Kirkko ja kaupunki 2017 18 espoo

18

HY VÄN TÄHDEN.

5.10.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 4 Nuoret pääsevät suunnittelemaan rippikouluaan itse

Hä?

Yliluonnollinen kokemus jättää ymmälleen kokijansa, kirkon ja terveydenhuollon

B1

ESPOO JA K AUNIAINEN

B 4 Taikasienistä apu masennukseen?

Lääketestit alkavat Suomessa

Kiinalainen sananlasku

Mielisairaaloissa käytetään pakkotoimia enemmän kuin Euroopassa keskimäärin, ja selkeästi enemmän kuin kidutuksen kielto sallisi.

Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen Suomen ihmisoikeus­ ongelmista Imagessa 9/2017

Iankaikkisesti

Satunnainen rikos on onnettomuus, toistuva rikos pahuutta.

Tänään

Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Eilen

2 a

Veden kalvossa näet kasvosi, lähimmäisessä näet sydämesi.

Sananlaskut 27:19

Rukous

Pääkirjoitus

istock

Häirintää Helsingin Sanomat julkaisi viikkoa ennen Helsingin piispanvaaleja uutisen, jonka mukaan helsinkiläispapista oli tehty kantelu tuomiokapituliin. Hänen epäiltiin syyllistyneen seurakuntalaisensa seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja seksuaaliseen häirintään vuosina 2008 ja 2013. Poliisille asiasta ei ollut tehty tutkintapyyntöä.

Helsingin Sanomat oli saanut tietoonsa sekä epäillyn että oletetun uhrin henkilöllisyyden ja haastatteli heitä. Kumpikin kiisti syytökset. Kantelun taustalla oli kolmas henkilö ja kantelun kirjoitti neljäs henkilö. Heistä kumpikaan ei itse ollut osallinen tapahtumiin. Nimiä uutisessa ei mainittu.

”

Lähentely ja

seksuaalinen

hyväksikäyttö eivät kuulu

sielunhoitoon.

Minun silmääni elokuinen uutinen vaikutti jotenkin omituiselta. Ensinnäkin, toimijoita kantelun taustalla tuntui olevan kovin monta, vieläpä sellaisia, joilla ei ollut mitään tekemistä itse asian kanssa. Toiseksi, epäillyistä teoista oli vuosikausia aikaa, joten niiden tuleminen julki juuri ennen piispanvaalia vaikutti tarkoitushakuiselta. Kolmanneksi oli outoa, että vakavista rikosepäilyistä ei ollut ilmoitettu poliisille.

Viime viikolla ilmeni, että kantelu koskee myös piispaksi valittua Teemu Laajasaloa. Häntä ei epäillä itse teosta vaan kaverin neuvojen antamisesta epäillylle. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, kaverin neuvominen muuttuu rikoskumppanuudeksi vasta jos annetut neuvot ovat luonteeltaan rikollisia.

Samoin ilmeni, että kantelun taustalla oli toisen piispaehdokkaan näkyviä tukijoita. Ajoitus alkoi näyttää harkitulta.

Seurakuntalaisten pitää voida luottaa siihen, että lähentely ja seksuaalinen hyväksikäyttö eivät kuulu sielunhoitoon.

Kaikki sellaiset epäilykset on syytä tutkia huolellisesti – ei omassa porukassa vaan poliisin toimesta.

Seurakuntalaisten pitää voida luottaa myös siihen, että kirkonmiehet ja -naiset eivät suojele toisiaan ja peittele toistensa väärinkäytöksiä. On myös epäiltyjen oikeusturvan kannalta tärkeätä, että kaikki tapaukset tutkii riippumaton taho.

Olisi myös suotavaa, että kirkon vaaleja käytäisiin suoraan eikä kiertoteitä käyttäen.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Tässä olen. Vai olenko?

Istun punaisiin valoihin juuttuneessa bussissa, mutta mieleni harhailee.

Tiedän, että sinä olet lähempänä minua kuin olen itse itseäni.

Hengitän, annan ajatukselle luvan kiteytyä, mutta turhaan.

En ole tänään tavattavissa.

Syksy on puhaltanut takkini tyhjäksi.

Jäätyäni bussista teen huomaamattoman ristinmerkin.

Tiedän, että huomasit sen.

Lainasanat

”

Äidin kuoleman jälkeen minulta vapautui hirveästi energiaa.

Seuraava lehti ilmestyy

19.10.

Kirjailija Kati Tervo sivulla A 7

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja Kauniainen 5.10.2017 numero 18 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Matti Hagelberg

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

a 3

Suomalaisten kuusi ryhmää Pääkaupunkiseudulla asuu kokeilunhaluisia individualisteja ja yhteisen hyvän puolustajia. Kovia rasisteja on Suomessa aika vähän.

Teksti Pauli Juusela Kuva istock

L

ähes 4000 ihmisen haastattelututkimukseen sekä lukuisiin taustatietomuuttujiin perustuva Arvot 360-tutkimus löysi kuusi ryhmää, joihin suomalaiset jakautuvat.

Ryhmittely on tehty arvojen, asenteiden ja niihin kytkeytyvien elämäntapojen mukaan.

– Ryhmät ovat suuruusjärjestyksessä kokeilunhaluiset individualistit, hyväntahtoiset hengelliset, yhteisen hyvän puolustajat, turvallisuushakuiset patriootit, passiiviset minäkeskeiset ja tiedonhaluiset vetäytyjät, selvittää vanhempi asiantuntija Mikko Hormio tutkimuksen tehneestä Insight360 Oy:stä.

Kyseinen yritys on kirkollisen Kotimaan omistama ja teki viisi vuotta sitten Jäsen 360 -tutkimuksen erityisesti kirkon tarpeisiin. Sittemmin yritys on laajentanut asiakaskuntaansa valtionhallintoon, puolueisiin, järjestökenttään ja kaupalliselle puolelle.

Tutkimus eroaa perinteisistä gallupeista siinä, että se linkittää yksittäiset kysymykset laajaan aineistoon muun muassa asumisesta, median käytöstä ja harrastuksista.

Tutkimuksen kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, onko elämässä kyse valtakamppailusta vai toinen toistemme tukemisesta. Myös ajatuksia suomalaisuudesta on selvitetty.

Hormion mainitsemista kuudesta ryhmästä pääkaupunkiseudulla korostuvat muuta Suomea enemmän erityisesti kokeilunhaluiset individualistit ja yhteisen hyvän puolustajat.

– Kokeilunhaluiset individualistit ovat täällä suurin ryhmä. Heihin kuuluu noin neljännes suomalaisista ja vielä enemmän pääkaupunkiseudun asukkaista. He ovat kohtuullisen nuorta väkeä, jolle maailma on auki. He haluavat kasvaa ja kehittyä.

Digitaalisuus on isossa roolissa heidän elämässään.

Ajatuksiltaan he ovat liberaaleja, ja moni heistä kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia, Hormio selvittää.

Muualla Suomessa hyväntahtoiset hengelliset ovat vahva ryhmä. Heihin kuuluu joka viides suomalainen, mutta pääkaupunkiseudulla vain joka kymmenes. Heille kirkko on tärkeä, samoin hengellisyys ja toisista ihmisistä huolehtiminen. Itsekeskeisyys on heille vierasta. Suuri osa tästä ryhmästä on naisia.

”

Kokeilunhaluisille individualisteille maailma on auki. Digitaalisuus on isossa roolissa heidän elämässään.

Yhteisen hyvän puolustajat ovat puolestaan korostetusti helsinkiläinen ilmiö. Koko maassa heitä on noin kuudennes väestöstä.

– He ovat peruspositiivisia, hieman henkisiä ja hieman hengellisiä. He puoltavat kestävää kehitystä ja ovat aktiivisia ja kokeilunhaluisia. He myös toivottavat vieraiden uskontojen edustajat tervetulleeksi ja ajattelevat, että ihminen tarvitsee muita ihmisiä, Hormio kertoo.

Yli kuudennes suomalaisista kuuluu turvallisuushakuisiin patriootteihin. Heille isänmaallisuus liittyy turvalliseen elämään. He elävät melko vaatimat-

tomasti ja shoppailu ja kuluttaminen tuottavat heille tuskaa. Helsingissä heitä on vähemmän kuin esimerkiksi Vantaalla.

Yli 600 000 eli noin 15 prosenttia suomalaisista kuuluu ryhmään passiiviset minäkeskeiset. Tämä ryhmä koostuu valtaosin yli 35-vuotiaista, hyvin passiivista elämää viettävistä miehistä. Heillä on huoli itsenäisyydestä, he kokevat ympäristöasiat epämiellyttäviksi ja moni heistä pitää itseään keskimäärin parempana autonkuljettajana. Hormion mukaan tämä joukko voisi äänestää Silvio Berlusconin tapaista hahmoa, joka puhuisi yksilökeskeisen nautinnonhalun puolesta. Ryhmässä on erityisen paljon niitä, jotka nyt eivät äänestä.

1–2 prosenttia suomalaisista on tutkimuksen mukaan hyvin rasistisia. Rasismi kytkeytyy kaikenlaiseen eriarvoisuuteen, vääränvärisiin, vääräuskoisiin ja niin edelleen.

– Tämä joukko on voimakkaasti minäkeskeistä eikä oikein löydä nyky-yhteiskunnan juonta. He kokevat, että maailmassa puhutaan ihan vääristä asioista, Hormio sanoo.

Viimeinen ryhmä, noin kymmenen prosenttia suomalaisista, on tiedonhaluisia vetäytyjiä. Heihin kuuluu kaikenikäisiä, sekä miehiä että naisia. He ovat pessimistisiä ja kokevat, että heillä on vähän verkostoja ja että Suomi on epätasa-arvoinen maa.

Heidän joukossaan on melko paljon työttömiä.

– Monet heistä ovat kuitenkin tiedonhaluisia ja opiskelu ja kirjojen lukeminen kiinnostaa heitä. Aika moni heistä elää yksin. He ovat ainoa ryhmä, jonka mielestä Suomi ei 1980-luvun jälkeen ole kehittynyt hyvään suuntaan. ■ Lisää aiheesta: kirkkojakaupunki.fi

4 a Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

1,00 %

Kirkollisveroprosentti säilyy Espoossa ensi vuonnakin tasan yhtenä. Se on maan matalinta tasoa, ja viime vuonna hyväksytyn linjan mukainen.

Sirpa Päivinen

Piispa Björn Vikström

Björn Vikström lähtee arkkipiispakisaan

Jonathan Dogbe kävi Leppävaaran seurakunnan riparin tänä vuonna.

Hänen mielestään siellä oli hyvä meininki.

Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström asettuu ehdokkaaksi arkkipiispanvaalissa. Aikaisemmin vaaliin ovat lupautuneet Espoon piispa Tapio Luoma, Åbo Akademin opettaja Heli Inkinen sekä SDP:n kansanedustaja, entinen Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola. Kaikki ovat teologian tohtoreita.

Ehdokasasettelu päättyy 27.11. Arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle kesäkuun 2018 alusta.

Ripareista tulee enemmän nuorten näköisiä

Espoon teatterissa keskustellaan synnistä, armosta ja taivaasta Kirkko ja kaupunki järjestää yhdessä Espoon Kaupunginteatterin kanssa kolme keskustelutilaisuutta, joiden aiheet liittyvät teatterissa parhaillaan esitettävään Paavo Westerbergin näytelmään Seuraavat 500 vuotta.

Keskustelujen aiheina ovat synti (ti 10.10.), armo (ti 24.10.) ja taivas (ti 7.11.).

Kello 18 alkavat maksuttomat tilaisuudet pidetään Tapiolassa Kaupunginteatterin Revontulihallissa, Revontulentie 8. Tilaisuuksien isäntänä ja keskustelun vetäjänä on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki.

Palveleva puhelin etsii vapaaehtoisia Palveleva puhelin ja Palveleva netti etsivät vapaaehtoisia päivystäjiä. Hakijoiden toivotaan olevan tasapainoisia aikuisia, jotka haluavat tukea toisia ihmisiä. Koulutus- ja ammattitaustat voivat olla erilaisia, mutta hakijoilta odotetaan avointa suhtautumista kaikenlaisiin keskustelunaiheisiin.

Koulutukseen haetaan 30.11. mennessä sähköisellä hakukaavakkeella, jonka saa osoitteesta www.helsinginseurakunnat.fi/ pp. Hakemuksia toivotaan jo 15.11. sillä silloin alkavat hakijoiden haastattelut. Maksuton valmennus alkaa tammikuun puolivälissä.

Uudessa rippikoulun opetussuunnitelmassa korostuu nuorten osallisuus. Jonathan Dogbe toivoo, että riparilla käsiteltäisiin enemmän eettisiä kysymyksiä.

Teksti Hanna Antila Kuva Esko Jämsä

M

illainen olisi ripari, jonka sisältöön ovat saaneet vaikuttaa nuoret itse? Se nähdään pian, sillä uudistetussa rippikoulun opetussuunnitelmassa korostetaan osallisuutta. Uutta Suuri ihme -nimistä opetussuunnitelmaa on jo testattu joissakin pilottiseurakunnissa eri puolilla Suomea. Espoossa sitä on kokeiltu jokaisessa suomenkielisessä seurakunnassa yhdellä riparilla. Nuoret ovat saaneet osallistua rippikoulun suunnitteluun ja arviointiin.

– Nyt on meneillään siirtymäkausi, 2019 mennessä kaikki seurakunnat ovat mukana, kertoo vs. kasvatustyön pastori Vilppu Huomo Espoon seurakunnista.

– Nuorilla on ollut vaikuttamismahdollisuuksia ennen tätäkin, mutta nyt siitä tulee suunnitelmallisempaa. Osallisuus läpäisee koko rippikoulun. Myös rippikoulun työntekijöiden on edistettävä nuorten vaikutusmahdollisuuksia.

Osallisuuden lisäksi vahvistetaan rippikoulun yhteisöllisyyttä ja koko perheen kohtaamista.

Myös ehtoollisen merkitystä korostetaan esimerkiksi siten, että ehtoollisopetusta annetaan jo riparin alkuvaiheessa. Nuoret voivat siten osallistua ehtoolliselle jo rippikoulun aikana.

Mäkkylässä asuva Jonathan Dogbe, 14, kävi tänä vuonna rippikoulun Leppävaaran seurakunnassa.

– Minulle oli ihan selvää, että menen riparille. Isosisko oli ollut riparilla ja sanoi, että siellä oli tosi kivaa.

– Mikään pakko ei olisi ollut mennä, eivätkä vanhemmat ottaneet asiaan kantaa, vaan se oli ihan oma päätös, Jonathan kertoo.

Leirijakso järjestettiin kesällä Bergvikissä Salossa.

– Se oli tosi hyvä paikka, siellä metsän keskellä, järven rannalla.

Viikon kestänyttä rippileiriä Jonathan kuvailee mielenkiintoi-

seksi ja kivaksi kokemukseksi.

– Leirillä oli tosi hyvä meininki. Isoset olivat tosi hyvä juttu, heidän kanssaan olin paljon.

Oppitunnit Jonathan muistaa kiinnostavina.

– Ainakin siellä puhuttiin Jeesuksen elämästä ja lähimmäisen auttamisesta. Sitten oli kaikenlaista eettistä pohdintaa. Oli helppo sanoa oma mielipide asioista.

Ennalta tuttuja kavereita esimerkiksi koulusta riparilaisten joukossa ei ollut, sillä Jonathan Dogbe käy ranskalais-suomalaista koulua Helsingin puolella Munkkivuoressa. Se ei kuitenkaan häntä haitannut.

– Riparilla saa kavereita tosi hyvin. Tutustuin erityisesti huonekavereihin. Meitä oli neljä samassa huoneessa.

Parhaita hetkiä riparilla olivat erilaiset leikit, iltaohjelma ja yleinen yhdessäolo. Jo leirillä Jonathan Dogbe alkoi miettiä, että voisi itsekin hakeutua isoskoulutukseen.

– Mielestäni hyvän isosen pitää osata viihdyttää ja olla sosi-

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Merkityksellistä elämää

Tervetuloa hyvän arjen kotiin Ikäihmisellä on oikeus nauttia omien voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää monipuolisten palvelujen keskellä.

Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoivaa tarvitseviin.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan.

Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti! puh. 09 473 473

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina, Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

Ripareille ilmoittaudutaan lokakuussa aalinen. Minä olen ainakin sosiaalinen.

Jonathan haki ja pääsikin isoskoulutukseen, mutta nyt on auki, aikooko hän jatkaa siellä. Koulu ja harrastus, laulaminen Cantores Minores -kuorossa, vievät aikaa.

Jonathan Dogben mielestä riparin konsepti toimii jo nykyisellään tosi hyvin. Jotakin muutoksia voisi tehdä, muttei liikaa.

Nuorilta kannattaa kysyä, sillä he varmasti kertovat mielellään mielipiteensä asioista.

– Ripari on niin suosittu, koska monelle on kerrottu, että sieltä saa hyviä kokemuksia ja kavereita, Jonathan pohtii.

– Leirillä voisi olla enemmän vapaa-aikaa. Ja sille pitäisi olla enemmän aikaa, että mietitään eettisiä juttuja ja puhutaan niistä.

– Iltaohjelmaa ei saa muuttaa eikä isosten vetämiä leikkejä.

Myös leirin pituuteen hän on tyytyväinen.

– Viikko on just hyvä, siinä on tarpeeksi aikaa oppia kaikki asiat.

Kasvatustyön pastori Vilppu Huomon mukaan riparilaisia kiinnostavat yleensä sellaiset ai-

”

Ripari on niin suosittu, koska monelle on kerrottu, että sieltä saa hyviä kokemuksia ja kavereita.

Jonathan Dogbe

Tutustu: www.wilhelmiina.fi

Vuoden 2018 rippikouluihin ilmoittaudutaan Espoossa 9.–31.10. ja Kauniaisissa 2.– 31.10.

Espoon ripareista saa lisätietoa osoitteessa espoonriparit.fi, Kauniaisten kauniaistenseurakunta.fi/rippikoulu.

Espoon ripareille ilmoittaudutaan verkossa.

KYLPYLÄLOMALLE TURUN RUISSALOON

Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa rippikouluun haetaan hakulomakkeella. Hakulomakkeet postitetaan ripari-ikäisille seurakunnan jäsenille kotiin. Lomakkeen saa myös ladattua verkkosivuilta.

Espoossa ja Kauniaisissa voi käydä riparin myös ruotsiksi. Tapiolan seurakunnassa järjestetään rippikoulu, jossa puhutaan suomea ja englantia. Tarjolla on myös venäjänkielinen rippikoulu.

Erityisryhmille kuten pienryhmäopetuksessa oleville ja kehitysvammaisille nuorilla järjestetään omia rippikouluja.

heet, jotka ovat lähellä omaa elämää, esimerkiksi ihmissuhteet.

Niitä käsitellään jatkossakin. Uutta tulee olemaan se, että nuoret voivat esittää toiveita aiheista, ohjelmasta ja käsittelytavoista.

Pysyviä perusjuttuja ripareilla ovat esimerkiksi ulkoläksyt, ripari kun on myös osa kasteopetusta. Ulkoläksyt ovat tärkeitä jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten kannalta. On hyvä osata uskontunnustus ja Isä meidän -rukous vaikka silloin, kun menee messuun, häihin tai hautajaisiin.

– Rippikoulun täytyy kehittyä koko ajan, että se voi säilyttää suosionsa. Muutos liittyy myös siihen, mitä koulumaailmassa tapahtuu, osallisuus korostuu myös siellä, Vilppu Huomo sanoo.■

PLUSSA-KORTILLA -20% PÄIVÄN HINNASTA Etu koskee minimi 2 vrk:n varauksia sisältäen majoituksen lisäksi aamiaisen ja kylpylän sekä kuntosalin käytön.

Etu voimassa 31.10.2017 asti, kun teet varauksen tunnuksella SPAPLUSSA osoitteessa ruissalospa.fi tai myyntipalvelusta p. 02 44 55 100.

