu raha tuottaa yhteiskuntaan hyvinvointia, pelit aiheuttavat joillekuille riippuvuutta ja pahoinvointia. Toisaalta Veikkaus myös järjestää tukea peliongelmaisille.

– Tutkimusten mukaan rahapelaaminen aiheuttaa ongelmia erityisesti huonoimmin toimeentuleville. Digipelaamisessa ei tarvitse edes poistua kotoa, kun voi jäädä koukkuun.

”

ÄLYPUHELIN HELPOTTAA ELÄMÄÄ, MUTTA SEN KÄYTTÖÄ KANNATTAA SILTI TARKKAILLA SAMOIN KUIN TARKKAILEE VAIKKAPA JUOMISTAAN JA POLTTAMISTAAN.

RONJA SALMI KOROSTAA, että hänen luotsaamansa tv-ohjelman tavoitteena ei ole syyttää ketään vaan herättää keskustelua erilaisista aiheista ja ilmiöistä.

– Moni ohjelman aihe on lähtenyt omasta kiinnostuksestani. Keskustelen aiheista sekä asiantuntijoiden että tavallisten ihmisten kanssa. Olen halunnut kuulla asioista eri-ikäisten ihmisten mielipiteitä. Niinpä olen kysynyt myös lasten mielipidettä esimerkiksi maailmanlopusta.

– Yhdessä jaksossa puhuttiin naisen sukuelimestä. Aihe oli minusta kiinnostava, mutta vasta, kun perehdyin siihen, tajusin, miten paljon esimerkiksi kuukautisiin voi liittyä politiikkaa, halusi tai ei. Kuukautissiteisiin ja kipulääkkeisiin voi mennä naisilla vuosittain suuria summia rahaa.

Kun 25-vuotias nainen vetää keskusteluohjelmaa, on hän joutunut kohtaamaan myös vähättelyä ja ennakkoluuloja. Salmi on kuitenkin juontanut televisiossa jo 17-vuotiaana koululaisten ohjelmia. Nykyään hänet tunnetaan mediayrittäjänä, jolla riittää töitä moneen lähtöön.

Vuoden alussa Salmi aloitti Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajana. Salmesta kirjamessut toimivat jo nykyisellään hyvin, mutta hänen pyrkimyksenään on houkutella kirjojen pariin myös nuorempaa, 20–30-vuotiasta, väkeä.

– Ajatuksena on kehittää kirjamessuille uusia ohjelmakokonaisuuksia, jotka vetävät erityisesti nuoria kaupunkikulttuurista kiinnostuneita ihmisiä.

Salmi itse on ehtinyt saada alaan tuntumaa nuortenkirjojen tekijänä. Hän myös lukee paljon. Viimeksi häntä kosketti Riikka Pulkkisen romaani Paras mahdollinen maailma.

– Elämäni on nyt niin tiivistahtista, ettei kirjoittamiseen jää aikaa. Mielessä kuitenkin on romaaniprojekti, joka toivon mukaan toteutuu jonain päivänä. ■ Mitä mietit, Ronja Salmi? maanantaisin kello 21.30 Yle TV2:lla. Jaksot nähtävissä Yle Areenassa.

A

9

Joka puulla on kansan­ perinteessä oma luonteensa Sarjakuvakirja osoittaa, että nimikkopuut lapsenlapsille istuttava anoppi jatkaa muinaista tapaa.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT SANNA HUKKANEN

”PERINNE LAPSELLE ISTUTETTAVASTA pitäSamalla tienoolla Joensuussa kasvaneet myspuusta sekä talon väkeä suojelevat hal- Hukkanen ja Aula kertovat kahdeksaan puutijapuut kantavat ajatusta siitä, että mitä ta- lajiin liittyvistä kansanuskomuksista. Joka pahtuu puille, tapahtuu myös ihmisille.” puulla on oma luonteensa.

Sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen ja kulttuurintutkija Inkeri Aulan sarjakuvate- PIHLAJAA ON SUOSITTU pihapuuna, joka os Metsänpeitto (Arktinen Banaani 2018) ker- vartioi rajaa talon ja metsän välillä. Vanhan too kiehtovasti metsään ja puihin liittyväs- uskomuksen mukaan se suojaa taloa ukkotä suomalaisesta kansanperinteestä. Osa ta- selta, joka ei iske omaan puuhunsa. Yksi voista ja uskomuksista elää edelleen. muinaissuomalaisten pääjumalista oli ukkoKun esikoiseni syntyi, pohjoiskarjalaiset sesta ja sadosta vastaava Ukko, jonka nainen appivanhemmat saivat ensimmäisen lap- Rauni ajateltiin hersyvästi kukkivaksi pyhäksenlapsen. He kaivoivat kuopan pihalleen si pihlajaksi. ja istuttivat vastasyntyneelle tammen. PuulKarsikkomänty oli vainajille omistettu la on ollut tarunhohtoisen väkevä maine jo puu, jonka runkoon kaiverrettiin talosta tai Kalevalassa. Toiselle lapsenlapselle istutet- suvusta kuolleiden nimet ja kuolinvuodet. tiin soma, pieneksi jäävä mongolianvaahte- ”Karsikko sijaitsi kodin ja hautausmaan vära. Puolisoni nimikkopuu on täysikasvuinen: lillä, jotta kummitteleva vainaja ei pystyisi sen omenista keitetään lasten suosikkihilloa. ohittamaan sitä.”

KRISTINUSKO NÄYTTÄYTYY sarjakuvakirjassa kutsumattomana vieraana, joka tunkeutuu väkivalloin korpeen ja rikkoo sopusoinnun luonnon kanssa. Puita kaadetaan kirkon rakentamista varten.

Pappi ja puunhakkaajat lausuvat metsätöiden keskellä: ”Puu puhas Jumalan luoma!

Vesa Jeesuksen vetämä! Koivu kova, kuusi kestävä, mänty mainio rakennusaine! Vaan haapa Hiien huoripoika! Leppä lemmon loihtima! Pihlaja Pirun pitämä!”

Metsänpeitto kertoo, että pyhinä pidetyt hiisilehdot määrättiin 1200-luvulla kirkon omistukseen. Kansanuskomukset pysyvät kuitenkin sitkeästi. Noidan neuvomassa lemmentaiassa nuorukainen valuttaa tervalepästä punaista ”lepän verta” ja sekoittaa sen kirkossa ihastuksensa ehtoollisviiniin. ■

10 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

– Täällä oli muutamia poliittisia potilaita eli punaisia piileskeleviä henkilöitä, af Hällström kertoo.

Yksi piileskelijöistä oli senaattori Arthur Castrén, joka meni varomattomuuttaan käymään parvekkeella.

Kohta Diakonissalaitoksen oville koputettiin, ja punakaartin miehet kysyivät, missäs se Kasreeni on.

– En sanoisi, että punaisten ja Diakonissalaitoksen välillä oli kitkaa. Diakonissalaitos joutui hankalaan asemaan, kun laillinen valta horjui ja kaikenlaisia ohjeita alkoi tulla muualta kuin mistä oli totuttu, af Hällström sanoo.

Diakonissalaitoksella oltiin joka tapauksessa huojentuneita, kun saksalaiset sotilaat valtasivat Helsingin huhtikuussa.

– Ihmiset olivat kokeneet valtaa pitävien punaisten taholta aika paljon uhkailua ja väkivaltaa. Tilanne oli ahdistava ja pelonsekainen. Kun saksalaiset tulivat, moni koki, että tilanne normalisoitui.

Intendentti Jaana af Hällströmin mukaan diakonissan arvomaailmaan kuului, että kaikkia hoidetaan samalla tavalla.

Diakonissat auttoivat punaisia ja valkoisia erottelematta Sisällissodassa joidenkin diakonissojen sympatiat olivat valkoisten puolella, toisten punaisten. Edith Sjöstenin näkemykset muuttuivat, kun hän meni sodan jälkeen töihin vankileirille.

A

pua tarvitsevien haavoittuneiden välillä ei meidän pidä tehdä erotusta puolueisiin nähden”, kirjoitti Helsingin Diakonissalaitoksen johto sisarille keväällä 1918. ”Milloin haavoittunut tiellemme joutuu, emme tahdo kieltäytyä auttamasta, mikäli voimme, hänen kärsivää ruumistaan ja Jeesuksen niin kalliisti ostamaa kuolematonta sieluaan.”

Sata vuotta sitten sisällissota repi Suomen kahtia. Jotkin tahot pyrkivät pysymään konfliktin ulkopuolella, ja yksi niistä oli Helsingin Diakonissalaitos. Vuonna 1867 perustettu Diakonissalaitos oli kaupungin edistyksellisin sairaala ja sosiaalityön keskus, jonka toiminta perustui kristilliselle arvomaailmalle.

Diakonissalaitos oli ”koti”, josta diakonissoja ja koesisaria lähetettiin töihin ympäri maata. Vielä tuolloin diakonissat sitoutuivat naimattomuuteen ja kutsuivat toisiaan sisariksi.

– Jos meni naimisiin, joutui luopumaan diakonissan nimikkeestä. Eräs

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

vanhempi diakonissa totesi minulle, että kahta herraa ei voi palvella, selittää intendentti Jaana af Hällström Helsingin Diakonissalaitokselta.

– Kyse oli kutsumustehtävästä palvella hätää kärsiviä ihmisiä ja ennen kaikkea Jumalaa. Kaikki voima piti kohdistaa työhön.

Af Hällström on koonnut Diakonissalaitoksen päärakennuksen aulaan pienen näyttelyn, jossa esitellään Diakonissalaitoksen ja sisarien elämää sisällissodan aikana. Aineistona hän on käyttänyt sisarien kirjoittamia kirjeitä ja muita aikalaiskertomuksia.

– Oli sisaria, jotka sympatiseerasivat enemmän valkoisia, ja toiset taas punaisia. Mutta diakonissan arvomaailmaan kuului, että kaikkia hoidetaan samalla tavalla.

piti alkuvuodesta sulkea, koska potilaita ei voitu ruokkia. Niinpä osa sisarista osallistui esimerkiksi ruumiiden tunnistamiseen ja pesemiseen.

Punaiset tekivät Diakonissalaitokselle muutaman tarkastuksen, joissa etsittiin piilotettuja elintarvikkeita ja pakoilevia valkoisia. Epäilyt eivät olleet aivan tuulesta temmattuja.

SISÄLLISSODAN ALUSSA Helsinki oli punaisten vallassa. Jaana af Hällström kuvailee Diakonissalaitoksen ja punakaartien välejä neutraaleiksi.

– Diakonissalaitoksen sairaala toimi niissä puitteissa, joissa pystyi. Täällä oli elintarvikepula, ja potilaspaikkoja

SISARISTA OSALLISTUI

”

POTILASPAIKKOJA PITI ALKUVUODESTA SULKEA, KOSKA POTILAITA EI VOITU ELINTARVIKEPULAN VUOKSI RUOKKIA. NIINPÄ OSA ESIMERKIKSI RUUMIIDEN TUNNISTAMISEEN JA PESEMISEEN. JAANA AF HÄLLSTRÖM

DIAKONISSALAITOKSELLA OLI sodan aikana noin 200 sisarta, joista puolet työskenteli Helsingissä ja puolet muualla Suomessa. Sisaret työskentelivät sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla. Posti ei kulkenut rintaman yli.

– Sotatoimien jälkeen touko–kesäkuussa Diakonissalaitoksella kannustettiin sisaria kertomaan kokemuksistaan. Sieltä vyöryi helpottunut aalto, että vihdoin tämä aika on loppunut ja töitä voidaan jatkaa, Jaana af Hällström kertoo.

Tutkiessaan seuraavan vuoden dokumentteja af Hällström hämmästyi.

Sisarten tammikuussa kirjoittamissa vuosikertomuksissa sotaan ei viitattu enää juuri lainkaan.

– Vuosikertomuksissa oli lähinnä lukuja hoidetuista potilaista. Ei haluttu katsoa taaksepäin vaan eteenpäin.

Diakonissalaitoksen näyttelyssä kerrotaan diakonissasta nimeltä Edith Sjösten. Sodan alussa Sjösten oli selvästi valkoisten puolella ja piti punaisia syypäinä sodan syttymiseen.

Heinäkuussa 1918, kun sota oli ohi, Sjösten meni sairaanhoitajaksi Tammisaaren vankileirille, jossa pidettiin punavankeja. Leiri oli ahdas ja likainen, ja vankeja kohdeltiin huonosti. Vuoden loppuun mennessä 3 000 vankia oli kuollut nälkään ja tauteihin.

Osa vangeista auttoi Sjösteniä hänen työssään, ja Sjösten alkoi tuntea sympatiaa heitä kohtaan. Hän alkoi rikkoa leirin määräyksiä ja salakuljettaa vangeille kirjeitä. Hän alkoi myös ymmärtää, miksi punaiset olivat nousseet kapinaan.

Lopulta Sjösten koki, ettei voinut työskennellä leirillä, jossa ihmisiä kohdeltiin diakonissan arvomaailman vastaisesti. Hän jätti Tammisaaren.

– On epävarmaa, erosiko Edith itse vai erotettiinko hänet. Leirin johtaja kirjoitti joka tapauksessa Diakonissalaitoksen johtajalle kirjeen, jossa todettiin, että Edith täytyy käytöksensä vuoksi erottaa, af Hällström kertoo.

Diakonissana Edith Sjösten toimi vielä vuosikymmeniä. Hän kuoli Diakonissalaitoksen vanhainkodissa 92-vuotiaana vuonna 1976. ■

PIHLA TIIHONEN

Kotkansiipilehto rehottaa terveysluontopolulla Helsingin Vartiosaaressa, jonne Suomen Saaristokuljetus vie kesällä.

Adela Pajunen ja Marko Leppänen tekivät reitin.

Luonnosta metsästetään nyt terveyttä TEKSTI PIHLA TIIHONEN

KUVAT PIHLA TIIHONEN, ESKO JÄMSÄ JA VASTAVALO/REIJO NENONEN

2B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Tutkimus vahvistaa sunnuntaiulkoilijan kokemuksen: mieliala paranee kaupunkiluonnossa.

Jo viisi tuntia kuukaudessa vaikuttaa ratkaisevasti.

dyä, tarvitsen pelin jälkeen hetken, jotta rauhoi­ tun, Kimmo Vesalainen vertaa.

Mäntyharjulta muuttanut pari kartoittaa järjes­ telmällisesti Helsingin luontokohteita. Helsingin kaupungin ympäristökeskus julkaisi viime vuonna avuksi kirjan Lumoava Helsinki – 200 luontoelämystä. Nuuksiossa he kiiruhtavat metsään ennen illan pimenemistä.

uotio räsähtelee, pok­ suu, humisee ja napsah­ telee. Taustalla nousevat puiden tummat varjot, ylimpänä sinertää keväi­ nen iltataivas. Palavien, kosteiden puiden tuok­ sun ja lämpenevän maan aromin melkein haistaa.

Liekit lepattavat val­ kokankaalla Suomen luontokeskus Haltian audi­ toriossa Nuuksion kansallispuistossa Espoossa.

Marko Leppänen ja Adela Pajunen luennoivat maaliskuisena lauantaina hyvää tekevästä luonto­ yhteydestä runsaalle viidellekymmenelle kuulijalle.

Kiinnostus metsän terveysvaikutuksiin näyttää tavoittaneen valtavirran. Yleisö koostuu enimmäk­ seen samannäköisestä työikäisestä neule­ ja fark­ kukansasta kuin viikonloppushoppailijat kauppa­ keskuksissa. On laitettu hiukset ja meikit. Osa on sonnustautunut metsää varten teknisiin ulkoilu­ housuihin.

Adela Pajunen ohjaa päänsisäiseen terveysmet­ sään. Sitä varten pitää ottaa mukava asento ja sul­ kea silmät.

– Mennään mielikuvissa retkelle omaan terveys­ metsään, jossa tulee erityisen hyvä olo. Se voi ol­ la lapsuuden metsä tai oma kesäpaikka. Voit istah­ taa kivelle tai nojata puunrunkoon. Minkälainen sää on? Miltä maisema näyttää? Miltä tuoksuu? Hengite­ tään sisään maisemaa ja sen kauneutta.

Kun on aika avata silmät, käy ilmi, että yli puo­ let kuulijoista ajatteli vettä ja metsää sisältävää paik­ kaa. Moni oli kukkulalla, josta näkee kauas.

Moni suomalainen arvostaa rantamaisemia.

Mieltymys kulkukelpoiseen, hyvän näkyvyyden tar­ joavaan maastoon on syvällä, sillä juuri sellainen elinympäristö sopi menneiden sukupolvien metsäs­ täjä–keräilijöille.

HÄMÄRTYVÄ METSÄ ei ole aina houkutellut virkisty­ mään. Tiede­lehden (4/2018) artikkeli Metsäviha eli meissä pitkään kertoo, että agraariajan ihmiset suh­ tautuivat luontoon kuin ankaraan ja oikukkaaseen vanhatestamentilliseen Jumalaan. Luontoa oli pak­ ko kunnioittaa ja sen henkiä lepytellä, ettei hukka perisi. Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopas­ sa kerrottiin kansantarinoita siitä, kuinka pahan­ suovat olennot houkuttelivat kulkijan pois tutuilta poluilta, eksyksiin, metsänpeittoon.

Villin ja kesyttämättömän luonnon ihannointi al­ koi 1800­luvulla, ja se oli kulttuurieliitin eikä kan­ san idea. Romanttinen metsäsuhde edellyttää hie­ man etäisyyttä tukkitöihin.

Nykyään luontoa arvostetaan. Suomalaisista 86 prosentille on tärkeää, että metsät säilyvät mahdol­ lisimman luonnonmukaisina. Metsien tehokas hyö­ dyntäminen on tärkeää harvemmalle, 55 prosen­ tille. Kansallispuistojen vuosittaiset käyntimäärät ovat kasvaneet 2000­luvun aikana alle miljoonas­ ta 3,1 miljoonaan.

Pääkaupunkiseudulla asuu tutkitusti muu­ ta maata enemmän ihmisiä, joille metsä on hen­ kilökohtaisesti tärkeä. Urbaanin metsäfiilistelijän ja maalla asuvan metsänomistajan välillä on jän­ nite. Kaupunkilaisia ympäristönsuojelijoita saate­ taan pilkata luonnosta vieraantuneiksi, idealistisik­ si cityvihreiksi.

