Kirkko ja kaupunki 2017 18 helsinki

18

HY VÄN TÄHDEN.

5.10.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 4 Nuoret pääsevät suunnittelemaan rippikouluaan itse

Hä?

Yliluonnollinen kokemus jättää ymmälleen kokijansa, kirkon ja terveydenhuollon

B1

HELSINKI

B 4 Taikasienistä apu masennukseen?

Lääketestit alkavat Suomessa

Kiinalainen sananlasku

Mielisairaaloissa käytetään pakkotoimia enemmän kuin Euroopassa keskimäärin, ja selkeästi enemmän kuin kidutuksen kielto sallisi.

Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Suomen ihmisoikeus­ ongelmista Imagessa 9/2017

Iankaikkisesti

Satunnainen rikos on onnettomuus, toistuva rikos pahuutta.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Eilen

2 a

Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi.

Sananlaskut 27:19

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Häirintää Helsingin Sanomat julkaisi viikkoa ennen Helsingin piispanvaaleja uutisen, jonka mukaan helsinkiläispapista oli tehty kantelu tuomiokapituliin. Hänen epäiltiin syyllistyneen seurakuntalaisensa seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja seksuaaliseen häirintään vuosina 2008 ja 2013. Poliisille asiasta ei ollut tehty tutkintapyyntöä.

Helsingin Sanomat oli saanut tietoonsa sekä epäillyn että oletetun uhrin henkilöllisyyden ja haastatteli heitä. Kumpikin kiisti syytökset. Kantelun taustalla oli kolmas henkilö ja kantelun kirjoitti neljäs henkilö. Heistä kumpikaan ei itse ollut osallinen tapahtumiin. Nimiä uutisessa ei mainittu.

”

Lähentely ja

seksuaalinen

hyväksikäyttö eivät kuulu

sielunhoitoon.

Minun silmääni elokuinen uutinen vaikutti jotenkin omituiselta. Ensinnäkin, toimijoita kantelun taustalla tuntui olevan kovin monta, vieläpä sellaisia, joilla ei ollut mitään tekemistä itse asian kanssa. Toiseksi, epäillyistä teoista oli vuosikausia aikaa, joten niiden tuleminen julki juuri ennen piispanvaalia vaikutti tarkoitushakuiselta. Kolmanneksi oli outoa, että vakavista rikosepäilyistä ei ollut ilmoitettu poliisille.

Viime viikolla ilmeni, että kantelu koskee myös piispaksi valittua Teemu Laajasaloa. Häntä ei epäillä itse teosta vaan kaverin neuvojen antamisesta epäillylle. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, kaverin neuvominen muuttuu rikoskumppanuudeksi vasta jos annetut neuvot ovat luonteeltaan rikollisia.

Samoin ilmeni, että kantelun taustalla oli toisen piispaehdokkaan näkyviä tukijoita. Ajoitus alkoi näyttää harkitulta.

Seurakuntalaisten pitää voida luottaa siihen, että lähentely ja seksuaalinen hyväksikäyttö eivät kuulu sielunhoitoon.

Kaikki sellaiset epäilykset on syytä tutkia huolellisesti – ei omassa porukassa vaan poliisin toimesta.

Seurakuntalaisten pitää voida luottaa myös siihen, että kirkonmiehet ja -naiset eivät suojele toisiaan ja peittele toistensa väärinkäytöksiä. On myös epäiltyjen oikeusturvan kannalta tärkeätä, että kaikki tapaukset tutkii riippumaton taho.

Olisi myös suotavaa, että kirkon vaaleja käytäisiin suoraan eikä kiertoteitä käyttäen.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tässä olen. Vai olenko?

Istun punaisiin valoihin juuttuneessa bussissa, mutta mieleni harhailee.

Tiedän, että sinä olet lähempänä minua kuin olen itse itseäni.

Hengitän, annan ajatukselle luvan kiteytyä, mutta turhaan.

En ole tänään tavattavissa.

Syksy on puhaltanut takkini tyhjäksi.

Jäätyäni bussista teen huomaamattoman ristinmerkin.

Tiedän, että huomasit sen.

Lainasanat

”

Äidin kuoleman jälkeen minulta vapautui hirveästi energiaa.

Seuraava lehti ilmestyy

19.10.

Kirjailija Kati Tervo sivulla A 7

Kirkko ja kaupunki HELSINKI 5.10.2017 numero 18 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Matti Hagelberg

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Suomalaisten kuusi ryhmää Pääkaupunkiseudulla asuu kokeilunhaluisia individualisteja ja yhteisen hyvän puolustajia. Kovia rasisteja on Suomessa aika vähän.

Teksti Pauli Juusela Kuva istock

L

ähes 4000 ihmisen haastattelututkimukseen sekä lukuisiin taustatietomuuttujiin perustuva Arvot 360-tutkimus löysi kuusi ryhmää, joihin suomalaiset jakautuvat.

Ryhmittely on tehty arvojen, asenteiden ja niihin kytkeytyvien elämäntapojen mukaan.

– Ryhmät ovat suuruusjärjestyksessä kokeilunhaluiset individualistit, hyväntahtoiset hengelliset, yhteisen hyvän puolustajat, turvallisuushakuiset patriootit, passiiviset minäkeskeiset ja tiedonhaluiset vetäytyjät, selvittää vanhempi asiantuntija Mikko Hormio tutkimuksen tehneestä Insight360 Oy:stä.

Kyseinen yritys on kirkollisen Kotimaan omistama ja teki viisi vuotta sitten Jäsen 360 -tutkimuksen erityisesti kirkon tarpeisiin. Sittemmin yritys on laajentanut asiakaskuntaansa valtionhallintoon, puolueisiin, järjestökenttään ja kaupalliselle puolelle.

Tutkimus eroaa perinteisistä gallupeista siinä, että se linkittää yksittäiset kysymykset laajaan aineistoon muun muassa asumisesta, median käytöstä ja harrastuksista.

Tutkimuksen kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, onko elämässä kyse valtakamppailusta vai toinen toistemme tukemisesta. Myös ajatuksia suomalaisuudesta on selvitetty.

Hormion mainitsemista kuudesta ryhmästä pääkaupunkiseudulla korostuvat muuta Suomea enemmän erityisesti kokeilunhaluiset individualistit ja yhteisen hyvän puolustajat.

– Kokeilunhaluiset individualistit ovat täällä suurin ryhmä. Heihin kuuluu noin neljännes suomalaisista ja vielä enemmän pääkaupunkiseudun asukkaista. He ovat kohtuullisen nuorta väkeä, jolle maailma on auki. He haluavat kasvaa ja kehittyä.

Digitaalisuus on isossa roolissa heidän elämässään.

Ajatuksiltaan he ovat liberaaleja, ja moni heistä kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, Hormio selvittää.

Muualla Suomessa hyväntahtoiset hengelliset ovat vahva ryhmä. Heihin kuuluu joka viides suomalainen, mutta pääkaupunkiseudulla vain joka kymmenes. Heille kirkko on tärkeä, samoin hengellisyys ja toisista ihmisistä huolehtiminen. Itsekeskeisyys on heille vierasta. Suuri osa tästä ryhmästä on naisia.

”

Kokeilunhaluisille individualisteille maailma on auki. Digitaalisuus on isossa roolissa heidän elämässään.

Yhteisen hyvän puolustajat ovat puolestaan korostetusti helsinkiläinen ilmiö. Koko maassa heitä on noin kuudennes väestöstä.

– He ovat peruspositiivisia, hieman henkisiä ja hieman hengellisiä. He puoltavat kestävää kehitystä ja ovat aktiivisia ja kokeilunhaluisia. He myös toivottavat vieraiden uskontojen edustajat tervetulleeksi ja ajattelevat, että ihminen tarvitsee muita ihmisiä, Hormio kertoo.

Yli kuudennes suomalaisista kuuluu turvallisuushakuisiin patriootteihin. Heille isänmaallisuus liittyy turvalliseen elämään. He elävät melko vaatimat-

tomasti ja shoppailu ja kuluttaminen tuottavat heille tuskaa. Helsingissä heitä on vähemmän kuin esimerkiksi Vantaalla.

Yli 600 000 eli noin 15 prosenttia suomalaisista kuuluu ryhmään passiiviset minäkeskeiset. Tämä ryhmä koostuu valtaosin yli 35-vuotiaista, hyvin passiivista elämää viettävistä miehistä. Heillä on huoli itsenäisyydestä, he kokevat ympäristöasiat epämiellyttäviksi ja moni heistä pitää itseään keskimäärin parempana autonkuljettajana. Hormion mukaan tämä joukko voisi äänestää Silvio Berlusconin tapaista hahmoa, joka puhuisi yksilökeskeisen nautinnonhalun puolesta. Ryhmässä on erityisen paljon niitä, jotka nyt eivät äänestä.

1–2 prosenttia suomalaisista on tutkimuksen mukaan hyvin rasistisia. Rasismi kytkeytyy kaikenlaiseen eriarvoisuuteen, vääränvärisiin, vääräuskoisiin ja niin edelleen.

– Tämä joukko on voimakkaasti minäkeskeistä eikä oikein löydä nyky-yhteiskunnan juonta. He kokevat, että maailmassa puhutaan ihan vääristä asioista, Hormio sanoo.

Viimeinen ryhmä, noin kymmenen prosenttia suomalaisista, on tiedonhaluisia vetäytyjiä. Heihin kuuluu kaikenikäisiä, sekä miehiä että naisia. He ovat pessimistisiä ja kokevat, että heillä on vähän verkostoja ja että Suomi on epätasa-arvoinen maa.

Heidän joukossaan on melko paljon työttömiä.

– Monet heistä ovat kuitenkin tiedonhaluisia ja opiskelu ja kirjojen lukeminen kiinnostaa heitä. Aika moni heistä elää yksin. He ovat ainoa ryhmä, jonka mielestä Suomi ei 1980-luvun jälkeen ole kehittynyt hyvään suuntaan. ■ Lisää aiheesta: kirkkojakaupunki.fi

4 a Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017 Sirpa Päivinen

Piispa Björn Vikström

Björn Vikström lähtee arkkipiispakisaan Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström asettuu myös ehdokkaaksi arkkipiispanvaalissa. Hänen tukijansa keräävät parhaillaan kannattajia valitsijayhdistyksen perustamista varten.

Aikaisemmin arkkipiispanvaaliin ovat lupautuneet Espoon piispa Tapio Luoma, Åbo Akademin opettaja Heli Inkinen sekä SDP:n kansanedustaja, entinen Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola.

Kaikki neljä ehdokasta ovat teologian tohtoreita.

Ehdokkaista ensimmäisenä virallisesti mukana on Heli Inkinen, sillä hänen kannattajayhdistyksensä jätti vaaliasiakirjat Turun tuomiokapituliin 25.9. Ehdokasasettelu alkoi tuolloin ja päättyy 27.11. ­Vaalien ensimmäinen kierros on 8.2. A ­ rkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle kesäkuun 2018 alusta.

Yhtymänjohtajan valinta siirtyi Helsingin seurakuntayhtymän johtajan valinnassa päädyttiin ottamaan aikalisä.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti palauttaa asian uuteen valmisteluun valintatyöryhmälle. Työryhmä oli ehdottanut, että johtajaksi valittaisiin suoraan Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki.

Ehdotus herätti kuitenkin runsaasti kritiikkiä, koska muita mahdollisesti asiasta kiinnostuneita ei haastateltu. Nyt valintaryhmää evästettiin kuulemaan useampia tehtävästä kiinnostuneita. Lopullinen päätös pyritään yhä tekemään yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa 12. lokakuuta.

Ripareista tulee enemmän nuorten näköisiä Pekko Vasantola

”Ken tahtoo käydä Herran askelissa”, laulettiin metallimessussa kesällä 2015.

CNN kiinnostui Metallimessusta

Yhdysvaltalainen televisioyhtiö CNN on kiinnostunut Metallimessusta. Hevipastorina tunnettu Harri ”Haka” Kekäläinen matkustaa sen vuoksi New Yorkiin valmistelemaan Metallimessun kuvauksia. CNN:ltä tulee lokakuussa kuvausryhmä Suomeen tekemään ohjelmaa ehtoollisjumalanpalveluksesta, jossa tutut virret kajahtavat jyhkeällä raskaan musiikin poljennolla. Televisioyhtiöt Britanniasta ja Ranskasta ovat ohjelmaa jo tehneet. Lisää aiheesta kirkkojakaupunki.fi.

Uudessa rippikoulun opetussuunnitelmassa korostuu nuorten osallisuus.

Viivi-Maaria Ulenius toivoo, että kunnon leiriviikosta ei luovuta.

Teksti Hanna Antila Kuva Esko Jämsä

M

illainen olisi ripari, jonka sisältöön ovat saaneet vaikuttaa nuoret itse? Se nähdään pian, sillä uudistetussa rippikoulun opetussuunnitelmassa korostetaan osallisuutta. Uutta Suuri ihme -nimistä opetussuunnitelmaa on jo testattu joissakin pilottiseurakunnissa eri puolilla Suomea. Nuoret ovat saaneet osallistua rippikoulun suunnitteluun ja arviointiin.

– Nyt on meneillään siirtymäkausi, 2019 mennessä kaikki seurakunnat ovat mukana, kertoo vs. kasvatustyön pastori Vilppu Huomo Espoon seurakunnista.

– Nuorilla on ollut vaikuttamismahdollisuuksia ennen tätäkin, mutta nyt siitä tulee suunnitelmallisempaa. Osallisuus läpäisee koko rippikoulun. Myös rippikoulun työntekijöiden on edistettävä

nuorten vaikutusmahdollisuuksia.

Osallisuuden lisäksi vahvistetaan rippikoulun yhteisöllisyyttä ja koko perheen kohtaamista.

Myös ehtoollisen merkitystä korostetaan esimerkiksi siten, että ehtoollisopetusta annetaan jo riparin alkuvaiheessa. Nuoret voivat siten osallistua ehtoolliselle jo rippikoulun aikana.

15-vuotias Viivi-Maaria Ulenius kävi riparin tänä vuonna Vuosaaren seurakunnassa. Konfirmaatiota vietettiin syyskuussa.

– Konfirmaatiopäivä meni hyvin ja oli pitkä. Sen jälkeen oli rippijuhlat meillä kotona. Vieraita oli aika paljon. Oli mukavaa, kun moni ihminen tuli halaamaan, Viivi-Maaria kertoo.

Rippileiri pidettiin heinäkuussa Tuusulan Kellokoskella.

– Vähän jännitti, että tuleeko ystävystyttyä toisten kanssa, mutta kyllä joistakin tuli siellä leirillä tosi hyviä ystäviä.

Parhaita juttuja riparilla olivat Viivi-Maarian mielestä isoset ja muiden kanssa käydyt keskustelut. Yksittäisistä hetkistä painuivat mieleen iltahartaudet.

– Silloin vaan oltiin yhdessä, ihan hiljaa. Välillä kuunneltiin jotakin rauhoittavaa musiikkia tai joku piti jonkun pienen puheen.

Ulkoa opeteltavat jutut eli pienoisevankeliumi, Isä meidän -rukous, uskontunnustus ja kymmenen käskyä eivät tuottaneet Viivi-Maarialle vaikeuksia.

– Suoritin ne jo tokana iltana riparilla.

Oppitunnit Viivi-Maaria muistaa hieman tylsinä, mutta nekin muuttuivat mielenkiintoisiksi

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

Ripareilla ilmoittautuminen on käynnissä Ilmoittautuminen vuoden 2018 rippikouluihin on käynnistynyt Helsingissä. Ilmoittautumisaika päättyy lokakuun lopussa. Kutsukirje ja ilmoittautumisohjeet vuonna 2003 syntyneille seurakunnan jäsenille on lähetetty kirjeitse.

Lisätietoa ripareista on osoitteessa mestat.fi/rippikoulu.

Ryhmäjaot ilmoitetaan viimeistään marras-joulukuussa ja riparitapaamiset käynnistyvät alkuvuodesta 2018.

Jos nuori ei kuulu kirkkoon tai haluaa käydä rippikoulun muualla kuin kotiseurakunnassa, voi ottaa yhteyttä oman asuinalueen seurakuntaan.

Erityisryhmille järjestetään omia rippikouluja. Kehitysvammaisten rippikouluista voit kysyä pastori Heli Ojalehdolta, heli.ojalehto@evl.fi, p. 09 2340 2456, 050 380 1060.

Viivi-Maaria Ulenius kävi rippikoulun Vuosaaren seurakunnassa. Hänestä rippikoulu on jo nyt hyvin toimiva, mutta eettisistä kysymyksistä keskustelulle voisi olla enemmän aikaa.

kun päästiin keskustelemaan aiheesta. Ilmapiiri oli hyvä, sellainen, että uskalsi sanoa, mitä ajattelee.

VIIVI-MAARIA ULENIUKSEN mielestä ei ole mikään ihme, että ripari on säilyttänyt suosionsa.

– Moni menee riparille sen takia kun kaveritkin ovat menneet.

Sieltä saa myös lisää kokemuksia, ja onhan se sellainen kerran elämässä -juttu.

Uutta rippikoulusuunnitelmaa ja sitä, että nuoret saavat lisää vaikutusvaltaa, Viivi-Maaria pitää lähtökohtaisesti ihan hyvänä asiana.

– Muutoksia on mukava tehdä, mutta toivottavasti riparia ei muuteta liikaa!

Viivi-Maaria toivoo, että ikinä ei ainakaan luovuta siitä, että riparilla on riittävästi isosia.

Myös siitä hän pitäisi kiinni, että leirijakso on viikon mittainen, lyhyemmässä ajassa ei ehtisi tutustua eikä pääsisi niin hyvin riparitunnelmaan kiinni. Aiheista kiinnostavimmiksi Viivi-Maaria valitsee eettiset, moraaliset kysymykset.

– Ne ovat tosi kiinnostavia. Riparilla pitäisi olla enemmän aikaa sellaisille kysymyksille, joihin ei voi vastata selkeästi kyllä tai ei.

Tulevaisuudessa Viivi-Maaria Ulenius saattaa hyvinkin päästä vaikuttamaan siihen, millaisia riparikokemuksia muut saavat, sillä hän on aloittanut isoskoulutuksessa.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina lokakuun 12. päivänä 2017 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 4.10.2017 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä lokakuun 2. päivänä 2017 Puheenjohtaja

Hae Palvelevan puhelimen, netin ja chatin valmennukseen Vastauksia toivotaan jo 15.11., jolloin hakijoiden haastattelut aloitetaan. Hakuaika päättyy 30.11. Koulutus on maksuton.

Katso lisätietoa ja hakuohjeet: helsinginseurakunnat.fi/pp

Varsinaisia nuorten rippikouluja järjestetään Helsingissä suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi on venäjänkielinen ripari pääkaupunkiseudun yhteistyönä.

– Mietin jo ennen leiriä, että voisin lähteä isoskoulutukseen.

Yksi kaverini on ollut isosena ja omalla riparillakin oli niin mukavaa.

KYLPYLÄLOMALLE TURUN RUISSALOON

”

RIPARILLA PITÄISI OLLA ENEMMÄN AIKAA SELLAISILLE KYSYMYKSILLE, JOIHIN EI VOI VASTATA SELKEÄSTI KYLLÄ TAI EI. VIIVI-MAARIA ULENIUS

KASVATUSTYÖN PASTORI Vilppu Huomon mukaan riparilaisia kiinnostavat yleensä sellaiset aiheet, jotka ovat lähellä omaa elämää, esimerkiksi ihmissuhteet.

Niitä käsitellään jatkossakin. Uutta tulee olemaan se, että nuoret voivat esittää toiveita aiheista, ohjelmasta ja käsittelytavoista.

Pysyviä perusjuttuja ripareilla ovat esimerkiksi ulkoläksyt, ripari kun on myös osa kasteopetusta ja ulkoläksyt ovat tärkeitä jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten kannalta. On hyvä osata uskontunnustus ja Isä meidän -rukous vaikka silloin, kun menee messuun, häihin tai hautajaisiin.

– Rippikoulun täytyy kehittyä koko ajan, että se voi säilyttää suosionsa. Muutos liittyy myös siihen, mitä koulumaailmassa tapahtuu, osallisuus korostuu myös siellä, Vilppu Huomo sanoo.

PLUSSA-KORTILLA -20% PÄIVÄN HINNASTA Etu koskee minimi 2 vrk:n varauksia sisältäen majoituksen lisäksi aamiaisen ja kylpylän sekä kuntosalin käytön.

Etu voimassa 31.10.2017 asti, kun teet varauksen tunnuksella SPAPLUSSA osoitteessa ruissalospa.fi tai myyntipalvelusta p. 02 44 55 100.

Etuhintaisia huoneita rajoitettu määrä.

Etu ei kerrytä Plussa-pisteitä.

Ruissalon puistotie 640, Turku

5

6 a

Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Uusimmissa maalauksissaan Elina Merenmies kuvaa taivasta.

Näkyjen ohjaama Elina Merenmiehen maalauksissa puiden ja pilvien takana on jotakin selittämätöntä.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

T

aivasta täytyy hirmuisesti varjella, jotta se pysyy valoisana. Mutta ei liian valoisana, sanoo taiteilija Elina Merenmies katsellessaan metsäaiheisia maalauksiaan.

Niitä – mutta myös muita Merenmiehen töitä – on nyt ripustettu Helsingin taidemuseoon kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyyn. Yhdessä metsämaalauksessa saattaa olla kahdeksankin kerrosta. Ensin Merenmies maalaa isot puunrungot ja taustalla olevan maiseman, sitten tulee oksia ja vielä pienempiä oksia, ehkä kerros usvaa. Yhden maalauksen tekemisessä saattaa vierähtää muutamakin vuosi.

Uusimmat metsämaalaukset ovat valmistuneet vuonna 2015, vanhin niistä on jo 25 vuoden takaa.

– Minulle tuli voimakkaita näkyjä, ja arvasin, että minun täytyy tehdä näitä metsiä, Merenmies kertoo maalaustensa lähtökohdasta.

Se, mitä maalauksiin lopulta tulee, on usein mysteeri hänelle itselleenkin.

– Ne kehittyvät ja kiteytyvät maalauksen ehdoilla, hitaasti. Niissä on paitsi kaikki se sisältö, mitä haluaa kertoa, myös sattumaa. Valmis teos on aina yllätys.

Näkeminen ja näyt toistuvat Merenmiehen puheessa usein ja kuulostavat

arkiselta todellisuudelta hänelle. Juuri näyt johdattivat hänet aikoinaan ortodoksiseen kirkkoon.

– Olin lukenut paljon Raamattua ja uskoin Jumalaan, mutta en ymmärtänyt koko kristillisestä ajattelusta mitään. Olin lukenut Toisesta Mooseksen kirjasta, kuinka Jumala ohjasi pilvipatsaana Israelin kansaa erämaassa.

Se oli minusta tosi jännittävä ja tietysti myös hyvin visuaalinen asia.

”

Yritän luopua turhista ajatuksista. Joka päivä huomaan sellaista, mikä ei ole vielä valmista, varsinkin silloin, kun olen tekemisissä ihmisten kanssa.

– Kerran menin Uspenskin katedraaliin ihan turistina. Kun olin ollut siellä hetken aikaa, näin näyssä, että se pilvipatsas oli siellä. Jäin miettimään sitä ja se ilahdutti minua. Rupesin myös tiedostamattani toistamaan Uspenskin alttarin värejä maalauksissani ja jopa puutarhaan istuttamissani kukissa.

Pilvipatsaan näkemisen jälkeen kului kymmenkunta vuotta. Sitten Merenmies meni uudelleen Uspenskin katedraaliin ystävänsä pakottamana.

Kukat, maalaukset, näyt, ajatukset vyöryivät päälle. Hän ei tajunnut, mitä tapahtuu, mutta samalla kaikki kuitenkin loksahti paikoilleen.

– Koin sen niin, että minulle oli paikka siellä. Että tämmöisellekin kristitylle oli jossakin paikka!

