Kirkko ja kaupunki 2017 23 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

23 7.12.2017 kirkkojakaupunki.fi

ESPOO JA K AUNIAINEN

A6 Tätä et tiennyt kynttilöistä B1 Prinssi Jusuf ja Pijall eroavat massasta – monet räppärit suosivat uskontojen sijaan ”diippeilyä”

Ilta on tullut laulamaan.

Laula sinäkin 15.12.!

B 8

Pappi Don Manuel Miguel de Unamunon romaanissa Pyhän miehen uhri

Jos Jumalaa ei ole olemassa, on toimittava ikään kuin olisi ja tehtävä maailmasta Jumalan valtakunta. Mentävä sinne, missä ei ole toivoa, ja ojennettava käsi.

Janne Saarikivi kirjassa Ainoa, mikä jää (WSOY 2017)

Iankaikkisesti

Minun uskontoni on lohdun saaminen toisten lohduttamisesta, vaikkakaan se lohtu, jonka heille annan, ei olisi minun lohtuni.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Eilen

2 a

Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani.

Jaakobin kirje 2:18

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Vapauslaulut raikaa Amerikansuomalaisen Hiski Salomaan (1891–1957) Vapauden kaiho kuuluu työväenlaulujen parhaimmistoon: ”Oi vapaus, kuule kutsua, sua itkevät orvot kaipaa.” Vaikka synkät pilvet varjostavat vapauden tietä, vielä koittaa aika, että pilvet haihtuvat ja kylmyys vaihtuu tieltämme pois.

Kun hyräilee adventtiajan virsiä, niissä huomaa samantapaisen valtakriittisen vireen kuin vanhoissa työväenlauluissa.

Daavidin poika tulee Herran nimeen – ja suhteuttaa ja kyseenalaistaa tämän maailman herrojen ja vallankäyttäjien mahdin.

”

Virsikirjassa on myös muutama hollantilaisen radikaaliteologin Huub Oosterhuisin kirjoittama virsi. Hänen adventtivirressään (virsi 12, suomennos on Anna-Maija Raittilan) Messiaan tuloon valmistautuminen ei ole passiivista odottelua vaan aktiivista tien raivaamista. Se edellyttää mammonan palvelemisen lopettamista ja leivän jakamista: ”Ihminen ihmiseltä / Jumalan lahjat saa. / Siis keskenänne / myös leipä jakakaa.”

Vapauden kaiho ja vallan suhteuttaminen kuuluvat adventtivirsien ydinsanomaan siksi, että niiden ympärille kietoutuu oikeastaan koko kristinuskon sanoma: Jumala itse tulee luoksemme, meidän ei tarvitse yrittää itse nostaa itseämme hänen suosioonsa.

Jaakko Heinimäki

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Kerro muistosi koulun tai päivä­ kodin joulu­ kuvaelmasta!

LEHTIKUVA / KARI TUOMI

”Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus / voimalla, väkivallalla et tahdo hallita” lauletaan virressä 13.

Matteuksen evankeliumiin perustuva teksti on Juhani Forsbergin kynästä.

Adventtivirsissä Samassa virressä todetaan myös, että ja vanhoissa ”mahtavat ovat muualla, suurissa työväenlauluissa saleissa”. on paljon samaa.

Virsi 6 on kuin Pelastusarmeijan marssi. Se vaatisi ilman muuta säestyksekseen rummunlyöntiä. Anna-Maija Raittilan suomentamat Johan Nyströmin sanat puhuvat vapauttajasta, joka saapuu taivaasta maahan köyhien lapseksi: ”Hän saapuu murheellisille / näin yllätysvieraana / ja köyhät ja syntiset täyttää / yhä Henkensä lahjoilla.”

Keskiajalta periytyvä virsi 10 varoittaa vallan tavoittelusta: ”Te häntä palvelkaatte, maan suuret, mahtavat. / Vain hältä armon saatte ja kruunut kirkkaimmat. / Vaan valtaa, kunniaa / ken etsii ainoastaan / ja Kristusta on vastaan / se taivaan kadottaa.”

Säikähdin, kun huomasin, kuinka hauraiksi ovat käyneet ne, jotka niin kauan jaksoivat pitää huolta.

Yhä ohuemmalta alkaa omakin olemassaoloni tuntua.

Kun puhelin soi, pelkään huonoja uutisia.

Tämmöistäkö tämä tulee olemaan: menetyksiä, maailman kapeutumista, pysyvä kaamos?

Auta. Auta edes sen verran, että suostun uskomaan sinun kulkevan mukana – vaikka et mitään muuta mahtaisikaan.

Oliko joulukuvaelma elämäsi tähtihetki vai jouduitko tyytymään lampaan rooliin? Lähetä muisto lomakkeella osoitteessa kirkkojakaupunki.fi tai sähköpostilla osoitteeseen verkko@kirkkojakaupunki.fi. ­Osallistuneiden kesken arvotaan upea kylpytakki.

Kirkko ja kaupunki ESPOO JA KAUNIAINEN 7.12.2017

numero 23

Seuraava lehti ilmestyy 21.12.

Kannen kuva: Sirpa Päivinen

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

3

– Globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen tarvitaan yhteiskunnallinen muutos, joka ei onnistu vain yhden ammattiryhmän voimin.

Siksi toivon, että suomalaiset tukisivat järjestöjen työtä myös muulla tavoin kuin rahallisesti, Frank Johansson sanoo.

Taustalla Ville Tietäväisen teos Aalto.

Auttajan sidotut kädet Amnestyn Frank Johansson rohkaisee auttamisjärjestöjä avoimeen keskusteluun kaupallisuuden sudenkuopista.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

V

iimeisten 25 vuoden aikana kansainvälisestä auttamisesta on tullut kasvuala. Samalla kaupallistuminen ja ammattimaistuminen ovat ajaneet auttamisjärjestöt ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa niiden arvot törmäävät kilpailutalouden sääntöihin.

Näin väittää Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson, jonka tuore kirja Hyvän tekemisen markkinat (Gaudeamus) käsittelee kansainvälisen auttamisen historiaa ja nykytilaa.

Kirja tarkastelee suomalaisia ja ylikansallisia järjestöjä, jotka toimittavat kriisialueille humanitaarista apua, tuottavat kehitysprojekteja tai tekevät ihmisoikeustyötä.

Johansson käy läpi suomalaisten auttamisjärjestöjen tilinpäätöksiä vuosilta 1990–2015. Kymmenen suurimman joukossa ovat Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Unicef ja Fida.

– Käyrät osoittivat tuona aikana ylöspäin, parhaimmillaan lähes kohtisuorasti. Keskimäärin kymmenen suurimman suomalaisjärjestön budjetit yli kolminkertaistuivat.

KEHITYS HUOLESTUTTAA Johanssonia, vaikka järjestöt tekevät hyvää työtä ja myös hänen oma järjestönsä on saanut kasvusta osansa. Amnestyn Suomen osaston talous kasvoi samojen 25 vuoden aikana seitsemäntoistakertaiseksi.

Johanssonin mukaan varainhankinta ja sitä tukeva ammattimainen viestintä nousevat yhä keskeisemmiksi, kun järjestöt kilpailevat huomiosta ja lahjoituksista.

– Maailma on yhä monimutkaisempi. Samalla realiteetti on se, että yksinkertainen viesti menee julkisuudessa parhaiten läpi ja tuo järjestölle rahaa.

Kohtaan tämän ongelman työssäni päivittäin.

Tyypillisessä markkinointikuvassa esiintyy yksinäinen lapsi. Tavallisia aiheita ovat myös lapsi yhdessä äidin kanssa ja yksinäinen nainen.

Kuvat näyttävät avun kohteen viattomana ja avuttomana. Usein hänellä ei ole nimeä ja poliittisia mielipiteitä, eikä hän toimi aktiivisesti. Katsoja ei joudu pohtimaan vaikeita kysymyksiä kuten kärsimyksen yhteiskunnallisia syitä.

Johanssonin mukaan haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset joutuvat kilpailemaan siitä, kuka pääsee tuotteeksi auttamisen markkinoille. Järjestöjen keskinäisen kilpailun vuoksi tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua.

– Markkinointikuvaston muuttaminen edellyttäisi yhteistä sopimusta, johon jokainen auttamisjärjestö sitoutuisi.

HALLITUS PÄÄTTI vuonna 2015 kehitysyhteistyövarojen leikkauksista, jotka vähentävät suomalaisen avun noin kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Johansson uskoo, että leikkaukset kiihdyttävät alan kaupallistumista, kun järjestöt etsivät uusia rahoituskeinoja.

Johanssonin mukaan kasvun tavoittelu sitoo järjestöt yhä tiukemmin uusliberalistiseen talousjärjestelmään.

Hyvän tekemisen markkinoiden kehittyminen alkoi Johanssonin mukaan 1980-luvulta. Auttamisjärjestöjä tarvittiin paikkaamaan vahinkoja, kun maa-

ilmanpankin ja muiden rahoituslaitosten ajamat rakennesopeutusohjemat pakottivat kehitysmaat karsimaan hyvinvointipalveluja.

Järjestöjen rooli kasvoi rikkaiden maiden tuella, mutta samalla ne ajautuivat osaksi taloudellista valtarakennetta.

”

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVAT IHMISET JOUTUVAT KILPAILEMAAN SIITÄ, KUKA PÄÄSEE TUOTTEEKSI AUTTAMISEN MARKKINOILLE. FRANK JOHANSSON

Johanssonin mukaan tilanne tiedostetaan suomalaisten auttamisjärjestöjen sisällä. Järjestöt karttavat kuitenkin julkista keskustelua, koska sen pelätään karkottavan lahjoittajia.

– 1970-luvulla järjestöt olivat pieniä ja kritisoivat taloudellista valtaa. Nyt eriarvoisuudesta on tullut järjestöjen olemassaolon edellytys, joka mahdollistaa sen, että ne menestyvät ja kasvavat markkinoilla.

Tämä ristiriita on virtahepo kanJATKUU VERKOSSA sainvälisen auttamisen olohuoneessa.

4A

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Aitoa avioliittoa ei ole olemassakaan Kirkko ja kaupungista kanneltiin Kirkko ja kaupungista on tehty kantelu Espoon tuomiokapituliin. Kantelija Erkki O. Auranen katsoo lehden häirinneen kuvavalinnoillaan espoolaisia seurakuntalaisia seksuaalisesti kirjailija Juha Hurmeesta tehdyllä jutulla. Samoin Auranen katsoo lehden rikkoneen uskonrauhaa julkaistessaan haastattelun perheenjäseninä sateenkaarihäihin osallistuneista seurakuntalaisista.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki suhtautuu kanteluun lukijapalautteena, jonka oikeita osoitteita ovat lehden toimitus ja johtokunta. Lehden johtokunta käsitteli tuomiokapitulin vastinepyyntöä kokouksessaan 29.11. Vastauksessaan johtokunta painotti Kirkko ja kaupungin journalistista luonnetta: päätoimittaja johtaa toimitusta ja vastaa julkaisun sisällöstä eikä voi luovuttaa näitä tehtäviään toimituksen ulkopuolelle. Johtokunta totesi päätoimittajan nauttivan johtokunnan luottamusta. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi.

Arkkipiispan vaalissa on viisi ehdokasta Arkkipiispan vaalissa on mukana viisi ehdokasta. Ehdokkaat ovat lähetysjohtaja, teologian tohtori Ville Auvinen, organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja, teologian tohtori Heli Inkinen, kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola, Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma ja Porvoon hiippakunnan piispa, dosentti Björn Vikström.

Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken 1.3.

#Metoo-kampanja herätti Laajasalon Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo on päättänyt perustaa työryhmän, joka laatii hiippakunnalle ohjeet seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön tunnistamiseksi ja tilanteissa toimimiseksi.

Työryhmän puheenjohtajana toimii hiippakunnan lakimiesasessori Ritva Saario.

Työryhmään on tarkoitus saada jäsenet Helsingin poliisista, rikosuhripäivystyksestä ja seurakunnan luottamushenkilöistä sekä työntekijöistä.

Laajasalo perustelee työryhmän tarvetta sosiaalisessa mediassa alkaneella #metoo-kampanjalla. Hän ei usko, että kirkko on ongelmien ulkopuolella, joten asiaa on syytä selvittää myös siellä. Laajasalon mukaan #metoo-kampanja on nostanut esiin erityisesti naisten ja tyttöjen häirinnän ja hyväksikäytön kokemukset.

Eri uskonnoissa ja jopa kirkoissa on monenlaisia näkemyksiä siitä, mikä avioliitto on ja keitä siihen vihitään.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANS EISKONEN

K

eskustelu avioliitosta on kirkossa kapeaa, arvioi piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.

Hänen mukaansa sekä ne, jotka puolustavat miehen ja naisen välistä avioliittoa aitona avioliittona, että ne, jotka kannattavat samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä, määrittelevät avioliiton pitkälti samoin.

Molempien osapuolten kannanotoissa toistuu näkemys, että avioliitto on yksiavioinen suhde, joka on perheen perusta tai ainakin mahdollistaa perheen.

Olennaisena pidetään myös puolisoiden tunnesidettä.

– Tämä on ihan ymmärrettävää suomalaisessa enemmistökulttuurissa, mutta on hyvä huomata, että maapallolla on ollut valtava määrä muunlaisia avioliittokäsityksiä.

– Historiallisesti kaikkein yleisin avioliittokäsitys on ollut monivaimoisuus. Edelleen kuutisenkymmentä valtiota, pääsääntöisesti Afrikassa tai islamin vaikutuspiirissä, sallii sen, Komulainen sanoo.

Hän muistuttaa, että avioliitto käsitteenä viittaa moninaiseen ja muuttuvaan instituutioon, jossa eri uskontojen piirissä ja eri kulttuureissa on ollut erilaisia malleja. Yhtä aitoa avioliittoa ei ole.

”

VALTAVIRTA USKONNOISTA NÄKEE AVIOLIITON YKSISELITTEISESTI MIEHEN JA NAISEN VÄLISENÄ.

MYÖS KRISTILLISTEN kirkkojen piirissä avioliittoa on tulkittu eri tavoin. Ortodoksisissa kirkoissa ja katolisessa kirkossa luostarikutsumus nähdään korkeammaksi tieksi kuin avioliitto, sillä selibaatti mahdollistaa sellaisten hengellisten harjoitteiden suorittamisen tai elämänmuodon, jot-

ka voivat johtaa pelastukseen.

Toisaalta nämä samat kirkot opettavat avioliiton pyhyyttä. Avioliitto on sakramentti, minkä ortodoksit ja katolilaiset johtavat Uuden testamentin Efesolaiskirjeestä. Siinä miehen ja naisen avioliittoa verrataan Kristuksen ja seurakunnan suhteeseen.

– Kiinnostavaa on, miten avioliitto solmitaan. Katolisessa kirkossa on ajateltu keskiajalta asti, että puolisot toimittavat sen toinen toiselleen. Papin aamenta ei periaatteessa tarvita, vaan riittää, että puolisot lupautuvat toisilleen ja yhtyvät fyysisesti.

Tässä mielessä esimerkiksi nykyinen suomalainen avoliitto olisi keskiajan kanonisen lain valossa arvioituna avioliitto, Komulainen kertoo.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

LUTERILAISESSA KIRKOSSA avioliitto ei ole sakramentti, mutta Jyri Komulainen on huomannut viimeaikaisessa avioliittokeskustelussa sellaisia puheenvuoroja, joissa luterilaista traditiota tulkitaan siihen suuntaan.

Toisaalla taas Lutheria on tulkittu niin, että avioliitto oli hänelle puhtaasti maallinen instituutio. Tällöin maallisen avioliittolain muuttuessa kirkkokin voisi muuttaa avioliittokantaansa.

Tulkintaeroissa näkyy Komulaisen mukaan selvä kirkkopoliittinen jakolinja.

– Itse uskaltaisin väittää, että Lutherin avioliittokäsitys oli näiden välillä. Siksi avioliittokysymys on luterilaiselle kirkolle niin vaikea.

Komulainen huomauttaa, että jos Lutherin tekstejä lukee, on selvää, että hän piti avioliittoa biologiaan perustuvana, miehen ja naisen välisenä instituutiona.

– Toinen kysymys sitten on, pitääkö Lutheria lukea kirjaimellisesti vai pitääkö meidän soveltaa häntä. Siitä nämä keskustelut johtuvatkin.

”

Oma koti palveluiden äärellä.

Esittelykierros Merikartanossa

ke 13.12. klo 15.00 MERIKARTANO

Tyrskyvuori 6, 02320 Espoo

OLISI KESKIAJAN

PUISTOKARTANO

KATOLISEN TULKINNAN

Merikansantie 2c, 02320 Espoo

MUKAAN AVIOLIITTO.

SITÄ, MIHIN KIRKKO lopulta avioliittokysymyksessä päätyy, Komulainen ei halua veikkailla.

Niille, jotka ovat tuskastuneita päätöksenteon hitauteen, Komulainen huomauttaa, että perhe-elämää koskevat muutokset ovat viime vuosikymmeninä olleet valtavia ja nopeita.

– Viime aikoina meidän kirkossamme on pantu hyvin paljon energiaa niin hallinnossa kuin kansalaiskeskustelussakin sen pohtimiseen, mikä on samaa sukupuolta olevien parien asema.

Samaan aikaan muista seksuaalisuuden sosiologisista muutoksista, jotka koskevat heteroseksuaalisen enemmistön elämismaailmaa, on keskusteltu paljon vähemmän. Avioliitolla on niin iso symboliarvo.

5

Viihtyisää ja turvallista vuokra-asumista palvelutalossa

NYKYINEN AVOLIITTO

JYRI KOMULAINEN on kirjoittanut Kirkon tutkimuskeskuksen hiljattain julkaisemaan Perhe ja avioliitto muutoksessa -kirjaan artikkelin, jossa hän tarkastelee eri uskontojen käsityksiä seksuaalisuudesta ja avioliitosta.

– Yksi uskontohistoriallisesti selvä johtopäätös tutkimassani aineistossa on se, että valtavirta uskonnoista näkee avioliiton eli sosiaalisesti säädellyn sukupuolisuhteen aivan yksiselitteisesti naisen ja miehen välisenä. Historia on siis heteronormatiivista, Komulainen sanoo.

Tällä hetkellä samaa sukupuolta olevia pareja vihitään avioliittoon joissakin juutalaisissa yhteisöissä ja joissakin protestanttisissa kirkoissa kuten Ruotsin, Norjan ja Tanskan luterilaisissa kirkoissa.

Komulainen lisää, että vaikka samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen avioliittoon on uskontojen piirissä harvinaista, monessa perinteisessä kulttuurissa on kuitenkin ollut tilaa standardeista poikkeavalle seksuaalisuudelle.

– Heteronormatiivisessa valtavirrassa on kuitenkin liukumia ja murtumia. Homoseksuaalisuus on ollut yllättävän sallittua, mikäli se on liittynyt johonkin tiettyyn rooliin tai elämänkaaren vaiheeseen tai sitä on harjoittanut poikkeusyksilö, esimerkiksi samaani. Usein siihen on liittynyt jonkinlainen sukupuolirajojen ylittäminen, kuten naiseksi pukeutuminen.

A

Espoon seurakuntayhtymästä on haettavissa

MUSIIKKIAVUSTUKSIA Tuemme musiikillisia hankkeita, jotka rikastutta­ vat ja kehittävät Espoossa tapahtuvaa hengel­ listä musiikkitoimintaa. Avustusperiaatteet ja anomukseen liitettävät asiakirjat on nähtävissä: www.espoonseurakunnat.fi .

Määrärahasta jaetaan pääsääntöisesti 1000– 4000 € suuruisia avustuksia.

Hakuaika umpeutuu 31.1.2018 ja apuraha on käytettävä 30.6.2019 mennessä.

Avustuksia koskeviin tiedusteluihin vastaa yhteisen seurakuntatyön päällikkö Eero Jokela, p.

8050 2590, eero.jokela@evl.fi.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä.

Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

6 a

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Kynttilä syntyy sivutuotteista

Poltimme neljä tuntia Havin parafiinista valmistettua pöytäkynttilää, Juhavan steariini­kynttilää, We Love the Planetin soijakynttilää, Pesosen mehiläistarhojen mehiläis­vahakynttilää ja Ikean parafiinista/ kasvivahasta valmistettua adventtikynttilää.

