Kirkko ja kaupunki 2017 24 espoo

24

HY VÄN TÄHDEN.

21.12.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 5 Kun enkelin sukkahousut kutittivat – ja muita muistoja joulukuvaelmista

ESPOO JA K AUNIAINEN

Joulurauhaa Jumala on lähempänä kuin luulisi

Seuraava lehti ilmestyy 18.1.

A 7 Katso kooste jouluaaton hartauksista ja joulukirkoista

Kirkkoisä Augustinus (k. 430) teoksessaan Tunnustukset

Uskon, että on lohduttavaa tietää, ettei elämä ole vahinko, joka sattui tapahtumaan vain täällä kerran.

Iankaikkisesti

Pysähdy, sieluni, ja pane tarkoin merkille: Jumala, auttajamme, on meidät luonut, emme me itse itseämme.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Eilen

2 a

Psykologi Michael Varnum Tähdet ja avaruus -lehden verkkosivulla

Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.

Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis) 2:7

Rukous

Pääkirjoitus

Jouluna Jumalakin maallistuu Eräässä vähemmän hilpeässä joululaulussa Jeesus-lapsi hukkuu lumihankeen ja unohtuu. Laulun sanoissa kalskahtaa synkkä moralismi: maiset mietteet, joulukoristeet, lahjat, jouluruoat ja -juomat sekä ”meno muu” vievät huomion pääasiasta, Betlehemin seimestä.

Joulun maallisuuden moittiminen on aiheetonta, sillä juuri joulu eli Jeesuksen syntymä alleviivaa maallisen ja taivaallisen yhtymistä. Ensimmäisenä jouluna itse Jumala syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Betlehemin seimi yhdisti Jumalan ja maailman. Jouluna Jumala maallistui.

”

Joulurauhakaan ei merkitse vain sisäistä rauhaa ja tunnelmointia. Jouluevankeliumin enkeli kuuluttaa rauhaa maan päälle. Se kutsuu käärimään hihat eriarvoisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseksi tästä maailmasta ja rakentamaan rauhaa sinne, missä sitä ei vielä ole.

Eikä jouluilo ole jokin ilon hartaampi alalaji, jota keskimääräistä hurskaampi ihminen hiljaa mielessään tuntee. Se on ihan kunnon iloa, jonka sopii näkyä myös päällepäin.

Jouluyön rukouksessa sanotaan: ”Tämä on se yö, jona ihmisen sovituksen ja anteeksiannon ikävä, ilon ja rauhan ikävä, tulevaisuuden ja toivon ikävä saa vastauksen.”

Taivaan Jumalakin käy siis joulun viettoon maisin miettehin.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Mikä joulu­ kuvaelman hahmo olisit?

Testaa itsesi!

iStock, Kuvankäsittely Mari Aarnio

Jumala ei olekaan jokin täysin tuonpuoleinen henkinen voima tai abstrakti periaate. Jumala ei ole kaukana. Hän tulee meidän luokBetlehemin seimi semme tässä maailmassa konkreettivetoaa näkemään sesti ja aineellisesti – myös ruokana, Jumalan jokaisessa juomana ja menona muuna. joulukuusen Jos haluat lähestyä Jumalaa, sinun neulasessa. ei tarvitse pyristellä jonnekin korkeampiin sfääreihin tai syvempiin ulottuvuuksiin. Jumala on lähempänä kuin uskotkaan. Jumalan lähestyminen on sitä, että Jumala lähestyy.

Usko Jumalaan ei tarkoita johonkin toiseen hurskaustodellisuuteen siirtymistä vaan tämän elämän ja tämän maailman näkemistä Jumalan lahjana. Betlehemin seimi vetoaa näkemään Jumalan kaikessa: naapurin ystävällisessä hymyssä, kerjäläisen rikkinäisessä kengässä, jokaisessa hammasharjan harjaksessa ja jokaisessa joulukuusen neulasessa. Myös niissä, jotka varisevat ennen aikojaan.

Syntymäni jälkeen yli puolet kaikista eläimistä on hävinnyt. Tunnen avuttomuutta ja syyllisyyttä. Jätän lapselleni köyhemmän maailman kuin se, jonka sain.

Sinä vastaat syntymällä pieneksi, avuttomaksi ja köyhäksi. Maailma kääntyy päälaelleen: minä en pelasta lasta, vaan lapsi pelastaa minut.

Kuiskaat hiljaa: Suostu lapsen iloon ja päästä irti muusta.

Oletko itämaan tietäjä, sinnikäs Maria, jalat maassa oleva Joosef vai kenties säkenöivä enkeli? Tämä hauska testi sopii hyvin myös lapsille. Kokeile osoitteessa www.kirkkojakaupunki.fi.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja KAUNIAINEN 21.12.2017

numero 24

Seuraava lehti ilmestyy 18.1.2018 Kannen kuva: Anssi Rauhala

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Yhteisen pöydän vapaaehtoiset Irja Stubar ja Niko Tummavuori valmistavat ruokaa Hämeenkylän kirkolla Vantaalla.

Yhteinen pöytä laajenee muualle Suomeen Vantaalla Yhteinen pöytä jakaa viikossa hävikkiruokaa 5000 ihmiselle.

S

itra lupautui tukemaan hanketta, joka levittää yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa Vantaalta muualle Suomeen. Helsingin seurakuntayhtymä lähtee hankkeeseen yhteistyökumppaniksi.

– Saimme viestin, että nyt etsitään yhteistyökumppaneita. Vastauksemme oli: olemme mukana, sanoo diakoniapäällikkö Kirsi ­Rantala.

Vantaan seurakuntien kirkkoherrojen ja yhteisen seurakuntatyön johtajan Pontus Salmen Berliinin matka lokakuussa 2012 suuntautui yhteisöllistä ruoka-apua antavaan ja hävikkiruokaa kierrättävään Berliner Tafel -järjestöön.

Syntyi ajatus, että tämä voisi toimia myös Vantaalla. Vantaan kaupunki ja seurakunnat päätyivät yhdessä kehittämään mallia, joka korvaisi ruokajonot ja jossa yhteisöllisyydellä, kansalaistoiminnalla ja myös työllistämisellä olisi iso rooli. Vuoden 2015 heinäkuussa avattiin Yhteisen pöydän hävikkiruokaterminaali.

Yhteisellä pöydällä on nyt terminaalin lisäksi kolme autoa. Päivittäin autot kiertävät 20 kauppaa ja lisäksi ruokaa haetaan tehtaista ja tukuista. Syömäkelpoista ruokaa kuljetetaan noin 40 paikkaan. Yhteisöllisiä ruokailuja on noin 20 paikassa. Ruokaa saa noin 5 000 ihmistä viikossa. Sitä kuluu keskimäärin 30 000 kiloa viikossa.

Teksti Pauli Juusela Kuva Marianna Siitonen

Ruokajonot ovat lähes hävinneet. Niiden sijasta ihmiset syövät yhdessä. Vuoden aikana Yhteinen pöytä on työllistänyt noin 20 henkilöä.

– Tavoitteistamme ykkönen on ruoka-avun saajan hyvinvoinnin lisääminen, kiteyttää palveluesimiehen tehtävästä uuteen Sitran rahoittamaan projektiin päälliköksi siirtyvä Hanna Kuisma.

Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto ja Yhteinen pöytä aloittivat tämän kuun alussa puolentoista vuoden projektin. Sen tavoitteena on mallintaa toiminta niin, että sitä voitaisiin soveltaa muualla Suomessa. Sitraa kiinnosti hankkeessa kiertotalous ja ruokahävikin vähentäminen, mutta myös sosiaalinen tilanne.

”

Pelkästään meillä Helsingin seurakuntayhtymässä on nyt 28 paikkaa, joissa tehdään ja tarjotaan ruokaa. diakoniapäällikkö Kirsi ­Rantala

Sitran asiantuntijan Merja Rehnin mukaan syrjäytyminen, vähäosaisuus, yksinäisyys ja yhteiskunnasta putoaminen ovat ilmiöitä, joita Suomen kaltaisessa maassa ei pitäisi olla. Koska ongelmia on ja ruoka-apua tarvitaan, sitä on paras antaa tavalla, joka on inhimillistä ja ihmisen yksityisyyttä kunnioittavaa.

Yhteisestä pöydästä on oltu kiinnostuneita jo kymmenellä paikkakunnalla. Diakoniajohtaja Kirsi Rantala kertoi osallistuneensa Helsingin kaupungin koollekutsumaan tilaisuuteen, jossa oli mukana ruoka-apua kaupungissa jakavia tahoja.

– Pelkästään meillä Helsingin seurakuntayhtymässä on nyt 28 paikkaa, joissa tehdään ja tarjotaan ruokaa. Alusta siihen, miten hävikkiruokaa voidaan ohjata eteenpäin, on jo olemassa, Rantala sanoo.

Yhteisessä pöydässä on Rantalan mukaan hyvää se, että nälän tyydyttämisen lisäksi vastataan ihmisten muihinkin tarpeisiin.

Myös Espoon seurakuntien diakoniatyön tavoitteena on käynnistää yhtenäistä toimintaa ruoka- ja leipäjonojen vähentämiseksi vuonna 2018.

– Tutustumme Yhteisen pöydän ja Yhteisen keittiön palvelumalleihin kevään 2018 aikana, kertoo diakonian asiantuntija Lilli Snellman Espoon seurakuntayhtymästä. ■

4 a

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Kampanja puuttuu seksuaaliseen häirintään Joukko kirkon aktivisteja on aloittanut #Totuusvapauttaa-nimisen kampanjan, jonka tarkoitus on tuoda esiin kirkon piirissä tapahtuvaa seksuaalista häirintää.

Kampanjan vetäjät ovat avanneet nettisivut (www.totuusvapauttaa.fi), jonne häirintää kokeneet voivat lähettää kertomuksiaan.

Pappi-kuvataiteilija Ilkka Sariolan mukaan kirkossa vallitsee asian tiimoilla vaikenemisen kulttuuri. Häirintä tapahtuu Sariolan mukaan usein sielunhoitotilanteissa. Sariola kertoo tietävänsä yhä virassa olevia pappeja, jotka ovat häirinneet seurakuntalaisia.

Arkkipiispa Kari Mäkinen on osoittanut kampanjalle tukensa.

– Kirkossa on kaikkialla oltava sellaiset toimintamallit, että häirintätapaukset tulevat esiin ja niihin pystytään puuttumaan.

Toimintamallien tulee olla riittävän yhtenäiset ja kaikkien kirkon piirissä toimivien tiedossa, Mäkinen sanoo.

Presidenttiehdokkaat keskustelevat Kalliossa Sunnuntaina 21. tammikuuta Kallion kirkossa järjestetään presidenttiehdokkaiden suuri arvokeskustelu. Ehdokkaita tenttaavat uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja politiikan ja taloustoimituksen päällikkö Jussi Kärki. MTV3 lähettää keskustelun suorana lähetyksenä.

Tilaisuus on osa Sovinto 100 -tapahtumaa, jonka järjestävät Kallion seurakunta, Helsingin seurakuntayhtymä ja Kirkkopalvelut. Suomen ensimmäiset Kirkkopäivät vietettiin Kallion kirkossa sata vuotta sitten tammikuussa 1918.

Espoon tuomiokapitulilta kirjallinen varoitus Espoon hiippakunnan tuomiokapituli antoi pastori Anne Blomqvistille kirjallisen varoituksen.

Hyvinkään seurakunnan kappalaisena toimiva Blomqvist toimitti elokuussa avioliiton siunaamisen samaa sukupuolta olevalle naisavioparille. Blomqvist ilmoitti itse asiasta piispa Tapio Luomalle.

Tuomiokapitulin mukaan Blomqvist toimi vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Tuomiokapitulin päätös oli yksimielinen.

Espoon seurakuntien säästölinja jatkuu Espoon seurakuntien ensi vuoden toimintakulut ovat 44 miljoonaa euroa eli 2,7 miljoonaa pienemmät kuin tänä vuonna. Talousarvio on 3,4 miljoonaa alijäämäinen.

Investointeihin Espoo on ensi vuonna varannut 7,6 miljoonaa euroa, jotka kuluttavat aiempien vuosien säästöjä 3,7 miljoonaa euroa.

Hallintojohtaja Risto Hämäläisen mukaan investointiohjelmaa aiotaan Espoossa karsia ja laittaa tärkeysjärjestykseen, jotta seurakuntayhtymän rahoituspohja säilyy kestävänä.

Espoon seurakunnat kehittävät ensi vuonna vapaaehtoistoimintaa, viestintää ja monikulttuurisuustyötä. Myös rippikoulun uudistuminen ja ensi syksyn seurakuntavaalit näkyvät seurakuntien toiminnassa.

Oppilaat katsovat joulukuvaelmaa helsinkiläisen kansakoulun joulujuhlassa vuonna 1964.

Tähtihetkiä kylpytakissa ja pahvisiivissä Rooli koulun, päiväkodin tai seurakunnan kerhon joulukuvaelmassa on ollut monelle ensimmäinen esiintymiskokemus. Kokosimme lukijoiden muistoja noista jännittävistä hetkistä.

Teksti Hanna Antila Kuva Reijo Koskinen / Lehtikuva

P

äiväkodissa oli joka vuosi jouluku- käski minun seisoa hievahtamatta paikalvaelma. Halusin aina olla enkeli, lani koko kuvaelman ajan. Niinpä olin kuin mutta koskaan ei roolijaossa onnis- puu-ukko-Joosef, eikä kehuja tullut siitäkään. tanut: jotkut muut saivat olla enkelei- Tärkeintä on osallistuminen...” tä ja minä päädyin aina paimeneksi, jolla oli Mies, 52 kylpytakki päällä. Kunnes viimeisenä päiväkotijouluna isäni kysyi päiväkodin hoitajilta ”Olin ekaluokkalaisena enkeli. Seisoin voisinko nyt kerrankin saada olla enkeli. Ja enkelijoukon keskellä ja mikäs siinä muuten niin sain! Voi sitä onnea ja riemua! Minusta ollessa, mutta sukkahousut kutittivat kamaon kuvia kun hymyilen kuin Hangon keksi lasti. Oli siis pakko raapia. Yleisö saattoi väpaperisiivet selässä ja hopeanauha päässä.” hän ihmetellä, miksi muiden enkeleiden seiNainen, 41 soessa paikoillaan keskellä oleva teki koko esityksen ajan outoa niiausliikettä.” ”Luokan paksuin poika (minä) valittiin Nainen, 33 Joosefiksi ja pisin tyttö Mariaksi. Opettaja

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

Tuomasmessu

5

joka sunnuntai klo 18 alkaen 7.1.2018

Koulut voivat päättää joulujuhlista ja niiden sisällöstä itsenäisesti. Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon liittyviä elementtejä. Näiden traditioiden on katsottu olevan osa suomalaista kulttuuria.

Esimerkiksi yksi virsi tai joulukuvaelma eivät tee tilaisuudesta vielä uskonnol-

lista tilaisuutta.

Koulun juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaan tulee osallistua. Tarvittaessa huoltajan kanssa voidaan sopia vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos hän ei halua lapsen osallistuvan kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan.

Jotkut koulut ovat erottaneet uskonnollista ohjelmaa ja muuta ohjelmaa toisistaan siten, että koulussa on erikseen joulukirkko ja joulujuhla.

Tänä vuonna monessa koulussa ei ole joulujuhlaa lainkaan vaan kouluissa järjestettiin isot itsenäisyyspäiväjuhlat.

7.1. Piispa Tapio Luoma saarnaa

14.1. Piispa Björn Vikström saarnaa

21.1. Saarnavuorossa

Ekumeeninen vieras, dominikaaniveli Gabriel

28.1.

Tutkija, rovasti Heli Inkinen saarnaa

tuomasmessu.fi

Joulukuvaelma voi yhä olla joulujuhlassa

Matkaevästä uuteen vuoteen arkkipiispaehdokkailta ja dominikaaniveljeltä

4.2. Kansanedustaja

Ilkka Kantola saarnaa

”OLIN TOKALUOKKALAISENA joulukuvael- ”OLEN OLLUT Itämaan tietäjä, Joosef, paimassa enkeli. Koululla ei ollut roolivaatteita, men ja roomalainen virkamies, joka lukee joten sain enkelipuvukseni kastemekkoni. Se keisari Augustuksen käskyn. En tietenkään oli yksinkertainen ja vaatimaton, kummitä- koskaan enkeli! Hauskaa on ollut ja juhlavaa. tini ompelema, mutta mahtui vielä päälleni. Olen suoriutunut aina hyvin ja kaikki muisOlin siis enkeli kastemekossa.” tot ovat positiivisia.”

Nainen, 59 Mies, 57 ”KESKIMMÄINEN POIKANI oli noin neljävuo- ”OLIN KUUDESLUOKKALAINEN. Minulle lantiaana kaverinsa kanssa paimenena seura- kesi jouluevankeliumin lukeminen joulukukunnan kerhon joulujuhlassa 1990-luvun vaelmassa. Sen alussahan on paljon vaikeialussa Forssassa. En muista, millaiset muut ta sanoja kuten Augustus, Kyrenius, Galilea asusteet olivat, mutta päähineenä oli perin- ym., jotka taivutettuina eivät oikein tahtoteinen ruudullinen astiapyyhe. Paimenena neet sopia härmäläisen suuhun. Monta iltaa oleminen oli varmaan tylsää, koska kaveruk- meni, kun välillä itku kurkussa sitä harjoitset menivät pöydän alle pitkälleen odottele- telin. Ja arvatkaa vain menikö juhlassa kaikmaan kuvaelman loppua. Tuskin heille oli ki putkeen.” mitään vuorosanoja varattukaan, joten sii- Nainen, 54 nä seimen ympärillä tuntui varmaan turhalta pyöriä.” ”LUULIN LAPSENA, että kuvaelmassa oli oiNainen, 60 kea vauva.”

Nainen, 29 ”1970-LUVUN ALUSSA pyhäkoulun joulukuvaelmassa kotikuntani vanhainkodilla olisin saanut esittää ihanaa enkeliä. Muutamaa vuotta vanhemman pojan kommentti ulkonäöstäni kuitenkin latisti tunnelman, ja se oli siinä! En suostunut menemään yleisön eteen, pyhäkoulunopen harmiksi. Sittemmin kouluaikoina ne paimenen roolit tulivat tosi tuSEISOIN ENKELIJOUKON tuiksi, nimenomaan kylpytakki päällä.”

Nainen, 52 KESKELLÄ JA MIKÄS SIINÄ MUUTEN

”

OLLESSA, MUTTA SUKKAHOUSUT

”LAPSUUDEN KOULUKAVERINI Markus saiKUTITTIVAT KAMALASTI. rasti kuolemaan johtavaa lihassurkastumaNAINEN, 33 tautia. Hän makasi vaunussa, ja kurkussa oli reikä, jonka kautta imettiin limaa. Kouluakin hän kävi vain silloin, kun jotenkin pystyi. Joulukuvaelmassa Markus esitti aina Jee- ”OPIN LUKEMAAN ennen kuin menin kousus-vauvaa ja hänen äitinsä Mariaa. Esitys oli luun, joten päiväkodin eskariryhmässä mijonkinlainen vuoden kohokohta jo siksikin, nut laitettiin lukemaan jouluevankeliumi ääettä silloin Markuksen tiedettiin tulevan aina neen muiden esittäessä kuvaelman henkilöimukaan. Ja pääsääntöisesti tulikin, ellei ol- tä. Pienestä jännityksestä huolimatta esitys lut sairaalassa juuri silloin. Markus eli 12-vuo- meni oikein hienosti. Mutta vaikka olimme tiaaksi asti.” harjoitelleet esitystä paljon ja olin lukenut Mies, 40 evankeliumitekstin monta kertaa ääneen, muistan huomanneeni kesken kuvaelman ”TEUVO PAKKALAN kansakoulussa Oulus- että niin, se sana taitaa todellakin olla ”Krissa vuonna 1957 opettaja pyysi oppilaita ko- tus”, ei ”Kirstus”. tona kysymään, olisiko enkelin siipiä saata- Nainen, 25 vissa. Meillä vanhemmat lupasivat tehdä, ja niin minä sain paikan joulukuvaelmaan en- ”OLISIN HALUNUT OLLA enkeli tai Maria. Olin keli Gabrielina. Muistan kotona hyväntuuli- luokan pisimpiä tyttöjä ja pitkät tytöt eivät sen tohinan, kun isä rautalangasta väänteli olleet enkeleitä, eikä Maria ei voinut olla Joosuuret siivet, jotka äiti sitten päällysti valkoi- sefia pidempi. Nukkeni kuitenkin valittiin sella harsokankaalla. Hopeapaperista leikat- Jeesus-lapseksi, joten minulla oli tärkeä rootuja pieniä tähtiä kiinnitettiin harsoon. Kyllä li näytelmässä. Jeesus vietiin seimeen ja hajännitti seistä näyttämöllä ja kynttilä kädes- ettiin pois. Jeesuksesta piti myös huolehtia sä lausua: Älkää peljätkö...” ennen ja jälkeen joulukuvaelman.”

Nainen, 69 Nainen, 49

Minituomaat ja messujatkot.

Tervetuloa!

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

6A

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

ISTOCK

Piispa Tapio Luoman joulutervehdys 2017

Jumala syntyi ihmiseksi

S

iihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn…

Luukkaan jouluevankeliumin tutut alkusanat ankkuroivat tärkeän tapahtuman tiettyyn ajankohtaan maailmanhistoriassa. Ensin mainitaan keisari ja vähän myöhemmin Syyrian maaherra.

Käytettävissä ei ollut kelloja eikä muita kehittyneitä ja yhtenäisiä ajanlaskujärjestelmiä. Siksi oli käytännöllistä viitata hallitsijoiden valtakausiin.

Jeesuksen syntymän tarkka hetki ei ole tiedossa. Silti jouluevankeliumin viesti on selvä: Jumala syntyi ihmiseksi tiettynä aikana tietyssä paikassa. Jeesuksessa Jumala sitoutui meihin ihmisiin ja meidän elä-

määmme hyvin ainutlaatuisella tavalla – hän luopui ylhäisyydestään ja tuli kaltaiseksemme.

Kristillisen uskon sanoma ensimmäisenä jouluna Jeesuksessa ihmiseksi syntyneestä Jumalasta on niin mullistava, että tapahtumasta tuli koko ajanlaskumme perusta. Meidän ei enää vuosia ilmaistaksemme tarvitse viitata hallitsijoiden valtakausiin. Riittää, kun toteamme vuosiluvun.

Toivotan Sinulle hyvää ja Jumalan siunaamaa joulujuhlaa tänä vuonna, vuonna 2017 jälkeen Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymän.

Tapio Luoma Espoon hiippakunnan piispa

Lahjaksi Museokortti Museokortti •

museot.fi

Aineeton lahja täynnä sisältöä

1.

Anna jouluna vuoden mittainen kulttuurimatka

2.

Museokortti on helppo ostaa ja antaa

Museokortti on pääsylippu 250 museoon Ahvenanmaalta Inariin.

Pääkaupunkiseudultakin löydät yli 40 Museokortti-museota.

Museokortteja saat Museot.fi -verkkokaupasta ja

Museokortti-museoista. 64,90€ maksavan kortin voimassaolo alkaa museokäynnistä, joten lahja ei kulu ennen käyttöä.

