Kirkko ja kaupunki 2018 03 vantaa

HY VÄN TÄHDEN.

3

15.2.2018 kirkkojakaupunki.fi

Läsnäolo Laura Malmivaara yrittää lakata yrittämästä

A6 Uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on ihastunut Vantaan henkeen

B 6

B1 Ensin tuli maailma, sitten apina ja lopulta luterilainen pappi

B8 Näin katkaiset unettomuuden kierteen

SIMONE WEIL (1909–1943) KIRJASSAAN PAINOVOIMA JA ARMO

Aivojen näkökulmasta multitaskausta eli monen asian yhtäaikaista tekemistä ei tarkkaan ottaen ole olemassakaan – tietoinen tarkkaavaisuutemme on kohdistettuna aina vain yhteen asiaan kerrallaan.

MINNA HUOTILAINEN JA KATRI SAARIKIVI KIRJASSAAN AIVOT TYÖSSÄ (OTAVA 2018)

Iankaikkisesti

Hyvä on olemukseltaan erilaista kuin paha.

Paha on moninaista ja katkonaista, hyvä on yhtenäistä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018 Sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen.

JEESUS EVANKELIUMISSA LUUKKAAN MUKAAN 10:41–42

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Miltä kirkko tuoksuu?

IKIVANHA KIVIKIRKKO, sisäseinät maalattu täyteen toinen toistaan kummallisempia kuvia. Yhdellä seinällä jättiläinen kantaa pikkulasta olkapäällään, toisella seinällä Aatami ja Eeva pakenevat paratiisista. Alttariseinällä neitsyt Maria paljastaa rintansa liekkimeressä kärsivien kadotettujen sielujen yllä.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Siellä minä opin käymään messussa. Tai siis kirkonmenoissa, joiksi messuja silloin kutsuttiin, pian neljäkymmentä vuotta sitten. Minun on helppo ymmärtää, miksi Kirkko ja kaupungin lukijat äänestivät lempikirkokseen Vantaan keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon, oman rippikirkkoni kaiman. Vanhoissa kirkoissa on erityinen pyhyyden tuntu. Usein ne paitsi näyttävät kirkolta myös kuulostavat ja tuoksuvat kirkolta.

Toisaalta pidän kovasti myös esimerKIRKKO SAISI kiksi Malmin kirkosta, Tapiolan kirkosta MIELUUMMIN HAISTA ja Kampin kappelista. Ei kirkon tarvitse MEHILÄISVAHALTA olla vanha ja harjakattoinen käydäkseen KUIN LATTIAVAHALTA. kunnon pyhätöstä. Mutta jos toivoa voi, niin kirkko saisi mieluummin haista mehiläisvahalta kuin lattiavahalta.

”

MIKSI LOHJAN KIRKON neitsyt Maria näyttää paljasta rintaa? Maalaus on ajalta ennen naisen rintojen erotisoimista. Neitsyt Maria näyttää Lohjalla rintaansa Isälle Jumalalle vedotakseen kadotettujen puolesta. Hän muistuttaa ruokkineensa Jumalan Poikaa rintojensa maidolla, ettei yksikään sielu joutuisi kadotukseen.

Tämän muistamiseksi meillä on hyvä olla kirkkoja siellä täällä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi PETTERI NUMMI

SIIHEN, ETTÄ JOKIN kirkko tulee erityisen tärkeäksi, voi johtaa moni asia. Usein ne syyt liittyvät tavalla tai toisella tapoihin ja perinteisiin. Niissä on vietetty tärkeitä hetkiä: menty naimisiin, toivotettu uutta elämää tervetulleeksi, jätetty viimeisiä tervehdyksiä tärkeille ja rakkaille ihmisille.

Uusia kirkkoja ei enää juurikaan rakenneta. Seurakunnat suuntaavat katseensa kauppakeskuksiin, joissa väki muutenkin liikkuu. Kauppakeskusten kappelit ja kerhohuoneet eivät koskaan voi korvata kirkkoja. Ei niiden tarvitsekaan: ainakin pääkaupunkiseudulla ovat kaikki halukkaat yleensä kirkkoon tarvittaessa mahtuneet.

Muiden seurakuntatilojen korvaajiksi hyvin suunnitellut kauppakeskuskappelit saattavat parhaimmillaan sopia erinomaisesti.

Olen hajottanut itseni liian moneen.

Kokoa sinä minut, Jumala, ja rauhoita niin, että näkisin sen, mikä on tärkeää.

Hyvä mieli silittämällä pehmeitä eläimiä Kirkko ja kaupungin lempeässä videosarjassa on tähän mennessä silitetty lammasta, kania, minisikaa, kanaa ja villakoiraa. Seuraavina vuorossa ovat vuohi, poni ja papukaija. Rauhoitu pehmeiden eläinten silittämisvideoiden parissa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv tai youtube.com/kirkkojakaupunki.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 15.2.2018

numero 3

Seuraava lehti ilmestyy 1.3.

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ Taustalla Emma Rönnholmin valoteos Serve somebody MUU Kaapeli -gallerian näyttelystä joulukuussa 2017

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Jumala liukuportaissa Kauppakeskukset korvaavat seurakuntakeskukset.

K

un pääkaupunkiseudulle rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla uusia asuinalueita, lähiön keskelle oli tapana pystyttää kirkko. Uusia kirkkoja nousi muutaman vuoden välein: Meilahteen ja Munkkiniemeen vuonna 1954, Herttoniemeen ja Lauttasaareen 1958, Pitäjänmäkeen 1959, Pohjois-Haagaan ja Munkkivuoreen 1963, Tapiolaan 1965, Kivistöön 1967, Kannelmäkeen 1968 ja niin edelleen. Nyt on toisin.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinkiin on rakennettu ainoastaan Kampin kappeli, Espooseen Suvelan kappeli ja Vantaalle Pyhän Laurin siunauskappeli.

KIRKKO EI KUITENKAAN ole jäänyt nuutumaan bunkkereihinsa. Kun uusien kirkkorakennusten rakentaminen on hiipunut ja vanhoista on jouduttu luopumaan, kirkko haluaa olla siellä, missä sen jäsenetkin viihtyvät: kauppakeskuksissa.

– Tämä on ihan selkeästi valitsemamme strategia, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.

– Aikaisemmin uusiin kaupunginosiin rakennettiin kappeli tai kirkko, mutta ne maksavat niin paljon, että se ei kannata.

Raha ei kuitenkaan ole ainoa syy. Kirkkorakennukset ovat ostarikansan silmissä eristäytyneitä ja kirkon kiinteistöväen silmissä kankeita: tilojen muokkaaminen tai niistä luopuminen ei käy tuosta vain.

Kirkko Helsingissä on tähän mennessä hankkinut kolme tilaa kauppakeskuksista: Vuosaaren Co-

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

lumbuksesta, Kannelmäen Kaaresta ja ensi vuonna avattavasta Pasilan Triplasta, johon tulee 500 neliömetrin seurakuntakeskus. Lisäksi kirkko on mukana esimerkiksi Arabian kauppakeskuksen kaupunkiolohuone Olkkarissa. Tuorein esimerkki on Jätkäsaareen avattu kappeli, joka toimii asuinkerrostalon katutasossa.

”

KIRKKO HALUAA OLLA SIELLÄ, MISSÄ SEN JÄSENETKIN VIIHTYVÄT: KAUPPAKESKUKSISSA.

ESPOOSEEN AVATTIIN vuonna 2016 kirkon kauppakeskustilojen lippulaiva. Matinkylän Isossa Omenassa sijaitseva Chapple on viimeisen päälle mietitty monitoimitila – ja huippusuosittu. Siellä järjestetään tapahtumia blinibrunsseista vauvakerhoihin ja Risteys-messuihin, jotka ovat mainossloganin mukaan ”tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa”.

Paikkaa pyörittävät Olarin seurakunta ja Espoon ruotsinkielinen seurakunta.

– Chapple on saanut hirveän hyvän vastaan-

oton. Meillä on Espoossa kuusi seurakuntaa, ja muutkin seurakunnat ovat toivoneet tällaista, kertoo Espoon seurakuntayhtymän rakennuspäällikkö Benita Sane.

Espoon seurakunnilla on Chapplen lisäksi lastenkappeli kauppakeskus Sellon nurkilla Leppävaarassa. Seurakunnat ovat Sanen mukaan viime vuosina pohtineet rakentavansa uusia toimipisteitä, mutta suunnitelmista on luovuttu. Syyt ovat samat.

– Rahat ovat tiukilla, ja kirkko haluaa olla siellä missä ihmisetkin viihtyvät eli kauppakeskuksissa.

VANTAAN TIKKURILAAN rakennetaan pian uusi kirkko.

– Tämä tulee olemaan Suomen mittakaavallakin ensimmäinen uusi kirkkorakennus pitkään aikaan – mikäli ehdimme ennen Ylivieskaa, sanoo Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Sari Turunen.

Muuten Vantaalla on sama suunta: uusille alueille ei rakenneta kirkkoja, vaan tiloja etsitään esimerkiksi kauppakeskuksista. Vantaan seurakuntayhtymä on käynyt Jumbon kanssa tilaneuvotteluja, mutta sopivaa tilaa ei ainakaan vielä ole löydetty.

Sari Turusen mukaan syyt ovat samat kuin Helsingissä: uudet kirkkorakennukset ovat kalliita, ja toisaalta seurakunta haluaa mennä sinne, missä ihmiset jo ovat.

– Loppujen lopuksi perinteinen jumalanpalveluselämä on vain murto-osa seurakunnan toiminnasta. Nykyään painotus on ihmisten auttamisessa ja läsnäolossa. Kauppakeskukseenkin saa ihan yhtä lailla hiljentymispaikan. ■

4 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Totuuden selvittäminen auttoi vuosien jälkeen Tapio Luoma vai Björn Vikström? Arkkipiispanvaali ratkeaa maaliskuun alussa. Kuvat: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki

Avoin keskustelu seksuaalisuudesta vähentää hyväksikäytön riskejä, sanoo kirkkoihin liittyviä tapauksia selvittänyt Julia Korkman.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

Luomasta tai Vikströmistä tulee arkkipiispa Espoon piispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Björn Vikström saivat eniten ääniä arkkipiispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Heistä jompikumpi valitaan arkkipiispa Kari Mäkisen seuraajaksi. Vaalin toinen kierros pidetään 1. maaliskuuta.

Luoma sai arkkipiispanvaalissa äänistä 37,9 prosenttia ja Vikström 26,2 prosenttia. Ehdokkaita oli viisi. Heli Inkinen sai äänistä 14,2, Ville Auvinen 13,1 ja Ilkka Kantola 8,5 prosenttia. Äänioikeutettuja on 1530 ja heistä 92 prosenttia äänesti vaalin ensimmäisellä kierroksella. Luoman ja Vikströmin haastattelu on osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi.

Pyhän Laurin kirkko voitti äänestyksen Kirkko ja kaupungin lempikirkkoäänestyksen voitti Pyhän Laurin kirkko. Se ja toiseksi sijoittunut Espoon tuomiokirkko on rakennettu 1400-luvulla. Pyhän Laurin kirkko sai 62 ääntä, Espoon tuomiokirkko 40, Helsingin tuomiokirkko 34, Kallion kirkko 32 ja Johanneksenkirkko 27 ääntä. Ääniä annettiin yhteensä 564.

Lastenkirkko pysyy yhä suljettuna Pyhän Annan lastenkirkko pysyy edelleen suljettuna sisäilmaongelmien vuoksi. Tähän mennessä tehdyistä korjauksista huolimatta ongelmiin ei ole löydetty ratkaisua. Nyt sisäilmasta on meneillään uusi selvitys, jonka perusteella tehdään korjaussuunnitelma kustannusarvioineen.

Selvityksen tulokset ja kustannusarvio menevät luottamuselinten käsittelyyn. Lopullinen päätös kirkon kohtalosta tehdään aikaisintaan syksyllä.

Holman kurssikeskusta ei peruskorjata Vantaan seurakunnat luopuu Nurmijärven Klaukkalassa sijaitsevan Holman kurssikeskuksen peruskorjausaikeista. Yhteisen kirkkovaltuuston tekemän päätöksen taustalla on laaja selvitys kurssikeskuksen kunnosta, remonttitarpeista ja tulevaisuuden näkymistä. Kirkkovaltuusto ei kuitenkaan ollut vielä valmis tekemään päätöstä toiminnan lopettamisesta. Kirkkovaltuutettu Tiina Tuomelan esityksestä päätettiin, että asiaan palataan vasta jatkoselvitysten jälkeen. Ne pyritään saamaan valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Leiritoiminta Holmassa jatkuu normaalisti.

K

eväällä 2014 oike­ uspsykologi Julia Korkman sai piispa Björn Vikströmiltä yhtey­ denoton, joka kos­ ki vuosien takaisia hyväksikäyt­ töepäilyjä Espoon ruotsinkieli­ sessä seurakunnassa. Puhelu ei tullut yllätyksenä, sillä Korkman oli tehnyt edellisenä vuonna sel­ vityksen Kauniaisten ruotsinkie­ lisessä metodistiseurakunnassa tapahtuneesta seksuaalisesta hy­ väksikäytöstä.

Kummassakin seurakunnassa epäilty hyväksikäyttö oli kohdis­ tunut alaikäisiin.

Korkman on Åbo Akademin projektitutkija, joka selvittää sil­

minnäkijätodistuksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkijaa kiinnostaa muun muassa se, miten traumat, ikä ja kulunut aika vaikuttavat ih­ misen muistiin.

– Jälkikäteen tapahtuva tulkin­ ta saattaa muokata aitoa muistiku­ vaa, kun henkilö on ollut tapah­ tumahetkellä lapsi tai nuori. Kun muistikuvaa tulkitaan vuosien vii­ veellä uuden tiedon valossa, tul­ kintaan liittyy myös isoja riskejä.

Kumpikin seurakunta halusi ottaa hyväksikäytöstä kertovien ihmisten kertomukset vakavas­ ti ja tarvittaessa kustantaa heille terapiaa. Tutkimusalastaan huoli­ matta Korkman empi selvitystyö­ hön ryhtymistä. Epäiltyjen mah­ dollisuus puolustautumiseen

mietitytti häntä.

Paras vaihtoehto olisi ollut rikostutkinta ja asioiden käsit­ tely oikeudessa, mutta tapaukset olivat rikoksina vanhentuneita.

Kauniaisten tapauksessa hen­ kilö, johon epäilyt kohdistuivat, oli kuollut.

Korkman suostui kuitenkin selvityspyyntöön, kuuli asian­ osaisten kokemuksia ja laati niis­ tä raportin.

ESPOON RUOTSINKIELISESSÄ seurakunnassa hyväksikäyttö­ epäilyt kohdistuivat entiseen nuorisotyönohjaajaan, joka oli toiminut vuosien ajan rippilei­ rien vastuuhenkilönä. Kauniais­ ten ruotsinkielisessä metodisti­

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

seurakunnassa pitkän uran tehnyttä pappia epäiltiin nuoriin poikiin kohdistuneesta hyväksikäytöstä.

Selvittäessään metodistiseurakunnan tapausta Korkman kuuli kertomuksia asioista, jotka olivat tapahtuneet eri vuosikymmeninä ja eri paikoissa. Kertomuksissa oli yhteisiä piirteitä, kuten kuvauksia pesutilanteista, joissa pappi kosketteli 7–15-vuotiaita poikia intiimisti.

– Haastateltavat eivät tienneet toisistaan, eivätkä olleet yhteydessä toisiinsa. Tämä vahvisti käsitystä, että kyse oli aidoista tapahtumista.

Espoon ruotsinkielistä seurakuntaa koskeva selvitys valmistui joulukuussa 2014. Kahdeksan naista kertoi kokeneensa teini-ikäisinä seksuaalista hyväksikäyttöä tai lähentelyä, jossa tekijänä oli seurakunnan nuorisotyönohjaaja.

Neljässä tapauksessa miehen ja tuolloin 16–18-vuotiaiden tyttöjen välillä oli pitkälle mennyt seksuaalinen suhde. Hyväksikäyttö johti yhteen aborttiin.

”

KUN MUISTIKUVAA TULKITAAN VUOSIEN VIIVEELLÄ UUDEN TIEDON VALOSSA, TULKINTAAN LIITTYY MYÖS RISKEJÄ.

JULIA KORKMAN

EPÄILYT KOHDISTUIVAT kummassakin seurakunnassa karismaattiseen henkilöön, josta moni piti paljon. Korkman näkee tapauksissa yhtymäkohtia keskusteluun, jota käydään parhaillaan #metoo-kampanjan ja kirkollisen #totuusvapauttaa-kampanjan ympärillä.

Moni Korkmanin haastateltu oli kokenut hyväksikäyttöön syyllistyneen

5

henkilön tärkeäksi, rakkaaksi ja luotettavaksi aikuiseksi.

– Aikuisena he joutuivat käsittelemään sitä, saavatko he pitää myönteiset mielikuvansa näistä henkilöistä samalla, kun ovat vihaisia ja pettyneitä heihin. On tärkeää, että hyväksikäyttöä kokenut saa luvan molempiin tunteisiin.

Korkman toivoo, että naisten kokemuksia painottava keskustelu ei hiljennä seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita miehiä.

– Metodistiseurakuntaa käsittelevä selvitys antoi monelle haastattelemalleni miehelle vahvistuksen, että tämä tapahtui todella, ja se ei ollut hänen vikansa. Miehelle voi olla naista vaikeampaa tunnistaa, että hän on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä.

LAPSENA TAI NUORUUDESSA koettu seksuaalinen hyväksikäyttö kuormittaa merkittävästi psyykkistä hyvinvointia. Hyväksikäytön riski kohdistuu erityisesti ”rakkaudenkipeisiin” lapsiin ja nuoriin, jotka saavat liian vähän aikuisten huomiota.

Yhteiskunta on Korkmanin mukaan muuttunut hänen selvityksissään ilmi tulleiden tapahtumien jälkeen. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö tiedostetaan nyt laajasti, ja tapaukset ovat vähentyneet kaikissa länsimaissa.

