Kirkko ja kaupunki 2020 19 Espoo

19

5.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

Mistä apua kaamosoireisiin? s. 4 Kun Rolex-miestä alkoi kiinnostaa henkinen kasvu s. 13

Uusi sivu

Terhi Kokkosesta tuli muusikko vähän sattumalta. Kaikkein eniten hän on aina tahtonut kirjoittaa s. 18

Pääkirjoitus

Eilen

Maineensa veroinen

Turhaan upotat ihmisen ajan virtaan. Hänen sydämensä ei muutu, ja hän nousee virrasta samana kuin astuu siihen.

YÖPÖYDÄLLÄNI ON Saku Tuomisen kirja Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on, ja työpöydälläni on tuore kirkon nelivuotiskertomus. Jälkimmäinen sisältää tutkimustuloksia suomalaisten uskonnollisuudesta. Edellinen opettaa suhtautumaan hankaluuksiin tyynesti, harjoituksina jotakin isompaa varten.

Suurin osa alle nelikymppisistä suomalaisista naisista ei ole vuosikausiin osallistunut yhteenkään jumalanpalvelukseen, eikä juuri kukaan alle 25-vuotias toivo lastensa olevan uskonnollisia.

Ovatko kirkon asiat huonosti vai onko tämä harjoitusta jotain isompaa varten?

EI KAIKKI kirkon kannalta ihan huonosti ole. Enemmistö suomalaisista rukoilee. Vaikka suomalaisten uskonnollisuudessa on vuosikymmenten aikana tapahtunut suuria muutoksia, väestön rukoilijapitoisuus on pysynyt vakiona.

Toisaalta tutkimukset kertovat, että mitä tasa-arvoisemmat käsitykset sukupuolten kyvyistä ja rooleista ihmisillä on, sitä todennäköisemmin he etääntyvät kirkosta ja kristinuskosta. Kirkon kannattaisi siis profiloitua pikemminkin rukouksen kuin patriarkaalisen perhekäsityksen soihdunkantajana.

Suomalaisten tyypillisin rukous on sanaton. Tarjoaako kirkko liikaa sanoja? Liikaa oppeja ja selityksiä? Pitäisikö olla enemmän hiljaa ja luottaa Jumalaan?

KIRJAILIJA MIKA WALTARI (1908–1979)

Tänään Ihmisen muisti on huonontunut jatkuvan tiedonhaku­ mahdollisuuden tultua osaksi arkeamme. Tavallaan. Toisaalta näyttää, että muistamme edelleen yhtä hyvin (tai huonosti) sellaiset asiat, joita ei voi netistä hakea.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

OIKEUSPSYKOLOGI JULIA KORKMAN IMAGE-LEHDESSÄ 10/2020

Iankaikkisesti

”

Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla.

SAARNAAJA 1:9

TARJOAAKO KIRKKO LIIKAA SANOJA? LIIKAA OPPEJA JA SELITYKSIÄ?

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Sinä, joka luot maailmoja tyhjästä.

Sinä, joka herätät olentoja elämään ja annat meidän nähdä ja kuulla.

Miksi sinä kätket itsesi?

Ethän jätä minua.

KIRKKO KOOSTUU seurakuntalaisista, ja sellaisena se on Kristuksen ruumis. Nelivuotiskertomuksen rivien väleistä voi lukea, että kirkon päättäjät ovat arvomaailmaltaan etääntyneet kirkosta. Suhtautuminen samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen on tästä hyvä esimerkki: kirkon – siis seurakuntalaisten – enemmistö kannattaa sitä, mutta kirkon johto ei pääse asiasta riittävään yksimielisyyteen. Ei piispain- eikä kirkolliskokouksessa.

Kirkolla on maine patriarkaalisen epätasa-arvon kehtona. Jokaisen kirkon tulevaisuudesta huolestuneen päättäjän täytyy nyt ottaa kantaa siihen, onko kirkko maineensa veroinen vai ei. Ja ryhdyttävä sen mukaisiin toimiin, sillä tämä on portinvartijakysymys, joka ratkaisee ihmisen suhtautumisen kirkkoon ylipäänsä.

Kirkko ja kaupunki

19 5.11.2020

Seuraava lehti ilmestyy 19.11.

KANNEN KUVA: VILLE PALONEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Lapset ovat yksi parhaista asioista elämässäni” Ilkka Enkenberg tiesi jo teini-ikäisenä haluavansa jonain päivänä lapsia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

1

Tietokirjailija Ilkka Enkenberg, puhuvatko miehet keskenään isyydestä?

– Se vaihtelee paljon. Olen itse ollut onnekas, kun kaveripiirissäni on ollut isiä, joiden kanssa on voinut jutella aiheesta.

– Markus Forsellin kanssa tänä syksynä julkaisemani Isäkirja lähti vireille jo muutama vuosi sitten, sillä juttelimme isyyden eri puolista aina tavatessamme. Lapset ovat vahvoja peilejä, joten olemme joutuneet kohtaamaan isänä myös oman raadollisuutemme ja vajavaisuutemme. Kerromme kirjassa omista kokemuksistamme, ja sen tarkoituksena on toimia vertaistukena muille isille.

4

Miten vietät isänpäivää?

– Lapset ovat tuoneet isänpäivänä minulle sänkyyn aamupalaa ja laulaneet. He ovat antaneet minulle itse tekemiään kortteja ja lahjoja, jotka ovat tosi hellyttäviä. Olemme käyneet isänpäivänä yleensä taidenäyttelyssä, museossa tai retkellä. Nyt korona-aikana metsäretki on ehkä paras tapa juhlistaa päivää.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Ihmiselämä ja luonto ovat minulle pyhiä asioita. Erityisesti metsässä, jossa voi olla jopa satoja vuosia vanhoja puita, tulee sellainen tunne kuin olisi luomistyön äärellä, paikassa, jollaiseksi maailma on alun perin tarkoitettu. ■ Isänpäivää vietetään su 8.11.

2

Millainen isä olet?

– Pyrin olemaan läsnä kolmelle alakouluikäiselle pojalleni, mutta vaikka teen töitä kotona, se ei aina onnistu. Toivon kuitenkin, että lapsille jää peruskokemus siitä, että isä katsoo silmiin ja oikeasti kuuntelee heitä.

– Olen tunteellinen isä. Näytän lapsilleni herkästi sekä positiiviset että negatiiviset tunteeni. Olisi hyvä, että poikanikin oppisivat ilmaisemaan tunteitaan. Suomessa sodat vaikuttivat siten, että monet vanhemman polven isät olivat etäisiä ja sulkeutuneita. Uusien sukupolvien myötä suomalaiset miehet ovat muuttuneet avoimemmiksi.

3

Mitä sanoisit miehille, jotka pohtivat isäksi ryhtymistä?

– Se on todella henkilökohtainen päätös, jossa pitää kuunnella omia ja puolison tuntemuksia. Itse ajattelin jo teini-ikäisenä, että haluan joskus lapsia. Olenkin kokenut, että lapset ovat yksi parhaista asioista elämässäni.

– On kiva touhuta yhdessä ja nähdä lasten kasvavan omiksi persoonikseen, joilla on omat taipumuksensa. Kouluikäisten lasten kanssa pystyy harrastamaan asioita, joista itsekin pitää, esimerkiksi urheilemaan ja pelaamaan roolipelejä. Jos lapsia ei olisi, urautuisin varmaan tiettyihin juttuihin ja olisin rutiinieni vanki.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

3

Pimeän painamat Huolenpito ja hellyys auttavat paremmin kuin sanat silloin, kun pimeys ahdistaa ja Jumala on piilossa.

J

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA LAURA RIIHELÄ

okainen päivä on edellistä lyhyempi ja mustempi. Aurinko tuntuu kadonneen.

Kadonnut on paljon muutakin. Voimat ovat vähissä, mikään ei kiinnosta eikä mikään määrä nukkumista tunnu riittävän. Suklaan ja kirkasvalolampun avulla tässä pinnistellään.

En ole ainoa. Jopa kolmasosan suomalaisista arvioidaan kärsivän jonkinasteisista kaamosoireista, joista tyypillisimpiä ovat makeannälkä, lihominen, väsymys ja liikaunisuus. Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii noin prosentti väestöstä. Sen oireet ovat vaikeampia: ahdistuneisuutta, ärtyneisyyttä sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteita.

Moni pelkää kaamosta jo etukäteen ja miettii jaksamistaan – varsinkin nyt, kun koronaviruksen vuoksi elämä on muutenkin tavallista kapeampaa.

– Jos pimeä aika tuntuu raskaalta, siihen ehkä heijastaa jotakin uhkaavaa, joka tulee oman mielen sisältä. Emme voi nähdä tai tietää, mitä pimeydessä on, joten se saattaa kirvoittaa pelottavia ajatuksia ja tunteita, ristiriitoja ja vaikeita, käsittelemättömiä asioita, joihin ei ole kosketusta, tai ehkä piilevää masennustakin, sanoo psykoterapeutti ja pappi Jaana Räntilä.

Hänen mukaansa moni löytää helpotusta kaamokseen ja sen aiheuttamaan alakuloon taiteesta, musiikista, kirjoista ja luonnosta. Lohtua tuovat myös toimivat ihmissuhteet tai läheinen suhde Jumalaan.

– Ammattilaisen apua kannattaa hakea, jos tuntuu, ettei selviä yksin – jos mieli on niin raskas, että se haittaa jo toimintakykyä, mikään ei innosta eikä jaksaisi nousta sängystä. Joskus mieli voi tuntua niin tyhjältä, ettei jaksaisi juuri puhuakaan, tai voi olla itsetuhoisia ajatuksia.

KAAMOSAPEUS ALKAA kuitenkin tuntua aika lievältä vaivalta, kun lukee 1500-luvulla elänyttä espanjalaista mystikkoa Ristin Johannesta. ”Köyhänä, hylättynä ja vailla mitään sieluni käsitysten tukea eli siis ymmärrys pimeänä, tahto puristuneena ja hädissään minä jättäydyin pimeään”, hän kuvaa omaa tilaansa klassikkoteoksessaan Pimeä yö. Nykylukijalle se tuo mieleen monet

4

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

vaikean masennuksen kuvaukset, mutta kyse ei ole masennuksesta – ainakaan pelkästään.

– Sielun pimeästä yöstä on tullut käsite, jolla kuvataan jumalasuhteen emotionaalista etäisyyttä. Se on jakso, jolloin ihminen ei koe läheisyyttä eikä yhteyttä Jumalaan. Usein pimeä yö osuu yhteen vaikean elämänvaiheen kanssa, jossa on muitakin menetyksiä. Jumalan poissaolon kokemus voi silloin olla aika rankkakin ja menee ehkä lähemmäs masennusta, Jaana Räntilä sanoo.

– Pimeän yön kokemuksessa ihmisellä kuitenkin säilyy ajatus siitä, että on olemassa jotakin enemmän kuin tämä minun tämänhetkinen oloni, että silloinkin, kun riipun Jumalassa toivoa vailla, olen ”siunattu voittamaan”. Kliinisessä masennuksessa tällainen toivon horisontti tuntuu kadonneen.

Räntilän mukaan pimeän yön kokemus kuuluu kristittynä kasvamiseen, vaikka kaikki eivät sitä koskaan koekaan.

– Tarkoitus varmaankin on, että meidän kaipuumme Jumalan puoleen syvenisi ja itsetuntemuksemme paranisi. Kriisit ovat aikoja, jolloin Jumala kutsuu meitä erityisesti. Joudumme etsimään häntä ja samalla itseämme.

VÄHEMMÄN SANOJA ja enemmän huolenpidon sävyttämää läheisyyttä ja hellyyttä. Siinä on Jaana Räntilän suositus pimeään pudonneille.

– Hengellisessä tyhjyydessä ei oikein voi muuta kuin odottaa, että kaipaukseen vastataan. Mutta ehkä silloin ei ole kauheasti voimavarojakaan muuhun. Toisten läheisyys, sen verran kuin sitä jaksaa, voi kannatella ja tehdä hyvää. Joitakuita auttavat rituaalit, kuten ehtoollinen tai vaikka ikonin katseleminen.

Räntilä lisää, että pimeän yön siunaus paljastuu vasta jälkeenpäin – jos paljastuu. Kuuluisa esimerkki pitkään pimeyteen joutuneista on Äiti Teresa. Hän oli aloittanut työnsä Kalkutan slummeissa voimakkaiden uskonnollisten kokemusten innoittamana. Sitten kokemukset lakkasivat ja Jumala hiljeni loppuelämäksi. Kokemus oli niin raskas, että Äiti Teresa vertasi sitä helvettiin. ”Sisälläni on niin hirveä pimeys, aivan kuin kaikki olisi kuollut”, hän kirjoitti. ■

Kirkko ja kaupunki verkossa ESKO JÄMSÄ

Koditon arkkitehti Marialla oli oma arkkitehtitoimisto, mutta hänestä tuli asunnoton sekakäyttäjä. Nyt 69-vuotiaana hän ei ole katkera. ”Olen kiitollinen, sillä ymmärrykseni ja myötätuntoni toisia ihmisiä kohtaan on lisääntynyt. Ihan jokaista ihmistä on kohdeltava kunnioittavasti. Kenelle tahansa voi käydä huonosti.” Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Vaikka se ei näkyisi päälle, niin harvan elämä on aina sujunut kuin Strömsössä.

Joka toinen suomalainen kokee mielenterveyden häiriön.”

TOIMITTAJA PIHLA TIIHONEN VERKKOKOMMENTISSAAN

ISTOCK

Uskonnolliset nuoret aikuiset Vuosina 1990–2004 syntyneet eivät ole suinkaan ryhtyneet uskonnottomiksi tai ateisteiksi. Z-sukupolvi on huomattavan avoin uushenkisille ajatuksille. 42 prosenttia heistä uskoo, että on olemassa näkymättömiä maailmoja tai olentoja, jotka vaikuttavat meidän maailmaamme, kertoo uusi tutkimus. Lue juttu osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

5

VILJA HARALA

Riitta Kalliorinne juhlii täysi-ikäisyyttä.

Jouluradio tuo lohtua korona-aikana Joulumusiikin ystävät ovat voineet kuunnella Jouluradiota perinteisillä radiotaajuuksilla jo 2.11. lähtien. Suosittu radiokanava täyttää tänä adventtina 18 vuotta.

– Jos Jouluradio ei olisi aloittanut tuolloin, se keksittäisiin viimeistään nyt. Tällaisena aikana ihmiset tarvitsevat enemmän kuin koskaan musiikkikanavaa, joka luo uskoa, toivoa ja rakkautta, sanoo Jouluradion toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Jouluradion teemana ovat tänä vuonna nuoret. Radiokanava tekee yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Mukana on 18 opiskelijaa, jotka ovat suunnitelleet koulunsa työelämän innovaatioprojektissa uusia tapoja tarjota joulumusiikkia. Niistä osa on valittu konseptoitavaksi kanavan käyttöön.

Jouluradio pyrkii myös nostamaan esille erityisesti kotimaisia muusikoita ja musiikintekijöitä lisäämällä suomalaisen joulumusiikin määrää.

Radiokanavan toimipisteessä Sillassa kauppakeskus Redissä järjestetään 24.11. lähtien tiistaisin kello 14 pienimuotoisia konsertteja. Niissä erityyppiset artistit esittävät joulumusiikkia. Konsertit esitetään suoratoistona verkossa.

Näkövammaisen näkökulmasta HELSINGISSÄ KOKOONTUU kerho nimeltä Näkövammaisten valokuvaklubi. Siihen kuuluu seitsemän eritasoisesti näkövammaista jäsentä, joista jokaisella on oma tapansa ottaa kuvia. Heitä kaikkia yhdistää kunnianhimoinen kiinnostus valokuvaamiseen.

Valokuvaklubilainen Jussi Mankki, 63, sairastui yhdeksänvuotiaana diabetekseen.

– Olin näkevien kirjoissa nelikymppiseksi, hän kertoo.

Mankin näkökyky heikentyy vähitellen. Tällä hetkellä hän pystyy vielä liikkumaan itsenäisesti kaupungilla eikä tarvitse saattajaa, valkoista keppiä tai opaskoiraa.

– Näköni on kokonaishämärä, ja yksityiskohdat katoavat. Tämä tarkoittaa sitä, että valokuvatessani menen todella lähelle kohdetta, hän sanoo.

– Haasteena on, miten saan kuvan tarkennetuksi. Otan kaksikymmentä hutia ja saan yhden onnistumaan.

Mankin mielestä haasteet lisäävät luovia ideoita.

– Herttoniemen kirjastossa esillä olevan näyttelymme idea on, että kuvaamme sellaista, mitä kukaan muu ei huomaa.

”

KUVAAMME SELLAISTA, MITÄ KUKAAN MUU EI HUOMAA.

Näkövammaisten valokuvaklubin ohjaajana toimii valokuvataiteilija Christina Holmlund.

Jussi Mankki harrasti valokuvausta jo nuorena. Kuvaaminen loppui, kun näkö alkoi heiketä. Vuosia myöhemmin Mankin lainattua poikansa järjestelmäkameraa into kuvaamiseen syttyi uudelleen.

– Pojan kamera oli automaattinen, ja yhtäkkiä tajusin, että sillä

pystyn kuvaamaan. Kehittyvä tekniikka auttaa valokuvaamisessa paljon.

Mankki hakee valokuviinsa aina jotain erikoisuutta. Hänelle ei pelkkä auringonlasku riitä.

– Olen kuvannut esimerkiksi kukkia, mutta minulle on tärkeää saada siihen mehiläinen mukaan. Kuvaan myös vesipisaroiden putoamiskuvia, jotka ovat teknisesti älyttömän hankalia.

Mankin valokuvaamisharrastuksen ”julma syy” on paremman tekemisen puute ja pahanteosta poissa pysyminen.

Mutta oikeasti syy on vaikeassa asiassa onnistumisen ilo ja ehkä myös näyttämisen halu.

– Minulla on puhdas insinööritausta, ja valokuvaamisessa tuon esille taiteellisen puoleni.

NINA RIUTTA

Näkövammaisten valokuvaklubin Sokea piste -näyttely 29.11. asti Herttoniemen kirjastossa, Linnanrakentajantie 2.

Oltiin partiolaisten hartaustilaisuudessa kirkossa, kun yksi lapsistani tokaisi kirkkaalla lapsen äänellä ”Minä laskin hiljaisen pierun!”.

LUKIJOILTA SAATUJA LASTEN TOKAISUJA

HY VÄN TÄHDEN. 79. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

6

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Jussi Mankin ottamissa valokuvissa nähdään muun muassa putoavia vesipisaroita.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 5415 787 Anne Joukainen, 050 310 3081 Ari Suominen, 040 355 2340 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

ISSN 0356-3421

Isän kokoinen aukko Millaisen varjon lapsen elämään jättää isän poissaolo? Millainen on perheensä hylänneen isän häpeä?

Millainen Isä Jumala on? Kolme kirjaa esittää isoja kysymyksiä isyydestä.

Löydetty yhteys Joel Haahtelan uudessa pienoisromaanissa Hengittämisen taito ollaan monista hänen aiemmista teoksistaan tutussa tilanteessa: ratkaisemassa arvoitukseksi jääneitä tapahtumia, etsimässä menneisyyden tärkeää ihmistä ja hakemassa samalla oman elämän suuntaa.

Tällä kertaa minäkertoja on nuori mies, jonka isä on lähtenyt ja jättänyt perheensä viisitoista vuotta aiemmin. Kreikkalaisen isän mukana pojalta on kadonnut myös yhteys tämän kieleen, kulttuuriin ja sukuun.

Etsintä vie pojan lopulta kaukaiselle Kreikan saarelle, jossa isä elää pienessä ortodoksisessa erakkoyhteisössä.

Sinne nuorukainenkin asettuu paastonajaksi ja pääsiäiseksi.

Yhteinen rukous ja työnteko lähentävät isää ja poikaa ja rakentavat heidän välilleen ymmärrystä ja anteeksiantoa. Yhteisön yksinkertainen elämäntapa

ja sen jäsenten keskinäinen huolenpito kirkastavat sen, mikä on olennaista. Pienestä ja vaatimattomasta avautuu yhteys äärettömään ja ikuiseen.

kaisee tiiviin yhteyden Jumalaan. Kaipuu siihen ei silti katoa aikuisenakaan.

Yaa Gyasi: Maa ja taivas. Suom. Arto Schroderus (Otava 2020)

Joel Haahtela: Hengittämisen taito (Otava 2020)

Etäinen ääni puhelimessa Ghanalaissyntyisen amerikkalaisen Yaa Gyasin romaani Maa ja taivas kertoo rikkoutuneesta perheestä. Yksi kerrallaan perheenjäsenet tuntuvat katoavan minäkertoja Giftyn elämästä: isä lähtee kotimaahansa toiselle puolelle maapalloa ja on enää vain satunnaisten puheluiden etäinen ääni, veli kuolee ja masennus nielaisee äidin.

Gifty on kasvanut herätyskristillisessä seurakunnassa ja lapsena kirjoittanut päiväkirjansa rukoukseksi, mutta veljen kuolema kat-

Perintönä kodittomuus Omaelämäkerrallisessa teoksessaan Isän varjo Kimmo Oksanen palaa lapsuuteensa ja sen taitekohtaan. Isän kuljetusfirman konkurssi ajoi perheen niukkuuteen ja muuttamaan vuokra-asunnosta toiseen. Yrittäjäisästä tuli bussikuski, jota ei juuri kotona näkynyt, mutta joka teki parhaansa pitääkseen kuopuksensa Kimmon elämässään.

Isän epäonnistumiseen juontaa juurensa myös Oksasen itsessään tunnistama elinikäinen kodittomuuden tunne ja uhrimentaliteetti. Isänperintöä peratessaan Oksanen perkaa myös toista isä–poika-suhdetta: kristinuskon kertomusta Jeesuksesta, joka ristillä kysyy, miksi isä on hänet hylännyt.

Kimmo Oksanen: Isän varjo (WSOY 2020)

KAISA HALONEN

M E R K IT Y K S E L L IS TÄ E L Ä M Ä Ä Atte Korhola

Ovista ja ikkunoista

KLASSIKKO

– Matka syvimpään minuun

Aidot Timo Sarpanevan suunnittelemat Juhavan Antiikkipallo-kynttilät Sacrumista.

Matka syvimpään minuun. ”Kirja on teologinen timantti ja hengellinen lohtu.

Siunaus on kanssasi ja kauttasi” Emeritapiispa Irja Askola.

22,00 (24,00)

Esko Valtaoja, Juha Pihkala

Henri J.M. Nouwen

Elämän merkityksen jäljillä

Rakastettu on nimesi

– Keskustelukirjeitä

Club for Five

Virret cd

A cappella -yhtye hellii kuulijoita uusilla, raikkailla tulkinnoilla kauneimmista suomalaisista virsistä.

17,00

Verkkokauppa: www.sacrum.fi

Kristilliset joulukalenterit

Maailmankatsomuksiltaan erilaiset piispa ja tähtitieteen professori ryhtyvät jälleen kirjeenvaihtoon. Sanan säilä heiluu terävänä, välillä ajaudutaan umpikujaan ja ärsyynnytään. Kirja katsomusten välisten rajojen ylittämisen vaikeudesta ja samalla sen välttämättömyydestä.

23,90 (29,90)

Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki

365 tekstiä. Sielunhoidollisissa teksteissä kuuluu viesti jonka Nouwen ahdistuksen hetkellä kuuli: olet rakastettu.

24,90 (28,90)

Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15

Puh. 020 754 2350 KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

7

Diakoni auttaa vankeja elämän­ muutokseen Suurin osa vangeista pitää hengellisyyttä tärkeänä. Rikosseuraamuslaitoksen ja kirkkokuntien uusi yhteistyösopimus pyrkii turvaamaan sen, että hengellinen työ noudattaa kaikissa olosuhteissa samoja periaatteita.

Vantaan vankilassa sopimus herättää tyytyväisyyttä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA MARIANNA SIITONEN

K

olme neljästä naisvangista ja kaksi kolmesta miesvangista pitää hyvin tärkeänä, että vankiloissa on hengellistä toimintaa. Tämän vuoksi esimerkiksi Vantaan vankilassa toimii vankilapappi, ja siellä käy säännöllisesti seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni.

