Kirkko ja kaupunki 2017 12 helsinki

12

HY VÄN TÄHDEN.

22.6.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI A 3 Helsingin seurakuntien kiinteistötoimessa on meneillään rikostutkinta B 1 Juhannus, kamelinkarvatakki ja heinäsirkkaherkku

a l i e h s u n n a h Ju B6

a t t o u v 0 6 t e s i e m astavat i i v n i u palj k a l a a tta k u a u H m s i i a k l a k a Er viisi s a s – se s n Ritva ja e e ht par n ä k t i p

isu

Suomalainen sananparsi Vesannolta

Minulle on ollut jotenkin aina selvää, että ihminen ei voi ymmärtää kaikkea eikä kaikkea voi selittää.

Maailmassa, joka on lakkaamattomassa muutoksen tilassa, ortodoksien tuhatvuotinen jumalanpalvelusperinne on rauhoittava.

Toimittaja Taina West kirjassa Minun Valamoni (Kirjapaja 2017)

Iankaikkisesti

Mualima myllynä pyörii, mekö mukana?

Tänään

Eilen

2a Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Psalmista 23

Rukous

Pääkirjoitus

iStock

Tulkaa takaisin, iloiset evankeliset!

Pääkaupunkiseudun kesäfestaritarjontaan kuuluu myös valtakunnallinen Evankelimijuhla. Nuo kesä–heinäkuun vaihteessa Meilahdessa pidettävät kekkerit ovat evankeliseksi herätysliikkeeksi kutsutun porukan kokoontumisajot. Liikkeen nimi ei ole kovin informatiivinen, kuten niillä ei ole tapanakaan olla.

Evankelisuus sai alkunsa 1800-luvulla. Elämänkielteisen ja maailman murheissa rypevän kristillisyyden sijaan evankeliset korostivat iloa, armoa ja autuutta. Suoniemen papin Evankelisuus virkaanasettajaisissa 1844 evankeliset tunnetaan papit ottivat kuppia ja pistivät tanssikpikemminkin si. Evankeliumi kun kumminkin on naispappeuden ilosanoma. Herätysliikkeen ihmisistä vastustamisesta alettiin puhua ”iloisina evankelisina”. kuin armoa Viime vuosikymmeninä evankelihelisevistä suus on tullut tunnetuksi pikemminlauluistaan.” kin naispappeuden vastustamisesta kuin armoa helisevistä lauluistaan, joissa pikkulintu riemuissaan aina laulaa onneaan eikä jouda kaipaamaan eikä suremaan.

”

Entisaikain evankeliset vaikuttivat suruttomilta ja optimistisilta veikoilta, jotka saarnasivat koko maailman autuutta. Nämä nykyiset tuntuvat kovin synkiltä ja huolten painamilta, aivan kuin olisivat tyystin kadottaneet luottamuksensa Jumalan huolenpitoon.

Evankelisuus on luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, vaikka sen keskusjärjestö Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) on polttanut siltoja kirkkoon päin järjestelemällä palvelukseensa astuville pappismiehille vihkimykset ulkomailta, naispuoliset papit torjuvilta kirkoilta. Sley myös järjestää seurakuntien messujen kanssa kilpailevia taatusti naispapittomia kirkonmenoja. Helsingissä yhdistyksellä on niitä varten jopa kaksi omaa kirkkoa, Luther-kirkko Kampissa ja Pyhän Sydämen kappeli Kalliossa.

Ajatus omaan oikeassa olemiseensa käpertyneestä tosiuskovaisten piiristä ei ole Sleyn toiminnasta kaukana.

Niitä suruttomia ja optimistisia veikkoja alkaa olla ikävä.

Tulkaa takaisin iloiset evankeliset! Tervetuloa Helsinkiin, tervetuloa Meilahden seurakuntaan! Pilvet kulkee kulkuaan, lauletaan me vaan!

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Isä meidän, joka olet taivaissa.

Minä aion nyt käpertyä omaan kuplaani ja vetää vetoketjun kiinni.

Mutta etkös sinä heti tule inisemään, että se ei käy.

(Käperryn silti, nyt ei jaksa kiinnostaa.)

Sinä sanoit, että on mentävä kaikkiin kupliin, koska kaikkien kuplien väki on yhtä arvokasta.

(Käperryn silti. Katellaan huomenna.)

Ja siihen sinä sitten jäit minun kuplani ovelle kolkuttelemaan.

Lainasanat

”

Olisi kauheaa, jos olisi löytänyt itsensä ja joutuisi elämään tarkalleen saman tyypin kanssa hamaan loppuun asti. En kaipaa varmuutta ja löytämisen tunnetta. Se jotenkin pysäyttäisi elämän.”

Sosiaalipsykologi Katriina Järvinen sivulla B 9

Seuraava lehti ilmestyy

20.7.

Kirkko ja Kaupunki HELSINKI 22.6.2017 numero 12 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Pirita Männikkö

a

3

Helsingin seurakuntayhtymän toimitalo sijaitsee Kolmannella linjalla.

Rikostutkinta Helsingin seurakunnissa Helsingin seurakuntien urakkaepäselvyyksissä on useita rikoksista epäiltyjä.

Törkeistä rikosnimikkeistä epäillyt on siirretty tehtävistään sivuun.

Teksti Pauli Juusela Kuva Esko Jämsä

H

elsingin seurakuntayhtymä tiedotti perjantaina 9.6., että se on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kiinteistötoimen korjaushankinnoissa tapahtuneista epäselvyyksistä. Epäily tuli ilmi yhtymän sisällä.

Helsingin käräjäoikeus vangitsi runsas viikko sitten kaksi törkeistä rikoksista epäiltyä. Toista heistä epäillään STT:n 9.6. uutisen mukaan törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Toinen on epäiltynä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Tutkinnanjohtajana toimii Helsingin poliisin talousrikosyksikön ylikomisario Jenni Lehtilä. Hänen mukaansa lahjusten arvossa puhutaan kymmenistä tuhansista euroista. Rikosepäilyt koskevat kiinteistötoimen hankintoja, mutta hankintojen euromääriin hän ei tutkinnallisista syistä ota kantaa eikä myöskään epäiltyjen määrään tai ­asemaan.

Törkeiden rikosten rangaistushaarukka ulottuu jopa neljään vuoteen vankeutta, mutta tässä vaiheessa kyse on vasta epäilyistä. Syyteharkintaan eteneminen selviää, kun esitutkinta saadaan päätökseen.

Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan Juha Rintamäen mukaan epäiltynä on useampia kiinteistötoimen työntekijöitä, mutta muiden epäilyt ovat lievempiä.

Epäselvyydet kohdistuvat kiinteistötoimen hankintoihin ja korjausurakoihin. Mahdolliset väärin-

käytökset ovat tapahtuneet vuosina 2010–2015.

Korjausurakoiden hankintoihin käytetään Helsingin seurakunnissa jopa 30 miljoonaa euroa vuodessa. Korjauskohteina on kirkkokiinteistöjä, leiri­ keskuksia ja asuinrakennuksia.

”

Mahdolliset väärin­k äytökset ovat tapahtuneet vuosina 2010–2015.

Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa viime vuoden keväällä kahdessa kokouksessaan ja teki maaliskuussa 2016 tutkintapyynnön poliisille. Jo vuonna 2015 kirkkoneuvosto asetti uuden tarkastuselimen eli tarkastustoimikunnan tukemaan yhtymän sisäisen tarkastuksen työtä.

– Toimikunta on käsitellyt kiinteistötoimen ylläpidon ja korjausrakentamisen sisäistä valvontaa jokaisessa kokouksessaan vuonna 2016. Asiat liittyvät valtuuksien ja hankintalain noudattamiseen, puitesopimusten mukaisten tilausten dokumentointiin ja työsuoritusten hyväksymiseen, Rintamäki selvittää.

Onko sisäinen tarkastus antanut asiasta jo aiempien vuosien varrella varoitusmerkkejä?

– Mahdolliset epäselvyydet eivät ole nousseet selkeästi esille ennen vuotta 2016. Aiemmista pöytäkirjoista löytyy kuitenkin 10.6.2010 pidetyn yhteisen kirkkoneuvoston kokouksen merkintä, jossa on käsitelty leirikeskusten tarkastusta. Havaintona oli muun muassa puutteita sopimusten hallinnoinnissa ja valvonnassa sekä laskujen hyväksynnässä.

Kiinteistötoimeen kohdistuneiden tarkastusten esittelyä on käsitelty myös muissa kokouksissa ennen vuotta 2015, siis edellisen yhteisen kirkkoneuvoston aikana. Seurakuntayhtymässä tehtiin myös erillinen hankintatoimen tarkastus vuonna 2015. Siinä havaittiin puutteita hankintojen sisäisessä valvonnassa ja päätettiin tämän vuoksi perustaa hankintapäällikön virka.

– Lopulta kyse on myös yksittäisten työntekijöiden toimintatavoista. Käytännössä mikään esimiehen valvonta ei voi estää sitä, jos joku tarkoituksellisesti haluaa toimia väärin, Juha Rintamäki sanoo.

– Tämän minimoimiseksi tarvitaan selkeät ja avoimet prosessit kilpailutuksissa ja riittävä valvonta ja seuranta. Aiomme varmistaa, ettei vastaavaa pääse jatkossa tapahtumaan.

Rintamäen mukaan runsas vuosi sitten toimittiin niin, että nyt selvityksen alla olevilta yrityksiltä lopetettiin kaikki tilaukset. Törkeistä rikoksista epäillyt on siirretty sivuun tehtävistään. ■

4a Esko Jämsä

Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä on pappi ja entinen lähetystyöntekijä.

Evankelinen herätys­ liike kokoontuu Helsingissä Valtakunnallinen Evankeliumijuhla järjestettiin pääkaupungissa viimeksi vuonna 1965.

E

vankelisen liikkeen ydinsanoma on avara armo, mutta juhlan toisen järjestäjän Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen eli Sleyn julkisuuskuvaa on hallinnut naisten pappeuden vastustus ja opillinen konservatiivisuus.

Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä on innoissaan siitä, että Evankeliumijuhla pitkän tauon jälkeen järjestetään nyt pääkaupunkiseudulla yhteistyössä Meilahden seurakunnan kanssa. Viimeksi juhla pidettiin Helsingissä 1965.

Säilän mukaan juhlien perinteinen ohjelma on viritetty niin, että se sopisi tavallisille helsinkiläisille. Hän uskoo osallistujamäärän, joka viime vuosina on ollut 12 500–17 000, nyt nousevan.

– Evankeliumijuhla on hengellinen kesäjuhla. Pääroolissa ovat seurapuheet, Jumalan sana ja laulukirjamme Siionin kannel. Tapa, jolla uskonasioita tuodaan esille, on ajassa kiinni.

Juhlilla on muun muassa pari talk showta, Pepe Willbergin konsertti ja gospelmusiikkia sisältävä Riemumessu.

Evankeliumijuhlan pääpaikkana on Helsingin jäähalli. Perjantain avajaisten talk showssa on yhtenä keskustelijana sisäministeri Paula Risikko. Aiheena on, miten arjen keskellä voi löytää yhteyden meitä rakastavaan Jumalaan. Se onkin Sleyn sanoman ytimessä.

– Meidän sanomamme on armo, evankeliumi. Korostamme sitä, että Kristus vastaanotetaan sakramenteissa eli kasteessa, ehtoollisessa ja sananjulistuksen kautta. Ydinsanoma on, että sinut on Kristuksen tähden pelastettu ja taivas on auki, kiteyttää Säilä.

Tätä sanomaa liike Säilän mukaan julistaa myös toiminnassaan Helsingissä, jossa sillä on Luther-kirkko ja Pyhän sydämen kappeli.

Kun ydinsanoma on armo, tuntuu sitäkin oudommalta, että järjestö on profiloitunut aivan muissa asioissa. Järjestö ei hyväksy naisten pappeutta ja pitää tiukasti kiinni siitä, että kirkollinen avioliitto kuuluu vain miehelle ja naiselle.

– Muut nostavat näitä asioita esille, sillä julkisuuteen nousee aina jokin ajankohtainen teema. Mielestämme tämä vääristää kuvaa meistä, vaikka kyseessä on vain sivujuonne toiminnassamme ja opetuksessamme. Jos asian kytkee sanomaamme, tiukkuus pohjautuu siihen, että armon avaruuden perusta on Jumalan sanassa ja näin me Raamattua luemme. Ymmärrän toki sen, että toisilla on erilainen näkemys.

Lisää Evankeliumijuhlasta ja Säilän ajatuksista voi lukea osoitteesta k ­ irkkojakaupunki.­fi.

Evankeliumijuhlan koko ohjelma on osoitteessa evankeliumijuhla.fi.

Pauli Juusela

Syöpä pakottaa pysähtymään Vakavasti sairas pohtii uskoa ja arvostaa arkea Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Tuukka Joru

K

un nuori aikuinen sairastuu syöpään, kysymykset ovat isoja ja vaikeita: Onko minulla tulevaisuutta? Viedäänkö nyt kaikki? Miksi Jumala sallii? Jos selviän tästä, miten haluan elää?

Teologian maisteri Suvi-Maria Saarelainen on tutkinut väitöstutkimuksessaan syöpään sairastuneiden nuorten aikuisten selviytymisprosessia ja uskonnon ja maailmankuvan merkitystä siinä. Tutkimustaan varten hän haastatteli 16:ta 18–35-vuotiasta, joiden syöpähoidot olivat päättyneet korkeintaan viisi vuotta aikaisemmin.

Haastatelluista vain muutama määritteli itsensä kristityksi, mutta suurin osa ilmoitti uskovansa Jumalaan tai jonkinlaiseen jumaluuteen. Muutama oli epävarma siitä, mihin uskoo, ja yksi oli ateisti. Sairastuttuaan lähes kaikki aktivoituivat pohtimaan sitä, mihin he uskovat.

– Aika moni kysyi, miksi Jumala sallii, ja voinko uskoa sellaiseen Jumalaan, joka sallii tämän. Monet myös pohtivat sitä, ovatko he itse tehneet jotakin väärin, Saarelainen kertoo.

Alkushokin mentyä ohi sairastuneiden jumalakuva muuttui myönteisempään suuntaan. Jumalaa tai jumaluutta pidettiin suojelevana ja turvaa antavana.

– Suurin osa haastattelemistani nuorista rukoili, ja rukous selvästi helpotti heidän oloaan. He rukoilivat ennen hoitoja, silloin kun oli huono olo tai kun he pelkäsivät. Monelle yö oli aikaa, jolloin kuolema pelotti eniten, Saarelainen kertoo.

– Jotkut kokivat, että luonnossa kävely helpotti eksistentiaalista ahdistusta. Eräs nuori kertoi, että luonnossa hän koki, että Jumala pitää huolta eikä ole mitään hätää, vaikka sairauden kanssa olikin vakava tilanne.

a

Vaikka rukoileminen oli monille tärkeää sairauden aikana, hoitojen jäätyä taakse se alkoi aika pian vähentyä.

Muutama nuori joutui sairautensa vuoksi uskonnolliseen kriisiin ja osa heistä hylkäsi uskon kokonaan. Yksi puolestaan kertoi voimakkaasta hengellisestä kokemuksesta.

– Hän meni kirkkoon vanhempiensa saattelemana ja sai sieltä rukousliinoja. Siinä hetkessä hän koki Jumalan huolenpidon hyvin voimakkaana.

Ne siunatut rukousliinat olivat hänelle tärkeät ja mukana jokaisessa hoidossa, Saarelainen kertoo.

– Muutamat olivat saaneet ystäviltä tai perheeltä enkelifiguureja ja kuljettivat niitä mukanaan hoitoihin. Enkelit toivat heille Jumalan läsnäoloa, lohdutusta ja turvaa samalla lailla kuin rukousliinat tuolle yhdelle nuorelle.

Vaikka lähes kaikki Saarelaisen haastattelemat nuoret aikuiset kävivät sairauden myötä läpi uskonnollista etsintää, vain pari kolme tapasi sairautensa aikana sairaalapappia.

– Nuoret eivät ehkä tunnistaneet sitä, mitä sairaalapappi olisi voinut antaa. Ehkä kynnys jutella papille on korkea, vaikka tarvetta olisikin.

” Moni tunsi

saaneensa niin paljon hyvää hoitojen aikana, että halusi tervehdyttyään jakaa sitä muille.”

Se, että tulevaisuudessa on jotakin, mitä odottaa, rohkaisi monia.

Jotkut suunnittelivat, kuinka hoitojen päättymistä aikanaan juhlitaan. Toiset odottivat kotiin pääsemistä tai pieniä taukoja, jolloin sairautta ei tarvitsisi ajatella, esimerkiksi kahvilla käymistä tai harrastuksiin syventymistä.

– Syöpää sairastavan tulevaisuus kapenee paljon, mutta jo pelkkä ajatus siitä, että tulevaisuudessa on jotakin ja että sairauden jälkeen voi elää normaalia elämää, on todella tärkeä.

Muutamat haastateltavat kertoivat, että enää heillä ei ole tarvetta tehdä isoja asioita vaan elää tavallista elämää: käydä töissä, nauttia ruuasta ja olla vain, Saarelainen kuvailee.

Se, mikä hänen tutkimuksessaan tuli vahvasti esiin, oli sairastuneiden tuen tarve. Erityisesti vertaistuesta oli apua. Nuorten syöpäpotilaiden kysymykset ovat osittain erilaisia kuin vanhempien. Joillakin itsenäistyminen viivästyy tai kotoa jo muuttanut joutuukin hoitojen ajaksi palaamaan vanhempiensa luokse. Myös hedelmällisyys on iso kysymys. Nuorilla on myös suurempi riski päihteiden väärinkäyttöön ja irtosuhteisiin kuin muilla.

– Tuen pitäisi olla osa hoitojärjestelmää, niin ettei sen hakemisesta tulisi stigmaa. Keskustelu- ja ryhmäapua tarvittaisiin vuosia ja sen tulisi olla moniammatillista, niin että ihmiset kohdattaisiin psyykkisinä, fyysisinä ja hengellisinä kokonaisuuksina, Saarelainen sanoo. ■

15.12.

Jouluradion joululaulupäivää vietetään vuosittain 15.12.

Päivä löytyy nyt myös Helsingin yliopiston almanakkatoimiston vuoden 2018 teemapäivälistasta.

Jouluradio on osa Kirkko ja kaupunki -mediaa.

Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Jumalasuhteen lisäksi sairastunut joutuu punnitsemaan uudelleen koko elämäänsä: sitä, miten on tähän asti elänyt ja miten haluaa lopun elämäänsä elää, jos selviytyy sairaudesta. Saarelainen kuvaa sitä yhtäkkiseksi, pakotetuksi aikuistumiseksi.

– Moni kysyi, miksi sairaus tulee juuri, kun kaikki on alussa, kun on esimerkiksi aloittanut opinnot tai saanut lapsen. Kun tieto sairaudesta tulee, tulevaisuutta ei hetkeen enää olekaan, Saarelainen kertoo.

– Sairaus pysäyttää kaiken ja saa laittamaan asiat uuteen arvojärjestykseen, josta haluttiin vastedes pitää kiinni: oma terveys, perhe ja ystävät menevät kaiken muun edelle.

Saarelainen yllättyi, kuinka moni syövän kokenut vaihtoi uraa.

– He tunsivat saaneensa niin paljon hyvää hoitojen aikana, että halusivat tervehdyttyään jakaa sitä muille. Moni suuntautui hoitoalalle tai johonkin muuhun auttamistyöhön.

Usein oletetaan, että vakavan sairauden tai muun kriisin kokeneella ihmisellä on tarve löytää sille tarkoitus. Saarelaisen haastattelemat nuoret aikuiset näkivät tällaiseksi tarkoitukseksi esimerkiksi oman identiteetin vahvistumisen, uranvaihdoksen, aikuistumisen, oman arvojärjestyksen muuttumisen ja läheisten ihmissuhteiden merkityksen tajuamisen.

– Osa heistä koki, että syöpä on ollut niin tärkeä osa heidän elämäntarinaansa, että he eivät antaisi sitä pois.

Mutta oli myös niitä, jotka eivät nähneet sairaudella mitään merkitystä.

He sanoivat, että antaisivat koska tahansa jokaisen sairauspäivän pois.

Pihlajamäen lähiö Helsingissä vuonna 2006.

Lähiöiden asema on heikentynyt Pääkaupunkiseudun lähiöiden sosio­ ekonominen asema on heikentynyt mer­ kittävästi vuoden 1990 jälkeen. Helsingin kaupunginkanslian julkaiseman tutkimuk­ sen mukaan lähiöissä oli muuta pääkau­ punkiseutua selvästi matalampi tulo- ja koulutustaso sekä korkeampi työttömyys­ aste.

Lähiöiden koulutus- ja tulotaso oli jo vuonna 1990 keskimäärin muita alueita matalampi, mutta ero oli pieni. Lähiöiden työttömyysaste sen sijaan oli keskimäärin yhtä matala kuin koko seudulla.

Helsingissä lähiöiden väliset erot ovat muita kuntia suurempia. Kaupungissa on tutkimuksen mukaan sekä matalan että korkean sosioekonomisen aseman lähiö­ alueita. 1960-luvulla rakennetut lähiöt vai­ kuttavat olevan paremmassa asemassa kuin 1970-luvulla rakennetut lähiöt.

Asumistuen saajista reilu kolmannes lapsiperheitä Vuonna 2016 helsinkiläisistä 13 prosent­ tia kuului ruokakuntaan, jolle myönnettiin yleistä asumistukea. Kaikista suomalai­ sista tukea saaneisiin ruokakuntiin kuului keskimäärin 9 prosenttia.

Yleistä asumistukea saaneiden ruoka­ kuntien määrä on Helsingissä kaksinker­ taistunut vuodesta 2008 vuoteen 2016.

Edellisvuodesta tuen saajien lukumäärä kasvoi 10 prosenttia.

Alle 15-vuotiaista helsinkiläisistä lähes 27 prosenttia kuului ruokakuntaan, jolle oli maksettu asumistukea – koko maassa osuus oli 17 prosenttia. 63 prosenttia tukea saaneista lapsiperheistä oli yhden huolta­ jan perheitä. Lapsettomien pariskuntien osuus tuensaajista oli pieni, alle neljä pro­ senttia.

Helsingin yleisen asumistuen saajista yli puolet on yksinasuvia ja reilu kolman­ nes lapsiperheitä. Yleisen asumistuen pii­ rissä olevien lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on Helsingissä selvästi suu­ rempi kuin maassa keskimäärin.