Suurin osa kynttilöistä on valmistettu parafiinista, mutta muitakin raaka-aineita käytetään.

Teksti Hanna Antila Kuva Esko Jämsä

K

ynttilöitä ostetaan usein värin, koon tai hinnan perusteella, mutta harva tulee ajatelleeksi sitä, mistä ne on tehty. Ja vaikka ajattelisikin, kynttilöiden raaka-­aine ei välttämättä lue pakkauksessa.

Suurin osa kynttilöistä on valmistettu parafiinista tai steariinista. Parafiinia syntyy öljynjalostuksen sivutuotteena, steariinia valmistetaan eläinrasvoista tai palmuöljystä. Vaikka kynttilät olisivat kotimaassa valmistettuja, pääraaka-aine on yleensä tuontitavaraa.

– Parafiini on korvautumassa muilla raaka-aineilla, sillä öljyntuotannon sivutuotteet vähenevät, kertoo tutkijaopettaja Satu-Pia Reinikainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Reinikainen on ollut mukana kynttilöiden kehitystyössä ja yhteistyöprojektissa Suomen Kerta ry:n kanssa, joka valmistaa Havin kynttilöitä.

Se, millainen kynttilä on ekologinen valinta, on makuasia. Jos haluaa välttää tuotteita, jotka valmistetaan uusiutumattomista energiamuodoista, kannattaa jättää parafiinikynttilät kauppaan. Vegaanilla on taas syy välttää steariinia.

– Vaikka steariini voi olla eläinperäistä, eläimiä ei kuitenkaan kasvateta steariinin vuoksi, Reinikainen huomauttaa.

– Palmuöljytuotantoa voi taas jossakin olla vain siksi, että palmuöljystä saadaan parafiinia, mutta yhtä lailla sitä käytetään vaikka margariinien ja suklaan valmistuksessa.

Steariinikynttilät voivat saada pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin. Merkki annetaan kynttilöille, joiden raaka-aineista 90 prosenttia on uusiutuvia.

Parafiini- ja steariinikynttilöiden lisäksi myynnissä on kynttilöitä, jotka on valmistettu erilaisista sekoitteista. Harmahtava, läpikuultava tuikkukynttilä on todennäköisesti juuri sellainen.

– Näillä sekoitteilla voi olla hyvin teknisiä nimiä, ja niistä valmistetut kynttilät aiheuttavat todennäköisesti eniten ongelmia sisäilmaan. Tiivis valkoinen massa on merkki siitä, että tuikku on steariinia, Satu-Pia Reinikainen kertoo.

Myös tuoksussa on eroja: steariinikynttilä ”tuoksuu kynttilälle”, hyvälaatuinen parafiini ei millekään.

Kynttilän sydänlanka on Reinikaisen mukaan usein puuvillaa, mutta mukana on myös metalleja, jotka vaikuttavat palamisen puhtauteen. Sydänlangan päähän ilmestyvä musta möykky kertoo siitä, että palaminen ei ole puhdasta.

Muita merkkejä epäpuhtaasta palamisesta ovat esimerkiksi savuttava kynttilä tai se, että liekki pysyy kovin pienenä.

Markkinoilla on myös ekologisina pidettyjä soija- ja mehiläisvahakynttilöitä, mutta niiden huonoja puolia ovat säilyvyys ja korkea hinta.

– Ne voivat härskiintyä ja esimerkiksi mehiläisvahakynttilä voi sulaa jo yli 30 asteen lämpötilassa.

– Parafiinikynttilä sulaa 60–80 asteessa eli sitä ei kannata viedä saunaan. Steariinikynttilän voi viedä, Reinikainen neuvoo.

Kynttilöissä ei ole yleensä suuria turvallisuusongelmia, mutta tarkkana niiden kanssa kannattaa olla, kuten elävän tulen kanssa aina.

– Pakkaus voi kertoa paljon: jos asianmukaiset merkinnät puuttuvat, voi olla, että muissakin turvallisuusseikoissa on ongelmaa, arvioi ylitarkastaja Jyri Pekkanen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes).

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

NYT METROLLA KONSERTTIIN! KEVÄTKAUSI 2018 KAUSIKORTIT JA KERTALIPUT LIPPUPISTEESTÄ PS. Kausikortin ostaneiden kesken arvotaan kolme Tapiola Sinfoniettan kotikonserttia!

W W W.TA PI OL AS I NF ONI ET TA .F I

Rauhoittumisen ja rukouksen symboli Kirkoissa käytetään paljon kynttilöitä siksi, että niiden liekki symboloi muun muassa valon voittoa pimeydestä, Jeesusta, hiljentymistä ja rukousta.

Kynttilällä on oma roolinsa myös juhlapyhissä ja kirkollisissa toimituksissa.

Adventtisunnuntaisin poltetaan kynttilöitä. Ensimmäisenä adventtina sytytetään yksi kynttilä, toisena kaksi, kolmantena kolme ja neljäntenä adventtina neljä kynttilää. Pyhäinpäivänä ja jouluaattona käydään viemässä kynttilöitä läheisten haudoille. Kastejuhlassa lapsi saa kastekynttilän, jota voidaan polttaa aina tämän kastepäivänä.

Tapiolan kuoron joulu – Johtaa Pasi Hyökki

VALO La 9.12. klo 18

Vanha kirkko, Helsinki

Ma 11.12. klo 17.30 & klo 20 Temppeliaukion kirkko, Helsinki

To 14.12. klo 19

Espoonlahden kirkko, Espoo

”

Pe 15.12. klo 17.30 & klo 20 Tapiolan kirkko, Espoo

Liput alkaen 22 €, Lippupiste ja ovelta

TIIVIS VALKOINEN MASSA ON MERKKI SIITÄ, ETTÄ TUIKKU ON STEARIINIA. TUTKIJAOPETTAJA SATU-PIA REINIKAINEN

Asianmukaisilla merkinnöillä hän tarkoittaa kuvasarjaa, jossa varoitetaan muun muassa siitä, että kynttilää ei saa polttaa verhon lähellä.

Kynttilöiden turvallisuusongelmat liittyvät usein siihen, että kynttilä kaatuu helposti tai kynttilä on sellainen, että syntyy niin sanottu allaspalo. Se tarkoittaa sitä, että steariini alkaa höyrystyä ja syttyy palamaan kynttilän pinnalla.

– Siihen en osaa sanoa, kulkevatko hinta ja laatu aina käsi kädessä. Joskus hinta voi tulla osittain brändistä tai kyseessä on jokin trendituote, mikä vaikuttaa hintaan, Pekkanen toteaa.

Testasimme, miten erilaisista materiaaleista tehdyt pöytäkynttilät palavat. Testin löydät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

TESTI VERKOSSA

A

7

8A

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Lakipalveluja

Hammashoitoa

Tilaisuuksia

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

Ohjelmaa

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

Rakennusala Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Hautauspalveluja Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

vuodesta 1922

Tiedustelut tai varaa aika:

Kiviveistämö Levander Oy

Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Veloitukseton arviointi Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133

Palveluja tarjotaan

Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi. sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/

Tilaa verkosta tai soittamalla helposti ja vaivattomasti.

Hautajaiset 590€ -1400€ www.hautauspalvelukaarna.fi P. 0500-406 408

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

mediatiedot

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Lestadiolainen UUSHERÄYS

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

ELVIS IS BACK

La 9.12. klo 18.00 Alppilan kirkko, Helsinki Su 10.12. klo 15.00 Suvelan kappeli, Espoo

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 10.12 klo 13.30 (Ap.t. 8) Simon-noita - Kerttu Nygren Filippos ja etiopialainen hoviherra - Antti Lemmetyinen

ELVISTÄ JA RUKOUSTA

Leikkaa talteen

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

HERÄNNÄISSEURAT su 10.12. klo 10 kirkkopyhä Pitäjänmäen kko, Turkismiehenkj.3, Hki; saarna R.Jarkkola. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Korson kko, Merikotkant.4, Vtaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 18 Ankkurissa, Keskusk.11, Mlä klo 18 kotiseurat Eleniuksella, Kulomäent. 354, Nurmijärvi. ti 12.12. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratupa, Salomonk.17D, 2.krs., Autotalo, Kamppi. Syksyn viim. ke 13.12. klo 19 jouluseurat Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 15.12. klo 18 ”Uusin kirkkain sävelin” Seuratuvan kuorojen levynjulk.-konsertti Oulunkylän vanha kko, Siltavoudint.12, Hki. HNK, Veisuuvelj., Virsikuoro. la 16.12. klo 18 Jouluveisuut Virkkalan kko, Virkkalant.1, Lohja. su 17.12. klo 16 jouluveisuut Seuratupa; Salomonk.17D,2.krs (Autotalo, Kamppi). klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Järvenpää.

TULOSSA: su 29.12. klo 18 Jouluseurat Vanha kko, Uudenmaank.13, Hvkää (HUOM: pvm&klo muutt.).

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Johannes Österlund, Heidi Tuikkanen, Joska Lakopoulos ja Kim Ekblom Myös rukousta sairaiden puolesta.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Katu-uskovaiset Tutkijan mukaan räppiä analysoimalla voidaan selvittää, miten uskonnollisuus kehittyy. Suomalaisessa räpissä kuuluu vapaasti napsittu hengellisyys, mutta myös herätyskristillisyys ja islam ovat tulleet valtavirtaan.

Teksti Topias Haikala Kuvat Esko Jämsä Kuvitus Sebastian Boström

annan mun ristini, kuulen ilkeet kielet. Via Dolorosa, mä tuun jäämään sille tielle.” Suomen suosituin rap-artisti Cheek ei ole vain rap-artisti. Hän taitaa olla myös messias. ”Kivittäkää, kietokaa mun päähän orjantappuraa, valtakunnan vihatuin, se ei voi olla sattumaa.”

Tai ei ehkä sittenkään.

– Cheek ei ole kristillinen räppäri, mutta hän käyttää kristinuskon kuvastoa resurssina siinä, että tuo esille artistipersoonaansa ja sitä, miten vihattu hän on, selittää rap-tutkija Inka Rantakallio.

– Ja tämä on mielestäni laajempi ilmiö.

Rantakallio on taustaltaan uskontotieteilijä. Hän työstää Turun yliopistoon musiikkitieteen väitöskirjaa, joka käsittelee muun muassa sitä, miten erilaiset uskonnot ja maailmankatsomukset näkyvät suomalaisessa rap-maailmassa. Rantakallio ajattelee, että räppiä tutkimalla voidaan valaista, miten uskonnollisuus kehittyy länsimaissa.

Päälinja on, että ihmiset kuuluvat yhä vähemmän järjestäytyneisiin uskontoihin. Sen sijaan uskonnot ovat laareja, joista napsitaan omaan maailmankatsomukseen sopivia palikoita – tai kuten Rantakallio sanoo, ”kulttuurisia resursseja”.

Tämä kuuluu Rantakallion mukaan suomalaisessa räpissä. Julma Henri pallottelee buddhalaisilla teemoilla, MC Pyhä Lehmä pelaa hindulaisilla termeillä ja Cheek rinnastaa itsensä Jeesukseen. Se ei silti tarkoita, että Julma Henri olisi buddhalainen tai MC Pyhä Lehmä hindu.

– Maailmankatsomuksellisuus on yhä yksilöllisempää. Olkoonkin, että me elämme yhä yhteiskunnassa, jossa noin 70 prosenttia ihmisistä kuuluu luterilaiseen kirkkoon.

Nykyään Iyouseyas Belaynehin ei enää tarvitse miettiä, onko tämä tai tuo teko kristillinen. Koodi on jo niin syvällä, että se toimii itsestään.

Paremmin Prinssi Jusufina tunnettu räppäri ja showmies tuli uskoon 19-vuotaana. Kristinusko oli

ennestäänkin tuttua: Belaynehin vanhemmat ovat etiopialaisia ortodoksikristittyjä, ja kotona luettiin iltaisin porukalla Raamattua.

Nuorena Belayneh teki niitä juttuja, joita nuoret tekevät: riehui kavereidensa kanssa, kännäsi ja etsi itseään. Sitten hän löysi Jeesuksen.

– Mä en ikinä kokenut sellaista, että pilvet olisivat väistyneet ja taivaasta olisi tullut valo. Koin pikemminkin, että mulle tekee hyvää, jos mä teen tämän päätöksen, Belayneh kertoo.

Belayneh on Suomen mittapuulla kahdella tapaa vähemmistössä. Hän ei kuulu luterilaiseen kirkkoon, mutta hän käy säännöllisesti kirkossa. Aina kun sunnuntait ovat vapaat, hän menee Hakanimessä sijaitsevaan helluntailaiseen Saalem-seurakuntaan.

– Kun me tultiin Suomeen, faija sanoi, että vaikka täällä on luterilaisia, me ollaan kaikki samaa kristinuskoa. Ero on vain tavoissa. Mä aloin käydä helluntailaisessa seurakunnassa, mutta en ikinä ajatellut, että olen helluntailainen, Belayneh selittää.

2B

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Joulukuussa 2009 Belayneh perusti kahden seurakuntakaverinsa kanssa Pastorit-nimisen räppikokoonpanon. Biiseissä kerrottiin, että Jeesus antaa rauhan, herätys on tulossa ja Jumalalla on valta ja voima. Toisaalta Pastorit myös rikkoivat rajoja gospelräpin ja maallisen räpin välillä: kappaleilla kävi fiittaamassa muun muassa isoilla listoilla keikkunut pahisräppäri Mikael Gabriel (jonka nimestä Inka Rantakalliolla olisi varmaan sanottavaa).

Kun Belayneh alkoi tehdä soolobiisejä Prinssi Jusufina, Jeesus-aiheet jäivät pois. Prinssi räppää kieli poskessa maahanmuuttajien arjesta, naisasioista, autoista ja tanssilattioista.

Pastoreissa räpännyt Belayneh ja Prinssi Jusufina räppäävä Belayneh ovat kumpikin totta. Ne ovat eri puolia samasta henkilöstä.

– Ehkä mä yritän luoda Prinssi Jusufista sellaista hahmoa, jolle kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa, Belayneh sanoo.

VAIKKA GOSPELRÄPPI on tauolla, Iyouseyas Belayneh ajattelee, että uskosta kertominen on tärkeää.

Pian uskoontulonsa jälkeen hän tajusi, että kaduilla julistaminen ja paasaaminen eivät ole hänen juttujaan. Hän tutustuu ihmisiin mieluummin henkilökohtaisesti, ja kun asia tulee puheeksi, hän kertoo, mitä ajattelee.

Uskovaisuus herättää monissa ennakkoluuloja, mutta yleensä ihmiset suhtautuvat Belaynehin uskoon rennosti.

– Mä olen kuitenkin se aika iisisti ottava jätkä. En mä ole se jätkä, joka sanoo, että tee tälleen näin.

Belaynehin ystäväpiirissä on paljon kristittyjä.

Kun toimittaja Maria Veitola teki ohjelmaa Belaynehista ja James Nikanderista eli Mustasta Barbaarista, Belayneh ja Nikander veivät Veitolan helluntaiseurakuntaansa. Tuntui tärkeältä näyttää se, mikä elämää ohjaa.

Kaveriporukassa on myös ihmisiä, jotka ajattelevat uskonasioista eri tavalla. Se ei ole Belaynehille ongelma.

– Me tehdään radikaalisti erilaisia päätöksiä. Mä tykkään autoista, toinen tykkää pyöristä. Mä tykkään Jeesuksesta, toinen tykkää, no, linnuista, Belayneh sanoo ja nauraa.

– Sun pitää osata olla sujut itsesi ja Jeesuksen kanssa. Ihmiset voivat ajatella musta mitä vain, mutta niin kauan kuin mä olen oma itseni, se on all good.

INKA RANTAKALLION MIELESTÄ me elämme jälkikristillisessä Suomessa. Se tarkoittaa, että vaikka kristinuskon oppeihin uskominen on yhä harvinaisempaa, kristinusko on se uskonto, johon omaa maailmankatsomusta peilataan.

– Kun haastattelin rap-artisteja, he vertasivat usein ajatteluaan juuri kristinuskoon, vaikka en itse kysynyt siitä mitään, Rantakallio kertoo.

Vaikka suurin osa suomalaisista on tutkimusten mukaan tavalla tai toisella uskonnollisia, uskonnolliset teemat eivät kuulu suomalaisen räpin valtavirtaan.

– En keksi sille muuta syytä kuin sen, että sekularisoituneessa Suomessa ei ole tapana tuoda esiin omaa uskontoaan, vaan siitä jotenkin leimautuu.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilanne on toinen.

Monille jenkkiräppäreille on yhtä luontevaa mainita lyriikoissaan Jumala kuin suomalaiskollegoille on räpätä bissestä.

– Minulle ei tule äkkiseltään mieleen yhtään jenkkiräppäriä, joka olisi ateisti. Sitähän on sanottu, että siellä on vielä pahempaa olla ateisti kuin muslimi.

KUN LASKEE MÄKEÄ tarpeeksi pitkään, voi olla, että pysähtyminen käy vaikeaksi.

– Tiedän ihmisiä, joille on käynyt niin. Kun niiltä kysyy, että mitä kuuluu, ne vastaa, että mä en pysty mitään muuta kuin dokaamaan. Että mä en voi sille mitään. Mä olen mennyt yli sen pisteen. Mä en pysty enää lopettamaan, Janne Hyttinen kertoo.

– Ja itse olen silleen, että sä voisit lopettaa milloin vain.

Hyttinen itse laittoi stopin kuusi vuotta sit-

Tutkija Inka Rantakallion mukaan räppärit napsivat uskonnoista ”kulttuurisia resursseja” biiseihinsä.

Julistaminen sen sijaan on harvinaista.

– INKA RANTAKALLIO

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

3

ten. Juominen ja tupakoiminen loppuivat, kun hän kääntyi muslimiksi. Samalla Hyttinen hautasi Pijallin. Sillä nimellä hän oli räpännyt parikymmentä vuotta Ceebrolistics-triossa, joka on vanhan polven Suomi-räpin arvostetuimpia yhtyeitä.

– Islamissa on koulukunta, jonka mukaan musiikki on haram ja vaarallista. Mä ymmärrän sen pointin, siinä on järkevät lähtökohdat. Musiikissa on suunnattomat voimat, Hyttinen kertoo.

Vuosi sitten Facebookiin ilmestyi sivu, joka sai monet innostumaan. Sivun nimi oli Pijall is back. ”[T]uomme tärisevin käsin tiedon siitä, että Pijall on palannut”, kirjoitti musiikkilehti Rumba. ”Toistaiseksi tarjolla on vain kaksi valokuvaa, mutta jäämme hakkamaan refresh-nappulaa ja raportoimme uusista kuvioista!”

KUN PIJALL, MattiP ja RoopeK 1990-luvun alussa perustivat Ceebrolisticsin, he eivät räpänneet bilettämisestä ja isoista autoista, vaan, kyllä, Jeesuksesta. Kaverit olivat tutustuneet helluntailaispiireissä, ja biisit olivat sen mukaisia. Vähitellen aiheet vaihtuivat maallisempiin. Sitten Jeesus jäi. Jumalan kaipuu ei kuitenkaan jättänyt Janne Hyttistä.

– Mulle tuli dilemma Jeesuksen jumaluuden ja ristinkuoleman kanssa, ja mä jätin kristinuskon ja ne kuviot. Mutta sitä henkeä mä en koskaan saanut pois. Sitä Jumalan etsimistä.

Hyttinen tutustui zeniin, shamanismiin, teosofiaan ja vaikka mihin. Kun baarista samoille jatkoille lähtenyt muslimi kysyi Hyttiseltä, kiinnostaisiko häntä islam, Hyttinen sanoi, että mikä ettei.

– Että sitä mä en olekaan kokeillut. Kaikkia muita juttuja mä olen kokeillut, hän nauraa.

– Mulla oli kristillisestä taustasta vähän outolintufiilis islamista. Vapaakirkossa opetettiin, että varokaa islamia, että profeetta Muhammadia ei inspiroinut enkeli Gabriel vaan Perkele.

Hyttisellä oli psyykkisiä ongelmia, ja elämä oli repaleista. Hän pyöritteli mielessään itsetuhoisia ajatuksia ja maailmanvihaa.

