Kirkko ja kaupunki 2017 20 helsinki

HY VÄN TÄHDEN.

20 2.11.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

A 4 Suomessa noin 400 000 ihmistä hoitaa mielenterveysongelmaista läheistään B 1 Patrik Hagman: Kiitollisuus elämästä oli ainoa tapa selviytyä lapsen menetyksestä

B6

Yksi katse voi muuttaa kaiken Ystävät rohkaisivat Nina Honkasen uudelle uralle

KIINALAINEN SANANLASKU

”Rajoite ei ole raakaöljyn saatavuus, vaan se, ettemme voi polttaa sitä kaikkea tai keitämme itsemme elävältä. Rajoitteen on tultava kysyntäpuolelta.”

NESTEEN STRATEGIATYÖN JOHTAJA SAMI JAUHIAINEN KIRJASSA HYVÄN SÄÄN AIKANA – MITÄ SUOMI TEKEE, KUN ILMASTO MUUTTAA KAIKEN (INTO 2017)

Iankaikkisesti

”Ihminen kaivaa omaa hautaansa.”

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Eilen

2A

”Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.”

EVANKELIUMI MATTEUKSEN MUKAAN

Rukous

Pääkirjoitus

Harvinainen vieras MITÄ KUULUU? Lyhyt, arkinen kysymys. Vähän semmoinen, että välttämättä siihen ei edes odota vastausta, ainakaan kovin perusteellista.

Mitäs tässä. Siinä se menee. Kiitos ihan hyvää.

Minulla on syöpä.

Ystävän sanat putoavat hänen suustaan alakuloisina ja pelokkaina. Ne tulevat suoraan kohti.

Hän laskee loppuelämänsä mittaa nyt kuukausissa.

Ei meistä kukaan tiedä päiviensä lukumäärää. Yksi aivastus auton ratissa liukkaalla moottoritiellä saattaa katkaista monta ihmiselämää aivan kesken kaiken. Varoittamatta ja nopeammin kuin mikään sairaus. Joku menee täysin terveenä illalla nukkumaan eikä enää aamulla herää. Joku sattuu olemaan väärässä paikassa väärään aikaan ja joutuu maksamaan siitä hengellään.

”

SUOMALAISTEN ELINIKÄ on pidentynyt kymmenellä vuodella 1970-luvulta tähän päivään. Liikennekuolemat ovat Suomessa vähentyneet alle kolmanSATA VUOTTA nekseen vuodesta 1975. Suomen SITTEN 45-VUOTIAS itsenäisyyden alkaessa sata vuotta OLI JO ELÄMÄNSÄ sitten 45-vuotias oli jo selvästi elämänEHTOOPUOLELLA. sä ehtoopuolella. Lapsikuolleisuus on Suomessa laskenut niin, että nykyään se on pienimpiä maailmassa.

Kuolema tuntuu, onneksi, harvinaiselta vieraalta. Harvinaisemmalta kuin vielä vähän aikaa sitten.

Silti me kaikki kuolemme.

KOHTA VIETETTÄVÄ pyhäinpäivä on Suomessa harras ja melankolinen, tummanharmaa vainajien muistopäivä. Meksikossa se on valoisa ja värikäs fiesta pääkallon muotoisine leivoksineen ja omaisten haudoilla pelattuine korttipeleineen.

Pyhäinpäivä, tummanharmaana tai värikkäänä, ei ole pelkästään vainajien muistopäivä. Se on myös kuoleman muistutuspäivä.

Sellaisena sen ei tarvitse olla synkkä ja elämänkielteinen.

Päin vastoin: kulttuuri, joka kieltää kuoleman todellisuuden ja pyrkii työntämään sen pois mielestä, tulee kieltäneeksi myös elämän.

KUOLEMASTA PUHUTTAESSA sanojen rajat tulevat vastaan, varsinkin puhuttaessa siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu.

Täytyy siirtyä kuviin.

Raamatussa paljon käytetty vertauskuva on koti. Kuolema on kotiinpaluu. Eikä kotiin tarvitse harhailla yksin: Kristus itse saattaa meidät sinne.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Mietin iltaisin päivän kolme parasta asiaa.

Koetan aloittaa aamuni kiitollisuudella.

Miksi se on minulle niin vaikeaa?

Miksi olen kateellinen niille, jotka lähtevät, kun minä jään?

Herra, auta minua nauttimaan osastani – tai rohkaise tekemään iso irtiotto.

kirkkojakaupunki.fi Someaino testasi pääkaupunkiseudun rumimmat kirkot Vaikka ulkonäkö olisi tympeä, sisällä voi piileskellä helmi! Tämän Someaino oppi, kun hän vieraili viidessä omasta mielestään rumassa kirkossa.

Someaino metsästää kaupunkikulttuuria ja hyvää elämää pääkaupunkiseudulla. Hän on käynyt muun muassa kierrätystreffeillä tuntemattoman luona, vegaaniruokakurssilla kirkolla sekä tietysti bujoilemassa.

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 2.11.2017

numero 20

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Uusi video julkaistaan joka toinen perjantaiaamu.

Kaikki Someainon videoseikkailut löydät osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/someaino.

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Radio Dein päätoimittaja Kirsi Rostamo toimii myös seurakuntien luottamushenkilönä Espoossa.

Toivo, yhteys ja Jeesus Kristillisen radioaseman Radio Dein takana on yksi nainen, Kirsi Rostamo.

Sen missio kiteytyy kolmeen sanaan.

K

un Kirsi Rostamo koki noin 20 vuotta sitten hengellisen herätyksen Tuomasmessussa ja toisaalta burn outin silloisessa työssään, hän alkoi miettiä elämälleen uutta suuntaa. Sellainen löytyi Youth with a Mission -järjestön raamattukoulusta Uudesta Seelannista.

Suomeen palattuaan hän koki saaneensa kutsumuksen. Hänen tuli perustaa kristillinen radioasema. Rostamo lähti opiskelemaan radioalaa, vaikka ei ollut koskaan haaveillut toimittajan työstä. Sitten hän yritti saada seurakuntia, herätysliikkeitä ja järjestöjä pystyttämään yhdessä radion.

– Totesin, että väki on niin eripuraista, ettei sellainen onnistu kuin vasta taivaassa. Yritin myös saada Helsingin seurakuntayhtymää hankkeen taakse, mutta ei se onnistunut. Olin kuitenkin saanut ennakkoperintönä asunnon. Myin sen ja perustin radion, Rostamo kertoo.

Kirsi Rostamo on edelleen Radion Dein pääomistaja. Loput omistaa perheyhtiö, joka tarvittiin siksi, että aseman takana piti taajuuden saamiseksi olla osakeyhtiö. Vuonna 1997 taajuuksista oli pulaa, eikä tilaa ollut eri kirkkojen omille radioille. Yhteiskristillinen asema oli vastaus tähän.

– Jos olisin 20 vuotta sitten tiennyt, että Deistä tulee valtakunnallinen, olisin juossut karkuun. Meillä on nyt 24 taajuutta ja kuuluvuusalue, jossa asuu yli neljä miljoonaa ihmistä.

Teksti Pauli Juusela Kuva Sirpa Päivinen

Säännöllisiä viikoittaisia kuuntelijoita Deillä on lähes 200 000. Yhteensä säännöllisiä ja satunnaisia kuuntelijoita on yli 733 000. Aseman ydinkohderyhmä on yli 45-vuotiaat.

Dein liikevaihto on 1,4 miljoonaa euroa. Radioasema saa rahaa mainoksista, tuotemyynnistä ja kuulijoiltaan, sillä kuulijat kustantavat osan ohjelmista Kristityt Yhdessä ry:n kautta. Kaksi kolmasosaa kanavan tuloista tulee kuitenkin seurakunnilta ja kristillisiltä järjestöiltä, jotka ostavat Deiltä ohjelma-aikaa.

Aseman oman toimituksen tekemää ohjelmaa on pääasiassa vain arkisin kello 7–17. Radio Dei soittaa omissa ohjelmissaan gospelia ja muuta linjaansa sopivaa musiikkia. Sunnuntaina Deissä tulee jumalanpalveluksia yhdeksältä eri paikkakunnalta.

Muun ajan ohjelmistoa tuottaa 80 yhteistyökumppania. Ulkopuolisten tuottama ohjelma on usein enemmän julistavaa.

Kohusaarnaaja Leo Mellerin perustama tunnustusten välinen Lähetysjärjestö Patmos oli pitkään Dein suurin asiakas. Nyt Patmoksella on oma radioasema, mutta silti yksi ohjelma myös Deissä.

– Vaihtoehdot ovat, että joko teet radiota, jossa myyt ohjelma-aikaa laajasti tai sitten sen takana pitäisi olla yksi suuri taho, vaikka luterilainen kirkko.

Rostamo on vuosien varrella yrittänyt tarjota Deitä kirkolle, Helsingin seurakunnille ja Kotimaa Oy:lle, mutta tähän ei ole tartuttu. Nyt hän huo-

mauttaa, että on jo 56-vuotias eikä aio jatkaa radioaseman peräsimessä enää montaa vuotta.

– Viiden vuoden kuluttua pitää tapahtua omistusrakenteessa muutoksia. Voi olla, että kiinnostusta on pikemminkin muualla kuin luterilaisessa kirkossa.

”

Jos olisin 20 vuotta sitten tiennyt, että Deistä tulee valtakunnallinen, olisin juossut karkuun.

Rostamon mukaan kaupallinen radio on enemmän viihdettä kuin tiukkaa journalismia. Dei välittää myös uutisia, mutta suuntaus on kohti taustoittavaa ajankohtaisuutta. Keskusteluohjelmiin haetaan erilaisia mielipiteitä edustavia ihmisiä. Rostamon tavoite on keskinäinen ymmärrys, eivät ikävät otsikot.

– Meidän missiomme on luoda toivoa, yhteyttä ja kertoa Jeesuksesta. Se on meidän aarteemme ja sitä haluamme vahvistaa, kiteyttää Rostamo. ■ Radio Dein taajuus pääkaupunkiseudulla on 89,0 MHz, kaapelitalouksissa 101,9 MHz.

4 a

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

30 000 Helsingin seurakuntien jäsenistä noin 30 000 on ulkosuomalaisia.

Lukumäärä on tilastoitu vuoden 2016 lopussa.

Teemu Laajasalo vihitään piispaksi Helsingin uusi piispa Teemu Laajasalo vihitään virkaansa sunnuntaina 12.11. Vihkimykseen saapuu piispoja yhteistyö- ja sisarkirkoista kolmelta mantereelta. Laaja­ salon vihkii virkaansa arkkipiispa Kari ­Mäkinen.

Vihkimyksen jälkeen uusi piispa saa käyttöönsä viran tunnukset: ristin, sauvan sekä tekstiilitaiteilija Helena Vaarin Laajasalolle suunnitteleman sinisävyisen hiipan ja kaavun.

Vihkimysmessu alkaa Helsingin tuomiokirkossa 12.11. kello 10. YLE TV 1 näyttää messun suorana lähetyksenä. Messuun ovat kaikki tervetulleita. Televisioinnin vuoksi seurakuntalaisia pyydetään saapumaan paikalle viimeistään kello 9.40. Kirkon ovet avataan kello 9.

– Yksi rakenteellinen ongelma on siinä, että jos perheestä yksi sairastuu, perhe ei saa apua perheenä. On vaarana, että muutkin perheenjäsenet alkavat oireilla, sanoo Pia Hytönen.

57 000 euroa Syyrian lapsille Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt Kirkon Ulkomaanavulle 57 000 euroa avustustyöhön Syyrian hädänalaisten lasten auttamiseksi.

Ulkomaanapu toteuttaa avustustyönsä yhdessä ortodoksisten yhteistyökumppaneittensa, International Orthodox Christian Charities (IOCC) -järjestön sekä Antiokian kreikkalaisortodoksisen patriarkaatin (GOPA), kanssa.

Syyriassa on noin kolme miljoonaa lasta maansisäisinä pakolaisina, joista satojatuhansia asuu piiritetyillä alueilla. Yhteisen kirkkoneuvoston myöntämä avustus käytetään koulujen kunnostamiseen eri puolilla Syyriaa, kuten luoteisessa Latakiassa ja koillisessa Hassakeh’ssa sekä Homsissa, joka sisällissodan alkuvaiheessa oli kapinallisten hallussa.

Irja Askola sai Minna Canth -palkinnon Muutamaa päivää ennen eläkkeelle jäämistään Helsingin piispa Irja Askola sai vielä vastaanottaa Minna Canth -palkinnon Helsingin kirjamessuilla. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa ja sen suuruus on 5000 euroa.

Askola tiesi heti, mitä rahoille tekee.

Hän lahjoitti rahat Naisten Pankille ja siellä erityisesti kehitysmaiden tyttöjen koulutusstipendeihin. Palkintoraadin mukaan Irja Askola on kirkon ensimmäisenä naispuolisena piispana rikkonut lasikaton. Hän on myös ottanut rohkeasti kantaa inhimillisyyden, suvaitsevaisuuden, monikulttuurisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Psyykkisesti sairaan omaisella on raskas taakka Ihminen voi sairastua yhtä hyvin psyykkisesti kuin fyysisesti.

Silti omaishoidon tukea ei myönnetä mielenterveysomaisille.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Istock

N

iko hyppäsi neljännestä kerroksesta. Se ei ollut itsemurhayritys. Nikolla on diagnosoitu skitsoaffektiivinen psykoosi. Hän uskoi selviytyvänsä 24 metrin pudotuksesta yliluonnollisten kykyjensä ansiosta.

– Hänen selkärankansa on täynnä titaania, sanoo Nikon äiti Sari.

Tapaus sattui viime heinäkuussa. Nyt Niko, 28, on Kellokosken psykiat­risessa sairaalassa suljetulla osastolla.

– Hyvinä hetkinä Niko pärjää lääkityksen kanssa paremmin, mutta sitten tulee taas näitä huonompia kausia.

Sarilla on myös 21-vuotias tytär Niina, jolla todettiin peruskouluaikoina ADD. Se on tarkkaavaisuushäiriö, johon ei kuulu ADHD:lle

ominaista ylivilkkautta. Niina ja Niko eivät ole työkykyisiä. He ovat täysi-ikäisiä mutta tarvitsevat usein äitiään.

– Minun täytyi opetella tavallaan palveluohjaajaksi, joka tietää, mistä haetaan mitäkin apua, Sari sanoo.

kistä toimintakykyä, Hytönen sanoo.

Tilannetta haittaa mielen sairauksiin liittyvä häpeän tunne, joka nostaa avunhakemisen kynnystä.

– Mielen sairastuminen ei kuitenkaan ole maailmanloppu. Se ei tarkoita edes huonompaa elämää. Sairastuneessa ihmisessä vain osa on Mielenterveysomaisten Keskus- sairautta, ja loput on terveyttä, Hyliitto - FinFamin toiminnanjohtaja tönen sanoo.

Pia Hytönen kertoo, että Sarin taJos psyykkiseen hyvinvointiin paus on Suomessa varsin tavallinen. suhtauduttaisiin yhtä luontevas– Suomessa noin 400 000 ihmis- ti kuin lihaskuntoon, Hytösen mutä hoitaa läheistä, jolla on mielen- kaan myös mielen sairastumisen ylterveysongelma, Hytönen sanoo. tä hälvenisi häpeän tunne.

Huolimatta mielenterveyson– Yksi rakenteellinen ongelma gelmien yleisyydestä vain murto-­ on siinä, että jos perheestä yksi saiosa mielenterveysomaisista saa rastuu, perhe ei saa apua perheeomaishoidon tukea. nä. On vaarana, että muutkin per– Tämä johtuu kriteeristöstä. Siinä heenjäsenet alkavat oireilla, Hytökartoitetaan fyysistä mutta ei psyyk- nen sanoo.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

PIA HYTÖNEN KOROSTAA toivon tärkeyttä. Hän kertoo tositarinan alakoululaisesta Annasta, jonka äidin mieli sairastui.

– Äidin sairaus painoi Annan mieltä, mutta hän ei uskaltanut puhua asiasta kenellekään, koska pelkäsi, että äitiä pidetään huonona, Hytönen sanoo.

Käytännössä Annasta tuli äidin omaishoitaja ja hän alkoi voida huonosti.

– Lopulta hänestä tehtiin lastensuojeluilmoitus. Anna lähetettiin koulun kuraattorin puheille.

Kun kuraattori odotti tarpeeksi kärsivällisesti, Anna viimein kertoi äidistään.

”

A

5

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina marraskuun 9. päivänä 2017 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 1.11.2017 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä lokakuun 30. päivänä 2017 Puheenjohtaja

Tuomasmessu

sunnuntaisin Mikael Agricolan kirkossa

MIELEN SAIRASTUMINEN EI KUITENKAAN OLE MAAILMANLOPPU. SE EI TARKOITA EDES HUONOMPAA ELÄMÄÄ.”

– Silloin kuraattori sanoi, että nyt sinä voit olla taas nuori: ”minä hankin sinulle ja äidillesi apua”.

Annaa ei viety äidiltä pois, mutta äiti ja perhe saivat apua.

ELETTIIN VUOTTA 2005. Niko oli 16-vuotias elämyshakuinen lumilautailun harrastaja. Ikäluokalleen melko tyypillisesti hän päätyi kokeilemaan kannabista.

– Nikon isänpuolen suvussa on mielenterveysongelmia, ja Nikolla oli alttiutta sairastua, Sari sanoo.

Niko poltteli säännöllisesti, ja kolme vuotta myöhemmin puhkesi psykoosi.

– Varmaan se päihdekäyttö liittyi murrosiän ahdistukseen, mutta mitä siinä äitinä voi tehdä, Sari kysyy.

Samana vuonna, kun Niko sairastui, Sari huomasi, että Nikon sisko Niina lintsaa koulusta eikä tee läksyjään.

– Kadotin elämänhallintani. Tytärtä oli kiusattu koulussa, joten hän ei uskaltanut mennä sinne. Sen jälkeen häntä kiusattiin, koska hän ei mennyt sinne, Sari sanoo.

– Mietin, minkä virheen olen äitinä tehnyt. Enkö ollut riittävän napakka, kun sanottiin, että lapselle pitää laittaa rajat? En vain saanut tyttöä lähtemään kouluun, Sari sanoo.

Lopulta Niina sai ADD-diagnoosin. Se auttoi ymmärtämään asioita. Elämä kuitenkin oli nyt pysyvästi toisenlaista kuin mitä Sari oli odottanut.

– Kun pikkulapsiaikana lapsi sairastuu, työnantaja myöntää palkallista hoitovapaata muutaman päivän. Mutta entä, jos lapsi on niin iso, ettei palkallista vapaata saa?

Tästä olisi ehkä pakko puhua töissä esimiehelle.

SARI ON TÖISSÄ hoitoalalla. Hänelle jää verojen jälkeen käteen alle 2 000 euroa kuukaudessa. Joka kuukausi hän joutuu auttamaan täysi-ikäisiä lapsiaan taloudellisesti. Nettopalkasta yli puolet menee asumiskuluihin. Omia vaatteita hän voi ostaa vain harvoin. Sipilän hallitus vei lomarahatkin.

Eikä Sari saa omaishoidon tukea.

– Tunsin alussa katkeruutta ja vertailin liikaa, kunnes huomasin, ettei kannata ja ettei kellään välttämättä niin helppoa ole, Sari sanoo.

– Kun lakkasi ajattelemasta, että pitäisi olla helpompaa ja seesteisempää, tuli helpompi olo, vaikka olosuhteet eivät mullistavasti muuttuneetkaan.

Ihmiset ovat Sarin mielestä kannustavia. Silti satuttaa, kun joku ulkopuolinen jossain muuten vain töksäyttää sairauksien alkuperästä, että ”kotoahan se kaikki lähtee”. Että sairaus olisi kasvatuksen syytä.

– Ajan myötä asioihin on tullut perspektiiviä. Jos elämäni ei olisi ollut nyt tällaista, en ehkä olisi oivaltanut joitain asioita.

Sarin onni on kuitenkin hyvät suhteet omiin sisaruksiin ja vanhempiin. Myös työnantaja suhtautuu ymmärtävästi. Työ on terapeuttista vastapainoa, joka pitää kiinni tavallisessa arjessa.

Kaikkein tärkein asia on kuitenkin suhde omiin lapsiin.

– Jos kaikki olisi vain sujunut ilman sairastumisia, välit saattaisivat olla etäiset. On ollut pakko opetella puhumaan omista tunteista aidosti ja rehellisesti ja ottamaan vaikeita asioita puheeksi. Vaikeudet ovat lähentäneet meitä.

Nikon, Sarin, Niinan ja Annan nimet on muutettu.

Tuomasmessu juhlii reformaatiota 5.11. klo 18 Saarnaajana emerituspiispa Eero Huovinen Liturgina Meri-Anna Hintsala Juontajina Atte Korhola ja Tiia Lehtonen Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen sekä Grex Musicus -kuoro Marjukka Riihimäen johdolla Esilaulajana Reeta Vestman

tuomasmessu.fi

PIA HYTÖNEN

Tervetuloa!

Minituomaat ja messujatkot Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

Mikael agricolan kirkko › TehTaankaTu 23, helsinki › raTikka 3 ja bussiT 14 ja 18

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

SENIORIPYSÄKKI

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

Lisää Mukavuutta!

TYTTI

Koot: 35-43 värit: hunaja, musta, viin.pun.

169€

ROLSER

Laadukkaat citykärryt Useita malleja

A LV A R

Koot: 39-48 värit: ruskea, musta, vihreä 149€

Sievi Shop

nahkalaukut

Sello, Espoo - Simonkatu 12, Helsinki - Itis, Helsinki - Jumbo, Vantaa

6 a

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Peter Westerlund suunnitteli ensimmäisen hautamuistomerkkinsä omalle isälleen. Siitä tuli prototyyppi myöhemmille malleille.

Vaihtoehtoja matkalaukkumalleille Peter Westerlund suunnittelee hautamuistomerkkejä ja toivoo, että hautausmailla olisi enemmän elämää.

Teksti Hanna Antila Kuva Esko Jämsä

K

un läheinen kuolee, surun keskellä pitää hoitaa monta käytännön asiaa kuten hankkia hautamuistomerkki. Se oli myös Peter Westerlundin tehtävälistalla noin neljä ja puoli vuotta sitten, kun hänen isänsä oli kuollut.

Koska perinteiset muistomerkkimallit eivät miellyttäneet, arkkitehtinä työskennellyt Westerlund keksi, että voisi suunnitella sellaisen itse.

– Kyllähän se vähän hirvitti, mutta ei isän takia, vaan äidin ja veljen, Westerlund kertoo. Äiti ja veli suhtautuivat kuitenkin suunnitelmaan myönteisesti, kuten myös Hietaniemen hautausmaan johto. Niinpä isä sai haudalleen kauniisti r­ uostuvasta mustasta raudasta valmistetun muistomerkin. Se muistuttaa isästä, hänen elämäntyöstään ja isää ja poikaa yhdistäneestä mustasta huumorista.

– Isäni suunnitteli työkseen voimalaitosten korroosiosuojamenetelmiä eli sitä, miten voimalaitos-

ten eri osat suojataan ruosteelta. Ja sitten hän sai ruosteisen muistomerkin!