Nyt vankiloissa tehtävää hengellistä työtä tukee uusi kirjallinen yhteistyösopimus. Sen luonnosteli Kirkkohallituksen organisoima Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvottelukunta, ja siinä sovitaan toiminnan vastuista Rikosseuraamuslaitoksen ja kirkkokuntien välilllä.

– Kirjallinen yhteistyösopimus on ensimmäinen laatuaan, kertoo diakonian ja sielunhoidon asiantuntija Sami Puumala Kirkkohallituksesta.

Aiemmin vankiloiden ja seurakuntien yhteistyö on määritelty vain suullisesti.

– Suomessa vankilat ovat erilaisia, ja kirjallisella yhteistyösopimuksella Rikosseuraamuslaitos ja vankilatyötä tekevät kirkkokunnat haluavat turvata sen, että hengellinen työ noudattaa kaikissa olosuhteissa samoja periaatteita, Puumala sanoo.

Kirjallinen sopimus auttaa Puumalan mukaan varsinkin silloin, kun vankilan tai seurakuntien henkilöstö vaihtuu.

YKSI YHTEISTYÖSOPIMUKSEN pilottivaiheeseen osallistuneista vankiloista on Vantaan vankila. Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen pitää sopimusta hyvänä.

8

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

– Ainakin Vantaan vankilassa tämä on luonut turvaa. Jos esimerkiksi vankilan henkilökunnassa on ollut uusi työntekijä, sopimuspaperi on ollut henkilöstövaihdoksista riippumaton dokumentti, josta on voitu tarkistaa käytännöt, Nurminen sanoo.

Vantaan vankila eroaa muista Suomen vankiloista siinä, että se on tutkintavankila, jossa pidetään vankeja vain rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn ajan. Vangit vaihtuvat usein.

”

Tutkintavankila on sellainen rajankäynnin paikka, jossa moni joutuu ratkaisemaan oman elämänsä suunnan.

DIAKONI EEVA NURMINEN

– Sopimuksessa määritellään hyvin esimerkiksi jumalanpalvelukset sekä erilaiset ryhmäkokoontumiset, Nurminen sanoo.

Pilottisopimusta on kuitenkin haitannut koronaepidemia, jonka vuoksi vankila oli välillä kokonaan kiinni ulkopuolisilta. Nurmisen mukaan Vantaan vankilan käytännöt ovat kuitenkin aina olleet erittäin toimivat.

– Olen ollut Vantaan seurakuntien päihde- ja kriminaalityön diakoni vuodesta 1999 lähtien. Vantaan vankilassa oma työturvallisuuteni ei ole kertaakaan ollut uhattuna. Vuosien myötä olen huomannut, että huumerikollisuuden myötä väkivaltarikokset ovat raaistuneet merkittävästi. Diakonin kannalta vankilatyö on kuitenkin turvallista, Nurminen sanoo.

VANTAAN VANKILAN johtajan Tommi Saarisen mielestä kirkon ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien työ on tärkeä osa vankilan arkea.

– Vankilan näkökulmasta kirkon samoin kuin muidenkin uskonnollisten yhdyskuntien työ on erittäin tärkeää ja tarpeellista. On tärkeää, että jokainen voi harjoittaa omaa uskontoaan, ja jotta tämä toteutuu, vankilan on avattava ovensa kolmannelle sektorille, Saarinen sanoo.

Kaikki eivät tietenkään kaipaa hengellisyyttä, ja kun Vantaan vankila on tutkintavankila, kaikille vangeille ei edes ehdi syntyä sellaista rutiinia, johon kuuluisivat kuukausittain vietetyt messut.

– Jumalanpalvelukset kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden hiljentyä ja miettiä elämäntilannettaan, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin. Tällä on usein myönteisiä vaikutuksia vangin elämään, Saarinen toteaa.

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN ja eri kirkkokuntien tiivistyneen yhteistyön taustalla on vuonna 2015 kirkon aloitteesta oikeusministeriön kanssa sovittu ja laadittu selvitys vankien uskonnollisuudesta.

– Tuossa selvityksessä kävi ilmi, että jopa kolme neljästä naisvan-

gista ja kaksi kolmesta miesvangista piti hyvin tärkeänä tai jopa välttämättömänä, että vankiloissa on tarjolla hengellistä toimintaa. Myös kirkkoon kuulumattomat vangit ilmaisivat raportin kyselyssä massiivisen halun osallistua niin hengelliseen toimintaan kuin yksilölliseen sielunhoitoon, Sami Puumala sanoo.

Hänen mukaansa vangit ovat poikkeuksellisen hengellisiä.

– Vain alle kymmenesosa naisvangeista ja vajaa viidennes mies-

Vantaan seurakuntien päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen on pitkän uransa varrella nähnyt, että ihminen voi päätyä rikolliseksi mistä tahansa taustasta.

vangeista ei nähnyt kirkollisella toiminnalla vankilassa mitään merkitystä, Puumala sanoo.

Uutta on Puumalan mukaan myös se, että Rikosseuraamuslaitos on yhdessä eri kirkkojen kanssa kehittänyt niin sanottuja hengellisen työn yhteistyötoimikuntia varmistamaan, että vankien hengellisiin tarpeisiin voidaan vastata.

– Tämä on uusi asia suomalaisessa vankilajärjestelmässä. Erityisen kriittinen vaihe on vangin vapautuminen, jolloin eri kirkkokuntien dia-

koniatyölle on suurta tarvetta, Puumala sanoo.

EEVA NURMISEN TYÖHÖN sisältyy vankien yksilö- ja ryhmätapaamisten lisäksi omaisten kohtaaminen.

– Usein niin vangeilla kuin heidän omaisillaan on valtava huoli perheen säilymisestä ja taloudellisesta toimeentulosta, Nurminen sanoo.

Nykyään tutkintavankilassa on paljon myös eri maista tulleita ihmisiä.

– Heistä monien suurimpana huolena on raastava koti-ikävä.

Tärkeä osa diakonin työtä on motivoida vankeja niin, että he voisivat vapauduttuaan elää rikoksetonta elämää.

– Vankien taustat ovat hyvin moninaiset, eikä esimerkiksi voi sanoa, että syrjäytymisestä seuraisi automaattisesti rikollisuus. Vangit tulevat hyvin monenlaisista taustoista, mutta yhteistä on usein se, ettei ihminen ole tullut kunnolla nähdyksi edes kotona, Nurminen sanoo.

Sen lisäksi vangeille tyypillistä Nurmisen mukaan on diagnosoima-

ton ja hoitamaton tarkkaavaisuuseli keskittymishäiriö, ADHD. Ensikertalaisille tutkintavankila on poliisiputkan jälkeen ensimmäinen varsinainen vankilakokemus.

Osa tutkintavangeista saa tuomion, osa taas vapautuu.

– Tutkintavankila on sellainen rajankäynnin paikka, jossa moni joutuu ratkaisemaan oman elämänsä suunnan. Joskus vangit vielä vuosia vapautumisen jälkeen laittavat minulle tekstiviestin, että hei, kaikki on kunnossa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

9

Suomen sateenkaari­ muslimit järjestäytyvät Kesäkuussa Suomessa rekisteröitiin sateenkaarimuslimeiden yhdistys. Yksi sen perustajista on Hassen, jolle usko antoi voimaa hyväksyä itsensä sellaisena kuin hän on.

B

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA SIRPA PÄIVINEN

uraq on ihmiskasvoinen ratsu, jolla profeetta Muhammadin kerrotaan matkustaneen Mekasta Jerusalemiin ja taivaaseen.

Se muistuttaa yksisarvista, joka taas on tuttu symboli myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa. Kesäkuussa Suomessa rekisteröitiin maan ensimmäinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien muslimien tai muslimitaustaisten henkilöiden yhdistys. Se sai nimekseen BuraQ. – Tehtävämme on kertoa, että olemme olemassa. Olemme tietysti aina olleet, mutta toisistamme erillämme. Haluan painottaa, että BuraQ on ensijaisesti ihmisoikeusyhdistys. Ajamme ihmisoikeuksia queer-muslimien perspektiivistä. Oikeus hengellisyyteen on yksi niistä, kertoo Hassen, yhdistyksen puheenjohtaja ja yksi perustajista.

Asian arkaluonteisuuden vuoksi hän esiintyy tässä jutussa vain etunimellään.

Hassen on pitkän linjan ihmisoikeusaktivisti, joka tuli turvapaikanhakijana Tunisiasta Suomeen vuonna 2012. Tunisiassa hän perusti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien yhdistyksen, mutta joutui lähtemään maasta turvallisuussyistä. Tunisiassa homoseksuaalisuus on laissa kielletty, ja vuoden 2011 vallankumouksen jälkeen tilanne muuttui tukalammaksi.

– En pelännyt vain sitä, että joutuisin vankilaan, vaan olin huolissani hengestäni. Minulla on kokemusta myös fyysisestä väkivallasta, Hassen kertoo.

Suomessa homoseksuaalisuus ei ole lainvastaista kuten monissa muslimienemmistöisissä maissa, mutta täälläkin esillä olevat islamin tulkinnat sekä kapea kuva islamista ja muslimeista ovat pitäneet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat muslimit piilossa.

Tähän BuraQ tahtoo muutosta.

10

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

TUNISIASSA VARTTUNEEN Hassenin lapsuudenperhe ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta uskonnolla oli paikkansa perheen elämässä.

– Minut opetettiin rukoilemaan ja käymään moskeijassa. Koin kuitenkin, että minulla oli vapaus valita, ajatella ja harjoittaa uskontoa kuten tahdon, Hassen kertoo.

Nyt uskonto on Hassenille rauhoittumisen väline, mutta myös osa tunisialaista kulttuuria ja perheen traditioita.

– En sanoisi, että islam on ohjenuorani elämässä, mutta kun tarvitsen rauhaa, voin aina palata Koraaniin ja vaikka kuunnella sitä kuin musiikkia. Ramadan on minulle tärkeä, ja vietän sitä myös Suomessa.

Teini-iässä Hassenilla oli identiteettikriisi, joka liittyi uskonnon ja seksuaali-identiteetin yhteensovittamiseen.

– Minulla oli itsetuhoisia ajatuksia. Ajattelin, että olen häpeälli-

”

Yksi Jumalan monista nimistä on armo. Kuinka hän voisi olla sellainen, joka vihaa?

HASSEN

nen ihminen ja teen syntiä ja väärin perhettäni kohtaan. Sitten ymmärsin, että tappaminen on synti ja että meidän täytyy pitää huolta itsestämme. Löysin voiman, joka piti minut elämässä kiinni. Voi sanoa, että islam pelasti minut itsemurhalta.

Parikymppisenä Hassen alkoi löytää ihmisiä, jotka eivät ajatelleet, että homoseksuaalisuuden ja islamin välillä pitäisi olla jokin sovittamaton ristiriita.

– Käännekohta oli vuonna 2006, kun tapasin Ranskassa LudovicMohamed Zahedin, avoimesti homoseksuaalin imaamin. Aloin myös tavata muita LHBTIQ-muslimeita, jotka sanoivat, ettei tässä ole mitään väärää.

Nyt ajatus vihaisesta ja tuomitsevasta Jumalasta on Hassenille vieras. Hän ei usko, että Jumala vihaa ketään meistä.

– Yksi Jumalan monista nimistä on armo. Kuinka hän voisi olla sellainen, joka vihaa?

TUNISIASSA HASSEN joutui välillä selittelemään, että miten hän voi olla samanaikaisesti sekä uskontoaan harjoittava muslimi että homo.

Suomessa hän ei ole kokenut samaa.

– Nämä ovat asioita, joita ei voi erottaa. En voi valita vain toista. Olen syntynyt tällaiseksi.

– Uskon, että jokainen voi olla hyväksytty jokaisessa uskonnossa, mutta sen eteen pitää taistella. Sitä ei anneta ilmaiseksi. Kyse on myös vallasta ja valtasuhteista.

Esikuvilla ja sillä, kuinka moninaisena joukkona muslimit nähdään ja esitetään, on merkitystä varsinkin silloin, kun on nuori ja etsii itHassen toivoo, että jonakin päivänä myös Suomessa olisi moskeija, jonne seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voisivat tulla turvallisella mielellä.

seään. Muuten voi alkaa ajatella, että lannistavat sanat tai se yksipuolinen kuva, jonka näkee, on totta.

– Yksi asia, mitä en siedä, on se, että muslimit pannaan tiettyy laatikkoon. Imaami esimerkiksi johtaa rukousta, mutta ei hän ole johtaja tai kaikkien muslimien edustaja. Hänen puoleensa käännytään, kun on kysyttävää vaikka uskonnonharjoituksesta, mutta suhde Jumalaan on suora. Jokainen voi rukoilla ja kommunikoida Jumalan kanssa kuten haluaa. Emme tarvitse ihmisiä, jotka lannistavat, Hassen sanoo.

OLIPA KYSE SITTEN kristillisistä kirkoista tai muslimiyhteisöistä, uskonnot ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat yhä arka aihe. Monissa muslimienemmistöisissä maissa homoseksuaalisuus on myös laissa kielletty. Niissäkin maissa, joissa homoseksuaalisuus ei ole kielletty, se voi olla tabu.

Muutosta on kuitenkin ilmassa.

Ainakin Pariisissa, Torontossa, Kapkaupungissa ja Berliinissä on LHBTIQ-inklusiiviset moskeijat.

Viime keväänä Lontoossa oli tarkoitus järjestää ensimmäinen muslimi-Pride, mutta tapahtuma jouduttiin siirtämään koronavirustilanteen vuoksi.

Suomessa vaikuttaa nyt BuraQ ja Wasla-kollektiivi. Sen Islamia queeristi -hanke tuo esiin sateenkaarimuslimeiden näkökulmaa ja islamin moninaisuutta muun muassa taiteen ja median keinoin.

Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö.

Entä mitä tapahtuu, jos avoimesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva menee moskeijaan Helsingissä?

– Moskeijat ovat yhä heteronormatiivisia paikkoja, joissa miehet ja naiset istuvat erillään. Yhteisöillä on todennäköisesti hyvin stereotyyppinen käsitys siitä, miltä miehet ja naiset näyttävät ja kuinka he käyttäytyvät. Jos ei täytä näitä normeja, saattaa tuntea olonsa turvattomaksi. Tapa, jolla imaamit puhuvat, ei myöskään ole sensitiivinen.

Hassen toivoo, että tulevaisuudessa Suomessa olisi LHBTIQinklusiivinen moskeija, paikka jonne sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat voisivat tulla turvallisin mielin. Se voisi toimia ikään kuin pop up -periaatteella.

– Liikkuvaa moskeijaa ei ole vielä missään maassa, mutta sellainen olisi täysin mahdollinen.

Se on vain ajan kysymys, Hassen sanoo. ■

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Wilhelmiinan viihtyisissä ja avarissa ryhmäkodeissa saat tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan arvokkaaseen ikääntymiseen. Tavoitteenamme on asukkaidemme toimintakyvyn tukeminen ja hyvä elämänlaatu.

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!

Viihtyisää ja turvallista palveluasumista Vapaita asuntoja Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa sekä Kettutien palvelutalossa Herttoniemessä.

Tiedustelut ja hakemukset: asiakasneuvoja Sanna Berg p. 050 3211 809 sanna.berg@helykodit.fi Tutustu kotisivuihimme: www.helykodit.fi, www.kettutie.fi

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

11

DETRIA OY

DETRIA ARBUTIN COUPEROSA –TUTKIMUS

DETRIA ARBUTIN ANTI AGING –TUTKIMUS

Testiryhmässä couperosan voimakkuusaste pieneni 90 %:lla ja kahden kuukauden hoitojakson jälkeen 35 %:lla oireet hävisivät kokonaan.

Iho kirkastui ja heleytyi 95 %:lla ja ilmejuonteet vähenivät 80 %:lla tutkimukseen osallistuneista.

Luonnon arbutiinia koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että sianpuolukan lehdestä eristetty arbutiini on tehokas melaniinituotannon estäjä ja että sitä voidaan käyttää ihoa vaalentavana ainesosana.

Jokin minussa huutaa tilaa Syvät elämänmuutokset ovat usein hitaita.

Ex-kiinteistövälittäjä, pappi ja juristi kertovat, miten heidän on käynyt.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA, PIHLA TIIHONEN JA NINA RIUTTA KUVAT VILJA HARALA

S

erkku tulee uskoon, naapuri jättää bisneksensä ja ryhtyy meditaatio-opettajaksi ja julkkis kertoo iltapäivälehdessä löytäneen vihdoin todellisen itsensä. Ulkopuolisen silmiin moiset mullistukset voivat näyttää äkkinäisiltä elämänmuutoksilta, mutta niin on harvoin.

– Todelliset syvät muutokset ovat useimmiten hitaita.

Ennen kuin radikaalilta näyttävä muutos tulee näkyviin, taustalla on usein tapahtunut hidasta kypsymistä ja psyykkistä työtä, sanoo pappi, hengellinen ohjaaja ja psykoterapeutti Jussi Holopainen.

– Sama pätee myös yhteiskunnalliseen muutokseen.

Miksi ihmiset kaipaavat radikaaleja elämänmuutoksia? Holopaisen mukaan kyse on usein siitä, että ihminen on elänyt liian yksipuolisesti.

– Jokin toinen puoli itsessä huutaa tilaa.

Holopainen ajattelee, että jokainen meistä kantaa kehdosta hautaan sisällään kehitystehtäviä. Ne avautuvat kahteen suuntaan.

Ensinnäkin itse kukin syntyy ja kasvaa tietynlaisessa perheessä ja yhteisössä. Ihmisen täytyy kuitenkin eriytyä omaksi itsekseen, löytää oma äänensä ja voimansa. Se ei ole kerralla hoidettava asia vaan tehtävä, joka kestää läpi elämän.

Toisekseen itse kunkin täytyy myös aina olla osa yhteisöä ja löytää oma paikkansa muiden joukossa.

– Joskus keski-iän paikkeilla ihmisen näkökulma usein vaihtuu niin, että oma ego, omat agendat ja oma maailmanvalloitus jäävät taka-alalle ja huomio kiinnittyy muihin. Ihminen siirtyy mahdollistamaan muiden kasvua ja elämää, Holopainen selittää.

Kaikkien kohdalla niin ei kuitenkaan tapahdu. Ihminen kohtaa lapsuudesta vanhuuteen erilaisia kriisejä, joihin voi jäädä jumiin.

– Silloin on pakko pysähtyä. Pitää miettiä, miksi minä ahdistun ja miksi tämä ei tunnu riittävältä. Siinä kohdassa moni löytää yhteyden henkiseen tai hengelliseen puoleen elämässään.

Joillain ihmisillä kriisi avaa elämän entistä värikkäämpänä ja avarampana. Toiset käpertyvät ja kyynistyvät. Holopaisen mukaan ratkaisevaa on usein se, yrittääkö ihminen selviytyä kriisistään nopealla väistöliikkeellä vai suostuuko hän hitaampaan ja syvempään muutokseen, joka on usein kivulias.

Lopulta kyse on siitä, kumpi ahdistaa enemmän: muutos vai paikoilleen jääminen.

– Muutos kysyy luottamusta. Pitää luopua turvallisuudesta ja myöntää, että minä en tiedä.

Holopaisen mukaan on tärkeää ymmärtää, että elämä on jatkuvaa liikettä: muutosta, kasvua ja irtautumista.

– Yleensä ihmisen ajatukset, tottumukset ja asenteet muuttuvat hitaimmin. Joskus muutos on jo tapahtunut, ja ihminen tiedostaa vasta myöhemmin, että hei, minähän olen muuttunut.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

13

Mikä ei kasva, se kuolee Roni Arvonen, 28, jätti menestyvän uran arvokiinteistöjen välittäjänä. Häntä alkoi kiinnostaa henkinen kasvu.

I

iiiiiiiiiiiiii! Roni Arvosen rannekello hä­ lyttää joka tasatunti. Silloin hän pysähtyy ajattelemaan, mihin käytti edelliset kuusi­ kymmentä minuuttia.

– Olen taas tunnin lähempänä kuole­ maa.

Kello on muovirannekkeinen ”29 euron Ca­ sio”, koska se ranteessa on mukava punnertaa.

Kiinteistövälittäjänä Arvonen katsoi ajan Rolexis­ ta ja ajoi asiakkaiden luokse Teslalla, jonka rekis­ terinumero oli RON-1.

– Ne olivat markkinointityökaluja. Panostin kantakaupungin premium­asuntoihin. Niiden omistajilla oli myös kalliit autot ja kellot.

Arvonen miettii hetken ja jatkaa: – Itken mieluummin Mercedeksessä kuin Nis­ sanissa, mutta jos joka tapauksessa itkettää, niin mitä väliä auton hienoudella on? Nuorena miehe­ nä minulla oli hirveä halu näyttää, että katsokaa, onnistuin! Yritin täyttää sisäistä tyhjyyttäni ulkoi­ sella materialla, mutta ei sellainen toimi.

Nyt Arvonen on 28­vuotias. Tesla on myyty. Si­ sustussuunnittelijan stailaaman lauttasaarelais­ kaksion seinään nojaa nykyinen kulkupeli, riisut­ tu fiksipyörä.

MILJOONAKÄMPPÄ KAUPAKSI. Kunnon komissi­ ot omalle tilille. Sisällä ei liikahda mikään.

Siltä Roni Arvosesta tuntui ennen kuin hän lo­ petti kiinteistönvälittäjän työt viime keväänä. Ke­ sällä hän julkisti asian somekanavissaan ja vastai­ li uteliaille Instagramissa: Seuraaja: ”Paloitko loppuun?” Arvonen: ”Nope. Meditointi, raskas puntti, puhdas syömi­ nen ja reilu uni pitää burnikset loitolla. Toki, re­ hellisesti, väsynyt olin ja pientä uupumusta.”

– Kollegat pitivät hulluna, kun lopetin, vaik­ ka parhaat vuodet välittäjänä olisivat olleet vie­ lä edessä. Jos voisin itse päättää, pitäisin kiinteis­ tönvälitystä edelleen merkityksellisenä asiana.

Mutta kun työstä lähtee merkitys, se alkaa kuris­ taa.

Kolmen kiinteistönvälitysvuoden jälkeen työ alkoi muuttua itseään toistavaksi suorittamiseksi.

– Kasvu on minulle tärkeä arvo. Se mikä ei kas­ va, kuolee. Katso vaikka luontoa.

Työaamuina Arvonen heräsi aamuviideltä, kä­ vi salilla, luki tai kuunteli äänikirjaa ja aloitti sit­ ten työpäivän, joka päättyi iltakuuden ja ­yhdek­ sän välillä. Hän asetti itselleen tiukat tavoitteet, pyrki esimerkiksi vastaamaan asiakkaiden sähkö­ posteihin 90 sekunnissa.

– Minulla on vaativuuden tunnelukko. Tuntui huonolta, jos en tehnyt koko ajan jotain. Piirre puski eteenpäin liiketoiminnassa, mutta sen hin­ tana oli kyvyttömyys rentoutua. Kutakuinkin kai­

14

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Roni Arvosen lukulista Jari Ehrnrooth: Hyvintoiminta­ yhteiskunta Tommy Hellsten: Saat sen mistä luovut Jordan B. Peterson: 12 elämänohjetta – käsikirja kaaosta vastaan Jari Sarasvuo: Radiomonologit Kimmo Takanen: Tunne lukkosi – vapaudu tunteiden vallasta Echart Tolle: Läsnäolon voima – tie henkiseen heräämiseen

killa ystävilläni on sama tunnelukko. Moni on mi­ nua vanhempi ja menestynyt taloudellisesti to­ della hyvin.

Arvonen oppi arvostamaan kovaa työntekoa jo kolmivuotiaana. Perunanviljelijäisä maksoi esi­ koispojalleen kivistä, jotka tämä perkasi viljelyk­ siltä. Arvonen nautti tienaamistaan kolikoista.

Hän halusi myös voittaa pikkuveljensä, aina.

