Page 1

HY VÄN TÄHDEN.

3

15.2.2018 kirkkojakaupunki.fi

Läsnäolo Laura Malmivaara yrittää lakata yrittämästä

A8 Joonas Nordman diggaa Tuomio­ kirkosta

B  6

B1 Ensin tuli maailma, sitten apina ja lopulta luterilainen pappi

B8 Näin katkaiset unettomuuden kierteen


SIMONE WEIL (1909–1943) KIRJASSAAN PAINOVOIMA JA ARMO

Aivojen näkökulmasta multitaskausta eli monen asian yhtäaikaista tekemistä ei tarkkaan ottaen ole olemassakaan – tietoinen tarkkaavaisuutemme on kohdistettuna aina vain yhteen asiaan kerrallaan. MINNA HUOTILAINEN JA KATRI SAARIKIVI KIRJASSAAN AIVOT TYÖSSÄ (OTAVA 2018)

Iankaikkisesti

Hyvä on olemukseltaan erilaista kuin paha. Paha on moninaista ja katkonaista, hyvä on yhtenäistä.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018 Sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. JEESUS EVANKELIUMISSA LUUKKAAN MUKAAN 10:41–42

Rukous

Pääkirjoitus

ISTOCK

Miltä kirkko tuoksuu? IKIVANHA KIVIKIRKKO, sisäseinät maalattu täyteen toinen toistaan kummallisempia kuvia. Yhdellä seinällä jättiläinen kantaa pikkulasta olkapäällään, toisella seinällä Aatami ja Eeva pakenevat paratiisista. Alttariseinällä neitsyt Maria paljastaa rintansa liekkimeressä kärsivien kadotettujen sielujen yllä. Lohjan Pyhän Laurin kirkko. Siellä minä opin käymään messussa. Tai siis kirkonmenoissa, joiksi messuja silloin kutsuttiin, pian neljäkymmentä vuotta sitten. Minun on helppo ymmärtää, miksi Kirkko ja kaupungin lukijat äänestivät lempikirkokseen Vantaan keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon, oman rippikirkkoni kaiman. Vanhoissa kirkoissa on erityinen pyhyyden tuntu. Usein ne paitsi näyttävät kirkolta myös kuulostavat ja tuoksuvat kirkolta. Toisaalta pidän kovasti myös esimerKIRKKO SAISI kiksi Malmin kirkosta, Tapiolan kirkosta MIELUUMMIN HAISTA ja Kampin kappelista. Ei kirkon tarvitse MEHILÄISVAHALTA olla vanha ja harjakattoinen käydäkseen KUIN LATTIAVAHALTA. kunnon pyhätöstä. Mutta jos toivoa voi, niin kirkko saisi mieluummin haista mehiläisvahalta kuin lattiavahalta.

MIKSI LOHJAN KIRKON neitsyt Maria näyttää paljasta rintaa? Maalaus on ajalta ennen naisen rintojen erotisoimista. Neitsyt Maria näyttää Lohjalla rintaansa Isälle Jumalalle vedotakseen kadotettujen puolesta. Hän muistuttaa ruokkineensa Jumalan Poikaa rintojensa maidolla, ettei yksikään sielu joutuisi kadotukseen. Tämän muistamiseksi meillä on hyvä olla kirkkoja siellä täällä. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi PETTERI NUMMI

SIIHEN, ETTÄ JOKIN kirkko tulee erityisen tärkeäksi, voi johtaa moni asia. Usein ne syyt liittyvät tavalla tai toisella tapoihin ja perinteisiin. Niissä on vietetty tärkeitä hetkiä: menty naimisiin, toivotettu uutta elämää tervetulleeksi, jätetty viimeisiä tervehdyksiä tärkeille ja rakkaille ihmisille. Uusia kirkkoja ei enää juurikaan rakenneta. Seurakunnat suuntaavat katseensa kauppakeskuksiin, joissa väki muutenkin liikkuu. Kauppakeskusten kappelit ja kerhohuoneet eivät koskaan voi korvata kirkkoja. Ei niiden tarvitsekaan: ainakin pääkaupunkiseudulla ovat kaikki halukkaat yleensä kirkkoon tarvittaessa mahtuneet. Muiden seurakuntatilojen korvaajiksi hyvin suunnitellut kauppakeskuskappelit saattavat parhaimmillaan sopia erinomaisesti.

Olen hajottanut itseni liian moneen. Kokoa sinä minut, Jumala, ja rauhoita niin, että näkisin sen, mikä on tärkeää.

Hyvä mieli silittämällä pehmeitä eläimiä Kirkko ja kaupungin lempeässä videosarjassa on tähän mennessä silitetty lammasta, kania, minisikaa, kanaa ja villakoiraa. Seuraavina vuorossa ovat vuohi, poni ja papukaija. Rauhoitu pehmeiden eläinten silittämisvideoiden parissa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/tv tai youtube.com/kirkkojakaupunki.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 15.2.2018

numero 3

Seuraava lehti ilmestyy 1.3. KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ Taustalla Emma Rönnholmin valoteos Serve somebody MUU Kaapeli -gallerian näyttelystä joulukuussa 2017

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Jumala liukuportaissa Kauppakeskukset korvaavat seurakuntakeskukset.

K

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

un pääkaupunkiseudulle rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla uusia asuinalueita, lähiön keskelle oli tapana pystyttää kirkko. Uusia kirkkoja nousi muutaman vuoden välein: Meilahteen ja Munkkiniemeen vuonna 1954, Herttoniemeen ja Lauttasaareen 1958, Pitäjänmäkeen 1959, Pohjois-Haagaan ja Munkkivuoreen 1963, Tapiolaan 1965, Kivistöön 1967, Kannelmäkeen 1968 ja niin edelleen. Nyt on toisin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinkiin on rakennettu ainoastaan Kampin kappeli, Espooseen Suvelan kappeli ja Vantaalle Pyhän Laurin siunauskappeli.

lumbuksesta, Kannelmäen Kaaresta ja ensi vuonna avattavasta Pasilan Triplasta, johon tulee 500 neliömetrin seurakuntakeskus. Lisäksi kirkko on mukana esimerkiksi Arabian kauppakeskuksen kaupunkiolohuone Olkkarissa. Tuorein esimerkki on Jätkäsaareen avattu kappeli, joka toimii asuinkerrostalon katutasossa.

KIRKKO EI KUITENKAAN ole jäänyt nuutumaan bunkkereihinsa. Kun uusien kirkkorakennusten rakentaminen on hiipunut ja vanhoista on jouduttu luopumaan, kirkko haluaa olla siellä, missä sen jäsenetkin viihtyvät: kauppakeskuksissa. – Tämä on ihan selkeästi valitsemamme strategia, kertoo Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen. – Aikaisemmin uusiin kaupunginosiin rakennettiin kappeli tai kirkko, mutta ne maksavat niin paljon, että se ei kannata. Raha ei kuitenkaan ole ainoa syy. Kirkkorakennukset ovat ostarikansan silmissä eristäytyneitä ja kirkon kiinteistöväen silmissä kankeita: tilojen muokkaaminen tai niistä luopuminen ei käy tuosta vain. Kirkko Helsingissä on tähän mennessä hankkinut kolme tilaa kauppakeskuksista: Vuosaaren Co-

MISSÄ SEN JÄSENETKIN VIIHTYVÄT:

KIRKKO HALUAA OLLA SIELLÄ, KAUPPAKESKUKSISSA.

ESPOOSEEN AVATTIIN vuonna 2016 kirkon kauppakeskustilojen lippulaiva. Matinkylän Isossa Omenassa sijaitseva Chapple on viimeisen päälle mietitty monitoimitila – ja huippusuosittu. Siellä järjestetään tapahtumia blinibrunsseista vauvakerhoihin ja Risteys-messuihin, jotka ovat mainossloganin mukaan ”tuulahdus nykyaikaista musiikkia ja ikiaikaista sanomaa”. Paikkaa pyörittävät Olarin seurakunta ja Espoon ruotsinkielinen seurakunta. – Chapple on saanut hirveän hyvän vastaan-

oton. Meillä on Espoossa kuusi seurakuntaa, ja muutkin seurakunnat ovat toivoneet tällaista, kertoo Espoon seurakuntayhtymän rakennuspäällikkö Benita Sane. Espoon seurakunnilla on Chapplen lisäksi lastenkappeli kauppakeskus Sellon nurkilla Leppävaarassa. Seurakunnat ovat Sanen mukaan viime vuosina pohtineet rakentavansa uusia toimipisteitä, mutta suunnitelmista on luovuttu. Syyt ovat samat. – Rahat ovat tiukilla, ja kirkko haluaa olla siellä missä ihmisetkin viihtyvät eli kauppakeskuksissa. VANTAAN TIKKURILAAN rakennetaan pian uusi kirkko. – Tämä tulee olemaan Suomen mittakaavallakin ensimmäinen uusi kirkkorakennus pitkään aikaan – mikäli ehdimme ennen Ylivieskaa, sanoo Vantaan seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Sari Turunen. Muuten Vantaalla on sama suunta: uusille alueille ei rakenneta kirkkoja, vaan tiloja etsitään esimerkiksi kauppakeskuksista. Vantaan seurakuntayhtymä on käynyt Jumbon kanssa tilaneuvotteluja, mutta sopivaa tilaa ei ainakaan vielä ole löydetty. Sari Turusen mukaan syyt ovat samat kuin Helsingissä: uudet kirkkorakennukset ovat kalliita, ja toisaalta seurakunta haluaa mennä sinne, missä ihmiset jo ovat. – Loppujen lopuksi perinteinen jumalanpalveluselämä on vain murto-osa seurakunnan toiminnasta. Nykyään painotus on ihmisten auttamisessa ja läsnäolossa. Kauppakeskukseenkin saa ihan yhtä lailla hiljentymispaikan. ■


4 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Totuuden selvittäminen auttoi vuosien jälkeen Tapio Luoma vai Björn Vikström? Arkkipiispanvaali ratkeaa maaliskuun alussa. Kuvat: Aarne ormio / Kirkon kuvapankki

Luomasta tai Vikströmistä tulee arkkipiispa

Avoin keskustelu seksuaalisuudesta vähentää hyväksikäytön riskejä, sanoo kirkkoihin liittyviä tapauksia selvittänyt Julia Korkman. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

Espoon piispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Björn Vikström saivat eniten ääniä arkkipiispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Heistä jompikumpi valitaan arkkipiispa Kari Mäkisen seuraajaksi. Vaalin toinen kierros pidetään 1. maaliskuuta. Luoma sai arkkipiispanvaalissa äänistä 37,9 prosenttia ja Vikström 26,2 prosenttia. Ehdokkaita oli viisi. Heli Inkinen sai äänistä 14,2, Ville Auvinen 13,1 ja Ilkka Kantola 8,5 prosenttia. Äänioikeutettuja on 1530 ja heistä 92 prosenttia äänesti vaalin ensimmäisellä kierroksella. Luoman ja Vikströmin haastattelu on osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi.

Kallion kirkko saa naiskirkkoherran Kallion seurakunnan kirkkoherranvaali käydään kolmen hakijan kesken. Loppusuoralle ovat selviytyneet Helsingin seurakuntayhtymän diakonian päällikkö Kirsi Rantala, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n koulutuksen asiantuntija Riikka Reina sekä Tampereen seurakuntayhtymän sairaalasielunhoitaja Ulla Ruusukallio. Kirkkoherran valitsee Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto maaliskuun lopussa. Kallion kirkkoherran virkaa haki kaikkiaan 17 henkilöä.

Waltteri Torikka on Via Cruciksen Jeesus Oopperalaulaja Waltteri Torikka esittää tänä vuonna Helsingin Via Crucis -pääsiäisvaelluksessa Jeesusta. Juudasta esittää Hannu Niemelä, Neitsyt Mariaa Johanna Tuomi, Pilatusta Sauli Tiilikainen, Herodesta Päivi Nisula, Pietaria Jouni Bäckström ja ylipappi Kaifasta Petri Bäckström. Esityksen on käsikirjoittanut Veli-Pekka Hänninen, ja sen ohjaa Ville Saukkonen. Pääsiäisvaellus järjestetään Helsingin keskustassa 23. kerran. Edellisistä vuosista poiketen esityspäivä on pääsiäislauantai (31.3.), ei pitkäperjantai. Via Crucis alkaa iltayhdeksältä Kaisaniemen puistosta, josta kulkue etenee Kruununhaan kautta Tuomiokirkon portaille. Viime vuonna Via Cruciksessa Jeesusta esitti Maria Ylipää.

Oikaisu Kirkko ja kaupungin numeron 2/2018 jutussa Kirkko avaa Pasilan Triplaan oman tilan sanottiin virheellisesti, että Temppeliaukion kirkko on Suomen ainoa kirkko, jossa peritään sisäänpääsymaksua. Pääsymaksua peritään myös ainakin Petäjäveden vanhassa kirkossa.

K

eväällä 2014 oikeuspsykologi Julia Korkman sai piispa Björn Vikströmiltä yhteydenoton, joka koski vuosien takaisia hyväksikäyttöepäilyjä Espoon ruotsinkielisessä seurakunnassa. Puhelu ei tullut yllätyksenä, sillä Korkman oli tehnyt edellisenä vuonna selvityksen Kauniaisten ruotsinkielisessä metodistiseurakunnassa tapahtuneesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Kummassakin seurakunnassa epäilty hyväksikäyttö oli kohdistunut alaikäisiin. Korkman on Åbo Akademin projektitutkija, joka selvittää silminnäkijätodistuksiin liittyviä kysymyksiä. Tutkijaa kiinnostaa muun muassa se, miten traumat, ikä ja kulunut aika vaikuttavat ihmisen muistiin. – Jälkikäteen tapahtuva tulkinta saattaa muokata aitoa muistikuvaa, kun henkilö on ollut tapahtumahetkellä lapsi tai nuori. Kun muistikuvaa tulkitaan vuosien viiveellä uuden tiedon valossa, tulkintaan liittyy myös isoja riskejä.

Kumpikin seurakunta halusi ottaa hyväksikäytöstä kertovien ihmisten kertomukset vakavasti ja tarvittaessa kustantaa heille terapiaa. Tutkimusalastaan huolimatta Korkman empi selvitystyöhön ryhtymistä. Epäiltyjen mahdollisuus puolustautumiseen mietitytti häntä. Paras vaihtoehto olisi ollut

rikostutkinta ja asioiden käsittely oikeudessa, mutta tapaukset olivat rikoksina vanhentuneita. Kauniaisten tapauksessa henkilö, johon epäilyt kohdistuivat, oli kuollut. Korkman suostui kuitenkin selvityspyyntöön, kuuli asianosaisten kokemuksia ja laati niistä raportin.

Psykologi Julia Korkman toivoo, että naisten kokemuksia painottava #metoo-kampanja ei hiljennä seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneita miehiä.


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

ESPOON RUOTSINKIELISESSÄ seurakunnassa hyväksikäyttö­ epäilyt kohdistuivat entiseen nuorisotyönohjaajaan, joka oli toiminut vuosien ajan rippilei­ rien vastuuhenkilönä. Kauniais­ ten ruotsinkielisessä metodisti­ seurakunnassa pitkän uran teh­ nyttä pappia epäiltiin nuoriin poikiin kohdistuneesta hyväksi­ käytöstä. Selvittäessään metodistiseura­ kunnan tapausta Korkman kuu­ li kertomuksia asioista, jotka oli­ vat tapahtuneet eri vuosikymme­ ninä ja eri paikoissa. Kertomuk­ sissa oli yhteisiä piirteitä, kuten kuvauksia pesutilanteista, jois­ sa pappi kosketteli 7–15­vuotiaita poikia intiimisti. – Haastateltavat eivät tienneet toisistaan, eivätkä olleet yhtey­ dessä toisiinsa. Tämä vahvis­ ti käsitystä, että kyse oli ai­ doista tapahtumista. Espoon ruotsinkielistä seurakuntaa koskeva selvitys valmistui joulu­ kuussa 2014. Kahdeksan naista kertoi kokeneensa teini­ikäisinä seksuaalista hyväksikäyttöä tai lähen­ telyä, jossa tekijänä oli seurakunnan nuorisotyön­ ohjaaja. Neljässä tapaukses­ sa miehen ja tuolloin 16–18­vuotiaiden tyttöjen välillä oli pitkälle mennyt seksuaalinen suhde. Hy­ väksikäyttö johti yhteen aborttiin. EPÄILYT KOHDISTUIVAT kummassakin seurakun­ nassa karismaattiseen hen­ kilöön, josta moni piti paljon. Korkman näkee tapauksissa yh­ tymäkohtia keskusteluun, jo­ ta käydään parhaillaan #metoo­ kampanjan ja kirkollisen #totuus­ vapauttaa­kampanjan ympärillä. Moni Korkmanin haastateltu oli kokenut hyväksikäyttöön syyl­ listyneen henkilön tärkeäksi, rak­ kaaksi ja luotettavaksi aikuiseksi. – Aikuisena he joutuivat käsit­ telemään sitä, saavatko he pitää myönteiset mielikuvansa näistä henkilöistä samalla, kun ovat vi­ haisia ja pettyneitä heihin. On tär­ keää, että hyväksikäyttöä kokenut saa luvan molempiin tunteisiin.

Korkman toivoo, että naisten kokemuksia painottava keskuste­ lu ei hiljennä seksuaalista hyväk­ sikäyttöä kokeneita miehiä. – Metodistiseurakuntaa kä­ sittelevä selvitys antoi monel­ le haastattelemalleni miehelle vahvistuksen, että tämä tapah­ tui todella, ja se ei ollut hänen vikansa. Miehelle voi olla naista vaikeampaa tunnistaa, että hän on kokenut seksuaalista hyväk­ sikäyttöä.

A

5

Ehtookellot-messu tuomaitten tapaan

Kallion kirkossa klo 17–18 lauantaina 17.2., 10.3. ja 21.4.2018 Hämärässä kirkkosalissa soi lempeä meditatiivinen laulu, huilu ja sello. Voit sytyttää tuohuksen ja vastaanottaa siunauksen, polvistua parantumisen kehään. Kauniit laulut Iona-yhteisöstä, Raamatun tekstit ja lyhyt puhe johdattelevat pyhän teemaan. Vietämme yhdessä ehtoollista ja päätämme pienimuotoisen retriittimme ehtookellojen soidessa kello 18. Ehtookellot-kuoro Inna ja Juha Vintturin johdolla. Liturgina Pirjo Kantala ym.

KUN MUISTIKUVAA TULKITAAN VUOSIEN VIIVEELLÄ UUDEN TIEDON VALOSSA, TULKINTAAN

Tuomasmessu yhteistyössä Kallion

seurakunnan kanssa

LIITTYY MYÖS RISKEJÄ. JULIA KORKMAN

LAPSENA TAI NUORUUDESSA koettu seksuaalinen hyväksi­ käyttö kuormittaa merkittävästi psyykkistä hyvinvointia. Hyväk­ sikäytön riski kohdistuu erityises­ ti ”rakkaudenkipeisiin” lapsiin ja nuoriin, jotka saavat liian vähän aikuisten huomiota. Yhteiskunta on Korkmanin mukaan muuttunut hänen selvi­ tyksissään ilmi tulleiden tapahtu­ mien jälkeen. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva seksuaalinen hyväk­ sikäyttö tiedostetaan nyt laajas­ ti, ja tapaukset ovat vähentyneet kaikissa länsimaissa. – Kun seksuaalisuudesta ja sii­ hen liittyvistä rajoista keskustel­ laan avoimesti, se vähentää hy­ väksikäytön riskejä ja parantaa hy­ vän seksuaalielämän edellytyksiä. Seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyssä katseet kään­ tyvät tilanteisiin, joissa vastuul­ linen aikuinen, kuten seurakun­ nan työntekijä, on yksin lasten ja nuorten kanssa. Korkman varoit­ taa kuitenkin ylilyönneistä. – En näe tarvetta epäillä kaik­ kia aikuisten ja lasten välisiä suh­ teita. Tyhmintä, mitä voimme tehdä, on ruveta pelkäämään kaikenlaista toisen ihmisen kos­ kettamista, kuten Yhdysvalloissa tuntuu käyneen. ■

Kirkko tarkentaa ohjeita Lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille aina, kun herää epäily lapseen kohdistuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön suojaikäraja on 16 vuotta. Suojaikäraja on kuitenkin 18 vuotta, kun vanhempi osapuoli on nuoriin nähden vastuullisessa auktoriteettiasemassa. Helsingin hiippakunnassa perustettiin #metoo-kampanjan myötä työryhmä laatimaan ohjeita seksuaalisen häirintään puuttumisesta. Myös Turun arkkihiippakunta ja ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta tarkentavat ohjeistuksiaan.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! SENIORIPYSÄKKI tarjoaa ammattilai­ sen ohjaamia terapeuttisia keskustelu­ ryhmiä sekä apua parisuhteeseen. Voit myös varata ajan seksuaaliterapeutille.

Senioripysäkin palvelut on tarkoitettu yli 60­vuotiaille, ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika, p. 045 341 0506.

UUSI KOTI PIENELLE PERHEELLE Oletko myymässä asuntoasi, haluatko vaivattomat kaupat? Asiakkaani etsii remontoitavaa yksiötä tai pientä kaksiota Helsingin kantakaupungin alueelta. Plussaa on taloyhtiön hyvä kunto, mutta kaikki kohteet huomioidaan. Nyt kannattaa toimia, sillä ostaja maksaa välityspalkkion! Tämän helpommaksi ei kodin myynti voi tulla. Tea Skog Kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV, VT 040 538 1857 tea.skog@kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Roba Pieni Roobertinkatu 9 00130 Helsinki

Tule vapaaehtoiseksi – tueksi ja iloksi helsinkiläisille kotona asuville ikääntyneille ihmisille! Vapaaehtoisena voit itse valita sinulle sopivan toimintamuodon sekä paljonko aikaasi haluat antaa!

Vapaaehtoistoiminnan kurssi Paikka: Vanhustyön keskusliiton tilat os. Malmin kauppatie 26, 3 krs, 00700 Helsinki 5.3. klo 17.00-19.30 8.3. klo 16.30-18.30 12.3. klo 17.00-19.00 15.3. klo 17.00-19.30 Kurssi sisältää neljä iltaa, joiden aikana saat perehdytyksen vapaaehtoisena toimimiseen ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Edellytämme 18-vuoden ikää ja sujuvaa suomen kielen taitoa.

Ilmoittautumiset 28.2.2018 mennessä: puh. 050 5722 829 / 050 5722 830 tai senioritoiminta@vtkl.fi www.vtkl.fi/senioritoiminta


6 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Entisen syrjäytyneen tarina Sini Rajala on selvinnyt huostaanotosta, koulukiusaamisesta, hyväksikäytöstä, lähisuhdeväkivallasta ja juomisesta. Nyt hän pilkkoo salaattia uudessa hävikkiruokaravintola Waste & Feastissa.

K

ello on aamukahdeksan, ja Sini Rajala on päässyt kunnialla uuteen työhönsä Waste & Feast -lounasravintolaan. Ilman työtä uni jatkuisi helposti puoleenpäivään. – Saan suunnitella itse salaatit ja koristella ne. Kokki sanoi, että tee niin kuin kotonasi. Olen yllättynyt siitä olosta, että osaan. Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyö Snellu avasi tammikuussa Matteuksenkirkolle Itäkeskuskukseen kahvilan, johon haettiin töihin syrjäytyneitä ja vaikeasti työllistyviä nuoria. Sellaisia kuin 25-vuotias Rajala. Joulukuussa hän suoritti kahvilatyöntekijän näyttötutkinnon puolen vuoden koulutuksen jälkeen. Edellisen kerran hän valmistui kymmenen vuotta sitten peruskoulusta. HUOSTAANOTTO VAIPPAIKÄISENÄ isosiskon kanssa. Muutto vanhempien luota Helsingistä mummin luo runsaan parintuhannen asukkaan Humppilaan. Kiusatuksi joutuminen päiväkodissa ja koulussa. Koulu oli Rajalalle paikka, josta piti vain jotenkin selviytyä. – En pystynyt olemaan kunnolla ryhmässä, koska minua oli kiusattu päiväkodista asti. Suurin osa luokkakavereista oli syntynyt Humppilassa, ja minut leimattiin helsinkiläiseksi, vaikka en edes muistanut Helsingistä mitään.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Rajala sinnitteli Humppilassa peruskoulun loppuun asti. – Olen kiitollinen, että mummi kasvatti minut. Oli kuria ja rakkautta, piti noudattaa kotiintuloaikoja ja tehdä läksyt. Päättötodistuksen jälkeisenä kesänä, kun Rajala oli 15-vuotias, välit mummin kanssa kuitenkin tulehtuivat.

