Kirkko ja kaupunki 2018 07 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

7

12.4.2018 kirkkojakaupunki.fi

A3 Omaishoitajat jumppaavat diakonin kanssa Koivukylässä

B1 Näin löysimme rakkauden – Kolme paria kertoo tarinansa

Aku Hirvi­ niemi Kirkossa koomikon puhetulva tyrehtyy

B 6

KATKELMA HELENA ANHAVAN (S. 1925) RUNOSTA

Minä on kaikki, mitä meillä lopuksi on. Juuri siksi voimme ymmärtää myös muita, koska minä on kaikki, mitä heilläkin on. Yhtä lailla tulisi suojella muita minuuksia.

JUKKA KOSKELAINEN KIRJASSAAN MAHTAVA MINÄ (ATENA 2017)

Iankaikkisesti

Älä mene sukupuolten välisiin sotiin, ole ihmisen puolella, rakkauteen kuuluu ystävyys, ystävyyteen rakkaus, eikä kukaan ole niin vahva astia kuin luullaan, ei lapsi, ei mies, ei nainen.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018 Ihmistä, itsesi kaltaista, sinun syntisi satuttavat, ihmisten hyväksi koituu se, että elät oikein.

JOBIN KIRJA 35:8

ISTOCK

Rukous

Pääkirjoitus

Vakaumusten vieraanvaraisuus SOPIIKO KOULUN aamunavauksissa rukoilla ja laulaa virsiä?

Oulunsalolainen peruskoulu sai oikeusasiamieheltä huomautuksen seurakunnan päivänavauksista, kun koulu ei ollut varmistanut niille uskonnotonta vaihtoehtoa.

Jotkut koulut ovat ratkaisseet katsomuksellisen tasapuolisuuden niin, että aamunavauksissa ei saa olla mitään uskontoihin viittaavaa. Tällainen ratkaisu ei tietenkään ole tasapuolinen, sillä käytännössä se tekee uskonnottomuudesta ainoan sallitun katsomuksen.

”

JÄLKIMMÄINEN MALLI edustaa vakaumusten vieraanvaraisuuden ihannetta. Siinä eri uskonnollisilla yhdyskunnilla ja uskonnottomien vakaumusten edustajilla olisi tasaveroinen mahdollisuus järjestää katsomuksiinsa liittyviä tilaisuuksia kouluissa, esimerkiksi päivänavauksia ja omiin juhlapäiviinsä liittyviä hetkiä. Ne voisivat olla reilusti tunnustuksellisia eikä niitä tarvitsisi yrittää valepukea kekseliäin kiertoilmauksin miksikään muuksi.

Toisesta vakaumuksesta kuulemisen ei tarvitsisi aiheuttaa allergista reaktiota eikä jokaista tilaisuutta varten tarvitsisi olla vaihtoehtoista toimintaa. Eri katsomuksien kannattajat voisivat osallistua arvostettuina vieraina toistensa tilaisuuksiin.

MEILLÄ ON VAIN tämä yksi maailma. Ja meidän on aivan välttämättä opittava elämään täällä yhdessä, vaikka meitä on tosi moneen junaan.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ota pois minusta tämä vastaanharaamisen, ovien sulkemisen ja tyhjäksi tekemisen henki. Älä anna minun taas rikkoa sitä, mikä on vielä kesken.

Pidä minua paikoillani.

Näytä, miten hyvä minun on.

MARVEL STUDIOS

ERILAISTEN VAKAUMUSTEN tasa-arvoisuus voidaan mieltää kahdella tavalla.

Joko niin, että uskonnot suljetaan TOISESTA kokonaan julkisen elämän ulkopuolelle.

VAKAUMUKSESTA Yksityisasiaksi, jota ei pidä esitellä KUULEMISEN EI TARVITSISI julkisesti. Toisaalta vakaumusten AIHEUTTAA ALLERGISTA tasa-arvo voidaan ajatella niin, että REAKTIOTA. kaikki uskonnottomat ja uskonnolliset katsomukset hyväksytään julkiseen elämään sillä edellytyksellä, että ne suhtautuvat toisiinsa kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti.

Ensimmäinen malli suosii uskonnotonta yhtenäiskulttuuria. Sellaista ei tosin ole aidosti esiintynyt koskaan missään yhteiskunnassa. Sitä paitsi uskonnon pitäminen neljän seinän sisälle kuuluvana pelkkänä päänsisäisenä asiana osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä uskonnollisen elämänmuodon luonteesta.

kirkkojakaupunki.fi

Afroamerikkalaisten kirkoissa fanitetaan Black Pantheria

Monet afromerikkalaisten suosimat seurakunnat Yhdysvalloissa ovat varanneet itselleen omia näytöksiä Black Panther -elokuvan katsomista varten.

Elokuva, jota tekemässä on ollut lähes pelkästään mustia, nähdään kristillisiä arvoja opettavana. Lue lisää aiheesta osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 12.4.2018

numero 7

Seuraava lehti ilmestyy 26.4.

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Vantaan seurakuntien seniorityön diakoni Mariela Salminen pumppaa punteilla ja lankuttaa omaishoitajien kanssa.

Diakoni perusti omaishoitajille kuntoryhmän Liikunta on oiva lääke omaishoitajien jaksamiseen.

V

antaan Koivukylässä sijaitsevassa jumppasalissa virtaa hiki. Ohjaaja näyttää edessä mallia, ja osallistujat tekevät liikkeitä ohjeiden mukaan.

Ensin on alkulämmittely. ”Iso ympyräliike, kädet mukaan, pysy rytmissä.

Vasen, oikea. Mennään alas, kosketa polviin.” Musiikki tuo rytmiä, eikä se ole mitään humppaa.

Siirrytään lihastasapainoa vahvistavaan osaan.

Apuna ovat pallo ja kahvakuulat, kuuden kilon painoiset. Tosin yksi osanottajista, 88-vuotias AnnaLiisa Haavisto käyttää kilon käsipainoja.

– Ihanaa tässä on se, että meitä ei ajatella vanhoina, vaan jumpparyhmänä, huudahtaa Maria Jukka ja siirtyy tekemään lankutusta. Haavisto joutuu hieman helpottamaan, mutta se on ymmärrettävää, sillä ikää on ja ohjaajakin korostaa, että mennään kunnon mukaan.

LIIKUNTAA OMAISHOITAJILLE -ryhmässä on kuitenkin tekemisen meininki, sillä kahvikeskustelut ovat erikseen, korostaa ryhmän ohjaaja Mariela Salminen. Hän on Vantaan seurakuntien seniorityön diakoni, mutta myös koulutettu personal trainer ja kuntosalivalmentaja. Nainen, joka uskoo siihen, että ihmisen sosiaalinen, henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat kokonaisuus ja liikunnasta on lääkkeeksi.

– Olen käynyt eri seurakunnissa puhumassa hyvinvoinnista ja siitä, miten liikunta voi hoitaa, pa-

TEKSTI PAULI JUUSELA NIMI KUVA MARIANNA SIITONEN

rantaa ja ennaltaehkäistä sairauksia. Diakonian perustehtävä on kohdata ja auttaa eri elämäntilanteissa toimivia ihmisiä, ja sitä voi tehdä myös näin. Jumppatunti ei ala hartaushetkellä, mutta ihmiset tietävät, että olen diakoni ja minun kanssani voi myös jutella ja vaikka rukoilla, Salminen sanoo.

”

OMAISHOITAJAN ELÄMÄ ON HOIVAA, RAKKAUTTA JA SITOUTUMISTA YMPÄRI VUOROKAUDEN. MARIELA SALMINEN, SENIORITYÖN DIAKONI

OMAISHOITAJIEN JUMPPARYHMÄ syntyi Tikkurilan seurakunnassa pidetyn virkistyspäivän jälkeen. Salminen kertoi omaishoitajille suunnatussa tapahtumassa, minkälaisia muutoksia ikääntyminen aiheuttaa kehossa ja miten tärkeää on säilyttää toimintakyky arjessa. Kun hän kysyi, minkälaista apua kai-

vataan, ei suinkaan ehdotettu keskusteluryhmää, vaan yhteistä liikuntaa. Sen tulos on nyt tässä.

– Omaishoitajan elämä on hoivaa, rakkautta ja sitoutumista ympäri vuorokauden ja viikon jokaisena päivänä. Siinä voi käydä niin, että omaishoitaja unohtaa itsensä. Vaikka usein rakkaussuhde muuttuu enemmän hoitosuhteeksi, hyvä olo pitää olla sekä omaishoitajalla että hoidettavalla. Jos tämä jumppa kerran viikossa auttaa siinä, niin hyvä on.

Salminen kertoo, että ryhmässä tehdään liikkeitä, jotka harjoittavat tasapainoa ja lihasten hallintaa, mitä tarvitaan nostamisessa.

HAAVISTO KERTOO hoitavansa kotona miestään, samoin Maria Jukka, jonka mukaan mies kannustaa häntä liikkumaan ja pitämään huolta itsestään.

Eila Kauppinen ja Aune Pohjanen hoitavat puolestaan kotona kehitysvammaisia aikuisia lapsiaan, Eila 54-vuotiasta tytärtä ja Aune 35-vuotiasta poikaa. He kertovat käyvänsä myös kuntosalilla, mutta jumpparyhmässä kivaa on yhteinen tekeminen.

– Parasta tässä on ryhmän vetäjä. Ohjaaja innostaa ja auttaa jaksamaan. Hoidan alzheimeria sairastavaa vaimoani, ja on tärkeätä päästä välillä kotoa liikkumaan, sanoo Pekka Kekäläinen.

Salminen uskoo, että samantapaisia liikuntaryhmiä kannattaisi perustaa muihinkin seurakuntiin.

Siinä yhdistyvät ihmisten tarve ja seurakunnan kyky auttaa. Tähän ryhmään on kevään mittaan osallistunut 17 ihmistä eri puolilta Vantaata. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

3 686

hengellä kasvoi Vantaan kaupungin väkiluvun vuonna 2017. Asukkaita Vantaalla oli 223 027. Vantaan seurakunnissa oli jäseniä 128 446.

Seurakuntien tilinpäätös reilusti ylijäämäinen Vantaan seurakuntien tilinpäätös viime vuodelta on 3,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Yhtymänjohtaja Juha Tuohimäen mukaan tärkein syy ylijäämään on se, että seurakuntien menot ovat pysyneet kurissa. Esimerkiksi henkilöstömäärä on vähentynyt 12 prosenttia viidessä vuodessa.

Tuohimäki kiittää henkilökuntaa ja luottamushenkilöitä siitä, että vuonna 2013 tehtyä talouden tasapainottamisohjelmaa on noudatettu. Lisäksi kirkollisverotulot pienenivät viime vuonna vähemmän kuin odotettiin. Myös seurakuntien maaomaisuudestaan saamat vuokratulot nousivat.

Ylijäämärahoista suurin osa käytetään investointeihin, joita on tulevina vuosina lähes 70 miljoonan euron edestä. Suurin hanke on Tikkurilan uusi kirkko.

Irakin kristityt pelkäävät kotiinpaluuta

Tikkurilassa puhutaan Lähetyslentäjistä Lähetyslentäjät palvelevat maailmanlaajuisesti noin 130 lentokoneen avulla kehitysmaiden ihmisiä, avustusjärjestöjä ja kirkkoja vaikeakulkuisilla alueilla. Järjestö on toiminut Suomessa jo 40 vuoden ajan.

Se hakee nyt virallista asemaa kirkon lähetysjärjestönä.

Piispainkokous käsitteli tiistaina kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisen yleisiä periaatteita ja kirkolliskokoukselle on tehty aloite tukemaan Lähetyslentäjien hanketta. Toiminnanjohtaja Janne Ropposen mukaan kirkolliskokousedustaja Paula Lehmuskallion tekemä aloite on herättänyt myönteistä vastakaikua.

Vantaalaisilla on nyt mahdollisuus kuulla näkemyksiä asiasta paneelikeskustelussa, joka järjestetään Seurakuntien talon auditoriossa 23.4. kello 18. Kahvitarjoilu alkaa kello 17. Keskustelussa ovat Lehmuskallion ja Ropposen lisäksi mukana kirkkoherrat Arto Antturi, Laura Maria Latikka ja Janne Silvast, gospelmuusikko Pekka Simojoki ja eläkkeellä oleva lähetysjohtaja Sakari Pinola.

Vantaan oppilaitokset kiinnostivat yhteishaussa Alustavien hakijatietojen perusteella kevään yhteishaussa Vantaan lukioihin ja Vantaan ammattiopisto Variaan haki ensisijaisesti yhteensä 2 350 nuorta, joista noin 57 prosenttia lukiokoulutukseen ja 43 prosenttia ammatilliseen koulutukseen. Vantaalla perusopetuksen päättää tänä keväänä noin 2 305 oppilasta.

Isis tuhosi Khaleel Paton ja Elishwa Coson kotikylän, eikä perhe halua palata takaisin. Irakin kristittyjen määrä on vähentynyt suuresti viime vuosina.

T

TEKSTI SANNA RAITA-AHO KUVA OSCAR DURAND

arjoilija kant aa vauhdikkaasti turkkilaista teetä kortteja läiskiville miehille. Televisioruudulla pauhaa jalka-

pallo-ottelu.

Vaikka ollaan Istanbulissa, kahvila on täynnä irakilaisia, joita yhdistää se, että he ovat joutuneet pakenemaan Irakin levottomuuksia. Iso osa heistä on Isisiä paenneita kristittyjä.

– Olemme kaikki saman Batnayan kaupungin asukkaita, jotka ovat nyt päätyneet tänne, kertoo yhdessä pöydässä korttia pelaava irakilaismies Khaleel Pato.

VIELÄ MUUTAMA vuosi sitten Paton ja hänen vaimonsa Elishwa Coson elämä oli hyvin erilaista.

He asuivat Batnayassa, jossa he omistivat talon ja maata. Kaupungin perheet olivat varakkaita ja suhteet tiiviitä.

Tilanne muuttui vuonna 2014, kun äärijärjestö Isis alkoi edetä

kohti Batnayaa. Isis valtasi kristittyjen kyliä ja tarjosi heille vaihtoehdoksi joko kääntymistä islamiin tai kuolemaa. Järjestö tuhosi rakennuksia ja kirkkoja.

– Kuulimme, että ihmiset alkoivat merkitä kristittyjen taloja kirjaimilla Mosulissa, mikä pelästytti meidät, Coso kertoo.

Isisin lähestyessä kylää perhe päätti paeta.

– Kylämme on kuuluisa kauniista naisista, joten pelkäsimme, että Isis tulisi ja kidnappaisi myös meidän naisiamme orjiksi, Pato kertoo.

Perhe pakeni Turkkiin ja asettui asumaan Istanbuliin Kurtuluşiin, joka on tunnettu monien Istanbulin vähemmistöjen kaupunginosana. Alueelta löytyi omia maanmiehiä ja kirkkoja.

IRAK KUULUU maihin, joissa kristinuskoa on harjoitettu pisimpään.

Pari tuhatta vuotta maassa eläneet kristityt ovat kuitenkin vii-

me vuosina jättäneet kotimaansa vainon ja levottomuuksien vuoksi. Irakin kristittyjen määrän arvioidaan vähentyneen viime vuosina 1,5 miljoonasta vain 200 000:een.

Jo ennen Isisiä monet kristityt joutuivat ääri-islamistien ryhmien vainoamiksi. Kirkkoihin tehtiin pommi-iskuja ja kristittyjä vastaan hyökättiin, erityisesti vuoden 2003 Irakin sodan jälkeen.

VIIKKOA ENNEN pääsiäistä Khaleel Paton ja Elishwa Coson kodissa tuoksuvat leivonnaiset. Perhe valmistaa perinteisiä klechanimisiä keksejä.

Kodin seinille on ripustettu lasten ja katolisten pyhimysten kuvia, televisiosta kaikuu arabiankielinen televisio-ohjelma.

Perhe on joutunut rakentamaan uuden elämän Istanbulissa. Se muodostuu kirkosta, muista irakilaisista pakolaisista ja omien perinteiden ylläpidosta kaukana kotoa.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

Kutsu Lämpimästi tervetuloa Syöpäsäätiön testamentti-iltaan maanantaina 23.4. klo 17-19.

Mukana testamenttiasiantuntija ja Syöpäsäätiön pääsihteeri.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Paikka: Unioninkatu 22. Helsinki Ilmoittautuminen sähköpostitse: lahjoitukset@cancer.fi tai puhelimitse: puh. 09 1353 3286 Lisätietoja: syopasaatio.fi/ajankohtaista

Irakilaismiehet kokoontuvat kahvilaan pelaamaan korttia.

He ovat kaikki kotoisin Batnayan kaupungista, jonka Isis tuhosi.

Kotimaiset koivusängyt

Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pähkinä, pyökki, valkoinen ja wenge. Meiltä myös Seniori-sänky (leveys 80 tai 90cm), johon saa matalat tai korkeat jalat, moottoripohjan, nousutuen, turvalaidat, hygieniapatjat, apupöydän pyörillä ja lukollisen yöpöydän. Tervetuloa!

www .s op e . f i

396€ (466€) 90x200 + nousutuki, turvalaidat

SENIORI Perheen luona on vierailulla Yako Hanna. Myös hän on Irakista paennut kristitty.

– Vaikka Isis on nyt ajettu pois, monet kristityt pelkäävät kotiinpaluuta. Heitä saapuu yhä Istanbuliin, Hanna sanoo.

Myöskään Pato ja Coso eivät halua palata takaisin kyläänsä.

Entinen rakas kotipaikka on Isisin jäljiltä aavemainen.

– Kylässä ei ole teitä, sairaaloita, kirkkoja, ei mitään. Palaaminen on mahdotonta, Pato sanoo.

Batnayan ja muiden irakilaiskylien ja -kaupunkien jälleenrakentaminen takkuaa rahapulan, välinpitämättömyyden ja korruption vuoksi.

Irakissa on edelleen suuria väestöryhmien välisiä jännitteitä. Monet kristityt pelkäävät uhkailua ja syrjintää. Kristittyjen entisissä kylissä vartioi nyt sunni-,

”

TOIVON, ETTÄ VÄLITTÄISIT VIESTIN EUROOPPAAN, ETTÄ HE OSOITTAISIVAT ARMOA MEILLE PAKOLAISILLE. KHALEEL PATO

shiia- ja kurdijoukkoja.

– Kotipaikkamme ei ole enää sama kuin ennen. Suurin osa kylän entisistä asukkaista on paennut ulkomaille, Hanna sanoo.

IRAKILAISTEN KRISTITTYJEN joukko on yksi monista Turkin pakolaisryhmistä. Maa on vastaanottanut yli neljä miljoonaa pakolaista, mikä on ruuhkauttanut maan turvapaikkajärjestelmän.

Turkki ja EU solmivat pakolaissopimuksen vuonna 2016.

Siinä EU lupasi antaa Turkille rahaa vastineeksi pakolaisista, jotka palautetaan EU-alueelta Turkkiin. Avusta huolimatta moni pakolainen elää Turkissa oman onnensa nojassa.

– Turvapaikan hakeminen Euroopasta on täältä käsin lähes mahdotonta. Prosessi on täysin pysähdyksissä ja ruuhkautunut, Khaleel Pato sanoo.

Hänen perheensä ei ole saanut mitään apua kansainvälisiltä järjestöiltä.

– Toivon, että välittäisit viestin Eurooppaan, että he osoittaisivat armoa meille pakolaisille. Emme voi palata kotiin ja tarvitsemme apua.

Perhe elää pääosin säästöillään. Ne alkavat olla lopussa.

– Pyysimme eräältä järjestöltä apua, mutta he sanoivat, että emme tarvitse sitä, kertoo Khaleel Pato.

Perhe toivoo voivansa asettua asumaan Australiassa asuvien lapsiensa luokse.

Haastattelun lopuksi keksit otetaan pois uunista. Perhe kokoontuu teekuppien ääreen juttelemaan ja vitsailemaan. Tulevaisuus kuitenkin huolettaa.

