Kirkko ja kaupunki 2020 19 Helsinki

19

5.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mistä apua kaamosoireisiin? s. 4 Kun Rolex-miestä alkoi kiinnostaa henkinen kasvu s. 13

Uusi sivu

Terhi Kokkosesta tuli muusikko vähän sattumalta. Kaikkein eniten hän on aina tahtonut kirjoittaa s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Maineensa veroinen

Turhaan upotat ihmisen ajan virtaan. Hänen sydämensä ei muutu, ja hän nousee virrasta samana kuin astuu siihen.

YÖPÖYDÄLLÄNI ON Saku Tuomisen kirja Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on, ja työpöydälläni on tuore kirkon nelivuotiskertomus. Jälkimmäinen sisältää tutkimustuloksia suomalaisten uskonnollisuudesta. Edellinen opettaa suhtautumaan hankaluuksiin tyynesti, harjoituksina jotakin isompaa varten.

Suurin osa alle nelikymppisistä suomalaisista naisista ei ole vuosikausiin osallistunut yhteenkään jumalanpalvelukseen, eikä juuri kukaan alle 25-vuotias toivo lastensa olevan uskonnollisia.

Ovatko kirkon asiat huonosti vai onko tämä harjoitusta jotain isompaa varten?

EI KAIKKI kirkon kannalta ihan huonosti ole. Enemmistö suomalaisista rukoilee. Vaikka suomalaisten uskonnollisuudessa on vuosikymmenten aikana tapahtunut suuria muutoksia, väestön rukoilijapitoisuus on pysynyt vakiona.

Toisaalta tutkimukset kertovat, että mitä tasa-arvoisemmat käsitykset sukupuolten kyvyistä ja rooleista ihmisillä on, sitä todennäköisemmin he etääntyvät kirkosta ja kristinuskosta. Kirkon kannattaisi siis profiloitua pikemminkin rukouksen kuin patriarkaalisen perhekäsityksen soihdunkantajana.

Suomalaisten tyypillisin rukous on sanaton. Tarjoaako kirkko liikaa sanoja? Liikaa oppeja ja selityksiä? Pitäisikö olla enemmän hiljaa ja luottaa Jumalaan?

KIRJAILIJA MIKA WALTARI (1908–1979)

Tänään Ihmisen muisti on huonontunut jatkuvan tiedonhaku­ mahdollisuuden tultua osaksi arkeamme. Tavallaan. Toisaalta näyttää, että muistamme edelleen yhtä hyvin (tai huonosti) sellaiset asiat, joita ei voi netistä hakea.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

OIKEUSPSYKOLOGI JULIA KORKMAN IMAGE-LEHDESSÄ 10/2020

Iankaikkisesti

”

Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla.

SAARNAAJA 1:9

TARJOAAKO KIRKKO LIIKAA SANOJA? LIIKAA OPPEJA JA SELITYKSIÄ?

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sinä, joka luot maailmoja tyhjästä.

Sinä, joka herätät olentoja elämään ja annat meidän nähdä ja kuulla.

Miksi sinä kätket itsesi?

Ethän jätä minua.

KIRKKO KOOSTUU seurakuntalaisista, ja sellaisena se on Kristuksen ruumis. Nelivuotiskertomuksen rivien väleistä voi lukea, että kirkon päättäjät ovat arvomaailmaltaan etääntyneet kirkosta. Suhtautuminen samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen on tästä hyvä esimerkki: kirkon – siis seurakuntalaisten – enemmistö kannattaa sitä, mutta kirkon johto ei pääse asiasta riittävään yksimielisyyteen. Ei piispain- eikä kirkolliskokouksessa.

Kirkolla on maine patriarkaalisen epätasa-arvon kehtona. Jokaisen kirkon tulevaisuudesta huolestuneen päättäjän täytyy nyt ottaa kantaa siihen, onko kirkko maineensa veroinen vai ei. Ja ryhdyttävä sen mukaisiin toimiin, sillä tämä on portinvartijakysymys, joka ratkaisee ihmisen suhtautumisen kirkkoon ylipäänsä.

Kirkko ja kaupunki

19 5.11.2020

Seuraava lehti ilmestyy 19.11.

KANNEN KUVA: VILLE PALONEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Lapset ovat yksi parhaista asioista elämässäni” Ilkka Enkenberg tiesi jo teini-ikäisenä haluavansa jonain päivänä lapsia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

1

Tietokirjailija Ilkka Enkenberg, puhuvatko miehet keskenään isyydestä?

– Se vaihtelee paljon. Olen itse ollut onnekas, kun kaveripiirissäni on ollut isiä, joiden kanssa on voinut jutella aiheesta.

– Markus Forsellin kanssa tänä syksynä julkaisemani Isäkirja lähti vireille jo muutama vuosi sitten, sillä juttelimme isyyden eri puolista aina tavatessamme. Lapset ovat vahvoja peilejä, joten olemme joutuneet kohtaamaan isänä myös oman raadollisuutemme ja vajavaisuutemme. Kerromme kirjassa omista kokemuksistamme, ja sen tarkoituksena on toimia vertaistukena muille isille.

4

Miten vietät isänpäivää?

– Lapset ovat tuoneet isänpäivänä minulle sänkyyn aamupalaa ja laulaneet. He ovat antaneet minulle itse tekemiään kortteja ja lahjoja, jotka ovat tosi hellyttäviä. Olemme käyneet isänpäivänä yleensä taidenäyttelyssä, museossa tai retkellä. Nyt korona-aikana metsäretki on ehkä paras tapa juhlistaa päivää.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Ihmiselämä ja luonto ovat minulle pyhiä asioita. Erityisesti metsässä, jossa voi olla jopa satoja vuosia vanhoja puita, tulee sellainen tunne kuin olisi luomistyön äärellä, paikassa, jollaiseksi maailma on alun perin tarkoitettu. ■ Isänpäivää vietetään su 8.11.

2

Millainen isä olet?

– Pyrin olemaan läsnä kolmelle alakouluikäiselle pojalleni, mutta vaikka teen töitä kotona, se ei aina onnistu. Toivon kuitenkin, että lapsille jää peruskokemus siitä, että isä katsoo silmiin ja oikeasti kuuntelee heitä.

– Olen tunteellinen isä. Näytän lapsilleni herkästi sekä positiiviset että negatiiviset tunteeni. Olisi hyvä, että poikanikin oppisivat ilmaisemaan tunteitaan. Suomessa sodat vaikuttivat siten, että monet vanhemman polven isät olivat etäisiä ja sulkeutuneita. Uusien sukupolvien myötä suomalaiset miehet ovat muuttuneet avoimemmiksi.

3

Mitä sanoisit miehille, jotka pohtivat isäksi ryhtymistä?

– Se on todella henkilökohtainen päätös, jossa pitää kuunnella omia ja puolison tuntemuksia. Itse ajattelin jo teini-ikäisenä, että haluan joskus lapsia. Olenkin kokenut, että lapset ovat yksi parhaista asioista elämässäni.

– On kiva touhuta yhdessä ja nähdä lasten kasvavan omiksi persoonikseen, joilla on omat taipumuksensa. Kouluikäisten lasten kanssa pystyy harrastamaan asioita, joista itsekin pitää, esimerkiksi urheilemaan ja pelaamaan roolipelejä. Jos lapsia ei olisi, urautuisin varmaan tiettyihin juttuihin ja olisin rutiinieni vanki.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

3

Pimeän painamat Huolenpito ja hellyys auttavat paremmin kuin sanat silloin, kun pimeys ahdistaa ja Jumala on piilossa.

J

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

okainen päivä on edellistä lyhyempi ja mustempi. Aurinko tuntuu kadonneen.

Kadonnut on paljon muutakin. Voimat ovat vähissä, mikään ei kiinnosta eikä mikään määrä nukkumista tunnu riittävän. Suklaan ja kirkasvalolampun avulla tässä pinnistellään.

En ole ainoa. Jopa kolmasosan suomalaisista arvioidaan kärsivän jonkinasteisista kaamosoireista, joista tyypillisimpiä ovat makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus. Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii noin prosentti väestöstä. Sen oireet ovat vaikeampia: ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteita.

Moni pelkää kaamosta jo etukäteen ja miettii jaksamistaan – varsinkin nyt, kun koronaviruksen vuoksi elämä on muutenkin tavallista kapeampaa.

– Jos pimeä aika tuntuu raskaalta, siihen ehkä heijastaa jotakin uhkaavaa, joka tulee oman mielen sisältä. Emme voi nähdä tai tietää, mitä pimeydessä on, joten se saattaa kirvoittaa pelottavia ajatuksia ja tunteita, ristiriitoja ja vaikeita, käsittelemättömiä asioita, joihin ei ole kosketusta, tai ehkä piilevää masennustakin, sanoo psykoterapeutti ja pappi Jaana Räntilä.

Hänen mukaansa moni löytää helpotusta kaamokseen ja sen aiheuttamaan alakuloon taiteesta, musiikista, kirjoista ja luonnosta. Lohtua tuovat myös toimivat ihmissuhteet tai läheinen suhde Jumalaan.

– Ammattilaisen apua kannattaa hakea, jos tuntuu, ettei selviä yksin – jos mieli on niin raskas, että se haittaa jo toimintakykyä, mikään ei innosta eikä jaksaisi nousta sängystä. Joskus mieli voi tuntua niin tyhjältä, ettei jaksaisi juuri puhuakaan, tai voi olla itsetuhoisia ajatuksia.

KAAMOSAPEUS ALKAA kuitenkin tuntua aika lievältä vaivalta, kun lukee 1500-luvulla elänyttä espanjalaista mystikkoa Ristin Johannesta. ”Köyhänä, hylättynä ja vailla mitään sieluni käsitysten tukea eli siis ymmärrys pimeänä, tahto puristuneena ja hädissään minä jättäydyin pimeään”, hän kuvaa omaa tilaansa klassikkoteoksessaan Pimeä yö. Nykylukijalle se tuo mieleen monet

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

vaikean masennuksen kuvaukset, mutta kyse ei ole masennuksesta – ainakaan pelkästään.

– Sielun pimeästä yöstä on tullut käsite, jolla kuvataan jumalasuhteen emotionaalista etäisyyttä. Se on jakso, jolloin ihminen ei koe läheisyyttä eikä yhteyttä Jumalaan. Usein pimeä yö osuu yhteen vaikean elämänvaiheen kanssa, jossa on muitakin menetyksiä. Jumalan poissaolon kokemus voi silloin olla aika rankkakin ja menee ehkä lähemmäs masennusta, Jaana Räntilä sanoo.

– Pimeän yön kokemuksessa ihmisellä kuitenkin säilyy ajatus siitä, että on olemassa jotakin enemmän kuin tämä minun tämänhetkinen oloni, että silloinkin, kun riipun Jumalassa toivoa vailla, olen ”siunattu voittamaan”. Kliinisessä masennuksessa tällainen toivon horisontti tuntuu kadonneen.

Räntilän mukaan pimeän yön kokemus kuuluu kristittynä kasvamiseen, vaikka kaikki eivät sitä koskaan koekaan.

– Tarkoitus varmaankin on, että meidän kaipuumme Jumalan puoleen syvenisi ja itsetuntemuksemme paranisi. Kriisit ovat aikoja, jolloin Jumala kutsuu meitä erityisesti. Joudumme etsimään häntä ja samalla itseämme.

VÄHEMMÄN SANOJA ja enemmän huolenpidon sävyttämää läheisyyttä ja hellyyttä. Siinä on Jaana Räntilän suositus pimeään pudonneille.

– Hengellisessä tyhjyydessä ei oikein voi muuta kuin odottaa, että kaipaukseen vastataan. Mutta ehkä silloin ei ole kauheasti voimavarojakaan muuhun. Toisten läheisyys, sen verran kuin sitä jaksaa, voi kannatella ja tehdä hyvää. Joitakuita auttavat rituaalit, kuten ehtoollinen tai vaikka ikonin katseleminen.

Räntilä lisää, että pimeän yön siunaus paljastuu vasta jälkeenpäin – jos paljastuu. Kuuluisa esimerkki pitkään pimeyteen joutuneista on Äiti Teresa. Hän oli aloittanut työnsä Kalkutan slummeissa voimakkaiden uskonnollisten kokemusten innoittamana. Sitten kokemukset lakkasivat ja Jumala hiljeni loppuelämäksi. Kokemus oli niin raskas, että Äiti Teresa vertasi sitä helvettiin. ”Sisälläni on niin hirveä pimeys, aivan kuin kaikki olisi kuollut”, hän kirjoitti. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

Koditon arkkitehti Marialla oli oma arkkitehtitoimisto, mutta hänestä tuli asunnoton sekakäyttäjä. Nyt 69-vuotiaana hän ei ole katkera. ”Olen kiitollinen, sillä ymmärrykseni ja myötätuntoni toisia ihmisiä kohtaan on lisääntynyt. Ihan jokaista ihmistä on kohdeltava kunnioittavasti. Kenelle tahansa voi käydä huonosti.” Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Vaikka se ei näkyisi päälle, niin harvan elämä on aina sujunut kuin Strömsössä.

Joka toinen suomalainen kokee mielenterveyden häiriön.”

TOIMITTAJA PIHLA TIIHONEN VERKKOKOMMENTISSAAN

ISTOCK

Uskonnolliset nuoret aikuiset Vuosina 1990–2004 syntyneet eivät ole suinkaan ryhtyneet uskonnottomiksi tai ateisteiksi. Z-sukupolvi on huomattavan avoin uushenkisille ajatuksille. 42 prosenttia heistä uskoo, että on olemassa näkymättömiä maailmoja tai olentoja, jotka vaikuttavat meidän maailmaamme, kertoo uusi tutkimus. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

5

VILJA HARALA

Riitta Kalliorinne juhlii täysi-ikäisyyttä.

Jouluradio tuo lohtua korona-aikana Joulumusiikin ystävät ovat voineet kuunnella Jouluradiota perinteisillä radiotaajuuksilla jo 2.11. lähtien. Suosittu radiokanava täyttää tänä adventtina 18 vuotta.

– Jos Jouluradio ei olisi aloittanut tuolloin, se keksittäisiin viimeistään nyt. Tällaisena aikana ihmiset tarvitsevat enemmän kuin koskaan musiikkikanavaa, joka luo uskoa, toivoa ja rakkautta, sanoo Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Jouluradion teemana ovat tänä vuonna nuoret. Radiokanava tekee yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Mukana on 18 opiskelijaa, jotka ovat suunnitelleet koulunsa työelämän innovaatioprojektissa uusia tapoja tarjota joulumusiikkia. Niistä osa on valittu konseptoitavaksi kanavan käyttöön.

Jouluradio pyrkii myös nostamaan esille erityisesti kotimaisia muusikoita ja musiikintekijöitä lisäämällä suomalaisen joulumusiikin määrää.

Radiokanavan toimipisteessä Sillassa kauppakeskus Redissä järjestetään 24.11. lähtien tiistaisin kello 14 pienimuotoisia konsertteja. Niissä erityyppiset artistit esittävät joulumusiikkia. Konsertit esitetään suoratoistona verkossa.

Näkövammaisen näkökulmasta HELSINGISSÄ KOKOONTUU kerho nimeltä Näkövammaisten valokuvaklubi. Siihen kuuluu seitsemän eritasoisesti näkövammaista jäsentä, joista jokaisella on oma tapansa ottaa kuvia. Heitä kaikkia yhdistää kunnianhimoinen kiinnostus valokuvaamiseen.

Valokuvaklubilainen Jussi Mankki, 63, sairastui yhdeksänvuotiaana diabetekseen.

– Olin näkevien kirjoissa nelikymppiseksi, hän kertoo.

Mankin näkökyky heikentyy vähitellen. Tällä hetkellä hän pystyy vielä liikkumaan itsenäisesti kaupungilla eikä tarvitse saattajaa, valkoista keppiä tai opaskoiraa.

– Näköni on kokonaishämärä, ja yksityiskohdat katoavat. Tämä tarkoittaa sitä, että valokuvatessani menen todella lähelle kohdetta, hän sanoo.

– Haasteena on, miten saan kuvan tarkennetuksi. Otan kaksikymmentä hutia ja saan yhden onnistumaan.

Mankin mielestä haasteet lisäävät luovia ideoita.

– Herttoniemen kirjastossa esillä olevan näyttelymme idea on, että kuvaamme sellaista, mitä kukaan muu ei huomaa.

”

KUVAAMME SELLAISTA, MITÄ KUKAAN MUU EI HUOMAA.

Näkövammaisten valokuvaklubin ohjaajana toimii valokuvataiteilija Christina Holmlund.

Jussi Mankki harrasti valokuvausta jo nuorena. Kuvaaminen loppui, kun näkö alkoi heiketä. Vuosia myöhemmin Mankin lainattua poikansa järjestelmäkameraa into kuvaamiseen syttyi uudelleen.

– Pojan kamera oli automaattinen, ja yhtäkkiä tajusin, että sillä

pystyn kuvaamaan. Kehittyvä tekniikka auttaa valokuvaamisessa paljon.

Mankki hakee valokuviinsa aina jotain erikoisuutta. Hänelle ei pelkkä auringonlasku riitä.

– Olen kuvannut esimerkiksi kukkia, mutta minulle on tärkeää saada siihen mehiläinen mukaan. Kuvaan myös vesipisaroiden putoamiskuvia, jotka ovat teknisesti älyttömän hankalia.

Mankin valokuvaamisharrastuksen ”julma syy” on paremman tekemisen puute ja pahanteosta poissa pysyminen.

Mutta oikeasti syy on vaikeassa asiassa onnistumisen ilo ja ehkä myös näyttämisen halu.

– Minulla on puhdas insinööritausta, ja valokuvaamisessa tuon esille taiteellisen puoleni.

NINA RIUTTA

Näkövammaisten valokuvaklubin Sokea piste -näyttely 29.11. asti Herttoniemen kirjastossa, Linnanrakentajantie 2.

Oltiin partiolaisten hartaustilaisuudessa kirkossa, kun yksi lapsistani tokaisi kirkkaalla lapsen äänellä ”Minä laskin hiljaisen pierun!”.

LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Jussi Mankin ottamissa valokuvissa nähdään muun muassa putoavia vesipisaroita.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Isän kokoinen aukko Millaisen varjon lapsen elämään jättää isän poissaolo? Millainen on perheensä hylänneen isän häpeä?

Millainen Isä Jumala on? Kolme kirjaa esittää isoja kysymyksiä isyydestä.

Löydetty yhteys Joel Haahtelan uudessa pienoisromaanissa Hengittämisen taito ollaan monista hänen aiemmista teoksistaan tutussa tilanteessa: ratkaisemassa arvoitukseksi jääneitä tapahtumia, etsimässä menneisyyden tärkeää ihmistä ja hakemassa samalla oman elämän suuntaa.

Tällä kertaa minäkertoja on nuori mies, jonka isä on lähtenyt ja jättänyt perheensä viisitoista vuotta aiemmin. Kreikkalaisen isän mukana pojalta on kadonnut myös yhteys tämän kieleen, kulttuuriin ja sukuun.

Etsintä vie pojan lopulta kaukaiselle Kreikan saarelle, jossa isä elää pienessä ortodoksisessa erakkoyhteisössä.

Sinne nuorukainenkin asettuu paastonajaksi ja pääsiäiseksi.

Yhteinen rukous ja työnteko lähentävät isää ja poikaa ja rakentavat heidän välilleen ymmärrystä ja anteeksiantoa. Yhteisön yksinkertainen elämäntapa

ja sen jäsenten keskinäinen huolenpito kirkastavat sen, mikä on olennaista. Pienestä ja vaatimattomasta avautuu yhteys äärettömään ja ikuiseen.

kaisee tiiviin yhteyden Jumalaan. Kaipuu siihen ei silti katoa aikuisenakaan.

Yaa Gyasi: Maa ja taivas. Suom. Arto Schroderus (Otava 2020)

Joel Haahtela: Hengittämisen taito (Otava 2020)

Etäinen ääni puhelimessa Ghanalaissyntyisen amerikkalaisen Yaa Gyasin romaani Maa ja taivas kertoo rikkoutuneesta perheestä. Yksi kerrallaan perheenjäsenet tuntuvat katoavan minäkertoja Giftyn elämästä: isä lähtee kotimaahansa toiselle puolelle maapalloa ja on enää vain satunnaisten puheluiden etäinen ääni, veli kuolee ja masennus nielaisee äidin.

Gifty on kasvanut herätyskristillisessä seurakunnassa ja lapsena kirjoittanut päiväkirjansa rukoukseksi, mutta veljen kuolema kat-

Perintönä kodittomuus Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Isän varjo Kimmo Oksanen palaa lapsuuteensa ja sen taitekohtaan. Isän kuljetusfirman konkurssi ajoi perheen niukkuuteen ja muuttamaan vuokra-asunnosta toiseen. Yrittäjäisästä tuli bussikuski, jota ei juuri kotona näkynyt, mutta joka teki parhaansa pitääkseen kuopuksensa Kimmon elämässään.

Isän epäonnistumiseen juontaa juurensa myös Oksasen itsessään tunnistama elinikäinen kodittomuuden tunne ja uhrimentaliteetti. Isänperintöä peratessaan Oksanen perkaa myös toista isä–poika-suhdetta: kristinuskon kertomusta Jeesuksesta, joka ristillä kysyy, miksi isä on hänet hylännyt.

Kimmo Oksanen: Isän varjo (WSOY 2020)

KAISA HALONEN

M E R K IT Y K S E L L IS TÄ E L Ä M Ä Ä Atte Korhola

Ovista ja ikkunoista

KLASSIKKO

– Matka syvimpään minuun

Aidot Timo Sarpanevan suunnittelemat Juhavan Antiikkipallo-kynttilät Sacrumista.

Matka syvimpään minuun. ”Kirja on teologinen timantti ja hengellinen lohtu.

Siunaus on kanssasi ja kauttasi” Emeritapiispa Irja Askola.

22,00 (24,00)

Esko Valtaoja, Juha Pihkala

Henri J.M. Nouwen

Elämän merkityksen jäljillä

Rakastettu on nimesi

– Keskustelukirjeitä

Club for Five

Virret cd

A cappella -yhtye hellii kuulijoita uusilla, raikkailla tulkinnoilla kauneimmista suomalaisista virsistä.

17,00

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Kristilliset joulukalenterit

Maailmankatsomuksiltaan erilaiset piispa ja tähtitieteen professori ryhtyvät jälleen kirjeenvaihtoon. Sanan säilä heiluu terävänä, välillä ajaudutaan umpikujaan ja ärsyynnytään. Kirja katsomusten välisten rajojen ylittämisen vaikeudesta ja samalla sen välttämättömyydestä.

23,90 (29,90)

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

365 tekstiä. Sielunhoidollisissa teksteissä kuuluu viesti jonka Nouwen ahdistuksen hetkellä kuuli: olet rakastettu.

24,90 (28,90)

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

7

Diakoni auttaa vankeja elämän­ muutokseen Suurin osa vangeista pitää hengellisyyttä tärkeänä. Rikosseuraamuslaitoksen ja kirkkokuntien uusi yhteistyösopimus pyrkii turvaamaan sen, että hengellinen työ noudattaa kaikissa olosuhteissa samoja periaatteita.

Vantaan vankilassa sopimus herättää tyytyväisyyttä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA MARIANNA SIITONEN

K

olme neljästä naisvangista ja kaksi kolmesta miesvangista pitää hyvin tärkeänä, että vankiloissa on hengellistä toimintaa. Tämän vuoksi esimerkiksi Vantaan vankilassa toimii vankilapappi, ja siellä käy säännöllisesti seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni.

Nyt vankiloissa tehtävää hengellistä työtä tukee uusi kirjallinen yhteistyösopimus. Sen luonnosteli Kirkkohallituksen organisoima Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunta, ja siinä sovitaan toiminnan vastuista Rikosseuraamuslaitoksen ja kirkkokuntien välilllä.

– Kirjallinen yhteistyösopimus on ensimmäinen laatuaan, kertoo diakonian ja sielunhoidon asiantuntija Sami Puumala Kirkkohallituksesta.

Aiemmin vankiloiden ja seurakuntien yhteistyö on määritelty vain suullisesti.

