Kirkko ja kaupunki 2017 15 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

15

24.8.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 3 Helsingin piispaksi valittu Teemu Laajasalo: ”Kirkon merkitys kasvaa”

ESPOO JA K AUNIAINEN

B 1 Psykoanalyytikko arvioi luterilaisuuden

Vauhdilla vihille Surinasussu Kikka ja pärinäpoika Vexi vaihtoivat renkaat

B8

Englantilainen runoilija ja filosofi John Milton (1608–1674)

On ihmisiä, jotka pelkäävät, kuinka kirkko ­suhtautuu heihin. On pappeja, jotka pelkäävät myös kirkkonsa suhtautumista, jos he vihkivät tai siunaavat sateenkaaripareja. Pelko jähmettää, vie voimat, ja kaikki hyvä jää piiloon.

Helsingin piispaehdokas Kaisamari Hintikka Kotimaa24-­ verkkosivulla vaalin jälkeen 16.8.

Iankaikkisesti

Missä häpeä, siellä pelko.

Tänään

Eilen

2 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4:17–18

Rukous

Pääkirjoitus

Perkeleen petoksia ja juonia Teinipoika riehui viime perjantaina Turussa puukon kanssa.

Hän surmasi summamutikassa kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa.

Poliisi tutkii tapausta terrorismirikoksena. Me emme tiedä, oliko kyse terrorismista. Tekijän motiivia selvitellään nyt kaikin keinoin. Turun puukottaja on marokkolainen turvapaikanhakija, sillä lienee osuutensa terrorismiepäilyihin.

Marokko on köyhä maa, jossa joka neljäs nuori on vailla työtä. Jatkuvat talousvaikeudet lisäävät toivottomuutta, joka puolestaan luo kasvualustaa radikalismille.

Islamismiksi eli poliittiseksi islamiksi kutsuttu ideologia tarjoaa helpolta vaikuttavan ratkaisun toivottomiin tulevaisuudenkuviin: myös sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat ratkeavat sillä, että yhteiskunta rakennetaan pienintä piirtoa myöten islamin lakiin perustuvan sharian varaan.

Edistääkseen asiaansa islamistit pyrkivät saattamaan loppuun turmeltuneena, korruptoituneena ja moraalittomana pitämänsä länsimaisen kulttuurin murenemisen. Terrorismin avulla he pyrkivät lamauttamaan yhteiskuntia ja tekemään tilaa omalle asialleen.

Me emme tiedä, onko Turun puukottajalla mitään tekemistä islamistisen terrorismin kanssa. Silti juuri muusta ei nyt puhuta kuin terrorismista ja sen saapumisesta Suomeen. Juuri tähän perustuu terrorismin teho. Se perustuu psykologiseen uhkaan ja leviää sinnekin, missä varsinaista terrorismia ei ole. Makuuhuoneisiin, keittiöihin, luokkahuoneisiin ja raitiovaunuihin.

Terroristi pyrkii säikäyttämään koko yhteiskunnan levittämällä kauhua, epävakautta ja eripuraa. Kristillisessä perinteessä sellaista on kutsuttu perkeleen petoksiksi ja juoniksi. Perkele kuvataan riidankylväjäksi ja erottajaksi. Paholaisen kreikankielinen nimi diabolos merkitsee erilleen viskojaa.

Terrorismi on perkeleellistä ja perkeleestä. Sen tarkoituksena on usuttaa ihmiset toisiaan vastaan ja ylireagoimaan. Mitä hanakammin me tartumme huhuihin ja vouhotamme vastakkainasettelua, sitä tyytyväisempi terroristi on ja sitä pirullisemmin perkele nauttii.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Kyllä se välillä mieltä painaa, yrittikö isä edes rivien välissä sanoa, että hän rakastaa minua.

Ja kyllä se askarruttaa, miten tuon saman sanon omalle lapselleni.

Mutta oletko miettinyt, että ei se Sinunkaan viestisi aina niin selvä ole.

Lainasanat

”

Tykkään käyttää välillä ristikorua.

Esimerkiksi silloin, kun olen ulko­ mailla ja näen jollakin saman symbolin, voin ajatella, että ollaan samaa jengiä.”

Lukiolainen Anna Song sivulla A 5

Seuraava lehti ilmestyy

7.9.

Kirkko ja kaupunki ESPOO ja Kauniainen 24.8.2017 numero 15 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Hans v. Schantz

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

3

– Piispan virka on vihkimysvirka. En haluaisi olla määräaikainen tai väliaikainen piispa, sanoo 43-vuotias Teemu Laajasalo.

Kaikkien puolella Kirkon merkitys tulee lähivuosina kasvamaan, sanoo Helsingin piispaksi valittu Teemu Laajasalo.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Jani Laukkanen

M

arraskuussa Helsingin piispana aloittava Teemu Laajasalo on istunut Kallion kirkkoherrana ja Helsingin seurakuntayhtymän johtajana lukemattomia kertoja palaveripöydissä, joissa on pinoittain tilastoja ja ennusteita kirkon ei niin kovin valoisista näköaloista: jäsenmäärä laskee ja sen myötä verotulot, aiempaa pienempi osa lapsista kastetaan, kirkkohäät haluaa enää vain noin puolet pareista, talous tiukkenee, tiloista on pakko luopua ja henkilökuntaa vähentää. Huolipalaverit tuskin vähenevät Laajasalon tulevassa työssäkään.

– Minä haluaisin puhua toivon hyveen puolesta. Totta kai meillä on mahdollisuus pärjätä myös muutoksen keskellä hyvin. Luulen, että kirkon merkitys tulee lähivuosina kasvamaan, Laajasalo sanoo.

– Kirkon tehtävä on antaa ääni äänettömille, nostaa niitä, jotka ovat tippuneet, ja rohkaista niitä, jotka ovat eri tavoin murtuneita ja pettyneitä.

Kirkko voi olla vastavoima arjelle ja ihmisten välineellistämiselle. Kirkon perustyö, jota tässäkin hiippakunnassa tekevät tuhannet ihmiset, on sellaista, jolla on ihmisten elämässä merkitystä.

Laajasalon mukaan olisi pöyhkeää väittää, että kirkon resurssit ovat nykyisin huonot. Eivät kuulemma ole, eivätkä ole vielä 20 vuodenkaan päästä.

Toimintakulttuurin muutosta kuitenkin kaivataan.

– Me emme tarvitse enää yhtään visiota siitä, mitä pitäisi tehdä. Tiedämme sen jo. Nyt pitäisi saada

aikaiseksi. Miettiminen ja puhuminen vain on hirveän paljon helpompaa kuin tekeminen. On paljon helpompaa laatia laihdutussuunnitelma kuin laihduttaa.

Kirkon tulevaisuus on Laajasalon mielestä hyvä myös siksi, että se ei ole ihmisistä kiinni.

– Me olemme Kristuksen kirkko tässä kaupungissa ja hiippakunnassa. Jumala itse on asettanut ja kutsunut meidät tähän työhön. Silloin ei ole sellaista vaihtoehtoa, että tämä olisi tyhjää tai turhaa.

Piispan tehtävät luetellaan Kirkkojärjestyksessä. Siellä on vaalimista, valvomista ja suorittamista – kirkon tehtävän edistämistä.

– Piispan tärkein tehtävä on kertoa Jeesuksesta ja tukea myös pappeja, muita työntekijöitä ja seurakuntien luottamushenkilöitä siihen, Laajasalo sanoo.

– Meillä on tietenkin paljon historiaa, jossa meidän puheemme on sulkenut ihmisten korvia ja sydämiä sen sijaan, että se avaisi niitä. Kirkko ei kuitenkaan voi keksiä asiaansa tai oikeutustaan uudestaan. Silloin se muuttuisi naurettavaksi.

Helsingin piispanvaali ratkesi jo ensimmäisellä kierroksella, kun Laajasalo sai yli puolet eli 51,1 prosenttia äänistä. Laajasalon mielestä tulos kertoo siitä, että hänen tukenaan oli monenlaisia ihmisiä.

– Tulosta ei voi selittää sillä, että olin vain semmoisten tai tämmöisten ehdokas. Se rohkaisee ja

ilahduttaa. Piispa voi olla vain kaikkien piispa. Piispan täytyy rakentaa ykseyttä ja puhua kaikkien puolesta – ihmisistä Jumalalle ja Jumalasta ihmisille.

Vaalikamppailun aikana esille nousi kysymys piispan sukupuolesta. Osa äänioikeutetuista ei edelleenkään hyväksy naispappeutta eikä äänestäisi naista piispaksi. Toiset taas olisivat halunneet piispa Irja Askolan työtä jatkamaan nimenomaan naisen. Laajasalo sanoo, ettei hän voittanut vaalia sukupuolensa ansiosta.

– Vaalissa oli kolme hyvin erilaista ehdokasta.

Sillä, että olen tehnyt 20 vuotta työtä seurakunnissa, oli varmaan äänestäjille enemmän merkitystä kuin sukupuolella. Mutta en halua yhtään vähätellä tai selitellä sitä, että meillä ei ole naisia piispoina. Asian ei pitäisi olla niin.

Tuleva piispa on kolmen lapsen isä, jonka lapsista nuorin on vain 4-vuotias. Miten hän aikoo sovittaa yhteen perhe-elämän ja työn? Laajasalo muistuttaa hoitaneensa viime aikoina kolmea kirkollista tehtävää: paitsi kirkkoherra ja seurakuntayhtymän johtaja, hän on ollut myös tuomiokapitulin vanhempi pappisasessori. Työmäärä siitä tuskin kasvaa.

– Olen yrittänyt muistaa Lutherin ohjetta oman perheen rakastamisen tärkeydestä. Palvelemme Jumalaa jo omassa perheessämme, kun hoidamme, rakastamme ja kasvatamme sitä. ■

4 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

86,8

prosenttia eli 1552 äänioikeutettua 1786:sta äänesti Helsingin piispanvaalissa.

Suomen lähetysseura

Lähetysseura auttaa Nepalin tulvien uhreja Suomen Lähetysseura tukee Nepalin tulvien uhreja 70 000 euron lahjoituksella.

Nepal kärsii poikkeuksellisen rajuista monsuunisateista, jotka ovat aiheuttaneet tulvia ja maanvyörymiä. Sateet ovat pahimmat 15 vuoteen. Yli sata ihmistä on kuollut ja kymmeniä on ilmoitettu kadonneiksi.

Yli 35 000 kotitaloutta on kärsinyt tulvista. Punaisen Ristin mukaan ainakin 8 700 taloa on tuhoutunut täysin. Tulvat ja maanvyörymät ovat vaurioittaneet myös puhelin- ja voimalinjoja.

Arkkipiispa Kari Mäkinen jää eläkkeelle Vuodesta 2010 alkaen arkkipiispana toiminut Kari Mäkinen jää eläkkeelle 1.6.2018.

Arkkipiispan vaalin ensimmäinen kierros käydään torstaina 8.2.2018. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaali käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken torstaina 1.3.2018.

Arkkipiispaehdokkaan on oltava Suomen evankelisluterilaisen kirkon vihitty pappi. Ehdokkaan voi asettaa valitsijayhdistys, jonka muodostaa vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua henkilöä. Ehdokasasettelun aikataulu päätetään myöhemmin. Äänioikeus arkkipiispan vaaleissa on arkkihiippakunnan papeilla ja lehtoreilla sekä seurakuntien valitsemilla maallikkovalitsijoilla. Uusi arkkipiispa aloittaa tehtävässään kesäkuun alussa 2018.

HSL:n myyntitulot ovat kasvaneet HSL:n myynti- ja lipputulot ovat kasvaneet merkittävästi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Myynti on noussut tammi-kesäkuussa lähes 8 prosenttia verrattuna vuoden 2016 samaan ajanjaksoon.

Lipputuloja on kertynyt puolen vuoden aikana noin 177 miljoonaa, mikä on lähes 13 miljoonaa euroa enemmän kuin 2016.

HSL ei esitä ensi vuodelle lipunhintojen korotuksia.

Moni nuori kastetaan riparin yhteydessä Rippikoululaisen kaste järjestetään yleensä ennen konfirmaatiopäivää. Se on puhutteleva hetki.

Teksti Hanna Antila Kuva Sirpa Päivinen

L

apsikasteiden väheneminen on alkanut näkyä ripari-ikäisten, 14–15-vuotiaiden, ikäluokassa. Erityisesti pääkaupunkiseudulla rippikouluun tulee yhä enemmän nuoria, joita ei ole kastettu lapsena.

Rippikoulun voi käydä kuka tahansa, mutta konfirmoitavan on oltava kastettu kirkon jäsen.

Vantaan Hämeenkylässä kirkkoon kuuluvien osuus alueen asukkaista on suurempi kuin muualla Vantaalla, 67 prosenttia. Silti sielläkin oli tänä kesänä esimerkiksi yksi rippikouluryhmä, jossa 36 nuoresta kuusi kastettiin ennen konfimaatiota.

Hämeenkylän seurakunnan pappi Matti Hyry arvioi, että seurakunnassa on vasta vähitellen herätty ilmiöön.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

Anna Song on lukiolainen, joka sai kasteen konfirmaatiopäivän aamuna Tapiolan kirkossa. Sirpa Päivinen kuvasi hänet keväällä 2015 Yrjönkadun uimahallissa.

Kastetut rippikoululaiset vuonna 2016 Espoossa rippikoulun käyneitä oli 2 466, joista rippikouluikäluokkaa eli 14–15-vuotiaita oli 2 419. Rippikoulun yhteydessä kastettiin 46, joista suurin osa oli nuoria.

Helsingissä rippikoulun käyneitä oli 3 177, joista 2 202 rippikouluikäluokkaa. Rippikoulun yhteydessä kastettiin heistä 149, joista suurin osa oli nuoria.

Hyryn mukaan sen taustalla on kasteiden ja kirkkoon kuulumisen väheneminen sekä yksilöllisyyden korostuminen.

LUTERILAISESSA KIRKOSSA on perinteisesti kastettu lapset pienenä, mutta moni vanhempi ajattelee, että lapsi saa myöhemmin päättää, haluaako kasteen ja kuulua kirkkoon.

– Seurakunnassamme on noin 11 700 jäsentä ja rippikoululaisia on keskimäärin noin 150. Heistä kastettavia on viime vuosina ollut noin kymmenen joka ikäluokassa, Hyry kertoo.

Kun nuori haluaa rippikouluun, kastettavaksi ja konfirmoitavaksi, hän tarvitsee siihen huoltajansa suostumuksen. Yleensä tässä ei ole ongelmaa.

– Vanhemmat, joita olen tässä yhteydessä tavannut, ovat olleet hyvin sydämellisiä, fiksuja ja tiedostavia ihmisiä.

Nuoret, jotka eivät kuulu kirkkoon eikä heitä ole kastettu, ovat osallistuneet koulussa elämänkatsomustiedon opetukseen uskonnonopetuksen sijaan. Hyryn mukaan se ei juurikaan näy rippikouluopetuksessa ja siinä, millaiset pohjatiedot nuorella on.

– Nuorten perustiedot kristinuskosta ovat ylipäätään heikentyneet, joten ei se tiedon puute mitenkään tule silmille riparilla.

SYK:N LUKION abiturientti Anna Song on yksi niistä nuorista, jotka saivat kasteen rippikouluiässä. Song kastettiin Tapiolan kirkossa konfirmaatiopäivän aamuna.

– Kastetilanteesta jäi mieleen se, että oltiin kirkolla parin kaverin kanssa ja siellä oli aamulla vielä aika hiljaista. Pappi antoi siunauksen ja kastoi.

Aikaisemmin olimme sopineet, että hiuksia ei saisi kovasti kastella, ettei mene kampaus pilalle, Anna Song kertoo nauraen.

Paikalla oli myös kolme kummia, kaikki Songin ripari-isosia.

Songin vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen vuosikymmeniä sitten Kiinasta. He eivät ole uskonnollisia, mutta heille sopi hyvin, että Anna ja tämän vanhempi veli valitsivat kumpikin vuorollaan rippikoulun ja kasteen.

– Ei siitä ainakaan mitään kiistaa syntynyt. Kerroin syyt siihen, miksi haluan kasteen. Kerroin, että halusin kummiksi ja isoseksi ja tulla konfirmoiduksi kavereiden kanssa. Se sopi heille.

Nyt muutaman vuoden kuluttua Anna Songista tuntuu hyvältä, että hänetkin on kastettu. Se liittää hänet osaksi laajaa, kansainvälistä yhteisöä.

Vantaalla rippikoulun käyneitä oli 1 446, joista 1 383 rippikouluikäluokkaa. Rippikoulun yhteydessä heistä kastettiin 62, joista suurin osa oli nuoria.

Koko Suomessa rippikoululaisia oli viime vuonna 41 645. Rippikoulun yhteydessä heistä kastettiin 838.

– Tunnen olevani osa jotakin. Tykkään käyttää välillä ristikorua. Esimerkiksi silloin, kun olen ulkomailla ja näen jollakin saman symbolin, voin ajatella, että ollaan samaa jengiä.

”

KASTETTAVA TULEE PAIKALLE OMIN JALOIN, ALBA PÄÄLLÄÄN. HÄNELTÄ KYSYTÄÄN: TAHDOTKO, ETTÄ SINUT KASTETAAN KRISTILLISEEN USKOON.” MATTI HYRY

PAPILLE RIPARILAISEN kastaminen on puhutteleva hetki. Matti Hyryn mielestä tilanteesta tekee hienon se, että kaste on nuoren oma valinta. Jokainen sana, joka kastetilaisuudessa sanotaan, tuntuu todella kohdistuvan nuorelle.

Hyry on halunnut tehdä kastetilaisuuksista juhlavia. Nuori on kastejuhlansa ansainnut siinä missä pieni vauvakin.

– Ylenmääräinen huomio voi kuitenkin tuntua vaivaannuttavalta, joten moni nuori on kastettu ennen konfirmaatiota. Se onnistuu rippileirin aikana leirikeskuksessa tai erikseen kastettavalle tai kastettaville järjestetyssä tilaisuudessa vaikkapa kirkolla.

Peruskaavaltaan kaste etenee kuten vauvankin kaste, mutta erojakin on.

– Kastettava tulee paikalle omin jaloin, alba päällään. Häneltä kysytään: tahdotko, että sinut kastetaan kristilliseen uskoon. Suurin ero on siinä, että kastettava on täysin tietoinen ja tiedostava, Hyry kuvailee.

Kuten vauvoilla, myös kastettavalla nuorella tai aikuisella pitää olla kummit.

– Kummitodistuksia kirjoittaessani tulee vähän hassu olo, kun kummitodistus on tehty vauvan kummeille.

Tähän tarvittaisiin nuorille oma malli, Hyry toteaa.

A

5

Järjestöt ja ihmiset kohtaavat Mahdollisuuksien torilla MAHDOLLISUUKSIEN TORI esittelee monenlaista järjestötoimintaa ensi lauantaina 26.8 osana Espoo-päivää ja Suomi100 Yhdessä -viikonloppua.

Paikalliset ihmiset ja järjestöt yhteen kokoavan tapahtuman taustatahoina ovat muun muassa Olarin seurakunta, Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa ry, Lähimmäisapu ry, Asumisen apu ry ja Nicehearts ry. Mahdollisuuksien torien tavoittee-

na on löytää keinoja vaikuttaa oikeudenmukaisen maailman puolesta.

Luvassa on pieniä musiikillisia ja tanssillisia esityksiä sekä toimijoiden esittelyä. Mahdollisuuksien torilla esiintyy muun muassa Resonaarigroup, joka on kuuden kehitysvammaisen ja erilaisen oppijan yhtye.

Mahdollisuuksien tori Piispan– aukiolla Ison Omenan kauppakeskusta vastapäätä (Piispansilta 10) la 26.8. klo 12–16. Vapaa pääsy.

Hoivakoti Vuoksela

Uudistunut, viihtyisä ja turvallinen hoivakoti Espoon Laajalahdessa. Muistisairauksista yli 25 vuoden kokemus. Oma lääkäri.

Vehreä ympäristö, hyvät ulkoilutilat.

Myös palveluseteli käy.

Tervetuloa tutustumaan!

Tiedustelut, p. 010 328 4780 (ark. 9-15) www.dementiakoti.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

V

iime toukokuun uutisointia Lähi-idästä väritti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vierailu Saudi-Arabiassa. Pian vierailun jälkeen Saudi-Arabia liittolaisineen katkaisi välinsä Lähi-idän pahana poikana tunnettuun Qatariin.

Yhdeksi syyksi on sanottu useiden urheilukisojen isäntämaana kunnostautuneen Qatarin myötämielisyys Egyptin Muslimiveljeskuntaan, jonka Saudi-Arabia liittolaisineen keväällä 2014 määritteli terroristijärjestöksi.

Myös länsimaissa on väläytelty Muslimiveljeskunnan luokittelemista terroristijärjestöksi, vaikka liike itse esiintyy demokratian ystävänä.

MUSLIMIVELJESKUNTA EDUSTAA poliittista islamia eli islamismia. Muslimiveljet uskovat, että ratkaisu yhteiskunnallisiin ongelmiin on siinä, että usko näkyy arjen valinnoissa. Kun sydämen valinta on tehty, seuraava aste on saattaa lainsäädännön voimalla koko yhteiskunta noudattamaan islamin uskonnollista lakia eli shariaa.

Veljeskunta syntyi Egyptissä vuonna 1928. Islamilainen maailma oli kokenut nöyryytyksen, kun Turkin ottomaanikalifaatti oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan. Egyptissä nöyryytystä oli kestänyt paljon pidempään Ranskan ja Ison-Britannian hallinnoidessa Suezin kanavaa. Ranskalaisomistuksessa ollut kanavayhtiö käytti pakkotyövoimaa, ja alueella oli paljon sosiaalisia ongelmia.

Suezin rappio järkytti nuorta Hassan al-Bannaa. Vasta valmistuneena alakoulun opettajana hän perusti rukouspiirin, joka jalkautui moskeijoista työväen kuppiloiden parannussaarnaajiksi. Tästä syntyi vuonna 1928 Muslimiveljien yhteisö eli Muslimiveljeskunta.

Muslimiveljeskunnalla oli aseellinen siipi, joka vuonna 1954 yritti salamurhata Egyptin johtajan Gamal Abdel Nasserin. Seurasi vaino, jossa viranomaiset pidättivät ja kiduttivat kymmeniä tuhansia veljeskuntalaisia. Muslimiveljeskunnan jäsenet tulivat pakolaisiksi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Monet heistä olivat opiskelijoita, jotka perustivat muslimiyhdistyksiä.

Vähitellen niistä kasvoi kansainvälinen, satojen organisaatioiden löyhä verkosto. Liikkeellä ei ole keskusjohtoa, vaan kunkin maan veljeskuntalaiset valitsevat itse omaan tilanteeseensa sopivan taktiikan.

Persianlahden maiden rahallisella tuella ne ovat 1960-luvulta alkaen saaneet aseman, jossa ne puhuvat kaikkien muslimien äänellä, vaikka esimerkiksi Saksan vajaasta viidestä miljoonasta muslimista on Veljeskunnan aktiivikannattajia vain noin 1 300.

1970-LUVUN ALUSSA Muslimiveljeskunta sanoutui irti väkivallasta. Se ei ole koskaan toteuttanut länsimaissa yhtäkään terrori-iskua. Se myös tuomitsee al-Qaidan. Tämä ei silti ole koko totuus järjestöstä.

Muslimiveljeskunnan hengellinen johtaja, sheikki Jusuf al-Qaradawi on itse antanut fatwan, jossa sallitaan itsemurhaiskut Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan. Fatwa tarkoittaa pätevöity-

Vangitut Egyptin Muslimiveljeskunnan johtohenkilöt, keskellä ylin neuvonantaja Muhammed Badie, näyttävät Rabaa-käsimerkkiä protestoidakseen vuoden 2013 verilöylyä Rabaa el-Adaweja -aukiolla Kairossa.

Verilöylyssä kuoli yli 600 Muslimiveljeskunnan kannattajaa.

Muslimiveljeskunnan kahdet kasvot Muslimiveljeskunta on islamistinen herätysliike, joka esiintyy väkivallattomana lännen ystävänä. Silti se on pessyt rahaa terrorismille. Liike toimii myös Suomessa.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA GETTY IMAGES

neen uskonoppineen antamaa tulkintaa tai mielipidettä mihin tahansa elämänongelmaan.

Englannissa Muslimiveljeskuntaa edustavan British Muslim Initiativen perustajajäsen, Suomessakin vieraillut Azzam Tamimi, sanoi BBC-kanavalla vuonna 2004, että itsemurhaisku ”on suora tapa miellyttää Jumalaa”.

Muslimiveljeskunta onkin monien avustusjärjestöjensä kautta pessyt rahaa terrorismille. Kun palestiinalaisten kansannousu eli intifada alkoi vuonna 2000, al-Qaradawi perusti Union of Good -nimisen kattojärjestön, johon kuului yli 50 hyväntekeväisyysjärjestöä. Mukana oli myös monia tunnettuja järjestöjä, kuten Interpal ja

Islamic Relief. Union of Good ohjasi varoja terroristijärjestö Hamasille.

