Kirkko ja kaupunki 2018 06 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

6

29.3.2018 kirkkojakaupunki.fi

A8 Romani teitittelee vanhempia ihmisiä

A9 Via Crucis: Waltteri Torikka Jeesuksena

Pääsiäisen salaisuus Meille ei aina käy niin kuin toivoisimme. Johdatus paljastuu usein jälkikäteen.

B 1

Hyvinvointi tulee jakamisen ja antamisen eikä kahmimisen ja keräämisen kautta. Tällaista sosiaalietiikkaa ja parannussaarnaa maailma tarvitsee. Ihmisen ei pitäisi elää itseä vaan toisia varten.

PROFESSORI JANNE SAARIKIVI ASKEL-LEHDESSÄ 3/2018

Iankaikkisesti

Jos ahnehtii, on aina köyhä.

CLAUDIUS CLAUDIANUS VUONNA 395 JKR.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018 Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?

ENSIMMÄINEN JOHANNEKSEN KIRJE 3:17

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Kaikenlaiset haudat HUHTIKUU ON kuukausista riisuutuvin. Tämä lause on melko varmasti kirjallinen laina, se on painunut mieleeni luultavasti jostakin Ilpo Tiihosen runosta. Päivä päivältä huhtikuu heräilee, riisuu talvenvalkoista yöpaitaansa ja paljastaa sen alta vanhaa ja mennyttä sekä uutta ja tulevaa.

Huhtikuu on kuukausista julmin. Tämä lause on aivan varmasti kirjallinen laina. Näillä sanoilla alkaa T.S. Eliotin runo Autio maa. Huhtikuun julmuus on Eliotin runossa sitä, että se työntää sireenejä kuolleesta maasta ja ”sekoittaa muiston ja pyyteen”.

”

KEVÄT ON MONELLE meistä kovaa aikaa.

Vanhan haihtumisen liittyminen uuden versomiseen voi tuntua yllättävän raskaalta. Keväistä alakuloa saattaa selittää MURHETTA, KÄRSIMYSTÄ myös se tosiasia, että kun taivaan aukiJA KUOLEMAA EI VOI oloaika pitenee, voi valon äkkinäinen SELITTÄÄ POIS. lisääntyminen sekoittaa ihmisen mielialaa säätelevän serotoniinijärjestelmän.

Ja jos itse on maissa, saattaa kaikkialla väreilevä keväänpirteä uuden odotus vain lisätä alakuloa.

KEVÄTAURINKO PALJASTAA talven verhon alta kaikenlaista kuollutta, haisevaa ja maatunutta, josta kuitenkin kasvaa uutta elämää. Pääsiäisen suuri sanoma on siinä, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Että vaikka serotoniinit olisivat ihan sekaisin, armoa riittää alakuloisellekin. Että uuden alun mahdollisuus koskee kaikkia. Sinuakin, jonka peli ihmisten silmissä, omissasikin, näyttää menetetyltä.

PÄÄSIÄISEN SUURI sanoma on, että Kristus nousi kuolleista. Hän voitti kuolemallaan kuoleman ja antoi haudoissa oleville elämän. Kaikenlaisissa haudoissa oleville. Maahan kaivetuissa ja mielen sisään porautuneissa haudoissa oleville. Hyvää pääsiäistä, Kristus on ylösnoussut!

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Ihmisiä kohdellaan kulutustarvikkeina

ESKO JÄMSÄ

TÄNÄ VUONNA pääsiäissunnuntai osuu aprillipäiväksi. Tavallaan pääsiäistä voidaan pitää taivaallisena aprillipilana: Jeesus on kuollut, aprillia!

Siitä ei kuitenkaan ole ollenkaan kyse. Pääsiäisen suuren sanoman voima on juuri siinä, että kuolema on totta eikä kukaan voi sitä välttää.

Jeesuskaan ei maannut kalliohaudassaan valekuolleena vaan hengettömänä raatona.

Pääsiäisen voima on siinä, että murhetta, kärsimystä ja kuolemaa ei voi selittää pois.

Ei edes Jumala.

Pakenisinko minä?

Jos olen rehellinen, pakenisin, sillä minua pelottaisi.

Kieltäisinkö sinut?

Pelkään pahoin, että kieltäisin, sillä en tahtoisi vaikeuksia.

Ole minulle armollinen.

Rakasta rohkeammaksi.

Kastijärjestelmän pohjalla on paarialuokka, joka kutsuu itseään daliteiksi, murskatuiksi. Heitä ei kohdella ihmisinä vaan kulutustarvikkeina, sanoo daliteja auttavan järjestön johtaja Meena Varma. Lue lisää osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi/ uutiset.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 29.3.2018

numero 6

Seuraava lehti ilmestyy 12.4.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Pienet häät pliis!

Moni luulee, että kirkkohäiden pitää olla suureelliset.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

V

uonna 2014 ylitettiin raja. Silloin yli puolet suomalaisista solmi avioliittonsa maistraatissa, ei kirkossa. Sama trendi on jatkunut. Vuonna 2016 kirkkohäiden osuus avioliittoon vihkimisistä oli enää 45,8 prosenttia.

Myös huomattava osa kirkon jäsenistä solmii avioliittonsa siviilissä: vuonna 2016 42,6 prosenttia.

Usein kirkkohäiden esteeksi tulee se, että toinen osapuoli ei kuulu kirkkoon tai ole käynyt rippikoulua. Aina kyse ei kuitenkaan ole siitä.

Monissa tapauksissa syyt liittyvät käytännöllisyyteen – ja tietämättömyyteen, kertoo Juhana Laine.

Laine tutki teologian gradussaan sitä, miksi kirkkoon kuuluvat pariskunnat valitsevat siviilihäät. Hänen kyselyynsä vastasi 50 kirkon jäsentä, jotka avioituivat vuonna 2013 siviilissä.

VIHITTÄVÄT HALUSIVAT nopeat, vaivattomat ja pienet juhlat. "Koska olin viimeisilläni raskaana, siviilivihkiminen oli helpoin vaihtoehto. Päätimme hoitaa virallisen puolen pois alta ennen lapsen syntymää", kertoi yksi vastaaja.

Jotkut kiirehtivät avioon ennen 50-vuotissyntymäpäivää, jotta puoliso olisi oikeutettu leskeneläkkeeseen. Jotkut olivat solmineet ensimmäisen avioliittonsa kirkossa, eivätkä uudet kirkkohäät houkutelleet. Tilastojen mukaan ensimmäinen avioliitto solmitaan todennäköisemmin kirkossa kuin seuraavat.

Varsinaiset uskontoon liittyvät syyt olivat jotakuinkin harvinaisia. 50 vastanneesta seitsemän perusteli päätöstään uskonnolla, uskolla tai sen puutteella.

– Vastaajat sanovat suoraan, etteivät halua jee-

sustelua. Ajatellaan, että Isä meidän -rukous, virret ja muu kirkolliseen vihkikaavaan kuuluva ei sovi vihkimiseen, Laine selittää.

Osa sanoi uskovansa suurempaan voimaan, mut-

”

MAISTRAATISSA EI KYSYTÄ, MITÄ TOIVEITA NAIMISIINMENOON LIITTYY TAI MIKÄ TEIDÄN PARISUHTEESSANNE ON KAUNISTA. – PAPPI TUOMO KAHENVIRTA

ta ei kirkon käsitykseen Jumalasta. Joku totesi ykskantaan, ettei ole uskovainen. Yksi vastaaja halusi varmistaa, että avioliittoa ei siunaa "leipäpappi" vaan uudestisyntynyt kristitty. Sellainen löytyi tutusta helluntaiseurakunnasta.

KYSELYYN VASTANNEISTA kuitenkin vain yksi oli sittemmin eronnut kirkosta. Moni sanoi jäsenyyden olevan tottumus tai tapa. Se on kuitenkin tottumus, josta ollaan valmiita maksamaan rahaa.

Juhana Laine ajattelee, että kirkolla on viestintäongelma. Liian moni luulee, että kirkollinen vihkiminen on yhtä kuin kesähäät lauantaina isolla väellä suuressa kirkossa.

"Halusimme nopean ja helpon tavan vihkimiselle. Ei suunnittelua, ei stressiä, ei vieraita, ei edes todistajia", kommentoi yksi kyselyyn vastanneista.

– Tämä porukka ei ole sitä, joka hakee häämessuilta prinsessahäämeininkiä ja suunnittelee häitään monta vuotta, Laine sanoo.

HYVÄNEN AIKA, ajattelee Hakunilan seurakunnan pappi Tuomo Kahenvirta. Jos Juhana Laineen gradussa ilmi tulleet kokemukset ovat laajemminkin totta, jotain pitää tehdä – ja nopeasti.

– Mistä ihmeestä tällainen väärinkäsitys on syntynyt? Jos ihmiset ajattelevat, että kirkkohäiden pitää olla isot juhlat ja kirkon tiloissa, totta vie meillä on viestintäongelma.

Kahenvirran mielestä kirkolla on vihkipareille paljon tarjottavaa. Pappi voi tulla vihkimään parin kotiin, suosikkiravintolaan tai vaikka Malminkartanon jätemäen huipulle, ilmaiseksi.

Pappi juttelee mielellään vihittävien kanssa siitä, mikä heille on tärkeää. Kahenvirran mielestä se on arvokasta.

– Olen ollut joitain kertoja maistraatissa todistamassa siviilivihkimystä, ja niin, onhan se nopeaa.

Ei siinä kysytä, mitä teille kuuluu, mitä ajatuksia ja toiveita naimisiinmenoon liittyy tai mikä teidän parisuhteessanne on tärkeää ja kaunista.

Juhana Laineen kyselyyn vastanneistakin noin neljännes halusi liitolleen papin siunauksen.

"Sovimme, että avioliiton siunaaminen kirkossa ja varsinainen hääjuhla järjestetään myöhemmin, kun en ole enää raskaana ja olemme saaneet säästetyksi rahaa juhlia varten", kertoi yksi vastaaja. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

ESKO JÄMSÄ

Kasvava pääsiäisruoho symboloi elämän ihmettä, toivoa ja tulevaisuutta.

Nelikymppiset saavat pääsiäisiloa seurakunnilta Vantaan seurakunnat onnittelevat pääsiäisen alla nelikymppisiä seurakuntalaisiaan pussillisella ohraruohonsiemeniä. Kirjeen, jossa siemenpussi on, saa 1 571 vantaalaista.

Pussissa on ruohon kasvatusohjeet ja minuuttimietiskely. Se tarjoaa hengähdystauon sellaisellekin ihmiselle, joka ei arjessaan ehdi pysähtyä.

Kasvava pääsiäisruoho symboloi uuden elämän ihmettä, toivoa ja tulevaisuutta, jotka ovat myös kristillisen pääsiäisen tärkeitä viestejä. Viestintäpäällikkö MeriAnna Hintsalan mukaan seurakunta tulee harvemmin muistaneeksi kiireisessä elämänvaiheessa eläviä työikäisiä ja nyt näin haluttiin tehdä.

Kaupunki vähensi lainojaan 101 miljoonalla Vantaan kaupungin viime vuoden tulos oli 40,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kaupungilla oli mahdollisuus vähentää pitkäaikaisia lainojaan toista vuotta peräkkäin. Tällä kertaa lyhennys oli 101 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen iloitsee positiivisesta tuloksesta. Tulos mahdollistaa sen, että kaupunki pystyy rakentamaan ja ylläpitämään vantaalaisten peruspalveluja kahden miljardin euron vuosibudjetilla. Viime vuonna kaupunki investoi 111,3 miljoonalla eurolla.

Suurimmat kohteet olivat Vaaralanpuiston ja Talvikkitien päiväkodit ja Hämeenkylän koulun väistötilat Sanomalaan. Asuntoja Vantaalle valmistui 3 290 eli kaupunki kasvaa kovaa vauhtia.

Seurakuntavaaleihin haetaan ehdokkaita Marraskuussa 2018 äänestetään seurakuntiin uudet päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. He päättävät siitä, millaisia linjauksia seurakunnassa tehdään seuraavina vuosina ja mihin varoja käytetään. Luottamushenkilöt valitsevat myös jäseniä kirkolliskokoukseen, jossa päätetään kirkon yhteisistä asioista.

Ehdolle voi asettua valitsijayhdistyksen kautta. Valitsijayhdistyksen taustalla voi olla puolue, herätysliike, jokin aate tai alue, joka yhdistää sen jäseniä. Ryhmien taustat halutaan avoimesti esille.

Lisää tietoa vaaleista ja ehdokasasettelusta löydät osoitteesta vantaanseurakunnat.fi/vaalit sekä kirkon yhteisiltä sivuiltaseurakuntavaalit.fi.

Puolueille kirkko on vallankäytön kanava Poliittiset puolueet aktivoituvat marraskuun seurakuntavaaleissa.

M

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA MARI AARNIO

arraskuussa järjestetään seurakuntavaalit, joissa kirkon jäsenet pääsevät äänestämään seurakuntien luottamushenkilöistä.

Viime vaalit pidettiin neljä vuotta sitten. Tuolloin lähes 30 prosenttia luottamushenkilöistä valittiin poliittisten puolueiden listoilta. Suosituimpia olivat keskusta, kokoomus ja SDP. Miksi puolueet ovat kiinnostuneita kirkon asioista?

– Yhteiskunnallisesta vallankäytöstähän tässä on kysymys, sanoo Virpi Siitonen. Siitonen väittelee huhtikuussa siitä, miten poliittiset puolueet aktivoituivat seurakuntavaaleissa 1970-luvulla.

Se oli poliittisen radikalismin kulta-aikaa, ja myös kirkon ja yhteiskunnan suhde oli pöydällä.

Vuonna 1970 seurakuntavaaleissa otettiin käyttöön suhteellinen vaalitapa, ja suuret puolueet perustivat omat listansa.

Etenkin SDP ja SMP olivat näkyvästi esillä jo ensimmäisissä vaaleissa. Seuraavissa vaaleissa esi-

merkiksi SKDL asetti ehdokkaita Pohjois-Suomessa, vaikka laitavasemmiston suhde kirkkoon oli jännitteinen.

– Puolueet halusivat vaikuttaa siihen, mihin kirkon rahoja käytetään. Mutta ei se pelkkää poliittista laskelmointia ollut. Oli myös aitoa kiinnostusta hengellisyyteen, Siitonen sanoo.

” AINA EI OLE

HELPPOA SANOA, OSALLISTUUKO PUOLUE SEURAKUNTAVAALEIHIN.

Joillekuille seurakuntavaalit ovat myös ensimmäinen askelma, jolta ponnistaa kohti kunnallis- ja valtakunnanpolitiikkaa.

AINA EI ole helppoa sanoa, osallistuuko puolue seurakuntavaaleihin. Puolueiden aktiivit voivat

olla ehdolla, mutta eivät välttämättä puolueensa listalla. Vasemmistoliitto ja RKP kertovat Kirkko ja kaupungille, että eivät puolueina osallistu marraskuun vaaleihin, mutta kannustavat kirkkoon kuuluvia jäseniään asettumaan ehdolle.

Kokoomus ja keskusta osallistuvat vaaleihin sekä pääkaupunkiseudulla että valtakunnallisesti.

Kokoomuksen viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä perustelee osallistumista sillä, että puolueen jäsenet ovat kiinnostuneita toimimaan kaikilla yhteiskunnan alueilla.

Keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen sanoo, että keskustan ehdokaslistat eivät välttämättä ole puolueen omalla nimellä.

– Ehdokkaiden arvopohja toki näkyy, mutta seurakuntien työssä puoluepolitiikalla ei ole niin merkittävää osuutta.

Pakarinen korostaa, että kirkko on Suomessa edelleen merkittävä yhteiskunnallinen toimija.

– Yhteisöllisyys ja välittäminen, heikoimmista huolehtiminen, arvokeskustelu, erilaisuuden ymmärtäminen ja suvaitse-

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

09_Kuvateksti

A

NYT ON AIKA VAIKUTTAA I Seurakuntavaalit 2018

Vaikuta seurakuntasi tulevaisuuteen Asetu ehdolle! Äänestä!

Ehdokasasettelu päättyy 17.9.2018 Ennakkoäänestysaika 6.–10.11.2018 Vaalipäivä on 18.11.2018

Näin toimit

Sinä päätät, mitä kirkko päättää

vaisuuden lisääminen ovat asioita, joiden vuoksi luterilainen kirkko kiinnostaa keskustalaisia.

SDP:n järjestöpäällikkö Jenny Suominen kertoo, että puolue haluaa ajaa kirkon hallinnon avoimuutta, kaikkien parien oikeutta kirkolliseen vihkimiseen, huonoosaisista välittämistä ja maahanmuuttotyötä.

– SDP kannustaa omia seurakunta-aktiivejaan osallistumaan vaaleihin. Sosialidemokraattien seurakuntavaalityötä tukee Kristillisten sosialidemokraattien liitto.

VIHREÄT KANNUSTAA kirkkoon kuuluvia jäseniään lähtemään ehdolle ja muuttamaan kirkkoa "avoimempaan, kestävämpään ja yhdenvertaisempaan" suuntaan.

Puoluesihteeri Lasse Miettinen kertoo, että vihreillä on joillain paikkakunnilla omia listoja. Aiemmissa vaaleissa monet vihreät ovat olleet myös esimerkiksi Tulkaa kaikki -liikkeen listalla. Puolueen jäsenjärjestö Armon vihreät kokoaa yhteen vihreitä kirkkoaktiiveja.

– Vihreät haluavat vaikuttaa sellaisen kirkon puolesta, joka on tasa-arvoinen, kaikkien ihmisarvoa tinkimättä puolustava, kaikenlaisesta syrjinnästä vapaa, vahvasti sosiaalista vastuuta kantava, ympäristö- ja ilmastokysymyksissä suuntaa näyttävä ja aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana toimiva, Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan kirkko on viime vuosina käyttänyt "olennaisen tärkeitä ja humaaneja" puheenvuoroja esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta.

Kristillisdemokraatit eivät osallistu seurakuntavaaleihin puolueena, mutta joillain paikkakunnilla

Seurakuntavaalit pidetään 18. marraskuuta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntaneuvostoihin ja yhteisiin kirkkovaltuustoihin.

Seurakuntaneuvosto on seurakunnan ylin päättävä elin, yhteinen kirkkovaltuusto taas kaupungin seurakuntien muodostaman seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen jäsenet ovat äänioikeutettuja kirkolliskokousvaaleissa. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin.

Vaalit ovat suhteelliset: ääniä kerätään ensisijaisesti ehdokkaiden muodostamalle listalle, jonka sisällä yksittäiset ehdokkaat asetetaan järjestykseen henkilökohtaisen äänimääränsä perusteella.

Seurakuntavaaleissa äänioikeus on 16 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä. Ehdokkuusikäraja on 18 vuotta.

saattaa olla kristillisdemokraattien itsenäinen lista.

– Henkilökohtaisesti pidän tätä linjausta hyvänä, koska emme halua sotkea politiikkaa uskontoon.

Tällä tarkoitamme sitä, että emme halua, että poliittiset puolueet vaikuttaisivat linjauksillaan tai ohjelmillaan kirkon teologiaan, sanoo puoluesihteeri Asmo Maaselkä.

Maaselän mukaan kristillisdemokraattien jäsenet haluavat kuitenkin vaikuttaa kotiseurakuntansa päätöksiin yksittäisinä seurakuntalaisina.

Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden edustajat eivät vastanneet Kirkko ja kaupungin tiedusteluihin. ■

5

Vaaleissa asetutaan ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.