– Suomessa vankilat ovat erilaisia, ja kirjallisella yhteistyösopimuksella Rikosseuraamuslaitos ja vankilatyötä tekevät kirkkokunnat haluavat turvata sen, että hengellinen työ noudattaa kaikissa olosuhteissa samoja periaatteita, Puumala sanoo.

Kirjallinen sopimus auttaa Puumalan mukaan varsinkin silloin, kun vankilan tai seurakuntien henkilöstö vaihtuu.

YKSI YHTEISTYÖSOPIMUKSEN pilottivaiheeseen osallistuneista vankiloista on Vantaan vankila. Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen pitää sopimusta hyvänä.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

– Ainakin Vantaan vankilassa tämä on luonut turvaa. Jos esimerkiksi vankilan henkilökunnassa on ollut uusi työntekijä, sopimuspaperi on ollut henkilöstövaihdoksista riippumaton dokumentti, josta on voitu tarkistaa käytännöt, Nurminen sanoo.

Vantaan vankila eroaa muista Suomen vankiloista siinä, että se on tutkintavankila, jossa pidetään vankeja vain rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn ajan. Vangit vaihtuvat usein.

”

Tutkintavankila on sellainen rajankäynnin paikka, jossa moni joutuu ratkaisemaan oman elämänsä suunnan.

DIAKONI EEVA NURMINEN

– Sopimuksessa määritellään hyvin esimerkiksi jumalanpalvelukset sekä erilaiset ryhmäkokoontumiset, Nurminen sanoo.

Pilottisopimusta on kuitenkin haitannut koronaepidemia, jonka vuoksi vankila oli välillä kokonaan kiinni ulkopuolisilta. Nurmisen mukaan Vantaan vankilan käytännöt ovat kuitenkin aina olleet erittäin toimivat.

– Olen ollut Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni vuodesta 1999 lähtien. Vantaan vankilassa oma työturvallisuuteni ei ole kertaakaan ollut uhattuna. Vuosien myötä olen huomannut, että huumerikollisuuden myötä väkivaltarikokset ovat raaistuneet merkittävästi. Diakonin kannalta vankilatyö on kuitenkin turvallista, Nurminen sanoo.

VANTAAN VANKILAN johtajan Tommi Saarisen mielestä kirkon ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien työ on tärkeä osa vankilan arkea.

– Vankilan näkökulmasta kirkon samoin kuin muidenkin uskonnollisten yhdyskuntien työ on erittäin tärkeää ja tarpeellista. On tärkeää, että jokainen voi harjoittaa omaa uskontoaan, ja jotta tämä toteutuu, vankilan on avattava ovensa kolmannelle sektorille, Saarinen sanoo.

Kaikki eivät tietenkään kaipaa hengellisyyttä, ja kun Vantaan vankila on tutkintavankila, kaikille vangeille ei edes ehdi syntyä sellaista rutiinia, johon kuuluisivat kuukausittain vietetyt messut.

– Jumalanpalvelukset kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden hiljentyä ja miettiä elämäntilannettaan, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin. Tällä on usein myönteisiä vaikutuksia vangin elämään, Saarinen toteaa.

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ja eri kirkkokuntien tiivistyneen yhteistyön taustalla on vuonna 2015 kirkon aloitteesta oikeusministeriön kanssa sovittu ja laadittu selvitys vankien uskonnollisuudesta.

– Tuossa selvityksessä kävi ilmi, että jopa kolme neljästä naisvan-

gista ja kaksi kolmesta miesvangista piti hyvin tärkeänä tai jopa välttämättömänä, että vankiloissa on tarjolla hengellistä toimintaa. Myös kirkkoon kuulumattomat vangit ilmaisivat raportin kyselyssä massiivisen halun osallistua niin hengelliseen toimintaan kuin yksilölliseen sielunhoitoon, Sami Puumala sanoo.

Hänen mukaansa vangit ovat poikkeuksellisen hengellisiä.

– Vain alle kymmenesosa naisvangeista ja vajaa viidennes mies-

Vantaan seurakuntien päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen on pitkän uransa varrella nähnyt, että ihminen voi päätyä rikolliseksi mistä tahansa taustasta.

vangeista ei nähnyt kirkollisella toiminnalla vankilassa mitään merkitystä, Puumala sanoo.

Uutta on Puumalan mukaan myös se, että Rikosseuraamuslaitos on yhdessä eri kirkkojen kanssa kehittänyt niin sanottuja hengellisen työn yhteistyötoimikuntia varmistamaan, että vankien hengellisiin tarpeisiin voidaan vastata.

– Tämä on uusi asia suomalaisessa vankilajärjestelmässä. Erityisen kriittinen vaihe on vangin vapautuminen, jolloin eri kirkkokuntien dia-

koniatyölle on suurta tarvetta, Puumala sanoo.

EEVA NURMISEN TYÖHÖN sisältyy vankien yksilö- ja ryhmätapaamisten lisäksi omaisten kohtaaminen.

– Usein niin vangeilla kuin heidän omaisillaan on valtava huoli perheen säilymisestä ja taloudellisesta toimeentulosta, Nurminen sanoo.

Nykyään tutkintavankilassa on paljon myös eri maista tulleita ihmisiä.

– Heistä monien suurimpana huolena on raastava koti-ikävä.

Tärkeä osa diakonin työtä on motivoida vankeja niin, että he voisivat vapauduttuaan elää rikoksetonta elämää.

– Vankien taustat ovat hyvin moninaiset, eikä esimerkiksi voi sanoa, että syrjäytymisestä seuraisi automaattisesti rikollisuus. Vangit tulevat hyvin monenlaisista taustoista, mutta yhteistä on usein se, ettei ihminen ole tullut kunnolla nähdyksi edes kotona, Nurminen sanoo.

Sen lisäksi vangeille tyypillistä Nurmisen mukaan on diagnosoima-

ton ja hoitamaton tarkkaavaisuuseli keskittymishäiriö, ADHD. Ensikertalaisille tutkintavankila on poliisiputkan jälkeen ensimmäinen varsinainen vankilakokemus.

Osa tutkintavangeista saa tuomion, osa taas vapautuu.

– Tutkintavankila on sellainen rajankäynnin paikka, jossa moni joutuu ratkaisemaan oman elämänsä suunnan. Joskus vangit vielä vuosia vapautumisen jälkeen laittavat minulle tekstiviestin, että hei, kaikki on kunnossa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

9

Suomen sateenkaari­ muslimit järjestäytyvät Kesäkuussa Suomessa rekisteröitiin sateenkaarimuslimeiden yhdistys. Yksi sen perustajista on Hassen, jolle usko antoi voimaa hyväksyä itsensä sellaisena kuin hän on.

B

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uraq on ihmiskasvoinen ratsu, jolla profeetta Muhammadin kerrotaan matkustaneen Mekasta Jerusalemiin ja taivaaseen.

Se muistuttaa yksisarvista, joka taas on tuttu symboli myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa. Kesäkuussa Suomessa rekisteröitiin maan ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien muslimien tai muslimitaustaisten henkilöiden yhdistys. Se sai nimekseen BuraQ. – Tehtävämme on kertoa, että olemme olemassa. Olemme tietysti aina olleet, mutta toisistamme erillämme. Haluan painottaa, että BuraQ on ensijaisesti ihmisoikeusyhdistys. Ajamme ihmisoikeuksia queer-muslimien perspektiivistä. Oikeus hengellisyyteen on yksi niistä, kertoo Hassen, yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi perustajista.

Asian arkaluonteisuuden vuoksi hän esiintyy tässä jutussa vain etunimellään.

Hassen on pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti, joka tuli turvapaikanhakijana Tunisiasta Suomeen vuonna 2012. Tunisiassa hän perusti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien yhdistyksen, mutta joutui lähtemään maasta turvallisuussyistä. Tunisiassa homoseksuaalisuus on laissa kielletty, ja vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen tilanne muuttui tukalammaksi.

– En pelännyt vain sitä, että joutuisin vankilaan, vaan olin huolissani hengestäni. Minulla on kokemusta myös fyysisestä väkivallasta, Hassen kertoo.

Suomessa homoseksuaalisuus ei ole lainvastaista kuten monissa muslimienemmistöisissä maissa, mutta täälläkin esillä olevat islamin tulkinnat sekä kapea kuva islamista ja muslimeista ovat pitäneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat muslimit piilossa.

Tähän BuraQ tahtoo muutosta.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

TUNISIASSA VARTTUNEEN Hassenin lapsuudenperhe ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta uskonnolla oli paikkansa perheen elämässä.

– Minut opetettiin rukoilemaan ja käymään moskeijassa. Koin kuitenkin, että minulla oli vapaus valita, ajatella ja harjoittaa uskontoa kuten tahdon, Hassen kertoo.

Nyt uskonto on Hassenille rauhoittumisen väline, mutta myös osa tunisialaista kulttuuria ja perheen traditioita.

– En sanoisi, että islam on ohjenuorani elämässä, mutta kun tarvitsen rauhaa, voin aina palata Koraaniin ja vaikka kuunnella sitä kuin musiikkia. Ramadan on minulle tärkeä, ja vietän sitä myös Suomessa.

Teini-iässä Hassenilla oli identiteettikriisi, joka liittyi uskonnon ja seksuaali-identiteetin yhteensovittamiseen.

– Minulla oli itsetuhoisia ajatuksia. Ajattelin, että olen häpeälli-

”

Yksi Jumalan monista nimistä on armo. Kuinka hän voisi olla sellainen, joka vihaa?

HASSEN

nen ihminen ja teen syntiä ja väärin perhettäni kohtaan. Sitten ymmärsin, että tappaminen on synti ja että meidän täytyy pitää huolta itsestämme. Löysin voiman, joka piti minut elämässä kiinni. Voi sanoa, että islam pelasti minut itsemurhalta.

Parikymppisenä Hassen alkoi löytää ihmisiä, jotka eivät ajatelleet, että homoseksuaalisuuden ja islamin välillä pitäisi olla jokin sovittamaton ristiriita.

– Käännekohta oli vuonna 2006, kun tapasin Ranskassa LudovicMohamed Zahedin, avoimesti homoseksuaalin imaamin. Aloin myös tavata muita LHBTIQ-muslimeita, jotka sanoivat, ettei tässä ole mitään väärää.

Nyt ajatus vihaisesta ja tuomitsevasta Jumalasta on Hassenille vieras. Hän ei usko, että Jumala vihaa ketään meistä.

– Yksi Jumalan monista nimistä on armo. Kuinka hän voisi olla sellainen, joka vihaa?

TUNISIASSA HASSEN joutui välillä selittelemään, että miten hän voi olla samanaikaisesti sekä uskontoaan harjoittava muslimi että homo.

Suomessa hän ei ole kokenut samaa.

– Nämä ovat asioita, joita ei voi erottaa. En voi valita vain toista. Olen syntynyt tällaiseksi.

– Uskon, että jokainen voi olla hyväksytty jokaisessa uskonnossa, mutta sen eteen pitää taistella. Sitä ei anneta ilmaiseksi. Kyse on myös vallasta ja valtasuhteista.

Esikuvilla ja sillä, kuinka moninaisena joukkona muslimit nähdään ja esitetään, on merkitystä varsinkin silloin, kun on nuori ja etsii itHassen toivoo, että jonakin päivänä myös Suomessa olisi moskeija, jonne seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voisivat tulla turvallisella mielellä.

seään. Muuten voi alkaa ajatella, että lannistavat sanat tai se yksipuolinen kuva, jonka näkee, on totta.

– Yksi asia, mitä en siedä, on se, että muslimit pannaan tiettyy laatikkoon. Imaami esimerkiksi johtaa rukousta, mutta ei hän ole johtaja tai kaikkien muslimien edustaja. Hänen puoleensa käännytään, kun on kysyttävää vaikka uskonnonharjoituksesta, mutta suhde Jumalaan on suora. Jokainen voi rukoilla ja kommunikoida Jumalan kanssa kuten haluaa. Emme tarvitse ihmisiä, jotka lannistavat, Hassen sanoo.

OLIPA KYSE SITTEN kristillisistä kirkoista tai muslimiyhteisöistä, uskonnot ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat yhä arka aihe. Monissa muslimienemmistöisissä maissa homoseksuaalisuus on myös laissa kielletty. Niissäkin maissa, joissa homoseksuaalisuus ei ole kielletty, se voi olla tabu.

Muutosta on kuitenkin ilmassa.

Ainakin Pariisissa, Torontossa, Kapkaupungissa ja Berliinissä on LHBTIQ-inklusiiviset moskeijat.

Viime keväänä Lontoossa oli tarkoitus järjestää ensimmäinen muslimi-Pride, mutta tapahtuma jouduttiin siirtämään koronavirustilanteen vuoksi.

Suomessa vaikuttaa nyt BuraQ ja Wasla-kollektiivi. Sen Islamia queeristi -hanke tuo esiin sateenkaarimuslimeiden näkökulmaa ja islamin moninaisuutta muun muassa taiteen ja median keinoin.

Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

Entä mitä tapahtuu, jos avoimesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva menee moskeijaan Helsingissä?

– Moskeijat ovat yhä heteronormatiivisia paikkoja, joissa miehet ja naiset istuvat erillään. Yhteisöillä on todennäköisesti hyvin stereotyyppinen käsitys siitä, miltä miehet ja naiset näyttävät ja kuinka he käyttäytyvät. Jos ei täytä näitä normeja, saattaa tuntea olonsa turvattomaksi. Tapa, jolla imaamit puhuvat, ei myöskään ole sensitiivinen.

Hassen toivoo, että tulevaisuudessa Suomessa olisi LHBTIQinklusiivinen moskeija, paikka jonne sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat voisivat tulla turvallisin mielin. Se voisi toimia ikään kuin pop up -periaatteella.

– Liikkuvaa moskeijaa ei ole vielä missään maassa, mutta sellainen olisi täysin mahdollinen.

Se on vain ajan kysymys, Hassen sanoo. ■

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Vapaita asuntoja Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa sekä Kettutien palvelutalossa Herttoniemessä.

Tiedustelut ja hakemukset: asiakasneuvoja Sanna Berg p. 050 3211 809 sanna.berg@helykodit.fi Tutustu kotisivuihimme: www.helykodit.fi, www.kettutie.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

11

DETRIA OY

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Jokin minussa huutaa tilaa Syvät elämänmuutokset ovat usein hitaita.

Ex-kiinteistövälittäjä, pappi ja juristi kertovat, miten heidän on käynyt.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA, PIHLA TIIHONEN JA NINA RIUTTA KUVAT VILJA HARALA

S

erkku tulee uskoon, naapuri jättää bisneksensä ja ryhtyy meditaatio-opettajaksi ja julkkis kertoo iltapäivälehdessä löytäneen vihdoin todellisen itsensä. Ulkopuolisen silmiin moiset mullistukset voivat näyttää äkkinäisiltä elämänmuutoksilta, mutta niin on harvoin.

– Todelliset syvät muutokset ovat useimmiten hitaita.

Ennen kuin radikaalilta näyttävä muutos tulee näkyviin, taustalla on usein tapahtunut hidasta kypsymistä ja psyykkistä työtä, sanoo pappi, hengellinen ohjaaja ja psykoterapeutti Jussi Holopainen.

– Sama pätee myös yhteiskunnalliseen muutokseen.

Miksi ihmiset kaipaavat radikaaleja elämänmuutoksia? Holopaisen mukaan kyse on usein siitä, että ihminen on elänyt liian yksipuolisesti.

– Jokin toinen puoli itsessä huutaa tilaa.

Holopainen ajattelee, että jokainen meistä kantaa kehdosta hautaan sisällään kehitystehtäviä. Ne avautuvat kahteen suuntaan.

Ensinnäkin itse kukin syntyy ja kasvaa tietynlaisessa perheessä ja yhteisössä. Ihmisen täytyy kuitenkin eriytyä omaksi itsekseen, löytää oma äänensä ja voimansa. Se ei ole kerralla hoidettava asia vaan tehtävä, joka kestää läpi elämän.

Toisekseen itse kunkin täytyy myös aina olla osa yhteisöä ja löytää oma paikkansa muiden joukossa.

– Joskus keski-iän paikkeilla ihmisen näkökulma usein vaihtuu niin, että oma ego, omat agendat ja oma maailmanvalloitus jäävät taka-alalle ja huomio kiinnittyy muihin. Ihminen siirtyy mahdollistamaan muiden kasvua ja elämää, Holopainen selittää.

Kaikkien kohdalla niin ei kuitenkaan tapahdu. Ihminen kohtaa lapsuudesta vanhuuteen erilaisia kriisejä, joihin voi jäädä jumiin.

– Silloin on pakko pysähtyä. Pitää miettiä, miksi minä ahdistun ja miksi tämä ei tunnu riittävältä. Siinä kohdassa moni löytää yhteyden henkiseen tai hengelliseen puoleen elämässään.

Joillain ihmisillä kriisi avaa elämän entistä värikkäämpänä ja avarampana. Toiset käpertyvät ja kyynistyvät. Holopaisen mukaan ratkaisevaa on usein se, yrittääkö ihminen selviytyä kriisistään nopealla väistöliikkeellä vai suostuuko hän hitaampaan ja syvempään muutokseen, joka on usein kivulias.

Lopulta kyse on siitä, kumpi ahdistaa enemmän: muutos vai paikoilleen jääminen.

– Muutos kysyy luottamusta. Pitää luopua turvallisuudesta ja myöntää, että minä en tiedä.

Holopaisen mukaan on tärkeää ymmärtää, että elämä on jatkuvaa liikettä: muutosta, kasvua ja irtautumista.

– Yleensä ihmisen ajatukset, tottumukset ja asenteet muuttuvat hitaimmin. Joskus muutos on jo tapahtunut, ja ihminen tiedostaa vasta myöhemmin, että hei, minähän olen muuttunut.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

13

Mikä ei kasva, se kuolee Roni Arvonen, 28, jätti menestyvän uran arvokiinteistöjen välittäjänä. Häntä alkoi kiinnostaa henkinen kasvu.

I

iiiiiiiiiiiiii! Roni Arvosen rannekello hä­ lyttää joka tasatunti. Silloin hän pysähtyy ajattelemaan, mihin käytti edelliset kuusi­ kymmentä minuuttia.

– Olen taas tunnin lähempänä kuole­ maa.

Kello on muovirannekkeinen ”29 euron Ca­ sio”, koska se ranteessa on mukava punnertaa.

Kiinteistövälittäjänä Arvonen katsoi ajan Rolexis­ ta ja ajoi asiakkaiden luokse Teslalla, jonka rekis­ terinumero oli RON-1.

– Ne olivat markkinointityökaluja. Panostin kantakaupungin premium­asuntoihin. Niiden omistajilla oli myös kalliit autot ja kellot.

Arvonen miettii hetken ja jatkaa: – Itken mieluummin Mercedeksessä kuin Nis­ sanissa, mutta jos joka tapauksessa itkettää, niin mitä väliä auton hienoudella on? Nuorena miehe­ nä minulla oli hirveä halu näyttää, että katsokaa, onnistuin! Yritin täyttää sisäistä tyhjyyttäni ulkoi­ sella materialla, mutta ei sellainen toimi.

Nyt Arvonen on 28­vuotias. Tesla on myyty. Si­ sustussuunnittelijan stailaaman lauttasaarelais­ kaksion seinään nojaa nykyinen kulkupeli, riisut­ tu fiksipyörä.

MILJOONAKÄMPPÄ KAUPAKSI. Kunnon komissi­ ot omalle tilille. Sisällä ei liikahda mikään.

Siltä Roni Arvosesta tuntui ennen kuin hän lo­ petti kiinteistönvälittäjän työt viime keväänä. Ke­ sällä hän julkisti asian somekanavissaan ja vastai­ li uteliaille Instagramissa: Seuraaja: ”Paloitko loppuun?” Arvonen: ”Nope. Meditointi, raskas puntti, puhdas syömi­ nen ja reilu uni pitää burnikset loitolla. Toki, re­ hellisesti, väsynyt olin ja pientä uupumusta.”

– Kollegat pitivät hulluna, kun lopetin, vaik­ ka parhaat vuodet välittäjänä olisivat olleet vie­ lä edessä. Jos voisin itse päättää, pitäisin kiinteis­ tönvälitystä edelleen merkityksellisenä asiana.

Mutta kun työstä lähtee merkitys, se alkaa kuris­ taa.

Kolmen kiinteistönvälitysvuoden jälkeen työ alkoi muuttua itseään toistavaksi suorittamiseksi.

– Kasvu on minulle tärkeä arvo. Se mikä ei kas­ va, kuolee. Katso vaikka luontoa.

Työaamuina Arvonen heräsi aamuviideltä, kä­ vi salilla, luki tai kuunteli äänikirjaa ja aloitti sit­ ten työpäivän, joka päättyi iltakuuden ja ­yhdek­ sän välillä. Hän asetti itselleen tiukat tavoitteet, pyrki esimerkiksi vastaamaan asiakkaiden sähkö­ posteihin 90 sekunnissa.

– Minulla on vaativuuden tunnelukko. Tuntui huonolta, jos en tehnyt koko ajan jotain. Piirre puski eteenpäin liiketoiminnassa, mutta sen hin­ tana oli kyvyttömyys rentoutua. Kutakuinkin kai­

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Roni Arvosen lukulista Jari Ehrnrooth: Hyvintoiminta­ yhteiskunta Tommy Hellsten: Saat sen mistä luovut Jordan B. Peterson: 12 elämänohjetta – käsikirja kaaosta vastaan Jari Sarasvuo: Radiomonologit Kimmo Takanen: Tunne lukkosi – vapaudu tunteiden vallasta Echart Tolle: Läsnäolon voima – tie henkiseen heräämiseen

killa ystävilläni on sama tunnelukko. Moni on mi­ nua vanhempi ja menestynyt taloudellisesti to­ della hyvin.

Arvonen oppi arvostamaan kovaa työntekoa jo kolmivuotiaana. Perunanviljelijäisä maksoi esi­ koispojalleen kivistä, jotka tämä perkasi viljelyk­ siltä. Arvonen nautti tienaamistaan kolikoista.

Hän halusi myös voittaa pikkuveljensä, aina.

TUNTEET TUNKIVAT yllättäen voimalla pintaan, kun Roni Arvonen jätti työnsä.

– Pelotti. Mietin, kuka minä nyt olen, kun en enää kirjoita sopimuksia pankissa. Ihmiset pitä­ vät itsensä kiireisinä tunteakseen olevansa tär­ keitä. Nykyään tykkään välillä olla tekemättä mi­ tään.

Arvosen mielestä tunteiden käsittely on lo­ pulta yhtä yksinkertaista kuin se, että syö par­ sakaalia eikä sirkusaakkosia. Kyse on itse­ kurista.

– Istun tunteen kanssa ja hyväksyn sen, niin paskalta kuin tunne tuntuukin. En ota käteen puhelinta tai viinipulloa. En peitä tunnetta mil­ lään addiktiolla tai nautinnolla. Lopulta olo hel­ pottaa.

Hedonistisiin nautintoihin kannattaa Arvosen mielestä suhtautua varovasti. Hän saattaa juoda alkoholia juhliakseen ystävien kanssa, mutta ei koskaan yksin sydänsuruihin.

”

Istun tunteen kanssa ja hyväksyn sen, niin paskalta kuin se tuntuukin.

RONI ARVONEN

– Nautinnot eivät tuo aitoa iloa, mutta ilo voi olla myös nautinto. Esimerkiksi brasilialainen ju­ jutsu on minulle molempia. Jujutsu virittää pään primitiiviseen tilaan. Liskoaivot taistelevat py­ syäkseen hengissä ja päästääkseen toisen päivil­ tä. Se on tosi meditatiivista.

Myös ”fyysisen kirjan” lukeminen antaa Ar­ voselle meditatiivisen läsnäolon tunteen. En­ nen hän kuunteli lähinnä äänikirjoja samal­ la kun teki muuta. Arvoselle tärkeitä ajattelijoi­ ta ovat esimerkiksi Jari Sarasvuo ja Tommy Hellsten.

Arvonen meditoi lyhyesti useita kertoja päi­ vässä. Ennen hän istui hengittämässä kaksikym­ mentä minuuttia aamukahvin jälkeen, mutta hyl­ käsi tavan suorittamisena.

– Istun paikallani, pidän selän suorana ja hen­ gitän. Ei siihen muuta tarvita. Minulla ei ole sa­ noja sille, kun sisäinen tila aukeaa. Se täytyy it­ se kokea.