– Me irakilaiset näytämme iloisilta, mutta kannamme suuria varjoja sisällämme. Yritämme jatkaa illuusiota normaalista elämästä niin hyvin kuin vain voimme, sanoo Yako Hanna. ■

-15

%

352€ (414€) 90x200

KOLI 417€ (491€) 120x200 417€ (491€) 160x200 453€ (533€) 180x200

28.4. asti

Malmin raitti 17, Helsinki

p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

APTEEKIN TERVEYSPISTE Sairaanhoitajan palvelut nyt kätevästi meiltä!      

terveysmittaukset

(kolesteroli, hemoglobiini ym.)

haavanhoito korvahuuhtelu rokotukset ja injektiot muistitestaus lääkinnälliset tukisukat Sairaanhoitajan vastaanottoajat: Ma, ke ja to 9-16, ti 11-18, pe 8-15

Kauppakeskus Tikkuri, asematie 4-10, Puh. (09) 42827878

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

5

6 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Anna-Liisa Viita tekee paljon käsitöitä myös lähetysmyyjäisiä varten.

Lähetystäti neuloo maailmaa paremmaksi Lähetyspiireissä käy lähinnä iäkkäitä naisia, jotka uskovat, että hyvä on tarkoitettu jaettavaksi. Anna-Liisa Viita, 70, on Länsimäen lähetyspiirin nuorin.

J

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

oka toinen torstai Anna-Liisa Viita lähtee Länsimäen kirkolle. Hän on Länsimäen lähetyspiirin vetäjä ja käynyt piirissä 1980-luvun alusta alkaen.

– Minulle tuli silloin herätys, ja menin mukaan seurakunnan toimintaan, Viita

kertoo.

Lapsuudenkodissa Pohjanmaalla uskottiin Jumalaan, mutta Jeesuksen merkitys alkoi mietityttää vasta paljon myöhemmin. Kun se kirkastui, alkoi tuntua tärkeältä, että evankeliumi leviää.

Lähetyspiirin kokoontumisten ohjelma oli 1980-luvulla samanlainen kuin nyt. Lähetystyöntekijöitä kävi vierailulla, tai sitten luettiin lähetystyöntekijöiden kirjeitä ”kentältä”, kuten sanonta kuuluu. Oli alkuhartaus ja loppuhartaus, oli rukous ja oli alku- ja loppuvirsi. Keskusteltiin, juotiin teetä ja kahvia, joskus askarreltiin. Suurin ero nykyiseen oli piiriläisten lukumäärä ja ikä.

– Meitä oli silloin enemmän, parikymmentä. Eikä me silloin oltu vanhoja, vaan kolmi–nelikymppisiä, Viita sanoo.

LÄNSIMÄEN KIRKON lähetyspiirissä käy nykyään kymmenkunta piiriläistä. Iältään he ovat seitsemän–kahdeksankymppisiä, ja heistä on tullut vuosien aikana myös ystäviä. Anna-Liisa Viita, 70, on piiriläisistä nuorin.

– Puheliasta porukkaa, Viita kuvailee.

– He ovat kiinnostuneita asiasta. Tulevat aina paikalle, ellei ole mitään voittamatonta estettä.

Piirissä jutellaan siitä, mitä ajatuksia vierailijan esitys herätti, vähän henkilökohtaisista asioista ja seurakunnan asioista. Niistä piiriläisillä on sanottavaa, sillä monet ovat muutenkin aktiivisia seurakuntalaisia, aivan kuten Anna-Liisa Viitakin. Hän käy jumalanpalveluksessa, on mukana diakonian keikkapankissa ja toimii yhteisvastuukerääjänä.

Yleensä lähetyspiireissä käy naisia, mutta Länsimäessä on mukana pari miestäkin. Viita on pannut merkille, että miehiä on vaikeampi saada seurakunnan toimintaan.

– Miehet haluavat varmaan olla enemmän kotona ja katsoa urheilua televisiosta. Kyllä se taitaa olla niin, että vain yksi kymmenestä seurakunnan tilaisuuksissa kävijästä on mies. Länsimäen kirkolla kokoontuva miestenpiiri on kuitenkin suosittu.

Lähetyspiiriläisten vuoden kohokohta koittaa ensimmäisenä adventtina, kun Länsimäen kirkolla järjestetään lähetysmyyjäiset. Niihin aletaan valmistaa myytävää jo hyvissä ajoin, kesän jälkeen.

Anna-Liisa Viita on muun muassa neulonut sukkia ja tehnyt kirkolta löytyneistä kynttilänpätkistä uusia kynttilöitä. Varsinainen hittituote ovat olleet yhden piiriläisen tekemät joulukortit, joita on myyty myös Kauneimmissa joululauluissa. Tuotto annetaan lähetystyölle.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

LÄHETYSTYÖNTEKIJÖIDEN ARKI on Anna-Liisa Viidalle tuttua muutenkin kuin lähetyspiirin ansiosta. Vuosina 1988–2003 hän teki itsekin lähetystyötä Israelissa.

– Silloin kun minulle tuli se herätys, ajattelin, että tämä asia ei ole tarkoitettu vain minulle, vaan tämä on tarkoitettu levitettäväksi. Olin ollut ulkomailla kesätöissä monena vuonna, ja ajattelin, että siitä voisi olla hyötyä. Otin yhteyttä Suomen Lähetysseuraan ja kysyin, olisiko mahdollista päästä töihin.

Viita päätyi Jerusalemiin kassanhoitajan nimikkeellä, sillä lähetystyöntekijänä hän ei olisi saanut viisumia. Myöhemmin hän teki Haifassa seurakuntatyötä.

Osa työstä oli sellaista, että sitä piti tehdä matalalla profiililla. Levotonta ja jännitteistäkin Israelissa oli varsinkin 2000-luvun alussa, mutta Viita viihtyi hyvin.

– Ainoa kerta, kun olen Israelissa pelännyt, oli se kun menin yhteen kerrostaloon ja siellä rappukäytävässä juoksi vapaana vihainen susikoira. Ihmisiä tai terrori-iskuja en pelännyt.

Kun Viita palasi Suomeen, sopeutumista teki mieli jarrutella.

– Muistan, kuinka menin Citymarketiin, ja siellä oli ne valtavat hallit ja sisäänkäynnin yläpuolella teksti ”kaikki mitä elämään tarvitaan”. Tuli sellainen olo, että en haluaisi lähteä mukaan siihen kulutustavarahullutukseen.

”

LÄHETYSTYÖSTÄ VOI JOILLAKIN OLLA VÄÄRIÄ MIELIKUVIA. KUVITELLAAN, ETTÄ SE ON KÄÄNNYTTÄMISTÄ.

LÄHETYSPIIRILÄISTEN KESKI-IKÄ herättää väkisinkin kysymyksen siitä, ovatko lähetyspiirit ja niiden uskolliset kävijät katoavaa kansanperinnettä.

Anna-Liisa Viita uskoo, että parinkymmenen vuoden päästä lähetyspiirit voivat olla historiaa. Tietoa lähetystyöstä saa muualta, eikä se tunnu olevan seurakunnissa enää niin keskeistä.

– Nuoret matkustelevat ja hankkivat harjoittelupaikkoja ulkomailta. Jos lähetystyö kiinnostaa heitä, he hakeutuvat sinne kentälle.

Viidan mukaan lähetystyöstä voi joillakin olla vääriä mielikuvia. Kuvitellaan, että se on käännyttämistä.

– Ei kukaan pysty ketään käännyttämään, hän sanoo.

– Lähetystyössä lähdetään ihan ruohonjuuritasolta, autetaan ensin. Aina kun on menty jonnekin, on rakennettu sairaaloita ja kouluja ja neuvottu terveydenhoitoasioissa. Se on ihan sitä, mitä sanotaan kehitysyhteistyöksi.

Viita on huomannut, että kirkon asemakin on Suomessa muuttunut. Kun hän on yhteisvastuukerääjänä sanonut lahjoittajille ”kiitos ja siunausta”, ihmiset ovat näyttäneet hämmentyneiltä.

Viita korostaa, ettei hän toivo mitään pahaa, mutta hän on miettinyt, tulisivatko uskon asiat ja kirkko ihmisille tärkeämmiksi vaikeuksien keskellä.

Lähetyspiirejä on tarvittu myös siksi, että on voitu lähettää työntekijöitä tueksi sinne, missä kristityt ovat vähemmistönä tai heitä vainotaan.

– Ne, jotka kääntyvät Jeesukseen uskoviksi, tarvitsevat tukea. Me suomalaiset ollaan sitkeitä, kuunnellaan ja tuetaan. ■ Länsimäen kirkon lähetyspiiri kokoontuu parillisen viikon torstaina klo 18-20 Länsimäen kirkon seurakuntasalissa, Kerokuja 9.

Olisiko kolmikymppisestä toimittajasta lähetyspiiritädiksi?

Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

A

7

”Toivon, että minut puetaan omaan yöpaitaani” Toimittaja teki hautaustestamentin ja rauhoittui.

TEKSTI OUTI IKONEN KUVA ISTOCK

E

n tee kuolemaa, mutta alan hoitaa elämäni loppuun liittyviä asioita. Isäni kuoleman jälkeen elämäni oli pitkään kaaoksen hallintaa. Niinpä päätin vähentää lähimmäisteni vaivaa ja laatia hautaustestamentin. Siinä kerron, miten haluan hautausjärjestelyistäni huolehdittavan.

Jo pitkään ajatukseni on ollut, että kuoltuani minut tuhkataan. Eri hautausmailla on erityyppisiä tuhkahautapaikkoja. On esimerkiksi muistolehtoja, jonne tuhka sirotellaan. Monilla paikkakunnilla tuhka voidaan sirotella myös mereen, valmiiksi määrättyyn paikkaan.

Tuhkan voi sirotella myös vainajan omalle maalle. Silloin seurakuntaan ja krematorioon ilmoitetaan kiinteistön nimi, kiinteistötunnus ja paikkakunta.

Minua kiehtoo ajatus merestä.

Niinpä testamenttiin kirjataan, että siunaus ja tuhkaus tapahtuvat Honkanummen hautausmaalla ja tuhkani sirotellaan mereen, mahdollisesti Harmajan edustalle.

PÄÄDYN PELKISTETTYYN, käsittelemättömään mäntylautaiseen arkkuun.

Erityisen tärkeänä pidän sitä, että kaikissa hautajaisjärjestelyissä huomioidaan ekologisuus ja taloudellisuus.

Uurnan tilavuuden on oltava vähintään neljä litraa, jotta siihen mahtuu ihmisestä syntyvä, painoltaan neljän ja viiden kilon välillä vaihteleva tuhkamäärä. Oma suosikkini on käsin tehdystä loktapaperista valmistettu, pahvia muistuttava uurna.

Kun tuhka sirotellaan mereen, on mahdollista käyttää myös lainauurnaa, jossa tuhka säilytetään sirotteluhetkeen saakka.

On myös merihautaukseen tarkoitettuja savipitoisia uurnia, jotka painuvat laskettaessa kauniisti mereen.

Ne hajoavat meressä muutamassa viikossa.

TESTAMENTIN LIITTEEKSI teen hautaussuunnitelman. Siihen kuuluvat

vaatetukseni vainajana, kukkalaite, hautakivi, siunaustilaisuuden musiikki, hautajaisvieraat ja kuolinilmoitus.

Perinteisen tavan mukaan vainajan päälle puetaan hautaustoimistossa puuvillaiset tai pellavaiset, valkoiset sukat ja paita. Hautaussuunnitelmaan kirjattu toiveeni on, että minut puetaan omiin yövaatteisiini.

Arkun päälle on tapana laittaa kukkalaite. Toivomukseni on, että kukkasina käytetään luonnosta löytyviä materiaaleja, eli talvella lähinnä havuja ja mustikan- tai puolukanvarpuja.

Hautakivi jää myöhemmin päätettäväksi, sillä tällä hetkellä oma mielipiteeni eroaa lasteni ajatuksista. Yksi vaihtoehto on nimilaatta yhteismuistomerkkiin, mihin joillakin hautausmailla on mahdollisuus.

SIUNAUSTILAISUUDEN KULUSTA ja musiikista voi neuvotella siunaavan papin ja tilaisuudessa soittavan kanttorin kanssa. Omaan hautatestamenttiini kirjataan, että tätä tietoa täydennetään myöhemmin, koska en vielä tiedä, mitä musiikkia hautajaisiini haluan.

Omaisille on hyvä tehdä selväksi, toivooko julkista hautajaiskutsua vai pidetäänkö tilaisuus kutsuvieraille tai ihan vain perhepiirissä. Minä toivon, että hautajaiseni vietetään lähipiirin kesken. Siunaustilaisuuden jälkeen toivon pientä muistohetkeä. Toivon myös, että kuolinilmoitukseni julkaistaan lehdessä siunauksen jälkeen.

Hautaustestamentti tehdään kahtena kappaleena ja allekirjoitetaan. Se tarvitsee kaksi todistajaa ollakseen lainvoimainen. Kotona kerron läheisilleni, että olen tehnyt hautaustestamentin, ja sen, mistä asiakirja löytyy.

Loppujen lopuksi hautaustestamentin teko ei tuntunut ollenkaan oudolta, vaan toi mukanaan sisäistä rauhaa. ■ Hautaustestamentin teossa auttoi Johanna Muurinmäki Itä-Helsingin hautauspalvelusta.

VIDEO VERKOSSA

8 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Luokan levottomimmat jalat Lasten levottomuudesta syytetään milloin kotikasvatusta, milloin digilaitteita. Joka kymmenennellä lapsella levottomuus on synnynnäistä. Heistä puolella kyse on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, ADHD:sta.

TEKSTI SALLA RANTA KUVA HANS EISKONEN

H

uiman perheelle pojan ADHD-diagnoosi oli helpotus, vaikka psykologi oli etukäteen varoittanut huonosta leimasta.

– Meitä oli vuosia katsottu sillä silmällä, että vanhemmuudessamme on jotain vikaa. Diagnoosin jälkeen sanoin itselleni, ja mielessäni myös paheksuville ohikulkijoille, että yliaktiivinen poikamme ei ole huonosti kasvatettu, muistelee äiti Stina Huima seitsemän vuoden takaista muutosta.

Viisi ensimmäistä vuotta esikoispojan kanssa olivat vaativia. Poika ei nukkunut kuin pienissä pätkissä ja valveilla vauhti oli koko ajan kova.

Tavarat särkyivät ja kieltäminen sai aikaan aggressiivisen raivokohtauksen.

– Kotona toisen aikuisen piti pitää lasta kasassa, Huima kertoo.

Huima perehtyi aivoille tärkeisiin hivenaineisiin, haki apua luonnonmukaisista hoitomenetelmistä ja anoi vuosia turhaan apua neuvolasta.

Lopulta tarvittiin yksityinen ammattilainen tarttumaan asiaan. Huiman mukaan kirjainyhdistelmä ADHD oli lausuttu kymmenen ensimmäisen vastaanottominuutin aikana.

LAPSELTA LÖYTYI tutkimuksissa useita niin kutsuttuja liitännäishäiriöitä, jotka eivät kuulu ADHD-diagnoosiin, mutta ovat sen yhteydessä tavallisia.

Huiman pojalla oli lukihäiriö, karkea- ja hienomotoriikan vaikeuksia, uhmakkuushäiriö sekä aistiyli- ja aliherkkyyksiä.

ADHD eli attention deficit and hyperactivity disorder johtuu aivojen välittäjäaineiden, kuten dopamiinin ja noradrenaliinin toimintahäiriöstä.

– Häiriössä tarkkaavuutta säätelevällä kanavalla on taustakohinaa, kuvaa lastenpsykiatri Laura Korhonen.

Korhosen mukaan tarkkaamattomuuden ja yliaktiivisuuden vaikeuksia on noin joka kymmenennellä lapsella. Heistä puolella oireet riittävät tutkittaessa diagnoosiin.

ADHD määritellään kolmen ominaisuuden perusteella, joita ovat tarkkaavuushäiriö, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus. Häiriön alalajeissa ne korostuvat eri tavoin. ADHD on huomattavasti yleisempi pojilla kuin tytöillä.

Korhonen uskoo, että osa tyttöjen häiriöistä jää piiloon.

TOISIN KUIN JOSKUS arvellaan, ADHD ei ole lisääntynyt. Hoitojärjestelmä sen sijaan on kehittynyt. Korhosen mukaan noin puolet ADHD-lapsista on hoidon piirissä. Monet oireilevat ilman, että heitä tutkitaan. Tutkimuksiin päätyy silti aiempaa useampi.

– Ennen nämä lapset ovat olleet lähinnä tuhmia ja tottelemattomia, tarkkisluokkalaisia ja diagnoosi on ollut MBD, minimal brain dysfunction, Korhonen sanoo.

Liian vähän unta ja liikaa digilaitteita? Nykyaikaa tai kasvatuksen puutteita on joskus ehdotettu lasten ADHD-oireiden aiheuttajaksi. Korhosen mukaan levottomuutta lisäävät olosuhteet on erotettava synnynnäisestä häiriöstä.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

le kokeiltiin ensimmäisen kerran keskittymistä parantavaa lääkehoitoa, amfetamiinijohdannaista.

– Ensimmäinen lääke muutti hänen persoonallisuuttaan, mutta kouluunmenosyksynä otettiin käyttöön toinen lääke. Silloin lapsi sanoi, että hänellä on parempi olo päässä. Kontrolli ja keskittyminen parantuivat, ja hän sai paremmin kapasiteettiaan käyttöön. Neljä vuotta hän sai tätä lääkettä, kunnes se lopetettiin teiniiän kynnyksellä, Huima kertoo.

Psykiatrit suosittelevat lääkitystä niille, joille arjen muokkaaminen ja opetuksen eriyttäminen eivät riitä.

Korhosen mukaan ADHD:n lääkehoito on Suomessa maltillista eurooppalaista keskitasoa. Tavoitteena on lisätä välittäjäaineita, jotka säätelevät tarkkaavuutta.

– Eräs potilas kuvasi, että ennen lääkitystä hän oli kuin tv-kaupassa, jossa kymmeniltä ruuduilta tulee eri ohjelmaa. Kun lääkitys sammutti niistä muut kuin yhden, hän pystyi keskittymään.

”

ERÄS POTILAS KUVASI, ETTÄ HÄN OLI KUIN TV-KAUPASSA, JOSSA KYMMENILTÄ RUUDUILTA TULEE ERI OHJELMAA. LASTENPSYKIATRI LAURA KORHONEN

– Lapsen levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia voivat lisätä esimerkiksi huolet tai elämänmuutokset, mutta silloin kyse ei ole ADHD:sta, Korhonen sanoo.

ADHD on neuropsykiatrinen aivojen häiriö, jonka syyt ovat valtaosin perintötekijöissä.

– Koulussa tukitoimet pitäisi aloittaa silloin, kun huoli herää, eikä odottaa diagnoosia. Tukitoimia ovat esimerkiksi koulussa käytettävät sermit, ohjeiden eriyttäminen ja mahdollisuus liikkua kesken oppitunnin, Korhonen selittää.

Jotkut psykiatrit myös ajattelevat, että nykyaikana ADHD-piirteet nousevat ongelmiksi, koska pieniltäkin vaaditaan paljon oman toiminnan säätelyä ja paikallaan pysymistä. Toisena aikana impulsiivisuudesta ja energisyydestä on voinut olla enemmän hyötyä.

LÄÄKITYKSELLÄ ON OLLUT Huiman pojan hoidossa suuri merkitys. Se on myös parantanut muiden hoitomuotojen, kuten toimintaterapian vaikutusta. Esikouluvuonna Huiman pojal-

ADHD:N HOITO on yhteiskunnallinen kysymys. ADHD-lapset ovat haavoittuvia, koska ovat muita lapsia riippuvaisempia vanhempiensa tuesta ja kasvattajien avusta. Huiman poika on joutunut käymään osan oppitunneista kotikoulua.

– Mitään normaalia iltapäiväkerhoa hän ei olisi kestänyt, Stina Huima toteaa.

Laura Korhosen mukaan ADHDlasten tutkiminen ja auttaminen on yhteiskunnan velvollisuus.