TUNTEET TUNKIVAT yllättäen voimalla pintaan, kun Roni Arvonen jätti työnsä.

– Pelotti. Mietin, kuka minä nyt olen, kun en enää kirjoita sopimuksia pankissa. Ihmiset pitä­ vät itsensä kiireisinä tunteakseen olevansa tär­ keitä. Nykyään tykkään välillä olla tekemättä mi­ tään.

Arvosen mielestä tunteiden käsittely on lo­ pulta yhtä yksinkertaista kuin se, että syö par­ sakaalia eikä sirkusaakkosia. Kyse on itse­ kurista.

– Istun tunteen kanssa ja hyväksyn sen, niin paskalta kuin tunne tuntuukin. En ota käteen puhelinta tai viinipulloa. En peitä tunnetta mil­ lään addiktiolla tai nautinnolla. Lopulta olo hel­ pottaa.

Hedonistisiin nautintoihin kannattaa Arvosen mielestä suhtautua varovasti. Hän saattaa juoda alkoholia juhliakseen ystävien kanssa, mutta ei koskaan yksin sydänsuruihin.

”

Istun tunteen kanssa ja hyväksyn sen, niin paskalta kuin se tuntuukin.

RONI ARVONEN

– Nautinnot eivät tuo aitoa iloa, mutta ilo voi olla myös nautinto. Esimerkiksi brasilialainen ju­ jutsu on minulle molempia. Jujutsu virittää pään primitiiviseen tilaan. Liskoaivot taistelevat py­ syäkseen hengissä ja päästääkseen toisen päivil­ tä. Se on tosi meditatiivista.

Myös ”fyysisen kirjan” lukeminen antaa Ar­ voselle meditatiivisen läsnäolon tunteen. En­ nen hän kuunteli lähinnä äänikirjoja samal­ la kun teki muuta. Arvoselle tärkeitä ajattelijoi­ ta ovat esimerkiksi Jari Sarasvuo ja Tommy Hellsten.

Arvonen meditoi lyhyesti useita kertoja päi­ vässä. Ennen hän istui hengittämässä kaksikym­ mentä minuuttia aamukahvin jälkeen, mutta hyl­ käsi tavan suorittamisena.

– Istun paikallani, pidän selän suorana ja hen­ gitän. Ei siihen muuta tarvita. Minulla ei ole sa­ noja sille, kun sisäinen tila aukeaa. Se täytyy it­ se kokea.

Arvonen kokee olevansa hengellinen, mutta ei uskonnollinen.

Sääntöihin sitoutuminen toikin vapauden Kun Katri Kuusikallio irtautui esikoislestadiolaisesta liikkeestä, hän ajatteli, ettei enää rupea elämään toisten sääntöjen mukaan. Sitten hän tutustui fransiskaaneihin.

Katri Kuusikallion lukulista

KIINTEÄ KATSE, valkeat hampaat, keskivertoa lyhyempi mitta, päivettynyt iho ja erottuvat li­ hakset. Roni Arvonen näyttää hyvinvoivalta, ja varsin nuorelta. Kiinteistönvälittäjänä hän oppi pyytämään parturilta vanhentavaa hius­ mallia.

– Papereita kysyttiin viimeksi eilen, kun hain alkoholia K-Supermarketista.

Arvonen ajattelee vanhenemista joka päivä.

Hän pyrkii tekemään asioita, joiden ansiosta on kymmenen vuoden päästä ”joka ikisellä tavalla parempi versio” itsestään.

– Uskon, että näytän tänään nynnyltä verrat­ tuna siihen, millainen olen 38­vuotiaana. Minus­ ta mies on sitä terveempi, mitä enemmän hänel­ lä on lihasmassaa.

Arvonen urheilee lähes päivittäin. Hän he­ rää useimmiten kello 5.55 ja aloittaa 10 minuuttia myöhemmin treenit naapurin miehen kanssa ta­ loyhtiön salilla.

Arvonen pukee toisinaan painoliivit ennen kuin aloittaa punnertamisen, kyykyt, leuanvedot ja juoksun. Hän jakaa treeninsä, niihin liittyvän filosofiansa ja rasvaprosenttinsa (5,7) Twitterissä, jossa Arvosella on yli 4 500 seuraajaa. Hän suo­ mii siellä velton lihan lisäksi esimerkiksi vasem­ mistolaisia, nykyfeministejä, valkoposkihanhia ja hyvesignalointia.

– Twitter merkitsee minulle kansalaiskeskus­ telun herättämistä ja viihdettä. Ihmiset päättävät itse avata Twitterin ja lukea kirjoituksiani. Am­ mun välillä ohi, mutta en pyytele twiittejäni an­ teeksi. Jos joku loukkaantuu, kyse on hänen tun­ teestaan, josta hän on itse vastuussa. En pyri sa­ tuttamaan ketään.

ROLEX ODOTTAA laatikossaan, hyvin puhdistetut ja lankatut kengät lesteissään, kolmiosaiset pu­ vut vaatekaapissa.

Kauppatieteiden maisteri ja ex­kiinteistönvälit­ täjä Roni Arvonen näkee itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä ja ammattisijoittajana.

– Raha on tärkeää, mutta auttaminen on vielä tärkeämpää. Menestyvä yrittäjä auttaa muita työl­ listämällä ja maksamalla veroja. Olen myös lah­ joittanut lasten ja nuorten hyväksi.

Arvonen on tyytyväinen siihen, että eläkkeel­ le jääminen on hänelle taloudellisesti mahdollis­ ta jo lähitulevaisuudessa, vaikka hän ei eläkkeel­ le haluakaan.

– Painan täysillä varmaan vielä kahdeksan­ kymppisenäkin. Tulevaisuudensuunnitelmani ovat selkeät, ja olen niistä innoissani.

Enempää hän ei kerro.

The Illustrated Life of St. Francis (Italiasta ostettu kuvitettu kirja, joka esittelee Franciscuksen elämänvaiheet ja häneen liittyviä legendoja) Henri J.M. Nouwen: Läpi pimeän yön Richard Rohr: Muutos alkaa meistä Patrik Hagman: Vastarintausko

L

upaan asettaa ehtoollisen keskeiselle paikalle elämässäni.” ”Lupaan joka päivä tutkia elämää­ ni Kristuksen opetusten valossa.” ”Lupaan käyttää joka päivä vähin­ tään 15 minuuttia yhtämittaiseen ru­ koukseen tai mietiskelyyn.”

Nämä ovat kolme ensimmäistä. Näiden lisäksi Katri Kuusikallio on lupautunut noudattamaan kuutta muutakin elämänsäännön kohtaa. ”Lupaan palvella Jumalaa kaikessa siinä, mitä teen, ja kaikella sillä, mitä omistan.”

”Lupaan antaa Jumalan käyttöön yhteiskun­ nallisen asemani, työni ja velvollisuuteni kaikkia niitä kohtaan, joiden kanssa elän.”

Kuulostaa vaativalta.

Kuusikallio on luterilaisen kirkon pappi ja fransiskaanisen kolmannen sääntökunnan jäsen.

Säännöt liittyvät jälkimmäiseen.

– Elämänsääntö muokataan kunkin ihmisen elämäntilanteeseen sopivaksi. Vuoden vä­ lein uudistamme lupauksemme, ja silloin katsotaan, mennäänkö samoilla säännöil­ lä vai muutetaanko jotain, hän selittää.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

15

Kymmenisen vuotta sitten Kuusikallio osallistui hengellisen ohjauksen ryhmään, jossa puhuttiin fransiskaanisuudesta. Sana viittaa 1100–1200-luvuilla eläneeseen saarnamieheen Franciscus Assisilaiseen, joka hylkäsi yltäkylläisen elämän ja kannusti yksinkertaisuuteen, köyhyyteen, luonnon kunnioittamiseen ja Jumalaan luottamiseen. Hänestä tuli yksi läntisen kristikunnan rakastetuimmista opettajista.

Franciscus perusti myös sääntökunnan. Katolisen ja anglikaanikirkon sisällä toimii edelleen useita sääntökuntia, joiden jäsenet sitoutuvat elämään elämänsääntönsä mukaisesti.

NUORUUTENSA Katri Kuusikallio eli kovin erilaisten sääntöjen alaisuudessa, esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä. Hänen isänsä suku oli kuulunut polvesta toiseen tähän lestadiolaisuuden haaraan. Isä oli etääntynyt yhteisöstä, mutta palasi sen piiriin Katrin ollessa lapsi. Tuolloin perheen elämänmeno muuttui.

– Vanhempani halusivat noudattaa kaikkia saarnaajien sääntöjä hyvin tarkasti. Esimerkiksi minä käytin hametta ja huivia koulussakin.

Vaikka esikoislestadiolaiset kuuluvat luterilaiseen kirkkoon, liikkeen opetuksen mukaan vain sen piirissä olevat ihmiset pelastuvat. Kuusikalliota järkytti ajatus, että esimerkiksi liikkeen ulkopuolella eläneet äidin puolen isovanhemmat joutuisivat kadotukseen.

Kuusikallion lapsuus oli ristiriitainen. Elämän mittaan kasautunut ahdistus alkoi paisua, kun hän meni naimisiin ja sai omat lapsensa parikymppisenä. Hän alkoi kokea syvää pelkoa ja pahaa oloa.

– Saarnaajien mukaan paha olo kertoi siitä, että olin tehnyt syntiä, Kuusikallio kertoo.

Hän hakeutui psykoterapiaan, mitä pidettiin liikkeen piirissä syntinä. Sitäkään ei katsottu hyvällä, että hän alkoi opiskella teologiaa.

– Ahdistuin niin paljon, etten pystynyt enää menemään seuroihin. Meihin ei oltu enää yhteydessä, ja minulle sanottiin, että opiskelu on sekoittanut pääni.

Sittemmin Kuusikallio on miettinyt, kumpi tapahtui ensin: hylkäsikö hän esikoislestadiolaisen liikkeen vai hylkäsivätkö esikoislestadiolaiset hänet ja hänen perheensä?

– Nykyään ajattelen, että minut hylättiin ensin.

IRTAUDUTTUAAN nuoruutensa herätysliikkeestä Katri Kuusikallio eli hengellisesti kaoottisia vuosia. Välillä hän ajatteli, ettei Jumalaa ole. Välillä hän pelkäsi, että esikoislestadiolaisten helvettiopetus on sittenkin totta.

Kun myrsky alkoi tyyntyä, jaloilleen nousi nainen, joka halusi sitoutua.

– Sitouduin ensin luterilaiseen kirkkoon, Kuusikallio kertoo.

Sitten hän sitoutui pappeuteen ja sitten vielä fransiskaaneihin.

– Aluksi ajattelin, etten pysty elämään minkäänlaisten ulkoa annettujen sääntöjen mukaan.

Mutta niin vain kävi, että vuonna 2010 Kuusikallio lupasi, että pyrkisi noudattamaan fransiskaanisen elämänsäännön yhdeksää kohtaa.

– Nyt koen, että sitoutuminen tuokin elämääni vapautta ja energiaa. Ei tarvitse jatkuvasti olla valitsemassa, kuka olen ja minkälaista elämäni on, Kuusikallio sanoo.

16

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

FRANSISKAANIRYHMÄSSÄ, johon Katri Kuusikallio kuuluu, on parikymmentä ihmistä. Kukaan ei valvo, miten muut noudattavat sääntöjä.

– Tämä on inspiroivaa, yhdenvertaista matkakumppanuuden jakamista, Kuusikallio kuvailee.

Hän ja muut fransut, kuten he porukkaansa kutsuvat, tapaavat säännöllisesti. Ryhmä rukoilee yhdessä, lukee hengellistä kirjallisuutta ja opettelee seuraamaan Kristusta Franciscuksen jalanjäljissä.

Kyse ei ole vain sisäisen maailman hiomisesta. Fransut kannustavat toisiaan tekemään maailmasta paremman paikan. Kuusikalliolle se tarkoittaa esimerkiksi ympäristöaktivismia. Hänelle ovat tulleet tärkeiksi monet sääntökunnan ohjeet kuten pyrkimys yksinkertaiseen elämään.

– Se tarkoittaa kohtuullisuutta. Kaiken kohdalla voi kysyä, voinko iloisesti luopua tästä.

Yksinkertaisuuden kaveri on vapaaehtoinen köyhyys. Se tarkoittaa Kuusikalliolle sitä, että hän on sitoutunut antamaan pois kaiken ylimääräisen ja käyttämään lahjojaan toisten hyväksi.

– Nämä ovat kilvoittelun ja inspiraation asioita, eivät pelastuskysymyksiä, Kuusikallio sanoo.

”

Nämä ovat kilvoittelun ja inspiraation asioita.

KATRI KUUSIKALLIO

TÄLLÄ HETKELLÄ Katri Kuusikallio työskentelee uskontojen välistä yhteistyötä tukevan USKOTfoorumin toiminnanjohtajana. Hän ajattelee, että kristinusko on mahtava uskonto.

– Franciscuksen toiminnan ytimessä oli innostus ja avoimuus kaikkea luotua kohtaan. Yritän itsekin olla avoin, mutta samalla säilyä aikuisena.

Aikuinen usko tarkoittaa Kuusikalliolle sitä, että kunkin uskonnon opetuksia pitää arvioida myös oman ymmärryksen valossa. Monessa uskonnollisessa yhteisössä on epätervettä vallankäyttöä, jollaiseen ei tulisi alistua.

– Aikuinen usko tarkoittaa myös sen hyväksymistä, että me synnymme erilaisiin perinteisiin, joissa kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Itse kunkin kannattaa miettiä, mitä omasta traditiostaan haluaa kantaa mukanaan ja mitä ei. Aikuinen elää rauhassa myös sen kanssa, että maailma on ristiriitainen eikä tule koskaan valmiiksi.

– Tiivistettynä aikuinen usko merkitsee sitä, että perimmiltään jokainen on vastuussa omasta elämästään Jumalalle, Kuusikallio sanoo.

Nämä näkökulmat uskoon ovat tukeneet Kuusikalliota myös hänen työssään USKOT-foorumissa. Järjestön toimintaan osallistuu kristittyjä, muslimeja, juutalaisia ja buddhalaisia. Kuusikalliolle, luterilaiselle papille, riittää ajatus, että Kristus on lunastanut koko luomakunnan.

– Minun tehtäväni on nähdä Kristus kaikissa ihmisissä. Minun ei tarvitse arvioida muita ihmisiä tai yrittää saada heitä ajattelemaan niin kuin minä. Meitä yhdistää syvä ihmisyys.

Ulos radikaalista jyrkkyydestä Lauri Vaihemäki kiersi konservatiivisia yhteisöjä, mutta löysi kodikseen avaran Tuomasmessun.

K

un Lauri Vaihemäki, 29, tuli uskoon 17 vuotta sitten, hän luki Raamatun kannesta kanteen. Eikä se siihen jäänyt: hän kertasi sen kahdesti ja luki lisäksi Uuden testamentin kuudesti.

– Uskonnon harjoittaminen Raamattua yksin kotona lukien ehkä vaikutti siihen, että uskostani tuli aika jyrkkää, hän toteaa.

Vaihemäki asui maalla, ja lähin kirkko oli kilometrien päässä.

Hän pääsi opiskelemaan oikeustiedettä ja muutti Helsinkiin, jossa elämä oli toisenlaista kuin kotiseudulla. Valinnanvaraa oli.

Vaihemäki löysi uuden kotiseurakunnan Vuosaaresta, Kansan Raamattuseuran, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen, helluntailaisuuden ja ekumeenisen raamattupiirin.

– Kun tapasin nykyisen puolisoni, raamattupiirissä ei hyväksytty sitä, että muutimme ennen avioliittoa yhteen asumaan. Tämä aiheutti jonkin sorttisen konfliktin, ja piiri loppui siihen.

Tapahtuman jälkeen Vaihemäki eli muutaman vuoden ilman hengellistä yhteisöä, mutta kaipasi sellaista.

– Osittain sattumalta ja osittain johdatuksen kautta päädyin Tuomasmessuun, jossa olen nyt käynyt jokusen vuoden hyvin tyytyväisenä.

– Tuomasmessussa yhdistyy kaksi asiaa: minulla on yhteisö enkä ainakaan suoranaisesti ole opillisesti heidän kanssaan eri mieltä. Siellä on helppo käydä, Vaihemäki sanoo ja huokaisee.

JUMALAN OLEMASSAOLOA Lauri Vaihemäki ei ole koskaan epäillyt, mutta hänen käsityksensä kristinuskon sisällöstä ovat vuosien varrella muuttuneet.

– Lähdin nuoruuden aika radikaaleista ja hyvinkin tiukoista näkemyksistä ja olen tullut nykyiseen huomattavasti liberaalimpaan uskonnon tulkintaan.

Vaihemäen lapsuudessa ja nuoruudessa maalla keskeiset yhteisöt olivat perhe ja kyläkoulu, eikä siellä useinkaan tavannut eri tavalla ajattelevia. Opiskeluaikana Vaihemäki oli Brysselissä töissä, ja siellä oli tilaisuuksia keskustella ja kuulla eri näkökulmia myös uskosta ja uskonnoista.

– Teini-ikäisenä olin vahvasti abortteja, avioeroja ja seksuaalivähemmistöjä vastaan. Ne olivat nuoren ihmisen hyvin radikaaleja mielipiteitä, ja niistä on tultu pitkä matka tähän päivään.

Työelämään jo siirtyneenä lakimiehenä Vaihemäkeä alkoi askarruttaa uskonnon ja yhteiskunnan suhde.

Iso ongelma luterilaisessa kirkossa on Vaihemäen mielestä se, että suurin osa kirkon jäsenistä on liberaaliin uskontokatsomukseen kallellaan, mutta liberaaliväki istuu kotona, ei käy kirkossa eikä jaksa osallistua yhteisöihin.

Hän toivoisi, että liberaalimmin ajattelevat olisivat myös valmiita tekemään jotakin oman näkemyksensä eteen.

– Konservatiivivähemmistön ääni kantaa paljon enemmän, koska se on valmis laittamaan aikaa, eforttia ja rahaa toimintaansa. Mutta niin sen tietysti pitääkin olla, että aktiivisesti osallistuvilla on vaikutusvaltaa.

Vaihemäki myöntää joskus kaipaavansa konservatiivisen uskonnäkemyksen selväpiirteisyyttä, mutta silti hän kokee nykyään olevansa lähempänä totuutta.

”

Minun tehtäväni ei ehkä kuitenkaan ole leikkiä inkvisiittoria.

LAURI VAIHEMÄKI

Lauri Vaihemäen lukulista C.S. Lewis: Paholaisen kirjeopisto Sir Terry Pratchett: Pienet jumalat Mika Waltari: Johannes Angelos

– Pitäisikö yhteiskunta järjestää uskonnon ympärille vai pitäisikö olla niin, että jokainen voisi harjoittaa uskontoaan niin kuin parhaimmaksi näkee?

Myös Raamattua Vaihemäki alkoi pohtia eri näkökulmista.

– Onko Raamattu kirjaimellista, muuttumatonta ja täydellistä Jumalan sanaa, vai onko se kenties vajavainen kertomus jostakin aidosta ja alkuperäisestä?

Tiukan näkemyksen höllentymiseen on Vaihemäen mukaan vaikuttanut tieto siitä, miten Raamattu on syntynyt, miten se on koottu ja miten sen sisällöstä ja käännöksistä on aikojen kuluessa väitelty.

– Nuorempana on helppo olla vanhurskas ja puritaani. Kun sitten huomaa, että on itse aika epätäydellinen, tulee armahtavaisemmaksi muita kohtaan. Minun tehtäväni ei ehkä kuitenkaan ole leikkiä inkvisiittoria tälle maailmalle.

LAURI VAIHEMÄKI on tosin huomannut konservatiivisessa uskossa kaksi ”miellyttävää koukkua”.

– Ensimmäinen on kokemus omasta oikeassa olemisesta: on kiva olla hyvä pahoja vastaan. Sitä tunnetta kaipaan aina silloin tällöin.

– Toinen koukku on se, että konservatiiveilla on hyvin vahvaa yhteisöllisyyttä.

– Uskon olevani enemmän oikeassa nyt kuin aikaisemmin. Olen käynyt paljon uskonnollisesti konservatiivisissa yhteisöissä ja itse valinnut, etten halua jäädä niihin.

Tuomasmessussa käy eri elämänvaiheessa olevia, eri-ikäisiä ja eri alojen ihmisiä. Vaihemäen iloksi yhteisössä oppii tuntemaan toisia seurakuntalaisia varsinkin, jos osallistuu vapaaehtoistoimintaan.

– Tuomasyhteisö on huomattavasti lähempänä alkuseurakunnan aitoa seurakuntayhteyttä kuin luterilaisen kirkon perusmessu. Yhteisön toiminnanjohtaja on pappi, joka tuntee seurakuntalaisensa ja jonka seurakuntalaiset tuntevat.

USKO ANTAA Lauri Vaihemäelle viitekehyksen selittää maailmaa. Usko toimii myös moraalisena kompassina pohdittaessa, mikä on hyvää ja arvokasta ja mitä pitäisi tavoitella.

– Totta kai usko on myös turvan lähde silloin, kun elämässä on vaikeampi vaihe. Ja kun näkee merkityksellisyyttä maailman kauneudessa tai universumin äärettömyydessä, usko tuo kiitollisuutta.

Vaihemäki sanoo, että hän olisi aivan toisenlainen henkilö, jos ei olisi uskossa.

– Ei-uskovat ajattelevat usein, että uskonto on kasa sääntöjä, tapoja ja rituaaleja, vaikka usko on kokonainen maailmakuva eli se, miten ihminen ymmärtää olemassaolonsa.

Vaihemäki allekirjoittaa teologi Paul Tillichin ajatuksen, ettei ole olemassa elämän osa-aluetta, johon uskonto ei jollain tavalla liittyisi.

– Uskonnon liittymistä kaikkeen on vaikea selittää ihmiselle, joka hahmottaa uskon ensisijaisesti moraalikoodistona tai poliittisen aatteen tai filosofian kaltaisena asiana. Niitä se ei missään nimessä ole. Usko on koko olemassaolon läpäisevä muutos. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

17

Salainen haave Suuri yleisö oppi tuntemaan Terhi Kokkosen muusikkona.

Hänen musiikkiuransa rinnalla on kuitenkin aina kulkenut kirjoittaminen ja unelma kirjasta.

P

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA VILLE PALONEN

arin vuoden ajan Terhi Kokkosella oli meneillään projekti, josta hän ei puolisoaan lukuun ottamatta hiiskunut kenellekään. Tämän salamyhkäisyyden lopputulos ilmestyi kirjakauppoihin elokuussa.

– En tiedä, mitä ihmiset kuvittelivat minun tekevän. He varmaan ajattelivat, että olen vain kadonnut jonnekin.

Kokkonen on toki kirjoittanut lähes aina, mutta kokonainen romaani, se oli uutta. Sellainen siitä kuitenkin syntyi, tiheätunnelmainen kertomus Lapissa lomailevasta pariskunnasta, Karosta ja Ristosta, jotka joutuvat auto-onnettomuuteen ja jäävät seudun ainoaan hotelliin toipumaan.

– Tarina alkoi elää mielessäni kuvina. Mietin aluksi, voisiko se olla elokuvan käsikirjoitus, mutta pian huomasin, että kirjoitankin proosaa.

Tarina valitsi itse muotonsa. Kun romaani lähti niin luontevasti syntymään, se oli sitten tehtävä, Kokkonen kertoo.

Romaanin kirjoittaminen sisälsi hienoja hetkiä, kauheita hetkiä ja sisäistä painia.

– Siinä joutui taistelemaan itsensä kanssa. Jokin puoli minussa yritti selvästi estää tämän tapahtumista, ja jouduin kamppailemaan sitä vastaan.

Kirjan vastaanotto jännitti, osittain myös siksi, että Kokkonen on alun perin tullut tunnetuksi ihan muunlaisista yhteyksistä. Esikoiskirjailijalle siitä voi olla sekä hyötyä että haittaa, että kasvot ja nimi ovat jo valmiiksi tutut.