KUN ÄITI HUUTELI MINUA HIMAAN, HUUSIN TAKAISIN, ETTÄ EN TULE.

– Olin aina ollut kiltti, mutta silloin tuntui, että haluan päättää enemmän asioistani. Tein teinikapinassani äkkilähdön, pakkasin tavarat ja muutin Helsinkiin äidin luokse. Kävin sossussa äidin kanssa, ja sitten huoltajuus siirtyi hänelle. ELÄMÄ HELSINGISSÄ äidin kanssa oli ihan erilaista kuin mummin luona. Sini Rajala sai vihdoin kavereita, ja kun he pyysivät viikonloppuna juomaan, hän lähti.

– Kun äiti huuteli minua himaan, huusin takaisin, että en tule. Pian äiti ei enää jaksanut yrittää pitää kotiintuloaikoja. Sitten tuli kesän kostein juhla, juhannus. Rajala juhli sitä kotibileissä. – Siellä isäni ikäinen mies hyväksikäytti minua. Jälkeenpäin hän uhkaili, etten saa kertoa raiskauksesta. Rajala kertoo tasaisella äänellä, että raiskaus päätyi kuitenkin poliisin tietoon, ja mies sai teostaan rangaistuksen. Rajala ohjattiin terapiaan käymään läpi kokemaansa. – Raiskaus laukaisi masennuksen, vaikka tietysti taustalla oli muutakin. Yritin mennä syksyllä kymppiluokalle, mutta keskeytin sen. Sen jälkeen kokeilin lähihoitajakoulutusta, mutta sekin jäi kesken. Sitten tuli kausi, jolloin en tehnyt mitään. Seuraavia paria vuotta Rajala kuvaa ”aika rankoiksi”. Lähes kaikki suomalaiset nuoret jatkavat suoraan peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen tai lukioon, mutta Rajalan elämän täyttivät masennus ja ensimmäinen poikaystävä. – Aluksi suhteessa oli henkistä väkivaltaa, lopuksi exä kuristi minua. Hän ei antanut minun käydä missään. Kun pääsin exästä eroon 18-vuotiaana, pystyin vihdoin tekemään mitä halusin. Rajala juhli täysi-ikäisyyttään ja uutta vapauttaan perusteellisesti.


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Sini Rajalan herätyskello soi arkisin aamukuudelta. Suihkun jälkeen on kiire haukata jotain, käyttää koira ulkona ja kävellä vajaan 20 minuutin matka Myllypurosta töihin lounaskahvilaan Matteuksenkirkolle. Ilman töitä vuorokausirytmi olisi ihan toinen. – En ole todellakaan aamuihminen, mutta tuntuu tosi hyvältä olla töissä.

– Elämä meni siihen, että olin joka päivä baarissa kaverini kanssa, joka ei myöskään ollut töissä eikä opiskelemassa. ”KOHTALO TOI MEIDÄT yhteen jo vuodesta 2012” lukee valokuvakollaasissa Sini Rajalan perheen kodin ikkunalaudalla. Ensimmäisessä kuvassa Rajala hymyilee 19-vuotiaana nykyisen kihlattunsa kanssa. Hän tapasi miehen ollessaan Ruotsin-laivalla äitinsä ja isosiskonsa kanssa. Poskeen ilmestyy hymykuoppa, kun Rajala kertoo, ettei todellakaan etsinyt uutta suhdetta. Kokemukset miehistä olivat huonoja. – Mutta nyt minulla on ihana mies, Rajala sanoo. – Ajattelin alussa, että kohta suhde varmaan loppuu. Sitten päätimme miehen kanssa, että eletään vain tässä ja nyt.

Rajala sai uudesta suhteesta voimia irrottautua juomisesta, jota hänen ihastuksensa piti turhana rahanhukkana. Mies ei juuri juonut eikä juo. – Olen ylpeä siitä, että pääsin alkoholista itse irti. Pariskunnalla on kaksivuotias lapsi. Mies vie tämän aamulla hoitoon matkalla kiinteistöhuoltajan töihin ja noutaa kotimatkalla ennen neljää. PÄIVÄKOTI, POSTI, Lasten liikennekaupunki, vaatekauppa… Sini Rajalalla on kokemusta monista työharjoittelupaikoista. On ollut uravalmennusta Respassa ja työllistymisen edistämistä monialaisessa yhteispalvelu TYPissä. – Moni kokeilu on jäänyt kesken, kun masennukseni on ollut pahempana ja olen antanut väsymykselle vallan. Nyt on kuitenkin hyvä fiilis. Kerrankin on työ, jossa viihdyn.

Kello 8–12 kestävät työpäivät tuntuvat Rajalasta sopivalta laskeutumiselta työelämään. – Minua kohdellaan kuin aikuista, ja työporukka on tosi rento ja huumorintajuinen. Lisäksi työ on mukavan lähellä, pääsen sinne alle kahdessakymmenessä minuutissa ilman mitään liikennevälineitä. Töiden jälkeen Rajala kävelee ensin kotiin ja nappaa sitten eteisestä häntää viuhtovan koiran lenkille. – Minulle on tapahtunut kauheita asioita, mutta ne ovat menneisyyttä. Nyt olen tässä, ja menee vähän paremmin. Yksi haave on. – Toivottavasti pääsen tulevaisuudessakin kahvilaan töihin. Olisi kiva saada vielä joskus vakityöpaikka. ■

Uusi ravintola parantaa maailmaa Uusi lounasravintola työllistää nuoria ja hyödyntää hävikkiruokaa TEKSTI TOPIAS HAIKALA JA PIHLA TIIHONEN

KAALILAATIKKO TUOKSUU Itäkeskuksen Matteuksenkirkon aulassa kello 8 aamulla. Kirkolla on toiminut kuukauden verran uusi hävikkiruokaravintola Waste & Feast. Waste & Feastista saa arkisin kello 11 – 12.30 lounaan kahdella eurolla, mikä ei kata aterian hintaa. Ruoasta voi halutessaan maksaa myös esimerkiksi viisi tai kymmenen euroa. – Ylimääräinen raha menee diakoniaruokailun tuke-

miseen, kertoo johtava erityisnuorisotyönohjaaja Mare Kinanen. Waste & Feastissa työskentelevät vakituisesti kokki ja salityöntekijä. Heidän lisäkseen ravintolassa työllistetään puoli vuotta kerrallaan nuoria, joiden on vaikea saada muuten töitä. – Meillä Snellussa on ollut jo jonkin aikaa haaveena löytää jokin tapa työllistää syrjäytyneitä ja vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia nuoria sekä vankilasta vapautuvia. Osa lounasravintolan raaka-aineista on tuottajilta ja kaupoista tulevaa ylijäämää. Ravintola käyttää yhteisiä raaka-ainekuljetuksia Lapinlahden sairaala-alueella toimivan hävikkiruokaravintola Loopin kanssa.

– Olemme vielä alussa. Aiomme tehdä sopimuksia alueellisten toimijoiden ja tuottajien kanssa. Sieltä ruoka tulee sitten suoraan, Kinanen kertoo. Tavoite on, että hävikkiruokalounaan raaka-aineista 60–70 prosenttia olisi ylijäämäruokaa. Lähelle on jo päästy. Seuraavan päivän menu suunnitellaan aina edellisenä iltapäivänä, kun hävikkiruokasaalis tuodaan ravintolaan. Waste & Feastin lounastarjoilussa ovat korostuneet perinteiset suomalaiset ruoat: on ollut kanakeittoa, jauhelihakeittoa, kalakeittoa, makaronilaatikkoa, hernesoppaa, makkarakeittoa… Kasvisvaihtoehto tehdään päivittäin. Lounaaseen kuuluu

salaatti ja usein myös jälkiruoka. Kahvi maksaa euron. – Iso osa ruokailijoista on ollut lähiseudun eläkeläisiä, joten laitamme heidän makuunsa sopivaa ruokaa, kertoo salityöntekijä Johanna Sademaa. Ruokailijoita on käynyt keskimäärin 40 päivässä. Sademaa kertoo, että tulevaisuudessa lounasta pystytään tarjoamaan noin sadalle paikan päällä, minkä lisäksi ruo-

kaa on tarkoitus valmistaa myös Vuosaaren seurakunnalle. – Olemme tilanneet modernit keittiölaitteet. Kun ne saapuvat, kasvatamme kapasiteettia. Meille voisi tulla väkeä syömään esimerkiksi Myllypuron leipäjonosta. Mare Kinasen mukaan Waste & Feast -ravintoloista suunnitellaan ketjua. Oman ravintolan voivat perustaa kaikki seurakunnat ja kirkolliset tahot, jotka sitoutuvat kolmeen ehtoon: ravintolassa käytetään hävikkiruokaa, pidetään yllä ekologisia arvoja ja työllistetään heikossa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä. Waste & Feast toimii Matteuksenkirkolla osoitteessa Turunlinnantie 3.


8 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Valon valtakunta Koomikko Joonas Nordmanin kirkko on Helsingin tuomiokirkko. Helsingin empire-keskustan symboli tarjoaa hänelle pakopaikan keskustan hälystä.

J

oonas Nordman on esittänyt pappia ja pelimiestä, mutta Helsingin tuomiokirkon penkissä hän ei vedä mitään roolia. Kun YleLeaks-, Siskonpeti-, Putous- ja Pelimies-tv-ohjelmista tunnettu 31-vuotias koomikko muutti puolitoista vuotta sitten Helsingin keskustaan, hänestä tuli Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan jäsen. Helsingin hiippakunnan pääkirkossa hän istui edellisen kerran viime marraskuussa, kun piispa Teemu Laajasalo vihittiin siellä uuteen virkaan. – Sain seurata tapahtumia kutsuvieraana. Minulla oli paikka ihan alttarin vieressä. Oli hienoa olla todistamassa ainutlaatuista rituaalia. Sen aikana laulettiin todella vanhoja virsiä. Vanhin taisi olla 300-luvulta. Harva saa sellaista koskaan kokea. Nordman sai, koska hän ja Laajasalo ovat ystäviä. Viikoittain tapaavat kaverukset tutustuivat kuusi vuotta sitten TV1:n YleLeaks-ohjelmassa. Kaveruus lujittui Nordmanin asuessa Kalliossa samaan aikaan, kun Laajasalo toimi Kallion seurakunnan kirkkoherrana.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

– Meitä yhdistää samanlainen huumorintaju ja kiinnostus yhteiskunnallisiiin asioihin, Nordman kertoo. HELSINGIN TUOMIOKIRKKO tuli Porissa lapsuutensa ja nuoruutensa asuneelle Joonas Nordmanille tutuksi jo luokkaretkillä. Tuomiokirkko oli eduskuntatalon ohella suurin Helsingin symboli. – Tuomiokirkko on yksinkertaisempi ja persoonallisempi kuin Keski-Porin tumma ja yksityiskohtainen goottilainen kirkko. Tämä on valon valtakunta! Carl Ludvig Engelin 1820–1850-luvuilla suunnittelema empire-keskusta miellyttää estetiikasta ja arkkitehtuurista kiinnostunutta Nordmania. Hän viihtyy vanhoissa ja kauniissa rakennuksissa. – Kirkko on tavallinen rakennus, mutta kirkon tehtävä erottaa sen muista rakennuksista. Tehtävä takaa paikalle ainutlaatuisen hengen, Nordman miettii. – Kirkkoon tulevan pitää olla valmis ottamaan

pyhä tunnelma vastaan. Ylimielisenä tai kyynisenä kirkkoon tuleva ei ehkä pääse fiilikseen kiinni. Fiiliksellä Nordman tarkoittaa pyhän läsnäoloa kirkossa.

LAULAN AINA KIRKOSSA, VÄHINTÄÄN MR. BEANMAISESTI.

– Se merkitsee rauhoittumista. Saatan tulla ihan tavallisena arkipäivänä tähän istumaan. Kun ulkona on hälyä, on ihana tulla hiljaiseen paikkaan. Kirkossa koomikko vakavoituu miettimään Jeesuksen sanomaa. – Kysymys on siitä, mitä arvoja haluaa elämässään toteuttaa ja miten muita ihmisiä haluaa kohdella. Jeesuksen ajatukset siitä, että ihmisten pitäi-


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Vantaan ylpeys

Kirkko ja kaupungin lempikirkkoäänestyksen voittanut Pyhän Laurin kirkko on yhdistelmä keskiaikaa ja 1800-luvun romantiikkaa.

K

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

ehä kolmosen ja Tuusulantien puristuksessa on toinen todellisuus: idyllinen Helsingin pitäjän kirkonkylä. Keskiajalla kylä oli tärkeä keskus, jonne tultiin kirkonmenoihin ja asioille pitkienkin matkojen takaa. Näkyvin muistutus kirkonkylän pitkästä historiasta on 1400-luvun puolivälissä valmistunut kivikirkko, joka on pääkaupunkiseudun vanhin säilynyt rakennus. Pyhän Laurin kirkko on saanut nimensä sen suojelupyhimyksen, pyhän Laurentiuksen, mukaan. Laurentius eli 200-luvulla Roomassa ja kärsi marttyyrikuoleman. Juuri Laurentiuksen legenda on se, jolla Tikkurilan seurakunnan pappi Jaakko Hyttinen yleensä aloittaa kirkon esittelyn. – Kerrotaan, että keisarin vaadittua kirkon aarteita Laurentius oli marssittanut tämän eteen Rooman raajarikot, kodittomat ja muut hyljeksityt. Kun Laurentiusta sitten oltiin polttamassa halsterilla kuoliaaksi, hän kehotti telottajia kääntämään hänet toiselle kyljelle, että sekin puoli kypsyisi.

Kirkon penkissä Joonas Nordman miettii arvojaan ja sitä, ja miten hän kohtelee muita ihmisiä.

si kohdella toisiaan tasa-arvoisesti, pitävät kutinsa kaikkina aikoina. TUOMIOKIRKKOON KUULUU elimellisesti poikakuoro Cantores Minores, jonka jäseniä Nordman tapasi aikanaan Kuoropäivien tuodessa Poriin helsinkiläisvieraita. Porilaisesta kuoropojasta tuntui hienolta tavata pääkaupungin kuorolaisia. – He olivat vähän fiinimpiä jätkiä. Heitä kiinnosti, onko hotellin aamupuuro keitetty maitoon vai veteen. Ihailin salaa itseni ikäisiä, mutta jotenkin vanhemman ja melkein kusipään oloisia yhdeksänvuotiaita, jotka tulivat nokka pystyssä Keski-Porin kirkkoon ja näyttivät tietävän tasan tarkkaan keitä ovat. Porilaiset eivät olleet yhtä itsevarmoja. Nordman laittoi joka sunnuntaiaamu herätyskellon soimaan, jotta ehtisi kirkkoon. Ensin ärsytti, mutta kun jumalanpalvelus pääsi kunnolla käyntiin, muu unohtui. – Saarnan kuuntelin aina, vaikka ajatus vähän harhaili. Vaadin saarnalta paljon. On eduksi, jos pappi osaa kirjoittaa ja ajatella. Laulutaitojaan Nordman lupaa verrytellä pääsiäisjumalanpalveluksessa, jolloin hän viimeistään palaa Tuomiokirkon penkkiin. – Laulan aina kirkossa, vähintään Mr. Beanmaisesti. Laulan kovaa sen, minkä muistan, jos sanat ovat vähän unohtuneet. Nordman nauttii samanlaisena toistuvista rituaaleista. Kirkolla on niiden joukossa paikkansa. – Pidän tv-uutisista, jumalanpalveluksista ja paraateista. Asioista, joihin voi sukeltaa, ja tietää, ettei tule yllätetyksi. ■

LAURENTIUS OLI KESKIAJALLA suosittu pyhimys, ja hänen mukaansa nimettiin myös Suomessa useita kirkkoja. Hyttisen mukaan Vantaan Pyhän Laurin kirkossa on todennäköisesti ollut keskiajalla Laurentiuksen patsas ja jokin Laurentiuksen reliikki eli pyhäinjäännös. Niiden myöhemmistä vaiheista vain ei ole tietoa. Kirkon keskiaikaisista puuveistoksista on säilynyt neljä. Tälläkin hetkellä niistä ovat esillä Madonnaa ja Jeesus-lasta sekä tunnistamatonta naispyhimystä esittävät veistokset. Muuten keskiaika näkyy kirkossa lähinnä ulkoseinissä. Kirkko nimittäin tu-

houtui pahasti tulipalossa vuonna 1893. Palon jälkeen korjaukset suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer, ja ne edustavat tyyliltään uusgotiikkaa. – Ehkä monen mielestä kirkon kauneus johtuu juuri siitä, että se on yhdistelmä keskiaikaa ja 1800-luvun romanttisia koristeluja, Hyttinen otaksuu. Sisätilojen koristemaalaukset nähdään reilun vuoden päästä entistä ehompina, kun kirkon seinien ja katon puhdistus- ja restaurointityöt saadaan valmiiksi. PYHÄN LAURIN KIRKON tapahtumakoordinaattori Susanna Lönnqvist on iloinen mutta ei kovin hämmästynyt siitä, että juuri tämä kirkko on monen pääkaupunkiseudulla asuvan lempikirkko. – Pyhän Laurin kirkko edustaa juuria. Täällä on kastettu, vihitty, konfirmoitu ja siunattu hautaan ihmisiä niin monien sukupolvien ajan. Tämä on monille ”meidän kirkko”, josta ollaan ylpeitä. Kirkko ja kirkonkylä ovat myös vastakohta nykyaikaiselle ympäristölle, Lönnqvist sanoo. Lönnqvistiä mietityttää se, etteivät turistit tunnu oikein löytävän kirkkoa – varsinkin kun lentokentälle on matkaa vain seitsemän kilometriä. Mutta ehkä kirkon maine on jo leviämässä. – Eilen täällä oli koko päivän japanilainen kuvausryhmä, joka tekee Suomessa elokuvaa. Täällä kuvattiin kohtausta, jossa nuori nainen tulee kirkkoon etsimään rauhaa. ■ Pyhän Laurin kirkko on talviaikaan avoinna päivittäin klo 12–16. Videolla kirkkojakaupunki.fi:ssä pappi Jaakko Hyttinen kertoo kirkon historiasta.

VIDEO VERKOSSA

Pyhän Laurin kirkko on Susanna Lönnqvistin ja Jaakko Hyttisen työpaikka.

Lempikirkkojen kymmenen kärjessä 1. Pyhän Laurin kirkko (1450-luku) 62 ääntä

6. Temppeliaukion kirkko (1969) 24 ääntä

2. Espoon tuomiokirkko (1490) 40 ääntä

7.–9. Paavalinkirkko (1930) 16 ääntä

3. Helsingin tuomiokirkko (1852) 34 ääntä

Vanhakirkko (1826) 16 ääntä

4. Kallion kirkko (1912) 32 ääntä

Viikin kirkko (2005) 16 ääntä

5. Johanneksenkirkko (1891) 27 ääntä

10.Tapiolan kirkko (1965) 14 ääntä


10 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Kallis tanssi Vanhojentansseista on tullut päivä prinsessana -tyyliset tanssiaiset Amerikan malliin. Osa jättää tanssit väliin suurten kustannusten vuoksi.

”Täytyy kuulua joukkoon ja ostaa kalliita tylliunelmia. Kamalaa aikaa perheille, jotka eivät ole upporikkaita”, kirjoittaa 844 euroa vanhojentansseihin käyttänyt 17-vuotias tyttö.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA LEHTIKUVA

P

äätin olla osallistumatta wanhoihin, koska en halunnut pyytää äitiäni maksamaan suuria rahoja yhden päivän juhlimisesta. Harmitti, mutta en koskaan kertonut harmistani, sillä tiesin äitini olleen helpottunut. Jättämällä omat tanssit väliin mahdollistin sen, että siskoni pystyi tanssimaan seuraavana vuonna.” Nainen, 24 vuotta. Lukion kakkosluokkalaisten siirtymistä koulun vanhimmiksi juhlistetaan 15.–16.2. Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro kertoo, että joidenkin tyttöjen kulut nousevat jopa tuhanteen euroon. – Kun tanssin itse kaksi vuotta sitten, monilla tytöillä meni tapahtumaan vähintään 500 euroa. Perheil-

lä ei pitäisi olla paineita käyttää päivään niin paljon rahaa, että siitä tulee raskas taakka. Kirkko ja kaupungin kyselyssä tyttöjen vanhojenpäivän kulut olivat noin 60–900 euroa, poikien noin 0–270 euroa ja muunsukupuolisen 180 euroa. ”Ymmärrän, että päivä on tärkeä, mutta kyse ei sentään ole hääpäivästä! Maksamme tyttären puvusta 500 euroa, hän maksaa loput. Mummi maksaa kampaajakäynnin, toiset isovanhemmat kustansivat mekon lyhentämisen ja kaventamisen. Jatkot ym. lisävarusteet tytär saa maksaa itse”, kertoo yksi kyselyyn osallistunut nainen. Halvimmalla selviytynyt 27-vuotias nainen tanssi kymmenkunta vuotta sitten serkun vanhassa mekossa.

HALVALLA PÄÄSTIIN JA HAUSKAA OLI.

Kampaus, korkokengät ja jatkot maksoivat 60 euroa. ”Halvalla päästiin ja hauskaa oli.” KULUTUSTUTKIJA, SOSIOLOGIAN professori Terhi-Anna Wilska näkee vanhojentanssien kallistumisen lisäävän nuorten epätasa-arvoisuutta. – Vanhojentansseista on tullut kuin Amerikan prom-tanssiaiset. Jossain

vuokrataan jo limusiini, jolla kuljetaan koko päivä. Pääkaupunkiseudulla rahaa kulutetaan eniten, mutta koulukohtaiset erot ovat suuria. Jos lukiolainen jättää tanssit väliin, ratkaisu liittyy Wilskan mukaan kuluihin sekä erilaisiin uskonnollisiin, ideologisiin ja yksilöllisiin syihin. – Varmaan noin kahdeksan tyttöä kymmenestä tanssii. Pois jääminen on ulkopuolelle jäämistä. Kyse ei ole vain yhdestä päivästä, vaan myös kaikista harjoituksista, Wilska sanoo. Hän ehdottaa kouluille yhteistä pukulainaamoa. – Nuori, jolla ei ole rahasta pulaa, voisi lahjoittaa tai luovuttaa pientä korvausta vastaan pukunsa muille lainattavaksi. ■

Merkityksellistä elämää

Tervetuloa hyvän arjen kotiin

Turvallista asumista

Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Uusi Esperi Hoivakoti Hopeapaju avautuu Ruskeasuolle huhtikuussa 2018. Hopeapaju tarjoaa lämminhenkistä asumispalvelua ikäihmisille.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoivaa tarvitseviin.

Vakituisen asumisen ohella Hopeapajussa voi asua lyhytaikaisesti esimerkiksi kodin remontin tai omaishoitajan loman aikana.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan. Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Kysy lisää: Marika Seppälä | 046 923 0080 marika.seppala@esperi.fi | www.esperi.fi

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

Lämpimästi tervetuloa! Tutustu: www.wilhelmiina.fi Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 wilhelmiina@wilhelmiina.fi

On suurin voima rakkaus, se toimii, kestää, voittaa, Virrestä 431

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot


Miksi ja

ovat pappeja?

Kirkko ja kaupunki kysyi Heidi Zittingiltä ja Lauri Kemppaiselta, miksi he ovat pappeja. Vastausta haettiin myös kirkkohistorijoitsijalta, varhaisen kristillisyyden asiantuntijalta, evoluutiobiologilta, elämän synnyn tutkijalta ja kosmologilta.