Arvonen kokee olevansa hengellinen, mutta ei uskonnollinen.

Sääntöihin sitoutuminen toikin vapauden Kun Katri Kuusikallio irtautui esikoislestadiolaisesta liikkeestä, hän ajatteli, ettei enää rupea elämään toisten sääntöjen mukaan. Sitten hän tutustui fransiskaaneihin.

Katri Kuusikallion lukulista

KIINTEÄ KATSE, valkeat hampaat, keskivertoa lyhyempi mitta, päivettynyt iho ja erottuvat li­ hakset. Roni Arvonen näyttää hyvinvoivalta, ja varsin nuorelta. Kiinteistönvälittäjänä hän oppi pyytämään parturilta vanhentavaa hius­ mallia.

– Papereita kysyttiin viimeksi eilen, kun hain alkoholia K-Supermarketista.

Arvonen ajattelee vanhenemista joka päivä.

Hän pyrkii tekemään asioita, joiden ansiosta on kymmenen vuoden päästä ”joka ikisellä tavalla parempi versio” itsestään.

– Uskon, että näytän tänään nynnyltä verrat­ tuna siihen, millainen olen 38­vuotiaana. Minus­ ta mies on sitä terveempi, mitä enemmän hänel­ lä on lihasmassaa.

Arvonen urheilee lähes päivittäin. Hän he­ rää useimmiten kello 5.55 ja aloittaa 10 minuuttia myöhemmin treenit naapurin miehen kanssa ta­ loyhtiön salilla.

Arvonen pukee toisinaan painoliivit ennen kuin aloittaa punnertamisen, kyykyt, leuanvedot ja juoksun. Hän jakaa treeninsä, niihin liittyvän filosofiansa ja rasvaprosenttinsa (5,7) Twitterissä, jossa Arvosella on yli 4 500 seuraajaa. Hän suo­ mii siellä velton lihan lisäksi esimerkiksi vasem­ mistolaisia, nykyfeministejä, valkoposkihanhia ja hyvesignalointia.

– Twitter merkitsee minulle kansalaiskeskus­ telun herättämistä ja viihdettä. Ihmiset päättävät itse avata Twitterin ja lukea kirjoituksiani. Am­ mun välillä ohi, mutta en pyytele twiittejäni an­ teeksi. Jos joku loukkaantuu, kyse on hänen tun­ teestaan, josta hän on itse vastuussa. En pyri sa­ tuttamaan ketään.

ROLEX ODOTTAA laatikossaan, hyvin puhdistetut ja lankatut kengät lesteissään, kolmiosaiset pu­ vut vaatekaapissa.

Kauppatieteiden maisteri ja ex­kiinteistönvälit­ täjä Roni Arvonen näkee itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä ja ammattisijoittajana.

– Raha on tärkeää, mutta auttaminen on vielä tärkeämpää. Menestyvä yrittäjä auttaa muita työl­ listämällä ja maksamalla veroja. Olen myös lah­ joittanut lasten ja nuorten hyväksi.

Arvonen on tyytyväinen siihen, että eläkkeel­ le jääminen on hänelle taloudellisesti mahdollis­ ta jo lähitulevaisuudessa, vaikka hän ei eläkkeel­ le haluakaan.

– Painan täysillä varmaan vielä kahdeksan­ kymppisenäkin. Tulevaisuudensuunnitelmani ovat selkeät, ja olen niistä innoissani.

Enempää hän ei kerro.

The Illustrated Life of St. Francis (Italiasta ostettu kuvitettu kirja, joka esittelee Franciscuksen elämänvaiheet ja häneen liittyviä legendoja) Henri J.M. Nouwen: Läpi pimeän yön Richard Rohr: Muutos alkaa meistä Patrik Hagman: Vastarintausko

L

upaan asettaa ehtoollisen keskeiselle paikalle elämässäni.” ”Lupaan joka päivä tutkia elämää­ ni Kristuksen opetusten valossa.” ”Lupaan käyttää joka päivä vähin­ tään 15 minuuttia yhtämittaiseen ru­ koukseen tai mietiskelyyn.”

Nämä ovat kolme ensimmäistä. Näiden lisäksi Katri Kuusikallio on lupautunut noudattamaan kuutta muutakin elämänsäännön kohtaa. ”Lupaan palvella Jumalaa kaikessa siinä, mitä teen, ja kaikella sillä, mitä omistan.”

”Lupaan antaa Jumalan käyttöön yhteiskun­ nallisen asemani, työni ja velvollisuuteni kaikkia niitä kohtaan, joiden kanssa elän.”

Kuulostaa vaativalta.

Kuusikallio on luterilaisen kirkon pappi ja fransiskaanisen kolmannen sääntökunnan jäsen.

Säännöt liittyvät jälkimmäiseen.

– Elämänsääntö muokataan kunkin ihmisen elämäntilanteeseen sopivaksi. Vuoden vä­ lein uudistamme lupauksemme, ja silloin katsotaan, mennäänkö samoilla säännöil­ lä vai muutetaanko jotain, hän selittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

15

Kymmenisen vuotta sitten Kuusikallio osallistui hengellisen ohjauksen ryhmään, jossa puhuttiin fransiskaanisuudesta. Sana viittaa 1100–1200-luvuilla eläneeseen saarnamieheen Franciscus Assisilaiseen, joka hylkäsi yltäkylläisen elämän ja kannusti yksinkertaisuuteen, köyhyyteen, luonnon kunnioittamiseen ja Jumalaan luottamiseen. Hänestä tuli yksi läntisen kristikunnan rakastetuimmista opettajista.

Franciscus perusti myös sääntökunnan. Katolisen ja anglikaanikirkon sisällä toimii edelleen useita sääntökuntia, joiden jäsenet sitoutuvat elämään elämänsääntönsä mukaisesti.

NUORUUTENSA Katri Kuusikallio eli kovin erilaisten sääntöjen alaisuudessa, esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Hänen isänsä suku oli kuulunut polvesta toiseen tähän lestadiolaisuuden haaraan. Isä oli etääntynyt yhteisöstä, mutta palasi sen piiriin Katrin ollessa lapsi. Tuolloin perheen elämänmeno muuttui.

– Vanhempani halusivat noudattaa kaikkia saarnaajien sääntöjä hyvin tarkasti. Esimerkiksi minä käytin hametta ja huivia koulussakin.

Vaikka esikoislestadiolaiset kuuluvat luterilaiseen kirkkoon, liikkeen opetuksen mukaan vain sen piirissä olevat ihmiset pelastuvat. Kuusikalliota järkytti ajatus, että esimerkiksi liikkeen ulkopuolella eläneet äidin puolen isovanhemmat joutuisivat kadotukseen.

Kuusikallion lapsuus oli ristiriitainen. Elämän mittaan kasautunut ahdistus alkoi paisua, kun hän meni naimisiin ja sai omat lapsensa parikymppisenä. Hän alkoi kokea syvää pelkoa ja pahaa oloa.

– Saarnaajien mukaan paha olo kertoi siitä, että olin tehnyt syntiä, Kuusikallio kertoo.

Hän hakeutui psykoterapiaan, mitä pidettiin liikkeen piirissä syntinä. Sitäkään ei katsottu hyvällä, että hän alkoi opiskella teologiaa.

– Ahdistuin niin paljon, etten pystynyt enää menemään seuroihin. Meihin ei oltu enää yhteydessä, ja minulle sanottiin, että opiskelu on sekoittanut pääni.

Sittemmin Kuusikallio on miettinyt, kumpi tapahtui ensin: hylkäsikö hän esikoislestadiolaisen liikkeen vai hylkäsivätkö esikoislestadiolaiset hänet ja hänen perheensä?

– Nykyään ajattelen, että minut hylättiin ensin.

IRTAUDUTTUAAN nuoruutensa herätysliikkeestä Katri Kuusikallio eli hengellisesti kaoottisia vuosia. Välillä hän ajatteli, ettei Jumalaa ole. Välillä hän pelkäsi, että esikoislestadiolaisten helvettiopetus on sittenkin totta.

Kun myrsky alkoi tyyntyä, jaloilleen nousi nainen, joka halusi sitoutua.

– Sitouduin ensin luterilaiseen kirkkoon, Kuusikallio kertoo.

Sitten hän sitoutui pappeuteen ja sitten vielä fransiskaaneihin.

– Aluksi ajattelin, etten pysty elämään minkäänlaisten ulkoa annettujen sääntöjen mukaan.

Mutta niin vain kävi, että vuonna 2010 Kuusikallio lupasi, että pyrkisi noudattamaan fransiskaanisen elämänsäännön yhdeksää kohtaa.

– Nyt koen, että sitoutuminen tuokin elämääni vapautta ja energiaa. Ei tarvitse jatkuvasti olla valitsemassa, kuka olen ja minkälaista elämäni on, Kuusikallio sanoo.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

FRANSISKAANIRYHMÄSSÄ, johon Katri Kuusikallio kuuluu, on parikymmentä ihmistä. Kukaan ei valvo, miten muut noudattavat sääntöjä.

– Tämä on inspiroivaa, yhdenvertaista matkakumppanuuden jakamista, Kuusikallio kuvailee.

Hän ja muut fransut, kuten he porukkaansa kutsuvat, tapaavat säännöllisesti. Ryhmä rukoilee yhdessä, lukee hengellistä kirjallisuutta ja opettelee seuraamaan Kristusta Franciscuksen jalanjäljissä.

Kyse ei ole vain sisäisen maailman hiomisesta. Fransut kannustavat toisiaan tekemään maailmasta paremman paikan. Kuusikalliolle se tarkoittaa esimerkiksi ympäristöaktivismia. Hänelle ovat tulleet tärkeiksi monet sääntökunnan ohjeet kuten pyrkimys yksinkertaiseen elämään.

– Se tarkoittaa kohtuullisuutta. Kaiken kohdalla voi kysyä, voinko iloisesti luopua tästä.

Yksinkertaisuuden kaveri on vapaaehtoinen köyhyys. Se tarkoittaa Kuusikalliolle sitä, että hän on sitoutunut antamaan pois kaiken ylimääräisen ja käyttämään lahjojaan toisten hyväksi.

– Nämä ovat kilvoittelun ja inspiraation asioita, eivät pelastuskysymyksiä, Kuusikallio sanoo.

”

Nämä ovat kilvoittelun ja inspiraation asioita.

KATRI KUUSIKALLIO

TÄLLÄ HETKELLÄ Katri Kuusikallio työskentelee uskontojen välistä yhteistyötä tukevan USKOTfoorumin toiminnanjohtajana. Hän ajattelee, että kristinusko on mahtava uskonto.

– Franciscuksen toiminnan ytimessä oli innostus ja avoimuus kaikkea luotua kohtaan. Yritän itsekin olla avoin, mutta samalla säilyä aikuisena.

Aikuinen usko tarkoittaa Kuusikalliolle sitä, että kunkin uskonnon opetuksia pitää arvioida myös oman ymmärryksen valossa. Monessa uskonnollisessa yhteisössä on epätervettä vallankäyttöä, jollaiseen ei tulisi alistua.

– Aikuinen usko tarkoittaa myös sen hyväksymistä, että me synnymme erilaisiin perinteisiin, joissa kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Itse kunkin kannattaa miettiä, mitä omasta traditiostaan haluaa kantaa mukanaan ja mitä ei. Aikuinen elää rauhassa myös sen kanssa, että maailma on ristiriitainen eikä tule koskaan valmiiksi.

– Tiivistettynä aikuinen usko merkitsee sitä, että perimmiltään jokainen on vastuussa omasta elämästään Jumalalle, Kuusikallio sanoo.

Nämä näkökulmat uskoon ovat tukeneet Kuusikalliota myös hänen työssään USKOT-foorumissa. Järjestön toimintaan osallistuu kristittyjä, muslimeja, juutalaisia ja buddhalaisia. Kuusikalliolle, luterilaiselle papille, riittää ajatus, että Kristus on lunastanut koko luomakunnan.

– Minun tehtäväni on nähdä Kristus kaikissa ihmisissä. Minun ei tarvitse arvioida muita ihmisiä tai yrittää saada heitä ajattelemaan niin kuin minä. Meitä yhdistää syvä ihmisyys.

Ulos radikaalista jyrkkyydestä Lauri Vaihemäki kiersi konservatiivisia yhteisöjä, mutta löysi kodikseen avaran Tuomasmessun.

K

un Lauri Vaihemäki, 29, tuli uskoon 17 vuotta sitten, hän luki Raamatun kannesta kanteen. Eikä se siihen jäänyt: hän kertasi sen kahdesti ja luki lisäksi Uuden testamentin kuudesti.

– Uskonnon harjoittaminen Raamattua yksin kotona lukien ehkä vaikutti siihen, että uskostani tuli aika jyrkkää, hän toteaa.

Vaihemäki asui maalla, ja lähin kirkko oli kilometrien päässä.

Hän pääsi opiskelemaan oikeustiedettä ja muutti Helsinkiin, jossa elämä oli toisenlaista kuin kotiseudulla. Valinnanvaraa oli.

Vaihemäki löysi uuden kotiseurakunnan Vuosaaresta, Kansan Raamattuseuran, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen, helluntailaisuuden ja ekumeenisen raamattupiirin.

– Kun tapasin nykyisen puolisoni, raamattupiirissä ei hyväksytty sitä, että muutimme ennen avioliittoa yhteen asumaan. Tämä aiheutti jonkin sorttisen konfliktin, ja piiri loppui siihen.

Tapahtuman jälkeen Vaihemäki eli muutaman vuoden ilman hengellistä yhteisöä, mutta kaipasi sellaista.

– Osittain sattumalta ja osittain johdatuksen kautta päädyin Tuomasmessuun, jossa olen nyt käynyt jokusen vuoden hyvin tyytyväisenä.

– Tuomasmessussa yhdistyy kaksi asiaa: minulla on yhteisö enkä ainakaan suoranaisesti ole opillisesti heidän kanssaan eri mieltä. Siellä on helppo käydä, Vaihemäki sanoo ja huokaisee.

JUMALAN OLEMASSAOLOA Lauri Vaihemäki ei ole koskaan epäillyt, mutta hänen käsityksensä kristinuskon sisällöstä ovat vuosien varrella muuttuneet.

– Lähdin nuoruuden aika radikaaleista ja hyvinkin tiukoista näkemyksistä ja olen tullut nykyiseen huomattavasti liberaalimpaan uskonnon tulkintaan.

Vaihemäen lapsuudessa ja nuoruudessa maalla keskeiset yhteisöt olivat perhe ja kyläkoulu, eikä siellä useinkaan tavannut eri tavalla ajattelevia. Opiskeluaikana Vaihemäki oli Brysselissä töissä, ja siellä oli tilaisuuksia keskustella ja kuulla eri näkökulmia myös uskosta ja uskonnoista.

– Teini-ikäisenä olin vahvasti abortteja, avioeroja ja seksuaalivähemmistöjä vastaan. Ne olivat nuoren ihmisen hyvin radikaaleja mielipiteitä, ja niistä on tultu pitkä matka tähän päivään.

Työelämään jo siirtyneenä lakimiehenä Vaihemäkeä alkoi askarruttaa uskonnon ja yhteiskunnan suhde.

Iso ongelma luterilaisessa kirkossa on Vaihemäen mielestä se, että suurin osa kirkon jäsenistä on liberaaliin uskontokatsomukseen kallellaan, mutta liberaaliväki istuu kotona, ei käy kirkossa eikä jaksa osallistua yhteisöihin.

Hän toivoisi, että liberaalimmin ajattelevat olisivat myös valmiita tekemään jotakin oman näkemyksensä eteen.

– Konservatiivivähemmistön ääni kantaa paljon enemmän, koska se on valmis laittamaan aikaa, eforttia ja rahaa toimintaansa. Mutta niin sen tietysti pitääkin olla, että aktiivisesti osallistuvilla on vaikutusvaltaa.

Vaihemäki myöntää joskus kaipaavansa konservatiivisen uskonnäkemyksen selväpiirteisyyttä, mutta silti hän kokee nykyään olevansa lähempänä totuutta.

”

Minun tehtäväni ei ehkä kuitenkaan ole leikkiä inkvisiittoria.

LAURI VAIHEMÄKI

Lauri Vaihemäen lukulista C.S. Lewis: Paholaisen kirjeopisto Sir Terry Pratchett: Pienet jumalat Mika Waltari: Johannes Angelos

– Pitäisikö yhteiskunta järjestää uskonnon ympärille vai pitäisikö olla niin, että jokainen voisi harjoittaa uskontoaan niin kuin parhaimmaksi näkee?

Myös Raamattua Vaihemäki alkoi pohtia eri näkökulmista.

– Onko Raamattu kirjaimellista, muuttumatonta ja täydellistä Jumalan sanaa, vai onko se kenties vajavainen kertomus jostakin aidosta ja alkuperäisestä?

Tiukan näkemyksen höllentymiseen on Vaihemäen mukaan vaikuttanut tieto siitä, miten Raamattu on syntynyt, miten se on koottu ja miten sen sisällöstä ja käännöksistä on aikojen kuluessa väitelty.

– Nuorempana on helppo olla vanhurskas ja puritaani. Kun sitten huomaa, että on itse aika epätäydellinen, tulee armahtavaisemmaksi muita kohtaan. Minun tehtäväni ei ehkä kuitenkaan ole leikkiä inkvisiittoria tälle maailmalle.

LAURI VAIHEMÄKI on tosin huomannut konservatiivisessa uskossa kaksi ”miellyttävää koukkua”.

– Ensimmäinen on kokemus omasta oikeassa olemisesta: on kiva olla hyvä pahoja vastaan. Sitä tunnetta kaipaan aina silloin tällöin.

– Toinen koukku on se, että konservatiiveilla on hyvin vahvaa yhteisöllisyyttä.

– Uskon olevani enemmän oikeassa nyt kuin aikaisemmin. Olen käynyt paljon uskonnollisesti konservatiivisissa yhteisöissä ja itse valinnut, etten halua jäädä niihin.

Tuomasmessussa käy eri elämänvaiheessa olevia, eri-ikäisiä ja eri alojen ihmisiä. Vaihemäen iloksi yhteisössä oppii tuntemaan toisia seurakuntalaisia varsinkin, jos osallistuu vapaaehtoistoimintaan.

– Tuomasyhteisö on huomattavasti lähempänä alkuseurakunnan aitoa seurakuntayhteyttä kuin luterilaisen kirkon perusmessu. Yhteisön toiminnanjohtaja on pappi, joka tuntee seurakuntalaisensa ja jonka seurakuntalaiset tuntevat.

USKO ANTAA Lauri Vaihemäelle viitekehyksen selittää maailmaa. Usko toimii myös moraalisena kompassina pohdittaessa, mikä on hyvää ja arvokasta ja mitä pitäisi tavoitella.

– Totta kai usko on myös turvan lähde silloin, kun elämässä on vaikeampi vaihe. Ja kun näkee merkityksellisyyttä maailman kauneudessa tai universumin äärettömyydessä, usko tuo kiitollisuutta.

Vaihemäki sanoo, että hän olisi aivan toisenlainen henkilö, jos ei olisi uskossa.

– Ei-uskovat ajattelevat usein, että uskonto on kasa sääntöjä, tapoja ja rituaaleja, vaikka usko on kokonainen maailmakuva eli se, miten ihminen ymmärtää olemassaolonsa.

Vaihemäki allekirjoittaa teologi Paul Tillichin ajatuksen, ettei ole olemassa elämän osa-aluetta, johon uskonto ei jollain tavalla liittyisi.

– Uskonnon liittymistä kaikkeen on vaikea selittää ihmiselle, joka hahmottaa uskon ensisijaisesti moraalikoodistona tai poliittisen aatteen tai filosofian kaltaisena asiana. Niitä se ei missään nimessä ole. Usko on koko olemassaolon läpäisevä muutos. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

17

Salainen haave Suuri yleisö oppi tuntemaan Terhi Kokkosen muusikkona.

Hänen musiikkiuransa rinnalla on kuitenkin aina kulkenut kirjoittaminen ja unelma kirjasta.

P

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

arin vuoden ajan Terhi Kokkosella oli meneillään projekti, josta hän ei puolisoaan lukuun ottamatta hiiskunut kenellekään. Tämän salamyhkäisyyden lopputulos ilmestyi kirjakauppoihin elokuussa.

– En tiedä, mitä ihmiset kuvittelivat minun tekevän. He varmaan ajattelivat, että olen vain kadonnut jonnekin.

Kokkonen on toki kirjoittanut lähes aina, mutta kokonainen romaani, se oli uutta. Sellainen siitä kuitenkin syntyi, tiheätunnelmainen kertomus Lapissa lomailevasta pariskunnasta, Karosta ja Ristosta, jotka joutuvat auto-onnettomuuteen ja jäävät seudun ainoaan hotelliin toipumaan.

– Tarina alkoi elää mielessäni kuvina. Mietin aluksi, voisiko se olla elokuvan käsikirjoitus, mutta pian huomasin, että kirjoitankin proosaa.

Tarina valitsi itse muotonsa. Kun romaani lähti niin luontevasti syntymään, se oli sitten tehtävä, Kokkonen kertoo.

Romaanin kirjoittaminen sisälsi hienoja hetkiä, kauheita hetkiä ja sisäistä painia.

– Siinä joutui taistelemaan itsensä kanssa. Jokin puoli minussa yritti selvästi estää tämän tapahtumista, ja jouduin kamppailemaan sitä vastaan.

Kirjan vastaanotto jännitti, osittain myös siksi, että Kokkonen on alun perin tullut tunnetuksi ihan muunlaisista yhteyksistä. Esikoiskirjailijalle siitä voi olla sekä hyötyä että haittaa, että kasvot ja nimi ovat jo valmiiksi tutut.

– Varmistelin kustantamosta, että julkaisisittehan te varmasti tämän, vaikken olisi muuten tunnettu. Ei kirjan kirjoittamisesta todellakaan painetta puuttunut, Kokkonen toteaa.

HAAVE KIRJOITTAMISESTA ja jopa kirjailijuudesta välähteli Terhi Kokkosen mielessä jo lapsena ja nuorena.

– Koko lukioiän kirjoitin proosaa. Silti ajatus siitä, että kirjoittamista voisi vaikka opiskella jossakin, oli minulle täysin vieras. Kallion lukiossa kaikki kyllä tiesivät, miten opiskellaan näyttelijäksi, mutta kirjoittamisen opiskelusta ei puhuttu mitään.

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Lukion jälkeen Terhi Kokkonen haki ja pääsi opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon.

– On ehkä vähän outoa, että päädyin sinne.

Mielessäni ei todellakaan siintänyt papin ammatti, vaan olin menossa opettajankoulutusohjelmaan. Olin halunnut yliopistoon, ja kai teologinen oli helppo valinta, koska osa siitä tiedosta oli jo päässäni. Oli helppo valmistautua pääsykokeeseen.

Sillä, että kristinuskon maailma oli tuttu, Kokkonen viittaa perhetaustaansa. Hän on julkisuudessa kertonut saaneensa hyvin uskonnollisen kasvatuksen. Siitä, mitä se tarkoittaa, hän ei tahdo puhua enempää, koska samalla pitäisi avata myös muiden perheenjäsenten elämää.

Nykyään kristinusko kiinnostaa Kokkosta lähinnä siinä mielessä, miten se näkyy kulttuuriperinnössä.

”

Vetäytyneisyyteni ja yksin olemisen tarpeeni olivat romaania kirjoittaessa pelkkää plussaa, piirteitä, jotka mahdollistivat sen.

– En voi sanoa olevani kristitty. Edelleen saatan löytää itseni rukoilemasta, jos on oikein vakava paikka, mikä on oikeastaan hätkähdyttävää. Olen jättänyt Jumalalle jonkun takaportin auki, mutta en ole opettanut siitä lapselleni enkä väittäisi kenellekään muulle, että Jumala on olemassa. Uskontona kristinusko on saanut aikaan paljon hyvää, mutta myös pahaa, Kokkonen kiteyttää.

TERHI KOKKOSEN teologian opinnot keskeytyivät, kun Kallion lukiosta etäisesti tutut tyypit keksivät pyytää häntä laulajaksi tuoreeseen Ultra Bra -nimiseen yhtyeeseen. Aluksi Kokkonen kieltäytyi. Lukioajat ja niihin liittyvät sosiaaliset ympyrät olivat jo taaksejäänyttä elämää, eikä hän ollut edes kuulunut yhtyeen perustaneeseen porukkaan lukiossa, sillä oli hieman heitä nuorempi. Musiikkikaan ei ollut oikein missään roolissa silloisessa elämäntilanteessa.

