Kirkko ja kaupunki 2017 21 helsinki

21

HY VÄN TÄHDEN.

16.11.2017 kirkkojakaupunki.fi

helsinki

A6 Vinkit kahdeksan uuden metro­ aseman ympäristöön B1 Mikko ja Jani opastavat huumeiden­ käyttäjän Helsinkiin

Sisko ja sen

veli Eero Puolitaival saa Johanna-siskon pohtimaan turhia normeja

B8

Roomalainen näytelmäkirjailija Plautus (254–184 eKr.) komediassaan Epidicus

Vaikeahan sitä on kiistää: selfieiden ottaminen ja julkaiseminen on lähtökohtaisesti todella outoa toimintaa. Mutta niin on hyvin moni muukin ihmisten tekemistä asioista, kuten itsensä etsiminen ja löytäminen.

Tampereen ylioppilaslehden Aviisin päätoimittaja Tuija Siltamäki kolumnissaan Ylellä

Iankaikkisesti

Ei riitä, että ihminen voi katsoa peilistä, onko tukka hyvin. Pitäisi olla myös sellainen peili, josta voisi katsoa, onko sielu hyvin.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Eilen

2 a

Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi.

Sananlaskujen kirja 27:19

Rukous

Pääkirjoitus

iStock

Usko, toivo, rakkaus ja kääntöpuolet Miten se onkin niin, että kun elokuvassa tai televisiosarjassa käsitellään uskonnollista uskoa, henkilöhahmoksi tarvitaan pappi? Useimmat Jumalaan uskovista ihmisistä kun kuitenkaan eivät ole pappeja.

Kyllähän sen toisaalta ymmärtää. Pukemalla päähenkilön papin pukuun saa käsikirjoittaja kerrottua katsojalle aika paljon siitä, millaisessa sielunmaisemassa nyt liikutaan. Esimerkiksi Klaus Härön erinomainen elokuva Postia pappi Jaakobille kertoo jo asetelmallaan paljon: sen päähenkilöt ovat vanha sokea pappi ja hänen vastentahtoisena avustajanaan työskentelevä armahdettu elinkautisvanki.

”

Uskoa käsittelevä taide käsittelee väistämättä myös toivoa ja rakkautta. Usein myös niiden kääntöpuolien avulla. Huuto syvyydestä näyttää esimerkkiä: uskoa, toivoa ja rakkautta kuvataan siinä myös kateuden, ahneuden, riippuvuuksien, pelon, vihamielisyyden ja yksinäisyyden kautta.

Uskossa ei ole kysymys vain siitä, millaisia Jumalaa ja Jeesusta koskevia mielipiteitä jollakin on. Siksi uskoa käsittelevä taide kuvaa parhaimmillaan sitä, mikä on sielun pohjalla asti niin totta, että sille ei voi mitään vaikka haluaisi. Silloin puhutaan väistämättä myös armosta. Silloin puhutaan siitä, millaisin silmin Jumala meitä katsoo: rakkauden ja armon läpi vai vihan ja syytöksen läpi.

Armollisuus on sitä, että ketään ei tuomita hänen kaikkein heikoimman kohtansa perusteella. Kukaan ihminen ei ole vain sitä, mitä hän huonoimmillaan on. Tällaisia asioita kuvaa hyvä uskontoa käsittelevä taide.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki.fi Otso Kähönen

Viime viikolla alkoi Ylellä uusi tanskalainen televisiosarja Huuto syvyydestä. Siinä seurataan Kööpenhaminan piispan virkaa tavoitKukaan ihminen ei ole televan papin ja hänen perheensä vain sitä, mitä hän elämää. Sarjan käsikirjoittaja Adam huonoimmillaan on.

Price tunnetaan suositun Vallan ­linnake -sarjan luojana.

Jo sarjan ensimmäinen jakso vakuutti. Tarinan miljöönä on tutun tuntuinen pohjoismainen pääkaupunkiseutu, jossa kirkon merkitys ei ole enää lainkaan samanlainen kuin vielä joitakin vuosikymmeniä sitten. Silti isot elämänkysymykset ovat samoja kuin ihmisillä aina.

Jos meillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, voisimme kai siirtää vuoria.

Ei minulta uskoa puutu, mutta välillä tuntuu, ettei virta riitä edes tiskivuoren liikuttamiseen ja että arjen keskellä sinä olet se vihoviimeinen ajatus.

Muistuttaisit, Herra, useammin itsestäsi ja siitä, mikä elämässä on tärkeää.

Finlandia-esiraati vaatii vakavaa kirjarakkautta – Tällaista oli lukea 40 000 sivua ja valita ehdokkaat Mistä kuusi Finlandia-ehdokasta oikein ilmaantuvat? Millaista kaunokirjallisuutta kisaan tänä vuonna lähetettiin? Kulisseja raottaa esiraadissa mukana ollut Heidi Backström, joka avaa puolen vuoden lukuprojektia verkossa osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ihmiset-ja-elama.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 16.11.2017

numero 21

Kannen kuva: Esko Jämsä

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

3

Perheneuvonnan asema sote-uudistuksessa on auki Suomessa kirkko tuottaa eniten parisuhdeneuvonnan palveluja.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ISTOCK

S

ote-uudistus vaikuttaa myös kirkon perheneuvontaan. Monilla perheasiain neuvottelukeskuksilla on yhteistyösopimus kuntien kanssa. Kun sote hajottaa vanhan kuntarakenteen, perheneuvonnan yhteistyörakenne on uudistettava.

Suomessa kirkko tuottaa eniten parisuhdeneuvonnan palveluja.

– Kirkko tekee perheneuvonnan kautta sellaista työtä, jota kunnat eivät tee samassa suhteessa kuin seurakunnat, sanoo Vantaan seurakuntien yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi.

– Monissa kunnissa työnjako on tehty niin, että seurakunnat hoitavat parisuhteeseen ja kunnat puolestaan lapsiin liittyvät perhepalvelut, Salmi sanoo.

Tähän asti monet kunnat ovat rahoittaneet osan kirkon perheneuvontapalveluista.

– Silti esimerkiksi Vantaan ja Helsingin seurakunnat ovat tähän asti maksaneet kaikki perheneuvonnan kulut itse, Salmi sanoo.

”

PALVELU ON OLLUT MAKSUTONTA MYÖS KIRKKOON KUULUMATTOMILLE ASIAKKAILLE.

PERHENEUVONTA on kysytty palvelu. Uudellamaalla seurakuntien perheneuvojilla on yli 25 000 asiakastapaamista vuodessa. Palvelun piirissä on noin 4 200 ihmistä.

– Yli 60 prosenttia tapaamisista on parineuvotteluja ja kolmannes yksilöneuvotteluja. Lisäksi on

jonkin verran perhetapaamisia, joissa myös lapset ovat mukana, Salmi sanoo.

Yhden asiakkuuden hinnaksi voi tulla jopa 2 500 euroa. Tähän asti palvelu on ollut maksutonta myös kirkkoon kuulumattomille asiakkaille.

– Seurakunnat tekevät myös paljon ennaltaehkäisevää perhetyötä. Siihen kuuluu luentoja, ryhmiä, perhevalmennusta ja perhekerhotoimintaa, Salmi luettelee.

ESPOON SEURAKUNNAT ja Espoon kaupunki ovat tehneet ostopalvelusopimuksen, jossa kaupunki ostaa perheneuvontapalveluita kirkolta.

Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Aku Kaura kertoo, että Espoon kaupunki on viime vuosina selkiyttänyt omaa terapia- ja perheneuvolapalveluaan, minkä seurauksena myös kaupungin yhteistyökumppanit ovat terävöittäneet tuotteitaan.

– Niinpä Espoon perheasianneuvottelukeskus on tehnyt kaupungille myytävistä palveluistaan tarkat kuvaukset, Kaura sanoo.

Tämä on täsmentänyt työnjakoa ja vähentänyt päällekkäisyyttä. Sopimuksissa palveluille on laitettu hintalappu, ja niistä tehdään myös tarkka raportointi ja laskutus kahdesti vuodessa.

– Olemme myös oppineet tuotteistamista, palvelujen kuvaamista sekä hieman erilaista toimintakulttuuria, joka on jo olemassa julkisella ja erityisesti yksityisellä sektorilla, Kaura sanoo.

Hänen mukaansa seurakuntien perheneuvonnalla on hyvät edellytykset päästä palveluntuottajaksi myös soten toteuduttua uudessa yhteistyörakenteessa.

KUINKA TÄRKEÄKSI suomalaiset sitten kokevat perheneuvonnan? Vantaan seurakunnat mittautti äskettäin ulkopuolisella palvelumuotoilutoimistolla

perheneuvonnan asiakastyytyväisyyttä niin kutsulla Net Promoter Score (NPS) -mittarilla. Se kertoo asiakkaiden kokemukseen perustuvan suositteluindeksin asteikolla -100–100.

– Normaalisti kun firmat teettävät tällaisia mittauksia, lukua +40 pidetään loistavana tuloksena, ja esimerkiksi kännykkäoperaattoreiden kohdalla -20 on hyvä luku, kertoo Pontus Salmi.

Mainittuihin lukemiin nähden Salmi pitää perheneuvonnan saamaa suositteluindeksiä poikkeuksellisena. Tulos oli peräti +67.

– Palvelumuotoilutoimisto itse kuvaili asiakkaiden kokemuksia niin, että kirkon perheneuvontaa pidetään lämpimämpänä kuin kuntia ja luotettavampana kuin firmoja, Salmi kertoo.

– Tämän mittauksen mukaan kirkon perheneuvonnasta välittyy asiakkaalle kuva, että me todella olemme sinua varten, eikä mikään ole meille niin tärkeää kuin sinä ja sinun parisuhteesi.

4 a

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017 Markku Pihlaja

Arkkipiispa Kari Mäkinen ojentaa piispansauvan Teemu Laajasalolle. Tampereen piispa Matti Repo ja piispa David Walker Englannin kirkosta avustivat vihkimisessä.

Piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaansa Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihittiin virkaansa sunnuntaina 12.11. Helsingin tuomiokirkossa.

Saarnassaan hän käsitteli päivän evankeliumin mukaan anteeksipyytämistä ja ­anteeksiantoa.

– Ihmiset riitelevät, ihmiset jakautuvat, ihmiset kantavat kaunaa, tässä olemme hyviä. Anteeksianto on annettu siksi, että pystyisimme silti menemään yhtenä joukkona eteenpäin, sanoi Teemu Laajasalo saarnassaan. Hän kysyi, olisiko reformaation lahja satavuotiaalle Suomelle anteeksianto.

Piispa Laajasalo aloitti virassaan 1. marraskuuta. Kuvakooste piispan vihkimyksestä osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Marja Heltelä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi Haagan kirkkoherra Marja Heltelä on nimitetty Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli määräsi Heltelän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi vuoden 2018 loppuun asti. Paikka vapautui, kun Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherra Juha Rintamäki valittiin seurakuntayhtymän johtajaksi.

Viisi ehdokasta arkkipiispanvaalissa Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) lähetysjohtaja ja järjestön Sanansaattaja-lehden päätoimittaja Ville Auvinen pyrkii arkkipiispaksi.

Ehdolle asettumisestaan on aiemmin ilmoittanut neljä muuta ehdokasta eli yliopisto-opettaja ja entinen hiippakuntasihteeri Heli Inkinen, SDP:n kansanedustaja ja entinen piispa Ilkka Kantola, Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma sekä Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. Myös he ovat teologian tohtoreita.

Presidenttiehdokkaat tentataan Kallion kirkossa Presidenttiehdokkaat osallistuvat sunnuntaina 21.1.2018 kello 20 vaalitenttiin Kallion kirkossa. MTV3 televisioi presidenttiehdokkaiden arvokeskustelun suorana lähetyksenä. Ehdokkaita tenttaavat uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja taloustoimituksen päällikkö J ­ ussi Kärki.

Kirkko on karsinut toimitilojaan Helsingissä jo viidenneksen Entisissä seura­kunta­tiloissa toimii viisi päivä­ kotia, yksi koulu ja osa terveyskeskusta.

Teksti Eira Serkkola Kuvitus Mari Aarnio

H

elsingin seurakunnat ovat tehneet kymmenittäin päätöksiä tiloista luopumisesta. Tähän mennessä tiloista on päätetty vähentää jo 16 prosenttia ylläpitokuluissa laskettuna. Pinta-alassa mitattuna vähennys on 22 prosenttia.

Supistukset ovat osa seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutosta ja siihen liittyvää talouden sopeutusohjelmaa.

Tavoite säästää 15 prosenttia kiinteistöjen ylläpitokuluissa asetettiin vuonna 2015, ja se pitäisi saavuttaa kolmessa vuodessa, 2016–18.

Jokainen seurakuntaneuvosto on nuijinut pöytään luopumispäätöksiä.

Tuorein esimerkki on Munkkiniemen seurakunnan päätös luopua Lehtisaaren kappelista ensi vuoden alusta lukien.

Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen avaa lukuja: kun vuonna 2015 kiinteistöjen ylläpitokulut olivat yli 20 miljoonaa euroa, ensi vuoden budjetissa niiden on laskettu olevan 16,5 miljoonaa euroa.

Seurakuntien maksamat sisäiset tilavuokrat ovat jonkin verran näitä luku-

ja alempia, koska vuokria ei ole Heinosen mukaan voitu korottaa niin paljon kuin kulut ovat nousseet.

Tähän mennessä on myyty esimerkiksi Veräjämäen seurakuntakoti ja Konalan seurakuntatalo päiväkotiyrityksille. Lassilan seurakuntakodin osti sijoittaja, joka vuokrasi tilan päiväkodille. Torpparinmäen seurakuntakoti on päätetty myydä kaupungille.

Mellunmäen iso seurakuntakoti sijaitsi ostoskeskuksessa, jonka omisti kiinteistöyhtiö. Seurakuntayhtymä on mukana kiinteistöyhtiössä, joka päätti myydä tilat pois, purkaa ostarin ja

”

Näiden tilojen myynnistä ja vuokrauksesta seurakuntayhtymä saa tuloja, joilla rahoitetaan seurakuntien toimintaa.

Seurakuntayhtymän ­k iinteistöjohtaja Kai Heinonen

rakentaa tontille asuntoja uuden kaavan turvin.

Osa tiloista on vuokrattu, esimerkiksi Töölön seurakunnan entiseen kirkkoherranvirastoon tuli kaupungin päiväkoti. Länsi-Pasilan kappeli on vuokrattu kaupungille koulutiloiksi siihen asti, kunnes Keski-Pasilan alue valmistuu. Myös Lauttasaaren kirkolta on vuokrattu 150 neliömetriä tilaa päiväkodille.

A

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Koska kaikkia haudanhaltijoita ja omaisia ei yhteystietojen vanhennuttua voida henkilökohtaisesti tavoittaa kirjeellä, on kaikilla niillä haudoilla, joiden hallintaoikeus on päättymässä, nähtävänä seuraava ilmoitus: KUULUTUS Oikeus tämän haudan hallintaan päättyy sopimuksen mukaan joulukuun 31. päivänä 2018. Mikäli haudanhaltija haluaa jatkaa hallintaoikeuttaan, hän voi kesäkuun 30. päivään 2019 mennessä tehdä uuden sopimuksen Helsingin ev.lut. seurakuntien keskusrekisterissä, Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki, puh. (09) 2340 6000, sähköposti: helsinki.hautapalvelut@evl.fi Ellette halua uudistaa sopimusta määräaikaan mennessä, siirtyy hauta muistomerkkeineen Helsingin seurakuntayhtymän hallintaan. Mikäli haluatte, voitte kuitenkin poistaa hautamuistomerkin ennen em. määräajan päättymistä.

Helsingin seurakuntayhtymä

Ell i

ora

Egotrip pi

Leri Le sk

a

Ka tr

elen

ra

Vou t i l ai n e n

ne

iH

orkester en ei in

en

Kirkkokiinteistöiltä on vapautunut peruskorjattavaa toimistotilaa. Mutta toimistoiksi niitä ei kannata korjata tilojen sijainnin takia. Helsingissä on muutenkin paljon tyhjää toimistotilaa. Sen sijaan asuntojen, palveluasuntojen, hoiva- ja päiväkotitilojen kysyntä kasvaa, sanoo kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.

Esimerkiksi Kannelmäessä ja Roihuvuoressa on kirkon kupeessa siipirakennus, jossa on virastotiloja. On mietitty mahdollisuuksia purkaa siivet ja rakentaa lisää käyttökelpoisempaa tilaa, esimerkiksi juuri päivähoitoa tai palveluasumista varten.

Toisenlainen esimerkki on Hakavuoren kirkko, josta Haagan seurakunta luopui sisäilmaongelmien vuoksi. Seurakuntayhtymä on keskustellut haagalaisten toimijoiden kanssa mahdollisuudesta rakentaa tilalle monikäyttötalo, jossa voisi ehkä olla pieni seurakuntatilakin. Yhtymä voisi vuokrata tontin rakentajalle, tai rakennuttaa itse, tai yhteistyössä jonkun muun kanssa. ”Kylätalon” voisi myydä tai pysyä omistajana ja saada siitä vuokratuloja.

Munkkiniemen huonokuntoisesta seurakuntatalosta on keskusteltu pitkään kaupungin edustajien kanssa. Yksi vaihtoehto on purkaminen ja uudisrakennus. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää kaavamuutosta, mikä on hidas tie.

Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla (Hietaniemi, Honkanummi, Kulosaari, Malmi, Maunula ja Östersundom) joidenkin hautojen osalta vuoden 2018 lopussa.

u

Kiinteistöjä voidaan ”kehittää”

Hautojen hallintaoikeus päättyy

La

SEURAKUNNISSA LUOPUMISPÄÄTÖKSET ovat tehneet tiukkaa. Kaikkein rankin säästölista näyttää olevan Herttoniemen seurakunnalla. Se on joutunut luopumaan neljästä seurakuntatilasta, myös Herttoniemenrannan kappelista, ja neljästä vuokratusta partiotilasta.

Paavalin seurakunta myi kesäkotinsa Mäntyniemen ja luopui vuosi sitten Itä-Pasilan seurakuntakodista. Messuja on voitu pitää Itä-Pasilassa Vailla vakinaista asuntoa ry:n tiloissa ja kerhoja asukastalolla.

Malmin laaja seurakunta on sulkenut Pukinmäen, Pihlajiston ja Malmin seurakuntatalot tai -kodit. Ensi kesä-

nä myös Tapulin ja Pukinmäen seurakuntakodit suljetaan.

Miten säästöt ovat vaikuttaneet toimintaan? Malmin kirkkoherra Heikki Arikka kommentoi näin: – Alueellisesti työ keskittyy, ja eri alueilla asuvia ihmisiä palvellaan ja kohdataan eriarvoisesti. Valitettavasti.

Oulunkylän kirkkoherra Ulla Kosonen näkee, että muutos pakottaa katsomaan asioita uudella tavalla. On syntynyt uudenlaista vuoropuhelua siitä, mitä seurakunnan toiminta voisi olla, ja seurakuntalaiset ovat entistä aktiivisemmin mukana.

Roihuvuoren kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen näkee sekä hyvää että huonoa: – Työntekijöille on tullut lisäkuormaa henkilöstön vähennyttyä, mutta säästötarve on tuonut myös uusia toimintatapoja ja -ideoita.

Positiivisimmin muutosta arvioi Munkkiniemen kirkkoherra Leo Glad.

– Hämmästyttävää kyllä, vaikka seurakunnan tila-, talous- ja henkilöstöresurssit ovat jo lähes puolittuneet, toiminta on kuitenkin lisääntynyt ja monipuolistunut. Syitä tähän ovat tilan vapautuminen seurakuntalaisille toimia, uudet tavat tehdä työtä ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.

Munkkiniemen kirkko säilyy kirkkona, vaikka seurakunta siitä luopuikin. Viime elokuusta asti kirkon pääkäyttäjä on ollut jumalanpalvelusyhteisö Verkosto.

no

Vuosaaren seurakunnan tiloista palvelukeskus Albatrossissa on vuokrattu yksi kerros kaupungille terveyskeskuksen käyttöön.

– Seurakunnalliset tilat on kaavoitettu Y-kaavalla yhteiskunnalliseen tarkoitukseen, ja siksi ne sopivat tällaiseen käyttöön. Jos tiloja muutetaan asunnoiksi, ne pitää kaavoittaa uudelleen, Kai Heinonen sanoo.

Päänavaajana toimi Paloheinän kappeli, joka myytiin vuonna 2015 sijoittajalle. Tiloissa toimii nyt hoivakotiyrittäjä.

Kiinteistöjohtaja Heinonen kiteyttää toimintakulttuurin muutoksen tavoitteen tilojen osalta näin: – Seurakunnat siirtävät entistä enemmän toimintaa kirkoille. Me yritämme löytää vapautuviin tiloihin niiden arvolle sopivaa toimintaa, joka palvelee alueen asukkaita. Mikä tahansa toiminta ei käy.

– Näiden tilojen myynnistä ja vuokrauksesta seurakuntayhtymä saa tuloja, joilla rahoitetaan seurakuntien toimintaa.

Myynnissä tai vuokrattavana ovat nyt Itä-Pakilan seurakuntakoti, Pyhän Jysäyksen seurakuntakoti Kivikossa ja Ruoholahden kappeli.

5

tiistaina 12.12.2017 klo 17 ja 20 Agricolan kirkko, Helsinki Liput 43 € | www.ticketmaster.fi

Puotilantie 3 00910 Helsinki

Ikääntynyt Itä-Helsingissä – tässä sinulle vaihtoehtoja sujuvaan arkeen Oletko pohtinut siivouspalveluja, jotka toteutetaan mieltymystesi mukaan? Jos olet, niin meiltä ammattitaitoiset työntekijät juuri sinua varten – myös palvelusetelillä!

Entä turvallinen ja viihtyisä vuokra-asuminen rauhallisella alueella; oma huone, yhteiset oleskelu- ja keittiötilat, palveluja tarpeesi mukaan?

Tämäkin löytyy palvelutarjonnastamme!

Lisätietoja monipuolisista palveluistamme: Anneli Hämäläinen puh 0400 270 623, anneli.hamalainen@omakotisaatio.fi www.omakotisaatio.fi

6A

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Niittykumpu

Urheilupuisto

Tapiola

Matinkylä

Lähde länteen Metrolla pääsee lauantaina 18.11. Espooseen asti, mutta mitä siellä kannattaa tehdä? Tässä vinkit kahdeksan uuden metroaseman ympäristöön.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS MARI AARNIO

Lauttasaari, Helsinki

Koivusaari, Helsinki

MAKERS KAHVILA, Heikkiläntie 10, avoinna päivittäin, makerskahvila.com.

Alusta asti itse tehtyä kasvisruokaa tarjoavassa kahvilassa on paljon vegaanista, gluteenitonta, luomua ja suomalaista. Arkisin lounas.

LAUTTASAAREN KIERROS merenrantoja myöten kannattaa aloittaa Koivusaaren asemalta, joka on uusista metroasemista hiljaisin. Noin kilometrin päässä avautuu Länsiulapanniemen puistoalue, jolla sijaitsee kaupunkilaisten pieniä kesämajoja sekä vuokrattava Poliisien kesäkoti puulämmitteisine merenrantasaunoineen.

PASEO CAFE & GRILL, Itälahdenkatu 1A, avoinna päivittäin, www.paseo.fi.

Paikan päällä tehtyä jäätelöä, hiiligrillistä ruokaa sekä pihvinpurijalle että kasvissyöjälle, itse paistettuja munkkeja sekä vegaanisia ja gluteenittomia herkkuja. Kahvilaan on metroasemalta suorinta tietä 1,5 kilometriä, mutta sinne kannattaa tehdä pidempi lenkki Lauttasaaren kaunista rantareittiä pitkin.

LAUTTASAAREN KIRKKOKAHVILA, Myllykallionrinne 1 B, avoinna arkisin, Facebook Lauttasaaren kirkkokahvila.

Tarjolla lounas, tuoreita leivonnaisia ja vaihtuvia näyttelyitä. Kirkkokahvilassa kokoontuu keskiviikkoiltaisin Larun olohuone.

LINTUTORNI, Myllykalliot Lauttasaaren kirkon takana.

Tornista on huikeat näkymät avomerelle. Lähellä sijaitsee myös ilmatorjuntatykki-muistomerkki.

Keilaniemi HANASAARI, Hanasaarenranta 5, auki päivittäin, www.hanaholmen.fi.

Huviretkeilijän kannattaa suunnata Keilaniemen yrityskeskittymästä parin kilometrin päähän Hanasaaren ruotsalais-suomalaiseen kulttuurikeskukseen, jonka Ravintola Johannes tarjoaa pohjoismaisia makuja saaristomerimaiseman ääressä. Hanasaaressa järjestetään myös pohjoismaisiin kieliin ja kulttuureihin liittyviä tapahtumia.