– Kun seksuaalisuudesta ja siihen liittyvistä rajoista keskustellaan avoimesti, se vähentää hyväksikäytön riskejä ja parantaa hyvän seksuaalielämän edellytyksiä.

Seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä katseet kääntyvät tilanteisiin, joissa vastuullinen aikuinen, kuten seurakunnan työntekijä, on yksin lasten ja nuorten kanssa. Korkman varoittaa kuitenkin ylilyönneistä.

– En näe tarvetta epäillä kaikkia aikuisten ja lasten välisiä suhteita. Tyhmintä, mitä voimme tehdä, on ruveta pelkäämään kaikenlaista toisen ihmisen koskettamista, kuten Yhdysvalloissa tuntuu käyneen. ■

Kirkko tarkentaa ohjeita Lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille aina, kun herää epäily lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön suojaikäraja on 16 vuotta. Suojaikäraja on kuitenkin 18 vuotta, kun vanhempi osapuoli on nuoriin nähden vastuullisessa auktoriteettiasemassa.

Helsingin hiippakunnassa perustettiin #metoo-kampanjan myötä työryhmä laatimaan ohjeita seksuaalisen häirintään puuttumisesta. Myös Turun arkkihiippakunta ja ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta tarkentavat ohjeistuksiaan.

Psykologi Julia Korkman toivoo, että naisten kokemuksia painottava #metoo-kampanja ei hiljennä seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita miehiä.

A

6 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Ritva Viljanen päätti kantaa kortensa kekoon myös yhteisvastuukerääjänä Vantaankosken kirkkoherran Hannu Pöntisen parina.

Kaupunki kasvaa kohisten Vantaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on asunut Koivukylässä ja Rajakylässä yhteensä 27 vuotta.

V

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT MARIANNA SIITONEN

antaan uusi kaupunginjohtaja Ritva Viljanen oli lipaskerääjänä Myyrmäessä Yhteisvastuukeräyksen avauspäivänä 4.2. Tehtävä sopi ensimmäisen työviikon päätteeksi, sillä Viljasen mukaan keräys on hyvällä asialla pyrkiessään tänä vuonna torjumaan nälkää ja köyhyyttä.

Viljanen ottaa kaupunginjohtajan tehtävät vastaan Kari Nenoselta maaliskuun alussa. Hän kuitenkin aloitti jo viime viikolla työnsä ”harjoittelijana”.

– Perehdyn kuukauden ajan kaupungin eri hallintoelinten toimintaan, käyn seuraamassa kokouksia ja tapaan paljon ihmisiä, Viljanen kertoo.

Vantaa on Viljaselle vanha tuttu, sillä hän on asunut ensin Koivukylässä ja nykyisin Rajakylässä yhteensä 27 vuotta. Lapset ovat olleet päiväkodissa ja käyneet koulunsa Vantaalla.

– Kaupunkilaisuus antaa minulle arvokasta arjen tietoa, sillä käytän itse palveluja.

Viljanen kehuu iloista ja innostunutta Vantaan henkeä. Hänen mukaansa kaupunki kasvaa kohisten.

Vantaalle muuttaa vuosittain noin 4 000 henkeä eli lähes keskimääräisen suomalaisen kunnan verran. Uusia asuntoja rakennetaan 3 000–3 500 vuodessa.

– Tämä on myös Suomen kansainvälisin kaupunki. Maahanmuuttajataustaisia on nyt 18 prosenttia vantaalaisista, ja vuonna 2030 joka neljäs vantaalainen on taustaltaan maahanmuuttaja. Jos ulkomainen yritys haluaa tulla Suomeen tai suomalainen yritys saada yhteydet maailmalle, niin lentokenttäkaupunki Aviapolis on ihanteellinen paikka siihen.

Viljasen mukaan hyvää kotouttamista osoittaa se, että tällä hetkellä joka kolmas uusi yritys on maahanmuuttajan perustama. Turvapaikanhakijoita maahanmuuttajista on vain pieni osa, sillä suurin osa muuttaa kaupunkiin työn, opiskelun tai rakkauden takia.

ENNEN VANTAALLE tuloaan Ritva Viljanen toimi Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajana ja sitä ennen sisäasiainministeriön kansliapäällikkönä. Ei ole Vantaalle haitaksi, että uusi kaupunginjohtaja tietää, mitä valtionhallinnolle voi ehdottaa ja mitä sieltä voi vaatia, vaikkapa soteasioissa.

HUOLISSAAN RITVA VILJANEN on köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Hän aikoo pitää huolta siitä, että alueiden eriytymistä hyvä- ja huono-osaisiin ja kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajiin tapahtuu mahdollisimman vähän.

Hänen mukaansa julkisen hallinnon tehtävänä on taata yhdenvertai-

suuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Siinä se tarvitsee tuekseen muita toimijoita.

– Suomessa on puhuttu yksinäisistä, syrjäytyneistä miehistä, mutta hyvin usein köyhyydellä on vanhan naisen kasvot. Naiset työskentelevät yhä usein aloilla, jotka ovat huonommin palkattuja, ja silloin myös heidän eläkkeensä jäävät pieniksi. Ikävä kyllä naisvaltaisten alojen palkkamaksimit ovat kuntapuolellakin usein miesvaltaisten alojen alkupalkkoja.

”

KÖYHYYDELLÄ ON HYVIN USEIN VANHAN NAISEN KASVOT.

– Perheiden köyhyys puolestaan heijastuu lapsiin ja nuoriin, ja siinä on kyse tulevaisuuden edellytyksistä.

Viljanen tuumii, ettei olisi voinut 1980-luvulla kuvitellakaan leipäjonoja, mutta nyt kaupunkiköyhyys on todellisuutta. Hän on koulutukseltaan juristi ja huomauttaa, että syrjäytymistä lisää yhteiskunnan tukijärjestelmien monimutkaisuus.

– Olen auttanut ystäviäni hakemaan palveluja. Se on niin vaikeaa, et-

tä tekee juristillekin tiukkaa, saati ihmisille, jotka ovat heikoilla. Eikä kaikilla ole nettiä.

VANTAAN SEURAKUNNAT ovat Ritva Viljasen mukaan kaupungille tärkeä yhteistyökumppani. Hän on pikapuoliin menossa tutustumaan seurakunnan ja kaupungin yhteistyön tuloksena syntyneen Yhteisen pöydän toimintaan. Seurakunta tekee hänen mukaansa hyvää työtä syrjäytymisen ehkäisyssä ja vaikeuksiin joutuneiden auttamisessa sekä lasten, nuorten ja vanhusten parissa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Myös turvallisuustyötä tehdään yhdessä.

– Vantaalla kaupungin ja seurakuntien johdolla on pysyvä yhteistyöryhmä.

Viljanen on itse Hakunilan seurakunnan jäsen ja kertoo olleensa viimeksi kirkossa Vivace-kuorojen konsertissa ja joulukirkossa. Tunnelma oli lämmin. Hän odottaa kohtaavansa samanlaista lämpöä ja rauhaa uudessa Tikkurilan kirkossa, kun se valmistuu kaupungintaloa vastapäätä.

Viljasella on kaksi sivutointa. Toinen on hänen entisen opinahjonsa Turun yliopiston hallituksen puheenjohtajuus ja toinen Kirkkopalveluiden hallituksen jäsenyys.

– Mieheni on sivutoimenaan kirkolliskokouksen pysyvä lainoppinut asiantuntija, joten kirkon asiat ovat sitäkin kautta tuttuja, Viljanen sanoo. ■

Miksi ja

ovat pappeja?

Kirkko ja kaupunki kysyi Heidi Zittingiltä ja Lauri Kemppaiselta, miksi he ovat pappeja.

Vastausta haettiin myös kirkkohistorijoitsijalta, varhaisen kristillisyyden asiantuntijalta, evoluutiobiologilta, elämän synnyn tutkijalta ja kosmologilta.

H

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ KUVITUS ANSSI RAUHALA

eidi Zitting on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi.

Zittingin lapsuudenkoti ei ollut erityisen uskonnollinen. Äiti oli lääkäri ja isä diplomi-insinööri, eikä uskonasioista juuri puhuttu.

– Olen kasvanut Kauniaisissa, jossa kirkko oli aika vahvasti läsnä kouluissa. Kävin pienenä myös seurakunnan kerhossa. Olen jonkinlainen seurakunnan kasvatustyön tulos, Zitting kertoo.

Lukiossa Zitting halusi eläinlääkäriksi ja luki pitkän matematiikan ja fysiikan, mutta pappeus alkoikin kiinnostaa. Hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä teologiseen. Hän ajattelee Jumalan johdattaneen hänet papiksi.

Zitting kuvaa itseään ekumeenikoksi, joka löytää aarteita monista kristillisistä traditioista. Silti hän arvostaa kovasti omaa luterilaista kirkkoaan.

– Arvostan luterilaisuuden korostusta kaikkien kastettujen samanarvoisuudesta Jumalan edessä.

Jokainen on omassa kutsumuksessaan Jumalan työ-

toveri, oli sitten puutarhuri tai pappi, Zitting selittää.

– Tänne mahtuvat myös epäilevät tuomaat. Jos meillä ei olisi katto näin korkealla ja seinät leveällä, en tiedä, olisinko itsekään lapsuuskodin maisemista löytänyt tietäni tähän.

Siten Heidi Zittingistä tuli pappi.

Syitä voi kuitenkin kaivaa myös syvemmältä.

HEIDI ZITTINGISTÄ olisi tuskin tullut luterilaista pappia, jos Suomesta ei 1500-luvulla olisi tullut luterilaista maata. Suomesta taas tuli luterilainen maa siksi, että Suomea hallinnut Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa tahtoi niin.

– Luterilaisuus tarjosi teologiset perusteet kirkon alistamiselle kuninkaan määräysvaltaan. Kustaa Vaasa oli sotavelkojen painama, ja luterilaisuus tarjosi perusteet ottaa kirkon omaisuutta kruunun haltuun, kertoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman.

Arffmanin mukaan Kustaa Vaasa ei ollut erityisen uskonnollinen, vaan poliittinen pragmaatikko.

Kuningas ei silti olisi voinut käyttää Martti Lutherin oppeja poliittisesti hyväkseen, ellei Luther olisi tuonut ajatuksiaan julkisuuteen. Lutheria taas ajoi vilpitön palo uudistaa katolista kirkkoa.

– Eurooppalainen ajattelutapa oli muuttunut, ja myös kirkkoon haluttiin muutoksia, Arffman sanoo.

Myöhäiskeskiajan Euroopassa oli alettu ajatella, että kristinuskossa on ennen kaikkea kyse ihmisen sisäisestä suhteesta Jumalaan.

Muitakin syitä oli. Katolinen kirkko ja maallinen ruhtinasvalta olivat vuosisatojen saatossa nivoutuneet yhteen. Piispat tulivat ruhtinassukujen piiristä, ja he olivat tottuneet ruhtinaiden elämään. Köyhäinhoitoa ei saatu järjestykseen, ja kaupunkeihin kerääntyi kerjäläisiä.

– Ja sitten oli kiirastulta kohtaan tunnettu pelko.

Se oli noussut hirveän vahvaksi asiaksi uskon kokonaisuudessa, ja siihen Luther tarjosi ratkaisuksi vanhurskauttamisoppinsa, Arffman kertoo.

Luterilaisen käsityksen mukaan ihminen ei voi hyvittää syntejään mitenkään. Kaikki on armoa.

Reformaattoreiden ja kirkon välisiä kiistoja yritettiin ratkoa. Neuvotteluille tuli piste, kun vuonna 1521 katolinen kirkko erotti Lutherin ja kaikki hänen kannattajansa.

Arffmanin mukaan monia Lutherin ajatuksia (vaikkapa sitä, että maallinen valtiovalta hoitakoon omat asiansa) ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä yhtä Lutherin ajattelun keskeistä piirrettä: Luther uskoi, että maailmanloppu oli käsillä. Kristus palaisi ihan muutaman vuoden sisällä, ja Luther sinnittelevine seuraajineen oli viimeinen puhdasta katolista uskoa edustava joukko.

Kävikö siinä sitten niin, että ei tullutkaan maailmanloppua, vaan tuli luterilainen kirkko?

– No, kyllä kai niin voi sanoa. Vaikka kauhistuttavalta se tietysti tuntuu, että Luther erehtyi täydellisesti tässä ajan tulkinnassaan, Arffman sanoo.

Heidi Zitting, tuntuuko sinusta kauhistuttavalta, että Luther erehtyi?

– Ei, Zitting sanoo.

– Ehkä se johtuu siitä, että en tule kovin uskonnollisista lähtökohdista eikä minulla ole koskaan ollut tarvetta rakentaa mitään erehtymättömyyden tornia.

2B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Zitting ajattelee, että Pyhä Henki vaikuttaa kristityissä ja kirkastaa ymmärrystä Jumalasta. Toisaalta myös järki on Jumalan lahja. Ihmiset käyttävät järkeään paitsi luonnon ymmärtämisessä, myös teologiassa.

– Välillä mennään harhaan ja sitten taas oikeaan suuntaan. Emme enää usko Raamatussa esitettyyn babylonialaiseen maailmankuvaan, koska luonnontiede on tuonut meille uutta tietoa. Mutta voin silti ammentaa kaksi tuhatta vuotta sitten eläneiltä erämaaisiltä mielettömiä teologisia viisauksia.

Zitting näkee paljon hyvää siinä, että Suomi on luterilainen. Luterilaisissa yhteiskunnissa on toimiva terveydenhuolto ja laadukas korkeakoulutus. Zittingin kannalta myös yksi seikka on oleellinen: katolisessa Suomessa hänestä olisi tuskin tullut pappia.

”

Klassisessa teistisessä filosofiassa on paljon samaa, on kyse sitten sen hindulaisesta, kristillisestä tai islamilaisesta muodosta.

PAPPI LAURI KEMPPAINEN

LAURI KEMPPAINEN on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Hän kertoo olevansa eksistentialistin tunne-elämällä varustettu kristitty platonisti, joka innostui lukioikäisenä uskonnosta filosofian näkökulmasta.

– En oikeastaan harkinnut mitään muuta kuin teologista tiedekuntaa, Kemppainen sanoo.

Vaikka Kemppaisen suvussa on pappeja, häntä itseään pappeus alkoi houkutella vasta opiskeluaikana. Hän kertoo päätyneensä papiksi ”rakkaudesta lajiin”, teologia edellä.

Vähän aikaa sitten Kemppainen aloitti piispa Teemu Laajasalon teologisena erityisavustajana.

Luultavasti Kemppainen ei kuitenkaan olisi luterilainen pappi, jos kristinusko ei olisi ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina noussut Rooman valtakunnan valtauskonnoksi.

– Siihen aikaan Rooman valtakunnassa oltiin kovin kiinnostuneita valtakunnan itäosista tulleista kulteista, kertoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori Ismo Dunderberg.

Kristinuskolla oli kilpailijoita. Perinteisen polyteismin lisäksi monet roomalaiset innostuivat egyptiläisestä Isis-kultista, ja etenkin sotilaat harjoittivat Mithran kulttia. 200-luvun lopulla Persiassa syntyi uusi uskonto manikealaisuus, joka korosti hyvän hengen ja pahan materian kamppailua. Manikealaisuus levisi nopeasti lännessä Roomaan ja idässä Kiinaan.

Kaksi tuhatta vuotta myöhemmin maailmassa on yli kaksi miljardia kristittyä, mutta manikealaisia ehkä kourallinen.

– Yksi syy on se, että kristinusko pystyi nopeasti saamaan kannatusta väestön eri luokissa. Se oli hyvin sisään ottava liike, Dunderberg sanoo.

Oli muitakin syitä. Jos roomalainen mies kääntyi kristityksi, mukana kääntyi usein koko perhe.

Dunderbergin mukaan olennaista oli myös se, että kristinusko rakentui juutalaisuuden päälle.

– Juutalaisuutta tunnettiin antiikin maailmassa hyvin, ja moni oli kiinnostunut siitä. Kristinusko tarjosi juutalaisuudesta uuden version, johon oli helpompi liittyä, sillä ympärileikkaus oli monille aika iso kynnys.

Kristinusko levisi aluksi etenkin niihin kaupunkeihin, joissa juutalaisuudella oli merkittävä jalansija.

Homma alkoi edetä uusilla säännöillä, kun keisari Konstantinus I Suuri nosti kristinuskon erityisasemaan 300-luvun alussa. Tuolloin kristittyjä oli ehkä kymmenen prosenttia valtakunnan asukkaista.

Dunderbergin mielestä on yllättävää, että kristinusko nousi valta-asemaan.

– Kun miettii, että tällaisesta juutalaisesta pikaista lopunodotusta julistavasta liikkeestä tulee eurooppalainen pääuskonto pitkäksi aikaa, niin on se jossain määrin yllättävä kehitys. Ei voi ajatella, että menestyksen idut olisivat olleet siellä valmiina jo ensimmäisistä päivistä lähtien.

JOS HISTORIA olisi kulkenut toisin, Suomi saattaisi olla reformimanikealainen tai pohjoiszarathustralainen maa. Olisiko se korvaamaton vahinko suomalaisten sieluille? Puhuvatko kaikki uskonnot pohjimmiltaan samasta asiasta?

– En sanoisi noin vahvasti. On erilaisten uskonperinteiden kunnioittamista myöntää, että meillä voi olla aidosti eroja esimerkiksi metafyysisissä näkemyksissä, Lauri Kemppainen sanoo.

– Mutta toisaalta tietynlaisessa klassisessa teistisessä filosofiassa on paljon samaa, on kyse sitten sen hindulaisesta, kristillisestä tai islamilaisesta muodosta. Eri ajattelijat ovat päätyneet hyvin samanlaisiin näkemyksiin siitä, mitä tuonpuoleinen ja Jumala ovat ja mitä on olemisen, hyvyyden, totuuden ja kauneuden ykseys.