Etsi itsellesi sopiva lista jo olemassa olevista tai perusta oma keräämällä vähintään 10 oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä valitsijayhdistykseksi.

vantaanseurakunnat.fi/vaalit

Suomen Kivivalmiste Oy:n uusi myymälä Vantaalla HAUTAKIVIMYYMÄLÄ • MYYNTINÄYTTELY

Kivimyymälämme asiantuntijat palvelevat vuosikymmenten kokemuksella kaikissa HAUTAKIVEN suunnitteluun ja hankintaan sekä vanhojen hautakivien kunnostukseen ja entisöitiin liittyvissä asioissa.

Tervetuloa tutustumaan mallistoomme ja suunnittelupalveluumme.

UOMATIE 4, VANTAA puh: 0500 536 775 • (09) 4540 0230

LISÄÄ VERKOSSA

Verkosta löydät lisää tapahtumia, syventäviä videoita ja näkemyksellisiä puheenvuoroja.

kirkkojakaupunki.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Tuomas Antola pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa, ja hän haaveili jopa jalkapalloammattilaisuudesta. Yksi unelma täyttyi, kun hänet valittiin Korson kirkkoherran pestiin.

Tuomas Antola pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa, ja hän haaveili jopa jalkapalloammattilaisuudesta. Yksi unelma täyttyi, kun hänet valittiin Korson kirkkoherran pestiin.

Pyhää höyryä Vantaalle Korso-paita päälle ja kuva Facebookiin, tuumi Tuomas Antola tultuaan valituksi Korson kirkkoherraksi.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA MARIANNA SIITONEN

K

orsolla on maine, niin hyvässä kuin pahassa.

Siellä tunnetaan aitoa ja vahvaa kotiseutuylpeyttä, toimitaan yhdessä ja puhutaan kuningaskunnasta ja maanpäällisestä paratiisista. Toisaalta monelle tulevat siitä mieleen sosiaaliset ongelmat, levottomuus ja väkivalta.

– Ainakin Korso herättää tunteita.

Se ei ole mitäänsanomaton paikka, sanoo Korson uusi kirkkoherra Tuomas Antola, 35.

Tunteita Korso herätti Antolan kavereissakin, kun hän valintansa jälkeen puki ylleen Korso-paidan ja liitti kuvan Facebookiin.

– Tykkäyksiä tuli enemmän kuin koskaan, eli Korso tunnetaan, myhäilee Antola.

Hän on ollut Korsossa maaliskuun

alusta, joten tutustuminen uuden seurakunnan alueeseen ja ihmisiin on vasta alussa. Jo työhaastatteluun tullessaan hän kuitenkin kierteli alueella ja havaitsi, ettei ole vain yhtä Korsoa. On Korson keskusta, urbaani kylä. On Mikkola kerrostaloineen, ja on monia alueita, kuten Vierumäki, Nikinmäki ja Leppäkorpi, joissa enin osa ihmisistä asuu pientaloissa.

Kirkkoa vastapäätä olevaan Lumo-keskukseen Antola aikoo tutustua mahdollisimman pian. Siellä ovat koulu, kirjasto ja urheiluhalli. Myös hieman kauempana sijaitseva jalkapallohalli kiinnostaa aikanaan jalkapalloammattilaisuudesta haaveillutta Antolaa.

ASEMAN SEUTU näyttää päiväsaikaan rauhalliselta, mutta ilta- ja yöaikaan se muuttuu toisenlaiseksi, jopa pelot-

tavaksi. Siellä Korson ikävämmät puolet tiivistyvät.

– Mietin, voisiko seurakunta yhdessä kaupungin kanssa tehdä asialle jotakin, Antola sanoo.

Keskusta-alueella on baareja ja kuppiloita vieri vieressä. Antolalle ne ovat paikkoja, joissa on hyvä pistäytyä liperit kaulassa ja papin paita päällä tapaamassa seurakuntalaisia. Hän tietää, että Korson seurakunta on järjestänyt baareissa muun muassa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia.

– Menen sinne mielelläni juttelemaan ihmisten kanssa. Minusta on oleellista, ettei ihmisten luo mennä valmiiden vastausten kanssa vaan kuunnellaan heidän elämänkysymyksiään.

SAMALLA TAVALLA Tuomas Antola toimi edellisessä työpaikassaan Myrskylässä. Hänet valittiin vajaan parintuhannen asukkaan yksipappiseen seurakuntaan Suomen nuorimmaksi kirkkoherraksi, 29-vuotiaana. Koska Myrskylä on juoksija Lasse Virenin kotipaikka, uusi kirkkoherra teki itseään tutuksi juoksemalla Lassen höl-

kässä puolimaratonin liperit kaulassa.

– Totta kai lähes 18 000 jäsenen seurakuntaa ja 35 työntekijän työyhteisöä on erilaista johtaa kuin pientä maalaisseurakuntaa, mutta ei minua hirvitä. Myrskylässä oppi tekemään kaikenlaista, kuten käymään kirkon kupolissa mittaamassa tarvittavan lisäeristyksen paksuuden ja tekemään metsäkauppoja. Täällä ei onneksi tarvitse osata kaikkea, vaan voi luottaa ammattitaitoisiin työkavereihin, Antola sanoo.

Myrskylässä Antola sai paljon miehiä mukaan Pyhää höyryä -saunatapahtumaan, jossa oli viisi erilaista saunaa ja pidettiin jumalanpalvelus telttasaunassa.

– Aina, kun heitettiin löylyä, sanottiin aamen. Se oli hartaimpia tapahtumia, joissa olen ollut. Meillä oli myös Förskottia taivaasta -tapahtuma, jossa paistettiin maakuopassa rosvopaistia sadalle hengelle. Marttojen kanssa valmistimme ehtoollisleivät torimessuun.

– Täällä Korsossa on paljon maahanmuuttajia. Löytyisiköhän vaikka afrikkalaistaustaisia muusikoita kir-

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

kon ja Lumon välisellä torilla pidettävään tanssimessuun? Antola miettii.

SEURAKUNTA TEKEE Korsossa yhteistyötä monien yhdistysten kanssa. Antola aikoo jatkaa perinnettä. Hän toivoo saavansa luotua lisää kontakteja muun muassa urheiluseuroihin.

– Olen pelannut jääkiekkoa TPS:n B-junioreissa ja jalkapalloa Turun Interin Ajunioreissa. Haaveilin jopa jalkapalloammattilaisuudesta, mutta aktiiviura katkesi toistuviin polvivammoihin. Pelaan silti vielä sekä jääkiekkoa että jalkapalloa, ja lentopalloakin olen pelannut. Mikä vaan, missä on pallo tai muu peliväline, käy, Antola vinkkaa.

Vaikka urheilu-ura kävi mielessä, pappeus on hänelle varsinainen kutsumus.

Siitä kertoo sekin, että jääkiekkojoukkueessa hänen lempinimensä oli Pastori.

– En pannut sitä nimeä ollenkaan pahakseni. Isäni oli pappi, isoisäni oli pappi ja suvussa on muutenkin paljon pappeja. Äitini mukaan ensimmäinen kokonainen lauseeni oli ”minusta tulee pappi”.

Tässä sitä nyt ollaan, mutta ei se tarkoita sitä, että kaikki olisi aina ollut helppoa ja itsestäänselvää.

ANTOLA KERTOO käyneensä nuoruudessa läpi omat kapinavaiheensa, mutta onko hän koskaan epäillyt Jumalan olemassaoloa?

”

Kun isäni kuoli, siirsin Jumalan jäähypenkille.

– Kun isäni kuoli, minun oli vaikea kestää tunnetta Jumalan poissaolosta. En epäillyt, etteikö Jumalaa olisi, mutta siirsin hänet jäähypenkille. Kun hän palasi sieltä takaisin kaukaloon, tuntui, että kaiken pimeän keskellä löytyi syvempi ymmärrys elämästä.

Piispa Teemu Laajasalo asetti Antolan virkaan messussa, joka oli tupaten täynnä korsolaisia. Laajasalon saarnasta Antolalle jäi mieleen kohta, jossa tämä puhui kahdenlaisesta leivästä. Siitä leivästä, jota Yhteinen pöytä tarjoaa ja joka liittyy kirkon diakoniaan, ja elämän leivästä, joka on Jeesus Kristus. Korson kirkko on Antolan mukaan ”pelastusasema”, jossa on tarjolla näitä molempia.

– Kirkon pitää kuitenkin entistä enemmän miettiä sitä, millaisella kielellä asioista puhutaan, jotta ihmiset ymmärtävät, mistä on kyse. Nyt kirkon kieli saattaa olla etäällä monien arjesta.

Antola toivoo, että hänellä kirkkoherrana olisi aikaa sekä työyhteisölleen että korsolaisille. Hän on huomannut, että Vantaan seurakuntayhtymässä on paljon kokouksia ja että asioita suunnitellaan paljon.

– Kun on suunniteltu ja hyväksytty strategia, pitäisi kuitenkin jo tarttua toimeen, ja antaa aikaa ihmisille. Byrokratiaa ei pidä enää yhtään lisätä, pikemminkin karsia, Antola toteaa. ■

A

7

Vantaa on sähköisten palveluiden edelläkävijä Kirkko avasi avioliiton esteiden tutkinnan netissä. Vantaalla ollaan jo pidemmällä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ISTOCK

KIRKKO ON avannut sähköisen asiointipalvelun, jossa avioliittoon haluavat parit voivat saada vireille siihen tarvittavan esteiden tutkinnan.

Osoitteessa Esteidentutkinta.fi toimivan palvelun käyttö edellyttää vähintään 18 vuoden ikää ja kotikuntaa Suomessa. Lisäksi käyttäjän pitää tunnistautua vahvasti, eli käyttöön vaaditaan joko pankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Vähintään toisen kihlakumppanin pitää olla luterilaisen kirkon jäsen.

– Tiedämme tutkimusten perusteella, että iso osa kirkon jäsenistä haluaa saada kaikki asiointipalvelut verkossa silloin, kun se heille sopii. Me haluamme vastata näihin tarpeisiin, kertoo valtakunnallista hanketta luotsannut rekisteripäällikkö Emilia Launonen Vantaan seurakunnista.

VANTAALLA SÄHKÖISIÄ palveluja on kehitetty hyödyntämällä palvelumuotoilua.

Launonen kertoo, että Tikkurilan seurakunnassa käytössä ollut diakoniatyöntekijän sähköinen ajanvaraus laajenee maaliskuun loppupuolella kaikkiin Vantaan seurakuntiin.

– Lisäksi Korson, Tikkurilan ja Vantaankosken seurakunnat ottavat pilottina käyttöön sähköisen asiointipalvelun, jonka kautta voi varata kasteen tai hautaan siunaamisen. Tämän vuoden aikana on tarkoitus lisätä palveluun vihkiaikojen varaus, Launonen selvittää.

– Nuoret aikuiset asioivat pääosin verkossa. Jos haluamme palvella heitä, meillä pitää olla toimivat verkkopalvelut. Koska niitä

ei ollut valtakunnallisesti, päätimme toimia paikallisesti, sanoo Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen.

ITSE ASIASSA vantaalaisten ajatukset ovat vieläkin pidemmällä.

– Nykyään seurakunnan päivystävä pappi istuu usein työhuoneessaan odottamassa asiakkaita. Olisihan se hienoa, jos myös papin kanssa voisi varata tapaamisajan sähköisesti aivan kuten jo nyt diakoniatyöntekijän kanssa. Tapaamisen voisi sopia vaikka kahvilaan eikä välttämättä virastoon. Voi olla, että kynnys ottaa yhteyttä laskisi, sanoo Launonen.

Siihen suuntaan viittaavat Tikkurilan seurakunnan kokemukset diakoniatyöntekijöiden sähköisestä ajanvarauksesta. Se on ollut käytössä vuoden 2017 alusta, mutta nyt sitä on parannettu.

– Asiakas voi varata diakoniatyöntekijältä ajan samalla tavalla kuin vaikkapa lääkäriltä tai hammaslääkäriltä. Vapaat ajat näkyvät netissä, kertoo Tikkurilan seurakunnan vs. johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti.

Hän arvioi näppituntumalta, että uusi ajanvarausmahdollisuus on kiinnostanut erityisesti nuorempia ihmisiä ja lapsiperheitä, mutta sitä ovat käyttäneet myös monet iäkkäämmät ihmiset.

– Toki ajan voi yhä varata myös avopäivystyksessä tai soittamalla tai lähettämällä sähköpostia. Monille verkkoajanvaraus on kuitenkin kätevä, sillä siinä ajan voi varata heti, kun asia tulee itselle mieleen, Huhanantti sanoo. ■

Iso osa kirkon jäsenistä haluaa saada kaikki asiointipalvelut verkossa silloin, kun se heille sopii.

8 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018 Dimitri Lindgren ja Carmen Valerius toivovat, että vanhempien kunnioittaminen ja yhteisöllisyys säilyvät romanikulttuurissa, vaikka maailma muuttuu.

Romanikulttuurin uusi sukupolvi Monet romaninuoret tähtäävät nykyään korkealle, mutta joutuvat tottumaan siihen, että kaupassa vartija seuraa.

K

aikki romanit omistavat Mersun. Kaikki varasta­ vat. Kukaan ei opiske­ le tai käy koulua. Kaik­ ki ovat aggressiivisia ja huonokäytöksisiä.

Helsinkiläinen Dimitri Lindgren, 21, luettelee stereotypioita, joita hän kuulee käydessään kouluilla puhu­ massa romanikulttuurista. Lindgren on Suomen Romaniyhdistyksen pro­ jektityöntekijä, Romaninuorten neuvoston puheenjohtaja ja romani­ kulttuurin ohjaaja ja opiskelee Hel­ singin yliopistolla romanikieltä.

Ikäisekseen hän tuntee romanien historian hyvin ja osaa selittää, miksi heidän kulttuurinsa on sellaista kuin on. Omaa taustaansa on ehkä pakko­ kin tuntea, jotta voisi olla sinut itsen­ sä kanssa. Pääväestöllä kun on yleen­ sä paljon mielipiteitä mutta vähän tie­ toa siitä, millaisia romanit ovat.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

– Kenttätyö on raskasta, mutta kun näen, että olen saanut jotakin asen­ netta muutettua, sytyn eloon, Lind­ gren sanoo.

DIMITRI LINDGREN ja hänen serkkun­ sa, vantaalainen Carmen Valerius, 22, eivät elä eri maailmassa kuin pää­ väestöön kuuluvat ikätoverinsa, mut­ ta he elävät eri maailmassa kuin ai­ emmat romanisukupolvet. Kiertele­ vä elämäntyyli on vaihtunut pysyviin koteihin ja kaupusteluhommat koulu­ tukseen ja työpaikkoihin. Romanikieli on lähes kadonnut, mutta monet van­ hat tavat elävät.

– Tavat ovat se, mikä erottaa mei­ dät valtaväestöstä. Muuten elämme ihan samanlaista elämää kuin muut­ kin. Yhteisöllisyys on siinä kuitenkin lisänä, Valerius kuvailee.

Tapojen ytimessä on vanhempien ihmisten kunnioittaminen. Se vaikut­

taa kaikkeen: siihen, miten puhutaan ja pukeudutaan, mitä tehdään ja mi­ ten ollaan.

– Esimerkiksi teitittely on tosi tär­ keää. Sitä, ettei teitittele vanhempia ihmisiä, pidetään nolona. Heihin kuu­ luvat vanhemmat, isovanhemmat ja myös pääväestöön kuuluvat vanhem­ mat ihmiset, Lindgren kertoo.

Vaikka vanhempia kunnioitetaan, romanikodeissakin voi räiskyä.

– Voi romanikin olla paha murros­ ikäinen! Välillä tuntuu, että romani­ nuoret ovat oikein tuplapahoja, Lind­ gren sanoo ja nauraa.

Riidanaiheet kuulostavat tutuil­ ta: puhelimen ja tietokoneen käyt­ tö, kotiintuloajat, nukkumaanmeno­ ajat...

– Minäkin olen nuorempana huuta­ nut vanhemmilleni ja paiskonut ovia.

Sen jälkeen on pyydetty anteeksi ja sovittu, Lindgren kertoo.

VANHEMPIEN KUNNIOITTAMINEN ei vaikuta vain siihen, miten puhutaan, vaan myös siihen, mistä puhutaan.

Romaninuori ei huikkaa vanhemmil­ leen menevänsä vessaan tai kerro vaikkapa seurustelusta. Monista hen­ kilökohtaisista ja varsinkin ruumiil­ lisista asioista vaietaan. Oman suku­ polven edustajien, kuten sisarusten tai serkkujen kanssa, voi puhua. Eikö tuo ole hankalaa?

– Ei se minusta ole tuntunut han­ kalalta. Se on vain iskostunut päähän, Carmen Valerius toteaa.

Romanien tapoja ei varsinaisesti opeteta, vaan ne omaksutaan ja nii­ hin tottuu.

– Ja kun sanotaan, ettei voi puhua mistään, niin kyllä kaikista asioista voi puhua, kunhan puhutaan kierto­ ilmauksilla. Vanhemmat usein tajua­ vat, mistä on kyse, Lindgren kertoo.

Silti jotkin asiat voivat tulla yllätyk­

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

SAKARI RÖYSKÖ

9

sairaanhoitajana työskentelevä romaninainen ei todennäköisesti halua, että potilaaksi tuleva vanhempi romani näkee hänet työasussaan, vaan pyytää tällaisessa tapauksessa hetkeksi siirtoa toiselle osastolle.

ROMANIEN KOULUTUS- ja työllistymistaso on ollut pitkään muuta väestöä matalampi. Taustalla on monia syitä: elämäntyyli oli pitkään kiertelevä ja asunnon tai asuntolainan saaminen vaikeaa. Koulumaailmassa ei ole ollut helppoa, eikä ole vieläkään.

Dimitri Lindgrenkin muistaa, miten manneksi haukkuminen alkoi ekaluokalla.

Carmen Valerius ja Dimitri Lindgren kokevat, että jo heidän vanhempiensa sukupolvi alkoi ottaa näissä asioissa harppauksia eteenpäin.

”

ON RIKKAUS OLLA ROMANI. JOS SAISIN VALITA, OLENKO SUOMALAINEN TAI ESPANJALAINEN TAI MITÄ VAAN, NIIN HALUAISIN OLLA ROMANI. DIMITRI LINDGREN

senä. Vaikka niinkin iso asia kuin avioliitto.

– Siinä tapahtuu sellainen juttu, että ”lähdetään maailmalle”. Poika hakee tytön, ja kun tyttö on istunut pojan kyydissä jonkin aikaa, serkut tai sisarukset soittavat, että nyt ne ovat lähteneet. Ja sitten vanhemmat kysyvät, että kuka se poika tai tyttö on, Lindgren selittää.

CARMEN VALERIUS PUKEUTUI mustaan, samettiseen romanihameeseen ja romaninaisen paitaan eli röijyyn 19-vuotiaana.

– Minulle se oli selvää, vaikka vanhempani sanoivat, ettei se kannata.

Nykyään monissa romaniperheissä tosiaan kehotetaan, että ei kannata laittaa hametta.

Valeriuksen mukaan syynä siihen on se, että asu voi vaikuttaa työllistymiseen ja siihen, miten ihmiset ylipäätään kohtelevat.

– Ero oli kyllä huima, kun siirryin kapeammasta hameesta tähän nykyiseen. Esimerkiksi siinä, miten minua kohdeltiin ruokakaupassa. Sen jälkeen ovat vartijat kulkeneet perässäni.

– On tosin niitäkin vartijoita, jotka sanovat, että aluksi haluan pyytää sinulta anteeksi, mutta olen saanut pomoltani käskyn, että joudun seuraamaan teitä, jatkaa Lindgren.

Työelämässä romaniasun voi vaihtaa työvaatteeseen, jos sellaista vaaditaan. Ongelmatilanne voi tulla suhteessa omaan yhteisöön. Esimerkiksi

– Minun vanhempani ovat opiskelleet ja käyneet töissä. He ovat kannustaneet käymään koulut kunnolla ja keskittymään unelmiin. On kannustettu tähtäämään ylemmäs, Lindgren kertoo.

