Kirkko ja kaupunki 2017 09 helsinki

HY VĂ„N TĂ„HDEN.

A 9 Nuoret kisaavat ammattitaidon suomenmestaruuksista

9

11.5.2017 kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

B 1 Lutherin virsi Jumala ompi linnamme on tuonut lohtua 1500-luvulta saakka

Mediaekologian professori Neil Postman kirjassa Huvitamme itsemme hengiltä (WSOY 1987).

Voi olla, että Donald Trump ja Brexit ovat ilmiöinä vasta alkusoittoa, olivathan niitä äänestäneet keskiluokkaisia kunnon ihmisiä, joiden sormien välistä työ valui kuin lentohiekka, nopeasti ja lopullisesti.

Emerituspiispa Mikko Heikan essee Kotimaa24.fi (1.5. 2017)

Iankaikkisesti

Ehdokkaita ei niinkään kiinnostanut väittely kuin vaikutuksen teko yleisöön, missä televisio onkin parhaimmillaan.

Tänään

Eilen

2a Siksi Jumala lähettää rajun eksytyksen, jotta he uskoisivat valheeseen, ja niin saavat tuomionsa kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat valinneet vääryyden.

Paavalin Toinen kirje tessalonikalaisille 2:11–12

Rukous

Pääkirjoitus

Katri Saarela / Instagram: @kutriart

Laulava vallankumous Maailman ensimmäinen suomenkielinen virsikirja ilmestyi noin vuonna 1580. Sen laati Turun katedraalikoulun rehtori Jacobus Finno. Kirja sisälsi 101 virttä. Useimmat niistä Finno oli kääntänyt ruotsin kielestä, joitakin saksasta ja latinasta. Muutaman virren hän oli sepittänyt itse.

Ensimmäinen suomenkielinen virsikirja oli aikansa avantgardea, virsikirjat olivat koko maailman mittakaavassa aivan uusi juttu. Ennen luterilaista reformaatiota messussa laulaminen kuului vain keskivertoa Luterilaiset virret hurskaammille spesialistiuskovaisille, ovat kansan­ siis papeille, munkeille ja nunnille. musiikkia sanan Kaiken lisäksi he lauloivat latinaksi, varsinaisessa siis kielellä jota vain toiset spesialistit merkityksessä. ymmärsivät. Luterilaiset virret ovat kansanmusiikkia sanan varsinaisessa merkityksessä. Rahvaan lauluja.

Seurakunnan yhteinen virsilaulu liittyi koko luterilaisen uudistusliikkeen perusajatukseen: ei ole olemassa eritasoisia kristittyjä vaan kaikki ovat yhtä ja samaa Jumalan kansaa.

”

Virret eivät ole vain välimusiikkia kirkonmenojen tähdellisempien osien lomassa. Virret sisältävät kaiken sen, mitä jumalanpalvelus muutenkin sisältää: Raamatun tekstejä, niiden meditoimista ja opettamista sekä rukousta.

Reformaation alkuaikoina korkeasti oppineet teologit kirjoittivat tiukkaa akateemista tutkimusta ja pukivat löytönsä lyriikan muotoon särkyneitä sydämiä lohduttaviksi virsiksi.

Virsi yhdistää koolla olevan hoilaajien porukan yhdessä värähteleväksi ihmisinstrumentiksi. Mutta virsi yhdistää veisaajansa myös laajemmaksi ajan ja paikan rajat ylittäväksi joukoksi.

Virsi yhdistää meidät edeltämme menneisiin sukupolviin.

Virsikirja ylittää jopa kirkollisten kuppikuntien rajat. Suomen luterilainen virsikirja sisältää myös esimerkiksi ortodoksien, katolilaisten, anglikaanien, kalvinistien ja metodistien kirjoittamia virsiä.

Monissa Raamatun taivaskuvissa toistuu ajatus, että taivaassa on musiikkia. Ja että siellä nimenomaan veisataan. Jos siis aikoo viettää iankaikkisuutensa sillä puolella, kannattaa totutella virrenveisuuseen jo täällä ajassa.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ei tee mieli katsella ikkunasta ulos.

Mitäpä jos pesisin ruudun kirkkaaksi?

Erottaisin koivun hennot hiirenkorvat ja sen, kuinka lapset nauraen hyppäävät narua pihalla.

Sinä, tule ja huuhdo minusta tämä nuutumus, tee minusta avaruuden ikkuna.

Lainasanat

”

Älypuhelin ja tietokone tuovat elämään paljon hyvää, mutta niiden käyttöön tarvitaan kohtuutta. Myös lasten ja nuorten on tarpeen välillä rauhoittua ja hiljentyä.”

Ympäristömelusta väitellyt filosofian tohtori Outi Ampuja sivuilla A 6–7

Seuraava lehti ilmestyy

24.5.

Kirkko ja Kaupunki HELSINKI 11.5.2017 numero 9 kirkkojakaupunki.fi Kannen kuva: Jarkko peltoluhta

a

Kolme parasta Helsingin piispanvaalin äänestäjistä yli viidesosa on julkistanut kantansa.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Jarkko Peltoluhta

T

ässä vaalissa äänestysprosentti on huikean korkea: todennäköisesti yli 90 prosenttia äänioikeutetuista äänestää Helsingin piispaa vaalissa, jonka ensimmäinen vaalipäivä on 16.8. ja mahdollinen toinen kierros 1.9.

Toistaiseksi vaaliin on asetettu kolme ehdokasta: Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa, 58, Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja Kaisamari Hintikka, 49, ja Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo, 42. Mukaan ehtisi vielä, sillä ehdokasasettelu päättyy 15.5.

Kolmella ehdokkuutensa jo vahvistaneella on kampanjasivut netissä ja Facebookissa.

Nettisivujen perusteella suurin kannattajajoukko on Teemu Laajasalolla. Tukiryhmien mukaan vaalissa äänioikeutetuista Laajasalon kannattajiksi on tässä vaiheessa ilmoittautunut noin 230 ja Kaisamari Hintikan noin 85 äänioikeutettua. Jaana Hallamaan tukiryhmästä kerrotaan, etteivät he ole systemaattisesti koonneet tietoa äänioikeutetuista kannattajista. Hallamaan nettisivujen nimilistassa sellaisia näyttäisi olevan noin 70. Hiippakunnan 33 kirkkoherrasta Laajasalon tukijoiksi oli julkisesti ilmoittautunut 18 ja Hallamaan 4.

Kantansa on nyt kuitenkin ilmaissut julkisesti vain reilu viidennes vaalissa äänioikeutetuista, joita on lähes 1 800. Äänioikeus on kaikilla hiippakunnan papeilla sekä yhtä monella maallikkovalitsijalla.

Laajasalon kampanjapäällikkö Katri Korolainen pitää ehdokkaansa vahvuuksina pitkää kokemusta seurakuntatyöstä ja vahvaa mediaosaamista.

– Meidän hiippakunnassamme tarvitaan lähetyssaarnaaja-asennetta. Teemu on tottunut puhumaan myös muiden kuin kirkon sisäpiirin kanssa. Teemua pidetään innostavana. Hän osaa olla ihmisten parissa ja saa ihmiset tekemään asioita yhdessä.

Korolaisen mukaan kriittisiäkin kommentteja on tullut jonkin verran.

– On kysytty, pitäisikö piispan olla nainen ja pitäisikö hänen olla vanhempi.

Hallamaan tukijoukoissa toimiva Elina Hellqvist ei mielellään kutsuisi tukiryhmän toimintaa vaalikampanjaksi.

– Tätä ei ole johdettu ylhäältä, vaan tämä on syntynyt sosiaalisessa mediassa itsestään.

Hyvin erilaiset ihmiset kysyivät Jaanaa ehdolle, ja jokainen on tuonut tukea esille omalla

tavallaan. Emme tee näyttävää tai suunnitelmallista kampanjaa, sillä se ei kuulu piispanvaalin luonteeseen. Ehdokkaan persoona puhuu omasta puolestaan.

Hellqvistin mukaan Hallamaan vahvuus on etiikan alan asiantuntemus.

– Hän on sosiaalietiikan professori eli ihminen, joka on antanut elämänsä sen pohtimiseen, mitä hyvyys ja pahuus meissä on ja miten tulla toimeen sen kanssa. Sitä puhetta meidän kirkkomme tarvitsee myös piispan suusta.

Hintikan tukiryhmän aktiivi Freija Özcan muistuttaa, että piispanvaali ei ole samalla lailla vaali kuin eduskuntavaalit, vaan kyse on oikeastaan työnhausta.

– Piispan virkaan haetaan ihmistä, ja valitsijat ovat tässä nyt hakijoita haastattelemassa.

Millainen työnhakija Hintikka sitten on?

– Kaisamarilla on sekä sydäntä että asiantuntemusta. Hänellä on tulevaisuudesta realistinen näkemys, koska hän on jo nähnyt muualla maailmassa, miten kirkot toimivat siinä tilanteessa, johon meillä ollaan menossa. Kaisamarilla on nykyisen työnsä myötä jo valmiiksi piispalta vaadittavaa kokemusta ja esiintymistaitoa. Lisäksi hänellä on raikkaita näkemyksiä ja hyvä maine. ■

3

4a

700 000 pyöräilijää ajaa vuosittain Kiasmalta Ruoholahteen kulkevaa pyöräilybaanaa pitkin. Helsinki aikoo rakentaa koko kaupungin kattavan baanaverkoston.

Lehtikuva / Tero Sivula

Kirkko aikoo huojentaa Lehtisaaren maanvuokria Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto esittää, että Lehtisaaren tonttivuokrien korotuksia kevennetään. Maiden arvo määritetään kaikkein alhaisimman asiantuntija-­ arvion mukaiseksi.

Korotukset porrastetaan 15 vuoden ajaksi. Aiottuun viiden prosentin tuottotavoitteeseen maiden arvosta tehdään viidenneksen huojennus. Yhteensä nämä merkitsevät noin 7,5 miljoonan euron vastaantuloa. Erimielisyyden taustalla ovat vuosikymmeniä vanhat päättymässä olevat sopimukset.

– Lehtisaaren maa on puolen vuosituhannen takaista helsinkiläisten kirkon jäsenten yhteistä maata. Sitä pitää hoitaa hyvin niin, että tuotolla voidaan palvella kaikkia helsinkiläisiä muun muassa lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyössä, sanoo seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo.

Asiasta päättää Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto 11. toukokuuta.

Töölö ja Meilahti yhdistymässä Töölön ja Meilahden seurakuntaneuvostot aikovat tehdä aloitteen seurakuntien yhdistymisestä ensi syksynä. Mikäli aloite menee läpi kirkkohallituksessa, syntyy vuoden 2019 alussa noin 27 000 jäsenen seurakunta. Töölön seurakuntaan kuuluu nyt 14 500 jäsentä ja Meilahden seurakuntaan 12 000 jäsentä.

Kun Keski-Pasilan uusi kaupunginosa valmistuu, seurakunnan jäsenmääräksi on arvioitu ensi vuosikymmenellä jo yli 30 000.

Töölön seurakunnan kirkkoherran Auvo Naukkarisen mukaan yhdistymisselvityksen taustalla ovat sekä toiminnalliset että taloudelliset syyt. Hän uskoo, että isommalla seurakunnalla on paremmat mahdollisuudet palvella alueensa asukkaita. Osaamista ja työvoimaa pystytään kohdentamaan sinne, missä on tarvetta. Myös hallinnon kustannuksissa säästetään.

Molempien seurakuntien seurakuntaneuvostot olivat täysin yksimielisiä yhdistymisaloitteesta.

Diakissa nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva Harri Nurmi on isos­konkari. – Mietin, miksen tekisi tätä työkseni, kun nautin tästä.

Nuorisotyönohjaajille riittää töitä, papeille ei Pappien työtilanne on onneton, diakonien ja nuorisotyönohjaajien parempi. Kirkolliset alat vetävät opiskelijoita kohtuullisesti.

K

Teksti Topias Haikala Kuva Sirpa Päivinen

irkollisten alojen suosio yhteishaussa on pysynyt kohtalaisen korkeana.

Työpaikkojen tulevaisuus kuitenkin huolestuttaa ammattiyhdistyksiä.

Erityisen synkät näkymät ovat teologeilla.

– Teologien työtilanne on huonontunut radikaalisti kymmenessä vuodessa, sanoo Pappisliiton asiantuntija Vesa Engström.

Suomen suurin teologitehdas on Helsingin yliopisto. Kevään yhteishaun päähaussa Helsingissä oli tarjolla 170 teologipaikkaa, joita tavoitteli 630 hakijaa.

Helsingistä valmistui viime vuonna 149 teologian maisteria. Heistä 55 prosenttia opiskeli pappislinjalla, 22 prosenttia uskonnonopettajalinjalla ja loput yleisellä asiantuntijalinjalla.

Engströmin mielestä opiskelupaikkoja on liikaa.

– Tarvitseeko Suomessa kouluttaa nykyistä määrää teologeja? Työmarkkinoiden näkökulmasta ei.

Papiksi tähtäävien teologien tiukka tilanne johtuu Vesa Engströmin mukaan kolmesta asiasta. Ensinnäkin työmarkkinatilanne on huono lähes kaikille korkeasti koulutetuille. Toiseksi kirkon verotulot vähenevät, minkä takia kirkolla on vähemmän rahaa palkata väkeä. Kolmanneksi tiedekunnat ovat onnistuneet hoputtamaan opiskelijoita valmistumaan.

– Tämä yhtälö tuottaa sen, että kun jossain on puolen vuoden papinsijaisuus auki, sitä hakee 80 teologia.

Engströmin mielestä teologisten tiedekuntien kannattaisi karsia aloituspaikkoja vähittäin juustohöylällä. Muuten on vaarana, että ylikoulutus räjähtää käsiin ja opetusministeriö päättää leikata kovemmin.

Papin urasta haaveilevia nuoria Engström kannustaa, mutta kehottaa pitämään realiteetit mielessä.

– Itse valitsisin alan, joka on sydäntä lähellä. Mutta jos valitsee teologisen, kannattaa tiedostaa,

että mitään pappispulaa ei ole tulossa. Kukaan ei tule repimään kotoa töihin, että valmistus nyt, meillä on sinulle papinpaikka.

Isoin pullonkaula papintöihin haluaville teologeille on pappisvihkimys. Teologi voidaan vihkiä papiksi vain, jos työtehtävä on vähintään puolen vuoden mittainen. Kun vihkimättömät teologit ja vihityt papit hakevat samoja työpaikkoja, papeilla on etulyöntiasema. Vihittyjen pappien työtilanne onkin puolet parempi kuin muiden teologien.

– Näppituntumani on, että yhä useampi teologian maisteri lähtee lukemaan toista tutkintoa, koska tie työelämään on tukkoinen, Engström sanoo.

Muiden kirkollisten alojen tilanne näyttää valoisammalta.

Kirkkomuusikoiden työ- ja koulutuspaikat ovat jotakuinkin tasapainossa, ja töitä riittää etenkin kasvukeskuksien ulkopuolella.

Kirkon lapsityönohjaajien työtilanne on Kirkon lapsityönohjaajat ry:n puheenjohtajan R ­ iitta

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA!

keakoulussa (Diak). Palkkaus ei huoleta häntä.

– Eihän palkka mitään huippua ole, mutta ei tarvitsekaan.

Ei tätä työtä tehdä ison palkan vaan kutsumuksen vuoksi, Nurmi sanoo.

Nurmen ihanne olisi työllistyä kirkon nuorisotyöhön, mutta koulutus avaa ovia myös sosiaalialalle.

– Olin harjoittelussa Diakonissalaitoksella mielenterveysja päihdepuolella, ja sekin kiinnostaa.

Immosen mukaan hyvä. Sama pätee kirkon nuorisotyönohjaajiin, kertoo Kirkon nuorisotyöntekijöiden liiton toiminnanjohtaja Arja Lusa. Koulutuspaikkoja on sopivasti eikä työtilanteessa ole näkyvissä dramaattisia muutoksia, mutta hakijamäärät ovat viime vuosina laskeneet.

– Tämä kertoo mielestäni siitä, että nuoret eivät hakeudu alalle, josta on julkisuudessa negatiivinen kuva, Lusa sanoo. Hänen mielestään media on tehnyt hallaa kirkon imagolle.

Lusa uskoo, että myös kirkon taloudellinen tilanne pelottaa hakijoita.

– Kirkko ei näyttäydy luotettavana tulevaisuuden työnantajana, jolla on töitä ja palkanmaksukykyä, puhumattakaan että seurakunnat kilpailisivat palkalla pätevimmistä työntekijöistä.

21-vuotias Harri Nurmi opiskelee toista vuotta sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi Helsingin Diakonia-ammattikor-

”

KUKAAN EI TULE REPIMÄÄN KOTOA TÖIHIN, ETTÄ VALMISTUS NYT, MEILLÄ ON SINULLE PAPINPAIKKA. PAPPISLIITON ASIANTUNTIJA VESA ENGSTRÖM

DIAKISSA OLI KEVÄÄN yhteishaussa tarjolla 85 diakoniksi tähtäävää opiskelupaikkaa Helsingissä, Pieksämäellä ja Porissa.

Hakijoita niihin oli 947. Kaikki tutkinnot ovat kaksoistutkintoja, ja valmistuneista tulee joko sosionomi-diakoneja tai sairaanhoitaja-diakonissoja.

Se on työelämän kannalta hyvä juttu, sanoo Diakoniatyöntekijöiden liiton asiamies Marko Pasma.

– Yhteiskunta pystyy työllistämään diakonian asiantuntijoita sosiaali- ja terveysalalle, mutta kirkon työpaikkojen kehitys on huono.

Kirkon vähenevät rahat nakertavat nimittäin myös diakoniaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Pasman mukaan jäänyt täyttämättä sata vapautuvaa virkaa. Vuosina 2015–2016 virkoja vähennettiin 30.

– Kehitys on erikoinen diakoniatyön tärkeyttä korostavassa kirkossa aikana, jolloin ammatillista diakoniatyötä tarvitaan yhä enemmän, Pasma toteaa.

Kaiken kaikkiaan diakoniatyöntekijöiden koulutuspaikkoja on Pasman mukaan kuitenkin sopiva määrä, ehkä vähän yläkanttiin. Liiton jäsenistä on työttömänä vain harva, ja työtilanne on kohtuullisen hyvä ympäri Suomen.

– Isompi ongelma on palkkaus.

Kun seurakunnissa maksetaan diakoniatyöntekijöille pienimmän mukaan, isoissa kaupungeissa monilla on vaikeuksia selvitä palkallaan korkeiden elinkustannusten vuoksi, Pasma sanoo.

1. Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijät (2 444)

8. Hautausmaatyöntekijät (683)

2. Hallinto- ja toimistotyöntekijät (2 135)

10. Muut seurakuntatyöntekijät (250)

3. Lapsityöntekijät (1 818) 4. Seurakuntapapisto (1 750) 5. Diakoniatyöntekijät (1 148) 6. Nuorisotyöntekijät (965) 7. Kirkkomuusikot (752)

PARISUHDEPYSÄKKI

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä.

Seksuaaliterapeutti auttaa parisuhtee­ seen liittyvissä pulmissa.

Pysäkit on tarkoitettu yli 60­vuotiaille ja ne ovat maksuttomia. Soita ja varaa aika p. 045 341 0506.

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Untuva

Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkantähti tarjoaa kevyesti tuettua palveluasumista funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Untuva on viihtyisä ikäihmisten koti Lauttasaaressa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Marika Seppälä | 046 923 0080 | marika.seppala@esperi.fi

Koti palvelujen keskellä

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan.

Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Keitä kirkko työllistää?

Vuonna 2016 luterilainen kirkko työllisti 19 786 henkilöä, mikä on 552 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ohessa näkyvät kirkon vakinaisten työntekijöiden määrät tehtäväalueittain.

Kesätyöntekijät nostavat yhden ryhmän ylitse muiden: määräaikaiset mukaan lukien hautausmaatyöntekijöitä oli 4 642.

SENIORIPYSÄKKI

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

Minna Saranpää / Wilhelmiina

9. Muut työntekijät (258)

11. Perheneuvojat (137)

www.wilhelmiina.fi

12. Sairaalasielunhoitajat (111) 13. Seurakuntalehtorit (5) Lähde: Kirkon työmarkkinalaitoksen tilastokatsaus 2016

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

3

Esitykset: 19., 20., 21.5. klo 13 25., 26., 27., 28.5. klo 13 Liput: aik. 15 € 3-12 v. 10 €

Viimeinen Kristuksen apostoli. Mitä hänelle tapahtui Patmoksen vankisaarella?

Vivamontie 2, 08200 LOHJA Puh. 0207 681 760

Kodin seniorihoivaa.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Hiljainen hetki sisäpihalla Hiljaisuudesta voi nauttia monissa paikoissa myös kaupungissa, sanoo Hyvä hiljaisuus -kirjan kirjoittanut Outi Ampuja.

KUTSU TESTAMENTTI-ILTAAN 18.5.

Tervetuloa HelsinkiMission testamentti-iltaan 18.5.2017 klo 17.30−19.00, Albertinkatu 33.

Tilaisuudessa kuulet, mihin tarvitsemme lahjoitusvaroja ja mitä testamenttia tehdessä kannattaa ottaa huomioon.

Tilaisuus on kaikille avoin, ei ilmoittautumista.

Kahvitarjoilu. Kysy lisää: avainasiakaspäällikkö Kaisa Riski, p. 044 735 2675.

Muistamalla testamentillasi HelsinkiMissiota voit vähentää nuorten, lapsiperheiden ja vanhusten yksinäisyyttä. Kiitos, että välität. helsinkimissio.fi/testamentti

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

K

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

un filosofian tohtori Outi Ampuja teki väitöskirjaa ympäristömelusta, hän törmäsi siihen, että monet kaupunkilaiset vaativat meluisan ympäristön vastapainoksi hiljaisempia paikkoja.

Ampujaa alkoi kiinnostaa, miten he määrittelevät hiljaisuuden ja mihin he sitä tarvitsevat.

Arviot Metsää viisi tuntia kuukaudessa LUONTOKIRJA Yhdysvaltalainen tietokirjailija Florence Williams tapaa eri puolilla maailmaa asiantuntijoita, jotka tutkivat luonnon vaikutusta ihmiseen.

Japanissa miltei neljännes väestöstä ottaa metsäkylpyjä, koska metsässä käyskentelyn on osoitettu laskevan verenpainetta ja vähentävän ahdistusta. Etelä-Koreassa on havaittu puiden eteeristen öljyjen laskevan verenpainetta, lievittävän stressiä ja vähentävän astmaoireita.

Skotlannissa huomattiin vähävaraisten

Aihe muhi Ampujan mielessä vuosia, kunnes hän ideoi Suomalainen hiljaisuus -keruukilpailun. Kilpailun järjestivät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Svenska litteratursällskapet i Finland. Vastauksia tuli 320. Vastaajista suurin osa oli yli 50-vuotiaita, enimmäkseen naisia, mutta mukana oli myös nuoria ja maahanmuuttajia.

a

Helsingissä löytyy tilaa ja rauhaa esimerkiksi Vallilassa sijaitsevan Apinalinnan korttelin sisäpihalta, jonka sanotaan olevan Pohjois­ maiden suurin sisäpiha.

Ampuja teki vastausten pohjalta tutkimuksen, jonka tulokset ovat luettavissa tänä keväänä ilmestyneestä kirjasta Hyvä hiljaisuus (Atena).

– Hiljaisuudesta voi olla sekä hyviä että huonoja kokemuksia, mutta enemmistö vastaajista koki sen positiivisena voimavarana. Ihmiset kertoivat, miten he ovat elämän eri vaiheissa hyödyntäneet hiljaisuutta. Yksi vastaajista kuvaili kauniisti, että hiljaisuus auttaa kantamaan ihmisenä olemisen taakkaa.

Tutkimuksessa käsitellään hiljaisuuden kokemuksia eri näkökulmista. Outi Ampujan mukaan hiljaisuuteen liittyy paitsi mahdollisuuksia myös uhkia.

Hiljaisuutta haetaan erityisesti luonnosta.

– Puhutaan elvyttävästä ja mieltä rauhoittavasta ympäristöstä, jollai-

kuolleisuuden vähenevän, jos heidän asuin­ alueidensa vieressä oli kaupunkipuisto. Yh­ dysvalloissa puolestaan sydän- ja verisuo­ nitaudeista johtuvat kuolemantapaukset li­ sääntyivät vaurailla alueilla sen jälkeen, kun tuholainen hävitti niiden puuston.