Se, mikä erottaa kristinuskon muista katsomuksista, on Jeesus Kristus. Ajanlaskun alun Juudeassa elänyt juutalainen rabbi julisti, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle ja että ihmisten tulisi jättää kaikki ja seurata häntä. Roomalaiset viranomaiset teloittivat Jeesuksen kansankiihottajana.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pian monet vakuuttuivat siitä, että Jeesus oli noussut kuolleista. Kristityt ajattelijat laskivat tapahtumia yhteen ja tulivat siihen tulokseen, että Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus kuroivat jollain tavalla umpeen ihmisen ja Jumalan välisen railon.

”

Voi olla, että koira on paljon etuoikeutetummassa asemassa kuin ihmiset.

PAPPI HEIDI ZITTING

HARVAT KRISTITYT kiistävät sitä, että ihminen on kehittynyt varhaisemmista nisäkkäistä, jotka taas ovat kehittyneet matelijoista, ja niin edelleen.

Jeesuksen äiti Maria oli ihminen, jonka esiäitien joukossa oli puissa eläviä pikkunisäkkäitä ja vedessä eläviä matelijoita. Se sitoo Jeesuksen paitsi ihmiseen myös koko luomakuntaan. Muinaiset nelijalkaiset matriarkat eivät pohtineet teologisia kysymyksiä, mutta Heidi Zitting ja Lauri Kemppainen pohtivat.

Zitting ja Kemppainen ovat luterilaisia pappeja, koska ihminen kehittyi olennoksi, joka kykenee miettimään uskonnollisia asioita.

Niin tapahtui todennäköisesti sen takia, että ihminen alkoi pari miljoonaa vuotta sitten käyttää työkaluja.

– Simpanssitkin puhdistavat puunoksista tikkuja, joilla ne onkivat termiittejä pesistä, mutta ei siitä kauhean pitkiä keskusteluja käydä nuotion ym-

pärillä, että mikä on paras tapa kuoria tikku, kertoo Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius.

Fortelius uskoo, että yhä monimutkaisempi teknologia ruokki yhä monimutkaisempaa ajattelua.

Samalla kehittyi kieli, joka nosti kommunikaation aivan uudelle tasolle.

On mahdotonta sanoa, missä vaiheessa ihmisen ajatteluun alkoi tulla uskonnollisia piirteitä. Norsut ja apinatkin surevat kuolleita. Neandertalinihmiset mitä ilmeisimmin hautasivat lajitovereitaan.

EVOLUUTIO KERTOO, miten elämä on kehittynyt.

Heidi Zittingin mukaan Raamatun alkukertomukset kertovat, mikä on todellisuuden ja Jumalan suhde.

Ne puhuvat runon kielellä.

– Ne eivät kerro yksittäisistä historian tapahtumista, vaan ne kuvaavat pysyvämmin tätä Jumalan luomaa todellisuutta. Niissä aika menettää merkityksensä, Zitting sanoo.

– Ajattelen, että sekä luominen että lankeemus ovat syvällä ihmisessä ja että kumpaakin niistä tapahtuu meille jokaiselle koko ajan.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkukertomukset eivät kuitenkaan päästä lukijaa helpolla. Kristillisen ajattelun mukaan ihminen on muusta luomakunnasta erilleen nostettu Jumalan kuva. Evoluutiobiologian mukaan ihmisen, koiran, lahnan, muurahaisen, kolibakteerin, herkkusienen ja koivun välillä on vain aste-ero.

Ziting ajattelee, että mitä kauemmas mennään ihmisestä, sitä vaikeampi on tietää, mikä on muiden eliöiden suhde Jumalaan. Sitä paitsi: ehkä onkin niin, että ihminen on saanut sen tyhjän arvan.

– Voi olla, että koira on paljon etuoikeutetummassa asemassa kuin ihmiset. Se saattaa olla Jumalan välittömässä rakkauden piirissä ilman niitä kipeitä kysymyksiä, joita me ihmiset kannamme sydämessämme.

Kenties siinä ollaankin ihmisen lankeemuksen ytimessä. Ihminen on olento, joka näkee, että maailmassa ja hänessä itsessään on painavaa pimeyttä.

Ihminen ei tiedä, miten päin olla, ja vaikka tietäisikin, ei pysty olemaan niin. Ihminen aistii jotain kaunista ja kutsuvaa, mutta kokee, että se pakenee. Joku voisi sanoa, että ihminen kaipaa Jumalaa. Kristitty sanoisi, että ihminen löytää Jumalan Jeesuksessa.

FOSSIILIAINEISTO KERTOO, että maapallolla on ollut elämää noin neljä miljardia vuotta. Jos elämää ei olisi, Suomessa ei vuonna 2018 olisi myöskään

B

3

luterilaisia pappeja nimeltä Heidi Zitting ja Lauri Kemppainen. Kukaan ei tarkalleen ottaen tiedä, miten ensimmäiset eliöt syntyivät tai millaisia ne olivat.

– Elämän synty on ollut olosuhteiden ajama kemiallinen prosessi, joka on tapahtunut sen ajan ympäristökemian ehdoilla, kertoo dosentti Kirsi Lehto Turun yliopiston biokemian laitokselta.

Lehdon mukaan muutaman viime vuoden aikana ymmärrys varhaisen elämän kehityksestä on mennyt huomattavasti eteenpäin. Esimerkiksi: viisi vuotta sitten ajateltiin yleisesti, että elämä syntyi meren pohjassa. Nyt tutkijat uskovat, että olosuhteet olivat kuivat tai puolikuivat.

Jotta elämän synty saattoi lähteä käyntiin, tarvittiin paljon energiaa. Tutkijat ovat kiistelleet, tuliko energia maahan iskeytyvistä kappaleista vai tulivuorista. Lehto pitää tulivuoriselitystä uskottavampana.

– On todennäköisempää, että kyse oli maan sisältä purkautuvasta energiasta. Se nopeutti hiilen ja typen pelkistymistä, jolloin energia sitoutui molekyyleihin, joista tuli metaania, ammoniakkia, tai mikä kaikista parasta, vetysyanidia.

Vetysyanidi on hyvin energiarikasta, ja tiedemiehet pystyvät laboratoriossa tuottamaan siitä elämän rakennuspalikoita.

– Iso kysymys on ollut, että mikä saattoi tuottaa meidän tarkat rakennuspalikkamme eli nukleotidit ja aminohapot, Lehto sanoo.

Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Kuka tahansa voi tuottaa valtavan määrän monimutkaisia kemikaaleja vaikkapa keittämällä sokeria kattilassa. Siitä ei kuitenkaan tule elämää, vaan mössöä.

Lehdon mukaan elämä ei olekaan monimutkaisuuden vaan valikoivuuden huipentuma.

– Elämä käyttää loppujen lopuksi hyvin pienen valikoiman hyvin spesifejä kemikaaleja: neljää sorttia nukleotideja ja alun perin ehkä kymmentä sorttia aminohappoja, nykyään pariakymmentä. Tarvittiin olosuhteet, jotka valitsivat juuri näitä molekyylejä, jotka pystyivät ketjuuntumaan.

Elämä alkoi Lehdon mukaan nimenomaan ketjujen kemiasta. Elämän ytimessä on rakenne, joka säilyttää itse itseään. Se edellyttää informaatiota eli järjestystä, joka ohjaa sen toimintaa.

– Yksittäiset yhdisteet eivät pysty tällaiseen toiminnallisuuteen, mutta kun ne ketjuuntuvat, niistä tulee ikään kuin kirjoitusta, Lehto selittää.

– Minua viehättää se, että jos nyt halutaan olla kauhean uskonnollisia ja lukea Raamatun tekstejä todellisuuden metaforina, niin

4B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

siellähän sanotaan, että alussa oli Sana. Ainakin elämän osalta se sana oli informaatio, joka oli satunnaisesti syntynyt, mutta joka muuttui informaatioksi silloin, kun se tuotti sellaisia toimintoja, joita luonto valitsi.

Miksi luonto valitsi sen? Lehdon mukaan siksi, että se kelpasi johonkin: ensin kasvamaan suuremmaksi ja jossain vaiheessa kopioitumaan.

Jotkut ovat päätelleet, että yksinkertaisinkin itseään kopioiva elämä on niin monimutkaista, että sellaista ei voi syntyä itsestään. Esimerkiksi kuuluisa englantilainen ateistifilosofi Antony Flew alkoi vanhoilla päivillään uskoa Jumalaan, koska ei enää osannut pitää elämän syntyä sattumana. Flew’n kääntyminen sai ateistipiirit leimaamaan hänet seniiliksi ja harhaan johdetuksi vanhukseksi.

Lehto ajattelee, että on mahdotonta sanoa, kuinka todennäköistä elämän syntyminen on: meillä on tiedossamme vain yksi esimerkki. Toisaalta hän ajattelee, että elämän syntyminen Maahan oli olosuhteiden luoma välttämättömyys.

ENSIMMÄISISTÄ MONISTUVISTA soluista alkoi pitkä taival, jota pitkin on saavuttu nykyhetkeen. Se on ollut ruma tie. Matkalla on tapahtunut muun muassa viisi massasukupuuttoa, ja lukemattomat eläinlajit dinosauruksista mammutteihin ovat kadonneet maan pinnalta. Paraikaa on meneillään kuudes massasukupuutto, jonka aiheuttaja on Jumalan kuva: ihminen.

Elämän historiaan katsominen ei ole Lauri Kemppaiselle helppoa. Tällaisen maailman Jumala on luonut. Silti Jumala sanoi, että maailma on hyvä.

– Ymmärrän niitä ihmisiä, jotka sanovat, että katsokaa maailmaa, että tämäkö on muka älykkään suunnittelun lopputulos, Kemppainen sanoo.

– Mutta ajattelen, että tähän maailmaan kuuluu myös minun tietoisuuteni, kykyni virittää valitusvirsi ja pelastuksen kaipuuni. Meillä on maailma täynnä ihmisiä, jotka tuntevat sääliä ja haluavat auttaa.

Ihminen on osa luontoa, eli ihmisessä luonto projisoi sääliä ja myötätuntoa itse itseensä.

Siksi tietoisuus on Kemppaisen mielestä kiehtova ilmiö. Se on jotain, mikä tuntuu jännällä tavalla olevan maailman ja Jumalan leikkauspisteessä.

Kukaan ei tarkalleen ottaen osaa sanoa, mitä tietoisuus on. Aivoja manipuloimalla voidaan manipuloida ihmisen psyykkisiä tiloja, mutta monet mielenfilosofit ovat sitä mieltä, että tietoisuutta ilmiönä ei voida palauttaa aivokemiaan.

Koska tietoisuutta ei ymmärretä, länsimainen kulttuuri elää Kemppaisen mukaan pääkirjoitus- ja tiedesivujen välisessä ristiriidassa.

– Lehden pääkirjoitussivulla voidaan kirjoittaa, että meillä on moraalinen velvollisuus huolehtia pakolaisista. Saman lehden tiedesivuilla sanotaan, että tiede on todistanut, että mitään minuutta, moraalia, tietoisuutta tai vapaata tahtoa ei ole, Kemppainen selittää.

– Miten helvetissä tuo ristiriita pitäisi nähdä?

Meillä on moraalinen velvollisuus maailmassa, jossa mitään moraalia ei ole olemassa. Meidän pitäisi tahtoa tiettyjä asioita, vaikka vapaata tahtoa ei

Siksi

ole olemassa. Meidän pitäisi tiedostaa kaikenlaisia maailman epäkohtia, vaikka tietoisuutta ei ole olemassa. Pelaa siinä sitten loogisesti ja koherentisti!

Kemppainen itse ajattelee, että todellisuus on rakenteeltaan sellainen, että jokin siinä vetää ihmistä kohti totuutta, hyvyyttä ja kauneutta – ja että ne ovat jollain hyvin perimmäisellä tavalla totta.

JOTTA LAURI KEMPPAINEN ja Heidi Zitting voivat olla pappeja maailmassa, jossa joko on moraalisia velvollisuuksia tai ei ole, maailman täytyy olla olemassa. Meidän tunnettu universumimme tuli olemaan vajaat 14 miljardia vuotta sitten.

Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen kertoo, että me emme tiedä, mitä maailmankaikkeuden alussa oli – tai onko maailmankaikkeudella ylipäätänsä alkua.

– Yleisesti ottaen jos ajatellaan maailmankaikkeutta, kysytään, onko se deterministinen vai epädeterministinen, Räsänen sanoo.

”

Jos nyt halutaan olla uskonnollisia ja lukea Raamatun tekstejä todellisuuden metaforina, niin siellähän sanotaan, että alussa oli Sana.

DOSENTTI KIRSI LEHTO

Determinismi tarkoittaa sitä, että alkutila määrää, mitä myöhemmin tapahtuu. Klassinen fysiikka toimii näin. Voimme päätellä, että tässä on planeetta, koska tässä oli aurinko, koska tässä oli Linnunrata, koska laajentuvassa hiukkaskeitossa oli tässä kohtaa pieni tihentymä.

– Jos maailmankaikkeus olisi täysin deterministinen, tämä selitysten ketju ei koskaan päättyisi. Aina pitäisi olla jokin aiempi epätasaisuus. Mutta kvanttifysiikan mukaan maailmankaikkeus on epädeterministinen, joten selitysketju päättyy sellaiseen alkuepätasaisuuteen, jolla ei ole mitään syytä, Räsänen selittää.

Kaikessa fysikaalisessa tapahtuu jatkuvasti kvanttivärähtelyjä. Ne ovat muutoksia, jotka tapahtuvat ilman syytä.

– Varhainen maailmankaikkeus laajeni niin nopeasti hiukkasfysiikan skaaloista kosmisiin mittoihin, että nämä kvanttivärähtelyt venyivät. Näin syntyi epätasaisuuksia, jotka myöhemmin toimivat kaiken rakenteen siemeninä, Räsänen sanoo.

Tutkijat pystyvät suoraan havainnoimaan yhden

ja

sekunnin ikäistä maailmankaikkeutta ja ymmärtävät sen historiaa teoriassa jonnekin ensimmäisen sekunnin miljardisosan miljardisosan miljardisosan miljardisosan tienoille.

Sitten osutaan outoon seinään.

– On mahdollista, että maailmankaikkeudella on ollut alku. Toinen vaihtoehto on, että maailmankaikkeus on ollut äärettömän kauan olemassa. Yksi idea on, että maailmankaikkeus on romahtanut äärettömän kauan, ja sitten romahtaminen on pysähtynyt, minkä jälkeen maailmankaikkeus on ruvennut laajentumaan. Se, mitä me pidämme alkuna, olisikin vain siirtymä romahtamisesta laajentumiseen, Räsänen selittää.

Miksi sitten on olemassa jotain sen sijaan, että ei olisi olemassa mitään? Räsäsen mielestä kysymys koskee pohjimmiltaan sitä, mitä olemassaolo on.

– Jos maailmankaikkeutta ei olisi olemassa, olisiko esimerkiksi reaalilukuja olemassa? Räsänen kysyy.

– Minun on hyvin vaikea edes ajatella tällaista kysymystä. Minusta tuntuu, että se olemassaolon käsite, joka kelpaa meidän maailmankaikkeudessamme olevien asioiden käsittelyyn, on riittämätön tähän kysymykseen vastaamiseen.

KRISTINUSKON NÄKÖKULMASTA ei ole erityisen tärkeää, onko universumeja yksi vai ääretön määrä.

Sekään ei ole erityisen tärkeää, onko meidän universumillamme alkua vai ei.

– Minkä tahansa fysikaalisen asian olemassaolo herättää saman kysymyksen, johon liittyy vastaus Jumalasta jonakin perimmäisenä, joka ylittää jopa olemassaolon, Lauri Kemppainen sanoo.

Jumala ei ole olemassa samalla tavalla kuin osoitettavat asiat ovat. Jumala on ääretön aktuaalisuus, jonka tahto mahdollistaa kaiken muun olemisen tai olemattomuuden.

Tähän voi uskoa tai olla uskomatta. Heidi Zitting uskoo.

– Siitä nousee merkityksellisyys: että tässä kaikessa on taustalla Jumalan suuri suunnitelma. Joskus on vaikea sanoa, mikä se suunnitelma on, mutta minä ajattelen, että me emme ole täällä vain sattuman oikusta, Zitting toteaa.

Zittingin mukaan Raamatun luomiskertomukset kertovat siitä, että ihmisillä on maailmassa tehtäviä toisiaan, luomakuntaa ja Jumalaa kohtaan. Maailmassa pyörii suhdeverkosto, johon me kuulumme.

– Voisin kai oikein määrätietoisesti yrittää olla uskomatta ja pohtimatta näitä kysymyksiä, mutta ajattelen, että näin elämä on täydempää.

Oikeastaan kristitty voisi myös sanoa, että kyllä Jumala on olemassa samalla tavalla kuin osoitettavat asiat – tai ainakin oli. Kun Jeesus kaksi tuhatta vuotta sitten kulki ja opetti ihmisiä Juudeassa, monet tosiaankin koskettivat häntä käsillään.

Uuden testamentin tekstit kertovat myös, että Jeesus ottaa langenneesta luomakunnasta vielä kopin.

Ehkä hän silloin muistaa uskovien kristittyjen lisäksi niitä, jotka eivät osaa uskoa, ja ehkä myös niitä kaukaisempia äidin puolen sukulaisiaan, joita ihmiset kutsuvat muun muassa villakoiriksi, valashaiksi, koriantereiksi ja kantarelleiksi. ■

ovat pappeja.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.

B

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ.

Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017.

Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

ANNA IHMEEN TOISTUA

piplia.fi

Pipliaseuran testamentti-ilta 28.2.

Testamentilla varmistat, että sinulle tärkeä asia jää elämään.

Varainhoidon lakiasiantuntija Piia Jeremejeff kertoo, kuinka testamentti voi nivoutua osaksi hyvää perintösuunnittelua.

Mikä sinua erityisesti askarruttaa? Nyt voit kysyä!

Pipliaseuran työn kautta Raamattu löytää tiensä ihmisten sydämiin ympäri maailmaa, omalla kielellä. Pienenkin testamentin kautta voit olla osa työtämme, joka ulottuu yli sukupolvien.