Yhdysvaltain valtionvarainministeriö luokitteli Union of Goodin terroristijärjestöksi vuonna 2008. Interpal sai Yhdysvaltain valtiovarainministeriön terroristiluokituksen jo 2003. Järjestöt itse kiistävät syytökset terrorismin rahoittamisesta. Ison-Britannian korkein oikeus on linjannut, että Interpalin ja Hamasin välillä ei ole yhteyttä. Myös Islamic Relief on todettu syyttömäksi terrorismin avustamiseen, mutta silti Ison-Britannian HSBC-pankki sekä sveitsiläinen UBS ovat katkaisseet suhteensa siihen.

Yhdysvalloissa Muslimiveljeskunta rahoitti Hamasia vuonna 1989 perus-

tetun Holy Land Foundationin kautta. Vuoteen 2009 mennessä järjestö oli siirtänyt yli 12 miljoonaa dollaria Hamasille.

YHDYSVALTALAISEN GEORGE Washington -yliopiston ääriliikkeitä koskevan tutkimusohjelman johtajan Lorenzo Vidinon mukaan Muslimiveljeskunta ei ole Euroopan tai Yhdysvaltojen kannalta ajankohtainen terroriuhka. Sen sijaan islamistisen ajattelutavan lisääntyminen vaikeuttaa hänen mukaansa maahanmuuttajien integroitumista.

Julkisissa esiintymisissään Muslimiveljeskunnan kannattajat esiintyvät demokratian ja moniarvoisuuden ystävinä.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

pahtumia ja saada sillä aikaan eräänlainen piiritysmieliala, että länsimaiden hallitukset ja yhteiskunnat olisivat vihamielisiä suhteessa muslimeihin ja islamiin yleisesti, Vidino sanoo.

– Silti kun pintaa raaputtaa, ei ole vaikea havaita, että Veljeskunnan omissa tilaisuuksissa, teksteissä ja verkostoissa markkinoidaan hyvin toisenlaista sanomaa, Vidino sanoo Kirkko ja kaupungille.

Veljeskunnan katkeranvihainen länsimaisen yhteiskunnan tuomitseminen korruptoituneena ja epämoraalisena ei ole eurooppalaisen verkoston sisäpiirissä tavatonta.

– Lisäksi eräistä avainkysymyksistä, kuten uskonnonvapaudesta, naisten oikeuksista tai homoseksuaalisuudesta, monilla Veljeskunnan johtajilla on näkemyksiä, jotka ovat vakavasti ristiriidassa valtavirran eurooppalaisten arvojen ja perusihmisoikeuksien kanssa, Vidino sanoo.

Tämä koskee lähinnä Veljeskunnan edustajia Lähi-idässä. Vidinon mukaan kriittisesti suhtautuvat tutkijat kuitenkin syyttävät länsimaisia veljeskuntalaisia kaksilla korteilla pelaamisesta.

– Kriitikoiden mukaan he (länsimaiset veljeskuntalaiset) antavat ei-länsimaisten (Lähi-idän) veljien kertoa, mitä he todella ajattelevat demokratiasta, homoseksuaalisuudesta, sukupuolten tasa-arvosta, väkivallasta ja suhteista länteen. Pyörittelyllä, vähättelyllä ja pitäytymällä näistä lausun-

”

Kun sydämen valinta on tehty, seuraava aste on saattaa lainsäädännön voimalla koko yhteiskunta noudattamaan islamin uskonnollista lakia eli shariaa.”

noista lännen veljeskuntalaiset säilyttävät itse hyväksyttävyytensä lännen eliitin kanssa, Vidino sanoo.

– Pitämällä yllä yhteyksiä niihin, jotka tällaisia lausuntoja antavat ja levittävät kirjoituksiaan, he voivat hiljaisesti antaa tukensa vaarantamatta itseään, Vidino kuvailee.

Saksan sisäministeriö on toistuvasti tuonut ilmi, että Muslimiveljeskunnan kaltaiset islamistiliikkeet ovat yhteiskunnalle haitallisia, koska niiden kasvatusote lasten ja nuorten keskuudessa synnyttää islamistisesti asennoituvaa ilmapiiriä Saksaan.

– Muslimiveljeskunnan taktiikkaan kuuluu liioitella muslimivastaisia ta-

Muslimiveljeskunta toimii myös Suomessa. Sitä on edustanut vuonna 1987 perustettu Suomen islamilainen yhdyskunta eli Rabita-moskeija.

Vuosien ajan Rabita ilmoitti nettisivullaan olevansa Muslimiveljeskunnan eurooppalaisen kattojärjestön Federation of Islamic Organizations in Europen jäsen. Ennen vuonna 2011 puhjennutta arabikevättä Rabitan nettisivu sisälsi linkkejä Muslimiveljeskunnan hengellisen johtajan ”tohtori Qaradawin” kirjoihin ja luentoihin.

Rabitan toimintakertomuksista 2000–2010-luvuilla käy myös ilmi, että moskeija pyrki tiiviiseen yhteistyöhön Veljeskunnan eurooppalaisten järjestöjen kanssa. Yksi tällainen järjestö on Jusuf al-Qaradawin johtama European Council for Fatwa and Research, joka tuottaa fatwoja eurooppalaiseen ympäristöön. Vuonna 2009 Suomen islamilaisen yhdyskunnan tavoitteena oli suorasanaisesti ”Muslimiveljeskuntaan panostaminen”.

Toinen suomalainen yhteys Muslimiveljeskuntaan on vuonna 2006 perustettu Suomen Islamilainen Neuvosto (SINE). Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi tuli Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar.

SINE edustaa nykyisin yli 20 muslimijärjestöä, ja se on myös uskontojen välistä vuoropuhelua edistävän USKOT-foorumin perustajajäsen.

Kun SINE vuonna 2008 järjesti Suomen ensimmäisen IslamExpon, sen pääpuhujana oli Saksan Muslimiveljeskunnan Islamische Gemeinschaft Deutschlandin puheenjohtaja Ibrahim El-Zayat. Vuoden 2011 IslamExpossa vieraili kanadalainen professori ja Veljeskunta-aktivisti Jamal Badawi. Vuonna 2012 Badawi kirjoitti Islamweb.net-sivulla naisten lyömisestä rangaistuskeinona avioliiton pelastamiseksi: ”Avioeron sijaan aviomies voi turvautua toiseen toimenpiteeseen, joka ainakin joissain tapauksissa voi pelastaa avioliiton. Tällainen toimenpide on täsmällisemmin kuvattu lempeäksi näpäytykseksi kehoon, mutta ei koskaan kasvoihin, tehden siitä ennemminkin symbolisen kuin rankaisevan toimenpiteen.”

Vuoden 2013 IslamExpossa Muslimiveljeskunnan edustajat jäivät vähemmälle. Tuolloin päävieraana oli delegaatio Bahrainista, ja silloin käynnistyi Helsingin suurmoskeijahanke.

Sen jälkeen Suomen islamilaisen yhdyskunnan ja SINE:n profiileista Muslimiveljeskunta häivytettiin.

Kuitenkin vuonna 2016 Muslimiveljeskunnan imaameja kouluttava European Institute of Human Sciences ilmoitti kyseisen oppilaitoksen aloittaneen toiminnan Suomessa.

Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami ja SINE:n entinen puheenjohtaja Anas Hajjar ei halua kommentoida asiaa. Myöskään Suomen islamilaisen yhdyskunnan sekä SINE:n nykyinen puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse ei halunnut kommentoida.

7

Muslimiveljeskunta Perustettu 1928 Egyptissä.

Maailman suurin islamistijärjestö; pyrkii muodostamaan kalifaatin eli islamilaisen yhteiskunnan, jonka lainsäädäntö perustuu sharia-lakiin.

Aktiivikannattajien määrää ei tiedetä.

Sanoutui irti väkivallasta 1970-luvulla mutta on rahoittanut terroristijärjestö Hamasia.

Vuosi 2013 oli käännekohta Muslimiveljeskunnan historiassa. Egyptissä oli vuotta aiemmin maan historian ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa valittu presidentiksi Muslimiveljeskunnan Muhammed Mursi.

Mursi vakuutti lännen johtajille haluaan rakentaa demokraattista Egyptiä. Pian virkaan astumisensa jälkeen hän antoi väliaikaisen perustuslaillisen julistuksen, joka merkitsi rajattomia valtaoikeuksia presidentille. Kansainvälinen yhteisö ei protestoitunut hauraan demokratian varaan rakennettua uutta islamistista hallintoa.

Egyptin tuomioistuimet kovensivat rangaistuksia jumalanpilkkalain rikkomisesta, kirkkoja ja kristittyjen omaisuutta poltettiin, kristityt kauppiaat joutuivat sulkemaan liikkeensä ja Mursin poliittisia vastustajia kidutettiin.

Myös suuri osa muslimeista koki Muslimiveljeskunnan islamistisen hallinnon sortovoimaksi, ja mielenosoitukset Mursia vastaan laajenivat alkukesästä 2013. Heinäkuussa Mursin hallinnon puolustusministeriksi nimetty marsalkka Abdel Fatteh el-Sisi syöksi Mursin vallasta. Tämän jälkeen Egypti luokitteli Muslimiveljeskunnan terroristijärjestöksi.

Muhammed Mursin syrjäyttämisen jälkeen Muslimiveljeskunnan organisaatiot lännessä ovat pitäneet matalaa profiilia.

– Peruskuvio on, että ennen arabikevättä eurooppalaiset järjestöt eivät juurikaan korostaneet yhteyttään Muslimiveljeskuntaan. Kun Mursi tuli valtaan, monet järjestöt olivat melko avoimia tuestaan Veljeskunnalle, Lorenzo Vidino sanoo.

– Kun Mursi syöstiin vallasta, eri järjestöt salasivat yhdyssiteensä ja kielsivät olevansa missään suhteessa Muslimiveljeskuntaan, hän sanoo.

Maailmanlaaja Muslimiveljeskunta on ei ole yhtenäinen järjestö, vaikka avainhenkilöt pitävätkin yhteyttä. Vidino ei usko, että Veljeskunta sellaisenaan voidaan luokitella terroriorganisaatioksi.

– Tilanteessa, jossa mikään on harvoin mustaa tai valkoista, on etsittävä harmaata vyöhykettä. ■ Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi

8 A Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

”Oli yllättävää nähdä oma kuva museon aulassa. Koko tapaus ilahdutti minua kovasti. llmoittauduin myös museon henkilökunnalle”, Mikko Hurme kertoo.

Kun faija seinälle päätyi Helsingin kaupunginmuseon aulassa pikkupoika tuntuu poraavan minua katseellaan suoraan sieluun.

Olenko nähnyt hänet jossain? Jaa, ei, voiko olla… helkutti, on se! Seinällähän on 8-vuotias isäni.

TEKSTI TUURE HURME KUVAT MARI AARNIO JA HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

A

leksanterinkadun museon naulakoilla on suurennettuja vanhoja valokuvia: helsinkiläisiä ihmisiä vuosikymmenten ja -satojen takaa. Miten ihmeessä isäni on tuohon museoitu? Tarina päättyy graafisen suunnittelijan hetken mielijohteeseen, mutta se alkaa vuonna 1950 Helsingin Kalliosta.

EINO TUPAKOI Hildénin kahvilassa Neljännen linjan mäessä. Ratikat kolistelevat Porthaninkadulla ja Hämeentiellä. Kamera odottaa h-hetkeä pöydällä. Kahvila on matalassa puutalossa, mutta kadun toisella puolella kohoaa valtavia kivikerrostaloja. Kivi ja puu vuorottelevat sulassa sovussa, sitä tämä kaupunki on. Ja nokea ja pölyä, mustaa hippua, joka koristelee talojen seinät.

Kivitalot ovat Osuusliike Elannon omaisuutta. Ne ovat pullollaan Elannon työntekijöiden pieniä asuntoja.

Pihakannen alla on Elannon kuormureiden autotalli, josta kuormurit lähtevät päivittäin kärräämään leipää ympäri kaupunkia. Sisäpihalla on päiväkoti Terhi, sekin nimenomaan Elannon työntekijöiden lapsille.

Kaduilla leijailee leivän ehta tuoksu, joka tulee Elannon punatiilisestä pääkonttorista parin sadan metrin päästä. Elanto hallitsee. Löytyypä osuusliikkeeltä myös muun muassa oma kirjasto ja hautauspalvelu. Kame-

ra ei ole Einon oma, vaan Elannon kamerakerhon omaisuutta, sillä harvoilla niitä on vuonna 1950.

Alhaalla Hämeentien kulmassa ihmiset parveilevat ”Pikku-Stockan” eli Stockmannin haarakonttorin alennusmyyntiin. Päiväkodin lähitienoolla on ainakin viisi maitokauppaa, pari sekatavarakauppaa, lihakauppa, pari suutaria, kolme kangaskauppaa, kemikaalikauppa, paperikauppa, lasiliike, huutokauppa sekä naisten- ja lastenvaatekauppa. Hillitön määrä kauppoja, mutta ei tarjonta silti kummoista

ole. Kaupassa makaa kaksi erilaista makkaralaatua.

KUN EINO astelee päiväkotiin, kaikki 50 lasta komennetaan lounaalle valkoisten pöytäliinojen ääreen. Yhdessä luetaan ruokarukous, ja sitten syödään puuroa. Eino antaa kameran laulaa, lapset pällistelevät.

Lounaan jälkeen ulkoillaan sisäpihalla. Jotkut painivat, toiset leikkivät pihalle tuodussa kuormurin romussa, jonka alakerran kuorma-autosedät ovat lahjoittaneet. Lasten joukossa on myös ruututakkinen, kameran edessä viihtyvä 8-vuotias poika, joka on puolipäivähoidossa koulun jälkeen.

Parikymmentä kuvaa, ja sitten Eino lähtee alas Hämeentielle. Alimmainen tontti on raunio: hiekkaa, kiveä, pari lätäkköä. Siihen putosi muutama vuosi sitten pommi. Nyt siinä leikkii lapsia, joita viereinen päiväkoti ei enää kaitse.

Eino kävelee pääkonttorille, jossa on margariinitehdas, leipätehdas, keskusvarasto ja ”somistamo”. Oikeastaan voisi puhua mainososastosta, mutta pääjohtaja Väinö Tanner ei Pojasta eläkeläiseksi. Mikko Hurme samalla päiväkodin pihalla vuonna 1950 ja 2017. Taustalla näkyy Viides linja 4.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

9

Nyt Pikku-Stockaa ja puutaloja ei enää ole, Elannon vanhaan kuormuritalliin rakennetaan Lidl-myymälää, kivijalkakaupoissa on hipsteribaareja ja puupolton pölyn on korvannut katupöly. Mutta Einon valokuvat, vaikka niitä ei ikinä julkaistu missään, ne pysyvät.

Valokuvien Ruususen uni häiriintyy vuonna 2015. Silloin Osuusliike Elannon kuvakokoelma, useita tuhansia kuvia, yhdistetään osaksi Helsingin kaupunginmuseon massiivista kuva-arkistoa. Kaupunginmuseon Kuvaselaamoon on säilötty koko Helsinki: Siellä on lähes miljoona kuvaa Helsingistä ja helsinkiläisten arjesta 1860-luvulta nykypäivään.

Samaan aikaan alkaa kaupunginmuseossa Aleksanterinkadulla uudistus, jossa tilat pistetään uusiksi. Tällöin ruututakkipoika päätyy seinälle sattuman ja Ilona Partasen takia.

– Kuvassa on utelias fiilis. Kuvan poika vähän niin kuin miettii, että ”mitä sä siinä teet?”. Se vaikutti kuvan valintaan, kertoo Partanen, sisustusarkkitehtitoimisto Kakadun graafinen suunnittelija. Kakadu toteutti museon ilmeen.

Yksi aulan naulakoista suunnattiin nimenomaan lapsille.

– Kun poika tuijottaa suoraan kohti, kuva on mielenkiintoinen myös lapsille. Siinä on suora kontakti. Poika ikään kuin toivottaa lapset tervetulleeksi lastentilaan, Partanen muistelee.

Teippaussomistukseen käytettiin museon omaa kuva-arkistoa.

– Arkiston selaaminen oli tosi inspiroivaa, sillä se on käsittämättömän laaja. Sieltä löytyy uskomattomia kuva-aarteita. Pistin hakusanoihin ”lapsi” ja ”50-luku”, ja ruututakkipoika tuli vastaan. Valinta oli nopea. Pojalla on selkeä asento, ja vaatteet antavat heti 50-luvun fiiliksen, Partanen muistelee.

Kuvan laatu kelpasi isoon suurennokseen, ja kohde näkyi kuvassa kunnolla ja kokonaan – mikä ei suinkaan ole kovin yleistä arkistovalokuvissa.

– Kun olin valinnut kuvan, tein painovalmiin tiedoston, suurensin, vähän väritin ja lähetin painoon. Teippausfirma laittoi kuvat seinään. Olin erittäin tyytyväinen lopputulokseen, koko projekti onnistui hyvin.

Uudistunut museo avautui toukokuussa 2016, noin 66 vuotta Einon kuvausreissun jälkeen. Sitten minä tulin museoon lasteni kanssa. Koettuani hetkellisen eksistentiaalisen halvauksen räpsäisin lapsi-isästä kuvan kännykkäkamerallani. Kuva tallentui kansioon nimeltä ”arkisto”.

Eino on keksitty henkilö, oikeaa kuvaajaa ei tiedetä.

Lähteet: Tuula Malmström, Mikko Hurme sekä Helsingin kaupungin tilastotoimiston vuosikertomus 6 (Opetuslaitokset 1949).

Osoitteesta www.helsinkikuvia.fi löytyy 45 000 vanhaa valokuvaa. Kuvia päiväkoti Terhistä löytyy hakusanoilla ”Neljäs linja 3-5” ja ”Viides linja 4”.

Marianna Siitonen

tykännyt mokomasta, joten se on somistamo. Siellä Elannon valokuvaajat ja muu luova väki tekevät uraauurtavaa työtään. Eino arkistoi kuvaamansa kuvat huolellisesti. Elannolla on myös oma kuva-arkisto kerrostalojensa lisäksi, kuinkas muuten.

Markus Humalojan luokassa Veromäen koululla ei yleensä istuta paikallaan kuuntelemassa.

Koulunkäynnin päivitetty versio

S

uomalainen koulutusjärjestelmä on tunnetusti niin hyvä, että se kelpaa esikuvaksi koko maailmalle. Silti meillä on sellaisia opettajia kuin Markus Humaloja, joka haluaa tehdä asiat toisin.

Humalojan omat, nyt kutosluokkalaiset oppilaat, ovat jo parin vuoden ajan käyneet koulua hänen kehittelemänsä niin sanotun käänteisen oppimisen mallin mukaan. Malli on käytössä myös muutamalla muulla opettajalla samassa koulussa.

– Yhdellä lauseella selitettynä tässä keskitytään opettamisen sijaan oppimiseen, siihen, miten jonkin asian voisi oppia ja miten sitä voisi tutkia. Vastuuta annetaan oppilaille itselleen, mutta siten, että turvaverkot ovat koko ajan ympärillä, Humaloja selittää.

Humalojan oppilaat istuvat perinteisillä oppitunneilla vain vähän. Taito- ja taideaineita he opiskelevat normaalisti, mutta esimerkiksi historiaa, ympäristöoppia ja matematiikkaa jokainen opiskelee omassa tahdissaan. Tietyt tavoitteet ja aikataulut on laadittu, mutta ne eivät ole tunti- ja päiväkohtaisia.

– Puhumme urakka-ajasta. Siihen voi kuulua vaikka se, että selvitä tämä asia ja tee siihen liittyvät tehtävät.

Jokaisella oppilaalla on läppäri. Valtaosa oppimateriaaleista ja tehtävistä on verkossa, mutta kirjatkin ovat käytössä. Arviointi tapahtuu mobiilisovelluksella, ja

sen tekevät oppilaat itse. Yksi syy siihen, miksi Markus Humaloja alkoi kehittää opetusmetodiaan, oli se, että häntä kiinnostaa tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa.

– Tekniikka luo rajattomat mahdollisuudet tiedonhakuun, jos perustaidot ovat kunnossa.

Oppimismielessä ei kuitenkaan ole järkevää, että kaikki tekevät samaa yhtä aikaa.

Toinen syy uuden opetusmetodin kehittämiselle olikin juuri ajankäyttö. Iso osa opettajien ajasta menee järjestyksenpitoon, mutta kun aikataulut ovat vapaammat eikä luokassa ole pakko istua, sitä ongelmaa ei ole.

Uusia asioita toki selitetään välillä koko luokalle kerrallaan, mutta muuten oppilaat tekevät paljon töitä käytävän varrella olevissa opiskelupisteissä, aulassa tai porrastasanteella.

Oppilailta malli vaatii itsesäätelyä, mutta se onkin ehkä tärkeintä, mitä koulussa voi oppia.

– Itsesäätelyn taitoa tarvitaan ihan koko ajan. Siihen kuuluu myös itsearviointi ja itseohjautuminen.

– Oppilaat oppivat myös säätelemään tunteitaan. Mörrimöykkypäivänä voi tehdä vähemmän, hyvänä päivänä otetaan itsestä kaikki irti.

Varsinkin aikuisilla on tapana ajatella, että he oppivat jollakin tietyllä tavalla: kuuntelemalla, katsomalla, lukemalla tai tekemällä. Koulun on sanottu suosi-

van niitä, jotka oppivat lukemalla ja istumalla aloillaan.

– Uskon, että jos on istunut hiljaa paikallaan, on saanut hyviä arvosanoja ihan riippumatta siitä, onko oikeasti sisäistänyt asioita, Humaloja sanoo.

Hän on sitä mieltä, että ihmiset oppivat eri asioita eri tavoin.

Monipuolisista opetusmetodeista hyötyvät kaikki.

Humalojan omalla luokalla on 25 oppilasta. Hän arvelee tuntevansa heidät hyvin juuri siksi, että vapautta ja vastuuta on paljon. Enemmän tukea tarvitseville on nyt enemmän aikaa, mutta nopeasti etenevät eivät turhaudu.

– Osa oppilaista tekee asiat nopeammin, mutta sellaista tilannetta ei ole vielä tullut, että joku olisi lähtenyt kovasti keulimaan.

Kynnys avun pyytämiseen on matala.

– Oppilaat ovat todella kasvaneet siihen, että apua voi pyytää.

Kun luokalle on tullut uusia oppilaita, heillä on eniten oppimista juuri tässä.

Markus Humalojaa kuunnellessa ei voi olla miettimättä opettajan vapautta ja vastuuta. Miten erilaiset opetusmetodit sopivat opetussuunnitelmiin?

– Mielestäni noudatan opetussuunnitelmaa varsin hyvin. Siellä on määritelty, mitä pitää oppia, ei niinkään sitä, miten. Uusin opetussuunnitelma kannustaa oppilaskeskeisiin menetelmiin, Humaloja toteaa.

Hanna Antila

10 A Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Hammashoitoa

Ostetaan

Hautauspalveluja

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 25.8. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Ostetaan tontteja Haluatko tontistasi parhaan mahdollisen hinnan? Ostamme kaiken kokoisia tontteja Helsingin ja Espoon alueelta.

Saa olla purettavia rakennuksia.Tarjoa rohkeasti! NH Nordic Oy/ 0415110011 tai info@nhnordic.fi

Palveluja tarjotaan Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074 KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

KIRKON Myydään hautakiviäKESKUSTELUAPUA¤ Luottamuksella, sinua kuunnellen Rakennusala

Tilaisuuksia

www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Tuomasmessu

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä

sunnuntaisin Mikael Agricolan kirkossa

Tiedustelut tai varaa aika: Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com Luottokelpoinen Bisnode 2017

©

27.8. klo 19

Piispa Irja Askola aloittaa Tuomasmessun syyskauden 3.9. klo 18 Meille kaikille rakas piispa jää eläkkeelle lokakuun lopussa ja hyvästelee tuomasväen piispana saarnaamalla Jeesuksesta, parantajastamme Liturgina messussa tuomaspappi Pirjo Kantala Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen Esilaulajana Reeta Vestman, Tuomaskuoro

tuomasmessu.fi

Taizén veli Stephen päättää kesämessut Taizé-henkisen messun liturgina Elina Antikainen Musiikissa Elsa Sihvola ja soitinyhtye sekä Tuohus-kuoro Inna ja Juha Vintturin johdolla

Minituomaat ja messujatkot alkavat 3.9. Jatkoilla nostalgisesti vinyylilevyjä ja suomalaista gospelia. DJ:nä Ari-Pekka Hakala.

Tervetuloa!

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

Mikael agricolan kirkko › TehTaankaTu 23, helsinki › raTikka 3 ja bussiT 14 ja 18

HERÄNNÄISSEURAT su 27.8. klo 17 Vantaan yhteiset seurat Korson kko, Merikotkant.4, sään salliessa pihalla. Kahvit klo 16.30. ke 30.8. klo 18 Seitsemän srk:n körttiseurat, Velskolan kurssikeskus, Vääräjärvent.2, Espoo. Kahvit klo 18, seurat n. klo 19. su 3.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vantaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Myyrmäen kko, Uomat.1, Vantaa. HUOM aika. ma 4.9. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk.2, Espoo; kahvit klo 18.30. ti 5.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). Syksyn aloitus. ke 6.9. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrne 1, Hki; klo 18.30 teetarjoilu.

