Kirkko ja kaupunki 2017 10 helsinki

10

HY VÄN TÄHDEN.

24.5.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

A 3 Pääkaupunkiseudun diakonia auttoi viime vuonna lähes 400 000 kertaa B 7 Kirjailija Sinikka Nopolaa kiinnostavat epäpyhät ajatukset pyhissä tilanteissa

B1

B1

Romahduksen merkit Ihminen ajaa maapalloa kohti nopeaa muutosta, jossa suuri osa nykyisistä lajeista voi hävitä maan päältä.

Kiinalainen sananlasku

Suuri virhe on luulla, että kristityn pitää keskittyä vain tuonpuoleiseen. Suurempi virhe on, jos kristitty antaa luulolle aiheen.

Espoon piispa Tapio Luoma kirjassaan Ytimessä – #365 Sytykettä elämään (Kirjapaja 2017)

Pääkirjoitus

Iankaikkisesti

Joka ymmärtää ajassa tapahtuvan, on huomattava henkilö.

Tänään

Eilen

2a Parempi köyhyys ja rehellinen elämä kuin tyhmyys ja totuuden vääristely.

Sananlaskujen kirja 19:1

Rukous iStockphoto

Ystävänpalvelus Ihmisen ei tarvitse yrittää miellyttää Jumalaa päästäkseen taivaaseen. Kaikki on armoa. Tämä oli yksi luterilaiseen uudis­ tukseen johtaneista oivalluksista viisisataa vuotta sitten.

Emme voi tehdä mitään ansaitaksemme iankaikkisen autuu­ den. Saadakseen syntinsä anteeksi ihmisen ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin syntiä. Kristus on jo tehnyt kaiken muun tarvittavan.

Hyviä tekoja ei pidä tehdä siksi, että pyhä Pietari antaisi niiden perusteella bonuspisteitä taivaan portilla. Tämä ei silti tarkoita sitä, ettei hyviä tekoja pitäisi lainkaan tehdä. Kyllä pitää, Saadakseen mutta aivan muusta syystä. Hyviä syntinsä anteeksi tekoja pitää tehdä siksi, että avun ihmisen ei tarvitse tarpeessa olevat lähimmäisemme tehdä mitään tarvitsevat apua. Niin yksinkertaista muuta kuin syntiä. se on.

”

Jo varhaisessa kirkossa oli erityinen palvelun virka. Sitä kutsuttiin kreikankielisellä nimellä diakoniaksi. Sama nimitys on käytössä edelleen.

Pääkaupunkiseudun seurakunnissa työskentelee 174 diako­ niatyöntekijää ja yli 3 600 diakonian vapaaehtoista. Apu ulottuu ruokakasseista velkaneuvontaan ja yksinäisten ystäväpalvelusta suuronnettomuuksien kriisiapuun.

Viime aikoina jotkut rasistiset populistit ovat väittäneet kirkon jättävän kotimaiset avun tarvitsijat oman onnensa nojaan ja hyysäävän vain ulkomaisia turvapaikanhakijoita.

Sellainen öyhötys on täyttä soopaa.

Seurakunnat investoivat diakoniaan todella paljon, ja enim­ mäkseen apu menee suomalaisille. Sillä ei silti ole mitään väliä, minkä maalainen avun tarvitsija on. Silläkään ei ole merkitystä, kuuluuko avun tarvitsija kirkkoon vai ei. Vain avun tarve ratkaisee.

Pääkaupunkiseudun seurakunnat käyttivät viime vuonna diakoniaan 17,5 miljoonaa euroa. Kun mukaan laskee perheneu­ vonnan ja sairaalasielunhoidon, tulee pottiin vielä lähes 4,5 mil­ joonaa euroa lisää.

Eikä tuo 22 miljoonaa euroa vielä sisällä tuhansien vapaa­ ehtoisten työpanoksen arvoa, joka rahaksi muutettuna olisi huomattava. Muuttamattomana se muistuttaa siitä, mitä ei voi muuttaa rahaksi: rakkaudesta.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Herrani, en näe sinua.

En pysty osoittamaan sinua.

En saa sinusta kiinni.

Kristus, sinä sanoit, että sinussa Jumala tuli maan päälle.

Mutta vaikka esittelisit ihmeitä edessäni, kohta taas epäilisin.

Herrani, minulla on vain täyttymätön kuilu, joka on sinun muotoisesi, vain sinun hiljaisuutesi.

Kiitän sinua niistä.

Lainasanat

”

Kutsun elämän suhteellisuuden ja rajallisuuden ajattelemista lohdun matematiikaksi.

Sen avulla tavoitan kiitollisuuden, josta käsin on helpompaa kohdata arki.”

Laulaja-lauluntekijä Mikko Kuustonen sivulla B 11

Seuraava lehti ilmestyy

8.6.

Kirkko ja Kaupunki HELSINKI 24.5.2017 numero 10 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Ville Tietäväinen

A

Diakoni Hanna Videll kohtaa ihmisiä Mikaelinkirkolla.

Ihmisen apu Myös pääkaupunkiseudulla kirkon diakonia paikkaa yhteiskunnan turvaverkon aukkoja. Henkinen tuki ja välittäminen on olennaisempaa kuin pieni raha-apu.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA, KAISA HALONEN, PAULI JUUSELA JA EIRA SERKKOLA KUVAT HANS V. SCHANTZ

D

iakoniatyöntekijän huone Kontulan Mikaelinkirkolla on pieni mutta toimistohuoneeksi viihtyisä. Siellä on punaisia tuoleja, pörrömatto, pieniä pöytälamppuja ja viherkasveja. Diakoni Hanna Videllin työpöydällä on jopa nenäliinoja virkatussa korissa.

Vastaanotolle tullutta Jamia (nimi muutettu) ei itketä, mutta rahahuolia hänellä on. Niin paljon, että nukkuminen on käynyt vaikeaksi. Autismin kanssa elävä mies saa pientä eläkettä ja käy neljänä päivänä viikossa tukitöissä, joista maksetaan 300 euroa kuussa. Hän asuu omassa kodissaan ja harrastaa musiikkia.

DIAKONIATYÖSSÄ OLI

378 943 KOHTAAMISTA.

Diakoni juttelee, kyselee kuulumisia ja yrittää päästä selville huolien syystä.

– Olethan kuitenkin saanut käytyä soittotunneilla, vaikka oletkin ollut väsynyt? hän kysyy.

– Kitara on Helsingin Pantissa, Jami virkkoo hiljaa.

– Voi itku, olet joutunut panttaamaan kitaran, Hanna Videll tajuaa.

Se on paha juttu. Varsinkin kun kevätkonsertti on tulossa. Jami on soitellut vain lainakitaralla. Oman kitaransa hän vei kaniin siksi, että sähkölaskun eräpäivä lähestyi uhkaavasti. Nyt panttilainan korot juoksevat ja huutokauppa lähestyy. Diakoniatyöntekijä naputtelee tietokoneelta panttilainaamon sivut esiin ja laskee: 120 euron lainan kulut vajaan kuuden kuukauden ajalta ovat 46,10 euroa.

Mutta miksi Jamille määrätty edunvalvoja ei maksanut sähkölaskua? Edunvalvoja maksaa normaalisti vuokran ja sähkölaskun sekä siirtää viikoittain Jamille satasen käyttörahaa tämän omalta palkkatililtä.

Jami ei tiedä. Hänellä ei ole edes puhelinnumeroa edunvalvojalle, vain tämän sihteerille. Verkkopankkitunnukset ovat edunvalvojalla, ja tiliotteita Jami ei saa. Hänen pitää kuitenkin maksaa tästä palvelusta 290 euroa vuodessa.

– Viime vuonna jätin tarkoituksella veroprosentin korkeaksi, että saisin joulurahaa veronpalautuksista, mutta se menikin edunvalvojan laskuun, Jami mainitsee.

Diakoni ehdottaa, että Jami pyytäisi sähköpostilla tiliotteet edunvalvo-

jalta. Eihän hän muuten voi tietää, mihin rahat riittävät. Tiliotteita tarvitaan myös diakonia-avustusten myöntämisessä. Tarvittaessa diakonikin voi hoitaa asiaa eteenpäin valtakirjalla.

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA OLI VIIME VUONNA

174

DIAKONIATYÖNTEKIJÄÄ JA

3 643

DIAKONIATYÖN

VAPAAEHTOISTA.

KITARA on myös saatava takaisin. Pystyisikö Jami raapimaan omista varoistaan kasaan panttimaksun, jos diakoniatyö antaisi ruoka-avustusta?

Jamin ilme kirkastuu. Hanna Videll kirjoittaa hänelle osto-osoituksia lähikauppaan. Ne ovat pieniä, yleensä 20 euroa viikossa.

Nämä seurakuntien myöntämät taloudelliset avustukset olivat viime vuonna pääkaupunkiseudulla yhteensä lähes 965 000 euroa. Summa on pieni, jos sitä vertaa esimerkiksi kaupunkien myöntämään toimeentulotukeen, joka pyörii 265 miljoonan euron tietämissä. Diakonia-apu on tilapäistä

ja harkinnanvaraista kriisiapua, kun taas toimeentulotuki on yhteiskunnan viimesijainen tuki, joka perustuu lakiin.

Lisäksi Videll tarjoaa Jamille EU-ruokakassia: kaurahiutaleita, maitojauhetta, hapankorppuja, nauta-sikasäilykettä. Sekin kelpaa. Näitä ruokakasseja jaettiin viime vuonna pääkaupunkiseudun leipäjonoissa ja diakoniavastaanotoilla 143 000 kappaletta.

Kun diakoni palaa kirkon varastolta ruokakassin kanssa, Jami istuu aulassa uppoutuneena koirankorville luettuun Java-ohjelmointikielen oppaaseen. Hän haluaisi ohjelmoida oman pelin.

Hanna Videll ja Jami sopivat tapaamisen heti seuraavalle päivälle: kitara lunastetaan takaisin ennen kevätkonserttia.

Hanna Videll on yksi 174:stä pääkaupunkiseudun seurakuntien diakoniatyöntekijästä. Jamin asioiden selvittely puolestaan on esimerkki keskusteluista, joita Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla käydään vuosittain yhteensä noin 38 500 asiakastapaamisessa.

Yleisimpiä syitä tulla diakoniatyöntekijän puheille ovat talousasiat, terveyshuo-

3

4a let ja ihmissuhdeongelmat.

Valtakunnallisen diakoniabarometrin mukaan lähes jokainen suomalainen diakoniatyöntekijä kohtaa kuukausittain fyysisesti ja psyykkisesti sairaita, säännöllisesti toimeentulotukea saavia, pitkäaikaistyöttömiä ja toistuvasti ruoka-apuun turvautuvia.

Pääkaupunkiseudulla noin neljä viidestä diakoniatyön asiakkaasta on työelämän ulkopuolella, yleensä eläkkeellä tai työttömänä. Suunnilleen puolet heistä asuu yksin. Vantaalainen Olli Selin, 87, on sekä eläkkeellä että yksinasuva. Hän oppi hiljattain, miltä tuntuu yksinäisyys. Rollaattorin avulla liikkuva mies oli kolme viikkoa neljän seinän sisällä asunnossaan Länsimäessä, kun hänen taksi­korttinsa oli hukassa. Aika kävi pitkäksi.

Diakoniatyön ruokailuissa oli

71 238

kävijää.

Ruokakasseja jaettiin

143 065

kappaletta.

– Oli vaikeata, koska olen aika seurallinen. Päivä kerrallaan ei ollut vain sanonta vaan todellisuutta. Tuli mieleen, että mitä sitten tulee, kun kävely ja muisti menevät heikoiksi, Selin kertoo.

Nyt Selinillä on taas taksikortti ja hän pääsee ulos tapaamaan tuttavia, maanantaisin Hakunilan kirkolle ja keskiviikkoisin Tikkurilaan. Hakunilan Matalan kynnyksen maanantaissa ja Tikkurilan Kirkon ruokailussa on juttuseuran lisäksi tarjolla myös ilmainen ateria.

– Ruoka on hirveän hyvää. Tuskin monella on kotona niin hyvää. Iäkkäälle ollaan niin ystävällisiä, että sen muistaa vielä kotonakin, Selin kiittelee.

Mielellään hän myös kuuntelee hartauden ennen ateriaa.

– Kyllä tämä vanhuus tuo elämään

Olli Selin ja diakoni Saara Huhanantti tapaavat maanantaisin Hakunilan kirkolla.

jonkinlaisen vakavuuden niin, että kiinnostaa, mitä alttarillakin puhutaan. Kotona mietin pitkään, mitä siellä sanottiin.

Olli Selin jäi leskeksi vuonna 2003.

Silloin naapurin rouva, joka oli yksi Länsimäen kirkon vapaaehtoistyöntekijöistä, kysyi, onko hänen vaikea olla yksin ja lähtisikö hän joskus mukaan kirkolle. Selin lähti.

– Minulle tuli siellä voimakas tunne, että jotain on minun tukenani.

Aivan yksin Selin ei muutenkaan

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan seurakunnat käyttivät diakoniatyöhön yhteensä

17 500 000

euroa.

ole. Tyttären perheen kanssa kyläillään puolin ja toisin viikoittain ja kaupungin kotipalvelu huolehtii arjen asioista.

Selinillä on ollut onnea. Kaikilla yksin jääneillä vanhuksilla ei ole ak-

Perhetyön diakoni Tanja Puhakka kävi moikkaamassa Siiri Kuuselaa.

tiivista naapuria, joka järjestäisi hänet esimerkiksi diakoniatyön piiriin. Siksi Vantaalla on käynnissä korttikampanja, jolla heitä yritetään löytää. Eri puolelle kaupunkia jaetuilla korteilla vanhus itse tai joku hänen puolestaan voi ottaa yhteyttä seurakuntaan. Kampanja käynnistyi huhtikuussa. Hakunilan seurakunnan diakoni ­Saara Huhanantti kertoo, että joitakin yhteydenottoja on jo tullut.

Juuri yksinäisyys näyttää Huhanantin mielestä olevan vanhusten suurin ongelma – joidenkin arvioiden mukaan se koskee noin kolmasosaa heistä. Siksi seurakunnan järjestämissä ruokailuissa yhdessäolo on vähintään yhtä tärkeää kuin ateria.

Hakunilan kirkon Matalan kynnyksen maanantain reilusta sadasta viikoittaisesta kävijästä ikäihmisiä on 30–40. Länsimäen kirkon Puuroperjantaissa käy joka viikko parikymmentä eläkeläistä eli suunnilleen puolet ruokailijoista. Koko pääkaupunkiseudulla tämänkaltaisissa diakoniaruokailuissa oli viime vuonna yli 71 000 kävijää. Lisäksi Vantaan seurakunnat on mukana Yhteinen pöytä -hankkeessa, jonka jakamaa hävikkiruokaa syövät viikoittain tuhannet vantaalaiset.

Saara Huhanantti toteaa, että seurakunnan työntekijät eivät pysty tekemään säännöllisiä kotikäyntejä yksinäisten luokse, mutta he pystyvät etsimään vapaaehtoisen sitä varten.

Lisäksi seurakunnan keikkapankista löytyy vapaaehtoisia esimerkiksi vanhusten saattajiksi lääkärikäynneille.

Hakunilan seurakunnan diakonia­ vastaanotoilla ikäihmisiä käy Huhan­ antin mukaan vähän.

– Kaikki vanhukset eivät ehkä tie-

dä, että seurakunnalta voi tarvittaessa saada myös taloudellista apua. Monet sen ikäpolven ihmiset ovat myös tottuneet elämään vaatimattomasti ja ajattelevat, että itse täytyy pärjätä.

Yli 75-vuotiaiden vantaalaisten määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan viidentoista vuoden aikana. Viime vuonna yli 75-vuotiaita oli 11 552. Vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan noin 24 000. Huhananttia luvut huolestuttavat. Hän huomauttaa, että laitospaikkoja ei nykyisinkään ole kaikille tarvitseville.

Avointen ovien toiminnassa oli

108 560

ja diakoniatyön ryhmissä

9 374

osanottajaa.

– Kotona asuu paljon todella huonokuntoisia vanhuksia, jotka eivät kuitenkaan ole riittävän huonokuntoisia saadakseen hoitopaikan.

Näillä ihmisillä ei välttämättä ole mitään hätää. Äiti Sara Kuusela istuu leikkihuoneen sohvalla. Ikkunasta avautuu maisema Espoon Matinkylään.

Saimi-­vauva istuu sylissä, vanhempi Siiri puuhaa omiaan.

– Me käymme täällä melkein viikoittain kuluttamassa paikkoja. Olemme päivät kotona, ja tämä on hyvää aktiviteettia, Kuusela kertoo.

On perjantaiaamupäivä, ja kello tulee yksitoista. Espoon seurakunnilla on kauppakeskus Isossa Omenassa Chapple-niminen tila, joka täyttyy pikkuhiljaa äideistä ja pikkulapsista.

Isiä ei juuri näy.

– Tänään on yllättävän vähän porukkaa. Hieno sää on varmaan vaikuttanut, tuumii Olarin seurakunnan perhetyön diakoni Tanja Puhakka.

Yleensä Chapplen perhekahvilaan tulee Puhakan mukaan 60–70 ihmistä, jotka ovat pääasiassa tavallisista, hyvinvoivista perheistä. Elämä voi kuitenkin yllättää.

– Jos jollekulle tulee ongelmia, hän voi helpommin kääntyä puoleeni, kun olen tullut tutuksi täällä, Puhakka kertoo.

Hän on työssään nähnyt ongelmaperheiden arkea. Etenkin taloudelliset vaikeudet tuntuvat yleistyneen.

Niissä tapauksissa Puhakka käy vanhemman kanssa läpi perheen kuukausittaiset tulot ja menot ja pohtii, miten homma saadaan kasaan. Toisinaan voidaan maksaa esimerkiksi puhelinlasku tai antaa ostolupaosoitus kauppaan. Monet elävät toimeentulotuella. Suuri osa on yksinhuoltajia, etenkin äitejä. Yksinäisyys painaa monia.

Vaikeimpia tapauksia ovat ne, joista huomaa heti, että vanhemmilla on isoja vaikeuksia pitää huolta itsestään – saati lapsistaan. Usein pakettiin kuuluvat päihteet ja lastensuojelun asiakkuus.

Joskus Puhakalle iskee epätoivo.

– Kun tapaa ihmisen, jonka tilanne on aivan pommi, tulee aika pieni olo.

Että ei se pieni apu, mitä me voimme tarjota, ratkaise sitä tilannetta.

Usein tilanne ei kuitenkaan ole mahdoton. Otetaan askel kerrallaan kohti vähän parempaa.

– Vaikka koko maailmaa ei voi pelastaa, niin yksittäisiä ihmisiä voi nostaa jaloilleen.

Perhetyön diakoni Tanja Puhakka tekee yhteistyötä muun muassa Espoon kaupungin perheneuvolan kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa ollaan paraikaa suunnittelemassa yhteistä äitipiiriä.

Kirkon diakoniatyö eroaa muista siinä, että sen taustalla on kristillinen usko. Puhakan mukaan se tulee asiakkaiden kanssa esille harvoin.

– Hengellisyys on diakoniatyön tuki ja tausta. Asiakkaalle ei kuitenkaan koskaan tuputeta mitään.

Diakoniatyössä lähdetään aina liikkeelle siitä, mitä asiakas kaipaa. Jos ihminen ei kuulu kirkkoon eikä hengellinen puoli kiinnosta, se ei haittaa. Jos ihminen taas haluaa vaikka rukoilla, sekin sopii.

Puhakan mukaan diakoniatyöntekijät kohtaavat myös ennakkoluuloja. Jotkut ajattelevat, että diakonit ovat naimattomia vanhojapiikoja, jotka pukeutuvat ja käyttäytyvät tietyllä tavalla.

– Ylipäänsä kirkon työntekijöitä kohtaan on usein sellaisia ennakkoluuloja, että me lyömme ihmisiä Raamatulla päähän. Ihmisillä voi olla ikäviä kokemuksia uskon tuputtamisesta. Sitten yleistetään ja luullaan, että kaikki uskovat ihmiset tekevät niin, Puhakka tuumii.

Harmillisin väärä luulo on Puhakan mielestä kuitenkin se, että diakonia-­apu olisi tarkoitettu vain kirkon jäsenille. ■ TESTi VERKOSSA

Tilastoluvut vuodelta 2016

3

a

Helsingin piispanvaalissa on kolme ehdokasta.

He ovat Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori, teologian tohtori Jaana Hallamaa, Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri, teologian tohtori Kaisamari Hintikka sekä Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra, kasvatustieteiden tohtori Teemu Laajasalo.

Kirkkovaltuusto muutti Lehtisaaren vuokria Yhteinen kirkkovaltuusto ratkaisi kolme ja puolituntisen keskustelun jälkeen Lehtisaaren maanvuokra-asian. Kokouksessa käytettiin kuutisenkymmentä puheenvuoroa ja äänestettiin useita kertoja.

Kokouksessa ehdotettiin niin asian palauttamista uuteen valmisteluun kuin pöydällepanoa.

Lopulta äänestettiin ensin Hanna ­Mithikun esittämästä vastaehdotuksesta ja puheenjohtaja Kaisa Raittilan kokouksessa tekemästä kompromissiehdotuksesta. Raittilan ehdotus eteni lopulliseen äänestykseen ja voitti kirkkoneuvoston alkuperäisen esityksen äänin 56–24.

Voittaneen esityksen mukaan Lehtisaaren maanvuokrasopimuksen tuottoprosentti on viisi prosenttia 40 prosentin alennuksella eli käytännössä kolme. Kirkkoneuvoston alkuperäisessä esityksessä vuokrataso olisi ollut käytännössä neljä prosenttia. Lisäksi lehtisaarelaiset maksavat tonttiensa kiinteistöveron. Mithikun ehdotuksen

vuokrataso oli 2,4 ­prosenttia.

Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen mukaan tonttien vuokra-­aika kuitenkin lyhenee 50 vuodesta 20 vuoteen ja sopimusten korotukset astuvat voimaan 15 vuoden sijasta 1–3 vuoden aikana. Siirtymäaika on siis lyhyempi, mutta vuokrien lopullinen taso matalampi.

Kokousta seurasi aulan puolella yli sata lehtisaarelaista. Lisää aiheesta ja kokouksen tapahtumista voi lukea osoitteesta kirkkojakaupunki.fi.

Koivisto haudataan Hietaniemeen Presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuus pidetään Helsingin tuomiokirkossa helatorstaina 25.5. kello 13. Hautaan siunaamisen toimittaa Helsingin eläkkeellä oleva piispa Eero Huovinen.

Presidentti Koivisto haudataan sotilaallisin kunnianosoituksin Hietaniemen hautausmaalle alueelle, jossa sijaitsevat myös presidenttien Urho Kekkosen ja Risto Rytin haudat.

Nettisivuillamme kirkkojakaupunki.fi on lisätietoa asiasta ja juttu Koiviston suhteesta kirkkoon ja kristinuskoon.

Tule viettämään kanssamme Toivonpäivää Vuosaaren Helander-kotiin ti 30.5. klo 10-18 Luennot klo 10.00 Tasapainoharjoittelu klo 10.30 Ummetuksen hoito Ohjelma klo 13.00 Tanssi- ja musiikkiesityksiä klo 14.30 Tasapainojumppa klo 15.30 Bingo klo 10-18 Yeti-jättitabletti seniorkuntouksessa klo 11-15 Muistiluotsi Verenpaineen mittausta Palvelutalon esittelyä Edullinen lounas

Koukkusaarentie 18, Helsinki puh. 050 3569 643 www.helander-kodit.fi

5

Tuomasmessu

Konfirmaatio on askel aikuisuuteen

sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa

28.5.

Saarnaa professori Jaana Hallamaa, liturgina Olli Valtonen. Musiikissa Tuuli Malve yhtyeineen, Tuomaskuoro ja Otaniemen Kappelikuoro Katja Kankaan johdolla

Helluntain juhlaa 4.6. Agricolan kirkolla Klo 14 alkaen ohjelmaa kryptassa:

Tanja Konsteniuksen videoinstallaatiossa alba-asuiset nuoret kuvaavat siirtymistä lapsuudesta aikuisuuteen.

• Armolahjat kristityn elämässä, TT Eero Junkkaala • Yhteislaulua Ville Myllykosken ja bändin säestyksellä • Nojatuolikeskustelu Mitä Pyhä Henki merkitsee jokapäiväisessä elämässä? Atte Korhola, Leena Lehtinen, Juho Juutilainen ym.

• Pyhän Hengen toiminta ja työ, pastori Jorma Karanko • Kirkon pihalla grilli kuumana alkaen klo 16.30

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

V

Saarnaa professori Atte Korhola, liturgina Pirjo Kantala Musiikissa Ville Myllykoski ja bändi, Tuomaskuoro Maija Sihvolan johdolla

KESÄISET TUOMASMESSUT 11.6. alkaen klo 19!

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Tuomasmessu,

tuomasmessu.fi

Tuomasmessu klo 18

@Tuomasmessu

Kutsu

AMSTERDAMISSA ASUVA taiteilija aloitti Konfirmaatio-näyttelyn työstämisen muutama vuosi sitten. Yllätyksekseen Tanja Konstenius huomasi, että oli kova työ saada rippikouluikäisiä nuoria kuvattavaksi. Lopulta hän joutui palkkaamaan avuksi tuottajan, joka etsi näyttelyyn kuvattavia pääkaupunkiseudun seurakunnista, kouluista ja urheiluseuroista.