– Olin lopettanut kaiken musiikinharrastamisen. Lapsena ja nuorena olin musiikkiluokalla, soitin viulua ja lauloin kuorossa, mutta ei musiikki ollut minulle se kaikista rakkain ja ihanin juttu. Missään nimessä en ollut ajatellut, että musiikista voisi tulla minulle ura.

Ultra Bra singahti nopeasti suursuosioon ja oli osa Kokkosen elämää 21-vuotiaasta 27-vuotiaaksi. Noina vuosina Kokkonen oppi nauttimaan esiintymisestä ja koki ensimmäistä kertaa kuuluvansa johonkin isompaan ryhmään,

Kuka?

Terhi Kokkonen, 46, on muusikko ja esikoiskirjailija. Asuu Helsingissä puolisonsa, poikansa ja koiran kanssa.

Mitä?

Esikoisromaani Rajamaa (Otava) ilmestyi elokuussa ja on ehdolla Helsingin Sanomien esikoisromaanipalkinnon saajaksi.

Motto Älä oleta.

jatkoi maisteriopintoihin Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselle, opiskelemaan käsikirjoittamista ja leikkaamista.

Terhi Kokkonen itse näkee, että hän on ihminen, jota kiinnostavat monenlaiset asiat.

– Ulospäin voi näyttää siltä, että olenpas uskaltanut tehdä monenlaista, mutta ei se tunnu siltä. Musiikki on ollut elämässäni keskeistä ammatillisesti, ja sen lisäksi olen opiskellut kirjoittamista.

– Esimerkiksi kiinnostukseni leikkaamiseen lähti siitä, kun teimme itse Scandinavian Music Groupin musiikkivideoita. Huomasin, että tämähän on niin hauskaa, etten halua lopettaa. Otin leikkaamisen Aalto-yliopistossa sitten sivuaineekseni.

Varsinkin tässä elämänvaiheessa itsensä määrittely tuntuu turhalta. Ei silläkään ole Kokkoselle väliä, miten muut hänet ammatillisesti mieltävät.

– Niin kauan kun pystyn elättämään lapseni ja itseni ja pystyn perustelemaan itselleni, miksi teen jotakin, se riittää. Kaikkihan me teemme elämässämme monenlaisia asioita. Monen asian tekeminen nähdään silti usein haahuiluna tai jonain renessanssi-ihmisyytenä.

Terhi Kokkonen on kirjoittanut koko elämänsä ajan lukuun ottamatta Ultra Bra -vuosia.

jossa toki varsinkin myöhemmässä vaiheessa oli myös omat ongelmansa. Suuren yhtyeen hyvä puoli oli kuitenkin se, että kaikki suosio ja sen tuomat lieveilmiöt pystyttiin ottamaan vastaan yhdessä ja huomio jakautui.

Kun Ultra Bra vuonna 2001 lopetti toimintansa, se ei Kokkosta haitannut. Seuraavana vuonna syntyi Scandinavian Music Group.

Uuden bändin myötä Kokkonen alkoi taas kirjoittaa. Suurin osa Scandinavian Music Groupin kappaleiden sanoituksista on hänen käsialaansa.

– Aluksi teimme sanoituksia bändin kanssa yhdessä, mutta aika pian tehtävä lankesi minulle.

Jotkut sanoitukset ovat ammentaneet Terhi Kokkosen omasta elämästä.

– Jokin levy on omakohtaisempi kuin toinen, mutta kuulijan kannalta se on mielestäni aika epäoleellista, Kokkonen sanoo.

MONI TUNTEE Terhi Kokkosen ensisijaisesti muusikkona, mutta jo bändielämän aikana hän opiskeli Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa ja

TULEVAISUUDESSA Terhi Kokkonen aikoo jatkaa sekä musiikin tekemistä että kirjoittamista. Scandinavian Music Group on Kokkosen mukaan taas aktivoitunut. Myös proosan kirjoittaminen jatkuu, mutta mitä on tulossa, siitä Kokkonen ei vielä sano enempää.

Sen verran hän paljastaa, että romaanin kirjoittaminen, noin prosessina, sopii hänen luonteelleen. Siinä missä musiikin tekeminen on usein sosiaalista, kirjoittaminen on enimmäkseen yksinäistä puuhaa. Nämä kaksi puolta tasapainottavat ja täydentävät toisiaan.

– Vetäytyneisyyteni ja yksin olemisen tarpeeni olivat romaania kirjoittaessa pelkkää plussaa, piirteitä, jotka mahdollistivat sen. Se tuntui helpottavalta. Tiivis yhdessäolo muiden kanssa alkaa olla minulle yhä raskaampaa. Toki, kun saamme musiikin teon prosessin käyntiin, pystyn varmasti taas heittäytymään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kyllä minä musiikkiakin haluan vielä tehdä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

19

Ahkera, avulias ja Uhriutuva tai läheisriippuvainen marttyyri tekee muidenkin hommat ja odottaa sitten loputtomasti kiitosta. Hän ei anna toisten opetella hoitamaan asioitaan itse.

J

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

okainen heittäytyy joskus uhriksi: Miksi joudun aina tekemään kaiken? Te ette pärjäisi ilman minua!

On myös ihanaa saada tunnustusta ponnisteluluistaan ja tuntea olonsa korvaamattomaksi.

Nämä ovat kuitenkin aivan eri asioita kuin varsinainen marttyyrius.

– Marttyyrillä on huono itsetunto, minkä vuoksi hän tarvitsee jatkuvasti ympärilleen hurraajia sanomaan, että kaikki kaatuisi ilman sinua. Tyly määritelmä marttyyrille on piilonarsisti. Yhtä oikein on sanoa, että hän on hieno ja herkkä ihminen, joka pelkää ristiriitoja, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

Viljamaa kertoo lokakuussa julkaistussa kirjassaan Minä ja marttyyri (Atena), että uhrautuja ei osaa eikä uskalla sanoa suoraan, mitä haluaa. Sen sijaan hän huokailee, pyörittelee silmiään ja antaa ymmärtää, että muissa on vikaa.

– Marttyyri kasvattaa avuttomia läheisiä. Hän ei edes halua, että muut oppisivat taitaviksi ja vastuullisiksi asioiden hoitajiksi.

Lopulta marttyyri usein uupuu, ja iloton ilmapiiri leviää hänestä myös ympäröiviin ihmisiin. Kukaan ei voi hyvin perheessä, työpaikassa tai muussa yhteisössä, jota marttyyri ankeuttaa. Siksi marttyyrin passiivis-aggressiiviset manipulointitavat on tärkeä huomata.

– Marttyyri ei ota omaa osaansa vaan ajattelee, että kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat. Ajattelutapa on suurissa ikäluokissa huomattavasti yleisempi kuin milleniaalien keskuudessa, Viljamaa toteaa.

JO LAPSI SAATTAA ryhtyä marttyyriksi.

Näin käy Janne Viljamaan mukaan erityisen helposti introvertille, vetäytyvälle, ujolle tai herkälle pienelle ihmiselle, joka miettii paljon muiden tunteita.

Toistenkin lelujen kerääminen voi tuntua turvallisimmalta tavalta hakea huomiota ja tunnustusta.

– Tyttö työnnetään helposti hoivarooliin, ja häntä opetetaan uhrautumaan muiden puolesta. Kovaäänisten ja tilaa ottavien veljien kanssa elävällä

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

siskolla on erityisen suuri riski päätyä marttyyriksi, mutta myös herkästä pojasta voi kasvaa marttyyri.

Viljamaa painottaa vanhempien merkitystä.

– Jos lapsi tuntee itsensä ja mielipiteensä arvokkaiksi, hänen ei tarvitse kerätä kehuja hyvinvointinsa kustannuksella. Silloin omat rajat on helppo asettaa kaverisuhteissa ja myöhemmin niin seksissä kuin työpaikallakin.

”

Marttyyri ei ota omaa osaansa vaan ajattelee, että kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat.

SOSIAALIPSYKOLOGI JANNE VILJAMAA

On tärkeää oppia ilmaisemaan toiveensa ja olemaan eri mieltä muiden kanssa. Heikot viestintäkyvyt ja puutteelliset sosiaaliset taidot altistavat marttyyrin roolille.

Toinen marttyyrityyppi on Janne Viljamaan mukaan ankeusriippuvainen uhriutuja, joka saa eräänlaista masokistista nautintoa kärsimyksistään. Uhriutuja tekee selväksi, että muilla on ollut rakastavammat ja tukevammat vanhemmat, enemmän kavereita, tasokkaampi koulu, parempi puoliso, enemmän työmahdollisuuksia ja kiinnostavampi duuni.

On tyypillistä, että uhriutuja puhuu elämästään kuin hänellä itsellään ei olisi mitään valtaa sen yli.

Myös läheisriippuvainen ihminen voi olla marttyyri. Hän takertuu rakkaimpiinsa ja elää heidän kauttaan. Hän päätyy usein vanhemmaksi, auttamisammattiin, opettajaksi tai pomoksi.

Kuinka paljon uhriudut?

1. Onko sinut hylätty lapsena tai aikuisena?

2. Oletko kokenut epäoikeudenmukaisuutta?

3. Oletko pettynyt niin monesti, ettet uskalla luottaa muihin?

4. Koetko kärsineesi niin paljon, että et jaksa välittää toisten kärsimyksistä?

5. Tuntuuko, että elämäsi on vastoinkäymisten sarja?

6. Oletko usein kateellinen ihmisille, jotka näyttävät pärjäävän elämässä sinua paremmin, ovat rikkaampia tai nuorempia?

7. Mietitkö nukkumaan mennessäsi, mitä kaikkea jätit taas sanomatta?

8. Seuraatko omaa elämääsi kuin sivustakatsoja, jolle asiat vain tapahtuvat?

9. Otatko vastuun elämästäsi töissä ja kotona?

10.Näetkö itsesi muistakin näkökulmista kuin uhrina?

aivan sietämätön – Ongelmana on kaikkien miellyttäminen. Jos esimieheksi noussut kollega sanoo, että olen edelleen se sama Sirpa kuin ennenkin, hän ei pysty käskemään alaisiaan vaan venyy mieluummin itse. Kun pomo on myöhään töissä, eivät muutkaan uskalla lähteä kotiin, ja uupuminen uhkaa kaikkia, Viljamaa kuvaa.

Läheisriippuvainen saattaa paapoa lapsensa avuttomaksi tai kantaa alkoholistipuolisolle krapulajuomat samalla kun kritisoi tämän juomista. Usein läheisriippuvainen huoltaa toista jonkin sortin riippuvaista ja on samalla mahdollistamassa tämän riippuvuutta. Jos nimittäin toinen kasvaisikin vahvaksi ja pärjääväksi, läheisriippuvainen lakkaisi olemansa tälle korvaamaton.

Näin tunnistat marttyyrin 1. Marttyyri kiirehtii ensimmäisenä apuun.

2. Marttyyri viestii huokailemalla ja mököttämällä.

3. Marttyyri kaipaa loputtomasti kiitosta.

4. Marttyyri ei lepää eikä delegoi. Hän antaa ymmärtää, että muut eivät osaa hoitaa asioita kunnolla.

5. Monelle tulee marttyyrin lähellä epämääräisen epämukava ja syyllinen olo.

6. Marttyyri saattaa hymyillä ja myötäillä töissä ja kaataa kasautuneen ärtymyksen illalla perheensä niskaan.

7. Marttyyri näkee itsensä olosuhteiden uhrina.

Hän kieltäytyy ottamasta vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan.

8. Marttyyri kärsii usein psykosomaattisista ongelmista, kuten päänsärystä, vatsavaivoista ja unettomuudesta.

9. Marttyyri rypee itsesäälissä ja muistelee myös kaukaisessa menneisyydessä kokemiaan vääryyksiä.

10.Arvosteltuna marttyyri muuttuu herkästi aggressiiviseksi. Hän uskoo aidosti tekevänsä muille hyvää.

RUUHKAVUODET ALTISTAVAT omien tarpeiden laiminlyönnille. Kakkavaippaarkea kotona pyörittävä saattaa tuntea olonsa marttyyriksi, kun oma ruoka jäähtyy sotkuisessa keittiössä samaan aikaan, kun puoliso nauttii työlounasta kollegoiden kanssa ravintolassa.

Tilanne on kuitenkin väliaikainen.

Janne Viljamaa on tavannut useita naisia, jotka ovat saaneet viisikymppisenä mittansa täyteen marttyyrin roolista.

– Sukupuolet lähentyvät vaihdevuosien jälkeen hormonaalisesti toisiaan.

Silloin moni nainen alkaa vaatia osaansa. Paikkansa ottavat vanhemmat naiset voisivat työpaikoilla kertoa nuoremmilleen, miten se tehdään, Viljamaa miettii.

Kommunikoinnin parantaminen, konkreettisiin asioihin keskittyminen ja turvallinen ilmapiiri auttavat irti marttyyrin roolista. On hyvä puhua minämuodossa ja vain omista kokemuksistaan toista syyttelemättä.

– Marttyyria voi pyytää kirjoittamaan viisi asiaa, jotka nyppivät. Sitten niille mietitään ratkaisuehdotukset ja ajankohta, jolloin tilanne tarkistetaan uudelleen.

On hyödyllistä pitäytyä selkeissä faktoissa. Kannattaa laskea työminuutit ja -suoritukset tai käytetyt eurot. Voi käydä ilmi, ettei uhriutuja olekaan oikeasti tehnyt aina kaikkea.

Jos itsessä on marttyyrin piirteitä, Viljamaa antaa selkeän harjoituksen.

– Ota tavoitteeksi ilmaista kerran päivässä mielipiteesi oikeassa tilanteessa ja asiaan liittyvien ihmisten kuullen. Aina, kun pystyt siihen, muutut vahvemmaksi. Seuraavalla kerralla suun avaaminen on jo vähän helpompaa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

21

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TIROLISTA TONAVAAN

MATERIA

K U V A E

SAARNOILLA KÄPÄLÄLAUTA

KISKOILLA

ELDORADO

ihmisistä

MARJANOPEITA LUKUJA

V Ä E T A

POLVESSA IKÄVÄ

NOUTAMISIA PERTSAN KAMU

kou- O luista

MEREN- KEHYS KULKIJOILLE

I

LAINEIDEN VERBI

A

S I S U S

MÄTÄ

LAULETTAVIA

P I T U

OODI

RAHAFIRMA HEPAN MENOA YLÖS

-KIVI

PARK- MUUTTAA KONEN ONKALOITA

AJOPELI LUOSTAREISSA

E

NIITTY VANKILOISTA

joka kerta

RUOANSULATUKSIIN SUUNTA

K E T O

NOPEASTI

A

TARUKUNINGAS

T

P.S.

RINNETALOSSA

-honka IKÄVÄN KYLMÄÄ

IRVIVARTOA

K E L O

K A L S E U S O R A T

ÄÄNEKKÄÄSTI ITKEVIÄ MYYTTI

ETEISTILA A

WISKARI

A

KIIREEN TAKIA NIMMARILLA

VIPINÄ VEIKATA

MULLAN ALTA

O R A S

sateen A ääni

MAIDEN VÄLILLÄ

-MÖKKI

K

R A J A

P A L A

I

S

TILINPÄÄTÖKSESSÄ

A

EI KOKONAAN

-1.

A

-SIMPUKKA

S

S T R E S S I MONESTI SUOMEN HISTORIAA

ANNOK- S SIA

R A T T O

JATKU- A VASTI

ISO ALUE

A

T U L I

U S E I N

S U T I N A

VIRTAISA

HAMEISSA

ISKEE MAAHANKIN

N

KUITTI

A T S I T

sijaita A

ANKEITAKIN

O

V U O L A S

L A T I

A R T T U

U L A

JUHLATILAI- N SUUS

U L V O J A T

L E U K A

HUPI

L

P U H T A A T

T U K E A

T U V A T

T I E T

EDELTÄVÄ

T A I G A

M O P O

D A A M I

PIRTTEJÄ

R E T I

U R O S M E T S O

POHJALTA

M A T T O

A L A P I H A

OSAVALTIO

V A I H T A A

S U O L I S T O T

K A S T E L U A

SIISTIT PÄÄNSÄRKY

L I P L A T T A A

LIKI LUUMÄKEÄ

HAVUMETSÄÄ NAAPURISSA

M O N E T A

K A U P I T E L L A A I N A

SYVENTYÄ

P E R U S

P U R S I S E U R A O

ANKKUROINTIIN

N A U R A A

A A R I A T M

S A M U

K L A A N I T

N A A M I O T

L A H O

HABER

K U T S U

T E R T T U

H A E N N A T K I L U

VAATII USEIN VASTAUKSEN ARVOMERKKI

M A N N A T

N I V E L

U K K I

YHTEISÖJÄ -PAINI

O N N E N M A A S

TAIVAASTA SATANEITA VOI PITSAN

R A T I K A T

A I H E E T

K A I N O

-1.

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

kartasto

pelkästään

PIKALUISTELU

L A J I

H E L M A T

A A S I A

A A T E

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Valaiskaa korkeat kirkontornit HELSINGIN SILUETTI on mereltä kaunis. Kirkkojen tornit kohoavat korkeimpina kattojen yllä. Iltaisin syttyvät valot, joita on kiva käydä katsomassa iltakävelyillä esimerkiksi Itä-Helsingin rannoilla tai saarista ja mereltä käsin.

Mutta miksi Tuomiokirkon upea korkein kupoli on pimeä, samoin muut korkeat kirkontornit? Valaistuina ne olisivat kauempaakin katsoen hienoja ja toisivat iloa ja lohtua pimeisiin öihin ja iltoihin.

Hannu Korhonen

Onko syntymättömällä ihmisoikeudet?

JOS KANSALAISALOITE pelkästään naisen tahdon riittämisestä raskauden keskeytykseen toteutuu, se tulee olemaan räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että Suomi tarvitsee enemmän syntyvyyttä.

Toivottavaa on, että monet tahot maassamme ja luonnollisesti kansanedustajat ymmärtävät mahdollisen lainmuutoksen negatiivisen vaikutuksen.

Kiperä eettinen kysymys on myös ihmisoikeuksien kaventaminen pelkästään naisen oikeudeksi. Luovutaanko Suomessa syntymättömän lapsen suojelusta? Mikä on seuraava ihmisryhmä, joka ei heikkoutensa vuoksi pysty puolustamaan itseään ja joka koetaan tarpeettomaksi?

Tuija Ypyä

Väkivallattomuus kuuluu kristinuskoon VUORISAARNASTA kertovassa artikkelissa ”Olkaa siis täydellisiä” kirjoitettiin, että kirkon uskossa ja opetuksessa Jeesuksen vuorisaarna vaimeni pitkäksi aikaa, kun kristinuskosta tuli osa maallista valtakoneistoa (K&k 13.8.).

Kirkon varhaisina vuosisatoina Jeesuksen kehotusta väkivallattomuuteen noudatettiin laajasti muun muassa kieltäytymällä aseista, mutta jo 300-luvun jälkeen kristityistä tulikin niitä, jotka käyttivät yhteiskunnassa valtaa ja kävivät sotia.

Meillä Suomessakin julistetaan joulurauhaa soittamalla marssi, jonka sanojen mukaan ”Suomi voimissaan” voi ihmisten verellä ”peittää maan”.

Kuitenkin Jeesus Kristus syntyi tuomaan rauhan maailmaan kaikille kansoille. Heräämällä kuolleista hän teki aseet tarpeettomiksi.

Vuorisaarna-artikkelissa kirjoitetaan Uuden testamentin eksegetiikasta eli selitysopista tehdystä väitöstutkimuksesta. En kyllä ihan ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Mutta sen ymmärrän, että jos kaikki kristityt kieltäytyvät aseista, maailma varmaan muuttuu paremmaksi.

Mirja Grunwald Helsinki

Kolehti korttimaksulla TUSKIN OLEN ainoa kirkossakävijä, joka kirkkoon lähtiessä harmittelee, mistä taas löytäisi sopivaa käteistä kolehtia varten. Käteisen käyttö vähenee koko ajan, ja erityisesti näin

yhteys myös korona-aikana. Moni väsyy turhaan soitteluun. Joskus yksikin soitto voi olla kovan työn takana. Siinäpä on seurakunnille mietittävää korona-ajan jatkuessa. Seurakuntalaisia ei saisi jättää oman onnensa nojaan.

Kulkutauti vaivanamme SUOMALAISIA VAIVAA kulkutauti. Aina pitää kulkea maailmalla saastuttamassa, niin kuin nykyään sanotaan.

Joku on sanonut, että matkailu avartaa. Kuinka monta matkaa on tehtävä, että avartuu huomaamaan, ettei pääse mihinkään.

Aina vaan on maapallolla.

H.M.O. Tähtinen vanhan liiton mies

korona-aikana suositellaan sen käytön välttämistä.

Siksi ihmettelenkin, kuinka vieläkään ei ole keksitty mahdollisuutta hoitaa kolehti korttimaksuna.

Seurakunnassamme tosin kokeiltiin korttimaksua, mutta laitteen toimintavarmuus osoittautui heikoksi ja ylläpito kalliiksi.

En silti oikein jaksa uskoa, että mitään ratkaisua ei olisi tähän päivään mennessä keksitty, jos olisi tosissaan yritetty. Onko kyse kirkon henkisestä laiskuudesta?

Tuttavani eräästä vapaasta suunnasta kertoi, että siellä screenille tulee QR-koodi isona, ja kännykällä voi sojottaa sinnepäin. QR-koodeja on myös seinillä, ja lisäksi ilmoitetaan Mobile Payn numero. Monet maksavat jo sillä. Järjestely vaatii oman luottokortin tietojen syötön sovellukseen.

Tästä voisi hyvin lähteä liikkeelle.

Jukka Tuominen Pitäjänmäen seurakunta, Helsinki

Sain tukea seurakunnasta TUULIKKI VUORINEN kirjoitti osuvasti kirkon toimista korona-aikana (K&k 22.10.). Keväällä kirkko otti tai ainakin yritti ottaa yhteyttä iäkkäimpiin seurakunnan jäseniin. Ei se ihan onnistunut. Kirkkoon kuuluu myös nuorempia jäseniä, joihin seurakunta ei ollut lainkaan yhteydessä, vaikka olisi ollut tarvetta.

Minä tunsin suurta yksinäisyyttä alkukesästä. Avun saaminen oli vaikeaa, varsinkin Vantaan kaupungilta, mistä en apua saanut lainkaan. Mutkan eli Vantaankosken seurakunnan kautta sain yhteyden omaan Hakunilan seurakuntaani.

Olen iloinen, että olen seurakunnan jäsen. Sain mielenrauhan, kun puhuin kesän ajan pastori Tiina Palmun kanssa. Suuret kiitokset hänelle.

Sen tästä opin, että omaan seurakuntaan pitäisi saada helpommin

Marja-Helena Mäkelä

Kirjoituspyyntö leskien kokemuksista OPISKELEN TEOLOGIAA Helsingin yliopistossa. Olen tekemässä tutkimusta leskien kokemuksista puolison saattohoitoajasta. Työssäni sairaanhoitajana minua ovat koskettaneet saattohoidossa olevat ihmiset ja heidän läheisensä.

Tutkimusta varten pyydän Sinua, joka olet menettänyt puolisosi alle viisi vuotta sitten, kirjoittamaan vapaamuotoisesti siitä, kuinka olet selvinnyt saattohoitoajasta. Mitkä asiat auttoivat selviytymään? Koitko myönteisiä tunteita saattohoidon aikana?

Tutkimustani varten minun olisi hyvä saada tietää seuraavat taustatiedot: ikä, sukupuoli, uskonnollinen yhteisö, johon kuulut, milloin puolisosi haudattiin. Minkä mittainen liitto teillä oli ja mitä muuta voit kertoa parisuhteestanne?

Käsittelen tietojasi ehdottoman luottamuksellisesti ja käytän kirjoituksia ainoastaan tutkimusaineistona. Kirjoittamalla tarinasi Sinulla on mahdollisuus olla osallisena saattohoidon kehittämisessä.