– Uskon, että kun mennään kaksi tai kolme sukupolvea eteenpäin, niin romanit ovat päässeet aika pitkälle.

Elämme muutosvaihetta jo nyt, jatkaa Valerius.

Kärrymustalaisten aikana nainen hoiti kodin ja mies toi kotiin rahan. Nyt ovat sukupuoliroolitkin muuttuneet.

– Tällä hetkellä naisissa on enemmän halua ja potkua lähteä opiskelemaan kuin miehissä, mutta kyllä me miehetkin kiritään, Lindgren sanoo.

DIMITRI LINDGRENIN mielestä parasta romanikulttuurissa ovat käytöstavat, vanhempien kunnioittaminen ja se, että toisista pidetään huolta.

– On rikkaus olla romani. Jos saisin valita, olenko suomalainen tai espanjalainen tai mitä vaan, niin haluaisin olla romani. Kannan kulttuurin, tavat ja kielen harteillani ja haluan jatkaa sitä perintöä, ettei se häviäisi.

Serkukset ajattelevat, että asenteet romaneita kohtaan voivat muuttua, mutta se vaatii myös romaneilta aktiivisuutta. Esimerkiksi työnhaussa on oltava mustaa valkoisella siitä, mitä osaa ja on tehnyt.

– Muutos ei tapahdu niin, että yhteiskunta ja pääväestö unohtavat ennakkoluulot, vaan meidän on aukaistava kulttuuriamme ja tapojamme, jotta meitä ymmärrettäisiin, Lindgren painottaa. ■ Mikä matka! Romanien kulttuuriperintö Suomessa -tilaisuus 5.4. klo 12 alkaen Kansallisarkiston vanhassa tutkijasalissa, Rauhankatu 17, Helsinki.

Romanien kansallispäivää vietetään 8.4.

Waltteri Torikka kasvattaa partaa Pääsiäisvaelluksen päärooliin valmistautuminen on kiinnostava matka, sanoo monen fanittama oopperalaulaja.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

VIA CRUCIS -pääsiäisvaelluksen tämänvuotinen Jeesus, oopperalaulaja Waltteri Torikka, on varautunut ainutkertaiseen ja unohtumattomaan kokemukseen. Hän on valmistautunut Helsingin keskustassa tapahtuvan draaman päärooliin kasvattamalla partaa ja harjoittelemalla intensiivisesti.

– Haluan löytää rooliin omannäköiseni tulkinnan. Jeesuksen kohtalohan on vaikuttava, ja vaelluksessa käydään läpi kristinuskon tärkeimpiä hetkiä Jeesuksen antaessa henkensä kaikkien puolesta.

Ville Saukkosen ohjaamassa ja Vepe Hännisen käsikirjoittamassa pääsiäisvaelluksessa on Torikan lisäksi tänä vuonna mukana monta muutakin laulajaa. Teos sisältää aikaisempaa enemmän laulua, jopa Jeesus laulaa hieman. Aiempien vuosien tapaan teos painottuu kuitenkin dialogiin ja Raamatun tapahtumiin.

Torikka uskoo, että vanha tarina modernisoituna puhuttelee tämän päivän ihmistä.

– Jeesuksen opetukset ja kuolemattomat viisaudet muistetaan. Hänen ajaton sanomansa lähimmäisenrakkaudesta koskettaa varmasti niitäkin, jotka eivät ole niin kiinnostuneita hengellisistä asioista.

JEESUKSEN ROOLIIN Waltteri Torikka on saanut harjoitusta jo aiemminkin. Hän roikkui ristillä vuonna 2011, kun hän esitti Jeesusta Bachin Johannes-passios-

sa Tromsössä Pohjois-Norjassa.

Kirkkomusiikin teokset tulivat Torikalle tutuiksi myös hänen opiskellessaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla. Vähitellen laulaminen alkoi kuitenkin vetää enemmän puoleensa, joten hän siirtyi Akatemiassa oopperamusiikin pariin.

– Nuorena urkuopinnot kiinnostivat minua, koska suvussa on kanttoreita. Nyt nekin auttavat omalla tavallaan Jeesuksen roolin rakentamisessa.

KÄÄNTEENTEKEVÄ WALTTERI Torikalle oli vuosi 2015. Silloin hän voitti MTV3:n Tähdet, tähdet -ohjelman finaalin. Sen jälkeen hän on levyttänyt muun muassa Tapio Rautavaaran ikivihreitä lauluja ja ollut kysytty esiintyjä eri puolilla Suomea.

– Hyvä musiikki on aina hyvää musiikkia. On hienoa, että saan tehdä sitä laajasti. Ehkä olen jopa innostanut joitakin kuuntelemaan klassista musiikkia.

Huhtikuussa baritoni nähdään Kansallisoopperan lavalla, Mozartin Cosi fan tutten Guglielmon roolissa. Kesällä häntä voi kuulla toistamiseen Ilmajoen Musiikkijuhlien Mannerheimoopperan ja Hämeenkyrön Myllykolun kesäteatterin Sillanpääoopperan nimirooleissa. ■ Via Crucis -pääsiäisvaellus la 31.3. klo 21 reitillä Kaisaniemen puisto, Suomen Pankki ja Tuomiokirkko. Vantaan seurakunnat ovat rahoittaneet esitystä.

10 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018 ISTOCK

Piispan pääsiäistervehdys

Pääsiäinen ja Batman-virsi

O

letko kuullut Batmanvirrestä? En ollut minäkään vielä viikko sitten. Minulle virsi 88 oli ihan vain Lensi maahan enkeli – rakas lastenvirsi, joka julkaistiin 1960-luvulla osana Pyhäkoululauluja.

Mutta aina oppii uutta. Virsikirjan taustatiedoissa kerrotaan, että sanoituksen alkuperäisessä versiossa laulettiin: ”Lensi maahan enkeli, nopeampi tuulta.” Tämän vuoksi laulu kuulemma tunnettiin lasten keskuudessa Batman-virtenä.

Tuulta nopeampi enkeli vie kieltämättä ajatukset supersankareihin ja hulmuaviin viittoihin. Virren nykyisessä versiossa aloitus on muutettu: ”Lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta.” Suoraviivainen vauhdikkuus on siis karsittu koukeroisemman virsikielen tieltä. Onneksi virren sanoitus on silti virkistävän ytimekäs.

Tämän pääsiäisen alla olen erityisesti miettinyt virren toisen säkeistön hätkähdyttävää yhdistelmää. Ensin siinä lauletaan, että kivelle istahtanut enkeli ”puhui iloisesti”. Mutta heti seuraavalla rivillä lauletaan sanat ”nousi haudastaan”.

Samalla tavalla kuin puhe ”joutuisuudesta” voi piilottaa enkelin nopeuden, voi lennokas melodia kätkeä sisällön hurjuuden, haudasta nousemisen.

Epäsopivien sanaparien ”puhui iloisesti” ja ”nousi haudastaan” välissä on vain yksi sana. Kuitenkin juuri se yksi sana on ratkaiseva: Jeesus.

Jeesus nousi haudastaan. Jeesuksen haudasta nouseminen ei ole uhkaava tai pelottava asia. Jeesus on kuoleman voittaja, pelastaja. Siitä on syytäkin puhua iloisesti.

Kirkossa on käytössä erityinen rukoushetki, joka pidetään läheisen kuoltua. Rukoushetken lopuksi pappi tekee ristinmerkin vainajan otsaan ja lausuu: ”Pyhät enkelit johtakoot sinut ikuiseen elämään.” Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen vuoksi pyhät enkelit eivät johda ihmistä ikuiseen elämään ainoastaan nopeammin kuin Batman, yön ritari. He tekevät sen puhuen iloisesti.

Iloista pääsiäistä!

TEEMU LAAJASALO Helsingin hiippa­ kunnan piispa Teemu Laajasalo saarnaa pääsiäisyön messussa la 31.3. klo 23 Helsingin tuomiokirkossa.

30vuotta yhtä soit oa

Tuomasmessu

Suuri Tuomaskonsertti

1.4. Ylösnousemuksen Tuomasmessu

pe 6.4. klo 19 Agricolan kirkossa

Emerituspiispa Eero Huovinen saarnaa, liturgina Hans Tuominen Musiikissa Inna Vintturi ja ylösnousemusorkesteri, Tuomaskuoro Hilkka Kangasniemen johdolla

8.4. Tuomasmessu 30 vuotta!

Tuomasmessun Juhlaseminaari 8.4.2018 klo 14 Agricolan kryptassa. Mukana Atte Korhola, Olli Valtonen, Andreas Ebert, Stephen Venn, Pekka Y. Hiltunen ja monia muita Seminaari on kaikille avoin Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

KUVA CATA PORTIN

tuomasmessu.fi

29.3. Kiirastorstain ehtoollismessu klo 18 Liturgina Olli Valtonen. Musiikissa Inna ja Juha Vintturi, Iida-Vilhelmiina Sinivalo, sello sekä kiirastorstain kuoro

KUVA SAKARI MAJANTIE

Juhlamessussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo, liturgia Pirjo Kantala, Olli Valtonen ja Andreas Ebert Musiikissa Antti Vuori ja juhlaorkesteri, Tuomaskuoro Juha Vintturin johdolla

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

KUVA JUUSO WESTERLUND

Huikeita esityksiä Iloisia yhteislauluja, Lämpimiä muistoja vuosien varrelta!

 Johanna Rusanen-Kartano  Grex Musicus -kuoro  Maria Ylipää  Tuomaskuoro  Petri Laaksonen  Juhlaorkesteri Inna Vintturin johdolla  Eero Huovinen  Olli Valtonen  Anna-Mari Kaskinen

Juontajina Anna-Liisa Tilus ja Atte Korhola

Liput 25 euroa. Lipun voit hankkia Tuomasmessun nettisivujen kautta tuomasmessu.fi/muu-toiminta/tuomasmessu-30-vuotta/ tai ostamalla Tuomasmessun yhteydessä eteisestä pankki- tai luottokortilla.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA JA ESKO JÄMSÄ

Suuremman varaan

A

Kun Jumala puuttuu tapahtumien kulkuun, hän tekee sen sielun sisällä.

lussa heitä oli muutamia. Jotkut pelästyivät, toiset eivät kerta kaikkiaan uskoneet.

Jotkut olivat niin surunsa syövereissä, etteivät tunnistaneet häntä. Lopulta he kaikki kuitenkin vakuuttuivat siitä, että heidän ristillä teloitettu ja haudattu opettajansa ei ollutkaan kuollut vaan heidän luonaan.

Mitä heille tapahtui? Voiko sitä jotenkin selittää?

– Objektiivista todellisuutta on se, että Jeesuksen seuraajat ja jotkut hänen vastustajansakin kokivat kohdanneensa ylösnousseen. Näiden ihmisten kokemukset tuonpuoleisen läsnäolosta olivat heille todellisia, ja kokemuksistaan he tekivät sen johtopäätöksen, että Jeesus on näyttäytynyt heille, sanoo pappi ja teologian tohtori Kari Kuula.

Aivan tyhjästä he eivät tällaista tulkintaa keksineet. Näin Kuula kerii sitä auki: Jeesus oli julistanut tulevaa Jumalan valtakuntaa, mihin sisältyi ajatus suuresta historian käänteestä. Tällaiseen käänteeseen taas kuului juutalaisuudessa myös se, että vainajat – ainakin hurskaat sellaiset – herätetään kuolleista ja he palaavat takaisin maan päälle elämään.

Toisaalta juutalaisessa ja kreikkalaisessa kulttuurissa ajateltiin, että vainajat voivat näyttäytyä eläville, joskus unessa tai näyssä, joskus konkreettisestikin. Kuulan mukaan on mahdollista, että Jeesuksen ilmestymisissä ajateltiin aluksi olevan kyse tällaisista näyistä.

– Sitten huomattiin, että eihän tämä ole kuka tahansa vainaja vaan karismaattinen Jumalan valtakunnan julistaja. Tavanomainen tulkinta ei enää riittänyt – varsinkaan, kun seuraajille syntyi pian sellainen kokemus, että Jeesus ei pelkästään näyttäytynyt vaan oli jollakin salatulla tavalla läsnä heidän keskuudessaan.

KARI KUULA MUISTUTTAA, että Jeesuksen ajan maailmankuva oli hyvin erilainen kuin meidän. Me elämme tämänpuoleisessa, rationaalisessa ja vähän tylyssäkin maailmassa, jossa enkelit ja henget eivät

juuri puutu ihmisten elämään. Silti usko Jumalaan on yleisempää kuin luullaan. Monella on aavistus, että on olemassa jotakin muutakin, jotakin enemmän kuin se, minkä havaitsemme.

Pari tuhatta vuotta sitten jumalien, enkelien ja henkien läsnäolo oli yhteistä todellisuutta. Ei sitä epäilty. Mutta eivät jumalat silloinkaan kovin usein herättäneet kuolleita, parantaneet sairaita tai tehneet muita ihmeitä. Siksi ylösnousemuskokemus oli mullistava ja ällistyttävä.

– Se tuonpuoleisuus, joka oli otettu arkisena ja kulttuuriin kuuluvana mutta etäisenä juttuna, koskettikin näiden ihmisten elämää oikeasti. Kyllä se on ollut Jeesuksen opetuslapsille jonkinasteinen maailmankuvan muutos ja kirkastuminen. Se, mikä oli ensin hämärää ja haaleaa, tulikin todella todeksi.

EVANKELIUMIEN KERTOMUKSISSA Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta asiat tapahtuvat valtavan nopeasti. Yllätykset ja äkkikäänteet seuraavat toisiaan. Suuresta hädästä noustaan muutamassa päivässä valoon ja iloon.

– Todellisuudessa tuollaisen menetyksen jälkeen ihminen putoaa niin suureen ja synkkään kauhuun, ettei hän aluksi pysty

edes suremaan. Hän on sokissa ja taaplaa vain pykälä kerrallaan eteenpäin. Vasta jonkin ajan kuluttua hän voi ruveta suremaan menetystään, muistuttaa pappi, psykologi ja psykoterapeutti Sari SundvallPiha.

– Sitten vähitellen kaikesta hyvästä yhdessä koetusta tulee muisto, joka antaa voimaa ja voi monella tavalla kantaa.

Lyhyessä ajassa opetuslapset olivat kokeneet Jeesuksen kanssa paljon. Jeesus oli mullistanut heidän elämänsä. He olivat jättäneet entisen ja lähteneet Jeesuksen ja hänen julistuksensa innoittamina aivan uudenlaiseen elämään.

– Ja siihen he sitten Jeesuksen kuoltua jäivät. Se, mitä he olivat Jeesuksen opetuksista sisäistäneet, jäi heille. Se eli heissä, kantoi heitä ja muodosti heissä niin suuren

2B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

tarinan, että mekin vielä olemme sen äärellä, sanoo Sundvall-Piha.

Jeesuksen puheissa ja teoissa oli jotakin erityistä. Sundvall-Piha miettii, että jokin siinä on tuntunut niin lohdulliselta ja turvalliselta, että sen varaan on uskaltanut jättää itsensä ja oman tarinansa. Että sitä tietä on vain halunnut lähteä seuraamaan.

– Jeesuksen opetukset olivat uusia ja ihmeellisiä, mutta ne olivat myös uskottavia. Tai ainakin niin hienoja, että oppilaat halusivat uskoa ne ja lähteä niiden varaan.

JEESUS KULKI opetuslastensa kanssa hetken aikaa, näki heidät ja jakoi elämän rajallisuuden ja kivun heidän kanssaan. Samaa me ihmiset tarvitsemme edelleen. Jotkut hakevat tukea psykoterapiasta, useammat varmaan läheisiltään, jotkut myös uskonnosta.

Sundvall-Piha puhuu matkasta, jonka kuluessa oppii hyväksymään itseään, ympäristöään ja menneisyyttään. Tulee sinuiksi sen kanssa, mitä on elämässä saanut ja mitä ei. Siihen sisältyy myös surua ja unelmista luopumista.

Jos hyvin käy, suhteellisuudentaju kasvaa: ei enää odota liikaa itseltään tai muiltakaan.

– Hyväksyy sen, että kaikki ei ole minun käsissäni eikä myöskään minua varten.

Kristinusko opettaa, että ihminen ei ole kaikkivoipa, vaan on olemassa ihmistä suurempi voima.

Meille ei aina käy niin kuin toivoisimme. Ja meidän pitää yrittää tehdä hyvää toisillemme. Saman voi oivaltaa myös hyvässä psykoterapiassa.

Hengellisessä kasvussa on Sundvall-Pihan mukaan oikeastaan kysymys pienenemisestä: oma voima vähenee. Ja kun se vähenee, ihminen uskaltaa rakentaa elämäänsä sen voiman varaan, joka hänelle on luvattu. Hän alkaa kukoistaa ja kasvaa kohti Jumalaa ja toisia ihmisiä.

”

Seuraajille syntyi pian sellainen kokemus, että Jeesus oli jollakin salatulla tavalla läsnä heidän keskuudessaan.

KARI KUULA

JEESUKSEN KUOLEMAN jälkeen kaksi hänen opetuslapsistaan teki kävellen matkaa Jerusalemista kohti Emmauksen kylää ja jutteli keskenään. Heidän seuraansa liittyi muukalainen, joka halusi tietää, mistä oppilaat puhuivat. Nämä kertoivat viime päivien tapahtumista: ristiinnaulitsemisesta ja siitä, että Jeesuksen ruumis oli kadonnut haudasta.

Muukalainen piti heitä ymmärtämättöminä, ja sanoikin sen. Sitten hän selitti heille, että juuri niin oli pitänytkin tapahtua.

Kun he saapuivat Emmaukseen, oppilaat pyysivät muukalaista illalliselle kanssaan. Illallispöydässä, vieraan murtaessa leipää, oppilaat yhtäkkiä tunnistivat hänet Jeesukseksi. Ja sitten Jeesus olikin jo poissa. ”Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?” oppilaat sanoivat toisilleen.

Olisihan heidän pitänyt tajuta.

Ei ole sattumaa, että oppilaiden kerrotaan kohdanneen Jeesuksen tiellä. Tiellä Jeesus ilmestyi Paavalillekin. Jeesushan on tie, niin hän itse sanoi. Tie on niin toimiva vertauskuva kasvulle, muutokselle ja suunnan löytämiselle, että yksi kristittyjen varhaisista nimistä oli ”sen tien kulkijat”.

Kari Kuula sanoo, että ilmestymis- ja tiekertomuksissa ikään kuin tiivistetään pidemmällä matkalla tapahtunut prosessi yhteen ahaa-elämykseen.

– Useimmitenhan meidän elämässämme käy niin, että kasvu, uudet löydöt ja oivallukset

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

tapahtuvat asteittain, prosessinomaisesti. Tie kuvaa sitä hyvin. Se on sellaista matkantekoa, jolla on joku suunta. Yleensä kun hoksaat kasvaneesi jossakin asiassa ja tutkit prosessia jälkeenpäin, huomaat, että olet selvästi kulkenut tiettyä, kuin karttaan piirrettyä reittiä pitkin. Mutta silloin, kun vielä kipuilit matkalla, et tajunnut ollenkaan, että kuljet valmista polkua, Kuula sanoo.

– Johdatus toimii jälkikäteen. Etukäteen harvoin näkee, minne tie johtaa.

NYKYISIN HEITÄ, Jeesuksen ylösnousemuksesta vakuuttuneita, on 2,3 miljardia, lähes kolmannes maailman väestöstä. Mitä heille on tapahtunut? Millaisia ilmestyksiä he ovat saaneet, millaisia reittejä kulkeneet?