– Kuvattavien löytäminen oli vaikeaa paljolti sen vuoksi, että monet nuoret toimivat mieluummin ryhmässä. Teoksessa on nyt kuitenkin mukana kymmeniä tyttöjä, joista osa pääsi ripiltä viime kesänä ja osa pääsee tänä kesänä.

Konstenius halusi kuvata nimenomaan tyttöjä, mutta mukaan kuvauksiin tuli myös poikia. Hänestä oli kiinnostavaa nähdä, miten eri tavoin tytöt ja pojat käyttäytyivät kuvaustilanteessa.

TANJA KONSTENIUS

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

alokuva- ja videotaiteilija Tanja Konstenius on työstänyt viime ajat tulevaa Konfirmaatio-näyttelyään Eläintarhan huvilan taiteilijaresidenssissä Tokoinrannassa. Suomen valokuvataiteen museossa kesäkuun alussa avautuva näyttely sisältää videoinstallaation, jossa esiintyy valkoisiin alboihin pukeutuneita rippikoulunuoria.

Konstenius valitsi tämän aiheen, koska häntä ovat jo pitkään kiinnostaneet identiteetin siirtymätilat.

– Konfirmaatio tarkoittaa lujittamista, vahvistamista, voimistamista ja turvaamista. Se on meillä perinteinen ja myös ainoa siirtymäriitti lapsuudesta aikuisuuteen. Uskonnollinen riitti on siis samalla aikuisuuden vahvistamista.

Konstenius itse piti rippikoulua aikoinaan hyvänä kokemuksena. Hänestä se oli kuin kesäleiri, jossa sai touhuta yhdessä kavereiden kanssa.

Saga kutsuu viihtymään Saga Munkkiniemen väki toivottaa Sinut lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan kauniiseen taloomme, tarjolla oleviin palveluihin sekä vapaisiin asuntoihin. Esittelykierros joka keskiviikko klo 13 alkaen. Nähdään osoitteessa Dosentintie 12, 00330 Helsinki.

Palvelutalomme kahvila ja ravintola ovat avoinna kaikille päivittäin klo 11.30 - 14.30, tervetuloa päiväkahveille tai nauttimaan maittavaa lounasta.

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 044 012 0101 | www.sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 | 00330 Helsinki

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

Tanja Konstenius halusi kuvata nimenomaan tyttöjä.

Yksinäinen yksinvaltias Jos historiallisella romaanilla ymmärretään värikkäästi kirjoitettua, juonivetoista tiiliskiveä, amerikkalaisen John Williamsin Augustus ei ole historiallinen romaani.

Ei, vaikka se sijoittuu ajanlaskun alun molemmin puolin ja kertoo Rooman valtakunnan ensimmäisestä keisarista.

Romaani rakentuu eri henkilöiden kirjeistä, päiväkirjamerkinnöistä ja muistelmista. Alkuun lukeminen tökkii. Henkilöitä on paljon eivätkä tekstit ole kronologisessa järjestyksessä. Sitten helpottaa. Pala palalta, yksityiskohtien ja anekdoottien välityksellä päähenkilö Augustus nousee näkyviin ja hänestä rakentuu kiinnostava ja inhimillinen henkilö.

Paitsi fiktiivinen henkilökuva Augustus on myös paljas kuvaus siitä, mitä tapahtuu, kun vallasta tulee elämän tarkoitus. Se näyttää, kuinka mies toisensa jälkeen kaatuu omiin juoniinsa ja ahneuteensa. Naiset, jotka ovat suvuillensa kauppatavaraa, pelaavat omaa epäsuoraa valtapeliään vaihtuvien aviomiestensä ja rakastajiensa välityksellä.

Romaanin viimeisessä osassa kirjaili-

a

7

Konstenius joutui pohtimaan paljon sitä, miten suomalainen hän on.

– Tähän liittyy myös se, että isäni on chileläinen ja otin muutama vuosi sitten kaksoiskansalaisuuden.

Konstenius on nyt asettunut asumaan avomiehensä kanssa vakituisesti Amsterdamiin. Hän kehuu Amsterdamia kansainväliseksi ja aktiiviseksi kaupungiksi.

– Olen huomannut, että viihdyn ulkopuolisena erilaisissa paikoissa. Se on minulle luonteva ja jatkuva prosessi.

Uudessa maassa on kuitenkin ollut vaikeampi luoda suhteita taidepiireihin. Suomessa Konsteniuksella on valmiit kontaktit, joten täällä on siinä mielessä helpompi toimia.

”

Rippikuva on yleensä nuoresta ensimmäinen muotokuva kodin kuvastossa, ja se todentaa nuoren uutta elämäntilannetta.”

Valokuva- ja videotaiteilija Tanja Konstenius

Tanja Konsteniuksen töissä toistuvat kysymykset identiteetistä ja toiseudesta.

– Siinä oli hurjasti eroa. Huomasin tyttöjen olevan paljon tietoisempia siitä, että heitä kuvataan. Monet heistä olivat valmistautuneet kuvaukseen etukäteen, harjoittelemalla ehkä peilin edessä ilmeitä. Sen sijaan pojat vain olivat kuvassa eivätkä juuri poseeranneet.

Videoinstallaatioon sisältyy itse videon lisäksi pysäytyskuvia siitä.

ja antaa lopulta luettavaksi päähenkilönsä omaa tekstiä. Sen kirjoittaja on väsynyt ja vanha mies. Elämä maailman mahtavimpana miehenä on ollut täynnä voittoja mutta myös kipeitä menetyksiä: hänen läheisimmät ystävänsä ovat kuolleet ja hän on joutunut hylkäämään rakkaan tyttärensä. Mitä korkeammalle hän on kiivennyt ja korotettu, sitä harvempiin hän on voinut luottaa ja sitä yksinäisempi hänestä on tullut.

Augustus ei elättele harhaluuloja omasta suuruudestaan. Ei myöskään ihmisen vapaudesta. Hänelle kohtalo oli määrännyt hallitsijan tehtävän, ja siksi hänen oli se hoidettava.

John Williams: Augustus. Bazar 2017.

– Ajatuksena on toistaa muotokuvaustilannetta liikkeessä ja pysäytettynä. Rippikuva on yleensä nuoresta ensimmäinen muotokuva kodin kuvastossa, ja se todentaa nuoren uutta elämäntilannetta.

Tanja Konstenius alkoi työskennellä kuvaajana vuonna 2005, ja hän piti ensimmäisen valokuvanäyttelynsä vii-

Melankolinen mies Asko Sahlbergin uusin romaani Pilatus kertoo historian kuuluisimmasta käsienpesijästä, Pontius Pilatuksesta, joka Jeesuksen kuoleman aikaan toimi Juudean maaherrana. Sahlbergin Pilatus on pohjimmiltaan kunnon mies, ei julma eikä erityisen ahne vallalle tai rahalle. Vallanhimoa ja häikäilemättömyyttä hän kyllä näkee ahdistukseen asti virkaurallaan Rooman mahtavien joukossa.

Syrjäisen Palestiinan piti olla lepopaikka Roomaan tuskastuneelle Pilatukselle ja hänen vaimolleen. Niin ei kuitenkaan käy.

Voisi puhua kulttuurishokista. Pilatus tulee suurkaupungista, jossa uskotaan moniin jumaliin ja heitä palvellaan kulloisenkin

si vuotta myöhemmin. Vähitellen kuvioihin tuli myös videokuvaaminen, ja nykyään hän tekee enimmäkseen videotaidetta. Konfirmaatio on hänen ensimmäinen museonäyttelynsä.

Konsteniuksen töissä toistuvat kysymykset identiteetistä ja toiseudesta.

Aihepiiri kumpuaa hänen omasta elämästään, sillä hän vietti lapsuutensa Tukholmassa. Muutettuaan Suomeen

tarpeen mukaan. Palestiinassa on vastassa monoteistinen juutalaisuus, jonka harjoittajat suhtautuvat uskontoonsa kiihkeästi ja Jumalaansa pelokkaan kunnioittavasti.

Tilanteesta tekevät entistä vaikeamman keskenään kinastelevat uskonnolliset ryhmittymät, eikä Pilatus ymmärrä myöskään juutalaisten tiukkoja sääntöjä. Uskonnollinen ehdottomuus ja kiivailu on hänelle, pinnallisen ja pragmaattisen Rooman kasvatille, vierasta, ja siksi hän ajautuu konflikteihin juutalaisten kanssa.

Jerusalemissa Pilatus tutustuu myös karismaattiseen puuseppään Yeshuaan, josta sittemmin tulee profeetta. Silloin hän ei vielä aavista, että hänestä tulee välikappale Yeshuan suuren tehtävän toteuttami-

– Toisaalta olen Suomenkin taide-­ elämässä hieman ulkopuolinen. Sen vuoksi minun ei tarvitse myöskään ottaa liian vakavaa asennetta omaan tekemiseeni.

Konfirmaatio-näyttelyn jälkeen Konstenius alkaa työstää Zwarte Pieteli Mustapekka-teemaa. Hän on tutkinut rooleja tuon hahmon kautta kuvatessaan karnevalistista perinnettä Hollannissa ja Curacaossa, joka on Alankomaille kuulunut saari ­Karibialla.

– Hollannissa on vanha joulutraditio, jossa ihmiset laittavat päähänsä afroperuukit ja meikkaavat itsensä vahvasti. Sama riehakas perinne on siirtynyt myös Curacaolle, jossa ihmiset pukevat afroperuukit oman afrotukkansa päälle. Perinne herättää Hollannissa joka vuosi joulun alla kiihkeää keskustelua, koska osa näkee siinä rasistisia piirteitä. ■ Konfirmaatio-näyttely 2.6.–20.8. Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla.

Taiteilijan voi tavata museolla su 11.6. klo 14 alkaen. Näyttelyyn liittyvä keskus­ telutilaisuus on ke 21.6. klo 18–19.

sessa. Eikä sitäkään, että Yeshuan opetuksilla on hänen lähipiirilleen kauaskantoiset seuraukset.

Sahlbergin Pilatus on melankolinen, toteava hahmo, elämää nähnyt ja sitä ymmärtävä. Sellaista seuraa, jonka parissa viihtyy loistavasti yli 400 sivua.

Asko Sahlberg: Pilatus. Like 2016.

Kaisa Halonen

8A

Kolmatta lastaan odottava Elina on saanut äitiyteensä korvaamatonta tukea Helsingin ensikodilta. Esikoisen kanssa hän asui siellä viisi kuukautta, nyt hän osallistuu avopalveluihin.

Ensikoti evästi äitiyteen

R

eilut neljä vuotta sitten Elina tuijotti ensimmäistä kertaa positiivista raskaustestiä. Hän oli 15-vuotias ja asui pääkaupunkiseudulla äitinsä ja isäpuolensa kanssa.

– Tiesin heti, että pidän vauvan, hän kertoo.

Lapsi oli nimittäin toivottu. Asiaan liittyvät yksityiskohdat aiheuttivat nuorelle äidille kuitenkin päänvaivaa. Tulokkaan isä oli häntä huomattavasti vanhempi eikä suhdetta katsonut hyvällä edes laki, saati lähipiiri.

– Valehtelin äidille, että vauvan isä on koulukaverini. Terveyskeskuksessa sanoin, että olin ollut bileissä enkä muistanut koko asiasta mitään.

Kotonakin tilanne oli epävakaa: siellä alkoholin käyttö oli runsasta, ja asunto oli täynnä eläimiä, joista osa ei ollut oppinut sisäsiisteiksi.

Lastensuojelusta todettiin, että ympäristö ei ollut suotuisa vauvalle, ja nuorelle äidille ja pienelle tulokkaalle ryhdyttiin hankkimaan omaa asuntoa.

Kesken prosessin virisi kuitenkin uusi idea: ehkäpä parivaljakko voisi aluksi muuttaa ensikotiin?

ENSIKODISSA TUORE PERHE saa mahdollisuuden harjoitella arkea, rutiineja ja vuorovaikutusta vauvan kanssa. Sinne muuttavia äitejä yhdistää vaikea elämäntilanne. Monilla on mielenterveys- tai päihdeongelmia.

Elina ei ollut kuulemastaan innostunut. Ensikoti kuulosti melkein vankilalta.

Kun Elina tuli 15-vuotiaana raskaaksi, lähipiiri ei suhtautunut uutisiin ilahtuneesti. Tukiverkosto löytyi Vallilan ensikodilta.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA SIRPA PÄIVINEN

– Siellä oli kotiintuloajatkin. En ollut tottunut sellaiseen, hän sanoo.

Tilanne kotona kuitenkin kärjistyi, ja parikuinen vauva kainalossaan Elina suostui sosiaalityöntekijän kyydittäväksi Helsingin ensikotiin Vallilaan. Oli joulukuu.

– Ensimmäiset pari tuntia saapumisen jälkeen olin aika sokissa kuunnellessani talon sääntöjä.

Mutta kun illalla tapasin muita asukkaita, helpotti.

Tajusin, että täällä kaikilla on vähän samat ongelmat, vaikka tilanteet ovat erilaisia, Elina muistaa.

ENSIKODISSA JOKAINEN HOITAA oman lapsensa kuten kotonakin, mutta tarjolla on tukea ympäri vuorokauden. Se erottaa ensikotielämän normiarjesta.

– Kerran lapsi huusi yöllä tuntitolkulla. Silloin mietimme yökön kanssa yhdessä, mikä sillä on hätänä. Oli turvallista saada tilanteeseen kokeneen mielipide, vaikka vasta seuraavana päivänä keksimme, että kyse oli hampaiden tulosta, Elina toteaa.

Työntekijöiltä hän oppi monia arjen pikkuasioita, kuten sen, että kiinteisiin ruokiin siirtyvä vauva kannattaa tutustuttaa yhteen ruoka-aineeseen kerrallaan.

– Tämän ohjeen ansiosta tajusin, että pojalla oli kala-allergia. En ollut osannut ajatella, miten tarkka tietyissä asioissa kannattaa olla.

Myös toisten äitien tuki oli tärkeää. Elinan vanhat kaverit olivat raskauden myötä jääneet ja välit omaan äitiin tulehtuneet.

Samanaikaisesti Ensikodissa asuneesta puolesta kymmenestä perheestä hitsautui tiivis yhteisö. Jokaisella perheellä oli oma huone, mutta vauvat hoidettiin ja ruoat laitettiin yhteistiloissa.

– Siinä näki hyvin, miten toiset vauvojaan hoitavat ja sai vinkkejä vaikeisiin tilanteisiin, Elina kiittelee.

HUHTIKUUSSA 2014, viiden kuukauden ensikotijakson jälkeen, Elina oli oppinut luottamaan pärjäämiseensä äitinä. Hän ja vauva muuttivat lapsen isän kanssa yhteiseen kotiin. Seuraavana vuonna syntyi esikoiselle pikkusisko.

A

Villi city 7

JARMO JOKINEN

Vauvan kehitys hyvään alkuun Helsingin ensikotiyhdistys auttaa vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa runsaasti tukea tarvitsevia vauvaperheitä. Ensikodin palvelut ovat ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä, johon yhdistetään tarvittaessa päihdekuntoutusta. Ensikodit sijaitsevat Vallilassa, Oulunkylässä ja Espoon Kivenlahdessa. Muualla maassa toimii seitsemän ensikotia.

Ensikotiin hakeudutaan oman alueen sosiaalityöntekijän kautta. Hoidon rahoitus tulee pääasiassa kuntien maksamista asiakasmaksuista, valtiolta, Raha-automaattiyhdistykseltä ja lahjoituksista. Hoidon tavoite on turvata vauvan kehitykselle suotuisa alku.

Ensikotikuntoutusjakson jälkeen tukea voidaan tarvittaessa jatkaa avopalveluiden piirissä.

EIRA SERKKOLA

Uteliaisuus saa repolaisen tutustumaan lemmikkeihin. Tämä kettu seurasi kissaa hiekkalaatikolle aamukuudelta Arabianrannassa. Kuva kohtaamisesta kirkkojakaupunki.fi/villicity.

Lenkillä ketun kanssa ORANSSI TURKKI, valkea hännänpää, pystykorvat: kettua muistuttava sekarotuinen Foxy juoksenteli Malminkartanon täyttömäellä, kun puiden takana vilahti oranssia.

Foxy singahti perään – ja palasi kettu kintereillään.

– Kettu seurasi viiden–kymmenen metrin päässä meistä koko kolmen kilometrin lenkin, koiranomistaja Raija Vaahtokivi kertoo.

Foxy ja Vaahtokivi kohtasivat ketun talvella. Sen jälkeen villi koiraeläin jolkotteli parivaljakon mukana monet keväiset aamulenkit.

– Jos menin kyykkyyn, kettu saattoi mennä rullalle makaamaan ja katsoa rauhassa takaisin, sanoo Vaahtokivi.

Kettukeväästä on jo vuosia. Vaahtokiven nykyinen suomenpystykorva Panu haukkuu villejä koiraeläimiä hihnassa.

– Näimme ketun viimeksi tänä keväänä Kartanonhaan puistossa Kannelmäessä.

Myös haagalainen Anne Toropainen on tavannut monesti ketun viedessään koiriaan varhaiselle aamulenkille.

– Kerran kettu seurasi meitä parinkymmenen metrin päässä ja toiste tuijotti puskasta koirapuistoa.

Mistä on kyse, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala?

– Kettu on älykäs ja utelias eläin.

Kettu voi hyvin kiinnostua koirasta, joka ei suhtaudu siihen aggressiivisesti. Onhan lemmikkimaailmassakin erilajisia eläinkavereita.

KADONNEISTA KISSOISTA syytetään usein kettuja. Katja Holmalan mukaan kettu tavoittelee kuitenkin helpompaa saalista.

Hoikka kettu painaa vantteran kissan tapaan 4,5–7 kiloa, joten itseluottamus ratkaisee kohtaamisessa.

– Olen nähnyt, kun nuori kettu väisti kissaa. Sitten paikalle lyllersi aikuinen siili, joka meni kuin tankki suoraan istuvan ketun hännän yli. Tämä oli aivan hämillään, Holmala kertoo.

Jarmo Jokinen kuvasi pari vuotta sitten Arabianrannassa kettua, jo-

ka seurasi aamukuudelta kissaa lasten hiekkalaatikkoon.

– Kun kissa livahti paikalta, kettukin poistui kerrostalojen väliin.

Cityketut ovat minusta tervetulleita.

MONI HELSINKILÄINEN on tavannut ketun keskellä kirkasta päivää.

– Kaupungistuneet ketut ovat tottuneet ihmisen läheisyyteen eivätkä käyttäydy kovin varovaisesti. Ketut ovat yleensä hämäräeläimiä, mutta kaupungeissa niiden vuorokausirytmi on muuttunut. Ketut pysyvät piilossa lähinnä ruuhka-aikaan, Katja Holmala kertoo.

Maalla metsästetään vuosittain 50 000–60 000 kettua, minkä lisäksi niitä päätyy ilveksen tai suden suuhun.

– Kaupunki on monelle eläimelle suotuisampi ympäristö kuin villi luonto. Liikenne lienee kaupunkikettujen yleisin kuolinsyy, mutta kettu voi oppia käyttämään yli- ja alikulkuja sekä katsomaan molempiin suuntiin tietä ylittäessään, Holmala sanoo.

Kaupunkiketut syövät Holmalan mukaan esimerkiksi rottia, myyriä, kaneja – ja omenapudokkaita. Englannissa ketuille varataan ruokakuppi pihalle.

– Kaupunki on kuin buffetpöytä ketulle, koska kilpailevia saalistajia ei juuri ole.

Helsingissä havaitaan yhä enemmän kettupentueita. Kuparinpunainen metsästäjä on tullut Stadiin jäädäkseen.

PIHLA TIIHONEN

ESKO JÄMSÄ

Kaikkea ensikodin tarjoamaa hyvää Elina ei vielä silloinkaan ymmärtänyt.

– Vannoin ensikodista lähtiessäni, etten ikinä palaa tänne. Nyt oma kapinointi vähän hävettää, vaikka ehkä se oli teinille ihan normaalia, nyt 20-vuotias Elina sanoo ensikodin päiväryhmän kodikkaasti sisustetussa ryhmähuoneessa.

Nykyään hän osallistuu ensikodilla vauvaperheiden terapeuttisiin avopalveluihin: kahdesti viikossa äideille ja lapsille tarkoitettuun päiväryhmään, jossa paitsi jaetaan tuntoja myös leikitään ja lauletaan lasten kanssa ja syödään yhdessä. Siis ylläpidetään rutiineja.

– Olen täällä oppinut, että elämää pitää nyt elää lasten ehdoilla. Jos muistan pitää tämän kotonakin mielessä, arki sujuu, Elina sanoo.

Avopalvelujen ohjaajilta hän sai tukea myös silloin, kun parisuhde kriisiytyi pari vuotta sitten.

– Kävimme täällä juttelemassa asioistamme, vaikka lopulta sitten erosimmekin. Oli ihanaa, että joku kuunteli vaikeina hetkinä.

Nyt Elinan elämässä on uusi vaihe. Kolmannen lapsen on määrä syntyä heinäkuussa.

– Lapset ovat parasta elämässäni. He osoittavat tunteensa suoraan. Mutta haaveilen kyllä ammattiopinnoista tulevaisuudessa, Elina paljastaa.

Sitten on aika mennä. Kaksivuotias kuopus heräilee päiväuniltaan ja kaipaa jo äitiä.

Elinan nimi on muutettu.

9

AVOIMET OVET Tiistaina 30.5.2017 klo 10.00 - 12.00

LAUTTASAAREN SENIORITALOSSA osoitteessa Pohjoiskaari 1-3, 00200 Helsinki TERVETULOA TUTUSTUMAAN TOIMINTAAMME! Tarjoamme myös lyhytaikaista asumista esim. putkiremontin ajaksi.

SUVIVIRSI JA SERENADEJA TEMPPELIAUKION KIRKOSSA MAANANTAINA 29.5.2017 KLO 18 Mikä olisikaan parempi tapa vaihtaa kesävaihteelle kuin konsertti ja yhteislauluja Papas no Mamasin ja mieskvartetti Peripherialsin seurassa?

Menossa mukana myös Klaus Pennanen (laulu), Tuomas Karjalainen (urut), Mikko Pettinen (trumpetti), Inna Vintturi (huilu) ja Jiri Kuronen (piano) sekä Olli Valtonen, Sari Vapaavuori ja Auvo Naukkarinen. Tilaisuus on kaksikielinen.

VAPAA PÄÄSY, TERVETULOA! helsinkimissio.fi

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Untuva

Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkantähti tarjoaa kevyesti tuettua palveluasumista funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Untuva on viihtyisä ikäihmisten koti Lauttasaaressa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

Kun maailma ei enää riitä Maailmanlaajuinen ekologinen romahdus voi tapahtua nopeasti, kun ihmisen aiheuttama kuormitus ylittää kriittisen rajan. Ympäristöahdistuksen vuoksi asiasta on vaikea puhua.

Teksti Taneli Kylätasku Kuvitus Ville Tietäväinen

2B

M

aa kulottuu ja kuivuu, maanpiiri riutuu ja kuivuu, maan lailla taivaskin riutuu. Maa muuttuu saastaiseksi jalkojen alla, sillä sen asukkaat ovat hylänneet lain, rikkoneet käskyn, tehneet tyhjäksi ikuisen liiton. ( Jes. 24:4-5) – Olen elänyt tämän asian kanssa teinivuosista saakka, sanoo evoluutiopaleontologian professori Mikael Fortelius, 63.

Fortelius kuuluu sukupolveen, joka varttui aikuiseksi ekologisen kriisin varjossa. Väestöräjähdys, lintujen katoamisen aiheuttama ”hiljainen kevät” ja Rooman klubin varoitukset luonnonvarojen ehtymisestä tulivat jo nuorena osaksi elämän kuormaa.

Forteliuksen elämään mahtuu myös vuosia, joiden aikana ekologinen kriisi oli taka-alalla. Niille tuli loppu joulukuussa 2010, kun Fortelius osallistui luonnontutkijoiden konferenssiin Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa.

Konferenssin aikana tutkijoille selvisi, että meneillään oleva kuudes massasukupuutto on oire jostakin vielä isommasta: Viimeiset 11 000 vuotta vallinnut luonnontasapaino on katoamassa. Edessä on maapallon biosfäärin eli elonkehän perustilan muutos, jonka aiheuttaja on ihminen.

– Luulen, että me kaikki säikähdimme aika lailla, Fortelius sanoo.

”

ELÄMÄN EHDOT MUUTTUVAT TAVALLA, JOHON ENEMMISTÖ LAJEISTA EI OLE SOPEUTUNUT. TÄMÄ KOHDISTAA SUUREN UHKAN NIIN SUURELLE LAJIMÄÄRÄLLE, ETTÄ ROMAHTAMINEN UHKAA KOKO MAAPALLON BIOSFÄÄRIÄ.”

MIKAEL FORTELIUS

K

aksi ja puoli vuotta myöhemmin Fortelius oli yhtenä tekijänä Nature-tiedelehden artikkelissa, jossa 22 tutkijaa esitti uusimpaan tietoon perustuvan katsauksen maapallon tilasta ja tulevaisuudesta.