Aalto-yliopisto ARKKITEHTUURIA, Otaniemen kampus, aukioloajat vaihtelevat, www.aalto.fi.

Arkkitehtuurista kiinnostuneiden kannattaa tehdä kävelyretki Alvar Aallon Kandidaattikeskukseen

ja Harald Herlin -oppimiskeskukseen, Reima ja Raili Pietilän suunnittelemaan Aalto-yliopiston päärakennukseen Dipoliin sekä Heikki ja Kaija Sirenin Teekkarikylään ja Otaniemen kappeliin. Teekkarien rakennuttama kappeli on palkittu siitä, että siellä luonto, arkkitehtuuri ja yhteiskunta ovat yhtä.

LUONNONSUOJELUALUE Laajalahdessa, www.luontoon.fi/laajalahti.

Lähes 200 hehtaarin laajuinen Laajalahden luonnonsuojelualue alkaa noin kilometrin päästä metroasemasta. Siellä voi kiikaroida Otaniemen lintutornista yhtä pääkaupunkiseudun parhaista lintuvesistä ja vierailla päivittäin avoinna olevassa Villa Elfvikin luontotalossa, Elfvikintie 4.

Luontotalo järjestää retkiä ja tapahtumia, www.espoo.fi/villaelfvik.

Tapiola NÄYTTELYKESKUS WEEGEE, Ahertajantie 5, maanantaisin suljettu, www.weegee.fi.

WeeGeellä on neljä museota: EMMA Espoon modernin taiteen museo, KAMU Espoon kaupunginmuseo, Lelumuseo Hevosenkenkä ja Suomen Kellomuseo.

Museoista tunnetuin on EMMA,

jossa on pysyvän näyttelyn lisäksi pitkin vuotta vaihtuvia näyttelyitä. Lisäksi WeeGeellä on mielenkiintoisia tapahtumia kuten sinkkujen ilta ja joulumarkkinat.

ESPOON KULTTUURIKESKUS, Kulttuuriaukio 2, auki päivittäin, www.espoo. fi/kulttuurikeskus.

Kulttuurikeskus on esittävän taiteen ja kulttuurielämän päänäyttämö Espoossa. Konsertteja on tarjolla klassisesta jazziin ja kevyestä musiikista lastenmusiikkiin.

KINO TAPIOLA, Mäntyviita 2, auki ke, pe, la ja su, www.kinotapiola.fi.

Kino Tapiola on yksi harvoista pääkaupunkiseudulla alkuperäisessä asussaan säilyneistä vanhan ajan elokuvateattereista. 1950-luvun ulkoasu ja eurooppalaiset elokuvat yhdistyvät uusimpaan tekniikkaan.

KAISAN CAFE, Kauppakeskus Ainoa, Tapionaukio 4, auki päivittäin, www. kaisancafe.com.

Kaisan cafessa tarjotaan Espoon suurimmat korvapuustit sekä paljon muita leivonnaisia ja pikkusuolaisia.

Vuonna 1987 perustetun kahvilan alkuperäiset pitäjät jäivät viime vuonna eläkkeelle, mutta kahvilassa leivotaan edelleen Kaisan resepteillä.

Aalto-yliopisto

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Keilaniemi Koivusaari Lauttasaari

RAVINTOLA SANDRO, Kauppakeskus Ainoa, Tuulikinsilta 5, auki päivittäin, www.sandro.fi.

Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän keittiöistä inspiroituneita Sandron herkkuja on saatavilla Helsingin lisäksi nyt myös Espoon Tapiolasta. Viikonloppuisin istutaan brunssilla.

TAPIOLAN JÄÄPUUTARHA, Tapiolan keskusallas, auki säästä riippuen, www.visitespoo.fi.

Metroaseman lähellä, Tapiolan kulttuurikeskuksen ja uimahallin vieressä, sijaitseva Tapiolan jääpuutarha haastaa Helsingin Rautatientorin jääpuiston. Kun keskilämpötila pysyy alle +4 asteessa, Tapiolaan tehdään 1 700 neliön jääkenttä sekä keskusallasta kiertävä 330 metrin luistelureitti, joissa luistellaan ilman mailoja. Luistimet voi vuokrata paikan päältä. Paikalla on myös pukuhuone ja kahvio, ja vieressä koko Tapiolan palvelutarjonta ravintoloineen.

TAPIOLAN KIRKKO, Kirkkopolku 6, auki päivittäin, www.espoonseurakunnat.fi.

Sitä ei välttämättä kauempaa huomaa, mutta Tapiolan keskustassa, uimahallin vieressä, seisova betonikuutio on kirkkosali. Kirkko on yksi Tapiolan keskustan 1900-luvun modernia

arkkitehtuuria edustavista suojelluista rakennuksista.

kiksi englantilaista real alea eli elävää olutta. Talviolutkausi avataan 1.12.

Urheilupuisto

OLARIN KAMELIT -RAVINTOLA, Maapallonkuja 1, auki päivittäin, www.olarinkamelit.fi.

Sportti- ja keikkabaarissa esiintyvät Olarista nousseet räppärit ja muut artistit. Oluen siemailun ohessa voi pelata biljardia ja syödä grilliruokaa tai arkena keittolounaan.

TAPIOLAN URHEILUPUISTO, Urheilupuistontie 2, auki päivittäin, www.visitespoo.fi.

Kuntoilun ja huippu-urheilun keskittymässä voi liikkua itse tai keskittyä penkkiurheiluun kuten naisten ja miesten koriksen SM-sarjaan, miesten salibandy-liigaan ja jääkiekon Mestikseen.

ESPOO METRO AREENA, Urheilupuistontie 3, auki toiminnan mukaan, www.metroareena.fi.

Urheilupuiston viereisellä areenalla järjestetään tapahtumia taitoluisteluista rock-konsertteihin. Idols-Finaali 2017 pidetään Metro Areenalla.

OLARIN KIRKKO, Olarinluoma 4, auki toiminnan mukaan, espoonseurakunnat.fi.

Punatiiliselle kirkolle on metroasemalta parisataa metriä. 1980-luvun arkkitehtuuria edustavaa pyhättöä on luonnehdittu ylösnousemuksen kirkoksi ikkunoista tulvivan valon tähden. Kirkon lähellä on viehättävä Gräsan uurnalehto.

Niittykumpu

Matinkylä

THE GALLOWS BIRD -PUBI, Merituulentie 30, auki päivittäin, www. gallowsbird.fi.

Erikoisoluiden ystävien kannattaa poiketa tuopillisella The Gallows Birdissä, jossa on pullotettujen harvinaisuuksien lisäksi parikymmentä hanaolutta ja -siideriä. Olutravintola tarjoaa ainoana espoolaisena esimer-

ISO OMENA, Piispansilta 11, auki päivittäin, www.isoomena.fi.

Matinkylän metroasema sijaitsee kauppakeskus Ison Omenan yhteydessä. Se on länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema ja asemista vilkkain.

Kauppakeskuksessa voi käydä shoppailun lomassa esimerkiksi Ola-

rin seurakunnan modernissa monitoimitilassa Chapplessa, jossa on toimintaa perhekahvilasta brunssiin ja talk show -illoista messuihin etkoineen ja jatkoineen. Chapple sijaitsee laajennusosan 2. kerroksessa, on auki aina arkisin ja lisäksi viikonloppuisin toiminnan mukaan, lisätiedot chapple.fi.

Isossa Omenassa voi myös seikkailla Duudsonit Activity Parkissa, www. dap.fi, ja Pikseli Arcade -virtuaalipuistossa, www.pikseli.fi. Molemmat ovat auki päivittäin.

SUPERPARK ESPOO, Kuitinmäentie 27, auki päivittäin, www.superpark.fi.

1,5 kilometrin päässä metroasemasta on tarjolla vauhdikasta sisäliikuntaa lapsiperheille ja muillekin skuuttaajille, pelaajille ja pomppijoille.

Vinkkaajat: Espoon seurakuntayhtymän viestintäsihteeri Reija Hirvonen ja verkkoviestintäsuunnittelija Juha Ryhänen, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki ja tiedottaja Kirsi Klaile, Olarin seurakunnan pastori Juha Virta ja tiedottaja Åke Jauhiainen, Tapiolan seurakunnan tiedottaja Sonja Grönqvist, Visit Espoo ja Visit Helsinki.

88

a

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

I

lmastonmuutos, erilaiset luonnonkatastrofit ja tekniikan kehitys näkyvät nykyään monenlaisina hillittöminä visioina kotimaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirjallisuudentutkija Päivi Heikkilä-­Halttusen mukaan tulevaisuuteen liittyvien dystopiakuvausten esikuvana ovat olleet Suzanne Collinsin Nälkäpelin kaltaiset nuortenromaanit.

– On hienoa, että nyt myös kotimaiset nuortenkirjailijat ovat näyttäneet kyntensä tässä lajissa. He eivät ole tyytyneet vain kopioimaan esikuviaan vaan kehittäneet omia näkökulmia, mikä on avannut nuortenkirjallisuutta uuteen suuntaan.

– Jännää on, että dystopioita on alkanut ilmaantua myös lastenkirjoihin.

Lasta ei haluta enää pitää pumpulissa. Hänet haastetaan ottamaan kantaa asioihin ja liitetään mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lapsihan ei ole mikään passiivinen olento, joka mukisematta ottaa vastaan kaiken, reagoimatta mitenkään.

Heikkilä-Halttunen seuraa lastenja nuortenkirjallisuutta paitsi tutkijana myös Lastenkirjahylly-blogissaan, jossa hän arvostelee uusimpia kirjoja.

Hän aloitti blogin kirjoittamisen kahdeksan vuotta sitten huolestuttuaan asiantuntevan kritiikin vähenemisestä mediassa.

Heikkilä-Halttusen työ on huomattu. Hän sai Lastenkirja­instituutin tämänvuotisen Onnimanni-­palkinnon.

Syksyn uusista lastenkirjoista Päivi Heikkilä-Halttunen haluaa tuoda esiin erityisesti Vuokko Hurmeen lastenromaanin, Kiepauksen. Kirjassa on hänen mielestään hauskan omintakeinen ylösalaisin käännetty maailma, jonka nurinkurisuuteen hän voi kuvitella lapsen lähtevän helposti mukaan.

Heikkilä-Halttunen pitää kiehtovana myös Anne Leinosen nuortenromaania Kirjanoita. Siinä uhkakuvana on, että kaikki kirjat ovat tuhoutuneet salaista varastoa lukuun ottamatta.

– Romaanissa kirjoja luetaan vain digitaalisessa muodossa ja ihmiset jakautuvat kahteen leiriin sen mukaan, miten he arvostavat kirjoja ja lukemista. Kirjan päähenkilö itse tunnistaa olevansa kirjasieluinen ihminen.

– On hienoa, miten kirjailija on lähtenyt samalla tekemään propagandaa lukemisen puolesta. Minusta meillä voitaisiin lanseerata kirjasieluisten pinssi.

Elina Rouhiaisen fantasiaromaani Väki – Muistojenlukija ja Anna Hallavan chick-lit-tyttökirjallisuudesta ammentava Valpuri Vaahteran maaginen korva ovat tutkijasta myös kiinnostavia aluevaltauksia. Tyttösankareilla on kyky päästä toisten pään sisälle: Rouhiaisen kirjassa Kiuru pystyy anastamaan toisten muistoja ja Hallavan tyttösankari Valpuri pystyy lukemaan poikien ajatuksia. Kenties jo lähitulevaisuudessa tämäkin on mahdollista.

Tutkija nimittää dystopiakuvauksia nykyistä yhteiskuntaa ja maailmantilannetta heijastelevaksi ravistelukirjallisuudeksi.

– Ne eivät silti ole synkkiä ja ahdistavia eikä niissä sysätä vastuuta lasten

Hurjia visioita tulevaisuudesta Lasten- ja nuortenkirjojen dystopiat ravistelevat pohtimaan maailmantilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.

Teksti Marjo Kytöharju Kuvitus Susanna Iivanainen Kuva Foto-Hellas/Jaana Lindfors

ja nuorten hennoille harteille. Tavoitteena on pikemminkin saada heidät ajattelemaan ja kyseenalaistamaan sekä omia että muiden toimintatapoja, sanoo Päivi Heikkilä-Halttunen.

Aiemmin vallalla ollut realistinen, osittain angstinenkin nuortenkirjallisuus on ollut viime vuosina laskus-

”

Lasta ei haluta enää pitää pumpulissa.

Hänet haastetaan ottamaan kantaa asioihin ja liitetään mukaan yhteis­kunnalliseen keskusteluun.

sa. Heikkilä-Halttusen mukaan dystopioissa käsitellään kuitenkin yhtä lailla nuorten asioita, perhe- ja ystävyyssuhteita ja identiteetin löytämistä, mutta aiempaa kiehtovammassa miljöössä.

– Dystopian sisältävä nuortenkirja voi olla pakopaikka romanttisten tyttökirjojen tapaan. Siinä voi peilata omaa arkeaan, ja huomata, että omat asiat ovatkin aika hyvin. Näin oppii paremmin arvostamaan omaa elämäänsä.

– Usein dystopiassa lapsi joutuu jonkin katastrofin takia eroon vanhemmistaan ja jää joksikin aikaa maailmaan yksin mellastamaan. Se voi tuntua kuvitelmissa jännittävältä, mutta kirja saattaa auttaa näkemään, ettei niin sittenkään ole.

Monien muiden tapaan Päivi Heikkilä-Halttunen on huolestunut nuorten lukemisen vähenemisestä. Hän to-

teaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa houkutella lukemaan, mutta hänestä olisi toivottavaa, että tarina tempaisisi lukijan mukaansa puhtaasti kaunokirjallisilla ansioilla. Toisaalta hän haluaisi häivyttää sukupuoli- ja ikäajattelua, kirjallisuuden kohdentamista tietynikäisille tytöille ja pojille.

Keskimääräistä hitaammille ja heikommille lukijoille pitäisi Heikkilä-Halttusen mielestä tehdä entistä enemmän lyhyitä, kompakteja tarinoita.

– Ne voisivat olla alle satasivuisia ja osittain myös kuvitettuja. Tuolloin kuvittaja voisi välillä ottaa vetovastuun kirjan seikkailusta.

Heikkilä-Halttunen toivoisi opettajilta avarakatseisuutta niin, että he hyödyntäisivät dystopiakirjallisuutta oppituntien oheismateriaalina.

– Opetussuunnitelmissa painotetaan nykyään katsomuskasvatusta. Lasten- ja nuortenkirjojen dysto-

A

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

9

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

Gaius ravintolat Gaius ravintolat Meiltä juhla-, muistoja muut tilaisuudet sekä Gaius ravintolat Meiltä juhlaja muistotilaisuudet lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla

Seikkailu ylösalaisin kääntyneessä maailmassa

Meiltä juhla-, muisto- ja ja muut tilaisuudet sekä Helsingissä Vantaalla

lounasravintolapalvelut jahautausmaa, Vantaalla juhla-, muistojaHelsingissä muut tilaisuudet sekä •Meiltä Honkanummen hautausmaa, • Malmin Honkanummi Käpylä Malmi lounasravintolapalvelut Helsingissä ja Vantaalla Vanha Porvoontie 225, Vantaa Ketokivenkaari 11, • Honkanummen hautausmaa, • Malmin hautausmaa, Helsinki Porvoontie 225, 39, Pellervontie 39, Ketokivenkaari 11, •Vanha Käpylä, Pellervontie • Ketokivenkaari Puotila, Klaavuntie 2, Vanha Porvoontie 225, Vantaa 11, Helsinki 01380 VantaaPellervontie 007102,Helsinki • Helsinki Honkanummen hautausmaa, Malmin hautausmaa, • Käpylä, 39, 00610 Helsinki • • Puotila, Klaavuntie Helsinki Vanha Porvoontie 225, Vantaa Ketokivenkaari 11, Helsinki Helsinki Helsinki • Käpylä, Pellervontie 39, • Puotila, Klaavuntie 2, Helsinki Helsinki Puh.Puh. 050050 463463 7390 www.gaius-saatio.fi/ 7390 www.gaius-saatio.fi/ tai 050 4662310 gaius_ravintolat/ tai 050 4662310 gaius_ravintolat/

Ajattele, jos maan vetovoima yhtäkkiä lakkaisi ja pohjaton taivas alkaisi imeä puoleensa. Jos koko maailma kääntyisi ylösalaisin niin, että kodin katosta tulisi lattia ja lattiasta katto.

Näin kävi kahdeksanvuotiaan Lennan maailmassa Kardumissa hänen äitinsä kahdeksanvuotissyntymäpäivänä. Äiti menetti suuressa kiepauksessa perheensä ja kaikki välitunnilla leikkineet luokkalaisensa, mutta selvisi itse hengissä, koska viivytteli koulussa.

Päivi Heikkilä-Halttusen mukaan lasten- ja nuortenkirjojen dystopioissa käsitellään paljon eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.

pioissa taas käsitellään paljon etiikkaa ja moraalia. Niissä kysytään, mikä on oikein ja mikä johtaa mihinkin. Nuori voisi pohtia kirjojen teemojen kautta omaa kantaansa esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja eettiseen kuluttamiseen.

– Dystopiakuvauksista löytyy kaiken kaikkiaan hienoja viisauksia. Esimerkiksi Vuokko Hurmeen Kiepauksessa korostetaan, että tarvitset muita ihmisiä selviytyäksesi. Tämäntyyppistä sanomaa tarvitaan erityisesti tässä ajassa.

Lennalle on arkea se, että hän säännöstelee tympeänmakuista juomavettä, on jatkuvasti likainen, syö kakalla ruokittujen kärpästen toukkia sekä rottia, joita toisinaan tippuu ylhäältä vessanpöntöstä. Lenna viettää päivänsä kotikerrostalonsa sisällä harjoittellen köysiradalla kulkemista ja lukien vanhan maailman kirjoja.

Romaanista Ronja, ryövärintytär Lenna oppii, mitä on metsä ja kuinka harjoitellaan olemaan pelkäämättä. Hän treenaa sitä parhaan ystävänsä kanssa roikkumalla loputtoman tyhjyyden yläpuolella. Lenna viihtyy ainoassa tuntemassaan maailmassa.

Kun elämän edellytykset käyvät vähiin, Lennan isä toistelee: ”Tärkeintä on tehdä kaikkensa muiden auttamiseksi, mutta niin, ettei unohda itseään. Vain silloin voi selvitä.” Toisinaan juotavan vähyys johtaa kahnauksiin, ja vanhemmat palaavat vedenhausta mustelmilla.

Lasten fantasiasarjan ensimmäinen osa Kiepaus sai 9-vuotiaan mielikuvitukseen vauhtia. Lapsi käänsi nukkekotinsa ylösalaisin säkkituolin päälle ja leikki nurinkurista maailmaa. Eniten viehätti se, että Kardumissa liikutaan ulkona rakennuksesta toiseen vedettyä köysirataa pitkin. Kardum on kuin suuri seikkailupuisto. Synkkä puoli on se, että joskus vaijeri saattaa katketa alta.

Vuokko Hurmeen romaani piti 9-vuotiaan otteessaan alusta loppuun, mutta 7-vuotias kuulija jätti tarinan kesken liian pelottavana.

Lasten dystopia tuo mieleen ennusteet vedestä käytävistä sodista maailmassa, jonka ilmastonmuutos muuttaa oudoksi. Satu tuntuu lempeältä tavalta valmistaa lasta siihen, että kaikki ei ehkä ole aina kuten nyt. Sarjan seuraava osa Kaipaus ilmestyy ensi vuonna.

PIHLA TIIHONEN Vuokko Hurme: Kiepaus. Kuvat Susanna Iivanainen. S&S 2017.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

Mukavat kotimaiset!

SAANA

Koot: 35-43 värit: hunaja, musta, viin.pun.

229€

MIKAEL

Koot: 39-48 värit: hunaja, musta, ruskea 219€

TYTTI

Koot 35-43 värit: hunaja, musta, viin.pun.

169€

Sievi Shop

nahkalaukut

Sello, Espoo - Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

Kotimaiset koivusängyt Sisal-matot mittojen mukaan

Vuokko Hurmeen Kiepauksessa lapset treenaavat pelottomuutta.

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pyökki, pähkinä, valkoinen ja wenge. Meiltä myös Seniori-mallisto, johon saa moottoripohjan, nousutuen, turvalaidat ja hygieniapatjat.

Mittojen mukaan teetetty matto on kaunis ja käytännöllinen. Sisal on kestävää luonnonkuitua. Mallistossa 4 struktuuria ja 20 eri sävyä.

www . s o p e . f i

KOLI 160x200 alk. 417€ (491€) Malmin raitti 17, Helsinki

p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Tervetuloa!

-15

SENIORI 90x200 396€ (466€) + turvalaidat

%

02.12. asti

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

10 A

Kutsu

Joulumyyjäiset Saga Helapuistossa Saga Helapuiston asukkaat järjestävät joulumyyjäiset ja kirpputorin la 25.11.2017 klo 10-14. Joulumyyjäisten lomassa Teillä on mahdollisuus päästä tutustumaan korkeatasoisiin palveluihimme sekä kauniiseen taloomme. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Järjestämme lisäksi esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13. Lämpimästi tervetuloa nauttimaan joulumyyjäisten tunnelmasta!

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 050 5016 186 | www.sagacare.fi Saga Helapuisto Helatehtaankatu 1 00700 Helsinki

Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI www.wilhelmiina.fi

n e d i e i m k u n u i H els H

H

uumeruiskujen keräysastiasta pöllähtää kuivuneen veren ja kemikaalien haju. Kymmenet ruiskut ja tiilenpunaiset paperimytyt kertovat, että Katri Valan puistossa Sörnäisten Kurvissa on nautittu muutakin kuin kaljaa.

Entinen heroinisti Mikko on avannut keräysastian kannen Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen työtoiminnasta saamallaan avaimella. Tämän astian tyhjennys ei kuulu hänen hommiinsa, muutaman muun kyllä.

– Katri Valan puisto, Alppipuisto ja Koffin puisto ovat hyvällä säällä vetämispaikkojen top 3.

Nyt plusasteita on vain yksi, ja kymmenen metriä sekunnissa puhaltava tuuli tunkeutuu talvitakin läpi. Puistossa hengaa silti arkipäivänä neljän hengen porukka oluttölkit esillä.

Vieressä on kivitalo, jonka pikkuyksiöstä pyydetään yli 9 000 euron neliöhintaa. Erilaiset elämäntavat mahtuvat Sörnäisissä saman kujan varteen.

36-vuotias Mikko asuu itsekin Kalliossa, kaupungin vuokra-asunnossa. Hän osoittaa Katri Valan puiston leikkipaikkaa, jossa on muutama vieteri­ keinu ja penkkejä sekä pöytä, johon liimatusta tarrasta iskee silmää kommandopipoinen hahmo.

– Olen nähnyt porukkaa vetämässä pöydän ääressä. Aineiden myyjät päivystävät Lidlin ja Fidan talojen välissä. He ovat ymmärtäneet, että huumeriippuvaiset ovat korvaushoitoklinikoiden ja terveysneuvontapisteiden lähellä.

Kadulla liikkuu Mikon mukaan tällä hetkellä eniten rauhoittavia, kannabista ja amfetamiinia sekä heroiinin korvanneita opioideja Subutexia ja Suboxonea, joita käytetään päihteenä usein suonensisäisesti.

Mikko kertoo, että piikittäjät siivoavat jälkensä paremmin kuin ennen. Jos yksi heittää ruiskun maahan, joku toinen samasta porukasta korjaa sen pois. Paitsi yleisissä vessoissa, joissa käydään yksin.

vät at e l e itt imm s e . i n u i n l t i a e s J pp ja in suo a o k k n k Mi upung ampi en K Tiihon a a k j a t – kan paikat kuvat Pihla tys Teksti ja i k i i p

2B

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

esimerkiksi Vantaanjoen varrella Vanhassa myllyssä Vantaan puolella.

– Heroiinia ei voi vetää vain kerran. Siitä tulee suurempi euforia kuin mistään muusta. Niin kuin Trainspotting-elokuvassa sanotaan: ota paras orgasmisi ja kerro se tuhannella, etkä ole lähelläkään.

– Minusta parasta oli alkuaikoina reiveissä ja konserteissa, kun fiilikset nostatettiin maksimaalisesti aineilla, musiikilla ja kaikella. Ehkä puolet reiveissä kävijöistä on edelleen huumeiden kanssa tekemisissä. Huumeet ovat kivoja niin kauan kuin on hauskaa, mutta hauskaa ei ole ollut enää moneen vuoteen, Jani sanoo.