5

6a

Seitsemän veljestä ja känkkäränkkä mellastavat Helsingin kesässä Annu Esko

Ryhmäteatteri tuo Suomenlinnaan klassikkonäytelmän ja HIT Helsinki Tervasaareen uutta lastenteatteria.

Teksti Marjo Kytöharju

S

uomenlinnan kesäteatterissa nähdään kaikkien suomalaisten tuntemasta jukuripäisestä veljessakista kertova Seitsemän veljes­ tä, Aleksis Kiven vuonna 1870 kirjoittama klassikkonäytelmä.

Maailman vaatimuksia Impivaaraan pakenevan Jukolan veljessarjan toiseksi nuorinta, Lauria, näyttelee Miro Lopperi.

– Lauri on veljeksistä hiljaisin ja syrjäänvetäytyvin, minkä vuoksi hänen on vaikea löytää paikkaansa orvoksi jääneessä veljesjoukossa. Hän ehdottaa veljilleen muuttamista metsään, vaikka ”Jukolaan tulisikin taas makean leivän päivä” eli ränsistynyt kotitila saataisiin taas kuntoon, Lopperi kuvailee.

– Ei Lauri silti yksin lähde minnekään. Vaikka hän vihaa jatkuvaa tappelua, hän on kiinni veljissään, koska he ovat kokeneet yhdessä niin hurjia asioita.

Lopperin mukaan Lauri haluaisi irtisanoa itsensä koko yhteiskunnasta, sillä hän ei kestä sosiaalista yhdessäoloa ja sopeutumista tiettyihin sääntöihin. Lopperin mielestä Lauri muistuttaa veljeksistä eniten isäänsä, joka vetäytyi pitkille metsästysreissuille.

Vilma Putro nähdään ekaluokkalaisena Vilmana Tervasaaren kesäteatterin Känkkäränkkä-näytelmän jatko-osassa.

Miro Lopperi kokee, että Kiven näytelmässä on tietyllä tavalla yksi päähenkilö, joka edustaa ihmisen seitsemää puolta. Jokainen voi tunnistaa omassa lähipiirissään näitä hahmoja.

– On vaikea käsittää sitä, millaista on ollut olla orpo tuossa ajassa. Olen kuitenkin viettänyt paljon aikaa maaseudulla, tehnyt siellä puutöitä ja käynyt savusaunassa.

Lopperi on innoissaan päästyään näyttelemään historialliseen linnoitukseen. Hänestä näyttelijäporukka on löytänyt hienosti veljeyden ja yhteisen päämäärän. Tärkeänä tekijänä tässä on ollut ohjaaja Kari Heiskanen.

– Kari on vahva, nopea ja intohimoinen ohjaaja, joka keskittyy näytelmän tekemiseen täysillä. Toisaalta hän on

pitänyt huolta siitä, että vaativan työn vastapainoksi olemme saaneet levätä.

Espoolainen Lopperi löysi teatterin Pohjois-Tapiolan lukion ilmaisutaidon linjalla.

– Yhtäkkiä jokin mystinen nälkä alkoi vetää teatteriin, sanoo nyt kolme vuotta Teatterikorkeakoulussa opiskellut nuori mies.

Tervasaaren amfiteatterissa voi kokea hieman toisenlaista tunnelmaa.

Siellä esitetään koko perheen näytelmää Känkkäränkkä ja karjuva pikku­ veli. Kyseessä on jatko-osa viime kesänä nähdylle esitykselle Känkkäränk­ kä eli kerrankin kunnon itkupotkurai­ varit. Molemmat on käsikirjoittanut ja ohjannut Ilja Mäkelä.

Tämänkesäinen Känkkäränkkä kertoo seitsemänvuotiaasta Vilmasta, joka on aloittanut koulun ja saanut pikkuveljen.

– Vilman kysymys on, saako hän pidettyä perheessä oman paikkansa vai viekö pikkuveli sen, Mäkelä selittää.

– Näytelmä käsittelee ikäviä tunteita lapsen näkökulmasta ja sitä, miten lapsen huolet näkyvät hänen käytöksessään kotona ja koulussa.

Mäkelän mukaan esityksessä on kuitenkin kevyt ja komediallinen ote.

Vilma esimerkiksi käy Kiukkulassa, jossa on hassuja kiukkuhahmoja. Samanlainen tyylilaji oli myös hyvää palautetta saaneessa ensimmäisessä Känkkäränkässä.

– Näytelmässä on perhe-elämään ja koulumaailmaan liittyviä tilanteita, joihin on helppo samastua.

Alle 10-vuotiaille suositeltua näytelmää tahdittavat vauhdikkaat musiikki- ja akrobatianumerot. Vilmaa esittää Vilma Putro, äitiä Anna Andersson ja pikkuveljeä sirkusakrobaatti Eikka Alatalo, jonka tilalla nähdään loukkaantumisen takia kesäkuun ajan Ilkka Hämäläinen.

Lapsiperheen arki ei ole Ilja Mäkelälle omakohtaisesti tuttua. Hän kuitenkin työskenteli viime lukukauden ekaluokkalaisten iltapäiväkerhon ohjaajana.

– Pidän lapsista, ja sillä tavalla sain hyvää tuntumaa lasten elämään ja heidän käyttämäänsä kieleen. ■ Ryhmäteatterin Seitsemän veljestä Suomenlinnan kesäteatterissa 26.8. asti.

HIT Helsingin Känkkäränkkä ja karjuva pikkuveli Tervasaaren kesäteatterissa 20.8. asti.

Valamon lumous – käsikirja kiinnostuneille KIRJA ”Valamossa toimitettavia jumalanpalveluksia seuratessani itkin: mikään teatteriesitys ei koskaan saisi aikaan mitään sellaista, mitä koin luostarissa, konevitsalaisen Jumalanäidin ikonin edessä tuohusten liekkien luodessa eriskummallisia varjoja viileään kirkkosaliin.”

Näin kirjoittaa näyttelijä Johannes Lahtela kirjassa Minun Valamoni. Tarinoita luostarista. Hänen elämässään uskonnolla, kirkolla tai uskonnollisella elämällä ylipäätään ei ollut mitään sijaa ennen kohtalokasta roolia Dostojevskin Rikoksessa ja rangaistuksessa. Se oli sysäys tutustua ortodoksisuuteen, mutta pohjalla oli tunne

elämän tyhjyydestä. Nykyisin Lahtela on ortodoksisen kirkon diakoni.

Kirjassa Valamon kokemuksistaan kertovat muun muassa Samuli Edelmann, Torsti Lehtinen, Tuula-Liina Varis ja Hannu-­Pekka Björkman.

Kirjan ovat toimittaneet Annina Holmberg, Olli Löytty ja Taina West. Löytty oli Valamossa siviilipalvelusmiehenä 1980-luvulla, Holmberg alkoi käydä luostarissa teini-ikäisenä vanhempiensa Kalle ja Ritva Holmbergin kanssa. Westin molemmat mummot olivat ortodokseja, mutta hän itse liittyi kirkkoon vasta äskettäin.

Tekijäkolmikko kertoo kirjassa omat

tarinansa. Lisäksi he ovat pyytäneet kirjoituksia lukuisilta Valamon-kävijöiltä ja haastatelleet munkkeja, luostarin työntekijöitä ja talkoolaisia. Myös jo tuonilmaisiin siirtynyt Kalle Holmberg ehti kirjoittaa kirjaan viimeisillä voimillaan.

Kansien väliin on saatu paljon värikkäitä persoonia ja hauskoja muisteluksia, mutta yhtä lailla koskettavaa etsintää ja hengellisiä löytöjä. Jotkut Valamon ystävät ovat käyneet luostarissa lapsesta asti, toiset taas poikenneet uteliaisuudesta ohi ajaessaan – ja palanneet yhä uudestaan.

Yllättävän moni heistä sai aikuisena Kalle tai Ritva Holmbergin kummikseen.

A

7 SIRPA PÄIVINEN

Kesäteatteria on tarjolla laaja kattaus Helsingissä Mustikkamaan kesäteatteri: Kesäyön uni Nukketeatteri Sytkyt: Suomi 100 – lapsen silmin Puotilan kesäteatteri: Herra Hakkaraisen suuri urheiluesitys Rintamateatteri: Kotimaa Taivallahden kesäteatteri: Tukkijoella Teatteri Helsinki: Se ainoa oikea Teatteri Tuike: Veden alla Toisissa tiloissa – esitystaiteen kollektiivi: Avalokiteshvara Superclusters Tuire Tuomisto & työryhmä: Pyöveli Valtimonteatteri: Engelin hattu

Espoossa Finns Sommarteater: Pelle Svanslös Teatteri Hyökyvuori: Viisas neitsyt sekä Risto Räppääjä ja Nuudelipää

Vantaalla Tikkurilan Teatteri: Uppo-Nalle ja Rohkea Reeta Vantaan Näyttämö: Täällä Pohjantähden alla

Miro Lopperi näyttelee syrjäänvetäytyvää Lauria Suomenlinnan kesäteatterin Seitsemässä veljeksessä.

Lisätiedot: www.tinfo.fi/fi/Ensi-iltoja

Mukana kulkee haikeus Valamo on ortodoksisen uskonelämän ja kulttuurin keskus Suomessa. Igumenina 18 vuotta toiminut metropoliitta Panteleimon kiteyttää: ”Valamossa Jumalan armo on lähellä. (– –) Koska täällä rukoillaan ja on rukoiltu paljon, täällä on arkisesti sanottuna paljon hyvää energiaa ja tänne on välittynyt sen takia paljon siunausta. Se näkyy sillä tavalla, että luostarissa tulee paljon oivalluksia ja ajatukset selkiävät.”

EIRA SERKKOLA Minun Valamoni. Tarinoita luostarista.

Toim. Annina Holmberg, Olli Löytty ja Taina West. Kirjapaja 2017.

KIRJA Kun 12-vuotias Mevlut muutti vuonna 1968 Istanbuliin, Duttepen ja Kültepen kukkuloilla harrastettiin omalaatuista kaavoituspolitiikkaa. Maaseudulta tulleet köyhät rajasivat rinteiltä omat tonttinsa ja toivoivat, että valtaukset joskus virallistettaisiin.

Orhan Pamuk kuvaa uudessa romaanissaan Kummallinen mieleni Istanbulin kasvua 1960-luvulta 2010-luvulle. Vaikka kukkuloille rakennetut tönökylät ovat lähinnä slummeja, asuminen niissä on elämää ja tulevaisuus täynnä odotuksia. Kun puskutraktorit vuosikymmenien kuluttua ajavat talot nurin ja isot grynderit rakennuttavat tilalle korkeita kerrostaloja, moni suree.

Kirjan perusvire on kuitenkin myönteinen. Päähenkilö Mevlutin kummallinen mieli kääntää monenlaiset vastoinkäymiset onneksi. Hän kirjoittaa vuosikausia rakkauskirjeitä ihastukselleen, mutta nai vahingossa tämän siskon. Se on hänen elämänsä onnellisin vahinko.

778-sivuinen Kummallinen mieleni on järkäle kirjaksi, mutta sen tarina on pieni.

Se on kertomus tavallisista ihmisistä, arjesta, riidoista ja kasvamisesta. Jälkimaku on aito ja inhimillinen.

TOPIAS HAIKALA Orhan Pamuk: Kummallinen mieleni. Tammi 2017.

8a

K

Yökylässä Itämerellä

alastaja ja luonnonsuojelija Pentti Linkola on sanonut, että jos hän haluaa nähdä oikeaa metsää, hän tulee Helsingin Keskuspuistoon.

Helsinki on täynnä hurmaavia luontokohteita. Metsät ovat monille tuttuja, mutta saaristoon lähtee harvempi.

Tänään lähdetään.

Istumme veljen ja velipuolen kanssa autossa. Katolle on sidottu avokanootti.

– Tänne oltaisiin menossa, sanoo velipuoli. Hän osoittaa kartalta muutaman saaren rypästä Laajasalon itäpuolelta.

Helsingissä lasketaan olevan noin 300 saarta.

Niistä yli puolet on pinta-alaltaan alle puoli hehtaaria, mutta isojakin on useita.

Moniin saariin pääsee suhteellisen helposti melomalla. Omaa venettä ei tarvitse olla. Esimerkiksi Töölössä ja Vuosaaressa on vuokraamoja, joista umpinaisen kajakin tai isomman kanootin saa käyttöönsä myös yön yli. Jokamiehen oikeudet antavat kaikille luvan veneillä ja telttailla jotakuinkin vapaasti, kunhan pysyy riittävän etäällä toisten pihoista.

Helsingin edustalla on tosin syytä välttää sotilas­ alueita. Valtio omistaa suurimman osan saaristosta, ja moni saari on annettu puolustusvoimien käyttöön. Sotilaspoliisin vierailun välttää, kun katsoo kartasta etukäteen, minne on menossa.

Lapissa sataa lunta. Saariselkä on avannut ensimmäistä kertaa rinteensä kesäkuussa.

Helsingissä sen sijaan on kesä. Kännykän mukaan lämpöasteita on parikymmentä. Rinkat mahtuvat helposti kanootin keskivaiheille.

Kun kanootti lähestyy Kallahdenselkää, aallot nousevat. Syypäitä ovat lähistöllä ajavat mootto-

Mäntymetsässä on suojaisa aukio, jonne on hyvä pystyttää teltta.

Jos haluaa viettää juhannuksen luonnossa, voi jäädä Helsinkiin.

Meri on täynnä saaria, joihin pääsee helposti.

Teksti ja kuvat Topias Haikala

riveneet. Kanootti on matala, ja pienikin aallokko tuntuu. Vähän kuumottaa kameran ja retkivarusteiden puolesta.

– Pysy matalalla, niin kanootti keikkuu vähemmän, velipuoli neuvoo.

Kun myöhemmin katson reittiämme kartalta, kävimme hädin tuskin selän reunalla. Rantojen tuntumat ovat turvallisempia, ainakin avokanootille kulkeville aloittelijoille.

Velipuoli osoittaa yhtä edessämme olevista saarista. Kartta kertoo, että saaren nimi on Läntinen Villaluoto.

– Tämä on ihan tällainen Muumipapan nuoruudenseikkailujen saari, toteaa veli. Hän on innoissaan.

– Tämä on niin meidän paikka.

”

Tämä on ihan tällainen Muumipapan nuoruuden­­ seikkailujen saari.”

Monilla Helsingin retkeilysaarilla on keittokatoksia, vuokrattavia saunoja ja muuta elämää helpottavaa. Joihinkin pääsee myös vesibussilla.

Viime kesänä Suomenlinnan ja Santahaminan välissä sijaitseva Vallisaari avattiin yleisölle. Vallisaari on vanha sotilassaari, ja osa alueesta on yhä suljettu. Saaren hienouksiin kuuluu muun muassa makeavetinen lampi. Rantakäärmeitäkin voi kuulemma nähdä.

Tästä kesästä alkaen retkeilijät ovat päässeet myös Isosaareen, joka sijaitsee ulkosaaristossa nelisen kilometriä Santahaminasta etelään. Isosaari oli niin ikään sotilaskäytössä vuoteen 2012 asti.

Läntisellä Villaluodolla ei ole sen enempää sotilastukikohtia kuin keittokatoksiakaan.

Veli ja velipuoli ripustavat puiden väliin riippumatot. Itselläni on lainateltta. Se on vieras, mutta pystyttämiseen menee vain hetki. Yöksi on luvattu poutaa, joten jätän sadesuojan pois.

Saari on nopeasti tutkittu. Länsilaidalla on pikkukivinen ranta, josta on helppo nousta maihin.

Muualla rannat ovat sileää kalliota. Saarta peittää mäntymetsä, jonka keskeltä voi hahmottaa pienen aukion. Metsänpohjassa kasvaa mustikan­ varpuja.

Muita ihmisiä ei ole, mutta emme ole yksin. Saarella näyttää asuvan parikymmentä valkoposkihanhea. Osalla on pesintä kesken. Rouva hautoo mättäällä ja herra vartioi nuorta perhettään, päättelen.

Pysymme hanhista kaukana, eivätkä nekään tule uhittelemaan.

Luen myöhemmin, että valkoposkihanhia pesii Helsingin saaristossa satamäärin. Heti kun poikaset ovat riittävän isoja, emot vievät ne viettämään kesäpäiviä Helsingin nurmikentille. Siellä ne vääntävät hanhentorttua ja sotkevat paikat.

A

Kaupungin kasvo

9

ESKO JÄMSÄ

Saisivat jäädä Villaluodoille, mietin. Hanhet varmaan miettivät, että saisivat nuo jäädä kaupunkiinsa. Ehkä yritämme sietää toisiamme.

Löydän pohjoisrannalta kalliopoukaman. Laitan juomat viilenemään meriveteen. Idässä näkyy Vuosaaren Cirrus-torni, toisella rannalla Laajasalon kerrostaloja. Pääasiassa rannikko näyttäisi olevan metsää.

– Olisi tämä varmaan jollekin suomalaista luontoa tuntemattomalle ulkomaalaisella aika eksoottinen kokemus, pohtii veli.

HELSINGIN SAARET ovat monille eliöille turvasatama. Vuosien mittaan kaupungin kosteikot, lammet ja muut luonnontilaiset alueet ovat vähentyneet.

Saarissa on toisin.

Moni helsinkiläinen on viettänyt elämästään vuoden tai puolikkaan Santahaminassa. Armeijamuistot voivat olla mitä ovat, mutta luontonsa puolesta saari on pieni paratiisi. Esimerkiksi monet sammakot, matelijat, kahlaajalinnut ja piisami ovat löytäneet sieltä turvapaikan. Saarella on havaittu ilveksiä, hirviä ja mäyriä. Sotimista harjoittelevat varusmiehet pitävät pahemmat häiritsijät poissa.

Toisin kuin saaret, meri ei kukoista.

Itämeri on mereksi rääpäle. Sen keskisyvyys on 55 metriä ja pinta-ala 392 000 neliökilometriä. Sen vesi vaihtuu hitaasti, mikä tekee siitä herkän. Helsinki, Pietari ja muut rannikkokaupungit ovat vähentäneet jätepäästöjään, mutta tilanne on edelleen onneton.

Maria Arvonen toimii SAR-pelastusveneen aliperämiehenä. Kypärä on avoveneissä tarpeen, sillä veneen matkavauhti on 30 solmua eli yli 55 kilometriä tunnissa.

Vapaaehtoinen pelastaja auttaa pulaan joutuneita KÖYSI POTKURISSA. Kone rikki. Ben- lusin edelleen päästä merelle. Minua sa loppu. Nämä ovat tavallisimpia kiinnostaa ihmisten auttaminen maalavustustehtäviä, joihin merivartios- la ja merellä. to hälyttää vapaaehtoiset meripelastajat.

MONEN VIIKON veneilylomat SaarisJoskus on suurempia hankaluuk- tomerellä ja Ahvenanmaalla perheen sia. Toukokuussa meripelastaja Maria kanssa ovat nyt korvautuneet meriArvonen, 24, oli mukana tehtävässä, pelastusharrastuksella. jossa ensimmäistä ker– Minulle tulee 70–80 taa uutta venettään ajameripäivää kaudessa. nut henkilö eksyi iltapiLasken siihen ne päivät, meällä saaristoon. kun köydet ovat irti eli – Merivartiosto ilIhmettelen sitä, partioimme saaristossa. moitti meille etsintämiten sokeasti ihmiset Toimin myös yhdistykluottavat elektroniikkaan. sen tulokasvastaavana, alueen ja veneen tuntoVeneessäkin saatetaan merkit. Kun eksynyt löyMaria Arvonen kertoo. tuijottaa puhelimen Tapaamishetkellä dettiin, puhelimen akku karttaa, vaikka sen oli jo tyhjä, samoin benhän on juuri viettänyt paikannus voi heittää viikonlopun Inkoossa satankki. Veneessä oli monta mailia ja koulutuksessa. Siellä vain yksi airo, Arvonen akku loppua. harjoiteltiin esimerkikkertoo. si ihmisen pelastamisPisin merimatkani ta palavasta veneestä.

MERIPELASTAJIA taron kahden viikon vittiin myös viime juVaikka meripelastus on koulutusreissu Kemiin hannuksena, kun pieni vapaaehtoistyötä, tehmeripelastusveneellä. moottorivene törmäsi tävät tulevat merivaraaltoon, kuljettaja suistioston johtokeskukselJuhannuksena olen pari tui veteen ja tyhjä vene ta. Rajavartiolaitoksen päivää töissä ja sitten merivartijat ja vapaaalkoi kiertää ympyrää. pari päivää merellä ehtoiset meripelastajat Ohi ajanut vesibussi onpartioimassa. Se on tekevät osittain samonistui pelastamaan kulkiireisin sesonkimme! ja tehtäviä, ja tehtäviljettajan, mutta meripele hälytetäänkin lähin lastajien piti saada köysi veneen kaasuvivun ympärille ja sam- ja tarkoituksenmukaisin yksikkö. Sen muttaa moottori. sijaan viranomaisen voimankäyttöoi– Yleensä tehtävämme ovat kiireet- keutta vapaaehtoisilla ei ole. tömiä, eivät hengenpelastusta eivätkä Kesällä meripelastajat ovat lähtösankaritöitä, Maria Arvonen summaa valmiudessa ympäri vuorokauden.

Helsingin yhdistyksen tukikohta on kahden kesän kokemuksella.

Hengenpelastus kuuluukin hänen Jollaksen Matosaaressa, josta on tulpalkkatyöhönsä, sillä Arvonen opiske- lut Arvoselle toinen koti, ja meripelee ensihoitajaksi ja työskentelee nyt lastusporukasta toinen perhe.

Mikä meressä kiehtoo?

Seinäjoella ambulanssissa. Vapaa-aikanaan hän toimii Helsingin Meripe– Jokin taika siinä on. Se on oma lastusyhdistyksessä ja vähän Turun- maailmansa, jossa pystyy unohtakin. Turussa käydessään hän ehtii vä- maan kaiken. Nautin tuulesta ja melillä pyörähtää vanhempiensa kanssa ren äänistä. Maalla sitä on paikallaan, vesillä. merellä taas vesi vie koko ajan. Järvi – Perheellämme on aina ollut moot- ei siihen riitä. torivene. Kun muutin Helsinkiin, haEIRA SERKKOLA

P.S.