– Varmistelin kustantamosta, että julkaisisittehan te varmasti tämän, vaikken olisi muuten tunnettu. Ei kirjan kirjoittamisesta todellakaan painetta puuttunut, Kokkonen toteaa.

HAAVE KIRJOITTAMISESTA ja jopa kirjailijuudesta välähteli Terhi Kokkosen mielessä jo lapsena ja nuorena.

– Koko lukioiän kirjoitin proosaa. Silti ajatus siitä, että kirjoittamista voisi vaikka opiskella jossakin, oli minulle täysin vieras. Kallion lukiossa kaikki kyllä tiesivät, miten opiskellaan näyttelijäksi, mutta kirjoittamisen opiskelusta ei puhuttu mitään.

18

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Lukion jälkeen Terhi Kokkonen haki ja pääsi opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon.

– On ehkä vähän outoa, että päädyin sinne.

Mielessäni ei todellakaan siintänyt papin ammatti, vaan olin menossa opettajankoulutusohjelmaan. Olin halunnut yliopistoon, ja kai teologinen oli helppo valinta, koska osa siitä tiedosta oli jo päässäni. Oli helppo valmistautua pääsykokeeseen.

Sillä, että kristinuskon maailma oli tuttu, Kokkonen viittaa perhetaustaansa. Hän on julkisuudessa kertonut saaneensa hyvin uskonnollisen kasvatuksen. Siitä, mitä se tarkoittaa, hän ei tahdo puhua enempää, koska samalla pitäisi avata myös muiden perheenjäsenten elämää.

Nykyään kristinusko kiinnostaa Kokkosta lähinnä siinä mielessä, miten se näkyy kulttuuriperinnössä.

”

Vetäytyneisyyteni ja yksin olemisen tarpeeni olivat romaania kirjoittaessa pelkkää plussaa, piirteitä, jotka mahdollistivat sen.

– En voi sanoa olevani kristitty. Edelleen saatan löytää itseni rukoilemasta, jos on oikein vakava paikka, mikä on oikeastaan hätkähdyttävää. Olen jättänyt Jumalalle jonkun takaportin auki, mutta en ole opettanut siitä lapselleni enkä väittäisi kenellekään muulle, että Jumala on olemassa. Uskontona kristinusko on saanut aikaan paljon hyvää, mutta myös pahaa, Kokkonen kiteyttää.

TERHI KOKKOSEN teologian opinnot keskeytyivät, kun Kallion lukiosta etäisesti tutut tyypit keksivät pyytää häntä laulajaksi tuoreeseen Ultra Bra -nimiseen yhtyeeseen. Aluksi Kokkonen kieltäytyi. Lukioajat ja niihin liittyvät sosiaaliset ympyrät olivat jo taaksejäänyttä elämää, eikä hän ollut edes kuulunut yhtyeen perustaneeseen porukkaan lukiossa, sillä oli hieman heitä nuorempi. Musiikkikaan ei ollut oikein missään roolissa silloisessa elämäntilanteessa.

– Olin lopettanut kaiken musiikinharrastamisen. Lapsena ja nuorena olin musiikkiluokalla, soitin viulua ja lauloin kuorossa, mutta ei musiikki ollut minulle se kaikista rakkain ja ihanin juttu. Missään nimessä en ollut ajatellut, että musiikista voisi tulla minulle ura.

Ultra Bra singahti nopeasti suursuosioon ja oli osa Kokkosen elämää 21-vuotiaasta 27-vuotiaaksi. Noina vuosina Kokkonen oppi nauttimaan esiintymisestä ja koki ensimmäistä kertaa kuuluvansa johonkin isompaan ryhmään,

Kuka?

Terhi Kokkonen, 46, on muusikko ja esikoiskirjailija. Asuu Helsingissä puolisonsa, poikansa ja koiran kanssa.

Mitä?

Esikoisromaani Rajamaa (Otava) ilmestyi elokuussa ja on ehdolla Helsingin Sanomien esikoisromaanipalkinnon saajaksi.

Motto Älä oleta.

jatkoi maisteriopintoihin Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselle, opiskelemaan käsikirjoittamista ja leikkaamista.

Terhi Kokkonen itse näkee, että hän on ihminen, jota kiinnostavat monenlaiset asiat.

– Ulospäin voi näyttää siltä, että olenpas uskaltanut tehdä monenlaista, mutta ei se tunnu siltä. Musiikki on ollut elämässäni keskeistä ammatillisesti, ja sen lisäksi olen opiskellut kirjoittamista.

– Esimerkiksi kiinnostukseni leikkaamiseen lähti siitä, kun teimme itse Scandinavian Music Groupin musiikkivideoita. Huomasin, että tämähän on niin hauskaa, etten halua lopettaa. Otin leikkaamisen Aalto-yliopistossa sitten sivuaineekseni.

Varsinkin tässä elämänvaiheessa itsensä määrittely tuntuu turhalta. Ei silläkään ole Kokkoselle väliä, miten muut hänet ammatillisesti mieltävät.

– Niin kauan kun pystyn elättämään lapseni ja itseni ja pystyn perustelemaan itselleni, miksi teen jotakin, se riittää. Kaikkihan me teemme elämässämme monenlaisia asioita. Monen asian tekeminen nähdään silti usein haahuiluna tai jonain renessanssi-ihmisyytenä.

Terhi Kokkonen on kirjoittanut koko elämänsä ajan lukuun ottamatta Ultra Bra -vuosia.

jossa toki varsinkin myöhemmässä vaiheessa oli myös omat ongelmansa. Suuren yhtyeen hyvä puoli oli kuitenkin se, että kaikki suosio ja sen tuomat lieveilmiöt pystyttiin ottamaan vastaan yhdessä ja huomio jakautui.

Kun Ultra Bra vuonna 2001 lopetti toimintansa, se ei Kokkosta haitannut. Seuraavana vuonna syntyi Scandinavian Music Group.

Uuden bändin myötä Kokkonen alkoi taas kirjoittaa. Suurin osa Scandinavian Music Groupin kappaleiden sanoituksista on hänen käsialaansa.

– Aluksi teimme sanoituksia bändin kanssa yhdessä, mutta aika pian tehtävä lankesi minulle.

Jotkut sanoitukset ovat ammentaneet Terhi Kokkosen omasta elämästä.

– Jokin levy on omakohtaisempi kuin toinen, mutta kuulijan kannalta se on mielestäni aika epäoleellista, Kokkonen sanoo.

MONI TUNTEE Terhi Kokkosen ensisijaisesti muusikkona, mutta jo bändielämän aikana hän opiskeli Teatterikorkeakoulussa dramaturgiaa ja

TULEVAISUUDESSA Terhi Kokkonen aikoo jatkaa sekä musiikin tekemistä että kirjoittamista. Scandinavian Music Group on Kokkosen mukaan taas aktivoitunut. Myös proosan kirjoittaminen jatkuu, mutta mitä on tulossa, siitä Kokkonen ei vielä sano enempää.

Sen verran hän paljastaa, että romaanin kirjoittaminen, noin prosessina, sopii hänen luonteelleen. Siinä missä musiikin tekeminen on usein sosiaalista, kirjoittaminen on enimmäkseen yksinäistä puuhaa. Nämä kaksi puolta tasapainottavat ja täydentävät toisiaan.

– Vetäytyneisyyteni ja yksin olemisen tarpeeni olivat romaania kirjoittaessa pelkkää plussaa, piirteitä, jotka mahdollistivat sen. Se tuntui helpottavalta. Tiivis yhdessäolo muiden kanssa alkaa olla minulle yhä raskaampaa. Toki, kun saamme musiikin teon prosessin käyntiin, pystyn varmasti taas heittäytymään samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kyllä minä musiikkiakin haluan vielä tehdä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

19

Ahkera, avulias ja Uhriutuva tai läheisriippuvainen marttyyri tekee muidenkin hommat ja odottaa sitten loputtomasti kiitosta. Hän ei anna toisten opetella hoitamaan asioitaan itse.

J

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

okainen heittäytyy joskus uhriksi: Miksi joudun aina tekemään kaiken? Te ette pärjäisi ilman minua!

On myös ihanaa saada tunnustusta ponnisteluluistaan ja tuntea olonsa korvaamattomaksi.

Nämä ovat kuitenkin aivan eri asioita kuin varsinainen marttyyrius.

– Marttyyrillä on huono itsetunto, minkä vuoksi hän tarvitsee jatkuvasti ympärilleen hurraajia sanomaan, että kaikki kaatuisi ilman sinua. Tyly määritelmä marttyyrille on piilonarsisti. Yhtä oikein on sanoa, että hän on hieno ja herkkä ihminen, joka pelkää ristiriitoja, sanoo sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

Viljamaa kertoo lokakuussa julkaistussa kirjassaan Minä ja marttyyri (Atena), että uhrautuja ei osaa eikä uskalla sanoa suoraan, mitä haluaa. Sen sijaan hän huokailee, pyörittelee silmiään ja antaa ymmärtää, että muissa on vikaa.

– Marttyyri kasvattaa avuttomia läheisiä. Hän ei edes halua, että muut oppisivat taitaviksi ja vastuullisiksi asioiden hoitajiksi.

Lopulta marttyyri usein uupuu, ja iloton ilmapiiri leviää hänestä myös ympäröiviin ihmisiin. Kukaan ei voi hyvin perheessä, työpaikassa tai muussa yhteisössä, jota marttyyri ankeuttaa. Siksi marttyyrin passiivis-aggressiiviset manipulointitavat on tärkeä huomata.

– Marttyyri ei ota omaa osaansa vaan ajattelee, että kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat. Ajattelutapa on suurissa ikäluokissa huomattavasti yleisempi kuin milleniaalien keskuudessa, Viljamaa toteaa.

JO LAPSI SAATTAA ryhtyä marttyyriksi.

Näin käy Janne Viljamaan mukaan erityisen helposti introvertille, vetäytyvälle, ujolle tai herkälle pienelle ihmiselle, joka miettii paljon muiden tunteita.

Toistenkin lelujen kerääminen voi tuntua turvallisimmalta tavalta hakea huomiota ja tunnustusta.

– Tyttö työnnetään helposti hoivarooliin, ja häntä opetetaan uhrautumaan muiden puolesta. Kovaäänisten ja tilaa ottavien veljien kanssa elävällä

20

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

siskolla on erityisen suuri riski päätyä marttyyriksi, mutta myös herkästä pojasta voi kasvaa marttyyri.

Viljamaa painottaa vanhempien merkitystä.

– Jos lapsi tuntee itsensä ja mielipiteensä arvokkaiksi, hänen ei tarvitse kerätä kehuja hyvinvointinsa kustannuksella. Silloin omat rajat on helppo asettaa kaverisuhteissa ja myöhemmin niin seksissä kuin työpaikallakin.

”

Marttyyri ei ota omaa osaansa vaan ajattelee, että kärsi, kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat.

SOSIAALIPSYKOLOGI JANNE VILJAMAA

On tärkeää oppia ilmaisemaan toiveensa ja olemaan eri mieltä muiden kanssa. Heikot viestintäkyvyt ja puutteelliset sosiaaliset taidot altistavat marttyyrin roolille.

Toinen marttyyrityyppi on Janne Viljamaan mukaan ankeusriippuvainen uhriutuja, joka saa eräänlaista masokistista nautintoa kärsimyksistään. Uhriutuja tekee selväksi, että muilla on ollut rakastavammat ja tukevammat vanhemmat, enemmän kavereita, tasokkaampi koulu, parempi puoliso, enemmän työmahdollisuuksia ja kiinnostavampi duuni.

On tyypillistä, että uhriutuja puhuu elämästään kuin hänellä itsellään ei olisi mitään valtaa sen yli.

Myös läheisriippuvainen ihminen voi olla marttyyri. Hän takertuu rakkaimpiinsa ja elää heidän kauttaan. Hän päätyy usein vanhemmaksi, auttamisammattiin, opettajaksi tai pomoksi.

Kuinka paljon uhriudut?

1. Onko sinut hylätty lapsena tai aikuisena?

2. Oletko kokenut epäoikeudenmukaisuutta?

3. Oletko pettynyt niin monesti, ettet uskalla luottaa muihin?

4. Koetko kärsineesi niin paljon, että et jaksa välittää toisten kärsimyksistä?

5. Tuntuuko, että elämäsi on vastoinkäymisten sarja?

6. Oletko usein kateellinen ihmisille, jotka näyttävät pärjäävän elämässä sinua paremmin, ovat rikkaampia tai nuorempia?

7. Mietitkö nukkumaan mennessäsi, mitä kaikkea jätit taas sanomatta?

8. Seuraatko omaa elämääsi kuin sivustakatsoja, jolle asiat vain tapahtuvat?

9. Otatko vastuun elämästäsi töissä ja kotona?

10.Näetkö itsesi muistakin näkökulmista kuin uhrina?

aivan sietämätön – Ongelmana on kaikkien miellyttäminen. Jos esimieheksi noussut kollega sanoo, että olen edelleen se sama Sirpa kuin ennenkin, hän ei pysty käskemään alaisiaan vaan venyy mieluummin itse. Kun pomo on myöhään töissä, eivät muutkaan uskalla lähteä kotiin, ja uupuminen uhkaa kaikkia, Viljamaa kuvaa.

Läheisriippuvainen saattaa paapoa lapsensa avuttomaksi tai kantaa alkoholistipuolisolle krapulajuomat samalla kun kritisoi tämän juomista. Usein läheisriippuvainen huoltaa toista jonkin sortin riippuvaista ja on samalla mahdollistamassa tämän riippuvuutta. Jos nimittäin toinen kasvaisikin vahvaksi ja pärjääväksi, läheisriippuvainen lakkaisi olemansa tälle korvaamaton.

Näin tunnistat marttyyrin 1. Marttyyri kiirehtii ensimmäisenä apuun.

2. Marttyyri viestii huokailemalla ja mököttämällä.

3. Marttyyri kaipaa loputtomasti kiitosta.

4. Marttyyri ei lepää eikä delegoi. Hän antaa ymmärtää, että muut eivät osaa hoitaa asioita kunnolla.

5. Monelle tulee marttyyrin lähellä epämääräisen epämukava ja syyllinen olo.

6. Marttyyri saattaa hymyillä ja myötäillä töissä ja kaataa kasautuneen ärtymyksen illalla perheensä niskaan.

7. Marttyyri näkee itsensä olosuhteiden uhrina.

Hän kieltäytyy ottamasta vastuuta omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan.

8. Marttyyri kärsii usein psykosomaattisista ongelmista, kuten päänsärystä, vatsavaivoista ja unettomuudesta.

9. Marttyyri rypee itsesäälissä ja muistelee myös kaukaisessa menneisyydessä kokemiaan vääryyksiä.

10.Arvosteltuna marttyyri muuttuu herkästi aggressiiviseksi. Hän uskoo aidosti tekevänsä muille hyvää.

RUUHKAVUODET ALTISTAVAT omien tarpeiden laiminlyönnille. Kakkavaippaarkea kotona pyörittävä saattaa tuntea olonsa marttyyriksi, kun oma ruoka jäähtyy sotkuisessa keittiössä samaan aikaan, kun puoliso nauttii työlounasta kollegoiden kanssa ravintolassa.

Tilanne on kuitenkin väliaikainen.

Janne Viljamaa on tavannut useita naisia, jotka ovat saaneet viisikymppisenä mittansa täyteen marttyyrin roolista.

– Sukupuolet lähentyvät vaihdevuosien jälkeen hormonaalisesti toisiaan.

Silloin moni nainen alkaa vaatia osaansa. Paikkansa ottavat vanhemmat naiset voisivat työpaikoilla kertoa nuoremmilleen, miten se tehdään, Viljamaa miettii.

Kommunikoinnin parantaminen, konkreettisiin asioihin keskittyminen ja turvallinen ilmapiiri auttavat irti marttyyrin roolista. On hyvä puhua minämuodossa ja vain omista kokemuksistaan toista syyttelemättä.

– Marttyyria voi pyytää kirjoittamaan viisi asiaa, jotka nyppivät. Sitten niille mietitään ratkaisuehdotukset ja ajankohta, jolloin tilanne tarkistetaan uudelleen.

On hyödyllistä pitäytyä selkeissä faktoissa. Kannattaa laskea työminuutit ja -suoritukset tai käytetyt eurot. Voi käydä ilmi, ettei uhriutuja olekaan oikeasti tehnyt aina kaikkea.

Jos itsessä on marttyyrin piirteitä, Viljamaa antaa selkeän harjoituksen.

– Ota tavoitteeksi ilmaista kerran päivässä mielipiteesi oikeassa tilanteessa ja asiaan liittyvien ihmisten kuullen. Aina, kun pystyt siihen, muutut vahvemmaksi. Seuraavalla kerralla suun avaaminen on jo vähän helpompaa. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

21

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

TIROLISTA TONAVAAN

MATERIA

K U V A E

SAARNOILLA KÄPÄLÄLAUTA

KISKOILLA

ELDORADO

ihmisistä

MARJANOPEITA LUKUJA

V Ä E T A

POLVESSA IKÄVÄ

NOUTAMISIA PERTSAN KAMU

kou- O luista

MEREN- KEHYS KULKIJOILLE

I

LAINEIDEN VERBI

A

S I S U S

MÄTÄ

LAULETTAVIA

P I T U

OODI

RAHAFIRMA HEPAN MENOA YLÖS

-KIVI

PARK- MUUTTAA KONEN ONKALOITA

AJOPELI LUOSTAREISSA

E

NIITTY VANKILOISTA

joka kerta

RUOANSULATUKSIIN SUUNTA

K E T O

NOPEASTI

A

TARUKUNINGAS

T

P.S.

RINNETALOSSA

-honka IKÄVÄN KYLMÄÄ

IRVIVARTOA

K E L O

K A L S E U S O R A T

ÄÄNEKKÄÄSTI ITKEVIÄ MYYTTI

ETEISTILA A

WISKARI

A

KIIREEN TAKIA NIMMARILLA

VIPINÄ VEIKATA

MULLAN ALTA

O R A S

sateen A ääni

MAIDEN VÄLILLÄ

-MÖKKI

K

R A J A

P A L A

I

S

TILINPÄÄTÖKSESSÄ

A

EI KOKONAAN

-1.

A

-SIMPUKKA

S

S T R E S S I MONESTI SUOMEN HISTORIAA

ANNOK- S SIA

R A T T O

JATKU- A VASTI

ISO ALUE

A

T U L I

U S E I N

S U T I N A

VIRTAISA

HAMEISSA

ISKEE MAAHANKIN

N

KUITTI

A T S I T

sijaita A

ANKEITAKIN

O

V U O L A S

L A T I

A R T T U

U L A

JUHLATILAI- N SUUS

U L V O J A T

L E U K A

HUPI

L

P U H T A A T

T U K E A

T U V A T

T I E T

EDELTÄVÄ

T A I G A

M O P O

D A A M I

PIRTTEJÄ

R E T I

U R O S M E T S O

POHJALTA

M A T T O

A L A P I H A

OSAVALTIO

V A I H T A A

S U O L I S T O T

K A S T E L U A

SIISTIT PÄÄNSÄRKY

L I P L A T T A A

LIKI LUUMÄKEÄ

HAVUMETSÄÄ NAAPURISSA

M O N E T A

K A U P I T E L L A A I N A

SYVENTYÄ

P E R U S

P U R S I S E U R A O

ANKKUROINTIIN

N A U R A A

A A R I A T M

S A M U

K L A A N I T

N A A M I O T

L A H O

HABER

K U T S U

T E R T T U

H A E N N A T K I L U

VAATII USEIN VASTAUKSEN ARVOMERKKI

M A N N A T

N I V E L

U K K I

YHTEISÖJÄ -PAINI

O N N E N M A A S

TAIVAASTA SATANEITA VOI PITSAN

R A T I K A T

A I H E E T

K A I N O

-1.

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

kartasto

pelkästään

PIKALUISTELU

L A J I

H E L M A T

A A S I A

A A T E

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

22

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Valaiskaa korkeat kirkontornit HELSINGIN SILUETTI on mereltä kaunis. Kirkkojen tornit kohoavat korkeimpina kattojen yllä. Iltaisin syttyvät valot, joita on kiva käydä katsomassa iltakävelyillä esimerkiksi Itä-Helsingin rannoilla tai saarista ja mereltä käsin.

Mutta miksi Tuomiokirkon upea korkein kupoli on pimeä, samoin muut korkeat kirkontornit? Valaistuina ne olisivat kauempaakin katsoen hienoja ja toisivat iloa ja lohtua pimeisiin öihin ja iltoihin.

Hannu Korhonen

Onko syntymättömällä ihmisoikeudet?

JOS KANSALAISALOITE pelkästään naisen tahdon riittämisestä raskauden keskeytykseen toteutuu, se tulee olemaan räikeässä ristiriidassa sen kanssa, että Suomi tarvitsee enemmän syntyvyyttä.

Toivottavaa on, että monet tahot maassamme ja luonnollisesti kansanedustajat ymmärtävät mahdollisen lainmuutoksen negatiivisen vaikutuksen.

Kiperä eettinen kysymys on myös ihmisoikeuksien kaventaminen pelkästään naisen oikeudeksi. Luovutaanko Suomessa syntymättömän lapsen suojelusta? Mikä on seuraava ihmisryhmä, joka ei heikkoutensa vuoksi pysty puolustamaan itseään ja joka koetaan tarpeettomaksi?

Tuija Ypyä

Väkivallattomuus kuuluu kristinuskoon VUORISAARNASTA kertovassa artikkelissa ”Olkaa siis täydellisiä” kirjoitettiin, että kirkon uskossa ja opetuksessa Jeesuksen vuorisaarna vaimeni pitkäksi aikaa, kun kristinuskosta tuli osa maallista valtakoneistoa (K&k 13.8.).

Kirkon varhaisina vuosisatoina Jeesuksen kehotusta väkivallattomuuteen noudatettiin laajasti muun muassa kieltäytymällä aseista, mutta jo 300-luvun jälkeen kristityistä tulikin niitä, jotka käyttivät yhteiskunnassa valtaa ja kävivät sotia.

Meillä Suomessakin julistetaan joulurauhaa soittamalla marssi, jonka sanojen mukaan ”Suomi voimissaan” voi ihmisten verellä ”peittää maan”.

Kuitenkin Jeesus Kristus syntyi tuomaan rauhan maailmaan kaikille kansoille. Heräämällä kuolleista hän teki aseet tarpeettomiksi.

Vuorisaarna-artikkelissa kirjoitetaan Uuden testamentin eksegetiikasta eli selitysopista tehdystä väitöstutkimuksesta. En kyllä ihan ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Mutta sen ymmärrän, että jos kaikki kristityt kieltäytyvät aseista, maailma varmaan muuttuu paremmaksi.

Mirja Grunwald Helsinki

Kolehti korttimaksulla TUSKIN OLEN ainoa kirkossakävijä, joka kirkkoon lähtiessä harmittelee, mistä taas löytäisi sopivaa käteistä kolehtia varten. Käteisen käyttö vähenee koko ajan, ja erityisesti näin

yhteys myös korona-aikana. Moni väsyy turhaan soitteluun. Joskus yksikin soitto voi olla kovan työn takana. Siinäpä on seurakunnille mietittävää korona-ajan jatkuessa. Seurakuntalaisia ei saisi jättää oman onnensa nojaan.

Kulkutauti vaivanamme SUOMALAISIA VAIVAA kulkutauti. Aina pitää kulkea maailmalla saastuttamassa, niin kuin nykyään sanotaan.

Joku on sanonut, että matkailu avartaa. Kuinka monta matkaa on tehtävä, että avartuu huomaamaan, ettei pääse mihinkään.

Aina vaan on maapallolla.

H.M.O. Tähtinen vanhan liiton mies

korona-aikana suositellaan sen käytön välttämistä.

Siksi ihmettelenkin, kuinka vieläkään ei ole keksitty mahdollisuutta hoitaa kolehti korttimaksuna.

Seurakunnassamme tosin kokeiltiin korttimaksua, mutta laitteen toimintavarmuus osoittautui heikoksi ja ylläpito kalliiksi.