N

LEPPÄNEN JA PAJUNEN luettelevat metsäretken hy­ vinvointivaikutuksia: Stressi vähenee. Luonnossa käveleminen vähentää kielteisten ajatusten märeh­ timistä, mitä kaupunkikävely ei tee. Potilaat ovat selvinneet testitilanteessa pienemmällä kipulää­ kityksellä, kun he ovat katsoneet luontokuvaa ja kuunnelleet luonnonääniä.

Luennoitsijat ovat kirjoittaneet elvyttävästä luonnosta kirjankin. Terveysmetsä julkaistiin viime vuonna.

– Suomessa melkein kaikki liikkuvat luonnossa.

Miksi kaikki eivät silti voi hyvin? kysyy mies ylei­ söstä.

– Jos taidemuseon läpi vain juostaan, taide ei eh­ di vaikuttaa. Pätisikö luonnossa olemiseen sama?

Syvällä luontoyhteydellä on yhteys ahdistuksen vä­ henemiseen ja hyvinvoinnin lisääntymiseen, Lep­ pänen vastaa.

Metsähallituksen selvityksessä kansallispuistokä­ vijöiden fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi lisään­ tyi eniten, kun siellä yövyttiin.

Leppäsen mukaan lyhyestäkin käynnistä metsäs­ sä saa paljon irti, kun sinne asettuu. Hän suositte­ lee mättäällä makoilua, puiden nuuhkimista ja ter­ veellisten luonnonantimien maistelua, jotta hyvät mikrobit pääsevät kehon sisään.

– Mikrobeja irtoaa ilmaan paljon, kun sade rum­ muttaa maankamaraa. Noin tunnin sateen jälkeen ilma on niitä täynnä. Se on hyvä hetki retkelle.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUKKAISTA 86 prosenttia pitää metsää henkilökohtaisesti tärkeänä. Kaikkein merkityksellisin metsä on naisille ja yli viisikymp­ pisille. Vain kolmelle prosentille metsä ei ole lain­

kaan tärkeä. Tiedot ovat maaliskuussa julkaistusta selvityksestä Suomalaisten metsäsuhteiden tila, jo­ hon vastasi 1 200 täysi­ikäistä.

Metsäsuhteita on monenlaisia: yksi menee met­ sään kokeilemaan rajojaan kestävyysliikunnassa, toiselle metsä on sijoituskohde.

Yleisimmin suomalainen kokee olevansa yhtä metsän kanssa. Joka neljäs kuuluu tähän ryhmään.

Heille metsä on pyhä paikka, jossa hoidetaan sielua ja ruumista kaikkina vuodenaikoina. Metsässä viih­ dytään omassa rauhassa tai perheen kanssa.

– Tuomme välillä vanhempani Haltiaan lounaal­ le katsomaan ravintolasta avautuvia maisemia. Luo­ jan luoma luonto voimauttaa henkisesti ja fyysises­ ti, vaikka ei enää pystyisi liikkumaan metsässä, vii­ sikymppinen Minna Kinnunen kertoo.

Kinnuset ovat tulleet Espoon Latokaskesta Halti­ aan perehtymään villiyrtteihin ja terveysmetsään.

He ovat vanhoja partiolaisia. Luontoon pitää pääs­ tä vähintään iltakävelylle, ja viikonloppuisin usein mökkeillään.

– Olemme luontofaneja. Kun katsoo luonnonmai­ semaa, se voisi olla miltä vuosisadalta vain, avio­ mies Jori Kinnunen sanoo.

Kolmekymppinen Mirva Mättölä-Vesalainen on saapunut Nuuksioon Helsingin Lauttasaaresta.

– Luonto kiinnostaa minua tosi paljon. Esimer­ kiksi kasveissa on kevyen lääkinnällisesti käytettä­

”

Luontokävely rauhoittaa heti. Mutta jos käyn kaverien kanssa pelaamassa tennistä tai salibandyä, tarvitsen pelin jälkeen hetken, jotta rauhoitun.

ULKOILIJA KIMMO VESALAINEN

viä aineita, joita aiemmat sukupolvet ovat hyödyn­ täneet mutta jotka me olemme unohtaneet.

Hän kehuu nelikymppisen miehensä Kimmo Vesalaisen kanssa Lauttasaarta, jota voi kiertää luonnonläheistä rantapolkua pitkin. Silti ollaan lä­ hellä keskustaa.

– Suupielet kääntyvät luonnossa helposti ylös­ päin. Luontokävely rauhoittaa heti. Mutta jos käyn kaverien kanssa pelaamassa tennistä tai saliban­

HELSINGIN KESKUSTA on maaliskuisena torstai­ilta­ päivänä meluinen ja pölyinen, kiireisten ihmisten kansoittama paikka. Luonnonvarakeskuksen tut­ kimusprofessori Liisa Tyrväinen puhuu yliopis­ ton keskustakampuksen Studia Generalia ­yleisö­ luennolla metsän hyvää tekevästä vaikutuksesta.

Toimistototyöntekijät vietiin kokeessa työpäivän jälkeen kävelylle Helsingin ydinkeskustaan, koris­ teistutusten keskelle suureen Alppipuistoon ja kau­ punkimetsään Keskuspuistoon. Koehenkilöiltä tes­ tattiin ennen ja jälkeen kokeen stressihormoni kor­ tisolia, verenpainetta ja sydämen sykettä sekä ym­ päristön elvyttävyyttä ja sen vaikutusta tunteisiin, luovuuteen, elinvoimaisuuteen ja stressistä palau­ tumiseen.

– Viidentoista minuutin Keskuspuistossa istumi­ sen jälkeen elpyminen oli selvää. Elinvoimaisuus lisääntyi istumista seuranneen puolen tunnin kä­ velyn jälkeen. Metsä elvytti paremmin kuin hieno Alppipuisto, ja keskustassa stressitasot vain nou­ sivat. Fysiologiset tulokset olivat samansuuntaisia kuin psyykkiset.

Helsingissä tekeillä oleva tutkimus osoittaa, et­ tä kodin lähellä sijaitseva luonto lisää ulkoilua ja parantaa esikaupunkialueilla asuvien terveyttä. Se myös tasaa pieni­ ja suurituloisten välisiä tervey­ seroja. Tyrväinen kutsuu metsää ”matalan kynnyksen kuntosaliksi”.

– Vihreillä asuinalueilla sairastetaan vä­ hemmän ja eletään jonkin verran pidem­

Metsä kirkkoni olla saa ”Nyt metsä kirkkoni olla saa, voi täällä palvella Jumalaa, mun urkuni kauniit, soikaa!” riimitteli Immi Hellén Paimenpoika-lauluun vuonna 1930.

Metsissä kokoonnutaan nykyään myös papin vetämiin kirkkohetkiin ja luonnossa pidettäviin retriitteihin.

Retriitinohjaaja ja pappi Johanna Tanska on vetänyt San Damianon vaellusretriittejä Porlammilla.

– Tunnen luonnossa fyysistä yhteenkuuluvuutta koko luomakuntaan. Olen luonnossa kokonainen ja auki. Myös Jumalan kohtaaminen on silloin helpompaa.

Tanska pitää siitä, miten vaelta-

misen fyysinen rasitus tuo perusasioiden äärelle. Itse liikkeellä oleminen symboloi vahvasti ihmisen elämänkulkua.

– Luonto on myös täynnä symboliikkaa. Voi miettiä, minkä asian toivoisi omassa elämässä puhkeavan kukkaan ja kantavan hedelmää ja mikä saisi kuihtua.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

PIHLA TIIHONEN

Kolin kansallismaisema muistuttava näkymä avautuu Meiko-järvelle luonnonsuojelualueella Kirkkonummella. Järven voi kiertää 8,3-kilometristä polkua, jolla on tulentekopaikkoja.

ESKO JÄMSÄ

REIJO NENONEN

Sipoonkorven kansallispuistosta löytää vehmasta maaseutua ja hämyisiä korpia.

Espoonlahden luonnonsuojelualueella on merenrantaruovikkoja ja lehtoja.

4B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

PIHLA TIIHONEN

Monipuolinen luonto, hyvät palvelut ja tiheät lauttayhteydet ovat tehneet Pihlajasaaresta helsinkiläisten suosituimman kesäsaaren.

pään kuin muualla. Luonto on suomalaisten pääliikuntaympäristö. Jos luontoalueet rakennetaan, ulkoilu vähenee eikä todennäköisesti korvaudu muulla liikunnalla. Tutkimustulokset osoittavat, että luontoalueet ovat investointi kaupunkilaisten terveyteen, Tyrväinen sanoo.

Tutkimustulokset voi puristaa luontoreseptiksi: mieliala paranee, kun viettää kaupungin luontoalueilla vähintään viisi tuntia kuukaudessa. Saman hyödyn saa parilla–kolmella kuukausittaisella vierailulla maaseudun luontokohteissa.

Japanissa käydään ohjatusti metsäkylvyissä sertifioiduissa terveysmetsissä. Suomessa Sipoon terveyskeskus määrää kakkostyypin diabetespotilaita ja mielenterveyskuntoutujia säännöllisille luontokäynneille. Heitä ovat ohjanneet Haltiassa terveysmetsästä puhuneet Adela Pajunen ja Marko Leppänen.

Suomessa toimii myös itseään metsäterapeutiksi kutsuvia ihmisiä. He vetävät ohjattuja retkiä, joihin voi liittyä pieniä terveyskartoituksia ja vaikkapa joogaa.

– Monet suomalaiset käyvät jo useita kertoja viikossa metsässä, eikä metsäterapia tuo siihen mitään suurta uutta. Metsien tavallinen virkistyskäyttö riittää hyvin, Tyrväinen kommentoi.

”

Jos luontoalueet rakennetaan, ulkoilu vähenee eikä todennäköisesti korvaudu muulla liikunnalla.

TUTKIMUSPROFESSORI LIISA TYRVÄINEN

Parhaillaan selvitetään, miten luonnon terveysvaikutuksia saataisiin siirretyksi sisätiloihin, joissa kaupunkilaiset viettävät valtaosan ajastaan. Tiedetään, että jo puu ikkunan takana parantaa hyvinvointia.

– Harvalla toimistotyöntekijällä on ikkuna ulos tai varsinkaan vihreään ympäristöön. Tietotyös-

Luonto lääkitsee Havupuun pihkasalva on ikivanha ja tieteellisesti tehokkaaksi osoitettu lääke kroonisiin haavoihin. Se hajottaa biofilmejä, jotka liimaavat bakteereita toisiinsa ja vähentävät antibioottien tehoa. Puu erittää pihkaa suojautuakseen taudinaiheuttajilta kuten bakteereilta, sieniltä ja loisilta.

Puun nanoselluloosa auttaa ihosiirrännäisten ottamisesta jäävää verestävää aluetta paranemaan. Sekin murtaa biofilmejä.

Nanoselluloosasta saattaa tulla myös uusi apuaine lääkkeisiin esimerkiksi laktoosin tilalle.

Suomessa myydään myös koivunkuoriuutetta sisältävää rohdosvalmistetta haavanhoitoon.

Koivusokeria muokkaamalla saadaan hampaiden reikiintymistä ehkäisevää xylitolia.

Koivun kuoresta saatavan betuliinin johdokset ovat vaikuttaneet testeissä viruksiin, keuhkoklamydiaan ja leishmaniaan, jota hyttyset levittävät ja johon sairastuu vuosittain noin miljoona ihmistä.

Puista saatava sitostanoliesterin esiaste estää kolesterolin imeytymistä, minkä vuoksi sitä käytetään terveysmargariinissa.

Syövän hoidossa tärkeää solumyrkkyä sytostaattia saadaan tyynenmerenmarjakuusesta.

Pajun kuori alentaa kuumetta.

Siitä saa aspiriinissa käytetyn salisyylihapon esiastetta.

Masennusta saatetaan lääkitä tulevaisuudessa valmisteella, jonka aihiona on myrkkysienten myrkky. Se vaikuttaa serotoniiniin.

Lähde: Farmakologian ja toksiko­ logian professori Raimo Tuominen

sä aivot tarvitsisivat kuitenkin säännöllisesti palautumista. Työpaikalle voisi luoda kuva- ja äänimaailman avulla virtuaaliluontoympäristön. Myös sairaaloihin, kouluihin ja kuntosaleille voisi tuoda virtuaaliluontoa.

KIMPPU OKSIA ja sulkia koristaa kirjahyllyä Helsingin Luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtajan Mika Välipirtin kotona Arabianrannassa. Toiseen hyllyyn on aseteltu käpyjä. Jääkaapissa odottaa iso kannullinen kellertävää havupuu-uutejuomaa, ”oikeaa terveyseliksiiriä”.

Vaikka Välipirtti ei ole nyt luonnossa, luonto on vahvasti läsnä. Kuudennen kerroksen ikkunasta avautuu näkymä Vanhankaupunginlahdelle, jonka takana nousee metsän tumma seinä.

Kansainvälisissä pörssiyhtiöissä työskennellyt italan ja markkinointiviestinnän ammattilainen haluaisi nykyään olla kaupunkimetsälähettiläs. Hän on toiminut viimeiset kymmenen vuotta täysipäiväisenä luonnonsuojelijana ja vapaaehtoistyöntekijänä.

– Aiemmin metsä oli minulle vain kuljeskelupaikka, mutta nyt minulla on huoli Helsingin kaupunkimetsistä kuin isällä lapsistaan.

Välipirtti on taistellut sen puolesta, että Helsingin yleiskaavasta poistettiin esimerkiksi Vartiosaari, Keskuspuisto ja Melkin saari. Luonnonsuojeluyhdistyksessä jatkuu taistelu arvokkaimpien rakennuskohteeksi määriteltyjen viheralueiden puolesta.

Välipirtti luettelee kotinsa lähellä sijaitsevan Pornaistenniemen ja Viikin, Herttoniemen ja Pihlajamäen.

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että Helsingin pitäisi suojella kaikki kaupunkimetsät riippumatta siitä, onko niillä luonnonsuojelullista merkitystä. Jos kyse ei ole minun lempimetsästäni, se on jollekulle muulle rakas lähimetsä, joka mahdollistaa helpon metsässä piipahtamisen.

Välipirtti itse koukkaa lähes joka paikkaan metsän kautta. Hänen on saatava tarpeeksi luontoa, muuten tulee ärtynyt olo.

– Varoitus: metsä aiheuttaa riippuvuutta! En tiedä, miksi vanhan männyn halaamisesta tulee nauravainen olo, mutta samaa tunnetta ei synny lyhtypylvästä halaamalla. Tai miksi tuntuu hyvältä tuntea kuusen havujen pehmeys käsissä tai maata maassa latvuston alla taivasta katsellen. Metsässä hermosto rauhoittuu, ja silloin tuntuu kuin aikakin kulkisi eri tavalla.

Metsäaktivisti korostaa, ettei halua mystifioida metsää. Hän puhuu vain omista kokemuksistaan.

– Lupaan, että jos ihminen viettää joka päivä viisitoista minuuttia metsässä, hänellä on vuoden päästä erilainen olo. Hän rauhoittuu ja rentoutuu syvemmin, hengitys paranee ja aistit herkistyvät.

JOS LUONNOSSA HALUAA olla kuin kotonaan, Välipirtti neuvoo istuskelemaan aluksi kannolla kaverin kanssa tai lukemaan rauhassa kirjaa piknikviltillä. Jos istuskelu ei kiinnosta, Välipirtti vinkkaa, että kävelemällä Keskuspuiston läpi saa 15 kilometrin lenkin.

Parasta on, jos luontoon pääsee silloin, kun useimmat ovat töissä tai nukkumassa. Silloin kaupunkieläimet lähtevät liikkeelle.

– Olen tavannut Helsingissä kettuja, rusakoita, supikoiria, siilejä, pikkujyrsijöitä, käärmeitä ja metsäkauriita. Metsäneläimet eivät kulje samalla lailla minusta poispäin kuin ennen. Kuljen nykyään metsässä hiljaa, ja rymistely on jäänyt vähemmälle.

Välipirtti on huomannut, että kaupunkimetsissä kulkee vuosi vuodelta enemmän väkeä. Hän toivoo, että Helsingin kaupunki avaisi myös enemmän saariaan virkistyskäyttöön. Esimerkiksi Vartiosaari kestäisi hyvin kävijämäärän suurentamisen, kunhan liikkuminen keskittyisi poluille, mikä säästää luontoa. Kaupunki suunnittelee tuetun vesibussiliikenteen avaamista saareen lähivuosina.

Mutta nyt on puhuttu niin pitkään luonnossa liikkumisesta, että Välipirtin koira vaatii siirtymistä käytäntöön. Kaupunkimetsälähettiläs antaa lähtiäislahjaksi pienen rasian kuusenpihkaa.

Kannen alla tuoksuu korpi. ■

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

5

PALVELEVA KRISTILLINEN KIRJAKAUPPA HELSINGISSÄ

ANNA-MARI KASKINEN

Hyvyyden voımaa

Enkelimobile Enkelimobile on valmistettu käsin ekologisesta paperista.

Mitat: 65 x 22 cm.

25,00

Marja Heltelä

Anna-Mari Kaskinen

– Ristisaattoja idän ja lännen välillä Sacred Jorneys – Orthodox Processions in Eastern Finland

Maailmassa on paljon hyvyyttä, vaikka hyvät uutiset välillä hukkuvat huonompien alle.

Hyvät ja rohkaisevat sanat sekä teot voivat valaista koko päivän. Lapsena kuullut sanat painuvat syvälle mieleen ja vaikuttavat vielä tähän päivään. Joskus voi olla vaikea päästä eroon ikävien sanojen painolastista. Hyviä sanoja kannattaa tuhlata. Jumalalla on hyviä, rakkauden sanoja, jotka nostavat, kantavat ja parantavat. Ne ovat täynnä siunausta.

15,30 (17,90)

Vaellus pyhiin

Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa – Surukodin kirja

Uusi surukirja sisältää sekä lohduttavia sanoja että käytännön ohjeita läheisensä menettäneelle. Isotekstinen kirja sopii hyvin osanoton ilmauksena surevalle annettavaksi. Kirjassa kuljetaan hienovaraisesti surutyötään tekevän kanssa polulla, jonka on määrä johtaa huomiseen.

13,90 (18,90) MINERVA

Hanna Hentinen, Elina Vuola (toim.)

Pyhiinvaellus on hengellinen kokemus, mutta myös matka paikalliseen kulttuuriin, luontoon ja historiaan. Teos esittelee Pohjois-Karjalan ristisaattoperinnettä sanoin ja kuvin.