Isoon avokanoottiin mahtuu helposti kolme matkustajaa tavaroineen.

ITÄMEREN REHEVÖITYMINEN on pannut muun muassa monille merieliöille tärkeän rakkolevän ahtaalle, mutta tuossahan sitä näyttää kasvavan rantavedessä.

Rantakalliolla istuskellessa ei tule katsottua kelloa. Kohta se on varttia yli puolenyön. Veli ja velipuoli kömpivät makuupusseihinsa, minä telttaani.

Herra hanhi seisoo yhä rantakalliolla vartioimassa perheensä rauhaa.

Autoteiden äänet kantautuvat mantereelta läpi yön.

Herään teltan kattoverkon läpi paistavaan aurinkoon. Sadesuojalla olisi vissiin ollut myös pimentävä funktio.

Hanhilla on meneillään jotain ihan omaa. Ne huutavat ja määkivät kuin saari olisi tulessa. Ei ole.

Vilkaisen kännykkää: kello on 5.54. Olo on hutera ja niskaan sattuu. Viimeisen oluen olisi ehkä voinut jättää juomatta.

Aamupalan jälkeen pakkaamme tavaramme rinkkoihin ja rinkat kanoottiin. Saareen ei jätetä mitään. Kohta olemme autossa, sitten Herttoniemen metroasemalla. Kotona pesen hampaat ja menen jatkamaan unia.

Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa Helsingin kaupungin ja WWF:n infopaketteja sekä Jarmo Niemisen teosta Aarresaaret – Helsingin saariston uskomaton luonto.

Kirkko ja kaupunki ilmestyy seuraavan kerran torstaina 20.7.

Toivotamme kaikille lukijoille hyvää juhannusta ja kaunista kesää!

ESKO JÄMSÄ

Kirkkovierailuista kertynee jopa miljoona euroa Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Untuva

Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkantähti tarjoaa kevyesti tuettua palveluasumista funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Untuva on viihtyisä ikäihmisten koti Lauttasaaressa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

TEMPPELIAUKION KIRKOSSA perityn vierailumaksun tuotto on ylittänyt arvion jo ennen turistisesongin alkua. Töölön seurakunta otti vuoden 2017 alussa käyttöön maksun, jonka tuotoksi tälle vuodelle budjetoitiin 450 000 euroa. Nyt näyttää siltä, että maksuista voi kertyä jopa miljoona euroa.

Seurakunta päätti periä vierailumaksua, jotta se voi peittää turistivirran kuluja ja paikata pienevää kehysbudjettiaan. Temppeliaukion kirkossa käy vuodessa noin 700 000 turistia. Kasvava turistimäärä on pakottanut seurakunnan palkkaamaan lisää työntekijöitä. Kirkkoherra Auvo Naukkarinen kertoo, että turisteja palvelemaan on rekrytoitu 24 tarvittaessa töihin kutsuttavaa suntiota ja opasta.

TÖÖLÖN SEURAKUNTANEUVOSTO on antanut Naukkariselle tehtäväksi miettiä, miten

ylijäämä käytetään oikeudenmukaisesti ja kirkon periaatteiden mukaisesti.

– Yhtäkkiä olemme tilanteessa, jossa Töölön seurakunnan budjettiin kertyy kasvavaa ylijäämää. Muiden saman alueen seurakuntien budjetit ovat alijäämäisiä tai juuri ja juuri tasapainossa. On selvää, että rahan käyttöä pitää tasata, Naukkarinen sanoo.

Tasaamiseen syntyy mahdollisuus, mikäli edessä häämöttävä seurakuntaliitos toteutuu. Töölön ja Meilahden seurakuntaneuvostot ovat näyttäneet vihreää valoa seurakuntien yhdistämisen selvittämiselle. Keski- ja Pohjois-Pasilan rakentaminen tuo nykyisen Meilahden seurakunnan alueelle 12 000– 15 000 uutta asukasta. Töölön ja Meilahden seurakunnat voivat yhdistyä vuoden 2019 alussa, jos prosessi etenee ilman viivytyksiä.

TANELI KYLÄTASKU

Lue lisää verkosta: www.kirkkojakaupunki.fi > Uutiset

VIERIVÄ KIVI EI SAMMALOIDU Jokainen meistä on omanlainen, jokaisella on omat tarpeensa.

Siksi ympärivuorokautiset hoivakotimme ympäri kaupunkia ovatkin erilaisia – aivan kuten asukkaammekin.

Alppikatu 2, 00530 Helsinki p. 09 7750 5980 | HOIVA.FI

Ota yhteyttä, niin autamme sinua löytämään turvallisen ja mielekkään asumisvaihtoehdon joko itsellesi tai läheisellesi ympärivuorokautisessa hoivassa palveluasumiskodeistamme. Meillä voit käyttää palveluseteleitä maksuvälineenä.

MEILTÄ VAPAUTUI JUURI HOIVAPAIKKOJA, KYSY LISÄÄ!

Erikoismies

k amelink arvatakissa

J

ohannes ”Jussi” Kastajan syntymäpäivää eli juhannusta vietetään puoli vuotta ennen joulua, joka puolestaan on Jeesuksen syntymäpäivä. Raamatussa Johannes Kastaja kuvataan edelläkävijäksi ja tienraivaajaksi, joka teki tilaa Jeesukselle. Kun porukat alkoivat kutsua Jussia Mestariksi, hän viittasi Jeesukseen ja sanoi: ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.” Näillä leveysasteilla tuo Johanneksen lause tulee todeksi jopa taivaalla: Jeesuksen syntymäpäivästä alkaa päivän pidentyminen, Johanneksen syntymäpäivästä taas alkaa päivän lyhentyminen.

Uuden testamentin kirjoittajat kuvaavat Johannes Kastajan aika erikoiseksi tyypiksi: hän asui autiomaassa ja vietti yksinkertaista, askeettista elämää. Johannes ei säästellyt sanojaan soimatessaan tekopyhiä kirjanoppineita. Hän oli mieluummin oikeassa kuin miellyttävä. Johanneksen suusta on peräisin haukkumasanojen klassikko: ”Te kyykäärmeen sikiöt!”

Juhannuksen päivänsankari Johannes Kastaja pukeutui kamelinkarvaan ja söi sirkkoja.

Teksti Jaakko Heinimäki Kuvat Laura Riihelä

Raamattu antaa meille tarkan kuvauksen sekä Johanneksen vaatetuksesta että hänen ruokatottumuksistaan.

Johanneksen kerrotaan pukeutuneen kamelinkarvavaatteeseen ja nahkavyöhön. Johannekselle kamelinkarva ilmensi yksinkertaista elämää ja asketismia toisin kuin nykyajan kamelinkarvatakkeihin pukeutuneille herroille. Kamelin hennosta alusturkista kehrätystä langasta kudottu vaaleanruskea villakangas on nimittäin erittäin arvokasta.

Se on kevyttä ja silti lämmittävää – ja kaiken lisäksi kamelinkarvalla on termostaattisia ominaisuuksia: kylmässä se lämmittää ja kuumassa viilentää.

Edelläkävijä-Johannes kuului tienraivaajiin myös ruokavalionsa puolesta: Matteuksen ja Markuksen evankeliumien kirjoittajat mainitsevat hänen syöneen heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa. Tämän päivän ruokatrendien tutkijat povaavat hyönteisistä tulevaisuuden proteiinilähdettä ja vaihto­ehtoa perinteiselle eläintuotannolle. Hyönteisten kasvatus on erittäin tehokasta: se vaatii vain vähän ­tilaa, vähän vettä ja vähän rehua.

”

Te kyykäärmeen sikiöt!

Johannes Kastaja

2B

Juhannuksen grilliherkku Suomessa ei vielä saa myydä hyönteisiä ruuaksi. Eviran arvion mukaan heinäsirkat ja muut hyönteistuotteet ehtinevät kauppojen hyllyille aikaisintaan vuonna 2018.

EntoCube-niminen yritys kasvattaa jo nyt syötäviä kotisirkkoja Espoon Otaniemessä. Toistaiseksi niitä myydään ”keittiösomisteina” esimerkiksi Ruohonjuuren myymälöissä.

Hyönteissyönti ei ole kuulunut suomalaiseen ruokakulttuuriin. Meillä syödään kyllä pikkumuikkuja ruotoineen. Ne tuntuvat suussa samanlaisilta kuin paistetut heinäsirkat. Hienoillakin illallisilla syödään etanoita, simpukoita ja katkarapuja, silti ajatus heinäsirkoilla herkuttelusta tuntuu monesta vaikealta.

Emme ole inhomme kanssa yksin. Samasta syystä australialaiset hyönteissyöntiaktiivit ehdottivat heinäsirkan nimeämistä uudelleen taivaskatkaravuiksi (sky prawns). Ehkä vielä koittaa aika, että ystävykset kokoontuvat sirkkajuhliin samaan tapaan kuin rapujuhliin nykyään: lautasille kasataan sirkkoja ja niitä dippaillaan herkullisiin kastikkeisiin, lauletaan snapsilauluja ja vertaillaan, kumpi natsaa sirkkojen kanssa paremmin, ­Riesling vaiko S ­ auvignon Blanc. ■

Muurinpohja­sirkkoja ja metsähunajaa 1. Kuumenna muurinpohjapannulla voita ja ruokaöljyä tai voin makuista rypsiöljyä.

2. Lisää pannulle raastettua inkivääriä ja jauhettua lakritsijuurta.

3. Paista sirkkoja pannulla koko ajan hämmentäen kunnes ne ovat rapeita.

Mausta suolalla ja pippurilla.

4. Tarjoa sirkat salaatinlehdeltä.

Valuta niiden päälle juoksevaa hunajaa.

Kokeile myös valkosipulilla maustetun kermaviilin kanssa.

B

Mies kamelin­karva­ takissa ja juhannuksen sirkka­snacks. Johannes Kastajana Teemu Potapoff.

3

Luonnollista

suojaa

ihollesi Lämpötilan vaihtelut ja aurinko rasittavat ihoa.

Detrian Arbutin-tuotteiden luonnolliset tehoaineet ehkäisevät ja korjaavat ihosi vauriot.

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

Sain helpotuksen couperosa-ihooni Detrian Arbutin tuotteista.

Ihoni on nyt tasaisemman värinen, saa sopivasti kosteutta ja kestää hyvin esiintymisessä käytettäviä meikkejä.

Raakel Lignell, toimittaja

Uusi edullisempi hinta!

100% • • •

kotimainen luonnonmukainen hajusteeton

Arctic Arbutin®-sarja sisältää ihoa tehokkaasti ravitsevia, kaiken ikäisille sopivia tuotteita.

Tuotteet ehkäisevät ikääntymisen merkkejä iholla ja suojaavat tehokkaasti UV-säteilyltä sekä lämpötilan vaihteluilta.

Detria Arbutin®-sarja

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini), pakurikääpä ja mustikka.

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini) ja mustikka.

sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon.

Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta. Käytetään myös maksaläiskien vaalentamiseen ja ehkäisyyn.

www.detria.fi

Arctic Arbutin sekä Detria Arbutin -tuotteiden myynti: Life-myymälät, Sokos ja Stockmann-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä verkkokauppa www.detriashop.fi.

Kolumni

B

Kaikilla lapsilla ei ole kesälomaa

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

Kaikilla ei ole tukiverkostoja.

Isovanhemmat, tädit ja sedät asuvat kaukana tai ovat hekin kesäaikaan töissä.”

Jo joutui armas aika kun perheet suunnittelevat kesälomiaan. Myös ne perheet, joissa aikuisia on vain yksi, tai joilla on vähän rahaa, tai joiden vanhemmat eivät voi pitää lomaa lainkaan.

Tuntuu, että kesälomaa ei ole tarkoitettu tällaisten perheiden lapsille.

Muutama viikko sitten piti ilmoittaa lapsen kesälomat päiväkotiin. Minulla itselläni ei lomaa ole, koska työskentelen apurahalla. Kantti ei kuitenkaan kestä pitää lasta koko kesää tarhassa.

Päätin summamutikassa, että hän voi olla kuukauden poissa päiväkodista, kolme viikkoa siitä kanssani.

Nykyisin helsinkiläisiltä vanhemmilta peritään puolen kuukauden maksu, jos he jättävät varaamansa lapsenhoidon väliin ilmoittamatta asiasta ajoissa. Tällä pyritään säästöihin, mutta esimerkiksi itselleni lapsen mahdolliset arkivapaat selviävät yleensä vain päivää tai kahta aiemmin.

Kaikilla ei ole tukiverkostoja. Isovanhemmat, tädit ja sedät asuvat kaukana tai ovat hekin kesäaikaan töissä. He eivät välttämättä saa lomaa silloin kun sitä lapsella on.

Lapselle tutut muut aikuiset lomailevat ulkomailla. Kun on tarpeeksi hämillään tilanteestaan, voi lapsenvahdin hankkiminen jokaiselle päivälle

erikseen tuntua ylivoimaiselta. Maksullinen lapsenvahti parinakin päivänä viikossa tulee todella kalliiksi. Tuettuja lomia on, mutta ne on tarkoitettu – ja hyvä niin – kaikkein pienituloisimmille. Leiritoiminta koskee jostakin syystä vasta kouluikäisiä.

Onneksi työni on joustavaa. Voin herätä kolmen, neljän aikaan yöllä tekemään työt, jotta lapsi saa vapaapäivänsä. Voin jatkaa illalla hänen mentyään nukkumaan. Tiedän, etten ole ainoa laatuani.

Apurahani ja aikatauluni ovat sellaiset, että tuskin pääsemme ulkomaille tänä kesänä. Se ei yllätä. Olisi muutenkin hauska pyöriä vaihteeksi turistina kotimaassa.

Yllättävää on se, miten paljon huvipuistorannekkeet, kylpylälomat ja sightseeing-laivaretket maksavat. Viisivuotias on jo niin iso, että osaa pyytää sitä, mitä kaveritkin saavat, vaikka päivä rannalla olisi aivan yhtä hieno juttu kuin päivä Lintsillä.

Ihmettelenkin: mitä tekevät ne vanhemmat, joilla on useampi lapsi ja samanlainen elämäntilanne kuin minulla? Mitä minä teen sitten kun lapsi menee kouluun ja lomaviikkoja on neljän sijaan kymmenen?

Avunpyyntö

VENÄJÄLTÄ

Jumalan Sanassa on voima!

TUE!

"Minä olin vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa…" (Matt. 25:43)

Lähetä evankelistoille kirjallisuutta.

Et voi itse käydä Venäjän vankiloissa, mutta venäläiset evankelistat voivat!

"… te ette vaatettaneet minua." (Matt. 25:43)

Vaikka et ehkä voi lähettää vaatteita Venäjälle, voit lähettää kirjoja seurakuntiin!

Painatamme miljoona venäjänkielistä kampanjakirjaa lisää.

Lahjoituksesi tuottaa tuloksia: • 10 eurolla lahjoitat 10 Uutta testamenttia tai 20 missiokirjaa • 50 eurolla lahjoitat 50 Uutta testamenttia tai 100 missiokirjaa

Kuuntele: Radio Dei La klo 13:02, Su klo 15:02 • www.irrtv.fi • IRR-TV

5

6B

S

e oli ihan normaali kohtaaminen, sanovat Erkki, 86, ja Ritva, 85, Hakala.

Oli vuosi 1956 ja Hakaniemen Työväentalolla tanssit. Suurimmat tanssit, joita siihen aikaan järjestettiin. Ritva kiinnitti huomiota mieheen, jolla oli siistit vaatteet ja tumma, kihara kammattu tukka. Ei se kuitenkaan ollut rakkautta.

– En usko rakkauteen ensi silmäyksellä. Ainoastaan sellainen rakkaus ensisilmäyksellä on olemassa, kun äiti on juuri synnyttänyt vauvan, saanut hänet syliinsä ja katsoo lasta – se on rakkautta ensi silmäyksellä. Mutta että vieraaseen ihmiseen. Rakkaus on niin voimakas sana ja niin voimakas tunne, että sen täytyy kehittyä. Alussa se on ihastusta, Ritva sanoo painokkaasti.

– Ritvassa vaan oli jotakin, mikä kiinnosti. Nähtävästi se oli jotain sellaista kuin ajatuksissani olin toivonut, kun näin kauan ollaan yhdessä oltu.

Olen käynyt koko ikäni tansseissa ja nähnyt yhtä sun toista, ja kuitenkin häneen takerruin, Erkki sanoo ja nauraa hyväntahtoisesti.

– Jämähti minuun, Ritva jatkaa leikinlaskua.

Ritvan mielestä ensimmäinen kiinnostava mies, joka vastaan tulee, ei välttämättä ole se ainut ja oikea, mutta hän toteaa aina kyllä sanoneensa, että ei rupeaisi vieraan miehen kalsareita pesemään, jos Erkille ja hänelle ero tulisi. Erkki on samoilla linjoilla.

– Jos Ritva nukkuisi tuosta pois, en enää toista ottaisi. Kyllä sitten olisin yksinäni. Ja kävisin vielä vähän enemmän tansseissa niin pitkään kuin jalat toimisivat. Nyt on jo keinonivel oikeassa polvessa ja vasenkin polvi on leikattu pari kertaa. Polkka, joka on ollut minulle tansseista kaikki kaikessa, on täytynyt jättää pois.

Erkki Hakala on kotoisin Turusta.

Hän teki elämäntyönsä autohommissa. Viimeiset 30 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään Erkki työskenteli VV-Autossa muun muassa hankintapäällikkönä ja työnjohtajakouluttajana. Ritva työskenteli Lastenlinnassa.

Hän oli opiskellut lastenhoitajaksi jo ennen kuin tapasi Erkin.

– Olen syntynyt Tammisaaressa.

Sieltä lähdettiin isän työn perässä Viipuriin ja sitten tuo naapurimaa ajoi meidät sieltä pois ja olimme Savossa maanpaossa. Opiskelu toi minut Helsinkiin, Ritva kertoo.

Kihlat pariskunta osti marraskuussa 1957. Kumpikaan ei muista mitään kosimisia. Sovittiin vain, että Ritvan syntymäpäivänä he menevät ostamaan sormukset. Heinäkuussa 1958 Erkki ja Ritva kävivät maistraatissa vihillä. Sen jälkeen pariskunta sai vuokrattua Herttoniemestä kaksion.

Vuonna 1959 Hakalat ostivat Pajamäestä asunnon, jossa asuvat edelleen. Perheeseen syntyi kaksi poikaa ja tyttö. Nyt lapsenlapsia on kahdeksan ja lapsenlapsenlapsia viisi.

Hakalat kuuluvat Keski-Helsingin senioreihin, ja siellä riittää ohjelmaa.

– Meitä ovat pitäneet yhdessä keskinäinen tykkääminen ja lapset, sanovat Erkki ja Ritva Hakala.

Poikkipuolisista sanoista huolimatta Erkki ja Ritva Hakala ovat tahtoneet olla yhdessä kohta 60 vuotta.

Teksti Nina Riutta Kuvat Pirita Männikkö

B

Erkin ja Ritvan 5 vinkkiä parempaan parisuhteeseen 1. Pane kännykkä sivuun.

2. Sulata vastoinkäymiset.

3. Anna vapaus mennä.

4. Älä alista.

5. Ota kaulasta kiinni ja anna pusu.

– Maanantaisin on tanssit, tiistaisin on kävelyporinakerho, kaksi kertaa kuukaudessa on kokouksia ja joka torstai on pelipäivä, jolloin pelaamme kello kymmenestä neljään korttia. Läpi vuoden. Sieltä ei voi olla pois, kertoo Erkki.

– Minulla menee suurin osa ajasta lasten kanssa. Tytär asuu ihan lähellä ja siellä on 16-, 14- ja 10-vuotiaat lapset. He ovat niin isoja jo, mutta käyvät meillä harva se ilta, Ritva sanoo.

Ritvaa ja Erkkiä ovat pitäneet yhdessä ”tietysti lapset”. He ihmettelevät, miksi nykyään pariskunnat eroavat niin usein. Onko eroaminen nykyään liian helppoa? Onko rahaa enemmän kuin ennen, niin että voi vain lähteä?

– Nykynuoret eroavat, jos pikkusenkin tulee poikkipuolista sanaa.

Kyllä meilläkin on poikkipuolisia sanoja sanottu, mutta ei siinä nyt heti tarvitse panna kantapäitä vastakkain, Ritva toteaa.

– Joka päivä taitaa joku poikkipuolinen sana tulla sanottua, Erkki jatkaa ja katsoo hymyillen vaimoaan.

– Ja tämä, Erkki sanoo ja ottaa kännykän taskustaan ja vetää etusormellaan kännykän pintaa pitkin vauhdikkaasti oikealta vasemmalle.

– Tämä kännykkä. Se tuntuu nykyään olevan tärkein asia elämässä.

Toinen kännykkä on olkapään ja korvan välissä ja toista räplätään käsillä.

Kännykkä sivuun parisuhteessa!

Ritva on suurpiirteinen ja Erkki on pikkutarkka. Ritvan mielestä kaiken ei tarvitse aina olla niin tiptop, mutta Erkki saattaa pyyhkiä etusormella kirjahyllystä pölyä ja näyttää sitä huumorimielessä Ritvalle. Lasten kasvatusasioissa ei ole ollut probleemaa.

– Lapset ovat kasvaneet ihan noin vain. Heitä vietiin palloa pelaamaan, rippikoulun ovat käyneet ja kummatkin pojat ovat olleet isosina, Ritva kertoo.

– Minä kun olen tehnyt ikäni töitä lasten kanssa, niin olen sitä mieltä, et-

tä he saavat olla ja elää vapaasti. Erkki on vähän tiukempi kasvatusasioissa, vaatteet pitää laittaa naulaan ja kengät riviin.

Riidoissa Hakaloilla ei ole heitelty kapustoja. Ritvan mukaan Erkki on niin nuukakin, ettei hän raaskisi niitä heitellä. Riita voi tulla vanhasta asiasta tai joskus rahasta. Erollakin on joskus uhkailtu, mutta ei vakavissaan.

– On sanottu, että minä lähden tästä, hoida sinä omat asiasi. Mutta se menee saman tien ohi. Saattaa olla, että ollaan oltu jokin tunti puhumatta.

Parisuhteessa pitää vain sulattaa vastoinkäymiset ja joustaa joissakin semmoisissa asioissa, jotka eivät ole ihan mieleisiä. Eikä heti lyödä nyrkkiä pöytään, Erkki toteaa.