Tutkijoiden arvion mukaan lähestymme suurella todennäköisyydellä nopeaa biosfäärin olotilan muutosta, jossa maapallon nykyiset ekosysteemit romahtavat ja – todennäköisesti – korvautuvat uudenlaisilla järjestelmillä.

Maailmanlaajan ekologisen kriisin juurisyitä ovat maapallon väestönkasvu, luonnonresurssien käytön kasvu henkilöä kohden, ihmisen maankäyttö ja ilmaston lämpeneminen.

Muutos käynnistyy, kun ihmiskunnan aiheuttama kokonaisrasitus saavuttaa ratkaisevan kynnysarvon. Sen jälkeen romahdus voi tapahtua nopeasti, pahimmassa tapauksessa vain muutaman vuosikymmenen kuluessa.

Muinaisuudessa kasvit ja eläimet saattoivat reagoida ympäristön muutoksiin siirtymällä uusille alueille, mutta ihmisen levittäytymisen vuoksi se ei enää onnistu.

– Tästä kaikesta seuraa se, että maapallon elonkehän perustilan muutos on yhä todennäköisempi.

Elämän ehdot muuttuvat tavalla, johon enemmistö lajeista ei ole sopeutunut. Tämä kohdistaa suuren uhkan niin suurelle lajimäärälle, että romahtaminen uhkaa koko maapallon biosfääriä, Fortelius selittää.

M

aapallon jäättömästä pinnasta 43 prosenttia on ihmisen suoran vaikutuksen alla esimerkiksi peltoalana tai rakennettuina ympäristöinä. Kasvien fotosynteesin eli yhteyttämisen tuottamasta energiasta noin 30 prosenttia on jo nyt ihmisen käytössä.

Lähivuosikymmenten aikana ihmisen vaikutus kasvaa rajusti, sillä maapallon väkiluvun arvioidaan kasvavan yhdeksään tai kymmeneen miljardiin tämän vuosisadan puoliväliin mennessä.

Muille lajeille kuin ihmiselle ja tämän tuotantoeläimille ja kasveille jää yhä vähemmän tilaa.

Luontoalueiden pirstoutuminen ja hupeneminen muodostaa kasvavan uhkan sekä yksittäisten lajien että kokonaisten ekosysteemien säilymiselle. Erityisen haavoittuvia ovat tiikerin kaltaiset suuret nisäkkäät.

Maankäytön ja luonnonvarojen ylikulutuksen rinnalla ekosysteemejä kuormittaa ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen, joka muuttaa lajien elinympäristöjä. Muutos tapahtuu nopeammin kuin yksikään maapallon aikaisemmin kokema.

P

ahimmassa tapauksessa kontrolloimaton muutos voisi ajaa maapallon tilaan, jossa toimivia ekosysteemejä ei enää ole. Forteliuksen mukaan palautuminen ja uusien lajirikkaiden ekosysteemien kehittyminen kestäisi miljoonia vuosia. Välivaihetta hallitsisivat laajalle levinneet yleislajit, jotka sattuisivat menestymään ekokatastrofin oloissa.

Tilanteen vakavuutta ihmisen kannalta korostaa se, että käytämme jo tällä hetkellä enemmän energiaa kuin kaikki maailman kasvit tuottavat yhteyttämällä. Lisäys tulee suureksi osaksi fossiilisista polttoaineista kuten kivihiilestä ja öljystä, joiden käyttäminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Fossiilinen energia mahdollistaa sen, että maapallon nykyinen fauna eli eläinten määrä on kymmenkertainen verrattuna mammuttien aikana vallinneeseen luonnonvaraiseen huippukauteen.

Luvussa ovat mukana ihmiskunta ja ihmisen tuotantoeläimet.

– Ihminen on erittäin haavoittuvassa tilanteessa.

Olemassaolomme on vahvasti sidoksissa siihen, että meillä on energiaa valtavan lihamäärän ylläpitämiseen, Fortelius sanoo.

H

elmikuun alussa 2017 Mikael Fortelius oli mukana Science-lehdessä julkaistussa tiedeartikkelissa, joka kokoaa yhteen nykyisen tietämyksen biosfäärin suojelun edellytyksistä. Artikkelin näkökulma on ratkaisukeskeinen, mutta sen viesti saa vakavoitumaan.

”

EN VOI OLLA OPTIMISTI, VAAN LUULEN, ETTÄ IHMISKUNNAN PELI ON PELATTU. SE, MITÄ BIOSFÄÄRILLE TAPAHTUU, ON VERRATTAVISSA ISON ASTEROIDIN TÖRMÄYKSEEN. MAHDOLLISUUTEMME ESTÄÄ TÄMÄ KATASTROFI OVAT SUUNNILLEEN SAMAA LUOKKAA. SILTI ON RATIONAALISTA YRITTÄÄ.”

MIKAEL FORTELIUS

B

Suuri uutinen, josta ei puhuta Länsinorjalainen kyläyhteisö koki poikkeuksellisen lämpimän talven vuosina 2000–2001.

Avantokalastus oli mahdotonta ja hiihtomatkailu sinnitteli keinolumen varassa. Paikallinen lehti liitti sääilmiön vahvasti ilmastonmuutokseen.

Voisi kuvitella, että kylän asukkaat reagoivat suureen muutokseen kirjoittamalla lehden päätoimittajalle, painostamalla poliitikkoja ja vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Mitään sellaista ei kuitenkaan tapahtunut. Kyläyhteisö vastasi ilmastonmuutokseen vaikenemalla. Kylän tarina kerrotaan norjalaisen sosiologin Kari Marie Norgaardin kirjassa Living in Denial.

– Kaikki tiesivät asiasta, mutta siitä puhuminen aiheutti sen, että kyläyhteisö rupesi hylkimään puhujaa. Ilmastonmuutos nousi esille lähinnä rajatilanteissa kuten baari-illan päätteeksi, sanoo ekoteologian ja ympäristökysymysten tutkija, pastori Panu Pihkala.

Paluuta entiseen ei ole, tutkijat korostavat.

Luonnonsuojelun tavoitteena ei voi enää olla laajojen alueiden palauttaminen mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaa.

– Tavoite ei ole enää järkevä, vaan ilmiselvästi mahdoton. Siksi nyt on pohdittava, mitä voimme vielä tehdä, jotta vältämme meitä uhkaavan katastrofin, Fortelius sanoo.

Tutkijoiden karu viesti on se, että luonnonsuojelun ei pitäisi enää keskittyä huolehtimaan yksittäisten lajien kohtalosta, vaan siitä, että ekosysteemit pysyvät toimintakykyisinä.

Pihkala löysi Norgaardin tutkimuksen kootessaan aineistoa ympäristöahdistusta ja toivoa käsittelevään kirjaan. Ensi syksynä ilmestyvän kirjan nimi Päin helvettiä? on peräisin tavallisesta arkikeskustelusta. Ystävä yllätti Pihkalan tokaisemalla, että ”olemme kaikki matkalla helvettiin”.

– Sekä arkikokemus että tutkimustieto viittaavat siihen, että ihmiset kokevat ahdistuksen tunteita, joissa ympäristökriisi on isona osana. Ihmisiä ahdistaa tavalla, joka haittaa sekä heidän omaa hyvinvointiaan että yhteisiä toimia ongelmien ratkaisemiseksi, Pihkala sanoo.

Tosiasioiden ja käyttäytymisen välinen epäsuhta on Pihkalan mielestä ympäristöahdistuksen oire. Käytännössä kaikki tietävät ekokatastrofista, mutta käyttäydymme kuin tieto ei olisi tavoittanut meitä.

– Avuttomuutta ja pelon tunnetta on vaikea sietää. Siksi haluamme päästä niistä eroon ja eteenpäin hinnalla millä hyvänsä.

Ekologisen kriisin tiedostaminen saattaa aiheuttaa myös sen, että ihminen ryhtyy julistamaan muutosta käännynnäisen innolla. Usein tämä vahvistaa kuulijoiden torjuntaa ja asian ohittamista.

– Ekologinen kriisi nostaa pintaan syvältä kouraisevia tunteita ja isoja eksistentiaalisia ja hengellisiä kysymyksiä. Jos haluamme keskustella ekologisesta kriisistä rakentavasti, meidän on syytä prosessoida näitä tunteita, Pihkala sanoo.

Ympäristöahdistukseen voi sekoittua surua, vihaa, epämääräistä syyllisyyttä ja velassa olemisen häpeää. Syyllisyys saattaa pukeutua esimerkiksi huokaukseen: ”Mitä me olemmekaan tehneet luonnolle ja tuleville sukupolville”. Pihkala kiinnittää huomiota sanaan ”me”.

– Moni on alkanut tiedostaa, kuinka vaikeaa yksilön on välttyä olemasta mukana kriisiin johtavissa taloudellisissa ja yhteiskunnallisissa verkostoissa. Emme saa vapauttaa itseämme vastuusta, mutta samalla on tärkeää ymmärtää, että kukaan ei voi kantaa yksin koko maailman taakkaa.

”

IHMISIÄ AHDISTAA TAVALLA, JOKA HAITTAA SEKÄ HEIDÄN OMAA HYVINVOINTIAAN ETTÄ YHTEISIÄ TOIMIA EKOLOGISEN KRIISIN RATKAISEMISEKSI.” PANU PIHKALA

Keskustelu ympäristökriisistä voi törmätä myös siihen, että ihmisen suhde omaan kuolevaisuuteen on käsittelemättä.

Pihkalan mukaan ihminen etsii olemassaololleen oman kuolevaisuutensa ylittävää merkitystä symbolisen kuolemattomuuden avulla. Ammennamme jatkuvuutta ja mielekkyyttä esimerkiksi elämän kierron jatkumisesta luonnossa ja omissa jälkeläisissämme sekä oman elämäntyön tuloksista.

– Ympäristön tuhoutuminen uhkaa näitä symbolisen kuolemattomuuden lajeja.

Uskonnollinen toivo voi säilyä myös tilanteessa, jossa meillä ei ole varmuutta luonnonsuojelupyrkimysten onnistumisesta, Pihkala sanoo.

3

4B Toimivat ekosysteemit ovat ihmiselle ää­ rimmäisen arvokkaita. Ne hillitsevät ilmas­ tonmuutosta sitomalla hiilidioksidia sekä tuottavat muun muassa puhdasta vettä ja ilmaa se­ kä ravintokasvien viljelyn mahdollistavia pölyttäjiä, joista ihminen on täysin riippuvainen.

”

romahduksen välttämiseen pyrkivä luonnonsuojelija

O

nko ihmiskunnan toivo mennyttä eko­ katastrofin vuoksi? Forteliuksen mu­ kaan ei, koska toivo on pohjimmiltaan sisäsyntyinen asia, jotakin ihmisyyteen

kuuluvaa.

– Toivo näyttäisi tulevan samasta lähteestä kuin hoivaaminen ja altruismi. Kyse on enemmän ihmi­ sen vaistoista kuin rationaalisesta päättelystä. Toivo ei vaadi rationaalisia perusteluja, se vain on.

Kun Science-tiedelehti julkaisi tutkimusartikke­ lin tämän vuosisadan luonnonsuojelun haasteista, Fortelius oli kuukauden kestävällä työmatkalla Tur­ kana-järven ympäristössä Keniassa. Tuolta alueel­ ta on löydetty ihmisen varhaisimmat tunnetut esi­ muodot.

Fortelius opetti paleontologista kenttätutkimus­ ta yhdysvaltalaisille ja afrikkalaisille opiskelijoille.

Samalla hän omisti aikaa omalle tutkimustyölleen, joka liittyy ihmisen alkuperän ja varhaisen evoluu­ tion kartoittamiseen.

Fortelius mainitsee, että jo nykyihmisen edeltä­ jiin kuulunut Homo erectus vaikutti selvästi häntä ympäröivään ekosysteemiin.

– Raamatun paratiisikertomus ja kreikkalainen taru Pandoran lippaasta kertovat siitä, että ihmi­ nen on poikkeuksellinen laji, joka ei tunne rajoja eikä pysy lokerossaan. Nykyihminen menee tässä äärimmäisyyksiin. Maailmassa ei taida olla enää la­ jia, jonka ekologiseen lokeroon ihminen ei olisi tun­ keutunut. ■

tarvitsee paleontologien hankkimaa tietoa muinaisesta elämästä.”

Mikael Fortelius

F

orteliuksen mukaan romahduksen välttä­ miseen pyrkivä luonnonsuojelija tarvitsee paleontologien hankkimaa tietoa muinai­ sesta elämästä.

Fossiilit kertovat tutkijoille, millaiset ekosystee­ mit ovat olleet tasapainoisia ja pitkäkestoisia. Niis­ tä selviää lajien kokonaisjakauma ja se, minkälai­ nen yhteyttävien kasvien, kasvissyöjien ja pe­ tojen suhde tarvitaan, jotta eliöiden muodos­ tama ravintoverkko toimii ja kestää tuhansia tai jopa miljoonia vuosia.

– Luonnonsuojelun pitäisi hyödyntää muinaisesta elämästä kertovaa tietoa pal­ jon nykyistä enemmän, Fortelius sanoo.

Fortelius ei näe merkkejä siitä, että ihmiskunta olisi ryhtymässä ekologisen kriisin vaatimiin toimiin. Lupaavia edis­ tysaskelia otetaan esimerkiksi aurinko­ energian kehittämisessä. Toisessa vaa­ kakupissa painaa kuitenkin poliittisten johtajien voimattomuus ja haluttomuus.

Epätodennäköiseltä näyttää sekin, et­ tä muutoksen vyöry pysähtyisi vapaaeh­ toisella kulutuksen ja lapsiluvun rajoitta­ misella.

– Henkilökohtaisesti en voi olla optimisti, vaan luulen, että ihmiskunnan peli on pelat­ tu. Se, mitä biosfäärille tapahtuu, on verratta­ vissa ison asteroidin törmäykseen. Mahdollisuu­ temme estää tämä katastrofi ovat suunnilleen sa­ maa luokkaa, Fortelius sanoo.

– Silti on rationaalista yrittää. On paljon, mitä voimme yrittää tehdä.

Toimittajalta

Franciscus ja gobeliinin leijonat Mummonmökin seinää koristanut gobeliini saattaa ol­ la varhaisin muistoni ihmisen ja luonnon välisestä risti­ riidasta.

Seinävaatteeseen oli kirjailtu toimintakohtaus, jos­ sa leijonaemo kyyristyy suojaamaan pentujaan kohti rat­ sastavilta metsästäjiltä. Yhdessä serkkuni kanssa ideoim­ me tilanteelle jatkon, jossa leijonat pääsevät niskan pääl­ le. Lukiossa aloin ymmärtää ekologisen kriisin laajuutta ja perimmäisiä syitä, jotka kerrataan tässäkin jutussa.

Viime vuosien tärkein ympäristöuutinen on ilmasto­ katastrofiin johtavan lämpenemisen riskirajan lähesty­

minen. Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 tilan­ ne myönnettiin yhteisesti, mutta sitovia päätöksiä kasvi­ huonepäästöjen vähentämisestä ei tehty.

Ekologinen kriisi on syvimmältään hengellinen kriisi, sanovat kristilliset teologit. Elonkehä tuhoutuu, koska ih­ misen suhde itseensä, toiseen ihmiseen ja muuhun luon­ toon on vääristynyt.

Samoihin aikoihin kun makasin mummini sängyllä suunnittelemassa gobeliinin leijonien pelastamista, kirk­ kojen maailmanneuvosto teki ekologista tilanneanalyy­ sia. Vuoden 1975 yleiskokouksessa australialainen bio­ logi ja teologi Charles Birch peräänkuulutti vapautus­

liikettä, joka vapauttaisi naisen ja miehen lisäksi myös eläimet, kasvit, ilman, meren, metsät, erämaat, vuoret ja laaksot.

Kaksi vuotta sitten paavi Franciscus puuttui ekologi­ seen kriisiin kiertokirjeessään Laudato si – yhteisen kotimme hoitamisesta. ”Se, mitä tapahtuu, osoittaa, että tarvi­ taan kiireesti siirtymistä rohkeaan kulttuurivallankumouk­ seen”, Franciscus sanoo.

Jos maailma kuuntelee paavia, gobeliinin leijonilla on toivoa.

Taneli Kylätasku

Kolumni

B

Ilman älypuhelinta ei jää paitsi mistään EN EHKÄ olisi tajunnut kärsiväni FOMO:sta jos en olisi menettänyt älypuhelintani.

Psykologian ammattilaiset puhuvat ilmiöstä nimeltä FOMO, fear of missing out, paitsi jäämisen pelko. Se ilmenee levottomana olona, joka pakottaa ihmisen tarkistamaan sosiaalista mediaa kännykästä jatkuvasti siksi, että tämä pelkää jäävänsä paitsi jostakin elintärkeästä tai tulevansa unohdetuksi.

KOKO HUBARA Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, kirjailija ja Ruskeat Tytöt -median päätoimittaja. koko@ruskeattytot.fi

”

MITÄ JOS KAIKKI KAVERINI UNOHTAVAT MINUT, JOS EN OLE KOKO AJAN ESILLÄ SOMESSA?”

PARI VUOTTA sitten puhelimeni varastettiin metrossa. Sen sijaan, että olisin tuntenut harmistusta, olin ainoastaan huojentunut.

Olin jo pitkään miettinyt, että taidan olla riippuvainen puhelimestani, tai tarkemmin: siinä pyörivästä sosiaalisesta mediasta. Olin halunnut pois tykkäysten odottamisesta, jatkuvasta infoähkystä sekä työ- ja yksityiselämän jatkuvasti sekoittavasta Facebookin chatistä, mutten tiennyt miten. Voisinko muka työskennellä toimittajana ilman että tiedän, mitä maailmassa tapahtuu? Mitä jos kaikki kaverini unohtavat minut, jos en ole koko ajan esillä somessa?

Suunnilleen aina kun en roikkunut somessa, mietin näitä kysymyksiä puolihädissäni. Kun joskus mainitsin asiasta kavereille, he totesivat:

tämä nyt vain on tätä nykyaikaa, ei siitä tarvitse ottaa paineita. ÄLYPUHELIMETTOMUUS ALKOI pienenä sosiaalisena kokeiluna, mutta lopulta elin lähes vuoden ilman älypuhelinta. Netinkäyttö rajoittui niihin hetkiin kun olin kotona tai töissä koneen äärellä – siltikin tuntikausiksi päivässä.

Kun olin liikenteessä, katselin näytön sijaan ihmisiä, en tehnyt liikennevaloissa mitään, kuuntelin kaupungin ääniä. Kun eksyin, jouduin kysymään ohikulkijoilta neuvoa sen sijaan että olisin katsonut puhelimen karttasovellusta. Tulin lukeneeksi paljon enemmän kirjoja kuin muutamina aiempina vuosina. Työtilanteeni koheni entisestään, ja sain edelleen kutsuja kaikkiin niihin juhliin, mihin halusinkin mennä.

LOPULTA PÄÄTIN hankkia jälleen älypuhelimen, en muista miksi. Se ehti olla käytössäni hieman reilut puoli vuotta ennen kuin se simahti lomareissulla.

Nyt olen taas käyttänyt joitakin viikkoja vanhaa, neonvihreää kapulaani, jolla voi ainoastaan soittaa ja tekstata (hankalasti) niin kuin puhelimella kuuluukin tehdä. Akku kestää toista viikkoa lataamatta. Välillä unohdan puhelimen päiväkausiksi takin taskunpohjalle. Siksi aikaa kun elän elämääni.

Ensimmäinen kuulokoje 360° kuuntelukokemuksella

Esittelyssä Oticon Opn™ Lähellä-projekti kouluttaa ikääntyneitä vapaaehtoisiksi

LÄHELLÄ

Sukupolvet toistensa tukena

Millaista on vankilan kirkossa?

Kätketytvideosarja

kirkkojakaupunki.fi/tv

Lähellä-vapaaehtoisena sinulla on mahdollisuus olla lapselle ja perheelle tärkeä aikuinen ja kohdata samalla muita ikääntyneitä.

Ensimmäinen nelipäiväinen vapaaehtoiskoulutus järjestetään kesäkuussa Vantaan Hakunilassa Skomarsin torpalla: 6.6. klo 14–17, 7.6. klo 10–13, 8.6. klo 14–17 ja 9.6. klo 10–13. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.5.2017 saakka: Projektivastaava Veera Jahnukainen, veera.jahnukainen@sos-lapsikyla.fi, p. 044 299 4107 Kouluttaja Sanna Juvonen, sanna.juvonen@laurea.fi Löydät meidät Facebookista: Lähellä-projekti

Oticon Opn™ on markkinoiden ensimmäinen kuulokoje täydellisellä puheenerotuksella. Se erottaa puheen melusta ja auttaa sinua keskittymään olennaiseen.

• Puhelut ilman lisälaitteita (Made for iPhone) • Yhdistettävissä internetiin (IFTTT)

Kuulopäivä 31.5. klo 10-17

Herttoniemen Kuuloverkossa Tule kysymään kuulosta ja tinnituksesta ja tutustumaan Oticon Opn™ -kuulokojeisiin.

Kuuloverkko Laivalahdenkatu 2 b A, 00880 Helsinki Puh. 09 2786 2020 www.kuuloverkko.fi

5

6B Kuka?

Sinikka Nopola, 63, on Helsingissä asuva kirjailija ja käsikirjoittaja. Hän on kirjoittanut 14 kirjaa sekä näytelmiä ja laulunsanoituksia. Yhdessä sisarensa Tiina Nopolan kanssa hän on tehnyt yli 50 lastenkirjaa, muun muassa Risto Räppääjä -sarjan ja Heinähattu ja Vilttitossu -romaaneja, sekä musikaaleja ja elokuvakäsikirjoituksia.

Mitä?

Nopolan uusin kirja Onko teillä tämmöistä? (WSOY) on juuri ilmestynyt. Kesällä aletaan kuvata elokuvaa Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset, jonka käsikirjoituksen Sinikka ja Tiina Nopola ovat tehneet samannimisen lastenkirjansa pohjalta.

Motto ”Kun tielle lähtee, niin se vie.”

B

7

Koomisen rajalla

J

Asiat kääntyvät usein ihan muuksi kuin aluksi ajattelee, on Sinikka Nopola huomannut. Siitä riittää kirjoitettavaa.

oskus 1960-luvun lopulla Sinikka Nopola oli tamperelainen seurakuntanuori, mielestään kapinallinen ja radikaali. Radikalismin huipentuma hänelle oli se, kun Pyynikin seurakuntanuorten joukko meni joulunalusviikolla Hämeenkadulle jakamaan lappusia, joissa kehotettiin viettämään nälkäjoulua. Porukassa oli myös eräs Kari Mäkinen, josta sittemmin tuli arkkipiispa. Nopolasta puolestaan tuli kirjailija.

Joulupöydässä Sinikka Nopolan äiti kertoi kuulleensa tuttavaltaan, että kaupungilla oli nuoria jakamassa nälkäjoululappuja.

– Sanoin dramaattisesti, että olin yksi niistä.

Sitten puhuin Biafran nälänhädästä ja siitä, kuinka täällä vain mässäillään, ja marssin omaan huoneeseeni. Palasin kuitenkin vartin päästä syömään kinkkua, Nopola kertoo ja nauraa päälle.

Häneltä löytyy useampiakin esimerkkejä teini-­ ikäisen radikaaliudesta: Lapualaisoopperan Ei väkivaltaa -laulun soittaminen lukion aamunavauksessa ja aikansa kohupapin Terho Pursiaisen muotokuvan piirtäminen.

– Piirros löytyi rippiraamatun välistä. Olin tehnyt sen 16-vuotiaana lyijykynällä ja kirjoittanut alle ”Taistelija”. Olin lukenut Pursiaisen Uusimman testamentin ja innostunut siitä, miten hän ruoti hyvinvointi-ihmisen joulupukkimaista jumalakuvaa.

Minusta oli hyvin coolia, että luin Terho Pursiaista.

Yllättävän fiksu nuoruus, sanoo Nopola nyt.

Vähemmän fiksua oli tulossa, sillä hän opiskeli Tampereen yliopistossa 1970-luvun taistolais­ vuosina.

– Ne olivat poliittisen aivopesun vuosia, minkä olen viipeellä tajunnut. Miten niin älykkäät nuoret voivat yhdestä suusta ylistää Neuvostoliittoa ja mitätöidä sen, että heidän vanhempansa menettivät nuoruutensa sodassa? Se oli julma kotikapina.

– Jos kirjoittaa esimerkiksi isäni historian muutamalla lauseella, se näyttää aika hurjalta: isäni taisteli toisessa maailmansodassa useita vuosia Neuvostoliittoa vastaan ja haavoittui kaksi kertaa. Vanhemmillamme oli kohtalonkäänteitä, joita osa omasta sukupolvestani mitätöi eikä halunnut kuunnella, Nopola miettii.

Hän on kirjoissaan käsitellyt nuoruuttaan. Kirjoittaminen on ollut uskomusten – isojen ja pienien, omien ja toisten – purkamista.

– Jutut, joita olen kirjoittanut nuoruudestani, ovat tragikoomisia. Niistä nälkäjoululapuista tein parodian Teepussit-kokoelmaan vuonna 1987. Tuntuu, että omaa historiaa pitää käsitellä uudelleen ja uudelleen, vähän eri näkökulmista.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

31-vuotiaana Sinikka Nopola oli työskennellyt kuusi vuotta toimittajana Helsingin Sanomissa.