Etuhintaisia huoneita rajoitettu määrä.

Etu ei kerrytä Plussa-pisteitä.

Ruissalon puistotie 640, Turku

5

6 a Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Uusimmissa maalauksissaan Elina Merenmies kuvaa taivasta.

Näkyjen ohjaama Elina Merenmiehen maalauksissa puiden ja pilvien takana on jotakin selittämätöntä.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

T

aivasta täytyy hirmuisesti varjella, jotta se pysyy valoisana. Mutta ei liian valoisana, sanoo taiteilija Elina Merenmies katsellessaan metsäaiheisia maalauksiaan.

Niitä – mutta myös muita Merenmiehen töitä – on nyt ripustettu Helsingin taidemuseoon kolmen taiteilijan yhteisnäyttelyyn. Yhdessä metsämaalauksessa saattaa olla kahdeksankin kerrosta. Ensin Merenmies maalaa isot puunrungot ja taustalla olevan maiseman, sitten tulee oksia ja vielä pienempiä oksia, ehkä kerros usvaa. Yhden maalauksen tekemisessä saattaa vierähtää muutamakin vuosi.

Uusimmat metsämaalaukset ovat valmistuneet vuonna 2015, vanhin niistä on jo 25 vuoden takaa.

– Minulle tuli voimakkaita näkyjä, ja arvasin, että minun täytyy tehdä näitä metsiä, Merenmies kertoo maalaustensa lähtökohdasta.

Se, mitä maalauksiin lopulta tulee, on usein mysteeri hänelle itselleenkin.

– Ne kehittyvät ja kiteytyvät maalauksen ehdoilla, hitaasti. Niissä on paitsi kaikki se sisältö, mitä haluaa kertoa, myös sattumaa. Valmis teos on aina yllätys.

Näkeminen ja näyt toistuvat Merenmiehen puheessa usein ja kuulostavat

arkiselta todellisuudelta hänelle. Juuri näyt johdattivat hänet aikoinaan ortodoksiseen kirkkoon.

– Olin lukenut paljon Raamattua ja uskoin Jumalaan, mutta en ymmärtänyt koko kristillisestä ajattelusta mitään. Olin lukenut Toisesta Mooseksen kirjasta, kuinka Jumala ohjasi pilvipatsaana Israelin kansaa erämaassa.

Se oli minusta tosi jännittävä ja tietysti myös hyvin visuaalinen asia.

”

Yritän luopua turhista ajatuksista. Joka päivä huomaan sellaista, mikä ei ole vielä valmista, varsinkin silloin, kun olen tekemisissä ihmisten kanssa.

– Kerran menin Uspenskin katedraaliin ihan turistina. Kun olin ollut siellä hetken aikaa, näin näyssä, että se pilvipatsas oli siellä. Jäin miettimään sitä ja se ilahdutti minua. Rupesin myös tiedostamattani toistamaan Uspenskin alttarin värejä maalauksissani ja jopa puutarhaan istuttamissani kukissa.

Pilvipatsaan näkemisen jälkeen kului kymmenkunta vuotta. Sitten Merenmies meni uudelleen Uspenskin katedraaliin ystävänsä pakottamana.

Kukat, maalaukset, näyt, ajatukset vyöryivät päälle. Hän ei tajunnut, mitä tapahtuu, mutta samalla kaikki kuitenkin loksahti paikoilleen.

– Koin sen niin, että minulle oli paikka siellä. Että tämmöisellekin kristitylle oli jossakin paikka!

Kun Nautinto-näyttelyn avajaiset Helsingin taidemuseossa oli saatu vietettyä, Elina Merenmies lähti viikoksi Heinävedelle Lintulan luostariin talkootöihin yrttejä keräämään. Hänelle Lintula on ihmeellinen paikka, jossa hän mielellään viettäisi enemmän aikaa kuin nykyään on mahdollista.

Ennen kaikkea Lintula on kilvoittelun paikka.

– Minulla on kaipuu löytää itsestäni vielä voimakkaampi halu juosta kohti Jumalaa. Lintulassa huomaan selvimmin, kuinka keskeneräinen olen. Siellä näkee ja kokee omat tekonsa ihan toisella tavalla. Sieltä on hirveän vaikea lähteä pois, koska sielun terve osa haluaisi jäädä sinne, Merenmies kertoo.

– Ja mikä onni siellä tulee! Valokin on ihan erilaista. Itken ilosta, kun siivoan siellä. Miten sellainen homma voikin olla kaikkein autuainta.

Merenmiehelle kilvoittelu merkitsee luopumista ja rukousta.

– Yritän luopua turhista ja vahingoittavista ajatuksista. Joka päivä huomaan sellaista, mikä ei ole vielä valmista, varsinkin silloin, kun olen tekemisissä ihmisten kanssa. Kaikki ihmisten kanssa sopimiset ja asioinnit vaativat kärsivällisyyttä ja voivat olla tosi työläitä. Samoin se, miten tietää, milloin olla jämerä ja milloin ei. Ja kaikkein nöyryyttävintä on lapsen kasvatus. Välillä tuntuu siltä, että voisi maata ristin edessä litteänä loppuikänsä.

Esimerkkeinä kilvoittelussa Merenmiehelle ovat pyhät ihmiset, joiden elämäkertoja hänellä on tapana lukea aamiaispöydässä.

– Niistä tulee liikutus ja armon tunne. Luen aina niin kauan, kunnes sydän lämpenee. Se on minulle merkki siitä, että olen saanut jotakin sellaista hengellistä ravintoa, joka kestää koko päivän. Monesti riittää ihan yksi tai kaksi sivua.

– Pyhien elämäkerroissa on paljon myös visuaalisesti rikkaita kuvauksia, jotka ovat upeita ja vaikuttavia. ■ Nautinto-näyttelyssä on esillä Elina Merenmiehen, Jukka Korkeilan ja Anna Retulaisen teoksia. Näyttely 12.11. asti Helsingin taidemuseo HAM:ssa, Eteläinen Rautatiekatu 8.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

A

7

Hylätyt haaveet Kati Tervo sai idean uuteen romaaniinsa tätinsä surullisesta kohtalosta.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA SIRPA PÄIVINEN

K

un kirjailija Kati Tervon työhuoneen ikkunasta kirjailijatalo Villa Kivestä katsoo viistosti Töölönlahden yli, vastarannalla pilkistää taiteilijakoti Lallukka. Siellä asui ja työskenteli 1930-luvulta alkaen taiteilija Ellen Thesleff. Myös mökillään Teiskossa Tervo on ollut Thesleffiin maisemissa, sillä sieltä ei ole pitkä matka Muroleeseen, jossa Thesleffin perheellä oli aikoinaan huvila.

Ränsistyvässä huvilassa viimeistä kertaa kesää viettävä, Ellen Thesleffiä kovasti muistuttava ikääntynyt taiteilija on toinen päähenkilö Kati Tervon uudessa romaanissa Iltalaulaja. Toinen päähenkilö on nuori Taimi, joka on pestattu Ellenin apulaiseksi.

Taimin hahmo ja koko romaanin idea alkoi pyöriä Tervon mielessä jo vuonna 2003, kun hänen Pohjois-Savossa asunut tätinsä kuoli ja Tervo joutui purkamaan hänen kuolinpesäänsä.

– Täti oli 1940-luvulla haaveillut taiteilijan ammatista, mutta koska hän

oli maalaistalon tytär, sitä ei katsottu hyvällä. Niinpä hän lähti Helsinkiin opiskelemaan agronomiksi ja opintojensa ohella kävi myös piirustustunneilla. Hän sai opinnot valmiiksi, mutta ei ehtinyt olla päivääkään töissä, sillä hän sairastui skitsofreniaan.

– Kuolinpesää selvittäessäni toivoin, että löydän jonkun maalauksen tai piirustuksen muistoksi tädistä, mutta mitään ei ollut. Käyttämätön maalarinpaletti ja yksi taidekirja olivat ainoat asiat, jotka viittasivat hänen taideharrastukseensa. Se tuntui karmealta. Mietin, mitä valoisaa voisin muistaa tädistä.

LAPSENA KATI TERVO ei tiennyt, että mummulassa pienessä huoneessa asunut hiljainen nainen oli hänen tätinsä. Se selvisi hänelle vasta joskus 12-vuotiaana. Kun täti oli paremmassa kunnossa, hän kävi kerran vuodessa Helsingissä ja kierteli taidemuseoissa.

– Kysyin häneltä kerran, että mitä sinä nyt taas sinne Ateneumiin menet.

Hän vastasi, että pitäähän nyt Ellen

Kati Tervolla on työhuone Villa Kivessä. Myös Ellen Thesleff työskenteli valkoisessa huvilassa: Casa Biancassa Muroleessa.

Thesleffin maalaukset nähdä.

Myös Kati Tervo haaveili nuorena taiteilijan ammatista. Hän opiskeli Vapaassa taidekoulussa ja kävi Oriveden opistossa taidekursseilla.

– Minulla oli aika synkkä murrosikä. Maalaaminen ja piirtäminen olivat onnellisia hetkiä siinä. Taide tuntui pitkään ainoalta uravaihtoehdolta.

KATI TERVO PÄÄTYI kirjastoalalle, perusti sitten perheen. Kirjailija hänestä tuli yli viisikymppisenä, sen jälkeen kun hänen pitkään sairastanut äitinsä oli kuollut.

– Äidin kuoleman jälkeen minulta vapautui hirveästi energiaa. Hän oli minulle tosi tärkeä ihminen ja lapsuu-

dessani ainoa tuki ja turva. Kun äitiä ei enää tarvitse hoivata ja suojella, olen itsenäistynyt ja tehnyt omat päätökseni.

Romaanin Ellen on 75-vuotias ja elää läpi luopumisen vaihetta. Kati Tervo on 63-vuotias, ja sanoo, että ikääntyvän naisen mielenmaisemaan oli yllättävän helppo eläytyä.

– Olen miettinyt paljon vanhenemista, ja pidän sitä myös positiivisena asiana. Ihminenhän voi viettää parhaat vuotensa vanhana. On myös asennekysymys, millaiseen lokeroon itsensä pistää. Ihminen pystyy aika pitkään omaksumaan uusia asioita, jos ei anna periksi. Esimerkiksi Ellen Thesleff teki kuvia elämänsä loppuun saakka.

Kuva: Erik Blomberg / Punaisen Ristin arkisto

Jätä perinnöksi inhimillisempi maailma.

Testamentilla takaat avun tulevillekin sukupolville.

Tilaa testamenttiesite!

Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi tai 020 701 2193

punainenristi.fi/testamentti

8A

Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 8.10 klo 13.30 (Ap.t. 2) Pyhän Hengen vuodatus - Heikki Junttila Pietarin puhe - Tinja Halunen

HERÄNNÄISSEURAT

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU • Maalaus • Tapetointi • Laatoitukset • Laminaatit • Keittiöön ovet ja tasot • Myös pikkutyöt.

• Ulos kestopuu terassit ja aidat.

P. 0401895682

myös iltaisin ja vkl.

to 5.10. klo 18 Länsi-Pasilan srk-koti, Maistraatink.5, Hki. pe 6.10. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj.3, Espoo. Tarj. klo 18. su 8.10. klo 16 kirkkopyhä Pihlajamäen kko, Liusket.1, saarna E.-M. Muurman; kahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs, Autotalo, Kamppi. ke 11.10. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. pe 13.10. klo 14 Columbuksen kauppakesk. katukpli, Vuot.45 (Vuosaari), Hki. klo 18 Vehkojan srk-kesk., Yli-Anttilant.

3, Hvkää. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30, Sipoon Martinkylä. su 15.10. klo 10 kirkkopyhä Huoplahden kko, Vespert.12, Hki. Mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Myyrmäen kko, Uomat.1, Vtaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Porvoon tmk ja seurat srk-kodilla, Lundink.5. HNK-kvartetti mukana. klo 11 kirkkopyhä Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), saarna J. Saari.

Kirkkokahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Karjaan kko, Lärkkullant.26, Raasepori; lounas ja seurat Iso Pappila. klo 16.30 Ankkuri, Keskusk.11, Mlä. HUOM aika! klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Jpää. ti 17.10. klo 12.30 lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). Suvi Korhonen: Ekumeeninen vastuuviikko.

TULOSSA: su 29.10. klo 16 Teologiailta Seuratuvalla.

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI

JA NYT MYÖS LÄHELTÄ!

Teemme myös kotikäyntejä!

3kk Tarvittaessa aikaa aksu korotonta m

SOITA JA VARAA AIKA ILMAISEEN TARKASTUKSEEN

010 2715 100

Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki Kauppalantie 4 (katutaso), Helsinki

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

www. keskustanerikoishammasteknikot.fi

Hautakiviä KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Ostetaan Luottokelpoinen ©

Bisnode 2017

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

- Uudet hautakivet, lisänimet - Kiven kunnostus ja puhdistus - Oikaisut ja tekstin entisöinnit

Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204

KIRKON KESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua kuunnellen

etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

www.loimaankivi.fi

Puhu, se auttaa.

Palveleva puhelin

0400 22 11 80

Palveleva chat

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03

Palveleva netti

kirkonkeskusteluapua.fi

Palveleva kirje PL 210, 00131 Helsinki

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Siivouspalveluja Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Palveluja tarjotaan

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Ymmärrystä vailla

O

Mitä pitäisi ajatella, kun enkeli koskettaa tai kuollut isoäiti tulee lohduttamaan?

li ihan tavallinen arkipäivä töissä. Olin kopiointihommissa, jotka kuuluivat silloiseen työnkuvaani.

Aurinko paistoi huoneeseen, oli syksy.

Yhtäkkiä tunsin olkapäälläni kevyen kosketuksen. Pyörähdin ympäri, mutta huoneessa ei ollut ketään. Olin vähän kummissani. Kului ehkä muutama viikko ja aloin ihmetellä, kun kuukautiset olivat myöhässä. Tein raskaustestin ja huomasin, että odotan lasta. Silloin tuo kummallinen kosketus ja tieto lapsen odottamisesta yhdistyivät mielessäni niin, että ajattelin: sen täytyi olla enkeli, joka kävi koskettamassa minua. Jos olisin jonkun toisen uskontoinen enkä tietäisi mi-

Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Matti Hagelberg

tään enkelin ilmestymisestä Neitsyt Marialle, olisin varmaan antanut tapahtuneelle jonkun toisen selityksen.

Tämäntapainen kokemus saattaa pysäyttää arjen.

Se on aistimuksellinen, sanoinkuvaamaton ja selittämätön. Siihen saattaa liittyä voimakkaita tunteita: se voi täyttää pelolla tai rauhalla. Joskus se muuttaa koko elämän. Ja joskus se saa epäilemään oman mielen murenemista. Sellaisia ovat yliluonnolliset kokemukset, joista professori Marja-Liisa Honkasalon johtaman Mieli ja toinen -hankkeen tutkijoille lähetetyissä kirjeissä kerrottiin.

Usean tieteenalan yhteishankkeen tarkoituksena ei alun perin ollut tutkia varsinaisesti ihmisten yliluonnollisia tai kummia kokemuksia, mutta kun hankkeesta uutisoitiin, niistä kertovia kirjeitä alkoi tulla, ja tuli yli 200. Tutkijat oivalsivat, että heillä on käsissään ainutlaatuinen aineisto.

Monet kirjoittivat kokemuksistaan saadakseen selvyyttä siihen, mitä heille oli tapahtunut. Jotkut olivat pohtineet asiaa vuosikymmeniä.

– He eivät olleet löytäneet tyydyttävää selitystä esimerkiksi luonnontieteistä. Monet olivat kääntyneet myös terveydenhuollon tai kirkon puoleen, mutta jääneet vaille apua. Heillä itsellään oli erilaisia arjen selitysmalleja, kuten elämän käännekohta tai stressi tai se, että tätä on suvussa, mutta näitä selityksiä ei pidetty riittävinä, Honkasalo kuvailee.

Tutkijat eivät edes yrittäneet selittää, mikä olisi voinut olla kummien kokemusten alkuperä. Sen sijaan he olivat kiinnostuneita siitä, millaisia seurauksia kokemuksilla on ollut ihmisten elämässä.

Kiinnostus aihetta kohtaan on jatkunut. Hankkeen tutkijoiden kirjoittama artikkelikokoelma Mielen rajoilla julkaistiin elokuussa. Sen tiimoilta järjestetyt tilaisuudet ovat vetäneet yleisöä jonoiksi asti. Honkasalo sanoo, ettei

2 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

hän pitkän akateemisen uransa aikana ole nähnyt vastaavaa.

– Onko ihmisten elämässä niin paljon sellaista, mikä odottaa keskustelijaa tai avaajaa tai jotakuta, joka ottaa asian vakavasti? kysyy Honkasalo hämmentyneenä.

Ehkä on. Erilaisten kansainvälisten tutkimusten perusteella voi arvioida, että jopa puolet väestöstä on joskus kokenut jotakin yliluonnollista, jos sellaisiksi lasketaan myös erilaiset ennalta-aavistukset, telepaattiset kokemukset ja vastaavat. Suomessa kattavaa tutkimusta kokemusten yleisyydestä ei ole tehty, mitä Marja-Liisa Honkasalo harmittelee.

Yliluonnollisena pidettyihin kokemuksiin nimittäin liittyy usein häpeäleima tai ainakin leimautumisen pelko. Jos osoitettaisiin, että noin puolet väestöstä on joskus kokenut jotakin selittämätöntä, häpeä ehkä lievenisi.

– Länsimaisessa luonnontieteessä ja erityisesti lääketieteessä on vallalla jyrkkä kahtiajako: asiat ovat joko normaaleja tai patologisia. Niiden välimaastossa ei ole mitään. Siksi ihmiset, joilla on kummia kokemuksia, eivät sovi tähän kehikkoon.

Usein heidät on leimattu psyykkisesti sairaiksi, Honkasalo sanoo.

Luonnontieteellisen lähestymistavan ylivaltaan liittyy Honkasalon mukaan myös se, että kummista kokemuksista vaaditaan näkyvyyteen perustuvaa näyttöä: myös muiden täytyy voida todistaa sama ilmiö. Jos näyttöä ei ole, kokemus on helppo leimata huuhaaksi tai kokija valehtelijaksi. Kummia tai yliluonnollisia ilmiöitä on mahdotonta tällä lailla todistaa, sillä niille tunnusomaista on juuri se, että ne koetaan yksin.

J

ostakin syystä rupesin miettimään, että pitäisi soittaa eksälle, josta en ollut kuullut aikoihin. En ollut varma, onko numero pysynyt samana, joten aloitin etsimällä häntä Facebookista. Sieltä löytyi eksän isä, jonka olin tavannut viimeksi 20 vuotta sitten.

Vietin tovin katsomalla valokuvaa ja muistelemalla mukavaa miestä. Samana viikonloppuna eksäni soitti ja kertoi, että hänen isänsä on kuollut.

Kirjeissä kerrotuista kokemuksista yleisimpiä olivat erilaiset ennaltatietämisen kokemukset. Niihinkin liittyi usein jotain ruumiillista: rintaa tai kurkkua tai koko ruumista puristi, alkoi itkettää, ruumis tuntui heikolta tai tärisi tai jalat menivät alta. Tulevaisuus siis tavallaan tunnettiin omassa ruumiissa.

– Outo tuntemus ennakoi yleensä läheisen kuolemaa tai muuta isoa käännekohtaa omassa tai läheisten elämässä, Honkasalo kertoo.

Moni kuvaili myös erilaisia ulkoisia ennusmerkkejä. Linnut, jotka suomalaisessa kansanperintees-

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki B

sä esitetään viestintuojina, tulkitaan sellaisiksi nykyäänkin. Arkisimmillaan aavistukset tai telepaattiset kokemukset olivat sellaisia, jotka voi myös ohittaa pelkkinä yhteensattumina. Esimerkiksi joku tietty ihminen soittaa juuri silloin, kun häntä ajattelee.

– Monelle on varmaan joskus tai ehkä useamminkin käynyt niin, mutta silti se voi tuntua vähän puistattavalta, Honkasalo sanoo.