– Niin, hiljaisia päiviä vietetään silloin tällöin. Kärsivällisyys on parisuhteessa tärkeää, koska meitä ei ole kahta samanlaista. Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta, ja nämä erilaiset tykkäämiset pitäisi lyöttää yhteen, Ritva miettii.

Pitkän parisuhteensa aikana Erkki ja Ritva ovat tulleet siihen tulokseen, että rakkaus on yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja tykkäämistä, mutta oma mielipide pitää saada sanoa.

– Suhteessa ei saa olla alistettuna, molemmat toteavat.

– Kun on erimielisiä päiviä, voi ottaa takin naulasta, lyödä oven kiinni ja mennä ulos – ja tulla tunnin päästä takaisin. Sitten on taas kaikki ohi, Erkki kuittaa.

Mustasukkaisuuskohtauksista Hakaloilla ei ole kärsitty, vaikka tansseissa käydessä Ritva on saattanut naljailla Erkille. Ritva tunnustaa olevansa vähän mustasukkainen. Hänestä se on merkki siitä, että välittää toisesta.

– Erkkihän on aina tanssilattialla, häntä haetaan koko ajan tanssimaan.

Senioriyhdistyksen tansseissa on sekahaku.

Erkki puolestaan sanoo, ettei kai osaa olla mustasukkainen ollenkaan.

– Mutta enhän minä missään käykään, kun aina olen kotona, toteaa vaimo siihen.

Seksi ja intohimo muuttavat muotoaan vuosien kuluessa. Erkki ja Ritva sanovat, että nykyään muut asiat kiilaavat etusijalle. Suuret tunteet korvataan yhdessä olemisella ja läsnäololla.

– On tärkeä tietää, että toinen on tuossa. Ja jos ei ole, täytyy tietää, missä hän on, sanoo Ritva.

– Kyllä seksi on parisuhteessa tärkeää. Jos on pieni riita, ja toinen ottaa kaulasta kiinni, antaa pusun ja muuta, niin siinä se herää, Erkki vinkkaa.

Ensi vuonna Hakalat viettävät timanttihäitä, kun naimisiinmenosta tulee kuluneeksi 60 vuotta. Yksi taika pitkään parisuhteeseen on heidän mielestään se, että he antavat tilaa toisilleen.

– Meillä ei ole kahleita kintuissa eikä rautoja ranteissa. Kyllä täytyy saada mennä myös erikseen. Mentiinhän me ennen naimisiin menoakin, miksi ei sitten naimisissa ollessa. Pitää antaa toiselle vapaus, Ritva sanoo ja Erkki nyökkää. ■

Jaakko, 78, ja Marja, 69, Hovi ovat olleet yhdessä 42 vuotta ja naimissa 35 vuotta.

Marja työskenteli vakuutusalalla. Jaakko myi auton varaosia. He tapasivat tansseissa Helsingissä ja asuvat yhä Helsingissä.

Heikki, 75, ja Tuulikki Heinonen, 75, ovat olleet yhdessä 55 vuotta ja naimisissa 53 vuotta. He tapasivat aikoinaan tansseissa Oulussa. Heikki työskenteli paperialalla.

Tuulikki oli kaupassa töissä. He asuvat Espoossa ja harrastavat yhdessä paritansseja ja elokuva-­avustajan hommia.

Veikko Porola, 74, ja Anneli Simonen-Porola, 73, ovat olleet yhdessä yli 20 vuotta.

Molemmille tämä on toinen avioliitto. He tapasivat lomamatkalla Kreetalla. Veikko teki uraa liike-elämässä ja valokuvaajana. Anneli oli joogaopettajana ja toimistotöissä. He asuvat Lauttasaaren senioritalossa.

Rakkauden konkarit neuvovat Neljä pariskuntaa jakaa lempeää viisauttaan videosarjassa, jonka ensimmäinen osa löytyy verkkosivuiltamme. Verkossa voit lisäksi pikatestata parisuhdetaitosi.

VIDEO VERKOSSA

TESTi VERKOSSA

7

Evankeliumijuhla Helsingissä HELSINGIN JÄÄHALLI 30.6.–2.7. mukana mm.: PAULA RISIKKO JIPPU PEPE WILLBERG Lapsille ja nuorille oma ohjelma.

Tilaisuuksiin VAPAA PÄÄSY. Katso koko ohjelma: evankeliumijuhla.fi

B

9

Katriina Järvinen leikittelee joskus ajatuksella, millainen hän haluaisi olla, jos hän saisi toisen elämän.

Monena minänä

E

ntä jos ihminen saisikin uuden nimen aina, kun hänen elämässään alkaa uusi vaihe, kun hänestä tavallaan tulee uusi minä?

Joissakin kulttuureissa niin on tapana, ja ajatus kiehtoo sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Katriina Järvistä.

– Meillä oletetaan, että ihmiselle muodostuu pysyvä persoonallisuus jo lapsena tai nuorena. Jos tapaan vaikkapa ystävän 20–30 vuoden takaa, minulla ei ole mitään tapaa viestittää, että joo, olen Katriina, mutta en ole se sama Katriina, jonka silloin tunsit. Olen paljon viehättyneempi ajatuksesta, että meistä tulee uusia päivityksiä kehityksen myötä, Järvinen sanoo.

Hän laskeskelee olevansa tällä hetkellä kuudes Katriina. Uusia päivityksiä on tullut noin kymmenen vuoden välein. Tämän nykyisen nahoissa on helpompaa kuin vaikkapa sen 20–30-vuotiaan, joka oli pallo hukassa ja ihan pihalla.

– Nyt, 55-vuotiaana, minulla on mahdollisuus miettiä laajemmin ja rauhallisemmin omaa elämää ja hienosyistää ja syventää edellistä päivitystä, Järvinen sanoo.

Tulevista päivityksistään hän ei tiedä, ja se on hänestä jännittävää ja kiehtovaa.

– Olisi kauheaa, jos olisi löytänyt itsensä ja joutuisi elämään tarkalleen saman tyypin kanssa hamaan loppuun asti. En kaipaa varmuutta ja löytämisen tunnetta. Se jotenkin pysäyttäisi elämän. On paljon parempi, että jännitys säilyy.

– Se säilyy myös kaikissa muissa ihmisissä, esimerkiksi omissa lapsissa. On aivan ihanaa, kun ei tiedä, mitä kaikkea heistä vielä kuoriutuu esiin. Ihmissuhteet ovat vähän kuin asuntoja, joista löytyy uusia huoneita. On huima mysteeri, että voi mennä joka päivä kohti tuntematonta.

Katriina Järvisen ensimmäinen minä kasvoi helluntailaisessa, työväenluokkaisessa perheessä.

Kun hän parikymppisenä irrottautui uskonyhteisöstä, hän joutui rakentamaan minuutensa lähes tyh­jästä.

Omat kokemukset ovat yksi syy siihen, että hän on miettinyt minuuteen liittyviä kysymyksiä paljon

On ihanaa, kun ei tiedä, mitä itsestä tai läheisistä vielä kuoriutuu esiin, sanoo sosiaali­ psykologi Katriina Järvinen.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

ja kirjoittanut niistä tänä vuonna ilmestyneen kirjan Saanko esitellä: Monenlaiset minämme.

Järvisen mukaan tiukka uskonnollinen yhteisö sanelee jäsentensä minuuden rajat lähes kokonaan.

– Minulle opetettiin, että oman minän tulee kuolla ja Kristuksen astua tilalle. Oma tahto oli aina väärä ja Jumalan tahto se, jota piti etsiä. Yritin koko ajan miettiä, teinkö jotakin siksi, että itse halusin, vai oliko se Jumalan johdatusta. Piti rukoilla ja saada joku tunne siitä, että kyllä tämä oli johdatusta enkä tehnyt mitään väärin, Järvinen kertoo.

– Sen jälkeen oman minän rakentaminen alkoi minulla lähes nollasta. En tiennyt mistään mitään. Jäljittelin muita, katsoin mitä he tekevät ja mitä mieltä ovat. Olin tavallaan maahanmuuttajaperheen lapsi: vanhemmat olivat taivaan kansalaisia, eikä ollut toivottavaa, että heidän lapsestaan tulisi valtaväestön suomalainen.

Uskonyhteisöstä irtaantumista Järvinen kutsuu 30-vuotiseksi sodaksi. Entinen elämä on noussut vuosien varrella pintaan milloin minkinlaisissa valepuvuissa.

– Viimeinen taistelu oli ehkä se, kun tajusin, että syyllisyys siitä, mitä olen aiheuttanut lapsuudenperheelleni ja uskonyhteisölle, oli sairastuttanut minut hyvään ihmisyyteen. Koin, että minun piti sovittaa syntini olemalla kiltti ja reilu kaikille. Se oli kamalan uuvuttavaa.

– Nyt uskallan jo puolustaa reviiriäni ja olen hirveän iloinen, jos olen joskus aggressiivinen. Minulla saa olla myös omat salaisuuteni, eikä minulle enää tule sellainen olo, että Jumalan silmä katsoo koko ajan.

1980-luvulla alkanut psykokulttuuri on korostanut sitä, että pitää olla avoin ja sinut itsensä kanssa eikä tarvitse hävetä mitään. Järvinen on kirjoittanut ja puhunut menneisyydestään paljon, mutta hänen mielestään siinä, ettei kerro itsestään kaikkea, on oma viisautensa.

Järvinen naurahtaa, että jos hän saisi toisen elämän, hänestä olisi hienoa olla yläluokkainen, hyvin pidättyväinen britti, jolla on kaapissaan hirveitä mörköjä. Mutta ihan vakavissaankin hänestä olisi hienoa elää vaihteeksi jonkun toisen nahoissa.

– On harmillista, että elämä on rakenteeltaan sellainen, että emme voi elää sitä monena ihmisenä.

Varmaan kaikkia joskus kyllästyttää ja tuntuu siltä, että ei haluaisi olla se ihminen, joka on, Järvinen miettii.

”

Olen viehättynyt ajatuksesta, että meistä tulee uusia päivityksiä kehityksen myötä.

Se, että ihmiset hurahtavat milloin mihinkin, saattaa hänen mielestään kertoa juuri tästä. Kokeillaan, että entä jos olisinkin vaikka meditoija, maratoonari tai kuoroihminen. Etsitään mahdollisia minuuksia.

– Minulle käy usein niin, että parin vuoden kuluttua hurahduksesta rupean miettimään, että mikähän juttu tämäkin oli. Että olen taas jossakin pöljäporukassa, vaikka luulin löytäneeni laumani. Intensiivisintä etsintä on parisuhteissa. Niissä me muutumme yksilöstä kaksiloksi, niin kuin professori Antti Eskola on sanonut. Se voi olla aika kohtalokastakin, Järvinen pohtii.

– Hurahtaminen ja rakastuminen muistuttavat toisiaan. Molemmissa on alussa suuri varmuus, että nyt olen jotenkin itseni ytimessä. Mutta sen aitoudelle ei ole muuta mittaria kuin aika. ■

Mikä on pääkaupunkiseudun

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD, Mari Aarnio, Paula Huhtala, Juhani Huttunen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

P

ari- ja perhetyön asiantuntija Minna Tuominen Kirkkohallituksesta on seurannut pääkaupunkiseudun rakkauselämää useamman vuoden. Eroaako se ihmisten välisestä lämmöstä ja läheisyydestä muualla Suomessa?

– Täällä rakkauselämä, kuten elämä yleensäkin, on verrattain kiireistä ja aktiivista.

Yhä useampi pariskunta pääkaupunkiseudullakin on tutustunut netin välityksellä.

Uusia ihmisiä on näin mahdollista tavata paljonkin ja harrastaa treffeilyä.

Sitten kun suhteessa on edetty viestittelyä pidemmälle, pääkaupunkiseutu tarjoaa myös hulppeita ja hienoja puitteita tavata. Etenkin jos parin molemmat osapuo-

sama aaltopituus ja väreily muuten, Tuominen toteaa.

Toisaalta mikä tahansa paikka saa romanttisen värityksen, kunhan seura on sopivaa.

– Erityisyys ja rauha ovat tärkeitä. Eräs kolmikymppinen miestuttavani esimerkiksi kertoi käyneensä elämänsä romanttisimmilla treffeillä ilta-aikaan Tähtitorninmäellä.

TEKSTI OUTI IKONEN KUVA TUUKKA JORU

♥ Ehdota pääkaupunkiseudun

let asuvat muualla, Helsingin seudulle on luontevaa sopia treffit.

Olipa pari tavannut netissä, baarissa, työpaikalla, harrastuksissa tai missä ikinä, ei

pelkkä paikka kuitenkaan tee vielä kesää.

– Paikka voi olla upea ja treffit romanttiset, mutta suhde ei silti jatku. Pelkkä paikka ei synnytä suhdetta vaan

romanttisinta paikkaa ja voita ravintolaillallinen kahdelle. Osallistu Instagramissa/Twitterissä postaamalla kuva paikasta ja käytä #romanttisinpaikka #kirkkojakaupunki tai kerro paikka osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/romanttisin.

♥ Lue juttu ”Tutustu kumppanin

unelmiin” osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

Fingerpori PERTTI JARLA

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Sinulle, Raamatusta kiinnostunut RAAMATUN MONIMUOTO-OPISKELU Vuoden aikana luomme kokonaiskuvaa Raamatusta ja luet sen läpi ohjatusti. Opiskelu koostuu lähi- ja etä-jaksoista. Lähijaksoilla opastamme työskentelyyn ja annamme tietoa käsiteltävistä aiheista. Etäjaksoilla tutkit Raamattua kotona ja teet tehtäviä. Lähijaksot: 19.8.2017(A) tai 16.9.2017(B), 13.-14.10.2017, 12.13.1.2018, 9.-10.3.2018, 18.-19.5.2018, 11.8.2018.

Kurssimaksut 120 €/lähijakso, alku- ja päätösjaksot 50 €/pv. Kurssimaksuun sisältyy opetus ja ruokailut.

Kurssi vastaa 15 opintopistettä (8 ov).

HELSINGIN RAAMATTUKOULU Töölönkatu 7 A 3 00100 HELSINKI Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Jari A. Jolkkonen, puh. 040 512 6612 toimisto@helsinginraamattukoulu.fi www.helsinginraamattukoulu.fi

B

11

VIDEO VERKOSSA

Kirkonkellot kiehtovat Akseli Halme, 6, osaa luetella melkein kaikki Suomen kirkot aakkosjärjestyksessä. Ensimmäisen kerran hän soitti kirkonkelloja lokakuussa 2016 Pyhän Lapsen kirkolla Vivamossa Lohjalla. Toinen kirkonkellojen soitto­kerta oli Kärkölän kirkolla Pusulassa ja kolmas Huopalahden kirkolla Helsingissä. Akseli asuu Lohjalla ja menee ensi syksynä eskariin.

Rakkaudesta kirkkoihin Akseli Halme tykkää kiivetä kellotapuleihin ja soittaa kirkonkelloja.

Teksti Nina Riutta Kuva Sirpa Päivinen

Kuusivuotias Akseli Halme joutuu odottamaan ja odottamaan. Hän liikehtii innostuneesti, katsoo vuorotellen äitiään ja muita ympärillä olevia aikuisia, jotka vain puhuvat ja järjestelevät kuulo­suojaimia, kameroita ja kaikkea jonninjoutavaa, kun pitäisi jo päästä hommiin.

Soittamaan kirkonkelloja.

Vihdoin porukka on järjestyksessä. Ei mene aikaakaan, kun Akseli on jo ylhäällä Huopalahden kirkon kellotapulissa. Kelloja on kolme.

Akseli ylettää juuri ja juuri pienimmän kellon köyteen. Vähän varvistamalla ja itseään venyttämällä hän saa kiinni isompien kellojen köysistä. Soitto alkaa. Aikuiset nauliutuvat paikoilleen.

Akselin kirkkoharrastus alkoi siitä, kun poika kävi kerran mummunsa kanssa Lohjan kirkkoa katsomassa. Akseli oli silloin alle kolmivuotias. Kun poika ja mummu palasivat kotiin, he

Juhannus

Into kirkonkellojen soittamiseen Akselilla on ollut viime vuoden lokakuusta lähtien.

istock

Taivaan tähden

24.6.

katsoivat vielä netistä kuvia Lohjan kirkosta. Siitä alkoi saman tien Akselin rakkaus kirkkoihin.

Yksi kirkko ei kuitenkaan riittänyt, vaan netistä piti katsoa muidenkin kirkkojen kuvia. Ja sitten piti katsoa päivittäin kirkkojen kuvia. Sitten löytyi Hannu Asikaisen sivusto, jossa on lueteltu kaikki Suomen kirkot aakkosjärjestyksessä. Se sopii hyvin Asperger-pojalle. Akselille tuli intohimoinen halu tietää kaikki Suomen kirkot, ja tänä päivänä hän osaa luetella niistä melkein kaikki.

Jos televisiossa sattuu joskus näkymään kirkko, Akseli kiinnostuu heti. Luhangan kirkko oli ennen Akselin lempikirkko. Nyt suosikki on Ruotsinpyhtään puukirkko. Suosikki vaihtelee, kun vastaan voi aina tulla parempi kirkko.

Niin kuin Huopalahden kirkko.

Silloin kirkonkellojen soitolla haluttiin osoittaa myötätuntoa Syyrian sodan ja erityisesti Aleppon pommitusten uhreille.

Akselin äiti huomasi Facebookista, että Lohjan Vivamon Pyhän Lapsen kirkolla kelloa soitetaan joka päivä. Kellon kuvasta äidille tuli heti mieleen kysyä Vivamosta, pääsisikö Akseli soittamaan sitä. Kyllä pääsi. Se oli ensimmäinen kerta.

Kellojen soitto tuntuu Akselista hyvältä. Se rauhoittaa. Pusulan Kärkölän kirkolla Akseli sai soittaa kelloja viisi minuuttia talvisodan päättymisen muistoksi. Suntio myös antoi Akselin käteen puhelimen, josta poika sai painaa nappia, jolloin Pusulan keskustan kirkon kellot alkoivat soida.

Kun Akseli katsoo You Tubesta kellonsoittovideoita, hänellä on kädessään kengännauha tai milloin mikäkin naru, jota hän heiluttaa soiton tahdissa.

Muutaman viime kuukauden Akseli on ollut kiinnostunut kartoista. Hän katselee Google Mapsia katunäkymällä. Ja bongailee eri paikkakuntien kirkkoja. ■

Herodes ja Johannes Kastaja ”Ihmisen kohtalo on, että hän ei näe aarretta istuessaan arkun päällä.” Lainaus on Asko Sahlbergin mainiosta kirjasta. Tämä ja monet muut syvälliset sanat kuuluvat neljännesruhtinas Herodekselle, joka oli vastuussa kahden serkuksen – Johannes Kastajan ja Jeesuksen – teloittamisesta.

Huomaan, että juhannuksena eli Johannes Kastajan syntymäpäivänä minun on vaikea ajatella Johannesta ilman hänen teloittajaansa.

Ihmisessä on monta kerrosta.

Hyvää ja pahaa. Mitä enemmän on valtaa, sitä enemmän on mahdollisuuksia paitsi hyvään myös pahaan.

Herodes Antipas ei ilmeisesti ollut paha ihminen ainakaan isäänsä

Herodes Suureen verrattuna. Hän ei oikeasti halunnut tappaa ihailemaansa profeettaa. Hän ajautui siihen.

Johannes oli nuhdellut suurruhtinasta sukurutsauksesta. Herodes oli nainut velipuolensa tyttären, joka oli myös hänen toisen velipuolensa vaimo.

Herodes olisi nuhteet voinut ohittaa, mutta hänen vaimonsa ei.

Eräiden kosteiden juhlien houruissa Herodes lupasi vaimonsa tyttärelle Salomelle täyttävänsä tämän minkä tahansa toiveen. Salome neuvotteli äitinsä kanssa ja ilmoitti vastauksensa: Haluan Johannes Kastajan pään. Vadilla. Tänä iltana.

Lupaus – onnetonkin – on lupaus, Herodes mietti. Pää katkaistiin ja sen kanssa Herodeksen oli eläminen.

Sahlbergin Herodeksessa näkökulma pysyttelee päähenkilössä,

jonka mieltä vaivaavat syyllisyydentunne ja kysymys vallasta.

Muutettavat muuttaen kuka tahansa meistä voi olla Herodes.

Olli Valtonen

12 B Gurun opissa Ohjaajana Aelred Rievaulxlainen

Pohdi ystäväsi kanssa ystävyyttä

Aelred Rievaulxlainen syntyi Englannissa vuonna 1110.

Hänet otettiin 14-vuotiaana Skotlannin kuninkaan Daavid I:n hoviin, jossa hänellä olisi ollut mahdollisuus luoda uraa kuninkaan taloudenpidosta vastaavana. 24-vuotiaana Aelred liittyi kuitenkin uuteen sistersiläismunkkien perustamaan Rievaulx’n luostariin. Hänestä tuli myöhemmin luostarin noviisimestari ja johtaja eli apotti ja myös viiden muun luostarin johtaja. Aelredia voi sanoa hengellisen ystävyyden apotiksi. Hänen tunnetuin kirjansa on De spiritali amicitia.

Se on julkaistu suomeksi vuonna 2011 nimellä Hengellisestä ystävyydestä.

A

elred etsi kiihkeästi tovereittensa suosiota ja toisten ihmisten rakkautta ja kiintymystä. Hän häilyi rakastumisten ja ystävyyssuhteiden välillä, kunnes hän luostarin hiljaisuudesta, työn, levon ja rukouksen vuorovaikutuksesta sekä yhteiselämästä veljien kanssa löysi vähitellen sen rauhan ja ystävyyden, mitä oli etsinyt.

24-vuotias Aelred työskenteli Skotlannin kuninkaan hovimiehenä, kun hänet lähetettiin vuonna 1134 Yorkin arkkipiispan luokse ottamaan selkoa uudesta luostariyhteisöstä. Sen olivat perustaneet Rye-joen laaksoon Ranskasta tulleet sistersiläismunkit. Menomatkalla Aelred kävi tutustumassa itse luostariin. Paluumatkalla hän päätti vielä poiketa luostariin muutamaksi päiväksi, mutta päättikin sitten jäädä sinne, pyrkiä noviisiksi ja vaihtaa elämän kuninkaan palveluksessa luostarin hiljaisuuteen.