28,90 (34,90)

2890

1390

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Hyvyyden voimaa

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

1530

Kylpyankka Mainiot kylpyankat. Kumiankan pohjan halkaisija on noin 8,5 cm.

Luther, Isä Camillo, Pyhiinvaeltaja ja Piispa.

11,00

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Luonto on lähellä!

Metrolla metsään Elli Keisteri-Sipilä Kirja opastaa lukijat hienoihin retkielämyksiin ja vaihteleviin luontokohteisiin – joista kaikki ovat saavutettavissa pääkaupunkiseudun metrolla! Kaikki asemat saavat oman luontokohteensa ja retkiehdotuksensa. Tämä kirja todistaa, kuinka helppoa Suomessa on lähteä retkelle ja luontoon.

Mona Kalpala

Hinta 32 €

Hinta 38 €

Tilaukset verkkokaupastamme

www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys.

Luonnonmukainen kaupunkipuutarha Miten kaupunkiasunnon pienestä puutarhasta saisi tasapainoisen näköisen, helppohoitoisen ja luonnon kannalta kestävän? Kirja opastaa puutarhojen luonnonmukaiseen suunnitteluun: Luomaan pihoja, jotka toimivat luonnon ehdoilla kaupungin oloissa.

6B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Hiljaisten uskovien maa Suuri osa suomalaisista on uskonnollisia. Uskosta ei kuitenkaan puhuta työpaikan kahvipöydässä.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

T

eemu Tairan isällä oli tapana sanoa, että kun ei puhuta uskonnosta eikä politiikasta, ei synny turhia riitoja.

Taira kyllä puhuu uskonnosta.

Hän on suomalaisten uskonnollisuutta tutkiva uskontotieteilijä. Moni suomalainen kuitenkin allekirjoittaa Tairan isän ajatuksen. Uskonasioita ei kovin helposti aleta puida vieraiden kanssa – eikä välttämättä tuttujenkaan.

Iso osa suomalaisista on tavalla tai toisella uskonnollisia. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan vuonna 2015 vähän yli puolet suomalaista sanoi uskovansa Jumalaan. Vain 23 prosenttia totesi yksiselitteisesti, ettei usko Jumalan olevan olemassa.

42 prosenttia piti ainakin todennäköisenä, että Jeesus on Jumalan poika, ja 39 prosenttia, että Jeesus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit.

76 prosenttia ei ollut ainakaan täysin vakuuttunut, että kuolema on kaiken loppu.

Kyllä täällä tuonpuoleisiin uskotaan. Silti suuri osa suomalaisista pitää epäsopivana, jos uskosta aletaan puhua vaikka työpaikan kahvitauolla. Uskontotieteilijä Tairakin tunnistaa epämukavan olon.

Mistä se johtuu?

KAISAN, 27, lapsuudenperheessä kuuluttiin kirkkoon eikä siitä sopinut erota. Mutta kun uskonasiat alkoivat riparilla oikeasti kiinnostaa Kaisaa, sitä ei katsottu hyvällä.

– Usko piti pitää henkilökohtaisena asiana, eikä sen kuulunut näkyä. Piti olla tapakristitty, mutta jos puhuin uskosta avoimesti, isä kummeksui.

Usko ei näy Kaisasta päälle. Hän rukoilee itsekseen ja puhuu uskostaan lähinnä niiden kavereidensa kanssa, joiden tietää ajattelevan jotakuinkin samalla tavalla.

– Akateemisesti kouluttautuneen fiksun ihmisen uskoa pidetään vähän vieraana. Siitä kuittaillaan helposti, Kaisa sanoo.

– Helsinkiläisessä punavihreässä kuplassa kunnioitetaan sitä, että eri kulttuureista tulevat maahanmuuttajat ovat muslimeja. On vähän kummallista, että samaan aikaan niin sanotusti omaan piiriin kuuluvien kristillisyyttä saatetaan avoimesti oudoksua.

Kaisa työskentelee kulttuurialalla. Hänen työkaverinsa eivät tiedä hänen uskostaan. Niin on hänen mielestään ihan hyvä.

– Ei niissä työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa jaeta sitäkään, jos on vaikka masentunut tai ahdistunut. Se on jotain niin henkilökohtaista.

PRESIDENTINVAALIEN ALLA Helsingin Sanomat kysyi ehdokkailta, uskovatko he Jumalaan. Kahdeksasta ehdokkaasta seitsemän vastasi myönteisesti.

Ainoastaan Rkp:n Nils Torvalds sanoi, ettei osaa sanoa.

– Poliitikolta on hyvä peliliike sanoa, että uskoo Jumalaan jossain määrin, Teemu Taira sanoo.

– Mutta sitä taas ei saa sanoa, että Raamatun ihmeet todella tapahtuivat tai että Jeesus todella syntyi neitseestä.

Taira ajattelee, että äänestäjät katsovat hyvällä, kun Sauli Niinistö sanoo uskovansa Jumalaan.

Mutta kun Laura Huhtasaari sanoo, ettei usko evoluutioon, hypätään kielletyn alueelle.

Evoluution kieltävä kreationismi onkin Suomessa harvinaisuus: vuoden 2016 Tiedebarometrin mukaan vain 11 prosenttia suomalaista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että ihminen on kehittynyt varhaisemmista lajeista.

Tuskin presidentinvaaliehdokkaiden vastauksia voi kuitenkaan laittaa pelkän poliittisen pelin ni-

miin. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kommentoi vastaustaan juuri niin kuin moni suomalainen kommentoisi: ”Usko on mielestäni hyvin henkilökohtainen asia.”

Miksi usko on henkilökohtaista?

Tairan mukaan ainakin osavastaus löytyy länsimaisesta aatehistoriasta. Modernisaatio lähti liikkeelle siitä, että elämän eri osa-alueet rajattiin omiin lokeroihinsa. On julkinen elämä, johon kuuluvat esimerkiksi politiikka ja tiede. Sitten on yksityinen alue, johon kuuluvat muun muassa uskonnolliset kysymykset.

– Niillä on tavallaan omat tehtävänsä, ja kumpikaan ei saisi hallita toista.

Keskustan Matti Vanhasen vastaus vaalikoneessa oli tästä tyylipuhdas esimerkki: ”En halua sekoittaa uskontoa politiikkaan.”

– Jopa kristillisdemokraattien entinen puheenjohtaja Bjarne Kallis korosti, että uskonto ja politiikka on pidettävä toisistaan erillään, Taira sanoo.

Uskonnon rajaaminen omaan lokeroonsa ei Tairan mukaan ole uskonnoille pelkästään kielteinen asia. Omassa piirissään kirkko voi toimia vapaasti. Kirkko saa julistaa sanomaansa ja kasvattaa lapsia oman ajattelutapansa piiriin.

Monet nuoret suomalaiset ovat tosin alkaneet katsoa kirkon pelikenttää kriittisesti. Yhä harvempi kastattaa lapsensa. Ajatellaan, että kirkko saa puhua vain aikuisille ihmisille, jotka omasta halustaan hakeutuvat sen piiriin.

ILARI, 30, on ohjelmistoyrityksessä työskentelevä diplomi-insinööri. Hänen elämänfilosofiansa tärkein tukipilari on usko siihen, että Raamattu on totta. Hän ei kuitenkaan tykkää toitottaa uskoaan julkisuuteen.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

– En lähtisi lehtien palstoilla julistamaan asiaa omalla nimelläni.

Mitä enemmän Ilari on seurannut sitä, miten uskontoa käsitellään lehdissä ja sosiaalisessa me­ diassa, sitä enemmän hänestä on alkanut tun­ tua, ettei uskonnon paikka ole siellä. Julkisessa repostelukulttuurissa kaikkeen suhtaudutaan sar­ kastisesti.

– Oikeasti tärkeiden ja vaikeiden aiheiden käsit­ telyyn se sopii mielestäni huonosti.

Ilarin kollegoista jotkut tietävät hänen uskos­ taan, toiset eivät. Asia on tullut esille esimerkiksi silloin, kun Ilari on kertonut tavanneensa vaimon­ sa kirkon toiminnassa.

Usko vaikuttaa myös Ilarin poliittisiin näkemyk­ siin. Hänen etiikkansa perustuu kristilliselle maail­ mankuvalle, eikä hän äänestäisi ehdokasta, joka on hänen kanssaan täysin eri linjoilla.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että äänestäisin kris­ tillisdemokraatteja. Ehdokkaan ei tarvitse olla kris­ titty.

ELIELINAUKIOLLA KÄTEEN annetaan lappu. Pitäisi tehdä uskonratkaisu ja antaa elämä Jeesukselle. Mo­ ni suomalainen tekee päinvastoin ja pitää uskonasi­ ansa yhä visummin omana tietonaan.

Suomalainen inhoaa uskonnon tyrkyttämistä.

Monella on siitä kokemuksia.

– Suomessa on vaikuttanut pitkään pietistinen perinne, jossa korostetaan, että ihmisen tulisi pi­ tää vakaumustaan esillä ja todistaa siitä sanallises­ ti, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoor­ dinaattori Jussi Sohlberg.

Herätyskristillisissä piireissä odotetaan, että kunnon uskovaisella on tietynlainen näkemys esi­ merkiksi Raamatusta ja seksuaalimoraalista. Muu­ ten ei kuulu joukkoon.

”

EI NIISSÄ KAHVIPÖYTÄ­ KESKUSTELUISSA JAETA SITÄKÄÄN, JOS ON VAIKKA MASENTUNUT TAI AHDISTUNUT. SE ON JOTAIN NIIN HENKILÖKOHTAISTA. KAISA

Sohlberg ajattelee, että tiukka uskovaisuus on jättänyt suomalaiseen mieleen jälkensä. Jos tosius­ kovien ja muiden välille vedetään armoton raja, harva suomalainen kokee kuuluvansa porukkaan – eikä myöskään halua kuulua.

Omista uskonlepatuksista ollaan mieluummin hiljaa.

Toisaalta suomalaiset pelkäävät tyrmäystä myös toiselta laidalta. Länsimaissa on pitkään ollut val­ lalla maallinen maailmankäsitys, jossa yliluonnol­ linen on tabu.

– Ihmiset ajattelevat, että jos olet uskonnollinen, olet kritiikitön, herkkäuskoinen tai manipuloitava, Sohlberg selittää.

Sohlbergin mukaan yksi trendi on se, että ”us­ konto” on monen suomalaisen mielestä ahdistavaa, mutta ”hengellisyys” tai ”henkisyys” ei. Uskonnon ajatellaan tarkoittavan tiukkoja opinkappaleita, ras­ kasta järjestelmää ja ylhäältä alaspäin saneltuja vas­ tauksia.

B

7

Hengellisyyden piirissä oikean ja väärän ajatte­ lun rajat eivät tule yhtä helposti vastaan. Harva suo­ malainen on uskostaan kovin varma.

Julistava uskonnollisuus ei kuitenkaan ole ainoa asia, jota suomalaisen kavahtavat. Aggressiiviseen ateismiin ja paatokselliseen uskontoallergiaan suh­ taudutaan Sohlbergin mukaan niin ikään kielteisesti.

– Ylipäänsä ajatellaan, että voimakas vakaumuk­ sellinen kannanotto on asia, jota ei pitäisi tuoda esiin.

MITÄ VANHEMMAKSI Pirkko, 61, on tullut, sitä vah­ vemmin hän on alkanut uskoa rakastavaan Juma­ laan.

– Nuorena sitä kyseenalaisti enemmän, mutta elämän ilot ja kolhut ovat saaneet yhä enemmän ajattelemaan, että Jumalalla on näppinsä pelissä.

Pirkko työskentelee opettajana Espoossa. Hän ei peittele uskoaan työpaikalla. Kahvipöytäkeskuste­ lussa hän voi sanoa, että tehän tiedätte minun va­ kaumukseni tai että koska olen kristitty, ajattelen näin. Kollegat suhtautuvat Pirkon uskoon myöntei­ sesti. Koulun nuoret opettajat pitävät aamuisin ru­ kouspiiriäkin, mutta Pirkko ei jaksa herätä sinne.

Nuorena uskosta puhuminen oli vaikeampaa.

Toisaalta oli hauskaa hämmentää poikia Bottan la­ totansseissa sanomalla, että minäpä uskon Juma­ laan. Silti Pirkko pelkäsi leimautumista.

– Oman identiteetin rakentaminen oli vielä kes­ ken. Siihen aikaan uskovien ajateltiin olevan rasva­ tukkaisia tylsiä hissukoita. Minunkin mielestäni ne olivat vähän sellaisia.

Mitä selkeämmäksi oma identiteetti on tullut, si­ tä helpompi uskosta on puhua. Mitä enemmän on tullut ikää, sitä vähemmän kiinnostaa, mitä muut ajattelevat. ■ Kaisan, Ilarin ja Pirkon nimet on muutettu.

8B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Oma koti palvelukodissa Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

B

9

Osa 8

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Janna Laiho, 050 374 8174 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Rukousverkoston osana Outi Lampiranta, 53, työskentelee lastenhoitajana helsinkiläisessä päiväkodissa. Vapaa-ajalla hän on Toivoa naisille -rukouspiirin yhteyshenkilö.

Rukouspiiri kokoontuu Lampirannan kotona Vantaan Rekolassa joka toinen maanantai. Seuraava kokoontuminen on 7.5. klo 18–19.30 osoitteessa Tertunkuja 4 B. Suomessa toimii yhteensä sata Toivoa naisille -rukousryhmää, ja rukouskalenterilla on yli 1 600 tilaajaa. Toivoa naisille -työ ulottuu 125 maahan, ja radio-ohjelmia lähetetään 76 kielellä.

Rukoileminen antaa Outi Lampirannalle sisäistä rauhaa. Hänen mukaansa henkilökohtaisten rukousaiheiden jakaminen on lähentänyt rukouspiirin osallistujia toisiinsa.

Toimintaa koordinoi Suomessa Sansa (Medialähetys Sanansaattajat), joka on yksi kirkon seitsemästä lähetysjärjestöstä. Lisätietoa: Toivoanaisille.fi

Naiset rukoilevat hyväksikäytettyjen puolesta Outi Lampirannan kotona kokoontuu rukous- ja lähetyspiiri, joka muistaa alistettuja ja kaltoin kohdeltuja naisia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

"HERRA, MUISTA nuoria, isäpuolen tai muun miespuolisen sukulaisen hyväksikäyttämiä tyttöjä. Herätä äidit ja muut sukulaiset suojelemaan nuoria tyttöjä näiltä hirvittäviltä teoilta sen sijaan, että he puolustaisivat hyväksikäyttäjiä.”

Kolme naista on kokoontunut Vantaan Rekolassa asuvan Outi Lampirannan kotiin. Tarjolla on teetä ja pyöreitä pikkupullia.

Alkurukouksen ja raamatunluvun jälkeen naiset aloittavat yhteisen rukouksen, joka seuraa kansainvälisen Toivoa naisille -verkoston rukouskalenteria. Joku on tilannut kalenterin postissa, toinen katsoo rukouksia kännykästä.

Rukoukset kertovat naisten karuista kohtaloista maissa, joissa heillä ei ole valtaa omaan elämäänsä. Huhtikuun aikana naisverkosto

RUKOUSVERKOSTON LISÄKSI Toivoa naisille -työhön kuuluu radio-ohjelmia, koulutusta ja mentorointia. Ohjelmat käsittelevät naisten kohtaamia arkielämän kysymyksiä ja kristillistä opetusta.

Lampirantaan vetoaa erityisesti työn perusajatus, jonka mukaan jokainen nainen on Jumalalle arvokas. Radio-ohjelmien kuuntelija saa mahdollisuuden löytää Jeesuksen vapahtajaksi ja elämän turvaksi.

PARANTUMINEN JÄI Outi Lampirannan mieleen johdatuksen ja varjeluksen kokemuksena. Rippikoulun jälkeen hän luki Raamatun läpi mietiskellen kaksi kertaa.

Lampirantaa on kantanut lupaus, jonka mukaan Jumala johdattaa niitä, jotka kulkevat rukoillen. Usko Jeesukseen ei ole tuonut helppoa elämää, mutta vaikeudet ja surut ovat lähentäneet häntä Jumalaan.

Rukouspiirin kokoontumisten välillä Toivoa naisille -rukouskalenteri kulkee Lampirannan mukana työmatkoilla. Usein hän muistaa myös piiriin tuotuja henkilökohtaisia rukousaiheita.

Lampiranta uskoo, että jokainen voi olla omalla paikallaan Jumalan käytössä. Täydellisyyttä ei vaadita. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

29.4.

Taivaan kansalaisena maailmassa

rukoilee eteläisessä Afrikassa elävien naisten puolesta.

Ajatus rukous- ja lähetyspiirin perustamisesta heräsi Rekolan kirkossa lokakuussa 2016, kun Lampiranta kuuli kristillisen Trans World Radio -järjestön työstä. Piirin muut aktiivit löytyivät kirkkokahveilta saman tien.

Lapsuudessaan Lampiranta sairasti leukemian. Sairauden uusiutumisen jälkeen lääkärit eivät antaneet toivoa.

Kaakkoissuomalaisen kylän mummot rukoilivat kuitenkin paranemisen puolesta. Lampirantaan kokeiltiin luontaistuotetta ja USA:ssa keksittyä uutta syöpälääkettä.

Jumalan lapsen passi OLEN LÄHDÖSSÄ ulkomaille. Liput tilattu ja silleen. Paitsi että en löydä passiani. Ihminen ilman papereita on paperiton. Tuomittu ties mihin. Varsinkaan Yhdysvaltoihin et matkusta ilman passia.

No, löysin passin tiiviin etsimisen jälkeen. En vain ollut älynnyt etsiä sitä keittiön yhdestä hyllystä. Passini muuten menee vanhaksi syyskuussa. Pitää siis hankkia uusi.

Passi, ajokortti, kelakortti ja muut henkilöllisyyden todistajat ovat tärkeitä. Minä olen olemassa. Minulla on siitä paperit. Suomalainen. Helsinkiläinen. Sosiaaliturvattu.

Vaikka passini ei sitä kerro, olen

kaksoiskansalainen. Satun olemaan myös taivaan kansalainen.

Siis Suomessa.

Milläs sen todistaa? Asia ei ole mitenkään teoreettinen. Maassamme on tuhansia pakolaisia, jotka ovat täällä omaksuneet kristillisen uskon. Ja todistusta tästä heille uudesta henkilöllisyydestä tivataan nyt oikeusistuimissa.