Sitten ne loppuivat.

Aina kun Iyouseyas Belaynehilla on vapaa sunnuntai, hän menee Hakaniemessä sijaitsevaan Saalemhelluntaiseurakuntaan.

– IYOUSEYAS ”PRINSSI JUSUF” BELAYNEH

ISLAM ON USKONTO, jossa kompromisseille ei ole juuri tilaa. Aluksi se oli Janne Hyttisestä outoa. Sitten hän tajusi, että niin sen kuuluukin olla.

– Kristinuskossa oli niin, että saatoin olla tänä päivänä tällainen ja huomenna tuollainen, mutta aina saatoin palata siihen konfirmaatioon. Islamissa se on enemmän niin, että älä leiki tulella, tai se polttaa sut, Hyttinen kertoo.

Kyse on Hyttisen mukaan realiteeteista. Ihmisten teoilla on oikeasti väliä. Se, millä ruokit itseäsi, vaikuttaa sinuun. Siksi seksuaalinen häveliäisyys on hyve, päihteitä ei hyväksytä ja rukouksille on tarkat ajat.

Islam on Hyttiselle kaiken keskus. Se on valo, ja hän koittaa pitää oman kristallinsa puhtaana.

– Ja kun se valo tulee siihen kristalliin, se fysioituu kaikenlaisiksi väreiksi. On isyyttä, on moskeijassa käymistä, on ihmisten auttamista.

Ja on musiikkia.

Hyttinen tajusi, että vaikka musiikissa on suunnattomat voimat, ne eivät välttämättä ole pahoja voimia. Musiikilla voi myös välittää rakkautta.

Juuri rakkaus on Hyttisen mukaan islamin ydinjuttuja. Sen hän on tajunnut etenkin mystiikkaa korostavan islamin suuntauksen, suufilaisuuden, kautta.

– Suufilaisessa perinteessä henkisyys on kaiken aa ja öö. Että millaisella fiiliksellä sä puhut asioita, että onko sussa välittämistä ja sympatiaa.

– Kyllä ihmiset snaijaa, että eivät Isis-jutut ja nämä ole islamia. Ne ovat äärihihhuleiden pimeäpäiden juttuja, Hyttinen selittää.

PIJALLIN Tuntematon sotilas -paluusinkun musavideolla vilahtelevat Koraani, rukous-

4B

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

13 vuotta myöhemmin muslimiräpin tuottaminen ei kuitenkaan ollut Ruudolfille ongelma.

– Rudy oli silleen, et kyllä mä nyt vanhalle parralle musiikkia väännän, Hyttinen kertoo.

– Vaikka hän on henkeen ja vereen kristitty, hänkin on rauhoittunut. Sellainen kiihkoilu on varmaan vähän laimentunut joistain ajoista.

Niin Hyttisellekin on käynyt. Kun hän oli vasta kääntynyt muslimiksi, hänellä oli kova halu julistaa.

– Mä pidin oikeasti ihan hirveän haloon islamista. Mä ihmettelen, ettei mua silloin hirveästi dissattu. Voin kuvitella, millaista se oli, kun olin radiossa shining just Islam, niinku pelkästään vaan.

Mutta kun uskon juuret menevät syvemmälle, ihminen laskeutuu maan pinnalle. Usko ei katoa, vaikka siitä ei jatkuvasti jauhakaan. Hyttisen mukaan islamissa tärkeintä ovat hyvät teot, eivät sanat.

– Silti ihmiset tietävät sun uskosi ja voivat löytää sun musasta sen hengellisyyden.

Kun Janne Hyttinen oli vasta kääntynyt muslimiksi, hänellä oli kova halu julistaa. Nyt hän ajattelee, että usko ei katoa, vaikka siitä ei jatkuvasti jauhakaan.

nauhat ja Kaaban mustaa kiveä muistuttava kivi. Lyriikoissa kroppa on henkisesti kolhuilla, mutta Jumala hallinnoi universumia.

Kun Janne Hyttinen kertoi tutuille tuottajille, että Pijall haluaisi palata, moni tarjoutui heti tekemään hänen kanssaan musiikkia – ilmaiseksi. Uskonto ei noussut muuriksi väliin.

– Levy-yhtiönkin kaveri oli, että saat tehdä ihan mitä vain, me julkaistaan kyllä, Hyttinen kertoo.

Hyttinen ajattelee, että kaikissa uskonnoissa on paljon hyvää. Omaa helluntailaistaustaansa hän muistelee lämmöllä. Jos muslimi haluaa vaikkapa kääntyä kristityksi, se ei ole Hyttisen mielestä ongelma. Hyvä, että uskoo johonkin.

– Islam kehottaa, että arvostakaa ja kunnioittakaa erilaisuutta. Jumala on luonut meidät erilaisiksi, jotta voisimme kilpailla hyvänteossa.

Pijallin uusia biisejä on ollut tekemässä myös yksi suomalaisen räpin kovimmista nimistä, Rudy Kulmala eli Ruudolf. Kuviosta tekee mielenkiintoisen se, että myös Ruudolf eli raikulielämää, kunnes tuli vuonna 2002 uskoon – kristilliseen sellaiseen.

Ruudolfin ensimmäisellä pitkäsoitolla Doupeimmat Jumala seivaa pieruläpät ja bodaus kävivät nä-

– JANNE ”PIJALL” HYTTINEN

tisti samaan pakettiin palavan uskon kanssa: ”Niinku yks päivä postiluukusta tuli Kirkko ja kaupunki, mut mä huomasin mun kauhuksi, et nimestä huolimatta se oli täyttä sontaa, otin yhen vilauksen ja päätin et peruutan sen tilauksen. Se on surullista et jopa kirkon julkaisut on täynnä antikristillisii asenteit, joten mä sytytän noi mokomatkin jobinpostit tuleen ja pumppaan vaan saarnauskasettei.”

TÄMÄ ON POINTTI, jonka Inka Rantakallio on huomannut tulevan esiin kaikilla rap-artisteilla. He tykkäävät puhua räpeissään siitä, mikä on heille juuri nyt ajankohtaista. Kun on vasta tullut uskoon (tai jos on vasta ymmärtänyt, että uskovainenkin voi räpätä), se kuuluu räpeissä. Sen jälkeen tilaa saavat taas muut asiat.

Ruudolfin, Pijallin ja Pastoreiden kaltaiset julistavat räppärit ovat Suomen räppiskenessä kuitenkin poikkeus. Monet Rantakallion jututtamat artistit eivät edes mainitse uskontoa. He puhuvat mieluummin ”diippeilystä”.

– Diippeily on sellaista eksistentiaalista pohdintaa – jotain muuta kuin se, että mulla on makea auto ja näin poispäin. Enempi, että keitä me ollaan ja miksi me ollaan täällä.

Yleisin ajattelutapa tuntuu Rantakallion mukaan olevan se, että on ihan sama, mihin uskot, kunhan et ole mulkku.

– Se menee sen jälkikristillisen uushenkisyyden alle. Artistit eivät ehkä ymmärrä, että se on osa laajempaa uskonnollista tendenssiä länsimaissa, mutta minä kerron heille väitöskirjassani, että näin se on, Rantakallio naurahtaa.

Kirkko ja kaupunki äkkäsi rap-tutkija Inka Rantakallion #vaihtoehtoeskolle-kampanjasta. Kiitos vinkistä!

Räppäri Daikinista tuli piispa Teemu Laajasalon teologinen avustaja Oliko pyyntö teologiseksi avustajaksi kuitenkin yllätys?

– Tavallaan, sillä emme ole olleet kovin paljon yhteydessä sen jälkeen, kun muutimme viime syksynä perheeni kanssa kotiseudulle Kainuun Hyrynsalmelle. Toisaalta se ei ollut yllätys, koska näin unen.

Siis unen, millaisen?

– Katsoin netistä pääsiäisen alla Pankkikeikka-elokuvan. Seuraavana yönä näin unen, jossa juonimme nimenomaan Teemu Laajasalon kanssa pankkiryöstöä.

Aamulla nauratti, että juuri Teemu kaikista maailman ihmisistä. Unen osumatarkkuus oli aika huono, sillä kyllä minä paljon mieluummin suunnittelen hänen kanssaan Jumalan valtakunnan työtä.

Olet tunnettu rap-artisti Daikinina ja tehnyt myös metallimusiikkia Pappinimellä. Onko näillä taidoilla käyttöä piispan avustajana?

– Erityisavustajan työhön kuuluu monenlaisissa esiintymistilanteissa sparraaminen, ja olen tottunut olemaan esil-

SIRPA PÄIVINEN

R

ap-muusikko Daikinina tunnetuksi tullut teologian tohtori ja pastori Lauri Kemppainen, 34, aloittaa joulukuussa Helsingin piispan Teemu Laajasalon teologisena erityisavustajana.

Miten rap-muusikko päätyi piispan teologiseksi erityisavustajaksi?

– Kun Teemu Laajasalo kysyi, vastasin mielelläni tahdon.

Miten hyvin tunnet Laajasalon entuudestaan ja mitä odotat häneltä?

– Odotan häneltä rohkeita puheenvuoroja ja positiivista pöhinää. Teemulla on teologinen sydän oikealla paikalla. Kun hän puhuu kristillisestä uskosta, se kuulostaa ilosanomalta.

– Teemun tapa puhua uskosta hyvin erilaisissa yhteyksissä miellytti minua jo ennen kuin tutustuin häneen. Esimerkiksi kun Kallio Block Party -juhlassa bajamajoihin sovittiin kiinnitettäväksi ”Kirkko auttaa hädässä” -tarroja, Teemu puhui sielunhädästä eli hädästä päästä taivaaseen.

lä. Räppärinä olen myös tottunut käyttämään sanoja monipuolisesti. Siitäkin voi olla apua.

Olet teologian tohtori. Väitöskirjassasi käsittelit kristillistä rauhan visiota vas-

takulttuurina väkivallalle. Mitä ajattelet maailmasta, jossa väkivalta on otsikoissa lähes jatkuvasti?

– Kristinuskon näkemys todellisuudesta on, että väkivalta ja vahvimman oikeus ovat langenneen maailman realiteetteja, synnin ilmenemismuotoja. Pohjimmiltaan todellisuus on kuitenkin kaunis, hyvä ja rauhanomainen. Kristinusko tuo toivoa, että väkivaltainen kamppailu, vastustajan tuhoaminen ja voittaminen eivät ole kaiken ydin eivätkä tarkoitus.

– Totta kuitenkin on, että valitettavan usein piispa joutuu kommentoimaan synkkiä asioita, joita maailmassa tapahtuu. Ei niitä pidä vähätellä. Uskon ytimessäkin on ristillä riippuva ja kärsivä Jumalan Poika. Siinä on se ajatus, että Jumala on voittanut kaiken sen väkivallan ja synnin, mikä maailmassa on, ja kerran Jumalan hyvä tahto toteutuu täydellisesti. Sitä edistämään meidät on kutsuttu. Siinä olemme syvää vastakulttuuria väkivallalle.

PAULI JUUSELA

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Isänmaa ei ole irrallaan maailmasta

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

KAIKKI MAAILMAN KONFLIKTIT OVAT IHMISTEN SYNNYTTÄMIÄ.

”RAUHALLINEN JA HYVINVOIVA maailma on edellytys rauhalliselle ja hyvinvoivalle Suomelle. Ainoastaan maailmalle avoimena Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Koska perusasiat ovat maassamme jo nyt erinomaisesti, on meidän autettava ihmisiä, joilla asiat ovat huonommin. Suomen pitää näyttää maailmalle mallia tasa-arvossa, demokratiassa ja onnellisuudessa.”

Näin kirjoittavat Antti Rossinen, Rasmus Keinänen, Olli Kaksonen ja Santeri Leinonen, jotka voittivat 100visio-kirjoituskilpailun Suomesta 100 vuoden päästä.

Kuopion lyseon lukiolaisten uudessa itsenäisyysjulistuksessa isänmaa ei ole irrallaan maailmasta tai lastu suurvaltojen aallokossa, vaan paremman maailman rakentaja ja tasa-arvoisen elämän esikuva.

eli valtion palveleminen on jokaisen moraalinen velvoite. Valtion palvelemisella hän tarkoitti kaikille arvokkaiden asioiden – kadut, lait, pyhäköt, perhe, ystävyyssuhteet – ylläpitämistä ja puolustamista.

FILOSOFIT Kai Alhanen ja Tuukka Perhoniemi käyvät tuoreessa Demokraattinen perintömme -kirjassaan läpi kansanvallan peruskäsitteet kuten kansalainen, demokratia ja tasa-arvo – ja isänmaallisuus.

Alhanen ja Perhoniemi siteeraavat roomalaista filosofia Ciceroa, jonka mukaan isänmaallisuus

LIENEEKÖ SATTUMAA, että rauhanomaista tulevaisuutta tavoittelevat nuoret tulevat lyseosta, jossa on keskikoulun käynyt myös presidentti Martti Ahtisaari. Suomen tunnetuin rauhanvälittäjä on todennut, että koska kaikki maailman konfliktit ovat ihmisten synnyttämiä, ihmiset myös pystyvät ne ratkaisemaan.

CICERON MUKAAN isänmaallisuuden mittapuu on kyky kehittää valtiota paremmaksi.

Kirjasta löytyy yllättävä yhteys kuopiolaisten nuorten haaveeseen. Alhanen ja Perhoniemi muistuttavat, että Cicerolle isänmaa ei ollut suljettu joukko, vaan Rooman valtakunta. Rooma kattoi monia kieliä ja kulttuureja. ”Ciceron kirjoituksista juontuva isänmaallisuus ei siten ole oman ihmisryhmän erinomaisuuteen ja puolustamiseen suuntautunutta kiihkomielisyyttä vaan henkilökohtaista moraalista kilvoittelua ihmisten yhteisen hyvän edistämiseksi.”

Lahjaksi Museokortti Museokortti •

museot.fi

Aineeton lahja täynnä sisältöä

1.

Anna jouluna vuoden mittainen kulttuurimatka

2.

Museokortti on helppo ostaa ja antaa

Museokortti on pääsylippu 250 museoon Ahvenanmaalta Inariin.

Pääkaupunkiseudultakin löydät yli 40 Museokortti-museota.

Museokortteja saat Museot.fi -verkkokaupasta ja

Museokortti-museoista. 64,90€ maksavan kortin voimassaolo alkaa museokäynnistä, joten lahja ei kulu ennen käyttöä.

3.

Joulutarjouksena lisäkuukausi kaupan päälle Ennen joulua hankitut Museokortit ovat voimassa

13 kuukautta. Lahja kannattaa nyt antaa myös itselle!

Pyydä tarjous: 0400 - 457 027 | museokortti@museot.fi

Museot.fi/yritystilaus

Museot.fi/osta 64,90€

6B

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Kuka?

Terhi Utriainen, 55, on uskontotieteen määräaikainen professori Helsingin yliopistossa.

Ensi vuoden alussa hän aloittaa Turun yliopistossa uskontotieteen professorina.

Mitä?

Utriaisen uusin kirja Enkeleitä työpöydällä (SKS 2017) on tutkimuspäiväkirja, jossa hän kertoo enkelitutkimuksensa kenttätyövaiheesta: tapaamistaan ihmisistä, käymistään keskusteluista ja tilaisuuksista, joihin hän osallistui.

Motto Riittää, kun osaa lukea ja kirjoittaa.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

Yksin ei jaksaisi Enkeleiltä haetaan apua, kun muutokset koettelevat, kertoo uskontotieteen professori Terhi Utriainen.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

E

hkä minä olenkin avaruusolento. Minusta kaikki, mitä ihmiset tekevät, on niin jännittävää, heittää Terhi Utriainen työpöytänsä ääressä.

Avaruusolento tai ei, uskontotieteilijänä hänen kuuluukin olla kiinnostunut ihmisten elämästä ja siitä, miten he sen kokevat. Juuri ”kiinnostunut” ja ”kiinnostava” ovat sanoja, jotka toistuvat Utriaisen puheessa. Hän esimerkiksi määrittelee itsensä uskonnottomaksi, joka on kauhean kiinnostunut uskonnosta.

– Kiinnostukseni ei ole ateistista tai lähtökohtaisesti uskontokriittistä. Ajattelen, että uskontoa on mahdollista katsoa lumon muotona, joka saattaa olla ihmiselle jopa elintärkeä.

Alun perin Utriainen ei tähdännyt uskontotieteilijäksi, vaan opiskeli yliopistossa kirjallisuutta, filosofiaa ja ranskaa. Uskonnosta hän kiinnostui, koska eräs hänelle hyvin läheinen ihminen koki nuorena hengellisen herätyksen. Muutos oli niin iso, että Utriaiselle tuli tarve selvittää, mikä voima saa sellaista aikaan.

– Omassa elämässäni uskonto ei ole koskaan ollut kokemuksellisesti kovin vahvasti läsnä. Kotini oli tapaluterilainen, ja muistan, että kun olin pieni, meillä luettiin iltarukous. Ehkä lähin kosketus uskonnollisuuteen oli siirtokarjalainen äidinäiti. Hänen luonaan vietetyistä lapsuuden kesistä mieleeni jäivät virrenveisuu ja vähän moralisoivakin ilmapiiri. Jossain vaiheessa erosin kirkosta, Utriainen kertoo.

Paitsi uskonnottomaksi, hän kuulemma voisi määritellä itsensä myös tuiki tavalliseksi suomalaiseksi luontomystikoksi.

– Rakastan metsissä ja merenrannoilla kävelemistä ja siinä kaikessa suuressa olemista. Toinen asia, johon en koskaan kyllästy ja josta voin aina ammentaa, ovat esteettisesti vaikuttavat kokemukset.

Toinen syy siihen, että Terhi Utriainen aikoinaan meni uskontotieteen luennoille, oli se, että hän oli pitkään ollut kiinnostunut kuolemasta. Sittemmin tuo kiinnostus poiki useammankin tutkimuksen aiheesta. Utriainen on tutkinut itkuvirsiä, itsemurhaviestejä, kuolevien saattamista ja karjalaista kuolemankulttuuria.

Utriaisen viimeisin iso tutkimushanke käsittelee suomalaisnaisten enkeliuskoa. Hän osallistui enkelimeditaatioihin, enkelihoitajakurssille ja enkeliopettaja Lorna Byrnen luennoille, sillä hänen käyttämäänsä etnografiseen tutkimusotteeseen kuuluu se, että tutkija menee mukaan tutkittaviensa maailmaan.

Monet osallistuvan havainnoinnin menetelmää käyttävät tutkijat menevät sisään myös tutkimansa maailman ajattelutapoihin tai uskomuksiin – ja jotkut jäävätkin sinne. Utriainen sanoo, että hänelle ei tapahtunut suurta maailmankuvallista muutosta, vaikka hän enkelihoitajan diplomin saikin.

– Mutta pääsin jonkin verran jyvälle siitä, mitä enkeliusko voisi olla. Minulla on hirveän vilkas mielikuvitus ja minusta on kiinnostavaa kokeilla asioita. Monet tekemistäni asioista olivat miellyttäviä. Pidän meditaatiosta ja hoidot olivat rauhoittavia. Osa enkelijutuista oli hauskoja, kuin leikkiä, hän kertoo.

”

Rakastan metsissä ja merenrannoilla kävelemistä ja siinä kaikessa suuressa olemista.

Terhi Utriainen myös tunnistaa ne elämäntilanteet, joissa monet hänen haastattelemistaan naisista olivat. Kuten enemmistö heistä, hänkin on keski-ikäinen ja ehtinyt kokea myös raskaita asioita.

– Heistä monella oli elämässään meneillään tai hiljattain tapahtunut jokin muutos: avioero, työttömyys, oma tai läheisen sairaus tai jokin muu tenkkapoopaikka, jossa joutuu ajattelemaan asioita uusiksi. Minäkin olen eronnut, olen joskus jäänyt työttömäksi ja lähipiirissä on ollut sairautta. Yhdessä isossa elämänkriisissäni menin siskoni mukana buddhalaiseen meditaatioon, Utriainen kertoo.

Monet hakevatkin enkeleiltä välineitä muutoksista selviytymiseen ja uusiin tilanteisiin sopeutumiseen.