H

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ KUVITUS ANSSI RAUHALA

eidi Zitting on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Zittingin lapsuudenkoti ei ollut erityisen uskonnollinen. Äiti oli lääkäri ja isä diplomi-insinööri, eikä uskonasioista juuri puhuttu. – Olen kasvanut Kauniaisissa, jossa kirkko oli aika vahvasti läsnä kouluissa. Kävin pienenä myös seurakunnan kerhossa. Olen jonkinlainen seurakunnan kasvatustyön tulos, Zitting kertoo. Lukiossa Zitting halusi eläinlääkäriksi ja luki pitkän matematiikan ja fysiikan, mutta pappeus alkoikin kiinnostaa. Hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä teologiseen. Hän ajattelee Jumalan johdattaneen hänet papiksi. Zitting kuvaa itseään ekumeenikoksi, joka löytää aarteita monista kristillisistä traditioista. Silti hän arvostaa kovasti omaa luterilaista kirkkoaan. – Arvostan luterilaisuuden korostusta kaikkien kastettujen samanarvoisuudesta Jumalan edessä. Jokainen on omassa kutsumuksessaan Jumalan työ-

toveri, oli sitten puutarhuri tai pappi, Zitting selittää. – Tänne mahtuvat myös epäilevät tuomaat. Jos meillä ei olisi katto näin korkealla ja seinät leveällä, en tiedä, olisinko itsekään lapsuuskodin maisemista löytänyt tietäni tähän. Siten Heidi Zittingistä tuli pappi. Syitä voi kuitenkin kaivaa myös syvemmältä. HEIDI ZITTINGISTÄ olisi tuskin tullut luterilaista pappia, jos Suomesta ei 1500-luvulla olisi tullut luterilaista maata. Suomesta taas tuli luterilainen maa siksi, että Suomea hallinnut Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa tahtoi niin. – Luterilaisuus tarjosi teologiset perusteet kirkon alistamiselle kuninkaan määräysvaltaan. Kustaa Vaasa oli sotavelkojen painama, ja luterilaisuus tarjosi perusteet ottaa kirkon omaisuutta kruunun haltuun, kertoo Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman. Arffmanin mukaan Kustaa Vaasa ei ollut erityisen uskonnollinen, vaan poliittinen pragmaatikko. Kuningas ei silti olisi voinut käyttää Martti Lutherin oppeja poliittisesti hyväkseen, ellei Luther olisi tuonut ajatuksiaan julkisuuteen. Lutheria taas ajoi vilpitön palo uudistaa katolista kirkkoa.

– Eurooppalainen ajattelutapa oli muuttunut, ja myös kirkkoon haluttiin muutoksia, Arffman sanoo. Myöhäiskeskiajan Euroopassa oli alettu ajatella, että kristinuskossa on ennen kaikkea kyse ihmisen sisäisestä suhteesta Jumalaan. Muitakin syitä oli. Katolinen kirkko ja maallinen ruhtinasvalta olivat vuosisatojen saatossa nivoutuneet yhteen. Piispat tulivat ruhtinassukujen piiristä, ja he olivat tottuneet ruhtinaiden elämään. Köyhäinhoitoa ei saatu järjestykseen, ja kaupunkeihin kerääntyi kerjäläisiä. – Ja sitten oli kiirastulta kohtaan tunnettu pelko. Se oli noussut hirveän vahvaksi asiaksi uskon kokonaisuudessa, ja siihen Luther tarjosi ratkaisuksi vanhurskauttamisoppinsa, Arffman kertoo. Luterilaisen käsityksen mukaan ihminen ei voi hyvittää syntejään mitenkään. Kaikki on armoa. Reformaattoreiden ja kirkon välisiä kiistoja yritettiin ratkoa. Neuvotteluille tuli piste, kun vuonna 1521 katolinen kirkko erotti Lutherin ja kaikki hänen kannattajansa. Arffmanin mukaan monia Lutherin ajatuksia (vaikkapa sitä, että maallinen valtiovalta hoitakoon omat asiansa) ei voi ymmärtää, ellei ymmärrä yhtä Lutherin ajattelun keskeistä piirrettä: Luther uskoi, että maailmanloppu oli käsillä. Kristus palaisi ihan muutaman vuoden sisällä, ja Luther sinnittelevine seuraajineen oli viimeinen puhdasta katolista uskoa edustava joukko. Kävikö siinä sitten niin, että ei tullutkaan maailmanloppua, vaan tuli luterilainen kirkko? – No, kyllä kai niin voi sanoa. Vaikka kauhistuttavalta se tietysti tuntuu, että Luther erehtyi täydellisesti tässä ajan tulkinnassaan, Arffman sanoo. Heidi Zitting, tuntuuko sinusta kauhistuttavalta, että Luther erehtyi? – Ei, Zitting sanoo. – Ehkä se johtuu siitä, että en tule kovin uskonnollisista lähtökohdista eikä minulla ole koskaan ollut tarvetta rakentaa mitään erehtymättömyyden tornia.


2B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Zitting ajattelee, että Pyhä Henki vaikuttaa kristityissä ja kirkastaa ymmärrystä Jumalasta. Toisaalta myös järki on Jumalan lahja. Ihmiset käyttävät järkeään paitsi luonnon ymmärtämisessä, myös teologiassa. – Välillä mennään harhaan ja sitten taas oikeaan suuntaan. Emme enää usko Raamatussa esitettyyn babylonialaiseen maailmankuvaan, koska luonnontiede on tuonut meille uutta tietoa. Mutta voin silti ammentaa kaksi tuhatta vuotta sitten eläneiltä erämaaisiltä mielettömiä teologisia viisauksia. Zitting näkee paljon hyvää siinä, että Suomi on luterilainen. Luterilaisissa yhteiskunnissa on toimiva terveydenhuolto ja laadukas korkeakoulutus. Zittingin kannalta myös yksi seikka on oleellinen: katolisessa Suomessa hänestä olisi tuskin tullut pappia.

Klassisessa teistisessä filosofiassa on paljon samaa, on kyse sitten sen hindulaisesta, kristillisestä tai islamilaisesta muodosta. PAPPI LAURI KEMPPAINEN

LAURI KEMPPAINEN on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Hän kertoo olevansa eksistentialistin tunne-elämällä varustettu kristitty platonisti, joka innostui lukioikäisenä uskonnosta filosofian näkökulmasta. – En oikeastaan harkinnut mitään muuta kuin teologista tiedekuntaa, Kemppainen sanoo. Vaikka Kemppaisen suvussa on pappeja, häntä itseään pappeus alkoi houkutella vasta opiskeluaikana. Hän kertoo päätyneensä papiksi ”rakkaudesta lajiin”, teologia edellä. Vähän aikaa sitten Kemppainen aloitti piispa Teemu Laajasalon teologisena erityisavustajana. Luultavasti Kemppainen ei kuitenkaan olisi luterilainen pappi, jos kristinusko ei olisi ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina noussut Rooman valtakunnan valtauskonnoksi. – Siihen aikaan Rooman valtakunnassa oltiin kovin kiinnostuneita valtakunnan itäosista tulleista kulteista, kertoo Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori Ismo Dunderberg. Kristinuskolla oli kilpailijoita. Perinteisen polyteismin lisäksi monet roomalaiset innostuivat egyptiläisestä Isis-kultista, ja etenkin sotilaat harjoittivat Mithran kulttia. 200-luvun lopulla Persiassa syntyi uusi uskonto manikealaisuus, joka korosti hyvän hengen ja pahan materian kamppailua. Manikealaisuus levisi nopeasti lännessä Roomaan ja idässä Kiinaan. Kaksi tuhatta vuotta myöhemmin maailmassa on yli kaksi miljardia kristittyä, mutta manikealaisia ehkä kourallinen. – Yksi syy on se, että kristinusko pystyi nopeasti saamaan kannatusta väestön eri luokissa. Se oli hyvin sisään ottava liike, Dunderberg sanoo. Oli muitakin syitä. Jos roomalainen mies kääntyi kristityksi, mukana kääntyi usein koko perhe. Dunderbergin mukaan olennaista oli myös se, että kristinusko rakentui juutalaisuuden päälle. – Juutalaisuutta tunnettiin antiikin maailmassa hyvin, ja moni oli kiinnostunut siitä. Kristinusko tarjosi juutalaisuudesta uuden version, johon oli helpompi liittyä, sillä ympärileikkaus oli monille aika iso kynnys.

Kristinusko levisi aluksi etenkin niihin kaupunkeihin, joissa juutalaisuudella oli merkittävä jalansija. Homma alkoi edetä uusilla säännöillä, kun keisari Konstantinus I Suuri nosti kristinuskon erityisasemaan 300-luvun alussa. Tuolloin kristittyjä oli ehkä kymmenen prosenttia valtakunnan asukkaista. Dunderbergin mielestä on yllättävää, että kristinusko nousi valta-asemaan. – Kun miettii, että tällaisesta juutalaisesta pikaista lopunodotusta julistavasta liikkeestä tulee eurooppalainen pääuskonto pitkäksi aikaa, niin on se jossain määrin yllättävä kehitys. Ei voi ajatella, että menestyksen idut olisivat olleet siellä valmiina jo ensimmäisistä päivistä lähtien. JOS HISTORIA olisi kulkenut toisin, Suomi saattaisi olla reformimanikealainen tai pohjoiszarathustralainen maa. Olisiko se korvaamaton vahinko suomalaisten sieluille? Puhuvatko kaikki uskonnot pohjimmiltaan samasta asiasta? – En sanoisi noin vahvasti. On erilaisten uskonperinteiden kunnioittamista myöntää, että meillä voi olla aidosti eroja esimerkiksi metafyysisissä näkemyksissä, Lauri Kemppainen sanoo. – Mutta toisaalta tietynlaisessa klassisessa teistisessä filosofiassa on paljon samaa, on kyse sitten sen hindulaisesta, kristillisestä tai islamilaisesta muodosta. Eri ajattelijat ovat päätyneet hyvin samanlaisiin näkemyksiin siitä, mitä tuonpuoleinen ja Jumala ovat ja mitä on olemisen, hyvyyden, totuuden ja kauneuden ykseys. Se, mikä erottaa kristinuskon muista katsomuksista, on Jeesus Kristus. Ajanlaskun alun Juudeassa elänyt juutalainen rabbi julisti, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle ja että ihmisten tulisi jättää kaikki ja seurata häntä. Roomalaiset viranomaiset teloittivat Jeesuksen kansankiihottajana.


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

Pian monet vakuuttuivat siitä, että Jeesus oli noussut kuolleista. Kristityt ajattelijat laskivat tapahtumia yhteen ja tulivat siihen tulokseen, että Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus kuroivat jollain tavalla umpeen ihmisen ja Jumalan välisen railon.

Voi olla, että koira on paljon etuoikeutetummassa asemassa kuin ihmiset. PAPPI HEIDI ZITTING

HARVAT KRISTITYT kiistävät sitä, että ihminen on kehittynyt varhaisemmista nisäkkäistä, jotka taas ovat kehittyneet matelijoista, ja niin edelleen. Jeesuksen äiti Maria oli ihminen, jonka esiäitien joukossa oli puissa eläviä pikkunisäkkäitä ja vedessä eläviä matelijoita. Se sitoo Jeesuksen paitsi ihmiseen myös koko luomakuntaan. Muinaiset nelijalkaiset matriarkat eivät pohtineet teologisia kysymyksiä, mutta Heidi Zitting ja Lauri Kemppainen pohtivat. Zitting ja Kemppainen ovat luterilaisia pappeja, koska ihminen kehittyi olennoksi, joka kykenee miettimään uskonnollisia asioita. Niin tapahtui todennäköisesti sen takia, että ihminen alkoi pari miljoonaa vuotta sitten käyttää työkaluja. – Simpanssitkin puhdistavat puunoksista tikkuja, joilla ne onkivat termiittejä pesistä, mutta ei siitä kauhean pitkiä keskusteluja käydä nuotion ym-

pärillä, että mikä on paras tapa kuoria tikku, kertoo Helsingin yliopiston evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius. Fortelius uskoo, että yhä monimutkaisempi teknologia ruokki yhä monimutkaisempaa ajattelua. Samalla kehittyi kieli, joka nosti kommunikaation aivan uudelle tasolle. On mahdotonta sanoa, missä vaiheessa ihmisen ajatteluun alkoi tulla uskonnollisia piirteitä. Norsut ja apinatkin surevat kuolleita. Neandertalinihmiset mitä ilmeisimmin hautasivat lajitovereitaan. EVOLUUTIO KERTOO, miten elämä on kehittynyt. Heidi Zittingin mukaan Raamatun alkukertomukset kertovat, mikä on todellisuuden ja Jumalan suhde. Ne puhuvat runon kielellä. – Ne eivät kerro yksittäisistä historian tapahtumista, vaan ne kuvaavat pysyvämmin tätä Jumalan luomaa todellisuutta. Niissä aika menettää merkityksensä, Zitting sanoo. – Ajattelen, että sekä luominen että lankeemus ovat syvällä ihmisessä ja että kumpaakin niistä tapahtuu meille jokaiselle koko ajan. Ensimmäisen Mooseksen kirjan alkukertomukset eivät kuitenkaan päästä lukijaa helpolla. Kristillisen ajattelun mukaan ihminen on muusta luomakunnasta erilleen nostettu Jumalan kuva. Evoluutiobiologian mukaan ihmisen, koiran, lahnan, muurahaisen, kolibakteerin, herkkusienen ja koivun välillä on vain aste-ero. Ziting ajattelee, että mitä kauemmas mennään ihmisestä, sitä vaikeampi on tietää, mikä on muiden eliöiden suhde Jumalaan. Sitä paitsi: ehkä onkin niin, että ihminen on saanut sen tyhjän arvan. – Voi olla, että koira on paljon etuoikeutetummassa asemassa kuin ihmiset. Se saattaa olla Jumalan välittömässä rakkauden piirissä ilman niitä kipeitä kysymyksiä, joita me ihmiset kannamme sydämessämme. Kenties siinä ollaankin ihmisen lankeemuksen ytimessä. Ihminen on olento, joka näkee, että maailmassa ja hänessä itsessään on painavaa pimeyttä. Ihminen ei tiedä, miten päin olla, ja vaikka tietäisikin, ei pysty olemaan niin. Ihminen aistii jotain kaunista ja kutsuvaa, mutta kokee, että se pakenee. Joku voisi sanoa, että ihminen kaipaa Jumalaa. Kristitty sanoisi, että ihminen löytää Jumalan Jeesuksessa. FOSSIILIAINEISTO KERTOO, että maapallolla on ollut elämää noin neljä miljardia vuotta. Jos elämää ei olisi, Suomessa ei vuonna 2018 olisi myöskään

B

3

luterilaisia pappeja nimeltä Heidi Zitting ja Lauri Kemppainen. Kukaan ei tarkalleen ottaen tiedä, miten ensimmäiset eliöt syntyivät tai millaisia ne olivat. – Elämän synty on ollut olosuhteiden ajama kemiallinen prosessi, joka on tapahtunut sen ajan ympäristökemian ehdoilla, kertoo dosentti Kirsi Lehto Turun yliopiston biokemian laitokselta. Lehdon mukaan muutaman viime vuoden aikana ymmärrys varhaisen elämän kehityksestä on mennyt huomattavasti eteenpäin. Esimerkiksi: viisi vuotta sitten ajateltiin yleisesti, että elämä syntyi meren pohjassa. Nyt tutkijat uskovat, että olosuhteet olivat kuivat tai puolikuivat. Jotta elämän synty saattoi lähteä käyntiin, tarvittiin paljon energiaa. Tutkijat ovat kiistelleet, tuliko energia maahan iskeytyvistä kappaleista vai tulivuorista. Lehto pitää tulivuoriselitystä uskottavampana. – On todennäköisempää, että kyse oli maan sisältä purkautuvasta energiasta. Se nopeutti hiilen ja typen pelkistymistä, jolloin energia sitoutui molekyyleihin, joista tuli metaania, ammoniakkia, tai mikä kaikista parasta, vetysyanidia. Vetysyanidi on hyvin energiarikasta, ja tiedemiehet pystyvät laboratoriossa tuottamaan siitä elämän rakennuspalikoita. – Iso kysymys on ollut, että mikä saattoi tuottaa meidän tarkat rakennuspalikkamme eli nukleotidit ja aminohapot, Lehto sanoo. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Kuka tahansa voi tuottaa valtavan määrän monimutkaisia kemikaaleja vaikkapa keittämällä sokeria kattilassa. Siitä ei kuitenkaan tule elämää, vaan mössöä. Lehdon mukaan elämä ei olekaan monimutkaisuuden vaan valikoivuuden huipentuma. – Elämä käyttää loppujen lopuksi hyvin pienen valikoiman hyvin spesifejä kemikaaleja: neljää sorttia nukleotideja ja alun perin ehkä kymmentä sorttia aminohappoja, nykyään pariakymmentä. Tarvittiin olosuhteet, jotka valitsivat juuri näitä molekyylejä, jotka pystyivät ketjuuntumaan. Elämä alkoi Lehdon mukaan nimenomaan ketjujen kemiasta. Elämän ytimessä on rakenne, joka säilyttää itse itseään. Se edellyttää informaatiota eli järjestystä, joka ohjaa sen toimintaa. – Yksittäiset yhdisteet eivät pysty tällaiseen toiminnallisuuteen, mutta kun ne ketjuuntuvat, niistä tulee ikään kuin kirjoitusta, Lehto selittää. – Minua viehättää se, että jos nyt halutaan olla kauhean uskonnollisia ja lukea Raamatun tekstejä todellisuuden metaforina, niin


4B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

siellähän sanotaan, että alussa oli Sana. Ainakin elämän osalta se sana oli informaatio, joka oli satunnaisesti syntynyt, mutta joka muuttui informaatioksi silloin, kun se tuotti sellaisia toimintoja, joita luonto valitsi. Miksi luonto valitsi sen? Lehdon mukaan siksi, että se kelpasi johonkin: ensin kasvamaan suuremmaksi ja jossain vaiheessa kopioitumaan. Jotkut ovat päätelleet, että yksinkertaisinkin itseään kopioiva elämä on niin monimutkaista, että sellaista ei voi syntyä itsestään. Esimerkiksi kuuluisa englantilainen ateistifilosofi Antony Flew alkoi vanhoilla päivillään uskoa Jumalaan, koska ei enää osannut pitää elämän syntyä sattumana. Flew’n kääntyminen sai ateistipiirit leimaamaan hänet seniiliksi ja harhaan johdetuksi vanhukseksi. Lehto ajattelee, että on mahdotonta sanoa, kuinka todennäköistä elämän syntyminen on: meillä on tiedossamme vain yksi esimerkki. Toisaalta hän ajattelee, että elämän syntyminen Maahan oli olosuhteiden luoma välttämättömyys. ENSIMMÄISISTÄ MONISTUVISTA soluista alkoi pitkä taival, jota pitkin on saavuttu nykyhetkeen. Se on ollut ruma tie. Matkalla on tapahtunut muun muassa viisi massasukupuuttoa, ja lukemattomat eläinlajit dinosauruksista mammutteihin ovat kadonneet maan pinnalta. Paraikaa on meneillään kuudes massasukupuutto, jonka aiheuttaja on Jumalan kuva: ihminen. Elämän historiaan katsominen ei ole Lauri Kemppaiselle helppoa. Tällaisen maailman Jumala on luonut. Silti Jumala sanoi, että maailma on hyvä. – Ymmärrän niitä ihmisiä, jotka sanovat, että katsokaa maailmaa, että tämäkö on muka älykkään suunnittelun lopputulos, Kemppainen sanoo. – Mutta ajattelen, että tähän maailmaan kuuluu myös minun tietoisuuteni, kykyni virittää valitusvirsi ja pelastuksen kaipuuni. Meillä on maailma täynnä ihmisiä, jotka tuntevat sääliä ja haluavat auttaa. Ihminen on osa luontoa, eli ihmisessä luonto projisoi sääliä ja myötätuntoa itse itseensä. Siksi tietoisuus on Kemppaisen mielestä kiehtova ilmiö. Se on jotain, mikä tuntuu jännällä tavalla olevan maailman ja Jumalan leikkauspisteessä. Kukaan ei tarkalleen ottaen osaa sanoa, mitä tietoisuus on. Aivoja manipuloimalla voidaan manipuloida ihmisen psyykkisiä tiloja, mutta monet mielenfilosofit ovat sitä mieltä, että tietoisuutta ilmiönä ei voida palauttaa aivokemiaan. Koska tietoisuutta ei ymmärretä, länsimainen kulttuuri elää Kemppaisen mukaan pääkirjoitus- ja tiedesivujen välisessä ristiriidassa. – Lehden pääkirjoitussivulla voidaan kirjoittaa, että meillä on moraalinen velvollisuus huolehtia pakolaisista. Saman lehden tiedesivuilla sanotaan, että tiede on todistanut, että mitään minuutta, moraalia, tietoisuutta tai vapaata tahtoa ei ole, Kemppainen selittää. – Miten helvetissä tuo ristiriita pitäisi nähdä? Meillä on moraalinen velvollisuus maailmassa, jossa mitään moraalia ei ole olemassa. Meidän pitäisi tahtoa tiettyjä asioita, vaikka vapaata tahtoa ei

Siksi

ole olemassa. Meidän pitäisi tiedostaa kaikenlaisia maailman epäkohtia, vaikka tietoisuutta ei ole olemassa. Pelaa siinä sitten loogisesti ja koherentisti! Kemppainen itse ajattelee, että todellisuus on rakenteeltaan sellainen, että jokin siinä vetää ihmistä kohti totuutta, hyvyyttä ja kauneutta – ja että ne ovat jollain hyvin perimmäisellä tavalla totta. JOTTA LAURI KEMPPAINEN ja Heidi Zitting voivat olla pappeja maailmassa, jossa joko on moraalisia velvollisuuksia tai ei ole, maailman täytyy olla olemassa. Meidän tunnettu universumimme tuli olemaan vajaat 14 miljardia vuotta sitten. Helsingin yliopiston teoreettisen fysiikan dosentti Syksy Räsänen kertoo, että me emme tiedä, mitä maailmankaikkeuden alussa oli – tai onko maailmankaikkeudella ylipäätänsä alkua. – Yleisesti ottaen jos ajatellaan maailmankaikkeutta, kysytään, onko se deterministinen vai epädeterministinen, Räsänen sanoo.