Hän tunsi itsensä vanhaksi ja urautuneeksi, ja irti­ sanoutui.

– Ajattelin, että on korkea aika ryhtyä vapaaksi kirjoittajaksi.

Irtisanouduttuaan Nopola matkusti Ranskaan.

Siellä ollessaan hän vietti viikon talkootöissä Taizén ekumeenisessa yhteisössä. Yhteisön johtajan veli Rogerin juttusille piti jonottaa. Kun Nopolan vuoro lopulta tuli, hän kertoi veli Rogerille ajatelleensa, että ryhtyy kirjailijaksi. Että mitä Roger on siitä mieltä?

– Hän sanoi ihan kuin näkijä, että ”te elätte jatkuvassa ristiriidassa, joten se on teille oikea ala”, Nopola muistelee.

– Eikö ole erikoista? Näkikö hän lävitseni?

Oman elämän kaivelemista helpottaa se, että Sinikka Nopolalla on tallessa nuoruuden päiväkirjoja ja kirjeenvaihtoa. Hän on myös haalinut kaikenlaista materiaalia nuoruutensa vuosikymmeniltä ja ostaa toisinaan esimerkiksi vanhoja lehtiä.

”

Jumalakuvani muotoutui siinä iässä kun uskoin joulupukkiin. Ne varmaan sekoittuivat.”

Juuri ilmestyneessä kirjassaan Onko teillä tämmöistä? Nopola kertoo muun muassa ensimmäisestä paitapuvustaan, ihastuksestaan ja äänilevystään.

Hän kertoo myös kirjeestä, jonka 17-vuotiaana kirjoitti eräälle vangille Konnunsuon vankilaan. Kopio kirjeestä on hänellä tallessa.

– Kerroin kirjeessä elämästäni ja mainitsin, että koin olevani itsekin koulussa niin kuin vanki, hänen kohtalotoverinsa siis. Mitähän se vanki on ajatellut? Nopola miettii.

Se ei selvinnyt koskaan, sillä vanki ei vastannut kirjeeseen.

Nopola kertoo näkevänsä elämän aika absurdina. Usein asiat kääntyvät ihan muuksi kuin ensin oli ajatellut. Siksi häntä kiinnostavat epäpyhät ajatukset pyhissä tilanteissa. Niitä hän havainnoi esimerkiksi osallistuessaan kerran ortodoksisiin hautajaisiin.

– Se oli äärimmäisen harras ja intiimi tilaisuus.

Arkku oli avoin. Havaitsin, että me kuitenkin esiinnyimme siellä, olimme vähän kuin näyttämöllä hy-

västellessämme vainajan. Mietimme ystäväpiirissä esimerkiksi rankingia, sitä, milloin on minun vuoroni.

Nopola lisää, että ihmiset ovat varmaan aika samanlaisia – ja varmaan kuvittelevat, että muiden elämä on hienompaa ja siinä on enemmän ”pyhiä” hetkiä.

– En tiedä, voiko tätä sanoa kirkon lehdessä, mutta minulla on aina pieni koominen vire, kun menen ehtoolliselle. Tulee mieleen vaikka, että entä jos ryystäisen ja miksi tämä öylätti on niin kuiva.

Yhtäkkiä Nopolalle tulee mieleen, että hänhän on myös virsirunoilija. Tai tarkkaan ottaen hän on kirjoittanut takavuosien hittiin Mombasaan virren sanat. Kirjassa Matkustan melko harvoin julkaistu teksti on kieltämättä aika juhlava: ”Oi Jumala, mua katso heikkoa, sun voimasi on tuuli polttava, riisu yltäni synkkä varjo Saatanan, mä mato maassa vaellan.”

– Ovatko körttivirret tämmöisiä? Minähän olen tehnyt tästä körttivirren. Voisiko tämän panna virsikirjaan? Nopola innostuu.

Sitten hän tarkentaa, että satiiriahan se on, osin.

Hänen isänsä tapasi sanoa, että Sinikka on ”mielellään hiukan pilkkahenkinen”. Suurine sanoineen virsi-Mombasa taitaa olla myös Nopolan vastaveto yli kolmenkymmenen vuoden takaiselle virsikirjauudistukselle.

– Olen tottunut laulamaan virsiä vanhoilla sanoilla. Joitakin virsiä on valitettavasti arkipäiväistetty.

Virsiin Nopolalla on ollut suhde lapsesta asti, kiitos mummon.

– Isän vanhemmat olivat opettajia. Pitkään luulin, että kaikkien muidenkin mummolassa isoäiti istuu pianon ääreen ja heti lauletaan yhdessä Soi kunniaksi Luojan.

– Olen siis saanut voimakkaan kristillisen kasvatuksen, mutta en ole koskaan tullut uskoon. Isä oli moderni mainosmies ja äitini keskusteleva ihminen. Vaikka Jumalaa ei kyseenalaistettu, ei meillä oltu ankaria. Sain kapinoida ja esittää vaikka ateistisia kysymyksiä.

Ateistia Nopolasta tosin ei saisi millään.

– Jumalakuvani muotoutui siinä iässä kun uskoin joulupukkiin. Ne varmaan sekoittuivat. Näin Jumalan samanlaisena parrakkaana, vanhempana herrasmiehenä, jolta voi pyytää kaikenlaista – vaikka Terho Pursiaisen teesit ravistelivat hetkeksi he­reille.

– Minulla on tyypillinen länsimaisen, hyvinvoivan ihmisen lapsenusko. Koska kohtaloni ei ole ollut kova, minulla on pysynyt semmoinen kummallinen käsitys, että ikään kuin joku suojelisi minua. Älyllisesti ajateltuna se on ihan kummallista, ehkä kestämätöntä. ■

8B

Tarkkana kuin hattara Suomessa on ainakin 116 000 aikuista, joiden elämään hoitamaton adhd tuo kaaoksen. Avun saaminen on pitkälti tuurista kiinni. Aikuisten adhd:lle julkaistaan Käypä hoito -suositus toukokuun lopussa, mutta auttaako se Mikaa?

Teksti Pihla Tiihonen Kuvitus Hans Eiskonen

M

ikalla on ongelma. Nelikymppisen helsinkiläisen pienyrittäjän pitäisi hankkia lapsuusajan neuvolakortti syntymäkunnastaan. Pikkukuntaa ei enää ole.

Lisäksi Mikan olisi saatava kaikki terveydenhuollon paperinsa jo suljetusta kyläkoulusta sekä neljästä asuinkunnastaan, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä ja entisistä työterveyshuolloistaan.

Asiakirjojen hankkiminen on ollut Mikan työlistalla nyt kaksi vuotta. Papereita pyysi mielenterveyshoitaja, kun Mika haki adhd-tutkimuksiin Helsingin kaupungin terveydenhuoltoon.

– Halusin tutkimuksiin, koska loppuun saattamieni projektien määrä on minimaalinen aloittamiini verrattuna. Unohtelen asioita ja hukkaan tavaroita jatkuvasti.

Sekin vaikutti, että Mikalla on kaksi adhd-lääkkeet saanutta kaveria. He ovat kertoneet hoidon auttaneen töihin keskittymisessä ja parantaneen parisuhdetta.

– Puolisoni kannustaa tutkimuksiin. Esimerkiksi siivoaminen on minulle hirveän vaikeaa. Inhoan sitä, että keittiönpöydällä on paljon epäjärjestyksessä olevia asioita. Yritän pilkkoa ongelman: ensin otan pullot pois pöydältä, sitten pelkästään lasit, sitten lautaset. Pystyin tuolla tekniikalla kerran melkein tyhjentämään pöydän neljässä illassa.

Adhd tulee sanoista Attention Deficit Hyperactivity Disorder eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Ulkomaisissa tutkimuksissa se vaivaa 3–5 prosenttia aikuisista, joista hoidon piirissä on korkeintaan joka kymmenes. Suomen vuodenvaihteen väkiluvulla tämä tarkoittaisi vähintään 116 000:ta yli 20-vuotiasta. Adhd näkyy jo kouluiässä.

– Ihmiset, joilla on adhd, pärjäävät keskimäärin muita heikommin opiskeluissa ja työelämässä. Vaikeus kontrolloida impulsseja altistaa päihdeongelmille, jotka ovat adhd-ihmisillä noin kaksi kertaa tavallisempia kuin muilla, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki.

Tiedetään, että adhd lisää todennäköisyyttä mielenterveyshäiriöihin, sairauspoissaoloihin ja onnet-

tomuuksiin. Se kasvattaa myös huomattavasti riskiä joutua työttömäksi.

– Kerran möläytin kehityskeskustelussa, että jos jään tänne, se on sama kuin vetäisin hirttosilmukan kaulaan. Myöhemmin tajusin, että siinä yrityksessä olisi ollut tosi kiinnostaviakin hommia. En ole ikinä ollut pysyvässä työssä, Mika harmittelee.

Helmikuussa kohistiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n selvityksestä, jonka mukaan 79 000 työikäistä miestä on pudonnut pysyvästi työelämästä. Leppämäki uskoo, että hoitamaton adhd selittää osan syrjäytymisestä.

Jopa 80–90 prosenttia adhd-ihmisistä on saanut häiriön sukuperintönä, joten samassa perheessä on usein sekä levoton vanhempi että lapsi. Neurologista häiriötä on myös naisilla.

– Vangeista 40–80 prosentilla on adhd. Väkivaltarikollisilla se on erityisen tavallinen. Adhd ei tee ihmisestä väkivaltaista, mutta ihmisillä, joilla on antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, on usein myös adhd, Leppämäki sanoo.

Alidiagnosoitu ja -hoidettu sairaus tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi. Leppämäki puhuu Suomen väestötasolla jopa kymmenistä miljoonista euroista vuodessa.

Valkoisen pilleripurkin kyljessä on punainen kolmio. Purkki sisältää kellertäviä tabletteja, jotka ovat amfetamiinijohdannaisia, kuten monet muutkin psyykenlääkkeet.

Tabletit ovat Mikan ystävän Janin, jolla diag­ nosoitiin kolmekymppisenä adhd. Hyväpalkkainen perheenisä on ottanut jo vuosia pillerin joka aamu.

– On tosi kivaa olla skarppi. Elämä on tyydyttävämpää, kun tunnen pääseväni täyteen potentiaaliini.

Janin repaleinen arki pienyrittäjänä vaihtui hoitoon pääsyn jälkeen ensimmäiseen vakituiseen työsuhteeseen.

– Aiemmin en kyennyt hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia, kuten yli vuoden kestävää projektia, joka pitää suunnitella, käynnistää ja hoitaa loppuun asti.

Satoja adhd-aikuisia hoitanut Sami Leppämäki on kuullut monta samantyyppistä tarinaa.

– On hyvin tavallista, että ihminen saa elämänsä ensimmäisen vakityön, pitkän parisuhteen tai opinnot loppuun sen jälkeen, kun adhd:ta aletaan hoitaa.

Janin mukaan lääkityksen vaikutus näkyy myös kotona.

– Kanssani on varmasti miellyttävämpää elää nyt, kun en haahuile ympäriinsä.

Jos aikuisella epäillään adhd:ta, ensimmäisenä etsitään vaikeuksia koulunkäynnissä. Mika kävi kyläkoulua, jossa oli mahdotonta olla levoton.

– Ala-asteen opettaja työnsi päätä lumihankeen ja veti maata pitkin sellaista oppilasta, joka ei pystynyt istumaan paikoillaan. Yläasteella biologian opettaja sanoi, että minulla on tanssitauti, koska liikuttelin jalkoja jatkuvasti. Diagnoosin kannalta on hankalaa, että keskiarvoni oli ala-asteella 9,6 ja olen suorittanut maisterin tutkinnon.

Lyhytjännitteisyys ja työläiden hommien välttely ovat tyypillisiä adhd-aikuisille, mutta hoitoon pääsy edellyttää sitkeyttä. Ihmiset haluavat ADHD-liiton neuvontapuhelimesta useimmiten tietoa hoidon saamisesta aikuisena.

Liiton tiedottaja Jari Hämäläinen kertoo, että kunnallisessa terveydenhuollossa menee usein muutama vuosi ennen kuin ensimmäisestä yhteydenotosta edetään diagnoosiin.

– Lapsuusajan papereiden kartoittamiseen menee usein pitkä aika. Jos niitä ei löydy, tarvitaan ihmisen vanhempia ja muuta lähipiiriä haastateltavaksi, Hämäläinen kertoo.

Mika kertoo mielenterveyshoitajan neuvoneen, että diagnoosin saisi helpommin yksityiseltä puolelta.

Jari Hämäläinen ADHD-liitosta kertoo, että ensimmäistä erityislääkäriaikaa joutuu yksityisillä lääkäriasemilla odottamaan usein pari kuukautta, mutta sen jälkeen adhd-selvityksen tekeminen vie korkeintaan puoli vuotta. Hän arvioi, että potilaalle kertyy noin 500–1 000 euron lasku.

Isän musiikkia LEVY Jazzmuusikko Verneri ­Pohjola koki vasta nelikymppisenä olevansa valmis levyttämään edesmenneen isänsä ja legendaarisen basistin ­Pekka Pohjolan musiikkia. Pekka-­ albumi julkaistaan maailmanlaajuisesti kesäkuun alussa.

Pekka Pohjola tuli 1970-luvulla kansainvälisesti tunnetuksi muun muassa progressiivisten rockyhtyeiden Wigwamin ja Made in Swedenin basistina. Hän alkoi kuitenkin samaan aikaan tehdä myös soololevyjä, ja omaleimaisessa musiikissa yhdis-

tyivät jazz ja progressiivinen musiikki.

Verneri Pohjola on poiminut Pekka-­levylle isänsä soololevyiltä seitsemän sävellystä. Hän tulkitsee ne omalla tyylillään, huimasti improvisoiden. Albumin kappaleista löytyvät silti Pekka Pohjolalle tutut sävelkuviot. Niistä tutuimpiin kuuluu vuonna 1974 ilmestyneen Harakka Bialoipokku -albumin svengaava First Morning.

Poika-Pohjolan jazzahtavissa versioissa soi vahvana hänen trumpettinsa. Levyllä soittaa myös neljä muuta taituria, Fender Rhodes -pianoa soit-

tava Tuomo Prättälä, kitaristi Teemu Viinikainen, rumpali Mika Kallio ja kontrabasisti Antti Lötjönen.

Verneri Pohjolan suhde isäänsä jäi etäiseksi, koska hänen vanhempansa erosivat hänen ollessaan parivuotias.

Levyltä voi aistia, miten itsekin ykkösrivin muusikoksi noussut trumpetisti saa isäänsä uudenlaisen, hienon yhteyden musiikin kautta.

Marjo Kytöharju Verneri Pohjola: Pekka. Edition Records 2017. Levyn julkistuskonsertti to 8.6. Tavastialla.

B

9

”

ON TOSI KIVAA OLLA SKARPPI. ADHD-LÄÄKITYKSEN SAANUT JANI

– Yksityislääkäriltä diagnoosin saanut on yhden lääkärin varassa. Jos lääkäri jää pois töistä, potilas ei välttämättä löydä toista jatkamaan hoitoa. Kunnallisella puolella reseptien uusiminen ja jatkohoito ovat huomattavasti helpompia, Hämäläinen huomauttaa.

ENSIMMÄINEN KÄYPÄ HOITO -suositus adhd-aikuisille julkistetaan 31. toukokuuta. ADHD-liitossa toivotaan, että kansallinen suositus helpottaisi hoitoon pääsyä.

– Tähän asti on ollut sattumankauppaa, kenen vastaanotolle päätyy ja kuinka hoitopolku siitä aukeaa, toteaa liiton toiminnanjohtaja Nina HovénKorpela.

Aikuisten adhd:ta on alettu hoitaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa vasta 2000-luvulla. Suomessa käytetään kansainvälisesti vertailtuna vähän adhd-lääkkeitä.

– Kokemusteni mukaan ainakin neljä adhd-aikuista viidestä hyötyy lääkehoidosta. Osalle riittää esimerkiksi arjen organisointi ja opiskelutekniikkojen opiskelu, kertoo psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki.

Leppämäki kuuluu Käypä hoito -suositusta tekevään työryhmään. Hänen mukaansa joitakin adhd-aikuisia auttaa työelämässä, jos he saavat rauhallisen työtilan ja esimieheltä selkeät ohjeet, mitä on tehtävä ja mihin mennessä. Toiset taas tarvitsevat syvästi kiinnostavan aiheen, johon uppoutua.

– Tiedän ihmisiä, jotka ovat erittäin menestyksekkäitä liike-elämässä tai akateemisessa maailmassa, vaikka heillä on adhd. He kompensoivat sen älykkyydellä ja luovuudella.

HAASTATTELUN JÄLKEEN Mika jatkoi kaksi vuotta sitten keskeytynyttä neuvola-, koulu- ja terveyspapereiden jäljittämistä. Jani lupasi kaverilleen kannustuspalkinnon, jos adhd-tutkimukset on hoidettu vuoden loppuun mennessä.

– Ostan Mikalle Alkon kalleimman viskipullon.

Mikan ja Janin nimet on muutettu.

Adhd-liiton puhelinneuvonta p. 040 541 7696 ma–to klo 9–11.

Moni adhd-aikuinen syrjäytyy, koska ei vain pysty keskittymään työläältä tuntuviin tehtäviin. Satoja adhd-oireisia hoitanut psykiatrian erikoislääkäri Sami Leppämäki kertoo, että moni saa elämänsä ensimmäisen vakityön, pitkän parisuhteen tai opinnot loppuun sen jälkeen, kun adhd:ta aletaan hoitaa.

Körttiläinen Americana LEVY ”Mä väitän, että meidän veljestrio on paras bändi alla auringon...” Näin lauletaan kolmen veljen, Jaakko, Sakari ja Mikko Löytyn omaelämänkerrallisella albumilla Mandoliini, palmut ja pohjoisen viima.

Veljestrion nimi on vanhakantaisesti Velj. Löytty. Puolet albumin lauluista on käännöksiä amerikkalaisen hengellisen musiikin standardeista, puolet veljesten omia. Meno on yhtä aikaa melankolista ja rakastavaa, täynnä myötätuntoa tätä maailmaa kohtaan.

Musiikillisesti Mandoliini, pal-

mut ja pohjoisen viima kulkee jossain kantrin, bluesin, valkoisen gospelin ja bluegrassin raukoilla rajoilla.

Soitanto on pienimuotoista ja turvallista eikä tippaakaan paheellista. Sitä myöten maailma pienenee, ja kun joukossa on lapsuusmuistoja, elämää katsellaan myös lapsen silmin. Se herkistää, ja siinä on Löyttyjen doktriini: aseista riisuu aseettomuus.

Maallistunut kuulija tajuaa äkkiä, miten tuttuja nämä körttirenkutustyyliin soitetut vanhat gospelit ovat.

Albert E. Brumleyn vuonna 1929 sä-

veltämä I’ll Fly Away, nyt Jaakko Löytyn kääntämänä Pois lentää saan, on täsmälleen se sama tuttu 60-luvun folkareiden ralli, jonka Bob Marley ymppäsi paljon versioituun Rastaman Chantiin. Kolmen veljeksen lauluharmonia sulautuu tähän musiikkiperinteeseen niin, ettei enää erota, mikä oli käännös ja mikä omaa tekelettä. Sen vuoksi Löytyt ovat aitoja bluesveljiä.

JUHANI HUTTUNEN Velj. Löytty: Mandoliini, palmut ja pohjoisen viimat. Wideline Musiikki 2017.

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Ihmeellinen päivä vailla tapoja Suomalaiskansalliseen mielenlaatuun kuuluu, että pyhän tunnistaa vasta, kun on vaarassa menettää sen. Siksi helatorstai on noussut jälleen puheenaiheeksi.

TEKSTI JAN AHONEN KUVA ISTOCK

HELATORSTAIN SUURIN siunaus on monen mielestä se, että se tarjoaa ylimääräisen vapaapäivän. Puheenaiheeksi helatorstai nousi toden teolla vasta, kun hallitus alkoi tarmokkaasti arkipäiväistää sitä. Kyseessä ei tosin ole ensimmäinen kerta, kun pyhän sijainnista kalenterissa keskustellaan kirkon ja poliittisten päättäjien välillä.

Helatorstain viettämisellä ei ole kansakunnan läpäisevää traditiota, jonka kaikki tuntisivat. Ei kuusen koristelua, munan maalaamista tai haudoilla vierailemista. Mikä helatorstai sitten on?

Helatorstain vietto liittyy Jeesuksen taivaaseen astumiseen. Juhlaa vietetään 40 vuorokautta pääsiäisestä. Ni-

Helatorstaina Jeesus ottaa rakettilähdön Öljymäeltä.

mi periytyy ruotsin kielestä ja tarkoittaa pyhää torstaita. Raamatun Apostolien teot kertoo, että Jeesuksen oppilaat näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään.

Jeesus katoaa aistihavaintojen tuolle puolen. Näkeminen muuttuu uskomiseksi. Taivaaseenastuminen irrotti Jeesuksen ajan, paikan ja ruumiillisuuden rajoituksista. Teemansa puolesta helatorstain tapoihin voisi siis istuttaa vaikkapa kristillisen ilmailupäivän. Tai kirkot halki maan voisivat avata ovensa pyhää kuurupiilottelua varten.

Ajanlaskumme alun ihmisten maailmankuvalle voi hymähtää, mutta ker-

tomuksen ytimessä on varhaisten kristittyjen vahva kokemus ja siitä kertominen olemassa olevalla käsitteistöllä.

Helatorstain merkitystä varhaisessa kristillisyydessä korostaa sekin, että Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus lausuu tässä samassa yhteydessä lähetyskäskynsä, joka mobilisoi kristinuskon lopulta globaaliksi uskonnoksi.

Pääsiäinen, helatorstai ja helluntai muodostavat kehityskaaren. Helatorstai ennakoi helluntaita. Lohdutukseksi opetuslapsilleen maan päältä poistuva Jeesus lupaa heille puolustajaksi Pyhän Hengen. Kyseessä on siis tavaton, mutta ihmeellinen päivä.

Fingerpori PERTTI JARLA

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

WWW.FACEBOOK.COM/CANTORESMINORES • WWW.CANTORESMINORES.FI

KARI TIKKA

LUTHER

ooppera operan

CM-musiikkileikkikoulu 4–6-V. POJILLE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA UUSI PAIKKA SYKSYLLÄ 2017: RUOHOLAHTI! Pojille suunnattu laulupainotteinen CM-musiikkileikkikoulu toimii seitsemässä paikassa pääkaupunkiseudulla: Helsinki/Pakila (ma) • Helsinki/Pihlajamäki (ma) Helsinki/Itäkeskus (ti) • Vantaa/Tikkurila (ke) • Espoo/Sello (to) Helsinki/Meritulli (to) • Helsinki/Ruoholahti (to).

Ilmoita poikasi mukaan muskariin internetissä CANTORESMINORES.FI/MUSKARI

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Helatorstaita vietetään 25.5.

LISÄTIEDOT P. (09) 687 7720 & CMMUSKARI@CANTORESMINORES.FI

Ohjaus Juulia Tapola 1.6., 2.6. & 8.6.2017 Klo 19.30 Tapiolan kirkko

25/10 €

www.urkuyofestival.fi

11

B

Muutos kiehtoo muusikkoa Syksyllä 2016 laulaja-­ lauluntekijä Mikko Kuustonen, 57, palasi musiikin tekemisen pariin kymmenen vuoden tauon jälkeen.

Tämä vuosi täyttyy konserteista, joissa kuullaan lauluja maaliskuussa ilmestyneeltä levyltä ­Agricolankatu 11.

Mikko Kuustosen mielestä jokaisen elämässä pitäisi olla sellaista pyhää, joka ei ole myytävänä.

Kuustosta kiehtoo se, että kukaan ei tiedä, mihin suuntaan musiikkibisnes on menossa. Hän toivoo, että epävarmuus palauttaa alalle vilpittömyyttä.

Hyvä olla elävien kirjoissa Mikko Kuustonen kävelee Hietaniemen hautausmaalla vähintään kerran viikossa.

tikassa istuvaa Kuustosta tarttumaan hetkeen, mutta hän ei saa siitä otetta.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Kävellessään Kuustonen miettii ajan kulumista. Hietaniemen vanhalla puolella itsenäisen Suomen historia tuntuu lyhyeltä.

Koleraan kuolleiden ihmisten haudat muistuttavat, miten äskettäin Suomi oli nykyisellä mittapuulla kehitysmaa. Sodissa kadonneiden nimien rivistö tuntuu jatkuvan loputtomiin.

Jonkun elämä on jäänyt päivien mittaiseksi.

Kuustonen kutsuu elämän suhteellisuuden ja rajallisuuden ajattelemista lohdun matematiikaksi. Sen avulla hän tavoittaa kiitollisuutta, josta käsin on helpompaa kohdata arki.

Sekin tuntuu tärkeältä, että Hietaniemi on säilynyt monissa historian myllerryksissä. Siellä kulkevan ei tarvitse pelätä, että tähän paikkaan nousee tornitaloja.

Myös hautausmaalta lähtemisellä on merkitystä. Kävellessään ulos Hietaniemen portista Kuustonen ajattelee, että on hyvä olla elävien kirjoissa. ■

Kävellessään Hietaniemen hautausmaan portista sisään laulaja-lauluntekijä Mikko Kuustonen kokee jotakin samankaltaista kuin irrottaessaan veneen köydet satamassa. Kuustonen käy hautausmaalla vähintään kerran viikossa.