Helsingissä taloustieteilijä Liisa Tyrväi­ nen kertoo Williamsille, että kaupunkimet­ sät kohentavat tutkitusti asukkaiden hy­ vinvointia. Metsähoito tehoaa, kun siellä viettää vähintään viisi tuntia kuukaudessa.

Vartiosaaren terveysluontopolulla Wil­ liams ottaa kantaa: ”Helsingin kaupungin päättäjien olisi perusteltua vastustaa Varti­ osaaren kaltaisten paikkojen rakentamista.”

Florence Williams: Metsän parantava voima. Minerva 2017.

”

Kun elää jatkuvan ärsykevirran keskellä ilman taukoja, aivot väsyvät ja kyky syventyä asioihin voi heiketä.”

Tutkija Outi Ampuja

nen voi olla esimerkiksi metsä, meren ­ranta tai puisto. Jo 5–7 minuutin oleskelu luonnon rauhassa voi laskea sykettä ja vähentää stressiä, Ampuja kertoo.

– Hiljaisuuden uhkiin puolestaan kuuluu melu. Kaupungin ääniympäristöhän on varsin meluisa, ja monella alueella ylittyy 55 desibelin vuoro-

Kasvit yllättävät kyvyillään luontokirja ”Kasvit puhuvat toisilleen, tunnistavat sukulaisensa ja niillä on erilai­ sia tunteita.” Italialaisen kasvitieteilijän, Fi­ renzen yliopiston professori Stefano Man­ cuson tietokirja kasveista hätkähdyttää yhä uudestaan.

Mancuson mukaan hänen tutkimus­ kohteillaan on kasvimaiset versiot näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuiaistista – sekä viitisentoista muuta aistia. Kasvineurobio­ logian pioneeri kirjoittaa, että on rehellisiä ja petollisia kasveja sekä niitä, jotka palkit­ sevat auttajiaan ja rankaisevat vihollisiaan.

Mancuso lienee tottunut epäilijöihin.

Hän arvostelee kulttuuria, jossa kasveja pi­ detään liikkumattomina ja passiivisina.

kautinen keskiäänitaso, joka on määritelty jatkuvalle melulle altistumisen riskirajaksi. Toisaalta kaupungissa on kuultavissa jatkuvasti kulttuurisia ääniä, kuten lasten ja kauempana kuuluvan liikenteen ääniä, jotka eivät juurikaan häiritse.

Kaupungista voi silti löytää riittävästi hiljaisuutta. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kirkot, kirjastot, taidemuseot, talojen sisäpihat, puistot ja merenrannat.

Hiljaisuuden mahdollisuuksiin liittyy sisäinen hiljaisuus, jolloin on tilaa ajatella rauhassa.

– Tätä pidetään myös hyvänä luovuuden lähtökohtana. On helpompi päästä niin sanottuun flow-tilaan ja keskittyä vain yhteen asiaan, kun mikään ulkoinen ärsyke ei vaadi huomiota. Ihminen voi olla työssään huomattavasti tehokkaampi,

7

kun kiireelle ja maailman vaatimuksille on välillä vastapainoa, Outi Ampuja sanoo.

Nuorempi sukupolvi on tottunut hälyisään, viihde-elektroniikan täyttämään kulttuuriin. Ampujan mielestä älypuhelin ja tietokone tuovat elämään paljon hyvää, mutta niiden käyttöön tarvitaan kohtuutta. Myös lasten ja nuorten on tarpeen välillä rauhoittua ja hiljentyä.

– Kun elää jatkuvan ärsykevirran keskellä ilman taukoja, aivot väsyvät ja kyky syventyä asioihin voi heiketä.

Tutkimusten mukaan jatkuva altistuminen riskirajat ylittävälle liikennemelulle saattaa aiheuttaa muun muassa unen laadun heikkenemistä, verenpaineen nousemista, kuulon huononemista, muistiongelmia, oppimisen viivästymistä ja jopa altistumista diabetekselle.

Joskus hiljaisuus voi myös ahdistaa.

Ahdistavaa hiljaisuutta voi ilmetä esimerkiksi läheisen kuoleman jälkeisessä yksinäisyydessä, syrjimisenä sosiaalisissa tilanteissa tai kuulon heikkenemisestä aiheutuvana epätoivottuna hiljaisuutena.

Hiljaisuuden perinne on Outi Ampujan mukaan saanut osin alkunsa kirkon ja luostarien piiristä. Niissä vaalitaan hiljaisuutta nykyäänkin.

– Uskonnonfilosofit ovat iät ajat korostaneet hiljaisuuden merkitystä ja matkustaneet erämaahan mietiskelemään.

Toisinaan hiljaisuuteen on voinut liittyä vallankäyttöä, kuten tietyn ihmisryhmän vaientamista. Hiljaisuuden korostamisessa on ollut kyse myös erottautumisesta, esimerkiksi hillitysti käyttäytyvä yläluokka halusi erottautua meluisasta rahvaasta.

Yhteiskunnan suurena käännekohtana Ampuja pitää teollista vallankumousta, sillä teknologian kehittyminen toi mukanaan selvästi hälyisämmän ympäristön. Siihen liittyy kaupungistuminen ja liikenteen lisääntyminen.

– Hyvällä kaupunki- ja liikennesuunnittelulla voi vaikuttaa paljon kaupungin ääniympäristöön. Esimerkiksi liikenteen painottuminen kävelyyn, pyöräilyyn, sähköautoiluun ja joukkoliikenteeseen alentaisi selvästi kaupungin desibelimäärää, Ampuja sanoo. ■

Kasvitieteilijä näkee kasvit aktiivisina toimijoina. Hän ottaa yhdeksi esimerkik­ si lihansyöjäkasvit: yksi laji saalistaa ravin­ nokseen matoja maan alta, toinen sulattaa myös ansoihinsa joutuneita jyrsijöitä.

Kasvit pystyvät myös muuttamaan käy­ töstään: herkästi reagoiva mimoosa lakkaa sulkemasta lehtiään opittuaan, ettei täri­ nästä seuraa sille vaaraa.

Sveitsi tunnusti muutama vuosi sitten kasvien oikeudet. Käydäänkö tästä Suomes­ sa keskustelua eläinten oikeuksien jälkeen?

Stefano Mancuso: Loistavat kasvit – Mitä tiedämme kasveista ja niiden älykkyydestä. Aula & Co 2017.

Pihla Tiihonen

8a

Työttömyys ajoi köyhyysloukkuun

M

artin-Éric Racine, 47, on samassa tilanteessa kuin yli 65 000 muuta helsinkiläistä: hän elää toimeentulotuen varassa. Rahaa ruokaan, vaatteisiin, matkalippuihin, harrastuksiin ja muihin välttämättömiin menoihin on 487,89 euroa kuussa.

Lisäksi Racine saa työmarkkinatukea ja asumistukea. Ne kuluvat hänen pienen yksiönsä vuokraan. Kuten yli 70 prosenttia toimeentulotuen saajista, hänkin asuu yksin.

– Tilanteeni johtuu ylikalliista asumisesta Helsingissä. Asumistuki kattaa siitä noin puolet. Niinpä tarvitsen toimeentulotukea pysyvässä tilanteessa, vaikka sen pitäisi olla viimesijainen tuki tilapäiseen hätään, Racine sanoo.

Hän kokee olevansa loukussa. Toimeentulotuen saajana hän ei voi ottaa vastaan pieniä työkeikkoja, sillä kaikki tulo vähennettäisiin tuesta. Työssäkäyntiin liittyviä lisäkuluja ei huomioitaisi, joten riski joutua elämään vielä vähemmällä olisi liian suuri.

– Jos asumistuki kattaisi koko vuokran, en tarvitsisi toimeentulotukea. Silloin voisin tienata 300 euroon asti kuussa menettämättä työmarkkinatukea, jos keikkoja olisi, muun muassa viennin ja kansainvälistymisen edistämisen tehtävissä toiminut Racine toteaa.

Martin-Éric Racine sinnittelee toimeentulotuella. Se merkitsee elämistä noin 488 eurolla kuussa.

Teksti Laura Pörsti Kuva Sirpa Päivinen

Martin-Éric Racine asuu Kruununhaassa. Siis toimeentulotuen saaja, ja kantakaupungissa! Tätä mieltä oli välillä Helsingin sosiaali- ja terveysvirastokin ja pienensi tukea sillä perusteella, että asunnon pitäisi olla halvempi.

Mutta.

”

Pahinta tilanteessa on se, että unelmat ovat kadonneet elämästä.

Näin ei, tietenkään, pitänyt käydä.

Kun Martin-Éric Racine vuonna 2008 menetti työpaikkansa teknologiayrityksessä, hän arveli löytävänsä nopeasti jotakin uutta. Hän oli kuitenkin opiskellut teknologiaa, musiikkia ja kieliä (hän lopetti osaamiensa kielten laskemisen viiden jälkeen) ja kartuttanut työkokemusta monipuolisesti.

Mutta samaan aikaan maailma syöksyi taantumaan. Työnantajista tuli Suomessakin varovaisia, ja Racinen työttömyys pitkittyi.

Hänellä on paljon kohtalotovereita: helmikuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 332 000 työttömäksi työnhakijaksi tilastoitua, ja ilmoituksia kokoaikaisista palkkatöistä oli TE-palvelujen nettisivustolla lehden mennessä painoon runsaat 12 000.

Kaikkia avoimia työpaikkoja ei ilmoiteta te-palveluihin.

– Olen kuullut monesti, että cv:ni on loistava, mutta sadoissa hakijoissa on aina sellaisia, jotka tekevät jo nyt täsmälleen samanlaista työtä.

Kalasatamassa sijaitseva Sompasauna on Martin-Éric Racinelle hengähdyspaikka.

Siellä varallisuudella ei ole merkitystä, koska saunominen on ilmaista.

Tukien varaan jouduttuaan Racine ei pystynyt lyhentämään kahta työssäkäyntiaikoina otettua velkaansa vaadituilla summilla. Seurauksena oli maksuhäiriömerkintä. Sellainen on yli 370 000 muullakin suomalaisella.

– Olen välillä käynyt parissa kolmessa asuntonäytössä päivässä. Yksi välittäjä sanoi suoraan, että jos on maksuhäiriö, hakemus menee heti roskiin.

Racine haluaa asua kantakaupungissa, koska toimeentulotuki ei riitä joukkoliikenteen kuukausikorttiin.

Keskustassa kaikkialle voi kävellä ja pyöräillä, ja työmahdollisuudetkin ovat lähellä.

– Päivisin olen paljon Facebookissa, käyn lenkillä ja kävelen. Jos on hyvä keli, pyöräilen Sompasaunaan, Racine kertoo.

Hänen strategiansa selvitä arjesta on laatuun panostaminen. Hän yrittää

A

Kaupungin kasvo

9

ESKO JÄMSÄ

syödä terveellisesti – siis paljon kasviksia, lihaa vain alennuksesta. Sen sijaan hän on monta vuotta tinkinyt ruoan määrästä ja syönyt vain yhden lämpimän aterian päivässä.

– Hankaluus on siinä, että treenata ei jaksa, jos ei saa syödäkseen tarpeeksi ravitsevaa ruokaa.

Kun toimeentulotuen myöntäminen vuodenvaihteessa siirtyi Kelaan, Racinen tilanne helpottui hiukan: asumiskulut hyväksyttiin kokonaisuudessaan, ja tukisumma nousi nykyiseen 487,89 euroon, mikä on toimeentulotuen normaali perusosa.

”

SUOMI ON TÄSMÄTUTKINTOJEN JA LUPAKORTTIEN MAA. HANTTIHOMMIINKIN PITÄÄ OLLA TUSINA ERILAISTA KORTTIA.

Tavallisesti kuukausittain harkittava tuki myönnettiin kerralla puoleksi vuodeksi.

– Nyt olen voinut lisätä aterioiden määrää ja pystyn harrastamaankin jotain pientä.

PAHINTA TILANTEESSA on se, että unelmat ovat kadonneet elämästä, Martin-Éric Racine sanoo.

– Minusta on yhdeksässä vuodessa tullut äärimmäisen kyyninen ihminen, hän tunnustaa.

Edelleen hän kuitenkin keksii harva se päivä uusia aloja, joille voisi työllistyä. Hakemuksia on vuosien varrella lähtenyt ihan kaikkialle, duunaritöistä oman alan asiantuntijatehtäviin.

– Mutta Suomi on täsmätutkintojen ja lupakorttien maa. Hanttihommiinkin pitää olla tusina erilaista korttia: tulityökortti, ensiapukortti, työturvallisuuskortti…

Niitä Racinella ei ole toimeentulotuellaan varaa hankkia. Kerran tutulla olisi ollut tarjota varma työpaikka turistioppaana Lapissa, mutta se olisi vaatinut ajokorttia.

– En uskalla ottaa lisää velkaa sitä varten. Te-toimisto ja kunnan pitkäaikaistyöttömien työllisyyspalvelut taas eivät suostu sitä maksamaan. Niinpä työttömyys jatkuu, mies harmittelee.

”

VÄHITELLEN OLEN TAJUNNUT, ETTÄ TILANNE ON RAKENTEELLINEN. KYSE EI OLE MINUSTA YKSILÖNÄ.

ENITEN MARTIN-ÉRIC RACINE kaipaisi mahdollisuuksia verkostoitua – ei yhtään lisää köyhien keskinäistä vertaistukitoimintaa, vaan vanhan kaveripiirin ja oman toimialan ihmisten tapaamista. Nyt sosiaalinen elämä on käynyt vähiin.

– Minulla ei ole enää varaa lähteä ihmisten kanssa tuopille tai syömään enkä siis kuule, jos jossain onkin työpaikka avautumassa. Eikä minua enää muisteta, Racine arvelee.

Työssä käydessään hän harrasti aktiivisesti liikuntaa, kulttuuria ja matkustelua. Nyt hänen tärkein harrastuksensa on vapaaehtoinen maanpuolustus. Rahaa tosin pitää senkin kohdalla miettiä.

– Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen viikonloppukurssille osallistuminen maksaa 50 euroa. Työssäkäyvälle summa on mitätön, mutta minulle se on viikon ruokabudjetti.

Racine on kuitenkin vähitellen oppinut hyväksymään tilanteensa.

– Joskus kymmenen vuotta sitten saatoin ottaa hyvin henkilökohtaisesti sen, ettei hakemukseni johtanut työpaikan tai asunnon saamiseen. Vähitellen olen tajunnut, että tilanne on rakenteellinen. Kyse ei ole minusta yksilönä, hän toteaa.

Lähteet: Toimeentulotuki 2015. THL, Suomen virallinen tilasto.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, helmikuu 2017.

Suomen Asiakastieto Oy:n tietopaketti maksuhäiriöistä 2016.

Turvallisuusalan opiskelija Asta Kotonen treenaa Taitaja2017-kisaan 10 tuntia viikossa.

Kun muut lähtevät, Asta jää treenaamaan LÄHDETÄÄN LIIKKEELLE siitä, mitä kokeilemaan eri ammatteihin liittymoni kuitenkin miettii. viä taitoja tehtäväpisteillä.

Asta Kotonen on 18-vuotias naiTurvallisuusalan tehtävissä pinen, joka opiskelee turvallisuusalaa tää asentaa ja ohjelmoida turvalaitStadin ammattiopistossa. Päiviin teisto, opettaa sen käyttö tuomarilkuuluu fyysistä treeniä, turvallisuus- le, tehdä turvatarkastus lentokentlaitteiden asennusta, turvatarkastus- täympäristössä, vastata vartijoita ja ten tekemistä ja erilaisten voiman- järjestyksenvalvojia koskeviin lakikäyttölaitteiden käytön harjoittelua. kysymyksiin ja raudoittaa henkilö.

On teleskooppipatukkaa, käsirautoja Asta Kotosen mukaan taito kartja kaasusumutinta. tuu vain treenaamalla.

Kotonen ei pelkästään opiskele – Harjoitus tekee mestarin! Olen turvallisuusalaa – hän on siinä loista- monta kertaa ollut yksin luokassa treenaamassa, kun muut va. Hän on yksi kahdeksasta alan opiskelijasta, ovat viettämässä vapaapäivää. jotka ovat päässeet finaaliin kilpailemaan ammatEniten Kotonen on hartitaidon suomenmestaOdotan joitellut turvalaitteiston asennusta. Se on hänelle tulevia kisoja ja ruudesta Taitaja2017-kiltulevaisuuden pailuun. vaikeinta. suunnitelmien Joten nyt se kysymys: – Siitä pitää saada oikeastoteutumista. kohtaako nuori nainen ti tehtyä sellainen kuin asiapaljon ennakkoluuloja kas haluaa.

Nautin Kotonen harjoittelee kilkarskin miehisellä alalla? kesäisistä säistä ja – Kyllä sitä näkyy, että pailuun kymmenisen tunrentoutumisesta porukka ei usko, että sä tia viikossa. Sen päälle hän ystävien seurassa. pystyt tekemään jotain, hoitaa tavalliset opinnot, Kotonen toteaa. käy töissä ja harrastaa jalka– Paljon on sellaisia ennakkoluu- palloa. Fyysisestä kunnosta on tässä loja, että tuo on naisvartija, joten ei työssä tärkeää pitää huolta. se kuitenkaan saa mua kiinni.

Vartijan työt kiinnostavat, mutRettelöitsijä voikin yllättyä huo- ta Kotonen ei aio jäädä näihin hommatessaan, että oli väärässä. Voi- miin loppuiäkseen. Ura poliisissa, mankäytössä ei ole kyse vain voi- Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaimasta, vaan ennen kaikkea teknii- toksessa kutkuttaisi.

Mikä näissä aloissa innostaa? kasta, ja sitä ehditään kolmen vuoden koulutuksessa kyllä treenata.

– Se vain kiinnostaa. Mä haluan turvata ihmisiä, Kotonen sanoo.

HELSINGIN MESSUKESKUS vilisee TOPIAS HAIKALA pian kovia ammattilaisia. Taitaja2017-kilpailuun osallistuu yli 500 alTaitaja2017-kilpailu Messukeskuksessa le 21-vuotiasta eri ammattien osaa15.–18.5. Tapahtumaan on vapaa jaa. Aloja on automaalauksesta hiuspääsy. Kirkko Helsingissä on mukana muotoiluun ja hevostenhoidosta petapahtumassa muun muassa hiljaisessa tilassa ja omalla työelämäpisteellä. lituotantoon. Vierailijatkin pääsevät

P.S.

10 A

Snellun juuret ovat Helsingin kaduilla Vappuna 1967 Helsingin seurakunnissa alettiin tehdä jengityötä. Pian Snellmaninkadun nuhjuisissa tiloissa pyöri satoja nuoria.

Y

ritimme löytää nuoria, jotka olivat ajautumassa syveneviin vaikeuksiin. Autoimme oikeudenkäynneissä, ohjasimme lääkäriin, innostimme kouluun, kävimme kotona, sairaaloissa tai veimme kotiin tai yritimme löytää asumispaikkoja.”

Näin muistelee Snellun ensimmäinen työntekijä Pekka Viirre työn alkua Jaakko Kaartisen kirjoittamassa tuoreessa historiikissa Selviämistarinoita.

Myöhemmin jengityötä ruvettiin kutsumaan erityisnuorisotyöksi. Etsivän työn lisäksi nuorilla oli mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin ja pienryhmätoimintaan. Pian jengityö sai neljäksi vuodeksi toimintatilat Snellmaninkatu 19:stä, mistä juontui nimi Snellu. Avoimissa klubi-illoissa saattoi olla paikalla kerralla 150 nuorta, ja meno oli välillä varsin levotonta.

Työ laajeni myös Mustasaareen ja vankilatyöhön. Nuorten vankien kanssa työntekijät pyrkivät olemaan

niitä aikuisia, jotka virittävät toivon näkökulmaa: tästäkin voi vielä selvitä.

Vankilatyö jatkuu edelleen vahvana.

Alusta asti työssä jouduttiin pohtimaan myös sitä, mikä on sen kristillinen sisältö; miten erityisnuorisotyö eroaa kaupungin vastaavasta työstä.

SNELLUN FESTIVAALIPÄIVYSTYS alkoi Keimolan moottoriradan rock-festivaalista vuonna 1972.

Nuorten alkoholinkäyttö oli moninkertaistunut 1960–70-lukujen vaihteessa, ja avulle oli todella tarvetta katastrofihälytykseen päättyneessä tapahtumassa. Seuraavana vuonna mukana oli työntekijöiden lisäksi 120 vapaaehtoista nuorta. Operaatio Saappaan nimellä toiminta pyöri ensimmäistä kertaa Imatran TT-ajoissa vuonna 1975.

Saapas-toiminta levisi moniin seurakuntiin ympäri maata. Nuoria autettiin lukuisilla ke-

1980-LUVULLA SNELLU toimi jo puutalossa Toisella linjalla, päiväkeskuksena vähän nykyisen Hirundon tapaan. ”Nuoret odottivat sisälle pää-

syä oven takana. Asuntoloista ajettiin nuoret ulos aamulla, putkasta pääsi aamulla ja loput tulivat lehtilaatikoista ja rapuista. Helsingissä ei ollut vielä suuria kauppakeskuksia, joissa aikaa olisi voinut viettää”, Kaartinen kirjoittaa.

Monen kävijän postiosoite oli Snellu. Eteisessä roikkui suuri säkkikangaspussi, jossa luki ”postia”. Sauna lämpisi ainakin joka toinen päivä ja pesukone pyöri. Nuorten asunnottomuus oli tuolloin polttava ongelma päihteidenkäytön lisäksi.

– Näin Snellun tarina on jatkunut jo 50 vuotta. Kaupunki muuttuu, nuorten tilanteet muuttuvat ja he kasvavat aikuisiksi. Jaakko Kaartisen historiikki luo elävän kuvan siitä, miten erityisnuorisotyö on löytänyt aina uusia tapoja etsiä ja auttaa vaikeuksissa olevia nuoria. Valmiita polkuja on ollut vähän. Nyt 2010-luvulla Snellu tekee työtä muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten parissa.

EIRA SERKKOLA

Jaakko Kaartinen: Selviämistarinoita.

Snellu 50 vuotta -juhlakirja. 25 e.

Tiedustelut: mare.kinanen@evl.fi

Saga kutsuu viihtymään Saga Käpylinnan väki kutsuu Teidät 20.5.2017 klo 12 - 14 tutustumaan uuteen upeaan taloomme ja sen palveluihin.

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo.

Muutama koti odottaa uutta asukasta, vapaina esimerkiksi upeat 55 ja 76 neliön kodit.

Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Jos et pääse osallistumaan, voit sopia yksityisen näytön. Järjestämme myös esittelykierroksen kaikissa Sagoissa joka keskiviikko klo 13. Tervetuloa mukaan!

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

”

säfestareilla Ruisrockista Ellivuoren juhannukseen. Helsingissä vapun ja uudenvuodenaaton operaatiot alkoivat vuonna 1980, pian jo yhteistyössä kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa. Saappaan säännöllinen perjantaipäivystys alkoi 1983.

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Puh. 08000 6116 (ark. klo 9-17) tai laura@sagacare.fi

Kutsu

Kysele myös tilapäisiä asuntoja.

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.fi/kapylinna

Jumala ompi linnamme Martti Luther sävelsi ja sanoitti virren, joka on tuonut voimaa niin hengellisiin kuin poliittisiin taisteluihin.

S

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVITUS ANSSI RAUHALA

einäjoen seurakunnan jakaman tulitikkuaskin kannessa on Martti Lutherin kuva ja teksti: ”Se sana seisoo vahvana” (virsi 170:4) ja ”Reformaation juhlavuosi”.

Tikkuaskiin napattu säe on virrestä Jumala ompi linnamme, joka on Enkeli taivaan ohella suomalaisille tutuin Lutherin virsistä. Näitä kahta yhdistää samantapainen sävelkulku ja se, että niitä on helppo laulaa.

Siinä, missä toinen kuuluu jouluun, toista on veisattu historian saatossa hyvin monenlaisissa tilanteissa. Jumala ompi linnamme on altavastaajan virsi.

Se tuo voimaa ahdingossa elävälle ja korostaa sitä, että Jumalaan turvaava on lopulta voiton puolella.