– Nykyisin muutokset ovat nopeita. Koko ajan sanotaan, että opettele uusia näkökulmia elämään, luo nahkasi. Miehet ja työpaikat menevät uusiksi.

Tutkimani naiset etsivät näkökulmavälineitä, joiden avulla he saisivat tilanteet vaikuttamaan siedettävämmiltä, jopa kiinnostavilta.

Useampikin nainen totesi Utriaiselle, että enkeleiden kanssa ei ole koskaan yksin. Kun lause toistui ja toistui haastatteluissa, Utriainen päätteli, että ilmeisesti moni kokee jääneensä yksin elämän muutoskohdissa.

– Yksi nykyisen individualismin piirre on se, että pitää pystyä tekemään yksin itsenäisiä päätöksiä.

Se on aika vaikeaa ja raskastakin. Enkeleitä saattoi

pyytää siihen tukemaan. Kun tämä tavallaan itsetehty tuki tulee siihen rinnalle, päätöstä ei tarvitse eikä voikaan tehdä ihan yksin. Kutsun sitä lumotuksi toimijuudeksi.

Enkeli-ilmiö on ollut Terhi Utriaiselle ikkuna toisaalta yleisinhimillisiin ja toisaalta tämän ajan kysymyksiin. Erityisen kiinnostunut hän on uskonnollisen ja maallisen kulttuurin rajapinnoista. Monista asioista elää nykyään rinnakkain enemmän tai vähemmän uskonnollisia ja toisaalta maallisia versioita. Esimerkiksi käy vaikkapa suosittu self help -kirjallisuus.

– Tavallaan uskonnot ovat marginalisoituneet, mutta toisaalta eivät. Maallistuminen näkyy vaikkapa kirkkojen jäsenmäärän laskuna. Mutta toisaalta uskonto muuntuu ja on monin tavoin kietoutunut kulttuuriin. Ihmisten uskonnollisuus reagoi siihen, mitä maailmassa muuten tapahtuu. Levottomina aikoina kiinnostus hengellisiin asioihin herää.

Kansanuskoa aiemmin tutkineena Utriainen kiinnitti huomiota siihen, että enkelihenkisyydessä on paljon sellaisia asioita, jotka ovat tuttuja vanhasta kansanuskosta, mutta joilla ei juuri ole ollut sijaa institutionaalisten uskontojen piirissä. Tällaisia ovat erilaiset pienet rituaalit, joissa on vähän magiaa mukana. Niissä yritetään kutsua jotakin tuonpuoleista voimaa paikalle auttamaan arjen sujumisessa, onnen löytymisessä tai tulevaisuuteen kurkistamisessa.

Vanhaa ja tuttua on Utriaisen mukaan myös siinä, että yritetään olla yhteydessä läheisiin vainajiin. Vainajakultti on ollut Suomessa vanhastaan tärkeä, mutta reformaation jälkeen kirkko ei suhtautunut siihen suopeasti. Siksi se joko hylättiin tai sitä piiloteltiin.

– Kirkko ei enää nykyisin säätele ihmisten elämää niin paljon, ja se näkyy tässäkin. Vainajausko kertoo myös siitä, että tunnesiteet eivät katoa mihinkään.

Vainajat kuuluvat osaksi lähisuhteita.

Uskonnollisuus ei siis näytä katoavan maailmasta mihinkään. Utriaisen mukaan uskontotieteilijöillä on erilaisia selityksiä sille, miksi niin on. Selitystä on haettu niin ajattelun mekanismeista kuin turvallisuudentarpeestakin. Utriaista itseään viehättää niiden lisäksi selitys, jossa uskonnot kytketään ihmisen mielikuvitukseen.

– Joidenkin tutkijoiden mukaan ihmisen selviytymiselle elintärkeää on ollut mielikuvituksen käyttö, se että hän pystyy vaihtamaan näkökulmaa ja ajattelemaan, että mitä jos tämä ei olisikaan näin. Ihminen ei elä vain tässä ja nyt, pelkästään realiteettien karsinassa. ■

8 B

Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

M

Sonata Arctica -yhtyeen solisti Tony Kakko osallistuu jälleen tänä vuonna Raskasta joulua -kiertueelle.

etallibändi Sonata Arctican laulusolistille Tony Kakolle on Sylvian joululaulusta muodostunut vuosien saatossa erityisen tärkeä kappale.

– Sakari Topeliuksen sanoittamassa biisissä koskettaa lähinnä sen reissaamisnäkökulma. Pystyn oman työni takia samastumaan ihmisiin, jotka eivät voi nauttia joulunajasta kotona perheen parissa.

Kakko kuitenkin korostaa, että jos Sonata Arctica on ulkomaankiertueella, se tulee aina mahdollisimman ajoissa jouluksi kotiin. Moniviikkoisen kiertämisen jälkeen se tuntuu todella hienolta.

– Tosin viime jouluna pääsimme palaamaan Pohjois-Amerikan kiertueelta Suomeen vasta muutama päivä ennen joulua. Ja niin kävi, että vielä jouluaattona vaivasi paha jet lag.

Joululaulut ovat kuuluneet aina jossain muodossa Kakon jouluun. Suomalaisten joululaulujen ohella hän pitää amerikkalaisesta joulumusiikista Bing Crosbyn ja Frank Sinatran tyyliin.

– Lapseni eivät juuri nyt ole kovin innostuneita joululaulujen laulamisesta, koska se tuntuu heistä nololta. Sieltä saattaa kuulua, että ole isi hiljaa, me katotaan piirrettyjä, Kakko kertoo nauraen.

Tony Kakko on jälleen tänä vuonna mukana Raskasta joulua -kiertueella.

Suuren suosion saanut kiertue järjestetään nyt 13. kerran.

– Olen ollut mukana kymmenisen kertaa. Kiertueella on ollut aina rento meininki. Mukana on hienoja ammattilaisia, joten voi vain nauttia kyydistä ja laulaa omat biisinsä.

Kakon mukaan Erkka Korhosen vetämä kiertue levittää omalla tyylillään joulun sanomaa. Laulaessaan hän on joutunut monesti pyyhkimään silmäkulmiaan.

– Elämäntilanne vaikuttaa myös paljon. Yhdellä kiertueella olin heti poikani syntymän jälkeen. Silloin oli liikuttavaa esittää kappale Ilouutinen, jossa lauletaan, että on poika syntynyt maailmaan.

Sonata Arctican viimeiset pari vuotta ovat olleet erittäin hektisiä. Ensi vuosi tulee olemaan rauhallisempi.

Silloin bändi alkaa säveltää uusia biisejä.

Kakolla on bändikeikkojen lisäksi myös toisenlaisia keikkoja. Ikimuistoisimpiin kuuluvat esiintymiset Oulu Sinfonian solistina.

– Se oli mahtavaa, sillä ne olivat täysin erilaisia Sonata-keikkoja, hän toteaa.

Ilta Fuchsille on myös harvinaisen selvää, mikä on hänen lempijoululaulunsa. Se on Oi jouluyö, jonka ranskalainen Adolphe Adam sävelsi Placide Cappeaun runoon.

Lempijoululaulu saa tunteet pintaan Joulumusiikin klassikot 1800-luvulta vetoavat yhä.

Laulajat Tony Kakko ja Ilta sekä Jouluradion musiikkipäällikkö Mikko Harjunpää esittelevät omat lempijoululaulunsa.

Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

– Olen laulanut kappaletta pienestä pitäen, ja se on tullut tärkeämmäksi joulu joululta. Laulussa on kiehtovan hämyisä ja koskettava tunnelma, kertoo taitelijanimeä Ilta käyttävä laulaja.

Parikymppinen Ilta kertoo olevansa perheestä, jossa laulaminen ja musiikki ylipäätään ovat aina olleet tärkeä osa elämää. Jouluaattonakin on musisoitu yhdessä pari tuntia ennen joulupukin tuloa. Perheessä on laulettu joululauluja sekä suomen että saksan kielellä, sillä Ilta on sukujuuriltaan puoliksi saksalainen.

Oi jouluyön Ilta laulaa myös uudella Warner Musicin tuottamalla JOULU-levyllä. Hän valitsi kappaleen levylle myös sen vuoksi, että yksi hänen suurista esikuvistaan, Celine Dion, on levyttänyt sen.

– On hienoa huomata, miten hyvin vanhat joululaulut yhä toimivat. Niitä on hyvä elvyttää uusina versioina.

Marraskuun lopulla julkaistulla albumilla on mukana kymmenen laulajaa. Tunnettujen artistien joukossa on myös Iltan kaltaisia uusia tulokkaita.

Laulajat ovat itse valinneet esittämänsä joululaulut.

Musiikkipiireissä Ilta on raivannut tietään kolmen vuoden ajan. Kaikki alkoi siitä, kun manageri Tina Jukarainen otti häneen yhteyttä. He olivat tutustuneet aiemmin Jyväskylässä, josta Ilta on kotoisin.

Myös Cheek innostui kuultuaan tämän nuoren naisen laulua. Hän pyysi Iltaa vierailemaan Sillat-biisilleen, jonka kertosäkeestä tämän ääni tuli monille tutuksi. Ilta on kiertänyt sen jälkeen jäähalleja ja festareita Cheekin taustalaulajana.

– Olen kiitollinen siitä, että olen saanut jo näin alkutaipaleella nähdä, mitä se on, kun asioita tehdään isosti. Se on opettanut minulle tosi paljon.

– Panostan nyt tähän täysillä, ja luotan siihen, että tästä tulee minulle ammatti, sanoo Helsingissä Pop & Jazz Konservatoriossa laulua opiskeleva Ilta.

Hän pitää Jyväskylässä, Lahdessa ja Tampereella joulukonsertit. Niissä hän säestää itseään pianolla.

– Joululaulujen laulamiseen liittyy myös tietynlainen yhteisöllisyys. Tarkoitus olisi saada konserteissa yleisökin mukaan laulamaan.

Kun Jouluradion musiikkipäällikköä Mikko Harjunpäätä pyytää kertomaan lempijoululaulunsa, hän kiemurtelee jonkin aikaa tuolissaan.

Harjunpään mielestä on mahdotonta valita vain yhtä monesta hänelle rakkaasta joululaulusta. Lopulta hän valitsee Jean Sibeliuksen säveltämän ja Sakari Topeliuksen sanoittaman En etsi valtaa loistoa.

– En etsi valtaa loistoa on kauneimpia klassisia joululauluja. Siihen tiivistyy joulun sanoma: on maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Laulu ilmaisee ihmiskunnan toivoa ja on yhä ajankohtainen.

– Jos saisi valita kakkosvaihtoehdon, se olisi Franz Schubertin säveltämä klassikko Ave Maria Aaron Nevillen laulamana. Se on hyydyttävä esitys, sillä vaikka Neville on iso kuin vuori, hän laulaa kuin enkeli.

B 9

”

Upeaääninen Ilta esiintyy uudella joululevyllä. Hän on kiertänyt aiemmin jäähalleja ja festareita Cheekin taustalaulajana.

Yhdellä kiertueella olin heti poikani syntymän jälkeen. Silloin oli liikuttavaa esittää kappale Ilouutinen, jossa lauletaan, että on poika syntynyt maailmaan.

Heavylaulaja Tony Kakko

Radiokonkari Mikko Harjunpää on innostunut pestistään Jouluradion musiikkipäällikkönä.

Parikymmentä vuotta Radio Novan musiikkipäällikkönä toimineella Harjunpäällä on aina ollut erityiset sensorit joulumusiikille. Novalla soivatkin hänen aikanaan joululaulut tiuhaan.

– Joulumusiikki on oma erityinen lajinsa, josta on kertynyt vuosisatojen ajalta upeita klassikoita. Ne eivät liity vain yhteen musiikkigenreen, mutta yhteistä niissä on sisältö. Monissa joululauluissa on hyvin vahva ja positiivinen tunneviesti, ilo, toivo ja hyväntahtoisuus.

Harjunpään mukaan 2000-luvulla on tehty paljon uutta joulumusiikkia, jossa samat teemat ovat jatkuneet.

– Joululaulujen laulamiseen liittyy tiettyä pyhyyttä, ja niitä laulaessa voi olla avoimesti hengellinen. Siksi kirkot täyttyvät adventista lähtien Hoosiannan ja Kauneimpien joululaulujen laulajista.

Jouluradio lanseerasi joululaulupäivän Jouluradio on lanseerannut erityisen joululaulupäivän, jota vietetään koko Suomessa perjantaina 15.12. ­Päivän tarkoituksena on muistuttaa laulamisen hyvää tekevästä vaikutuksesta ja joulumusiikin tunteisiin vetoavasta kulttuurisesta perinnöstä. Lisätiedot: www.jouluradio.fi.

Joululauluja pääsee ­koko joulun ajan laulamaan kirkkojen Kauneimmat joululaulut -­ tilaisuuksissa. Niissä k­ erätään vapaaehtoinen kolehti Suomen lähetysseuralle. Keräystuotolla ehkäistään tänä vuonna kehitysmaiden nuorten syrjäytymistä. ­Lisätiedot: kauneimmat­ joululaulut.fi.

Mikko Harjunpää on seurannut Helsingin seurakuntien pyörittämää Jouluradiota sen perustamisesta saakka ja toivonut pääsevänsä joskus tekemään sitä itsekin. Nyt toive on toteutunut.

– Kuuntelin viime keväänä Klaus Elfvingin ja Janne Simojoen kanssa yli 2 000 joulubiisiä. Kaikki Jouluradion pääkanavalla ja nettikanavilla soivat kappaleet on nyt koodattu niiden moodin, tempon ja vuosikymmenen mukaan. Näin kanavien musiikkia voidaan hallita ja varioida paremmin.

Harjunpään mukaan pelkästään joulumusiikkia soittavalle kanavalle on iso tarve. Siitä kertoo se, että kanavalla on viikoittain noin 713 000 monen ikäistä kuulijaa.

– On uskomatonta, että kun radiokanavat kilpailevat jatkuvasti kuuntelijoista, tupsahtaa kentälle yhtäkkiä kanava, joka saa noin valtavan kuuntelijamäärän. Se on melkoinen saavutus. ■

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Tarvitsetko turvallista kyytiä ja ystävällistä apua asiointiin?

Apteekkiin, kauppaan, asioille.

Kuljettaja avustaa koko ajan.

• Hinta 51,70 €/h (1- 4 hlöä), ei lähtömaksua • Kotitalousvähennyskelpoinen:

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

• Rollaattori ja pyörätuoli mahtuvat mukaan • Palvelua 24/7

Soita ja tilaa! taksihelsinki.fi/seniori

Puh. hinta 1,34 €/puh. + 1,62 €/min + pvm.

Vanha maailma

Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

mikäli etua ei myönnetä, alennamme hankintahintaa veroetua vastaavaksi

#lupalaulaa

Perinteiset kuulokojeet toimivat kapea-alaisesti

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Uusi maailma

Ilon ja yhdessäolon festivaali Kutsumme laulamaan yhdessä kaduilla ja kylillä – missä tahansa.

Työpaikan hississäkin voi laulaa ja kotiinsa kutsua.

Kahvilat, kaupat, bändit: ihanaa, jos tarjoatte tiloja ja säestystä.

Jouluradio soittaa yhteislaulettavaa joulumusiikkia.

Jouluradion oma tapahtuma Helsingissä Elisa Kulmassa, Aleksi 19, kello 10–20.

Miksi tyytyä vähempään, kun voit saada täyden 360° kuuntelukokemuksen Oticon Opn™ -kuulokojeella?

Nyt saat selvää muiden puheista ja voit seurata keskusteluja vaivattomasti ilman väsymistä ja huolta, ettet pysy keskusteluissa mukana.

Lisätietoja 09 2786 2081 (ark. klo 9-16) tai www.oticon.fi Ajanvaraus 09 2786 2040 (ark. klo 9-11 ja 13-15) Kuuloverkko Helsinki | Järvenpää | Hyvinkää | Pori Tampere | www.kuuloverkko.fi

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 11

Virsin, lauluin, kantelein Maisa Kumpulainen ohjaa k­ aksi ­viisikielisen kanteleen ­alkeiskurssia Myyrmäen kirkolla tammi–helmi­ kuussa. Kurssi antaa perusvalmiudet kanteleen käyttöön säestyssoittime­ na muun muassa retriiteissä. Lisäk­ si tutustutaan psalmirukouslauluun.

Kurssi 1 pidetään neljänä tiistaina kello 9–12 ja se alkaa 16.1. ­Kurssi 2 pidetään neljänä torstaina ­kello ­17–­20 ja se alkaa 18.1. Kurssin hinta on 50 ­euroa.

Kurssiin voi liittää myös retriitin­ omaisen kertausviikonlopun Hepo­ niemessä Karjalohjalla 9.–11.2. Vii­ konlopun hinta on 290 euroa.

Ilmoittautumiset 10.1. mennessä: laura.ohtonen@evl.fi tai p. 050 321 3282. Lisätietoja Maisa Kumpulai­ selta: maisakum@gmail.com tai p. 041 5034 770.

Rukouksia Taivaan Taatolle Eri perinteet kohtaavat, kun Maisa Kumpulainen muokkaa psalmeja kalevalamittaan ja säestää niitä kanteleella.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Marianna Siitonen

Maisa Kumpulainen kiinnittää viisikielisen kanteleen sinitarralla pöytään ja alkaa näppäillä. ”Sinua odotan Herra, ikävöitsen Luoja yksin. Jano vaivaa sieluani, ikävästä ruumis riutuu”, hän laulaa. Melodia kulkee mollissa, se on tuttu suomalainen runosävelmä. Sanat Kumpulainen on muokannut kalevalamittaan psalmin 63 pohjalta.

Vanhan testamentin psalmit on kirjoitettu nimenomaan laulettaviksi, mutta niiden alkuperäisistä melodioista ei ole säilynyt mitään tietoa. Lännen kirkossa niitä on laulettu varhaiskeskiajalta peräisin olevilla gregoriaanisilla sävelmillä.

Retriitinohjaajana Kumpulainen on halunnut laulattaa psalmeja, mutta hän on huomannut, että gregoriaaniset sävelmät ovat monelle vieraita, ehkä vaikeitakin. Siksi hän alkoi muo-

Evakkoäidin tyttärenä Maisa Kumpulainen on kasvanut kalavalamittaisten runojen parissa. Hän oli lapsena mukana Helkatytöissä, jotka lausuivat ja lauloivat kalevalamittaisia runoja. Myöhemmin hän alkoi opiskella myös kanteleensoittoa. Sellaiset sanat kuin Taivaan Taatto, emo ja inehmoinen ovat Kumpulaiselle jo lapsuudesta tuttuja, ja siksi hänelle oli luon-

Viisikielisellä kanteleella Maisa Kumpulainen soittelee välillä niitä näitä – ei mitään tiettyä kappaletta. Vaikka vain yhtä sointuakin. Se rauhoittaa. Samalla, kun sormet liikkuvat kielillä, mieli lähtee omille teilleen, irti jonninjoutavasta. ■

istock

Taivaan tähden

10.12.

Toinen adventti­ sunnuntai

kata psalmien tekstejä vanhoilla suomalaisilla runosävelmillä laulettaviksi.

Psalmirukouksia voi laulaa ilman säestystäkin, mutta Kumpulainen on huomannut, että kanteleen käyttö auttaa ja elävöittää laulua.

Välisoittojen aikana se, minkä on juuri laulanut, uppoaa kehoon ja sydämeen. Runomitta ja erilaiset tyylikeinot, kuten toisto ja alkusointu, helpottavat runojen muistamista.

tevaa käyttää niitä myös psalmirukouksissa.

Kalevalaiseen poljentoon sovitettu rukous tuntuu Kumpulaisesta kaikkein omimmalta.

Hän saattaa lauleskella niitä vaikka itsekseen metsässä kävellessään ja pyöritellä hiljaa mielessään pitkin päivää.

Erityisen rakas hänelle on psalmi 23. ”Kun on Herra paimenena, Luoja neuvonantajana, huoli murhe kaikkoaapi, Herra lastaan johdattaapi”, hän hyräilee kulkiessaan. Jos on murheita, se lohduttaa. Toivo on aina läsnä, oli huoli miten suuri hyvänsä.