Kävelyretket Hietaniemessä alkoivat 1970-luvun lopulla. Hautausmaa on hänen mielestään parhaimmillaan iltahämärässä, kun paikka hiljenee. Vuodenajoista vahvimmin vaikuttaa syksyn ruska.

Kuustoselle Hietaniemi on pyhitetty paikka, joka on sekä eläviä että kuolleita varten. Hän ei kuitenkaan kulje siellä hartaalla mielellä.

Pyhyyden tunne avautuu kosketuksesta elämän rajallisuuteen ja suhteellisuuteen. Sitä tar-

Taivaan tähden Helluntai

Helluntai jätskijonossa Olin yhtenä kesänä poikani kanssa tavaratalossa. Päädyimme jätskijonoon.

Tuli vihdoin vuoromme. Ensin valitsi poika.

Sitten minä. ”Kahdeksan euroa”, sanoi myyjä.

Minulla ei ollut rahaa. Ei kolikon kolikkoa.

Takanamme oli jono kireitä ihmisiä. Ja edessä nuori myyjä, jonka oli pakko saada kahdeksan euroa.

Poika nuolaisi nopeasti jäätelöstään, varmuuden vuoksi. Sitä annosta ei ainakaan palautettaisi. ”Pankkiautomaatti”, hän kuiskasi.

Se oli lähellä. Tärisevin sormin naputtelin tunnusnumeron yhä uudelleen väärin. Rakkine nielaisi kortin.

Väkimäärä jonossa oli kasvanut, kun palasin tiskille tötteröni kanssa. Takanamme seisoi vanha, ystävällisen näköinen täti. ”Hätätila”, kähisin. ”Mitä mun pitäis tehdä?”

Nainen takertui käsilaukkuunsa, mutta antoi kaksikymppiä.

Antaessani vaihtorahan takaisin, tiedustelin hänen nimeään ja osoitettaan voidakseni toimittaa loppusuorituksen. ”En varmasti anna”, hän sanoi.

Pyysin häntä seuraavana sunnuntaina Tuomasmessuun, jossa olin liturgina. Sanoin että maksan silloin takaisin. Vaikka alttarilla.

Ei se kyllä tullut.

Auttaja, parakletos, jätskijonossa.

Parakletos tarkoittaa rinnalle kutsuttua, aivan lähellä olevaa apua. Sellaisen Jeesus lupasi lähettää orvoiksi jääville opetuslapsille. Lähetyspäivä helluntai.

Me tarvitsemme henkeä, jotta voisimme olla avuksi, lohdutukseksi ja puolustajaksi. Vaikka jätskijonossa.

Olli Valtonen

istock

4.6.

vitsee Kuustosen mielestä jokainen, joka etsii vakavissaan hyvää elämää.

Vuosien varrella Kuustonen on löytänyt Hietaniemestä lohtua ja suuntaa sekä elämänsä käännekohdissa että arkisissa ihmissuhdeongelmissa. Vainajien seura tuntuu lohdulliselta, kun elämä tuntuu lyövän avokämmenellä.

Hietaniemi on Kuustoselle myös intuitiivinen paikka. Siellä on hyvä kuunnella omaan kehoon kertynyttä hiljaista tietoa, kun pitää tehdä tärkeä päätös.

Kuustosta naurattaa se, miten ihmisille myydään yhä uusia metodeja ja sovelluksia, joiden avulla he yrittävät olla läsnä tässä ja nyt. Hänen omassakin kännykässään on sellainen. Siinä seurataan sormella ruudulla liikkuvaa pilkkua.

Sovelluksen pitäisi auttaa ruuhkaisessa ra-

12 B Gurun opissa Ohjaajana John Bunyan

Pieni pyhiinvaellus

Vuonna 1678 ilmestyi Englannissa kirja nimeltä The Pilgrim’s ­Progress. Sen oli kirjoittanut kupariseppä ja kattilanpaikkaaja John Bunyan. Kirjoittajasta tuli paikallisen baptistiseurakunnan saarnaaja ja kirjasta yksi maailman tunnetuimista kirjoista. Bunyan eli aikana, jolloin Englannissa ryhdyttiin kovaotteisesti lisäämään kuninkaan ja anglikaanisen kirkon valtaa. Niille, jotka eivät kokeneet anglikaanista kirkkoa kodikseen, elämä kävi ahtaaksi.

Bunyan oli yksi heistä, ja hän vietti sen vuoksi 12 vuotta elämästään vankilassa.

Bunyanin pääteoksen ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 1809 kuopiolaisen raatimiehen Johan Jacob Malmbergin kääntämänä. Uusin versio Kristityn vaellus -kirjasta on vuodelta 1986.

Vuonna 1661 tammikuun toisella viikolla Bedfordissa, satakunta kilometriä Lontoosta, pidettiin käräjiä. Sinne oli tuotu kreivikunnan vankilasta kattilanpaikkaaja, joka oli pidätetty laittomien kokouksien pitämisestä. Valtion ja kirkon johtoa huolettivat kapinalliset ja kokoukset, jotka aiheuttivat levottomuuksia kuningaskunnassa.

Mies oli passitettu kolmeksi kuukaudeksi vankilaan harkitsemaan toimiaan. Hänen piti luopua uskonnollisten puheiden pitämisestä ja tyytyä kirkon jumalanpalveluksiin. Muussa tapauksessa hänet karkotettaisiin maasta. Jos hänet maanpakoon tuomittuna tavattaisiin vielä valtakunnasta, hänet hirtettäisiin.

Kattilanpaikkaaja sanoi siihen ykskantaan: ”Jos minut lasketaan vankilasta tänään, saarnaan evankeliumia jälleen huomenna Jumalan armon avulla.”

Mies oli John Bunyan, baptistisaarnaaja, joka vankilavuosinaan kirjoitti

Lähde jonakin rauhallisena päivänä parin tunnin kävelylle luontoon. Mieti kävelyn aikana elämääsi pyhiinvaelluksena.

Tiedätkö, mihin olet matkalla?

Milloin olet tuntenut sisäistä kutsua johonkin tehtävään, asiaan tai elämän valintaan? Entä miltä tuntuu olla epävarmuuden tilassa, kun ei tiedä, mitä on edessä?

Kuka on auttanut sinut lujalle maalle epäilyksen suosta? Kuka on tuonut elämääsi toivoa? Mistä paikoista ja yhteisöistä löydät voimaa ja virkistystä? Kenelle olet uskollinen? Kenen kanssa voit jakaa asioistasi? Ajattele heitä ja kiitä heistä.

Voit tehdä tämän harjoituksen myös jonkun ystäväsi kanssa.

Tiedätkö, mihin olet matkalla?

Omaa elämäänsä voi miettiä pyhiinvaelluksena. Niin teki englantilainen kattilanpaikkaaja John Bunyan.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

monia kirjoja. Yhdestä niistä tuli hengellisen kirjallisuuden klassikko. Sen nimi on The Pilgrim’s Progress. Suomessa se tunnetaan nimellä Kristityn vaellus.

Kirja on vertauskuvallinen tarina Bunyanin omasta elämästä. Kertomuksen päähenkilö on Kristitty. Hän on vankina Epäilyksen linnassa, jota hallitsevat Epätoivo ja Epävarmuus.

Sitten hän tutustuu Toivoon, jonka kanssa onnistuu pakenemaan linnasta. Matkakumppanukset saapuvat

Kauniille vuorille, joilta he pääsevät jo tähyilemään matkansa päämäärää Taivaan kaupunkia. Vuorten paimenet varoittavat heitä kuitenkin vielä edessä olevista vaaroista, erityisesti Lumotusta maasta, jonne ei pidä jäädä uinumaan.

Sinne saavuttuaan matkalaiset tuntevat, miten heidän olonsa käy raukeaksi. Silloin Kristitty muistaa, mistä heitä oli varoitettu. ”Uneliaisuuden karkottamiseksi meidän pitäisi ruveta keskustelemaan”, hän ehdottaa.

Niin kumppanukset alkavat kertoa toisilleen elämästään ja siitä, miten he olivat kokeneet siinä Jumalan johdatuksen. Mikä oli saanut heidät miettimään sielunsa tilaa? Keneltä he olivat saaneet apua elämänsä vaikeuksissa?

Miten he olivat selvinneet taakoistaan ja miten löytäneet Jumalan armon?

He muistelevat myös yhteistä vanhaa ystäväänsä Uskollista ja sitä, kuinka heidät vangittiin Turhuuden markkinoilla.

Tuossa kohtauksessa välähtää esiin Bunyanin yhteiskunta- ja kirkkokritiikki: markkinoilla oli kaikki kaupan – talot, arvoasemat, ruumiinnautinnot ja sielunpelastus. Sen keskellä vaeltajat kokivat olevansa muukalaisia.

Kristityn vaellus on kirja hengellisestä matkasta, yhdessä jaetun uskon voimasta ja solidaarisuudesta. Bunyan puolusti yksinkertaista, muodoista vapaata uskoa, jumalanpalvelusta ja rukousta. Vankilassa hän meditoi: ”Ei uskoa ja toivoa / voi kahle tainnuttaa; /ei henki suostu vangiksi, / se seuraa Jumalaa.” ■

3×

kastepuu

Kaikkiaan 1 679 äänestäjää ilmaisi mielipiteensä, kun etsittiin pääkaupunkiseudun kauneinta kastepuuta.

Himmeästi hohtavia lehtiä

Uusia oksia versoo koko ajan

Kyyhkyjen koti

Korson kirkossa on pääkaupunkiseudun kaunein kastepuu. Sitä mieltä oli 510 Kirkko ja kaupungin lukijaa. Kirkon etuosassa sijaitseva puu on täynnä virkattuja, vihreän eri sävyissä himmeästi hohtavia lehtiä. Sunnuntain messussa puuhun kiinnitetään aina edellisellä viikolla kastettujen nimet. Tänä keväänä käyttöön otettu kastepuu on seurakuntalaisten, Vantaan Lionsien naisklubi Komeettojen ja Korson Marttojen yhteistyön tulos.

Olarin seurakunnan kastepuu sai äänestyksessä puolelleen kaikkiaan 283 lukijaa. Näin se tuli Kaunein kastepuu -kisassa toiseksi. Jaakko Niemelän ja Helena Hietasen toteuttama Te olette oksat -teos otettiin käyttöön viime vuoden marraskuussa. Lattiasta kattoon ulottuva valkoinen puu versoo ja kasvaa jatkuvasti, sillä jokainen uusi kastettava pienokainen saa puuhun oman oksansa.

Kolmanneksi 268 äänellä tullut Soukan kappelin kastepuu on seurakunnan lastenohjaajan ja keraamikon Katriina Vilkmanin suunnittelema ja seppämestari Jouko Niemisen toteuttama. Sen valkean, harmaan ja kuparin värimaailma näkyy muuallakin kappelissa. Kastepuun lehvästöön kiinnitetään paperiposliinisia kyyhkysiä, joiden muovailuun ovat osallistuneet myös seurakuntalaiset.

Teksti Outi Ikonen kuvat Jere Huttunen

MENOT 25.5. – 8 .6.

Länsi-Helsinki

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

A

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk

Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu helatorstaina 25.5. klo 10, Muroma-Nikunen, Lappalainen, Mönttinen. Suomi 100 Haaga – jaossa sinisiä ja valkoisia orvokkeja.

Messu su 28.5. klo 10, Muroma-Nikunen, Kolari, Mönttinen; Eeva Luoma ja Rauni Pääkkönen, laulu.

Arki-illan ehtoollinen ke 31.5. klo 18 palvelukeskus, Hopeatie 14, Muroma-Nikunen, Autio.

Messu su 4.6. klo 10, Ranta-aho, Kaj Varho.

Kirkko on remontissa 5.6.–15.8, jolloin messu sunnuntaisin klo 10 Haaga-salissa, 2 krs.

Tulossa Huopalahden emäseurakunta 100 vuotta -juhlamessu su 20.8.! Mukana mm. piispa Irja Askola.

TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

28.5.

Mätismessu Suvivirren sunnuntaina klo11 Mätisfestareiden juhlakentällä Kartanonhaassa, Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. Tervetuloa laulamaan Suvivirttä!

1., 8. ja 15.6.

Kesäperhekerho lapsille huoltajineen to 1.6., 8.6. ja 15.6. klo 9.30–11.30 Pitäjänmäen kirkolla.

Laulua, askartelua, lettujen paistoa. Voit myös tuoda omat eväät grilliin. Talo tarjoaa juomat. Sään salliessa käytössä pihan leikkipaikka.

Kesäkuun torstait Kyläpappi raitilla kesäkuun torstaisin klo 10.

Lähde tunnin reippaalle kävelylle kirkkoherra Arto Antturin kanssa. Lähtö Pitäjänmäen kirkolta.

Sovitaan reitti ennen liikkeelle lähtöä.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

TAPAHTUMIA Päivämusiikkia helatorstai 25.5. klo 14, huilu-kitaraduo Eva Sarkola ja Josen Casallas.

Vapaa pääsy.

Taas linnut laulujansa – yhteislaulua Suvivirren sunnuntaina 28.5. klo 16, Lauletaan yhdessä Suvilinnun laulukirjan lauluja. Muroma-Nikunen, Mönttinen.

Kesäillan musiikkia to 1.6. klo 18.30, Pertti Falk, Eeva Luoma, Petri Malmi, Olli Mäntyranta ja Rauni Pääkkönen, laulu; Hanna-Mari Zinovjev, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Toivon tiistai – Sanaa ja rukousta 30.5. klo 18, Anneli Pakarinen ja Kari Kaipainen; Lähde-kuoro. Lastenhoito.

Tule mukaan hoitamaan seurakunnan kasvimaata ti 30.5. ja 6.6. klo 10–12 Lassilan ryhmäpuutarhassa, palsta nro 146, Laurinniityntie 10 kohdalla. Tarjolla pienet eväät, oma juomapullo mukaan! Säävaraus.

Ilm. sanna.laiho@evl.fi, p. 050 3671 225 tai elisabeth.bariskin@evl.fi, p. 050 3671 224 Kesän perhekerho 1.6.–31.8. kokoontuu säävarauksella Huopalahden kirkon pihalla torstaisin klo 10–11.30. Mehu- ja kahvitarjoilu, keinumista, hiekkalaatikkoleikkejä ja yhdessäoloa.

Kesäkahvila keskiviikkoisin 7.6. alkaen klo 12.30–14. Ohjelma klo 13.

Päiväretki Espooseen ti 13.6.

Espoon tuomiokirkko, Bodomin kartanossa buffet, Tarvaspäässä kahvit. Tutustutaan vanhaan kartanoiden Espooseen sekä moderniin kehittyvään kaupunkiin. Hinta 60 e.

Ilm. pikaisesti virastoon.

Diakoniaretki to 8.6. Mustasaareen.

Hinta 10 e, ilm. 31.5. sofia.honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356 tai heli.salo@evl.fi, p. 050 380 2352.

Merimieskirkkopiiri ma 29.5. klo 14 päätykamarissa, Munkkivuoren seurakuntatalossa. Vieraana Hannu Suihkonen.

Ilta elävän veden lähteellä ke 31.5. klo 19 Munkkiniemen kirkossa.

Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu ja ehtoollinen. Puhujana rovasti Erkki Kuusanmäki, musiikki Senni Valtonen.

Iltakahvila torstaisin 1.6. alkaen klo 18–19 Munkkivuoren kirkolla.

Matti Pelo – 70 vuotta Laulun juhlaa, syntymäpäiväkonsertti su 4.6. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Konsertissa esiintyy laulupedagogi ja laulutaiteilija Matti Pelon jälkeläisiä ja sukulaisia. Konserttiin voit tuoda myös oman musiikki- tai laulutervehdyksesi. Vapaa pääsy.

Pihajuhla ti 6.6. klo 15–17 Munkkiniemen kirkolla. Myynnissä leivonnaisia, kahvia, grillimakkaroita lähetystyön tukemiseksi. Mukana Pekka Palosaari ja vieraita Sodderin seurakunnasta.

Kirkkoherranvirasto on suljettu pe 26.5.

Kannelmäen seurakunta

Meilahden seurakunta

Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin (ei 28.5.) klo 10 kirkossa. Kirkkokahvit.

Helatorstain sanajumalanpalvelus to 25.5. klo 10 kirkossa. Mukana on Lauletaan yhdessä -ryhmä ja Virsilauluryhmä.

Konfirmaatiomessuja la 27.5. kirkossa. Jouluisen cityriparin konfirmaatio klo 10 ja Hiihtolomaleirin konfirmaatio klo 13.

Mätismessu su 28.5. klo 11. Kolmen vartin kesäinen kenttähartaus Mätisfestareiden juhlakentällä Kartanonhaassa, Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella. Lauletaan Suvivirsi.

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain messu to 25.5. klo 11 Meilahden kirkossa. Niemistö, liturgia ja saarna, Samuli Korkalainen, kanttori. Kirkkokahveilla Äiti Teresa -piirin tekemien peittojen siunaus.

Messu su 28.5. klo 11 Meilahden kirkossa. Valkama, liturgia ja saarna, Matti Pohjoisaho, kanttori.

Messu su 4.6. klo 11 Meilahden kirkossa. Ronimus, liturgia ja saarna, Vuorio, kanttori.

TAPAHTUMIA

TAPAHTUMIA

Huopalahden rovastikunnan matka Sortavalaan ja Valamoon 31.8.–3.9.

Matkan ohjelmassa on mm. tapaaminen Sortavalan luterilaisen seurakunnan kanssa ja tutustuminen Valamon luostariin. Sitovat ilmoittautumiset 31.5. mennessä virastoon.

Tiedustelut Kaarina Osmoviita, p.

040 519 5142, kaarina.osmoviita@ gmail.com, ja Leena Saastamoinen, p. 040 527 6053, leena.k.saastamoinen@gmail.com.

Avoin rukouspiiri keskiviikkoisin klo 19 kappelissa. Käynti kappeliin Jalavatie 6 b puolelta.

From Helsinki to Chicago -konsertti ke 31.5. klo 19.30 Meilahden kirkossa. Gospel Helsinki, joht. Nina Pakkanen, Joonatan Rautio, saksofoni ja piano, Sami Koskela, lyömäsoittimet, Juho Kivivuori, basso, Jyri Numminen, tanssi ja koreografia. Liput ennakkoon www.gospelhelsinki.fi, kirkkoherranvirastosta tai kuorolaisilta sekä ovelta tuntia ennen konserttia.

Liput 15/10 euroa.

Valon ja ilon piknik to 1.6. klo 18 Pikku Huopalahdessa Viiripuiston lammella. Ota mukaan viltti ja syötä-

vää nyyttäriperiaatteella. Mukana Virva Krans ja Jukka Valkama.

Kesäkahvila Rasti torstaisin ajalla 1.6.–27.7. klo 13–15 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa. Nautitaan kahvista, teestä, pienestä tarjoilusta ja toistemme seurasta. Hyvällä säällä olemme terassilla. Kahvilan aikana on pieni hartaushetki.

Kesäkahvila Café Tuomas keskiviikkoisin ajalla 7.6.–9.8. klo 13–14.30 Meilahden kirkon patiolla tai sateen sattuessa Tuomaankirkon tiloissa.

Yhdessäoloa ja hartaus.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain messu 25.5 klo 11 Munkkiniemen kirkossa. Frilander, Valtonen.

Messu su 28.5. klo 11 Munkkivuoren kirkossa ja klo 13 Munkkiniemen kirkossa.

Messu sunnuntaisin kesäkuussa vain Munkkiniemen kirkossa klo 11.

TAPAHTUMIA Perinteinen runotapahtuma helatorstaina 25.5. klo 15 Lehtisaaren kappelissa. Aiheena Yrjö Jylhä ja 100-vuotias Suomi. Tule suosikkirunosi kanssa tai ilman. Kahvitarjoilu.

Kitarakonsertti – Osmo Palmu la 27.5. klo 17 Munkkiniemen kirkossa. Ohjelmassa mm.

Segovia, Bach, Torroba, Tansman, Rodrigo, Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain messu 25.5. klo 10.

Palm, Vanne, Ahola.

Suvivirren sunnuntain messu su 28.5. klo 10. Vanne, Kekäläinen, Heli Kantola.

Helluntain messu ja diakoni Kristina Sandbergin eläkkeellelähtöjuhla su 4.6. klo 10. Vanne, Palm, Sandberg, Ahola.

Viikkomessu ke 31.5. klo 18. Vanne, ke 7.6. Antturi, Ahola.

TAPAHTUMIA Toimisto suljettu to 25.–ti 30.5. Ei päivärukousta to, ma, ti. Leivänjako kesän tauolla.

Kesäperhekerho lapsille huoltajineen to 1.6., 8.6., 15.6. klo 9.30–11.30 kirkolla. Laulua, askartelua, lettujen paistoa. Voit myös tuoda omat eväät grilliin, talo tarjoaa juomat. Sään salliessa käytössä pihan leikkipaikka.

Kaunista kotiin -askarteluilta ma 5.6. klo 16.30 kirkolla. Hinta 5 e. Ilm. toimistoon edelliseen perjantaihin klo 15 mennessä.

Kesäkahvila kirkon terassilla torstaisin 8.6.–10.8. klo 12–14. Tulisitko auttamaan tarjoilussa? Ilm. toimistoon tai messun yhteydessä. 8.6. klo 13 seurakunnan bändi laulattaa yhteislauluja.

Pitskun kesäraamis kesäkuun keskiviikkoisin klo 17–17.45 kirkolla Arto Antturin johdolla. Apostolien tekojen lisäksi tutustutaan ortodoksipappi Aleksandr Menin kirjaan Apostolit.

Kyläpappi raitilla kesäkuun torstaisin klo 10. Lähde tunnin reippaalle kävelylle kirkkoherran kanssa. Lähtö kirkolta.

Retki Lohirannan leirikeskukseen to 17.8. Bussi lähtee klo 10 kirkolta.

Lounas, kahvit, letunpaistoa, mahdollisuus saunoa, uida, marjastaa, sienestää, kalastaa. Hinta 25 e. Paluu n. klo 18. Sitovat ilm. 9.8. mennessä toimistoon.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

11

12 A

MENOT 25.5. – 8 .6.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Ruoholahden kappelissa ja Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 15 Lähetyskirkon messu, Tähtitorninkatu 18. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkon kryptassa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa: Katekismussaarnat ja ehtoollinen.

Helatorstaina 25.5. messu klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 12 Mikael Agricolan kirkossa. Tuomiokirkossa ei messua.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän jumalanpalvelusta vietetään su 4.6. Tuomiokirkossa klo 10 pidettävässä jumalanpalveluksessa saarnaa kenttäpiispa Pekka Särkiö.

Jumalanpalvelus on osa lippujuhlan päivän ohjelmaa. Lisät. puolustusvoimat.fi/paraatit.

Monikielinen Suvimessu virittää kesään! Helluntaina su 4.6. klo 14 Suomenlinnan kirkossa lauletaan iloisen monikielisesti. Messu raken-

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk

JUMALANPALVELUKSET MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

28.5.

Bongaa kirkolta -tapahtumassa tarkkaillaan urbaanin Helsingin lintuja sunnuntaiaamuna klo 6–10. Ekumeenisessa tapahtumassa ovat mukana Helsingin tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali. Voit tulla mukaan myös vain osaksi aikaa.

Asiantuntijat auttavat tunnistamaan lintuja ja ottavat mukaan kaukoputkia. Voit tuoda toki omat kiikarit tai kaukoputken Muista pukea päälle riittävästi lämmintä.

tuu Suvivirren ympärille. Joyful Multilingual Summer Communion Service on Pentecostal day the 4th of June at 2 p.m. at Suomenlinna Church.

Helluntain messussa soi Bach.

Osana Vanhan kirkon messua kuullaan su 4.6. klo 10 Bachin kantaatti nro 68 ”Also hat Gott die Wels geliebt”. Kantaatin kehyksenä toimii Joh. 3:16-21. Messun musiikista vastaavat Viva Vox ja Musici Cathedralis Inka Kinnusen johdolla. Kantaattimessut ovat osa Tuomiokirkkoseurakunnan reformaation merkkivuoden ohjelmaa.

TAPAHTUMIA Freedom is coming! Swing High’n kevätkonsertissa ke 24.5. klo 18 Tuomiokirkon kappelissa kuullaan juurevia ja rytmikkäitä lauluja mm. Afrikasta ja Yhdysvaltojen mustasta lauluperinteestä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ruoholahden kappelissa kuullaan karjalaisia lauluja.

Kansanmusiikkiyhtye Lekkujad esittää kansanlauluja ja omia sävellyksiään suomeksi ja karjalaksi su 28.5. klo 15. Vapaa pääsy.

Tuomiokirkon kryptan kahvila Café Krypta avaa ovensa 1.6. Tule nauttimaan seurakunnan yhteistyökumppaneiden vuoroviikoin valmistamista

herkuista! Kahvila on avoinna ma–la klo 11–17 ja su klo 12–17. Kulku Kirkkokadun kautta tai hissillä kirkkosalista.

Katekismussaarnoissa aiheena kolmas uskonkohta. La 27.5. ja 3.6.