Jos nyt halutaan olla uskonnollisia ja lukea Raamatun tekstejä todellisuuden metaforina, niin siellähän sanotaan, että alussa oli Sana. DOSENTTI KIRSI LEHTO

Determinismi tarkoittaa sitä, että alkutila määrää, mitä myöhemmin tapahtuu. Klassinen fysiikka toimii näin. Voimme päätellä, että tässä on planeetta, koska tässä oli aurinko, koska tässä oli Linnunrata, koska laajentuvassa hiukkaskeitossa oli tässä kohtaa pieni tihentymä. – Jos maailmankaikkeus olisi täysin deterministinen, tämä selitysten ketju ei koskaan päättyisi. Aina pitäisi olla jokin aiempi epätasaisuus. Mutta kvanttifysiikan mukaan maailmankaikkeus on epädeterministinen, joten selitysketju päättyy sellaiseen alkuepätasaisuuteen, jolla ei ole mitään syytä, Räsänen selittää. Kaikessa fysikaalisessa tapahtuu jatkuvasti kvanttivärähtelyjä. Ne ovat muutoksia, jotka tapahtuvat ilman syytä. – Varhainen maailmankaikkeus laajeni niin nopeasti hiukkasfysiikan skaaloista kosmisiin mittoihin, että nämä kvanttivärähtelyt venyivät. Näin syntyi epätasaisuuksia, jotka myöhemmin toimivat kaiken rakenteen siemeninä, Räsänen sanoo. Tutkijat pystyvät suoraan havainnoimaan yhden

ja

sekunnin ikäistä maailmankaikkeutta ja ymmärtävät sen historiaa teoriassa jonnekin ensimmäisen sekunnin miljardisosan miljardisosan miljardisosan miljardisosan tienoille. Sitten osutaan outoon seinään. – On mahdollista, että maailmankaikkeudella on ollut alku. Toinen vaihtoehto on, että maailmankaikkeus on ollut äärettömän kauan olemassa. Yksi idea on, että maailmankaikkeus on romahtanut äärettömän kauan, ja sitten romahtaminen on pysähtynyt, minkä jälkeen maailmankaikkeus on ruvennut laajentumaan. Se, mitä me pidämme alkuna, olisikin vain siirtymä romahtamisesta laajentumiseen, Räsänen selittää. Miksi sitten on olemassa jotain sen sijaan, että ei olisi olemassa mitään? Räsäsen mielestä kysymys koskee pohjimmiltaan sitä, mitä olemassaolo on. – Jos maailmankaikkeutta ei olisi olemassa, olisiko esimerkiksi reaalilukuja olemassa? Räsänen kysyy. – Minun on hyvin vaikea edes ajatella tällaista kysymystä. Minusta tuntuu, että se olemassaolon käsite, joka kelpaa meidän maailmankaikkeudessamme olevien asioiden käsittelyyn, on riittämätön tähän kysymykseen vastaamiseen. KRISTINUSKON NÄKÖKULMASTA ei ole erityisen tärkeää, onko universumeja yksi vai ääretön määrä. Sekään ei ole erityisen tärkeää, onko meidän universumillamme alkua vai ei. – Minkä tahansa fysikaalisen asian olemassaolo herättää saman kysymyksen, johon liittyy vastaus Jumalasta jonakin perimmäisenä, joka ylittää jopa olemassaolon, Lauri Kemppainen sanoo. Jumala ei ole olemassa samalla tavalla kuin osoitettavat asiat ovat. Jumala on ääretön aktuaalisuus, jonka tahto mahdollistaa kaiken muun olemisen tai olemattomuuden. Tähän voi uskoa tai olla uskomatta. Heidi Zitting uskoo. – Siitä nousee merkityksellisyys: että tässä kaikessa on taustalla Jumalan suuri suunnitelma. Joskus on vaikea sanoa, mikä se suunnitelma on, mutta minä ajattelen, että me emme ole täällä vain sattuman oikusta, Zitting toteaa. Zittingin mukaan Raamatun luomiskertomukset kertovat siitä, että ihmisillä on maailmassa tehtäviä toisiaan, luomakuntaa ja Jumalaa kohtaan. Maailmassa pyörii suhdeverkosto, johon me kuulumme. – Voisin kai oikein määrätietoisesti yrittää olla uskomatta ja pohtimatta näitä kysymyksiä, mutta ajattelen, että näin elämä on täydempää. Oikeastaan kristitty voisi myös sanoa, että kyllä Jumala on olemassa samalla tavalla kuin osoitettavat asiat – tai ainakin oli. Kun Jeesus kaksi tuhatta vuotta sitten kulki ja opetti ihmisiä Juudeassa, monet tosiaankin koskettivat häntä käsillään. Uuden testamentin tekstit kertovat myös, että Jeesus ottaa langenneesta luomakunnasta vielä kopin. Ehkä hän silloin muistaa uskovien kristittyjen lisäksi niitä, jotka eivät osaa uskoa, ja ehkä myös niitä kaukaisempia äidin puolen sukulaisiaan, joita ihmiset kutsuvat muun muassa villakoiriksi, valashaiksi, koriantereiksi ja kantarelleiksi. ■

ovat pappeja.


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN KANSANLIIKE.

B

AUTA IHMISIÄ NÄLÄSSÄ. Lähetä tekstiviesti APU10 (10 €) 16588. yhteisvastuu.fi

Keräyslupa RA/2017/785, voimassa 1.9.2017–31.8.2019, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 18.8.2017. Keräyslupa ÅLR/2017/5294, voimassa 1.9.2017–31.8.2018, Ahvenanmaa, myöntänyt Ålands landskapsregering 28.6.2017.

ANNA IHMEEN TOISTUA

piplia.fi

Pipliaseuran testamentti-ilta 28.2. Testamentilla varmistat, että sinulle tärkeä asia jää elämään. Varainhoidon lakiasiantuntija Piia Jeremejeff kertoo, kuinka testamentti voi nivoutua osaksi hyvää perintösuunnittelua. Mikä sinua erityisesti askarruttaa? Nyt voit kysyä! Pipliaseuran työn kautta Raamattu löytää tiensä ihmisten sydämiin ympäri maailmaa, omalla kielellä. Pienenkin testamentin kautta voit olla osa työtämme, joka ulottuu yli sukupolvien.

Piplia – Anna arvojesi elää! Tervetuloa Annankulmaan ke 28.2. klo 17:30–19:00! Annankatu 14 D, Hki. Vapaa pääsy. Ilmoittaudu / kahvitarjoilu: erika.niemela@piplia.fi tai soita 040 546 9018

Kuva: Erik Blomberg / Punaisen Ristin arkisto

Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma. Testamentilla takaat avun tulevillekin sukupolville.

Tilaa testamenttiesite! Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi tai 020 701 2193

punainenristi.fi/testamentti

5


6B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Tässä hetkessä on kaikki Valokuvatessaan toisen ihmisen kasvoja Laura Malmivaara näkee kysymyksen, jonka kanssa itsekin kamppailee. Uskallanko antautua ja olla läsnä tässä hetkessä? TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

K

aikki muu katoaa ympäriltä, kun Laura Malmivaara katsoo toisen ihmisen kasvoja kameran linssin lä­ pi. Kuvattava puhuu jotakin, mutta Malmivaara ei kuule sitä. Keskitty­ minen kuvaustilanteeseen on vah­ vistanut näköaistia toisten aistien kustannuksella. Malmivaara etsii hetkeä, jolloin kuvattavan kas­ vot rentoutuvat. Silloin ihminen on päästänyt ir­ ti pinnistämisestä, pelosta ja häpeästä ja antautu­ nut kuvattavaksi. – Ymmärrän tuota pelkoa, koska olen itse ihan sa­ manlainen. On raskasta pitää yllä omaa mielikuvaa itsestä. On todella pelottava ajatus, että vain olisim­ me, ja sitten joku vielä valokuvaa sen, hän sanoo. ENSIMMÄISEN JÄRJESTELMÄKAMERANSA Laura Malmivaara sai rippilahjaksi isältään Jouni Malmivaaralta. Hän ei tiennyt valokuvaamisesta mi­ tään, mutta kokeileminen johti innostumiseen ja kuvaaminen vei mennessään. Malmivaara ei kokenut olevansa perinteisillä ta­ voilla taiteellinen. Hän ei osannut piirtää eikä maa­ lata, mutta kamera avasi luovuudelle väylän. Malmi­ vaara alkoi tarkkailla ihmisiä ja tilanteita ja huoma­ si asioita, joita hän ei olisi muuten nähnyt. – Valokuvaaminen sopi luonteelleni tosi hyvin, koska olen ollut pienestä pitäen nopea tarkkailija ja havaintojen tekijä. Kameran nopeat suljinajat tun­ tuivat upeilta. Niiden ansiosta sain rajattua näke­ määni ja vangittua hetkiä, joita muut eivät nähneet. Malmivaara liittyi kameraseuraan, osallistui kil­ pailuihin ja pääsi niiden kautta nuorten valokuvaa­ jien leireille. Sukulaisten syntymäpäivien sekä rip­ pi­ ja hääjuhlien valokuvaaminen toi jo nuorena vastuuta ja itseluottamusta. Tärkeältä tuntui myös itsensä unohtamisen ko­ kemus, jonka Malmivaara tavoitti valokuvatessaan tai vedostaessaan kuvia Järvenpää­talon pimiössä. – Elämään alkoi löytyä fokus. On todella nautin­ nollinen tunne unohtaa itsensä hetkeksi ja keskit­ tyä toiseen ihmiseen. KAMERAN AVAAMAT mahdollisuudet veivät Malmi­ vaaran Taideteolliseen korkeakouluun opiskele­ maan valokuvausta. Kysymys oman elämän suun­ nasta ei kuitenkaan jättänyt häntä rauhaan. – Koin oloni taideopiskelijana vaikeaksi. Minussa ei ollutkaan sitä jotakin, omaa sanottavaa. En koke­ nut olevani taiteilija, Malmivaara sanoo.

Kolmantena opiskeluvuonna Malmivaara sai roo­ lin Tähtilampun alla -tv­sarjasta, jota esitettiin vuon­ na 1997. Pian kävi ilmi, että näytteleminen oli hä­ nelle parempi keino käsitellä tunteita kuin valoku­ vaaminen, jossa varsinkin nuori valokuvaaja jäi hel­ posti elämän tarkkailijaksi. – Näytteleminen tuntui henkisesti vapauttavalta ja sai tunteet liikkeelle. Minulle oli uutta ilmaista it­ seäni keholla ja näyttää tunteita. Halusin sitä lisää. Oivallus vei Malmivaaran Teatterikorkeakoulun pääsykokeisiin. Siitä alkoi tärkeä matka itsetunte­ mukseen, mutta samalla myös elämä kameran toi­ sella puolella, toisten katsottavana. Valokuvaajasta tulikin ihminen, jota valokuva­ taan paljon. – Minusta otetut valokuvat ovat usein hyvin so­ vinnaisia. Mielikuva on jo valmiina, ja sitten tulen ja toteutan sen. Toivoisin, että minulta vaadittaisiin jotakin muuta kuin se hammashymy, jonka osaan kyllä antaa, Malmivaara sanoo. Joskus valokuvaaja yllättää Malmivaaran sano­ malla, että hänen ei tarvitse nauraa kuvassa. Sel­ laiset hetket ovat Malmivaaralle arvokkaita lahjoja. – Yhtäkkiä joku antaa minulle luvan vain olla täs­ sä, eikä tarvitse ylläpitää mitään. Ihanaa, kiitos! Mutta sitten Malmivaara vakavoituu ja sanoo, et­ tä hän ei välttämättä pysty itse siihen, mitä toivoo omilta kuvattaviltaan. – Kyse on jonkinlaisesta irti päästämisestä, sii­ tä että uskaltaisin olla se, joka olen. Menen itse­ kin mukaan valmiiseen mielikuvaan, koska se on turvallista. SUORITTAMISEN JA PALJAAN tilanteessa olemisen välinen kamppailu on Malmivaaralle tuttu myös näyttelijänä. Parhaimmillaan näytteleminen on täydellistä antautumista, mutta pahimmillaan pel­ ko jähmettää kaiken, mitä juuri siinä hetkessä on. – Onnistuminen edellyttää sitä, että koen oleva­ ni turvassa ja henkisesti vapaa. On onnekasta, et­ tä siihen on sitä enemmän mahdollisuuksia, mitä vanhemmaksi tulen. En enää jaksa stressata niin paljon, hän sanoo. Viime vuosina Malmivaara on tutkinut itseään ja havainnoinut elämää myös kirjoittamalla. Kirjoit­ taminen alkoi elokuvakäsikirjoituksen tekemisestä yhdessä silloisen puolison, ohjaaja Aku Louhimiehen, kanssa. Avioeron jälkeen kirjoittaminen auttoi häntä käsittelemään kipeitä tunteita. Nopea temperamentti näkyy myös Malmivaaran kirjoittamisessa. Kun teksti lähtee, se lähtee ripeäs­

– Eksistentiaaliset kysymykset ovat riivanneet minua nuoruudesta lähtien. Jokainen ihminen, joka pohtii niitä, on mielestäni kiinnostava, Laura Malmivaara sanoo. Taustalla Albert Ylistön akryyliteokset Key, Yellow, Cyan ja Magenta.

YHTÄKKIÄ JOKU ANTAA MINULLE LUVAN VAIN OLLA TÄSSÄ, EIKÄ TARVITSE YLLÄPITÄÄ MITÄÄN. IHANAA, KIITOS!

ti, ja koulussa opittu kymmensormijärjestelmä on tarpeen. Draamaa kirjoittaessaan Malmivaara uskaltaa tuoda pimeitä puoliaan näkyviin ja olla suorempi kuin todellisessa elämässä. – Siinä ei ole liikaa minua itseäni, omaa persoo­ naani välissä. Draama vaatii sopivasti etäisyyttä, hän sanoo.


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Kuka?

Laura Malmivaara, 44, on Helsingissä asuva freelance-näyttelijä ja valokuvaaja. Malmivaaran perheeseen kuuluvat avopuoliso, kaksi omaa tytärtä ja puolison tytär.

Mitä?

Malmivaara on näytellyt muun muassa elokuvissa Levottomat (2000), Kuutamolla (2002) ja FC Venus (2005) sekä televisiosarjoissa Irtiottoja (Nelonen), Kotikatu (Yle TV1) ja Presidentti (Yle TV1).

Motto

Tässä hetkessä on kaikki.

KAIKILLA KOLMELLA – kirjoittamisella, näyttelemisellä ja valokuvaamisella – on Laura Malmivaaran elämässä tärkeä ja kyseenalaistamaton paikka. Kaikki kolme vievät hänet lähelle sellaista ihmisenä olemisen peruskysymystä, jota on vaikea pukea sanoiksi. Lukiossa Malmivaara luki Jean-Paul Sartren ja Simone de Beauvoirin filosofisia teoksia ja idän uskontojen pyhiä tekstejä. Ennen valokuvausopintojaan Malmivaara opiskeli yhden lukuvuoden teologisessa tiedekunnassa. – Luin kaikkea sulassa sovussa. En ole koskaan löytänyt kysymyksiini yhtä vastausta, hän sanoo. Malmivaara ei osaa sanoa, uskooko hän Jumalaan vai ei. Vastauksen puuttuminen ei haittaa häntä. – Se tuntuu liian pieneltä kysymykseltä. Minua ovat työllistäneet enemmän ihmisen kuolemanpelko ja tarve kyseenalaistaa itseään sekä ajatus siitä,

miten pieni muurahainen ihminen on tämän uskomattoman rakennelman keskellä.

tunnetun körttipapin Nils Gustav Malmbergin puoliso.

IHMISEN PIENUUDEN ja haurauden kysymykset vaivasivat Laura Malmivaaran sukulaisia jo 1800-luvulla. Hän kokee tiedon lohdulliseksi. Malmivaara kuuluu isän puolelta tunnettuun herännäiseen pappissukuun. Lapsuuden sukukokoukset olivat körttiseuroja, joissa veisattiin Siionin virsiä. Puheissa käsiteltiin uskonnollisia ja hengellisiä kysymyksiä. Körttiläiset sukujuuret tulivat Malmivaaralle uudelleen ajankohtaiseksi joitakin vuosia sitten. Aluksi hän löysi itsensä tutkimasta isänsä teologista kirjastoa, jota säilytetään perheen kesämökillä. Kesällä 2017 Nilsiän Aholansaaressa esitettiin körttien historiaa käsittelevä näytelmä Tuulten leikkikalu. Malmivaara esitti näytelmässä Amanda Malmbergia, joka oli hänen isoisänsä isän,

LAPSUUDEN MUISTOISSA körttiläisten Jumala on suuri, mutta ihminen pieni ja kumarassa. Mielikuva kyyristelystä romuttui, kun Malmivaara eläytyi aikaisemmin eläneiden ihmisten tarinoihin. – Löysin tutun ajatuksen itsensä unohtamisesta. Kyse ei ollutkaan siitä, että ihmisen pitäisi mennä köyryyn, vaan siitä, että luovumme haluamisesta ja tahtomisesta. Ajatus jäi puhuttelemaan Malmivaaraa. Kyse on pohjimmiltaan samasta kamppailusta, jonka hän kohtaa näyttelijänä ja valokuvatessaan ihmisiä. – Oma kokemukseni körttiläisyydestä on se, että minun ei tarvitse mitään, ei yhtään mitään. Ei tarvitse tehdä jotakin tai olla tekemättä, vaan jollakin tavalla luovuttaa, riisua vääränlainen yrittäminen. Kun siihen pystyisin, voisin elää loppuelämän vapaana. ■


8B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

u p A

a n a k s ä o t , a

n ä ä k nä

Itsekin ajoittaisesta unettomuudesta kärsivä Taina Laane neuvoo unettomia suhtautumaan itseensä lempeästi.

T

aina Laane kuuluu ihmisiin, joiden on ajoittain vaikea saada nukutuksi. Uniongelmat ovat ilmaantuneet erityisesti silloin, kun Laanella on ollut stressaava elämänvaihe. Hän on esimerkiksi joutunut tekemään asioita ja päätöksiä, jotka eivät ole täysin sopineet hänen arvoihinsa. Myös muutokset ruokavaliossa tai elämäntavoissa ovat aiheuttaneet univaikeuksia. – Lisäksi olen persoonaltani herkästi innostuva. Esimerkiksi vaikuttava elokuva tai kirja saattaa jäädä pyörimään mieleen niin, etten saa unta. Pahimpina aikoina unilääkkeisiin turvautuneen Laanen mukaan on väärä käsitys, että huonosti nukkuvat ihmiset olisivat masentuneita ja elämänhaluttomia zombeja. Monet heistä tekevät unettomien öiden jälkeen päivisin uskomattoman paljon asioita. Avun uniongelmiinsa Laane sai lopulta mindfulnessin ja itsemyötätunnon menetelmistä. Nykyään hän toimii kyseisten menetelmien kouluttajana. – Unettomuus ei ollut varsinaisesti syynä siihen, että aloin opiskella alaa Pohjois-Amerikassa. Ihmismieli ja ihmisten kohtaaminen olivat kiinnostaneet minua jo pitkään. Halusin kulkea

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVITUS MARI AARNIO

polkua, jonka tunsin sisimmässäni oikeaksi, kertoo aiemmin toimittajana ja päätoimittajana työskennellyt Laane. Nyt hän on tiivistänyt omat kokemuksensa ja harjoittamansa menetelmät kirjaksi. Unen lahjoja syntyi pitkällisen kypsyttelyn tuloksena. – Yhtenä aamuna tajusin, että haluan kirjoittaa unettomuudesta intiimisti kirjeiden muodossa.

OLEMME HUKANNEET TAIDON LEVÄTÄ JA RAUHOITTUA. MONI EI MALTA MENNÄ AJOISSA NUKKUMAAN, KOSKA HALUAA OLLA JATKUVASTI LÄSNÄ KAIKILLA KANAVILLA.

UNETTOMUUS AIHEUTUU Taina Laanen mukaan monista tekijöistä. Yhtenä tekijänä voivat olla ihmisen temperamentti ja persoonallisuus. Unettomuutta voivat aiheuttaa myös aikaisemmat vaikeat kokemukset, jotka alkavat ahdistaa toden teolla vasta vuosien päästä. Laane uskoo, että osaltaan unettomuutta aiheuttavat nykyinen 24/7-yhteiskunta ja koukuttava sosiaalinen media.

– Olemme hukanneet taidon levätä ja rauhoittua. Moni ei malta mennä ajoissa nukkumaan, koska haluaa olla jatkuvasti läsnä kaikilla kanavilla. Muuten tuntee jäävänsä paitsi jostain tärkeästä. – Unettomuudesta kärsivät ovat usein tunnollisia ihmisiä. He kokevat, että heidän pitää osata ja tehdä asioita aina vain enemmän ja paremmin. Tällaisten ihmisten on vaikea vain olla. Laane toteaa, että lepo ja pelkkä oleilu ovat erityisen tärkeitä luovalle ihmiselle. Väillä on pakko hellittää. – Jo se, että pitää päivittäin useita taukoja – tekee pienen kävelylenkin tai juttelee työkaverin kanssa – voi edesauttaa rauhoittumista ja luovuutta. UNETTOMUUDEN KIERRE syntyy usein siitä, että ihmisellä on huolia, ja niiden ratkaiseminen tuntuu ylivoimaiselta. Ahdistus syvenee entisestään, kun ei pysty nukkumaan. – Tällainen ihminen on epätoivoinen. Hän on hätätilassa, ja huoli unesta ylläpitää sitä tilaa. Uni- ja nukahtamislääkkeet voivat auttaa pahassa unettomuuskierteessä tilapäisesti. Lääkkeistä saattaa kuitenkin muodostua psykologinen koukku: tuntuu, ettei enää osaa nukkua ilman niitä, Laane sanoo. Hänelle itselleen on parempi suosiolla valvoa kuin nukkua lääkkeen avulla. Hyvän unen jakso tulee siten helpommin itsestään.


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

u ä yön

? a nt

MINDFULNESS ON AUTTANUT Taina Laanea löytämään unettomuuteen uuden lempeän ja armollisen lähestymistavan. Menetelmä tar­ koittaa tietoista pysähtymistä nykyhetkeen ja sen kokemista ikään kuin uusin silmin. Tuol­ loin keskitytään siihen, mitä tapahtuu juu­ ri nyt, mitä näkee, kuulee, tuntee, haistaa ja maistaa. – Kun pysähtyy ja pyrkii olemaan kaikilla ais­ teilla läsnä tässä hetkessä, alkaa huolien kehä menettää voimaansa, Laane sanoo. Itsemyötätunto puolestaan on menetelmä, joka tarkoittaa ystävällistä suhdetta itseen ar­ jessa ja vaikeissa tilanteissa. Laanen mukaan tällöin voi puhua itselleen lohduttavasti kuin ystävälle tai lapselle. – Lapsellehan yleensä selitetään jonkin ikä­ vän asian tapahduttua, että elämässä tulee vä­ lillä eteen vaikeita tai jännittäviä hetkiä, mut­ ta juuri nyt ei ole mitään hätää, kyllä tästä sel­ vitään. Samalla tavalla voi jäsentää tilannetta myös itselleen ja ottaa näin etäisyyttä siihen. Se rauhoittaa ja hoitaa, mutta vaatii kärsiväl­ listä opettelua. – On hyvä nähdä itsensä osana maailmaa, jossa tapahtuu myös ikäviä ja järkyttäviä asioi­ ta. Jokaisella on kuitenkin oikeus kulkea oma polkunsa, eikä hänen tarvitse yrittää olla pa­ rempi kuin toiset. Se on tietyllä tavalla helpot­ tava ja inhimillinen elämänfilosofia. Laane kokee, että tämäntyyppistä pehmeää ja ystävällistä suhtautumistapaa löytyy kristil­ lisyydestä. Ihmisyyteen kuuluvat monenlaiset puolet, eikä niitä ole tarpeen tuomita. – Samoin taide auttaa ihmistä näkemään muutakin kuin oman elämänpiirinsä. Se, et­ tä pystymme ymmärtämään eri näkökulmia, vie meitä myös omassa elämässämme eteen­ päin. ■

9

Lopeta itsesi mollaaminen Omista virheistään ei opi, jos on liian kriittinen itseään kohtaan, sanoo psykologi Ronnie Grandell. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

Työterveyspsykologi Ronnie Grandell, olet kirjoittanut juuri ilmestyneen kirjan Irti itsekritiikistä. Mitä tarkoitat itsekritiikillä? – Toivoisin kuitenkin, että ne ihmiset, joille lääke on nyt ainoa toimiva apukeino, eivät tun­ tisi siitä syyllisyyttä. Syyllisyys ei auta. Parem­ pi lähtökohta unen paranemiselle on lempeä itsestä huolehtiminen.

B

– Itsekritiikillä viittaan ankaraan, rankaisevaan tai syyllistävään tapaan suhtautua itseen. Useimmiten se kul­ kee käsi kädessä syyllisyyden, häpeän tai arvottomuuden kokemuksen kans­ sa. Se voi kuulostaa tältä: ”Et osaa, et pysty, olet huono!” Tämänkaltainen itsekritiikki painaa ihmistä alaspäin tai puskee eteenpäin jatkuvan pai­ neen ja pelon avulla. – Tutkimusten mukaan noin 80 prosenttia ihmisistä kohtelee itseään ankarammin kuin läheistä ystävää vai­ keina hetkinä. On tärkeää erottaa itse­ kritiikki sellaisesta rakentavasta suh­ tautumisesta itseen, joka keskittyy virheistä oppimiseen ja auttaa meitä kehittymään ja voimaan hyvin. – Mitä itsekriittisempi ihminen on, sitä vähemmän hän oppii omista vir­ heistään. Jos tietää, että tehdyn vir­ heen tai omien heikkojen kohtien miettiminen herättää voimakasta itse­ kritiikkiä, sitä helposti myös välttää. Ja silloin virheistä ei voi oppia.

KIELTEINEN ITSEKRITIIKKI ON YHTEYDESSÄ STRESSIIN, UUPUMUKSEEN, MASENNUKSEEN, AHDISTUKSEEN JA SYÖMISHÄIRIÖIHIN.

Mitä haittaa itsekritiikistä on?