”

JOIN EKAT KÄNNIT 5-VUOTIAANA. FAIJA TARJOSI SAMALLA, KUN PESI AUTOA. – JANI

Katri Valan puistossa on oma roskis käytetyille huumeruiskuille.

Mikko näyttää kännykästään kuvaa Kallion Brahen kentän viereisestä vessasta, jonka lattia on kuorrutettu likaisilla ruiskuilla.

– Joku potki neulankeräysastian paskaksi ehkä siksi, että tarvitsi värkit. Roskikseen heitettyihin ruiskuihin jää aina tippa pohjalle, ja jotkut tyhjentävät ne yhteen kuppiin ja vetävät verenkiertoonsa.

Jos tyypillä on jo hiv ja C-hepatiitti, hän saattaa ajatella, ettei ole enää mitään menetettävää.

Kerran kun Mikko meni Punavuoressa Koffin puiston yleiseen vessaan, oven päälle oli aseteltu käytetty ruisku.

– En ymmärrä, mikä ajaa ihmisen tekemään tuollaisen jäynän.

MIKKO ALOITTAA AAMUNSA juomalla kotonaan 90 milligrammaa metadonia. Se on tavallinen määrä opioidien korvaushoidossa, mutta aineeseen tottumattoman annos tappaisi. Mikolta metadoni pitää vain vieroitusoireet poissa. Aamuolo on kuvottava ennen kuin lääke vaikuttaa.

Mikko on käynyt haittoja vähentävässä korvaushoidossa 13 vuotta. Hoidon ideana on sen nimen mukaisesti vähentää opioidien käytön haittoja, kuten sairauksia ja rikollisuutta. Korvaushoidossa käyvien muuta huumeiden käyttöä ei vahdita, eikä päämääränä tarvitse olla päihteiden jättäminen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisi marraskuussa tilastoraportin Päihdehuollon huumeasiakkaat 2016, jonka mukaan Suomen korvaushoitoasiakkaista 15 prosenttia ei ollut väärinkäyttänyt päihteitä edellisen kuukauden aikana.

– Kokeilin heroiinia viimeksi kuutisen vuotta sitten, mutta se ei toimi, jos käyttää myös metadonia. Nyt menee lähinnä kaljaa, mutta juominen ei ole päivittäistä. Otan välillä muutaman töiden jälkeen, ja viikonloput saattavat venähtää parilla päivällä, Mikko sanoo.

Kurvissa kaupataan toisinaan varastettua lihaa ja juustoa takin alta. Mikko kertoo, että käypä hinta katukaupassa on kolmasosa siitä, mitä elintarvikkeet maksavat kaupassa.

THL:n tuore raportti kertoo, että päihdehuollon huumeasiakkaat ovat aloittaneet ensisijaisen ongelmapäihteensä käytön keskimäärin näin: alkoholia 13-vuotiaana, kannabista 15-vuotiaana, rauhoittavia ja unilääkkeitä sekä amfetamiinia ja muita stimulantteja 17-vuotiaana ja opioideja 18-vuotiaana. Valtaosalla päihdehuollon huumeasiakkaista on ongelmia monen päihteen kanssa.

Myös Mikko aloitti nuorena. Hän joi ensimmäisen humalansa 11–12-vuotiaana Pohjois-Helsingissä Malmilla. Noin 15-vuotiaana hän alkoi poltella kannabista ja 19-vuotiaana piikittää heroiinia.

– Isäni käyttäytyminen vaikutti minuun paljon.

Kun iso mies huusi ja haukkui kännissä, se tuntui tosi pahalta. En halunnut olla kotona, joten olin itseäni vanhempien kavereiden kanssa ja tein, mitä he tekivät, Mikko muistelee.

HUUMEET YHDISTIVÄT Mikon häntä yhdeksän vuotta vanhempaan Janiin Malmilla parikymmentä vuotta sitten.

– Olen ajanut Mikon vanhempien autolla hakemaan jotain aineita ja äkkiä, kun Mikko oli vielä 17, Jani muistelee.

– 90-luvulla tuli suuri heroiiniaalto, ja melkein koko Pohjois-Helsinki oli heroiinipäissään, Mikko sanoo.

Mikon silmät alkavat loistaa hänen muistellessaan, kuinka alkuaikoina autoiltiin johonkin kauniiseen, syrjäiseen paikkaan. Mikko on piikittänyt

Ystävykset aloittivat metadonikorvaushoidon yhdessä. Heitä yhdistävät myös päihderiippuvaiset, varhain kuolleet isät.

– Join ekat kännit viisivuotiaana. Faija tarjosi samalla, kun pesi autoa. Sitten yrjösin ja sammuin, Jani kertoo.

ASEELLA UHKAAVAT RIKOLLISET. Ase omassa kädessä. Vankila. Pelko hiv-tartunnasta. Kuolevat ystävät. Ruumiit, joille ei ole soitettu ambulanssia. Jani ja Mikko luettelevat huumevuosiensa pahimpia kokemuksia.

– Kerran menin kaverin kanssa hakemaan heroiinia Vuosaaresta, ja hattuhyllyn alla makasi ruumis.

Kysyin, että miksi tuossa on kuollut kundi. Yksi paikalla oleva tyyppi sopersi, ettei hän osannut tehdä mitään. Toinen oli huolissaan vain siitä, että se ei ollut hänen kämppänsä ja entä jos nyt tulee ongelmia. Olin että huh huh, antakaa kama tänne, niin me häivymme, Jani muistelee.

– Hektiset tilanteet ovat olleet pahimpia. Kun poliisit tulevat aseiden kanssa sisään, ja ystävä on kuolemassa syliin, sanoo Mikko.

Molemmat ovat soittaneet useamman kerran ambulanssin tajuttomaksi valahtaneelle huumeidenkäyttäjälle.

– Tiedän, että pitäisi kantaa kaveri kämpiltä kadulle ja soittaa nimettömänä ambulanssi siihen, mutta en luota, että apu tulee. Siksi olen myös ajanut kaverin itse sairaalaan ja joutunut lähtemään poliisit perässä, Mikko kertoo.

– Olen mennyt auttamaan tuntemattomiakin ja joutunut pari kertaa tivaamaan, että mitä tuo on vetänyt. Se on pakko tietää, jotta voi auttaa, Jani sanoo.

MIKOLTA ON KUOLLUT parikymmentä ystävää.

Hän kertoo tasaisella, soinnuttomalla äänellä, että aikuisiällä heitä on mennyt keskimäärin yksi vuodessa. Metadoni turruttaa tunteita.

Mikko on osallistunut monen ystävänsä siunaustilaisuuteen Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa. Hän kantaa arkkua seuraavissa hautajaisissa. Diakonissalaitos pitää hautajaiset kaikille menehtyneille asiakkailleen ja asukkailleen, elleivät heidän omaisensa järjestä niitä.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

3

”Päihderiippuvuus voi alkaa ruuhkavuosina” Terveysneuvonnan esimies Elli Peltola on tehnyt kymmenen vuotta päihdetyötä, josta viimeiset kaksi vuotta D-asema Kurvissa. Hän on kuullut lukemattomien päihderiippuvaisten tarinat. Miten huumepiireihin päädytään?

– Kenelle vain voi tulla päih-

deriippuvuus ihan niin kuin kuka vain voi sairastua syöpään. Jotkut kuitenkin addiktoituvat helpommin kuin toiset.

Joku kuntosaliharrastaja on aloittanut kasvuhormoneiden käytöllä. Toinen on juhlinut opiskelijana bilehuumeiden voimin. Esimerkkejä on monia.

– On myös viihdekäyttäjiä, jotka eivät päädy päihderiippuvaisina meille, Peltola sanoo.

Monet mielenterveyshäiriöt lisäävät riskiä huumeriippuvuuteen. Ihminen voi alkaa lääkitä ahdistusta, pelkoa ja masentuneisuutta huumeilla. Kriisitilanne kuten ero tai työttömäksi jää-

minen lisäävät riskiä päihderiippuvuuteen.

Huumeriippuvuus ei välttämättä erotu päältä.

– Meillä käy myös ihan tavallisen näköisiä työssäkäyviä ihmisiä vaihtamassa pistosvälineitä. Päihderiippuvuus voi alkaa ruuhkavuosina, kun ihmisellä

Juliste poistettiin D-asema Kurvin asiakasvessan ovesta jutunteon jälkeen.

Suomessa testeissä käyneistä päihdehuollon huumeasiakkaista yhdellä prosentilla on hiv.

C-hepatiittia sairastaa 63 prosenttia. Luvut ovat THL:n tuoreesta raportista.

D-asema Kurvissa hoidetaan huumeriippuvaisia, jotka eivät sitoudu yrittämään kuiville. Sisäänkäynti on rauhallisella poikkikadulla.

Päihdetilastollinen vuosikirja 2016 kertoo, että huumekuolemia on vuodessa vajaa parisataa. A-klinikkasäätiön Päihdelinkki.fi:n mukaan metadoninkäyttäjien kuolemat ovat moninkertaistuneet Suomessa 2000-luvulla. Usein taustalla on ollut aineen sekakäyttö bentsodiatsepiinien ja alkoholin tai muiden opioidien kanssa.

– Neljä päivää sitten kuoli viimeksi ystävä. Hänet löydettiin levollisen näköisenä omasta sängystään, Mikko kertoo.

– Veikkaan, että elimistö ei vain enää kestänyt, kun miehellä alkoi olla ikää. Hän oli juuri käynyt katkolla ja ehtinyt olla vasta kaksi päivää työtoiminnassa. En meinannut aluksi edes uskoa, että kuolema oli totta, kun kuulin siitä, Jani sanoo.

Mikolta kuoli edellinen läheinen toukokuussa Munkkivuoren puukotuksessa. Lehtitietojen mukaan verityön taustalla oli päihteitä ja mustasukkaisuutta.

– Kuollut oli hyvä ystäväni, ja tunsin kaikki kolme paikalla ollutta. Ystäviä on mennyt niin paljon, etten osaa enää edes surra kunnolla, Mikko sanoo – Kaikkeen tottuu, jopa tuollaiseen, Jani täydentää.

Pappi pitää muistotilaisuuden, kun joku Helsingin Diakonissalaitoksen päihdepalvelujen asiakkaista kuolee.

– Joskus joku tulee muistotilaisuuteen haukkumaan vainajaa, kun välit ovat olleet huonot. Mutta pääasiassa yhdessä muistelemisesta on jäänyt hyvä fiilis, Mikko kertoo.

Kun viimeksi kuollut ystävä haudataan, Mikko kantaa hänen arkkuaan.

– Olen käynyt muutaman kaverin kanssa sytyttämässä kynttilöitä kuolleille ystävilleni Kampin kappelissa. Se on hieno paikka, jossa pääsee pois kaupungin vilinästä. Kuulun kirkkoon ja uskon Jumalaan omalla tavallani.

– Minäkin uskon omalla tavallani, Jani sanoo. ”PIIKITTÄMINEN WC:SSÄ johtaa wc:n sulkemiseen.” ”Päihteiden kaupankäynti ja siitä puhelu yhteisössä kielletty!” ”Syrjinnästä vapaa alue.”

Julisteet Helsingin Diakonissalaitoksen päihdepalveluyksikkö D-asema Kurvin seinillä ohjaavat asiakkaita. Pääskylänrinne 5:ssä annetaan aamuisin haittoja vähentävää korvaushoitoa vajaalle viidellekymmenelle opioidiriippuvaiselle.

Kello 12–16 samassa paikassa toimii matalan kynnyksen sosiaali- ja terveysneuvontapiste Drop in, josta suonensisäisten huumeiden käyttäjät saavat esimerkiksi puhtaita pistosvälineitä, hiv- ja C-hepatiittitestauksia, A- ja B-hepatiittirokotteita, ohjausta lomakkeiden täyttämisessä ja ensiapua haavoihin. Lääkärillekin pääsee. Paikalle saa tulla päihtyneenä.

Terveysneuvonnan lomassa tarjotaan kahvia ja pientä purtavaa. Suihkut, pyykinpesukoneet ja tietokoneet ovat vapaassa käytössä. Käyntejä on noin 1 100 kuukaudessa.

Haittoja vähentävän korvaushoidon saajien keski-ikä D-asema Kurvissa on 44 vuotta, kun se on koko maassa 36 vuotta. Kurvissa iäkkäin asiakas on 65-vuotias. Jotkut opioidiriippuvaiset käyttävät korvaushoitolääkkeitä lopun ikäänsä.

on hirveä kiire koko ajan, ja hän taistelee jaksamisensa kanssa.

Peltolan mukaan päihdetyössä pitäisi muistaa turvapaikanhakijat ja liikkuva väestö.

– Monella on traumoja, eikä muuta tekemistä kuin pyöriä kadulla. Suomalainen päihdekulttuuri on helposti imettävissä.

– Haittoja vähentävä työ on todella tärkeää ja yhteiskunnallisesti merkittävää. Ihmisiltä saadaan vankilakierteet poikki ja he pysyvät asunnoissaan, kertoo terveysneuvonnan esimies Elli Peltola.

Korvaushoitolääkkeenä käytetty metadoni ja sen vaihtoehto, suun kautta otettava buprenorfiini, ovat opioideja, jotka aiheuttavat voimakkaan riippuvuuden. Piikitettynä buprenorfiini on Suomessa eniten käytetty opioidi, jonka kauppanimiä ovat Subutex ja Suboxone.

– Haluamme levittää punaisen maton jokaisen sisälle tulijan eteen. Emme tuomitse, vaan yritämme ratkaista ongelmia yksilöllisesti ja yksi kerrallaan. Voi olla, että meille tulevalla ihmisellä on päihderiippuvuus ja paljon sairauksia mutta ei asuntoa eikä rahaa.

Peltolan puheessa toistuvat stigmojen purkaminen, luottamuksen rakentaminen, osallisuus ja yhteistyö vertaisten kanssa. Mikko on D-asemalla luotettu vertaistyöntekijä, joka osallistuu esimerkiksi paikan uusien työntekijöiden rekrytointiin.

– Minua kiinnostaa eniten riskien hallinta. Olen kysynyt hoitajien työhönottohaastatteluissa, että mitä teet, kun kaksi ihmistä rupeaa huutamaan toisilleen. Yksi haastateltava sanoi, että menee pois ja soittaa poliisit. Hän karsiutui heti. Toiset ymmärsivät, ettei paikalle pidä mennä auktoriteettina vaan puhumaan kuin ihminen ihmiselle, Mikko kertoo.

Janin mukaan hän ja Mikko näkevät paremmin kuin työntekijät, milloin tilanne vaatii puuttumista.

– Minusta hyvä työntekijä on sopivasti sokea.

D-asemalla käy 20 vuotta narkanneita, joilla ei ole elämässään mitään muuta. Jos heille valittaa joka kerta, kun pieni maripussi siirtyy taskusta toiseen, niin ihmiset siirtyvät vain tekemään saman ulkona naapurien silmien edessä. Sitten naapurit valittavat, ja klinikka suljetaan, Jani sanoo.

”

KERRAN MENIN KAVERIN KANSSA HAKEMAAN HEROIINIA VUOSAARESTA, JA HATTUHYLLYN ALLA MAKASI RUUMIS. – JANI

ENSIN KATKOLLE ja sitten raittiiksi Tervalammen kartanon kuusiviikkoisen kuntoutuksen kautta. Tämä on Janin suunnitelma.

Hän on saanut vähennettyä päivittäisen metadoniannoksensa minimiin, 2,5 milligrammaan. Annos oli aluksi yli satakertainen. Jani tiputti sitä vauhdilla istuessaan vankilassa törkeästä huumausainerikoksesta.

– Menin vieroitusoireiden vuoksi huonoon kuntoon. En pystynyt edes makaamaan sängyssä yöllä, kun mahaan sattui niin paljon.

Nykyään Jani pitää ongelmallisimpana päihteenään kannabista, jota hän polttaa lähes päivittäin. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna paloi neljä grammaa.

4B

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

– Käytän myös samoja rauhoittavia, joita isäni käytti.

Jani käy tavallisena arkipäivänä Suomen Diakonissaopiston valmentavassa koulutuksessa Kalliossa. Edellisen, ammatillisen tutkinnon suorittamisesta on pitkä aika, eikä alalla ole töitä. Matkalla kotiin Malmille hän ostaa usein kannabista.

– Olen pettynyt itseeni, kun blaadaan koko ajan.

En vain pysty lopettamaan. Naissuhteeni voi siksi huonosti, huumeseulat ovat paskaiset enkä pääse elämässä eteenpäin.

Aina koulun jälkeen Jani hoitaa vanhaa äitiään.

– Olin aiemmin virallisesti hänen omaishoitajansa. Hän ei saa edes sukkaa jalkaan itse eikä pääse mihinkään ilman apua.

”

HALUAMME LEVITTÄÄ PUNAISEN MATON JOKAISEN SISÄLLE TULIJAN ETEEN. – TERVEYSNEUVONNAN ESIMIES ELLI PELTOLA

KAKSI EUROA TUNTI. Ei Mikko sen vuoksi käy arkisin Helsingin Diakonissalaitoksen matalan kynnyksen työtoiminnassa Kalliossa.

– Teen työtä pääni takia. Minulla on ollut masennusta, ja viikkorytmi helpottaa sitä. Tulee sellainen fiilis, että ehkä minusta on vielä työntekijäksi.

Kun Alppikadulle avattiin lokakuussa hätämajoitus erityisesti Bulgarian ja Romanien romaneille, Mikko kantoi sisään patjoja. Hän on kiinnittänyt tauluja ja hyllyjä Diakonissalaitoksen asuntojen seiniin, kunnostanut pyöriä ja nikkaroinut linnunpönttöjä. Diakonissalaitoksen korttelin vieressä sijaitsevan Diakoniapuiston puhtaanapito sekä läheisten neulankeräysastioiden tyhjennys kuuluvat myös työnkuvaan.

– Diakonissalaitoksen korttelissa on korvaushoitoklinikka ja asumisyksiköitä, joten täytyy myös pitää huolta, etteivät tyypit pyöri pihalla paskat housuissa ja pullo kädessä, Mikko kertoo.

Työtoimintaan pitää tulla työkuntoisena. Mikko varustautuu päivän siivouskierrokselle pitkävartisella roskanottimella, jätesäkillä ja keltaisella, kannellisella pikkuämpärillä, jossa lukee contaminated sharps eli käytetyille ruiskuille.

– Välineistö ei ole ihan parasta, sillä meillä ei ole pistosuojahanskoja. Jos neulankeräysastiassa on paljon ruiskuja, ei ole kätevää poimia niitä roskanottimella yksi kerrallaan, Mikko toteaa.

– Kuka korvaa, jos joku saa tässä duunissa ruiskuista hiv:n tai C-hepatiitin? Mikolla ei ole kumpaakaan, Jani sanoo.

Mikko napsii roskia jätesäkkiin ottimella ja harmittelee, että istuimina käytetyt puupölkyt on viety Diakoniapuistosta pois. Diakonissalaitoksen korvaushoitoklinikalta tulleet ihmiset kerääntyivät kesällä niille tai ylhäällä oleville kallioille juttelemaan.

– Päihdeongelmaisilla on paljon purettavaa. Mikko on ollut minulle kotipsykologi, Jani kertoo.

– Samoin, Mikko sanoo.

RAUTATIEASEMA JA KAMPIN KESKUS vetävät Mikon mukaan huumeidenkäyttäjiä nyt syyskylmällä.

– Vetämässä käydään yleisissä vessoissa. Kämpillä ollaan myös, mutta käyttäjissä on paljon asunnottomia.

Lämpimään aikaan huumeidenkäyttäjät levittäytyvät puistoihin. Mikko palauttaa jätesäkin ja ruiskuämpärin työtoimintatiloihin ja kapuaa Diakoniakorttelista ylös Linnanmäen kallioille. Ylhäältä avautuvat komeat maisemat junaradan yli Töölönlahdelle, ja omaa rauhaakin on.

– Olen nähnyt, kuinka kallioilla on joskus kesällä vedetty huumeita, Mikko sanoo.

Avopaviljongissa Alppipuiston kallioilla saa olla rauhassa. Täällä käytetään huumeita varsinkin kesällä.

Alppipuiston reunan puupaviljongissa Mikko katsoo tarkkaan jalkoihinsa ruiskujen varalta. Avopaviljonki palvelee joissakin kesätapahtumissa soittolavana, mutta se on myös huumeidenkäyttäjien ja -myyjien kohtaamispaikka.

– Paviljonki on helppo löytää. Pasilan asemalta pääsee paviljongille nopeasti, ja siinä on sateensuoja.

Mikko jatkaa Alppipuistosta ylös portaita, joihin on maalattu punainen kaistale ja kirjoitettu red carpet, punainen matto. Ylhäällä sijaitsee toinen avopaviljonki.

– Mäellä oleva paviljonki on hyvin suojassa varsinkin kesällä, kun puissa on lehdet. Siellä ihmiset istuskelevat ja vetävät mitä vetävät, Mikko kertoo.

Siro puurakennus ja sitä ympäröivät kalliot ovat kirjavia graffiteista ja tussipiirustuksista. Paviljongin lattiaan on maalattu punainen sydän.

– Suurin osa lihasta menee yksityiskäyttöön, mutta myös jotkut pienet ravintolat ostavat sitä.

Mikko varoittaa, että hänelle tullaan Kurvissa todennäköisesti myymään huumeita. Hitaasti ajava poliisiauto saa kuitenkin Sörnäisten Lidlin edustan tyhjenemään samaan aikaan, kun ratikka pysähtyy sen luona. Alueen tehovalvonnasta kerrottiin lokakuussa.

Ratikkapysäkillä leijailee kannabiksen tuoksu.

– Onko Katri Valan puistossa porukkaa? kysyy vastaan tuleva nainen Mikolta.

Portaat vievät Katri Valan puistoon Kurvista Lidlin ja Fidan talojen välistä.

RATIKKA KOLISTELEE Helsinginkatua kohti Kurvia.

Vieressä matelee pitkä jono Hurstin ruokajakeluun.

Mikko on jonottanut sinne muutaman kerran ystäviensä kanssa. Hän tuntee muitakin tapoja säästää ruokakustannuksissa.

– Sörnäisten ratikka- ja bussipysäkeillä myydään välillä lihaa ja juustoa kolmasosalla siitä hinnasta, mitä ne maksavat kaupassa. Voi tehdä etukäteen tilauksen, jos haluaa jotain tiettyä.

Mikon mukaan kaupasta varastettua ruokaa ostavat ihan tavalliset, päihdepiirien ulkopuolella olevat ihmiset.

TULEVAISUUDESSA MIKKO haluaisi pois Kalliosta.

Hän viettää yhä enemmän aikaa pitkäaikaisen tyttöystävänsä luona Länsi-Helsingissä.

– Tyttöystävän kotikulmilla on tosi erilaista. Siellä ei juuri aineita liiku.

Kumppani näyttää esimerkkiä päihdepiireistä irrottautumisesta. Hän ottaa aamuisin korvaushoitolääkkeensä ja lähtee töihin.

Mikko toivoisi pääsevänsä päihteistä kokonaan eroon. Hänen esikuvansa on samoilta korvaushoitoklinikoilta ja katkoilta tuttu tyyppi, joka on jättänyt korvaushoidonkin taakseen. Hän tekee nyt itse päihdetyötä.

– Haaveeni on mukava työpaikka ja hyvä parisuhde. Uskon niihin ihan täysin.

Mikon ja Janin nimet on muutettu.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 5

Kolumni

Päiväkirja opettaa laupeutta Olen kirjoittanut päiväkirjaa viiden vuoden ajan. Päiväkirja opettaa, kuinka aivot muokkaavat muistot itsellemme edullisiksi.

“Alan jo tottua kirjoittamiseen. Tuntuu hyvältä, että on ikään kuin luotettu ystävä jolle kertoa asioita ilman tuomitsemista.” Lainaus päiväkirjasta 12.1.2013.

Kirjoitin ensimmäisen päiväkirjamerkintäni 28. elokuuta 2012. Minut oli juuri valittu vaativaan johtamistehtävään ja se jännitti. Halusin tallentaa asioita, jotka opin matkalla.

Kirjoittaminen tuntui aluksi vaikealta.

Käsi väsyi. Merkinnät olivat tylsiä listauksia päivän menoista. Vaati opettelua olla itselleen rehellinen. Että uskalsi kehua itseään, mutta myös tunnustaa, jos mokasi, hävetti tai pelotti.

Päiväkirja on erinomainen ankkuri. Se auttaa nimeämään toiveita ja pelkoja, jotta niistä osaa puhua muille.