3

lä ole oikein paikkaa edes karismaattiselle hengellisyydelle. Sen sijaan katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa raportoidaan nykyaikanakin erilaisista ihmeistä. Niissä on pitkä mystiikan perinne ja pyhimyksiä erikoisine kokemuksineen ja kohtaloineen kunnioitetaan.

P

erhettämme asui kolme sukupolvea samassa maalaistalossa. Mummu hoiti minua kun olin pieni ja oli minulle läheinen. Mummu kuoli yhdeksänkymppisenä. Olin silloin muuttanut jo pois kotoa, mutta tulin kotiin hautajaisia varten. Hautajaisaamuna olin vessassa pesemässä hampaita.

Katsoin peiliin ja mietin itsekseni, että tulee raskas päivä ja miten kestän sen. Yhtäkkiä kuulin, kuinka minun pääni sisällä mummu sanoi, että ”älä sure, minulla on kaikki hyvin”. Se oli äärimmäisen selkeä ja vahva kokemus, se ei jättänyt mitään tulkinnanvaraa. Tuli levollisen varma olo, että mummulla on kaikki hyvin. Kokemus vahvisti ajatusta, joka minulla jo ennestään oli siitä, että tämän maailman ja toisen maailman välissä on vain verho.

Monet kirjoittivat läheisten vainajien läsnäolosta ja kohtaamisesta unessa tai näyssä. Yleensä vainaja koettiin samalla tavalla läsnä olevaksi kuin hän oli ollut eläessäänkin ja kohtaamiset olivat lohdullisia. Vainajien kohtaaminen on yleisintä pian heidän kuolemansa jälkeen. Honkasalo arvioikin niistä olevan apua omaisten surutyössä.

– Joillekin kokemuksia tulee myöhemminkin.

Usein vainaja, esimerkiksi isä tai äiti, ilmestyy silloin, kun elämässä on kriisi tai hätä. Hän antaa tukea ja ohjaa.

Honkasalo huomauttaa, että yksi kummien kokemusten piirre on se, että ne kyseenalaistavat jyrkkiä kahtiajaotteluita. Niin tekevät myös koetut kohtaamiset vainajien kanssa, sillä ne ylittävät elämän ja kuoleman rajan.

O

li yö ja olin varmaan unessa. Havahduin siihen, että olin liukumassa valokäytävään makuuasennossa, jalat edellä. En halunnut mennä sinne, vastustin kaikin voimin, mutta vetovoima oli niin suuri, että menin huimaavaa vauhtia. Valokäytävä laajeni sanoinkuvaamattomaksi valon maailmaksi ja sen keskellä oli valo-olento. Huomasin toistavani sanaa Jeesus. Oli sanoinkuvaamaton rauha. Valo-olento oli ihmisen muotoinen, sillä oli kasvot ja siitä lähti valonsäteitä. Kuulin äänen, joka sanoi, että ”sinun on palattava takaisin, sinulla on tehtävä”. Halusin jäädä sinne, mutta jouduin takaisin valokäytävään. Heräsin siihen, että olin vuoteellani. Tunsin, että sydän alkoi lyödä, veri kiertää ja tunto palata. Myöhemmin mietin, että se saattoi olla sydänpysähdys. En osaa sanoa vieläkään, onko sellaista maailmaa olemassa kuoleman jälkeen.

Enkä sano, että kokemukseni todistaa yhtään mistään mitään. Jokainen tulkitsee oman uskomusmaailmansa läpi. Ajattelen kuitenkin, että elämä on enemmän kuin me osaamme järjellä käsittää.

”

Kokemus vahvisti ajatusta, joka minulla jo ennestään oli siitä, että tämän maailman ja toisen maailman välissä on vain verho.

Marja-Liisa Honkasalo on paljon miettinyt, mitä eroa on uskonnollisilla ja yliluonnollisilla kokemuksilla. Molemmat tulevat yllättäen keskelle arkea, ovat sanoinkuvaamattomia ja saattavat muuttaa elämän suunnan. Ehkä kysymys onkin siitä, missä viitekehyksessä kokemus tulkitaan.

– Monet kirjoittajista mainitsivat, etteivät he ole erityisen uskonnollisia, mutta heillä on silti näitä kokemuksia. Uskonnollisilla puolestaan kaikki meni jotenkin turvallisesti, koska uskonto antoi kokemuksille selitysraamin. He tiesivät, että tämä on uskonnollinen kokemus ja Jumala on lähellä, Honkasalo kertoo.

Hän tosin kysyy, löytyykö modernista ja rationaalisesta luterilaisesta kirkosta tilaa tai ymmärrystä ihmisten kummille kokemuksille. Eihän siel-

– Niissä ihmiset ovat aika turvallisesti sellaisessa maailmassa, jossa sekä-että-elämä on mahdollista.

He voivat ajatella, että yliluonnolliset kokemukset ovat heidän hengellistä rikkauttaan, jota heidän yhteisönsä kunnioittaa. Kokemusten avulla luodaan ja ylläpidetään sosiaalisia siteitä yli elämän ja kuoleman välisen rajan, jota modernissa yhteiskunnassa yleisesti pidetään ehdottomana.

Honkasalo arvioi, että maallistuneessa yhteiskunnassa eletään hengellisessä tyhjiössä. Luterilainen kirkko ei tyhjiötä pysty täyttämään, sillä se asettuu samaan rintamaan muiden yhteiskunnallisten instituutioiden ja esimerkiksi modernin lääketieteen kannatteleman maailmankuvan kanssa. Se näkyy myös siinä, että kirkossakin on alettu suuntautua terapiatyöhön.

– Mutta psykoterapiaa ei ehkä tarvittaisi yhtä paljon, jos ihmisten hengellinen hätä kuultaisiin eikä sitä kyseenalaistettaisi. Ihmisillä on pyhän ja tuonpuoleisen kokemuksia, joita heillä on tarve ymmärtää ja ilmaista ilman, että tuntee itsensä naurettavaksi, Honkasalo miettii.

Joskus siis rippi-isä tai hengellinen ohjaaja voisi olla parempi auttaja kuin terapeutti.

Ei, Marja-Liisa Honkasalolla itsellään ei ole kummia kokemuksia. Hän pitää sitä vähän puutteenakin. Ehkä muiden kertomuksia olisi helpompi ymmärtää, jos olisi joku oma kokemus, johon niitä suhteuttaa.

Sen sijaan hänellä on olettamus siitä, mistä noissa kokemuksissa saattaisi olla kyse.

– Kyseessä voisi olla mielen ominaisuus tai ulottuvuus, jota ei vielä tunneta ja jonka tutkimiseen ei myöskään ole kehitetty menetelmiä. Jos ihmismieli ajatellaan jatkumona, kummat kokemukset sijoittuvat samaan reunaan esimerkiksi taiteen, mielikuvituksen ja luovuuden kanssa – käsittämättömän ja selittämättömän piiriin. ■ Esimerkkikertomukset eivät ole Mieli ja toinen -ryhmän saamista kirjeistä, vaan ne on koottu tätä juttua varten.

Mahtuuko yliluonnollinen kokemus kirkkoon?

Lue kirkkojakaupunki.fi:stä, mitä papit vastaavat.

Lue myös juttu Yliluonnollisista kokemuksista vaietaan leimautumisen pelossa, joka käsittelee Jeena Ranckenin väitöstutkimusta yliluonnollisista kokemuksista.

4 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017 Niin sanotut taikasienet luokitellaan Suomessa huumaus­aineiksi. Kuvassa on psilosybiiniä sisältävä huuru­ madonlakki. Laji ei esiinny Suomessa.

Taikasienistä ihmelääke masennuksen hoitoon?

Yksikin käyttökerta psilosybiiniä on riittänyt pysäyttämään vuosikymmenten masennusjaksoja.

Asiantuntijat suhtautuvat aineeseen silti ristiriitaisesti.

Teksti Topias Haikala Kuva istock

M

aailman terveysjärjestö WHO vietti 7. huhtikuuta maailmanlaajuista terveyspäivää. Päivän teemana oli vitsaus, joka on ”maailmanlaajuisesti johtava työkyvyttömyyden ja sairauksien aiheuttaja”: masennus.

WHO:n mukaan masennusta sairastaa 300 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Määrä on noussut 18 prosenttia vuosina 2005–2015. Korkean tulotason maissa 90 prosenttia itsemurhista on yhteydessä psyykkisiin sairauksiin, useimmiten masennukseen.

Epidemian tekee erityisen raastavaksi se, että monissa tapauksissa mitkään tarjolla olevat hoitomuodot eivät tepsi. Psykoterapia auttaa monia, mutta sen vaikuttavuuden tarkka mittaaminen on vaikeaa.

Käypä hoito -ohjeistuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa masennuslääkkeiden käyttäjistä saa niistä jonkinlaista apua. Erilaisia masennuslääkkeitä käyttää tällä hetkellä yli 400 000 suomalaista.

Viime vuonna monet mediat maailmalla kohisivat tutkimustuloksista, jotka oli saatu uudenlaisella masen-

nuslääkkeellä. Kyse on psilosybiini-nimisestä aineesta, jota esiintyy luonnossa niin sanotuissa taikasienissä.

Psilosybiini on aistiharhoja aiheuttava aine eli psykedeeli. Se on läheistä sukua muun muassa LSD:lle.

Tässä vaiheessa monilla herää epäilyksiä. Psilosybiini on luokiteltu laittomaksi huumausaineeksi monissa maissa, myös Suomessa. Britanniassa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että psilosybiiniin perustuvat masennuslääkkeet saattavat olla hämmästyttävän tehokkaita. Tutkimusten koeryhmät tosin olivat vielä pieniä.

Brittitutkimukseen osallistui 12 potilasta, jotka olivat olleet masentuneita keskimäärin 17,8 vuotta eivätkä olleet saaneet apua perinteisistä masennuslääkkeistä. Brittilehti The Guardianin aihetta käsittelevän jutun mukaan nykyiset masennuslääkkeet ovat erityisen tehottomia niin sanotun eksistentiaalisen masennuksen kanssa, jossa potilas kokee elämänsä olevan merkityksetöntä.

Tutkimuksissa potilaille annettiin lääkeannos, jonka teho alkoi keskimäärin 20 minuutin kuluttua. Monet

potilaat kuvailivat kokemuksiaan tavoilla, jotka kuulostavat hengellisiltä tai uskonnollisilta: ”mystistä”, ”yhteyttä”, ”uudelleen järjestelevää” ja ”syvän merkityksellistä”. Jotkut koehenkilöt kertoivat myös pelkotiloista ja ahdistuksesta. Negatiiviset tunnetilat kuitenkin väistyivät.

Yhdysvaltalaistutkimusta vetänyt New Yorkin yliopiston addiktiopsykiatrian asiantuntija Stephen Ross puolestaan kuvaili tuloksia ”ennenkuulumattomiksi” The Guardianille. ”Meillä ei ole mitään vastaavaa”, Ross totesi.

Suomessa terveydenhuollon ammattilaiset seuraavat Käypä hoito -ohjeistusta. Käypä hoito antaa tieteellisiin tutkimustuloksiin perustuvia ohjeita erilaisiin terveydellisiin ongelmiin.

Depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja on Helsingin yliopiston psykiatrian professori, ­HYKSin psykiatrian tulosyksikön ylilääkäri Erkki Isometsä.

Hän suhtautuu psilosybiinin käyttöön lääkeaineena varauksella. Hän vastaa Kirkko ja kaupungin tieduste-

luun sähköpostitse: ”Näyttö [psilosybiinin] hyödystä hoitomuotona on vielä hyvin alustavaa; psilosybiinin mahdolliseen hoidolliseen käyttöön liittyviä vaaroja ei ole syytä väheksyä.”

Isometsän mukaan keskustelu psilosybiinista hoitomuotona on samalla tavalla riskialtista kuin keskustelu lääkekannabiksesta. Hänen mukaansa on vaarallista, jos suuri joukko masentuneita ihmisiä alkaa itsenäisesti hoitaa itseään psilosybiinillä.

Isometsä kuitenkin toteaa, ettei ole varsinaisesti psilosybiinin asiantuntija. Hän kehottaa ottamaan yhteyttä professorikollegaansa Jesper Ekelundiin, joka on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialajohtaja.

Ekelund kertoo perehtyneensä tuoreeseen psilosybiinitutkimukseen hyvin.

– Löydökset ovat hyvin alustavia ja ne vaativat paljon lisätutkimuksia, mutta ilman muuta tämä on kiinnostavaa, hän sanoo.

Jesper Ekelund pitää psilosybiinitutkimusten tuloksia niin lupaavina, että hänen ryhmänsä on ensi talvena aloittamassa tutkimuksen Suomessa. Tutkimusluvat ovat kunnossa, ja rahoitushakemuksia viimeistellään.

Tutkimuksen koeryhmä tulee todennäköisesti koostumaan noin 40 potilaasta, jotka sairastavat keskivaikeaa masennusta.

Ekelund korostaa, että tähän asti tehdyistä tutkimuksista ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Osallistujamäärät ovat olleet pieniä, eikä koehenkilöitä ole valittu satunnaisotannalla, kuten yleensä on tapana.

A-klinikkasäätiön Päihdelinkki-sivuston mukaan psilosybiini ei vaikuta erityisen vaaralliselta. Sen ei ole havaittu aiheuttavan fyysistä riippuvuutta eikä se ole myrkyllistä, joten yliannostuksen vaaraa ei ole. Myöskään pitkäaikaisella käytöllä ei vaikuta olevan fyysisiä tai psyykkisiä haittavaikutuksia.

Jotkut psilosybiinin käyttäjät ovat kertoneet niin sanotuista takaumista eli palaavista aistiharhoista. Ne ovat kuitenkin harvinaisempia kuin esimerkiksi LSD:n käyttäjillä.

Professori Jesper Ekelundin mukaan psilosybiinin suurin riski ovat käytön aikana mahdollisesti tulevat pelko- ja ahdistustilat.

– Aineen vaarallisuus on käyty hyvin kattavasti läpi. Kun haimme tutkimuslupaa, pohdimme, että kannattaako tähän lähteä, Ekelund selittää.

– Riskinä on lähinnä se epämiellyttävä kokemus itse päihtymyksen aikana, joka joillekin tulee.

Turvallisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että lääkettä käytetään valvonnan alaisuudessa ja sopivassa ympäristössä. Ekelundin ryhmän kokeessa koehenkilöt viettävät koko päivän koepaikalla, ja heitä valvotaan jatkuvasti. ■ Lue koko artikkeli www.kirkkojakaupunki.fi/ ihmiset-ja-elama

LISÄÄ VERKOSSA

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki B

5

6 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

7

Kolumni

Hyvää uutta vuotta – mahdollisimman usein!

VIIME VIIKOLLA tajusin, mikä on kaikkein parasta siinä, että tulee moniuskontoisesta perheestä: uusia mahdollisuuksia saa useamman vuodessa.

Olin viettämässä juutalaista uutta vuotta, roshashanaa. Tällä kertaa olin päättänyt panostaa isojen bileiden sijasta rauhalliseen vapaailtaan kahden lapseni kanssa. Perinteen mukaisesti söimme kalanpäätä, omenoita ja hunajaa sekä granaattiomenaa.

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

JOS EN NYT HETI KEKSIKÄÄN, MITÄ MINUN PITÄISI TULEVANA VUONNA SAAVUTTAA, EHKÄ TIEDÄN SEN JOULUKUUN LOPPUUN MENNESSÄ.”

TAI NO, meillä oli kalapuikkoja, sillä lapseni on normaali viisivuotias ja uskon, että Jumala ymmärtää sen. Olin katsonut kiireessä aprikoosihillopurkin olevan hunajaa, joten söimme sen sijaan vaahterasiirappia. Graanattiomenamehut roiskautin hyvin vaalealle kashmirneuleelle.

Lapsi jankutti koko illan, missä ilotulitukset ja lumi ovat, jos kerran on uusi vuosi. Tärkeintä kai kuitenkin on, että yrittää parhaansa.

Kieltämättä vähän toispuoleista juhlaillallista nauttiessani mietin ensin mennyttä vuotta, joka oli täynnä mieluisia ja yllättäviä käänteitä. Aloitin uudessa työssä ja sain enemmän uusia ystäviä kuin luultavasti koko edeltävän elämäni aikana yhteensä.

Toisaalta moni asia on solahtanut uomiinsa, rauhoittunut, muuttunut pysyväksi. Minä tiedän,

mistä pidän ja millaisen elämän haluan. En edes enää tee kauheasti mitään sen eteen, koska se on suurelta osin jo täällä.

Mieleeni kuitenkin hiipi alkava vuosi. Onko mitenkään mahdollista, että siitä voisi tulla vielä parempi kuin edellisestä? Tai edes yhtä hyvä?

Onko hyväksyttävää, että minä vain olen ja nautin siitä? Vai pitäisikö minun kuitenkin antaa jokin lupaus ja lähteä tavoittelemaan jotakin uutta?

Sitten hoksasin: kun kristitty uusi vuosi tulee joulukuussa, juutalaisesta vuodesta on mennyt jo neljännes. Jos en nyt heti keksikään, mitä minun pitäisi tulevana vuonna saavuttaa, ehkä tiedän sen joulukuun loppuun mennessä. Ja jos silloinkin lyö tyhjää, saan taas yhdeksän kuukautta lisäaikaa elää ja kasvaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA vietän yom kippuria, sovituspäivää. Paastoan ja pyydän anteeksi kaikkea pahaa, jota viime vuonna tein muita ihmisiä ja Jumalaa vastaan. Yom kippurin alla mietin, kuinka lohdullista on, että puolen vuoden päästä on kristitty pääsiäinen. Sitten saan taas syntini anteeksi, eikä minun tarvitse kantaa niitä taakkanani kokonaista vuotta.

Riittää, että yritän parhaani.

8 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

*

Muistin tueksi!

Ota Bethover osaksi jokaista päivääsi!

Bethover B12-vitamiinivalmiste on tarkoitettu päivittäiseen B12-vitamiinin saannin turvaamiseen ja muistin tueksi. B12-vitamiini on välttämätön vitamiini kehon solujen normaalille toiminnalle ja yleiselle hyvinvoinnille. Vadelmanmakuinen tabletti on hyvin imeytyvä ja sen voi pureskella, imeskellä tai niellä.

1

tabletti päivässä

*B12-vitamiini edistää hermoston normaaleja psykologisia toimintoja.

www.bethover.fi

APTEEKISTA

UUTUUS M7 Intelli IT

Bilo G et al. Hypertens Res 2017. DOI:10.1038/hr.2016.184

M7 Intelli IT on markkinoiden edistyksellisin OMRON-verenpainemittari, jossa on älypuhelinsovellus OMRON connect sekä tarkka Intelli Wrap 360° 1 -mansetti.

Aina tarkka tulos Intelli Wrap 360°

1

Innovatiivisessa OMRON Intelli Wrap -mansetissa mittausalue jatkuu koko olkavarren ympäri.

Mansettiin ei jää ”katvealueita”, joten käytännössä se kiinnittyy aina oikein. omron-healthcare.com/fi

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

9

Kuka?

Teemu Keskisarja, 45, on suomalainen ihmishistorioitsija. Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa, kirjoittaa tilaustöinä yrityshistorioita.

Mitä?

Käsitellyt kirjoissaan talouden, rikollisuuden ja suomalaisuusliikkeen historiaa.

Viimeisin kirja Hulttio: Mannerheimin painava nuoruus käsittelee C. G. Mannerheimia.

Tänä syksynä julkaistaan Aleksis Kiven elämäkerta Saapasnahkatorni: Aleksis Kiven elämä ja kuolema.

– Historioitsijan työ on kevyttä ja ylipalkattua verrattuna useimpiin työläisiin, joista kirjani kertovat, sanoo Teemu Keskisarja.

Kadonnutta aikaa etsimässä Teemu Keskisarja ei pidä nykyajasta. Hän viihtyy kuolleiden tuttujen seurassa hautausmailla.

TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

iikin tiedekirjaston palmuhuoneessa istuva historioitsija Teemu Keskisarja ei pidä ulkomaisista huonekasveista. Hän sanoo pitävänsä ainoastaan Suomen puista.

– Ja talousmetsä on kauniimpi kuin aarnimetsä, toteaa ihmishistoriaa kirjoittava vastarannankiiski hymyillen.

Vastakarvainen historioitsija on eri puuta, sillä hän saa palkkansa yrityshistoriikeista.

– Minulla ei ole virkaa yliopistolla. Huvikseni kirjoitan sota- ja rikoskirjoja. Yrityshistoriikeista sen sijaan saa hyvän palkan.

NYKYISYYS EI Teemu Keskisarjaa innosta. Paremmin hän viihtyy kuolleiden parissa. Vähintään kerran viikossa hän tapaa tuttuja hautausmaalla. Hänen mukaansa Jumalan puistoissa käveleminen ei ole harvinainen harrastus. Siitä ei vain puhuta.

Kierros alkaa aina kirkon lähellä olevista säätyläisten ja merkkimiesten haudoista. Pikkuhiljaa kehä laajenee sankarivainajiin ja vuoden 1918 muistomerkkeihin.

– Harjaantuminen hautakivien lukemiseen auttaa päättelemään kuolinajoista ja titteleistä yllättävän paljon.

Keskisarja pitää yhtä lailla monumentteja ja suurmiehiä täynnä olevasta Hietaniemen hautausmaasta kuin Kainuun puolittain hylätyistä hautasaarista, joissa menneistä muistuttaa pari lahoa puuristiä.

Hietaniemestä hän löysi kiviä, joissa kerrottiin viiden suomalaisen upseerin kuolleen vuonna 1920 lento-onnettomuudessa Sveitsissä.

– Mietin, mitä ihmettä he Sveitsissä tekivät. Sain selville, että upseerit olivat hakemassa lentokonetta ja sabotaasin tuloksena putosivat jäätikölle.

Yksi Keskisarjan suosikeista löytyy Vantaalta vankilan ja Honkanummen hautausmaan naapu-

rista. Jatkosodassa kaatuneiden saksalaisten hylätty hautausmaa on kuluneista risteistä ja ruostuneista rautaisista porteista huolimatta yhä käytössä.

– Haudoille tuoduista kukista olen päätellyt, että jonkun saksalainen miesystävä tai isoisä siellä mullan alla makaa.

KIRJOISSAAN Teemu Keskisarja käsittelee niin seksiä, väkivaltaa kuin suurmiehiäkin. Hän antaa kirvesmurhaajalle ja Mannerheimille saman käsittelyn.

Myös kirkon piiristä löytyisi kuulemma jännittäviä ihmiskohtaloita.

– Kirkko on väkisin läsnä aina, kun kirjoitetaan sata vuotta vanhempaa historiaa. 1700-luvulla pappi oli pieni ruhtinas, jolla oli paljon valtaa ja mahdollisuus käyttää sitä väärin.

Keskisarjaa innostaa myös Paavo Ruotsalaisen kaltaisten kurjista oloista nousseiden hengellisten johtajien täydellinen omistautuminen asialle. Hän pahoittelee, ettei Jeesusta voi tutkia arkistolähteiden pohjalta.

MYÖNTEINEN, KUNNIOITTAVA ja tunnustuksellinen, Teemu Keskisarja kuvaa suhdettaan kirkkoon.

– Suomalainen evankelisluterilainen kirkko on elinvoimainen instituutio, joka tekee paljon enemmän hyvää kuin pahaa. Vaikka jumalanpalveluksissa ei kävisi kuin muutama asiakas, niin kirkollisveroa puoltaa muu järeä toiminta, joka ulottuu melkein kaikille yhteiskunnan lohkoille.

Keskisarjan Suomi on paljolti uskonnon hedelmä: lukutaito olisi jäänyt ilman uskonpuhdistusta sata tai kaksisataa vuotta muista sivistysvaltioista jälkeen, ja äidinkieli on kiitollisuudenvelassa teologi Mikael Agricolalle ja kumppaneille.

– Dynaamisen ja suvaitsevan kirkon papit eivät

olleet 1800-luvulla mitään jääriä, vaan pappi oli yleensä kylän fiksuin ihminen, joka kokeili perunan viljelyä, tilasi sanomalehtiä ja auttoi kansakoulun perustamisessa, Keskisarja sanoo.

HERÄTESSÄÄN LAPSENA Vantaan Kulomäen lähiössä Teemu Keskisarja näki ikkunan takana umpimielisen maiseman. Sen muisteleminen ei herätä hänessä nostalgiaa.

Keskisarjan opettajavanhemmat olivat 1970-luvun taistolaisia. Ajan hengen mukaisesti perheen seitsemää lasta ei kastettu. Viime syksynä Keskisarja täytti kuitenkin kirkkoonliittymispaperit.

Helsingin Kalliossa viidessä eri osoitteessa asunut Teemu Keskisarja ei lämpene myöskään kaupunginosaromantiikalle. Siellä, missä moni näkee jännittävää kaupunkikulttuuria, Keskisarja havaitsee rumaa arkkitehtuuria ja viheliäisiä ihmisiä.

– En tunnista omakseni kaurismäkeläistä maailmaa, jossa alkoholi on marinoinut spurgut jaloiksi.

VUONNA 2001 Teemu Keskisarja pääsi minimipisteillä Helsingin yliopistoon. Tohtorin väitöskirja käsitteli eläimiin sekaantumista 1700-luvun Suomessa.

– Jos tuntuu, että liikaa ylpistyy ja luulee olevansa hienompaa porukkaa, kannattaa muistaa, että iso osa esi-isistämme pelehti arjessaan hiehojen ja tammojen kanssa.

Eläimiin sekaantuminen oli Keskisarjasta kriminaalipolitiikan pahin kipupiste 1700-luvulla.

– Sen takia on kautta aikain teloitettu eniten seksuaalirikollisia nimenomaan Suomessa, enemmän kuin raiskauksista. Tuomiot olivat sellaisia, että jos kirkko haluaisi välttämättä pyytää anteeksi menneisyyden tekosia, niin nimenomaan eläimiinsekaantujien kohtaloa voisi pyytää anteeksi.

10 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

TERVETULOA KOTIIN! MEILLE KÄYVÄT MYÖS KUNTIEN PALVELUSETELIT.

Kaija kuuntelee “Keekkiä”. Mutta se ei suinkaan ole nyt syypää Kaijan hymyyn.

Meillä iloitaan elämästä.

Olemme Helsingin seurakuntien perustama kotimainen säätiö, joka ei tavoittele voittoa, vaan elämänmakuista elämää. Puotilan palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden ja lyhytaikainen hoito. www.gaius-saatio.fi PUOTILAN PALVELUTALO

Sanna Kivimäki, 050 300 3895

Jaana Rankinen, 050 563 7525

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki B

11

S

e oli oikeastaan Villen, 33, idea. Linda-vaimon, 33, kanssa siitä oli puhuttu joskus aiemmin, mutta Ville nosti asian esille, kun heidän 10-vuotishääpäivänsä lähestyi. Päiviset uusivat vihkivalansa syyskuussa Hyvän Paimenen kirkossa Pakilassa.

– Ei ole olemassa yksittäistä syytä tai mitään parisuhdedraamaa. Halusin vain uusia vihkivalan Lindan kanssa. Tuntui hyvältä idealta kerätä kaikki kaverit yhteen.

Linda alkoi hoitaa käytännön asioita. Hän soitti kirkkoherranvirastoon ja kysyi, onko vihkivalojen uusiminen yleensä mahdollista. Sieltä vastattiin, että kyllä on, ja että se on hyvä juhlimisen aihe. Kirkkoa alettiin heti varata.

Seuraavaksi Linda lähetti viestin pariskunnan vihkineelle papille.

– Meille oli tärkeää, että pappi Jarmo Kokkonen olisi mukana. Hän oli heti messissä. Jarmo oli jo rippikoulupappini.

Päivämäärää mietittäessä Päivisille tuli ensimmäisenä mieleen hääpäivä 4.8., mutta he totesivat sen olevan huono aika saada ystäviä koolle.

Alun perin Linda ja Ville vihittiin avioliittoon Käpylän kirkossa. Hyvän Paimenen kirkko valikoitui valojen uusimispaikaksi, koska se oli tullut tutuksi uuden asuinpaikan ja lasten myötä.

– Vinnien kanssa kävimme siellä sylikirkossa. Nellin kouluun siunaaminen oli myös siellä, Linda kertoo.

Yhteisen lapsuuden ystävän kautta Linda ja Ville ovat tunteneet toisensa 14-vuotiaasta lähtien. Nuoret katselivat toisiaan jo silloin, mutta tiellä oli este.

– Ystäväni oli myös ihastunut Villeen. Minä peräännyin, kun ajattelin, että no, antaa mennä sen sitten niin, Linda muistelee.

Kului kolmisen vuotta, eivätkä Linda ja Ville juurikaan nähneet toisiaan.

– Olin laittanut Villen jo ö-mappiin, Linda toteaa.

Sitten tuli Lindan 18-vuotissyntymäpäivä. He olivat olleet juhlimassa eri paikoissa, mutta päätyivät illan mittaan samaan kyytiin ja juttelivat koko yön. Ihastuminen syttyi uudestaan.

Uutena vuotena 2002 Linda ja Ville oli kutsuttu samoihin vastaanottajaisiin.

– Ville ei tullutkaan bileisiin, mutta soitin hänelle ja hän tuli paikalle.

Kun vuosi vaihtui, seurustelu alkoi, Linda kertoo.

Kihlajaisia vietettiin 1.9. Kun Ville sai armeijan käytyä, he muuttivat yhteen. Naimisiin pariskunta meni viiden vuoden kuluttua kihlauksesta.

Vihkivalojen uusimistilaisuus alkoi, kun Nelli, 8, ja Vinnie, 1v 2 kk, kävelivät kirkon käytävää pitkin alttarille. Ennen varsinaisia valoja pappi haastatteli muutamaa ystävää kysellen Lindan ja Villen onnen salaisuudesta ja arjen rakkaudesta. Kanttori lauloi pariskunnan toivomuksesta Reino Nordinin Antaudun. Vieraiden kanssa luettiin vuorolukuna psalmi. Rukoukset ja siunaukset kuuluivat

”Sielunkumppani ja paras ystävä samassa paketissa” Linda ja Ville Päivinen uusivat kymmenen vuotta vanhan lupauksen.

Teksti Nina Riutta Kuva Jani Laukkanen

kuvioon. Tunnelma oli yhtä aikaa rento ja juhlallinen.

Pappi kysyi parilta, tahtovatko he edelleen jatkaa liitossaan. Kumpikin vastasi vuorollaan tahtovansa ja perusteli sitä pienellä puheella toiselle.

Lindan mielestä Villen kanssa hyvää ovat yhteiset pyrkimykset.

– Villellä on palo kaikkeen, mitä me yhdessä teemme, mutta yhtä lailla paloa on myös omiin päämääriin. Voim-

me jutella kaikesta. Tuntuu, että Villessä on sielunkumppani ja paras ystävä samassa paketissa.

Ville sanoo samat sanat.

– Emme tee asioita hirveästi itseksemme. Kun katselee tuttuja, monet tekevät eri asioita ja viettävät iltoja eri porukoissa. Meillä ei ole ollut ikinä tarvetta sellaiseen. Viihdymme hyvin yhdessä. Koen, että Linda on sielunkumppani ja paras kaveri.

Lindan ja Villen vihkivalojen uusimistilaisuuteen ei kuulunut sormusrituaaleja, mutta sormukset oli kiillotettu. Lindalla oli päällään sama puku kuin kymmenen vuotta sitten, kun he menivät vihille. Ville oli pukeutunut uuteen pukuun, sillä alkuperäinen olisi ollut liian iso.

Päivisten juhlissa oli noin 70 ystävää ja sukulaista. Kirkonmenojen jälkeen juhlittiin Pakinkylän VPK-talolla.

Ensin oli lasten disko ja sen perään aikuisten. Dj soitti kuusi tuntia.

– Kavereilta kysyimme, onko vihkivalojen uusinta ihan kornia. He sanoivat, että ei ole. Kukaan ei ole kommentoinut mitenkään negatiivisesti, Ville kertoo.

– Vihkivalojen uusiminen on hyvä kohta osoittaa kiitollisuutta siitä, mitä on elämältä saanut. On kiva juhlia sellaista asiaa arjen keskellä ja näyttää arvostus toista kohtaan. Se on kiitoksenosoitus myös ystäville siitä, että he ovat läsnä meidän elämässämme, Linda kiteyttää. ■

HVITTORP

kurssikeskus

LUOVA

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Luova työpäivä upeissa järvimaisemissa.

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

Kuorojen harjoituspaikka, erinomainen akustiikka.

Masala / Kirkkonummi / hvittorp.fi

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Paula Huhtala

VILLA HVITTORP

LINNA

Ainutlaatuinen ympäristö häiden, kastejuhlien, lakkiaisten, merkkipäivien ja perhejuhlien viettoon.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Masala / Kirkkonummi / villahvittorp.fi

VELSKOLA

VIRKISTY

kurssikeskus

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Kurssit, seminaarit, virkistyspäivät, tiimipäivät.

Joulu- ja pikkujouluateriat.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

ONNELLISTEN HETKIEN

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä.

Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Velskola / Espoo / velskola.fi

HILA

MERI

kurssikeskus

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

Koulujen ja oppilaitosten retket, yökoulut ja leirit.

Hila / Kirkkonummi / hilankurssikeskus.fi Kaikki varaukset / Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskus / kurssikeskukset.espoo@evl.fi / p. 09 8050 2933, arkisin klo 9–15

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

13

Kirkon kaunistukset osa 6: Kulosaaren kirkko

VUONNA 1935 valmistuneen Kulosaaren kirkon rakentaminen oli seurakuntalaisten yhteinen voimainponnistus. Kulosaarelainen arkkitehti Armas Lindgren suunnitteli kellotapulin vuonna 1931, ja varsinaisen kirkon suunnittelijaksi kutsuttiin Kulosaaren perustajiin kuulunut asemakaava-arkkitehti Bertel Jung.

Molempien miesten sukulaiset värvättiin myös työhön. Lindgrenin vävy Antti Salmenkallio suunnitteli kirkon sisustuksen, ja messukasukan loihti Jungin veljentytär, myöhemmin kirkkotekstiileistään tunnetuksi tullut Dora Jung.

Kastemalja, virsitaulu ja kolehtihaavi tilattiin Bertel Jungin Gunillatyttäreltä. Tämä oli hopeaseppä ja

Monen sukupolven kastemalja Gunilla Jungin suunnittelema kastemalja on hyvä esimerkki Kulosaaren yhteisöllisestä kirkonrakennusprojektista 81 vuotta sitten.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA ESKO JÄMSÄ

valaisinsuunnittelija, joka työskenteli Taito Oy:ssä ja myöhemmin Ornolla.

Monet kirkon esineistä saatiin lahjoituksina omalta yhteisöltä. Yksinkertaisen, hopeisen kastemaljan lah-

joittivat kulosaarelaiset, ja Gunilla Jung suunnitteli sen Armas Lindgrenin vaimon Irenen muistoksi. Hänen nimensä on kaiverrettu maljan jalkaan. Reunusta kiertää hopeapunos.

Kastemalja on palvellut jo useita sukupolvia. Pieni, tiililattiainen Kulosaaren kirkko on idyllinen kastekirkko, ja monet entisetkin kulosaarelaiset haluavat kastaa lapsensa juuri siellä. Suntio Tuija Hasselberg kertoo, että moni haluaa käyttää nimenomaan Jungin kastemaljaa.

– Mielelläni kerron maljan tarinan, jos tapaan kasteperheen etukäteen, hän sanoo.

Gunilla Jung ei ehtinyt juhlia Kulosaaren kirkossa omien lastensa ristiäisiä. Hän kuoli neljä vuotta kastemaljan suunnittelun jälkeen, vain 34-vuotiaana. Taideteollisuus menetti hänessä yhden parhaista kyvyistään, todettiin Ornamon vuosikirjan muistokirjoituksessa.

Kodin seniorihoivaa.

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Untuva

Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkantähti tarjoaa kevyesti tuettua palveluasumista funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Untuva on viihtyisä ikäihmisten koti Lauttasaaressa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

14 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Tilaa kattava testamenttioppaamme: suomenlahetysseura.fi/testamentti tai soita 020 7127 231

Suojellaan

LUOMAKUNTAA Ajattelen, että meitä on pyydetty suojelemaan luoma­ kuntaa, ja siihen olisi minunkin hyvä osallistua”.

Juntunen kertoo puhuvansa työnsä puolesta ih­ misten kanssa usein kuolemasta ja esimerkiksi siitä, miten ihmiset toivovat siunaamisensa tapahtuvan.

Läheskään kaikki eivät varaudu testamentilla. ”Minun on helppo kertoa ihmisille, että olen it­ sekin tehnyt elin­ ja kudosluovutustestamentin ja testamentin perinnöstäni. Testamentin tekeminen helpottaa läheistenkin tehtävää.”

© LARI LIEVONEN

”Olin lähdössä pitkälle reissulle toiselle puolelle maa­ palloa. Mietin, mitä tapahtuisi, jos minulle kävisi jotain.

Ensimmäisenä halusin varmistaa, että koiristani huoleh­ dittaisiin, mutta jäljelle jäävällä osuudella toivoin suojel­ tavan ympäristöä”, kertoo 33­vuotias seurakuntapastori Marja Juntunen.

Hän päätyi tekemään lomareissun alla testamentin, johon merkittiin yhdeksi edunsaajaksi WWF Suomi. Lahjoituskoh­ de valikoitui omien arvojen perusteella. ”Oli selvää, että kohde olisi luontoon tai eläimiin liittyvää.

Lue lisää ja osallistu WWF:n testamentti-iltaan: wwf.fi/testamentti WWF Suomi, tukijapalvelu puh. 040 192 3112

uutuus

ARVON lahjat

FARKKURAAMATTU

Vaalealla tai tummalla denimkannella!

Molemmissa vetoketju ja oikea tasku.

DESIGN-KORUT

Hopeiset riipukset ovat kotimaista käsityötä.

27 €

IKUINEN YSTÄVÄ 41 € HERRAN SIUNAUS 36 € KULJEN KANSSASI 51 €

LAHJARAAMATTU

Nahkakantinen Raamattu lahjansaajan nimipainatuksella on arvokas lahja. Tilaa ajoissa!

Laajan raamattuvalikoiman löydät pipliakauppa.fi

OMA RAAMATTU helposti ja edullisesti: pipliakauppa.fi ` t ™

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | piplia.fi | pipliakauppa.fi

Palvelukoti Kukkasrahasto Merisotilaantori 1 A, 00100 Helsinki

Turvallista elämää hyvien palveluiden parissa

Oma koti palvelukodissa Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin!

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051  Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi

piplia.fi

Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet.

Ps. 91:11

■

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

B

15

Hevoshullu valokuvaaja Valokuvaaja Sini Pennanen, 38, työskentelee Sininen Kuva -yrityksessään. Hän kuvaa yrityksille sekä mainos- ja viestintätoimistoille ja lehtitaloille.

Hevoset ovat aina kuuluneet Pennasen elämään. Jo alle kouluikäisenä hevoshullu tyttö vuorasi huoneensa seinät hevoskuvilla. Ensimmäisen oman hevosen Pennanen sai 14-vuotiaana. Hevoset ja ratsastaminen ovat opettaneet hänelle vuorovaikutusta ja valokuvaajan työssä tarvittavaa tunnelmien aistimista.

Sini Pennanen tapasi vanhan tutun hevosensa Perfect Boyn Tuusulan pellolla.