Aelrediin teki vaikutuksen luostarissa vallinnut yhteishenki. Miesten kesken ei näyttänyt olevan riitoja tai kär-

Aelred Rievaulxlainen antaa käytännön neuvoja siitä, miten valita ystävä sekä miten punnita omia ja ystävän vaikuttimia, ystävyyden luonnetta ja ystävän luotettavuutta. Kaikkia näitä voi pohtia paitsi ystävyys- myös itsetutkiskeluna.

Jos sinulla on hyvä ystävä, miettikää kesällä yhdessä ystävyyttänne vaikka saunassa.

Miten teistä tuli ystäviä? Miten löysitte toisenne? Miksi olette ystäviä? Millainen sinä ystävänä olet? Mistä voitte puhua keskenänne? Millainen luottamus teillä on? Miten ylläpidätte ystävyyttänne? Voitteko rukoilla toistenne puolesta?

Mitä tosi ystävyys on?

Ystävyys punnitaan hädässä ja ilossa toisen puolesta, opettaa 1100-luvulla elänyt munkki Aelred.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

hämiä. Siellä ei myöskään tarvinnut kuulla kenenkään vääryyttä kärsineen raivoa ja vaikerrusta, mihin Aelred oli tottunut vastatessaan taloudenpidosta kuninkaan hovissa. ”Kaikkialla vallitsee rauha ja levollisuus sekä ihana vapaus maallisten asioiden hullunmyllystä”, hän kuvasi kokemustaan.

Ihmissuhteet askarruttivat Aelredia koko hänen elämänsä ajan. Erityisesti hän pohti, mitä tosi ystävyys on. Siitä hän kirjoitti myös tunnetuimman kirjansa. Hengellisestä ystävyydestä -niminen pieni kirja pohjautuu

Aelred käsittelee ystävyyttä myös hyvin käytännönläheisesti. Miten ystävyys syntyy? Keiden välillä se on mahdollinen? Mihin ystävyyden tulisi perustua ja mitkä ovat sen vaikuttimet?

Ystävän valinnassa Aelredin mukaan tärkein peruste on keskinäinen luottamus. Ystävyyden turmelee toisen solvaaminen, salaisuuksien paljastaminen ja takanapäin tehty toisen halventaminen. Ystävyys punnitaan hädässä ja ilossa toisen puolesta. Ystävien kesken vallitsee tasa-arvo, vastavuoroisuus ja avoimuus. ”Sitä silkkikankaat tai jalokivet eivät korista.

Sitä virka-asema ei kohota eikä maallinen kunnia ylpistä”, Aelred kirjoittaa. ■

Kansallisgalleria/ Pirje Mykkänen

Medusa Barokkitaiteilija Caravaggio maalasi ilmeisen lumoutuneena erilaisia versioita irtileikatuista päistä eri tarujen pohjalta. Häiritsevin näistä hänen teoksistaan on Medusa. Kreikkalaisen mytologian Medusa oli naishirviö, jonka päästä kasvoi käärmeitä ja joka katseellaan jähmetti ihmisen kiveksi.

Caravaggion maalaus ikuistaa hetken, jolloin tarusankari Perseus on juuri katkaissut Medusan kaulan. ­Samalla se ikuistaa muutakin, sillä taiteilija käytti mallina itseään.

Päät portaissa Caravaggio /Wikimedia Commons

Juhannuksen päivänsankari Johannes Kastaja koki kurjan lopun: hänen päänsä ojennettiin vadilla kuningas Herodeksen tytärpuolelle kiitokseksi tämän tanssista. Johanneksen pää on suosittu aihe renessanssin ja barokin uskonnollisessa taiteessa. Tämä versio on italialaisen renessanssimaalarin Andrea Solarion käsialaa. Raamatun kertomuksissa on muitakin irtileikattuja päitä, jotka ovat inspiroineet taiteilijoita. Johanneksen kanssa groteskiudessa kilpailevat Apokryfikirjojen Holoferneen pää ja Vanhan testamentin Goljatin pää.

Andrea Solario/Wikimedia Commons

3×

taidetta irtopäistä

Johannes Kastaja

hänen luostarin hengellisenä ohjaajana käymiinsä keskusteluihin.

Kirjan keskeinen kysymys on, miten veljien välinen ystävyys voisi säilyä. Aelredin tärkein esikuva ystävyydessä on Jeesus, joka antoi koko elämällään esimerkin ystävyydestä. Ystävyyttä ei ole ilman rakkautta. Rakkaus on tosin vielä jotain enemmän, koska se sulkee piiriinsä jopa viholliset.

Ystävä taas on sellainen, jolle voi pelotta avata sydämensä ja sen salaisuudet. ”Se, joka pysyy ystävyydessä, pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä”, kiteyttää Aelred.

Hän pohtii ystävyyttä monenlaisin kielikuvin. Siellä, missä ystävä on toisen kanssa hyvin läheinen, he ovat kuin yksi sydän ja yksi sielu, Aelred kuvailee. Hengellisessä ystävyydessä Pyhä Henki on läsnä kuin kolmantena jäsenenä.

Ed Atkinsin videoteos Counting #1 & #2 pysäyttää Kiasman ARS17-näyttelyssä. Irtileikatut ihmispäät pomppivat alas portaita yhä uudelleen ja uudelleen. Viereisestä salista kantautuva, saman taiteilijan Ribbons-teokseen kuuluva aaria Bachin Matteus-passiosta tahdittaa niiden menoa. Onko mautonta sanoa, että teoksessa on jotain kummallisen meditatiivista? Mätkähtelevät päät sietää, koska ne selvästi ovat animoituja. Netistä löytää helposti kuvia todellisistakin katkaistuista päistä. Niissä ei sitten olekaan mitään rauhoittavaa.

Kaisa Halonen

MENOT 23.6. – 20.7.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

TAPAHTUMIA Kesäkahvila keskiviikkoisin klo 12.30–14. Kahvitarjoilu, hartaus, pientä ohjelmaa ja yhdessäoloa.

Tule mukaan hoitamaan seurakunnan kasvimaata ti 27.6. ja ti 11.7. klo 10–12 Lassilan ryhmäpuutarhassa, palsta nro 146, Laurinniityntie 10 kohdalla. Tarjolla pienet eväät, oma juomapullo mukaan! Säävaraus.

Ilm. sanna.laiho@evl.fi, p. 050 3671 225, tai elisabeth.bariskin@evl.fi, p. 050 3671 224.

Kesän perhekerho torstaisin klo 10–11.30 kokoontuu säävarauksella Huopalahden kirkon pihalla 31.8. saakka. Mehu- ja kahvitarjoilu, keinumista, hiekkalaatikkoleikkejä ja yhdessäoloa.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12. Jätä soittopyyntö virastoon p. 09 2340 3200.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 24.6. klo 10 kirkossa.

Sanajumalanpalvelus Karunan kirkossa Seurasaaressa su 9.7. klo 13.

TAPAHTUMIA Kannelkodin kesäseurat to 29.6. klo 18. Tervetuloa perinteisiin kesäseuroihin Kannelkotiin, Vanhaistentie 15.

Kahvitarjoilu alkaa jo klo 17.30. Mukana pappi Nina Rajamäki ja kanttori Anne Myllylä. Timo Lipponen laulaa.

MALMIN srk

Jouni Hartikainen, Senni Valtonen.

Messu sunnuntaisin heinäkuussa vain Munkkivuoren kirkossa klo 11.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk

TAPAHTUMIA

HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk

JUMALANPALVELUKSET Kansanlaulukirkko juhannuspäivänä la 24.6. klo 10, Miira MuromaNikunen, Olli Mönttinen, Ulla Akso ja Laura Kurki, viulu, Aino Ruotanen, kantele.

Messu su 25.6. klo 10, Seppo Lappalainen, Olli Mönttinen.

Messu su 2.7. klo 10, Anne-Maria Ranta-aho, Olli Mönttinen.

Messu su 9.7. klo 10, Sami Lahtinen.

Messu 16.7. klo 10, Miika Kolari, Hanna Autio.

Jumalanpalvelus su 16.7. klo 13 Karunan kirkossa Seurasaaressa, Miika Kolari, Hanna Autio.

Huopalahden kirkko on remontissa 15.8 saakka, jolloin messu sunnuntaisin klo 10 Haaga-salissa, 2 krs.

Kirkkokahvit.

Tulossa Huopalahden emäseurakunta 100 vuotta -juhlamessu su 20.8.! Mukana mm. piispa Irja Askola. Messun jälkeen musiikkia, tarjoilua ja seurustelua. Ilmoitathan tästä myös ystävällesi!

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

A

TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

23.6

Juhannusjuhla Pitäjänmäen kirkon terassilla, Turkismiehenkuja 4, pe klo 18.

Lipunnosto, yhteislaulua, tietovisa, makkaranpaistoa ja muuta naposteltavaa pikkurahalla. Mukana Arto Antturi, Marika Palm, Jukka Vanne ja Kylli Ahola.

Soppatykki Sitratorilla ke 12.7. klo 12. Tarjolla on kasvishernekeittoa klo 14 asti tai niin kauan kuin keittoa riittää.

Sinkkujen retki Mustasaareen la 15.7. Omatoiminen retki yli 30-v. sinkuille. Tavataan Taivallahden lauttalaiturissa, Eteläisen Hesperiankadun päässä. Lautta lähtee klo 12.

Omakustanteinen ruokailu/kahvi.

Meno-paluulippu 4 e.

Musiikkia kuudelta vuosisadalta. Konsertti Kannelmäen kirkossa su 16.7. klo 18. Varpu Haavisto, viola da gamba, ja Kari Vuola, urut. Ortizin, Frescobaldin, Bachin, Brahmsin, Pärtin ja Kortekankaan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Huopalahden rovastikunnan matkalle Sortavalaan ja Valamoon 31.8.– 3.9. on vielä vapaita paikkoja. Matkan ohjelmassa on mm. tapaaminen Sortavalan luterilaisen seurakunnan kanssa ja tutustuminen Valamon luostariin. Sitovat ilmoittautumiset 30.6. mennessä virastoon. Tiedustelut Kaarina Osmoviita, p. 040 519 5142, kaarina.osmoviita@gmail.com ja Leena Saastamoinen, p. 040 527 6053, leena.k.saastamoinen@gmail.com.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus Karunan kirkossa Seurasaa-

15.7.

Sinkkujen retki Mustasaareen la 15.7. Tapaaminen Taivallahden lauttalaiturissa, Eteläisen Hesperiankadun päässä. Lautta lähtee klo 12. Retki yli 30-v. sinkuille, omakustanteinen ruokailu / kahvi.

Meno-paluulippu 4 e.

ressa la 24.6. klo 13. Niemistö, liturgia ja saarna, Senni Valtonen, kanttori.

Länsi-Helsingin seurakuntien järjestämät sanajumalapalvelukset Karunan kirkossa kesäsunnuntaisin klo 13 heinäkuun ajan.

Messu 25.6. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, liturgia ja saarna, Vuorio, kanttori.

Valtakunnallisen Evankeliumijuhlan Juhlamessu 2.7 klo 11 Helsingin jäähallissa. Ronimus, liturgia, Tom Säilä, saarna, Gospel Helsinki, johtaa Nina Pakkanen. HUOM. ei messua Meilahdessa.

Evankeliumijuhlien 30.6.–2.7. ohjelmatiedot löytyvät osoitteesta www.evankeliumijuhla.fi.

Messu 9.7. klo 11 Meilahden kirkossa.

Isto Peltomäki, liturgia ja saarna, Tuula Stöckell, kanttori.

Messu 16.7. klo 11 Meilahden kirkossa.

II rippikoulun konfirmaatio. Riepponen, liturgia ja saarna, Vuorio, kanttori.

TAPAHTUMIA Kesäkahvila torstaisin ajalla 1.6.– 27.7. klo 13–15 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa. Hyvällä säällä terassilla. Kahvilan aikana pieni hartaushetki.

Kesäkahvila Café Tuomas keskiviikkoisin ajalla 7.6.–9.8. klo 13–14.30 Meilahden kirkon patiolla tai sateen sattuessa Tuomaankirkon tiloissa.

Yhdessäoloa ja hartaus.

Avoin rukouspiiri keskiviikkoisin klo 19 kappelissa, Jalavatie 6 b.

Urkumusiikin ja laulun ilta pe 30.6 klo 21 Meilahden kirkossa.

Vuorio, urut, Jaakko Hietikko, laulu, Hannu Kippo, puhe. Konsertti on osa Evankeliumijuhlien ohjelmaa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu Munkkiniemen kirkossa juhannuspäivänä 24.6. klo 11, Sinikka Peltohaka, Senni Valtonen. Su 25.6. klo 11,

The String Contingent ja Senni Valtonen ke 12.7. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Saamme vieraita suoraan Australiasta. Huippumuusikot soittavat ilmavaa ja menevää akustista folkmusiikkia yhdessä kanttorimme Sennin kanssa. Chris Stone, viulu, Holly Downes, kontrabasso, Graham McLeod, kitara, ja Senni Valtonen, kantele, puhaltimet. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kesäkahvila klo 13 keskiviikkoisin 14.6.–16.8. Munkkiniemen kirkolla.

Leppoisaa yhdessäoloa kahvikupposen äärellä ja pientä ohjelmaa.

Iltakahvila torstaisin klo 18 Munkkivuoren kirkossa.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän messu la 24.6. klo 10. Antturi, Ahola.

Messu su 25.6. klo 10. Palm, Ahola.

Messu su 2.7. klo 10. Antturi, Palm, Jari Koivistoinen.

Sanajumalanpalvelus Karunan kirkossa Seurasaaressa su 2.7. klo 13.

Antturi, Koivistoinen.

Viikkomessu ke 5.7. klo 18. Antturi.

Messu su 9.7. klo 10. Palm, Antturi, Koivistoinen.

Apostolien päivän messu su 16.7. klo 10. Kekäläinen, av. Niina Paronen, Koivistoinen.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa arkisin ma–ti, to–pe klo 12. Ei 23.6.

Diakonian ajanvaraus tiistaisin klo 14–16. Ti 27.6. Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638, heinä-elokuussa Niina Paronen, p. 09 2340 5648.

Juhannusjuhla kirkon terassilla pe 23.6. klo 18. Lipunnosto, yhteislaulua, tietovisa, makkaranpaistoa 1e/kpl ja muuta naposteltavaa pikkurahalla. Antturi, Palm, Vanne, Ahola.

Sateella sisällä.

Kesäkahvila, kesäinen kohtaamispaikka kirkon terassilla tai sisätiloissa torstaisin klo 12–14. Ei 22.6. Tule istahtamaan hetkeksi alas, vaihtamaan ajatuksia ja juomaan kupillinen kuumaa. Tarjolla pöydän antimia edullisesti. Lapsille leikkipaikka leluineen. To 29.6. klo 13 Marika Palm, to 6.7. klo 13 nukketeatterituokio, to 13.7. klo 13 Niina Paronen, to 20.7. klo 13 Arto Antturi ja unkarilaiset nuoret ystävyysseurakunnasta.

Pitskun kesäraamis ke 28.6. klo 17 Arto Antturin johdolla. Apostolien tekojen lisäksi tutustutaan ortodoksipappi Aleksandr Menin kirjaan Apostolit.

Kyläpappi raitilla to 29.6. klo 10.

Tunnin reipas kävely Arto Antturin kanssa.

The String Contingent ja Senni Valtonen keskiviikkona 12.7. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

11

12 A

MENOT 23.6. – 20.7.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkossa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa.

Juhannuspäivän jumalanpalvelusta vietetään Tuomiokirkossa lauantaina 24.6. klo 10.

TAPAHTUMIA Tuomiokirkolla ohjelmaa viikon jokaiselle päivälle. Maanantaisin ja tiistaisin klo 12 kirkossa pidetään päivärukous. Tiistaisin klo 11 on englanninkielinen päivärukous ja sen jälkeen lyhyt kirkon esittely englanniksi. On Tuesday at 11 Prayer during the day and a short presentation of the Cathedral. Keskiviikkoisin ja perjantaisin puoliltapäivin kirkkovieraat pääsevät nauttimaan urkuvartista. Torstaisin klo 12 kokoonnutaan viikkomessuun, jonka jälkeen voi pistäytyä kesäkahveilla Kryptassa.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk

pakolaisuutta. Pastoraali-näyttelyn taiteilijat Kirsi-Maria Perkkiö ja Merja Korkeakangas yhdistävät töissään uniikkia maalaustaidetta ja floristiikkaa. Pastoraali on esillä Kryptassa 12.7.–30.7. Kryptan näyttely on avoinna ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17.

Vapaa pääsy.

Suomenlinnan kirkossa soi kesällä musiikki. Keskipäivän musiikkihetket jatkuvat kirkossa maanantaisin klo 12, jolloin musiikkia kuullaan vaihtuvilta esiintyjiltä. Sunnuntaina 16.7. kirkossa pidetään Musiikillinen rukoushetki klo 14 alkaen Jukka ja Tove Leppilammen johdolla. Vapaa pääsy.

Pappi tavattavissa kesä–elokuussa tiistaisin ja torstaisin klo 15–17 Tuomiokirkossa.

Kesätunnelmaan siivittää Urkukesän konsertit www.urkukesa.fi.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Kesän ajan

Tuomiokirkko avoinna klo 24 asti.

Hae vapaaehtoiseksi päivystäjäksi!

Tied. p. 09 2340 6250, niina.savolainen@evl.fi.

Lauantai-iltaisin klo 18 vietetään iltakirkkoa. Sunnuntaisin klo 10 kirkossa pidetään seurakunnan päämessu suomeksi. Messua voi seurata myös kuudella eri kielellä löytyvästä messukäsiohjelmasta.

Sunnuntai-iltana voi vielä nauttia musiikista, kun klo 20 kirkossa pidetään Urkukesän konsertti.

Kesäraamiksessa tutustutaan Ilmestyskirjaan. Torstaisin kesä-heinäkuun ajan Vanhan kirkon kryptassa kokoontuu kesäraamattupiiri, jossa luetaan Ilmestyskirjaa Pentti Husun ja Jyrki Halosen johdolla.

Raamis alkaa klo 16.30. Viimeinen kokoontuminen on 27.7.

Kesäillan kerhot jatkuvat Ruoholahden kappelilla. Seuraavilla kerroilla elokuvien uskon kuvia avataan elokuvien Minä tunnustan (28.6.), Avain pakoon (5.7.), Pahan kukat (12.7.) ja Seitsemäs sinetti (19.7.) kautta. Kerho alkaa klo 18, luvassa myös musiikkia ja kahvittelua.

30.6.

The Sound of Summer Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, pe klo 19.

Finn-Kanteleet ja lauluyhtye Enchant esittävät mm.

Vivaldin ja Merikannon musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Tuomiokirkon kesäpäivystäjien koulutusilta 4.7. Seuraava Tuomiokirkon kesäpäivystäjien koulutusilta pidetään heinäkuun alussa tiistaina 4.7. klo 18 Tuomiokirkossa. Vapaaehtoiset päivystäjät mahdollistavat sen, että Tuomiokirkko voidaan pitää kesäiltaisin avoinna klo 24 saakka.

Tule mukaan koulutusiltaan, jos haluat lähteä mukaan kirkkopäivystäjäksi. Päivystäjien tulee olla täysi-ikäisiä ja tehtävässä voit toimia Tuomiokirkolla pidetyn koulutusillan jälkeen. Elokuun koulutusilta pidetään tiistaina 1.8. klo 18. Lisätiet. Niina Savolainen, p. 09 2340 6250.

30.6.

Pride-viikon Sateenkaarimessu Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, pe klo 18.

Kallion seurakunta

Perinteinen Hietaniemen hautausmaan opastuskierros. Heinäkuun alussa 6.7. tehdään jälleen perinteinen Hietaniemen hautausmaan kierros pappi Seppo S. Kososen johdolla. Lähtö klo 12 vanhalta kappelilta. Maksuton opastuskierros kestää noin kaksi tuntia päättyen Eino Leinon haudalle.

Tuomiokirkon kryptan taidenäyttelyissä pakolaisuus ja luonto. Mari Arvisen, Ulla Remeksen ja turvapaikan saaneiden maahanmuuttajien ryhmän Haavaviiva-näyttelyssä 19.6.–9.7. (suljettu 23.–25.6.) taiteilijat ja maahanmuuttajat piirtävät viivaa, kuvaavat elämän matkaa ja

Virasto: Neljäs linja 18.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Pieni iltamessu ma, ti, ke ja pe klo 18. Viikkomessu to klo 18.

Juhannusmessu la 24.6. klo 10.

Pauliina Lindfors.

Luomakunnan sunnuntain messu su 25.6. klo 10. Petri Patronen.

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke 28.6. ja 5.7. klo 18. Anima mea -lauluryhmä.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Ei sen kummallisempia lauluja Laulaja Pepe Willberg, esität perjantaina 30.6. klo 20 hengellisiä lauluja Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (SLEY) ja Meilahden seurakunnan järjestämillä Evankeliumijuhlilla Helsingin jäähallilla. Mitenkäs nyt noin?

– Juhlan toinen järjestäjä on Meilahden seurakunta ja me olemme Meilahden seurakuntalaisia. Ja seurakunnan kirkkoherra Hannu Ronimus on fani, hehee. Olen pitänyt Meilahden kirkossa useampia joulukonsertteja ja uuden hengellisen levyni julkistamiskonsertin.

ESKO JÄMSÄ

Miltä tuntuu esittää hengellisiä lauluja?

– Ei se tunnu sen kummallisemmalta. Minähän olen laulanut hengellisiä lauluja 1960-luvulta asti. Keikalla on suurelta osin kyse siitä, millä tavalla koen yleisön, että onko se myötämielinen vai ei. Sitä kautta tulee se antamisen riemu, tai sitten ei.

Röyhkeän tungetteleva kysymys: mikä on oma suhteesi kristinuskoon?

– Se on positiivinen. Uskon, että minulla on hyvät välit Jumalaan ja Jeesukseen. Ilmeisesti suuri osa ihmisistä kokee nauttivansa jonkinlaista johdatusta. Minulle on käynyt niin, että olen tahtomattani tänä päivänä sellaisella jalustalla, jota en ole etsinyt.

TOPIAS HAIKALA Evankeliumijuhlat 30.6.–2.7. Helsingin jäähallilla, Meilahden seurakunnan tiloissa, Helsingin Luther-kirkolla, Pyhän sydämen kappelilla ja Helsingin evankelisella opistolla.