UUDET VEISUUT: to 7.9., 14.9. ja 21.9. klo 18.30-20 Myyrmäen kko Monitoimitila, Uomat.1, Vantaa. Opetellaan uusia Siionin virsiä kanttori S. Honkasen johdolla.

Jos kaipaat seuraa ja yhteistä tekemistä, tule Lapinlahden Lähteelle 30.8. klo 15.

Uusi 60+ ryhmä aloittaa.

Järjestäjä: Mielenterveysseura.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: 0408770777 tai 0405133307

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva Proxet oy /eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivoukset, luotettavasti ja ahkerasti.

Kysy seniorisiivousta - 24% puh. 045 638 5774, Mirja

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Laulutunteja

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Puhu, se auttaa.

Laulutunteja ja äänenmuodostuksen perusteita. Musiikin maisteri.

Vilja Tuominen. 050 – 3822792.

Palveleva puhelin

0400 22 11 80

Palveleva chat

Arkisin 18-01, viikonloppuisin 18-03

Palveleva kirje

Palveleva netti

PL 210, 00131 Helsinki

kirkonkeskusteluapua.fi

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Luterilaisuus psykoanalyysissa Saksalaisen teologin ja psykoanalyytikon Eugen Drewermannin mukaan luterilaisuus syntyi pelon voittamisesta.

Sen voima ja vaara on yksilön arvostamisessa.

TEKSTI JUSSI TUORMAA KUVITUS JARKKO PELTOLUHTA

2 B Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

K

atolinen munkki Martinus Luther ajautui kiistaan kirkkonsa kanssa kritisoituaan tapaa, jolla kirkko rahoitti Pietarinkirkon rakentamista Roomassa. Lutherin mukaan kirkko käytti ihmisten synnintuntoa ja pelkoja härskisti hyväkseen kaupitellessaan aneita, joilla syntinen saattoi lyhentää aikaansa kiirastulessa.

Kirkko vastasi kritiikkiin julistamalla Lutherin harhaoppiseksi ja tuomitsemalla hänet kirkonkiroukseen, käytännössä lainsuojattomaksi.

Saksalainen katolinen pappi Eugen Drewermann joutui niin ikään kiistaan kirkkonsa kanssa. Katolinen kirkko asetti hänet opetuskieltoon 1990-luvun alussa, siis otti häneltä pois valtuudet opettaa kirkon nimissä. Papin töistä Drewermann joutui luopumaan, mutta tutkimus- ja kirjoitustyötään hän ei lopettanut.

Eugen Drewermann kuuluu Saksan tunnetuimpiin ja kiistellyimpiin teologeihin. Hän on koulutukseltaan sekä teologi että psykoanalyytikko. Kirkko ja kaupunki pyysi häntä arvioimaan luterilaisuutta nyt, kun Lutherin käynnistämän uudistusliikkeen alkuhetkistä on kulunut viisisataa vuotta.

EUGEN DREWERMANN korostaa luterilaisessa reformaatiossa kahta asiaa: armoa ja ihmiskuvan yksilöllisyyttä, joka ilmenee henkilökohtaisuutena ja sisäisyytenä. Hän pitää luterilaisuutta voitetun pelon ja armon kokemuksen liikkeenä.

Vuonna 1521 Martti Luther kutsuttiin kuultavaksi Wormsin valtiopäiville.

Hän valmistautui vastaamaan vastustajilleen Raamatun tutkimukseen perustuvilla argumenteilla. Niin tehdessään hänen oli pakko myös uhmata sekä kirkollista että maallista valtaa. Hänellä ei ollut vaihtoehtoja. Legendan mukaan hän sanoikin: ”Tässä seison enkä muuta voi.”

Juuri tässä – ja vasta tässä – Drewermann näkee reformaation ydintapahtuman ja protestantismin alun.

– Tuskin kukaan ymmärsi tuolloin, mitä kaikkea silloin lähti liikkeelle. Miten yksi ainoa munkki ja pikkukaupungin jumaluusoppinut voisi olla oikeassa koko kristikuntaa ja valtakuntaa vastaan, Drewermann miettii.

Hän vertaa Lutheria Vanhan testamentin profeettoihin. Heidänkin missionsa vaikutti mahdottomalta. Erityisesti Drewermann näkee Lutherissa samankaltaisuutta profeetta Jeremian kanssa.

Myös Jeremia oli nähnyt, miten kivettyneet muodot olivat tuhonneet uskon.

Luther oli itse käynyt Roomassa ja nähnyt siellä valtaisan imperiumin perinnön samoin kuin uuden ajan myötä syntyneen renessanssin. Hän tuli piskuisesta Wittenbergistä, jossa matkaa tärkeimpien nähtävyyksien välillä oli vain parisataa metriä. Täältäkö lähteä lähes yksin uhmaamaan jättiä?

Olisi voinut Drewermannin mukaan kuvitella, että kirkon uudistamiseen pyrkivä liike olisi tarvinnut hyvin järjestetyn organisaation, paljon jäseniä ja runsaasti rahaa. Luther ei kuitenkaan tehnyt elettäkään hankkiakseen sellaisia. Miksi olisikaan, kun Rooman kirkon 1500-vuotinen malli, tiukasti organisoitu ulkoisuus, oli ajanut umpikujaan.

– Nyt olikin kyse kokonaan uudenlaisesta, sisäisyyteen perustuvasta, näkymättömästä liitosta, Drewermann sanoo.

Tällä hän viittaa profeetta Jeremian kritiikkiin uskon kivettyneitä muotoja kohtaan.

– Lutherille oli käynyt selväksi, että kivitauluihin kirjoitetut kymmenen käskyäkin jäävät vain ulko-

naisiksi määräyksiksi, ellei niitä omaksuta sisäisesti, sydämellä. Luther oli tajunnut, varsinkin Paavalin kirjeitä Uudesta testamentista tutkiessaan, että Jumala puhuu meille sisäisesti anteeksiannon puolesta – pelkoa, epätoivoa ja ulkoista hallinnointia vastaan.

– Ja tässä on tiivistetysti koko reformaatio, Drewermann sanoo.

LUTERILAISTA REFORMAATIOTA on mahdotonta ymmärtää sen ajan ulkopuolelta, jona se syntyi, Eugen Drewermann korostaa. Reformaatio sai alkunsa 1500-luvulla renessanssin ja uuden ajan mur-

”

LUTHER KOROSTI, ETTÄ IHMISTÄ EI TULE ARVIOIDA HÄNEN YKSITTÄISTEN TEKOJENSA PERUSTEELLA.” EUGEN DREWERMANN

roksessa. Silloin löydettiin uudestaan antiikin kulttuuri taiteen ja tieteen ihanteineen. Silloin kehittyi uusi humanistinen ihmiskuva.

Humanismi myötävaikutti myös protestantismin kehitykseen: se toi lähteiden tutkimuksen teologiaan. Erasmus Rotterdamilainen saattoi Lutherin käyttöön ensimmäisen tieteellisen laitoksen kreikankielisestä Uudesta testamentista. Sen Luther käänsi saksaksi Wartburgissa vuonna 1521.

Drewermann korostaa, että kun reformaatiota ja siihen johtaneita tekstejä tarkastelee nykytiedon valossa, on syytä muistaa, että tuohon aikaan ei vielä tunnettu nykyaikaista psykologiaa.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

– Kun Luther puhuu ihmisen sielusta, hän ei puhu psykologian kielellä. Hän puhuu teologian kielellä ja näkee sielun olevan joko Pyhän Hengen tai paholaisen vallassa, Drewermann muistuttaa.

Silti Luther oli hänen mukaansa päässyt ihmisen sielun ytimeen.

– Hän oli tajunnut, että ihminen voi olla vain juuri niin hyvä, kuin häntä ympäröivä voima on. Kyse on luottamuksesta hyvyyden voimaan, joka ei hylkää. Vain sellaisen luottamuksen avulla Lutherkin oli saanut selätettyä pelkonsa.

Drewermann itse on alkanut tulkita luottamusta Jumalan armoon psykoanalyysin keinoin.

– Sen kautta voi ymmärtää myös Paavalia ja Lutheria, ja varsinkin sen kautta voi auttaa tämän ajan ihmisiä henkisessä hädässä ja ongelmissa, joista he eivät selviä omin voimin.

Terapiatyössään Drewermann havaitsee tämän joka päivä.

– Ihmiset tekevät jatkuvasti asioita, joita he eivät oikeastaan halua tehdä. Ihmiset haluaisivat olla toisenlaisia kun ovat. He ovat itsensä kanssa ristiriidassa ja saavat aikaan myös pahoja asioita, haluamatta olla – ja olematta – pahoja. Jos ajattelisimme, että ihmiset ovat pahoja, koska he haluavat olla pahoja, voisimme ainoastaan tuomita heidät,

B

3

Drewermann pohtii.

– Todellisuudessa he eivät ole pahoja vaan harhautuneita, kärsiviä ja onnettomia – ja tarvitsevat tuekseen hyvän paimenen kaltaisia, huolenpitoa ja luottamusta tarjoavia ihmisiä.

Drewermannin mukaan vain hädän ja pahan ylittävä hyvyys voi pelastaa meidät sielullisesta hädästä ja parantaa pahasta.

– Siihen tarvitaan tilaa, jota Luther kutsuu ”armon tilaksi”. Psykoanalyysissa sitä kutsutaan hyväksymisen tilaksi, joka antaa mahdollisuuden kasvutraumoista vapautumiseen ja persoonan kypsymiseen.

Kirkon kriitikko Saksalainen teologi ja psykoanalyytikko Eugen Drewermann (s. 1940) tunnetaan kirkkokriitikkona, rauhanaktivistina ja psykoterapeuttina.

Hän on tuottelias tietokirjailija, jonka teoksia on käännetty useille kielille.

Suomeksi niistä on julkaistu kolme: Vain sydämellä näkee hyvin: Pikku prinssi ja syvyyspsykologia (Kirjapaja 1997), Uskon alkukuvat: Raamatun alkukertomukset ja nykyihminen (Kirjapaja 1999) sekä Psykoanalyysi ja moraaliteologia (Gaudeamus 2000).

Eugen Drewermann soveltaa teologisessa ajattelussaan erityisesti Carl Gustav Jungin syvyyspsykologiaa. Tärkeimmiksi teologisiksi vaikuttajikseen hän mainitsee Friedrich Schleiermacherin, Karl Rahnerin ja Søren Kierkegaardin.

Katolinen kirkko peruutti Drewermannin pappisoikeudet vuonna 1992 sen jälkeen, kun hän oli julkaissut katolista pappisihannetta ruotineen kirjansa Kleriker: Psychogramm eines Ideals (Kirkonmiehet: Erään ihanteen psykologinen kuvaus). Siitä pitäen hän on toiminut kotipaikallaan Paderbornissa psykoterapeuttina ja vapaana kirjoittajana ja kiertänyt maailmaa suosittuna luennoitsijana. Hänen tuorein teoksensa käsittelee Lutheria: Luther wollte mehr: Der Reformator und sein Glaube (Luther tahtoi enemmän: Reformaattori ja hänen uskonsa).

4 B Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Uskoa hyvyyden voimaan koettelivat tuohon aikaan monet pelottavat ilmiöt ja tapahtumat kuten kulkutaudit, nälänhätä ja sodat, samoin kuin vähän aiemmin sallittu koron periminen veloista, mitä Luther kiivaasti vastusti.

Renessanssihumanismin optimismin ohella aikaa leimasi apokalyptinen lopun odotus. Myös Luther odotti pikaista maailmanloppua.

Luther korosti, että ihmistä ei tule arvioida hänen yksittäisten tekojensa perusteella, vaan pitää tarkastella koko hänen henkilöään. Tänään se muotoiltaisiin Drewermannin mukaan niin, että ihmisen voi tuntea vain, kun tuntee hänen koko elämänkaarensa lapsuusajasta ja sen vaikutteista alkaen.

Lutherin ajan humanistit korostivat ihmisen vapaata tahtoa. Luther taas piti ihmisen tahtoa sidottuna. Pelastus ei riipu ihmisen omasta tahdosta vaan Jumalan armosta. Kiistassaan Erasmus Rotterdamilaisen kanssa Luther vetosi Paavaliin ja korosti, että ihminen ei voi tulla hyväksi vain päättämällä olla hyvä.

Drewermann siteeraa Lutheria: ”Laki voi vain sanoa, mitä sinun pitäisi tehdä, mutta laki ei anna sinulle siihen voimaa”.

EUGEN DREWERMANN näkee Martti Lutherissa ihmisen, joka tarttui vastakohtiin niin energisesti, ettei voinut enää elää niiden kanssa. Hänen oli haettava ratkaisuja. Drewermannin mukaan Lutherin työ jäi kesken.

– Olisi kuitenkin epäreilua vaatia, että hän oman aikansa ihmisenä olisi kyennyt näkemään pidemmälle kuin näki, hän huomauttaa.

Drewermann korostaa, että myös Lutherin rajoitukset ja hänen virheensä on syytä tunnustaa. Niillä on ollut kohtalokkaita seurauksia.

Luther saattoi Drewermannin mukaan käyttäytyä aivan yhtä dogmaattisesti kuin vastustajansa.

– Ja talonpoikaiskapinassa hän toimi täysin kohtuuttomasti. Hänen olisi pitänyt vaatia armahdusta kapinoineille talonpojille, joita esivalta rankaisi hillittömillä teurastuksilla.

– Lutherin karmeimmat ylilyönnit palvelivat myöhemmin natseja heidän juutalaisvainoissaan, varsinkin ikääntyneen Lutherin hourupäinen kirjoitus vuodelta 1543, jossa hän vaatii synagogien sulkemista ja juutalaisten karkottamista. Jeesuksen sanoman valossa tuollaista kirjoitusta ei voi puolustella mitenkään, Drewermann sanoo.

– Toisaalta täytyy muistaa, että natsit ajattelivat rasistisesti, mutta Luther ei koskaan.

Hänelle kyse oli uskonnollisesta konfliktista.

Lutherin ajatukset juutalaisuuden ja kristinuskon suhteesta edustivat valtavirtaa eikä niissä ollut mitään poikkeuksellista. Sen sijaan noiden ajatusten kääntymisessä vihaksi hän toimi sanavalmiina äänenvahvistajana, Drewermann muistuttaa.

Sittemmin natsit ottivat Lutherin juutalaisia koskeneen tekstin omakseen. Protestantit näyttävät myös myötäilleen natseja mutkattomammin kuin katolilaiset.

Drewermann katsoo alttiuden siihen johtuneen reformaation sidoksesta valtaan.

– Luterilaisuus ei olisi aikanaan lyönyt läpi ilman paikallisten ruhtinaiden tukea. Luterilaisuuden leviäminen oli perustunut hyviin suhteisiin paikallisen esivallan kanssa. Sen sijaan katoliselle kirkolle antoi enemmän itsenäisyyttä sen paikalliset rajat ylittävä organisaatiomuoto.

Silti myös katolisen kirkon vastarinta natseja vastaan oli Drewermannin mielestä minimaalista.

– Ei katolinen kirkkokaan protestoinut, kun rotulait säädettiin vuonna 1935 eikä liioin, kun säädettiin yleinen asevelvollisuus. Jokaisen 18-vuotiaan oli vannottava ehdotonta kuuliaisuutta Führerille.

Kummassaan kirkossa ei ollut ketään, joka olisi sanonut, että ehdoton kuuliaisuus koskee vain Jumalaa, ei Adolf Hitleriä.

Drewermann ei ole enää minkään organisoituneen kirkon jäsen. Hän kertoo uskovansa näkymättömään kirkkoon. Yhteinen toiminta on hänestä kyllä tärkeää, mutta sen täytyy alkaa aina yksilöstä – kuten Martin Lutherista, joka Wormsin valtiopäivillä ei voinut olla pysymättä vakaumuksessaan.

”

PROTESTANTTISUUDEN VAARANA ON YKSILÖLLISYYDEN JÄÄMINEN VAILLE TEOLOGISTA SISÄLTÖÄ. KATOLISUUDEN VAARANA TAAS ON IHMISEN KATOAMINEN VALTARAKENTEEN ALLE.” EUGEN DREWERMANN

– Vain sellaisesta voi kehittyä jotain, mikä muuttaa maailmankin. Maailmaa ei voi muuttaa aloittamatta muutosta itsestään. Tärkeintä on, millaisia ihmiset ovat, ei se, mistä he tulevat.

EUGEN DREWERMANNIN isä oli luterilainen ja äiti katolilainen. Lapsuudenkodissaan hän oppi, että protestanttien suurin juhla, reformaation päivä, oli katolilaisten suurin surunpäivä. Nyttemmin katolisen kirkon asenne Saksassa aiemmin harhaopiksi leimattua luterilaisuutta kohtaan on lieventynyt.

Nämä kaksi kirkkoa ovat julkaisseet yhteisen vetoomuksen keskinäisten loukkausten ja vihoittelujen sovittelemiseksi ja pitäneet hiljattain Hildesheimissa yhteisen ekumeenisen jumalanpalveluksen.

– On todella yksinkertaista olla katolilainen. On hyvin yksinkertaista olla vain protestantti. Mutta on miltei mahdotonta tulla kristityksi. Ja vain sitä meidän tulisi yrittää. Niin ajattelen kirkosta, sanoo tämä luterilais-katolisessa kodissa kasvanut entinen katolinen pappi nyt.

Drewermann panee kaikesta huolimatta toivonsa kristittyjen kykyyn oppia toisiltaan ja yhdistää voimiaan. Hän näkee Lutherin kärsineen Rooman kirkon jännitteistä ja niiden sementoimisesta, mutta myös pyrkineen löytämään niihin ratkaisuja esimerkillisesti.

Luterilaisessa kristinuskossa arvostetaan Drewermannin mukaan yksilöä ja yksilöllistä kokemusta enemmän kuin katolisessa kristinuskossa.

– Kummassakin on silti omat vaaransa. Protestanttisuuden vaarana on yksilöllisyyden jääminen vaille teologista sisältöä. Katolisuuden vaarana taas on ihmisen katoaminen valtarakenteen alle, Drewermann summaa.

Siksi molempien kirkkokuntien tulee hänen mielestään yhdistyä – niin kuin subjektin ja objektin, järjen ja tunteen, tiedon ja uskon, tajunnan ja alitajunnan pitäisi yhdistyä. Jokaisessa kristityssä. Jokaisessa ihmisessä.

Testamenttisi Amnestylle pelastaa ihmishenkiä.

TesTAmenTTilAhjoiTus on lAhjoiTus Tuleville sukupolville Haluatko vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää sinun jälkeesi? Yhä useampi suomalainen haluaa testamentin avulla paitsi huolehtia läheistensä turvasta myös vaikuttaa siihen, millaisessa maailmassa tulevat sukupolvet saavat elää.

Kaikensuuruiset lahjoitukset edistävät työtä ihmisoikeuksien puolesta. Testamenttilahjoitus käytetään toiveesi mukaisesti ihmisoikeuksia edistävään työhön Suomessa ja maailmalla.

Amnesty International on taloudellisesti, poliittisesti ja uskonnollisesti riippumaton ihmisoikeusjärjestö. Toimintamme rahoitetaan valtaosin lahjoituksilla ja jäsenmaksuilla. Yleishyödyllisenä yhteisönä Amnestyn ei tarvitse maksaa veroa saamistaan testamenttilahjoituksista ja ne ohjataan kokonaisuudessaan ihmisoikeustyöhön.

Lue lisää ja ilmoittaudu: amnesty.fi/testamentti-ilta

Oletko ha rkin mista? Ole nut testamenttilahjo t lämpimä ittasti tervetu nestyn tes llut Amtamentti-il taan 13.9 Ilmoittautu . 2017. minen oso itteessa amnes

ty.fi/testam

entti-ilta

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

7

Kuka?

Irena Bakić, 32, on helsinkiläinen diplomi-­ insinööri, joka työskentelee Aalto-yliopistolla ­Aalto Global Impact -yksikössä.

Mitä?

Toimi projektinvetäjänä CodeBus Africa ­-hankkeessa, jossa opetettiin lapsia ja nuoria koodaamaan kymmenessä Afrikan maassa.

Hanke on osa Suomi 100-juhlavuotta.

Voitti Naiset ja tekniikka -palkinnon vuonna 2012 kehitettyään Ugandan saniteettioloja.

Motto?

Kaikki voivat oppia mitä tahansa, jos heille vain annetaan oppimisen mahdollisuus.

A

lun perin Irena Bakićista piti tulla lääkäri. Suomalaisen äidin ja Serbiasta kotoisin olevan isän tytär poti maailmantuskaa jo pienenä. Hän haaveili ammatista, jossa voisi auttaa ihmisiä.

– Yksi iso muisto liittyy Balkanin sotaan. Näin kuvia siitä ja menin vanhempieni sänkyyn itkemään. Seuraavana päivänä vein äidin kanssa säästöpossuni Punaiselle Ristille.

Lukion jälkeen Bakić pyrki lääketieteelliseen, tuloksetta.

– Sitten siskoni ehdotti, että hae lukemaan puutuotetekniikkaa, pääset varmasti sisään.

Niin kävikin, mutta ensimmäiset pari vuotta Aalto-yliopistolla insinööriopinnoissa menivät ihmetellessä.

Oliko ala sittenkään oikea? Pääsisikö hän läpi kaikista kursseista? Irena Bakić sai myös huomata, että oli tullut varsin miehiselle alalle.

– Suurin osa oli äijäporukkaa. Tuntui, että monet tytöt joutuivat vetämään hyvän jätkän roolia. Insinööriopinnoissa on vähän tyttöjä ja se näkyy opinnoissa, alan messuilla ja teekkarikulttuurissa.

Irena Bakić ei osannut matematiikkaa ja fysiikkaa yhtä hyvin kuin jotkut opiskelukaverit. Hänen itseluottamuksensa oli koetuksella, ja paniikkihäiriö teki koetilanteista vaikeita.

– Pahimmillaan se vaikutti niin, että muistista hävisi tentissä kaikki, minkä olin opiskellut. Aivan kuin olisin vetänyt kaiken paperisilppurin läpi. Hain ja sain apua opintoneuvojalta ja opintopsykologilta ja suoritin joitakin tenttejä erikoisjärjestelyillä.

Insinöörijärjellä parempaa maailmaa Irena Bakić uskoo, että monen suuren ongelman ratkaisuun tarvitaan teknologiaa.

Hän matkusti läpi Afrikan opettamassa lapsia ja nuoria koodaamaan.

Teksti Hanna Antila kuva Sirpa Päivinen

Oma juttu yliopistolta löytyi, kun Bakić pääsi kiinni sivuaineopintoihin ja Sustainable Global Technologies -kursseille.

– Siellä aloin nähdä, että teknologialla on suuri rooli globaalien ongelmien ratkaisussa.

– On paljon vaikuttavia esimerkkejä siitä, kuinka teknologia on mahdollistanut harppauksia eteenpäin. Tavallinen puhelin on tuonut pankkipalvelut kaikkien ulottuville Itä-Afrikassa.

Useassa maassa uusi lapsi rekisteröidään tekstiviestillä. Tällä hetkellä kokeillaan, miten drone-robottikoptereilla voi kuljettaa rokotteita vaikeapääsyisille alueille.

Omien opintojensa ohessa Bakić teki töitä ruotsalais-ugandalaisessa start up -yrityksessä ja projektissa, jossa yhteistyökumppanina oli Unicefin Ugandan maatoimisto.

Ugandassa Bakić joutui toden teolla miettimään ratkaisuja suuriin ongelmiin. Miksi lapset sairastelevat niin paljon? Miksi tytöt eivät tule kouluun silloin, kun heillä on kuukautiset?

Miksi hygienia on huonoa? Miksi toisilla on niin paljon, toisilla ei mitään?

Bakić oli mukana kehittämässä hygieenistä, kestävää vesihanaa.

– Kouluissa käsienpesupisteet olivat rikkinäisiä ja niistä oli varastettu osia. Kädet pestiin nopeasti tai ei lainkaan. Me yritimme luoda hanan, joka sopisi vain käsienpesuun ja joka voitaisiin valmistaa paikallisesti.

Vesihana oli esimerkki siitä, että joskus vaikeisiin ongelmiin voi löytyä melko yksinkertaisiakin ratkaisuja.

– Taustalla oleva teknologia voi olla monimutkaista, mutta käyttäjän pitää pystyä käyttämään sitä intuitiivisesti.

Ei kannata tarjota ufoja juttuja. Maailma on täynnä epäonnistuneita yrityksiä fiksata asioita.

Viime keväänä Bakićista tuli CodeBus Africa -projektin vetäjänä. Hän palasi Afrikan mantereelle mukanaan 23 tietokonetta. Projektissa Bakić, joukko Aalto-yliopiston opiskelijoita ja nuoria ohjaajia eri Afrikan maista opettivat lapsia ja nuoria koodaa-

maan ­Nigeriassa, Ghanassa, Etiopiassa, Ugandassa, Tansaniassa, Keniassa, Sambiassa, Namibiassa, Mosambikissa ja Etelä-Afrikassa.