Tämä sama sanoma on psalmissa 46, josta virsi on saanut innoituksensa. ”Jumala on turvamme ja auttajamme hädän hetkellä. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy, vaikka vuoret vaipuvat meren syvyyksiin.”

Psalmi kertoo Jumalasta, joka on suurempi kuin luonnonvoimat, jonka edessä valtakunnat horjuvat ja joka lopulta hävittää sodat. Häneen kannattaa turvata.

Martti Luther haki Jumalasta turvaa taistelussa paholaista vastaan ja teki virren, joka on kestänyt halki vuosisatojen.

2B Myös psalmilla 31 on ollut vaikutuksensa virteen. Siinä psalmissa, kuningas Daavidin nimiin merkityssä, Jumalaa, vuorilinnaa huudetaan apuun ahdingossa, kun silmät ovat surun sumentamat, kauhu saartaa ja vihamiehet vainoavat.

Lutherin virsi tavoittaa saman tunnelman. ”Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan.” Vastustaja on virressä ”vanha vainooja”, sielunvihollinen, joka on kavala ja hirmuinen.

Toisin kuin missään muualla maailmassa jo ensimmäiseen säkeistöön on Suomessa kuitenkin lisätty sanat ”Vain Herra hänet voittaa”. Täällä haluttiin tehdä 1930-luvulla virsikirjaa uudistettaessa selväksi jo heti virren alussa, ettei voittaja ole tämän maailman ruhtinas.

Tulitikkuaskin kannen teksti on neljännestä säkeistöstä, joka osoittaa Jumalan sanan mahdin.

Vaikka laulajan henki vietäisiin, voitto on varma ja palkinto Jumalan valtakunta.

Ei ihme, että virsi on tuonut lohtua niin henkilökohtaisissa kamppailuissa kuin uskonvainoissa. Virsi on kulkenut mukana maailmanpaloissa 30-vuotisesta sodasta viime sotiin. Vaikka se ei liene alkuperäinen tarkoitus, virteen on ollut helppo sovittaa myös maallisia vihollisia. Suomen historiassa vihollissuuntana on ollut usein itä.

”

1500-luvulla jopa Espanjassa asti pelättiin koko Euroopan kääntyvän Lutherin virsien vuoksi luterilaisuuteen.

Luterilaisuuden syntykaupungissa Wittenbergissä on iso patsas. Se esittää Ein feste Burg ist unser Gott -virren sanoittajaa, ja nykytietojen mukaan suurella varmuudella myös säveltäjää, Martti Lutheria.

Lutherille musiikki oli hyvin tärkeää, ja siinä keskeistä oli ilo. Saksan kielelle kääntämänsä Uuden testamentin esipuheeseen hän kirjoitti evankeliumin olevan ”hyvä sanoma, josta lauletaan, puhutaan ja iloitaan”.

Musiikin teologinen merkitys kytkeytyi juuri sen kykyyn puhutella tunteita. Noita tunteita, joita virret herättävät, pelkäsivät myös reformaation vastustajat. Jopa Espanjassa asti pelättiin koko Euroopan kääntyvän virsien vuoksi luterilaisuuteen.

1500-luvulla painettiin kaksi miljoonaa virsikirjaa tai pienempää virsiä sisältävää kirjasta.

Sitä ei kuitenkaan tiedetä, miten ja miksi virsi syntyi. Ehkä taustalla oli monta syytä: Uskonpuhdistajan oma pitkä armollisen Jumalan etsintä, hänen joutumisensa vainotuksi ja pannaan julistetuksi, kenties hänen kannattajansa itävaltalaisen Leonard Kaiserin kuolema roviolla. Voi myös olla, että taustalla oli luonnonvoima, Wittenbergin kaupungissa riehunut rutto, pelätty tappaja.

Virren oletetaan syntyneen vuonna 1527, mutta ehkä se on alkanut muhia jo Wormsin valtiopäivillä 1521, kun Lutheria vaadittiin keisarin ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan säätyjen edessä peruuttamaan opetuksensa.

Joka tapauksessa virsi julkaistiin ensi kertaa kokoelmassa Geistliche Lieder eli Hengellisiä lauluja vuonna 1529. Suomenkieliseen virsikirjaan se päätyi 1582 Jaakko Finnon suomentamana. Nykyinen suomennos on Elias Lönnrothin.

Luther kävi taistelua evankeliumin puolesta ja käytti nykyisin vihapuheeksi luokiteltavaa kieltä paavista. Hänen taistelunsa oli kuitenkin hengellistä. Seuraavalla vuosisadalla Lutherin virrestä tuli konkreettisesti reformaation taisteluvirsi.

30-vuotisessa sodassa Jumala ompi linnamme -virsi kohotti protestanttisten joukkojen taisteluhenkeä.

Saksan protestanttiset ruhtinaat olivat jääneet pahasti tappiolle vuonna 1618 alkaneessa 30-vuotisessa sodassa. Heidän pelastajakseen saapui, ja itseään myös sellaisena piti, ennustusten Pohjolan leijona, Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf.

Hänen joukkonsa saavuttivat legendaarisen voiton Breitenfeldtissa 1631. Sota ei kuitenkaan loppunut siihen, vaan jatkui uskonnollisen vihan, poliittisen kunnianhimon ja taloudellisen voiton­ tavoittelun voimalla vuoteen 1648. Kustaa II ­Aadolfin aikana katolilaisia uhkasi kuolemantuomio Ruotsissa.

Ainakin Lützenin taistelussa 1632 veisattiin ennen taistelua tuttu Lutherin virsi. Kuningas, uskon puolustaja, kaatui Lützenissä. Se himmensi protestanttien voittoa.

Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksissa kuvataan kuninkaan virittäneen ennen taistelua virren Jumala ompi linnamme, ja lisäksi itse tekemänsä sotavirren Älä säiky joukko pienoinen. Sumuisessa säässä käydyssä katkerassa kamppailussa tuhannet ruotsalaiset ja suomalaiset kuolivat kuninkaansa rinnalla.

Sodan kauhujen jälkeen virsi jäi seurakuntakäyttöön, mutta löysi pian tiensä myös suurten säveltäjien teoksiin. Hekin oivalsivat sen sävelmän ja sanoman voiman.

Kun Saksassa vuonna 1717 vietettiin uskonpuhdistuksen 200-vuotisjuhlaa, barokin mestari Johann Sebastian Bach sävelsi virrestä kantaatin.

Ludwig van Beethoven teki 1825 sävelmästä moniosaisen kaanonin. Felix Mendelssohn, juutalaisuudesta luterilaisuuteen kääntynyt säveltäjä, sä-

velsi vuonna 1830 Uskonpuhdistussinfonian, jonka viimeinen osa hyödynsi Lutherin virttä.

Suomessa virsi nousi taidemusiikissa esille Giacomo Meyerbeerin 1836 säveltämän Hugenotit -oopperan kautta. Ooppera käsittelee Pärttylinyön verilöylyä Pariisissa 1572. Siinä tapettiin tuhansia, mahdollisesti kymmeniä tuhansia uskonnoltaan kalvinistisia hugenotteja. He tuskin oikeasti veisasivat kuollessaan Lutherin virttä.

”

Jumala ompi linnamme on tuonut lohtua niin henkilökohtaisissa kamppailuissa kuin uskonvainoissa.

Lähempänä alkuperäistä käyttöään, hengellistä kamppailua, virsi oli kahdessa Suomen historian hetkessä 1800-luvulla.

Kalajoen käräjillä heränneitä eli körttejä tuomittiin laittomasta varojen keräämisestä lähetystyöhön ja kokoontumiskiellon rikkomisesta. Vastapuolena tällä nykyisin kirkon maltillisimmalla herätysliikkeellä oli silloinen maallinen ja kirkollinen esivalta. Pappeja uhkasi Siperia, maallikoita isot sakot.

Tuomio tuli, mutta pahimmalta vältyttiin. Kansa veisasi käräjätuvan pihalla Lutherin taisteluvirt-

B

tä. Virren jälkeen liikkeen johtaja Paavo Ruotsa­ lainen johdatti väen polvirukoukseen.

Virrestä tuli kiinteä osa herännäisyyttä, vaikka nykyisin sitä käytetään seuroissa harvoin eikä sitä enää otettu Siionin virsien uudistettuun kokoelmaan. Herättäjäjuhlilla virsi kuitenkin veisataan lauantain päiväseuroissa seisaaltaan.

Helsingin eteläsatamassa 1868 virttä puolestaan veisattiin, jotta se antaisi voimaa ensimmäisille Ambomaalle eli nykyiseen Namibiaan lähteneille lähetystyöntekijöille. Sen sävelet ovat sitä kautta vaikuttaneet Namibian kirkon ja valtion syntyyn.

”

Virren sitkeyttä ja mukautuvaa sanomaa osoittaa se, että talvisodassa se erottamisen sijaan yhdisti suomalaisia.

Kansallisuusaate ja virsi löysivät toisensa myös Suomessa, silloisessa keisarillisen Venäjän autonomisessa suuriruhtinaskunnassa. Säveltäjä Armas Järnefelt sävelsi vuonna 1894 Vaasan kaksikielisille laulu- ja soittojuhlille sinfonisen runoelman Korsholma. Siinä kalevalaiset kansanlaulukatkelmat vaihtuivat 30-vuotisen sodan marssiin ja,

3

kuinka ollakaan, Jumala ompi linnamme -virren säkeisiin. Taustana oli jälleen Topeliuksen romaani Välskärin kertomukset.

Orastava suomalaisuus joutui pahasti uhatuksi, kun tsaari Nikolai II nimitti Nikolai Bobrikovin Suomen kenraalikuvernööriksi ja alkoi niin sanottu ensimmäinen sortokausi. Suomalaiset asettuivat vastarintaan. Kansa kokoontui aiemman hyvän keisarin Aleksanterin II:n patsaalle tuttua virttä laulaen.

Vuonna 1903 virttä laulettiin ensi kertaa Turussa joulurauhan julistuksessa yhdessä Porilaisten marssin ja Maamme-laulun kanssa. Tapahtumasta tuli merkillinen kansallinen perinne, joka nykyisin liimaa suomalaiset jouluaattona television ääreen.

Vuonna 1905 virsi oli hetken aikaa jopa vallankumouksellisessa käytössä. Sitä veisattiin Marseljeesin rinnalla suurlakon aikana Tampereella pidetyssä Vapauden juhlassa. Juhlaan osallistui 12 000 ihmistä, ja vastapuoli oli kaikille yhteinen eli Suomea sortava Venäjä.

Toisin kävi vuonna 1918. Kun sisällissota syttyi, kummallakin osapuolella oli jo omat laulunsa. Jumala ompi linnamme oli valkoisen Suomen virsi. Siitä ammennettiin voimaa idän suurvaltaa vastaan käydyssä vapaussodassa, mutta virren sanoja sovitettiin kuvaamaan myös kotimaisia punaisia. Hämeenlinnan torilla järjestetyssä paraatissa virttä veisasivat yhdessä suomalaiset valkoiset ja saksalaiset sotilaat. Virsi soi myös Lapuan liikkeen marssiessa Helsinkiin 1930.

ja tällä kertaa todellakin hirmuinen. Itsenäisyys oli vaakalaudalla ja tuho uhkasi.

Kun Juho Kusti Paasikivi lähti Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliiton uhkavaatimuksista 9. lokakuuta 1939, häntä rautatieasemalle saattamaan tulleet ihmiset virittivät tutun virren. Uusi Suomi kertoo tämän todistaneen kansan luottamuksen asiansa oikeuteen ja turvaavan ikiaikojen Jumalaan.

Sota kuitenkin syttyi. Kirkoissa veisattiin neljä päivää sen alettua uutta virsikirjaa, jossa Jumala ompi linnamme -virressä kerrottiin, että ”vain Herra hänet voittaa”. Tuntui, että muu kuin Jumala ei auta Stalinia ja puna-armeijaa vastaan. Suomi seisoi yksin.

Talvisotaa seurasi jatkosota ja sitä sotaelokuvat.

Viimeistään Tuntematon sotilas ikonisoi virren isänmaalliseksi virreksi, joka kuuluu televisioista itsenäisyyspäivänä katsottavan Edvin Laineen Tuntemattoman ääninauhalta ja on myös Rauni Moll­ bergin versiossa. Saa nähdä, päätyykö se uuteen Tuntemattomaan.

Virren sitkeyttä ja mukautuvaa sanomaa osoittaa se, että talvisodassa se erottamisen sijaan yhdisti suomalaisia. Vanha vainooja oli taas yhteinen

ja sitä tuskin voi kuunnella

”

Helsingin veteraanikuoron ohjelmistossa Jumala ompi linnamme on pysyvästi, ilman kyyneleitä.

Virren merkitys on kuitenkin hiljalleen vähenemässä. Sitä lauletaan kirkoissa erityisesti uskon­ puhdistuksen muistopäivänä ja itsenäisyyspäi­ vänä.

Puolustusvoimissa, jotka muuten alun perin harkittiin nimettävän Suomen varjelusvoimiksi, virsi on ollut mukana aina ensimmäisestä jääkärien kokoamasta suppeasta virsiä sisältäneestä kirjasesta nykyiseen Sotilaan virsikirjaan. Valatilaisuuksissa sitä kuullaan enää harvoin, sillä virsikirjasta löytyy muitakin isänmaallisia virsiä.

Helsingin veteraanikuoron ohjelmistossa Jumala ompi linnamme on pysyvästi, ja sitä tuskin voi kuunnella ilman kyyneleitä. Espoossa esitetään Urkuyö ja aaria -sarjassa kesällä Kari Tikan Luther-ooppera, joka palauttaa ajatukset reformaation juurille.

Ehkä virrelle voisi kuitenkin löytyä myös ihan uudenlaista käyttöä maailmassa, jossa uskonnollisuus ja kansallismielisyys ovat pelottava yhdistelmä. Körttien Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajan Simo Juntusen sanat voisivat näyttää ­suuntaa.

– Virressä voi kuulla viholliskuvien sijasta yhteisöllisyyttä vahvistavan viestin. Virren sanoma kuitenkin pelkistetysti on, että Jumala on vahvempi kuin pimeyden pelkomme, Juntunen kiteyttää.

Juntusen sanomaan liittyy hienosti virren uusin versio. Parhaillaan vietettävän reformaation merkkivuoden musiikkivideossa Jumala ompi linnamme soi kolmella kielellä eli suomeksi, ruotsiksi ja Namibiassa puhuttavalla oshivambon kielellä.

Virren esittävät namibialais-suomalainen laulaja-­ lauluntekijä Olivia Amupala, muusikko Kaarle Mannila ja rap-artisti Lauri Kemppainen eli Dai­ kini. Virren voi käydä kuuntelemassa verkko-osoitteessa Kirkkojakaupunki.fi. ■ Lähteet: Kenttäpiispa Pekka Särkiön, toiminnanjohtaja Simo Juntusen, emeritusprofessori Reijo Pajamon ja teologian tohtori Miikka Anttilan haastattelut. Professori Vesa Kurkelan artikkeli Jumala ompi linnamme – yhteiskunnallinen virsi ja sen suomalainen reseptiohistoria Hymnologian ja liturgiikan seuran vuosikirjassa 2011 Virsi suomalaisessa kulttuurissa, Raamattu, Sakari Topeliuksen Välskärin kertomukset (WSOY 1983), Mirkka Lappalaisen Pohjolan Leijona. Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632 (Siltala 2014) ja Olli Pekka Vainion Luther (Kirjapaja 2016).

Jumala ompi linnamme -virsi toi voimaa myös Ambomaahan eli nykyiseen Namibiaan lähteneille lähetystyöntekijöille.

Luonnollista

suojaa

ihollesi Lämpötilan vaihtelut ja aurinko rasittavat ihoa.

Detrian Arbutin-tuotteiden luonnolliset tehoaineet ehkäisevät ja korjaavat ihosi vauriot.

Ensimmäinen pakurikääpää ja arbutiinia sisältävä ihonhoitotuote Suomessa.

Sain helpotuksen couperosa-ihooni Detrian Arbutin tuotteista.

Ihoni on nyt tasaisemman värinen, saa sopivasti kosteutta ja kestää hyvin esiintymisessä käytettäviä meikkejä.

Raakel Lignell, toimittaja

Uusi edullisempi hinta!

100% • • •

kotimainen luonnonmukainen hajusteeton

Arctic Arbutin®-sarja sisältää ihoa tehokkaasti ravitsevia, kaiken ikäisille sopivia tuotteita.

Tuotteet ehkäisevät ikääntymisen merkkejä iholla ja suojaavat tehokkaasti UV-säteilyltä sekä lämpötilan vaihteluilta.

Detria Arbutin®-sarja

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini), pakurikääpä ja mustikka.

Vaikuttavat yrtit: sianpuolukka (arbutiini) ja mustikka.

sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon.

Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta. Käytetään myös maksaläiskien vaalentamiseen ja ehkäisyyn.

www.detria.fi

Arctic Arbutin sekä Detria Arbutin -tuotteiden myynti: Life-myymälät, Sokos ja Stockmann-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä verkkokauppa www.detriashop.fi.

Kolumni

B

5

Kävin katsomassa häiritsevän näyttelyn MUSTAVALKOISELLA VIDEOLLA alaston nainen kävelee päin betonitolppaa. Törmäyksestä kuuluva mätkähdys tekee pahaa. Voihkaisen ääneen ja käännän katseeni. Nainen tekee saman uudestaan. Hänen olkapäänsä retkahtaa törmäyksessä.

Videon nainen Marina Abramović on aikamme tunnetuin performanssitaiteilija, jonka töistä on koottu Tukholmaan näyttely. Nyt 70-vuotias Abramović käyttää itseään työkaluna, usein satuttamalla tai rasittamalla itseään.

Vuonna 1974 kuvatussa teoksessaan hän seisoo kuusi tuntia paikallaan ja antaa yleisön käyttää pöydällä olevaa 72 esinettä häneen miten tahansa. Yleisö tuhoaa hänen vaatteensa, osoittaa häntä aseella ja pistelee häneen ruusun piikkejä.

Kun hän kuuden tunnin jälkeen liikahtaa ja ottaa ihmisiin katsekontaktin, kipua aiheuttaneet ihmiset juoksevat hädissään karkuun.

TOMMI LAITIO Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

POHTIMAAN, MITÄ MINÄ HYVÄKSYN.”

kU U 1 6. h E L m i

SiVUT 4–5

TA 20 1 7

|

€ h i n ta: 3,70

|

Tilaa itselle tai lahjaksi.

kunnasta lähetyshiippa kertoo irtaantunut pappi tarinansa.

SiVU 13

k e rta 11 2. v u os i

|

0 04 3 59 5 –1

7– 08

olli seppälä

arvioi Neljä piispaa ispan kriittisesti arkkipi tta. avioliittopuhe

NÄYTTELYN LOPUKSI istun pitkän pöydän ääreen ja laitan Abramovićin ohjeiden mukaisesti päähäni vastamelukuulokkeet.

Museohäly vaimenee. Otan pöydän keskellä olevasta laarista kourallisen linssejä ja riisinjyviä.

Erottelen valkoiset riisit ja mustat linssit. Lasken jyvät yksi kerrallaan. Laskiessa ajantaju häviää.

51 linssin ja 357 riisinjyvän jälkeen poistan kuulosuojaimet. Huomaan hengittäväni rauhallisemmin. Tämä tuli tarpeeseen.

ABRAMOVIĆIN TEOKSET kysyvät, mikä on katsomisen oikeutus ja mistä alkaa yleisön vastuu.

Useassa teoksessa hän menettää tajuntansa ja vain yleisön puuttuminen tilanteeseen pitää hänet hengissä.

Näyttely vei minut ajattelemaan keskustelua taiteen hyvinvointivaikutuksista. Tutkimusten

NÄYTTELY PAKOTTAA

7

kansissa ja myyntiesitteissä näytetään yleensä hymyileviä vanhuksia tai lapsia. Tämä ruokkii yksinkertaistusta, että onnistuneesta taiteesta tulisi hyvä mieli.

Abramović muistuttaa, että hyvinvointi ei ole sama asia kuin hyvä mieli. Näyttely on pääasiassa hyvin häiritsevä. Se pakottaa pohtimaan, mitä minä hyväksyn.

Teokset muistuttavat, että totuudellinen elämä on myös sodan ja väkivallan olemassaolon tunnustamista.

Abramović palauttaa mieleeni filosofi Amartya Senin ajatuksen, että hyvä elämä on mahdollisuutta elää elämää, jota itsellä on syytä arvostaa.

Jotta kykenee harkintaan siitä, mitä arvostaa, on koettava asioita riittävän rikkaasti.

Sisältöä elämään.

Uskoa, toivoa ja rakkautta.

Kotimaa-lehden lukijana pääset näköalapakalle muuttuvassa kirkossa ja yhteiskunnassa. Saat merkityksellistä tietoa ja näkökulmia elämääsi kristittynä.

SEURAT ETELÄSSÄ

Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti.

Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä.

n ei tarvitse olla Lomalla kaike iset oillislestadiola kevyttä. Vanh ihin myös kokoontuvat seuro la. Sivut 18–19 Kanariansaaril



TILAUSKORTTI

Tee tilaus haluamallasi tavalla.

Postita

oheinen tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi.

Soita

020 754 2333

Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi

√ Kyllä kiitos! Tilaan

Itselleni

Lahjaksi

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 20 € (normaalihinta 33 €) Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 23 €) TILAAJA/MAKSAJA

Kotimaa maksaa postimaksun

K&k 11.5.17

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Hintatarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen.

Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

B

7

Kuka?

Riitta Högbacka, sosiologian dosentti, työskentelee tällä hetkellä yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Teini-ikäisen tyttären äiti.

Mitä?

Kansainvälistä adoptiota käsittelevä tutkimus ”Global Families, Inequality and Transnational Adoption: The De-Kinning of First Mothers” (Palgrave Macmillan) julkaistiin alkuvuodesta.

Riitta Högbacka on tutkinut kansainvälistä adoptiota.

Taulussa on paita ja kengät, jotka hänen tyttärellään oli yllään, kun tämä saapui Suomeen Etelä-Afrikasta.

Motto ”Ole muutos, jota etsit.”

Mahatma Gandhi

Äiti ei voi omistaa lastaan Riitta Högbacka adoptoi tyttären Etelä-Afrikasta ja selvitti hylättyjen äitien kohtaloa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

O

n lapsia, jotka tarvitsevat kodin. On aikuisia, jotka haluavat lapsen, mutta eivät pysty sellaista saamaan. Silloin yksi vaihtoehto on kansainvälinen adoptio, joka tuo hyvin esiin sen, kuinka erilaiset mahdollisuudet ihmisillä on vanhemmuuteen.

Riitta Högbacka on tutkinut kansainvälistä adoptiota haastattelemalla eteläafrikkalaisia, lapsensa adoptoitavaksi antaneita äitejä sekä suomalaisia adoptioperheitä. Kipinä tutkimukseen tuli omasta elämästä.

– Heräsin lapsenkaipuuseen myöhään. Olen tällainen tyypillinen tapaus: sitä oikeaa ei löytynytkään ja ajattelin, että on riskaabelia jäädä odottelemaan. Toisaalta ajattelin, että maailmassa on paljon lapsia, joilla ei ole perhettä. Miksen voisi yhdistää näitä kahta?

Högbacka valitsi Etelä-Afrikan. Maa hyväksyi yksin adoptoivat ja koska se oli adoptiokohteena suomalaisille melko uusi, jono liikkui vielä nopeasti.

– Itsekin siis taktikoin. Siinä vaiheessa adoptoijat miettivät vain sitä, mistä lapsen ylipäätään saisi, Högbacka toteaa.

Kun varsinainen adoptioneuvonta oli takana ja soveltuvuus vanhemmaksi selvitetty, hakemus lähti matkaan. Muutaman viikon kuluttua Etelä-Afrikasta tuli vastaus ja kuva pienestä tytöstä.

– Tietenkin se tuntui ihanalta vaiheelta. Samalla aloin huolehtia, onko lapsella kaikki kunnossa ja miten hänellä menee ja entä jos hän hylkiikin minua, Högbacka muistelee.

RIITTA HÖGBACKA lähti hakemaan lasta äitinsä kanssa. Tuolloin noin puolitoistavuotias tytär suhtautui aluksi varautuneesti uusiin ihmisiin, mutta

ei mennyt kauaa, kun hän hyväksyi uuden perheen.