Kumpulainen on löytänyt psalmeista kaikki elämän ulottuvuudet. Niissä liikutaan surusta, vihasta ja katkeruudesta iloon, ylistykseen ja kiitollisuuteen. Psalmeja laulaessa niiden tunnelmiin ja tunteisiin tulee mukaan koko keho.

Mykän laulu Tiukassa paikassa haparoin ääriviivojani enkä löytänyt niitä.

Olin mennyt rikki ja lepattelin monin repalein. En tunnistanut kohtaa, josta voisi tarttua tuttuun arkeen.

Läheisin ihmiseni oli huolissaan eikä tiennyt, mitä tehdä.

Niinpä hän luki ääneen virsikirjan takaosaan präntättyä illan rukoushetkeä, kompletoriota. ”Olemme päivän lapsia”, rakkaani luki. ”Emme kuulu yölle emmekä pimeydelle.”

Se ei vastannut todellisuutta, jossa elin, mutta siitä tuli minulle suloinen mantra. Toistin sitä yöni pimeässä, johon kuluttavat päivät minut heittivät.

Olemme päivän lapsia. Emme kuulu yölle emmekä pimeydelle.

Profeetta Jesaja sanoo sen vähän mahtipontisemmin: Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa.

Mitä suuremmassa surussa tai liikkumattomuudessa tai tuskassa olen, sitä yksinkertaisempia suuntaviittoja tarvitsen. Turha puhua jumalallisista merkityksistä sille, joka miettii, kannattaako hengittää enää. Hän on vailla seuraavan sisäänhengityksen voimaa.

Sellaisen ihmisen adventti ei ole uskomista tai vakuuttumista.

Se on kuljeskelua maisemassa, tai

jos ei edes sitä, pelkkä maiseman katseleminenkin voi riittää.

Lähteitä puhkeaa autiomaahan.

Vuolaina virtaavat purot arolla. So-

kea näkee. Kuuron korvat aukeavat. Rampa hyppii kuin kauris. ­Mykän kieli laulaa. Älkää pelätkö.

Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Gurun opissa Ohjaajana Iisak Niniveläinen Iisak Niniveläinen syntyi 600-­luvulla Qatarissa. Hän kuului itäsyyrialaiseen kirkkoon, joka eli tuolloin kukoistuskauttaan. Iisak oli munkki ja opettaja. Muutaman kuukauden hän toimi myös Niniven piispana, mutta kyllästyi kirkolliseen juonitteluun ja erosi tehtävästä. Hän vetäytyi erämaan hiljaisuuteen Matut-vuorelle, joka on nykyisen Iranin alueella Basran koillispuolella. Ninive puolestaan tunnetaan nykyisin sodan runtelemana Mosulina Irakissa.

Iisak kuoli 700-luvun alussa. Hän on edelleen ajankohtainen mystiikan opettaja. Ortodoksisessa kirkossa hän on yksi lainatuimmista pyhistä isistä. Kreikkalais-slaavilaisessa maailmassa hänet tunnetaan Iisak Syyrialaisena. Suomen kielellä hänen opetuksiinsa voi tutustua kirjaa ­Pyhä Iisak Niniveläinen (Valamon luostarin julkaisuja 102) l­ ukemalla.

Sen on alkukielestä kääntänyt munkki Serafim.

Muutos alkaa omien heikkouksien myöntämisestä Jos tahdot muuttua, riisuudu kaikesta turhasta. Uimarikin sukeltaa mereen alastomana löytääkseen helmen, sanoo munkki Iisak Niniveläinen.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

”Ajattele aina itsestäsi, ettet tiedä mitään”, kehotti erakkoelämää viettämään lähtenyt Niniven piispa kanssaveljiään. Ja jos arvelet olevasi pätevä neuvomaan toisia, lankeat helposti ylpeyden ansaan, hän varoitti.

600-luvulla eläneen Iisak Niniveläisen tarina alkaa Qatarista, mistä hän on syntyisin. Kristinuskolla oli siellä jo pitkä historia. Siellä oli ollut luostareita ja oma piispa jo pari sataa vuotta. Sieltä kristinusko levittäytyi Silkkitietä pitkin aina Intiaan ja Kiinaan asti.

Iisak meni jo varhain munkiksi kotiseutunsa luostariin. Hän opetti myös kirkkonsa kouluissa. Sieltä hänet löysi pohjoisesta tullut itäsyyrialaisen kirkon johtaja Isä Giwargis.

Isä Giwargis oli tullut sovittelemaan Persianlahden piispojen ja kirkon johdon välisiä skismoja. Hän näki Iisakin opettajanlahjat, otti tämän mukaansa ja vihki Niniven piispaksi.

Hän halusi siten vahvistaa kirkon ykseyttä.

Yritys kuitenkin epäonnistui. Iisak halusi pysyä kaukana oppikiistoista.

Hän kyllästyi nopeasti juonitteluihin ja ristiriitoihin. Viidessä kuukaudessa

hän sai piispan tehtävistä tarpeekseen ja pyysi eroa. Hän näki kutsumuksensa olevan muualla.

Iisak lähti takaisin kohti kotiseutujaan ja asettui asumaan Matut-vuorelle lähelle tuttua erakkoyhteisöä. Siellä hän eli hiljaisuudessa mietiskellen ja rukoillen. ”Kukaan ei voi päästä lähelle Jumalaa muutoin kuin etääntymällä maailmasta”, oli yksi hänen iskulauseistaan.

Iisak opetti, että hiljaisuudessa opimme, miten syvin sitein olemme kiinni kaikessa siinä, mitä maailma tarjoaa – tavaroissa, kunniassa, vallassa, hekumassa ja esillä olemisessa. Tärkein taistelu käydään sielun sisimmässä. ”Ole rauhassa oman sielusi kanssa, niin taivas ja maa ovat rauhassa kanssasi. Tee kaikkesi päästäksesi siihen aarrekammioon, joka on sisälläsi, niin saat nähdä sen, joka on taivaissa”, Iisak kirjoittaa.

Omaa elämäntapaansa Iisak vertasi helmenkalastajiin, joita hän oli nuorena läheltä seurannut: ”Uimari sukeltaa mereen alastomana löytääkseen helmen, ja viisas munkki kulkee luomakunnan läpi riisuttuna löytääkseen

Muistuta minua, Vapahtaja ”Aina kun haluan alkaa opettaa toisia, muistuta minua, että sinä yksin olet Mestari.

Aina kun minun tekisi mieli ojentaa toisia, palauta mieleeni, että sinä ojennat minua.

Aina kun minun tekisi mieli luetella toisen heikkouksia, näytä minulle oma heikkouteni.

Aina kun kimmastun toisen pahoista teoista, kiivastun uskon puolesta tai alan huutaa oikeutta, muistuta minua siitä, missä vaarassa oma sieluni on.

Armahda minua, sinä, Vapahtajani.”

helmen, Jeesuksen Kristuksen itsestään. Sen löydettyään hän ei tarvitse mitään muuta.”

Iisak kirjoitti erämaassa asuville munkeille. Hänen kirjoituksissaan on silti viisautta myös tälle ajalle.

Meille, jotka mieluusti mestaroimme muita, hän sanoisi: Jos et ole löytänyt tasapainoa oman ruumiisi, sielusi ja mielesi välille, älä lähde neuvomaan toisia siinä, miten he voisivat löytää rauhan. Ja jos et tunne omaa sairauttasi, älä lähde parantamaan muita.

Meille, joilla on kiusaus puuttua toisten heikkouksiin, Iisak muistuttaa: ”Siunattu on se ihminen, joka tuntee oman heikkoutensa.” Sen tuntemisesta alkaa muutos. ”Sairas, joka tuntee sairautensa, on helpompi parantaa; ja joka tunnistaa kipunsa, on jo lähellä terveyttä”, Iisak jatkaa. Oman haavoittuvuutensa tajuamisesta alkaa uuden etsiminen.

Silloin on tarve pohtia omaa elämäänsä. Silloin tietää tarvitsevansa apua. Silloin löytää aikaa rauhoittua, riisuutua kaikesta turhasta ja rukoilla.

Silloin oma sydän pehmenee, nöyrtyy ja avartuu. ■

MENOT 7. – 21.12.

a 9

Patrik Lindström

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Jouluaaton illanvietossa Tapiolan kirkolla on luvassa rentoa yhdessäoloa sekä kuusen koristelua ja joulupuuron syömistä. Jouluisissa tunnelmissa ovat lastenohjaaja Orvokki Sorvari (vas.), harjoittelija Sami Kuitunen, kirkkoherra Päivi Linnoinen ja diakonissa Leena Vanne.

Jouluaaton iltaa voi viettää Tapiolan kirkolla Tapiolan kirkolla järjestetään jouluaattona kaikille avoin illanvietto. Luvassa on kuusen koristelua ja joulupuuroa, mutta kaikkein tärkeintä on yhdessäolo.

J

ouluaaton kääntyessä iltaan ovet sulkeutuvat useimmissa paikoissa, mutta Tapiolan kirkolla ne pysyvät tänä vuonna auki. Aattoiltaa kokoonnutaan viettämään kirkon Olohuoneeseen, jonne kaikki ovat tervetulleita.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun seurakunta järjestää illanvieton jouluaattona Espoossa.

– Jo useana vuonna on kysytty, eikö missään seurakunnan tilassa ole mahdollisuutta viettää aattoiltaa. Päätimme tänä vuonna tarttua tilaisuuteen ja kokeilla tällaista, kertoo kirkkoherra Päivi Linnoinen Tapiolan seurakunnasta.

Aaton hartaudet järjestetään kirkossa normaaliin tapaan, ja illanvieton käynnistäjänä toimii kello 16.30 alkava hartaus. Mikäli siihen ei pääse osallistumaan, voi tulla suoraan Olohuoneeseen, jonne keräännytään noin kello 17.30 alkaen.

Illanvietolle ei ole suunniteltu tarkkaa ohjelmaa, vaan ajatuksena on viettää rennosti aikaa yhdessä. Tarkoitus on esimerkiksi laulaa joululauluja, koristella kuusta ja syödä joulupuuroa ilman aikataulua.

– Ilta rakennetaan sille perusidealle, miten joulua vietetään monissa kodeissa, Linnoinen toteaa.

Illan kulku riippuu Linnoisen mukaan myös

osallistujien määrästä ja ikärakenteesta. Massatapahtumaa tilaisuudesta ei ole edes tarkoitus järjestää, mutta toiveena on, että iltaa tulisi viettämään eri-ikäisiä ihmisiä.

Yhdessäolo on keskeinen asia.

– Seurakuntalaisten tähden me tätä haluamme kokeilla. Tapiolan alueella on paljon yksin asuvia. Ajattelimme, että moni heistä saattaisi olla mieluummin jossain yhdessä kuin yksinään.

joulua eri kaavalla kuin aiemmin.

– Niin paljon kuin arvostan perinteitä, ajattelen, että asioita voi tehdä toisellakin tavalla.

Hän uskoo, että monien ihmisten tavat viettää joulua ovat muuttuneet. Perinteisestä ohjelmasta huolimatta aattoilta kirkolla tarjoaakin uudenlaisen mahdollisuuden joulunviettoon.

– Onhan tämä myös vaihtoehto sille, että olisi aaton kotona tai sukulaisissa.

Linnoinen toivoo, että ihmisillä ei olisi paineita joulusta.

– On surullista, jos joulua alkaa stressata. On kristinuskon keskeisin juttu, että Jumala tulee jokaisen Illanviettoon on vapaa pääsy, ja osallistua voi- lähelle siten kuin vain pieni lapsi voi tulla, ilman vaavat muutkin kuin tapiolalaiset. Käytännön esteeksi timuksia ja vain hyvää annettavanaan. Tämä voisi olsaattaa kuitenkin muodostua julkinen liikenne, joka la se joulun pääkokemus, hän sanoo. lakkaa jouluaattona kulkemasta noin Seurakunnan johtajana hänelle on tärkeää levittää viestiä, että kirkello 16.

– Meillä ei ole mahdollisuutta järkolle voi tulla kaikenlaisten kysymysjestää kuljetusta kirkolle, eli ihmiset ten kanssa.

– Se, että ollaan aattoiltana auki eitulevat omilla kyydeillään tai kävellen.

Kävelymatkan päässäkin asuu tuhankä kiinni, viestii toivottavasti jostain sia ihmisiä, Linnoinen sanoo. isommasta asiasta. Että kirkkoon on Jumala tulee Linnoinen on aattona kirkolla altervetullut milloin vain. kuillan, ja hänen jälkeensä iltaa tuleKiira Koskela jokaisen lähelle vat viettämään diakoniatyöntekijä ja Jouluaaton illanvietto 24.12. siten kuin vain pieni loppuillasta pappi. Vahtimestari on Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. lapsi voi tulla. paikalla koko ajan.

Hartaus klo 16.30, minkä jälkeen yhdessäoloa Olohuoneessa.

Päivi Linnoinen Kirkkoherrasta on mukavaa viettää

”

MENOT 7. – 21.12.

10 A Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA 2. adventtisunnuntain messu su 10.12. klo 10. Liturgia ja saarna Päivi Linervo, avustaa Seppo Särkiniemi, urkuri Olli Saari, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit.

Jouluhartaus aamuvirkuille ke 13.12. klo 8. Kutsutaan mukaan erityisesti Espoon kaupungin työntekijöitä. Pappi Oiva Hujanen, kanttori Olli Saari.

3.adventtisunnuntain messu su 17.12. klo 10. Espoon piispa Tapio Luoma vihkii virkaan uudet papit ja diakonit avustajinaan hiippakunnan pappeja ja diakoneja. Urkuri Petri Koivusalo, kanttori Tiia Saari.

Joulukirkko ikäihmisille ti 19.12. klo 12. Papit Pirkko Nurminen, Seppo Särkiniemi, kanttori Leena Talvio, Raimo Janhunen, laulu. Kirkon jälkeen jouluinen juhla seurakuntatalossa. Musiikki: Heli Vapaakallio ja Taija Karppinen. Ilmainen bussikuljetus, Ks. reittitiedot, oma ilmoitus tällä sivulla.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 10 ja klo 11. Pappi Sami Marte, kanttori Marja-Liisa Talja.

Jouluaaton hartaus su 24.12. klo 14, klo 15 ja klo 16. Pappi Alarik Corander, kanttori Marja-Liisa Talja.

Kauneimmat joululaulut -messu su 24.12. klo 20. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Leena Talvio, kanttori Päivikki Leinonen.

Jouluyön juhlamessu – Iso ilo! su 24.12. klo 23. Saarna Antti Kujanpää, liturgia Tuija Kuusinen, urkuri Leena Talvio, kanttori Päivikki Leinonen.

Purhosen musiikkiperhe.

Jouluaamun jumalanpalvelus ma 25.12. klo 8. Liturgia ja saarna Pirkko Nurminen, avustaa Hannu Mäenpää, kanttori Petri Koivusalo, urkuri Sheldon Ylioja, lauluyhtye.

Kauneimmat joululaulut -messu ma 25.12. klo 12. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Petri Koivusalo, lauluyhtye.

Perheiden joulukirkko ma 25.12. klo 15. Pappi Sami Marte, kanttori Lea Waaraniemi. Lapsikuoro Välke.

Tapaninpäivän messu ti 26.12. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Seppo Särkiniemi, kanttori Päivikki Leinonen.

Messu su 31.12. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Marja Malvaranta, urkuri Olli Saari, kanttori Marja-Liisa Talja.

Uudenvuoden päivän messu ma 1.1. klo 15. Liturgia ja saarna Reetta Ikonen, avustaa Hannu Mäenpää, kanttori Marja-Liisa talja.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Kauneimmat joululaulut -messu su 17.12. klo 12. Linervo, Waaraniemi.

Katriina Aro, klarinetti. Kirkkokahvit Kauklahden kappeli Kauneimmat joululaulut ja ehtoollinen su 17.12. klo 12. Kunnamo, Ylioja. Kirkkokahvit.

Urdunkielinen joulumessu ma 25.12. klo 16. Salamat Masih. Ruokailu.

Nupurin kappeli Perhemessu su 10.12. klo 12. Nurminen, Talvio. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 15.12. klo 18.

Nuorten suunnittelema messu kaiken ikäisille.

Joululaulumessu su 17.12. klo 15.

Hujanen, Haunio. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. www.church.fi.

puuro ke 13.12. klo 18. Hinta 3−5 e, Etiopia-projektin hyväksi.

Kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 19. Särkiniemi, Talja.

KAUKLAHDEN KAPPELI Lasten, eläkekerhon ja perhekerhon jouluhartaus- ja ruokailu ti 12.12. klo 10.30–12.30.

Lasten kauneimmat joululaulut ti 12.12. klo 18. Liiman, Ylioja.

Luentosarja Roomalaiskirjeestä ti 19.12. klo 18, Kunnamo.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Joulukuvaelma to 14.12. klo 18.

Näytellen toteutettu jouluevankeliumi. Kesto n. 20 min. Sopii kaiken ikäisille. Vapaa pääsy.

NUPURIN KAPPELI Kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 18. Kunnamo, Talvio.

RINNEKAPPELI Kauneimmat joululaulut to 14.12. klo 13.30. Mikkola, Koivusalo.

SUVELAN KAPPELI Pyhäkoulun joulujuhla su 10.12. klo 15. Koko perheelle.

Christmas With Elvis -konsertti su

10.12. klo 15. Seppo Juntunen & band.

Rukousta sairaiden puolesta. Vapaa pääsy. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Kauneimmat joululaulut ja -runot la 16.12. klo 15. Hilkka Packalén ja Heikki Nurminen, lausunta. Ikonen, Haunio.

Joulumyyjäiset su 17.12. klo 13–15.

Perinteisiä joulumyyjäistuotteita, leivonnaisia ja käsitöitä, joulupuuroa, kahvia ja pullaa. Lähetystyön hyväksi.

Lasten kauneimmat joululaulut ti 19.12. klo 18. Malvaranta, Haunio.

Koko kansan puuro- ja joulujuhla ke 20.12. klo 18. Lauluryhmä.

VIHERLAAKSON KAPPELI Kauneimmat joululaulut to 14.12. klo 18. Marte, Koivusalo.

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila − joulutunnelmaa ma 11.12. klo 10−13 ja to 14.12. klo 10−17. Tarjolla glögiä ja torttua.

Löytöjä pukinkonttiin! Joulutauko 15.12.−7.1.Tied. Tiina Hietaniemi, 040 763 6599.

RAKENNA JOULUPUU -KERÄYS Lahjasi vähävaraiselle lapselle. Voit

KAUNEIMMAT JOULULAULUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Su 10.12. klo 15. Mari Mathlin, Olli Saari. Lasten kauneimmat joululaulut.

Su 10.12. klo 17. Reetta Ikonen, Leena Talvio.

Su 10.12. klo 19. Ari Kunnamo, Leena Talvio.

Su 10.12. klo 21. Antti Kujanpää, Anna-Liisa Haunio.

Su 17.12. klo 15. Emriikka Salonen, Jiri Kuronen. Lasten kauneimmat joululaulut.

Su 17.12. klo 17. Tuija Kuusinen, Lea Waaraniemi.

Su 17.12. klo 19. Alarik Corander, Lea Waaraniemi.

Su 17.12. klo 21. Antti Kujanpää, Jiri Kuronen.

Pe 22.12. klo 17. Kirsi Muurimäki, Olli Saari.

Pe 22.12. klo 19. English Christmas Carols. Matthew Keranen, Sheldon Ylioja.

Pe 22.12. klo 21. Raigo Liiman, Anna-Liisa Haunio.

Miestenilta ”Aarteenetsijät” ma 18.12. klo 19. Reijo Hirvinen: ”Lakiako vai armoa?”

AURORAN KAPPELI

KALAJÄRVEN KAPPELI Lasten kauneimmat joululaulut su 10.12. klo 16. Muurimäki, Talja.

Pohjois-Espoon Marttojen joulu-

JOULUHARTAUDET TAIVASALLA su 17.12. klo 16 Nuuksion Kattilassa ja klo 18 Karhusuon kalliolla. Ari Kunnamo ja Leena Talvio. Kattilantien päätepysäkin läheisyydestä johtaa kynttiläpolku nuotiopaikalle ja Karhusuolla polku lähtee Kurutie 19 taloa vastapäätä.