3.

Joulutarjouksena lisäkuukausi kaupan päälle Ennen joulua hankitut Museokortit ovat voimassa

13 kuukautta. Lahja kannattaa nyt antaa myös itselle!

yydä tarjous: 0400 - 457 027 | museokortti@museot.fi

Museot.fi/yritystilaus

Museot.fi/osta 64,90€

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 7

Juha Ryhänen

Espoon tuomiokirkko ja sitä ympäröivän hautausmaan sadat hautakynttilät tuovat valoa pimeyten myös jouluna.

Joulu kutsuu kirkkoon Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Espoonlahden seurakunta

 Jouluaatto su 24.12.

Jouluaaton hartaudet klo 10, 11, 14, 15 ja 16 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. klo 12 Kellonummen kappeli, Kellonummentie 13. klo 13 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1; Nupurin kappeli, Brobackantie 1–3 ja Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. klo 14 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1; Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 sekä Rinnekappeli, Rinnekodintie 6. klo 14.30 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1, lapsiperheille. klo 14.30 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2. klo 15 Suvelan kappeli, Kirstintie 24. klo 15.30 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 ja Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3. klo 16 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. klo 19 Suvelan kappeli, Kirstintie 24.

Jouluaaton messut klo 20 Kauneimmat joululaulut -messu Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. klo 23 Jouluyön juhlamessu – Iso ilo! Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, Purhosen musiikkiperhe.

 Jouluaatto su 24.12 klo 11 Joululaulumessu, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. klo 11.30 Perhehartaus, Saunalahden koulun amfi. klo 12 Perhehartaus seimen äärellä, Soukan kappeli, Soukankuja 3. klo 13 Jouluhartaus, Tyrskyvuori. klo 14 Perhehartaus seimen äärellä, Soukan kappeli, Soukankuja 3. klo 14.30 Perhehartaus seimen äärellä, Kaskikappeli, Kaskipiha 5. klo 15 Perhehartaus seimen äärellä, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. klo 15.30 Kynttilähartaus myös lemmikeille, Sökövikens amfi, Espoonlahdentie 12. klo 16 Aattohartaus, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. klo 17 Joululaulumessu Soukan kappeli, Kirkkokuoro, Soukankuja 3. klo 23 Jouluyön messu, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, Kati Pirttimaa, piano ja Oskari Pirttimaa, sello.

 Joulupäivä ma 25.12. klo 8 Jouluaamun jumalanpalvelus, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, lauluyhtye, Johanna Pitkänen ja Teemu Heinonen, huilu. klo 12 Kauneimmat joululaulut -messu, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, lauluyhtye, Johanna Pitkänen ja Teemu Heinonen, huilu. klo 15 Perheiden joulukirkko, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, lapsikuoro Välke. klo 16 Urdunkielinen joulumessu, Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.  Tapaninpäivä ti 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. klo 15 Rukoushetki, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, rukousta ja yhteistä psalmilaulua, Anita Kyönsaari.

 Joulupäivä ma 25.12. klo 9 Joulukirkko, Soukan kappeli, Soukankuja 3. klo 11 Perhemessu, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, kirkkokahvit.  Tapaninpäivä ti 26.12. klo 11 Tapaninpäivän messu, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, kirkkokahvit.

Leppävaaran seurakunta  Jouluaatto su 24.12. klo 11 Lasten joulukirkko, Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Aattohartaudet klo 14 KilonRisti, Vanharaide 1. klo 15 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, Saaren perheen jousitrio: Tuula ja Janne Saari, alttoviulu, Eero Saari, sello. klo 15 Karakappeli, Karakalliontie 12, Kimmo Vuorialho, piano. klo 16 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5, Saaren perheen jousitrio. klo 16.30 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. klo 23 Jouluyön messu, Leppävaaran kirkko,

Veräjäkallionkatu 2, Saaren perheen jousitrio sekä Tiia Saari, laulu.  Joulupäivä ma 25.12. klo 9 Joulupäivän sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit, Karakappeli, Karakalliontie 12, Kirkkokuoro ja Miika Penttala, trumpetti. klo 11 Joulupäivän joululaulumessu ja kirkkokahvit Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, Kirkkokuoro ja Miika Penttala, trumpetti.  Tapaninpäivä ti 26.12. klo 11 Tapaninpäivän messu ja kirkkokahvit Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Olarin seurakunta  Jouluaatto su 24.12. klo 13 Jouluevankeliumi-kuvaelma perheille, Olarin kirkko, Olarinluoma 4, Emilia Tolvanen viulu, Aaro Tolvanen kitara, Elisa Tolvanen harppu. klo 14 Kaksikielinen aattohartaus / Bilingual Colourful Christmas Service, Matinkappeli, Liisankuja 3, Ilona Gill, laulu, Nanako Lammi, saksofoni. klo 15 Aattohartaus, Olarin kirkko, Olarinluoma 4, Elja Puukko, laulu. klo 16 Aattohartaus, Olarin kappeli, Kuunkehrä 4, Juha Vintturi, laulu. klo 17 Aattohartaus, Olarin kirkko, Olarinluoma 4, Nanako Lammi, saksofoni. klo 23 Jouluyön Risteysmessu, Olarin kirkko, Olarinluoma 4.  Joulupäivä ma 25.12. klo 11 Joulupäivän kauneimmat joululaulut -messu, Olarin kirkko, Olarinluoma 4. Candomino-ryhmä, johtaa Esko Kallio.  Tapaninpäivä ti 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu, Olarin kirkko, Olarinluoma 4.

Tapiolan seurakunta  Jouluaatto su 24.12. klo 11 Lasten aattohartaus ja joulukuvaelma, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Muskarikuoro Laulusimpukat, muskarilaisia. klo 13 Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Pilvi

Sarjala, laulu; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello. klo 14 Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut ja Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello. klo 15 Aattohartaus Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. klo 16 Aattohartaus, Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. klo 16.30 Aattohartaus, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Pia Innala, laulu. klo 23 Jouluyön messu – Oi jouluyö, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, laulu- ja soitinyhtye.  Joulupäivä ma 25.12. klo 10 Joulupäivän sanajumalanpalvelus, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, Katja Sirkiä, huilu. klo 12 Joulupäivän joululaulumessu, Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8, soitinryhmä Maaria & Sara & Aapo.  Tapaninpäivä ti 26.12. klo 10 Toisen joulupäivän messu, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Esbo svenska församling  Julafton sö. 24.12.

Julbön med små och stora kl. 11 i Köklax kapell, Handelsbacken 1, Johan Krogius, sång. kl. 12 i Esbo domkyrka, Kyrkparken 5. kl. 13 i Esbo domkyrka, Kyrkparken 5. kl. 13.30 i Alberga kyrka, Grindbergsgatan 2. kl. 13.30 i Esbovikens kyrka, Skeppargatan 8, Johan Krogius och barnkören Stämsökarna. kl. 16 i Olars kyrka, Olarsbäcken 4, Olivia & Sabina Kyllönen, sång. kl. 17 Julgudstjänst i Esbo domkyrka, Kyrkparken 5, Åsa Gustavsson, flöjt.  Juldagen må. 25.12. kl. 6 julotta i Esbo domkyrka, Kyrkparken 5. kl. 8 julotta i Mataskärs kapell, Mataskärsvägen 3, Fanny Hellström, sång.  Annandag jul ti. 26.12. kl. 12.15 högmässa i Esbo domkyrka, Kyrkparken 5. kl. 17 De vackraste julsångerna i Hagalunds kyrka, Kyrkstigen 6.

8 a

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Pommituksia pakoon Ruotsiin ja maaseudulle Sota-ajan lapsesta Tellervo Suurosesta kasvoi kokemustensa myötä vankkumaton pasifisti.

T

ellervo Suuronen katselee ikkunastaan merimaisemaa. Hän muutti Katajanokalla sijaitsevaan taloon jäätyään leskeksi muutama vuosi sitten.

Viime aikoina Suuronen, 82, on alkanut muistella yhä enemmän lapsuuttaan. Hän oli nelivuotias, kun talvisota alkoi marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1939.

– Tuona iltana ovikello soi, ja kuulin portaikosta hiljaista puhetta. Reino-isäni ryhtyi pakkaamaan, ja siitä alkoi hänen sotataipaleensa.

Suuronen, silloinen Hakonen, kävi Kruununhaassa ruotsinkielistä leikkikoulua. Yli kuukausi isän lähdön jälkeen kalliolaistyttö oli jälleen menossa sinne Siiri-äitinsä saattamana.

– Mieleeni on jäänyt, että oli kuulas pakkasaamu ja tappelin äidin kanssa villahousuista. Kun pääsimme kadulle, tuli yllättäen ilmahälytys ja aloimme juosta Töölön suuntaan. Pysähdyimme Talvipuutarhan luona, ja katselimme järkyttyneinä puun juurella, mitä taivaalla tapahtuu.

Pommituksia alkoi olla Helsingissä niin tiheään, että Siiri-äiti päätti lähteä tyttärensä kanssa evak-

Tellervo Suuronen sanoo, että vaikeista lapsuuden ­kokemuksistaan huolimatta hänellä on ollut hyvä elämä.

Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen ja Tellervo Suurosen kotialbumi

koon Hämeeseen. Suuronen muistaa, että Helsingin asemalla oli valtavasti ihmisiä nyytteineen ja junamatka tehtiin tavaravaunussa. Kaksikko vietti koko ankaran pakkastalven toijalalaisen sahanomistajan talossa.

Maaliskuussa päättyneen talvisodan jälkeen perhe muutti kaksioon. Isä työskenteli maalarina, äiti teki töitä satunnaisesti. Rauhan aikaa kesti yli vuoden, kunnes kesällä 1941 syttyi jatkosota.

Tuolloin alettiin puhua, että lapset on saatava turvaan. Kun kuusivuotiaalta Tellervolta kysyttiin, haluaisiko hän matkustaa joksikin ajaksi Ruotsiin, hän suostui, koska hän otti sen seikkailuna.

– Meidät lapset vietiin Postitaloon, jossa saimme laput kaulaamme. Siitä sitten menimme junalla Turkuun ja rahtilaivalla Tukholmaan. Laivan ruumassa oli vuoteita vieri vieressä ja iso pottarivi, mikä hävetti niin isoa tyttöä, Tellervo Suuronen muistelee.

Tellervon otti Ruotsissa hoiviinsa nelikymppinen lapseton pari, jolla oli maatila Skoonessa. Pariskunta kohteli häntä hyvin, mutta hän oli siellä yksinäinen ja halusi vajaan vuoden kuluttua palata kotiin.

Helsinkiä pommitettiin lopulta niin kovasti, että koulut piti sulkea. Toisella luokalla Aleksis Kiven kansakoulussa ollut Tellervo joutui lähtemään luokkatoveriensa kanssa talveksi evakkoon opettajansa tilalle Nummelle. Sinne näkyivät pommitusten Helsingissä sytyttämät tulipalot, ja Tellervo oli todella hädissään äitinsä puolesta.

Kun tyttö asui taas kotona, hänen piti monet kerrat kiirehtiä äitinsä kanssa talon kellarissa olleeseen pommisuojaan. Pommikoneiden äänet kuuluivat yleensä jo ennen kuin hälytyssireeni alkoi soida.

– Vuonna 1944 oli hurjia pommituksia, ja ne tapahtuivat yleensä öisin. Kerran yöllä tunsimme, että talo alkaa huojua. Ehdimme juosta yöpaidoissamme alas, kun jysähti. Pommi osui lähellä olleeseen kouluuni.

Tellervo Suurosen mukaan lapset tapasivat mennä jälkeenpäin katsomaan, millaista jälkeä pommit olivat saaneet aikaan. Helsingissä näytti samanlaiselta kuin nykyään Syyriassa.

Pommitusten pelon lisäksi Suuronen muistaa sota-­ajasta nälän. Ruoka-aineista oli huutava pula,

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Sotien jälkeiset vuodet lasten silmin Tutkija Antti Malisen mukaan perheiden selviytymisessä sotien jälkeen oli suuria eroja. Jos perhe oli kokenut useita menetyksiä ja elämäntilanne oli stressaava, kuten uusilla asutustilallisilla, ei paluu arkeen ollut helppoa.

– Vanhemmat olivat väsyneitä ja kiireisiä, ja lapset viettivät paljon aikaa toisten lasten seurassa. He osallistuivat myös työntekoon.

Tuon ajan lapsille uskonnolla oli melko iso merkitys. Iltarukous luettiin monessa kodissa.

– Varsinkin pienille lapsille ja sotaorvoille rukous antoi suojaa ja lohdutusta.

Tosin joukossa oli huonojakin kokemuksia, kun jotkut olivat esimerkiksi sukulaistensa luona asuessaan kohdanneet ahdistavaa uskonnollisuutta, Malinen selvittää.

Lapsille toivat lohtua myös luonto ja eläimet. Ahtaasti asuville kaupunkilaislapsille kodin ulkopuolinen elämä muodostui erityisen tärkeäksi. Kadut, puistot, kalliot ja merenrannat tarjosivat mahdollisuuksia leikkiin ja omien paikkojen luomiseen vaikkapa majojen muodossa.

Tästä kaikesta kertoo syksyllä ilmestynyt Antti Malisen ja tiedetoimittaja Tuomo Tammisen teos Jälleenrakentajien lapset.

Lähtökohtana teokselle oli se, että Malinen oli tehnyt väitöskirjansa Helsingin sotienjälkeisestä asuntopulasta perheiden näkökulmasta. Tamminen ehdotti, että Malinen tekisi siitä uuden populaarin version, mutta Malinen halusi tehdä laajemman tutkimusretken tuon ajan lapsuuteen.

– Aloitimme Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) avulla muistitietokeräyksen aiheesta ”Perheessä jatkunut sota”.

Ihmisillä oli suuri tarve muistella lapsuuttaan ja vanhempiaan niissä olosuhteissa, joten kirjallemme tuntui olevan tilausta, Malinen kertoo.

Jälleenrakentajien lapset -teoksessa käytettiin lähteenä myös SKS:n, Helsingin kaupungin ja muiden arkistojen aiemmin tekemiä muistitietokeräyksiä ja tutkimuksia. Ajan tunnemaiseman tavoittamiseksi tutkimuksessa hyödynnettiin aikalaisaineistoja, muun muassa kansakoululaisten kirjoittamia aineita.

Talvisodan alkaessa Tellervo Suuronen oli nelivuotias kalliolaislapsi. Jatkosodan aikana hän vietti vajaan vuoden Ruotsissa sotalapsena.

ja siksi elintarvikkeita säännösteltiin. Korttiannokset olivat pieniä, esimerkiksi aikuiset saivat maitoa kaksi desilitraa päivässä, lapset kuusi desiä.

Myös asumisen ahtaus jäi pienen tytön mieleen, sillä kovan asuntopulan takia helsinkiläisten oli jaettava asuntonsa ventovieraiden ihmisten kanssa. Tellervon perhe sai määräyksen majoittaa kaksioonsa evakkoperheen.

REINO HAKONEN SELVISI sodasta ilman suurempia vammoja. Myöhemmin hän kuitenkin näki siitä painajaisia.

– Isä teki hirveästi töitä, aamusta iltaan. Ehkä se oli myös keino unohtaa ikävät asiat. 1940-luvun lopulla rintamamiehet saivat lunastaa talotontin, ja isä alkoi tuolloin rakentaa omakotitaloa Paloheinään. Se kesti vuosia, koska vanhempani eivät uskaltaneet ottaa velkaa ja tavarasta oli kova pula, Tellervo Suuronen kertoo.

Perheeseen syntyi sodan jälkeen kaksi lasta. Suuronen toteaa kasvatuksen olleen ehdotonta erityisesti siveysasioissa. Hän sai silti kulkea melko va-

”

KERRAN YÖLLÄ TUNSIMME, ETTÄ TALO ALKAA HUOJUA. EHDIMME JUOSTA YÖPAIDOISSAMME ALAS, KUN JYSÄHTI. POMMI OSUI LÄHELLÄ OLLEESEEN KOULUUNI.

paasti, sillä hän oli jo varhain tottunut liikkumaan kaupungilla ja leikkimään talon lasten kanssa lähikulmilla.

Perhe kävi silloin tällöin myös kirkossa. Tosin isä oli suutuspäissään eronnut kirkosta ennen sotaa, minkä vuoksi Suuronen kastettiin vasta viisivuotiaana.

– Iltarukouksen olen lukenut aina. Elämässäni on ollut vankka kristillinen pohja, ja olen tuntenut, että joku on lähellä ja kantaa.

TELLERVO SUURONEN USKOO sotavuosien kokemusten vaikuttaneen hänen elämäänsä. Hän ei ole kuitenkaan juurikaan käsitellyt niitä. Hänen sodassa ollut ja myöhemmin asemapäällikkönä toiminut Martti-miehensä ei halunnut puhua sota-ajoista, kuten ei hänen isänsäkään.

– Lapsuudenkokemuksistani huolimatta minulla on ollut hyvä elämä. Uskon, että jos lapsella on turvallinen kasvuympäristö, ei hänelle jää niin helposti traumoja tuollaisestakaan.

Suurosta on koskettanut myös evakoiden kohtalo, sillä hänen äitinsä vanhemmat olivat karjalaisia ja joutuivat jättämään kotinsa. Hänestä onkin tärkeää, että sodasta ja evakoista puhutaan. Näin jälkipolville jää käsitys Suomen historian vaikeista ajoista.

– Sellainen vaikutus sodalla minuun oli, että minusta tuli pasifisti. Olen sitä mieltä, että ihmisten on pyrittävä elämään sovussa eikä toiseen ihmiseen saa käydä käsiksi missään tilanteessa, sanoo työuransa terveysalalla ihmisiä auttaen tehnyt Suuronen.

10 A Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia Kaikille avoimia luentoja

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

10.1. Mauno Koiviston elämä ihmisenä ja presidenttinä kauppat. tri Kari Nars 17.1. Mitä on hyvä tietää, kun menee lääkärille? kirjailija Satu Salonen 24.1. Miten kristinusko tuli Suomeen? rovasti, kirjailija Hannu Nyman 31.1. Päänsärky - kiusallinen vaiva vai vaaran merkki? aivotutk., neurol. Merja Kallio

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Katso lisää: www.seniorifoorum.fi/helsinki

Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Hammashoitoa Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

EHT Ossi Vallemaa

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Siivouspalveluja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 14.1 klo 13.30 (Ap.t. 9-10) Saulin kääntyminen - Maarit Filppula Pietari ja Cornelius - Tinja Halunen

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

Kiviveistämö Levander Oy

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Lestadiolainen UUSHERÄYS

• • • •

Veloitukseton arviointi

www.loimaankivi.fi

ti 26.12. klo 18 Siionin kantelen ja S.virsien lauluveisuut Puistolan kko, Tenavat.4, Hki. pe 29.12. klo 18 jouluseurat Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. HUOM: muutt. pv. & klo!

TAMMIKUU 2018 ma 1.1. klo 18 lähetysseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki. pe 5.1. klo 18.30 Espoonlahden kko, Kipparink. 8, Espoo. la 6.1. klo 18 Kirkonkulman nrsotila, Kirkkot. 6, Järvenpää. su 7.1. klo 14 Myyrmäen kko, Uomat. 1, Vantaa. ma 8.1. klo 19 Leppävaara kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo; tarj. klo 18.30. ti 9.1. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17D, 2. krs. (Autotalo, Kamppi). Kevään aloitus. ke 10.1. klo 19 Körttikoti, Ratak. 1aA3. su 14.1. klo 15 Paavolan srk-koti, Aittat.

1, Hyvinkää. klo 16 Seuratupa (Autotalo, Kamppi), mm. J.Parviainen. pe 19.1. klo 17 Lohjan srk-kesk., Sibeliuksenk. 2. klo 19 kotiseurat Untamala, Tilanhoitajankaari 10D (Viikki), Hki.

TIESITKÖ...?

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Rauhallista Joulunaikaa!

Luennot joka keskiviikko klo 13 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaank. 23, Hki. Tervetuloa suosittujen huippuluentojen ja virikkeiden pariin viihtymään ja saamaan uusia ystäviä! Edulliset kahvit klo 11.30.

HERÄNNÄISSEURAT

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Palveluja halutaan Pientä kotityötä vastaan ilmainen asunto Länsi-Pasilassa.

Puh: 045-6073818

Lahjoitetaan Noudettavissa hyvä saksalainen shimmerman piano.

Yhdellä tytöllä on ollut käytössä.

Pianon saa kun noutaa pois.

Annala Ulla P. 050-357 51 79 050 – 62022 tai 09-6983368

Palveluja tarjotaan

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Kirkko ja kaupunki toivottaa lukijoilleen Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Rauhallista joulunaikaa ja siunattua vuotta 2018!

”Tämän keskelle Jumala katsoo asiakseen tulla” Arkkipiispa Kari Mäkiselle joulu on kertomus, kustannustoimittaja Sanna‑Mari Hoville lepoa vuoden aherruksen jälkeen ja filosofi Tuomas Nevanlinnalle tilinteon hetki.

Teksti Kaisa Halonen Kuvat Sirpa Päivinen

Joulu ei ole suoritus, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen.

2 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

S

e, mikä joulussa on tärkeintä, ei ole hukkunut tavaraan ja kimallukseen, vakuuttaa arkkipiispa Kari Mäkinen. Hänen mukaansa joulu on aina kunkin ajan näköinen – ja samalla jotain muuta.

– Kun on vaurastuttu, juhlan tuottamiseen liittyy tavaraistuminen. Se nyt vain on tapa, joka tässä kulttuurissa osataan. Mutta on tärkeää, että joulussa on myös syvempi kerros. Se hakee uudenlaisia uomia ja tulee näkyviin vaikkapa Kauneimpien joululaulujen suosiossa, Mäkinen sanoo.

– Jotain joulun voimasta kertoo sekin, miten valmiita ihmiset ovat puolustamaan Enkeli taivaan -virren laulamista koulujen joulujuhlissa.

62-vuotiaan Mäkisen lapsuudessa tavaraa oli vähemmän, eikä jouluna juuri matkusteltu. Ensimmäiset jouluvalot Tampereen Hämeenkadulla 1960-luvulla olivat ihmetyksen ja ihastuksen aihe – nykyisin sellaisia näkee lähes joka omakotitalon pihalla. Joulu myös tuntuu alkavan aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin, eikä joulunodotusta ohjaa kirkkovuosi vaan markkinat.

Vaikka nykyisin yhä harvempi jaksaa herätä jouluaamuna kirkkoon, aattokirkot ovat sitäkin suositumpia. Jotkut perinteet, kuten kynttilöiden vieminen haudoille, ovat Mäkisen mukaan vahvistuneet.

– Nykyisessä elämänmuodossa ja kulttuurissa siteet aikaisempiin sukupolviin ovat ohentuneet.

Haudoilla käymällä linkitämme itseämme aiempien sukupolvien perintöön. Se on myös tapa kohdata elämän rajallisuus ja kuolema ilman, että sitä tarvitsee erikseen sanoittaa.

Jos haikailee aikoja, jolloin kristillinen sanoma kajahti suomalaisessa joulunvietossa selvänä ja puhtaana, haikailee luultavasti jotakin, mitä ei ole koskaan ollutkaan. Mäkisen mielestä historiaa on turha romantisoida. Hän siteeraa Seitsemän veljeksen Juhania, joka jouluna uhoaa, kuinka ”tänä yönä, tällä hetkellä on tapahtunut suuri ihme Babylonin kaupungissa”.