En silti oikein jaksa uskoa, että mitään ratkaisua ei olisi tähän päivään mennessä keksitty, jos olisi tosissaan yritetty. Onko kyse kirkon henkisestä laiskuudesta?

Tuttavani eräästä vapaasta suunnasta kertoi, että siellä screenille tulee QR-koodi isona, ja kännykällä voi sojottaa sinnepäin. QR-koodeja on myös seinillä, ja lisäksi ilmoitetaan Mobile Payn numero. Monet maksavat jo sillä. Järjestely vaatii oman luottokortin tietojen syötön sovellukseen.

Tästä voisi hyvin lähteä liikkeelle.

Jukka Tuominen Pitäjänmäen seurakunta, Helsinki

Sain tukea seurakunnasta TUULIKKI VUORINEN kirjoitti osuvasti kirkon toimista korona-aikana (K&k 22.10.). Keväällä kirkko otti tai ainakin yritti ottaa yhteyttä iäkkäimpiin seurakunnan jäseniin. Ei se ihan onnistunut. Kirkkoon kuuluu myös nuorempia jäseniä, joihin seurakunta ei ollut lainkaan yhteydessä, vaikka olisi ollut tarvetta.

Minä tunsin suurta yksinäisyyttä alkukesästä. Avun saaminen oli vaikeaa, varsinkin Vantaan kaupungilta, mistä en apua saanut lainkaan. Mutkan eli Vantaankosken seurakunnan kautta sain yhteyden omaan Hakunilan seurakuntaani.

Olen iloinen, että olen seurakunnan jäsen. Sain mielenrauhan, kun puhuin kesän ajan pastori Tiina Palmun kanssa. Suuret kiitokset hänelle.

Sen tästä opin, että omaan seurakuntaan pitäisi saada helpommin

Marja-Helena Mäkelä

Kirjoituspyyntö leskien kokemuksista OPISKELEN TEOLOGIAA Helsingin yliopistossa. Olen tekemässä tutkimusta leskien kokemuksista puolison saattohoitoajasta. Työssäni sairaanhoitajana minua ovat koskettaneet saattohoidossa olevat ihmiset ja heidän läheisensä.

Tutkimusta varten pyydän Sinua, joka olet menettänyt puolisosi alle viisi vuotta sitten, kirjoittamaan vapaamuotoisesti siitä, kuinka olet selvinnyt saattohoitoajasta. Mitkä asiat auttoivat selviytymään? Koitko myönteisiä tunteita saattohoidon aikana?

Tutkimustani varten minun olisi hyvä saada tietää seuraavat taustatiedot: ikä, sukupuoli, uskonnollinen yhteisö, johon kuulut, milloin puolisosi haudattiin. Minkä mittainen liitto teillä oli ja mitä muuta voit kertoa parisuhteestanne?

Käsittelen tietojasi ehdottoman luottamuksellisesti ja käytän kirjoituksia ainoastaan tutkimusaineistona. Kirjoittamalla tarinasi Sinulla on mahdollisuus olla osallisena saattohoidon kehittämisessä.

Minna Ohlis minna.ohlis@helsinki.fi

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus­ tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

23

Hautauspalveluja

Kiinteistövälitystä

HAUTAKIVET

TOTEUTAN ASUNTOUNELMASI

Hautojen hallintaoikeus päättyy

asiantuntevasti ja luotettavasti

Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2021 lopussa.

KRISTA MALMIVAARA 040 521 9263 | krista@bo.fi

Myymässä vai vuokraamassa?

Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins.

0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2021. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi kesäkuun 30. päivään 2022 mennessä tehdä uuden sopimuksen: Helsingin seurakuntayhtymän hautapalvelut, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, p. 09 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi Ellette halua uudistaa sopimusta määräaikaan mennessä, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin ennen em. määräajan päättymistä.

Helsingin seurakuntayhtymä

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella Ilmainen tarjous! p. 0400819483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

hautakivityöt

09 628 398

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ostetaan

OSTAMME KIRJOJA 050 362 6620 myynti@vantaanantikvariaatti.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

AUTOTALLINOVI REMONTTI -kaipaako ovesi uusimista?

-Ryterna nosto-ovet -sähköiset avaajat Uudenmaan Ovi Oy Alpo Korsulainen, p. 050-3105065 alpo@uudenmaanovi.fi

Myydään n. 600 siv. kirja “Lue ja ihmettele”. Pyrkii mm. järkevästi todistamaan Jumalan olemassa olon. 28 euroa +läh. Puh. 0400 409263

Myydään kuivanmaan mökki Ylöjärven Latjalassa p. 0400 - 504 686 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus.

Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

24

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

Ostetaan asunto

Vuokrata halutaan

Haemme 90-120m2 perheasuntoa Kallio, Siltasaari, Töölö –akselilta.

Soita 0505364126

3xDI/KTM etsii 3mh, HKI kantakaup./ Itä-Esp. Max 2400e/kk. Siistejä, luotettavia. Puh 0400417885

OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokunt.

Ei välityskuluja. 0405797397 Elmer

Vuokralle tarjotaan

Remontoitava yksiö pk-seudulta hyvien kulkuyhteyksien varrelta.Kaiken kuntoiset huomioidaan. P. 044 095 8297

Henkilöautojen talvisäilytystä.

24 km Helsingistä Soita 0500 717 225

Hammashoitoa

Siivouspalveluja

EHT HEIDI L E VA N D E R

Kysy lisää: 040 778 5212

www.erikoishammasteknikko.net • • • •

Turvallisesti, luotettavasti ja ammattitaidolla Hammasproteesien valmistus ja korjaukset Valmistan proteesit itse alusta loppuun MyÜs kotikäynnit ja nouto kotiovelta

Ikkunanpesut, ym. siivoustyÜt vuosien kokemuksella. Kotital.väh. kelp.

P. 0417203363

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivoukset ja ikkunanpesut pitkällä kokemuksella. Veikko ja Helena Salonen, Puh. 040-2566907.

Ikkunapesua ja kotisiivousta pitkällä kokemuksella 046-535 86 76 Kotisiivoukset luotettavasti.

MyĂśs seniorisiivoukset.

MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774

 �� � �

… †‡† ˆ ‰‰ Š ��� ­ € ‚ƒ

‚ €  „

Œ ‚‚ ‰ Ž‚ ‘’ “ Œ ‚‚ † Ž‚ ‘ ” € ‚ “

EHT Antti Koskelo EHT Tero Roine

€ ‚ €‹ ­ € ‚ƒ

‚ €  „

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 753 11 56 Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Käyntiosoite: Kielotie 2b www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetÜn sisäänkäynti

YksilÜlliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot.

PyÜrätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Kaikki kodin perussiivouksesta suursiivouksiin.

Mari Herala 0452657475 tilaakotisiivous@gmail.com

Testamentit, perukirjat, perintĂśasiat ym.

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

35â‚Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35â‚Ź+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

ke 4.11. klo 19 seurat Lauttasaaressa, Heikkilänt.7, 4.krs., Hki; mm.

R.Halme-Berneking. pe 6.11. klo 18.30 seurat Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. ti 10.11. klo 18 seurat Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vantaa. ke 11.11. KÜrttikodin seurat PERUTTU. la 14.11. klo 18 seurat Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 15.11. klo 17 Seuratuvan su-ilta, live www.facebook.com/herattaja. klo 18 seurat Klaukkalan kko, Ylitilant.6, N-järvi. ti 17.11. klo 18 Verkkoseurat www. facebook.com/herattaja.

Lisätietoja www.h-y.fi.

ESIRUKOUSILTA ti 10.11 klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6 Petrus fÜrsamling Allan FranzÊn, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus fÜrsamling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Tule mukaan Aktiiviset Seniorit ry:n ryhmärakennuttamishankkeeseen! YksilÜllisiä asuntoja ja hyvät yhteisÜtilat.

Hitas-talo valmistuu n. v. 2024.

Verkkosaaren yhteisĂśtalo Infotilaisuudet 10.11. ja 26.11. klo 18 Redin Urban Labissa Tilaisuuksiin ilmoittauduttava ennakkoon.

Kyselyt ja ilmoittautumiset: 3talo.aktiivisetseniorit@ gmail.com, p. 044 539 9954

www.aktiivisetseniorit.fi

Lakipalveluja

www.ukkonen.com

Palveluja tarjotaan Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Siivoukset ja ikkunanpesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat petriposti@elisanet.fi, Petriposti Oy, 0505003090

Tehokasta ja tasokasta siivouspalvelua ammattitaidolla.

HERĂ„NNĂ„ISSEURAT

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

††

€­

Tilaisuuksia

Perukirjat, perinnÜnjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myÜs muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki 0400 287 442 kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintÜ-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 ₏ MyÜs perinnÜnjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

TURVAA LĂ„HEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja PerintĂś J. Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnĂśnjaot, ositukset.

https://perhejaperinto.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081

Ari Suominen, 040 3552340

Juha Kurvinen, 040 541 5787

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

25

Harras hetki

Hans Tuominen, 50, on Hakunilan seurakunnan kirk­ koherra. Hän innostui suun­ nistuksesta vuonna 2012, kun Hakunilassa järjestettiin Jukolan viesti ja seurakun­ ta kokosi viestiin oman jouk­ kueen. Nykyisin Tuominen kuuluu vantaalaiseen Pihka­ niskat­suunnistusseuraan ja käy rasteilla kahtena tai kol­ mena iltana viikossa.

Seuraava keskipäivän ru­ koushetki Sipoonkorvesta julkaistaan Hakunilan seura­ kunnan Facebook­sivulla ja Youtube­tilillä 13.11.

Vantaan, Sipoon ja Helsin­ gin alueilla sijaitseva Sipoon­ korven kansallispuisto pe­ rustettiin vuonna 2011. Se on suuruudeltaan 23 neliökilo­ metriä.

Arjen ja melun ulottumattomissa Sipoonkorven kansallispuisto on kirkkoherra Hans Tuomisen seurakuntaa, jossa hän suunnistaa ja toimittaa rukoushetkiä.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA MARIANNA SIITONEN

J

ostain kaukaa kantautuu vaimeana liikenteen tasainen humina. Loppusyksystä ei juuri ole luonnonääniäkään. Vain yksinäinen talitiainen piipittää oksalla.

Tuuli kahistelee keltaisia, harvenneita lehtiä. Tämä on yksi Vantaan hiljaisimmista paikoista.

Mustiin vaatteisiin ja papinpaitaan pukeutunut Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen erottuu värikkäisiin ulkoiluvaatteisiin pukeutuneiden retkeilijöiden joukosta. Hän onkin tänään töissä, oman seurakuntansa alueella Sipoonkorven kansallispuistossa. Keväällä, kun kirkot, kirjastot ja museot suljettiin koronaepidemian vuoksi, Sipoonkorven metsät olivat monille turvallinen hengähdys- ja hiljentymispaikka. Tuomi-

26

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

selle niistä tuli myös kirkko, josta hän alkoi ystävänsä Hannu Holman kanssa lähettää keskipäivän rukoushetkiä nettiin. ”MINÄ SAAN vaeltaa Jumalan edessä. Siellä on elämä ja valo”, Tuominen resitoi Storträskin erämaalampea kiertävillä pitkospuilla. Suo tuoksuu.

Pieni tuulenvire kuvioi vedenpintaa.

Miljoonia vuosia vanhat kalliot, hiljainen metsä, ensimmäisiltä kristillisiltä vuosisadoilta juontuvat rukoushetket ja niissä laulettavat virret sopivat Tuomisen mielestä hyvin yhteen. Hän pitää siitä, että rukoushetkiä toimittaessaan hän ei itse keksi sanoja, vaan laulaa satoja vuosia vanhoja rukouksia ja monille tuttuja virsiä. Ajattomuus ja äärettömyys tiivistyvät tähän hetkeen.

METSÄT OVAT Hans Tuomiselle rakkaita paikkoja. Vapaa-ajallaan hän hakeutuu niihin vaeltamaan ja viipyilemään, juoksemaan ja suunnistamaan. Sipoonkorvessa tai Nuuksiossa tarvitsee kulkea vain vartti, kun on jo arjen ja melun ulottumattomissa. Jos vielä poikkeaa merkityiltä reiteiltä, avautuu täysin toinen maailma. Vaikka ilma on sitä samaa ilmaa kuin lähiöissä muutaman kilometrin päässä, tunnelma on erilainen.

Välillä Tuominen istuu rannassa, katselee veden väreilyä ja kuuntelee lintuja. Luonto elää omassa tahdissaan, maiseman yksityiskohdat, tuoksut ja värit muuttuvat viikosta toiseen.

Myös oma elämä on joka viikko erilainen. Met-

”

VAIKKA ILMA ON METSÄSSÄ SAMAA KUIN LÄHIÖISSÄ, TUNNELMA ON ERILAINEN.

sässä pääsee rauhoittumaan ja hengittämään, kuulostelemaan itseään ja kokemaan Jumalan läheisyyttä.

Yhtä lailla myös juokseminen on Tuomiselle hartautta ja läsnäoloa, jota välillä tahdittavat tutut rukoukset ja virrensäkeistöt. Kun hän rämpii suolla tai huomaa taas kerran eksyneensä, päässä saattavat soida virren 525 sanat: ”Anna, Kristus, rohkeutta mennä maastoon tiettömään, jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään.” ■

Hyvää pyhää

8.11.

Lisää valoa

Kirkoissa tämän sunnuntain aiheena on Antakaa toisillenne anteeksi.

Päivän evankeliumissa (Matt. 18:15–22) Jeesus antaa oppilailleen ohjeita anteeksiannosta ja rukoilemisesta.

Ehkä olet jo ehtinytkin ripustella valoketjuja ikkunoihin, parvekkeelle tai pihapuihin ja kaivaa kaapista kyntteliköt. Jos et, tee se tänään. Ei niiden kanssa tarvitse säästellä tai odottaa adventtiaikaa. Oikea hetki on juuri silloin, kun tuntuu siltä, että syksyn pimeään kaipaa pieniä, lohdullisia valopilkkuja. Ja jos teillä leivotaan isänpäiväkakku, laita siihen kynttilöitä – vaikka yhtä monta kuin isällä on lapsia.

KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Selvittäkää ristiriidat

J

eesus antaa Matteuksen evankeliumissa kimpun neuvoja. Eläkää yhdessä, Jeesus al­ leviivaa. Eläkää yhdessä, vaikka ihmisten välille tuppaa muodostumaan ristiriitati­ lanteita, väärinkäsityksiä ja silkkaa vääryyt­ täkin.

Jeesuksen toimintaohjeet pätevät niin nykyajan somesääntöinä kuin tämän hetken yhteyttä rikkovi­ en tekojen selvittelyssä.

Jeesus vakuuttaa, että parasta on kahdenkeski­ nen puhuminen niiden välillä, joita asia koskee.

Hän ei kehota vahtimaan muiden syntejä eikä kan­ nusta somelynkkaukseen. Häpeän kasaaminen vää­ rintekijän päälle ei kuulu Jeesuksen keinovalikoi­ maan.

Jeesuksen neuvoista löytyy peruste myös seura­ kuntien perheneuvontaan. Jos ristiriita ei selviä kah­

den kesken, tilanteen purkamiseksi on hyvä ottaa mukaan apua.

Ristiriitatilanteiden selvittäminen on tärkeää, sillä yhteydessä eläminen on tärkeää. Yhteisessä rukouk­ sessa on voimaa. Kun yksi jo jättäisi kesken, toinen kannustaa jatkamaan. Jos yksi ei ymmärrä, mitä Jee­ sus sanoillaan tarkoittaa, toisella voi olla siihen jokin osuva tulkinta. Jos jonkun elämä ajautuu ahdinkoon, porukasta löytyy voimaa auttaa. Kristityillä ei ole va­ raa päästää vihamielisyyksiä kasvamaan väliinsä. Me tarvitsemme toisiamme.

Jeesus päättää puheensa anteeksiantamuksen merkitykseen. Hän, joka kantaa maailman synnit, kannustaa päästämään irti katkeruudesta. Ei oikeu­ den vaaka välttämättä asetu tasapainoon, mutta lo­ pulta on parempi antaa anteeksi ja päästä vapaaksi.

KAISA KARIRANTA

Rukous Kosketa suutasi ja rukoile nämä sanat: ”Jeesus, opeta minut hallitsemaan kieltäni niin, että sanani ovat tosia ja rohkeita ja hiljaisuuteni täynnä anteeksi antavaa mieltä.”

Kosketa silmiäsi ja pyydä: ”Vapahtaja, ohjaa katseeni sinun rohkeuteesi ja ristiisi.”

Kosketa korviasi ja sano: ”Kristus, suojele korvani kuulemasta satuttavia sanoja. Tarkenna kuuloni lähimmäisen avunpyyntöihin ja kauneuden havaitsemiseen.”

KIRKKO JA KAUPUNKI – 19/2020

27

Mielipiteet muuttivat lehden sivulle 23.

Parhaat matkat tehdään vastuullisesti yhdessä

hsl.fi/korona

19

5.11.2020 kirkkojakaupunki.fi

TOUKO HUJANEN

Anneli, 58, pettyi treffisivustoihin ja Tinderiin.

Tärppäisikö seurakunnan pikadeitti­ tapahtumassa? s. 2 Isien iltakahvila on uudenlainen piipahduspaikka Leppävaarassa s. 8

Aku ja Tinja Kärhä näkyvät uudessa katukampanjassa s. 4

Anneli: ”Kaipaan ihmistä rinnalleni” Pikadeittitapahtumassa voi kohdata jonkun, johon haluaisi tutustua lähemmin. Mitään ei saa, ellei yritä, Anneli sanoo.

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA VILJA HARALA KUVITUS BRITISH LIBRARY / UNSPLASH

2

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

TANSSIHARRASTUKSEN KAUTTA Anneli löysi myös Eskon, josta on tullut vuosien varrella läheinen ja mukava puhelinystävä. Eskon kanssa on kiva jutella puhelimessa kaikenlaisesta, kuten Eskon elämästä nykyisen naisystävänsä kanssa.

Anneli viihtyi hetken aikaa verkossa treffisivustoilla. Tinderiäkin hän kokeili, mutta se ei ollut hänen juttunsa. Seurakunnan sinkkuilloissakaan ei tärpännyt. Muutama kiva ilta kuitenkin oli isommalla samanhenkisellä porukalla.

Toisen ihmisen löytäminen vaatii rohkeutta ja itsensä peliin laittamista. Anneli totesi itselleen, että mitään ei saa, ellei yritä. Rohkeus verkon treffisivustoille liittymiseen syntyi vasta kun Anneli oivalsi, että onhan siellä muitakin kaltaisiani.

– Toivon yhä, että löydän sopivan ihmisen elämääni. Katselen huoltoasemilla kahvittelevia tavallisia miehiä ja mietin, ovatko he vapaita ja miten ihmeessä tutustuisin heihin.

Tällä hetkellä Anneli ei käy treffisivustoilla, ja tanssipaikkoihin hän lähtee harvakseltaan. Pikadeittitapahtumaa hän pitää kiinnostavana mahdollisuutena kohdata uusia ihmisiä.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA järjestää Kahden kaamokseen -pikadeittitapahtuman Kalajärven kappelissa 22. marraskuuta. Tapahtuma on suunnattu 40–60-vuotiaille naisille ja miehille. Mukaan pääsee 18 etukäteen ilmoittautunutta henkilöä.

Pikadeittitapahtumassa osallistujat ovat mukana nimettöminä ja kertovat itsestään toisille sen verran kuin itse haluavat. Alussa kaikki saavat rintaansa tarran, jossa on oma tunnus, esimerkiksi M5 tai N2.

Naiset asettuvat istumaan väljästi sijoiteltuihin tuoleihin. Jokaisen edessä on tyhjä tuoli miestä varten. Miehet istuvat aina neljän minuutin ajaksi keskustelemaan naisen kanssa, ja sen jälkeen etenevät seuraavan luokse.

”

Katselen huoltoasemilla kahvittelevia tavallisia miehiä ja mietin, ovatko he vapaita.

ANNELI

Ilta päättyy iltapalaan ja vapaaseen keskusteluun. Sen jälkeen osallistujat voivat jättää oman yhteystietonsa kiinnostavan henkilön tunnuksella varustettuun lokeroon. Yhteystietolapun saanut henkilö päättää, ottaako hän yhteyttä ja onko kiinnostunut toisesta. Tapahtuman järjestäjät suosittelevat, että kaikille vastataan, vaikka vastaus olisikin ystävällisen kielteinen.

Perhetyönohjaaja Outi Wenell suosittelee pikadeittitapahtumaa etenkin yksinäisille, jotka kaipaavat ihmistä rinnalleen. ■ Kahden kaamokseen -pikadeittitapahtuma 40–60-vuotiaille su 22.11. klo 18 Kalajärven kappelilla, Ruskaniitty 3. Ennakkoilmoittautuminen viimeistään 17.11. s-posti outi.wenell@evl.fi, p. 040 547 4146.

JARKKO PELTOLUHTA

A

nneli (nimi muutettu) erosi miehestään muutama vuosikymmen sitten. Hän asui tyttärensä kanssa kahdestaan, kunnes tytär muutti opiskelemaan ja valmistuttuaan muualle töihin. Tyttären lähdön jälkeen koti ja elämä tuntuivat entistäkin tyhjemmiltä työstä ja harrastuksista huolimatta. Annelin kaipaus löytää mies rinnalleen kasvoi entisestään.

– Pidän tanssimisesta. Kävin tanssipaikoissa ja toivoin löytäväni sieltä minulle sopivan ihmisen.

Sitä kautta tutustuin Reijoon ja Mauriin. Maurin kanssa menimme kihloihin, mutta aika pian annoin sormuksen hänelle takaisin. Olimme liian erilaisia, Anneli kertoo.

– Myöhemmin tapaamani Reijon kanssa oli ihanaa olla. Siitä olisi varmasti tullut jotakin suurempaa, mutta hän menehtyi äkillisesti. Se oli suuri suru.

Tukea verkossa ja puhelimessa Seurakunnan työntekijät ovat sinua varten, kun törmäät yllättävään elämänkriisiin tai kun tunnet olevasi umpikujassa huoliesi kanssa. Voit ottaa yhteyttä luottamuksellisesti ja yksityisesti.

Päivystävä pappi

Seurakuntien palvelukeskuksen päivystävän papin tavoitat p. 09 8050 2602 ma–pe klo 9–15.

Papin puhelin

Papin puhelin palvelee poikkeustilanteessa laajennetuin aukioloajoin, joka päivä klo 9–21.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta p. 09 8050 3501 Espoonlahden seurakunta p. 050 432 8496 Leppävaaran seurakunta p. 09 8050 5562 Olarin seurakunta p. 040 547 1857 Tapiolan seurakunta p. 09 8050 4900

Diakonia palvelee

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät sivuilta www.espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea/diakonia ja www.kauniaistenseurakunta.fi/apua-ja-tukea Ajan voi varata puhelimitse tai sähköpostitse, Espoossa myös sähköisen asioinnin kautta.

Kauniaisten suomalaisen seurakunnan papit Tutustu ensin itseesi

Ennen uuden suhteen aloittamista Outi Wenell suosittelee tutustumaan omaan itseen.

Uutta suhdetta haetaan hänen mukaansa usein syvässä kaipauksessa ja paineen alla.

Silloin jää vähemmän tilaa rennolle ystävystymiselle. Itsensä kanssa juttuun tulevalla on väljempi ote tutustumiseen.

Seuraavia asioita kannattaa pohtia: • Kuka olet ja miksi olet tällainen?

• Mihin tarvitset toista ihmistä?

• Mitä itse tuot suhteeseen?

• Osaatko kuunnella toista?

• Tunnistatko omat rajasi ja sen, mikä on hyväksi sinulle?

Perhetyönohjaaja Outi Wenell rohkaisee tutustumaan itseensä ja miettimään, mihin tarvitsee toista ihmistä.

Keskusteluajan sopimiseksi voit ottaa suoraan yhteyttä pappiin: Anna-Kaisa Tuomi p. 050 544 7535, anna-kaisa.tuomi@evl.fi; Kari Kuula p. 050 590 8308, kari.kuula@evl.fi; Mimosa Mäkinen, p. 050 303 7584, mimosa.makinen@evl.fi.