”

Ihminen ei ole kaikkivoipa, vaan on olemassa ihmistä suurempi voima. Meille ei aina käy niin kuin toivoisimme.

SARI SUNDVALL-PIHA

Pääsiäismuna symboloi uutta elämää Pääsiäismuna kätkee sisäänsä koko maail­ mankaikkeuden. Universumi sai nimittäin alkunsa yllätysmunasta, ainakin jos japani­ laisilta, kiinalaisilta, Polynesian alkuperäis­ kansoilta tai muinaisilta foinikialaisilta ky­ sytään.

Myös Kalevalassa maailmankaikkeus syntyy sotkalinnun munista: maailma muo­ dostuu munankuoren palasista, keltuaisesta tulee aurinko, valkuaisesta tulee kuu ja mu­ nankuorien pilkuista taivaan tähdet.

Uuden elämän ja hedelmällisyyden sym­ bolina munassa on myös aimo annos eroot­ tista elämänvoimaa. Vanhan legendan mu­ kaan rakkauden jumala Eros syntyi musta­ siipisen yön ja kuuman tuulen yhtymises­ tä. Tuuli hedelmöitti yön, joka muni munan, josta kuoriutui Eros.

Koska muna kätkee sisäänsä uuden elämän yllätyksen, siitä tuli varhaisessa kristinus­ kossa tärkeä vertauskuva.

Varsinkin itäisessä perinteessä kristi­ tyt ovat antaneet pääsiäisenä toisilleen ka­ nanmunia lahjaksi muistuttamaan siitä, että

Kristus ei jäänyt haudan kuoreen vaan mur­ tautui sieltä elävänä ulos.

Munasta kuoriutuva pääsiäistipu viittaa kuoleman voittaneeseen Jeesukseen. Sama symboliikka näkyy rairuohossa: siemen pei­ tellään maan poveen kuin kuollut ruumis, mutta aikansa uinuttuaan se nousee mullas­ ta täynnä uutta elämää.

Karkkihyllyjen yllätysmunat käyvät luulta­ vasti kaupaksi vielä silloin, kun viimeinenkin niiden symboliikasta jotakin tietävä ihmi­ nen makaa haudassa. Vahvat symbolit säily­ vät kulttuurissa, vaikka tieto niiden sisällös­ tä ohenisi.

Myös tulevien sukupolvien pikkulapset kylvävät rairuohoa kevään korvalla, vaik­ ka mullasta versovan vihreyden kristillinen symboliikka jatkaisi hämärtymistään.

Ihmiskunnan vanhat myytit ovat vahvoja.

Ne elävät aina jossakin muodossa, sillä elä­ män ja kuoleman kiertokulku ei katoa kos­ kaan. Eikä ihmisen ihmettely elämän ja kuo­ leman salaisuuden äärellä.

JAAKKO HEINIMÄKI

B

3

4B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

– Meidän kulttuurissamme jumalat eivät kauhean usein nykäise näkyvällä tavalla suuntaan tai toiseen. Jumala on läsnä poissaolevana. Usko ei liity objektiivisiin tapahtumiin, vaan on meidän tavassamme nähdä asioita. Siihen kuuluu aina epävarmuus, epäily ja kyseenalaistaminenkin, Kari Kuula kuvailee.

Hän puhuukin jumalavapaasta maailmasta.

Jos Jumala nykyisin puuttuu tapahtumien kulkuun, hän tekee sen sielun sisällä: havahtumisessa, valaistumisessa, oivaltamisessa, ilossa. Sydän hehkuu innosta niin kuin Emmauksen tietä kulkeneilla opetuslapsilla.

”

Johdatus toimii jälkikäteen.

Etukäteen harvoin näkee, minne tie johtaa.

KARI KUULA

Kuulaa on vaivannut se, mitä tapahtuu, kun ihminen niin sanotusti tulee uskoon. Kun tie tekee äkkikäännöksen. Kuulan mukaan se, mikä näyttää äkilliseltä ja totaaliselta suunnanmuutokselta, on sitä harvoin.

– Kun uskoontulleita on tutkittu, on selvinnyt, että he ovat jo liikkuneet hengellisessä kulttuurissa ja käyneet hengellisissä tilaisuuksissa. Siellä he ovat oppineet sellaisen hengellisen heräämisen mallin, jossa oma elämä mielletään kaksijakoisesti. On aika ennen ja nyt tai pimeä vaihe ja valoisa vaihe. Puheeseen liittyy myös erottelun tekeminen ulko- ja sisäpuolisten välille. Epäilenkin, että uskoontulija elää läpi yhteisössä oppimaansa roolia. Toki siinä taustalla on varmasti aito halu muutokseen, Kuula kertoo.

Hänen mielestään uskoontuloretoriikka yksinkertaistaa asioita. Tavallaan se myös helpottaa hengellisen etsijän matkaa piirtäessään selkeän kuvan rajasta, joka on ylitettävä, ja tarjotessaan mallin, jonka avulla tilanteen voi ratkaista.

– Kuitenkin uskonasiat ovat aina vähän hämäriä asioita. Esimerkiksi meillä luterilaisessa kirkossa ajatellaan, että uskoon kuuluu iso harmaa alue. Se voi tuntua harmittavalta. Mistä silloin tietää, missä on epäuskon ja hapuilevan oikean uskon raja?

EHKÄ KRISTINUSKON salaisuus onkin se, että se ei ole vain tie, vaan kokonainen maisema. Sari Sundvall-Pihan mielestä kristinusko on tarjonnut toimivan kehyksen ihmisen puutteellisuuden, kivun ja hädän ymmärtämiselle. Se ei ole tyrkyttänyt epäuskottavaa kiiltokuvaa, vaan on tuonut monelle aitoa lohdutusta ja toivoa.

– Kristinuskon ytimessä on se, että se luo ihmiselle mahdollisuuden uskomiseen, toivomiseen ja rakastamiseen hänen omassa arjessaan. Ja kun nyt puhutaan ylösnousemuskertomuksesta, niin kuoleman äärellä me toivomme, että jollakin tavalla elämä jatkuu. Meidän itsemmekin on sitten joskus helpompi lopullisesti luopua kaikesta, kun kristinuskon tarina kantaa meitä. ■ Kauniaisten seurakunnan pappi Kari Kuula on Kirkko ja kaupungin uusi verkkokolumnisti. Lue hänen kolumninsa ja haastattelunsa kirkkojakaupunki.fi:stä.

LISÄÄ VERKOSSA

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Tuntuu mukavalta!

TO U KO

LAURA

Koot: 39-48 Värit: ruskea, musta, sininen 155€

Sievi Shop

Koot: 35-43 Värit: vanharoosa, vihreä, musta 129€

LY D I A Koot: 35-43 Värit: musta, kukkakuvio 99€ nahkalaukut

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Sain pitää ystäväni.

Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee.

Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua. Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus.

Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi/testamenttilahjoitus

Olen menettänyt nuorena äitini syövälle.

Hannilla oli ihan toisenlaiset mahdollisuudet parantua sairaudesta.

– Syövän sairastaneen Hannin Irmeli-ystävä.

B

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Usko ja toivo koetuksella Viisi vuotta sitten Jani Kokki sairastui kuolemanvakavasti ja laihtui kolmekymmentä kiloa. Se oli kova paikka elinvoimaiselle nuorelle miehelle, jolle ulkonäkö on työväline.

S

yöpä on nyt selätetty, mut­ ta muutama vuosi sitten Jani Kokki oli hyvin sai­ ras. Pitkään rajuina jatku­ neet vatsaoireet antoivat olettaa, että jotakin vaka­ vampaa on meneillään. Siitä huoli­ matta Jani yritti jatkaa normaalia ar­ kea, treenata ja esiintyä showtanssi­ ryhmä Scandinavian Hunksin kanssa sekä jatkaa personal trainerin työtä.

Syövästä Jani sai tietää vuonna 2013, keskellä kauneinta kesää.

– Ruoka ja juoma eivät enää pysy­ neet sisällä. Tiesin kaikki kaupungin vessat, koska jouduin ravaamaan niis­ sä useita kertoja päivässä.

– En kuitenkaan ollut valmistautu­ nut tällaiseen uutiseen.

Ensimmäiset viikot diagnoosin jäl­ keen menivät järkytyksessä.

– Sitten vain päätin, ettei elämä pääty tähän, ja ryhdistäydyin. Ajatuk­

TEKSTI OUTI IKONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

seni oli, että teen parhaani siinä, mis­ sä pystyn. Pikkuhiljaa aloin tottua ti­ lanteeseen ja jotenkin turtuakin, Jani kuvailee.

HOITOSUUNNITELMAAN KUULUI muun muassa kaksitoistatuntinen leikkaus, jossa poistettaisiin mon­ ta sisäelintä. Lisäksi Janille tehtäisiin avanteet.

– Olin tehnyt työtä ulkonäölläni vii­ sitoista vuotta. Kun kuulin, millaisen ruljanssin joutuisin käymään läpi ja että joutuisin elämään loppuelämäni vaippapussi mahalla, aloin tajuta, että siihen loppuisivat ne hommat. Tietys­ ti halusin selvittää, olisiko joku muu vaihtoehto.

Löytyi vaihtoehtohoitoja, jotka hel­ pottivat oloa hetkellisesti. Mutta kun oireet palasivat, lopulta jopa pahem­ pina, oli pakko todeta, että se tie oli kuljettu loppuun.

Kun vaihtoehtohoidot oli kokeil­ tu, eikä niistä ollut apua, alettiin to­ teuttaa alkuperäistä hoitosuunnitel­ maa.

Jani ei enää pystynyt jatkamaan työtään, joka oli siihen saakka autta­ nut häntä kanavoimaan ajatuksia pois sairaudesta.

– Olin kotonani kuin vanki putkas­ sa. Kun en päässyt lähtemään minne­ kään, oli kuolema mielessä liki joka sekunti. Mietin, että tähänkö elämäni päättyisi, 33­vuotiaana.

– Monta vuotta kävin ajatuksissani läpi kuolemaa, ja jossain välissä jopa toivoin sitä.

HÄNEN LÄHEISENSÄ, eritoten rakas isä, eivät voineet olla murehtimatta tilannetta. Se tuntui Janista pahalta.

Vielä sitäkin pahempia olivat itsesyy­ tökset, joilta Jani ei saanut rauhaa.

– Aloin syyllistää itseäni sairaudes­

ta ja siitä, miten olin elämääni elänyt.

Pidin itseäni huonona ihmisenä.

Vaikka Jani ei päässyt enää liikku­ maan kaupungille, hän yritti treenata kotona niin paljon kuin pystyi ja psyy­ kata itseään siihen, että selviää.

– Nostelin viiden litran vesitonkkia ja kipitin portaita kotini rappukäytä­ vässä Eirassa. Katselin dokumentteja urheilijoista ja selviytymistarinoita, joista sai myönteisiä mielikuvia. Yritin luoda positiivista henkeä synkkyyden keskelle päivästä ja tunnista toiseen.

– Vaikka pirun vaikeaa se oli.

JO NUORENA Jani oli haaveillut, et­ tä pääsisi vielä joskus rapakon taak­ se tekemään esiintymisalan töitä: käy­ mään elokuvacastingeissa ja sen jäl­ keen tekemään temppuja ja stuntte­ ja kamppailulajielokuviin.

– Syöpädiagnoosin saadessani oli ovi jo noihin juttuihin raollaan. Kävin

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Monta tapaa vaientaa Adel Abidinin teokset kysyvät, miten siedämme erilaisuutta ja omaa kipuamme ja syyllisyyttämme.

Kuka?

Jani Kokki, 38, asuu Helsingissä ja työskentelee personal trainerina.

Mitä?

Kokki on tunnettu Scandinavian Hunks -tanssiryhmästä.

Oli aiemmin yhdysvaltalaisen Chippendales-tanssiryhmän jäsen. Teki mallintöitä eteläafrikkalaiselle Base Models -toimistolle.

Motto

Jos et tee unelmiesi eteen mitään, et myöskään saavuta niitä.

YHDYSVALTOIHIN JANILLA on edelleen suhteita. Eräs suosittu pop-artisti on perustanut Las Vegasiin showryhmän, johon hän on kysynyt Jania mukaan – tietäen tämän tilanteen. Periaatteessa Jani voisi siis palata. Mutta jokin on muuttunut.

– Jollakin tavalla näen sen ajan jo menneen ohi. Se työ oli stressaavaa suorittamista, ja kaipaan nyt elämääni tasapainoa. Haen ehkä vähän eri asioita kuin silloin, joten ehkä se ovi on laitettu kiinni minun kohdallani.

Sairastuminen on opettanut Jania arvostamaan pieniä asioita.

– Terveenä ihminen pitää helposti itsestäänselvyytenä sitä, että voi mennä joka paikkaan ja nähdä ketä tahansa, matkustella ja tavata ystäviä. Sitten, kun itselle tai lähipiirille tapahtuu jotakin vakavaa, alkaa puntaroida asioita ja arvostaa niitä aivan uudella tavalla.

TÄLLÄ HETKELLÄ Jani seurustelee.

Hän haaveilee omasta perheestä ja perheen kanssa vietetystä normaalista arjesta.

Jani uskoo, että kaikella, mitä hän on sairastumisen keskellä käynyt läpi, on jokin suurempi tarkoitus.

Vaikkei mikään himouskovainen olekaan, Jani kertoo pienestä pojasta saakka rukoilleensa mielessään iltarukoukset.

NÄYTTELYN TEOKSET, jotka käsittelevät muun muassa sotaa, väkivaltaa ja viranomaisten vallankäyttöä, eivät ole helposti sulavaa nähtävää ja koettavaa, mutta ei niiden pidäkään olla. Toisaalta ne eivät myöskään saarnaa tai osoittele itsestäänselvyyksiä. Katsojalle jää tilaa tehdä omia tulkintojaan. Välillä joutuu nieleskelemään epämukavuutta, kun kauniilta näyttävä paljastaa julmuutensa.

Esimerkiksi Sinfonia-teoksen taustalla on vuonna 2012 Irakissa tapahtunut joukkomurha. Tuolloin

90 opiskelijaa kivitettiin kuoliaaksi, koska heidän pukeutumistaan ja hiuksiaan pidettiin liian länsimaisina. Videoteoksessa on siipiään räpytteleviä kyyhkyjä, eläviä sieluja, jotka ovat kuitenkin naruilla kiinni vainajissa eivätkä pääse pois.

Ajatus kiinni sidotusta sielusta toistuu myös Al-Warqaa-teoksessa, jossa jättimäinen kyyhkysen luuranko on narulla kiinni kivessä.

Palkinto-teoksen vitriineissä olevat lasiesineet näyttävät ensin omintakeiselta designilta. Lähempää katsottuna ne paljastuvat pelottaviksi mielivallan välineiksi.

Teos viittaa Saddam Husseinin valtakauteen. Tuolloin irakilaisia urheilijoita, jotka eivät menestyneet kansainvälisissä kilpailuissa, rangaistiin. Maan jalkapallojoukkue joutui käyttämään kidutusnaamioita hävittyjen otteluiden jälkeen.

Alun perin Abidinin näyttelyn lähtökohtana oli Suomen sisällissota, joka jäi aikalaistaiteessa lähes käsittelemättä. Tulikin näyttely, jossa vaikenemisen ja vaientamisen teemat ovat yleisinhimillisiä. Mistä tahansa kulttuurista tuleva pystyy kokemaan sen kauhun, jonka esimerkiksi ”Tulimme tappamaan isäsi” -repliikin kuuleminen herättää. Siitä muistuttaa museon pääportaikkoon sijoitettu valoteos.

KAISA HALONEN

Adel Abidin: History Wipes 22.4. asti Ateneumin taidemuseossa.

KANSALLISGALLERIA / JENNI NURMINEN

paljon castingeissa, esiinnyin suositussa miestanssiryhmässä ja tein töitä isolle mallitoimistolle, Jani kertoo.

Hän kertoo pohtineensa paljon sitä, missä olisi nyt, jos ei olisi sairastunut.

– Olin edennyt aika hyvin siihen suuntaan, mistä olin haaveillut, vaikka tietysti paljon olisi ollut vielä tehtävää. Toisaalta nuo haaveeni olivat vähän pinnallisia juttuja. Nyt pääasia on se, että ollaan hengissä, hän miettii.

OLISIKO PAREMPI, jos emme muistaisi kaikkea sitä ikävää ja tuskallista, mitä olemme kokeneet? Tai jos voisimme olla tietämättä kaikista hirveyksistä, joita maailmassa on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan?

Muistin hauraus ja historian tulkinnanvaraisuus ovat keskeisiä teemoja irakilaissyntyisen taiteilijan Adel Abidinin History Wipes -näyttelyssä Ateneumissa. Samannimisessä videoteoksessa vihreillä kumikäsineillä suojatut kädet pyyhkivät puhtaaksi häpeällisiä tahroja yksilöiden ja koko ihmiskunnan menneisyydestä. Puhdistukseksi nimetyssä videoteoksessa ryhmä ihmisiä seisoo kuin teloituskomppanian edessä peläten ja palellen. Heitä, vääränlaisiksi koettuja, suihkutetaan paloletkuilla ja hangataan taulusienillä ”puhtaiksi”. Puhdistajat voisivat olla keitä tahansa meistä.

”

TERVEENÄ IHMINEN PITÄÄ HELPOSTI ITSESTÄÄNSELVYYTENÄ SITÄ, ETTÄ VOI MENNÄ JOKA PAIKKAAN JA NÄHDÄ KETÄ TAHANSA, MATKUSTELLA JA TAVATA YSTÄVIÄ.

– Olen kiittänyt tiettyjä tahoja. Olen käynyt läpi päivän kulkua ja ollut kiitollinen kaikesta tapahtuneesta.

– Uskon kyllä Jumalaan, vaikka en käykään sunnuntaisin kirkossa. Mutta ehkä semmoinenkin aika voisi vielä tulla. ■

Adel Abidinin Al-Warqaa-teos on esillä Ateneumin pääsaalissa Suomen taiteen merkkiteosten keskellä.

8B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

09_Kuvateksti

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Myötäelämisen kyky piilee syvällä meissä Monet eläinlajit kykenevät harmoniseen yhdessäoloon ja yhteistyöhön.

Ihmisessä empatian eri muodot aktivoivat vähintään kymmentä eri aivoaluetta.

P

uolitoista miljoonaa vuotta sitten Kongo-joki eristi nykyisten simpanssien ja bonobojen esi-isät toisistaan. Pitkään luonnontieteilijät pitivät yksinomaan simpanssia ihmisen lähimpänä sukulaisena ja vertailukohtana.

Viime syksynä ilmestyneessä kirjassa Empatia – myötäelämisen tiede (Into) ekologi Sami Keto pohtii, olisiko ihmiskuvamme toisenlainen, jos bonobot olisi löydetty ensin. Kirjassa Keto jäljittää ihmisen kykyä empatiaan yhdessä filosofi Elisa Aaltolan kanssa.

– Tällä hetkellä ihmiskuvassamme korostuvat kyyniset piirteet. Ajattelemme, että ihminen pystyy kyllä toimimaan myötätuntoisesti esimerkiksi kulttuurin ja uskonnon vaikutuksesta, mutta viime kädessä empatia on vastoin luontoa, Keto sanoo.

SIMPANSSIEN YHTEISÖSTÄ tutkijat löysivät hierarkkisen arvojärjestyksen, jonka huipulla on johtava uros.

Yhteisön sisäisiä ja yhteisöjen välisiä ristiriitoja ratkotaan uhittelemalla, tappelemalla ja toisinaan myös tappamalla. Kädellisten tutkija Jane Goodall on verrannut Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin käytöstä yhteisönsä huipulle pyrkiviin simpanssiuroksiin.