Niinpä. Millä todistat olevasi taivaan kansalainen? Millä minä itse taivaan kansalaisuuteni todistaisin? Ei ole passia esittää.

Jumalan lapsen passi ei ole paperi tai dokumentti. Evankelista Johannes kirjoittaa, että taivaan kansalaisen tunnus on pohjimmaltaan rakkaus. ”Tämän käskyn

minä annan teille, että rakastakaa toisianne.”

Siinä ei kysytä uskontunnustuksien perään. Siinä kysytään elä-

män perään. Jumala on rakkaus ja niin meidänkin pitäisi olla. Hanki oikea passi. Nopeasti.

Olli Valtonen

12 B

Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Gurun opissa Ohjaajana Wilfrid Stinissen

Wilfrid Stinissen oli karmeliittamunkki, filosofian tohtori ja katolinen pappi. Hän oli syntynyt Belgiassa vuonna 1927. Hän muutti vuonna 1967 Ruotsiin, missä hän toimi arvostettuna hengellisenä ohjaajana kuolemaansa saakka.

Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja kristillisestä meditaatiosta, rukouksesta ja mystikoista.

Hänelle rakkaita olivat varsinkin Ristin Johannes, Avilan Teresa ja Jeesus-lapsen Teresa. Hänen kirjoistaan on suomennettu monia. Niiden joukkoon kuuluu pieni kirjahelmi Sinussa on minun nimeni. Ruotsinkielinen alkuteos Jesusbönen on vuodelta 1998.

Hän kirjoitti sen johdannoksi tuntemattoman ortodoksimunkin kirjoitukseen, joka käsitteli itäisessä kristillisyydessä tunnettua meditatiivista Jeesuksen rukousta.

Stinissen kuoli vuonna 2013.

Hukassa ei ole hyvä olla Kun sydän ja pää riitelevät ja olo on hajanainen, hiljainen rukous voi auttaa.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

TUNTUUKO SINUSTA VÄLILLÄ, että olet elämässäsi hukassa, pihalla tai kujalla? Et ole tunteesi kanssa yksin.

Se on osa ihmisenä olemista, ja se joh­ tuu siitä, että ihminen on hukannut keskuksensa. Sydän ja pää riitelevät toisiaan vastaan.

Sisäisen hajanaisuutemme vuok­ si meidän on vaikea olla itsemme ja toistemme kanssa. Sen vuoksi mei­ dän on myös vaikea kääntyä Jumalan puoleen. ”Paratiisissa ihminen eli sydämes­ sään”, kirjoittaa Ruotsissa vaikuttanut ja Suomessakin tunnettu karmeliitta­ munkki Wilfrid Stinissen.

Paratiisissa ihminen oli ehyt. Siel­ lä ihminen eli sopusoinnussa Jumalan kanssa eikä hänen päänsä ja sydämen­ sä, älynsä ja tunteidensa eikä henken­ sä ja ruumiinsa välillä ollut ristiriitaa.

Syntiinlankeemus rikkoi tämän yhtey­ den.

Paratiisi ei ole Stinissenille paikka vaan olotila. Hänen mukaansa kään­ tymisemme pois Jumalasta on saa­ nut meidät siirtämään keskuksemme älyyn, jolla luulemme saavamme ot­ teen elämästä.

Meidän pitää löytää uudestaan ta­ sapaino älyn ja syvimmän itsemme

välille. Sydämen, josta löydämme sy­ vimmän itsemme, ja pään, jolla ha­ vainnoimme maailmaa, pitää löytää toisensa. Siinä voi auttaa rukous.

YHTEEN PIENEEN RUKOUKSEEN voi mahtua kaikki olennainen. Yhdellä huokauksella voit kertoa, mihin tur­ vaudut ja minkä varassa palaat eloon.

Yhdellä henkäyksellä voit ilmaista, mitä toivot ja kehen sydämessäsi luo­ tat.

Stinissenille tällainen rukous on Jeesuksen rukous. Se on yhden lau­ seen mittainen: ”Herra Jeesus Kris­ tus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.”

Stinissen on kirjoittanut Jeesuksen rukouksesta pienen kirjan. Siinä hän sanoo, että kaiken rukouksen tulisi ol­ la sydämen rukousta. Hänen suosikki­ rukoustaan kutsutaankin myös Sydä­ men rukoukseksi. ”Sydän on sekä ruumiillisesti että hengellisesti ihmisen tärkein elin. Se on paikka, jossa ihminen on yhtey­ dessä Jumalaan”, Stinissen muistut­ taa. On tärkeää laskeutua päästä sy­ dämeen, sillä siellä ihminen tekee sy­ vimmät ratkaisunsa. Se on ihmisen ja Jumalan kohtaamispaikka.

Sydämen rukous Voit aloittaa Jeesuksen rukouksen eli Sydämen rukouksen harjoittamisen parinkymmenen minuutin hiljaisella rukoushetkellä. Tee tai etsi itsellesi paikka, jossa voit päivittäin rukoilla omassa rauhassa.

Rukouksen aikana voit seistä tai istua. Toista mielessäsi rauhallisesti Jeesuksen rukouksen sanoja ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä”.

Voit aluksi lausua ne ääneen ja etsiä sopivaa rytmiä. Pidä lauseiden välissä lyhyt tauko ja hengitä sisään ja ulos.

Jatka rukousta hengityksesi tahdissa. Käsiäsi voit pitää yhdessä niin, että ne lepäävät toisiaan vasten tai kämmenet avoimina ylöspäin ikään kuin vastaanottamassa.

Lopuksi ole vain hetki hiljaa rukouksen virrassa.

VOIT KOKEILLA HILJAA mielessäsi toistaa Jeesuksen rukouksen sanoja ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poi­ ka, armahda minua syntistä”, ja kuun­ nella samalla hengitystäsi ja sydämesi lyöntejä. Se voi auttaa sinua rentoutu­ maan, keskittymään ja olemaan läsnä ruumiissasi. Sydämesi lyönnit muis­ tuttavat sinua hengellisen elämäsi keskuksesta, siitä, mistä alkuaan olet lähtöisin ja missä kaikki olemme yh­ tä. Rukous on syvämuistin palautusta.

Kun toistat rukouksen sanoja, kuuntele niiden merkitystä. Näin aja­ tukset lakkaavat rönsyilemästä ja sa­ nat alkavat puhutella sinua aina sy­ vemmin. Saatat huomata, miten ru­ kous ruokkii koko olemustasi. Ym­ märrät, että on olemassa todellisuus, jota et järjellä käsitä. Se puoli sinus­ sa, joka haluaa hallita kaikkea, oppii sydämesi viisautta ja rukouksen kärsi­ vällisyyttä. ”Viileä ja kuiva järki suos­ tuu yhä enemmän sydämen viisauden hapatettavaksi”, Stinissen kirjoittaa.

Rukous ruokkii päätä ja sydäntä ja asettaa ne oikeaan suhteeseen. ”Myös sydän rikastuu, kun järki asettuu oike­ alle paikalleen, ja sydämestä tulee nä­ kevä ja ymmärtävä sydän”, Stinissen vielä muistuttaa. ■

MENOT 26.4. – 9.5.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA Konsertti to 26.4. klo 19. Ei sooloja, kitaristit kimpassa!

Luhmon kitaristit.

Konsertti to 3.5. klo 19, Luhmon kamariorkesteri.

Konsertti su 6.5. klo 14, Jousiyhtye LOISTO-kvartetti: 1. viulu Laura Ahola, 2. viulu Emmi Salo, alttoviulu Pia Kukkonen ja sello Iiris Tötterström.

Toivon tiistai 8.5. klo 18. Miksi rukoilla? Sami Lahtinen, Annikki Hirvonen. Mukana Lähde-kuoro.

Teematorstai klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 26.4.

Muslimiväestö ja -yhteisöt Suomessa, Ilari Rantakari. 3.5. Kuinka kauan lasia Suomessa valmistetaan? Sirkka Kopisto. Käsityökerho duunauspaja ma 7.5. klo 18. Sytomyssytalkoot.

Lähetysraamattupiiri ma 7.5. klo 13.

Lähetyspiiri ti klo 13. TT Juhani Forsberg.

Raamattupiiri to 3.5. klo 17.30.

Kello viiden tee to klo 16.30.

Syksyn päiväkerhoihin hakuaika 30.4. saakka. Ilm. srk:n nettisivulla.

Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi.

Syksyn iltapäiväkerhoon hakuaika 27.4. saakka.

Parisuhteen yhteiset sävelet pe 4.5. klo 17.30–19.30 Kannelmäen kirkolla.

Puutarharyhmä valmistautuu kevätkauteen, tied. sanna.laiho@evl.fi.

Perinteinen Vapputapahtuma kirkossa ja kirkonmäellä 1.5. klo 11–13. Klo 11 Lipunnosto, partiolaiset; klo 11.15 Vappusoitto, Helsinki Brass Quartet; klo 12 Keväisiä yhteislauluja.

Lapsille ongintaa Tönöllä ja rastirata ulkona. Maisemia voi ihailla kellotapulista käsin. Hernesoppaa, kahvi- ja simabuffet, leivonnaisia, vohveleita, munkkeja, grillimakkaraa, käsitöitä, pika-arpajaiset. Tuotto lähetyksen hyväksi.

Perheiden retki Mustasaareen ti 29.5. klo 10–15.

Ilm. aila.pihlajavesi@evl.fi.

Kirkkovuosi liikuttaa su 20.5. Helluntaitapahtuma klo 14–16 Maunulan majalla, Metsäläntie 9.

Ympäristötalkoot Haagassa ma–ke 7.–9.5. Lainaa roskapihdit Tönöltä, talkookahvit klo 9–16.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.4. klo 10, Lahtinen, Uutela, Autio.

Messu su 6.5. klo 10, Oikarinen, Lappalainen, Mönttinen, Psalmilaulajat.

Arkiehtoollinen ke 2.5. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Silin, Mönttinen.

Laudes eli aamurukous ma klo 7.30, Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

30.4.

Vapputapahtuma klo 15–18 Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16.

Imitaattori Tuomo Heikkilän show klo 17. Kirkon torni avoinna 16–17.

Partiolaisten rastirata. Musiikkia, laulua ja myyjäiset. Lapsille ongintaa ja käsimaalausta sekä ilmapalloja.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Neulekirkko su 13.5. Messuun voit ottaa mukaasi käsityön ja neuloa koko messun ajan. Kolehtiin voi myös lahjoittaa valmiita sukkia tms.

Tule käsitöiden kanssa tai ilman!

Aamuehtoollinen ke 2.5. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen tarjolla aamiainen 1,50 e.

Messu ja iltatee su 29.4. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

1.5.

Vapputapahtuma klo 11–13 Huopalahden kirkonmäellä, Vespertie 12, alkaa partiolaisten lipunnostolla ja Helsinki Brass Quartetin vappusoitolla.

Kevätlauluja aikuisille ja mm. ongintaa lapsille Tönöllä. Kiipeä kellotapuliin ja ihaile Haagan kauniita maisemia.

mista yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Tarjolla on välipalaa.

Maksuton. Ilmoittautumista ei tarvita. Lähetyspiiri ti 8.5. klo 18. Avoin ilta lähetyksestä kiinnostuneille kirkolla kurssihuoneessa.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

TAPAHTUMIA

JUMALANPALVELUKSET

Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjolla lounas ja kahvit hintaan 1 e. Olohuoneessa tapaat vapaaehtoisia ja diakoneja.

Lauletaan yhdessä to 3.5. klo 10 kirkolla seurakuntasalissa.

Kaikille avoin yhteislaulutilaisuus.

Parisuhteen yhteiset sävelet -ilta pe 4.5. klo 17.30–19.30 kirkolla seurakuntasalissa. Perheneuvoja Pekka Vaaramo luennoi aiheesta Vuorovaikutus parisuhteessa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Jos tarvitset lastenhoitoa, niin ilmoittaudu Marjo Visalle, p.

09 2340 3803. Illan aluksi on tarjolla kasvishernekeittoa. Illan järjestävät Haagan, Kannelmäen, Meilahden, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakunnat. Tervetuloa yhdessä tai yksin pohtimaan parisuhdeasioita!

Jennyn Mummola la 5.5. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tervetuloa, lapset ja perheet viettämään kevätjuhlaa! Ohjelmassa on laulua, leikkiä, askartelua, luke-

Kummimessu su 29.4. klo 11 Meilahden kirkossa. Riepponen, Vuorio.

Mukana Gospel Helsinki & Band.

Oletko kummi? Erityisesti kaikenikäiset kummit ja kummilapset ovat tervetulleita.

Messu su 6.5. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, saarna Soili Maisila, Vuorio. Rukoussunnuntai.

TAPAHTUMIA Kohtaamisen kahvila to 26.4. klo 15.30 Tapanilan asemalla Pikku Huopalahdessa.

Kevään värit – barokin ajan musiikkia gamban eri muodoille la 28.4. klo 16 Tuomaankirkossa. Vapaa pääsy.

Vapputapahtuma vappuaattona 30.4. klo 15–18 Meilahden kirkolla. Koko perheen tapahtumassa mm. livemusiikkia, partiolaisten rastirata, ongintaa, käsimaalausta, mahdollisuus vierailla kirkon tornissa klo 16–17 sekä imitaattori Tuomo Heikkilän show klo 17. Myynnissä munkkeja, simaa, makkaraa, ilmapalloja ja arpoja.

Naisten forum ti 8.5. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa.

Kevään viimeisellä keralla päivätoiminnan ohjaaja Jenni Räikkönen kertoo ikäihmisten uudistuneesta aamiaisesta.

Keskiviikkokerho ke 9.5. klo 13.30 Meilahden kirkon seurakuntasalissa.

Ikäihmisten ohjelmallinen iltapäivähetki jossa hartaus, laulua, keskustelua ja kahvia.

Tulossa: The Story of Gospel Music -suurkonsertti la 19.5. klo 19 Musiikkitalossa. Gospelkuorojen joukossa mm. Gospel Helsinki ja Gospelia kaikille Mass Choir sekä Gospel Helsinki Band. Lipunmyynti Ticketmasterissa. Lisätietoja Gospel Helsingin FB-sivuilta ja www.gospelhelsinki.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Verkoston messu sunnuntaisin klo 17.

29.4. klo 13 perinteinen päivämessu Munkkiniemen kirkossa.

Arkimessu 2.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Messu kestää noin puoli tuntia.

Levollisuuden messu la 29.4. klo 18 Munkkiniemen kirkko. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus n. 10 min.

Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128. Esilauluryhmän harjoitus klo 17. Tervetuloa mukaan, kuorokokemusta ei tarvita.

A

11

Hartaus pidetään rannan maisemissa leikkien ja laulaen, mukaan ovat tervetulleita lapset, perheet, isovanhemmat ja kummit.

Merimieskirkkopiiri ma 7.5. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa.

Kirjallisuuspiiri ma 8.5. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. Petina Gappah: Muistojen kirja, Tammi, alustus Kati Lind.

Kahvikonsertti ke 9.5. klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Näyttelijä ja laulaja Eija Ahvo, pianosäestys Tuija Rantalainen. Järjestää Lions Club Munkkivuori ja Munkkiniemen seurakunta.

90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 27.4.klo 13 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa.

Tule tapaamaan ikätovereitasi, muistelemaan menneitä tai keskustelemaan siitä, miltä elämä tällä hetkellä tuntuu. Kuljetusta toivovat yhteys p. 09 2340 5138.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Cityriparin konfismessu su 29.4. klo 10. Vuori, l ja s, Antturi.

Viikkomessu ke 2.5. klo 18 Antturi.

Perhemessu ja lounas su 6.5. klo 10.

Vanne, Vuori.

TAPAHTUMIA Päiväkerhoon ilmoittautuminen käynnissä kotisivujen kautta. Ryhmät 2,5–3- ja 4–5-vuotiaille.

Yhdessä ylistäen pe 27.4. klo 18 kirkossa. Rukousta, ylistystä ja lepoa.

Tuula Nurminen, juonto, Elina ja Markku Karonen, puhe, sekä Inka ja Aripekka Ahola, musiikki.

Lähetyksen vappumyyjäiset la 28.4. klo 11–13 kirkolla.

Toivoa naisille -piiri ke 2.5. klo 18.30 kirkolla. Rukoillaan maailman naisten puolesta.

Kammarikahvila to ja pe klo 12–15 Pajamäessä. Käteisellä kahvia, pientä suolaista tai makeaa. To klo 12 lounas 5 e, pe 4.5. klo 12 lounas 5 e ja verenpaineen mittaus klo 11.45–13.

Yhteislaulutilaisuus pe 4.5. klo 13 Pajamäessä. Lauluja iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin.

Kirkon olkkari ke klo 14–18.30 kirkon srk-salissa. Tuo ideasi ja osaamisesi tai tule tapaamaan muita aikataulusi mukaan. Keitto n. klo 17, aikuiset 2 e, lapset maksutta.

Onko lähetystyö lähellä sydäntäsi?

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan. Heli Voipio kertoo Hannu ja Päivi Heinosen työstä Lähetyslentäjissä ke 2.5. klo 14 Pajamäessä.

Raamattupiiri ma 7.5. klo 18.30 kirkolla. Tutustutaan Galatalaiskirjeeseen.

Retki Tykkimäen huvipuistoon ti 5.6. Lähtö klo 10 kirkolta, paluu n. klo 19. Alle 10-v. aikuisen seurassa.

Sitovat ilm. toimistoon. Hinta 45 e sisältää kuljetuksen, pääsylipun, ruokailun.

TAPAHTUMIA Arki-illan luontohartaus ma 7.5. klo 18 Munkkiniemen rantakallioilla.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 26.4. – 9.5.

12 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä ja Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Wannabe Singers -laulukuoron lauluharjoitukset pidetään viimeistä kertaa la 28.4. klo 10–11.30 Vanhassa kirkossa.

Musiikillinen rukoushetki Suomenlinnan kirkossa. Su 29.4. klo 14 hiljennytään sanan ja musiikin äärellä Jukka ja Tove Leppilammen johdolla. Lopuksi pientä tarjoilua.

Stadin sävelet soi su 29.4. klo 18 Vanhassa kirkossa.

Illan aiheena hiljaisuus. Musiikista vastaa SRO:n musalinjan kollektiivi ja kitaristi, laulaja Jesse de Jong.