Palveleva puhelin

Kirkon ylläpitämä Palveleva puhelin tarjoaa mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse.

0400 22 11 80 suomenkielisille, joka päivä klo 18–24.

0400 22 11 90 för svenskspråkiga, varje dag mellan klockan 10–13 och 20–23.

Tukichatti

Espoon seurakuntien oma Tukichatti toimii www.espoonseurakunnat.fi-sivustolla ma–pe klo 15–18.

Kirkon keskusteluapua

Kirkon keskusteluapua -sivustolla viestiisi vastaavat tehtävään koulutetut ja vaitiolovelvolliset vapaaehtoiset ja kirkon työntekijät osoitteessa www.kirkonkeskusteluapua.fi Lisää yhteystietoja ja linkkejä apuun ja tukeen löydät osoitteesta www.espoonseurakunnat.fi/apua ja tukea KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

3

Jumala saapuu Espooseen Seurakuntien kampanja haluaa tuoda katukuvaan kirkon ydinsanoman Jumalan rakkaudesta.

I

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT TOUKO HUJANEN

sossa mainosvalokuvassa nuori nainen katsoo kameraan uimaaltaassa. Taustalla seisoo mies, joka katsoo altaan yli kaukaisuuteen. Kuvan päällä on teksti: ”Täällä rakastan minä.”

Kyseessä on Espoon seurakuntien katumainoskampanja, joka 2. marraskuuta alkaen levittäytyy kauppakeskuksiin, metroihin, asemille ja katujen varsille.

Piispa Hintikka: ”Kuka pystyy tuollaiseen?”

Espoon piispa Kaisamari Hintikka on itse psykoterapeutin lapsi. Silti häneltä meni hetki ymmärtää, miten vakavasta ja valtavasta asiasta Vastaamon tietomurrossa oli kyse.

– Terapia on hyvin henkilökohtainen ja syvälle sukeltava matka. Jos näin yksityisiä tietoja on päässyt katselemaan joku, jolla on pahat mielessä, voin kuvitella, että se järisyttää perusturvallisuuden

4

Espoolaisille Tinja ja Aku Kärhälle kampanjan kuvaussessio Leppävaaran maauimalassa oli luontevaa.

– Meillä on jonkin verran kokemusta ammattikuvaajan kuvattavana olemisesta muun muassa hääja perhekuvauksissa. Kohdallemme ovat aina osuneet huippuammattilaiset, ihanat valokuvaajat, ja kuvattavana on ollut helppo ja luonteva olla, Tinja Kärhä sanoo.

Aku Kärhän mielestä kampanjan sanomakin oli helppo allekirjoittaa.

– Kuulumme molemmat kirkkoon, ja lapsemme on kastettu.

Pidämme tärkeinä länsimaisia arvoja ja moraalia, jotka pohjautuvat kristilliseen uskoon. Hengellisyys on tärkeää, mutta se ei näy aktiivisesti arjessamme, hän sanoo.

ESPOON SEURAKUNTIEN tiedottaja pastori Laura Vähäsarja kertoo, että kirkossa on hyvin tiedossa, miten koronavirusepidemia on vaikeuttanut ihmisten elämää.

– Halusimme muistuttaa, että Jumalan rakkaus on totta espoolaisten arjessa, ja että seurakunta on läsnä vaikeanakin aikana, Vähäsarja sanoo.

Hän vetoaa tutkimustietoon, jonka mukaan ihmisten suhde kirkkoon muodostuu ennen kaikkea median ja viestinnän kautta.

– Itse tulkitsen mainoslauseen ”Täällä rakastan minä” niin, et-

SIRPA PÄIVINEN

ja -luottamuksen tunnetta, Hintikka sanoo.

Psykoterapiakeskukseen kohdistuvassa tietomurrossa ja ihmisten kiristämisessä yksityistiedoilla on Hintikan mukaan jotain erityisen käsittämätöntä.

– Ihmettelen, kuka pystyy tuollaiseen. Kuka ajattelee, että mikään maailman raha on tuon väärti? Hintikka kysyy.

Hintikka ajattelee, että tällä hetkellä kaikkien psykoterapiaa ja muuta keskusteluapua tarjoavien tahojen on työskenneltävä yhdessä sen eteen, että ihmisten luottamus ammattiavun turval-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

lisuuteen säilyy. Hän uskoo, että tietomurron vuoksi tuhansilla ihmisillä on hätä, josta olisi hyvä keskustella.

– Kirkostakin löytyy valtava määrä työntekijöitä, joilla on sielunhoidon ja terapiatyön ammattitaitoa. Moni heistä on ilmoittanut olevansa käytettävissä saman tien.

Tietoja Espoon seurakuntien tarjoamasta keskusteluavusta löytyy seurakuntien verkkosivuilta espoonseurakunnat.fi. Kirkko tarjoaa myös valtakunnallisesti keskusteluapua palvelevan puhelimensa, chattinsa ja nettinsä kautta.

– Mielestäni tämä on tietoyhteiskuntaan, ei psykoterapiaan liittyvä kriisi, Kaisamari Hintikka sanoo.

”

Sanoma Jumalan rakkaudesta on kuitenkin se, mikä erottaa kirkon kaikista muista yhteis­ kunnan toimijoista.

MAINOSTOIMISTO MILTTONIN COPYWRITER MARIA HAKALA

tä ei oikeastaan ole olemassa muuta kuin Jumalan rakkautta. Jumala välittää oman rakkautensa meidän ihmisten kautta. Meidän ihmisten raadollinenkin rakkaus riittää, sillä siinä on Jumala läsnä, Vähäsarja muotoilee.

VALOKUVAAJA TOUKO Hujaselle kampanjan toimeksianto oli poikkeuksellinen kokemus siksi, että tavallisesti hän on joutunut itse ajan kanssa luomaan suhteet valokuvamalleihin.

– Tässä toimeksiannossa sain tulla valmiiseen pöytään, sillä mallit olivat jo olemassa, Hujanen sanoo.

– Kuvissa pyrin leikittelemään elokuvallisella ilmaisulla. Ne ovat ikään kuin pysäytyskuvia espoolaisesta arjesta, Hujanen kommentoi.

Hautausmaan peruskorjaus valmistumassa Kesällä aloitettu Gräsan uurna­ hautausmaan kunnostus valmis­ tuu näillä näkymin joulukuun alussa. Myös iso osa vihertöis­ tä aiotaan saada siihen mennes­ sä valmiiksi, mikäli sää sen vain sallii.

Gräsan uurnalehto sijaitsee Olarin kirkon vieressä. Peruskor­ jauksessa uurnalehdon käytävät saavat yhtenäisemmän ilmeen.

Käytävillä on jatkossa myös hel­ pompi liikkua.

Vaikka kuvissa on myös harkittuja asetelmia, Hujanen pyrki saamaan aikaan niihin myös virheitä.

– Yhdessä sessiossa perheen poika väsähti koko sessioon täysin. Sanoin hänelle, että saat olla ja maata ihan sellaisena kuin olet. Kuvaajalle on hienoa, kun kaikki ei menekään suunnitellusti, koska silloin lopputulos on paljon mielenkiintoisempi, Hujanen sanoo.

– Pyrin kuvissani myös siihen, että valokuvattava ei enää kiinnitä huomiota kameraan vaan vaipuu jotenkin omaan maailmaansa. Juuri sellaisessa hetkessä katseesta tulee usein hyvin aito ja puhutteleva, Hujanen sanoo.

Hän itse on kotoisin Tampereelta kodista, jossa ei annettu uskonnollista kasvatusta.

Uurnahautausmaata on kunnostettu vaihtamalla kas­ vualustat sekä haudoilla et­ tä hautausmaan puistomaisilla alueilla. Kesällä Gräsan alueel­ le rakennettiin muun muassa automaattinen kastelujärjes­ telmä.

Aiemmin osa uurnalehdon käytävistä oli päällystetty pyö­ reämuotoisilla nupukivillä. Nyt niiden tilalle on vaihdettu nop­ pakiviä. Ne ovat pinnaltaan nu­ pukiviä tasaisempia. Niillä käve­ ly on myös helpompaa. ­ Marraskuussa käytävien jyr­ kimpiin kohtiin asennetaan vie­

– Mutta tykkään kyllä viettää aikaa kirkoissa. Vaikka en perheeni kautta ole saanut kosketusta kirkkoinstituutioon, olen pannut merkille, että kirkko pyrkii osoittamaan solidaarisuutta aina kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Tämä on minusta hienoa, Hujanen sanoo.

TÄÄLLÄ RAKASTAN minä -kampanjan toteutti mainostoimisto Miltton.

Copywriter Maria Hakala kertoo, että mainostaja pyrkii usein etsimään asiakkaan tuotteesta sen, mikä tekee siitä ainutlaatuisen.

– On tärkeää, että kirkko on monipuolisesti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, mutta samalla on vaara, että sen ydinsanoma hukkuu tämän keskustelun alle, Hakala sanoo.

lä kaiteita liikkumista helpot­ tamaan, hankepäällikkö Mika Heimala Espoon seurakuntayh­ tymästä kertoo.

Gräsasta on myös kaa­ dettu lahoja puita. Korjaus­ urakassa haudoille on istu­ tettu vanhojen ja huonokun­ toisten kasvien tilalle peräti 7 700 kasvia. Lisäksi hautaus­ maan yleisille alueille on istu­ tettu rauduskoivuja, taikina­ marjapensaita ja lamohieta­ kirsikkaa.

Gräsan uurnalehto otettiin käyttöön 1996. Pinta­alaa alueel­ la on 0,6 hehtaaria.

– Sanoma Jumalan rakkaudesta on kuitenkin se, mikä erottaa kirkon kaikista muista yhteiskunnan toimijoista. Elämme nyt hyvin epävarmoja aikoja, ja siksi halusimme nostaa tämän sanoman esiin.

Tavallisesti mainostoimistojen asiakkailla on tuotteita, joita voidaan esitellä ja joita on testattu.

Haittaako mainostajaa se, että kirkon tuoteseloste on niin sanotusti toisesta todellisuudesta? Hakalan mielestä ei.

– Sehän ei ole uusi sanoma. Vaikka et itse uskoisi tuohon sanomaan, niin silti tiedät, mitä se tarkoittaa, koska se on niin syvällä meidän kulttuurissamme. Se sanoma elää meissä jo valmiiksi, ja meidän tarvitsee vain muistuttaa siitä, hän sanoo. ■

Jumalaan uskovien määrä väheni Luterilaisen kirkon uusin neli­ vuotiskertomus Uskonto arjessa ja juhlassa – Suomen evankelisluterilainen kirkko vuosina 2016– 2019 maalaa karun kuvan siitä, miten suomalaisten suhtautu­ minen kristinuskoon on muut­ tunut.

Kristinuskon Jumalaan usko­ vien määrä on lähes puolittunut 2000­luvulla. Kun vuonna 1999 47 prosenttia suomalaisista ker­ toi uskovansa kristinuskon Ju­ malaan, vuonna 2019 prosent­

ti oli 25. Muilla tavoin Jumalaan uskovien osuus laski 27 prosen­ tista 18 prosenttiin.

Nelivuotiskertomuksen mu­ kaan suomalaiset eivät kuiten­ kaan ole ryhtyneet porukalla ateisteiksi. Vain 24 prosenttia sa­ noo ykskantaan, ettei usko Ju­ malaan. Yhtä moni määrittelee itsensä uskonnottomaksi.

Valtaosa kirkon jäsenistä on niin sanottuja kulttuurikristitty­ jä, jotka pitävät kirkkoa ja sen perinteitä tärkeänä osana suo­ malaista sielunmaisemaa. Nuo­ remmissa ikäpolvissa kulttuuri­ kristityt harvenevat.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

5

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

Menokasvo

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Kuuntele lauluja rakkaudesta ja kuolemasta Oopperalaulaja Markus Suihkonen, mitä sinulle kuuluu?

– Tämä on ollut erikoinen syksy. Suunnitelmani menivät uusiksi koronaviruksen takia. Kalenterini oli tosi täynnä, mutta yhtäkkiä se tyhjeni. Onneksi uusia töitä on tullut hiljalleen.

– Vaikka suurin osa ajastani kuluu Saksassa, on mukava esiintyä kotimaan konserteissa.

Millä mielellä aloitat Hannoverin valtionoopperassa?

– Olen nyt muuttanut Münchenistä Hannoveriin, ja aloitan siellä työt joulukuun alussa. Saksassa kiinnitykset oopperataloihin sovitaan yleensä kahdeksi näytäntökaudeksi kerrallaan, jonka jälkeen katsotaan jatkoa. Aloitan uudessa talossa hyvällä mielellä, sillä pääsen nyt tekemään aiempaa isompia rooleja.

Noudatamme koronaviruksen torjunnassa viranomaissuosituksia ja rajoitamme Tuomiokirkon ja muiden seurakuntatilojen osallistujien määrää. Huolehdimme turvaväleistä, käytämme käsidesiä ja mukana tuotuja kasvomaskeja tai visiirejä, jos mahdollista. Vahva maskisuositus koskee kaikkia yli 15-vuotiaita. Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Ajantasaiset tiedot rajoituksista: espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Isänpäivän messu su 8.11. klo 10 ”Antakaa toisillenne anteeksi”.

Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Teemu Suominen, kanttori MarjaLiisa Talja.

Pysäkkimessu su 8.11. klo 18 ”Anna anteeksi”. Asemapäällikkö Satu Hellsten, pappi Aleksi Majuri, vapaaehtoiset. Musiikki: kanttori Leena Talvio, Laura Talvio, oboe, Martti Pitkänen, kontrabasso.

Piispan messu su 15.11. klo 10.

Kirkollinen aihe: ”Valvokaa!” Piispa Kaisamari Hintikka johtaa messun ja saarnaa, avustajina seurakuntamme työntekijöitä. Urkurina Petri Koivusalo. Messu liittyy seurakuntamme piispantarkastukseen ja se striimataan suorana Espoon tuomiokirkon Facebook-sivuille.

Messun lopussa kuullaan piispan tarkastusraportti. Messun jälkeen kirkkokahvit ja juhlahetki seurakuntatalolla.

MESSUT KAPPELEILLA Kalajärven kappeli Muskarimessu Ilo pe 6.11. klo 10.

6

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Millaista musiikkia esität Olarin kirkossa isänpäivänä?

– Konsertti alkaa Johannes Brahmsin

Muurimäki, Tarvainen, Blomstedt, Westerlund. Kirkkopuurot ja -mehut.

Isänpäivän messu su 8.11. klo 16.

Kunnamo, Koivusalo.

Kauklahden kappeli Muskarimessu Ilo pe 6.11. klo 10.

Mari-pappi, muskariope Taija, huilu ja Risto, kitara. Keitto ja pullakahvit; aik. 3 e, lapset puoleen hintaan.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä-ehtoollishartaus to 12.11. klo 19. Kuusinen.

Nupurin kappeli Messu su 8.11. klo 12. Mathlin, Talvio.

Suvelan kappeli Messu su 15.11. klo 15. Saarna Ari Talja, Kyönsaari, Topio, Haunio.

TZ-kuoro. Pyhäkoulu.

Hallelujamessu pe 20.11. klo 18.

Kalmari, Koski, Majuri, Ylitolonen.

Messupizza.

Päivärukous ma ja to klo 13.

Rinnekappelin messut Siirtyvät toimintakeskus Aarteen tiloihin, os. Rinnekodintie 9.

Ensimmäinen messu su 8.11. klo 14.

Kunnamo, Koivusalo. Toiminta jatkuu entisellään, messut kuukau-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

Oopperalaulaja Markus Suihkonen esiintyy isänpäivänä Olarin kirkossa.

Neljällä vakavalla laululla, joiden tekstit ovat Raamatusta. Niissä pohditaan elämää, rakkautta ja kuolemaa. Sen jälkeen esitän Toivo Kuulan lauluja, jotka ovat aika melankolisia ja suurellisia. Ne ovat olleet ohjelmistossani pitkään.

– Lopuksi laulan Modest Musorgskin Kuoleman lauluja ja tansseja. Se on aikamoinen neljän erilaisen kuoleman kuvaus. Välillä kuljetaan isoon ja hurjaan kuolemaan ja sitten käydään

den toinen ja neljäs sunnuntai.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Ehtoollisjumalanpalvelus joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina klo 16.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Pyhäkoulu. www. church.fi.

Englanninkielinen kirkkohetki sunnuntaisin klo 16.30. Katsotaan yhdessä striimattu jumalanpalvelus Helsingin Lähetyskirkosta.

Keskustelu ja rukous.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Perhekerho to klo 10.

Eläkeläiskerho to 12.11. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI Aamustartti-rukoushetki ma klo 7.30.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Alkuhartaus klo 11. Aik. 5 e, lapset puoleen hintaan.

Ikonien ihmeellinen maailma -ikoniluento la 7.11. klo 12. Palkattaparantajat ikoneissa – Varhaisen kirkon ihmeparantajat, Alarik

pehmeissä sävyissä. Konsertin ohjelma ei ole mikään kevyt, mutta se on sitä ohjelmistoa, millä parhaiten pystyn ilmaisemaan itseäni.

PAULA HUHTALA Tulet virvojen viriää -konsertti isänpäivänä 8.11. klo 16 Olarin kirkossa, Olarinluoma 4. Markus Suihkonen, basso, Marita Viitasalo, piano. Vapaa pääsy.

Konsertti lähetetään suorana verkossa Olarin seurakunnan Youtube-kanavalla.

Kirkkosaliin max. 80 henkilöä.

Corander.

Perhekerhot: pe ja ma klo 10.

Vauvat to klo 13. Iltaperhekerho ma 16.11. klo 17.30. Kahvila ti klo 10–12.30 ja ke klo 9.30–11.30.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. www.aurorankappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

KALAJÄRVEN KAPPELI

SUVELAN KAPPELI

Eläkeläiskerho ma 9.11. klo 13.

Psalmien aarteita to 12.11. klo 18.

Ari Kunnamo.

Perhekerhot: ke klo 9.30. Iltaperhekerho to 12.11. klo 17.30–19.

Vauvat ma klo 13. Kahvila pe klo 9–12. www.kalajarvenkappeli.fi

Jumalan valtakunnan salaisuudet to klo 18.

Eläkeläiskerhot to klo 13.

Isänpäiväseurat su 8.11. klo 15.

Lauluja ja puheita, isänpäiväkahvit.

Kappelin lauluryhmä, joht. Salla Kostamo. Petteri Mannermaa ja Oiva Hujanen.

Lähetyksen päiväkahvit ma 9.11. klo 13. Päivärukous klo 13, kahvit Café Suvelassa (1,50 e) klo 13.15, videoluento Sansan ”Menkää maitten ääriin asti” -lähetyswebinaarista klo 13.30. Jukka Kääriäinen, Kirkon lähetystyön keskus: ”Millä tavalla ristin sanoma on ilosanoma aasialaisessa kontekstissa?”

Kappelilounas ti 12–13.30. Alkuhartaus. Aik. 3 e, lapset puoleen hintaan.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset puoleen hintaan.

Rukouspiiri ke 11.11. klo 18.

Eläkeläiskerho ma 16.11. klo 13.

Perhekerhot: ti klo 10, Vauvat to klo 12. Iltaperhekerho ke 18.11. klo 17.30–19. Kahvila to klo 9–12. www.kauklahdenkappeli.fi

Perhekerho ke klo 10.

Eläkeläiskerho ma 9.11. klo 13.

NUPURIN KAPPELI Perhekerho ma klo 10, kahvila pe klo 9–11.30

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

S. 7

Israel-raamattupiiri ke 11.11. 17.30.

Israel-rukouspiiri ke 18.11. klo 16.30.

Open Doors -lähetysilta ke 18.11. klo 18. Vieraina Miika Auvinen ja Parvez Gill. Kahvit klo 17.30.

Perhekerhot: ti 17.11. klo 13, pe klo 10, vauvat ma klo 13.30.

Café Suvela ma ja to klo 13–15. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aik. 4 e, lapset puoleen hintaan.

Radioraamattupiiri ti klo 18.

Lähetyspiiri ma 16.11. klo 14. Tarja Ikäheimonen kertoo kuulumisia työkentältään.

Eläkeläiskerho ke 18.11. klo 13.

Perhekerho to klo 10. Kahvila ma klo 10–12.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

KYNTTILÄT SYTTYVÄT ITSEMURHAN TEHNEIDEN MUISTOLLE Sytytämme yhdessä kynttilät su 15.11. klo 18 Espoon tuomiokirkon edessä, jonka jälkeen keskustelua, iltatee ja hartaus Pitäjäntuvalla.

Mukana pappi Reetta Ikonen, diakoni Virpi Sutelainen ja Espoon mielenterveysyhdistyksestä toiminnanjohtaja Kaj Järvisalo. Tied.

040 736 9315.

MURTUMA-KESKUSTELU Olemme ja elämme murroskohdassa. Mikä muuttuu, mikä murtuu ja mihin suuntaan jatkamme tästä?

Mikä on ihmisen paikka osana luomakuntaa sekä millainen eksistentiaalinen ja hengellinen kriisi ilmastonmuutos on. Piispa Kaisamari Hintikan emännöimä keskustelu käydään 24.11. klo 17 ja sitä voi seurata suorana ja jälkikäteen tallenteena Youtubessa: youtube. com/kirkonkanava. Tied. Vilppu Huomo, 050 576 7116, vilppu. huomo@evl.fi. Järj. Kirkkohallitus ja Espoon tuomiokapituli.

PARISUHDEPORINOITA Nuorille aikuisille verkossa. ”Yhteisistä asioista sopiminen” ke 11.11. klo 18–19. Pyydä linkki tapahtumaan outi.wenell@evl.fi.

Parisuhteen pysäkki: ”Tunnista, tunnusta ja työstä tunteitasi” ti 24.11. klo 18–19.30 Espoon tuomiokirkon srk-talo. Tied. perhetyönohjaaja 040 5474 146, outi.wenell@ evl.fi.

Solmuja parisuhteessa -neuvonta. Tied. outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

KAHDEN KAAMOKSEEN Pikadeittitapahtuma 40–60-v. sinkuille su 22.11. klo 18–20 Kalajärven kappeli. Emäntinä Virpi Sutelainen ja Outi Wenell. Tied. ja ILM. 17.11. mennessä: outi.wenell@

evl.fi, 040 547 4146.

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville.

Valinnaiset päivät 19.11. tai 10.12. klo 17–18.30 Kirkonkymppi. Mahdollisuus kasteinfoon. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajilta: Kirsi Kanerva 050 5110 165, Outi Wenell 040 5474 146.

ISOVANHEMMAT – LAPSENLAPSET -LEIRI

Sode, Soukantie 13 Soukan kappeli, Soukankuja 3

TAVATAAN TURVALLISESTI! THL:n antaman ohjeen mukaan suosittelemme, että tilaisuuksissamme käytetään kasvomaskeja.

Otathan oman maskin mukaan.

KIRKKOHETKET VERKOSSA

28.–29.11. Hvittorpissa. Hinta 45 e/aik. ja 20 e/3–14 -v. lapsi. ILM. ja tied. 8.11. mennessä: 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl.fi.

Kirkon sunnuntaimessut ja arkiaamujen Toivon rukoushetket suoratoistona sivulla facebook. com/Espoonlahdenseurakunta.

Twitterjumis su klo 10 @twitterjumis, @espoonlahdensrk

SURURYHMÄ

MESSUT

Luottamuksellinen vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille alkaa la 21.11. klo 10–11.30 Kauklahden kappelissa. Ohj. pappi Kirsi Muurimäki ja diakoniatyöntekijä Pauliina Alanko. ILM. 9.11. mennessä: 050 438 0164, kirsi.muurimaki@ evl.fi, tai 040 531 1037, pauliina. alanko@evl.fi.

Nuorten messu pe 6.11. klo 20 Sode. H. Lehti.

Messu su 8.11. klo 11 kirkko. Kohijoki, J. Lehti, Ojala. Pyhäkoulu.

Kirkkokahvit.