– Eli ei se traditio ollut ihan hanskassa silloinkaan.

Olipa jouluevankeliumin kertomus Jeesuksen syntymästä ihan hanskassa tai ei, juuri sen toistamisesta monin eri tavoin on joulussa Mäkisen mukaan kysymys. Hänelle tuo kertomus on sekä arkinen ja samastuttava että selittämätön.

– Siitä voi löytää itsensä monesta kohtaa. Se koskettaa tätä elämää, jossa me elämme. Samalla siinä Jumala tulee näkyväksi ja sitoutuu osaksi tätä meidän elämäämme. Jumala ei ole jossain kaukana, vaan lähempänä kuin luulisikaan.

Jouluevankeliumin samastuttavaan ja koskettavaan kertomukseen liittyy kuitenkin aika vaikeaa teologiaa. Mitä tarkoittaa, että Jumala syntyy ihmiseksi? Tai että se vauva siellä seimessä on samaan aikaan tosi ihminen ja tosi Jumala? Pienemmältä ihmeeltä vaikuttaa se, että Jeesuksen myös kerrotaan syntyneen neitsyestä. Kun arkkipiispaa pyytää hieman valaisemaan sitä, miksi Jumala teki näin, häntä alkaa naurattaa.

– Nyt sinä oletat, että arkkipiispa osaa kertoa Jumalan ajatukset. Viime kädessä siinä on kyse senkaltaisesta Jumalan toiminnasta, jota ihminen ei voi loppuun asti selittää.

– Me olemme kirkossa tottuneet ajattelemaan, että meidän pitäisi selittää se. Mutta yhtä lailla on tärkeää, että kertomus saa elää ihmisten omassa mielenmaailmassa ja vaikuttaa koko painollaan.

Mäkinen muistuttaa, että kun jouluevankeliumia lukee, huomaa, ettei kenenkään sen henkilöistä kerrota ymmärtäneen, mitä tapahtui, tai osanneen selittää sitä.

– Se, millä tavalla ja miten Jumala koskettaa elämää, ei ole selittämisen vaan pikemminkin ihmettelemisen asia. Ja ihmettelemisestä jouluevankeliumissa kyllä puhutaan.

– Yksi iso viesti on se, että Jumala ei ole kaukana, vaikka häntä ei tunnista tai näe tai koe tai ymmärrä. Ja kyllähän se on aikamoinen ihmisen ja tämän elämän arvon julistus, että tämän keskelle ja tämmöiseksi Jumala katsoo asiakseen tulla. Olen jäänyt hämmästelemään myös sitä, että joulukertomuksessa Jumala suostuu avuttomuuteen ja voimattomuuteen ja tarvitsee ihmisiä ympärilleen pitämään huolta, Mäkinen pohtii.

Arkkipiispa ymmärtää myös niitä, jotka mieluummin jättäisivät joulun juhlimatta. Hän tietää, että joulu voi olla myös julma juhla siihen liittyvien odotusten vuoksi. Silloin tulee helposti peilattua tämänhetkistä elämäntilannetta siihen, mitä elämässä joskus on ollut tai mitä muilla on.

– Joulu saattaa olla raskas, jos sitä läheistä, jonka kanssa on ennen jouluja viettänyt, ei enää ole. Jonkun joulua saattaa varjostaa se, ettei ole mahdollista hankkia lapsille sellaisia lahjoja, joita he toivovat ja joita kavereilla on. Meidän yhteinen taakkamme on, että luodaan sellaisia ikään kuin valtavirran normeja siitä, mitä kaikkea jouluun tulisi kuulua, Mäkinen arvioi.

– Toivoisin, että ihmiset voisivat elää juhlakauden niin hyvillä mielin kuin se tällä hetkellä on mahdollista. Ei tarvitse ajatella, että joulu on joku suoritus. Joskus se on vaihe, jonka yli täytyy vain kantaa muistonsa. Mutta joulunsa saa viettää myös niin, että on muistamatta, jos se tuntuu paremmalta.

Aikoinaan Mäkisellä oli tapana käydä silloin tällöin katsomassa perheetöntä miestä, joka asui yksiössä eikä juuri tavannut muita ihmisiä. Kerran Mäkinen kyseli mieheltä tämän jouluviettosuunnitelmia. Hankkiiko tämä kuusen? Ei. Entä jos hän menisi jonnekin, vaikkapa yksinäisten joulujuhlaan?

Ei hän lähde ventovieraiden joukkoon. No onko mitään, mitä hän jouluna tekee?

– Mies vastasi lueskelevansa niin kuin aina, mutta kyllä hän varmaan yhden kynttilän sytyttää. Se oli hänen tapansa liittyä jouluun, yhteiseen juhlaan.

”

Se, millä tavalla ja miten Jumala koskettaa elämää, ei ole selittämisen vaan pikemminkin ihmettelemisen asia.

Tuleva joulu on Kari Mäkisen viimeinen joulu arkkipiispana. Niin kuin aiempinakin jouluina siihen kuuluuvat aattona jumalanpalvelukset Sara­ mäen vankilassa ja Turun tuomiokirkossa.

– Mutta en ajattele niin, että nyt lähdetään sorvin ääreen. Otan sen niin, että minun elämääni tällä hetkellä kuuluu tämä. Arkkipiispan työ ei ole vain virkaan kuuluvien tehtävien suorittamista, vaan sitä, että elää arkkipiispana.

Mäkinen on työskennellyt arkkipiispana vuodesta 2010 asti. Sitä ennen hän oli neljä vuotta Turun arkkihiippakunnan piispana ja yli kaksikymmentä vuotta seurakuntatyössä papin ja kirkkoherran tehtävissä.

– Perheeni jouluun on aina jollain tavalla kuulunut se, että olen ollut töissä. Se on tuonut siihen oman leimansa ja sisältönsä, ja rytmittänyt perheen ajankäyttöä, Mäkinen kertoo.

Ei siis ole ihme, että jotkut Mäkisen rakkaimmista joulumuistoista liittyvät työhön.

– Seurakuntapappiajoilta Ulvilasta muistan jouluaamuja, jolloin ajelin kirkolle varhain. Maassa oli lunta ja maisema oli ihan hiljainen. Muita ei juuri näkynyt. Sitten keskiaikaisessa kivikirkossa sytytettiin kynttilät kruunuihin ja himmennettiin valot. Se jouluaamun hiljaisuus oli jotenkin erityisen hienoa.

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 3

– En esimerkiksi juurikaan koristele kotia tai vaikka vaihda verhoja. En leivo muuta kuin joulukakkua ja pipareita, ja pipareitakin enemmän tuoksun vuoksi. Kakusta saattaa olla viimeiset palat tallella pakastimessa vielä pääsiäisenä.

Seimikuvaelma, johon Hovi ja hänen miehensä ovat keränneet hahmoja pikkuhiljaa, on sekin ehkä vähän sinnepäin. Siinä on savihahmoja Barcelonasta, enkeleitä Brasiliasta ja tavaratalosta Las Palmasista ostettuja muovieläimiä, joissa orava ja vuohi ovat samankokoiset.

Shoppailu ei Hovin jouluvalmisteluihin kuulu.

Joulukortitkin hän tykkää askarrella itse.

– Ne ovat sellaista päiväkotilapsen tasoa, ettei kenenkään tarvitse tuntea kateutta, että tuokin se osaa kaikenlaista.

Eikä Hovin ja hänen miehensä joulupöydässä nähdä kinkkua tai muita pakollisia jouluruokia vaan sitä, mitä oikeasti tekee mieli syödä, keltahaperomuhennosta ainakin. Joulumusiikista Hovi pitää paljon ja hänellä on iso kokoelma joululevyjä.

Aina hän ei malta odottaa edes adventtiin: tänäkin vuonna hän kuunteli Jouluoratoriota jo marraskuun lopussa.

Sanna-Mari Hovia kauhistuttaa joulussa onnen ostaminen.

”Kun koti on siisti, alkaa pyhä”

T

änä vuonna Sanna-Mari Hovi on työkiireidensä vuoksi ottanut joulusiivouksen rennosti. Hän ei ole tyhjentänyt maustepurkkeja, pessyt niitä ja täyttänyt niitä sitten uudelleen. Astiakaapit hän kyllä on tyhjentänyt, pessyt astiat ja laittanut ne takaisin kaappiin.

Joulusiivoukseen kuuluu hänellä sekin, että vaatekaapeista otetaan pois jokainen vaate, tarpeettomat lajitellaan pois ja tarpeelliset viikataan takai-

sin hyllyille. Ja koska Hovi kustannustoimittajana on kirjaihminen, myös kirjahyllyissä riittää imuroitavaa, kierrätettävää ja aakkostettavaa.

Mutta ei, Hovi ei kuulemma ole mikään siivoushullu. Itse asiassa hän ei muulloin juurikaan siivoa, paitsi jos on odotettavissa vieraita. Joulusiivousta hän tekee pikkuhiljaa useamman viikon ajan. Eikä hän stressaa siitä. Hän on viettänyt jouluja myös yksin ja ulkomailla, mutta parhaiten hän viihtyy perusteellisesti siivotussa kodissa.

– Siivous on minulle tavallaan vuoden paketoimista ja sitä, että puhdistan turhat kuonat pois. Kun koti on siisti, minulle tulee tunne, että nyt on pyhä.

Siivous on Hovin tärkein jouluperinne. Muun kanssa ei ole niin kauhean tarkkaa.

Perinteiden painolastia ei Sanna-Mari ­Hovin joulunvietossa ole. Kaikki on itse valittu ja rakkaaksi havaittu, sillä Hovi vietti ensimmäistä kertaa joulua vasta aikuisena. Hän kasvoi jehovantodistajaperheessä, joten joulua tai syntymäpäiviä ei hänen lapsuudessaan juhlittu.

– Joulunpyhät olivat aika ankeita. 1970-luvulla elettiin yhtenäiskulttuurissa, jossa joululle ei ollut vaihtoehtoja. Mitkään paikat eivät olleet auki ja televisiostakin tuli vain jouluohjelmaa. Sen muistan, että kävimme aattona laskettelurinteessä, Hovi kertoo.

Koulussa hän ei voinut askarrella joulukoristeita, laulaa joululauluja eikä osallistua joulunäytelmään ja joulujuhliin. Luokkansa ainoana jehovantodistajana hän joutui väistämättä silmätikuksi.

– Ne ovat vaikeita paikkoja lapselle, joka ei kuulu valtauskontoon. Mutta ei minulla muuten ole sellaista tunnetta, että olisin lapsena jäänyt paitsi jostakin. Vaikka joulua ei vietetty, me järjestimme kotona omia juhlia pitkin vuotta ja saimme myös lahjoja.

Hovi irtaantui Jehovan todistajista parikymppisenä muutettuaan Helsinkiin. Ensimmäiset kokemukset joulunvietosta ystävien perheissä olivat hämmentäviä. Hovi yllättyi huomatessaan, kuinka maallinen juhla joulu olikin. Siihen näyttivät kuuluvan kuusi ja kinkku, mutta ei kirkossakäyntiä. Toinen häntä ihmetyttänyt asia oli se, kuinka paljon paineita ja pakkoa ihmisillä oli jouluvalmisteluista.

– Jos joulu stressaa, niin miksi on pakko siivota tai kutsua sukua kylään? Minusta on kivaa, että joulu ei enää ole niin kaiken jyräävä juhla kuin aikaisemmin.

– Nykyisin minua kauhistuttaa joulussa onnen ostaminen. Joulun varsinainen sisältö unohtuu hössötykseen. Arvostan sitä, että silloin halutaan olla yhdessä perheen kanssa, mutta ei siihen tarvita lahjaröykkiötä.

Monet tiukoista uskonnollisista yhteisöistä irtautuneet suhtautuvat varauksella kaikenlaiseen uskonnollisuuteen. Hovi ei. Hän epäilee, että hänellä on voimakas taipumus uskonnollisuuteen. Se veti hänet sittemmin luterilaisen kirkon jäseneksi.

– Luterilainen kirkko on avoin ja siellä on laaja mielipiteen- ja omantunnonvapaus. On helppo hengitellä ja saa ajatella itse. Arvostan yhteisöllisyyttä, armoa ja sitä, mitä kirkko tekee esimerkiksi vaalimalla yhteistä kulttuuriperintöä, Hovi kertoo.

Hän sanoo, ettei ole erityisen ahkera kirkossa kävijä, mutta adventtiaikaan ja jouluun kirkossakäynti kuuluu – joulu kun on hänelle nimenomaan uskonnollinen ja hengellinen juhla.

– Joulu on minulle myös selvästi kauden vaihtumisaika: levon hetki vuoden aherruksen jälkeen.

Taas on kulunut yksi vuosi, ja on aikaa rauhassa miettiä elämää ja olemistaan.

4 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

S

”Joulussa tiivistyy se, millaista elämää elää”

aanko esitellä jouluihmisen? Filosofi ­Tuomas Nevanlinna on sellainen, ei tosin mitenkään ongelmattomasti. Ajattelun ja keskustelun ammattilaisena hän on muotoillut erilaisia mahdollisia kritiikkejä, joihin epäilee jouluihmisenä joutuvansa vastaamaan.

Olkoonkin, että hänen jouluihmisyytensä on paljolti valon kaipuuta ja kiinnostusta erilaisia joululaulusovituksia kohtaan.

Mutta annetaan Nevanlinnan itse kritisoida itseään. Kritiikit hän on lajitellut kahteen päätyyppiin, joita hän kutsuu dogmaattiseksi ja evankeliseksi.

– Dogmaattisen kritiikin mukaan joulu on epäkristillinen juhla. Vanha pakanallinen muoto on haluttu täyttää kristillisellä sisällöllä, mutta siinä on käynytkin päinvastoin. Pakanallinen sisältö on saanut kristillisen nimen. Kritiikistä on myös ateistinen versio: koska Jumalaa ei ole olemassa, joulu on joutava juhla, Nevanlinna selittää.

Nevanlinnan evankeliseksi kutsuma kritiikki puolestaan kohdistuu tapaan, jolla joulua vietetään. Joulunvietto vahvistaa kaikkea sitä, mitä kristittyjen pitäisi pikemminkin vastustaa: huono-osaisuus ja yksinäisyys kärjistyvät, turha kulutus lisääntyy, eläimiä lihotetaan ja tapetaan vain joulun takia. Joulu ei ole mikään hyljeksittyjen, köyhien ja raskautettujen juhla, jollaisena siitä mielellään puhutaan.

– Raskautetut, esimerkiksi perheenäidit, kantavat usein liiallisen taakan jouluvalmisteluista. Joulu ei lisää ihmisten yhteisyyttä, vaan tuntuu tuovan huonoimman esiin perheiden dynamiikoista.

Samansuuntaista kritiikkiä voi Nevanlinnan mukaan esittää myös ateisti, joka saattaa hyvinkin sanoa, että joulu on porvarillinen, privatisoitunut ja kapitalistinen juhla.

– Eihän näihin pysty sanomaan mitään. Kaikki ovat ihan päteviä, mahdollisia ja johdonmukaisia kritiikkejä, vaikka ei niitä jakaisikaan.

Nevanlinna on myös havainnoinut sitä, miten kritiikkiin on ollut tapana vastata.

– Sekä kirkollisen että kulttuuris-yhteiskunnallisen valtavirran reaktio näihin kritiikkeihin on se, että puolet myönnetään ja puolet kielletään. Myönnetään, että joulunvietossa on kaikenlaista turhaa ja epäilyttävää, mutta siellä alla on aito ydin: Jeesuksen syntymä tai todellinen joulumieli. Tämä ratkaisu kyllä toimii käytännössä, mutta ei kestä ajatuksellisesti.

Se, että kirkonmiehet ja -naiset muistuttavat joulun sanomasta, on Nevanlinnan mielestä kyllä ymmärrettävää. Se ei vain oikein toimi.

– Tällainen puhe on tähdätty liiallista kuluttamista tai joulun kaupallisuutta vastaan, mutta tavallaan kuitenkin siunaa sen. Pienellä hiljentymisellä aika ajoin voidaan hyvittää se kaikki epäilyttävä.

Hassua tai kamalaa joulussa on Nevanlinnan mielestä sen pakottavuus. Edelleen, vuonna 2017 maallistuneessa Suomessa, joulun viettäminen on sosiaalinen pakko. Joulunvietossa tiivistyy Nevanlinnan mukaan sosiaalisen toiminnan perusmekanismi: minä en välttämättä usko tai jaa tätä, mutta uskon, että muut uskovat tai jakavat tämän asian, käsityksen tai käytännön. Joulua vietetään siis muiden vuoksi.

– Joulussa on eräs kirottu elementti eli lapset, joiden kautta tämä mekanismi toimii. Me emme voi riistää lapsilta joulua. Lapsiperheiden on liki mahdotonta luopua perinteisestä joulunvietosta lahjoineen. Kuka sanoo kuusivuotiaalle, joka kirjoittaa joulupukille, että meillä ei vietetä joulua, vaikka kaikki sinun kaverisi viettävätkin? Ei niin voi tehdä, ei niin halua tehdä.

Tuomas Nevanlinna on huomannut, että joulua vietetään muiden vuoksi.

”

Lapsiperheiden on liki mahdotonta luopua perinteisestä joulun­ vietosta lahjoineen.

Joulun sosiaalinen pakottavuus näkyy Nevanlinnan mukaan selvästi myös dynamiikaltaan tukahduttavissa perheissä.

– Kaikki joutuvat viimeisillä voimillaan panostamaan siihen, että tekevät asioita toisten vuoksi.

Ehkä joulua voisi pitää eräänlaisena kevytversiona viimeisestä tuomiosta, pohtii Nevanlinna.

– Joulussa tiivistyy se, minkälaista elämää elää.

Silloin punnitaan, mikä omassa elämässä on sekä psykologisessa että moraalisessa mielessä hyvää, mikä pahaa. Mistä tulen? Mikä olen? Mitä minun pitäisi tehdä? Yleisesti ajatellaan, että uusi vuosi olisi jonkinlainen menneiden arvioinnin ja lupausten tekemisen paikka, mutta kyllä minusta joulu on otollisempaa aikaa sen tutkiskelemiseksi, miten elää ja miten haluaa elää.

– Joitakin ihmisiä tavataan tai muistetaan vain jouluisin. Jossakin mielessä ihmisen haamut tulevat jouluisin käsiteltäviksi. Menneisyytensä kanssa täytyy tehdä tiliä. Samoin joutuu arvioimaan, mikä on luovuttamatonta ja tärkeää.

Jouluihmisen elämä alkaa kuulostaa aika raskaalta. Vielä raskaampaa tosin saattaa olla niillä, jotka eivät ole jouluihmisiä. Nevanlinna nimittäin veikkaa, että jouluihmisiksi tunnustautuvista suurin osa ei joudu kotona ottamaan kokonaisvastuuta jouluruljanssista.

– Jouluihmiset ovat yleensä miehiä. He kyllä kuskaavat perhettä hautausmaalle, käyvät Alkossa ja tekevät sinapin, mutta joulun viimekätinen organisointi on yleensä naisten vastuulla. Samalla perusteella myös kaikki keskiluokkaiset lapset ovat jossain määrin jouluihmisiä. Huono-osaisille lapsille taas joulu voi olla ahdistavaa aikaa.

Vaikka Nevanlinna nauttii siitä, että jouluun – toisin kuin juhlapäiviin yleensä – valmistaudutaan huolellisesti, liika on hänellekin liikaa. Kaksi kuukautta joulun odotusta uuvuttaa.

– Suunnittelen aina, että seuraavana syksynä merkitsen kalenteriin, milloin kuulen ensimmäistä kertaa tavaratalossa tai kauppakeskuksessa vaskipuhallinversion Petteri Punakuonosta, mutta unohdan sen aina. Veikkaan, että se tapahtuu jo lokakuun puolella. ■

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Toivo on tulevaisuuden työkalu ISOISÄLLÄNI ON TAPANA sanoa, että niin kauan kuin on elämää, on toivoa. Tämän vuoden jälkeen tuntuu, että ehkä uuden vuoden lupausten sijaan olisi tärkeämpää toivoa, jopa rukoilla, muutoksia. Uuden vuoden lupausten ajatus on, että ne ovat henkilökohtaisia valintoja, kilvoittelua oman itsen kanssa. Mutta ehkä olisi tärkeämpää, että me ihmis- ja kansakuntana suuntaisimme energiamme yksityisistä kuntokuuri- ja tupakkalakkolupauksista yleisempään, yhteiseen hyvään. Ja siihen toivo on hyvä työkalu.

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

LUPAUSTEN SIJAAN OLISI TÄRKEÄMPÄÄ TOIVOA JA RUKOILLA MUUTOSTA

KUN TOIVOO MUUTOSTA, joutuu miettimään, mitä toivoo ja miksi. Pitää tietää, mistä on kyse ja mitä muutoksia haluaisi nähdä. Ja kun ymmärtää mistä on kyse ja mitä toivoo, on myös helppo alkaa itse osaksi muutosta. Niin kauan kun asioita rakennetaan yhdessä paremmaksi, on elämää ja toivoa. On kyse hyvästä, kauaskantoisesta kehästä, ei vain hetken lupauksesta itselle olla parempi ihminen.

Toivon, että äänestämme paremman presidentin kuin rapakon takana, sellaisen, joka haluaa pitää Suomen avoimena maailmalle ja ottaa kantaa kun jotakin pahaa tapahtuu.

Toivon, että ensi vuonna päättäjät, media ja tavalliset ihmiset lakkaavat puhumasta ääripäistä.

t e e v r e t n o i Onn h a m pa at.

Tutustumisetuna uusille asiakkaille hammastarkastus nyt 39 eurolla*.

Varaa aika jo tänään! *Maksettavaksi jää 39 € sekä 12 € klinikkamaksu. Voimassa uusille asiakkaille 31.1.2018 asti. Ovh. 81 €. Panoraamaröntgenkuva puoleen hintaan ainoastaan kampanjahintaisen tarkastuksen yhteydessä. Hammaslääkäri arvioi röntgenkuvauksen tarpeellisuuden hammastarkastuksessa.

Varaa aika puhelimitse 09 7597 7356 tai onnihammas.fi/tarkastus.

Saadaksesi edun käytä varauksen yhteydessä koodia TALVI.

Kaikki näkevät, että toinen porukka on vain sattunut syntymään eriväriseen kehoon, kun ainoa ääripää on valinnut itselleen tuhoisan poliittisen mielipiteen ja elämäntavan.

Toivon, etten ensi vuonna joudu selittämään lapselleni, joka kantaa perimässään sekä ruskeutta että juutalaisuutta, mikä on natsimielenosoitus. Toivon, etten myöskään joudu enää kertomaan hänelle, miksi hänen balettikoulunsa vieressä istuu ihminen kylmässä maassa pahvimuki edessään. Tai miksi annamme välillä rahaa hyväntekeväisyyteen, koska kaikki lapset eivät muuten saa Suomessa leluja.

TOIVON, ETTÄ ENSI VUONNA emme enää keskustele seksuaalisesta häirinnästä, ahdistelusta ja väkivallasta ja näemme, ettei ole kyse yksittäisten miesten tekemistä yksittäisistä asiattomuuksista tietyillä ammattialoilla. On kyse syvällä kulttuurissamme olevista käsityksistä siitä, mikä on naisen tehtävä maailmassa. Toiveen voi toteuttaa esimerkiksi osallistumalla #memyös-kampanjaan (www.memyos.fi/).