Kun Nautinto-näyttelyn avajaiset Helsingin taidemuseossa oli saatu vietettyä, Elina Merenmies lähti viikoksi Heinävedelle Lintulan luostariin talkootöihin yrttejä keräämään. Hänelle Lintula on ihmeellinen paikka, jossa hän mielellään viettäisi enemmän aikaa kuin nykyään on mahdollista.

Ennen kaikkea Lintula on kilvoittelun paikka.

– Minulla on kaipuu löytää itsestäni vielä voimakkaampi halu juosta kohti Jumalaa. Lintulassa huomaan selvimmin, kuinka keskeneräinen olen. Siellä näkee ja kokee omat tekonsa ihan toisella tavalla. Sieltä on hirveän vaikea lähteä pois, koska sielun terve osa haluaisi jäädä sinne, Merenmies kertoo.

– Ja mikä onni siellä tulee! Valokin on ihan erilaista. Itken ilosta, kun siivoan siellä. Miten sellainen homma voikin olla kaikkein autuainta.

Merenmiehelle kilvoittelu merkitsee luopumista ja rukousta.

– Yritän luopua turhista ja vahingoittavista ajatuksista. Joka päivä huomaan sellaista, mikä ei ole vielä valmista, varsinkin silloin, kun olen tekemisissä ihmisten kanssa. Kaikki ihmisten kanssa sopimiset ja asioinnit vaativat kärsivällisyyttä ja voivat olla tosi työläitä. Samoin se, miten tietää, milloin olla jämerä ja milloin ei. Ja kaikkein nöyryyttävintä on lapsen kasvatus. Välillä tuntuu siltä, että voisi maata ristin edessä litteänä loppuikänsä.

Esimerkkeinä kilvoittelussa Merenmiehelle ovat pyhät ihmiset, joiden elämäkertoja hänellä on tapana lukea aamiaispöydässä.

– Niistä tulee liikutus ja armon tunne. Luen aina niin kauan, kunnes sydän lämpenee. Se on minulle merkki siitä, että olen saanut jotakin sellaista hengellistä ravintoa, joka kestää koko päivän. Monesti riittää ihan yksi tai kaksi sivua.

– Pyhien elämäkerroissa on paljon myös visuaalisesti rikkaita kuvauksia, jotka ovat upeita ja vaikuttavia. ■ Nautinto-näyttelyssä on esillä Elina Merenmiehen, Jukka Korkeilan ja Anna Retulaisen teoksia. Näyttely 12.11. asti Helsingin taidemuseo HAM:ssa, Eteläinen Rautatiekatu 8.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Hylätyt haaveet Kati Tervo sai idean uuteen romaaniinsa tätinsä surullisesta kohtalosta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

un kirjailija Kati Tervon työhuoneen ikkunasta kirjailijatalo Villa Kivestä katsoo viistosti Töölönlahden yli, vastarannalla pilkistää taiteilijakoti Lallukka. Siellä asui ja työskenteli 1930-luvulta alkaen taiteilija Ellen Thesleff. Myös mökillään Teiskossa Tervo on ollut Thesleffiin maisemissa, sillä sieltä ei ole pitkä matka Muroleeseen, jossa Thesleffin perheellä oli aikoinaan huvila.

Ränsistyvässä huvilassa viimeistä kertaa kesää viettävä, Ellen Thesleffiä kovasti muistuttava ikääntynyt taiteilija on toinen päähenkilö Kati Tervon uudessa romaanissa Iltalaulaja. Toinen päähenkilö on nuori Taimi, joka on pestattu Ellenin apulaiseksi.

Taimin hahmo ja koko romaanin idea alkoi pyöriä Tervon mielessä jo vuonna 2003, kun hänen Pohjois-Savossa asunut tätinsä kuoli ja Tervo joutui purkamaan hänen kuolinpesäänsä.

– Täti oli 1940-luvulla haaveillut taiteilijan ammatista, mutta koska hän

oli maalaistalon tytär, sitä ei katsottu hyvällä. Niinpä hän lähti Helsinkiin opiskelemaan agronomiksi ja opintojensa ohella kävi myös piirustustunneilla. Hän sai opinnot valmiiksi, mutta ei ehtinyt olla päivääkään töissä, sillä hän sairastui skitsofreniaan.

– Kuolinpesää selvittäessäni toivoin, että löydän jonkun maalauksen tai piirustuksen muistoksi tädistä, mutta mitään ei ollut. Käyttämätön maalarinpaletti ja yksi taidekirja olivat ainoat asiat, jotka viittasivat hänen taideharrastukseensa. Se tuntui karmealta. Mietin, mitä valoisaa voisin muistaa tädistä.

LAPSENA KATI TERVO ei tiennyt, että mummulassa pienessä huoneessa asunut hiljainen nainen oli hänen tätinsä. Se selvisi hänelle vasta joskus 12-vuotiaana. Kun täti oli paremmassa kunnossa, hän kävi kerran vuodessa Helsingissä ja kierteli taidemuseoissa.

– Kysyin häneltä kerran, että mitä sinä nyt taas sinne Ateneumiin menet.

Hän vastasi, että pitäähän nyt Ellen

Kati Tervolla on työhuone Villa Kivessä. Myös Ellen Thesleff työskenteli valkoisessa huvilassa: Casa Biancassa Muroleessa.

Thesleffin maalaukset nähdä.

Myös Kati Tervo haaveili nuorena taiteilijan ammatista. Hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa ja kävi Oriveden opistossa taidekursseilla.

– Minulla oli aika synkkä murrosikä. Maalaaminen ja piirtäminen olivat onnellisia hetkiä siinä. Taide tuntui pitkään ainoalta uravaihtoehdolta.

KATI TERVO PÄÄTYI kirjastoalalle, perusti sitten perheen. Kirjailija hänestä tuli yli viisikymppisenä, sen jälkeen kun hänen pitkään sairastanut äitinsä oli kuollut.

– Äidin kuoleman jälkeen minulta vapautui hirveästi energiaa. Hän oli minulle tosi tärkeä ihminen ja lapsuu-

dessani ainoa tuki ja turva. Kun äitiä ei enää tarvitse hoivata ja suojella, olen itsenäistynyt ja tehnyt omat päätökseni.

Romaanin Ellen on 75-vuotias ja elää läpi luopumisen vaihetta. Kati Tervo on 63-vuotias, ja sanoo, että ikääntyvän naisen mielenmaisemaan oli yllättävän helppo eläytyä.

– Olen miettinyt paljon vanhenemista, ja pidän sitä myös positiivisena asiana. Ihminenhän voi viettää parhaat vuotensa vanhana. On myös asennekysymys, millaiseen lokeroon itsensä pistää. Ihminen pystyy aika pitkään omaksumaan uusia asioita, jos ei anna periksi. Esimerkiksi Ellen Thesleff teki kuvia elämänsä loppuun saakka.

Kuva: Erik Blomberg / Punaisen Ristin arkisto

Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma.

Testamentilla takaat avun tulevillekin sukupolville.

Tilaa testamenttiesite!

Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi tai 020 701 2193

punainenristi.fi/testamentti

8 a Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Työn syrjään kiinni Helsingissä on lähes 38 000 työtöntä. Yhdelle tärkeintä on päästä neljän seinän sisältä ihmisten ilmoille, toinen työskentelee suunnitelmallisesti vaihtaakseen alaa.

Teksti Eira Serkkola Kuvat Esko Jämsä

H

elsingin työttömien yhdistyksen uusis­ ta tiloista on hulppeat näkymät punais­ ten laivojen terminaaliin ja Kauppatoril­ le. Neukkarin ikkunasta näkyy työnanta­ jien linnake Eteläranta 10 ja Tuomiokirkon torni.

Yhdistys on muuttanut Vallilasta Katajanokalle, ja samalla vanha, jähmeähkö nimi sai mennä. Se ei ole enää Helsingin Työttömät HeTy ry, vaan Helsin­ gin Työkanava HeTy ry.

Katajanokanlaiturilta HeTy sai käyttöönsä pit­ kään tyhjillään olleet tilat, joita remontoitiin talkoo­ voimin. Nyt siellä toimii melkoinen koulutus- ja vir­ kistyskeskus, omakustannushintainen lounasravin­ tola ja catering-palvelu.

– TE-toimisto lähettää meille ihmisiä työkokei­ luun. Tarvitsemme jatkuvasti väkeä keittiöön, sii­ voukseen, vahtimestareiksi, autonkuljettajiksi, kouluttajiksi, tiedottajiksi ja moneen muuhun teh­ tävään, kertoo HeTy:n hanketyöntekijä ja puheen­ johtaja Maija Makkonen.

Kymmenet työkokeilijat osallistuvat työn lomas­ sa sovitusti talon tietotekniikkakursseille ja erilai­ siin opinto- ja harrasteryhmiin. Myös cv:t laitetaan kuntoon. Palkkaa työkokeilusta ei makseta, vaan yhdeksän euron veroton päiväkorvaus.

”

Irtisanomista ei pidä ottaa henkilökohtaisesti!

Muut ovat kokeneet samaa.

Työvalmentaja Rauno Haapanen

Jaana Saikkonen, 54, tuli aikaisin aamulla HeTyn tietokonekurssille. Sähköpostin käyttö ja tiedonha­ ku internetistä on hänelle tuttua, mutta hän istuu mieluummin kurssilla kuin kotona.

– Jäin helmikuussa työttömäksi kirkollisen orga­ nisaation asiakaspalvelutehtävistä. Toimin viimek­ si tilakoordinaattorina, ja siihen hommaan hankit­ tiin tietokoneohjelma, Saikkonen kertoo.

Hänet irtisanottiin yt-neuvottelujen päätteek­ si 25 henkilön joukossa. Silti irtisanominen tuntui loukkaukselta ja mitätöinniltä.

Samoihin aikoihin Saikkonen menetti kolme lä­ heistä ihmistä. Vasta nyt hänellä alkaa olla voimia lähteä liikkeelle. Hän vetää HeTy:ssä askartelupii­ riä torstaisin.

– Askartelu kierrätysmateriaaleista on tuonut mi­ nulle iloa, ja toivon, että niin tuo muillekin, Saikko­ nen kertoo asetellen töitään esille salin sivupöydäl­ le. HeTy:ssä on tänään avoimet ovet.

Hän on lähettänyt jo kymmeniä työhakemuksia erilaisiin asiakaspalvelutehtäviin ja käynyt kahdes­ sa haastattelussa.

– Olen aina ennen tehnyt töitä. Kotona loisimi­ nen käy hermoon, rahat ovat vähissä ja tunnen ole­ vani turha. Se kiusaa ja hämmentää. Tällaiset aja­ tukset eivät ole ennen tulleet mieleenikään.

Niiden vastapainoksi Saikkonen on löytänyt ­HeTystä sosiaalista elämää ja mielekästä teke­ mistä. Mutta aktiivisia työvuosia olisi jäljellä vie­ lä 9–10.

HeTy:n työvalmentaja Rauno Haapaselle Jaa­ na Saikkosen tunnot ovat tuttuja.

– Kun ihminen joutuu työttömäksi, itseluottamus ja itsetunto ovat usein palasina. Täällä saa vertais­ tukea ja kuulee muiden tarinoita. Irtisanomista ei pidä ottaa henkilökohtaisesti! Muut ovat kokeneet samaa.

Haapanen ohjaa pitkään työtä vailla olleita Pot­ kua kelkkaan -hankkeen työkokeilijoita. Kohderyh­ mänä ovat nuoret, osatyökykyiset, korkeasti koulu­ tetut ja maahanmuuttajat.

– Meidän tietokonekursseillamme opetellaan keskeiset ohjelmat. Vaikka ihminen ei olisi kos­ kaan käyttänyt tietokonetta, hän oppii kyllä, kun on malttia. Täällä voi suorittaa myös tietokoneen ajokortin.

Moni hetyläinen onkin saanut töitä. Se rohkai­ see muitakin.

Toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola kertoo, että pääosa yhdistyksen rahoituksesta tulee TE-toi­ mistolta työllisyyspoliittisen hankkeen kautta sekä kaupungilta. Omarahoitusosuuden yhdistys hank­ kii catering-palvelulla ja kokoushuoneiden vuok­ rauksella.

HeTy:n toinen hanke, Maali, toimii veikkausva­ roilla. Se on matalan kynnyksen projekti, jonka ta­ voitteena on ihmisten aktivoiminen ulos neljän sei­ nän sisältä ja toivonkipinän tuominen. David Lee organisoi retkiä ja harrasteita: taide- ja teatteriryh­ mät, monikulttuuriset kokkausiltapäivät sekä ruot­ sin, englannin ja suomen kielen keskusteluryhmät

Pentti Peltola vetää HeTy:ssä tietokonekursseja joka aamupäivä: aloittelija-, perus- ja ajokorttikursseja. Myös teoriapuolta ja tietoturvaa käydään läpi.

Maali-hanke tarjoaa mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä.

Kynnys on matala, sanoo koordinaattori David Lee.

Kirsi Kuronen vetää HeTy:ssä taideryhmää, jossa saa maalata tunteisiin vetoavia aiheita.

Työttömyys hellittää hieman Helsingissä oli elokuussa 37 738 työtöntä työnhakijaa, joista alle 25-vuotiaita 2 973, ­pitkäaikaistyöttömiä 15 518 ja ulko­maan kansalaisia 7 486.

Avoimia työpaikkoja oli TE-toimistossa 6 765, ­ilmenee työ- ja elinkeinominis­teriön tilastosta.

Työttömyysaste aleni vuoden takaisesta 1,8 prosenttiyksikköä ja on nyt 11,2 prosenttia. Sekä nuorten että yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on vähenty-

nyt selvästi (27 ja 11 prosentti­ yksikköä).

– Elokuussa 2016 Helsingissä oli 5 600 työtöntä enemmän.

Työmarkkinoilla tapahtuu nyt paljon myönteistä, vaikka osin se on teknistä, kommentoi yliaktu­ aari ­Minna Salorinne Helsingin kaupunginkansliasta.

Työttömien määräaikaishaastattelujen aloittaminen on vaikuttanut esimerkiksi niin, että tieto ihmisen siirtymisestä töi-

hin tai eläkkeelle tulee nopeammin esiin tilastoissa. Toisaalta ne ovat voineet aktivoida ikääntyneitä hakemaan vielä töitä. Yli 60-vuotiaista työttömistä työnhakijoista suurin osa on siirtynyt eläkkeelle.

– Viime vuosi oli pahin. Tänä vuonna työttömyys on laskenut kuukausi toisensa perään. TE-toimistoihin tulee päivittäin uusia avoimia työpaikkoja, Salorinne sanoo.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

9

Villi City 11 HARRI TÖHÖNEN/ VASTAVALO.FI VIDEO VERKOSSA

Viimeisen päälle hoidetut pihat, hyönteismyrkyt ja räntäsateiset talvet ovat vieneet jopa 80 prosenttia siileistä.

Siili kaipaa pelastajaa ROSKAKATOKSEN ALLA on siilinmentävä rako. Sen edustalla Jenni Keväänvirta näki syyskuun alussa viimeksi piikikkään naapurinsa Oulunkylän Veräjälaaksossa.

– Siili oli varmaan isoin, jonka olen koskaan nähnyt.

Pienkerrostalon vieressä on rehevää lehtimetsää ja viljelypalstoja, jotka vilisevät ruokaa siileille. Ne rouskuttelevat kovakuoriaisia, muurahaisia, toukkia, matoja ja isompiakin eläimiä, kuten hiiriä ja sammakoita.

Talon takapihalle on kasattu huonokuntoisia pihakalusteita odottamaan kunnostusta.

– Talon lapset ovat nähneet siilin tässä. Kasan alla voi olla siilinpesä, Keväänvirta arvelee.

Jaana Saikkonen hakee aktiivisesti töitä. Hän jäi työttömäksi viime helmikuussa.

Työttömyyden kriisikokous Alppilan kirkolla keskiviikkona 18.10. Järjestäjät: mm. Työttömien keskusjärjestö TVY ja kirkkohallitus.

Jenni Keväänvirran pihalla Oulunkylässä asuu siilinjötikkä.

MUOTI TOI siilin Suomeen 1800-luvulla. Niitä kuljetettiin maahan eri lähteiden mukaan Virosta, Ruotsista tai Saksasta.

– Siilejä myytiin torilla, koska niitä kuului liikuskella kartanon puutarhassa, Ari Karhilahti sanoo.

Myöhemmin siilin on myös toivottu kuolevan vieraslajina sukupuuttoon. Siitä ei ole kuitenkaan haittaa kotimaisille alkuperäislajeille. Päinvastoin: pedot saavat siilistä ravintoa.

– Kettu panee esimerkiksi siilin uimaan ja haukkaa sitten sen vatsan auki. On myös varisparvia, jotka osaavat listiä siilin ja hakata sen nahkan tyhjäksi, Karhilahti sanoo.

NYT SIILIT ovat vetäytymässä talvihorrokseen. Niitä voi auttaa tukevoitumaan tarjoamalla kissan- tai koiranruokaa ja vettä. Maitoa ei saa antaa.

Karhilahti neuvoo pyydystämään siilin, jos pieni yksilö toikkaroi ulkona lokakuun lopussa. Kun maa on jäätynyt ja ötökät poissa, tarvitsee pulskakin piikkipallo apua, ellei horrostaminen onnistu. Ilman kunnon lumipeitettä siili heräilee kesken kylmän kauden.

– Se kuluttaa siililtä tosi paljon energiaa, Karhilahti pahoittelee.

ESKO JÄMSÄ

ovat avoimia kaikille. Katajanokan liikuntahalliin pääsee kerran viikossa treenaamaan.

Tänä vuonna yhdistyksessä on aiheuttanut huolta palkkatukirahojen evääminen.

– Emme ole pystyneet solmimaan uusia työsuhteita kevään jälkeen, vaikka olimme säästäneet rahoja syksyyn. Toukokuussa ilmoitettiin, että yhdistysten palkkatukikiintiö oli täyttynyt Uudellamaalla, Kantola harmittelee.

– Näyttää siltä, että tukia ollaan ajamassa alas, kun kolmannen sektorin palkkatukityölle on asetettu 3 000 henkilötyövuoden katto. Jos välityömarkkinat poljetaan täysin alas, miten nämä ihmiset pääsevät työn syrjään kiinni?

Välityömarkkinat tarkoittavat työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välissä olevia TE-toimiston rahoittamia mahdollisuuksia: työkokeilua ja palkkatukityötä.

Kantolan mielestä on käsittämätöntä, että Suomessa on varaa heittää koulutettua, ammattitaitoista väkeä tyhjän päälle.

– Lopulta tulee paljon kalliimmaksi, jos ihmiset sysätään sivuun.

PIENET PUUNATUT pihat ovat vieneet siileiltä ruoan ja pesäpaikat, kertoo Turun yliopiston eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti.

– Siilien määriä ei ole tutkittu, mutta oma tuntumani on, että niitä on ainakin 80 prosenttia vähemmän kuin 1960–80-luvuilla. En ole nähnyt pitkään aikaan siilin raatojakaan.

Siili luokitellaan Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi, mutta kannan suuruutta ei ole arvioitu sitten 1980-luvun.

– Ihmisillä oli ennen pihan perällä jemmassa lautakasoja ja pressun alla polttopuita, joihin ei koskettu vuosikausiin. Niiden alle siili teki pesän. Puutarhassa oli ötököitä houkutteleva tunkionurkka.

Nyt on lämpökompostori, johon ei pääse mitään kärpästä isompaa, Karhilahti vertaa.

Karhilahden mukaan siilejä vaivaavat myös hyönteis-

ja hiirenmyrkyt, jotka kerääntyvät piikikkääseen tuhisijaan. Myrkystä tokkuraiset pikkueläimet ovat siilille helppoja saaliita, ja se syö raatojakin.

OVATKO SIILIT hävinneet, kysyi Jenni Keväänvirran ystävä viime kesänä Facebookissa. Kaverit ilmoittivat heti siilihavainnoista Käpylässä, Pakilassa ja Metsälässä.

Siilit sinnittelevät.

PIHLA TIIHONEN

Korkeasaaren villieläinsairaala ottaa vastaan luonnonvaraisia eläimiä p. (09) 310 37887. Siilitietoa saa verkko-osoitteesta siilikiikarissa.fi.

10 A Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

”Annukka ei herättänyt kertaakaan yöllä — onkohan sillä kuumetta?”

— Lämpö kannattaa aina tarkistaa kun vähänkään siltä tuntuu. Mutta voihan olla, että Annukka on vihdoin oppinut nukkumaan yönsä. Onnea!

Liity ilmaiseksi online-lääkäripalveluumme: www.pikkujatti.fi/laakari-online

Kysy neuvoa netissä! Lastenlääkärimme päivystävät verkkopalvelu PikkuTsätissä päivittäin. Liittyminen on ilmaista, maksat vain toteutuneesta konsultoinnista.

Saga kutsuu viihtymään

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Saga Käpylinnan väki toivottaa Teidät lämpimästi tervetulleeksi Saga-päivän konserttiin ti 17.10.2017 klo 15. Samalla Teillä on mahdollisuus tutustua palveluihimme sekä kauniiseen taloomme, jossa muutama upea iso koti vapaana. Tervetuloa nauttimaan musiikista! Muistattehan, että järjestämme myös esittelykierroksen kaikissa Saga-palvelutaloissa joka keskiviikko klo 13.

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Muutama koti odottaa uutta asukasta, vapaina upeat 54, 56 ja 76 neliön kodit.

Saga tarjoaa turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokraasumista palveluiden kera ikäihmisille. Asukkaiden peruspalveluihin kuuluu turva-, siivous- ja ruokapalveluita sekä aktiivista harrastus- ja kulttuuritoimintaa.

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Puh. 08000 6116 (ark. klo 9-17) tai

Kutsu

myynti.saga@sagacare.fi Kysele myös tilapäisiä asuntoja.

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.fi/kapylinna

Ymmärrystä vailla

O

Mitä pitäisi ajatella, kun enkeli koskettaa tai kuollut isoäiti tulee lohduttamaan?

li ihan tavallinen arkipäivä töissä. Olin kopiointihommissa, jotka kuuluivat silloiseen työnkuvaani.

Aurinko paistoi huoneeseen, oli syksy.

Yhtäkkiä tunsin olkapäälläni kevyen kosketuksen. Pyörähdin ympäri, mutta huoneessa ei ollut ketään. Olin vähän kummissani. Kului ehkä muutama viikko ja aloin ihmetellä, kun kuukautiset olivat myöhässä. Tein raskaustestin ja huomasin, että odotan lasta. Silloin tuo kummallinen kosketus ja tieto lapsen odottamisesta yhdistyivät mielessäni niin, että ajattelin: sen täytyi olla enkeli, joka kävi koskettamassa minua. Jos olisin jonkun toisen uskontoinen enkä tietäisi mi-

Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Matti Hagelberg

tään enkelin ilmestymisestä Neitsyt Marialle, olisin varmaan antanut tapahtuneelle jonkun toisen selityksen.

Tämäntapainen kokemus saattaa pysäyttää arjen.

Se on aistimuksellinen, sanoinkuvaamaton ja selittämätön. Siihen saattaa liittyä voimakkaita tunteita: se voi täyttää pelolla tai rauhalla. Joskus se muuttaa koko elämän. Ja joskus se saa epäilemään oman mielen murenemista. Sellaisia ovat yliluonnolliset kokemukset, joista professori Marja-Liisa Honkasalon johtaman Mieli ja toinen -hankkeen tutkijoille lähetetyissä kirjeissä kerrottiin.

Usean tieteenalan yhteishankkeen tarkoituksena ei alun perin ollut tutkia varsinaisesti ihmisten yliluonnollisia tai kummia kokemuksia, mutta kun hankkeesta uutisoitiin, niistä kertovia kirjeitä alkoi tulla, ja tuli yli 200. Tutkijat oivalsivat, että heillä on käsissään ainutlaatuinen aineisto.