Hietaniemen hautausmaalla näkee yhdellä vilkaisulla, millainen on suomalainen tyyli. Hautamuistomerkit ovat tummasävyisiä, matkalaukunmuotoisia ja yleensä kivestä valmistettuja.

Vainajasta ne kertovat yleensä vain perustiedot: nimen sekä syntymä- ja kuolinajan. Joskus kiven päällä on lintu tai enkeli ja kiven vieressä lyhty kynttilää varten.

– Hautamuistomerkit kertovat vainajasta, mutta vielä enemmän läheisistä. Minusta ne voisivat kertoa heistä molemmista vieläkin enemmän, Peter Westerlund sanoo.

Hautamuistomerkkien yhdenmukaisuus ei johdu pelkästään makuasioista vaan myös siitä, että hautausmailla noudatetaan muistomerkkien kokoa ja ulkonäköä sääteleviä ohjeita. Westerlundin pe-

rustaman Absentus Oy:n muistomerkit pysyvät sallittujen mittojen rajoissa, mutta niissä hyödynnetään tilavuutta. Kynttilälle ja monivuotisille kukille on suunniteltu omat paikat. Juuri tällaisten asioiden unohtaminen harmittaa Westerlundia, kun hän katsoo perinteisiä muistomerkkejä.

– Kun haudalle sytyttää kynttilän, ei voi koskaan tietää, jääkö se palamaan, jos sille ei ole omaa paikkaa. Kynttilä ei myöskään yleensä valaise sitä tärkeintä kohtaa eli nimeä.

Hautamuistomerkkien materiaalien pitää kestää, olipa hautapaikka mikä tahansa. Westerlund ei kuitenkaan suunnittele muistomerkkejä materiaalilähtöisesti: ne voidaan valmistaa joko metallista, puusta tai kivestä.

Jo silloin, kun Peter Westerlund esitteli hautausmaan johdolle suunnitelmaansa isän muistomerkiksi, hänelle vinkattiin, että idea kannattaisi tuot-

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 7

Absentus Oy

Pullat pois sorsilta

Näin huomioit villieläimet kaupungissa 1. Anna vain sopivaa ruokaa

Peter Westerlundin suunnittelema muistomerkki palkittiin Kööpenhaminassa syyskuussa.

Sorsille syötetään yleisesti kuivahtanutta leipää ja pullaa, mutta niille sopii paremmin linnuille tarkoitettu kaura ja keitetyt, pilkotut perunat.

– Kaupunkilinnuille tulee kehityshäiriöitä, kun ne syövät liikaa pullaa. Puhutaan enkelisiipisestä linnusta, kun siipi sojottaa ylöspäin, eikä sillä pysty lentämään. Myös munankuorista voi tulla liian ohuita, kun ruokavaliosta puuttuu kalkkia ja mineraaleja, sanoo Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen pitkäaikainen eläinsuojeluneuvoja Mari Waltzer.

2. Opeta lasta kunnioittamaan eläimiä

teistaa. Kesti kuitenkin vielä muutaman vuoden ennen kuin hän perusti yrityksen, jossa suunnitellaan hautamuistomerkkejä sekä yksityisille että seurakunnille. Alku on ollut lupaava.

Honkanummen ja Maunulan hautausmaille on tulossa hänen yrityksensä suunnittelemat ja tuottamat yhteismuistomerkit, joihin kiinnitetään tuhkattujen nimilaatat. Tänä syksynä Westerlundin suunnittelema muistomerkki palkittiin Pohjoismaiden hautausmaa- ja krematorioliiton seminaarissa Kööpenhaminassa.

”

Eläinsuojeluvalvojille soitellaan siileistä, joita lapset ovat pitäneet jalkapalloinaan.

– Minua huolestuttaa, että yhä useammat lapset eivät tunnu osaavan olla luonnoneläinten kanssa, Waltzer sanoo.

3. Heitä roskat roskikseen Ruoalta tuoksuva muovikääre päätyy helposti villieläimen suuhun. Muovinpala suolistossa voi koitua eläimen kohtaloksi. Eläimet jäävät myös jumiin esimerkiksi muovipusseihin.

– Saan paljon ilmoituksia eläimistä, joiden kaulaan on juuttunut jotain. Vesilinnulla voi olla siimaa ja ongenkoukkuja ympäri kehoa, kertoo ­Waltzer.

4. Auta eläintä hädässä

Voin ajatella isää vaikka sporassa, mutta ei se ole sama asia kuin se, että menen käymään haudalla.

Eläinsuojelulain mukaan avuttomassa tilassa olevaa luonnoneläintä on pyrittävä auttamaan.

– Syksyisin saan paljon puheluita pienistä, laihoista siilinpoikasista. Niitä täytyy auttaa, jotta ne selviävät talvihorroksesta hengissä.

Luonnonvaraisen eläimen saa ottaa tilapäisesti hoitoon, mutta ne ovat kovin työläitä, muistuttaa eläinsuojeluneuvoja Waltzer.

Pääkaupungissa apua kannattaa pyytää Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastusyksiköltä p. 09 310 30151 tai Korkeasaaren Villieläinsairaalalta p. 09 310 37887.

5. Muista villieläimet puutarhanhoidossa Kotipihojen suojaverkot, siimaleikkurit ja torjunta-aineet aiheuttavat tuskaa monille eläimille.

– Olen irrottanut marjapensaita suojaavista verkoista niin lintuja kuin siilejäkin. Suosittelen verkkojen sijaan variksenpelätintä tai kiiltävien esineiden ripustamista puutarhan ylle.

Ennen kuin käyttää siimaleikkuria, pitäisi varmistaa, onko marjapuskan tyvessä rusakko tai siili piilossa, ­Waltzer sanoo.

Pihoilla käytetyt torjunta-aineet kulkeutuvat moniin luonnonvaraisiin eläimiin ja aiheuttavat niille paljon vahinkoa.

6. Päästä kuoleva tuskistaan – Jos eläimeltä on esimerkiksi jalka irti ja se selvästi kärsii, se on parasta päästää tuskistaan. Kunnallinen eläinlääkäri lopettaa vahingoittuneet luonnonvaraiset eläimet maksutta. Pienen eläimen voi lopettaa itsekin kovalla iskulla päähän, neuvoo eläinsuojeluneuvoja Mari Waltzer.

Näin tulisi toimia myös kalastaessa. Nykytiedon mukaan kalat tuntevat kipua.

istock

Peter Westerlund on kierrellyt hautausmailla monessa maassa ja uskoo, että hautamuistomerkeille on kansainväliset markkinat. Kulttuuriin ja uskontoon liittyvät erot näkyvät hautausmailla, mutta muistamiseen liittyvät tavat ja tarpeet ovat hyvin samanlaisia kaikkialla. Ihmiset tuovat kukkia ja kynttilöitä.

Suomalaisille hautausmaille Westerlund kaipaisi enemmän elämää.

– Suomessa hautausmaat ovat hyvin passiivisia paikkoja. Meillä on tietyt päivät vuodesta, jolloin haudoilla käydään, mutta muuten siellä on hiljaista. Toivoisin, että hautausmaita hyödynnettäisiin enemmän vaikka historianopetuksessa.

Hautausalalla kunnioitetaan perinteitä, mutta toisaalta hautausmaat, hautamuistomerkit ja hautaamisen liittyvät tavat myös muuttuvat. Rautaristiä muistomerkkinä näkee enää harvoin. Ammattia tai yhteiskunnallista asemaa ei enää korosteta kuten joskus aikaisemmin.

Muodot muuttuvat, mutta rituaalit ja tarve konkreettisille muistelupaikoille säilyvät. Kuollutta läheistä muistettaessa on tärkeää, että voi mennä jonnekin ja tehdä jotakin. Sitä ei virtuaalisesti sytytettävä kynttilä helposti syrjäytä.

– Muistaminen perustuu tekemiseen. Voin ajatella isää vaikka sporassa, mutta ei se ole sama asia kuin se, että menen käymään haudalla, Westerlund toteaa.

Miltä Peter Westerlundin suunnittelemat muistomerkit näyttävät? Katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Pihla Tiihonen

VIDEO VERKOSSA

Jos sorsa syö paljon leipää, se voi saada kehityshäiriöitä. Puhdasta kauraa sopii antaa.

88

a

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Kasvu kuolemaan Parhaimmillaan kuoleminen on eheytymistä ja rauhan löytämistä, sanoo psykoanalyytikko Pirkko Siltala.

K

un psykoanalyytikko Pirkko Siltala oli lapsi, kuolemaa ei piiloteltu. Pohjoiskarjalaisessa Selkien kylässä, jossa noin puolet väestä oli luterilaisia ja puolet ortodokseja, vainajat saateltiin hautaan vanhojen rituaalien avulla.

Tapana oli, että vainaja vietiin tupaan ikonin ääreen ja perhe, sukulaiset ja naapurit kokoontuivat hänen ympärilleen. Yleisesti uskottiin, että vainajan henki jää joksikin aikaa liikuskelemaan pihapiiriin ja siirtyy vasta myöhemmin hautausmaalle ja hautaan.

Kylällä oli parikin itkuvirsien laulajaa ja itkuvirsiä laulettiin myös luterilaisissa hautajaismenoissa. Laulaminen aloitettiin vainajan kotona, ja sitä jatkettiin ruumiinsiunaamisessa ja kun arkku laskettiin hautaan. Itkuvirsien tarkoitus oli virittää suruun ja saada se liikkeelle.

– Kuolema oli luonnollinen tapahtuma, ja lapsetkin otettiin suruun mukaan, sanoo Siltala.

Hän oli kuuden vanha, kun hänen äitinsä joutui lähtemään 40 asteen pakkasessa reellä sairaalaan synnyttämään. Vauva kuitenkin syntyi rekeen, eikä selvinnyt hengissä.

Siltala muistaa, kuinka hänen äitinsä tuli sairaalasta kotiin pienen valkoisen arkun kanssa. Arkku vietiin verannalle ja kansi avattiin. Edelleen Siltala näkee silmissään punaposkisen pie-

Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Sirpa PÄivinen

nen pojan. Kuukauden ajan arkku oli pakkasessa verannalla.

– Äiti osasi itkuvirsiä ja lauloi niitä. Me lapset kuuntelimme ja silittelimme vauvaa. Lopulta äiti sanoi, että no niin, nyt hän voi luovuttaa ja vauva voidaan haudata, Siltala kertoo.

Hänen mielestään lapsia suojellaan nykyisin turhaan kuoleman näkemiseltä.

– Olisi tärkeää oivaltaa jo lapsena, että me olemme kuolevaisia ja että kuolema kohtaa jokaista. Kun siihen kasvaa lapsesta asti, kuolemanpelko vähenee.

”

Vasta kun on voinut kyllin hyvin surra, voi luopua. Muuten jää kiinni menetettyyn, ja se on aikamoinen taakka.

Psykoanalyytikko Pirkko Siltala

Pirkko Siltala on osaltaan halunnut vaalia kotiseutunsa perinteitä.

Kun hänen vanhempansa ja sisarensa kuolivat, heidät tuotiin ennen hautajaisia kotipihaan ja arkku avattiin.

Siinä sanottiin viimeiset jäähyväiset.

Vaikka maailma on Siltalan lapsuudesta muuttunut ja kuolemasta on tul-

lut verhotumpi ja yksityisempi, surua ei pääse pakoon eikä voi nopeuttaa.

– Läheisensä menettänyt tarvitsee aikaa ja tilaa surra. Suruun kuuluu erilaisia tunteita: rakkautta, kaipuuta, vihaa, pelkoa, ahdistusta, syyllisyyttä ja häpeää. Olisi tärkeää, että menetysten yhteydessä voisi ottaa vastaan koko tunteiden skaalan rakkaudesta vihaan, Siltala sanoo.

– Vasta kun on voinut kyllin hyvin surra, voi luopua. Muuten jää kiinni menetettyyn, ja se on aikamoinen taakka. Luopumisessa on kyse siitä, että voi sisäistää menetykseen liittyvät kokemukset osaksi itseään ja muistojaan. Sillä lailla me voimme elää kuolleiden läheistemme kanssa sinne saakka kunnes itse kuolemme.

Tuoreessa kirjassaan Elämän päättyessä Pirkko Siltala käsittelee kuolemaa ja kuolevien ihmisten mielenmaisemaa avoimesti ja kaunistelematta. Kirjassa näkyy Siltalan pitkä kokemus työstä kuolevien kanssa.

Hän oli perustamassa suomalaisen saattohoidon edelläkävijää Terhokotia ja on hoitanut kuolevia potilaita myös psykoterapeuttina.

Käsitykset hyvästä kuolemasta ja kuolevien hoidosta ovat ajan mittaan vaihdelleet. Vielä muutama vuosi-

kymmen sitten kuolevat suljettiin sairaaloihin ja elämää pitkitettiin lääketieteen avulla silloinkin, kun tiedettiin, etteivät uudet leikkaukset tai rankat lääkehoidot enää auta.

– Nykyisin taas vallalla on niin sanottu palliatiivinen hoitosuuntaus.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kun todetaan, ettei potilasta voi enää lääketieteellisesti auttaa, hänen kanssaan keskustellaan tilanteesta ja huolehditaan siitä, että hän saa tarvittavat kipulääkkeet ja fyysisen hoivan sekä keskusteluapua. Potilas voi olla myös kotona. Lähellä kuolemaa alkaa sitten varsinainen saattohoito, Siltala kertoo.

Omaisten saaminen mukaan kuolevien hoitoon on hänen mukaansa olennaista.

– He voivat olla läsnä myös kuolinhetkellä. Kuolevaa voi silittää ja hänelle voi puhua, sillä kosketus ja äänet yltävät viimeisinä kuolevan tietoisuuteen.

KUN TIETO lähestyvästä kuolemasta tulee, monella herää tarve käydä läpi elämäänsä. Avuksi tarvitaan joku, joka on valmis kuuntelemaan.

– Omaiset tai ammatti-ihmiset voivat auttaa muistelemista kyselemällä. He voivat myös auttaa kannattelemaan ahdistavia muistoja. Silloin vaikeille ja traumaattisillekin kokemuksille saattaa löytyä sanat, Pirkko Siltala sanoo.

– Myös syyllisyydentunteet olisi käytävä läpi, että niiden taakasta voisi vapautua. Parhaimmillaan kuolemisen prosessissa eheytyy, saa levon ja rauhan.

Siltala kertoo iäkkäästä naisesta, joka oli saattohoidossa. Häntä kalvoi vuosikymmeniä sitten tapahtunut välirikko tyttären kanssa. Hän halusi sopia ja jättää jäähyväiset. Tyttäreen otettiin yhteyttä, mutta hän ei halunnut nähdä äitiään. Lopulta saattohoitokodin työntekijän kanssa keskusteltuaan tytär suostui tapaamiseen.

– Vähitellen hän suli ja antoi anteeksi, ja saattoi äitinsä kädestä pitäen kuolemaan. Vieläkin itkettää, kun muistan, miten äiti katsoi tytärtään.

Ihanteellista Siltalan mukaan olisi, jos jo hyvissä ajoin pystyisi työstämään vaikeita kokemuk-

sia ja tekemään sovinnon läheisten kanssa. Läheisille kannattaa kertoa myös, missä ja miten haluaisi kuolla.

Esimerkiksi muistisairaat eivät välttämättä enää kuoleman lähestyessä ole siinä kunnossa, että pystyisivät ilmaisemaan toiveensa.

PIRKKO SILTALA on käsitellyt kuolevien potilaidensa kanssa myös heidän pelkojaan. Moni pelkää yksin jäämistä tai kipua. Useimmat haluavat myös keskustella siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

– Vaikka emme voi tietää, mitä meille kuoleman jälkeen tapahtuu, voimme suorittaa mielikuvatyötä. Joku ajattelee, ettei tapahdu mitään.

Toinen ajattelee elävänsä läheistensä mielessä. Joillakin taas on näkemys taivaasta: joko konkreettisesta paikasta tai jonkinlaisesta kirkkaudesta. Voi olla myös kauhukuvia, jotka ovat voineet tulla traumaattisista kokemuksista, Siltala kertoo.

– On luonnollista pelätä kuolemaa tai vältellä kuolevien kohtaamista. Eri ihmisillä pelon takana on kuitenkin erilaisia asioita. Jokainen kuoleva ja jokainen omainen on yksilö, joka käsittää kuoleman omalla tavallaan. Siihen sisältyy koko elämän mittainen pohdinta. Kuolema ja kuoleminen syntyy minusta, ei minulle.

Omastakaan kuolemastaan 85-vuotias Siltala ei arastele puhua. Toiveet on käyty läpi miehen ja lasten kanssa.

– Toivon, että saisin riittävän hyvän saattohoidon joko omaisteni luona tai saattokodissa ja että läheiset ihmiset olisivat minua saattamassa. Minulla ja miehelläni on hautapaikka valmiina Selkien hautausmaalla. Tiedän, että kuljemme kuolemaa kohti.

Tässä iässä ollaan jo lähellä. Olen vapaa kuolemaan. Se ei enää kaiken jälkeen pelota.

A

9

Sopen Roma-, Dimensio- ja Verona-tasoissa on useita leveyksiä. Johtokytkennät onnistuvat kätevästi av-taustan avulla ja lasiliukuovet suojaavat laitteet pölyltä.

Materiaalit; valkoinen, koivu ja tammi. Nyt tehtaan erä edullisesti jopa -50%!

1088€ (1360€)

-20

772€ (965€) Tervetuloa!

25.11 asti

593€ (741€)

721€ (901€)

418€ (523€)

Malmin raitti 17, Helsinki p. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna ti-pe 10-18, la 10-16

Hyviä lahjaideoita Isänpäiväksi 12.11.!

Valikoimassa mm: - seniorihuonekaluja - apuvälineitä - kuntoiluvälineitä - kompressiotuotteita ja tukia - hyvinvointituotteita

Turvajakkara Zorbas

Nousuaputuoli Kippis Plus Raumantie 1, Helsinki puh. 0400 125 320 Munkkivuoren ostoskeskus, alakerta

verkkokauppa: www.ettonet.fi

Kodin seniorihoivaa.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Tervetuloa kotiin!

Esperi Hoivakodit tarjoavat lämminhenkistä hoivaa ikäihmisille sekä vakituiseen että tilapäiseen tarpeeseen. Hoivakoti Tilkka sijaitsee Huopalahdessa historiallisella paikalla ja Hoivakoti Untuva Lauttasaaressa kauniin meren läheisyydessä.

Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

10 A

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Saga kutsuu viihtymään Saga Käpylinnan väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi tutustumispäivään ma 6.11.2017. Päivä alkaa klo 11 mukavalla tuolijumpalla, jonka jälkeen voi nauttia omakustanteisen maukkaan lounaan Saga Käpylinnan ravintolassa. Mahdollisuus päästä myös saunomaan klo 13, jonka jälkeen jatkamme klo 14.30 yhdessä levyraadin merkeissä.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Muutamia erikokoisia asuntoja vapaana. Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille.

Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivous- ja ruokapalveluita sekä aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa.

Muistattehan, että järjestämme kaikissa Saga-palvelutaloissa joka ke klo 13 esittelykierroksen. Tervetuloa!

Kutsu

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Puh. 08000 6116 (ark. klo 9-17) tai myynti.saga@sagacare.fi Kysele myös tilapäisiä asuntoja.

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.fi/kapylinna

Patrik Hagmanin poika kuoli syöpään kuusivuotiaana. Muutamaa vuotta myöhemmin hänen vaimonsa menehtyi äkilliseen aivoverenvuotoon.

Hagman joutui kysymään, mikä kestää, kun pahin tapahtuu.

Teksti Taneli Kylätasku Kuvat Pasi Leino

Kiitollisuus kantaa pimeän läpi

H

erra Jeesus Kristus, armahda minua.”

Kirjailija ja teologi Patrik Hagman toisti yhä uudestaan satoja vuosia vanhaa, varhaisen kirkon erämaaisiltä periytyvää rukousta. Rukous piti aisoissa kauhun tunteen. Koossa pysyminen oli välttämätöntä, jotta Hagman pystyi ajamaan autoa.

Vain hetki sitten Hagman oli saanut työpaikkansa kahvihuoneeseen puhelun, joka muutti hänen suurimman pelkonsa todeksi. Hagmanin puoliso Carina Hagman oli saanut sairauskohtauksen työpaikallaan ja oli tiedottomana. Ambulanssi oli paikalla.

Mitään muuta Hagman ei vielä tiennyt.

2 B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

– Se, että Kikalle tapahtuisi jotakin tällaista, oli pahin painajaiseni. Kokemus oli valtavan kummallinen, epätodellinen.

Kika työskenteli päiväkodissa Paraisilla, jossa pariskunta asui. Ajomatka Turusta vei puoli tuntia.

Kun Hagman tuli perille, Kikaa kannettiin paareilla yläkerrasta.

Kun paarit tuotiin ulos, Kikan toinen jalka putosi paarien ulkopuolelle. Patrik tarttui jalkaan ja nosti sen takaisin.

– Se oli ainoa kontakti, jonka sain häneen.

Hagman ajoi ambulanssin perässä takaisin Turkuun. Edessä oli odottamista. Lopulta lääkärit kertoivat, mistä on kyse: Kikan tiedottomuus johtui synnynnäisen valtimopullistuman aiheuttamasta aivo­verenvuodosta.

Tunteet vaihtelivat pelon ja toivon välillä, mutta jollakin tasolla Hagman tiesi, että Kika ei enää palaisi takaisin. Yksi lääkäreistä sanoi, että kaikki riippuu nyt siitä, taisteleeko Kika.

– Minulle se oli kuin salainen viesti, koodisana, joka kertoi, että tämä on loppu. Kika ei haluaisi taistella. Kika sanoi usein, että hän ei enää pelkää kuolemaa, koska tietää, että saa kuoleman jälkeen tavata poikamme Joelin.

Carina Hagman ei palannut enää tajuihinsa vaan kuoli sairaalassa noin viikon kuluttua sairauskohtauksesta. Elettiin kesäkuun alkua 2016. Noin kuukautta myöhemmin hautajaiset järjestelyineen olivat ohi. Hagman siivosi pariskunnan yhteistä kotia ja yritti opetella kutsumaan sitä ”minun talokseni”.

Vain kaksi ja puoli vuotta aikaisemmin talossa elettiin lapsiperheen arkea. Silloin perheeseen kuului Patrikin ja Kikan lisäksi heidän yhteinen poikansa Joel.

Joel menehtyi syöpään vuoden 2014 uudenvuodenaattona sairastettuaan yli kaksi vuotta. Nyt myös Kika oli poissa. Lyhyessä ajassa kolmesta oli tullut kaksi ja sitten yksi.

– Kika ja minä olimme eläneet kauan yhdessä ja jakaneet niin paljon, että suuri osa identiteettiäni oli sidoksissa häneen. Kun hän oli poissa, ihmettelin, onko enää mitään tai ketään, jonka katse kertoisi minulle, kuka olen, Hagman sanoo.

Hagman ei tiedä, miten hänelle olisi käynyt ilman ystävien ja työtovereiden tukea. Pitkäaikainen ystävä matkusti Pohjanmaalta ja viipyi Hagmanin luona. Oli sittenkin ihmisiä, joille hän oli joku.