Tiedän, että monelle ruskealle tytölle tämä vuosi oli lähes toivoton, mutta tässä me yhä olemme. Toista siis perässäni: niin kauan kuin on elämää, on toivoa.

SISÄLTÄÄ PANORAAMARÖNTGENKUVAN PUOLEEN HINTAAN*

UUDET ONNI HAMMAS -KLINIKAT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Bulevardi . Espoontori . Herttoniemi . Iso Omena Keilaniemi . Malmi . Qmedical Kruununhaka Qmedical Pikku Huopalahti . Vantaanportti ONNI on osa Med Group -konsernia.

6 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

”Äitiys herätti minussa etsijän” Hyvän hiljaisuuden kosketus toistui lähes päivittäin Susanna Erätulen lapsuudessa. Kun entisestä lumilautailijasta tuli äiti, oli aika ottaa selvää, mitä sanottavaa hiljaisuudella on.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

K

uusivuotias tyttö pysähtyy kesken leikin ja keskittää katseensa käsiinsä. Hän on tullut tietoiseksi kaiken läpäisevästä hyvästä, syvästä hiljaisuudesta. Keskittymällä yhteen kiintopisteeseen tyttö voi pysyä hiljaisuuden tilassa niin pitkään kuin haluaa.

Syvän hiljaisuuden hetket toistuivat Susanna Erätulen lapsuudessa lähes päivittäin. Hiljaisuus tuntui aina yhtä hyvältä, kuin isolta riippukeinulta, jonka keinussa olo oli ihanan rauhallinen. Teini-iässä kokemuksia tuli harvemmin, ja sitten ne loppuivat.

Nuoruuden viimeisen syvän hiljaisuuden kosketuksen Erätuli sai noin 20-vuotiaana, kun hän nousi hitaasti ylös sveitsiläistä vuorenrinnettä lumilautaansa kantaen.

Kun syvän hiljaisuuden kokemukset loppuivat, Erätuli ei osannut kaivata niitä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen elämässä oli alkanut uusi vaihe, jossa hän etsi hiljaisuuden sijasta aktiivisuutta, luovuutta ja vapautta.

Erätuli, omaa sukua Serkamo, kiersi maailmaa puoliammattimaisena lumilautailijana ja osallistui kilpailuihin Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Chilen rinteillä. Jossakin vaiheessa kilpailut ja sponsoreita varten järjestetyt valokuvaukset vaihtuivat lumilautailua käsittelevien juttujen tekoon freelancetoimittajana.

26-vuotiaana Susanna Erätuli perusti perheen.

Kuusi vuotta nuorempi puoliso Jukka Erätuli jatkoi vielä lumilautailijan uraansa, joten Susanna oli paljon kotona lasten kanssa. Kummankin puolison opinnot olivat kesken.

– Perheen perustaminen siinä elämäntilanteessa ei ollut järkipäätös, mutta äitiys ja paikalleen asettuminen tuntuivat oman sydämen seuraamiselta, Erätuli sanoo.

Huikeiden vuoristonäkymien tilalle tuli parvekkeeton yksiö Helsingin Koskelassa ja maailman kiertäminen vaihtui käynteihin Citymarketissa. Pysähtyminen ja elämän jakaminen lasten kanssa käänsivät Erätulen katseen sisäänpäin.

– Äidiksi tulemiseni jälkeisinä vuosina minussa heräsi suuri sisäinen janoisuus. Kaikki henkinen ja hengellinen alkoi kiinnostaa minua, hän sanoo.

Arkiset havainnot ja kokemukset syvensivät etsimistä. Lapsilla näytti olevan luontainen olemassaolon taju ja rytmi, joka oli jotakin täysin muuta kuin valtakulttuurin normit ja tavat.

Joskus rinnakkaiset todellisuudet törmäsivät.

Erätulen esikoinen piirsi päivähoidossa kotkan, jonka siivet oli sidottu. Poika oli tuolloin pienessä päiväkodissa, jossa oli ahtaat rajat.

Piirros pysäytti Erätulen, vaikka hän ymmärtää hyvin rajojen ja sääntöjen merkityksen lapsen kehitykselle.

– Tunnistin kuvassa jotakin yleispätevää, joka kuvasi myös omaa ihmisyyttäni.

Välillä lapset tuntuivat kurkottavan näkyvän todellisuuden tuolle puolelle. Kerran Erätulen kolmas lapsi Nyyti toi kapaloimansa nuken äidin syliin ja sanoi, että se on ”joulupäivän paketti”.

Vähän myöhemmin raskaustesti näytti positiivista, ja neuvola antoi uuden perheenjäsenen lasketuksi ajaksi 25. joulukuuta.

Kun kiinnostus henkisiä ja hengellisiä asioita kohtaan oli herännyt, Erätuli perehtyi erilaisiin henkisiin ja hengellisiin traditioihin. Opetusta löytyi netistä ja kirjoista. Erätuli kävi myös retriiteissä kuuntelemassa hiljaisuutta, joka oli koskettanut häntä lapsena.

– Omat kokemukseni herättivät halun ottaa selvää siitä, mitä näistä asioista sanotaan. Mitä etsijät eri aikoina ovat pohtineet ja löytäneet? Halusin myös selventää sitä, mihin itse uskon.

Vastauksia löytyi eri uskontotraditioista tulevilta henkisyyden opettajilta. Heitä yhdisti jokin, mitä Erätuli kutsuu ykseystietoisuudeksi.

Jokainen Erätulelle tärkeä opettaja käsitteli omalla tyylillään samoja teemoja: rakkaudellista läsnäoloa, itsen taakse pääsemistä ja avautumista oman persoonan kahleita laajemmalle tietoisuudelle.

Erätulella on vahvat kristilliset sukujuuret. Pappien, opettajien ja maallikkosaarnaajien jatkumo tulee aina 1500-luvulta saakka. Tutustuttuaan ykseystietoisuuden opettajiin hän halusi selvittää, löytyykö kristinuskosta jotakin, joka liittyy samaan asiaan.

Etsijän polku vei Susanna Erätulen Hiljaisuuden ystävien järjestämään retriitinohjaajan koulutukseen ja Helsingin seurakuntayhtymän hengellisen ohjauksen koulutukseen.

Hengellisen ohjauksen koulutuksessa avara ilmapiiri yllätti Erätulen myönteisesti. Koulutukseen osallistui erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joita kiinnostivat samat asiat.

– Jokaisella ihmisellä on oma tarina, jonka kautta olemme oivaltaneet sen, minkä olemme oivaltaneet. Henkilökohtaisten oivallusten vertailu ja oikeaksi tai vääräksi osoittaminen on minulle vierasta, hän sanoo.

Suorasta kokemisesta alkanut polku oli johtanut Erätulen tutustumaan uushenkisiin ykseystietoisuuden oppeihin. Nyt vuorossa olivat kristilliset mystikot.

Heiltä Erätuli löysi ajatuksen valaistumista seu-

raavasta ykseydestä. Se ei ole vain yhteyttä Jumalaan, vaan myös yhteen sulautumista syvän todellisuuden kanssa.

– Mystikoiden mukaan se, mitä kaipaamme, löytyy meistä itsestämme jonkinlaisena sielun kipinänä. Se ei ole enää erillisyyden teologiaa, jossa ihminen kaipaa jotakin, joka pysyy hänelle kaukaisena, Erätuli sanoo.

– Koin, että näille asioille ei ole tilaa perusluterilaisuudessa. Siksi minun on pitänyt tehdä se tila itse, jotta löytäisin kristinuskon voiman uudelleen.

”

Minua kiehtoo elämässä kaikki se, mitä emme pääse kiertämään.

Lopulta Erätulen matka toi hänet kohtaan, jossa se, mitä hän on kokenut, etsinyt ja löytänyt, pääsee ulos. Lokakuussa ilmestyneessä Etsijän kirjassa hän kokoaa yhteen vuosien varrella oppimaansa.

Pääosin Valamon luostarissa kirjoitettu kirja käsittelee suuria kysymyksiä, jotka jokainen ihminen kohtaa elämänsä aikana: syntymää, kuolemaa, rakastamista, tasapainon etsimistä, oman kutsumuksen löytämistä, omien juurien merkitystä ja elämän jatkumista jälkeläisissä.

– Minua kiehtoo elämässä kaikki se, mitä emme pääse kiertämään, hän sanoo.

Erätuli on valinnut kirjaansa näkökulmia eri uskontoperinteistä, mutta hän pyrkii välttämään niiden sanoja ja puhumaan ”elämän kieltä”, jota kuka tahansa voi ymmärtää sydämen tasolla. Kirjan aineksina ovat myös Erätulen lasten kysymykset ja oivallukset, joita hän on tallentanut kiireisen arjen keskellä.

Kirjan valmistuminen vastaa pitkään odotukseen, johon on liittynyt tuskastumista ja kipua. Kun Erätuli yritti lapsena sanoittaa kokemuksiaan syvästä hiljaisuudesta, ihmiset eivät ymmärtäneet, mistä hän puhui.

Niinpä Erätuli sulki kokemukset sisälleen ja piti ne omana tietonaan. Vaikenemista seurasi ulkopuolisuuden tunne, joka on kulkenut Erätulen mukana läpi vuosien.

– Nyt olen vihdoinkin osannut pukea sanoiksi ja jakaa edes osan siitä, mikä on aina ollut minulle totta. Jos en olisi koskaan löytänyt näitä sanoja, tuntuisi vaikealta lähteä tästä elämästä. ■

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

Kuka?

Susanna Erätuli, 43, on Sipoossa asuva luokanopettaja, uskonnonopettaja ja neljän lapsen äiti. Hän on entinen lumilautailija ja intohimoinen etsijä, jonka teos Etsijän kirja (Otava) ilmestyi lokakuussa.

Erätuli aloittaa tammikuussa Kirkko ja kaupungin verkkokolumnistina.

Missä?

Minut ja kaksi ensimmäistä lastani on kastettu Puotilan kappelissa. Olen mennyt naimisiin Puotilan kappelissa kuten vanhempanikin, ja isäni siunaustilaisuus pidettiin siellä.

Motto?

Vaikeinta on ollut odottaa, että osaisin ilmaista sen, mikä sisälläni on.

Susanna Erätuli löysi kristinuskon voiman uudelleen tutustuttuaan ensin tämän päivän henkisiin opettajiin.

7

8 B

Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Intian Kalkutassa on valtava määrä HIV-positiivisia lapsia

Kuvassa olevat lapset eivät liity keräyksen kohderyhmään.

OSOITA Jeesuksen rakkautta antamalla HIV-lapsille ravintoa, koulutusta, vaatteita, neuvontaa ja toivon evankeliumia IRR-TV:n kautta.

ANNA JOULU HIV- lapselle

ANNA LAHJASI: www.lahjoistaparhain.fi SOITA LAHJOITUSNUMEROON: 0600-11717

Soiton hinta 25,37 € + pvm/mpm. Kuuntele viestimme, niin lahjoitus toteutuu!

LAHJOITA TILISIIRTONA: Osuuspankki: Nordea: Viite:

FI80 5132 0520 0090 28 FI85 1063 3000 2104 23 7812

Poliisihallitus on 25.1.2017 myöntänyt IRR-TV ry:lle luvan RA/2017/85 rahankeräykseen ajalle 25.1.2017 – 31.12.2021 Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Varat käytetään IRR-TV:ryn sääntöjen mukaiseen ja keräysluvassa määriteltyyn toimintaan kotimaassa ja ulkomailla.

Kun keräystavoite on täyttynyt, pidätämme oikeuden käyttää varat suurimpaan tarpeeseen.

LISÄTIETOA JOULUKERÄYKSESTÄ: www.lahjoistaparhain.fi

IRR-TV

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Taatelikakku kuuluu jouluun Koraanin joulukertomuksessa Maria tokenee rankasta synnytyksestä syömällä tuoreita taateleita.

TEKSTI JAAKKO HEINIMÄKI KUVITUS ANSSI RAUHALA

I

tämaan tietäjien lahjat vastasyntyneelle Vapahtajalle me tiedämme: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Sen sijaan paimenten lahjoista ei jouluevankeliumi kerro mitään. Tuskin hekään silti tyhjin käsin lähtivät kuningasta kumartamaan.

Koska paimenet eivät olleet pystyneet varautumaan korkean tason kohtaamiseen, lahjat täytyi kehittää siitä, mitä repussa sattui olemaan. Tuskin erehdyn pahasti, kun kuvittelen paimenilla olleen taateleita eväslaukuissaan.

Herkulliset, ravitsevat ja terveelliset taatelit ovat kuuluneet Lähi-idän peruselintarvikkeisiin iät ajat. Taatelipalmun (Phoenix dactylifera) alkukotina pidetään nykyisen Irakin aluetta, ja sitä tiedetään viljellyn Mesopotamiassa ja muinaisessa Egyptissä jo tuhansia vuosia.

Ehkä jouluevankeliumin paimenet antoivat tuoreita taateleita lahjaksi Jeesukselle. Ja näin joulupöydän taatelikakku kantaa mukanaan kaikuja kauempaa kuin äkkipäätään arvaisikaan: se tuo mausteiset terveisensä Betlehemin kedoilta suomalaisiin olohuoneisiin.

TAATELILLA ON TÄRKEÄ rooli myös Koraanin joulukertomuksessa. Monet Raamatun henkilöt ja tarinat esiintyvät Koraanissa, niin myös kertomus Jeesuksen neitseellisestä syntymästä.

Islam on kuutisensataa vuotta kristinuskoa nuorempi uskonto, ja profeetta Muhammad oli omaksunut opetuksiinsa runsaasti piirteitä kristinuskosta, samoin kuin juutalaisuudesta.

Jeesuksen syntymästä kerrotaan Marian suurassa. Tarinassa ei ole tallia, paimenia eikä tietäjiä, ei myöskään härkää eikä aasia. Tarinassa ei ole edes Joosefia. Koraanin joulukertomuksessa Maria vetäytyy autiomaahan synnyttämään aivan yksin.

Koraanin kertomuksessa Maria synnyttää seisaaltaan ja ottaa tuskissaan tukea palmupuusta. Synnytyspoltot lyövät hänen lävitseen rajusti, ja hän toivoo, että olisi kuollut ennen synnytyksen alkamista.

Jeesuksen synnyttyä Maria on aivan loppu. Silloin hän kuulee äänen, joka kehottaa ravistamaan palmua: ”Älä sure, sillä Herrasi antaa puron kummuta jalkojesi juuresta. Ravista

palmua, niin se pudottaa sinulle tuoreita, kypsiä taateleita.”

Taateleista Maria sai uutta voimaa, ja hän jaksoi kantaa vastasyntyneen lapsensa kotiin. Kun hän saapui ihmisten ilmoille aviottoman lapsen kanssa, alkoi huorittelu välittömästi. Silloin Jeesus teki ensimmäisen ihmetekonsa: hän puhkesi puhumaan, vaikka ei ollut vielä päivänkään ikäinen, ja puolusti äitiään.

”

ÄLÄ SURE, SILLÄ HERRASI ANTAA PURON KUMMUTA JALKOJESI JUURESTA. RAVISTA PALMUA, NIIN SE PUDOTTAA SINULLE TUOREITA, KYPSIÄ TAATELEITA.

JEESUSTA PIDETÄÄN Koraanissa Jumalan lähettämänä profeettana. Koraani kiistää jyrkästi, että Jeesus olisi ollut jotakin enemmän kuin hurskas ja Jumalan erityistä suosiota nauttiva ihminen – vaikka hän Koraanin mukaan syntyikin neitseellisesti.

Koraanin joulukertomuksessa ei ole tallia, härkää, aasia eikä tietäjiä, mutta ei niitä toisaalta ole myöskään Luukkaan jouluevankeliumissa, jonka mukaan Maria kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen eli eläinten syöttökaukaloon, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

Seimen sijoituspaikkaa Luukkaan evankeliumin kirjoittaja ei mainitse. Ortodoksisissa jouluikoneissa Maria synnyttää Jeesuksen luolassa. Kuvataiteesta ja joululauluista tutut härkä ja aasi taas tulevat Jesajan kirjan profetiasta, jossa ”härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen”.

B

9

Kirkon kaunistukset osa 8: Pyhän Laurin kappeli 75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Suru on Pyhän Laurin kappelin vainajien näyttöhuoneessa.

Anu Puustisen ja Ville Haran suunnitteleman Pyhän Laurin kappelin (2010) vainajien näyttöhuone on pelkistetty ja harmoninen kuten koko palkittu rakennus muutenkin.

Mutta valkobetoniseinien, tumman lattian ja yksinkertaisten puupenkkien lisäksi siellä on koru.

Se on kuvanveistäjä Pekka Jylhän kristalleista ja valosta muodostuva teos Suru. Se tuli toiseksi kappelin taiteesta rakentamisvaiheessa järjestetyssä kilpailussa.

Kun omaiset tulevat viimeisen kerran katsomaan vainajaa, Surun kristallipallot ja -kyyneleet välkehtivät tilassa. Moni pysähtyy myös teoksen äärelle.

– Sitä kommentoidaan hurjan vaikuttavaksi, sanoo pastori Jaakko Hyttinen Tikkurilan seurakunnasta.

Hän on järjestänyt Helsingin pitäjän kirkonkylässä sijaitsevassa P ­ yhän Laurin kappelissa pyhäinpäivän aikaan suruun keskittyviä päiviä. Silloin vainajien näyttöhuone toimii

Suru puhuttelee kontrastein Kuvanveistäjä Pekka Jylhän teos Suru on kuin valoa heijastava koru Pyhän Laurin kappelin minimalistisessa vainajien näyttö­ huoneessa.

Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

meditaation tilana, jossa voi sytyttää kynttilän, kirjoittaa rukouksen tai vain pysähtyä elämän ja kuoleman äärelle.

– Suru muuttuu koko ajan. Kun valot sytyttää, sen heittämät varjot seinillä elävät hetken, Hyttinen sanoo.

Ja todella: paikallaan pysyvä teos vaikuttaa liikkuvan. Kristallien hiotut pinnat heijastelevat seinälle varovaisia värejä.

Hyttinen katsoo teosta pitkään hiljaa.

– Jotenkin siinä on voimakas hiljaisuus läsnä. Se välkehtii ja säteilee mutta on samalla hyvin hillitty, hän sanoo sitten.

Kun teosta on aikansa tuijottanut, havahtuu siihen, että se näyttää samanaikaisesti kevyeltä ja raskaalta. Kauniit ja kirkkaat helmet vetävät määrätietoisesti alaspäin mutta niistä näkyy läpi, vaikkakin hiukan vääristyneesti.

Jylhän teos on kontrasteja täynnä, kuten surukin. ■

Fingerpori Pertti Jarla

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Helluntailaisesta körtiksi Jan Ahonen, 45, on espoolainen perheenisä, pastori ja Jouluradion tuottaja.

Ahonen on helluntailaistaustainen körtti ja Tuomasmessun aktiivi. ”Olen aina mennyt yhteisöihin vapaaehtoisuuden kautta”, hän sanoo.

Kampin kappelin seuraava rukousnauhameditaatio järjestetään keskiviikkona 17.1.2018 kello 8.30.

Jan Ahosen ystävä teki hänelle rukoushelmet, joissa on Ahosen kannattaman IFK:n värit.

Mukana joka paikassa Rukoushelmet kulkevat Jan Ahosen mukana kaikkialle, minne hän menee. Hiljentymispaikkana on usein ruuhkabussin penkki.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

FARKKUJEN VYÖTÄISILLÄ roikkuu puusta tehty T-kirjain. Se näyttää avaimenperältä, mutta kyseessä on risti, jonka malli on peräisin fransiskaaneilta. Pyöreät helmet paljastavat, että kyse on rukousnauhasta.

Pastori Jan Ahonen liikkuu vain harvoin kaupungilla ilman helmiään.

Ahonen oli viiden vanha, kun ruotsinsuomalainen perhe jätti Göteborgin ja muutti Raisioon Turun lähelle. Samoihin aikoihin Ahosen äiti kääntyi helluntailaiseksi.

Paruusian eli Jeesuksen toisen tulemisen odotus toi lapsuuteen pelkoja. Jos äiti tuli kotiin tavallista myöhemmin, Ahonen pelkäsi, että hänet oli temmattu taivaaseen.

Toisaalta helluntailiike tarjosi yhteisön, jossa oli lämpöä ja vilpitöntä yhdessä tekemistä.

Lukion ensimmäisen luokan jälkeisenä kesä-

Jouluyö

AHONEN KUTSUU helluntailaista nuoruutta ”punk-vuosikseen”. Silloin hän luuli, että Jumalan valtakunnan toteutuminen riippuu siitä, mitä hän pystyy tekemään.

Vuonna 1998 Ahonen aloitti työn Radio Dein toimittajana. Ahosen yllätykseksi haastateltavat esittivät Raamatusta toisistaan poikkeavia tulkintoja. Ahosta vaivasi myös se, että hänen homoystävänsä joutuivat helluntailiikkeessä ”hyvää tarkoittavan vaimentamisen” kohteeksi.

Ahonen lähti opiskelemaan teologiaa saadakseen selvyyttä asioihin. Vuonna 2014 hänet vihittiin evankelis-luterilaisen kirkon papiksi.

Murroksen vuosina Ahonen löysi jotakin, mitä hän kutsuu arjen pyhyydeksi. Se ei näyt-

RUKOUSHELMET AHONEN löysi kaksi vuotta sitten ystävystyttyään Vantaan herättäjäjuhlilla Tiina Kristofferssonin kanssa. Kristoffersson vetää Kampin kappelissa rukousnauhameditaatioita kerran kuukaudessa.

Ahonen käyttää helmiä intuitiivisesti ja vapaasti, sillä hän ei pidä itseään hyvänä ulkoa oppijana, jolle valmiit rukouskaavat sopivat.

Usein hiljentymisen paikaksi valikoituu kuljettajan takana oleva ruuhkabussin penkki. Siellä helmien hypistely ei herätä toisten matkustajien huomiota.

Rukoushelmiin tarttuminen auttaa Ahosta päästämään hetkeksi irti menneisyyden murheista ja tulevaisuuden huolista. Se on murehtimiseen taipuvaiselle Ahoselle iso juttu.

Joulun kosketus JOULUYÖN YKSI ”must” on meidän perheessä aina ollut Pietarinkirkosta televisioitava paavin messu. Näin se aikoinaan meni: Jouluateria oli syöty, lahjat jaettu.

Nuoriso oli mennyt Torpparinmäen legendaariseen Roy Beaniin tapaamaan kavereitaan. Sieltä ne yöllä tulivat, nuoremme kavereineen, meille seuraamaan jouluyön messua. Tulivat sen jälkeenkin, kun omamme olivat jo muuttaneet kotoa.

Yhä on vaikea kuvitella jouluyötä ilman paavin messua. Viimeistään siinä sydän avautuu joulun ytimelle. Kristus syntyy, kiittäkää.