Olen kirjoittanut 26. elokuuta 2012 alkaen merkinnän jokaisesta päivästä, yleensä sängyssä ennen unta. Sääntöni on, että jokainen päivä ansaitsee tasan sivun – ei enempää tai vähempää. Tähän mennessä olen kirjoittanut yli 1 900 sivua.

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Vaati opettelua olla itselleen rehellinen.

Mikael Nederströmin tuoreen psykologian väitöskirjan mukaan alaisten tyytyväisyys kasvaa, jos esimies osaa katsoa toimintaansa alaistensa näkökulmasta. Ajatus on ymmärrettävä. Kun osaa katsoa itseään toisen silmin, osaa sopeutua paremmin erilaisiin tilanteisiin.

Kurinalaisen itsetarkastelun hyödyt eivät rajoitu johtajiin. Jokaisen kannattaisikin tarttua kynään. Päiväkirja opettaa laupeutta itseä ja muita kohtaan. Asioiden parkkeeraaminen päiväkirjaan parantaa myös unen laatua.

Illalla kriisinä talteen kuvattu asia on lähes aina aamuun mennessä sulanut hiukan hankalammaksi työpuheluksi tai anteeksipyynnöksi puolisolle.

Kiinnostavimmin päiväkirja todistaa, kuinka aivot korjaavat muistot johdonmukaiseksi tarinaksi. Ilman muistiin kirjaamista on mahdotonta palata aikaan, jolloin ei ollut jotakin tietoa.

Päiväkirja auttaa ymmärtämään, miksi toimi tietyllä tavalla. Välillä se muistuttaa, että olisi pitänyt luottaa etiäiseen. Useammin se kuitenkin osoittaa muistin virheet.

Päiväkirja kannattaa kirjoittaa käsin, koska sormet pakottavat ajattelemaan hitaammin.

Mustekynän suurin hyöty kuitenkin on, ettei kynässä ole delete-nappia.

KIRK AS LIEKKI Saatavana jälleen aito Juhava

Antiikkipallokynttilä

Kiitos Irja Askola 2010–2017 -paita

Original design by Timo Sarpaneva

Koot: S-3XL

Kirkas liekki – puhdas ilma Juhavan kynttilätehtaalla Pieksämäellä valmistetaan kynttilöitä ympäristöä kunnioittaen. Käsityönä valmistuvat Juhava-kynttilät sisältävät ainoastaan 100 % steariinia.

Puhtaimmasta steariinista valmistetut kynttilät palavat kauniilla kirkkaalla liekillä nokeamatta ja savuttamatta.

Juhavan laajasta kynttilävalikoimasta löydät näyttävät pöytä- ja kruunukynttilät arkeen ja juhlaan.

Kotimaisuus Puhtaus Käsityö

Kirkon Ulkomaanavun joulukortit 2017 Kortit on suunnitellut salvadorilainen Christian Chavarria. Korteissa on suomen- tai ruotsinkielinen joulutoivotus.

10 kpl/paketti (5 + 5) 2-osaiset, taitettavat kortit + kirjekuoret 24,00 1-osaiset kortit 12,00

juhava.fi

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

15 90

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Martin Scorsese

Silence dvd

Elokuva kahdesta 1600-luvulla eläneestä jesuiittapapista (Andrew Garfield, Adam Driver), jotka lähtevät uhkarohkealle matkalle Japaniin löytääkseen kadonneen oppi-isänsä (Liam Neeson) ja levittääkseen kristinuskon sanomaa 50 henkensä kaupalla.

14,50

14

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

6B

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

PE 8.12. 2017 KLO 18 PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA LA 9.12. 2017 KLO 18 PORVOON TUOMIOKIRKKO, PORVOO PE 15.12.2017 KLO 18 TEMPPELIAUKION KIRKKO, HELSINKI

LA 28.11. KLO 21.00 MARIA YLIPÄÄ PYHÄN LAURIN KIRKKO, VANTAA & UMO

MA 18.12. 2017 KLO 18 KALLION KIRKKO, HELSINKI

KE 20.12.2017 KLO 18 ESPOON TUOMIOKIRKKO, ESPOO

Liput Lippupalvelusta toimituskuluineen alk. 32,50 € / 27,50 € / 17,50 € Liput Ticketmasterista toimituskuluineen (Normaalihinta 30 €, eläkeläiset 25 €, työttömät, opiskelijat ja lapset 15 €

33 €/28 €/17,50 €

+ Lippupalvelun toimituskulut alk. 2,50 €)

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 €

S-ETUKORTILLA NORMAALIHINTAISISTA ENNAKKOLIPUISTA -4 € MARRAS- JA JOULUKUUSSA!

Kiitos syöpätutkimuksen, yhä useampi paranee.

Mutta saavuttaaksemme uusia läpimurtoja, tarvitsemme sinua. Anna tutkimusmatkan jatkua ja tee testamenttilahjoitus.

Tilaa maksuton testamenttiopas: syopasaatio.fi/testamenttilahjoitus

www.umo.fi

Nyt Heli on saanut terveen paperit ja hän muistuttaa aina, ettei eletä vain viikonloppuja ja vapaapäiviä: eletään tässä ja nyt.

– Burkittin lymfooman sairastaneen Helin Raija-äiti.

Lähde rauhassa.

Anna perinnöksi toivoa.

Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä.

Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Tilaa kattava testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

E

i voi olla ihan varma, onko Martti Suosalo tosissaan, kun hän intoutuu kertomaan ja näyttämään mallia uudesta harrastuksestaan. Hänen esityksensä vakuuttaa, mutta miehen ilmeistä ei tiedä. Joka tapauksessa harrastuksia on kaksi, ja ne kuulostavat umpimiehekkäiltä.

– Käyn nykyisin Tempaus-Areenalla. Olen ruvennut harrastamaan olympianostoa, johon kuuluu tempaus ja työntö. Löysin sieltä henkisen johtajan Masan, joka on painonnostoguru. Minun ei tarvitse käydä areenalla kuin kerran viikossa, ja puolentoista tunnin harjoituksesta tulee minulle sellainen testosteronipaukku, että pärjään sillä kolme päivää.

Suosalon toinen uusi harrastus alkaa aina sunnuntaisin kello 7.40, ellei hän ole näytelmäkiertueellaan. Entinen nyrkkeilijä Carl Huovinen hakee miehen kotipihalta.

– Ajellaan Carlin kanssa autolla Kisahalliin ja ruvetaan nyrkkeilemään. Mätkimme toisiamme tunnin verran. Harrastusten voimalla jaksan tehdä töitä.

Vähitellen käy ilmi, että nyrkkeillessä miehillä on aidot hanskat käsissään, mutta Tempaus-Areenalla olympianostoihin käytetään keppijumpasta tuttua välinettä. Painoja ei Suosalon mukaan tarvita.

– On ihan tarpeeksi, kun mies tekee harjanvarren kanssa niin sanotun tempausvalan: menee kyykkyyn ja nousee sieltä oikeassa asennossa.

Siitä kehittyy korsetti, eikä selkä jumiudu sohvalla pötkötellessä.

– Aloitin kepillä, mutta nykyisin on jo kivasti rautaa tangon päissä.

Nuorena Martti Suosalo pelasi aktiivisesti jalkapalloa, mutta yllättäen hän ilmoittautui kaverinsa kanssa nuorisoteatteriin. Lehdestä löytyi ilmoitus, jossa haettiin uusia jäseniä.

– Teatteri rupesi viemään minua. Lopetin lukion kesken ja sanoin äidille, että kyllä minä ilman ylioppilastodistustakin pääsen korkeakouluopintoihin.

Ensimmäisellä kerralla Teatterikorkeakouluun pyrkiessään Suosalo pääsi loppusuoralle, mutta ei vielä sisään.

Toisella kerralla varusmies ei jaksanut keskittyä.

– Kolmannella kerralla näin Jouko Turkan ensimmäisestä katseesta, että nyt pääsen sisälle. Ilme kertoi, e ­ ttä

Kuka?

Näyttelijä Martti Suosalo, 55, asuu Helsingissä. Naimisissa dokumenttiohjaaja Virpi Suutarin kanssa. Kolme lasta.

Mitä?

Suosalo esiintyy muun muassa Suomen hauskin mies -näytelmässä ja Kari Hotakaisen kirjoittamassa Palvelija-monologissa Helsingin kaupunginteatterissa. Suosalo vierailee pe 17.11. klo 19 Korson kirkossa, jossa hän esittää otteen Palvelija-monologista.

Motto? ”Ei tänne lepäämään ole tultu.”

Työ miehen tiellä pitää Martti Suosalo kiertää ympäri maata lavasteet auton takakontissa.

Vapaa-ajalla hän keskittyy tempauksiin ja työntöihin.

Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

nyt joku ottaa minut tosissaan. Turkalla oli silmää ihmisten lahjoille.

Turkan kauden teatterikoulu sopi Suosalolle. Opintojen fyysisyys ei tuntunut hänestä pahalta.

– Minulla oli tosi hyvä kunto ja jaksoin sen rääkin.

Suosalon ensimmäinen oman alan työpaikka löytyi Teatteri Pienestä Suomesta. Seuraavaksi hän pääsi Ryhmäteatteriin Suomenlinnaan.

– Siellä ympärilläni olivat Suomen parhaat näyttelijät. Pääsin ottamaan oppia toisesta vinkkelistä.

Seitsemän vuoden jälkeen Ryhmäteatteri hajosi. Martti Suosalolle se oli järkytys. Teatteri oli ollut kuin perhe.

Miehen täytyi miettiä, että mitä sitten.

– Meni vähän aikaa, etten tehnyt mitään. Sitten tapasin Virpin. Meille tuli perhe, ja minä olin siihen niin valmis. Kun tulee lapsia, alkaa uutteraksi.

Suosalo pääsi paikkaamaan Lilla Teatternissa näyttelijöitä, ja yleisö piti. Hän tajusi jo alusta pitäen, että urheilusta tuttu kaava pätee muuallakin.

– Jos tekee työnsä hyvin, pääsee kentälle, eikä joudu vaihtoon.

Kun Asko Sarkolasta tuli Helsingin kaupunginteatterin johtaja, Suosalo vieraili heidän näytelmissään. Sittemmin Suosalo löysi yrittäjyyden ja itselleen ominaisen tavan tehdä näyttelijän työtä. Mies kun on aina kokenut olevansa jotenkin levoton, sellainen, että aina pitää olla liikkeessä. Hän arvelee sen olevan peruja siitä, että lapsuuden perhe muutti usein. Nyt hän on kiertänyt ympäri Suomea kymmenen vuotta esittäen monologeja.

– Tässä työssä pääsen rakentamaan ja pystyttämään näytelmän lavasteet, siis tekemään fyysistä työtä, ja esiintymään ja lähtemään taas seuraavaan paikkaan.

Nuorisoteatteriaikana Suosalo näki kuvan, joka pinttyi hänen päähänsä.

Siinä oli vanha Mercedes Benz -pikkubussi. Bussin takaosaan oli laitettu Jeppe Niilonpoika -näytelmän lavasteet ja ratissa oli mies itse. Muita ihmisiä ei näkynyt.

– Nyt teen sitä! Pikkubussia minulla ei ole, on vaan tuommoinen cee kolmonen, tavallinen henkilöauto. Enkä ole vielä Jeppe Niilonpoikaa esittänyt, mutta ehkä sen vuoro tulee joskus.

Yksi Martti Suosalon ohjelmiston monologeista on Palvelija. Siinä tarkastellaan, liittyykö palvelualttius vain ammattiin vai onko se ihmisessä syvemmällä. Idea sai alkunsa Suosalon mankeloinnista. Kari Hotakainen sattui soittamaan useamman kerran juuri silloin, kun Suosalo touhusi kotonaan mankelointihuoneessa.

Hotakainen ihmetteli, että mitä sinä siellä.

– Sanoin, että olen tällainen palvelija. Se ajatus taas lähti siitä, kun kirjailija-pastori Veli-Pekka Hänninen vihki minut ja Virpin. Muistan ikuisesti hänen puheestaan tämän: kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa. Palveleminen on minulle luontaista ja olen yrittänyt toteuttaa sitä: palvella mahdollisimman paljon – ennen kuin toinen ehtii, minä ehdin jo tehdä.

Palvelemisesta saa mielihyvää.

Suosalo tahtoo laajentaa palvelijuuttaan perhepiirin ulkopuolelle.

– Näyttelijän työ on ehdottomasti palveluammatti. Ja jos katsoo tarkkaan, kaikki ammatit ovat palveluammatteja. Tai voisivat olla. Tai ehkä niiden pitäisi olla. ■

8 B

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

H

ampurilaiset tekevät Eero Puolitaipaleen, 19, iloiseksi. Ennen hänelle maistuivat juustohampparit, mutta nykyisin kun hän on jo nuorimies, syötävän pitää olla kerroshampurilainen unohtamatta ranskalaisia ja kokista. Tapaamme hampurilaispaikassa Helsingin keskustassa.

Meitä on kolme, sillä Eeron sisko Johanna Puolitaival, 28, viettää viikonloppua veljensä kanssa.

Eero on tullut kylään Vantaalla asuvan isosiskonsa luokse. Heidän on tarkoitus mennä uimaan ja sitten Korkeasaareen.

– Huomenna uimaan! Uimahalliin! Eero huudahtaa, kun sisko mainitsee viikonlopun suunnitelmista.

– Pohjaan. Uimalasit ja pfffff! Eero jatkaa. Hän ottaa nenästä kiinni ja näyttää, kuinka sukelletaan.

– Höyrysaunaan! Jee! Johannalle Eero on Eepo. Sillä nimellä sisko on kutsunut veljeään pienestä pitäen. Lapsuuden perhe asui Ylöjärvellä. Perheessä oli kahdeksan lasta, joista Johanna on viides.

– Eepolla on kaksossisko Aino, joka on kuopus.

Eepo syntyi minuutin aikaisemmin. Eepolle on tärkeää, että hän ei ole perheen nuorimmainen, Johanna kertoo.

Eerolla on Downin syndrooma. Se todettiin heti syntymän jälkeen. Syndroomassa on selkeät merkit, kuten vino silmäluomenpoimu, yksi kämmenpoimu ja ulos työntyvä kieli. Syntyessään Eerolla oli sydämessä läppävika, joka on sittemmin korjaantunut.

Kahdeksanvuotiaana Johanna tuli koulusta kotiin onnellisena siitä, että yöllä perheeseen oli syntynyt kaksoset. Isä oli vakavana. Hän keräsi kuusi lastaan pöydän ympärille ja kertoi, että toinen kaksosista ei ole ihan terve. Hänellä on reikä sydämessä ja hän on kehitysvammainen.

– Minulle tämä tieto oli hirveä järkytys silloin.

Olin, että apua, mitä tästä oikein tulee. Elämäni on nyt ihan pilalla, Johanna muistelee. Hän pelkäsi, että koulukaverit nauravat, kun näkevät pikkuveljen.

Isä ja lapset lähtivät sairaalaan. Vauvat nukkuivat keskoskaapeissa vierekkäin. Eerolla oli sininen potkupuku ja Ainolla vaaleanpunainen.

– Heti kun näin heidät, tuli vahva tunne, ettei tuo vauva ole mikään kehitysvammainen vaan minun pikkuveljeni. Minulle tuli myös voimakas suojelemisvietti. Puolustan häntä vaikka mitä tulisi.

Johanna ja Eero Puolitaival ovat aina olleet läheisiä. Seiskaluokkalainen Johanna ja täysi-ikäinen isoveli veivät kaksoset monena aamuna hoitoon. Lukioikäisenä Johanna haki usein Eeron hoidosta, ja he kävivät yhdessä kaupassa. Kun Johanna rupesi seurustelemaan, poikaystävä totesi, että Johanna ja Eero ovat sisarussarjasta ehkä saman oloisimpia.

– Usein ajatellaan, että kehitysvammainen on vain kehitysvammainen, mutta kyllä heillä on ihan oma persoona, Johanna sanoo.

Kärsivällisyyttä koeteltiin kerran autoreissulla.

Eero halusi tavata joulupukin, ja Johanna lupasi järjestää asian. Ajomatkaa Rovaniemelle kertyi noin 900 kilometriä mennen tullen. Eero halusi kuunnella musiikkia. Fröbelin Palikat -yhtye oli silloin, niin kuin nykyäänkin, hänen suosikkinsa.

– Huomasin, että minulla on tällaisissa tilanteissa kohtuullisen pitkä pinna. Pystyin ihan hyvin ajamaan Merikarvialta Kuopion kautta Rovaniemelle kuunnellen koko ajan Fröbelin Palikoiden joululevyä elokuussa. Ehkä Eepon kanssa tulee sellainen mañana-meininki. On ihan turha stressata.

Johanna ja Eero Puolitaival käyvät yhdessä reissuilla ja hampurilaisilla.

Minun pikkuveljeni Eero-veli riemastuttaa Johanna-siskoa lähettelemällä junassa muille matkustajille lentosuukkoja.

Teksti Nina Riutta Kuva Esko Jämsä

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 9

Kun vuosia sitten kauppareissulla Eero kurkisti, mitä erään rouvan ostoskorissa oli, tuli hyytävää katsetta.

– Olisi tehnyt mieli sanoa rouvalle, että älä tee noin lapselle, Johanna toteaa.

Joskus Johanna on mennyt sanomaan tuijottajille, että ”anteeksi nyt vaan, mutta tuijotat pikkuveljeäni”. Yleensä ihmiset eivät vastaa siihen mitään.

Heitä alkaa hävettää.

– Eepolla on silmät ja aivot. Hän huomaa, jos häntä tuijotetaan. Ja kyllä hän tasan tarkkaan tuntee sen, jos joku lyö tai kohtelee häntä epäoikeudenmukaisesti. Tässä kohdin pätee vanha neuvo: kohtele toista niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.

Onneksi Johanna ja Eero tapaavat myös ihmisiä, jotka osaavat luontevasti ottaa sen, tai oikeastaan riemastua siitä, miten Eero rikkoo normeja ja menee ihmisten luokse.

– Aina kun Eepo näkee tummaihoisen ihmisen, hän menee puhumaan tälle englantia, jota hän osaa ehkä kolme lausetta, Johanna kertoo nauraen.

”

Eepo on auttanut näkemään, että kyllä me aika hysteerisesti pelätään sitä, ettei meitä vain pidetä jotenkin erilaisina.

Johanna Puolitaival

Samalla kauppareissulla, jolla Eero kurkisti rouvan ostoskoriin, tapahtui myös toisenlainen kohtaaminen. Eero sanoi kaupassa yhtäkkiä, että ”oi, ihana raksamies!”. Lattianrajassa kyykki mies tehden sähköhommia. Eero säntäsi halaamaan häntä takaapäin.

– Eepo rakastaa kaikkia remontti- ja raksamiehiä. Ajattelin jo, että voi ei, mitäköhän tuo äijä halaamisesta ajattelee. Mutta hän vain nousi vähän hölmistyneenä ylös, hymyili ja halasi Eepoa takaisin.

Eeron kanssa oleminen on Johannan mielestä vapauttavaa, koska veli kyseenalaistaa sosiaalisia normeja. Junassa pitää istua mieluiten hiljaa, eikä saa ottaa kontaktia muihin, mutta Eero lähtee aivan varmasti vessaan ja kättelee jokaisen sinne mennessään. Tai lähtiessään junasta hän lähettelee muille matkustajille lentosuukkoja ja toivottaa hyvää päivän jatkoa.

– Se on ihanaa! Minä en itse uskalla tehdä sellaista, ja sen takia on niin kivaa, kun Eepo uskaltaa. Vaikka joskus kiellän häntä, niin ihan oikeasti tykkään siitä, että hän tekee jatkuvasti asioita, jotka saavat minut havahtumaan ja miettimään tämän yhteiskunnan sääntöjä, Johanna sanoo.

– Esimerkiksi, kun olin Prahassa vaihto-oppilaana, Eepo tuli luokseni kylään...

– Jyväskylään! Eero huutaa väliin.

– Nyt ei mennä Jyväskylään, Johanna vastaa.

– Jämsään!

– Eepo asuu Jämsässä, sisko sanoo.

– Palomäkeen, Eero jatkaa. Palomäki on tuetun asumisen asuntola, jossa Eerolla on ensimmäinen oma koti. Hän muutti sinne puolisentoista vuotta sitten.

– Lauantaina.

– Ei kun sunnuntaina tai maanantaina menet takaisin kotiin, Johanna selvittää ja kertoo, että reissussa ollessaan Eero kaipaa aina hirveästi kotiin.

– Sitten Fröbelin Palikat! Pertti Kurikka, Eero sanoo iloisena.

Erilaisissa paikoissa Eeron kanssa liikkuminen on myös opettanut Johannalle paljon siitä, millaista on olla marginaalissa ja erilainen. Kehitysvammaisen ihmisen vieressä näkee toisten katseet, supattelut, osoittelut, tuijottamiset ja nauramiset.

– Ne tuntuvat hirveän pahalta. Tosi rankkojakin tilanteita saattaa tulla. Olen joutunut puolustamaan Eepoa lapsilta, jotka löivät häntä eivätkä heidän vanhempansa tehneet mitään.

Yhteiskunnassamme normaalius on arvostettua. Johanna Puolitaival on huomannut, että normaalina pysyminen voi myös kuormittaa.

– Normaalius pakottaa elämään tosi suppeasti ja miettimään koko ajan, mitä saa tehdä säilyttääkseen sen normaaliuden. Normaalit ihmiset joutuvat koko ajan varjelemaan sitä.

Kun Johanna on Eeron kanssa, normaaliudella ei ole niin hirveästi väliä. Eero voi käydä kutittelemassa ihmisiä tai mennä yhtäkkiä maahan makaamaan. Tai ruveta istumaan metron tolkuttoman pitkissä rullaportaissa, niin kuin Prahassa.

– Olen oppinut, etteivät Eepon tekemiset ole mitään niin kauhean vakavaa. Itse asiassa ne tekevät elämästä paljon hauskempaa. Totta kai pitää olla jonkinlaiset normit, jotka auttavat meitä elämään paremmin yhdessä. Mutta Eepo on auttanut näkemään, että kyllä me aika hysteerisesti pelätään sitä, ettei meitä vain pidetä jotenkin erilaisina.

Johannan mielestä kehitysvammaisuuteen ei yleensäkään pitäisi suhtautua niin yltiövakavasti.

Kannattaisi rohkeasti yrittää katsoa, miten kehitysvammainen maailman näkee. Hän saattaa myös pelleillä tai kokea tilanteen humoristisesti.

– Ihan tavallista arkea vammainenkin elää. Ihmisiä on monenlaisia. Kehitysvammaisesta voisi ajatella, että ai, ihminen voi olla myös tuollainen. ■

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Paula Huhtala

Kovaa peliä pöydällä Luo Euroopan historia uusiksi, johda luostaria ja kosi prinsessaa.

TEKSTI TUURE HURME KUVAT VALMISTAJAT

Tässä seison!

Historiaan pohjautuvia lautapelejä on paljon. Yksi hienoimmista on Here I Stand: Wars of the Reformation 1517−1555. Peli alkaa siitä, kun Martti Lutherin teesit naulataan kirkon oveen vuonna

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@ kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

1517. Euroopassa käynnistyy uskonnollinen, poliittinen ja sotilaallinen liikehdintä, jota mallinnetaan pikkutarkoilla säännöillä.

Reformaattoripelaaja ja paavin pelaaja marssittavat estradille väittelijöitä ja solmivat liittoja. Kenen puolelle Habsburgien dynastia kääntyy? Mitä tekee Kaarle V:n katolinen Ranska? Kuinka käy paavin ja reformaation välillä tasapainoilevalle Englannille?

Valloittaako ottomaanien sotakoneisto koko riitelevän Euroopan? Diplomatiaa hiotaan ja selkiin puukotetaan. Historiaa pelataan hurmaavalla tavalla uusiksi.

Peli ei sovi aloittelijoille.

Pelatessa vierähtää helposti viisi tuntia, verkkaisella tahdilla strategiaa hioen ja oheis-

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

keskusteluihin eksyen pidempäänkin. 2–6 pelaajaa.

Tee työtä ja rukoile

Jostain syystä keskiaikaiset luostarit ovat suosittu teema lautapeleissä. Ora et Laborassa pelaajat johtavat luostareita.

Metsää pitää hakata ja talot rakentaa. Keljua on, että naapuriluostari saattaa himoita juuri niitä resursseja, joita sinäkin tarvitsisit. Tähtäimessä on lopulta tuottaa mahdollisimman paljon kirjoja, koriste-esineitä ja reliikkejä.

Ora et Laboraa pelailee pari tuntia. Oppimiskynnystä on jonkin verran. Pelimekaniikka on hiottu ja innostava, mutta peliin ei uppoudu samalla tavalla kuin peleihin, joissa historiallinen teema on vahvas-

ti läsnä. Hienoa on, että tässä pelissä ei ole tuurilla juuri mitään sijaa. 2–4 pelaajaa.