– Kielteinen itsekritiikki on yhtey­ dessä stressiin, uupumukseen, ma­ sennukseen, sosiaalisen ahdistukseen ja syömishäiriöihin. Tiedämme myös, että se lisää vitkuttelutaipumusta ja heikentää tavoitteiden saavuttamis­ ta. Itsekritiikki johtaa stressihormo­ nien nousuun kehossa. Aivoissa itse­ kritiikki aktivoi alueita, jotka liittyvät uhkakokemukseen. – Asiakkaani kertovat usein, että itsekritiikki ai­ heuttaa paineita ja riittä­ mättömyyden tunnetta. Se voi esimerkiksi ilmetä jatkuva­ na vaatimuksena tehdä lisää. It­ sekritiikki saattaa myös estää te­ kemästä mielekkäitä asioita. Eli ”aloittaisin käsityökurssin, mutta ei siitä mitään varmaan tule, koska olen tällainen surkimus” tai ”haluai­ sin olla parisuhteessa, mutta ei ku­ kaan minusta voi tykätä”.

Millaisiin asioihin ja tilanteisiin se yleensä liittyy?

– Tyypillisiä ovat esimerkiksi ulko­ näköön, syömiseen, treenaamiseen, siisteyteen, työskentelytapoihin, uraan, ihmissuhteisiin, seksiin tai ra­ ha­asioiden hoitamiseen liittyvät asi­ at. Itsekritiikki herää herkästi, kun ko­ kee tehneensä virheen tai epäonnis­ tuneensa. Moni kritisoi itseään myös, jos kokee alittaneensa oman tai mui­ den asettaman riman.

Miten itsekritiikistä pääsee eroon?

– Ensinnäkin on hyvä todeta itsel­ leen, että itsensä kritisoiminen on in­ himillistä. Muuten käy helposti niin, että alkaa kritisoida itseään siitä, et­ tä kritisoi itseään. Toinen tärkeä askel on itsekritiikin tiedostaminen, koska silloin voi myös tehdä asialle jotain. – Sitten voi myös ottaa askeleen taaksepäin, ikään kuin astuisi ulos myrskyn silmästä ja katsoisi sitä etääl­ tä. Yksi tapa on keksiä humoristinen tai myötätuntoinen nimi itsekritiikil­ le. Eräs asiakkaani esimerkiksi nimesi itsekritiikkinsä sisäiseksi bulldoggiksi. Kun hän totesi, että ”aha, siellä se si­ säinen bulldoggi taas räksyttää”, hän sai hieman etäisyyttä itsekritiikkiinsä. – Myötätuntoinen suhtautuminen itseen on monelle kaikista tärkein as­ kel. Voit esimerkiksi ajatella jotaku­ ta, joka on suhtautunut sinuun myö­ tätuntoisesti, ja miettiä, mitä hän sa­ noisi sinulle vaikeana hetkenä. – Tärkeintä on muistaa, että asialle voi tehdä jotain. Toivoa on. ■


Osa 3 76. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Mari Aarnio Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Esko Jämsä Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka

Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Ville Ranta

MATTI HAGELBERG


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Laulaja ja näyttelijä Veeti Kallio, 52, on laulaja ja näyttelijä. Hän asuu Paimiossa. Musiikillisen uransa hän aloitti 1980-luvulla perustaessaan Veeti & The Velvets -lauluyhtyeen. Myöhemmin hän oli solistina muun muassa Leningrad Cowboysissa. Kallio on toiminut toistakymmentä vuotta sooloartistina. Hän on osallistunut lukuisiin musikaaleihin sekä televisio-ohjelmiin Kuorosota, Tanssii tähtien kanssa ja Tähdet, tähdet.

Mamma Mia! -musikaalissa mukana oleva Veeti Kallio pyrkii lausumaan lootussutraa kiireisinäkin päivinä aamuin ja illoin.

Viime syksynä Kallio julkaisi uutta musiikkia. Rakkaudesta kertova Havina-single on Heidi Maria Paalasen säveltämä ja sanoittama. Nyt Kalllio on mukana Messukeskus Amfi -teatterissa toukokuussa ensiiltansa saavassa Mamma Mia! -musikaalissa.

Mietiskelyä hotellihuoneessa Veeti Kallio pysähtyy päivittäin mietiskelemään buddhalaismunkin ohjeiden mukaan.

L

kemisten on tähdättävä aina siihen, että myös ympärillä olevat ihmiset olisivat onnellisia.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

aulaja Veeti Kalliolla on ollut vii­ me aikoina keikkarintamalla kii­ reistä, joten hän on joutunut yö­ pymään usein hotelleissa. On­ neksi hotellihuoneessakin pystyy rauhoittumaan ja harjoittamaan mietiskelyä. Kallion tie buddhalaiseen meditaatioon al­ koi parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin hä­ nen ystävänsä suositteli hänelle buddhalaisek­ si kääntyneestä rocklaulajasta Tina Turnerista kertovaa elokuvaa. Hän katsoi elokuvan, ja se teki häneen niin suuren vaikutuksen, että hän halusi ottaa sel­ vää tuosta uskonnosta. Buddhalaisuudessa on monia eri suuntauk­ sia. Kallio harjoittaa Nichiren­buddhalaisuut­

LAULAJALLA ON kotonaan buddhalaisuuden harjoittamista varten alttari ja rukouskaappi. Ne eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, ja työ­ reissuillakin Veeti Kallio pyrkii pysähtymään aamun ja illoin lausumaan lootussutraa. Kallion mielestä olennaista on se, että ihmi­ nen muuttuu koko ajan. Hän kokee, että me­ ditaatio auttaa häntä niin, ettei hän pääse jä­ mähtämään elämässään mihinkään tiettyyn olotilaan. Hän muistuttaa myös, että omien te­

ESKO JÄMSÄ

Taivaan tähden

18.2.

Jeesus, kiusausten voittaja

ta, joka perustuu 1200­luvulla eläneen japani­ laisen munkin, Nichiren Daishoninin, mu­ kaan nimettyyn suuntaukseen. Siinä koroste­ taan lootussutraa, joka opettaa, että onnellinen ja peloista vapaa olotila on mahdollista jokai­ selle.

MUSIIKIN TEKEMISEN ohella Veeti Kallio on esiintynyt vuosien varrella näyttelijänä teat­ terissa ja elokuvissa. Seuraavaksi hänet näh­ dään keväällä Mamma Mia! ­musikaalissa uu­ dessa Messukeskus Amfi ­teatterissa. Kun häntä pyydettiin musikaalin koelau­ luun, hän ei tiennyt, millainen produktio on kyseessä. Vaimon kehotuksesta hän katsoi Mamma Mia! ­elokuvan, ja piti tarinasta. Kallio ei arvota töitään, vaan ajattelee, että työ on työtä, oli kyseessä sitten musikaali tai jo­ kin muu keikka. Kaikissa töissä on joka tapauk­ sessa pyrittävä tekemään parhaansa. Buddhalaisesta meditaatiosta on vuosien mittaan tullut tärkeä osa hänen elämääsä. Hän on huomannut, että se rauhoittaa monenlais­ ten töiden keskellä ja että asiat luistavat sen avulla jotenkin paremmin. Se on kuin Murphyn lain vastakohta, hän kuvailee. ■

Puhtausriitti IHMISEN ON VAIKEA sietää likaa ja puolinaista. Rästilistojen kär­ kipäässä keikkuvat siivoaminen ja keskeneräiset asiat. Siksi myös kaikissa uskonnoissa on puhtaus­ sääntönsä. Uskontojen harjoitta­ jat tietävät, mistä juuri tässä us­ konnossa pitää tehdä tiliä. Tilinteon avuksi on rakennet­ tu riittejä, joilla tahroista pääsee eroon. Kristillisessä uskossa tah­ ranpoistoaine on Kristuksen veri. Ajatus on mykistävä: Vaikka kristityn pitää asettaa ihanteen­ sa korkealle ja vaatia itseltään vir­ heettömyyttä, hän on kristillisen käsityksen mukaan läpeensä vir­ heellinen ja kykenemätön hyvään. Hän ei pääse korkealle asetetun ri­

man yli virheitään hyvittelemällä, vaan hänen on päinvastoin suos­ tuttava lakkaamaan yrittämästä. Mitä suurimmassa epäonnistu­ misessa on nimittäin tarjolla mitä suurin pelastus. Kristus on kärsi­ nyt virheen vaatiman rangaistuk­ sen. Kristityn puhtaus on lainat­ tua, Suuren Rakkauden puhtautta. Mikä ihana lahja. Ja mikä har­ millinen tekosyy. Liian usein unohdun ihastelemaan tätä yllät­ tävää pelastumistani ja jätän kär­ sivät oman onnensa nojaan. Maailma ei kuitenkaan parane ilman niitä, jotka sen parantavat. Siksi kristityn ainoa oikea elämän­ tapa on tehdä hyvää, tavoitella oi­ keudenmukaisuutta ja puolustaa

sorrettua. Juuri nyt pitäisi jokaisen maistaa Paratiisin kiellettyä hedel­ mää ja huomata olevansa alasti.

Vain niin opimme, miten syvästi tarvitsemme toisiamme. KAISA RAITTILA


12 B

Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Gurun opissa Ohjaajana Juliana Norwichlainen Juliana syntyi vuonna 1342 itäisessä Englannissa. Hänen kotikaupunkinsa Norwich oli tunnettu villakangaskaupan keskuksena, ja hänen isänsä oli villakauppias. Menetettyään perheensä ja täytettyään viisikymmentä vuotta Juliana teki ison elämänmuutoksen. Hän vietti loppuelämänsä erakkomajassa Norwichin pyhän Julianuksen kirkon yhteydessä. Hänet tunnetaan näyistä, joita hän sai sairastaessaan nuorempana vakavasti. Niissä kärsivä Kristus ilmestyi hänelle. Hän kirjoitti nämä ilmestykset muistiin ja mietti niiden merkitystä parinkymmenen vuoden ajan erakkomajassaan, jossa hän myös kuoli noin vuonna 1416. Julianan kirjoittamasta kirjasta on myöhemmin tullut hengellisen kirjallisuuden klassikko. Suomeksi sen on kääntänyt Paavo Rissanen nimellä Jumalan rakkauden ilmestys.

Rankatkin asiat voivat muuttua hyväksi Juliana Norwichlainen koki elämänsä aikana lukuisia menetyksiä. Niiden keskellä rukoileminen loi häneen toivoa ja luottamusta. TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

JULIANA NORWICHLAINEN tiesi, että elämässä voi tulla vastaan käsittämättömän rankkoja asioita. Kun elämä oikein ahdistaa, on vaikea uskoa, että mikään voisi sitä muuttaa, edes rukous. Siitä huolimatta Juliana jaksoi toivoa, että kaikenlaiset asiat kääntyvät lopulta hyväksi. Julianalle tuo lause ei ollut tyhjä lohdutus. Hän oli todennäköisesti menettänyt isänsä ja sisariaan jo kuuden vanhana, kun ensimmäinen Euroopan yli kulkenut ruttoaalto tavoitti hänen kotikaupunkinsa Norwichin vuonna 1349. Hän oli naimisissa ja jo nuori äiti ja odotti kenties toista lastaan, kun rutto uusiutui. Sillä kertaa hän menetti esikoisensa ja ilmeisesti miehensä. Eikä tässä kaikki. Toukokuussa 1373 Juliana oli vakavasti sairas ja uskoi kuolevansa. Kaikkein lähimmistä vain hänen äitinsä oli hänen luonaan, mistä voi päätellä, että muita ei ollut enää elossa. TÄYTETTYÄÄN VIISIKYMMENTÄ Juliana oli menettänyt kaikki rakkaansa ja parantunut itse vakavasta sairaudesta. Hän asettui asumaan Norwichin

pyhän Julianuksen kirkon yhteyteen tehtyyn erakkomajaan, jossa hän eli loppuelämänsä. Siellä hän kirjoitti kansankielistä kirjaansa, jonka hän tahtoi omistaa oppaaksi ja lohdutukseksi maailmassa eläville kristityille. Rukous oli äiti Julianalle kaikki kaikessa. Se oli hänelle toivon ilmausta. Näin hän kirjoittaa: ”Jumala ei unohda vähäisintäkään asiaa. Saat itse nähdä, että kaikki kääntyy hyväksi.” Hän rukoili, että kaikella olisi jokin merkitys, vaikka hän ei itse sitä juuri sillä hetkellä käsittänyt eikä hänestä läheskään aina siltä tuntunut. Juliana muistuttaa, että on myös päiviä, jolloin luottamus siihen, että Jumala kuulee, on heikko. Vaikka rukolisi kuinka hellittämättä, se ei näytä toimivan eikä saavan mitään aikaan. Silloin moni miettii, rukoileeko hän oikealla tavalla ja mistä saisi luottamuksen ja varmuuden ja oikean sisällön rukoukseensa, että se tulisi kuulluksi. Voi myös herätä epäilys, että on itse aivan kelvoton rukoilija. Näin äiti Juliana lohduttaa itseään ja meitä: Älä soimaa itseäsi, ettet rukoile tarpeeksi. Älä moiti motiivejasi äläkä yritä virittää niitä jalommik-

”Minä olen äitiyden viisaus” Jumala oli Juliana Norwichlaiselle sekä Isämme että Äitimme, niin myös tässä hymnissä. ”Minä se olen, minä olen isyyden voima ja hyvyys. Minä se olen, minä olen äitiyden viisaus. Minä se olen, minä olen koko siunatun rakkauden valo ja armo. Minä se olen, minä olen kolminaisuus. Minä se olen, minä olen ykseys. Minä olen kaikkien asioiden korkein hyvyys. Minä annan sinulle kyvyn rakastaa. Minä annan sinulle kyvyn kaivata. Minä olen kaikkien oikeiden toiveiden loputon täyttymys.”

si. Älä vaadi itseltäsi parempaa uskoa. Päästä irti sellaisista ajatuksista, vaikka ne nousevat helposti mieleen. ÄITI JULIANA yrittää saada meidät näkemään asiat toisesta näkökulmasta. Rukous ei ole kaupankäyntiä: Kun teet näin tai näin tai muutat asennettasi, niin Jumala heltyy. Et käännä Jumalan päätä rukouksillasi. Sillä Jumala tietää, mitä tarvitset, jo ennen kuin osaat sitä häneltä pyytä. ”Minä olen rukoustesi perusta”, Juliana kuuli Kristuksen sanovan itselleen. Jumala on rukouksen alkuunpanija. Yksikään rukous ei ole syy Jumalan hyvyyteen, mutta hän iloitsee jokaisesta rukouksesta. Hän on rukouksen ensimmäinen vastaanottaja, ilman että kukaan tulee väliin. Juliana puhui Jumalan hyvyydestä usein äidillisin kuvin. Niin kuin lapsi luottaa luonnostaan äitiin, niin meidänkin tulisi luottaa Jumalan hyvyyteen, vaikka emme mitenkään aina ymmärrä häntä. ■ Kristilliset mystikot ja minä -sarja to 22.2. klo 18–19.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Äiti Juliana Norwichlainen rukouksen opettajana.


MENOT 15.2. – 1.3.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA Toivon tiistai 6.3. klo 18. Jeesus, pahan vallan voittaja, puhujana Teuvo V. Riikonen. Sanaa, rukousta, hengellistä musiikkia. Konsertti to 15.2. klo 19. Kristiina Olanto, laulu, ja Iro Haarla, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yv-keräyksen hyväksi. Konsertti to 1.3. klo 19. Luhmon viulistit. Teematorstai klo 12.30–14.30. Lounas 6 e, ohjelma n. klo 13. 15.2. Yhteisvastuu torjuu nälkää ja köyhyyttä, Sari Nieminen Kirkon diakoniarahastosta. 22.2. Toiverunoja tarjoilevat Leila Mäkipentti ja Seppo Lappalainen. 1.3. Kalevala, Joukko Tikkanen. Kello5tee to klo 16.30. Duunauspaja ti 20.2. klo 18. Tietokoneiden ja tietojen turvallisuudesta ti 20.2. klo 16.30–18.30, ilm. kari.kaipainen@evl.fi, p. 09 2340 3232. Senioripysäkki ke 21.2. klo 15.30 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Laiho. Kirkon kansainvälisen työn ilta ke 21.2. klo 18.30. Unkarin luterilainen kirkko kommunismin vuosina, Maikki Viljanen-Pihkala. Talvileiri aikuisille ma–pe 12.–16.3. Lahden Siikaniemessä. Leirin kokonaishinta 140 e. Luonnonrauhaa, hyvää ruokaa, uintia, saunomista. Tied. ja ilm. 22.2. menn. sanna. laiho@evl.fi, p. 09 2340 3228. Peruutukset ilm. ajan jälkeen ainoastaan lääkärintodistuksella. Järj. yhdessä Töölön seurakunnan kanssa. Kasvuryhmä naisille, jotka haluavat psykodraaman keinoin oppia uutta itsestään ja ihmissuhteistaan. Ryhmään mahtuu kuusi, kokoontumisia kuusi ja ryhmään sitoudutaan koko ajaksi. Hinta 50 e. Ilm. heli.salo@evl. fi, p. 050 380 2352. Sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa ke 7.3. klo 17.30 Pajamäen srk-kodissa, Pajamäentie 14. Ilm. 28.2. menn. konsta.korhonen@evl.fi, p. 09 2340 3824. Läntisten seurakuntien yhteinen ryhmä. Perheleiri 20.–22.4. Villa Göösissä Janakkalassa. Matkat, yöpymiset, ruokailut 60 e. Tied. ja ilm. aila. pihlajavesi@evl.fi, p. 050 382 3550. Sinkut pe 2.3. klo 19 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Keskustelupiiri jo klo 17.45.

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.2. klo 10, Lappalainen, Oikarinen, Kaj Varho. Messu su 25.2. klo 10, Uutela, Muroma-Nikunen, Mönttinen. Arkiehtoollinen ke 21.2. klo 15 palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Silin, Varho. Laudes ma klo 7.30, Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

21.2.

Kirkon kansainvälisen työn ilta ke klo 18.30 Huopalahden kirkolla, Vespertie 12. Teemana Unkarin luterilainen kirkko kommunismin vuosina, vieraana pastori Maikki Viljanen-Pihkala. Iltatee.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit. Messu ja iltatee su 18.2. klo 18 Malminkartanon kappelissa. Aamuehtoollinen ke 21.2. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen tarjolla aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa. Iltaehtoollinen ke 28.2. klo 19 Malminkartanon kappelissa (huom. paikka).

TAPAHTUMIA Työtupa ti 20.2. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone kirkolla. Lauletaan yhdessä to 22.2. klo 10 seurakuntasalissa. Avoin yhteislaulutilaisuus Anne Myllylän johdolla. TilkkutäkkiPaikka la 24.2. klo 13–15. Tule virkkaamaan isoäidinneliöitä Paikkaan, Kauppakeskus Kaari, -1. krs. Riikka Myllys ohjaa. Neliöistä kootaan peittoja vanhuksille. Jos haluat virkata neliöitä kotona, saat Paikasta lankaa mukaan. Hengessä ja tulessa -konsertti su 25.2. klo 18 kirkossa. Marzi Nyman, sähkökitara ja urut, Kalevi Kiviniemi, urut. Improvisatorisessa konsertissa on luvassa jotain mieliinpainuvaa, uutta ja tavallisuudesta poikkeavaa. Liput 20 e/15 e klo 17 alkaen ovelta. Levymyynti ennen ja jälkeen konsertin. Kaikki maksut käteisellä. Lähetyspiiri ti 27.2. klo 18–19.30. Tapio Luode kertoo matkaterveisiä ortodoksisesta Karjalasta. Avoin piiri kirkolla kurssihuoneessa. Katson sinun kättesi töitä -konsertti ke 28.2. klo 18 kirkossa. Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot esiintyy. Johtaa Tiia

24.2.

Levollisuuden messu la klo 18, Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja. Saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus. Voit tulla messuun myös vapaaehtoistehtäviin, tied. Mia Salmio, p. 09 2340 5128.

Saari. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Päiväretriittiin la 3.3. klo 9.30–16 Malminkartanon kappelilla on vielä muutama paikka vapaana. Ilmoittautuminen 23.2. mennessä virastoon tai konsta.korhonen@evl.fi. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ohjaajina Maritta Laiho ja Konsta Korhonen.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b. Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Valon ja ilon messu to 15.2. klo 18 Tuomaankirkossa. Lämminhenkinen vapaaehtoisten toteuttama iltamessu. Liturgina Valkama, keskustelusaarnassa Anton Laurila. Musiikissa lisäksi Joska Josafat, Heidi Tuikkanen, Taru Hallama, Hanna Kiminkinen ja Katja Koivisto. Messu su 18.2. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, Pakkanen. Somnium Ensemble, joht. Visa Yrjölä. Mukana Vanhasta kutoutuu uutta -ryhmä. Ohjelmalliset kirkkokahvit. Messu su 25.2. klo 11 Meilahden kirkossa. Kansan Raamattuseuran nuorisotyön kirkkopyhä. Ronimus, Heini Kontiainen, Sari Pyykönen. Arki-illan ehtoollinen to 1.3. klo 18 Rastilla. Kahvit 17.30. Riittasisko Räike puhuu aiheesta minun uskoni, liturgina Niemistö.

TAPAHTUMIA Kohtaamisen kahvilat torstaisin Tapanilan asemalla klo 15.30–17 ja maanantaisin Länsi-Pasilan seurakuntakodilla klo 14–15.30.

Miesten maanantaiseura ma 19.2. klo 13 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Asiantuntija Jussi Huttunen Sote-uudistuksen vaiheista. Neulekerho ma 19.2. klo 13 Rastilla. Käsitöitä, kahvittelua, laulua ja yhdessäoloa. Uskontodialogiaa ti 20.2. klo 18 Rastilla. Miten eri uskonnot ja kulttuurit juhlivat? Naisten Forum ti 17.2. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Hannu Ronimus kertoo yhteistyöstä herätysliikkeiden ja kirkollisten järjestöjen kanssa. Hanna-piiri ke 28.2. klo 18 LänsiPasilan seurakuntakodilla. Naisten rukousryhmä. Keskiviikkokerho varttuneelle väelle klo 13.30 Meilahden kirkon seurakuntasalissa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3 Avoinna ke klo 14–17, to ja pe klo 9–13 p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Päivämessu 25.2. klo 13. Messu 25.2. klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Kirkkokahvit ja seurat srk-salissa. Levollisuuden messu 24.2. klo 18 Munkkiniemen kirkko.

TAPAHTUMIA Merimieskirkkopiiri ma 26.2. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa. Ensilapsikerho ma klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon lastentilassa. Olohuone, vapaaehtoisten pitämä kahvila tiistaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla.