Piplia – Anna arvojesi elää!

Tervetuloa Annankulmaan ke 28.2. klo 17:30–19:00!

Annankatu 14 D, Hki. Vapaa pääsy. Ilmoittaudu / kahvitarjoilu: erika.niemela@piplia.fi tai soita 040 546 9018

Kuva: Erik Blomberg / Punaisen Ristin arkisto

Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma.

Testamentilla takaat avun tulevillekin sukupolville.

Tilaa testamenttiesite!

Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi tai 020 701 2193

punainenristi.fi/testamentti

■

5

6B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Tässä hetkessä on kaikki Valokuvatessaan toisen ihmisen kasvoja Laura Malmivaara näkee kysymyksen, jonka kanssa itsekin kamppailee.

Uskallanko antautua ja olla läsnä tässä hetkessä?

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

K

aikki muu katoaa ympäriltä, kun Laura Malmivaara katsoo toisen ihmisen kasvoja kameran linssin lä­ pi. Kuvattava puhuu jotakin, mutta Malmivaara ei kuule sitä. Keskitty­ minen kuvaustilanteeseen on vah­ vistanut näköaistia toisten aistien kustannuksella.

Malmivaara etsii hetkeä, jolloin kuvattavan kas­ vot rentoutuvat. Silloin ihminen on päästänyt ir­ ti pinnistämisestä, pelosta ja häpeästä ja antautu­ nut kuvattavaksi.

– Ymmärrän tuota pelkoa, koska olen itse ihan sa­ manlainen. On raskasta pitää yllä omaa mielikuvaa itsestä. On todella pelottava ajatus, että vain olisim­ me, ja sitten joku vielä valokuvaa sen, hän sanoo.

ENSIMMÄISEN JÄRJESTELMÄKAMERANSA Laura Malmivaara sai rippilahjaksi isältään Jouni Malmivaaralta. Hän ei tiennyt valokuvaamisesta mi­ tään, mutta kokeileminen johti innostumiseen ja kuvaaminen vei mennessään.

Malmivaara ei kokenut olevansa perinteisillä ta­ voilla taiteellinen. Hän ei osannut piirtää eikä maa­ lata, mutta kamera avasi luovuudelle väylän. Malmi­ vaara alkoi tarkkailla ihmisiä ja tilanteita ja huoma­ si asioita, joita hän ei olisi muuten nähnyt.

– Valokuvaaminen sopi luonteelleni tosi hyvin, koska olen ollut pienestä pitäen nopea tarkkailija ja havaintojen tekijä. Kameran nopeat suljinajat tun­ tuivat upeilta. Niiden ansiosta sain rajattua näke­ määni ja vangittua hetkiä, joita muut eivät nähneet.

Malmivaara liittyi kameraseuraan, osallistui kil­ pailuihin ja pääsi niiden kautta nuorten valokuvaa­ jien leireille. Sukulaisten syntymäpäivien sekä rip­ pi­ ja hääjuhlien valokuvaaminen toi jo nuorena vastuuta ja itseluottamusta.

Tärkeältä tuntui myös itsensä unohtamisen ko­ kemus, jonka Malmivaara tavoitti valokuvatessaan tai vedostaessaan kuvia Järvenpää­talon pimiössä.

– Elämään alkoi löytyä fokus. On todella nautin­ nollinen tunne unohtaa itsensä hetkeksi ja keskit­ tyä toiseen ihmiseen.

KAMERAN AVAAMAT mahdollisuudet veivät Malmi­ vaaran Taideteolliseen korkeakouluun opiskele­ maan valokuvausta. Kysymys oman elämän suun­ nasta ei kuitenkaan jättänyt häntä rauhaan.

– Koin oloni taideopiskelijana vaikeaksi. Minussa ei ollutkaan sitä jotakin, omaa sanottavaa. En koke­ nut olevani taiteilija, Malmivaara sanoo.

Kolmantena opiskeluvuonna Malmivaara sai roo­ lin Tähtilampun alla -tv­sarjasta, jota esitettiin vuon­ na 1997. Pian kävi ilmi, että näytteleminen oli hä­ nelle parempi keino käsitellä tunteita kuin valoku­ vaaminen, jossa varsinkin nuori valokuvaaja jäi hel­ posti elämän tarkkailijaksi.

– Näytteleminen tuntui henkisesti vapauttavalta ja sai tunteet liikkeelle. Minulle oli uutta ilmaista it­ seäni keholla ja näyttää tunteita. Halusin sitä lisää.

Oivallus vei Malmivaaran Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Siitä alkoi tärkeä matka itsetunte­ mukseen, mutta samalla myös elämä kameran toi­ sella puolella, toisten katsottavana.

Valokuvaajasta tulikin ihminen, jota valokuva­ taan paljon.

– Minusta otetut valokuvat ovat usein hyvin so­ vinnaisia. Mielikuva on jo valmiina, ja sitten tulen ja toteutan sen. Toivoisin, että minulta vaadittaisiin jotakin muuta kuin se hammashymy, jonka osaan kyllä antaa, Malmivaara sanoo.

Joskus valokuvaaja yllättää Malmivaaran sano­ malla, että hänen ei tarvitse nauraa kuvassa. Sel­ laiset hetket ovat Malmivaaralle arvokkaita lahjoja.

– Yhtäkkiä joku antaa minulle luvan vain olla täs­ sä, eikä tarvitse ylläpitää mitään. Ihanaa, kiitos!

Mutta sitten Malmivaara vakavoituu ja sanoo, et­ tä hän ei välttämättä pysty itse siihen, mitä toivoo omilta kuvattaviltaan.

– Kyse on jonkinlaisesta irti päästämisestä, sii­ tä että uskaltaisin olla se, joka olen. Menen itse­ kin mukaan valmiiseen mielikuvaan, koska se on turvallista.

SUORITTAMISEN JA PALJAAN tilanteessa olemisen välinen kamppailu on Malmivaaralle tuttu myös näyttelijänä. Parhaimmillaan näytteleminen on täydellistä antautumista, mutta pahimmillaan pel­ ko jähmettää kaiken, mitä juuri siinä hetkessä on.

– Onnistuminen edellyttää sitä, että koen oleva­ ni turvassa ja henkisesti vapaa. On onnekasta, et­ tä siihen on sitä enemmän mahdollisuuksia, mitä vanhemmaksi tulen. En enää jaksa stressata niin paljon, hän sanoo.

Viime vuosina Malmivaara on tutkinut itseään ja havainnoinut elämää myös kirjoittamalla. Kirjoit­ taminen alkoi elokuvakäsikirjoituksen tekemisestä yhdessä silloisen puolison, ohjaaja Aku Louhimiehen, kanssa. Avioeron jälkeen kirjoittaminen auttoi häntä käsittelemään kipeitä tunteita.

Nopea temperamentti näkyy myös Malmivaaran kirjoittamisessa. Kun teksti lähtee, se lähtee ripeäs­

– Eksistentiaaliset kysymykset ovat riivanneet minua nuoruudesta lähtien. Jokainen ihminen, joka pohtii niitä, on mielestäni kiinnostava, Laura Malmivaara sanoo. Taustalla Albert Ylistön akryyliteokset Key, Yellow, Cyan ja Magenta.

”

YHTÄKKIÄ JOKU ANTAA MINULLE LUVAN VAIN OLLA TÄSSÄ, EIKÄ TARVITSE YLLÄPITÄÄ MITÄÄN. IHANAA, KIITOS!

ti, ja koulussa opittu kymmensormijärjestelmä on tarpeen.

Draamaa kirjoittaessaan Malmivaara uskaltaa tuoda pimeitä puoliaan näkyviin ja olla suorempi kuin todellisessa elämässä.

– Siinä ei ole liikaa minua itseäni, omaa persoo­ naani välissä. Draama vaatii sopivasti etäisyyttä, hän sanoo.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Kuka?

Laura Malmivaara, 44, on Helsingissä asuva freelance-näyttelijä ja valokuvaaja.

Malmivaaran perheeseen kuuluvat avopuoliso, kaksi omaa tytärtä ja puolison tytär.

Mitä?

Malmivaara on näytellyt muun muassa elokuvissa Levottomat (2000), Kuutamolla (2002) ja FC Venus (2005) sekä televisiosarjoissa Irtiottoja (Nelonen), Kotikatu (Yle TV1) ja Presidentti (Yle TV1).

Motto

Tässä hetkessä on kaikki.

KAIKILLA KOLMELLA – kirjoittamisella, näyttelemisellä ja valokuvaamisella – on Laura Malmivaaran elämässä tärkeä ja kyseenalaistamaton paikka.

Kaikki kolme vievät hänet lähelle sellaista ihmisenä olemisen peruskysymystä, jota on vaikea pukea sanoiksi.

Lukiossa Malmivaara luki Jean-Paul Sartren ja Simone de Beauvoirin filosofisia teoksia ja idän uskontojen pyhiä tekstejä. Ennen valokuvausopintojaan Malmivaara opiskeli yhden lukuvuoden teologisessa tiedekunnassa.

– Luin kaikkea sulassa sovussa. En ole koskaan löytänyt kysymyksiini yhtä vastausta, hän sanoo.

Malmivaara ei osaa sanoa, uskooko hän Jumalaan vai ei. Vastauksen puuttuminen ei haittaa häntä.

– Se tuntuu liian pieneltä kysymykseltä. Minua ovat työllistäneet enemmän ihmisen kuolemanpelko ja tarve kyseenalaistaa itseään sekä ajatus siitä,

miten pieni muurahainen ihminen on tämän uskomattoman rakennelman keskellä.

tunnetun körttipapin Nils Gustav Malmbergin puoliso.

IHMISEN PIENUUDEN ja haurauden kysymykset vaivasivat Laura Malmivaaran sukulaisia jo 1800-luvulla. Hän kokee tiedon lohdulliseksi.

Malmivaara kuuluu isän puolelta tunnettuun herännäiseen pappissukuun. Lapsuuden sukukokoukset olivat körttiseuroja, joissa veisattiin Siionin virsiä. Puheissa käsiteltiin uskonnollisia ja hengellisiä kysymyksiä.

Körttiläiset sukujuuret tulivat Malmivaaralle uudelleen ajankohtaiseksi joitakin vuosia sitten. Aluksi hän löysi itsensä tutkimasta isänsä teologista kirjastoa, jota säilytetään perheen kesämökillä.

Kesällä 2017 Nilsiän Aholansaaressa esitettiin körttien historiaa käsittelevä näytelmä Tuulten leikkikalu. Malmivaara esitti näytelmässä Amanda Malmbergia, joka oli hänen isoisänsä isän,

LAPSUUDEN MUISTOISSA körttiläisten Jumala on suuri, mutta ihminen pieni ja kumarassa. Mielikuva kyyristelystä romuttui, kun Malmivaara eläytyi aikaisemmin eläneiden ihmisten tarinoihin.

– Löysin tutun ajatuksen itsensä unohtamisesta.

Kyse ei ollutkaan siitä, että ihmisen pitäisi mennä köyryyn, vaan siitä, että luovumme haluamisesta ja tahtomisesta.

Ajatus jäi puhuttelemaan Malmivaaraa. Kyse on pohjimmiltaan samasta kamppailusta, jonka hän kohtaa näyttelijänä ja valokuvatessaan ihmisiä.

– Oma kokemukseni körttiläisyydestä on se, että minun ei tarvitse mitään, ei yhtään mitään. Ei tarvitse tehdä jotakin tai olla tekemättä, vaan jollakin tavalla luovuttaa, riisua vääränlainen yrittäminen. Kun siihen pystyisin, voisin elää loppuelämän vapaana. ■

8B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

u p A

a n a k s ä o t , a

n ä ä k nä

Itsekin ajoittaisesta unettomuudesta kärsivä Taina Laane neuvoo unettomia suhtautumaan itseensä lempeästi.

T

aina Laane kuuluu ihmisiin, joiden on ajoittain vaikea saada nukutuksi. Uniongelmat ovat ilmaantuneet erityisesti silloin, kun Laanella on ollut stressaava elämänvaihe. Hän on esimerkiksi joutunut tekemään asioita ja päätöksiä, jotka eivät ole täysin sopineet hänen arvoihinsa.

Myös muutokset ruokavaliossa tai elämäntavoissa ovat aiheuttaneet univaikeuksia.

– Lisäksi olen persoonaltani herkästi innostuva. Esimerkiksi vaikuttava elokuva tai kirja saattaa jäädä pyörimään mieleen niin, etten saa unta.

Pahimpina aikoina unilääkkeisiin turvautuneen Laanen mukaan on väärä käsitys, että huonosti nukkuvat ihmiset olisivat masentuneita ja elämänhaluttomia zombeja. Monet heistä tekevät unettomien öiden jälkeen päivisin uskomattoman paljon asioita.

Avun uniongelmiinsa Laane sai lopulta mindfulnessin ja itsemyötätunnon menetelmistä. Nykyään hän toimii kyseisten menetelmien kouluttajana.

– Unettomuus ei ollut varsinaisesti syynä siihen, että aloin opiskella alaa Pohjois-Amerikassa. Ihmismieli ja ihmisten kohtaaminen olivat kiinnostaneet minua jo pitkään. Halusin kulkea

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVITUS MARI AARNIO

polkua, jonka tunsin sisimmässäni oikeaksi, kertoo aiemmin toimittajana ja päätoimittajana työskennellyt Laane.

Nyt hän on tiivistänyt omat kokemuksensa ja harjoittamansa menetelmät kirjaksi. Unen lahjoja syntyi pitkällisen kypsyttelyn tuloksena.

– Yhtenä aamuna tajusin, että haluan kirjoittaa unettomuudesta intiimisti kirjeiden muodossa.

”

OLEMME HUKANNEET TAIDON LEVÄTÄ JA RAUHOITTUA. MONI EI MALTA MENNÄ AJOISSA NUKKUMAAN, KOSKA HALUAA OLLA JATKUVASTI LÄSNÄ KAIKILLA KANAVILLA.

UNETTOMUUS AIHEUTUU Taina Laanen mukaan monista tekijöistä. Yhtenä tekijänä voivat olla ihmisen temperamentti ja persoonallisuus. Unettomuutta voivat aiheuttaa myös aikaisemmat vaikeat kokemukset, jotka alkavat ahdistaa toden teolla vasta vuosien päästä.

Laane uskoo, että osaltaan unettomuutta aiheuttavat nykyinen 24/7-yhteiskunta ja koukuttava sosiaalinen media.

– Olemme hukanneet taidon levätä ja rauhoittua. Moni ei malta mennä ajoissa nukkumaan, koska haluaa olla jatkuvasti läsnä kaikilla kanavilla. Muuten tuntee jäävänsä paitsi jostain tärkeästä.

– Unettomuudesta kärsivät ovat usein tunnollisia ihmisiä. He kokevat, että heidän pitää osata ja tehdä asioita aina vain enemmän ja paremmin. Tällaisten ihmisten on vaikea vain olla.

Laane toteaa, että lepo ja pelkkä oleilu ovat erityisen tärkeitä luovalle ihmiselle. Väillä on pakko hellittää.

– Jo se, että pitää päivittäin useita taukoja – tekee pienen kävelylenkin tai juttelee työkaverin kanssa – voi edesauttaa rauhoittumista ja luovuutta.

UNETTOMUUDEN KIERRE syntyy usein siitä, että ihmisellä on huolia, ja niiden ratkaiseminen tuntuu ylivoimaiselta. Ahdistus syvenee entisestään, kun ei pysty nukkumaan.

– Tällainen ihminen on epätoivoinen. Hän on hätätilassa, ja huoli unesta ylläpitää sitä tilaa. Uni- ja nukahtamislääkkeet voivat auttaa pahassa unettomuuskierteessä tilapäisesti.

Lääkkeistä saattaa kuitenkin muodostua psykologinen koukku: tuntuu, ettei enää osaa nukkua ilman niitä, Laane sanoo.

Hänelle itselleen on parempi suosiolla valvoa kuin nukkua lääkkeen avulla. Hyvän unen jakso tulee siten helpommin itsestään.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

u ä yön

? a nt

MINDFULNESS ON AUTTANUT Taina Laanea löytämään unettomuuteen uuden lempeän ja armollisen lähestymistavan. Menetelmä tar­ koittaa tietoista pysähtymistä nykyhetkeen ja sen kokemista ikään kuin uusin silmin. Tuol­ loin keskitytään siihen, mitä tapahtuu juu­ ri nyt, mitä näkee, kuulee, tuntee, haistaa ja maistaa.

– Kun pysähtyy ja pyrkii olemaan kaikilla ais­ teilla läsnä tässä hetkessä, alkaa huolien kehä menettää voimaansa, Laane sanoo.

Itsemyötätunto puolestaan on menetelmä, joka tarkoittaa ystävällistä suhdetta itseen ar­ jessa ja vaikeissa tilanteissa. Laanen mukaan tällöin voi puhua itselleen lohduttavasti kuin ystävälle tai lapselle.

– Lapsellehan yleensä selitetään jonkin ikä­ vän asian tapahduttua, että elämässä tulee vä­ lillä eteen vaikeita tai jännittäviä hetkiä, mut­ ta juuri nyt ei ole mitään hätää, kyllä tästä sel­ vitään. Samalla tavalla voi jäsentää tilannetta myös itselleen ja ottaa näin etäisyyttä siihen.

Se rauhoittaa ja hoitaa, mutta vaatii kärsiväl­ listä opettelua.

– On hyvä nähdä itsensä osana maailmaa, jossa tapahtuu myös ikäviä ja järkyttäviä asioi­ ta. Jokaisella on kuitenkin oikeus kulkea oma polkunsa, eikä hänen tarvitse yrittää olla pa­ rempi kuin toiset. Se on tietyllä tavalla helpot­ tava ja inhimillinen elämänfilosofia.

Laane kokee, että tämäntyyppistä pehmeää ja ystävällistä suhtautumistapaa löytyy kristil­ lisyydestä. Ihmisyyteen kuuluvat monenlaiset puolet, eikä niitä ole tarpeen tuomita.