Idea Afrikan laajuisesta projektista oli syntynyt Suomen Afrikan lähetystöissä.

– Ensimmäinen ajatukseni tästä oli, että aivan unelmaduuni! Oli joskus haaveillut, että ajan jollakin Toyota Hiacella Afrikan läpi, mutta onneksi tämä toteutui vähän toisin.

– Alun perin ideana oli mennä vain yhdellä bussilla, mutta välimatkat ovat niin älyttömiä, että busseja oli monta.

Olisi ollut myös vaikeaa löytää yksi kuski, joka tuntee kaikki maat ja mannut.

Sata päivää kestänyt matka oli raskas, mutta Bakić koki, että sai tehdä työtä juuri niiden asioiden parissa, jotka ovat hänelle tärkeitä. Bakić uskoo, että nuoret oppivat luottamaan itseensä kun oppivat uusia taitoja ja näkevät, että heihin luotetaan.

– Teini-ikäiset on minusta kaikkein mielenkiintoisin ikäryhmä. He eivät ole vielä aikuisia, mutta eivät lapsiakaan.

Mukaan haluttiin ja saatiin erityisesti tyttöjä, heitä oli 60 prosenttia osallistujista. Myös ohjaajiksi rekrytoitiin hieman enemmän naisia kuin miehiä.

– Esikuvat ovat erittäin tärkeitä nuorille, kun he tekevät merkittäviä valintoja elämässään.

Osa mukana olleista lapsista ei ollut käyttänyt tietokonetta koskaan aikaisemmin – Oli ihmeellistä seurata lapsen intoa, kun hän käytti tietokonetta ensimmäisen kerran. Se on asia, jonka tulen aina muistamaan. ■

8 B Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

– Minuun teki vaikutuksen Veikon empatiakyky ja se, että pystymme puhumaan ihan kaikesta, sanoo Kirsi Vikman.

Pariskuntaa yhdistää Gospel Riders -kerhon toiminta.

Prätkäpari pani töpinäksi Kirsi Vikman ja Veikko Salminen kihlautuivat pikavauhtia.

Häät pidettiin niin pian kuin mahdollista.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT HANS V. SCHANTZ

T

ässä on tie. Niin lukee moottoripyöräkerho Gospel Ridersien Motoristiraamatun kannessa. Lause sopii kuvaamaan sitä matkaa avioparina ja kristittyinä motoristeina, jota Kirsi Vikman, 53, ja Veikko Salminen, 60, sitoutuivat kulkemaan yhdessä Kirkkonummen Haapajärven kirkossa.

Veikko saapuu hääkirkkoon Bembölen kahvituvalta Espoosta lähteneessä moottoripyöräletkassa. Vihkipukuna hänellä on nahkaliivi, jonka selässä on moottoripyöräkerho Gospel Ridersien tunnus.

Kirkossa sulhasta odottavan morsiamen asua ei tarvitse jännittää, hänelläkin on Gospel Ridersien tunnukset liivissään. Myös papilla ja kanttorilla on kerholiivit, samoin isolla osalla häävieraista.

ALTTARILLA NÄKYY moottoripyörän ketjuista tehty risti. Perinteisten häämarssien sijaan kanttori Oskar Vilkevuori soittaa alkusoittona Procol Harumin Whiter Shade of Palen ja lopuksi Europen Final Countdownin. Muuten häissä, jotka vietetään morsiusmessuna, soi hengellistä musiikkia, Pekka Simojoen virsiä.

Morsiusmessu, jossa vietetään myös ehtoollinen, on harvinainen.

Sitä viettää vuosittain vain muutama pari, mutta Kirsi ja Veikko halusivat häistään korostetusti kirkkojuhlan.

Motoristipappi Pirjo Kettu toteaa rakkauden olevan teonsana: todellinen rakkaus kutsuu pitämään toisesta huolta arkisen elämän keskellä. Kirkon jälkeen motoristit, hääpari Veikko Salmisen Yamahan selässä, ajavat takaisin kahvituvalle. Juhlat jatkuvat

siellä, koska paikka on sekä motoristeille että parille tärkeä. Sieltä taival alkoi.

PARISKUNTA KERTOO tarinaansa pari viikkoa ennen häitä Bembölen kahvituvan pihamaalla. Kumpikin kutsuu tutustumistaan Jumalan johdatuksek-

”

ENSITREFFEISTÄ ON AIKAA TASAN VUOSI, JA HUOMENNA ON SITTEN KIHLAPÄIVÄ.

SE OLI NOPEAA TOIMINTAA.” KIRSI VIKMAN

si ja ihmeeksi. Aloitetaan kosinnasta, jossa sulhanen ei totisesti aikaillut.

– Mikä päivä tänään on, 26. heinäkuuta? No sitten meillä on tänään niin sanotuista ensitreffeistä tasan vuosi, ja huomenna on sitten kihlapäivä. Se oli nopeaa toimintaa, naurahtaa Kirsi.

Pariskunta oli sentään tuntenut toisensa parin kuukauden ajan, sillä he olivat tavanneet Gospel Ridersien tilaisuuksissa. Kirsi, jolla itsellään ei ole pyörää, tarvitsee aina kyyditsijän. Niinpä hän antoi rippileirikäynnillä käyntikorttinsa Veikolle ja sanoi, että olisi kiva päästä tämänkin kyytiin joskus.

Kului muutama viikko, kunnes Veikko soitti. Pariskunta huomasi tulevansa juttuun, ja kummallakin oli puhumisen tarve. Viikon päästä sovittiin treffit paikalle, jossa Gospel Ridersit tapaavat tiistaisin. Tällä kertaa

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

9

Kolumni he tapasivat kahdestaan ja kävivät treffien jälkeen esittäytymässä muutamille sukulaisille.

Seuraavaksi päiväksi sovittiin uusi tapaaminen, jossa Veikko asettui polvilleen Kirsin eteen. Kirsi ei häkeltynyt, eivät nämä sentään olleet ensitreffit alttarilla.

Hääpäivän he päättivät nopeasti ja sopivat sen vuoden päähän siten, että Kirsin Hollannissa asuva serkku pääsisi osallistumaan. Yhtä lailla oli tärkeää, että mahdollisimman moni kerholaisista saapuisi häihin.

Suku ja ystävät hieman ihmettelivät, kun jo tapaamista seuraavana päivänä tuli viesti kihloista. Sitäkin kysyttiin, eikö pari voisi vain olla ja elää yhdessä, mutta Kirsille ja Veikolle avioliitto oli ainoa oikea vaihtoehto.

Toisaalta se, että näin tulisi käymään, ei ollut kummallekaan selvää vielä viime vuoden keväällä. Kumpikin valmistautui viettämään loppuelämänsä yksin. Veikko empi aluksi Kirsille soittamista.

– Olin vasta vajaa puoli vuotta aiemmin jäänyt leskeksi. Jouduin käymään painin itseni kanssa, onko tämä sopivaa vai ei. Tosin vaimoni oli sairastanut jo lähes kymmenen vuotta parantumatonta sairautta, Alzheimerin tautia. Toimin hänen omaishoitajanaan ja tein samalla surutyötä. Onneksi vaimoni oli sanonut, että pidä huolta, ettet jää yksin.

Myös Veikon naispuolinen työtoverini rohkaisi häntä ja sanoi, ettei tuollaista mahdollisuutta tässä iässä usein kohdalle osu.

Kirsi puolestaan oli eronnut vaikeasta avioliitosta vuonna 2012 ja elänyt sen jälkeen yksin. Häntä jännitti, miten Veikko suhtautuu hänen sairauksiinsa, kelpaako hän enää kenellekään. Vaikka Kirsin kunto ei näy heti päällepäin, hän on sataprosenttinen invalidi. Vatsan ja selän takia kivut ja kuolemanvaara ovat osa elämää.

– Ei minua ne sairaudet hetkauttaneet mitenkään. Kaikki otetaan huomioon ja matkoilla pysähdytään niin usein kuin tarvitsee. Hankin pyörään heti selkänojan, kertoo Veikko.

Gospel Riders Gospel Riders on Suomen suurin kristillinen moottoripyöräkerho. Siinä oli yli tuhat jäsentä. Kerholla on tytärkerhot Espanjassa, Israelissa ja Virossa.

Toiminta on yhteiskristillistä.

Gospel Riders järjestää paikallisten moottoripyöräkerhojen ja seurakuntien kanssa motoristikirkkoja, jotka vetävät hyvin väkeä. Tunnetuin näistä on Liedon motoristikirkko, joka merkitsee monille ajokauden virallista avausta. Kerho kiertää myös rippileireillä ja osallistuu erilaisiin tapahtumiin.

Gospel Ridersien lisäksi Suomessa on muitakin kristillisiä moottoripyöräkerhoja, kuten God’s Squad CMC, Preacher MC ja Sons of Abraham MCC.

Älä anna valtikkaa tuomio­ pasuunalle

Oskar Vilkevuori soitti vihkiäisten alkuun Procol Harumin Whiter Shade of Palen.

– Minuun teki vaikutuksen Veikon empatiakyky ja se, että pystymme puhumaan ihan kaikesta. Puhumme paljon, pystymme luottamaan toisiimme ja olemme rehellisiä. Ensi kertaa elämässäni minulla on mies, jonka elämään kuuluu usko. Se yhdistää meitä, samoin kuin eläinrakkaus ja nämä Gospel Ridersit, sanoo Kirsi.

Moottoripyöräkerho on pariskunnalle kuin toinen perhe. Kirsi päätyi kerhoon seurakunnan diakoniatyöntekijän ehdottaman Alfa-kurssin kautta. Sitä veti Gospel Ridersiin kuuluva pariskunta. Kirsi on aina uskonut Jumalaan, mutta kurssilla myös Jeesus, Pyhä Henki ja muut uskonasiat tulivat tutuiksi. Vaikka hänellä ei ole omaa pyörää, hänet kutsuttiin kerhon jäseneksi. Prätkävarusteet hän hankki.

Veikolla puolestaan on ollut moottoripyörä lähes koko ajan vuodesta 1972. Hänelle kirkossa käynti toi voimia ja hän mietti, miten voisi antaa sieltä saamaansa takaisinpäin. Gospel Riders, joka tekee muun muassa riparivierailuja, ajeluttaa lapsia ja kiertää kertomassa Jeesuksesta, tuntui hyvältä tavalta yhdistää harrastus ja usko evankeliumiin. Veikko kuitenkin liittyi kerhoon vasta vaimonsa kuoleman jälkeen.

– Moottoripyörä on minulla aina kuulunut ihan tavalliseen elämään, ajan sillä työmatkoja. Joudun kulkemaan paljon autollakin, mutta autossa on kuin olisi eristetyssä tyhjiössä.

Kun sataa, autossa laitetaan pyyhkijät päälle, mutta pyöräillessä sen huomaa muustakin. Kun ajaa keväällä maaseudulla, ei vain näe traktoria, vaan haistaa, että lantaa on levitetty pellolle.

Moottoripyöräillessä tutustuu myös muihin ihmisiin ja saa huomata erikoisen asian: motoristit ovat veljiä keskenään. Kirsin ja Veikon mukaan tämä näkyy myös siinä, että jos Gospel Riderseihin kuuluva tapaa vaikka Helvetin enkeleiden jäsenen huoltoasemalla, niin kumpikin kohtaa toisensa motoristina. ■ Kirsi Vikman ja Veikko Salminen vihittiin avioliittoon 12.8.

Kirkkonummen Haapajärven kirkossa.

Katso video verkosta www.kirkkojakaupunki.fi

VIDEO VERKOSSA

Vuoden 2004 alussa kymmenen Itä-Euroopan maata liittyi EU:n jäseneksi. Muistan hurmoksen työssäni eurooppalaisessa kulttuurisäätiössä. Eurooppa oli kirkas rauhan majakka. Tapasimme toiveikkaita ihmisiä Turkissa, Balkanilla ja Ukrainassa. Rauhanomainen edistys tuntui vääjäämättömältä.

Niin ei käynyt. Siirtolaisvastaisen kampanjan tuloksena Britannia jättää Euroopan unionin. Rasistisista näkemyksistä tuli valtavirtaa. Ukrainan matka eurooppalaiseen yhteisöön pysähtyi. Ihmisoikeuksia loukataan EU:n sisällä ja naapureissa.

”

Kirjassaan On Tyranny (Tyranniasta) historioitsija Timothy Snyder puhuu vääjäämättömyyden Pelokkaille on politiikasta, joka teki helppoa myydä meistä sinisilmäisiä. ajatus hätätilasta Olimme vakuuttuneita, johon oikeusvaltion että toisen maailmansodan säännöt eivät jälkeen maailman suunta enää päde.” on automaattisesti demokratia. Hakeuduimme kansanvallan katsomoon ja suuntasimme ponnistelumme kotoiluun. Kun kävikin toisin, tunsimme olomme avuttomiksi. Koemme lamaannuttavaa häpeää hölmöydestämme.

Natsien valtaannousuun erikoistunut Snyder muistuttaa, että pelokkaille on helppoa myydä ajatus hätätilasta johon oikeusvaltion säännöt eivät enää päde. Hitler hyödynsi Saksan parlamentin tulipalon synnyttämää sekasortoa ja keskitti vallan itselleen.

Terrori-iskut tarjoavat nykyajan itsevaltaisille johtajille mahdollisuuden samaan.

Kokemus hätätilasta ei rajoitu kansan syviin riveihin. Törmään usein yhteiskunnan omistavaan luokkaan kuuluviin, joiden mielestä yksinvaltius tuottaisi paremmat tulokset kuin kansanvalta. Että kansa ei voi ymmärtää muutoksen tarvetta.

Kansa on puheissa jotain, johon ei itse kuuluta.

Kansa on epäluotettavaa ja yksinkertaista. Eliitin ajatelma on peilikuva kansankiihottajien julistukselle aidosta kansasta, joka ei tue maahanmuuttoa, ei luota lehdistöön tai tieteeseen eikä välitä vähemmistöistä. Molemmissa malleissa kaivataan samaa – palatsin viisasta, joka veisi pelon pois.

Tyrannian pilvet ovat tummia. Pelko tulevasta on ymmärrettävää. Toivottomuudesta kuitenkin noustaan vain toiminnalla. Antamalla aikaamme tarvitseville. Lukemalla. Äänestämällä. Hengittämällä kymmenen kertaa ennen toimintaa. Uskomalla tieteeseen.

Olemalla omaa mieltä solvaamatta toista. Puolustamalla jaettua valtaamme silloinkin, kun pelottaa.

Tommi Laitio

Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala

OY BAD TASTE LTD

Arvio Ylistyslaulu kirjoille ELOKUVA Korjaamon Stage-festivaalilla nähtävää Rax Rinnekankaan Maailman viimeinen kirjakauppa -elokuvaa nimitetään dokumenttielokuvaksi, mutta sitä voi luonnehtia myös ylistyslauluksi kaunokirjallisuudelle.

Elokuvan henkilöt, HannuPekka Björkman, Kaisa Kukkola, Nacho Angulo ja Boris Koneczny, matkustavat minibussilla autiomaassa mukanaan kokoelma laatukirjoja. Tarkoituksena on etsiä paikka, jonne he voivat rakentaa maailman viimeisen ”oikean” kirjakaupan ja jossa laatukirjat ovat turvassa teollisuuden termiiteiltä.

Matkalaiset puhuvat kirjallisuudesta ja sen merkityksestä intohimoisesti eri kielillä. He kutsuvat retkuettaan leikkisästi madame d´Artagnaniksi ja kolmeksi muskettisoturiksi. Elokuvaa rytmittävät laulut, joiden tekstit ovat muun muassa Danten ja Walt Whitmanin kynästä.

Kirjallisuuslähettiläät Hannu-Pekka Björkman (vas.), Boris Koneczny, Kaisa Kukkola ja Nacho Angulo pitävät taukoa keskellä autiomaata.

Autiomaaseikkailun perussävy on vakava, jopa hieman pateettinen, sillä allegorisen matkan taustalla on huoli kaunokirjallisuuden asemasta markkinoiden armoilla.

Valtava määrä kirjakauppoja on suljettu monessa maassa, mikä johtaa siihen, että kirjakauppa-ala keskittyy yhä enemmän viihteeseen ja rikoskirjallisuuteen.

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Tommy

”Ja kun kesä mennyt on, syksy saapuu” Vivamon tapahtumarikas syksy tarjoaa jokaiselle jotakin.

Ohjelmatietoja päivitetään koko ajan ja niitä kannattaa seurata: vivamo.fi/ohjelmat Poimintoja ohjelmatarjonnasta: 8.–10.9. Heijasta valoa, rukoustapahtuma mm. Anna-Liisa ja Pekka Heikkilä, Leena Lehtinen, Pasi Jaakkola, Päivi Peittola, Kristiina Tanhua-Laiho.

15.–17.9. Ymmärrä yksinäisyyttä – omaa ja toisten psykologian tohtori Anja Laurila 22.–24.9. Rukoustanssin viikonloppu Hannele Tenhu, Titta Hassila 29.–30.9. Ymmärrätkö mitä luet? – Uusia löytöjä Raamattuun mm. Richard Brewis, Halvor ja Mirja Ronning, Miikka Ruokanen, Hannu Sorsamo, Maija ja Hannu Nyman, Leena Broman 6.–8.10. Mielenterveyden taitotietoa -viikonloppu emeritusprofessori Markku Ojanen, sielunhoidon kouluttaja Petri Välimäki, psykologian tohtori Anja Laurila 6.–8.10. Lehtimajanjuhla Rony Smolar, Pentti Holi, Riitta Keskimäki, Johanna Manner, Leena Broman 13.–15.10. Naistenpäivät Riitta Lemmetyinen, Marianne Jansson, Päivi Peittola, Leena Broman, 4 M-yhtye 21.–22.10. Kohti tarkoituksellista elämää logoterapian keinoin Esko Salmi, Maija Nyman Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760 vivamo@sana.fi, vivamo.fi

kansanraamattuseura.fi

www.vsks.net

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Pohjois-Espanjassa kuvatun elokuvan toisena tuottajana on kotimaisen Bad Tasten ohella baskilainen Sonora Estudios, Tuotantoyhtiö on erikoistunut hankkeisiin, joilla on voimakas kulttuurillinen sanoma. Elokuva nähdään syyskuussa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla, lokakuussa elokuvateattereissa sekä tule-

VIII Viipuri-tutkimuksen päivä

Viipuri – koulutuksen kaupunki Lauantaina 2.9 klo 10.00–15.30 Tieteiden talo, sali 104 (Kirkkokatu 6, Helsinki) Tilaisuus on maksuton ja avoin yleisölle, kahvitarjoilu.

vina kuukausina eri maiden kulttuurifestivaaleilla.

MARJO KYTÖHARJU Rax Rinnekangas: Maailman viimeinen kirjakauppa. Ensi-ilta Korjaamon Stage-festivaalilla su 27.8. klo 12. Elokuvan jälkeen klo 13.30 Laatukirjallisuuden tulevaisuus -keskustelu, jonka vetää kirjailija Tommi Melender.

Hellsten Kalenius Tommi

Kasvotusten 12.9. HELSINKI KLO 19.00 | KALLION KIRKKO

LIPUT ENNAKKOON 25 € Palvelupalkkioineen OVELTA 30 € Mikäli lippuja jäljellä KESTO NOIN 2 H 30 MIN. VÄLIAJAN KANSSA.

Yli 1 000 kurssia!

Jos kaipaat uutta inspiraatiota tai haluat kehittää taitojasi, tutustu runsaaseen kurssitarjontaamme.

www.helao.fi Töölöntullinkatu 8 toimisto@helao.fi 09 41 500 300

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki B

11

Lähihoitaja ja kadetti Welma Mäkiö, 28, on mielenterveys- ja päihdetyöhön suuntautunut lähihoitaja ja kahden lapsen äiti.

Hän työskentelee tällä hetkellä Pelastusarmeijan Kouvolan osastossa.

Syyskuussa kadetti Mäkiö aloittaa Helsingissä Pelastus­ armeijan upseerikoulutuksen, johon kuuluu teoriaopetusta, käytännön työtä ja etätehtäviä.

Welma Mäkiö löysi Pelastusarmeijasta hengellisen kotinsa.

Mopin kanssa rukoillen Welma Mäkiö ei tarvitse hiljentymiseen metsää tai spesiaalipaikkaa.

Teksti Nina Riutta Kuva Sirpa Päivinen

Welma Mäkiö on hyvin varma siitä, että hän on töissä Pelastusarmeijassa eläkeikään asti. Hän löysi Pelastusarmeijasta hengellisen kotinsa kirpputorin kautta.

Kahden pienen lapsen äidille tokaistiin kirpputorilla, että Pelastusarmeijasta saa muuten ilmaisia lastenvaatteita. Welma otti itseensä ja vei omien lastensa pieneksi käyneitä vaatteita Pelastusarmeijaan muille annettavaksi.

Silloin hän ei vielä tiennyt, mikä paikka Pelastusarmeija oikeastaan on. Samalla reissulla Welmaa pyydettiin mukaan hartauteen. Ja sille tielle hän jäi.

Nykyisin Welma toimii avustajana Pelastusarmeijan Kouvolan osastossa, johon hänet määrättiin lähihoitajaopintojen jälkeen. Kesäloma-aikana hän on johtanut jumalanpalveluksia, saarnannut ja huolehtinut musiikista. Hänen tehtäviinsä kuuluu kotikäyntejä ja ihmisten kohtaamista kahvihetkissä.

Ajatus hiljentymisestä saa Welma Mäkiön mietteliääksi, sillä hän elää kiireistä aikaa. Aamuisin hän

Itsensä tutkiminen

Pelastusarmeijassa sotilaat koulutetaan työhön, jota he osastoissaan tekevät. Welma Mäkiön elämässä alkaa uudenlainen vaihe syksyllä, kun hän aloittaa upseerikoulutuksen Pelastusarmeijan päämajassa Helsingissä. Tähän mennessä hän on tehnyt vuoden ajan käytännön työtä avustajana. Syyskuun ensimmäisestä päivästä lähtien hän on kadetti.

Upseerikoulutuksesta Welma tietää tässä vaiheessa sen verran, että sen pituus räätälöidään aikaisemman koulutuksen ja työkokemuksen mukaan yksilöllisesti ja että se kestää kahdesta neljään vuotta. Jännityksellä Welma odottaa, kuinka monta vuotta hänelle määrätään.

Kun Pelastusarmeijan upseerikoulu on käyty, valmistuu luutnantiksi. Viiden vuoden kuluttua ylennetään kapteeniksi. Majurin arvon saa 15 vuotta upseerikoulun jälkeen. Welman tavoitteena upseerikoulussa on palvella Jumalaa. Se ei ole paikka, jossa pyrkimällä pyritään saamaan ylin arvo­nimi.

Se tulee palvelemalla. ■

istock

Taivaan tähden

27.8.

kyllä lukee Raamattua ja rukoilee. Jos jostain syystä on sellainen aamu, ettei pysähtyminen onnistu, hän tekee sen illalla.

Welma on miettinyt, että jos hiljentyminen on hiljaisuutta, silloin sitä eivät pysty tekemään muut kuin naimattomat ja eläkeläiset. Perhettä yksin pyörittävällä hiljentyminen kulkee mukana arjen keskellä. Welma ei tarvitse hiljentymiseen pitkiä kävelyitä metsässä tai tuntitolkulla meditointia spesiaalipaikassa. Hän ei halua elää sillä tavalla, että hiljentyminen suoritetaan ja sitten jatketaan elämää.

Siivotessaan työpaikalla Welma juttelee Jumalalle ja kuulostelee. Mopatessaan lattioita hän ajattelee usein tapaamiaan ihmisiä ja rukoilee heidän puolestaan.

Jos Welmalla on jotain mielen päällä, hän alkaa jutella Jumalalle myös silloin, kun ajaa autoa. Hän ei laita radiota tai soitinta päälle. Hän yrittää sulkea pois myös omat ajatuksensa. Ne, jotka aina huutavat, että tekee mieli sitä ja tekee mieli tätä. Tai et-

tä pitäisi tehdä se ja tuo. Niiden sijaan hän yrittää kuunnella, mitä Jumala tahtoo. Sen jälkeen tulee luottamus.

Minä itse Minä itsehän hyväksyisin kyllä homoseksuaalit, tuttavani sanoo, mutta harmi kyllä Raamattu on toista mieltä. Raamatulle uskollisena tuttavani on siis oltava itsensä kanssa eri mieltä ja tuomittava homot.

Perustelu on minulle tuttu.

Saattaisin itsekin yhdessä sovitusta asiasta väittää, että en toki minä olisi niin ja niin pikkumainen, puolisoni vain on sellainen jäärä.

Tai että en itse olisi ikinä ostanut sellaista, minkä naapurini osti, ihmiset nyt vain ovat erilaisia.

Siellä, missä on tyylikästä olla avara ja joustava, me kankeat siirrämme vastuun itsemme ulkopuolelle.

Oman mielipiteensä piilottelu tai suoranainen minuutensa kadottaminen ovat harmillisia ongelmia.

Niistä seuraa kyvyttömyys tunnistaa ja tunnustaa omat rajansa. Puhun suurella suulla asioista, joista en totta puhuen ymmärrä mitään, ja kohtelen toista kuin itseni jatketta.