Suomeen palattuaan Högbacka oli ensin kotona tytön kanssa noin kolme kuukautta ja he tutustuivat rauhassa toisiinsa. Sitten hän viimeisteli väitöskirjansa, vanhempiensa avustuksella.

– Kuukauden ajan mummi ja vaari tulivat hakemaan tytön yhdeksältä ja toivat neljän maissa takaisin. Hän lähti aina iloisesti. Siellä oli hauskaa, mummi ja vaari oikein hemmottelivat sillä aikaa kun väänsin väitöskirjaa.

Tytön taustasta Högbacka ei ollut saanut kuin muutaman tiedonmurusen. Tutkijaluonne ajoi etsimään vastauksia laajemminkin.

– Alkoi ihmetyttää, että hetkinen, ei tämä ole koko totuus, että olisi vain adoptioperhe. On täytynyt olla joku toinenkin äiti. Miksei heistä puhuta tai tiedetä?

Högbacka hyödynsi kontaktejaan ja lähti tytär mukanaan Etelä-Afrikkaan haastattelemaan adoptioon lapsensa luovuttaneita äitejä. Muut epäilivät, että äitejä ei ehkä löydy tai he eivät halua puhua valkoiselle naiselle niin vaikeasta aiheesta. Näin ei kuitenkaan käynyt. Naisia jonotti Högbackan puheille.

– Monet eivät olleet puhuneet asiasta kenellekään. Haastattelun jälkeen naiset sanoivat, että oli kiva puhua, tämä auttoi.

Adoptioon liittyi häpeää, sillä Etelä-Afrikassa perhekäsitys on laaja ja oma suku huolehtii lapsista. On tyypillistä, että esimerkiksi isoäiti kasvattaa lapsenlapsiaan, mutta kaikilla ei ollut tähän mahdollisuutta. Äitien elämäntarinoihin liittyi köyhyyttä, työttömyyttä ja asunnottomuutta. Jotkut äidit olivat hyvin nuoria, jotkut Etelä-Afrikassa siirtolaisena, vail-

la tukiverkkoja. Jotkut oli raiskattu. Monen oli vaikea hahmottaa päätöksen lopullisuutta ja moni uskoi, että lapsi tulee jonain päivänä etsimään äitinsä.

Eräällä matkalla Högbacka löysi myös tyttärensä biologisen äidin. Se oli iloinen yllätys, mutta toi aluksi pintaan myös ristiriitaisia, adoptiovanhemmille tuttuja tunteita. Mahtuuko perheeseen kaksi äitiä?

HAASTATELTAVAT SAIVAT kuulla, että Riitta Högbacka on itsekin adoptioäiti ja että heilläkin olisi mahdollisuus esittää kysymyksiä. Äitejä kiinnosti muun muassa se, onko Högbacka kokenut rasismia tai ihmettelyä erinäköisen lapsensa kanssa.

– Monet adoptiovanhemmatkin kyseenalaistavat ajatuksen, että lapsi pääsee aina paljon parempaan.

Että onnellisempi elämä, miten sellaista voi kenellekään luvata?

Högbacka painottaa, ettei hän halua syyllistää adoptiovanhempia. Ihmisten motiivit ovat yleensä hyviä, mutta on totta, että kansainvälisen adoption taustalla ovat myös elintasoerot. Joissakin tapauksissa adoptio voitaisiin välttää, jos äiti saisi enemmän tukea.

– Mielestäni pitäisi puhua myös hylätyistä äideistä, Högbacka sanoo.

Joillekin lapsille adoptio on paras ratkaisu. Pitäisi kuitenkin muistaa, että meidän perhekäsityksemme on kapea ja että asiat ovat monimutkaisempia kuin päältä päin näyttää.

– Totta kai eriväriset ihmiset voivat tulla perheeksi ja lastahan rakastaa kuin omaansa. Mutta samaan aikaan adoptioperheissä pitäisi miettiä, että lapsi ei ole pelkästään meidän. Adoptiolapset haluavat kasvaessaan useimmiten tietoja taustastaan.

8B

”E

Nyt ymmärrän sinua!

n saa riittävästi huomiota!” Kymmenenvuotiaan tyttären puuskahdus heilautti kielentutkija Ulla Vanhatalon maailmaa. Mieli lähti laukkaamaan, ja ”huonon äidin” puutelista kasvoi nopeasti.

Toivuttuaan ensi järkytyksestä Vanhatalo ryhtyi selvittämään, mitä tytär oikeastaan tarkoitti. Vanhatalo aloitti tilanteen purkamisen niin sanotuista alkusanoista tehdyillä kysymyksillä.

– Haluaisitko, että olisin enemmän sinun lähelläsi? Haluaisitko, että näkisin tai kuulisin sinua enemmän? Tuntuuko sinusta, että äidin pitäisi ajatella sinua enemmän, Vanhatalo tiedusteli.

– No ei oikeastaan, ihan hyvä näin, tyttö vastaili.

Kielentutkijana Vanhatalo pohtii työkseen sanojen merkityksiä ja sitä, miten merkityksiä voidaan tutkia. Sanakirjoista ei välttämättä ole apua sanojen merkityksen selvittämisessä. Usein tarjolla on vain kehäselityksiä, kuten listoja merkitykseltään samankaltaisista sanoista.

– Joskus sanojen merkitys avautuu vasta asiayhteydestä. Moniin sanoihin liittyy kysymyksiä vallasta: kuka saa määritellä, mitä sana tarkoittaa?

Kun ihmiset eivät ymmärrä toisiaan, syy on usein hämärissä sanoissa.

Kielentutkijat ovat löytäneet joukon sanoja, jotka jokainen ymmärtää samalla tavalla.

Teksti Taneli Kylätasku Kuvitus Mari Aarnio

Pohtiessaan näitä pulmia Vanhatalo tutustui puolalaistaustaiseen Anna Wierzbickaan, joka on tehnyt alkusanoihin liittyvää kielitieteellistä tutkimusta Canberran yliopistossa Australiassa.

Wierzbickan vuonna 1972 julkaiseman teorian (Natural Semantic Metalanguage) mukaan on ole-

massa toistakymmentä alkusanaa, jotka löytyvät merkitykseltään samoina kaikista tunnetuista kielistä. Kriteerinä on myös se, että alkusanan merkitys on mahdollisimman yksinkertainen. Esimerkiksi sanan ”minä” sisältöä ei voi ilmaista enää yksinkertaisemmin.

Ensi näkemältä alkusanat ovat ihan tavallisia sanoja, mutta Wierzbickan teorian mukaan kyse on enemmästä: alkusanat muodostavat eräänlaisen minikielen, jonka avulla voi selittää periaatteessa minkä tahansa asian. Selitys on ymmärrettävä jokaiselle, joka kuulee selityksen omalla äidinkielellään.

Sittemmin alkusanojen määrä on kasvanut, ja tätä nykyä tutkijat katsovat, että alkusanojen määrä eri kielissä on noin 65.

Alkusanoihin lukeutuvat esimerkiksi sanat ”­minä”, ”sinä”, ”ihminen”, ”nyt” ja ”tässä”.

Ryhmään kuuluvia verbejä ovat muun muassa ”­ajatella”, ”tietää”, ”tahtoa”, ”nähdä” ja ”kuulla”.

Vuonna 2011 Ulla Vanhatalo matkusti Australiaan kahden ja puolen vuoden pituiselle tutkimusjaksolle. Tuona aikana hän perehtyi alkusanoja käsittelevään tutkimukseen ja pohti, voisiko alkusanat tuoda tavallisten ihmisten käyttöön.

B

Alkusanat ovat kielen rakennuspalikoita, jotka jokainen ymmärtää samalla tavalla.

Jonkun mielestä tasa-arvo on sitä, että ”kaikki ihmiset voivat tehdä samoja asioita”. Toinen katsoo, että tasa-arvo toteutuu, kun ”kaikki voivat tehdä sitä, mitä he haluavat”. Kolmannen mielestä tasa-arvo sisältää sen, että ”samanlaiset ihmiset voivat tehdä samanlaisia asioita”.

Käytännössä tasa-arvon toteutuminen voi olla sitä, että ”yhdenlaiset ihmiset ajattelevat, että he voivat sanoa, mitä toisenlaiset ihmiset voivat tehdä.”

Palaamme vielä Ulla Vanhatalon ja hänen tyttärensä seuraan. Tilanne ratkesi lopulta, kun äiti teki alkusanoilla juuri oikean kysymyksen: – No tahtoisitko, että äiti tekisi sun kanssa jotain sellaista, mitä sä itse haluat?

Nyt vastaus oli selvä: ”Joo!” Tyttären sanojen takaa löytyi lopulta konkreettinen, helposti toteutettava toive.

Alkusanojen hyödyllisyys punnitaan Vanhatalon mielestä juuri aidoissa pulmatilanteissa. Esimerkiksi parisuhteen vaikeaa tilannetta voi yrittää purkaa tekemällä toiselle kysymyksiä, joiden avulla päästään tunteiden takana oleviin juurisyihin.

– Kokemukseni mukaan alkusanoilla on vaikea valehdella tai puhua sellaista, mitä ei oikeasti tunne. Niiden avulla itsetutkistelu voi olla tosi terapeuttista, Vanhatalo sanoo.

Joskus itsetutkistelu voi synnyttää halun pyytää toiselta anteeksi. Myös sen voi tehdä alkusanoilla: ”Älä näe mitä olen tehnyt, näe minut.”

”

Kokemukseni mukaan alkusanoilla on vaikea valehdella tai puhua sellaista, mitä ei oikeasti tunne.”

Kielentutkija Ulla Vanhatalo

Suomeen palattuaan Vanhatalo on kehittänyt alku­sanoista tavallisille käyttäjille suunnatun version ja kouluttanut erilaisia tahoja käyttämään niitä. Aisaparina projektissa on puhekouluttaja, teologian tohtori Juhana Torkki.

Helmikuussa 2016 Vanhatalo ja Torkki avasivat alkusanojen käyttöön opastavan verkkosivun.

– Alkusanojen vastaanotto on vahvistanut uskoani siihen, että tavallisilla ihmisillä on tarve yksinkertaiselle ja ymmärrettävälle kommunikoinnille, Vanhatalo sanoo.

Alkusanoja ovat kokeilleet muun muassa saarnakoulutukseen osallistuneet papit, puheterapeutit, politiikan toimittajat, suomen kieltä maahanmuuttajille opettavat, myynti- ja markkinointialan työntekijät ja selkokielen asiantuntijat.

Alkusanoilla on kirjoitettu myös rukouksia.

Vanhatalon mukaan periaatteessa kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa toisen ihmisen viestin ymmärtäminen on vaikeaa. Alkusanojen avulla voi selvittää esimerkiksi vaikean sanan merkitystä.

– Tavallisissa arkisissa tilanteissa ihmiset pääsääntöisesti ymmärtävät toisiaan. Kun ymmärtämiseen tulee ongelma, syy voi olla sanoissa. Emme välttämättä sano suoraan mitä ajattelemme,

vaan puemme ajatuksemme joskus aika hämäriin sanoihin.

Ymmärtämisen vaikeus aiheutuu Ulla Vanhatalon mukaan siitä, että käytämme paljon abstrakteja sanoja, joihin liittyy arvoja, asenteita ja tunteita.

Esimerkiksi ”syrjäytyminen” tai ”rakkaus” eivät ole valmiina olemassa samalla tavalla kuin sanomalehti tai kahvikuppi. Joku on keksinyt näitä ilmiöitä kuvaavan sanan ja antanut sille merkityksen.

– Yleensä emme riitele siitä, mitä näemme. Kun joku sanoo, että ”sä olet hankala” tai ”tilanne oli outo”, kuulija haluaa tavallisesti tietää, mitä puhuja tarkoitti. Selityksenä on usein lisää hämäriä sanoja, jotka synnyttävät entistä suurempia sekaannuksia.

Sanoja käytetään myös omien tarkoitusperien ajamiseen. Siksi sanojen valintaan ja muodostamiseen liittyy aina valtaa. Vanhatalon mukaan sanoihin piilotettua vallankäyttöä voi purkaa alkusanojen avulla.

Vanhatalo ottaa esimerkin politiikasta: kaikki puolueet kannattavat tasa-arvoa, mutta äänestäjän on vaikea nähdä, millaisia merkityksiä ne sanalle antavat.

Näkemyserot saadaan esiin, kun erilaiset käsitykset tasa-arvosta kuvataan alkusanoilla.

Vakaumuksellisena kristittynä Ulla Vanha­ talo on pohtinut, sopivatko alkusanat myös kristin­ uskon ydinkohtien ilmaisemiseen.

Uskonnollinen kieli sisältää paljon abstrakteja sanoja, joiden kuvaamia asioita ei voi nähdä. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi armo, rakkaus, pelastus, anteeksianto, usko ja vanhurskaus.

– Näillä sanoilla on vahva kulttuurinen ja historiallinen lataus. Meillä jokaisella on oma polkumme siinä, miten olemme oppineet näiden sanojen merkityksen.

Vanhatalon mielestä kristinuskon ydinajatukset pitäisi voida ilmaista niin yksinkertaisesti, että ne ovat kaikenlaisten ihmisten ymmärrettävissä kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa.

Tämä tarkoittaa, että evankeliumi eli hyvä ­uutinen pitäisi voida kertoa ilman kristillisiä termejä kuten vanhurskautta, laupeutta, rauhaa ja toivoa.

– Joskus asiat ovat vaikeita ja sellaisia, että vaikeasti avautuvan sanan käyttämistä ei voi välttää.

Silloin puhujan vastuulle jää sanan merkityksen avaaminen yksinkertaisilla sanoilla.

Taustaltaan katolilainen Anna Wierzbicka on tarttunut haasteeseen ja kirjoittanut muun muassa Jeesuksen vertauksia selittävän kirjan sekä lapsille suunnatun, alkusanoja käyttävän Katekismuksen.

Vanhatalo on kääntänyt suomeksi Wierzbickan alkusanoihin perustuvan selityksen sille, millainen on kristinuskon Jumala: ”Jumala on joku (ei jokin). Hän on hyvä. Hän ei ole sellainen kuin ihmiset. Ei ole ketään muuta sellaista kuin hän. Hän on olemassa aina. Kaikki on olemassa, koska hän tahtoo sen olevan olemassa. Hän on olemassa, koska hän on olemassa, LISÄÄ ei minkään muun takia. Hän elää.” ■ VERKOSSA Lisätietoa alkusanoista: www.65sanaa.fi/

9

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Nainen alusvaatteissa närkästytti Turun kirkkopäivien järjestäjä poisti mainoskampanjastaan vähäpukeisen naisen kuvan. Syynä oli somekohu.

LISÄÄ VERKOSSA

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU

TURUN KATUKUVAAN ilmaantui huhtikuun lopussa alusvaatteisillaan olevan naisen mainoskuva, jolla markkinoitiin Turun kirkkopäiviä. Kuva nosti kiivaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Moni piti sitä seksistisenä ja naista esineellistävänä, kun taas osa koki sen

osuvana ja ajatuksia herättävänä.

Kirkkopäiviä järjestävä Kirkkopalvelut pyysi sittemmin kuvavalintaa anteeksi ja ilmoitti, että kuva on poistettu mainoskampanjasta. Järjestäjän mukaan mainoksen sisältämä viesti ”Sinun ei tarvitse näyttää tältä. Olet hyvä juuri

sellaisena kuin olet” ei avautunut ihmisille tarpeeksi hyvin.

– Kampanja, joka huomataan, saa aina paljon palautetta, mutta erityisesti kirkon työntekijöiden kielteisen palautteen määrä ja tyyli yllättivät. Täytyy kuitenkin ottaa

huomioon, että kampanjan kohderyhmänä olivat tavalliset ihmiset, eivät ammattiteologit, kertoo Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkö Salla Peltonen.

Lue koko juttu verkosta www.kirkkojakaupunki.fi > Nainen alusvaatteissa närkästytti

Fingerpori

PERTTI JARLA

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Lauluyhtye Rajaton

Osoitteet Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

pe 19.5. klo 21 Johanneksenkirkko, Korkeavuorenkatu 12 Liput 40/35 €, ovelta tai kirkonmusiikkijuhlat.fi

Haluaisitko sinäkin kotiisi mukavan vaihto-oppilaan ja uuden ystävän maailmalta?

TERVETULOA TESTAMENTTI-ILTAAN Testamentilla voit vaikuttaa siihen, että jokainen lapsi saisi hyvän ja turvallisen lapsuuden.

SOS-Lapsikylän testamentti-illassa asiantuntijat selvittelevät testamenttien tekoon liittyviä juridisia kysymyksiä.

Lisäksi kuulet lastensuojelun tilanteesta ja SOS-Lapsikylän toiminnasta.

Tilaisuus järjestetään keskiviikkona 17.5. klo 18.00 SOS-Lapsikylän keskustoimistossa, Snellmaninkatu 13, Helsinki. Iltapalatarjoilu.

Ilmoittautumiset 16.5. mennessä: Matti Liuhto, p. 040 827 0522, matti.liuhto@sos-lapsikyla.fi SOS-Lapsikylän tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia Suomessa ja maailmalla. Tarjoamme yhteisöllistä perhehoitoa sekä räätälöityä tukea perheille. Toimimme myös kehittämiskumppanina kunnille ja maakunnille lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. SOS-Lapsikylä on toiminut Suomessa vuodesta 1962 ja se on kansainvälisen SOS Children’s Villages -järjestön jäsen. Järjestöllä on toimintaa yli 130 maassa.

Oppilaat ovat 15-17 v. ja tulevat Suomeen kesäksi, kouluvuodeksi tai -lukukaudeksi 2017-18 opiskelemaan lukioon ja asuvat tavallisessa suomalaisessa perheessä. Kaikki puhuvat sujuvaa englantia. Oppilaat tulevat USA:sta, Japanista, Taiwanista, Kanadasta, Italiasta, Saksasta tai muista mielenkiintoisista maista. Näe Suomi uusin silmin ja saa kansainvälinen tuulahdus arkeesi.

Haemme oppilaille nyt isäntäperheitä.

Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää. puh. 09-878 1852 asse.info@euraupair.fi www.studentexchange.fi

B

11

Pikaluistelija pyörän selässä

Kauniaisten urheilukentän vanha katsomo tarjosi Mika Poutalalle hiljentymispaikan.

Espoossa asuva Mika ­Poutala, 33, on sprinttimatkoihin erikoistunut pikaluistelija. Hän on tehnyt useita Suomen ennätyksiä ja sijoittunut viidenneksi Vancouverin olympialaisissa.

Tällä hetkellä Poutalan harjoittelu koostuu pyöräilystä ja kuntosalitreenistä. Lajiharjoittelun vuoro tulee heinäkuussa. Silloin Poutala perheineen muuttaa puoleksi vuodeksi ­Kanadaan.

Poutala kuuluu Helsingin Saalem-seurakuntaan. Hän sai helluntailaisen kasteen 18-vuotiaana.

Tänäänkin Jumalan käytössä Pikaluistelija Mika Poutala kokee, että Jumala on asettanut hänet siihen, missä hän nyt on.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Ennen harjoitusta tai kilpailua pikaluistelija Mika Poutala pysähtyy kiittämään. Hän kiittää Jumalaa siitä, että saa tehdä sitä, mitä rakastaa.

Samalla hän pyytää, että saisi olla tänäänkin Jumalan käytössä. Poutala pyytää myös varjelusta, ettei jäällä sattuisi mitään.

Pikaluistelijan huippunopeus on hieman yli 60 kilometriä tunnissa. Kaatumisen jälkeen vauhti pysähtyy suojapatjoihin. Parhaassa tapauksessa tömähdys vie ilmat pihalle, mutta väärä asento voi aiheuttaa viiltohaavan tai aivotärähdyksen.

Poutalan helluntailaiset vanhemmat erosivat, kun hän oli viisivuotias. Kaksi vuotta myöhemmin hänen isänsä kuoli syöpään.

Muistikuvat noilta vuosilta ovat kateissa.

Poutala lukee Raamatun läpi joka vuosi. Päivittäiseen hiljentymiseen kuuluu myös iltarukous omien lasten kanssa.

Iltarukouksessa on aina sama alku, aivan kuten Poutalan omassa lapsuudessakin oli. Sen jälkeen käydään läpi kuluneen päivän tapahtumia sekä siunataan päivän aikana tavattuja ihmisiä.

Poutala kokee, että Jumala on asettanut hänet siihen, missä hän on. Jumalan käytössä oleminen tarkoittaa hänelle muun muassa keskusteluja uskosta ihmisten kanssa.

Keskustelu saattaa alkaa esimerkiksi siitä, että Poutala ei juo lainkaan alkoholia. Se on lapsuudessa tehty päätös. Poutala halusi olla siinä asiassa samanlainen kuin oma isänsä. ■

si tulleet kristityt ovat vielä tunnetumpia julmuudestaan.

Siksi luen kiusaantuneena ensi sunnuntain raamatuntekstejä. Ne korostavat jakolinjaa maailman ja taivaan välillä. Niillä, joilla on Jumalan henki, on kaikki muukin paremmin. Minusta se on epäreilua.

Kun profeetta Jesaja puhuu Jumalan kansan turvallisesta asuinpaikasta ja autiomaasta, joka muuttuu hedelmätarhaksi, minua yksinkertaisesti suututtaa, että hän ei kehota kutsumaan sinne myös niitä, jotka eivät kuulu Jumalan kansaan.

Sitten annan jo profeetalle anteeksi. Kirkon kasvuhistoria on myös armon ja inhimillisyyden

istock

Taivaan tähden

Epäreilu meikäläinen

Ihmisellä on tarve kuulua joukkoon. Koska ihmiskunta on suuri yksikkö, se on jakautunut erilaisiin ryhmiin: ollaan tuttuja, asutaan samoilla kulmilla, puhutaan yhteistä kieltä tai pidetään tärkeinä samanlaisia asioita.

Rajan korostaminen vahvistaa kuulumisen tunnetta. Olemme meikäläisiä, koska emme ole samanlaisia kuin teikäläiset.

Uskonnot ovat vahvoja meikäläisyyksiä. Ne määrittävät, miten niissä uskotaan, rukoillaan ja toimitaan. Se ei olisi vaarallista, ellei meikäläisyyteen liittyisi aina myös Taivaan taipumus pitää itseä ja omaa ryhkansalaisena mää parempana kuin muut. Rakmaailmassa kauden ideologiastaan tunnetuik-

14.5.

Isän kuolemaa seuraavilta vuosilta Poutala muistaa turvallisen kokemuksen siitä, että hänellä oli kaikesta huolimatta Taivaan Isä, joka rakasti ja piti huolta.

Lapsenusko syventyi ja kasvoi omakohtaiseksi vakaumukseksi. Yhdeksänvuotiaana Poutala kirjoitti isältä perityn nahkakantisen Raamatun alkulehdelle tiedon siitä, että hän on tullut uskoon. Silloin hän tiesi, että haluaa seurata Jeesusta.

Toinen tärkeä askelmerkki löytyi 13-vuotiaana, jolloin Poutala harjoitteli jo luistelua kunnianhimoisesti. Harjoituksia riitti joka päivälle, myös perjantai-iltaan, jolloin olisi ollut seurakunnan nuortenilta. Asia vaivasi Poutalaa, joka oli päättänyt, että Jumala on hänen elämänsä ykkösasia.

Poutala kokosi rohkeutensa ja kertoi valmentajalle, että hän ei halua tulla perjantai-iltoina Oulunkylän tekojääradalle.

Kaikeksi onneksi valmentaja ymmärsi arvostaa nuorukaisen sitoutumista. Poutala kokee päätöksensä käännekohdaksi, jonka jälkeen Jumala on siunannut hänen urheilu-uransa.

kasvuhistoria. Mitä enemmän vääryyttä armo on nähnyt, sitä avarammaksi se laajentanut sylinsä. Koska nykyään tiedämme, et-

tä olemme yhtä perhettä, hedelmätarhamme eivät tarvitse enää aitaa.

Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana John Donne

Kirkonkellomeditaatio

John Donne syntyi vuonna 1572 Lontoossa katoliseen perheeseen.