Sydän on Raamatussa muuta kuin fysiologiaa. Sana esiin-

tyy toista tuhatta kertaa, ja sillä tarkoitetaan ihmisen syvintä olemusta. Sydän on itsen ja minuuden metafora. Uskonnollisen kokemuksen ytimessä on suljetun sydämen avautuminen Jumalalle ja hänen todellisuudelleen. Moni kantaa syvällä sisimmässään – ehkä tajuamattaan – kokemusta: muistoja paikasta tai hetkestä jolloin jokin Jumalan maailmassa kosketti.

Joulu on tätä. Pyhää kosketusta.

Trappistimunkki Thomas Merton puhuu ohuista paikoista ja kannustaa etsimään sellaisia. Ohuissa paikoissa kaksi todellisuuden tasoa kohtaa toisensa: tämä maailma ja

Jouluradio kuuluu samaan mediaperheeseen kuin Kirkko ja kaupunki.

ISTOCK

Taivaan tähden

24.12.

nä Ahonen ja hänen ystävänsä tekivät tupakkatauolla yhteisen uskonratkaisun.

täydy hengellisten kokousten huippuhetkissä ja mustavalkoisessa varmuudessa, vaan arjen harmauden ja kysymysten keskellä.

maailma, joka on jotain enemmän.

Vuoden kierrossa on kaksi ajankohtaa, joissa ohuet paikat ovat harvinaisen selvästi kaikkien tavoitettavissa: jouluyö ja pääsiäisyö.

Jouluyö on silmänräpäys, jolloin suomalaisen sydän on harvinaisen avoin mysteerille.

OLLI VALTONEN

12 B Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Gurun opissa Ohjaajana Simeon Uusteologi Kolmea kristillistä ­mystikkoa on kunnioitettu arvonimellä ­”Teologi”. Ensimmäinen heistä on ­Uuden testamentin neljännen evankeliumin kirjoittaja apostoli ­Johannes. Toinen on 200-­luvulla elänyt Gregorios Teologi eli ­Gregorios ­Nazianzilainen ja kolmas S ­ imeon Uusteologi.

Simeon Uusteologi eli 1000-­luvun vaihteessa nykyisen Turkin alueella. Nuorena hän opiskeli setänsä hoivissa ja hoiti tämän taloutta Konstantinopolin hovissa. Hänen elämäänsä vaikutti ratkaisevasti maallikkomunkki Simeon Harras. Tämä neuvoi hänet Pyhän Mamaksen luostariin, jossa hänet vihittiin munkiksi ja papiksi ja jo 31-vuotiaana luostarin johtajaksi. Sieltä hänet karkotettiin. Simeon oli kiistelty hahmo, koska hän puhui niin avoimesti jumalallisen valon kokemuksistaan. Loppuelämänsä hän vietti pienessä pyhän Marinan luostarissa. Häneltä on säilynyt 92 opetuspuhetta ja 58 hymniä. Suomeksi hänen opetuksiaan on julkaistu Filokaliassa. Suomeksi on julkaistu myös arkkipiispa Vasili Krivosein teos ­Simeon ­Uusi Teologi.

Anna joulun valon valaista sisimpäsi Näkymätön Jumala tulee näkyväksi, asettuu sisimpäämme ja valaisee elämämme. Siinä on joulun ihme.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Kylmänä talvipäivänä venemiehet laskivat maihin Bosporin rannalle ja jättivät sinne kuusissakymmenissä olleen munkin ja hänen oppilaansa.

Paikka oli lähellä Krysopolista, jonne munkki oli määrätty karkotettavaksi.

Kaksikko seisoi autiolla rannalla il­ man ruokaa ja varusteita. Munkki ei tästä lannistunut. Hän rukoili, kiitti Ju­ malaa ja lähti oppilaansa kanssa mat­ kaan. Pian he löysivät raunioituneen rukoushuoneen, jonka he kunnosti­ vat käyttöönsä. Munkki oli nimeltään ­Simeon Uusteologi ja hänen oppi­ laansa Kristoforos Faguras.

Tämä tapahtui noin vuonna 1020.

Simeon oli karkotettu Konstantino­ polin läheltä Pyhän Mamaksen luos­ tarista, jonka johtajana hän oli toimi­ nut 25 vuotta. Simeon perusti remon­ toidun rukoushuoneen yhteyteen uu­ den luostarin ja johti sitä 18 vuotta eli elämänsä loppuun asti.

Konstantinopolissa Simeonilla oli vaikutusvaltaisia vastustajia sekä kirkossa että hovissa, jos kohta puo­

lustajiakin. Vastustajia ärsytti Simeo­ nin horjumaton usko siihen, että Ju­ malan vaikutuksen voi oikeasti tun­ tea. Jumalan voi ”nähdä”, jos ei fyy­ sisin silmin, niin sisäisesti.

Hän tiesi ja koki syvästi, että Juma­ lan olemusta ei kukaan – eivät edes enkelit – voi kuvata, tulkita tai nimetä.

Hän opetti, että Jumala on näkymätön ja saavuttamaton ja kuitenkin hänet voi nähdä ja kokea. Simeon oli koke­ nut sen monta kertaa mystisissä näyis­ sä, joissa Jumala oli ilmestynyt hänel­ le ylimaallisena valona. Hän ei voinut vaieta kokemuksistaan eikä ymmärtä­ nyt niitä, jotka sanoivat, ettei nykyään enää ollut mahdollista nähdä Jumalaa eikä kokea hänen vaikutuksiaan kuten joskus Raamatun aikoina.

Vastustajansa Simeon suututti sanomalla, että Pyhää Henkeä ei lä­ hettykään epäuskoisille, spekuloijil­ le, kaunopuhujille eikä mahtimiesten suosion tavoittelijoille, vaan ”henges­ sään köyhille ja köyhyydessä eläville, sydämeltään ja ruumiiltaan puhtaille,

Simeonin rukous ”Oi, Sinä armahtavainen ja laupias Jumala, minun Luojani, anna saavuttamattoman valosi virrata ylleni ja täyttää minun sydämeni ilolla. Älä vihastu minuun äläkä jätä minua, vaan valaise sieluni valollasi, sillä Sinä, oi Jumalani, olet Valo.”

(Suom. Irmeli Talasjoki)

yksinkertaisesti puhuville ja vieläkin yksinkertaisemmin eläville, jotka ei­ vät eksy ajatustensa sokkeloihin”.

Simeon väitti, että Jumala ilmestyy ja hänet voi kokea tässä elämässä eikä vasta tulevassa, ja kun hänet kerran on nähnyt, hänet voi nähdä kaikessa. Se oli hänelle ihme, josta ei voinut olla hil­ jaa: ”Mistä minä olisin tiennyt, että si­

nä näyttäydyt luoksesi tuleville, jotka ovat vielä maailmassa? Mistä minä oli­ sin tiennyt, oi Valtias, että sinä, näky­ mätön ja kaiken ylittävä, olet näkyvä ja asetut sisimpäämme?” hän kirjoitti.

Tästä ihmeestä kertoo myös joulu­ evankeliumi. Jumala syntyi ihmisek­ si ja tuli niin pieneksi, että voisi mah­ tua meihin.

Miten me voisimme nähdä ja tun­ tea hänet? Vain siten, että pienen­ nymme. Kun katselemme omaa elä­ määmme ja näemme omat puutteem­ me ja virheemme, egomme pienenee. ”Katumus on ovi, joka johtaa pimey­ destä valoon”, Simeon kirjoittaa.

Omasta mielestään valmis ei ikinä näe Jumalaa. Ilman oman elämän re­ hellistä katselemista ja katumusta sy­ dämemme ei helly, korvamme eivät herkisty kuulemaan eivätkä silmäm­ me kostu. Monesti juuri kyynelten tie vie Jumalan sisäiseen näkemiseen. Al­ kuun katkerat kyyneleet voivat muut­ tua ilon ja myötätunnon kyyneleiksi ja sisimpään kajastaa katoamaton valo. ■

MENOT 21.12. – 18.1.2018

a 11

Patrik Lindström

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Jouluaattona Leppävaaran kirkossa ja Perkkaan kappelilla esiintyvät Tuula, Eero ja Janne Saari. Aikuisten harjoitellessa Eeron kolmevuotias Eva-tytär tutkii seimiasetelman eläimiä.

Jouluaattona muusikkokin herkistyy kirkossa Jouluaattona Saaren perheessä kuunnellaan joulurauhan julistus ja syödään yhdessä jouluateria. Perheen muusikoille se on myös työpäivä, sillä he esiintyvät kolmessa aattohartaudessa.

A

lttoviulua soittavat Tuula ja Janne Saari sekä heidän poikansa Eero Saari, jonka instrumenttina on sello, esiintyvät kello 15 aattohartaudessa Leppävaaran kirkolla ja tuntia myöhemmin Perkkaan kappelilla. Kello 23 on vielä jouluyön messu Leppävaaran kirkossa.

Vanhemmat ovat soittaneet työkseen Tapiola Sinfonietassa sen koko toiminnan ajan eli kolme vuosikymmentä. Eero Saari opiskelee Helsingin konservatoriossa.

Joulu on musiikin sesonkiaikaa, ja monet muusikot Saarien tapaan tekevät silloin ylimääräisiä soittokeikkoja.

– Tänä vuonna meillä onkin ennätyksellisen vilkas soittojoulu, huomauttaa Janne Saari.

Saaret eivät harmittele jouluaattonsa keskeytymistä, päinvastoin. Kyseessä eivät ole aivan tavalliset soittokeikat eivätkä esiintymispaikat ole mitä tahansa tiloja. Leppävaaran kirkko on heidän kotikirkkonsa ja lasten konfirmaatiopaikka, Perkkaan kappelissa taas on vietetty kastetilaisuuksia.

Tuula ja Janne Saari asuvat Karakalliossa, Eero perheineen puolestaan Rastaspuistossa.

– Joulu on vuoden suurin juhla. Silloin kirkossa on aivan erityinen tunnelma, ihmiset juhlamielellä ja paikalla paljon väkeä, sanoo Tuula Saari.

– Soitimme viime vuonna yksinäisten joulujuhlas-

sa. Silloin joku kommentoi esiintymistämme, ettei hän tiennyt että on olemassa jotakin näin kaunista.

Eero Saari uskoo monen arvostavan sitä, että aattohartaudessa on tavallisuudesta poikkeavaa musiikkia ja muitakin instrumentteja kuin vain urut.

Aattohartauksien ohjelmisto viimeistellään yhteistyössä kanttori Pauliina Hyryn kanssa. Se sisältää ainakin virsiä sekä Bachin kuudennen Brandenburgilaisen konserton hitaan osan. Se kuullaan Tuula Saaren ehdotuksesta.

Janne Saari pitää teosta suurenmoisen jouluisena musiikkina. Se on kuin joulukuvaelma, jossa Maria ja Joosef ihmettelevät hiljaa seimen äärellä.

– Tämä Bachin teos sopii hyvin meidän kolmen kokoonpanolle, jossa on kaksi alttoviulua ja sello, kertoo Tuula Saari.

Saarien oma jouluaatto rytmittyy esiintymisten lomaan. He suunnittelevat tekevänsä joulurauhan julistushetkestä kello 12 kodin juhlatuokion, jolloin hiljennytään joululounaalle yhdessä lasten ja heidän perheittensä kanssa. Myös isovanhemmat aiotaan kutsua mukaan.

– Jouluaterian nautimme varmaankin aattohartauksien jälkeen, miettii Tuula Saari.

– Kun me lähdemme soittamaan, muut perheenjäsenet jäävät kotiin valmistelemaan ruokia.

Saarien neljästä lapsesta ainakin Eero on varmuudella tulossa vanhempien luokse viettämään aattoa Anna-vaimon ja kolmevuotiaan Eva-tyttären kanssa.

Leppävaaran seurakunnan kanttorin Pauliina Hyryn mielestä on tärkeää, että jouluna kirkossa panostetaan laatuun. Koska omat kuorot ja ryhmät eivät ehdi kaikkiin tilaisuuksiin, kutsutaan ammattimuusikoita esiintymään. Hän kokee sen seurakuntalaisten arvostamisena.

– On hauska saada jouluna kirkkoon lähialueella asuvia ammattimuusikoita, iloitsee Hyry.

Jouluaaton hartaudet ovat lyhyitä tilaisuuksia ja niissä on vahva tunnelma. Paikalla on paljon myös niitä, jotka eivät muulloin käy kirkossa.

– Musiikissa on oltava tunnelatausta. Etenkin pimeänä vuodenaikana me suomalaiset pidämme haikeista sävelistä. Olen huomannut, että riehakas musiikki ei uppoa kuulijoihin samalla tavalla kuin melankolinen.

– On kaksi asiaa, jotka ehdottomasti kuuluvat joulukirkkoihin: Enkeli taivaan -virsi ja jouluevankeliumi. Huolehdimme, että ne ovat varmasti ohjelmassa, sanoo Leppävaaran seurakunnan kanttori Pauliina Hyry.

”

Jouluaattona

kirkossa on aivan erityinen tunnelma.

Muusikko Tuula Saari

Paula Huhtala

Jouluaaton hartaudet ja joulukirkot s. 12–18 ja netissä osoitteessa www.espoonseurakunnat/joulukirkot sekä www.kauniaistenseurakunta.fi/tapahtumat

MENOT 21.12. – 18.1.2018

12 A Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 10.

Pappi Sami Marte, kanttori Marja-Liisa Talja.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 11.

Pappi Sami Marte, kanttori Marja-Liisa Talja.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14.

Pappi Alarik Corander, kanttori Marja-Liisa Talja.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 15.

Pappi Alarik Corander, kanttori Marja-Liisa Talja.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 16.

Pappi Alarik Corander, kanttori Marja-Liisa Talja.

Kauneimmat joululaulut -messu su 24.12. klo 20. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Leena Talvio, kanttori Päivikki Leinonen.

Jouluyön juhlamessu – Iso ilo! su 24.12. klo 23. Saarna Antti Kujanpää, liturgia Tuija Kuusinen, urkuri Leena Talvio, kanttori Päivikki Leinonen.

Purhosen musiikkiperhe.

Jouluaamun jumalanpalvelus ma 25.12. klo 8. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Hannu Mäenpää, kanttori Petri Koivusalo, urkuri Sheldon Ylioja, lauluyhtye, Johanna Pitkänen ja Teemu Heinonen, huilu.

Kauneimmat joululaulut –messu ma 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Petri Koivusalo, lauluyhtye, Johanna Pitkänen ja Teemu Heinonen, huilu.

Perheiden joulukirkko ma 25.12. klo 15. Pappi Sami Marte, kanttori Lea Waaraniemi. Lapsikuoro Välke.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Seppo Särkiniemi, kanttori Päivikki Leinonen.

Messu su 31.12. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Marja Malvaranta, urkuri Olli Saari, kanttori Marja-Liisa Talja.

Uudenvuoden päivän messu ma 1.1. klo 15. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Hannu Mäenpää, kanttori Marja-Liisa Talja.

Loppiaismessu la 6.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Lea Waara-

niemi, kanttori Petri Koivusalo.

Uudet seurakunnan työntekijät siunataan tehtäviinsä. Kirkkokahvit.

Messu su 7.1. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Seppo Särkiniemi, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Lea Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Messu su 14.1. klo 10. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 14.1. klo 18 ”Katsokaa viikunapuuta”. Jumalan valtakunta on kaikkia varten. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, mukana Pysäkki-ryhmäläisiä, kanttorina Leena Talvio, muusikot Laura Airola ja Martti Pitkänen, pappina Pirkko Nurminen.

Espoon tuomiokapitulin kauden avausmessu ma 15.1. klo 9. Messun toimittavat pappi Mika Nurmi ja diakonissa Sirpa Tirri, kanttorina Päivikki Leinonen.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 7.1. klo 12 ”Kasteen lahja”.

Mäenpää, Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Messu su 14.1. klo 16. Särkiniemi, Talja. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen joulumessu ma 25.12. klo 16. Salamat Masih. Ruokailu.

Kyläkirkko su 7.1. klo 12. Särkiniemi, Ylioja. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishetki to 11.1. klo 19. Sinulle, joka kaipaat rauhaa ja sydämen hiljaisuutta.

Rinnekappeli Messu su 14.1. klo 14. Särkiniemi, Leinonen.

Suvelan kappeli Messu su 7.1. klo 15. Hujanen, Koivusalo. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Su 7.1. ja 14.1. klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. www.church.fi.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Pe 22.12. klo 17. Kirsi Muurimäki, Olli Saari.

Pe 22.12. klo 19. English Christmas Carols. Matthew Keranen, Sheldon Ylioja.

Pe 22.12. klo 21. Raigo Liiman, Anna-Liisa Haunio.

RUKOUSHETKI TUOMIOKIRKOSSA Rukoushetki ”Me todistamme” ti 26.12. klo 15 Espoon tuomiokirkossa.

Rukousta ja yhteistä psalmilaulua, Anita Kyönsaari.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Perhekerhot: to 8.1. alkaen klo 10.

Eläkeläiskerho to 11.1. klo 12.30.

Muskarissa tilaa sisarusryhmässä ti klo 16–16.40. 75 e, sisarale -50%.

ILM.: taija.karppinen@ evl.fi.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 15.1. klo 19. Riitta Lemmetyinen: ”Muistojen lähteillä”.

AURORAN KAPPELI Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14.

Mäenpää, Waaraniemi.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 15.30. Mäenpää, Waaraniemi.

Jouluikoninäyttely Auroran näyt-

tötauluissa 15.12.–10.1.

Perhekerhot: ma 8.1. ja pe 12.1. klo 10. Vauvakerho ma 8.1. klo 13.

Iltaperhekerho ma 8.1. klo 18–19.30.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 9.1. alkaen klo 18.30.

Rukouspiiri ke 10.1. alkaen klo 18.

Kappelihartaus to 11.1. alkaen klo 11.

Kappelilounas to 11.1. alkaen ma ja to klo 11–13 (5 e, lapset 0,5–2 e).

Viherlaaksonveikkojen jumppa to 11.1. alkaen klo 11.15–12.15.

Café Aurora 11.1. alkaen ma–pe klo 10–14.

Tuike (6-8–v.) ja Välke (9-13–v.)

– lasten kuorojen harjoitukset to 11.1. alkaen klo 17.30–18.15.

Päivän tunnussana ma 15.1. klo 11.

Eläkeläiskerho ti 16.1. klo 13.

Gospelriders ti 16.1. klo 18.

Hanna-piiri to 18.1. klo 17.

Ikonipiiri, tied.: tarja.rae@gmail.com. www.aurorankappeli.fi.

ET lev 91 x

KALAJÄRVEN KAPPELI Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 15.30. Särkiniemi, Klemi.

Israel-rukousilta 3.1. klo 19.

Ylistys- ja rukousilta pe 5.1. alkaen klo 19.

Iltaperhekerho ti 9.1. klo 17.30–19.

Perhekerhot: ke 10.1. alkaen klo 10 ja vauvakerho to klo 13.

Perhekahvila pe 12.1. klo 9–12.

Ekumeeninen Espoo rukoilee -ilta pe 12.1. klo 19. Kirsi Muurimäki: ”Jumalan siunaus”. Laulua ja esirukousta. Kahvit klo 18.30.

Israel -laulun ja rukouksen ilta ke 17.1. klo 19.

Naisten café to 18.1. klo 18.30. Pirjo Myllärniemi: ”Minäkö rikas, entä onnellinen?” www.kalajärvenkappeli.fi.

KAUKLAHDEN KAPPELI Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 13.

Nurminen, Ylioja.

Jouluaaton 230 mm hartaus lapsiperheille

su 24.12. klo 14.30. Kyönsaari, Ylioja.

Pyhäkoulu su 7.1. alkaen klo 12.

Perhekerhot: 8.1. alkaen. ti klo 10.

Vauvaperhekerho ma klo 13.

Kappeli-ilta ma 8.1. klo 18. ”Kuka meidät oikein pelastaa, Martti?”

Ayda Meskanen, Seppo Sipilä Piplia-seurasta ja TM Janne Järvenpää.

Kahvit Kosen ystävyysseurakunnan hyväksi.

Kappelilounas ti 9.1. alkaen klo 11–12.30 (4 e).

Iltaperhekerho ke 10.1. klo 17.30– 19.15.

Rukouspiiri ke 10.1. klo 18.

Kerhopesä ke 10.1. alkaen ke–pe klo 9–11.Leikkiä, askartelua ja eväshetki.

Tied.: 09 8050 3954.

Perhekahvila to 11.1. alkaen klo 13–16. Keskustelua, laulutuokio, tarjoilu 1,50 e.

Eläkeläiskerho ma 15.1. klo 13. www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14.

Marte, Saari.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 16.

Marte, Saari.

Eläkeläiskerho ma 8.1. klo 13. www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 13.

Särkiniemi, Koivusalo.

Torstai tupa to 11.1. klo 9–11.30.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 10.1. klo 13.

Perhekerho ke 10.1. alkaen klo 10.

Ikäihmisten kerho to 18.1. klo 10.30.

Muskarissa tilaa sisarusryhmässä pe klo 11.20–12. 75 e, sisarale -50 %.

ILM.: taija.karppinen@ evl.fi. www.nupurinkappeli.fi

RINNEKAPPELI Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14.

Ristimäki, Korja.

SUVELAN KAPPELI Ohikulkijoiden joulukahvila to ja pe 21.–22.12. klo 12–15.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 15.

Hujanen, Koivusalo.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 19.

Hujanen, Salo.

Café Suvela 2.1. alkaen ma–pe klo 12–15.

Pyhäkoulu su 7.1. alkaen klo 15.

Käsityö - ja askartelupiiri ti 9.1. klo 10–12.

Hopeapiiri eläkeläisille to 11.1. klo 12.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 11.1. klo 15. Tied. Elina Okko, 050 438 0189.

Kappelilounas ti 16.1. alkaen klo 12–13 (3 e, lapset 1,5 e).

Käsityö - ja askartelupiiri ti 16.1. klo 10–12.

Luodaan yhdessä -käsityöryhmä ti 16.1. klo 13–15.

Teräskukat-eläkeläisryhmä to 18.1. klo 12.

Toivoa naisille -piiri ke 17.1. klo 17.30.

Iltaperhekerho ke 17.1. klo 17.30.

Perhekerhot: ma 8.1. alkaen ja pe klo 10, vauvakerho ti klo 13.30. Muskarikahvila ke klo 9.45–11.30.

Rukoushetki arkisin klo 12, tauko 23.12.–1.1. www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 13.

Kuusinen, Ilola.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14.30. Kuusinen, Ilola.

Avoin raamattupiiri ti 2.1. alkaen klo 18.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Café Viheri ma 8.1. alkaen ja ke klo 10–12.

Kappelilounas ti 9.1. alkaen klo 12–13 (4 e, lapset 0,50–2 e).

Perhekerho to 11.1. alkaen klo 10.

Lähetyspiiri ma 15.1. klo 14.

Eläkeläiskerho ke 17.1. klo 13. www.viherlaaksonkappeli.fi

Unelman kammari Kirpputori ja kahvila ma 8.1. klo 10–13 ja to 11.1. klo 10–17. Hartaus to 11.1. klo 11.30. Peitto- ja käsityöpiiri ma 8.1. klo 13–15 ja Käsityöpiiri to 11.1. klo 17–19. Tied. 040 763 6599.

Jouluaaton hartaus Kellonummella Su 24.12. klo 12 Kellonummen kappelissa. Erika Kallio ja Katja Korja.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallion­ katu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaaranka­ tu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganespla­ nadi 1.