Tuomiokirkon iltakirkon saarnassa puhutaan syntien anteeksiantamisesta, ruumiin ylösnousemisesta ja iankaikkisesta elämästä. Iltakirkko ja ehtoollinen klo 18.

Cantores Minores avaa Urkukesän. Huipputaiteilijat Suomesta ja ulkomailta esiintyvät Urkukesän konserteissa kesäkuusta elokuulle. Cantores Minores konsertoi su 4.6. klo 20 Tuomiokirkossa.

Vapaa pääsy. Lisät. urkukesa.fi/ konsertit.

Keskipäivän musiikkihetket käynnistävät Suomenlinnan kesäkauden. Suomenlinnan kirkon viikoittaiset Keskipäivän musiikki -hetket alkavat ma 5.6. klo 12, kun ääneen pääsee lauluyhtye Frida, joht. Minna Wesslund. Vapaa pääsy.

Ruoholahden kesää siivittävät uskon kuvat. Ruoholahden kappelin kesäillan kerhoissa tutustutaan ke 7.6. alkaen elokuviin uskon näkökulmasta. Ensimmäisellä kerralla aiheena on Edvin Laineen ohjaama Tuntematon sotilas. Kerho alkaa klo 18.

Tuomiokirkolle haetaan kesäpäivystäjiä! Tuomiokirkko on kesäiltaisin vapaaehtoisvoimin auki

klo 18–24. Tulisitko sinä päivystäjäksi? Päivystäjien tulee olla täysi-ikäisiä, ja tehtävässä voit toimia Tuomiokirkolla pidetyn koulutusillan jälkeen. Iltoja järjestetään ma 6.6., ti 4.7. ja ti 1.8. klo 18. Lisätiet. Niina Savolainen, p. 09 2340 6250.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17 rippihuoneessa.

Annankulman avoin olohuone to klo 11–14 ja pe klo 9–12 (22.6. saakka) Annankatu 14D. Annankulma suljettu to 25.5.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke klo 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Neljäs linja 18.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

Kallion kirkko: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma ja ti klo 18.

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18. Mukana Anima mea -lauluryhmä. Avoin harjoitus klo 17.

Helatorstain messu to 25.5. klo 10.

Saarna Riitta Männistö.

Raamatunlukua pe 26.5. klo 16 ja klo 18 Iltamessu Veli-Matti Hynnisen johdolla.

Ekumeenisen Karmeliittayhteisön messu la 27.5. klo 18. Rippi klo 17.

Suvivirren sunnuntain messu su 28.5. klo 10. Saarna Eeva-Liisa Hurmerinta.

Helluntaimessu su 4.6. klo 10. Saarna Esa Siljamäki. Kirkkokahvit.

Alppilan kirkko: Helatorstain messu to 25.5. klo 16.

Saarna Riitta Männistö.

Sateenkaarimessu la 27.5. klo 17.

Saarna Sami Suhonen.

Kiinankielinen jumalanpalvelus su klo 13.

Suvivirren sunnuntain messu su 28.5. klo 16. Saarna Pauliina Lindfors.

Unkarinkielinen messu su 4.6. klo 11.

Koko perheen kesäkirkko to 8.6. klo 18.

Helluntain monikulttuurinen messu su 4.6. klo 13. Saarna Paulos Huang.

Koko perheen kesäkirkko to 8.6. klo 18.

TAPAHTUMIA Urkumusiikkia reformaation lähteiltä. Tommi Niskala pe 26.5. klo 19. Vapaa pääsy, ohj.10 e.

Anteeksiannon muutosvoimaa pohditaan Lähde elämään -illassa su 28.5. klo 17 Kappelisalissa. Eeva-Liisa Hurmerinnan vieraana Anna-Liisa Valtavaara Kansan Raamattuseurasta.

Kallio kukkimaan! Karhupuistossa on istutettu kukkia kalliolaisten yhteisvoimin yli 20 vuotta. Istutustalkoissa ti 6.6. klo 15 Poliisisoittokunta viihdyttää ja Kallion seurakunta tarjoaa kakkukahvit.

Iltaruokaa eurolla -yhteisöruokailu to 8.6. klo 17–19 Alppilan kirkolla.

Tule tutustumaan, mikäli haluat auttaa iltaruoan järjestelyissä tai kokkaamisessa ensi syksynä.

Helsingin Urkukesä täyttää kirkot huippu-urkurien musiikilla kesän ajan, Kallion kirkossa ma klo 19 ja to klo 12. Torstain puolen tunnin lounaskonsertin

Menokasvo

Korulauseista kohtaamiseen Maailma kylässä -festivaalilla 27.–28.5. järjestetään uskontojen kylä, jossa on ”Elävä kirjasto”.

Mitä se tarkoittaa, uskontodialogiasiantuntija Heidi Rautionmaa?

– Siinä ihmiset voivat kohdata eri uskonnon harjoittajia ”kirjana”, joka kertoo tarinan. Eläviä kirjoja on molempina päivinä kello 12–15.

Mikä asia yhdistää kaikkia uskontoja?

– Ruohonjuuritason uskontodialogisessa kohtaamisessa on viisasta lähteä liikkeelle henkilökohtaisista tarinoista vaikkapa uskonnollisiin kokemuksiin liittyen. Ne ovat lähestyttävämpiä kuin ihmisten mielipiteet teologisesta opista.

JUHANI HUTTUNEN ESKO JÄMSÄ

Mikä on uskontodialogin suurin tabu, josta ei uskalleta puhua?

– Riippuu dialogi-ilmapiiristä, suhteista, tavoitteista ja keskustelijoiden taidoista, pystytäänkö tarttumaan tabuihin. Vaikeitakin asioita on ajan myötä mahdollista käsitellä leimaamatta ketään tai mitään. Ei riitä, että nähdään jossakin seminaarissa, jossa ei päästä

korulauseita pidemmälle. Tabuista voisi mainita seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset, jotka eivät juuri ole puheenaiheina.

Uskontojen kylä Maailma kylässä -festivaalilla la 27.5. ja su 28.5. klo 11–21 Kaisaniemen puistossa Mahdollisuuksien tori -teltassa, osastopaikka B180. Elävä kirja molempina päivinä klo 12–15.

jälkeen ehdit vielä nauttimaan herkullisen lounaan Cafe Sonckin terassilla. To 1.6. klo 12 Anna Maria Böckerman, ma 5.6. klo 19 Petri Komulainen, käyrätorvi, ja Jan Lehtola, urut, ja to 8.6. klo 12 Vivika Oksanen.

Kolmen kuoron konsertti ma 5.6. klo 19 Alppilan kirkossa.

Kamarikuoro Värinä, mieskuoro Valkia ja Kaari-ensemble. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Hiljaisuuden päiväretriitissä ke 28.6 kuljetaan Kallvikin luonnonsuojelualueella mietiskellen. Osallistumismaksu 53 e sis. ohjauksen ja Sofian Kulttuurikeskuksen kuulun aamiaisen ja buffetin. Ohjaajana diakoni Sinikka Metiäinen. Ilm.14.6. mennessä kallio.srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Diakonian vastaanotto ma, ti ja to klo 9–10 ja ke klo 12–13 p. 09 2340 3618.

Autre Chose Café Alppilan kirkolla avoinna ti–su klo 8–18. Kahvila lomalla 23.6.–3.7.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 sekä keskiviikkoisin klo 19.

Helatorstain messu, Reformaatiovuoden juhlamessu to 25.5. klo 11.

Luomakunnan sunnuntai. Messun jälkeen lintutietoutta, Nuppu-pupu tavattavissa, Pihapelipäivän-tapahtuma ja reformaation merkkivuoden omenapuun esittely.

Vauvakirkko la 27.5. klo 14.

Hiihtolomariparin konfirmaatiomessu su 28.5. klo 11. Tervetuloa kaikki seurakuntalaiset!

Helluntai ja Kaatuneiden muistopäivän messu su 4.6. klo 11.

Tapahtumia Larun olohuone ja vapaaehtoisten valmistama Tähdellinen iltapala ke 24.5. klo 17.30–20 viimeistä kertaa tänä keväänä. Toiminta jatkuu syyskuussa.

Aishe Vejdanin taidenäyttely ”From east to west: my diary” Kirkkokahvilan näyttelytilassa 22.5.–16.6. Taiteilijatapaamiset: pe 26.5., pe 2.6., to 8.6. ja pe 16.6. klo 13–17.

Lauttasaaren musiikkiopiston kevätkonsertti ja -juhla ti 30.5. klo 18.

Suomalaisen kamarikuoron konsertti su 4.6. klo 18. Ohjelmassa Jaakko Mäntyjärven uusia sävellyksiä. Kirkkosali. Vapaa pääsy, ohjelma 20/15 e.

Pieni kesäkonsertti ma 5.6. klo 13. Heidi Iisalo, laulu, ja Marjukka Andersson, piano.

Kirkkosali. Konsertin jälkeen kahvit kirkon pihalla tai sateen sattuessa sisätiloissa.

Kiitollisuusillat Lauttasaaren Kasinonrannassa. Korjaus päivämääriin: tiistaisin 6.6., 13.6. ja 20.6. klo 17.30–19. Sateen sattuessa Lauttasaaren kirkon Kirkkokahvilassa. Aiheena kiitollisuus ja sen harjoittaminen osana hyvinvoinnin edistämistä.

Vetäjänä TtM Lenita Lehtonen. Tule mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan. Vapaa pääsy. Ei ennakkoil-

moittautumista. Kahvitarjoilu.

Retki Vivamon lastenkylään to 8.6. klo 11–16. Lastenkylä sijaitsee Lohjanjärven rannalla. Kylässä eläinhahmot seikkailevat ja toimivat oppaina.

Ulkoilmateatterissa esitetään uutuusnäytelmä Jänishousu ja Rämäpää. Retken hinta on 20 e.

Sähköinen ilmoittautuminen 1.6. mennessä, lisätietoja seurakunnan verkkosivuilta.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Helatorstain iltamessu 25.5. klo 18 Paavalinkirkossa. Anna-Maria Eilittä, Minna Kumpukallio ja Jukka Ahokas.

Messu su 28.5. klo 10 Paavalinkirkossa. Arja Kortelainen, Juha Valkeapää, Jukka Ahokas.

Helluntain messu su 4.6. klo 10 Paavalinkirkossa. Petri Flinck, Kari Kanala, Jukka Ahokas. Paavalinpuiston avajaiset yhdessä alueen toimijoiden kanssa klo 11.30.

Puistomessu su 11.6. klo 11 Vanhankaupungintiellä, ensimmäisen kirkon paikalla, säävaraus.

Tapahtumia Haaga-Helian konsertti pe 26.5. klo 19 Paavalinkirkossa.

Johtaa Pertti Rasilainen. Urut, Markku Mäkinen. Huilu, Sami Junnonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Matongon orpokodin lähetyspiiri ti 30.5. klo 14.30. Lähetti Marja Ochieng, Tellervo Meripaasi, Petri Flinck.

Pyöräretki Vantaan Pyhän Laurin kirkolle to 8.6. klo 10, lähtö Paavalinkirkolta. Matkaa yhteen suuntaan n.

12 km. Omat eväät mukaan. Ei ilmoittautumista. Säävaraus.

J.S. Bachin sellosarjoja ke 7.6. klo 19 Paavalinkirkossa.

Heidi Peltoniemi, barokkisello.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lauluilta Kumpulan siirtolapuutarhalla, os. Kalervonkatu 1, to 8.6. klo 18. Juha Valkeapää, Jukka Ahokas.

Retki Vivamon Raamattukylän uutuusnäytelmään Paavalin salaisuus to 15.6. Paavalin salaisuus on matka apostoli Paavalin elämään ja uskon ytimeen ja aikaan, jolloin kristillinen usko otti ensiaskeleitaan Palestiinassa, Euroopassa ja Vähä-­ Aasiassa. Lähtö klo 9.30 Paavalinkirkolta, paluu n. klo 17. Hinta 40 e sis. matkat, lounaan, näytelmän ja kahvit. Ilm. viim. 1.6. virastoon. Tied.

Arja Kortelainen.

Juhannusaattoilta Paavalinkirkon sisäpihalla pe 23.6. klo 18–21. Makkaran grillausta lisukkeineen, yhdessäoloa mm. visailujen ja yhteislaulun merkeissä, päätöshartaus. Mukana mm. Kari Kanala ja Arja Kortelainen.

Vapaaehtoinen ruokamaksu. Ilmoittautuminen tarjoilun takia viimeistään keskiviikkona 14.6. kirkkoherranvirastoon.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 2340 5400.

Pihakahvila koko kesän tiistaisin klo 13–14.30 Paavalinkirkon pihalla.

Töölön seurakunta

7×

a

13

musiikkivinkki

Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 28.5. Maisila, Meurman, Karjalainen, Hersta, Lassfolk ja Albrecht viulu, Michaelidis piano; 4.6. Launis, Maisila, Hersta.

Töölön kirkossa su klo 17: 25.5.

Helatorstain messu klo 12 Meurman, Hakkarainen, Karjalainen. Töölön kirkon kamarikuoro ja -orkesteri.

Kirkkokahvit sään salliessa terassilla.

28.5. Maisila, Meurman, Hersta.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Laula kanssamme – kesäkonsertti ma 29.5. klo 18 Temppeliaukion kirkossa. Yhteislaulua, kuorolaulua, musiikkiesityksiä.

Mukana mieslauluyhtye Peripherials sekä Papas no Mamas. Järjestäjänä HelsinkiMissio. Vapaa pääsy.

Virsilauluilta su 4.6. klo 18 Soutustadionilla, Merikannont. 4. Kanttori laulattaa tuttuja virsiä ja pappi pitää iltahartauden.

Töölön kirkon kesäkahvila ti 6.6. klo 11–14.

Temppeliaukion kirkon kesäkahvila avoinna 1.6.–31.8. ma–la klo 9.30–17.

Temppeliaukion kirkolla opastukset 1.6.–31.8. ma–pe klo 16.

Musiikkileikkikoulun syyskausi alkaa ke 23.8. ja ilm. uusille oppilaille nettisivuillamme. Tied. musiikinopettaja jenni.paaso@evl.fi, p. 050 596 5601.

RETKET Kesäretki Kuninkaantien varrelle 12.6. Vierailemme Inkoon kirkossa ja Raaseporin linnanraunioilla oppaan johdolla sekä Tammisaaren keskustassa omatoimisesti. Kokopäiväretki sisältää ohjelman lisäksi lounaan ja kakkukahvit. Lähtö retkelle Töölön kirkolta Välskärinkadun puolelta klo 9 ja paluu klo 18 mennessä. Retken hinta 35 e. Ilmoittautuminen ja retkimaksu (tasaraha) seurakuntatoimistoon 2.6. mennessä. Tämän jälkeen perutuista osallistumisista ei palauteta retkimaksua ilman lääkärintodistusta. Retki ei sovellu liikuntaesteisille. Retkellä mukana diakoniatyöntekijät Minna Valkiainen ja Maija Åker.

Juhannusretki Vivamoon pe 23.6. klo 13–23. Lähtö klo 13 Töölön kirkolta Välskärin kadun puolelta. Ohjelmassa kahvit, näytelmä ”Paavalin salaisuus”, sauna, päivällinen, iltajuhla ja kokko. Takaisin Töölön kirkolla viimeistään klo 23. Retkimaksu 30 e/aikuinen, 15 e/alle 15v ja alle 5-vuotiaat ilmaiseksi. Pääset retkelle ostamalla lipun etukäteen Töölön kirkolta 31.5. klo 16–18, 6.6. klo 11–14, 13.6. klo 11–14 ja 14.6. klo 16–18. Bussiin mahtuu 48 henkilöä.

Yhteyshenkilöt Kika Paukkunen, p.

040 503 0707, ja Mari Munne-Kärkelä, p. 050 465 7793.

Takuya Takashima soittaa Malmin kirkossa.

Huippuoboisti ja -urkuri Oboistilahjakkuus Takuya Takashima soittaa yhdessä urkujen Paganiniksikin nimetyn Kalevi Kiviniemen kanssa su 28.5. klo 18 Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Suvivirttä veisaamaan Suvivirttä pääsee veisaamaan kirkoissa Suvivirren sunnuntaina 28.5. Lisäksi sitä lauletaan yhteislaulutilaisuuksissa seuraavalla viikolla. Tapahtumat löytyvät osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi.

HelsinkiMission Suvivirsi ja serenadeja -konsertissa saa laulaa Suvivirttä ja muita kesäisiä hittejä ma 29.5. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Konsertissa esiintyvät mieslauluyhtyeet Peripherials sekä Papas no Mamas, Klaus Pennanen, laulu, Tuomas Karjalainen, urut, Mikko Pettinen, trumpetti, Inna Vintturi, huilu, ja Jiri Kuronen, piano. Vapaa pääsy.

Kamarifestivaali syyskuuhun asti Aino Acktén kamarifestivaali tarjoaa kymmeniä konsertteja Kallion kirkon Ackté-klubilla, Itäinen papinkatu 2. Ti 30.5. klo 19 Ghost Profile -konsertissa pianotrio Tristero uppoutuu varjomaisiin ääniin kahdessa rinnakkaisessa ajassa. Liput 15 e.

Gospel Helsinki Meilahdessa Gospel Helsinki esittää Chicagon matkaohjelmistoaan ke 31.5. klo 19.30 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Konsertissa yhdistyvät suomalainen mielenmaisema, afroamerikkalainen gospelperimä sekä amerikkalainen nykygospel. Säestäjinä Joonatan Rautio, saksofoni ja piano, Sami Koskela, lyömäsoittimet, sekä Juho Kivivuori, basso. Konser-

tissa esiintyy myös Jyri Numminen, tanssi ja koreografia. ­Liput 15 / 10 e, www.gospelhelsinki.fi ja ovelta.

Kesäilta soi Paavalinkirkossa!

Paavalinkirkon katedraalimaista kaikua pääsee testaamaan kesämusiikkisarjassa, jonka avaa Cappella Tibian konsertti Josquin Des Pres – parempi säveltäjä pe 2.6. klo 19. Musiikkia 1400–1500-lukujen vaihteesta.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kirkon osoite on Sammatintie 5.

Helsingin urkukesä käynnistyy Helsingin urkukesän iltakonsertteja pidetään sunnuntaisin klo 20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29, maanantaisin klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, ja keskiviikkoisin klo 19 keskustan eri kirkoissa. Avajaiskonsertissa su 4.6. esiintyy Cantores Minores säestäjänään urkuri Markus Malmgren. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Metrolla musiikkiin Metrolla musiikkiin -konsertteja on kesätiistaisin kello 19 Itä-Helsingin kirkoissa. Puhtaalta pöydältä -avajaiskonsertissa 6.6. urkuri Esa Toivola soittaa Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Mm. Kittilän uusi koraaliteos, Sweelinckin virsitulkintoja sekä Franckin Koraali h-molli. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 25.5. – 8 .6.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Vartiokylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin sekä helatorstaina 25.5.

Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

Virren voimaa -yhteislaulutilaisuus su 28.5. messun yhteydessä Myllypuron kirkossa, Pirkko-Liisa Kuikanmäki.

TAPAHTUMIA Juhannusretki Sammatin leirikeskukseen juhannusaattona pe 23.6.

Yhteislaulua ja muuta juhannusohjelmaa. Vetäjinä Markku Rautiainen ja Marika Leino. Musiikkia Hannu Jylö, harmonikka ja Eva Kasvio, laulu.

Hinta 30 e sis. matkat, ohjelman ja keittopäivällisen. Maksetaan käteisellä bussissa. Lähtö klo 15 Myllypuron metroaseman edustalta ja 15.20 Herttoniemen kirkolta. Paluu kaupunkiin klo 21. Ilmoittautuminen 31.5. mennessä virastoon.

Sanan ja rukouksen ilta ”Valvoen ja rukoillen” Myllypuron kirkossa su 28.5. klo 18. Seppo Juntunen.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus Herttoniemenrannan kappelilla to 1.6. klo 14, kahvi alk. klo 13.30. Laulattamassa Kirsi Lemponen.

Torstaikahvila Kulosaaren seurakuntasalilla to 1.6. klo 13.

Kesäkahvila kellotapulilla Kulosaaressa to 8.6. klo 18. Kallio.

Kesäsumpit Myllypuron kirkossa joka ke klo 13 kesän ajan alk. 7.6.

Myllypuron elintarvikejakelu tiistaisin ja torstaisin klo 8 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Paikalla viimeistään klo 9.30. Tied. Sinikka Backman p. 09 2340 3333.

Diakonian ajanvarausvastaanotot toimivat normaalisti kesä-elokuun ajan. Herttoniemen kirkolla ke klo 9–9.30, Myllypuron kirkolla ma klo 13–14. Paikalla olevien diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot saat virastosta.

Lisätietoja toiminnasta kausiesitteistä ja internetistä: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme. Käy tykkäämässä Herttoniemen seurakunnan facebook-sivusta niin saat tietoa ja kuulumisia sitäkin kautta.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain sanajumalanpalvelus to 25.5. klo 11, Aimo Lankinen, Mia Iiskola, Kirsi Honkanen-Punkari.

la. Vapaa pääsy, ohjelma 10e.

Kesäkuun akvarelleja -näyttelyn avajaiset pe 2.6. klo 12 Laajasalon kirkolla. Taiteilija Leena Perkki.

Suuntana Siperia -risteily pe 16.6. klo 13-16. Lähtö M/S Emmalla Kauppatorin Linnanlaiturista. Musiikkia, Mannermaiden kuulumiset, raamatunkäännöstyöpaja. Nyyttikestit.

Mukana lähetit Anu ja Petteri Mannermaa, Sakari Jokiranta, Pille Alliksaar, Esa Vainio, Wycliffen edustaja ja vieraita Siperiasta. Ilm. mannermaiden.rengas@gmail.com tai p.

045 1332 881. Risteily on maksuton, kolehti Mannermaiden työlle.

4.6.

Vuosaaren seurakunta 50 vuotta -juhlamessu ja -tilaisuus kirkolla klo 11.

Liturgia: kirkkoherra Jussi Mäkelä, saarna emeritus kirkkoherra Seppo Tirkkonen.

Musiikki: Jurmu ja Virtanen, Uusi laulu, Vuosaari-kuoro ja Vuosaaren kantaattikuoro. Ohjelmaa ja muistoja vuosikymmenien ajalta.

Messu su 28.5. klo 11, Tuomas Pitkänen, Aimo Lankinen, Hanna Uimonen, Mari Lamminen, nuorten kuoro ja bändi, nuoret avustavat. Laulamme virsikirjan ohella Nuoren seurakunnan veisuja. Messussa siunataan tehtäväänsä kaikki kesän ripareille lähtevät isoset.

Messu su 4.6. klo 11, Tuomas Pitkänen, Sini Ikävalko, Tuuli Valaranta, Sari Viljakainen, Mari Lamminen, Elina Vaittinen, laulu.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Rukouspiiri perjantaisin klo 11.

Ihana Kivikko – koko perheen kyläjuhla su 28.5. klo 10–14 leikkipuisto Kipinäpuistossa. Musiikki- ja tanssiesityksiä, mm. Maria Baric Company, Hurjaruuth, hevosajelua, Marjaniemen VPK, kahvio, grillimakkaraa, herkkuja, kirppis, arpajaiset ja paljon muuta! Tule moikkaamaan seurakunnan työntekijöitä askartelupisteelle.

Toivon torstai ikäihmisille to 1.6. klo 13 Kontulan Monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Ohjelmassa kahvitarjoilu, Pihapihlaja-lauluryhmä, ajatuksia toivosta, jumppatuokio, seurakunnan työntekijöitä tavattavissa. Klo 13.30 Toiveiden laulut -konsertti, Tommi Varis.

Kesän teematorstait torstaisin klo 13. 1.6. Kun sana ja musiikki koskettaa, mukana kitaran kanssa muusikko Kai Jämsä ja Martti Häkkänen. 8.6. Pienistä aluista suureen Namibian kirkkoon, Terttu Kahkönen ja Raimo Mäki kertovat matkastaan Namibiaan, mukana Sari Viljakainen.

Metrolla musiikkiin -konsertti: Puhtaalta pöydältä ti 6.6. klo 19. Esa Toivola, urut. Sweelinck, Murto, Franck ja Kittilä. Vapaa pääsy. Ohjelma 7 e.

Mikaelin miehet -keskusteluryhmä kokoontuu vielä ti 6.6. ja 8.8. klo 18.

Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken. Tied. Lauri Taipale p. 050 559 2232.

Ultimatea, vauhdikasta frisbeepeliä Kurkimäen kentällä tiistaisin 6.6.,

4.6.

Toivon päivän messu on Vartiokylän kirkossa klo 11. Toivonmessun musiikista vastaa Musiikin erityispalvelukeskus Resonaari yhdessä Hanna Kakkosen ja Mimmi Laaksosen kanssa.

13.6., 11.7. ja 25.7. klo 18–19. Juomapullo ja lenkkarit mukaan. Loppurukous, säävaraus. Tied. Tuuli Valaranta p. 09 2340 4846.

Koululaisten Myötätuuli-kesäleiri Kivisaaressa 19.–21.6. Juhannusviikon lastenleirillä ohjelmassa mm. ulkoilua, leikkejä, laulua ja muuta mukavaa. Hinta 40 e. Ilm. 30.5 mennessä verkkosivujemme kautta, tied.

Aimo Lankinen p. 050 378 0312.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea. Diakoniapäivystykset keskitetään kesän ajaksi 1.6.–31.8.