Monet kirjoittivat kokemuksistaan saadakseen selvyyttä siihen, mitä heille oli tapahtunut. Jotkut olivat pohtineet asiaa vuosikymmeniä.

– He eivät olleet löytäneet tyydyttävää selitystä esimerkiksi luonnontieteistä. Monet olivat kääntyneet myös terveydenhuollon tai kirkon puoleen, mutta jääneet vaille apua. Heillä itsellään oli erilaisia arjen selitysmalleja, kuten elämän käännekohta tai stressi tai se, että tätä on suvussa, mutta näitä selityksiä ei pidetty riittävinä, Honkasalo kuvailee.

Tutkijat eivät edes yrittäneet selittää, mikä olisi voinut olla kummien kokemusten alkuperä. Sen sijaan he olivat kiinnostuneita siitä, millaisia seurauksia kokemuksilla on ollut ihmisten elämässä.

Kiinnostus aihetta kohtaan on jatkunut. Hankkeen tutkijoiden kirjoittama artikkelikokoelma Mielen rajoilla julkaistiin elokuussa. Sen tiimoilta järjestetyt tilaisuudet ovat vetäneet yleisöä jonoiksi asti. Honkasalo sanoo, ettei

2 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

hän pitkän akateemisen uransa aikana ole nähnyt vastaavaa.

– Onko ihmisten elämässä niin paljon sellaista, mikä odottaa keskustelijaa tai avaajaa tai jotakuta, joka ottaa asian vakavasti? kysyy Honkasalo hämmentyneenä.

Ehkä on. Erilaisten kansainvälisten tutkimusten perusteella voi arvioida, että jopa puolet väestöstä on joskus kokenut jotakin yliluonnollista, jos sellaisiksi lasketaan myös erilaiset ennalta-aavistukset, telepaattiset kokemukset ja vastaavat. Suomessa kattavaa tutkimusta kokemusten yleisyydestä ei ole tehty, mitä Marja-Liisa Honkasalo harmittelee.

Yliluonnollisena pidettyihin kokemuksiin nimittäin liittyy usein häpeäleima tai ainakin leimautumisen pelko. Jos osoitettaisiin, että noin puolet väestöstä on joskus kokenut jotakin selittämätöntä, häpeä ehkä lievenisi.

– Länsimaisessa luonnontieteessä ja erityisesti lääketieteessä on vallalla jyrkkä kahtiajako: asiat ovat joko normaaleja tai patologisia. Niiden välimaastossa ei ole mitään. Siksi ihmiset, joilla on kummia kokemuksia, eivät sovi tähän kehikkoon.

Usein heidät on leimattu psyykkisesti sairaiksi, Honkasalo sanoo.

Luonnontieteellisen lähestymistavan ylivaltaan liittyy Honkasalon mukaan myös se, että kummista kokemuksista vaaditaan näkyvyyteen perustuvaa näyttöä: myös muiden täytyy voida todistaa sama ilmiö. Jos näyttöä ei ole, kokemus on helppo leimata huuhaaksi tai kokija valehtelijaksi. Kummia tai yliluonnollisia ilmiöitä on mahdotonta tällä lailla todistaa, sillä niille tunnusomaista on juuri se, että ne koetaan yksin.

J

ostakin syystä rupesin miettimään, että pitäisi soittaa eksälle, josta en ollut kuullut aikoihin. En ollut varma, onko numero pysynyt samana, joten aloitin etsimällä häntä Facebookista. Sieltä löytyi eksän isä, jonka olin tavannut viimeksi 20 vuotta sitten.

Vietin tovin katsomalla valokuvaa ja muistelemalla mukavaa miestä. Samana viikonloppuna eksäni soitti ja kertoi, että hänen isänsä on kuollut.

Kirjeissä kerrotuista kokemuksista yleisimpiä olivat erilaiset ennaltatietämisen kokemukset. Niihinkin liittyi usein jotain ruumiillista: rintaa tai kurkkua tai koko ruumista puristi, alkoi itkettää, ruumis tuntui heikolta tai tärisi tai jalat menivät alta. Tulevaisuus siis tavallaan tunnettiin omassa ruumiissa.

– Outo tuntemus ennakoi yleensä läheisen kuolemaa tai muuta isoa käännekohtaa omassa tai läheisten elämässä, Honkasalo kertoo.

Moni kuvaili myös erilaisia ulkoisia ennusmerkkejä. Linnut, jotka suomalaisessa kansanperintees-

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki B

sä esitetään viestintuojina, tulkitaan sellaisiksi nykyäänkin. Arkisimmillaan aavistukset tai telepaattiset kokemukset olivat sellaisia, jotka voi myös ohittaa pelkkinä yhteensattumina. Esimerkiksi joku tietty ihminen soittaa juuri silloin, kun häntä ajattelee.

– Monelle on varmaan joskus tai ehkä useamminkin käynyt niin, mutta silti se voi tuntua vähän puistattavalta, Honkasalo sanoo.

3

lä ole oikein paikkaa edes karismaattiselle hengellisyydelle. Sen sijaan katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa raportoidaan nykyaikanakin erilaisista ihmeistä. Niissä on pitkä mystiikan perinne ja pyhimyksiä erikoisine kokemuksineen ja kohtaloineen kunnioitetaan.

P

erhettämme asui kolme sukupolvea samassa maalaistalossa. Mummu hoiti minua kun olin pieni ja oli minulle läheinen. Mummu kuoli yhdeksänkymppisenä. Olin silloin muuttanut jo pois kotoa, mutta tulin kotiin hautajaisia varten. Hautajaisaamuna olin vessassa pesemässä hampaita.

Katsoin peiliin ja mietin itsekseni, että tulee raskas päivä ja miten kestän sen. Yhtäkkiä kuulin, kuinka minun pääni sisällä mummu sanoi, että ”älä sure, minulla on kaikki hyvin”. Se oli äärimmäisen selkeä ja vahva kokemus, se ei jättänyt mitään tulkinnanvaraa. Tuli levollisen varma olo, että mummulla on kaikki hyvin. Kokemus vahvisti ajatusta, joka minulla jo ennestään oli siitä, että tämän maailman ja toisen maailman välissä on vain verho.

Monet kirjoittivat läheisten vainajien läsnäolosta ja kohtaamisesta unessa tai näyssä. Yleensä vainaja koettiin samalla tavalla läsnä olevaksi kuin hän oli ollut eläessäänkin ja kohtaamiset olivat lohdullisia. Vainajien kohtaaminen on yleisintä pian heidän kuolemansa jälkeen. Honkasalo arvioikin niistä olevan apua omaisten surutyössä.

– Joillekin kokemuksia tulee myöhemminkin.

Usein vainaja, esimerkiksi isä tai äiti, ilmestyy silloin, kun elämässä on kriisi tai hätä. Hän antaa tukea ja ohjaa.

Honkasalo huomauttaa, että yksi kummien kokemusten piirre on se, että ne kyseenalaistavat jyrkkiä kahtiajaotteluita. Niin tekevät myös koetut kohtaamiset vainajien kanssa, sillä ne ylittävät elämän ja kuoleman rajan.

O

li yö ja olin varmaan unessa. Havahduin siihen, että olin liukumassa valokäytävään makuuasennossa, jalat edellä. En halunnut mennä sinne, vastustin kaikin voimin, mutta vetovoima oli niin suuri, että menin huimaavaa vauhtia. Valokäytävä laajeni sanoinkuvaamattomaksi valon maailmaksi ja sen keskellä oli valo-olento. Huomasin toistavani sanaa Jeesus. Oli sanoinkuvaamaton rauha. Valo-olento oli ihmisen muotoinen, sillä oli kasvot ja siitä lähti valonsäteitä. Kuulin äänen, joka sanoi, että ”sinun on palattava takaisin, sinulla on tehtävä”. Halusin jäädä sinne, mutta jouduin takaisin valokäytävään. Heräsin siihen, että olin vuoteellani. Tunsin, että sydän alkoi lyödä, veri kiertää ja tunto palata. Myöhemmin mietin, että se saattoi olla sydänpysähdys. En osaa sanoa vieläkään, onko sellaista maailmaa olemassa kuoleman jälkeen.

Enkä sano, että kokemukseni todistaa yhtään mistään mitään. Jokainen tulkitsee oman uskomusmaailmansa läpi. Ajattelen kuitenkin, että elämä on enemmän kuin me osaamme järjellä käsittää.

”

Kokemus vahvisti ajatusta, joka minulla jo ennestään oli siitä, että tämän maailman ja toisen maailman välissä on vain verho.

Marja-Liisa Honkasalo on paljon miettinyt, mitä eroa on uskonnollisilla ja yliluonnollisilla kokemuksilla. Molemmat tulevat yllättäen keskelle arkea, ovat sanoinkuvaamattomia ja saattavat muuttaa elämän suunnan. Ehkä kysymys onkin siitä, missä viitekehyksessä kokemus tulkitaan.

– Monet kirjoittajista mainitsivat, etteivät he ole erityisen uskonnollisia, mutta heillä on silti näitä kokemuksia. Uskonnollisilla puolestaan kaikki meni jotenkin turvallisesti, koska uskonto antoi kokemuksille selitysraamin. He tiesivät, että tämä on uskonnollinen kokemus ja Jumala on lähellä, Honkasalo kertoo.

Hän tosin kysyy, löytyykö modernista ja rationaalisesta luterilaisesta kirkosta tilaa tai ymmärrystä ihmisten kummille kokemuksille. Eihän siel-

– Niissä ihmiset ovat aika turvallisesti sellaisessa maailmassa, jossa sekä-että-elämä on mahdollista.

He voivat ajatella, että yliluonnolliset kokemukset ovat heidän hengellistä rikkauttaan, jota heidän yhteisönsä kunnioittaa. Kokemusten avulla luodaan ja ylläpidetään sosiaalisia siteitä yli elämän ja kuoleman välisen rajan, jota modernissa yhteiskunnassa yleisesti pidetään ehdottomana.

Honkasalo arvioi, että maallistuneessa yhteiskunnassa eletään hengellisessä tyhjiössä. Luterilainen kirkko ei tyhjiötä pysty täyttämään, sillä se asettuu samaan rintamaan muiden yhteiskunnallisten instituutioiden ja esimerkiksi modernin lääketieteen kannatteleman maailmankuvan kanssa. Se näkyy myös siinä, että kirkossakin on alettu suuntautua terapiatyöhön.

– Mutta psykoterapiaa ei ehkä tarvittaisi yhtä paljon, jos ihmisten hengellinen hätä kuultaisiin eikä sitä kyseenalaistettaisi. Ihmisillä on pyhän ja tuonpuoleisen kokemuksia, joita heillä on tarve ymmärtää ja ilmaista ilman, että tuntee itsensä naurettavaksi, Honkasalo miettii.

Joskus siis rippi-isä tai hengellinen ohjaaja voisi olla parempi auttaja kuin terapeutti.

Ei, Marja-Liisa Honkasalolla itsellään ei ole kummia kokemuksia. Hän pitää sitä vähän puutteenakin. Ehkä muiden kertomuksia olisi helpompi ymmärtää, jos olisi joku oma kokemus, johon niitä suhteuttaa.

Sen sijaan hänellä on olettamus siitä, mistä noissa kokemuksissa saattaisi olla kyse.

– Kyseessä voisi olla mielen ominaisuus tai ulottuvuus, jota ei vielä tunneta ja jonka tutkimiseen ei myöskään ole kehitetty menetelmiä. Jos ihmismieli ajatellaan jatkumona, kummat kokemukset sijoittuvat samaan reunaan esimerkiksi taiteen, mielikuvituksen ja luovuuden kanssa – käsittämättömän ja selittämättömän piiriin. ■ Esimerkkikertomukset eivät ole Mieli ja toinen -ryhmän saamista kirjeistä, vaan ne on koottu tätä juttua varten.

Mahtuuko yliluonnollinen kokemus kirkkoon?

Lue kirkkojakaupunki.fi:stä, mitä papit vastaavat.

Lue myös juttu Yliluonnollisista kokemuksista vaietaan leimautumisen pelossa, joka käsittelee Jeena Ranckenin väitöstutkimusta yliluonnollisista kokemuksista.

4 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017 Niin sanotut taikasienet luokitellaan Suomessa huumaus­aineiksi. Kuvassa on psilosybiiniä sisältävä huuru­ madonlakki. Laji ei esiinny Suomessa.

Taikasienistä ihmelääke masennuksen hoitoon?

Yksikin käyttökerta psilosybiiniä on riittänyt pysäyttämään vuosikymmenten masennusjaksoja.

Asiantuntijat suhtautuvat aineeseen silti ristiriitaisesti.

Teksti Topias Haikala Kuva istock

M

aailman terveysjärjestö WHO vietti 7. huhtikuuta maailmanlaajuista terveyspäivää. Päivän teemana oli vitsaus, joka on ”maailmanlaajuisesti johtava työkyvyttömyyden ja sairauksien aiheuttaja”: masennus.

WHO:n mukaan masennusta sairastaa 300 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Määrä on noussut 18 prosenttia vuosina 2005–2015. Korkean tulotason maissa 90 prosenttia itsemurhista on yhteydessä psyykkisiin sairauksiin, useimmiten masennukseen.

Epidemian tekee erityisen raastavaksi se, että monissa tapauksissa mitkään tarjolla olevat hoitomuodot eivät tepsi. Psykoterapia auttaa monia, mutta sen vaikuttavuuden tarkka mittaaminen on vaikeaa.

Käypä hoito -ohjeistuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa masennuslääkkeiden käyttäjistä saa niistä jonkinlaista apua. Erilaisia masennuslääkkeitä käyttää tällä hetkellä yli 400 000 suomalaista.

Viime vuonna monet mediat maailmalla kohisivat tutkimustuloksista, jotka oli saatu uudenlaisella masen-

nuslääkkeellä. Kyse on psilosybiini-nimisestä aineesta, jota esiintyy luonnossa niin sanotuissa taikasienissä.

Psilosybiini on aistiharhoja aiheuttava aine eli psykedeeli. Se on läheistä sukua muun muassa LSD:lle.

Tässä vaiheessa monilla herää epäilyksiä. Psilosybiini on luokiteltu laittomaksi huumausaineeksi monissa maissa, myös Suomessa. Britanniassa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että psilosybiiniin perustuvat masennuslääkkeet saattavat olla hämmästyttävän tehokkaita. Tutkimusten koeryhmät tosin olivat vielä pieniä.

Brittitutkimukseen osallistui 12 potilasta, jotka olivat olleet masentuneita keskimäärin 17,8 vuotta eivätkä olleet saaneet apua perinteisistä masennuslääkkeistä. Brittilehti The Guardianin aihetta käsittelevän jutun mukaan nykyiset masennuslääkkeet ovat erityisen tehottomia niin sanotun eksistentiaalisen masennuksen kanssa, jossa potilas kokee elämänsä olevan merkityksetöntä.

Tutkimuksissa potilaille annettiin lääkeannos, jonka teho alkoi keskimäärin 20 minuutin kuluttua. Monet

potilaat kuvailivat kokemuksiaan tavoilla, jotka kuulostavat hengellisiltä tai uskonnollisilta: ”mystistä”, ”yhteyttä”, ”uudelleen järjestelevää” ja ”syvän merkityksellistä”. Jotkut koehenkilöt kertoivat myös pelkotiloista ja ahdistuksesta. Negatiiviset tunnetilat kuitenkin väistyivät.

Yhdysvaltalaistutkimusta vetänyt New Yorkin yliopiston addiktiopsykiatrian asiantuntija Stephen Ross puolestaan kuvaili tuloksia ”ennenkuulumattomiksi” The Guardianille. ”Meillä ei ole mitään vastaavaa”, Ross totesi.

Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset seuraavat Käypä hoito -ohjeistusta. Käypä hoito antaa tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvia ohjeita erilaisiin terveydellisiin ongelmiin.

Depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja on Helsingin yliopiston psykiatrian professori, ­HYKSin psykiatrian tulosyksikön ylilääkäri Erkki Isometsä.

Hän suhtautuu psilosybiinin käyttöön lääkeaineena varauksella. Hän vastaa Kirkko ja kaupungin tieduste-

luun sähköpostitse: ”Näyttö [psilosybiinin] hyödystä hoitomuotona on vielä hyvin alustavaa; psilosybiinin mahdolliseen hoidolliseen käyttöön liittyviä vaaroja ei ole syytä väheksyä.”

Isometsän mukaan keskustelu psilosybiinista hoitomuotona on samalla tavalla riskialtista kuin keskustelu lääkekannabiksesta. Hänen mukaansa on vaarallista, jos suuri joukko masentuneita ihmisiä alkaa itsenäisesti hoitaa itseään psilosybiinillä.

Isometsä kuitenkin toteaa, ettei ole varsinaisesti psilosybiinin asiantuntija. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä professorikollegaansa Jesper Ekelundiin, joka on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialajohtaja.

Ekelund kertoo perehtyneensä tuoreeseen psilosybiinitutkimukseen hyvin.

– Löydökset ovat hyvin alustavia ja ne vaativat paljon lisätutkimuksia, mutta ilman muuta tämä on kiinnostavaa, hän sanoo.

Jesper Ekelund pitää psilosybiinitutkimusten tuloksia niin lupaavina, että hänen ryhmänsä on ensi talvena aloittamassa tutkimuksen Suomessa. Tutkimusluvat ovat kunnossa, ja rahoitushakemuksia viimeistellään.

Tutkimuksen koeryhmä tulee todennäköisesti koostumaan noin 40 potilaasta, jotka sairastavat keskivaikeaa masennusta.

Ekelund korostaa, että tähän asti tehdyistä tutkimuksista ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Osallistujamäärät ovat olleet pieniä, eikä koehenkilöitä ole valittu satunnaisotannalla, kuten yleensä on tapana.

A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-sivuston mukaan psilosybiini ei vaikuta erityisen vaaralliselta. Sen ei ole havaittu aiheuttavan fyysistä riippuvuutta eikä se ole myrkyllistä, joten yliannostuksen vaaraa ei ole. Myöskään pitkäaikaisella käytöllä ei vaikuta olevan fyysisiä tai psyykkisiä haittavaikutuksia.

Jotkut psilosybiinin käyttäjät ovat kertoneet niin sanotuista takaumista eli palaavista aistiharhoista. Ne ovat kuitenkin harvinaisempia kuin esimerkiksi LSD:n käyttäjillä.

Professori Jesper Ekelundin mukaan psilosybiinin suurin riski ovat käytön aikana mahdollisesti tulevat pelko- ja ahdistustilat.

– Aineen vaarallisuus on käyty hyvin kattavasti läpi. Kun haimme tutkimuslupaa, pohdimme, että kannattaako tähän lähteä, Ekelund selittää.

– Riskinä on lähinnä se epämiellyttävä kokemus itse päihtymyksen aikana, joka joillekin tulee.

Turvallisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että lääkettä käytetään valvonnan alaisuudessa ja sopivassa ympäristössä. Ekelundin ryhmän kokeessa koehenkilöt viettävät koko päivän koepaikalla, ja heitä valvotaan jatkuvasti. ■ Lue koko artikkeli www.kirkkojakaupunki.fi/ ihmiset-ja-elama

LISÄÄ VERKOSSA

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki B

5

6 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Kolumni

Hyvää uutta vuotta – mahdollisimman usein!

VIIME VIIKOLLA tajusin, mikä on kaikkein parasta siinä, että tulee moniuskontoisesta perheestä: uusia mahdollisuuksia saa useamman vuodessa.

Olin viettämässä juutalaista uutta vuotta, roshashanaa. Tällä kertaa olin päättänyt panostaa isojen bileiden sijasta rauhalliseen vapaailtaan kahden lapseni kanssa. Perinteen mukaisesti söimme kalanpäätä, omenoita ja hunajaa sekä granaattiomenaa.

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

JOS EN NYT HETI KEKSIKÄÄN, MITÄ MINUN PITÄISI TULEVANA VUONNA SAAVUTTAA, EHKÄ TIEDÄN SEN JOULUKUUN LOPPUUN MENNESSÄ.”

TAI NO, meillä oli kalapuikkoja, sillä lapseni on normaali viisivuotias ja uskon, että Jumala ymmärtää sen. Olin katsonut kiireessä aprikoosihillopurkin olevan hunajaa, joten söimme sen sijaan vaahterasiirappia. Graanattiomenamehut roiskautin hyvin vaalealle kashmirneuleelle.

Lapsi jankutti koko illan, missä ilotulitukset ja lumi ovat, jos kerran on uusi vuosi. Tärkeintä kai kuitenkin on, että yrittää parhaansa.

Kieltämättä vähän toispuoleista juhlaillallista nauttiessani mietin ensin mennyttä vuotta, joka oli täynnä mieluisia ja yllättäviä käänteitä. Aloitin uudessa työssä ja sain enemmän uusia ystäviä kuin luultavasti koko edeltävän elämäni aikana yhteensä.

Toisaalta moni asia on solahtanut uomiinsa, rauhoittunut, muuttunut pysyväksi. Minä tiedän,

mistä pidän ja millaisen elämän haluan. En edes enää tee kauheasti mitään sen eteen, koska se on suurelta osin jo täällä.

Mieleeni kuitenkin hiipi alkava vuosi. Onko mitenkään mahdollista, että siitä voisi tulla vielä parempi kuin edellisestä? Tai edes yhtä hyvä?

Onko hyväksyttävää, että minä vain olen ja nautin siitä? Vai pitäisikö minun kuitenkin antaa jokin lupaus ja lähteä tavoittelemaan jotakin uutta?

Sitten hoksasin: kun kristitty uusi vuosi tulee joulukuussa, juutalaisesta vuodesta on mennyt jo neljännes. Jos en nyt heti keksikään, mitä minun pitäisi tulevana vuonna saavuttaa, ehkä tiedän sen joulukuun loppuun mennessä. Ja jos silloinkin lyö tyhjää, saan taas yhdeksän kuukautta lisäaikaa elää ja kasvaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA vietän yom kippuria, sovituspäivää. Paastoan ja pyydän anteeksi kaikkea pahaa, jota viime vuonna tein muita ihmisiä ja Jumalaa vastaan. Yom kippurin alla mietin, kuinka lohdullista on, että puolen vuoden päästä on kristitty pääsiäinen. Sitten saan taas syntini anteeksi, eikä minun tarvitse kantaa niitä taakkanani kokonaista vuotta.

Riittää, että yritän parhaani.

8 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

*

Muistin tueksi!

Ota Bethover osaksi jokaista päivääsi!

Bethover B12-vitamiinivalmiste on tarkoitettu päivittäiseen B12-vitamiinin saannin turvaamiseen ja muistin tueksi. B12-vitamiini on välttämätön vitamiini kehon solujen normaalille toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Vadelmanmakuinen tabletti on hyvin imeytyvä ja sen voi pureskella, imeskellä tai niellä.

1

tabletti päivässä

*B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja psykologisia toimintoja.

www.bethover.fi

APTEEKISTA

UUTUUS M7 Intelli IT

Bilo G et al. Hypertens Res 2017. DOI:10.1038/hr.2016.184

M7 Intelli IT on markkinoiden edistyksellisin OMRON-verenpainemittari, jossa on älypuhelinsovellus OMRON connect sekä tarkka Intelli Wrap 360° 1 -mansetti.

Aina tarkka tulos Intelli Wrap 360°

1

Innovatiivisessa OMRON Intelli Wrap -mansetissa mittausalue jatkuu koko olkavarren ympäri.

Mansettiin ei jää ”katvealueita”, joten käytännössä se kiinnittyy aina oikein. omron-healthcare.com/fi

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Kuka?

Teemu Keskisarja, 45, on suomalainen ihmishistorioitsija. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa, kirjoittaa tilaustöinä yrityshistorioita.

Mitä?

Käsitellyt kirjoissaan talouden, rikollisuuden ja suomalaisuusliikkeen historiaa.

Viimeisin kirja Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus käsittelee C. G. Mannerheimia.

Tänä syksynä julkaistaan Aleksis Kiven elämäkerta Saapasnahkatorni: Aleksis Kiven elämä ja kuolema.