Messu su 8.11. klo 17 Soukan kappeli. Santaharju, Puukko. Kirkkokahvit.

Viikkomessu ke 11.11. klo 14 kirkko.

Santaharju, Puukko.

Nuorten messu pe 13.11. klo 20 Sode. Ylisuutari.

Messu su 15.11. klo 11 kirkko. Santaharju, Ylisuutari, Ojala, Yli-Jaskari.

Kirkkokahvit.

Muskarimessu su 15.11. klo 15 kirkko. Santaharju, Kohijoki, Järvinen, Munter-Mäkeläinen, Kiiski.

Kahvit.

Messu su 15.11. klo 17 Soukan kappeli. Ylisuutari, Kiiski. Kirkkokahvit.

Nuorten messu pe 20.11. klo 20 kirkko. J. Lehti.

APUA JA TUKEA Tukea, keskusteluapua ja sielunhoitoa perhetyönohjaajilta: outi. wenell@evl.fi, 040 5474 146 tai kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

Puhelut arkisin klo 9–19.

Silta – huojenna huoliasi. Keskusteluapua haastavissa elämäntilanteissa. Ajanvaraus 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi.

Papin puhelin joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.

TukiChatti arkisin klo 15–18, espoonseurakunnat.fi.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoonseurakunnat.fi facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ facebook.com/Espoontuomiokirkko/ IG:@espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27

RUKOUS JA RAAMATTU Henkilökohtaista esirukousta koulutetun rukouspalvelijan kanssa su klo 11 messun jälkeen kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Toivon rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko.

Rukousta verkossa ke klo 6.30– 7.30. Linkki tapahtumakalenterissa.

Raamattu ja rukous -ilta pe 6.11. ja 20.11. klo 18.30 Iivisniemen kerhotila, paritt. vkot.

Israel-rukouspiiri ti 10.11. klo 18.30 kirkko.

Neljä Jeesuksen vertausta ke 11.11. ja 25.11. klo 18.30 kirkko, Eveliina Rožnovski, Jouni Turtiainen.

Miesten raamattupiiri to 12.11. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

Toivoa naisille -rukoustapaaminen ke 18.11. klo 13 Soukan kappeli, paritt. vkot.

Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviesti/sähköposti inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

7

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

ASIAA PAPILLE? Päivystävä pastori klo 9–21 p. 050 432 8496.

OstariPastori to klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaiva.

TEE HYVÄÄ OSTAMALLA Kirpputori Toivon Tori to klo 12–18 ja la 11–15, os. Soukankaari 8 B.

YKSINHUOLTAJIEN OLOHUONE Hengähdä hetki! Olohuone to 5.11. ja 19.11. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli. Lastenhoito ja maksuton keittoruoka/iltapala. Tied. taija. harjokari@evl.fi, 050 511 0504.

SUOMALAINEN USKO Tarinoita ja musiikkia suomalaisesta sielunmaisemasta to 5.11. ja 19.11. klo 18.30 kirkko. Pastori Teemu Reinikainen ja pianisti Sonja Tissari.

– Isätoiminnassa pääsee juttelemaan toisten isien kanssa, kertoo Jukka Silventoinen.

SOIVA MARRASKUU

Tiesitkö?

Iltavuoro kutsuu isiä kokoon Isille on tarjolla vertaistukea Leppävaaran iltakahvilassa ja Zoomissa.

TEKSTI LAURA VÄHÄSARJA KUVA JUSSI HELTTUNEN

T

änä syksynä on polkaistu käyntiin uusi isätoiminta Leppävaarassa.

– Haluamme tarjota matalan kynnyksen kohtaamispaikan kaikenlaisille isille: arkista höpöttelyä eli vertaistukea ja asioiden jakamista, kertoo Leppävaaran seurakunnan perhetoiminnanohjaaja Jukka Silventoinen.

Kun hän aloitti vuosi sitten työn Espoon suomenkielisten seurakuntien ainoana miespuolisena varhaiskasvattajana, isätoiminta lankesi hänelle luonnostaan. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri oli jo ehtinyt kysellä seurakunnista yhteistyökumppania toiminnan aloittamiseen.

SEURAKUNNAT OVAT järjestäneet aiemminkin isien ja lasten toimintaa, mutta se ei ole ollut kovin säännöllistä.

– Perhetoiminta on aika naisvaltaista. Se keskittyy usein, varsinkin pikkulapsivaiheessa, äidin ja lapsen välisen suhteen hoitamiseen ja tukemiseen.

Isän roolin tukeminen on heikommissa kantimissa niin neuvolassa kuin seurakunnissakin, Jukka Silventoinen sanoo.

Hän toivoo, että seurakuntien ja järjestöjen yhteistyönä aloittama toiminta tuo tähän parannuksen. Isäkahvila

8

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

ja Isien iltavuoro Zoomissa on sijoitettu nimenomaan ilta-aikoihin, jotta mukaan pääsevät kaikenlaiset isät, eivät vain perhevapaalla tai kotona olevat.

– Isät tarvitsevat vertaistukea. Isäkahvilaan ja Zoomiin voi tulla tapaamaan muita miehiä. Monesti palvelujärjestelmässä on se ongelma, että isille tarjotaan palveluja vasta, kun heillä on jokin ongelma.

Silventoinen uskoo vertaistuen voimaan. Hän on itsekin kokenut vanhempana monenlaisia vaiheita perhevapaavuosista vuoroviikkovanhemmuuteen ja uusperheellisyyteen.

– Kun pääsee puhumaan toisten kanssa asioista ja arjesta, huomaa, etteivät omat asiat olekaan niin harvinaisia. Isyydessä tulee kaikilla vastaan haasteita. Vanhemmuuteen ei ole olemassa korkeakoulua, joka suoritettaisiin ensin, vaan me kaikki kasvamme tähän yhdessä lapsen kanssa. ■ Isien ja lasten iltakahvila ma klo 17–19 Lasten kappeli Arkki. Sisäänkäynti: Sellon kauppakeskusta vastapäätä Ratsutorin kulmassa, 3. krs.

Isien iltavuoro joka toinen ti klo 21–22 Zoom. Lisätietoa: Jukka Silventoinen, p.

050 598 4396, jukka.silventoinen@evl.fi Isille ruusuja pe 6.11. Leppävaaran Läkkitorilla. Espoon isätyötä tekevät organisaatiot jakavat ruusuja isille.

Espoon Barokki ry pe 6.11. klo 18 kirkko. Säveltäjät Händel ja Roman. Ohjelma 10 e.

Bach sekä opetuslapset pe 13.11. klo 18 kirkko. Markku Mäkinen, urut ja Anne Hätönen, cembalo. Ohjelma 10 e.

Striimattuna: Polyteknikkojen orkesteri pe 27.11. klo 19 sivulla https://www.youtube.com/polyteknikkojenorkesteri

KONSERTTI EMOn nuoret pianistit ma 9.11. klo 19 kirkko: Bach, Beethoven, Scarlatti, Chopin, Liszt ja Rahmaninov.

Vapaa pääsy.

MURKKU KOTONA? Keskusteluryhmä murrosikäisten lasten vanhemmille to 5.11. ja 12.11. klo 17.30–19.30 Soukan kappeli, mukana Tanja Routama. Kahvitarjoilu.

TULE MUKAAN! Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/ kausi. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115.

Osaatko neuloa sukkia/lapasia tai haluaisitko opetella yhdessä? Tule käsityökerhoon ma klo 12.30–14.30 Soukan kappelille! Srk tarjoaa langat, jos lahjoitat neulomuksesi diakoniatyön jaettavaksi tarvitsijoille.

Seurakuntakahvila ke klo 13–15 kirkko. Tuotto lähetystyölle ja Naisten Pankille.

Yhteisen tulen äärellä to 5.11. klo 17–20 Soukan kappeli. Ota omat makkarat mukaan, me tarjoamme tulet ja mehut.

Siioninvirsiseurat pe 6.11. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

Iltatee Herättäjä-Yhdistyksen hyväksi.

Lukupiiri ti 17.11. klo 18 kirkko.

Kirjana Cristina Sandu, Valas nimel-

tä Goliat. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

COLOURFUL ESPOO Espoonlahti Fellowship & Praise Party, kansainvälinen yhteysilta ja ylistysjuhla la 21.11. klo 17 Soukan kappeli. Kohdataan toisiamme rennosti yhteisen ruuan, musiikin, ylistyksen ja tanssin parissa.

Seuraava ilta 12.12. International evening of fellowship and praise with food, music, praise, dance. facebook.com/espoonlahtifellowship, instagram: praisepartyespoo.

JERUSALEMISTA MAAILMAN ÄÄRIIN Raamatunkääntäjien kodilta Israelista screenin kautta vieraina Mirja ja Halvor Ronning su 22.11. klo 13 kirkko. Mukana Maarit Kattilakoski, John Remes, kirkkoherra Jouni Turtiainen sekä kanttori Heli Ojala ja Eivor Hagmark. Kolehti Raamattukodin työlle. Myynnissä kannatustuotteita Raamattukodin hyväksi. Klo 11 messun jälkeen n. klo 12.15 kirkkokahvit lähetystyölle sekä 5 e keittolounas (käteismaksu) Raamattukodin työn hyväksi.

Järj. Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry ja Espoonlahden srk.

KYPSÄLLÄ IÄLLÄ TYÖNHAKUUN? Vinkkejä ja keskustelua to 26.11. klo 18 kirkko. Alustajana Harri Erämetsä, valtiotieteen tohtori (HY, HKKK).

KANSAINVÄLINEN LASTEN PÄIVÄ Kirkko on varattu lapsille pe 20.11. koko päivän: pomppulinna, askartelua... Tarkempi sisältö myöhemmin. Lapsiperheille toimintaa klo 9.30–13. Alakouluikäisille klo 14–19.

Nuoret valtaavat kirkon klo 19–22, nuorten messu klo 20. Ilm. aamupäivän osalta s-postitse: tanja. routama@evl.fi (ilmoita tuletteko klo 9.30–11 vai 11.30–13, rajattu määrä paikkoja).

NUORET www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat ti 19–21 ja pe 17–22, messu klo 20.

Iltahartaus ig-live ti 21.30 Changemaker-ryhmä to 5.11. ja 19.11. klo 17.30–19.30 Sode.

Raamatturyhmä su 22.11. ja 13.12. klo 14.30–16.30 Sode. Seikkaillaan Raamatun henkilöiden matkassa monin eri tavoin. Ei ilmoittautumista.

Koodauskerho pe klo 18–20 Sopukka. Tied. ja ilm. Ulla Kakko, 040 558 7855.

Advis-leiri 4.–6.12. Hvittorp. Virittäydytään joulun tunnelmaan rennolla nuorten leirillä. Ilm. sodesode.fi viim. 22.11.

JOULUN ILOA LAPSELLE Operaatio Joulun Lapsi on keräys

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

Romanian, Moldovan ja Viron lapsille. Kenkälaatikkolahjan ihmeellinen matka alkaa sinusta.

Ohjeet sisällöstä ja laatikkoaihion saa Espoonlahden kirkolta ja Soukan kappelista. Tuo valmis paketti 16.–22.11. kirkolle tai Soukan kappelille. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

TÄÄLLÄ RAKASTAN MINÄ Valokuvanäyttely 11.–25.11.

Espoonlahden kirkko, avajaiset ke 11.11. klo 17–19. Lisätiedot Yhteisetpalstalla.

RELAA VÄHÄN Arkiretriitti 23.11.–27.11. Hvittorpin leirikeskus. Voit olla mukana 1–4 vrk ja levätä, osallistua ohjelmaan tai tehdä vaikka etätöitä. Yhden täysihoitovuorokauden hinta on 40 e. Vuorokausi alkaa lounaalla ja päättyy seuraavan päivän aamupalaan. Lue lisää ja ilmoittaudu viim.

12.11.: bit.ly/3m8dHve.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi FB @leppavaara.varhaiskasvatus IG & YouTube @minisiipi

HUOMIO KORONATILANTEESSA Noudatamme kaikissa tilaisuuksissa turvavälejä ja kiinnitämme turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Suosittelemme kasvomaskin käyttöä. Toimintaan voi tulla yllättäviäkin muutoksia.

Tarkista ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta.

MESSUT JA HARTAUDET Messu kirkossa su ja pyhäpäivisin klo 11. Mukaan mahtuu 75 seurakuntalaista. Jumalanpalveluselämä Karakappelilla ja Perkkaan kappelilla jatkuu entiseen tapaan.

Saavu-messu su 8.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Raiskio, Latvanen, mukana myös Ritva Aarnio ja Minna Kovalainen.

Kaiken väen messu su 8.11. klo 13 Karakappeli. Alanne, Latvanen.

Messu su 15.11. klo 11 Leppävaaran kirkko. Pöyri, Vallivirta, Noponen.

Kappelimessu su 15.11. klo 16 Perkkaan kappeli. Yletyinen, Noponen.

Hengähdä hetki joka ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Verkkokirkko joka su klo 11 seurakunnan YouTube ja Facebook. N. 20 min. videoidussa hartaudessa musiikkia, puhetta ja rukousta.

TAAPEROKIRKKO ”Pentuja ja poikasia” pe 6.11. klo 10 Lasten kappeli Arkki. Morri-koira pohtii, kuinka voisi olla hyvä isä poikaselleen ja päätyy suureen oivallukseen. Mukana perhetoiminnanohjaaja Seija ja muskariope Essi. Olethan paikalla ajoissa, sillä suljemme ulko-oven klo 10.00, jolloin hartaus alkaa.

ELÄMÄÄ LEPPÄVAARASSA Elämää Leppävaarassa Akseli Gallen-Kallelan ja Carl Wilhelm ”Ville” Vallgrenin aikaan ke 11.11. klo 18 Karakappeli. Suomen sairaanhoitajien kristillisen seuran tilaisuudessa aiheesta alustaa Marja Mustakallio. Lisätietoja Lahjamarjatta Korhonen, p. 044 523 6574.

LECTIO DIVINA -RAAMATTUMIETISKELY Aamupäivän hetki to 12.11. klo 10–12.30 Karakappelissa. Etsimme hiljaisuutta ja rauhoittumista, luemme ja pohdiskelemme hiljaisuudessa seuraavan sunnuntain evankeliumia. Lopuksi ajatusten jakamista. Tied. Heli Siltakorpi, p.

040 537 6876.

KILON KRISTITYT ”Kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin rinnakkaineloa Lähi-Idässä” aiheena to 12.11. klo 18, JuhaPekka Rissanen.

ISÄKAHVILA – DAD CAFÉ Isät kahville ma 9.11. ja 16.11. klo 17–19 Lasten kappeli Arkkiin! Isäkahvila on avointen ovien paikka tulla ja mennä, lapsen kanssa tai ilman lasta. Lapsille leikkipaikka.

Tarjolla kahvia, teetä ja mehua.

KIRKKOYÖ 4.–7.-LUOKKALAISILLE Mikä on erikoisin paikka, jossa olet ollut yötä? Tervetuloa yökylään Leppävaaran kirkkoon la 21.11.–su 22.11.! Luvassa on ainakin pelailua, herkuttelua ja seikkailua pimenevässä illassa. Ilm. viim.

8.11.: nuortensiipi.fi. Kirkkoyö on maksuton.

KUORO KAIKILLE Tämä on juuri sinulle, wannabesinger! Leppävaaran kirkolla keiltana 18.11. klo 18−19.15. Laulamme turvavälein maskia tai visiiriä käyttäen. Ei laulutaitovaatimuksia, ei esiintymispakkoa.

TOIVO JOULURUNOA! Kauneimmat ja toivotuimmat joulurunot pe 18.12. kello 18 Karakappelissa. Jätä toiveesi viim. 29.11.

Karakappelin joulurunotoivelaatikkoon tilaisuuksien yhteydessä, kappelin postilaatikkoon tai sähköpostilla: riitta.turkmen@evl.fi.

VASEMMAN KÄDEN MAALARIT

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA 2020

Vasemman käden maalarit ja hiukan oikeankin! Tavoitteena rentoutua ja antaa erilaisille tunteille ja ajatuksille tilaa. Maalauskokemusta ei tarvita. 28.11. klo 12–17 KilonRistissä, os. Vanharaide 1. Ohjaajana Nina Purtonen. Maksu 15 e/kerta Naisten Pankin hyväksi.

Ilm. viim. viikkoa ennen: heli. siltakorpi@evl.fi, 040 537 6876.

Vapaita paikkoja voi kysellä myöhemminkin.

DIAKONIALOUNAS Tule yhteiseen pöytään Leppävaaran kirkolle. Lounaat katetaan joka tiistai ja torstai klo 11.30–12.30.

Hinta 3 e. Lounas toteutetaan erityisjärjestelyin ja turvavälit huomioon ottaen. Varaudu odottamaan lounasvuoroasi.

MUSIIKKIA KYNTTILÄN VALOSSA Musiikkia kynttilän valossa -konserttisarjassa marraskuun tiistaiiltaisin klo 19 Leppävaaran kirkko: 10.11. Beethoven-ilta. Joonas Pohjonen, piano, Panu Luosto, sello. 17.11. Wanhat Wasket -konsertissa esitellään tuubaperheen soittimia serpentistä moderniin tuubaan. Harri Lidsle ja Nicolas Indermühle: tuuba, serpentti ja ofikleidi; Tuomo Huhdanpää, lyömäsoittimet; Pauliina Hyry, urut.

24.11. Murtosointu laulusillalla.

Laulumatkailua Virosta Englantiin.

Kamarikuoro Murtosointu, joht.

Seppo Murto. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

Kaikessa toiminnassa noudatamme voimassa olevia koronapandemiaan liittyviä turvallisuusohjeita hygieniakäytäntöjen ja turvavälien suhteen. Vetoamme jokaiseen osallistujaan, että kaikki käyttäisivät seurakunnan tiloihin ja tilaisuuksiin tullessaan kasvomaskia.

Kokoontumistiloille on määritelty enimmäisosallistujamäärä, jota ei voi ylittää. Kirkkokahveja ei toistaiseksi järjestetä, myös muita tarjoiluja vähennetään. Ajantasaiset tapahtumatiedot kannattaa aina tarkistaa verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat ja Chapple-tilan verkkosivuilta chapple.fi.

MESSU Olarin kirkko: Kirkkosalissa voi olla yhteensä 80 hlöä.

Messu su 8.11. klo 10. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Sari Rautio.

Messu su 15.11. klo 10. Liturgia ja saarna Sasu Rauhala, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Päivi Hakomäki.

Matinkappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 30 hlöä.

Su 8.11. 12.00 Messu. Liturgia ja saarna Juha Virta, kanttori Sanna Franssila.

Tankkismessu ti 10.11. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari.

Messu su 15.11. klo 12. Liturgia ja saarna Tuija Samila, kanttori Mikko Niinikoski.

Olarin kappeli: Kappelisalissa voi olla enintään 28 hlöä.

Su 8.11. klo 12. Liturgia ja saarna Antti Malinen, kanttori Sari Rautio.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin klo 19. Messussa on tilaa 35 osallistujalle. Lastenhoito.

Toistaiseksi ei tarjoilua. Liturgia ja saarna: 5.11. Sasu Rauhala, 12.11.

Inari Varimo, 19.11. Inari Varimo.

Perhekirkko la 14.11. klo 10. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki. Kirkon jälkeen perhetapahtuma. Tarjolla välipalaa, temppurata ja askartelua.

Leikkihuone auki.

PÄIHTEISIIN KUOLLEIDEN MUISTOHETKI Olarin kirkossa pysähdytään pe 6.11. klo 18 muistelemaan niitä läheisiä ja omaisia, jotka ovat kuolleet päihteisiin tai päihteiden käytön seurauksiin. Jumalanpalveluksen aikana kirkossa on mahdollisuus hiljentyä ja sytyttää kynttilä edesmenneen muistoksi.

KONSERTTEJA ”Tulet virvojen viriää” su 8.11. klo 16, Olarin kirkko. Markus Suihkonen, basso, Marita Viitasalo, piano.

Brahms – Kuula – Musorgski. Vapaa pääsy, konsertti suoratoistetaan verkkoon.

Risto Valtasaari, urut su 22.11. klo 16. Risto Valtasaari toimi Olarin seurakunnan kanttorina vuosina 1981–1992.

DIAKONIALOUNAS, COMMUNITY LUNCH Matinkappeli ti klo 13. Hinta 3 e.

Olarin kirkko: to klo 11.30–13.

Valmistautukaa moniin koronaviruksen aiheuttamiin turvallisuusjärjestelyihin! Tilaan voidaan ottaa rajallinen määrä ihmisiä, siksi Matinkappelilla on kaksi eri lipunmyyntiä, klo 12.45–13.30. sekä 13.45–14. Kirkolla lipunmyyntiaika on klo 11.15–11.30. Varaa mukaan tasaraha. Pöytiintarjoilu merkityillä paikoilla.

Community lunch with a delicious food is offered to everyone who have financial troubles or who feels lonely and wants to meet new

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

9

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

people to chat with. Tuesdays in Matinkappeli 13 and at Olari church on Thursdays 11.30. Fee: 3 e. We will have a lot of safety instructions based on the restrictions how many people can be together in the same space. Matinkappeli has two ticket sale time slots: 12.45–13.30 and 13.45-14. At Olari church the ticket sale is 11.15–11.30. Please use the exact 3 e amount when purchasing the ticket. You will be directed where to sit and be served at the table.

MESSU

LUKUPIIRI

Arkipäivän hengähdyshetki verkossa suorana verkkolähetyksenä Tapiolan seurakunnan Facebook-sivulla ma, ke ja pe.

Koulun jälkeen tylsää? Tule Virsuun tekemään läksyjä ja puuhailemaan kaverien kanssa maanantaisin klo 13–15! Voit tulla kerran tai vaikka joka viikko. Jos haluat varmistaa paikkasi korona-aikaan, ilm. etukäteen p. 040 548 9437.

Lisätiedot: milla.mansukoski-vierros@evl.fi.

LÄHETYSTÄ

YHDEN ILLAN JUTTU

Lähetyspiiri ti 10.11. klo 13 Mankkaan seurakuntakoti. Dialogia!

Heidi Zitting kertoo luterilaisten ja helluntailaisten ajankohtaisista, yhteisistä lähetyskeskusteluista.

Lähetyksen naiset -kirjallisuus- ja keskusteluryhmä to 19.11. klo 18 Mankkaan seurakuntakoti. Bangladeshin monista kasvoista kertoo pitkäaikainen Bangladeshin lähetti Aili Maria Manninen.

Toivoa naisille -rukouspiiri ke 18.11. ja 16.12. klo 18. Mankkaan srk-kodilla.

Israel-rukouspiiri torstaisin klo 13 Mankkaan srk-kodilla.

Tule kokeilemaan seurakunnan toimintaa yhdeksi illaksi Virsuun!

Kahvia ja teetä tarjolla klo 17.30 alkaen.

SpoonSisters- ja Lusikkasarjalauluyhtyeiden iloinen ja valoisa sekä voimaa tuottava pienoiskonsertti ke 11.11. klo 18. Nuorista aikuisista naislaulajista koostuvat lauluyhtyeet esittävät niin tunnettuja klassisia kuin iloisia ikivihreitä sekä lempeitä hengellisiä lauluja.

Kanttori Liisa Malkamäki juontaa illan. Vapaa pääsy.

Yhteisvastuuilta ke 18.11. klo 18.

Tumpputalkoot, kudotaan yhdessä Yhteisvastuutumppuja. Virsussa jaossa lankoja sekä ohjeita tumppujen valmistukseen. Omat sukkapuikot mukaan, koko 4 tai oman käsialan mukaan. Illassa tietoa Yhteisvastuukeräyksestä 2021.

Lisätietoja: diakoni Mirka Renvall p.

050 432 6587.

Kerran kuussa to klo 18–20, Matinkappeli. 5.11. kirjana: Heidi Köngäs: Hertta. Mukaan voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa. Tied.: Leena Lenkkeri, 050 353 8398.