Bonobot sen sijaan ratkovat ristiriitoja esimerkiksi leikin ja seksin avulla. Tasa-arvoisia yhteisöjä johtaa muutama arvostettu naaras. Hyökkäävästä käyttäytymisestä seuraa kielteistä palautetta: naaraat eivät jaa ruokaansa aggressiivisimpien urosten kanssa.

Esimerkin avulla Keto ja Aaltola haluavat näyttää, että luonto on kuin Raamattu: löydämme sieltä niitä asioita, joita etsimme. Käsityksemme luonnosta on väistämättä kulttuurisesti tuotettu kertomus. Ei ole vain yhtä ihmiskäsitystä, joka nousisi esiin tieteen tuloksista.

– Se, miten tulkitsemme luontoa, kertoo paljon siitä, miten näemme itsemme nyt. Heijastamme luontoon nykyisen yhteiskunnan ideaaleja ja motiiveja, Aaltola sanoo.

– Luonnosta on mahdollista tehdä myös myötäelämiseen perustuva kertomus, joka perustuu yhtä lailla tosiasioihin kuin nyt vallitseva kertomus, jossa luonto ja ihmiselämä nähdään kilpailuna, Keto sanoo.

EMPATIA ON KYKY tai paremminkin joukko kykyjä, jotka auttavat ihmisiä ymmärtämään toisiaan. Empatia

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS PAULI SALMI

saa meidät välittämään toisen ihmisen tai eläimen hyvinvoinnista ja herättää moraalista huolta, joka johtaa toimintaan.

Arkikielessä empatia voi tarkoittaa esimerkiksi myötätuntoa ja sääliä.

Akateemisessa tutkimuksessa empatia on osoittautunut moniulotteiseksi ilmiöksi, joka kiinnostaa luonnontieteilijöiden ohella filosofeja, psykologeja ja yhteiskuntatieteilijöitä.

Empatian tausta on syvällä evoluutiohistoriassa. Harmonista yhdessäoloa ja yhteistyötä tukeva kyky on kehittynyt monille eläinlajeille. Esimerkiksi rotat ovat yllättäneet tutkijat asettamalla lajitoverin auttamisen herkkupalan edelle.

– Aivotutkijat ovat todenneet, että empatian eri muodot aktivoivat vähintään kymmentä ihmisaivojen aluetta.

Empatia on syvällä ihmisessä, Keto sanoo.

”

IHMISEN KYKY EMPATIAAN SAATTAA OSOITTAUTUA RATKAISEVAKSI, KUN KOHTAAMME EKOKATASTROFIN KALTAISIA HAASTEITA. ELISA AALTOLA

Kyky empatiaan ei ole vain yksilön biologinen ominaisuus vaan palautuu yhteiskunnan syviin arvoihin. Esimerkiksi sosiaalinen eriarvoisuus on keskeinen empatian este, jonka vaikutus on osoitettu tieteellisissä kokeissa.

– Kun ihmisten välinen hierarkia kasvaa, osa ihmisistä nousee muita ylemmäksi. Usein heidän kykynsä tuntea empatiaa alempana olevia ihmisiä ja eläimiä kohtaan heikkenee, Keto sanoo.

MYÖS IDENTITEETTI voi nousta empatian esteeksi. Usein määrittelemme itsemme kuvaamalla toisen ihmisryhmän erilaiseksi kuin itsemme, esimerkiksi laiskaksi, typeräksi tai kyvyttömäksi. Näin on Aaltolan mukaan käynyt maahanmuuttokeskustelussa, jossa yksi ihmisryhmä nimetään erilaiseksi kuin muut.

– Yksilö peittyy näkyvistä aina, kun ihmisiä tarkastellaan massoina tai numeroina, ja heidän arvonsa määrittyy vain talouden kautta. Samat ilmiöt

ovat vahvasti esillä eläinsuhteessamme. Teollinen ja tehostettu eläintuotanto luo ihmisten ja eläinten välille voimakkaasti ei-yksilöllisen suhteen, Aaltola sanoo.

Empatiavajetta tuottavat myös kilpailuyhteiskunta ja yksilökeskeinen onnellisuuden tavoittelu.

Kun kilpailemme toisten kanssa esimerkiksi työpaikoista, arvioimme jatkuvasti sitä, miten suoriudumme muihin verrattuna.

– Kilpailu tuottaa epävarmuutta siitä, olemmeko kelpoisia. Se saa meidät suhtautumaan toisiin epäilevästi ja aggressiivisestikin. Olisi varmasti hyödyllisempää rakentaa kulttuuria, jossa muut ihmiset nähtäisiin ystävinä ja yhteistyökumppaneina eikä vihollisina ja kilpailijoina, Keto sanoo.

Aaltola kiinnittää huomiota länsimaisen ihmisen kasvaneeseen vaatimustasoon.

– Jos tavoitteena on, että yksilön pitää olla mahdollisimman onnellinen, siitä voi seurata se, että emme halua altistua toisen ihmisen tai eläimen kokemalle hädälle.

KAKSI EMPATIAN muotoa nousee kirjassa erityisen tärkeiksi. Affektiivinen empatia on evoluution varhaisessa vaiheessa kehittynyt kyky, joka saa meidät myötäelämään ja jakamaan toisten olentojen tunnetiloja.

Affektiivinen empatia herättää moraalista tietoisuutta ja halua toimia muiden hyväksi. Kun koemme toisen olennon kärsimyksen tunnetasolla, havahdumme siihen, että sen tulisi loppua.

Reflektiivinen empatia tuo tunnetason rinnalle toisen tason, jossa pyrimme ymmärtämään, miten us-

komukset, asenteet ja poliittiset rakenteet vaikuttavat myötäelämisen kykyymme.

Tällaista kriittisen ajattelun tasoa tarvitaan, koska tunteet saattavat vääristää käsitystämme toisista ihmisistä ja ihmisryhmistä. Emme välttämättä tiedosta asiaa, vaan annamme näkemyksillemme järkiperäisiä selityksiä.

Silloin unohdamme, että rationaalisen ihmisen takana on tunteva ihminen, vaikka tunne olisikin vaimea.

– Tunteet ovat aina taustalla, vaikka emme huomaisi niitä. Mitä kliinisin ja neutraaleinkin ihminen on myös tunnetilassa koko ajan, Aaltola sanoo.

LUOKITTELEVIA ja muita poissulkevia tunteita ovat Aaltolan mukaan esimerkiksi pelko, ylemmyyden ja inhon tunne sekä halveksunta, katkeruus ja viha.

– Tarvitsemme näiden tilalle tunteita, jotka liittävät meitä muihin ihmisiin ja eläimiin ja saavat meidät heräämään moraalisesti toisten läsnäololle.

Sellaisia tunteita ovat ihmetys, kiitollisuus, armollisuus, rakkaus ja nöyryys, Aaltola sanoo.

Empatiakirja on osa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on nostaa empatia esiin yhteiskunnallisena tekijänä. Kirjan kirjoittajien mukaan esimerkiksi ekokatastrofin uhka osoittaa, että toimimme vastoin sitä, minkä tiedämme moraaliseksi ja järkeväksi. Siksi tarvitsemme empatiaan liittyvien tunteiden tunnistamista ja käsittelyä.

– On tullut aika herätä, mutta tarvitsemme muutoksen, joka ei ole vain rationaalinen, vaan tapahtuu syvemmällä tasolla. Ihmisen kyky empatiaan saattaa osoittautua ratkaisevaksi, kun kohtaamme ekokatastrofin kaltaisia haasteita, Aaltola sanoo. ■

Näin harjoittelet empatiaa Myötäelämisen kykyä ja moraalista tietoisuutta voi parantaa yksinkertaisten harjoitusten avulla, uskovat filosofi Elisa Aaltola ja ekologi Sami Keto.

Tarkkaile toisia ihmisiä avoimesti ja ihmetellen kuin taideteosta, haluamatta itsellesi mitään.

Käytä mielikuvitusta samastumisen apuna ja yritä kuvitella, mistä ihmiset ovat tulossa ja mihin menossa.

Pyri näkemään toiset ihmiset arvostavassa valossa, ei kilpailijoina. Yritä nähdä kilpailu hetkellisenä tilanteena, joka ei määritä elämää pysyvästi.

Kun mieleesi tulee asia, joka vaivaa sinua, yritä kuunnella, miten se tuntuu kehossa. Omien tunteiden tunnistaminen auttaa tunnistamaan myös toisten tunteita.

Osa 6

76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

MATTI HAGELBERG

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Konkarijournalisti ja kriisiviestintä­ konsultti Harri Saukkomaa, 60, on viestintä­ toimisto Tekirin perustaja ja halli­ tuksen puheenjohtaja. Hänellä on vaimo ja yksi aikuinen lapsi.

Saukkomaa opiskeli Jyväskylän yliopistossa sekalaisia aineita 1970­luvulla, mutta ei valmistunut.

Ennen viestintäkonsultiksi ryhtymis­ tä hän työskenteli toimittajana, joh­ totehtävissä mediabisneksessä ja yrittäjänä.

Vapaa­ajallaan Saukkomaa istus­ kelee kahviloissa, käy oopperassa ja lukee. Viime aikoina lukupöydällä on ollut muun muassa Orhan Pamukin ja Kazuo Ishiguron teoksia.

Sisäänhengitys on syntymä, uloshengitys kuolema Harri Saukkomaa huijaa itseään mittaamalla verenpaineensa meditaation aikana.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

J

os Harri Saukkomaalla on työtapaaminen kello yksi, hän saattaa ajaa paikalle jo puolelta. Saukkomaa kääntää autonsa etuistuimen taka-asentoon ja laittaa korvatulpat korviin, silmälaput silmille ja tyynyn niskan taakse. Sitten hän aloittaa kolmiosaisen harjoituksen.

Ensin hän kutsuu mielen kotiin. Se tapahtuu hengityksen rytmissä. Kun Saukkomaa hengittää sisään, hän kutsuu mieltä asettumaan.

Sitten hän päästää irti kaikesta siitä, mihin mieli on ehtinyt tarrautua. Joskus irti päästäminen näyttäytyy hänelle siimoina, joita virveli kelaa sisään.

Lopuksi Saukkomaa rentoutuu. Jos on aikaa, hän ottaa vielä kymmenen minuutin päiväunet. Parasta on, jos sen päälle saa tupla-

Taivaan tähden

1.4.

Pääsiäinen

espresson. Se leikkaa todellisuuden läpi kuin terävä valo.

paineensa meditaation aikana. Silloin yläpaine laskee kahdellakymmenellä pykälällä.

HARRI SAUKKOMAAN työviikot viestintätoimisto Tekirillä ovat usein kuusipäiväisiä. Jos asiakas tarvitsee pikaista kriisiviestintäapua, Saukkomaa ei katso kelloa.

Kymmenisen vuotta sitten Saukkomaa kiinnostui buddhalaistaustaisesta meditaatiosta.

Sogyal Rinpochen teos Tiibetiläinen kirja elämästä ja kuolemasta on hänelle erityisen tärkeä. Siitä hän on oppinut kolmivaiheisen hengitysharjoituksensa.

Elämä ja kuolema ovat parivaljakko, jonka ymmärtäminen on Saukkomaan mielestä oleellista. Elämässä on tärkeintä oppia tuntemaan itsensä. Siihen liittyy, että hyväksyy oman kuolemansa. Elämä ja kuolema ovat läsnä myös hengitysharjoituksessa: sisäänhengitys kuvastaa syntymää, uloshengitys kuolemaa.

Saukkomaa on todennut, että meditaatio auttaa stressiin ja rauhattomuuteen, joskus ahdistukseenkin. Lisäksi se laskee verenpainetta. Saukkomaalla on verenpainetauti, ja hänellä on tapana huijata itseään mittaamalla veren-

VAIKKA HENGITYSHARJOITUSTEN juuret ovat buddhalaisuudessa, Harri Saukkomaan ei ole kiinnostunut buddhalaisuudesta uskontona.

Hän liittyi 1980-luvun alussa ortodoksiseen kirkkoon.

Ortodoksisuudessa Saukkomaata puhuttelee etenkin se, että kaikkea ei yritetä pukea sanoiksi. Ludwig Wittgensteinin filosofiasta opiskeluaikoinaan innostunut mies on yhä sitä mieltä, että siitä, mistä ei voida puhua, on vaiettava.

Vuosikymmenten mittaan Saukkomaan suhde ortodoksiseen kirkkoon on muuttunut, mutta lämmin perussuhde on pysynyt samana.

Viime vuosina kirkko on jäänyt etäisemmäksi, mutta toisinaan Saukkomaa rukoilee itsekseen tai hiljentyy koti-ikonin äärellä.

Kirkossa Saukkomaa käy ainakin kerran vuodessa, pääsiäisenä. Silloin hän kokee olevansa yhteydessä paitsi kirkkonsa traditioon myös johonkin itseään suurempaan. Jumalanpalvelus on hänelle Jumalan teatteria. ■

Ilmestysten ketju USKO JEESUKSEN ylösnousemukseen alkoi niin, että lukuisat ihmiset kertoivat Jeesuksen ilmestyneen heille.

Ilmestyksiä oli yllättävän paljon. Paavali kirjoittaa korinttilaisille, että eräänkin kerran Jeesus ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle. Hirmuinen määrä – yhden Tuomasmessun väkimäärän verran. Ja huomatkaa, että hänen kirjeensä kirjoittamisaikana suurin osa tuosta joukosta oli yhä elossa.

Minkälaisille ihmisille Jeesus ilmestyi?

Ensimmäisenä Pietarille, miehelle, joka Jeesuksen suurimman hädän ytimessä oli irtisanoutu-

nut mestaristaan ja kieltänyt hänet. Jeesus ilmestyi myös omalle veljelleen Jaakobille. Tämä ei ollut koskaan uskonut Jeesukseen.

Hän piti veljeään hulluna. Tiuhan ilmestymisten sarjan päätti viimeisenä Jeesuksen ilmestyminen Saul Tarsolaiselle, joka oli vähän aikaisemmin aloittanut kristittyjen ensimmäiset vainot. Ilmestymisen seurauksena Saulista tuli apostoli Paavali.

Näiden ilmestymisten ydin on siinä, että Jeesus ilmestyessään uudisti peruuttamattomasti jokaisen kohtaamansa ihmisen elämän.

Mikään ei ole muuttunut. Jeesus ilmestyy yhä, ilmestyi minullekin. Usko alkaa Jeesuksen koh-

taamisesta, vaikka emme uskaltaisi käyttää sanaa ilmestys.

Pääsiäisen keskipisteessä on ylösnousemuksen ihme. Mutta ihme on myös se, että hän pystyy muuttamaan elävien ihmisten elämää. Hän pystyy muuttamaan heidän vihansa rakkaudek-

si, heidän vähättelynsä ylistykseksi ja heidän pelkonsa rohkeudeksi.

OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Gurun opissa Ohjaajana munkki Sisoes Munkki Sisoes eli 300-luvulla Egyptissä, jossa tuohon aikaan monet kristityt vetäytyivät karuihin erämaihin hiljentymään ja paastoamaan. Sisoes oli ryhtynyt jo nuorena elämään askeettista elämää ja päätynyt Sketiksen-yhteisöön. Tällaiset erämaan erakoiden yhteisöt olivat ensimmäisiä kristillisiä luostareita.

Sisoeksen esikuva oli Qulzumin-vuorella asunut isä Antonios Suuri, jota pidetään Egyptin erämaaisistä merkittävimpänä. Sisoes oli ehkä tavannutkin hänet. Kun Sisoes vuonna 356 kuuli, että Antonius oli kuollut, hän lähti tämän kotivuorelle, sillä Sketiksen-yhteisöön oli tullut hänen mielestään jo liikaa väkeä. Tuolla vuorella Sisoes asui osan aikaa yksin ja osan aikaa oppilaidensa kanssa.

Hän lähti erämaasta vasta noin 90-vuotiaana iän ja sairauksien heikentämänä.

Itseään ei pääse pakoon edes erämaassa Älä pakene, vaan pysähdy katselemaan elämääsi siinä, missä juuri nyt olet, neuvoo 300-luvulla elänyt munkki Sisoes.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

VUORELLE OLI KIIVENNYT tuntema­ ton munkki. Hän tuli Isä Sisoeksen luokse ja alkoi tentata, miksi tämä oli jättänyt luostariyhteisön ja lähte­ nyt asumaan yksin erämaahan. Siso­ es vastasi jättäneensä yhteisön, koska koki sen tulleen liian suosituksi.

Lähtiessään hän oli ajatellut viipyä vuorella vain vähän aikaa. Huomat­ tuaan, että siellä voi elää kaikessa rau­ hassa, hän jäikin sinne.

Tuntematon munkki kysyi Sisoek­ selta: ”Kauanko olet ollut täällä?” ”Seitsemänkymmentäkaksi vuotta”, kuului vastaus.

Sisoes lähti vuorilta vasta, kun van­ huuden vaivat pakottivat hänet sii­ hen. Hän ikävöi sinne takaisin, vaik­ ka olosuhteet olivat olleet ankarat.

Yksi ystävä yritti lohduttaa hän­ tä sanomalla, ettei erämaa voisi tar­ jota hänelle enää mitään hyvää. ”Ei­ kö henkeni vapaus ollut minulle erä­ maassa kaikki kaikessa?” Sisoes vas­ tasi.

VANHA SISOES KAIPASI erämaan hil­ jaisuutta ja kammionsa vapautta. Siel­ lä hänellä oli ollut tilaa hengittää. Siel­

lä hän oli oppinut kaiken itsestään, mielensä liikkeistä ja sisäisistä taiste­ luista – ja Jumalasta.

Kokemuksesta Sisoes kuitenkin tie­ si, ettei mikään paikka sinänsä ole vas­ taus siihen, mitä etsimme. ”Etsi Juma­ laa, äläkä sitä, missä hän asuu”, Sisoes neuvoi.

Hän oli kokenut sen, miten rau­ han paikasta voi tulla kiireen paikka.

Hän tiesi, miten ihminen voi muutos­ ten keskellä tarvitakaan hiljaisuutta ja rauhaa. Hän tiesi myös, mitä oli itselle rakkaan paikan menettäminen ja sen kaipaaminen.

MEILLÄ ON KIUSAUS ajatella, että paikkaa vaihtamalla voisi välttää ne asiat ja kysymykset, jotka itseä kiu­ saavat.

Helposti käy kuitenkin niin, että se, mikä sinua ahdistaa ja mitä yrität päästä pakoon, odottaakin uudessa paikassa. Asiat ja ihmiset, joille kään­ nät selkäsi, eivät jääkään taakse.

Myöskään Jumala, jota etsit, ei ole jossain muualla. Hän on niiden asioi­ den keskellä ja juuri siellä, missä nyt olet ja ehkä kipuilet itsesi kanssa. Jos

Uuden alun rukous Jumalani, älä jätä minua.

Sinä tunnet minut ja tiedät, miten usein erehdyn ja lankean.

Sinä näet, että olen taas tässä samassa tilassa eikä minussa ole nyt mitään hyvää eikä mitään mistä ylpeillä.

Armahda minua, auta minua nousemaan ja aloittamaan alusta, tekemään jotain hyvää.

Anna minulle vielä uusi päivä.

haluat lähteä, pysähdy ensin. Mie­ ti rauhassa ja kysele, mikä sinua kut­ suu ja mitä etsit.

Sisoeksesta sanottiin, että aina

kun hän meni kammioonsa, hän sul­ ki oven. Hiljaisuuden koulima munkki tiesi, että kun hän oli kotonaan Juma­ lassa, hän oli kotonaan kaikkialla, yh­ tä lailla vuoren yksinäisyydessä kuin tien päällä.