– Historioitsijan työ on kevyttä ja ylipalkattua verrattuna useimpiin työläisiin, joista kirjani kertovat, sanoo Teemu Keskisarja.

Kadonnutta aikaa etsimässä Teemu Keskisarja ei pidä nykyajasta. Hän viihtyy kuolleiden tuttujen seurassa hautausmailla.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

iikin tiedekirjaston palmuhuoneessa istuva historioitsija Teemu Keskisarja ei pidä ulkomaisista huonekasveista. Hän sanoo pitävänsä ainoastaan Suomen puista.

– Ja talousmetsä on kauniimpi kuin aarnimetsä, toteaa ihmishistoriaa kirjoittava vastarannankiiski hymyillen.

Vastakarvainen historioitsija on eri puuta, sillä hän saa palkkansa yrityshistoriikeista.

– Minulla ei ole virkaa yliopistolla. Huvikseni kirjoitan sota- ja rikoskirjoja. Yrityshistoriikeista sen sijaan saa hyvän palkan.

NYKYISYYS EI Teemu Keskisarjaa innosta. Paremmin hän viihtyy kuolleiden parissa. Vähintään kerran viikossa hän tapaa tuttuja hautausmaalla. Hänen mukaansa Jumalan puistoissa käveleminen ei ole harvinainen harrastus. Siitä ei vain puhuta.

Kierros alkaa aina kirkon lähellä olevista säätyläisten ja merkkimiesten haudoista. Pikkuhiljaa kehä laajenee sankarivainajiin ja vuoden 1918 muistomerkkeihin.

– Harjaantuminen hautakivien lukemiseen auttaa päättelemään kuolinajoista ja titteleistä yllättävän paljon.

Keskisarja pitää yhtä lailla monumentteja ja suurmiehiä täynnä olevasta Hietaniemen hautausmaasta kuin Kainuun puolittain hylätyistä hautasaarista, joissa menneistä muistuttaa pari lahoa puuristiä.

Hietaniemestä hän löysi kiviä, joissa kerrottiin viiden suomalaisen upseerin kuolleen vuonna 1920 lento-onnettomuudessa Sveitsissä.

– Mietin, mitä ihmettä he Sveitsissä tekivät. Sain selville, että upseerit olivat hakemassa lentokonetta ja sabotaasin tuloksena putosivat jäätikölle.

Yksi Keskisarjan suosikeista löytyy Vantaalta vankilan ja Honkanummen hautausmaan naapu-

rista. Jatkosodassa kaatuneiden saksalaisten hylätty hautausmaa on kuluneista risteistä ja ruostuneista rautaisista porteista huolimatta yhä käytössä.

– Haudoille tuoduista kukista olen päätellyt, että jonkun saksalainen miesystävä tai isoisä siellä mullan alla makaa.

KIRJOISSAAN Teemu Keskisarja käsittelee niin seksiä, väkivaltaa kuin suurmiehiäkin. Hän antaa kirvesmurhaajalle ja Mannerheimille saman käsittelyn.

Myös kirkon piiristä löytyisi kuulemma jännittäviä ihmiskohtaloita.

– Kirkko on väkisin läsnä aina, kun kirjoitetaan sata vuotta vanhempaa historiaa. 1700-luvulla pappi oli pieni ruhtinas, jolla oli paljon valtaa ja mahdollisuus käyttää sitä väärin.

Keskisarjaa innostaa myös Paavo Ruotsalaisen kaltaisten kurjista oloista nousseiden hengellisten johtajien täydellinen omistautuminen asialle. Hän pahoittelee, ettei Jeesusta voi tutkia arkistolähteiden pohjalta.

MYÖNTEINEN, KUNNIOITTAVA ja tunnustuksellinen, Teemu Keskisarja kuvaa suhdettaan kirkkoon.

– Suomalainen evankelisluterilainen kirkko on elinvoimainen instituutio, joka tekee paljon enemmän hyvää kuin pahaa. Vaikka jumalanpalveluksissa ei kävisi kuin muutama asiakas, niin kirkollisveroa puoltaa muu järeä toiminta, joka ulottuu melkein kaikille yhteiskunnan lohkoille.

Keskisarjan Suomi on paljolti uskonnon hedelmä: lukutaito olisi jäänyt ilman uskonpuhdistusta sata tai kaksisataa vuotta muista sivistysvaltioista jälkeen, ja äidinkieli on kiitollisuudenvelassa teologi Mikael Agricolalle ja kumppaneille.

– Dynaamisen ja suvaitsevan kirkon papit eivät

olleet 1800-luvulla mitään jääriä, vaan pappi oli yleensä kylän fiksuin ihminen, joka kokeili perunan viljelyä, tilasi sanomalehtiä ja auttoi kansakoulun perustamisessa, Keskisarja sanoo.

HERÄTESSÄÄN LAPSENA Vantaan Kulomäen lähiössä Teemu Keskisarja näki ikkunan takana umpimielisen maiseman. Sen muisteleminen ei herätä hänessä nostalgiaa.

Keskisarjan opettajavanhemmat olivat 1970-luvun taistolaisia. Ajan hengen mukaisesti perheen seitsemää lasta ei kastettu. Viime syksynä Keskisarja täytti kuitenkin kirkkoonliittymispaperit.

Helsingin Kalliossa viidessä eri osoitteessa asunut Teemu Keskisarja ei lämpene myöskään kaupunginosaromantiikalle. Siellä, missä moni näkee jännittävää kaupunkikulttuuria, Keskisarja havaitsee rumaa arkkitehtuuria ja viheliäisiä ihmisiä.

– En tunnista omakseni kaurismäkeläistä maailmaa, jossa alkoholi on marinoinut spurgut jaloiksi.

VUONNA 2001 Teemu Keskisarja pääsi minimipisteillä Helsingin yliopistoon. Tohtorin väitöskirja käsitteli eläimiin sekaantumista 1700-luvun Suomessa.

– Jos tuntuu, että liikaa ylpistyy ja luulee olevansa hienompaa porukkaa, kannattaa muistaa, että iso osa esi-isistämme pelehti arjessaan hiehojen ja tammojen kanssa.

Eläimiin sekaantuminen oli Keskisarjasta kriminaalipolitiikan pahin kipupiste 1700-luvulla.

– Sen takia on kautta aikain teloitettu eniten seksuaalirikollisia nimenomaan Suomessa, enemmän kuin raiskauksista. Tuomiot olivat sellaisia, että jos kirkko haluaisi välttämättä pyytää anteeksi menneisyyden tekosia, niin nimenomaan eläimiinsekaantujien kohtaloa voisi pyytää anteeksi.

10 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT.

Kaija kuuntelee “Keekkiä”. Mutta se ei suinkaan ole nyt syypää Kaijan hymyyn.

Meillä iloitaan elämästä.

Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Puotilan palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden ja lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.fi PUOTILAN PALVELUTALO

Sanna Kivimäki, 050 300 3895

Jaana Rankinen, 050 563 7525

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki B

11

S

e oli oikeastaan Villen, 33, idea. Linda-vaimon, 33, kanssa siitä oli puhuttu joskus aiemmin, mutta Ville nosti asian esille, kun heidän 10-vuotishääpäivänsä lähestyi. Päiviset uusivat vihkivalansa syyskuussa Hyvän Paimenen kirkossa Pakilassa.

– Ei ole olemassa yksittäistä syytä tai mitään parisuhdedraamaa. Halusin vain uusia vihkivalan Lindan kanssa. Tuntui hyvältä idealta kerätä kaikki kaverit yhteen.

Linda alkoi hoitaa käytännön asioita. Hän soitti kirkkoherranvirastoon ja kysyi, onko vihkivalojen uusiminen yleensä mahdollista. Sieltä vastattiin, että kyllä on, ja että se on hyvä juhlimisen aihe. Kirkkoa alettiin heti varata.

Seuraavaksi Linda lähetti viestin pariskunnan vihkineelle papille.

– Meille oli tärkeää, että pappi Jarmo Kokkonen olisi mukana. Hän oli heti messissä. Jarmo oli jo rippikoulupappini.

Päivämäärää mietittäessä Päivisille tuli ensimmäisenä mieleen hääpäivä 4.8., mutta he totesivat sen olevan huono aika saada ystäviä koolle.

Alun perin Linda ja Ville vihittiin avioliittoon Käpylän kirkossa. Hyvän Paimenen kirkko valikoitui valojen uusimispaikaksi, koska se oli tullut tutuksi uuden asuinpaikan ja lasten myötä.

– Vinnien kanssa kävimme siellä sylikirkossa. Nellin kouluun siunaaminen oli myös siellä, Linda kertoo.

Yhteisen lapsuuden ystävän kautta Linda ja Ville ovat tunteneet toisensa 14-vuotiaasta lähtien. Nuoret katselivat toisiaan jo silloin, mutta tiellä oli este.

– Ystäväni oli myös ihastunut Villeen. Minä peräännyin, kun ajattelin, että no, antaa mennä sen sitten niin, Linda muistelee.

Kului kolmisen vuotta, eivätkä Linda ja Ville juurikaan nähneet toisiaan.

– Olin laittanut Villen jo ö-mappiin, Linda toteaa.

Sitten tuli Lindan 18-vuotissyntymäpäivä. He olivat olleet juhlimassa eri paikoissa, mutta päätyivät illan mittaan samaan kyytiin ja juttelivat koko yön. Ihastuminen syttyi uudestaan.

Uutena vuotena 2002 Linda ja Ville oli kutsuttu samoihin vastaanottajaisiin.

– Ville ei tullutkaan bileisiin, mutta soitin hänelle ja hän tuli paikalle.

Kun vuosi vaihtui, seurustelu alkoi, Linda kertoo.

Kihlajaisia vietettiin 1.9. Kun Ville sai armeijan käytyä, he muuttivat yhteen. Naimisiin pariskunta meni viiden vuoden kuluttua kihlauksesta.

Vihkivalojen uusimistilaisuus alkoi, kun Nelli, 8, ja Vinnie, 1v 2 kk, kävelivät kirkon käytävää pitkin alttarille. Ennen varsinaisia valoja pappi haastatteli muutamaa ystävää kysellen Lindan ja Villen onnen salaisuudesta ja arjen rakkaudesta. Kanttori lauloi pariskunnan toivomuksesta Reino Nordinin Antaudun. Vieraiden kanssa luettiin vuorolukuna psalmi. Rukoukset ja siunaukset kuuluivat

”Sielunkumppani ja paras ystävä samassa paketissa” Linda ja Ville Päivinen uusivat kymmenen vuotta vanhan lupauksen.

Teksti Nina Riutta Kuva Jani Laukkanen

kuvioon. Tunnelma oli yhtä aikaa rento ja juhlallinen.

Pappi kysyi parilta, tahtovatko he edelleen jatkaa liitossaan. Kumpikin vastasi vuorollaan tahtovansa ja perusteli sitä pienellä puheella toiselle.

Lindan mielestä Villen kanssa hyvää ovat yhteiset pyrkimykset.

– Villellä on palo kaikkeen, mitä me yhdessä teemme, mutta yhtä lailla paloa on myös omiin päämääriin. Voim-

me jutella kaikesta. Tuntuu, että Villessä on sielunkumppani ja paras ystävä samassa paketissa.

Ville sanoo samat sanat.

– Emme tee asioita hirveästi itseksemme. Kun katselee tuttuja, monet tekevät eri asioita ja viettävät iltoja eri porukoissa. Meillä ei ole ollut ikinä tarvetta sellaiseen. Viihdymme hyvin yhdessä. Koen, että Linda on sielunkumppani ja paras kaveri.

Lindan ja Villen vihkivalojen uusimistilaisuuteen ei kuulunut sormusrituaaleja, mutta sormukset oli kiillotettu. Lindalla oli päällään sama puku kuin kymmenen vuotta sitten, kun he menivät vihille. Ville oli pukeutunut uuteen pukuun, sillä alkuperäinen olisi ollut liian iso.

Päivisten juhlissa oli noin 70 ystävää ja sukulaista. Kirkonmenojen jälkeen juhlittiin Pakinkylän VPK-talolla.

Ensin oli lasten disko ja sen perään aikuisten. Dj soitti kuusi tuntia.

– Kavereilta kysyimme, onko vihkivalojen uusinta ihan kornia. He sanoivat, että ei ole. Kukaan ei ole kommentoinut mitenkään negatiivisesti, Ville kertoo.

– Vihkivalojen uusiminen on hyvä kohta osoittaa kiitollisuutta siitä, mitä on elämältä saanut. On kiva juhlia sellaista asiaa arjen keskellä ja näyttää arvostus toista kohtaan. Se on kiitoksenosoitus myös ystäville siitä, että he ovat läsnä meidän elämässämme, Linda kiteyttää. ■

HVITTORP

kurssikeskus

LUOVA

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Luova työpäivä upeissa järvimaisemissa.

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Kuorojen harjoituspaikka, erinomainen akustiikka.

Masala / Kirkkonummi / hvittorp.fi

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Paula Huhtala

VILLA HVITTORP

LINNA

Ainutlaatuinen ympäristö häiden, kastejuhlien, lakkiaisten, merkkipäivien ja perhejuhlien viettoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Masala / Kirkkonummi / villahvittorp.fi

VELSKOLA

VIRKISTY

kurssikeskus

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Kurssit, seminaarit, virkistyspäivät, tiimipäivät.

Joulu- ja pikkujouluateriat.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä.

Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Velskola / Espoo / velskola.fi

HILA

MERI

kurssikeskus

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

Koulujen ja oppilaitosten retket, yökoulut ja leirit.

Hila / Kirkkonummi / hilankurssikeskus.fi Kaikki varaukset / Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskus / kurssikeskukset.espoo@evl.fi / p. 09 8050 2933, arkisin klo 9–15

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

13

Kirkon kaunistukset osa 6: Kulosaaren kirkko

VUONNA 1935 valmistuneen Kulosaaren kirkon rakentaminen oli seurakuntalaisten yhteinen voimainponnistus. Kulosaarelainen arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli kellotapulin vuonna 1931, ja varsinaisen kirkon suunnittelijaksi kutsuttiin Kulosaaren perustajiin kuulunut asemakaava-arkkitehti Bertel Jung.

Molempien miesten sukulaiset värvättiin myös työhön. Lindgrenin vävy Antti Salmenkallio suunnitteli kirkon sisustuksen, ja messukasukan loihti Jungin veljentytär, myöhemmin kirkkotekstiileistään tunnetuksi tullut Dora Jung.

Kastemalja, virsitaulu ja kolehtihaavi tilattiin Bertel Jungin Gunillatyttäreltä. Tämä oli hopeaseppä ja

Monen sukupolven kastemalja Gunilla Jungin suunnittelema kastemalja on hyvä esimerkki Kulosaaren yhteisöllisestä kirkonrakennusprojektista 81 vuotta sitten.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

valaisinsuunnittelija, joka työskenteli Taito Oy:ssä ja myöhemmin Ornolla.

Monet kirkon esineistä saatiin lahjoituksina omalta yhteisöltä. Yksinkertaisen, hopeisen kastemaljan lah-

joittivat kulosaarelaiset, ja Gunilla Jung suunnitteli sen Armas Lindgrenin vaimon Irenen muistoksi. Hänen nimensä on kaiverrettu maljan jalkaan. Reunusta kiertää hopeapunos.

Kastemalja on palvellut jo useita sukupolvia. Pieni, tiililattiainen Kulosaaren kirkko on idyllinen kastekirkko, ja monet entisetkin kulosaarelaiset haluavat kastaa lapsensa juuri siellä. Suntio Tuija Hasselberg kertoo, että moni haluaa käyttää nimenomaan Jungin kastemaljaa.

– Mielelläni kerron maljan tarinan, jos tapaan kasteperheen etukäteen, hän sanoo.

Gunilla Jung ei ehtinyt juhlia Kulosaaren kirkossa omien lastensa ristiäisiä. Hän kuoli neljä vuotta kastemaljan suunnittelun jälkeen, vain 34-vuotiaana. Taideteollisuus menetti hänessä yhden parhaista kyvyistään, todettiin Ornamon vuosikirjan muistokirjoituksessa.

Kodin seniorihoivaa.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Untuva

Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkantähti tarjoaa kevyesti tuettua palveluasumista funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Untuva on viihtyisä ikäihmisten koti Lauttasaaressa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

14 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Tilaa kattava testamenttioppaamme: suomenlahetysseura.fi/testamentti tai soita 020 7127 231

Suojellaan

LUOMAKUNTAA Ajattelen, että meitä on pyydetty suojelemaan luoma­ kuntaa, ja siihen olisi minunkin hyvä osallistua”.

Juntunen kertoo puhuvansa työnsä puolesta ih­ misten kanssa usein kuolemasta ja esimerkiksi siitä, miten ihmiset toivovat siunaamisensa tapahtuvan.

Läheskään kaikki eivät varaudu testamentilla. ”Minun on helppo kertoa ihmisille, että olen it­ sekin tehnyt elin­ ja kudosluovutustestamentin ja testamentin perinnöstäni. Testamentin tekeminen helpottaa läheistenkin tehtävää.”

© LARI LIEVONEN

”Olin lähdössä pitkälle reissulle toiselle puolelle maa­ palloa. Mietin, mitä tapahtuisi, jos minulle kävisi jotain.

Ensimmäisenä halusin varmistaa, että koiristani huoleh­ dittaisiin, mutta jäljelle jäävällä osuudella toivoin suojel­ tavan ympäristöä”, kertoo 33­vuotias seurakuntapastori Marja Juntunen.

Hän päätyi tekemään lomareissun alla testamentin, johon merkittiin yhdeksi edunsaajaksi WWF Suomi. Lahjoituskoh­ de valikoitui omien arvojen perusteella. ”Oli selvää, että kohde olisi luontoon tai eläimiin liittyvää.

Lue lisää ja osallistu WWF:n testamentti-iltaan: wwf.fi/testamentti WWF Suomi, tukijapalvelu puh. 040 192 3112

uutuus

ARVON lahjat

FARKKURAAMATTU

Vaalealla tai tummalla denimkannella!

Molemmissa vetoketju ja oikea tasku.

DESIGN-KORUT

Hopeiset riipukset ovat kotimaista käsityötä.

27 €

IKUINEN YSTÄVÄ 41 € HERRAN SIUNAUS 36 € KULJEN KANSSASI 51 €

LAHJARAAMATTU

Nahkakantinen Raamattu lahjansaajan nimipainatuksella on arvokas lahja. Tilaa ajoissa!

Laajan raamattuvalikoiman löydät pipliakauppa.fi

OMA RAAMATTU helposti ja edullisesti: pipliakauppa.fi ` t ™

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | piplia.fi | pipliakauppa.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00100 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Oma koti palvelukodissa Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

piplia.fi

Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.

Ps. 91:11

■

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

15

Hevoshullu valokuvaaja Valokuvaaja Sini Pennanen, 38, työskentelee Sininen Kuva -yrityksessään. Hän kuvaa yrityksille sekä mainos- ja viestintätoimistoille ja lehtitaloille.

Hevoset ovat aina kuuluneet Pennasen elämään. Jo alle kouluikäisenä hevoshullu tyttö vuorasi huoneensa seinät hevoskuvilla. Ensimmäisen oman hevosen Pennanen sai 14-vuotiaana. Hevoset ja ratsastaminen ovat opettaneet hänelle vuorovaikutusta ja valokuvaajan työssä tarvittavaa tunnelmien aistimista.

Sini Pennanen tapasi vanhan tutun hevosensa Perfect Boyn Tuusulan pellolla.

Ratsastaja seisahtuu Sini Pennanen vetäytyy hiljaisuuteen hevostallin tunnelmassa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KOTONA RATSASTUSHOUSUT ja -saappaat ylle ja kypärä päähän. Polkupyörällä postilaatikoiden ohi tallille. Siitä alkaa Sini Pennasen vetäytyminen hiljaisuuteen. Kun mieli on vilkas ja paikallaan pysyminen vaikeaa, rauhoittumiseen tarvitaan konkretiaa.

Tallilla on kiireetöntä. Kaikki tekevät samoja hommia, eikä kenenkään tarvitse selittää, minkä takia. Tallilla ei tarvitse välittää, miltä näyttää. Hevoset eivät piittaa, ovatko meikit kunnossa, mutta samalla Pennanen itsekin unohtaa ulkoiset asiat, koska hevosen kanssa on pakko olla läsnä. Näin on aina 500 kiloisen kanssa, mutta erityisesti silloin, jos hevonen on poikkeuksellisen juonikas.

JOS EI OLE LÄSNÄ, hevonen käyttää tilannetta hyväkseen ja voi tapahtua mitä tahansa. Se

Kristityn vapaus

LEVOLLISIN SINI PENNANEN on silloin, kun hän on ratsastanut, ylittänyt hevosen kanssa henkisiä tai fyysisiä esteitä ja palannut tallille.

Hevonen syö iltaheiniä siivotussa karsinassa.

Ympärillä leijailee pysähtyneisyyden tila.

Ratsastaja rauhoittuu eläimen viereen ja hevonen puhaltaa keuhkoistaan pitkään ilmaa ulos. Se on unenomaista ja vapauttavaa. Pen-

HEVOSEN KANSSA TOIMIMINEN opettaa herkkyyttä. Sini Pennanen on ymmärtänyt, että jos ei huomaa eläimen viestejä, yhteistyö ei onnistu.

Hevonen herkistää jäykimmänkin ihmisen vuorovaikutukseen. Täytyy vain olla tahto ymmärtää toista. Silloin oma ego pienenee ja itsekkyys vähenee, koska on pakko keskittyä siihen, mitä hevonen haluaa viestiä käyttäytymisellään.

Pennanen on havahtunut siihen, että on olemassa joku itseä suurempi, ihmisestä huolimatta oleva. Vaikka räpiköisi täällä miten, niin se vain on. Merikään ei pysähdy, kun sinne menee uimaan. Voi surffailla aalloissa, mutta ihminen ei niitä hallitse. Ne tulevat ja menevät.

ISTOCK

Taivaan tähden

8.10.

saattaa heittää vaikka selästään, ellei ratsastaja ennakoi. Hevonen on pakoeläin ja pelästyessään arvaamaton.

Sini Pennanen on vuosien varrella oppinut, että hevosten kanssa toimiminen ei ole vain romanttista ratsastusta auringonlaskua kohti, vaan niiden kanssa pitää olla rationaalinen ja päättäväinen. Rajat pitää olla selvät. Hevonen luottaa, kun se tajuaa ihmisen olevan tosissaan.

nasesta tuntuu kuin häntä ei olisi, vaikka on.

Mitä ikävää maailmassa tapahtuukin, mikään ei muistuta siitä.

Myös tieto siitä, ettei hevonen jää miettimään, tekikö ihminen tänään kaikki oikein vai väärin, rauhoittaa.

Viimeinen inhimillinen vapaus VIIME VIIKKOINA olen ollut tekemisissä vankiloiden ja vapautuneiden vankien kanssa.

Helsingissä järjestettiin kansainvälinen seminaari, jossa pohdittiin kysymystä vankien vapaudesta uudenlaisesta näkökulmasta. Vankila rajaa ihmisten vapautta fyysisesti. Mutta ovatko he vapaita, kun pääsevät tuomionsa jälkeen vapauteen?

Seminaarin kantava ajatus ei liittynyt vain vankeihin. Se laajeni kysymykseen, onko kukaan meistä vapaa, sillä me kaikki elämme itse tekemissämme vankiloissa.

Vapauttamme rajoittavat olosuhteemme ja kykymme nähdä itsemme realistisesti. Riippuvaisuu-

temme. Vaistonvarainen tapamme toistaa samoja virheitä yhä uudelleen. Katkeruutemme. Loukkaantuneisuutemme. Iso egomme.

Näistä tulee helposti vankila.

Varsinkin olosuhteista, takaiskuista ja vastoinkäymisistä.