Jippii-lapsikuoro konsertoi vappuna 1.5. Tuomiokirkossa. Klo 15 alkava konsertti on osa koko perheen vapputapahtumaa. Vapaa pääsy.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

30.4.

Cathedral Shop Tapuli avaa ovensa. Myynnissä kristillisiä lahjatavaroita ja matkamuistoja Tuomiokirkosta ja Helsingistä. Kauppa ja kahvila Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna 30.4.–30.9. ma-la klo 10–17 ja su 11–15.

Klassisia kitarasäveliä Tuomiokirkon päiväkonsertissa.

Klassinen kitaraduo Paolo De Angelis & Lorenzo Federici konsertoivat Tuomiokirkossa ke 2.5. klo 12–12.40.

Ohjelmistossa Corellia, Rossininia ja Piazzollaa. Keskipäivän konserttiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Seniorifoorumilla ollaan luontoaiheiden äärellä. Foorumilla ke 2.5. kasvitieteen prof. Sinikka Piippo kertoo luonnon kasvien terveysvaikutuksista. Ke 9.5. Ylen luontotoimittaja Juha Laaksonen kertoo keväisistä linnuistamme. Seniorifoorumi klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Kirjallisuusilta Tuomiokirkon kryptassa ke 2.5. Illassa klo 18 tutustutaan Juha Hurmeen kirjaan Niemi. Alustaa Raila Leppäkoski.

Teetarjoilua klo 17.30.

Kristilliset mystikot ja minä to 3.5. klo 18 Vanhassa kirkossa. Ohj. Pekka Yrjänä Hiltunen.

Luottamuksen messu pe 4.5. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

Sinkut kokoontuvat Annankulmassa. Sinkkutapaaminen pe 4.5. klo 19–21. Keskustelupiiri klo 17.45–19.

Suomenlinnan päivärippikoulun konfirmaatiomessu su 6.5. klo 14 Suomenlinnan kirkossa.

Varaa vihkiaika verkossa vuodelle

7.5. alkaen

Vuoden 2019 lauantaipäivien vihkiaikavaraus Helsingin ydinkeskustan kirkoista. Haaveiletko häistä lämpimänä kesälauantaina tai lumisena talvilauantaina Tuomiokirkossa? Jätä vihkiaikatoiveesi viikolla 19: helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta

2019. Jos unelmiesi vihkikirkko on jokin Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alueen kirkoista ja haluat mennä naimisiin ensi vuonna perinteisesti lauantaina, voit jättää vihkiaikatoiveen vuoden 2019 lauantaille viikolla 19 seurakunnan nettisivuilla.

Lisät. https://urly.fi/Wp2.

Seurakunnan kesäkauppa Tuomiokirkolla avaa ovensa 30.4. Cathedral Shop Tapulista saa kristillisiä lahjatavaroita ja matkamuistoja. Herkkusuille on mm. kahvia ja jäätelöä mukaan ostettavaksi. Kauppa Tuomiokirkon porrastasanteella avoinna 30.4.–30.9. ma–la klo 10–17 ja su 11–15.

Kesäleiri ma–ke 11.–13.6. yksin tai kaksin eläville vähävaraisille aikuisille Pohjan kunnan Kisakeskuksessa. Omav. 30 e/hlö. Osallistujalla oltava kotiosoite Tmkko-srk:n alueella, omatoimista kykyä liikkua, huolehtia itsestään. Sitovat ilm. 7.5. menn. p. 09 2340 6100. Peruuttamiset ainoastaan lääkärintodistuksella.

Lisät. 09 2340 6204.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Ateria 1 e.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä varmimmin ke klo 12–12.30.

Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt.

Yhteyst. virastosta aukioloaikana p.

09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää : www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo

16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen.

La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma–ti ja pe klo 18.

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18.

Kivimessu to klo 18.

Messu su 29.4. klo 10. Jaana Partti, Sonor Ensemble.

Messu su 6.5. klo 10. Marja Kotakorpi. Pyhäkoulu klo 10.

Kivimessu goes Eurovision to 10.5. klo 18. Ei virsiä, vaan viisuja. Kaupungin Naiset -kuoro.

Alppilassa: Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13.

Sateenkaarimessu la 28.4. klo 17.

Matti Peiponen ja Jaana Partti.

Messu su 29.4. klo 16. Visa Viljamaa.

Riku Salminen, laulu.

Kaikenikäisten messu ke 2.5. klo 18.

Messu su 6.5. klo 16. Marja Kotakorpi.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä to 26.4. klo 13.

Vieraana Suomen Viron-instituutin johtaja Anu Laitila.

Kallion kanttoreiden iloinen wappukonsertti Kallion kirkossa ma 30.4. klo 16.

Väliajalla sima- ja munkkibuffet YV:n hyväksi. Vapaa pääsy, ohj.10 e.

Wappubrunssi Alppilan kirkolla ti 1.5. Kattaukset klo 11 ja 13. Hinta 15 e/5 e. Varaa viim. su 29.4.: alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p.

040 509 3515.

Arabilaista ruokaa Alppilan kirkolla ke 2.5. klo 17–18.30 yhden euron/ omantunnon mukaan ja Kaikenikäisten messu klo 18.

Gabriel Faurén Requiem pe 4.5 klo 19.30 Kallion kirkossa.

Vokaaliyhtye Incanto, huiluyhtye La Volière, joht. Jukka Jokitalo ja Jean-Michel Legrand. Liput 20/15/10 e ovelta ja ticketmaster.fi.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ti 8.5. klo 13 Kallion kirkossa.

Miikkael Halonen, urut. Klo 14.45 Elina Hyvönen, urut. Vapaa pääsy.

Villivirsiä-seminaari ja iltamessu ti 8.5. klo 16–21 Alppilan kirkolla. Tutustutaan Villivirsiä-kokoelmaan ja keskustellaan virsien tulevaisuudesta. Mukana mm. TT Tapani Innanen, Sirkku Rintamäki sekä uusien virsien tekijöitä. Iltamessu klo 20.

Pianisti Janne Mertasen ja Savonlinna-kvartetin Chopinkonsertti avaa Acktén kesäsarjan Kallion kirkossa ti 8.5. klo 19.30.

Liput 25 e. Ks. kesän ohjelma: acktefestival.fi.

Menokasvo

Lähde bongaamaan lintuja Kivinokkaan Millaisen linturetken aiotte tehdä torstaina 3.5., Vartiokylän seurakunnan nuorisotyönohjaaja Emilia Perkiö?

Seikkailemme Kivinokassa ja toivottavasti näemme siellä paljon lintuja. Rannassa eväspaikalla voimme leikkiäkin, ja järjestän myös luontoon liittyvää puuhaa lapsille.

Kenelle retki on tarkoitettu?

Lapsiperheille, mutta saahan sinne ilman lastakin tulla.

Ilmoittautumista ei tarvita.

Onko seurakunnissa alettu harrastaa enemmänkin luontoretkiä?

Jenni Kallio järjesti tällaisen retken viime keväänä, ja väkeä oli 30–40 henkeä. Me taas teimme viime syksynä kokeilumielessä äitien ja lasten retken Uutelaan yhdessä Mikaelin seurakunnan kanssa, ja se toimi hyvin.

EIRA SERKKOLA Lasten ja perheiden linturetki Kivinokkaan to 3.5. klo 17.30–19, lähtö Kivinokan puomilta. Ota mukaan eväät ja juotavaa, kiikarit sekä lintukirja, jos kotoa löytyy. Retken järjestävät Herttoniemen ja Vartiokylän seurakunnat.

ESKO JÄMSÄ

Mitä lintuja Kivinokassa voi nähdä tähän aikaan?

Retken toinen vetäjä Jenni Kallio kertoi, että merellä voi nähdä erilaisia sorsia, koskeloita ja ehkä jo silkkiuikkujakin. Kaislikossa näkee varmasti ainakin harmaahaikaroita ja taivaalla lokkeja. Metsässä voi nähdä ja kuulla tiaisia, tikkoja ja peippoja ja vaikka mitä kesälintuja.

Kannattaako ottaa eväät mukaan?

Kannattaa, varsinkin pienille, ettei nälkä iske. Lisäksi tietysti säänmukaiset vaatteet ja varusteet. Olemme ulkona, vaikka sataisikin.

MENOT 26.4. – 9.5.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

Paavalin seurakunta

Töölön seurakunta

Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

Virasto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.4. klo 10 Paavalinkirkossa. Juha Valkeapää, Heidi From, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit.

Puolen tunnin messu ke 2.5. klo 18.30. Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Messu su 6.5. klo 10 Paavalinkirkossa. Arja Kortelainen, Juha Valkeapää, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit.

Itä-Pasilan messu su 6.5. klo 12. Arja Kortelainen, Seppo Välimäki. Vailla vakinaista ry:n tiloissa, os. Junailijankuja 3, kulku Sähköttäjänkadun kautta. Kirkkokahvit.

Puolen tunnin messu ke 9.5. klo 18.30. Juha Valkeapää, Sanna-Maarit Hakkarainen.

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA

Messu su 29.4. klo 11. Markkunen, Andersson, Tuija ja Juha Pispa, laulu.

Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Seurat ke 2.5. klo 19. Heikki Sippola, Elina Miettinen, Annette Markkunen.

Popahtava messu su 6.5 klo 11.

Markkunen, Valojärvi, Make Perttulan bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Viikkomessu ke 9.5. klo 19. Kuusniemi, Valojärvi.

Helatorstain messu to 10.5. klo 11.

Kokko, Andersson. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Daavidin lauluja -konsertti la 28.4. klo 19 Paavalinkirkossa.

Somnium Ensemble ja Mieskuoro Euga, joht. Riku Laurikka.

Teoksia Psalmien teksteihin. Palestrina, Schütz, Mendelssohn, Kreek, Milhaud, Madetoja, Rautavaara.

Vapaa pääsy!

Miesten sauna to 3.5. klo 16 alkaen Sauna Hermannissa. Hinta 5 e. Ilm. Pekka Tähtiselle.

Päikkärit Paavalinkirkossa su 6.5. klo 14–16. Iskikö kevätväsymys? Tule päikkäreille kirkkoon! Pötköttele lattialla tai kirkonpenkillä. Nukahda tai lue vaikka kirjaa. Kirkossa on hiljaisuus ja kynttilät palavat. Ota mukaan oma viltti ja tyyny, kirkossa voi olla viileää. Mukana Minna Kumpukallio.

Intialainen päähieronta kotikäyttöön -kurssi tiistai 8.5 ja 22.5 klo 15–17.30. Ilm. virastoon 2.5 mennessä. 12 ensimmäistä mahtuu mukaan.

Ohjaajana Taina Virtanen.

Paavalin Musiikkiyhdistys ry:n vuosikokous ke 9.5. klo 16 Paavalinkirkolla Yläsalissa.

Hävikkiruokajakelu ti klo 10.

Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45–14.30.

Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula.

Diakonian vastaanotto torstaisin klo 10–12, varaa aika virastosta.

Varausaikojen täyttyessä jätetään soittopyyntö diakoniatyöntekijälle sopivan ajan löytämiseksi sinulle.

TAPAHTUMIA Torstaipiiri to 26.4. Työtupien historia, Marja Rintamäki. Klo 12–13.30, B-rappu, huone 10.

Larun olohuone ke 2.5. ja 9.5. klo 17.30–20 Kirkkokahvilassa. Kaikille avoin ajanvietto ja kohtaamispaikka.

Tarjolla hyvää seuraa ja vapaaehtoisten tekemää iltapalaa. Ilmainen lastenhoito klo 17.30–19.30. Ilmoita lapsi hoitoon klo 10–11 p. 050 380 3542.

Torstaipiiri 3.5. Piiri tekee retken Kalevala Korun tehtaalle Pitäjänmäelle.

Lisätietoja Sini Havas p. 09 2340 4322.

Raamattupiiri to 3.5. klo 18.30, B-rappu, huone 10.

Lasten Kirkko soikoon -konsertit kirkossa pe 4.5. klo 9 ja 9.45. Konsertissa pohditaan ystävyyttä eläinsatujen kautta ja lauletaan ystävyydestä kertovia hauskoja lauluja.

Lauttasaaren Orkesterin kevätkonsertti espanjalaistunnelmissa kirkossa su 6.5. klo 18, johtaa Ahti Valtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Avoin rukouspiiri ti 8.5. klo 18, B-porras, huone 15.

Avoin yleisöluento ke 2.5. klo 18 kirkkokahvilassa: Miten valloittaa vuori, miten tavoitteet voi saavuttaa? Lauttasaarelainen ultravuorijuoksija, yritysvalmentaja ja dosentti Tommi Sulander on päättänyt juosta vaativan maratonin Helsinki Mission yksinäisyyden vastaisen työn hyväksi.

Tule kuulemaan Sulanderin haasteesta ja lähde mukaan tukemaan yksinäisyyden vastaista työtä.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

A

13

TIIU KAITALO

FiBO Collegiumin seniorien barokkipajan kevätkonsertti wieniläistunnelmissa ke 9.5. klo 19 Alppilan kirkossa. Vapaa pääsy.

Iloinen kesäretki Savoon 26.–28.6.

Kulttuurimatkan kohteina Taidekeskus Salmela, Tertin kartano, Lustometsämuseo ja Ylämaan jalokivikylä, luontovaellus Enonkoskella. Hinta 185 e sis. täysihoidon ja pääsyliput.

Ilm. 10.6. p. 09 2340 3600 tai kallio. srk@evl.fi.

Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618 tai paikan päällä.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10.

Messu 29.4. Lehtimäki, Maisila, Hersta, Helsingin Työväen Orkesteri.

Kirkkokahvilla ajankohtaista Töölön ja Meilahden seurakuntien yhdistymisestä.

Messu 6.5. Hakkarainen, Alanen, Tiitu, Hersta. Rheinbergerin messu.

Helatorstain messu 10.5. Alanen, Maisila, Hersta.

Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17.

Messu 29.4. Naukkarinen.

Pop-messu 6.5. Meurman, Saari, Heikki Luoto, Mirkka Paajanen ja artistivieraana Rände Rännäli. Lastenhoito järjestetty, jatkot seurakuntasalissa.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Urkukonserttisarja Olivier Messiaen 110 vuotta klo 19 Temppeliaukion kirkko. Maanantaina 30.4. Henri Hersta. Maanantaina 7.5. Ilpo Laspas.

Ohjelma 10 e Yhteisvastuulle.

Lähetyspiirissä laulupiiri tiistaina 8.5. klo 13.15 Töölön kirkolla. Laulattamassa Henri Hersta ja Kika Paukkunen.

Vapaaehtoisten kiitoskonsertti tiistaina 8.5. klo 18 Töölön kirkossa kaikille seurakunnan vapaaehtoisille sekä vapaaehtoistoiminnasta tai Jipun musiikista kiinnostuneille! Vapaa pääsy.

Rukousmessun suunnittelua keskiviikkona 9.5. klo 18.30 Töölön kirkolla.

Koululaisten telttaleiri 1.–7.-luokkalaisille 18.–20.6. Korpirauhan leirikeskuksen ympäristössä Siuntiossa.

Hinta 40 e. Ilmoittautuminen verkkosivujemme kautta. Lisätiedot tilda. tiljander@evl.fi, p. 050 336 9457.

Avoin perhekerho kokoontuu Temppeliaukion kirkon takkahuoneessa tiistaisin klo 10–11.30 ja perjantaisin klo 10–12 Töölön kirkon lastentilassa.

Perhekerho ei kokoonnu perjantaina 11.5.

Yhteinen lounas Töölön kirkolla tiistaisin ja perjantaisin klo 12–13.

Töölön kirkon kahvila keskiviikkoisin klo 14–18.

Diakonian retki keskiviikkona 23.5.

Tuusulan Rantatien maisemissa.

Lisätietoa nettisivuilla ja seuraavassa lehdessä.

Kesäkävelijät keskiviikkona 9.5. klo 10 Temppeliaukion kirkon pääovilta. Tiedustelut Minna Valkiainen p. 09 2340 6371.

Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores konsertoi toukokuussa Con Spirito -kirkkomusiikkifestivaaleilla Unkarissa. Kuoro esittää saman ohjelmiston 8.5. kello 18 Tuomiokirkossa.

7×

musiikkivinkki

Toivo jäljelle jää Petri Laaksonen laulaa ja soittaa perjantaina 27.4. kello 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Toivo jäljelle jää -konsertin tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e. Väliajalla pääsee kahvittelemaan.

Psalmikonsertti

Somnium Ensemble ja Mieskuoro Euga esittävät ensimmäisessä yhteiskonsertissaan teoksia Psalmien kirjan teksteihin lauantaina 28.4. kello 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Daavidin Lauluja -konsertin ohjelmassa on puhuttelevia psalmisävellyksiä renessanssista meidän päiviimme Schütziltä, Mendelssohnilta, Madetojalta ja Rautavaaralta. Runkona on Cyrillus Kreekin teos Taaveti laulud. Konsertin johtaa Riku Laurikka. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

Wappukonsertti

Kallion kanttorit Vivika Oksanen, Olli Pyylampi ja Tommi Niskala tarjoilevat vähemmän vakavaa vappuista musiikkia molemmilla uruilla perinteisessä Wappukonsertissa maanantaina 30.4. kello 16 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ohjelman sekä sima- ja munkkibuffetin tuotto lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykselle.

Kevätunelmia Romantiikan ajan säveltäjien teokset soivat vapunpäivänä tiistaina 1.5. kello 15 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Kevätunelmia-konsertin ohjelmassa on mm. Francesco Tostin, Frédéric Chopinin, Erkki Melartinin ja Pjort Tšaikovskin musiikkia. Taiteilijoina esiintyvät Mária Záborszky, sopraano, Katariina Záborszky, viulu, sekä Tatu Eskelinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Simatarjoilu.

Naiskuoron kevätkonsertti

Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppikatu 2, kuullaan Naiskuoro Florencen kevätkonsertti lauantaina 5.5. kello 16. Kuoroa johtaa Aino Tikkanen. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 e.

Loisto-jousikvartetti

Jousikvartetti Loisto konsertoi sunnuntaina 6.5. kello 14 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12.

Kvartetissa soittavat Laura Ahola, 1. viulu, Emmi Salo, 2. viulu, Pia Kukkonen, alttoviulu, ja Iiris Tötterström, sello. Konserttiin on vapaa pääsy.

Täältä tullaan, Budapest!

Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores on kutsuttu konsertoimaan toukokuussa Con Spirito -kirkkomusiikkifestivaaleilla Unkarissa. Kuoro esittää saman ohjelmiston tiistaina 8.5. kello 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, yhdessä solistien ja Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. Konsertin johtaa Hannu Norjanen. Ohjelmassa on J.S. Bachin Magnificat in D ja Singet dem Herrn -motetti sekä Mäntyjärven Canticum Calamitatis Maritimae. Liput 30/15 e (numeroimattomat rivit) Ticketmasterista ja tuntia ennen ovelta.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 26.4. – 9.5.

14 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

Raamattusunnuntain messu ja tilaisuus Herttoniemen kirkolla su 29.4. klo 10. Minna Mannert Suomen Pipliaseurasta ja Ropponen.

Messu ja kirkkokahvitilaisuus, lähetystyön pyhä Myllypuron kirkossa su 29.4. klo 12. Lähetystyöntekijä, evankelista Marja Mäkelä (Intia, Kansan Raamattuseura), Tikkanen, Leino.

Kevätrippikoulun konfirmaatiomessu Herttoniemen kirkossa su 6.5. klo 10. Olkkola, Leino.

Helatorstain messut to 10.5.: Klo 10 Herttoniemen kirkossa. Rautiainen, Koivistoinen, kirkkokahvit.

Klo 10 Kulosaaren kirkossa. Laakso, Leino, kirkkokahvit.

Klo 12 Myllypuron kirkossa gospeltunnelmissa. Gospel Helsinki & Band, Nina Pakkanen musiikinjohto, Jenni Kallio liturgia ja saarna. Kirkkokahveilla terveisiä ja kuvia kuoron Chicagon matkalta. Messu radioidaan.

TAPAHTUMIA Yhteisvastuutapahtuma Herttoniemen kirkolla su 29.4. klo 10–15 kirppispäivän yhteydessä.

Konsertti Myllypuron kirkossa su 29.4. klo 18. Kim Joung Suk, mezzosopraano, ja Marika Leino, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuulle.

Vapunaaton ilta Myllypuron kirkossa ma 30.4. klo 18. Vappuista tarjoilua ja ohjelmaa. Musiikkia mm.

Hannu Jylö, harmonikka, Eeva Kasvio, laulu, Johannes Österlund, laulu ja kitara. Osallistumiskortti 5 e lähetystyön hyväksi.

Raamatun eläimet -retki eläkeläisille Korkeasaaren eläintarhaan to 3.5. Lähtö klo 12.30 Ukko-Pekan portaalla Kulosaaren metroaseman vieressä, josta jatkamme eläintarhan portille bussilla 16. Paluu viim. Korkeasaaresta klo 15.50 lähtevällä bussilla. Jokainen maksaa itse bussilippunsa, Korkeasaaren pääsymaksun (eläk. 8 e) sekä mahd. kahvit. Lisät. ja ilm. p. 050 380 3455, jenni.h.kallio@evl.fi.

Lasten ja perheiden linturetki Kivinokkaan to 3.5. klo 17.30.

Tapaamme Kivinokan puomilla.

Olemme ulkona koko tapahtuman ajan, myös sateen sattuessa. Pukeudu siis säänmukaisiin vaatteisiin. Voit ottaa mukaan pientä evästä. Jos kotoa löytyy, kannattaa mukaan pakata myös kiikarit ja lintukirja.

Mukana Jenni Kallio ja Emilia Perkiö.

Järj. Herttoniemen ja Vartiokylän seurakunnat.

Myllypuron elintarvikejakelu ma-pe klo 8–11 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Tied. Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Vartiokylän seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

Virasto: Kiviportintie 5.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

TAPAHTUMIA

30.4.

Varaslähtö vappuun klo 9.30–14 Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13, Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Vappuaaton kahviossa tarjolla mm. makkaraa, munkkeja ja simaa.

Lapsiperheille avoin muskari klo 9.30–10.

Käy tykkäämässä Facebook-sivustamme niin saat tietoa sitäkin kautta!

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.4. klo 11. Eva-Lisa Lindström, Mia Iiskola, Krista Rantanen, Jaana Makkonen, Mari Lamminen, Kaisa Valve, laulu. Messun aikana lapsille Pyhis.

Iltaehtoollinen su 29.4. ja 6.5. klo 17 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Tervetuloa hiljentymään, nauttimaan ehtoollista ja aloittamaan uusi viikko.

Messu su 6.5. klo 11. Mia Iiskola, Tuomas Pitkänen, Krista Rantanen, Virpi Palomäki, Mari Lamminen, Katja Sirkiä, huilu. Kirkkokahveilla Reformaation naisten elämästä ja kristillisyydestä, Sini Mikkola. Messun aikana lapsille Pyhis.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13: 26.4. Mikä saa minut iloiseksi – elämän pienet ja suuret ilot, Marja Lehtinen. 3.5. Tuonentupa: ”Annoin sinulle siivet, tuulille en voinut mitään”, keskustelua itsemurha-teemalla, vieraana FM Arja Ryhänen.

Petri Laaksosen Toivo jäljelle jää -konsertti pe 27.4. klo 18.

Ohjelma 20 e, tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Väliajalla kahvio.

Nuorisokahvila Light Café Alba perjantaisin klo 19–22. Tervetuloa tunnelmalliseen iltaan, jossa kohtaat uusia ja vanhoja kavereita kahvilan herkkujen äärellä. Light Cafe Alba on seurakunnan oma ja päihteetön nuorisokahvila. Tule piipahtamaan illassa tai nauttimaan menosta koko

3.5.

Raamatun eläimet -retki Korkeasaareen eläkeläisille. Lähtö klo 12.30 Ukko-Pekan portaalta, Kulosaaren metroaseman vierestä, bussilla nro 16.

Paluu viimeistään klo 15.50 bussilla.

Bussiliput, pääsymaksun 8 e sekä mahd. kahvit maksetaan itse. Ilmoitt.: p. 050 380 3455, jenni.h.kallio@evl.fi

ajaksi. Rippikoululaisille merkintä riparipassiin.

Mikaelin miehet keskusteluryhmä la 28.4. klo 15–17. Tied. Lauri Taipale, p.

050 559 2232.

Vapunaaton Soitantaa, kirkkotekoista simaa & tuoreita munkkeja ma 30.4. klo 12–14 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Mikaelinkirkon takkahuoneessa. Viivähdä myös samalla laulamassa keväisiä lauluja iloisessa seurassa!

Tampereen herättäjäjuhlat ”Lähellesi ikävöin” 6.–8.7. Lähtö pe 6.7. klo 11 Matteuksen kirkolta, klo 11.15 Mikaelinkirkolta, klo 11.30 Malmin kirkolta ja paluu su 8.7. n. klo 19.

Matkan hinta 140 e sisältää majoituksen Ilkon leirikeskuksessa, vuodevaatteet ja aamupalan, 40 e sisältää vain bussikuljetukset. Ilmoittautuminen 31.5. mennessä Vartiokylän seurakuntaan p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

Pappi on tavattavissa Mikaelinkirkolla viraston aukioloaikoina.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Reposalmentie 13 Avoinna ma-ti ja to-pe klo 10–13, ke klo 14–18 p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 29.4. klo 10. Vilkkilä, Nurminen, Filppula, Mira-Maria Kuudanpaiste, laulu, Marianne Näränen, piano, laulu.

Arkkikirkko ke 2.5. klo 18.

Messu su 6.5. klo 10. Laaksonen, Kaskinen, Niva-Vilkko.

Iltamessu ke 9.5. klo 18.

Laajasalon kirkossa: Messu su 29.4. klo 12. Laaksonen, Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Messu su 6.5. klo 12. Vaulas, Kaskinen, Niva-Vilkko. Kanteleorkesteri, joht. Jatta Ehrlund.

TAPAHTUMIA Lapsikuoro Sonetin 30-vuotisjuhlakonsertti la 28.4. klo 13 Laajasalon kirkossa. Orkesteri Prima nota.

Ei Puurokahvilaa ma 30.4. Roihuvuoressa.

Varaslähtö vappuun ma 30.4. klo 10–14 Laajasalon kirkolla. Muskari klo 9.30–10. Arpoja, onnenpyörä ym.

Munkkeja ja simaa, myös kotiin.

Vapputapahtuma ti 1.5. klo 12–15 Roihuvuoren kirkolla. Juonto Juhani Lehtonen. Kamarikuoro Cantiamo ja lauluryhmä, joht. Filppula, Markku Känninen, harmonikka, Mira-Maria Kuudanpaiste, laulu, Marianne Näränen, piano. Lapsille mm. askartelua ja paloauton esittely. Simaa, rosetteja, keittoa, käsitöitä. Kirpputori, arpajaiset, kirjapöytä. Tuotto kuorotoiminnalle.

Konsertti su 6.5. klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Sanna Kokko, viulu, Sari Blå, piano. Ohj. mm.

Debussy ja Franck. Ohjelma 10 e.

PS:n levynjulkistamiskonsertti su 6.5. klo 16 Laajasalon kirkossa. Petri Kaasinen ja Sini Saarinen. Ohjelma 5 e, levy 15 e.

Kirjallisuuspiiri ke 9.5. klo 18 Laajasalon kirkolla.

Konsertti ke 9.5. klo 18.30 Laajasalon kirkossa. IHMOn laulunopiskelijat, säest. Mike Peltola.

Yhteisvastuuristeily ma 14.5. klo 18–21 Hki–Espoo. Kinkkukiusaus tai kasvisruoka, kahvit. Liput 35 e Laajasalon kirkolta ark. klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä. Tied. p. 0505468804.

Toivon päivä ti 29.5. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Ikäihmisten virkistyspäivässä puhumassa sairaalapastori Marko Mattila ja laulattamassa musiikkiped. Laura Juvonen. Ehtoollinen. Lounas ja kahvit. Bussikuljetus Roihuvuoren kirkolta klo 10.30, Tammisalon kirkolta klo 10.40. Paluu kirkoille klo 15.

Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 12.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30-18. Hinta 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13.

Ikäihmisten keskiviikkokerho 2.5. klo 14. Kauden viimeinen kerho.

Kolmen Kerran Kuoro to 19. ja 26.4. klo 17.30-19.30. Kuoro esiintyy messussa su 29.4. Tule kokeilemaan kuorolaulua Itä-Soinnun konkareiden kanssa! Ilm. katri.vanhamaki@ evl.fi viim. 18.4.

Puotilan kappelissa: Ikäihmisten kevätkirkko to 26.4. klo 14.

Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Klo 14 on ohjelmatuokio. 1.5. ei ole olohuonetta 8.5. Merja Totro ja Raili Rauhala: Runoja ja lauluja luonnosta.

Palvelumessut ikäihmisille Stoassa pe 27.4. klo 11–15. Luentoja ja toimintaa. Seurakunnan vapaaehtoistoiminta esittäytyy.

Tampereen Herättäjäjuhlat 6.–8.7.2018. Lähtö pe 6.7. aamupäivällä, paluu 8.7. Hinta: a) 140 euroa, sisältää majoituksen Ilkon leirikeskuksessa, vuodevaatteet ja aamupalan. b) 40 euroa, sisältää bussimatkan. Ilm. 31.5. mennessä, Vartiokylän seurakunta p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Tiedustelut: Helena Untamala p. 045 321 3195 tai Arto Virkkunen p. 040 580 4989.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 26.4. klo 18 Katukappelissa. Pesonen, Jurmu.

Uusien virsien messu su 29.4. klo 11 kirkossa. Paananen, Pesonen, Jurmu, Vuosaari-kuoro.

Iltakirkko to 3.5. klo 18 Katukappelissa. Paananen, Jurmu.

Luottamuksen messu su 6.5. klo 11

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 26.4. – 9.5.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15

Aino-Maija Porola ja Teemu Laaksonen harjoittelevat alttarille astelemista.

Isä Matti Porola saattaa ja suntio Tuija Hasselberg opastaa.

kirkossa. Paananen, Vanhanen, Mäkinen, Valon ääni. Messun jälkeen Taizémyyjäiset nuorten matkan tukemiseksi.

Pyhän tanssin Merirastimessu su 6.5. klo 16 Merirasti-kappelissa. Ahonen, Jurmu, Tiina Sara-aho. Teejatkot.

TAPAHTUMIA Yhteinen lounas kirkolla to 26.4. ja 3.5. klo 11. Maksu 2 e.

Kanttorin musiikkihetki ke 2.5. klo 16.30 kirkossa. Tule rauhoittumaan vartiksi kirkkosaliin ja nauttimaan musiikista.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 4.5. klo 18.

Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Puhe Mikko Matikainen, Kansan Raamattuseura.

Kevätkonsertti la 5.5. klo 17 Vuosaaren kirkossa. Helsingin lauluveljet, joht. Teppo Lampela. Ohjelma 10 e ovelta tai etukäteen kuorolaisilta.

Suvilinnun lauluja ja iltahartaus ma 7.5. klo 18.30 Vuosaaren Merimieskirkolla, Provianttikatu 4 (bussi 90 metroasemalta). Tule laulamaan yhdessä! Mukana Merimieskirkon pappi Hanna Vuollo ja Anja Hinkkanen. Tilaisuuden järjestää Vuosaaren Merimieskirkko.

Perhekerhoja alle kouluikäisille lapsille lähiaikuisineen. Tervetuloa!

Kerhot kokoontuvat klo 9.30–11.30.

Liikunnallinen perhekerho Merirastikappelissa torstaisin ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin. Huom. vappuna 1.5. ei ole kerhoa.

Urkukonsertti ti 8.5 klo 18 Vuosaaren kirkossa. Kanttori Olga Mäkinen soittaa urkusävellyksiä eri vuosituhansilta. Konserttiin on vapaa pääsy.

Hiljaisuuden päivä Merirasti-kappelissa la 12.5. klo 11–16. Rukoushetkiä, retriittilepoa ja kevätpäivän rauhaa, keittolounas ja kahvit. Ilmoittaudu ti 8.5. mennessä: tiina.ahonen@evl.fi, p. 050 467 1238.

Hiljaisuutta meren äärellä kaupunkiretriitti Jollaksen Villa Salmelassa la 26.5. klo 12–18 ja su 27.5. klo 11–16.

Rukoushetkiä, lounas ja kahvit, hiljainen saunominen. Osallistumismaksu 34 e. Ohjaajina pastori Marketta Antola ja diakoni Sinikka Metiäinen. Järjestää Kallion ja Vuosaaren seurakunnat. Ilmoittautuminen: kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

Hei, me tahdotaan! Häävinkkejä jaetaan nyt iltatapahtumissa Miksi kirkon pihalla ei saa heitellä riisiä, mutta koivunlehtiä kylläkin?

Suosituissa Tahdon-illoissa hääpari saa paljon yksityiskohtaistakin tietoa.

K

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA JANI LAUKKANEN

ulosaaren kirkossa on alkamassa naimisiin aikoville pareille suunnattu Tahdon-ilta. Tänään kuullaan häämusiikkia, seurakuntasihteeri kertoo häihin liittyvästä byrokratiasta, kanttori musiikista, suntio vihkimisen käytännöistä ja pappi vihkimisen kaavasta. Avioliiton esteiden tutkintakin onnistuu samalla reissulla.

Pariskunnat istuvat kirkon penkeissä vierekkäin lähellä toisiaan. Käsiohjelmassa siteerataan Laulujen laulua.

Uruista kajahtaa Juhlamarssi Prinsessa Ruususesta. Kolmanneksi viimeisellä penkkirivillä istuvat Jenni Vuorinen, 30, ja Juhana Laine, 31, jotka astelevat alttarille tässä kirkossa ensi heinäkuussa.

TAHDON-ILTOJA ON järjestetty Kulosaaren kirkossa kaksi kertaa aiemminkin. Vuosi vuodelta kävijämäärä on kasvanut. Tahdon-iltaan voi osallistua, vaikka oma vihkiminen olisikin jossain muussa kirkossa.

Jennin ja Juhanan vihkipaikaksi valikoitui Kulosaaren kirkko Jennin suntiona työskentelevän serkun suosituksesta. Kirkon koko oli yksi ratkaiseva tekijä vihkipaikkaa valittaessa. Häihin on tulossa yli sata vierasta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Jenni ja Juhana vierailevat Kulosaaren kirkossa.

Kirkon pihalla he ovat kyllä käyneet jo aiemmin ja katsoneet kuvia kirkosta netissä.

Häitä alettiin järjestää vähitellen heti viime heinäkuussa tapahtuneen kosinnan jälkeen. Paljon on jo ehditty tehdä. Kirkko ja juhlapaikka on varattu. Juhana on tilannut hääauton, morsian ja kaaso ovat askarrelleet, ja vieraille on lähetetty kutsut. Parin vihkii Juhanan isä.

SUNTIO KERTOO, että kirkon pihalla ei saa heittää mitään syötävää. Riisiä ei siis saa heittää, mutta ruusunlehtiä sen sijaan voi, ja saippuakuplia saa puhaltaa. Viime kesänä heiteltiin koivunlehtiä. Illan aikana tulee tuhti tietopaketti kirkollisesta vihkimisestä, ja lisää saa kysyä.

Miksi Jenni ja Juhana haluavat naimisiin? Yhdessähän voi elää ilman häitäkin. Jennille naimisiin meno on merkki halusta sitoutua toiseen ihmiseen. Juhana on samaa mieltä.

– Naimisiin mennään, koska haluaa olla toisen kanssa. Se myös kertoo suvulle ja lähipiirille, että tässä on se nainen, jonka kanssa haluan olla loppuelämäni, hän sanoo Kevään Tahdon-iltojen sarja on loppusuoralla. Jäljellä on vielä kolme mahdollisuutta osallistua: Oulunkylän vanha kirkko la 5.5. kello 18 Puotilan kappeli su 6.5. kello 18 Viikin kirkko ke 16.5. kello 19.

Kasvisruokaa tarjolla ennen tilai-

JENNIÄ JÄNNITTÄÄ hääpäivässä eniten huomion kohteena oleminen. Hän uskoo, että alttarille kävelemiseen liittyy paljon tunteita. Illan aikana testataan alttarille kulkua. Yleisön joukosta yksi morsian, sulhanen ja saattaja astelevat käytävää pitkin suntion ohjeiden mukaan. Pappi lohduttaa, että jos pyörtyy käytävälle, sitä voi muistella sitten 50-vuotishääpäivänä.