Kesän aikana Hagman alkoi kirjoittaa. Se oli tapa käsitellä sitä, mitä hänelle oli tapahtunut. Hagman kertoo perheensä tarinan syyskuussa ilmestyneessä kirjassa Sorgens gåva är en vidgad blick (Fontana media).

Kolmevuotiaana Joel oli rauhallinen poika, joka suhtautui ihmisiin uteliaasti ja oppi uusia asioita hämmästyttävän nopeasti. Kesällä 2011 jokin muuttui nopeasti, ikään kuin hän ei olisi ollut täysin oma itsensä. Aikaisemmin luottavainen ja rohkea poika vaikutti pelokkaalta ja levottomalta ja pysytteli tiiviisti äidin lähellä.

Sitten Joel alkoi voida huonosti ja oksennella.

Alussa vanhemmat arvelivat, että kyseessä oli aivotärähdys, sillä Joel oli pudonnut hieman aikaisemmin sängystä ja lyönyt päänsä.

Tarvittiin useita käyntejä lääkärissä, ennen kuin oireiden todellinen syy selvisi. Joelilla oli isokokoinen aivokasvain.

Edessä oli kiireellinen leikkaus, joka vei kokonaisen päivän. Sen jälkeen alkoi hoito-ohjelma, jo-

ka sisälsi solumyrkkyjä, sädehoitoa ja sen jälkeen lisää solumyrkkyjä.

Hoitojen päätyttyä kaikki vaikutti hyvältä, mutta vain muutaman kuukauden kuluttua löytyi uusia syöpäsoluja.

– Siinä vaiheessa lääkäreillä ei ollut enää hoitosuunnitelmaa. Joel kävi läpi kaiken, mitä heillä oli, muun muassa kaksi kantasoluhoitoa keväällä ja kesällä 2013. Hoidot olivat äärimmäisen rankkoja, mutta Joel selvisi niistä, Hagman sanoo.

Raskaiden hoitojen jälkeen edessä oli pitkä kuntoutusjakso. Joelin piti muun muassa opetella uudestaan kävelemään. Tutkimuksissa kävi myös ilmi, että hänen kuulonsa oli vahingoittunut hoidoissa. Hoitojen aikana Kika oli hoitanut Joelia, nyt Patrik jäi vuorostaan kotiin.

– Se oli kovaa aikaa, mutta taistelimme. Lopulta Joel pystyi palaamaan päiväkotiin ja tavallinen pikkulapsen arki alkoi näyttää mahdolliselta, ­Hagman sanoo.

Vieläkin hoidoista väsynyt poika söi huonosti.

Lopulta perhe palasi sairaalaan, missä Joel sai lisäravintoa. Uusissa tutkimuksissa kävi ilmi, että syöpä on palannut.

Nyt ei ollut enää tehtävissä mitään muuta kuin odottaa.

Marraskuun puolivälissä 2013 Hagmanin perhe vietti Joelin kuudetta syntymäpäivää Kikan vanhempien luona. Syntymäpäivät keskeytyivät, kun Joel alkoi voida huonosti. Vanhemmat veivät Joelin suoraan sairaalaan, josta Joel ei enää palannut kotiin.

”

Ymmärsin jo kauan sitten, että emme löydä vastauksia miksi-kysymyksiin. Meidän täytyy oppia elämään, ei vastaamaan niihin.

Marraskuun puolivälistä vuoden loppuun perhe käytännössä asui sairaalassa. Tuon jakson alussa lääkärit kertoivat vanhemmille, että Joel kuolee.

Patrik ja Kika eivät olleet yhdessä, kun saivat tiedon, mutta kumpikin reagoi siihen täsmälleen samalla tavalla: nyt Joelin on saatava kuolla.

– Olimme alitajuisesti ajatelleet asiaa jo ennen kuin tiesimme sen. Elämästä oli tullut Joelille niin pientä, raskasta ja työlästä, että loppu tuntui helpottavalta.

Joel otettiin pois vanhemmiltaan vähän kerrallaan. Ensin leikkiminen ja liikkuminen väheni ja sädehoidot veivät kyvyn oppia uusia asioita. Raskaat hoidot heikensivät kuuloa. Viimeisinä viikkoina puhuminen loppui ja jäljellä oli vain hengitys.

Ennen loppua Kikalla ja Patrikilla oli edessään tehtävä, jollaista kukaan vanhempi ei toivo. Heidän piti kertoa omalle lapselleen, että tämä kuolee pian. Patrik turvautui tilanteessa teologin koulutukseensa.

– Kerroin Joelille, että hänen ei tarvitsisi olla yksin. Ikuisuudessa ei ole aikaa, ja myös minä ja Kika olimme matkalla sinne. Joelin ei tarvitsisi odottaa, vaan hän tapaisi meidät uudelleen välittömästi.

On vaikea arvioida, mitä kaikkea Joel ymmärsi.

Hagmanin mukaan hän kuitenkin reagoi kuin olisi ymmärtänyt asian.

– Keskustelu selvästi lohdutti häntä. Joel oli huomannut meistä, että kätkemme jotakin, ja reagoi siihen. Tuon keskustelun jälkeen Joelin rauhattomuus oli poissa.

Kaikesta raskaasta ja kauheasta huolimatta muistikuviin Joelin viimeisistä viikoista liittyy poikkeuksellista kauneutta. Sairaalassa Patrik ja Kika olivat lähempänä toisiaan kuin koskaan aikaisemmin ja ottivat toistensa tarpeet huomioon erityisellä tavalla.

Kaiken keskellä he pystyivät auttamaan ja lohduttamaan läheisiä ja ystäviä, jotka tulivat sairaalaan katsomaan heitä.

Oman lapsen sairastuminen ei vienyt Patrik ­Hagmania kysymään ”miksi Jumala sallii tämän?” tai ”miksi tämä tapahtuu minulle?”.

– Olin jo kauan sitten ymmärtänyt, että miksi-kysymyksiin ei löydy vastausta. Meidän täytyy oppia elämään, ei vastaamaan noihin kysymyksiin, Hagman sanoo.

Kun Hagman oli 21-vuotias, hänen isänsä kuoli syöpään sairastettuaan kahdeksan vuotta. Hagmanin perhe kuului ruotsinkieliseen baptistiseurakuntaan Vaasassa. Isän sairastuttua moni kristitty rukoili hänen puolestaan.

– Moni piti varmana, että isä paranisi. Uskoin siihen itsekin. Olin nuori ja luotin siihen, että aikuiset tietävät, mistä puhuvat.

Isän kuolema olisi voinut johtaa syvään uskonkriisiin, mutta niin ei käynyt. Hagman piti isänsä hautajaisissa puheen, jossa hän sanoi, että parantumista luvanneilla ihmisillä oli ollut väärä käsitys Jumalasta.

Johtopäätös oli mahdollinen, koska Hagman oli elänyt kahden erilaisen kristillisyyden piirissä. ­Karismaattinen kristillisyys korosti selkeitä vas­ tauksia ja Jumalan ihmeellistä toimintaa. Sen rinnalla eli baptistiseurakunnan arjenläheinen kristillisyys.

– Siellä usko oli yhteyttä, jossa ihminen hyväksyttiin. Kun etsin toivoa, minun oli helppo valita näiden kristinuskon muotojen välillä.

Kun Hagman aloitti teologian opiskelun Åbo Akademissa, kokemus isän kuolemasta muodosti kriteerin sille, minkälaisesta teologiasta hän kiinnostui. Hagmanin mielestä teologian piti käsitellä todellista elämää.

Elämänkysymykset veivät hänet tutkimaan varhaiskirkon erämaaisien ja askeettien tekstejä. Niistä löytyi konkreettinen väline, jonka avulla voi selviytyä ylivoimaisilta tuntuvista menetyksistä.

Tuo väline on kiitollisuuden harjoitteleminen.

Hagman toteaa, että kristinuskossa on aina kyse kiitollisuudesta. Jumala on antanut ihmiselle elämän ja Jeesus on pelastanut meidät. Emme voi tehdä mitään ansaitaksemme nämä asiat.

– Emme kuitenkaan aina oivalla, että kiitollisuus on myös tapa elää. Kun ihminen joutuu sellaisiin tilanteisiin, joissa olen ollut, kiitollisuudesta tulee konkreettinen työkalu tai ase, jota voi käyttää.

Erämaaisien mukaan kristityn elämä on harjoitusta, jossa ihminen opettelee näkemään elämän

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 3

– Verho ikuisuuden ja tämän maailman välillä on ohut. Kuolleet eivät ole poissa vaan lähellämme, Patrik Hagman sanoo.

lahjana. Kun Joel sairastui, harjoituksesta tuli vanhemmille hyvin konkreettista.

– Kun kaikki oli vaikeimmillaan, meistä tuli hyviä näkemään kaikki se, mikä oli hyvin. Tästä muodostui perusta sille, että jaksoimme.

Kiitollisuuden aiheeksi riitti se, että sää oli kaunis. Että lääkärit ja sairaanhoitajat olivat ystävällisiä ja välittivät. Että yhteiskunta käytti paljon rahaa Joelin hoitoon. Että perheen ympärille muodostui välittävien ja rukoilevien ihmisten tukiverkko.

Monena iltana Patrik ja Kika ammensivat voimaa siitä, että heidän yhteistä blogiaan luettiin, kommentoitiin ja jaettiin paljon. He saivat kuulla, että Joelin puolesta rukoiltiin australialaisessa luostarissa saakka.

Konkreettisten kiitollisuuden aiheiden rinnalla oli vielä jotakin, mistä on vaikea puhua täsmällisesti. Viimeisten viikkojen aikana Joelin vanhemmat tunsivat saavansa voimaa, joka ei tullut heistä itsestään.

– Kun sanoimme ensimmäisen kerran toisillemme, että emme enää jaksa, se oli sama päivä, jolloin Joel kuoli vain muutamaa tuntia myöhemmin.

” Kun kaikki

oli vaikeimmillaan, meistä tuli hyviä näkemään kaikki se, mikä oli hyvin.

Oli kuin koko prosessi olisi ajoitettu sen mukaisesti, mistä voimme selviytyä.

Kiitollisuus ei suojaa meitä kauheilta asioilta, mutta Hagmanin mukaan se voi valmistaa meitä kohtaamaan niitä. Päivittäinen kiitollisuuden harjoitteleminen on myös avautumista hyville asioille, jotka voivat olla jotakin täysin muuta kuin odotimme.

Jotakin sellaista tapahtui keväällä 2011 Paraisten ruotsinkielisen seurakunnan perhemessussa, joka järjestettiin kirkon remontin vuoksi seurakuntatalon ahtaassa tilassa. Lapsia oli paljon.

Kun tuli aika mennä ehtoolliselle, Joel juoksi omille teilleen ja tungoksessa vanhemmat kadottivat hänet. Sitten he näkivät Joelin, joka otti juuri alttarin luona ehtoollisen vastaan tutulta papilta.

Vanhemmat olivat suunnitelleet odottavansa vielä jonkin aikaa, ennen kuin veisivät Joelin ehtoolliselle, mutta tilanne karkasi heidän käsistään.

– Tämä tapahtui vain muutamaa viikkoa ennen kuin saimme tietää, että Joel sairastaa. Myöhemmin ajattelimme, että se oli ehkä Jumalan tapa valmistaa Joelia tulevaan. Ehtoollisessa hänet otettiin yhteyteen, joka oli suurempi kuin pieni perheemme.

Hagmanin kirja päättyy Joelin ensimmäiseen ehtoolliseen, mutta hänen hiljainen matkansa Joelin ja Kikan kanssa jatkuu. Elämässä on alkanut myös uusi kertomus. Syksyllä Hagman meni naimisiin ­Emma Audaksen kanssa, joka on hänen ja Kikan yhteinen ystävä.

– Elän nyt onnellisessa ja tasapainoisessa tilanteessa, Hagman sanoo. ■

4B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

5

Kolumni

Selviän hengissä, jos en tee tästä numeroa

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

SEN SIJAAN, ETTÄ OLISIN VIHAINEN KUSKILLE, OLEN VIHAINEN ITSELLENI.

KUN #METOO-SOMEKAMPANJA alkoi täyttää sosiaalisen median syötteitäni, minun ei tarvinnut miettiä hetkeäkään, milloin olin viimeksi joutunut seksuaalisen häirinnän ja väkivallan uhan kohteeksi.

Se tapahtui lauantaina 7.10. noin puolenyön aikaan. Matkustin taksissa, ja kuski alkoi puhua todella karmivia asiattomuuksia. En halua toistaa niitä, sillä kenenkään ei pitäisi kuulla sellaisia asioita julkisissa tiloissa tai yhtään missään. Jossain vaiheessa matkaa olin varma, että taksikuski lähtee ajamaan muualle kuin mihin piti. Pelkäsin, että hän tekee minulle jotakin todella pahaa.

MITÄ TEIN TILANTEESSA, minä, feministikirjailija ja pienen tytön äiti? Istuin takapenkillä kikattelemassa hänen jutuilleen. Katselin häntä silmiin peruutuspeilistä ja kuuntelin hänen innokkaita lauseitaan.

Maksoin kyydistä, kiitin ja toivotin hyvää yötä.

En tehnyt hänestä raporttia. En tähän päivään mennessä ole löytänyt itsestäni voimia selvittää, mihin minun pitäisi soittaa ja mitä sanoa.

Se mitä tein oli tämä: istuin takapenkillä ajattelemassa, että jos en tee tästä numeroa, selviän hengissä. Minullahan on päällä mustat

housut, harmaa villapaita ja skeittilenkkarit. Ei meikkiä. Olen silminnähden keski-ikää lähestyvä nainen, pullea sellainen. Mietin, miten tämä tapahtuu minulle jälleen. Minulle, joka olen juuri tullut Turun kirjamessuilta, missä olen puhunut kaksi päivää itsemääräämisestä ja rohkeudesta, välillä yksin ja välillä ministeri Elisabeth Rehnin kanssa, esitellyt historiallista feminististä esseekokoelmaani, jollaista ei ole Suomessa aiemmin kirjoitettu.

TIEDÄN TEORIASSA, etten tehnyt mitään väärää eikä vika ollut minussa. Se ei auttanut minua.

Kuski voitti, muutamalla lauseella, katseella, äänensävyllä. Olen se tyhmä nainen, joka suostuu huonoon kohteluun ja jota periaatteet pakenevat tosipaikan tullen. Joka jää ja alistuu.

Sappi nousee kurkkuun. Olen loputtoman vihainen. Monta päivää kuluu katkeruuden tilassa, jota puran kaikkiin vastaantulijoihin. Sen sijaan, että olisin vihainen kuskille, olen vihainen itselleni. Minun olisi pitänyt osata toimia toisin, mutten vieläkään, taaskaan osannut. Ennen kaikkea olen vihainen siksi, että tiedän, ettei tämä ole viimeinen kerta kun näin käy. En tiedä käykö koskaan toisin. Minullekaan.

Miten tehdä testamentti?

Mitä ottaa huomioon?

Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin ja muihin testamenttiaiheisiin kysymyksiin testamentti-iltaan to 16.11. klo 18 Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Osallistujille kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Kiitos!

Suomen Lähetysseura maksaa postimaksun

Tilaan ilmaisen oppaan ja lisätietoa Suomen Lähetysseuran työstä.

Etu- ja sukunimi

Katuosoite

*Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

Postinumero ja postitoimipaikka

Käsittelemme tilauksen luottamuksellisesti, eikä se velvoita sinua mihinkään.



Voit myös tilata kattavan testamenttioppaamme oheisella kupongilla, sähköpostilla testamentit@suomenlahetysseura.fi tai soita 020 7127 231*

Suomen Lähetysseura Vastauslähetys Tunnus 5001637 00003 VASTAUSLÄHETYS

6B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Nähdyksi tuleminen muuttaa elämän Nina Honkasen mukaan nähdyksi, kuulluksi ja kosketetuksi tuleminen on ihmisen syvin tarve.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

N

ina Honkanen kirjoittaa parhaillaan kolmatta romaaniaan. Se kertoo kahden ystävän tarinan.

Toinen yrittää päästä hengestään, toinen yrittää pysyä hengissä. Silmät hymyilevät, kun Honkanen kertoo löytäneensä kirjoittamiseensa uudenlaista rohkeutta.

– Olen luvannut itselleni olla enää pelkäämättä mitään tai ketään, hän sanoo.

Samaan aikaan Honkasen ensimmäisestä, vuonna 2002 ilmestyneestä, Gladiaattori-romaanista on tekeillä elokuva. Elokuvateollisuuden arvaamattomuuden tunteva Honkanen pitää kuitenkin jalat tiukasti maassa eikä sano asiasta enempää.

– Satakuntalainen pessimisti ei pety. Uskon leffan todeksi vasta sitten, kun esirippu nousee.

VUOSI SITTEN Nina Honkanen eli yhtä elämänsä raskaimmista vaiheista. Tuoreen avioeron jälkeen pettymys itseen oli kova. Vaikeimpina hetkinä hän itki suihkussa, koska ei halunnut lastensa kuulevan.

– En halua, että minun ongelmistani tulee lasteni ongelmia. Toki lapsiin valuu aina jotain omien vanhempien valinnoista, Honkanen sanoo.

Ennen eroa Honkanen ja hänen puolisonsa kävivät kirkon perheneuvonnassa. Pariskunta halusi selviytyä yhdessä, mutta Honkasen mukaan liiton dynamiikka oli kummallekin vahingollinen.

– Vaikka perheneuvonta ei pelastanut avioliittoamme, se pelasti kuitenkin kaksi ihmistä ja heidän lapsensa.

Honkanen oli kokenut avioeron kahdesti aikaisemmin, mutta ne eivät olleet niin raskaita kuin tämä. Nuorempana elämä tuntui avaavan yhden oven samalla, kun toinen sulkeutui.

– Viittäkymmentä lähestyessä ihminen tajuaa elämän rajallisuuden. Onneksi oli voimia mennä kohti valoa, vaikka ei ollut helppo päätös aloittaa taas kaikki alusta.

Selviytymisessä on auttanut pitkä psykoterapia, jonka Honkanen kävi 2000-luvun alkuvuosina. Terapiassa Honkanen opetteli katsomaan itseään armollisesti ja näkemään myös elämän tärkeät onnistumiset.

– Minulla on neljä ihanaa poikaa sekä toimiva yhteisvanhemmuus heidän toisen vanhempansa kanssa. Olen myös terve ja työkykyinen. Se on etuoikeutettu ja onnellinen tilanne.

TERAPEUTTI AVASI Honkasen elämäntarinaan uuden näkökulman: kaikkien vastoinkäymisten jälkeen hän oli vielä hengissä ja järjissään. Terapiassa Honkanen ymmärsi, että hänessä on sisäistä joustavuutta ja pelottomuutta, jonka perusta on rakentunut jo varhaislapsuudessa. Se on auttanut selviytymään vaikeista tilanteista.

Lapsuuden perintöä oli myös voimakas vastuuntunto, sisäinen ääni, joka sanoi, että ”sun pitää Nina hoitaa nää jutut”.

Honkanen syntyi yrittäjäperheen esikoiseksi.

Vanhempien vahva työeetos tarttui, ja viisivuotiaana Honkanen osasi jo keittää perunat, pyörittää lihapullat ja huolehtia pikkuveljestä.

– Lapsuuteni oli kuitenkin onnellinen. Perhe piti tiiviisti yhtä, eikä kodissa ollut siinä vaiheessa vielä suurempia virtahepoja.

Idylli särkyi vuonna 1986. Vanhempien perheyritys meni konkurssiin, ja pian sen jälkeen isä kuoli ja äiti sairastui. Kaiken keskellä Honkanen kantoi huolta pienemmistä sisaruksista.

”

ONNEKSI MINULLA OLI VOIMIA MENNÄ KOHTI VALOA, VAIKKA EI OLLUT HELPPO PÄÄTÖS ALOITTAA TAAS ALUSTA.

Pian Honkanen sai maksettavakseen isot takausvelat, sillä 18 vuotta täytettyään hän oli taannut perheyrityksen lainat. Honkanen on maksanut perheyrityksen velkoja 31 vuoden ajan, ja urakka on vihdoin loppusuoralla.

– Nuoren tytön ottaminen takaajaksi oli vastuutonta sekä pankilta että vanhemmiltani. Minulla voisi olla nyt miljoonakämppä Ullanlinnanmäellä, mutta asun vuokralla ja huonekalut ovat ystävien vanhoja tai kirpputorilta. En ole kuitenkaan koskaan kokenut jääväni paitsi.

MARRASKUUSSA 1996 Nina Honkanen jätti silloisen työnsä Yleisradiossa ja muutti Porvooseen. Toimittajan porvoolaistuminen huomattiin paikallisissa taidepiireissä, ja Honkanen sai kutsun taideyhdistyksen pikkujouluun.

Juhlapaikan ovella hän tapasi kirjailija Jussi Kylätaskun ja tämän puolison Liisa Voiman. Tapaaminen kuuluu lasten syntymisen rinnalla Honkasen elämän merkittävimpiin hetkiin.

Pian Kylätasku teki hänelle pysäyttävän kysymyksen: ”Väitätkö, ettet ole kirjoittanut mitään?”

Honkanen änkytti jotakin vastaukseksi ja antoi lopulta tekstejään luettavaksi. Siitä lähtien hänen päivänsä alkoivat kirjailijan aamupuhelulla. ”Onhan kahvinkeitin tippumassa, lapset koulussa ja tietokone auki”, Kylätasku kannusti.

– Jussi ei katsonut minua tyttärenä, äitinä tai naisena, vaan näki, kuka oikeasti olen. Tuo kokemus

– Harva miettii kuolinvuoteellaan uraansa. Ansioluetteloa tärkeämpiä ovat hyvät hetket, jotka olemme saaneet jakaa läheisten kanssa, Nina Honkanen sanoo.

on ollut korvaamaton, enkä olisi tämä ihminen tai kirjailija ilman häntä, Honkanen sanoo.

VIIME VUODEN elokuussa Honkanen uppoutui kirjoittamistyöhön, kuten hän on tehnyt säännöllisesti kahden vuosikymmenen ajan. Työn alla oli ihmisen seksuaalisuutta käsittelevä tietokirja Onnelliseksi – seksuaalisuus läpi elämänkaaren.

Honkanen valmistui vuonna 2015 seksuaalikasvattajaksi suoritettuaan Sexpo-säätiön seksuaalikasvatuksen opinnot. Samaan aikaan hän suoritti myös psykoterapeutin koulutuksen edellyttämät lisäopinnot Helsingin yliopistossa. Tulevaisuuden tavoitteena on pätevöityminen seksuaaliterapeutiksi.

Kipinä uuden ammatin opiskeluun heräsi keskustelussa, jonka Honkanen kävi raumalaisen ystävän pihakeinussa muutama vuosi sitten. Ystävä sanoi yllättäen, että Honkasesta tulisi hyvä seksuaalineuvoja.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 7

Kuka?

Nina Honkanen, 49, on Raumalla kasvanut ja Helsingissä asuva kirjailija, käsikirjoittaja ja seksuaalikasvattaja. Hän on neljän 7–30-vuotiaan pojan äiti.

Mitä?

Tietokirja Onnelliseksi – seksuaalisuus läpi elämänkaaren (Siltala) ilmestyi keväällä 2017.

Honkanen on kirjoittanut mm. romaanit Gladiaattori – 3450 g elämästä vasemmalla ja Joka kymmenes vuosi (WSOY) sekä dokumenttija fiktiokäsikirjoituksia televisiolle ja radiolle.