– Nämä lapset ja nuoret putoavat helposti koulutuksesta. Monet heistä hakeutuvat seikkailuihin ja jännittäviin tilanteisiin. Vaikka ADHD:n ei ole todettu vaikuttavan älykkyyteen, oireiden vuoksi he ovat usein kokeneet olevansa muita tyhmempiä.

Huonon itsetunnon korjaaminen on heidän hoidossaan vaikeinta, Korhonen sanoo.

– Häiriöön liittyy kasvanut päihteiden käytön, alhaisen koulutuksen ja työttömyyden riski. Kysymys on, miksi järjestelmä haluaisi syrjäyttää nämä lapset, Korhonen sanoo.

TEINI-IÄSSÄ ADHD:N OIREKUVA usein muuttuu. Huiman pojalla on 12-vuotiaana yhä tarkkaamattomuuden pulmia, mutta yliaktiivisuus on poistunut.

– Poikani ei enää juoksentele ympäriinsä, vaan on hiukan löysä, levoton teini. Olemme tulleet todella pitkälle siitä, mistä lähdimme ja koen, että kaikki on tehty, mikä on voitu. Hän on sellainen, että kun hänellä on motivaatiota, hän satsaa kaikkensa, Huima kertoo. ■

A

9

Kiireestä on tullut tarttuva tapa Jos perusasiat kärsivät, olet liian kiireinen, sanoo Hoppu on hanurista -kirjan kirjoittaja Maarika Maury.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS ISTOCK

Lapsilla on kiire, työikäisillä on kiire, eläkeläisilläkin on kiire. Mihin meillä on hoppu, toimitusjohtaja ja yksi Hoppu on hanurista -kirjan kirjoittajista Maarika Maury?

– Kiirehtimisestä on tullut tapa. Ainakaan lapsilla ei pitäisi olla vielä kiire, mutta se näkyy lasten leikeissäkin. Nukkeleikeissä hoputetaan ja kysellään, missä on sun tumput, pitäisi olla jo menossa. Kiire tosiaan tarttuu.

Koneet pesevät pyykit ja tiskit, tietokoneet tekevät osan töistä, ruokansa voi hakea kaupasta. Miksi kiire on silti kasvanut?

– Se johtuu ainakin yltiöpäisestä tehokkuuden tavoittelusta. Koko ajan pitäisi tehdä jotakin, eikä rauhoittumiselle jää aikaa. Toisaalta tälle on myös vastaliike. Hitautta ja rauhoittumista on alettu arvostaa ihan uudella tavalla.

Puhuttaessa kiireestä puhutaan paljon myös tekniikasta.

Sosiaalinen media vie aikaa, ihmiset lukevat työsähköposteja kotona. Onko kaikki teknologian syytä?

– Ei, sillä kyllähän ne koneet kiinni saa, jos haluaa. Siitä on tullut vain tapa, että puhelin kaivetaan esiin silloinkin kun mennään yöllä vessaan tai pysähdytään liikennevaloihin. Teknologia on myös mahtava mahdollisuus tehostaa toimintaa.

Mutta se on totta, että raja työn ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt.

Joidenkin on vaikea sanoa ”ei” kiltteyttään, toiset ovat marttyyreita ja ajattelevat, että kaikki pitää tehdä itse. Joidenkin on vaikea panna asioita tärkeysjärjestykseen.

Mikä näistä on yleisin syy kiireelle?

– Vaikeus sanoa "ei" on yhteistä näille kaikille. Ihmiset ja kiirehtimisen perussyyt, ovat erilaisia,

mutta lopputulos on se, että sanomme kyllä kun pitäisi ehdottomasti sanoa ei.

Mistä tietää, että on liian kiireinen?

– Ainakin siitä, jos ei jää aikaa perusasioille kuten nukkumiselle.

Hälytyskellojen pitäisi soida myös silloin, jos alkaa tulla paljon virheitä ja säätöä. Jos kiire lipsahtaa kaaoksen puolelle, ei välttämättä saa mitään aikaan ja hallinnan tunne katoaa.

Jotkut sanovat, että ihmisellä on aikaa sille, mitä pitää tärkeänä. Mitä ajattelet siitä?

– Meillä on aina aikaa sille, mikä on tärkeää, mutta aina emme arjessa hyödynnä tätä. Kriisit saavat meidät usein miettimään, mikä on oikeasti tärkeää ja niin tärkeimmille asioille löytyy taas aikaa. Mutta miksi asioiden tärkeysjärjestyksen hahmottuminen pitää tapahtua kriisin kautta?

Neuvotte kirjassanne keinoja kiireen vähentämiseksi. Mitä kiireelle voi tehdä?

– Kannattaa opetella tunnistamaan kiire ja tunnustaa, miksi käyttäytyy kuten käyttäytyy. Esimerkiksi eräs valtavan kiireinen ihminen teki hirveästi asioita näyttääkseen isälleen, että pärjää, vaikka isä oli kuollut kymmenen vuotta sitten.

– Pitää muistaa, että asiat muuttuvat vain tekemällä. Jokainen varmasti tietää keinoja, kuinka vähentää kiirettä, mutta ei vain toteuta niitä. Jos kyse olisi tiedosta, ei meillä olisi niin paljon huonokuntoisuutta ja lihavuuttakaan. Kiire on samanlaista. Uusia tapoja pitää treenata. Viiden minuutin meditaatio joka päivä on parempi kuin kerran vuodessa kunnolla. Tärkein ohje on varmasti luopumisen taito. ■ Maarika Maury, Jaana Tuomila, Tuomo Meretniemi: Hoppu on hanurista. Kissconsulting 2018.

10 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Sain pitää ystäväni.

Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee.

Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua. Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus.

Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi/testamenttilahjoitus

Olen menettänyt nuorena äitini syövälle.

Hannilla oli ihan toisenlaiset mahdollisuudet parantua sairaudesta.

– Syövän sairastaneen Hannin Irmeli-ystävä.

Betesda-säätiön palvelukodit ovat ikäihmisiä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia ja vammaisia varten rakennettuja koteja, joissa on tarjolla myös työ- ja päivätoimintaa.  tuettu asuminen  kriisi asuminen  palveluasuminen  tehostettu palveluasuminen  omaishoitajien vapaapäivät  intervalliasuminen  työtoiminta  päivätoiminta

Palveluita myös kotiin  kotihoito  omaishoitajan lomitus  tukipalvelut Palvelukoti Hopea, Korutie 1, 01600 Vantaa Palvelukoti Jokela, Saukkolantie 872, 08500 Lohja

Betesda-säätiö on ollut asukaslähtöisen palveluasumisen tiennäyttäjä jo neljän vuosikymmenen ajan.

Varaa oma paikkasi tai tilaa maksuton kartoitus p. 040 166 2641, Asiakkuuspäällikkö Minna Valtiala, minna.valtiala@betesda.fi

www.betesda.fi Palvelukoti Kotivalli, Pornaistentie 628, 04130 Sipoo Lassilan päivätoimintakeskus, Kaupintie 11A, 00440 Helsinki

LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ.

Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

Kirkko ja kaupungin uusi kolumnisti Kari Kuula kirjoittaa Jeesuksesta ja scifistä. kirkkojakaupunki.fi

Olipa kerran

ENSIKOHTAAMINEN

Joskus se syntyy kaveruudesta, oudosta ensivaikutelmasta tai töissä. Pyysimme lukijoitamme kertomaan, miten heidän rakkautensa alkoi. Tässä kolme tarinaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU, HANNA ANTILA JA TANELI KYLÄTASKU KUVAT SIRPA PÄIVINEN

– Aluksi olimme vain kavereita, sanovat yhdeksän vuotta sitten tavanneet Sanni ja Oskari Johansson. Naimisiin he menivät tämän vuoden helmikuussa.

2B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

T

Riparilla alkanut kaveruus kypsyi rakkaudeksi uore aviopari, Sanni Johansson, 23, ja Oskari Johansson, 26, asuu Pepe-koiransa kanssa opiskelijatalon kaksiossa Länsi-Pasilassa. He tutustuivat yhdeksän vuotta sitten rippileirillä Keuruulla, jossa Oskari Johansson oli isosena ja Sanni Visakko leiriläisenä.

– Olimme aluksi vain kavereita. Aloimme nähdä toisiamme usein, koska minäkin lähdin mukaan Pitäjänmäen seurakunnan isoskoulutukseen. Osallistuin siellä muuan muuassa Oskarin vetämään kitarakerhoon. Talvella kaveruus sitten muuttui seurusteluksi, Sanni kertoo.

Oskarin mukaan seurusteluun johti se, että heidän oli niin hyvä olla yhdessä.

– Olimme samalla aaltopituudella: meillä oli samanlainen elämänkatsomus ja samoja kiinnostuksenkohteita. Oli tosi helppo puhua kaikesta.

”

OLIMME SAMALLA AALTOPITUUDELLA: MEILLÄ OLI SAMANLAINEN ELÄMÄNKATSOMUS JA SAMOJA KIINNOSTUKSENKOHTEITA. OSKARI JOHANSSON

PIENENÄ KOETINKIVENÄ seurustelun alussa oli se, kun Oskari matkusti isänsä kanssa kuukaudeksi Yhdysvaltoihin.

Sanni muistelee, että aika tuo oli vastarakastuneille melkoista kärvistelyä.

– Olin kuitenkin jo tutustunut Oskarin äitiin, joten kävin hänen luonaan purkamassa ikävääni. Pian matkan jälkeen Oskari lähti armeijaan, ja se vasta testasikin suhdettamme.

Molempien perheet ottivat tiedon nuorten seurustelusta hyvin vastaan. Oskari tempaistiin myös nopeasti mukaan Sannin perheen koripalloharrastukseen. Kirkolla taas oli yhteinen kaveripiiri, jossa muutama muukin alkoi seurustella samaan aikaan.

TÄLLÄ HETKELLÄ Oskari opiskelee Helsingin yliopistossa matematiikkaa. Sanni valmistui äskettäin sosionomi-diakoniksi ja on töissä Autismisäätiön päivätoiminnassa.

Helmikuussa Sannin ja Oskarin vihki tuttu pappi Pitäjänmäen kirkon nuorisotilassa, missä parin seurustelu alkoi. Ennen avioitumistaan pariskunta ehti asua yhdessä viisi vuotta. Pepe-koiran he ottivat kolme ja puoli vuotta sitten.

– Koira tietysti sitoo, emmekä voi enää esimerkiksi matkustella yhtä paljon kuin aiemmin. Olemme kuitenkin käyneet lomilla mökillä ja ajelleet asuntovaunulla. Ja nyt on haaveissa häämatka ulkomaille, Sanni kertoo.

Kumpikin on sitä mieltä, että vierellä on yhä se sama ihminen, johon vuosia sitten tutustui. Toki aikuistuminen on muuttanut hieman molempia sekä lisännyt vastuuntuntoa ja sitoutumista.

Perheen perustaminen on suunnitteilla joskus tulevaisuudessa, vaikka vauvakuumetta onkin jo ollut ilmassa.

– Tässä asiassa järki on voittanut. On parempi, että on työpaikka ja muutenkin vakaa elämäntilanne ennen kuin hankkii lapsia. Nyt koirassa on tarpeeksi huolehtimista, Oskari toteaa.

Oletko rakastunut? Toimi näin!

Rakastuminen on hieno asia, mut­ ta samalla se voi olla ansa. Onnistu­ miseen puolison valinnassa tarvitaan myös järkeä.

Näin sanoo psykologi ja parisuh­ deterapeutti Kari Kiianmaa. Hän on kohdannut työssään lukemattomia suomalaisia pariskuntia. Suhteen al­ kuvaihetta eläville pareille hän suosit­ telee avointa ja realistista asennetta.

– Rakastuminen voi tuottaa pa­ ri vuotta kestävän onnen. Kun se lop­ puu, moni kysyy, kuka puolisoni on ja miksi emme puhu toistemme kanssa.

Samat asiat, joihin toisessa ihmises­ sä ihastui, saattavat ajan myötä ruve­ ta ärsyttämään. Niin käy helposti esi­ merkiksi silloin, kun ylivastuullinen ihminen, joka on tottunut huolehti­ maan kaikesta, ihastuu toisen ren­ toon elämänasenteeseen.

Ilmiötä selittää Kiianmaan mu­ kaan se, että ihmiset etsivät parisuh­ teesta täydennystä itselleen. Siksi hän ei usko toistuvaan ”huonoon tuu­ riin” parinvalinnassa. Lähempänä to­ dellisuutta on vanha sanonta ”vakka kantensa valitsee”.

– Mitä enemmän haluat täyden­ tää itseäsi toisen kautta, sitä jäykem­ pi suhteesta tulee. Silloin kumppa­ nia ei nähdä sellaisena kuin hän on,

vaan omien tarpeiden ja toiveiden lä­ pi, Kiianmaa sanoo.

Ongelmien taustalta löytyy usein lapsuuden perheessä opittuja tapo­ ja etsiä rakkautta ja hyväksyntää. Uu­ dessa tilanteessa nämä mallit eivät toimi. Silloin suhteen käsikirjoituksen muuttaminen tulee ajankohtaiseksi.

– Parisuhteen käsikirjoitusta kan­ nattaa muuttaa sellaiseksi, että se vastaa aikuisen elämän tarpeita, Kiianmaa sanoo.

Rakastuneille pareille Kiianmaa an­ taa yksinkertaisen ohjeen: keskus­ telkaa siitä, minkälainen visio teillä on yhteisestä hyvästä elämästä. Näin voitte välttää ajautumisen puolisoi­ den väliseen valtataisteluun.

– Jos kumpikin yrittää toteut­ taa oman visionsa elämästä, puoli­ sot saattavat ajautua toistensa kilpai­ lijoiksi ja vastustajiksi. Puolisot, jot­ ka tavoittelevat yhdessä samanlaisia asioita, ovat samalla puolella.

Kiianmaa ei tarkoita yhteisellä visi­ olla vain sitä, minkälaisen talon, auton ja kylpyhuoneen kaakelit puolisot ha­ luavat. Ulkoisia asioita tärkeämpiä ovat arvokysymykset kuten se, kuinka tär­ keänä he pitävät läheisiä ihmissuhteita.

– Monet pariskunnat sitovat itsen­ sä oravanpyörään, jossa onni ankku­

roidaan kiiltokuvamaiseen elämään.

Silloin puolisot joutuvat tekemään sen eteen niin paljon töitä, että aika ja voimat eivät riitä ihmissuhteesta nauttimiseen.

Kuunnellessaan suomalaisia paris­ kuntia Kiianmaa on löytänyt myös myönteisiä lainalaisuuksia. Tärkein niistä on tämä: itsetuntemus paran­ taa onnistumisen mahdollisuuksia, koska se vähentää riippuvuutta pari­ suhteesta.

– Kun ihminen tuntee itsensä, hän ei pane toista ihmistä vastuuseen omasta onnestaan, vaan antaa toisel­ le tilaa olla sellainen kuin on.

Itsetuntemusta voi Kiianmaan mukaan kasvattaa kysymällä sellaisia kysymyksiä kuin ”kuka minä olen?” ja ”elänkö niin, että elämäni vastaa ai­ toihin tarpeisiini?”. Näin opimme vä­ hitellen rakastamaan itseämme riit­ tävästi, hyväksymään puutteemme ja tekemän asioita, joita tarvitsemme.

Parisuhteessa oleville Kiianmaa ehdottaa harjoitusta, jonka voi tehdä päivittäin.

– Tee itsellesi jotakin hyvää joka päivä. Se antaa suhteelle liikkumava­ raa ja parantaa puolisoiden mahdol­ lisuuksia rakentaa onnellinen pari­ suhde.

”

MINUN ENSIVAIKUTELMANI SUVISTA OLI SE, ETTÄ HÄN ON RAUHALLINEN. SEHÄN EI SITTEN OLLEENKAAN PITÄNYT PAIKKAANSA. MATTI HAAVIKKO

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

3

Matti ja Suvi Haavikko tutustuivat jo opiskeluaikoina ja toivoivat pitkään perheenlisäystä. Nyt heillä on 3-vuotias Aamos ja puolivuotias Ellinoora.

N

Puhelinnumerot vaihdettiin fuksipäivällisillä yt voi sanoa, että se oli onnistunut plaseeraus. Pohjois-Pohjalaisen osakunnan fuksipäivällisillä syksyllä 1998 teologian opiskelija Suvi Sammalmaa ja tietojenkäsittelytieteen opiskelija Matti Haavikko oli pantu istumaan vierekkäin. Illan aikana syötiin, juotiin snapseja ja laulettiin, vierekkäin istuvat samasta laulukirjasta.

– Matti lauloi valtavan lujaa ja aivan väärin! Olit ihan sikarohkea, kun minä en meinannut kehdata laulaa ollenkaan, Suvi muistelee.

– Minun ensivaikutelmani Suvista oli se, että hän on rauhallinen. Sehän ei sitten olleenkaan pitänyt paikkaansa! Osasit olla hyvin hillitty sinä iltana, Matti kertoo.

Matti pyysi Suvilta numeroa, mutta ei saanut sitä heti ensimmäisellä pyynnöllä, sillä Suvi piti Mattia omituisena nörttinä. Onneksi Matti oli sinnikäs.

– Kun Matti otti villapaidan pois, sen alta paljastui Wallace & Gromit -t-paita. Aloin miettiä, että ehkä hän ei olekaan ihan niin nörtti.

Ensikohtaamisen jälkeen pari alkoi tapailla ja seurustella. Vuonna 2000 he menivät kihloihin ja seuraavana vuonna naimisiin.

Avioiduttuaan Suvi ja Matti Haavikko yrittivät ja toivoivat lasta monta vuotta. Lopulta vuonna 2015, koeputkihedelmöityksen ansiosta, syntyi Aamos.

Viime vuonna elämä yllätti iloisesti ja he saivat vielä "ihan luomusti" Ellinooran, joka on nyt puolivuotias.

Nyt Haavikoilla on niin sanotusti paketti kasassa.

On kaksi lasta, Lene-koira ja omakotitalo Espoon Tuomarilassa – ja myös vähiin jääneitä yöunia ja niin vähän parisuhdeaikaa, että sekin vaihe, kun taloa rakennettiin, tuntuu helpolta.

– Tämä on se U-käyrän pohja, jonka jälkeen elämä muuttuu helpommaksi. Siis parisuhteen kannal-

ta, lapsethan ovat mahtavia! Ei tätä vaihtaisi pois, Matti toteaa.

– Ja meillä kumpikin tietää, että toinen tekee kaikkensa, Suvi sanoo.

Kun Suvi ja Matti tapasivat toisensa lähes kaksikymmentä vuotta sitten, kummallakin oli ajatus tulevasta puolisosta. Se oli varsin samanlainen ihminen kuin itse on ja aika kaukana siitä, millaisen puolison sitten löysi. Hyvä niin.

Matti on rauhallinen, Suvi kiihtyy nollasta sataan suuttuessaan tai innostuessaan. Yhteistäkin on. Suvia ja Mattia yhdistää tiedonjano, he lähettelevät toisilleen linkkejä kiinnostaviin artikkeleihin ja haluavat tietää, mitä maailmassa tapahtuu. Haavikot puhuvat paljon ja riitelevät nopeasti, kumpikaan ei ole mököttäjätyyppiä.

Huumori on mustaa.

– Kerromme toisillemme vitsejä, joita emme kertoisi muille, Matti toteaa.

4B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

– Puolison löytäminen on lahja, sanovat yli 30 vuotta sitten ammattiyhdistyskuvioissa tavanneet Merja Stenman-Björn ja Markku Björn.

K

Risteilyllä liikahti jokin yllä meillä edelleen rakkautta riittää. Kun ulko-ovi kolahtaa, ajattelee, että sieltä se mun kultsi tulee.

Näin kuvailevat suhdettaan 27 vuotta naimisissa olleet Merja Stenman-Björn, 55, ja Markku Björn, 65.