A

11

Perheiden Iltaolkkari ti 27.2. Munkkivuoren srk-talon alakerta. Tilaa perheille ja aikaa yhdessäoloon, tarjolla pientä iltapalaa. Alfa-kurssi alkaa, ti 27.2.–8.5. klo 18 Munkkivuoren srk-salissa, lisätiedot ja ilmoittautuminen alfa@verkosto. net. Kurssilla tutkitaan vapaamuotoisesti kristinuskon perusteita. Keskiviikkokahvila klo 13 Munkkivuoren kirkossa. 28.2. kahvilassa lauletaan yhdessä, teemana Talvisia ja Isänmaallisia lauluja. Keittolounas. Eläkeläisten kahvihetki to klo 13 Munkkiniemen kirkolla. Tilkkutäkki-ilta 1.3. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Tule laulamaan yhdessä nostalgisia lauluja. Toivoncafe to klo 18.30 Munkkivuoren srk-salissa. 90-vuotiaiden keskusteluryhmä pe 23.2. klo 13 Munkkivuoren seurakuntatalon Päätykamarissa, kuljetus p. 09 2340 5138. Ilta elävän veden lähteellä pe 23.2. klo 18 Munkkiniemen kirkossa, puhujana pastori Petri Kauhanen. Illassa on ehtoollinen. Raamattuopetussarja Raamattu alusta loppuun Munkkiniemen kirkolla 28.2. klo 18.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4. Avoinna ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18. p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu 18.2. klo 10. Vuori, Vanne, s, Heinilä, Heli Kantola. Viikkomessu ke 21.2. klo 18. Vuori, Heinilä, ke 28.2. Vuori. Messu, pyhäkoulu ja Yhteisvastuuhuutokauppa su 25.2. klo 10. Kekäläinen, Timo Junkkaala, s, Pautola, Ahola. Huutokaupassa mm. Arabiaa ja Iittalaa. Meklarina Haka Kekäläinen.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12, ti leivänjako rukoushetken jälkeen. Tienviittoja Raamatusta, miesten ryhmä tiistaisin klo 18.30 Riukutie 3:n kerhohuone. Tutustutaan Luukkaan evankeliumiin. Tahdotko, että puolestasi rukoillaan? Tuo rukousaiheesi messuun, rukouspiiriin klo 13 kirkolle tai klo 19 Riukutie 3:n kerhohuoneelle. Kammarikahvila to ja pe klo 12–15 Pajamäessä. Tule juttelemaan ja istahda kahville. Käteisellä kahvia, pientä suolaista tai makeaa. Torstaisin ja kuukauden ensimmäinen pe klo 12–13 lounas 5 e, pe 2.3. Lounas Yhteisvastuun hyväksi 8 e. Liput etukäteen Kammarista ja toimistosta. Torstaisin klo 17 avoin rukousryhmä. Esikoisvauvojen ryhmä maanantaisin 5.3.–30.4. klo 13.30–15 kirkolla. Ryhmä äideille ja alle 8 kk -ikäisille esikoisvauvoille. Leikkiä vuorovaikutusta vahvistaen, kahvittelua ja keskustelua muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ilm. anna-maria.sulva@evl.fi. Sururyhmä keskiviikkoisin 7.3.–4.4. ja 2.5. klo 17.30–19 Pajamäessä. Läheisensä kuoleman kautta menettäneille tarkoitettu luottamuksellinen vertaistukiryhmä. Ilm. 28.2. mennessä konsta.korhonen@evl.fi.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi


MENOT 15.2. – 1.3.

12 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki). Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu v. 1968 sävelmistöllä, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. sunnuntai, klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa. Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa. Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa. Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa. Toiminta Ruoholahdesta siirtyy Jätkäsaareen. Ruoholahden kappelin toiminta on päättynyt. Toiminta Hyvän toivon kappelissa Jätkäsaaressa alkaa alkukeväällä 2018. Kappelin messut alkavat maaliskuussa.

TAPAHTUMIA Musiikillinen rukoushetki su 18.2. Suomenlinnan kirkossa. Suomenlinnan kirkossa hiljennytään sanan ja musiikin äärellä klo 14. Mukana ovat Jukka ja Tove Leppilampi. Tilaisuuden jälkeen on pientä tarjoilua kryptassa. Seniorifoorumilla musiikin siivillä. Foorumilla ke 21.2. vieraana taiteilija Viktor Klimenko ja aiheena Taivas on uskoni määrä. Ke 28.2. mus.tiet. tri, psykologi Ava Numminen kertoo aiheesta Jokainen voi oppia laulamaan. Seniorifoorumi joka ke klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

Kallion seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk

Virasto: Itäinen Papinkatu 2. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET

24.2.

Lauantaibrunssi 11–12.30 ja 13–14.30. Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Kolmen ruokalajin brunssi espanjalaisella twistillä. Lapsille leikkitila. Aikuiset 15 €, lapset 5€. Sitovat ilmoittautumiset pe klo 14 mennessä: alppilankirkonbrunssi@gmail.com tai p. 0503639575.

Kristilliset mystikot ja minä. Vanhassa kirkossa to 22.2. klo 18 kristillistä, hiljaista rukousta ohjatusti. Aiheena Jumala on meitä lähempänä kuin oma sielumme. Äiti Juliana Norwichlainen näyttää, miten rukoilla. Ohjaa Lauri Maarala. Hyvän toivon kappeliin vapaaehtoiseksi? Koulutus kappelin avoimena pitämisestä seurakuntalaisille la 24.2. klo 11–13 Hyvän toivon kappelissa. Tuunaa messu! Visioidaan yhdessä kappelin messuja su 25.2. klo 12 Hyvän toivon kappelissa. Godly Play kutsuu avoimiin hartauksiin. Godly Play kutsuu tutkimaan Raamatun kertomuksia ja kristillistä traditiota oman elämänkokemuksen ikkunasta. Monipuolinen ja osallistava menetelmä sopii kaikenikäisille. Tule tutustumaan menetelmään ti 27.2. klo 16–18 kouluttaja Anita Ahtiaisen ohjaamana Tuomiokirkon tapuliin Unionink. ja Hallitusk. kulmaan. Maan suolassa keskustelu maailmasta, yhteiskunnasta ja ihmisestä. Ke 28.2. keskustelutilaisuudessa aiheena on kehopositiivisuus. Ilta alkaa Tuomiokirkon kryptassa klo 17.30, keittoa tarjolla klo 17 alkaen

22.2.

Kristilliset mystikot ja minä to klo 18, Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6. Jumala on meitä lähempänä kuin oma sielumme. Juliana Norwichlaisen ajatuksia siitä, miten rukous alkaa ja miten tulisi rukoilla. Ohjaajana Lauri Maarala.

hintaan 3 e. Teejatkot. Kulku Kryptaan Kirkkok. 18. Luento ”Jumala ompi linnamme”. Helsingin tuomiokirkon ja luterilaisuuden esittely ke 28.2. klo 18 Tuomiokirkossa. Luennoimassa pappi, TT Suvi-Päivi Koski. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Tule mukaan Yhteisvastuukerääjäksi! Lipaskerääjänä voit kerätä itsellesi sopivana päivänä helmi-huhtikuun aikana 4.2.–10.4. Ilmoittaudu keräyspäällikölle p. 050 383 5513. Lippaat saa virastosta, Bulevardi 16 B. Aloita aamu rukouksella yhdessä. Aamurukouspiiri kokoontuu Tuomiokirkolla partiokolossa maanan-

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

taisin ja perjantaisin klo 7.30. Käynti partiokoloon Snellmanink. ja Hallitusk. kulmasta. Hiljentymistä ekumeenisessa Luottamuksen rukoushetkessä. Taizélaulut, hiljaisuus ja rukous Tuomiokirkon kryptassa maanantaisin klo 18 antavat levollisen alun uudelle viikolle. Arjen urkumusiikkihetkiä kirkoissa. Vanhan kirkon urut soivat tiistaisin klo 12 keskipäivän säveliä kirkkovierailijoille. Tuomiokirkossa urkuvartti keskiviikkoisin klo 12. Vapaa pääsy. Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Diakoniaruokailu ti 6.2. alk. klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Ateria 1 e. Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12. Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä varmimmin ke klo 12–12.30. Muina aikoina ajanvaraus sähköpostitse/puhelimitse diakoniatyönt. Yhteyst. virastosta aukioloaikana p. 09 2340 6100 tai netistä. Lisää tapahtumia helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Mielen hyvinvointi -ryhmä kokoontuu koko kevään ajan Mikaelinkirkolla. Diakoni Jaana Makkonen, mitä ryhmässä tapahtuu? – Ryhmässä käsitellään mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Pidän aluksi pienen alustuksen, jonka jälkeen keskustelemme vapaamuotoisesti päivän aiheesta. Millaisia aiheita teillä on esillä kevään mittaan? – Teemat ovat suurimmaksi osaksi ryhmäläisten ehdottamia. Alkuvuonna puhuimme läheisyydestä ja luottamuksesta. Pian esillä on aiheita, joissa käsitellään syvemmin ihmiselämän kipukohtia ja haasteita. Loppukeväästä keskustelemme enemmän yhteiskunnallisista teemoista. Kenelle tapaamiset on tarkoitettu? – Tämä joukko aloitti kokoontumiset noin vuosi sitten. Ryhmä on avoin kenelle tahansa mielen hyvinvoinnis-

ta kiinnostuneelle. Ryhmässä on mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhteiseen keskusteluun tai vain kuunnella, mitä muut puhuvat. Asioita käsitellään luottamuksellisesti ja turvallisesti, minkä vuoksi vaikeitakaan tunteita ja ajatuksia ei tarvitse peitellä. Mikä kevään teemoista on suosikkiaiheesi ja miksi? – Vaikea kysymys, mutta sanoisin, että tasa-arvo. Elämme hyvin suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa ihmisiä luokitellaan heidän saavutustensa perusteella. Hierarkioiden sijasta tarvitaan viestiä siitä, että jokainen ihminen on aidosti yhtä arvokas. Tästä teemasta puhumme tarkemmin 8. toukokuuta, jolloin aiheena on tasa-arvo. ULLA LÖTJÖNEN Mielen hyvinvointi -ryhmä Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, kello 14–15.30 tiistaisin. Seuraavien kokoontumisten teemat: 20.2. Riippuvuudet, 27.2. Puute, 6.3. Kommunikaatio, 13.3. Syyllisyys, 20.3. Häpeä, 27.3. Kuolema, 3.4. Anteeksianto.

ES KO JÄ M SÄ

Menokasvo

Jaana Makkonen: Jokainen ihminen on yhtä arvokas

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19. Iltamessu ma–ti ja pe klo 18. Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17. Kivimessu to klo 18. Avoimet bändiharjoitukset klo 17. Tuomasmessun ehtookellot la 17.2. klo 17. Messu ja pyhäkoulu su 18.2. klo 10. Saarnaa Marja Kotakorpi, Salonkikuoro. Sateenkaarimessu la 24.2. klo 17. Messu su 25.2. klo 10. Saarnaa EevaLiisa Hurmerinta. Alppilassa: Rukoushetki to 15.2. klo 13. Vironkielinen messu su 18.2. klo 11. Kiinankielinen jumalanpalvelus klo 13. Messu su 18.2. klo 16. Saarnaa Petri Patronen. Viron Itsenäisyyspäivän juhlamessu la 24.2. klo 13. Saarnaa Kaido Soom. Messu su 25.2. klo 16. Saarnaa EevaLiisa Hurmerinta.

TAPAHTUMIA Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa keskustellaan uskonnosta ja politiikasta, tieteestä, taiteesta ja kulttuurista, elämästä ja uskosta tunnettujen vieraiden ja asiantuntijoiden kanssa. 15.2. Vuosi 1918, Anneli Kanto. 22.2. Stadin kundit ja friidut itsenäisessä Suomessa, Heikki Paunonen. 1.3. Uinuva yhtye ja Saima Harmajan runot. Lasten perjantai. Avoin lapsiperheiden olokahvila Alppilan kirkolla pe


MENOT 15.2. – 1.3.

klo 10–12. Hauskaa ohjelmaa ja tilaa vapaalle leikille. Kahvilasta herkullista kotilounasta. 16.2. Jumppamuskari Liikuntasalissa. 23.2. Pullapaja mummojen kanssa. Vapaa pääsy. Lähde elämään -ilta su 18.2. klo 17 Kallion kirkossa. Vieraana Kristiina Tanhua-Laiho. Bible Journal. Tule etsimään elämäsi voimasanoja piirtäen, kirjoittaen ja askarrellen. Maksuton Voimasanoja Raamatusta -ryhmä kaikenikäisille tuunaajille ti klo 18 Alppilan kirkolla. Yhteisvastuun päiväkahvit klo 11–13 to 22.2. Vaasanaukiolla Sörnaisissä ja ti 27.2. Kalasatamassa K-Market Sörnaistenniemen edessä. Tule kahville kuulemaan keräyksestä ja tapaamaan seurakunnan väkeä. Glow-ilta nuorille aikuisille pe 23.2. klo 18.30 Alppilan kirkolla. Yhdessäoloa. rukousta, musiikkia, ja opetusta. Päätteeksi iltapala. Viro 100 vuotta. Itsenäisyyspäivän konsertti Alppilan kirkolla la 24.2. klo 15. Dagmar Õunap ja lauluryhmä Säde ystävineen esittävät kevyttä ja klassista musiikkia Virosta. Nuorten valokuvanäyttelyn Suomi100–Eesti100 -silta tulevaisuuteen -avajaiset kirkkokahvilla klo 14.30. Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618 tai paikan päällä. Kahvilat kirkoilla Kallion kirkon kivijalassa kulttuurikahvila Café Sonck ma–to klo 10–16. Ks. konsertit ja näyttelyt: www.acktefestival.fi. Autre Chose Café Alppilan kirkon ala-aulassa ti–pe klo 8–18. Lounas klo 11–14.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.2. klo 11, Työrinoja, Andersson ja Riku Salminen, laulu. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. Pikku kirkko pe 16.2. Pikku kirkko on lasten oma jumalanpalvelus, jonka kesto on n 20 minuuttia. Lapsiryhmillä on mahdollisuus omiin esityksiin. Viikkomessu ke 21.2. klo 19, Heusala ja Valojärvi. Messu su 25.2. klo 11, Kokko ja Valojärvi. Messun aikana pyhäkoulu lapsille. Viikkomessu ke 28.2. klo 19, Kokko ja Valojärvi. 

TAPAHTUMIA Torstaipiiri 15.2. mukana diakoni Taina Viherkari ja 22.2. Kylli Tikkanen kertoo Malagasta. Kokoontuminen klo 12–13.30 kerhohuone 10:ssä. Uutta! Perjantain lapsiparkki avoimessa perhekerhossa. Lapsen voi jättää hoitoon aina perjantaisin (pl. hiihtoloma 23.2.) klo 9–11.30, D-porras, alakerta. Ei ilmoittautumista. Käsityöpiiri ti 20.2. klo 13–14.30 Kirkkokahvilassa. Avoin rukouspiiri ti 20. ja 27.2. klo 18, B-porras, kokoushuone 15. Larun olohuone ke 21. ja ke 28.2. klo 17.30–20 Kirkkokahvilassa. Tarjolla on hyvää seuraa, mukavaa tekemistä ja vapaaehtoisten tekemää iltapalaa. Mahdollisuus ilmaiseen lastenhoi-

toon klo 17.30–19.30. Ilmoita lapsi aamulla hoitoon klo 10–11 p. 050 380 3542. Etsimme myös uusia vapaaehtoisia avuksi sekä Larun olohuoneen toimintaan että muihin tehtäviin lauttasaarelaisten hyväksi. Eritoten tarvitsisimme kuskin noutamaan ruokalahjoituksia paikallisista kaupoista. Ota yhteyttä tomi.panigragi@ evl.fi tai p. 050 369 5640. Raamattupiiri to 22.2. klo 18.30–20, kokoushuone 10, B-rappu. Apua lapsiperheille – nyt mahdollisuus saada lastenohjaaja avuksi kotiin maanantai- ja tiistaiaamuisin klo 9–11. Soita ja varaa ed. pe p. 050 380 3514.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Messu su 18.2. klo 10 Paavalinkirkossa. Saarna yhteyspäällikkö, pastori Anitta Vuorela Sanansaattajista, Arja Kortelainen, Päiväkuoro, Seppo Välimäki. Kirkkokahveilla teemana Sansan mediatyö Intiassa. Messu su 18.2. klo 12 Itä-Pasilassa. Heidi From, Päiväkuoro, Seppo Välimäki. Messu su 25.2. klo 10 Paavalinkirkossa. Minna Kumpukallio, Kari Kanala, Sanna-Maarit Hakkarainen. Puolen tunnin messu keskiviikkoisin klo 18.30 Paavalinkirkossa. Laulua, Sanaa ja ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Kirjailijailta ti 20.2. klo 19. Vieraana kirjailija Kjell Westö, joka tunnetaan upeista Helsinkiin sijoittuvista romaaneista. Hävikkiruokajakelu ti klo 10. Ystävyydenkahvila ti klo 13–14.30. Lempeää liikuntaa ti klo 13.45– 14.30. Iltaruoka ke klo 17–18.30. Gluteeniton ja vegaaninen keitto, leipä ja kahvi/tee 1 e. Keulan aamu pe klo 9–10.30 Keula. Family Café to klo 10–11.30 Olkkarissa, Arabian kauppakeskuksessa. Avoin perhekerho alueella asuville. Toimiva vuorovaikutus -kurssi ke 28.2.–28.3. klo 18–20. Tule opiskelemaan puolisosi kanssa tai ihan yksin toimivampia vuorovaikutustaitoja, joista on iloa sekä kotona että töissä. Vetäjänä TM Milla Mäkitalo. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: elina.koivisto@evl.fi. Paastonajan hiljainen lauantai 10.3. klo 11–15 Paavalinkirkolla. Klo 11 johdatus hiljaisuuteen, hiljainen lounas, hiljaisuutta kirkossa ja päätösmessu klo 14. Ilm. kirkkoherranvirastoon viim. pe 2.3. Meditatiivinen tanssi -kurssi ma 26.2., 12.3., 19.3., 26.3. ja 9.4. klo 17–18. Hinta 20 e. Ilm. saraaho@ gmail.com, p. 050 490 6014. Diakonian vastaanotto torstaisin klo 10–12, varaa aika virastosta. Varausaikojen täyttyessä jätetään soittopyyntö diakoniatyöntekijälle sopivan ajan löytämiseksi sinulle.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

13

Töölön seurakunta Seurakuntatoimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 18.2. Maisila, Naukkarinen, Tiitu, Hersta. 25.2. Leinonen, Hersta, Satu jalas viulu, Folke Gräsbeck piano. Töölön kirkossa klo 17: 18.2. Rukousmessu. Jari Leinonen, Halvor Ronning, Kari Pulakka Band. 25.2. Alanen, Leinonen, Karjalainen, LauluMiehet. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

TAPAHTUMIA Israel-ilta, Jerusalemista maailman ääriin su 18.2. klo 18 Töölön kirkolla. Jerusalemin Raamatunkääntäjien kodilta vieraina kouluttajat Halvor ja Mirja Ronning. Tulkkina Johanna Manner, musiikki John Remes ja Pekka Vaismaa. Halvor Ronning puhuu Töölön kirkossa klo 17 alkavassa Rukousmessussa. Kahvitarjoilu ja kirjapöytä. Kahvikolehti Raamattukodin hyväksi. Lähetyspiiri ti 20.2. klo 13.15 Töölön kirkolla. Aiheena Yhteisvastuu auttaa nälkäisiä. Ei lähetyspiiriä ti 27.2., vaan vierailu Meilahden lähetyspiiriin klo 17. Lähtö ratikalle Töölön kirkolta klo 16.30. Ilmoittautumiset Kikalle p. 040 503 0707. Resonanssi-klubi to 1.3. klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Meriheini Luoto, viulu ja laulu. Äänimaisemallinen konserttikokonaisuus on vahvasti koko tilassa soiva kokonaisuus, jossa kuulija ympäröidään äänillä. On tilaa ja rauhaa olla, kuunnella ja yllättyä. Vapaa pääsy. Downshiftaajat torstaisin klo 12–15 Töölön kirkolla. Hidasta elämääsi ja tule nauttimaan iltapäivästä hyvässä seurassa! Neulotaan, virkataan, tuunataan ja ommellaan. Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Hinta 3,50 e. Töölön kirkon kahvila keskiviikkoisin klo 14–18. Nuorille Kerhiksellä ma peli-illassa lautapelejä, oleilua ja kohtaamisia klo 18–21; nuortenillassa ke illan case, vapaata hengailua ja iltahartaus klo 18–21 ja nuorisokahvilassa pe DJ-musaa vinyyleiltä klo 18–23. Aikuisten nuortenilta torstaisin klo 18.30 parittomina viikkoina Kerhiksellä. Kun haluat keskustella ja kuunnella henkevistä ja hengellisistä asioista. Etsimme sponsoreita Yhteisvastuukeilaus-tapahtumaan! Osallistumalla sitoudut sponsoriksi yhdelle riparilaiselle. Riparilainen keilaa yhden sarjan ja sponsori lahjoittaa Yhteisvastuukeräykseen tuloksen mukaan 10 senttiä per piste, enintään 300 pistettä. Tapahtuma pidetään su 25.2. klo 16 Ruusulan keilahallissa. Tule mukaan tekemään hyvää! Lisätiedot ja ilmoittautuminen tilda.tiljander@evl.fi, p. 050 408 1985.

Kalevi Kiviniemen ja Marzi Nymanin tavallisesta poikkeava esitys sytyttää Kannelmäen kirkossa.

musiikkivinkki Liettua 100 vuotta Liettuan 100-vuotista itsenäisyyttä juhlitaan konsertilla pe 16.2. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Konsertissa esiintyy Lappeenrannan kaupunginorkesteri johtajanaan Vytautas Lukočius. Solisteina laulavat Ona Kolobovaité, sopraano, ja Liudas Mikalauskas, bassobaritoni. Vapaa pääsy.

Lauantain toivotut

Kansainväliset taiteilijat ,”urkujen Paganini” Kalevi Kiviniemi ja pianisti Risto Lauriala, soittavat la 17.2. klo 18 Lauantain toivotut -konsertin Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Ilta alkaa, kuten menneinä vuosina samoin nimetty radio-ohjelma, kirkonkellojen soitolla. Ohjelmassa on tunnettuja ja suosittuja piano- ja urkuteoksia eri aikakausilta. Liput 15 e, osa tuotosta Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Myös levyjä myynnissä.

Hymn to Freedom

Pianotaiteilija Janne Maarala esiintyy su 18.2. klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Hymn to Freedom -konsertissaan hän soittaa jazzklassikoita, negrospirituaaleja, virsisovituksiaan sekä tulkintojaan ja improvisoituja muunnelmiaan klassisen musiikin sävellyksistä. Ohjelmassa mm. Sibeliuksen, Merikannon, Legrandin ja Ellingtonin sävellyksiä. Vapaa pääsy.

Yhteisvastuun hyväksi Mezzosopraano Jutta Seppinen laulaa ke 21.2. klo 19 Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23, säestäjänään kitaristi Jyrki Myllärinen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Stadin sävelet

Stadin sävelet soivat su 25.2. klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Taitelijavieraina ovat laulaja Kaisa Valve, laulaja-lauluntekijä Mikko Nikula sekä säveltäjä Perttu Pölönen. Illan juontaa Leena Broman. Vapaa pääsy. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta, Kansan Raamattuseura ja Crescendo Finland.

Hengessä ja tulessa

Marzi Nyman, sähkökitara ja urut, sekä Kalevi Kiviniemi, urut, esiintyvät su 25.2. klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Luvassa on mieliinpainuva ja tavallisuudesta poikkeava ilta, kun instrumenttiensa huiput soittavat improvisatorisessa Hengessä ja tulessa -konsertissaan. Liput 20 / 15 e ovelta klo 17 alkaen. Myös levyjä myynnissä.

Debussyn kuolemasta 100 vuotta Aino Acktén kamarifestivaalin talvisarja järjestetään 10.1.–22.3. ja kesäsarja 8.5.–27.9. Konsertit pidetään Café Sonckissa Kallion kirkon kivijalassa, Itäinen papinkatu 2. Ti 27.2. klo 19 kuullaan Claude Debussyn kuolemasta 100 vuotta -konsertti. Ohjelmassa on mm. Debussyn sonaatti viululle ja pianolle säveltäjän kirjoittamien tekstien sekä Paul Verlainen runojen siivittämänä. Linda Hedlund, viulu, Elisa Järvi, piano, Suvi Olavinen, lukija. Liput 20 e.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi


MENOT 15.2. – 1.3.

14 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10-14, keskiviikkona suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA Herttoniemen kirkossa: Armon ilta pe 16.2. klo 18. Puhujana Vapaakirkon pastori, säveltäjä, teologiaopiskelija Petrus Ahonen. Todistuspuheenvuoroja, rukousta ja ylistystä. Lapsille pyhäkoulu. Rukouspalvelu. Teetarjoilu. Mukana myös Mattila, Perilä ja Juvonen. Konsertti ke 21.2. klo 19. Jutta Seppinen, mezzosopraano ja Jyrki Myllärinen, kitara. Vapaa pääsy. Vuorisaarna-keskustelusarja to 22.2. klo 18. Aiheena Vuorisaarna ja Jumalan Valtakunta. Aihe liittyy setlementtiliikkeen luojaan Sigfrid Sireniukseen. Pastori, Setlementtiliiton aktiivi ja varatuomari Hannu Ahti ja Ropponen. Kulosaaren kirkossa: Redder-yhtyeen konsertti su 18.2. klo 18. Vapaa pääsy. Myllypuron kirkossa: Lähetystyön pyhä su 18.2. klo 12. Messu ja kirkkokahvitilaisuus. Nimikkolähetti Anu Väliaho (Viro, Suomen Lähetysseura), Juha Väliaho, musiikkia marilainen laulaja Anna Mishina, Tikkanen. Syntymäpäivänviettäjien juhla su 25.2. klo 12. Messu ja juhlakahvit. Rautiainen, Tikkanen, Myllypuron Martat. Perjantai-ilta kirkolla pe 16.2. klo 19. Puheenvuoroja Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Jukka Simoila ym. Musiikkia, Johannes Österlund, kitara ja laulu, Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, soitinryhmä. Teetarjoilu. Myllypuron elintarvikejakelu, jakopäivät ovat tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied. Backman p. 09 2340 3333. Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ehtoollishetki pe 16.2. klo 13.30

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

Vartiokylän seurakunta

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

16.2.