Kunnollisuus on kuin haarniska, jolla Daavid yrittää suojautua Goljatia vastaan. Se on kömpelö ja painava. Sen tunnistaa vieraaksi ja päälle liimatuksi jo kaukaa.

Paha ei ole toisessa ihmisessä, ei kotimaani rajan toisella puolen, ei eri tavoin uskomisessa eikä eri tavoin ajattelemisessa. Paha on minussa ja piiloutuu yritykseeni olla juuri päinvastoin.

Voin yrittää suojautua pahalta, mutta voitan sen vain suojaa vailla, astumalla pelotta taisteluken-

tälle sitä vastaan. Ainoa turvani on Auringon kilpi.

Kaisa Raittila

12 B Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Gurun opissa Ohjaajana JeanPierre de Caussade

Rukous tässä hetkessä

Jean-Pierre de Caussade syntyi Ranskan Toulosessa vuonna 1675 ja kuoli vuonna 1751 samassa kaupungissa. 18-vuotiaana hän liittyi jesuiittoihin. Vuonna 1708 hänet vihittiin papiksi ja jesuiittojen seuran täysivaltaiseksi jäseneksi. Myöhemmin hän toimi Nancyssa jesuiittojen retriittitalon johtajana ja paikallisten nunnien eli visitaatiosisarten hengellisenä ohjaajana. Nunnat säilyttivät de Caussaden opetusten käsikirjoituksia. Ne kiersivät yhteisöstä toiseen, kunnes päätyivät Pariisiin. Siellä niitä levitettiin ja luettiin Pariisin vallankumouksen aikana salaa.

Ne julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1860 ranskaksi nimellä L´Abandon à la Providence divine (Itsensä luovuttaminen jumalalliselle kaitselmukselle).

Jos haluat löytää Jumalan, lakkaa juoksemasta paikasta toiseen, yhteisöstä toiseen tai gurun luota toisen luokse. Se mitä etsit, on lähempänä.

Löydät hänet oman elämäsi keskeltä, siitä, missä juuri nyt olet ja mitä sinulle juuri nyt tapahtuu. Tässä hetkessä seisot ikuisen edessä.

Jumala on kaikkialla, läsnä joka hetkessä. Hän tulee sinua vastaan kaikissa päivän tapahtumissa, mutta useimmiten sinä etsit häntä itsepintaisesti jostakin muualta. Et voi antautua hänelle muussa kuin juuri siinä, mitä nyt teet. Ei vain tämä päivä, vaan tämä hetki kantaa sisällään Jumalan kutsun ja lupauksen.

Ranskalainen jesuiittapappi Jean-Pierre de Caussade kutsui tätä jumalallisen läsnäolon sakramentiksi.

De Caussade toimi 1700-luvulla Nancyssa jesuiittojen retriittikeskuksen johtajana. Sen ohessa hän oli paikallisen nunnayhteisön hengellinen ohjaaja.

Jos osaa ottaa hetkestä kiinni, päivä on täynnä mahdollisuuksia sanoa Jumalalle kyllä.

Varaa viisitoista minuuttia päivässä rukoukseen. Istu rauhallisessa paikassa, hengitä rauhassa, kuuntele sydämesi lyöntejä ja rauhoita mielesi. Sano hiljaa mielessäsi: ”Tässä olen. Tässä, missä nyt olen, olen edessäsi, Jumala.

Tässä on levoton sydämeni. Tule ja auta minua sanomaan sinulle kyllä. Tässä, missä nyt olen. Ja sinä olet!”

Jumala on tässä hetkessä

malan salattu tahto. Ei sitä kaikkea voi heti käsittää. Voi vain tehdä niin kuin Maria: kätkeä sisimpäänsä kaiken, mitä tapahtuu, ja tutkiskella sitä.

Opettele heittäytymään hetkeen niin kuin Jeesuksen äiti Maria teki.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

Hengellisen elämän esikuvaksi – ei vain näille nunnille, vaan meille kaikille – De Caussade nosti Marian. Hän väitti, että Jumala puhuu tänäänkin yhtä välittömästi, kuin hän puhui Marialle. De Caussaden mukaan Marian elämän tärkein lause oli hänen vastauksensa enkelille, joka ilmoitti, että hän odottaa lasta: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanot.”

Näihin Marian sanoihin kiteytyy

koko kristillinen mystiikka. Maria on esimerkki nyt-hetkeen heittäytymisestä. Kaikki palautuu lopulta siihen, että ihminen tässä hetkessä jättää itsensä jumalallisen kaitselmuksen ja Jumalan rakastavan tahdon varaan.

Ulospäin Marian elämä oli tuiki tavallista ja yksinkertaista. Hän tunsi onnea ja hämmennystä, kipua ja iloa.

Lapsi olkien keskellä oli hänelle Jumalan ihme. Kaiken arjen huolen ja huomaamattoman takana olikin Ju-

Jumala on verhoutunut arjen tapahtumiin, sen ohikiitäviin hetkiin. Kysymys on vain, miten havahtuisimme tähän Jumalan läsnäolon salaisuuteen.

De Caussade sanoo, että se on kaikkien ulottuvilla. Hänet voit löytää niin arjen valosta kuin sen varjoista. Jumalaa ei kuitenkaan pidä etsiä jostain poikkeavasta ja ihmeellisestä, loistosta ja kunniasta, vaan arjen huomaamattomista, mitättömiltä vaikuttavista ja pienistä tapahtumista. Jumala valitsee usein sen, minkä ohi katsot ja minkä sivuutat.

Usko on sitä, että etsit Jumalaa kaikesta siitä, mitä kohtaat, ja Marian lailla huokaat ”tapahtukoon minulle niin kuin sanot”. Se ei ole alistunutta fatalismia, vaan uskallusta heittäytyä nyt-hetkeen. ■

Esko Jämsä

3×

saariston ristit

Varviluoto

Suomenlinna

Vallisaari

Kristillinen miesjärjestö Coldin pystyttää rannikolle ristejä keskiajalla alkaneen perinteen mukaisesti. Helsingin Varviluodon risti on syntynyt ruotsalaisen sota-aluksen hylyn puutavarasta. Coldin-järjestö aloitti toimintansa 1400-luvulla Portugalissa.

Alun perin ristejä pystyttivät löytöretkeilijät, jotka suuntasivat Afrikan rannikolle Senegaliin ja Gambiaan saakka.

Suomenlinnassa Tykistönlahden suulla sijaitsee järjestön viime vuonna rakentama risti. Pohjoismaihin Coldin päätyi kapteeni Carl Björnbergin matkassa. Englantilainen merimies kutsui hänet järjestöön ja ranskalainen merimies perehdytti hänet järjestön salaisuuksiin. Yhä nykyään järjestöön pääsee mukaan ainoastaan kutsusta.

Vallisaaren länsipuolella on järjestön kolmas Helsingissä sijaitseva risti. Coldinilla on nykyään neljä eri osastoa, joista yksi toimii Suomessa. Kolme muuta osastoa ovat Tukholmassa, Göteborgissa ja Karlskronassa. Löytöretkeilijöiden perintöä jatkaa pieni joukko. Muualla Euroopassa järjestön toiminta on hiipunut.

Tarmo Ylhävuori

MENOT MENOT xx. – 24.8. x x.x.– 7.9.

11

Esa Kivivuori

24.8.2017 24.8.2017 | Kirkko ja| Kirkko kaupunki ja kaupunki a a

Tapiolan kirkkoon rakennetaan valoteos, joka muistuttaa tähtitaivasta. Tähtitaivaan alla -tilaisuus avautuu Tapiolan kirkossa perjantaina 25.8. kello 19.

Espoo-päivänä kirkoissa soi musiikki yötä myöten Elokuun viimeisenä viikonloppuna kirkot eivät hiljene yölläkään. Tarjolla on niin saksofonisovituksia Bachista kuin myös Teleksin keikka.

E

spoo-päivänä kirkkoon pääsee yöllä. Perjantai-iltana 25.8. ovet ovat auki Tapiolan ja Leppävaaran kirkoissa sekä Espoon tuomiokirkossa. Lauantaina 26.8. on Espoonlahden kirkon vuoro.

– Uskomme, että ihmiset liikkuvat paljon elokuun iltana. Siksi on hyvä, että kirkko on auki myöhään, Tapiolan kirkkoherra Päivi Linnoinen kertoo.

Tapiolan kirkkoon rakennetaan valoteos, joka muistuttaa tähtitaivasta.

Kirkko avaa ovensa iltapäivällä viideltä ja sulkee keskiyöllä. Paikalla on seurakunnan työntekijöitä, joiden kanssa voi keskustella.

– Illan aikana on useita ohjelmatuokioita. Esimerkiksi kello 19 on kanttoreiden konsertti ja kello 23 on minun ja Johanna Korhosen vuoro, Linnoinen kuvailee.

Korhonen esittää hiljaisuuslauluja

suomeksi ja latinaksi. Linnoinen puolestaan lukee Raamatunkohtia ja rukouksia. Vajaan tunnin kestävässä retriitissä rukous ja laulu yhdistyvät toisiinsa.

Espoon tuomiokirkossa on myös tarjolla musiikkia. Konsertit alkavat tasatunneittain. Ensimmäinen soittaja aloittaa iltayhdeksältä ja viimeinen aamukahdelta.

– Siinä on jotain mystistä, kun keskiaikaisessa kivikirkossa soitetaan musiikkia läpi yön, kanttori Sheldon Ylioja toteaa.

Luvassa on muun muassa ranskalaista urkumusiikkia, saksofonikvartetin sovituksia J.S. Bachin sävellyksistä ja yksinlauluja kummallakin kotimaisella kielellä.

Mysticon järjestävät yhteistyössä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja

Esbo svenska församlingin kanttorit.

Mukana on myös runsaasti ulkopuolisia muusikoita.

– Tapahtumaan voi ottaa mukaan oman tyynyn ja käydä pitkäkseen kirkon penkille, Ylioja kertoo.

Konserttien välissä voi vierailla Mystico Cafessa kirkon toimituskappelissa.

Leppävaaran kirkossa esiintyy popmusiikkia soittava Teleks. Pepe Johanssonin ja Markus Koskisen yhtye tunnetaan parhaiten kappaleista Hiljaa virtaa Vantaa ja Tuulilasin nurkkaan.

– Tiedossa on maukasta soitantaa ja ajatuksia herättäviä lauluja, pastori Ti-

”

Tapahtumaan voi ottaa mukaan oman tyynyn ja käydä pitkäkseen kirkon penkille.”

Kanttori Sheldon Ylioja

mo Salo kehuu.

Yhtyeeltä on tilattu tunnin keikka ja hyviä kappaleita.

– Tulkaa paikalle ja toivokaa lempikappaleitanne, kehottaa Salo.

Espoonlahden kirkoon saapuu esiintymään ryhmä nuoria Israelista.

Sarigim King’s Kids -ryhmään kuuluu messiaanisia juutalaisia ja kristittyjä palestiinalaisia.

– Ryhmä esittää musiikkia, puheenvuoroja ja draamaa. He kertovat siitä, miten väkivallan keskellä etsitään ja löydetään rauhaa, pappi Erkki Kuusanmäki kertoo.

Hänen mukaansa kyseessä on matalan kynnyksen tapahtuma. Luvassa on yhteisöllinen iltatee ja mahdollisuus tutustua seurakunnan työntekijöihin.

Tarmo Ylhävuori

Espoo-päivää vietetään 25.–27.8. Pe 25.8.

Tapiolan kirkossa on ohjelmaa klo 19–24, Leppävaarassa klo 19–20 ja Espoon tuomiokirkossa klo 21–02.30. La 26.8. Espoonlahden kirkossa on ohjelmaa klo 21–24. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Teleks-konsertissa kerätään vapaaehtoinen maksu musiikkityölle.

11

MENOT 24.8. – 7.9.

12 A Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Espoon tuomiokirkko -seurakunta Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 27.8. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustava pappi Emriikka Salonen, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Päivikki Leinonen.

Konfirmaatiomessu la 2.9. klo 10.

Isohiekka 1 -rippileirin konfirmaatio.

Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Siiri Luoma, kanttori Anna-Liisa Haunio. House Band.

Messu su 3.9. klo 10 ”Onnellinen se, joka turvaa Herraan”. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, avustava pappi Raigo Liiman, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Sheldon Ylioja.

Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla.

Pysäkki-messu su 10.9. klo 18 ”Hyvän Paimenen laumassa”. Hiljai-

suutta, rukousta, laulua, ehtoollinen. Kiinnostaako Pysäkki-messujen suunnittelu? Kysy lisää: tuija. kuusinen@evl.fi.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 3.9. klo 12. Salonen, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 3.9. klo 12. ”Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala”. Nurminen, Ylioja. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli Messu su 3.9. klo 15. Huomo, Haunio.

Kanttori Anna-Liisa Haunio laulattaa messuvirsiä etukäteen klo 14.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä. Kirkkokahvit. www.church.fi.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO Vox Lapsus -kamarikuoro aloittaa ke 30.8. klo 18. Uusi laulaja, sovi koelaulusta 040 590 0730 tai sheldon.ylioja@evl.fi.

Exodus- ja Mexokuoro nuorille ja nuorille aikuisille to klo 17.30 (Mexo) ja klo 18.30 (Exodus). Ei koelaulua.

Tied. 040 765 2160 tai anna-liisa. haunio@evl.fi.

Perhekerho to klo 10. Vauvaperhekerho ma klo 13.

Eläkeläiskerho to 24.8. ja 7.9. klo 12.30, parillisilla viikoilla.

merkkivuonna 2017 sarja jatkuu to 24.8. klo 19. TT Erkki Koskenniemi: ”Kääntäjän kammiosta – Lutherin kirjoja suomeksi ”. Juontaa Hannu Mäenpää. Kahvit klo 18.30.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13, 4.9. alkaen. Hartaus klo 11. Aikuiset 5 e, lapset 0,50–2 e.

Iltaperhekerho ma 4.9. klo 18.

Perhekerho ma ja pe klo 10. Vauvaperhekerho ma klo 13.

Raamattu- ja rukouspiiri ti klo 18.30.

Rukouspiiri ke klo 18.

Ikonipiiri, tied. vapaista paikoista opettajalta tarja.rae@gmail.com.

Viherlaakson Veikkojen venytysjumppa to 7.9. klo 11.15.

Hannapiiri to 7.9. klo 17, Tuula Jäppinen.

Ikoniluento la 9.9. klo 12–13, Alarik Corander.

Cafe Aurora ma–pe klo 10–14, 4.9. alkaen. Kahvia, pullaa, suolaista purtavaa, netti, lehtiä, juttuseuraa.

Rengon Jaakko – Valokuvia keskiaikaisten suomalaiskirkkojen puuveistoksista 15.10. asti.

Lue lisää: www.espoonseurakunnat. fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-kappeli.

KALAJÄRVEN KAPPELI Naisten café to 31.8. klo 18.30. Kirsi Muurimäki: ”Henkisyys ja hengellisyys”.

Iltaperhekerho ti 5.9. klo 17.30–19.

Israel-rukouspiiri ke 6.9. klo 19.

Vauvaperhekerho to klo 13.

Perhekahvila pe klo 9–12.

Ylistys- ja rukousilta pe klo 19.

AURORAN KAPPELI

KAUKLAHDEN KAPPELI

Tuike- ja Välke -lastenkuorojen harjoitukset torstaisin klo 17.30– 18.15. Tuike 6–8-v., tied. heli.vapaakallio@evl.fi, 050 432 7527; Välke 9–13-v., tied. lea.waaraniemi@evl.fi, 040 831 9099.

10 puheenvuoroa Reformaation

Sekakuoro Chorus Domus aloittaa 31.8. klo 18. Uudet laulajat tervetuloa. Tied. Marja-Liisa Talja, 040 546 5192.

Pyhäkoulu su 3.9. klo 12.

Kappelilounas ti 5.9. klo 11–12.30, hinta 4 e.

Rukouspiiri ke 6.9. klo 18.

Perhekerhot: ti klo 10. Vauvaperhekerho ma klo 13.

Iltaperhekerho ke 6.9. klo 17.30– 19.15. Ruokailu: lapset yli 3-v. 2 e, aikuiset 4 e, perhe 10 e.

Perhekahvila to klo 13–16.

Kerhopesä UUSI JA AVOIN päiväkerho 2–6-vuotiaille. Taivaan Isän hetki, ohjattuja touhuja, leikkiä, askartelua ja eväshetki. Lisätietoja p.

09 8050 3954.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI ”Aarteenetsijät ristintiellä” -Laulu & laulun tarina to 24.8. klo 18.30.

Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Ekaluokkalaisten kouluun siunaaminen to 31.8. klo 18. Tuija Kuusinen ja Päivikki Leinonen.

Eläkeläiskerho ma 4.9. klo 13.

Israelilaisia tansseja pohjautuen Raamatun teksteihin ja rukouksiin ti 12.9. ja 26.9. klo 18.45–20.

NUPURIN KAPPELI Perhekerho ke klo 10.

Keskiviikon kohtaamispaikka ke 6.9. klo 13, parillisilla viikoilla.

SUVELAN KAPPELI Hopeapiiri eläkeläisille to 24.8. ja 7.9. klo 13, parillisilla viikoilla.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 24.8. ja 7.9. klo 15, parillisilla viikoilla.

Vanhojen kirstinmäkeläisten tutustumiskäynti la 26.8. klo 16–17.

Iltaperhekerho ke 30.8. klo 17.30.

Teräskukat-eläkeläisryhmä to 31.8. klo 13, parittomilla viikoilla.

Perhekerhot ma ja pe klo 10, vauvaperhekerho ti klo 13.30.

Pyhäkoulu su 3.9. klo 15.

Rukoushetki joka arkipäivä klo 12, ma 4.9. alkaen.

Israel-piiri ma 4.9. klo 18.

Kappelilounas ti 5.9. klo 12–13, 3 e.

Alkuhartaus.

Raamattupiiri ke 6.9. klo 18.

Cafe Suvela avoinna arkisin klo 12–15. Kahvia, teetä, palan painiketta. Lehtiä, nettiyhteys, juttuseuraa.

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 28.8. klo 14.

Kappelilounas ti 5.9. klo 12–13.

Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–2 e.

Avoin raamattupiiri ti klo 18.

Perhekerho to klo 10.

Café Viheri ma ja ke klo 10–12, 4.9. alkaen.

HERKKYYS – TAAKKA VAI VOIMAVARA Vieraana psykoterapeutti Mirja Sinkkonen ti 12.9. klo 17.30 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. ILM. 28.8. mennessä tekstiviestitse: 050 438 0189. Illan jälkeen ilmoittautuminen vertaisryhmään herkille. Hakijat haastatellaan. Ryhmä liittyy opinnäytetyöhön ja ryhmäläiset osallistuvat myös siihen liittyviin haastatteluihin.

UNELMANKAMMARI Kirpputori ja kahvila. Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, hartaus to 7.9. klo 11.30. Peittopaja ma klo 13–15. Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19. Otamme vastaan hyväkuntoista pientavaraa ja vaatetta. Tied.

Salonen, 040 763 6599.

SURURYHMÄ LAPSENSA MENETTÄNEILLE Ryhmä alkaa to 14.9. klo 18 Espoon tuomiokirkon srk-talossa. Ilm. ja tied. viim. 31.8. pirkko.nurminen@evl.fi, 040 567 4420, tai anita.kyonsaari@ evl.fi, 040 513 0843.

EKUMEENINEN RISTISAATTO Vaella läpi Espoon la 26.8. klo 9–18.

Lähtö klo 9 karmeliittaluostari, Myllyjärventie 3. Ks. koko ohjelma www.espoonseurakunnat.fi.

10

vuotta

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

KIVIKIRKKOVAELLUS

NAISTEN VIIKONLOPPU

Vaellus la 26.8. Espoon tuomiokirkosta Vantaalle Pyhän Laurin kirkkoon. Lähtö klo 8, perillä illansuussa, useita taukoja. ILM. JA TIED. 050 438 0182, mari.mathlin@evl.fi.

Oppaana Panu Pihkala. Hinta 10 e.

Omat eväät.

6.–8.10. Hvittorpin leirikeskuksessa. Yhdessäoloa, virkistäytymistä ja lepoa. Hinta 45 e. ILM. 14.9. mennessä p. 09 8050 3503 tai www.espoonseurakunnat.fi >toiminta >aikuiset >retket ja leirit. Tied. 040 736 9315.

SUKKIA ASUNNOTTOMILLE Jos haluat neuloa tai lahjoittaa naisten ja miesten villasukkia/ lapasia jaettavaksi Asunnottomien yönä, voit toimittaa ne PE 13.10.

MENNESSÄ Kirkkokatu 10:n vahtimestarille ma–pe klo 9–15 (sukat pussiin ja merkintä ”Asunnottomien yö 17.10.”). Lisätietoa Pirkko Nurminen 040 567 4420.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUTJA HARTAUDET Konfirmaatiomessu ja kirkkokahvit su 27.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Kiipulan ryhmän rippikoululaiset konfirmoidaan. K. Salo, Vallivirta, Noponen. Liekki-bändi.

Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki ti klo 12.30 Leppävaaran kirkko.

Hiljainen rukousaamu ja ehtoollinen pe 1.9. klo 7.45 KilonRisti. Rissanen.

Luomakunnan sunnuntain messu ja kirkkokahvit su 3.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Sadonkorjuu. Juvela, Raiskio, Latvanen. Sari Anetjärvi, laulu.

Syyskauden avausmessu ja kirkkokahvit su 3.9. klo 13 Karakappeli.

Yletyinen, Latvanen. Sari Anetjärvi, laulu. Karakappelissa messu aina paritt. vko su.

TAAPEROKIRKKO ”LUOMISKERTOMUS” Taaperokirkossa lapsi saa näkyä, kuulua, eläytyä ja liikkua. Musisoidaan luomiskertomuksen tahdissa pe 1.9. klo 10 Lasten kappeli Arkki.

Kesto n. 30 min. Kirkkokahvit ja -mehut. Kirsti Koskela, Seija Hatakka ja Essi Nyyssönen.

KAAKAOPYHÄKOULU Yli 4-vuotiaille lapsille ma klo 17–18 partiokolo, Miekka 2 F, alk. 4.9. Ohj. Anni Katajisto 040 566 0963.

MUKSUT MUSKARIIN Vielä on tilaa 0–5-vuotiaiden musiikkileikkikouluissa. Ota yhteys muskariope Essi Nyyssöseen 040 559 1489.

SIIONINVIRSISEURAT Tule virkistymään Sanasta, yhteisestä laulusta ja ystävien seurasta

KUVIA VASEMMALLA KÄDELLÄ Avoin ja vastaanottavainen mieli riittää, ei edellytä piirustus- tai maalaustaitoja. Kuvien kautta voi aueta tärkeä oivallus itsestä ja elämästä! Torstaisin klo 18–20 Espoon tuomiokirkon srk-talossa 21.9., 5.10., 19.10., 2.11. ja 9.11. Ohjaajina Kaarina Kajakoski ja Päivi Lavonen. Hinta 50 e. ILM. 12.9. mennessä 040 531 1040, marja.malvaranta@evl.fi.

LIIKUNNALLINEN PERHELEIRI 22.–24.9. Velskolassa. Katso tarkemmin ja. ILM. 31.8. asti: www. espoonseurakunnat.fi>toiminta>perhe ja parisuhde>perheleirit, -retket ja tapahtumat>Vauhtia kinttuihin.

PARISTA PERHEEKSI -ILLAT Ensimmäistä lastaan odottaville.

Valinnaiset päivät: 7.9., 12.10., 9.11. tai 14.12. klo 17–18.30 Kirkonkympissä.

Klo 18.30 kasteinfo. Tied. omasta neuvolasta tai perhetyönohjaajilta 050 511 0165 tai 040 547 4146.

TULE KUOROON! Uudet ja vanhat laulajat. Katso kaikki kuorot ja musiikkiryhmät: www. espoonseurakunnat.fi/ toiminta/ musiikki/kuorot ja soitinryhmät/

Hinta 50 e tai kaksi samasta perheestä 90 e. Tied. 040 547 4146, outi. wenell@evl.fi.

LUUKKAAN EVANKELIUMI -KOULUTUS

MATKA ARMENIAAN

L10T – Luukkaan evankeliumin 10. luku tähän päivään Suvelassa.

L10T-koulutus rohkaisee osoittamaan Jumalan rakkautta arjessa.

Koulutus la 7.10. klo 10–17, to 2.11. ja 16.11. klo 17.30–20.30 ja su 26.11. klo 13.30–15 Suvelan kappelissa. Kouluttajana Mikko Matikainen (KRS). TIED. JA ILM. 27.9. mennessä pastori Marja Malvaranta, 040 531 1040. Hinta 25 e.

8.–14.9.2018. Monipuolinen ja tasokas matkaohjelma. Ks. www. espoonseurakunnat.fi> toiminta> aikuiset>retket ja leirit.

TOIMIVA PERHE -KURSSI

NUORET Isoskoulutus ti 5.9. klo 17.30–19 Suvelan kappelissa.

Koululaisten kerhoihin ilmoittautuminen alkaa ma 4.9. klo 7. www.lujakallio.fi.