BUSSIKULJETUS IKÄIHMISTEN JOULUKIRKKOON Joulukirkko ti 19.12. klo 12 Espoon tuomiokirkossa, jonka jälkeen joulujuhla seurakuntatalolla. Ilmainen bussikuljetus. Pohjoinen ajoreitti: klo 10.35 Juvankartanon bussipysäkki (Paloaseman kohta); klo 10.40 Niipperin koulun pysäkki (Niipperintiellä); klo 10.50 Kalajärven kappeli (Niipperintien pysäkki); klo 10.55 Kortesmäen bussipysäkki; klo 11 Odilammen tienhaaran pysäkki; klo 11.20 Laaksolahti (K-marketin pysäkki Laaksolahdentiellä; klo 11.25 Viherlaakson kappeli (Viherkalliontie 2); Tämän jälkeen pysäkiltä joka on Lähderannan ostoskeskus S-marketin ohi mentäessä napataan myös ihmisiä kyytiin, klo 11.30 Auroran kappeli (Pekan pikapainon pysäkki); Espoon tuomiokirkko.

Eteläinen ajoreitti: klo 10.40 Siikaranta Hotelli Nuuksion parkkipaikka; klo 10.45 Naruportti (Naruportintie); klo 10.55 Siikajärven kerhotalo (Heinästie 58); klo 11.10 Nupurin kappeli (Brobackan pysäkki); klo 11.25 Kauklahden kappeli (Kauppamäentiellä); klo 11.35 Suvela (Satulinnan pysäkki, Kirstintie 5); Espoon tuomiokirkko. Paluukuljetukset klo 15 seurakuntatalolta. Samat reitit.

Tiedustelut: Elina Okko, 050 438 0189.

Rukoushetki ”Me todistamme” ti 26.12. klo 15 Espoon tuomiokirkossa.

Rukousta ja yhteistä psalmilaulua, Anita Kyönsaari.

PITÄJÄNTUPA

10 puheenvuoroa Reformaation juhlavuonna 2017 to 14.12. klo 19. TT, isä Toan Tri Nguyen, Katolinen kirkko, Helsinki: ”Vastakkainasettelusta yhteyteen”. Kahvit klo 18.30.

Ikoniluento ”Karjalan korpikansan valistajat” la 16.12. klo 12, Alarik Corander. Ikonien siunaaminen klo 15.

Lasten kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 16. Lahtinen, Vapaakallio.

Kauneimmat joululaulut ke 20.12. klo 19. Mäenpää, Waaraniemi.

Jouluikoninäyttely Auroran näyttötauluissa 15.12.−10.1. www.aurorankappeli.fi.

noutaa toivekuoren Espoon tuomiokirkon kuusesta 10.12. asti (klo 10 messun yhteydessä). Kirkko avoinna ti–pe klo 10–17 ja la–su klo 10–18.

Lahjatoiveet 30–50 e, kuoressa tarkemmat ohjeet. Tied. 040 547 1861 tai 040 736 9315.

RUKOUSHETKI TUOMIOKIRKOSSA

Kuvitus /// Annastiina Mäkitalo / kiinnoste 2017

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

PARISTA PERHEEKSI -ILTA Ensimmäistä lastaan odottaville to 14.12. klo 17−18.30 os. Kirkkokatu 10.

Tied. 040 547 4146.

”ÄLKÖÖN SYDÄMENNE OLKO LEVOTON” -RETRIITTI 12.–14.1. Hvittorpissa. ILM. 15.12. mennessä: tuija.kuusinen@ evl.fi. tai 040 531 1041. Hinta 90 e espoolaiset ja 140 e muualta tulevat.

ÄITILOMA NEN ”TOIVOA JA ILOA” 27.−28.1. Hvittorpissa. Hinta 45 e.

Hakuaika: 4.12.−7.1. ILM.: www. espoonseurakunnat.fi>Tule mukaan > Perhe ja parisuhde > Perheleirit, -retket ja -tapahtumat. Tied. 040 5474 146 tai outi.wenell@evl.fi. reformaation juhlavuonna 2017

SUOMALAINEN EROSEMINAARI Ryhmä kokoontuu ke 24.1. alkaen klo 17−20 os. Kirkkokatu 10. Hinta 50 e.

Tied. ja ILM. outi.wenell@evl.fi, 040 547 4146.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSU Messu su 10.12. klo 11 kirkko. H. Lehti, Olli, Yli-Jaskari, Puukko. Pyhäkoulu.

Yhteisvastuuväen kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu joululaulujen siivittämänä su 10.12. klo 17 Soukan kappeli. Kuusanmäki, saarna Sizar Jaghlassian, Ojala, gospelryhmä Nardus ja bändi. Pyhäkoulu.

Kirkkokahvit.

Messu su 17.12. klo 11 kirkko. H. Lehti, J. Lehti, Lonka. Kirkkokahvit.

Jouluinen pop-messu su 17.12. klo 17 Soukan kappeli. Saarna Vilppu Huomo, H. Lehti, J. Lehti, Ojala. Kirkkokaakaot. Lastenhoito järjestetty.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 12.12. klo 18.30

kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

Seurakuntamme pappi päivystää kauppakeskus Pikkulaivassa arkitorstaisin klo 13–15. Tule moikkaamaan!

luumukiisselin kera, leivonnaisia, käsitöitä sekä arpoja. Klo 12 seurakuntasalissa Kauneimmat Joululaulut. Tuotto lähetystyölle.

Voit tukea seurakuntamme lähetystyötä leipomalla leivonnaisia tms. myyjäispöytään. Merkitse leipomukseen siinä käytetyt aineet. Myös käsitöitä otetaan vastaan. Lisätietoja: Eveliina Rožnovski 041 518 1244.

RAKENNA JOULUPUU

JOULUJUHLIA

Haluatko tuoda jouluiloa? Rakenna Joulupuu -keräys Espoonlahden kirkolla ja Soukan kappelilla. Kortteja voi noutaa su 10.12. saakka. Lahjakortit palautetaan sekä kirkolla että kappelilla vahtimestarin kopin lähellä olevaan valkoiseen postilaatikkoon viim. 17.12. Diakoniatyöntekijä vie lahjasi perille. Tiedustelut 040 537 6854.

Aikuisten sinkkujen joulujuhla la 9.12. klo 18 Espoonlahden kirkko.

Kuusijuhla ulkosalla su 10.12. klo 15 Soukan kappeli. Joulukuusimetsä avautuu, hartaus, joululauluja, puurotarjoilu ja glögit.

Joulujuhla burmalaiseen tapaan la 16.12. klo 10–15 Soukan kappeli.

Kahvit klo 10 alkaen, musiikkipitoinen juhla klo 11 ja burmalaista ruokaa klo 13.30.

OSTARIPASTORI

JOULULAHJAT KIRPPUTORILTA? Ostamalla voi tehdä hyvää ja kierrätyslahjat on ihan parhaita!

Toivon Tori on avoinna 16.12. saakka torstaisin klo 12–18 ja lauantaisin klo 11–15 os. Soukankaari 8 B.

KAKEN KAHVILA Aloitetaan joulun odotus yhdessä pe 8.12. klo 12–14 Iivisniemen seurakuntakodilla. Lauletaan joululauluja ja juodaan joulukahvi, mukana kanttori Heli Ojala.

MYYJÄISET Suuret joulumyyjäiset la 9.12. klo 11–14 kirkko. Tarjolla riisipuuroa

JA ME TOIVOTAMM’ Seurakunnan Tiernapojat ti 12.12. klo 11 Soukan kappelin joulupuuro, to 14.12. klo 12 Espoonlahden kirkon joulupuuro, to 14.12. klo 16 kauppakeskus Pikkulaiva ja ke 20.12. klo 20 ravintola Mallaskaski.

IHMEELLINEN YÖ Pikku lammas ja tietäjät tapaavat Betlehemin tallissa. Matkaa siivittävät laulut ja leikit, joihin myös yleisö pääsee osallistumaan. Joulunajan tarina ti 12.12. klo 18 kirkko. Vapaa pääsy.

NYT SITÄ SAA… …vatsansa täyteen puuroo. Maukasta riisipuuroa ja jouluista tunnelmaa ti 12.12. klo 11–15 Soukan kappeli ja to 14.12. klo 12–16 Espoonlahden kirkko. Soukassa myös lähetystyön myyntipöytä. Seurakunnan Tiernapojat vierailevat.

LUKUPIIRI Anne Enright, Valvojaiset, ti 19.12. klo 18 kirkko. 16.1. Jenny Erpenbeck, Kodin ikävä. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

LUMEN VALON MAASSA Okra-kuoron joulukonsertti ke 13.12. klo 19 kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TUOMAANPÄIVÄN JOULUKONSERTTI Kamarikuoro Navichoruksen perinteinen joulukonsertti to 21.12. klo 21 kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KONSERTTIVIERAITA Joulun paras lahja, One Way Missionin joulukonsertti Ugandan lähetyksen hyväksi la 9.12. klo 18 kirkko. One Voice -kuoro ja Classic Praise. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Joulun lapsi -hyväntekeväisyyskonsertti su 10.12. klo 18 kirkko.

Major Big Band & laulusolistit. Vapaa pääsy, konsertin yhteydessä kerätään rahalahja Joulun lapsi -kampanjalle.

VALO-joulukonsertti, Tapiolan kuoro to 14.12. klo 19 kirkko. Liput 28 e/aikuiset, 25 e/eläkeläiset, 22 e/

A

11

opiskelijat ja työttömät.

Esmilan joulukonsertti ma 18.12. klo 18 kirkko. Perinteisiä suomalaisia joululauluja ja taattua tunnelmaa.

Liput 20 e ovelta tai osoitteesta liput. esmila@gmail.com. Kuoroa johtaa Helge Kõrvits.

Jyllan joulukonsertti pe 22.12. klo 18 Soukan kappeli. Väliajalla Jyllan vanhempainyhdistys tarjoaa kahvia.

L10T Luukas 10. lukuun perustuva koulutus kutsuu uuteen, innostavaan tapaan elää kristittynä arjen keskellä. Kurssi joka ke 10.1.–8.2. klo 12 Soukan kappeli. Kurssimaksu 15 e.

Ilm. viim. 7.1.2018 eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244. Kurssille voi tulla lapsen kanssa – laitetaan lelut esille ja puhutaan kantavalla äänellä.

Tarjolla välipalaa, vapaaehtoinen kahviraha.

LEIRILLE, MARS! Talvileiri 3. –7.-lk tytöille ja pojille Velskolassa 19.–21.1. Ilm. 6.1. mennessä os. www.sodesode.fi Lisätietoja stella.bjorkholm@evl.fi, 040 596 1686.

KIRKKOHÄÄT? KUMMIKSI? Rippikoulu käymättä? Ei hätää, sillä aikuisrippikoulu alkaa ke 17.1. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Muut kerrat 31.1., 14.2., 28.2., 14.3. ja 28.3. Konfirmaatio on 2. pääsiäispäivänä ma 2.4. klo 17 Soukan kappelissa. Lisätiedot espoonseurakunnat.fi/aikuisrippikoulu tai olli-pekka.ylisuutari@evl.fi, 050 358 0956.

Menokasvo

Maria Ylipää laulaa timpurin muijasta

Kuinka tuttu kirkko on sinulle?

Kirkko on minulle tosi kotoinen paikka. Isäni on kanttori-urkuri. Kanttorila, kirkko ja hautausmaa ovat olleet lapsuute-

ni ympäristöjä. Kirkko on minulle vähän sama kuin teatteri.

Näissä kahdessa paikassa tunnen, että saan vapaasti olla sitä mitä olen, vaikka kirkko instituutiona ei aina tarjoakaan sellaista vapautta, joka minulle edustaa ihmisyyttä ja elämää.

Mitä joulukonsertissa kuullaan?

Konserteissa kuullaan suomalaista, ruotsalaista, norjalaista ja amerikkalaista musiikkia. Aasi ja timpurin muija on mukana. Tuoretta joulumusiikkia on myös Anna-Mari Kähärän sävellys Ilpo Tiihosen runoon Likainen enkeli. Klassikoista esitetään ainakin O Holy Night, Silent Night ja Go Tell It on the Mountain. Leonard Cohenin Hallelujah sopii jouluun, vaikkei se perinteinen joululaulu olekaan.

NINA RIUTTA Maria Ylipää & UMO: Tarinoita joulusta ke 20.12. klo 18 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5.

Liput Ticketmasterista 33 e.

TERO AHONEN

Näyttelijä-laulaja Maria Ylipää, onko ollut kiire viime aikoina?

Olen tehnyt kirkkokeikkoja Jukka Leppilammen ja Marzi Nymanin kanssa, ja minulla on ollut kuvauspäiviä Luottomies-komediasarjan jouluspesiaaliin. Viime viikolla olin tekemässä musikaalikonserttia Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Finlandiatalossa oli romanssimusiikin konsertti ja ensi viikolla alkaa UMOn kanssa joulukonserttikiertue.

Niin, ja Aasi ja timpurin muija -joulusinkku julkaistiin viime viikolla. Tekstin on kirjoittanut Heimo Hatakka ja sävellyksen on tehnyt Leppilampi. Tässä joululaulussa on aika erilainen ja inhimillinen kulma Marian suulla kerrottuna: raskaana navetassa Betlehemissä.

MENOT 7. – 21.12.

12 A Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

ADVENTINAJAN JUMALANPALVELUKSET 2. adventtisunnuntain messu, joulupuuro ja myyjäiset su 10.12. klo 11 Leppävaaran kirkko. Raiskio, Pöyri, Noponen. Myyjäisissä myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Kirkkokahveilla joulupuuro 5 e/aikuinen, 3 e/5–15-vuotiaat. Kahvi/tee/glögi & leivos, vapaaehtoinen maksu.

2. adventin messu ja kirkkokahvit ”Kuninkaasi tulee kunniassa” su 10.12. klo 13 Karakappeli. Raunu, Anna-Kaisa Roiko.

3. adventin messu ja kirkkokahvit su 17.12. klo 11 Leppävaaran kirkko.

Vallivirta, Juvela, Latvanen. ”On kirjoitettu : Pois laaksot, kukkulat, pois vääryys, väkivalta, tiet tehkää avarat!”

Arjen adventtimessu ja joulupuuro ti 19.12. klo 12.30 Leppävaaran kirkko. Kirkkokuoro, joht. Kullervo Latvanen. Messua toteuttamassa Timo Salo ja diakoniatyöntekijät. Messua

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 10.12. klo 10.

Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Sari Rautio, Johannes Elfving, sello, Wähäpaimenen Adventtilaulajat.

Paastonajan aamumessu ke 13.12. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus, diakoni Kristiina Huotari.

Messu su 17.12. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Päivi Hakomäki.

Paastonajan aamumessu ke 20.12. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus, diakoni Kristiina Huotari.

Matinkappeli: Matinkappeli 40 vuotta juhlamessu su 10.12. klo 12.

Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, avustava pappi Sirpa Tolppanen, kanttori Mikko Niinikoski.

Tankkauspaikka, diakoniamessu ti 12.12. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari.

Kauneimmat joululaulut -messu su 17.12. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila, Always Grace -bändi.

Olarin kappeli Kauneimmat joululaulut -messu perheille su 10.12. klo 12. Liturgia ja saarna Inari Varimo,

ennen klo 11.30 tarjolla joulupuuro.

Diakonialounaat jäävät tästä joulutauolle ja jatkuvat jälleen 9.1.2018.

JOULUPUUROLAULAJAISET to 7.12. klo 18 KilonRistissä Musaryhmän säestyksellä. Vapaaehtoinen lahja Joululahja lähetystyölle -keräykseen (SLS).

ERITYISESTI LAPSILLE JA PERHEILLE Arkin Paja ”Jouluaskartelua” la 9.12. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki.

Paja sopii niin perheen pienille kuin isoille. Monipuolista jouluaskartelua ja toiminnallinen kirkkohetki klo 11.30. Kahvia, mehua ja piparia.

kanttori Sanna Franssila, Venla Saavilainen, viulu, Riina Nissinen, Marja Jauhiainen. Messun jälkeen lounas (aikuiset 3 e).

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. Liturgia ja saarna 7.12. Inari Varimo, 14.12. Marjo Parttimaa.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Olarin kirkko: Su 17.12. klo 18 Emilia Turpeinen, Sari Rautio, Kamarikuoro Wähäpaimen.

Su 17.12. klo 20 Sari Rautio, Emilia Turpeinen, Lauluyhtye Dominanten joulumieli.

To 21.12. klo 18 Antti Kruus, Päivi Hakomäki, Sari Rautio, Olarin Kamarikuoro, joht. Simo Häkli.

La 23.12. klo 20 Diandra, säestys Jyrki Keinänen, juonto Juha Virta.

Matinkappeli: Su 10.12. klo 14 Myyjäisten yhteydessä, Marjo Parttimaa, Mikko Niinikoski.

Su 17.12. klo 15 Perheille, jouluaskartelu. Aloitamme klo 15 joululauluilla, jonka jälkeen jouluaskartelua. Tarjolla riisipuuroa, glögiä ja piparia. Inari Varimo, Päivi Hakomäki, Mini-kuoro, Satakielet ja Ova et Pulli, Paula Bruce-Haatainen, Tarja Ruoholinna, Katri Salomaa, Mia Silvola, Camilla Posa.

Ma 18.12. klo 13 Eläkeläisille, Emilia

Ihmeellinen yö -lastenkonsertti to 14.12. klo 17.30 Leppävaaran kirkko.

Näytelmällinen joulukonsertti perheen pienimmille. Toteutuksesta vastaa seurakuntien muskariopettajat, bändi ja Make Perttilä. Kesto noin 30 min. Esityksiä ympäri Espoota.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Tule laulamaan yhdessä, se tekee hyvää! Kaikissa tilaisuuksissa kerätään Suomen Lähetysseuran kolehti.

Varoilla autetaan kehitysmaiden syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Su 10.12. klo 17 Karakappeli. Sari Anetjärvi, laulu ja kitara. Ma 11.12. klo 19 KilonRisti. Ti 12.12. klo 17

Sellon kirjasto ja klo 19 Perkkaan kappeli. To 14.12. klo 13 Raitin Pysäkki. Kirkkokuoro, joht. Kullervo Latvanen. To 14.12. klo 18 kauppakeskus Sello. Raisa Päivinen, viulu, Outi Noponen, piano, Arto Vallivirta, kitara ja laulajia lauluyhtye Kuiskeesta. Su 17.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Kamariorkesteri Juvenalian, joht. Janne Hanhijärvi. Ennen ja jälkeen tilaisuuden myynnissä käsitöitä, joiden tuotto menee Lähetysseuran keräyskohteeseen. Ma 18.12. klo 18 Uuttu.Glögitarjoilu. Kauneimmat kansainväliset la 16.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Joululauluja eri kielillä. Muusikot Pekka Nyman, Maria Laakso sekä Outi Noponen.

Glögiä ja piparia. Lasten kauneimmat su 17.12. klo 15 Leppävaaran kirkko. Lapsikuoro Havina, joht. Outi Noponen. Kesto noin 30 min. Basen kauneimmat ukulelella ma 18.12. klo 19 ravintola Base. Yön kauneimmat pe 22.12. klo 21 Leppävaaran kirkko. Nuorten Liekki-bändi.

JOULUAATTO SU 24.12.

Lasten joulukirkko klo 11 Leppävaaran kirkko. Jouluinen lyhyt sananjumalanpalvelus kaikelle kansalle, erityisesti perheen pienille. Yletyinen, Koskela, Roiko.

Aattohartaudet klo 14 KilonRisti. K. Salo, Roiko. klo 15 Leppävaaran kirkko. Yletyinen, Hyry. Saaren perheen jousitrio: Tuula ja Janne Saari, alttoviulu, Eero Saari, sello. klo 15 Karakappeli. Koskela, Latvanen. klo 16 Perkkaan kappeli. Saaren perheen jousitrio. K. Salo, Hyry. klo 16.30 Leppävaaran kirkko. Pöyri,

Latvanen.

Jouluyön messu klo 23 Leppävaaran kirkko. Saaren perheen jousitrio sekä Tiia Saari, laulu. Pöyri, Alanne, Hyry.

JOULUPÄIVÄ MA 25.12.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit klo 9 Karakappeli.

Kirkkokuoro ja Miika Penttala, trumpetti. Raunu, Latvanen.