Minna Ohlis minna.ohlis@helsinki.fi

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

23

Hautauspalveluja

Kiinteistövälitystä

HAUTAKIVET

TOTEUTAN ASUNTOUNELMASI

Hautojen hallintaoikeus päättyy

asiantuntevasti ja luotettavasti

Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2021 lopussa.

KRISTA MALMIVAARA 040 521 9263 | krista@bo.fi

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2021. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi kesäkuun 30. päivään 2022 mennessä tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi Ellette halua uudistaa sopimusta määräaikaan mennessä, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin ennen em. määräajan päättymistä.

Helsingin seurakuntayhtymä

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

hautakivityöt

09 628 398

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

AUTOTALLINOVI REMONTTI -kaipaako ovesi uusimista?

-Ryterna nosto-ovet -sähköiset avaajat Uudenmaan Ovi Oy Alpo Korsulainen, p. 050-3105065 alpo@uudenmaanovi.fi

Myydään n. 600 siv. kirja “Lue ja ihmettele”. Pyrkii mm. järkevästi todistamaan Jumalan olemassa olon. 28 euroa +läh. Puh. 0400 409263

Myydään kuivanmaan mökki Ylöjärven Latjalassa p. 0400 - 504 686 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Ostetaan asunto

Vuokrata halutaan

Haemme 90-120m2 perheasuntoa Kallio, Siltasaari, Töölö –akselilta.

Soita 0505364126

3xDI/KTM etsii 3mh, HKI kantakaup./ Itä-Esp. Max 2400e/kk. Siistejä, luotettavia. Puh 0400417885

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokunt.

Ei välityskuluja. 0405797397 Elmer

Vuokralle tarjotaan

Remontoitava yksiö pk-seudulta hyvien kulkuyhteyksien varrelta.Kaiken kuntoiset huomioidaan. P. 044 095 8297

Henkilöautojen talvisäilytystä.

24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Hammashoitoa

Siivouspalveluja

EHT HEIDI L E VA N D E R

Kysy lisää: 040 778 5212

www.erikoishammasteknikko.net • • • •

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun MyÜs kotikäynnit ja nouto kotiovelta

Ikkunanpesut, ym. siivoustyÜt vuosien kokemuksella. Kotital.väh. kelp.

P. 0417203363

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Ikkunapesua ja kotisiivousta pitkällä kokemuksella 046-535 86 76 Kotisiivoukset luotettavasti.

MyĂśs seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

 �� � �

… †‡† ˆ ‰‰ Š ��� ­ € ‚ƒ

‚ €  „

Œ ‚‚ ‰ Ž‚ ‘’ “ Œ ‚‚ † Ž‚ ‘ ” € ‚ “

EHT Antti Koskelo EHT Tero Roine

€ ‚ €‹ ­ € ‚ƒ

‚ €  „

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetÜn sisäänkäynti

YksilÜlliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot.

PyÜrätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35â‚Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â‚Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

ke 4.11. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Heikkilänt.7, 4.krs., Hki; mm.

R.Halme-Berneking. pe 6.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. ti 10.11. klo 18 seurat Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vantaa. ke 11.11. KÜrttikodin seurat PERUTTU. la 14.11. klo 18 seurat Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 15.11. klo 17 Seuratuvan su-ilta, live www.facebook.com/herattaja. klo 18 seurat Klaukkalan kko, Ylitilant.6, N-järvi. ti 17.11. klo 18 Verkkoseurat www. facebook.com/herattaja.

Lisätietoja www.h-y.fi.

ESIRUKOUSILTA ti 10.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus fÜrsamling Allan FranzÊn, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus fÜrsamling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Tule mukaan Aktiiviset Seniorit ry:n ryhmärakennuttamishankkeeseen! YksilÜllisiä asuntoja ja hyvät yhteisÜtilat.

Hitas-talo valmistuu n. v. 2024.

Verkkosaaren yhteisĂśtalo Infotilaisuudet 10.11. ja 26.11. klo 18 Redin Urban Labissa Tilaisuuksiin ilmoittauduttava ennakkoon.

Kyselyt ja ilmoittautumiset: 3talo.aktiivisetseniorit@ gmail.com, p. 044 539 9954

www.aktiivisetseniorit.fi

Lakipalveluja

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

HERĂ„NNĂ„ISSEURAT

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

††

€­

Tilaisuuksia

Perukirjat, perinnÜnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myÜs muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintÜ-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 ₏ MyÜs perinnÜnjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

TURVAA LĂ„HEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

25

Harras hetki

Hans Tuominen, 50, on Hakunilan seurakunnan kirk­ koherra. Hän innostui suun­ nistuksesta vuonna 2012, kun Hakunilassa järjestettiin Jukolan viesti ja seurakun­ ta kokosi viestiin oman jouk­ kueen. Nykyisin Tuominen kuuluu vantaalaiseen Pihka­ niskat­suunnistusseuraan ja käy rasteilla kahtena tai kol­ mena iltana viikossa.

Seuraava keskipäivän ru­ koushetki Sipoonkorvesta julkaistaan Hakunilan seura­ kunnan Facebook­sivulla ja Youtube­tilillä 13.11.

Vantaan, Sipoon ja Helsin­ gin alueilla sijaitseva Sipoon­ korven kansallispuisto pe­ rustettiin vuonna 2011. Se on suuruudeltaan 23 neliökilo­ metriä.

Arjen ja melun ulottumattomissa Sipoonkorven kansallispuisto on kirkkoherra Hans Tuomisen seurakuntaa, jossa hän suunnistaa ja toimittaa rukoushetkiä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARIANNA SIITONEN

J

ostain kaukaa kantautuu vaimeana liikenteen tasainen humina. Loppusyksystä ei juuri ole luonnonääniäkään. Vain yksinäinen talitiainen piipittää oksalla.

Tuuli kahistelee keltaisia, harvenneita lehtiä. Tämä on yksi Vantaan hiljaisimmista paikoista.

Mustiin vaatteisiin ja papinpaitaan pukeutunut Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen erottuu värikkäisiin ulkoiluvaatteisiin pukeutuneiden retkeilijöiden joukosta. Hän onkin tänään töissä, oman seurakuntansa alueella Sipoonkorven kansallispuistossa. Keväällä, kun kirkot, kirjastot ja museot suljettiin koronaepidemian vuoksi, Sipoonkorven metsät olivat monille turvallinen hengähdys- ja hiljentymispaikka. Tuomi-

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

selle niistä tuli myös kirkko, josta hän alkoi ystävänsä Hannu Holman kanssa lähettää keskipäivän rukoushetkiä nettiin. ”MINÄ SAAN vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo”, Tuominen resitoi Storträskin erämaalampea kiertävillä pitkospuilla. Suo tuoksuu.

Pieni tuulenvire kuvioi vedenpintaa.

Miljoonia vuosia vanhat kalliot, hiljainen metsä, ensimmäisiltä kristillisiltä vuosisadoilta juontuvat rukoushetket ja niissä laulettavat virret sopivat Tuomisen mielestä hyvin yhteen. Hän pitää siitä, että rukoushetkiä toimittaessaan hän ei itse keksi sanoja, vaan laulaa satoja vuosia vanhoja rukouksia ja monille tuttuja virsiä. Ajattomuus ja äärettömyys tiivistyvät tähän hetkeen.

METSÄT OVAT Hans Tuomiselle rakkaita paikkoja. Vapaa-ajallaan hän hakeutuu niihin vaeltamaan ja viipyilemään, juoksemaan ja suunnistamaan. Sipoonkorvessa tai Nuuksiossa tarvitsee kulkea vain vartti, kun on jo arjen ja melun ulottumattomissa. Jos vielä poikkeaa merkityiltä reiteiltä, avautuu täysin toinen maailma. Vaikka ilma on sitä samaa ilmaa kuin lähiöissä muutaman kilometrin päässä, tunnelma on erilainen.

Välillä Tuominen istuu rannassa, katselee veden väreilyä ja kuuntelee lintuja. Luonto elää omassa tahdissaan, maiseman yksityiskohdat, tuoksut ja värit muuttuvat viikosta toiseen.

Myös oma elämä on joka viikko erilainen. Met-

”

VAIKKA ILMA ON METSÄSSÄ SAMAA KUIN LÄHIÖISSÄ, TUNNELMA ON ERILAINEN.

sässä pääsee rauhoittumaan ja hengittämään, kuulostelemaan itseään ja kokemaan Jumalan läheisyyttä.

Yhtä lailla myös juokseminen on Tuomiselle hartautta ja läsnäoloa, jota välillä tahdittavat tutut rukoukset ja virrensäkeistöt. Kun hän rämpii suolla tai huomaa taas kerran eksyneensä, päässä saattavat soida virren 525 sanat: ”Anna, Kristus, rohkeutta mennä maastoon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään.” ■

Hyvää pyhää

8.11.

Lisää valoa

Kirkoissa tämän sunnuntain aiheena on Antakaa toisillenne anteeksi.

Päivän evankeliumissa (Matt. 18:15–22) Jeesus antaa oppilailleen ohjeita anteeksiannosta ja rukoilemisesta.

Ehkä olet jo ehtinytkin ripustella valoketjuja ikkunoihin, parvekkeelle tai pihapuihin ja kaivaa kaapista kyntteliköt. Jos et, tee se tänään. Ei niiden kanssa tarvitse säästellä tai odottaa adventtiaikaa. Oikea hetki on juuri silloin, kun tuntuu siltä, että syksyn pimeään kaipaa pieniä, lohdullisia valopilkkuja. Ja jos teillä leivotaan isänpäiväkakku, laita siihen kynttilöitä – vaikka yhtä monta kuin isällä on lapsia.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Selvittäkää ristiriidat

J

eesus antaa Matteuksen evankeliumissa kimpun neuvoja. Eläkää yhdessä, Jeesus al­ leviivaa. Eläkää yhdessä, vaikka ihmisten välille tuppaa muodostumaan ristiriitati­ lanteita, väärinkäsityksiä ja silkkaa vääryyt­ täkin.

Jeesuksen toimintaohjeet pätevät niin nykyajan somesääntöinä kuin tämän hetken yhteyttä rikkovi­ en tekojen selvittelyssä.

Jeesus vakuuttaa, että parasta on kahdenkeski­ nen puhuminen niiden välillä, joita asia koskee.

Hän ei kehota vahtimaan muiden syntejä eikä kan­ nusta somelynkkaukseen. Häpeän kasaaminen vää­ rintekijän päälle ei kuulu Jeesuksen keinovalikoi­ maan.

Jeesuksen neuvoista löytyy peruste myös seura­ kuntien perheneuvontaan. Jos ristiriita ei selviä kah­

den kesken, tilanteen purkamiseksi on hyvä ottaa mukaan apua.

Ristiriitatilanteiden selvittäminen on tärkeää, sillä yhteydessä eläminen on tärkeää. Yhteisessä rukouk­ sessa on voimaa. Kun yksi jo jättäisi kesken, toinen kannustaa jatkamaan. Jos yksi ei ymmärrä, mitä Jee­ sus sanoillaan tarkoittaa, toisella voi olla siihen jokin osuva tulkinta. Jos jonkun elämä ajautuu ahdinkoon, porukasta löytyy voimaa auttaa. Kristityillä ei ole va­ raa päästää vihamielisyyksiä kasvamaan väliinsä. Me tarvitsemme toisiamme.

Jeesus päättää puheensa anteeksiantamuksen merkitykseen. Hän, joka kantaa maailman synnit, kannustaa päästämään irti katkeruudesta. Ei oikeu­ den vaaka välttämättä asetu tasapainoon, mutta lo­ pulta on parempi antaa anteeksi ja päästä vapaaksi.

KAISA KARIRANTA

Rukous Kosketa suutasi ja rukoile nämä sanat: ”Jeesus, opeta minut hallitsemaan kieltäni niin, että sanani ovat tosia ja rohkeita ja hiljaisuuteni täynnä anteeksi antavaa mieltä.”

Kosketa silmiäsi ja pyydä: ”Vapahtaja, ohjaa katseeni sinun rohkeuteesi ja ristiisi.”

Kosketa korviasi ja sano: ”Kristus, suojele korvani kuulemasta satuttavia sanoja. Tarkenna kuuloni lähimmäisen avunpyyntöihin ja kauneuden havaitsemiseen.”

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

27

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

Parhaat matkat tehdään vastuullisesti yhdessä

hsl.fi/korona

19

5.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

Yksin asuva Pauli Finne odottaa kotihoidon ja tukihenkilöiden käyntejä s. 4 Piispa Teemu Laajasalo saarnaa Työn messussa Kallion kirkossa s. 8

HELSINKI Pyhiin­ vaellukselle kaupunki­ luontoon Saara Valkama kumppaneineen suunnitteli reitit Uutelaan ja Seurasaareen s. 2

Minipyhiinvaellus cityihmi Puhelin on useimmilla kädessä tai taskussa melkein koko ajan.

Voisiko sen avulla tehdä pyhiinvaelluksen?

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

T

ampereella niitä on 30, Turussa kaksi. Espoon Nuuksiosta löytyy sellainen, ja nyt myös pääkaupunki on saanut omansa: mobiilisti eli älypuhelimen avulla kuljettavat pyhiinvaellusreitit Seurasaareen ja Vuosaaren Uutelaan.

Koronakevät toi mukanaan jotain hyvääkin. Sosionomi-diakoniopiskelija Saara Valkama suoritti työharjoittelua Sininauhaliiton Vihreässä Veräjässä, joka käyttää luontoa kuntoutuksen tukena Skatan tilalla Uutelassa. Kun koronan vuoksi asiakkaita ei voinut tavata normaalisti, syntyi idea kehittää pyhiinvaellusreitti.

Mukana suunnittelussa ovat olleet Töölön seurakunnan pappi Jukka Valkama, Saara Valkaman puoliso, sekä vuosaarelainen pyhiinvaellusohjaaja Lea Purhonen.

Pyhiinvaellus on ikivanhaa kristillistä perinnettä. Vanhan määritelmän mukaan vaeltaminen on jaloilla rukoilemista.

– Tietoinen läsnäolo ja ympäristön aistiminen tuovat ihmisen kokonaisvaltaiseen yhteyteen sekä kehon että sielun kanssa, Saara Valkama kuvaa.

Tuulisena syyspäivänä tutustumme Uutelan reittiin. Maastossa ei näy mitään pyhiinvaellusreitin opasteita tai merkkejä. Näkyy vain muutama päiväkävelijä korvissaan kuulokkeet ja kädessään puhelin, jossa pyörii ilmainen Nomadi-sovellus. Vaeltaja voi kulkea reitin kartan mukaan omaan tahtiinsa ja kuunnella pysähdyspaikoissa mietelmiä, rukouksia ja raamatuntekstejä, välillä musiikkia. ”Kiinnitä katseesi edessä olevaan kuuseen. Sillä on vahvat juuret, joiden varassa puu pysyy pystyssä ja saa tarvitsemaansa vettä ja ravinteita. Mistä sinä ammennat elämääsi voimaa ja virvoitusta?”

Rauhallinen ääni opastaa myös tekemään pieniä harjoitteita, joista tärkein on hengitykseen ja hetkeen keskittyminen.

2

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

Saara Valkama (vas.), Lea Purhonen ja Jukka Valkama ovat suunnitelleet Uutelan pyhiinvaellusreitin. Se alkaa siitä, mistä Särkkäniemen luontopolkukin.

selle Kaksi reittiä Seurasaaren pyhiinvaellus on saanut nimekseen Pysähtymisen ja hiljentymisen polku, ja Uutelan polku on Matkaeväitä elämään.

Kummallakin reitillä on kymmenen pysähdyspaikkaa. Uutelassa äänitteet ovat kahdessa osassa niin, että sen voi kulkea myös katsomusneutraalisti.

Seurasaaren kolmen kilometrin reitti on esteetön. Uutelan 1,3 kilometrin polulle mahtuu pitkospuita ja rantakalliota.

Reitteihin voi tutustua osoitteessa citynomadi.com hakusanalla Pyhiinvaellus Helsinki. Tekstit voi myös tulostaa osoitteessa hiljainentila.fi/pyhiinvaellushelsinki sekä Töölön ja Vuosaaren seurakuntien sivuilta.

Valmistelussa ovat olleet mukana Töölön ja Vuosaaren seurakunnat, Helsingin seurakuntayhtymä sekä Sininauhaliitto.

– Pyhiinvaellukset ovat olleet osa Vuosaaren seurakunnan toimintaa jo kuusi vuotta. Vakioreittimme kulkee kirkolta satamaan, Merimieskirkolle, Lea Purhonen kertoo.

Vuosaaressa on tehty tähän mennessä ryhmävaelluksia. Mobiilireitti taas mahdollistaa yksin kulkemisen milloin vain ja ympäri vuoden. Sovellusta voi käyttää hiljentymiseen

”

Vaeltaminen on jaloilla rukoilemista. myös kotona. Reittien kesto on tarkkaan harkittu: tottumatonkin jaksaa keskittyä tunnin tai pari.

– Tampereella kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus kävellä pyhiinvaellusreitti hiljaisuudessa osana työhyvinvointipäivää, mainitsee Jukka Valkama.

Kehittäjät toivovat, että Helsinkiin syntyisi lisää pyhiinvaellusreittejä eri seurakuntien alueille. ■ Reitit julkaistaan 14.11.

Diakonissa Satu Ahonen tukee Krito-ryhmän vertaisohjaajaa, joka ohjaa marraskuussa pilottiryhmän netissä.

Apua & tukea

Vertaisryhmässä Kaisa Hujanen sai puhua asioistaan aikuisten tasolla Krito-ryhmissä kuunnellaan, puhutaan ja jaetaan vaikeuksia ja kipukohtia.

TEKSTI ULLA-MAIJA VILMI KUVA ESKO JÄMSÄ

R

uuhkavuosista tuli Kaisa Hujaselle raskasta aikaa. Kotona oli kolme alle kouluikäistä lasta, ja töissä lastentarhanopettajanakin hän oli lasten keskellä.

Oli kotityöt ja kyllästymistä.

– Tarvitsin irtiottoa arjesta. Kuulin kavereiltani Krito-ryhmästä. Vertaistuki, ajatus, että tulisin kuulluksi ja kohdatuksi aikuisena ja ajatuksineni, tuntui ihanalta. Minua kuunneltaisiin keskeyttämättä, eikä kukaan kauhistelisi kertomaani.

Ensimmäiseen ryhmään Hujanen ei mahtunut mukaan. Sitten hän luki tarkasti Kirkko ja kaupungin tapahtumatietoja ja ilmoittautui ajoissa.

– Lapsuus ja nuoruus olivat minulle yksinäistä ja vaikeaa aikaa, mutta sen ei tarvitse määrätä koko elämää. Ihminen voi nousta ja tehdä elämälleen jotain, hän vakuuttaa.

DIAKONISSA SATU AHONEN on Krito-ryhmiä järjestäessään kuullut monenlaisista elämänvaiheista ja muutoksista. Hän toimii Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa.

– Varmaan jokaisella on joskus vaikeuksia tai kamppailuaikoja, ja tulee sisäisiä kipukohtia. Yhden on helppo löytää sanat ja puhua niistä. Toisella ne voivat jäädä pinnan alle, tuntua möykkynä sydänalassa tai vatsan pohjalla. Vaikeudet alkavat vaikuttaa myöhempään elämään.

Taakkana voi olla oma tai läheisen sairaus, perhe, lapset, työuupumus, koulussa tai työpaikalla kiu-

satuksi tuleminen. Tai yhtä hyvin sosiaalisten tilanteiden pelko, vaikeiksi koetut tunteet pelko, häpeä ja viha tai suru vaille jäämisestä.

– Krito-ryhmässä jokainen on itseään varten, ei hoitamassa toisia. Mielenkiintoista on, että jollain 25-vuotiaalla ja 75-vuotiaalla voi olla mielessään sama asia, jota haluaa työstää. Vanhempi on voinut vaieta asiasta vuosikymmeniä.

Ahonen korostaa, että jokainen voi säädellä prosessinsa syvyyttä. Ryhmässä ei tarvitse kertoa kaikkea.

LYHENNE KRITO TULEE kristillisestä toipumistyöstä.

Sen taustalta löytyy alun perin AA-toiminnassa käytetty 12 askeleen ohjelma. Krito-ryhmissä käytetään suomalaisesta kokemusmaailmasta käsin laadittuja aineistoja.

– Jos on akuutti kriisi, silloin ei ole oikea aika tulla Krito-ryhmään. Voimavaroja pitää olla niin, että jaksaa kuunnella toisia ja puhua omasta asiastaan, Satu Ahonen toteaa.

Kaisa Hujanen pitää hyvänä, että ryhmällä on alku ja loppu ja kokoontumiset, joihin sitoudutaan.

Hän arvostaa myös Krito-ryhmän hengellisyyttä. Kipukohtien puolesta myös rukoillaan.

– Kenenkään ei tarvitse olla yksin vaan apu tulee ylhäältä. Ryhmässä voi kokea ihmisyyttä, inhimillisyyttä, iloa, rohkaisua ja toivoa. ■ Minun kipuni – matkalla ahdistuksesta toipumiseen -pilottiryhmä netissä ma 16., 23. ja 30.11. klo 18–20. Ilmoittautuminen 9.11. mennessä.

Sovintoon elämän kanssa -vertaisryhmä 12 kertaa ja 10 osanottajaa ma 11.1.–29.3.2021 klo 18–20. Ilmoittautuminen viimeistään su 10.1. klo 12–16.

Molempiin ryhmiin ilmoittaudutaan puhelinhaastattelussa, jonka tekee Satu Ahonen p. 050 569 1126.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

3

Kotona sairastava saa arkeen erityistä apua Kallion kotihoito ja seurakunta tekevät tiivistä yhteistyötä kotonaan asuvien pitkäaikaissairaiden tukemisessa.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA VILLE PALONEN

P

auli Finne, 89, käy nykyisin enää harvoin ulkona. Hän asuu yksin Kalliossa ja käyttää ulkona pyörätuolia. Monisairas Finne tarvitsee apua arjen toimissa kotonakin. Hänen elämänlankansa on kotihoito, joka käy hänen luonaan kolme kertaa päivässä.

– Eivät he juuri muuta ehdi kuin topata lääkkeet naamaan, Finne murisee ensin.

Mutta kun hän puhuu hetken lähihoitaja Heta Tuppuraisen kanssa, selviää, että monessa muussakin kyllä ehditään auttaa, esimerkiksi peseytymisessä.

Finnen Tampereella asuva veli käy joskus häntä tervehtimässä, ja vielä ennen koronaa kävi vapaaehtoinen tukihenkilö. Myös seurakunnan työntekijä Sinikka Metiäinen on käynyt Finnen luona monta kertaa. Yhdessä he kuuntelivat muun muassa oopperamusiikkia.

– Olen hakenut kunnalliseen vanhainkotiin neljä kertaa, mutta en pääse sinne, koska olen liian hyväkuntoinen! Pauli Finne puuskahtaa.

Hän on yksi Kallion kotihoidon

alue 6:n 167 asiakkaasta. Kallion kotihoito ja Kallion seurakunta tekevät laajaa yhteistyötä vakavasti sairaiden ja saattohoidossa olevien kotonaan asuvien ihmisten tukemiseksi.

”

KOTIHOIDON ASIAKKAILTA KYSYTÄÄN: KAIPAATKO HENKISTÄ TAI HENGELLISTÄ TUKEA.

OIKEASTAAN KAIKKI alkoi juhlista. Kallion kotihoidossa työskentelevä sairaanhoitaja Kylli Urbel halusi järjestää kesäjuhlan kotihoidon huonokuntoisille asiakkaille. Hän keksi ottaa yhteyttä seurakuntaan.

Voitaisiinko tällaisessa viriketoiminnassa tehdä yhteistyötä? Ja pitää juhla jo ensi viikolla?

– Hehän olivat ihan pyörryksissä.

Että niin pian? Mutta diakoni Sinik-

MAIJA SAARI JA ISTOCK

Jäljittäjät pyrkivät selvittämään, missä tartunnan saaneet ihmiset ovat liikkuneet.

4

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

ka Metiäinen työtovereineen lähti mukaan, ja kaikki sujui hienosti, Urbel muistelee neljän vuoden takaista alkua.

Sen jälkeen on pidetty jo monta kotihoidon asiakkaiden kesä- ja joulujuhlaa. Kesäretkiäkin on tehty.