Viktor Frankl, itävaltalainen neurologi ja psykiatri, joka menetti nuoruutensa Saksan keskitysleireille, kuvaa todellista vapautta seuraavasti: ”Me jotka elimme keskitysleireissä, voimme muistaa ihmisiä, jotka kulkivat parakeissa lohduttaen muita antaen pois viimeisen leipäpalansa. Heitä oli ehkä vähän, mutta he antavat riittävän todisteen siitä, että ihmiseltä ei voi ottaa viimeistä inhimillis-

tä vapautta – vapautta valita oma suhtautumisensa mihin tahansa annettuun tilanteeseen, vapautta valita oma tiensä.”

Sitaatti on haastava. ”Heitä oli

ehkä vähän”, hän toteaa. Vapaus valita oma tiensä olosuhteista huolimatta on valtava haaste. Herra armahda.

OLLI VALTONEN

16 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Gurun opissa Ohjaajana Hjalmar Ekström Hjalmar Ekström oli suutari, josta tuli mystikko ja sielunhoitaja.

Hän luki paljon hengellistä kirjallisuutta ja vietti vuosikymmenet hiljaista elämää suutarinverstaassaan Helsingborgissa, Ruotsissa.

Verstaasta tuli hänen hengellinen työpajansa, joka veti monenlaisia ihmisiä puoleensa.

Ekström syntyi vuonna 1885 Skånessa. Hänen isänsä oli suutari, joka oli opettanut ammatin myös vanhimmalle pojalleen.

Ekström oli opiskellut myös diakoniksi ja toiminut jonkin aikaa seurakuntadiakonina. Hän oli naimisissa diakonissa Märta Bäfmanin kanssa, jonka kanssa hänellä oli kaksi tyttöä.

Ekström tunnetaan kirjeistään, joista osa on julkaistu. Hän kuoli Helsingborgissa vuonna 1962.

Samana vuonna julkaistiin myös hänen ensimmäinen kirjekokoelmansa Den fördolda verkstaden.

Käsillä tekeminen auttaa rauhoittumaan Verstas oli suutari Hjalmar Ekströmin mietiskelypaikka.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Hjalmar Ekström teki pitkää työpäivää suutarinverstaassaan Helsingborgissa. Päivät saattoivat venyä välillä kuusitoistatuntisiksi. Varsinkin kesäaikaan asiakkaita riitti. Kauempaa tulleita suutari ja hänen vaimonsa majoittivat kotiinsa.

Jotkut viipyivät heidän luonaan viikon tai parikin. He eivät tulleet kuuluisan suutarin luokse vain teettämään tai korjauttamaan kenkiä, vaan etsimään lepoa ja vastauksia elämänkysymyksiinsä.

Suutarin työhuoneesta oli tullut Ekströmille rukouskammio ja uskonasioita pohtivien ihmisten vastaanottohuone. Hän kirjoitti siellä myös tuhansia kirjeitä. Näissä kirjeissä hän neuvoi ihmisiä, jotka olivat ottaneet häneen yhteyttä saadakseen apua.

Mitä ihmiset saivat mukaansa suutarin luota?

Ekströmin ystäviin kuulunut tullivirkailija kuvaili käyntiään tämän luo-

na näin: ”Hän oli enimmän aikaa vaiti.

Enimmäkseen kuului vain minun ääneni. Silloin tällöin kuului lyhyt vastaus. Pitkän aikaa oli aivan hiljaista.”

Ekströmin lähipiiriin kuulunut Ulrika Ljungman kävi usein tämän verstaassa lataamassa akkujaan: ”Riitti, että istui hänen vieressään ja katseli, kun hän teki ja korjasi kenkiä. Oli aivan hiljaista. Mutta aina sai mukaansa jotakin.”

Ennen suutariksi ryhtymistään Ekström oli opiskellut diakoniksi ja toiminut seurakuntadiakonina. Hänellä olivat takanaan myös vuodet Tolstoi-henkisenä matkasaarnajana. Hän oli saanut mystisiä kokemuksia ja käynyt läpi vuosien hengellisen kriisin.

Käänteentekevää oli se, kun hän vuonna 1922 tutustui Tukholman vanhassa kaupungissa lyhdynsytyttäjänä työskennelleeseen Carl Flodbergiin ja hänen mystikkoystäviinsä. Tämän piirin kautta Ekström sai kosketuksen

Rukous halkoja pinotessa Jumala on syvin hiljaisuuden lähde. Kun hiljennyt hänen edessään, on kuin kylpisit hänen hiljaisuudessaan.

Seuraavan kerran, kun puuhailet jotakin käsilläsi, esimerkiksi kun pinoat halkoja, leivot, neulot tai vaikka putsaat sienisatoa, kokeile samalla hiljentymistä.

Hengittele rauhallisesti ja ole hetki omissa ajatuksissasi.

Rukoile sitten siinä hiljaisuudessa itsesi ja lähimpiesi puolesta.

Vaikka he olisivat kaukana, rukouksen hiljaisuudessa voit olla hetken heidän vierellään.

kristittyjen mystikkojen kirjoituksiin, joiden avulla hän alkoi tulkita omaa hengellistä tietään ja opastaa myös muita.

Itsekseen työskennellessään Ekström vaelteli mielessään ystäviensä luona ja kävi heidän kanssaan keskusteluja. Hän sanoi, että sisimmän hiljaisessa kammiossa, mihin mikään ulkoinen melu ei ulottunut ja missä saattoi tuntea vain Jumalan hiljaisen hengityksen, hän koki olevansa yhtä kaiken kanssa. ”Aina kun sinne astuu, hämmästyy, miten sinne mahtuu kaikki”, hän totesi ”Se on paikka, missä ei ole kiirettä. Jumalalla ei ole kiire. Se on paikka, missä saa päästää irti kaikesta omasta paikkailusta ja antaa kaikki Jumalan hoitoon”, Ekström neuvoi erästä naista.

Se hiljainen kammio on avoinna meille jokaiselle hiljaisessa sisäisessä rukouksessa. ■

MENOT 6. – 19.10.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12 / Kauppalankuja 7

TAPAHTUMIA Päivämusiikkia su 8.10. klo 14, Jousiyhtye Loistokvartetti.

Keväästä syksyyn – suomalaisia ja amerikkalaisia lauluja ti 10.10. klo 18,Katri Humpila, sopraano, ja Kirsti Manninen, piano. ”Kuka tänään lauluusi ilon tuo?” Yhteislaulua reformaation juhlavuoden merkeissä to 12.10. klo 18.30. Laulukirjana Virsikirjan lisävihko. Mukana Psalmilaulajat ja Olli Mönttinen.

Teematorstai, ruokailu klo 12.30 (6 e), ohjelma klo 13. 12.10. Hoitotahto ja edunvalvonta. Lakimies Marjut Vuorela Vanhustyön Keskusliitosta.

19.10. Pastori Sami Lahtinen.

Vauvaperhekerho ke klo 11–13.

Ryhmä alle 1-v. vauvoille vanhempineen.

Lähetyspiiri ti klo 13–14.30. Luukkaan vertauksista, TT Juhani Forsberg.

Kello5tee to klo 16.30. Tarjoilu, hartaus, leivän jakoa.

Duunauspaja ma 17.10. klo 18.

Miesten piiri ti 10.10. klo 17. ”Tulevaisuuden tuumaamista”. Alustajana Jouko Huttunen.

Kirkon kansainvälisen työn ilta ke 18.10. klo 18.30 ”Kristityt Palestiinassa tänään”, TM ja tutkija AnnaLiisa Tolonen. Alustus ja keskustelua.

Leskien vertaisryhmä ti 14.11.–19.12. klo 10–11.30 Riistavuoren palvelukeskuksessa, Isonnevantie 28. Ilm. ja tied. 7.11. menn. Elisabeth Bariskin p. 09 2340 3227 tai Sanna Laiho p. 09 2340 3228.

Sururyhmä 7.11.–12.12. klo 17.30–19 rovastikunnallisena yhteistyönä Munkkivuoren kirkolla, Raumantie 3.

Ilm. ja tied. mia.salmio@evl.fi, p. 09 2340 5128.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 8.10. klo 10, Jaakko Rusama, Silin, Mönttinen. Kirkkokahveilla Jaakko Rusaman esitelmä ”Lähetys on seurakunnan käyttövoima”.

Pienten kirkko la 14.10. klo 15, Muroma-Nikunen, Leivo, Pihlajavesi, Autio. Lauluja, leikkejä ja köröttelyä.

Tervetuloa koko perhe, kummit ja isovanhemmat. Kirkkokahvit ja soseet.

Messu su 15.10. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Kolari, Lappalainen, Autio, Mieskuoro Veisuuveljet. Seurat kirkkokahvien jälkeen, Oikarinen.

Arkiehtoollinen ke 18.10. klo 15, Oikarinen, Palvelukeskuksessa, Hopeatie 14.

Kasvokkain-messu to 19.10. klo 18, Lahtinen, Kaj Varho.

Laudes ma klo 7.30, Silin.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

6.10.

Parisuhteen yhteiset sävelet – pizzaa, parisuhdetta ja pianomusiikkia perjantaina klo 17.3019.15 Munkkivuoren kirkko, Raumantie 3.

Pohditaan parisuhteen iloja, suruja ja arkea. Ilta alkaa pizzatarjoilulla, perheneuvoja Pekka Vaaramo luennoi. Musiikista vastaa pianisti Tiia Von Hellens.

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Nuorison teemapyhän messu su 8.10. klo 10 kirkossa.

Messu ja iltatee su 8.10. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 11.10. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 euron hintaan seurakuntasalissa.

Luottamuksen messu ke 18.10. klo 19. Taizé-lauluja, hiljaista mietiskelyä.

TAPAHTUMIA Lauletaan yhdessä on avoin yhteislaulutilaisuus seurakuntakeskuksessa joka toinen torstai klo 10. To 5.10. laulattamassa on Anne Myllylä ja 19.10. Kristiina Wahlstein.

Tule virkkaamaan isoäidin neliöitä la 7.10. klo 13–15 Paikkaan, Kauppakeskus Kaari -1. krs. Neliöistä kootaan peittoja vanhuksille. Riikka Myllys neuvoo neliöiden tekemisessä.

Tervetuloa TilkkutäkkiPaikkaan!

Lähetyspiiri ti 10.10. klo 18 kirkolla.

Vieraana on Pirkko Junkkaala, joka kertoo Tansanian safarimatkastaan.

Jennyn Mummolassa la 14.10. klo 10–13 Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9, juhlitaan satavuotiasta Suomea. Lapsille ja aikuisille hauskaa puuhaa, yhdessäoloa ja juhlatarjoilua. Avoimet ovet.

Työtupa ti 17.10. klo 15–19. Avoin käsityö- ja askarteluhuone tiistaisin parillisilla viikoilla kurssihuoneessa.

Tarjolla on kello viiden tee ja kahvi.

Hiljaisuuden päivä la 21.10. klo 9.30– 16 Malminkartanon kappelilla. Tule levähtämään hiljaisuudessa. Ohjaajina pastori Konsta Korhonen ja Maritta Laiho. Päivä on maksuton, vapaaehtoinen ruokaraha. Ilmoittautumiset virastoon ma 16.10. mennessä.

Lisätietoja antaa Konsta Korhonen, p. 09 2340 3824.

Sururyhmä läheisensä menettäneil-

12. ja 19.10.

Uskontodialogiaa torstaina klo 18 Ruskeasuon seurakuntakeskus Rastissa, Tenholantie 6. 12.10. Yhteistä keskustelua islaminuskosta. Mihin tavallinen muslimi uskoo? 19.10. Kasvava joukko länsimaalaisista ei tunnusta mitään uskontoa. Mitä ateisti ajattelee?

le alkaa marraskuussa. Sururyhmä on vertaisryhmä, jossa saa jakaa ajatuksia ja tunteita läheisen kuolemaan ja suruun liittyen sekä yhdessä etsiä voimavaroja surun matkalla.

Ryhmä alkaa 6.11. ja kokoontuu viisi kertaa kirkolla maanantaisin klo 18–19.30. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 1.11. mennessä pastori Nina Rajamäki, p. 050 380 1260.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu 8.10. klo 11 Meilahden kirkossa. Aluetoiminnan kirkkopyhä. Krans (l), Niemistö (s), Vuorio (k), Meilahden kamarikuoro, johtajana Vuorio.

Kuljetus Länsi-Pasilasta Maistraatintorilta klo 10.15. Alueen asukasyhdistykset kirkkokahveilla.

Viikkomessu to 12.10. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla. Krans (l+s), Vuorio (k).

Messu 15.10. klo 11 Meilahden kirkossa. Valkama (l+s), Pakkanen (k).

Kirkkokahveilla laulutuokio.

TAPAHTUMIA Siioninvirsiseurat to 5.10. klo 18 Länsi-Pasilan seurakuntakodilla.

Puhujina Tuukka Kauhanen ja Anneli Louneva.

Syysmyyjäiset, kirpputori ja etnistä ruokaa la 7.10. klo 12–15 Rastilla.

Avoimet kahvi- ja keskusteluhetket Rastilla klo 13–15, ke Äijäkuppila ja to Keskusteluryhmä Kuje.

Perhekerhot ti klo 9.45–11.15 kerho-

A

11

perheneuvoja Pekka Vaaramo. Musiikista vastaa pianisti Tiia von Hellens.

Luentosarja reformaatiosta eli uskon puhdistuksesta ja sen vaikutuksesta maailmassa ja Suomessa la 7.10. klo 16 Munkkiniemen kirkossa.

Protestanttisuus eilen ja tänään: Protestoivatko protestantit kaikkea vastaan? Luennot pitää dosentti Risto Jukko. Luennon jälkeen mahdollisuus keskusteluun.

Merimieskirkkopiiri ma 16.10. klo 14 Munkkivuoren päätykamarissa.

Vieraana Marko Toljamo Suomen Merimieskirkko ry:stä.

Lähimmäispalvelun peruskurssi la 14.10. klo 11–15 Munkkivuoren seurakuntasalissa Haluatko olla lähimmäisenä apua tarvitseville ihmisille? Koulutus sisältää kahvin ja lounaan. Ilmoittautuessasi mainitse erityisruokavalio.

Ilmoittautumiset pe 6.10. mennessä Heli Erkkilä p. 09 2340 5158.

Rovastikunnallinen sururyhmä ti 7.11.–12.12. klo 17.30–19 Munkkivuoren kirkolla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Mia Salmio p. 09 2340 5128.

Pitäjänmäen seurakunta tiloissa ja pe klo 10–11.30 Rastilla.

Lounas pe klo 11.30–13 Rastilla.

Hinta 3 e/1 e.

Kohtaamisen kahvila ti klo 14 Pikku Huopalahden asukastalolla Tapanilan asemalla, Tilkantori 12.

Lähetyspiiri ti 10.10. klo 17 kerhotila, Jalavatie 6b.

Hanna-piiri ke 11.10. klo 18 LänsiPasilan seurakuntakodilla.

Uskontodialogiaa to 12. ja 19.10. klo 18 Rastilla. Keskustelua kristinuskosta, islamista ja ateismista.

Nuorten aikuisten ilta to 12.10. klo 18, kerhotila, Jalavatie 6b.

Miesten maanantaiseura ma 16.10. klo 13–15 Meilahden kirkon seurakuntasalissa. Alustus Professori Kaarlo Arffman – Reformaation vaikutus kirkkotilaan.

Naisten Forum ti 17.10. klo 15–17 Meilahden kirkon seurakuntasalissa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Verkoston messu sunnuntaisin klo 17 Munkkiniemen kirkossa.

Levollisuuden messu ti 24.10. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus.

TAPAHTUMIA Tie lähemmäksi sinua pe 6.10. klo 17.30 Munkkivuoren seurakuntasalissa. Tarjolla pizzaa, parisuhdetta ja pianomusiikkia. Tule yhdessä tai yksin pohtimaan parisuhteen iloja ja suruja yhdessä toisten kanssa! Parisuhteen vuorovaikutuksesta alustaa

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu ja pyhäkoulu su 8.10. klo 10.

Vuori, Antturi, Eerika Saarikoski.

Messu su 15.10. klo 10. Vanne, Vuori, Ahola.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12. Tiistaisin rukoushetken jälkeen leivänjakoa ja kahvit klo 15 asti.

Ilta Raamatun äärellä ma 9.10. klo 18 kirkossa. Maritza Äikää, Riitta Paajanen, Eero Junkkaala, Vuorilauluyhtye.

Kammarikahvila ti ja to klo 10–15 Pajamäessä. Käteisellä kahvia, teetä, mehua, pientä suolaista ja makeaa.

Viikko-ohjelmasta lisätietoja kotisivuilta.

Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla, klo 18 Riukutie 3:n kerhohuoneella. Tule rukoilemaan omien ja yhteisten asioiden puolesta.

Kirkon olkkari seurakuntasalissa ke klo 14–18.30. Tule piipahtamaan.

Kahvit, kädentöitä, mitä muuta? – tuo ideasi. Keitto ja sämpylät valmistetaan yhdessä n. klo 17, aik. 2 e, lapset maksutta. Lakimies Matti Siitonen tavattavissa 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. klo 16–17.30. Matti antaa yleisluonteisia neuvoja lakiasioiden hoitamisessa, mutta ei ota toimeksiantoja tai laadi asiakirjoja.

Lähetyspiiri ke 11.10. klo 14 Pajamäessä. Mirja Saksa kertoo raamatunkäännöstyöstä Etiopiassa ja kokemuksia Hosainasta.

Päiväpiiri ja ehtoollinen ke 18.10. klo 14 Pajamäessä. Kauden teemana Martti Lutherin elämä. Kekäläinen.

Tavataan Ristikossa. Seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia on tavattavissa Kauppakeskus Ristikon, Ajomiehentie 1, toisessa kerroksessa torstaisin klo 16–18. Tule juttelemaan!

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 6. – 19.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. Su 15.10. Tuomiokirkossa Suomen Ekumeeninen Neuvosto 100 vuotta -juhlajumalanpalvelus, saarnaa arkkipiispa Mäkinen. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa, kuukauden 1. sunnuntai. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA Reformaation merkkivuosi huipentuu näyttelyyn Kryptassa. Tuomiokirkon kryptassa aukeaa su 22.10. näyttely, joka tutustuttaa kävijän reformaatioon ja sen vaikutuksiin.

Kahden viikon ajan avoinna oleva näyttely koostuu neljästä osiosta, joissa teemoina ovat reformaatio, jumalanpalveluselämä, kansanopetus sekä lähetys ja kansainvälisyys.

Näyttely muodostuu kirjallisuudesta eri aikakausilta, kuvista ja äänimateriaalista. Kävijä voi tutustua näyttelyyn näyttelyopasvihon kanssa neljällä eri kielellä. Iltaisin Kryptassa on oheisohjelmaa, kuten vierailijaluentoja ja virsitohtorin vastaanottoa. Reformaatio 500 -näyttely avoinna Tuomiokirkon kryptassa 22.10.– 5.11. joka päivä klo 11–17. Vapaa

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

JUMALANPALVELUKSET

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

14.10.

Piispa Irja Askola saarnaa Herran siunauksesta Tuomiokirkon, Unioninkatu 29, iltakirkossa klo 18.

Reformaation merkkivuoden aikana Tuomiokirkossa lauantain iltakirkoissa on käyty läpi koko katekismus.

Liturgina toimii pastori Yrjö Ikonen, kanttorina Harri Viitanen.

pääsy. Käynti osoitteesta Kirkkokatu 18 tai hissillä kirkkosalista.

Piispa Irja Askola saarnaa iltakirkossa. La 7.10. Tuomiokirkon iltakirkossa katekismussaarnan aiheena on Rukous, sydämen puhetta Jumalan kanssa. Viimeinen Katekismussaarna pidetään la 14.10. ja silloin aiheesta Herran siunaus on saarnaamassa piispa Irja Askola. Iltakirkko alkaa klo 18 ja iltakirkossa myös ehtoollinen.

Lokakuun Maan suola -illassa keskustellaan reformaatiosta. Ke 11.10. Tuomiokirkon kryptassa luterilaiset kuuntelevat, mitä sanottavaa muilla on reformaation merkkivuodesta. Miltä Martti Lutherin perintö näyttää luterilaisen kirkon ulkopuolella? Tuhosiko reformaatio kirkon ykseyden? Mitä hyvää reformaatiosta on (ehkä) seurannut? Keskustelemassa mm. veli Gabriel Salmela OP (kat.), isä Teemu Toivonen (ort.), kirkkoherra Tuomas Mäkipää (angl.), pastori Sami Lehto (vap.). Musiikista vastaa Elsa Sihvola. Keittolounasta klo 17 alkaen, 3 e. Ohjelma alkaa klo 17.30.

Keskustelun jälkeen iltateetä.

Suomi - Eesti 200 vuotta!

-konsertti su 8.10. Tuomiokirkossa. Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen, Viron

15.10.

Sunnuntaina vietetään SAAVU-messua Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, klo 11. Selkokielinen SAAVU-messu on henkisesti ja fyysisesti esteetön. Messun toimittajat käyttävät viittomia, pistekirjoitusta ja selostusta.

Messussa ei esimerkiksi nousta seisomaan.

Kansallisoopperan poikakuoro, joht.

Hirvo Surva, ja Tallinnan Yliopiston Sinfoniaorkesteri, joht. Jüri-Ruut Kangur, konsertoivat Tuomiokirkossa su 8.10. klo 17. Yhteisnumerona kuullaan Sibeliuksen Finlandia.

Liput Ticketmaster Suomen lippukaupat ja klo 16 alkaen kirkon ovelta.

Seniorifoorumilla keskustellaan pakolaisuudesta ja vastuusta. Ke 11.10. foorumilla keskustellaan SPR:n puheenjohtaja, suurlähettiläs Pertti Torstilan johdolla sodista, nälästä ja pakolaisista sekä Suomen vastuusta maailman hädässä. 18.10. lauletaan yhdessä. Seniorifoorumi keskiviikkoisin klo 13 alkaen Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Keskiviikkokahveilla tavataan tuttuja ja jutellaan mukavia. Suomenlinnan kirkon kryptassa kahvitellaan yhdessä keskiviikkoisin klo 14.

Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia kaikille avoimeen kahvihetkeen!

Virkistyspäiväavustusta lapsiperheille. Alueellamme asuvat toimeentulotuella tai sen rajoilla elävät lapsiperheet voivat hakea yhteen koko perheen ilmaiseen virkistyspäivään FlamingoSpa-kylpylään Vantaalle 16.–19.10. Sovi tapaaminen alueesi diakoniatyöntekijän kanssa

taloudellisen tilanteen kartoittamiseksi 6.10. menn. Yhteystied. virastosta p. 09 2340 6100.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Annankulman olohuone avoinna ke klo 11–13, to 11–14 ja pe 9–12.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Uusi osoite Kallion kirkon Kappelisali Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma klo 18.

Iltamessu ti klo 18.

Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Anima Mean avoimet harjoitukset klo 17.

Kivimessu to klo 18.

Iltamessu pe klo 18. Veli-Matti Hynninen.

Messu su 8.10. klo 10. Visa Viljamaa.

Pyhäkoulu klo 10.

Slangitsyrkka ti 10.10. klo 18. Stadinfriidu Pirkko Saisio ja eläkkeellä oleva kirkkoherra Esa Siljamäki bamlaavat Kallion kirkossa. Mukana Vesa Nuotio, Maria Hänninen ja Slangikuoro sjungaa.

Ekumeenisten karmeliittojen messu la 14.10. klo 18.

Messu su 15.10. klo 10. Laura Huovinen. Kamarikuoro Värinä. Pyhäkoulu klo 10.

Alppilassa: Messu su 8.10. klo 16. Petri Patronen.

Kiinankielinen jumalanpalvelus su 8.10. klo 13. ja 15.10 klo 13. Paulos Huang.

Vironkielinen messu su 15.10. klo 11.

Messu su 15.10. klo 16. Pauliina Lindfors.

Pieni hartaushetki to 19.10. klo 13.