Joulupäivän joululaulumessu ja kirkkokahvit klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu täynnä tuttuja joululauluja. Kirkkokuoro ja Miika Penttala, trumpetti. T. Salo, Raunu, Latvanen.

AIKUISTEN PIENRYHMIÄ Lectio Divina - raamatuntutkistelu to 7.12. klo 10–11.30 Karakappeli.

Raamattu- ja lähetyspiiri to 7.12. klo 12.30–14 Leppävaaran kirkko. Mukana SLEY:n piirivastaava, pastori Ari Norro.

Naisten Pankin kirjallisuuspiiri ti 12.12. klo 18–19.30 Leppävaaran kirkko.

Runoryhmän ja Suomen Sairaanhoitajain Kristillisen Seuran yhteinen joulujuhla to 12.12. klo 18 Karakappeli.

Musaryhmä ti 12.12. klo 18.30 KilonRisti.

Naisten kesken -ryhmä ke 13.12. klo 18 Uuttu. Äiti Teresa -piiri to 14.12. klo 11–13 Karakappeli.

Seuraa somessa ja verkossa! leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

Turpeinen, Kristiina Huotari, Sari Rautio, Olarin seniorilaulajat.

Kauppakeskus Iso Omena: La 9.12. klo 12 ja to 14.12. klo 13 Ison Omenan Palvelutorin Stagella, yhteistyössä Ison Omenan kirjaston kanssa.

Glögitarjoilu.

La 16.12. klo 13 ja klo 15 Ravintolamaailman edustalla, Lauluyhtye TriSis, juontaa Juha Virta.

Su 17.12. klo 13 ja klo 15 sekä ke 20.12. klo 18 Chapple, Lauluyhtye TriSis, juontaa Juha Virta.

Olarin kappeli: Ti 12.12. klo 13 eläkeläisille, Jarmo Jussila, Mikko Niinikoski, Saija Väätäinen.

To 14.12. klo 18, Jarmo Jussila, Päivi Hakomäki, Hannele Savinen laulu.

Ravintola E.T. Charlie, Haukilahti to 14.12. klo 19, Antti Kruus, Sanna Franssila.

Haukitalo, Haukilahden palvelukeskus pe 15.12. klo 14.30, Jarmo Jussila, Sanna Franssila.

JOULUAATTO 24.12.

Olarin kirkko: Klo 13 Aattohartaus perheille. Jouluevankeliumi-kuvaelma. Klo 15 Aattohartaus. Klo 17 Aattohartaus. Klo 23 Jouluyön Risteysmessu.

Matinkappeli: Kaksikielinen aattohartaus klo 14/Bilingual Colourful Christmas Service.

Olarin kappeli Aattohartaus klo 16.

JOULUPÄIVÄT Olarin kirkko: Ma 25.12. klo 11 Joulupäivän kauneimmat joululaulut -messu. Ti 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu.

MYYJÄISIÄ Diakonian työpajalaisten myynti-

pöytä joulumarkkinoilla Ison Omena Palvelutorilla to 7.12. klo 11–18. Villasukkia yms. Yhteisvastuun hyväksi ja muuhun auttamistyöhön.

Lähetysmyyjäiset messun jälkeen su 10.12 Matinkappelilla noin klo 13.

Voit tukea seurakunnan nimikkolähettejä ja -kohteita ostamalla käsitöitä, leivonnaisia, ruokatavaraa ja kirpputorin tuotteita. Ruokailu 9 e.

RYHMIÄ AIKUISILLE Virsistä voimaa to 7.12. ja 21.12. klo 14, Matinkappeli.

Lukupiiri to 14.12. klo 18, Matinkappeli. Kirja: Jukka Pakkanen: Muuan Jeesus. Lukupiiriin voi tulla, vaikka ei olisi lukenut kirjaa.

Hiljaisen rukouslaulun ryhmä ti 12.12. klo 18 Matinkappeli.

Naisten saunailta ma 11.12. klo 18 Hvittorpissa. Iltapala 5 e. Matkat kimppakyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 205 445 viimeistään kolme päivää ennen saunareissua.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Musiikillinen joulutarina perheille Lapsiperheille suunnattu Ihmeellinen yö on musiikkikuvaelma jouluyön tapahtumista. Esityksiä on Espoon kirkoissa 11.12. alkavalla viikolla.

Esitykset toteuttavat seurakuntien muskariopettajat ja Make Perttilä yhtyeineen. Vapaa pääsy.

Ma 11. – pe 15.12. Ihmeellinen yö Espoon kirkoissa. Ks. esitysajat seurakuntien rivi-ilmoituksista.

Christmas with Elvis Sunnuntaina 10.12. klo 15 alkaen Suvelan kappelin iltapäivä on omistettu 40 vuotta sitten kuolleen Elviksen musiikille ja rukoukselle. Lauluja tulkitsee Seppo Juntunen bändeineen. Kahvitarjoilu tilaisuuden päätteeksi. Vapaa pääsy.

Su 10.12. klo 15 Christmas with Elvis -konsertti, Suvelan kappeli, Kirstintie 24.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse p.

050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT II adventin messu su 10.12. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Linnoinen, Malkamäki. Espoon Laulu, joht. Kati Sannelvuo. Lähetyksen kirkkokahvit.

Cristopher John perheineen Pakistanista.

Viikkomessu ke 13.12. klo 8 Tapiolan kirkko. Tervonen, Jurmu.

III adventin messu su 17.12. klo 10 Tapiolan kirkko. Kiviranta, Tiihonen, Hapuli. Candomino -kuoro, joht.

Esko Kallio. ELY:n kirkkopyhä. Kirkkokahvit.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 17.12. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 20.12. klo 8 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Malkamäki.

Keskipäivän rukous arkisin klo 12 Tapiolan kirkko.

JOULUKONSERTTEJA Dissonanssi pe 8.12. klo 18 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8.

Espoon laulu pe 8.12. klo 19 Tapiolan kirkko.

Aikamiehet su 10.12. klo 15 Tapiolan kirkko.

Valo – Tapiolan kuoro pe 15.12. klo

KAUNEIMMAT JOULULAULUT JA MYYJÄISET Su 10.12. klo 16 kirkossa. Kaumokaiset-alttoviuluyhtye mukana. Laulutilaisuuden jälk. myyjäiset lähetystyön hyväksi kirkolla.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Puurojuhla ti 12.12. klo 13 kirkon yläsalissa.

LUCIA-JUHLA MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA 2. adv. su 10.12. klo 10 messu ”Herramme ajaton, voimassaan rajaton” Saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Anne Huoponen ja kantt. Anna Marte. Kauniaisten kamarikuoro GÖR avustaa. Ei kirkkokahveja. 3. adv. su 17.12. klo 10 messu: ”Profeetat aikanaan riensivät kertomaan”. Saarna Anne Huoponen, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti.

Kirkkokahveilla Anne Huoposen läksiäiset - kiitämme häntä 1,5 vuoden sijaisuusjaksosta seurakunnassamme.

Joulun pyhät: 24.12. klo 13.30 perhehartaus ja klo 15 aattohartaus. 25.12. klo 9 joulukirkko. 26.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu.

PERHEKERHO Puurojuhla to 7.12. klo 10 Sebastoksessa.

MARTAT JA MARIAT Myyjäisvalmisteluja: to 7.12. klo 12 kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä yläsalissa.

Ke 13.12. klo 18 kirkossa. Järj. ruotsalainen srk.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Ravintola Momsissa to 14.12. klo 19 ja lounaskahvila Lähellä Delissä pe 15.12. klo 15.

ÄITIVAELLUS PYHÄTUNTURILLA Lapin ruska kutsuu kaikenikäisiä äitejä 16.– 21.9.2018 vaellukselle.

Majoitus Kairosmajan leirikeskuksessa. Lisätietoja srk:n verkkosivuilta ja Sanni Hackmanilta, s-posti: susan. hackman@evl.fi 050 372 2410.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 10.12. Esbo domkyrka kl. 12.15.

17.30 ja 20 Tapiolan kirkko.

Helsingin filharmoninen kuoro la 16.12. klo 11 Tapiolan kirkko.

Espoon musiikkiopiston lauluoppilaat la 16.12. klo 16 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8.

Polyteknikkojen orkesteri ma 18.12. klo 19 Tapiolan kirkko.

Sointu kuoro ma 18.12. klo 19 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8.

Tapiolan koulu ke 20.12. klo 18 Tapiolan kirkko.

Dominante to 21.12. klo 19 Tapiolan kirkko.

Lippu- yms. tiedot Kirkoissa soi -palstalta.

IHMEELLINEN YÖ -JOULUKONSERTIT Lapsille ja perheille ma 11.12. klo 18 ja ti 12.12. klo 9.15 ja klo 10.30 Tapiolan kirkossa. Vapaa pääsy.

JOULUN SÄVEL SOI Tapiolan seurakunnan kuorot to 14.12. klo 19 Tapiolan kirkko. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut, nuorten kuoro Dulcis, Kamarikuoro, Psalmus, Kuoro Kaikille, Vaskiyhtye, Tapiolan koulun jousiorkesteri, Hanna Kenttämies, harppu, sekä kanttorit Malkamäki, Jurmu, Hapuli ja Forsberg.

Vapaa pääsy.

nut; Jesse Hänninen; viulu, Atte-Veikko Kemppainen, kitara; Hanna-Maria Hapuli, urut ja piano.

Laajalahden koulu su 17.12. klo 16, Elisenvaarankuja 9.

Tapiolan kirkko su 17.12. klo 18, Tapiolan seurakunnan kamarikuoro.

Most Famous Carols, Otaniemen kappeli su 17.12. klo 18, Jämeräntaival 8. Otaniemen Kappelikuoro.

Kahvi-Olli ma 18.12. klo 13, Sampotori, Tapiola.

Tapiolan kirkko ti 19.12. klo 19. Nuorten bändi.

PUUROJUHLAT Tapiolan kirkolla ke 13.12. ja to 14.12. klo 13. Liput tapahtumaan vahtimestarilta.

JOULUAATTO SU 24.12.

Lasten aattohartaus ja joulukuvaelma klo 11 Tapiolan kirkko. Muskarikuoro Laulusimpukat sekä muskarilaisia.

Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma klo 13 Tapiolan kirkko. Pilvi Sarjala, laulu; Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello.

Perheiden aattohartaus ja joulukuvaelma klo 14 Tapiolan kirkko. Lapsi-

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Heikintorilla Kalabaarin edessä pe 8.12. klo 12, Kauppamiehentie 1.

Pub Sherlock to 14.12. klo 19 Pohjantie 3.

Original Sokos Hotel Tapiola Garden la 16.12. klo 14, Tapionaukio 3.

Tapiolan kirkko, perheille su 17.12. klo 15. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulin-

Kanckos, Wikman. Krigsveteranerna och pensionärerna inbjuds speciellt.

Kyrkkaffe i församlingsgården. Esbo Lucia medverkar.

Karabacka kapell kl. 10 gudstjänst med små och stora. Dagklubbens julkyrka. Jäntti, Malmgren. Kyrkkaffe och kyrksaft.

Sö. 17.12. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ahlbeck, Hätönen. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Olars kyrka, svenska sidan, kl.

10.30 gudstjänst med små och stora.

Dagklubbens julkyrka Terlinden, Kronlund. Kyrkkaffe och kyrksaft.

Hagalunds kyrka kl. 12. Rönnberg, Wikman. Julgröt.

On. 20.12. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 19. Ungdomsmässa och julfest. Kanckos, Hätönen, Lumme.

JULKONSERTER Fre. 8.12. Esbo domkyrka kl. 19.

Kabaré vid krubban. Kammarkören Novena, dirigent Nina Kronlund.

MGRENsemble, Kristian Thulesius, recitatör, Juhana Kotilainen, baryton. Hilding Rosenberg: Den heliga natten. Juloratorium till text av Hjalmar Gullberg. Samuel Scheidt: Magnificat. Medverkan av Caspar, Melchior och Balthazar. Fritt inträde, program 10 e.

Lö. 16.12. Esbo domkyrka kl. 16.

Musikinstitutet Kungsvägen. Esbo Lucia medverkar. Program 5 e.

Ti 19.12. Olars kyrka, finska sidan, kl. 19. Pensionärskören Furorna.

Sofia Lindroos, dirigent. Sibbo Sångarbröder, Anders Ekberg, dirigent.

Roostaggarna, Christer Bergström, dirigent. Fritt inträde, program 15 e.

Ti 19.12. Esbo domkyrka kl. 19.

Juvenalia-kören. Matti Järvinen, dirigent. Fritt inträde. Program 10 e.

A

13

kuoro Tiltaltit & Pajulinnut ja Tuulia Hero, viulu ja Veikko Hero, sello.

Aattohartaus klo 15 Tapiolan kirkko.

Tapiolan seurakunnan kamarikuoro.

Aattohartaus klo 16 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8.

Aattohartaus klo 16.30 Tapiolan kirkko.

Jouluyön messu klo 23 Tapiolan kirkko. Laulu- ja soitinyhtye.

AATTOILTA YHDESSÄ Vietämme jouluaattoa yhdessä su 24.12. klo 16.30 alkavan hartauden jälkeen, Tapiolan kirkolla. Joululauluja, kuusen koristelua, pipareiden leipomista ja pientä jouluista syötävää.

JOULUPÄIVÄ MA 25.12.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus klo 10 Tapiolan kirkko.

Joulupäivän joululaulumessu klo 12, Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8.

TAPANINPÄIVÄ TI 26.12.

II joulupäivän messu klo 10 Tapiolan kirkko.

UUSIVUOSI JA LOPPIAINEN Messu su 31.12. klo 10. Tapiolan kirkko. Kirkkokahvit.

Uudenvuodenaaton iltamessu su 31.12. klo 18 Tapiolan kirkko.

Uudenvuoden messu ma 1.1. klo 10 Tapiolan kirkko.

Loppiaisen messu la 6.1. klo 10 Tapiolan kirkko.

EVANKELINEN TALVIPÄIVÄ Tapiolan kirkolla la 13.1. klo 15 Raamattuopetus, klo 16 kahvit ja klo 16.30 Lähetystilaisuus.

JULFEST MED DE VACKRASTE JULSÅNGERNA

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

Lö. 9.12. Kalajärvi kapell kl. 15.

Jäntti, Hätönen. Rödskogs skolas Lucia medverkar.

Sö. 17.12. Köklax kapell kl. 16.

Rönnberg, Hätönen.

TO 7.12 i övre brasrummet kl.9.30−10.30.

SÖNDAGSSKOLANS JULFEST

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA

SÖ 10.12 i Klubb 97 kl.12.

Må. 11.12. Sökö kapell kl. 19. Malmgren, Ahlbeck. Sommarö Marthaförening bjuder på glögg.

On. 13.12 . Esbo domkyrkas församlingsgård kl. 19. Kråksången, Malmgren, Hätönen, Ahlbeck.

Symamsellernas försäljning och glöggservering från kl. 18.

To. 14.12. Esbo domkyrka kl. 13.

Malmgren, Wikman. I samarb. m.

Esbo pensionärer.

Må. 18.12. Esbo domkyrka kl. 19.

Kronlund, Malmgren, Wikman, Rönnberg.

On. 20.12. Olars kyrka, finska sidan, kl. 13. Malmgren, Wikman.

I samarb. m. Esbo pensionärer.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Glad idag − tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Musikinstitutets ljuskonsert i Grankulla kyrka kl.18.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 10.12 Högmässa kl. 12.

SÖ 17.12 Högmässa kl. 12.

TISDAG 12.12

ONSDAG 13.12 Kyrkosyföreningens julfest i övre brasrummet kl. 13.30.

Kröning av Grankulla Lucia Sofia Lax i Grankulla kyrka kl. 18.

TISDAG 19.12 Familjelyktans julfest i Sebastos kl.

9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30-11.

Pensionärernas gemensamma julgröt med program i kyrkan och julgröt i övre salen kl. 13.

Graziakören i övre brasrummet kl.

18.

DE VACKRASTE JULSÅNGERNA LÖ 23.12 i Grankulla kyrka kl. 18.

Nyberg, Peitsalo, DVJ & Grankulla Luciakör medverkar under ledning av Pamela Sandström. Aulaglögg och mingel.

Apua & tukea Diakonialounaat ESPOON TUOMIOKIRKKO­ SEURAKUNTA Kappelilounas seuraavan kerran to 11.1. ja ma 15.1. klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1.

Hartaus klo 11. Ateria: aikuiset 5 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v.

0,50 e.

Lasten, eläkekerhon ja perhekerhon jouluhartaus ja ruokailu ti 12.12. ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1. Kappelilounaat jatkuvat 9.1.

Kappelilounas ti 12.12. klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24.

Alkuhartaus, ateria 3 e. Lounaat jatkuvat 16.1.

Kappelilounas ti 12.12. klo 12-13 Viherlaakson kappeli, os. Viherkalliontie 2. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3–10 v. 2 e, alla 3–v. 0,50 e. Lounaat jatkuvat 9.1.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu on joulutauolla 12.12.–7.1. Ma ja to klo 12 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, lipunmyynti klo 11.30–12.30 ja ti klo 11 Soukan kappeli, Soukankuja 3, lipunmyynti klo 10.30–11.30. Hinta aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Espoonlahden kirkko. Vuoronume-

roiden jako klo 8.40.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounaat ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko 19.12. asti. Maukasta ruokaa suoraan kirkon keittiöstä edullisesti 3 euron hintaan. Aluksi hartaus/ruokarukous. Lounaat jatkuvat jälleen 9.1.2018.

OLARIN SEURAKUNTA Matinkappelilla ti klo 13. Viimeinen kerta ennen joulua 12.12., jatkuu loppiaisen jälkeen. Lipunmyynti klo 12.45–13.30.

Keskiviikkoisin Olarin kappelilla klo 11.30. Viimeinen kerta ennen joulua 13.12, jatkuu loppiaisen jälkeen. Lipunmyynti klo 11–12. Hinta 2,5 e.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon lounas on joulu-

Reija Hirvonen

Kirkoissa soi PE 8.12.

Finlandia Suomi100 -oppilaskonsertti klo 18 Leppävaaran kirkko.

Pitäjänmäen musiikkiopiston oppilaat esittävät suomalaista musiikkia.

Vapaa pääsy.

Dissonanssin joulukonsertti klo 18 Otaniemen kappeli. Kuoromusiikkia renessanssipolyfoniasta rakastetuimpiin suomalaisiin joululauluihin.

Vapaa pääsy.

Espoon laulun joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkko. Liput ovelta 15 e, alle 12-v. ilmaiseksi. ”En etsi valtaa loistoa” klo 19 Kauniaisten kirkossa. Kauniaisten musiikkiopiston yhtyeet ja kuorot, joht. Raisa Rangell. Vapaa pääsy.

Kamarikuoro Novena ja MGRENsemble klo 19 Espoon tuomiokirkko. Amatöörinukketeatteria ja Samuel Scheidt: Magnificat (1635) ja Hilding Rosenberg: Juloratoriet Den heliga natten (1936). Kristian Thulesius, resitatiivit ja Juhana Kotilainen, baritoni. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.

LA 9.12. ”Arkihuolesi kaikki heitä” la 9.12. klo 18 Leppävaaran kirkko. Espoon puhallinorkesteri, joht. Simo Kanerva. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulun paras lahja, One Way Missionin joulukonsertti Ugandan lähetyksen hyväksi klo 18 Espoonlahden kirkko. One Voice -kuoro ja Classic Praise. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

SU 10.12.

Christmas With Elvis klo 15 Suvelan kappelissa. Seppo Juntunen laulu, Johannes Österlund kitara ja sovitukset, Heidi Tuikkanen piano ja laulu, Joska Lakopoulos kitara ja laulu, Kim Ekblom kitara. Rukousta sairaiden puolesta, Seppo Juntunen, Rukouspalvelu ry. Konserttikahvit.

Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen kolehti. ”Kun joulu, joulu on meillä!” klo 18 Olarin kirkko. Jorma Hynninen, baritoni, Pétur Sakari, urut. Liput 20/15 e, lippu.fi tai ovelta tuntia ennen konserttia.