Kosiokilpailu korteilla

Love Letter -korttipelissä pelaajat hätyyttelevät kosiomielessä prinsessaa. Hänen ylhäisyydelleen on kuitenkin hankala saada toimitettua rakkauskirjeitä, joten tarvitaan hovimiesten ja muiden apua.

Se, joka pelaa korttinsa oikein ja saa rakkauskirjeensä perille, voittaa pelin.

Love Letter on aika simppeli korttipeli. Ensivaikutelman takaa paljastuu kuitenkin runsaasti pienimuotoista päättelyä ja hauskaa riskinottoa.

Tuurikin on mukana. Yksi kokonainen peli, jossa on monta kosiokierrosta, on pelattu alle tunnissa. 2–4 pelaajaa.

Vanha maailma

Perinteiset kuulokojeet toimivat kapea-alaisesti

Uusi maailma

Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Miksi tyytyä vähempään, kun voit saada täyden 360° kuuntelukokemuksen Oticon Opn™ -kuulokojeella?

Nyt saat selvää muiden puheista ja voit seurata keskusteluja vaivattomasti ilman väsymistä ja huolta, ettet pysy keskusteluissa mukana.

Lisätietoja 09 2786 2081 (ark. klo 9-16) tai www.oticon.fi Ajanvaraus 09 2786 2040 (ark. klo 9-11 ja 13-15) Kuuloverkko Helsinki | Järvenpää | Hyvinkää | Pori Tampere | www.kuuloverkko.fi

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

11

Matti Riekki on jättänyt sykemittarin pois lenkiltä ja opetellut kuuntelemaan kehoaan.

Realisti vai pessimisti?

Matti Riekki, 43, on tietokirjailija ja Infernomusiikkilehden päätoimittaja. Tampereella asuvan Riekin perheeseen kuuluvat vaimo ja kolmevuotias lapsi.

Elämänkatsomukseltaan Riekki on agnostikko ja realisti, joka pyrkii suhtautumaan asioihin sen mukaisesti, miten ne ovat. ”Monesti se kaatuu pessimismin puolelle.”

Kirjassaan Raskas askel (Like) Riekki kertoo, miten juoksusta tuli hänelle elämäntapa.

Raskas askel, kevyempi mieli Juokseminen auttaa Matti Riekkiä hellittämään, kun mieli käy kovilla kierroksilla. Harrastukseen liittyy myös tuskantäyteisiä hetkiä.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA MIKKO PYLKKÖ

SISÄÄNHENGITYS, ULOSHENGITYS, sisään, ulos. Matti Riekki on vaihtanut juoksuvaatteet ylleen heti töistä palattuaan. Juoksuaskel mukautuu nopeasti hengityksen rytmiin niin, että jalat ottavat sisään hengittäessä neljä askelta ja uloshengityksen aikana toiset neljä.

Tiheä askelrytmi on tärkeä, koska se pitää askeleen teknisesti oikeanlaisena. Riekki ei kuitenkaan mieti askelpareja juostessaan, vaan ”laskuri” tekee työtään alitajuisesti samalla kun hän ajattelee omia asioitaan.

Juoksulenkki on Riekille eräänlainen meditaatioharjoitus, joka helpottaa elämää oman pään sisällä.

Riekki luonnehtii itseään murehtijaksi, jolla on taipumus nähdä asiat pahimman kautta.

Tuomiosunnuntai

JUOKSEMINEN ALKOI havahtumisesta keväällä 2008. Kaksi yötä 34-vuotissyntymäpäivänsä jälkeen Riekki heräsi sohvalta kovassa krapulassa ja tilasi kaksi pizzaa. Portaiden nouseminen krapulapizzojen kanssa sai hänet huohottamaan.

Riekki ymmärsi, että hänen oli pakko tehdä jotakin. Liikunta alkoi päivittäisillä kävelylenkeillä, jotka muuttuivat vähitellen juoksuksi. Raskas askel seurasi toista, kunnes hän oli valmis juoksemaan ensimmäisen maratoninsa Tukholmassa kesällä 2010.

MARATONIEN JUOKSEMINEN on vienyt Riekin intensiivisiin kärsimyksen hetkiin. Kärsimys liittyy kuuluisaan ”seinään”, jonka moni maratoonari kohtaa 30 kilometrin jälkeen.

Riekille ”seinä” tarkoittaa järisyttävän vahvaa väsymyksen ja kivun sekaista tunnetta. Jokainen uusi askel tuntuu mahdottomalta ja mielessä kiertää ajatus koko touhun järjettömyydestä.

Samalla kärsimys on tärkeä osa juoksun viehätystä.

Riekki imee motivaatiota myös iltojen pimenemisestä, sään kylmenemisestä ja sateista. Taivaltaessaan eteenpäin räntäsateessa hän tietää tekevänsä jotakin, mihin kaikki eivät pysty.

ISTOCK

Taivaan tähden

26.11.

Myös myönteiset ajatukset jäävät helposti mieleen pyörimään. Juostessa Riekin ajatukset rauhoittuvat ja mieltä työllistäviin pulmiin avautuu ratkaisuja.

Riekki uskoo jatkavansa juoksemista niin kauan kuin jalat kantavat. Muunlaista elämää on enää mahdoton kuvitella.

Juostessaan Riekki tavoittaa jotakin, mikä on lähellä hengellistä kokemusta. Juoksun ja hengellisyyden välistä yhteyttä on vaikea pukea sanoiksi, mutta se tuntuu todelta.

Suojamuuri TAIVAS EI OLISI minulle taivas, elleivät lapseni olisi siellä, sanoi muinainen Kotilieden päätoimittaja. Meidän äiti ajatteli varmasti ihan samoin. Siksi hän kirkosta vieraantuneita lapsiaan ajatellessaan saattoi itkeä ihan. Äiti syytteli itseään. Hän se oli ollut niin taitamaton lapsiaan taivaan tielle saattamaan. Hän se oli antanut huonon kristityn mallin ja vieraannuttanut lapsensa uskon kalliista lahjasta.

En onnistunut äitiä lohduttamaan. Saatoin vain harmitella sellaista kristillisyyden tulkintaa, joka ei rauhoittele levottomia sydämiä Jumalan loputtomalla kekseliäisyydellä ja hyvällä tahdolla.

Äidille olisi pitänyt lukea Apostolien teoista, miten yhden usko pelasti koko perhekunnan.

Kaikkien syyllisyyttä kantavien, lapsistaan ja rakkaistaan huolestuneiden tuomiopäivänä on nostettava korkealle Kristuksen kuninkuuden voiton lippu.

Pieni viaton Karitsa pitää siinä pystyssä verensä punalla piirrettyä viiriä. Hänen ujo pehmeytensä on meidän kaiken kestävä suojamuurimme. Hänen vaatimaton lempeytensä on varjoton valomme. Emme ole tulta suitsevan tuhon juurella vaan pehmeää samettia ja hunajaa vuotavan Siionin vuoren luona.

Ja vaikka vuoret väistyisivät ja

kukkulat horjuisivat, sittenkään tämän pienen Karitsan hyväksyvä katse ei sinusta ja rakkaistasi väis-

ty eikä hänen syliin sulkeva tinkimätön hyvä tahtonsa horju.

KAISA RAITTILA

12 B Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Gurun opissa Ohjaajana tuntematon pyhiinvaeltaja Vaeltajan kertomukset on 1880-­luvulla Kazanissa Venäjällä julkaistu kokoelma tuntemattoman köyhän pyhiinvaeltajan kertomuksia. Se sisältää neljä kertomusta, jotka kuvaavat vaeltajan matkaa, kun hän etsii vastausta siihen, miten voi oppia rukoilemaan lakkaamatta. Teos on käännetty monille kielille, ja se on tehnyt Jeesuksen rukouksen tunnetuksi ympäri maailman. Rukous tunnetaan myös nimellä Sydämen rukous.

Vaeltaja oli jo pienenä jäänyt orvoksi. Isoisä kasvatti hänet ja hänen veljensä. Tulipalossa hän oli menettänyt kaiken niin, ettei hänellä ollut muuta kuin isoisän Raamattu.

Vanha munkki opettaa vaeltajalle Jeesuksen rukouksen, jota toistaen hän kulkee vuosikaudet läpi Venäjän. Munkki kertoo hänelle myös Jeesuksen rukouksen harjoittamiseen opastavasta Filokalia-teoksesta, johon on tallennettu hengellisiä ohjeita tuhannen vuoden ajalta.

Kulkijan rukous Moni etsii henkistä opastusta ja rukousmantraa. 1800-luvulla elänyt vaeltaja löysi oppaakseen vanhan munkin ja mietiskelysanoikseen Jeesuksen rukouksen.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

”Olen Jumalan armosta kristitty ihminen, tekojeni puolesta suuri syntinen, arvoltani koditon vaeltaja kaikkein alhaisinta säätyä, kulkija matkalla paikasta toiseen.”

Näin alkaa yhden maailman tunnetuimman pyhiinvaeltajan kertomus. Hänen nimeään ei tiedetä. Hän vaelsi nuorena miehenä jalkaisin 1800-­luvun Venäjällä, Ukrainassa ja Siperiassa aina Irkutskiin asti.

Välistä hän yöpyi majataloissa, kulki kylien ja kaupunkien läpi ja tapasi toisia matkalaisia. Hän kulki läpi Venäjän arojen ja metsien. Enimmän aikaa hän oli tien päällä ja löysi suojan milloin mistäkin.

Kerran kirkossa hän oli kuullut liturgiassa kehotuksen ”Rukoilkaa lakkaamatta”. Se iskostui niin syvälle hänen mieleensä, että hänen piti lähteä ottamaan selvää, mitä se tarkoitti ja miten kenenkään oli mahdollista rukoilla koko ajan, kun oli paljon huolta monista muistakin asioista.

Tuo kehotus sai hänet liikkeelle, mukanaan vain isoisältä peritty Raamattu. ”Tässä on omaisuuteni: leipä-

pussi selässä, povella pyhä Raamattu, ja siinä kaikki.”

Apua ei löytynyt helposti. Hän kuuli kyllä papeilta ja muilta rukoilijoilta selityksiä siitä, mitä rukous on, miten välttämätöntä se on ja mitä hyötyä siitä on. Hän sai myös kuulla, että rukous vaatii mielen puhtautta ja särkynyttä sydäntä. Hänelle annettiin monenlaisia vinkkejä rukoilemiseen. Oli kuitenkin vaikea löytää ihmistä, josta näki, että hän eli sen mukaan, mitä puhui.

Lopulta kulkija kohtasi vanhan munkin, josta tuli yhden kesän ajaksi hänen rukousoppaansa. Mies asettui asumaan risumajaan, toimi vihannesmaan vartijana ja kävi viikon välein munkin luona.

Munkki opetti hänelle, että lakkaamaton rukous on ihmisen sydämessä tapahtuvaa jatkuvaa rukousta, jossa pyydetään avuksi Jeesuksen nimeä.

Hän kutsuu rukousta nimillä Jeesuksen rukous ja Sydämen rukous.

Hän neuvoi, miten kuka tahansa meistä voi kaiken aikaa, mitä ikinä sitten tekeekään, lausua mielessään Jeesuksen nimeä. Tulee vain tois-

Jeesuksen rukous lenkkipolulla Varaa kolme varttia kävelyyn tai hölkkään ulkona luonnossa.

Kävele aluksi rauhassa. Katsele ympärillesi, hengitä rauhallisesti ja anna hengityksesi tasaantua.

Kun olet valmis, lausu mielessäsi hengityksesi rytmissä Jeesuksen rukousta: ”Herra Jeesus Kristus – armahda minua”. Lue sisäänhengityksellä rukouksen alku ja uloshengityksellä sen loppu. Tee niin aluksi vaikka viidentoista minuutin ajan. Kun ajatuksesi karkaavat, palaa vain lempeästi toistamaan rukousta.

Jos mieluiten juokset, aloita rauhallisesta kävelystä. Nosta sitten vähitellen vauhtisi kevyeksi juoksuksi. Toista sitten askeltesi ja hengityksesi tahdissa rukousta.

Lopuksi anna vain kävelyn kulkea tai juoksun rullata ja mielen levätä.

taa rukous­ta ”Herra, Jeesus Kristus, armahda minua”. Sitä ei pidä tehdä liian nopeasti eikä kovaan ääneen, vaan hiljaa mielessä, kaikessa rauhassa. Tällä tavalla se vähitellen läpäisee rukoilijan sydämen ja koko olemuksen ja elämän.

Munkki kuoli kesän lopulla. Kulkija jatkoi matkaansa mielessään vanhuksen opetukset ja mukanaan rukousnauha. Ulkonaisesti hän oli yhä köyhä kulkija. Silti kaikki alkoi näyttää toiselta: tie, jota hän kulki, oma elämä ja ihmiset, joita hän tapasi, tähtitaivas, jota hän iltaisin katseli. Kaikesta tuli rukousta. Kaikki kutsui kiittämään ja rakastamaan Jumalaa.

Kertomus tuntemattomasta pyhiinvaeltajasta voi tuntua nostalgiselta ja toisesta maailmasta tulevalta. Mutta hänen laillaan moni etsii henkistä opastusta ja toimivaa rukousmantraa. Vaeltaja löysi omansa Jeesuksen rukouksesta ja sanoi sen olevan mahdollista jokaiselle. ”Joka vain lausuu Jeesuksen Kristuksen nimeä, saa kohta tuntea, että hänessä syttyy sisäinen valo, ja kaikki kirkastuu hänelle”, hän rohkaisi. ■

MENOT 17. – 30.11.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA Tahtoisin laulaa riemuiten – yhteislauletaan ma 20.11. klo 18 Haagasalissa, Uusia messulauluja, Lähde-kuoro ja Matti Turunen.

Puhaltajien Kiitospäivän konsertti to 23.11. klo 19, johtaa Kathy Weidenfeller, Luhmon oppilaat.

Viulistien konsertti to 30.11. klo 19, Luhmon oppilaat.

Teematorstai, ruokailu klo 12.30 hintaan 6 e, ohjelma klo 13. 23.11.

Pohjois-Haagan kadunnimiä. Elli Oila. 30.11. Adventtivirsiä. Kanttori Olli Mönttinen.

Kirkon kansainvälisen työn ilta ke 22.11. klo 18.30 ”Rakkaudesta rakastamaan” – Ekumeeninen näkökulma kirkon missioon, pääsihteeri Marianna Auvinen. Alustus ja keskustelua.

Toivon tiistai 28.11. klo 18, ”Vapauttava tuomio”. Sanaa, rukousta, musiikkia. Salo, Mönttinen, Kaipainen.

Vapaaehtoisten joulupuuro ke 29.11. klo 18, Lahtinen, Laiho.

Lähetyspiiri ti klo 13. Luukkaan evankeliumin vertauksia, TT Juhani Forsberg.

Kello5tee to klo 16.30.

Esirukouspiiri ma klo 15.

Lähetysraamattupiiri ma 20.11. klo 13.

Duunauspaja ti 21.11. klo 18.

Tapaamistupa ma 27.11. klo 13.

Raamattupiiri to 30.11. klo 17.30.

Matkalla jouluun -perheiden arkipyhäkoulu Tönöllä ma 20.11. ja 27.11. klo 18–18.45.

Leskien vertaisryhmä ti 14.11.–19.12. klo 10–11.30 Riistavuoren palvelukeskuksessa, Isonnevantie 28. Tule mukaan, kun pahin surusi on hellittänyt. Vertaistukea ja yhdessäoloa. Ilm. Elisabeth Bariskin, p. 050 367 1224, tai Sanna Laiho, p. 050 367 1225.

Adventtimyyjäiset la 2.12. klo 11–13.

Jouluisia herkkuja, käsitöitä, arpajaiset. Tuotto lähetykselle.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6

A

11

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

Murheet kauas karkota.

Virrestä 240

TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 19.11. klo 10, Lappalainen, Oikarinen, Mönttinen, Psalmilaulajat.

Kirkkokahvit.

Messu su 26.11. klo 10, Kolari, Oikarinen, Autio. Kirkkokahvit.

PopUp-messu ke 29.11. klo 19.30, Kolari, Virtanen, Surakka.

Arkiehtoollinen ke 29.11. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Muroma-Nikunen.

Laudes ma klo 7.30, Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

18.11.

Paikassa, Kauppakeskus Kaaren -1. krs., virkataan isoäidinneliöitä la klo 13-15. Neliöt kootaan tilkkupeitoiksi vanhuksille.

Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Messu ja iltatee su 19.11. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 22.11. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa.

Muksukirkko ke 22.11. klo 10 kirkkohetki perheen pienimmille. Mahdollisuus ehtoolliseen.

Iltaehtoollinen ke 29.11. klo 19.

Suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

TAPAHTUMIA Lauletaan yhdessä on avoin yhteislaulutilaisuus seurakuntakeskuksessa joka toinen torstai klo 10. 16.11. ja 30.11. laulattamassa on Ari Pärnänen.

Tilkkutäkkipaikka la 18.11. klo 13–15.

Tervetuloa virkkaamaan isoäidinneliöitä Paikkaan, Kauppakeskus Kaari, -1. krs. Neliöistä kootaan peittoja vanhuksille. Riikka Myllys neuvoo neliöiden tekemisessä. Jos haluat virkata isoäidinneliöitä kotona, saat Paikasta lankaa mukaan.

Elegia – Martti Pokelan sävellyksiä kantelekonsertissa su 19.11. klo 18 Kannelmäen kirkossa. Makiko Oba ja Marja Nevankallio, konserttikanteleet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kirkkauden ääniä -joulukonsertti ti 28.11. klo 19. Kalle Virtanen, tenori, Ronnie Karlsson, basso, ja Stefanie Tuurna, piano, esiintyvät tunnelmallisessa joulukonsertissa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. Mukana vapaaehtoisia ja diakoneja.

Lähetyspiiri ti 21.11. klo 18 kirkolla.

Avoin tilaisuus lähetyksestä kiinnostuneille.

Työtupa ti 28.11. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone tiistaisin parillisilla viikoilla kirkolla.

18.–19.11.

Vertaisuuden viikonvaihde. Pohtimisen iltapäivä la klo 13–17 Ruskeasuon seurakuntakeskuksella ja Sininauhaliiton kirkkopyhä su klo 11 Meilahden kirkossa.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Sininauhaliiton kirkkopyhä 19.11. klo 11 Meilahden kirkko. Ronimus, Jenni Tuulensuu ja Pekka Lund Sininauhaliitosta, Meilahden kamarikuoro joht. Vuorio. Ohjelmalliset kirkkokahvit.

Valon ja ilon messu to 23.11. klo 18 Tuomaankirkko. Riepponen, l, Isto Peltomäki, s, musiikkivieraana Hanna Ekola.

Open Doors- vainottujen kristittyjen avustusjärjestön kirkkopyhä 26.11. klo 11 Meilahden kirkko. Ronimus, l, Simo Lemmetyinen, s, Vuorio, k. Ohjelmalliset kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Vertaisuuden viikonvaihde 18.– 19.11. La klo 13 Rastilla Pohtimisen iltapäivä elämän ihmeellisyyden äärellä. Mukana pappi Jenni Tuulensuu Sininauhaliitosta. Su klo 11 messu Meilahden kirkossa.

Nuorten aikuisten ilta to 23.11. klo 18, kerhotilat.

Ateriapalvelu ke 29.11. klo 11.30, Jalavatie 6b.

Miesten maanantaiseuran joulujuhla ma 27.11. klo 13 Rastilla. Aiheena seurakuntien yhdistyminen.

Naisten Forum ti 28.11. klo 15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Musiikillinen iltapäivä.

Konsertteja Meilahden kirkossa: Hyväntekeväisyyskonsertti Inkerin kirkon diakoniatyölle

22.11.

Rakkaudesta rakastamaan – ekumeeninen näkökulma kirkon missioon.

Kirkon kansainvälisen työn ilta ke klo 18.30 Huopalahden kirkossa.

lähetyskentiltä, rukoilemme lähetyksen puolesta. Vetovastuussa Hannu ja Tuija Holopainen.

Ilta elävän veden lähteellä ke 29.11. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Puhujavieraana varatuomari Hannu Äimänen.

Joulukonsertti – Tule, laulamme laulua Suomenmaan! to 30.11. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Helsingin Kannelkuoro, joht. Lenne Mitt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pitäjänmäen seurakunta pe 24.11. klo 18. Sopraano Svetlana Musinan ja pianisti Jelena Antipinan esittämää hengellistä musiikkia läntisestä Euroopasta ja Venäjältä.

Puhe Inkerin kirkon pastori Pasi Hujanen. Vapaa pääsy, kolehti.

Sfäärien harmoniaa su 26.11. klo 18.

Eri taiteenlajeja yhdistävä konsertti, jossa Hildegaard Bingeniläisen sävelmiä ja jazz-improvisaatioita.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

Levollisuuden messu la 18.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus.

TAPAHTUMIA Laulumatinea Laudate Dominum! to 16.11. klo 13. Sopraanot Leila Lukander-Pajula ja Aila Kinnunen esittävät mm. Merikannon, Pylkkäsen ja Kuulan musiikkia, kanttori Kaisa Sidoroff säestää.

Vapaa pääsy. Kolehti Lähetysseuran Tasaus-keräyksen hyväksi.

Kirkkoisäntäkoulutus pe 17.11. klo 18 Munkkivuoren kirkolla. Tule koulutukseen ja tule samalla tutustumaan meihin ja kirkkoon vähän uudesta näkökulmasta.

Raamattu- ja lähetyspiiri ti 21.11. klo 18 Lehtisaaren kappelilla. Luemme ja tutkimme Roomalaiskirjettä luvut 5–8, saamme kuulumisia

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu, pyhäkoulu ja unkarikahvio su 19.11. klo 10. Antturi, Kristiina Kokko, s, Pautola, Ahola, seurakunnan bändi, Jyrki Myllylä, klarinetti.

Kahviossa edullisesti gulassia, leivonnaisia, arpoja.

Tuomiosunnuntain messu su 26.11. klo 10. Kekäläinen, Vuori, s, Ahola.

TAPAHTUMIA Raamattupiiri ma 20.11. klo 18.30 kirkolla. Aihe: epistolatekstit.

Kammarikahvila kaikenikäisille ti ja to klo 10–15 Pajamäessä. Tule vain juttelemaan tai istahda kahville.

Käteisellä kahvia ja pientä suolaista tai makeaa. To klo 12 lounas, 5 e.

Lapsilla ja nuorilla mahdollisuus tulla tekemään läksyjä ja touhuamaan kaikkea kivaa.

Kirkon olkkari kaikenikäisille ke klo 14–18.30 seurakuntasalissa. Tuo ideasi ja osaamisesi tai tule vain tapaamaan muita. Keitto n. klo 17, aikuiset 2 e. Voit halutessasi ilmoittautua keittiörinkiin. Lakimies Matti Siitonen paikalla 22.11. klo 16–17.30.

Perhekerho klo 10–11.30 ma Pajamäessä, to kirkolla. Odotamme sinua äiti, isä ja isovanhempi lastesi kanssa laulamaan, leikkimään ja jakamaan arkea.

Tahdotko, että puolestasi rukoillaan? Tuo rukousaiheesi messuun su klo 10 tai rukouspiiriin ke klo 13 kirkolle, klo 19 kerhohuoneelle Riukutie 3.

Lähetyspiiri ke 22.11. klo 14 Pajamäessä. Lähettien kuulumisia, Helena Mustakallio.

Päiväpiiri ke 29.11. klo 14 Pajamäessä. Teemana Luther, Pautola.

Joululounas su 17.12. klo 11.30 kirkolla. Liput 10 e, myynti kirkkokahveilla su 26.11., 3.12., 10.12. ja toimistossa 27.11. alkaen.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

12 A

MENOT 17. – 30.11.

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan ja Ruoholahden kappelissa. Su 11.11.

Ruoholahden messussa Seppo S. Kososen lähtösaarna. klo 14 Suomenlinnan kirkossa, kuukauden 1. sunnuntai. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa ja klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Kirjallisuusillassa aiheena Shusaku Endon Vaitiolo. Kirjallisuusillassa ke 21.11. Tuomiokirkon kryptassa tutustutaan kristittyjen vainoista 1600-luvun Japanissa kertovaan kirjaan. Kirjan keskeinen kysymys on yhä ajankohtainen: Miksi Jumala sallii kärsimyksen? Ilta alkaa klo 17.30 teehetkellä ja päättyy hartauteen viim. klo 19.30.

Lemmikkien joulusiunaus ti 21.11.

Tuomiokirkon portailla. Tervetuloa mukaan kaikki virka- ja palveluskoirat sekä lemmikit omistajineen!