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle puhelimitse ti klo 13–14 ja to 9–10 p.

09 2340 4818 (puhelinnumero ei ole muuna aikana käytössä). Tarvittaessa voi käydä varaamassa ajan paikan päällä Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 12.30–13. Ei ajanvarausta to 27.7.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa helatorstain messu 25.5. klo 10, Nurminen, Filppula, saarna Marko Mattila, Eveliina Sumelius ja Aurora Lindblom, piano.

Messu su 28.5. klo 10, Kaskinen, Lyytinen, Niva-Vilkko. Messu su 4.6. klo 10, Mäkilampi, Laaksonen, Filppula. Iltamessu ke 31.5. ja ke 7.6. klo 18.

Laajasalon kirkossa messu su 28.5. klo 12, Lyytinen, Vaulas, Niva-Vilkko.

Messu su 4.6. klo 12, Mäkilampi, Vilkkilä, Filppula.

TAPAHTUMIA

Virasto: Turunlinnantie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3.

JUMALANPALVELUKSET

Luulit ma katselin sua to 25.5. klo 15 Roihuvuoren kirkossa.

R. Straussin ja suomalaisten säveltäjien lauluja rakkaudesta.

Laura Juvonen, sopraano ja Annina Rintakumpu, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Seurakunnan kevätjuhla su 28.5.

Roihuvuoren kirkossa n. klo 11.

Uuden Paratiisi-teatterin niminäytelmä Paratiisin ensiesitys, jossa tanssitaan luomiskertomus Vivaldin Neljän vuodenajan tahtiin. Esiintyjinä lapsia ja aikuisia. Käsikirjoitus Anna-Mari Kaskinen, koreografi Sari Perttu. Vapaa pääsy, juhlatarjoilua.

Mukana kansainvälisen srk:n väkeä.

Kotiseuturetki su 28.5. Kruunuvuorenlammelle. Maasto osin vaikeakulkuinen. Lähtö klo 18 bussin 88 päätepysäkiltä Kaitalahdesta. Oppaina Tuula ja Risto Marttinen.

Ei Roihutupakahviota eikä rukoushetkeä ti 30.5. Roihuvuoren kirkolla.

Kesäpiiri to 1.6. klo 13 Laajarannassa. Piiri kokoontuu to 20.7. asti.

Lauluja kesän kynnyksellä la 3.6. klo 17 Roihuvuoren kirkossa. Tarja Karkulehdon lauluoppilaat. Ohjelmassa mm. Merikanto, Bach ja kansanlauluja. Vapaa pääsy, kolehti lähetystyölle.

Alkukesän pianoduo -konsertti Roihuvuoren kirkossa su 4.6. klo 15. Niina Saarelainen ja Tatjana Vainstein, piano. Kaski, Armfelt-Zeleznova, Rahmaninov, Dvořak, Ravel, Piazzol-

Messu sunnuntaisin klo 11 Vartiokylän kirkossa. Helluntaina 4.6. vietämme Toivonmessua. Musiikista vastaavat Musiikin erityispalvelukeskus Resonaarin muusikot yhdessä Hanna Kakkosen ja Mimmi Laaksosen kanssa.

Kappelimessu torstaisin klo 18 Puotilan kappelissa.

Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17 Matteuksenkirkossa. Kevään viimeinen ehtoollishartaus 28.5.

Messun toimittajat löytyvät seurakunnan nettisivuilta.

TAPAHTUMIA Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16 Puotilan kappelissa. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 luvassa on ohjelmatuokio. Kevään viimeinen kerta 30.5. Laulamme Raili Rauhalan kanssa kesäisiä lauluja Diakoniatyöntekijän ajanvaraus Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse tiistaisin klo 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaisin klo 9–11 p. 09 2340 6450.

Kotiehtoollinen. Voit pyytää papin tai diakoniatyöntekijän tuomaan sunnuntaina messussa siunattua ehtoollista 4.–9.6. Samalla voit viettää työntekijän kanssa lyhyen hartauden omassa kodissasi. Tiedustelut Kaisa Moilanen p. 09 2340 6451.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–18, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

Bach, Dvořak ja Strauss Lisää säveltäjiä ja konsertteja osoitteessa musiikkiakirkoissa.fi

Suuri pöytä -kansanjuhla to 25.5. klo 12 Laajasalon kirkolla. Maksuton.

Ilm. päättynyt, vapaita paikkoja voi kysyä srk-toimistosta. Laajasalon kirkolla ei messua.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT XX.X. – X .X.

A

15 SIRPA PÄIVINEN

Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Sanajumalanpalvelus kirkossa to 25.5. klo 11. Huhdanmäki, Jurmu, naiskuoro Discantus.

Helatorstain pyhiinvaellus ja kansanmusiikkimessu Merimieskirkolla to 25.5. Pyhiinvaellus Vuosaaren kirkolta klo 16, messu Merimieskirkolla klo 18. Pyhiinvaelluksella Purhonen ja Holma. Messun toimittaa Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen, Anja Hinkkanen ja Sakarat.

Messu kirkossa su 28.5. klo 11. Paananen, Arto Leinonen, Jurmu.

Helluntai ja seurakunnan 50-vuotisjuhlamessu su 4.6. klo 11 kirkolla.

Liturgia kirkkoherra Jussi Mäkelä, saarna emeritus kirkkoherra Seppo Tirkkonen. Musiikki Jurmu ja Virtanen, Uusi laulu, Vuosaari-kuoro, Vuosaaren kantaattikuoro.

Iltakirkko Katukappelissa to 1.6. klo 18. Holma, Jurmu.

Lauri ja Leevi Piispanen hyppivät yhdessä volttimonttuun Vantaan SuperParkissa, joka on yksi kummipäivän alepaikoista.

TAPAHTUMIA Kotiehtoollinen su 28.5. Oletko sairas tai sinulla on vaikeuksia liikkua? Diakoniatyöntekijä voi tuoda sinulle ehtoollisen. Ilm. p. 09 2340 6500 viim. pe 26.5.

Kuninkaan ilta pe 2.6. klo 18. Tapani Suonto One Way Mission, ylistys Lauri Holma & Band. Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä, iltatee.

Vuosaaren seurakunta 50 vuotta -juhlatilaisuus kirkolla su 4.6. noin klo 13.30. Olet lämpimästi tervetullut mukaan viiden vuosikymmenen matkalle.

Ikäihmisten ja eläkeläisten kesäpäivät Mustasaaressa ma 5.6. Yhteistä ohjelmaa ja vapaata oleskelua.

Hinta 15 e sis. kuljetukset, ohjelman, lounaan ja kahvit. Ilm. ja maksu virastoon. Lisätiedot p. 09 2340 6540.

Kesäperhekerho alle kouluikäisille lapsille ja lähiaikuisille ma–to klo 9.30–12 Myrskylinnussa 5.–8.6. ja 12.–15.6. Pieni aamupala, hiljentymishetki, yhdessäoloa ja ohjattua toimintaa.

Kriisiryhmä etsii vastuuhenkilöitä vapaaehtoistyöhön organisoimaan diakonialounasta. Vuosaaressa on pian 25 vuoden ajan toiminut Kriisiryhmä, joka valmistaa joka torstai vapaaehtoisvoimin edullisen lounaan. Ryhmän pitkäaikaiselle vastuuhenkilölle etsitään nyt seuraajaa.

Lounas valmistetaan ja tarjoillaan klo 7–13. Ryhmän vastuuhenkilön työstä valtaosa tapahtuu kuitenkin muuna aikana. Tehtäviin kuuluvat ruokalistojen suunnittelu, tarvikkeiden hankinta ja työnjaon suunnittelu.

Vastuuhenkilö voi vaikuttaa työskentelytapoihin. Tehtävään saa perehdytyksen, joukon innostuneita seurakuntalaisia avuksi sekä työnohjauksen. Tervetuloa tekemään merkityksellistä työtä iloiseen joukkoon!

Lisätiedot p. 09 2340 6544, arto.leinonen@evl.fi.

Katukappeli avoinna ma ja ke klo 12–16, ti ja pe klo 12–18, la 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Kummin kanssa Leevi Piispasen mielestä Lauri Piispanen läpäisee kummin tehtävään vaaditun kriteerin.

T

apaamme Lauri, 34, ja Leevi, 9, Piispasen sisäaktiviteettipuisto SuperParkissa Vantaalla. Leevi on Laurin kummipoika. Sama sukunimi tulee siitä, että Leevin isä on Laurin veli.

– Olen käynyt SuperParkissa yksin ja kaverin kanssa ja perheen kanssa, ja nytkin on kaksi päivälippua käyttämättä, kertoo Leevi.

Lauri-kummi solahtaa sujuvasti Leevin kanssa aktiviteettien pyörteisiin.

Ensimmäisenä he laittavat kypärät päähän ja ottavat potkulaudat alleen.

– Täällä tykkään eniten volttimontusta, freestyle-mäestä ja parkour-paikasta, Leevi toteaa.

PARISEN VUOTTA sitten kummisetä ja -poika kävivät ajamassa RC-autoilla ratakeskuksessa Helsingissä. Leevi oli yökylässä kummisedän luona.

– RC on sellaista kauko-ohjattavilla autoilla ajelua, Leevi selittää.

– Siellä vauhdikkaasti liikkuvien autojen seassa minulle tuli kummallinen, ohjaava fiilis. Kummi oli pojan vieressä katsomassa, ettei rikota mitään, mutta toisaalta taas piti luottaa ja antaa pojan tehdä itse. Vaikka hetken kuluttua olin jo neuvomassa, että älä vain paina siitä! Lauri muistelee.

Leevi kertoo, että Lauri-kummi on kiva ja muistuttaa vähän hänen isäänsä.

Laurin kanssa voi tehdä melkein mitä vain. Kun Leeviltä kysyy, mikä on kummin tehtävä, vastaus tulee napakasti.

– Olla kiva.

”

OLISI KIVA NIIN, ETTÄ KUMMI KUULUU ELÄMÄÄN EIKÄ OLE MIKÄÄN EKSTRAJUTTU.” LAURI PIISPANEN

SETÄNÄ OLOON tuli pieni lisä, kun Lauri Piispasesta tuli Leevin kummi.

Lauri ei muista, missä Janne-veli häntä kummiksi pyysi, mutta todennäköisesti se tapahtui jommankumman kotona. Laurista kummius on luottamustehtävä.

– Vertaan kummina oloa vähän siihen, kun olin veljeni bestman. Kummiksi pyytäminen oli jatkoa sille.

Välillä Lauri miettii, mitä kivaa kummilapsen kanssa voisi tehdä. Hänen mielestään kummin tehtävä ei kuitenkaan ole aina olla ostamassa lahjoja tai viemässä jonnekin, vaan olla luontevasti mukana lapsen elämässä.

– Mietin kummiutta tavallisen kanssakäymisen kautta, josta ehkä saa impulssin, että nyt voisi tehdä jotakin yhdessä. Kannattaa kuunnella kummilasta, mitä hän haluaa ja tarvitsee.

Lauri ja Leevi eivät tapaa kovin usein, mutta kanssakäymistä helpot-

taa samaan sukuun kuuluminen. Tapaamisen ei välttämättä tarvitse olla mitään erityistä. Se voi olla vaikka sitä, että kummi ja poika rakentavat yhdessä legoilla.

LAURI PIISPANEN ja hänen vaimonsa ovat olleet silloin tällöin hoitamassa Leeviä ja hänen siskoaan. Nykyisin lapsenvahtina olo on jäänyt vähemmälle, kun Laurin perheeseen syntyi tytär vuosi sitten.

– Toivottavasti jossain vaiheessa Leevi voi vahtia meidän lapsiamme. Olisi kiva saada sosiaalinen kanssakäyminen kiertoon niin, että kummi kuuluu elämään eikä ole mikään ekstrajuttu. Silloin suhde säilyy varmemmin, ja kummi on yksi osa lapsen turvaverkkoa, Lauri miettii.

Laurin kummi on täti isän suvun puolelta. Kummitädin kanssa käytiin Linnanmäellä.

– Minulle ei ole jäänyt mieleen mitään erityisiä hetkiä kummin kanssa, vaan se, miten juuri sen ihmisen kokee. Hänellä on se tietty erityisasema elämässä, Lauri sanoo.

Kummisuhde ei ikinä pääty.

– Sittenkin, kun Leevi kasvaa ja ikää tulee, haluaisin olla yksi numero lisää siellä kännykän muistissa.

NINA RIUTTA

Kummipäivä su 4.6. Helsingissä ja Vantaalla.

Tarjolla yhteistä tekemistä kummeille ja kummilapsille ilmaiseksi ja alennetuilla hinnoilla. Katso mitä ja missä: www. helsinginseurakunnat.fi/kummipaiva.

16 A

MENOT 25.5. – 8 .6.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Pihlajiston seurakuntakoti, Tiirismaantie 4 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu helatorstaina 25.5. klo 10 Malmin kirkossa. Isosten siunaaminen. Kakkukahvit.

Suvivirren messut su 28.5. Näissä messuissa saat laulaa Suvivirren sydämesi kyllyydestä. Klo 10 Malmin ja Puistolan kirkoissa. Malmilla kirkkokahveilla keväisiä lauluja. Klo 12 Tapanilan kirkossa ja Pukinmäen ja Siltamäen seurakuntakodeissa.

Pukinmäen seurakuntakodin päätösmessu, kirkkokahveilla Suvilinnun lauluhetki. Klo 13 Jakomäessä Vuorensyrjän palvelutalon pihalla, Vuorensyrjä 7 (sateella ruokasalissa).

Klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Kirkkokahvit.

Messut su 4.6. klo 10 Malmin ja Puistolan kirkoissa, Puistolassa kesäkahvila sekä Viikissä ulkona Latokartanon torilla. Viikin messussa lauletaan Suvivirsi. Klo 16 Pihlajamäen kirkossa ja klo 18 Jakomäen kirkossa.

International Mass on Saturday May 27th at 6 pm in Viikki church. Liturgy and sermon in English, hymns from Taizé.

TAPAHTUMIA Kesän iltamusiikki ke 7.6. klo 18 Malmin kirkolla. Naiskuoro Pihlaja, joht. Marjasisko Varha. Iltamusiikin jälkeen Kesäilta kirkonmäellä: makkaranpaistoa, kahvit, hartaus ja lauluhetki.

Pukinmäkipäivät la 27.5. klo 10–14 Unikon kentällä. Seurakunnalla pomppulinna, oma ständi, kakkutarjoilua, kirpputori ja huolisyöppö sekä kiitoskukkien askartelua kirkkosalin seinälle.

Kiitoskukka-askartelua Pukinmäen seurakuntakodilla. Tule askartelemaan kirkkosalin seinälle oma kiitoskukkasi seurakuntakodin aukioloaikoina.

Suvivirsi soi – Kaiken kansan kevätjuhla ke 31.5. klo 18–20 Pihlajamäen Kiillepuistossa, Kiilletie 3.

Artistivieraana Mirkka Paajanen, keväistä yhteislaulua, paikallisia esiintyjiä ja lapsille omaa ohjelmaa.

Klo 17.30 alkaen tarjoilua kohtuuhintaan: makkaraa, lettuja, kahvia, leivonnaisia. Mahdollisuus tukea Kirkon Ulkomaanavun työtä.

Kylväjän kesäseurat ke 31.5. klo 18.30 Risto ja Leena Ketolalla, Topiaksentie 7. Opetusneuvos, rovasti Olavi Peltola.

Naapurikahvit ke 31.5.–28.6. klo 13–14.30 Viikin kirkolla. Vapaamuotoinen kahvi- ja jutusteluhetki varttuneeseen ikään ehtineille viikkiläisille.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

31.5.

Kaiken kansan kevätjuhla Pihlajamäessä klo 18–20. Suvivirsi soi Pihlajamäen Kiillepuistossa (Kiilletie 3). Artistivieraana Mirkka Paajanen, yhteislaulua, paikallisia esiintyjiä ja lapsille omaa ohjelmaa. Klo 17.30 alkaen tarjolla kohtuuhintaan makkaraa, lettuja, kahvia, leivonnaisia. Mahdollisuus tukea Kirkon Ulkomaanavun työtä.

Kesäkahvila to 1.6. ja 8.6. klo 13–15.

Olotilatyyppinen kahvila Jakomäen kirkon alakerrassa.

Kesäpiiri to 8.6. klo 13 Siltamäen seurakuntakodilla. Makkaranpaistoa, kesäisiä lauluja, hartaus.

Soppakirkko ma 29.5. klo 11.15 Tapulin seurakuntakodilla. Leivänjako ja olohuone klo 11–13.

Soppakirkko ke 31.5. klo 12 Jakomäen kirkossa.

Isoja kukkatauluja esillä 1.6.–31.8.

Viikin kirkolla. Malmilaisen taiteilijan Aira Salomaan viisi kukka-aiheista työtä Viinitarhurin salissa. Taiteilija kertoo: ”Kun seison keskellä mielikuvani palstaa, mitä näen oikealla, vasemmalla, edessä, takana? Ruusutarhan, kukkaniityn, kesän värien runsauden, ihastuttavan maiseman.

Kyykistyn, tutustun kasvuun läheltä.

Tunnistanko kasvien nimet, huomaanko kasvillisuuden monimuotoisuuden? Miten kaikki luonnon kauneus jaksaa nousta kylmän talven alta keväällä elinvoimaisena keskikesän vehreydeksi, satoa tuottavaksi, aikanaan lakastuvaksi syksyn väriloistoksi ja jälleen auringon valon herättämänä nousta uuteen kasvuun”.

Balettimatka Tallinnaan 21.–22.10.

Hinta 168 e sis. ateriat laivalla, majoitus + aamiainen hotelli Virussa ja lippu La Bayadere -balettiesitykseen.

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400. Tiedustelut Antti Ylinen p. 050 380 3564.

Juhannusjuhla juhannusaattona pe 23.6. Lohirannassa. Perinteistä kesäohjelmaa aikuisille ja lapsille, savusauna + tavallinen sauna. Oma pyyhe ja uimapuku mukaan! Hinta 22 e, alle 15 v. 10 e, alle 2 v. ilmaiseksi, perhe (2 aikuista ja lapset) 64 e, sis. bussikuljetuksen, tarjoilut ja saunan.

Omalla autolla saapuville hinta 12 e, alle 15 v. 7 e, alle 2 v. ilmaiseksi,

perhe (2 aikuista ja lapset) 38 e.

Bussissa / Lohirannassa kerättävää maksua varten tulee varata tasaraha.

Ilmoittautuminen 16.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 4400, ma–pe klo 9–15. Rajoitettu osallistujamäärä (max. 200 henkeä).

Bussi 1, lähtö klo 16.00 Viikin kirkko – 16.05 Pihlajiston srk-koti – 16.10 Pihlajamäen kirkko (Liusketien puoli) – klo 16.25 Jakomäen kirkko – 16.30 Puistolan kirkko (Alepan pysäkki) – 16.35 Tapulinaukio – Lohiranta, jossa n. klo 17.30. Bussi 2, lähtö klo 16.00 Pukinmäen srk-koti – 16.05 Malmin kirkko – 16.15 Tapanilan tori – 16.25 Siltamäen ostarin parkkialue – Lohiranta n. klo 17.30. Paluukuljetus Lohirannasta klo 22.

Diakonian kesää Diakonian ajanvaraus 12.6.–31.8. ti, ke ja to klo 10–11 p. 050 416 4079. Voit varata ajan myös käymällä diakoniatoimistossa ajanvarausaikana klo 10–11: ti Pihlajamäen kirkolla, ke Jakomäen kirkolla, to Malmin kirkolla. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön ja yhteystietosi vastaajaan tai tekstiviestinä.

Lahjoitusleipää jaetaan kesä-elokuussa Jakomäen kirkolla ke klo 12 ja Malmin kirkolla to klo 11.30.

Ostarin Onni matalankynnyksen kahvila Pihlajamäen kirkolla ti 6.6., 13.6., 11.7., 18.7. ja 15.8. klo 9–11.

Kesä-heinäkuussa Onnin yhteydessä ei ole leivänjakoa, mutta teemme kahvilan sulkeuduttua pieniä retkiä Helsingin sisällä, jos kiinnostusta riittää. Tied. Elina Leppihalme p. 09 2340 4525.

Diakoniatyöntekijöitä tavattavissa Malmin Prisman aulassa ti 6.6. klo 11–13 Toivon päivän teemalla, sekä ti 15.8. klo 11–13. Tule jakamaan huolesi, kertomaan toiveesi, kysymään seurakunnan toiminnasta tai pysähdy muuten vain ohi kulkiessasi vaihtamaan ajatuksia.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain messu 25.5. klo 10 Oulunkylän kirkossa. Mukana Handolin, Helenius.

Nuorten messu helatorstaina 25.5. klo 20.30 Käpylän kirkossa. Mukana Leinonen, Mod. Oulunkylän kirkossa messu sun-

nuntaisin klo 10. Suvivirren sunnuntain messussa 28.5. mukana Elo, Heininen. Helluntain messussa 4.6. mukana Pelkonen, Savik, PesonenKareinen ja kamarikuoro Addictio.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 12. Suvivirren sunnuntain messussa 28.5. mukana Elo. Helluntain messussa 4.6. mukana Pelkonen ja Pesoinen-Kareinen ja laulaa Viivi Tulkki.

Maunulan kirkossa messu sunnuntaisin klo 16. Tilkkutäkkimessussa 28.5. siunataan isoset, kerhonohjaajat ja apuohjaajat tehtäviinsä ja lauletaan nuorten veisuja. Mukana Leinonen, Pesonen-Kareinen ja nuorten bändi. Maailmojen messun 4.6. toteuttavat seurakuntalaiset eri kulttuureista sekä Albekoglu ja Helenius.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro vielä 29.5. klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Hinta 1 e.

Rosa Liksom: KESÄ. Rosa Liksomin luonto- ja eläinaiheisia maalauksia on esillä Oulunkylän kirkon galleria AULAssa koko kesän. Näyttelyyn voi tutustua vapaasti kirkon aukioloaikoina.

Käpylän kyläjuhlilla la 27.5. Käpylän kirkko on avoinna klo 11–17. Tarjolla on kahvia ja voi sytyttää tuohuksia.

Käpylän musiikkiopiston konsertti ke 31.5 klo 18 Oulunkylän kirkossa.

Pianokoulu Viisas Heinäsirkka konsertoi to 1.6. klo 18 Maunulan kirkossa ohjaajanaan Eija Minkkinen.

Kesähartaudet Maunulan uurnalehdossa 6.6. alkaen joka tiistai klo 17, Pirkkolantie 22. Ti 6.6. hartauden pitää Johanna Elo. Images – musiikillinen kesäkahvila ti 6.6. klo 18 Käpylän kirkossa. Naiskamarikuoro Kaari-ensemble laulaa johtajanaan Saara Aittakumpu. Konsertissa kuullaan mm. Hildegard Bingeniläisen, Robert Schumannin, Olli Kortekankaan ja Heino Kasken musiikkia.

Yhteislauluja Suvilinnun lauluvihkosta. Mukana pastori Johanna Elo, diakoni Terhi Lahdensalo ja kanttori Katja Mäkiö.

Iltapäivän barokki – musiikillinen kesäkahvila ke 7.6. klo 13.30 Oulunkylän kirkossa.

Heidi Kajander, huilu, Elina Pihko, nokkahuilu, Antti Ruuskanen, viulu ja Annamari Pölhö, cembalo esittävät G.F. Händelin, B. Marcellon, G.Ph. Telemannin ja J.F. Faschin musiikkia.

Mukana pastori Veli Pelkonen, diakoni Terhi Lahdensalo ja kanttori Katja Mäkiö.

Perhekerhon kevätretki Porvooseen ja Kungsbackan kotieläinpihaan to 1.6. Retki on kaikille avoin. Ilmoittautumiset: mirva.keski-vahala@evl. fi, 09 2340 3845.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Helatorstain jumalanpalvelus pidetään Hyvän Paimenen kirkolla to 25.5. klo 11. Liturgina Marita Toivonen ja kanttorina Ari Häyrinen.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

a

Tiesitkö?

Suvivirren sunnuntain messua vietetään kirkolla su 28.5. klo 11.

Tervetuloa laulamaan Suvivirsi ja muita kesäisiä lauluja. Messun myötä päättyy kevään pyhäkoulukausi. Messun liturgina Jouni Pirttijärvi, avustavana pappina Marita Toivonen ja kanttorina Ari Häyrinen.

Helluntaimessu su 4.6. klo 11. Pyhän Hengen sunnuntain messussa mukana Marita Toivonen, Tiia Tuovinen, Anni Nikkanen ja Jussi Hirvonen.

Tapahtumia Green Light – kesänuortenilta kirkolla kesätiistaisin klo 18. Grillataan ja chillataan, hyvässä seurassa ja Pirtillä tietenkin.

Suvivirren sunnuntai Haltialan kartanon pihamaalla, Laamannintie 17, su 28.5. klo 14. Joen rannalla keväinen kirkkohetki, jossa kajautetaan ilmoille Suvivirsi. Päivän kruunaa Kaskipartion paistamat muurinpohjaletut ja Haltialan tilan suloiset eläimet.

Eläkeikäisten kesäinen kerho tuttuun tapaan kirkolla torstaisin 1.6. alkaen klo 13. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki. Keskustelua aiheesta ja aiheen vierestä, kahvia, teetä, naurua, laulua ja yhteinen pieni hartaus.