Ratsastaja seisahtuu Sini Pennanen vetäytyy hiljaisuuteen hevostallin tunnelmassa.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

KOTONA RATSASTUSHOUSUT ja -saappaat ylle ja kypärä päähän. Polkupyörällä postilaatikoiden ohi tallille. Siitä alkaa Sini Pennasen vetäytyminen hiljaisuuteen. Kun mieli on vilkas ja paikallaan pysyminen vaikeaa, rauhoittumiseen tarvitaan konkretiaa.

Tallilla on kiireetöntä. Kaikki tekevät samoja hommia, eikä kenenkään tarvitse selittää, minkä takia. Tallilla ei tarvitse välittää, miltä näyttää. Hevoset eivät piittaa, ovatko meikit kunnossa, mutta samalla Pennanen itsekin unohtaa ulkoiset asiat, koska hevosen kanssa on pakko olla läsnä. Näin on aina 500 kiloisen kanssa, mutta erityisesti silloin, jos hevonen on poikkeuksellisen juonikas.

JOS EI OLE LÄSNÄ, hevonen käyttää tilannetta hyväkseen ja voi tapahtua mitä tahansa. Se

Kristityn vapaus

LEVOLLISIN SINI PENNANEN on silloin, kun hän on ratsastanut, ylittänyt hevosen kanssa henkisiä tai fyysisiä esteitä ja palannut tallille.

Hevonen syö iltaheiniä siivotussa karsinassa.

Ympärillä leijailee pysähtyneisyyden tila.

Ratsastaja rauhoittuu eläimen viereen ja hevonen puhaltaa keuhkoistaan pitkään ilmaa ulos. Se on unenomaista ja vapauttavaa. Pen-

HEVOSEN KANSSA TOIMIMINEN opettaa herkkyyttä. Sini Pennanen on ymmärtänyt, että jos ei huomaa eläimen viestejä, yhteistyö ei onnistu.

Hevonen herkistää jäykimmänkin ihmisen vuorovaikutukseen. Täytyy vain olla tahto ymmärtää toista. Silloin oma ego pienenee ja itsekkyys vähenee, koska on pakko keskittyä siihen, mitä hevonen haluaa viestiä käyttäytymisellään.

Pennanen on havahtunut siihen, että on olemassa joku itseä suurempi, ihmisestä huolimatta oleva. Vaikka räpiköisi täällä miten, niin se vain on. Merikään ei pysähdy, kun sinne menee uimaan. Voi surffailla aalloissa, mutta ihminen ei niitä hallitse. Ne tulevat ja menevät.

ISTOCK

Taivaan tähden

8.10.

saattaa heittää vaikka selästään, ellei ratsastaja ennakoi. Hevonen on pakoeläin ja pelästyessään arvaamaton.

Sini Pennanen on vuosien varrella oppinut, että hevosten kanssa toimiminen ei ole vain romanttista ratsastusta auringonlaskua kohti, vaan niiden kanssa pitää olla rationaalinen ja päättäväinen. Rajat pitää olla selvät. Hevonen luottaa, kun se tajuaa ihmisen olevan tosissaan.

nasesta tuntuu kuin häntä ei olisi, vaikka on.

Mitä ikävää maailmassa tapahtuukin, mikään ei muistuta siitä.

Myös tieto siitä, ettei hevonen jää miettimään, tekikö ihminen tänään kaikki oikein vai väärin, rauhoittaa.

Viimeinen inhimillinen vapaus VIIME VIIKKOINA olen ollut tekemisissä vankiloiden ja vapautuneiden vankien kanssa.

Helsingissä järjestettiin kansainvälinen seminaari, jossa pohdittiin kysymystä vankien vapaudesta uudenlaisesta näkökulmasta. Vankila rajaa ihmisten vapautta fyysisesti. Mutta ovatko he vapaita, kun pääsevät tuomionsa jälkeen vapauteen?

Seminaarin kantava ajatus ei liittynyt vain vankeihin. Se laajeni kysymykseen, onko kukaan meistä vapaa, sillä me kaikki elämme itse tekemissämme vankiloissa.

Vapauttamme rajoittavat olosuhteemme ja kykymme nähdä itsemme realistisesti. Riippuvaisuu-

temme. Vaistonvarainen tapamme toistaa samoja virheitä yhä uudelleen. Katkeruutemme. Loukkaantuneisuutemme. Iso egomme.

Näistä tulee helposti vankila.

Varsinkin olosuhteista, takaiskuista ja vastoinkäymisistä.

Viktor Frankl, itävaltalainen neurologi ja psykiatri, joka menetti nuoruutensa Saksan keskitysleireille, kuvaa todellista vapautta seuraavasti: ”Me jotka elimme keskitysleireissä, voimme muistaa ihmisiä, jotka kulkivat parakeissa lohduttaen muita antaen pois viimeisen leipäpalansa. Heitä oli ehkä vähän, mutta he antavat riittävän todisteen siitä, että ihmiseltä ei voi ottaa viimeistä inhimillis-

tä vapautta – vapautta valita oma suhtautumisensa mihin tahansa annettuun tilanteeseen, vapautta valita oma tiensä.”

Sitaatti on haastava. ”Heitä oli

ehkä vähän”, hän toteaa. Vapaus valita oma tiensä olosuhteista huolimatta on valtava haaste. Herra armahda.

OLLI VALTONEN

16 B Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Gurun opissa Ohjaajana Hjalmar Ekström Hjalmar Ekström oli suutari, josta tuli mystikko ja sielunhoitaja.

Hän luki paljon hengellistä kirjallisuutta ja vietti vuosikymmenet hiljaista elämää suutarinverstaassaan Helsingborgissa, Ruotsissa.

Verstaasta tuli hänen hengellinen työpajansa, joka veti monenlaisia ihmisiä puoleensa.

Ekström syntyi vuonna 1885 Skånessa. Hänen isänsä oli suutari, joka oli opettanut ammatin myös vanhimmalle pojalleen.

Ekström oli opiskellut myös diakoniksi ja toiminut jonkin aikaa seurakuntadiakonina. Hän oli naimisissa diakonissa Märta Bäfmanin kanssa, jonka kanssa hänellä oli kaksi tyttöä.

Ekström tunnetaan kirjeistään, joista osa on julkaistu. Hän kuoli Helsingborgissa vuonna 1962.

Samana vuonna julkaistiin myös hänen ensimmäinen kirjekokoelmansa Den fördolda verkstaden.

Käsillä tekeminen auttaa rauhoittumaan Verstas oli suutari Hjalmar Ekströmin mietiskelypaikka.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Hjalmar Ekström teki pitkää työpäivää suutarinverstaassaan Helsingborgissa. Päivät saattoivat venyä välillä kuusitoistatuntisiksi. Varsinkin kesäaikaan asiakkaita riitti. Kauempaa tulleita suutari ja hänen vaimonsa majoittivat kotiinsa.

Jotkut viipyivät heidän luonaan viikon tai parikin. He eivät tulleet kuuluisan suutarin luokse vain teettämään tai korjauttamaan kenkiä, vaan etsimään lepoa ja vastauksia elämänkysymyksiinsä.

Suutarin työhuoneesta oli tullut Ekströmille rukouskammio ja uskonasioita pohtivien ihmisten vastaanottohuone. Hän kirjoitti siellä myös tuhansia kirjeitä. Näissä kirjeissä hän neuvoi ihmisiä, jotka olivat ottaneet häneen yhteyttä saadakseen apua.

Mitä ihmiset saivat mukaansa suutarin luota?

Ekströmin ystäviin kuulunut tullivirkailija kuvaili käyntiään tämän luo-

na näin: ”Hän oli enimmän aikaa vaiti.

Enimmäkseen kuului vain minun ääneni. Silloin tällöin kuului lyhyt vastaus. Pitkän aikaa oli aivan hiljaista.”

Ekströmin lähipiiriin kuulunut Ulrika Ljungman kävi usein tämän verstaassa lataamassa akkujaan: ”Riitti, että istui hänen vieressään ja katseli, kun hän teki ja korjasi kenkiä. Oli aivan hiljaista. Mutta aina sai mukaansa jotakin.”

Ennen suutariksi ryhtymistään Ekström oli opiskellut diakoniksi ja toiminut seurakuntadiakonina. Hänellä olivat takanaan myös vuodet Tolstoi-henkisenä matkasaarnajana. Hän oli saanut mystisiä kokemuksia ja käynyt läpi vuosien hengellisen kriisin.

Käänteentekevää oli se, kun hän vuonna 1922 tutustui Tukholman vanhassa kaupungissa lyhdynsytyttäjänä työskennelleeseen Carl Flodbergiin ja hänen mystikkoystäviinsä. Tämän piirin kautta Ekström sai kosketuksen

Rukous halkoja pinotessa Jumala on syvin hiljaisuuden lähde. Kun hiljennyt hänen edessään, on kuin kylpisit hänen hiljaisuudessaan.

Seuraavan kerran, kun puuhailet jotakin käsilläsi, esimerkiksi kun pinoat halkoja, leivot, neulot tai vaikka putsaat sienisatoa, kokeile samalla hiljentymistä.

Hengittele rauhallisesti ja ole hetki omissa ajatuksissasi.

Rukoile sitten siinä hiljaisuudessa itsesi ja lähimpiesi puolesta.

Vaikka he olisivat kaukana, rukouksen hiljaisuudessa voit olla hetken heidän vierellään.

kristittyjen mystikkojen kirjoituksiin, joiden avulla hän alkoi tulkita omaa hengellistä tietään ja opastaa myös muita.

Itsekseen työskennellessään Ekström vaelteli mielessään ystäviensä luona ja kävi heidän kanssaan keskusteluja. Hän sanoi, että sisimmän hiljaisessa kammiossa, mihin mikään ulkoinen melu ei ulottunut ja missä saattoi tuntea vain Jumalan hiljaisen hengityksen, hän koki olevansa yhtä kaiken kanssa. ”Aina kun sinne astuu, hämmästyy, miten sinne mahtuu kaikki”, hän totesi ”Se on paikka, missä ei ole kiirettä. Jumalalla ei ole kiire. Se on paikka, missä saa päästää irti kaikesta omasta paikkailusta ja antaa kaikki Jumalan hoitoon”, Ekström neuvoi erästä naista.

Se hiljainen kammio on avoinna meille jokaiselle hiljaisessa sisäisessä rukouksessa. ■

MENOT 5. – 19.10.

9

eija harju kuvankäsittely mari aarnio

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Kännykkään ladattava karttapalvelu opastaa kulkijaa monelle tunnetulle haudalle Espoon tuomiokirkkoa ympäröivällä hautausmaalla.

Karttasovellus opastaa ralliautoilijan ja arkkipiispan haudalle Kännykkään ladattava karttasovellus kertoo Espoon tuomiokirkkoa ympäröivällä hautausmaalla sijaitsevien muistomerkkien sekä tunnettujen henkilöiden ja sukujen hautojen tiedot ja sijainnin.

R

alliautoilija Henri Toivasen, arkkipiispa Mikko Juvan ja monen muun tunnetun henkilön viimeiset leposijat ovat nyt kaikkien löydettävissä.

Hautausmaapolku-karttapalvelussa voi tutustua Espoon tuomiokirkon ympärillä sijaitsevaan Kirkon hautausmaahan paikan päällä tai vaikka kotisohvalla. Uutta palvelua voi käyttää sekä tietokoneen nettiselaimella että älypuhelimella.

– Kun klikkaa jotakin sovellukseen merkittyä hautaa, esille avautuvasta ikkunasta näkee kohteen sijainnin ja kuvan sekä voi lukea tietoja kohteesta, sanoo Juha Ryhänen.

Espoon seurakuntien verkkoviestintäsuunnittelijana toimiva Ryhänen on vastannut palvelun teknisestä toteutuksesta.

Hautausmaapolkuun on merkitty monien kulttuurivaikuttajien, urheilijoiden, poliitikkojen sekä kirkon johtohahmojen viimeinen leposija.

Tulevaisuudessa Hautausmaapolkua aiotaan kehittää niin, että sieltä löytyy myös tietoja hautausmaan kasvillisuudesta. Lisäksi tarkoitus on laajentaa palvelua myös muille Espoon hautausmaille.

Suomessa hautausmaita esitteleviä palveluita on Myös sukuhautoja, kuten Ramsay, von Numers Juha Ryhäsen arvion mukaan toiminnassa alle kymja von Zansen -sukujen hautoja löytyy sovellukses- menen. Ne on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tehta. Samoin kolmen Mannerheim-ristin ritarin hau- ty samalle tekniselle alustalle.

– Käytimme olemassa olevaa tekniikkaa. Espoon tapaikat.

Hautausmaapolulla voi tehdä kierroksen myös hautausmaapolku toimii Nomadi-sovelluksen sisälKarjalaan jääneiden muistomerkille, uurnalehdos- lä, jonka on kehittänyt Citynomadi Oy. Samasta sosa sijaitsevaan Muistolehtoon, sankarihaudoille ja ve- velluksesta löytyy reittejä esimerkiksi Espoon luonteraanilehtoon. tokohteisiin ja rantaraittiin, huomauttaa Ryhänen.

Tällä hetkellä Hautausmaapolussa Hautausmaapolussa on käytetty on 35 tarinaa ja lisää on vielä tulossa. lähteenä Kierros Espoon kirkon hauEspoon seurakunnat toivovat tietoja tausmaalla -teosta, samoin Espoon ja tarinoita espoolaisten sukujen hauseurakuntien arkistoa ja henkilöhaasdoista. Niitä on tarkoitus kerätä tietotatteluja. kantaan.

Paula Huhtala Espoolaisilla on – Espoolaisilla on paljon sellaista tieHautausmaapolku on verkossa paljon sellaista osoitteessa www.espoonseuratoa, jota meillä ei ole. Kiinnostavista takunnat.fi/hautausmaapolku. tietoa, jota meillä ei rinoista kannattaa antaa vinkki Espoon Nomadi-älypuhelinsovelluksen seurakuntien hautaustoimeen tai viesole.” voi ladata sovelluskaupasta iOS-, tintäpalveluihin, huomauttaa hautausLeena Tonteri Android- ja Windows-laitteisiin. toimen päällikkö Leena Tonteri.

”

MENOT 5. – 19.10.

10 A Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Lähetysmessu su 8.10. klo 10, ”Evankeliumi muuttaa maailmaa”, kirkon lähetyspyhä. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Oiva Hujanen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Petri Koivusalo, Afrikkalainen lauluryhmä.

Messun jälkeen lähetyslounas seurakuntatalolla; aikuiset 8 e, lapset 4 e.

Afrikkalainen lauluryhmä laulaa ja laulattaa.

Messu su 15.10. klo 10. Liturgia ja saarna Ari Kunnamo, avustaa Tuija Kuusinen, urkuri Lea Waaraniemi, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 15.10. klo 18, ”Isä meidän”. Mukana Kati Pirttimaa, Ayda Meskanen, musiikki: kanttori Leena Talvio ja kanteletaiteilija Ida Elina. Hiljaisuutta, rukousta, laulua, ehtoollinen. Kiinnostaako messujen suunnittelu? Kysy lisää: tuija.kuusinen@evl.fi.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 15.10. klo 12. Linervo, Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Muskarimessu pe 6.10. klo 10, ”Sinivalkoisin enkelinsiivin”. Muurimäki, Vapaakallio, Westerlund, lastenohjaajat avustavat. Laulua, soittoa, tanssia, hiljentymistä ja ehtoollinen.

Puuro- ja kiisselitarjoilu.

Messu su 8.10. klo 12. Särkiniemi, Talja. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 14.10. klo 16. Masih.

Kyläkirkko su 15.10. klo 12. Liiman, Ylioja. Messun jälkeen kalakeittoa ja kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä – ehtoollishetki to 12.10. klo 19. Iltahetki sinulle, joka kaipaat lepoa ja rauhaa, sydämen hiljaisuutta ja yhteyttä Jumalaan ja toisiin ihmisiin.

Rinnekappeli Jumalanpalvelus su 8.10. klo 14.

Särkiniemi, Leinonen.

Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 6.10. klo 18.

Salonen, Jyväsjärvi. Nuorten suunnittelema ja toteuttama messu kaikenikäisille. Nuorten houseband.

Perheiden ehtoolliskirkko pe 13.10. klo 10. Malvaranta, Haunio. Las-

tenohjaajat avustavat. Ehtoolliskirkko pienille ja isoille. Mehut- ja kahvit.

Messu su 15.10. klo 15, ”Rakkauden kaksoiskäsky.” Saarna Ilpo Kari.

Ikonen, Waaraniemi. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä. Kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Eläkeläiskerho to 5.10 ja 19.10. klo 12.30.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 9.10. klo 19. Harri Ahdesmäki: ”Viikunapuun kiroaminen ja sen uudelleen lehteen puhkeaminen”.

AURORAN KAPPELI Kappelilounas ma ja to klo 11–13.

Hartaus klo 11. Aikuiset 5 e, lapset 0,5–2 e.

Eläkeläiskerho ti 10.10. klo 13.

Gospelriders ti 10.10. klo 18.

Raamattu- ja rukouspiiri ti klo 18.30.

Hiljaisuuden rukousilta ti 10.10. klo 19. Emriikka Salonen.

Rukouspiiri ke klo 18.

Kehitysvammaisten kappeli-ilta ke 11.10. klo 18.

10 puheenvuoroa Reformaation merkkivuonna 2017 to 19.10. klo 19.

TT emerituspiispa Juha Pihkala: ”Luterilaisten tapa käyttää sakramentteja”. Juontaa Hannu Mäenpää, kahvit klo 18.30.

Cafe Aurora ma–pe klo 10–14. Kahvia, makeaa ja suolaista, lehtiä, netti, kirjasto.

Kappelipuoti avoinna kappelin aukioloaikoina. www.aurorankappeli.fi.

www.laaksolahdenkappeli.fi

NUPURIN KAPPELI Torstaitupa to 5.10. ja 19.10. klo 9-11.30. UUSI! Yhdessäoloa kahvikupposen ääressä, lauluhetki ja askartelua.

Ikäihmisten kerho to 12.10. klo 10.30.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 18.10. klo 13. www.nupurinkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI Khmerinkielinen pyhäkoulu su 8.10. klo 14. Yukho Sok-Sar. Pyhäkoulu su klo 15.

Runon ja laulun iltapäivä su 8.10. klo 15. Runoilija Anna-Mari Kaskisen aiheena runot, laulut, rakkaus ja rukous. Oiva Hujanen. Kahvit.

Käsityö - ja askartelupiiri ti 10.10. klo 10–12. Lähetystyön hyväksi.

Nukketeatteri Sananjalan esitys Eka vai Vika ti 10.10. klo 18. Mukana lapsikuoro Tuike, joht. Heli Vapaakallio. Vapaa pääsy.

Kappelilounas ti klo 12–13, 3 e.

Alkuhartaus.

Hopeapiiri eläkeläisille to 5.10. ja

KAUKLAHDEN KAPPELI Pyhäkoulu su 8.10. klo 12.

Hiljaisuuden ilta su 8.10. klo 17–20.

Pirkko Nurminen: ”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni”.

Hiljaisuutta, rukousta, Raamatun sanaa, värityskuvia, iltapala. Ehtoollinen.

Eläkeläiskerho ma 9.10. klo 13.

Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 4 e.

Luentosarja Roomalaiskirjeestä ti 10.10. klo 18. Ari Kunnamo.

Radioraamattupiiri ti 17.10. klo 18.30.

Rukouspiiri ke 18.10. klo 18. www.kauklahdenkappeli.fi

10.10. klo 18 Espoon tuomiokirkossa.

Tiedustelut: Kirsi Muurimäki, 050 438 0164.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Ti 17.10. Espoontorilla klo 17–20; avajaispuheet, musiikkia, kahvia, makkaraa, tulien sytytys klo 19.

Ehtoollishartaus ja iltapalaa Askeleen tiloissa, os. Pappilantie 5 n. klo 20.30 alkaen.

Vaatekeräys! Löytyykö kaapeistasi lämpimiä, ylimääräisiä, hyväkuntoisia ja puhtaita naisten ja miesten vaatteita tai kenkiä? Lahjoita ne eteenpäin jaettavaksi tarvitseville ti 17.10 Asunnottomien Yön tapahtumassa. Kysy lisää: diakoni Kirsi Salonen, 040 547 1861 tai kirsi.salonen@evl.fi.