Motto?

En ehkä tiedä, mitä elämältä haluan. Mutta olen oppinut kantapään kautta, mitä en halua omaan tai läheisteni elämään. Tärkeintä on antaa hyvän kiertää.

Nuorena pitkät ja vaativat opinnot eivät olleet Honkaselle mahdollisia. Honkanen oli menettänyt luottotietonsa takausvelkojen vuoksi eikä voinut hakea opintolainaa.

Opiskeluala on Honkaselle luonteva valinta, sillä häntä on luonnehdittu romaanikritiikeissä umpirealistiseksi psykologiseksi kirjailijaksi.

– Seksologian ja psykologian opinnot vuotavat suoraan kirjailijan työhöni ja kirjoittaminen opintoihini. Molemmissa on kyse ihmisen havainnoimisesta ja tutkimisesta.

”

On vaikea ymmärtää, miksi jotkut kokevat voivansa määritellä, ketkä saavat rakastaa toisiaan, mennä naimisiin ja saada lapsia.

huutanut poissaolollaan Freudin viettiteoriaa lukuun ottamatta. Onneksi tilanne muuttuu pikku hilSeksuaalikasvattajaopinnot avasivat Nina jaa paremmaksi, Honkanen sanoo.

Onnelliseksi-kirja käsittelee muun muassa halun Honkasen silmät sille, miten iso ja keskeinen osa ihmisyyttä seksuaalisuus on. Samanaikaiset yliopisto-­ anatomiaa, fantasioita, vammaisten seksuaalisuutta opinnot johtivat toiseen havaintoon. ja seksuaalista kaltoin kohtelua. Kirja perustuu sitä – Kysymys ”kenen kanssa, missä ja miten” on varten tehtyihin haastatteluihin ja kuulijakirjeisiin, tatuoitu syvälle meihin jokaiseen. Akateemisessa joita 16–92-vuotiaat suomalaiset lähettivät Honkamaailmassa ihmisen seksuaalisuus on kuitenkin sen toimittamaan ohjelmaan Yle Radio Suomessa.

Seksuaalikasvatus on Honkasen mukaan parhaimmillaan kokonaisvaltaisen seksuaalisuuden sanoittamista, myyttien purkua sekä turhan häpeän ja syyllisyyden poistamista.

– On vaikea ymmärtää, miksi jotkut kokevat voivansa määritellä, ketkä saavat rakastaa toisiaan, mennä naimisiin ja saada lapsia.

Honkanen korostaa, että seksi on vain osa seksuaalisuutta, jonka toteutumiseen kuuluu tarve tulla kuulluksi, nähdyksi ja kosketetuksi. Toive läheisen läsnäolosta jatkuu läpi elämänkaaren, olipa kyseessä pikkulapsi, teini, ruuhkavuosia elävä perheenäiti tai kuusikymppinen poromies.

– Tämä on sitä seksuaalisuutta. Siinä on kyse omien sokeiden VIDEO pisteiden valaisemisesta ja toisen VERKOSSA kohtaamisesta, ei sen kummemmasta. ■

8 B

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Karanneet nunnat Vuonna 1523 Katariina von Bora pakeni luostarista.

Pari vuotta myöhemmin hän meni naimisiin entisen munkin Martti Lutherin kanssa. Siitä alkoi uusi papin perheen aika.

M

artti Lutherin ja Katariina von Boran häitä tanssittiin Wittenbergin raatihuoneella 27.6.1525. Nuorikko oli luostaristaan karannut nunna.

Luther oli samoin rikkonut munkinlupauksensa, mutta jäänyt asumaan entiseen luostariinsa, jonka muut munkit olivat hylänneet. Luther kannattajineen oli tuomittu kirkonkiroukseen, eikä heidän tarvinnut enää totella paavin johtaman kirkon sääntöjä.

Luther rikkoi myös sääntöä, jonka mukaan papin tulee elää selibaatissa eli naimattomana.

Teksti Simo Heininen Kuvitus Anssi Rauhala

Hänen aikanaan – ja joskus myöhemminkin – oli tosin tavallista, että kieltoa rikottiin. Monet papit elivät avioliitonomaisissa suhteissa taloudenhoitajiensa kanssa, ja joillakin oli runsas lapsilauma.

Tästä synnistä he saivat maksaa piispalle vuotuiset sakot. Lapset olivat aviottomia ja vailla perintöoikeutta. Papinpojat eivät kelvanneet kirkon virkaan, mutta paavi saattoi antaa tästä erivapauden.

Luther ei löytänyt Raamatusta tukea pappien selibaatille, eikä myöskään nunnien ja munkkien tekemälle naimattomuuslupaukselle. Reformaatio antoi

papeille luvan lailliseen avioliittoon. Aikaisemmasta papin huorasta tuli kunnioitettu pappilan emäntä ja papinlapsista aviolapsia.

Pappien avioliitto merkitsi julkista irtisanoutumista vanhasta järjestyksestä. Se oli paljon näkyvämpi protesti kuin saarnatuolissa ja lentolehtisissä esitetyt uudet ajatukset.

Ensimmäiset pappisavioliitot solmittiin Saksin vaaliruhtinaskunnassa keväällä 1521, ja paria vuotta myöhemmin ensimmäinen suomalainen Lutherin oppilas Pietari Särkilahti seurasi esimerkkiä ja toi Saksasta tuoreen vaimonsa turkulaisten hämmästeltäväksi.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

”

Naista ei ole luotu neitsyeksi, vaan synnyttämään lapsia.

Katariina von Bora oli köyhtyneen aatelisperheen tytär, joka oli viisivuotiaana jätetty luostariin kasvatettavaksi. 16-vuotiaana hän oli antanut nunnanlupauksensa.

Sisterssiläisten sääntökuntaan kuulunut Mariethornin luostari Leipzigin lähellä oli varakas, ja sen kirkossa oli huomattava kokoelma pyhäinjäännöksiä, arvokkaimpana piikki Jeesuksen orjantappurakruunusta.

Useimmat luostarin neljästäkymmenestä nunnasta olivat Katariinan tavoin aatelistyttäriä. Taloustöistä huolehtivat palvelijat niin, että nunnat saattoivat keskittyä jumalanpalveluksiin, rukoushetkiin, Raamatun lukemiseen ja kirkkotekstiilien ompelemiseen.

Pääsiäisyönä 1523 Katariina ja yksitoista muuta nunnaa karkasivat luostarista. He pakenivat sinne tavaraa toimittaneissa vankkureissa. Myöhemmin kerrottiin, että he olivat piiloutuneet tyhjiin sillitynnyreihin.

Luther oli järjestänyt kaappauksen, josta laki määräsi kuolemanrangaistuksen. ”Naista ei ole luotu neitsyeksi, vaan synnyttämään lapsia”, Luther puolustautui. Hän tunnusti olevansa ryöväri, mut-

ta ”autuas ryöväri, joka oli vapauttanut nämä kurjat sielut tyrannien vankilasta”.

Nunnat tulivat Wittenbergiin, jossa Luther toimi puhemiehenä. Se ei ollut vaikeaa, sillä joukko entisiä munkkeja ja katolisia pappeja oli hyvin kasvatetun vaimon tarpeessa.

Martti ja Katariina löysivät toisensa vasta kahden vuoden kuluttua, kun molempien aikaisemmat romanssit olivat tahoillaan kariutuneet. ”En ole palavasti rakastunut”, reformaattori avautui ystävälleen häiden aattona ja kertoi astuvansa avioon vanhempiensa mieliksi ja paavin ja perkeleen kiusaksi.

Liitosta tuli kuitenkin luja ja lämmin. Lutherin askeettinen poikamieselämä jäi nyt taakse.

Katariina huolehti siitä, että lakanat vaihdettiin säännöllisesti ja vuodetta käytettiin muuhunkin kuin nukkumiseen. Heille syntyi kuusi lasta, joista kaksi kuoli ennen vanhempiaan.

Perheen talous jäi kokonaan Katariinan vastuulle, ja hän hoiti sen voimakkaalla kädellä: pani talon oluet, piti karjaa, hankki maapalstoja ja kalalammikon.

Lutherilla ei ollut halua eikä kykyä talouden hoitoon. Hän ei sekaantunut ”rouva tohtorin” töihin, mikä antoi hänelle mahdollisuuden keskittyä uuden kirkkokunnan johtoon, professorinviran hoitoon ja kirjallisiin töihin.

Perheen ja palvelusväen lisäksi kotona majoittui sukulaisia, vieraita ja täysihoidossa olevia ylioppilaita, parhaimmillaan nelisenkymmentä henkeä.

Lutherin ja Katariina von Boran kodista tuli ihannoitu ja jäljitelty malli. Protestanttisten kirkkojen

tavaramerkki oli pappila, jota emäntä piti pystyssä Katariinan tavoin.

Lutherin mielestä sukupuolet olivat tasa-arvoisia Jumalan edessä, mutta maallisessa elämässä oli toisin. Aikalaistensa tavoin hän oli sitä mieltä, että mies oli perheen pää. Naisen paikka oli kotona eikä saarnatuolissa. Uusi naisvirka ei ollut julkinen, mutta monissa pappiloissa päätösvalta oli papin rouvalla.

Joka viides Saksan nunnaluostari suljettiin reformaatiokaudella, ja joistakin sisaret ajettiin ulos väkivalloin. Suurin osa luostareista säilyi kuitenkin joko perinteisinä katolisina tai – pienempi osa – luterilaisina.

Kaikki nunnat eivät suinkaan seuranneet Lutherin kehotusta eivätkä Katariina von Boran esimerkkiä. He pysyivät luostareissaan, jotka tarjosivat aineellisen turvan sekä mahdollisuuden opiskella ja harjoittaa hartautta.

Heidän ei tarvinnut pelätä kuolevansa lapsivuoteeseen, eivätkä miehet – isät, veljet eivätkä puolisot – heitä määräilleet.

Suurten naisluostarien abbedissat johtivat yhteisöjään itsenäisesti, eikä paikallisilla piispoilla ollut suurta halua puuttua heidän hallintoonsa.

Jotkut luterilaisetkin teologit päätyivät siihen, että luostarielämä – tosin ilman sitovia nunnalupauksia – oli mahdollista, jopa eräissä tapauksissa suotavaa. Näin syntyneitä, selvästi Lutherin opetuksen vastaisia, luterilaisia nunnaluostareita on säilynyt nykypäiviin asti Pohjois-Saksassa ja Yhdysvalloissa. ■ Lue myös Simo Heinisen artikkeli ”Naulasiko Martti Luther kuuluisat teesinsä – vai onko se pelkkää legendaa?” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT.

Vielä hitusen huulipunaa!

Annikki on lähdössä kävelylle, mutta ei ilman tavaramerkkiään.

Meillä iloitaan elämästä.

Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Gaius-säätiö ylläpitää Helsingissä kolmea seniori-ikäisten palvelutaloa. Palvelutalot sijaitsevat Munkkiniemessä, Puotilassa sekä Käpylässä. Koteihimme voi tulla asumaan jo silloin, kun siivousapua suurempaa palveluntarvetta ei vielä ole. Meillä voi turvallisesti asua myös palvelutarpeen kasvaessa. Kysy kohtuuhintaisista vuokrakodeista ja palvelupaketeista. Voit tulla asumaan myös lyhytaikaisesti. www.gaius-saatio.fi HESEVA-KOTI, KÄPYLÄ Larisa Kiljander, 050 461 6559

PUOTILAN PALVELUTALO Sanna Kivimäki, 050 300 3895 Jaana Rankinen, 050 563 7525

MUNKSNÄSHEMMET Maria Bergström, 050 564 0990

B 9

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Adam syytti puolisoaan omista mokistaan Adam sai lapsensa ensirakkautensa Eevan kanssa. Isänä hän joutui selviämään ilman roolimalleja, sillä hän ei ollut koskaan tavannut biologista isäänsä. Ensimmäisen kovan paikan tullen Adam syytti vaikeuksista puolisoaan.

Heidän lapsistaan Kain tappoi veljensä Abelin.

Nooa törttöili juovuspäissään Nooa oli hurskas ja Jumalan lupauksiin luottava mies, joka pelasti perheensä rakentamalla arkin, jolle naapurit naureskelivat. Hän ei välittänyt siitä, mitä muut ajattelivat. Viinin kanssa Nooalle kävi nolo vahinko, ja hän häpäisi lapsensa sammumalla ojan pohjalle alastomana.

Abraham oli valmis surmaamaan lapsensa Abraham kärsi pitkään lapsettomuudesta puolisonsa Saaran kanssa. Pariskunta turvautui sijaissynnyttäjään, ja

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

orja Hagar synnytti heille lapsen. Lapsen synnyttyä Saaran ja Hagarin välit kiristyivät. Abraham vetäytyi riidasta, joka lopulta päättyi Hagarin epätoivoiseen pakoon lapsineen. Myöhemmin Saara synnytti Abrahamille toisen lapsen. Hänet Abraham oli valmis surmaamaan, koska kuvitteli Jumalan edellyttävän sitä. Viime hetkellä enkeli tuli hätiin ja esti hirmuteon.

Daavid seikkaili väärissä vuoteissa Daavidilla oli ainakin kahdeksan varsinaista vaimoa ja joukko sivuvaimoja. Jos Daavid halusi jonkun vaimokseen, häntä ei varsinaisesti haitannut, vaikka kyseinen henkilö olisi ollut jo naimisissa jonkun kanssa. Daavidin tytär Tamar joutui velipuolensa Amnonin raiskaamaksi. Tästä kuultuaan Daavid vihastui, mutta ei sanonut poikkipuolista sanaa pojalleen, koska ei tahtonut pahoittaa tämän mieltä. Tästä kuultuaan taas Daavidin toinen poika, Absalom, suuttui niin, että tapatti Amnonin.

Joosef suunniteli jättävänsä raskaana olevan kihlattunsa Jeesuksen kasvatti-isä Joosef suunnitteli jättävänsä kihlattunsa Marian kuultuaan tämän olevan raskaana. Hän tuli toisiin ajatuksiin nähtyään unen, jossa enkeli väänsi hänelle rautalangasta, mistä oikein oli kysymys. Raamatun kertomuksissa Joosefin ammatiksi mainitaan rakennusmies. Todennäköisesti hän opetti ammattinsa myös Jeesukselle, sillä tuolloin ammatit kulkivat isältä pojalle.

JAAKKO HEINIMÄKI Isänpäivää vietetään su 12.11.

EKUMEENINEN KARMELIITTAYHTEISÖ

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

ISTOCK

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Ei mennyt aina hyvin Raamatun isilläkään

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

18. – 27.3.2018 KAHDEKSAN PÄIVÄN IGNATIAANISET HENGELLISET HARJOITUKSET MANRESAN JESUIITTAKESKUKSESSA Manresa on tärkeä historiallinen hengellinen keskus, joka on rakennettu luolan päälle, jossa jesuiittojen perustaja Ignatius Loyola kirjoitti hengelliset harjoitukset.

Retriitin ohjaajat: Jesuiittaisä Josep Maria Bullich (engl.) Hän on ohjannut useita kolmenkymmenen päivän sekä kahdeksan päivän ignatiaanisia harjoituksia Espanjassa ja Suomessa suomalaisille osallistujille.

Hänen englanninkielensä on selkeää ja helppotajuista.

Rovasti Tuula Sääksi on itse käynyt läpi kolmenkymmenen päivät harjoitukset ja ohjannut sekä Suomessa että Espanjassa vuosien ajan kahdeksan päivän ignatiaanisia retriittejä.

Rovasti Esa Kekki on itse osallistunut Espanjassa Loyolassa kolmenkymmenen päivän hengellisiin harjoituksiin. Hänellä on pitkä tausta ignatiaanisena retriitinohjaajana.

Retriitin hinta on 1450€

23.–30.4.2018 HILJAINEN VALOKUVARETRIITTI SEGOVIAN LUOSTARISSA Oma kamera on hyvä olla, mutta kamerapuhelinkin riittää.

Opettelemme pohtimaan hiljaisuutta ja omia havaintoja siitä valokuvan avulla.

Retriitin ohjaajat: Pekka Punkari, monien selkeiden kuvausoppaiden tekijä ja suosittu kouluttaja, entinen Kamera-lehden päätoimittaja.

Esa Ilmolahti, hiljaisuuden maailmaan perehtynyt toimittaja ja kuvaaja. Hannele Kivinen de Fau, Ekumeenisen Karmeliittayhteisö.

Hinta 1390€

Ilmoittautumiset: sisar Hannele +358 40 579 8771 Matkojen hintaan kuuluvat ohjaus, lennot, bussimatkat, täysihoito, oma huone ja wc+suihku.

Lisätietoja matkoista: www.ekumeenisetkarmeliitat.fi

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

B 11

Kätevät isännät Pauli Maarni, 70, on eläkkeellä oleva kone­asentaja.

Vuodesta 2010 hän on toiminut Rekolan seurakunnassa vapaaehtoisena nikkaristina.

Pauli Maarni on huomannut olevansa iässä, jolloin kutsuja tulee useammin hautajaisiin kuin häihin tai ristiäisiin.

Nikkaristit antavat vanhuksille kertaluontoista apua pienissä kodin ja pihan töissä. Apu on maksutonta. Jos tarvitset tällaista apua tai olet kiinnostunut sellaista antamaan, ota yhteyttä diakoni Irma Liljeströmiin, p. 050 553 8459 tai irma.liljestrom@evl.fi.

Myös muissa Vantaan seurakunnissa on vastaavaa toimintaa.

Hetki mukana surussa Pauli Maarni oli mukana saattamassa tuntematonta vainajaa hautaan.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Marianna Siitonen

Ne olivat pienet hautajaiset. Vantaalle Ruskeasannan hautausmaan kappeliin oli kokoontunut kymmenkunta omaista. Vainaja oli Pauli Maarnille tuntematon. Hän tiesi vain sen, että kyseessä oli iäkäs nainen. Kun Rekolan seurakunnasta oli pyydetty, Maarni oli lupautunut paikalle arkunkantajaksi yhdessä vaimonsa Leenan ja toisen vapaaehtoisen kanssa.

Olihan siinä vähän epävarmuutta. Miten toimitaan? Pitäisikö jättää kukkia arkulle niin kuin muukin saattoväki? Entä jos omaiset pyytävät muistotilaisuuteen?

Vaikka vainaja oli vieras, siunaustilaisuus tuntui koskettavalta. Maarni koki, että voi hetken olla mukana omaisten surussa ja huomasi

Pyhäinpäivä

Seitsemänkymppinen Maarni on huomannut olevansa iässä, jolloin kutsuja tulee useammin hautajaisiin kuin häihin tai ristiäisiin. Kuoleman kohtaaminen ei häntä kauhistuta – eikä vainajan näkeminenkään. Se, mikä tuntuu pahalta, on kuoleman lopullisuus. Enää ei enää jutella eikä kahvitella.

Hautajaisissa hän on herännyt punnitsemaan omia arvojaan. Mikä on tärkeää? Ja tu-

liko edesmenneille rakkaille aikoinaan kerrottua, kuinka tärkeitä he ovat? Maarni on huono käymään haudoilla, mieluummin hän käy tapaamassa ja auttaa läheisiään silloin, kun he vielä ovat elossa.

Omaankin kuolemaansa Maarni on jo ehtinyt valmistautua. Hän on hankkinut itselleen ja vaimolleen puiset tuhkauurnat. Kansiossa ovat järjestyksessä ja allekirjoitettuina asiaan liittyvät paperit hoitotestamentista alkaen. Myös hautajaissuunnitelmat on kirjattu. Maarni esimerkiksi toivoo, että hänen hautajaisissaan veisataan virret 555 ja 289.

Pariskunnan lapset kauhistuivat aluksi valmisteluja. Asiaa sulateltuaan he Maarnin mukaan tajusivat, että tähän maailmanjärjestykseen kuuluu se, että sitten aikanaan täältä lähdetään.

Mutta sitä ennen ehtii juhlia elämää. Niin kuin viime kesänä, kun Maarnien pihamaalla juhlittiin Paulin ja Leenan 50-vuotista yhdessäoloa. ■

istock

Taivaan tähden

4.11.

liikuttuvansa itsekin. Kun siunaus oli toimitettu, arkku kannettiin kappelista ulos kärryyn, kuljetettiin haudalle ja laskettiin hautaan.

Arkun kantaminen on ollut mieleenpainuvin tehtävä, johon Maarni on seurakunnan vapaaehtoisena päässyt. Hän on mukana Rekolan seurakunnan nikkaristeissa, jotka tarjoavat vanhuksille apua erilaisissa pienissä askareissa. He ovat koonneet huonekaluja, vaihtaneet lamppuja, ripustaneet tauluja, leikanneet nurmikoita. Ja istuneet kaikessa rauhassa kahvilla, sillä käytännön avun lisäksi moni vanhus kaipaa myös juttuseuraa.

Kuoleman opettelemista Suomessa vietetään pyhäinpäivää – ei vainajien päivää, kuten Espanjassa ja Etelä-Amerikassa.

Se näkyy juhlatapojen erilaisuudessa. Juhla on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa kuolleiden päivä on kansallinen biletys- ja vapaapäivä. Meillä taas pyhäinpäivä on rakkaiden läheisten hiljaisen, sisäistyneen muistamisen päivä. Jo sanana pyhäinpäivä suuntaa ajatukset johonkin, mikä on kuolemaa enemmän.

Pyhäinpäivä nostaa esiin jokaisen ihmisen osan: elämän rajallisuuden. Tavallisessa elämänmenossa asiaa ei juuri mietitä. Hautajaisissa ja pyhäinpäivänä teema sen sijaan on läsnä. Elämän pelot-

tavinta asiaa – kuolevaisuutta – käsitellään yhdessä.

Miksi sen käsittely on tärkeää?

Koska, kuten Sigmund Freud kirjoitti, ”jos haluat kestää elämän, valmista itsesi kuolemaan”.

Valmistautuminen kuolemaan ei ole meidän ajassamme luontaista. Kuolema on vaiettu. Siitä ei puhuta, sitä ei nähdä, se on kuin ei olisikaan. Puhumattomuus uhkaa viedä ihmisiltä viimeisetkin sanat ja nimet, joilla kuvata tuonpuoleisuutta.

Kouluissa opetetaan lapsille kaikki munasolun hedelmöittymisestä ja uuden elämän alkamisesta. Se on sinänsä tärkeää, jotta elä-

män suuri salaisuus valottuu. Mutta yhtä tärkeää on opettaa lapsille myös kuolemaa. Samasta syystä.

Elämän salaisuuden takia.

Miten kuolemaa voi opetella? Siten, että alkaa käsitellä si-

tä. Vaikka aihe on kulttuurissamme lähes tabu, kuolemalla on yhä omat väylänsä, joita pitkin se pyrkii esiin. Pyhäinpäivä on yksi sellainen väylä.

Olli Valtonen

12 B Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Gurun opissa Ohjaajana Søren Kierkegaard Søren Kierkegaard on tanskalainen filosofi, joka eli lähes koko elämänsä Kööpenhaminassa.

Hän syntyi vuonna 1813 varakkaan tukkukauppiaan seitsemänneksi lapseksi.