Tilaisuus alkaa klo 19 ja järjestetään yhteistyössä Helsingin ortodoksisen srk:n ja Helsingin Seudun Kennelpiirin kanssa.

Seniorifoorumilta valoa arkeen.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk

JUMALANPALVELUKSET MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

23.11.

Torstaina iltapäivällä klo 13 oopperalaulaja Esa Ruuttunen kertoo urastaan pappina ja taiteilijana Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Haastattelijana Sirkku Nyström. Lauluja säestää kanttori Tommi Niskala.

Ke 22.11. foorumilla luennoimassa lääketieteen ja kirurgian tohtori Vappu Taipale aiheesta Virkistyspillereitä alakuloon. Ke 29.11. puhumassa piispa emeritus Eero Huovinen aiheesta Parhain päin. Seniorifoorumi ke klo 13 alk. Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Tarvitsetko apua lapsen joululahjan hankkimiseen? Taloudellisesti tiukoilla olevat, toimeentulotuen rajoilla elävät srk:n alueella asuvat lapsiperheet voivat osallistua Joulupuu-keräykseen. Lasten lahjatoiveita kerätään 24.11. asti. Tilanteesi selvittämiseksi varaa aika alueesi diakonilta, yhteyst. virastosta p. 09 2340 6100.

Tule tekemään löytöjä Rannikkosotilaskotiyhdistyksen myyjäisiin la 25.11. klo 11–13 Tuomiokirkon kryptaan!

Musiikillinen rukoushetki Suomenlinnan kirkossa.

Hiljennytään sanan ja musiikin äärellä su 26.11. klo 14. Mukana Jukka ja Tove Leppilampi. Lopuksi tarjoilua Kryptassa.

Stadin sävelet su 26.11. klo 19 Vanhassa kirkossa.

Jätkäsaaren kappelin foorumille kokoonnutaan ma 27.11. Jätkäsaaren uusi kappeli aukeaa helmikuussa 2018. Maanantaina klo 18 alkaen keskustellaan uuden kappelin

19.11.–7.12.

Modernien ikonien näyttely avautuu Paavalinkirkolla, Sammatintie 5. Näyttely koostuu nykyikoneista Puolasta, Ukrainasta, Skotlannista ja Suomesta.

Näyttely on avoinna kirkon aukioloaikojen mukaan ma–to klo 11–15, torstai-iltaisin klo 17–19 ja sunnuntaina messun yhteydessä klo 11–12. Näyttelyn avajaiset sunnuntaina klo 12–14.

toiminnasta ja Ruoholahden kappelin toiminnan siirtymisestä Jätkäsaareen.

Mukana Kanavan Kaiku -kuoro. Illassa pientä tarjoilua. Tule mukaan!

Lisät. Varkki p. 050 5121 820.

Tom Eklund & Liivit Boys konsertoi Mikael Agricolan kirkossa. Yli tuhat keikkaa uransa aikana tehnyt, Voice of Finlandistakin tuttu elämäntapamuusikko Tom Eklund konsertoi Agricolan kirkossa ti 28.11. klo 18.

Siioninvirsiseurat ke 29.11. klo 17.30 Tuomiokirkossa. Lauletaan yhdessä nk. Uusia Siionin virsiä.

Jouluavustuksia toimeentulotuen rajoilla oleville. Toimeentulotuen rajoilla elävät, srk:n alueella asuvat yksinäiset ja perheet voivat hakea srk:n jouluavustuksia 6.11.–15.12. Ole ajoissa yhteydessä alueesi diakoniin tilanteesi selvittämiseksi. Yhteyst. virastosta p. 09 2340 6100.

Ilmoittaudu tammikuussa alkavaan Krito-ryhmään. Ryhmä kokoontuu ma 8.1.–26.3.2018 klo 18–20, Annankatu 14 D, 12 kertaa.

Keskustellaan aiheesta Toiveena sisäinen paraneminen, johon liittyvän, n. 20 e maksavan kirjan osallistujat kustantavat itse. Ohjaajina koulutetut vertaisohjaajat. Ryhmään otetaan 10 hlöä. Lisät. ja ilm.

puh. haast. 11.12. menn. diakonissa Ahonen, p. 09 2340 6201.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to klo 11–14 ja pe klo 9–12.

Israel-iltapäivää vietetään to 23.11. klo 13.

Diakoniaruokailu ti klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Aterian hinta 1 e.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen Papinkatu 2.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen Papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Menokasvo

Tositarinat puhuttelevat Kino Andorrassa Elina Mäkilä, toimit Omin sanoin -projektin koordinaattorina. Mistä on kyse?

– Changemakerin Omin sanoin -hankkeen ideana on ollut kutsua turvapaikanhakijoina Suomeen saapuneita nuoria osallistumaan videopajoihin, saada heidän ääntään kuuluviin sekä rikkoa ihmisten välisiä ennakkoluuloja.

Missä voin nähdä filmit?

– Lyhytelokuvia katsotaan Omin sanoin -hankkeen lopputapahtumassa, 22.11. Kino Andorrassa. Illan aikana näh-

Mitä muuta illan aikana tapahtuu?

– Illan aikana kuullaan turvapaikanhakijoina saapuneita ja heidän kanssaan ruohonjuuritasolla toimivien yhteisöjen puheenvuoroja. Nautimme myös monikulttuurisesta elävästä musiikista maukkaiden herkkujen ja iloisen tanssin voimin.

ULLA LÖTJÖNEN Omin sanoin – yhteisin kuvin. Turvapaikanhakijoiden lyhytelokuvia ke 22.11. Ensimmäinen näytös kello 17.30 Kino Andorrassa.

(Eerikinkatu 11, Helsinki). Katso lisää: www.changemaker.fi.

Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. Tapahtuman järjestävät Kirkon Ulkomaanavun Changemaker ja Kirkko Helsingissä.

ESKO JÄMSÄ

Miksi kuvasitte videot?

– Jokaiselle ihmiselle on tärkeää tulla kuulluksi ja nähdyksi. Tänne saapuneiden ihmisten tilanne on ollut vaikea eikä se ole muuttunut helpommaksi pitkän odotuksen jälkeen.

Yleisönäytökset ovat vetäneet täysiä saleja. Näytöksissä on tiivistynyt se, että jaamme kaikki samoja inhimillisiä tunteita taustastamme ja tilanteestamme huolimatta.

dään suurin osa lyhytelokuvista ja tavataan tekijöitä yhteisen juhlan merkeissä. Lyhytelokuvia on yli kaksikymmentä ja niitä voi katsoa myös Omin sanoin -hankkeen sivuilta www.ominsanoin.fi sekä Changemaker Finland -Facebook-sivuilta.

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma klo 18.

Lähdemessu ti klo18.

Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18.

Kivimessu to klo 18.

Iltamessu pe klo 18.

Tuomasmessun ehtookellot la 18.11. klo 17 alkaen. Pirjo Kantala, Juha ja Inna Vintturi ja kuoro.

Messu su 19.11. klo 10. Visa Viljamaa.

Pyhäkoulu klo 10.

Kivimessu featuring DJ Alec Hall to 23.11. klo 18 Kallion kirkossa. Ilta teknomusiikin äänimaisemissa, pappeina Mari Mattsson ja Laura Huovinen.

Kristuksen kuninkuuden kontemplatiivinen juhlamessu la 25.11. klo 18. Ekumeeninen karmeliittayhteisö.

Messu su 26.11.klo 10. Mari Mattsson.

Kilven kuoro.

Alppilassa: Kiinankielinen messu su klo 13.

Pieni hartaushetki to16.11. klo 13.

Vironkielinen jumalanpalvelus su 19.11. klo 11.

Musiikkimessu su 19.11. klo 16.

Jehan Alain: Messe modale.

Pappi Petri Patronen, kanttorit Vivika Oksanen ja Dagmar Õunap.

Messu su 26.11. klo 16. Mari Mattsson.

TAPAHTUMIA Kallio Kipinöi: Farkuista verkkarihousuun. Gösta Sundqvistin elämäntarinan kirjottanut Timo Kalevi Forss kertoo rakastetun lauluntekijän elämästä la 18.11. klo 18 Teatteri Kalliossa.

Hyvän mielen juhlakonsertti su 19.11. klo 18 Kallion kirkossa.

Anna Hostikka, Stadin Slangikuoro ja Kallion Kantaattikuoro.

Vapaa pääsy, ohj.10/5 e Helsingin klubitalon hyväksi.

Sovinto 100. Lapsen oikeuksien päivänä ma 20.11. klo 17 Alppilan kirkolla tositarinoita sodasta, väkivallasta ja selviytymisestä. Ratkaisupajassa mukana historioitsija Oona Ilmolahti, tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta, tutkija Pete Pesonen ja pappi Mari Mattsson.

Kallion kävelyfestivaali: Kävellen Santiago de Compostelaan. Marianne Huotari kertoo vaeltamisesta ma 20.11. klo 18 Teatteri Kalliossa.

Torstaina iltapäivällä Kallion kirkossa torstaisin klo 13. 23.11. Mitä ikä antaa taiteilijalle, Esa Ruuttunen.

MENOT 17. – 30.11.

30.11. Elämän ja politiikan virrassa, Ele Alenius.

Kallio kipinöi: Badding 70 vuotta -tanssit la 25.11. klo 18. Teatteri Kallio. Ikivihreitä Baddingin kappaleita esittävät Sävel-orkesteri ja Pekka Lumme.

W.A. Mozart: Requiem su 26.11. klo 18 Kallion kirkossa. Solistit, Kauniaisten Kamarikuoro, Collegium Musicum Turku ja KaMu nuorisokuoro joht. Satu Simola. Liput 20/15 e Lippu.fi ja ovelta.

Kallion seurakunnan matka Kiinaan 2.–9.4.2018 Pekingiin ja Kiinan muurille mm. kiinankielisen työn pastori Paulos Huangin kanssa.

Matka on avoin kaikille. Tied. KonTiki Tours p. 09 466 300.

Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla ja ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618 tai paikan päällä.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

JUMALANPALVELUKSET Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19. Kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona messun tilalla seurat.

TAPAHTUMIA Torstaipiiri to 16.11. Mukana pastori Marko Heusala kertomassa lähetystyön kuulumisia ja to 23.11. Kaj ja Tuula Engström. Kokoontuminen klo 12, kerhohuone 10.

Raamattupiiri to 16.11. klo 18.30, kokoushuone 10, B-rappu.

Paratiisi-esitys messussa su 19.11. klo 11. Esityksen johtaa Anna-Mari Kaskinen.

Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma 20. ja 27.11. klo 17, takkahuone, E-porras.

Diakonia-lounas ma 20.11. klo 12 St Jacobs kirkon seurantasalissa. Pääja jälkiruoka, juoma ja kahvi 3 euroa.

Avoin rukouspiiri ti 21. ja 28.11. klo 18, kokoushuone 10, B-rappu.

Larun Olohuone 22.11. ja 29.11. klo 17.30 Kirkkokahvilassa. Tarjolla vapaaehtoisten tekemää iltapalaa ja hyvää seuraa.

Akateemisen puhallinorkesterin konsertti la 18.11. klo 18, vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Orkesteria johtaa Henriikka Teerikangas.

Duo Kristiina Olanto, laulu ja Iro Haarla, piano su 26.11. klo 18, vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Käsityöpiiri ti 28.11. klo 13 Kirkkokahvilassa.

Minkälaista on olla mies -workshopviikonloppu 24.–26.11. Monilla meistä on rooleja eri tilanteisiin, ja rooliristiriita on tuttua. Workshopissa on mahdollisuus pysähtyä ja oppia lisää itsestään tekemisen, kokemisen ja keskustelun kautta. Ryhmän koko on 10 henkeä. Ohjaajina ovat hahmoterapeutti Kenneth Koskinen ja näyttelijä Aleksi Lavaste. Kokoontumiset pe 24.11. klo 18–21, la klo 10–18 ja su klo 11–15. B-porras, kerhohuone 15.

Viikonlopun hinta on 120 e ja seurakunnalta on mahdollista anoa avustusta. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Kenneth Koskinen: kenneth.koskinen@gmail.com tai p. 044 207 3786.

Lauttasaaren Kirkkokahvila on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke klo 10–20. Lounas on tarjolla ma–pe klo 11–13.

Lauttasaaren musiikkiopiston orkestereiden joulukonsertti ti 28.11. klo 19, vapaa pääsy.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

JUMALANPALVELUKSET Valvomisen sunnuntain messu su 19.11. klo 10. Tuuli Aitolehti, Petri Flinck, S-M Hakkarainen.

Messu su 19.11. klo 12 Itä-Pasilassa, Junailijankuja 3. Arja Kortelainen, Sanna-Maarit Hakkarainen. Diakoniatyön keittolounas soppatykistä messun jälkeen.

Tuomiosunnuntain messu su 26.11. klo 10. Kari Kanala, Niina Pihlajamaa, S-M Hakkarainen. Kahvien jälkeen kirkkokaljat Sture Jazz Barissa.

TAPAHTUMIA Try Me, Good King – reformaation juhlavuoden konsertti pe 17.11. klo 19. Pia Freund, soprano; Pauliina Fred, traverso; Louna Hosia, gamba; Anna Oramo, cembalo. Ohjelmassa Libby Larsen, Praetorius, Düben, Schein, Schütz, Luther, J.S. Bach. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hiljainen lauantai la 18.11. klo 11–15.

Lounas klo 11, hiljaisuus klo 12–14, messu klo 14. Tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta.

Modernien ikonien näyttelyn avajaiset su 19.11. klo 12–14. Vapaa pääsy. Näyttely avoinna ma–to klo 11–15 ja to klo 17–19. Järj. Enonkosken luostariyhteisö, Paavalin srk.

Immortal Fire -syyskonsertti su 19.11. klo 17. Spira Ensemble, joht. Kari Turunen. Ohjelmassa Långbacka, Wettstein, Palestrina, Philips, Tavern, Britten, Vasks. Liput 15/10 e.

Lähetysrukouspiiri ti 21.11. klo 14.30 kappelissa Venäjän ja Viron työn, Lappalaisten perheen puolesta.

Iltaruoka ke 22.11. klo 17–19, syksyn viimeinen kerta. Keitto 1 e / ruokailija.

Hki-Vallila Lionsien Live Aid -hyväntekeväisyyskonsertti pe 24.11. klo 18. Renessanssimusiikkia Burgundin hovista. Renessanssiyhtye Kaleidos. Liput 15 e ovelta.

Viestinnän krist. yhdistyksen, rautatieläisten krist. yhd. Hgin piirin joulujuhla la 25.11. klo 13.

Florakören vid Åbo Akademi la 25.11. klo 18. Studentkören Brahe Djäknar, led. Ulf Långbacka. Biljetter 15 / 8 e, barn under 12 år fritt inträde.

Suuri Junnujuhla su 26.11. klo 16 alakouluikäisille ja heidän perheilleen, kummeille ja mummeille.

Naisten raamattu- ja rukouspiiri työikäisille, opiskelijoille ma 27.11. klo 18.30. Elina Koivisto.

Arvet kellotaulussa, katsaus Paavalinkirkon historiaan pe 1.12. klo 13. Oppaana emerituskirkkoherra Jorma Parviainen.

Jazzmatinea – Pekka Toivonen Ensemble pe 1.12. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

7×

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

13

musiikkivinkki

JUMALANPALVELUKSET Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 19.11. Alanen, Lehtimäki, Hersta, Aurora Ikävalko laulu. 26.11. Hakkarainen, Alanen, Hersta, Karjalainen, Åker, Sami Junnonen huilu.

Omaishoitajien kirkkopyhä, kirkkokahvilla Tuulikki Hakala Polli ry:stä kertoo kuulumiset. Töölön kirkossa su klo 17: 19.11. Maisila, Lehtimäki, Tiitu, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat joht. Elisa Huovinen. 26.11.

Pop-messu, Laura ”Late” Mäntylä, Mirkka Paajanen, Make Perttilä, Saari, Artistivieras Eeppi Ursin. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Sopraano Pia Freund esiintyy reformaation juhlavuoden konsertissa Paavalin kirkossa 17.11.

TAPAHTUMIA Suomi laulaa -konsertti ti 21.11. klo 19 Töölön kirkolla.

Suomalaisia säveliä Hannu Holman oppilaiden laulamina.

Lähetyspiiri Töölön kirkolla ti 21.11., Joulutervehdykset lähetyskentille, ja ti 28.11., Jeesuksen jalanjäljillä DVD. Yhteisvastuukeräyksen toteutus Töölössä -suunnitteluilta Töölön kirkolla ke 22.11. klo 18.30.

Nappikorujen näpräystä Töölön kirkolla ke 22. ja ke 29.11. klo 14–17.

Siniristilippu ja Evakon laulu ma 27.11. klo 17 Cafe & Eepos, Runebergink. 29. Yhteislaulua, Kahvilaorkesteri ja yllätysesiintyjä.

Rukousmessun suunnittelu Töölön kirkolla ke 29.11. klo 18.30.

Joulumyyjäiset la 2.12. klo 11–14 Töölön kirkolla. Toivomme leivonnaisia ja ruokatuotteita myyntiin sekä myyjiä. Tiedustelut Kika Paukkunen p. 040 503 0707.

Aamumessu tiistaisin klo 9 Temppeliaukion kirkossa. Rauhallinen luettu messu kestää noin puoli tuntia, minkä jälkeen voi istua hetken hiljaisuudessa.

Junnukerhis 1–7-luokkalaisille ti klo 13.30–16 Kerhiksellä.

Töölön kirkko auki hiljentymistä varten ke klo 14–18 ja to–pe klo 16–18.

Rukousetkot ke klo 17 Töölön kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta.

Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla.

Kahvila ke klo 14–18 Töölön kirkolla.

Syksyn viimeinen kahvila ke 29.11.

Nuorille peli-ilta ma klo 18, nuortenilta ke klo 18 ja café pe klo 18 Kerhiksellä.

Avoin perhekerho ti klo 10 Temppeliaukion kirkolla ja pe klo 10 Töölön kirkolla.

Joulunodotuksen retki Porvooseen to 30.11. klo 9–16. Opastettu 1,5 t kävelykierros, lounas, vapaata aikaa, kahvit, hinta 20 e. Ilmoittautuminen ja maksu seurakuntatoimistolle 23.11. mennessä. Lisätiedot Jari Leinonen 050 538 2251. Peruutus lääkärintodistuksella.

Try Me, Good King Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, on pe 17.11. klo 19 reformaation 500-juhlavuoden konsertti päänumerona Larsenin laulusarja Try Me, Good King. Ohjelmassa myös mm. Praetorius, Düben, Schein, Luther ja J.S. Bach. Pia Freund, sopraano, Pauliina Fred, traverso, Louna Hosia, gamba, Anna Oramo, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Täällä Pohjantähden alla Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, pidetään la 18.11. klo 16 Täällä Pohjantähden alla -matinea Suomi 100 v. -juhlan kunniaksi yhdessä laulaen, kuvin ja sanoin. Maunulan ala-asteen kuoro, Arja Aholammi-Pylkkänen, laulu, Raivo Savik, viulu, Maija Pesonen-Kareinen, Maunulan kirkon musiikkiryhmä sekä laulajia ja soittajia. Kahvit. Vapaa pääsy.

Klubitalon juhlakonsertti Helsingin Klubitalon 20-vuotista taivalta juhlitaan su 19.11. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, esiintyjinä sopraano Anu Hostikka, Kallion kantaattikuoro, kuorosta koostuva trio sekä Stadin Slangi ry:n kuoro. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Tuotto Klubitalon remonttiin.

Amengo Them Romano Missio ry ja Helsingin seurakuntayhtymä järjestävät konsertin Amengo Them – Oi maamme Suomi ma 20.11. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Juhlakuoro, Herman Blomerus, Dimitri Isberg, Hen-

ry Hedman, Kent Nyman, Väinö Lindberg, Sanansaattajat, Miriam Schwartz, Tarja Nyman, Anita Lindgren, Jasmin Helmi, Alida Friman, Anette Åkerlund, Kari Laamanen, Minttukuoro, Ulla ja Pete, Tuula ja Valfrid sekä Benja & Freediba Boodos. Vapaa pääsy, kolehti romaninuorten stipendirahastoon.

Musiikin iloa!

Duo Kristiina Olanto, laulu, ja Iro Haarla, piano, esittää mm. virsiä, ortodoksisia kirkkoveisuja ja kontakkeja, katolisen kirkon lauluja ja Iro Haarlan omia sävellyksiä su 26.11. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 / 5 e.

Taivaallisia äänimaisemia Su 26.11. klo 18 kuullaan Sfäärien harmoniaa – taivaallisia äänimaisemia Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Teemana keskiaikainen käsitys, jonka mukaan planeettojen kiertoradat ja sävelkorkeudet ovat yhteydessä toisiinsa. Hildegaard Bingeniläisen lauluja täydentävät surround-äänimaisema, jazzimprovisaatio ja valoesitys.

Aino Peltomaa, laulu, Antti Peltomaa, äänisuunnittelu, Henri Melaanvuo, visuaalinen suunnittelu, Jorma Kalevi Louhivuori, trumpetti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Joulukonsertti Helsingin Naispoliisilaulajat sekä Sakarinmäen koulun ja Östersundom skolanin kuorot pitävät joulukonsertin ke 29.11. klo 18.30 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 17. – 30.11.

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma,ti ja to,pe klo 10–14, ke suljettu p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

tu vähävaraisille Roihuvuoren seurakunnan alueen perheille ja yksineläville. Hakulomakkeet Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta, diakoniatyöntekijöiltä tai verkosta, www.roihuvuorenseurakunta.fi

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

Vartiokylän seurakunta

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

Virasto: Kiviportintie 5 Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

Iltamessu su 26.11. klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Mukana pastori Matti Peiponen, Annika Lindfors. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Kodittomien yö pe 17.11. klo 16 alkaen Myllypuron kirkossa. Hartaus klo 19.

Syntymäpäivänviettäjien juhla su 19.11. klo 12 Myllypuron kirkossa.

Messu ja kirkkokahvit. Kirkkoherra Markku Rautiainen, kappalainen Juha-Matti Tikkanen, kirkkokuoroja johtaa Kirsi Lemponen, urkurina Marika Leino.

Suomi 100 vuotta! -yhteislauluilta su 19.11. klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa. Mukana kanttori Kirsi Lemponen. Kirkkokahvit.

Perjantai-ilta Myllypuron kirkolla pe 24.11. klo 19. Puheenvuoroja, Veijo Vatka, Rakel Hiltunen, Virpi Laakso, Kari Öhman, Juha-Matti Tikkanen, Musiikkia Johannes Österlund, Eva Kasvio, Hannu Jylö, Matti Vatka, soitinryhmä. Iltatee.

Lasten adventtiaskartelu to 30.11. klo 17.30–19.30 Kulosaaren seurakuntatalon alakerrassa. Tule tekemään joulukortteja! Mukana Jenni Kallio.

Diakoniavastaanoton ajanvaraukset: Herttoniemen kirkolla ke klo 9–9.30 paikan päällä tai muina aikoina puhelimitse p. 050 433 7339, Karoliina Hämäläinen. Kulosaaren kirkolla ja Herttoniemenrannan kappelilla puhelimitse p. 050 347 9515, Eija Hoikkala. Myllypuron kirkolla paikan päällä ma klo 13–14 tai puhelimitse p. 050 347 8582, Pilvi Juvonen.

Myllypuron elintarvikejakelu, jakopäivät ovat tiistaisin ja torstaisin Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3, klo 8. Paikalla viimeistään klo 9.30.

Tied. Backman p. 09 2340 3333.

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Ehtoolliskirkko pe 17.11. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelu-

21.11.

Lauletaan yhdessä lauluja menneiltä ajoilta Mikaelinkirkolla tiistaina klo 13. Mukana Kalliolan viihdeorkesteri.

Lähetyskahvio avoinna klo 12.

keskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen, Mari Lamminen. Tilaisuus on kaikille avoin.

Perhemessu ja Ongella-puuhapäivä su 19.11. klo 11. Messussa musisoi Ilopisarat-kuoro. Messun jälkeen lounas ja kirkkokahvit (vapaaehtoinen maksu). Puuhapäivässä ongintaa lapsille – kivat palkinnot, leikkiä vedenalaisessa maailmassa, kala-aiheista askartelua ja pop up -pyhis.

Messu su 26.11. klo 11. Eva-Lisa Lindström, Anne Granström, Arto Virkkunen, Ilmari Karimies, Tuula Stöckell, Messun aikana lapsille Pyhis.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Mikaelin Lastentupa tarjoaa vapaahetken vanhemmille. Tuo lapsesi leikkimään ja askartelemaan, sopii myös vauvoille. Pakkaa mukaan eväät ja pienimmille vaipat. Ilm. yhdeksi tai useammaksi kerraksi lastenohj. Seija Perttilälle p. 050 378 0320. Mikaelinkirkolla parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–19 ja parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–12. Maksuton.