Sisoes ei väittänyt, että hän olisi löytänyt vastauksen ja päässyt peril­ le. Mitä lähempänä Jumalaa ihminen on, sitä paremmin hän näkee syntinsä ja tietää tarvitsevansa armoa.

KUN SISOES MAKASI kuolinvuoteel­ laan, hänen vierellään olevat mun­ kit näkivät hänen kasvojensa loista­ van. He kuulivat hänen sanovan jo­ takin ja kysyivät, keiden kanssa hän puhui. ”Katso enkelit tulivat, ja pyy­ sin, että minun annettaisiin vielä vä­ hän katua”, Sisoes vastasi.

Munkit ihmettelivät, mitä katumis­ ta hänellä vielä oli. ”En tosiaankaan usko vielä edes aloittaneeni” hän to­ tesi katumista tarkoittaen.

Sisoes opetti, että ihmisen osa on langeta, nousta ja aloittaa alusta – yhä uudestaan. Jumala löytää ihmisen ai­ na sieltä ja siitä tilasta, missä tämä kul­ loinkin on matkallaan. ■

MENOT 29.3 – 1 2.4.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507 Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkolla ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkolla to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–13.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 18.

Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 30.3. klo 12. Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23.

Hans Tuominen, Sari ja Jarmo Kokkonen, Juha Paukkeri, Vantaan seurakuntien kamarikuoro. Messun jälkeen tervetuloa yhteiselle aterialle.

Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 12.

Tuomo Kahenvirta, Harri Nurminen, Riikka Jäntti. Lähetysarpajaiset.

Seniorikerho ti 3.4. klo 13–14.30.

Raamatunkäännöstyö, Mirjam Makkonen.

Rukiista leipää Raamatusta ke 4.4. klo 18.30. Lauri Vartiainen: Suuret illalliset. Raamattuluentosarjassa syvennytään Jeesuksen vertauksiin.

Iltoja isännöi Harri Nurminen.

Puurotorstai to 5.4. klo 10–13. Puurolounas 2,50 e. Voit tulla myös kahville. Kiirastorstaina 29.3. ei ole puuroa.

Paluumuuttajien piiri (Inkeri-piiri) to 5.4. klo 13.

Viikkomessu to 5.4. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitus to 5.4. klo 18–20.45.

Jengi-ilta nuorille pe 6.4. klo 20–22.30.

Kirkon kirppis avoinna la 7.4. klo 12–15.

Messu ja isosten siunaus su 8.4. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Nina Häkkinen, Juha Paukkeri.

Kohtaamispaikka su 8.4. klo 17–20.

Pertti Jyrinojan ja Aki Miettisen aiheena on Marttyyrit. Mukana myös Harri-pappi.

Matala – mukava maanantai kirkolla! 9.4. klo 11 ehtoollishartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu.

Pääsiäismaanantaina 2.4. ei ole Matalaa.

Raamattua, rukousta ja laulua ma 9.4. klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Omaishoitajien olohuone ma 9.4. klo 15–16.30.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 10.4. klo 12–13.30. Jari Araneva.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30.

Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 18.

Eveliina Ojala, Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Harri Nurminen, Juha Paukkeri.

Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10.

Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti, Raimo Korhonen, trumpetti.

Pääsiäisen perhemessu ma 2.4. klo 15. Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, pyhäkoululaisia.

Lähetyspiiri to 5.4. klo 18–20.

Torstaimesta to 5.4. klo 14–15.30.

Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille.

Perhekahvila pe 6.4. klo 9–13.

Aamupäivän rukoushetki pe 6.4. klo 10.45.

Puuroperjantai pe 6.4. klo 11–12, maksuton puuroaamiainen kaikille.

Messu su 8.4. klo 10. Tiina Palmu.

Taidepyhis su 8.4. klo 15–16.30.

Uudenlaisessa pyhäkoulussa tanssitaan ja taiteillaan. Ryhmään voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista, alle 3-vuotiaat mielellään aikuisen kanssa. Välipala. Taidepyhistä ei ole pääsiäispäivänä 1.4.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi -lapsikuorot 6–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Riikka-kanttorin johdolla.

Perhekahvila torstaisin klo 9–11 Kolohongan ostoskeskuksessa os.

Itäinen Valkoisenlähteentie 19.

Astan kotipyhäkoulu su 8.4. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D.

KASTETTU Jasper Tapio Kallinen, Inka Maarit Elisabet Rindell.

HAUTAAN SIUNATTU Reijo Olavi Suchman 87 v, Vieno Linden 77 v, Irja Helena Tervo 77 v, Anna Johanna Heikkinen 76 v, Reino Olavi Piispa 66 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455 Diakoniapäivystys: Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472 Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Kiirastorstain messu to 29.3. klo 14.

Jaakko Kara, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Kiirastorstain iltamessu to 29.3. klo 18. Matti Hyry, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Miika Koistinen, Hannu Lehtikangas ja Heidi Utrio, sello.

Pitkäperjantain ristinjuhla pe 30.3. klo 18. Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas. Ristinjuhlassa on ehtoollinen.

Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10.

Matti Hyry, Miika Koistinen ja Päivi Tiitu.

Miesten sauvakävelypiiri su 1.4. klo 18. Lähtö kirkolta, mukana on seurakunnan pastoreita.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 10. Jarna Wikström, Jaakko Kara ja Päivi Tiitu.

Iltarukouspiiri ti 3.4. klo 18–19 kirkon päiväkerhotilassa. Esirukouksia voi lähettää Jarnalle, p. 050 544 7647 tai jarna.wikstrom@evl.fi.

Rooman matkan esittelyilta ti 3.4. klo 18 pienessä seurakuntasalissa.

Mukana ovat Emil Anton, Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja.

Nettikerho ikäihmisille ke 4.4. klo 13.30–15.30 takkahuoneessa. Aiheena on Digitaalinen tulevaisuus. Piiriä vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Messu su 8.4. klo 10. Vapaalan kirkkopyhä. Miika Koistinen, Jarna Wikström ja Päivi Tiitu. Messun yhteydessä seurakunnan isoset ja apparit siunataan

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

tehtäviinsä.

Lautapeli-iltapäivä su 8.4. klo 16 kirkon nuortentilassa.

Hämeenkylä-messu su 8.4. klo 17.

Katja-Maaria Vilén, Miika Koistinen ja Päivi Tiitu. Iltatee.

Päiväkahvin aikaan: Mannaa taivaasta ma 9.4. klo 14. Hanna Kuisma työtovereineen kertoo yhteisöllisestä ruoka-avusta. Kahvitarjoilu.

Laulun ystävät -yhteislauluilta ke 11.4. klo 17–18. Laulua johtaa Hannu Lehtikangas.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 11.4. klo 18 pienessä seurakuntasalissa.

Ilmoittautuminen syksyn 2018 päiväkerhoihin on käynnissä.

Ilmoittautumislinkki on nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 5.4. klo 11–12.

Puhumassa on pappi Miika Koistinen.

Kenian lähetyspiiri to 12.4. klo 11.

Vierailijana on Ken Takaki Sley:stä.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 5.4. klo 10.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 11.4. klo 13.30–14.30 osoitteessa Kastanjakuja 1 A. Konserttimatka Fiskarsiin ja Perniöön su 15.4. Kuljetus kirkolta klo 9, paluu n. klo 17. Ohjelmassa HannuPekka Heikkilän johtama Mozartin Requiem klo 14. Fiskarsissa lounas ja tutustuminen alueeseen. Retken hinta on 40 e, sis. kuljetukset, lounaan ja ohjelman. Ilm. pe 6.4. mennessä p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Retki Raumalle to 24.4. Tutustumme vanhaan Raumaan, Pyhän ristin kirkkoon ja vierailemme Teresia ja Rafael Lämnstömin kotimuseossa.

Retken hinta on 55 e sis. kuljetuksen, aamukahvin, opastuksen, sisäänpääsymaksun ja lounaan. Ilm. ma 9.4. mennessä p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Seniorityön päiväretki Lahteen ti 8.5. Lähtö bussilla Hämeenkylän kirkolta klo 8. Tutustumme Ristinkirkkoon, jossa vietämme ehtoollishartauden. Lounas on ravintola Teivaan Lokissa. Klo 13 kaupunginteatterissa näytelmä Täällä Pohjantähden alla. Retken hinta on 60 euroa.

Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Ilm. p.

09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Perheiden retki Perniöön la–su

A

11

19.–20.5. Ilm. ti 27.4. mennessä nettisivuillamme: hameenkylanseurakunta.fi > lapset ja perheet Seurakuntamatka ikuiseen kaupunkiin: Rooma, Vatikaani ja Ostia ma–su 24.–30.9. Lähde matkalle Roomaan. Oppaana toimii Rooman asiantuntija Emil Anton ja matkanjohtajina Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Matkan hinta on 1080 e/osallistuja sisältäen mm. lennot, majoituksen, lentokenttäkuljetukset, julkisen liikenteen passin ja retken satamakaupunki Ostiaan. Ilmoittaudu ma 30.4. mennessä p. 09 830 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

KASTETTU Leo Joel Lukkala.

HAUTAAN SIUNATTU Oiva Einari Maunuksela 83 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys: ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri on tauolla 26.3.– 15.4.

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 13.

Tuomas Antola, Veikko Ahonen, Jussi Salonen, Saana Tourunen. Mukaan kutsutaan erityisesti laitoksien asukkaita.

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 18.

Tuomas Antola, Riikka Wikström, Jussi Salonen.

Miesten saunailta to 29.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Jani Vanhala, Airi Saloniemi.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 30.3. klo 15. Minna Ruuttunen, Kaisa Näreranta, sopraano, Airi Saloniemi, piano ja urut.

Pääsiäisaamun messu su 1.4. klo 10.

Riikka Wikström, Tuomas Antola, Jussi Salonen. Pyhäkoulu messun yhteydessä kirkon pyhäkouluhuoneessa. Kirkkokahvit.

Menokasvo

Söimme, pelasimme korttia ja lähdimme pääsiäisyön messuun Opiskelija Noora Pajunen, 16, mitä opiskelet?

– Opiskelen Vantaan ammattiopisto Variassa leipuri-kondiittoriksi. Aloitin syksyllä 2017 ja opinnot kestävät kolme vuotta. Olen tykännyt. Meidän luokalla on yllättävän hyvä yhteishenki ja olen saanut uusia kavereita.

Mitä aiot tehdä pääsiäisen aikaan?

– Varmaan näen kavereita, kun en ole ehtinyt heitä paljon työssäoppimisjakson aikana tavata. Laitamme somessa viestiä tai soitellaan, missä nähdään.

– Pitkäperjantain jälkeisenä lauantaina menen töihin kahvilaan. Korvaan yhden päivän, jonka jouduin olemaan pois työssäoppimisen aikana. Pääsiäisenä olemme yleensä olleet perheen kanssa mökillä, mutta tänä vuonna, kun olen töissä, en mene sinne.

NINA RIUTTA Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 21 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23 ja yhteinen ateria messun jälkeen: Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48, Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45 (nyyttärit) ja Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22.

ESKO JÄMSÄ

Aiotko mennä Pyhän Laurin kirkkoon pääsiäisyön messuun?

– En osaa vielä sanoa, menenkö, mutta viime vuonna käytiin siellä. Olimme nähneet kaverin kanssa Tikkurilan Walkers-kahvilan seinällä ilmoituksen ja ajattelimme, että olisi ihan kiva mennä yhdessä messuun.

– Pääsiäisyön messu vaikutti ihan perusmessulta, sellaiselta, minkälainen on normaalistikin. Siellä oli ehtoollinen, mutta silloin puhuttiin pääsiäisestä. Messun jälkeen kirkossa syötiin, mutta me nuoret olimme syöneet jo ennen messua Walkersissa.

– Söimme ja pelasimme korttia ja sen jälkeen lähdimme

bussilla Pyhän Laurin kirkkoon. Minusta se oli hyvä kokemus.

MENOT 29.3 – 1 2.4.

12 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

2. pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 15. Minttu Haapalainen, Jani Vanhala, Jussi Salonen.

English through Bible ma 9.4. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetyksen lounas ke 4.4. ja 11.4. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Syödään yhdessä. Maksuton yhteisölounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Päivälähetyspiiri ke 4.4. ja 11.4. klo 13 kirkkosali 2:ssa. 4.4. katsellaan kuvia Uudesta-Seelannista.

Arki-illan iltakirkko ke 4.4. klo 18.

Riikka Wikström, Kristiina Rauhakallio, Jussi Salonen.

Iltarukouspiiri ke 4.4. ja 11.4. klo 18.40 kirkon kappelissa.

Diakonissan vastaanotto to 5.4. klo 12–13 diakoniatoimistolla. Voit keskustella terveydentilaasi liittyvistä asioita, mittauttaa verenpaineen tai verensokerin ilman ajanvarausta.

Vanhemman väen piiri to 5.4. klo 13 seurakuntasalissa.

Naisten saunailta to 5.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoro to 5.4. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Kuoroa johtaa kanttori Jussi Salonen.

Perhekerho pe 6.4. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Kuusamon riparin konfirmaatiomessu la 7.4. klo 11. Riikka Wikström, Minttu Haapalainen, Sirkka Väätäinen, Tero Fleminch, Jussi Salonen.

Pääsiäisen valossa – Pyhän tanssin rukoushetki la 7.4. klo 18. Pia Olkkonen.

Messu su 8.4. klo 10. Jani Vanhala, Minna Ruuttunen, Jussi Salonen.

Nikinmäen Naislaulajat, joht. SannaMaarit Hakkarainen. Pyhäkoulu messun yhteydessä kirkon pyhäkouluhuoneessa. Kirkkokahvit.

Riparimessu su 8.4. klo 18. Kaikille avoin iltamessu toteutetaan yhdessä rippikouluryhmien kanssa.

Kirkon aamupuuro ma 9.4. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e.

Perhekerho ma 9.4. klo 12–15 lapsija perhetyön tiloissa.

Runopiiri ma 9.4. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Naisten raamattupiiri ma 9.4. klo 17.30 Kotkansiiven kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 9.4. klo 18 kirkon kappelissa.

Arki-illan iltakirkko ke 11.4. klo 18.

Minttu Haapalainen, Jussi Salonen.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

Kastesukkien kudontaa ma 9.4. klo 12.15. Kudotut vauvansukat lahjoitetaan korsolaisille kasteperheille.

Omat puikot mukaan, lankoja löytyy paikan päältä.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 5.4. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 3.4. ja 10.4. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 11.4. klo 13.

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä paikalla ke 4.4. ja 11.4. klo 8.30–11, Kaakkoisväylä 8.

Lahjoita vähävaraiselle perheelle kesän kohokohta – ranneke Linnanmäelle. Rannekkeen voi ostaa netistä Linnanmäen verkkokaupasta www.linnanmäki.fi tai Tikkurilan ja Keravan Prisman asiakaspalvelupis-

teestä, hinta on 39 e. Rannekkeet toimitetaan 20.4. mennessä Korson seurakunnan kirkkoherranvirastoon, Merikotkantie 4, arkisin klo 9–15.

KASTETTU Edda Ester Pyöriäinen, Lotta Lumi Anneli Ulvila, Fanni Alexandra Rosenberg, Leevi Albert Lähteenlahti, Juho Ilmari Hakkarainen, Eetu Olavi Astor, Helmi Lydia Puolitaival, Frida Sofia Erkkilä, Tauno Toivo Tuomaanpoika Myllylä, Hilla Annikki Iljin.

HAUTAAN SIUNATTU Ritva Marjatta Luomanpää 77 v, Kaija Helena Haavisto 75 v, Rauni Maria Lyytikäinen 67 v, Jari Tapani Sillanpää 57 v, Anu Tuulikki Öhman 46 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15, (sulj. ma 2.4., 11.–12.4.) rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma–ti klo 11–14, (ei ma 2.4.)

Asolan seurakuntatalossa ei papin päivystystä 29.3. ja 5.4.

Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11 Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22 Olohuone perheille ma, ti, to, pe klo 9–14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Ma askartelupöytä, aikuisille keskusteluhetki. Ti laulua ja loruttelua, To kirkkomuskari, Pe salaisuuslaatikko.

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 19.

Vappu Olsbo. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja Sirkku-Liisa Niemi.

Jeesuksen kuolinhetken musiikkija rukoushetki pe 30.3. klo 15. Laura Maria Latikka. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja Sirkku-Liisa Niemi.

Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 23.

Arto Nuutinen. Sirkku-Liisa Niemi ja jazzmuusikko Tuuli Suominen.

Messun jälkeen syömme yhdessä.

Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10.

Laura Leverin, Marja Kyllönen.

2. Pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 18. Ben Ahlroos, Marja Kyllönen.

Diakoniakahvila ti klo 9–11.

Isko1, isoskoulutus ti 3.4. klo 18.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Aamumessu ke 4.4. klo 9. Laura Maria Latikka, Marja Kyllönen ja Sirkku-Liisa Niemi.

Pikkunikkarit 4–7-vuotiaille lapsille, ke 4.4. klo 14. Ilm. ja lisätiedot petri. piirainen@evl.fi, p. 050 573 6328.

Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18.

Raamattupiiri ke 4.4. klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 5.4. klo 13–15.

Messu su 8.4. klo 10. Arto Nuutinen ja Sirkku-Liisa Niemi.

Pyhäkoulu su 8.4. klo 10. Lasten oma kirkkohetki.

Tekstinlukijan äänenkäyttö – opastusta messuavustajille su 8.4. klo 12.

Lasten pienoismallikerho ma 9.4. klo 15.30. 20 e/pienoismalli. Ilm. ja lisätiedot petri.piirainen@evl.fi, p.

050 573 6328.

Iltamessu ma 9.4. klo 17.30. Laura

Maria Latikka.

Yläovet auki ma 9.4. klo 18. Maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan).

Miesten raamattupiiri ma 9.4. klo 18.30.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Maalausryhmä ma klo 10–12.

Avoimet ovet perheille ti klo 9–12.

Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Ötökkäkerho 4–6-vuotiaille lapsille ti 3.4. klo 13. Ilm. petri.piirainen@evl. fi, p. 050 573 6328.

Kipuryhmä ti 3.4. klo 15. Aihe: Minä ja ystäväni.

Puutarhapiiri ti 3.4. klo 18. Aihe: Tutustutaan Kannelmäen Kaaren ostoskeskuksen viherseinään.

Kokoontuminen pääovella klo13.

Saviryhmä ke klo 12–14.

Asolan Ankkuri -aamupala to klo 9–11. Älynystyrät Ällikällä to 5.4. klo 13.

Tehtäviä muistin säilyttämiseksi.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16–18.

Seniorikahvila ma 9.4. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 9.4. klo 18–19.30.

Arabiankielinen työ la-su Asolan seurakuntatalolla, tiedustelut pastori Ramez Ansara p. 050 304 1689.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13–15 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Nuorten sähly to klo 16–17.30 Rekolanmäen koululla. Oma maila, kengät, peliasu.

Hartaus Koivukylän vanhustenkeskuksessa to 5.4. klo 14.30. Karsikkokuja 13. Vappu Olsbo.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Messu Foibekartanolla su 8.4. klo 14. Sairaalakatu 7. Arto Nuutinen ja Sirkku-Liisa Niemi.

Hanna-rukouspiiri ma 9.4. klo 18, Tertunkuja 4 B. Vanhemman väen iltapäivä Leenakodissa ti 10.4. klo 13. Eteläinen rastitie 12.

Seniorien tuettu loma Salonsaaressa 20.–25.8.2018. Hinta 90 e/hlö/5 pv. Täyshoito. Luvassa retkiä luonnossa, hyvää ruokaa ja yhdessä olemista. Haku osoitteessa www. hyvinvointilomat.fi. Lisätietoja irma. liljestrom@evl.fi, p. 050 553 8459.

Lapinmatka 1.–8.9. Kilpisjärvelle.