Yön Kauneimmat joululaulut

L10T –koulutus Uusi tapa elää uskoa todeksi arjen keskellä. Perustuu Luukkaan evankeliumin 10. lukuun. Aloitus ke 17.1. klo 17.30–20.30 Viherlaakson kappelissa. Alussa iltapala. 17.1. ”Siunaaminen”, 24.1. ”Ystävystyminen ja auta missä voit”, 31.1. ”Kerro Jeesuksesta”, 7.2. ”Askeleista elämäntapaan”. 25 e, sis. ruokailut ja L10T-käsikirjan.

Ohjaaja pappi Virpi Nyman. Ilm.: sami.marte@evl.fi.

Parista perheeksi –ilta Ensimmäistä lastaan odottaville to 18.1. klo 17–18.30 Kirkonkympissä, os.

Kirkkokatu 10. Tied. omasta neuvolasta tai 050 511 0165, 040 547 4146.

Äitilomanen - ”Toivoa ja Iloa” Lepoa, ulkoilua, saunomista,

Tapaninpäivä ti 26.12.

Tapaninpäivän messu ja kirkkokahvit klo 11 Leppävaaran kirkko.

Alanne, T. Salo, Roiko.

VUODENVAIHDE Uudenvuodenaaton messu ja kirkkokahvit ”Pyhä perhe” su 31.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Pöyri, Roiko.

Uudenvuodenpäivän sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit ma 1.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. T. Salo, Roiko.

Loppiaisen messu ja kirkkokahvit la 6.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. K. Salo, Yletyinen, Hyry. Juha-Pekka Rissanen pitää lähtösaarnan ja kertoo kirkkokahveilla tulevasta lähetystyöstään Israelissa.

Muut messut

Lasten joulukirkko klo 11 Leppävaaran kirkko. Jouluinen lyhyt sananjumalanpalvelus kaikelle kansalle, erityisesti perheen pienille. Yletyinen, Koskela, Anna-Kaisa Roiko.

Aattohartaudet Pysähdy joulun ihmeen äärelle. klo 14 KilonRisti. K. Salo, Roiko. klo 15 Leppävaaran kirkko. Saaren perheen jousitrio: Tuula ja Janne Saari, alttoviulu, Eero Saari, sello.

Yletyinen, Hyry. klo 15 Karakappeli. Kimmo Vuorialho, piano. Koskela, Latvanen. klo 16 Perkkaan kappeli. Saaren perheen jousitrio. K. Salo, Hyry. klo 16.30 Leppävaaran kirkko. Kimmo Vuorialho, piano. Pöyri, Latvanen.

Jouluyön messu klo 23 Leppävaaran kirkko. Hämyä ja harmoniaa jouluyössä. Saaren perheen jousitrio sekä Tiia Saari, laulu. Pöyri, Alanne, Hyry.

Hengähdä hetki ti 2.1. klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Puolen tunnin rukoushetki, joka sisältää rukouksen, laulun, raamatuntekstin ja paljon hiljaisuutta.

Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 5.1. klo 7.45 KilonRisti. Kuuntelemme radion aamuhartauden ja viritymme seuraavan pyhän evankeliumiin. Klo 8.05 lyhyt ohjattu rukoushetki. Klo 8.30 ehtoollishartaus. Lopuksi on mahdollisuus istua hetki teemukin ääressä ja jakaa löytöjään.

Messu ja kirkkokahvit ”Kasteen lahja” su 7.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, Laaksonen, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit ”Kasteen lahja” su 7.1. klo 13 Karakappeli. T. Salo, Hyry.

Hengähdä hetki ti 9.1. klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Messu ja kirkkokahvit su 14.1. klo 11 Leppävaaran kirkko. K. Salo, T. Salo, Latvanen.

Virsi ja messu su 14.1. klo 17 Perkkaan kappeli. Laulamme aluksi kauden virsiä kanttorin kanssa ja sen jälkeen vietämme lyhyen viikkomessun. Tilaisuus kestää tunnin. Jos soitat jotain soitinta, voit ottaa sen mukaasi. Pöyri, Latvanen.

Hengähdä hetki ti 16.1. klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Joulupäivä ma 25.12.

Siioninvirsiseurat

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit klo 9 Karakappeli.

Kirkkokuoro ja Miika Penttala, trumpetti. Raunu, Latvanen.

Joulupäivän joululaulumessu ja kirkkokahvit klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu täynnä tuttuja joululauluja. Kirkkokuoro ja Miika Penttala, trumpetti. T. Salo, Raunu, Latvanen.

Virkisty laulusta, Sanasta ja hyvästä seurasta ma 8.1. klo 19 Leppävaaran kirkolla. Seuroja isännöi Anssi Siukosaari. Kahvi/tee klo 18.30.

pe 22.12. klo 21 Leppävaaran kirkko.

Musiikkia ja tunnelmaa luomassa nuorten Liekki-bändi ja laulajat Nina Vuorisen johdolla. Tilaisuudessa kerätään Suomen Lähetysseuran kolehti. Varoilla autetaan kehitysmaiden syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Jouluaatto su 24.12.

lapset ja perheet ALK. 8.1.

Vauvakerhot Nyytti kainaloon ja kerhoon! Vauvakerho on tilaisuus

ruokaa 27.–28.1. Hvittorpissa. Hinta 45 e. Ilm. 7.1. asti : www.espoonseurakunnat.fi>Tule mukaan > Perhe ja parisuhde > Perheleirit, -retket ja -tapahtumat. Tied. 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi.

Suomalainen Eroseminaari Eroon liittyvien asioiden ja tunteiden tarkastelua. Ryhmä kokoontuu ke 24.1. alkaen ke klo 17–20 os. Kirkkokatu 10. Hinta 50 e. Tied. ja ilm. outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.

Parisuhteen vuorovaikutuskurssi 9.–11.2. Bergvikin kartano ja toimintakeskus, Bergvikintie 43. Opetellaan puhumisen, kuuntelemisen ja ristiriitojen ratkaisemisen taitoja.

Hinta 220–240 e. Ilm. ja tied. 11.1.

tutustua muihin vanhempiin ja jakaa kokemuksia vauva-arjesta. Hartaus ja laulutuokio. Ma klo 13–15 Lasten kappeli Arkki ja ti klo 13.30–15.30 Perkkaan kappeli, HUOM muuttunut paikka.

Perhekahvilat Tapaa muita alueen äitejä ja isiä lapsineen vapaan yhdessäolon merkeissä. Kahvittelua ja leikkiä. Yhteinen kynttilä- ja lauluhetki noin klo 9.45. Ma klo 9–11.30 Lasten kappeli Arkki, ti klo 9–11 Perkkaan kappeli, HUOM muuttunut paikka, ke klo 9–11 Karakappeli, to klo 9–11 KilonRisti ja to klo 9-11.30 Uuttu.

Kaakaopyhäkoulu ma klo 17–18 partiokolo, Miekka 2 F. Alk. 15.1.

Arkin Paja ”Loppiaisen lahjat” la 13.1. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki.

Kerran kuukaudessa kokoontuvassa Pajassa puuhataan koko perheen voimin. Luvassa talviaskartelua.

Elämyksellinen kirkkohetki klo 11.30.

Pullaa ja mehua.

Koululaiset ALK. 8.1.

Parkit 2.–6.-luokkalaisille ti klo

a 13

asti: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

me kanssa. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Uusi sururyhmä alkaa

Teologinen opintopiiri

Oletko menettänyt läheisesi?

Vertaistukiryhmä to 22.2. klo 18 alkaen Espoon tuomiokirkon srk-talolla. Ilm. ja tied. 8.2. mennessä: 040 513 0843, anita.kyonsaari@evl.fi tai 040 547 1861, kirsi.salonen@evl.fi.

Auroran kappelissa torstaisin klo 19. 25.1. Prof. Paavo Kettunen: ”Syyllisyys vai häpeä”, 15.2. TT Panu Pihkala: ”Ympäristöahdistus ja toivo”, 22.3. TT Meri-Anna Hintsala: ”Taivasta varten luotu – Usko ja ruumis vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa verkkokeskusteluissa”, 19.4. TT Katja Kujanpää: ”Paavali ja Vanhan testamentin lainaukset” ja 24.5. TT Antti Yli-Opas: ”Avioliitto ja perhe muutoksessa”. Kahvit klo 18.30.

Laulu & laulun tarina Musiikista ja laulusta keskusteleva konserttisarja Laaksolahden kappelissa torstaisin klo 18.30. 8.2. Tommi Kalenius: ”Miten kotiin löydetään?”, 8.3. Vähäsarja: ”Unten mailla”, 5.4.

Honey B. Family: ”Samasta juuresta” ja 3.5. Messubändi: ”Uudehkon reseptin perinteiset raaka-aineet”.

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistivieraam-

13–16 nuortentila Siipi, ke klo 13–16 KilonRisti ja to klo 13–16 Uuttu.

Kerho 3.–6.-luokkalaisille ma klo 18 Karakallion nuorisotila.

Kokki- ja puuhakerho 1.–3.luokkalaisille ti klo 16 Karakappeli.

Kokki- ja puuhakerho 1.–3.luokkalaisille ti klo 17.30 Lasten kappeli Arkki.

Kokkikerho 1.–3.luokkalaisille ti klo 17 KilonRisti.

Kokkikerho 1.–3.luokkalaisille ke klo 17.30 Karakappeli.

Kokkikerho 1.–3.luokkalaisille to klo 16.15 Lasten kappeli Arkki.

NUORET Nuortenilta ti klo 17–21 tai pe klo 17–23 nuortentila Siipi, alk. 2.1.

Pelailua, oleilua ja kavereiden tapaamista.

Aikuisten Pienryhmät Kaikki seurakunnan pienryhmät lisätietoineen löydät verkosta: www. espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset.

Raamattupiiri joka ma klo 18.15

LE lev 91 x 127 mm

KuressaarElle!

Koe alkukesän ihana Saarenmaa ja ystävyysseurakuntamme Kuressaari 8.–11.6.2018. Tied. ja ilm. tuija.kuusinen@evl.fi tai 040 5311041.

Leppävaaran kirkko, alk. 8.1.

Uutun Raamattupiirit joka ma klo 18.15 Uuttu, alk. 8.1.

Kirkon lähetyspiiri joka toinen ti klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, alk. ti 9.1.

Runopiiri joka toinen ti klo 18 Karakappeli, alk. 9.1.

Sley:n Raamattu- ja lähetyspiiri kerran kuukaudessa, to 18.1. klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko.

Naisten Pankin kirjallisuuspiiri kerran kuukaudessa, ti 16.1. klo 18–19.30 Leppävaaran kirkko.

Musaryhmä joka toinen ke klo 18.30 KilonRisti, alk. 10.1. Vapaamuotoista musisointia ilman esiintymispaineita. Vetäjänä Taru Sillanpää.

Naisten kesken -ryhmä kerran kuukaudessa, ke 10.1. klo 18 Uuttu.

Iltaan sisältyy pieni alustus tai valmiin tekstin lukeminen ja sen pohdinta. Sielunhoidollisessa piirissä on mahdollisuus kertoa oman elämän kuulumisia ja jakaa rukousaiheita.

Raamattu- ja rukouspiiri joka ke klo 18.30 Perkkaan kappeli, alk. 10.1.

Raamattu, rukous- ja ylistyspiiri joka ke klo 18.30–21 Karakappeli, alk.

10.1. Äiti Teresa -piiri joka to klo 11–13 Karakappeli, alk. 11.1. Valmistetaan villalangoista peittoja ja muita käsitöitä tarvitseville. Klo 12 rukoushetki ja kahvit.

Päiväraamattupiiri joka to klo 14–15.30 Karakappeli, alk. to 11.1.

Mattanja-kuoro ma 15.1. klo 18.30– 20 Lasten kappeli Arkki. Ylistystä, gospelia, messulauluja . Kuoronjohtaja Ritva Oksanen-Antin.

Heprealaiset tanssit joka to klo 18–19.30 Perkkaan kappeli, alk. 11.1.

Tule pyörähtelemään herkkien ja vauhdikkaiden heprealaisten sävelten tahdissa! Ohjaajana Joel Yliluoma. Osallistumismaksu 3–4 e/kerta.

Varttunut väki Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, alk. 8.1.

Varttuneen väen kerhot Avoimia ryhmiä varttuneelle väelle. Yhdessäoloa, hartaus ja kahvitarjoilu. Ti klo 13–14.30 Karakappeli ja to klo 13–14.30 Perkkaan kappeli, alk.

16.1.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

MENOT 21.12. – 18.1.2018

14 A Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSUT Joululaulumessu su 24.12. klo 11 kirkko. Erkko, J. Lehti, Puukko.

Kirkkokahvit.

Perhehartaus su 24.12. klo 11.30 Saunalahden koulun amfi. H. Lehti.

Perhehartaus seimen äärellä su 24.12. klo 12 Soukan kappeli. Kohijoki, Ojala.

Jouluhartaus su 24.12. klo 13 Tyrskyvuori. H. Lehti.

Perhehartaus seimen äärellä su 24.12. klo 14 Soukan kappeli. Turtiainen, Ojala.

Perhehartaus seimen äärellä su 24.12. klo 14.30 Kaskikappeli. Olli, Lonka.

Perhehartaus seimen äärellä su 24.12. klo 15 kirkko. Kohijoki, Ojala.

Kynttilähartaus myös lemmikeille su 24.12. klo 15.30 Sökövikens amfi.

Knuutti.

Aattohartaus su 24.12. klo 16 kirkko.

Sinervo, Ojala.

Joululaulumessu su 24.12. klo 17 Soukan kappeli. Erkko, Sinervo, Lonka, Kirkkokuoro.

Jouluyön messu su 24.12. klo 23 kirkko. Turtiainen, J. Lehti, Puukko, Kati Pirttimaa, piano ja Oskari Pirttimaa, sello.

Joulukirkko ma 25.12. klo 9 Soukan kappeli. Kuusanmäki, Puukko.

Perhemessu ma 25.12. klo 11 kirkko.

Knuutti, Olli, Puukko.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 11 kirkko. Lehti, Kuusanmäki, Ojala.

Leipämessu ja soppalounas pe 29.12. klo 10 kirkko. Erkko, Siivonen, Lonka.

Messu su 31.12. klo 11 kirkko. Kohijoki, J. Lehti, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Messu su 31.12. klo 17 Soukan kappeli. J. Lehti, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Uuden vuoden messu ma 1.1. klo 11 kirkko. Kuusanmäki, Sinervo, Puukko.

Loppiaisen messu la 6.1. klo 11 kirkko. Santaharju, Sinervo, Lonka.

Messu su 7.1. klo 11 kirkko. Erkko, H. Lehti, Ojala. Kirkkokahvit.

Messu su 7.1. klo 17 Soukan kappeli.

H. Lehti, Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Messu su 14.1. klo 11 kirkko. Knuutti, Kuusanmäki, Lonka. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikkamessu su 14.1. klo 17 Soukan kappeli. Kuusanmäki, Ojala ja bändi. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

KENKÄÄ, VAATETTA, SUKKAA… …kaapista ulos pukkaa. Diakonian vaatevarastolle tarvitaan hyväkuntoisia, puhtaita lasten ja aikuisten talvivaatteita annettavaksi niitä tarvitseville. Lahjoitukset voi tuoda Soukan kappelille ma–pe klo 7–15 ja su 12–19 tai Espoonlahden kirkolle ma-to 7–21, pe 7–17, la 9–18 ja su 9–17. Kiitos!

KONSERTTEJA Tuomaanpäivän joulukonsertti to 21.12. klo 21 kirkko, kamarikuoro

Navichorus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jyllan joulukonsertti pe 22.12. klo 18 Soukan kappeli. Väliajalla Jyllan vanhempainyhdistyksen kahvila.

JOULUKUUSIPUISTO Soukan kappelin pihalla. Alueemme toimijat ovat koristelleet oman puunsa ja joulukuusia voi ihailla loppiaiseen saakka.

MEILLÄ RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke 10.1. klo 6.30–7.30 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 9.1. klo 18.30 kirkko.

LUETAAN RAAMATTUA Raamattupiiri ma 8.1. klo 18.30 kirkko ja Kaskikappeli.

Raamattupiiri ke 10.1. klo 12 Soukan kappeli.

Miesten raamattupiiri to 11.1. klo 18 kirkko, parill. vkot. Iltapala 4 e.

PUHUTAAN USKOSTA L10T, Luukkaan evankeliumin 10. lukuun perustuva koulutus kutsuu uuteen, innostavaan tapaan elää kristittynä arjen keskellä. Kurssi joka ke 10.1.–8.2. klo 12 Soukan kappeli, maksu 15 e. Ilm. viim. 7.1. eveliina. roznovski@evl.fi, 041 518 1244. Lapsen voi ottaa mukaan. Välipala, vapaaehtoinen kahviraha.

Raamattua luihin ja ytimiin to 18.1. klo 18 kirkko, Jouni Turtiainen.

Ekumeenisen rukousviikon raamattuluento ”Herran käsi on voimallinen” (Ps. 118:15 ja 2 Moos. 15:1–21).

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä kerran kuussa alk. to 8.2. klo 18–19.30 Kaskikappeli. Jakamista ja hiljaista rukousta kristillisten tekstien äärellä. Tied. ja ilm. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

KERHOT OVAT JOULUTAUOLLA Päiväkerhot, perhekerhot ja iltapäiväklubit jatkuvat viikolla 2. Päiväkerhojen vapaita paikkoja voi kysyä kerhopisteistä. Iltapäiväklubin tiedustelut Maija Aapakari 050 523 4121.

Muskarit jatkuvat viikolla 2. Vapaita paikkoja voi kysyä muskariopettaja

EL lev 91 x 206 mm

Anne Pietilä 050 511 0447.

Tyttöjen ja poikien kerhot jatkavat viikolla 2. Vapaita paikkoja on vielä!

Ilmoittaudu sodesode.fi/kerhot.

Uutta! Taidekerho 3.–7.-lk. ti klo 18–19 kirkko. Maksuton. Ilm. sodesode.fi.

LEIRIELÄMÄÄ Talvileiri 3.–7.-lk tytöille ja pojille Velskolassa 19.–21.1. Ilm. viim. 6.1. os. www.sodesode.fi. Hinta 35 e. Tied. stella.bjorkholm@evl.fi, 040 596 1686.

Kevätleiri 13.–15.4. esi–2.-lk. Hilassa.

Hinta 35 e. Ilm. sodesode.fi.

ColourfulEspoo-leiri uusille, vanhoille ja tuleville 16–22-v. suomalaisille 9.–11.2. Hilassa. Ilm. viim. 26.1. www.bit.ly/2BaGLOz Perhe on paras – vinkkejä hyvään perhe-elämään arjen keskelle perheleirillä 9.–11.3. Hilassa. Tied. tanja. routama@evl.fi, 050 441 9154 tai laura.malme@evl.fi, 040 546 5196.

OSTAMALLA VOIT AUTTAA Kirpputorimme Toivon Tori to klo 12–18 ja la klo 11–15, os. Soukankaari 8 B, alk. 11.1. Torstain tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen, lauantain tuotto nimikkolähettimme Joel Reinarun työn tukemiseen Virossa.

TUKEA JA APUA Palveluajat ma klo 9–10 kirkko p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli p. 09 8050 6738.

Diakonialounas vähävaraisille 8.1.– 14.6. ma ja to klo 12–13 kirkko, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 kirkko, vuoronumerot arvotaan klo 8.40.

Tukea raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli, mukana vertaisohjaaja. Tied. Sanna Tuusa, 040 537 6854.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 4.1. klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. vkot. Tied.

Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Torstaiturinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi to 11.1. klo 13–14.30 kirkko, ryhmäkulma, parill. vkot. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Teemaillat omaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti, to 25.1., 22.2., 22.3. ja 19.4. klo 18–20 Espoon mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka Meriemy, os.

Merenkäynti 3. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 12.1. klo 12–14 Soukan kappeli, parill. vkot. Ruokailu 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.

Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe 12.1. klo 10–12.30 Soukan kappeli, parill. vkot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied. Eija Siivonen 041 534 1706.

Kultavilja ti 16.1. klo 12–14 Soukan kappeli. Yksinäisille, kotona asuville ja liikuntarajoitteisille vanhuksille.

Lounas ja kahvit 5 e. Kuljetus tarvittaessa. Tied. ja ilm. Eija Siivonen, 041 534 1706.

Ryhmä läheisensä menettäneille alkaa helmikuussa. Ohjaajina pastori Irene Erkko ja diakonissa Tiina Söderqvist, jolta tied. 050 438 0256.

SENIORIKERHOT Tule mukaan keskustelemaan ja

kahvittelemaan! Kerhot kokoontuvat viikoittain.

Ma 8.1. klo 10–11.30 Espoonlahden kirkko ja klo 12.30–14 Kaskikappeli.

Ke 10.1. klo 13.30–14.30 Puistokartanon palvelukeskus.

To 11.1. klo 13–14.30 Soukan kappeli ja klo 14.30–16 Mäntykappeli.

Hartaus- ja keskustelupiiri pe 12.1. klo 14–15 Merikartanon palvelutalo, Tyrskyvuori 6.

UUSI HARRASTUS? Käsityökerho ma 8.1 klo 13–15 Soukan kappelilla, virkataan mm. rintaruusuja vanhuksille. Kahvit 1 e.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 9.1. klo 13 kirkko, parill. vkot. Tied. Eveliina Rožnovski 041 518 1244.

Teresa-piiri ti 9.1. klo 18–20 kirkko, parill. vkot. Tuetaan Naisten Pankkia.

Tied. teija.moilanen@evl.fi tai 040 728 7478.

Kipparin lähetyspiirissä tuetaan lähetystyötä ti 9.1. klo 18.30, la 27.1. klo 12 kankaanpainannan merkeissä ja la 10.3. klo 12 talkoot kirkolla. Tied.

Marita Helki 044 338 6409. ”Toivoa naisille” ke 10.1. klo 12 Soukan kappeli, parill. vkot. Muistetaan rukouksin erityisesti maailman kärsiviä naisia ja lapsia. Tied. Eveliina Rožnovski.

Raamattu- ja lähetyspiiri ke 10.1. klo 12 kirkko, parill. vkot. Piiri tukee lasten Raamattu- ja lukutaitotyötä Pipliaseuran kautta. Tied. Seija-Sisko Raitio 044 591 2008.

Posliininmaalausryhmä ma 15.1. klo 12–15 Soukan kappeli. Kahviraha 1,5 e/kerta. Polttomaksu 20 e/kausi.

Yhteyshenkilö Päivi Sievinen 050 594 1115.

Lukupiiri Jenny Erpenbeck, Kodin ikävä ti 16.1. klo 18 kirkko. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Laulukerhossa venytellään äänijänteitä virsien tahtiin ti klo 13 kirkon musiikkisali: 16.1., 30.1., 13.2., 27.2., 13.3., 27.3., 10.4., 24.4., 8.5. ja 22.5.

Pullakahvit 1,5 e.

Lähetyksen kirkkokahvipiiri järjestää silloin tällöin kirkkokahveja. Jos pidät leipomisesta, kuppien laittamisesta tai tiskaamisesta kivassa porukassa, ilmoittaudu Reine Aallolle 044 284 2118.