Lisätietoja osoitteesta www.evankeliumijuhla.fi.

Viikkomessu to 29.6. klo 18. Arja Penttinen. Järj. Yhteys-liike.

Helsinki Pride -viikon Sateenkaarimessu pe 30.6. klo 18. Samuli Korkalainen. Ääniset-kuoro.

Messu su klo 10. 2.7. Visa Viljamaa.

9.7. Eeva-Liisa Hurmerinta ja 16.7.

Jaana Partti.

Alppilassa: Luomakunnan sunnuntain messu su 25.6. klo 16. Petri Patronen.

Messu su klo 16. 2.7. Visa Viljamaa, 9.7. Eeva-Liisa Hurmerinta ja 16.7.

Petri Patronen.

Unkarinkielinen messu klo 11 ja kiinankielinen messu klo 13 su 2.7. ja 16.7.

Tapahtumia Urkukesä Kallion kirkossa.

Iltakonsertit ma klo 19. 26.6.

Anna Kalinkina, 3.7. Timur Khaliullin, 10.7. Matti Pohjoisaho ja 17.7. Julia Tamminen. Lounaskonsertit to klo 12. 29.6. Dag-Ulrik Almqvist, 6.7. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, 13.7. Dina Ihina ja Denis Mahankov ja 20.7.Olli Saarima. Vapaa pääsy.

Iltakonserttien ohj. 8 e.

Elämän äärellä -konsertti ja kesäisiä yhteislauluja juhannuspäivänä la 24.6. klo 15 Kallion kirkossa. Leena Lehtinen, runot, ja Henna Nieminen, musiikki.

Ohj. 5 e.

Kolme viisasta naista eli piispa Irja Askola, pääsihteeri Tuija Brax ja Kirkon Ulkomaanavun puheenjohtaja Tarja Kantola keskustelevat ihmisoikeuksista to 29.6. klo 19 Kallion kirkossa. Helsinki Pride -viikon keskustelun vetää päätoimittaja Mari Teinilä.

Kesäkurssilla Mustasaaressa on tilaa hengähtää. Et tarvitse erityistaitoja osallistuaksesi kurssillemme. Ääni sielun tanssia kehossa -päiväkurssilla la 1.7. mieli ja sielu lepäävät keskiaikaisessa rukouslaulussa.

Elämän värit -kursseilla heinä-elokuussa etsitään omaa luovuutta värin kokemisen ja maalausharjoitusten avulla. Katso lisää kallionseurakunta.fi/luovan-toiminnan-kirkko/ Tied. p. 09 2340 3611.

Karhupuiston puistokahvit su 2.7. ja 16.7. klo 14–15. Yhteislauluja ja kahvittelua.

Retkiä ja kursseja. Iloinen kesäretki Enonkoskelle Savoon 27.–29.6. ja päiväretki la 1.7. Vanhan kirjallisuuden päiville ja Pyhän Olavin kirkkoon Sastamalaan. Tied. p. 050 3803 286.

Diakonian ajanvaraus ti ja to klo 9–10 ja ke 12–13 p. 09 2340 3618.

Kesäkahvila Kappelisalissa ke klo 13.

Café Sonck ja Aino Ackté -kamarifestivaali Kallion kirkon kivijalassa.

Avoinna ma–pe klo 11–16, suljettu 22.6.–3.7. Kts. kesän konsertit: acktefestival.fi.

Autre Chose Café Alppilan kirkolla.

Avoinna ti–su klo 8–18, suljettu 23.6–3.7.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma ja pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 19.

Juhannuspäivän messu la 24.6. klo 11.

Kuggomin rippikouluryhmän konfirmaatiomessu su 9.7. klo 11.

Tapahtumia Kesäkahvila ja konsertti ma 26.6. klo 13. Jenni Witick, sello. Kirkkosali. Konsertin jälkeen kahvit kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisätiloissa.

Kesäkahvila ja konsertti ma 3.7. klo 13. Janne Oksanen, piano. Kirkkosali. Konsertin jälkeen kahvit kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisätiloissa.

Tutustu Lauttasaaren kirkkoon.

Kirkon ja esineistön esittely ke 26.7. klo 18–18.45, esittelijänä Ville Elomaa.

Grilli on kuumana maanantaisin kirkon takapihalla klo 14.30–17. Ota omat grillattavat mukaan tai osta mehua ja makkaraa Kirkkokahvilasta. Grilli on myös muina aikoina käytettävissä, polttopuita saa vahtimestareilta.

Lauttasaaren Kirkkokahvila on kesätauolla 31.7. asti.

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

urkusovitus Sibeliuksen Finlandiasta.

Paavalinkirkko avoinna ma–to klo 11–14.

Pihakahvila tiistaisin klo 13–14.30 Paavalinkirkon sisäpihalla. Kahvilan aikana hävikkiruokajakelu klo 13.45.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 2340 5400.

Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 24.6. klo 12 Paavalinkirkossa. Kari Kanala, Jukka Ahokas.

Messu su 25.6. klo 10 Paavalinkirkossa. Tuuli Aitolehti, Arja Kortelainen, Jukka Ahokas. Pihakahvit.

Messu su 2.7. klo 10 Paavalinkirkossa. Arja Kortelainen, Juha Valkeapää, Jukka Ahokas. Pihakirkkokahvit.

Messu su 9.7. klo 10 Paavalinkirkossa. Juha Valkeapää, Jukka Ahokas.

Pihakirkkokahvit.

Messu su 16.7. klo 10 Paavalinkirkossa. Minna Kumpukallio, Annika Schmidt, Jukka Ahokas.

Tapahtumia Neue Quartet -jousikvartetin konsertti to 29.6. klo 19 Paavalinkirkossa. Beethoven, Šostakovitš, Merikanto. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyöräilyretki Maunulan ulkoilumajalle to 5.7. klo 10, lähtö Paavalinkirkolta. Omin eväin, säävaraus. Ei ennakkoilmoittautumista, lisätiedot Birgitta Huhtaluhta p. 050 380 4198.

Suomi 100 -urkukonsertti ke 5.7. klo 19. Julia Tamminen, urut. Väinö Raition, Oskar Merikannon, Mauri Viitalan ja Taneli Kuusiston urkusävellyksiä sekä

13

musiikkivinkki

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Juhannuspäivän messu la 24.6. klo 10 Temppeliaukion kirkossa.

Hakkarainen, Launis, Karjalainen.

Messu sunnuntaisin klo 10 Temppeliaukion kirkossa. 25.6. Alanen, Hakkarainen, Karjalainen, Kammerchor St. Michaelis Lüneburgs. 2.7. Launis, Mustakallio, Tamminen. 9.7. Lehtimäki, Tiljander, Hersta. 16.7. Alanen.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia

Paavalin seurakunta

7×

a

Musiikkia vierailijoille Temppeliaukion kirkossa arkisin klo 10–12 ja 13–15.

Temppeliaukion kirkon kesäkahvila avoinna 1.6.–31.8. ma–la klo ­9.30–17.

Virsilauluilta su 2.7., 9.7., ja 16.7. klo 18 Soutustadionilla, Merikannontie 4. Kanttori laulattaa tuttuja virsiä ja pappi pitää iltahartauden.

Raamatun naisia ke 28.6. klo 13 Temppeliaukion kirkolla. Hartaushetki, alustus Raamatun naisista ja yhteistä keskustelua. Aiheena Ester.

Sunnuntaimusiikkia su 9.7. klo 16 Temppeliaukion kirkossa. Henri Hersta, urut. Vapaa pääsy.

Töölön kirkon kesäkahvila tiistaisin klo 11–14. Tule myymään omia tavaroitasi kahvilakirppikselle ti 4.7.

Pöydän hinta 5e, lunastus puoli tuntia ennen kahvilan avaamista.

Töölön kirkolla avoimet ovet ke–pe klo 16–19. Ke klo 18 Ehtoollishetki, to klo 18 raamatunlukua ja pe klo 18 iltarukoushetki, Vesper.

Toripäivystys pe klo 10–11.30 Töölön torilla Cafe Tiinassa. Tule juttelemaan ja vaihtamaan ajatuksia diakoniatyöntekijöiden ja pappien kanssa.

Opastukset Temppeliaukion kirkolla 1.6.–31.8. ma–pe klo 16.

Musiikkileikkikoulun syyskausi alkaa ke 23.8. ja ilm. uusille oppilaille nettisivuillamme. Uusia muskariryhmiä Töölön kirkolla. Tied. musiikinopettaja jenni.paaso@evl.fi, p. 050 596 5601.

Kesäretki Loimaalle to 24.8. klo 9–17. Ohjelmassa mm. Kanta-­ Loimaan kirkko ja maatalousmuseo Sarka. Hinta 20 e sis. bussimatkan, lounaan, museokäynnin ja kahvin.

Ilm. ja maksu seurakuntatoimistoon 16.8. mennessä.

Laura Rahnasto esiintyy Merirasti-­kappelissa 27.6.

Konsertti ja kesäkahvila

Malmilla Iltamusiikkia

Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1, aloitetaan kesäkahvila pienellä kesäisellä konsertilla kirkkosalissa ma 26.6. klo 13.

Jenni Witick soittaa selloa. Konsertin jälkeen siirrytään kahvittelemaan pihalle tai sateen sattuessa seurakuntasalin puolelle. Kahvittelun ohessa on myös pientä ohjelmaa, kesän hittinä uudet virret. Kahvi ja kahvileipä 2 e.

Malmin kirkossa, Kunnantie 1, soi Iltamusiikki kesäkeskiviikkoisin klo 18. Ke 28.6. urkuja soittaa Olga Mäkinen, 5.7. Timo Olli ja 12.7. Heikki Poutanen. Ke 19.7. musisoivat Esa Aapro, laulu, ja Merja Aapro, urut. Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin Metrolla musiikkiin -sarja jatkuu kesätiistaisin klo 19 Itä-Helsingin kirkoissa. 27.6. Merirasti-kappelissa, Jaluspolku 3, kuullaan mm.

Piazzollan, Pergolesin ja Scarlattin musiikkia huilisti Laura Rahnaston ja kitaristi Janne Malisen soittamana. 4.7. Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1, soittaa urkuri Tomi Satomaa. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Urkukesää keskiviikkoisin Helsingin urkukesän konserteista voi nauttia keskiviikkoisin klo 19 keskustan eri kirkoissa: kesäkuussa Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, heinäkuussa Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6, ja elokuussa Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Ke 28.6. soittavat viulisti Irma Niskanen ja cembalisti Petteri Pitko Fibo Playersistä, 5.7. puolestaan Kreeta-­Julia Heikkilä ja C ­ atharina Chen, viulu, Andres Kaljuste ja Aine Suzuki, alttoviulu, Lauri Kankkunen ja Jaani Helander, sello, sekä Irina Niskala, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Kesäkissan muskari Kesäkissan musiikkileikkikoulussa lapset ja vanhemmat pääsevät laulamaan, leikkimään ja soittamaan perjantaisin 30.6.–4.8. klo 11.30 Mustasaaren toimintakeskuksessa. Muskari kestää noin 20 min., ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Suositellaan 3–6-vuotiaille. Mustasaareen pääsee lautalla Taivallahden laiturista, menopaluu 4 e, alle 10-v. maksutta vanhemman seurassa.

Temppeliaukion Sunnuntaimusiikki Temppeliaukion kirkon, Lutherinkatu 3, Sunnuntaimusiikit käynnistyvät su 9.7. klo 16, jolloin kirkossa esiintyy urkuri Henri Hersta. Tämän jälkeen Sunnuntaimusiikkeja järjestetään vielä kolmena heinäkuun sunnuntaina sekä 20. ja 27.8. Vapaa pääsy.

Konsertteja Karunan museokirkossa Tutustu Karunan museokirkkoon Seurasaaressa Kesäillan konserttien myötä. Ke 12.7. klo 18 Aamun keinu -konsertissa soittavat Laura Rahnasto, huilu, ja Janne Malinen, kitara. Kesäillan konsertteja pidetään vielä 19.7., 26.7., 2.8. ja 9.8. klo 18. Vapaa pääsy.

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 23.6. – 20.7.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

Seuraa meitä Facebookissa!

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 sekä Myllypuron kirkossa klo 12. Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 24.6. klo 10 Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa sekä klo 12 Myllypuron kirkossa.

Ei messua Kulosaaressa 25.6.–30.7.

TAPAHTUMIA Kesäilta Myllypuron kirkolla to 29.6. klo 19, Ropponen. Musiikkia, yhteislaulua, hartaus, tarjoilua.

Ohjelma säävarauksella kirkon edessä. Seur. to 20.7., Pesti.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuudet Herttoniemenrannan kappelilla to klo 14, kahvit klo 13.30. 29.6. laulattamassa Leino ja 13.7. laulattamassa Lemponen.

Vesiveisuut Kivinokan kioskilla su 2.7. klo 16. Yhteislauluja.

Mukana Eva Kasvio, laulu, ja Hannu Jylö, harmonikka. Rautiainen, juonto ja hartaus.

Kesäkahvila Kulosaaren kellotapulilla to 6.7. klo 18, Tikkanen.

Konsertti Herttoniemen kirkossa su 9.7. klo 18. Pelimanniorkesteri, Thunder Bay, Kanada, joht. Kauko Ylinen. Kamarikuoro Ora, joht. Lemponen. MaijaLeena Linna, lukija. Harri Kaituri, basso. Rautiainen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kesäilta kirkolla Herttoniemen kirkossa to 13.7. klo 19, Rautiainen.

Musiikkia, yhteislaulua, hartaus, tarjoilua. Ohjelma säävarauksella kirkon takana.

Yhteislaulutilaisuus Herttoniemen siirtolapuutarhan riihessä su 16.7. klo 15. Lemponen ja kuorolaisia.

Rautiainen, juonto ja hartaus.

Iloa sydämelle – Musiikkia reformaation hengessä Herttoniemen kirkossa ti 18.7. klo 19.

Ombra sonora: Mirva Laine, barokkiviulu, Ritva Hautsalo, viola da gamba ja lirone. Petra Schauman, mezzosopraano, Päivi Vesalainen, cembalo ja urut.

Konsertissa kuullaan kolmen luterilaisen säveltäjämestarin D. Buxtehuden, G.Ph. Telemannin ja Ph.H. Erlebachin musiikkia barokin ajalta. Ombra sonora -yhtye soittaa konsertissa myös omia sovituksiaan Martti Lutherin virsistä. Metrolla musiikkiin -konsertti.

Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Kesäkahvila Kulosaaren seurakuntasalissa to 20.7. klo 13, Juvonen.

Kesäsumpit Myllypuron kirkossa joka ke klo 13 kesän ajan.

Myllypuron elintarvikejakelu tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3.

Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied.

Backman p. 09 2340 3333.

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

23.6.

Juhannusjuhla Laajarannassa, Humalniementie 15, pe klo 18–21, ohjelmallinen osuus n. klo 18–19. Miesten ja naisten saunavuorot ennen ja jälkeen ohjelman. Mukana Timo Pekka Kaskinen ja Päivi Niva-Vilkko. Vapaaehtoinen tarjoilumaksu.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus ja juhannuksen viettoa la 24.6. klo 11 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65.

Jenni Kahenvirta, Eva-Lisa Lindström, Mari Lamminen. Messun jälkeen kahvitarjoilu ja kesäisiä yhteislauluja. Mahdollisuus tutustua kirkkoon ja hautausmaahan pitkäaikaisen, eläkkeellä olevan suntiomme Ville Kemppaisen johdolla. Bussikuljetus Mikaelinkirkolta klo 10.30, Mellunmäen ostoskeskus klo 10.35.

Paluu jumalanpalveluksen ja yhteislaulutilaisuuden jälkeen noin klo 13.

HUOM! Juhannuspäivänä EI jumalanpalvelusta Mikaelinkirkossa.

Messu su 25.6. klo 11. Sini Ikävalko, Eva-Lisa Lindström, Juha Kasari, Päivi Turkki, Mari Lamminen.

Messu su 2.7. klo 11. Eva-Lisa Lindström, Jenni Kahenvirta, Tuija Mäkinen, Armi Määttä, Kirsi HonkanenPunkari.

Messu su 9.7. klo 11. Marja Lehtinen, Eva-Lisa Lindström, Outi Juntunen, Maija Isberg-Palm, Matti Pohjoisaho.

Ehtoolliskirkko pe 14.7. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen, Matti Pohjoisaho. Tilaisuus on kaikille avoin.

Messu su 16.7. klo 11. Mia Iiskola, Anne Granström, Arto Virkkunen, Päivi Turkki, Matti Pohjoisaho.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Kesän teematorstait torstaisin klo 13. Tervetuloa virkistymään hyvän seuran ja kahvikupposen ääreen. Mukana seurakunnan työntekijä ja vierailija, joka johdattaa yhteiseen keskusteluun ja

facebook.com/ kirkkojakaupunki

9.7

Thunder Bayn pelimannit Kanadasta esiintyvät Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23, su klo 18. Johtajana Kauko Ylinen. Mukana Kamarikuoro Ora, johtajana Kirsi Lemponen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

seurusteluun. 29.6. Tietokilpailu, aiheena Raamatun miehet, Maija Isberg ja Marja Lehtinen. 6.7.

Tietokilpailu, aiheena Raamatun naiset, Maija Isberg ja Marja Lehtinen. 13.7. Tutustumme toisiimme kysymyksin ja kesäisiä lauluja, diakonissa Outi Juntunen ja diakoni Tuuli Valaranta. 20.7.

Musiikkimatinea ja keskustelua uruista, kanttori Matti Pohjoisaho.

Bachista minimalismiin ti 4.7. klo 19. Tomi Satomaa, urut. J.S. Bach, G.A. Homilius ja Andres Uibo. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Ultimatea, vauhdikasta frisbeepeliä Kurkimäen kentällä ti 11.7. klo 18–19. Juomapullo ja lenkkarit mukaan. Loppurukous, säävaraus. Tied. Tuuli Valaranta p. 09 2340 4846.

Diakoniapäivystykset kesällä 1.6.–31.8. Ajanvaraus puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p. 09 2340 4818 (puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa voi käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30– 13. Ei ajanvarausta to 27.7.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1 Laajaranta, Humalniementie 15

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa Juhannuspäivän messu la 24.6. klo 10, Lyytinen, Niva-Vilkko. Messu su 2.7. klo 10, Nurminen, Filppula. Messu su 9.7. klo 10, Lyytinen, Enni Maaninka. Messu su 16.7. klo 10, Vilkkilä, Filppula.

Iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalon kirkossa messu su 25.6. klo 12, Laaksonen, Niva-Vilkko.

Messu su 2.7. klo 12, Nurminen, Filppula. Messu su 9.7. klo 12, Lyytinen, Enni Maaninka. Messu su 16.7. klo 12, Vilkkilä, Filppula.

TAPAHTUMIA Juhannusjuhla pe 23.6. klo 18 Laajarannassa. Lipunnosto klo 18, jonka jälkeen n. tunnin ohjelma. Naisten sauna klo 16–18, miesten sauna klo 18–19. Mukana Timo Pekka Kaskinen ja Päivi Niva-Vilkko. Vapaaehtoinen tarjoilumaksu.

Yhteislauluilta to 29.6. klo 18 Marjaniemen siirtolapuutarhan kerhotalolla, Virvakuja 6.

Lauluja Suvilinnun laulukirjasta ja maakuntalauluja. Nurminen, Filppula.

Kesäilta Laajarannassa sunnuntaisin klo 18. 2.7. Lyytinen, Filppula; 9.7.

Mäkilampi, Enni Maaninka; 16.7. Ek. Lyhyt ohjelma ulkona ilmojen salliessa ja mukavaa yhdessäoloa Laajarannan huvilalla meren rannalla. Kahvija makkarakolehti Tallinnan Peetelin lastenkodin hyväksi.

Kesäpiiri torstaisin klo 13 Laajarannassa. 29.6. Nurminen, 6.7. Mäkilampi, 13.7. Filppula, 20.7. Vaulas. Pientä ohjelmaa ja yhdessäoloa.

Chilligrilli torstaisin klo 18–21 Laajarannassa. Nuorten ja nuorten aikuisten grilli-ilta torstaisin heinäkuun loppuun asti. Grillausta, rukousta, musaa, sanaa ja chillailua. Tuothan grillattavaa, ja tuo kaverisikin. Tarjolla pientä syötävää vapaaehtoisella maksulla. Jos haluat auttaa valmisteluissa, tule paikalle klo 17.30.

Diakonian vastaanotot: Roihuvuoressa ajanvaraus tiistaisin puhelimitse klo 10–11, p. 09 2340 5758. Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 9–11, p. 09 2340 5768.

Lapsi-vanhempi-muskareihin ilmoittautuminen käynnissä.

Musiikkileikkikoulut ovat 0–3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Ilmoittautuminen sähköisesti osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/ roihuvuori. Ilmoittautuminen jatkuu kauden alkuun tai niin kauan kuin paikkoja on. Muskarit alkavat ma 4.9., ja syyskausi maksaa 40 euroa/ lapsi. Yhteen ryhmään mahtuu 15 lasta. Ryhmät kokoontuvat maanantaisin klo 9–9.30 ja 9.30–10 Laajasalon kirkolla sekä 10.45–11.15 Roihuvuoren kirkolla. Tiedustelut: paivi. lindberg@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta

Rakkaus on suuttumaton, vahva puolustajani.

Virrestä 430

Virasto: Turunlinnantie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Puotilan kappelissa.

Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus la 24.6. klo 11 Puotilan kappelissa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Huom! Vartiokylän kirkko on suljettu remontin takia kesä-heinäkuun.

Matteuksenkirkon ehtoollishartaudet ovat kesätauolla.

Messun toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Diakoniatyöntekijän ajanvaraus kirkkoherranvirastosta, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse p. 09 2340 6400 ma–pe klo 9–12 ja 13–16.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

a

Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to klo 9–13, ke klo 14–17, arkipyhää edeltävä päivä 10–13. p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

Esko Jämsä

Vuosaaren seurakunta

15

jumalanpalvelukset Juhannuksen sanajumalanpalvelus la 24.6. klo 11 kirkossa. Vanhanen, Jurmu.

Messu sunnuntaisin klo 11 kirkossa.

25.6. Antola, Kurppa. 9.7. Pesonen, Jurmu. 16.7. Antola, Jurmu.

Konfirmaatiomessu su 2.7. klo 11 kirkossa. Holma, Virtanen. Lohirannan mediarippikoulu. Yle televisioi messun. Seurakuntaa pyydetään olemaan paikalla klo 10.30.

Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18. 22.6. Pesonen, Virtanen. 29.6.

Vanhanen, Jurmu. 6.7. Joronen, Jurmu. 13.7. Antola, Jurmu.

Televisiojumalanpalveluksia Vuosaaresta. Kesäkuiselta Lohirannan rippikoululeiriltä televisioidaan kaksi jumalanpalvelusta. Leirijaksolla taltioitu leirijumalanpalvelus TV1:llä su 9.7. klo 10. Konfirmaatiojumalanpalvelus Vuosaaren kirkosta TV1:llä su 16.7. klo 10. Messujen musiikkia ovat toteuttamassa Lohirannan leiriläisten lisäksi nuorten musiikkiryhmä Valon ääni Hanna-kanttorin johdolla. Jumalapalvelukset ovat nähtävissä Yle Areenassa 30 päivää tv-esityksen jälkeen.

Tapahtumia Kesäisiä lauluja ja pientä purtavaa kirkolla jumalanpalveluksen jälkeen la 24.6. noin kello 12. Tule laulamaan yhdessä ja nauttimaan juhannuksen tunnelmasta! Mukana pastori Tommi Vanhanen ja kanttori Eeva Jurmu.

Aamun keinu ti 27.6. klo 19 Merirasti-kappelissa. Laura Rahnasto, huilu, ja Janne Malinen, kitara. Metrolla musiikkiin -konsertti. Vapaa pääsy, käsiohjelma 7 e.

Lisätietoa www.metrollamusiikkiin.fi.

Kesäaamu kirkolla keskiviikkoisin klo 10.30–12. Nautitaan yhdessä aamukahvista, hyvästä seurasta ja ohjelmasta. Kesäaamun vieraina 28.6. ja 5.7. kesäteologi Emilia Haaranen, 12.7. kanttori Eeva Jurmu ja 19.7. pastori George Betel.

Kesäpäivät ikäihmisille ja eläkeläisille Laajarannassa to 24.8. Ilmoittaudu nyt ja tule viettämään mukava päivä yhdessä! Päivän hinta 15 e sis. kuljetukset, ohjelman, lounaan ja kahvit. Ohjelmassa on hartaus, taidetta, pihapelejä, yhdessäoloa ja iloinen musiikkihetki Anja Hinkkasen johdolla. Ilm. ja maksu kirkkoherranvirastoon. Lisätietoja p. 09 2340 6540.

Kävelyseuraa Vuosaaressa. Tule mukaan rauhalliseen, reippaaseen ja rentoon kävelyhetkeen. Lähtö Mosaiikkitorilta, Columbuksen sisäänkäynnin vierestä joka keskiviikko klo 15. Mukana Merja- vapaaehtoinen.

Katukappeli avoinna ma–pe klo 12–16, la–su suljettu. Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

Minttu Ågrenin mielestä Kampin kappelin salissa on ultimaattinen rauha.

Keskusteluapua kenelle tahansa

”

Kampin kappelissa saa kertoa huolensa ja murheensa.

V

uonna 2012 rakennetun Kampin kappelin huomaa Narinkkatorin laidalla väkisin sen erikoisen ulkomuodon takia.

Tiedossa ei ole, mitä arkkitehtien mielissä liikkui kappelia suunnitellessa.

– Kappelia on sanottu Nooan arkiksi, kahvikupiksi ja mehiläispesäksi. Kun minä istun salissa, tulee sellainen olo kuin pyörisin. Siellä on ultimaattinen rauha, sanoo Kampin kappelissa työskentelevä sosiaaliohjaaja ja seksuaalineuvoja Minttu Ågren.

Kampin kappeli ei muutenkaan ole tavallinen kappeli, sillä sen toiminta-ajatuksena on, että sinne voi kuka tahansa mennä keskustelemaan mieltä painavista asioista ammattilaisen kanssa.

– Meitä sosiaaliohjaajia on täällä neljä. Lisäksi on kolme kirkon keskustelutyöntekijää, eli pappi, diakoni ja lähityöntekijä. Kaikki olemme täällä tarjoamassa psykososiaalista keskusteluapua, palveluohjausta ja neuvontaa. Kirkon työntekijöiltä saa myös sielunhoidollista keskusteluapua, Ågren kertoo.

Keskustelutyöntekijöiden lisäksi kappelissa työskentelee myös toiminnanjohtaja, vartija ja kaksi suntiota.

Kampin kappeliin voi mennä juttelemaan ilman ajanvarausta ja anonyymisti kotikunnasta riippumatta. Kappelin ovesta sisään astuvaa on vastassa aina joku.

Voimme mennä kysymään, että mitä kuuluu tai että haluaisitko jutella. Ja tietenkin menemme avuksi, jos joku itkee.”

– Jokaista kappeliin tulijaa tervehditään. Me otamme ensimmäisen kontaktin, ja asiakkaan on sen jälkeen helpompi ottaa kontakti meihin.

Huomaamme myös ne, jotka näyttävät kaipaavan apua, ja silloin voimme mennä kysymään, mitä kuuluu tai haluaisitko jutella. Ja tietenkin menemme avuksi, jos joku itkee, Minttu Ågren kertoo.

Keskusteluapua antavat työntekijät Kampin kappelissa tunnistaa nimikylteistä heidän rintapielessään. Aikaa yhden henkilön kanssa keskustelulle on varattu noin tunti. Keskusteluja käydään kappelin aulan nurkkauksissa olevissa pöydissä, ja yksityisyyttä varjellaan siirrettävillä sermeillä.

– Yllättävän hyvin nurkkauksissa pystyy keskustelemaan ja keskittymään asiakkaan kohtaamiseen. Siinä vaan mennään omaan rauhalliseen tilaan. Ei kukaan jää sermin viereen keskustelua kuuntelemaan, Ågren vakuuttaa.

Helsingin seurakuntayhtymällä on kumppanuussopimus Helsingin kaupungin kanssa. Sosiaaliohjaajat ovat kaupungin työntekijöitä. Näin asiakkaalla on mahdollisuus valita, haluaako hän keskustella kirkon vai kaupungin työntekijän kanssa.

– Monille ei ole väliä, kenen kanssa juttelee, mutta kaikki eivät halua puhua hengellisistä asioista. Usein keskustelu aloitetaan sillä, että asiakas kysyy kappelista jotain faktatietoa ja kertoo, miksi on tullut juuri silloin kappelissa käymään, Ågren kertoo.

Kampin kappeli on auki vuoden jokaisena päivänä. Siellä voi käydä myös vain hiljentymässä. Jotkut asiakkaat ovat löytäneet kappelin keskusteluavun viikoittaiseksi ohjelmakseen. Kävijöitä on keskimäärin 700 päivässä.

Kesäaikana on vilkkaampaa, jolloin kävijöitä voi olla yli 2 000 päivässä.

– Työmme on kokonaisvaltaista kohtaamista, koska me emme hoida esimerkiksi raha-asioita. Mutta meillä on vastuu siitä, että keskustelulla on asiakkaalle jokin tarkoitus tai lopputulema. Vähintäänkin se, että hänellä olisi parempi olo keskustelun jälkeen, Minttu Ågren sanoo.

Nina Riutta

Kampin kappeli avoinna ma–pe klo 8–20 ja la–su klo 10–18. Kesän poikkeusaikataulut: pe 23.6. klo 8–16, la 24.6. klo 12–18, su 25.6. klo 12–18 ja Taiteiden yönä 24.8. klo 8–22.

16 A

MENOT 23.6. – 20.7.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän messu la 24.6. klo 10 Malmin kirkossa. Juhannus on meillä herttainen -yhteislauluhetki, kirkkokahvit. Kirkkobussit yhteiseen messuun Malmin kirkolle: Bussi 1, lähtö klo 9.15 Viikin kirkko – 9.20 Pihlajiston seurakuntakodin pysäkki – 9.25 Pihlajamäen ostoskeskus – 9.35 Pukinmäki, Eskolantien pysäkki – Malmin kirkko. Bussi 2, lähtö klo 9.15 Jakomäen kirkko – 9.20 Puistolan kirkon pysäkki, Alepa – 9.25 Tapuli, Tapulinaukio – 9.35 Siltamäen ostoskeskuksen pysäkki, Riimusauvantie – 9.45 Tapanilan tori – Malmin kirkko. Mainitut ajat ovat aikoja, joita ennen bussi ei lähde pysäkiltä tai ohita sitä. Paluukuljetus klo 12.15 samoja reittejä.

Messut sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa. Puistolassa messun jälkeen kesäkahvila (ei konfirmaatiomessuissa 9.7. ja 16.7.).

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Klo 18 Jakomäen kirkossa.

Konfirmaatiomessut su 2.7. klo 10 Malmin kirkossa, Porkkala 2, ja Viikin kirkossa, Honkalinna 2, sekä klo 12 Pihlajamäen kirkossa, Porkkala 1.

Konfirmaatiomessut su 9.7. klo 10 Puistolan kirkossa, Kellokoski 1, ja Viikin kirkossa, Heponiemi, sekä klo 12 Pihlajamäen kirkossa, Piispala.

Konfirmaatiomessut su 16.7. klo 10 Malmin kirkossa, Huikon kartano 1, ja Puistolan kirkossa, Kellokoski 2, sekä klo 12 Pihlajamäen kirkossa, Kivisaari 2.

Viikkomessu to 29.6. klo 13 Siltamäen seurakuntakodilla.

TAPAHTUMIA Kesäkonsertti ke 28.6. klo 18 Malmin kirkossa. Olga Mäkinen, urut. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä.

Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislaulua.

Kesäkonsertti ke 5.7. klo 18 Malmin kirkossa. Timo Olli, urut. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä.

Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislaulua.

Kesäkonsertti ke 12.7. klo 18 Malmin kirkossa. Heikki Poutanen, urut. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä.

Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislaulua.

Kesäkonsertti ke 19.7. klo 18 Malmin kirkossa. Esa Aapro, laulu, Merja Aapro, urut. Konsertin jälkeen noin klo 18.30 Kesäilta kirkonmäellä. Makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja yhteislaulua.

Kesäpiiri ke 28.6. klo 12 Pihlajamäen kirkolla.

Kesäkahvila to 29.6. klo 13–15 Jakomäen kirkolla. Vapaaehtoisten järjes-

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

Pakilan seurakunta

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

JUMALANPALVELUKSET

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

23.6.

Juhannusjuhla Oulunkylän kirkossa ja sisäpihalla, Teinintie 10, pe klo 18.

Petri Laaksonen laulaa suomalaisiin runoihin säveltämiään lauluja. Kahvia, makkaranpaistoa ja yhteislaulua alk. klo 19. Mukana Ulla Kosonen, Maija Pesonen-Kareinen sekä Henri Isokuortti.

Vapaa pääsy.

tämä olotilakahvila. Tarjolla kahvia ja pullaa euron hintaan.

Grilli-ilta ke 5.7. klo 18 Viikin kirkolla.

Grilli-ilta to 6.7. klo 18 Jakomäen kirkolla.

Kesäpiiri ke 12.7. klo 12 Pihlajamäen kirkolla.

Grilli-ilta ke 19.7. klo 18 Puistolan kirkolla.

Nuorten kahvila ja Veisuvartti keskiviikkoisin klo 17–20.30 Tapanilan kirkolla. Nuorten avointen ovien kahvila. Yhdessäoloa, pelailua, ystävien tapaamista. Klo 18 vietämme hartaushetken, Veisuvartin, jossa lauletaan muutama Nuoren seurakunnan veisu.

Isoja kukkatauluja esillä kesän ajan Viikin kirkolla. Malmilaisen taiteilijan Aira Salomaan viisi kukka-aiheista työtä Viinitarhurin salissa. Taiteilija kertoo: ”Kun seison keskellä mielikuvani palstaa, mitä näen oikealla, vasemmalla, edessä, takana? Ruusutarhan, kukkaniityn, kesän värien runsauden, ihastuttavan maiseman.

Kyykistyn, tutustun kasvuun läheltä.

Tunnistanko kasvien nimet, huomaanko kasvillisuuden monimuotoisuuden? Miten kaikki luonnon kauneus jaksaa nousta kylmän talven alta keväällä elinvoimaisena keskikesän vehreydeksi, satoa tuottavaksi, aikanaan lakastuvaksi syksyn väriloistoksi ja jälleen auringon valon herättämänä nousta uuteen kasvuun”.

Hiljaisuuden retriitti Elävän veden lähteille Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla pe–su 22.–24.9. Virikepuheen tilalla ohjattu henkilökohtainen työskentely, jonka pohjalta mahdollisuus lyhyeen jakamiseen ryhmässä. Hinta: 115 e Malmin seurakunnan alueella asuvat, 140 e muut, lisäksi matkakulut.

Kimppakyydit pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Ohjaajina diakoniatyöntekijät ja retriitinohjaajat Leila Koskelin ja Merja Saviniemi.

Ilmoittautumiset 5.7. mennessä Merja Saviniemi, p. 09 2340 4532.

Diakonian kesää Diakonian ajanvaraus kesällä ti, ke ja to klo 10–11 p. 050 416 4079. Voit varata ajan myös käymällä diakoniatoimistossa ajanvarausaikana klo

6.7.

Isoisän olkihattu ja muut Tapio Rautavaaran laulut soivat Maunulatalon Metsäpurosalissa, Metsäpurontie 4, to klo 13. Yhteislaulua ja kahvitarjoilu.

Mukana Raivo Savik, Arja AholammiPylkkänen, Maija Pesonen-Kareinen ja Maunulan kirkon musiikkiryhmä.

10–11 ti Pihlajamäen kirkolla, ke Jakomäen kirkolla, to Malmin kirkolla. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön ja yhteystietosi vastaajaan tai tekstiviestinä.

Lahjoitusleipää jaetaan Jakomäen kirkolla ke klo 12 ja Malmin kirkolla to klo 11.30.

Ostarin Onni matalankynnyksen kahvila Pihlajamäen kirkolla ti 11.7., 18.7. ja 15.8. klo 9–11. Heinäkuussa Onnin yhteydessä ei ole leivänjakoa, mutta teemme kahvilan sulkeuduttua pieniä retkiä Helsingin sisällä, jos kiinnostusta riittää. Tied. Elina Leppihalme p. 09 2340 4525.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ti–pe klo 9–16, la–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Juhannuspäivän sanajumalanpalvelus 24.6. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Mukana Albekoglu, Helenius.

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 25.6. mukana Heininen, Pesonen-Kareinen. Konfirmaatiomessussa 2.7. mukana Savik, Mod, Elsa Sihvola, Helenius. Konfirmaatiomessussa 9.7. mukana Leinonen, Savik, Jukka Moilanen, Aleksi Riikonen, Pesonen-Kareinen. Su 16.7. mukana Elo, Pelkonen, Mäkiö.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 12. Su 25.6. mukana Heininen, Pesonen-Kareinen. Su 2.7. mukana Özcan, Pesonen-Kareinen. Su 9.7. mukana Handolin, Sihvola. Su 16.7. mukana Elo, Helenius.

Maunulan kirkossa ei ole kesällä messua.

Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

TAPAHTUMIA Juhannus ja Suomi 100 v. Oulunkylän kirkolla pe 23.6. klo 18. Petri Laaksonen laulaa. Yhteislauluja.

Mukana Kosonen, Pesonen-Kareinen, Isokuortti. Kahvia ja makkaranpaistoa.

Café Salaam on avoinna to 13.7. klo 15–18 Oulunkylän kirkon pihalla.

Rosa Liksom: KESÄ. Rosa Liksomin maalauksia on esillä Oulunkylän kirkon galleria AULAssa koko kesän.

Näyttelyyn voi tutustua kirkon ollessa auki.

Kesähartaudet Maunulan uurnalehdossa joka tiistai klo 17, Pirkkolantie 22. Pitäjät: 27.6. Özcan, 4.7.

Savik, 11.7. Pelkonen ja 18.7. Elo. Sateen sattuessa huoltorakennuksessa.

Kesäkahvilat Käpylän kirkossa tiistaisin klo 18. 27.6. Veisuun riemu.

Hannu Taanila veisauttaa virsiä.

Mukana Özcan ja Helenius. 4.7. Soita somer, helkä hiekka. Mukana Savik, viulu, ja Helenius, piano ja bandoneon. 11.7. Rautaset virret. Musiikkia ja tarinaa lähetyksestä. Mukana Pelkonen ja Sihvola, sello ja piano. Ti 18.7. Levähtäkää vähän. Kelttiläisiä rukouksia, meditatiivista musiikkia.

Mukana Elo ja Mäkiö.

Kesäkahvilat Oulunkylän kirkossa keskiviikkoisin klo 13.30. 28.6. Suvilinnun lauluja. Yhteislauluja. Mukana Sihvola, sello, Pesonen-Kareinen ja Virtanen. 5.7. Isoisän olkihattu. Tapio Rautavaaran musiikkia myös yhteislauluna. Mukana Savik, viulu, Arja Aholammi-Pylkkänen, laulu, Pesonen-Kareinen ja Maunulan kirkon musiikkiryhmä. 12.7. Linnut äänillänne Herraa kiittäkää. Kesän runoja ja lauluja. Mukana Handolin, Sihvola, sello ja piano, ja Isokuortti. 19.7. Joka laulaa, ei paljon murehdi. Martti Lutherin ajatuksia, virsiä sekä urkukoraaleja. Mukana Elo, Aino Spence, laulu, Mäkiö, urut, ja Virtanen.

Kesäkahvila Maunula-talossa to 6.7. klo 13. Isoisän olkihattu. Tapio Rautavaaran musiikkia myös yhteislauluna. Mukana Savik, viulu, AholammiPylkkänen, laulu, Pesonen-Kareinen ja Maunulan kirkon musiikkiryhmä.

Kahvitarjoilu.

Juhannuspäivän jumalanpalvelusta vietetään kirkolla la 24.6. klo 11.

Jumalanpalveluksen toimittavat kesäteologi Santeri Kaleva ja kanttori Jussi Hirvonen.

Messu kirkolla su 25.6. klo 11. Messua toimittamassa Marita Toivonen, Tiia Tuovinen ja Jussi Hirvonen.

Messu kirkolla su 2.7. klo 11. Messussa mukana Tiia Tuovinen, Santeri Kaleva ja Juhana Saarinen.

Messu kirkolla su 9.7. klo 11. Messun toimittavat Jouni Pirttijärvi, Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Messu kirkolla su 16.7. klo 11. Messussa mukana Tiia Tuovinen, Leo Norja ja Pippa-Riina Tuhkalainen.

TAPAHTUMIA Kaipaatko kuuntelijaa – tarvitsetko konkreettista apua? Diakoni päivystää Hyvän Paimenen kirkon virastossa tiistaisin klo 10–12. Voit soittaa hänelle numeroon p. 09 2340 5552 myös muina aikoina.

Green Light -kesänuortenilta kirkolla tiistaisin klo 18–21. Grillataan ja

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

A

chillataan, ollaan yhdessä, hyvässä paikassa ja hyvässä seurassa, Pirtillä tietenkin. Tervetuloa mukaan erityisesti kaikki tuoreet riparilaiset.

Seuraa kesän ripareita Instragramissa @pakilanriparit.

Eläkeikäisten kesäinen kerho kirkolla torstaisin klo 13. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki. Keskustelua aiheesta ja aiheen vierestä, kahvia, teetä, naurua, laulua ja yhteinen pieni hartaus.

Viihdemusiikin laulukurssi syksyllä. Kurssilla harjoitellaan lauluja esityskuntoon ja käydään läpi laulamiseen liittyviä asioita jokaisen osallistujan omista lähtökohdista käsin. Kurssin aikana käydään läpi kappaleita, harjoitellaan rytmiikkaa, laulutekniikkaa ja tehdään tulkintaja esiintymisharjoitteita. Kurssilla saat hyviä vinkkejä siihen, miten saat jatkossa harjoiteltua lauluja nopeammin ja tehokkaammin eikä aikaa kulu vääränlaiseen tai tehottomaan harjoitteluun. Kurssin lopuksi pidetään sunnuntaina 1.10. konsertti, jossa kurssilla harjoitellut laulut esitetään (esiintyminen on vapaaehtoista). Ilmoittautuminen virastoon.

Erityisryhmille Mustasaaren messussa su 16.7. klo 14 mukana vammaistyön Heli-pappi. Tietoja lautta-aikatauluista, ruokailuista ja hinnoista: www. mustasaarentoimintakeskus.fi.

Kehitysvammaiset viettävät kappelikinkereitä ja retkipäivää Mustasaaressa la 26.8. Lähtö Hiekkarannantien lauttalaiturista klo 10 ja paluu klo 16 mennessä. Hinta 10 e. Sitovat ilm. yhteystietoineen 17.8. mennessä ysk.diakonia@evl.fi tai p. 09 2340 2538. Lisätiedot p. 050 380 1060, heli.ojalehto@evl.fi.

Näkövammaisten kesäkävelyt jatkuvat tiistaisin. Kohteina 27.6. klo 12 Haltiala, 4.7. klo 13 Kivinokka, 11.7. klo 11.40 Pihlajasaari, 18.7. klo 13 Vuosaari ja 25.7. klo 12 Luukki.

Oppaat vastaanottavat saapuvia.

Kokoontumispaikat, tarkemmat aikataulut ja lisätiedot p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@evl.fi.

Vapaaehtoistyöntekijät Sinikka Berg (vas.) ja Anja Forsman tarjoilevat kahvia Paavalinkirkon sisäpihalla.

Kesäkahvilat kutsuvat ohikulkijaa Seurakuntien kahvilat tarjoavat herkuttelun lisäksi musiikkia ja yhdessäoloa.

TEKSTI JA KUVA MERI FAGER

E

tsitkö paikkaa, jonne istahtaa hetkeksi pullakahville tai lounaalle? Tai nautitko musiikista, runoista ja visailusta? Näitä tarjoavat Helsingin seurakuntien kesäkahvilat, jotka ovat jälleen avanneet ovensa kaikenikäisille kävijöille.

Osa seurakuntien kahviloista on auki joka päivä, ja niihin löytää tiensä helposti niin matkailija kuin helsinkiläinenkin.

TUNNETUIN KESÄKAHVILOISTA on Helsingin tuomiokirkon Café Krypta, joka on auki myös viikonloppuisin.

Tuomiokirkolta löytyy myös kahvin lisäksi lahjatavaroita ja matkamuistoja myyvä Cathedral Shop Tapuli.