Nuoren Donnen tähtäimessä oli pääsy hyvään valtion virkaan. Tästä käytännöllisestä syystä hän liittyi anglikaaniseen kirkkoon, joka oli valtionkirkko. Eteneminen uralla oli kuitenkin hidasta ja siihen tuli dramaattinen katkos, kun hän vuonna 1601 solmi paheksutun avioliiton 16-vuotiaan Anne Moren kanssa. Donne vihittiin papiksi vuonna 1615, ja hän tuli tunnetuksi saarnoistaan. Nykyään Donne tunnetaan parhaiten runoilijana. Sairastuttuaan vakavasti hän kirjoitti meditaatioita, jotka julkaistiin nimellä Devotions upon Emergent Occasions. Paavo Rissanen on suomentanut ne nimellä Rukouksia sairasvuoteelta.

Vuonna 1623 Lontoossa kirkonkellojen ääntä kuuntelee korkeassa kuumeessa oleva mies. Hän ei jaksa nousta sängystä, eikä hän juuri voi syödä eikä nukkua. Hän on enimmän aikaa yksin. Tauti, johon hän on sairastunut, on tarttuva. Siihen voi kuolla.

Kellojen viesti on miehelle tuttu.

Aluksi ne soivat harvemmin ja hiljaa.

Näin ne kertovat jonkun tuntemattoman lähestyvästä kuolemasta. Sitten kellojen sointi vahvistuu ja nopeutuu.

Siitä tietää, että kuolevan taistelu elämästä on päättynyt ja hänen sielunsa on päässyt vapaaksi.

Sairautensa keskellä mies tuntee syvää kohtalonyhteyttä ihmiseen, jonka sanomakelloja hän kuuntelee.

Hän kuulee kellojen soivan itselleen.

Parannuttuaan hän pukee kokemuksensa sanoiksi, joista tulee kuuluisat: ”Yksikään ihminen ei ole saari, vaan jokainen on osa yhteistä mannerta.”

Kuolinkellot kertovat, että kuulumme kaikki yhteen. ”Jokaisen ihmisen kuolema vie jotain minusta, koska minäkin olen osallinen koko ihmiskun-

Kaikissa kirkonkelloissa on oma sointinsa. Kun kuljet kaupungilla tai kirkkopuistossa ja kuulet kellojen soivan, pysähdy hetkeksi ja kuuntele. Mitä kellojen sointi kertoo sinulle? Mitä tunteita tai ajatuksia se herättää sinussa?

Mitä muistoja kellojen ääni kantaa? ­Mihin kellot kutsuvat sinua? Kenen puolesta rukoilet?

Kuuntele kirkonkelloja

murtui, kun vaimo kuoli synnytyksessä 33-vuotiaana.

Mutta älä kysy, kenelle kellot soivat, sillä ne soivat sinulle, muistuttaa englantilainen pappi John Donne.

Teksti Lauri Maarala Kuvitus Matti Pikkujämsä

nassa. Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat ­sinulle.”

Mies on Lontoon St. Paulin kirkon tuomiorovasti John Donne. Hänen tiensä kirkon virkaan on ollut mutkikas. Nuorena hän pyrki valtion virkoihin. Sitä varten hän oli opiskellut lakia. Vuonna 1598 ura näyttikin aukeavan, kun hän pääsi Sir Thomas Egertonin, lordikanslerin ja kuninkaallisen sinetinvartijan sihteeriksi.

Donnen kohtaloksi koitui kuitenkin rakastuminen lordin vaimon sisaren-

tyttäreen Anne Moreen, joka oli vasta 16-vuotias. He menivät salaa naimisiin, mistä seurasi, että Annen isä toimitutti Donnen vankilaan ja yritti saada avioliiton mitätöidyksi.

Avioliitto kesti kuitenkin ympäristön vastahangan. Se kesti myös muutot paikasta toiseen, köyhyyden, kahdentoista lapsen syntymän ja usean lapsen kuoleman. Pappina toimiessaan Donne kirjoitti paljon uskonnollisia runoja. Kauneimmat säkeensä hän kirjoitti kuitenkin vaimolleen.

Ne kuuluvat varhaisen englantilaisen lyriikan helmiin. Hänen sydämensä

Donne kirjoittaa, että ihmisen tuskista suurin on yksinäisyys. ”Yksinäisyys on piina, jota suurempaa ei ole edes helvetissä”, hän toteaa. Siksi meidän tulee kantaa toisiamme, ettei kenenkään tarvitse jäädä yksin.

Kirkonkellot muistuttavat hänelle, että Jumala rakastaa yhteyttä. Ne muistuttavat myös, että hän itse voisi olla se, jota nyt kannetaan hautaan.

Hänen oma tuskansa lievittyy, kun hän kuulee kellojen soivan ja rukoilee toisen puolesta.

Donne muistuttaa, että aina kun kirkko kastaa lapsen tai hautaa jonkun, se koskee meitä kaikkia. Ja aina kun suljemme jonkun ihmisen yhteydestämme, jokin meissä kuolee. Ihmiskunta on yksi. Elämän avaimet eivät ole kenenkään omissa käsissä. Ne ovat armollisen Jumalan käsissä. Kerran kaikki hajoaa tuhkaksi ja mullaksi, kaikki, mitä olimme ja teimme. Ja silti – siinä kaikessa Jumala on. ■

Anna-Mari Raunio

Jere Huttunen

Elina Jokipaltio

3×

silmät ristissä

Lisää ristikuvia Kirkko ja kaupungin Instagram-tilillä.

Kirkkojen kellot kutsuvat jumalan­palveluksiin. Voit kuulla niiden soivan myös sen merkiksi, että joku seurakunnan jäsen on kuollut tai että häntä saatetaan hautaan.

Kivi­laiturin risti

Risti ylä­ilmoissa

Sähkö­johdon risti

Paljon valokuvaavan Elina Joki­paltion risti löytyi Espoon ranta­raitilta, Suomenojan venesataman läheltä. Lenkillä ollessaan hän istui hetkeksi rannalle vanhalle kivilaiturille lepäämään. ”Katsoin sivulle alas ja huomasin ristin varjon, joka muodostui kivien raosta ja terästangosta. Oli lankalauantai. Ristin ja hautakiven murtumisen välinen aika”, hän kuvailee.

Jere Huttunen löysi kuvauskohteensa ollessaan kävelyllä Hietalahdenrannassa. ”Kuuntelin musiikkia ja katselin sataman vilinää, kun huomasin aivan selvän ristin veneen mastossa”, hän muistelee. Huttunen ei erityisesti yrittänyt löytää ristejä matkallaan, mutta masto muistutti häntä Instagramin Silmät ristissä -haasteesta. ”Harrastan kuvaamista lähes päivittäin, joten sen kuvaaminen tuli heti mieleeni.”

Anna-­Mari Raunion kuvassa on sähköjohdon seinään kiinnittävä risti. Se löytyi Kallion kirkon alapuolelta, Hakaniemen torin puolelta. Vaikka Rauniolle kameran ulkoiluttaminen on jokapäiväinen harrastus, haastekuva tuli eteen yllättäen. ”Risti tuli vastaan sattumalta, kun katselin toista projektia varten sähkökaappeja ja rännejä”, hän kertoo.

Outi Ikonen

MENOT 12. – 24.5.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.5. klo 10, Silin, Ranta-aho, Autio; musiikkia Marjaana Miettinen ja Riikka Pellinen.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.5. klo 18 palvelukeskus, Hopeatie 14, Eija Köntti.

Messu kaatuneitten muistopäivänä su 21.5. klo 10, Lappalainen, Kolari, Mönttinen, Lähdekuoro Matti Turusen johdolla. Messun jälkeen kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudalla. Klo 12 Seppeleen lasku Punaisten haudalla Runar Schildtin puistossa, Kolari.

Messu helatorstaina 25.5. klo 10, Muroma-Nikunen, Lappalainen, Mönttinen. Suomi 100 Haaga – jaossa sinisiä ja valkoisia orvokkeja.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

A

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

21.5.

Kaatuneitten muistopäivän messu sunnuntaina klo 10 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Messun jälkeen kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudoilla. Punaisten haudalla Runar Schildtin puistossa seppeleenlasku klo 12.

25.5.

Helatorstain messu klo 10 Huopalahden kirkossa, Suomi 100 Haaga – jaossa sinisiä ja valkoisia orvokkeja.

13.6.

Päiväretki Espooseen klo 9.15–18.

Hinta 60 e. Ilm. viim. ke 24.5. Haagan virastoon p. 09 2340 3200.

TAPAHTUMIA Konsertti pe 12.5. klo 18, Luhmo:n klarinetistit. Äitienpäiväkonsertti su 14.5. klo 17, lauluyhtye ILO. Cantabile-kuoron kevätkonsertti ma 15.5. klo 19. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu.

Konsertti ke 17.5. klo 19 Suomalaisen musiikin konsertti, Luhmo:n kamariorkesteri.

Kevätkonsertti to 18.5. klo 18, Saara Monosen pianooppilaat.

Konsertti pe 19.5. klo 18 ja klo 19, Luhmo:n kitaristit.

Päivämusiikkia helatorstai 25.5. klo 14, huilu-kitaraduo Eva Sarkola ja Josen Casallas.

Vapaa pääsy.

Kello viiden tee to klo 16.30. Diakonian kohtauspaikka, jos kaipaat ruokaseuraa ja taloutesi on tiukalla.

Teematorstai 18.5. klo 12.30 lounas 6 e. Kevätjuhla.

Seurakunta mukana Pohjois-Haaga päivässä la 20.5.

Hakuaika syksyn muskareihin jatkuu 28.5. saakka. Tarkoitettu 6kk-2v:lle. Ilm. sähköisesti helsinginseurakunnat.fi/haaga.

Päiväretki Espooseen ti 13.6.

Espoon tuomiokirkko, Bodomin kartanossa buffet, Tarvaspäässä kahvit. Tutustutaan vanhaan kartanoiden Espooseen sekä moderniin kehittyvään kaupunkiin. Hinta 60 e.

Ilm. ke 24.5. menn. virastoon.

Diakonialeiri 12.–15.6. Villa Göösissä.

Hinta 90/45 e (lapset 3–12 v.). Ilm. 15.5. menn. sofia.honkanen@evl.fi, p. 050 380 2356 tai heli.salo@evl.fi, p. 050 380 2352.

Diakoniaretki to 8.6. Mustasaareen.

Hinta 10 e, ilm. 31.5. Sofialle tai Helille, ks. ed.

Vapaaehtoisten kiitospäivä 31.5.

Mustasaaressa. Ilm. virastoon 18.5. menn.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Kirkkokahvit. Huom. Kannelmäen kirkossa on messu myös Kirkon musiikkijuhlien aikaan su 21.5. klo 10.

Messu ja iltatee su 14.5. klo 18 Malminkartanon kappelissa.

Aamuehtoollinen ke 17.5. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 e.

TAPAHTUMIA Tyttöjen ja poikien kesäkursseille ja retkille on sähköinen ilmoittautuminen 14.5. asti osoitteessa kantsunurkka.fi Citykävely ti 16.5. klo 10–12. Seniorit ja kävelystä pitävät, tervetuloa osallistumaan Helsingin kaupungin liikuntaviraston ja sosiaali- ja terveysviraston järjestämään ilmaiseen kävelytapahtumaan. Lähtö Kannelmäen palvelutalolta, os. Urkupillintie 4. Tervetuloa piipahtamaan myös Kannelmäen seurakunnan rastille kirkon kulmille.

Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot laulaa Kirkon musiikkijuhlilla mm. Nuorisokuorojen ja nuorten aikuisten kuorojen yhteiskonsertissa pe 19.5. klo 19.30 Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, ja Lapsi Jumalan ajassa -messussa la 20.5. klo 16 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3.

Kevään viimeiset Työtupa ti 16.5. klo 15 kirkolla, Raamattupiiri kirkolla ma 29.5. klo 10, Torstai-illan kahvit Jennyssä, Beckerintie 9, to 18.5. klo 17.30, Malminkartanon raamattupiiri to 18.5. klo 18.30 Malminkartanon kappelissa ja Lauletaan yhdessä to 25.5. klo 10 kirkolla.

Jennyn Olohuone torstaisin klo 12–15. Kaikille avoin kohtaamispaikka Toimintakeskus Jennyssä, Beckerintie 9. Tarjoilussa vapaaehtoinen maksu.

Tulossa: Mätismessu su 28.5. klo 11.

Kolmen vartin kesäinen kenttähartaus Mätisfestareiden juhlakentällä Kartanonhaassa, Kannelmäen ja Malminkartanon välisellä jokialueella.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/ meilahti

JUMALANPALVELUKSET Messu 14.5. klo 11 Meilahden kirkossa. Krans, liturgia ja saarna, Vuorio, kanttori.

Kirkon musiikkijuhlien Juhlajumalanpalvelus 21.5. klo 12 Senaatintorilla, ei messua Meilahdessa.

TAPAHTUMIA Kiehumispiste-dokumenttielokuva ja keskustelutilaisuus to 11.5. klo 18 Meilahden kirkolla. Isäntänä pastori Jukka Valkama.

Raamattukahvila to 11.5. klo 18 Rastissa. Aiheena uskonpuhdistuksen merkitys nykypäivän ihmiselle.

Alustaa Hannu Ronimus. Kahvit klo 17.30 alkaen.

Aamurukoushetki pe 12.5. klo 7.30– 8.15 Tuomaankirkossa. Tervetuloa hiljentymään, voimaantumaan ja kokemaan siunausta.

Musiikkikahvila ma 15.5. klo 16 Länsi-Pasilan seurakuntakodissa osana Naapuruusviikkoa.

Avoin ehtoollishartaus ti 16.5. klo 15 palvelukoti Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen tie 4.

Slangikuoron kevätkonsertti Rastissa ke 17.5. klo 18. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Kirkon Musiikkijuhlat: Uudet veisuut la 20.5. klo 14–18 Meilahden kirkossa.

Uudistettujen Siionin virsien veisuuja opettelutapahtuma. Mieskuoro Veisuuveljet, johtaa Samuli Korkalainen. Uudistuksesta kertoo Jaakko Löytty. Veisataan yhdessä painotuoretta, uudistettua Siionin virsien kokoelmaa. Kahvila seurakuntasalissa klo 13–17.

Raamattupiiri ma 22.5. klo 17.30 kerhotilassa. Luemme raamatunkohdan, keskustelemme sen pohjalta ja rukoilemme yhdessä.

Keskiviikkokerho viikoittain 24.5. asti klo 13.30 kirkon seurakuntasalissa.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin (ei 21.5.) klo 11 Munkkivuoren kirkossa ja klo 13 Munkkiniemen kirkossa sekä Lehtisaaren kappelissa su 14.5. klo 10.

Arkimessu ke 17.5. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Hartikainen, Valtonen, Saarinen. Kaipaatko taukoa arkeesi?

Tässä on lepopaikka sinulle, joka haluat hengähtää hetken Pyhän äärellä. Messu kestää noin puoli tuntia.

Messu Senaatintorilla su 21.5. klo 12. Helsingin kaikki seurakunnat kokoontuvat Senaatintorille yhteiseen juhlamessuun.

TAPAHTUMIA Olohuone ti klo 13–15 Munkkiniemen kirkon aulassa. Tule tapaamaan

tuttuja ja vaihtamaan ajatuksia kahvikupposen äärellä.

Keskiviikkokahvilassa 17.5. klo 13 kahvikonsertti Munkkivuoren seurakuntasalissa.

Hei äiti! Pidätkö laulamisesta? Äitien kuoro ma 15.5. ja 22.5. klo 10–11 Munkkiniemen kirkolla.

Tule mukaan laulamaan muiden äitien kanssa. Kuorolaulukokemusta ei vaadita. Ohjelmistonamme voivat olla niin lastenlaulut kuin virretkin, hengelliset laulut ja kevyemmät sävelet. Voit tuoda lapsen mukanasi.

Tied. Leena Eronen 09 2340 5103.

Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynti ja seppeltenlasku Munkkiniemen sankarihaudalla su 21.5. klo 10, Ramsaynranta. Juhlapuhe teol. yo, res.ups. Atte Isoaho, mukana Jouni Hartikainen.

Perinteinen runotapahtuma helatorstaina 25.5. klo 15 Lehtisaaren kappelilla. Aiheena Yrjö Jylhä ja 100-vuotias Suomi. Tule suosikkirunosi kanssa tai ilman, runon ei tarvitse olla aiheen mukainen. Kahvitarjoilu.

Pitäjänmäen seurakunta Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Messu su 14.5. klo 10. Kekäläinen, Antturi, Ahola ja Juha Punkeri, laulu.

Kirkon musiikkijuhlien messu Senaatintorilla su 21.5. klo 12. Piispa Irja Askola, s, Arto Antturi, l. Ei messua Pitäjänmäen kirkossa.

Viikkomessu ke 17.5. ja 24.5. klo 18.

Palm.

TAPAHTUMIA Päivärukous kirkossa ma–ti, to–pe klo 12. Tiistaisin lahjoitusleipää ja kahvit rukoushetken yhteydessä klo 15 asti.

Perhekerho maanantaisin klo 10–11.30 Pajamäessä ja torstaisin kirkolla. Avoin olohuone leikin, teeman ja kahvikupin äärellä vanhemmille, isovanhemmille ja hoitajille lasten kanssa.

Raamattupiiri ma 15.5. klo 18.30 kirkolla. Tutustutaan tulevaan evankeliumitekstiin.

Lähetyspiiri ke 17.5. klo 14 Pajamäessä. Marjut ja Amarjit Chughin terveiset Intiasta.

Kunniakäynti Pitäjänmäen sankarihautausmaalla su 21.5. klo 12, Sotarovastintie 7. Kekäläinen.

Kaunista kotiin -askarteluilta ma 22.5., 5.6., 19.6. klo 16.30 kirkolla. H. 5 e kerta. Ilm. toimistoon edelliseen perjantaihin klo 15 mennessä.

Kesäkerho 3–6-vuotiaille 5.6., 7.6., 9.6., 12.6., 14.6., 16.6. klo 9–12 kirkolla. Ilm. leila.vaisanen@evl.fi.

Kesäperhekerho lapsille huoltajineen to 1.6., 8.6., 15.6. klo 9.30–11.30 kirkolla. Laulua, askartelua, lettujen paistoa... Voit myös tuoda omat eväät grilliin, talo tarjoaa juomat.

Sään salliessa käytössä pihan leikkipaikka.

Retki Viipuriin 22.–25.8. H. 490 e sis. kuljetukset, täysihoidon, kiertoajelun. Sitovat ilm. toimistoon. Lisät. p. 040 582 9891.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

11

12 A

MENOT 12. – 24.5.

KANNELMÄEN srk

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanhakirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Ruoholahden kappelissa ja Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 15 Lähetyskirkon messu, Tähtitorninkatu 18. klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkon kryptassa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa: Katekismussaarnat ja ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Luovaa puuhaa aikuisille ja lapsille Väkevä Viapori -tapahtuman askartelupajassa. Suomenlinnan kaupunginosatapahtumassa 13.5. aukeaa klo 10 Suomenlinnan kirkon kryptaan maksuton lasten ja aikuisten askartelupaja. Ohjaajina ovat seurakunnan työntekijät.

Vielä ehtii ilmoittautua kevätretki Tampereelle 24.5. Lähtö Vanhalta kirkolta klo 9. Retkeen kuuluu opastukset Vapriikkimuseossa ja Pispa-

PAKILAN srk

MALMIN srk

päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk

Kallion seurakunta

VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

Virasto: Neljäs linja 18.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

16.5.

Kiekkokirkkoa vietetään Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, tiistaina 16.5. klo 19.30 alkaen. Ennen Suomen viimeistä jääkiekon MMrunkosarjan peliä Kanadaa vastaan vietetään ehtoollishetki. Ehtoollishetken jälkeen kirkko muuttuu kiekkokatsomoksi ja kirkossa seurataan

lassa, lounas ja kahvit ym. Ilm. 12.5. mennessä Kososelle 050 339 6204.

Retken hinta 30 euroa Vanhan kirkon Tuki ry:n tilille: FI20 2058 1800 0173 40, viitenumero 1067.

Lauantain iltakirkossa käydään läpi uskontunnustusta. Tuomiokirkon iltakirkossa lauantaina 13.5. kuullaan saarna uskontunnustuksen kolmannesta kohdasta: ”…pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden”. Iltakirkko alkaa klo 18 ja tilaisuudessa on ehtoollinen. Katekismussaarnat jatkuvat 27.5.

Senaatintorille kokoonnutaan yhteiseen messuun sunnuntaina 21.5. Kirkon musiikkijuhlat tuovat keskustaan messuja, musiikkia ja yhdessäoloa. Lauantaina 20.5. klo 18 alkaen kokoonnutaan Tuomiokirkon iltakirkkoon teemalla Sydänten yhteinen laulu. Sunnuntaina 21.5.

Tuomiokirkkoseurakunnan kirkoissa ei poikkeuksellisesti vietetä messuja, vaan kokoonnutaan yhteiseen ehtoollisjumalanpalvelukseen Senaatintorille klo 12. Lisätietoja www. kirkonmusiikkijuhlat.fi.

Helatorstain messussa 25.5. muis-

yhdessä isolta näytöltä klo 20.15 alkavaa Suomen peliä.

Kiekkokirkko järjestetään yhteistyössä Radio Cityn kanssa. Sosiaalisessa mediassa tapahtumaa voi seurata hashtagilla #kiekkokirkko. Jos Suomen pelit jatkuvat kisoissa, seuraa tiedotusta mahdollisten jatkopelien katsomisesta verkkosivuilla tai sosiaalisessa mediassa.

tetaan Jeesuksen taivaaseen astumista. Sitä vietetään 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Tuomiokirkkoseurakunnassa helatorstain messuja vietetään Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa klo 10 sekä Mikael Agricolan kirkossa klo 12.

Tyhjän sylin rukoushetkessä hiljennytään surun äärellä. Lauantaina 13.5. klo 15 kokoonnutaan Tuomiokirkon kappelissa rukoushetkeen lapsettomuuden kivun ja lapsen menettämisen surun äärelle. Noin puoli tuntia kestävän rukoushetken jälkeen on kahvia ja teetä kappelin alasalissa sekä mahdollisuus keskustella joko kahden kesken tai ryhmässä.

Suvilinnun kevätlauluja kaikuvat Suomenlinnassa!

Tule laulamaan suvivirttä ja muista kesäisiä lauluja Suomenlinnan kirkkoon keskiviikkona 24.5. klo 18. Laulattamassa pastori Yrjö Ikonen.

Musiikillinen rukoushetki Suomenlinnan kirkossa.

Suomenlinnan kirkossa hiljennytään sanan ja musiikin äärellä sunnuntaina 21.5. klo 14. Mukana

ovat Jukka ja Tove Leppilampi.

Tilaisuuden jälkeen on pienimuotoista tarjoilua kryptassa.

Tuomiokirkon kesäkausi on alkanut, seurakunnan kesämyymälä Cathedral Shop Tapuli on avattu.

Myymälässä on laaja valikoima kotimaisia käsityötuotteita lahjoiksi tai matkamuistoiksi Helsingistä.

Kahvipisteestä voi ostaa mukaan kahvia, teetä, jäätelöä ja limua.

Tapuli on avoinna maanantaista lauantaihin klo 10–17 ja sunnuntaisin klo 11–15. Tapulin löydät Senaatintorilta katsottuna Tuomiokirkon tasanteen vasemmassa kulmassa omassa rakennuksessaan.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17 rippihuoneessa.

Annankulman avoin olohuone ke 12–14 (10.5. saakka), to klo 11–14 ja pe klo 9–12 (22.6. saakka) Annankatu 14D. Annankulma suljettu to 11.5. ja to 25.5.

Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 Mikael Agricolan kirkon kryptassa.

Aterian hinta 1 e.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan

Menokasvo

Lapsensa menettäneille

Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Iltamessu ma klo 18.

Lähdemessu ti klo 18.

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu ke klo 18. Mukana Anima mea -lauluryhmä. Lauluryhmän avoin harjoitus klo 17.

Kivimessu to klo 18.

Raamatunlukua pe klo 16 ja Iltamessu klo 18.

Messu su 14.5. klo 10.Saarna Visa Viljamaa.

Messu su 21.5. klo 10. Saarna Jaana Partti.

Alppilassa: Kiinankielinen messu su klo 13.

Messu 14.5. klo 16. Saarna Petri Patronen.

Unkarinkielinen messu su 21.5. klo 11.

Messu su 21.5. klo 16. Saarna Pauliina Lindfors.