TAPAHTUMAT Kirkon kahvilat lukusaleina. Kallion kirjastoa remontoidaan. Kirjaston sanoma- ja aikakauslehtiä voi lukea loppuvuoden ajan Kallion kirkon Café Sonckissa ja Alppilan kirkon aulassa.

Glow-ilta pe 6.10. klo 18.30 Alppilan kirkolla nuorille aikuisille. Opetusta, musiikkia, rukousta ja ylistystä.

Viron kansallisoopperan Estonia -poikakuoron konsertti la 7.10. klo 18 Alppilan kirkossa. Joht. Hirvo Surva. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Suomi 100 – Siunaa ja varjele meitä -virsilaulutilaisuus su 8.10. klo 16 Kallion kirkossa.

Jari Arjoranta, Jari Koivistoinen ja Kumpulan kuoro, joht. Noora Hirn.

Torstaina iltapäivällä to klo 13 Kallion kirkossa. 5.10. professori Jaana Hallamaa. To 12.10. Sakari Kiuru, Yleisradion pääjohtaja 80-luvulla. To 19.10. teatteriohjaaja Kaisa Korhonen.

Junnujen Luontoretki la 14.10. klo 10–15. Korkeasaareen.

Ilm. p. 050 380 3252.

Menokasvo

Minun tieni Teatteritaiteen kunniatohtori Kaisa Korhonen, olet papin tytär. Miten se vaikutti sinuun?

– Ankealla sotien jälkeisellä 1940-luvulla tuli suuressa uskonnollisessa yhteisössä tunne, ettei pystynyt enää ajattelemaan itse. Kirjoitin vimmaisesti runoja kaipauksesta ja luin filosofisia elämänohjeita. Tuli halu paeta henkisesti. Meitä lapsia ei kotona pakotettu mihinkään, mutta ilmapiiristä aavistin syyllistävää oikeaoppisuutta, joka herätti vastarintani. Olin malttamaton, itsenäisyydestä haaveileva nuori, joka halusi itse muokata näkemyksensä siitä, miten ihmisen pitää elää.

SIRPA PÄIVINEN

Mistä sait suuntaa omalle alallesi?

– Perheessämme oli kahdeksan lasta. Suuressa perheessä jokaisen piti löytää oma paikkansa. Minä sain esiintyjän ja viihdyttäjän roolin. Kun meille tuli vierai-

ta, piispoja ja pappeja ja diakonissoja, esiinnyin aina, kun isä pyysi. Soitin pianoa tai pakotin nuoremmat sisarukseni laulamaan kanssani tai näyttelemään näytelmiä, joissa oli neljä repliikkiä. Sitten saatiin taputukset ja niiattiin ja kumarrettiin. Niillä jäljillä olen vieläkin.

Menivätkö välit körttivanhempiin poikki?

– Eivät koskaan. Mitä nyt äiti joskus suri, kun minua haukuttiin julkisuudessa. Isä ei moittinut minua valinnoistani. Kun jo kotoa poismuuttaneena kävin vanhempieni luona, lähtiessäni minulle aina toivotettiin siunausta. Siitä olen kiitollinen. Isä taputti olalle.

NINA RIUTTA Torstaina iltapäivällä: Täytyy uskaltaa 19.10. klo 13 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Päivi Istalan vieraana Kaisa Korhonen. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen.

MENOT 6. – 19.10.

Lähde elämään -ilta su 15.10. klo 17 Kallion kirkolla. Päivi Peittola aiheesta Rakkaus-viha.

Sururyhmät joka toinen viikko.

Ryhmä 1 alk. to 19.10. klo 13 Alppilan kirkolla. Ryhmä 2 Kallion kirkolla alk. ke 2.11. klo 18. Ilm. p. 09 2340 3600.

Keskiaikaisen rukouslaulun peruskurssi 4 krt alk. ti 17.10. klo 17.30–20.

Hinta 52 e.

Sisäinen puutarha – hiljaisuuden kuvia ja sanoja -retriitti pe–su 27.– 29.10. Parinpellossa Hollolassa.

Löydä itsesi ekspressiivisen taideterapian ja luovan kirjoittamisen myötä. Hinta 250 e sis. täysihoidon, opetuksen ja taidetarvikkeet.

Ilm. kursseille verkossa tai p. 09 2340 3611.

Diakonian vastaanotto Alppilan kirkolla. Ajanvaraus puhelimitse ja paikan päältä ma, ti, to klo 9–10 ja ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19. Kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona messun sijasta on seurat.

Tapahtumia Töppösryhmä to 5. ja 12.10. klo 10.30 Kirkkokahvilassa. Ryhmässä neulotaan töppösiä kasteperheille ja lahjasukkia uusille seurakuntalaisille.

Omaishoitajat kokoontuvat to 5.10. klo 14 Kirkkokahvilassa.

Raamattupiiri to 5.10. klo 18.30–20, kokoushuone 10, B-rappu.

Torstaipiiri on kohtauspaikka senioreille mukavan tekemisen merkeissä to 5. ja 12.10. klo 12, kerhohuone 10.

Kuntolentopalloa la 7. ja 14.10. klo 12.30–14. Uudet pelaajat tervetuloa mukaan, ei harjoitusmaksua, tiedustelut Arto Saario p. 045 6336 188.

Esa Pietilän konsertti su 8.10. klo 18. Esa on saksofonisti, säveltäjä ja improvisoija. Hän sekoittaa luovasti musiikin eri tyylilajeja ja tarjoaa kuulijalle oivaltamisen ilon. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Savenvalajat-keramiikkaryhmässä muovaillaan esineitä ja käydään läpi Raamatun tekstejä ma 9. ja 16.10. klo 17, takkahuone, E-porras.

Avoin rukouspiiri ti 10. ja 17.10. klo 18, kokoushuone 10, B-rappu.

Larun Olohuone ke 11. ja 18.10. klo 17.30 tarjoaa mukavaa tekemistä, hyvää seuraa, tukea haastaviin elämäntilanteisiin ja vapaaehtoisten tekemää iltapalaa.

SAAVU-messu 15.10. klo 11. Selkokielinen SAAVU-messu on henkisesti ja fyysisesti esteetön. Messun toimittajat käyttävät viittomia, pistekirjoitusta ja tapahtumat kerrotaan myös ääneen. Messussa ei nousta seisomaan.

Brass Q -vaskikvintetin konsertti su 15.10. klo 18.

Luvassa on sekä klassista että kevyempää ohjelmistoa. Kokoonpanossa on kaksi trumpettia, käyrätorvi, pasuuna ja tuuba. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e.

Käsityöpiiri ti 17.10. klo 13 Kirkkokahvilassa.

Lauttasaaren Kirkkokahvila on avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–17 ja ke klo 10–20. Lounas on tarjolla ma–pe klo 11–13.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Ekumeeninen lähetyspyhä, messu su 8.10. klo 10. Saarna Timo Keskitalo, liturgia Petri Flinck. Graduale-kuoro, chorus I, johtaa Seppo Välimäki.

Keskustelutilaisuus ’Islamin monet kasvot’ messun jälkeen.

Messu su 15.10. klo 10 Paavalinkirkossa. Kari Kanala, Arja Kortelainen, Seppo Välimäki. Kirkkokaljat klo 12 Sture Jazz Barissa.

Messu su 15.10. klo 12 os. Junailijankuja 3. Petri Flinck, Seppo Välimäki.

Tapahtumia Johansson III – Kirkastuminen la 7.10. klo 18 Paavalinkirkossa. Ahjo Ensemble, johtaa Paavo Hyökki. Liput 15 /10 e tuntia ennen ovelta.

Lepopäivän viettoa su 8.10. klo 13–14.30 Paavalinkirkossa. Rentoutumista ja lepäämistä omalla tyylillä ja aikataululla.

Miesten sauna to 12.10 klo 16 Sauna Hermannissa. Hintaan 5 e sisältyy pyyhe. Lisätietoja P. Tähtiseltä. Ilm. ennakkoon virastoon.

Arkiretriitti-ryhmä torstaisin klo 18–20 Paavalinkirkolla 12.10.– 16.11., yht. 6 kertaa. Ryhmäkokoontumiset auttavat hiljentymään päivittäin kotona Raamatun tekstien äärellä. Ryhmäläiset saavat ohjeet ja materiaalin viiden viikon ajalle.

Kokoontumisissa jaetaan viikon oivalluksia. Ohjaa pastori Arja Kortelainen, tied. ja ilm. arja.kortelainen@ evl.fi tai p. 09 2340 5413.

Meditatiivisen tanssin iltapäivä Paavalinkirkon alasalissa la 14.10. klo 13–16. Pyhän tanssin ohjaaja, tanssinopettaja, TM, Tiina Sara-aho.

Osallistumismaksu on 15 e, sis välipalan. Ilm. saraaho@gmail.com tai p. 050 490 6014.

Ystävyyden ruokailu ti 17.10. klo 13–14. Vapaaehtoinen maksu.

Paavalinkirkko avoinna ma–to klo 11–15, to klo 17–19.

Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 13–14.30 Alasalissa. Kahvilassa ruokailu 17.10. klo 13–14.

Hävikkiruokajakelu tiistaisin klo 10.

Lempeää liikuntaa tiistaisin klo 13.45–14.30 Alasalissa. Taina Virtanen.

Iltaruoka perheille keskiviikkoisin klo 17–19, 1 e / ruokailija.

Keulan aamu perjantaisin klo 9–10.30, Flooran aukio 1, aamupala 1 e.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella ennakkoon p. 09 2340 5400 viraston aukioloaikoina.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki a

13

Kallion kirkon kuoriurut täyttävät pyöreitä.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 8.10. Leinonen, Hakkarainen, Hersta.

Maahanmuuttajana Helsingissä.

Jakaranda-yhtye johdolla. Ohjelmallinen kirkkokahvi. 15.10. Maisila, Naukkarinen, Karjalainen, Hersta.

Temppeliaukion vokaaliyhtye.

Töölön kirkossa su klo 17: 8.10. Alanen, Hersta. 15.10. Rukousmessu, Kari Pulakka Band. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki ke klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Resonanssi-klubi to 5.10. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Honey B. & Family. Musiikin ja tilan vuoropuhelua, ajatuksia ja oivalluksia äänen ja vision kohtaamisessa. Vapaa pääsy.

Hopeapiiri pe 6.10. klo 13.15 Töölön kirkko.

Raamattua kuunnellen pe 6.10. ja 13.10. klo 17 Temppeliaukion kirkon takkahuone.

Maahanmuuttaja-iltapäivä su 8.10. messun jälkeen kirkkokahvilla Temppeliaukion kirkolla. Maahanmuuttajana Helsingissä, alustaa Hewida Ahmed.

Merimieskirkkopiiri ma 9.10. klo 16.30 Temppeliaukion kirkolla.

Viestintäpäällikkö Marko Toljamo.

Raamattua löyhäpipoisesti ti 10.10. ja 17.10. klo 17 Temppeliaukion kirkolla. Raamatun tapahtumapaikat, tietoa Vanhasta ja Uudesta testamentista.

Lähetyspiirit ti 13.15 Töölön kirkko.

Ikonimaalausryhmä to 12.10. klo 13–18 Temppeliaukion kirkolla.

Kysy vapaita paikkoja arja.launis@ gmail.com, p. 045 6139 201.

Junnukerhis 1–7-luokkalaisille ti 10.10. klo 13.30–16 Kerhiksellä.

Rento ja turvallinen paikka viettää aikaa koulun jälkeen ja pelata vaikka lautapelejä, bilistä, pöytäfudista.

Kuunteleva rukous ke 11.10. klo 18.45 Töölön kirkolla.

Onnellinen pulla -ilta ke 18.10. klo 18 Temppeliaukion seurakunta­ sali, Naisten pankin toiminnanjohtaja Reetta Meriläinen ja kirjailija Matti Rönkä, kirjan esittelyä ja herkuttelua.

Aikuisten nuortenilta to 19.10. klo 18 Kerhiksellä.

Rukousetkot ke klo 17 Töölön kirkolla. Tule rukoilemaan yhteisten ja omien asioiden puolesta.

Töölön kirkko auki hiljentymistä varten ke klo 14–18 ja to–pe klo 16–18. Kiinnostaako kirkkopäivystäjän tehtävä, rukoushetken tai vesperin pitäminen? Lisätiedot jari.leinonen@evl.fi, p. 050 538 2251.

Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkko.

Kahvila ke klo 14–18 Töölön kirkko.

18.10. klo 15 Muistoja Nepalista, Leena Kannisto.

Nuorille peli-ilta ma klo 18, nuortenilta ke klo 18 ja café pe klo 18 Kerhiksellä.

Avoin Perhekerho ti klo 10 Temppeliaukion kirkko ja pe klo 10 Töölön kirkko. Huom! Pe 6.10. ei ole perhekerhoa.

7×

musiikkivinkki Tanssituokioita lapsille Käpylän kirkolla, Metsolantie 14, järjestetään perjantaisin Perheiden tanssituokioita: klo 9.30– 10 n. 3–5-vuotiaat, klo 10–10.30 n. 1–2-vuotiaat ja klo 10.30–11 n.

0–1-vuotiaat. Seuraavat tuokiot pidetään 6. ja 13.10. Ne ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua.

Suomi - Eesti 200 v!

Cantores Minores -poika­kuoro, Viron Kansallisoopperan poika­ kuoro ja Tallinnan Yliopiston Sinfoniaorkesteri konsertoivat su 8.10. kello 17 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Yhteisnumerona kuullaan Sibeliuksen Finlandia. Kuoroja johtavat Hannu Norjanen ja Hirvo Surva sekä orkesteria Jüri-Ruut Kangur.

Liput 25 / 15 e Ticketmasterista ja ovelta.

Helluntaikantaatti Vuosaaren seurakunta juhlistaa 50-vuotista taivaltaan Ahti Sonnisen Helluntaikantaatilla su 8.10. kello 17 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Kantaatti on juhlateos Vuosaaren kirkon vihkitilaisuuteen 1980. Lisäksi kuullaan suomalaista musiikkia sekä kirkkomusiikin helmiä. Musiikkia esittävät tenori Anssi Hirvonen, Helsingin juniorijouset, Vuosaaren seurakunnan Kantaattikuoro, Naiskuoro Discantus ja Helsingin Lauluveljet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lapsi- ja aikuiskuoroja Helsingin Kirkkomusiikkipiirin lapsi- ja aikuiskuorot konsertoivat su 8.10. kello 18 Roihuvuoren

kirkossa, Tulisuontie 2. Riemu ja kiitos on yhteinen -konsertin kuoronjohtajina toimivat Tommi Niskala, Terje Kukk, Päivi Niva-Vilkko, Kirsi Honkanen-Punkari ja Hannele Filppula. Jaana Laasonen soittaa huilua. Vapaa pääsy.

Lauletaan yhdessä Olli Mönttinen ja Psalmilaulajat laulattavat virsikirjan uuden lisävihkon virsiä to 12.10. kello 18.30 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, reformaation juhlavuoden merkeissä. Vapaa pääsy.

Kuoriurut 30 v Kallion kirkon kuoriurut rakennettiin 30 vuotta sitten niin, että niillä on mahdollista kuulla barokin ja varhaisromantiikan musiikkia miltei samanlaisena kuin sävellysten syntyaikana. Tasavuosia juhlitaan pe 13.10. kello 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, esiintyjinä Kallion seurakunnan entinen urkuri Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, nykyinen urkuri Olli Pyylampi sekä kanttorit Vivika Oksanen ja Tommi Niskala. Väliajalla kahvit.

Vapaa pääsy.

Kätketty ääni Viktor Klimenko, Jippu, Mikael Konttinen, Jyrki Niskanen, Sirkka Kuula ja Saga Helin esiintyvät Kätketty ääni -hyväntekeväisyyskonsertissa ke 18.10. kello 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Liput 22,50 e Lippupisteestä. Tapahtumalla tue­taan työtä ikääntyneiden ihmisten kohtaamaa kaltoinkohtelua vastaan.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

MENOT 6. – 19.10.

14 A Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12.

Iltamessu Herttoniemenrannan kappelilla su 8.10. klo 18. Rovasti Jaakko Simojoki, taitelija Eeva-Maija Haukinen. Kirkkokahvit.

TAPAHTUMIA Laulukonsertti Il ConcertoMelodie d´Autunno Herttoniemen kirkolla la 7.10. klo 15.

Olga Kurikka, Miia Murtonen ja Cécile Halkola, sopraano, Juha-Pekka Niemelä ja Erkki Rajakoski, baritoni ja Janne Hovi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Martin Scorsese: Kristuksen viimeinen kiusaus LeffaKlubissa Herttoniemen kirkolla su 8.10. klo 15. Äitien keskeneräisten käsitöiden ilta Kulosaaren seurakuntasalissa su 8.10. klo 17.30. Tarjolla pientä purtavaa. Kallio.

Messuryhmä Herttoniemen kirkolla ke 11.10. klo 17.

Luther ja reformaatio. Kuka, mitä, häh? Kysy reformaatiosta -ilta Herttoniemenrannan kappelilla ke 11.10. klo 19. Vastaaja piispa Eero Huovinen.

Mukana Huima. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Kysymyksiä voi lähettää etukäteen stina.huima@evl.fi.

Eero Junkkaalan Raamattu-luentosarja Herttoniemen kirkolla. Ke 11.10. klo 18 aiheena Maria – Jeesuksen äiti ja ke 18.10. klo 18 Pietari – Jeesuksen opetuslapsi.

Avoin kirkkoseikkailu koululaisille Kulosaaren kirkossa to 12.10. klo 14.30–15.30 teemalla: Kuka on lähimmäisesi? Kallio.

Keskusteluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 12.10. klo 17.30. Sukelletaan Raamattuun yhdessä keskustellen ja rukoillen. Mitään ei tarvitse osata eikä tietää. Raamattu tai älypuhelin mukaan! Kallio.

Armon ilta Herttoniemen kirkolla pe 13.10. klo 18, lapsille pyhäkoulu.

Tuomo Komulaisen Perhosesitelmä kirkkokahveilla Herttoniemen kirkolla su 15.10. klo 11.30.

Arabialainen kattaus Herttoniemenrannan kappelilla su 15.10. alkaen klo 16.30, yhteinen ilta arabialaisen seurakunnan kanssa. Tule mukaan nauttimaan hyvästä seurasta, maukkaasta ruuasta ja musiikista! Mukana pastorit Ramez Ansara ja Stina Huima. Ilm. ruokailua varten Stinalle p.

050 380 3033 tai virastoon. Ruokailun hinta 5 e.

Kauneimmat hengelliset yhteislaulut lähetystyön hyväksi Myllypuron kirkolla su 15.10. klo 18 Seurakunnan yhdistetty kuoro, joht. ja kanttorina Marika Leino. Puhe yhteyspäällikkö Lars Pajuniemi Suomen Lähetysseurasta.

Asunnottomien yö Myllypuron

11.10.

Emerituspiispa Eero Huoviselta voi kysyä reformaatiosta ja Lutherista keskiviikkona klo 19 Herttoniemenrannan kappelilla, Laivalahdenkaari 5. Mukana pastori Stina Huima.

Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

kirkolla ti 17.10. klo 16 alkaen. Hartaus klo 19.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Risteyksessä-messu su 8.10. klo 11.

Anne Granström, Mia Iiskola, Sari Viljakainen, Tuuli Valaranta, Hani ja Charlotta Forsell, Kirsi Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma ja bändi sekä Suomen Lähetysseuran nuoria. Messun aikana lapsille Pyhis.

Messun jälkeen Gospostolien konsertti klo 13, vapaa pääsy.

Arkiehtoollinen to 12.10. klo 13. Mahdollisuus ehtoolliseen arkenakin. Tule hiljentymään ja levähtämään sanan, sakramentin ja laulun äärelle. Tilaisuuden jälkeen yhteiset kirkkokahvit.

Marja Lehtinen, Matti Pohjoisaho.

Herättäjän pyhän messu su 15.10. klo 11. Martti Häkkänen, Jaakko Saari saarnaa, Sini Ikävalko, Jaana Makkonen, Arto Virkkunen, Mirja Laukkarinen, Mari Lamminen, Anneli KoivistoVäisänen, laulu. Messun jälkeen keittolounas, kirkkokahvit ja seurat.

Messun aikana lapsille Pyhis.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Perhekerhossa kohtaamisia, leikkiä, askartelua, musisointia: Mikaelinkirkolla maanantaisin klo 9.30, Sakarinmäen päiväkodissa tiistaisin klo 9.30, leikkipuisto Mellunmäessä torstaisin klo 9.30 ja Länsimäen kirkolla perjantaisin klo 9–13 (muskarihetki klo 10) 1.9.

Välipala 1 e/perhe.

Kaarikerho inkerinsuomalaisille ma 9.10. klo 14.30.

Mikaelin Lastentupa tarjoaa vapaahetken vanhemmille. Tuo lapsesi leikkimään ja askartelemaan,

7.10.

Laulukonsertti Il Concerto – Melodie d´autunno lauantaina klo 15 Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23. Esiintyjinä sopraanot Olga Kurikka, Mia Murtonen ja Cécile Halkola, baritoni Juha-Pekka Niemelä sekä pianisti Janne Hovi. Musiikkina Tsaikovskia, Obradorsia, Bretónia, Rangströmiä, Wagneria, Mendelssohn-Bartholdya.

sopii myös vauvoille. Pakkaa mukaan eväät ja pienimmille vaipat. Ilm. yhdeksi tai useammaksi kerraksi lastenohj. Seija Perttilälle p. 050 378 0320. Mikaelinkirkolla parittomilla viikoilla maanantaisin klo 16–19 ja parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 9–12. Maksuton.

Perheraamis tiistaisin klo 17.30.

Koko perheen musiikki- ja raamatunkertomushetki. Lapsille on sillä välin omaa ohjelmaa ja ulkoilua ikäryhmän mukaan. Yhteinen ruokailu, vapaaehtoinen maksu.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. 12.10. Arkiehtoollinen, yhteiset kirkkokahvit, 19.10.

Uskonpuhdistuksen perintö – mitkä olisivat tämän ajan teesit, Marja Lehtinen.

Gospostolien konsertti su 8.10. klo 13. Värikästä gospel-musaa ja groovepoppia.

Vapaa pääsy.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 16.10. klo 10.30 Länsimäen kirkolla, Kerokuja 9.

Pianokonsertti to 19.10. klo 18. Pianisti Janne Oksanen soittaa romantiikan ajan pianomusiikkia. Ohjelmassa Haydn, Kuula, Chopin, Liszt. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Kirkon ulkomaanavulle. Kahvio auki ennen ja jälkeen konsertin.

Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista.

Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET. Roihuvuoren kirkossa: Työväen kirkkopyhä su 8.10. klo 10 Kaskinen, Nurminen, Filppula. Saarna Paavo Salakka.

Messu su 15.10. klo 10 Vaulas, Vilkkilä, Niva-Vilkko.

Iltamessu ke klo 18.

Laajasalon kirkossa: Lohirannan konfirmaatiomessu la 7.10. klo 11 Lyytinen.

Pilistveren konfirmaatiomessu la 7.10. klo 14 Lyytinen.

Gospelmessu su 8.10. klo 12 Laaksonen, Nurminen, Lyytinen. Isosia ja raidereita.

Messu su 15.10. klo 12 Vaulas, Vilkkilä, Niva-Vilkko. Chorus Marinuksen kvartetti.

Hiljaisuuden kirkko ti 10.10. klo 18 Tammisalon kirkossa. Vilkkilä, Filppula, Lauluryhmä.

TAPAHTUMIA Roihuvuori Worship to 5.10. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa.

Suomi-englanti.

Eläkeläisten raamattupiiri pe 6.10. klo 14 Laajasalon kirkolla. Kokoontuu joka toinen perjantai. Vetäjänä Ida-Maria Nevalainen.

Riemu ja kiitos on yhteinen – Helsingin kirkkomusiikkipiirin aikuis- ja lapsikuorojoen konsertti su 8.10. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Jaana Laasonen, huilu, joht. Tommi Niskala, Terje Kukk, Kirsi Honkanen-Punkari, Päivi Niva-Vilkko ja Hannele Filppula. Vapaa pääsy.