Vaellamme Kilpisjärven maisemissa (10–15 km/pv) ja käymme Norjan puolella. Matkan hinta 650 e (sis. matkan, mennessä yöpymisen Ylitorniossa, majoituksen Majatalo Haltinmaassa, ruokailut ja retkieväät). Ilm. 1.3. alk. diakoni Siru Rantaselle, p. 050 342 6155. Mukaan mahtuu 20 retkeläistä Rekolasta.

Lapin-matka tehdään yhteistyössä Lammin srk:n kanssa.

KASTETTU Sisu Esko Anselmi Mannonen, Emmanuel-Lual Kongor, Max Viljami Pentti, Leevi Jan Eemil Schaper.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Leena Eeva Hellevi Laitinen ja Helge Markku Tapio Joutsen.

HAUTAAN SIUNATTU Eino Juhani Niemi 84 v, Kari Matti Ilmari Väänänen 68 v, Saini Alice Pusin 82 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi ark. klo 9–13, Unikkotie 5 B, 1. krs. p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys: ma klo 10–11.30, Unikkotie 5 A, 3. krs.

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 15, Janne Silvast, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Kiirastorstain ehtoollinen, kirkko puetaan mustiin to 29.3. klo 19.30.

Mukana Pyhän Laurin kuoro, Sanna Heikurinen, Jaakko Hyttinen, Terje Kukk.

Luukas-passio Lutherin sävelin ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus pe 30.3. klo 15. Corvus laurencij -kuoro ja pastori Jaakko Hyttinen esittävät passiokertomuksen Lutherin evankeliumisävelmällä.

Vapaa pääsy & ohjelma.

Vexilla Regis – keskiajan kärsimysja paastonajan musiikkia la 31.3. klo 16. Populus Sion -lauluyhtye. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pääsiäisyön messu & nyyttärit la 31.3. klo 23–su 1.4 klo 0.30 Terhi Viljanen, Sanna Heikurinen, Sirpa Rosenberg, Iina Katila, Samppa Laakso.

Pääsiäismessu su 1.4. klo 12, Veikko Karhumaa, Johanna Jakonen, Iina Katila. Mukana Tikkurilan kirkkokuoro.

Maksetut Viulut -yhtyeen pääsiäiskonsertti su 1.4. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Toisen pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 12, Sari Rajala, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Messu su 8.4. klo 12, Kristiina Kartano, Mirka Härkönen, Samppa Laakso.

PYHÄN LAURIN KAPPELI Pappilankuja 3 Tuuli Walleniuksen kitarakonsertti su 8.4. klo 17. Klassista ohjelmistoa.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 31.3. ja la 7.4. klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone.

Rukouspiiri ti 3.4. ja ti 10.4. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone, Unikkotie 5, 3. krs.

Miesten saunailta Bethaniassa ti 3.4. klo 17.30–21, iltapala 5 e, omat pyyhkeet mukaan.

Aamurukouspiiri ke 4.4. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone 3. krs.

Kirkon ruokailu - lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 4.4. ja ke 11.4. klo 12–13.15, Nuorisotila.

Vuoronumeroiden jako Nuorisotilan ala-aulasta klo 11.30. Ruokailu alkaa lyhyellä hartaudella klo 12 ja päättyy klo 13.15. Vapaaehtoinen maksu.

Hanna-piiri to 5.4. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30, Betanian kokoushuone.

Naisten rukouspiiri pe 6.4. klo 18, Emmauksen kokoushuone.

Työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 8.4. klo 17, Emmauksen kokoushuone.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 9.4. klo 13, Nuorisotila (A-rapusta hissillä). Kirsti Hildén kertoo Namibianmatkasta.

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 9.4. klo 13, Emmauksen kokoushuone.

Israel-piiri ma 9.4. klo 18.30, Viraston asiakastila.

Lähetyksen päiväpiiri ti 3.4. ja ti 10.4. klo 13, Bethanian 4. krs kokoushuone.

Gospel-lattarit - Armollinen tanssitunti lattarimusiikin tahdissa ti 10.4. klo 19 Nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo. Hinta 5 e/krt lähetystyön hyväksi.

Työnohjauksellinen ryhmä vapaaehtoisille ke 11.4. klo 13, Bethanian 4. krs kokoushuone.

Yli 40- ja yli 60-vuotiaiden sinkkujen suunnittelupalaveri ke 11.4. klo 18, Bethanian 4. krs kokoushuone.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Perhekerho, perhemuskari kerhon alussa ti 3.4. ja ti 10.4. klo 9.30–11.30.

Pienten paikka auki ke 4.4. ja ke 11.4. klo 16–19.

Pienten paikka pe 6.4. klo 9–15.

Iltaperhekerho ma 9.4. klo 17–18.30.

OLOTILA Unikkotie 5 a, p. 09 830 6223, tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10–15. To 29.3. suljemme klo 14. Auki ti 3.4.

Taidetta 5.3.–3.4. Tytti Lehdon maalauksia näyttelyssä Kevättä ja kesää kohti.

Kysy neuvoa tietoteknisissä asioissa, mm. tabletin, netin ja kännykän käyttö ma klo 12–13. Henkilökohtaista opastusta. Myös ajanvarauksella. Kysy kassalta aikoja tai p. 09 830 6302.

Kiirastorstain ehtoollinen to 29.3. klo 18, Kristiina Kartano, Veikko Karhumaa, Iina Katila.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Tikkurilan kirkkokuoro, Mirka Härkönen, Iina Katila.

Pääsiäismessu su 1.4. klo 10. Omalla äänellä –lauluryhmä, Maria Koukkari, Sari Rajala, Terje Kukk.

Iltaehtoollinen ke 4.4. klo 18, Terhi Viljanen, Toomas Takala.

Latausvartti to 5.4. klo 16.15, Jaakko Hyttinen.

Laulupiiri pe 6.4. klo 15.30.

Messu ja lähetysjuhla su 8.4. klo 10 Tuula Lapveteläinen, Jaakko Hyttinen, Mari Chaulagai ja Samppa Laakso. Kansanlähetysopiston maahanmuuttajalinjan opiskelijoita ja Seppo Palonen Helsingin Ev.lut Kansanlähetyksestä. Ohjelmalliset kirkkokahvit.

Olotilan kansalaisinfo ti 10.4. klo 12–13. Tule kuulemaan Seniorineuvonnan palveluneuvoja Tytti Parviaisen vinkkejä.

Yhteysilta ti 10.4. klo 18.30, vierailija Kalevi Marin. ”Viher- ja multaterapiapäivä” ke 11.4. klo 10–14. Viljellään yrttejä, vaihdetaan pistokkaita ja tehdään kasvatusruukkuja tapetista.

Iltaehtoollinen ke 11.4. klo 18, Johanna Jakonen, Toomas Takala.

Olotilan olohuonetoiminta loppuu, kun kiinteistö tulevaisuudessa puretaan. Tule keskustelemaan asiasta ja kokemuksistasi Olotilasta kirkkoherra Janne Silvastin kanssa to 12.4 klo 11–12.30.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 29.3 – 1 2.4.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

SIRPA PÄIVINEN

3× MUSEOVIRASTO

menovinkki

Vuoden 1918 jäljillä Opastetulla kierroksella tutustutaan vuoden 1918 tapahtumiin Helsingin pitäjän kirkonkylän näkökulmasta. Kierroksella kuullaan saksalaisten sotilaiden tukikohdasta, vankileiriä odottavien punavankien säilytyspaikasta, nälästä ja tutustutaan sotatapahtumiin liittyviin hautakiviin. Opastuksen järjestää Vantaa-Seura. Opastus kestää noin tunnin. Kirkonkylä vuonna 1918 -yleisöopastus to 12.4. klo 17.30. Lähtö Pyhän Laurin kirkon hautausmaan portilta, Kirkkotie 45.

Perheenjäsenen kuolema koskettaa syvästi koko perhettä. Seurakuntien surutyön ammattilaiset tarjoavat tukeaan lapsiperheiden suruleireillä. Espoon ja Helsingin leireille pääsee mukaan.

ISTOCK

Perheenjäsenen kuolemaa ei tarvitse piilotella Lapsiperheiden suruleirillä on tilaa itkulle, muistoille, ilolle ja naurulle. Vertaistuki auttaa kohtaamaan omia tunteita. inä en olekaan ainoa, jolta on menehtynyt oman perheen jäsen.

Kuolema on käynyt muissakin kodeissa.

Tämän oivaltaa moni läheisen ihmisen menettänyt lapsi ja nuori kohdatessaan toisia vastaavassa tilanteessa olevia.

– Kun ison menetyksen kokeneet kohtaavat toisensa, heidän välilleen kasvaa yhteenkuuluvuuden tunne, kertoo Hanne Malkki, joka toimii Espoonlahden seurakunnassa nuorisodiakonina.

– Haluamme tarjota turvallisen ryhmän, jossa lapset ja nuoret voivat jakaa kokemuksiaan, ilmaista tunteitaan ja löytää uusia selviytymiskeinoja, sanoo Terhokodissa sairaalapappina toimiva Maarit Kolsi. Hän on mukana Helsingin leirillä.

– Aikuisten ryhmissä pohdimme vanhemmuutta ja sitä miten lasta ja nuorta voi tukea surussa. Jäljelle jääneen vanhemman huoli lapsista on iso. Leiri on vanhemmalle myös paikka, jossa saa hetkeksi irtautua arjesta ja purkaa tunteitaan toisten aikuisten kanssa.

ESPOOSSA JÄRJESTETÄÄN viikonlopun kestävä suruleiri huhtikuussa ja Helsingissä syyskuussa. Molemmille leireille mahtuu noin kymmenen perhettä, ja niille otetaan myös vantaalaisia.

Espoon leiri on tarkoitettu perheille, jossa on kuollut toinen vanhemmista tai lapsi. Helsingin leiri on suunnattu perheille, joissa on kuollut isä tai äiti. Helsingin leiri sisältää viikonlopun yhdessäolon lisäksi jatkotapaamisen marraskuussa.

– Leirillä puhutaan perheenjäsenen kuolemasta, eikä aihetta tarvitse hävetä tai salata. Olemme saaneet palautetta, että leirin jälkeen lapset ovat puhuneet kotona asiasta paljon paremmin, sanoo Espoon leiristä vastaava Hanne Malkki.

Asioita käsitellään pienryhmissä, aikuiset omissaan sekä lapset ja nuoret ikätasonsa mukaisissa.

Kirkossa on laaja surun ja kuoleman kohtaamisen erityisosaaminen. Lapsiperheiden suruleireillä on mukana muun muassa pappeja, diakoniatyöntekijöitä, erityisnuoristyöntekijöitä ja lastenohjaajia.

Kummallakin leirillä on lisäksi Terhokodin perhetyöntekijä.

Sekä Helsingin että Espoon leirin painopiste on lapsen ja nuoren surun kohtaamisessa ja tukemisessa.

LEIREILLÄ LASTEN ryhmissä askarrellaan, piirretään ja käytetään musiikkia ja tarinoita apuna raskaan aiheen käsittelemisessä.

– Leirillä on lupa itkeä, mutta myös nauraa ja laulaa. Otamme seurakunnasta mukaan nenäliinoja, mutta myös lautapelejä ja vaahtokarkkeja, huomauttaa Hanne Malkki.

Hän rohkaisee surun kohtaamiseen ja sen käsittelemiseen.

– Elämässä tapahtuu kurjia asioita. Vaikka omien tunteiden käsitteleminen ja tunteminen voivat tuntua tosi pahalta, uskon että kaikkein suurimmistakin menetyksistä toipuu suostumalla suruun. Rakkaan ihmisen muisto ei koskaan katoa, mutta muisto voi alkaa elää kauniina.

Malkki uskoo, että kun on käsitellyt oman perheenjäsenen menetyksen, saa luottamusta siihen, että selviää elämässä mistä tahansa.

PAULA HUHTALA

Espoon seurakuntien lapsiperheiden suruleiri Hvittorpissa 27.–29.4. www.espoonseurakunnat.fi/suruleiri.

Helsingin seurakuntien lapsiperheiden suruleiri Siikaniemessä 28.–30.9. https://helsinginseurakunnat.fi/ tapahtumat/perheidensuruleirilahdensiikaniemessa.

Hyvinvointipäivässä ollaan naisina oman kehon äärellä. Ohjelmassa on hengitysrukousta, kehon ja mielen yhdistävää lempeää asahi-liikuntaa ja rentoutumista. Ohjaajana hyvinvointialan yrittäjä, pappi ja terapeutti Miia Moisio. Osallistumismaksu 15 e, sisältää aamukahvin ja lounaan. Ilmoittautumiset 6.4. mennessä: laura.hytti@evl.fi tai p.

050 300 7634. Irtiotto arjesta – Naisten hyvinvointipäivä la 14.4. klo 10–15 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

ISTOCK

M

Hyvää vointia naisille

Virsistä voimaa ja iloa

Hoivayksiköissä asuvia vanhuksia ja heidän läheisiään kutsutaan yhteislaulutilaisuuksiin, joissa lauletaan kanttorien johdolla vanhoja tuttuja ja myös uusia virsiä. Laulamisen jälkeen juodaan kahvit. Virsien voimaa vanhuksille to 19.4. klo 14 Rekolan kirkossa, Kustaantie 22, ke 25.4. klo 14 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1 ja to 26.4. klo 14 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 29.3 – 1 2.4.

14 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

ILOLAN SEURAKUNTATALO

HAUTAAN SIUNATTU

Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Toisen pääsiäispäivän perhemessu ma 2.4. klo 10, Johanna Jakonen, Outi Myllylä, Terje Kukk.

Isä-lapsikerho ti 3.4. ja ti 10.4. klo 17.30–19. Leikkiä, askartelua ja musisointia. Iltapala. Tied. outi.myllyla@ evl.fi, p. 050 327 1634.

Yhteysilta Ilolassa ke 4.4. ja ke 11.4. klo 17–19.30. Klo 17.00 Rukouspiiri, klo 18 Kasvuryhmä. Voit osallistua molempiin tai vaan toiseen.

Perhepäivä pe 6.4. klo 9.30–14.

5-vuotissynttärit la 7.4. klo 16.

Pyhäkoulu su 8.4. klo 11.

Heikki Laukkanen 94 v, Elli Mattila 85 v, Reijo Olavi Rantanen 79 v, Ritva Kyllikki Heino 74 v, Tuomas Juha Petteri Teräsvuori 41 v, Veikko Olavi Hannukainen 57 v, Aune Inkeri Puttonen 90 v, Eila Annikki Anttila 87 v, Ritva Marjatta Pitkänen 76 v, Paavo Erik Tapio Kihlberg 72 v.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 5.4. klo 9.30–11.

PAKKALAN KERHOHUONEISTO Käräjäkuja 1 B, p. 09 830 6223 Pakkalan aamukahvit ti 3.4. ja ti 10.4. klo 9–11. Tutustu muihin asukkaisiin, tee yhdessä aamupalaa tai vain piipahda kahville. Maksuton, toteutuu Yhteisen pöydän kanssa.

Aamiaista klo 10.30 asti. Tied. toomas.takala@evl.fi.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Kerho kaikenikäisille aikuisille ke 4.4. klo 14. Kansakoulu- ja maakuntalauluja laulattaa kanttori Iina Katila.

Perhekerho ma 9.4. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho, perhemuskari kerhon lopulla ti 3.4. ja ti 10.4. klo 9.30–11.30.

Ilosanomapiiri ja pyhäkoulu ke 11.4. klo 17.30. Keskustelua Raamatusta.

Lapsille pyhäkoulu.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 5.4. klo 9.30–11.

MUUALLA Silkin aamiaisklubi pe 6.4. klo 10–12 asukastila Silkinportti, Tikkurilantie 44 F, 2. krs, sisäpiha. Voit tulla valmistamaan tai syömään aamiaista ja tapaamaan muita asukkaita. Hyödynnämme Yhteisen Pöydän elintarvikkeita.

Maksuton. Tied. toomas.takala@evl.fi, p. 050 347 4995.

Kylväjän raamattupiiri ma 9.4. klo 14, Kylväjän toimisto, Tikkuraitti 11, 2. krs. Vetäjänä Heikki Hilli.

Retki Medialähetyspäiville la 26.5 Vivamoon Lohjalle. Lähtö Tikkurilasta klo 9, paluu klo 18. Retken hinta on 15 e, sis. bussikuljetuksen, lounaan ja kahvin. Ilm. 6.5 asti, p. 050 414 7234 tai mari.chaulagai@evl.fi.

KASTETTU Johannes Uolevi Järvinen, Lenni Matias Pekkala, Aurora Aino Ilona Julenius, Krister Emil Aleksander Kallislahti, Joel Matias Schönberg, Tiia Talvikki Taivainen, Luka Markus Mikael Hartemo, Aava Seelia Liikanen, Hertta Elina Rastas, Nelli Alice Vepsäläinen, Aku Hugo Karlsson, Alvar Mateo Sutinen, Iida Annika Tiiperi, Emma Maria Ruonio, Neo Johannes Ylitalo, Minttu Orvokki Olander, Sofia Aurora Slip, Karlos Jymy-Juha Vilmeri Kaasinen, Muhammad Al-Sobeih, Oday Mohammed Nayyef, Aaron Miko Antti Virrankoski.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, sulj. pe 30.3. ja ma 2.4. vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12 (ei 2.4.), p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko auki arkena klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Kahvia, teetä, pientä syötävää. Ei pe 30.3. ja ma 2.4.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Ei pe 30.3. ja ma 2.4.

Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Säveliä maailmalta: Vox Silentii ja Tuomo Pulkkinen: Tule, Rauhanruhtinas, kelttirukouslauluja klo 12.30 Café.

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 14.

Liturgi Mark Saba, avustava pappi Oili Karinen, kanttori Katariina Kopsa.

Kiirastorstain messu to 29.3. klo 19.

Liturgi Hannu Pöntinen, avustava pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Katariina Kopsa.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 30.3. klo 10. Pappi Maari Santala, kanttori Kari Jerkku. Vantaankosken kantaattikuoro.

Via dolorosa pe 30.3. klo 18. Pitkäperjantain raamatuntekstejä ja J. S. Bachin urkumusiikkia. Ulla PohjolanPirhonen, lukija, Kari Jerkku, urut.

Pääsiäispäivän messu su 1.4. klo 10.

Liturgi Kristiina Hyppölä, avustava pappi Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku. Vantaankosken kantaattikuoro.

Siioninvirsiseurat su 1.4. klo 14.

Puhujina mm. Kuisma Joentaka.

Familycafé on Sundays 4–6 pm Café.

For children and families with multicultural background.

2. pääsiäispäivän messu ma 2.4. klo 10. Kauneimmat pääsiäisvirret.

Pappi Pirkko Järvinen, kanttori Enni Maaninka.

Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8.

Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Kunnon kulkurien lenkki keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Café (monitoimitila).

Naisten raamattupiiri ke 4.4. klo 18.30–20.

Laulupaja ke 4.4. klo 18.30–20 Café (monitoimitila). Pääsiäisvirsiä ja lauluja.

Sururyhmä keskiviikkoisin 4.4.–2.5. klo 17 alk. takkahuone. Ohj. diakoni Tiina László ja pastori Jere Hämäläinen. Tied. ja ilm. pastori Pirkko Järviselle, pirkko.jarvinen@evl.fi, p.

050 438 7858.

Maisa Kumpulainen ja kanteleryhmä to 5.4. klo 12.30–13.30 Café. Mm. suomalaisia kansanlauluja yhteislauluna.

Seniorikerho to 5.4. klo 13.30–15 iso srk-sali.

Kirkkoravintola pe 6.4. klo 11, alk. kirkkohetkellä.

Messu su 8.4. klo 10. Liturgi Kristiina Hyppölä, avustava pappi Jere Hämäläinen, kanttori Kari Jerkku.