Murrosikäisten lasten vanhemmille 28.8. alkaen Auroran kappelissa.

Rakentavat tavat ratkaista ristiriitoja.

vanhasta uutta iloiseen käsityöpiiriin.

KUOROT JA MUSIIKKIRYHMÄT

LUTHER RAITTIKARNEVAALEILLA

Kuoro Kaikille joka toinen ke klo 18.30–19.45 Leppävaaran kirkko, alk.

30.8. Juuri sinulle wannabe-singer.

Opettelemme äänenkäyttöä ja laulamista yksinkertaisin harjoituksin, tutuin lauluin ja myös uusia lauluja oppien. Kanttori Outi Noponen.

Musaryhmä joka toinen ke klo 18.30–20 KilonRisti, alk. 6.9. Älä jätä soitintasi pölyttymään. Tule soittelemaan toisten harrastelijasoittajien kanssa. Pastori Juha-Pekka Rissanen.

Kirkkokuoro to klo 10–12 Leppävaaran kirkko, alk. 7.9. Tervetuloa uudet laulajat. Kuoro avustaa säännöllisesti messuissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Kanttori Kullervo Latvanen Kamarikuoro to klo 18–21 Leppävaaran kirkko. Kamarikuoroon liitytään koelaulun kautta. Ota yhteys kanttori Kullervo Latvaseen, 040 571 5568, kullervo.latvanen@evl.fi.

Lisää kuoroja ja musaryhmiä: www. espoonseurakunnat.fi/letoiminta.

Raittiksilla voi törmätä Lutheriin.

Seurakunta mukana to 7.9. klo 13–20 Leppävaaranraitilla. Osallistu leikkimieliseen Luther-tietovisaan ja tee oma teesi 100-vuotiaalle Suomelle.

Työntekijät tavattavissa ja lapsille ongintaa.

OLOTILAN KIRPPUTORI JA KAHVIO Kahvia ja hauskoja kirpparilöytöjä ti ja to klo 11–14 Leppävaaran kirkon Olotilassa, alk. 5.9.

ILTAPÄIVÄPARKIT Kenen kanssa koulun jälkeen?

2.–6.-luokkalainen, tule suoraan koulusta tai viimeistään klo 14.30 hartauden alkuun. Saat pelata, leikkiä, tehdä läksyjä, askarrella.

Välipala. Ti klo 13–16 Siipi, ke klo 13–16 KilonRisti ja to klo 13–16 Uuttu. Alk. 29.8.

KOULULAISTEN KERHOT Ilmaisia kerhoja alakouluikäisille.

Tarjonnassa on ollut mm. näytelmä-, kokki-, kuvis- ja liikuntakerhoja.

Kerhot alkavat 4.9. Tutustu ja ilmoittaudu mukaan 25.8. alkaen www. nuortensiipi.fi.

ALFA-KURSSI Epäile, etsi, tutustu ti klo 18–20 Leppävaaran kirkko (19.9.–28.11.) 10 viikon mittainen Alfa on helppo tapa tutustua kristinuskoon, saada uusia ystäviä ja pohtia uskoa ja elämää rennossa hengessä. Tapaamiset sis. ruokailun, alustuksen ja pienryhmäkeskustelun. Kurssi on maksuton.

Ilm. marjatta.ruokolainen@luukku. com, Markku Kojo 040 747 1494 tai tule suoraan mukaan ensimmäiseen tapaamiseen.

LIIAN YKSIN MURKUN KANSSA? Ryhmä yksinhuoltajille ti klo –. Uuttu (12.9.–31.10.). Miltä tuntuu kasvattaa murrosikäistä yksin? Mitä haasteita ja mitä hyvää?

Ilm. viim. 1.9. paivi.berg@hotmail. com tai 050 593 7745.

Pienryhmiä vetävät vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Voit tulla mukaan missä vaiheessa vain kautta.

Katso koko tarjonta www.espoonseurakunnat.fi/letoiminta.

Lähetyspiiri joka toinen ti klo 13 Leppävaaran kirkko, alk. 5.9. Elämä yllättää lähetystyöntekijänkin. Jaamme kuulumisia lähettien arjesta kahvikupin äärellä. Esitteessä väärä viikonpäivä.

Uutun raamattupiirit ma klo 18 Uuttu, alk. 11.9. Aloitamme yhteisellä laulu- ja teehetkellä, jonka jälkeen jakaannumme pieniin ryhmiin.

Raamattupiiri ma klo 18.15 Leppävaaran kirkko, alk. 18.9. Ei haittaa

13

tuomiokirkko. Tarjolla mm. Kuoro kaikille – stressitön, ikärajaton kuoro ilman pääsyvaatimuksia.

ma 4.9. klo 19 Leppävaaran kirkolle.

Isäntänä Anssi Siukosaari. Kahvi/tee klo 18.30.

RAAMATTU-, RUKOUS- JA LÄHETYSRYHMÄT

A

MUSIC AND MISSION -LEIRI vaikka Raamattu olisi vieras kirja, täällä saa kysellä ja keskustella.

Rukous- ja keskustelupiiri ti klo 18.30 Perkkaan kappeli.

Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri ke klo 18.30 Karakappeli, alk. 6.9.

Naisten kesken kuukauden 1. ke klo 18 Uuttu, alk. 6.9. Kokoontumiset alkavat lyhyellä alustuksella tai valmiin tekstin pohdinnalla. Iso merkitys on oman elämän kuulumisten ja rukousaiheiden jakamisella – piiri on sielunhoidollinen.

Päiväraamattupiiri to klo 14–15 Karakappeli, alk. 14.9. Tutustumme Luukkaan evankeliumiin. Äiti Teresa -piiri to klo 11–13 Karakappeli, alk. 31.8. Valmistamme villalan-

goista peittoja ja muita käsitöitä tarvitseville. Klo 12 kahvi- ja rukoushetki.

HARRASTERYHMÄT Runoryhmä joka toinen ti klo 18 Karakappeli, alk. 5.9. Virkisty yhdessä erilaisia runoja lukien.

Naisten Pankin kirjallisuuspiiri kerran kuukaudessa, ti 12.9. klo 18 Leppävaaran kirkon Olotila. Piirissä kerätään varoja Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankkiin, joka tukee kehitysmaiden köyhimpiä naisia.

Olotilan käsityö ja tuunaus joka toinen to klo 14–16 Leppävaaran kirkon Olotila, alk. 31.8. Tule tekemään käsitöitä tai tuunaamaan

Pe–su 8.–10.9. Mataskärin leirikeskuksessa. Nautitaan laulamisesta ja musisoinnista, luonnosta, yhdessäolosta ja saunomisesta. Kuullaan terveisiä lähetystyöstä. Hinta 40 e, 5–15-v 25 e. Ilm. ruokavalioineen viim. 3.9. martta.nurmi@evl.fi, 040 559 1487.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA espoonseurakunnat.fi/leppavaara facebook.com/leppavaaranseurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

MENOT 24.8. – 7.9.

14 A Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1,

MESSU Leipämessu ja yhteinen ilta-ateria pe 25.8. klo 19 kirkko. Jouni Turtiainen, Heli Ojala, mukana myös diakoniatyöntekijöitä. Messussa esirukousmahdollisuus.

Espoo-päivän messu su 27.8. klo 11 kirkko. Mira Kohijoki, Erkki Kuusanmäki, Elja Puukko. Latokasken Marttojen kirkkokahvit.

Messu su 27.8. klo 17 Soukan kappeli.

Erkki Kuusanmäki, Helena Yli-Jaskari. Kirkkokahvit.

Messu su 3.9. klo 11 kirkko. Asmo Sinervo, Heikki Lehti, Elja Puukko.

Kirkkokahvit.

Pop-messu ja kerhonohjaajien siunaaminen su 3.9. klo 17 Soukan kappeli. Tuula Olli, Heikki Lehti, Jukka Lehti, Heli Ojala. Iltakaakaot.

Lastenhoito järjestetty.

HENKILÖKOHTAISTA ESIRUKOUSTA Rukouspalvelua koulutetun rukouspalvelijan kanssa klo 11 messun jälkeen kirkossa, alk. su 3.9.

SEURAKUNTAKIRJASTO Lukukokemuksia tarjolla kirkon seurakuntasalissa klo 11 messun jälkeen, alk. su 3.9. Lainattavissa myös musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat.

OLLAAN AVOINNA Seurakuntatoimisto ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 6000.

Soukan kappeli elokuun ajan ma–to klo 7–21, pe klo 7–17, la klo 9–17 ja su klo 9–20 ja syyskuun alusta ma–pe klo 7–15, la klo 9–17 ja su klo 12–20.

Espoonlahden kirkko syyskuun alusta ma–to klo 7–21, pe klo 7–17, la klo 9–17 ja su klo 9–20.

ASIAA PAPILLE? Päivystävää pastoria voi kysyä arkipäivisin klo 9–15 seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000 tai Soukan kappelin vahtimestarilta 050 511 0310, syyskuun alusta kirkon vahtimestarilta 050 432 7512.

RUKOILLAAN Rukoushetki ma–pe klo 8.50 Merivirta 3, Kivenlahden ostari. Ma 4.9. alkaen ma–pe klo 8.50 kirkko.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 kirkko, alk. 30.8.

Avoin rukouspiiri 27.8. alkaen su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 kirkko.

Israel-rukouspiiri ti 12.9. klo 18.30 kirkko.

KESÄILLAN RAAMATTUPIIRI Ke 30.8. klo 18.30 Soukan kappeli, mukana pastori Jukka Knuutti.

LEIKKIÄ, LAULUA, ASKARTELUA ja Raamatun kertomuksia: pyhäkoulu su 10.9., 17.9. ja 24.9. klo 11

kirkon messun yhteydessä sekä su 17.9. klo 17 Kohtaamispaikkamessussa.

PERHEIDEN KIRKKOHETKI Päivä- ja perhekerhojen kauden aloitus ja siunaaminen su 3.9. klo 15 Soukan kappeli. Kahvitarjoilu.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

Nuorten illat Sodessa pe klo 17–22, poikkeukset netissä.

Ryhmänohjaaja- ja isoskoulutus alkaa syyskuun alusta: ti klo 17–19 tai la 1krt/kk klo 15–18.

ONKO SINULLA IDEOITA? Kiinnostaako kahvilatoiminta kirkolla? Kirkon remontin myötä meillä on mahtava kokoontumistila keskeisellä paikalla. Tule kuulemaan lisää ja tuo omat ideasi to 31.8. klo 18 kirkolle. Tied. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Kiinnostaako kirpputori? Suunnitellaan toimintaa yhdessä ti 19.9. klo 14 Soukan kappelilla. Tied. Eveliina Rožnovski 041 518 1244 ja Teija Moilanen 040 728 7478.

HOMMIA OLIS TARJOLLA! Onko sinulla aikaa tunti tai kaksi viikossa? Ryhdy PuhelinYstäväksi!

Soitat omalla vuorollasi listalla oleville henkilöille seurakunnan tiloista ja puhelimista. Kysy lisää diakoni Minna Maijanen 040 705 3358, minna.maijanen@evl.fi.

Oletko aamuvirkku ja pidät tavaroiden nostamisesta ja lajittelusta yhdessä toisten kanssa? Tule mukaan elintarvikejakelutoimintaan vapaaehtoiseksi. Ota yhteyttä diakoni Anna Helenius 040 537 6848, anna.k.helenius@evl.fi.

ESPOO-PÄIVÄ 25.–27.8.

KIRKOSSA Leipämessu ja ateria pe 25.8. klo 19.

Kirkkoyö la 26.8. klo 21–00. Musiikkia, puheita, rukousta ja keskustelua.

Mukana juutalais- ja arabinuorten draama- ja musiikkiryhmä Sarigim King´s Kids. Seurakuntakahvilassa herkut omakustannehintaan.

Espoo-päivän messu su 27.8. klo 11.

Latokasken Marttojen kahvitarjoilu.

DIAKONIA – TUKEA ELÄMÄÄN Diakonian palveluaika ma ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738. 4.9. alkaen ma klo 9–10 kirkko, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli.

Diakoniaruokailu 31.8. saakka ma, ti ja to klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30, hinta aikuiset 3 €, 3–14-v. 1 €. Ma 4.9. alkaen ruokailu ma ja to klo 12 kirkko ja ti klo 11 Soukan kappeli.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 Merivirta 3, vuoronumeroiden jako klo 8.40. Ma 4.9. alkaen jakelu ma– pe klo 9 kirkko.

Tukea raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli.

Teemaillat psyykkisesti sairastuneiden omaisille, yhteistyössä Emyn kanssa. To 24.8. klo 18–20 ”Omaisena jaksaminen, mistä neuvoa ja tukea”, vierailija FinFami Uusimaa ry:stä, Meriemy, os. Merenkäynti 3. Muut illat to 21.9. ja 19.10. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Kultavilja yksinäisille, kotona asuville ja liikuntarajoitteisille vanhuksille ti klo 12–14 Soukan kappeli 5.9.– 19.12. Lounas ja kahvit 5 €. Kuljetus

järj. tarvittaessa. Tied. ja ilm. Pirjo Hagmark, 040 547 1848.

Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 1.9.–8.12. Soukan kappeli klo 13–15, paritt. vkot, kahvit 2 €. Tied. Pirjo Hagmark, 040 547 1848.

Sururyhmä läheisensä menettäneille aloittaa syyskuussa, mukana diakoni Minna Maijanen 040 705 3358 ja pastori Jukka Lehti 050 434 1090.

EI MITÄÄN TEKEMISTÄ?

TÄSSÄ EHDOTUKSIA: Raamattupiiri ma klo 18.30 kirkko ja ma klo 18.30 Kaskikappeli, alk. 4.9.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 5.9. klo 13 kirkko, parill. vkot. Ollaan evankeliumin ytimessä ja tehdään käsitöitä lähetysmyyjäisiin sekä kahvitellaan.

Teresa-piiri ti 5.9. klo 18 kirkko, parill. vkot. Tehdään käsitöitä, osallistutaan myyjäisiin ja tuetaan kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä Naisten Pankin kautta. Lahjoituslankoja otetaan vastaan.

Hanna-lähetyspiiri ke 6.9. klo 12 Soukan kappeli, parill. vkot. Liitytään maailmanlaajuiseen naisten rukousketjuun ja luetaan Raamattua.

Raamattu- ja lähetyspiiri ke 6.9. klo 12 kirkko, parill. vkot. Tutkitaan Raamatun pohjatonta aarrearkkua yhdessä.

Raamattupiiri ke klo 12 Soukan kappeli, alk. 6.9.

Miesten raamattupiiri to 7.9. klo 18 Soukan kappeli, parill. vkot. Iltapala 4 €.

Posliinimaalarit ma klo 12–15 Soukan kappeli, alk. 11.9. Tied. Päivi Sievinen 050 594 1115.

Kipparin lähetyspiiri ti 12.9. klo 18.30 kirkko sekä la 14.10. klo 12 kankaanpainantatalkoot ja la 2.12. klo 12 kranssitalkoot.

Raamattua luihin ja ytimiin to 14.9. klo 18 kirkko. Kirkkoherra Jouni Turtiaisen raamattuluennot parittomilla viikoilla.

KIINNOSTAAKO KRISTINUSKO? Kristinusko piirroksena ja kuvana ke 6.9. klo 18.30 kirkko. Erkki Kuusanmäki kertoo kuvin ja sanoin kristillisen uskon kuvallisesta ilmaisusta sekä kirkolliseen elämään liittyvien piirrostensa synnystä ja taustoista.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä to 7.9., 5.10., 2.11. ja 30.11. klo 18–20 Kaskikappeli. Tied. ja ilm. inkeri.oinonen@evl.fi, 050 583 6883.

Kolme iltaa kristittynä elämisestä: Kristitty ja Pyhä Henki ti 12.9. klo 18 Soukan kappeli, Erkki Kuusanmäki.

Muut illat 10.10. ja 24.10.

Krito I ti 26.9.–28.11. klo 18.30 kirkko.

Kirjan Toiveena sisäinen paraneminen voi lainata tai ostaa seurakunnalta. Tied. ja ilm. Yki Leinonen, 0500 406 924.

Alfa-kurssi alkaa to 28.9. klo 18.30 kirkko, paritt. vkot. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa kevyen ruokailun ääressä. Opetukset katsotaan dvd-levyltä, opettajana Alfan isä Nicky Gumbel. Tied. ja ilm. vesa. ojala@iki.fi, 050 330 5817.

ILOA JA ELOA ELÄMÄÄN Ikäihmisten kerhoissa keskustellaan eri aiheista, kahvitellaan (1,5 e) ja pidetään pieni hartaus.

Ma 4.9. klo 10–11.30 kirkko ja klo

12.30–14 Kaskikappeli.

Ke 6.9. klo 13.30–14.30 Puistokartanon palvelutalo.

To 14.9. klo 13–14.30 Soukan kappeli ja klo 14.30–16 Mäntykappeli.

Käsityökerho ma 28.8. alkaen klo 13–15 Soukan kappeli.

Hartaus- ja keskustelupiiri pe 1.9.–22.12. klo 14–15 Merikartanon palvelutalo, Tyrskyvuori 6.

Tied. Eija Siivonen, 041 534 1706.

HOPEINEN KUU LUO… … järvelle siltaa. Nostalginen naisten saunailta ti 19.9. Hvittorpin leirikeskuksessa. Lähtö Soukan kappelilta klo 17.30 ja paluu klo 21.30. Retken hinta 7 e sis. kuljetus ja iltapala. Tied. ja ilm. Pirjo Hagmark 040 547 1848 viim. ma 4.9.

SEITSEMÄN SEURAKUNNAN KÖRTTI-ILTA Velskolan kappelissa ke 30.8. klo 18, Vääräjärventie 2. Puhujina mm. Simo Juntunen, Leena Väyrynen-Si ja Erkki Koivusalo.

MINUSTAKO KIRKKOVÄÄRTI? Messuavustajan toimintaan pääset tutustumaan la 16.9. klo 10–14 kirkolla. Tied. ja ilm. viim. ma 11.9. inkeri. oinonen@evl.fi, 050 583 683.

LUUKAS 10 – TAPA ELÄÄ L10T on innostava ja käytännöllinen tapa seurata Jeesusta. Sopii ujoille, rohkeille, kiireisille. Kokoontumiset Soukan kappelissa ke 20.9., 27.9., 4.10., 1.11., 8.11. ja 15.11. klo 18–20.

Tied. eveliina.roznovski@evl.fi, 041 518 1244.

LAULATTAAKO? TULE MUKAAN KUOROON! Vox Edeni rippikoulun käyneille nuorille to klo 18.30–20 Sode, Soukantie 13, alk. 7.9., heli.k.ojala@evl.fi, 050 438 0174.

Nuorten aikuisten kuoro Okra ke klo 18.30–20.30 Soukan kappeli, alk.

6.9., helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676, lastenhoito järjestetty.

Kirkkokuoro to klo 18.30–21 kirkon musiikkisali, alk. 7.9., timo.lonka@ evl.fi, 040 531 1061.

Laulumieli, kuoro kaikille, to klo 18.30–20.15 Soukan kappeli, alk. 7.9., helena.yli-jaskari@evl.fi, 040 572 3676.

Kamarikuoro Navichorus ti klo 18.15–21 kirkko, elja.puukko@evl.fi, 0400 505 562.

Gospelryhmä Nardus, rytmikkäästi laulava kuoro ke klo 18–20 kirkon musiikkisali, alk. 6.9., heli.k.ojala@ evl.fi, 050 438 0174.

Laulukerhossa venytellään äänijänteitä seurakunnan kanttorin johdolla ja virsien tahdissa ti klo 13 kirkon musiikkisali: 12.9., 26.9., 10.10., 24.10, 7.11., 21.11., 5.12. Pullakahvit 1,5 e.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

MENOT 24.8. – 7.9.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Su 27.8. klo 11. Liturgia ja saarna Antti Kruus, diakonissa Minna Martiskainen, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio.

Muuralan rippikoulun konfirmaatio la 2.9. klo 10. Liturgia ja saarna Jussi Koski, avustava pappi Kimmo Ansamaa, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Sanna Franssila.

Kiipula kartanon rippikoulun konfirmaatio la 2.9. klo 14. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustava pappi Kimmo Ansamaa, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Sanna Franssila.

Messu, su 3.9. klo 10 (Huom! kellonaika). Liturgia ja saarna Inari Varimo, avustava pappi Kimmo Ansamaa, avustava pappi Marjo Parttimaa, diakonissa Minna Martiskainen, kanttori Mikko Niinikoski. Messun yhteydessä Valkealan rippikoulun konfirmaatio.

Matinkappeli: Su 3.9. klo 17 Colourful Christian Worship Service/ Matinmessu. Liturgia ja saarna Mia Wrang, avustava pappi Sirpa Tolppanen. Colourful Christian Worship Service Matinmessu on kaksikielinen (suomi-englanti), rento ja kodikas monikulttuurinen messu, jossa on paljon rukousta ja lauletaan Colourful Espoo Bandin säestyksellä. Lapsille messukerho.

Messun jälkeen messukahvit.

Mukana lähetystyöntekijä Hilkka Arminen Suomen Lähetysseurasta.

Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (FinnishEnglish), relaxed and cosy multicultural mass with lot of prayer and Colourful Espoo Band. Program for children. Missionary Hilkka Arminen (FELM) is with us! Coffee and fellowship after mass. Join us and volunteer for different tasks! In Matinkappeli (Liisankuja 3, Espoo) at 5 pm.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN EKUMEENINEN RISTISAATTO Tutustu eri kirkkokuntien kristittyihin ja vaella läpi Espoon la 26.8. klo 9–18. Lähtö klo 9 karmeliittaluostari, Myllyjärventie 3. Matkalla ortodoksinen vedenpyhitys, katolinen hetkipalvelus ja lounas (5 €). Klo 18 luterilainen vesper Olarin kirkossa.

Katso koko ohjelma: espoonseurakunnat.fi.

VIRSISTÄ VOIMAA Ryhmässä veisataan virsiä ja keskustellaan niistä joka toinen torstai klo 14–16, 31.8. alkaen. Kahvitarjoilu.

Piirin vetäjä Terttu Laiho 040 703 5167.

LÄHETYSPIIRI Suomen Lähetysseuran nimikkolähettimme Hilkka Arminen vierailee Matinkappelin Lähetyspiirissä kertomassa työstään Papua-Uudessa-Guineassa to 31.8. klo 15–16.30. Lisätietoja kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvolalta, markus.silvola@evl.fi.

SURURYHMÄ Vertaistukiryhmä läheisensä vähintään 6 kk sitten menettäneille Olarin kappelilla ke klo 18–19.30 (27.9., 4.10., (to) 12.10., 25.10. ja 1.11.) Keskustelua ohjaa pastori Antti Kruus.

ILMOITTAUTUMISET ryhmään viim. pe 15.9., p. 09 8050 7000.

YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN OLOHUONE

DIAKONIALEIRI

YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN VIIKONLOPPU Tulkaa viettämään viikonloppuvapaata perheleirille 15.–17.9. Velskolassa. Ulkoilemme, leikimme, askartelemme ja touhuamme muuta mukavaa lapset ja aikuiset yhdessä sekä vähän erikseen. Leirin hinta omilla lakanoilla on aikuiselta 21 e, 3–14-vuotiailta 10 e ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Hinta sisältää ruoan, majoituksen ja yhteiskuljetuksen.

Etusijalla ovat Olarin seurakunnan alueella asuvat perheet. Tied. ja ilmoitt. 30.8. menn. paula. bruce-haatainen@evl.fi tai 040 503 7622. Laitathan viestiin mukaan lähtevien nimet, lasten iät sekä yhteystietonne.

Chapple, Iso Omena, maanantaisin 11.9. alkaen, klo 17.30–19. Lapset ovat leikkihuoneessa leikittäjien kanssa, aikuiset aikuistyön kerhohuoneessa.

Tarjotaan iltapala.

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI

YHTEISLAULUILTA AIKUISILLE Tule voimaantumaan ja laulamaan yhdessä toiveitten mukaisesti lauluja mm. virsikirjasta, virsikirjan lisävihkosta, Kultaisesta laulukirjasta, Nuoren seurakunnan veisukirjasta.

Kokoonnumme Olarin kirkon kerhosiiven monitoimisalissa joka tiistai klo 18–19. Lisätietoja Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, 040 488 7157.

AIKUISTEN ARKIKAHVILA Kaikille avoin Aikuisten arkikahvila alkaa taas. Luvassa mukavaa yhdessäoloa kahvikupposen ääressä ja keskustelua vaihtuvan teeman mukaan ke klo 13–14.30 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4, 13.9., 4.10., 25.10., 15.11., 13.12. Lisätietoja vapaaehtoistyön diakoni Saija Väätäinen 050 372 8873.

MATINMESSUN YHTEISÖILTA ti 29.8. klo 18 Matinkappeli. Tervetu-

loa uudet ja vanhat Matinmessun vapaaehtoiset.

SANAN YMPÄRILLÄ -RYHMÄ 29.8. alkaen tiistaisin klo 12.30–14 Matinkappeli. Ryhmässä luetaan edellisen sunnuntain Raamatun tekstit ja keskustellaan niistä. Vetäjä Tarja Valtonen 0500 403 852. Kahvitarjoilu.