Voit neuloa naisten ja miesten villasukkia/lapasia jaettavaksi Asunnottomien yönä. Tuo ne pe 13.10. mennessä Kirkkokatu 10:n, ma–pe klo 9–15 (kirjoita pussiin ”Asunnottomien yö 17.10.”). Tied. 040 567 4420.

Lähetyspiiri ma 9.10. klo 14.

Kappelilounas ti klo 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–2 e.

Eläkeläiskerho ke 11.10.

Vaeltajan Majatalo su 15.10. klo 17–19.30. Taideilta, Irma Remes.

Psalttari, Iltapala, rukouspalvelu.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12. www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI Kirpputori ja kahvila ma klo 10–13 ja to klo 10–17, hartaus to klo 11.30.

Peittopaja ma klo 13–15. Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19.

UUSIEN KIRKKOVÄÄRTIEN KOULUTUS Tule kirkkoväärtiksi! Koulutus ti

TULE VAPAAEHTOISEKSI! Uusia tehtäviä tarjolla! Katso: vapaaehtoistyo.fi. Ota yhteyttä: Kirsi Muurimäki 050 438 0164.

ASUNNOTTOMIEN YÖ

MUSKARIPAIKKOJA VAPAANA Viherlaakson vauvaryhmässä (6–10 kk) ma klo 11.05–11.35, Nupurin sisarusryhmässä pe klo 11.20–12 (Voi tulla myös yhden lapsen kanssa) sekä Suvelan vauvaryhmässä (7–11 kk) ke klo 11.20–11.50. Lukukausi 75 e, maksuvapautus mahdollinen. Ilm: heli.vapaakallio@evl.fi (Viherlaakso), taija.karppinen@evl.fi (Nupuri ja Suvela).

ADVENTINAJAN RETRIITTI Hilan kurssikeskuksessa 15.–17.12.

ILM. viim. 28.11.: Virpi Sutelainen, 040 736 9315. Hinta sis. täysihoidon, 90 e espoolaiset ja 140 e muualta tulevat.

KALAJÄRVEN KAPPELI Eläkeläiskerho ma 16.10. klo 14.

Israel-laulun ja rukouksen ilta ke18.10. klo 19.

Mistä reformaatiossa on kysymys? to klo 19, Seppo Särkiniemi. www.kalajärvenkappeli.fi.

19.10. klo 13.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 5.10. ja 19.10. klo 15.

Teräskukat-eläkeläisryhmä to 12.10. klo 13.

Rukoushetki arkipäivisin klo 12.

Cafe Suvela ma-pe klo 12–15.

Rukoushetki arkipäivisin klo 12. www.suvelankappeli.fi

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ reformaation juhlavuonna

Virkistystä kaipaaville to 2.11.

Velskolan leiri- ja kurssikeskuksessa.

Hinta 15 e, sis. ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. ILM. 15.10. mennessä: p.

09 8050 3503 tai www.espoonseurakunnat.fi >toiminta>aikuiset>retket.

Tiedustelut: 040 513 0862.

PARISUHTEEN VUOROVAIKUTUSKURSSI Parisuhteen vuorovaikutuskurssi 10.–12.11. ja Eron jälkeen eteenpäin -leiri. 8.–10.12. Katso tarkemmin Apua & tukea -palstalta.

LÄHDE ARMENIAAN! Huippumatka maailman vanhimman kristillisen kirkon juurille 8.–14.9.2018. Tied. ja ilm: Hannu Mäenpää, 040 5130861 tai hannu. maenpaa@evl.fi.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

HARMAAT PANTTERIT

Viktor Klimenko Laulu & laulun tarinassa to 5.10. klo 18.30. Ks. Kirkoissa soi palstalta.

Eläkeläiskerho ma 16.10. klo 13.

Perheiden tapahtumapäivä to 19.10. klo 9–13: klo 9–10.20 askartelua, vapaata leikkiä ja tutustumista, klo 10.20 musiikkipitoinen kappelihetki, klo 11–12 välipala (1,5 e/hlö), klo 12–13 temppurata. Ensisijaisesti 0–8-v. lapsille vanhemman seurassa.

Ilm. ma 9.10. mennessä: anna.lahtinen@evl.fi tai tekstiviestillä: 050 4341 063.

Harmaat pantterit auttavat maksutta ja keikkaluonteisesti tuomiokirkkoseurakunnan alueella pienissä kodinhuollollisissa töissä, lastenhoidossa, digiboksi- ja tietokoneasioissa. Ota yhteyttä: Anni Vanhanen, 050 438 0189.

AJANKOHTAISET TAPAHTUMAT ja kappeleiden pienryhmät löytyvät kattavasti verkosta: www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi. Seuraa meitä somessa ja verkossa!

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotila: Iivisniemenaukio 1

MESSU Messu su 8.10. klo 11 kirkko. Tuula Olli, Jukka Knuutti, Elja Puukko, Helena Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Jamilahti 3 -rippikoulun konfirmaatio su 8.10. klo 14 kirkko. Asmo Sinervo, Timo Lonka.

Kohtaamispaikka-messu su 8.10. klo 17 Soukan kappeli. Jukka Knuutti, Heli Ojala, Vox Edeni. Pyhäkoulu.

Kirkkokahvit.

Messu su 15.10. klo 11 kirkko. Irene Erkko, Tuula Olli, Helena Yli-Jaskari, Zoltan Takacs, viulu. Pyhäkoulu.

Yhteisvastuuväen kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 15.10. klo 17 Soukan kappeli. Tuula Olli, Heli Ojala, Nardus. Kirkkokahvit.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 10.10. klo 18.30 kirkko. Rukoilemme Israelin maan ja kansan puolesta. Erityisesti muistamme messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä arabeja.

OSTARIPASTORI Pappi päivystää kauppakeskus Pikkulaivassa torstaisin klo 13–15.

Tule moikkaamaan!

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 6.10. klo 18.30 Soukan kappeli. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. Next evening 3.11. facebook. com/espoonlahtifellowship

SIIONINVIRSISEURAT “Seisomme ovellasi, oi Herra, Auttaja” SV 1. Seurat pe 6.10. klo 18.30 kirkko, Helena Yli-Jaskari.

MYYJÄISET JA BRUNSSI Karjalanpiirakoita, leivonnaisia, suolasieniä, mehuja, käsitöitä ja arpoja la 7.10. klo 11–14 Soukan kappeli. Kanttori Timo Lonka laulattaa kauneimpia virsiä klo 12. Brunssi 10 e/aik., 4 e/lapsi, perhelippu 26 e sis. 2 aikuista ja 2–3 lasta. Tuotto lähetystyölle.

ENKELEITÄ TIELLESI! Jaamme heijastimia alueemme kauppakeskuksissa: la 7.10. Pikkulaiva klo 12–14, Liila klo 14–16 ja Merituuli klo 16–18. Länsi-Uudenmaan poliisi antaa liikennevalistusta pimeällä liikkumiseen.

KEVÄÄSTÄ SYKSYYN Suomalaisia ja amerikkalaisia lauluja su 8.10. klo 14 Soukan kappeli. Katri Humpila, sopraano ja Kirsti Manninen, piano. Säveltäjäniminä mm. Melartin, Kuula, Heggie ja Laitman. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

ILTATUNNELMA Musiikkia syysiltaan, CandoMini-lapsikuoro laulaa kauneimpia kuorosävelmiä keskiajalta nykypäivään su 8.10. klo 18 kirkko, kuoroa johtaa Viena Jurvelin. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu 10 e. Musiikkia mm.

Gregorio Allegrilta, Toivo Kuulalta ja Einojuhani Rautavaaralta. CandoMinin vanhempaintoimikunta järjestää iltakahvituksen.

LAULUKERHO Viritellään äänijänteitä virsien tahtiin ti 10.10. klo 13 kirkon musiikkisali. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat laulut ti 24.10.

LUETAAN YHDESSÄ Opiskellaan suomea suomalaisten ohjaamana. Avoimiin ryhmiin voi tulla milloin vain. Opiskelu on ilmaista ja tapahtuu omalta tasolta.

Naisten ryhmä ti 10.10. klo 9.30–11 Soukan kappeli, lapsen voi ottaa mukaan.

Ryhmä kaikille ke 11.10. klo 17.30–19 kirkko.

KOLME ILTAA KRISTITTYNÄ ELÄMISESTÄ Kristitty ja esivalta ti 10.10. klo 18 Soukan kappeli, Erkki Kuusanmäki.

24.10. Kristitty ja ihmisarvo.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Kirkkoherra Jouni Turtiaisen raamattuluento to 12.10. peruttu, to

26.10. klo 18 tuplaluento: Hän saapuu kuin sade (Hoosea 4–6) sekä Kuin löystynyt jousi (Hoosea 7-8).

SEMINAARI Pyhän Konstantinus Suuren ritarikunnan Helsingin komturian ja Espoonlahden seurakunnan seminaari la 14.10. klo 13–16 kirkko.

Aiheesta ”Kirkon virka” alustaa teol. prof. Jyrki Knuuttila, lisäksi piispa Tapio Luoma; piispa Teemu Sippo, katolinen kirkko Suomessa sekä TT, pastori Mikael Sundkvist, Suomen ortodoksinen kirkko. Kahvitarjoilu ja keskustelua.

ASUNNOTTOMIEN YÖ Musiikkia ja keskustelua asunnottomuudesta ti 17.10. klo 19–21 kirkko.

Syödään ja kahvitellaan, jaetaan villasukkia ja muuta lämpöistä.

Tilaisuuden järjestävät Espoon Asunnot, Espoon kaupunki, Sininauhasäätiö, Espoon mielenterveysyhdistys, Laurea Ammattikorkeakoulu, K-supermarket Seilori sekä Espoonlahden seurakunta.

KRISTUS-PÄIVÄ TURUSSA LA 2.12.

Bussi kirkolta klo 9, paluulähtö Turusta klo 21.30. Osallistujat maksavat osallistumismaksun, seurakunta hankkii liput. Maksu 9,50 e, kun ilm. viim. ti 10.10. klo 12, jolloin espoonlahtelaiset etusijalla. Maksu 12 e, kun ilm. ti 10.10. klo 12–ti 17.11. klo 17. Ilm. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

HEI TYTÖT JA POJAT! Syyslomaleiri 3.–7.-lk. Hvittorpissa 19.–22.10., hinta 50 e.

Leiri esi–2.-lk. Hilassa 24.–26.11., hinta 35 e.

Ilm. sodesode.fi.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

Nuorten illat Sode pe 17–22.

EL lev 91 ROK- ja isoskoulutusleiri Hvittorpis-

Menokasvo

MUMMOT JA MUKSUT… … vaarit ja vintiöt leirille 25.–26.11.

Velskolaan. Hinta 30 e/aik., 15 e/yli 3-v. Ilm. ja tied. viim. 25.10. leena. jarvinen@evl.fi tai 041 535 6190.

Etusijalla ensikertalaiset ja espoonlahtelaiset.

TULOSSA! Isänpäivälounas su 12.11. klo 12–14 kirkko.

Piispa Tapio Luoma siunaa kirkon su 3.12. klo 11 messussa. x käyttöön 148 mm

ABC… Raamatunkäännös- ja lukutaitotyötä Afrikassa ke 18.10. klo 18.30 kirkko. Satu Toukkari, Suomen Pipliaseura. Iltatee.

LUKUPIIRI Anthony Doer´n kirja Kaikki se valo, jota emme näe, ti 19.10. klo 18 kirkko.

21.11. Andreï Makine, Ranskalainen testamentti. 19.12. avoin. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

TEEMAILTA PSYYKKISESTI SAIRASTUNEIDEN OMAISILLE Vapaaksi syyllisyyden ja häpeän tunteista, vieraana teologi, kouluttaja ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara.

To 19.10. klo 18–20 Espoon mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka Meriemy, os. Merenkäynti 3. Tied.

Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

ZOOPPERA Koko perheen musiikkikertomus aasista ja Nooasta ti 24.10. klo 18 kirkko.

YSTÄVÄN RISTI Konsertti ke 25.10. klo 19 kirkko.

Ilkka Vainio & Janus Hanski & Matkakumppanit-orkesteri sekä yllätysesiintyjiä. Liput 25 e ticketmaster.fi 0600 10 800. Liput/käsiohjelma kirkon ovelta 25 e.

Minkälaista musiikkia on luvassa?

Konsertin ohjelma koostuu barokkimusiikista. Osa teoksista on reformaation ajalta, osa reformaation vaikuttamia. Mukana on myös Lutherin virsiä ja lauluja suomalaisesta Piae Cantiones -kokoelmasta.

Miten suuren ilon saan kokea, jos tulen paikalle?

Uskallan luvata, että suuren. Ohjelma on monipuolinen kuoro-, orkesteri- ja yhteislaulunumeroineen ja isot oppilasorkesterit ovat aina vaikuttavia sekä kuulla että nähdä.

ULLA LÖTJÖNEN Suuri ilo – reformaation ajan musiikkia Olarin kirkossa la 7.10 kello 19. FiBO Collegium, Musiikkiopisto Juvenalia: Jousiorkesteri Juvenalia ja Juvenalia-kuoro, Käpylän musiikkiopisto.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

E S KO JÄMS

Kuinka olette saaneet nuoret muusikot innostumaan barokkimusiikista?

Barokkimusiikissa on oma svenginsä. Se on mukaansatempaavaa ja helposti lähestyttävää, eikä nuoria soittajia ole koskaan ollut vaikea saada innostumaan barokkimusiikista. FiBO Collegium on Suomalaisen barokkiorkesterin yleisötyö- ja koulutustyöryhmä, jonka tavoitteena on tuoda barokkimusiikin ilo kaikkien saataville.

11

sa pe 10.11.– su 12.11. Luvassa tiukkaa koulutusasiaa, mutta tietysti myös uusia kavereita, rentoa hengailua ja mukavaa leirimeininkiä. Ilm. sodesode.fi.

ChangeMaker Espoon paikallisryhmä to 12.10. klo 17–20 Sode.

Lasten ja nuorten joukko kajauttaa suuren ilon Kaisamaija Uljas, tuotat konsertin, jonka nimi on Suuri ilo. Mistä on kyse?

Suuri ilo sopii loistavasti nimeksi ja teemaksi tapahtumalle, jossa barokkimusiikin ilosanomaa levitetään isolla lapsijoukolla. Olarin seurakunta tilasi FiBO Collegiumilta konsertin reformaation juhlavuoden kunniaksi. Suuri ilo valikoitui nimeksi Lutherin virrestä sekä Piae Cantiones -teksteistä.

A

Ä

MENOT 5. – 19.10.

12 A Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

MESSUT JA HARTAUDET Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 6.10. klo 7.45 KilonRisti.

Ekumeenisen lähetyspyhän messu ja kirkkokahvit su 8.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Tapiolan kamarikuoro. Rissanen, Raunu, Latvanen. Kirkkokahveilla Juha-Pekka Rissanen & seurakuntalaiset kertovat kuulumisia toukokuussa Ukrainaan tehdyltä matkalta. Matkalla tutustuttiin mm. nimikkolähettien Marja ja Risto Liedenpohjan työhön.

Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Viikkomessu ke 11.10. klo 13 Leppävaaran kirkko. Alanne, Latvanen.

Hiljainen rukousaamu pe 13.10. klo 7.45 KilonRisti.

Messu ja kirkkokahvit su 15.10. klo 11 Leppävaaran kirkko. Mukana Dimus-kuoro. T. Salo, Raiskio, Hyry.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

TAAPEROKIRKKO ”SYKSY ON VÄRIÄ TÄYNNÄ” Pe 6.10. klo 10 KilonRistissä. Huom.

Paikka vaihtunut! Taaperokirkossa iloitaan syksyn väreistä. Pikkuväki saa näkyä, kuulua ja eläytyä. Kesto noin 30 min. Kirkkokahvit ja -mehut.

Koskela, Hatakka, Nyyssönen.

ARKIN PAJA: ”MINÄ OLEN IHME” la 14.10. klo 10–13 Lasten kappeli Arkki. Tervetuloa koko perhe Arkin Pajaan leikkimään, askartelemaan ja tapaamaan muita perheitä. Toiminnallinen kirkkohetki klo 11.30. Kahvia ja mehua.

LUENTOSARJA RAKKAUDEN VOIMASTA Keväällä alkanut luentosarja jatkuu.

Luento ”Vahvistumaan ja uudistumaan tarkoitettu” to 5.10. klo 18.30 Leppävaaran kirkolla. Luento ”Palvelemaan ja kasvamaan vapautettu” to 19.10. klo 18.30 Leppävaaran kirkolla.

Pastori Ilkka Rytilahti Kansanlähetyksestä. Keskustelua ja iltatee.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Kaipaatko lepoa ja rauhaa syksyn kiireisiin? Tule hiljentymään pyhäinpäivän sanoman äärellä pe 3.11. klo 17–su 5.11 klo 13 Velskolan Väentupaan. Hinta: 90 e kaikille espoolaisille. Ilm. viim. 18.10. www.espoonseurakunnat.fi/web/aikuiset/retriitit.

Retriitin maksu tapahtuu ilmoittautumisajan jälkeen saatavan nettilinkin kautta. Tied. Merja Alanne, merja. alanne@evl.fi, 050 347 2548.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Leikkihuone avoinna etkojen ja messun ajan. 5.10.

Liturgia ja saarna Inari Varimo.

MESSU

KASTEPÄIVÄ 28.10.

Olarin kirkko: Lähetyspyhän messu su 8.10. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Sari Rautio.

Messun jälkeen lähetyslounas ja kirkkokahvit. Kirkkokahvilla vieraana Mikko Puhalainen Lähetysyhdistys Kylväjästä. Hän kertoo nimikkokohteemme Ateenan Helping Hands -keskuksen toiminnasta.

Messu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen su 15.10. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Antti Malinen, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Pertti Järvenpää, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Messu su 8.10. klo 12.

Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila.

Tankkauspaikka ti 10.10. klo 16.

Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari.

Messu su 15.10. klo 12. Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, kanttori Päivi Hakomäki.

Olarin kappeli: Messu su 8.10. klo 12.

Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Mikko Niinikoski, Olarin seniorilaulajat.

Kastepäivänä tahdomme järjestää kanssanne lapsellenne hienon juhlapäivän. Kastejuhlaanne odottavat valmiiksi somistetut tilat ja juhlatarjoilu sekä kirkon henkilökunta.

Kastetoimituksia voi varata Olarin kirkkoon klo 10–17 väliselle ajalle tunnin välein. Kasteen jälkeen teille ja juhlaväelle (20 hlöä) on varattu oma puolentoista tunnin aika juhlatarjoilulle. Juhlatarjoilu järjestetään joko Esbo svenskan siivessä tai kerhosiivessä Olarin kirkon välittömässä läheisyydessä. Ilmoittautuminen Espoon seurakuntien palvelukeskukseen p. 09 8050 2601. Lisätietoja pastori Antti Kruus 040 531 1051.

VALON SÄVELIÄ -KAHVIKONSERTTI ti 10.10. klo 13 Karakappelissa. Konsertti korvaa varttuneen väen kerhokerran ja on kaikille avoin. Ks. Kirkoissa soi.

ILOSANOMAILTAPÄIVÄ EVANKELISTA PIRKKO VESAVAARAN KANSSA su 15.10. klo 15–19 Karakappeli.

Musiikkia, yhteislaulua, puhe sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen. Mukana Merja Alanne.

ASUNNOTTOMIEN YÖ ti 17.10. klo 16–19 Läkkitorilla. Kohtaamisia, elävää musiikkia ja grillimakkaraa. Lisäksi Raitin Pysäkillä pientä purtavaa. Klo 18 sytytämme torilla kynttilät ja klo 18.45 tilaisuus päättyy hartauteen Raitin Pysäkillä.

Mukana Leppävaaran seurakunta, Espoon kaupunki ja Espoon diakoniasäätiön asumispalvelut sekä joukko vapaaehtoisia.