Perhekerhossa kohtaamisia, leikkiä, askartelua, musisointia: Mikaelinkirkolla maanantaisin klo 9.30, Sakarinmäen päiväkodissa tiistaisin klo 9.30, leikkipuisto Mellunmäessä torstaisin klo 9.30 ja Länsimäen kirkolla perjantaisin klo 9–13 (muskarihetki klo 10). Välipala 1 e/perhe.

Perheraamis tiistaisin klo 17.30.

Ruokailu (vapaaeht. maksu), musiikki- ja raamatunkertomushetki ikäryhmän mukaan. Lapsille omaa ohjelmaa ja ulkoilua aikuisten raamiksen aikana.

Lauletaan yhdessä! ti 21.11. klo 13. Lauluja menneiltä vuosikymmeniltä, mukana säestämässä ja esiintymässä Kalliolan viihdeorkesteri, joht. Lasse Myllymaa.

Lähetyskahvio avoinna klo 12.

Mikaelin miehet -keskusteluryhmä ti 21.11. klo 18. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken.

Sählyä nuorille ja nuorille aikuisille keskiviikkoisin klo 19.30–20.30 Mellunmäen ala-asteella. Varmista

20. ja 27.11.

Maanantaisin klo 16.30–18 yhteinen iltaruoka Vartiokylän kirkolla. Kotiruokaa kaikenikäisille, aterian hinta euron.

pelit Facebookista Helsingin Mikaelin nuoret.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 23.11. Nimikkokohteemme Tansanian haavoittuvassa asemassa olevat nuoret -hankkeen kuulumisia kertoo Lars Pajuniemi Suomen Lähetysseurasta, 30.11. Mitä suomalaisuus on minulle, Marja Lehtinen.

Herännäisseurat la 25.11. klo 18.

Jaakko Saari, Martti Häkkänen ja Arto Virkkunen.

Joulukonsertti ke 29.11. klo 18.30 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65. Helsingin Naispoliisilaulajat, Sakarinmäen koulun ja Östersundom skolanin kuorot. Vapaa pääsy. Järj. LC Sipoo/ Meri-Sibbo.

Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13

JUMALANPALVELUKSET. Roihuvuoren kirkossa: Messu su 19.11. klo 10 Vilkkilä, Laaksonen, Enni Maaninka. Saarna Kirsti Kosonen. Mukana Lampong ja Nipaporn Kunaruk Thaimaan luterilaisesta kirkosta.

Messu su 26.11. klo 10 Lyytinen, Nurminen, Filppula, musiikkiryhmä Musti. Saarna Hannu Äimänen.

Iltamessu ke klo 18.

Laajasalon kirkossa: Lähetyspyhä su 19.11. klo 12 Laaksonen, Niva-Vilkko. Saarna Kirsti Kosonen. Lähetyslounas. Mukana Lampong ja Nipaporn Kunaruk Thaimaan luterilaisesta kirkosta.

19.11.

Suomi 100 vuotta!

-yhteislauluilta sunnuntaina klo 18 Herttoniemenrannan kappelilla. Mukana kanttori Kirsi Lemponen.

Kirkkokahvit.

Messu su 26.11. klo 12 Nurminen, Lyytinen, Niva-Vilkko, lauluduo Siniset.

TAPAHTUMIA Minun maani su 19.11. klo 18 Laajasalon kirkossa itsenäisyyden juhlavuoden hengessä.

Chorus Marinus ja kvartetti, joht.

Päivi Niva-Vilkko, Miesyhtye, joht.

Heikki Varis ja Marjukka Andersson, urut. Vapaa pääsy, kolehti kuoron toiminnalle.

Vesper ma 20.11. klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Musiikillinen hartaushetki. Filppula, Cantiamo.

Kutomakerhon myyjäiset la 25.11. klo 10–14 Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä. Mattoja, liinoja, käsitöitä.

Kuorokonsertti la 25.11. klo 16. Sibelius-Akatemian kirkkomuusikoiden kuoro, joht. Jani Sivén. Vapaa pääsy, kolehti seurakunnan lähetystyölle.

Puuhapyhis su 26.11. klo 12 Laajasalon kirkolla. Jaksottainen pyhäkoulu neljänä peräkkäisenä sunnuntaina 4–10-vuotiaille. Nuoremmat tervetuloa aikuisen seurassa. Leikkiä, askartelua ja Raamatun kertomuksia kokeneiden ohjaajien kanssa. Ilmoittautumiset: nina.haddadin@evl.fi Sanan ja rukouksen ilta su 26.11. klo 18 Laajasalon kirkossa. Anna-Liisa Leminen.

Oi Suomi katso, sinun päiväs koittaa su 26.11. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Chorus Marinuksen Miesyhtye konsertoi teemalla Suomi 100, Aleksis Kivi ja Sibelius.

Joht. Heikki Varis. Vapaa pääsy, kolehti kuoron toiminnalle.

Kauneimmat joululaulut vanhuksille ke 29.11. klo 13 Laajasalon kirkossa. Kahvit. Kesto n. 1 h.

Ranskalaisromantiikkaa huilulla ke 29.11. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Beatriz Macias, huilu, Sari Blå, piano. Franck, Poulenc, Fauré. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lasten adventtikirkkohetki ja Suomi100-juhla to 30.11. klo 9.30 Laajasalon kirkossa. Aluksi lipunnosto.

Diakoniatyön jouluavustusten hakeminen. Avustukset on tarkoitet-

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17 Matteuksenkirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 12.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 13–14.

Soppakirkko ke 22.11. klo 12–13.

Maksuton keittolounas, alussa hartaus.

Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio.

21.11. Eeva Palje: Onko koira kotona?

– Runojen koirista. 28.11. Timo Totro: Unet – totta vai tarua?

Studio Capponin lasten laulukoulun konsertti su 19.11. klo 17. Vapaa pääsy.

Iltamusiikki-hetki Kaikuja ke 29.11. klo 19. Cantus Novus -kuoro. Vapaa pääsy.

Matteuksenkirkon pihalla: Pihakahvit la 18.11. klo 12.30–14.

Virtuaalijoulupuu Itä- ja PohjoisHelsingin yksin elävien vähävaraisten hyväksi aukeaa 13.11. alkavalla viikolla osoitteessa www.kotimaanapu.fi.

Luodaan joulumieltä lähelle lahjoittaen!

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 17. – 30.11.

Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

19.11. Holma, Mäkelä, Jurmu. Luottamuksen messu, Taizé-lauluja. 26.11.

Pesonen, Ahonen, Mäkinen. Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä ja seurat.

Kotiehtoollinen su 19.11. Oletko sairas tai sinulla on vaikeuksia liikkua? Diakoniatyöntekijä voi tuoda sinulle ehtoollisen messusta. Ilm. pe 17.11. mennessä srk. toimistoon, p. 09 2340 6500.

Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. 16.11. Huhdanmäki, Mäkinen. 23.11. Holma, Mäkinen. 30.11.

Pesonen, Jurmu.

A

15

ESKO JÄMSÄ

JUMALANPALVELUKSET

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

TAPAHTUMIA Kuninkaan ilta kirkolla pe 17.11. klo 18. Puhe Grace Kabuye, evankelista ja orpokodin perustaja Ugandasta, musiikki Yada & Band. Sanaa, rukousta, ylistystä, todistuspuheenvuoro, raamattuopetusta, rukouspalvelu, pyhäkoulu ja teejatkot.

Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 22.11. klo 13. Ajankohtaisten laulujen ja virsien laulattajana Anja Hinkkanen.

Perhekerhot tiistaisin ja torstaisin klo 9.30–11.30. Musiikillinen perhekerho tiistaisin Valossa ja liikunnallinen perhekerho torstaisin Merirasti-kappelissa. Huom. to 23.11. liikunnan sijaan askarrellaan kuusenkoristeita Merirasti-torin joulukuuseen.

Kuusi koristellaan torilla ti 5.12. klo 10 joululauluhetken säestyksellä.

Yhteinen lounas Vuosaaren kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e.

Rentoja kohtaamispaikkoja Valossa: Café Valo perjantaisin klo 13–15, arjen kohtaamispaikka aikuisille.

Valon aamu kaiken ikäisille maanantaisin klo 9–12. Tarjolla aamupala, vapaaehtoinen maksu. Syksyn viimeinen kerta 27.11.

Vertaistukea päihdekuntoutujille torstaisin klo 13 Valon ryhmätilassa.

Avoin ryhmä, ei ilmoittautumista.

Tervetuloa mukaan uudet ja vanhat kävijät. Järj. Vuosaaren alueen toimijat.

Jouluavustusten haku. Diakoniatyön jouluavustuksia haetaan kirjallisesti. Avustus on pääsääntöisesti jouluruoka-avustus. Hakuaika on 20.11.–5.12. Hakulomakkeita ohjeineen saa 20.11. alkaen kirkkoherranvirastosta, Katukappelista, diakonian ajanvarauksesta (tiistaisin klo 9-10 Albatrossista, 1 krs.) ja diakoniatyöntekijöiltä. Hakemuksen voi tulostaa myös sivulta vuosaarenseurakunta.fi.

Palautus kirkkoherranvirastoon, ajanvaraukseen tai diakoniatyöntekijöille. Lisätietoja: Tuula Mäkinen p. 050 414 3318.

Katukappeli avoinna ma–to klo 12–16, pe klo 12–18, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

– Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin muissa Pohjoismaissa, mutta Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole itsemurhien ehkäisyohjelmaa, Viivi Suihkonen sanoo.

Läheisen menettänyt saa surra Kynttilätapahtumassa itsemurhan tehneen läheinen ei jää yksin surunsa kanssa. Vertaistuki voi olla korvaamatonta vaikeiden tunteiden käsittelyssä.

ITSEMURHAN TEHNEEN läheinen tarvitsee paikan, jossa ei ole kiellettyjä tunteita ja ajatuksia. Paikan, jossa voi puhua omasta menetyksestään salailematta ja kaunistelematta.

– Sellaisia paikkoja on tosi vähän.

Usein ihmiset eivät osaa kohdata itsemurhan tehneen läheistä, vaan häviävät tämän ympäriltä, sanoo helsinkiläinen Jennina, 27.

Vertaistuki oli Jenninalle ratkaisevan tärkeää sen jälkeen, kun hänen läheisensä teki itsemurhan seitsemän vuotta sitten. Avun saaminen synnytti halun antaa apua toisille, jotka ovat kokeneet saman.

Tänään Jennina toimii Surunauha ry:n vertaistukijana itsemurhan tehneen läheisille. Hän on myös kokemusasiantuntija, joka kouluttaa eri alojen ammattilaisia surevien ihmisten kohtaamiseen.

– Kokemus siitä, että en ole yksin tämän asian kanssa, on antanut valtavasti voimaa. Ymmärsin, että minulla on oikeus surra, hän sanoo.

KUN MIELENTERVEYDEN keskusliitto järjesti ensimmäisen Kynttilätapahtuman itsemurhan tehneiden omaisille vuonna 1992, kriitikot olivat varmoja, että julkisuus kannustaisi ihmisiä oman elämän päättämiseen.

– Nyt tiedetään, että asiallinen puhuminen itsemurhista ei yllytä teke-

mään itsemurhia, vaan voi jopa ehkäistä niitä, Surunauha ry:n toiminnanjohtaja Viivi Suihkonen sanoo.

Surunauha ry:llä on noin 50 vapaaehtoista vertaistukijaa eri puolilla Suomea. He tukevat itsemurhan tehneiden läheisiä ryhmänohjaajina, henkilökohtaisina tukihenkilöinä sekä puhelin- ja nettiavussa.

”

KOKEMUS SIITÄ, ETTÄ EN OLE YKSIN TÄMÄN ASIAN KANSSA, ON ANTANUT VALTAVASTI VOIMAA. JENNINA, 27, VERTAISTUKIJA

Läheisen itsemurhaan voi liittyä vaikeita tunteita, kuten syyllisyyttä ja häpeää. Moni kyselee, olisiko voinut estää tapahtuneen itsemurhan tai miksi läheisen hätä jäi huomaamatta.

– Näiden tunteiden ja kysymysten käsitteleminen on äärimmäisen tärkeää läheisen oman terveyden ja työkyvyn kannalta. Meihin saa ottaa yhteyttä ja toimintaan voi lähteä mukaan surun missä vaiheessa tahansa.

Suihkonen tähdentää, että vertaistuki ei korvaa ammattiapua. Kriisiavun tarjoaminen itsemurhan tehneen omaisille on kuntien lakisääteinen velvollisuus, mutta käytännössä kaikki omaiset eivät saa kriisiapua.

SELVIYTYMINEN LÄHEISEN itsemurhasta ei tarkoita elämän palautumista samanlaiseksi kuin se on ollut aikaisemmin. Jennina korostaa, että suru ei koskaan häviä elämästä, mutta sen kanssa oppii elämään.

– Vertaisryhmässä on toisia ihmisiä, joiden kokemasta menetyksestä on kulunut enemmän aikaa. Heidän avullaan sureva voi saada kiinni toivosta: ehkä minäkin pystyn jonakin päivänä kokemaan myös muita tunteita kuin surua ja tuskaa.

Ihmiselle, joka pelkää kohdata itsemurhan tehneen läheistä, Jennina antaa yksinkertaisen neuvon.

– Ei tarvitse sanoa mitään erityistä. Sellaisia sanoja ei ole, jotka ottaisivat surun ja menetyksen pois. Läsnäolo riittää, se, että kuuntelee ja kysyy, mitä toiselle kuuluu.

TANELI KYLÄTASKU

Kynttilätapahtuma su 19.11. klo 17 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Avauspuhe Olavi Sydänmaanlakka. Musiikkiesityksiä, läheisensä menettäneen puheenvuoro, kynttilöiden lasku kirkon portaille.

Lisätietoa ja apua: www.surunauha.net

16 A

MENOT 17. – 30.11.

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa, klo 12 Jakomäen kirkossa ja Siltamäen seurakuntakodissa, klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Suomalainen messu su 19.11. klo 10 Malmin kirkossa. Messulaulajat, soitinyhtye sekä Kanneltajien pienryhmä.

Messu su 19.11. klo 10 Puistolan kirkossa. Herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä. Saarna Kari-Pekka Kinnunen.

Herättäjäyhdistyksen nuorten kuoro.

Kirkkokahvit ja seurat.

Muskarimessu su 19.11. klo 10 Viikin kirkossa.

Monikulttuurinen messu su 19.11. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Ramez Ansara saarnaa arabiaksi ja suomeksi, Siloé-ryhmä. Kirkkokahvit.

International Mass Saturday Nov 25th at 6 pm at Viikki church. Liturgy and sermon in English, hymns from Taizé.

Messu su 26.11. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkokahveilla Marja Ruotsalainen, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry kertomassa omaishoidosta.

Messu su 26.11. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Omaishoitajien kirkkopyhä. Lähetyskahvila.

Messu su 26.11. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Kirkkokahveilla omaishoitajien kuulumisia. Tule kertomaan omasi!

Suomalainen messu su 26.11. klo 17 Puistolan kirkossa. Valon messu. Erja Kalpio ELY:stä, saarna, Elina Vaittinen. Iltateet.

Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Konsertti su 19.11. klo 18 Malmin kirkossa. Raissa Palmu, laulu, Raimo Palmu, käyrätorvi, Heikki Poutanen, urut.

Viulukonsertti su 19.11. klo 18 Viikin kirkossa. Eteria-kvartetti: Heini Eklund, Jaana Holopainen, Sari Aalto, Kirsti Väyrynen.

Rautavaara – Beethoven – Debussy.

Ohjelma 10 e.

Konsertti su 26.11. klo 18 Malmin kirkossa. Keijo Silventoinen, oboe, Niels Burgman, urut.

Tulkinnanvaraista-konsertti su 26.11. klo 18 Viikin kirkossa.

Uteliaat muusikot ry. Ohjelma 10 e.

Pohjois-Helsingin musiikkiopiston konsertti ti 28.11. klo 18 Malmin kirkossa.

Kuorokonsertti ke 29.11. klo 18.30 Pihlajamäen kirkossa.

Aventus, Pihlajamäen kirkon kuoro, joht. Timo Olli.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

TAPAHTUMIA

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

25.11.

Pop-up -liikuntapäivä lauantaina Puistolan kirkolla, Tenavatie 5. Klo 10 liikuntatuokio leikkiikäisille, 2–5v. vanhemman kanssa. Klo 10.45 dance mix, klo 11.30 pump, klo 12.30 pilates. Piipahda hetkeksi tai tule koko päiväksi. Mahdollisuus hiljentyä ja keskustella papin kanssa.

Lumivalkeaa-joulukonsertti to 30.11. klo 18 Malmin kirkossa. Petri Laaksonen yhtyeineen. Liput 20 e. Järj. Lions Club Helsinki-Malmittaret.

Lauantain toivotut la 18.11. klo 13 Pukinmäen Portissa. Klassikkoveisuja yhteislauluna. Iltapäiväkahvit.

Runo- ja musiikkimatinea ma 20.11. klo 13 Pukinmäen Portissa. Ulla Welin, lausunta, Kaisu Rauhamaa, piano ja kantele. Ulla Welinin Pisaroita-runokirjan julkaisujuhla.

Lahja lapselle -keräys. Toteuta vähävaraisen perheen lapsen joulutoive! Joululahjakeräys on konkreettinen tapa auttaa omalla asuinalueella. Voit osallistua keräykseen näin: Pyydä lahjatoive seurakunnasta 20.11.–3.12. soittamalla p. 09 2340 4534 tai sähköpostitse: joululahja. malminsrk@evl.fi. Toiveita jaetaan myös 1. adventin messujen yhteydessä su 3.12. Toiveen mukana saat ohjeen lahjan hankkimisesta ja sen toimittamisesta seurakuntaan.

Lahjatoive voi olla arvoltaan noin 40 euroa. Kampanja toteutetaan yhteistyössä kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Seurakunta toimittaa lahjat perille. Keräyksen etenemistä voi seurata Facebookissa: Lahja lapselle Malmin seurakunta tai seurakunnan verkkosivuilta. Malmin Lahja lapselle -keräys on osa pääkaupunkiseudun seurakuntien Rakenna joulupuu -kampanjaa. Lisätietoja keräyksen ajan Anna Ryhänen p. 09 2340 4534, anna.ryhanen@evl.fi Perheiden joulukauden avaus la 18.11. klo 11–14 Viikin kirkolla.

Askartelua ja muuta jouluista puuhaa koululaisille ja heidän perheilleen. Hinta 10 e/perhe. Ilm. niina. penttinen@evl.fi tai p. 09 2340 4549.

Uhmaikäilta ke 22.11. klo 18 Pihlajamäen kirkolla. Keskusteluilta parivuotiaiden lasten vanhemmille.

Lastenhoitoon ilm. 20.11. mennessä jukka.holopainen@evl.fi, p. 050 444 4376.

Pop-up -liikuntapäivä la 25.11.

Puistolan kirkolla. Klo 10 liikuntatuokio leikki-ikäisille, 2–5 v. vanhemman kanssa, klo 10.45 dance mix, klo 11.30 pump, klo 12.30 pilates. Piipahda hetkeksi tai tule koko päiväksi.

26.11.

Sunnuntaina klo 18 Oikeudenmukaisuuden nälkä -messu Käpylän kirkossa, Metsolantie 14.

Keskustelusaarna Kari Latvus ja Jukka Relander. Musiikkia Elsa Sihvola, sello, Pop up-kuoro. Messun lauluja harjoitellaan jo klo 17.30. Keittoa ja kahvia messun jälkeen.

Ilmainen. Ei ilmoittautumisia. Mahdollisuus hiljentyä ja keskustella papin kanssa.

Tonttupolku la 25.11. klo 15–18 Linnunradan leikkipuistossa Suutarilassa. Seurakunnan rakentama seimi polun varrella.

Perheleiri 25.–26.11. Lohjalla Lohirannassa. Vapaita paikkoja voi tiedustella jukka.holopainen@evl.fi.

Etusijalla Pihlajamäen, Pihlajiston ja Viikinmäen perheet.

Perheretki Hämeenlinnaan la 9.12.

Hinta 25 e/aik., 20 e/lapsi. Sisältää bussimatkan, opastetun kierroksen Hämeen linnassa, ruokailun Rax-ravintolassa ja lipun HPK–HIFK-otteluun. Ilm. Tiina Mäki-Arvela p. 040 508 7383. Etusijalla Jakomäen, Puistolan ja Tapulikaupungin perheet.

Kristilliset kirkot tutuiksi -retki ke 29.11. klo 9–17. Lähtö klo 9 Pihlajamäen kirkolta. Kohteina Uspenskin katedraali, Katolinen kirkko, Vapaakirkko ja Saalem-seurakunta. Hinta 20 e, sis. lounaan. Vapaita paikkoja voi tiedustella helena.pietinen@evl.fi tai p. 050 380 3677.

Israel-ilta ti 21.11. klo 17.30 Pukinmäen Portissa.

Iltaruoka ja toiveiden tynnyri ke 29.11. klo 17–19 Viikin kirkolla. Iltaruoan lomassa keräämme toiveita tulevan vuoden toiminnasta Viikissä.

Tule kertomaan millaista seurakunnan toimintaa kaipaat tai olet itse halukas toteuttamaan. Parhaat ideat palkitaan. Kasvisruoan hinta 1 e.

Arki-illan ehtoollinen ja ruoka ke 22.11. klo 17 Jakomäen kirkolla. Keittotarjoilu. Ehtoollinen n. klo 17.30.

Olotilakahvila olohuone maanantaisin klo 11 Tapulin seurakuntakodilla. 20.11. puuroateria.

27.11. klo 11 sairaalapastori Marko Mattila kertoo työstään.

Soppakirkko ke 22.11. klo 12.15 Jakomäen kirkolla ja to 30.11. klo 13 Malmin kirkolla. Maksuton ateria ja hartaus.

Soppapaanu to 30.11. klo 12 Viikin kirkolla. Lounas ja hartaus. Vapaaehtoinen maksu.

Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 28.11. klo 17 Malmin kirkolla.

Adventtijuhla.

Näkövammaisten piiri ma 20.11. klo 14 Malmin kirkolla.

-messu. Mukana Albekoglu ja Pesonen-Kareinen. Keskustelusaarna Kari Latvus ja Jukka Relander. Musiikki Elsa Sihvola, sello, Pop up -kuoro.

Messun lauluja harj. jo klo 17.30.

Keittoa ja kahvia messun jälkeen.

Hiljaisuuden rukoushetki Käpylän kirkossa keskiviikkoisin klo 18–18.30.

Apukädet omaishoitajan iloksi -tempaus. Omaishoitaja, kerro missä kaipaat kertaluonteista apua! Seurakuntalainen, tarjoudu apukäsiksi!

Ilm. viim. 26.11. sari.hakuri@evl.fi tai p. 050 544 0554.

Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Tapanilan ja Pihlajamäen kirkoilla, klo 13 Malmin kirkolla ja Siltamäen seurakuntakodilla sekä klo 14 Tapulin seurakuntakodilla.

Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkoilla. Malmilla 29.11. adventtijuhla, kauden päätös. Jakomäessä 23.11. vieraana Päivikki Peltomaa.

30.11. Päiväkoti Kotilon lapset laulavat. Tapanilassa 22.11. pikkujoulukahvit. Pihlajamäessä 29.11. retkipäivä.

Puistolassa 23.11. syntymäpäiväjuhla.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Messu Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 19.11. messu sekä 70 ja 75 vuotta täyttävien syntymäpäiväjuhla. Mukana Savik, Albekoglu, Pesonen-Kareinen sekä musiikkikoulu Virtuksen laulajia. Su 26.11. mukana Pelkonen, Savio, Mäkiö ja kamarikuoro CSN. Pyhäkoulu Oulunkylän kirkossa su 19.11., 26.11. ja 3.12. klo 10–11.

Messu Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 19.11. mukana Leinonen ja Helenius, Jenni Krapu saarnaa. Su 26.11. mukana Pelkonen ja Mäkiö.

Messu Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. Su 19.11. mukana Leinonen ja Helenius, Pyry Paananen saarnaa. Su 26.11. Oikeudenmukaisuuden nälkä

Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Vapaaehtoinen maksu.

Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30.

Hinta 1–10 e.

Raamattusarja to klo 18 Oulunkylän kirkossa. To 23.11. dosentti TT Tuija Laine. Suomalaiset lasten Raamatut 1500–1700-l.

Singles of Helsinki – Ilkka Kärkkäisen valokuvanäyttely yksin kulkevista hahmoista suurkaupungissa Oulunkylän kirkon galleria AULAssa 5.11.–1.1.