Virsi-ilta to 12.10. klo 18 Tammisalon kirkossa. Kirkko olkoon niin kuin puu. Virsikirjan lisävihkon virsiä esittelee AnnaMari Kaskinen. Laulupelimanniryhmä Sakara laulaa Kansanlaulukirkon lauluja. Järjestäjä Tammisaloseura ja seurakunta. Ilta sisältyy Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen ohjelmaan.

Chorus Marinuksen Miesyhtyeen lauantaimatinea 14.10. klo 16 Laajasalon kirkossa. Teemana Aleksis Kivi ja Suomi100. Mukana solisteja, mm. oopperalaulaja Ville Salonen.

Vapaa pääsy, kahvituotto Laajasalon diakoniatyölle.

Sanan ja rukouksen ilta su 15.10.

klo 18 Laajasalon kirkossa. Heidi Koskela, Vaulas.

Vesper ma 16.10. klo 18.30 Roihuvuoren kirkossa. Cantiamo, Filppula.

Hetken viirut -taidenäyttely Laajasalon kirkon Aulakahviossa nähtävillä lokakuun ajan arkisin klo 10–14 sekä tilaisuuksien yhteydessä. Taiteilija Anne Pietarinen.

Diakonian vastaanotot: Roihuvuoressa ajanvaraus tiistaisin puhelimitse klo 10–11, p. 09 2340 5758. Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 9–11, p. 09 2340 5768.

Sururyhmä. Ajatusten jakamista toisten omaisensa menettäneiden kanssa Roihuvuoren kirkon kerhosiivessä klo 13–14.30 to 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. Diakonissa Hannele Juvonen ja pastori Jaani Vilkkilä.

Ilm. pe 6.10. mennessä: hannele. juvonen@evl.fi, p. 050 3801 507.

Vartiokylän seurakunta Virasto: Turunlinnantie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17 Matteuksenkirkossa.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Aulakahvila arkipäivisin klo 9–15.

Neulekerho maanantaisin klo 12.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 17. Tarjolla maukasta kotiruokaa hintaan 1 e.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Laulut soikoon keskiviikkoisin klo 13–14.

Puotilan kappelissa: Aamurukouspiiri maanantaisin klo 8.

Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16.

Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen.

Klo 14 on ohjelmatuokio. 10.10. Hannu Juntunen: Laestadius ja laestadiolaisuuden suunnat. 17.10. Mimmi Laaksonen: Musiikki ihmisen elämänkaarella.

Sururyhmä läheisensä menettäneille. Kokoontumiset loka-marraskuussa maanantaisin, alkaen 9.10. klo 15–16.30. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden käsitellä surua samassa elämäntilanteessa olevien ja seurakunnan työntekijöiden kanssa.

Ilmoittautumiset p. 09 2340 6400 tai leena.nygard@evl.fi.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Kiviportintie 5, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe 9–12 ja 13–16.

Pihakahvit lauantaina 14.10. klo 12.30–14 Matteuksenkirkon pihalla.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 9–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT xx. – x x.x.

15

Sirpa Päivinen

Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki a

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

8.10. Mäkelä, Ahonen, Jurmu, Niemi.

Kirkkokahveilla luovutamme yli 20-vuotta seurakuntamme vapaaehtoisena toimineelle emäntä Eeva-Liisa Svahnille ansiomerkin. Myyjäispöytä medialähetystyön hyväksi.

15.10. Pesonen, Antola, Jurmu.

Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. 5.10. Paananen, Mäkinen.

12.10. Huhdanmäki, Jurmu.

Tapahtumia Kuninkaan ilta kirkolla pe 6.10. klo 18. New wine -ilta, mukana NW-liikkeen johtotiimiä ympäri Suomea.

Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä, pyhäkoulu ja teejatkot.

Ahti Sonnisen Helluntaikantaatti. Juhlakonsertti kirkossa su 8.10. klo 17. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Musiikissa tenori Anssi Hirvonen, Helsingin juniorijouset, Vuosaaren seurakunnan Kantaattikuoro, Naiskuoro Discantus ja Helsingin Lauluveljet. Helluntaikantaatti on Ahti Sonnisen säveltämä juhlateos Vuosaaren kirkon vihkitilaisuuteen vuonna 1980 ja se esitetään nyt osana seurakunnan 50-vuotisjuhlavuotta. Kantaatin lisäksi konsertissa kuullaan perinteistä ja uudempaa suomalaista musiikkia ja kirkkomusiikin helmiä.

Iltapäiväpiiri on eläkeläisten avoin iltapäivä kirkolla maanantaisin klo 12. Ohjelmassa ma 9.10. ”Minulle rakkaan esineen tarina”. Ota mukaan oma tärkeä esine tai kuva. Pinja Niemi. Ma 16.10. Jenni Haukion kokoamia runoja, Ritva Puhakka.

Yhteinen lounas Vuosaaren kirkolla torstaisin klo 11. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e.

Lauletaan yhdessä Katukappelissa ke 11.10. klo 13. Ajankohtaisten laulujen ja virsien laulattajana Marja Välke.

Lasten kanssa kerhoon! Liikunnallinen perhekerho Merirasti-kappelissa torstaisin klo 9.30–11.30 ja musiikillinen perhekerho Valossa tiistaisin klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho Perhosparkki 2–6-vuotiaille Valossa keskiviikkoisin klo 12.30–15. Ilm. Perhosparkkiin p. 050 322 9070. Lisätietoa nettisivuilta. Huom! Syyslomaviikolla (16.-22.10.) ei ole perhe- tai päiväkerhoja.

Tulisitko päivystäjäksi Katukappeliin? Kappeli sijaitsee Columbuksen kauppakeskuksessa keskeisellä paikalla ja on avoinna vapaaehtoisvoimin. Kuka tahansa on tervetullut kappeliin. Jos kiinnostut päivystäjän tehtävistä (2 h/vko) ota yhteyttä Antola, p. 050 4474 833, Huhdamäki p. 050 363 1073.

Katukappeli avoinna ma–to klo 12–16, pe klo 12–18, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

– Laulujen slangintamisessa pitää olla tarkkana, että niiden tunnelma säilyy, sanoo kuoroasuun pukeutunut kolmannen polven stadilainen Soile Tammisto.

Stadilainen sjungaa slangilla Soile Tammisto liittyi Slangikuoroon, koska hän halusi laulaa nuoruutensa kielellä.

K

olmisen vuotta sitten S ­ oile Tammisto osallistui Stadin slangi ry:n järjestämälle retkelle Helsingin lähisaariin.

Kun hän kuuli, että stadin slangia vaalivalla yhdistyksellä on oma kuoro, koko ikänsä kuoroissa laulanut nainen lähti koelauluun ja tuli valituksi.

Hän on nyt myös aktiivisesti mukana yhdistyksen toiminnassa.

– Olen hirveän iloinen siitä, että voin laulaa kielellä, jota käytin nuoruudessani Lauttasaaressa, sanoo kolmannen polven stadilainen.

Tammisto on asunut eri paikkakunnilla, ja niissä kaikissa tuotiin esiin omaa kulttuuria ja murretta. Hän ihmetteli, miksi näin ei ole Stadissa.

– Oman aikani slangissa oli melkoinen kirjo, sillä sitä puhuttiin eri kaupunginosissa eri tavoin. Lauttasaaressa ei puhuttu niin vahvaa slangia kuin esimerkiksi Kalliossa ja Vallilassa.

Slangikuoro on toiminut neljä vuotta, ja kuorolaisia on noin 30.

Kuoro harjoittelee Meilahden seurakunnan tiloissa Ruskeasuolla.

– Hyvät tilat tarjoavat paremmat mahdollisuudet tehokkaalle harjoittelulle ja kuoron kehittymiselle, Soile Tammisto sanoo.

Neliäänisesti esiintyvän Slangikuoron sovituksista vastaa kuoronjohtaja Matti Reittamo. Hän soittaa kitaraa

ja haitaria ja tarvittaessa hän voi hoitaa säestyksen yksinään.

– Kuoroon kaivataan lisää jäseniä, joten kannattaa ottaa yhteyttä, jos hauska harrastus kiinnostaa. Kuoroon hakevalta toivotaan nuotinlukutaitoa ja aiempaa kokemusta kuorolaulusta. Reittamo järjestää koelaulutilaisuuden, Tammisto selvittää.

Kuoro laulaa yhdistyksen omissa tilaisuuksissa, ja sen voi tilata esiintymään esimerkiksi taloyhtiöiden juhliin ja muihin tapahtumiin. Kuoro esiintyy silloin tällöin myös kirkossa. Ensi tiistaina Aleksis Kiven päivänä on Kallion kirkossa perinteinen Slangi­tsyrkka.

– Esitämme keikoilla yleensä perinteisiä stadilaisia iskelmiä, kuten Stadin kundi ja Sörkän ruusu. Kirkossa on hieman eri ohjelmisto. Tulevassa Slangitsyrkassa laulamme Aleksis

”

Oman aikani slangissa oli melkoinen kirjo, sillä sitä puhuttiin eri kaupunginosissa eri tavoin.”

Soile Tammisto

Kiven runoihin perustuvat kappaleet, Sunnuntai ja Onnelliset.

Slangitsyrkassa kuullaan myös muuta musiikkia. Solisteina ovat Maria Hänninen ja Vesa Nuotio. Lisäksi kirkossa lauletaan yhdessä stadin slangiksi virsiä.

Kuoro pyrkii uudistumaan, ja se osallistui elokuussa kuorojen kierrokseen ja Art Goes Kapakkaan.

– Uusia laulujakin etsimme. Laulujen slangintamisessa pitää kuitenkin olla tarkkana, että niiden alkuperäinen sisältö ja tunnelma säilyvät, Soile Tammisto toteaa.

Stadin slangi -yhdistys vaalii erityisesti vanhaa slangiperinnettä. E ­ sko Vepsä vetää Slangiakatemiaa, jossa keskustellaan muun muassa sanojen alkuperästä.

Slangi kuitenkin elää koko ajan. Uusin slangisana, jonka Tammisto on oppinut, on tsyge. Se tarkoittaa polkupyörää.

– Nuorena luin Pentti Saarikosken stadin slangiksi suomentaman Sieppari ruispellossa -kirjan heti, kun se oli ilmestynyt. Samaa uutta luovaa linjaa edustavat Sami Garamin kirjakäännökset.

Marjo Kytöharju

Slangitsyrkka ti 10.10. klo 18 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Messissä Stadin Friidu 2017 Pirkko Saisio ja kirkkoherra Esa Siljamäki. Sami Garam lesaa Seittemän broidii -kirjaansa. stadinslangi.fi

MENOT 6. – 19.10.

16 A Kirkko ja kaupunki5.10.2017 |

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäki Portti, Säterinportti 1 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa, klo 12 Jakomäen kirkossa ja Siltamäen seurakuntakodissa, klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Messu Gounod: Messe Brève -kuoromessu su 8.10. klo 10 Malmin kirkossa.

Messu su 8.10. klo 10 Puistolan kirkossa. Lähetyskahvila. Tule mukaan kirkkokahveille, suunnitellaan yhdessä tulevaa toimintaa.

Perhemessu su 8.10. klo 10 Viikin kirkossa ja klo 12 Jakomäen kirkossa, jossa messun jälkeen ruokailu.

Messu su 8.10. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Herättäjä-yhdistyksen kirkkopyhä. Saarna Eeva-Maria Muurman, Herännäisnuorten kuoro.

Kirkkokahvit ja siioninvirsiseurat.

Perhemessu su 15.10. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkokahvit ja mehut.

Messu su 15.10. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Vanhusten kirkkopyhä.

Ruokailu. Ennen messua klo 15 ohjelmatuokio.

Valon messu su 8.10. klo 17 Tapanilan kirkossa.

Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Around Sibelius / Ennen ja jälkeen Sibeliuksen su 8.10. klo 18 Viikin kirkossa. Gregory Barrett (USA), klarinetti, Mikko Raasakka, klarinetti, bassoklarinetti, Antti Vahtola, piano. Ohjelma 10 e.

Oopperasolistien konserttisarja su 8.10. klo 18 Malmin kirkossa. Johann Tilli, laulu, Heikki Poutanen, urut. Ohjelma 10 e.

Oopperasolistien konserttisarja su 15.10. klo 18 Malmin kirkossa. Sari Nordqvist, laulu, Heikki Poutanen, urut. Ohjelma 10 e.

Konsertti su 15.10. klo 18 Viikin kirkossa. Janne Maarala, piano. Ohjelma 10 e.

Pop up -taidepäivä la 14.10. klo 12–16 Jakomäen kirkolla. Toiminnallinen iltapäivä aikuisille. Työstetään taiteen keinoin oman elämän unelmia. Kevyt lounas. Osallistumismaksu 5 e sis. lounaan ja tarvikkeet.

Ilm. 7.10. mennessä heidi.tikka@ evl.fi, p. 09 2340 4479.

Matkailuilta la 14.10. klo 18 Malmin kirkossa. Aarne Vesamäki kertoo matkastaan Vietnamiin.

Luontoilta Teemallinen teehetki -sarjassa to 19.10. klo 18 Viikin kirkolla. Illoissa keskustellaan Suomi 100 v.

-teemaan liittyen kansallisen identiteettimme muovautumisesta. Luontoillassa puhumme luonnon vaiku-

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

Su 15.10. pappina Raivo Savik, kanttorina Mikko Helenius.

Hiljaisuuden rukoushetki Käpylän kirkossa keskiviikkoisin klo 18–18.30.

Ehtoollinen joka kolmas keskiviikko.

Iltaehtoollinen Oulunkylän kirkossa torstaisin klo 19.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

8.10.

Sunnuntaina juhlitaan 600-vuotiasta Pakilaa Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1.

Pakilan 600-vuotismessua vietetään klo 11, mukana kirkkoherra Leo Norja, pastori Jouni Pirttijärvi ja kanttori Ari Häyrinen. Messu toteutetaan alueen historiaa silmällä pitäen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro.

Pakilan 600-vuotisjuhlakonsertti on vuorossa klo 18, ja siinä mukana eri esiintyjiä Pauliina Linnosaari, Hans-Otto Ehrström, Sergei Sokolov, Pentti Yrjänäinen, Pakilan Musiikkiopiston kansanmuusikot, ”munkkikuoro” Corvus Laurencij, Vox Sonora -kuoro, Pakilan Voimistelijat, Olli Helin ja Pakilan ala-asteen suurkuoro. Liput aikuisilta 15 e ja lapsilta 5 e, tarjoilu sisältyy hintaan.

tuksesta hyvinvointiin, omista mielipaikoista luonnossa ja parhaista luontoelämyksistä. Tarjolla teetä, kahvia ja pientä purtavaa. Keskustelua vetävät Hanna Kuivalainen ja Marjukka Vakkuri.

Rukousilta maailman puolesta ke 11.10. klo 18 Siltamäen seurakuntakodilla. Tuo rukouksiin oma aiheesi tai maa, jonka puolesta haluat rukoilla.

Rukousryhmät tarjoavat mahdollisuuden yhteiseen rukoukseen toisten seurakuntalaisten kanssa.

Rukoile kiittäen piiri maanantaisin klo 18 Malmin kirkolla. Piirin 20 v.-juhla la 14.10. Juhlakahvit ja muistelut klo 14–15. Juhla jatkuu Helsinki rukoilee -tilaisuudessa klo 15–18.

Esirukousta, musiikkia. Rukouspiiri tiistaisin klo 17 Tapulin seurakuntakodilla. Rukousryhmä joka toinen ma klo 18 Pihlajamäen kirkolla, seuraava 16.10. Rukousilta joka toinen keskiviikko klo 18. Viikin kirkolla. Seuraava 11.10.

Pieni iltarukous keskiviikkoisin klo 18–18.15 Pihlajamäen kirkolla.

Levollinen vartti Taivaan Isän edessä.

Raamattupiirejä Päiväraamattupiiri torstaisin klo 14 Malmin kirkolla.

Raamattupiiri joka toinen ke klo 18 Pihlajamäen kirkolla. Seuraava 11.10. Naisten raamattupiiri joka toinen ma klo 18 Pihlajiston Mestassa, Salpausseläntie 12 C. Seuraava 16.10. Ilosanoma-raamattupiiri joka toinen ti klo 18 Pukinmäen Portissa.

Seuraava 17.10. Tule keskustelemaan ja kokemaan oivalluksia Sanan äärellä sekä olemaan sen puhuteltavana. Aiheet Markuksen evankeliumista. Raamattuopintopiiri to 5.10., 26.10. ja 7.12. klo 18 Viikin kirkolla. Tutustumme evankeliumeihin, Matteuksen, Luukkaan ja viimeisenä Johanneksen evankeliumiin. Ennen kutakin kokoontumista lue käsiteltävä teksti mieluiten niin, että ensin luet evankeliumin läpi pysähtymättä ja toisen kerran kynän kanssa merkiten muistiin sinua erityisesti koskettavat kohdat ja myös ne tekstinosat, joita et ymmärrä tai joista haluat kysyä. Mukaan voi tulla kun sopii. Opiskelijoiden yhteis-

kristillinen raamattupiiri maanantaisin klo 18 Viikin kirkolla.

Hartaus pe 13.10. klo 13.30 Madetojan Palvelutalolla, Madetojankuja 3.

Ehtoollisavustajakoulutus to 12.10. klo 18 Viikin kirkolla. Tied. outi. lantto@evl.fi, p. 050 380 3602.

Soppakirkko ti 17.10. klo 12 Siltamäen seurakuntakodilla. Hartaus ja ruokailu. Vapaaehtoinen maksu.

Leivänjako ja olohuone maanantaisin klo 11–13 Tapulin seurakuntakodilla.

Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkoilla ja klo 13 Malmin kirkolla ja Siltamäen seurakuntakodilla sekä klo 14 Tapulin seurakuntakodilla.

Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkoilla. Malmilla 11.10. iltapäivä alkaa musiikkimatinealla, Marja Kyllönen, laulu. Pihlajamäessä 11.10.

Kristilliset kirkot tutuiksi -sarjassa vieraita ortodoksikirkosta, isä Jyrki Penttonen ja kanttori Kirsi-Maria Hartikainen.

Naapurikahvit keskiviikkoisin klo 13–14.30 Viikin kirkolla. Vapaamuotoinen kahvi- ja jutusteluhetki varttuneeseen ikään ehtineille viikkiläisille.

Perhekahvila Jakis Jakomäen kirkolla keskiviikkoisin klo 9–11 (ei 18.10., 1.11.). Tarjolla aamupalaa.

Perhekahvila Malmin kirkolla perjantaisin klo 9.30–11.30.

Perhekahvila Siltamäen seurakuntakodilla torstaisin klo 9.30–11. Kahvia, teetä, leipää, hedelmä 1,50 e/perhe.

Perhekahvila Tapanilan kirkolla tiistaisin klo 9.30–11.30.

Iltaperhekerho Jakomäen kirkolla keskiviikkoisin klo 17–18.30, (ei 18.10.). Keittotarjoilu, ehtoollishetki kirkossa, omaa ohjelmaa koululaisille, alle kouluikäisille ja aikuisille.

Iltaruoka Viikin kirkolla keskiviikkoisin klo 17–19. Vapaaehtoisten valmistama kasvisruoka kaikenkokoisille viikkiläisille ja perheille. Omakustannushinta 1 e/hlö.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Malmin kirkolla (ei 15.10., 12.11.) ja klo 17 Tapanilan kirkolla 8.10., 5.11., 10.12. Valon messun yhteydessä.

Lauantaisin klo 12 Tapulin seurakun-

takodilla 23.9.–11.11. Perjantaisin klo 18.45 Puistolan kirkolla 13.10., 27.10., 24.11., 8.12. Puistolan perjantain yhteydessä.

Raamattukerho lukutaitoisille lapsille sunnuntaisin klo 10 Puistolan kirkolla (ei 15.10., 12.11.).

Kirjepyhäkoulu antaa vanhemmille mahdollisuuden tarjota lapsillensa pyhäkouluhetki kotona. Kirjepyhäkouluun ilmoittautuneet lapset saavat noin kahdeksan kertaa vuodessa postia, joka sisältää kirjeen, tehtäviä ja Lasten pyhäkoululehden.

Ilm. marianne.hapsal@evl.fi tai 09 2340 4583.

10-vuotiaiden retki- ja seikkailupäivä Helsingissä la 11.11. klo 9–18.

Päivä alkaa ja päättyy Tapanilan kirkolla. Hinta 15 e. Ilm. 9.10. klo 18 alkaen, Asko Lintumäki p. 09 2340 4548.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–pe klo 8–20, la–su klo 8–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Messu Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 8.10. pappina Raivo Savik. Su 15.10. pappina Tarja Albekoglu, kanttorina Maija PesonenKareinen.

Messu Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 8.10. pappina Raivo Savik. Su 15.10. pappina Tarja Albekoglu, kanttorina Maija PesonenKareinen.

Messu Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 18. Su 8.10. pappina Kukka Handolin, kanttorina Hiski Wallenius.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla kaiken ikäisille. Mukana vapaaehtoisia ja työntekijöitä. Hinta 1 e sisältää puuron, sämpylän, kahvin, teen ja mehun.

Yhteisöravintola Salaam Oulunkylän kirkolla torstaisin klo 12–16.30.

Buffet-ravintolassa tarjolla Lähi-idän herkkuja, kahvia ja teetä. Keittiöstä vastaavat maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat. Hinta 1–10 e.

Maalla, merellä ja ilmassa. Taiteilija Juha Luodeslammen kierrätysmateriaalista valmistettuja veistoksia on esillä Oulunkylän kirkon galleria AULAssa 22.10. saakka. Avoinna kirkon aukioloaikoina.

Raamattusarja torstaisin klo 18 Oulunkylän kirkossa. To 5.10. asiantuntija Kari Latvus: Jobin kirja ja kysymys kärsimyksestä. To 12.10. tutkija Ville Mäkipelto: Väkivaltaiset jumalakertomukset Vanhassa testamentissa. To 19.10. pastori Lauri Kemppainen: Palava pensas – ihmisen ja Jumalan suhde luomisen ja ontologian näkökulmasta. Seuraa ohjelmaa Facebookista haulla @raamattupiknik tai www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla.

Musiikkimatinea Maunulan kirkossa to 12.10. klo 13. Metropolia-ammattikorkeakoulun laulajia Anitta Rannan ohjauksessa.

Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

Aistit auki – omaa tietä maistellen ollaan naistenpäivässä 28.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla. Myytäväksi voi tuoda jo etukäteen kukkamaljakoita, koruja ja pieniä laukkuja Oulunkylän kirkon infopisteeseen.

Matkaoppaana on musiikkipedagogi Tuuli Paasolainen.

Tunne taitojasi. Voimaannuttava perhekurssi 5.11, 19.11 ja 3.12. klo 16.30–18. Kurssille ovat tervetulleita vanhemmat ja heidän kouluikäiset lapsensa. Ei lastenhoitoa. Toivomme sitoutumista kaikkiin kertoihin. Ei kurssimaksua. Paikkana on Voudintie 4 B, Koskela. Vetäjinä ovat psykoterapeutti Tiina Karvinen ja Kristiina Salo. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Kristiina Salo, makrsi@utu.fi.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus joka viikko kirkolla klo 11. Messun jälkeen tarjotaan kirkkokahvit.

Pakilan 600-vuotisjuhlamessu su 8.10. klo 11. Messua toimittamassa Leo Norja, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro.

Messu su 15.10. klo 11. Messua toimittamassa Tiia Tuovinen, Leo Norja ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA. Valokuvaaja Kari Haklin Helsinkinäyttely kirkolla 2.–31.10.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 6. – 19.10.

5.10.2017| Kirkko ja kaupunki a

Apua & tukea Pakilan 600-vuotisjuhlakonsertti kirkolla su 8.10. klo 18.