Perimänsä omaisuuden turvin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja filosofiksi. Hän opiskeli teologiaa ja filosofiaa, ja valmistui yliopistosta vuonna 1841.

Samoihin aikoihin hän meni kihloihin, mutta purki kihlauksensa vuotta myöhemmin. Hän kirjoitti ja julkaisi kiihkeässä tahdissa esseitä, kokeellisia romaaneja sekä filosofisia ja uskonnollisia teoksia. L­ isäksi hän jätti jälkeensä päiväkirjoja ja muita kirjoituksia. Hän kuoli 43-vuotiaana lokakuussa 1855.

Kierkegaard on vaikuttanut erityisesti eksistentiaaliseen filosofiaan ja muun muassa Martin Heideggerin ja Jean-Paul Sartren ajatteluun. Hän on innoittanut myös teologeja, kuten Karl Barthia ja Rudolf Bultmannia. Nykyfilosofit ovat alkaneet kiinnostua myös hänen selvästi kristillisten kirjojensa filosofisesta ­annista.

Rukouksessa sinusta tulee kuuntelija Rukouksesi ei muuta Jumalaa, vaan rukous muuttaa sinua.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Søren Kierkegaardista on kirjoitettu paljon kirjailijana, filosofina ja oman aikansa näkijänä. Sitä kaikkea hän olikin. Sen lisäksi hän oli uskonnollinen etsijä, joka kamppaili sen kanssa, kuka hän oli ja mikä hänen varsinainen kutsumuksensa oli.

Kierkegaard oli intohimoisen kiinnostunut monista asioista. Siksi hänen oli välillä vaikea keskittää tarmonsa. 22-vuotiaana hän kirjoitti päiväkirjaansa yhden kävelyretken jälkeen: ”Se, mikä minulta todella puuttuu, on selvyys siitä, mitä minun todella tulee tehdä, ei niinkään siitä, mitä minun tulee tietää.” Hän halusi löytää sellaisen totuuden, joka olisi totta juuri hänelle ja jonka puolesta hän voisi panna alttiiksi koko elämänsä.

Hän etsi lakkaamatta sitä, mitä oli olla ihminen ja tulla ihmiseksi. Hän oli vakuuttunut siitä, ettei mikään tieto, spekulaatio tai systeemi yksin riitä – ei etiikka eikä hyvä elämä. Syvimmältään ihminen etsii sellaista sisäistä muutosta, jota hän ei voi saavuttaa

omassa varassaan. Siitä syntyy epätoivoa ja ahdistusta, ja siinä voi auttaa vain rukous.

Vaikka Kierkegaard ei kirjoittanut paljon rukouksesta, hänen päiväkirjoistaan näkee, että hän oli rukouksen mies. Hän sanoo, että rukous on ihmisen suurin maanpäällinen onni.

Syitä rukoukseen ei tarvitse kysellä.

Ilman rukousta ihminen kuolee hengellisesti.

Kierkegaard ymmärsi myös rukouksen vaikeudet. Mitä minä olen verrattuna Jumalaan? Pyhän ­Jumalan ja pienen ihmisen välillä on suunnaton ero. Enhän ole mitään hänen edessään, miksi hän minua kuulisi?

Sitten hän vastaa omiin kysymyksiinsä: Jumala on äärettömän kaukana ja samalla yhtä lähellä. Kärsivässä Kristuksessa hän on tullut ihmistä niin lähelle kuin ikinä voi.

Rukouksessa ihminen saa olla Jumalan edessä paljaana, läpinäkyvänä, heikkona, toivottomana ja tyhjänä kaikesta. Rukouksessa ihmisen ei

Anna rukouksen vaikuttaa Rukouksen syvin vaikutus on sisäinen muutos. Sen huomaa jo niistä pienistä asioista, joita kannattaa tehdä ennen rukouksen aloittamista. Istahda alas ja hengähdä muutama kerta rauhallisesti. Voit myös ristiä kätesi. Huomaat heti, miten ulkoinen ja sisäinen olosi muuttuu.

Päiväsi on toisenlainen, kun aloitat sen vartin hiljaisuudella. Päiväsi rauhoittuu lisää, kun muistat aina välillä pysähtyä hengähtämään pariksi minuutiksi ja kuunnella, mitä mielessäsi liikkuu. Kuuntele sisintäsi kuin kuuntelisit hengitystäsi.

Et muuta rukouksellasi Jumalaa.

Hän on aina täynnä armoa ja rakkautta. Mutta sinussa alkaa tapahtua jotain. Ajattele Jeesusta, joka teki näin aamuin illoin. Anna itsellesi sama mahdollisuus.

tarvitse salata, peittää eikä piilotella mitään. Rukouksessa myös kaikki sanat saavat olla kateissa.

Se on yhtä aikaa pelottavaa ja vapauttavaa. ”Minun on miltei pakko olla lausumatta enää yhtään sanaa paitsi tämä: amen”, kirjoitti Kierkegaard omasta kokemuksestaan.

Mitä rukous vaikuttaa? Kierkegaardin mukaan mikään rukous ei muuta Jumalaa, joka on rakkaudessaan ja uskollisuudessaan muuttumaton. Rukous muuttaa rukoilijaa.

Jumalan edessä voit katsella omaa elämääsi kaikessa rauhassa. Hänelle saat kertoa kaiken, mikä mieltäsi painaa, ja se voi avata itseymmärrystäsi ja muuttaa sinua.

Mitä enempi itseäsi ymmärrät, sitä hiljaisemmaksi rukouksesi muuttuu.

Olet vähemmän täynnä omia asioitasi ja suunnitelmiasi. Hellität huolistasi.

Annat Jumalalle tilaa. Et enää keskity siihen, että Jumala kuulee, mitä sinä sanot, vaan sinä kuuntelet. ■

MENOT 3. – 16.11.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

MALMIN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

JUMALANPALVELUKSET Messu pyhäinpäivänä la 4.11. klo 10, Silin, Lahtinen, Autio; Ritva Koistinen, kantele.

Poisnukkuneiden muistoilta pyhäinpäivänä 4.11. klo 18. Papistoa, Hanna Autio; Samuli Hyvärinen, sello. Luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen Haagan seurakuntalaisten nimet.

Juhlamessu reformaation muistopäivänä su 5.11. klo 10, Kolari, Heltelä, Mönttinen.

Isänpäivän perhemessu su 12.11. klo 10, Muroma-Nikunen, Lahtinen, Autio; Lähde-kuoro Matti Turusen johdolla; Mikko Korhonen. Messun jälkeen keittolounas.

Arkiehtoollinen ke 15.11. klo 15, palvelukeskuksessa, Hopeatie 14, Lappalainen.

Kasvokkain-messu to 16.11. klo 18, Olli Mönttinen.

Laudes ma klo 7.30, Silin.

TAPAHTUMIA Suomi 100 -yhteislaulut ke 8.11. klo 18, Heltelä, Autio.

Sinikonsertti to 9.11. klo 19, Luhmon oppilaat. PohjoisHaaga Seura.

Syksyn taikaa -konsertti ti 14.11. klo 18, Luhmon kanteleensoittajat.

Teematorstai, ruokailu klo 12.30 hintaan 6 e, ohjelma klo 13. 9.11.

Suuressa sylissä. Runoja lapsen kanssa. Pia Perkiö. 16.11. Katekismus ennen ja nyt. TT Juhani Forsberg.

Lähetyspiiri ti klo 13. 7.11. TT Juhani Forsberg. 14.11. SLEY:n lähetysjohtaja TT Ville Auvinen.

Kello5tee to klo 16.30.

Leskien vertaisryhmä ti 14.11.–19.12. klo 10–11.30 palvelukeskuksessa, Isonnevantie 28. Ilm. 7.11. menn. p.

09 2340 3227.

Sururyhmä 7.11.–2.12. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3.

Ilm. p. 09 2340 5128.

Ukulelen alkeiskurssi ti 7.11. ja 14.11. klo 17.30. Kirkolta voi lainata ukulelen. Materiaali 20 e.

Lähetysraamattupiiri ma 6.11. klo 13.

Duunauspaja ma 6.11. klo 18.

Tapaamistupa ma 13.11. klo 13.

Raamattupiiri to 2.11. ja 16.11. klo 17.30.

Kierrätyspäivä la 11.11. klo 10–12. Tuo ja/tai vie ehjiä, puhtaita vaatteita, leluja, kirjoja, kodintavaroita. Tavaran tuonti klo 9–10.

Sukkamarkkinat ke 15.11. klo 17–19.

Keittoa, kahvia, pullaa, leivonnaisia; sukkia, käsitöitä, arpoja. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Matkalla jouluun – perheiden arkipyhäkoulu Tönöllä ma 13.11., 20.11. ja 27.11. klo 18–18.45.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

9.11.

November Winds -konsertti Helsingin poliisisoittokunnan puuja vaskipuhallinryhmät tarjoilevat pehmeän puhallinmusiikin makupaloja hämärtyvään marraskuun iltaan Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6 klo 19.

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 4.11. klo 10.

Messu ja iltatee su 5.11. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 8.11. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen hintaan 1,50 e seurakuntasalissa.

Luottamuksen messu ke 15.11. klo 19. Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä.

TAPAHTUMIA Lauletaan yhdessä on avoin yhteislaulutilaisuus seurakuntakeskuksessa torstaina 2.11. ja 16.11. klo 10.

Laulattamassa Ari Pärnänen.

Vainajien muistoilta la 4.11. klo 18 kirkossa. Luetaan vuoden aikana kuolleiden Kannelmäen seurakunnan jäsenten nimet, ja jokaiselle sytytetään oma kynttilä kirkon alttarikaiteelle. Yhdessä muistamme heitä ja kaikkia muita läheisiämme, jotka ovat siirtyneet tästä ajasta iäisyyteen.

Illassa mukana papit Nina Rajamäki ja Virpi Koskinen sekä kirkkomuusikko Kari Härkönen.

Jennyn Olohuone on avoin kohtaamispaikka maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu. Mukana vapaaehtoisia ja diakoneja.

Lähetyspiiri ti 7.11. klo 18 kirkolla.

Vieraana palvelupäällikkö Lars Pajuniemi Suomen Lähetysseurasta.

November Winds -konsertti to 9.11. klo 19. Luvassa on harvinaista herkkua, kun Helsingin poliisisoittokunnan kamarimusiikkikokoonpanot tarjoilevat pehmeän puhallinmusiikin makupaloja. Mm. Sibeliuksen, Griegin ja Brucknerin harvoin kuultuja mestariteoksia. Myös solistinumeroita.

11.11.

Tyhjän sylin messu Lapsettomille, lapsensa menettäneille ja tyhjää syliä sureville klo 16 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Rukousta, hiljaisuutta, musiikkia ja ehtoollinen.

Tilaisuuden jälkeen kahvit ja mahdollisuus keskusteluun. Messun kanssanne viettävät Virva Krans, Mia Malm ja Anu Aalto, Nina Pakkanen ja Miika Vintturi.

Musiikin johto Sami Ruusuvuori ja Robert J. Ambrose (USA). Vapaa pääsy.

Jennyn Mummola la 11.11. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä lapsille ja aikuisille. Laulua, leikkiä, askartelua yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa. Maksuton. Ilmoittautumista ei tarvita.

Työtupa ti 14.11. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone tiistaisin parillisilla viikoilla kirkolla.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 11 Meilahden kirkossa. Riepponen (l ja s), Sari Pyykönen (k).

Pyhäinpäivän iltakirkko klo 18.

Luetaan vuoden aikana kuolleiden nimet ja sytytetään muistokynttilät.

Kirkkokahvit ja mahdollisuus keskustella pastorien kanssa.

Työn messu tangon sävelin 5.11. klo 11 Meilahden kirkolla, Tuomaan kirkkosalissa. Niemistö (l), Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki, puhe, Vuorio (k).

Artistivieraana tangoprinsessa Annika Eklund. Kirkkokahveilla FT Päivi Uljas alustaa aiheesta Työn suuri muutos.

Viikkomessu Lutherin virsillä to 9.11. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Krans (l ja s), Vuorio (k).

Tyhjän sylin messu la 11.11. klo 16 Meilahden kirkossa lapsettomille, lapsensa menettäneille ja muillekin

11

TAPAHTUMIA

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

A

tyhjää syliä sureville. Krans (l), Pakkanen (k), Malm, Aalto, Tarja Ferrand.

Iltatee ja mahdollisuus keskusteluun.

Messu 12.11. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans (l ja s), Pakkanen (k). Kirkkokahveilla laulutuokio.

TAPAHTUMIA Kamarikuoro Kaamoksen 10v -juhlakonsertti pe 10.11. klo 19 Meilahden kirkossa.

Liput 20/15/10 e www.tiketti.fi.

Kohtaamisia ja keskustelua varttuneelle väelle Meilahden kirkon seurakuntasalissa: Miesten maanantaiseura 6.11. klo 13. Itsenäisyyden satavuotisjuhla.

Mitä itsenäisyys merkitsee?

Naisten Forum ti 7.11. klo 15. Kreationismin suhde evoluutioteoriaan.

Keskiviikkokerho 8. ja 15.11. klo 13.30. Ohjelmaa, hartaushetki, kahvittelua, yhteislauluja.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Sanajumalanpalvelus pyhäinpäivänä 4.11. klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Mukana Procantus-kuoro. Jumalanpalveluksessa luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneiden seurakuntamme jäsenten nimet ja heille sytytetään kynttilät. Kirkon sisäpihalle voi tuo myös oman kynttilän.

Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

Arkimessu ke 8.11. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Kaipaatko taukoa arkeesi? Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä.

Muistoa kunnioittaen pyhäinpäivänä 4.11. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Musiikkipitoinen iltatilaisuus, jossa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään heille muistokynttilät. Kanttorit Mirjam Kyrönseppä, Kaisa Sidoroff ja Senni Valtonen, musiikki, näyttelijä Hannu Huuska, lausunta ja Sinikka Peltohaka, rukous.

Kirjallisuuspiiri ma 6.11. klo 18.30 Munkkivuoren seurakuntatalon alakerrassa. John Williams: Stoner, alustaja Juhani Hares.

Eläkeläisten kahvihetki torstaisin klo 13 Munkkiniemen kirkolla, Heli Erkkilä.

Joululaulukuoro tulee jälleen!

Harjoitukset torstaisin alkaen 9.11. klo 18–19.30 Munkkivuoren kirkossa.

Tiedustelut kaisa.sidoroff@evl.fi.

Merimieskirkkopiiri ma 13.11. klo 14 Munkkivuoren seurakuntatalon päätykamarissa.

Lauluhetki ja kahvit ke 15.11. klo 13 Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Laulamme isänmaallisia lauluja ja kansanlauluja. Eeva Löflund ja Risto Kultala.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10.

Vuori, Antturi, s, Karhu, Eerika Saarikoski.

Poisnukkuneiden muistoilta la 4.11. klo 18. Seurakunnan papisto. Musiikkia, rukous, puhe. Luemme vuoden aikana poisnukkuneiden jäsenten nimet ja sytytämme kynttilät heidän muistolle.

Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu ja pyhäkoulu su 5.11. klo 10.

Vanne, Kekäläinen, s, Saarikoski.

Messu su 12.11. klo 10. Kekäläinen, Martti Pitkänen, s, Ahola.

TAPAHTUMIA Sola Gratia – Lutherin viimeiset kiusaukset su 5.11. klo 12 kirkossa.

Musiikillinen näytelmä Lutherin elämän tärkeimmistä vaiheista. Vapaa pääsy. Ei suositella alle 12-vuotiaille.

Raamattupiiri ma 6.11. klo 18.30 kirkolla. Tutustutaan epistolateksteihin.

7–14-vuotiaiden välipalakerho ti 7.11. ja 14.11. klo 16.30 kirkolla. Valmistetaan kevyt välipala ja touhuillaan yhdessä.

Kammarikahvila kaikenikäisille ti ja to klo 10–15 Pajamäessä. Käteisellä kahvia, teetä, mehua, pientä suolaista ja makeaa. Torstaisin lounas, 5 e.

Kirkon olkkari kaikenikäisille seurakuntasalissa. Ovet avoinna keskiviikkoisin klo 14–18.30. Tuo omat ideasi ja osaamisesi iltaan tai tule vain tapaamaan muita. Keitto n. klo 17 valmistetaan yhdessä, aik. 2 e, lapset maksutta. Lakimies Matti Siitonen paikalla 8.11. klo 16–17.30.

Lähetyspiiri ke 8.11. klo 14 Pajamäessä. Faisal Masih kertoo pakolaistyöstä Kreikassa.

Päiväpiiri ke 15.11. klo 14 Pajamäessä. Hartaus, kahvit, laulua ja keskustelua kauden teemasta. Niina Karhu.

12 A

MENOT 3. – 16.11.

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan ja Ruoholahden kappelissa. klo 14 Suomenlinnan kirkossa, kuukauden 1. sunnuntai. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Pyhäinpäivänä 4.11. muistetaan edesmenneitä läheisiä. Muistohartaus klo 18 Tuomiokirkossa, Vanhassa kirkossa sekä Mikael Agricolan kirkossa. Tilaisuuksissa luetaan edesmenneiden, alueella asuneiden seurakuntalaisten nimet sekä sytytetään kynttilät heidän muistolleen.

Suomenlinnan kirkossa klo 16.30 lauluyhtye Swing High’n Kynttiläkonsertti, vapaa pääsy, ohj. 5 e.

Reformaatio 500 -juhlakonsertti la 4.11. Tuomiokirkossa klo 15 alkavassa konsertissa kuullaan Ein feste Burg is unser Gott, Jumala ompi linnamme kamarikuoro Viva Voxin ja barokkiorkesteri Storian esittämänä. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Katedraalikatekismus-kirja juhlistaa reformaation merkkivuotta.

Katedraalikatekismus on kirja, joka antaa läpileikkauksen katekismuk-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MEILAHDEN srk

MUNKKINIEMEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

6.11.

Näyttelijä Ritva Oksanen kertoo Suomen ensimmäisen merimiespapin Elis Bergrothin tarinan Temppeliaukion kirkossa klo 17–18.

Tarinaan sisältyviä virsiä ja lauluja esittää Marjatta Meritähden johtama Helsingin Seniorilaulajat, solistinaan Svante Korkiakoski.

sen ymmärtämisestä ja selityksestä nykypäivän helsinkiläisessä piispankirkossa. Kirjaan on koottu Tuomiokirkkoseurakunnan pappien ja piispa Askolan vuoden 2017 aikana pitämät katekismusaiheiset saarnat. Kirja julkaistaan kirkkokahvien yhteydessä Tuomiokirkon kryptassa klo 10 alkavan messun jälkeen ja sitä on jaossa maksutta messujen jälkeen Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa.

Reformaation juhlamessussa 5.11. soi Bachin kantaatti. Uskonpuhdistuksen muistopäivänä Tuomiokirkon klo 10 alkavassa messussa soi Bachin kantaatti Jumala ompi linnamme, Ein feste Burg ist unser Gott. Tämä ns. reformaatiokantaatti on yksi luterilaisen kirkkomusiikin huipentumista.

Päivän virressä seurakuntakin pääsee laulamaan suomalaisille rakkaaksi tullutta Lutherin säveltämää ja sanoittamaa taisteluvirttä Jumala ompi linnamme. Lue lisää helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Reformaatio 500 -näyttely avoinna 5.11. saakka. Tuomiokirkon kryptassa tuo esille reformaatioajan kuvia ja kirjallisuutta. Näyttelyyn voi tutustua näyttelyopasvihon kanssa päivittäin klo 11–17, vapaa pääsy. Kävijöitä Kryptassa palvelee Cafe Reformaatiosta. Käynti Kirkkokatu 18 tai hissillä kirkkosalista.

11.11.

Miten pysäytetään vihapuhe?

Tule Sovinto 100 -ratkaisupajan loppukeskusteluun Alppilan kirkolle klo 15–16. Ratkaisijoina alaikäiset turvapaikanhakijat, nuoret maahanmuuttajat ja Kallion nuoret.

Asiantuntijoina Hussein Al-Taee (CMI), Milla Perukangas (KUA) sekä pappi Laura Huovinen.

Vanhankirkon Tuki ry:n syysretki synagogaan to 9.11. klo 14, Malminkatu 26. Tutustuminen ja esitys juutalaisuudesta. Nautimme myös juutalaisia herkkuja. Ilm. viim. 7.11. p.

050 339 6204. Hinta 10 e kerätään portilla. Kokoonnumme synagogan edessä klo 13.45.

Tyhjän sylin rukoushetkeä vietetään lapsettomuuden äärellä.

Tuomiokirkon kappelissa la 11.11. klo 16 pidettävä rukoushetki on tarkoitettu lapsen menettämisen surun tai lapsettomuuden kivun kanssa eläville. Kahvi- ja teetarjoilua kappelin alasalissa tilaisuuden jälkeen. Mahdollisuus myös keskusteluun.

Piispanvihkimysmessu Tuomiokirkossa su 12.11. Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihitään virkaansa Tuomiokirkossa messussa klo 10. Yle TV 1 näyttää messun suorana lähetyksenä. Messu on avoin kaikille ja kirkkoon pyydetään saapumaan klo 9.40 mennessä. Messun jälkeen kirkkokahvit Kryptassa ja kirkkosalissa.

Maan suolassa 15.11. kysytään Suomi 100 -hengessä: Minkälainen Suomi on? Kenen Suomi on? Mitä suomalaisuus on? Keskustelemassa ihmisiä, joille Suomi ei merkitse vain onnea ja autuutta, siniristilippua ja Maamme-laulua. Maan suola Tuo-

miokirkon kryptassa klo 17.30 alkaen.

Keittoa tarjolla klo 17, teejatkot.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to 11–14 ja pe 9–12.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Uusi osoite Kallion kirkon Kappelisali Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12

päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma klo 18.

Lähdemessu ti klo18.

Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18, Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17.

Kivimessu to klo 18.

Iltamessu pe klo 18.

Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10.

Eeva-Liisa Hurmerinta.

Pyhäinpäivän iltahartaudessa la 4.11. klo 18 luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen hautaan siunattujen seurakunnan jäsenten nimet. Riitta Männistö ja Kantaattikuoro joht.

Tommi Niskala.

Messu su 5.11. klo 10. Jaana Partti.

Pyhäkoulu klo 10.

Perheen sunnuntain Skidikirkko su 5.11. klo 16. Mari Mattsson.

Martinpäivän messu pe 10.11. klo 18.

Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys TYT. Messu su 12.11. klo 10. Riitta Männistö.

Alppilassa: Kiinankielinen messu su klo 13.

Pieni hartaushetki to 2.11. klo 13.

Messu su 5.11. klo 16. Petri Patronen.

Messu su 12.11. klo 16. Pauliina Lindfors.

TAPAHTUMIA Rouva Tellervo Koivisto Päivi Istalan haastateltavana to 2.11. klo 13 Kallion kirkossa. 9.11. Miten kävi oikeuden vuonna 1918? Professori Jukka Kekkonen. 16.11. Mitä viisaus on ja miksi se on nyt tärkeä? Dosentti Eeva Kallio.

Nallekopla pe 3.11. klo 13.30 Alppilan kirkolla. Helsingin Poliisisoittokunnan orkesteri.

Hauskaa liikennevalistusta laulattaen ja leikittäen.