– Samoin taide auttaa ihmistä näkemään muutakin kuin oman elämänpiirinsä. Se, et­ tä pystymme ymmärtämään eri näkökulmia, vie meitä myös omassa elämässämme eteen­ päin. ■

9

Lopeta itsesi mollaaminen Omista virheistään ei opi, jos on liian kriittinen itseään kohtaan, sanoo psykologi Ronnie Grandell.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

Työterveyspsykologi Ronnie Grandell, olet kirjoittanut juuri ilmestyneen kirjan Irti itsekritiikistä. Mitä tarkoitat itsekritiikillä?

– Toivoisin kuitenkin, että ne ihmiset, joille lääke on nyt ainoa toimiva apukeino, eivät tun­ tisi siitä syyllisyyttä. Syyllisyys ei auta. Parem­ pi lähtökohta unen paranemiselle on lempeä itsestä huolehtiminen.

B

– Itsekritiikillä viittaan ankaraan, rankaisevaan tai syyllistävään tapaan suhtautua itseen. Useimmiten se kul­ kee käsi kädessä syyllisyyden, häpeän tai arvottomuuden kokemuksen kans­ sa. Se voi kuulostaa tältä: ”Et osaa, et pysty, olet huono!” Tämänkaltainen itsekritiikki painaa ihmistä alaspäin tai puskee eteenpäin jatkuvan pai­ neen ja pelon avulla.

– Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia ihmisistä kohtelee itseään ankarammin kuin läheistä ystävää vai­ keina hetkinä. On tärkeää erottaa itse­ kritiikki sellaisesta rakentavasta suh­ tautumisesta itseen, joka keskittyy virheistä oppimiseen ja auttaa meitä kehittymään ja voimaan hyvin.

– Mitä itsekriittisempi ihminen on, sitä vähemmän hän oppii omista vir­ heistään. Jos tietää, että tehdyn vir­ heen tai omien heikkojen kohtien miettiminen herättää voimakasta itse­ kritiikkiä, sitä helposti myös välttää.

Ja silloin virheistä ei voi oppia.

”

KIELTEINEN ITSEKRITIIKKI ON YHTEYDESSÄ STRESSIIN, UUPUMUKSEEN, MASENNUKSEEN, AHDISTUKSEEN JA SYÖMISHÄIRIÖIHIN.

Mitä haittaa itsekritiikistä on?

– Kielteinen itsekritiikki on yhtey­ dessä stressiin, uupumukseen, ma­ sennukseen, sosiaalisen ahdistukseen ja syömishäiriöihin. Tiedämme myös, että se lisää vitkuttelutaipumusta ja heikentää tavoitteiden saavuttamis­ ta. Itsekritiikki johtaa stressihormo­ nien nousuun kehossa. Aivoissa itse­ kritiikki aktivoi alueita, jotka liittyvät uhkakokemukseen.

– Asiakkaani kertovat usein, että itsekritiikki ai­ heuttaa paineita ja riittä­ mättömyyden tunnetta. Se voi esimerkiksi ilmetä jatkuva­ na vaatimuksena tehdä lisää. It­ sekritiikki saattaa myös estää te­ kemästä mielekkäitä asioita. Eli ”aloittaisin käsityökurssin, mutta ei siitä mitään varmaan tule, koska olen tällainen surkimus” tai ”haluai­ sin olla parisuhteessa, mutta ei ku­ kaan minusta voi tykätä”.

Millaisiin asioihin ja tilanteisiin se yleensä liittyy?

– Tyypillisiä ovat esimerkiksi ulko­ näköön, syömiseen, treenaamiseen, siisteyteen, työskentelytapoihin, uraan, ihmissuhteisiin, seksiin tai ra­ ha­asioiden hoitamiseen liittyvät asi­ at. Itsekritiikki herää herkästi, kun ko­ kee tehneensä virheen tai epäonnis­ tuneensa. Moni kritisoi itseään myös, jos kokee alittaneensa oman tai mui­ den asettaman riman.

Miten itsekritiikistä pääsee eroon?

– Ensinnäkin on hyvä todeta itsel­ leen, että itsensä kritisoiminen on in­ himillistä. Muuten käy helposti niin, että alkaa kritisoida itseään siitä, et­ tä kritisoi itseään. Toinen tärkeä askel on itsekritiikin tiedostaminen, koska silloin voi myös tehdä asialle jotain.

– Sitten voi myös ottaa askeleen taaksepäin, ikään kuin astuisi ulos myrskyn silmästä ja katsoisi sitä etääl­ tä. Yksi tapa on keksiä humoristinen tai myötätuntoinen nimi itsekritiikil­ le. Eräs asiakkaani esimerkiksi nimesi itsekritiikkinsä sisäiseksi bulldoggiksi.

Kun hän totesi, että ”aha, siellä se si­ säinen bulldoggi taas räksyttää”, hän sai hieman etäisyyttä itsekritiikkiinsä.

– Myötätuntoinen suhtautuminen itseen on monelle kaikista tärkein as­ kel. Voit esimerkiksi ajatella jotaku­ ta, joka on suhtautunut sinuun myö­ tätuntoisesti, ja miettiä, mitä hän sa­ noisi sinulle vaikeana hetkenä.

– Tärkeintä on muistaa, että asialle voi tehdä jotain. Toivoa on. ■

Osa 3 76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

MATTI HAGELBERG

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Laulaja ja näyttelijä Veeti Kallio, 52, on laulaja ja näyttelijä. Hän asuu Paimiossa. Musiikillisen uransa hän aloitti 1980-luvulla perustaessaan Veeti & The Velvets -lauluyhtyeen. Myöhemmin hän oli solistina muun muassa Leningrad Cowboysissa.

Kallio on toiminut toistakymmentä vuotta sooloartistina. Hän on osallistunut lukuisiin musikaaleihin sekä televisio-ohjelmiin Kuorosota, Tanssii tähtien kanssa ja Tähdet, tähdet.

Mamma Mia! -musikaalissa mukana oleva Veeti Kallio pyrkii lausumaan lootussutraa kiireisinäkin päivinä aamuin ja illoin.

Viime syksynä Kallio julkaisi uutta musiikkia. Rakkaudesta kertova Havina-single on Heidi Maria Paalasen säveltämä ja sanoittama.

Nyt Kalllio on mukana Messukeskus Amfi -teatterissa toukokuussa ensiiltansa saavassa Mamma Mia! -musikaalissa.

Mietiskelyä hotellihuoneessa Veeti Kallio pysähtyy päivittäin mietiskelemään buddhalaismunkin ohjeiden mukaan.

L

kemisten on tähdättävä aina siihen, että myös ympärillä olevat ihmiset olisivat onnellisia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

aulaja Veeti Kalliolla on ollut vii­ me aikoina keikkarintamalla kii­ reistä, joten hän on joutunut yö­ pymään usein hotelleissa. On­ neksi hotellihuoneessakin pystyy rauhoittumaan ja harjoittamaan mietiskelyä.

Kallion tie buddhalaiseen meditaatioon al­ koi parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin hä­ nen ystävänsä suositteli hänelle buddhalaisek­ si kääntyneestä rocklaulajasta Tina Turnerista kertovaa elokuvaa.

Hän katsoi elokuvan, ja se teki häneen niin suuren vaikutuksen, että hän halusi ottaa sel­ vää tuosta uskonnosta.

Buddhalaisuudessa on monia eri suuntauk­ sia. Kallio harjoittaa Nichiren­buddhalaisuut­

LAULAJALLA ON kotonaan buddhalaisuuden harjoittamista varten alttari ja rukouskaappi.

Ne eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, ja työ­ reissuillakin Veeti Kallio pyrkii pysähtymään aamun ja illoin lausumaan lootussutraa.

Kallion mielestä olennaista on se, että ihmi­ nen muuttuu koko ajan. Hän kokee, että me­ ditaatio auttaa häntä niin, ettei hän pääse jä­ mähtämään elämässään mihinkään tiettyyn olotilaan. Hän muistuttaa myös, että omien te­

ESKO JÄMSÄ

Taivaan tähden

18.2.

Jeesus, kiusausten voittaja

ta, joka perustuu 1200­luvulla eläneen japani­ laisen munkin, Nichiren Daishoninin, mu­ kaan nimettyyn suuntaukseen. Siinä koroste­ taan lootussutraa, joka opettaa, että onnellinen ja peloista vapaa olotila on mahdollista jokai­ selle.

MUSIIKIN TEKEMISEN ohella Veeti Kallio on esiintynyt vuosien varrella näyttelijänä teat­ terissa ja elokuvissa. Seuraavaksi hänet näh­ dään keväällä Mamma Mia! ­musikaalissa uu­ dessa Messukeskus Amfi ­teatterissa.

Kun häntä pyydettiin musikaalin koelau­ luun, hän ei tiennyt, millainen produktio on kyseessä. Vaimon kehotuksesta hän katsoi Mamma Mia! ­elokuvan, ja piti tarinasta.

Kallio ei arvota töitään, vaan ajattelee, että työ on työtä, oli kyseessä sitten musikaali tai jo­ kin muu keikka. Kaikissa töissä on joka tapauk­ sessa pyrittävä tekemään parhaansa.

Buddhalaisesta meditaatiosta on vuosien mittaan tullut tärkeä osa hänen elämääsä. Hän on huomannut, että se rauhoittaa monenlais­ ten töiden keskellä ja että asiat luistavat sen avulla jotenkin paremmin. Se on kuin Murphyn lain vastakohta, hän kuvailee. ■

Puhtausriitti IHMISEN ON VAIKEA sietää likaa ja puolinaista. Rästilistojen kär­ kipäässä keikkuvat siivoaminen ja keskeneräiset asiat. Siksi myös kaikissa uskonnoissa on puhtaus­ sääntönsä. Uskontojen harjoitta­ jat tietävät, mistä juuri tässä us­ konnossa pitää tehdä tiliä.

Tilinteon avuksi on rakennet­ tu riittejä, joilla tahroista pääsee eroon. Kristillisessä uskossa tah­ ranpoistoaine on Kristuksen veri.

Ajatus on mykistävä: Vaikka kristityn pitää asettaa ihanteen­ sa korkealle ja vaatia itseltään vir­ heettömyyttä, hän on kristillisen käsityksen mukaan läpeensä vir­ heellinen ja kykenemätön hyvään.

Hän ei pääse korkealle asetetun ri­

man yli virheitään hyvittelemällä, vaan hänen on päinvastoin suos­ tuttava lakkaamaan yrittämästä.

Mitä suurimmassa epäonnistu­ misessa on nimittäin tarjolla mitä suurin pelastus. Kristus on kärsi­ nyt virheen vaatiman rangaistuk­ sen. Kristityn puhtaus on lainat­ tua, Suuren Rakkauden puhtautta.

Mikä ihana lahja. Ja mikä har­ millinen tekosyy. Liian usein unohdun ihastelemaan tätä yllät­ tävää pelastumistani ja jätän kär­ sivät oman onnensa nojaan.

Maailma ei kuitenkaan parane ilman niitä, jotka sen parantavat.

Siksi kristityn ainoa oikea elämän­ tapa on tehdä hyvää, tavoitella oi­ keudenmukaisuutta ja puolustaa

sorrettua. Juuri nyt pitäisi jokaisen maistaa Paratiisin kiellettyä hedel­ mää ja huomata olevansa alasti.

Vain niin opimme, miten syvästi tarvitsemme toisiamme.

KAISA RAITTILA

12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Gurun opissa Ohjaajana Juliana Norwichlainen Juliana syntyi vuonna 1342 itäisessä Englannissa. Hänen kotikaupunkinsa Norwich oli tunnettu villakangaskaupan keskuksena, ja hänen isänsä oli villakauppias.

Menetettyään perheensä ja täytettyään viisikymmentä vuotta Juliana teki ison elämänmuutoksen. Hän vietti loppuelämänsä erakkomajassa Norwichin pyhän Julianuksen kirkon yhteydessä. Hänet tunnetaan näyistä, joita hän sai sairastaessaan nuorempana vakavasti. Niissä kärsivä Kristus ilmestyi hänelle. Hän kirjoitti nämä ilmestykset muistiin ja mietti niiden merkitystä parinkymmenen vuoden ajan erakkomajassaan, jossa hän myös kuoli noin vuonna 1416.

Julianan kirjoittamasta kirjasta on myöhemmin tullut hengellisen kirjallisuuden klassikko. Suomeksi sen on kääntänyt Paavo Rissanen nimellä Jumalan rakkauden ilmestys.

Rankatkin asiat voivat muuttua hyväksi Juliana Norwichlainen koki elämänsä aikana lukuisia menetyksiä.

Niiden keskellä rukoileminen loi häneen toivoa ja luottamusta.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

JULIANA NORWICHLAINEN tiesi, että elämässä voi tulla vastaan käsittämättömän rankkoja asioita. Kun elämä oikein ahdistaa, on vaikea uskoa, että mikään voisi sitä muuttaa, edes rukous. Siitä huolimatta Juliana jaksoi toivoa, että kaikenlaiset asiat kääntyvät lopulta hyväksi.

Julianalle tuo lause ei ollut tyhjä lohdutus. Hän oli todennäköisesti menettänyt isänsä ja sisariaan jo kuuden vanhana, kun ensimmäinen Euroopan yli kulkenut ruttoaalto tavoitti hänen kotikaupunkinsa Norwichin vuonna 1349.

Hän oli naimisissa ja jo nuori äiti ja odotti kenties toista lastaan, kun rutto uusiutui. Sillä kertaa hän menetti esikoisensa ja ilmeisesti miehensä.

Eikä tässä kaikki. Toukokuussa 1373 Juliana oli vakavasti sairas ja uskoi kuolevansa. Kaikkein lähimmistä vain hänen äitinsä oli hänen luonaan, mistä voi päätellä, että muita ei ollut enää elossa.

TÄYTETTYÄÄN VIISIKYMMENTÄ Juliana oli menettänyt kaikki rakkaansa ja parantunut itse vakavasta sairaudesta. Hän asettui asumaan Norwichin

pyhän Julianuksen kirkon yhteyteen tehtyyn erakkomajaan, jossa hän eli loppuelämänsä. Siellä hän kirjoitti kansankielistä kirjaansa, jonka hän tahtoi omistaa oppaaksi ja lohdutukseksi maailmassa eläville kristityille.

Rukous oli äiti Julianalle kaikki kaikessa. Se oli hänelle toivon ilmausta.

Näin hän kirjoittaa: ”Jumala ei unohda vähäisintäkään asiaa. Saat itse nähdä, että kaikki kääntyy hyväksi.” Hän rukoili, että kaikella olisi jokin merkitys, vaikka hän ei itse sitä juuri sillä hetkellä käsittänyt eikä hänestä läheskään aina siltä tuntunut.

Juliana muistuttaa, että on myös päiviä, jolloin luottamus siihen, että Jumala kuulee, on heikko. Vaikka rukolisi kuinka hellittämättä, se ei näytä toimivan eikä saavan mitään aikaan.

Silloin moni miettii, rukoileeko hän oikealla tavalla ja mistä saisi luottamuksen ja varmuuden ja oikean sisällön rukoukseensa, että se tulisi kuulluksi. Voi myös herätä epäilys, että on itse aivan kelvoton rukoilija.

Näin äiti Juliana lohduttaa itseään ja meitä: Älä soimaa itseäsi, ettet rukoile tarpeeksi. Älä moiti motiivejasi äläkä yritä virittää niitä jalommik-

”Minä olen äitiyden viisaus” Jumala oli Juliana Norwichlaiselle sekä Isämme että Äitimme, niin myös tässä hymnissä. ”Minä se olen, minä olen isyyden voima ja hyvyys.

Minä se olen, minä olen äitiyden viisaus.

Minä se olen, minä olen koko siunatun rakkauden valo ja armo.

Minä se olen, minä olen kolminaisuus.

Minä se olen, minä olen ykseys.

Minä olen kaikkien asioiden korkein hyvyys.

Minä annan sinulle kyvyn rakastaa.

Minä annan sinulle kyvyn kaivata.

Minä olen kaikkien oikeiden toiveiden loputon täyttymys.”

si. Älä vaadi itseltäsi parempaa uskoa.

Päästä irti sellaisista ajatuksista, vaikka ne nousevat helposti mieleen. ÄITI JULIANA yrittää saada meidät näkemään asiat toisesta näkökulmasta. Rukous ei ole kaupankäyntiä: Kun teet näin tai näin tai muutat asennettasi, niin Jumala heltyy. Et käännä Jumalan päätä rukouksillasi. Sillä Jumala tietää, mitä tarvitset, jo ennen kuin osaat sitä häneltä pyytä. ”Minä olen rukoustesi perusta”, Juliana kuuli Kristuksen sanovan itselleen. Jumala on rukouksen alkuunpanija. Yksikään rukous ei ole syy Jumalan hyvyyteen, mutta hän iloitsee jokaisesta rukouksesta. Hän on rukouksen ensimmäinen vastaanottaja, ilman että kukaan tulee väliin.

Juliana puhui Jumalan hyvyydestä usein äidillisin kuvin. Niin kuin lapsi luottaa luonnostaan äitiin, niin meidänkin tulisi luottaa Jumalan hyvyyteen, vaikka emme mitenkään aina ymmärrä häntä. ■ Kristilliset mystikot ja minä -sarja to 22.2. klo 18–19.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Äiti Juliana Norwichlainen rukouksen opettajana.

MENOT 15.2– 1.3.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! 19.2. klo 11 ehtoollishartaus ja 26.2. hartaus, jonka jälkeen maksuton ruokailu.

Raamattua, rukousta ja laulua maanantaisin klo 12. Taisto Kotomäki, Juhani Leppälä.

Raamattupiiri tiistaisin klo 18.

Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Käsillä hyvää -ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30.

Puurotorstai to 15.2. (ei ole 22.2.) klo 10–13. Puurolounas 2,50 €. Voit tulla myös kahville.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitus to 1.3. klo 18–20.45.

Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 20–22.30.

Kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 12–15.