Samalla mietittiin, miten löydettäisiin tukihenkilöitä sairaimmille asiakkaille.

– Ensin tukihenkilöitä koulutettiin nimenomaan saattohoitopotilaita varten. Mutta loppujen lopuksi heitä ei ole kotona kovin monta, ja osalla on riittävästi omaisia lähellä. Potilaan ja tukihenkilön suhde jää saattohoidossa lyhyeksi, Urbel sanoo.

Siksi toimintaan otettiin mukaan muitakin vakavasti sairaita ihmisiä.

Heitä on iso osa kotihoidon asiakkaista.

Urbel kiittelee pätevää koulutusta, jota seurakuntayhtymä on järjestänyt sekä tukihenkilöille että kotihoidon kesätyöntekijöille vakavasti sairaan ja kuolevan kohtaamisesta.

Malliin kuuluu myös säännöllinen yhteydenpito kotihoidon ja seurakunnan kesken sekä tukihenkilöiden tapaamiset kirkolla.

Seurakunnilta apua koronan jäljitykseen Helsingin seurakunnat antavat kaupungille virka-apua koronatartuntojen jäljitykseen. Neljätoista seurakuntien työntekijää on siirretty kahdeksi viikoksi auttamaan kaupunkia tartunnan saaneiden ihmisten tavoittamisessa.

Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki sanoo, että kirkon tarjoaman virkaavun on tarkoitus helpottaa kaupungin työtaakkaa siksi aikaa,

KOTIHOIDON ASIAKKAILLE laaditaan hoitotahto. Kallion yhteistyömallin mukaan asiakkaille esitetään samalla kysymys: kaipaatko henkistä tai hengellistä tukea seurakunnasta.

Jos asiakas toivoo, sovitaan yhteinen ensikäynti ja se, miten edetään. Oma tukihenkilö, pappi tai diakoniatyöntekijä käy tapaamassa potilasta tämän toiveiden ja voinnin mukaan. Ulkonakin voidaan liikkua.

Sinikka Metiäinen kuvaa yhteistyön hyötyä näin: – Se, että seurakunnan vapaaehtoisilla ja työntekijöillä on aikaa läsnäoloon ja keskusteluun, auttaa myös kotihoidon työtä. Monesti ahdistus purkautuu kipuina ja huonona olona. Kun asiakkaalla on joku, joka kuuntelee häntä ja on läsnä, asiakas soittaa harvemmin kotihoitoon tai tilaa ambulanssia.

TÄLLÄ HETKELLÄ Kallion seurakunnassa on yhdeksän koulutettua vapaaehtoista tukihenkilöä. Yksi heistä on Maria Hallila, Tapanilasta Kallioon muuttanut aktiivinen eläkeläinen. Hän sai kolme vuotta sitten ystäväkseen lähes itsensä ikäisen, vakavasti sairaan Maijan, yh-

kun kaupunki rekrytoi ja kouluttaa omaa henkilöstöään. Helsingin seurakunnat ja yhteinen seurakuntatyö päättivät avusta tiistaina 20. lokakuuta.

– Meitä pysäytti tieto, että ennakoinnilla on mahdollista välttää laajemmat rajoitukset ja jopa täysimittainen sulku. Seurakunnista löytyy monenlaista osaamista, ja haluamme olla mukana toimissa, joilla voidaan auttaa helsinkiläisiä, Rintamäki sanoo.

Jäljitysapua antavat kirkon työntekijät ovat diakoniatyöntekijöitä ja pappeja, joista valtaosalla on myös terveydenhoito-

alan koulutus. Työntekijät tulevat yhdeksästä helsinkiläisestä seurakunnasta ja Helsingin yhteisestä seurakuntatyöstä. He työskentelevät kahden viikon ajan Kallion virastotalossa.

Luovutaanko Seurakuntien talosta?

Helsingin seurakuntayhtymä harkitsee luopuvansa Kallion Kolmannella linjalla sijaitsevasta toimistotalostaan, Seurakuntien talosta.

Talossa työskentelee noin

Pauli Finne on Kallion kotihoidon asiakas. Lähihoitaja Heta Tuppurainen käy usein auttamassa häntä esimerkiksi varmistamalla lääkityksen, ruuat ja kauppatilaukset.

den kotihoidon asiakkaista (nimi muutettu).

– Maija ei pääse kotoaan mihinkään, ja siksi minä käyn hänen luonaan. Teen hänen kanssaan muun muassa tuolijumppaa vartin verran, Hallila kertoo.

Jumppa pitää yllä toimintakykyä.

Sitä tarvitaan, jotta voi asua kotona.

Hallilan läppäristä saadaan musiikkia jumppahetkeen.

300 talous- ja kiinteistöhallinnon, viestinnän, keskusrekisterin, perheneuvonnan ja muiden seurakuntien yhteisten palveluiden työntekijää.

Kiinteistöjohtaja Kai Heinonen kertoo, että talossa ei ole mitään varsinaista vikaa. Vuonna 1979 valmistunut rakennus alkaa kuitenkin tarvita peruskorjausta.

– Pitkällä tähtäimellä meidän varamme eivät tule riittämään kaikkien rakennustemme peruskorjauksiin. Pyrimme pitämään kirkot niin pitkälle kuin mahdollista, ja siksi raha pitää pan-

Toinen yhteinen juttu on laulaminen. Naiset laulavat yhdessä iskelmiä, virsiä, hengellisiä lauluja, mitä vain. Joskus Maija antaa laulutoiveet Marialle, joka tulostaa sanat valmiiksi.

– Olemme voineet jakaa pieniä hetkiä tässä elämässä. Vaistoan, että tapaamiset ovat tärkeitä Maijalle. Hän on ollut usein sairaalassa, ja sairaalajakson jälkeen on ilo nähdä,

na kirkkojen korjauksiin. Kaikkia kirkkojakaan emme voi pitää, Heinonen sanoo.

Seurakuntien talon remontoiminen olisi Helsingin seurakuntayhtymälle valtava rahareikä.

Remontti maksaisi Heinosen mukaan arvioilta 30 miljoonaa euroa. Seurakuntayhtymän koko vuosibudjetti on 90 miljoonaa.

Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 22. lokakuuta, että seurakuntayhtymä palkkaa ulkopuolisen konsultin selvittämään, mitä rakennukselle kannattaisi tehdä.

että hänen olonsa kohenee, Maria Hallila kertoo.

VALITETTAVASTI KORONA on puolen vuoden ajan estänyt nämä tapaamiset. Maria on pitänyt yhteyttä puhelimitse ja postikorteilla, mutta jutustelu puhelimessa ei vastaa tapaamista.

Muutkaan tukihenkilöt eivät ole käyneet korona-aikana kylässä, mutta jotkut ovat sopineet treffejä ulos.

Keskusteluapua tietomurron uhreille Luterilainen kirkko tarjoaa keskusteluapua ihmisille, joita psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto ja kiristysuhka järkyttävät.

Useat seurakunnat, seurakuntayhtymät, piispat, papit ja muut kirkolliset tahot tiedottivat sosiaalisen median kanavissaan kirkon tarjoamasta keskusteluavusta. Esimerkiksi päivystäville papeille voi puhua mistä tahansa, mikä painaa mieltä.

Vuonna 2019 Kallion seurakunnan tukihenkilöt kävivät ihmisten luona 118 kertaa, ja puhelinkeskustelut päälle. Pappi kävi kotonaan sairastavien luona 19 kertaa ja diakoni 158 kertaa. He kumpikin veivät pyynnöstä yksityisehtoollisen kotiin lukuisia kertoja.

Kallion työ on osa Helsingin seurakuntien Sairaan tuki -hanketta. ■

Helsingin seurakuntien pappien suomenkielinen päivystysnumero on 09 2340 9000, minkä lisäksi kunkin seurakunnan omilta nettisivuilta löytyy tietoja seurakunnan tarjoamasta keskusteluavusta. Kirkko tarjoaa myös valtakunnallisesti keskusteluapua palvelevan puhelimensa, chattinsa ja nettinsä kautta.

Kolme ehdokasta Pitäjänmäkeen Helsingin tuomiokapituli päätti keskiviikkona 28.10., että Pitäjänmäen seurakunnan kirkko-

herranvaalit pidetään 7.2.2021.

Pitäjänmäen vaalit ovat välittömät vaalit. Tuomiokapituli valitsi virkaa hakeneista kahdeksasta henkilöistä kolme ehdokasta, joista seurakuntalaiset äänestävät uuden kirkkoherran.

Ensimmäisellä vaalisijalla on Tuomas Hynynen, toisella vaalisijalla on Hilkka Niemistö ja kolmannella vaalisijalla Maika Vuori. Hynynen saarnaa Pitäjänmäen kirkossa 10.1., Niemistö 17.1. ja Vuori 24.1.

Tuomiokapituli julisti myös Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–19.11.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17, la klo 11–17, su klo 9–17 Verkkolähetykset Haagan seurakunnan facebook-sivulla Pohjois-Haagan Lämpiö, Näyttelijäntie 14

JUMALANPALVELUKSET

TAPAHTUMIA Pianokonsertti ke 11.11. klo 19. Risto Lauriala. Beethovenin 3 tunnetuinta pianosonaattia ja F. Lisztin pianosovituksia Beethovenilta. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmaraha.

Raamattuluentosarja – näkökulmia vanhaan testamenttiin su 15.11. klo 18. Kuninkaita Jumalan armosta, teol. tri Jukka Palola.

Myös verkkolähetyksenä.

Luetaan ääneen uutta Raamatunkäännöstä ke 18.11. klo 18–18.30. Muroma-Nikunen. Myös verkkolähetyksenä seurakunnan facebook-sivulla.

Käsityökerho ma 9.11. klo 18.

Aikuisten pelikerho la 14.11. klo 12.

Lähde sauvakävelemään ke 18.11. klo 11 Lämpiöltä.

Teematorstait on valitettavasti peruttu syyskaudelta.

Hyvän mielen keitaan noutoruoka to klo 15. Hinta 2 e. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Rajoitettu määrä.

Diakonian ajanvarauspäivystys ma ja to klo 10–12 p. 050 476 7710.

Diakoni tavattavissa ti 17.11. klo 14–15 Lämpiössä.

Kamalat äidit® -ryhmä. Tied. minna.rosenborg@evl.fi.

Perhekerhot to klo 10 kirkolla, pe klo 10 Lämpiössä, ma klo 17.30 iltaperhekerho Tönöllä.

Sydäntalven hiljaisuuden retriitti Sääksin leirikeskuksessa Nurmijärvellä 15.–17.1. Hinta 150 e. Työttömillä ja vähävaraisilla mahdolli-

6

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Iltaehtoollinen ke 11.11. klo 19 kirkossa.

Veisumessu ke 18.11. klo 19 kirkossa. Lauletaan nuorten veisuja, mukana isoskoulutuksen nuoria.

TAPAHTUMIA Lapsille ja lapsiperheille marraskuussa Musakerhot Malminkartanon kappelin pihalla ma klo 10 ja ti klo 17.30 sekä Perhekerho kirkon pihalla ke klo 9.30. Tarkemmat tiedot muustakin ulkotoiminnasta netistä ja Facebookista.

Musiikkia juurilla -musiikkituokiot ma 9.11. klo 10 ja klo 18, la 21.11. klo 10, ti 8.12. klo 10 ja klo 17.30 kirkossa. 45 minuuttia kestävissä musiikkituokioissa Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) muusikot soittavat barokkimusiikkia ja lisäksi muutamia Lauluja juurilta -sovituksia.

Lauluja juurilta -projektissa on koottu Kaarelan alueen asukkaille rakkaita lauluja. Vapaa pääsy.

Yksittäisten kuulijoiden ei tarvitse

ilmoittautua. Ryhmäilmoittautumiset: toimisto@fibo.fi.

9.11. esiintyjänä on alttoviulisti Laura Kajander, joka tunnetaan myös Kaarelan aluealtistina.

Sururyhmä läheisensä menettäneille kokoontuu seitsemän kertaa torstai-iltaisin 19.11. alkaen Klaneettitiellä. Ryhmässä on muutama paikka vapaana. Tiedustelut konsta.korhonen@evl.fi tai p. 050 380 1345.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Palvelemme puhelimitse p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi.

Voit halutessasi varata ajan toimistolla asiointiin.

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

Olemme myös Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Isänpäivän messu 8.11.

Hassinen, Valtonen. Vieraana lähetyslentäjä Juuso Koponen. Su 15.11. Hartikainen, Valtonen.

Levollisuuden messu la 7.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisen sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa saarnan tilalla mietiskelyhiljaisuus.

Verkoston messut Munkkiniemen kirkosta su klo 17 toistaiseksi vain verkkolähetyksenä, www.verkosto. net.

TAPAHTUMIA Valoa! Koko perheen tapahtuma Munkkivuoren kirkon pihassa la 14.11. klo 17. Ohjelmassa mm. suuren valosydämen kokoaminen yhdessä kynttilälyhdyistä. Seuraa ilmoittelua.

Syyskonsertti ti 17.11. klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Pauli Uusitalo esittää klassis-

ANTTI HAANPÄÄ

Messu isänpäivänä su 8.11. klo 10.

Muroma-Nikunen, Kolari, Autio.

Messu su 15.11. klo 10. Kumpukallio, Muroma-Nikunen, Autio.

Messut myös verkkolähetyksenä seurakunnan facebook-sivulla.

Päivärukous to klo 12. 5.11. Paananen. 12.11. Kolari.

Laudes ke klo 7.30–8. Silin.

Kontemplatiivinen rukous ja kristillinen meditaatio ke 18.11. klo 19. Silin.

suus avustukseen. Tied. ja ilm. sofia.honkanen@evl.fi, p.050 380 2356.

Naisten kasvuryhmä sopii sinulle, joka haluat oppia uutta itsestäsi ja ihmissuhteissasi. Psykodraaman keinoin toteutettava ryhmä kokoontuu keväällä ke 20.1.–7.4. klo 18–21. Hinta 50 e. Tied. ja ilm. haastatteluun 11.12. menn. sipilaheli@gmail.com. Seurakunnan yhdyshenkilö heli.salo@evl.fi.

Menokasvo

Kun muisti alkaa pätkiä Näyttelijä Kati Outinen, olet esittänyt muistisairaudesta kertovaa monologinäytelmääsi kuuden vuoden ajan. Kuinka laajasti olet kiertänyt Suomea esittämässä teosta?

– Olen esittänyt Niin kauas kuin siivet kantaa -teosta ympäri maata, Rovaniemeä myöten. Esityksiä on ollut satakunta. Viime kevääksi oli sovittu Ruotsiin kiertue ruotsinsuomalaisten keskuudessa, mutta koronan vuoksi se peruuntui, kuten muutkin työni.

– Lokakuussa esitin näytelmän Jyväskylässä omaishoitajien seminaarissa. Sitä varten muokkasin sen koronaturvalliseksi. En esimerkiksi lähtenyt kulkemaan yleisön joukossa kuten aikaisemmin.

Esitykseen kuuluu olennaisesti jälkikeskustelu yleisön kanssa. Millaisen vastaanoton näytelmä on saanut?

– Ällistyttävän hyvän. Esitys sanoittaa muistisairaiden ihmisten sekä heidän läheistensä ja heidän kanssaan työskentelevien ihmisten kokemuksia. Se

Niin kauas kuin omat siivet kantaa on Kati Outisen kirjoittama monologinäytelmä, jonka hän esittää seuraavan kerran Meilahden kirkossa.

myös lisää muiden ihmisten ymmärrystä muistisairaudesta. Ihmiset ovat uskaltaneet jakaa kokemuksiaan, ja samalla olemme puhuneet siitä, miten teatteriesitys syntyy.

Olet kirjoittanut ja ohjannut monologin itse ja vastaat myös valosuunnittelusta, puvustuksesta ja meikeistä.

Paljonko tarvitset rekvisiittaa näytöksessä?

– Rekvisiittaa on sen verran kuin Toyota Corollaani mahtuu. Tärkeä osa on tukeva tuoli, jonka päälle voi hypätä. Käytän myös luovasti kulloisenkin esitystilan tarjoamia esineitä esimerkiksi palvelutaloissa ja hoivakodeissa.

EIRA SERKKOLA Niin kauas kuin omat siivet kantaa -näytelmä Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16, Naisten Forumissa ti 10.11. kello 15. Tilaan mahtuu 150 henkilöä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–19.11.

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: ti ja pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4.

Pajamäen seurakuntakoti, Paja­ mäentie 14 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 8.11. klo 10. Harri Kekäläi­ nen, Heikki Riipi, s, Kylli Ahola.

Messu su 15.11. klo 10. Maika Vuori, Jukka Vanne, s, Kylli Ahola.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri parittoman viikon maanantaisin klo 18.30 kirkolla.

Aiheena Johanneksen evankeliumi.

Maksutonta lastenhoitoapua kotiin. Varaukset maanantaisin klo 13–16 Sari Lippojoki, p. 09 2340 5643.

Yhteisöruokailu toistaiseksi noutolounaana. Annoksia voi ostaa kirkolta tiistaisin klo 11.30–13.

Hinta 2 e.

Päivärukous ja leivänjako tiistai­ sin klo 12 kirkolla.

Perheiden kohtaamispaikka tiistaisin klo 14–16 Konalan asukas­ tilassa Kauppakeskus Ristikossa, Ajomiehentie 1.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla, klo 19 Riukutie 3:n kerho­ huoneella.

Kirkon olkkari ­kaikenikäisten avoin olohuone keskiviikkoisin klo 15–18.30 kirkolla ja yläpihalla.

Toistaiseksi omin eväin.

Lähetyspiiri parillisen viikon keskiviikkoisin klo 14 Pajamäessä.

Hartaus, kahvit ja keskusteluja lähetystyön ajankohtaisista aiheis­ ta.

Odotuksen sävyt -ryhmä lasta

odottaville keskiviikkoisin marras­ kuun ajan. Kysy mahdollisia vapai­ ta paikkoja johanna.mantere@evl. fi.

Kirjepyhäkoulu – iloisia postituk­ sia kotiosoitteeseen lapsen nimel­ lä. Ilmoittautumiset kirjeen saajak­ si kotisivujen kautta.

Muusta toiminnasta lisätietoja kotisivuilta www.helsinginseura­ kunnat.fi/pitajanmaki.

FREEIMAGES

ta pianomusiikkia. Mm. Chopin, Rahmaninov ja Madetoja.

Hiljaisuuden kutsu ke 18.11. klo 19–20 Munkkivuoren kirkossa.

Meditatiivinen ilta, musiikkia ja mietiskelytekstejä.

Munkkivuoren kirkko auki ti ja to klo 10.30–13.30.

Lapsiperheiden kerhot: Korona­ epidemian vuoksi ennakkoilmoit­ tautuminen ensilapsikerhoon Munkkiniemen kirkolla ma klo 15–16.30 sekä avoimeen päiväker­ hoon to klo 15–16.30. Osallistumis­ rajoitus 10 perhettä. Ilm. leena. eronen@evl.fi. Maanantain avoin päiväkerho klo 9.30–11.30 Munkki­ niemen kirkolla kokoontuu ulkona.

Juttuhetki vanhemmille perhe­ elämän kirjosta Leenan kanssa Munkkiniemen kirkolla. Tiedustele ja varaa aika leena.eronen@evl.fi.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo.

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin messu klo 10 Tuo­ miokirkossa, lähetetään suorana YouTubessa ja seurakunnan Face­ bookissa, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu Mikael Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, pyhäkoulu messun aikana, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, klo 14 Suomen­ linnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 aamumessu Vanhassa kirkossa, klo 19 Agricola­ messu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuo­ miokirkossa.

TAPAHTUMIA Cola Family -messu la 7.11. klo 16 nuorille ja aikuisille Mikael Agrico­ lan kirkossa. Lapsille omaa teke­ mistä saarnan aikana. Lopuksi purtavaa ja syksyinen askartelu kotona tai heti kirkolla tehtäväksi.

Iso korva -keskusteluilta Hyvän toivon kappelissa. Ke 11.11. klo 17.30 puhetta yhteiskunnallisesta vas­ tuusta Eeva­Liisa Salovaaran joh­

Meditaatiohetkiä Munkkivuoressa Hiljaisuuden kutsu ­meditaatiohetkiä vietetään kerran kuus­ sa musiikin ja mietiskelytekstien äärellä. Seuraavat kerrat ovat keskiviikkona 18.11. ja 30.12. kello 19–20 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3.

Tule hetkeksi tai koko tunniksi. Voit ottaa joogamaton tai tyy­ nyn mukaan. Iltateetä tarjolla.

dolla.

SenioriFoorumilla musiikkia ja Uutta testamenttia. Ke 11.11. ”Sinuhun turvaan Jumala”, ooppe­ ralaulaja Esa Ruuttunen, diplomi­ urkuri Pentti Ingerö. Ke 18.11.

Uuden testamentin uusi käännös, dos. Niko Huttunen. Luennot klo 13 Mikael Agricolan kirkossa. Myynnis­ sä maskeja osallistujille.

Toivon dialogissa puhutaan kuolemasta. Marraskuuta on sanottu kuoleman kuukaudeksi.

Pyhäinpäivää vietetään ja luonto­ kin tuntuu kuolevan. Korona­aika­ na kuolema on tullut lähelle. Miltä tämä kaikki tuntuu? To 12.11. klo 18.30 puhutaan kuolemasta. Luot­ tamuksellisessa Teams­alustalla käytävässä keskustelussa tilaa noin kahdeksalle hlölle. Ilm. anna­maija. viljanen­pihkala@evl.fi, jolta saat myös lisät. ja linkin keskusteluun.

Luottamuksen messu pe 13.11. klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Liturgi­ na Katja Kujanpää, musiikissa Satu­Maija Aalto.

Musiikillinen rukoushetki su 15.11. klo 14 Suomenlinnan kirkossa.

Jukka ja Tove Leppilampi.

Tuolijumppaa marraskuun ajan ke klo 9.30 Tuomiokirkon kryptassa.

Hyvän toivon kappelin perhekerho ja vauvakerho peruttu ti 17.11.

Ars Moriendi 2020. Maan suola ke 18.11. klo 17.30 Tuomiokirkon kryptassa.

Jouluavustukset haettavissa.

Tuomiokirkkoseurakunnan alueel­ la asuvat toimeentulotuen rajoilla elävät lapsiperheet voivat hakea lapsille Rakenna Joulupuu ­lahja­ keräyksessä 40 euron joululahja­ korttia per lapsi. Haettava 18.11. menn. Yksinasuvat ja perheet voivat hakea jouluavustusta ruo­ kaan 11.12. menn. Yhteys hakemuk­ sien osalta oman alueen diakonia­ työntekijään taloustilanteen selvittämiseksi. Yht.tiedot alla.

Koronan takia tilaisuuksissa noudatetaan turvavälejä ja tilakohtaisia osallistujamäärärajoituksia, jotka löytyvät helsinginseu­

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Suosittelemme

kasvomaskin käyttöä.

rakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kirkkoherranvirasto palvelee toistaiseksi puhelimitse ja sähkö­ postitse, yhteyst. yllä.

Pappi on tavattavissa ti klo 12.15– 13, ke klo 16–18, to klo 12.30–13.

Mahdollisuus keskusteluun joka päivä p. 09 2340 6102 klo 9–21.

Keskustelut luottamuksellisia.

Diakoniaruokailu Mikael Agricolan kirkon kryptassa klo 12, hinta 1 e.

Yhteisöruokailu ma klo 17–18.30 Hyvän toivon kappelissa. Kasvis­ keittoateria 1 e aikuiset, alaikäiset maksutta. Rajattu osall.määrä.

Annankulman olohuone avoinna to klo 11–12 ja 13–14 ja pe klo 9–10 ja 11–12. Rajoitettu osall. määrä 20 hlöä/tunti. Keskiviikot syyskaudel­ ta peruttu.

Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/ puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä.

Lisää tapahtumia helsinginseura­ kunnat.fi/tuomiokirkko.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09 2340 3618 REDIn Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17.

Iltamessu maanantaisin klo 18.

9.11. ja 16.11. Partti.

Työnmessu tiistaina 10.11. klo 18.

Piispa Teemu Laajasalo saarnaa, liturgina Heidi Rautionmaa. Suora lähetys myös Facebookissa ja Kirkko Helsingissä Youtube­kana­ valla.