HILJAISEN RUKOUKSEN TUNTI Keskiviikkoisin klo 10.45–11.45 Matinkappelin kappelisalissa. 11.10., 29.11. ja 13.12. paikkana on poikkeuksellisesti takkahuone.

HILJAISEN RUKOUSLAULUN PEREHDYTYSKURSSI la 2.9. klo 10–14 Matinkappelilla.

Ilmoittautuminen 28.8. mennessä raisa.saloheimo@gmail.com. Hiljaisen rukouslaulun ryhmät kokoontuvat Matinkappelilla 9.9.–2.12. parillisen viikon pe klo 18–19.30 ja 13.9.– 22.11. parittoman viikon ti klo

Lasten oma kirkkohetki, jossa seikkaillaan Pikku Päkä -lampaan kanssa. Kirkkomuskari kokoontuu klo 9.30–10 Olarin kappelilla 19.9., Olarin kirkolla 20.9. ja Matinkappelilla 22.9. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Lisätiedot Mia Silvola 050 576 4891.

TULISITKO KERHONOHJAAJAKSI? Etsimme rippikoulun käyneitä uusia kerhonohjaajia alakoululaisten kerhoihin. Kiinnostaisiko ohjata esim. liikunta-, kokkailu-, tanssi- tai vaikka ohjelmointikerhoa tunnin verran viikossa? Ota yhteyttä timo.j. kekkonen@evl.fi, 050 364 8983.

OLARIN SEURAKUNTA MUKANA MAHDOLLISUUKSIEN TORILLA Tule tutustumaan seurakunnan ja muiden alueen toimijoiden toimintaan la 26.8. klo 12–16. Tori järjestetään Ison Omenan ostoskeskusta vastapäätä sijaitsevalla Piispanaukiolla (Piispansilta 10).

Menokasvo

Iisakki Seppä: parasta vapaaehtoistoiminnassa ovat ihmiset Iisakki Seppä, teet vapaaehtoistyötä Leppävaaran seurakunnassa. Millaista tekemistä siellä on nuorille?

Vapaaehtoistoimintaa on todella paljon ja monipuolisesti. Nuori voi osallistua kerhojen ja ryhmien vetämiseen. Seurakunnalla on erilaisia kerhoja. Jos jonkin kerho puuttuu, sellaisen voi aina tehdä!

Miten innostuit vapaaehtoistehtävistä?

Outi Noponen pyysi minua toisiinkin messuihin ja tietenkin lähdin mukaan. Jossain vaiheessa huomasinkin jo olevani isoskoulutuksessa, ja seurakunta oli jo osana ar-

kipäiväistä elämääni. Enää ajattele vapaaehtoistoimintaa minkäänlaisena työnä, vaan mahdollisuutena kuulua yhteisöön, joka tekee sitä samaa, jonka kautta saa uusia ystäviä ja ennen kaikkea pitää hauskaa porukassa.

Mikä vapaaehtoistyössä on parasta?

Ehdottomasti parasta on se yhteisö: kaikki muutkin jotka tekevät sitä ja se fiilis. Yleisesti kaikki vapaaehtoiset ovat samanhenkisiä – varsinkin nuoret. Hyvin tehdystä työstä tulee hyvä mieli, samoin auttamisesta. Ja kun tekee vapaaehtoistoimintaa, auttaa yleensä jotakuta tai tekee asioista mielekkäämpiä.

PAULA HUHTALA Espoon vapaaehtoistoiminnan messut la 2.9. klo 12–16 Ison Omenan palvelutorilla, kauppakeskuksen laajennusosan 3. kerros, os. Piispansilta 11.

ESKO JÄMSÄ

Mikä oli ensimmäinen vapaaehtoistehtäväsi?

Olin Lepuskimessun bändissä soittamassa. Sinne minut houkutteli kanttori Outi Noponen, joka oli rippikoululeirilläni bongannut minun soittavan saksofonia. Hänen ei tosin tarvinnut kuin kysyä tuletko ja olin heti valmis.

15

18–19.30. Tavoitteena on oman lauluäänen kehittäminen, hienovaraisen kuulemisen oppiminen sekä kehon värähtelyn ja resonanssin aistiminen. Lisätietoja Raisa Saloheimo, p. 09 803 4239.

su 3.9. klo 12 Matinkappeli.

Seuraa ja iloa sekä virkistystä arjen keskellä ja hiljentymistä Jumalan läsnäolossa. Ti 26.9. klo 11 – to 28.9. klo 13.30 Hvittorpin leirikeskus. Lähdemme tiistaina aamupäivällä ja palaamme torstaina lounaan jälkeen. Hinta täysihoito + bussikuljetus + omat liinavaatteet on 45 e, diakoniatyön kannatushinta 75 e. Tarvittaessa liinavaatteet voi myös vuokrata paikan päältä 5,50 e lisämaksusta. Majoitus 2 hengen huoneissa. Etusijalla ovat ensikertalaiset ja Olarin seurakunnan jäsenet. TIEDUSTELUT Kristiina Huotari 050 570 4904 tai kristiina.huotari@evl.fi.

A

MENOT 24.8. – 7.9.

16 A Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 27.8. klo 10 Tapiolan kirkko.

Ristimäki, Forsberg. Valkealan musiikkirippikoulun konfirmaatio.

Anglikaaninen messu englanninkielellä su 27.8. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 16.8. klo 8 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Forsberg. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Konfirmaatiomessu la 2.9. klo 11 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Jurmu.

Valkealan seikkailurippikoulun konfirmaatio.

Messu su 3.9. klo 10 Tapiolan kirkko.

Kallio, Jurmu. Kiipulan rippikoulun konfirmaatio.

Viikkomessu ke 6.9. klo 8 Tapiolan kirkko. Kallio, Malkamäki. Kirkkokahvit ja aamupuuro.

Keskipäivän rukous arkipäivisin klo 12 Tapiolan kirkko.

Pyhäkoulu su klo 10 Tapiolan kirkko alk. 10.9. Mukaan lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja kummit. Alle 4-v. aikuisen kanssa.

ESPOO-PÄIVÄ Tähtitaivaan alla pe 25.8. Tapiolan kirkko klo 17 runoja. Klo 19–21 Kirkkomusiikin helmiä – kolmen kanttorin konsertti. Lisää Kirkoissa soi -palsta. Klo 22 Runoja. Klo 23–24 Rukouslaulut ja Hiljentyminen, Johanna Korhonen ja Päivi Linnoinen. Kirkko suljetaan klo 24.

Kohtaamisen koju la 26.8. klo 10–14 Tapiolan keskustassa. Mukana mm. seurakunnan varhaiskasvattajia ja Toivon puu -kampanja.

Tapiola ensemble -konsertti la 26.8. klo 17. Tapiolan kirkko. Lisää Kirkoissa soi -palstalla.

Nuoren seurakunnan veisu -tapahtuma la 26.8. klo 12 Tapiolan kirkko.

KUOROON Tapiolan seurakunnan kamarikuoroon otetaan uusia laulajia. Tied. kuoronjohtaja Liisa Malkamäki,

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 27.8. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Konfirmation av Mataskär 2-skriftskolan. Kanckos, Wikman, Sabina Kyllönen, Heidi Paul.

Olars kyrka, svenska sidan, kl.

10.30. Ahlbeck, Malmgren. Kyrkkaffe.

On. 30.8. Olars kyrka, svenska sidan, kl. 19 ungdomsmässa. Kanckos, Kronlund.

Lö. 2.9. Hagalunds kyrka kl. 15 konfirmation av Solvalla 1 skriftsko-

TA lev 138 x 155 mm 046 920 9017. Alk. to 24.8. klo 18–20.30.

OMAT JA TOISTEN TUNTEET Meillä on lupa tuntea kaikenlaisia tunteita – entä ilmaista niitä. Psykologi, psykoterapeutti Mirja Sinkkonen luennoi aiheesta ti 29.8. klo 18 Tapiolan kirkolla.

KRITO-RYHMÄ Lähde kristilliselle toipumismatkalle. Käsittelemme valittua kirjaa, kerromme itsestämme, kuuntelemme toisia ja rukoilemme.

Ryhmä to 21.9.–7.12. klo 18.30–20.30 Tapiolan kirkolla. Ilm. ohjaajille Aini Torkkeli 040 529 4784 tai Ritva Suomalainen 040 733 6552.

LISÄOSAAMISTA MAAHANMUUTTAJATYÖHÖN Maahanmuuttajien kanssa työskenteleville ja heitä kohtaaville la 2.9. ja 9.9. klo 10–17 Tapiolan kirkolla.

Kouluttajana FM, psykoterapeutti Sirkka-Liisa Kuitunen. Suomen mielenterveysseuran koulutus vahvistaa työssään ja yhteisöissään pakolaisia kohtaavien ammattilaisten ja vapaaehtoisten mielenterveysosaamista, lisää ymmärrystä traumaattisista kokemuksista ja tukee kotoutumisprosessia. Kurssi on maksuton. Lounas klo 13 omakustanteisesti Tapiolassa. Kahvit kirkolla. Ilm. Sirkka-Liisa Kuitunen, 040 729 7839.

SIELUKAS SUOMI Työväenopiston lausuntaryhmä Kaiku esittää Inkeri Kivimäen ohjaaman lausuntaesityksen pe 1.9. klo 18 Tapiolan kirkon Olohuoneessa.

KESKIVIIKKOKERHO

ALFA-KURSSI

Pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan ke 6.9. klo 12–14.30 Tapiolan kirkolla, emerituskirkkoherra Antti Rusama kertoo. Keskipäivän rukous klo 12, kahvi klo 12.15, ohjelma klo 13.

Epäile, etsi, tutustu. Kurssi on tarkoitettu elämän tarkoitusta etsiville, epäilijöille ja niille, jotka haluavat syventää kristinuskon tuntemustaan. Alfa-kurssi on helppo tapa tutustua kristinuskoon, saada uusia ystäviä ja pohtia elämän perusasioita hyvässä seurassa. Kurssi ti 19.9.– 21.11. klo 18.30–20.30. Tapiolan kirkko. Alfa-päivä Hvittorpissa la 28.10. klo 9–18. Vapaaehtoinen 5 e ruokamaksu. Tied. ja ilm. anu.ristimaki@evl.fi, 050 322 3520.

EROSTA ETEENPÄIN Ryhmä kokoontuu to 12.10., 26.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. Tapiolan kirkolla klo 17.30–19.15. Maksuttomassa vertaisryhmässä kokoontuu 6–8 avo- tai avioeron läpikäynyttä. Käsittelemme mm. eron aiheuttamaa kriisiä, tunteita, voimavaroja ja muutosta. Lastenhoito leikki-ikäisille tarvittaessa. Ohjaajina psykoterapeutti Raija Krusius ja perhetyöntekijä, sielunhoitoterapeutti Kristiina Larjava. tied. ja ilm. kristiina.larjava@evl.fi, 050 358 1064.

lan. von Martens, Malmgren, Sundqvist.

Sö. 3.9. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Rönnberg, Wikman, Anne Hätönen.

Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Mataskärs kapell kl. 11 temagudstjänst på Skapelsens söndag. Kanckos, Eeva-Liisa Malmgren, Johan Krogius, sång. Hjälpledarna medv.

Lunch kl. 12–13.30, laxsoppa/vegetarisk soppa, semlor/bröd & våfflor.

Pris 10 e, barn 5 e, enbart våffla 3 e.

Kontant betalning. Program till kl. 14, musik, lotteri, spårning i naturen, metningstävling (eget metspö med!), möjlighet till bastubad. Arr. Esbo sv. förs. och Mataskärstiftelsen.

Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa, Kanckos, Kronlund. Kyrkkaffe.

On 6.9. Södriks kapell kl. 12 vecko-

SURURYHMÄ Vertaistukea suruun alk. ma 16.10.

Tapiolan kirkolla. Ohj. pastori Katja Hero, 050 583 6909. Ilm. alk. pe 1.9.

Diakonia toimisto 040 531 1011.

KANSAINVÄLISEN VASTUUN RYHMÄ Oikeudenmukaisuuden ja rauhan edistämiseksi lähialueilla ja maailmanlaajuisesti. Tule mukaan toimintaan. KVR-kokoukset ke 20.9., 18.10. ja 22.11. klo 18–20 Tapiolan kirkolla.

YHDESSÄ ENEMMÄN Lukupiiri ti klo 13 Tapiolan kirkko.

Piirissä luetaan ääneen yhdessä valittua kirjaa ja keskustellaan luetusta. Ohj. Riitta Linnapuomi. Äiti Teresa -piiri ti alk. 5.9. klo 13 Tapiolan kirkko. Piirissä kudotaan peittoja. Tied. Katja Karvinen, 040 593 7386.

Lähetysraamattupiiri ke 6.9. klo 18 Tapiolan kirkko. Heprealaiskirjeen

mässa. von Martens, Hätönen. Kyrkkaffe.

i förrättningskapellet.

MYSTICO

Guidad vandring på kyrkogården vid Esbo domkyrka kl. 10. Guidning i Esbo domkyrka kl. 11.

Fre 25.8 kl. 21 – lö 26.8 kl. 02.30.

Nattmusik i Esbo domkyrka. Kl. 21 Varde ljus, kl. 22 Sounds of Silence, kl. 23 If Bach knew Sax (J.S. Bach för saxofonkvartett), kl. 24 Mystico, kl. 01 Aria, kl. 02 Sånger till natten. Medv. bl.a. Anna-Sofia Anttonen, Pia Bengts, Antti Haho, Anna-Liisa Haunio, Hanna Heijaste, Olli Huotari, Nanna Ikonen, Eeva Jurmu, Petri Koivusalo, Heikki Kulo, Nanako Lammi, Sikri Lehto, Eeva-Liisa Malmgren, Suvi Numminen, Markku Perttilä. Anna Pulli, Susanna Tollet, Lea Waaraniemi, Håkan Wikman, Sheldon Ylioja. Fritt inträde. Mystico Café

ESBODAGEN 26.8

SAMTALSGRUPPEN ”KRISTEN TRO I VARDAGEN” Folkhälsanhuset i Hagalund, biblioteket, start to. 31.8 kl. 10.30–12.

Följande träffar 21.9, 26.10 och 23.11 kl. 10.30–12. Mer info 040 531 1046, heidi.jantti@evl.fi.

FRÅN MÖRKER TILL LJUS Retreat på Snoan, Lappvik, 15–17.9. Ledare Stefan Djupsjöbacka.

Pris 90 e för församlingens medlem-

äärellä pastori Janne Sirosen kanssa.

Rukoillaan ajankohtaisten lähetysaiheiden puolesta.

Ikämiespiiri ikään katsomatta to klo 14 alk. 14.9. Kiinnostavia alustuksia eri aiheista.

VERTAISTUKEA Leijonaemot, ryhmä erityislasten vanhemmille ma 28.8. klo 17.30– 19.30 Tapiolan kirkko. Tied. ja ilm. ma–to klo 10–14 Janet Grundström, 040 487 7209.

KIRKON LOUNAS Tapiolan kirkon lounas alk. 5.9. ti klo 12.15 Kirkkopolku 6. Ruokalippujen myynti klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Hinta 4 €, 3–14-v. 2 €, alle 3-v. Ilmaiseksi.

mar, 200 e för övriga. Anm. senast 5.9, 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi.

HANDARBETSGRUPPEN SYMAMSELLERNA Start ti 29.8. kl. 16–19 Vita huset, Prästgårdsgr. 1. Vi träffas varje tisdag och stickar, virkar, väver och dricker kaffe. Kom med i gemenskapen.

ÖPPEN MOTTAGNING Kyrktian, Kyrkog. 10, varje to. kl.

10–12. Diakoniarbetare på plats, man kan komma in i olika ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer m.m.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Lisäkoulutusta maahanmuuttajatyöhön Pakolaisuuteen liittyy useita mielenterveyden riskitekijöitä. Mielenterveysseuran maksuton koulutus vahvistaa vapaaehtoisten ja ammattilaisten mielenterveysosaamista ja lisää ymmärrystä traumaattisista kokemuksista.

Mielenterveyden ensiapukoulutus la 2.9. ja 9.9. klo 10–17 Tapiolan kirkolla. Ilm. Sirkka-Liisa Kuituselle, 040 729 7839.

Tutustu tuomiokirkkoon Espoopäivänä on mahdollisuus tutustua oppaan johdolla seudun vanhimpaan rakennukseen, Espoon tuomiokirkkoon, ja sen ympärillä leviävään tunnelmalliseen vanhaan hautausmaahan.

Opastukset la 26.8. klo 10 ja klo 11 (ruotsiksi), Kirkkopuisto 5.

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10– 16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

PERHEKERHO To 31.8. ja 7.9. klo 10 Sebastoksessa, Kauniaistentie 11.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 4.9. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO

KOULULAISTEN KERHOT

Su 27.8. klo 10 saarna Miika Auvinen, liturgia Anna-Kaisa Tuomi ja kanttorina Anna Marte. Kirkkokahvit. La 2.9. klo 10 Piispalan rippikoulun konfirmaatio. Saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anne Huoponen ja kanttorina Anna Marte. La 2.9. klo 13 Ahvenanmaan rippikoulun konfirmaatio. Saarna Mimosa Mäkinen, liturgia Anna Huoponen ja kanttorina Anna Marte. Messu ja konfirmaatio su 3.9. klo 10 Marttisten leiririppikoulun konfirmaatio messun yhteydessä. Saarna Anne Huoponen, liturgia Mimosa Mäkinen ja kanttorina Anna Marte. Ei kirkkokahveja.

KIRKKOKUORO

To 24.8. klo 19 Kauniaisten kirkossa, Anna-Kaisa Tuomi ja Sonja Holkerinoja.

OMAISHOITAJIEN RYHMÄ Ke 30.8. klo 15.30 Sebastoksessa, ”Kesän kuulumiset”. Järj. suom. ja ruots. srk.

Tiedot syyskauden kerhoista www. kauniaistenseurakunta.fi.

Ti 5.9. klo 19 kirkon yläsalissa. Syyskauden aloitus.

TUNNE ITSESI JA YMMÄRRÄ ERILAISUUTTA Enneagrammikurssi klo 18.30– 20.30 Sebastoksessa 13.9., 20.9., 4.10., 11.10., 25.10., 1.11., 14.11. ja 22.11.

Ohj. Heli Norokorpi ja Anna-Kaisa Tuomi. Os.maksu 40 e. Ilm. 1.9. menn. virastoon.

17

SÖ 3.9 Högmässa kl. 12.

SÖNDAGSSKOLA SÖ 27.8 i Klubb97 kl.12.

DIAKONIMOTTAGNING TI 29.8, 5.9 och brödutdelning kl.

9.30–11.

SOMMARCAFÉ

Ti 5.9. klo 13 kirkon yläsalissa.

MESSUT JA KONFIRMAATIOT KAUNIAISTEN KIRKOSSA

GRANUT–MESSU

(Naisten pankki /Kirkon Ulkomaanapu). Yhden ammatin hinta on 30 e.

Lahjoittaja valitsee, millä summalla lähtee mukaan. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Anne Huoponen p. 050 590 8308, anne.huoponen@evl.fi tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi.

A

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 27.8 Högmässa med konfirmation kl. 13.

TI 29.8 på kyrkans innergård kl.

13.30–15.

FAMILJELYKTAN TI 29.8 och 5.9 i Sebastos kl. 9.30.

TISDAG 29.8 Glad idag – tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 6.9 i övre brasrummet kl.13.30.

ÄITISEMINAARI 23.–24.9. Vihdin Riuttarannan leirikeskuksessa. Ks. www.kauniaistenseurakunta.fi. Muutama paikka jälj.

Ilm. 1.9. menn.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI -TAPAHTUMA Kehitysmaiden naisten hyväksi su 10.9. klo 16–19. Lähtö- ja paluupaikkana on Kauniaisten kirkko, reitti kiertää Gallträskin ympäri. Tapahtuman osallistujat tukevat haluamallaan summalla kehitysmaiden naisia

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

Anglican worship service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Colourful Christian Prayer every Fri morning at 7 am at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com.

Chinese Family Club on Fri 25th Aug at 8 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Kenny Ding: kenny.ding@

gmail.com.

Let’s Be Inspired and Learn Together – Multicultural Group for Women on Tue at 10–12 at Siipi, Alberganesplanadi 1, starting 28th Aug. Learn Finnish language and culture with other women together with Arja-Liisa Vuorinen, immigrant counsellor in Espoo, 050 525 0511 and diaconal worker Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867.

Arabic Young Adult Group “The Redeemed” Fridays at 3 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Arabic Family Fellowship on Fri 25th Aug at 5 pm at Perkkaa Chapel.

Arabic Worship and Eucharist on Fri 1st Sep at 5 pm at Perkkaa Chapel. Ask more about Arabic work: Pastor Ramez Ansara, 050 304 1698.

Yhteiset Unelmapantterit – kehitysvammaisten nuorten kerho kerran kuukaudessa to klo 17.30–19.30 Siivessä, os. Alberganesplanadi 1, alk. 24.8. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Hei kaikenikäisten sateenkaari-ihmisten kristityt vanhemmat.

Lämpimästi tervetuloa keskustelemaan mieltä painavista asioista ja jakamaan iloja yhdessä toisten kanssa ti/to klo 17.30–19 Espoossa Sode-nuorisotilassa, Soukantie 13, seuraavien teemojen äärelle: 24.8.

Onko mun lapsi vähän ihmeellinen?, 21.9. Mihin minä turvaan?, 26.10.

Pääseekö mun lapsi naimisiin?

Tuleeko musta koskaan isovanhempi?, 22.11. Mitä mä voin tehdä?, 13.12.

Mistä vielä pitäisi puhua?

Viittomakielinen perhekerho pääkaupunkiseudun viittomakielisille perheille kuukauden 2. ja 4. pe klo 9.30–12 Lasten kappeli Arkissa, os. Leppävaarankatu 7 B, alk. 25.8.

Annika Topio, annika.topio@evl.fi, 040 531 1002.

Ekumeeninen ristisaatto Tutustu eri kirkkokuntien kristityihin ja vaella läpi Espoon la 26.8. klo 9–18.

Lähtö klo 9 karmeliittaluostari, Myllyjärventie 3. Matkalla ortodoksinen vedenpyhitys, katolinen hetkipalvelus ja lounas (5 e). Klo 18 luteri-

lainen vesper Olarin kirkossa. Ks. koko ohjelma espoonseurakunnat.fi.

Seitsemän seurakunnan körtti-ilta Velskolan kappelissa ke 30.8. klo 18. Puhujina mm. Simo Juntunen, Leena Väyrynen-Si ja Erkki Koivusalo.

Nippanappa autististen alakouluikäisten kerho kerran kuukaudessa su klo 13.30–15.30 Siivessä tai Leppävaaran kirkolla. Ensimmäinen kerta su 3.9. klo 13 Siivessä, os.

Alberganesplanadi 1. Teemme yhdessä asioita, vaihdamme kuulumisia, leikimme, laulamme ja käymme retkillä. Välipala ja loppuhartaus.

Hinta 30 e/kausi. Yhteistyössä

Espoon Autismi- ja Aspergeryhdistyksen kanssa. Maija Kumpulainen, 040 724 1120.

Näkökulma-vertaisryhmä näkövammaisille ma 4.9. klo 13–15.

Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa Espoon srk-yhtymässä, Kirkkokatu 1. Syksyn muut kerrat 2.10., 6.11. ja 4.12. Ohjaajat vertaisohjaaja, kuvataiteilija Maarit Hedman ja näkövammaistyöstä vastaava diakonissa Tarja Huttunen. Lisätietoja ryhmistä ja näkövammaisten toiminnasta tarja.huttunen@evl.fi tai p. 040 734 7715.

Diakonian retkipäivä Vietämme mukavan syksyisen päivän yhdessä

ulkoilun ja muun toiminnan parissa Hvittorpissa 7.9. Mukana Olarin seurakunnan pastori Jarmo Jussila ja diakoni Tanja Puhakka. Tiedustelut: Diakoni Tanja Puhakka 050 361 3357. Etusijalla ensikertalaiset, muut otetaan varalle. Retkellä aamupala (kevyt), lounas, kahvit. Ei saunomismahdollisuutta. Tarkempi ohjelma ja bussireitti aikatauluineen lähetetään osallistujille. Hinta 15 e, joka kerätään bussissa.

18 a Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017 kIRKOISSA SOI 24.8. – 7.9.

TO 24.8.

Laulu & laulun tarina – keskusteleva konserttisarja klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. ”Aarteenetsijät ristintiellä”. Mieslaulajat laulavat ja laulattavat.

Kahvitarjoilu klo 18. Vapaa pääsy.

Muuttuvat laulut – Urkuyö & Aaria klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Jaakko Ryhänen, basso; Seppo Hovi, piano. Kevyttä klassista ja klassista kevyttä Merikannosta Mårtensoniin ja negro spiritualeihin. Merikanto, Mårtenson, Lehtinen, Kärki.

Liput: 14–39 e, lippu.fi.

PE 25.8.