Etnosoi! festivaali -konsertti Kallion kirkon Kappelissa su 5.11. klo 14. Arja Kastinen, kannel, ja Cheick Cissokho, kora.

Lähde elämään ilta su 5.11. klo 17 Kallion kirkolla. Aiheena Suru. Leena Lehtinen.

Sanan ja rukouksen ilta su 5.11. klo 17. Seppo Juntunen Alppilan kirkossa.

Vauvojen värikylpy ti 7.11. klo 17 Alppilan kirkolla. Taiteillaan kortteja isälle.

Miten pysäytetään vihapuhe? Tule seuraamaan Sovinto 100 -nuorten ratkaisupajan loppukeskustelua Alppilan kirkolle la 11.11. klo15–16.

Mukana alaikäiset turvapaikanhakijat, nuoret maahanmuuttajat ja

Menokasvo

Ay-pomo saarnaa Työn messussa Mistä aiheesta aiot puhua?

Järjestäjät toivoivat minun viittaavan tekstiin, jossa puhutaan maan suolasta. Se herätti minussa ajatuksia kolmesta teemasta. Ensinnäkin, mitkä ovat nyky-yhteiskuntamme arvot ja ihmiskuva? Mikä on sosiaalityön etiikka? Mitä on empatia?

Onko ammattiyhdistysliikkeen ja kirkon välillä nykypäivänä jännitteitä?

Talentian näkökulmasta ei ole. Koska edustan akavalaista yhteisöä, käymme työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluita kirkon kanssa. Olemme siis sopijaosapuolia.

Sosiaalialan näkökulmasta sosiaalihuollolla ja kirkolla on yhteistyötä diakonian kautta. Yhteisenä tavoitteena on apua tarvitsevien ihmisten auttaminen.

EIRA SERKKOLA

Milloin viimeksi kävit kirkossa?

Se liittyy yleensä perhejuhliin. Edelliset kerrat ovat nuorimman pojan valatilaisuus, joka tosin pidettiin taivasalla, ja ensimmäisen lapsenlapseni kastetilaisuus.

ESKO JÄMSÄ

Ammattiliitto Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki, saarnaat Työn messussa 5.11. Olet varmaan tottunut vähän toisenlaisiin ”saarnapönttöihin”?

Kyllä. Oman työni ”saarnat” ovat hyvin erilaisia tilanteita: jäsentilaisuuksia, päättäjille ja poliitikoille puhumista, keskustelua ja neuvottelua ja kokoustamista. Iso asia tällä alalla on sote-uudistus. Missä olosuhteissa Talentian jäsenet, sosionomit ja sosiaalityöntekijät, tekevät työtään uusissa rakenteissa? Ja vielä tärkeämpää: mikä on sosiaalipalveluja ja sosiaalityötä tarvitsevien ihmisten tulevaisuus uusissa rakenteissa?

Työn messu Meilahden kirkossa su 5.11. kello 11.

Musiikkivieraana tangolaulaja Annika Eklund, saarnaa Tero Ristimäki. Kirkkokahveilla keskustellaan Suomi 100 -hengessä työn suuresta muutoksesta. Järjestäjät: Meilahden seurakunta sekä 3+1 -ryhmä eli seurakuntien yhteiskunnallinen työ ja ammatilliset aluejärjestöt.

MENOT 3. – 16.11.

Kallion nuoret sekä Hussein Al-Taee, CMI ja Milla Perukangas, KUA sekä pappi Laura Huovinen.

Jubilate 50 -juhlakonsertti la 11.11. klo 18. 50-vuotiaan kuoron ohjelmassa mm. Cecilia Damströmin kantaesitys. Monica Groop, Juha Kotilainen ja juhlakuoro Jubilate. Joht. Edward Ananian-Cooper. Liput 25/15 e ovelta.

Alppilan kirkon isänpäiväbrunssi su 12.11. klo 11 ja 13. Kolmen ruoka­ lajin mahtava brunssi ja lapsille tilaa leikkiä. 15 e, lapset 5 e. Varaa viim. pe 10.11. alppilankirkonbrunssi@ gmail.com.

Isälle ja isänmaalle. Vokaaliyhtye Incanton á cappela -konsertti Kallion kirkossa su 12.11. klo 18. Vapaa pääsy.

Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10. ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19. Kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona messun tilalla seurat.

Tapahtumia Sari Korhosen piirroksia Kirkkokahvilassa 12.11. asti. Työt kuvaavat suomalaista maisemaa. Piirtäessään Sari matkusti Suomen halki autolla, pyörällä ja veneellä ja keräsi vaikutteita. Esillä on myös väritettävä versio ja kyniä. Jos on hetki aikaa, voit värittää palan tarinaa ja jättää terveiset kuvan kääntöpuolelle.

Torstaipiiri to 2.11. mukana Pirjo Työrinoja ja Aino Valojärvi seurakunnasta ja 9.11. Pirre Saario Suomen Lähetysseurasta. Kokoontuminen klo 12, kerhohuone 10.

Omaishoitajat kokoontuvat to 2.11. klo 14 Kirkkokahvilassa.

Krypta-klubissa naamiaiset to 2.11. klo 15–18.

Raamattupiiri to 2.11. klo 18.30, kokoushuone 10, B-rappu.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 4.11. klo 16, mukana Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro.

Savenvalajat-keramiikkaryhmä ma 6. ja 13.11. klo 17, takkahuone, E-porras.

Teatterikerho alakouluikäisille ma 6. ja 13.11. klo 17.15–18.15 Kryptassa.

Näytelmäryhmä nuorille ja nuorille aikuisille ma 6. ja 13.11. klo 18.30– 20.30 Kryptassa.

Avoin rukouspiiri ti 7. ja 14.11. klo 18, kokoushuone 10, B-rappu.

Larun Olohuone 8.11. ja 15.11. klo 17.30 Kirkkokahvilassa. Tarjolla vapaaehtoisten tekemää iltapalaa ja hyvää seuraa.

Töppösryhmä to 9.11. klo 10.30 Kirkkokahvilassa. Ryhmässä neulotaan töppösiä kasteperheille ja lahjasukkia uusille seurakuntalaisille.

Lauttasaaren Orkesterin konsertti su 12.11. klo 18, vapaa pääsy, ohjelma 15/10 e.

Käsityöpiiri ti 14.11. klo 13 Kirkkokahvilassa.

Avoin sururyhmä ke 15.11. klo 17.30– 19, B-rappu, kerhohuone 15. Ryhmä kokoontuu kerran kuussa, yhteensä

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10.

Annika Schmidt, Niina Pihlajamaa, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Pyhäinpäivän muistohartaus la 4.11. klo 17. Sytytämme kynttilän vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten muistolle. Kari Kanala, seurakunnan papit, Paavalinkirkon kuoro, joht. Seppo Välimäki.

Kahvi, iltatee.

Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu su 5.11. klo 10. Petri Flinck, Tuuli Aitolehti, Seppo Välimäki.

Messu su 5.11. klo 12 Itä-Pasilassa, os.

Junailijankuja 3. Petri Flinck, Päiväkuoro, joht. Seppo Välimäki.

Tenavamessu su 5.11. klo 16. Niina Pihlajamaa, Kari Kanala, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Messu su 12.11. klo 10, Minna Kumpukallio, Arja Kortelainen. Graduale-­ kuoro, joht. Seppo Välimäki. Isänpäiväkahvit.

Tapahtumia Toinen vuosisata -konsertti la 4.11. klo 19. Kamarikuoro Kampin Laulu ja soitinyhtye, joht. Kari Turunen. Praetorius, Schein, Scheidt, Schütz, J.C. Bach, Buxtehude, J.S. Bach. Liput 20 / 15 e ennakko tiketti.fi / kuorolaisilta, ovelta.

Naisten brunssi la 11.11. Ruoka klo 10.30–12 hintaan 10 / 7 e. Klo 12 ”Miten löydän rauhan?” – puhujana Elina Koivisto. Ilm. 3.11. mennessä virastoon.

Syyskonsertti – Un soir d’amour la 11.11. klo 19. Somnium Ensemble, joht. Tatu Erkkilä. Liput 15 / 7 e.

Meditatiivisen tanssin kurssi maanantaisin 6.11.–4.12. klo 17–18.

Ohj. Tiina Sara-aho. Ilm.: saraaho@ gmail.com, p. 050 490 6014. Hinta 20 e. Tanssi koostuu meditatiivisesta musiikista ja helpoista askelista.

Intialaisen päähieronnan maksuton kurssi tiistait 14. ja 21.11. klo 14.45–16.30. Ohj. Taina Virtanen.

Ilm. virastoon 10.11. mennessä.

Reformaation Juhlavuoden konsertti pe 17.11. klo 19.

Sopraano Pia Freund. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hiljainen lauantai Paavalinkirkolla la 18.11. klo 11–15. Lounas klo 11–12.

Messu klo 14. Tuuli Aitolehti, Arja Kortelainen.

Modernit ikonit -näyttely Paavalinkirkossa 19.11.2017–7.1.2018 ma–to klo 10–14, su klo 12–14. Nykyikoneita Puolasta, Ukrainasta, Skotlannista ja Suomesta. Vapaa pääsy.

Hävikkiruokajakelu tiistaisin klo 10 Alasalissa Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 13–14.30 Alasalissa. Ruokailu 14.11. klo 13–14.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, varaa aikasi virastosta.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

7×

a 13

musiikkivinkki

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 4.11. Pyhäinpäivän messu, Alanen, Meurman, Hersta. 5.11. Hakkarainen, Maisila, Hersta, kirkkokahvilla Anja ja Jyrki Markkanen kertovat työstään Thaimaassa. Ruut Mattila laulu. 12.11.

Leinonen, Maisila, Karjalainen, Helsingin Kaupungin Liikennelaitoksen Mieslaulajat. Töölön kirkossa su klo 17: 5.11. Leinonen, Maisila, Tiitu, Alina Vuorio huilu. 12.11. Isänpäivän Rukousmessu, Jokaisella on Isä. Meurman, päiväkerhon ohjaajat, Kari Pulakka Band. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Tero Ahonen

Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

neljä kertaa. Seuraavat tapaamiset 13.12., 17.1. ja 14.2. Tiedustelut: diakoni Taina Viherkari p. 09 2340 4323.

Lauttasaaren Kirkkokahvila on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke klo 10–20. Lounas on tarjolla ­ma–­pe klo 11–13.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tapahtumia Pyhäinpäivän muistoilta la 4.11. klo 18 Temppeliaukion kirkossa.

Muistamme poisnukkuneita ja sytytämme heille kynttilät.

Merimaanantai sanoin ja sävelin. Ma 6.11. klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Merimieskirkko merellä ja merten takana.

Konsertissa esiintyvät Ritva Oksanen, Helsingin Seniorilaulajat Marjatta Meritähden johdolla, säestys Tuomas Karjalainen, päätösrukous Jari Leinonen. Vapaa pääsy, ohjelma 2 e.

Kuunteleva rukous ke 8.11. Töölön kirkolla n. klo 18.45 Ehtoollishetken jälkeen.

Resonanssi-klubilla Virta-­ yhtyeen konsertti ke 8.11. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Liput 5 e.

L10T: Auta missä voit ja kerro Jeesuksesta, pe 9.11. klo 18.15 Töölön kirkolla.

Merimieskirkkopiirin myyjäiset la 11.11. klo 11–13 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa. Itsetehtyä ruokaa, lista- ja pika-arpoja, kahvio, leivonnaisia, keitto 5 e.

Aikuisten nuortenilta to 16.11. klo 18 Kerhiksellä. Kun kaipaat keskustelua henkevistä ja hengellisistä asioista.

Gospelkonsertti pe 17.11. klo 19 Temppeliaukion kirkossa.

Jukka ja Tove Leppilampi, Marzi Nyman ja Maria Ylipää. Liput 15 e.

Nappikorujen näpräystä joulumyyjäisiin lähetystyön hyväksi keskiviikkoisin 1.–29.11. Töölön kirkolla klo 14–17.

Aamumessu tiistaisin klo 9 Temppeliaukion kirkossa. Rauhallinen luettu messu kestää noin puoli tuntia, jonka jälkeen voi hetken istua hiljaisuudessa.

Töölön kirkko auki hiljentymistä varten ke klo 14–18 ja to–pe klo 16–18.

Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla.

Kahvila ke klo 14–18 Töölön kirkolla.

8.11. klo 15 Jokaisella on isä, Matilda Hakkarainen. 15.11. klo 15 Muisteloita Töölön seurakunnasta, Matti Mäkelä.

Nuorille peli-ilta ma klo 18, nuortenilta ke klo 18 ja café pe klo 18 Kerhiksellä.

Avoin Perhekerho ti klo 10 Temppeliaukion kirkolla ja pe klo 10 Töölön kirkolla.

Virta-yhtye esiintyy Resonanssi-­klubilla keskiviikkona 8.11. kello 19 Temppeliaukion kirkossa.

Messu H-molli Poikakuoro Cantores Minores esittää J.S. Bachin H-molli-messun pe 3.11. klo 19 Tuomiokirkossa. Solisteina laulavat Helena Juntunen, Monica Groop, Niall Chorell ja Tommi Hakala, orkesterina soittaa Suomalainen barokkiorkesteri. Liput 65, 50 / 40, 30 / 25, 15 e (numeroidut rivit) Ticketmasterista ja ovelta. Kesto n. 2 h 30 min, väliaika.

Requiem ja Lux Aeterna Mozartin Requiem täydentyy Lauridsenin eteerisellä Lux Aeternalla la 4.11. klo 19 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Teokset esittävät Helsingin filharmoninen kuoro, Mieskuoro Manifestum ja Ylioppilaskunnan Soittajat laulusolisteina Johanna Rusanen, Erica Back, Heikki Halinen ja Nicholas Söderlund. Liput 30 / 20 e www.tiketti.fi.

Toinen vuosisata Kamarikuoro Kampin ­Laulun ­Toinen vuosisata -konsertti la 4.11. klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, pureutuu luterilaiseen kirkkomusiikkiin 1600-­luvun alusta 1700-luvun alkupuolelle. Virsien vaikutus on kuultavissa, mutta musiikki avautuu myös ulkopuolisille vaikutteille. Säveltäjänimiä ovat J.C. Bach, J.S. Bach, Buxtehude, Pretorius, Scheidt, Schein ja Schütz.

Urkuja soittaa Ilpo Laspas ja teorbia Mikko Ikäheimo. Liput 20 / 15 e Tiketistä ja ovelta.

Sola Gratia Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4, esitetään su 5.11. klo

12 Sola Gratia – musiikillinen näytelmä Lutherin elämän tärkeimmistä vaiheista. Ohjaus Haka Kekäläinen, käsikirjoitus Mikael Kammonen. Rooleissa esiintyvät Esko Korpelainen, Menni Renvall ja Rainer el Häkkäin, ja musiikista vastaavat Vili Itäpelto, Pekka Posio ja Heli Kantola. Valoista huolehtii Lauri Halonen. Vapaa pääsy. Ei suositella alle 12-v.

Audiovisuaalinen konsertti Jazzin sävyjä, post-rockia sekä elektronista musiikkia yhdistelevä Virta-yhtye esiintyy Resonanssi-­klubilla ke 8.11. klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Instrumentaaliyhtye toteuttaa audiovisuaalisen erikoiskonsertin yhteistyössä visuaalitaiteilija Emma Luukkalan, valosuunnittelija Jere Suontaustan sekä ääniteknikko Mika Savolaisen kanssa. Liput 5 e ovelta.

Jippu ja Joonatan Rautio Jippu ja Joonatan Rautio konsertoivat pe 10.11. klo 18 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Konsertissa kuullaan Jipun omaa tuotantoa sekä hengellisiä lauluja. Hänen konserttinsa ovat tunnettuja vahvasta tulkinnasta ja läsnäolosta. Vapaa pääsy.

Jarkko Martikainen Viikin kirkossa Suomirockin legenda Jarkko Martikainen pitää soolokonsertin ke 15.11. klo 19 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Hän on tullut tutuksi YUP-yhtyeen säveltävänä ja sanoittavana laulaja-­ kitaristina. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 3. – 16.11.

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12. Pyhäinpäivän messu la 4.11. Herttoniemen kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

Rautiainen, Leino.

Pyhäinpäivän messu Kulosaaren kirkossa la 4.11. klo 10. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden kulosaarelaisten nimet ja sytytetään kynttilät. Kallio, Lemponen, kirkkokahvit.

Pyhäinpäivän hartaus Leposaaren kappelissa la 4.11. klo 15. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden kulosaarelaisten nimet ja sytytetään kynttilät. Kallio, Lemponen.

Pyhäinpäivän ilta Herttoniemen kirkossa la 4.11. klo 18. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden, Herttoniemen ja Herttoniemenrannan alueilla asuneiden nimet ja sytytetään kynttilät. Ropponen, Lemponen, Eva Kasvio, laulu.

Pyhäinpäivän ilta Myllypuron kirkossa la 4.11. klo 18. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden, Myllypuron alueella asuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilät. Tikkanen, Leino. Kahvitarjoilu.

Messu ja lähetyspyhän tilaisuus Herttoniemen kirkossa su 5.11. klo 10.

Nimikkolähetti Timo Ahlberg saarnaa, Tikkanen, Lemponen, kuoro.

Arabiankielinen messu Herttoniemen kirkossa su 5.11. klo 17.

Gospelmessu Myllypuron kirkossa su 12.11. klo 12. Olkkola, Keinänen.

TAPAHTUMIA Leposaaren kappeli 90 v. Kappeli auki pyhäinpäivänä 4.11. klo 15–20.

Klo 15 hartaus, klo 19.30 konsertti, ks. lisätiedot. Pihalla glögitarjoilu.

Jousikvartetti Seele la 4.11. klo 19.30 Leposaaren kappelissa. Jean Sibelius: Voces Intimae. Vapaa pääsy.

LeffaKlubi Herttoniemen kirkon leffateatterissa su 5.11. klo 15. Timur Bekmambetov: Ben-Hur (2016).

Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus Myllypuron kirkossa messun kirkkokahvien yhteydessä su 5.11. klo 12.

Pirkko-Liisa Kuikanmäki. Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta Kulosaaren seurakuntasalissa su 5.11. klo 17.30. Hyvää seuraa ja pientä purtavaa. Tervetuloa myös ilman käsityötä! Kallio.

Keskusteluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 9.11. klo 17.30. Sukelletaan Raamattuun keskustellen ja rukoillen. Raamattu tai älypuhelin mukaan! Kallio.

Armon ilta Herttoniemen kirkossa pe 10.11. klo 18. Ylistystä, rukousta, puheenvuoroja. Puhujana kirkkoherra Veijo Vatka. Lapsille pyhäkoulu.

Rukouspalvelu.

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseu-

4.11.

Leposaaren kappeli täyttää 90 vuotta ja on avoinna klo 15–20.

Hartaudessa klo 15 luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden Kulosaaressa asuneiden seurakuntalaisten nimet.

Mukana pastori Jenni Kallio ja kanttori Kirsi Lemponen sekä klo 19.30 Jousikvartetti Seele.

rakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Pyhäinpäivän hartaus la 4.11. klo 13 Östersundomin kirkko, Kappelitie 65.

Anne Granström, Katri Paukkunen.

Pyhäinpäivän iltamessu la 4.11. klo 17, huom. aika! Marjaana Faugel, Martti Häkkänen, Marja Lehtinen, Eva-Lisa Lindström, Anne Granström, Mia Iiskola, Jenni Kahenvirta, Kirsi Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma.

Muistamme vuoden aikana poisnukkuneita seurakunnan jäseniä. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu ja mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. Vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet on kirjoitettu muistotauluihin, joiden luona voi käydä hiljentymässä ja muistelemassa poisnukkunutta läheistä. Muistotaulut ovat esillä kirkkosalissa 3.– 9.11.

Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu reformaation juhlavuoden merkeissä su 5.11. klo 11. Martti Häkkänen, Jenni Kahenvirta, Jaana Makkonen, Maija-Liisa Seppä, Mari Lamminen, Pauli Kainulainen, laulu.

Kirkkokahveilla luento Lutherin lapsuudesta, nuoruudesta ja kodista, opetusneuvos, rovasti Pertti Luumi.

Messun aikana lapsille Pyhis.

Tiistain iltaehtoollinen, Taizé-lauluja ti 7.11. klo 19. Hiljentymistä, meditatiivisia Taizé-lauluja ja rukoilemista yhdessä toisten etsijöiden kanssa. Mukana Anne Granström, Kirsi HonkanenPunkari ja lauluryhmä Melisma. Tilaisuuden jälkeen iltateetarjoilu.

Messu su 12.11. klo 11. Sini Ikävalko, Marjaana Faugel, Hanna Videll, Satu Katainen, Mari Lamminen, Suvi Gräsbeck, kannel. Messun aikana

5.11.

Suomi 100. Petri Laaksonen esiintyy Täällä Pohjantähden alla -konsertissa Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2 klo 16–17.30. Lippu 20 € ovelta tuntia ennen konserttia. Lipunmyynnistä 20 % ohjataan seurakunnan diakoniatyölle Roihuvuoren lasten ja nuorten harrastusten tukemiseen.

lapsille Pyhis.

Arkiehtoollinen to 16.11. klo 13.

Marja Lehtinen, Tuula Stöckell.

Yhteiset kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 13.11. klo 10.30 Länsimäen kirkko, Kerokuja 9.

Kaarikerho inkerinsuomalaisille ma 13.11. klo 14.30.

Seurakuntaretki Lohjalle la 9.12.

Vierailemme Lohjan Menneen ajan joulumarkkinoille ja Vivamon Raamattukylän joulupolulla. Lähtö Mikaelinkirkolta klo 9, paluu samaan paikkaan klo 17. Retken hinta 25 e sis. kuljetukset, joulupolun, joulupuuron sekä kahvin ja pullan. Ilm. verkkosivujemme kautta 29.11. mennessä.

Kaikille avoin Raamatturyhmä keskiviikkoisin klo 18. Lukemista, jakamista, keskustelua ja yhdessä oppimista ryhmän omista lähtökohdista käsin. Tutustumme pääosin Uuteen Testamenttiin. Ei ennakkoilmoittautumista, mukaan voi tulla milloin vain. Ryhmää ohjaa teologian opiskelija Markus Siltanen.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 9.11. Katso pohjoista taivasta – runoja Suomesta, Marja Lehtinen, 16.11. Arkiehtoollinen, yhteiset kirkkokahvit.

Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa: Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 10 Nurminen, Filppula.

Poisnukkuneiden muistotilaisuus klo 18 Vilkkilä, Filppula, Cantiamo. G. Faurén Requiem.

Herättäjän kirkkopyhä su 5.11. klo 10. Laaksonen, Vilkkilä, Filppula.

Kahvit ja seurat.

Messu su 12.11. klo 10 Lyytinen, Vaulas, Filppula, Sonórus.

Iltamessu ke klo 18.

Laajasalon kirkossa: Poisnukkuneiden muistotilaisuus la 4.11. klo 16 Vilkkilä. Niva-Vilkko, Chorus Marinus.

Messu su 5.11. klo 12 Vaulas, Vilkkilä, Niva-Vilkko, Laulunystävät.

Gospelmessu su 12.11. klo 12 Lyytinen, Vaulas, Anttila.

Tammisalon kirkossa: Hiljaisuuden kirkko ti 14.11. klo 18.