Heprealaiset tanssit joka to klo 18 Perkkaan kappeli. Hinta 3–4 e/kerta.

Naisten Pankin kirjallisuuspiiri kerran kuukaudessa, ti 17.10. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotila. Musaryhmä joka toinen ke klo 18.30 KilonRisti, 18.10.

Katso kaikki pienryhmät ja lisätiedot: www.espoonseurakunnat.fi/

PA

COLOURFUL GIRL POWER! Perhetapahtuma kansainvälisen tyttöjen päivän teemalla. Ohjelmassa lastenmusiikkia, työpaja, kasvo-

TAK TATAK T TAK TAAK K K

TAK

M PAM PAM PA PAM PA PAM AK TAK AK TAK M M T T TAK AK PA TAK T TAK TAK TAK AK TAK T TAK M K K TAK AK A T TA T K K AK

NIPS NAPS NIPS

K TA AK T TAK TA K TAK K TA TAK T TAK A K A T K K TA K AK TAK T TAK TA AK A K TA AK T T K TA K T TAK T TAK K K TA AK AK TA TAK T TAK TA TAK TAK T TA K K TA AK K AK TA K K T TAK TA TAK T A T TA K TAK TAK K TA TA K K TA AK TA AK K T A K T TA T TAK

TAK TAK TAK TAK

PIENRYHMIÄ Kahvila eläkeikäisille joka toinen ma klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko, 9.10.

Kuoro kaikille joka toinen ke klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko, 11.10.

Lectio Divina -raamatuntutkistelu joka toinen to klo 10–11.30 Karakappeli, 12.10.

Raamattu- ja lähetyspiiri kerran kuukaudessa, to 12.10. klo 12.30–14 Leppävaaran kirkko. Mukana Anna-Kaisa Takaki, SLEY:n Aasian työn koordinaattori ja entinen Japanin lähetti.

maalausta ym. Tarjoilua. La 14.10. klo 16–20, Chapple Iso Omena.

PÄIVÄ PARISUHTEELLE Avoin parisuhdepäivä teemalla ”Ristiriidat ja rakentava vuorovaikutus”. Ohjaajana Juha Penttinen. Su 15.10. klo 10–13, Chapple, Iso Omena.

Tervetuloa yksin, kaksin tai porukalla kuuntelemaan ja keskustelemaan.

Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, eikä ilmoittautumista tarvita.

Poikkeuksena on lastenhoito, johon ennakkoilmoittautuminen 11.10. mennessä: paula.bruce-haatainen@ evl.fi. Tiedustelut p. 040 503 7622.

Tarjolla kahvia ja pieni välipala.

NAISTEN SAUNARETKI

CHAPPLE WEDNESDAY Ville Äs, soolouralle lähtenyt, Antti Tuiskun bändistä tuttu kitaristi soittaa bändinsä kanssa omaa suomenkielistä ja elämänmakuista rock-musiikkiaan. Ke 18.10. klo 18–20, Chapple, Iso Omena. Salaatti-iltapala 1 e.

LAULUKOULU SULO- JA SORAÄÄNET Haluatko opetella laulamaan? Etsitkö omaa ääntäsi? Laulukoulu harjoittelee Matinkappelilla keskiviikkoisin klo 18. Tarkemmat päivämäärät opettajalta, Sanna Franssila 040 547 1859.

ELÄKELÄISTEN KERHOT

Naisten saunailta Hvittorpissa ti Ma klo 13 Matinkappelilla. Ti klo 13 17.10. klo 18. Iltapala 3 e. Matkat Olarin kappelilla. To klo 13 Olarin kimppakyydein. Lähtö Matinkappekirkolla. Pe klo 14.30 Haukilahden lilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdepalvelukeskuksessa (Haukitalo), tään klo 21. Ilmoittautumiset ja Haukilahdenkatu 6 (tiedustelut Tanja tiedustelut: Anneli Virolainen, 0400 Puhakka 050 361 3357).

205 445 viimeistään kolme päivää RYHMIÄ AIKUISILLE ennen saunareissua. Muut syksyn saunapäivät 22.11. ja 11.12. parillisen viikon ma OL lev 91 x52Raamattupiiri mm

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI Lasten oma kirkkohetki klo 9.30–10: Olarin kappelilla 24.10., Olarin kirkolla 25.10. ja Matinkappelilla 27.10.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua.

Lisätiedot Mia Silvola 050 576 4891

letoiminta.

Seuraa somessa ja verkossa! espoonseurakunnat.fi/leppavaara facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

M PA

Toimisto: Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

Messu ja kirkkokahvit su 15.10. klo 13 Karakappeli. Alanne, Hyry.

Kuva Jouni Harala

Leppävaaran seurakunta

klo 15–16.30 Olarin kirkko. Tiedustelut Antti Puhakka 050 597 6542.

Diakonian työpaja tiistaisin klo 9–12 kirkon kerhorakennuksessa. Otamme vastaan villalankoja, villaa väh.

50 %, (myös jäännöskeriä) ja vanhoja itse kudottuja, purettavaksi sopivia villavaatteita. Työpajaan voi poiketa pieneksikin ajaksi. Lisätietoja Tytti Kohonen p. 050 3653779.

Aikuisten arkikahvila Olarin kappelilla ke klo 13–14.30: 25.10., 15.11., 13.12. LISÄTIETOJA: vapaaehtoistyön diakoni Saija Väätäinen, 050 372 8873.

Virsistä voimaa -ryhmässä veisataan virsiä ja keskustellaan niistä to 12.10.. klo 14–16. Piirin vetäjä Terttu Laiho 040 703 5167.

Lukupiiri to 19.10. Kirjana Lauri Viita: Entäs sitten, Leevi. Olet tervetullut mukaan vaikka et olisikaan lukenut kirjaa. Vetäjä Liisa Riikola 040 560 2247.

Aikuisten yhteislauluillat Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19 (Ei 7.11. eikä ti 5.12.).

Lisätietoja: minna.halmetoja@ kolumbus.fi, 040 488 7157.

Sanan ympärillä -ryhmä tiistaisin klo 12.30–14, Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.45–11.45 Matinkappelin kappelisalissa. 11.10., 29.11. ja 13.12. paikkana on takkahuone.

Aamurukoustunti pe klo 8.30–9.30 Matinkappeli.

Sinkkupiiri – ilta yksin eläville pe 6.10. klo 17.30–19.30 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouslaulun ryhmät Matinkappelissa: Perjantaisin klo 18–19.30: 6.10., 13.10., 27.10., 10.11., 24.11.ja 8.12. Tiistaisin klo 18–19.30: 17.10., 31.10., 14.11., 28.11. ja 12.12.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Runoja ja laulua Suvelassa Sunnuntaina 8.10. klo 15 kuullaan runoja ja lauluja rakkaudesta ja rukouksesta Suvelan kappelissa. Vieraana on runoilija Anna-Mari Kaskinen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Kahvitarjoilu.

Su 8.10. klo 15 Runo- ja lauluiltapäivä Suvelan kappeli, Kirstintie 24.

Colourful girl power! – värikästä tyttöenergiaa!

Lauantaina 14.10. vietetään Chapplessa perhetapahtumaa kansainvälisen tyttöjen päivän teemalla. Esiintyjinä Satu Sopanen ja Tuttiorkesteri. Ohjelmassa myös lasten oikeuksien työpaja, kasvomaalausta ja pientä tarjoilua. Tapahtumaan on jaossa 200 ilmaista lippua. Nouda omasi ennakkoon Chapplesta.

La 14.10. klo 16–20 Perhetapahtuma Chapple Iso Omena, kauppakeskuksen 2. krs.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT KAUNIAISTEN KIRKOSSA Kirkkoherran virkaan asettaminen su 8.10. klo 10. Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma avustajineen asettaa Mimosa Mäkisen kirkkoherran virkaan. Kirkkokuoro, naiskuoro AccaBella; lauluyhtye L’Armonia; Lily Yang ja Aleksander Jalo; viulut; Viola Palolahti; harppu; Sinikka Särkilahti, trumpetti; Jaakko Raulamo, sello sekä Anna Marte, Teija Palolahti, Tiro Rohkimainen ja Joel Saikkonen.

Messun jälk. kirkkokahvit. Su 15.10. klo 10 saarna Anna-Kaisa Tuomi, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit.

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

Lounaskonsertti ke 11.10. klo 12 Tapiolan kirkossa. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

Keskiviikkokerho Lutherin virret ke 11.10. Tapiolan kirkko. Kertojana ja laulattamassa professori Reijo Pajamo. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

Miten selvitä kriisistä? ke 18.10.

VTM, Psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen. Kahvi Keskipäivän rukoushetken jälkeen. Ohjelma klo 13.

kahvila klo 13-15 Sebastoksessa, Kauniaistentie 11.

TISDAG 10.10

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen työn ja lähetyksen ryhmä to 12.10. klo 12 kirkon yläsalissa.

RUKOUSTA JA RAAMATUNLUKUA Ma 16.10. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Puhetta pahasta ti 17.10. klo 13 kirkon yläsalissa, kirkkoherra Mimosa Mäkinen.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

Avoinna Kauniaisten kirkolla to 5.10. klo 17–20 ja su 8.10. klo 12–14. Näyttelyyn on koottu seurakuntalaisten Raamattuja, virsikirjoja ja. hartauskirjoja.

SÖ 8.10 Kvällsmässa kl. 18.

SÖ 15.10 Högmässa med irländska sånger och psalmer kl. 12.

PERHEKERHO

TO 5.10 och 12.10 i övre brasrummet kl.13.30.

Ma 9.10. ja 16.10. klo 12.45 hartaus ja

Häivähdys pyhää

Messu su 8.10. klo 10 Tapiolan kirkko.

Tiihonen, Ristimäki, Malkamäki.

Esiintymässä lauluyhtye Laetificus kanttori Liisa Malkamäen johdolla.

Messun päätteeksi julkaistaan Laetificuksen CD-levy Laulu laulustasi.

Lähetyksen kirkkokahveilla vieraina kristittyjä Lähi-idästä.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 24.9. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 11.10. klo 8 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Malkamäki. Kirkkokahvit ja aamupuuro.

Messu su 15.10. klo 10 Tapiolan kirkko. Koivisto, Kallio, Malkamäki.

Kirkkokahvit.

Iltakirkko ti 17.10. klo 19 Tapiolan kirkko. Iltapala ja etkot klo 18, joilla pääset halutessasi tekemään messua. Lastenhoito järjestetty.

Viikkomessu ke 18.10. klo 8 Tapiolan kirkko. Kallio, Forsberg. Kirkkokahvit ja aamupuuro.

Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko.

Alle 4-v. aikuisen kanssa.

GRANKULLA KYRKA

MAANANTAIKAHVILA JA VARTIN HARTAUS

Lauluyhtye Laetificuksen levyn julkaisu su 8.10. klo 10 messun lopuksi. Laetificus esiintyy messussa.

Julkaisujuhla klo 16 Tapiolan kirkolla. Joht. Liisa Malkamäki. Mukana musisoivat Helmi Neuvonen, sello ja Maaria Malkamäki, viulu.

Messut

Raamattunäyttely

Torstaisin klo 10 Sebastoksen toimitilassa. Viikolla 42 syysloma.

Laulu laulustasi

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

ANDAKT FR 6.10 för ungdomar i Grankulla kyrka kl. 17.30.

Ungdomskväll i Klubb 97 kl.18.

Tule laulamaan Mozartia Oratorio-kuoron projekti suuri c-mollimessu kuorolle, solisteille ja orkesterille Tapiolan kirkolla. Esitys su 26.11. Harj. loka–marraskuussa.

Tied. espoonseurakunnat.fi/toiminta/musiikki tai Hannu Jurmu, 040 533 9353.

Mitä profeetat ovat kertoneet?

Raamattuopetussarja ke 11.10. aiheena Hoosea klo 18.30 Tapiolan kirkolla. Ke 25.10. aiheena Jeesus.

Opettajana pastori Jukka Norvanto.

Tarjoilu alk. klo 18.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Pensionärskören i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträff i övre salen kl. 13.30.

Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan. Grupp för ungdomar i Klubb 97 kl.16.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 11.10 och 18.10 i övre brasrummet kl.13.30.

NÅD 2017 I ORD OCH BILD MÅ 16.10 som verkstad i övre brasrummet kl. 18.

TISDAG 17.10 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Glad idag-tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Graziakören i övre brasrummet kl. 18.

Meditativ andakt med taizésånger TO 18.10 i Grankulla kyrka kl. 18.30 (sångövning kl.18).

Kansainvälisen Vastuun Ryhmä Oikeudenmukaisuuden ja rauhan edistämiseksi lähialueilla ja maailmanlaajuisesti. Tule mukaan toimintaan. KVR-kokoukset ke 18.10. ja 22.11. klo 18–20 Tapiolan kirkolla.

Martti Luther: Tässä seison!

Teatteri Talentin esitys la 28.10. klo 18 Tapiolan kirkossa. Kesto n. 1 t 20 min, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 15 e.

Hiljaisuuden retriitti Syysretriitti Velskolan Väentuvassa 27.–29.10. Alkaa pe 27.10. klo 18 ja päättyy su 29.10. klo 15. Ilm. viim. su 15.10. ohj. Ossi Tervonen, ossi.tervonen@evl.fi tai 040 525 0251.

Vakavasti sairaille Virkistysviikonloppu Hvittorpissa pe–su 27.–29.10. Lähtö Tapiolasta pe klo 16, paluu su n. klo 14. Hinta 45 e.

Tied. ja ilm. Kaija Aspholm, 040 533 9593.

a 13

energian? Miten saada voimia arkeen ja valoa elämään? Löydä elämäsi ilmapallot, joilla arki kevenee ja irrota raskauttavat kivet. Ke 1.11.– 29.11. klo 17.30–19.30 Tapiolan kirkolla. Tied.ja ilm. tiia.trogen@evl.fi viim. su 23.10.

Operaatio Joulun lapsi Keräys Romanian ja Moldovan lapsille on käynnistynyt; laatikkoaihioita saa Tapiolan kirkolta, pakkausohjeita esitepöydältä tai joulunlapsi.fi. Tuo valmis paketti viim. su 12.11. kirkolle. Tied. 040 533 9553 tai hannele.k.lehtinen@evl.fi.

Kokoontumisia Tiistaipiiri joka ti klo 10–11.30, Kirvuntie 18 C, Laajalahti.

Miesten raamattupiiri 17.10., 7.11., 21.11. ja 5.12. klo 18.30 Tapiolan kirkolla.

Perjantaikävely Olohuone-emäntien seurassa pe klo 10 Tapiolan TAKahvit lev 43 x 60 mm kirkolta. n. 10.30.

Sydämeeni joulun teen Kuvataideterapeuttinen päivä Villa Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, la 2.12. klo 10–16. Sydämen joulusiivousta kuvan tekemisen keinoin. Ohj. Satu Remes ja Kristiina Larjava.

Hinta 20 e. Ilm. ja tied. kristiina. larjava@evl.fi, 050 358 1064, viim. ti 31.10.

Ilmapallot ja kivet -hyvinvointiryhmä Stressaako opiskelu? Oletko uupunut töissä? Onko parisuhteessa kahnausta? Tuntuvatko lapset vievän kaiken

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HögMÄSSoR Sö 8.10. Esbo domkyrka kl. 12.15 konfirmation av Mataskär 5-skriftskolan. Jäntti, Wikman.

Olars kyrka, svenska sidan, kl. 16 lovsångsmässa. Kanckos, Kronlund, lovsångsteamet. Kyrkkaffe.

Sö 15.10. Esbo domkyrka kl. 12.15 konfirmation av Houtskär-skriftskolan. Kanckos, Malmgren, Sundqvist.

Karabacka kapell kl. 10, von Martens, Wikman. Kyrkkaffe.

Hagalunds kyrka kl. 12, Rönnberg, Hätönen. Kyrkkaffe.

FöreläsningsserieN ”ARVET EFTER LUTHER” Lö. 7.10 kl. 15. Sökö kapell. ”Luthersk kyrkomusik – en världslig sak” med Markus Malmgren.

BÖNEKVARTEN OCH SAMTAL KRING KRISTEN TRO Ti 17.10 kl. 18.30 och 19, Rönnberg.

I Bönekvarten ber vi för varandra och oss själva, för kyrkan, världen och vårt eget land. Efter bönestunden kan man stanna kvar för samtal kring kristen tro kl. 19–20. Kvällens tema är bönen ”Vår Fader”.

BRASKVÄLL FÖR KVINNOR To. 19.10 kl. 18.30. Mataskär, internatet. Janette Lagerroos berättar om en studieresa till Israel. Kvällste.

FAMILJEKLUBBAR Köklax kapell varje on. kl. 9.30–11.30, Sökö kapell Sång och lek, varje ti.

9.30–11.30, Mattby kapell, Imse-Vimseklubben, varje to. 9.30–11.30.

SAMTALSGRUPPEN ”EN LJUSARE VARDAG” Må. 16.10 kl. 13–14.30. Olars kyrka, svenska sidan. För dig som längtar efter ljusare nyanser i livets färgpalett. Ledare är Nina Wallenius.

SKRIFTSKOLAN 2018 Mer info & elektronisk anmälning: www.esboforsamlingar.fi/skriftskola

FÖRSAMLINGSLUNCH Ti. 10.10 kl. 12-14. Olars kyrka, svenska sidan. Pris 5 e.

SAMLINGAR FÖR SENIORER Träffdax i Köklax kapell ti 10.10, Sökö servicehus ti 10.10, Kalajärvi kapell to 12.10 kl. 13-15. Köklax kapell ti 17.10, Södriks kapell on 18.10, Karabacka kapell to 19.10 kl.13.

14 a Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Kirkoissa soi

Apua & tukea KE 11.10.

Viktor Klimenko – ”Suomi 100 – Rauhaa” klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu & laulun tarina – keskusteleva konserttisarja. Tule kuulemaan ja keskustelemaan illan teemasta artistin kanssa. Kahvitarjoilu klo 18.

Vapaa pääsy.

Häivähdys pyhää -lounaskonserttisarja parittomilla viikoilla, Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6.

Ke 11.10. klo 12 Jesse Hänninen, viulu; Salla Karakorpi, piano.

Händel, Saint- Saëns, Kreisler.

Konserteissa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat.

Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

Kauniaisten musiikkiopiston konsertti klo 18.30 Kauniaisten kirkossa. Lasten jousiryhmä Maximit ja isompien alttoviuluryhmä Suomiviolat esittävät suomalaista ohjelmistoa yhdessä ja erikseen. Konsertissa kuullaan mm. kansanlauluja, Näppäriohjelmistoa, ja lopuksi alttoviuluryhmän esittämä Sibeliuksen Finlandia. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavun Rohkeus2017-keräykseen.

LA 7.10.

Suuri ilo – reformaation ajan musiikkia Olarin kirkko klo 19.

FiBO Collegium, Musiikkiopisto Juvenalia: Jousiorkesteri Juvenalia ja Juvenalia-kuoro, Käpylän musiikkiopisto. Musiikki: Schein– Scheidt–Bach–Buxtehude. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

SU 8.10.

Laulu laulustasi – lauluyhtye Laetificuksen levyn julkaisu su klo 10 messun lopuksi. Laetificus esiintyy messussa. Julkaisujuhla klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Joht. Liisa Malkamäki. Mukana musisoivat Helmi Neuvonen, sello ja Maaria Malkamäki, viulu.

Anna-Mari Kaskinen: ”Runot, laulut, rakkaus ja rukous” klo 15 Suvelan kappelissa. Runon ja laulun iltapäivässä vieraana runoilija Anna-Mari Kaskinen.

Vapaa pääsy. ”Luther ja virsi” -yhteislaulutilaisuus klo 18 Espoon tuomiokirkossa. Laulamme yhdessä reformaation hengessä Martti Lutherin sanoittamia ja säveltämiä virsiä.

TT, pastori Miikka Anttila kertoo Lutherin elämästä ja ajatuksista.