Hotelli- ja ravintola-alalla työskentelevä pariskunta tapasi ammattiyhdistyskuvioissa yli 30 vuotta sitten. Pari toimi ensin saman hotelliketjun ammattiosastossa, Markku Björn varapuheenjohtajana ja Merja Stenman nuorisosihteerinä. Pian kummastakin tuli oman työpaikkansa luottamusmies, joten yhteisiä palavereja oli usein.

– Liiton laivaristeilyllä sitten liikahti jotain, Merja kertoo.

– Mutta varsinainen seurustelu alkoi Lappeenrannassa pidetyssä liittokokouksessa, muistelee Markku.

SEURUSTELUN ALETTUA kahden aikuisen sinkun suhde eteni nopeasti. Kun pariskunta matkusti ensi kertaa tapaamaan Merjan vanhempia, Markku kysyi häneltä junassa yllättäen, että mennäänkö naimisiin.

Merja kertoo ihastuneensa Hämeestä kotoisin olevan Markun rauhallisuuteen ja huumorintajuun,

Markku taas Merjan karjalaiseen iloisuuteen ja suorapuheisuuteen. Hyvältä tuntui myös se, että molempien vanhemmat, sukulaiset ja ystävät hyväksyivät varauksetta parin yhdessäolon.

Rakastunut pari kihlautui vuonna 1991 Mallorcalla. Pian pidettiin Orivedellä ikimuistoiset kesähäät, ja ensimmäinen lapsi, Teemu, syntyi seuraavana vuonna. Viisi vuotta myöhemmin syntyi toinen poika, Ossi.

PARISKUNTA ASUI parikymmentä vuotta Helsingin keskustassa, kunnes muutti muutama vuosi sitten Suurmetsän Alppikylään.

– Hoidimme työrumban keskellä lapsia vuorotellen. Pidimme kesälomatkin eri aikaan, että pojat saivat olla loma-aikoina kotona, Markku kertoo.

– Eivät nuo vuodet pelkkää auvoa olleet. Pahimpina ruuhkavuosina ei pystynyt panostamaan tarpeeksi parisuhteeseen, Merja toteaa.

Pariskunnan mukaan heitä ovat pitäneet yhdessä rakkaus, sitoutuminen ja samanlainen ajattelumaailma.

– Meillä on yhteiset arvot: molemmat pitävät tärkeinä yhteiskunnallista vaikuttamista ja pienen ihmisen puolella olemista. Myös usko Jumalaan yhdistää meitä.

Kumpikaan ei koe toisen muuttuneen suuremmin vuosien mittaan. Merja tosin toteaa nauraen, että onneksi mies on oppinut sanomaan asioista suoremmin ja panemaan hänelle hanttiin.

”

SAA OLLA ONNELLINEN, ETTÄ ON LÖYTÄNYT LUOTETTAVAN KUMPPANIN, JONKA KANSSA EDELLEEN LÖYTYY YHTEISTÄ TEKEMISTÄ JA PUHUMISTA. MERJA STENMAN-BJÖRN JA MARKKU BJÖRN

Nyt pari on ollut puolitoista vuotta kahdestaan nuoremmankin pojan lähdettyä kotoa. On enemmän aikaa toisen huomioimiseen.

– Ajattelemme niin, että puoliso on lahja. Saa olla onnellinen, että on löytänyt luotettavan kumppanin, jonka kanssa edelleen löytyy yhteistä tekemistä ja puhumista, pariskunta kiteyttää. ■

MAINOS

”Nyt liikun ja tanssin 6 ilman polvivaivoja”

MAINOS MAINOS

YLEISINTÄ MERKKIÄ NIVELTEN IKÄÄNTYMISESTÄ

Tanssi on Irmeli ja Jaakko Korpi­Anttilalle intohimo ja elämäntapa. Kun Irmelin polvi alkoi yllättäen vihoitella, oli harrastuk­ sen jatkaminen vaaka­ laudalla. Onneksi tytär osasi suositella Movizin Complex­luontaistuotetta: nyt polvi toimii taas hyvin ja Irmeli pystyy

KUKA • Irmeli Korpi­Anttila (70v.)

• ammatiltaan hammaslääkäri, ottaa edelleen vastaan potilaita • asuu Kirkkonummella • intohimona tanssi: harrastaa miehensä kanssa paritanssia ja käy vuoden aikana jopa 170 tansseissa • käyttänyt jo vuosia Movizin Complexia nivelten hyvinvoinnin tukemiseksi

liikkumaan vapaasti.

K

un soitto alkaa, Irmeli Korpi-Anttilan puhe katkeaa ja hän säntää miehensä Jaakon kanssa tanssilattialle.

Vuorossa on lattarit ja sarja näyttäviä liikkeitä: pyörimistä, taivutuksia ja ojentelua. Kasvoista näkee, että tanssi on pariskunnalle kaikki kaikessa.

– Tämä on halpaa vanhustenhuoltoa. Jos kesken tanssin tulisi joku kohtaus, niin ainakin lähtisin onnellisena, Irmeli nauraa.

Nivelvaivat haittana

Joitain vuosia sitten Irmeli joutui vaikean tilanteen eteen, kun hänen oikea polvensa alkoi oikutella.

– Oikea polvi on etenkin tanssia harrastavalle naiselle tärkeä paikka, sillä tanssiliikkeissä nainen tekee käännökset nimenomaan oikean polven ympäri, jolloin se rasittuu selvästi vasenta polvea enemmän.

Vähitellen polvi alkoi vaivata myös levossa.

– Polvi rassasi eniten iltaisin, kun istahdin lempituoliini ja rupesin lukemaan lehteä.

Nukkumaan mennessä piti asettautua peiton alle tarkasti, ettei peitto painanut polvea tai ettei toinen jalka ollut polven päällä. Pelästyin tosissaan, että

Tuntuvatko nämä ikääntymiseen liittyvät nivelvaivat tutuilta?

Movizin Complex sisältää kasviuutteita, jotka edistävät luonnollisesti niveltesi terveyttä.

POLVET

Polvet tuntuvat jäykiltä varsinkin portaita alas kävellessä.

SELKÄ

Selkä tuntuu jäykältä varsinkin kun istut pitkään paikallasi.

nyt tanssiminen loppuu! Irmeli kertoo.

Irmelin tytär suositteli polvivaivaan Movizin Complexia, joka on inkivääriuutetta sisältävä luontaistuote nivelterveyden ylläpitoon.

– Nyt olen jo vuosia käyttänyt Movizinia enkä aio sitä lopettaa. Pystyn tanssimaan, jumppaamaan ja liikkumaan muutenkin monipuolisesti, eikä polvi enää vaivaa.

– Minulle on tärkeää, että pystyn itse hoitamaan itseäni, ja arvostan sitä, että kyseessä on luonnontuote, Irmeli kertoo.

NISKA

Niskasi on usein jäykkä, etkä pysty kääntämään päätäsi vapaasti ja vaivatta kaikkiin suuntiin.

LONKAT

Nojatuolista nouseminen on vaikeampaa.

Sitkeä hammaslääkäri

Irmeli on poikkeuksellinen hammaslääkäri: hän tekee töitä vielä 70 vuoden iässä.

– Meillä oli juuri kurssikokous ja olin ainoa, joka vielä ottaa vastaan potilaita, Irmeli kehaisee hymyillen.

– Hammaslääkärin työ on fyysisesti kuormittavaa, sillä työasento on hankala. Itsellänikin on selkä vihoitellut mutta liikunta ja Movizin Complex ovat edesauttaneet sitä, että pystyn vielä jatkamaan työtä.

170 tanssit vuodessa

Irmeli ja Jaakko eivät ole tanssilattian nuorimpia, mutta hauskaa heillä näyttää olevan.

Irmeli Korpi-Anttila käy viikoittain tansseissa miehensä Jaakon kanssa.

Tanssiharrastusta tukee Movizin Complex-ravintolisä, jonka ainesosat edistävät nivelten toimintaa ja liikkuvuutta

– Me jaksetaan hypätä polkatkin. Kaikki eivät jaksa, he kertovat nauraen.

Pariskunta kertoo nykyäänkäyvänsä vuodessa noin 170 tansseissa ja 2000-luvun alussa luku oli yli 200.

MOVIZIN COMPLEXIN KASVIUUTTEET Näistä täysin luonnollisista tableteista saat kolmea vaikuttavaa kasviuutetta, jotka edistävät nivelten normaalia liikkuvuutta ja joustavuutta.

– Tanssi on oiva tapa pysyä nuorekkaana ja ylläpitää hyvää muistia. Onneksi polveni toimii nyt niin hyvin. Kyllä tällä jalalla tanssii taas vaikka kuinka pitkään! Irmeli nauraa tanssin pyörteistä.

OLKAPÄÄT

Olkapäät tuntuvat kankeilta kun liikuttelet käsi­ varsiasi.

SORMET

Sormet ovat jäykät ja niitä kolottaa erityisesti aamuisin ja säiden vaihdellessa.

TILAA MOVIZIN PUOLEEN HINTAAN! TILAA MOVIZIN COMPLEX JAKELUPALVELUNA. SAAT ENSIMMÄISEN PAKKAUKSEN PUOLEEN HINTAAN. Nyt vain 14,95 € 180 tablettia + toimituskulut 4,95 €

SOITA: 020 741 4220 Ma–To: 8–16, Pe: 8–14.30

INKIVÄÄRI Inkivääristä on olemassa vanha kiina­ lainen sananlasku: jos syö inkivääriä joka päivä, saa apteekkari kuolla näl­ kään. Inkivääri edistää nivelten liikku­ vuutta ja lievittää jäykkyyttä.

MAINOS

RUUSUNMARJA

BOSWELLIA

Ruusunmarja pitää nivelet hyvin­ voivina ja edistää niiden liikkuvuutta.

Marjat sisältävät myös C­vitamiinia, joka edistää kollageenin luonnollista muodostumista nivelruston normaalia toimintaa varten.

Boswellia­puusta saatavaa uutetta on käytetty jo kauan. Esimerkiksi Intiassa sitä hyödynnetään nivelten luonnollisen liikkuvuuden ja jousta­ vuuden ylläpitoon.

www.wellvita.fi Ei sitoutumisaikaa. Maksu aina laskulla.

Hirsalantie 11 02420 Jorvas Ravintolisän on tarkoitus täydentää normaalia ruokavaliota. Sairauteen liittyy useita riskitekijöitä, eikä yhden tekijän muuttamisesta välttämättä ole hyötyä.

MAINOS

6B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Maailma uudelta kantilta

N

Armo, kiitollisuus ja nöyryys eivät ole Aku Hirviniemelle enää pelkkiä sanoja.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

äyttelijä Aku Hirviniemen auton takakonttiin on suljettu ainakin kaksi tyyppiä. Siellä ne ovat yleensä aina, etteivät kotoa lähtiessä unohdu eteisen lattialle.

– Suosituin hahmo keikkarintamalla on Timo Harjakainen. Vedän pulisongit ja kypärän päähän, ja silloin voi sanoa asioita, joita Aku Hirviniemenä ei voi, toteaa Hirviniemi.

Valvova rakennusmestari Timo Harjakainen tuli vuoden 2011 Putous-ohjelman Vuoden sketsihahmo -kisassa toiseksi. Harjakainen on parodia sovinistisesta äijänköriläästä, joka haukkuu työntekijät, vaimonsa ja koko naissukupuolen ja vielä miessukupuolen sen päälle.

– Siinä nauretaan stereotypialle, jota Harjakainen edustaa. Hahmo voi sanoa paljon enemmän kuin pelkkä stand up -koomikko. Ketään ei ole tarkoitus loukata. Vitsi on paras silloin, kun se on kohtuuton, Hirviniemi selittää.

Rakennusmestarin kanssa sulassa sovussa takakontin matkalaukussa majailee Hirviniemen vuoden 2012 sketsihahmokilpailija pastori Usko Eevertti Luttinen. Luttista kutsutaan toisinaan vieraaksi hääjuhliin, ja on hänet nähty myös Alppilan kirkossa.

– Luttinen on hyvin herkkä ja pidättyväinen pastorismies, joka aina ajautuu synnin tielle ja vahingossa nielaisee viiniä. Sen jälkeen hän on vähän hilpeällä tuulella ja vapautunut pride-henkisyyys alkaa puskea läpi. Hauskinta komediassa on se, miten traagisia hahmot ovat, Hirviniemi toteaa.

OIKEASTAAN ON ÄIDIN ansiota, että riihimäkeläisestä Aku Hirviniemestä tuli näyttelijä. Kun poika ei koskenut koripallotreeneissä palloon, vaan katseli itsekseen elokuvia ja oli sulkeutunut, äiti pakotti hänet nuorisoteatteriin.

– Olen kuopus ja piloille hemmoteltu! Oikea mammanpoika! Hirviniemi intoutuu muisteluista.

Kuka?

Aku Hirviniemi, 34, on Riihimäellä asuva näyttelijä. Kaksi lasta. Seurustelee.

Mitä?

Mukana Kupla-viihdeohjelmassa, jossa mitataan nettinokkelutta maanantaisin Nelosella klo 21.

Motto

Suurin niistä on rakkaus.

– Vasta myöhemmin olen tullut sosiaaliseksi. Se on kääntynyt sillä tavalla.

Lapsena Aku fanitti Pulttiboiseja ja Kummeleita, ja pikkuhiljaa hän alkoi imitoida Pirkka-Pekka Peteliuksen, Heikki Silvennoisen ja Timo Kahilaisen näyttelemiä hahmoja. Hän mietti, että olisi joskus kiva tavata Kummeli-jätkät. Kuinka ollakaan, nykyisin hän tekee töitä lapsuuden idoliensa kanssa.

– Kun aloin imitoida televisiosta tuttuja hahmoja nuorisoteatterissa, sain muut lapset nauramaan ympärillä. Siitä rohkaistuin, ja teatteri vei mennessään.

Hirviniemi on aina tykännyt olla porukan viihdyttäjä. Töissä, jos ohjaajat ovat olleet hirveän ankaria, hän on yrittänyt keventää tunnelmaa rentouttaakseen muita.

”

JÄLKIKÄTEEN OLEN AJATELLUT, ETTÄ MENESTYS OLI PAHINTA, MITÄ MINULLE ON TAPAHTUNUT.

– Tämän piirteeni takia minä varmaan valikoiduin Tuntemattomassa sotilaassa Hietasen rooliin, sillä Hietanen on vähän samanlainen kuin minä. Hän on tunnelman ylläpitäjä, Hirviniemi pohtii mietteliään näköisenä.

Ennen Tuntematon sotilas -elokuvaa, Hirviniemi on näytellyt Hietasen roolin kahtena kesänä Ryhmäteatterissa. Hietasen lisäksi toinen hänelle itselleen tärkeä rooli on 17-vuotiaana vedetty Peer Gynt.

PUTOUS-OHJELMAAN OSALLISTUMINEN ensimmäisen kerran vuonna 2010 oli Aku Hirviniemelle menestys. Suoraan lukiosta Teatterikorkeakouluun päässyt Hirviniemi oli valmistunut näyttelijäksi vain pari vuotta aiemmin, kun hänen Marja Tyrni -hahmonsa voitti kisan. Nuori mies huomasi, ettei mikään ole imartelevampaa kuin julkisuus.

– Nautin huomiosta. Mutta julkisuus on hallitsematonta, eikä se kohtelekaan niillä säännöillä, joilla itse haluasi. Miksi jotkut kirjoittavat minusta jotakin, vaikka eivät tiedä asioista yhtään mitään? Pahimmillaan siitä tulee henkisesti raiskattu olo. Sitten huomaa kimpaantuvansa kuin pikkulapsi.

Muutaman viime vuoden aikana Hirviniemi on alkanut tarkastella maailmaa eri kantilta kuin aiemmin. Monet työtehtävät, kuten Tuntemattoman sotilaan kuvaukset sekä Posse ja Aku ja 7 ihmettä -ohjelmien tekeminen, vaativat veronsa. Uupuminen muutti Hirviniemen käsityksiä elämästä. Hän sanoo olleensa ennen ylimielinen ja itsekeskeinen öykkäri.

– Aikaisemmin ajattelin, että menestys on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Pari vuotta sitten, kun sairastuin ja tuli ero, maailma mureni. Jälkikäteen olen ajatellut, että menestys oli pahinta, mitä minulle on tapahtunut. Silloin minulla nousi kusi päähän, ja minähän olin aivan… Voi vain kuvitella, minkälainen on nuorimies, jolla ei ole mitään rajoja ja maailma on auki.

– Se, että maailmani romahti, on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Sen kautta olen vasta löytänyt sen, miten elämää ehkä pitää elää, katsella ja käsitellä. Kyllähän minä edelleen olen aika vallaton, mutta olen oppinut, että sitä, mitä minä annan muille, saan takaisin.

ARMO, NÖYRYYS ja kiitollisuus ovat olleet Aku Hirviniemelle aiemmin yhdentekeviä kliseitä, pelkkiä sanoja. Viime aikoina ne ovat tulleet häntä lähelle.

– Armon olen tajunnut, kun olen rypenyt hirveässä itsesäälissä ja itsesyytöksissä. Minulla on hetkittäin ollut vaikea olla itseni kanssa, koska olen tehnyt ikäviä asioita läheisilleni.

– Olen kuitenkin törmännyt elämässäni myös aitoon anteeksiantoon ja armoon niin, että nyt uskon hyvyyteen, ja olen siitä kiitollinen. Anteeksianto osoittaa suurta vahvuutta. Nämähän eivät ole helppoja asioita. Kun kerran itse kohtaa armon, oppii olemaan muita ihmisiä kohtaan kiva.

Ylimielisyys ja siihen liittyvä toisten ihmisten kaltoin kohtelu ovat Hirviniemen mielestä yritystä pönkittää omaa egoa.

– Oikeasti itsevarmojen tyyppien ei tarvitse työntää ketään alaspäin, ei kaupan tätiä, toimittajaa eikä fania. Ja vaikka itsevarma saa joskus paskaa niskaansa, hän pystyy senkin ottamaan vastaan.

Kun Hirviniemen kanssa alkaa puhua rakkaudesta, hän toteaa sitä olevan monenlaista. Lapsia rakastetaan, on kumppanin rakastaminen ja läheisten rakastaminen. Hirviniemi sanoo olevansa onnekas, kun hänellä on perhe, joka rakastaa häntä.

– Rakkaus on hengellinen asia, ja syy siihen, että voisi helposti ajatella, että täällä on joku meitä korkeampi voima.

AKU HIRVINIEMI erosi kirkosta nuoruuden radikaaleina ja villeinä vuosina, mutta ei oikeastaan tiedä, miksi.

– Koska kirkko tekee niin paljon hyvää ja parhaimpia kavereitani on riihimäkeläinen pappi, olen miettinyt, että pitäisi vissiin siirtyä takaisin maksamaan kirkollisveroa. Ja kirkkohan järjestää makeita tempauksia kaikille kaupunkilaisille, niin kuin grooveimmat joululaulut, Hirviniemi latelee.

Lomareissuilla Hirviniemi tykkää käydä kirkoissa. Kirkot ovat niitä harvoja paikkoja, joissa saa olla rauhassa ja joissa hänen puhetulvansa sammuu.

– En sano, että uskon kristinuskon Jumalaan, mutta kyllä minä johonkin korkeampaan uskon. Se antaa tietyn rauhan. Raamatussa on tosi hienoa filosofiaa ja elämän ohjenuoraa. Täytyy ehkä olla joku. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Univaikeudet saivat Jouni Lallukan ymmärtämään, että ihminen on arvokas myös ilman ulkoisia saavutuksia. Ääniaalloilla hierova tuoli rentouttaa ennen nukkumaanmenoa.

Uneton Pasilassa Useita vuosia jatkuneet univaikeudet ajoivat Jouni Lallukan henkisesti ja fyysisesti äärirajoille. Lopulta puntarissa oli myös Lallukan luottamus Jumalaan.

P

äivä on ollut onnellinen.

Jouni Lallukka, 42, on ulkoillut vaimonsa Tean kanssa Helsingin keskuspuistossa sekä rentoutunut lukemalla ja kuuntelemalla musiikkia. Takana on hyvin sujunut työviikko, johon kolme etätyöpäivää toivat rauhaa ja keskittymistä.