Hiljaisuutta, ehtoollinen, Taizé-lauluja, raamatunlukua.

TAPAHTUMIA Täällä Pohjantähden alla – Suomi100-juhlakonsertti su 5.11. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Petri Laaksonen. Lippu 20 e ovelta tuntia ennen. Myynnistä 20 % ohjataan srk:n alueen vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastuksen tukemiseen.

Kolmen kansan saaret – Helsingin saaristo viikingeistä nykypäivään to 9.11 klo 18 Laajasalon kirkossa.

Jarmo Nieminen. Kirjamyynti (käteinen).

Säveliä syksyyn to 9.11. klo 19 Roihuvuoren kirkossa. Kamarikuoro Somnium Ensemble tulkitsee romantiikan ajan helmiä ympäri Euroopan. Mm. Brahms, Holst, Mendelssohn. Joht. Tatu Erkkilä. Vapaa pääsy, kolehti.

Martinpäivän valokulkue pe 10.11. klo 18 Kruunuvuorenranta. Lyhtykulkue Koirasaarentien ja Gunillantien risteyksestä ravintola Stansvikiin, n.

1 km. Ulkonäytelmä Pyhän Martin legendasta (käsikirjoitus ja ohjaus Markku Arokanto, kesto 20–30 min.), Kruunuvuorenrannan valoarkkitehti Marjut Kauppisen puheenvuoro.

Makkaranpaistoa, tikkupullia ja Stansvikin herkkuja. Tuo mukaan oma lyhty tai askartele se itse Laajasalon Nuorisotalon lyhtytyöpajassa ma 6.11. klo 13–17 tai to 9.11. klo 16–20, Koulutanhua 2B. Järj. Roihuvuoren srk ja Laajasalon toimijat.

Tervetuloa lapset ja aikuiset!

Isänpäivän konsertti la 11.11. klo 18 Laajasalon kirkossa.

Matti Johannes Koivu. Lippu 15 e, perhelippu 25 e ovelta tuntia ennen. Tuotto saaren nuorisotyölle.

Järj. Laajasalon Lions Club.

Diakoniatyön jouluavustusten hakeminen. Avustukset on tarkoitettu vähävaraisille Roihuvuoren srk:n alueen perheille ja yksineläville.

Hakulomakkeet Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta, diakoniatyöntekijöiltä tai tulostamalla verkosta, www.roihuvuorenseurakunta.fi

Vartiokylän seurakunta Virasto: Kiviportintie 5 Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 4.11. klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus la 4.11. klo 18 Vartiokylän kirkossa.

Reformaatioviikon Juhlamessu su 5.11. klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Uusien tilojen avoimet ovet ja emeritus pääsuntio Tapio Sipilän taituroiman kulkueristin käyttöönotto.

Minimessu to 16.11. klo 9.30 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17 Matteuksenkirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 12.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16.30. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 13–14.

Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 on ohjelmatuokio.

7.11. Mikko Sorsa: Mitä kuuluu seurakuntaneuvostollemme? 14.11. Heikki Nurmi: Mieleen painunut matka.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 3. – 16.11.

a 15

Jani Laukkanen

Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

jumalanpalvelukset Katukappeli: Iltakirkko to 2.11. klo 18. Pesonen.

Iltakirkko to 9.11. klo 18. Antola, Jurmu.

Kirkko: Pyhäinpäivän messu la 4.11. klo 11.

Ahonen, Vanhanen, Mäkinen.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18. Paananen, Nordlund, Katja Korja.

Reformaation juhlamessu su 5.11. klo 11. Huhdanmäki, Antola, Jurmu.

Perinnemessu, vanha sävelmäsarja ja vanhoja virsiä.

Messu su 12.11. klo 11. Paananen, Joronen, Mäkinen. Musiikissa nuoria.

Merirasti-kappeli: Merirastimessu ja teejatkot su 12.11. klo 16. Antola, Mäkinen.

Tapahtumia Kuninkaan ilta kirkolla pe 3.11. klo 18. Puhe Markku ja Susanne Laitinen, Healing Rooms Finland, musiikki Hannele Ahtinen ja Hadassa. Sanaa, rukousta, ylistystä, todistuspuheenvuoro, raamattuopetusta, rukouspalvelu, pyhäkoulu ja teejatkot.

Jippu ja Joonatan Rautio konsertoivat Vuosaaren kirkossa pe 10.11. klo 18. Konsertit ovat tunnettuja vahvasta tulkinnasta ja läsnäolosta. Vapaa pääsy.

Myyjäistuotteita nuorisotyön tukemiseksi pe 10.11. klo 18–20 kirkolla Jipun konsertin yhteydessä.

Myynnissä mm. kortteja sekä pieniä isänpäivä- ja joululahjoja. Käteismyynti.

Yhteinen lounas kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen maksu 2 e.

Kohtaamispaikkoja Valossa: Valon aamu, rento ja avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille maanantaisin klo 9–12. Aamupala, vapaaehtoinen maksu. Cafe Valo, arjen kohtaamispaikka aikuisille, perjantaisin klo 13–15.

Lapset ja perhe: Liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin klo 9.30–11.30 ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30–11.30. Perhekerhot ovat maksuttomia. Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6 vuotiaille lapsille Valossa keskiviikkoisin klo 12.30–15. Kerhoon ilm. viikoittain ma mennessä p. 050 322 9070. Kerhokerta 5 e.

Elämänkysymysten ja Raamatun pohdintaa. Kirkko: torstaisin klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Lectio Divina, sekä Avoin keskustelu- ja raamattupiiri, tiistaisin klo 18 Miestenpiiri. Merirasti-kappeli: maanantaisin klo 13 Iltaruskopiiri ja klo 18 venäjänkielinen raamattupiiri. Katukappeli: tiistaisin klo 13 Rukouspiiri.

Myrskylintu (parittomat viikot): joka toinen torstai klo 18 Miestenpiiri ja joka toinen keskiviikko klo 18 Raamattupiiri.

Katukappeli avoinna ma–to klo 12–16, pe klo 12–18, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti Valossa (Albatross) ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

Haudoilla käynti pyhäinpäivänä yleistyi Suomessa sodan jälkeen. Kuolleiden muistelemisen lisäksi päivä muistuttaa jälleennäkemisen toivosta.

Kynttilämeri kertoo ikävästä Elävät ruuhkauttavat hautausmaat pyhäinpäivänä.

Pyhäinpäivän viikonloppuna hautausmaiden portit ovat auki yötä päivää, sillä ihmiset käyvät sankoin joukoin sytyttämässä kynttilöitä läheistensä haudoille. Hautausmaiden siunauskappeleissa pidetään hartaushetkiä. Monen omainen tai ystävä on haudattu muualle, ja heille omistetut muistelupaikat täyttyvät kynttilöistä.

Herttoniemen seurakunnan pastori Juha-Matti Tikkanen pitää pyhäinpäivän hartauden Honkanummen hautausmaalla. Ketkä oikeastaan ovat niitä ”pyhiä”, joihin päivän nimi viittaa?

– Pyhäinpäivässä yhdistyy kaksi pyhää: kaikkien pyhien sunnuntai ja kaikkien poisnukkuneiden kristittyjen muistopäivä.

– Vaikka luterilaisuudessa ei ole pyhimyksiä samassa mielessä kuin muis-

sa kristillisissä kirkoissa, he voivat olla meille esikuvia ja rohkaisijoita.

Tikkasen mukaan pyhäinpäivänä voimme muistella heitä, jotka ovat jo päässeet perille. Voimme katsoa taaksepäin kiitollisuudella. Samalla olemme matkalla eteenpäin.

Haudalla tulee miettineeksi sitäkin, missä vainajien sielut ovat nyt. Mitä kristinusko opettaa siitä?

– Aistimme eivät yllä rajan taakse, joten siitä ei voi puhua yksityiskohtaisesti. Paras vastaus on, että he ovat Jumalan rakastavalla suurella kädellä, Tikkanen sanoo.

Hän muistuttaa, että kristillisessä perinteessä on tästä kaksi ajatusta.

Toisessa kuolemaa verrataan uneen.

Sielut ”nukkuvat” ja nousevat ylös ruumiin ylösnousemuksessa viimeisenä päivänä.

Hautausmaahartaudet pyhäinpäivänä 4.11. Östersundomin kappelissa kello 13

Kulosaaren Leposaaressa kello 15

Hietaniemen uudessa kappelissa, Malmin isossa kappelissa ja Honka­nummen isossa kappelissa kello 14

Maunulan hautausmaalla kello 17 keskusaukion suuren ristin luona ruotsinkielinen hartaus Hietaniemen uudessa kappelissa kello 16

Toisen perinteen mukaan sielut ovat jonkinlaisessa välitilassa kuoleman ja ruumiin ylösnousemuksen välissä, Jumalan kädellä kuitenkin.

Pyhäinpäivän hartauden teksti on Jeesuksen vuorisaarnasta. Siinä sanotaan muun muassa: Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen.

Hautausmaalla voi käydä pyhäinpäivänä myös virtuaalisesti. Sivustolla www.pyhainpaiva.fi nähdään suoraa lähetystä eli striimausta Hietaniemen hautausmaalta, muualle haudattujen muistopaikalta. Tunnisteella #sytytänkynttilän voi jakaa kuvia Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Kynttiläkuvan voi jakaa myös Facebook-tapahtuman Pyhäinpäivä – Sytytän kynttilän seinällä.

Lisäksi useimmissa kirkoissa on pyhäinpäivänä tilaisuus, jossa luetaan vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Se voi olla nimeltään vaikkapa poisnukkuneiden muistotilaisuus, pyhäinpäivän kynttiläkirkko tai vainajien muistoilta.

Eira Serkkola

Katso muut pyhäinpäivän tilaisuudet sivuilta 11–17 tai h ­ elsinginseurakunnat.­f i.

Katso myös pyhainpaiva.fi

16 A

MENOT 3. – 16.11.

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa, klo 12 Jakomäen kirkossa ja Siltamäen seurakuntakodissa (ei 5.11.) klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Metallimessu pe 3.11. klo 19 Malmin kirkossa. Haka Kekäläinen.

Messu la 4.11. klo 10 Malmin kirkossa.

Pyhäinpäivänä la 4.11. järjestetään useita tilaisuuksia vuoden aikana omaisensa ja läheisensä menettäneille. Muistamme poisnukkuneita seurakuntalaisia nimeltä mainiten.

Tilaisuus, jossa vainajan nimi luetaan, määräytyy hänen asuinpaikkansa mukaan. Asian voi tarkistaa kirkkoherranvirastosta p. 09 2340 4400 ma–pe klo 9–15.

Hartaus la 4.11. klo 16 Malmin kirkossa. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden nimet alueilta Malmi, Pukinmäki, Siltamäki ja Tapanila (postinumeroalue 00700, 00720, 00730, 00740, 00780). Alttarilla palavat kynttilät heidän muistolleen. Yhteinen kahvihetki.

Messu la 4.11. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Sytytetään kynttilä kuluneen vuoden aikana kuolleille seurakuntalaiselle Pihlajamäen, Pihlajiston ja Viikinmäen alueelta (00710).

Kirkkokahvit.

Kynttiläkirkko la 4.11. klo 16 Puistolan kirkossa. Sytytetään kynttilä Puistolan, Tapulikaupungin ja Jakomäen alueen vuoden aikana kuolleille (00750, 00760, 00770). Kahvit.

Sanajumalanpalvelus la 4.11. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen (00740). Lähetyskahvila.

Messu la 4.11. klo 10 Viikin kirkossa.

Messussa luetaan vuoden aikana kuolleiden Viikin alueen seurakuntalaisten nimet (00790, 00560). Muistokynttilöiden sytyttäminen.

Luther-messu eli Wanhan ajan messu su 5.11. klo 10 Malmin kirkossa. Saarna Esko M. Laine. Kirkkokahvit.

Messu su 5.11. klo 10 Viikin kirkossa.

Kylväjän kirkkopyhä. Saarna Janne Sironen. Kirkkokahveilla matkavideo Mongoliasta.

Messu su 5.11. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Kahvihetki. Klo 15.30 konsertti.

Perhemessut su 12.11. Klo 10 Puistolan kirkossa. Lapsikuoro Laulupuun kahvila. Klo 12 Tapanilan kirkossa, kirkkokahvit. Klo 12 Jakomäen kirkossa. Messun jälkeen lounas.

Kansainvälinen Iona-messu su 12.11. klo 18 Malmin kirkossa.

Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

Hiljaisuuden rukoushetki Käpylän kirkossa keskiviikkoisin klo 18–18.30.

Ehtoollinen kuun kolmantena keskiviikkona.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk

TAPAHTUMIA VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

8.11.

Reformaation naisia Muun muassa Katharina von Bora ja Argula von Grumbach ovat kirkkohistorian yliopistonlehtori Päivi Salmesvuoren luennon aiheena klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Kahvitarjoilu klo 18.30. Mahdollisuus myös kysymyksiin ja keskusteluun.

TAPAHTUMIA Täällä Pohjantähden alla su 5.11. klo 18 Malmin kirkossa.

Perinteisiä isänmaallisia lauluja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Malmin Mieslaulajat, joht.

Elisa Linna-Dini. Ohjelma 10 e.

Concertina ante missa su 5.11.

Pihlajamäen kirkossa klo 15.30. Mendelssohnin sonaatti perustuu Lutherin virteen Oi taivaallinen isämme. Timo Olli, urut.

Konsertti su 5.11. klo 18 Viikin kirkossa. Meritähti-trio. Maria Avetisyan, viulu, Tuure Paalanen, sello, Laura Berg, piano. Ohjelma 10 e.

Helsingin poliisisoittokunnan konsertti ke 8.11. klo 19 Pihlajamäen kirkossa.

Esa Pietilä ja Eero Hämeenniemi Duo su 12.11. klo 18 Viikin kirkolla. Barokin ja renessanssin ajan teemoja improvisoiden modernisti saksofonilla ja flyygelillä. Ohjelma 10 e.

Jarkko Martikaisen konsertti ke 15.11. klo 19 Viikin kirkossa.

Martikainen on suomirockin legenda, YUP-yhtyeestä tunnettu.

Pyhäinpäivänä 4.11. Viikin kirkossa on klo 12–19 mahdollisuus hiljentyä ja sytyttää rukous-/muistokynttilöitä.

Tasatunnein lyhyt teksti- ja musiikkihetki. Pappi tavattavissa keskustelua varten. Tarjolla teetä, kahvia ja korppuja. Kirkossa palaa koko päivän kynttilä myös niille, joita ei ehkä kukaan muu maan päällä muista.

Merkkihenkilöt-ilta Teemallinen teehetki -sarjassa to 9.11. klo 18 Viikin kirkolla. Keskustelemme Suomi 100v -teemaan liittyen kansallisen identiteettimme muovautumisesta. Nyt emme nosta keskusteluun historian suurmiehiä tai -naisia, vaan lähipiirin ihmisiä, vanhempia, isovanhempia tai muita ihmisiä, joilla on ollut ratkaiseva vaikutus elämääsi. Keskustelua vetävät Hanna Kuivalainen ja Marjukka Vakkuri.

Mongolia-ilta ma 6.11. klo 17 Pihlajamäen kirkolla. Kuulumisia seurakunnan Mongolian matkasta.

Unelmien ilta to 9.11. klo 18 Pihlajamäen kirkolla. Tule mukaan unelmoi-

9.11.

Teemallinen teehetki Aiheena Suomi 100 klo 18 Viikin kirkossa, Agronominkatu 5. Illassa muistellaan oman elämämme merkkihenkilöitä, vanhempiamme, opettajia tai muita lähipiirin ihmisiä, jotka ovat ratkaisevasti vaikuttaneet elämäämme.

maan ja suunnittelemaan seurakunnan lähitulevaisuutta Pihlajamäen, Pihlajiston ja Viikinmäen alueilla.

Kansainväliset nyyttärit ke 15.11. klo 18 Pihlajamäen kirkolla. Tule viettämään makujen ja kokemusten iltaa.

Tuo pöytään jotain syötävää ja halutessasi myös lyhyt ohjelmanumero omasta kulttuuristasi. Kutsu myös kansainväliset ystäväsi mukaan.

Hengellisten laulujen ilta to 16.11. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla.

Yhteislaulua, Viena Huhtala.

Kirjoittajapiiri ma 6.11. klo 12 Tapulin seurakuntakodilla. Myös 4.12. ja 18.12.

Olohuone Pihlajiston asukastalo Mestassa tiistaisin klo 12–14. Keittolounas tarjolla klo 12–13, 2 e.

Olotilakahvila Olohuone maanantaisin klo 12 Tapulin seurakuntakodilla. 13.11. yhteislauluhetki.

Soppakirkko ma 6.11. klo 11.15 Tapulin seurakuntakodilla. Pyhäinpäivän runoja, Ulla Welin. Hiustenleikkuuta 10 e, Hanna Hujanen Tukkatapulista.

Soppakirkko ti 14.11. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Hartaus ja ruokailu. Vapaaehtoinen maksu.

Hartaus pe 10.11., 24.11. ja 8.12. klo 13.30 Madetojan palvelutalolla.

Näkövammaisten kerho ma 6.11., 20.11. ja 4.12. klo 14 Malmin kirkolla.

Kirkkauden toivo -ilta pe 10.11. klo 18 Jakomäen kirkossa. Rukousta, opetusta, ylistystä.

Retki- ja seikkailupäivä 10-vuotiaille (-07 synt.) la 11.11. klo 9–18. Hinta 15 e, sisältää ruokailun ja ohjelman.

Ilm. Asko Lintumäki p. 040 720 0747.

Perheleiri 25.–26.11. Lohjalla Lohirannassa. Yhteistä tekemistä lapsille ja aikuisille. Etusijalla Pihlajamäen, Pihlajiston ja Viikinmäen alueen perheet. Hinta 20 e/aik., 10 e/lapsi.

Perhe 45 e (2 aikuista, 1–3 lasta).

Tied. ja ilm. jukka.holopainen@evl.fi Vanhusten virkistysiltapäivä to 9.11. klo 12–16 Puistolan kirkolla. Viikkomessu klo 12. Keittolounas, ohjelmaa ja päiväkahvit. Vieraana Marja-Leena Hassinen.

Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkoilla ja klo 13 Malmin kirkolla ja Siltamäen seurakuntakodilla sekä

klo 14 Tapulin seurakuntakodilla.

Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkoilla. Malmilla 8.11. musiikkimatinea. Julia Tamminen, urut ja 15.11. tuolijumppaa, ohjaa Leena Mustonen. Pihlajamäessä 8.11. aiheena Helluntailaisuus, pastori Mauri Venemies Helsingin Saalem-seurakunnasta ja 15.11. lukiolaiset HUYK:sta kirjaavat osallistujien muistoja.

Siltamäessä 15.11. syntymäpäiväjuhla.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Messu Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 5.11. mukana Elo, Pelkonen ja Helenius. Su 12.11. mukana Handolin, Savik ja Mäkiö.

Pyhäinpäivän sanajumalanpalvelus la 4.11. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Mukana Kemppainen ja Pesonen-Kareinen.

Pyhäinpäivän iltakirkossa la 4.11. klo 18 Oulunkylän kirkossa luetaan poisnukkuneiden nimet. Mukana Elo, Pelkonen, Albekoglu ja Helenius.

Iltaehtoollinen Oulunkylän kirkossa torstaisin klo 19.

Messu Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 5.11. mukana Elo ja Helenius. Pyhäkoulu messun aikana.

Su 12.11. mukana Handolin ja Mäkiö.

Messu Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. Su 5.11. kehitysvammaisten messussa mukana Albekoglu, Pesonen-Kareinen, Kirsti Kajos. Keittoa ja kahvia jo klo 17. Su 12.11. mukana Heininen ja Helenius.

Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Hinta omantunnon mukaan sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen ja mehun.

Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30.

Buffet-ravintolassa voi nauttia Lähiidän herkkuja tai vain piipahtaa kahville tai teelle. Keittiöstä vastaavat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat. Hinta 1–10 e.

Raamattusarja torstaisin klo 18 Oulunkylän kirkossa. To 2.11. pastori Freija Özcan: Tule viisaaksi. Viisauskirjallisuus Raamatussa. To 9.11. hiippakuntadekaani Marko Marttila: Psalmit lohdutuksen ja rohkaisun lähteinä. Seuraa ohjelmaa Facebookista haulla @raamattupiknik.

Mobiilidiaspora-videot Oulunkylän kirkon galleria AULAssa 10.11. asti.

Videoilla turvapaikanhakijat kertovat toiveistaan ja pitkästä odotuksestaan. Avoinna kirkon aukioloaikoina.

Singles of Helsinki – Ilkka Kärkkäisen valokuvanäyttely yksinäisyydestä suurkaupungissa Oulunkylän kirkon galleria AULAssa 5.11.–1.1. Avajaiset su 5.11. klo 11.30.

Lux aeterna. Konsertti la 4.11. klo 14 Käpylän kirkossa. Helenius, Hiski Wallenius ja lauluryhmä Gaudioso. Vapaa pääsy.

Kauneuden ikuinen kaipuu – suomalaisia yksinlauluja ja pianokappaleita su 12.11. klo 15 Käpylän kirkossa. Laulu: Michaela Heimsch, Sini Rautavaara, Mervi Sipola-Maliniemi.

Piano: Jussi Pernu. Vapaa pääsy.

Leimuavia ruusuja ja makeaa kahvia -barokkikonsertti su 12.11. klo 16 Oulunkylän kirkossa. Katri Humpila, sopraano, Maisa Pasila, traverso, ja Kirsi Aittola, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12, paitsi ke 15.11. virasto on suljettu. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus joka viikko kirkolla klo 11. Messun jälkeen tarjotaan Paimensalissa kirkkokahvit.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 4.11. klo 18. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi, Anna-Kaisa Jussila ja Ari Häyrinen. Tilaisuudessa luetaan kaikkien kuluneen vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro.

Reformaation 500-vuotisjuhlamessu su 5.11. klo 11. Leo Norja, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen.

Musiikissa mukana Helsingin laulu Hanna Remeksen johdolla. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B. Messu su 12.11. klo 11. Marita Toivonen, Anna-Kaisa Jussila ja Ari Häyrinen.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 3. – 16.11.

Tapahtumia Pyhäinpäivän hartaus Maunulan uurnalehdossa, ison ristin juurella keskusaukiolla 4.11. klo 17. Leo Norja ja Jussi Hirvonen.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ti 7.11. klo 13.

Reformaatioluento: Reformaation naisia ke 8.11. klo 19. Mukana muun muassa Katharina von Bora ja Argula von Grumbach. Luennoitsija kirkkohistorian yliopistonlehtori Päivi Salmesvuori. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen. Mahdollisuus myös kysymyksiin ja keskusteluun.

Raamattupiiri to 9.11. klo 18.30.

Keskustelua ja ajatusten jakamista raamatuntekstien äärellä.

Tukiainen-viulukilpailun loppukonsertti ja palkintojen jako su 12.11. klo 15. Pakilan Musiikkiopiston kilpailun loppukonsertti ja palkintojen jako. Vapaa pääsy.

Pakilan Martat ti 14.11. klo 18. Askarteluilta, mehiläisvahakynttilöitä.

Eläkeikäisten kerho to 16.11. klo 13.30 poikkeuksellisesti Pakilakodilla, Suovakuja 1. Luvassa yhdessäoloa, nuotiotulta ja makkaranpaistoa.