Kaken kahvila pe klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakoti. Tule juttelemaan ja tapaamaan muita kahvikupin äärelle. Yhteistyössä K-kauppias Olli Piekkala, mukana seurakunnan työntekijä.

LAULATTAAKO? Tule kuoroon! Vox Edeni rippikoulun käyneille, Okra nuorille aikuisille, Kirkkokuoro, Laulumieli kaikille laulunhaluisille, kamarikuoro Navichorus, gospelryhmä Nardus sekä Piccolochorus 5–7-vuotiaille.

Lue lisää espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti – Musiikki – Kuorot.

KIRKKOHÄÄT? KUMMIKSI? Rippikoulu käymättä? Aikuisrippikoulu alkaa ke 17.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Muut kerrat 31.1., 14.2., 28.2., 14.3. ja 28.3. Konfirmaatio ma 2.4. klo 17 Soukan kappelissa. Lisätietoja espoonseurakunnat.fi/aikuisrippikoulu tai olli-pekka.ylisuutari. evl.fi, 050 358 0956.

VIHDOINKIN! Seurakuntakahvila aukeaa. Kaikille avoin kahvila kirkolla keskiviikkoisin klo 13–15, aloitamme 10.1. Avajaiset ke 31.1.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: 4. adventtisunnuntain messu su 24.12. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Päivi Hakomäki. Tässä messussa olemme vielä joulun odotuksen tunnelmissa, tämä ei ole joulukirkko.

Jouluyön Risteysmessu su 24.12. klo 23. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Emilia Turpeinen, avustava pappi Juha Virta, musiikki Jussi Koski.

Joulupäivän kauneimmat joululaulut -messu ma 25.12. kello 11 (Huom! kellonaika!). Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Marjo Parttimaa, avustava pappi Sirpa Tolppanen, diakoni Kristiina Huotari, kanttori Mikko Niinikoski, Candomino-ryhmä, johtaa Esko Kallio.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10.

Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 31.12. klo 10. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, avustava pappi Emilia Turpeinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1. klo 10. Liturgia ja saarna Emilia Turpeinen, avustava pappi Sirpa Tolppanen, kanttori Sanna Franssila.

Loppiaisen messu la 6.1. klo 10.

Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sari Rautio.

Messu su 7.1. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski.

Messu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen su 14.1. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Kimmo Ansamaa, avustava pappi Antti Malinen, kanttori Päivi Hakomäki.

Matinkappeli: Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 7.1. klo 17. Liturgia Sirpa Tolppanen, saarna Aneela Zarish, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila.

Kaksikielinen, rento ja kodikas messu. Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual

(Finnish-English), relaxed and cozy colourful mass.

Messu su 14.1. klo 12, Matinkappeli, Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila.

Tankkauspaikka, diakoniamessu ti 16.1. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari.

Olarin kappeli: Messu su 14.1. klo 12.

Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, kanttori Päivi Hakomäki.

Chapple, Iso Omena: Risteys to 11.1.

Liturgia ja saarna Antti Malinen.

Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. 18.1. Jussi Koski.

AATTOHARTAUDET 24.12.

Klo 13 Olarin kirkko, perheille.

Jouluevankeliumi-kuvaelma. Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Päivi Hakomäki, Emilia Tolvanen viulu, Aaro Tolvanen kitara, Elisa Tolvanen harppu.

Klo 14 Matinkappeli. Kaksikielinen aattohartaus/Bilingual Colourful Christmas Service. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, kanttori Sanna Franssila, Ilona Gill, laulu, Nanako Lammi, saksofoni.

Klo 15 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski, Elja Puukko, laulu.

Klo 16 Olarin kappeli. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen kanttori Sanna Franssila, Juha Vintturi, laulu.

Klo 17 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niini-

OL lev 91 x 142 mm

koski, Nanako Lammi, saksofoni.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Olarin kirkko: To 21.12. klo 18 Antti Kruus, Päivi Hakomäki, Sari Rautio, Olarin Kamarikuoro, joht. Simo Häkli.

La 23.12. klo 20 Diandra, säestys Jyrki Keinänen, juonto Juha Virta.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN su 31.12. ja 7.1. klo 12 Matinkappeli.

PERHEKAHVILA Tule leikkimään, laulamaan ja viettämään aikaa toisten perheiden kanssa. Chapple, Iso Omena la 13.1. klo 9–12. Aamupalaa tarjolla klo 10 asti (aikuiset 1e, lapset ilmaiseksi).

Lauluhetki klo 10.15. Ruoan lämmitysmahdollisuus. Kahvi-, tee- ja mehutarjoilu.

YHTEISVASTUU-RUOKATORI Su 4.2. klo 12–15, Chapple Iso Omena. Tule myymään tai ostamaan itse tehtyjä ruokia, leivonnaisia, makeisia ym. herkkuja. Myyntipöytä 10 e Yhteisvastuun hyväksi. Lisätiedot ja pöytävaraukset: iisa.lehtinen@evl.fi tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

VIRTAA VÄLILLÄMME -PÄIVÄ La 17.2. klo 10–16 Chapple, Iso Omena. Vahvistaa sidettä – lisää läheisyyttä. Parisuhdepäivä n. 20–35-vuotiaille seurusteleville, avo- ja aviopareille. Hinta on 20 e/pari. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: p. 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi.

TYTTÖJEN JA POIKIEN KERHOT Tyttöjen ja poikien kerhot jatkuvat viikolla 2. Kokkausta, musiikkia, puuhailua ja sporttia. Katso kaikki kerhot www.nuori.chapple.fi. Lisätiedot anne.sarasmaa@evl.fi; 040 551 4426.

MUSKARIRYHMISSÄ TILAA Katso vapaita paikkoja ja ilmoittautumisohjeet: espoonseurakunnat.fi/ tule-mukaan/musiikki/muskarit/ olarin-seurakunta. Ryhmä alkavat viikolla 2.

RYHMIÄ AIKUISILLE Virsistä voimaa to 21.12. klo 14 Matinkappeli. Seuraavan kerran 4.1.

Sinkkupiiri – ilta yksin eläville pe 12.1. klo 17.30–19.30 Matinkappelilla.

Aiheena: Yllättäviä sattumuksia elämässä. Vetäjä Helena Nurmi 040

Menokasvo

Pian Espoonlahden kirkolla tuoksuvat kahvi ja leivonnaiset Espoonlahden kirkolla avataan loppiaisen jälkeen seurakuntakahvilan. Miten se toimii, Seija Nurmi?

Kahvila aukeaa tammikuun 10. päivä ja se on auki keskiviikkoisin pari tuntia kerrallaan. Kahvilaa pidetään entisessä kirkkoherranvirastossa, ja sinne pääsee kirkon aulasta.

Mikä on sinun roolisi kahvilassa?

Lupauduin mukaan yhdeksi vapaaehtoiseksi kahvilanpitäjäksi. Nyt on aikaa harrastaa keskellä päivääkin, kun olen eläkkeellä.

Olet kondiittori. Kaivatko omat reseptisi esiin?

Ilman muuta aion leipoa itsekin. Ensin alkuun voi kokeilla monenmoista ja seurata, mistä kävijät pitävät. Emäntä leipoo peruspullat ja jotain suolaista tarjottavaa. Kukin voi vuorollaan tehdä vaikka ne omat

bravuurinsa ja tuoda muidenkin maisteltaviksi. Kahvilassa on tarjolla edulliseen hintaan päivän makea ja päivän suolainen leivonnainen kahvin, teen, kaakaon ja mehun kera.

Mahtuuko mukaan lisää vapaaehtoisia?

Kyllä, toivomme lisää vapaaehtoisia. Kahvilan isäntä ja/tai emäntä huolehtii kahvin keitosta, tarjolle panosta, rahastuksesta ja yleisestä siisteydestä. Välillä voi olla tarpeen myös seuranpito. Vapaaehtoisilla on mahdollisuus kehittää kahvilan toimintaa oman näköisekseen. Kukin voi tuoda mukaan omaa osaamistaan, leipomisen tai muun muodossa.

PAULA HUHTALA Seurakuntakahvila on avoinna Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8, keskiviikkoisin klo 13–15, alkaen 10.1. Varsinaiset avajaiset ovat ke 31.1. klo 13–15.

A

15

214 5505.

Sanan ympärillä -ryhmä ti 2.1. alkaen klo 12.30–14 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ke 10.1. alkaen klo 12–13 Matinkappeli.

Aikuisten yhteislauluryhmä ti 9.1. alkaen klo 18–19 Olarin kirkon kerhosiipi. Vetäjä Minna Halmetoja 040 488 7157.

Hiljaisen rukouslaulun ryhmät jatkuvat pe 5.1. ja ti 9.1. alkaen klo 18–19.30 Matinkappelissa. Molemmissa ryhmissä on tavoitteena oman lauluäänen kehittäminen, hienovaraisen kuulemisen oppiminen sekä kehon värähtelyn ja resonanssin aistiminen. Teemme ryhmissä terapeuttisia ääniharjoituksia ja opiskelemme antiikin kristillisiä lauluja sekä latinaksi, että suomeksi. Laulutaito ei ole välttämätön ryhmiin osallistumiseen. Ryhmien ohjaajana on musiikkiterapeutti Raisa Saloheimo. Lisätiedot raisa.saloheimo@ gmail.com.

Naisten saunailta Hvittorpissa ke 10.1. klo 18–21. Iltapala 3 e. Matkat kimppakyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 205 445 viimeistään kolme päivää ennen saunareissua. Muut kevään saunapäivät 5.2., 7.3., 20.4., 23.5.

Lukupiiri keskustelee ennalta ilmoitetusta kirjasta kerran kuukaudessa to klo 18–20 Matinkappelilla: 18.1.

Laurent Gaudè: Eldorado. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Vetäjä Liisa Riikola 040 560 2247.

ELÄKELÄISTEN KERHOT Kerhot ovat joulutauolla ja alkavat viikolla 2. Ma klo 13 Matinkappelilla, ti klo 13 Olarin kappelilla, to klo 13 Olarin kirkolla, pe klo 14.30 Haukilahden palvelukeskuksessa (Haukitalo), Haukilahdenkatu 19.

DIAKONIAN TYÖPAJA Paja on joulutauolla ja jatkuu viikolla 2.

Ti klo 9-12 kirkon kerhorakennuksessa.

Kudomme mm. Äiti Teresa -peittoja ja villasukkia sekä teemme rukousnauhoja. Otamme vastaan villalankoja, ja vanhoja itse kudottuja purettavaksi sopivia villavaatteita. Työpajaan voi poiketa pieneksikin ajaksi. Lisätietoja Tytti Kohonen p. 050 365 3779. Paja jatkaa taas viikolla 2.

LEIPÄKAHVILA pe 12.1. klo 13–15 Matinkappeli.

Kahvi- ja teetarjoilun lisäksi Leipomo Keisarin hävikkileivonnaisia.

MENOT 21.12. – 18.1.2018

16 A Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Tapiolan seurakunta

kirkko. Salmensaari, Koivisto, Jurmu.

Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Messu su 31.12. klo 10. Tapiolan kirkko. Linnoinen, Tervonen, Hapuli.

Kirkkokahvit.

Anglikaaninen messu englanniksi su 31.12. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Uudenvuodenaaton iltamessu su 31.12. klo 18 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Malkamäki.

Uudenvuodenpäivän messu ma 1.1.

UUSIVUOSI JA LOPPIAINEN

klo 10 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Ristimäki, Malkamäki. J.S.Bachin Passacaglia ja fuuga.

Loppiaisen messu la 6.1. klo 10 Tapiolan kirkko. Tervonen, Ristimäki, Hapuli. Jesse Hänninen, viulu.

MESSU Messu su 7.1. klo 10 Tapiolan kirkko.

Tiihonen, Jurmu. Kirkkokahvit.

Messu su 14.1. klo 10 Tapiolan kirkko.

Hero, Koivisto, Malkamäki. Ete-

TA lev 91 x 168 mm

JOULUAATTO SU 24.12.

lä-Suomalaisen Osakunnan Laulajat.

Kirkkokahvit.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kevätkausi starttaa muskareiden ja perhekerhojen osalta ma 8.1. Pyhäkoulu jatkuu 14.1. su klo 10 Tapiolan kirkolla.

ALAKOULUIKÄISILLE Kevään toimintaan ilm. alk. ma 8.1. osoitteessa www.paheksuvakirahvi.fi.

TAPIOLAN KIRKON LOUNAS Syödään yhdessä ti 9.1. alk. klo 12.15. Lippujen myynti klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 4 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. ilmaiseksi. Maksuvapautus mahdollinen sovittuna, 040 531 1011.

Lasten aattohartaus ja joulukuvaelma klo 11 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Hapuli, Soinio. Muskarikuoro Laulusimpukat sekä muskarilaisia.

Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma klo 13 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Hero, Hapuli. Pilvi Sarjala, laulu; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello.

Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma klo 14 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Hero, Hapuli. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut ja Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello.

Aattohartaus klo 15 Tapiolan kirkko.

Linnoinen, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro.

Aattohartaus klo 16 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Zitting, Jurmu.

Aattohartaus klo 16.30 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Malkamäki. Pia Innala, laulu.

Jouluyön messu – Oi jouluyö klo 23 Tapiolan kirkko. Kallio, Tervonen, Jurmu. Laulu- ja soitinyhtye.

KESKIVIIKKOKERHO Armenia – toivon ja kärsimyksen kansa sanoin ja kuvin ke 10.1. Tapiolan kirkko. Rovasti Aarne Laasonen.

Kahvit Keskipäivän rukoushetken jälkeen. Ohjelma klo 13.

Suurten säveltäjien hauras elämä ke 17.1. Tapiolan kirkko. Psykologi Jari Sinkkonen ja luovan nerouden olemus. Kirjapöytä. Kahvit n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

EVANKELINEN TALVIPÄIVÄ Tapiolan kirkolla la 13.1. Raamattuopetus klo 15, Uusi riemuvuosi on alkanut – Jeesus kutsuu ihmisiä näkemään Jumalan suuria tekoja, Antti Rusama. Kahvit klo 16, Lähetystilaisuus klo 16.30, Myanmarin kuulumisia, SLEYn lähettikoulutus- ja aluekoordinaattori Anna-Kaisa Takaki, Hannele Lehtinen, Tapio Kiviranta. Helsingin Evankelinen kuoro, joht. Kullervo Puumala. Kirjapöytä ja lähetysarpajaiset.

AATTOILTA YHDESSÄ Vietämme jouluaattoa yhdessä su 24.12. klo 16.30 alkavan hartauden jälkeen 21 saakka Tapiolan kirkolla.

Joululauluja, kuusen koristelua, pipareiden leipomista ja pientä jouluista syötävää.

KUOROTOIMINTAA KAIKEN IKÄISILLE Lapsikuorot ja Nuorten kuoro alk. ma 8.1. ja Kuoro Kaikille alk. ti 16.1. klo 13.45, Gospel-mamat alk. su 14.1. klo 16.30. Tied. Hanna-Maria Hapuli, 040 513 0845. Kamarikuoro alk. 11.1.

Tied. Liisa Malkamäki, 046 920 9017.

Psalmus-kuoro alk. ti 9.1. Oratorio-kuoroon otetaan laulajia tied.

Hannu Jurmu, 040 533 9353.

JOULUPÄIVÄ MA 25.12.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Hapuli. Katja Sirkiä, huilu.

Joulupäivän joululaulumessu klo 12, Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Koivisto, Zitting, Malkamäki.

Soitinryhmä Maaria & Sara & Aapo.

TAPANINPÄIVÄ TI 26.12.

II joulupäivän messu klo 10 Tapiolan

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

JULAFTON Sö. 24.12. Julbön med små och stora: Köklax kapell kl. 11. Jäntti, Malmgren.

Johan Krogius, sång.

Esbo domkyrka kl. 12. Kanckos, Kronlund.

Esbo domkyrka kl. 13. Kanckos, Kronlund.

Alberga kyrka kl. 13.30. Jäntti, Hätönen.

Esbovikens kyrka kl. 13.30. Ahlbeck, Malmgren, Johan Krogius och barnkören Stämsökarna, sång.

Olars kyrka kl. 16. Ahlbeck, Malmgren.

Julgudstjänst: Esbo domkyrka kl.

17. von Martens, Kronlund. Åsa Gustavsson, flöjt.

JULDAGEN Må. 25.12. Julotta: Esbo domkyrka kl. 6, Rönnberg, Hätönen, Fanny Hellström, sång.

Mataskärs kapell kl. 8, Rönnberg, Malmgren.

ANNANDAG JUL Ti. 26.12. Esbo domkyrka kl. 12.15 högmässa. Terlinden, Kronlund.

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA Ti 26.12. Hagalunds kyrka kl. 17.

Nina Kronlund, sång, Markus Malmgren, organist, Yvonne Terlinden, andakt.

HÖGMÄSSOR Sö. 31.12. Esbo domkyrka kl. 12.15. von Martens, Kronlund.

Må 1.1.2018. Nyårsdagen. Esbo domkyrka kl. 12.15 Terlinden, Hätönen.

Lö. 6.1. Trettondagen. Esbo domkyrka kl. 12.15. Ahlbeck, Malmgren, Wikman. Kyrkkaffe i församlingsgården.

Sö. 7.1. Esbo domkyrka kl. 12.15, Kanckos, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Sö. 14.1. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ahlbeck, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Hagalunds kyrka kl. 12. Jäntti, Malmgren. Furahakören medverkar. Kyrkkaffe.

KONSERTER Fre. 29.12. Esbo domkyrka kl. 19.

Esbo barocks julkonsert. Musik av Telemann och Tunder samt Julkonserten av Corelli. Esbosopranen Mia Heikkinen uppträder som solist.

Dirigent Anssi Mattila. Fritt inträde, program 20 €.

Fre. 5.1. Esbo domkyrka kl. 18.

Spira Ensembles trettondagskonsert. Dirigent Kari Turunen. Stämningsfull midvintermusik av bl.a. Alfvén,

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ – KONSERTIT Ke 17.1. ja 31.1. klo 12 Tapiolan kirkko. Lisää Kirkoissa soi -palstalla.

LÄHETYKSEN KEVÄT Lähetyspiiri parittomat viikot ti klo 13 Tapiolan kirkko. 16.1.–8.5.

Lähetysraamattupiiri ke klo 18 Tapiolan kirko. 10.1., 7.2., 7.3., 4.4. ja 2.5. Mukana pastori Janne Sironen Kylväjästä.

Hanna-rukouspiiri parittomat viikot ma klo 18.30 Tapiolan kirkko. 15.1.– 21.5.

Israel-rukouspiiri joka to klo 13 Tapiolan kirkko 11.1.–17.5.

YHDESSÄ Olohuone 8.1. alk. ma, ke ja pe klo 10–14 Tapiolan kirkko. Joka ma käsityöpiiri.

Mieli maasta eläkeikää lähestyville alk. ma 8.1. klo 17.30 Tapiolan kirkko.

Leijonaemot vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille ma 29.1., 26.2., 26.3., 23.4., ja 28.5. klo 17.30.

Tie. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209.

Tiistaipiiri ti klo 10–11.30 Kirvuntie 18 C, Laajalahti. Äiti Teresa -piiri ti 9.1. alk. klo 13 Tapiolan kirkko.

Mieli maasta masennuksesta kärsiville ke klo 18 Tapiolan kirkko. Tied.

Mikko Hellström, 044 756 0105.

Kohtaamispaikka 11.1. alk. to klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Ikämiespiiri alk. 18.1. to klo 14 Tapiolan kirkko.

Lukupiiri ti alk. 9.1. klo 13 Tapiolan kirkko.

TOIVEENA SISÄINEN PARANEMINEN Kaipaatko tasapainoisempaa ja vahvempaa elämää, uskallusta olla iloisesti oma itsesi? Ke 18.1. klo 18 vierailijana teologi, kirjailija Anna-Liisa Valtavaara. Illassa ilm. Krito-ryhmään: to 25.1.–26.4. klo 18.30 Tapiolan kirkko. Tied. ja ilm. Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

KANSAINVÄLISEN VASTUUN RYHMÄ Tule auttamaan hädänalaisia sekä lähialueilla että maailmanlaajuisesti.

Kokoukset ke 24.1., 28.2., 21.3., 18.4. ja 16.5. klo 18 Tapiolan kirkko.

Gjeilo,Komulainen, Elder, Chilcott. Fritt inträde.

kyrka kl. 12.

Julbön i Grankulla kyrka kl. 16.30.

TERMINSSTART

JULDAGEN

Familjeklubbarna, dagklubbarna och miniorklubbarna startar fr.o.m.

8.1. Samlingar för seniorer och daglediga startar fr.o.m. vecka 4-5. Mer info om grupper, klubbar, kretsar och körer: www.esboforsamlingar.fi

MÅ 25.12 Julotta i Grankulla kyrka kl. 7.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

JULAFTON SÖ 24.12 Familjejulbön i Grankulla

ANNANDAG JUL TI 26.12 Julmässa i Sebastos kl.12.

HÖGMÄSSOR I GRANKULLA KYRKA SÖ 31.12 Högmässa kl. 12.

MÅ 1.1 Nyårsdagens högmässa kl.12 LÖ 6.1 Trettondagens högmässa kl.

12.

SÖ 7.1 Högmässa kl.12.

SÖ 14.1 Högmässa kl.12

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA LÖ 23.12 i Grankulla kyrka kl. 18.

Nyberg, Peitsalo, DVJ & Grankulla luciakör medverkar under ledning av Pamela Sandström. Aulaglögg och mingel.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Sing English Christmas Carols Welcome to sing the most beloved Christmas Carols in English from around the world. Let’s gather together to do good and sing at Espoo Cathedral. Song leader Matthew Keränen, organist Sheldon Ylioja. Free entrance.

English Chrismas Carols Friday 22nd December 7PM, Espoo Cathedral, Kirkkopuisto 5.

Aloita vuosi aikuisriparilla Vuoden 2018 ensimmäinen aikuisripari alkaa Espoon seurakunnissa ke 17.1. Aikuisrippikoulu sisältää ryhmän tapaamisia, itsenäistä työskentelyä ja osallistumista seurakunnan tilaisuuksiin. Osa työskentelystä on verkossa. Lisätiedot: www.espoonseurakunnat.fi/ aikuisrippikoulu Aikuisrippikoulun startti ke 17.1. klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8.

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

JOULUN HARTAUDET JA MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Jouluaatto 4. adv. su: ”Synnyinhetki koittaa, valon valta voittaa”. Perhehartaus 24.12. klo 13.30 Anna-Kaisa Tuomi, Anna Marte ja Tiro Rohkimainen.sekä Neuvosten perhe.

Aattohartaus 24.12. klo 15.00 Anne Huoponen ja Anna Marte, lauluyhtye L’Armonia.

Joulupäivänä ma 25.12 ”Siunattu Maria kuunteli kutsua”. Joulukirkko klo 9.00 Mimosa Mäkinen ja Mikko Nurmi. Tapaninpäivänä ti 26.12. ”Kellot kaikukaa, laulut raikukaa!”

Kauneimmat joululaulut -messu klo 10 Anna-Kaisa Tuomi ja Anna Marte.

Kirkkokahvit.

UUDENVUODEN JA LOPPIAISEN MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Uudenvuodenaatto su 31.12. ”Äiti kantoi hiljaa, kypsytellen viljaa”.