Iltamessu tiistaina 17.11. klo 18.

Viljamaa.

Hiljaisen rukouslaulun messu keskiviikkoisin klo 18. 11.11. Kota­ korpi ja Vuori, 18.11. Hurmerinta ja Vuori.

Kivimessu torstaisin klo 18. 5.11.

Enckell, Niskala, 12.11. ja 19.11.

Mattsson, Niskala.

Iltamessu perjantaisin klo 18. 6.11. ja 13.11. Hynninen.

Messu sunnuntaisin klo 10. 8.11.

Lindfors, Pyylampi, 15.11. Reina, KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–19.11.

Oksanen. Suora lähetys myös Facebookissa ja Kirkko Helsingissä Youtube-kanavalla.

Alppilassa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16.

8.11. Lindfors, 15.11. Viljamaa.

Kiinankielinen jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 13.

Vironkielinen jumalanpalvelus kuukauden kolmas sunnuntai klo 11.

Unkarinkielinen jumalanpalvelus kuukauden ensimmäinen sunnuntai klo 11.

TAPAHTUMIA

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4.

Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7,

8

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

JUMALANPALVELUKSET Messu su 8.11. klo 11. Heusala, Viljamaa. Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 11.11. klo 19. Kuusniemi, Valojärvi.

Messu su 15.11. klo 11. Hannula, Viljamaa. Pyhäkoulu.

Viikkomessu ke 18.11. klo 19. Hannula, Valojärvi.

TAPAHTUMIA Virtuaalimatka maailmalle -hyväntekeväisyyskonsertti ja illallinen pe 13.11. klo

Torstaipiiri 5.11., 19.11. ja parittomien viikkojen torstaisin klo 13–14.30. Ohjelmassa mm. keskustelua eri teemoista, jumppaa ja retkiä. Kahvitarjoilu.

Käsityöpiiri 9.11. ja parillisten viikkojen maanantaisin klo 13–14.30.

Töppösryhmä tiistaisin 10.11. ja 8.12. klo 11–12.30. Neulomme vauvaikäisten junasukkia, lisätiedot Maria-papilta p. 050 441 6266.

Alfa-keskusteluryhmä aikuisille klo 17.30–19.30 torstaisin. Keskustelemme elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä kristillisen uskon näkökulmista. Tarjolla pientä

Piispa Teemu Laajasalo saarnaa Työn messussa Työn messussa tiistaina 10.11. kello 18 Kallion kirkossa saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Messu lähetetään suorana verkossa Kirkko Helsingissä -YouTube -kanavalla.

Musiikista vastaavat Ulla LinjamaLehtinen ja Eero Lehtinen.

Pappeina toimivat Raija Korhonen ja Pauliina Lindfors.

Kanttori on Tommi Niskala.

Teemamessun järjestää 3+1-ryhmä, joka on pääkaupunkiseudun ammatillisten aluejärjestöjen ja Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien yhteiskunnallisen työn yhteistyöryhmä.

Kirkkoon otetaan koronarajoitusten vuoksi korkeintaan 160 osallistujaa. Maskit ovat välttämättömät. Niitä on saatavana ovelta, jos omaa ei ole.

19. Musiikista vastaa Heli Peitsalo, urut. Liput 50 e ja toimitusmaksu 2,5 e Tiketti.fi. Lippu sisältää illallisen.

Avoin perhekerho ma–pe klo 9–11.

Kohtaamispaikka lapsille ja vanhemmille tai hoitajille kahvikupposen ääressä.

Aino-kanttorin muskari maanantaisin klo 10 perhekerhon yhteydessä.

Ulkoiluapua lapsiperheille arkisin klo 9–11. Ilmoittaudu edellisenä arkipäivänä klo 9–16 numeroon 050 380 3514. Maanantain ulkoiluapuun ilm. edellisenä perjantaina.

Kotikäynnit lapsiperheisiin ti–to klo 9–11. Lastenohjaajan voi soittaa lastenhoitoavuksi kotiin, soittoaika ma klo 9–16 numeroon 050 380 3514.

Iltalastenhoitoa yli 2-vuotiaille lapsille keskiviikkoisin klo 17.30– 19.30. Ilmoittautuminen tiistaisin klo 9–16 numeroon 050 380 3514.

Minikonserttisarja tiistaisin klo 19 seurakunnan Facebook-sivuilla.

Avoin rukouspiiri tiistaisin klo 18.

MARKKU PIHLAJA

Torstaina iltapäivällä klo 13.

Päivän polttavat kysymykset kohtaavat Kallion kirkossa. 5.11. Sinuhe egyptiläinen 75 vuotta. Fil.tri Panu Rajala kertoo Mika Waltarin pääteoksesta, Päivi Istala haastattelee.

12.11. Kantaaottava säveltäjä Kalevi Aho, Sirkku Nyström haastattelee.

19.11. Vappu Taipale – valtakunnan isoäiti, Päivi Istala haastattelee.

Raamattulauantai – neljä tuntia Raamatusta la 7.11. klo 12–16 Kallion seurakuntakodilla, Siltasaarenkatu 28. Suositut raamattuluennot jatkuvat. Pieniä Profeettoja – Suuri Sanoma, Joel – Kun Jumalan hiljaisuus päättyy, Hoosea – Kestääkö liitto? ja Habakuk – Profeetta haastaa Jumalan – Miksi Jumala vaikenee, miten Jumala sallii?

Raamattukouluttaja, kielten opettaja FM, Riitta Keskimäki ja Päivi Peittola, KRS, pastori Eeva-Liisa Hurmerinta.

Raamatun moninaisuus ja uskon syvyydet – luento- ja keskustelusarja torstaisin klo 19–20.30 8.10.– 12.11. Kallion kirkossa. 5.11. Moona Kinnunen: Ei mies eikä nainen: Jeesuksen ruumiillisuus queer-teorian näkökulmasta, 12.11. Martti Nissinen: ”Rakkaus on väkevämpi kuin… mikä? Tule mukaan syventämään Raamatun tuntemustasi ja keskustelemaan yhdessä muiden kanssa.

Waste&Feast. Hävikkiä hyödyntävää ruokaa tarjolla Alppilan kirkolla tiistaisin klo 12–13 ja keskiviikkoisin klo 17–18. Hinta 2/4/6 e. Jokaisella summalla saa saman ruoan, mutta maksamalla 4/6 e tuet hävikkiruokatoiminnan ylläpitämistä! Alle kolmivuotiaat lapset syövät ilmaiseksi, sitä vanhemmat lapset eurolla.

kerros 4.

Avoinna arkisin klo 10–18.

purtavaa.

Lautapeli-iltapäivä pe klo 14–16 lapsille.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu su 8.11. klo 10. Valkeapää, Koivisto ja Niskala. Kamarikuoro Uoma, johtaa Teemu Tommola.

Puolen tunnin messu ke 11.11. klo 18. Pöysti ja Hakkarainen.

Messu su 15.11. klo 10. Koivisto, Flinck ja Hakkarainen. Unrealitykuoro, johtaa Jari Koivistoinen.

Puolen tunnin messu ke 18.11. klo 18. Koivisto ja Hakkarainen.

TAPAHTUMIA Vokaaliyhtye Uoma: Prima Pars pe 6.11. klo 19. Allegri, Brumel, Byrd, Ingegneri, Lasso, Palestrina. Liput 20/15/10 e.

Syyskävelyt torstaisin klo 11 Vallilanlaakson ja Arabian ympäristössä säällä kuin säällä. Kokoonnumme kirkon sisäpihalla. Viimeinen kävelykerta 19.11.

Joulun lahjakorttikeräys 2020.

Keräys järjestetään vähävaraisten perheiden ja yksin elävien hyväksi.

Voit hankkia lahjakortin valitsemaasi lelu-, vaate- tai ruokakauppaan (arvo 20–50 e). Tuo lahjasi 26.11. mennessä Paavalin virastoon, Sammatintie 5, ma ja to klo 10–14, ke klo 12–17. Myös messuun su 29.11. ja 6.12. voit jättää kortin vahtimestarille. Diakonia toimittaa lahjakortit niitä eniten tarvitseville.

Keräykseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä diakoniatyöntekijä Birgitta Huhtaluhtaan p. 050 380 4198.

Raamattupiiri Silta-tilassa su 15.11. ja 29.11. klo 14–15.30. Raamattupiiriin ovat kaikki kiinnostuneet tervetulleita keskustelemaan Raamatun kohdista. Redin Silta-tila sijaitsee Redin kauppakeskuksen 2. kerroksessa keskimmäisellä sillalla.

Neulotaan Sillalla! Maanantaisin ja perjantaisin klo 12–16 löytyy kauppakeskus Redin Silta-tilasta käsityöseuraa. Kilistellään puikkoja ja koukkuja, jaetaan onnistumisen iloa ja turhautumisen hetkiä ja nautitaan yhteisestä ajasta. Ota mukaan käsityö tai tule vain juttelemaan, olet lämpimästi tervetullut! Ryhmä kokoontuu aina 20.11. asti.

Ruokajakelu ti klo 12.

Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 13–14.30. Ti 13.10 ruokailu, 20.10. vierailemassa teologi Saija Kainulainen ekumeenisen neuvoston yhdenvertaisuusjaostosta.

Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

Iltaruoka keskiviikkoisin klo 17–18 kirkon sisäpihalla 28.10.–25.11. Tunnin aikana myös pop up Pyhäkoulu pihalla toiminnan merkeissä.

Soppa 1 e.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B, avoinna ma ja pe klo 10–15 ja ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b, avoinna ti ja to klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@evl.fi Diakonia p. 09 2340 6318 Osoitteet Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko,

Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkko Messu su 8.11. klo 10. Maisila, Hakkarainen, Hersta. Helsinki Kletzmer Kapelye.

Messu su 15.11. klo 10. Maisila, Alanen, Hersta. Fanny Söderström piano.

Daily Prayer, short prayer in English at 12 noon on weekdays.

Töölön kirkko Pop-messu su 8.11. klo 17. Meurman, Lindfors, Saari, Make Perttilä, Maija Kiiveri. Mukana seurakunnan nuoria. Artistivieraana Aili Järvelä.

Messu su 15.11. klo 12. Töölön kirkon 90-vuotisjuhlamessu. Meurman, Ronimus, Hannu Holma, Hansemble. Töölön kirkon kamarikuoro ja -orkesteri joht. Tuomas Karjalainen.

Ehtoollishetki ke klo 18.

Meilahden kirkko Tyhjän sylin messu la 7.11. klo 16 lapsettomille tai lapsensa menettäneille. Kuusisto, Malm, Aalto, Saari.

Musiikki Akseli Ferrand ja Vuorio.

Messu su 8.11. klo 11. Hietalahti, Kuusisto, Vuorio.

Messu su 15.11. klo 11. Leinonen, Kaleva.

Valon ja ilon messu to 26.11. klo 18.

Musiikki Jouko Mäki-Lohiluoma, saarna Kuusisto.

TAPAHTUMIA Naisten Forum ti 10.11. klo 15–17 Meilahden kirkolla. Kati Outisen monologinäytelmä Niin kauan kuin omat siivet kantaa. Esitys käsittelee muistia muistisairauden kautta.

Näytelmän jälkeen keskustelua muistisairauksista asiantuntijan johdolla. Vapaa pääsy.

Aamupäiväkonsertit ke 11.11. ja 18.11. klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa. Meditatiivista improvisaatiomusiikkia, Sid Hille piano. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille.

Urkumusiikkia ke 11.11. ja 18.11. klo 14.15 Temppeliaukion kirkossa.

Musiikkia eri aikakausilta, Henri Hersta. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille.

Ajatteleva ihminen ja kirkon traditio to 12.11. klo 18 Fokuksessa.

Sorron ja vapautuksen väline.

Kuinka Raamatulla on vuosisatojen kuluessa sekä oikeutettu että vastustettu rasismia, segregaatiota ja orjuutta? TT Minna Heimola.

Two Moons pe 13.11. klo 15 Temp

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–19.11.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko poissa käytöstä.

Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10 Seurakuntatila Laituri, Hitsaajankatu 4 A

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin Kulosaaren kirkossa klo 10.

Messu sunnuntaisin Myllypuron kirkossa klo 12.

Hiljainen iltamessu keskiviikkoisin Seurakuntatila Laiturissa keski-

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Suosittelemme

kasvomaskin käyttöä.

viikkoisin klo 17.30.

TAPAHTUMIA Lasten joululaulukuoro 6–12-vuotiaille Kulosaaren kirkossa pe 6.11.–18.12. klo 17–17.45. Kuoroa johtaa Henna Dolk Viksten. Ilmoittautuminen: dolkmusic@gmail. com.

Sinun Sanasi -raamattuilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 12.11. klo 17.30–19. Keskustelemme seuraavan sunnuntain teksteistä.

Iltoja vetää Jenni Kallio. Mukaan oma Raamattu.

Kodittomien yö Myllypuron kirkolla la 13.11. klo 16 alkaen: Saunamahdollisuus ja ruokailu. Hartaus ja ehtoollinen klo 19. Yöpymismahdollisuus. Lisätietoja Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582.

Naiskuoro Elegia 100-vuotta -juhlakonsertti Myllypuron kirkossa la 14.11. klo 19.

Naiskuoro Elegia ja orkesteri, johtaja Anna Karjula, Mia Heikkinen, sopraano ja Annaliisa Pillak, mezzosopraano. Liput 20/15 e, sisältää tarjoilulipukkeet konsertin jälkeiseen kahvitilaisuuteen. Äitien ilta Kulosaaren seurakuntasalissa su 15.11. klo 17.30 alkaen.

Oleiluilta lapsiperheiden äideille.

Pientä purtavaa, keskustelua, yhdessä olemista. Ota mukaan keskeneräinen käsityö tai tule ilman! Mukana Jenni Kallio.

Jumalanpalveluskurssin osa 3/3 Laiturissa ke 18.11. klo 18. Haluaisitko ymmärtää syvemmin, mitä jumalanpalveluksessa tapahtuu, mitä eri osat merkitsevät, mikä messussa on luovuttamatonta ja mitä voidaan tehdä eri tavoin?

Kolmen kokoontumisen kurssilla tutustutaan keskustellen jumalanpalveluksen rakenteeseen ja sisältöön. Outi Lantto.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse Herttoniemen alue: p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Herttoniemenrannan alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) tai p. 050 433 7339 (Taina Saarela) Kulosaaren alue: p. 041 511 5464 (Heli Mattila) Myllypuron alue: p. 050 347 8582 (Pilvi Juvonen) tai p. 050 3479515 (Kati Markkanen) Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 11–13, niin kauan kuin tavaraa riittää, Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Sinikka Backman p. 050 596 8946 (Myllypuron elintarvikeapu ry).

Lisätietoja toiminnasta kausiesit-

teistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ehtoollinen joka torstai loka-marraskuussa klo 13. Tilaisuuden jälkeen kokoonnumme viettämään Torstain päiväkahveja.

Messu su 8.11. klo 11. Tuomas Pitkänen, saarna, Jari Jakoleff, kanttori.

Messu su 15.11. klo 11. Mia Iiskola, Kirsi Honkanen-Punkari, kanttori.

Vietämme hiljaista messua: kuuntelemme hiljaisuutta ja laulamme virsien lisäksi Taizé-lauluja.

Kaikissa tilaisuuksissamme noudatetetaan turvallisuus- ja hygieniaohjeita, suosittelemme kasvomaskin käyttöä.

Kalevi Aho ja Vappu Taipale vieraana Kalliossa Kantaa ottava säveltäjä Kalevi Aho ja valtakunnan isoäiti Vappu Taipale ovat vieraina Kallion kirkossa Torstaina iltapäivällä ­kes­ kustelutilaisuudessa 12. ja 19.11. kello 13–14. Ahoa haastattelee 12.11. Sirkku Nyström ja Taipaletta 19.11.

Päivi Istala.

HEIKKI TUULI

peliaukion kirkossa. Sid Hille ja vieraileva artisti esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille.

Saman taivaan alla su 15.11. klo 16 Fokuksessa. Ida Elina, kantele. Vapaa pääsy.

Kaamosilta ti 19.11. klo 17–19 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12. Monikulttuurinen ilta ystävyyden juhlimiseksi. Miten selviämme pimeästä? Musiikkia, tulilla istuskelua ja purtavaa. Kaisa ja Kulkurit esiintyy.

Joulumyyjäiset la 21.11. klo 11–14 Töölön kirkolla. Myynnissä mm. jouluruokia, -leivonnaisia ja käsitöitä. Kahviosta keittolounas 7 e sekä kahvia, teetä, leivonnaisia.

Yhteistyössä Töölön Martat.

Kulttuuriklubi 24.11. on peruttu.

Jussi Syren & Groundbreakers esittää gospelia ja bluegrassia la 28.11. klo 18 Meilahden kirkolla. Workshop klo 15 seurakuntasalissa. Vapaa pääsy.

Hyvänmielen ulkoilu Tapanilan asemalta ti klo 13. Ulkoilijoille pieni välipala. Keskustelua hyvän mielen teemoista diakonien kanssa.

Torstaikerho to klo 13 Meilahden kirkolla. Voimaannuttavaa ohjelmaa ikäihmisille.

Lounas Ruskeasuon Rastilla on syksyltä peruttu.

Temppeliaukion kirkko avoinna vierailijoille, aukioloajat temppeliaukionkirkko.fi.

Opastus suomeksi arkisin klo 14 Temppeliaukion kirkolla. 15 min. katsaus arkkitehtuuriin ja historiaan. Poikkeukset temppeliaukionkirkko.fi. Vierailumaksu 4 e, vapaa pääsy Töölön seurakunnan jäsenille.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse tai sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Hyviä uskonkysymyksiä – Kari Kuulan luento- ja keskustelusarja uskosta ja teologiasta jatkuu keskiviikkoisin klo 18. Luennot lähetetään myös suorana FB-sivullamme.

11.11. Esirukouksen arvoitus: miksi pyydämme kaikkitietävää auttamaan? 18.11. Danten matka helvettiin. Mahtavin matkakertomus ikinä, Danten Inferno. Osa 1. 25.11.

Dante helvetin alakaupungissa.

Matkakertomuksen loppuhuipennus. Osa 2.

Herännäisseurat la 14.11. klo 18.

Kari-Pekka Kinnunen, Leena Väyrynen-Si, Martti Häkkänen.

Mikaelin Lastentupa tarjoaa vapaa-aikaa vanhemmille. Tuo lapsesi leikkimään ja askartelemaan. Sopii myös vauvoille. Pakkaa lapselle mukaan eväät ja pienimmille myös vaipat. Lastentupa toimii parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–11.30 ja parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–18.30.

Ilm. Riitta Haikonen p. 050 324 8118.

Ruokaillaan yhdessä Mikaelinkir-

kolla tiistaisin klo 17.15. Ruokailun jälkeen on mahdollista jäädä tutkimaan ja keskustelemaan Raamatusta kirkkovuoden teeman mukaan. Raamattupiiri alkaa klo 18, kestää noin tunnin ja on suunniteltu kaikenikäisille sopivilla tavoilla.

Liveraamis Facebook-sivuilla joka toinen torstai klo 18. Papit johdattelevat tulevan pyhän Raamatun teksteihin. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan! 5.11.

Anne Granström, Antakaa toisillenne anteeksi, 19.11. Marja Lehtinen, Kristus, kaikkeuden Herra, 3.12.

Anne Granström, Kuninkaasi tulee kunniassa.

Torstain päiväkahvit, aloitamme ehtoollishetkellä kirkkosalissa klo 13, jonka jälkeen kokoonnumme kahvikupin ja päivän aiheiden äärelle: 12.11. Tuonentupa: Marraskuu, sana marras tarkoittaa kuolemaa, Marja Lehtinen. Tuonentupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Tuonentupa ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi meitä jokaista koskettavasta asiasta. 19.11. Kuulumisten vaihtoa ja keskustelua ajankohtaisista aiheista, Marja, Armi ja Tuula.

Päivystävä pappi yhteydenotot toistaiseksi puhelimitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4802.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea.

JUMALANPALVELUKSET

Virtuaaliurut ja suussa sulava illallinen Heli Peitsalo soittaa vir­ tuaaliurkuja Lauttasaaren seurakunnan väistötilassa, Heikkiläntie 7, 4. krs, per­ jantaina 13.11. klo 19. Kon­ sertin jälkeen ranskalainen illallinen. Liput 52,50 e tiketti.fi. Konsertin tuotto lahjoitetaan Suomen Lähe­ tysseuran kautta maail­ man lasten hyväksi.

Roihuvuoren kirkossa: Messu su 8.11. klo 10. Hannele Filppula, Timo Pekka Kaskinen.

Lapsi- ja nuorisokuoro Sonórus.

Messu su 15.11. klo 10. Päivi NivaVilkko, Essi Aalto, Timo Kaskinen.

Soppakirkko ti 17.11. klo 13 Hannele Filppula, Remo Ronkainen.

Iltamessu keskiviikkoisin klo 18. Ke 18.11. klo 18 Karjalaisen kansan messu Kuulet sie, kuulet sie, Herra.

Remo Ronkainen, kanttorina Pasi Flodström, Vantaan pelimannit, Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoiden lauluryhmä, laulajia seurakunnan kuoroista.

Laajasalon kirkossa: Gospelmessu ja perhekirkko su 8.11. klo 12. Timo Pekka Kaskinen, Remo Ronkainen, Essi Lyytinen.

Musiikki: Houseband Tuuli Malven johdolla. Messu striimataan seurakunnan Facebook-sivulle.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–19.11.

Messu su 15.11. klo 12. Arja Vaulas, Essi Aalto, Päivi Niva-Vilkko. Lähetyspyhä. Vieraina nimikkolähettimme Jan-Eerik ja Upu Leppänen.

Musiikissa la-la-Ladies lauluyhtye.

Lähetysarpajaiset. Lähetyslounas nimikkolähettien työn tukemiseksi messun jälkeen. Lohikeitto ja kahvit makean kera, aik. 10 e, alle 15-v. 5 e, alle 5-v. ilmaiseksi.

Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 10.11. klo 18.

Essi Aalto, Hannele Filppula. Lauluryhmä.

TAPAHTUMIA

Vartiokylän seurakunta Virasto: palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to ja pe klo 10–14. p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu to klo 18 Puotilan kappelissa.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

leena.nygard@evl.fi.

TAPAHTUMIA

Vuosaaren seurakunta

Vartiokylän kirkolla: Kirkko avoinna ark. klo 9–15.

Lastentupa ma klo 9.00–11.30. Tuo yli 1-vuotias lapsesi meille aamupäiväksi hoitoon ja hengähdä hetki arjen kiireestä. Varaa maksuton paikka lastenohjaajilta p. 050 380 1961.

Neuleklubi ma klo 11.30.

Vauvaperhekerho ke klo 9.30– 11.30.

Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Myrskylintu, Solvikinkatu 11

ESKO JÄMSÄ

Hiljaisuuden päivä Tammisalon kirkolla la 14.11. klo 11–17. Kristillistä joogaa, mietiskelyä, rukoushetkiä ja ehtoollisen vietto. Ilm. arja. vaulas@evl.fi tai p. 050 596 8858.

Kastepäivä Laajasalon kirkolla 14.11. Anna meidän hoitaa käytännön asiat: kastemekko, kastekahvit ja toimitus kirkon puolesta. Lisätiedot ja ilm. essi.aalto@evl.fi, p. 09 2340 5776.

Rukoushetki torstaisin klo 12, Laajasalon kirkko.

Miesten raamattupiiri ti 10.11. klo 18, Laajasalon kirkko.

Kirjallisuuspiiri ke 18.11. klo 18, Laajasalon kirkko.

Eläkeläisten kerho ma 2.11. klo 13, Laajasalon kirkko. Alex Anttila.

Taidenäyttely Roihuvuoren kirkolla. Luovuuden lähteellä – Marianne Matikan teoksia 1.–30.11.

Diakoniatyön jouluavustus on tarkoitettu Roihuvuoren seurakunnan alueella asuville vähävaraisille yksineläville, pariskunnille ja perheille. Hae hakemus seurakunnan diakoniatoimistoista tai verkkosivuilta www.helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori. Palauta hakemus 27.11. mennessä kirkkojen diakoniatoimistoille tai postitse seurakuntatoimistoon.