Ennen nukkumaanmenoa hän tekee rauhoittavan hengitysharjoituksen, rentouttaa lihaksensa ääniaalloilla hierovassa tuolissa ja pitää iltahartauden yhdessä perheensä kanssa.

Mielessä ei ole huolia tai häiritseviä ajatuksia. Lallukka on muistanut välttää rasvaista ruokaa ja loppupäivästä myös kofeiinipitoisia juomia.

Makuuhuoneessa on paras mahdollinen patja ja kolmet pimennysverhot. Ilmalämpöpumppu pitää kodin sopivan viileänä kesälläkin.

– Olen tehnyt hyvän yöunen eteen kaiken mahdollisen. En kuitenkaan

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

tiedä, saanko nukuttua ensi yönä, Lallukka sanoo.

Lallukka oli jo lapsuudessaan herkkäuninen ja heräsi pieniinkin ääniin, kuten hänen isoäitinsä ja äitinsä ennen häntä. Nukkuminen ei kuitenkaan tuottanut suurempia vaikeuksia ennen vuotta 2002. Silloin Lallukan ja hänen puolisonsa poika Joonatan syntyi 24. raskausviikolla pienikokoisena keskosena, joka olisi mahtunut isänsä kämmenelle.

JOONATANIN VARHAISLAPSUUTEEN liittyvät huolet alkoivat helpottaa Vuonna 2005. Lapsen yöt rauhoittuivat, mutta isä oli ajautunut pahenevien univaikeuksien kierteeseen. Lääkärin määräämä lääke antoi hetkellistä apua, mutta pian nukkuminen muuttui entistä vaikeammaksi.

Viimeisten 15 vuoden ajan vakava, kroonistunut unettomuus on ollut Jouni Lallukan elämän suurin kärsimys, joka on ajanut hänet äärira-

joille sekä fyysisesti että henkisesti.

Kahdesti voimat ovat loppuneet niin täydellisesti, että sairausloma on ollut ainoa vaihtoehto.

Lallukka kertoo kamppailustaan syksyllä 2017 ilmestyneessä kirjassa Miten saisin nukutuksi? (Kuva ja Sana).

Vuosien varrella hän on hakenut apua vähintään kymmeneltä alojensa huipulla olevalta lääkäriltä ja kokeillut noin kymmentä eri lääkettä.

Hän on lukenut unettomuutta käsitteleviä kirjoja, käynyt fysioterapiassa ja tehnyt lukuisia hyvää yöunta tukevia elämäntapamuutoksia.

– Olen opetellut tekemään töitä jaksamiseni rajoissa ja karsinut elämästä epäterveellistä kiirettä, suorittamista ja kontrollia. Kun minulta pyydetään jotakin ylimääräistä, en vastaa heti, vaan otan lisäajan ja kuulostelen, jaksanko tehdä sen.

Arkisiin kotitöihin on löytynyt aiempaa helpompia ja tehokkaampia

järjestelyitä. Siivooja käy kotona säännöllisesti, ja useimmiten perhe tilaa ruokaostokset suoraan kotiovelle.

Muutokset ovat tuoneet iltoihin ja viikonloppuihin väljyyttä, mutta uuteen elämäntapaan liittyy myös turhautumisen tunteita.

– Haluaisin auttaa vanhempiani ja iäkkäitä sukulaisiani nykyistä enemmän. Toivon, että voisin osallistua seurakuntani hengelliseen työhön palkkatyöni ohella. Mutta en vain pysty, voimat eivät riitä.

UNIVAIKEUDET SAIVAT Lallukan myös hakeutumaan psykoterapiaan. Se antoi välineitä ymmärtää omaa perfektionismia, joka on saanut hänet vaatimaan itseltään enemmän kuin mihin voimat kohtuudella riittävät. Lallukka käsitteli myös nuorena kokemaansa koulukiusaamista ja opetteli purkamaan negatiivisia tunteita.

Terapia ja sisäistä eheytymistä käsittelevä kirjallisuus veivät Lallukan

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

prosessiin, joka syvensi hänen avioliittoaan ja ystävyyssuhteitaan.

– Tunne-elämän merkitys avautui minulle uudella tavalla. Tunnistan omia ja toisten tunteita paremmin kuin ennen, ja osaan pitää ne erillään.

Terapia paransi elämänlaatuani, mutta ei tuonut ratkaisua uniongelmiin.

Pahimmillaan huonot yöunet ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti useita viikkoja, jopa kuukausia. Sellaisina aikoina hankaluuksien lista tuntuu loputtomalta.

Lihaksia ja päätä kivistää, silmiä kirvelee ja hengitys kulkee raskaasti. Vatsa ei toimi kunnolla ja iho on täynnä verenpurkaumia. Arkiset ongelmanratkaisutilanteet ovat ylipääsemättömiä ja tavarat putoilevat väsyneistä käsistä. Lallukka joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen vaimonsa puhetta.

Tunteet tulevat pintaan lyhyissä hartaushetkissä.

– Jumala, nyt en jaksa enää päivääkään, tässä on raja, hän saa sanotuksi.

Kun univaikeudet olivat jatkuneet useita vuosia, Lallukka joutui syvään hengelliseen kriisiin. Unettomuuden aiheuttamasta kärsimyksestä oli tullut hänelle perimmäinen kysymys.

– Miksi-kysymykset alkoivat vähitellen voimistua, kun kaikki inhimilliset keinot oli käytetty, hän sanoo.

JOUNI LALLUKKA työskentelee tuotepäällikkönä rahoitusalalla. Vakau-

mukseltaan hän on helluntailainen kristitty, joka lukee Raamattua päivittäin. Hän uskoo rakastavaan Jumalaan, jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Raamatussa luvataan, että Jumala vastaa ihmiselle, joka pyytää häneltä apua.

Miksei apua kuulunut, vaikka Lallukka ja niin monet muut ihmiset rukoilivat univaikeuksien helpottamisen puolesta?

Aiheuttaako Jumala tämän kärsimyksen? Onko hän hylännyt minut?

Mitä arvoa on tällaisella elämällä, jonka päivät kuluvat sumussa?

Joidenkin ystäviensä rohkaisemana Lallukka tutustui kirjoihin, joiden mukaan kärsimys ei kuulu uskovalle ihmiselle. Näkemys edustaa kristillistä suuntausta, jota kutsutaan menestysteologiaksi.

Lallukka ryhtyi selvittämään järjestelmällisesti, mitä Raamattu sanoo unesta, unettomuudesta ja kärsimyksestä. Hän yllättyi huomatessaan, kuinka monen pyhän kirjan henkilön kerrotaan nukkuneen huonosti. Moni heistä kohtasi jossakin elämänsä vaiheessa umpikujan, jossa kaikki toivo oli menetetty.

Lähimmäksi Lallukan omaa kokemusta tulee Jobin kirjan kärsivä päähenkilö, jonka kerrotaan tuskastuneen ja kääntelehtineen levottomana aamuhämärään asti. Siitä huolimatta Jumala hyväksyi Jobin ja sanoi, että hänen mielenlaatunsa on oikea.

Raamatun henkilöhahmoilta saatu vertaistuki osoitti lopullisesti menestysteologian lupausten virheellisyyden. Tilalle tuli suuri sisäinen helpotus.

– Ymmärsin, että kärsimys ei ole merkki siitä, että Jumala on kaukana minusta. Vaikka kokisin, että Jumala on hylännyt minut, niin ei ole käynyt, Lallukka sanoo.

UNIVAIKEUKSIEN SYITÄ selvitettiin elokuussa 2017 laajassa tutkimuksessa helsinkiläisellä uniklinikalla. Mittausten mukaan Lallukka havahtui tutkimusyön aikana 360 kertaa ja hänellä oli yli 700 rytmihäiriötä.

Unettomuudelle löytyi kaksi fysiologista syytä: lievä tai keskivaikea uniapnea sekä vakava häiriö, joka aiheuttaa yöllistä jalkojen liikkumista.

Lisäksi Lallukka kärsi toiminnallisesta unettomuudesta, joka jää päälle ilman selkeää syytä.

– Täältä löytyy syitä. Nyt alamme hoitaa unettomuutta eri tavalla, lääkäri sanoi.

Uudet hoidot ovat parantaneet Lallukan unen laatua, ja hän voi nyt paremmin kuin alkusyksystä. Univaikeudet eivät kuitenkaan ole vielä ohi. Lallukka herää edelleen kaksi tai kolme kertaa yössä, ja aamuisin uni loppuu liian aikaisin.

Helpotusta on tuonut myös se, että Lallukka on oppinut suostumaan tilanteeseensa ja siihen, että moni kysymys jää ilman vastausta. Pitkään jatkuneiden univaikeuksien perimmäinen syy on yhä arvoitus.

Joihinkin kysymyksiin henkilökohtainen matka on tuonut valoa.

– Jumala ei aiheuta kärsimystäni.

Usko antaa minulle toivoa äärettömänkin tuskan keskellä. Jumala kestää heikkouteni ja myös ne tilanteet, joita en itse jaksa, Lallukka sanoo. ■

B

9

Valosta palanneet Moni kuoleman rajalla käynyt oivaltaa uudella tavalla elämän tarjoamat mahdollisuudet, kertoo kuolemanrajakokemuksia tutkinut teologi Miia Kontro.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA HANS EISKONEN Mitä ovat kuolemanrajakokemukset, joita olet tutkinut, Miia Kontro?

– Kuolemanrajakokemuksessa ihminen kokee käyneensä elämän ja kuoleman rajalla tai lähellä kuolemaa. Se voi tapahtua ihmisen ollessa hengenvaarassa, nukkuessa, meditoidessa tai vaikka kesken seksin. Kuolemanrajakokemuksia on yritetty selittää esimerkiksi psykologisilla, fysiologisilla ja neurokemiallisilla syillä, mutta vedenpitävää selitystä ei ole löytynyt.

– Kuolemanrajakokemukseen sisältyy usein jokin tai useita seuraavista piirteistä: ruumiista irtautuminen, hyvän olon tunne, siirtyminen toiseen todellisuuteen, kirkas valo, kauniin maiseman näkeminen, valo-olennon tai jonkin yliluonnollisen hahmon kohtaaminen, elämän kertaaminen, edesmenneiden kohtaaminen ja valintatilanne rajalla, josta ihminen palaa joko vapaaehtoisesti tai pakotettuna elämään takaisin maan päällä.

Miten haastattelemasi ihmiset suhtautuivat kokemuksiinsa?

– Moni heistä oli hämmentynyt kokemastaan ja yritti löytää sille tieteellistä selitystä. Tiede ei kuitenkaan pysty selittämään kokemuksen intiimiyttä ja merkityksellisyyttä.

– Haastatteluissa moni avautui kokemuksestaan ensimmäistä kertaa.

Kuolemanrajakokemus ilmiönä herättää ristiriitaisia tunteita, ja siksi kokija saattaa pelätä hulluksi leimautumista.

Kokijalle oma kuolemanrajakokemus on silti tosi.

Miten kuolemanrajakokemukset muuttivat ihmisten elämää?

– Useimmiten kuolemanrajakokemuksella on positiivisia vaikutuksia: kuolemanpelko häviää, kiinnostus hengellisyyttä kohtaan kasvaa, käsitys rakkaudesta muuttuu universaaliksi, elämä tuntuu merkitykselliseltä. Valtaosa haastatelluista sai kokemuksestaan positiivista elämänasennetta.

– Usein kuolemanrajakokemus auttaa oman läheisen kuolemasta selviytymisessä. Moni myös näki kokemuksessaan edesmenneitä omaisiaan, mistä saattoi syntyä usko jälleennäkemisestä tuonpuoleisessa. Omalla kokemuksella on voinut myös lohduttaa ihmisiä, jotka pelkäävät kuolemaa tai kaipaavat lohdutusta suruunsa.

– Lähes puolet haastatelluista tulkitsi kuolemanrajakokemusta kristinuskon näkökulmasta. Kokemus lisäsi heidän kiinnostustaan kirkon toimintaa ja Raamattua kohtaan. Kristinusko muodostui silti omanlaisekseen: kirkon dogmit eivät määritelleet sen sisältöä.

– Moni kertoi intuition, yliluonnollisten kykyjen ja luovuuden lisääntymisestä kuolemanrajakokemuksen jälkeen. Herkkyys ei ainoastaan rohkaissut tekemään merkittäviä päätöksiä elämässä ja työuralla, vaan moni kuvaili koko elämäänsä johdatukseksi. Kuolemanrajakokemus avasi silmät mahdollisuuksille, joita elämä tarjosi. Se toi myös iloa ja varmuutta siitä, että kaikella on tarkoitus. ■ Miia Kontro: Portilla. Suomalaisia kuolemanrajakokemuksia. Atena 2018.

Osa 7

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Vegaani ja kristitty

Antti Nylén, 44, on esseisti ja kääntäjä. Hän on kotoisin Vantaan Mikkolasta ja asuu vaimonsa ja lastensa kanssa Helsingin Maunulassa.

Nylén määrittelee itsensä kahdella sanalla: vegaani ja kristitty. Hän kertoo unelmoivansa siitä, että kaikki maailman broileri­ kasvattamot räjähtäisivät.

Antti Nylénin valokuvauslaitteisto oli muutama vuosikymmen sitten ammattilaisten käytössä.

Aikuisena Nylén on liittynyt katoliseen kirkkoon. Hän on kirjoittanut uskoa käsittelevän teoksen, Tunnustuskirjan (Kirjapaja 2013). Hänen uusin kirjansa on Johdatus filmiaikaan (Siltala 2017).

Se käsittelee valokuvausta.

Pimiöön meneminen on kuin menisi messuun Pimiötyöskentely maadoittaa Antti Nylénin maailmaan. Samalla hän lähestyy Jumalaa.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

ANTTI NYLÉN on oivaltanut jotain tärkeää elämästä. Siinä on oltava oikeassa suhteessa kahta asiaa: maailmasta vetäytymistä ja maailmalle antautumista.

Sunnuntaiaamuisin Nylén vetäytyy katoliseen messuun. Usein hän ei jaksaisi. Hän yrittää keksiä tekosyitä jäädä kotiin. Mutta kun hän lopulta voittaa itsensä ja menee messuun, se palkitsee. Nylén on käynyt sunnuntaimessussa satoja kertoja ja lähtenyt sieltä pahoilla mielin ehkä kahdesti.

Messu on maailma, joka toimii omien sääntöjensä mukaan. Messuun tuodaan se, mitä kuutena päivänä on koettu, ja kuutena arkipäivänä yritetään elää todeksi sitä, mitä messussa on harjoiteltu.

Arkena pitää elää, antautua maailmalle ja saada "jälkiä, haavoja, tartuntoja, traumoja", kuten Nylén kirjoittaa uusimmassa kirjassaan.

Sitten pitää taas vetäytyä ja katsoa, mitä kantaa mukanaan. Jos jompikumpi puuttuisi, Antti Nylén tulisi hulluksi.

Hyvä paimen

tyy unohtaa ja jossa saa ja pitää keskittyä siihen kauniiseen ja merkitykselliseen, mikä on käsillä. Pimiöön meneminen on vaivalloista, mutta kun Nylén saa mentyä sinne, hän ihmettelee, miksei mene useammin.

MESSUSSA KÄYMINEN ja pimiötyöskentely maadoittavat Antti Nylénin maailmaan. Nylén ajattelee, että samalla hän lähenee Jumalaa. Jumala on hänelle realiteetti, josta korkealentoiset sanat ja ylevä filosofia lähinnä erkaannuttavat. Jumala tarkoittaa sitä, että maailmassa on jokin mieli.

Jumalasta erkaantuu myös esimerkiksi kovassa krapulassa. Silloin Nylénistä tuntuu, että hän leijuu irrallaan kaikesta, että kaikki on yhdentekevää ja että merkitysten maailma on vain harmaata sotkua. Silloin hämärtyvät Jumalan ohella muutkin tosiasiat, kuten puiden hahmot ja niissä elävät linnut.

Sitten onkin taas hyvä mennä messuun tai pimiöön ja palata maan pinnalle. ■

ISTOCK

Taivaan tähden

15.4.

MESSU EI OLE ainoa tapa vetäytyä. Nylén voi myös mennä pimiöön. Hänen rivitalokotinsa pohjakerroksen kylpyhuoneessa on punavalo ja vanhoja laitteita, jotka olivat muutama vuosikymmen sitten huippukallista ammattilaistavaraa. Nyt niitä saa kirpparilta pikkurahalla.

Nylén alkoi valokuvata kymmenisen vuotta sitten. Perheeseen oli tullut lapsia, ja Nylén tiesi, että meidän kulttuurissamme on velvollisuus valokuvata omia lapsia. Valtavirtaan tulleet digipokkarit eivät kiinnostaneet tippaakaan, joten Nylén osti käytetyn filmijärjestelmäkameran ja objektiiveja. Pian hän oppi rakastamaan valokuvauksessa käytettäviä asioita: kameroita, filmejä, myrkyllisiä kemikaaleja ja ennen kaikkea paperisia kuvia.

Pimiöön menemisessä on paljon samaa kuin messuun menemisessä. Ensin on kuljettu maailmassa ja kerätty aineistoa. Sitten mennään pimeään huoneeseen, jossa maailma täy-

Rakastuneen katse TÄLLAISTA ON kirkossa: paimen pitää siististä sisätyöstä ja iloitsee, kun on saanut seurakuntansa suojaan pienoisen uskollisen lauman, jota kaitsea. Koska hän on vuosisatojen mittaan sattunut kiinnostumaan monesta muusta asiasta kuin suojaan saapuneista, lauma on käynyt pieneksi ja yhä useampi kulkee ulkosalla yksikseen.

Jeesuksen vertauksessa hyvä paimen on valinnut kokonaan toisen strategian. Hän vie suuren laumansa suojaan, mutta kun huomaa yhden puuttuvan, lähtee sitä etsimään.

Hyvä paimen ei epäröi asettaa itseään erityistehtävän vaatimaan vaaraan pelastaessaan eksynyttä

kallionkielekkeeltä tai terävän louhikon keskeltä. Yksi yksinäinen on hänelle kokoon saatua kovaäänistä joukkoa tärkeämpi.

Miten selviää lammastarhaan johtajatta jäänyt lauma? Toivoisi sen lampaiden työntävän kylkensä toisensa kylkeen ja oppivan etsimään toisistaan voimaa ja turvaa.

Paimenen harmiksi ne huutavat hänen peräänsä ja vaativat huomiota. Mehän sentään seurasimme sinua. Ole meitä varten.

Kallionkielekkeellä tärisee pieni individualisti. Paimentaminen ei herätä hänessä myönteisiä mielikuvia. Hän haluaa olla itsenäinen ja erilainen. Mutta tulla löydetyksi, sen ihanampaa ei ehkä ole ei-

kä pieni individualistikaan sen paremmasta tiedä.

Piilostaan yllätetty lapsi kirkaisee riemusta. Rakastunut ei saa

kyllikseen katseesta, joka kertoo toisen löytäneen etsimänsä juuri hänessä.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Rento: Headspace

Yksinkertainen: Centering Prayer

Headspace-sovelluksen ovat löytäneet miljoonat käyttäjät. Iso syy suosioon on varmasti viimeistelty toteutus: tunnistettava visuaalinen ilme ja helppokäyttöisyys. Kynnys meditoida ei oikein voi olla matalampi. Ilmaisella kymmenen kerran kokeilujaksolla meditoimisen voi aloittaa viidellä tai kymmenellä minuutilla päivittäin.

Osa Headspacen viehätystä on meditaatioita ohjaavan Andy Puddicomben rentous. Englanninkieliset meditaatiot pohjautuvat mindfulnessiin eli hyväksyvään tietoiseen läsnäoloon. Perustekniikka on aina sama: tule tietoiseksi ympäristöstäsi, skannaa oman ruumiisi tuntemukset ja vallitseva mielentilasi, keskity hengitykseen ja palaa lopuksi takaisin.