TAPAHTUMIA Alppilan kirkon kevään brunssit. Äitienpäivän juhlabrunssi su 14.5. ja Suomisävelillä -livemusiikkibrunssi la 20.5. Ilkka Teerijoki, klarinetti ja Vivika Oksanen, piano. Kolmen ruokalajin herkkuateria, rento tunnelma ja viihtyisä aulakahvila, jossa tilaa leikkiä. Kattaukset klo 11 ja 13.

Hinta 15 e, lapset 5 e. Varaukset ja ruokavaliot 2 vrk aiemmin alppilankirkonbrunssi@gmail.com, p. 050 363 9575.

Mitä neuvoja antaisit lapsensa menettäneiden surun kohtaamiseen?

– Kannattaa laittaa oma pelko ja ahdistus sivuun. Eihän siinä ole kenelläkään sanoja. Tärkeintä on olla läsnä ja kuunnella. Pahinta on se, ettei kohtaa surevaa lainkaan.

Mikä auttaa toipumaan surusta?

– Eri ihmisiä auttavat eri asiat. Itse olen kokenut hengellisyyden tärkeäksi. Tärkeä hetki on se, kun ymmärtää, että oma elämä ei päättynyt lapsen elämän päättyessä. Omaa elämää on vain jatkettava.

JUHANI HUTTUNEN Tyhjän sylin jumalanpalvelus la 13.5. kello 15 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1.

ESKO JÄMSÄ

Mikaelinkirkossa ja Tuomiokirkossa järjestetään lauantaina 13.5. kello 15 Tyhjän sylin jumalanpalvelus. Miia Valento, olet Mikaelinkirkolla vapaaehtoisena järjestäjänä. Kenelle jumalanpalvelus on tarkoitettu?

– Tyhjän sylin jumalanpalvelus on tarkoitettu kaikille niille, jotka kärsivät lapsettomuudesta tai ovat menettäneet lapsensa. Joiltakin lapsi on kuollut, mutta toiset ovat eri syistä johtuen joutuneet keskeyttämään raskauden. Erityisen vaikeita ovat ne tilanteet, kun ihminen asetetaan Jumalan asemaan päättämään sikiön elämästä. Raskauden keskeyttämisen aiheuttama suru on yhteiskunnassamme vielä tabu.

JUMALANPALVELUKSET

Tyhjän sylin rukoushetki la 13.5. kello 15 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11 sekä keskiviikkoisin klo 19. Äitienpäivän messu su 14.5. klo 11.

Kirkon Musiikkijuhlien juhlamessu Senaatintorilla su 21.5. klo 12. Ei messua Lauttasaaren kirkossa.

Tervetuloa messuun Senaatintorille!

Helatorstain messu, Reformaatiovuoden juhlamessu to 25.5. klo 11.

Luomakunnan sunnuntai. Messun jälkeen pihaleikkitapahtuma ja istutuksia.

Tapahtumia Avoin perhekerho ma, ti, pe klo 9–12, D-rappu. Lasten ja aikuisten yhteinen kohtaamishetki ja ensiaskel ryhmässä olemiseen ja uusiin tuttavuuksiin.

Lastenhoitoa keskiviikkoisin ­B-rapun yläkerrassa klo 17.30–19.30.

Ilmoittautuminen samana päivänä klo 10–11 p. 050 380 3542.

Larun olohuone ja tähdellinen iltapala keskiviikkoisin klo 17.30–20.

Torstaipiiri to 11.5. Retki Helsingin kaupunginmuseoon. Lähtö pysäkiltä

kirkon vierestä klo 12.30, mukana Sini Havas ja Kylli Tikkanen.

Tietotekniikkakoulutus ikäihmisille pe 12.5. klo 10–12. Seurakuntasalissa, Larun Olohuone.

Lauttasaaren orkesterin keväinen äitienpäiväkonsertti su 14.5. klo 18. Johtaa Ahti Valtonen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e.

Kiitollisuusillat Lauttasaaren Kasinonrannassa tiistaisin 23.5., 30.5. ja 6.6. klo 18–19.30. Sateen sattuessa kokoontuminen rannan kahvilassa. Tule mukaan keskustelemaan ja kuuntelemaan, aiheena kiitollisuus ja sen harjoittaminen osana hyvinvoinnin edistämistä.

Vetäjänä TtM Lenita Lehtonen. Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista.

Kahvitarjoilu.

Irma Sarjen keraamisia pienoisveistoksia ”Savesta poltetut sananlaskut” esillä Kirkkokahvilassa pe 19.5. asti. Keramiikkataiteilija Ulla Sangervo-Lappalainen kertoo Irma Sarjesta ja esittelee näyttelyn ke 17.5. klo 18.

Eija Härkäsen valokuvanäyttely ”Kuvakertomuksia – arkea ja unelmia” Kirkkokahvilan näyttelytilassa su 21.5. asti.

Aishe Vejdanin taidenäyttely ”From east to west: my diary” Kirkkokahvilan näyttelytilassa 22.5.– 16.6. Taiteilijatapaamiset: ma 22.5., pe 26.5., pe 2.6., to 8.6. ja pe 16.6. klo 13–17.

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Messu su 14.5. klo 10 Paavalinkirkossa ja klo 12 Itä-Pasilassa, Junailijankuja 3. Saarna ja liturgia Anna-Maria Eilittä, Juha Valkeapää. Kakkukahvit.

Messua ei ole su 21.5. Paavalinkirkossa. Kirkon musiikkijuhlien juhlamessu Senaatintorilla su 21.5. klo 12. Saarna piispa Irja Askola, liturgia Arto Antturi. Kirkon musiikkijuhlien suurkuoro, Helsingin Poliisisoittokunta.

Snadi Paavalimessu ke 17.5. klo 18.

Tuuli Aitolehti, Jukka Ahokas.

Helatorstain iltamessu to 25.5. klo 18. Minna Kumpukallio, Anna-Maria Eilittä, Jukka Ahokas.

Tapahtumia Suomen Laulun kevätkonsertti su 14.5. Paavalinkirkossa klo 14. Konsertissa kuullaan mm. Debussyn, Faurén, Brittenin, Rahmaninovin ja Madetojan musiikkia. Johtaa Esko Kallio. Salla ja Tiina Karakorpi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Ystävyyden ruokailu ti 16.5. klo 13–14.

Kristinuskon ja hindulaisuuden välinen meditaatiohetki – Rauha to 18.5. klo 18–20 Keulassa. Mukana Marko Näätänen ja Heidi Rautionmaa. Järj. Avoimet ovet uskontodialogiin.

Keulan aamu pe 19.5. klo 9 – 10.30, aamupala 1 e, kevään viimeinen kerta.

J.S. Bachin messu h-molli la 20.5. klo 15. Monica Groop, mezzosopraano, Mia Heikkinen, sopraano, Simo Mäkinen, tenori,

Johann Tilli, basso. Graduale-orkesteria ja -kuoroa johtaa Seppo Välimäki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, puolet ohjelmatuotosta YV-keräykselle.

Tenavakirkko ja perheiden kevätjuhla ma 22.5. klo 18. Iltapäiväkerholaiset ja muskarilaiset esiintyvät.

Mukana Niina-pappi ja tutut ohjaajat.

Paavalin musiikkikoulun kevätjuhla ti 23.5. klo 18.

Retki Vivamon Raamattukylän uutuusnäytelmään Paavalin salaisuus to 15.6. Paavalin salaisuus on matka apostoli Paavalin elämään ja uskon ytimeen ja aikaan, jolloin kristillinen usko otti ensiaskeleitaan Palestiinassa, Euroopassa ja Vähä-Aasiassa. Lähtö klo 9.30 Paavalinkirkolta, paluu n. klo 17. Hinta 40 e sis. matkat, lounaan, näytelmän ja kahvit. Ilm. viim. 1.6. virastoon. Tied.

Arja Kortelainen.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 2340 5400.

Ystävyyden kahvila tiistaisin klo 13–14.30 ja Lempeää liikuntaa kaiken ikäisille klo 13.45–14.30.

Töölön seurakunta Toimisto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle arkisin p. 09 2340 6318 Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa su klo 10: 14.5. Konfirmaatiomessu, Hakkarainen, Maisila, Hersta; 21.5. Messu Senaatintorilla klo 10. Töölön kirkossa su klo 17: 14.5. Rukousmessu, Alanen, Maisila, Kari Pulakka Band, lapsille pyhäkoulu. 21.5. Meurman, Lehtimäki, Tiitu. Isosten tehtäväänsiunaaminen.

Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Yhteinen lounas pe 12.5. klo 12 Töölön kirkolla. Hinta 3,50 e. Arpajaiset diakoniatyön hyväksi.

[NUOTTISYMBOLI]Penkki, puu, puistotie ti 16.5. klo 17 Temppeliaukion kirkossa. Hanna Pakarinen esittää konsertissa Carolan klassikoita ja omia laulujaan. Vapaa pääsy.

[NUOTTISYMBOLI]Kirkkomusiikki!

Lutherin virsiä ma 22.5. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Puhe Hannu Taanila, soitto ja laulu Timo Kiiskinen ja Markus Malmgren. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Ikoninäyttely Temppeliaukion kirkon kirkkosalissa 18.–21.5. kirkon aukioloaikoina.

Nuorisokahvila Kasarmi-Café perjantaisin Kerhiksellä klo 18–23 on turvallinen ja päihteetön nuorisokahvila perjantai-illan viettopaikaksi.

Töölön kirkon kahvila avoinna keskiviikkoisin 17.5. saakka klo 14–18.

Teemana ”kesää kohti”.

Musiikkileikkikoulun syyskausi alkaa ke 23.8. ja ilm. uusille oppilaille nettisivuillamme ma 8.5. Tiedustelut musiikinopettaja jenni.paaso@ evl.fi, p. 050 596 5601.

13

musiikkivinkki Ville Juurikkala

Kallio kukkii: Puistojuhla ja tuttuja perinneleikkejä Kallion kirkkopuistossa su 14.5. klo 11.30–13.30. Tarjoamme kakkukahvit. Lahjavinkki: Anna äidille elämyslahja, vierailu Kallion kirkon torniin. 300 askeleen päässä avautuvat upeat näkymät.

Lähdöt torniin 45 min välein. Hinta 5 e/käteisellä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Huom! Tornivierailut vain täysi-ikäisille.

Avajaiskonsertti ti 16.5. klo 19.30 Kallion kirkossa. Aino Ackté -kamarifestivaali 2017 käynnistyy Uusi Helsinki -kvartetin ja pianisti Roope Gröndahlin yhteiskonsertilla. Liput 20 e ovelta. Väliajalla konserttikahvila.

Kallio kukkii: Kansanlaulajaiset ke 17.5.klo 19 Teatteri Kalliossa. Esiintyjinä kansanmusiikkiyhtyeet Kukuvitsa, Sisavaiset, Dzveli Pepela, Kiehinä ja Mamo.

Iltaruokaa. Yhteisöruokailu ke 17.5. klo 17 Alppilan kirkolla. Soppaa ja seuraa tarjolla 1 e hintaan.

Tervetuloa!

Kello viiden tee – Five o’clock tea pe 19.5. klo 17. Suolaista ja makeaa – Musiikkia Irlannin tasangoilta halki vuosisatojen. Adoramus -lauluyhtye, Maija Pesonen-Kareinen ja Mikko Helenius, piano ja bandoneon. Vapaa pääsy. Järj. Oulunkylän seurakunta.

Kirkon musiikkijuhlat 2017 Kallion kirkossa la 20.5. Klo 14 konsertissa urkuri Olli Pyylampi esittelee ja soittaa Kallion kirkon molempia urkuja. Klo 16 Riemuitkaa kaikki maa!,-konsertissa Kallion Kantaattikuoroa johtaa Tommi Niskala.

Oi Herra, siunaa Suomen kansa -kirkkomusiikkikonsertti la 20.5. klo 20.30 Kallion kirkossa. Esiintyjinä oopperalaulaja Jorma Hynninen, laulajia Cantor-­ seurasta ja urkureita Organum-seurasta. Juontajana Risto Nordell.

Vapaa pääsy, ohj.10 e.

7×

a

Lauluyhtye Rajaton konsertoi Johanneksenkirkossa perjantaina 19.5. kello 21.

Äitienpäiväkonsertteja

Stadin suvivirsi

Su 14.5. voi suunnata näihin konsertteihin: Suomen Laulu: ­…­du printemps klo 14 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Perinteinen konsertti klo 17 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Cantores Minores, CM Koulutusryhmien kuorot, CM Muskarilaisten kuoro sekä CM Swing. Liput 10–25 e. Lauttasaaren orkesterin konsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Vapaa pääsy, ohjelma 10/15 e. Äidille! – musiikkia rakkaudesta klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Oopperasolisteja. Liput 25 e www.lippu.fi.

Senaatintorilla lauletaan kesäisiä lauluja Stadin suvivirsi – Den blomstertid kommer till Stan -tapahtumassa la 20.5. klo 16.30.

Yhteislaulua vetävät Reeta Vestman, Gospel Helsinki -kuoro ja Mikko Helenius houseband, juontajana Teemu Laajasalo. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon Ulkomaanavulle.

Musiikkia hautausmailla Östersundomin ja Honkanummen hautausmailla pääsee myös konserttiin: Tuoksut vanamon ja varjot veen -konsertti ke 17.5. klo 18 Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65. Suomalaisia yksinlauluja. Katri Paukkunen, sopraano, Esa Ylönen, piano. Keväinen konsertti ja yhteislaulua pe 19.5. klo 18 Honkanummen hautausmaan isossa kappelissa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa.

Molempiin vapaa pääsy. Lisätietoa menopaloissa.

Bändejä ja gospelkuoroja Mikael Agricolan kirkolla, Tehtaankatu 23, pidetään kaksi Kirkon musiikkijuhlien konserttia: Pe 19.5. klo 21 Klubi-iIta kirkon kryptassa. Bändikatselmuksen parhaimmistoa sekä Daikini.

Vapaa pääsy. La 20.5. klo 21 Gospelkuorojen yhteiskonsertti kirkkosalissa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Lauluyhtye Rajaton Lauluyhtye Rajaton konsertoi pe 19.5. klo 21 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Liput 40/35 e, ennakkoon osoitteesta kirkonmusiikkijuhlat.fi.

Siunaa Suomen kansa La 20.5. kuullaan Cantor- ja ­Organum-seurojen konsertti Oi Herra, siunaa Suomen kansa klo 20.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Oopperalaulaja Jorma Hynninen, laulajat Hannu Leskinen, Sari Rautio, Kaisa Takkula, Maria Siren ja Ursula Hynninen sekä urkurit Sirkka-­ Liisa Jussila-Gripentrog ja Tomi Satomaa. Juontaa Risto Nordell. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Löytyn veljesten levynjulkaisu Mikko, Sakari ja Jaakko Löytyn veljesyhtyeen levyn Mandoliini, palmut ja pohjoinen viima julkaisukonsertti pidetään ke 24.5. klo 18 Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18. Uudelleen suomennettuja gospellauluja sekä veljesten omia kappaleita. Tyylisuunnat vaihtelevat kantrista folkiin ja bluesista gospeliin. Liput 10 e.

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 12. – 24.5.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin sekä to 25.5. Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Kirkon musiikkijuhlien aikana 21.5. yhteinen messu Senaatintorilla, ei omissa kirkoissa.

TAPAHTUMIA Diakoniavastaanotot ja viikkotoiminta kausiesitteissä ja seurakunnan internet-sivuilla Diakonialeiri aikuisille Sammatin leirikeskuksessa 1.–4.6.2017. Leirin ohjelmaan sisältyy levollista yhdessäoloa, saunomista ja kesäisestä luonnosta nauttimista. Hinta 80 e sisältää majoituksen, ruoat, ohjelman ja kuljetukset. Vetäjinä diakoni Karoliina Hämäläinen ja diakoni Pilvi Juvonen. Ilmoittaut. 19.5. mennessä p. 09 2340 3382 tai p. 09 2340 3339.

Toivon puun istutus Myllypuron kirkolla su 14.5. klo 12 messun yhteydessä kirkon pihalla, kirkkoherra Markku Rautiainen. Puun istutus liittyy Suomen Lähetysseuran kampanjaan Tansanian metsien suojelemiseksi. Äitienpäivän konsertti Myllypuron kirkolla su 14.5. klo 18.

Eva Kasvio, laulu, Pia Korteala, piano ja Hannu Jylö, harmonikka.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Itä-Helsingin musiikkiopiston pianistien kevätkonsertti Herttoniemen kirkolla ma 15.5. klo 18.30.

Konsertti: Henna Dolk yhtyeineen Herttoniemen kirkolla ti 16.5. klo 19. Kauniita kudelmia, tarinoita rakkaudesta, ilosta ja elämän sykleistä. Pauli Halme: kitara, pedal-steel, laulu, Olli Kari: haitari, perkussiot, mandoliini, laulu, Elina Lappalainen: basso, laulu. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e, tuotto Yhteisvastuun hyväksi.

Itä-Helsingin musiikkiopiston puhallinorkesterien konsertti Myllypuron kirkolla ti 16.5. klo 19.

Kevätjuhla Herttoniemenrannan kappelilla ke 17.5. klo 18, tarjoilua klo 17.30 alkaen.

Keskusteluilta Kulosaaren seurakuntasalissa to 18.5. klo 17.30. Illassa sukelletaan Raamattuun yhdessä keskustellen ja rukoillen. Mitään ei tarvitse osata eikä tietää. Oma Raamattu tai älypuhelin mukaan! Iltoja ohjaa Jenni Kallio.

Lasten kevätkirkko Myllypuron kirkolla ma 22.5. klo 10.

Elintarvikejako ti ja to Myllypurossa Liikuntamyllyn päädyssä klo 8.

Paikalla viim. klo 9.30. Backman p. 09 2340 3333.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

Kauppinen; musiikkia, Laura Juvonen; ehtoollinen, Kaskinen. Lounas ja päiväkahvit. Bussikuljetus klo 10.30 Roihuvuoren kirkolta, klo 10.40 Tammisalon kirkolta ja paluu klo 15 samoihin paikkoihin. Jos tarvitset invataksin, kerro ilmoittautuessasi.

Ilmoittautuminen seurakuntatoimistoon ke 24.5. mennessä, p. 09 2340 5700. Päivä on maksuton ja tarkoitettu seurakuntamme alueen vanhuksille. Lisätiedot: Mero-Hiltunen, p. 09 2340 5748.

ROIHUVUOREN srk

Vartiokylän seurakunta

TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

25.5.

Suuri pöytä -kansanjuhla Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13, helatorstaina klo 12. Pöytäpuheita, keskiaikaista musiikkia ja mm. Martti Lutherin vierailu. Tilaisuus on maksuton, osallistuakseen pitää ilmoittautua tiistaihin 23.5. mennessä seurakuntatoimistoon, Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Tyhjän sylin messu la 13.5. klo 15.

Musiikkia, rukousta ja ehtoollinen.

Jumalanpalvelus lapsettomille, lapsensa menettäneille, keskenmenon kokeneille ja abortin läpikäyneille sekä heidän läheisilleen. Kaikille, joilla on kokemus tyhjästä sylistä.

Jaossa yhdistysten materiaalia.

Iltakahveilla mahdollisuus keskusteluun. Messussa mukana Jenni Kahenvirta, Tuuli Valaranta, Miia Valento, Tuula Stöckell.

Messu su 14.5. klo 11 Marja Lehtinen, Eva-Lisa Lindström, Maija IsbergPalm, Armi Määttä, Kirsi HonkanenPunkari, lauluryhmä Melisma. Heti messun jälkeen kirkon takapihalle istutetaan omenapuu Reformaatio 500 vuotta -juhlavuoden tunnelmissa. Äitienpäivälounas ja -kahvit seurakuntasalissa n. klo 12.15 alkaen.

Tarkemmat tiedot Tapahtumissa.

Keväinen leijakirkko ma 15.5. klo 10.

Perheiden kevätkirkossa jammaillaan leijalaulun ja suvivirren sävelissä. Kirkkohetken jälkeen kirkkomehut, pullaa ja aikuisille kahvia.

Arkiehtoollinen to 18.5. klo 13.

Mahdollisuus ehtoolliseen arkenakin.

Tule hiljentymään ja levähtämään sanan, sakramentin ja laulun äärelle.

Marja Lehtinen ja Tuula Stöckell.

Ehtoolliskirkko pe 19.5. klo 13.30 Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5. Marja Lehtinen, Tuula Stöckell. Tilaisuus on kaikille avoin.

Ei messua Mikaelinkirkossa su 21.5.

Kirkon Musiikkijuhlien juhlamessu Senaatintorilla klo 12.

Kaatuneiden muistopäivän hartaus ja kunniakäynti sankarihaudoilla su 21.5. klo 13 Östersundomin kirkol-

1.–4.6.

Diakonialeiri Herttoniemen seurakunnan alueen aikuisille on Sammatin leirikeskuksessa kesän alussa. Leirin hinta on 80 e, sisältäen majoituksen, ruoat, ohjelman ja kuljetukset. Ilmoittautuminen 19.5. mennessä p. 09 2340 3382 tai 09 2340 3339.

la, Kappelintie 65. Yhdessä Matteus församlingin kanssa. Martti Häkkänen.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita. Äitienpäivälounas ja –kahvit su 14.5. n. klo 12.15 alkaen. Menu: Runsas alkupalapöytä, Härkäpata ja peruna/riisi, myös kasvisvaihtoehto.

Jälkiruoaksi kakkukahvit. Hinta 18 e aikuiset, lapset 7 e ja kakkukahvit 5 e. Lounaalla esiintyy iLOPISARATkuoro, ruusumyyntiä ja lapsille leikkipaikka. Tilaisuuden järjestää ja tuotto ohjataan Itä-Helsingin Saappaan Tuki ry:n hyväksi.

Lauletaan yhdessä! Kevään viimeinen kerta ti 23.5. klo 13.

Maakuntalauluja Suomi100-juhlavuoden tunnelmissa.

Kahvio avoinna klo 12.30.

Mikaelin miehet -keskusteluryhmä kevään viimeinen kerta to 18.5. klo 18. Vapaata rupattelua ja Sanaa miesten kesken. Tied. Lauri Taipale p. 050 559 2232.

Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyvät verkkosivujemme tapahtumakalenterista.

Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma-ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to-pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkossa messu su 14.5. klo 10, Mäkilampi, Laaksonen, Filp-

pula, Sonórus. Ei messua su 21.5.

Iltamessu ke 17.5. ja ke 24.5. klo 18.

Laajasalon kirkossa messu su 14.5. klo 12, Vaulas, Laaksonen, Filppula.

Gospelmessu su 21.5. klo 12, Ek, Lyytinen.

TAPAHTUMIA Saaristoristeily ma 15.5. klo 18–21 paikallisissa maisemissa. Ruokailu.

Liput 35 e Laajasalon kirkolta ark. klo 10–14, tilaisuuksien yhteydessä ja seurakuntatoimistosta. Tuotto Yhteisvastuulle.

Kevätlaulajaiset Roihuvuoren kirkossa ti 16.5. klo 18.30.

Cantiamo, Sonórus, Markku Känninen, harmonikka ja trumpetti, Filppula, kuoronjohto, urut ja piano, yhteislaulua.

Kevätlaulajaiset Laajasalon kirkossa ke 17.5. klo 18. Laajasalon kirkon kuorot, Siniset, yhteislaulua, kakkukahvit. Juonto, Juha-Matti Terämä.

Lasten kirkkohetki Laajasalon kirkossa to 18.5. klo 9 ja klo 10.

Kevätkonsertti Roihuvuoren kirkossa to 18.5. klo 18.30.

Itä-Helsingin Musiikkiopiston kitaraoppilaat, joht. Paul Pajarinen.

Pihkassa – suomalaisessa metsässä. Runoilta Laajasalon kirkossa to 18.5. klo 18. Helsingin lausujat. Ohjaus Marja Pitkämäki.

Retki Tallinnaan Peetelin lastenkotiin ma 22.5. Lähtö klo 8.30, Tallinnassa klo 11. Paluu Helsingissä klo 21.15. Hinta-arvio 45–55 e/hlö sis. matkat, tavarahytin, kuljetukset ja yhteisen illallisen. Sitovat ilmoittautumiset ma 15.5. seurakuntatoimistoon puhelimitse tai sähköpostitse: etunimi, sukunimi, osoite, puhelin, kansalaisuus, syntymäaika ja sähköpostiosoite. Lisätiedot: Pykäläniemi, p. 050 546 8804.