My Christmas klo 18 Leppävaaran kirkko. PanChromatics-soitinyhtye esittää perinteistä ja uudempaa joulumusiikkia sekä omia sävelmiään. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Aikamiehet-kuoron joulukonsertti klo 15 Tapiolan kirkko. Ohjelma

Rodeo.fi/ Juha Tuomi

14 a Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

14.12.

MA 11.12.

Ihmeellinen yö -joulukonsertti lapsille ja perheille klo 18 Tapiolan kirkko. Mukana Espoon seurakuntien muskariopet ja Markku Perttilän yhtye. Vapaa pääsy.

Esbo Arbiksen laulajat rakkauden innoittamina klo 19 Kauklahden kappelissa. Esbo Arbiksen laulu- ja oopperaryhmä. Opettaja: Charlotta Sevon. Vapaa pääsy.

TI 12.12.

Ihmeellinen yö -joulukonsertti lapsille ja perheille klo 9.15 ja 10.30 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy.

Ihmeellinen yö -joulukonsertti lapsille ja perheille klo 18 Espoonlahden kirkko. Vapaa pääsy.

Soiva Ensemblen joulukonsertti klo 19 Leppävaaran kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Espoon Mieslaulajien joulukonsertit klo 18 ja 20 Espoon tuomiokirkossa. Johtaa Helge Kõrvits. Liput 20 e; liput.esmila@gmail.com.

KE 13.12.

Ihmeellinen yö -musiikkikuvaelma lapsiperheille klo 18 Espoon tuomiokirkko. Musiikkikuvaelma jouluyön tapahtumista. Mukana Espoon seurakuntien muskariopet ja Markku Perttilän yhtye. Vapaa pääsy. ”Maa ja taivas riemuitkaa” klo 19

tauolla. Seuraava lounas ti 9.1.2018.

Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 4 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi. Maksuvapautus

mahdollinen etukäteen diakonin kanssa sovittuna. Diakonian ajanvaraus 040 531 1011.

VALO – Tapiolan kuoron joulukonsertti klo 17.30 ja 20 Tapiolan kirkko.

Liput lippu.fi 28/25/22 e (alle 12-v. ilmaiseksi). ”Mary Did You Know” klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Käsikelloyhtye Sonus, joht. Sanna Helasterä, Chorus Domus, joht. Marja-Liisa Talja ja Exodus-kuoro, joht. Anna-Liisa Haunio, Päivikki Leinonen, urut.

Vapaa pääsy. ”Joudu, joulu armahin!” klo 19 Kauklahden kappelissa. Jaakko, Kukka ja Aisla Niinikoski, laulu.

Jarkko Sipilä, piano; Tuomas Perkkiö, sello. Lauluyhtye. Vapaa pääsy.

ja uusiin sovituksiin perinteisistä joulukappaleista. Liput ticketmaster. fi 33 e (S-kortti 29 e), lapset ja opiskelijat 17,50 e. Lippuja ovelta tuntia ennen.

JouluQ klo 19 Leppävaaran kirkko. ”Ja niin joulu joutui jo taas pohjolaan…” Kamarikuoro Qoro Quando syventyy suomenkieliseen musiikkiin. Joht. Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e/10 e.

LA 16.12.

”Joulun sävel soi” suuressa joulukonsertissa Tapiolan kirkossa to 14.12. esiintyvät Tapiolan seurakunnan kaikki kuorot ja kanttorit sekä Vaskiyhtye, Tapiolan koulun jousiorkesteri ja Hanna Kenttämies, harppu.

15 e, vapaa pääsy.

Joulun lapsi -hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Espoonlahden kirkko. Major Big Band & laulusolistit. Vapaa pääsy, konsertin yhteydessä kerätään rahalahja Joulun lapsi -kampanjalle.

Osa kirkkojen ja kappeleiden diakonialounaista on jo joulutauolla. Katso tarkemmat tiedot ohesta. Diakonialounaat jatkuvat taas loppiaisen jälkeen.

Auroran kappeli. Kauniaisten musiikkiopiston kuorot ja yksinlaulajat. Seppo Tarhio, piano. Musiikin johto Raisa Rangell. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Lumen valon maassa, Okra-kuoron joulukonsertti klo 19 Espoonlahden kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

TO 14.12.

Helsingin filharmoninen kuoro, Benjamin Brittenin ”Saint Nicolas” klo 15 Tapiolan kirkko. Liput tiketti.fi 30/20 e.

Joulukonsertti klo 16 Kauniaisten kirkossa. Kauniaisten kamarikuoro GÖR, joht. George Parris. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Espoon musiikkiopiston lauluoppilaiden joulukonsertti klo 16 Otaniemen kappeli.

Espoon Laulun joulukonsertti klo 19.30 Espoon tuomiokirkko. Liput 15 e kuorolaisilta tai ovelta. Alle 12-v. ilmaiseksi.

Ihmeellinen yö -lastenkonsertti klo 17.30 Leppävaaran kirkko. Näytelmällinen joulukonsertti perheen pienimmille. Toteutuksesta vastaa seurakuntien muskariopettajat, bändi ja Make Perttilä. Kesto noin 30 min. Vapaa pääsy.

Joulun sävel soi – Tapiolan seurakunnan kuorojen joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkko. Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut, nuorten kuoro Dulcis, Kamarikuoro, Psalmus, Kuoro Kaikille, Vaskiyhtye, Tapiolan koulun jousiorkesteri, Hanna Kenttämies, harppu sekä kanttorit Liisa Malkamäki, Hannu Jurmu, Hanna-Maria Hapuli ja Elina Forsberg. Vapaa pääsy.

Joukko-kuoron joulukonsertti klo 19 Kauklahden kappeli. Johtaa Viena Huhtala. Vapaa pääsy.

VALO-joulukonsertti, Tapiolan kuoro klo 19 Espoonlahden kirkko.

Liput 28 e/aikuiset, 25 e/eläkeläiset, 22 e/opiskelijat ja työttömät.

MA 18.12.

PE 15.12.

Tapiolan koulun joulukonsertti klo 18 Tapiolan kirkko. Ohjelma 5 e, vapaa pääsy.

Maria Ylipää & UMO: ”Tarinoita joulusta” klo 18 Espoon tuomiokirkko. Konsertissa liikutaan gospelista tuoreisiin suomalaisiin joululauluihin

Ihmeellinen yö -musiikkikuvaelma lapsiperheille joulun tapahtumista Olarin kirkko klo 9.15, klo 10.15 ja klo 18. Espoon seurakuntien muskariopet ja Markku Perttilän yhtye. Vapaa pääsy.

Esmilan joulukonsertti klo 18 Espoonlahden kirkko. Perinteisiä suomalaisia joululauluja ja taattua tunnelmaa. Liput 20 e ovelta tai osoitteesta liput.esmila@gmail.com.

Kuoroa johtaa Helge Kõrvits.

Sointu-kuoron joulukonsertti klo 19 Otaniemen kappeli. Ohjelma 10 e, vapaa pääsy.

Polyteknikkojen orkesterin joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkko.

Liput ovelta ja polyteknikkojenorkesteri.fi 15/12/8 e.

Imagine Christmas 2017 klo 19 Kauniaisten kirkossa. Tomas ja Maria Höglund esiintyvät. Vapaa pääsy, ohjelma 20 e, 10 e eläk. ja alle 12-v.

TI 19.12.

Juvenalia-kuoron joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Johtaa Matti Järvinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KE 20.12.

TO 21.12.

Candominon ja CandoMinin perinteinen joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Johtaa Viena Jurvelin ja Esko Kallio. Liput 22,50 e/12 e candomino.fi ja ovelta.

Dominanten joulukonsertti klo 19 Tapiolan kirkko. Liput lippu.fi 25/15 e.

Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro klo 19 Leppävaaran kirkko. Joht.

Kullervo Latvanen. Puhe Kalervo Salo. Ennen ja jälkeen konsertin Leijonien maksullinen kahvio. Yhteistyössä Lions Club Leppävaaran kanssa. Vapaa pääsy.

Tuomaanpäivän joulukonsertti, kamarikuoro Navichorus klo 21 Espoonlahden kirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

PE 22.12.

Jyllan joulukonsertti klo 18 Soukan kappeli. Väliajalla Jyllan vanhempainyhdistys tarjoaa kahvia.

LA 23.12.

Aatonaaton Kauneimmat joululaulut klo 20 Olarin kirkko. Diandra, säestys Jyrki Keinänen, juonto Juha Virta.

PE 29.12.

Espoon barokin joulukonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko. Mia Heikkinen, sopraano, Hanna Haapamäki nokkahuilu, Helene Joy traverso, Anna Pohjola ja Timo Holopainen viulu, Torsten Tiebout alttoviulu, Elina Mattila sello, Lassi Kari kontrabasso, Laura Vihreäpuu cembalo ja urut, joht. Anssi Mattila. Ohjelmassa: Tunder, Telemann, Corelli. Vapaa pääsy. Ohjelma 20 e.

PE 5.1.

Spira Ensemblen loppiaiskonsertti klo 19 Espoon tuomiokirkko.

Johtaa Kari Turunen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

LA 6.1.

Lauluyhtye Virtuoson loppiaiskonsertti klo 15 Espoon tuomiokirkko.

Säestää pianotaiteilija Kimmo Ruotsala. Vapaa pääsy, ohjelma 25 e.

Elämänkaari

Espoon tuomiokirkko­ seurakunta Kastetut Marissa Jolanda Aleksandra Kaarela, Mio Leo Aleksander Klossner, Heikki Jaakko Tapio Kortelainen, Samuel Antero Rafael Nissinen, Jami Joonas Jarkko Pehkoranta, Acauni Teresa Rodriguez Perdomo, Serafina Enna Eveliina Setaro, Sofia Sisko Simona Setaro, Kaarlo Mikael Väätäinen.

Avioliittoon aikovat Mikko Petteri Kyllönen ja Teija Maarit Ojala.

Hautaan siunatut Eero Pietari Kämäräinen 85 v, Taina Elli

Akiander 80 v, Pentti Paavali Turpeenoja 78 v, Kati Leila Johanna Suutarinen 47 v.

Espoonlahden seurakunta Kastetut Melanie Mia Kuusisto, Matilda Emma Aurelia Saikkonen, Aaro Onni Eerik Saramäki, Ilona Linnea Maria Soukiala.

Hautaan siunatut Maire Lempi Lindroos 94 v, Maire Mar­jatta Nyberg 87 v, Heikki Antero Savo­lainen 80 v, Anja Kaarina Helena Hämäläinen 79 v, Seppo Heikki Savi­ kurki 78 v, Maila Marjatta Kähärä 74 v.

Leppävaaran seurakunta Kastetut Tuukka Tapio Halme, Olivia Linnea Kiiski, Enna Ellen Aleksandra Kylmämetsä, Miro Jesper Lahti, Samu Sebastian Myllysilta, Aarre Leo Olavi Mäkynen, Iivo Samuel Rantamäki, Salli Helmi Elisabet Ryhänen, Mea Alexandra Toivonen.

Hautaan siunatut Jouko Martti Taipale 88 v, Toivo Ossi Kalervo Vilppula 75 v, Tuula Marketta Eskola 67 v, Toivo Jyri Huikuri 51 v.

7.12.2017 | Kirkko ja kaupunki

Olarin seurakunta Kastetut Ella Sophia Alessandra Eklöf, Lucas Sebastian Ferreira, Viljami Eino Mikael Mustonen, Oona Elviira Tamminen.

Hautaan siunatut Gunnel Solveig Maaronen 77 v.

Tapiolan seurakunta Kastetut Leo Risto William Rauhamaa, Luka Viljo Ossian Rosenberg.

Hautaan siunatut Liisa Koskinen 103 v, Anna-Liisa Kankare 89 v, Matti Yrjö Kalevi Lahti 89 v, Elli Sisko Nauha 88 v, Armi Annikki

a 15

Jokinen 85 v, Toini Sisko Kanerva 85 v, Tuula Marlene Matis 63 v.

Esbo svenska församling Döpta/Kastetut Adessa Emily Erikivi, Edith Alma Linnéa Granö, Ann Elisabeth Anja Pullinen, Isabella Eva Linnéa Terho, Alvin Rafael Virta.

Avlidna/Hautaan siunatut Lars Erik Stolt 97 år, Lars Emil Nyberg 89 år, Gunnel Margareta Borg 80 år, Elvi Anne-Marie Rönnblad 76 år.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www. church.fi.

English Christmas Carols Friday

22nd Dec 7 pm at Espoo Cathedral, Kirkkopuisto 5. Songleader Matthew Keränen, organist Sheldon Ylioja.

Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä to klo 17.30–18.30 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Ryhmässä harjoitellaan ja puhutaan suomen kieltä.

Teetarjoilu sekä hartaus. Lastenhoito. Lisätietoja Pauliina Alanko, 040

5311037, pauliina.alanko@evl.fi.

Colourful Christian Prayer every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com.

Russian Evening on Fri 8th and 15th Dec at 5 pm at Leppävaara Church. vadim.roznovski@gmail.com.

Arabic Worship and Eucharist On Fri 8th Dec at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Arabic Family Fellowship On Fri 15th Dec at 5 pm at Perkkaa Chapel. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Let’s Read Together on Wed 13th Dec at 3 pm at Sello Library. Learn Finnish for free. We study at Akseli -room on second floor. Ask for more: martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487.

The Greatest Christmas Songs On 180 x 194

Yhteiset Unelmapantterit – lievästi kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa, to 14.12. klo 17.30–19.30 Siivessä, os. Alberganesplanadi 1. Teemme nuorten toivomia asioita, vaihdamme kuulumisia, leikimme, pelaamme, keskustelemme, ulkoilemme, kuuntelemme musiikkia, pidämme iltahartauden ja syömme välipalaa.

Kerho on maksuton. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Nippanappa – autististen alakouluikäisten kerho kerran kuukaudessa, su 17.12. klo 13.30–15.30 Siivessä, os. Alberganesplanadi 1.

Teemme yhdessä asioita, vaihdamme kuulumisia, leikimme, laulamme ja käymme retkillä. Välipala ja loppuhartaus. Hinta 30 e/kausi.

Yhteistyössä Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Sat 16th Dec at 6 pm at Leppävaara Church. Let’s sing together with musicians Pekka Nyman, Maria Laakso and Outi Noponen!

Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www. anglican.fi.

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 7.12.2017

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Pyhäinpäivästä hyvien muistojen juhla MAARIT RAJAMÄKI kirjoitti hyvin halloweenista (K&k 30.11.). Olen samoilla linjoilla ja jäin pohtimaan, miten pyhäinpäivää voisi viettää kauniisti.

Voisiko sen ympärille rakentaa uuden suomalaisen tavan? Voisiko se olla edesmenneiden ihmisten kanssa koettujen hyvien muistojen esiintuomista?

Se olisi kiitollisuutta siitä, että olemme saaneet viettää aikaa heidän kanssaan ja kiitollisuutta myös läsnä olevista läheisistä, perheestä, sukulaisista ja ystävistä.

Lapset voisivat askarrella kuvia hyvistä hetkistä, kauniita viestejä edesmenneille sekä olemassa oleville läheisille ja tehdä vaikka unelmakartan – taivaasta, paratiisista tai vaikka omasta tulevaisuudesta. Lopuksi voisi viettää pienen juhlan elämän kunniaksi ja iloita kaikesta siitä, mikä on hyvää juuri nyt.

Samalla päästäisiin lempeästi käsittelemään elämän kulkua, johon kuolemakin lopulta kuuluu. Tätä aihetta ei juuri varhaiskasvatuksessa eikä edes koulussa käsitellä. Varmasti se nostattaisi monenlaisia tunteita, mutta monelle se olisi tarpeen, kunhan mukana kulkisivat myös kiitollisuus ja toiveikkuus.

vuorossa kovemmat aineet ja lopuksi tuhoava riippuvuus. Toimiessani vuosia Vapaaksi Huumeista ry:n toiminnanjohtajana näin, että lapsen tuhoutuminen päihteiden kautta tapahtui miltei aina tässä järjestyksessä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Espoossa on tuhansittain alkoholin suurkuluttajia, ja heistä valtaosa alkoholisoituu myöhemmin. Kaikkiin alkoholipakkauksiin tulisi liittää merkintä aineen vaarallisuudesta. Tämä on erityisen tärkeää, jos kauppoihin tulevat tulevaisuudessa limuviinat ja vahvempaa olutta.

Lisäksi huumeiden myynti netin kautta on saatava loppumaan.

Koulujen, viranomaisten ja vanhempien sekä vapaaehtoisjärjestöjen ja alan asiantuntijoiden tulisi tiivistää yhteistyötä. Päättäjien tulisi vierailla päihdehoitolaitoksissa ja kuunnella siellä hoitajien, asiantuntijoiden ja potilaiden mielipiteitä.

Aikoinaan kaupunginvaltuutettuna tein aloitteen, että alkoholin tarjoilu kaupungin tilaisuuksissa lopetettaisiin. Se olisi hyvä esimerkki raittiustyölle.

Ville Ranta

Valto Meriläinen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan jäsen

Vapaan tahtomme avulla voimme valita

Marita Waronen kahden kouluikäisen äiti

Älä vie halloweenin iloa muilta MINULLA OLISI muutama vinkki halloweenia pelkäävän pojan äidille (K&k 30.11.). Ensinnäkin selitä lapselle, että halloween ja palmusunnuntai ovat samantyyppisiä, molemmissa saa pukeutua ja lapset saavat karkkia.

Toiseksi, halloweeniin voi suhtautua kuten teatteriin tai leikkiin. Ei pidä ottaa niin tosissaan.

Kolmanneksi lapselle pitää kertoa jotain rauhoittavaa. Esimerkiksi: jos pelottaa, älä avaa ovea tai katso jotain, mistä tykkäät. Kulta, se on vain tämä päivä. Huomenna on kaikki jo paremmin. Lisäksi voi kehottaa ajattelemaan jotain kivaa, kuten mitä teitte tarhassa tai koulussa.

Olen itse sitä mieltä, että jos et halua viettää halloweenia, niin älä vietä sitä, mutta älä myöskään vie iloa

muilta. Halloween tarjoaa pelon ystäville mahdollisuuden pelotella ja pelätä muita. Halloweenin kiellossa ei minusta ole mitään järkeä.

Okko Ahre opiskelija Helsingistä

Päihderiippuvuus uhkaa nuoria ja vanhoja LAPSILLE JA nuorille on nyt annettava oikeaa tietoa päihteistä ja niihin

Espoonlahden seurakunta

liittyvistä myyteistä. Noin 60 vuotta ongelmaisissa päihdeasioissa mukana olleena näen, että tilanne lasten ja myös senioreiden kohdalla on enemmän kuin huolestuttava.

Alkoholin kohtuukäytön väitetään usein olevan terveellistä, mutta unohdetaan se tosiasia, että alkoholi on narkoottinen polttoneste, joka pieninäkin annoksina myrkyttää ihmisen hermostoa.

Marssijärjestys on yleensä tämä: ensin keskiolut, sitten väkevämmät juomat ja hasis. Tämän jälkeen ovat

Leppävaaran “Kun joulu, seurakunta joulu on meillä.”

Su 10.12. klo 18 Olarin kirkko

Jorma Hynninen, baritoni Pétur Sakari, urut Liput 20/15 (Lippu.fi ja ovelta klo 18 alkaen.)

OLmainos_1723_Hynninen_Sakari.indd 1

24.11.2017 10:50:03

KULTTUURIMME IHMISKÄSITYKSEN mukaan ihmisen perusolemus on rakkautta: totuutta, kauneutta ja hyvyyttä. Ihminen on luotu toimimaan totuudessa, kauneudessa ja hyvyydessä.

Uloin ”kuoremme” sisältää pahuuden, jota sanotaan myös psykopatologiaksi. Tahtomme avulla voimme tehdä valintoja hyvän ja pahan välillä.

Todellisuudessa olemme vapaita valitsemaan sen, mikä on oikein, emme sitä, mikä on väärää. Olemme sitoutuneet totuuteen, kauneuteen ja hyvyyteen, eli rakkauteen.

Laila Pesonen

Kirjoita nimelläsi KIRKKO JA kaupungissa lukijat ottavat kantaa asioihin omalla nimellään. Nimimerkkiä voi käyttää vain erityisen perustellusta syystä. Liitä kirjoitukseen aina yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista eikä käsitellä.

Toimitus

Matinkylä–Olarin seurakunta