Seniorien virkistyspäivä Pakilan Musiikkiopistolla, Ohrahuhdantie 2, to 23.11. klo 11–13. Ohjelmassa Suomi 100: musiikkiesityksiä, yhteislaulua ja soitinesittelyä. Lounas 7 e. Ilmoittautuminen virastoon 16.11. mennessä p. 09 2340 5500.

Kaskipartion ja Kutomakerhon perinteiset joulumyyjäiset VälKeessä ke 29.11. klo 18–20.

Erityisryhmille Viittomakielinen pyhäinpäivän messu pidetään la 4.11. klo 13 Tikkurilan Olotilassa Vantaalla, Vehkapolku 10. Messun jälkeen matkaterveiset Tansaniasta.

Näkövammaisten adventtiretki järjestetään la 2.12. klo 13 Pyhän Laurin kirkolla Vantaalla, Kuriiritie 1.

Retkellä ulkoillaan ja lauletaan adventtilauluja. Kuljetus järjestetty Mikonkadun tilausajopysäkiltä klo 12.30. Ilmoittautuminen ja lisätiedot 17.11. mennessä p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@evl.fi.

Kehitysvammaisten jouluretkelle Kaisankotiin ja Espoon tuomiokirkkoon la 9.12. klo 11–17 mahtuu mukaan. Päivän aikana lauletaan kauneimpia joululauluja, lounastetaan ja nautitaan glögiä. Kuljetus järjestetty Mikonkadun tilausajopysäkiltä. Maksu 10 e/hlö. Sitova ilmoittautuminen 1.12. mennessä p. 09 2340 2538, ysk.diakonia@evl.fi.

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 17

Apua & tukea

Palkitulla Malmin hautaus­ maalla palvellaan omaisia Vaikka olisikin kiirettä, se ei saa näkyä ulospäin.

Teksti Sirpa Patronen Kuva Esko Jämsä

V

ahtimestari Christa Laine työskentelee Pohjoismaiden toiminnallisesti suurimmalla hautausmaalla eli Malmin hautausmaalla. Se on hiljattain valittu Vuoden hautausmaaksi 2017 Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n järjestämässä kilpailussa.

Kilpailun tarkoituksena on kiinnittää huomiota seurakuntien ja hautaustoimistojen yhteistyöhön sekä omaisten mahdollisimman hyvään palveluun. Palkinto annetaan seurakunnalle tai hautausmaalle, jonka henkilöstön suhtautuminen omaisiin on ollut surussaan eläviä omaisia tukevaa, ystävällistä ja myötäelävää.

– Omat tunteet pitää laittaa tässä työssä off-asentoon, jotta voimme olla omaisille läsnä ja tukea heitä surussaan. Emme tuo itseämme esille, vaan toimimme taustalla, Laine kertoo.

– Työmme on onnistunut, jos omainen ei edes muista meitä jälkeenpäin.

Palkinnon yhtenä perusteena on myös rakentava ja hyvä yhteistyö hau-

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo vihitään virkaansa Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29 sunnuntaina 12.11. klo 10. Messun jälkeen juodaan kirkkokahvit Kryptassa ja kirkkosalissa. Yle TV 1 näyt-

Metallimessussa 2. ja 3.11. veisataan Lutherin virsiä

tausmaan ja hautaustoimistojen kesken. Palkinnon perusteluissa Hautaustoimistojen liitto kehui Malmin hautausmaata hyvästä yhteistyön hengestä niin hautaustoimiston edustajien kanssa kuin myös hautausmaan henkilöstön kesken. Valintaperusteissa korostettiin myös joustavuutta asioiden hoidossa.

Malmin hautausmaan mentaliteettina on ”omaiset edellä”, minkä pitääkin olla avainasemassa aina hautaukseen liittyviä tehtäviä hoidettaessa. Vaikka Malmi on Pohjoismaiden suurin hautausmaa, kiire ei näy ulospäin, vaan siellä toimitaan sujuvasti ja ystävällisesti sekä kaikki toimijat huomioivasti, todetaan palkinnon perusteluissa.

– Hautauksia on tasaisesti ympäri vuoden. Eniten siunaustilaisuuksia järjestetään lauantaisin. Silloin meillä voi olla kolmessa kappelissa enintään 16 siunaustilaisuutta ja korkeintaan 11 uurnanlaskua, Christa Laine sanoo.

– Yhteistyöllä luodaan kiireettömyyden tunne. Jos siunaustilaisuus venyy,

Yaffa Papi Motte

Menopalat

Metallimessu Kuinka taipuvat Lutherin virret raskassointisen rockmusiikin synkkiin aiheisiin? Loistavasti, sillä rankat lyriikat omaavat virret kaipaavat järeää metallia ja sähkökitaran särösointia. Reformaation merkkivuoteen liittyvät virret Syvyydestä avuksi (267) ja Oi, taivaallinen Isämme (208) ja monia muita Lutherin virsiä kuullaan Metallimessussa Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3 to 2.11. klo 19 ja Malmin kirkossa, Kunnantie 1 pe 3.11. klo 19. Solistina Susanna Karhi. Mukana Haka Kekäläinen, Mikko Saari ym.

Vahtimestari Christa Laine toivoo, että pyhäinpäivän kävijät noudattaisivat ohjeita autojen pysäköinnistä. Siunaustilaisuuksia on pyhäinpäivän aattonakin, ja arkku- ja uurnasaattueet ovat ensi sijalla.

kaikki työkaverit tulevat auttamaan kappelin valmistelussa seuraavaa tilaisuutta varten. Kaikki tilaisuudet ovat meille yhtä tärkeitä.

Laineen työhön kuuluvat muun muassa siunaustilaisuuksien valmistelu, arkku- ja uurnasaattueiden hoito ja vainajien näyttö. Osa haluaa nähdä vainajan vielä viimeisen kerran, mutta eivät kaikki.

– Jokainen suree omalla tavallaan ja on monta eri tapaa hyväksyä läheisen poismeno. Joitakin vainajan ­katsominen auttaa sisäistämään asian, mutta tämäkin on jokaisella omanlaisensa.

Pyhäinpäivä ja varsinkin joulu tuovat paljon omaisia hautausmaalle edesmenneitä rakkaitaan muistelemaan.

Malmin hautausmaalla on kaksi muistelupaikkaa menneiden sukupolvien muistolle. Sinne voi jättää ­kynttilän muualle haudatun omaisen muistoksi. Pyhäinpäivänä ja jouluna muistelupaikat muuttuvat kynttilämereksi. ■

tää messun suorana. Yleisöä pyydetään saapumaan kirkkoon klo 9.40 mennessä.

Palveleva puhelin ja Palveleva netti ­etsivät päivystäjiksi tasapainoisia aikuisia, jotka haluavat tukea, kuunnella ja ymmärtää toisia ihmisiä. Koulutus- ja ammattitaustat voivat olla erilaisia, mutta yhteistä on avoin suhtautuminen kaikenlaisiin keskustelunaiheisiin. Jäsenyys kirkossa katsotaan eduksi. Valmennus ja päivystys tapahtuvat luottamuksellisuuden takaamiseksi näihin tehtäviin varatuissa tiloissa Kalliossa. Maksuton valmennus alkaa 15.1.18. Hae koulutukseen 30.11. mennessä verkkolomakkeella: helsinginseurakunnat.fi. Lisätietoa: toiminnanjohtaja Raija ­Narvila, raija.narvila@evl.fi, p. 09 2340 2599.

Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

K

Palveluja tarjotaan MYYN HUONEISTOSI!

0400 506 079

neniälittereK

What would Luther do?

KRISTITYN ON ISOJA ja pieniä elämänvalintoja tehdessään syytä kääntyä parhaiden mentoreiden puoleen.

Kuten Martti Lutherin. Siis tämän kaverin, joka ensin kieriskeli niin kovassa synnintunnossa, että ripittäytyi pieruistakin, ja lopulta jalostui pieruhuumoria viljeleväksi sielunhoitajaksi.

Synnintuntokin helpottui. Sittemmin Luther neuvoi askeettista elämää viettävää toveriaan Melanchthonia lähtemään välillä kaupungille hummaamaan.

Perustelu kuului: ”Jumalasta olisi hauskaa antaa sinullekin välillä syntejä anteeksi.”

Lutherin painava suhtautuminen Jumalan armeliaisuuteen saattaa näyttäytyä kevyenä suhtautumisena syntiin. Paino on silti armossa. Siksi kristityn on syytä synnin pauloissa funtsia, mitä Luther tekisi tai minkä neuvon hän antaisi. Olisiko se sama kuin puritaani-Philippukselle, siis sille Melanchthonille: ”Tee rohkeasti syntiä, ja vielä rohkeammin usko Kristuksessa, synnin, kuoleman ja maailman voittajassa.”

JORMAN REMONTTIPALVELU • Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt.

• Ulos kestopuu terassit ja aidat.

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl.

Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757

1,75% mh:sta

Anneli Vainioranta ky Yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Arvoisat asiakkaat!

Eläk. alen. perm. l + k nyt 37 € (47 €) Norm. vel. perm. l + k 46 € (55 €) P. 09 639818

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Jalkahoidot 40€, kotikäynnit alk.50€. Vallilan jalkahoitola Puh. 040-154 7607.

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536 www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, käsilumityöt, kuljetus. 37€/h.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Rakennusala

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

(A) LKV 43v kok.

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Ahdistaako liika tavara?

Ammattijärjestäjämme auttavat ystävällisesti ja luottamuksellisesti!

050 493 1772, www.tavararemontti.fi

©

Bisnode 2017

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous ja kierrätyspalvelu. Puh. 046 641 8728.

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

040-411 4370 Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla.

Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi • p. 040 – 7001925 Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunanpesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 044 0691994

Ostetaan OSTETAAN KUOLINPESÄT, muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus.Kaappeihin unoht.astiat, maljakot,aterimet,hopeat,kellot, sot.mitalit ym.arvoirtaimet,50-luk. ja sitä vanh.asut,laukut,lelut,nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa.

Armas.F. puh. 044-2403941 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Siivouspalveluja

OSTETAAN KUOLINPESIÄ Luottokelpoinen

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Leikkaa talteen

18 A

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

Rekisteröity hierontaterapeutti Minna Tuovinen palvelee jälleen Wanhassa Puistolassa Mm. klassinen hieronta sidekudos- ja urheiluhieronta Tarjous: 3 x 30 min 60,00 €.

Soita 050-5515026

Palvelukseen halutaan Haetaan henkilöä pieneen kotisiivoukseen. Asunto on Puh. 045 607 38 18

Vuokrata halutaan Työssäkäyvä 26 v. nainen etsii asuntoa Helsingistä 1.12. alk.

Vuokra max.650€. P.0453262391 34 v. ekonomimies etsii n.40 m2 pitkäaik. asuntoa kantakaup. luottotiedot ok.

GSM 0451760559

Rauhallinen ja savuton nainen etsii yksiötä miel. E-Helsingin alueelta.

Vuokra max. 720 €. 0407036105/Mari

Vuokralle tarjotaan Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa.

044-947 0181

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Henkilöautojen talvisäilytystä, 24 km Helsingistä.

Soita 0500 717 225 n

2.11.2017 | Kirkko ja kaupunki

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

19

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

A

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Lakipalveluja

Kaikkea kivestä

HERÄNNÄISSEURAT pe 3.11 klo 18.30 Soukan kapp.

Soukankj.3. la 4.11 klo 10 Kirkkopyhä Tapiolan kirkko.Kirkkopl.6. Mukana Herännäisnuorten kuoro. Kahvit ja seurat. su 5.11 klo 10 Kirkkopyhä Roihuvuoren kirkko Tulisuont.2. Saarnaa K.Laaksonen. Kahvit ja seurat. klo 14 Myyrmäen kko. Uomat.1. klo 16 Seuratuvalla. Pistekirjoitus-Siionit.

Autotalo. ma 6.11 klo 19 Leppävaaran kirkon takkahuoneella. Veräjäkallionk.2.

Kahvit 18.30. ke 8.11 klo 19 Körttikodilla. Ratakatu 1aA3. su 12.11 klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Johanneksen kirkossa, Korkeavuorenk. 12. Saarnaa Suvi Korhonen.

Kahvit ja seurat. klo 10 Hyvinkään kirkon pyhä. Hämeenk.12. Saarnaa S.Juntunen. Kahvit ja seurat. ti 12.30 klo 12.30 Seuratuvalla Lähetyspiiri. Autotalo. klo 18 Hakunilan kirkon kapp. Hakunilant.48.

- me teemme sen -

- Uudet hautakivet, lisänimet - Kiven kunnostus ja puhdistus - Oikaisut ja tekstin entisöinnit

www.loimaankivi.fi

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Helsingin Rauhanyhdistys Myrskyläntie 22

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Marraskuu: Pe 3.11. klo 19 Mikaelin kirkko, seurat Su 5.11. klo 10 Hämeenkylän kirkko, kirkkopyhä Su 19.11. klo 10 Myyrmäen kirkko, kirkkopyhä

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Seurat rauhanyhdistyksellä keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa.

Seurat voi kuunnella osoitteessa helsinginrauhanyhdistys.fi.

BREMERIN KIVI

Psykoterapiaa ryhmässä

2 nais- ja 1 miespaikka ITSETUNTO – TUNNE ITSESI PAREMMIN psykoterapiaryhmässä Hki:n keskustassa. www.mattikupila.com

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Hammashoitoa

TIESITKÖ...?

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 5.11. klo 19.00 Alppilan kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Miten Pyhä Henki parantaa Musiikissa: Heidi Tuikkanen Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 14.11 klo 19 Ronny Thylin, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat 14.11.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

• • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

SOITA JA VARAA AIKA

EHT Ossi 050-5533 050 EHTVallemaa Ossi Vallemaa

Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

HAMMASASEMA

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27 Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 790 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Mielipide

20 a Kirkko ja kaupunki | 2.11.2017

Presidentti saisi ojentaa rikkaita Tasavallan presidentti älähti muutamalle julkisuuteen esille noste­ tulle tapatyöttömälle, jotka eivät me­ nisi tarjottuun työhön. Presidentti voi­ si tässä aloittaa omista viiteryhmis­ tään, vaikkapa niistä kansanedustaja­ pudokkaista, jotka saavat kohtuutonta sopeutumiseläkettä lisätienesteineen.

Entä onko hänellä kanttia älähtää kai­ ken maailman verokeidaspuljaajille ja kohtuuttomille johtajapalkkioille? Älähtämiset elämän kipukynnyksil­ lä sinnitteleville ovat valikoivaa arvo­ johtamista.

Kuormasta syöminen on tuomitta­ va tapa, mutta esimerkkiä on näytet­ tävä ylhäältä alas.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Tuomo Paloheinä Helsinki

Juha Hurme puhui epätarkasti Juha Hurmeen haastattelussa (K&k 19.10.) oli pari korjausta vaativaa koh­ taa. Hurme toteaa: ”Jeesus ei koskaan kutsunut itseään Jumalan pojaksi”.

Jeesus tosiaan käytti itsestään useim­ miten ilmaisua ”Ihmisen Poika”, mut­ ta myös ilmaisua ”Jumalan Poika”.

Esimerkiksi: ”Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?” ( Joh. 10: 36) Hurme toteaa myös, ettei Jeesuk­ sella ollut ”seksuaalisuudesta mitään rajoittavaa tai pahaa sanottavaa toisin kuin siitä syyllistävällä kirkolla”.

Kyllä Jeesuksella oli seksuaalisuu­ teen liittyvää rajoittavaa sanottavaa, jos kyseessä oli synti. Aviorikokses­ ta tavatulle naiselle Jeesus sanoi: ”En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä.” ( Joh. 8: 11) Vuorisaarnassa Jeesus jopa terä­ vöittää ja syventää kymmenen käskyn kuudetta käskyä. Jeesuksen omin sa­ noin: Teille on opetettu tämä käsky: ”Älä tee aviorikosta. Mutta minä sa­ non teille: jokainen, joka katsoo nais­ ta niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan.” (Matt. 5: 27–28) Turha tässä Hurmeen on väittää, että kirkko rajoittaa ja syyllistää sek­ suaalisuudesta, jos se esimerkiksi opettaa aviouskollisuutta. Syytöksen pitäisi kohdistua Vapahtajaamme. Us­ kallatko Juha Hurme sanoa Jeesusta syyllistäjäksi, kun hän antaa elämän­ ohjeita meille?

Pertti Tiimonen ei-uskaltaja

Vain ihmisellä on vapaa tahto Ymmärrykseni mukaan ihmiselle on annettu vapaa tahto ja tästä vapau­ desta avautuu meille jokaiselle mah­ dollisuus tehdä hyvää tai pahaa muille ihmisille. Mutta ”mitä kylvät, sitä nii­ tät”. Minusta näyttää siltä, että kun ih­ minen tekee pahaa toiselle, hän tekee pahaa myös itselleen. Näin pahan te­ kemisen kierre vain kasvaa.

Jeesuksen kirjoitetaan sanoneen, että rakastaisimme lähimmäistämme niin kuin itseämme. Mutta entä jos ihminen tekeekin pahaa toiselle juuri siksi, ettei rakasta edes itseään?

vasti hoidettuna (KL 17:5). Kirkkolaissa mainitaan myös, että seurakuntayh­ tymä voi sopia hautaoikeuden halti­ jan kanssa, että yhtymä ottaa korva­ uksesta määräajaksi vastuun haudan hoidosta. Tähän perustuen Helsingin seurakuntayhtymän kaikille hautaus­ maille on tehty yhteiset toimintalin­ jaukset siitä, minkälaisia työsuorittei­ ta haudoilla tehdään. Honkanummen hautausmaalla toimitaan näiden linja­ usten mukaan.

Hautausmaiden toiminnan ja yleis­ ten alueiden ylläpidon kustannukset katetaan yhtymän keräämin hautaus­ palvelumaksuin sekä valtion maksa­ malla rahoituksella, jonka perustee­ na on kirkon rooli yhteiskunnallisten tehtävien hoitajana. Seurakuntayhty­ män hoidettavaksi annetuilla haudoil­ la hoitotyö rahoitetaan hautainhoito­ rahastoon kerätyillä haudanhoito­ maksuilla.

Marko Laakso ylipuutarhuri Honkanummen hautausmaa

Kiitos siunaustilaisuudesta Isäni siunattiin haudan lepoon 20.10. Malmin hautausmaan pienessä kappelissa. Haluaisin lämpimästi kiit­ tää itseni ja läheisteni puolesta pasto­ ri Heidi Tikkaa, jonka valloittava per­ soona ja lohduttava tuki teki vaikeas­ ta päivästä hieman helpomman kes­ tää. Kiitos.

Sari Holkko

Keskity hyveisiin

Vapaa tahto tekee meistä inhimil­ lisiä, tuntevia, tahtovia, ajattelevia olentoja. Tämä Luojamme suoma va­ paa tahto erottaa meidät koneista.

Teknologian kehittymisen myötä ke­ hittyneimmät tietokoneet voivat teh­ dä ihmisten niihin syöttämän datan avulla tekoja, joita voinemme kutsua ajatteluksi. Mutta vapaata tahtoa, niin kuin itse sen ymmärrän, eivät koneet voi omata.

Vapaa tahto tarkoittaa minulle epäilyksettä myös vastuuta teoistani.

Jumala on onneksi armollinen ja an­ taa anteeksi pahat tekoni. Mutta mi­ nun on itse teoissani hyvitettävä vää­ ryyteni.

Jos se onkin niin, että tämä käsittä­ mätön, elämäksi nimeämämme lah­ ja, on jokaiselle ihmiselle syvimmäl­ tä ytimeltään jotain ajan ulkopuolel­ la olevaa?

Ja jos se onkin niin, että eläm­ me tällä pikku Telluksellamme useamman kerran ja vähitellen jo­ kainen meistä kasvaa ihmisinä teh­ den vain hyvää pahan sijaan? Näin kulkiessamme yhteinen matkamme muuttuisi ilon ja onnen vaelluksek­ si ­kohti…

Erkki Laurila Haagan seurakunta

Miksi kirkko ei hoida hautoja paremmin?

Lähdin käymään vanhempieni hau­ dalla Honkanummen hautausmaalla.

Käyn siellä säännöllisesti, koska ha­ luan, että vanhempieni hauta on hy­ vässä kunnossa. Muutama vuosi sit­ ten hautausmaa oli kaunis. Kukkais­ tutukset ja koko alue oli hyvin hoi­ dettu. Mutta nykyisin ei enää leikata ruohoa siimaleikkurilla kukkien ym­ päriltä, jos siitä ei maksa erikseen.

Keskustelin erään työntekijän kanssa ja hän kertoi minulle, että on ehdottomasti kielletty leikkaamasta, jos siitä ei ole maksettu. Mielestäni tä­ mä on törkeätä. Eivätkö vainajat ole maksaneet tarpeeksi kirkollisveroa?

Eivät varmaan, kun kirkko viis veisaa hautausmaan ulkomuodosta.

Britt Strömberg

Edellisen johdosta: Viime kesänä aloittaneena uutena ylipuutarhurina voin todeta, että hautaustoimessa on tehty aivan oikeita ratkaisuja viime vuosina, kun toimintaa Honkanum­ men hautausmaalla on kehitetty.

Kirkkolaki velvoittaa hautaoikeu­ den haltijan, eli omaiset, pitämään haudan hautausmaan arvoa vastaa­

Jos haluat elämältäsi enemmän, keskity hyveisiin. Mitä ikinä kaipaat tai elämältäsi toivot, hyveet ovat no­ pein ja miellyttävin tie. Hyveet ovat il­ maisia, mutta tuovat rikkauksia ja toi­ mivat joka kulttuurissa ja maailman kolkassa. Kaikkien toteutuneiden edistysaskelten taustalta löytyvät hy­ veet. Nyt on sinun aikasi valita, sillä hyveet ovat valinta.

Me elämme yhteisössä, halusim­ me tai emme. Valitsenko nähdä hy­ vän toisessa ja kohdata hänet kaltai­ senani hauraana ja vajavaisena? An­ nanko pelon ohjata toimintaani, vai olenko rohkeasti avoin?

Toisilta on paljon helpompi vaa­ tia sellaista, mihin ei itsekään pystyi­ si. Varsinkin jos on nostanut itsensä ylästatukseen suhteessa toiseen. Ko­ va linja on usein sivistymättömyyttä tai käsittelemättömiä traumoja. Jos to­ della haluat ajatella omaa etuasi, älä rohmua kaikkea itsellesi. Keskity hy­ veisiin Pysyäksemme oikealla tiellä mei­ dän on ensin hyväksyttävä se, mikä on, ja edettävä siitä käsin.

Meidän on tahdottava sitä mitä toi­ vomme. Tee niitä asioita miksi haluat tulla, sillä me olemme sitä, mitä teem­ me, ja meistä tulee se, mitä teemme.

Valinta on meidän, vaikkei se aina ole helppoa. Ei pidä pelätä epäonnis­ tumista, sillä se on onnistumisen hin­ ta. Mitä useammin onnistumme valit­ semaan hyveen läpi oman väsymyk­ sen ja vajavaisuuden, sitä turvallisem­ pi ja onnellisempi meidän kaikkien on olla ja tuoda sisintämme esiin.

Toni Koivunen