Elämässä voi tulla eteen myös hankalia aikoja, mutta ongelmien kanssa ei tarvitse jäädä yksin.

Seurakunnissa toimii muun muassa monenlaisia vertaisryhmiä.

Katso lisää myös verkosta www. espoonseurakunnat.fi/tukea ja www.kauniaistenseurakunta.fi/ apua-ja-tukea.

LA 26.8.

Tapiola ensemble. Kuuden ystävän sekstetto Marleena Olli, viulu; Eeva Tuhkanen, viulu; Jussi Tuhkanen, alttoviulu; Jukka-Pekka Naukkarinen, alttoviulu; Liinamari Raivola, sello; Petja Kainulainen, sello klo 17 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Ohj. Arensky, Brahms.

Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon ulkomaanavulle. Vapaa pääsy.

Pixabay

Teleks – Miehet, jotka laulavat rakkaudesta klo 19 Leppävaaran kirkossa. Teleks on yksi Suomen radioissa eniten soitettuja yhtyeitä. Markus Koskinen ja Pepe Johansson esittävät hittejään vuosien varrelta, mm.

Tyttö joka katsoo merelle, Kotimatkalla, Siivet, Säröjä sinussa ja Hiljaa virtaa Vantaa.

Teleksin laskelmoimaton ja vähäeleinen tapa kertoa rakkaudesta sopii niin miehille kuin naisille. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan musiikkityölle.

Kirkkomusiikin helmiä. Kolmen kanttorin konsertti – Hannu Jurmu, Elina Forsberg, Liisa Malkamäki klo 19 Tapiolan kirkko. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Kirkon Ulkomaanavulle.

Mystico – Yömusiikkia kirkonmäellä klo 21–02.30 Espoon tuomiokirkossa. Klo 21 – Syvyydestä valoon, klo 22 – Sounds of

Silence, klo 23 – If Bach knew Sax. J.S Bachin musiikkia saksofonikvartetille, klo 24 – Mystico, klo 01.00 – Aaria, klo 02.00 – Yömusiikkia. Mukana mm.

Anna-Sofia Anttonen, Pia Bengts, Antti Haho, Anna-Liisa Haunio, Hanna Heljaste, Olli Huotari, Nanna Ikonen, Eeva Jurmu, Petri Koivusalo, Heikki Kulo, Nanako Lammi, Sikri Lehko, Eeva-Liisa Malmgren, Suvi Numminen, Markku Perttilä, Anna Pulli, Susanna Tollet, Lea Waaraniemi, Håkan Wikman, Sheldon Ylioja. Vapaa pääsy, Mystico Café toimituskappelissa. Vapaa pääsy.

Apua & tukea

TO 31.8.

Mielenterveyttä

Urkuyö ja Aarian päätöskonsertti – Feste Burg klo 21 Espoon tuomiokirkossa. Kesän huipentaa Reformaatio 500 -merkkivuoden hengessä J.S. Bachin komea kantaatti ”Ein feste Burg ist unser Gott”.

Suomalainen barokkiorkesteri ja Tapiolan Kamarikuoro, kapellimestarina Hannu Norjanen. Liput: 14–39 e, lippu.fi.

Maarit malinen

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kaikille avoin Kohtaamispaikka kirkon Olohuoneessa to klo 12.30–14.

Keskustelua kahvikupposten äärellä.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to 31.8. klo 14–15.30 Meriemy, Merenkäynti 3, parittomat viikot.

Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Perjantaiporinat, keskusteluryhmä mielenterveyden tueksi pe 8.9. klo 13–14.30 Soukan kappeli, parill. vkot.

Tied. Ritva Aarnio, 040 537 6854.

MieTe, vertaistukea yksinäisille ja masentuneille ma klo 18–20 kirkko, alk. 11.9. Tied. Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 24.8. ja 7.9. klo 15 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24, parilliset viikot. Tied. Anni Vanhanen, 050 438 0189.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Mielenterveystyön Ilon ryhmä alk. ti 5.9. klo 15 Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Järj. Kauniaisten kaupunki ja srk:t (kaksikielinen).

Omaishoitajille ESPOONLAHTI Vertaistukiryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen yhteistyössä SPR:n vapaaehtoisten kanssa pe 8.9. klo 10–12.30 Soukan kappeli, parilliset viikot. Lounas ja kahvit 5 e. Tied ohjaaja diakoniatyöntekijä Pirjo Hagmark, 040 547 1848 tai vertaisohjaaja Riitta Kettunen, 045 609 4250.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Omaishoitajien ryhmä ke 30.8. klo 15.30 Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Järj. suom. ja ruots. srk.

Tukea perheille

Urkuyö ja Aaria -festivaali päättyy 31.8. Espoon tuomiokirkossa pidettävään Bachin kantaattiin ”Ein feste Burg ist unser Gott”.

Sen esittävät Suomalainen barokkiorkesteri ja Tapiolan Kamarikuoro.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Liikunnallinen perheleiri 22.–24.9.

Velskolassa. Liikunnallista ohjelmaa, hartaushetkiä, leirinuotio, saunomista ja kättentöitä. Hinta: 25–45 e. Tied.

Wenell, 040 547 414. Ilmoittautumi-

nen 31.8. asti: www.espoonseurakunnat.fi>toiminta>perhe ja parisuhde>perheleirit, -retket ja tapahtumat>Vauhtia kinttuihin.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Liian yksin murkun kanssa – Ryhmä yksinhuoltajille ti klo 18–19.30 Uuttu, Lintukulma 2 (12.9.–31.10.). Tule keskustelemaan, miltä tuntuu kasvattaa murrosikäistä yksin. Mitä haasteita ja mitä hyvää? Ilm. viim.

1.9. paivi.berg@hotmail.com tai 050 593 7745.

Sururyhmät YHTEISET Sururyhmä lapsensa menettäneille. Tule etsimään ja löytämään lohtua suruun. Ryhmä alkaa to 14.9. klo 18 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa. Ilm. ja tied. viim. 31.8.: Pastorit Pirkko Nurminen, pirkko. nurminen@evl.fi, p. 040 567 4420, tai Anita Kyönsaari, anita.kyonsaari@ evl.fi, p. 040 513 0843.

Sururyhmä itsemurhan tehneiden omaisille. Vertaistukea ja yhdessä jakamista läheisen ihmisen itsemurhan jälkeen. 8 tapaamista klo 17–19.30 (14.9., 28.9., 12.10., 26.10., 9.11., 23.11., 7.12.). Kokoontumispaikka ilmoitetaan ryhmään päässeille.

Ryhmän ohjaajina pastori Jarmo Jussila ja diakoni Tanja Puhakka.

Ilmoittautumiset to 24.8. klo 10–19 ja pe 25.8. klo 10–15 diakoni Tanja Puhakalle, 050 361 3357 ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Sururyhmä läheisensä menettäneille aloittaa syyskuussa, mukana diakoni Minna Maijanen 040 705 3358 ja pastori Jukka Lehti 050 434 1090 Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 1.9. klo 13–15 Soukan kappeli, parittomat viikot. Tarjoilu 2 e/henkilö. Tied. pirjo.hagmark@evl.fi, 040 547 1848.

OLARIN SEURAKUNTA Vertaistukiryhmä läheisensä vähintään 6 kk sitten menettäneille Olarin kappelilla ke klo 18–19.30 (27.9., 4.10., (to) 12.10., 25.10. ja 1.11.)

Keskustelua ohjaa pastori Antti Kruus. Ilmoittautumiset ryhmään viim. pe 15.9., p. 09 8050 7000.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Syksyn sururyhmä alkaa Tapiolan kirkolla ma 16.10. Ohjaajana pastori Katja Hero, p. 050 583 6909. Ilm. alk. pe 1.9., p. 040 531 1011.

Diakonialounaat ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kappelilounas ma 4.9. alkaen ja to klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1. Hartaus klo 11. Ateria: aikuiset 5 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v. 0,50 e.

Kappelilounas ti 5.9. alkaen klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os.

Kauppamäki 1. Alkuhartaus, ateria 4 e.

Kappelilounas ti 5.9. alkaen klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria 3 e.

Kappelilounas ti 5.9. alkaen klo 12–13 Viherlaakson kappeli, os.

Viherkalliontie 2. Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3–10-v. 2 e, alla 3-v.0,50 e.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakoniaruokailu 14.8.–31.8. ma, ti ja to klo 11–12 Soukan kappeli, lipunmyynti klo 10.30–11.30, hinta aikuiset 3 €, 3–14-v. 1 €. Ma 4.9. alkaen ruokailu ma ja to klo 12 kirkolla (lipunmyynti klo 11.30–12.30) ja ti klo 11 Soukan kappelissa.

Elintarvikejakelu ma–pe klo 9 os.

Merivirta 3. Vuoronumeroiden jako klo 8.40. Jakelu siirtyy Espoonlahden kirkolle 4.9.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounaat 5.9. alk. ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko. Maukasta ruokaa suoraan kirkon keittiöstä edullisesti 3 e hintaan. Aluksi hartaus/ruokarukous.

OLARIN SEURAKUNTA Ti 5.9. alk. klo 13–13.30 Matinkappelilla, Liisankuja 3. Lipunmyynti alkaa klo 12.45.

Ke 6.9 alk. klo 11.30–12.30. Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4. Lipunmyynti alkaa klo 11.15, kappelisali avoinna hiljentymistä varten.

Diakonialounaan maukasta ruokaa ja mukavaa seuraa on tervetullut nauttimaan jokainen, jolla on taloudellisia vaikeuksia tai joka kaipaa juttuseuraa. Hinta 2,5 e.

Kirpputorit LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Olotilan kirpputori 5.9. alk. ti ja to klo 11–14 Leppävaaran kirkko. Tule kahville, juttelemaan, tee löytöjä tai etsi tuunattavaa.

Elämänkaari

Espoon tuomio­k irkko­ seura­k unta

Espoonlahden seurakunta

Kastetut Ellen Faye Finch, Daniel Emil Alexander Haukkasalo, Niila Onni Elmeri Joensuu, Hertta Emma Elviira Kijanen, Alisa Aurora Koskinen, Tomas Benjamin Lausvuo, Saaga Olivia Nissinen, Elias Ilmari Rajala, Mikael Tapani Sarén, Jero Miio Antero Stjernvall, Eero Olavi Toivanen, Aino Mirjam Ylinen.

Avioliittoon aikovat Petri Juhana Heimonen ja Raisa SuviMaaria Cacciatore, Kalle Robert Nikkola ja Carita-Annukka Jarva, Mikael Herman Rahkamo ja Sonja Maria Salo, Harri Juhani Rundberg ja Asta Johanna Lassila, Sakari Markus Tanhua ja IdaMaria Anniina Pankka.

Hautaan siunatut Lilja Elli Vuokko Järvinen 100 v, MaijaLeena Väre 89 v, Erik Ferdinand Mentl 75 v, Elvi Inkeri Werkkala 74 v, Eero Juhani Jansson 65 v, Heidi Marianne Kokko 65 v, Hannu Jouko Olavi Klemetti 62 v.

Kastetut Nicolas Viljami Airamo, Sofia Maria González, Eemil Jere Juhani Nuutinen, Robert Olavi Paakki, Tatu Olavi Peltoniemi, Fiia Adelina Suvitaival, Nuutti Oskari Tuusa, Robin Toivo Yläniemi.

Avioliittoon aikovat Samu Antti Joonas Lehtonen ja Anni Pauliina Joensuu.

Avioliittoon vihityt Tony Rafael Dalman ja Jade Melina Dalman.

Hautaan siunatut Eine Rakel Vuorinen 86 v, Meeri Aino Irene Halonen 82 v, Elsa Tuulikki Hietikko 81 v, Liisa Marjatta Liljeström 75 v, Pentti Nuottimäki 73 v, Margit Elisabet Tolvanen 72 v, Arja Hannele Ahovuori 64 v.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Hautaan siunattu Torborg Beatrice Pöllänen 87 v.

Kastettu Tuulia Mathilda Grundmann, Sampo Sisu Viljami Vänskä.

Leppävaaran seurakunta Kastetut Hilla Edla Emilia Haromo, Senja Emilia Hartikainen, Urho Olavi Heikkinen, Luukas Elmeri Heino, Henri Tapani Olavi Helkiö, Nooa Veikko Eemeli Kortelainen, Eethan Koskimäki, Toivo Aarni Joonatan Larjomaa, Maisa Wilhelmina Lyra, Voitto Eino Viljami Niemelä, Aatto Aukusti Sihvola, Alvar Olli Elmeri Taskinen, Linnea Eva Karolina Villanen.

Avioliittoon aikovat Olavi Kristian Petrik Koli ja Irina Anniina Niiranen, Aki Juhani Kujala ja Nelli Sara Matilda Portin, Sami Juhani Laakso ja Petra Rákos, Joni-Kristian Niemi ja Diana Sofia Regina Solin, Ari Olavi Sovero ja Aija Anna Mirjami Luoman– mäki, Tommi Juhani Tolvanen ja Suvi-Sanna Kokkonen.

Hautaan siunatut Leena Marja Inkeri Sneck 94 v, Elma

24.8.2017 | Kirkko ja kaupunki a

Valpuri Härkönen 93 v, Aili Maria Kamula 93 v, Ahti Usko Herman Selin 83 v, Pentti Uolevi Arjoranta 76 v, Maaria Tessa Emilia Rainio 39 v, Harri Allan Berg 35 v.

19

Kuhlman, Edith Karoliina Mebus, Henri Edvard Remes.

Avioliittoon aikovat Olli Tapio Sjöström ja Mari Johanna Mikkola.

Hautaan siunatut Maija Helena Hietala 87 v, Pekka Juhani Nieminen 83 v, Viljo Vidgren 82 v, Pekka Toivo Juhani Rautajoki 79 v.

Olarin seurakunta Kastetut Emil Alexander Kaisti, Samuel Aurelius Landén, Malla Bea Wilhelmina Norja, Alma Iita Johanna Palmiola, Aava Linnea Amanda Pirskanen, Topias Eemil Johannes Uotila.

Avioliittoon aikovat Hannu Lauri Juhani Arvila ja Katariina Emilia Aarnio, Mikko Johannes Kataila ja Laura Aliina Hoffrén, Joona Jeremia Kunnamo ja Joanna Cecilia Herlin.

Hautaan siunatut Pekka Samuel Peltokallio 91 v, Rauni Hellevi Hammer 85 v, Juha Kalevi Romppainen 72 v, Pirjo Liisa Ahola 55 v.

Esbo svenska församling Döpta/Kastetut Aston Alexander Grahn, Edvin Sulo Jakob Levlin, Jadessa Madelin Emelie Ruokoranta, Elias Kaarlo Juhani Virkkilä, Ellen Amelie Weintraub.

Avlidna/Hautaan siunatut May Linnea Björklöf 90 år, Aino Aliisa Dahlqvist 89 år, Dorothea Linnea Bergenström 87 år, Erik Arvid Olof Grönroos 82 år, Lars Erik Grönroos 81 år, Rolf Johan Adolf Söderström 74 år.

Tapiolan seurakunta Kastetut Sonja Emilia Hollo, Lovisa Maria Helene

Jukka Granström

Hans Eiskonen

Päivi Linnoinen

E

Espoon seurakunnat

Tapiolan seurakunnan kirkkotilat eivät avaudu samaa sukupuolta olevien kirkkovihkimisille, mutta seurakunnassa on toimitettu jo ainakin yksi rukoushetki samaa sukupuolta olevien parien puolesta.

Minna Koutaniemi

Sateenkaaripareja ei vihitä Tapiolan kirkossa vaikka kirkkoherra niin haluaisi

spoon seurakuntien tiloissa ei vihitä samaa sukupuolta olevia. Tätä Espoon kirkkoherrojen ja seurakuntaneuvostojen tekemää yhteistä linjausta yritettiin tuloksetta murtaa Tapiolan seurakuntaneuvostolle jätetyssä aloitteessa.

Seurakuntaneuvoston jäsen Minna Koutaniemen tekemässä aloitteessa esitettiin, että Tapiolan seurakunnan tiloja voitaisiin käyttää hääjuhlassa tai rukoushetkessä, jossa pappi aikoo vihkiä samaa sukupuolta olevan parin.

Vastauksessaan Koutaniemen aloitteeseen kirkkoherra Päivi Linnoinen sanoo tulleensa siihen tulokseen, että Tapiolan seurakunnassa ei ole vielä edellytyksiä esittää kirkkotilojen avaamista samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen. Linnoisen mukaan vihkimisestä ei vallitse vielä riittävää yksimielisyyttä.

Maaliskuun alussa voimaan tulleen

avioliittolain muutoksen jälkeen yhteensä kahdeksan seurakuntaa Helsingistä ja Vantaalta on ilmoittanut, että niiden tiloissa voi vihkiä samaa sukupuolta olevan parin.

Espoon seurakunnissa toimitaan piispainkokouksen antaman ohjeen mukaisesti. Piispainkokous linjasi selonteossaan syksyllä 2016, että avioliittolain muutos ei anna papeille oikeutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.

Kirkkoherra Päivi Linnoiselle Koutaniemen esityksen hylkääminen oli raskas päätös.

– Päätös oli minulle yksi vaikeimmista. Tein päätösesityksen, jota vastaan olen itse henkilökohtaisesti. Arvioin, että tässä vaiheessa meidän on syytä pysyä Espoon yhteisellä linjalla Tapiolan seurakunnan yhtenäisyyden vuoksi, Linnoinen sanoo.

Linnoinen ei vienyt esitystä neuvoston äänestettäväksi. Kirkkoherra pitää todennäköisenä, että esitys kirkon ja kappelin avaamisesta samaa sukupuolta olevien parien vihkimiselle olisi saanut seurakuntaneuvoston hyväksynnän. Myönteiseen päätökseen olisi kuitenkin jätetty eriävä mielipide.

Myönteisestä päätöksestä olisi todennäköisesti seurannut kantelu Espoon tuomiokapituliin.

– Ratkaisussani painoi eniten se, että toisenlainen esitys olisi aiheuttanut seurakunta-aktiivien joukossa hämmennystä ja vastustusta. Nämä reaktiot olisivat hankaloittaneet Tapiolan seurakunnan toimintaa.

Asian ratkettua neljä seurakuntaneuvoston jäsentä jätti pöytäkirjaan kaksi eriävää näkemystä. Kummassakin lausumassa samaa sukupuolta olevien parien vihkimättä jättäminen nähdään seurakuntalaisten epätasa-arvoi-

sena kohteluna.

Aloitteen tehnyt Minna Koutaniemi on yksi eriävän näkemyksen jättäneistä.

– Tässä asiassa yksimielisyyttä ei ole odotettavissa. Toivon kuitenkin, että enemmistö seurakunnan jäsenistä asettuu jossakin vaiheessa tukemaan vähemmistöjä, ja tätä kautta saamme asiaan muutoksen. Vuoden päästä järjestettävät seurakuntavaalit ovat erittäin tärkeät, Koutaniemi sanoo.

Syksyn 2014 vaaleissa Minna Koutaniemi valittiin Tapiolan seurakuntaneuvostoon ja Espoon yhteiseen kirkkovaltuustoon seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoista kohtelua ajavan Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokaslistalta.

Kirkkoherra Päivi Linnoinen valittiin vuosina 2012 ja 2016 kirkolliskokousedustajaksi uudistusmieliseltä Kevään kirkko -ehdokaslistalta.

Taneli Kylätasku ja Paula Huhtala

MIELIPIDE

20 A Kirkko ja kaupunki | 24.8.2017

Sanavalinnat loukkasivat TOIMITTAJA JAANA Rinne kirjoitti kolme tarinaa lempipapeista (K&k 10.8.).

Jo ensimmäisen tarinan otsikko ”Hakkaaminen, potkiminen ja rituaalit” hämmästytti minua. Siinä kerrotaan kirkkoherra Mimosa Mäkisen ja start up-yrittäjä Sami Kuuselan yhteisestä harrastuksesta, itsepuolustuksen oppimisesta Defense Clubilla.

Juttu alkaa näin: ”Start up-yrittäjä, hupparihörhö Sami Kuuselan lempipappi on Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Mimosa Mäkinen. Lempipapistaan Kuusela pitää, vaikka Mäkinen on potkinut häntä munille ja lyönyt päähän.”

Haastateltavien sanavalinnat hämmästyttivät myös. Kuusela sanoi: ” En tajunnut yhtään, että sinä olet pappi.

Alussa oli iso kynnys lyödä muijaa.

Pappismuijan lyömisen kynnys oli vielä korkeampi.”

Kastetilaisuudesta Mäkinen sanoi: ”Oli koskettavaa, kun sinuun avautui ihan eri ikkuna kuin salilla tai illanvietoissa. Tutustuin tuoreen toukan isään...”

Talvisodan kauheuksien keskellä omalle isälleni antoi uskoa ja toivoa tietoisuus uuden ihmislapsen odotuksesta. Olin vanhemmilleni Taivaan lahja, en mikään toukka.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Olarin seurakunnan ikäihmisten puolesta Raili Parviainen Maire Rahkonen Sirkka Wegelius

Ville Ranta

Chapple on avoinna kaikille

Airi Veijola fil. maist., Kauniaisten suomalaisen seurakunnan jäsen

Elämän kallis lahja ME KAIKKI ihmiset olemme saaneet elämän lahjan. Arvokkaimman kaikista lahjoistamme. Jollekin elämä on lyhyt kuin tähdenlento, joku taas saa jatkaa elämäänsä pitempään kuin jaksaisi. Elämä on kuitenkin lahja. Lahjoista kallein. Olkaamme kiitollisia siitä että saamme nauttia tänäänkin auringonpaisteesta tai sateesta. Elämän kauneudesta.

Usein unohdamme elämän perusasiat. Nauttikaamme tänään tästä päivästä. Huomisesta emme tiedä.

Birgitta Wulf Kemiönsaari

Ikäihmiset kaipaavat ohjelmaa Chappleen ONKO OLARIN seurakunta unohta-

ei ole tapahtunut. Nyt syksyn tullen toivomme, että asiaan tulee korjaus. Mielestämme mekin ansaitsemme seurakunnan palveluksia tässäkin muodossa.

nut meidät Ison Omenan lähipiirissä asuvat ikäihmiset? Tällainen kysymys tulee väkisin mieleemme, kun seuraamme seurakunnan järjestämiä tilaisuuksia ja ohjelmia Ison Omenan Chapplessa. Tilaisuudet on suunnattu pääasiassa lapsille, nuorille ja nuorille perheille. Mikä tietysti on hyvä asia sinänsä.

Mutta me ikäihmisetkin kaipaamme meille sopivia tilaisuuksia. Esimerkiksi vaikkapa kerran viikossa 1–2 tunnin esitelmä- tai keskustelutilaisuuksia tai vaikkapa jonkin konsertin jos-

kus. Lisäksi toivomme kerran kuussa vain aikuisille järjestettävää messua (sellainen pidettiin entisessä Hiljaisuuden kappelissa).

Meistä monen liikkuminen alkaa olla sen verran huonoa, että emme mielellämme käytä bussia päästäksemme kirkkoon tai kappeliin. Kun lisäksi seurakunnan tilat ovat kävelymatkan päässä, olisi oikeus ja kohtuus, että meidätkin huomioitaisiin.

Olemme lähettäneet useammankin henkilön välityksellä viestejä seurakunnan päättäjille, mutta mitään

CHAPPLE ON kaikenikäisten kohtaamispaikka, jonne myös ikäihmiset ovat tervetulleita. Osa toiminnasta on nuorille tai perheille, mutta monet tapahtumat on tarkoitettu kaikenikäisille.

Hieman taustaa: Seurakunta ryhtyi etsimään uutta nuorten tilaa jo vuosia sitten, kun Niittykappelilla havaittiin sisäilmaongelmia. Myös aikuisille toivottiin kahvila- ja olohuonetilaa uudenlaiselle toiminnalle ja uusien ihmisten tavoittamiseksi. Aikuisten ja ikäihmisten perinteiseen toimintaan soveltuvia tiloja seurakunnalla oli jo useita. Kun Hiljaisuuden kappelista piti luopua, siellä olleet perhekahvilat sopivat hyvin uuden tilan luonteeseen, aikuisten toiminnot eivät niinkään.

Chapple on moderni matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikenikäisille uudenlaisesta toiminnasta pitäville. Niinpä esimerkiksi Risteysmessu, keskiviikkoiltojen vaihtuvat esiintyjät sekä lauantain brunssit ovat koonneet väkeä vauvasta vaariin – ja ilahduttavan paljon myös uusia ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet toimintaan.

Erityisesti ikäihmisille suunnattuja tapahtumiakin on kokeiltu, mutta niissä on ollut myös haasteita.

Chapple on useamman porukan yhtäaikaisessa käytössä, joten äänet kuuluvat naapurihuoneista ja ihmisiä kulkee salin läpi tapahtumien aikanakin.

Hälyäänet ovat häirinneet erityisesti ikäihmisiä. Chapple ei sovellu sellaisten keskustelutilaisuuksien, konserttien tai messujen pitämiseen, jotka edellyttävät hiljaisuutta. Tästä syystä perinteinen ikäihmisten toiminta kannattaa järjestää muissa tiloissamme.

Kimmo Ansamaa kirkkoherran sijainen Olarin seurakunta