Rakenna joulupuu -keräys. Anna joululahja tarvitsevalle lapselle, joka ei muuten lahjoja ehkä saa. Voit ottaa toiveita joulukuusesta 3.12. messun jälkeen kirkoilta. Toimita lahjasi 8.12. mennessä Oulunkylän kirkolle. Tiedustelut: diakoni Terhi Lahdensalo.

Täällä Pohjantähden alla – musiikkijuhla 18.11.2017 klo 16 Maunulan kirkko. Mukana Maunulan ala-asteen kuoro, Arja Aholammi-Pylkkänen, laulu; Savik, viulu; Pesonen-Kareinen ja kirkon musiikkiryhmä. Laulamme yhdessä suosittuja suomalaisia sävelmiä.

Kahvit tilaisuuden jälkeen. Vapaa pääsy.

BaRokki soikoon! su 26.11. klo 18 Oulunkylän kirkossa.

Amore Barocco -orkesteri soittaa mm. englantilaisia ja italialaisia teoksia orkesterille ja pienyhtyeille. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Sydämeeni joulun teen!

Musiikillinen joulujuhla rakkaimpia joululauluja yhdessä kuunnellen ja laulaen to 30.11. klo 13 Maunulan kirkossa. Heli Närhi, sopraano; Pesonen-Kareinen, piano ja urut sekä kirkon musiikkiryhmä.

Mukana Savik ja Hapuli. Vapaa pääsy.

Joulupuuro ja torttukahvit.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Lähetysmessu su 19.11. klo 11.

Satu-Elina Ansas, Juri Veikkola Suomen Lähetysseurasta, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen. Messussa kerrotaan uudesta lähetyskohteestamme Boliviasta. Musiikissa mukana Jakaranda ja Pekka Nyman.

Pyhäkoulu Lastenkappelissa.

Messu su 26.11. klo 11. Messu toteutetaan yhteistyössä Pakilan Musiikkiopiston kanssa. Jouni Pirttijärvi, Leo Norja ja Ari Häyrinen. Pyhäkoulu Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B.

TAPAHTUMIA. Kaikki Tapahtumat Hyvän Paimenen kirkolla, jollei toisin mainita.

Eläkeikäisten kerho poikkeuksellisesti Pakilakodilla, Suovakuja 1, to 16.11. klo 13.30–15. Tapaamme klo 13.30 Pakilakodin pihalla. Yhteislaulua

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 17. – 30.11.

ja makkaranpaistoa. Olemme koko tapahtuman ajan ulkona, pukeuduthan lämpimästi! Ei kerhoa kirkolla.

Viihdemusiikin laulukurssin päätöskonsertti su 19.11. klo 18. Vapaa pääsy.

Eläimet esillä – konsertti lapsille ma 20.11. klo 18.30.

Järj. Pakilan Musiikkiopisto.

Vapaa pääsy.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ja kahvit ti 21.11. klo 13.

Pakila-Seuran asukastilaisuus ti 21.11. klo 18.

Jousiryhmien konsertti ke 22.11. klo 18. Järj. Pakilan Musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Palo! – kanteleensoittajien juhlakonsertti to 23.11. klo 18.

Järj. Pakilan Musiikkiopisto.

Vapaa pääsy.

Raamattupiiri to 23.11. klo 18.30.

Avoin piiri kaiken ikäisille.

Pyöräytetään piirakat ti 28.11. klo 17.

Tule leipomaan perinteiset ruiskuoriset karjalanpiirakat. Opettamassa Kahvila Helmestä Johanna Ilves. Essu ja oma pulikka mukaan (jos on).

Sitovat ilmoittautumiset virastoon to 23.11. mennessä, p. 09 2340 5500.

Materiaalimaksu 10 euroa.

Kaskipartion ja Kutomakerhon perinteiset joulumyyjäiset VälKeessä ke 29.11. klo 18–20.

Iltakahvila to 30.11. klo 16–19. Tervetuloa nauttimaan suolaista ja makeaa.

Erityisryhmille Kynttilätapahtumassa muistetaan itsemurhan tehneitä su 19.11. klo 17 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

Kynttilät sytytetään noin klo 18.

Kehitysvammaisten seurakuntaillassa to 30.11. klo 18 on aiheena luontokuvat. Illassa vierailee Maria Hall-Pänttäjä.

Pääkaupunkiseudun yhteistä viittomakielistä messua ja adventtijuhlaa vietetään su 10.12. klo 14 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Messun jälkeen jouluinen ateria, jonka hinta on 20 e. Ilmoittaudu aterialle p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi.

Näkövammaisten jouluretkelle Lohjan Lohirantaan ke 13.12. ehtii vielä ilmoittautua. Lähtö klo 10 Mikonkadun turistipysäkiltä ja paluu klo 15.30. Retken hinta 10 e sisältää seisovan joulupöydän, kuljetukset ja jouluisen ohjelman. Ilmoittaudu 1.12. mennessä p. 09 2340 2538, ysk. diakonia@evl.fi.

A

17

Apua & tukea

Vammaisten lasten perheessä elämä rajoittui pitkälti kotiin. – Meni kauan ennen kuin uskalsin olla heikko ja pyytää apua. Vertaistuki toi ison helpotuksen ja voimaa arkeen, Salme Selamaa sanoo.

Vertaistuki auttaa omaishoitajaa Omaishoitajien ryhmässä voi kertoa kipeimmistäkin asioista eikä kukaan neuvo eikä vähättele.

TEKSTI EILA JAAKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

O

maishoitajuus on ollut iso osa Salme Selamaan elämää 1970-luvulta lähtien. 44 vuotta sitten perheeseen syntyi lievästi kehitysvammainen Sami-poika.

Nyt kolmekymppinen Satu-tytär puolestaan syntyi terveenä, mutta melko nopeasti äiti huomasi, että vauva tuntuu jotenkin erilaiselta sylissä. Hänellä todettiin CP- ja kehitysvamma.

Nyt Sami on tekeväinen mies, joka käy tuetussa työssä. Satu liikkuu sähköpyörätuolilla sisätiloissa itsenäisesti ja pystyy vuorovaikutukseen ilmein, elein ja muutamin sanoin, mutta tarvitsee apua kaikissa toimissa. Avun saaminen on vaatinut paljon paperisotaa, mikä sekin vaatii taitoa ja voimia.

Satu on nyt asunut muutaman vuoden ryhmäkodissa. Muutto on ollut val-

tava muutos Selamaiden arkeen ja koko elämään.

– Minulta on vaatinut opettelua se, että tytärtä voidaan hoitaa eri tavalla, ja se on ihan yhtä hyvää, Salme Selamaa myöntää.

Hän muistuttaa, että vammaisen lapsen perheessä ei pelkästään itketä, vaan eläminen on vuorovaikutussuhdetta kuten lasten kanssa yleensäkin.

– Meillä nauretaan ja viljellään hurttia huumoria. Lapsemme ovat luonteeltaan aurinkoisia ja positiivisia. He ovat kantaneet minua yhtä lailla kuin minä heitä.

SALME SELAMAA kiittää puolisoaan suurimmaksi tuekseen samoin kuin anoppiaan, joka oli alkuvuosina perheelle korvaamaton apu.

Perheessä on myös kaksi tervettä lasta.

– He joutuivat vammaisten sisarusten myötä aikamoiseen prässiin ja hommiin eri tavalla kuin ikäisensä. Minulla on ollut iso kipu siitä, että terveet lapset jäivät vähemmälle huomiolle.

Selamaan mielestä Malmin seurakunnan omaishoitajien ryhmässä on hienoa luottamus ja aito jakaminen.

– Tuemme ja kannustamme toisiamme muuttuvissa tilanteissa. Saamme viedä asiamme Taivaan Isän eteen lauluin ja rukouksin.

Mitä sanoisit vanhemmille, joille on syntynyt erityislapsi?

– Tarttukaa tarjottuun apuun! On tärkeää päästä heti kiinni siihen, että on muitakin, jotka ovat kokeneet jotain samaa. Vammaisuus ei ole maailmanloppu.

Ryhmän toinen ohjaaja, diakoniatyöntekijä Annikka Hakala, sanoo että moni omaishoitaja tekee työtään yksin, jolloin vertaistuki muilta samassa tilanteessa eläviltä on erityisen tärkeää.

– Keskinäinen tukeminen, välillä huumorinkin ryydittämänä, on parasta antia.

Omaishoitajien ryhmät Malmin kirkolla, Kunnantie 2 (yhteyshenkilö Annikka Hakala, p. 09 2340 4520) sekä Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9 (Outi Juntunen, p. 09 2340 4843).

Keskusteluapua on saatavana kaikissa seurakunnissa. Ryhmiä on myös kaupungin omaishoidon toimintakeskuksissa ja järjestöissä.

Omaishoitajien viikolla 26.11.–3.12. kirkkopyhä su 26.11. klo 10 Malmin ja Temppeliaukion kirkoissa, joissa mukana myös Polli ry:n työntekijöitä, sekä klo 16 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1.

Kokoontuminen pe 24.11. klo 18–21, la klo 10–18 ja su klo 11–15. Viikonlopun hinta on 120 euroa. Seurakunnalta voi anoa avustusta osallistumismaksuun. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: kenneth.koskinen@gmail.com tai 044 207 3786.

Jukka Leppilampi, Marzi Nyman, Maria Ylipää ja Tove Leppilampi konsertoivat perjantaina 17.11. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Neljän artistin tulkitsemina kuullaan lauluja Jukka Leppilammen uudelta levyltä, joka sisältää versioita Leppilammen klassikkokappaleista sekä uusia lauluja.

ESKO JÄMSÄ

Menopalat

Millaista on olla mies? -workshopviikonloppu 24.–26.11. Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1, B-porras, 2. krs, kerhohuone 15. Ihmisillä on erilaisia rooleja elämässään.

Osa rooleista omaksutaan jo nuorena ja osasta ei olla edes tietoisia.

Haasteellista on, jos roolit ovat ristiriidassa sen kanssa, millaisia todella olemme tai haluaisimme olla. Workshopissa voi pysähtyä: tekemisen, kokemisen ja keskustelun kautta oppimaan uutta itsestä.

Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa. Workshopin ohjaajina toimivat hahmoterapeutti Kenneth Koskinen ja hahmoterapiaopiskelija, näyttelijä Aleksi Lavaste.

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Marzi Nyman, Maria Ylipää, Jukka Leppilampi ja Tove Leppilampi konsertoivat perjantaina 17.11. Temppeliaukion kirkossa.

Kivimessussa torstaina 23.11. klo 18–19.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, artistivieraana on DJ Alec Hall alias Ivari Retsä. Luvassa on ilta teknomusiikin äänimaisemissa. Tule kokemaan kuinka moderni musiikki ja ehtoollismessu kohtaavat. Pappeina ja Jumalan soturiprinsessoina messussa ovat Mari Mattsson ja Laura Huovinen. Be there!

18 A

Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

K

Palveluja tarjotaan

neniälittereK

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Kaikki apostolit yläsalissa

www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, käsilumityöt, kuljetus. 37€/h.

Arvoisat asiakkaat!

Eläk. alen. perm. l + k nyt 37 € (47 €) Norm. vel. perm. l + k 46 € (55 €) P. 09 639818

KUN ENNEN VANHAAN epäiltiin jonkun järjenjuoksua, kysyttiin että onkohan sillä kaikki kotona. Sittemmin alettiin käyttää myös muita samantyyppisiä ilmaisuja ja epäillä, että onkohan jollakulla kaikki inkkarit kanootissa tai kaikki muumit laaksossa.

Hoksottimien heikkoa toimintaa on kuvattu myös sanomalla, että jollakulla ei ole kaikki eläimet arkissa, kaikki ministerit kyselytunnilla, kaikki pullot mäyräkoirassa, kaikki hipsterit Kalliossa tai kaikki mailat bägissä.

Sanoa jostakusta, että hänellä ei taida olla ihan kaikki apostolit yläsalissa, edellyttää jo keskimääräistä parempaa uskontoon liittyvää sivistystä, saati että sanoisi että hänellä ei ole kaikki hostiat pateenissa, kaikki kynttilät menorassa tai kaikki teesit ovessa. ”Millanen tyyppi se oli?” ”No sillä ei kyllä ollut ihan kaikki persoonat kolminaisuudessa.”

Herätysliikkeitten tuntijat saattavat kuvata, että jollakulla ei ole kaikki lestadiolaiset tupakalla, kaikki räsäset ryttylässä tai kaikki körtit katumapäällä.

Nykyisin voi myös epäillä, että onkohan jollakulla kaikki persut peräkontissa.

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

040-411 4370

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38 Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 MUUTOT EDULLISESTI, 10V KOKEMUS KUOLINPESÄN/VARASTON TYHJENNYS 0503095193 ahonentmi@gmail.com

Siivouspalveluja

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) katutaso, esteetön sisäänkäynti

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

JORMA LUKKARINIEMI

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla.

Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi • p. 040 – 7001925

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 044 0691994

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + k-vähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Kivuton hampaan poisto

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Hammashoitoa

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

16.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Hautauspalveluja

19

Tilaisuuksia Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

A

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut (09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

pe 17.11. klo 18.30 kotiseurat Kuismalla, Ankkurinköysi 1, (Söderkulla) Sipoo. su 19.11. klo 10 kirkkopyhä Puistolan kko, Tenavat.4, Hki; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tikkurilan Olotila, Unikkot.5a (käynti Vehkap.), Vtaa; kahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälän kko, V.Porvoont.8; lounas ja seurat srk-keskus, Urheilut.1. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forsellink.18, Loviisa. klo 16 Seuratupa Autotalossa 60 v. -juhlaseurat, Salomonk.17D,2.krs.

K.Elenius, J.Hallamaa, T.Väinölä; mus.

M.Seppälä. ke 22.11. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. to 23.11. klo 19 Matinkpli yläk., Liisankj.3, Espoo. la 25.11. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 26.11. klo 10 kirkkopyhä Järvenpään kko, Kirkkot.8. Seuratuvan virsikuoro; keittolounas ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Nurmijärven kko, Kirstaant.5; siioninvirsiseurat. klo 11 kirkkopyhä Vuosaaren kko, Satamasaarent.7, kirkkokahvit ja seurat. ti 28.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. J.Elenius. ke 29.11. klo 18 Tuomiokko Krypta, Kirkkok.18, Hki; teetarj. klo 17.30.

TULOSSA: Seuratuvan kuorojen levy joululahjaksi ilm. viim. 30.11.! www.h-y.fi > verkkokauppa

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

OSTETAAN KUOLINPESÄT, muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus.Kaappeihin unoht.astiat, maljakot,aterimet,hopeat,kellot, sot.mitalit ym.arvoirtaimet,50-luk. ja sitä vanh.asut,laukut,lelut,nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa.

Armas.F. puh. 044-2403941

Vuokrata halutaan

Vuokralle tarjotaan

Halutaan vuokrata 2-3h+kk/k 40-60 m2 lähellä Helsingin keskustaa 1.1.2018 alkaen.

050 3454593 tai jlohipuro@gmail.com

Vuokralle tarjotaan kalustettu kaksio kantakaupungissa ajalle 1.12.2017-29.4.2018.

P. 040 1385744

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 28.11 klo 19 Fredrik Kass , Bengt Lassus, Peter Hilli.

Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30.Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat 14.11.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 19.11 klo 13.30 (Ap.t. 5-7) Ananias ja Safira - Heikki Hilvo Stefanos-marttyyri - Kaisa ja Erkki Halme

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI

Ostetaan Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

HERÄNNÄISSEURAT

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

varatuomari Mirja Kokko

lakimies Katariina Kuusiluoma

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa.

044-947 0181

Henkilöautojen talvisäilytystä, 24 km Helsingistä.

Soita 0500 717 225 n

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Mielipide

20 a Kirkko ja kaupunki | 16.11.2017

Halloween on turha, pelottava juhla Suomessa on keskusteltu siitä, voidaanko kouluissamme laulaa keväisin Suvivirttä. Vai loukkaako tämä vanha, turvallisuuden tunnetta lisäävä perinteemme jotakuta ja pitäisikö se kieltää kaikilta koululaisiltamme?

Samaan aikaan kouluihin ja jopa leikkikouluihin on tuotu Halloween-juhlan vietto, joka ei kuulu mitenkään suomalaiseen perinteeseen.

Juhlassa mässäillään pelon ilmapiirillä. Pienet lapset askartelevat pari viikkoa hämähäkkejä, kallopäitä, lepakkoja ja aaveita.

Eskaria käyvä poikani, joka on yleensä nukkunut yöt hyvin, näkee nyt painajaisia. Hän sanoo, ettei halua nukahtaa lainkaan, koska pelkää.

Kannattaisikohan meidän aikuisten nyt pohtia tosissamme, pitäisikö tämä täysi turhan juhla kieltää leikkikodeissa, eskareissa ja kouluissa. Onko minulla oikeus suojella lastani tällaiselta pelottelulta? Onko minulla oikeus kuunnella lastani, joka sanoo, ettei halua osallistua juhlintaan ja sen valmisteluun. Vai onko osallistuminen velvollisuutemme?

Ehkä Halloween-juhlan järjestely askarteluineen on hauskaa viihdettä aikuisille. Mutta miten se vaikuttaa lapsiin? Eikö maailmamme ole jo muutenkin ihan tarpeeksi haastava ja jännittävä? Mihin tarvitaan pelon ilmapiirin lietsontaa?

Pyhäinpäivä on perinteinen kristillinen juhlapäivä, jolloin muistellaan edesmenneitä rakkaitamme. Halloween taas on pakanallinen juhla, joka tekee lähinnä pilkkaa perinteestämme.

Nyt on juhlat juhlittu. Miten ensi vuonna? Siirrämmekö Halloween-juhlat pois kouluista? Silloin kiinnostuneet voisivat viettää sitä vapaa-ajallaan, mutta yhteiskuntana emme alistaisi kaikkia lapsiamme turhalle pelottelulle.

Maarit Rajamäki 6-vuotiaan eskarilaisen äiti

Kirjoituspyyntö: Kerro kuolemanpelosta Kerään Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta varten kokemuksia kuolemanpelosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää eri-ikäisten ihmisten kokemuksia kuolemanpelosta, sen kanssa elämisestä ja vaikutuksista elämään sekä kuolemanpelon yhteyksiä uskonnollisuuteen.

Kerro, millä tavoin kuolemanpelko ilmenee tai on ilmennyt elämässäsi. Mitä pelkäät? Milloin kuolemanpelko on mahdollisesti alkanut, onko kokemuksesi siitä muuttunut elämän eri vaiheissa? Miten koet kuolemanpelon vaikuttavan elämääsi? Kerro myös omasta uskonnollisesta taustastasi ja uskonnon merkityksestä elämässäsi.

Voit vastata nimettömästi, mutta pyydän, että mainitset kirjoituksessasi ikäsi ja sukupuolesi. Osa tutkittavista tullaan myös haastattelemaan. Mikäli haluat osallistua haastatteluun, liitä mukaan myös yhteystietosi.

Voit vastata joko sähköpostin kautta (kati.niemela@helsinki.fi) tai lähet-

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Perheneuvonta auttaa sateenkaariväkeä Sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä ryöpsähtänyt keskustelu kirkon perheneuvojien suhtautumisesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on joissakin herättänyt epäluuloja perheneuvontaa kohtaan. On kyselty, onko sateenkaariperheillä samat oikeudet saada apua kriiseissään.

Me Helsingin seurakuntien perheneuvojat haluamme muistuttaa, että vuosikymmenten ajan Helsingin perheneuvonnassa on palveltu seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Edelleenkin kaikki työntekijämme toivottavat sateenkaariparit ja -perheet tervetulleiksi.

Julkisessa keskustelussa vellovat teologiset kiistat ja polarisoitumiset saattavat hämärtää tosiasiaa, että perheneuvonnan asiakkaina on kaikenlaisia ihmisiä ja monenlaisia pareja ja perheitä. Avun saamisen perusteena on ihmisen hätä ja tarve, ei seksuaalinen suuntautuminen eikä sukupuoli-identiteetti. Merkitystä ei myöskään ole sillä, onko liberaali tai konservatiivi, uskovainen tai uskonnoton, suomalainen tai maahanmuuttaja. Resurssien mukaan kaikkia yhteydenottajia pyritään auttamaan.

Perheneuvojien terapeuttisessa työssä lähtökohtana on asiakkaan persoonan ja kysymysten kunnioitus.

Perheneuvoja ei voi tietää asiakkaan puolesta, vaan hän voi olla apuna ja tukena, kun ihminen tai pari työskentelee kohti sitä, mikä hänelle tai heille on mahdollista, riittävän hyvää, totta ja oikeaa.

Martti Ajo johtava perheneuvoja Helsingin seurakuntien perheneuvojat

Kristityt ja #metoo-liike tämällä kirjeen (Kati Tervo-Niemelä, Teologinen tiedekunta, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto). Voit jättää vastauksesi myös verkossa (kirjoita Googleen hakusanoiksi kerro kuolemanpelosta). Kiitos avustasi.

Kati Tervo-Niemelä uskonnonpedagogiikan dosentti p. 02941 40927, 050 351 4440

Diakoniatyöntekijät tulevaisuustyöhön Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta esittää diakoniatyön haasteiden mukaan ottamista kirkon tulevaisuusselonteon valmisteluun. Diakoniatyöntekijöiden Liitto kannattaa esitystä. Valiokunta arvioi myös nelivuotiskertomuksen väittämää, jonka mukaan diakonia näyttäisi polkevan paikallaan.

Koska väittämä on lähinnä arvaus, on valiokunnan ehdotus asian selvittämisestä hyvä. Selvityksen tekemiseen tulee ottaa mukaan kenttätyötä tekeviä diakonian asiantuntijoita.

Tulevaisuusvaliokunta tekee tärkeän havainnon todetessaan kirkon panostuksen diakoniaan vähentyneen. Diakoniatyöntekijöiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuo-

dessa sadan vakituisen viranhaltijan verran. Kirkon tilinpäätöstietojen mukaan viime vuonna diakoniaan käytettyjä varoja leikattiin lähes 5 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan esimerkiksi hallinnon kulut kasvoivat yli 4 miljoonaa euroa.

Diakoniatyöntekijät toimivat yli työalarajojen esimerkiksi rippikouluissa, jumalanpalveluksissa, lapsi- ja nuorisotyössä sekä aikuistyössä. Laajentunut tehtävänkuva vähentää aikaa perusdiakoniatyöstä. Tällöin yksipuolinen tilastojen tarkastelu ei anna oikeaa kuvaa työn kokonaisuudesta eikä kerro työn kehittämisestä, sisällöstä tai laadusta. Diakoniatyö ei ole avustusten tai asiakaskontaktien urakointia, vaan se on yhteisöllistä, osallistavaa ja vaikuttavaa työtä.

Tulevaisuusvaliokunta nostaa myös esiin diakonian merkityksen kirkkoon kuulumiselle tai siitä eroamiselle. Pohdinta on ihan paikallaan ja voidaan kysyä, millaiset eroluvut olisivat ilman diakoniatyötä? Mahdollisesti jopa nykyistä suuremmat.

Saara Huhanantti puheenjohtaja Tiina Laine toiminnanjohtaja Diakoniatyöntekijöiden Liitto

Seksuaalisesta häirinnästä tarpeekseen saaneet ihmiset ovat synnyttäneet maailmanlaajuisen #metoo-liikkeen. Kristittyjen pitäisi nyt liittyä tähän keskusteluun voimalla.

Seksuaalinen häirintä – ja laajemmin holtiton seksuaalinen käyttäytyminen – rikkovat ihmisiä. Jumala on antanut meille avioliiton turvasatamaksi elää seksuaalisuuttamme todeksi. Uskottomuutta ja satunnaisia seksisuhteita pidetään aikaamme kuuluvana. Onko synnistä puhuminen tässä yhteydessä puritaanista, ahdasmielistä ja syyllistävää? Minkä mallin olemme antaneet lapsillemme? Vai jätimmekö lapsemme kasvamaan yliseksualisoituneen median armoille?

Kirkolla ja meillä seurakuntalaisilla on nyt oiva tilaisuus tuoda kristilliset arvot ja asenteet kirkkaasti esiin.

Meillä on oikeus ja velvollisuus tehdä työtä arvojemme puolesta ja oikeus puolustaa niitä omien rikkomustemmekin jälkeen.

Kristillinen avioliittotyö on saanut aivan liian vähän julkisuutta ja arvostusta. Se tekee ennaltaehkäisevää työtä hyvän elämän puolesta. Se levittää rakkauden hyvää sanomaa konkreettisesti. Se puolustaa avioliittoja, perheitä ja rakkautta.

Juha Kokkila diplomi-insinööri