12,99 euron kuukausimaksulla on varaa valita sadoista ohjatuista meditaatioista. Apua löytyy vaikka unettomuuteen, lentopelkoon, treenaamiseen ja erilaisiin mielenkuohuihin. Niille, joilla muka ei ole aikaa, on harjoituksia, joita voi tehdä työmatkalla, siivotessa tai kävelyllä. Headspace koukuttaa kuin peli. Tai ehkä se on itse meditaatio, joka koukuttaa. Puddicomben sanoin: ”Se on vapauden hetki, jolloin ei tarvitse tehdä mitään.”

Centering prayer eli keskittävä rukous on hiljaista rukousmeditaatiota, jossa keskitytään kokemaan Jumalan läsnäolo. Yksi menetelmän tunnetuimpia kehittäjiä on trappistimunkki Thomas Keating. Sinänsä kyse ei ole mistään uudesta ja mullistavasta ideasta, vaan vanhasta kristillisestä perinteestä.

Tässä ilmaisessa englanninkielisessä sovelluksessa ei ole mitään turhaa: se on niin yksinkertainen, että sitä ei oikeastaan tarvitsisi. Ajastin tai munakello riittäisi.

Aluksi valitaan alku- ja päätösrukous, itseä miellyttävät merkkiäänet ja haluttu meditaation kesto. Sitten vain rauhoitutaan: luetaan alkurukous ja sen jälkeen istutaan valittu aika lyhyttä rukoussanaa hiljaa mielessä toistaen. Jos ja kun mieli karkaa omille teilleen, palataan rukoussanaan. Kun kongi kumahtaa, luetaan vielä päätösrukous.

Kokeilin tätä 20 minuutin mittaisena. Huomasin, että paras ajankohta on aamulla heti herättyä, kun mieli on vielä suhteellisen tyhjä.

Älä sulje puhelinta Rauhan tarpeessa? Hiljentyä voi myös meditaatio- ja rukoussovellusten avulla.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Vaativa: Sacred Space Jesuiittojen julkaisema, ilmainen Sacred Space -sovellus ei sovi kiireiselle poukkoilijalle. Siitä ei ole apua myöskään silloin, jos haluaa vain päästää aivot hetkeksi virransäästötilaan. Ignatius de Loyolan hengellisten harjoitusten perinnettä jatkavat päivittäiset harjoitukset vaativat aikaa, hiljaisuutta ja keskittymistä.

Aluksi tullaan tietoiseksi Jumalan läsnäolosta ja omasta tilanteesta. Sen jälkeen luetaan päivän raamatunteksti, jota sitten mietiskellään sen tapahtumiin eläytyen. Tarkoitus on asettua Jeesuksen seuraan keskustelemaan hänen kanssaan. Harjoitus päättyy lyhyeen rukoukseen.

Lisäohjausta harjoituksen tekemiseen löytyy napin takaa. Halutessaan voi valita taustalle musiikkia tai luonnonääniä.

Tekstissä kannattaa viipyillä kaikessa rauhassa, jolloin sieltä saattaa nousta vaikkapa yksi sana tai lause puhuttelemaan tai vaivaamaan. Englanninkieliseen raamatuntekstiin sisälle pääseminen tuntui yllättävän hankalalta, joten etsin rinnalle suomenkielisen Raamatun. Suomeksi harjoitukset löytää pyhatila.fi-verkkosivulta.

Totinen: Mindfulness App Suomenkielisiä meditaatiosovelluksia ei juuri ole. Mindfulness-tekniikan suomalaisen edelläkävijän Leena Pennasen sovellus paikkaa siis aukkoa.

Pennasen ohjaamien ilmaisten johdantoharjoitusten jälkeen syventymistä kaipaavat pääsevät 9,99 euron kuukausimaksua vastaan harjoittelemaan alan kansainvälisten tähtien, muun muassa Jon Kabat-Zinnin ja Jack Kornfieldin ohjauksessa – englanniksi.

Tarjolla on sekä eri tilanteisiin sopivia yksittäisiä harjoituksia että eri mittaisia ohjelmakokonaisuuksia. Apua luvataan esimerkiksi unettomuuteen, stressiin ja omien tunteiden hallintaan.

Tämä on varmasti makuasia, mutta en oikein lämmennyt korostetun hitaalle ja alleviivaavalle puhetyylille, joka monilla ohjaajista on. Meditaatio alkoi äkkiä tuntua Hyvin Vakavalta Asialta.

MENOT 12. – 26.4.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Hartaus ma 16.4. ja ehtoollishartaus ma 23.4. klo 11, jonka jälkeen maksuton ruokailu.

Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–13.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Puurotorstai torstaisin klo 10–13.

Puurolounas 2,50 e.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset torstaisin klo 18–20.45.

Bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30– 20.30.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–22.30.

Kirkon kirppis lauantaisin klo 12–15.

Afrikkalainen gospelmessu su 15.4. klo 12. Harri Nurminen, Tuomo Kahenvirta, Vesa Häkkinen, Riikka Jäntti, HowManyMothers, bändi.

Puolipilvistä tai poutaa – aikuisen naisen tunnelmia. Lauluyhtye HowManyMothersin keväinen konsertti su 15.4. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lähetyspiiri ma 16.4. klo 18. Harripappi vierailee.

Seniorikerho ti 17.4. klo 13–14.30.

Tietoa kaupungin Menokaveritoiminnasta, mukana diakoni Kati Pyykkö.

Messu su 22.4. klo 12. Piispa Teemu Laajasalo, Hans Tuominen ja Sari Kokkonen, musiikki Juha Paukkeri, Riikka Jäntti ja soitinyhtye. Ennen messua soppatarjoilu klo 11.15, messun jälkeen kahvit.

Leena Sinisalon lähtöjuhla ja

yhteislauluja matkan varrelta ti 24.4. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat.

Kahvit ennen konserttia klo 17.30.

Virsivartti ke 25.4. klo 12.30.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9 Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30.

Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin klo 14–15.30.

Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille.

Perhekahvila perjantaisin klo 9–13.

Avoin perhemuskari perjantaisin klo 10–10.30.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12, avoin maksuton puuroaamiainen kaikille.

Taidepyhis sunnuntaisin klo 15–16.30. Uudenlaisessa pyhäkoulussa tanssitaan ja taiteillaan. Ryhmään voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista, alle 3-vuotiaat mielellään aikuisen kanssa. Pyhiksessä tarjotaan pieni välipala.

Lähetyspiiri to 19.4. klo 18–20. Vierailijoina Anne ja Seppo Suokunnas.

Topelius & Islanti konsertti la 21.4. klo 15. Vivacen nuoret sekä Västersundomin koulun kuoro.

Valo voittaa – kesää kohti! Lauluryhmä Tuikkujen kevätkonsertti ma 23.4. klo 19. Johtaa Inkeri Suokannas. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

Tervetuloa Hakunilan kirkkoon 15.4. afrikkalaiseen gospelmessuun ja 22.4. messuun, jossa saarnaa piispa Teemu Laajasalo.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -lapsikuorot 6–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Riikka-kanttorin johdolla.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11, Kolohongan ostoskeskus, Itäinen Valkoisenlähteentie 19.

Perheiden retki Vivamon Lastenkylään Lohjalle 12.6. Hinta 20 e/aik. ja 10 e/yli 3–vuotiaat lapset. Ilmoittautumiset birgitta.tasavuori@evl.fi.

KASTETTU Okko Olavi Kiiski, Vili Eetu Samuel Lonka.

HAUTAAN SIUNATTU Juulia Maria Ovaska 99 v, Hilkka Liisa Honkanen 85 v, Matti Juhani Näsman 79 v, Airi Helena Hannukainen 64 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455 Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hyvän paimenen sunnuntain messu su 15.4. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Muksukirkko: Hyvän paimenen matkassa su 15.4. klo 16. Lasten oma kirkkohetki, jossa on ehtoollinen.

Kesto n. 30 min. Mukana lastenohjaajat Maija-Leena, Pirkko ja Vivi, Jarnapastori ja muusikkomme Laura.

Miesten sauvakävelypiiri su 15.4. klo 18. Lähtö kirkolta, mukana seurakunnan pastoreita.

Senioreiden lauluiltapäivä Olavi Pesosen laulukirjan parissa. ”Kuin silloin ennen koulussa...” ti 17.4. klo 14–16. Mukana ovat Liisa ja Tauno Lahti.

Nettikerho ikäihmisille ke 18.4. klo 13.30–15.30 takkahuoneessa. Aiheena on ”Mikä yhdistys? Mikä yritys?”

Piiriä vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Kuvat kertovat -aamutuokio ke 19.4. klo 9.30. Tuokion aiheena Siunauksen suojassa ja kesto n. 30 min.

Koko perheen urheilupäivä la 21.4. klo 9–16. Hämeenkylän kirkon pihalla ja lähiympäristössä. Järjestetään yhteistyössä Krik Finlandin kanssa.

Renkaanvaihtopäivä la 21.4. klo 9–15 kirkon pihalla. Renkaanvaihdon hinta on 20 e lahjoituksena Yhteisvastuulle. Varaa aika pe 20.4. mennessä kirkkoherranvirastosta, p.

09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Messu su 22.4. klo 10. Miika Koistinen, Matti Hyry ja Päivi Tiitu. Messussa avustaa Salonki-kuoro Vivika Oksasen johdolla.

Laulun ystävät -yhteislauluilta ke 25.4. klo 17–18. Laulua johtaa Hannu Lehtikangas.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 25.4. klo 18 pienessä seurakuntasalissa.

Mummon ja vaarin kanssa. Ilta isovanhemmille to 26.4. klo 18.30.

Tapahtumassa puhuu Korpilahden kunnanlääkärinä toiminut, 8 lapsen äiti Hellin Torkki. Hänelle luovutettiin Valkoisen Ruusun Ritarikunnan kunniamerkki tunnustuksena työstään kasvattajana.

Ilmoittautuminen syksyn 2018 päiväkerhoihin on käynnissä.

Ilmoittautumislinkki on nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 19.4. klo 11–12.

Puhumassa on diakoni Satu Enrold.

Kenian lähetyspiiri to 26.4. klo 11.

Vierailijana on pastori Ari Norro Sley:stä.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 19.4. klo 10.

MUUALLA Harrastemessut su 22.4. klo 10–16.30.

Saga fursissa.

Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 25.4. klo 13.30–14.30 osoitteessa Kastanjakuja 1 A. Perheiden retki Perniöön la–su 19.–20.5. Ilmoittaudu ti 27.4. mennessä nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet Seurakuntamatka ikuiseen kaupunkiin: Rooma, Vatikaani ja Ostia ma–su 24.–30.9. Lähde matkalle Roomaan. Oppaana toimii Rooman asiantuntija Emil Anton ja matkanjohtajina Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Matkan hinta 1080 e/osallistuja sisältäen mm. lennot, majoituksen, lentokenttäkuljetukset, julkisen liikenteen passin ja retken satamakaupunki Ostiaan. Ilmoittaudu ma 30.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

KASTETTU Leevi Kristian Väre, Eevi Johanna Virnala, Olivia Wilhelmina Lybäck, Konsta Iivo Oskari Kujanpää, Maia Vilhelmiina Manninen, Taika Helmi Helena Väisänen, Viljami Ismo Verner Jurkkola.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Toni Jarno Juhani Väisänen ja Mariette Helena Bergström.

A

11

HAUTAAN SIUNATTU Kaarina Pekkola 91 v, Airi Inkeri Frantsi 87 v, Toivo Armas Lintula 81 v, Ella Alise Lahtinen 90 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset: arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Kevätkonsertti vanhemmalle väelle to 12.4. klo 13. Jussi Salonen, tenori, Airi Saloniemi, urut ja piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lapsikuoro to 12.4., 19.4. ja 26.4. klo 16.30–17.15 kirkkosali 2, Airi Saloniemi.

Miesten saunailta to 12.4. ja 26.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoro to 12.4., 19.4. ja 26.4. klo 18 kirkkosali 2, Jussi Salonen.

Vox Mea – Oma ääni to 12.4., 19.4. ja 26.4. klo 18.30 seurakuntasalissa, Airi Saloniemi.

Perhekerho pe 13.4. ja 20.4. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 15.4. klo 10. Veikko Ahonen, Tuomas Antola, Airi Saloniemi, Jussi Salonen, Seurakuntakuoro. Pyhäkoulu, kirkkokahvit.

Barokkikonsertti su 15.4. klo 15.

Matias Häkkinen soittaa cembalolla Bachin teoksia. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Riparimessu su 15.4. klo 18.

Aamurukouspiiri 16.4. alkaen arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon aamupuuro ma 16.4. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e.

Perhekerho ma 16.4. ja 23.4. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 16.4. ja 23.4. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 16.4. ja 23.4. klo 17.30 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 16.4. ja 23.4. klo 18 kirkon kappelissa.

English through Bible ma 16.4. ja 23.4. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetyksen lounas ke 18.4. ja 25.4. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Syödään yhdessä. Maksuton yhteisö-

Menokasvo

Tuleeko pikkuasioista lihava riita? Sateenkaaripari, tästä apua Perheneuvoja Titta Huotari, pääkaupunkiseudun seurakuntien perheasiainkeskukset järjestävät parisuhdekurssin sateenkaaripareille. Miksi erityiskurssi?

– Järjestämillemme parisuhdekursseille voivat tulla kaikenlaiset parit. Jotkut sateenkaariparit kokevat kuitenkin vertaistuen tärkeäksi ja toivovat omaa kurssia. Tunnekeskeisen parisuhdekurssin voi profiloida erilaisille ryhmille.

Mitä tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla tehdään?

– Kurssilla opetellaan ilmaisemaan syviä tunteita kumppanille. Kurssi soveltuu erittäin hyvin pariskunnalle, joka ihmettelee, miksi pikkuasioista tulee usein iso riita.

Riitatilanteissa vaikuttavat sanomattomat tunteet ja tarpeet, jotka ovat jääneet arjessa huomioimatta. Yritämme auttaa pareja läheisempään ja turvallisempaan tunneyhteyteen.

NINA RIUTTA Tunnekeskeinen parisuhdekurssi sateenkaaripareille ti 8.5. klo 17.30–20.30, la 12.5. klo 13–17, ti 15.5. klo 17.30–19.30, ti 22.5. klo 17.30–19.30, la 26.5. klo 13–17 ja ti 29.5. klo 17.30–20.30 Snellussa, Toinen linja 8, Helsinki. Ohjaajina perheneuvoja Titta Huotari ja Henna-Mari Kettusaari. Ilmoittautumiset 20.4. mennessä titta.huotari@evl.fi tai p. 050 347 2917.

MARIANNA SIITONEN

Mikä on sateenkaaripari?

– Sateenkaaripari on pari, jossa kumppanit ovat samaa sukupuolta tai parisuhteen toinen osapuoli kuuluu sateenkaariväestöön.

– Lesbojen, homojen ja biseksuaalien lisäksi sateenkaariväestöön kuuluvat muun muassa trans-, inter- ja muunsukupuoliset, queer-henkilöt ja aseksuaalit. Toisinaan heitä kutsutaan myös lhbtiqa-ihmisiksi. Kurssille

ovat tervetulleita kaikki, jotka mieltävät itsensä sateenkaaripariksi.

MENOT 12. – 26.4.

12 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

lounas valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Päivälähetyspiiri ke 18.4. klo 13 kirkkosali 2:ssa ja 25.4. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan iltakirkko ke 18.4. klo 18.

Veikko Ahonen, Minna Ruuttunen.

Iltarukouspiiri ke 18.4. ja 25.4. klo 18.40 kirkon kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 19.4. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 19.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 22.4. klo 10. Minttu Haapalainen, Veikko Ahonen, Katariina Kopsa. Pyhäkoulu, kirkkokahvit.

Kylväjä-piiri su 22.4. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa. Janne Sironen kertoo työstä kiinankielisessä maailmassa.

Sanan ja rukouksen ilta ke 25.4. klo 18. Minttu Haapalainen, Jani Vanhala.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 12.4., 19.4. ja 26.4. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 17.4. ja 24.4. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 25.4. klo 13.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä paikalla to 19.4. klo 11.30–14 ja ke 25.4. Kaakkoisväylä 8.

Lahjoita vähävaraiselle perheelle kesän kohokohta – ranneke Linnanmäelle. Rannekkeen voi ostaa netistä Linnanmäen verkkokaupasta www. linnanmaki.fi tai Tikkurilan ja Keravan Prisman asiakaspalvelupisteestä, hinta 39 e. Rannekkeet toimitetaan viim. 20.4. kirkkoherranvirastoon, Merikotkantie 4, arkisin klo 9–15.

Diakonian matka Liettuaan ma 27.8–pe 31.8. Hinta 555 e/hlö/2 hh:ssa, yhden hengen huoneen lisä 85 e. Sis. ohjelma, ruokailut, laivaliput, kuljetus ja majoitus. Matkareitti: Tallinna-Riika-Klaipeda-Palanga-Riika. Tutustumme Siauliaissa pyhiinvaelluskukkulaan, Kuurin kynnäkseen, käymme Thomas Mannin museossa ja Latvian kansallisessa taidemuseossa. Ilm. viim. 4.5. kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6552. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

Ilmoittautuminen vauvamuskareihin ke 18.4. klo 9 alkaen Erja Lindholm, p. 044 422 0499. Vauvan hoivahetkiin sopivia uusia ja tuttuja lauluja liikkuen, leikkien ja lorutellen. Muskarit keskiviikkoisin 25.4.–30.3. Korson kirkolla. 0–6 kk-ryhmä klo 12–12.30 ja 6 kk-1v-ryhmä klo 13–13.30.

KASTETTU Lionel Jeremias Oksanen, Jere Rasmus Tikka, Joonas Mikael Tikka, Ennatianna Ilona Ruusu-Aurelia Juottonen, Jooa Juhani Haaparanta.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Ville Samuli Jokinen ja Heli Susanna Mantila.

HAUTAAN SIUNATTU Kaarina Inkeri Paananen 97 v, Tuulikki Marjatta Järvimaa 93 v, Paula Anneli Allén 71 v, Aulis Sakari Pulkka 62 v, Juha Antero Suoniemi 61 v,

Jukka Ensio Nylander 52 v, Sami Juhani Siikajoki 21 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15, (sulj. 11.–12.4.) rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma-ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9-11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Messu su 15.4. klo 10. Päivärippikoulun konfirmaatio. Vappu Olsbo, Marja Kyllönen.

Pyhäkoulu su klo 10. Lasten oma kirkkohetki.

Avoin olohuone perheille ma, ti, to, pe klo 9–14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Ma-askartelupöytä, aikuisille keskusteluhetki. Ti-laulua ja loruttelua, To-kirkkomuskari, Pe-salaisuuslaatikko.

Lasten pienoismallikerho ma klo 15.30. 20 e/pienoismalli. Ilm. ja lisätiedot petri.piirainen@evl.fi, p.

050 573 6328.

Raamattua taviksille ma 16.4. klo 17.30. Päivi Peittola.

Yläovet auki ma klo 18. Maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarvikkeet mukaan).

Diakoniakahvila ti klo 9-11 Isko 1 ja 2, isoskoulutus ti 17.4. klo 18.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Pikkunikkarit 4–7-vuotiaille lapsille, ke klo 14. Ilm. ja lisätied. petri.piirainen@evl.fi, p. 050 573 6328.

Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18.

Avoin raamattupiiri ke 18.4. klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 19.4. klo 13–15.

Vanhemman väen virsikonsertti to 19.4. klo 14. Kanttorien orkesteri laulattaa vanhoja ja uusia virsiä.

Kahvit laulujen jälkeen.

Viulu- ja harmonikkaoppilaiden konsertti la 21.4. klo 13 ja 14.30.

Marja-Riitta Topcun ja Kimmo Kolan oppilaat Vantaan musiikkiopistosta.

Messu su 22.4. klo 10. Minna Mannert Suomen Pipliaseurasta saarnaa, Tikkurilan mieskuoro laulaa. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi.

Kirkkokahvilla kuulemme Pipliaseuran työstä suomensukuisten kansojen keskuudessa ja Lukutaitoa naisille -projektista Afrikassa.