Hattulan Pyhän Ristin kuoro johtajanaan Ari Lehtonen, kanttori Päivikki Leinonen, urut. J.S Bach. Vapaa pääsy.

TI 10.10.

Valon säveliä -kahvikonsertti klo 13 Karakappelissa. Kanttorit Kullervo Latvanen ja Pauliina Hyry esittävät kirkkomusiikin helmiä. Vapaa pääsy.

Tukea perheille

SU 15.10.

Urkuduo Irina Lampén ja Jaana Jokimies klo 18 Olarin kirkko.

Musiikkia romantiikan ajalta.

Konsertin päättää nelikätinen urkusovitus Sibeliuksen Finlandiasta. Ohjelma 10 e.

SU 22.10.

Ranskalaista urkumusiikkia messussa klo 10 Olarin kirkko, urkurina Anna Pulli. Messussa kohtaavat luterilainen ja katolinen näkemys musiikista uskon tulkitsijana, suomalainen ja ranskalainen sävelmaailma sekä päivän teksteistä nousevat ihmisen syntisyys ja armon vakuutus. ”Con amore, con dolore” -konsertti su 22.10. klo 18 Kauniaisten kirkossa. Johanna Almark ja JAM Ensemble. Vivaldin ja hänen aikalaistensa riipaisevan kauniita ja häikäisevän taiturillisia sopraano-aarioita jousiyhtyeen säestäminä. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Aarne Laasonen

ESPOON PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUS Ammatillista keskusteluapua parisuhteen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA: Diakonista perhetyötä ja kriisiapua. Diakonissa Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA: Eron jälkeen eteenpäin. Tarkastellaan elämää eron jälkeen. Tunteiden ja asioiden käsittely auttaa elämässä eteenpäin. Leiri 8.–10.12.

Velskolan kurssikeskuksessa. Täysihoito 50 e/hlö, omat kyydit. Ohjaajina Outi Wenell ja Marja Malvaranta. Tied.: 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi. Ilm.: www.espoonseurakunnat.fi>toiminta>perhe ja parisuhde>parisuhdetyö>ilmoittautumislomake.

Vuorovaikutustaidot parisuhteessa. Kurssi 10.–12.11. Enä-Sepän leirikeskuksessa Vihdissä. Opettelemme puhumisen, kuuntelemisen ja ristiriitojen ratkaisemisen taitoja.

Hinta 200–220 e/pari, ohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Tied. ja ilm. 16.10 mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 511 0165.

Keskusteluapua parisuhteen, eron, perheen ja kasvatuksen kysymyksissä. Kanssasi keskustelevat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan perhetyönohjaajat; Outi Wenell: 040 5474 146, outi.wenell@evl.fi ja Kirsi Kanerva: 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi.

Solmuja parisuhteessa –parineuvonta. Ohjausta ja neuvontaa parisuhteen solmuihin, toistuviin ristiriitoihin, kriisissä oleville tai eroa harkitseville pareille. 8–10 tapaamiskertaa. Hinta 100 e/pari. Mahdollista anoa maksuvapautusta. Tied: Outi Wenell: 040 5474 146 outi.wenell@ evl.fi ja Kirsi Kanerva: 050 5110 165 kirsi.kanerva@evl.fi.

Silta – paikka pysähtyä hetkeksi huojentamaan huolia. Keskusteluapua iästä ja sukupuolesta riippumatta omin aihein esim. jaksaminen,

Rodeo/Tero Sivula

TO 5.10.

Seurakunnat tarjoavat keskusteluapua, rohkaisua ja eväitä parisuhteeseen ja vanhemmuuteen. parisuhde, yksinäisyys, vanhemmuus, elämänmuutos, vaikeat tunteet, sairaus jne. Luottamuksellinen maksuton keskustelu tähtää huolten helpottumiseen, ei ole terapiaa.

Perhetyönohjaaja päivystää Suvelan kappelilla, os. Kirstintie 24, ti klo 9–11. Varaa aika: 050 5110 165 tai kirsi. kanerva@evl.fi. Voit tulla ilman ajanvaraustakin, mutta varminta on varata aika.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Keskusteluapua, rohkaisua tai eväitä parisuhteen tai vanhemmuuden kysymyksissä. Perhetyöntekijä, psykoterapeutti Maire Hellas, 040 565 8300 tai perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava, 050 358 1064. Diakoninen perheja parisuhdetyö diakonissa Leena Vanne, 040 546 5193.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Perhetyönohjaaja Johanna Korpela, johanna.korpela@evl.fi, 050 511 0504.

OLARIN SEURAKUNTA Diakoninen perhetyö Tanja Puhakka tanja.puhakka@evl.fi p. 050 361 3357.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Parisuhteen ja vanhemmuuden kysymyksissä ota yhteys: Sari Aroheikki, 040 539 7191, sari.aroheikki@evl.fi

Mielenterveyttä

Lisätietoja: 040 531 1037, pauliina. alanko@evl.fi.

Anglican worship service Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www. anglican.fi.

Colourful Christian Prayer Every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com.

Russian Evening On Fri 6th and 13th Oct at 5 pm at Leppävaara Church.

Vadim.roznovski@gmail.com.

Chinese Family Club On Fri 20th Oct at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2.

Kenny Ding:kenny.ding@gmail. com.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Every Friday at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Family Fellowship On Fri 6thOct at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Arabic Worship and Eucharist On Fri 13th Oct at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Let’s Read Together -Finnish course every Wed at 3 pm at Sello Library.

Let’s learn Finnish for free. We study at Akseli-room, 2. floor. Volunteers are from Let’s Read Together -organisation. Ask more: martta.nurmi@evl. fi, 040 559 1487.

MIELENTERVEYSTYÖSTÄ VASTAAVAT TYÖNTEKIJÄT SEURAKUNNITTAIN: Espoonlahti: Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Tuomiokirkkoseurakunta: Virpi Sutelainen 09 8050 3938 Leppävaara: Harriet Lohikari 040 531 1057 Olari: Kristiina Leinonen 050 438 0238 Tapiola: Leena Vanne 040 546 5193 Jorvin sairaala: sairaalapastori Henrik Honkanen 050 438 0188 Yhteinen diakoniatyö: Minna Kovalainen 040 513 0854 Teemailta psyykkisesti sairastuneiden omaisille. Vapaaksi syyllisyyden ja häpeän tunteista, vieraana teologi, kouluttaja ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara, to 19.10. klo 18–20 Espoon mielenterveysyhdistyksen kohtaamispaikka Meriemy, os.

Merenkäynti 3. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Asunnottomien yö Asunnottomien yötä vietetään Espoossa ti 17.10. YK:n kansainvälisenä päivänä köyhyyden poistamiseksi.

Katso lisätietoja tapahtumista seurakuntien omilta sivuilta ja Yhteiset-palstalta.

International

8.10.

Tapiolan seurakunnan nuorten aikuisten lauluyhtye Laetificus esiintyy ja julkaisee uuden levynsä Tapiolan kirkon messussa su 8.10. klo 10. Levynjulkistamisjuhla on samana päivänä klo 16 kirkolla.

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www. church.fi.

Urdunkielinen messu la 14.10. klo 16 Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Salmat Masih.

Sinun kanssasi suomeksi -ryhmä torstaisin klo 17.30–18.30 Suvelan kappelissa, Kirstintie 24. Sinulle, joka osaat jo vähän suomea, mutta haluaisit oppia lisää. Iltatee ja hartaus. Lastenhoito järjestetty.

ELÄMÄNKAARI

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Elsi Isabel Ahokas, Saara Kristiina Hasanen, Liisa Eveliina Heikkinen, Mila Melissa Orvokki Hovila, Linnea Marie Auroora Jäväjä, Pinja Olivia Kodisto, Julius Oliver Kuusela, Elle Iiris Aurora Kuuskoski, Leona Evelin Murto, Henri Hugo Elias Norjamäki, Anton Eljas Ilmari Porkka, Kasperi Olli Eemeli Turunen.

Avioliittoon aikovat Sami Leonard Lehtola ja Ramona Maria Irmeli Åkerlund.

Hautaan siunatut Aune Adele Noranto 94 v, Aino Hellin Pennanen 89 v, Erpo Kalevi Mäkilä 68 v, Esko Olavi Ruotsalainen 64 v.

Kastetut Pyry Henrik Eerola, Anton Oliver Grönberg, Joona Johannes Harju, Saana Maria Harju, Olivia Aino Alexandra Klemetti, Leo Matias Kneppe, Otso Ilmari Koljonen, Aatto Eedvart Korsulainen, Aada Katariina Raunio, Aurora Vappu Sopula, Luca Christian Willberg, Lily Aida Elise Åfelt, Lumi Anna Olivia Åfelt.

Hautaan siunatut Paula Marjatta Koistinen 90 v, Eila Viivi Kyllikki Mattinen 85 v, Heli Ursula Bordi 50 v.

Kastetut Oskar Vilho Verneri Jäntti, Mikael Leo Ossian Kivimäki, Samuel Benjamin Niinikoski, Enni Helmi Viola Näsilä.

Avioliittoon aikovat Tommi Juhani Salin ja Ann-Mari Lindfors, Vincent van der Weele ja Heini Maria Nurmi.

Hautaan siunatut Reetta Mirjam Fjäder 78 v, Seija Ulla Anneli Lignell 74 v, Jorma Uolevi Oksanen 58 v.

s.15 lev 91 x 80 mm PaKe

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Ossi Evert Alanen, Samu Juhani Heiskanen, Frans Koskinen, Minka Maia Emilia Lumenkoski, Oskari Aarre Aleksis Ross, Helvi Kaarina Salonen,

5.10.2017 | Kirkko ja kaupunki

Vivien Lumi Mariette Viitanen, Mea Elviira Yletyinen.

Avioliittoon aikovat Juha Samuli Leksis ja Sanna Marika Lindberg, Mikko Lauri Matias Wilska ja Leena Kristiina Torikka.

Hautaan siunatut Pentti Allan Leino 86 v, Reino Erik Dannbom 79 v, Kauko Tapio Juhani Markkanen 75 v, Kirsti Aune Elisabet Sinervä-Ünsal 66 v, Juho Mantsi Rapeli 64 v, Kaija-Helena Ketonen 58 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Lumia Liine Maaret Karttunen, Essi Amanda Lindeman, Angelika Alexandra Ojala, Ella Maria Puotila, Topias Oliver Tjurin.

Hautaan siunatut Liisa Johanna Mörsky 96 v, Esko Eino

A

15

Erkki Tuominen 95 v, Annikki Saara Ruhanen 75 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Döpta/Kastetut Vanessa Linnea Maria Lindahl, Daniel Aaro Juhani Nieminen, Erik Tapio Sukeva, Amelie Fanny Inez Teir, Amos Leander von Wendt.

Avlidna/Hautaan siunatut Benny Torbjörn Polsa 69 år, Stig-Olof Wilhelm Lindén 66 år, Pia Maria Eklundh 56 år.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Oscar Eduard Kumlin.

Yhteiset Asunnottomien yö Ti 17.10. Espoontorilla klo 17–20, avajaispuheet, musiikkia, kahvia, makkaraa, tulien sytytys klo 19.

Ehtoollishartaus ja iltapalaa Askeleen tiloissa, os.

Pappilantie 5 n. klo 20.30 alkaen.

Vaatekeräys! Löytyykö kaapeistasi lämpimiä, ylimääräisiä, hyväkuntoisia ja puhtaita naisten ja miesten vaatteita tai kenkiä? Lahjoita ne eteenpäin jaettavaksi tarvitseville ti 17.10. Asunnottomien Yön tapahtumassa.

Kysy lisää: diakoni Kirsi Salonen, 040 547 1861 tai kirsi. salonen@evl.fi.

Voit neuloa naisten ja miesten villasukkia/lapasia jaettavaksi Asunnottomien yönä. Tuo ne pe 13.10. mennessä Kirkkokatu 10:n, ma–pe klo 9–15 (kirjoita pussiin ”Asunnottomien yö 17.10.”). Tied. 040 567 4420.

Ilta sateenkaari-ihmisten kristityille vanhemmille to

”Annukka ei herättänyt kertaakaan yöllä — onkohan sillä kuumetta?”

— Lämpö kannattaa aina tarkistaa kun vähänkään siltä tuntuu. Mutta voihan olla, että Annukka on vihdoin oppinut nukkumaan yönsä. Onnea!

Liity ilmaiseksi online-lääkäripalveluumme: www.pikkujatti.fi/laakari-online

Kysy neuvoa netissä! Lastenlääkärimme päivystävät verkkopalvelu PikkuTsätissä päivittäin. Liittyminen on ilmaista, maksat vain toteutuneesta konsultoinnista.

26.10. klo 17.30–19 Sode, Soukantie 13. #luojankiitos -teemaviikolla ruokaharrastaja Tatu Chanth ohjaa vegaanikokkausiltoja ke 1.11., pe 3.11. ja ke 8.11. klo 18–21 Espoon keskuksessa. Luvassa on suomalaista ruokaa, meksikolaista mättöä ja makumatka Aasiaan. Mukaan pääsee 12 ensiksi ilmoittautunutta.

Osallistumismaksu on 10 euroa/ ilta/ hlö. Illat ovat osa reformaation juhlaviikkoa Espoossa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 9.10. alkaen osoitteessa luojankiitos.fi Hiljaisuuden retriitti Kaipaatko lepoa ja rauhaa syksyn kiireisiin? Tule hiljentymään pyhäinpäivän äärellä pe 3.11. klo 17–su 5.11 klo 13 Velskolan Väentupaan. Hinta: 90 e. Ilm. viim. 18.10. www.espoonseurakunnat.fi/web/ aikuiset/retriitit. Retriitin maksu tapahtuu ilmoittautumisajan jälkeen saatavan nettilinkin kautta. Tied. Merja Alanne, merja.alanne@evl.fi, 050 347 2548.

MIELIPIDE

16 A Kirkko ja kaupunki | 5.10.2017

Kirkon olisi annettava poliisille työrauha ÄLLISTYIN KUULTUANI uutisen, että ”kirkon työntekijät ovat aktiivisesti pyrkineet estämään poliisin toimia piilottelemalla palautuspäätöksen saaneita ja maassa laittomasti olevia henkilöitä”.

Olen asunut arabimaassa ja tehnyt siellä töitä. Olen lukenut Koraania ja olen perehtynyt näiden ihmisten elämään, kasvatukseen ja kulttuuriin.

Kun Eurooppa aukaisi rajansa, tuli myös Suomeen samanaikaisesti suuri joukko ihmisiä, joiden saapumisen syytä oli mahdoton selvittää. Joku oli todellisessa hädässä, joku tuli vain hakemaan helpompaa elämää. Inhimillistä, mutta se ei riitä perusteeksi lailliseen maahanmuuttoon.

Suomessa viranomaisilla on suhteellisen hyvät tiedot kansalaisista.

Arabimaissa näin ei ole. Edes ihmisten syntymäajat eivät pidä aina paikkansa. Suomen poliisi kohtasikin todella vaikean tehtävän. Kuinka löytää suuresta tulijajoukosta ne ihmiset, jotka todella ovat kotimaassaan vaarassa, sekä ne, jotka kuuluvat johonkin terroristiryhmään tai ovat tehneet rikoksia kotimaassaan tai muualla.

Poliisi on kuitenkin toiminut hienosti. Osa tulijoista on perusteellisten selvitysten jälkeen päätetty palauttaa, koska heillä ei kotimaassaan ole vaaraa tai he voivat itse olla vaaraksi Euroopassa. Poliisi on vastuussa maamme turvallisuudesta.

Kirkon olisi parempi paneutua niihin moniin tehtäviin, joissa se toimii ihmisten apuna. Poliisin pitäisi saada rauhassa toimia omassa tehtävässään.

Onko kirkolla myös ajatuksena ottaa jonkinlainen vastuu piilottamiensa palautuspäätöksen saaneiden ihmisten mahdollisista teoista?

Piispojen harkitut mietteet sekä ohjeet kirkon tuesta ja vastuusta olisivat nyt paikallaan.

Ove Vilhelm Lindstedt Espoo

Älä eroa median perusteella KUULEN USEIN, että kirkko on unohtanut ”tavalliset enemmistöön kuuluvat ihmiset”. Ymmärrän tämän kokemuksen sivuutetuksi tulemisesta syntyvän, jos suhde kirkkoon perustuu

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

tuu nyt siinä, ketkä tähän ”tavallisten” joukkoon luetaan. Toivottavasti pian mahdollisimman moni.

Pelko sivuun joutumisesta ei ole uusi ilmiö kristittyjen joukossa. Paavalin kirjeistä näemme, kuinka seurakunnissa riideltiin erilaisten ihmisten asemasta yhteisössä. Missä ihmiset kokoontuvat, siellä on torjumista ja torjutuksi tulemisen pelkoa. Raamatussa meitä kutsutaan ratkomaan tätä ilmiötä, ei pakenemaan sitä.

Johanna Toivonen pätkäpappi Vantaalta

Vapaa ihminen tekee pahaa uhreilleen HARRY BLÄSSAR kysyy ”Miksi Luoja sallii?” ja vastaa: ”Jos hän aina estäisi kaikki ihmisen pahat suunnitelmat, ihmiselämässä ei olisi vapaata harkintaa, eikä koskaan opittaisi näkemään eroa oikean ja väärän välillä.”

(K&k 21.9.)

Ihminen hyökkää toisen kimppuun, pahoinpitelee, raiskaa tai surmaa. Luoja, kaikkialla läsnä oleva, katselee vieressä tekijän opetellessa, mikä on oikein ja mikä väärin. Luojalle, kaikkivaltiaalle ja kaiken tietävälle, tämä on ainoa tapa toteuttaa suunnitelmansa ihmiskunnalle.

Luoja kunnioittaa tekijän vapaata tahtoa. Entä uhrin vapaa tahto?

Pekka Kemppainen Espoo

Junkkaala ja Nummela ovat patriarkkoja

lehtikirjoituksiin.

Uutisten tavoitteena on kuvata uusia asioita. Mediaa kiinnostaa muutos, ei tavallinen arki. Kirkossa keskustellaan avioliiton muutoksesta, ja siksi siitä kirjoitetaan lehdissä. Runsas turvapaikkojen tarve vaatii muutoksia yhteiskunnalta, ja mediaa kiinnostaa kirkon suhtautuminen näihin muutoksiin.

Pohjimmiltaan sekä avioliitto- että turvapaikkakeskustelussa haetaan kirkon vastausta kysymykseen ihmisarvosta: millaisen kohtelun kukin an-

saitsee? On ilo, että kirkon vastausta tähän kaikkia koskevaan kysymykseen yhä kaivataan.

Suren sitä, että moni kokee median perusteella tulleensa unohdetuksi kirkossa. Osa jopa eroaa kirkosta näin kokiessaan.

Toivon, että eropäätöstä pohtivat tutustuisivat kirkon arkeen vaikkapa seurakuntien nettisivujen avulla. Monet kerhot ja hartaudet osoittavat ”tavallisen ihmisen” olevan yhä kirkon toiminnan keskiössä. Muutosta tapah-

MEILLÄ EVANKELISLUTERILAISESSA kirkossa ei nimetä patriarkkoja. Koin kuitenkin Timo Junkkaalan ja Leif Nummelan puheenvuorot niin merkittäviksi ja tarpeellisiksi, että nimitän heitä patriarkoiksi! (K&k 7.9.) Nyt tarvitaan juuri tällaisia puheenvuoroja, joita saimme lukea jutusta Unohtiko kirkko Jeesuksen. Olin kiitollinen ja siunattu siitä sanomasta, jota nämä pyhät miehet rohkeasti julistavat.

Olen saanut seurata Espoon seurakuntasanomia, myöhemmin Esse-lehteä, vuosikymmenet. Nykyiseen korvikkeeseen olen pettynyt. Kirkko ja kaupunki -lehti ei ole enää hengellinen, ei ruoki Jumalan sanalla, vaan mielistelee niin sanottua maailmaa.

Tuulikki Wallin Espoo