NAISTEN RAAMATTUPIIRI VERKOSSA Tutustumme Markuksen evankeliumin teksteihin ihmetellen ja yhdessä jakaen. Kokoontumisajankohta sovitaan yhdessä. Ryhmään mahtuu max 8 hlöä. Ilm. ja tied. viim. 16.11.: ryhmän vetäjä marja. jauhiainen@evl.fi, 040 531 1029.

Tietoja ja apua verkko-osallistumiseen saat vetäjältä.

VERKKOKESKUSTELU: USKONTODIALOGIA OMANISTA Tule keskustelemaan Aaron ja Olarin seurakunnan lähetysvastaavien kanssa Lähi-Idän rauhantyöstä ja uskontodialogista Omanissa Al Amana -keskuksessa ti 10.11. klo 18.

Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Olarin ja Suomen Lähetysseuran kanssa. Ilm. Tuijalle viim. 8.11.: tuija.samila@evl.fi. Saat Teams-linkin tilaisuuteen.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, avoinna arkisin puhelimitse klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Virsu, Tapiontori 3 B Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

HUOMIO KORONATILANTEESSA Kiinnitämme kaikessa toiminnassa turvallisuuteen ja hygieniaan erityistä huomiota. Suosittelemme vahvasti kasvomaskin käyttöä kaikissa seurakunnan tilaisuuksissa. Otaniemen kappelin mahtuu 25 ja Virsuun 40 seurakuntalaista kerralla. Muutoksia saattaa tulla nopeastikin. Ajankohtaiset tiedot verkkosivuilta: espoonseurakunnat.fi. Tarkempia tietoja vahtimestareilta, p. 09 8050 4460, klo 9–15.

10

Messu su 8.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Ristimäki, Kallio, Malkamäki.

Messu su 8.11. klo 15 Virsu. Ristimäki, Kallio, Malkamäki.

Aamumessu ke 11.11. klo 8 Virsu.

Messu su 15.11. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Tervonen, Zitting, Malkamäki.

Messu su 15.11. klo 15 Virsu. Tervonen, Zitting, Jurmu.

Aamumessu 18.11. klo 8 Virsu.

KESKIPÄIVÄN RUKOUS

RAAMATTULUENTO Kristus kirkkauden toivo – 2.Kor.5. ti 17.11. klo 18 Mankkaan seurakuntakoti. Alustajana pastori Ilpo Kari.

HEIDI VÄITTELEE Pastori Heidi Zitting väittelee piispanviran teologiasta pe 27.11. klo 12.15 (Helsingin yliopisto Porthania PII). Väitöstä voi seurata myös etänä. Lisätietoja: www. helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta.

AVOIN KESKIVIIKKOKERHO Mukana pastori Katja Hero. Kahvit klo 12.30, ohjelma klo 13, Virsu.

Ke 11.11. Valoa syksyyn -konsertti, esiintyjinä Pia Innala, laulu ja piano sekä Krista Nwagu, viulu ja laulu.

Ohjelmassa nostalgisia, lämminhenkisiä viihdesävelmiä ja laulelmia.

Ke 18.11. Kapua 2019 – Etiopiavapaaehtoisvuoteni. TM, KM Lea God kertoo Etiopian matkastaan.

Ke 25.11. Raamatun vanhat ja viisaat. Kouluttaja, TM Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta.

VIRSUN AVOIMET AAMUT Virsun ovet auki perheille ma, ti ja pe klo 9–12.

Joulukorttien askartelupäivä koko perheelle la 21.11. klo 10–14.

Lähtiessä tarjolla glögiä ja pipar-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

kakkuja.

PERHEILTA LAAJALAHDESSA Laajalahden kerhotilassa to 19.11. klo 17.30–19. Vietetään yhdessä lasten oikeuksien viikkoa!

LÄKSYKLUBI ALAKOULUIKÄISILLE

KRISTILLINEN MEDITAATIO

ta ma–to klo 9–15, p. 09 8050 4400.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

Kauniaisten kirkon ja Sebastoksen toimitilan kävijämäärä on rajoitettu, jotta voimme huolehtia riittävistä turvaväleistä. Teemme parhaamme voidaksemme tavata kirkon tiloissa mahdollisimman turvallisesti turvavälit ja hygieniakysymykset huomioiden. Suosittelemme käyttämään kasvomaskia.

Ethän tule paikalle sairaana tai jos sinulla on hengitystieoireita. Seuraamme pandemiatilannetta ja viranomaisohjeita ja teemme tarvittaessa muutoksia toimintaamme lyhyelläkin varoajalla.

Päivitetyt tiedot verkkosivuilla.

EHTOOKELLOJEN AIKAAN La 7.11. klo 17.55 Kauniaisten kirkon sisäpihan ovesta käynti kirkkosaliin, jossa kellojen soitua eli noin klo 18 lauletaan seuraavan päivän messun virret ja psalmi.

Lisäksi laulamme muutaman läsnäolijoiden toivoman virren.

Meditatiivisen yhteislauluhetken jälkeen voit hiljentyä hetken kirkkosalissa, jonne saavutaan ja poistutaan hiljaisuudessa.

MESSUT KIRKOSSA KLO 10 JA KIRKKOKAHVIT

Maanantaisin klo 19.30–20.30 Mankkaan seurakuntakodissa.

Ryhmä on kaikille avoin. Tied. ohjaaja Leena Vanne, magdaleena. vanne@gmail.com.

Su 8.11. saarna Katja Kujanpää, liturgia Laura Hatakka ja kanttorina Anna Marte.

Su 15.11. saarna Kari Kuula, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Teija Palolahti.

MUMMO- JA PAPPAPAKETIT

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

Keräämme perinteistä joulutervehdystä Pärnun Eliisabetin seurakunnan vanhuksille. Sisältö: kahvia, teetä, pipareita, suklaata, kynttilä ja joulukortti tervehdyksellä (kaikki tai jotakin) paketoimattomana. Toimitus: Virsuun vahtimestarille viim. ke 9.12.

Maanantaisin klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksen toimitilassa.

OPERAATIO JOULUN LAPSI Tapiolan kirkon peruskorjauksen aikana voit osallistua joko muiden seurakuntien keräyksiin (esim.

Espoonlahden kirkolla) tai virtuaalisesti: patmos.fi/joulunlapsi/.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900.

Diakonian ajanvaraus ja neuvon-

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 9.11. klo 18.30 Sebastoksen toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 10.11. klo 13 kirkon yläsalissa, Sonja Holkerinoja.

ILON RYHMÄ Mielenterveyteen vertaistukea tiistaisin klo 15–16 Sebastoksen toimitilassa. Kaksikielinen.

MARTAT JA MARIAT To 19.11. klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä kirkon yläsalissa.

NUORTEN GRANUT MESSU To 19.11. klo 18 kirkon nuortentiloissa.

SURURYHMÄ Kauniaisten suomalainen seurakunta järjestää talven aikana sururyhmän, mikäli sitä kohtaan on kiinnostusta. Ryhmässä käsitellään läheisen menetyksen aiheuttamaa surua yhdessä keskustellen, kuunnellen ja jakaen. Mahdollinen ryhmä kokoontuu klo 14–16 Sebastoksen toimitilassa, Kauniaistentie 11: to 3.12., 10.12., 7.1., 21.1. ja 4.2.

Ohjaajina diakoniatyöntekijä Pirjo Luoma ja pastori Anna-Kaisa Tuomi. Ryhmästä kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan sähköpostitse kauniaisten.suom.srk@evl.fi tai p. 050 500 9000.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13 per telefon och epost: tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

VI TRÄFFAS TRYGGT Vi följer THL:s rekommendationer om att använda ansiktsskydd. Ta med egen ansiktsmask när du kommer till gudstjänster och samlingar. Kom ihåg handhygienen och säkerhetsavstånden. Stanna hemma om du är sjuk!

HÖGMÄSSOR Sö. 8.11. Karabacka kapell kl. 10.

Esbo domkyrka kl. 12.15. Konfirmation, påskgruppen. Antalet gäster är begränsat. De som inte har en egen konfirmand hänvisas till mässan i Karabacka.

Sö 15.11. Esbo domkyrka kl. 12.15.

SJUNG SORGEN -KVÄLL On. 18.11. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 18.30. Musik om sorg och saknad med artisterna Carita Holmström och Martina Roos. ”Sjung sorgen” handlar om att mista. Om att tappa och hitta nytt fotfäste. Om att bli lämnad kvar med herrelösa minnen. Du får höra nyskrivna sånger, tonsatta dikter och tankar kring sorg – den som vi alla drabbas av på ett eller annat sätt under livets gång. Diskussion med psykoterapeuten Benita Söderström och prästen Heidi Jäntti. Fritt inträde.

KUNDBETJÄNING T.o.m. 31.12.2020 betjänar vi endast per telefon och elektroniskt.

Esbo sv. förs. kansli, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi,

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

må–fre kl. 9–13. Esbo regioncent­ ralregister, 09 8050 2600, keskusre­ kisteri.espoo@evl.fi, boknings­ tjänster, 09 8050 2601, varauspal­ velut.espoo@evl.fi, begravnings­ tjänster, 09 8050 2200, hautatoi­ misto.espoo@evl.fi,må–ti kl. 9–15, on–to kl. 9–12, fre stängt.

Förändringar i verksamheten kan förekomma. Mer info: esboforsam­ lingar.fi och sociala medier.

Grankulla svenska församling Församlingskansliet: Kavallvägen 3. öppet vardagar kl. 10–14, torsdagar stängt, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 8.11 och 15.11 Högmässa kl. 12.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP TO 5.11 och 12.11 i övre brasummet kl. 10–11.

FAMILJELYKTAN TO 5.11 i Sebastos kl. 9.30–12.

UNGDOMSKVÄLL FR 6.11 i Klubb 97 kl. 19.

GRANKULLA KÖPCENTRUM Kyrkosyföreningen säljer fina handstickade vantar, yllesockor och marmelader fr 6.11 kl. 15–19 och 7.11 kl. 10–14.

TISDAG 10.11 OCH 17.11 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Brödutdelning i kyrkans aula kl.

9.30­10.30.

Glad idag – tvåspråkig mental­ vårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i kyrksalen kl. 18.

KYRKOSYFÖRENING ON 11.11 och 18.11 i övre salen kl. 14.

TISDAG 17.11 Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl.

13.30.

International

Espoo Open Church every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathed­ ral Parish Hall (Espoon tuomiokirk­ koseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. We will watch the streamed service from the Mission Church together, catch up and pray.

Worship Service with Espoo Open Church and Holy Communion 16.30 on the last Sunday of every month (next Nov. 29th) in Espoo Cathedral Parish Hall. Sunday schools in

Finnish and English. Info: www. church.fi Espoo Lutheran Church in cooperation with International Evangelical Church in Finland.

Kongolaisten piiri la 14.11. klo 16 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.

Viron kielen piiri ma 9.11. klo 18 Kauklahden kappeli. Tutustutaan viron kieleen ja maan historiaan.

Kanervapiiri inkerinsuomalaisille ja virolaisille ma 16.11. klo 13 Suve­ lan kappeli, Kirstintie 24.

Yhteiset

Täällä rakastan minä -valokuvanäyttely: Koe dokumentaarinen katse tämän päivän Espooseen.

Palkittu valokuvaaja Touko Huja­ nen kiersi syyskuussa ympäri Espoota ja kuvasi ihmisiä arjen keskellä. Näyttely Espoonlahden kirkon seurakuntasalissa 11.–25.11.: ma–to klo 8–21, pe klo 7–16 ja su klo 12–15. Vapaa pääsy. Koskettavat valokuvat ovat osa Espoon seura­ kuntien viestintäkampanjaa, joka näkyy katukuvassa marraskuun ensimmäisellä viikolla. Näyttelyn avajaiset Espoonlahden kirkolla ke 11.11. klo 17–19. Keskustelemassa valokuvaaja sekä kuvatut espoolai­ set. Tervetuloa mukaan! Järj.

Espoon seurakunnat.

Sururyhmä lapsensa menettäneille: Ryhmä kokoontuu Leppä­ vaarassa torstaisin, alkaen noin marraskuun puolivälissä.Sururyh­ mä on vertaistukiryhmä, jossa samantapaisia asioita kokeneet ihmiset voivat olla jakamassa surua keskenään. Suljettu ryhmä on tarkoitettu kaikille espoolaisille.

Tied. ja ilm. ryhmän ohjaajille: diakoni Riitta Türkmen, p. 040 546 5198, riitta.turkmen@evl.fi tai pastori Timo Salo 040 576 0181, timo.salo@evl.fi.

Verkkotapahtuma omaishoitajille: Turvallisesti liikkuen verkossa ja kotona ke 25.11. kello 10. Tapahtu­ massa mukana turvallisuuskoulut­ taja Ilari Parisaari ja fysioterapeutti Marja­Leena Polvinen. Osallistuak­ sesi koulutukseen tarvitset sähkö­ postiosoitteen, johon voimme lähettää linkin ja lisätiedot tapah­ tumasta. Ilm. ja lisätiedot: Minna Martiskainen, p. 050 330 7129 tai minna.martiskainen@evl.fi ja Eija Siivonen, p. 041 534 1706 tai eija. siivonen@evl.fi sekä Suvi Mansu­ koski Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä, p.

040 570 9780 tai eska.auttaa@ hotmail.fi.

Kastepäivä: Kastepäivässä kaikki on valmista kastemekoista kakku­ kahveihin. Kastepäivä on maksu­ ton ja avoin kaikille espoolaisille.

Sunnuntaina 13.12. kastepäivää vietetään Karakappelissa, Karakal­ liontie 12, ja Villa Hvittorpissa, Hvittorpintie 243, Kirkkonummi.

Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus p. 09 8050 2601, viim. ke 25.11. klo 12.

Elämänkaari ESPOON TUOMIO KIRKKO SEURAKUNTA Kastetut Iris Ella Onerva Engelbredt, Matilda Elin Aurora Hatakko, Joonatan Julius Hyväri, Topias Ilmari Järvinen, Emilia Anni Juulia Kaveri, Luka Markus Koskivuori, Helmi Eeva Elena Lamminpää, Eino Juhani Lauhio, Simeon Johannes Lähteinen, Silvia Lili River Saloranta, Ian Aukusti Schalien, Lahja Minttu­ maria Sipilä, Aarne Daniel Vää­ täinen.

Avioliittoon aikovat Pasi Pertti Laiho ja Minna Kristii­ na Kaihovirta.

Hautaan siunatut Elvi Lemmikki Misenko 84 v, Ulla Helinä Kivimäki 82 v, Arvi Johan­ nes Venäläinen 81 v, Reetta Maria Lehtonen 80 v, Tapio Armas Heikkilä 78 v, Reino Olavi Moisio 78 v, Mayre Savenko (os Kugappi) 75 v, Eero Tapani Sievänen 72 v, Tero Matti Olavi Oksa 71 v, Seija Tuulikki Höglund 66 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Aino Elviira Katavisto, Leo Juhani Kurki, Amos Joel Markku Juhani Paananen.

Avioliittoon aikovat Pasi Antero Villman ja Anne Johanna Järvinen.

Hautaan siunatut Niilo Olavi Venäläinen 84 v, Matti Olavi Niemi 80 v, Pertti Birger Vuorela 77 v, Terttu Helinä Paukku 64 v, Severi Taito Rautajoki 59 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Elian Anselmi Arvela.

Hautaan siunatut Seija Marketta Helena Nurmela 86 v, Raija­Liisa Kuusimäki 76 v, Arto Asko Aulis Arvonen 76 v, Harri Ilmari Pursiainen 70 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Olavi Shannon Craig, Noel Oliver Kolehmainen, Vilho Henrik Laaksonen, Jenni Aira Elina Mattila, Kaius Juho Johannes Mikkonen, Nora Mumbi Mwova, Minttu Saima Elisa Pesonen, Atte

Amos Takala, Sienna Isabella Takala Helo, Jiao Yu. Hautaan siunatut Sirkka Viola Maria Jortimo 100 v, Anja Kaarina Rautio 90 v, Rita Sieglinde Kuhanen 84 v, Aila Anneli Järvilehto 83 v, Rauno Markus Ihamäki 81 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Viola Elvi Elisabet Alanne, Nico­ las Roy Campbell, Otso Veikko Johannes Walfrid Danska, Emilia Sofia Azzurra Gissi, Viljo Olavi Eino Kurlin, Saaga Anja Elina Köngäs, Clara Elise Leppänen, Thomas James Mallinson, Kaspi­ an Kasper Mikkola, Martta Aava Lydia Pulkkinen, Leena Emilia Puro, Robin Samuel Salo.

Hautaan siunatut Anni Adeele Arenius 96 v, Valma Elli Gustafsson 90 v, Teuvo Uljas Ensio Ellonen 86 v, Seppo Tapio Rautia 75 v, Aune Marjatta Heik­ kinen 72 v, Tuula Kristiina Jämsä 60 v.

Pirkko Irmeli Heikkala 83 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Eva Sofia Katarina Alatalo, Noel August Kuukka, Zac Toivo Matias Rantanen, Linus Sven Sevelius, Veera Ester Maarit Tahvola, Sofia Alexandra Törnroos, Kevin Gabriel Vartiainen, Ida Maria Isabella Virkkilä.

Avlidna/Hautaan siunatut Carl Hilding Forsström 91 år, Eila Else Maj Holmberg 89 år, Anna Maria Nyström 90 år, Tor Ernst Sundqvist 88 år, Georg Hjalmar Walls 87 år, Leo Valter Åkerlund 83 år.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Nella Linnea Viikuna Hynninen, Kaius Ukko Ilmari Karjalainen, Pihla Astrid Aurora Korte, Elsa Sofia Rantanen, Emilia Maria Rantanen, Adaliina Elviira Semenova Posio, Emil Toivo Sinivirta, Eemil Valto Ilmari Virtanen.

Hautaan siunatut Toivo Ilkka Kalervo Kukkonen 94 v, Orvok­ ki Kuortti 88 v, Margit Elisabet Laukkanen 84 v, Uolevi Viljo Wiikinkoski 84 v,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

11

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 5.–19.11.

Kirkoissa soi FREEIMAGES

TORSTAINA 5.11. ”Rakkauden reunalla” – Jippu & Exodus meets Disney, meets Gospel klo 18 ja klo 20 Espoon tuomiokirkko. Huom! Kaksi konserttia: Joht. Anna-Liisa Haunio.

Yhtye: Joonatan Rautio, Markku Perttilä, Petri Kangas, Teemu Keränen ja Pekka Nyman, Jasmin Mönkkönen, viulu. Vap.eht. ohjelmamaksu. Yleisörajoitus 80 hlöä.

Vaihtelevan koronatilanteen vuoksi kehotamme seuraamaan konserttiin liittyviä päivityksiä vielä konserttipäivänä: www.espoonseurakunnat.fi. Konsertti suoratoistetaan ja on nähtävissä Facebookissa: Espoon tuomiokirkkoseurakunta.

”Minne sielu katoaa?” Kamarimusiikkia Kauniaisten kirkossa klo 18. Margit Westerlund, laulu, Tuula Hällström, piano ja Lotta Poijärvi, alttoviulu. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

TIISTAINA 17.11.

Espoon Barokki klo 18 Espoonlahden kirkko. Säveltäjät Händel ja Roman. Ohjelma 10 e.

”Tulet virvojen viriää” klo 16 Olarin kirkko. Markus Suihkonen, basso, Marita Viitasalo, piano.

Brahms – Kuula – Musorgski. Vapaa pääsy, konsertti suoratoistetaan verkkoon: YouTube/Olarin seurakunta.

MAANANTAINA 9.11.

EMOn nuoret pianistit klo 19 kirkko: Bach, Beethoven, Scarlatti, Chopin, Liszt ja Rahmaninov.

Bach sekä opetuslapset klo 18 Espoonlahden kirkko. Markku Mäkinen, urut ja Anne Hätönen, cembalo. Ohjelma 10 e.

SUNNUNTAINA 15.11.

PERJANTAINA 6.11.

SUNNUNTAINA 8.11.

PERJANTAINA 13.11.

Musiikkiopisto Avonian jousisoittajat esiintyvät torstaina 12.11. kello 18 Suvelan kappelissa. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelmamaksu viisi euroa, joka menee lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta.

Vapaa pääsy.

TIISTAINA 10.11.

Musiikkia kynttilän valossa: Beethoven-ilta. Joonas Pohjonen, piano, Panu Luosto, sello klo 19 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 11.11.

TORSTAINA 12.11.

SpoonSisters- ja Lusikkasarjalauluyhtyeiden pienoiskonsertti ke 11.11. klo 18 Virsu, Tapiontori 3 B. Nuorista aikuisista naislaulajista koostuvat lauluyhtyeet esittävät tunnettuja klassisia, iloisia ikivihreitä ja lempeitä hengellisiä lauluja.

Kanttori Liisa Malkamäki juontaa illan. Vapaa pääsy.

Jousisoittajien konsertti klo 18 Suvelan kappeli. Musiikkiopisto Avonian jousisoittajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta. Kahvit 2,50 e seurakuntaalueen musiikkitoiminnan hyväksi.

Musiikkia kynttilän valossa: Wanhat Wasket klo 19 Leppävaaran kirkko. Konsertissa esitellään tuubaperheen soittimia serpentistä moderniin tuubaan. Harri Lidsle ja Nicolas Indermühle: tuuba, serpentti ja ofikleidi; Tuomo Huhdanpää, lyömäsoittimet; Pauliina Hyry, urut.

SUNNUNTAINA 22.11.

Risto Valtasaaren urkukonsertti klo 16 Olarin kirkko. Risto Valtasaari toimi Olarin seurakunnan kanttorina vuosina 1981–1992.

PERJANTAINA 27.11.

Polyteknikkojen orkesterin konsertti suoratoistona klo 19 sivulla www.youtube.com/polyteknikkojenorkesteri.

Perjantaina 6.11.

Lakkaamaton laulu klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Suomen Laulu, johtaa Esko Kallio, Fanny Hellström, mezzosopraano, Hiski Wallenius, urut, Salla Pynssi, piano. Makupaloja Händelin Messias-oratoriosta sekä suomalaista ja eurooppalaista a cappella- ja pianosäestyksellistä kuoromusiikkia Faurén, Rahmaninovin, Madetojan, Palmgrenin ja Sibeliuksen tuotannoista. Suomen Laulun 120-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Liput 25 e keskilaiva ja urkuparvi, 20 e sivulaivat ja -parvi, kuorolaisilta ja osoitteesta suomenlaulu.fi. Maskisuositus.

Lauantaina 7.11.

Musiikkihartaus klo 18–18.30 Olaus

12

Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Urkurina Leevi Lipponen. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 8.11.

Kaunis myllärintytär klo 19.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Erik Rousi, bassobaritoni, Ilmo Ranta, piano. Schubert: Die schöne Müllerin D 795. Osa Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa 2020. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Maskisuositus. Maskeja saatavilla ohjelmatiskiltä.

Sunnuntaina 15.11.

Tarua ja totta – Lied-konsertti klo 16 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10.

Joonas Asikainen, laulu, Sanni Antikainen, piano. Musiikkia säveltäjiltä Sibelius, Strauss, Poulenc, Schubert. Mielikuvituksellisia lauluja to-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 19/2020

dellisuuden reunoilta ja hämärän rajamailta. Mitä kaikkea ihmiset ovat keksineet selittääkseen ympäröivää todellisuutta itselleen? Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Saman taivaan alla -konsertti klo 16 Töölön seurakunnan toimitila Fokuksessa, Mall of Tripla, Pasilan Asema-aukio 1 A. Ida Elina, kantele. Vapaa pääsy.

Messiaen – Kaksikymmentä katsetta Jeesus-lapseen klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Kirill Kozlovski, piano. Messiaen: Vingt regards sur l’enfant Jésus pianolle. Osa Suomen Solistiyhdistyksen konserttisarjaa 2020. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kesto n. 2,5 h, sisältää väliajan. Maskisuositus. Maskeja saatavilla ohjelmatiskiltä.

SAMPO LUUKKAINEN

Musiikkia Helsingissä

Joonas Asikainen esittää mielikuvituksellisia lauluja Tarua ja totta -konsertissa su 15.11. klo 16 Helsingissä Oulunkylän kirkossa.