Juhana arvelee, että itse hääpäivänä jännittää vähemmän, kun on käynyt katsomassa tilaa paikan päällä ja tietää, mitä tuleman pitää.

– Nyt tuntuu aika lungilta, Juhana sanoo.

– Olin viime vuonna bestmanina kaverin häissä. Luin siellä psalmin ja annoin sormukset. Nyt ei tarvitse sanoa mitään muuta kuin ”tahdon”.

Illassa mukana ollut pastori Jenni Kallio toivoo, että parit voivat rentoutua saadessaan kysymyksiinsä vastauksia.

– Pääpointti on se, että pari rakastaa toisiaan ja haluaa mennä naimisiin. Muu on vain kehystä sille, Kallio sanoo. ■ suutta eurolla kello 17-19 välisenä aikana.

Tahdon-konsertti su 27.5. klo 18 Viikin kirkossa. Esiintyjinä Faktabeat ja huippusolistit.

Lisätietoa: uskotoivorakkaus.fi/ tahdon

MENOT 26.4. – 9.5.

16 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 29.4.

Klo 10 Malmin kirkossa. Pirkko Poisuo. Kirkkokahveilla simaa ja munkkeja.

Klo 10 Lähetysmessu Puistolan kirkossa. Timo Ahoinpelto. Messun jälkeen Maria Westerling Suomen Lähetysseurasta kertoo kummityöstä Nepalissa, tarjolla simaa ja munkkeja.

Klo 10 Viikin kirkossa. Outi Lantto.

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Pirkko Poisuo.

Messu su 6.5.

Klo 10 konfirmaatiomessu Malmin kirkossa. Seija Knuutila-Loukonen.

Klo 10 Puistolan kirkossa. Paula Närhi. Lähetyskahvila. klo 10 Viikin kirkossa. Hiljaisuuden ystävät ry:n toiminnanjohtaja Mika Pajunen.

Klo 12 Perhemessu Jakomäen kirkossa. Markus Kopperoinen. Messun jälkeen lounas.

Klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa.

Martta Paijola. Eläkeläisten kirkkopyhä.

Klo 12 Tapanilan kirkossa. Suvi Korhonen.

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sari Hakuri. Ruokailu, vapaaehtoinen maksu diakonialle.

International Mass, Saturday April 28th at 6 pm at Viikki Church. Liturgy and sermon in English, hymns from Taizé.

Hiljainen viikkomessu to 3.5. ja 10.5. klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Matkailuilta la 28.4. klo 18 Malmin kirkossa.

Pyhäkoulu su 29.4. klo 10 Malmin kirkossa.

Konsertti su 29.4. klo 18 Viikin kirkossa. Juki Välipakka. Ohjelma 10 e.

Vapputarjoilua ja kevätlauluja Porttikahvilassa ma 30.4. klo 12.

Hengellisen matkakumppanuuden piiri ke 2.5. klo 18.30 Portissa.

Lähetyspiiri to 3.5. klo 15.30 Malmin kirkossa.

Musiikkihartaus Madetojan palvelutalolla pe 4.5. klo 13.30, Madetojankuja 3.

Siioninvirsiseurat Eeva-Maria Muurmanilla pe 4.5. klo 19, Asteritie 6 D 29.

Keväinen kuorokavalkadi su 6.5. klo 16 Puistolan kirkossa.

Ulla Pesosen 38 työvuoden aikana johtamien kuorojen yhteiskonsertti. Mukana Kirkkokuoro, lastenkuoro Laulupuu, Kelopuu-kuoro ja Kanttorileidit. Soitinyhtyeessä

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

Kareinen. Lauluyhtye Adoramus.

Messu su 6.5. klo 18. Pastori Kukka Handolin ja kanttori Katja Mäkiö.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk

TAPAHTUMIA

HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

1.5.

Vappubrunssi Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1. Brunssi klo 10–12 ja tapahtuma 11–13.

Ilmoitt.: aino.perala@evl.fi.

Hinta 10 e, 5–10-vuotiaat lapset 5 e, alle 5-vuotiaat ilmaiseksi.

Mikko Pettinen, Aila Hettula sekä Mari Kaisa ja Martti Pyrhönen. Konsertin jälkeen Ulla Pesosen eläkekakkukahvit.

Lavrenchukin musiikkiperheen konsertti su 6.5. klo 18 Malmin kirkossa. Igor ja Svetlana Lavrenchuk, heidän lapsensa Seva, Svetoslav, Anastasia ja Alena sekä miniänsä Viktoria.

Laulumusiikin konsertti su 6.5. klo 18 Viikin kirkossa. Heli Närhi ja Paula Patosalmi, laulu, Heikki Poutanen, urut ja piano.

Ohjelma 10 e.

Lauluilta Eke’s Pubissa su 6.5. klo 17, Kirkonkyläntie 7.

Lauluja euroviisuista. Lauluyhtye Malmin enkelit sekä Lissu and the Lords. Tule kuuntelemaan ja laulamaan viisuja vuosien varrelta: niissä soi ylistys ja ilo, kaipaus ja kaiho.

Lähetyksen retroilta ma 7.5. klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Mitä lähetyksessä tapahtui ja miten lähetystyössä välitettiin tietoa menneinä vuosikymmeninä, kun ei ollut somea?

Soppakirkko ja viikkomessu ma 7.5. klo 11.15 Olotilakahvila Olohuoneessa Tapulin seurakuntakodissa.

Soppakirkko ti 8.5. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa.

Puikoissa-piiri ke 9.5. klo 18 Portissa.

Perheretki Hennolan kotieläintilalle ke 16.5. klo 9–16. Lähtö Viikin kirkolta klo 9. Bussi ajaa Viikinmäen, Pihlajiston ja Pihlajamäen kirkon kautta. Paluu n. klo 15.45. Lounas Lohirannan leirikeskuksessa. Osallistujat maksavat sisäänpääsyn kotieläintilalle (10 e aik./ 8 e lapset).

Tied. ja ilm. jukka.holopainen@evl.fi, p. 050 4444376.

Malmin, Pukinmäen, Tapanilan ja Siltamäen eläkeläisten retki Kaiken kansan kevätjuhlaan Vivamoon ti 22.5. Hinta 25 e sis. matkat, ohjelman, lounaan ja kahvit. Lähtö Malmilta ja Siltamäestä klo 8.30, Pukinmäestä ja Tapanilasta klo 8.45. Paluu klo 17. Lisätied. ja ilm. 8.5. mennessä Menezes p. 09 2340 4536.

Kevätretki Espooseen ke 23.5. Bussi lähtee Pihlajamäen kirkolta klo 9.

Ohjelmassa Nukketeatteri Hevosenkenkä: Kaunotar ja hirviö, klo 12.30

6.5.

Keväinen kuorokavalkadi klo 16 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Ulla Pesosen johtamien kuorojen yhteiskonsertti.

lounas, kahvi ja kappelihetki Matasaaren leirikeskuksessa Suvisaaristossa. Matkalla maisema-ajelua ja tarinoita Espoosta. Paluu n. klo 16. Retkellä edetään ikäihmisten tahtiin, mutta nuoremmatkin ovat tervetulleita. Hinta 25 e kerätään matkalla. Ilm. sari.hakuri@evl.fi p.

050 544 0554.

Diakonialeiri ma–to 20.–23.8. Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla.

Lepää ja virkisty luonnon keskellä.

Leiri on aikuisille. Se on päihteetön.

Leiriympäristö on vaativa, ei sovi liikuntarajoitteisille. Hinta 50 e sis. kuljetukset, täysihoito omin lakanoin ja pyyhkein. Etusijalla seurakunnan alueella asuvat. Hakemus palautetaan viim. 31.5. oman alueen diakoniatyöntekijälle ja se löytyy myös seurakunnan verkkosivuilta. Hakemus käsitellään luottamuksellisesti.

Tieto leiripaikasta lähetetään viikolla 24. Lisätietoja diakoniatyöntekijät Niina Vättö p. 09 2340 4533 ja Kirsi Jaakonaho p. 09 2340 4534.

Monikulttuurinen perheleiri 18.– 21.6.2018 Nurmijärven Klaukkalassa Holman kurssikeskuksessa, järven rannassa. Hinta 50 e aikuiset, 15 e lapset (4–12-v.), alle 4-v. maksuton, sisältää matkat, täysihoidon ja ohjelmat. Leiri on avoin kaikille, ei ainoastaan kirkon jäsenille. Ilmoittautuminen: Hakukaavakkeita saa oman alueen diakoniatyöntekijältä ja ne palautetaan hänelle tai kirkkoherranvirastoon tai postitse osoitteeseen Malmin seurakunta/diakoniatyö/leirit, Kunnantie 1, 00710 Helsinki. Palautus viimeistään 1.6.2018.

Hakulomake löytyy myös seurakunnan verkkosivuilta.

Syysmatka kulttuurien Krakovaan 27.–30.9.Ohjelmassa mm. kaupunkikierros, Wieliczkan suolakaivos, konsertti-ilta. Hinta 720 e/kahden hengen huone (sis. puolihoito, retket, sis.pääsymaksut, oppaan palvelut). Ilm. ja tied. Minna Heikurinen p.

050 400 7287 tai minna.heikurinen@ okmatkat.fi.

Eläkeläisten iltapäivät: Jakomäen kirkossa to 3.5. klo 13.

Marja-Leena Hassisen aiheena Patrik Borg ja ravitsemus.

6.5.

Lavrenchukin musiikkiperhe, Igor ja Svetlana sekä heidän lapsensa Seva, Anastasia ja Alona esiintyvät klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1.

Malmin kirkossa ti 8.5. klo 13.

Puistolan kirkossa to 3.5. klo 13.

Pihlajamäen kirkossa ke 2.5. ja 9.5. klo 12.

Siltamäen seurakuntakodissa ke 2.5. klo 13.

Tapulin seurakuntakodissa ke 2.5. ja 9.5. klo 14. 9.5.Ulla Welinin aiheena kevät.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

Maanantaipuuro tauolla vapunaattona 30.4.

Yhteisöravintola Salaam tauolla helatorstaina 10.5. – kirkon keittiössä valmistuu tuolloin Barokkibrunssi (ks. yllä).

Kevätlaulajaiset to 26.4. klo 13 Maunulan kirkossa. Esityksiä ja yhteislaulua. Mukana oopperalaulaja Heli Närhi, kanttori Pesonen-Kareinen, piano, Maunulan kirkon musiikkiryhmä, pastori Raivo Savik ja diakonissa Elisa Hapuli. Vapaa pääsy.

Tahdon-ilta la 5.5. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa häitä suunnitteleville pareille. Häämusiikkia ja mahdollisuus keskustella papin kanssa vihkimiseen liittyvistä kysymyksistä.

Illasta vastaavat kanttorit Mikko Helenius ja Katja Mäkiö sekä pastori Tapio Leinonen.

Maunulan kirkon remontti-info ti 8.5. klo 17–18 Maunulan kirkolla.

Kahvitarjoilu klo 16.30. Maunulan kirkon remontti toteutuu kesä-joulukuussa 2018. Infoa remontista sekä ideointia Maunulan kirkon tulevalle toiminnalle.

Kevätunelmia-konsertti vapunpäivänä 1.5. klo 15 Käpylän kirkolla. Musisoimassa Mária Záborszky, sopraano, Katariina Záborszky, viulu, sekä Tatu Eskelinen, piano. Romantiikan ajan musiikkia, säveltäjäniminä Francesco Tosti, Frédéric Chopin, Erkki Melartin, Pjort Tšaikovski. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e, simatarjoilu.

Aariaa ja unelmia -konsertti la 28.4. klo 19 Käpylän kirkossa. Riikka Hakolan lauluoppilaita esiintyy Helsingin Työväen Orkesterin säestämänä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa: Messu su 29.4. klo 10. Pastori Kaisa Heininen ja kanttori Mikko Helenius.

Messu su 6.5. klo 10. Pastori Raivo Savik, kirkkoherra Ulla Kosonen ja kanttori Matti Pohjoisaho. Messun jälkeen seurakuntasalissa syntymäpäiväjuhlat tammi-kesäkuussa 80, 85 ja 90+ vuotta täyttäville.

Messu helatorstaina 10.5. klo 10.

Pastori Tapio Leinonen, kanttori Katja Mäkiö, barokkiorkesteri Amore Barocco ja kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Messun jälkeen klo 11.15 Barokkibrunssi seurakuntasalissa.

Tule ja nauti brunssista barokkimusiikin tunnelmissa!

Maunulan kirkossa: Messu su 29.4. klo 12. Pastori Kaisa Heininen ja kanttori Mikko Helenius.

Messu su 6.5. klo 12. Pastori Kukka Handolin ja kanttori Katja Mäkiö sekä Jukka Moilanen ja Joonas Halminen.

Käpylän kirkossa: Messu su 29.4. klo 18. Pastori Tarja Albekoglu ja kanttori Maija Pesonen-

Messu su 29.4. klo 11. Leo Norja, Jouni Pirttijärvi ja Jussi Hirvonen.

Messu su 6.5. klo 11. Jouni Pirttijärvi, Leo Norja ja Ari Häyrinen. Pyhäkoulua pidetään Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B. Talviriparin konfirmaatio su 6.5. klo 14. Nuorten juhlassa mukana Heidi Granström, Lauri Koivisto ja Jussi Hirvonen.

Helatorstain jumalanpalvelus to 10.5. klo 11. Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Suositussa kerhossa keskustellaan, lauletaan, hiljennytään hartauteen, nauretaan ja kahvitellaan.

Tervetuloa mukaan.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 26.4. – 9.5.

Perhekerho kirkolla tiistaisin klo 9–11.30 ja VälKeessä torstaisin klo 9–11.30 Yhdessäoloa ja tekemistä lasten kanssa kotona oleville. Aamupalaa tarjolla.

Vapputapahtuma ja brunssi ti 1.5. kirkolla. Brunssi 10–12, tapahtuma 11–13. Ohjelmassa askartelua, kasvomaalausta, musisointia, tasapainoilukilpailu ja spinnerikisat. Myynnissä mm. munkkia, simaa sekä upeita vappupalloja. Kirkon pihassa myös jätskikioski! Brunssille ilmoittautuminen 27.4. mennessä Ainolle: aino. perala@evl.fi. Hinta aikuisilta 10 e, 5–10-vuotiaat lapset 5 e ja alle 5-vuotiaat ilmaiseksi.

Seniorien virkistyspäivä torstaina 3.5. klo 11–13 Pakilan Musiikkiopistolla, Ohrahuhdantie 2 A. Ohjelmassa Muistojen bulevardi -konsertti, yhteislaulua sekä omakustanteinen lounas hintaan 7 e. Ilmoittautuminen diakoni Anna-Kaisa Jussilalle p. 09 2340 5552 (pe 27.4.) ja kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 5500 viimeistään ma 30.4.

Akvarelliryhmän näyttely Paimensalissa 4.–20.5. Irja Tikan ohjaaman akvarelliryhmän tekemiä töitä esillä.

Kampin kappeli Kampin kappeli on Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan toimipiste.

Simonkatu 7.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

TAPAHTUMIA Iltahartaus perjantaisin klo 18: pe 27.4. laulu ja kitara, Med Hamiti, Susanna Rajala. pe 4.5. laulu, Meri-Sofia Lakopoulos. pe 11.5. laulu ja kitara, Kimmo Kajos. pe 18.5. laulu, Tuija ja Juha Pispa.

Yhteismeditaatio ke 2.5. klo 18. Eri uskontokunnat yhdessä. Tied. Markko Hämäläinen, markkohama@ gmail.com.

Kitarakonsertti la 5.5. klo 14.

Joel Karlsson (swe) soittaa klassista kitaraa. Vapaa pääsy.

Aamumeditaatio rukousnauhoilla ke 16.5. klo 8.30. Rukousnauhoja kappelilta.

A

17

Itähelsinkiläinen Kimmo löysi ilokseen vertaistukea lähistöltään.

Apua & tukea

Raittila tarjoaa tukea kuivilla pysymiseen Kauppakeskus Itiksen naapurista löytää nyt päihteetöntä seuraa.

Tällaista tilaa oli toivottu pitkään.

TEKSTI JAN AHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

I

tä-Helsingissä syntynyt ja varttunut Kimmo kuuli vuosi sitten kesällä erään järjestön kesäretkellä Vartiosaaressa mielenkiintoisen uutisen. Itäkeskuksen ytimeen, noin kymmenen minuutin bussimatkan päähän hänen kotoaan, oli huhtikuussa avattu päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu toiminnallinen olohuone Raittila.

Syksyllä Kimmo uskaltautui tutustumaan paikan päälle ja löysi itselleen tärkeän yhteisön.

– Minulla on pitkä päihdehistoria, mutta olen onnistunut olemaan välillä kauan myös kuivilla. Saatan joskus jumittaa pitkiä aikoja kotona. Päihteettömän seuran löytäminen täältä läheltä on siksi ollut minulle iso juttu.

den viettää yhdessä aikaa arki-iltaisin ja viikonloppuisin, siis juuri silloin kun raitis tuki ja seura ovat vähissä.

TÄMÄNKALTAISTA PALVELUA oli alueelle toivottu jo pitkään, tuloksetta. Erityisen Raittilasta tekee se, että se tarjoaa kävijöilleen mahdollisuu-

KIRKKO HELSINGISSÄ oli mukana jo Raittilan suunnitteluvaiheessa.

Nykyään seurakunnan edustaja käy paikalla kahdesti kuukaudessa keski-

PIXABAY

Menopalat

Parisuhteen yhteiset sävelet -ilta pe 4.5. klo 17.30–19.30 Länsi-Helsingissä.

Tule yhdessä tai yksin pohtimaan parisuhteen iloja ja suruja Kannelmäen kirkon isoon seurakuntasaliin, Vanhaistentie 6. Perheneuvoja Pekka Vaaramo puhuu parisuhteen vuorovaikutuksesta.

Jos tarvitsette lastenhoitoa tilaisuuden ajaksi, ota yhteys Marjo Visaan, marjo.visa@evl.fi, p. 09 2340 3803. Illan aluksi on tarjolla hernekeittoa.

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

PÄIHTEETTÖMYYDEN LISÄKSI tärkeä rajaus on, että tarjonta ei ole luonteeltaan hoidollista. Siksi kävijöiltä edellytetään riittävää omatoimisuutta, ja toiminnallisuus on muutenkin keskeistä.

Tarjolla on ollut muun muassa vertaisryhmiä ja taideprojekteja, ja tietokoneella asioiminenkin onnistuu.