Messu su 18.2. klo 12. Eveliina Ojala, Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Kohtaamispaikka-ilta su 18.2. klo 17.

Teemana Israel. Heljä Markkula, Petri Kauhanen ja Harri-pappi.

Lähetyspiiri ma 19.2. klo 18–19.30.

Seniorikerho ti 20.2. klo 13–14.30.

Yhteisvastuu.

Rukiista leipää Raamatusta ke 21.2. klo 18.30. Timo Junkkaala: Kun myrskyt tulevat. Kevään raamattuluentosarjassa syvennytään Jeesuksen vertauksiin. Iltoja isännöi Harri Nurminen.

Messu su 25.2. klo 12. Hans Tuominen, Tiina Palmu, Elisa Pelkonen.

Omaishoitajien olohuone ma 26.2. klo 15–16.30.

Päivähetki Raamatun äärellä ti 27.2. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Rukiista leipää Raamatusta ke 28.2.

klo 18.30. Samuel Yrjölä: Erotuomarin paikka on jo täytetty.

Oletko kiinnostunut paastonajan arkiretriitistä? Ota yhteys pastori Tiina Palmuun p. 050 356 5715 tiina. palmu@evl.fi

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää -ryhmä tiistaisin klo 10–12.

Hartaus ja päiväkahvit tiistaisin klo 12.30.

Saunaa ja Sanaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30.

Naisten Raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Torstaimesta torstaisin (ei 22.2.) klo 14–15.30. Välipalaa ja mukavaa puuhastelua alakouluikäisille.

Avoin perhemuskari pe 16.2. (ei ole pe 23.2.) klo 10–10.30 alle kouluikäisille aikuisen kanssa. Ei vaadi ilmoittautumista.

Perhekahvila pe 16.2. klo 9–13. Ei ole pe 23.2.

Aamupäivän rukoushetki perjantaisin klo 10.45.

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12, avoin maksuton puuroaamiainen kaikille.

Messu su 18.2. klo 10. Eveliina Ojala, Riikka Jäntti.

Taidepyhis lapsille su klo 15–16.30.

Teemana: Aatami ja Eeva. Alle 3-vuotiaat mielellään aikuisen kanssa.

Lähetyspiiri to 22.2. klo 18–20.

Messu su 25.2. klo 10. Hans Tuominen, Elisa Pelkonen.

Taidepyhis lapsille su klo 15–16.30.

Teemana: Kaksi rakentajaa. Alle 3-vuotiaat mielellään aikuisen kanssa.

MUUALLA Kuunloiste- ja Aurinkotanssi –lapsikuorot 6–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 15–16 Itä-Hakkilan alakoulun pikkurakennuksessa Riikka-kanttorin johdolla. Harjoituksia ei ole ke 21.2.

Perhekahvila to 15.2. klo 9–11, (ei ole to 22.2.) Kolohongan ostoskeskuksessa os. Itäinen Valkoisenlähteentie 19.

Astan kotipyhäkoulu su 25.2. klo 11–12 Hevoshaantie 9 D.

KASTETTU Dona Daaria Halme, Isabella Viola Adele Löfberg, Eevi Pauliina Wirman.

HAUTAAN SIUNATTU Leila Maire Eronen 81 v, Raija Anneli Ovaska 71 v, Jare Kristian Pakomaa 44 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Messu su 18.2. klo 10. Matti Hyry, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Israel-iltapäivä su 18.2. klo 15–17 kirkon nuortentilassa. Puhujavieraana on pastori, psykoterapeutti Liisa Auruksenaho.

Miesten sauvakävelypiiri su 18.2. klo 18. Lähtö kirkolta, mukana on seurakunnan pastoreita.

Nettikerho ikäihmisille poikkeuksellisesti to 22.2. klo 13.30–15.30 kirkon takkahuoneessa. Aiheena on Asiointi netissä. Piiriä vetää informaatikko Riitta Sivenius.

Messu su 25.2. klo 10. Jaakko Kara, Jarna Wikström ja Hannu Lehtikangas.

Yhteystapahtuma: Yhteys Jumalaan-luento su 25.2. klo 12. Kevään 2018 luentojen ja iltatapahtumien teemana on yhteys. Ihminen kaipaa syvempää yhteyttä Jumalaan, lähimmäiseen, luomakuntaan ja itseensä.

Laulun ystävät-yhteislauluilta ke 28.2. klo 17–18. Kaikille avoin yhteislaulutapahtuma. Laulua on johtamassa kanttori Hannu Lehtikangas.

Iisimessu ke 28.2. klo 19. Pastori Miika Koistinen ja nuorisotyön tiimi.

Rento ja nuorekas messu toteutetaan bändisäestyksellä.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 28.2. klo 18 kirkon pienessä seurakuntasalissa.

Yhteisen pöydän lounas keskiviikkoisin klo 11–12.30 kirkon suuressa seurakuntasalissa. Huom. hiihtolomaviikolla, ke 21.2. ei ole lounasta.

Kaikille avoin ja ilmainen lounas valmistetaan hävikkiruuasta. Lounaan yhteydessä on kirkkosalissa klo 12 ehtoollishartaus, lisäksi pappi on tavattavissa kirkon takkahuoneessa klo 11–12.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kohtaamispaikka to 22.2. klo 11–12.

Alustus, yhdessäoloa ja keskustelua

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Raamatun ja virsikirjan äärellä.

Kenian lähetyspiiri to 1.3. klo 11.

Vierailijana on Helsingin Luther-kirkon kansainvälisentyön pastori Richard Ondicho.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamattupiiri to 22.2. klo 10. Keskustelemme tulevan sunnuntain evankeliumitekstistä

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 28.2. klo 13.30–14.30 osoitteessa Kastanjakuja 1 A. Mukana seurakunnan vapaaehtoisia ja diakoniatyöntekijä.

HAUTAAN SIUNATTU Anja Aulikki Kaisla 85 v, Kaija Sinikka Hannula 73 v, Ritva Tuulikki Attola 72 v, Teemu Valtteri Ollila 9 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4 avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–15, p. 09 830 6333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 050 573 6376 Diakonissan vastaanotto joka kuukauden ensimmäinen torstai klo 12–13 diakoniatoimistolla Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Aamurukouspiiri arkiaamuisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa.

Miesten saunailta to 15.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Perhekerho pe 16.2. klo 9–11.30 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Messu su 18.2. klo 10. Veikko Ahonen, Jani Vanhala, Anne Havunen. Pyhäkoulu messun yhteydessä kirkon pyhäkouluhuoneessa. Messun jälkeen kirkkokahveilla Sansan kumppanuustoiminnan johtaja Timo Reuhkala kertoo sunnuntain kolehtikohteesta, Intiassa tehtävästä radiolähetystyöstä, joka on myös Korson seurakunnan nimikkokohde.

Kirkon aamupuuro ma 19.2. ja 26.2. klo 10 seurakuntasalissa, hinta 1 e. Älä syö yksin, seurassa puurokin

A

7

maistuu paremmalta.

Runopiiri ma 19.2. ja 26.2. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Punainen lanka -raamattupiiri ma 19.2. ja 26.2. klo 18 kirkon kappelissa.

English through Bible ma 19.2. ja 26.2. klo 18.30 kirkon kokoustilassa.

Katulähetyksen lounas ke 21.2. ja 28.2. klo 11 alkaen kirkkosalissa.

Syödään yhdessä. Maksuton yhteisölounas on valmistettu Yhteinen pöytä ry:n hävikkiruuasta.

Päivälähetyspiiri ke 21.2. klo 13 kirkkosali 2:ssa ja 28.2. klo 13 kirkon kokoustilassa.

Arki-illan iltakirkko ke 21.2. klo 18.

Veikko Ahonen, Airi Saloniemi.

Iltaperhekerho ke 21.2. ja 28.2. klo 18–20 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Seuraa ja toimintaa lapsille, aikuisille vaihtelua ja vertaistukea arkeen.

Iltapuuro syödään yhdessä klo 19.30.

Iltarukouspiiri ke 21.2. ja 28.2. klo 18.40 kirkon kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 22.2. klo 13 seurakuntasalissa.

Lapsikuoro to 22.2. klo 16.30–17.15 kirkkosali 2:ssa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi.

Naisten saunailta to 22.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoro to 22.2. klo 18 kirkkosali 2:ssa. Kuoroa johtaa kanttori Jussi Salonen.

Vox Mea – Oma ääni to 22.2. klo 18.30 seurakuntasalissa. Kuoroa johtaa kanttori Airi Saloniemi.

Messu su 25.2. klo 10. Minna Ruuttunen, Veikko Ahonen, Jussi Salonen.

Pyhäkoulu messun yhteydessä kirkon pyhäkouluhuoneessa. Kirkkokahvit.

Barokkikonsertti su 25.2. klo 15.

Matias Häkkinen soittaa J.S. Bachin teoksia klavikordilla. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10/5 euroa.

Perhekerho ma 26.2. klo 12–15 lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Sanan ja rukouksen ilta ke 28.2. klo 18. Jani Vanhala.

KIRKONKULMA Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13.30.

Hartaus ti ja to klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 15.2. klo 9–11.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Perhekerho ti 27.2. klo 9–11.30.

Vanhemman väen piiri ke 28.2. klo 13.

Menokasvo

Kunnioita muistisairaan persoonaa Geronomi Tanja Varpalahti, mitä muistiohjaaja tekee Uudenmaan Muistiluotsi -asiantuntija- ja tukikeskusverkostossa?

– Ohjaan muistitreeniryhmiä muistisairauteen sairastuneille ja vertaisryhmiä muistisairastuneen puolisoille ja aikuisille lapsille. Järjestämme myös luentoja muistisairaan kohtaamisesta ja ennalta ehkäisevästä muistin huollosta sekä vapaaehtoiskoulutusta.

Miten muistisairas ihminen kohdataan?

– Kunnioittavasti. Muistisairaalla on edelleen persoona sekä oma historia ja elämänkokemus. Ne ovat ja pysyvät, vaikka oireita tulee.

NINA RIUTTA Muistisairaan tukeminen -koulutusilta vapaaehtoisille ja omaisille to 8.3. klo 18 Seurakuntien talon nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Kouluttajana Tanja Varpalahti. Ilmoittautumiset 5.3. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p. 050 548 6078.

ESKO JÄMSÄ

Minkälaisia oireita muistisairaalla voi olla?

– Osalla muistisairaista lähimuisti heikkenee niin, että hän unohtaa tapaamisen tai mikä päivä on. Joillakin on hahmottamisen vaikeutta, vaikka näkö on normaali. Hän ei huomaa mukia kaapissa, vaikka se siellä on. Puheentuottamisessa voi tulla ongelmia niin, ettei löydä oikeita sanoja tai ei pysty tuottamaan vastausta, vaikka ymmärtää kuulemansa. Myös muistisairaan persoona voi muuttua, esimerkiksi hyväntuulinen ja sosiaalinen muuttuu äreäksi.

Onko muistisairaus vain vanhusten tauti?

– Iän myötä riski sairastua muistisairauteen lisääntyy, mutta Suomessa on 7000–10 000 työikäistä muistisairasta. Usein on ensin tutkittu, onko henkilöllä työuupumusta tai stressiä, ja sen jälkeen onkin tullut muistisairausdiagnoosi.

MENOT 15.2– 1.3.

8 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

MUUALLA Saturnuksen päiväkodin avoin toiminta. Seurakunnan työntekijä paikalla to 15.2. klo 11.30–14 ja ke 28.2. klo 8.30–11 (Kaakkoisväylä 8).

Naisten sählykerho alkaa maanantaisin klo 18–19 Nikinmäen koulun liikuntasalissa (Perhotie 27). Mukaan oma maila ja sisäpelikengät.

KASTETTU Eva Linnea Törnroos, Inga Eleonor Törnroos, Aamu Eveliina Koski, Pinja Isla Aurora Kreivi, Fiona Ella Kristiina Kinnunen, Kaspian Jooa Julius Wahlsten, Viola Otteliaana Käräjäoja, Iida Maria Mustonen, Riku Mauri William Herranen.

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Timo Sakari Penttilä ja Sari Anni Päivikki Pennanen, Jani Kristian Pakkala ja Saimi Annikki Näreranta.

HAUTAAN SIUNATTU Helmi Päivinen 89 v, Olavi Akseli Minkkinen 85 v, Irja Maj-Lis Järvinen 79 v, Paavo Einari Päiviö Sivonen 76 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa, p. 09 830 6700 Avoinna ma–pe klo 9–15, rekolan.seurakunta@evl.fi. rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi tavattavissa kirkolla ma–ti klo 11–14, Asolan seurakuntatalossa to klo 11–14 p. 09 830 6707 (ei päivystystä vko 8) Diakoniapäivystys: Rekolan kirkolla ti klo 9–11, Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11.

Ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6706 rekola.diakonia@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Vanhemmuuden trilogian toinen ilta to 15.2. klo 18. Luennoitsijana kouluttaja ja tutkija Kaisa Vuorinen.

Aihe: ”Huomaa hyvä lapsessa”. Yli 3-v. lastenhoitoon ilm. diakonia. rekola@evl.fi ti 13.2. mennessä. Tied.

Siru Rantanen, p. 050 342 6155.

Asolassa ei YH-iltaa.

Perheiden avoin olohuone ma, ti, to, pe klo 9–14. Lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Torstaisin kirkkomuskari. (Hiihtoloma vko 8.)

Tekstinlukijan äänenkäyttö – opastusta messuavustajille. pe 16.2. klo 18.

Messu su 18.2. klo 10. Arto Nuutinen, Timo Lankinen, Marja Kyllönen.

Kirkkokahvilla Timo Lankinen kertoo Medialähetys Sansan työstä.

Pyhäkoulu su 18.2. klo 10. (Hiihtoloma vko 8.)

Taidekerho 4–7-v. lapsille, ma klo 14.

Ilm. petri.piirainen@evl.fi.

Raamattua taviksille ma 19.2. klo 17.30. Päivi Peittola.

Yläovet auki ma klo 18. Maksuton iltapala, saunamahdollisuus (omat tarv. mukaan).

Miesten raamattupiiri ma 19.2. klo 18.30 Diakoniakahvila ti klo 9–11.

SilmukkaSiskot-ryhmä ke klo 9.30.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke klo 18. Ilm. noora.hultin@evl.fi Nikkaristi-tapaaminen ke 21.2.klo 13. Tervetuloa kaikki Nikkaristit ja Nikkaristi-toiminnasta kiinnostuneet.

Raamattupiiri ke 21.2. klo 18.30.

Raamattu- ja keskustelupiiri to 22.2. klo 13–15.

Messu su 25.2. klo 10. Laura Maria Latikka, Sirkku-Liisa Niemi.

Pula- ja punakapinan virsi su 25.2. klo 18. Pekka Kivekäs kertoo yhden virren vaiheikkaan historian.

Sanan ääreltä elämään -ilta ti 27.2. klo 18.30. ”Yhteyteen liitetyt” Ef. 2.

Kaisa Koivula.

Pikkunikkarit 4–7-v. lapsille, ke 28.2. klo 14. Ilm. petri.piirainen@evl.fi.

Open Doors, nuorten avoimet ovet ke 28.2. klo 18.

Iltamessu ke 28.2. klo 20. Ben Ahlroos.

Sururyhmä läheisensä menettäneille to 8.3. Kokoontumisia on 6–7, max. 8 osallistujaa. Luottamuksellinen vertaisryhmä ja osallistujilta edellytetään osallistumista joka kerta. Ilm. viim. 3.3. pastori Vappu Olsbo, p. 050 414 5610 vappu.olsbo@ evl.fi tai diakoni Siru Rantanen p. 050 342 6155 siru.rantanen@evl.fi.

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 050 573 6329 Maalausryhmä ma klo 10.

Avoimet ovet perheille ti klo 9–12.

Lapsille yhdessä aikuisen kanssa.

(Hiihtoloma vko 8.)

Narsistien uhrien vertaisryhmä to 15.2. klo 18.

Kipuryhmä ti 20.2. klo 15. Aihe Miten oppisin rentoutumaan.

Puutarhapiiri ti 20.2. klo 18. Aihe: Luonnon vesikasvit.

Saviryhmä ke klo 12. Viikolla 8 ei ole, muuten normaalisti.

Naiset 50+ ke klo 13. Avoin päihteettömyyteen kannustava keskusteluryhmä.

Asolan Ankkuri-aamupala to klo 9–11. Älynystyrät Ällikällä to 22.2. klo 13.

Tehtäviä muistin säilyttämiseksi.

Asolan Silmukkaryhmä to klo 16–18.

Seniorikahvila ma 26.2. klo 13.

Työikäisten raamattupiiri ma 26.2. klo 18–19.30. Ötökkäkerho 4–6-v. lapsille ti 27.2. klo 13. Ilm. petri.piirainen@evl.fi.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13–15. Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Hanna-rukouspiiri ma 19.2. klo 18–19.30 Lampirannalla, Tertunkuja 4 B. Nuorten sähly to klo 16–17.30. Rekolanmäen koululla. Oma maila, kengät ja peliasu.

Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19–21.30 Rautkalliontie 4:n kerhotilassa.

Seniorien tuettu loma Salonsaaressa 20.–25.8. Hinta 90 e /hlö / 5 pvää. Täyshoito. Retkiä luonnossa, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Haku alkanut ja tehdään osoitteessa www. hyvinvointilomat.fi. Lisätietoja irma. liljestrom@evl.fi, p. 050 553 8459.

KASTETTU Alisa Elina Olivia Katajisto, Selma Viola Camilla Hämevaara, Vili Aleksanteri Heikkinen.

HAUTAAN SIUNATTU Taimi Vainionpää 91 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Unikkotie 5 B, avoinna ark. klo 9–15, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Tilavaraukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6333.

Päivystävä pappi ark. klo 9–13 (Unikkotie 5 B, 1. krs.) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Unikkotie 5 A, 3. krs.)

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma klo 10–11.30 ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224 1. paastonajan messu: synti ja sen voittaja su 18.2. klo 12, mukana Omalla äänellä -lauluryhmä. Kristiina Kartano, Mirka Härkönen, Terje Kukk.