Vanhan musiikin konsertti Roihuvuoren kirkossa ti 23.5. klo 18.30. Konservatorion vanhan musiikin opiskelijat, joht.

Timo Juntura.

Virkistyspäivä vanhuksille Laajasalon kirkolla ti 30.5. klo 11–15. Toivon näköaloja vanhuudessa, pastori Erja

Virasto: Turunlinnantie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3

JUMALANPALVELUKSET Vartiokylän kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 11. Huom! Su 21.5. ei ole messua Vartiokylän kirkossa, vaan Kirkon musiikkijuhlien torimessu Senaatintorilla klo 12.

Minimessu to 18.5. klo 9.30.

Puotilan kappelissa: Kappelimessu torstaisin klo 18.

Ikäihmisten kevätkirkko ke 17.5. klo 14.

Matteuksenkirkossa: Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17.

Messujen toimittajat löytyvät seurakunnan kotisivuilta.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Neulekerho maanantaisin klo 12.

Voit neuloa esim. villasukkia alueen palvelutaloihin tai omia neulomuksia, kahvitarjoilu. Kevään viimeinen neulekerho 22.5.

Yhteinen iltaruoka ma 15.5. Maistuvaa kotiruokaa 1 e/annos.

Puotilan kappelissa: Puotilan olohuone tiistaisin klo 13-16 Puotilan kappelissa. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 luvassa on ohjelmatuokio. 16.5. Eeva Palje: Runoja lapsista ja lapsille. 23.5.

Juhani Suomi: Suomen turvallisuuspolitiikka.

Raamattupiiri tiistaisin klo 14.

Matteuksenkirkossa: Idän kyläjuhlat la 20.5., avoimet ovet klo 14–16.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus paikan päällä, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse tiistaisin klo 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaisin klo 9–11 p. 09 2340 6450.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–18, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

JUMALANPALVELUKSET Iltakirkko Katukappelissa to 11.5. klo 18. Paananen, Virtanen.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

a Sirpa Päivinen

Messu kirkossa su 14.5. klo 11. Pesonen, Ahonen, Virtanen.

Nyyttikestimessu Merirasti-kappelissa su 14.5. klo 16. Ahonen, Virtanen. Sanaa ja säveliä, pöytätoveruutta ja suven suloisuutta. Kokoamme messun yhdessä ja vietämme kevätjuhlaa. Halutessasi voit tuoda virsitoiveen messua varten ja jotain syötävää teejatkojen yhteiseen noutopöytään.

Lasten puistokirkko on koko perheen keväinen kirkkohetki. Tervetuloa toivottamaan suvi tervetulleeksi!

Ma 15.5. klo 10 Lohikäärmepuisto, ti 16.5. klo 10 Mustankivenpuisto ja ke 17.5. klo 10 Haruspuisto.

Iltakirkko Katukappelissa to 18.5. klo 18. Vanhanen, Virtanen.

Messu kirkossa su 21.5. klo 11. Paananen, Vanhanen, Maria Krasikova.

Kirkon musiikkijuhlien juhlamessu Senaatintorilla su 21.5. klo 12.

Helatorstain sanajumalanpalvelus kirkossa to 25.5. klo 11. Huhdanmäki, Jurmu, naiskuoro Discantus.

Helatorstain pyhiinvaellus ja kansanmusiikkimessu Merimieskirkolla to 25.5. Pyhiinvaellus Vuosaaren kirkolta klo 16, messu Merimieskirkossa klo 18. Pyhiinvaelluksella Lea Purhonen ja Lauri Holma. Messun toimittaa Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen, Anja Hinkkanen ja Sakarat.

Kotiehtoollinen su 28.5. Oletko sairas tai onko sinulla vaikeuksia liikkua? Diakoniatyöntekijä voi tuoda sinulle messusta ehtoollisen kotiin.

Ilm. 26.5. mennessä p. 09 2340 6500.

Messias-oratorion pääkaupunkiseudun yhteisharjoitus järjestettiin maaliskuun puolivälissä Mikael Agricolan kirkossa.

Tapahtumia Cafe Valo pe 12.5. ja 19.5. klo 13 Valossa. Arjen kohtaamispaikka.

Ikäihmisten ja eläkeläisten kevätretki ma 15.5. Porkkalaan, Sjundbyn linnaan ja Pokrovan luostariin. Hinta 35 e sis. matkat, opastuksen, pääsyliput, lounaan, jälkiruoan ja kahvit.

Lisätiedot p. 09 2340 6540. Ilmoittautuminen ja maksu virastoon.

Avoimet ovet Merirasti-kappelilla ke 17.5. klo 15–18. Tule tutustumaan kappeliin, toimintaan ja ihmisiin.

Kriisiryhmän diakonialounas kirkolla to 18.5. klo 11–12.

Kuninkaan ilta kirkolla pe 19.5. klo 18. Puhe Raija Henttonen Suomen Elijah ry:stä, ylistys Vuorilaulu.

Sanaa, rukousta, todistusta, ylistystä ja iltatee.

Sana soi Stadissa! Kirkon musiikkijuhlat täyttää 19.–21.5.

Helsingin laadukkaalla ja iloisella musiikilla tuoden yhteen laulajia ja soittajia eri puolilta Suomea ja maailmaa. Lisätietoa www. kirkonmusiikkijuhlat.fi.

Katukappeli avoinna ma ja ke klo 12–16, ti ja pe klo 12–18, la klo 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa to klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518.

Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

15

Sana soi keväisessä kaupungissa Kirkon musiikkijuhlilla kuullaan Händelin Messiasoratoriosta ulkoilmaystävällinen suuresitys.

S

enaatintorilla kajahtaa komeasti, kun Tuomiokirkon portaille järjestäytyy noin 900 laulajaa esittämään G. F. Händelin Messias-oratoriota lauantaina 20.5. Konsertti on osa Kirkon musiikkijuhlia, jotka juhlitaan tänä vuonna Helsingissä 19.–21.5. teemalla Sana soi stadissa!

Lauantain konsertti lienee ensimmäinen kerta, kun Messias-oratorio esitetään tämän mittaluokan kokoonpanolla Suomessa. Maailmalla Messias-oratoriospektaakkelit ovat perinne jo Händelin ajoilta.

– Kuulin tällaisen suuresityksen nuorena miehenä Göteborgissa ja siitä lähtien olen hautonut ajatusta. Nyt siihen viimein tuli tilaisuus, kertoo musiikkijuhlien taiteellinen johtaja ja Messias-esityksen johtaja, kanttori Seppo Murto.

Liki tuhannen kuorolaulajan, orkesterin ja solistien ulkoilmaesitys keskellä kaupunkia vaatii huolellista suunnittelua ja tarkkaa logistiikkaa.

Kuorojen ja yksittäisten laulajien käyttöön ympäri maata on tuotettu nuotit valmiine kommentteineen ja esitysohjeineen. Osallistujat ovat treenanneet yksin tai omissa kuoroissaan.

Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa on pidetty Murron johta-

mat yhteisharjoitukset. Muutamista kuoroista muodostuvan runkokuoron laulu vahvistetaan niin, että siitä saavat syrjemmälläkin laulavat kiinni.

Yli kaksituntisesta oratoriosta on tehty ulkoilmaystävällinen, suosituimmat kuorokohtaukset ja aariat sisältävä tunnin tiivistelmä.

Kirkon musiikkijuhlilla on vahva kuoro- ja yhteislaulun painotus.

Helsingin juhlilla kantaesitetään Jussi Chydeniuksen säveltämä ja Kaisa Raittilan sanoittama Laulu kaupunkilaisenkelistä, joka lauletaan muun muassa sunnuntaina juhlamessussa Senaatintorilla.

”

Kuulin tällaisen suuresityksen nuorena miehenä Göteborgissa ja siitä lähtien olen hautonut ajatusta.”

Musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, kanttori Seppo Murto

Juhlat alkavat perjantaina illansuussa kuorojen juhlakulkueella, joka laulaa reittinsä Kaisaniemen puistosta Tuomiokirkon portaille. Juhlat päättyvät Senaatintorilla järjestettävään Syntisen virret ja tanssijan taivas -yhteislaulu- ja tanssitilaisuuteen.

Siinä välissä on tarjolla kaikkea J. S. Bachin H-mollimessusta lauluyhtye Rajattoman konserttiin, varaslähtö Stadin suvivirteen, gospelia, klubi-iltaa, lastenkonsertti ja paljon muuta.

Juhlille odotetaan kaikkiaan noin neljää tuhatta laulajaa. Kirkkokuorossa laulaminen tai yhteismusisointi kirkossa on kaikkea muuta kuin historiallinen jäänne: viime vuonna seurakunnissa toimi 3000 erilaista ryhmää ja kuoroa, joissa lauloi ja soitti 45 500 ihmistä.

Ennen muuta musiikkijuhlien laulajat ja yleisö saavat tilaisuuden viettää kolme päivää musiikin ilossa. Miltä mahtaakaan kuulostaa, kun senaatintorillinen lauluun taipuvaista väkeä yhtyy Messias-oratorion tuttuun Halleluja-kuoroon?

Salla Korpela

Kirkon musiikkijuhlat 19.–21.5. Helsingissä.

Katso ohjelma: www.kirkonmusiikkijuhlat.fi. Runsaasti ilmaiskonsertteja, osaan myydään lippuja, jotka voi ostaa ennakkoon nettisivujen kautta.

16 A

MENOT 12. – 24.5.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Pihlajiston seurakuntakoti, Tiirismaantie 4 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa (su 21.5. on messu vain Senaatintorilla), klo 12 Jakomäen kirkossa, Pukinmäen ja Siltamäen seurakuntakodeissa (su 21.5. on messu vain Senaatintorilla), klo 16 Pihlajamäen kirkossa.

Messu su 14.5. klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa, klo 12 Jakomäen kirkossa. Malmilla ja Puistolassa äitienpäivän kirkkokahvit.

Gospelmessu su 14.5. klo 12 Tapanilan kirkossa. Houseband.

Messu su 14.5. klo 12 Siltamäen seurakuntakodissa. Eläkeläisten kirkkopyhä. Joukkosekakuoro, joht.

Viena Huhtala. Lähetyskahvila.

Messu su 14.5. klo 12 Pukinmäen seurakuntakodissa. Pipliaseuran raamattusunnuntai. Saarna Markku Kotila. Kirkkokahveilla Pipliaseuran toiminnanjohtaja Kotila kertoo seuran toiminnasta. Ota oma Raamattusi mukaan.

Messu su 14.5. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Messun jälkeen äitienpäivän keittoruokailu, järj. Lions Club Pihlajamäki.

Kansainvälinen messu su 21.5. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Mukana kongolaistaustainen Siloé-ryhmä, Malmin kappelille lahjoitettavan arkkualban käyttöön siunaaminen.

Kirkkokahvit.

Hiljainen viikkomessu torstaisin klo 17.30 Viikin kirkossa. Kirkko on avoinna hiljaista rukousta varten klo 17–17.30.

TAPAHTUMIA Iltamusiikki su 14.5. klo 18 Malmin kirkossa. Seeli Toivio, sello, Lily-Marlene Puusepp, harppu. Ohjelma 10 e.

Kevätkonsertti ti 16.5. klo 19 Viikin kirkossa. Vinokuu-kuoro, joht. Päivi Järvinen. Ohjelma 5 e.

Konsertti ke 17.5. klo 18 Malmin kirkossa. Pohjois-Helsingin musiikkiopisto.

Konsertti pe 19.5. klo 21 Malmin kirkossa. Heikki Poutanen, urut. Raison, Corrette, Liszt, Boëly.

Kansainvälinen Iona-messu la 20.5. klo 15 Malmin kirkossa.

Koijärven ja Forssan kirkkokuorot. Malmin kantaattikuoro, Missiokuoro ja Raiku, joht. Timo Olli, Heikki Poutanen, piano, Anita Olli, liturgia. Ennen messua Heikki Poutanen kertoo kuoromessun käytöstä seurakunnassa.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

13.5.

Kivaa kirkonmäellä -kevättapahtuma lauantaina klo 11–13 Puistolan kirkon, Tenavatie 4, pihalla. Muun muassa musiikkiesityksiä, Helmi-vaellus, myyjäispöytiä, sormisyötävää, leikkejä, askartelua.

Mitäpä tuosta, jos ma laulan -konsertti la 20.5. klo 21 Viikin kirkossa. Naiskuoro Pihlaja, joht. Marjasisko Varha. Ohjelma 10 e.

Konsertti la 20.5. klo 22 Malmin kirkossa. Timo Olli, urut.

Lebègue, Nivers, Grigny.

Kevätkonsertti su 21.5. klo 18.

Tapanilan kamarikuoro ja Sillattaret, joht. Olga Mäkinen.

Kivaa kirkonmäellä -kevättapahtuma Puistolan kirkon pihalla la 13.5. klo 11–13. Musiikkiesityksiä, Helmivaellus, myyjäispöytiä, sormisyötävää, leikkejä, askartelua.

Grilli-ilta ke 17.5. klo 17–19 Viikinmäessä Harjannetie 44:n sisäpihalla.

Laulua, leikkiä, makkaraa, vohveleita.

Tapanilan perhekerhon kevätretki Mustasaareen ti 16.5. Lähtö klo 10 Taivallahden rannasta. Ilm. Anu Vihanto, p. 09 2340 4587.

Porttikahvilan kevätkauden päätös ma 15.5. klo 12–15 Pukinmäen seurakuntakodilla (huom. paikka). Maksuton tarjoilu, laulu- ja hartaushetki klo 13.

Teemallinen teehetki to 18.5. klo 18 Viikin kirkossa. Mitä tarkoittaa olla uskova ja kristitty? Onko yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla kristitty, vai voiko jokainen tulla uskollaan autuaaksi? Millaista on oma kristillisyytesi? Alustajana Alppilan kirkon toiminnanjohtaja Petri Patronen, jolla on kokemusta erilaisista hengellisistä yhteisöistä. Keskustelua ja kohtaamista. Illan emäntinä Hanna Kuivalainen ja Marjukka Vakkuri.

Kirkkauden Toivo -ilta pe 19.5. klo 18 Jakomäen kirkolla. Rukousta, opetusta, todistusta, ylistystä.

Soppakirkko to 18.5. klo 13 Malmin kirkossa. Maksuttoman aterian alussa on hartaus.

Musiikkihartaus pe 12.5. klo 13.30 Madetojan palvelutalolla. Toivon säteet -kuoro, ohj. Kaisu Rauhamaa.

Retki Hämeenlinnaan eläkeläisille ti 16.5. Lähtö Viikin kirkolta klo 9, Pihlajiston Alepa klo 9.10 ja Pihlajamäen kirkko klo 9.15. Tiedustelut vapaista paikoista helena.pietinen@ evl.fi, p. 09 2340 4530.

14.5.

Pyöräilijät siunataan sunnuntaina Käpylän kirkolla, Metsolantie 14.

Luontomessu klo 12, jonka jälkeen pyöräilijät siunataan kirkon edustalla.

Sen jälkeen poljetaan yhdessä kirkkokahveille lippakioskille. Messun liturgian toimittaa pastori Johanna Elo, avustajana on pastori Tarja Albekoglu ja kanttorina Mikko Helenius.

Vanhusten leiripäivät Mäntsälän Leiriniemessä ke 31.5. ja to 31.8.

Hinta 20 e. Leirihakemuksia saa diakoniatoimistoista. Hakemukset jätetään diakoniatyöntekijöille 17.5. mennessä. Tied. Niina Vättö p. 09 2340 4533 ja Annikka Hakala p. 09 2340 4520.

Diakonialeiri ma–to 21.–24.8. Tule lepäämään ja virkistymään luonnon keskelle Lohirannan leirikeskukseen Lohjalle. Leiri on suunnattu 18–65-vuotiaille. Se on päihteetön.

Hinta 50 e sis. kuljetukset, täysihoidon omin lakanoin ja tapaturmavakuutuksen. Leirimaksusta lähetetään lasku kotiin. Etusijalla Malmin seurakunnan alueella asuvat. Hakemus palautetaan 31.5. mennessä oman alueen diakoniatyöntekijälle tai Kirkkoherranvirastoon, Kunnantie 1, 00700 Hki. Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti. Kaikkiin hakemuksen jättäneisiin ollaan yhteydessä kesäkuun aikana. Tied. Elise Hartonen p. 09 2340 4523, elise. hartonen@evl.fi.

Matka Nilsiän herättäjäjuhlille 7.–9.7. Lähtö Malmin kirkolta 7.7. klo 8.30. Paluu 9.7. klo 21. Hinta 150 e, sis. bussimatkat ja majoituksen Huoneistokeskus Tahkossa, pelkät matkat 60 e. Ilm. 31.5. mennessä p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi. Tied.

Helena Untamala p. 045 321 3195.

Syksyn muskareihin ilmoittautuminen on avoinna verkkosivuillamme 22.5. klo 9 – 31.5. klo 21 sekä 1.–25.8. Ilmoittautumislinkkiin pääset osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/malmi. Katso: Toiminta, Lapset ja perheet, Musiikkileikkikoulut Hiljaisuuden ja matkakumppanuuden retriitti Elävän veden lähteille Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla pe–su 22.–24.9.

Virikepuheen tilalla ohjattu henkilökohtainen työskentely, jonka pohjalta mahdollisuus lyhyeen jakamiseen ryhmässä. Hinta: 115 e Malmin seurakunnan alueella asuvat, 140 e muut.

Lisäksi tulevat matkakulut. Kimppakyydit pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Ohjaajina diakoniatyöntekijät ja retriitinohjaa-

jat Leila Koskelin ja Merja Saviniemi.

Ilmoittautumiset 5.7. mennessä Merja Saviniemi, p. 09 2340 4532.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

JUMALANPALVELUKSET Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Su 14.5. mukana Kosonen, Handolin, Mäkiö. Su 21.5. mukana Pelkonen, Kosonen. Kansallis-Kuoro laulaa Teppo Lampelan johdolla ja pitää myyjäiset aulassa.

Helatorstaina 25.5. messu klo 10 Oulunkylän kirkossa. Mukana Handolin, Helenius.

Iltaehtoollinen torstaisin klo 19 Oulunkylän kirkossa.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 12. Su 14.5. luontomessu ja pyöräilijöiden siunaus. Mukana messussa Elo, Albekoglu, Helenius ja Käpylän kirkkokuoro. Kirkkokahvit lippakioskilla. Su 21.5. klo 12 Kirkon musiikkijuhlien juhlamessu Senaatintorilla, ei messua Käpylässä.

Nuorten jumalanpalvelus helatorstaina 25.5. klo 20 Käpylän kirkossa.

Mukana Leinonen, Mod. Maunulan kirkossa messu sunnuntaisin klo 16.

Su 14.5. mukana Kosonen, Mäkiö.

Su 21.5. klo 12 Kirkon musiikkijuhlien juhlamessu Senaatintorilla, ei messua Maunulassa.

TAPAHTUMIA Maanantaipuuro klo 9–12 Oulunkylän kirkolla. Hinta 1 e.

Pop-up ravintola Salaam torstaisin

klo 12–16.30 Oulunkylän kirkolla.

Hinta 1–10 e.

Rosa Liksom: KESÄ. Taidenäyttely Oulunkylän kirkon galleria AULAssa on avoinna koko kesän kirkon aukioloaikoina.

Omenapuu istutetaan talkoilla to 11.5. klo 16 Oulunkylän kirkon pihaan. Mukana iltapäiväkerholaiset.

Tarjolla kahvia, mehua ja Kettu-karkkeja.

Puhaltajien konsertti to 11.5. klo 19 Maunulan kirkossa.

Luoteis-Helsingin musiikkiopisto esittää. Vapaa pääsy.

Karelia-kuoron ja Kontrapunktikuoron konsertti to 11.5. klo 18 Käpylän kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tahdon-ilta hääpareille la 13.5. klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa.

Tule kuulemaan häämarsseja ja vihkimiseen sopivia lauluja. Pastori Kaisa Heininen kertoo vihkitoimituksen kaavasta ja muista käytännöistä.

Klo 17–18 on mahdollista tehdä avioliiton esteiden tutkinta. Molemmilla on oltava voimassaoleva henkilöllisyystodistus mukana.

Maunula-päivä to 18.5. klo 16–19 Maunulan leikkipuistossa, Metsäpurontie 14–16. Seurakunnan teltalla saa kasvomaalauksen ja voi kokeilla rukouskiviä.

Sellistien konsertit to 18.5. klo 18 ja 19 Maunulan kirkossa.

Luoteis-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Huilistit to 18.5. klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa.

Luoteis-Helsingin musiikkiopiston huiluyhtyeet Flying Flutes ja Helsingin huiluorkesteri. Vapaa pääsy.

Sellomatinea pe 19.5. klo 13 Käpylän kirkossa. Luoteis-Helsingin musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 paitsi 17.5. virasto suljettu p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

JUMALANPALVELUKSET Äitienpäivän messu su 14.5. klo 11 kirkolla. Yhteistä juhlaa viettämässä Tiia Tuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Sankareille ruusuja ja kirkkokahveilla kaikille kakkua.

Kirkon Musiikkipäivien yhteinen juhlamessu su 21.5. klo 12 Senaatintorilla. Hyvän Paimenen kirkolla ei siis ole 21.5. jumalanpalvelusta.

Pyhäkoulua pidetään su 21.5. vain Itä-Pakilassa, Piikintie 17 B. Helatorstain jumalanpalvelus pidetään Hyvän Paimenen kirkolla to 25.5. klo 11 Liturgina Marita Toivonen ja kanttorina Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA Vielä on muutama paikka vapaana Pakila 600 vuotta – Pakilan Tormaystävät ry:n juhlamatkalle Laulasmaalle ja Padiseen 24.–26.5.

Tiedustelut Pauli Matikainen puh.

050 432 9120 ja matkanjohtaja Tapani Harviainen puh. 0400 955 440.

Koko perheen keskiaikainen tapahtuma la 20. 5. klo 11–18 Pakilan yläasteella, Pilkekuja 10. Pakila täyttää 600 vuotta ja juhlimme sitä

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

a

Apua & tukea kaikki yhdessä. Paikalla narreja, silmänkääntäjä, lasten turnajaiset, keskiaikaista musiikkia, käsityönäytöksiä, keskiaikaisia herkkuja ja paljon muuta. Yleisö voi halutessaan pukeutua keskiaikaisiin asuihin.

Juhlaa valmistelemassa iso joukko alueen eri toimijoita.

Pakilan Musiikkiopiston kevätkonsertti kirkolla ti 23.5. klo 19. Vapaa pääsy.

Säännöllinen viikkotoiminta päättyy viimeistään viikolla 20.

Täsmäapua ihan lähelle Mikko sai talvivaatteet Kotimaanavun lähikeräyksen kautta.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Istock

T

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

Erityisryhmille Kirkon musiikkijuhlien juhlamessu su 21.5. klo 12 Senaatintorilla. Erityisryhmät huomioitu: Messun laulut iso- ja pistekirjoituksella. Opasjärjestelyt näkövammaisille, p. 09 2340 2549. Viitotun puheen tulkkaus. ­Kehitysvammaisten musaretki, lähtö Unioninkatu 36, ilm. p. 09 2340 2538, ysk.diakonia@evl.fi.

Näkövammaisten retki Lohirannan leirikeskukseen to 22.6 klo 12.30–21.30. Uintia, saunomista savusaunassa, lepoa ja ruokailua.

Klo 18 näytös Paavalin salaisuus.

Hinta 20 e, oppailta 10 e. Ilm. 29.5. menn., p. 09 2340 2538. Lisätiedot: Marja Leena Kallio p. 09 2340 2549, marjaleena.kallio@evl.fi.

Kuulovammaisten retket.

Lisätiedot: Päivi Korhonen p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi ■ Turun kirkkopäiville ja lähetysjuhlille la 20.5.

■ Temppeliaukion kirkkoon ti 23.5. klo 17.

alvi koitti, eikä nelikymppisellä Mikolla ollut tarpeeksi lämmintä vaatetta. Mielenterveyskuntoutujan saama kuntoutustuki kattoi paljon, mutta uusiin talvitamineisiin se ei riittänyt.