Eri esiintyjiä: Pauliina Linno­ saari, Hans-Otto Ehrström, Sergei Sokolov, Pentti Yrjänäinen, Pakilan Musiikkiopiston kansanmuusikot, ”Munkkikuoro” Corvus Laurencij, Vox Sonora -kuoro, Pakilan Voimistelijat, Olli Helin ja Pakilan ala-asteen suurkuoro. Liput aikuisilta 15 e ja lapsilta 5 e, tarjoilu sisältyy hintaan.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus kirkolla ti 10.10. klo 13. Laulamassa mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila.

Puuhapirtti maanantaisin klo 12–15 kirkon Pirtillä 2. ja 3. luokkalaisille.

Ryhmään ilmoittautuminen ja tiedustelut Helkky Pennaselle, hinta 90 e/kk sisältää välipalan ja puuhamateriaalit.

Peittopiiri parillisten viikkojen maanantaisin klo 13 kirkolla. Kudomme Äiti Teresa -peittoja ja vietämme yhdessä aikaa.

Perhekerhot kokoontuvat tiistaiaamuisin kirkolla klo 9–11.30 ja torstaisin VälKeessä klo 9–11.30. Syyslomaviikolla (vko 42) ei ole Perhekerhoja.

Kutomakerho joka keskiviikko klo 19 VälKeessä.

Vaaperot kirkolla torstaisin klo 13–15 Torpparinmäen Perhetalon toimintaa seurakunnan kanssa vauva- ja pikkulapsiperheille. Ohjelmassa on laulutai loruhetki, kahvittelua sekä leikkiä ja yhdessäoloa.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13 kirkon Kokoushuoneessa.

Akvarelliryhmä kirkolla klo 17.30 parillisten viikkojen torstaisin. Tervetuloa ryhmään myös uudet taiteilijat.

Erityisryhmille Saavu-messua vietetään su 15.10. klo 11 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Messussa on huomioitu eri vammaisryhmät. Messu tulkataan viittomakielelle ja laulujen sanat ovat saatavina sekä pistemateriaalina että isotekstisinä. Kirkkoon on esteetön kulku.

Seurakunnan tukiasuntoa hakevat haastatellaan ennen mahdollista asunnon vuokraamista.

Katto pään päälle Erityisdiakonia vuokraa asuntoja kodittomille.

Teksti Soili-Sisko Eskola Kuva Esko Jämsä

P

äällä olevat vaatteet olivat viisikymppisen Petrin koko omaisuus, kun hän palasi vuosi sitten Suomeen. 14 ulkomailla vietettyä vuotta olivat riisuneet kaiken, mitä miehellä oli lähtiessään ollut. Rahattomana ainoa mahdollisuus suojautua syksyn viimoilta oli hakeutua Helsingin kaupungin asumispäivystykseen Hietaniemenkadulle.

– Sain jonottamalla joka ilta yösijan kolmeksi viikoksi. Tunsin itseni kerjäläiseksi, Petri kertoo.

Petri tapasi Helsingin seurakuntayhtymän työntekijän ja kuuli mahdollisuudesta hakea seurakunnan tukiasuntoa. Erityisdiakonian asuttamistoiminnan koordinaattori Ulla Hännikäinen haastatteli Petrin, ja marraskuussa 2016 Petri pääsi muuttamaan vuokrayksiöön.

– Kiitollisuus on päällimmäinen tunne, kun herään aamuisin. Oma koti ei ole itsestäänselvyys.

Menopalat

Gospostolit-yhtye konsertoi Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, sunnuntaina 8.10. kello 13. Gostopolit on nuori, omalla tyylillään värikästä gospelia ja groovepoppia soittava yhtye. Konserttia edeltää kello 11 Risteyksessä-messu ja lähetyslounas.

Arkkipiispa, Suomen ekumeenisen neuvoston puheenjohtaja Kari Mäkinen saarnaa Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, sunnuntaina 15.10. kello 10 ekumeenisessa jumalanpalveluksessa. Silloin juhlistetaan Suomen satavuotista ekumeenista toimintaa. Mukana on eri kirkkojen jäseniä ja tilaisuus radioidaan Yle Radio 1:llä.

Kello 11 on ohjelmalliset kirkkokahvit Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18.

Helsingin seurakuntayhtymän 50 tukiasuntoa ovat Hermannissa ja Ruskeasuolla. Suurin osa asunnoista on yksiöitä ja kaksioita, mutta myös isompia perheasuntoja on jaossa.

Asukasvalinnoissa käytetään tarveharkintaa. Hakijan tulee olla asunnoton helsinkiläinen, ja häneltä edellytetään sitoutumista tukiasumisen sääntöihin, päihteettömyyteen ja työskentelyyn oman elämäntilanteen korjaamiseksi. Kaksi asukasohjaajaa auttaa selvittämään eletyn elämän vyyhtejä.

Vuokrasuhteet ovat määräaikaisia, enimmillään neljä vuotta. Petrin ensimmäinen vuokravuosi on sujunut ongelmitta, joten hän uskoo asumisen yksiössään jatkuvan vielä seuraavat kolme vuotta.

Petri on tällä hetkellä sairauslomalla ja hakeutumassa psykoterapiaan.

Jos ja kun voimat palautuvat, hän tähtää takaisin työelämään. Vaikka arki on taloudellisesti tiukkaa ja toimeentulotaistelu ahdistaa, tulevaisuus ei enää näytä toivottomalle.

– Olen aiemmin ollut valmis luopumaan elämästäni, kuolemaan pois, mutta nyt en halua haaskata uutta mahdollisuutta, jonka olen saanut.

Eiköhän tästä vielä jonkinlainen elämä tule.

Kulkurin vuodet eivät näy Petristä ulospäin. Entisen yliopisto-opiskelijan ja hyväpalkkaisen asiakaspalvelutyöntekijän siisti olemus peittävät kuitenkin alleen paljon ikäviä muistoja.

– Kun asunnottomista puhutaan, ajatellaan helposti, että kaikki ovat puskissa asuvia päihteiden käyttäjiä, jotka ovat lentäneet ulos asunnoista vuokrarästien ja huonon käytöksen vuoksi. Esimerkiksi minulla asunnottomuuden syynä eivät ole päihteet.

Myös Hännikäinen muistuttaa, että asunnottomuuteen voi olla monenlaisia syitä.

– Hakijoissa on Helsinkiin paremman elämän perässä tulleita, mutta siinä epäonnistuneita, ja myös niin sanottuja working poor -ihmisiä eli niitä, joilla ei ole varaa asua Helsingissä, vaikka tekisivät kahta työtä.

Petrin nimi on muutettu.

Kodittomien yö ti 17.10. Myllypuron kirkolla, Myllynsiipi 10. Ruokailu klo 17, iltahartaus ja iltapala klo 19. Sauna lämmin Sanervakodilla.

Mahdollisuus patjayöpymiseen. Kodittomien yöt myös pe 17.11. ja 8.12. klo 16. Vaatelahjoituksia otetaan vastaan, sovi etukäteen ma 16.10. diakoni Pilvi Juvonen, p. 050 347 8582. www.kirkkohelsingissa.fi/asuttamistoiminta

Kello 19 kuullaan ekumeeninen juhlakonsertti Uspenskin katedraalissa, ­Kanavakatu 1.

Haku kirkon Palvelevan puhelimen ­vapaaehtoiskoulutukseen on alkanut.

Vapaaehtoisiksi päivystäjiksi kutsutaan tasapainoisia aikuisia, jotka haluavat ­tukea ja kuunnella toisia.

Valmennus alkaa 15.1.2018 ja sisältää tammi–toukokuussa viisi maanantai-iltaa ja kolme lauantaipäivää. Lisäksi on väliaikatehtäviä ja harjoittelua. Koulutusaiheina ovat mm. vuorovaikutus, auttajan roolit, spirituaalisuus, yksinäisyys, ihmissuhteiden rakentuminen, kriisit ja elämänmuutokset.

Koulutukseen haetaan 30.11. mennessä sähköisellä hakukaavakkeella

Gospostolit-yhtye konsertoi Mikaelinkirkossa.

osoitteessa: http://helsinginseurakunnat.fi/yhteinentoiminta/apuajatukea/ palvelevapuhelin.html

Lisätietoja antaa Palvelevan puhelimen toiminnanjohtaja Raija Narvila, raija.narvila@evl.fi, p. 09 2340 2599.

17

Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

K

neniälittereK

Palveluja tarjotaan KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

MUUTOT EDULLISESTI, 10V KOKEMUS KUOLINPESÄN/VARASTON TYHJENNYS 0503095193 ahonentmi@gmail.com

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

18 A

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Häävieraanvaraisuus

JOS PAPPI VIHKII avioliittoon pariskunnan, jolla kirkon käsityksen mukaan ei ole oikeutta kirkolliseen vihkimiseen, kyseessä lienee papin toimittama siviilivihkiminen.

Tällaisia pariskuntia on valtavasti. Kirkollinen vihkiminen edellyttää avioliiton yleisten edellytysten lisäksi, että vihittävien tulee olla rippikoulun käyneitä evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Jos vain toinen vihittävistä täyttää nämä lisäedellytykset, tulee toisenkin olla jonkin muun kristillisen kirkon tai uskontokunnan jäsen. Muuten ei kirkkohäitä heru.

Kun kirkossa avioliittoa pidetään Jumalan lahjana, tuntuu pihtailu häiden suhteen oudolta. Jos kaikin puolin avioliittokelpoiset henkilöt haluavat naimisiin hurskain luterilaisin menoin, miksi heiltä pitäisi se evätä, kun kerran yhteiskunta on kirkon papeille suonut oikeuden vihkiä kansalaisia avioliittoon.

Oudolta tuntuu myös se, että naimisiin päästäkseen on pakko osallistua jonkinlaiseen seremoniaan.

Miksei avioliittoa voisi niin halutessaan rekisteröidä maistraatin verkkosivuilla?

Ahdistaako liika tavara?

Ammattijärjestäjämme auttavat ystävällisesti ja luottamuksellisesti!

050 493 1772, www.tavararemontti.fi

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

Siivous, ikkunat, taulut, lamput TV, puhelin, tietokone -neuvot Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan

KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646 www.stadinapumiehet.fi 045 6475572 stadinapu@saunalahti.fi, kiinteistönhuolto, vihertyöt, kuljetus. 37€/h.

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Toimivat kaihtimet joka kotiin !

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38 Arvoisat asiakkaat!

Eläk. alen. perm. l + k nyt 37 € (47 €) Norm. vel. perm. l + k 46 € (55 €) P. 09 639818

040-411 4370 Ostetaan Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

Hammashoitoa

RAHAA RAHAA RAHAA

PROTEESITYÖT

Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497

NOPEASTI & KIVUTTOMASTI

JA NYT MYÖS LÄHELTÄ!

Teemme myös kotikäyntejä!

3kk Tarvittaessa aikaa aksu korotonta m

SOITA JA VARAA AIKA ILMAISEEN TARKASTUKSEEN

010 2715 100

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki Kauppalantie 4 (katutaso), Helsinki

www. keskustanerikoishammasteknikot.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

Ajanvaraus (09) 622 27 27

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

OSTETAAN KUOLINPESÄT, muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus.Kaappeihin unoht.astiat, maljakot,aterimet,hopeat,kellot, sot.mitalit ym.arvoirtaimet,50-luk. ja sitä vanh.asut,laukut,lelut,nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa.

Armas.F. puh. 044-2403941

n

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä)

loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Henkilöautojen talvisäilytystä, 24 km Helsingistä.

Soita 0500 717 225

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

ErikoishintammE:

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

Vuokralle tarjotaan

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus

HAMMASASEMA

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 740 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tilaisuuksia

A

19

Hautauspalveluja

HERÄNNÄISSEURAT to 5.10. klo 18 Länsi-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 6.10. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj.3, Espoo. Tarj. klo 18. su 8.10. klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket.1, saarna E.-M. Muurman; kahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs, Autotalo, Kamppi. ke 11.10. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 13.10. klo 14 Columbuksen kauppakesk. katukpli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 18 Vehkojan srk-kesk., Yli-Anttilant.

3, Hvkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Sipoon Martinkylä. su 15.10. klo 10 kirkkopyhä Huoplahden kko, Vespert.12, Hki. Mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Porvoon tmk ja seurat srk-kodilla, Lundink.5. HNK-kvartetti mukana. klo 11 kirkkopyhä Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), saarna J. Saari.

Kirkkokahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Karjaan kko, Lärkkullant.26, Raasepori; lounas ja seurat Iso Pappila. klo 16.30 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. HUOM aika! klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. ti 17.10. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). Suvi Korhonen: Ekumeeninen vastuuviikko.

TULOSSA: su 29.10. klo 16 Teologiailta Seuratuvalla.

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Kaikkea kivestä

Lähetä surunvalittelusi.

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 8.10 klo 13.30 (Ap.t. 2) Pyhän Hengen vuodatus - Heikki Junttila Pietarin puhe - Tinja Halunen

- me teemme sen -

- Uudet hautakivet, lisänimet - Kiven kunnostus ja puhdistus - Oikaisut ja tekstin entisöinnit

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Lokakuu: Su 15.10. klo 11 Vuosaaren kirkko, kirkkopyhä Ti 17.10. klo 19 Huopalahden kirkko, seurat Ti 31.10. klo 19 Huopalahden kirkko, Pyhäinpäivän ajan Siionin laulujen ja virsien ilta Pe 3.11. klo 19 Mikaelin kirkko, seurat Seurat lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja klo 18. Tervetuloa.

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 17.10 klo 19 Daniel Björk, Bengt Lassus, Peter Hilli. Lastenhoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10–12, esirukousiltana 18–18.45, puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle. Esirukousillat jatkuvat 31.10.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

www.loimaankivi.fi

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

BREMERIN KIVI

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Lakipalveluja Kotisiivousta ja ikkunanpesua lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla.

Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi • p. 040 – 7001925

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

JORMAN REMONTTIPALVELU • Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt.

• Ulos kestopuu terassit ja aidat.

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl.

Maiju Rihtniemi Lakimies, OTM

Juha Kurvinen, 040 541 5787

Rihtniemi Law

Kari Salko, 0400 604 133

Hietaniityntie 9 A, 00730 Helsinki P. +358 50 339 0484 www.rihtniemilaw.fi

Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Edunvalvontavaltakirjat, Testamentit, Perukirjat, Avioehdot

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Rakennusala Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

www.bremerinhautakivi.fi

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Siivouspalveluja

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Luottokelpoinen ©

Bisnode 2017

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Asianajotoimisto Mia Kavasto Perunkirjoitukset ja perinnönjaot Testamentit ja edunvalvontavaltuutukset p. 019 688 1000 toimisto@kavasto.fi ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

Vartiokylän kirkkoa vastapäätä Kiviportintie 6, 00950 Helsinki p. 040 5520818 kirsi@ukkonen.com www.ukkonen.com

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Mielipide

20 a Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Muuttumaton kirkko olisi jo kuollut Kirkon konservatiivit kantavat huolta kirkon repeämisestä ja tulevaisuudesta (K&k 7.9.) Huoli johtuu siitä, että maailma muuttaa kirkkoa eikä kirkko maailmaa, niin kuin pitäisi.

Kirkko on tosin koko olemassaolonsa ajan yrittänyt estää maailmaa muuttumasta. Se on kuitenkin joutunut mukautumaan muutoksiin ihmisen tiedon lisääntyessä ja ymmärryksen varttuessa. Muuttumattomana kirkko olisi jo kuollut tai vielä pahemmin henkitoreissaan kuin nyt.

Kirkon nykyisen kuihtumisen konservatiivit näkevät johtuvan siitä, että kirkko sopeutuu liiaksi maailman muutokseen. Asia voi olla myös toisin päin: väki lähtee, koska kirkko ei pysy elämässä mukana.

Parannuksen tekemisen kirkko voisi aloittaa keskittymällä Jumalaan ja tuonpuoleiseen, ehdottaa Timo Junkkaala. Mikä vielä tärkeämpää: Jeesukseenhan meidän pitäisi keskittyä, siihen, mitä hän teki, mitä opetti. Hänessä Jumala tuli nimenomaan ihmiseksi ihmisten joukkoon, elämään samaa tämänpuoleisen maailman elämää kuin mekin.

Jeesukseen keskittymällä ja häntä seuraamalla kirkko voi vaikuttaa myös maailman muuttumiseen. Niin saattaisi syntyä myös tämän päivän ihmiselle yhteys Jumalaan ja tuonpuoleiseen.

Ei ole oikein olettaa, että Raamattuun voi sitoutua vain yhdellä tavalla. Raamattuun Jumalan sanana voi sitoutua, vaikka tunnustaisikin, että siinä on erittäin paljon inhimillistä, omaan aikaansa ja kulttuuriinsa sidottua ainesta, jonka joukosta Jumalan tahto ja ilmoitus on koetettava löytää. Ajatuksesta, että kaikki Raamatun sanat ovat Jumalan sanoja, on kuitenkin syytä luopua.

Näkemyksissä on eroja. Löytyisiköhän erilaisuudelle tilaa kirkossa? Jumalan sylissä sitä kyllä on.

Hannu Vapaavuori teologian tohtori, eläkeläinen

Vapaa ihminen tekee pahaa uhreilleen Harry Blässar kysyi mielipidesivuilla ”Miksi Luoja sallii?” ja vastasi: ”Jos hän aina estäisi kaikki ihmisen pahat suunnitelmat, ihmiselämässä ei olisi vapaata harkintaa, eikä koskaan opittaisi näkemään eroa oikean ja väärän välillä.” (K&k 21.9.)

Ihminen hyökkää toisen kimppuun, pahoinpitelee, raiskaa tai surmaa. Luoja, kaikkialla läsnä oleva, katselee vieressä tekijän opetellessa, mikä on oikein ja mikä väärin. Luojalle, kaikkivaltiaalle ja kaiken tietävälle, tämä on ainoa tapa toteuttaa suunnitelmansa ihmiskunnalle.

Luoja siis kunnioittaa tekijän vapaata tahtoa. Entä uhrin vapaa tahto?

Pekka Kemppainen Espoo

Sukupuoli ei ole kaksijakoinen käsite Kommentoin artikkelianne intersukupuolisuudesta (K&k 21.9.). Suku-

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Olisimme tarvinneet kipeästi kappeliamme Herttoniemen seurakuntaneuvoston päätös lopettaa Herttoniemenrannan kappelin toiminta oli kuin ämpärillinen jääkylmää vettä alueen 10 000 asukkaan niskaan. Kukaan ei ole vaivautunut kertomaan syitä, miksi juuri meidän kirkkomme ja kokoontumistilamme poistaminen auttaisivat seurakunnan talouden elvyttämisessä.

Herttoniemenrannan alueella asuu lapsiperheitä, työelämässä olevia ja myös suuri joukko ikääntyviä eläkeläisiä ja syrjäytymisvaarassa olevia yksinäisiä.

Haluan kiittää niitä aktiivisia seurakuntalaisia ja muutamaa kirkon työntekijää, jotka ovat kappelilla toteuttaneet mieleenpainuvia tilaisuuksia, esimerkkinä sunnuntai-illan diakoniamessu 17.9. Diakoni Eija Hoikkalan tuomat auringonkukat ja suntio Arja Koivistoisen kaunis kahvikattaus kruunasivat kirkkokahvit, jossa tapasimme myös juuri Afganistanista Suomeen tulleet paluumuuttajat.

Kiitos myös alueneuvoston puheenjohtaja Pirjo Toivola-Kauppiselle, joka tässä vaikeassa tilanteessa on kaikin voimin yrittänyt pitää alueen seurakuntalaisten puolia.

Kappelikahvilan toiminta on keskiviikkoisin koonnut yhteen useita, jotka muuten olisivat eristyksissä omissa asunnoissaan. Kirjallisuuspiiri, taidepiiri, miesten henkireikä, arabian- ja venäjänkielisten tapaamiset ansaitsisivat omat tarinansa.

Kaikille kappelin vapaaehtoistyöntekijöille lämmin kiitos!

Marja-Leena Komulainen eläkeläinen Herttoniemenrannasta

puoli on evoluution myötä kehittynyt ja vahvasti kehollinen ihmisen ominaisuus, mutta mitään yksiselitteistä kaavaa sille, mikä on mies tai mikä on nainen, ei ole biologisesti mahdollista määrittää. Tämä on käynyt ilmi esimerkiksi kilpaurheilun sukupuolitesteissä.

Vaikka sukupuolta voidaan määrittää melko pitkälle biologian keinoin, sosiologisesti tarkasteltuna ihmisen sukupuolisuus on monimutkaisempaa. Olen kerännyt sukupuolen määrittämisen kokemuksia galleriaan osoitteessa ­www.­sukupuolisuus.­fi.

Vasta yksi ihminen on määrittänyt itsensä sataprosenttisesti naiseksi tai mieheksi.

Ihmisellä on uros- ja naarastyyppisiä lisääntymisominaisuuksia, mutta oikeudellisen subjektin määrittäminen niiden perusteella on yhtä epämääräistä kuin ihonvärin tai pituuden perusteella. Lainsäädäntö tai kirkon virallinen toiminta eivät voi perustua virheellisiin käsityksiin, vaikka niillä olisikin tuhansien vuosien historia.

Virheellisten käsitysten varaan rakennettu lainsäädäntö estää tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisen.

Siksi jokaisen on itse määriteltävä

oma virallinen sukupuolensa tai sukupuolisuutensa, jos sitä ylipäätään tarvitaan.

Susa Tyrniluoto kuvataiteilija

Kosketuksen ylistys Sari Hämäläinen pahoitti mielensä K&k:n seksuaalisuutta käsittelevästä jutusta Kukin makunsa mukaan (7.9.), ihan lehden kansikuvaa myöten. Minusta taas juttu oli hyvä ja kiinnostava. Tarvitsemme lisää keskustelua ja ymmärrystä seksuaalisuudesta muuttuvassa maailmassa, kun asioista saa vihdoin puhua.

Yksinäisten hellyydenkaipuu, homoliitot, transihmiset ja Tom of Finland -kultti ovat tosiasioita, joilta ei voi ummistaa silmiään, korkeintaan kääntää katseensa paheksuen muualle.

Ja Hämäläiselle vinkki: Lehden kansikuva ei ollut ”aikuisten lelukaupan” mainos, vaan ihan Luojan luoma punainen kalla kaikessa komeudessaan.

Sekin on osoitus siitä, kuinka jopa luonto ympärillämme on täynnä kauneutta ja salaperäistä erotiikkaa. Kosketelkaa toisianne!

Martti ”Marde” Mäkelä Hakiksesta

Edellisen johdosta: Herttoniemen seurakunnassa on päätetty luopua Herttoniemenrannan kappelista, Kulosaaren seurakuntatalon yläkerrasta ja Sammatin leirikeskuksen käytöstä.

Päätösten syyt ovat Helsingin seurakunnissa toteutettavat 15 prosentin säästöt 2016–2018 ja Herttoniemessä kertynyt alijäämä, joka johtuu seurakuntia yhdistettäessä vuonna 2011 muutetuista määrärahajaon perusteista. Herttoniemessä säästötavoite on siten suurempi kuin muissa seurakunnissa.

Jo aikaisemmin on luovuttu Herttoniemenrannan kappelin toimistotiloista, Kulosaaren pappilan toimitiloista, Herttoniemen, Kulosaaren ja Myllypuron partiokoloista sekä Herttoniemen kirkon päätyhuoneistoista.

Herttoniemenrannassa vapaaehtoistyö suuntautuu pienelle joukolle, on päällekkäistä seurakunnan muun toiminnan kanssa ja sitoo työntekijäresursseja.

Tilasäästöt ovat olennaisia säästötavoitteiden toteuttamiseksi ja seurakunnan olemassaolon varmistamiseksi. Pienentynyt työntekijäkunta ei pysty ylläpitämään entisenlaajuista toimintaa. Tiloista luopuminen merkitsee toimintojen yhdistämistä jäljelle jääviin tiloihin sekä uusien toimintamuotojen ja yhteistyökumppanien etsimistä.

Ilkka Harju seurakuntaneuvoston puheenjohtaja