Messu klo 10 Anna-Kaisa Tuomi ja Teija Palolahti. Kirkkokahvit. Uuden-

vuodenpäivä 1.1. ”Ihmeiden lapsonen”. Messu klo 10 Hanna Vanonen ja Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

Loppiainen la 6.1. ”Betlehem, määränpää, kirkkaana loistaa”. Messu klo 10. Seurakuntapastori Kari Kuulan tulosaarna, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte.

Kirkkokahvit.

Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

KASTEEN SUNNUNTAI

KIRKKOKUORO

Messu su 7.1. klo 10 kirkossa. Saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Kari Kuula ja kanttorina Anna Marte. Messuun kutsutaan erityisesti vuoden 2017 aikana kastettuja perheineen ja kummeineen. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Kevätkausi alkaa ti 9.1. klo 18 alkaa kirkon yläsalissa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Sebastoksen toimitilassa ma 8.1. klo 18.30. Mukana Kari Mattila ja Ritva Kallio.

PERHEKERHO Kauden aloitus to 11.1. klo 10 srk:n toimitilassa Sebastoksessa, Kauniaistentie 11.

MESSU Su 14.1. klo 10 kirkossa. Saarna

KAU 138 x 72mm

A

17

KOULULAISTEN KUOROKERHO Ti 16.1. klo 14.15 Mäntymäen koululla kevätkauden aloitus.

ÄITIVAELLUS PYHÄTUNTURILLA Lapin ruska kutsuu kaikenikäisiä äitejä 16.–21.9.2018 vaellukselle.

Majoitus Kairosmajan leirikeskuksessa. Lisätietoja srk:n verkkosivuilta ja Sanni Hackmanilta, s-posti: susan. hackman@evl.fi

18 a Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

TO 21.12.

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron joulukonsertti ”Gaudete” klo 19 Leppävaaran kirkossa. Perinteistä jouluista kuoromusiikkia.

Joht. Kullervo Latvanen. Puhe: Kalervo Salo. Ennen ja jälkeen konsertin Leijonien maksullinen kahvio. Konsertti järjestetään yhteistyössä Lions Club Leppävaaran kanssa. Vapaa pääsy.

Candominon ja CandoMinin perinteinen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Johtaa Viena Jurvelin ja Esko Kallio. Liput 22,50 e/12 e candomino.fi ja ovelta.

Dominanten joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Liput lippu.fi 25/15 e.

Tuomaanpäivän joulukonsertti, kamarikuoro Navichorus klo 21 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Apua & tukea Bachin Passacaglia ja fuuga uudenvuoden päivän messun erityisenä musiikkina klo 10 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Liisa Malkamäki, urut.

Lauluyhtye Virtuoson loppiaiskonsertti klo 15 Espoon tuomiokirkossa. Säestää pianotaiteilija Kimmo Ruotsala. Järjestää Virtuoso Oy. Vapaa pääsy, ohjelma 25 e.

Kauneimmat joululaulut vielä kerran klo 16 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8.

SU 14.1.

Jyllan joulukonsertti klo 18 Soukan kappelissa, Soukankuja 3.

Väliajalla Jyllan vanhempainyhdistys tarjoaa kahvia.

”Kontrabasso – tila – liike” -konsertti klo 15 Suvelan kappelissa. Ahti Lassila, kontrabasso.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ahti Lassila luo kontrabassolla erilaisista sävelaihioista Suvelan kappelille ainutlaatuisen kokonaisuuden salin katon toimiessa eräänlaisena efektilaitteena.

Kuulijalle on tarjolla muuttuvia akustisia kokemuksia. Osa konserttisarjaa, joka on tehty arkkitehtitoimisto OOPEAAn suunnittelemiin rakennuksiin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LA 23.12.

KE 17.1. ja 31.1.

Kauneimmat joululaulut, artistivieraana Diandra Olarin kirkossa klo 20. Säestys Jyrki Keinänen, juonto Juha Virta. Kolehti Suomen Lähetysseuran työlle.

Häivähdys pyhää -lounaskonserttisarja parittomilla viikoilla Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6.

Ke 17.1. klo 12 kamarimusiikkia. Ke 31.1. klo 12 pianisteja. Esiintyjinä ovat Espoon musiikkiopiston nuoret taitajat. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

PE 22.12.

PE 29.12.

Espoon barokin joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Mia Heikkinen sopraano ja Espoon barokin yhtye: Hanna Haapamäki nokkahuilu, Helene Joy traverso, Anna Pohjola ja Timo Holopainen viulu, Torsten Tiebout alttoviulu, Elina Mattila sello, Lassi Kari kontrabasso, Laura Vihreäpuu cembalo ja urut, joht. Anssi Mattila. Ohjelmassa: Tunder, Telemann, Corelli.

Vapaa pääsy. Ohjelma 20 e.

PE 5.1.

Spira Ensemblen loppiaiskonsertti klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Menestyksekäs kamarikuoro loppiaistunnelmissa, johtaa Kari Turunen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

LA 6.1.

Bachia Uuteen vuoteen: J. S.

SU 21.1.

Pianistisia Tammitunnelmia klo 16 Olarin kirkossa. Marita Viitasalo, piano. Mozart –Sibelius – Debussy – Mendelssohn. Koti- ja ulkomaisilla konserttilavoilla ahkeraan esiintyvä pianotaiteilija soittaa kotikulmillaan tunnin ohjelman pianotaiteen mestariteoksia. Ohjelma 10 e tuntia ennen ovelta.

KE 31.1.

Häivähdys pyhää -lounaskonserttisarjassa klo 12 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6 nuoria pianisteja Espoon musiikkiopistosta. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

Palveleva puhelin ja netti Palveleva puhelin tarjoaa soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse nimettömänä. Palvelua tarjotaan suomeksi p. 0400 22 11 80 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03, ruotsiksi p. 0400 22 11 90 joka ilta kello 20–24.

Palveleva netti osoitteessa www. verkkoauttaminen.fi antaa luottamuksellista keskusteluapua verkossa. Suojatussa palvelussa on mahdollisuus keskustella omasta elämäntilanteesta tai muutoin mieltä askarruttavista asioista tehtävään koulutettujen vapaaehtoisten ja kirkon työntekijöiden kanssa.

Päivystävä pappi www.espoonseurakunnat.fi/keskusteluapua ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602 tai henkilökohtaisesti osoitteessa Kirkkokatu 1.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystävän papin tiedustelut Soukan kappelilta, vahtimestari 050 511 0310 tai seurakuntatoimistosta p.

09 8050 6000 ma-pe klo 9-15.

OstariPastori torstaisin klo 13–15 kauppakeskus Pikkulaivassa.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Päivystävän papin puh. numeron saa kirkkoherranvirastosta p. 050 500 9000 ma–pe klo 10–14 ja to klo 10–16.

Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- tai soittoaika.

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA P. 09 8050 3501 arkisin klo 9–21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Soittopyyntöihin pappi vastaa saman päivän aikana.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA P. 09 8050 5562 ma–pe klo 12–21.

Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Pappi vastaa soittopyyntöihin saman päivän aikana.

OLARIN SEURAKUNTA P. 040 547 1857 ma–pe klo 9–21.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Juha Tuomi

Kirkoissa soi

P. 050 432 6339 ma–pe klo 9–19.

Tukea perheille ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/apua-jatukea/keskusteluapua/diakoniatyontekijoiden-ajanvaraus, www.kauniaistenseurakunta.fi.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Ma klo 9–10 Espoonlahden kirkko, p.

09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli.

ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA: Diakoniatyöntekijät alueittain: Auroran alue 040 763 6599 Espoon keskus ja Suvelan alue 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta) 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö) 040 547 1861 (aseman seutu, poste restantet, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio) Pohjois-Espoon alue (Kalajärvi) 040 736 9315 Länsi-Espoon alue 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso) 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki) Viherlaaksolahden alue 040 572 5344 (Laaksolahti ja Viherlaakso) KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. lisätiedot

ja poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p.

09 8050 5522 ja 050 432 9318. Diakoniavastaanotto palvelee taas 8.1.2018 alkaen. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

OLARIN SEURAKUNTA Puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p.

050 4329 368.

Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla (Liisankuja 3) ti klo 10–11 sekä diakoniaruokailun yhteydessä: Matinkappelilla ti alk. klo 13 ja Olarin kappelilla ke alk. klo 11.30.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

Tukea suruun Oletko menettänyt läheisesi? Uusi sururyhmä alkaa. Tule jakamaan ajatuksiasi ja tuntojasi toisten samaa kokeneiden kanssa. Kuusi kokoontumista 22.2. klo 18 alkaen Espoon tuomiokirkon srk-talolla, os. Kirkkoranta 2. Ilmoittautuminen ja tied. 8.2. mennessä ohjaajille: pastori Anita Kyönsaari, 040 513 0843, anita. kyonsaari@evl.fi ja diakoni Kirsi Salonen p.040 547 1861, kirsi.salonen@evl.fi.

Lapsiperheiden suruleiri Hvittorpissa 27.–29.4.2018. Leiri on tarkoitettu perheille, joista on kuollut perheenjäsen. Takarajaa ei surun käsittelylle ole. Ilmoittautumiset ja lisätiedot nuorisodiakoni Hanne Malkki 040 517 0629. Hinta 40 e espoolaiset ja kirkkonummelaiset, muut 80 e. Lapset puoleen hintaan.

International

Mikko Harma

Aatonaattona la 23.12. Olarin kirkossa lauletaan joululauluja.

Artistivieraana on Diandra.

Anglican Worship Service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Worship Service in English Sunday 7th Jan and 14th Jan at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2.

Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years).

Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

English Christmas Carols. Welcome to sing English Christmas Carols from around the world on Friday 22nd Dec at 19:00 Espoo Cathedral, Kirkkopuisto 5. Songleader Matthew Kerä-

nen, organist Sheldon Ylioja.

Khmerinkielinen pyhäkoulu su 7.1. klo 14 Suvelan kappeli, Kirstintie 24.

Yukho Sok-Sar. Kongolaisten piiri la 30.12. klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1.

Urdunkielinen piiri pe 22.12. klo 18 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Christopher John.

Sudanilaisten piiri la 16.12. ja 13.1. klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Fri 22nd Dec at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Are you interested in Arabic Christian Fellowship and Bible study?

Arabic Worship and Eucharist on Fri

22nd Dec at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Ask more about Arabic work: Pastor of the Arabic Congregation in Helsinki, Espoo and Vantaa Ramez Ansara, 050 304 1698.

Colourful Christian Prayer every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. You are welcome to join others for prayer. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com.

Chinese Family Club Fri 22nd Dec at 6 pm at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Welcome! Ask for more: Kenny Ding, kenny. ding@gmail.com 050 387 5192.

Russian evening Fri 8th Jan at 5 pm at Leppävaara church. Vadim.roznovski@gmail.com.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Niklas Maxim Aalto, Elis Henrik Christian Ekberg, Wilma Emilia Helmi Forsman, Aamos Miio Marius Heiskanen, Petrus Jooa Julius Heiskanen, Emilia Josefiina Hirvonen, Minea Iisa Evelina Hjelm, Elias Kai Hannu Ignatius, Amanda Elina Juvonen, Myrsky Onni Otava Karrasch, Moose Osmo Oskar Koskimäki, Abram Aman Kevin Letchu, Valto Mikael Lähteenmaa, Ellen Alina Nylund, William Alexander Nylund, Otto Eemeli Palosaari, Pihla Emilia Rantala, Viola Olivia Rantala, Erika Miriam Annikki Sinivaara, Elias Patrik Kristian Taipale, Sonja Ellen Tyster, Uma Aurora Villman.

Avioliittoon aikovat Kalle Aleksanteri Vuorenpää ja Carita Elise Ljungberg.

Hautaan siunatut Helmi Hirvonen 95 v, Sirkka Ilona Paavolainen 88 v, Saini Kyllikki Paananen 82 v, Kirsti Anita Holthöfer 79 v, Matti Kalervo Tarvainen 76 v, Timo Ilkka Tiusanen 66 v, Heljä Mariitta Mäkelä 65 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Viljam Klas Alfred Bäckström, Hugo Hermanni Helin, Kasper Julius Kaitainen, Luca Sakari Sarin.

Hautaan siunatut Anja Tellervo Saastamoinen 95 v, Helvi Hillevi Leino 93 v, Helmi Helena Naukkarinen 92 v, Kalevi Antero Eskola 74 v, Ritva Kyllikki Aaltonen 72 v, Urpo Paavo Uolevi Pesonen 70 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Sirkka Kaarina Piila 88 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Linda Sofia Kristiina Appelroth, Rasmus Jonatan Eriksson, Aada Onerva Kantola, Sofia Elena Koski, Pihla Irene Nieminen, Touko Aatos Kaspian Nurmi, Rasmus Oskari Pankasalo, Isla Tuulikki Pantsar.

Hautaan siunatut Johan Magnus Vikstedt 91 v, Mary Gunvor Anita Lehti 84 v, Airi Tuulikki Niinivirta 69 v, Ari Tapani Kvist 54 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Milja Maria Serafiina Haimi, Isabella Ilta Maria Minkkinen, Kerttu Viola Naapi, Oona Isla Aurora Rantanen, Emil Oliver Sokoli, Akseli Aapo Iivari Äikää.

Hautaan siunatut Rauni Linnea Aarnio 94 v, Veera Loreini Massinen 91 v, Irma Gunilla Siltala 91 v,

s.19 lev 138 x 90 mm PaKe

21.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

19

Anna Reetta Korhonen 90 v, Taimi Riitta Turtiainen 89 v, Matti Tapio Kallio 87 v, Aaro Anselmi Lahtinen 86 v, Lauri Jaakko Vakkuri 86 v, Eino Kalevi Oksanen 78 v, Sirkka Liisa Lihtamo 75 v, Rauno Kalevi Heinämäki 73 v, LeenaSisko Anneli Tanner 72 v, Pentti Kalevi Pekkarinen 58 v, Seppo Kari Tapio Rissanen 54 v, Leena Marjatta Pihlaja 51 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Alina Marjatta Karhu, Eden Inka Maria Nyholm.

Avioliittoon aikovat Joakim Petteri Hintsala ja Elise Marie Helene Jyränoja.

Hautaan siunatut Salme Ellen Rosman 91 v, Reino Vilhelm Söderlund 83 v, Harri Kalevi Mattinen 75 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut William Elias af Hällström, Olivia Elvira Laakio, Rony Emil Mustonen, Rio Artur Sourander, Miko Ilmari Tuomala, Noelle Alexia Nicole Wildtgrube, Lilja Ellen Isabel Wilén.

Avlidna/Hautaan siunatut Nils Isidor Snell 86 år, Alice Ingegärd Langén 74 år, Viveca Elisabet Kuusiola 71 år.

KUULUTUS Espoon seurakuntayhtymän hautausmailla ei alla mainittuja sukuhautoja ole hoidettu yhteisen kirkkoneuvoston antamasta hoitokehotuksesta huolimatta. Tästä kunnostuskehotuksesta on tiedotettu kirjeellä tai niiden osalta, joita ei ole tavoitettu kirjeitse, kuulutuksella sanomalehdissä 13.10.2016 ja ao. haudoille asetetulla ilmoituksella. Kiinteistöjohtaja on yhteisen kirkkoneuvoston tekemän delegointipäätöksen mukaisesti 6.11.2017 päättänyt julistaa hautapaikkaoikeuden alla mainittuihin hautoihin menetetyksi, joten haudat palautuvat seurakuntayhtymän hallintaan.

KAPPELIN HAUTAUSMAALLA G.121 G.163 I.108 T.52

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Kirkko ja kaupungin ilmoitusmyynnin yhteystiedot Yhteyshenkilöt Otavamediassa: Juha Kurvinen p. 040 541 5787 Kari Salko p. 0400 604 133 Tuire Sillanpää p. 040 594 4204

Sähköpostiosoite: etunimi. sukunimi@otava.fi

Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä.

Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

KIRKON HAUTAUSMAALLA D.60 D.63 F.31 F.82 I.139 K.31 L.83 N.26 N.78 O.80 0.103 P.109 U.124 V.4 V.9 V.188 X.136 X.144 Y.93 Å.14 Ö.86

G.230 N.39 S.20 W.28 Å.150

I.47 N.66 T.87 W.32 Ä.161

I.106 N.72 U.18 W.39 Ä.325

Samalla kiinteistöjohtaja ilmoittaa, että haudalla olevat muistomerkit tai muut rakennelmat ja irtonaiset esineet siirtyvät hautaustoimilain 14§ nojalla seurakunnalle ilman vastiketta, jollei hautaoikeuden haltija ole kuuden kuukauden kuluttua hautaoikeuden päättymisestä vienyt niitä pois. Ennen muistomerkin poistamista on kuitenkin varmistettava Espoon seurakuntayhtymän hautatoimistosta, ettei muistomerkkiä ole määrätty säilytettäväksi, jolloin sen poistaminen ei ole sallittua.

Tähän kiinteistöjohtajan päätökseen saa se, jota asia koskee, tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa ja se on osoitettava Espoon yhteiselle kirkkoneuvostolle, PL 200, 02771 Espoo. Oikaisuvaatimusta varten tarvittavan täydellisen pöytäkirjanotteen saa Espoon seurakuntayhtymän virastosta, p. 09 80 501.

Asiasta on tänä päivänä ilmoitettu myös ao. haudoille asetetulla kuulutuksella.

Espoossa 21.12.2017

MIELIPIDE

20 A Kirkko ja kaupunki | 21.12.2017

Kristillinen avioliittotyö ehkäisee seksuaalista häirintää SEKSUAALISESTA HÄIRINNÄSTÄ tarpeekseen saaneet ihmiset ovat synnyttäneet maailmanlaajuisen #metoo-liikkeen. Kristittyjen pitäisi nyt liittyä tähän keskusteluun voimalla.

Seksuaalinen häirintä – ja laajemmin holtiton seksuaalinen käyttäytyminen – rikkovat ihmisiä. Jumala on antanut meille avioliiton turvasatamaksi elää seksuaalisuuttamme todeksi.

Uskottomuutta ja satunnaisia seksisuhteita pidetään aikaamme kuuluvana. Onko synnistä puhuminen tässä yhteydessä puritaanista, ahdasmielistä ja syyllistävää? Minkä mallin olemme antaneet lapsillemme? Vai jätimmekö lapsemme kasvamaan yliseksualisoituneen median armoille?

Kirkolla ja meillä seurakuntalaisilla on nyt oiva tilaisuus tuoda kristilliset arvot ja asenteet kirkkaasti esiin.

Meillä on oikeus ja velvollisuus tehdä työtä arvojemme puolesta ja oikeus puolustaa niitä omien rikkomustemmekin jälkeen.

Kristillinen avioliittotyö on saanut aivan liian vähän julkisuutta ja arvostusta. Se tekee ennaltaehkäisevää työtä hyvän elämän puolesta. Se levittää rakkauden hyvää sanomaa konkreettisesti. Se puolustaa avioliittoja, perheitä ja rakkautta.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

ELÄMÄN TARKOITUS on muutoksessa koko ajan, kuten on elämäkin. Välillä elämän tarkoitukseksi riittää se, että pysyy hengissä.

Elämässä on kyse siitä, että ihminen erottaa oikean ja väärän toisistaan sekä siitä, että muistaa oikeudenmukaisuuden kaikissa asioissa.

Nämä antavat elämälle sisältöä, tarkoituksen sekä päämäärän kohti parempaa ihmisyyttä ja maailmaa.

Kun ihminen tekee vääryyttä, hän on vastuussa siitä ja mahdollisista seurauksista. Hänen tulee kantaa vastuunsa. Mitä sinä jätät jälkeesi tähän yhteiskuntaan ja maailmaan kuolemasi jälkeen? Millainen on sinun elämänjälkesi?

Päivi Ruippo

Auttoiko sielunhoito uskonkriisissä?

Juha Kokkila diplomi-insinööri

Myötätuntouupumusta voidaan ehkäistä MYÖTÄTUNTOUUPUMUS EI katso ikää eikä työkokemusta. Eikä välttämättä edes työalaa.

Olen pitänyt viime vuosina yli 40 kurssia, luentoa ja seminaaria työssä jaksamisesta, stressistä ja ennen kaikkea myötätuntouupumuksesta. Yksi asia on noussut esille joka kerta. Se, että voit puhua jonkun toisen kanssa, on selvästi yksi tärkeimmistä konsteista pärjätä vaativassa ihmissuhdetyössä. Muiden ihmisten taakkojen kantaminen vaikuttaa helpottuvan, kun ongelmista voi puhua kolmannelle henkilölle.

Mutta onnistuuko se käytännössä niin helposti? Kenen kanssa voit puhua ja milloin? Miten paljon saat tai

Oikea ja väärä ytimessä

voit kertoa? Entä millainen vaikutus sillä on työyhteisöön?

Enimmäkseen yksin työskentelevällä ei ole lähellään kollegoja, joiden kanssa voi jakaa asioita tai jutella tilanteista. Esimiehet unohdetaan tässä usein. Johtavassa tehtävässä oleva työntekijä on hyvin usein yksin.

On myös monia ammattilaisia, jotka eivät toimi klassisessa ihmissuhdetyössä, mutta painiskelevat silti myötätuntostressin kanssa. He kuulevat päivittäin muiden ihmisten vaikeuksista, peloista ja kärsimyksestä. Tar-

koitan esimerkiksi palvelualoilla toimivia henkilöitä.

He ”joutuvat” osallistumaan asiakkaidensa elämään. He tekevät arvokasta ihmissuhdetyötä, vaikka ammatinvalinnan vaiheessa tai opinnoissa sitä ei välttämättä huomioitu. He ovat samanlaisessa vaarassa uupua kuin ammattiauttajat.

Uupumusta voi ennaltaehkäistä, ja se kannattaa tehdä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään.

Franz Schnider kouluttaja ja työnohjaaja

ONKO ELÄMÄSSÄSI ollut aika, jota kuvaisit uskonkriisinä tai hengellisenä kriisinä? Tai oletko jonkin elämäntilanteen yhteydessä pohtinut syvästi jumalasuhdettasi? Jos olet 35–65-vuotias ja hakeuduit tällaisessa tilanteessa keskustelemaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papin kanssa, haluaisin kuulla kokemuksistasi.

Tutkin syventävien opintojen tutkielmassani Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian osastolla keski-ikäisten ihmisten kokemuksia seurakunnallisesta sielunhoidosta uskonkriisin yhteydessä. Haastattelussa pyydän sinua kertomaan uskonkriisisi kulusta, hakeutumisestasi seurakunnalliseen sielunhoitoon ja kokemuksistasi sielunhoitokohtaamisessa.

Toteutan haastattelut pääkaupunkiseudulla tammi-helmikuussa 2018.

Yhteydenotot ja haastattelut käsitellään ehdottoman luottamuksellisina ja yksityisyyttäsi suojaten. Tutkielmani ohjaajina toimivat Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian osaston professorit Auli Vähäkangas (auli.vahakangas@helsinki.fi) ja Kati Tervo-Niemelä (kati.niemela@helsinki.fi).

Ota rohkeasti yhteyttä mahdollisimman pian. Voit kysyä lisätietoja.

Tavoitat minut sähköpostiosoitteella uskonkriisi@gmail.com. Kiitos avustasi.

Sanna Eiro