Konfirmaatiomessu su 25.2. klo 12, Maria Koukkari, Päivi Romula, Päivi Mäkinen, Iina Katila.

SEURAKUNTIEN TALO Unikkotie 5, p. 09 830 6223 Naisten rukouspiiri pe 16.2. ja pe 23.2. klo 18, Emmauksen kokoushuone.

Yhteiskristillinen laulu- ja rukouspiiri la 17.2. ja la 24.2. klo 15, Bethanian 4. krs kokoushuone.

Sansan medialähetyspiiri ma 19.2. klo 18, Asiakastila (A-porras 1. krs).

Vantaan kristillisten raamattupiiri ma 19.2. klo 13, Emmauksen kokoushuone.

Lähetyksen päiväpiiri ti 20.2. ja ti 27.2. klo 13 Bethanian 4. krs kokoushuone. Vapaaehtoinen kahviraha lähetystyölle.

Rukouspiiri ti 20.2. ja ti 27.2. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone, Unikkotie 5, 3. krs.

Aamurukouspiiri ke 21.2. klo 8, Emmauksen sielunhoitohuone.

Hanna-piiri to 22.2. klo 9.30, lähtö lenkille kirkon edestä, kahvit sanan äärellä klo 10.30 Betanian kokoushuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 26.2. klo 13 Nuorisotilassa (Unikkotie 5 C, A-rapun kautta hissillä). Ritva NiemiRonkainen ja Tomi Pulkkinen esittävät runoja ja lauluja keväästä ja valosta.

Gospel-lattarit ti 27.2. klo 19 Nuorisotilassa (Unikkotie 5 C). Armollinen tanssitunti lattarimusiikin tahdissa kaikenikisille naisille. Mukaan liikuntavarusteet ja juomapullo. Hinta 5e/ krt lähetystyön hyväksi.

Kirkon ruokailu - lämmin lounas sitä tarvitseville ja seuraa kaipaaville ke 28.2. klo 12–13.15, Nuorisotila (Unikkotie 5 C). Vuoronumeroiden jako nuorisotilan ala-aulasta klo 11.30.

Ruokailu alkaa lyhyellä hartaudella klo 12 ja päättyy klo 13.15. Vapaaehtoinen maksu.

Työnohjauksellinen ryhmä vapaaehtoisille ke 28.2. klo 13, Bethanian 4. krs. kokoushuone. Lisät. Päivi Mäkinen puh. 050 548 6078.

Naistenpäivän ohjelmallinen saunailta to 8.3. klo 17.30–21 Bethanian sauna, 5.krs. Maija Nyman alustaa naisen elämään liittyvästä teemasta, tanssimme gospel-lattareita, saunomme ja nautimme iltapalaa (3 e).

Omat pyyhkeet mukaan. Ilm. 28.2. asti: mirka.harkonen@evl.fi tai 050 461 0713.

Muistisairaan tukeminen -koulutusilta vapaaehtoisille ja omaisille to 8.3. klo 18 Nuorisotila (Unikkotie 5 C, 2. krs). Kouluttajana muistineuvoja Tanja Varpalahti. Ilm. 5.3. mennessä paivi.makinen@evl.fi p. 050 548 6078.

PIENTEN PAIKKA Unikkotie 5 a (Käynti Vehkapolun kävelykadulta) Pienten paikka auki pe 16.2. klo 9–15.

Pienten paikka auki ke 21.2. ja ke 28.2. klo 16–19.

Iltaperhekerho ma 26.2. klo 17–18.30.

Perhekerho ti 27.2. klo 9.30–11.30, perhemuskari kerhon alussa.

Sururyhmä alk. ti 10.4. klo 16.30– 17.30. Vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille. Käytämme musiikkia osana surun käsittelyä. Ryhmäläisiä sitoo vaitiolovelvollisuus, kokoonnumme 6 tiistaina. Ohjaajina pastori Tuula Lapveteläinen sekä musiikkija psykoterapeutti Tuuli Uosukainen.

Ilm. 3.4. asti p. 050 523 6308 tai tuula.lapvetelainen@evl.fi.

OLOTILA Unikkotie 5 a, käynti Vehkapolulta, p. 09 830 6223 tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Kahvila auki ma–pe klo 10–15.

Taidetta 5.2.–4.3. Mitä ajatuksia Yhteisvastuukeräyksen teemat köyhyys, ruoka, puhdas vesi ja valinnanvapaus herättävät vantaalaistaiteilijoissa? Osa teoksista on myynnissä ja hinta menee suoraan keräykseen, osa on esillä ajatuksia herättämässä. Taiteilijoina mukana Tea Warinowski, Anne Kauppila, Päivi Kinnunen, Adolfo Vera ja Jukka Syväoja.

Kysy neuvoa tietoteknisissä asioissa, mm. tabletin, internetin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13.

Saat henkilökohtaista opastusta.

Neuvontaa myös ajanvarauksella.

Kysy kassalta aikoja tai puh. 09 8306 302 (aukioloaikoina).

Latausvartti to 15.2, to 22.2. ja to 1.3. klo 16.15–16.30, Jaakko Hyttinen.

Latausvartti on hetki sinulle itsellesi, kun viikon urakat alkavat torstaina jo painaa. Nautimme hiljaisuudesta, jota vain muutama sana raamittaa.

Laulupiiri pe 16.2. ja pe 23.2. klo 15.30–16.30, Samppa Laakso.

Sinkkuilta yli 40-vuotiaille sinkuille pe 16.2. klo 17–20.30. Kello 17 ilta alkaa yli 60-vuotiaille sinkuille ja jatkuu klo 19 eteenpäin yli 40-vuotiaille sinkuille. Tervetuloa mukaan niin uudet kuin jo toiminnassa mukana olevat sinkut. Nyt sinkkuilta vietetään ystävänpäivän hengessä, tuo mukanasi yksi tai useampi sinkkuystäväsi.

1. Paastonajan messu: synti ja sen voittaja + kirkkokahvit su 18.2. klo 10, Jaakko Hyttinen, Jyrki Kaukanen, Samppa Laakso.

Iltaehtoollinen ke 21.2. klo 18, Sari Rajala, Toomas Takala, Terje Kukk.

Ehtoollishetken jälkeen teetarjoilu.

2. paastonajan messu: anteeksianto ja rakkaus su 25.2. klo 10, messun jälkeen kirkkokahvit. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Sari Rajala, Päivi Helén, Terje Kukk.

Olotilan reilun kaupan ja luomun viikko 26.2.–2.3. Asiaa, tarinoita ja maistiaisia reilusta kaupasta ja luomusta koko viikon.

Iltaehtoollinen ke 28.2. klo 18, Terhi Viljanen, Toomas Takala, Samppa Laakso.

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 16.2. klo 9.30–14.

Yhteysilta Ilolassa ke 21.2. ja ke 28.2. Rukousta, Raamatun tutkimista, keskustelua ja laulua. Rukouspiiri klo 17, kasvuryhmä alk. klo 18.

Isä - lapsikerho ti 27.2. klo 17.30–19.

Leikkiä, askartelua ja musisointia.

Tarjolla pieni iltapala maksua vastaan. Lisät. outi.myllyla@evl.fi tai puh. 050 327 1634.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 15.2. ja to 1.3. klo 9.30–11.

Raamattua ja lähetysasiaa teekupin ääressä to 15.2. ja to 1.3. klo 18.

Lapset tervetulleita.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 26.2. klo 9.30–11.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 27.2. klo 9.30–11.30, perhemuskari kerhon lopulla.

Ilosanomapiiri ke 28.2. klo 17. Keskustelua Raamatun parissa, lapset voivat leikkiä kerhotilassa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho to 15.2. ja to 1.3. klo 9.30–11.

MUUALLA Yhteisvastuun lipaskeräys viikolla 7 Tikkurilan kauppakeskuksissa. Liity arkienkeleiden joukkoon torjumaan nälkää ja varaa keräysvuoro Olotilasta tai toomas.takala@evl.fi p.

0503474995.

Nuorten aikuisten leiri Holman Jukolassa 9.–11.3. Hinta 20e sisältää kuljetuksen, ruuat ja majoituksen.

Ilm. 22.2. mennessä p. 050 310 6824 terhi.viljanen@evl.fi. Lisät. Facebook Tiksin nuoret aikuiset.

Perheretki Vivamon raamattukylän pääsiäisvaellukselle. Lapsiperheretki tehdään pitkäperjantaina 30.3.

Retkimaksu: aikuiset ja yli 12-vuotiaat 28 e, 4–12-vuotiaat 20 e. Alle 4-vuotiaat maksutta. Sisältää lounaan seisovasta pöydästä, lipun vaellukselle ja bussikuljetuksen.

Ilmoittautumislinkki nettisivujemme tapahtumakalenterin tapahtuman kautta. Lisät. p. 050 572 2811 maaret. hirvensalo@evl.fi.

KASTETTU Veeti Mikael Vasarainen, Teo Samuel Johannes Kartovaara, Viena Minea Karoliina Anttila, Jade Nelli Parviainen, Verneri Tapio Mikael Björs, Samuel Tapio Huhtamäki, Inari Elma Aallotar Karjalainen, Milena Hilma Augusta Barsk, Jesse Johannes Ikonen, Ada-Eveliina Else Maskonen, Vilma Maria Inari Ihamäki, Nooa Julius Rasinpuro, Engelina Maire Hannele Haaranen, Kerttu Emilia Ursula Kantanen, Ronja Vilhelmiina Kiekara, Neela Lia Rianna Virtanen, Lassi August Pöyhönen, Chris Kasuba, Väinö Juhani Sajavuori, Robin Mikael Huvila, Sofia Elle Henriikka Mikkola, Emilia Isabella Kangasjärvelä, Amanda Isabel Tanner, Felix Benjamin Purho.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 15.2– 1.3.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

MARIANNA SIITONEN

3× IZABELA HABUR / ISTOCK

menovinkki

Ryhmä eron kokeneille Eron kokeneiden ryhmässä käydään perheneuvojien ohjauksella läpi tunteita, muutoksia, luopumista, lasten kokemuksia, omaa jaksamista ja eteenpäin pääsyä. Kokoontumiskertoja on kymmenen. Vetäjät tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Eroryhmä keskiviikkoisin 7.3. alkaen klo 15–16.30 Tikkurilassa. Ilmoittautumiset 21.2. mennessä p. 09 830 6330.

Usva Torkille rohkeutta on se, että uskaltaa tarkastella asioita kirkkain silmin.

Usva Torkki kuvasi rohkeita vantaalaisia toa, ettei rakenna kuvaan vääränlaisia mittasuhteita tai aseta asioita väärään valoon.

Torkki on pohtinut sitä, miten helposti voi kuvata vieraaseen kulttuuriin kuuluvia ihmisiä tai asioita etäisemmin kuin omaan kulttuuriin kuuluvia.

– Antaako kaikille samalla tavalla äänen? Tämä tietoisuus pitää pitää mielessä.

VALOKUVAUS ON ollut Usva Torkille pitkään tärkeä ilmaisukeino. Kuvaaminen lähti yksinkertaisesta omien maailmojen dokumentoinnista.

– Olin 14-vuotias, kun aloin aktiivisesti valokuvata. Lainasin aluksi perheen kameraa, ja rippilahjaksi sain oman järjestelmäkameran. Minulle valokuvaaminen on aina ollut vahvasti tunneilmaisun keino.

Rohkeasti-projektissa Torkkia kosketti eniten se, minkälaisia mielenmaisemia ihmisten sisältä paljastui. Kuvatessaan hän pääsi lähelle toisten ihmisten maailmoja. Hän ei ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksi, miten suuria asioita liittyy esimerkiksi siihen, että saa lapsen.

– Minkälaisia asioita vanhemmat olivat joutuneet kelaamaan ja minkälaisessa myllerryksessä he olivat.

Se oli todella siistiä!

– Tulin projektin aikana vähän surulliseksikin, kun tajusin, että onhan minullakin lähipiirissä vaikka minkälaisia ihmisiä, mutta ei heidän kanssaan välttämättä tule jutelleeksi tuollaisesta aiheesta kuin rohkeus. Projekti avasi silmiä sillä tavalla.

ROHKEUS VOI OLLA SITÄ, ETTEI TOTTELE

LUKIOLAISENA USVA Torkki oli kuvaamassa kehitysyhteistyöprojektia Keniassa. Yliopisto-opintoihin liittyvällä humanitäärisen journalismin kurssilla hän matkusti ryhmän kanssa Ugandan pakolaisleirille.

– Minusta on tärkeää olla tietoinen siitä, minkälaisia rakenteita kuvattavan taustalla on. Tarvitaan tie-

Sama Bach eri soittimilla

”

Muusikko-cembalisti Matias Häkkinen soittaa kolmena sunnuntaina samat sävellykset J. S. Bachilta eri soittimilla. Bachia kuullaan klavikordilla 25.2., uruilla 4.3. ja cembalolla 15.4. Sarjan aloittava klavikordi on herkin ja hiljaisin. M. Häkkinen ja J. S. Bach, osa 1: Klavikordi su 25.2. klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Ohjelma 10 / 5 e.

SOKEASTI VALTARAKENTEITA

USVA TORKKI lähti reilu vuosi sitten Uuteen-Seelantiin puoleksi vuodeksi töihin. Monet sanoivat sen olleen rohkeaa, vaikka Torkille se ei ollut rohkein asia, jonka hän on tehnyt.

– Ihminen voi ostaa lentolipun ja mennä muualle, se on ihan simppeliä. Minusta täällä Suomessa joutuu enemmän sellaisten asioiden kanssa tekemisiin, jossa oikeasti tarvitaan rohkeutta.

Torkin mielestä paljon rohkeampaa on tehdä töitä omien sisäisten kerrosten kanssa kuin näyttää rohkeutta ulkoisilla urotöillä.

– En halua, että rohkeus määriteltäisiin vain sellaiseksi, että menee suin päin ja tekee asioita. Rohkeus voi olla myös sitä, että jättää jotain tekemättä tai ettei sokeasti tottele valtarakenteita, vaan uskaltaa tarkastella asioita kirkkain silmin.

– Rohkeutta on myös olla ihmisläheinen, ettei tule kovaksi ja rakenna itselleen ulkokuorta.

NINA RIUTTA

Rohkeasti-valokuvanäyttely 28.2. asti Vantaa-infossa Dixin kauppakeskuksessa, Ratatie 11, 2. krs ja 28.3.–27.4.

Vantaa-infossa Myyrmäkitalossa, Paalutori 3.

PÄIVI KINNUNEN

V

alokuvaaja Usva Torkki, 24, opiskelee kuvajournalismia Tampereen yliopistossa. Viime syksynä häntä pyydettiin kuvaajaksi Vantaan seurakuntien järjestämään kampanjaan, jossa kysyttiin vantaalaisilta, mitä on rohkeus.

Torkki kuvasi vantaalaisia erilaisissa rohkeutta vaativissa tilanteissa. Kuvia näki syksyllä bussipysäkkimainoksina. Nyt kuusi valokuvaa on nähtävillä Kauppakeskus Dixissä.

– Kuvien tilanteista ei ehkä ensi näkemältä ajattele, että vau, miten rohkeaa. Tässä projektissa tuotiin tavallisia asioita kauniiseen valokeilaan, Torkki kertoo.

SANDRA SAULO

Ihmisten tarinat ja mielenmaisemat koskettavat nuorta kuvaajaa.

Taidetta hyvään tarkoitukseen

Kuvataiteilijat Anne Kauppila ja Tea Warinowski sekä taidemaalari Päivi Kinnunen tekivät teoksia Yhteisvastuukeräyksen aiheesta köyhyys ja nälkä. Osa teoksista on myytävänä, ja taiteilijat lahjoittavat saamansa summan keräyksen hyväksi. Viisi teosta, kolme taiteilijaa -näyttely 5.3. asti ma– pe klo 10–15 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a. Teokset ja hinnat myös Facebookissa www.facebook.com/olotila.

KATRIINA HARVIAINEN

MENOT 15.2– 1.3.

10 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

AVIOLIITTOON KUULUTETTU Alex Joel Johannes Nyman ja Katariina Veronica Lehtimäki, Iiro-Pekka Eerola ja Laura Katariina Larmia.

HAUTAAN SIUNATTU Aune Mirjam Juntunen 93 v, Pertti Eino Juhani Hietaniemi 73 v, Alina Nutunen 85 v, Erkki Tenho Lappalainen 85 v, Arvo Hannes Pietilä Tikkurilan 73 v, Maire Johanna Turunen 72 v, Tarja Anneli Kyllikki Nisonen 69 v, Seija Annikki Selinmaa 64 v, Ninni Marita Qvarnberg 62 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Uomatie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi.

Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6333, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 12–14, p. 09 830 6419 Diakoniapäivystys: Myyrmäen kirkolla ti klo 14–16, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN KIRKKO Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ti, ke, to klo 11–13. Lounaslista: vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Keskipäivän rukoushetki ma, ti, ke, to klo 12 St. Martinin kappelissa.

Perheraamis torstaisin klo 10–11.30.

Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15 iso srk-sali.

Nuortenilta torstaisin klo 18–20.

Lastenkirkko sunnuntaisin klo 10–11.

Carpenter’s Cafe, kansainvälinen kahvila maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10–15 monitoimitilassa. Tarjolla kahvia, teetä, pientä syötävää.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8 takkahuone.

Perhemuskari tiistaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Café (monitoimitila).

Isoskoulutus parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 18–20.

Kirkkoravintola pe 16.2. klo 11.

Aloitamme klo 11 kirkkohetkellä.

Messu su 18.2. klo 10. Medialähetys Sanansaattajien lähetyspyhä. Liturgi Antti Isopahkala, avustava pappi Tiina Ikonen, kanttori Kari Jerkku.

Musiikkiavustajina Markus Karhuvaara, viulu ja Pentti Vainio, urut. Kirkkokahvit.

Ystävämessu su 18.2. klo 16. Friendship Mass. Messussa kielinä suomi ja englanti. Hämeenkylän seurakunnan kappalainen Matti Hyry.