Lastenkirkko su 8.4. klo 10–11.

Viipurin lauluveikkojen hyväntekeväisyyskonsertti su 8.4. klo 15.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertin jälkeen kahvit. Tuotto Uudenmaan lihastautiyhdistykselle.

Vauvamessu su 8.4. klo 15 St. Martinin kappeli. Pappi Antti Isopahkala, kanttori Kari Jerkku.

Miesten piiri ma 9.4. klo 18.30. Erkki Halme: Sodan kasvot Angolassa.

Raamattupiiri ke 11.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Kylväjä-ilta ke 11.4. klo 17.30–19.30.

Maailman naiset Sykarin kaivolla.

Yhteistyössä Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa.

Irtiotto arjesta – Hyvinvointipäivä naisille la 14.4. klo 10–15. Keskustelua naisena olemisesta. Asahia, hengitysrukousta, rentoutumista.

Ohj. pappi ja terapeutti Miia Moisio.

Aamukahvi ja lounas. Osallistuminen 15 e. Ilm. viim. 6.4., laura.hytti@evl.fi tai p. 050 300 7634.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Pääsiäisyön messu la 31.3. klo 21.

Liturgi Niina Pihlajamaa, avustava pappi Jere Hämäläinen, kanttori Katariina Kopsa.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Ei ma 2.4.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilm. Välipala 1 e.

Rukouspiiri ti 3.4. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 3.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e.

Miesten saunailta ke 4.4. klo 18.30–21.

Vaatevarasto auki to 5.4. klo 9.30– 12. Hae vaatteita omaan käyttöön.

Hartaus klo 10.30. Kahvit. Puhtaita/ ehjiä vaatteita otetaan vastaan. Tied. p. 050 357 7726.

Ekavauvakerho pe 6.4. klo 9–11.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Kiirastorstain messu to 29.3. klo 18.

Liturgi Antti Isopahkala, avustava pappi Jere Hämäläinen, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro.

Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

Vauvakerho to 5.4. klo 9.30–11.

Perhemuskari pe 5.4. klo 9.30–11.30.

Kausi 60 e.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Ei 2.4.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30–11.30.

Seniorikerho to 5.4. klo 13–14.30.

Martinristin lähetyspiiri ti 10.4. klo 18.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila to 5.4. klo 9.30–11.30.

Yksinhuoltajien olohuone pe 6.4. klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 10.4. klo 17.30–19.

KANNU

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 4.4, 11.4 kl. 9.30–12.

FOLKHÄLSANHUSET Påskmässa 6.4 kl. 14, A. Paavola, A. Ekberg.

De Vackraste Andliga Sångerna 11.4 kl. 14.15, A. Ekberg.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN Vallmovägen 5 A vån. 2 Morgonmässa 4.4 kl. 9, K. Andersson.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosalille ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

ÖVRIGT

MUUALLA

Maria Alina Charlotte Pietarinen, Joakim Leevi Richard Etholén.

Pappien pesula to 29.3. klo 14–16 Myyrmäen asema. Papit pesevät ohikulkijoiden jalkoja.

Ilmoittaudu lasten kesäpäiväleireille. Leirit 4.–20.6. ma–pe klo 9–15 Myyrmäen kko, Kivistön kko ja Vantaanlaakson kerhotila. Ilm. www.vantaankoskenseurakunta.fi -> Lapset ja perheet -> Loma-ajan toimintaa.

Paikat täytetään ilm. järjestyksessä.

Tied. Taina Karvonen, p. 044 422 0429, taina.karvonen@evl.fi ja Johanna Jansik, p. 050 561 7280, johanna.jansik@evl.fi.

KASTETTU Mira Elina Mirochnitchenko, Veeti Ilmari Oinas, Liia Ellen Senne, Lily Helmi Sofia Sjögren, Luka Sebastian Mustajärvi, Elias Artturi Larni, Joonas Aleksi Larni, Helmi Esteri Villentytär Hako, Elli Inkeri Sirenius.

HAUTAAN SIUNATTU Pentti Kristian Niemelä 89 v, Mikko Olavi Lähteenmäki 82 v, Anja Orvokki Björklöf 80 v, Heikki Juhani Alhanen 68 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning: må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Skärtorsdagens nattvardsgång 29.3 kl.18.

Gudstjänst 30.3 kl. 10, Heidi ÅbergYlivaara, viol, och Maarit Mäkinen, cello.

Festmässa 1.4 kl. 10, A. Paavola, K. Andersson, M. Fagerudd, A. Ekberg.

ViAnda-kören medverkar.

Musikandakt 2.4 kl. 18, M. Fagerudd, A.Ekberg.

Högmässa 8.4 kl. 10.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Miniutställning om fasteduken ”Jag finns för att du finns” 14.2–30.3.

Skärtorsdagens nattvardsgång 29.3 kl. 19.30.

Barnens kyrkostund 5.4 kl. 9.30.

Mässa i Taizéanda 8.4 kl. 12.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets 29.3 kl. 13.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6, 3–4.4, 10–11.4 kl. 13–17.

Kaffekonsert på Björkhem 30.3 kl.

17, Vandaforsv. 4. Andakt och servering, K. Andersson, A. Ekberg.

I samarbete med Vanda uf.

DÖPTA

DÖDA Svea Anita Nordman 89 år, Torsten Per Gustaf Berglind 82 år, Karl Erik Wilhelm Ehrman 51 år.

Apua ja tukea PERHENEUVONTA Ajanvaraus ma, ke-pe klo 9–11, ti klo 14–17, p. 09 830 6330.

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi sateenkaaripareille alk. ti 8.5. klo 17.30. Ohj. perheneuv. Titta Huotari ja erityisnuorisotyönohj. Henna-Mari ”Hensku” Kettusaari Snellusta. Tied. ja ilm. 20.4. mennessä p. 050 347 2917 tai titta.huotari@evl.fi.

VIITTOMAKIELISILLE Viittomakielinen messu 4.4. klo 13 Hermannin diakoniatalo, Hämeentie 73, Helsinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 10.4. klo 12–14 Myyrinki, Liesitori 1.

Lounas klo 12 Cafe Popolo.

Kannelmäen raamattupiiri ti 10.4. klo 15.00 Kannelmäen kko, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Markku Yli-Mäyry.

NÄKÖVAMMAISILLE Ehtoolliskirkko 29.3. klo 15–16.30 Pyhän Laurin kirkko, Kirkkotie 45.

Pakarituvalla yhdessä ke 4.4 klo 12.30–15.00, Kuriiritie 1. Tutustumista kahvin äärellä. Kävelyretkimahdollisuus klo 12.30–13.30. Pieniä hiljentymishetkiä, mukana Marja-Leena & Terhi. Yhteydet: Tikkurilan ja Myyrmäen juna-asema bussi nro 571, pysäkki kirkolla.

Miesten saunailta to 5.4. klo 18–21 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9. Saunomista ja yhdessäoloa. Mukana Pentti Ahonen ja Tarvo Jouti.

Siioninvirsiseurat su 8.4. klo 16–17.30, Salomonkatu 17 D, Seuratupa, Kampin autotalo, 2.krs. Hissi B-rapusta Runeberginkadun puolelta. Ovi avautuu D-rapun ovipuhelimella. Virret pisteillä ja isotekstisenä.

Avustajia vastaanottamassa.

Myyrmäen kerho ti 10.4 klo 13–15 Myyrmäen kirkon takkahuone, Uomatie 1, Vantaa. Ritva-Leena Tuuli laulattaa. Kahvit.

Messu su 15.4. klo 10 Pitäjänmäen kko, Turkismiehenkuja 4, Helsinki.

Virret pisteillä ja isotekstisinä.

Oppaat ja työntekijät vastaanottavat klo 9.15 kirkolla ja huolehtivat turvallisesta kotimatkasta.

29.3.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Lakipalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

www.joutsenkivi.fi HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

www.bremerinhautakivi.fi

Veloitukseton arviointi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Kiviveistämö Levander Oy

15

Tilaisuuksia

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

vuodesta 1922

A

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

BREMERIN KIVI

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Palveluja tarjotaan

pe 30.3. klo 16 pitkäperj. Siionin veisuut Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo. su 1.4. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa. ma 2.4. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo. ti 3.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi), Elina Hellqvist. ke 4.4. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; tee klo 18.30. to 5.4. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 6.4. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment.44 A (Tapaninkylä), Hki. su 8.4. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kko, Turkismiehenkj.4, Hki, saarna J.Elenius; kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi); mukaan kutsutaan näkövammaisia, mm. Tytti Matsinen, Erkki Helminen. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, (Tmk) Espoo. ke 11.4. klo 19 Körttikodin seurat. pe 13.4. klo 14 Katukpli Columbus, Vuot.45, (Vuosaari) Hki. TULOSSA: su 22.4. herättäjäjuhlapäivä Huopalahdessa ja Seuratuvalla, mukana tamperelaisia. su 29.4. Tuomasmessu körttiläisittäin.

Avust. ilm. tuomasmessu.fi/tuomasmessut/tuletekemaan-messua/ 13.-17.6. Körttivaellus ”Siionin virsiä pyhillä poluilla” Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle, tied. V-M Hynninen, p. 0400 214971.

ELVIS IS BACK

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Pe 13.4. klo 19.00 Temppeliaukion kirkko

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band:

Hammashoitoa

Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Josafat ja Kim Ekblom.

Myös rukousta sairaiden puolesta.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

IL

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

STU

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Markku Rautanen YKV, LKV

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Rakennusala

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme.

P. 040-6378899

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Palvelukseen halutaan Suomeen vuosi sitten rantautunut teknologia yritys etsii TOIMISTOTYÖNTEKIJÄÄ ja MYYJIÄ.

Työhön perehdytetään ja koulutetaan. Henkilöiden tulisi olla palkkatuki kelpoisia. Palkkatuki jakson jälkeen mahdollisuus vakituiseen työsuhteeseen.

Toimisto sijaitsee Helsingissä.

Ota yhteyttä: Juha Pietikäinen 0456355273 juha.pietikainen@realmax.fi

LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ.

Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

16 A Kirkko ja kaupunki | 29.3.2018

Avioliittokoulu auttaisi nuoria pareja OLISIKO TÄSSÄ avioliittokoulussa mallia meidänkin kirkollemme? Lontoossa asuva tuttavani löysi siellä ystävän, jonka kanssa ajatteli solmia avioliiton. Ennen kuin katolinen kirkko antaa vihkiluvan jäsenlileen, pariskunnan on käytävä kirkon keskusteluilloissa. Jonkin aikaa naimisissa olleet pariskunnat olivat vuorollaan mukana keskustelemassa ja kertomassa omista kokemuksistaan.

Ensimmäisenä iltana käytiin läpi rakastuminen. Silloin ei nähdä muuta kuin tämä ihana ihminen. Ei ajatella, millaisissa oloissa hän on kasvanut ja kuinka hänet on kasvatettu. Se aika on meillä jokaisella erilainen. Yhteisessä kodissa erot tulevat hyvin ilmi, mutta usein se on jo myöhäistä.

Asioista pitäisi keskustella ennen yhteistä kotia.

Toisena iltana keskustellaan arjesta: miten jaetaan kotityöt ja miten otetaan huomioon molempien vanhemmat. Onko meillä aikaa kodille, vai vievätkö harrastukset kaiken ajan?

Vieraat kanssaihmiset ovat illassa kertomassa, miten he selviytyivät, ja siitä tulee uusia ajatuksia.

Jos jaksaa ottaa vastaan ne tiedonjyvät, joita on tarjolla, saa omaan liittoonsa keskustelunaihetta ennen vihkimistä. Tässä vaiheessa voi hyvinkin keskustella asioista ilman riitaa.

Kolmantena iltana aiheena on, miten selvitä erimielisyyksien tullessa.

Molemmat ovat omasta mielestään oikeassa. Siihen löytyy varmasti jokin ratkaisu, jos pystyy antamaan anteeksi, että on kiivastunut. Moni asia selviää, jos vain jaksaa keskustella.

Nämä tuttavani olivat hyvin onnellisia, että saivat tämän mahdollisuuden ennen vihille menoa. Heille tuli paljon lisää ajateltavaa suhteessaan.

Mielestäni meidän kirkkomme olisi hyvä auttaa nuoria juuri tässä kohdassa elämäänsä. Myöhemmin siihen on vaikea puuttua. Siihen varmasti löytyisi vapaaehtoisia, joilla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia omasta elämästään.

Lilli Jalkanen Espoo

Naimisissa ja uskollinen #METOO-KAMPANJA ON ollut vallankumouksellinen liike. Jossain vaiheessa malja aina vuotaa yli. #MeToo on hieno osoitus siitä, että häpeän pelko on tehokas ennaltaehkäisijä. Se on lohduttava osoitus siitä, että lopulta hyvä aina voittaa pahan. Tämä liike on tullut jäädäkseen.

On tärkeää saada vääryyden kokeneille oikeutta ja väärin tehneet tilille. Vaikka liike toimii vahvana ennaltaehkäisijänä, se ei riitä. Olisi arvokasta käydä käsiksi asenteisiimme, arvoihimme ja käytökseemme. Voisimmeko aloittaa uskollisuudesta?

Uskollisuus on otettava vakavasti.

Ainoa ihminen, jonka olemme voineet valita perheeseemme tai sukuumme, on oma aviopuolisomme. Jos petämme tuota valintaamme, kuinka voimme sanoa kenellekään, että olisimme ihmisenä luotettavia?

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää?

SCOTT OLSON / AFP-LEHTIKUVA

Ei tuollaisella summalla elä kukaan!

Tarvitaan sellainen eläkeuudistus, että pienituloiset saavat eläkettä vähintään 80 prosenttia bruttotuloistaan. Silloin pienituloisen eläke olisi noin 1 700 euroa kuussa. Kun vähennetään 22 prosenttia veroa, niin käyttöön jää 1 300 euroa kuussa. Eläkkeen määrä olisi edelleen pieni.

Yksinasuva suomalainen on köyhä, jos kuukaudessa jää verojen jälkeen käteen alle 1 203 euroa (luku vuodelta 2016). Yli 75 vuotta täyttäneistä eläkeläisistä 15 prosenttia on siis köyhiä.

Puoli miljoonaa eläkeläistä kituuttaa köyhyysrajan alapuolella.

Eläkeläisköyhyydessä Suomi on EU:n kärkimaita. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat Suomessa Euroopan huonoimmat.

Päivi Ruippo

Alkoholistit ovat itsekkäitä

Pyhän Patrickin vihreä joki. Meloja Chicagojoella Yhdysvalloissa vähän sen jälkeen, kun joki värjättiin pyhän Patrickin päivänä 17.3.2018. Kaupungin halki virtaavan joen värjääminen elintarvikevärillä vihreäksi on kuulunut Patrickin päivän perinteisiin Chicagossa jo vuodesta 1962. Pyhä Patrick on Irlannin ja irlantilaisten suojeluspyhimys. Suuri osa Chicagon asukkaista on taustaltaan irlantilaisia.

Ei riitä, että pyrimme välttämään aviorikosta. Meidän on opittava tiedostamaan harmaa alue, välttämään kiusauksia. On asetettava rajat, joita ei ylitetä.

Jotkut asiantuntijat kertovat, että pettämisestä ei yleensä kannata kertoa puolisolle. Jotkut pitävät ”viatonta” flirttiä elämän suolana. Media on täynnä kertomuksia pettämisestä ja eroista. Kiusauksista tehdään tosi-tvviihdettä. Vaarallisia viestejä?

Mitäs, jos sitoutuisimme elämään ja käyttäytymään oman puolisomme seurassa ja hänen selkänsä takana tavalla, josta puolisomme voisi olla ylpeä. Ikään kuin puolisomme olisi aina läsnä.

Minkä viestin elämämme silloin antaisi lapsillemme ja ympäristöllemme? Kun olen varattu, olen uskollinen.

Juha Kokkila Helsinki

Kasvattaako lintujen ruokinta rottakantaa?

HUMANITAARINEN AJATTELUTAPA velvoittaa ruokkimaan talvilintuja.

Kiinnostaisi tietää, mitkä ovat ne alueet, joilla kyseistä toimintaa saa harjoittaa.

Lähiöalueilla, jossa asun, on lintujen ruokkiminen jyrkkäsanaisesti kielletty. Uhkavaatimukselta kalskahtavaa kieltoa perustellaan ruokinnan oletetuilla haittavaikutuksilla. Talipallot puunoksilla ovat kuulemma pääasiallinen syy tuhoeläinten esiintyvyyteen.

Kesäisin olen keräillyt säkkikaupalla jätteitä jalkakäytävien reunoilta.

Niitä tosiaan on levitelty ansiokkaasti, kuten myös koirien jätöksiä.

Arvelisin ainakin rottien rakastavan näitä yleishygienian kannalta arveluttavia tuotoksia enemmän kuin puunoksilla riippuvia talipalloja. Tosin en ole näiden perinteistä nelijalkaista rotua edustavien yksilöiden ajatusmaailmaan syvemmin perehtynyt.

Hyvää minimoitua rottakevättä itse kullekin.

Aili Ritaluoto Helsinki

Tonnin eläkkeellä ei tule toimeen KANSALAISTEN ELÄKKEISIIN tarvitaan uudistus. Noin 2 000 euroa kuukaudessa tienaava tulee saamaan eläkettä noin 1 000 euroa kuussa ja on 67–68-vuotias, kun pääsee täydelle eläkkeelle.

MITÄ ON ITSEKKYYS? Helppo kysymys. Jokainen tietää vastauksen. Halutaan itselle hyvää, tavoitellaan omaa etua.

Eräänä päivänä minulle heräsi kysymys, miksi alkoholisoituneita ihmisiä säälitään? He ovat aivan hunningolla olevia miehiä, likaisissa vaatteissa, joskus myös naisia, juovat ostarin kulmalla krapulaansa taas olutta tai kirkasta.

Kaikki normaali on mennyt: työ, vaimo tai mies, lapset, entiset ystävät, rahat.

Ja miksi? Koska he ovat äärimmäisen itsekkäitä henkilöitä. Vastoinkäymisen edessä he ajattelevat vain itseään, suuren itsesäälin vallassa. Millään muulla asialla ei ole merkitystä kuin että saa alkoholia ja voi elää pöhnässä päivästä toiseen, vuodesta toiseen. Loppuun asti. Hautaan.

Omaa humalaansa he vain ajattelevat, ja sama jatkuu yhä uusien ihmisten kohdalla. Minä en näitä tyyppejä sääli yhtään.

Ari Linna Helsinki

Syrjäytynyt nuori putoaa yhteiskunnasta PÄIVI RUIPPO kirjoitti tällä sivulla (K&k 1.2.) erittäin hyvin siitä, että yhteiskuntamme vaatii koko ajan ihmisiltä tehokkuutta. Ei ole aikaa pysähtyä miettimään omaa elämäänsä.

Omasta mielestäni yhteiskuntamme ulkopuolelle jää pysyvästi nuoria, joilla elämä olisi vasta alkamassa.

Nuorten parissa lisääntyy kovin paljon päihteiden käyttö, ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat jo tällä hetkellä suuri ongelma. Joka vuosi useat tuhannet nuoret syrjäytyvät ja ovat näin poissa yhteiskuntamme toiminnasta.

Mielenterveyden ja syrjäytymisen ongelmat ovat suuri menoerä yhteiskunnallemme. Suurinta inhimillistä kärsimystä kokevat ne, jotka eri syistä putoavat pois yhteiskunnasta.

Toivon, että näitä ihmisiä autetaan.

Kukaan ei voi hyvin yhteiskunnassa, jossa on liian paljon niitä ihmisiä, jotka eivät voi hyvin.

Mika Lille Helsinki