Kerhossa mukana diakoni tai joku muu seurakunnan työntekijä. Tervetuloa tutustumaan. Ilmoittautua ei tarvitse, eikä kerhoon ole myöskään sitoutumispakkoa.

Perheiden kesäkeskiviikot keskiviikkoisin 7.6. lähtien klo 9.30–12 VälKeessä. Tervetuloa olemaan ja leikkimään yhdessä! Kesäkeskiviikot ovat kaikille perheille avointa toimintaa. Ohjelma riippuu kerran vetäjästä sekä perheiden toiveista - luvassa mm. askarteluja, leikkejä ja lauluja.

Mahdollisuus myös pieneen aamupalaan ja omien eväiden lämmittämiseen. Aamupalan yhdelle hengelle saa eurolla.

Erityisryhmille Näkövammaisten retkelle Lohirannan leirikeskukseen to 22.6 klo 12.30–21.30 ehtii vielä ilmoittautua.

Ohjelmassa uintia, saunomista savusaunassa, lepoa ja ruokailua.

Klo 18 näytös Paavalin salaisuus.

Hinta 20 e, oppailta 10 e. Ilmoittautuminen 29.5. mennessä, p. 09 2340 2538. Lisätiedot: Marja Leena Kallio p. 09 2340 2549, m ­ arjaleena.­kallio@ evl.fi.

17

Helsingin seurakuntien kesäparatiisiin Musta­ saareen ovat kaikki tervetulleita.

Mustasaari odottaa tulevaa kesää Esteetön Mustasaari on lapsiystävällinen päiväretkikohde.

Teksti Sirpa Patronen Kuva Pekko Vasantola

S

eurasaaren selällä sijaitseva Mustasaari on auki kaikille kävijöille kesäkuusta elokuuhun, aina tiistaista sunnuntaihin. Kesäkuussa saareen saapuvat myös lasten suosikit eli kanit ja lampaat. Ryhmävierailuille saari on avoinna etukäteen sovitusti syyskuuhun saakka.

Kanttiini ja ravintola palvelevat päärakennuksessa vierailijoita saaren aukioloaikoina kello 10.30 alkaen. Kuuluisien valtavankokoisten korvapuustien lisäksi myynnissä on makeisia, virvoitusjuomia, jäätelöä ja pikkupurtavaa.

Lounastakin saarelta saa: lounasbuffet palvelee päivittäin kello 12–14.

Päivittäin pidetään saaren kappelissa hartaus kello 14, sunnuntaisin messu samaan aikaan.

– Uutta toimintaa saaressa ovat tänä vuonna kesämuskarit ja käsityöpajat heinäkuussa, kertoo Mustasaaren toiminnanjohtaja, pastori Leena Miettinen.

Juhannuksen jälkeen jatkaa Pukinmäen taidetalo saaressa vuotuisia sirkus- ja teatteriesityksiään. Tulossa ovat Ihmemaa Poks ja Sirkusta mattojen lumoissa -esitykset, jotka soveltuvat koko perheelle.

– Mustasaaren erityinen etu on esteettömyys. Saaressa pääsee liikkumaan pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunuilla. Myös lauttaan pääsee vaivattomasti, Leena Miettinen kertoo.

Saaressa voit nauttia kauniista merimaisemasta ja käyskennellä saarta kiertävää luontopolkua. Saaren reitit ovat helppokulkuisia ja etäisyydet lyhyitä.

Puulämmitteistä rantasaunaa voi vuokrata myös yksityiskäyttöön. Saarella ei nautita eikä myydä alkoholia, vaan se on täysin päihteetön.

Leena Miettisen mukaan Mustasaari on erinomainen juhlapaikka esimerkiksi syntymäpäiväjuhlia, häitä, kastejuhlia ja valmistujaisia varten.

Saaren keittiö panostaa tulevana kesänä erityisesti vegaanitarjontaan ja muihin erityisruokavalioihin niin kanttiini- kuin lounastarjonnassakin. Ruokavaliot on syytä ilmoittaa etukäteen osoitteeseen mustasaari@evl.fi.

Mustasaaressa on jo valmistauduttu tulevaan kauteen ja kesältä odotetaan uusia kävijöitä, hyviä säitä ja leppoisaa tunnelmaa. Saari on lapsiystävällinen päiväretkikohde, jossa käy vuosittain noin 21 000 vierailijaa. Siellä on matala, turvallinen uimaranta ja leikkipaikka. Omia eväitä varten on käytettävissä myös grilli.

Mustasaaren yleisöliikenne alkaa tiistaina 6. kesäkuuta ja päättyy sunnuntaina 20. elokuuta. Yhteysalus Walhalla kulkee Taivallahdesta Mustasaareen ja lauttamatka kestää vartin verran.

Kesällä 2017 Mustasaari on avoinna yleisölle tiistaista 6.6. sunnuntaihin 20.8. Ti, pe, la ja su saari on auki klo 9–18, ke ja to klo 9–21. Keskiviikkona 16.8. ja torstaina 17.8. saari kuitenkin sulkeutuu jo klo 18. Maanantaisin saari on suljettu.

Lisätietoja: www.mustasaarentoimintakeskus.fi

Mustasaaren lauttaliikenne alkaa Mustasaaren säännöllinen lauttaliikenne käynnistyy ti 6.6. ja päättyy su 20.8.2017.

Edestakainen lauttamaksu on aikuisilta 4 euroa. Alle 10-vuotiaat lapset matkustavat maksutta huoltajiensa kanssa. Lautassa maksuvälineenä käy ainoastaan käteinen.

Julkisen liikenteen pysäkki on Eteläisellä Hesperiankadulla, bussi nro 24. Apollonkadun pysäkiltä Runebergin kadulta liikennöivät raitiovaunut 8 ja 2 sekä bussit 14, 18, 37, 39, 41, 42, 69, 70T ja 195.

Taksia tilattaessa osoite on Mustasaaren laituri, Hiekkarannantie 5, Taivalsaari.

Lautta Taivallahdesta ti, pe, la ja su klo 9, 10, 11, 12, 13.15, 14, 15 ja 16; ke ja to klo 9, 10, 11, 12, 13.15, 14, 15, 16, 17 ja 18 Lautta Mustasaaresta ti, pe, la ja su klo 10.40, 11.40, 13, 13.40, 14.40, 15.40, 16.40 ja 18; ke ja to klo 10.40, 11.40, 13, 13.40, 14.40, 15.40, 16.40, 17.40, 19, 20 ja 21

Markku Pihlaja

Menopalat

Helluntain jälkilöylyt Pitskun kesäraamiksessa Pitäjänmäen kirkolla paneudutaan ensimmäisen helluntain jälkeisiin tapahtumiin kesäkuun keskiviikkoina klo 17– 17.45. Kesäraamiksessa tutustutaan Apostolien tekojen lisäksi venäläisen ortodoksipapin Aleksandr Menin kirjaan Apostolit. Raamattutuntia vetää kirkkoherra Arto Antturi.

Pitskun kirkolle, Turkismiehenkuja 4, pääse mainiosti julkisilla: A-juna ja jokeribussi 550 pysähtyvät ihan kulmilla.

Päivärukous vaikka lounastauolla Päivärukous on noin vartin kestävä pieni hengähdyshetki keskellä päivää. Pii-

Helsingissä päivärukouksia järjestetään arkisin klo 12 ainakin Kalliossa, Pitä­ jänmäellä (ei ke) ja Tuomiokirkossa (ei to). Nämä kirkot löytyvät osoitteista Itäinen Papinkatu 2, Turkismiehenkuja 4 ja Unioninkatu 29.

Pitäjänmäen kirkko

pahdus kesän valosta ja kaupungin kuhinasta kirkon hämärään ja hiljaisuuteen on elämys.

Kesähartaus hautausmaalla Keskuspuiston kupeessa, Maunulan uurnalehdossa, kokoonnutaan kesällä tiistai-iltapäivisin hartaushetkeen klo 17 alkaen.

Kesän ensimmäinen hartaus on 6.6. Sateella hartaus pidetään huoltorakennuksessa.

Vastikään 50 vuotta täyttänyt uurnalehto on Suomen ensimmäinen pelkästään uurnahautauksia varten rakennettu hautausmaa. Muistolehdossa ja pienen lammen rannalla kiemurtelevat polut ovat tutustumisen arvoisia. Pääportti löytyy osoitteesta Pirkkolantie 22.

Maunulasta voi jatkaa musiikillisen kesäkahvilaan Käpylän kirkkoon, Metsolantie 14: kahvipannu lämpenee klo 18 alkaen ja kirkkosalissa musiikki alkaa soida klo 18.30. Kesäkahvilasarjan avajaisillassa 6.6. äänessä on nais­ kamarikuoro Kaari-ensemble, johtajanaan ­Saara Aittakumpu.

18 A

K

Tilaisuuksia

neniälittereK

HERÄNNÄISSEURAT

Jääkirkko Kirkolla ja kiekolla on vain yhden kirjaimen ero, eikä Paavalin seurakunnassa edes sitä. Jääkiekon maailmanmestaruuskisojen ajaksi kirkkosali muutettiin kiekkosaliksi ja alttarista tehtiin kisastudio.

Jeesus oli otteluissa tapansa mukaan aina heikomman puolella, ja piru vahti jäähyaitiota. Sillä on semmoinen tapa: jos vain jotakuta jostakin voi syyttää ja vaatia rangaistusta ja moittia sormiensa läpi katsovaa tuomaria, niin vanha vihtahousu on aina ensimmäisten joukossa kiihottamassa koko porukkaa samaan kuoroon: Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse!

Ehkä kiekonmenoista alkaa uusi kukoistus myös kirkonmenoissa. Lätkämeininki voisi epäilemättä elävöittää myös messuja. Kirkkokuoro voidaan lopettaa tarpeettomana: altot ja sopraanot uudelleenkoulutetaan cheerleadereiksi, porukan ainoa tenori ryhtyy makkaranmyyjäksi ja basso laskee kaljaa tuoppeihin kastemaljaan viritetystä hanasta.

Tämän kaiken innovoineen kirkkoherran kasukka nostettakoon peliuran päätyttyä roikkumaan kirkkosalin katosta.

Seuraa meitä Facebookissa! facebook.com/ kirkkojakaupunki

to 25.5. klo 15 Kytäjän kko, Palkkisillant.11, Hyvinkää. klo 16 Matinkpli takkah., Liisankj.3, Espoo. ti 30.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. HUOM: kevään viimeinen! ke 31.5. klo 18 Heikki Lepän muistoseurat Helsingin pit.kko pappila, Kuriirit.1, Vantaa. su 4.6. klo 14 Myyrmäen kko, Uomatie 1, Vantaa. ke 7.6. klo 19 Lauttasaaren kko, Myllykallionrn.1, Hki. Iltatee klo 18.30.

TULOSSA: pe 16.6. klo 18 Vanha kko, Uudenmaank.13, Hyvinkää. HUOM paikka muuttunut!

Herättäjäjuhlille: su 2.7. lähtökirkkopyhä Hgin Vanha kko, ja ke 5.7. lähtöseurat Lauttasaari.

7.-9.7. herättäjäjuhlat Nilsiässä www.herattajajuhlat.fi

AUSCHWITZ

Antoisa matka, Balttia-Puola bussilla 10-19.8. Varsova, Krakova ym. Hyvät hotellit ph hinta vain 995 €. Tied. pastori Pekka Murtolahti 044-2900771 www.matkamakela.fi / IYS ry.

vieritä kivi sydämeltäsi ja kevennä taakkaa.

Itkumuuri.fi

Rukous- ja palautekanava

Lakipalveluja Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

Ota yhteyttä Otavamedia Oy:n ilmoitusmyyntiin Juha Kurvinen, 040 541 5787

Kari Salko, 0400 604 133

Tuire Sillanpää, 040 594 4204

etunimi.sukunimi @otava.fi

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI 3kk Teemme myös kotikäyntejä!

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

Tarvittaessa suaikaa korotonta mak

010 2715 100

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Yksilölliset hammasproteesit Erik.hamm.tekn. Hannele Lindholm Käenkuja 4, Hki. P. 09 710 533

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€

65€ Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 65€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 65€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Tarjoamme sinulle parhaalla ammattitaidolla mm: omakotitalon maalaus, tiilikaton pesu, korjaus, peltikaton pesu, maalaus, julkisivumaalaus, terassit. Ilmainen arviointi.

OTA YHTEYTTÄ, puh. Kalev, 040 5656754 tai teknokatekalev@ gmail.com www.teknokate.fi Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757 Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Hammashoitoa

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Rakennusala

T A K U U T Y Ö

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 390 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 740 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......................

110 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Ostetaan OSTETAAN KUOLINPESÄT,muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus. Kaappeihin unoht.astiat, maljakot, aterimet, hopeat, kellot, sot.mitalit ym. arvoirt., 50-luk. ja sitä vanh.asut, laukut, lelut, nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa.

Armas.F. puh. 044-2403941 Ostetaan kuolinpesät ja varastot Vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-303 33 39 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225 Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja.

Nouto ja käteismaksu.

Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesien, vintti ja kellarientyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous, kierrätyspalvelu. 0466 418 728 Ostetaan avara 2h+k, keskeinen sijainti ja yhteydet.

Ensiasunto nuorille. p. 050 517 2674

A

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut (09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

Kaikkea kivestä - me teemme sen -

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823

Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Siivouspalveluja Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420 KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Mattojen käsinpesua!

10 €/m2 puhtaana, kuivana takaisin.

Kuljetus H:gin alueella 10 €, sis.alv.

Matti Koiviston pesula, p.0500 871 148 Ps. Olin ennen Hakaniemessä.

IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Kotital.väh. Veikko Salonen Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Vuokrata halutaan IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com Luotettavasti ja ahkerasti.

Siivoukset, ikkunoiden pesut ja saunojen tehopesut. Seniorisiivous - 24 % Helsinki ja Espoossa.

Puh. 045 638 5774. Mirja Kotisiivousta, ikkunapesua yms. lähihoit. Merja Rouvali, 045-8520244 www.merjankotipalvelut.com

Ammattitaidolla siivoukset ja ikkunanpesut yksityisille ja yrityksille. Puh. 045-2215 909 www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Kokki etsii yksiötä ensijaisesti Lauttasaaresta, Töölöstä tai Pohjois-haagasta. Vuokra max. 700 €.

Luottotiedot ovat kunnossa.

0452331055.

28-v. luotettava, savuton yliopistoopiskelija etsii yksiötä Helsingin kantakaupungista. Ei lemmikkejä.

Max. 700 €/kk. Puh. 040 505 8610 Halutaan vuokrata etelä-Hki: väh. 2-3h+k+(s). Vakituiset tulot, luottotiedot ok. 0503318902 49-v. savuton ja tunnollinen työssäkäyvä nainen etsii kohtuuhintaista vuokrakaksiota. 0504630568 Susanna

Työssäkäyvä, luotettava ja siisti naishenkilö (uskonnonopettaja/ erityisopettaja) haluaa vuokrata 40-70 m2 asunnon Koillis-Helsingistä (Pukinmäki-Malmi-Tapaninvainio) heinäkuusta 2017 alkaen.

Soitathan pian: 040-521 6639 (klo 16 jälkeen).

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

MYYN HUONEISTOSI!

0400 506 079

(A) LKV 43v kok.

1,75% mh:sta

Anneli Vainioranta ky Yksityinen helsinkiläinen anneli.vainioranta@welho.com

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen STADIN APUMIEHET 045 647 5572 37€/h alv. www.ringleader.fi Yleistyöt, talomiespalvelut, jne.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Hierontaa Meri-Rastilassa.

Myös koti- ja työpaikkakäyntejä. www.ghaadasaarikivi.fi Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074 SUOMALAINEN AUTONKULJETTAJA VAPAANA. P.0404847711

Leikkaa talteen

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni.

ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895682

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38 Eläkeläiset huom! Jalkahoito 50 €.

Pohjoinen Rautatiekatu 17, Helsinki.

Kauneushoitola Profile, p. (09) 7015397

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Kaikenlaisen tavaran maksuton noutopalvelu.

041 489 14 09

19

20 a

MIELIPIDE

Kristityt leimataan suotta mediassa Yksi takuuvarma keino saada ot­ sikkoja aikaan Suomessa on kertoa, kuinka jonkin uskonnollisen tahon on epäilty tehneen vääryyttä kanssa­ ihmisiä kohtaan. On manipuloitu, hui­ jattu, käytetty hyväksi, rukoiltu vää­ rin, innostuttu liikaa tai varsinkin ke­ rätty rahaa vääriin kohteisiin.

Tämä jälkeen voidaan taas huo­ kaista helpotuksesta: Kyllä ne kristi­ tyt sitten osaavat olla vastuutonta po­ rukkaa. Taas kerran on saatu paljas­ tettua, mitä mätää ja vääryyttä tämä uskonto pitää sisällään.

Samaan aikaan sadoissa Suomen seurakunnissa kristityt kärsivät hil­ jaa nahoissaan. Sama varjo, joka on heitetty näiden asioiden ylle, voi kos­ kettaa myös heitä ”kristityn nimen” tähden. He olivat vain yrittäneet kai­ kessa hiljaisuudessa auttaa köyhiä ja kärsiviä, rukoilla sairaiden puolesta ja hapuillen kertoa sitä sanomaa, johon itse uskovat, mutta saavat nyt tun­ tea epäilyksen varjot omassa toimin­ nassaan.

Jokainen aate tai ideologia pyrkii seuraamaan perustajiensa sanomaa: Apple pyrkii välittämään Steve Jobsin visiota kauniista ja älykkäistä kommu­ nikointivälineistä; Mahatma Gandhin kannattajat sanomaa väkivallattomas­ ta vastarinnasta; Muhammedin kan­ nattajat sanomaa Jumalasta, jolla ei ole Poikaa; Buddhan kannattajat sa­ nomaa valaistumisesta; ja Jeesuksen kannattajat sanomaa armosta ja an­ teeksiantamuksesta.

On vaikea purkaa aatteen ydinsa­ nomaa kritiikin tähden, vahingoitta­ matta sen ydintä. Tarvitsemme siis kaikki viisautta, kun uutisoimme asioista.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Julkisesti eläkkeistä ja eläkeva­ rojen riittävyydestä keskustelevat tu­ loryhmien kovapalkkaisimmat hen­ kilöt. Pieniä eläkkeitä nauttivien on vuodesta toiseen tyydyttävä myötä­ tunnon osoituksiin, mutta ei niillä lei­ pää osteta.

Taannoin media paheksui, kun pankit jekuttivat varakkaimpia eläke­ läisiä tekemään huonoja sijoitussalk­ kuja. Rahaa haihtui rutkasti, mutta ei hätää, sillä tämä epäkohta korjataan ja hyvitetään. Pieneläkeläisten kukka­ rosijoituksia on myös sijoitettava har­ kiten, eli: ostanko tänään leipää vai lääkkeitä.

Kuka pitäisi huolen ja antaisi sijoi­ tusvinkin?

Tuomo Paloheinä Helsinki

Hindupatsas säikäytti hautausmaalla Kävin Honkanummen hautausmaal­ la vanhempieni haudalla. Huomasin eräällä haudalla korttelissa 35 hindu­ jumalan patsaan. Hämmästykseni oli suuri, koska kysehän on kristillises­ ti siunatusta hautausmaasta. Jos joku haluaa laittaa haudalle jonkin totee­ mipatsaan tai toisen uskonnon juma­ lakuvan, niin mielestäni silloin kysei­ nen hauta ei kuulu kristilliseen hau­ tausmaahan.

Ovatko puurot ja vellit menneet lopullisesti sekaisin kristillisessä kir­ kossamme? Eikö ole mitään kontrol­ lia enää missään asiassa? Tulemme­ ko vielä näkemään mitä tahansa epä­ jumalankuvia, toteemipatsaita tai saatananpalvontaan liittyviä kuvia hautausmaillamme? Kirkkomme tar­ vitsee nyt tarkkaa itsetutkiskelua hy­ vin monessa asiassa.

Mika Jantunen Helsinki

Marjanne Vihanto-Tykkyläinen

Mikä on reilua asuntopolitiikassa?

Onhan nyt kaikille tullut selväksi, että Helsingin seurakuntayhtymäl­ lä on isot tuottotavoitteet omaisuu­ delleen? Tätä hyvää tuottoa haetaan muun muassa tonttivuokrilla ja asun­ tovuokraustoiminnalla.

Jatkossa ei ole siis mitenkään suo­ siteltavaa hakea seurakuntayhtymän asuntoja siinä luulossa, että vuok­ ra olisi edullinen tai vakaa. Jatkos­ sa ei kannata myöskään odottaa sel­ laista, että tonttivuokrat eivät seu­ raisi normaalia markkinatalouden ­heilahtelua.

Seurakuntayhtymä on ottanut myös sen linjan, ettei työntekijöil­ le ole enää tarjolla työsuhde-etuna asuntoja. Tätä on perusteltu sillä, et­ tä verottaja on pakottanut vuokrien nostoon. Tosin tämä ei pidä ihan ko­ konaan paikkansa, sillä asunnosta työsuhde-etuna voisi maksaa veroa.

Asuntoetuna asuminen tulisi edulli­ semmaksi. Korkea vuokra tulee työn­ tekijälle kalliimmaksi.

Toki tätäkin on perusteltu reiluu­ della. Kun ei naapuri saa, niin kaik­ kien pitää olla maksumiehinä. Sitou­ tumista ei tarvitse enää odottaa puo­ lin eikä toisin. Se on nykyaikaa. Edut eivät siis kasva tai parane sitoutumi­

Köyhä kaipaa sijoitusvinkkiä

Hautausmaat on tarkoitettu kaikille sella tai vaikkapa työurasuunnittelul­ la kirkon työntekijänä.

Minulla ei ole mihinkään mainittui­ hin asioihin yksipuolista kantaa. Mie­ lestäni vastuullinen taloudenhoito on tärkeää. Toivoisin vain, että tämä teh­ täisiin kaikille yksiselitteisen selväksi: Kirkko kerää rahaa kovalla bisneksellä rahoittaakseen toimintaansa. Hyvän hallintotavan mukaista on tehdä kir­ kon eri toimintojen funktiot selväksi, niin että kaikki saavat sen avoimesti tietoonsa. Jotta kukaan ei laske elä­ mänsä isoja päätöksiä sellaisen mie­ likuvan varaan, joka ei vastaa todel­ lisuutta.

vat tehdä työtä vain noin 10–20 tun­ tia viikossa. Pari vuotta sitten päämi­ nisteri Juha Sipilä sanoi hallituksensa ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa, että osatyökykyisten ihmisten työllis­ tyminen on hänen hallituksensa kär­ kihanke.

Nyt näyttää siltä, että tämä erit­ täin tärkeä asia ei etene. Rakenteel­ lisia kannustinloukkuja pitää purkaa, jotta nimenomaan osatyökykyisten ihmisten kannattaa tehdä työtä. On aina huomattavasti parempi, että jo­ kainen voi olla mukana työelämäs­ sä omalla panoksellaan eikä ihminen ole täysin ulkopuolinen omassa yh­ Susanna Airola teiskunnassaan. kirkkovaltuutettu Jos pystymme tarjoamaan työtä pappi, VTM, sosiaalityöntekijä niille kymmenille tuhansille ihmisil­ le, jotka haluavat olla osittain muka­ Osatyökykyiset ihmiset na työelämässä ja pysyvät tekemään vain hieman työtä, on selvää, että tarvitsevat työtä työllisyysaste nousee jopa huomatta­ Mielenterveyden keskusliiton vasti. Odotan innolla, että pääminis­ eräs johtaja teki laajan selvityksen teri Sipilä hyvänä kristittynä ihmise­ osatyökykyisistä vuonna 2008 silloi­ nä tekee nyt jo viimein sellaisia pää­ selle työministerille Tarja Cronbergil­ töksiä, että osa-aikatyökykyiset ihmi­ le. Tuolloin jo todettiin, että on noin set saavat työtä.

35 000 ihmistä, jotka haluavat olla Mika Lille Helsinki mukana työelämässä, mutta he jaksa­

Hautaustoimilaissa määritellään evankelisluterilaisen kirkon tehtä­ väksi ylläpitää yleisiä hautausmaita.

Siitä huolimatta, että nämä hautaus­ maat on vihitty käyttöön kristillisin menoin, yleisille hautausmaille hau­ dataan kaikkiin uskontokuntiin kuu­ luvia ja uskontokuntiin kuulumatto­ mia vainajia.

Nykyisin jokainen hautamuisto­ merkkisuunnitelma hyväksytetään hautaustoimessa ennen hautakiven asentamista. Jos suunniteltu muisto­ merkki on ristiriidassa hautausmaan pyhyyden, arvokkuuden ja tunnel­ man kanssa, keskustelemme suunni­ telmasta omaisten kanssa.

Yleisten hautausmaiden osalta muiden uskontojen symboliikkaa si­ sältävien hautamuistomerkkien ei kat­ sota olevan ristiriidassa hautausmaan pyhyyden, arvokkuuden tai tunnel­ man kanssa.

Päivitettyihin muistomerkkiohjei­ siin voi tutustua verkossa (Helsingin seurakuntayhtymän hautamuisto­ merkkiohjeistus).

Risto Lehto hautaustoimen päällikkö Helsingin seurakuntayhtymä