Miesten raamattupiiri ma 23.4. klo 18.30.

Sanan ääreltä elämään -ilta ti 24.4. klo 18.30. ”Kasvupohjaksi rakkaus” Ef 3.

Iltamessu ke 25.4. klo 20. Ben Ahlroos, Kirsi Jokinen, Marja Kyllönen.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 OlenNainen-naistenpäivä la 14.4. klo 15. Aihe: Läsnäolo naisten voimavarana. Terapeutti Tarja Vilppula.

Teemaillat rohkaisevat katsomaan itseä uusin silmin ja kasvamaan

sellaiseksi kuin Jumala on meidät tarkoittanut. Ohjelmassa lisäksi musiikkia, yhteistä pohdintaa ja kevyt ateria. Ilm. kristiina.rauhakallio@evl.fi, p. 044 422 0469 tai irma. liljeströn@evl.fi, p. 050 553 8459.

Maalausryhmä ma klo 10–12.

Avoimet ovet perheille ti klo 9–12.

Lapset yhdessä aikuisen kanssa. Ötökkäkerho 4–6-vuotiaille lapsille ti klo 13. Ilm. petri.piirainen@evl.fi, p.

050 573 6328.

Kipuryhmä ti 17.4. klo 15. Aihe: Minun suhteeni luontoon.

Puutarhapiiri ti 17.4. klo 18. Aihe: Laatikkoviljelmä.

Saviryhmä ke klo 12–14.

Asolan Ankkuri -aamupala to klo 9–11. Älynystyrät Ällikällä to 19.4. klo 13.

Tehtäviä muistin säilyttämiseksi.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16–18.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 19.4. klo 17.30. Iltapala, lastenhoito järjestetty.

Narsistien uhrien vertaisryhmä to 19.4. klo 18.

Seniorikahvila ma 23.4. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 23.4. klo 18–19.30.

Hiljaisen laulun ja joogan retriitti to 10.5. klo 10–16. Ilmoittautumisohjeet nettisivuilla.

Arabiankielinen työ la–su Asolan seurakuntatalolla, tied. pastori Ramez Ansara, p. 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13–15 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Nuorten sähly to klo 16–17.30 Rekolanmäen koululla 8 (ei 26.4.). Oma maila, kengät, peliasu.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Hanna-rukouspiiri ma 23.4. klo 18. os. Tertunkuja 4 B. Seniorien tuettu loma Salonsaaressa 20.–25.8. Hinta 90 e/hlö/5 pvä.

Täyshoito. Retkiä luonnossa, hyvää ruokaa ja yhdessä olemista. Haku on alkanut ja tehdään osoitteessa www. hyvinvointilomat.fi. Lisätietoja irma. liljestrom@evl.fi, p. 050 553 8459.

KASTETTU Jooa Jaakko Johannes Sihvola, Aarre Sulo Juhani Laakso, Ella Matilda Salminen, Neo Joonatan Tyni.

HAUTAAN SIUNATTU Teuvo Aulis Valtonen 80 v, Elli Margareta Gahmberg 98 v, Eino Paavali Niskanen 91 v, Helvi Maria Nikkanen 86 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15, p. 09 8306333 Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.)

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Messu su 15.4. klo 12, Jyrki Kaukanen, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Messu su 22.4. klo 12, Maria Koukkari, Janne Silvast, Iina Katila. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro.

Sibelius-lukion tyttökuoron konsertti su 22.4. klo 18.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Musiikillinen teemamessu Hyvän paimenen sunnuntaina su 15.4. klo 18, Jyrki Kaukanen. Marja Kyllönen (sopraano) ja Iina Katila (urut).

Lumino-kvartetin konsertti ti 24.4. klo 19.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri pe 13.4. ja pe 20.4. klo 18, Emmauksen kokoushuone.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 14.4. ja la 21.4. klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone.

Sansan medialähetyspiiri ma 16.4. klo 18, Asiakastila.

Lähetyksen päiväpiiri ti 17.4. ja ti 24.4. klo 13 Bethanian 4. krs kokoushuone.

Rukouspiiri ti 17.4. ja ti 24.4. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone.

Aamurukouspiiri ke 18.4. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone.

Kirkon ruokailu - lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 18.4. ja ke 25.4. klo 12–13.15, Nuorisotila. Vuoronumeroiden jako alaaulasta klo 11.30. Ruokailu alkaa lyhyellä hartaudella klo 12 ja päättyy klo 13.15. Vapaaehtoinen maksu.

Hanna-piiri to 19.4. Klo 9.30 lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuone.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 23.4. klo 13 Nuorisotila (A-rapun kautta hissillä). Kanttori Samppa Laakso laulattaa kevätlauluja.

Uudistuuko kirkon lähetystyö lentäen? Paneelikeskustelu lentolähetysjärjestö MAFF:in toiminnasta ja sen kehitysmahdollisuuksista ma 23.4. klo 18 Auditoriossa (Unikkotie 5 A). Esiintymässä Pekka Simojoki.

Kahvit klo 17 alkaen.

Gospel-lattarit - Armollinen tanssitunti lattarimusiikin tahdissa ti 24.4. klo 19 Nuorisotilassa. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo. Hinta 5 e/ krt lähetystyön hyväksi.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 23.4. klo 13, Emmauksen kokoushuone.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka auki ke 18.4. ja ke 25.4. klo 16–19.

Pienten paikka pe 13.4. ja pe 20.4. klo 9–15.

Iltaperhekerho ma 16.4. ja ma 23.4. klo 17–18.30.

Perhekerho, perhemuskari kerhon alussa ti 17.4. ja ti 24.4. klo 9.30– 11.30.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p.

09 830 6223, tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10–15.

Taidetta! Kevättä ja kesää kohti.

Tytti Lehdon öljyvärimaalauksia 2.5. saakka.

Kysy neuvoa tietoteknisissä asioissa, mm. tabletin, netin ja kännykän käyttö maanantaisin klo 12 - 13.

Henkilökohtaista opastusta. Myös ajanvarauksella. Kysy kassalta aikoja tai p. 09 830 6302.

Latausvartti to 12.4, to 19.4. ja to 26.4. klo 16.15. Latausvartti on hetki sinulle itsellesi. Nautimme hiljaisuudesta, jota vain muutama sana raamittaa.

Laulupiiri pe 13.4. ja pe 20.4. klo 15.30, Samppa Laakso.

Messu ja kirkkokahvit su 15.4. klo 10, Jaakko Hyttinen, Johanna Jakonen, Samppa Laakso. Mukana Herättäjä-yhdistyksen väkeä.

Siioninvirsiseurat su 15.4. klo 11.45, Jaakko Hyttinen.

Sukkelat sukankutojat ti 17.4. klo 10 - 12. Tule neulomaan diakoniatyön asiakkaille tai myyntiin Kirkon Ulkomaan avun hyväksi. Talo tarjoaa langat, kun kudot näihin tarkoituksiin. Otamme vastaan myös sukkalankalahjoituksia Omalla äänellä -lauluryhmä ti 17.4. klo 17.30.

Iltaehtoollinen ke 18.4. klo 18, Terhi Viljanen, Toomas Takala, Iina Katila.

Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 20.4.

Ilta alkaa yli 60-vuotiaille sinkuille klo 17 ja jatkuu klo 19 yli 40-vuotiille sinkuille. Samalla mahdollisuus ilmoittautua kevätretkelle 18.5.

Holman idylliseen kurssikeskukseen Klaukkalaan. Retkihinta 8 e maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Messu su 22.4. klo 10 Mirka Härkönen, Sanna Heikurinen, Samppa Laakso.

Iltaehtoollinen ke 25.4. klo 18,Terhi Viljanen, Toomas Takala, Samppa Laakso.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Naisten lenkkisauna to 12.4. klo 18.

Lenkkeilyä, saunomista ja keskustelua iltapalan (2 e) ääressä.

Perhepäivä pe 13.4. ja pe 20.4. klo 9.30–14.

Keväinen brunssi la 14.4.2018 klo 10–13. Aikuiset ja yli 12 v. 7 e/yhteisvastuuhinta 10 e, 5–12-vuotiaat 3 e, alle 5-vuotiaat ruokailevat maksutta.

Maksamalla Yhteisvastuuhinnan mahdollistat vähävaraiselle ilmaisen aterian Kirkon ruokailussa tai osallistumisen Ilolan brunssille. Maksu käteisellä. Haluatko mukaan valmistamaan brunssia? Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi: p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi Pyhäkoulu su 15.4. ja su 22.4. klo 11.

Isä-lapsikerho ti 17.4. ja ti 24.4. klo 17.30–19. Leikkiä, askartelua ja musisointia. Tarjolla pieni iltapala maksua vastaan. Lisät. outi.myllyla@evl. fi, p. 050 327 1634.

Yhteysilta Ilolassa ke 18.4. ja ke 25.4. klo 17–19.30. Klo 17.00 rukouspiiri, klo 18.00 kasvuryhmä. Voit osallistua molempiin ryhmiin tai vaan toiseen.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 12.4, to 19.4. ja to 26.4. klo 9.30–11.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 12.4. ja to 26.4. klo 18.

Lapset tervetulleita.

Pyhäkoulu su 15.4. ja su 22.4. klo 11.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, 09 830 6223 Pakkalan aamukahvit ti 17.4. ja ti 24.4. klo 9–11. Tutustu muihin asukkaisiin, tee yhdessä aamupalaa tai vain piipahda kahville. Maksuton, Yhteisen pöydän kanssa. Väkeä

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 12. – 26.4.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

MAIJA SAARI

3× ISTOCK

menovinkki

Virkistystä omaishoitajille Retriittikeskuksen virkistyspäivä tarjoaa saunomista, ulkoilua, rentoutumista ja meditatiivisia hetkiä. Päivä on tarkoitettu vantaalaisille omaistaan kotona hoitaville.

Osallistujan ei tarvitse olla virallinen omaishoitaja. Hintaan (20 e) kuuluvat ateriat, ohjelma ja kuljetus. Ilmoittautumiset tarja.korpela@evl.fi tai p. 050 388 8501.

Omaishoitajien hiljainen virkistyspäivä maanantaina 7.5. klo 9–17.30 Heponiemen retriittikeskuksessa Karjalohjalla.

Taivaallinen lahja vähällä vaivalla

NOIN VAIN paikalle kävelemällä kaste ei kuitenkaan onnistu. Kastettavan lapsen huoltajista ainakin toisen pitää kuulua kirkkoon. Lähtökohtaisesti lapsella tulisi olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia ja Kastepäivään pitää ilmoittautua. Ilmoittautua kannattaa, vaikka kummeja ei vielä olisikaan tiedossa.

– Yritetään yhdessä etsiä perheen kanssa joku läheinen kirkkoon kuuluva aikuinen kummiksi. Nykyään kirkkoherran päätöksellä lapselle riittää yksi kummi, selventää Jarna Wikström.

Mistä tahansa Vantaalta voi ilmoittaa lapsensa kastettavaksi kumpaan tahansa Kastepäivän kirkkoon.

Perheen lapsia voi tuoda kastettaviksi useampia ja juhlaan voi kutsua mukaan sukulaisia ja ystäviä.

– Pyrimme järjestämään paikallisen seurakunnan papin paikalle. Jos esimerkiksi Hämeenkylän kirkossa kastetaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuva lapsi, kastamaan tulee Vantaankosken seurakunnan pappi, Wikström kertoo.

”

Perheen urheilulauantai

Hämeenkylässä lauantaipäivää voi viettää perheen kanssa yhdessä ulkona urheillen ja liikkuen. Urheilulauantai järjestetään yhteistyössä kristillisen urheiluseura Krik Finlandin kanssa. Koko perheen urheilupäivä lauantaina 21.4. klo 9–14 Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3.

NYKYÄÄN LAPSELLE RIITTÄÄ YKSI KUMMI. JARNA WIKSTRÖM

JARNA WIKSTRÖM sanoo, että kasteessa annetaan lahja, jota ei voi saada mistään muualta.

– Kaste on Jumalan perheväkeen ottamista ja kutsu seurakuntaan. Kaste on myös suvun perinteenä tärkeä asia, vaikka usko ei olisi vielä auennutkaan.

Kastettava kutsutaan suhteeseen Jeesuksen kanssa.

Kastetilaisuudessa kastettava on pääroolissa, mutta tilaisuuden tunnelma ja syy välittyy koko perheelle – kaikki on isommissa käsissä.

– Lapsen kastaminen on myös vanhemmille luottamuksen valamista siihen, että he eivät ole kasvatustehtävän edessä yksin, Wikström sanoo.

NINA RIUTTA

Kastepäivä su 6.5. klo 14–16 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, ja Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

Ilmoittautumiset 20.4. mennessä kastepaiva.fi > vantaa tai jarna.wikstrom@evl.fi, p. 050 544 7647 tai johanna.jakonen@evl.fi, p. 050 310 5020.

MIRKKA PIHLAJAMAA

V

antaalla järjestetään toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina Kastepäivä. Silloin Pyhän Laurin kirkkoon ja Hämeenkylän kirkkoon voi viedä lapsensa kasteelle minimaalisella vaivannäöllä.

– Tarjolla on kauniit puitteet, kakkukahvit ja kastemekko, jos tarvitaan. Seurakunnalta saa kaiken, mitä kastetilaisuuteen kuuluu. Tilaisuuden on tarkoitus olla perheelle mahdollisimman helppo, sanoo pastori Jarna Wikström Hämeenkylän seurakunnasta.

Wikström ja pastori Johanna Jakonen Tikkurilan seurakunnasta ovat Kastepäivän puuhanaisia Vantaalla.

– Tänä vuonna on jo kutsuttu kasteelle perheitä, joissa on vuosina 2015–17 syntyneitä kastamattomia lapsia. Seurakunnista on lähetetty koteihin postitse kutsukirje, jossa on ohjeet siitä, miten Kastepäivään voi ilmoittautua, Wikström kertoo.

Kutsua ei välttämättä tarvita, vaan Kastepäivään voi tuoda alle 15-vuotiaat lapsensa kastettaviksi, jos ristiäisiä ei ole aiemmin pidetty.

– Perhe voi keskittyä olemiseen ja perheeseen, eikä tarvitse hössöttää ja kuluttaa voimavaroja tarjoilujen ja muiden käytännön järjestelyjen kanssa, sanoo Wikström.

ISTOCK

Kastepäivänä lapsen voi viedä kastettavaksi ilman huolta käytännön asioista. Juhlassa voi keskittyä tärkeimpään.

Parisuhteen hoitoa uusperheissä

Katosiko kumppani uusperheen arkeen?

Eväitä parisuhteen hoitamiseen tarjoaa Uusperheiden liiton toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Kirsi Heikinheimo, joka tunnetaan myös Paluu alttarille -televisio-ohjelmasta. Lastenhoito 3-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Lastenhoitoon ilmoittautumiset 20.4. mennessä outi.myllyla@ evl.fi. Katosiko kumppani uusperheen arkeen keskiviikkona 25.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 12. – 26.4.

14 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

vauvasta vaariin, aamiaista klo 10.30 asti. Lisät. toomas.takala@evl.fi

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Ristipuron perhekerho ma 16.4. ja ma 23.4. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho, perhemuskari kerhon lopulla ti 17.4. ja ti 24.4. klo 9.30–11.30.

Ilosanomapiiri ke 25.4. klo 17. Lapset voivat leikkiä kerhotilassa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 12.4, to 19.4. ja to 26.4. klo 9.30–11.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat maksutonta apua vanhuksille ja toimintarajoitteisille. Nikkaristit eivät tee ammatti-ihmisen töitä, mutta esim. lampun vaihto, taulun ripustus tai palovaroittimen pariston vaihto hoituu. Soita Lailalle ja kerro missä tarvitset apua. Nikkaristi-välitys p.

044 422 0456 ma ja to klo 11–13.

Silkin aamiaisklubi pe 13.4. ja pe 20.4. klo 10–12 asukastila Silkinportti (Tikkurilantie 44 F, 2. krs, sisäpiha).

Voit tulla valmistamaan aamiaista tai suoraan syömään ja tapaamaan muita asukkaita. Hyödynnämme Yhteisen Pöydän elintarvikkeita.

Maksuton. Lisät. toomas.takala@evl. fi, p. 050 347 4995.

Malminiityn kerho ma 16.4. klo 13.30 kerhohuoneella Malminiityntie 16 B. Bingo ja muita pelejä.

Retki Medialähetyspäiville la 26.5 Vivamon kurssikeskukseen Lohjalle.

Lähtö Tikkurilasta klo 9, paluu klo 18.

Lähetysaiheisia tilaisuuksia, raamatunopetusta, musiikkia ja rukousta.

Hinta 15 e sis. bussikuljetuksen, lounaan ja kahvin. Ilm. 6.5. mennessä p.

050 414 7234, mari.chaulagai@evl.fi.

KASTETTU Pinja Elvi Emilia Hautala, Vili Emil Valtteri Leimi, Lumi Lille-Maria Kallio, Eemu Hemminki Maanpää, Aleksanteri Emil Aaron Väärtinen, Ashton Arun Miikhun Forsström, Clara Sofia Alexandra Airio, Viola Amalia Nikkilä, Mikael Peter Wallenius, Säde Helmi Amalia Rautuma, Evelin Heiyee Kwok, Jenna Sofia Räsänen, Emmi Joanna Suomalainen, Ilona Eliisa Susanna Siitonen, Daniel Joona Mikael Litendahl, Emili Isla Aurora Niinikoski, Konsta Kalevi Hakkarainen, Jasper Eetu Aleksi Helén.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Matti Elmo Saarinen ja Tiina Johanna Henttonen, Tommi Matti Mikael Tähtinen ja Tiina Hannele Kallioniemi, Tommi Kalervo Karhunen ja AnnaMaija Näkki, Jaakko Tapio Riihimäki ja Eeva-Liisa Valpuri Kotamäki.

HAUTAAN SIUNATTU Vera Vaaksio 92 v, Vera Laine 86 v, Erkki Tenho Lappalainen 85 v, Raija Regiina Gensbügel 82 v, Matti Kalevi Lukkarinen 76 v, Mirja Tellervo Pekanpalo 71 v, Pertti Ilmari Mellin 67 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440,

vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726 Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis torstaisin klo 10–11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 13.4. klo 16–19.

Puhallinorkesteri Louhen Yhteisvastuukonsertti la 14.4. klo 16. Joht.

Okko Kivikataja. Mukana myös orkesterin pienryhmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Messu su 15.4. klo 10. Liturgi Niina Pihlajamaa, kanttori Kari Jerkku.

Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11.

Familycafé on Sundays 4–6 pm Café.

For children and families with multicultural background. With us you get a chance to meet other families and strengthen your language skills.

Ystävämessu Friendship Mass su 15.4. klo 16. Papit Mark Saba ja Kaj Andersson. Kielenä suomi, englanti ja muita kieliä.

Toivon tuulet su 15.4. klo 17.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 16.4. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8 takkahuone.

Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Pikkunorsun muskarikirkko ti 17.4. klo 9.30.

Israelpiiri ti 17.4. klo 18–19.30.

Kunnon kulkurien lenkki keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Café.

Lepotila ja iltamessu ke 18.4. klo 18.

Lepotilassa voi rauhoittua hetken.

Messu alkaa klo 18.30. Pappi Pirkko Järvinen.

Naisten raamattupiiri ke 18.4. klo 18.30–20.

Laulupaja ke 18.4. klo 18.30–20 Café (monitoimitila). Mukaan kaikenikäiset ja -tasoiset laulajat. Hyvä Paimen, virsiä ja lauluja.

Kirkkoravintola pe 20.4. klo 11.

Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä.

Messu su 22.4. Pipliaseuran lähetyspyhä. Liturgi Mark Saba, kanttori Sinikka Honkanen. Pipliaseuran työtä esitellään kirkkokahveilla.

Kerran viel’ su 22.4. klo 16. Anja ja Mauno Nieminen laulavat Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, pianistina Marjaana Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Naisten raamattupiiri ma 23.4. klo 10–12 takkahuone.