Ystävänpäivätapahtuma Cafe Valossa pe klo 13–15, Kahvikuja 3, 1. krs. Tuotteita ja palveluita ostettavissa yhteisvastuun hyväksi, mm. hiustenleikkausta ja kahvio. Mukana diakonit ja parturi-kampaamo Shine.

Laajasalon ja Palvelukeskus Rudolfin kanssa Ole hyvä -palvelun alueemme ikäihmisille. Kaikki ilmoittautuneet haastatellaan ti 20.2. ja ke 21.2. klo 17–20 välillä. Tehtäviin koulutus ti 27.2. ja ke 28.2. klo 17 alkaen. Ilmoittaudu netissä www.olehyva.clara.fi. Lisätiedot: seurakunnan tiedottaja Misku Välimäki, p. 050 379 8875, miska-maria.valimaki@evl.fi

1.–28.2.

Liisa Lallin naivistisia kissa- ja pallomaalauksia esillä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13. Näyttely on tutustuttavissa ma–pe klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä. Tekijä itse esittelemässä maalauksia maanantaisin klo 12–13.

Virasto: Kiviportintie 5. Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa. Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA

Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen, Mari Lamminen. Messu su 18.2. klo 11. Eva-Lisa Lindström, Anne Granström, Tuuli Valaranta, Marko Vainio, Tuula Stöckell. Kirkkokahveilla luento Uskon valo – mitä se merkitsi Lutherille?, TT Ilmari Karimies. Messun aikana lapsille Pyhis. Messu su 25.2. klo 11. Ikäihmisten kirkkopyhä. Marja Lehtinen, Martti Häkkänen, Mirja Laukkarinen, Tuija Mäkinen, Armi Määttä, Maija IsbergPalm, Mari Lamminen, HKL:n Mieslaulajat, joht. Anita Lehtonen. Messun aikana lapsille Pyhis. Uutta! Iltaehtoollinen sunnuntaisin 25.2. alk. klo 17 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Tervetuloa hiljentymään, nauttimaan ehtoollista ja aloittamaan uusi viikko idyllisessä ympäristössä, Helsingin vanhimmassa kirkossa. Martti Häkkänen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Rukouspiiri perjantaisin klo 10. Rukoilemme toinen toistemme sekä yhteisten asioiden puolesta ja luemme Raamattua. Lauantain toivotut -konsertti la 17.2. klo 18. Kalevi Kiviniemi, urut ja Risto Lauriala, piano. Liput 15 e. Osa konsertin tuotosta käytetään Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kahvio auki ennen konserttia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Käsityökerho maanantaisin klo 9.30. Villalankoja otetaan vastaan, niistä neulotaan villasukkia jaettavaksi alueen asukkaille diakoniatyön kautta. Ikäihminen, kaipaatko juttuseuraa ja uusia ystäviä? Ikääntyessä vanhojen ystävien joukko harvenee ja yksinäisyys voi vaivata. Ystäväpiirissä tutustutaan uusiin ihmisiin ja jaetaan kokemuksia yhdessä. Kokoonnumme ti 27.2. klo 13.30 alkaen. Lisätied. ja ilm. katri.kulma-

la@evl.fi tai p. 09 2340 4848. Kaarikerho inkerinsuomalaisille kerran kuussa, ma 26.2. klo 14.30. Mielen hyvinvointi -ryhmä tiistaisin klo 14. Keskustellaan mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin liittyvistä asioista viikoittain vaihtuvan teeman kautta. Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. To 22.2. Mongolian urheilulähetystyön kuulumisia kertoo Janne Sironen Lähetysyhdistys Kylväjästä. To 1.3. Tuonentupa: Vanhuus – kynnys elämän ja kuoleman välillä. Tuonen tupa on keskustelukerho, jossa käsitellään avoimesti kuolemaa. Se ei ole sururyhmä, vaan avoin keskustelufoorumi meitä jokaista koskettavasta asiasta. Mukana pastori Marja Lehtinen. Kevään muut kerrat 5.4. ja 3.5. Herännäisseurat la 24.2. klo 18. Veisataan Siionin virsiä ja kuunnellaan puheita niiden lomassa. Mukana Arto Virkkunen, Veli-Matti Hynninen ja Martti Häkkänen. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2. Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Messu su 18.2. klo 10. Nurminen, Vilkkilä, Niva-Vilkko. Messu su 25.2. klo 10 Laaksonen, Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari. Iltamessu ke klo 18. Laajasalon kirkossa: Lähetyspyhä su 18.2. klo 12. Nurmi-

nen, Vilkkilä, Filppula. Kamarikuoro Cantiamo. Saarna Juha Auvinen Medialähetys Sanansaattajista. Messun jälkeen lähetyslounas. Anna-Mari Kaskisen Kansanlaulumessu su 25.2. klo 12. Laaksonen, Vaulas, Kirsi Honkanen-Punkari. Mukana laulajia seurakunnan kuoroista.

TAPAHTUMIA Lähetyslounas su 18.2. n. klo 13 Laajasalon kirkolla messun jälkeen. Kanakastike, riisi, salaatti, kahvi ja leivonnainen. Aikuiset 10 e, lapset 5 e. Tuotto lähetystyölle. Lasten kirkkohetki ke 28.2. klo 14.30 Tammisalon kirkossa. Lyhyt hartaudellinen hetki perheen pienille. Nurminen, Filppula, Lamberg ja Haddadin. Ikoninäyttely maaliskuun ajan Laajasalon kirkolla. Taiteilijat Marjatta Fahlenius ja Anita Vatanen. Avoinna arkisin klo 10–14 ja tilaisuuksien yhteydessä. Hiljaisuuden päivä la 10.3. klo 11–19 Tammisalon kirkossa. Jeesuksen rukoukseen johdattaa pastori ja retriitinohjaaja Lauri Maarala. Mukana Arja Vaulas ja Jaana Kangas. Retriittipäivä edellyttää sitoutumista hiljaisuuteen. Mahdollisuus varata aika lyhyeen sielunhoitokeskusteluun. Ruokamaksu 5 e. Ilmoittautumiset ti 6.3. mennessä pastori Arja Vaulakselle, arja.vaulas@evl.fi, p. 050 5968 858. Tulossa: Kuopion emerituspiispa Wille Riekkisen raamattuillat torstaisin 8.3. ja 22.3. klo 18 Laajasalon kirkossa. Ensimmäisen illan teemana ”Onko esivaltaa aina toteltava?” ja toisen illan teemana ”Jeesuksen viimeiset hetket Jerusalemissa”. Vapaaehtoiseksi ikäihmisille? Olisiko sinulla mahdollisuus auttaa kertaluonteisesti ikäihmisiä esimerkiksi saattamalla lääkäriin tai olemalla ulkoiluseurana? Myös ikäihmisten tukihenkilöille on tarvetta. Roihuvuoren seurakunta on aloittanut viime syksynä yhteistyössä SPR

Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15. Luettavissa päivän lehti ja käytettävissä langaton netti. Neulekerho maanantaisin klo 12. Voit neuloa esim. villasukkia alueen palvelutaloihin tai omia neulomuksia, kahvitarjoilu. Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e. Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Laulut soikoon! keskiviikkoisin klo 13. Lauletaan yhdessä virsiä ja muita lauluja. Ikäihmisten keskiviikkokerho ke 21.2. klo 14. Ohjelmaa vaihtuvan teeman mukaan. Lisätiedot Kaisa Moilanen p. 09 2340 6451. Soppakirkko ke 28.2. klo 12. Maksuton lounas, alussa hartaus. Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8. Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio. 20.2. Heikki Nurmi: Mieleen painunut matka. 27.2. Vanhaa suomalaista perinnettä porukalla Kalevalan päivän tunnelmissa. Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi


MENOT 15.2. – 1.3.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

15 PASI LEINO

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko to 15.2. klo 18 Katukappelissa. Holma, Mäkinen. Messu su 18.2. klo 11 kirkossa. Pesonen, Vanhanen, Jurmu. Messun jälkeen Näppärien myyjäispöytä medialähetystyön hyväksi. Iltakirkko to 22.2. klo 18 Katukappelissa. Antola, Mäkinen. Messu su 25.2. klo 11 kirkossa. Antola, Hanna Vuollo Vuosaaren Merimieskirkosta, Mäkinen.

TAPAHTUMIA Ystävänpäivätapahtuma Cafe Valossa pe 16.2. klo 13–15. Tuotteita ja palveluita ostettavissa yhteisvastuun hyväksi, mm. hiustenleikkausta ja kahvio. Mukana diakoniatyöntekijät ja parturi-kampaamo Shine. Yhdessä laulaen. Tule laulamaan yhdessä Marielundin kappeliin (Vuosaaren kirkon yhteydessä) to 22.2. klo 10. Laulamme tällä kertaa lauluja teemalla Vanhat pyhäkoululaulut. Musiikkia ohjaa kanttori Eeva Jurmu. Kuninkaan ilta kirkolla pe 23.2. klo 18. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä. Puhe Johanna Sandberg, Hengen uudistus, musiikki Northwind Collective. Pyhän tanssin kurssi Merirasti-kappelissa 6.–27.3. tiistaisin klo 18–19. Meditatiivista tanssia rukoushiljaisuudessa, ohjaajana tanssipedagogi, TM Tiina Sara-aho. Ota mukaasi villasukat tai sisätossut. Kurssimaksu 20 e. Ilm. saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014. Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 28.2. klo 13. Tule laulamaan ajankohtaisia virsiä ja lauluja, laulattajana Anja Hinkkanen. Tervetuloa nauttimaan yhteisestä laulun ilosta! Perhosparkki, avoin päiväkerho 2–6 vuotiaille lapsille Valossa ke 28.2. klo 13–15.30. Ilm. kerhoon viimeistään ti klo 12 mennessä, p. 050 322 9070. Kerho maksaa 5 e/kerta, sis. välipalan ja ohjatun toiminnan, jossa vaihtelevat kädentyöt, draama ja musiikki. Lisäksi kerhossa on pieni hartaushetki, leikkiä ja välipala. Perhosparkit keväällä vielä ke 28.3. ja 25.4. Koululaisten iltapäiväkerhon haku on alkanut. 1–2 luokkalaisten iltapäiväkerho koulupäivinä Vuosaaren kirkolla ja Myrskylinnun kerhotilassa. Haku kauden 2018–2019 iltapäiväkerhoon on avoinna 27.4. saakka. Hakemuksia saat seurakunnan toimipisteistä. Voit myös tulostaa sen opetusviraston nettisivuilta, linkki nettisivuillamme. Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la klo 12–14. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17. Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10. Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

– 40 päivän paasto on riittävän pitkä prosessi, joka nostaa esiin milloin mitäkin, sanoo katoliseen kirkkoon kuuluva Lemmikki Valkeameri.

Ei mikään synkeä matka Paastonaika vie olennaisen äärelle, kertovat kokeneet paastoajat.

K

ristilliset kirkot ovat juuri aloittaneet paaston, mutta Päivi Hongiston paasto alkoi jo vuoden alussa. Hongisto osallistui viime vuonna kirkon Ekopaasto-kampanjaan ja huomasi sen tekevän niin hyvää, että päätti hieman venyttää paastoaan. – Hiljentyminen on minulle paastossa tärkeintä, Hongisto sanoo. Paaston aikana hän yrittää irtautua ulkoisista ärsykkeistä, sosiaalisesta mediasta ja uutisvirrasta. Sen sijaan hän varaa aikaa lukemiselle, kävelylle ja meditaatiolle. Hongiston paastossa on myös fyysinen puoli. – Mietin tarkkaan, miten käytän rahaa ruokaan. Käyn kävellen kaupassa. Silloin ei viitsi haalata paljon ruokaa mukanaan. Hongistoa ovat saatelleet paastotielle myös elämässä tapahtuneet menetykset. – Ne ovat pysäyttäneet ajattelemaan, miten haluan elää omaa elämääni. Vaikka Hongisto pyrkii karsimaan ja keskittymään, ehdottomuus ei silti kuulu hänen paastoonsa. – Paastosta ei saa tulla suorittamista. Silloin se ei enää palvele. SUURI PAASTO tuli Tuula Laaniselle tutuksi jo pohjoiskarjalaisessa lapsuudessa. – Äiti paastosi ja vei lapsia kirkkoon. Vietin lapsena paljon aikaa ukin

kanssa, ja hänkin vei meitä kirkkoon, Laaninen muistelee. Se kirkko oli ortodoksinen kirkko. Laaninen kastettiin luterilaiseksi, ja vasta aikuisiällä hän siirtyi äitinsä kirkkoon.

PAASTOSTA EI SAA TULLA SUORITTAMISTA. SILLOIN SE EI ENÄÄ PALVELE. PÄIVI HONGISTO

Ortodoksisella kirkolla on tarkat paastosäännöt: rukouksen ja sisäisen kilvoituksen ohella siihen kuuluu muun muassa liha- ja maitotuotteista luopuminen. Tuula Laaninen on keskustellut papin kanssa, miten soveltaa paastosääntöä omaan arkeensa. Tarkat säännöt ovat hänestä hyvä asia. – Haluan pitää paastonajan ja noudattaa kirkon sääntöjä. Jos jossain on tarjolla kahvia ja pullaa, otan vain mustan kahvin. Tuttavat saattavat sanoa, että aha, Tuula taitaa olla paastolla, Laaninen toteaa. – Paasto on minulle arkipäivää. Toiset kokevat, että miten sinä jaksat

paastota, mutta minulle se on ihan tavallista. MYÖS KATOLILAINEN Lemmikki Valkeameri paastoaa sääntöjen mukaan – tosin hänen ikäisilleen, yli 60-vuotiaille, katolisen kirkon ruokasäädökset ovat keveämmät kuin muilla. – Paastoni keskittyy rukoukseen. Olen eläkkeellä, joten minun kohdallani ei ole kyse siitä, ettei olisi aikaa rukoukseen, Valkeameri sanoo. Säännöllisen messuun osallistumisen lisäksi hän lukee päivittäin ristintien hartauden, jossa käydään läpi Kristuksen kärsimystien kaikki 14 asemaa. Se kirkastaa paaston merkitystä. Säännöistä huolimatta armollisuus on paastonajan ytimessä. – Ihminen saa olla iloinen syntinen. Kun ote lipsuu, saa taas palata ruotuun. Vaikka paasto ohjaa kieltäymykseen, Lemmikki Valkeameri näkee siinä paljon valoa. – Paasto ei ole synkeä matka, koska sehän on minun ja Jeesuksen välinen henkilökohtainen matka, jolla suhteemme petrataan, hän pohtii. Sitä paitsi se johtaa lopulta pääsiäisen iloon. – Monena pääsiäisyönä olen istunut parvekkeella ja kokenut: tämä on se hetki. Se on huikea juttu: tämä ei jää tähän, meillä on taivaan ilo. SAILA KESKIAHO Paasto päättyy pääsiäissunnuntaina 1.4. Lue lisää ekopaastosta: www.ekopaasto.fi.


MENOT 15.2. – 1.3.

16 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Pohjois-Helsinki

KANNELMÄEN srk

Messu su 18.2. klo 10 Malmin kirkossa Meditatiivinen messu, saarna Pekka Y. Hiltunen. klo 10 Puistolan kirkossa, Paula Närhi. klo 10 Viikin kirkossa, Jukka Holopainen. klo 16 Pihlajamäen kirkossa Kansainvälinen messu, Laura Ausderau ja Markku Arola saarnaavat suomeksi ja ranskaksi. Messu su 25.2. klo 10 Malmin kirkossa Vanhemman väen kirkkopyhä, Anita Olli. klo 10 Puistolan kirkossa, Timo Ahoinpelto. klo 10 Viikin kirkossa, Eeva-Maria Muurman. klo 16 Pihlajamäen kirkossa Evankelisen lähetysyhdistyksen kirkkopyhä, saarnaa Erja Kalpio. Messun jälkeen Siionin Kanteleen lauluhetki. Messu kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 12 Jakomäen ja Tapanilan kirkoissa ja Siltamäen seurakuntakodilla. Seuraavat messut su 4.3. Viikkomessu ke 21.2. klo 13 Siltamäen seurakuntakodilla, Pirkko Poisuo. Hiljainen viikkomessu to 22.2. ja 1.3. klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30. International Mass Saturday Feb 24th at 6 pm at Viikki Church. Liturgy and sermon in English, hymns from Taizé. Valon messu su 25.2. klo 17 Puistolan kirkossa.

TAPAHTUMIA Konsertti su 18.2. klo 18 Malmin kirkossa. Janne Maarala, piano. Konsertti su 25.2. klo 18 Viikin kirkossa. Esa Pietilä, saksofoni, Eero Hämeenniemi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Urkukonsertti ke 28.2. klo 18 Pihlajamäen kirkossa, Henri Hersta. Avoin hartaushetki pe 16.2. klo 13.30 Madetojan palvelutalolla, Madetojankuja 3. Kirkkauden toivo -ilta pe 16.2. klo 18 Jakomäen kirkolla. Rukousta, opetusta, ylistystä. Nukketeatteriesitys Leijan matkassa su 18.2. klo 16 Tapulin seurakuntakodilla. Koskettava ja ajankohtainen tarina pakolaisuudesta lapsen silmin. Sopii 5-v. ja sitä vanhemmille. Vapaa pääsy. Esityksen jälkeen

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk

Malmin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

PAKILAN srk

VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

18.2.

Nukketeatteriesitys Leijan matkassa su klo 16. Tapulin seurakuntakodilla, Maatullinkuja 4. Koskettava ja ajankohtainen tarina pakolaisuudesta. Suositus: yli 5-v. Kesto n. 40 min. Esittäjinä Taimi SiipilehtoKuisma ja Nitta Lindroos.

22.2.

Perinteinen talvirieha Yhteisvastuun hyväksi to klo 10–16 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14-16. Muskarit koko perheen pikkuväelle klo 10 ja 11. Kouluikäisille sopiva bändityöpaja leikkipuiston sisätiloissa klo 14. Hevosajelua klo 10.30–16.

messun ajan. Ohjaajina Kirsi Kähkönen ja Anne Lindell. Ystävyyden lauluja to 15.2. Maunulan kirkon seurakuntasalissa klo 13. Lauluja ystävyydestä yhteisesti laulaen ja kuunnellen. Pesonen-Kareinen. Naisen mietteitä elämästä ja rakkaudesta – laulumusiikkia 1900-luvulta Käpylän kirkossa su 25.2. klo 16. Linda Rolig, sopraano; Viivi Tulkki, mezzosopraano: Sanni Antikainen ja Helmi Nyman, piano. Vapaa pääsy, kahvit klo 17 ennen ja messun jälkeen Yhteisvastuulle. Valon messu klo 18.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–to klo 9–12, paitsi ke 28.2. virasto suljettu. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET mehu- ja keksitarjoilu. Porttikahvilassa ma 19.2. klo 13 lukuvinkkejä, kirjastovirkailija Emma-Lotta Tynkkynen Pukinmäen kirjastosta. Näkövammaisten kerho ma 19.2. klo 14 Malmin kirkossa. Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 20.2. klo 17 Malmin kirkossa. Ilosanomapiiri ti 20.2. klo 18 Pukinmäen Portissa. Hengellisen matkakumppanuuden piiri ke 21.2. klo 18.30 Pukinmäen Portissa. Lähetyspiiri to 22.2. klo 15.30 Malmin kirkossa. Pyhäkoulu alkaa la 24.2. klo 10 Tapulin seurakuntakodilla. Ilta kirkolla ja iltaperhekerho ke 28.2. Jakomäen kirkolla. Ruokailu klo 17, ehtoollishetki klo 17.30. Ehtoollisen jälkeen omaa ohjelmaa koululaisille ja alle kouluikäisille. Aikuisille kahvit ja juttuseuraa. Wille Riekkisen Raamattuluento ke 28.2. klo 18 Malmin kirkossa. Aiheena: Jeesuksen viimeiset päivät Jerusalemissa. Puikoissa-piiri ke 28.2. klo 18 Pukinmäen Portissa. Olotilakahvila Olohuone ma 19.2. klo 11 Tapulin seurakuntakodilla. 26.2. puuroateria. Soppakirkko ti 20.2. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Soppakirkko leivänjaon jälkeen ke 21.2. klo 12.15 Jakomäen kirkolla. Tyrön ystävyysseurakuntamatka 19.–21.5. Viipuri, Terijoki, Pietari (yö), Tyrö, Rakvere Viro (yö kylpylähotellissa), paluu laivalla Tallinnasta Helsinkiin. Matkan hinta 410 e, sis. ryhmäviisumin. Tied. Esa Järvinen p. 040 536 2733. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400. Eläkeläisten iltapäivät: Malmin kirkolla ti 20.2. ja 27.2. klo 13. Jakomäen kirkolla to 22.2 klo 13, 1.3. klo 13 vieraana Janne Sironen ja Hanna Lindberg Lähetysyhdistys Kylväjästä. Pihlajamäen kirkolla ke 21.2. klo 12, kahvimatinea. Maria Kamchilina ja Sasha Vassileva, piano. Ke 28.2. klo 12.