Diakoniatyön ajanvaraus: Laajasalo ma klo 10–11 (muuna aikana soittopyyntö), p. 09 2340 5768, roihuvuori.diakonia@evl.fi Roihuvuori ti klo 10–11 (muuna aikana soittopyyntö), p. 09 2340 5758, roihuvuori.diakonia@evl.fi

Keskipäivän messu pe klo 12 Matteuksenkirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

Miksi pyydämme kaikkitietävää auttamaan?

Luento- ja keskustelusarjaa uskosta ja teologiasta voi kuunnella keskiviikkoisin kello 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, sekä suorana verkkolähetyksenä Mikaelin seurakunnan Facebook-sivulla: facebook.com/mikaelinseurakunta. Luennoitsijana on teologian tohtori Kari Kuula.

11.11. Esirukouksen arvoitus: miksi pyydämme kaikkitietävää auttamaan?

18.11. Danten matka helvettiin. Mahtavin matkakertomus ikinä, Danten Inferno. Osa 1. Osa 2 kuullaan 25.11.

Perhekerho pe klo 9.30–11.30.

Puotilan kappeli avoinna to klo 13–19.

Olohuone 17.11. klo 14. Mitä ikääntyvän olisi hyvä tietää ravitsemuksesta aivoterveyden kannalta Ravitsemuksen ja luontaisterveyden asiantuntija Jouko Pursiainen puhuu.

Pilkeporukka to klo 9 Itäkeskuksen palvelukeskuksessa, Voikukantie 6. Ryhmä päihteitä käyttäville tai niitä käyttäneille 60+ ihmisille.

Mielekästä tekemistä mukavassa porukassa.

Perjantailenkki, kävelyseuraa perjantaisin. Lähtö klo 13 Omakotisäätiöltä, Puotilantie 3.

Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi tai Leena Nygård p. 09 2340 6450,

Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus su 8.11. klo 11, kirkko. Antola, Paananen, Kantola.

Perhekirkko su 15.11. klo 11, kirkko.

Antola, Holma, Kantola.

Iltapäiväkirkko torstaisin klo 14, kirkko.

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 13.11. klo 18. Puhe Jussi Mäkelä. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä.

Perheulkoilua Vuosaaressa lapsiperheiden iloksi ja avuksi! Tiistaiaamuihin klo 9–11 on mahdollista tilata lapsille maksuton ulkoiluhetki. Ohjaajana koulutettu lastenohjaaja. Lisätiedot ja varaukset: kirsi. satosalmi@evl.fi, 050 322 9070.

Perhekahvila Valossa pe 6.11. ja 13.11. klo 9.30–11.30. Rento kokoontumispaikka perheille yhdessä vanhemman tai muun lapsen läheisen seurassa. Mukavaa yhdessäoloa, pientä ohjattua toimintaa ja aamupala, vapaaehtoinen maksu.

Iltaperhekerho ja kotiruokaa kirkolla ti 10.11. klo 16.30. Perheiden kohtaamispaikka, jossa leikitään, syödään lämpöistä kotiruokaa ja vietetään mukavaa aikaa yhdessä! Joskus pientä ohjattua toimintaa. Vapaaehtoinen ruokamaksu.

Valon aamu maanantaisin klo 9–11 Valossa. Rento ja avoin kohtaamispaikka vauvasta vaariin ja mukulasta mummoon. Tarjolla aamupala, vapaaehtoinen maksu. Tule aloittamaan uusi viikko leppoisasti yhdessä aamupalan äärellä.

Nuortenkahvila Valossa tiistaisin klo 17–21. Vietä rennosti aikaa hyvässä seurassa, pelaa bilistä, ilmakiekkoa tai lautapelejä, tai vain rentoudu sohvilla hyvässä seurassa. Maksuton kahvi ja tee, myynnissä edulliseen hintaan pientä suolaista ja makeaa, usein tarjolla myös kotiruokaa.

Löytöretkiä Raamattuun ja elämänkysymyksiin. Hiljainen tila kirkossa torstaisin klo 18, raamattumietiskelyä ja rukoushiljaisuutta.

Avoin keskustelu- ja raamattupiiri kirkolla torstaisin klo 18. Miesten keskustelupiiri Myrskylinnussa to 5.11. klo 18. Iltaruskopiiri Merirastikappelissa maanantaisin klo 13, raamatun tutkistelua ja keskustelua, inkeriläisten kokoontuminen.

Miestenpiiri kirkolla tiistaisin klo 18, raamatunlukua ja miehistä puhetta.

Askeleita Suomeen -opintopiiri Merirasti-kappelissa tiistaisin klo 14, keskustelua suomeksi ja venäjäksi.

Diakoniatyön jouluavustuksia voivat vähävaraiset vuosaarelaiset hakea 2.–13.11. Hakulomakkeita saa virastosta pe 6.11. klo 10–13 ti 10.11. ja to 12.11. klo 16–18. Lomakkeen voi tulostaa nettisivuiltamme.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–13, p. 09 2340 6518, vuosaari. diakonia@evl.fi.

Toimitusvaraukset, päivystävä pappi 09 2340 6502, ma, ti, to 10–13, ke 15–17.

Lisää tapahtumia www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Tervetuloa kirkkoon! Ehtoollismessu toistaiseksi vain Malmin kirkossa su klo 10. Sanajumalanpalvelukset Puistolan ja Viikin kirkoissa su klo 10, Pihlajamäen kirkossa klo 11 yhdessä Verkoston kanssa.

Isänpäivän messu Malmin kirkossa su 8.11. klo 10.

Sanajumalanpalvelus Viikin kirkossa su 8.11. klo 10.

Sanajumalanpalvelus Pihlajamäen kirkossa su 8.11. klo 11.

Sanajumalanpalvelus Puistolan kirkossa su 8.11. klo 10.

Valon messu (ei ehtoollista) Tapanilan kirkossa su 8.11. klo 17.

Ehtoollismessu Malmin kirkossa su 15.11. klo 10.

Kaksikielinen jumalanpalvelus Viikin kirkossa, Bilingual Sunday Service in Viikki Church 15.11. at 10.

Sanajumalanpalvelus Pihlajamäen kirkossa su 15.11. klo 11.

Sanajumalanpalvelus Puistolan kirkossa su 15.11. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä.

Raamattukerho kouluikäisille Puistolan kirkolla su 8.11. ja 15.11. klo 10. Tutustutaan Raamatun kertomuksiin piirtäen, leikkien ja askarrellen.

TAPAHTUMIA Koronaepidemian vuoksi kirkoilla kokoontuvien piirien, kuorojen ja harrastusryhmien toiminta on toistaiseksi tauolla.

Waste&Feast-ravintola Malmin

Tarkista verkkosivuilta

onko tapahtumia peruttu koronan vuoksi.

Ethän osallistu

jos sinulla on yskää tai flunssan oireita.

Suosittelemme

kasvomaskin käyttöä.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–19.11.

TYYPPI TYYPPINEN

Varustamolla, os. Pekanraitti 16.

Tarjolla hävikkiraaka-aineista valmistettua lounasta arkisin klo 11–13 edulliseen 3–10 euron hintaan. Muutokset mahdollisia. Pappi tai diakoniatyöntekijä tavattavissa lounaan yhteydessä ti–to klo 11–13.

Huom! Waste&Feast-ravintola on suljettu maanantaina 9.11.2020.

Ruoka-apua Lahjoitusleipää jaetaan Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11, Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9, Jakomäen kirkon pihalla keskiviikkoisin klo 11 ja Varustamolla torstaisin klo 11.

Varustamon leivänjaon yhteydessä diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13. Tarkemmat tiedot netistä tai soita p.

09 2340 4400.

Olotilakahvilat Porttikahvila Pukinmäen Portissa maanantaisin klo 12–14.30. Korttelitupa Siltamäen seurakuntakodilla torstaisin klo 11.30–14.30. Olohuone Tapulin seurakuntakodilla maanantaisin klo 11–13. Ostarin Onni -kahvila Pihlajamäen kirkolla tiistaisin klo 9–11.

Friendship Cafe Have you moved to Finland? Would you like to meet new people and make friends? Or maybe you want to speak some Finnish? Welcome to drop by or spend time together informally. We serve coffee, tea and snacks. Everyone welcome! Every Thursday at 6–8 pm, Pihlajamäki Lutheran Church, Liusketie 1. Oletko muuttanut Suomeen? Haluaisitko tavata uusia ihmisiä? Tai jutella kieltä opiskelevan kanssa? Tervetuloa pistäytymään tai viettämään aikaa.

Joka torstai klo 18–20 Pihlajamäen kirkolla.

Tullaan tutuksi -monikulttuurinen naistenkerho. Tutustumme toisiimme ja kulttuuriin suomen kielellä torstaisin klo 11–13. Os. Säterinportti 1, kerhohuone. Lapset voivat tulla mukaan.

Yhteisöruokailut kutsuvat syömään yhdessä Jakomäen kirkon pihalle (soppatykki), Tapulin olohuoneeseen ja Siltamäen seurakuntakodille kerran kuussa. Jakomäen kirkon pihalla soppatykki ke 18.11. klo 11.15. Soppakirkko Siltamäen seurakuntakodilla ti 17.11. klo 12.

Pihlajamäen kirkon Ruoka-aika on kerran viikossa to klo 12, hinta 2 e.

Perhekerho torstaisin Viikin kirkon pihalla klo 9.30–11. Ohjelmassa hartaus, pientä tarjoilua, yhdessäoloa, toimintaa lapsille. Viimeinen kerta 26.11.

Perhekahvila Jakis yhteistyössä Leikkipuisto Kankarepuiston kanssa torstaisin klo 9.30–11 Jakomäen sydämen pihassa, Jakomäenpolku 6. Aamupala 2 e/perhe. Viimeinen kerta 26.11.

Esikoisvauvakerho torstaisin Malmin Varustamolla, os. Pekanraitti 16, klo 12–13.30. Mahdollisuus ruokailla Waste&Feast-ravintolassa hintaan 3–10 euroa. Ulkoilua,

Neulo sukat vanhukselle Laitoksessa asuvilla vanhuksilla ei välttämättä ole omaisia eivätkä he saa joululahjoja. Jos haluat ilahduttaa Herttoniemenrannan ryhmäkoti Mereossa asuvia vanhuksia, voit neuloa sukat joululahjaksi 6.12. mennessä.

Sovi etukäteen, minkä kokoiset sukat neulot. Sukkalangan pitäisi olla lämmintä, vähintään 70 prosenttia villaa, ja sukissa reilun kokoiset varret. Muuten tyyli on vapaa. Jos innostuit, ota yhteys outi.lantto@evl.fi, p. 050 476 1791.

yhdessäoloa ja ohjelmaa sään mukaan. Ei ilmoittautumista. Tied.

Mervi Öhman p. 050 562 7499.

Viimeinen kerta 26.11.

Kivaa kirkonmäellä Isänpäivän aaton perhetapahtuma Puistolan kirkon pihalla la 7.11. klo 10–13. Toimintapisteitä, grillimakkaraa ja mehua, mahdollisuus tehdä isänpäivälahja.

Papin pöytä Poikkea kahvikupposelle! Papin pöytä torstaisin klo 12–14 Plaza Moccassa, Malmin Prisman aula, 2. krs.

Pappi tavattavissa Malmin seurakunnassa työskentelee jalkautuvia pappeja. Älä arkaile nykäistä hihasta, kun kohtaat papin asuinalueesi raitilla, hautausmaalla tai lähiössä.

Tapaamisen papin kanssa voi sopia myös seurakunnan toimitiloihin.

Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444.

Kuurojen keskusteluryhmä Malmin kirkolla ti 10.11. klo 17.30–18.45.

Aiheena Tutustumme islamiin.

Esko. M. Laine.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta taloudellisissa kysymyksissä.

Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön.

Diakonian jouluavustuksia haetaan tänä vuonna kirjallisesti.

Hakuaika on 2.–19.11. Avustukset on tarkoitettu Malmin seurakunnan alueella asuville vähävaraisille.

Tarkemmat hakuohjeet löytyvät seurakunnan nettisivuilta sekä toimipisteiden ilmoitustauluilta.

Lomakkeet ovat saatavilla seurakunnan verkkosivuilta, kirkkoherranvirastosta (Malmin kirkko, Kunnantie 1) ma, ti, to ja pe klo klo 9–15 ja ke klo 13–17 sekä toimipisteistä tilaisuuksien aikana.

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15.

Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15.

Avoinna to 8–18, su 11–14.30.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14, on avoinna tilaisuuksien yhteydessä. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 8.11. klo 10. Raivo Savik ja Maija Pesonen-Kareinen.

Messu su 15.11. klo 10. Kaisa Heininen ja Katja Mäkiö.

Maunulan kirkossa: Messu su 8.11. klo 12. Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen, Helsingin työväenopiston laulajia. Isänpäivän kahvit.

Messu 15.11. klo 12. Taija Kaipainen ja Mikko Helenius. Pyhäkoulu messun ajan.

Käpylän kirkossa: Iltaehtoollinen su 8.11. klo 18.

Johanna Elo ja Katja Mäkiö.

Iltaehtoollinen su 15.11. klo 18.

Taija Kaipainen ja Mikko Helenius.

TAPAHTUMIA Diakonian neuvonta ja ajanvaraus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimessa numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle.

Lied-konsertti Tarua ja totta su 15.11. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Joonas Asikainen, laulu, ja Sanni Antikainen, piano.

Sibelius, Strauss, Poulenc, Schu-

bert. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Sururyhmä keskiviikkoisin klo 18–19.30 Oulunkylän kirkolla.

Rukousryhmä to 12.11. klo 18–20 Oulunkylän kirkon takkahuoneella.

Maunulan torstaikerho torstaisin klo 13–14.30 Maunulan kirkolla.

Yksinhuoltajien olohuone ti 10.11. klo 17–19 Oulunkylän kirkolla.

Kehitysvammaisten Meidän Kerho ma 9.11. klo 17–18.30 Voudintien kerhohuoneella, Voudintie 4 B. Lasten muskarit Maunulan kirkolla torstaisin. Klo 9.30 2–5-v., klo 10.05 1–2-v. ja klo 10.40 0–1-v. ja vauvat.

Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla.

Isät hoi! -iltamuskari tiistaisin Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 0–1-v. klo 17.30, 1–2-v. klo 18.05, 2–5-v. klo 18.40. Ilmoittautuminen: erika.herala@evl.fi.

Perheiden tanssituokiot perjantaisin Käpylän kirkolla ikäryhmittäin: 3–5-v. klo 9.30, 1–2-v. klo 10.15, 0–1-v. klo 11.

Matalan Majan nuorten ilta 19.11. klo 17–21 Kakkosella, Pohjolankatu 2.

Yhteisöruokailut Maanantaipuuro, Käpylän iltaruoka ja Yhteisöravintola Salaam suljettu toistaiseksi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Asiointi sähköpostilla tai puhelimitse ma–to klo 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messu su 8.11. klo 11. Messussa mukana Tiia Valve-Tuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

Konfirmaatiomessu la 14.11. klo 11.

Eerikkilän rippikoulu. Konfirmaatiomessuun kutsutaan nuorten perheitä ja ystäviä.

Messu su 15.11. klo 11 Messussa mukana Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen. Messun musiikin toteutuksessa mukana Pakilan Musiikkiopisto.

TAPAHTUMIA Molemmat Raamattupiirit poikkeuksellisesti peruttu to 5.11.

Pakilan Musiikkiopiston konsertti ke 18.11. klo 19.

Vapaa pääsy.

Puhallinyhtyeiden konsertti to 19.11. klo 17.15. Järj.

Pakilan Musiikkiopisto.

Vapaa pääsy.

Big Bandin konsertti to 19.11. klo 18. Järj. Pakilan Musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Pakilan Musiikkiopiston juhlakonsertti to 19.11. klo 19. Vapaa pääsy.

Raamattupiiri kaikille to 19.11. klo 17.30. Jatkamme Apostolien tekojen lukemista. Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat lukijat!

Raamatturyhmä ensikertalaisille to 19.11. klo 19. Tule mukaan, jos Raamatun sisältö ja sen pohtiminen kiinnostavat sinua, mutta et ole vielä juurikaan lukenut Raamattua.

Pikku Paimenet -ulkoilukerho kirkon pihalla tiistaisin 9.30–11.

Sateen sattuessa sisällä.

Perhekerhot Kirkonkellarissa ti ja ke klo 9–11.30 sekä to klo 17–19.

Kerhot ovat yhteisiä hetkiä lapsen ja aikuisen kanssa. Niissä on tarjolla kahvia, aamu/iltapalaa, vaihtuvaa tekemistä, rentoa yhdessäoloa ja lyhyt hartaus.

Nuorten kahvila parillisten viikkojen keskiviikkoisin klo 18–21 Kirkonkellarissa.

Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19. Kutomakerho kokoontuu kirkolla.

Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Diakoniapäivystys on ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä.

Erityisryhmille KEHITYSVAMMAISTYÖ Klubi-ilta pikkujoulujen merkeissä to 3.12. klo 17–19, Pekanraitti 16.

KUULOVAMMAISTYÖ Kuurojen piiri ti 10.11. klo 17–18.30, Malmin kirkko, Kunnantie 1.

Kannelmäen kuurojen piiri ti 17.11. klo 15–16.30. Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6. Vieraana pastori Aila Raitavuo. Sisäänkäynti kirkon pääovesta. Remontin vuoksi ei kahvitarjoilua. Kasvomaskit mukaan.

Päiväpiiri pe 20.11. klo 13–14.30, Matteuksen kirkko, Turunlinnantie 3.

Perhekerho tiedottelee netissä!

NÄKÖVAMMAISTYÖ Pakarituvalla yhdessä ke 18.11. klo 12.30–15. Tervetuloa tapaamaan ystäviä kahvikupin äärelle.

Mahdollisuus kimppakävelyyn Pyhän Laurin kirkon maisemissa.

Mukana tuvalla Marja Leena ja Terhi. Pakarituvalle pääset Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asemilta bussilla 571.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 19/2020

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 6.–19.11.

Musiikkia kirkoissa SAMPO LUUKKAINEN

PERJANTAINA 6.11.

Lakkaamaton laulu klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Suomen Laulu, johtaa Esko Kallio, Fanny Hellström, mezzosopraano, Hiski Wallenius, urut, Salla Pynssi, piano. Makupaloja Händelin Messias-oratoriosta sekä suomalaista ja eurooppalaista a cappella- ja pianosäestyksellistä kuoromusiikkia Faurén, Rahmaninovin, Madetojan, Palmgrenin ja Sibeliuksen tuotannoista. Suomen Laulun 120-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Liput 25 e keskilaiva ja urkuparvi, 20 e sivulaivat ja -parvi, kuorolaisilta ja osoitteesta suomenlaulu.fi. Maskisuositus.

TIISTAINA 17.11.

Päivämusiikkia klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 7.11.

KESKIVIIKKONA 18.11.

Musiikkihartaus klo 18–18.30 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Urkurina Leevi Lipponen.

Vapaa pääsy.

Pianokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Sid Hille soittaa meditatiivista improvisaatiomusiikkia. Vierailumaksu 4 e.

Urkuvartti klo 12–12.15 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Urkutaiteilija ilahduttaa pienellä musiikkihetkellä kirkossa vierailevia. Vapaa pääsy.

Urkumusiikkia vierailijoille klo 14.15–14.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Urkuri Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 4 e.

SUNNUNTAINA 8.11.

Kaunis myllärintytär klo 19.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Erik Rousi, bassobaritoni, Ilmo Ranta, piano. Schubert: Die schöne Müllerin D 795. Osa Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa 2020. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Maskisuositus. Maskeja saatavilla ohjelmatiskiltä.

TIISTAINA 10.11.

Päivämusiikkia klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 11.11.

Urkuvartti klo 12–12.15 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Urkutaiteilija ilahduttaa pienellä musiikkihetkellä kirkossa vierailevia. Vapaa pääsy.

Urkumusiikkia vierailijoille klo 14.15–14.45 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Urkuri Henri Hersta soittaa musiikkia eri aikakausilta. Vierailumaksu 4 e.

Beethovenin pianosonaatteja klo 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Risto Lauriala, piano. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 13.11.

Two Moons klo 15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Pianisti Sid Hille sekä Ineke van Doorn ja Marc van Vugt, ääni ja kitara, esittävät kokeellista musiikkia. Vierailumaksu 4 e.

Virtuaalimatka maailmalle –

Fokuksessa, Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1 A. Ida Elina, kantele.

Vapaa pääsy.

Messiaen – Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kirill Kozlovski, piano.

Messiaen: Vingt regards sur l’enfant Jésus pianolle. Osa Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa 2020.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kesto n.

2,5 h, sisältää väliajan. Maskisuositus. Maskeja saatavilla ohjelmatiskiltä.

Joonas Asikainen esittää mielikuvituksellisia lauluja todellisuuden reunoilta ja hämärän rajamailta Tarua ja totta -konsertissa su 15.11. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Häntä säestää pianisti Sanni Antikainen.

Urkumusiikkia, kulttuuria ja illallista klo 19 Lauttasaaren kirkon väistötilassa, Heikkiläntie 7 A, 4. kerros. Ranskalainen ilta. Syksyn ja kevään aikana virtuaaliurut tuovat eri Euroopan kirkkojen urut Lauttasaareen. Konsertin jälkeen ravintola Fond järjestää kyseisen kaupungin ja maan teemalla illallisen.

Ensimmäinen virtuaalimatka suuntautuu Ranskaan, Nizzan ja Pariisin läheisyyteen. Musiikista vastaa Heli Peitsalo, urut. Liput 50 e ja toimitusmaksu 2,5 e verkosta tiketti.fi, sisältää illallisen. Tuotto Suomen Lähetysseuran kautta maailman lasten hyväksi. Maskisuositus. Ravintola Fond sijaitsee osoitteessa Heikkiläntie 7, 5. krs.

LAUANTAINA 14.11.

Musiikkihartaus klo 18–18.30 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Urkurina Viena Kontkanen.

Vapaa pääsy.

Juhlakonsertti klo 19 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Naiskuoro Elegia 100 vuotta. Naiskuoro Elegia ja orkesteri, johtaa Anna Karjula, Mia Heikkinen, sopraano, Annaliisa Pillak, mezzosopraano.

Liput 20/15 e, sisältää lipukkeen kahveille konsertin jälkeen.

SUNNUNTAINA 15.11.

Musiikillinen rukoushetki klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Hiljentymistä musiikin ja rukouksen äärellä. Mukana Jukka ja Tove Leppilampi sekä pastori Yrjö Ikonen. Lopuksi pientä tarjoilua Kryptassa. Vapaa pääsy.

Tarua ja totta – Lied-konsertti klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10.

Joonas Asikainen, laulu, Sanni Antikainen, piano. Musiikkia säveltäjiltä Sibelius, Strauss, Poulenc, Schubert. Mielikuvituksellisia laulu-

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

ja todellisuuden reunoilta ja hämärän rajamailta. Mitä kaikkea ihmiset ovat keksineet selittääkseen ympäröivää todellisuutta itselleen? Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Saman taivaan alla -konsertti klo 16 Töölön seurakunnan toimitila

TORSTAINA 19.11.

Kaamosilta klo 17 Pikku Huopalahden asukastalossa, Tilkantori 12.

Kaamoksen sävelmiä. Hyvällä säällä ulkotulella istuskelua, huonolla säällä sisällä. Monikulttuurinen ilta ystävyyden juhlimiseksi.

Miten selviämme pimeästä? Musiikkia, tulilla istuskelua, hyvää seuraa ja purtavaa. Musisoimassa Kaisa ja Kulkurit. Vapaa pääsy.

Kuohuvan 20-luvun kitaramusiikkia Vantaalla Kuohuva 20-luku – Kitaramusiikkia 1920-luvun Pariisista ja 2020-luvun Helsingistä la 7.11. klo 18 Vantaalla Seutulan kappelissa, Solbackantie 6. Antero Pellikka, kitara. Pariisi oli 1920-luvulla yksi musiikkimaailman merkittävimmistä keskuksista.

Konsertissa kuullaan kahdelle espanjalaiselle kitaristille, Andres Segovialle sekä Emilio Pujolille, sävellettyä musiikkia tältä vuosikymmeneltä. Konsertin lopuksi Pariisista siirrytään kuluvalle vuosikymmenelle ja kotoisimpiin maisemiin. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Kasvomaskisuositus.