Hanna-piiri ma 23.4. klo 13–14.30.

Miesten piiri ma 23.4. klo 18.30–20

takkahuone. Panu Kantola: Partio.

Raamattupiiri ke 25.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Raamattu- ja lähetysilta Kansanlähetyksen kanssa ke 25.4. klo 17.30– 19.30. Aija Sairanen: Luotettava ystävä.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Brunssi la 14.4. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e/aikuiset, 3 e/3 vuotta täyttäneet lapset.

Perhekahvila ma ja ti klo 9–12.

Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari ma klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille ti klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 17.4. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 17.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e.

Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin klo 17.15–18.15. Ilm. paikan päällä. Alakoulu- ja eskari-ikäisille.

Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Miesten saunailta ke 18.4. klo 18.30–21.

Pikkunorsun muskarikirkko to 19.4. klo 9.30.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Messu su 22.4. klo 12. Pappi Oili Karinen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Perhemuskari torstaisin klo 15–17.

Kausi 60 e. ”Tavalla tai toisella - pianolla, kitaralla, laulaen” su 15.4. klo 16.

Urpo Pakarisen konsertti. Esiintyjän omien laulujen lisäksi muiden sävellyksiä. Vierailevana muusikkona Seppo Palonen. Vapaa pääsy. Laulujen sanat sisältävä ohjelmalehtinen on ilmainen.

Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.30.

Martinristin lähetyspiiri ti 24.4. klo 18.30.

Lukupiiri ke 18.4. klo 17–18.30. Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 24.4. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi ti ja to klo 11–13.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille pienissä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöissä. Apu maksutonta. Tilaukset ti klo 14–16 ja to klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Lastenkirkko Viherpuiston asukaspuistossa, Vihertie 56 d, ma 16.4. klo 10–10.30.

Perhemuskari ma klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6.

Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille ma klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

KASTETTU Sofia Eveliina Talvio, Vilma Tuulia Tikkanen, Armi Emilia Salminen, Nea Matilda Petäjistö, Leo Oliver Chandi, Hertta Maija Onneli Anttila, Lilia Maria Junttila Costa, Livia Adeline Keto, Selia Tuulikki Paavola, Lilja Maija Ellen Heimonen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Risto Tapio Hatakka ja Laura Maria Korhonen.

HAUTAAN SIUNATTU Olavi Oskari Jumeri 95 v, Onni Olavi Kirjavainen 94 v, Sirkka Kyllikki Vepsä 92 v, Esko Helmeri Väinö Hakala 89 v, Kaarina Helena Kandolin 88 v, Paavo Mikael Tamminen 79 v, Hannu Jouko Matias Halonen 69 v, Sari Johanna Oksanen 43 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning: må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 15.4 kl. 10. Välsignelse av hjälpledare.

Högmässa sö 22.4 kl. 10.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Missionskväll om Utjämningen ons 18.4 kl 18, gäst Mia Westerling. Tema En söndrig själ.

Sångstund för barn to 19.4 kl 9.30.

Mässa i Taizéanda sö 22.4 kl 12.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 26.4 kl 13.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6, 17-18.4 och 24-25.4; kl 13-17.

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 18.4, 25.4; kl 9.30 -12.

BAGARSTUGAN GA Spurten lö 28.4 Start kl 12.

Spring/gå 10, 5 eller 3 km. Du bidrar med 1e/km till insamlingen för Gemensamt Ansvar. Anm. senast 20.4 via församlingens hemsida.

Smoothiecafé kl 12-15.

FOLKHÄLSANHUSET Dickursbykretsen ons 18.4 kl 14.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN Vallmovägen 5 A, 2 vån.

Sällskaps- och brädspelskvällar för ungdomar on, i regel jämna veckor kl 18.

ÖVRIGT Dopdagen sö 6.5 i Helsinge kyrka S:t Lars. Reservera tid i kyrkan och ta kontakt senast 20.4 med Martin Fagerudd eller www.kastepaiva.fi.

DÖPTA Aurora Hannele Koskinen.

DÖDA Bo Ragnar Röman 76 år, Anita Brita Louise Toivonen 69 år, Maj-Lis Linnea Lindström 97 år, Erna Astrid Elvira Kihlman 85 år, Berit Elise Damstedt 87 år, Karin Dagmar Sofia Udd 99 år, Fanny Adéle Westerholm 83 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA P. 09 830 6330, ajanvaraus ma, ke-pe klo 9–11, ti klo 14–17.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi sateenkaaripareille alk. ti 8.5. klo 17.30 Snellussa Helsingissä. Ohj. perheneuvoja Titta Huotari ja HennaMari Kettusaari. Tied. ja ilm. 20.4. mennessä p. 050 347 2917 tai titta. huotari@evl.fi.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen perhekerho pe 13.4. ja pe 27.4. klo 9.30–12.00 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Lapsille pyhäkoulu.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 24.4. Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a A, sis.käynti Vehkapolulta.

NÄKÖVAMMAISILLE Messu su 15.4. klo 10 Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4, Hki. Virret pisteillä ja isotekstisenä. Klo 9.15 kirkon edessä vastaanottamassa oppaat ja työntekijät, jotka huolehtivat myös turvallisesta kotiinpaluusta.

Pakarituvalla yhdessä ke 18.4. ja 2.5. klo 12.30–15.00 Kuriiritie 1, Vantaa. Tutustumista kahvin äärellä.

Kävelymahdollisuus klo 12.30–13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km). Mukana pieniä hiljentymishetkiä. Työntekijät Marja Leena ja Terhi.

Liikenneyhteydet tuvalle: Tikkurilan ja Myyrmäen asemalta bussi nro 571, pysäkki kirkon kohdalla.

Yhteislauluilta ti 17.4. klo 18.30– 20.30 Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki, 3. krs. Illan ohj. ja säest. Ritva-Leena Tuuli Kesäleiri Järvenpään Leiriniemessä Ohkolassa pe–su 15.–17.6. Yht. bussikuljetus. Hinta 40 e. Ilm. 8.5. mennessä Terhi Suonsivu ti ja to klo 9–11, p. 050 381 8758 tai 09 830 6278, terhi. suonsivu@evl.fi.

Vammaistyön yhteinen Vivamon retki su 20.5. Lounas, vapaata oleilua, kahvit ja näytelmä Paratiisin portit. Viittomakielen tulkkaus.

Lähtö Tikkurilasta klo 9.45, Unikkotie 5 A pysäkki ja Myyrmäen kko klo 10.00, Uomatie 1. Paluu klo 16.00 Myyrmäki ja klo 16.30 Tikkurila.

Retken hinta 20 e. Ilm. viim. pe 20.4.

Tiina Gröhn p. 050 553 8486 tai tiina. grohn@evl.fi tai kuulovammaistyötekijä Seija Einola, p. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi tai näkövammaistyötekijä Terhi Suonsivu, p. 050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl.fi.

12.4.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

Lestadiolainen UUSHERÄYS

HOK-Elannon Hautauspalvelun

KIVIPÄIVÄT 9.–20.4.

Kivipäiville osallistuvat seuraavat kiviliikkeet: Kivilähde – Kaavin Kivi Oy, Kiviveistämö Levander Oy, Loimaan Kivi Oy ja Suomen Kivivalmiste Oy. Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Kiviliikkeen edustajat toimipaikoissa: katso päivämäärät hok-elannonhautauspalvelu.fi

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 15.4 klo 13.30 (Ap.t. 19 ja 21) Jeesus, jota Paavali julistaa - Johannes Hyytinen Paavali vangitaan - Raimo Vanninen

www.joutsenkivi.fi Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

HAUTAKIVET Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Matkoja Lähde seurakuntamatkalle ikuiseen kaupunkiin!

Rooma, Vatikaani ja Ostia 24.-30.9.

Oppaana toimii Rooman asiantuntija Emil Anton ja matkanjohtajina Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja.

Matkan hinta on 1080 €/osallistuja sisältäen mm. lennot, majoituksen, lentokenttäkuljetukset, julkisen liikenteen passin ja retken satamakaupunki Ostiaan.

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

Ilmoittaudu ma 30.4. mennessä Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Palveluja tarjotaan

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

pe 13.4. klo 14 Columbuksen Katukpli, Vuot. 45 (Vuosaari), Hki. su 15.4. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Olotila, Unikkot.5a/Vehkap., Vtaa. klo 12 kirkkopyhä Laajasalon kko, Reposalment. 13, Hki; saarna S.Korkalainen; Veisuuveljet; Soppa ja seurat. klo 15 kotiseurat Malmivaara, Kuningattarenk.3A, Loviisa. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop.6, Espoo. klo 18 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. ti 17.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi); Eeva Väyrynen. pe 20.4. klo 18 kotiseurat Joki-Korpela, Juolukanvarsi 3 (Söderkulla), Sipoo. la 21.4. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. klo 18 kevätveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.1, Lohja. su 22.4. klo 10 herättäjäjuhlapyhä Huopalahden kko, Vespert.12, Hki; saarna O.Lehtipuu; mus. K.Airas, Cantabile; h-juhlainfoa. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mukana mm.

O.Lehtipuu, L.Väyrynen-Si; h-juhlainfoa. klo 18 Kirkonkulman nrsotila, Kirkkot.6, J-pää; h-juhlainfoa. klo 18 Nurmijärven kko, Kirstaant.5. ke 25.4. klo 19 Körttikodin seurat. pe 27.4. klo 18 Hyvinkään srk-keskus p. j-sali, Hämeenk.16. su 29.4. klo 18 Tuomasmessu körttiläisittäin, Agricolan kko, Tehtaank.23, Hki; Histan veisaajat; yhtyejoht. A.Kiiski.

Juont. M.Toivanen & L.Tuominen, lit.

S.Toivanen, saarna L.Väyrynen-Si. Avustajailm. www.tuomasmessu.fi/ tuomasmessut/tule-tekemaan-messua/ LIITY JÄSENEKSI 30.4. menn. niin olet äänioikeutettu vuosikokouksessa pe 6.7. Tampereella. www.h-y.fi/ yhdistys/jasenyys/liity.html

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Ratkaisukeskeinen Kristillinen terapiakoulutus (80op)

KOTISIIVOUKSET JA IKKUNANPESUT

www.kristillinenterapia.fi

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

Kristillinen Terapiainstituutti

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

kokoontuu tiistaina 24.4.2018 klo 18.00 Vantaan seurakuntien palvelukeskuksen auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja seurakuntayhtymän palvelukeskuksen ilmoitustauluilla 16.4.2018 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

BREMERIN KIVI

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Rakennusala Hyvä luottokelpoisuus ©Bisnode 2017

• Vesikourujen uusimiset, kattoremontit, tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna • Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

www.katonmaalausvantaa.fi

Tiesitkö että...

Kaikki hautakivialan työt

Siivouspalveluja

Helsingissä 21.-22.9. 2018 Turussa 23.-24.11 2018 (myös ruotsiksi)

Hammashoitoa

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

VANTAAN SEURAKUNTIEN YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO

Lakipalveluja

15

Emil Anton

HERÄNNÄISSEURAT

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

A

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

16 A Kirkko ja kaupunki | 12.4.2018

Onko biologinen lapsi ihmisoikeus?

SUOMESSA OVAT puhuttaneet transseksuaalien pakkosterilisaatiot. Ruotsissa on kuulemma jopa maksettu korvauksia aikaisemmin pakkosteriloiduille transseksuaaleille.

Olen monessa asiassa Setan kanssa samaa mieltä, esimerkiksi tasa-arvoisesta avioliittolaista. Tätä translakia kuitenkin hieman ihmettelen.

Miksi ihmisen, joka on sukupuolenvaihdoksen prosessissa, pitäisi voida saada oma biologinen lapsi? Miten naisellinen raskaus ja äitiys voivat sopia siihen kuvaan, että nainen kokee itsensä mieheksi ja jopa ahdistuu naisen kropastaan?

Eivätkö nämä sukupuolenvaihdoksen prosessissa käytettävät hormonihoidot osaltaan jo estä tai ainakin vähennä naisen raskaaksi tulemisen mahdollisuutta?

En ole tässä asiassa asiantuntija. Sen kuitenkin tiedän, että on olemassa ihmisiä, jotka haluavat vapaaehtoisesti sterilisaation ehkä helpottaakseen elämäänsä raskauden ehkäisyn suhteen.

Sterilisaation saamiseksi pitää täyttää tietyt kriteerit esimerkiksi iän suhteen tai olla jo useamman lapsen äiti.

Mitä puolestaan äitiyslakiin tulee, niin en kyseenalaista, etteivätkö esimerkiksi kaksi naista voisi olla hyviä vanhempia lapselle.

Mielestäni lapsella täytyy kuitenkin aina olla oikeus tietää, ketkä hänen biologiset vanhempansa ovat ja mistä hänen perimänsä tulee. Tämä on tärkeää ihan jo perinnöllisten sairauksien tähden. Ihmistä myös luontaisesti kiinnostavat omat juurensa ja perimänsä.

Päivi Turkki

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

GALI TIBBON / AFP–LEHTIKUVA

Päivi Petrelius

Myyrmäen kirkon banderolli mietityttää

Egyptiläisiä koptikristittyjä pyhiinvaelluksella Jordanjoella, Israelissa pääsiäisenä 2018.

Uuden testamentin mukaan Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen Jordanjoessa. Jeesuksen kastepaikaksi uskottu ranta on suosittu pyhiinvaelluskohde.

Kirkko järjestää tunnekeskeisiä parisuhdekursseja LILLI JALKANEN ehdotti, että kirkko järjestäisi avioliittokoulun avioon aikoville nuorille pareille (K&k 29.3.).

Ajatus avioliittokoulusta on sinänsä hyvä ja mielekäs. Käytännön haaste on, että harva pariskunta alkuhuumassaan kokee tarvitsevansa ulkopuolista tukea tai opetusta parisuhteeseensa – ja pakko ei suomalaiseen yhteiskuntaan oikein sovi.

Vantaalla perheasiain neuvottelukeskuksen toimesta pyritään järjestämään ennaltaehkäisevästi tunnekeskeisiä parisuhdekursseja useamman kerran vuodessa. Kurssien tarkoitus on auttaa pariskuntia löytämään keskenään syvempi tunneyhteys.

Pääasiassahan perheasiain neuvottelukeskus tarjoaa apua elämän kriisikohdissa pariskunnille, joilla on haasteita vuorovaikutuksensa kanssa sekä pariskunnille, jotka miettivät yhdessä jatkamista tai eroamista.

Isoimmat kriisit pariskunnilla näyttävät tulevan eteen silloin, kun perheeseen syntyy ensimmäinen tai toinen lapsi.

Juhani Koskelin johtava perheneuvoja Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus

olen itsekin usein väsynyt: halu auttaa toisia hiipuu oman arjen taakkojen alle.

Voisin paremmin kyetä elämään todeksi edellä olevaa, jos saisin itsekin tukea samalla kun asetun antamaan aikaa ja tukea toisille. Tämä voisi toteutua vaikka uudenlaisessa ryhmätoiminnassa, jossa arkielämän jakaminen pienessä ryhmässä sekä hengellinen matkakumppanuus yhdistyisivät konkreettiseen lähimmäisistä huolehtimiseen.

Tällainen pieni ryhmä voisi kokoontua yhteen vaikka kuukausittain. Ryhmä miettisi aluksi, millainen hengellinen toiminta sopisi ryhmälle ja mikä antaisi voimaa.

Toiseksi ryhmä etsisi itselleen sopivan tavan asettua apua tarvitsevien lähimmäisten tueksi yhdessä, ryhmänä.

Näin tuen antaminen tukisi myös jokaista ryhmään tulevaa. Kaikki antaisivat ja myös saisivat jakamisesta tukea ja voimaa elämäänsä.

JUMALANPILKASTA JOUTUI ennen telkien taakse, mutta nyt julkkistyrkyt voivat vaikka oksentaa Raamattuun, ja se on kulttuuriteko.

Kiivaimpien uskontokuntien maailmankuva ei kestäisi kulttuurimme vapautta, ja pienemmästäkin herjasta seuraisi mellakoita.

On hyvä, että Suomi on vielä vapaa demokratia. Mutta tuskin kukaan haluaa, että kaiken salliva "taideoksennus" rapauttaa moraalin ja vajoamme katukiviä nakkelevaan anarkiaan.

Kirkon banderolli "Jeesus on kuollut – aprillia" -tekstillä vielä menettelee, mutta alemmas ei pidä vajota.

Tuomo Paloheinä

Miksi lehti tulee miehen nimellä?

AVIOPUOLISONI JA MINÄ kuulumme molemmat kirkkoon. Meille tulee Kirkko ja kaupunki -lehti. Paitsi että se on osoitettu puolisolleni, miehelle. Hän ei lehteä edes juuri lue, minä luen.

Tapa antaa käsityksen, että kirkon mielestä mies on edelleen perheen pää ja arvokkaampi kuin nainen. Tasa-arvoa tällainen ei ainakaan osoita.

Helppoa olisi lisätä molempien puolisoiden nimi osoitetietoon. Miksi näin ei ole tehty jo aikaa sitten?

Soili Korhonen

EDELLISEN JOHDOSTA: Kiitos palautteesta! Tämä asia on ärsyttänyt monia. Syynä on se, että lehden osoitekenttään mahtuu vain yksi nimi, vaikka kirkon jäseniä olisi taloudessa useampia.

Aikanaan valittiin helpoksi kriteeriksi ikä, eli päätettiin, että siihen tulee talouden vanhimman kirkon jäsenen nimi. Nuorinkaan se ei voi olla, koska mm. lapsia syntyy lisää, aikuistuneet lapset muuttavat pian pois ja osoiterekisteriin tulisi valtavasti lisää muutoksia.

Ei ehkä ajateltu, että kovin monissa perheissä mies on vanhempi kuin nainen. Tietoisesti ei haluta ylläpitää patriarkaalista mies on perheen pää -ajattelua.

Yhteydenotot: osoitteet@kirkkojakaupunki.fi Toimitus

Kaipaan ryhmää, jossa voisi saada ja antaa tukea OLEN TYÖIKÄINEN kolmen lapsen äiti. Työelämää jatkuu vielä noin 15 –20 vuotta. Viime vuodet ovat kuluneet lasten, arjen välttämättömyyksien ja töistä selviytymisen kanssa, mutta nyt tilaa voisi olla jo muullekin: konkreettisemmalle yhteisöllisyyden, kristillisyyden, arjen jakamisen ja toisista huolehtimisen todeksi elämiselle.

Näiden ajatusten taustalla on se, että tarvitsen itsekin yhteisöä, jossa voin jakaa elämääni ja saada iloa ja voimaa arkeen. Haluaisin olla avuksi toisille siellä missä voin, osaan ja jaksan. Vaikka arkiystävänä vanhukselle, turvapaikanhakijalle tai maahanmuuttajaperheelle.

Samalla tiedän, että arjen keskellä

Rottia ei sovi näännyttää nälkään VIITATEN TÄSSÄ siniketunturkiskintaalla Aili Ritaluodon kirjoitukseen (K&k 29.3.18): En arvostele kuinkaan kenenkään perehtymättömyyttä minkään rodun ajatusmaailmaan. Rotta tosin ei ole rotu, mutta se on todella älykäs eläin.

Kysyn vain lyhyesti: millä oikeudella kukaan voi asettaa jonkin eläimen eriarvoiseen asemaan toisen kustannuksella? Ei voi olla oikeutettua näännyttää mitään eläintä, kuten rottaa, nälkään. Jeesus siunasi kaikki eläimet.

Millainen lie ollut hänen humanitaarinen ajattelutapansa?

Eero Tapio Penttinen

Rotat löytävät ruokaa viemäreistä KIITOS AILI RITALUODOLLE pääsiäisnumeron rottakirjoituksesta. Se oli ihana, nauroin melkein kippurassa.

Taka-Töölössä näki joskus aika isoja rottia, kun roskikset olivat auki ja koko kaupunki oli erilainen. Luulen, että rotat lisääntyvät eniten, kun ruuanjätteitä huuhdotaan vessanpytystä alas.

Arto Ahonen vm. 1943