Toivon tuulet su 18.2. klo 17. Puhujana Tia Nuutinen.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 19.2. klo 17.30–19.

Israelpiiri ti 20.2. klo 18–19.30 takkahuone.

Naisten raamattupiiri ke 21.2. klo 18.30–20.

Laulupaja ke 21.2. klo 18.30–20 Café (monitoimitila). Mukaan kaikenikäiset ja kaikentasoiset laulajat.

Rukousaiheisia lauluja ja virsiä

Messu su 25.2. klo 10. Liturgi Maari Santala, avustava pappi Kristiina Hyppölä, kanttori Enni Maaninka.

Kirkkokahvit.

Valon säveliä su 25.2. klo 18.15.

Kanttorien Yhteisvastuukonsertti Myyrmäen kirkossa. Katariina Kopsa, Anne Viljamaa ja Kari Jerkku.

Ohjelma 15 e, tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Naisten raamattupiiri ma 26.2 klo 10–12 takkahuone.

Hanna-piiri ma 26.2. klo 13–14.30.

Miesten piiri ma 26.2. klo 18.30–20 takkahuone. Usko ja puoluepolitiikka, Jouko Jääskeläinen.

Raamattupiiri ke 28.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Raamattu- ja lähetysilta Kansanlähetyksen kanssa ke 28.2. klo 17.30– 19.30. Aija Sairanen opettaa Uuden testamentin Mariasta

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Kirkko on avoinna ma–ke klo 9–16, muina aikoina toiminnan mukaan.

Perhemuskari torstaisin klo 9.30– 11.30. Kausi 60 e.

Vaatevarasto avoinna to 1.3. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Vaatevaraston soppamessu klo 10. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina.

Tied. p. 050 357 7726.

Ekavauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Perhekahvila maanantaisin ja tiistaisin klo 9–12. Vapaata oleskelua ja leikkiä.

Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14.

Tiistaiklubi iltapäiväklubi 3.–6.-luokkalaisille tiistaisin klo 14–16. Ei ennakkoilmoittautumista. Välipala 1 e.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14.

Perhemuskari keskiviikkoisin klo 15–17. Kausi 60 e.

Miniretriitti su 18.2. klo 16.

Rukouspiiri ti 20.2. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattupiiri ti 20.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 21.2.klo 18.30–21.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

Kylämessu su 18.2. klo 12. Liturgi Pirkko Järvinen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro avustaa.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11.

Vertaisryhmä esikoisten ja taaperoikäisten vanhemmille lapsineen.

Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11.30. Kausi 60 e.

Holy Mass in English Sun 19.2. 4.30 PM. Coffee and tea after the service.

Englanninkielinen messu.

Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30.

Perhemuskari torstaisin klo 15–17.

Kausi 60 e.

Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30.

Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30.

Martinristin lähetyspiiri ti 26.2. klo 18.30.

Martinristin lukupiiri ke 28.2. klo 17–18.30. Isabel Allende: Henkien talo.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2 Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30.

Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20.

Raamattupiiri ti 26.2. klo 17.30–19.

Roomalaiskirje.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Perhemuskari maanantaisin klo 14.30–16 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

KASTETTU Venla Sofia Kaarina Vasama, Muganyizi Mathias Johannes Nurkkala, Claudia Josefiina Elisabeth Marila.

DÖPTA

RETRIITIT JA HILJAISUUS

Aston Oskar Alexander Bergström, Vilma Alissa Merikallio.

Runo aukkona todellisuuteen – runoretriitti Snoanissa 2.–4.3. Ohj. Tarja Korpela ja Liisa Pietilä.

DÖDA Henry Arthur Westerdahl 91 år.

Apua ja tukea MENOVINKKI Saavu-messu su 18.2. klo 15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24, Espoo. Viitotun puheen tulkkaus. Viittomakielinen perhekerho pe 23.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Lapsille pyhäkoulu.

PERHENEUVONTA Ajanvaraus ma, ke–pe klo 9–11, ti klo 14–17, p. 09 830 6330, Eroryhmä alkaa Tikkurilassa 7.3. ja kokoontuu keskiviikkoisin klo 15–16.30 yhteensä 10 kertaa. Vetäjinä perheneuvojat Paula Ruotsalainen ja Riitta Tapionsalo. Ilmoittaudu 21.2. mennessä p. 09 8306 330, päivystysajan ulkopuolella jätä yhteystietosi nauhalle.

NÄKÖVAMMAISTYÖ Myyrmäen kerho ti 13.2 klo 13–15, Myyrmäen kirkko, takkahuone, Uomatie 1. Ohjaajana Leena Siekkinen. Kahvitarjoilu.

Yhteislauluilta ti 13.2 klo 18.30– 20.30. Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki 3. krs. Ohjaajana ja säestäjänä RitvaLeena Tuuli.

Ystävänpäivä ke 14.2. klo 13–15, Pakaritupa, Kuriiritie 1. Vietämme yhdessä ystävänpäivää. Ilm. Terhi Suonsivu ti ja to klo 9–11 puh. 050 381 87 58 tai 09 830 62 78 tai sähköposti terhi.suonsivu@evl.fi 1.2. mennessä.

Talvileiri ma–ke 5.–7.3. Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Masala, Kirkkonummi. Espoon, Helsingin ja Vantaan näkövammaisille. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje ja -ohjelma. Ilm. ti ja to klo 9–11 Terhi Suonsivu puh.

09 830 62 78 tai sähköpostilla terhi. suonsivu@evl.fi to 15.2. mennessä.

Leirin hinta 40 e.

HAUTAAN SIUNATTU Einar Tynkkynen 101 v, Helvi Laine 89 v, Teuvo Johannes Lehti 86 v, Matti Mikael Nurminen 83 v, Pentti Ilmari Rahola 79 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Vallmovägen 5 A vån. 2, tfn 09 830 6262. Öppet må-fre kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi.

Diakonimottagning må och to kl. 10–11.30.

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa 18.2 kl. 10; 25.2 kl.10.

Konsert 24.2 kl.18. Gruppen Kvarnrot. Folkliga koraler och jazziga tongångar.

MYRBACKA KYRKA/S:T MARTINS KAPELL Mässa i Taizéanda 18.2 kl.12; 25.2 kl.12.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets 27.2 kl.12.30.

Barnens kyrkostund 1.3 kl. 9.30.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Pysselcafé för barn i åk 3-6, 27–28.2; kl. 13–17.

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan 21.2 kl. 9.30–12; 28.2 kl.

9.30–12.

HÅKANSBÖLE KYRKA Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets 22.2 kl. 13.

BAGARSTUGAN Ungdomskvällar ons, i regel udda veckor kl.18–21.

FOLKHÄLSANHUSET Allsånger 28.2 kl. 14.30 ”Har du visor min vän” med G. Weckström och A. Ekberg.

FÖRSAMLINGENS UTRYMMEN PÅ VALLMOV. 5 A, 2 VÅN. Sällskaps- och brädspelskvällar för ungdomar ons, i regel jämna veckor kl.18.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilai­ sen ohjaamia terapeuttisia keskustelu­ ryhmiä sekä apua parisuhteeseen. Voit myös varata ajan seksuaaliterapeutille.

Senioripysäkin palvelut on tarkoitettu yli 60­vuotiaille, ja ne ovat maksuttomia.

Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

A

11

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein.

Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen!

EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7 HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GSM 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Siivouspalveluja

Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

Lakipalveluja Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Rakennusala

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

pe 16.2. klo 18 Hyvinkään srk-kesk. p.j-sali, Hämeenk.16. su 18.2. klo 10 kirkkopyhä P.Laurin kko, Sibeliuksenk.1, Lohja; seurat srkkesk. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo: messu, soppa&seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemi, J.Forssellink.18, Loviisa. ti 20.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). Elina Hellqvist. la 24.2. klo 18 Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 25.2. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant. 19, saarna K.Hildén.

HNK-kvart. klo 12 kirkkopyhä Pohjan kko, V.Turunt.79, (Pohjankuru) Raasepori. Messu, soppa+seurat. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi). Mikko Rautakorpi, J.Elenius. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. ke 28.2. klo 19 Körttikodilla. to 1.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 2.3. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo.

TULOSSA: su 4.3. mm. klo 14 ”Hyvyyttä on” -esitys Myyrmäen kirkolla.

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 25.2 klo 13.30 (Ap.t. 13-14) Paavali ja Barnabas Pisidian Antiokiassa - Mikko Hautala Oikea Jumala - Markku Sivonen

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

www.joutsenkivi.fi HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Palveluja tarjotaan Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

IL

STU

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ.

Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Innostetaan nuoret mukaan vaaleihin KIRKON TULEVAISUUS riippuu siitä, tavoitetaanko nuoret aikuiset. Tällä hetkellä ei mene hyvin. Nuoret aikuiset ovat suurin kirkosta eroajien ryhmä. Kirkko ei ole heille merkityksellinen yhteisö. Samalla alle 30-vuotiaiden osuus kirkon luottamushenkilöistä on kohtuuttoman pieni, vain 6 prosenttia.

Kaikkien kirkon työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vaalilistojen kokoajien on tärkeä ymmärtää tämä: otetaan tämän vuoden seurakuntavaaleissa nuoret mukaan.

Me nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:ssa ajettelemme, että nuorten aikuisten tavoittamisen ja nuorten luottamushenkilöiden määrän välillä on todellinen yhteys. Kotityöt tekevät opiskelijakämpästä kodin, ja samoin oikea vastuu ja luotto sitouttavat kirkkoon ja sen sanomaan.

Kirkko tarvitsee nuorten aikuisten osaamista. Nuoret osaavat parhaiten kertoa, miten uskoa voisi nuorille sanoittaa ja mitä kautta nuoret voisi tavoittaa.

Moni vaikuttamisesta kiinnostunut nuori ei kuitenkaan tule edes ajatelleeksi seurakuntavaaleissa ehdolle asettumista, vaalityön tekemistä tai äänestämistä. Siksi tarvitaan aktiivista työtä nuorten innostamiseksi. Sinä voit kysyä tutulta nuorelta: Lähtisitkö ehdolle? Innostaisitko jonkun kaverisi mukaan?

Tammikuussa Kirkon kasvatuksen päivillä piispa Seppo Häkkinen totesi, että kirkon työntekijöillä on jopa velvollisuus kannustaa nuoria lähtemään ehdolle, tarjota tietoa, innostaa ja auttaa. Piispa on oikeassa: nuorten ja nuorten aikuisten asia on aito, ajankohtainen ja kiireellinen.

Katri Malmi puheenjohtaja Mikko Karhunen edustaja Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI

Leipäjonot kertovat ihanneyhteiskunnasta TAAS KERRAN puhutaan leipäjonoista. Hyvä ystäväni, Suomen kansalaisuuden saanut inkeriläisfyysikko, on aina ollut tyytyväinen leipäjonojen asiakas. Ei siellä kuulemma anneta vain leipää vaan paljon muutakin. Niin erinomaista ruokaa ettei koskaan. Eikä jonojakaan aina ole.

Mutta ennen muuta ystävääni puhutteli leipäjonojen filosofinen viesti.

Hänelle oli Leningradin yliopistossa opetettu vuositolkulla marxilaista filosofiaa. Ja nyt hän kohtasi sen ihanteet edessään toteutuneena: kaikilta kykyjensä mukaan ja kaikille tarpeittensa mukaan. Marxilainen ihanneyhteiskunta toteutui näin kauniisti suomalaisessa leipäjonossa.

Ystäväni ei tunne mitään häpeää leipäjonossa seisomisesta. Sillä hän ei ole takertunut johonkin tympeän keskiluokkaiseen ja epätoteen asenteeseen, jonka mukaan aina pitää ”mennä hyvin”, vaikkei menisikään. Jos eivät rahat tahdo riittää, niin miksei silloin voisi hakea leipäjonosta ilmaista ruokaa? Sehän on selkeä ja mutkaton

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Suosituissa tilaisuuksissa ovat paikat täynnä; minne mennä, kun oireet rupeavat haittaamaan. Sitä paitsi, miksi juuri hajuherkän pitäisi siirtyä?

Mieluusti jokainen nauttisi täydesti tilaisuudesta, jonne on tullut. Hajusteiden käyttäjä, otathan toisetkin huomioon; teethän niin kuin toivot itsellesi tehtävän.

Miltä usko näyttää?

Anneli Turtiainen

JOHAN ORDONEZ / LEHTIKUVA

Motoristien pyhiinvaellus. Moottoripyöräilijät kokoontumassa vuosittaiseen pyhiinvaellusajoon Guatemala Cityssä Väli-Amerikassa. Pyhiinvaellusletka ajaa 222 kilometrin matkan Guatemala Cityn keskusaukiolta Esquipulasin katedraalille, jonka vuosisatojen saatossa mustaksi tummunut krusifiksi tunnetaan nimellä ”Musta Kristus”.

tapa auttaa hädänalaisia lähimmäisiä.

Toivottavasti kukaan ei sosiaalipoliittisilla hienosteluillaan onnistu sulkemaan leipäjonoja. Olkaamme ylpeitä siitä, että ihmisille annetaan ruokaa ilmaiseksi. Mitä pahaa siinä on?

Tapio Ahokallio Helsinki

Uusdarvinistinen harha vallitsee TÄMÄN PÄIVÄN evolutionistit ovat aivopesseet kansamme, niin että jo 12-vuotiaat lapsetkin ovat luopuneet uskosta Luojaan ja Jumalaan.

Tieteellinen tosiasia on kuitenkin, ettei evoluutiolla ole mitään mekanismia luoda uutta, vaan päinvastoin n.

90 prosenttia kaikista maailman eliöistä on jo kuollut sukupuuttoon ja prosessi jatkuu edelleen, ihminen siinä mukana. Sen sijaan ns. evoluutio voi ainoastaan olemassa olevien lajien kohdalla saada aikaan sopeuttavia muutoksia.

Koko luomakunta puhuu sen puolesta, että kaikki olemassa oleva on suuren ja viisaan Luojan suunnittelemaa. Koko universumi on hienosäädetty elämää varten. Ajatellaan vaikka vettä, joka poiketen kaikista muista ai-

neista on jähmettyneenä kevyempää kuin nesteenä. Ilman tätä poikkeavuutta järvet ja meret jäätyisivät pohjasta käsin umpijäähän ja elämä tuhoutuisi. Itse elämä on niin monimutkainen kokonaisuus, ettei se ole voinut syntyä itsestään. Sitä tiedemiehet eivät vain uskalla tunnustaa todeksi, koska pelkäävät tieteensä puolesta.

Kaiken elollisen huippu on olemassaolonsa tiedostava ihminen. Runsaan kilon painoisia ihmisaivoja on verrattu www-verkkoon ja Google-hakukoneeseen. Niin valtava on ihmisaivojen kapasiteetti.

Miksi ihmiset sitten haluavat elää tässä harhassa? Ehkä siksi, että voivat sivuuttaa Jumalan elämästään ja sen, että olemme vastuussa Luojalle hänen antamastaan elämästä ja miten sen käytämme.

Kari Jutila Espoo

Hajuallergikolla on tukalat oltavat NYKYÄÄN EI onneksi kovin usein satu näin, mutta sattuupa joskus kuitenkin. Viereen tulee joku, joka mieluusti lotraa hajusteilla. Se on hajuallergiselle hankala paikka.

Tarjotkaamme rauhan oppia maahanmuuttajille ARTIKKELISSA ”Nasima Razmyar madaltaa raja-aitoja ”(K&k 1.2.) kuvataan Suomessa tunnetuksi ja suosituksi nousseen afganistanilaissyntyisen naisen näkemyksiä maastamme.

Samassa lehdessä kerrotaan, että suomalaisista noin 71 prosenttia kuuluu kirkkoon.

Nykyään uskonnollisuus on sävyltään epäsuosittua. Kristillisyys kärsii tästä julkisuudessa, jossa hyvin kärkkäästi nostetaan esille kirkon kannalta negatiivisia uutisia.

Suomi on kuitenkin kulttuurisesti rakennettu kristillisyyden varaan.

Vanhasuomalaisuudessa on tosin oma pakanallinen kulttinsa pohjalla. Maamme uskonnollisessa ilmapiirissä näyttää jatkuvasti kytevän kapina, jossa jonkinlainen valtaapitävien joukko ei täysin ymmärrä suomalaisen ihmisen syntyjä syviä. Kristillisyys näyttää viitalta, joka saatetaan viskata pois, kun jokin asia oikein harmittaa.

Apulaispormestari Nasima Razmyarin kerrotaan madaltavan raja-aitoja. Tämä on hyvä ajatus, mutta kun hän on tullut Suomeen, soisin hänelle tarjottavan riittävästi tietoa maamme omasta uskonnosta kristinuskosta.

Hän on tullut maahamme oppimaan rauhaa ja lähimmäisenrakkautta, ja tätä oppia meidän suomalaisten kuuluu hänelle ja muille maahanmuuttajille tarjota.

Tässä on haaste kirkollemme. Älkäämme vain madaltako raja-aitoja, vaan sen lisäksi avatkaamme kirkkojen ovia maahanmuuttajillekin. Moni papeistamme on ekumenian asiantuntija. Toivon heidän ottavan vastaan tämän haasteen.

Jospa meillä kristityillä on Jeesuksen hengessä annettavaa tänne muuttaneille: rakkauden ja toivon sanomaa vietäväksi omaan maahansa.

Tarja Kaltiomaa kirjailija

Vastuun kantaminen on osa elämää YHTEISTYÖ ON avainsana työelämässä ja muussa elämässä. Yhdessä tavoite kirkastuu ja homma etenee. Kun teemme asioita vastuullisesti, niin olemme vakaalla pohjalla.

Olin nuorempana täysin vastuuton ja jätin kouluja ja töitä kesken. Tiedän, mitä se on, kun ei saa otetta elämästä. Olen oppinut tyhmistä teoistani ja kannan vastuuni tästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan on kannettava vastuu syrjäytymisen ehkäisystä.

Janne-Petteri Kupsanen Vantaa