Itäisessä kantakaupungissa on Kallion kirkon tunnelmallinen kivijalkakahvila Galleria Café Sonck, jossa Aino Ackte -klubi järjestää klassisen musiikin konsertteja useita kertoja viikossa.

Joissakin kesäkahviloissa voi taltuttaa suuremmankin nälän. Sekä Alppilan kirkon Autre Chose Café että Temppeliaukion kirkko myyvät arkisin lounasta.

Seurakuntien kesätoimintaan kuuluvat myös ohjelmalliset kahvilat. Monet seurakunnat järjestävät viikoittain kahvihetken, johon sisältyy hartaus. Lisäksi näissä kesäkahviloissa on muuta ohjattua toimintaa kuten yhteislaulua tai jumppaa. Erityisesti musiikista pääsee nauttimaan musiikillisissa kesäkahviloissa Oulunkylän ja Käpylän kirkoissa.

PAAVALINKIRKON SISÄPIHALLA kokoontuu joka viikko kuutisenkymmentä kahvilavierasta. Diakoninen kahvila tarjoaa kahvia ja pientä syötävää vapaaehtoisella maksulla. Erityistä ohjelmaa ei ole, vaan kahvin lomassa voi jutustella, lukea lehtiä tai pelata mölkkyä. Viherpeukalo saa hoitaa kirkon vierustalle viljelylaatikoihin kylvettyjä kukkia ja yrttejä tai napata kotiin lähtiessään mukaan ruohosipulia, sitruunamelissaa tai tomaatteja.

– Osa varmasti pitää siitä, ettei ole ohjelmaa eikä tarvitse pohtia jotain, vaan voi turista omia juttuja. He löy-

tävät porukan ja ystävystyvät, vastaava diakoniatyöntekijä Birgitta Huhtaluhta uskoo.

– Joskus kahvittelijat ovat innostuneet pelaamaan mölkkyä niin pitkään, että virasto on ehtinyt mennä kiinni, ja peli on palautettu oven taakse, Huhtaluhta sanoo nauraen.

Kahvilan yhteydessä on myös hävikkiruuan jakelu. From Waste to Taste -yhdistyksen kautta tuleva ruoka jaetaan kaikille halukkaille.

Vapaaehtoistyöntekijät Anja Forsman ja Sinikka Berg kokevat saavansa kahvilatoiminnasta sisältöä myös omaan arkeensa. Berg korostaa, että kirkon kahvila on auki kaikille.

Arkipäivisin löytää kesäkahvilan Laajasalon ja Kallion kirkoista. Alppilan ja Temppeliaukion kirkkojen kahvilat sekä Helsingin tuomiokirkon Café Krypta ovat auki myös viikonloppuisin.

Ohjelmallista kesäkahvilatoimintaa järjestetään säännöllisesti muun muassa Herttoniemen, Huopalahden, Meilahden, Myllypuron, Pitäjänmäen, Töölön ja Vuosaaren kirkoissa sekä Mikaelinkirkossa.

Lisäksi musiikilliset kesäkahvilat palvelevat viikoittain Käpylän ja Oulunkylän kirkoissa. www.helsinginseurakunnat.fi/kesakahvilat

Mustasaaressa vietetään juhannusta pe 23.6. klo 12–21. Lapset pääsevät etsimään aarretta ja ihastelemaan Mustasaaren suosikkeja: lampaita, kanoja ja kaneja. Lounasta on tarjolla klo 12.30–15, aikuiset 9 e, 6–12-vuotiaat 6 e ja nuoremmat 1 e / ikävuosi. Hartaudet pidetään klo 14 ja 15.30, venevajassa voi nauttia musiikkiesityksistä ja yhteislaulusta klo 16.30 ja 18.30. Sauna on lämpimänä naisille klo 16–17.45 ja miehille klo 18–19.45, jos kiinnostusta on tarpeeksi. Ilmoittauduthan saunaan etukäteen sähköpostitse! Lautat Taivallahdesta tasatunnein klo 12, 13, 14, 15 ja 16. Paluulautat lähtevät saaresta klo 17.15, 18.15, 19, 20 ja 21. Mustasaari on päihteetön, saaressa ei polteta kokkoa.

PEKKO VASANTOLA

Menopalat

MUSTASAARESSA TAPAHTUU Ihmemaa Poks on sirkuksen, teatterin, musiikin ja tanssin yhdistävä tarina rohkeudesta ja kekseliäisyydestä. Esitykset 28.6. klo 13, 29.6. klo 15 ja 18.30, 30.6., 1.7. ja 2.7. klo 13. Esiintyjät ovat 9–18-vuotiaita harrastajia. Ohjaus Kukka Eklund. Kesto 1 h, soveltuu yli 3-vuotiaille. Katsomo on katettu. Liput 5 e / henkilö.

Pukinmäen sirkuskoululaisten mattoseikkailussa lankakerät ja räsymatot heräävät henkiin. Näytökset 4.7. klo 13, 5.7. klo 18.30, 6.7., 7.7. ja 9.7. klo 13. Ohjaus Sanni Sarlin. Kesto 30 min, suositellaan yli 3-vuotiaille. Katsomo on katettu. Liput 5 e. Maksu käteisellä.

Lauttamaksu 4 e meno-paluu, alle 10-vuotiaat ilmaiseksi huoltajan seurassa. Mustasaaren tapahtumien lisätie-

dot ja varaukset: mustasaari@evl.fi tai 09 2340 2590.

17

18 A

K

Palveluja tarjotaan

neniälittereK Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

Aatto ENNEN VANHAAN levyjä kuunneltiin soittimilla, joita saattoi pyörittää myös takaperin. Tuohon aikaan jotkut uskoivat, että vanha vihtahousu eli itse piru käytti rock-musiikkia välineenään houkutellessaan ihmisiä iankaikkiseen kadotukseen.

Pirullisesti paholainen kätki rock-lauluihin viestejä, jotka tulivat esiin, kun levyjä kuunteli takaperin.

Oikeinperin kuunneltuinakin ne viestit toki vaikuttivat, sillä vain harva kuunteli levyjä takaperin. Niitä ei vain itse tajunnut.

Takaperin käännetyt viestit saattavat selittää muitakin asioita. Kuten esimerkiksi sen, miksi monet juopottelevat juhlapäivien aattoina, kuten nyt esimerkiksi juhannusaattona.

Sana ”aatto” on takaperin käännettynä ”ottaa”.

Kun viaton Luojan luoma ihmislapsi kuulee sanan ”aatto”, tuo nimisana kääntyy täysin varoittamatta tässä synnin turmelemassa todellisuudessa peilikuvakseen ja hokee ihmismielessä synkkää kaikuaan: ”ottaa, ottaa”. Ja pakkohan sitä on ottaa, jos ei osaa olla varuillaan.

Henkilökohtaista

Rakennusala

69-vuotias mies vailla naisseuraa yht. kristillisiin kokouksiin. Esa Kämäräinen Poste Restante, 15100 LAHTI.

Luottokelpoinen ©

Työssäkäyvä savuton partiolaisaviopari etsii kotia.

Noin 55-70m2 keskusta - Ruskeasuo.

Mukana muuttaa 2 villakoiraa.

Muutto 1.7 - 1.8. puh. 050-5336286 Lotta

Etsin pitkäaik. vuokra-asuntoa.

Kantakaup. max 800 €. Ei Kallio.

Vakit. työ, savuton, ei lemmikkejä, luot.tied. kunnossa, kotivakuutus.

0407285784/Mikko 35v AD/jour Sairaanhoitaja ja 2 lasta haluavat vuokrata 3h+parveke Katajanokalta, Kruununhaasta tai Ullanlinnasta Soile Aarnio 040 5108686 soile.aarnio@netti.fi

40v. eläkeläismies etsii pks seutu 1.7 tai 1.8 alk. 1-2h, k ja parveke max. vuokra 650 €/kk.

Puh. 046 6431284 Luotettava srk diakoniatyöntekijä etsii yksiötä Helsingistä.

Puh. 040-5403 984 Työssäkäyvä 31-v. nainen & kiltti koira etsivät kotia kantakaupungista min. 26m2/max 730 €. Luottotiedot kunnossa. 040 8376132 Sanna

Halutaan vuokrata asunto 1.8. alk.

Pohjois-Helsingistä max.600 €/kk min. 32 m². Savuton, lemmikitön aviopari, luottotiedot ok.

0405857175/0407334310

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38 Arvoisat asiakkaat!

Eläk. alen. perm. l + k nyt 37 € (47 €) Norm. vel. perm. l + k 46 € (55 €) P. 09 639818 Eläkeläiset huom! Jalkahoito 50 €.

Pohjoinen Rautatiekatu 17, Helsinki.

Kauneushoitola Profile, p. (09) 7015397 Asennan ja opetan käytön tietokoneet, TV:t puhelimet ym. kotonasi -Petteri (17v) 0449793435

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 € KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni.

ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895685

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

STADIN APUMIEHET 045 647 5572 37€/h alv. www.ringleader.fi Yleistyöt, talomiespalvelut, jne.

Lakipalveluja

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Vuokrata halutaan Kokki etsii yksiötä ensijaisesti Lauttasaaresta, Töölöstä tai Pohjois-haagasta. Vuokra max. 700 €.

Luottotiedot ovat kunnossa.

0452331055.

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393

Bisnode 2017

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757 Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

Meiltä saat kaikki huoneistoremontit.

Takuutyötä jo v.1989 lähtien • maalaus • tapetointi • keittiöt • kylpyhuoneet • saunat • lattiat • ilmainen tarjous ja käynti paikan päällä Puh. 0400-819 483 Maalaus ja Saneeraus Tapani Romppainen rompta@luukku.com

Mattojen käsinpesua!

10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin.

Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv.

Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com Ammattitaidolla siivoukset ja ikkunanpesut yksityisille ja yrityksille. Puh. 045-2215 909 www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Kotital.väh. Veikko Salonen

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

A

Hautauspalveluja

Tilaisuuksia Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

HERÄNNÄISSEURAT ke 28.6. klo 18 Rovastila, Vuorikoskent.554, Enonkoski (retki Kalliosta ja Loviisasta). Lisätied. V.-M. Hynninen, p. 0400 214971. su 2.7. klo 10 herättäjäjuhlille lähtökirkkopyhä Vanha kko, Lönnrotink.6, Hki; saarna E. Helminen. Kirkkokahvit; lähtöveisuut uudistettuja Siionin virsiä kokeillen kirkon portailla. ke 5.7. klo 19 herättäjäjuhlille lähtöseurat Lauttasaaren kko, Myllykallionrinne 1, Hki. Iltatee klo 18.30 pe-su 7.-9.7. herättäjäjuhlat Nilsiässä, lisätiedot www.herattajajuhlat.fi, Körttiradio 105,8 MHz tai Järviradio 103,1 MHz. ke 19.7. klo 12 Arkiveisuut Rautatienrakentajien h-maa, Sandelininkatu 13, Hyvinkää.

Ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin?

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

Kari Salko, 0400 604 133

etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Hammashoitoa SUOMALAINEN HAMMASLÄÄKÄRI

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Koulutusta

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset

Ilkka Kaartinen

Ilmainen konsultaatio/tarkastus!

+372 50 76 942, ilkka@dentalkaartinen.com

Viru Hotellista n. 300 m. Narva mnt. 4, Tallinna

Sisäänpääsy KREDITPANKIN OVESTA Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

Ostetaan Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225 Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja.

Nouto ja käteismaksu.

Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi

Kruunut, sillat, keinojuuret n. 50% Suomen hinnoista!

Kela korvaus!

Tehokas Saphirlaser valkaisu vain 150 € Laser ajanvaraus online:

www.dentalkaartinen.com Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ 65€ Hinta alk. 65€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kivuton hampaan poisto

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

OSTETAAN KUOLINPESÄT,muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus. Kaappeihin unoht.astiat, maljakot, aterimet, hopeat, kellot, sot.mitalit ym. arvoirt., 50-luk. ja sitä vanh.asut, laukut, lelut, nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa.

Armas.F. puh. 044-2403941

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 740 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

TIESITKÖ...?

• • • •

Hammasproteesit tulisi uusia 5-8 vuoden välein Hammasproteesit tulisi pohjata/tiivistää vähintään kolmen vuoden välein Rikkoutuessaan hammasproteesit tulisi korjata mahdollisimman pian Painokohtien korjaaminen tulisi tehdä välittömästi, jotta suun limakalvot ei vaurioidu • Käydä tarkastuttamassa hampaatonkin suu erikoishammasteknikolla tai hammaslääkärissäsi

Haluaisitko alaproteesisi pysyvän neppareiden varassa? Kysy meiltä!

EHT Ossi 050-5533 050 EHTVallemaa Ossi Vallemaa

SOITA JA VARAA AIKA

010 2715 100

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) • Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso) Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

24 h

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Suomen Hammaslääkäriliiton jäsen

JORMA LUKKARINIEMI Hammaslääketieteen lisensiaatti Hammasteknikko Master of Oral Surgery and Implantology (M.Sc., erik.)

• • • •

suu- ja hammaskirurgia implanttiprotetiikka erikoiskokoproteesit laajat kokonaishoidot

Hammaslääkärikeskus Dentarium Oy Mikonkatu 8 A, 7 krs., Hki Puh. (09) 622 1533 GMS 050 552 7295 jorma.lukkariniemi@fimnet.fi

19

20 a

MIELIPIDE

Nimisekaannuksia hautausmaalla Martti Mäkelä kirjoittaa Hietaniemen hautausmaan epäkristillisistä symboleista, jotka koristavat eräitä hautakiviä. On totta, että monenlaisia kristinuskon piiriin kuulumattomia symboleita löytyy hautakivistä, mutta ei sentään islamin, hindulaisuuden tai juutalaisuuden symboleja.

Mäkelä sekoittaa Waldemar Becker-­ Reuterskiöldin, jota kutsuttiin nimellä Becker-Bei, ilmeisesti saksalaiseen jalkapalloilijaan Franz Beckenbaueriiin.

Becker-Beitä pidettiin esikuvana Aarne Haapakosken luomille hahmoille Kalle Kustaa Korkille ja prinssieversti Pekka Lipposelle, ja häntä pidetään myös yhtenä Suomen jääkäriliikkeen isänä. Siksi miekka hänen hautapaadessaan tarkoittaa pikemminkin hengen ja sanan miekkaa.

Hietaniemen hautausmaa on mielenkiintoinen alue suomalaista historiaa. Olen vuosien ajan esitellyt sitä halukkaille Eino Leinon päivänä 6. heinäkuuta. Niin myös tänä kesänä.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Mervi Rosnell teologian kandidaatti

Uskonnot yhdessä rauhaa lujittamaan

Seppo S. Kosonen

Mikä sai hymähtämään helatorstaina?

Jan Ahonen toteaa Apostolien tekojen kertomuksesta Kristuksen taivaaseenastumisesta (K&k 24.5.), että ”ajanlaskumme alun ihmisten maailmankuvalle voi hymähtää, mutta kertomuksen ytimessä on varhaisten kristittyjen vahva kokemus ja siitä kertominen olemassa olevalla käsitteistöllä”.

Mikä saa hymähtämään opetuslasten maailmankuvalle? Hymähtää voi vain se, joka olematta silloin paikalla – ja siis mitään näkemättä ja kokematta – nyt luulee tietävänsä silminnäkijöitä paremmin, mikä on mahdollista ja mikä mahdotonta. Kuitenkin ne, jotka olivat silloin koolla, todistivat näkemästään ja kokemastaan. Tämä todistus olisi ollut sellainen kuin se on meille talletettu, mahtuipa se silloin vallinneeseen maailmankuvaan tai ei.

Miten Ahonen kertoisi asian nykyisellä käsitteistöllä? Hänen puheensa ”kristillisestä ilmailupäivästä” ja ”pyhästä kuurupiilottelusta” kielivät hänen ajattelevan käsitteillä, jotka nojaavat 1700-luvun ns. valistusajatteluun.

Tämä yhä voimissaan kulkevan maailmankuvan ytimenä on tieteisusko, eli usko siihen, että empiirisen tieteen menetelmin voidaan tavoittaa koko todellisuus. Tälle luulolle voi hymähtää.

Juhani Alesaro

Savuton ei halua maksaa tupakoinnista Tupakoinnista ja sen savuhaitoista kärsitään usein hiljaa, vaikka savuttomuus on ihmisen luonnollinen tila. Tupakkateollisuus on koukuttanut liian paljon ihmisiä tähän sairaaseen tapaan, joka on edelleen yleisimpiä kuolinsyitä.

Tupakoitsijat vetoavat siihen, että he maksavat tupakkaveroa. Kyllä, mutta vero ei kata puoliakaan kuluista, joita ovat polttajien ja läheisten sairaanhoito, katujen puhtaanapito, siisteyden ja viihtyvyyden ylläpito.

rukous on lausuttu. Halutessasi voit lisätä myös yhteystietosi.

Lähettämällä rukouksen hyväksyt sen, että rukousta voidaan käyttää pro gradu -tutkielman aineistona sekä muissa julkaisuissa, kuitenkin niin, että kirjoittajan henkilöllisyys ei ole tunnistettavissa.

Rukouksen voit lähettää 15.7.2017 mennessä sähköpostitse saattajanrukoukset@gmail.com tai postitse osoitteeseen: Mervi Rosnell / professori Auli Vähäkangas, Teologinen tiedekunta, Käytännöllisen teologian osasto, PL 33, 00014 Helsingin yliopisto.

Nyt viimeistään taloyhtiöiden hallitusten pitäisi kieltää tupakointi sisätiloissa ja parvekkeilla. Kavala savu tunkeutuu helposti asuntoihin ja käytäviin ja aiheuttaa astmaattisille ja allergikoille kärsimystä.

Tupakka on niin piintyvä haju, ettei se lähde huoneistosta kuin täydellisen remontin myötä. Maksetaanko Helsingin vuokrataloista tällaisiakin kuluja? Se ei ole oikein.

Kesäterasseille olisi mukava istahtaa, mutta kun joka pöytään katetaan tuhkakuppi ikään kuin provosoiden tupakoitsijoita. Savuton terassi tai sen osa olisi suurta edistystä.

Marja-Liisa Susi

Menkää rohkeasti hyvästelemään vainaja Isässäni ja äidissäni oli yhteisiä piirteitä: kumpikin oli syntynyt Hämeen läänissä vuonna 1914. He olivat ammatiltaan kansakoulunopettajia.

Isäni kuoli huhtikuussa 1967. Se tapahtui yllättäen ja parhaassa iässä, 52-vuotiaana. Oli kohtalon ivaa, että isäni kuoli työpaikallaan. Minä kävin silloin oppikoulua, joka jäi kesken. Siirtyminen työelämään tuotti vaikeuksia.

En pystynyt katsomaan isää kuolleena. Ehkä tämän johdosta toipuminen kesti niin monta vuotta. Haluaisin antaa muille neuvoksi: olkaa silmätysten kuoleman kanssa. Se jouduttaa hyväksymistä.

Nähdessäni äitini kuolleena syksyllä 1992 havahduin hyväksymään kuoleman nopeammin. Vainajan äärellä seistessä huomaa, miten hänen kasvonpiirteensä ovat muuttuneet.

Lyyro Kivisalo

Osallistu tutkielmani tekoon Olen teologian opiskelija ja etsin rukouksia pro gradu -tutkielmaani varten. Jos sinulla on saattohoitokokemus viimeisen viiden vuoden aikana ja siihen on kuulunut rukous, kirjoita rukouksesi minulle. Voit myös kertoa miksi rukoilit ja mitä tämä rukous on sinulle merkinnyt, sekä miten rukous on esitetty ja mitä sen jälkeen on tapahtunut.

Lisää kirjoitukseesi taustatietosi: ikä, sukupuoli, kuinka kauan saattohoitotilanteesta on kulunut sekä mikä on suhteesi saattohoitopotilaaseen ja missä saattohoidon vaiheessa tämä

Maailmalta kantautuvat järkyttävät uutiset, Lähi-idän toivottomilta tuntuvat rauhanponnistelut ja kotimaassakin tuon tuosta ajankohtaistuva vihapuhekeskustelu saavat kysymään, onko meillä toivoa maailmasta, jossa voisimme elää rauhassa toisiamme kunnioittaen.

Vihalle on kautta aikojen haettu oikeutusta uskonnoista, jotka kuitenkin kaikki tunnustautuvat rauhanuskonnoiksi. Olisiko uskontojen aika yhdistää voimansa vastustamaan vihaa?

Uskon, että ikiaikaisten konfliktien ratkaisemiseen on olemassa vain yksi avain – kasvatus. Sen sijaan, että tulevat sukupolvet kasvatetaan lietsomaan vihaa, ne tulisi kasvattaa kunnioittamaan toisia, hyväksymään erilaisuus ja näkemään se pikemminkin vahvuutena kuin uhkana.

Meillä vanhemmilla on merkittävä vastuu asenteiden välittämisessä lapsillemme, mutta vastuu kasvatuksesta on myös päiväkodeilla ja kouluilla.

Voisivatkohan maassamme toimivat uskonnolliset yhdyskunnat sekä tunnustuksettomat yhteisöt koota voimansa ja lähteä yhdessä päiväkoteihin ja kouluihin viemään rauhan, ystävyyden ja suvaitsevaisuuden sanomaa?

Olennaisempaa kuin keskustella siitä, voiko laulaa Suvivirttä, olisi tutustua eri ajatussuuntiin ja laulaa Suvivirren lisäksi muidenkin oppisuuntien musiikkia. Sen sijaan, että näemme vaivaa järjestääksemme kullekin lapselle ja nuorelle hänen taustansa mukaista kasvatusta, voisimme yhdessä opetella ymmärtämään toistemme kulttuuria ja näkemyksiä.

Kimmo Metsä

Ilmastosopimuksen hylkääjät boikottiin Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump ei halua hyväksyä Kansainvälistä ilmastosopimusta. Kun hän siitä haluaa kieltäytyä yhdessä ­Nicaraguan ja Syyrian johtajien kanssa, niin eikö ole aiheellista koko muun maailman kieltäytyä ostamasta kyseisiltä valtioilta mitään?

Kun he eivät välitä yhteisestä maailmastamme, niin miksi muun maailman tarvitsisi välittää heistä? Kieltäydytään yhdessä yhteistyöstä ja kaikenlaisesta ostamisesta ja lainaamisestakin heiltä, niin eiköhän ala ilmastosopimus kiinnostaa!

Lassi Tiittanen