Puistolan kirkolla to 22.2. ja 1.3. Siltamäen seurakuntakodilla ke 21.2. ja 28.2. klo 13. Tapanilan kirkolla ei ole ke 21.2. Seuraava kokoontuminen on ke 28.2. klo 13. Tapulin seurakuntakodilla ke 21.2. ja 28.2. klo 13. Viikin kirkolla ti 27.2. klo 13 (joka toinen viikko) Senioritiistai − Laulu soi. Viikin kirkolla ke klo 13 Naapurikahvit. Vapaamuotoinen kahvi- ja jutusteluhetki varttuneeseen ikään ehtineille. Eläkeläisten virkistysiltapäivä ti 6.3. klo 12 Malmin kirkossa. Klo 12 soppatarjoilu, klo 13–14.30 ohjelma: yhteislaulua kanttori Mikko Korhosen johdolla ja stand up -koomikko Mikko Vaismaa hauskuuttaa. Klo 14.30 kahvit. Hinta 2 e sis. tarjoilun.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa: Messu su 18.2. klo 10. Heininen ja Mäkiö, Kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Messu su 25.2. klo 10. Kosonen, Savik, Mäkiö ja Kaari-ensemble, johtaa Saara Aittakumpu. 70–75-v. syntymäpäiväjuhlat: juhlakahvit ja ohjelmaa. Polku pääsiäiseen -periodipyhä-

koulu lapsille su 25.2. klo 10, messun ajan. Maunulan kirkossa: Messu su 18.2. klo 12. Heininen ja Helenius. Messu su 25.2. klo 12. Pastori Pyry Paananen ja Pesonen-Kareinen. Käpylän kirkossa: Voinko mistään luopua -messu su 18.2. klo 18. Albekoglu, Helenius ja vapaaehtoisia. Ennen messua ruokailu Yhteisvastuun hyväksi. Valon messu su 25.2. klo 18. Albekoglu ja Pesonen-Kareinen. Viivi Tulkki, laulu, pop up –kuoro. Valoaiheisia teema-alttareita, lauluja voi tulla harjoittelemaan jo klo 17.30. Kahvio Yhteisvastuun hyväksi ennen messua ja myös messun jälkeen. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18. Raamatuntekstejä, Taize-lauluja. Joka kk. kolmas keskiviikko ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Hinta 1 e tai haluamasi summa. Aulassa olevaan Armo-Eeroon maksettu puuromaksu Yhteisvastuun hyväksi keräyksen ajan. Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30. Hinta 1–10 e. Mahdollisuus – Tekstiilitaiteilija Aino Kajaniemen näyttely Oulunkylän kirkon galleria AULAssa 11.2.–11.3. Kuvakudokset käsittelevät haaveita ja tunteita, ihmissuhteita ja oman paikkansa löytämistä maailmassa. Turkkilaista ruokaa Yhteisvastuun hyväksi Käpylän kirkolla su 18.2. klo 15–17.30. Mukana Tarja ja Mahmut Albekoglu, vapaaehtoisia. Koko perheen Talvirieha to 22.2. klo 10–16 Yhteisvastuun hyväksi Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16. Maksuttomat muskarihetket klo 10 ja 11 koko perheelle. Bändityöpaja klo 14 koululaisille. Hevosajelua 2 e. Kahvio klo 10.30–13: hernekeittoa ja laskiaispullia. Polku pääsiäiseen -periodipyhäkoulu lapsille Oulunkylän kirkossa 25.2., 4.3., 11.3. ja 18.3. Alkaen klo 10

Messu su 18.2. klo 11 Hyvän Paimenen kirkolla. 1. paastonajan sunnuntain messussa mukana Marita Toivonen, Satu-Elina Ansas ja Jussi Hirvonen. Pyhäkoulu vain Itä-Pakilassa osoitteessa Piikintie 17 B. Messu su 25.2. klo 11 Hyvän Paimenen kirkolla. Messua toimittamassa Leo Norja, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita. Matkaklubi: Istanbul ja Turkki apostolien jalanjäljillä ke 28.2. klo 19. Tervetuloa kuuntelemaan Turkin kiertomatkasta: Istanbul ja seitsemän seurakuntaa. Matkakohteista kertovat Tapani Oksanen ja Tarja Tiihonen Toiviomatkoilta. Kahvitarjoilu ennen tilaisuutta alkaa klo 18.30. Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle. Ilokerho maanantaisin klo 17.30–19 Hyvän Paimenen kirkon Pirtillä 7–12-vuotiaille. Ilokerhossa opetellaan yhdessä toimimista kaikenlaisen kivan puuhan merkeissä. Suunnittelemme yhdessä kerhon toimintaa – luvassa on leipomista, esiintymistä, taiteilua ja kaikkea muuta. Vox Sonora -kuoron harjoitukset maanantaisin klo 18 Hyvän Paimenen kirkon Kryptassa. Tervetuloa mukaan myös uudet laulajat! Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen. Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus parittomien viikkojen tiistaisin Kryptassa. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila. Kutomakerhossa sinulla on harvinaislaatuinen tilaisuus tutustua kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19. Eläkeikäisten kerho kokoontuu torstaisin klo 13. Suosittuun kerhoon ovat tervetulleita kaikki. Kerhossa

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi


MENOT 15.2. – 1.3.

15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

17

Kriisityössä tärkeintä on olla ihminen ihmiselle, oppilaitospappi Sanna Uusitalo (oik.) ja kuraattori Anniina Enovaara ajattelevat.

keskustellaan alustuksen pohjalta, juodaan kahvit, nauretaan, lauletaan ja vietetään aikaa yhdessä. Akvarelliryhmä parillisten viikkojen torstaisin klo 17.30. Lisätietoja Marita Toivoselta.

Erityisryhmille Saavu-messua vietetään su 18.2. klo 15 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24, Espoo. Mukana viitotun puheen tulkkaus, pistevirsikirjat, ja teksti heijastetaan seinälle. Kehitysvammaisten pääsiäisretki ti 27.3. klo 10–15 tehdään Hvittorpiin Espooseen. Ohjelmassa on pääsiäiskirkko, ulkoilua, musiikkia sekä ruokailua. Ilmoittautumiset ruokarajoitteineen ysk.diakonia@evl.fi, p. 09 2340 2538. Yhteiskuljetus Espoon keskuksen juna-asemalta. Toteutetaan yhteistyössä Espoon seurakuntien kehitysvammaistyön kanssa. Kiirastorstain messu sekä yhteinen pääsiäisateria näkövammaisille to 29.3. klo 15 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Yhteiskuljetus Mikonkadun turistipysäkiltä klo 14 sekä paluu saman paikkaan. Osallistumismaksu 10 e. Ilmoittautumiset ruokavalioineen pe 2.3. mennessä p. 09 2340 2549.

TARJOA MENOVINKKIÄ: MENOT.KIRKKOJAKAUPUNKI@EVL.FI

Kun kriisi iskee, oppilaitospappi Sanna Uusitalo ja kuraattori Anniina Enovaara ovat oppilaiden tukena. TEKSTI SAILA KESKIAHO KUVA ESKO JÄMSÄ

E

lämän maadoittamiseksi Sanna Uusitalo sitä kutsuu. Uusitalo, kuten muutkin papit, kohtaa työssään kuolemaa. Mutta hänelle, Stadin ammattiopiston oppilaitospapille, kuolema kääntää äkilliset kasvonsa oppilaan tai opettajan kuolemassa. Silloin tärkeintä on maadoittaa elämä, muistuttaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja että elämä jatkuu, tästäkin huolimatta. Kuolemantapausten lisäksi oppilaitoksissa kohdataan muitakin äkillisiä ja yllättäviä kriisejä, esimerkiksi onnettomuuksia tai väkivaltaa. – Kriisi voi koskea vain yhtä luokkaa, koko koulua tai jopa koko kaupunkia, toisen asteen oppilaitoksessa työskentelevä kuraattori

Anniina Enovaara kertoo. Helsingin seurakuntayhtymän seitsemän oppilaitospappia tekevät kriisityötä tiiviissä yhteistyössä muun oppilaitoksen henkilökunnan, kuten kuraattorien, kanssa. He ovat opiskelijöiden lisäksi opettajien ja muun henkilöstön tukena. KUKIN REAGOI kriisiin tavallaan. Yksi ei ilmesty kouluun, toinen jää avuttomaksi tunteidensa keskellä, kolmannessa kriisi nostaa esiin raskaita asioita menneisyydestä. – Elämänhistoria kulkee aina mukana. Kun tulee uusi tilanne, se peilautuu elämää vasten, Sanna Uusitalo sanoo. Stadin ammattiopistossa on paljon opiskelijoita, joiden sukujuuret ovat kaukana Suomen rajojen ulkopuolella. – Jos maahanmuuttajataustaisen oppilaan lähtömaassa tapahtuu kriisi, se

TUOMO BJÖRKSTEN

Menopalat

Uusi Gospelia kaikille - Mass Choir keräsi ensimmäisellä kerralla 200 laulajaa eri puolilta pääkaupunkiseutua. Nyt suurkuoro kokoontuu toisen kerran, Lauttasaaren kirkossa su 18.2. klo 15–17. Ohjaajina ovat Gospel Helsinki -kuoron johtaja Nina Pakkanen ja oopperalaulaja Sören Lillkung. Gospelia kaikille Mass Choir esiintyy kevätkauden päätteeksi suurkonsertissa la 19.5. Musiikkitalossa. Ilmoittautumiset, katso: www.gospelhelsinki.fi/gospeliakaikille

Kriisiin ei voi valmistautua heijastuu myös täällä, Enovaara toteaa. Suuri merkitys on sillä, miten kriisi uskalletaan ottaa oppilaitoksessa esille. – Kriisitilanteissa rituaalit, kuten suruliputus, ovat tärkeitä. Ne tekevät surun näkyväksi, Uusitalo painottaa. Avun tarvetta ja hukassa olemisen tunnetta ei tarvitse hävetä. – Ihmisenä olemiseen kuuluu kaikenlaista. Kriisin hetkellä jokainen on yhtä valmistautumaton. Fiksu hakee apua, Enovaara kannustaa. SURUBOKSI ON aina lähtövalmiudessa Sanna Uusitalon työhuoneessa. Siinä on muun muassa kynttilänjalka, valokuvakehykset ja nenäliinoja. Kun raskas uutinen yllättää, Uusitalo nappaa boksin kainaloonsa. Kuraattoria sitovat työajat ja oppilaitoksen rajat, mutta pappina Uusitalo voi kulkea niiden yli. Hän voi

Piispa Wille Riekkisen raamattuluennot jatkuvat Malmin kirkolla ke 28.2 klo 18−20. Emeritus piispan erikoisalaa on eksegetiikka eli pyhiä tekstejä tulkitseva oppi. Eksegetiikkaan kuuluu erilaisten säilyneiden tekstiversioiden tutkimus sekä pyrkimys löytää kustakin tekstistä sen mahdollisimman alkuperäinen versio. Nyt teemana ovat Jeesuksen viimeiset päivät Jerusalemissa. Tilkkutäkki-illassa soivat rippikoulustakin tutun Nuoren seurakunnan veisukirjan hitit. Tule to 1.3. Munkkivuoren kirkkoon laulamaan yhdessä nostalgisia lauluja. Mukana tunnelmoimassa ovat kirkkokuoro ja houseband. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

olla opiskeluyhteisön lisäksi myös perheiden tukena. Papin ja kuraattorin tärkein tehtävä on kuunnella. Matalan kynnyksen luottamuksellista keskusteluapua saavat kaikki, jotka sitä kokevat tarvitsevansa. Uusitalo pitää useimmiten valkoista papinkaulusta työpaikallaan. – Pappeudesta ei pääse eikä tarvitsekaan päästä eroon, mutta se ei ole tässä se kärki. Ihminen on etusijalla. Toisaalta on reilua, että ihmiset näkevät, kenen palveluksessa olen. Enovaara ja Uusitalo on koulutettu kriisityöhön, mutta heidän mielestään kuka tahansa voi olla kriisissä tukena. Jos ei itse osaa tai jaksa kuunnella, voi aina ohjata eteenpäin avun pariin. – Se on jo paljon, jos uskaltaa kysyä, mitä kuuluu, Enovaara rohkaisee. Katso yhteystietoja: www.kirkkojakampus.fi

Hiljaisuuden päivässä Jeesuksen rukoukseen johdattaa pastori ja retriitinohjaaja Lauri Maarala. Tammisalon kirkossa la 10.3. klo 11–19 järjestettävä retriittipäivä edellyttää sitoutumista hiljaisuuteen. Päivän yhteydessä on myös mahdollisuus varata aika lyhyeen sielunhoitokeskusteluun. Ruokamaksu 5 euroa. Ilmoittautumiset ti 6.3. mennessä: arja.vaulas@evl.fi, p. 050 5968 858


18 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Hammashoitoa

Lakipalveluja

Miksi maksaisit liikaa? Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Ostetaan Tiesitkö että...

Hammasproteesit tulee uusia 5 – 8 vuoden välein ja pohjata/tiivistää 2 - 3 vuoden välein. Rikkoutunut proteesi tulee korjata mahdollisimman pian ja painokohdat tarkistaa välittömästi.

Varaa aika ilmaiseen tarkastukseen! EHT Ossi Vallemaa

p. 050-5533 050

Soita 010 2715 100

Keskustan Erikoishammasteknikot

Etelä-Haaga Kauppalantie 4 Hakaniemi Hämeentie 7

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GSM 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ilmainen arviointi + k-vähennys. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl. Huoneistoremontit edullisesti. 20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Edulliset remontit! Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita! Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat. Laatutestamentit kohtuuhinnoin. P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

varatuomari Mirja Kokko

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perunkirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat. Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Siivouspalveluja

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen,vintit, kellarit, loppusiiv.sop.muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht.astiat ym.

040-3775159, ONNI.

lakimies Katariina Kuusiluoma

Pariskunta etsii kaksiota Helsingistä hyvien kulkuyhteyksien päästä. Aku 0405288616, Kirsi 0505601033

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa. Puh. 0400 431 651

Vuokrata halutaan Pitkänsillanranta 15 • 00530 Helsinki, katutaso Korsontie 8 • 01450 Vantaa, katutaso

0400 287 442

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

Pariskunta etsii +50m2 ensiasuntoa, Kallion/Vallilan alue. Lainalupaus. Essi, 050-5231091

JORMA LUKKARINIEMI

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne. Teen tarvittaessa kotikäyntejä. Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com


15.2.2018 | Kirkko ja kaupunki

A

19

Palveluja tarjotaan Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728. PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot.

IL

STU

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti. Pia Matalalampi 0504315536

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen. SOITA JA KYSY LISÄÄ

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

Siivous, korjaus, ostokset TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan Asioiden hoito, tueksi mukaan 7 v. kokemus ja suosituksia

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Leikkaa talteen

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit. Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, käsilumityöt, kuljetus. 37€/h.

p. 044 325 3425, ainala@ainala.fi

(ilman velvoitteita).

Tilaisuuksia ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 20.02 klo 19

24 h

PÄIVYSTYS

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

www.joutsenkivi.fi Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

BREMERIN KIVI

Virroille!

Katso lisää www.ainala.fi tai soita ja tule tutustumaan

TILAA SUOMALAINEN HAUTAKIVI Edullisesti - Netistä

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Ainalan palvelutaloon

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Hautauspalveluja

www.bremerinhautakivi.fi

Tule asumaan

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Tilaisuuksia

Pyhät kuvat – ikkunoita kirkkovuoteen -kurssi 9.–11.3. Vivamossa

Kouluttajana taidemaalari Annukka Laine

vivamo.fi/ohjelmat

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 25.2 klo 13.30 (Ap.t. 13-14) Paavali ja Barnabas Pisidian Antiokiassa - Mikko Hautala Oikea Jumala - Markku Sivonen

Stig-Olof Fernström, Bengt Lassus,Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo18.30. Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 12-14, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat keväällä. Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

HERÄNNÄISSEURAT pe 16.2. klo 18 Hyvinkään srk-kesk. p.j-sali, Hämeenk.16. su 18.2. klo 10 kirkkopyhä P.Laurin kko, Sibeliuksenk.1, Lohja; seurat srkkesk. klo 11 kirkkopyhä Espoonlahden kko, Kipparink.8, Espoo: messu, soppa&seurat. klo 15 kotiseurat Murtoniemi, J.Forssellink.18, Loviisa. ti 20.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri (Autotalo, Kamppi). Elina Hellqvist. la 24.2. klo 18 Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 25.2. klo 10 kirkkopyhä Sipoon kko, Kuninkaant. 19, saarna K.Hildén. HNK-kvart. klo 12 kirkkopyhä Pohjan kko, V.Turunt.79, (Pohjankuru) Raasepori. Messu, soppa+seurat. klo 16 Seuratuvalla (Autotalo, Kamppi). Mikko Rautakorpi, J.Elenius. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. ke 28.2. klo 19 Körttikodilla. to 1.3. klo 18 L.-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 2.3. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparinkatu 8, Espoo. TULOSSA: su 4.3. mm. klo 14 ”Hyvyyttä on” -esitys Myyrmäen kirkolla.


MIELIPIDE

20 A Kirkko ja kaupunki | 15.2.2018

Innostetaan nuoret mukaan vaaleihin KIRKON TULEVAISUUS riippuu siitä, tavoitetaanko nuoret aikuiset. Tällä hetkellä ei mene hyvin. Nuoret aikuiset ovat suurin kirkosta eroajien ryhmä. Kirkko ei ole heille merkityksellinen yhteisö. Samalla alle 30-vuotiaiden osuus kirkon luottamushenkilöistä on kohtuuttoman pieni, vain 6 prosenttia. Kaikkien kirkon työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vaalilistojen kokoajien on tärkeä ymmärtää tämä: otetaan tämän vuoden seurakuntavaaleissa nuoret mukaan. Me nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:ssa ajettelemme, että nuorten aikuisten tavoittamisen ja nuorten luottamushenkilöiden määrän välillä on todellinen yhteys. Kotityöt tekevät opiskelijakämpästä kodin, ja samoin oikea vastuu ja luotto sitouttavat kirkkoon ja sen sanomaan. Kirkko tarvitsee nuorten aikuisten osaamista. Nuoret osaavat parhaiten kertoa, miten uskoa voisi nuorille sanoittaa ja mitä kautta nuoret voisi tavoittaa. Moni vaikuttamisesta kiinnostunut nuori ei kuitenkaan tule edes ajatelleeksi seurakuntavaaleissa ehdolle asettumista, vaalityön tekemistä tai äänestämistä. Siksi tarvitaan aktiivista työtä nuorten innostamiseksi. Sinä voit kysyä tutulta nuorelta: Lähtisitkö ehdolle? Innostaisitko jonkun kaverisi mukaan? Tammikuussa Kirkon kasvatuksen päivillä piispa Seppo Häkkinen totesi, että kirkon työntekijöillä on jopa velvollisuus kannustaa nuoria lähtemään ehdolle, tarjota tietoa, innostaa ja auttaa. Piispa on oikeassa: nuorten ja nuorten aikuisten asia on aito, ajankohtainen ja kiireellinen. Katri Malmi puheenjohtaja Mikko Karhunen edustaja Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI

Leipäjonot kertovat ihanneyhteiskunnasta TAAS KERRAN puhutaan leipäjonoista. Hyvä ystäväni, Suomen kansalaisuuden saanut inkeriläisfyysikko, on aina ollut tyytyväinen leipäjonojen asiakas. Ei siellä kuulemma anneta vain leipää vaan paljon muutakin. Niin erinomaista ruokaa ettei koskaan. Eikä jonojakaan aina ole. Mutta ennen muuta ystävääni puhutteli leipäjonojen filosofinen viesti. Hänelle oli Leningradin yliopistossa opetettu vuositolkulla marxilaista filosofiaa. Ja nyt hän kohtasi sen ihanteet edessään toteutuneena: kaikilta kykyjensä mukaan ja kaikille tarpeittensa mukaan. Marxilainen ihanneyhteiskunta toteutui näin kauniisti suomalaisessa leipäjonossa. Ystäväni ei tunne mitään häpeää leipäjonossa seisomisesta. Sillä hän ei ole takertunut johonkin tympeän keskiluokkaiseen ja epätoteen asenteeseen, jonka mukaan aina pitää ”mennä hyvin”, vaikkei menisikään. Jos eivät rahat tahdo riittää, niin miksei silloin voisi hakea leipäjonosta ilmaista ruokaa? Sehän on selkeä ja mutkaton tapa auttaa hädänalaisia lähimmäisiä. Toivottavasti kukaan ei sosiaalipoliit-

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? JOHAN ORDONEZ / LEHTIKUVA

useammat eivät. Ruoka tuntuu länsimaiselle nykyihmiselle olevan itsestäänselvyys eikä sitä aina arvosteta. Kiitollisuus on tietenkin enemmän kuin kiittäminen, mutta kiittämisestä voi aloittaa. Kiitollinen ihminen kokee elämän valoisana ja kestää koettelemuksia paremmin kuin kiittämätön (välinpitämätön). Kiitollisuus vaikuttaa suotuisasti ihmisen hyvinvointiin ja vuorovaikutukseen, se liittää ihmiset aitoon yhteyteen toistensa kanssa. Kiitollisuus on yksi moraalin perusta. Eikö ihminen, joka on köyhä mutta kiitollinen, ole paljon rikkaampi kuin varakas ja välinpitämätön? Sini Alén lastentarhanopettaja

Tarjotkaamme rauhan oppia maahanmuuttajille

Motoristien pyhiinvaellus. Moottoripyöräilijät kokoontumassa vuosittaiseen pyhiinvaellusajoon Guatemala Cityssä Väli-Amerikassa. Pyhiinvaellusletka ajaa 222 kilometrin matkan Guatemala Cityn keskusaukiolta Esquipulasin katedraalille, jonka vuosisatojen saatossa mustaksi tummunut krusifiksi tunnetaan nimellä ”Musta Kristus”.

tisilla hienosteluillaan onnistu sulkemaan leipäjonoja. Olkaamme ylpeitä siitä, että ihmisille annetaan ruokaa ilmaiseksi. Mitä pahaa siinä on?

Tapio Ahokallio Helsinki

Elämän tahti on liian kova VOIKO KROONINEN väsymysoireyhtymä eli CFS-sairaus johtua siitä, että elämä on ollut ja on liian hektistä ja että ihminen ei ole saanut tarpeeksi lepoa, eikä etenkään ole ollut aikaa käydä läpi asioita, tunteita ja elettyä elämää? Jos ja kun ihminen aina vain puskee eteenpäin sisulla ja sinnikkäästi, lähtee aina lenkille, salille tai urheilemaan, vaikka tunteet ja asiat kaipaisivatkin käsittelyä ja läpikäyntiä eri keinoin (puhuminen, itkeminen, kirjoittaminen) ja koko elämä ja sielu kaipaa sekä huutaa pysähtymistä, hidastamista, hiljentymistä ja rauhaa, mutta ihminen ei tunnista näitä tarpeita, niin silloin hän lopulta sairastuu tavalla tai toisella. Pääsyy tähän kaikkeen on jatkuvaa suorittamista ja tehokkuutta korostava yhteiskuntamme, jossa ei muka sai-

si pysähtyä ja huilata ennen kuin haudassa. Jatkuva kiire ja stressi sairastuttavat suuren osan ihmisistä ja vievät myös hautaan ennenaikaisesti. Älä anna kenenkään tai minkään tahon hyväksikäyttää itseäsi. Et syntynyt tähän maailmaan raataaksesi itseäsi hengiltä. Suojele itseäsi. Elämäsi on sinun, ei kenenkään muun. Päivi Ruippo Helsinki

Kiitollisuus on aliarvostettu elämäntaito OLEN TYÖSKENNELLYT useissa päiväkodeissa ja kouluissa Helsingissä ja Vantaalla. Näkemykseni mukaan lasten hoito, kasvatus ja opetus on yleensä laadukasta ja lasta ymmärtävää. On kuitenkin yksi asia, mitä olen liian harvoin nähnyt opetettavan: kiitollisuus. Hämmästyttävän moni lapsi ei opi sitä kotonakaan. Helsinkiläisissä päiväkodeissa on usein aika isoja ja meluisia ruokailuhuoneita, joihin lapset tulevat, syövät ateriansa ja lähtevät sitten vauhdilla jatkamaan päiväänsä. Jotkut kiittävät,

ARTIKKELISSA ”Nasima Razmyar madaltaa raja-aitoja ”(K&k 1.2.) kuvataan Suomessa tunnetuksi ja suosituksi nousseen afganistanilaissyntyisen naisen näkemyksiä maastamme. Verkkolehdessä kerrottiin, että suomalaisista noin 71 prosenttia kuuluu kirkkoon. Nykyään uskonnollisuus on sävyltään epäsuosittua. Kristillisyys kärsii tästä julkisuudessa, jossa hyvin kärkkäästi nostetaan esille kirkon kannalta negatiivisia uutisia. Suomi on kuitenkin kulttuurisesti rakennettu kristillisyyden varaan. Vanhasuomalaisuudessa on tosin oma pakanallinen kulttinsa pohjalla. Maamme uskonnollisessa ilmapiirissä näyttää jatkuvasti kytevän kapina, jossa jonkinlainen valtaapitävien joukko ei täysin ymmärrä suomalaisen ihmisen syntyjä syviä. Kristillisyys näyttää viitalta, joka saatetaan viskata pois, kun jokin asia oikein harmittaa. Apulaispormestari Nasima Razmyarin kerrotaan madaltavan raja-aitoja. Tämä on hyvä ajatus, mutta kun hän on tullut Suomeen, soisin hänelle tarjottavan riittävästi tietoa maamme omasta uskonnosta kristinuskosta. Hän on tullut maahamme oppimaan rauhaa ja lähimmäisenrakkautta, ja tätä oppia meidän suomalaisten kuuluu hänelle ja muille maahanmuuttajille tarjota. Tässä on haaste kirkollemme. Älkäämme vain madaltako raja-aitoja, vaan sen lisäksi avatkaamme kirkkojen ovia maahanmuuttajillekin. Moni papeistamme on ekumenian asiantuntija. Toivon heidän ottavan vastaan tämän haasteen. Jospa meillä kristityillä on Jeesuksen hengessä annettavaa tänne muuttaneille: rakkauden ja toivon sanomaa vietäväksi omaan maahansa. Tarja Kaltiomaa kirjailija Espoo

Mielipiteitä myös verkossa MIELIPITEITÄ VOI lukea ja kommentoida myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki 2018 03 helsinki  
Kirkko ja kaupunki 2018 03 helsinki