– Pelaan biljardia, istun ja juttelen paljon. Koen paikan turvallisena. Täältä saa todella hyvää kahvia, joten saatan joskus piipahtaa ihan senkin vuoksi. Täällä on tarjolla myös mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa yhdessä.

Tarkoitus olisi aloittaa itsekin lähitulevaisuudessa, Kimmo kaavailee.

Villivirsiä-seminaari Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, ti 8.5. klo 16, iltamessu klo 20. Villivirsiä julkistetaan tänä vuonna Sulasolin kokoelmissa. Virsikokoelmaa esittelevät ja laulattavat virsien säveltäjät Ilkka Hammo, Matti Heininen, Osmo Honkanen, Jyrki Linjama, Hannu Pohjannoro ja Sirkku Rintamäki sekä sanoittajat Heimo Hatakka ja Pekka Kivekäs. Uskonnonpedagogiikan lehtori, TT Tapani Innanen Helsingin yliopistosta esitelmöi muuttuvasta virsikäsityksestä. Iltamessun pappina on Samuli Koivuranta ja muusikkoina Sirkku Rintamäki, Peter Peitsalo ja Tommi Niskala, Elsa Sihvola, sello ja Senni Valtonen, kantele ja kansansoittimet sekä kuoro.

viikkoisin viettämässä aikaa ja juttelemassa kävijöiden kanssa. Yhteistyön hedelmänä kynnystä esimerkiksi erityisdiakonian palveluiden piiriin on saatu madallettua.

– Arvostan sitä, ettei täällä kuivanappailla eli puhuta päihteiden käytöstä ihannoivaan sävyyn. Päihdekierteeseen on niin helppoa ajautua uudestaan. Lisäksi koen, että täällä on helppoa tulla juttuun — olen vertaisteni seurassa, toteaa Kimmo.

Kolmivuotista Kriminaalihuollon tukisäätiön koordinoimaa projektia rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö veikkausvaroilla. Toimitilan tarjoaa Helsingin kaupunki. ■

Raittila on auki tiistaista perjantaihin klo 16–21 ja lauantaisin klo 12–18. Kirkko Helsingissä tarjoaa paikan yhtenä toimijana tukea ja keskusteluapua. Raittila sijaitsee osoitteessa Turunlinnantie 14. Facebook: Raittila.

Jätkäsaaressa, Hyvän toivon kappelissa, Länsisatamankatu 26, kokoontuu maanantaisin klo 17–19 Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämä Terhokerho, joka on kaikille avoin ja maksuton sukupolvien kohtaamispaikka. Tarjolla kahvia ja herkkuja. Mukaan voi tulla yksin tai yhdessä lasten, muun perheenjäsenen, mummin tai vaarin tai vaikka kummilapsen tai ystävän kanssa.

18 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Hautauspalveluja

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

www.joutsenkivi.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Kaikki hautaus- ja perunkirjoituspalvelut WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

TURVAA LÄHEISESI

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Kaikki hautakivialan työt

www.bremerinhautakivi.fi

Veloitukseton arviointi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

vuodesta 1922

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoossa palvelemme: Espoonaukio 7, p. 09 465 650

BREMERIN KIVI

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Hammashoitoa

Onnitteluja

HAMMASASEMA

Rovasti Maire Kekolan ystäville

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Jos haluat muistaa minua, täytettyäni 14.4.

85 vuotta, rohkenen toivoa että ostaisit ”uunituoreen” omakustannekirjani TOTTA JA TARUA – lyhyttarinoota lujettavaksi hintaan 10 e (+ 5 e, jos toivot, että postitan kirjan). Kertyvistä euroista tilitän 10 % Kirkon yhteisvastuukeräykselle.

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Tilaukset: maire.kekola@welho.com tai 040-5773894 Maire Kekola

TOTTA JA TARUA oota Lyhyttarin i lujettavaks

Janna Laiho, 050 374 8174 Kari Salko, 0400 604 133 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Kivuton hampaan poisto

KOTISIIVOUKSET JA IKKUNANPESUT

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä. Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti.

Timo Vanari • 044 0691994 Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Juha Kurvinen, 040 541 5787

Siivouspalveluja

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-2566907 Kotital.väh. Veikko Salonen

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Perukirjat, testamentit ja perinnönjaot.

Perhe- ja rikosasiat ripeästi ja kohtuuhinnoin.

Asianajotoimisto Mia Kavasto Rusthollarinkuja 2, 00910 Helsinki toimisto@kavasto.fi p. 019 688 1000

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

p. (09) 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Kotisiivoukset, ikkunoidenpesut ja saunapesut. Luotettavasti.

Helsinki, Espoo -24% seniorialennus.

Kysy lisää 045 638 5774 Mirja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

26.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Palveluja tarjotaan

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

KEVÄÄSEEN KESTOPUUTERASSIT + AIDAT. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Ostetaan

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Rakennamme - Korjaamme Pesemme - Maalaamme Katot, julkisivut, terassit, saunat, aidat ym.

Fin Restor Oy puh.044 3333280

Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

www.katonmaalausvantaa.fi

Yli 40 vuoden kokemuksella, rautaisella ammattitaidolla, toteutamme kaikki kodin pienestä pintaremontista suurempiin urakoihin.

Jaha-Rakentaja Oy, 0400 497106 jaha.rakentaja@gmail.com

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

OSTETAAN KUOLINPESIÄ Leikkaa talteen

Rakennusala

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI. YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

JALKAHOITOA kotiin ammattitaidolla edullisesti. Jalkojenhoitopalvelut Lampaanvilla p.050-3212576 / Sari

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, kuljetus, pihatyöt. 37€/h

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

Tietokonehuolto ja opastus suoraan kotiin! Koillis- ja Itä-Helsinki. 050-3225108 www.tonintietokoneapu.fi Koulutettu hieroja Laajasalossa Helsingissä tarjoaa klassista hierontaa.

Myös vanhemmille p.040 5304551

Ostetaan asuntoja Koulutettu nuori pariskunta etsii Helsingin kantakaupungista omistusasuntoa (2-3h). Haluaisimme remontoida kodin omannäköiseksemme.

Maksutapa käteinen. Yhteydenotot puhelimitse: 0407536400.

Vuokrata halutaan Halutaan vuokrata Munkkiniemestä tai Kumpulasta 2-3h+k. Psykologiperhe Emmi Kianto 040-7327998 Työssäk. nuori nainen etsii yksiötä Hgistä. Asunnosta huolehtiva, savuton, ei lemmikkejä.

Pilvi 045-8089776 klo 17 jälk.

Sain unelmatyöpaikan Oopperasta, mutta unelmakoti uupuu. Haussa yksiö max. n. 700e Veera 0442364347

A

19

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT pe 27.4. klo 18 Hyvinkää srk-kesk. p.j-sali, Hämeenk.16. su 29.4. klo 18 körttil. Tuomasmessu Agricolan kko, Tehtaank.23, Hki; Histan veisaajat; soitinyht. joht. A.Kiiski; juont. M.Toivanen, esir. L.Tuominen; lit. S.Toivanen; saarna L.Väyrynen-Si; teejatkot; avust.-ilm.: www.tuomasmessu.fi/tuomasmessut/tule-tekemaan-messua/ ti 1.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri vappuisena (Autotalo, Kamppi). ke 2.5. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; mm. Sippola, Miettinen. pe 4.5. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. klo 19 kotiseurat Muurmanilla, Asterit.6D (Pukinmäki), Hki. su 6.5. klo 12 kirkkopyhä Myllypuron kko, Neulapadont.12, Hki; saarna S.Korkalainen; Veisuuveljet; kahvit & kevätveisuut. klo 12 rpk-pyhä Tapanilan kko, Veljestent.6, Hki; saarna S.Korhonen; kahvit, pienet veisuut ja H-Y rpk-info. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mm. S.Molina, J.Elenius (kevään viim.). klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. ma 7.5. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ke 9.5. klo 19 Körttikodin seurat. to 10.5. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa; saarna S.Juntunen; kahvit & seurat.

TULOSSA vielä kerran: Herääminenooppera la 19.5. klo 15 Kapsäkki ja su 20.5. klo 17 Tampere-talo; www.lippu. fi. Ensi kerran körttivaellus 13.-17.6.

Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle, ilm. www.pyhatpolut.fi. 20.5. menn.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 6.5 klo 13.30 (Ap. t. 27) Myrsky merellä - Eeva Pouke Apostolien tekojen päätös - Tinja Halunen

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 1.5 klo 19 Bengt Lassus, Peter Hilli.

Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 12-14, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat keväällä.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

20 A Kirkko ja kaupunki | 26.4.2018

Alkoholistit kaipaavat ystäviä, eivät sääliä ALKOHOLISTIT OVAT itsekkäitä, kirjoitti Ari Linna (K&k 12.4.). Ehkä joidenkin mielestä niin on. Minä olen alkoholisti, vaikka en käytä alkoholia, mutta kerran alkoholisti, aina alkoholisti.

Emme me kaipaa kenenkään sääliä, enkä myöskään ole juonut itsesäälistä. Olen juonut saadakseni iloisen mielen, seurassa ja monesti yksin ajan kuluksi.

Yksinäisyys on usein syynä huumaavien aineiden käyttöön. Ystäviä me kaipaamme, emme tuomiota. Yksi on tuomitsija, mutta yksi on myös puolustaja Jumalan edessä.

On lähimmäisenrakkautta keskustella ”juopon” kanssa, ja vaatii suurta rohkeutta mennä kaljakuppilaan ”juoppojen” seuraan keskustelemaan kahvikupin kera.

Kultainen sääntö on annettu meille, niin Jumalaan uskovalle, kuin ateistillekin: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. 7:12)

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

NARINDER NANU / AFP – LEHTIKUVA

Alkoholisteja ei säälitä vaan syytetään

Sikhit sytyttämässä uudenvuoden kynttilöitä Armitsarin kultaisessa temppelissä Intiassa.

Baisakhi-juhlaa eli sikhien uuttavuotta vietettiin 14.4. Sikhiläisyys on 1500-luvulla syntynyt yksijumalainen intialainen uskonto. Sikhiläisissä pyhissä kirjoituksissa Jumalaa kuvaillaan muun muassa Äidiksi, Isäksi, Rakkaaksi, Puolisoksi ja Ystäväksi.

kirjoituksessa kuvailtua ”sääliä”, niin ainakin minä suon sen heille mielihyvin ja jatkossakin ”säälin” alkoholisteja kuten muitakin apua tarvitsevia.

Enna Sipilä

Sotaveteraani jäi yksin YSTÄVÄMME SOTAVETERAANI menehtyi pääsiäisen alla. Muutama päivä aiemmin tavatessamme hän oli hyvin levoton ja yritti kovasti selittää meille jotakin. Tilanne oli ahdistava, koska emme saaneet enää mitään selkoa hänen puheestaan.

Mielemme täyttävät nyt muistot muutamien viime vuosien ajalta, jolloin saimme ystävystyä tämän pitkän elämäntyön tehneen sotaveteraanin kanssa. Näimme, miten aktiivisen ja liikunnallisen vanhuksen fyysinen kunto heikkeni. Samalla hänen elinpiirinsä supistui.

Autoimme häntä arjen askareissa ja pidimme seuraa myös puhelimitse lähes päivittäin. Hän kertoi meille, että osaan tuttavista on yllättävän vaikea saada puhelimitse yhteyttä.

On murheellista nähdä yksin asuvan ja vähitellen toimintakykyään menettävän vanhuksen ystävä- ja omaispiirin hupeneminen. Sitä seuratessa

Esa Mäkelä Anni Lindgren-Mäkelä Markku Kokko

Kiihottava itsekkyys on haitallista

Miltä usko näyttää?

Alkoholisti

ARI LINNA KYSYI (K&k 12.4.), miksi alkoholisteja säälitään, koska hänen mielestään he eivät ansaitse sääliä.

Millä tavalla alkoholisteja säälitään tässä yhteiskunnassa? Olen huomannut, että alkoholisti päinvastoin saa osakseen syyllistämistä ja siksi elää itsesyytösten vallassa. Niin kauan kuin tämä syyllistäminen jatkuu, alkoholistin on vaikea saada apua.

Avun piiriin hakeutuminen vaatii sairauden (siis alkoholismin) tunnistamista ja tunnustamista itselleen ja muille. Monikaan ei sitä tee, koska pelkää, että hänet tuomitaan ”syylliseksi”. Usein hän keksii muita ”hyväksyttäviä” sairauksia pahoinvointinsa syyksi.

Tässä yhteiskunnassa alkoholistilla ei ole ihmisarvoa niin kauan kuin alkoholismia, kuten muitakin mielensairauksia, ei ymmärretä sairaudeksi .

Mitä sitten itsekkyyteen tulee, on totta, että juovalla alkoholistilla ei yleensä ole resursseja toisten tarpeiden huomiointiin, vaan arki pyörii paljolti alkoholin tarpeen tyydyttämisen ympärillä. Mutta suurin osa alkoholisteista on ihan tavallisia ihmisiä, eikä suinkaan pelkästään näitä ”likaisissa vaatteissaan ostarin kulmilla pyöriviä miehiä tai naisia”, kuten Linna stereotypisoi.

Eikö itsekäs ihminen juuri halua itselleen hyvää elämää? Eikö jokainen ihminen halua? Toisaalta jokainen juova alkoholisti kärsii. Ja mikä on se oma etu, jota alkoholisti Linnan mukaan tavoittelee? Sekö että on menettänyt kaiken elämässään, läheisensä, työpaikkansa, rahansa?

Meillä on tällä hetkellä täällä erittäin hyvät tuki- ja kuntoumisverkostot alkoholisteille. Niiden ansiosta maassamme on yhä enemmän raittiina eläviä alkoholisteja, jotka usein toimivat tukihenkilöinä ja vertaistukena muille päihdekuntoutujille. Jos tämä on sitä

Toivomme, että me kaikki huomaisimme lähellämme olevat ihmiset emmekä jättäisi heitä yksin.

tuli miettineeksi myös omaa elämää siinä vaiheessa, jos ikääntyessään joutuu asumaan yksin.

Oli sykähdyttävää kuulla tämän kummiveteraanimme tunteen ilmaus: ”En minä kuolemaa pelkää, mutta tämä yksinäisyys — se on raskasta.

Ei minulla ole kuin te kolme ystävää, jotka käytte minua tapaamassa.”

Muistelemme kiitollisina ystävyyssuhdetta tämän pitkän elämäntyön tehneen sotaveteraanin kanssa. Jonkin pienen talkootyön, kuten nurmikonleikkuun jälkeen oli mukavaa istua kahvipöytään hänen kanssaan.

Välillä hän kertoi meille asioita monien vuosikymmenten takaa. Tunsimme, miten tärkeää hänelle oli, että sai kertoa niistä meille.

Joskus muistilokeroiden syvyyksistä aukenivat myös raskaat rintamakokemukset. Veteraanin mieltä oli jäänyt painamaan läheisen aseveljen kaatuminen viereltä. Hän oli siitä asti myös surrut sitä, olisiko hän voinut omalla toiminnallaan pelastaa ystävänsä hengen – tai tullut ehkä ystävänsä asemesta itse ammutuksi.

Miten monet sotiemme veteraaneista ovatkaan joutuneet lopun ikäänsä kantamaan vastaavia raskaita muistoja kykenemättä kertomaan niistä kenellekään.

JOS JONKINLAISET asiantuntijat jakavat julkisuudessa neuvojaan seksistä. Heistä useimpien neuvot kuuluvat: älä ole viaton, ole itsekäs, nauti elämästäsi ja laita oma nautintosi etusijalle. Näiden minä ensin -ilosanoman julistajien neuvoissa korostuvat siis individualismi ja hedonismi.

Heidän pontimenaan on ateistisesta maailmankatsomuksesta seuraava ainutkertainen elämä, josta pitää ottaa kaikki ilo irti ennen elämän suurinta epäonnistumista, kuolemaa.

On kyllä hyvinkin suotavaa nauttia elämästään ja erittäin suotavaa olla onnellinen, mutta jos tasa-arvon mukaisesti itse kukin ajaa vahvasti omaa etuaan jopa sängyssä, lopputuloksena on maailma, jossa kaikilla on paha olla.

Siksi lyhytnäköistä mutta äkkiseltään houkuttelevaa, etten sanoisi kiihottavaa pintaliitoa, on syytä kritisoida. Täydellinen vapaus (oikeus kaikkeen ja vapaus kaikesta) ja täydellinen tasa-arvo ovat mahdoton yhdistelmä ajasta aikaan, sillä ne sulkevat pois toisensa. Parhaimmillaankin vain yksi kahdesta voi vallita yhtä aikaa. Todellinen onni syntyy muun muassa hyväntahtoisesta ja vastavuoroisesta toisistaan huolehtimisesta.

Ahkeran alapään käytön lisäksi myös ahkera yläpään käyttö olisi suotavaa aikana, jolloin ihmisten älykkyys laskee ja ajatukset kupliintuvat, mutta teknologian ihmisille suoma mahti kasvaa. Tämä ei ole vaaraton yhdistelmä.

Mikko Heikkilä filosofian tohtori Tampere

Jääkö ulkopuolinen ulkopuolelle?

KALLION UUDEN kirkkoherran Riikka Reinan mielestä (K&k 12.4.) kirkon pitäisi ”kuunnella enemmän ja julistaa vähemmän. Kirkko tulee keskusteluihin usein dogmatiikka edellä kertomaan, miten asioista pitäisi ajatella.

Pitäisi tulla dialogi edellä ja kysyä, mitä seurakuntalainen ajattelee.”

Entä sitten, kun on saatu tietää se?

Tuleeko sitten dogmatiikan vuoro?

Vai onko dialogin jälkeen kaikki yhtä totta, tai yhtä vähän totta? Ovatko Reinan uskon sisällöksi kiteyttämät ”riittäminen ja kelpaaminen” jotakin, joka toteutuu riippumatta uskosta Kristukseen?

Oliko tämä kysymyskin jo sitä kirkon kieltä, jonka ”liikaa” käyttämisestä Reina katsoo ansaitsevansa potkaisun? Eikö kirkon ole käytettävä juuri sitä kieltä, mitä Kristus ja apostolit käyttivät? Jos uskonnolliset käsitteet eivät avaudu kaikille, eikö silloin papiston tärkein tehtävä ole avata niitä avaamasta päästyäänkin?

Juhani Alesaro Helsinki