Niinpä Mikko kävi katsomassa urheilukaupan tarjontaa ja kertoi sopivien vaatteiden loppusumman seurakunnan diakoniatyöntekijälle. Diakoniatyöntekijä pisti pystyyn lähikeräyksen: kirkon Kotimaanapu-sivustolla kerättiin rahaa nimenomaan Mikon talvivaatteisiin.

Helsingin seurakunnissa on viime syksystä alkaen kerätty rahaa täsmäkohteisiin. Seurakuntien diakoniatyöntekijät ovat tarttuneet vähävaraisten ihmisten konkreettisiin avuntarpeisiin: milloin on tarvittu pakastinta, milloin silmälaseja.

Kotimaanavun sivustolle on perustettu keräys, jossa kuka tahansa on saanut lahjoittaa anonyymisti rahaa, jotta vähävarainen henkilö tai perhe saisi hankittua esimerkiksi pesukoneen tai huonekaluja. Kotimaanavun kautta on tuettu myös turvapaikanhakijoita ja järjestetty paikallisia joulukeräyksiä. Keräyksiä on ollut yli 50, rahaa on kerätty yhteensä yli 20 000 euroa, projektityöntekijä Leena ­Nygård kertoo.

Jokaisella keräyksellä on tavoitesumma. Kun se täyttyy, kerätty tuote tai palvelu hankitaan laskulla tai osto-osoituksella. Rahaa ei koskaan anneta suoraan.

Auttajalle lähikeräys on helppo: tarvitaan vain verkkopankkitunnukset. Kerätty rahasumma päivittyy reaali­aikaisesti Kotimaanavun verkko­ sivuille.

Lähikeräysten perustaminen ei tarkoita sitä, että diakoniatyön budjetteja ruvettaisiin leikkaamaan. Leena Nygårdin mielestä keräys on kirkolle yksi tapa reagoida taloudelliseen hätään.

– Samalla keräykset ovat varustautumista siihen, että kirkon rahat eivät lisäänny. Tuskinpa diakoniabudjetitkaan tulevat nousemaan.

Lähikeräys on myös yksi tapa osallistua kirkon toimintaan.

– Osat voivat kääntyä hyvin nopeasti, auttaja voi itse olla joskus avun tarpeessa, Nygård muistuttaa.

Mitä se kertoo yhteiskunnasta, että itähelsinkiläinen yksinhuoltaja saa sängyn vasta yksittäisten ihmisten lahjoitusten turvin?

– Diakoniatyöntekijän näkökulmasta taloudellinen hätä ei ole enää marginaalista vaan lisääntymään päin. Ennen on ehkä pystytty reagoimaan vahvemmin ja rakenteet ovat olleet selkeämpiä ja joustavampia.

Esimerkiksi Kela-uudistuksen muutosvaiheessa avuntarve on kas-

vanut ja se näkyy myös paineena seurakuntien diakoniatyössä, Leena Nygård sanoo.

Itähelsinkiläisen Mikon kohdalla lähikeräyksen tavoite täyttyi ja diakoniatyöntekijä kävi ostamassa talvitakin, talvikengät ja talvihousut seurakunnan pankkikortilla. Miltä saatu apu tuntui?

– Tosi kiva, että sain uudet talvivaatteet. Toisaalta harmittaa, että kuntoutustuki ei ole niin suuri, että voisin itse hankkia kunnon vaatteita, Mikko sanoo.

– Systeemi on hieno, mutta olen sitä mieltä, että valtion tukien pitäisi olla niin suuria, ettei tällaisia keräyksiä tarvittaisi. Kaikille tukimuodoille on silti tarvetta, sillä en usko, että valtio aikoo parantaa mielenterveyskuntoutujien asemaa.

Mikon nimi on muutettu.

Osallistu keräyksiin: www.kotimaanapu.fi.

Kaisa Kariranta

Menopalat

Piispaehdokkaat vaalipaneeleissa Ennen piispanvaalin ensimmäistä vaalipäivää järjestetään H ­ elsingissä kaksi vaalipaneelia. Helsingin piispaksi ovat ­ehdolla Kaisamari Hintikka, Jaana ­Hallamaa ja Teemu Laaja­salo. Ehdokasasettelu päättyy 15.5.

Vaalipaneeli ­maanantaina 22.5. Seurakuntien talon Engel-­ salissa, Kolmas linja 22, klo 16 alkaen. Tilaisuus kuvataan ja sitä voi seurata Facebookissa.

Keskiviikkona 24.5. vaalipaneeli on Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, klo 18−20.

Helsingin piispan sauva ja hiippa

Ympäristöpäivät hautausmailla Östersundomin hautausmaalla vietetään ympäristöpäivää keskiviikkona 17.5. klo 10–17. Ohjelmassa mm. kahvitarjoilu ja linnunpönttötalkoot. Neuvontaa ja apua haudanhoitoon, työkalujen lainausmahdollisuus, haudanhoitosopimusten tekoa, tietoa perennanhoidosta ja kierrätyksestä.

Honkanummella ympäristöpäivä on perjantaina 19.5. klo 10–18. Multamarkkinoilla myydään halvalla kompostimultaa. Hautausmaakierrokset ovat klo 13 ja klo 17. Kappelilla avoi-

met on ovet alkaen klo 16. Muuten ohjelma sama kuin Östersundomissa.

Pakilassa keskiaikajuhlat Pakilan 600-vuotista historiaa juhlitaan keskiaikaisessa tapahtumassa lauantaina 20.5. klo 11−18 Pakilan yläasteen koululla, Pilkekuja 10. Luvassa on mm. narreja ja silmänkääntäjä, lasten turnajaiset, hevosajeluja, keskiaikaista musiikkia, herkkuja, taistelunäytöksiä, käsityönäytöksiä, keskiaikainen markkinatori ja paljon muuta. Yleisö voi pukeutua keskiaikaisesti, paras asu palkitaan.

17

18 A

K

Palveluja tarjotaan Arvoisat asiakkaat!

Eläk.alenn.perm.l+k 37e-47e.

Norm.vel.perm.l+k 55e. P. 09-639818

neniälittereK

Parturi-kampaaja KAIJA Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu puh. 046 660 4393 Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Asukasyhdistys NYT ME KYLLÄ perustetaan asukasyhdistys.

Homman nimi on nimittäin se, että me asutaan kirkon omistamilla mailla. Omissa asunnoissa, vuokratontilla.

Se tontin vuokra on ihan naurettava. Siis ei paljon mitään. Kirkko on saanut nää maat lahjoituksena monta sataa vuotta sitten. Silloin tää oli ihan böndeä eikä näillä tonteilla ollut penninkään arvoa. No arvo on sitte noussut, mutta kirkko typeränä ei tee mitään.

Ne ei ymmärrä rahan päälle ollenkaan kun ne ajattelee vaan Jeesusta. Sekään ei ymmärtäny rahan päälle. Tää on nastaa seutua, näistä tonteista vois saada kunnon hillot, mut kun ei.

Meidän pitää alkaa vaatia oikeudenmukaista vuokraa. Onhan se nyt väärin, että pikku porukka käärii omiin osakkeisiinsa hyödyn yhdessä omistetusta maasta. Enhän mä edes kehtaa kertoa missä mä asun.

Tyypit pitää mua ihan loisena kun mä bunkkaan puoli-ilmaiseksi yhteisillä mailla.

Mä eroan kirkosta, jos nää vuokrat ei ala pian nousta. Joku roti tähän pitää saada.

Eläkeläiset huom! Jalkahoito 50 €.

Pohjoinen Rautatiekatu 17, Helsinki.

Kauneushoitola Profile, p. (09) 7015397

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

STADIN APUMIEHET 045 647 5572 37€/h alv. www.ringleader.fi Yleistyöt, talomiespalvelut, jne.

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Kaikenlaisen tavaran maksuton noutopalvelu.

041 489 14 09 KODIN OSTAJALLE AMMATTIAPUA OSTOTARJOUKSEN TEKOON X-kiinteistövälittäjä, Rakennuskonsultti Jorma Vinni.

ELÄMÄSI KAUPAT SINUN PARHAAKSI jormav21@gmail.com puh.0401895682

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497 Kuolinpesien, vintti ja kellarientyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous, kierrätyspalvelu. 0466 418 728

Vuokralle tarjotaan Kalustettu yksiö Helsinki Kallio 31m2 15.5.-15.9.2017. Vuokra 700e/ kk.

P. 041 5012836 Munkkiniemi 2h+kk+alkovi, 42 m2.

Valoisa, rauhallinen, palvelut vieressä.

Luotettavalle. P.0500-488 547.

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa.

044-947 0181

Vuokrata halutaan Hyvätuloinen 4-henkinen perhe etsii 3-4h + k, n.100m² ensij.

Kruununhaasta tai Katajanokalta.

Meillä on 2 kilttiä kääpiökoiraa.

0400 747 197 /Matti

OSTETAAN KUOLINPESÄT,muutot, ym. loppusiiv.sop.muk.25v. kokemus. Kaappeihin unoht.astiat, maljakot, aterimet, hopeat, kellot, sot.mitalit ym. arvoirt., 50-luk. ja sitä vanh.asut, laukut, lelut, nuket ym. Soita rohkeasti mistä tahansa.

Armas.F. puh. 044-2403941 Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225 Ostetaan kuolinpesät, vintit, varastot, muuttopesät, astiat, LP-levyt ym.

Puh.040 7514 464

Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja.

Nouto ja käteismaksu.

Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi

Myydään • Pumpulitäytteisiä peittoja ja petauspatjoja eri kokoja, saa erikoismittaisia.

• Tyynyjä polyestervanu-, muovirouhe ja pumpulitäytteisenä, myös sohvatyynyjä ja tyynynpäällisiä.

• Valmistamme erikoismittaisia pussilakanoita, vaahtomuovipatjoja, tyynyjä, tuolimattoja ja pöytäliinoja.

• Tuolimattoja 15€, 25€, 35€.

• Pumpulihuopia 145x200 cm, 45€.

• Villahuopia 145x200 cm, 50€.

• Päiväpeittoja alk. 20€.

• Pyyheliinoja ja pyyheliinakankaita • Pöytäliinoja:pyöreitä,neliskulmaisia ja kaitaliinoja.

• Kanavatöitä myös aloitteleville.

• Ristipistotyynypakkauksia.

• Lankoja ja ompelutarvikkeita.

TALOUSHOITO OY Fleminginkatu 12 puh. 09-7531257 Auki: ma-pe 10-18, la 10-15

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Rakennusala HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistövälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600

Leikkaa talteen

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Sinulle seniori!

Apua kotiin/kodin ulkopuolelle. tmi A.M.Mikkonen 050-5992408 Anneli YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 40,92 €/h veroineen. www.bewesport.fi kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, jne.

Ostetaan Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651

Fysioterapeutti Nina Aarnio 3 x 30 min. hieronta 70 € 040 - 56 93 515 Kaisaniemenkatu 1 B a 2. krs

eva.a.salo@gmail.com IKKUNANPESUT 45 vuoden kokemuksella, puh. 040-3716084 Kotital.väh. Veikko Salonen Luotettavasti ja ahkerasti.

Siivoukset, ikkunoiden pesut ja saunojen tehopesut. Seniorisiivous - 24 % Helsinki ja Espoossa.

Puh. 045 638 5774. Mirja

Ammattitaidolla siivoukset ja ikkunanpesut yksityisille ja yrityksille. Puh. 045-2215 909

Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Tarjoamme sinulle parhaalla ammattitaidolla mm: omakotitalon maalaus, tiilikaton pesu, korjaus, peltikaton pesu, maalaus, julkisivumaalaus, terassit. Ilmainen arviointi.

OTA YHTEYTTÄ, puh. Kalev, 040 5656754 tai teknokatekalev@ gmail.com www.teknokate.fi

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Ikkunan pesut,kotisiivoukset, sopimus-siivoukset.ym ta. Puh 0465727421 pentti.hakkinen@pp5.inet.fi

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420 Kotisiivousta, ikkunapesua yms. lähihoit. Merja Rouvali, 045-8520244 www.merjankotipalvelut.com www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keitiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Kevätpihaan kestopuuterassit + aidat.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Edulliset remontit!

Kirvesmiestyöt, maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetointi ym. Ilm.arviointi, kot.väh., tarvikeale. Pienet remontit tervetulleita!

Saneeraus Pe Ry T:mi, puh. 0400 819 757 Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

A

Tilaisuuksia

Hautauspalveluja

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 21.5 klo 13.30 (Joh.21) Suuri kalansaalis - Markku Sivonen Jeesus ja Pietari - Tinja Halunen ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 16.05 klo 19 Gunnar Weckström, Lassus ja Ahlberg.

Lastehoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä, soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12, esirukousiltana 18-18.45 puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle.

Esirukousillat jatkuvat syksyllä.

Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

HERÄNNÄISSEURAT pe 12.5. klo 18.30 kotiseurat Sevannolla, Antbackankaari 30,(Martinkylä) Sipoo. su 14.5. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot.6, Järvenpää. ti 16.5. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs. (Autotalo, Kamppi). Kevään viimeinen. la 20.5. klo 14 Uudet veisuut – uud.

Siionin virsien opettelua Meilahden kko, Veisuuveljet ja Jaakko Löytty, Pihlajat.16, Hki. Vapaa pääsy, kolehti.

Osa Kirkon musiikkijuhlien ohjelmaa. klo 13-17 Veisuukahvila Meilahden srk-salissa, Pihlajat.16. Mahd. ostaa uud. Siionin virret omaksi. TALKOOLAISET ilm. leena.vayrynen-si@h-y.fi, p. 0400882251. su 21.5. klo 18 kotiseurat E. Lehtipuulla, Kumpukj.4, Nurmij. klo 18 Ankkurissa, Keskusk. 11, Mlä. to 25.5. klo 15 Kytäjän kirkko, Palkkisillant.11, Hvkää. klo 16 Matinkpli takkah., Liisankj.3, Espoo.

Karmel-yhdistys Suomen Raamatun ja Israelin puolesta

13.5. klo 10-14 Karmelin kevätmyyjäiset, Metodistikirkko, Punavuorenkatu 2, Fredrikintori, Helsinki Kuolleenmeren kosmetiikkaa, leivonnaisia, käsitöitä ym. Käteismaksu.

19.-21.5. Israel-kongressi Leppävaaran kirkossa Ohjelmassa mm. pe 19.5. 18.00 sapattiateria. Sapattiaterialiput 30 € Karmelin toimistosta p. 044 747 1100, karmel@karmel.fi. La 20.5. 9.45 Israel-tänään, Pekka Sartola, 10.45 Jerusalem – avoin kaikille, Avi Granot, 13.00 Israel maailman silmissä, Avi Granot, 16.00 Uusi radikaali korvausteologia – mitä se on?, Risto Auvinen, 17.15 Raamattutuokio: Jerusalem – juovuttava malja, Juhani Peltonen, 18.00 Iltajuhla, mm. Avi Granot, Juha-Pekka Rissanen, Pentti Holi, heprealaisten tanssien ryhmä. Su 21.5 13.30 Israel-juhla.

Koko ohjelma www.karmel.fi. karmel@karmel.fi, 044 747 1100

(09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

KIVITUOTE OY 35 VUOTTA Juhlavuoden kunniaksi hautakiviä erikoishintaan suoraan veistämöltä Tiedustelut tai varaa aika: Salpakuja 7, Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

Veloitukseton arviointi

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Espoonaukio 7, Espoo p. 09 465 650 janne.lehtinen@kivituote.com

Hammashoitoa

www.bremerinhautakivi.fi

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 19.5. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Lakipalveluja Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut

BREMERIN KIVI Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö-ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€ 59€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 59€ Kivuton hampaan poisto Hinta alk. 59€ Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 €

varatuomari Mirja Kokko

Hammaslääkäri Michael Munte

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

T A K U U T Y Ö

www.stickdent.com

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 350 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 690 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 99 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

lakimies Katariina Kuusiluoma

lakiasiantuntija Virpi Mikkonen

Varaa aikasi 044 9339 242

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Henkilökohtaista 69 v. uskova mies vailla pitempiaikaista seuraa yht. krist. kokouksiin ym.

Vastaukset E.K. Poste Restante Lahti 15100

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

19

20 a

MIELIPIDE

Tekopyhyys harmittaa Lehtisaaressa Helsingin seurakuntayhtymä nuiji pöytään esityksen, joka tuo Lehtisaaren asukkaille vuokran suuruisia yhtiövastikkeita. Yhtymä kiirehti julkaisemaan taitavasti politikoidun tiedotteen, jossa se julisti kohtuullistaneensa alkuperäistä esitystään. Saimme uudet kasvot tekopyhyydelle.

Esitys tarkoittaisi läpi mennessään usealle kodin pakkomyyntiä ja arviolta 50 000 euron varainmenetystä säästöistään. Monelle oma koti on elämän ainoa sijoitus. Asukkaiden hädän ymmärtää, mutta hätää näyttelee myös tuottotavoitteisiin hirttäytynyt yhtymän korkeilla kuukausipalkoilla elävä johto. Heidän mielestään kirkon taloudellinen tilanne pyhittää keinot. Kuten Lehtisaaren asukkaiden blogista saamme lukea; esitys on kaikkea muuta kuin kohtuullinen.

Tilanteessa, jossa tavalliset ihmiset joutuvat yhtymän härskin toiminnan takia todelliseen ahdinkoon, täytyy kirkon sisältä löytyä joku, joka toimii kuten opettaa. Valta on piilotettu niin, ettei kukaan joudu vastuuseen. Toimillaan kirkko näyttäytyy rahanahneena liikelaitoksena, joka monopolisoidun pyhän nimissä toimii täysin vastoin omia alkuperäisiä ihanteitaan.

Esitys on huolestuttava signaali kaikille vuokramailla asuville ja yleisemminkin. Jos kirkko voi oikeutetusti vaatia moninkertaista tuottoa kaupunkiin nähden, se tarkoittaa vääjäämättä, että muut toimijat tulevat lähtemään samaan pohjattoman ahneuden sanelemaan suuntaan. Kirkko toimii kyseenalaisena suunnannäyttäjänä kehitykselle, jota sen itse tulisi kaikin voimin vastustaa.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Viivästyneet kiitokset

Tuula Airio seurakuntalainen Roihuvuoren seurakunta

Korotukset tulevat 15 vuoden aikana

Teemu Laajasalo Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja

Esko Riikonen Helsinki

Palmusunnuntaina Laajasalon kirkon messussa iäkäs seurakuntalainen sai sairauskohtauksen juuri saarnan alettua. Takapenkkiin kuului vain kolahdus. Kirkon työntekijät kiiruhtivat – täysin tilanteen halliten – kohtauksen saaneen ja tämän omaisen avuksi. Paikallaolijasta näytti siltä, että kukin kanttori-urkuria myöten tiesi tarkalleen tehtävänsä. Naissuntio toimi erikoisen mallikkaasti. Saarnan jo aloittanut nuori naispappi totesi, että pidetään pieni tauko.

Tästä taukosesta huolimatta seremonia ei juuri viivästynyt aikataulustaan. Kirkkotilassa vallitsi levollinen ja rauhallisen odottava ilmapiiri. Poikkeuksellinen toiminta, sairaankuljetusväen toimet mukaan lukien, oli hiljaisen tehokasta ja sairastuneen tilaa kunnioittavaa. Potilaskin sai poistua messusta arvokkaasti pyörätuolissa istuen. Saarnan jälkeen esirukousosassa sairastunut kirkkovieras sai tuekseen pontevat esirukoukset tervehtymisensä puolesta.

Aikuinen tyttäreni muisti kymmenen vuoden takaisen vastaavan tapahtuman Yliskylän yläsalissa (Laajasalon kirkon edeltäjä). Sairauskohtauksen saanut ikääntynyt kirkkovieras tokeni tajunnanmenetyksestään urkujen jo pauhatessa. Hän kysyi iloisen hämmästyneenä vieressään olevilta: ”Olenko minä jo taivaassa…?”

Muistelu irrotti makeat naurut – ehkä helpotuksesta silloisen kirkkovieraan puolesta. Taivasusko on kuitenkin hieno ja arvokas asia.

Tapani Kallinen Lehtisaari, Helsinki

Lehtisaarelaisilla on ollut poikkeuksellisen edullinen maanvuokra.

Korotusesitystä on kohtuullistettu reilusti: laskelmat perustuvat asiantuntijoiden alimpaan arvioon, tuotto-odotustamme on pienennetty viidenneksellä ja korotus tulee 15 vuoden aikana. Lievennykset vastaavat noin 7,5 miljoonan euron suoraa tukea omistusasunnoissa asuville lehtisaarelaisille. Lehtisaaren maanvuokraa ei voida enempää tukea muiden helsinkiläisten kustannuksella.

Korotukset vaihtelevat asunto-osakeyhtiöittäin. Sadan neliön kerrostaloasunnon kohdalla korotus tarkoittaa noin 400–450 euron maanvuokrakustannusta 15 vuoden siirtymäajan jälkeen. Ensimmäisenä vuonna korotuksen osuus on 1/15. Nämä summat eivät poikkea muiden merellisten kaupunginosien kustannustasosta.

Kaupungin ja seurakuntien maanvuokrien tasoa ei voi verrata: kaupungilla on kaavoitusmonopoli ja kaupunkirakenteeseen liittyviä intressejä. Katso perustelut: www.helsinginseurakunnat.fi/maanvuokra

Oleskelulupa pitää myöntää vain niille, jotka täyttävät lain edellyttämät vaatimukset.

Jos Jeesus olisi nainen Hannu Koponen arvosteli sitä, että Helsingin Via Cruciksessa Jeesuksen roolin esitti nainen (K&k 27.4.). Jeesuksen dramaattinen kuvaus naisena ei ole 2010-luvun keksintö Kaisaniemessä.

Jo vuonna 1886 Minna Canth kirjoitti kansallisteatterimme perustajalle Kaarlo Bergbomille näin: ”Kuinkahan kauan ihmiset sokeudessa vaeltavat ja antavat kirkon ja pappis vallan sekoittaa pois totisen puhtaan uskonnon.

Jospahan tulisi, jospahan tulisi toinen Kristus raikkaamaan maailmaa taas. Ja tällä kertaa se saisi olla nainen!”

Kaihsu Tai Helsinki

Sinisilmäisesti pakkopalautuksista Perheasiain neuvottelukeskusten johtajat ovat sitä mieltä, että kaikki turvapaikanhakijat ovat traumatisoituneita ja aitoja turvapaikanhakijoita (K&k 27.4.). Eli tarvitsevat turvapaikan tai oleskeluluvan.

Tosiasiat kertovat muuta. Tulijoissa on myös sotilas- ja vankikarkureita,

rikollisia, terroristeja ja onnenonkijoita. Ilmainen ja parempi elämä on suuri vetovoimatekijä.

Se, että henkilö ei saa oleskelulupaa monen valituksen jälkeenkään, osoittaa, että kaikki eivät ole oikeutettuja jäämään Suomeen. Ja meillä on jo nyt liiankin antelias lupakäytäntö.

Jos meillä olisi järjestelmä, jossa kenenkään ei tarvitsisi lähteä maasta, vaikka oleskeluvan vaatimukset eivät täyty, niin meillä olisi nopeasti 100 000 tulijaa vuodessa ja perheet vielä päälle. Ymmärtävätkö kirjoittajat, mitä heidän vaatimuksensa tarkoittavat? Minne majoittaisimme kaikki nämä ihmiset ja mitä se maksaisi? Miten mahtaisi yhteiskuntarauhalle käydä?

Onko näillä vaatimuksilla tarkoitus tyhjentää kirkosta ne henkilöt, jotka suhtautuvat kriittisesti kirkon toimiin.

Luottamus kirkkoon on monen kohdalla hyvin olematon.

Kirkon pitää kunnioittaa Suomen lakeja ja ottaa huomioon myös yleinen mielipide. Kun oikeuslaitokset ovat tehneet päätöksensä ja se on lainvoimainen, kirkolla ei ole oikeutta nousta sitä vastaan. Eikä oikeutta piilotella käännytyspäätöksen saaneita.

Ihmiset tekevät turhia sääntöjä Pertti Koski väitti (K&k 27.4.), että päätoimittaja Jaakko Heinimäki yllyttää laittomuuksiin. Sitä hän ei suinkaan ole tehnyt MTV3:n Uutisekstran haastattelussa eikä pääkirjoituksissaan. Hän on ollut asiasta täysin samoilla linjoilla Jeesuksen kanssa. Jeesus sanoi: ”Te tekopyhät! Oikein Jesaja teistä ennusti, kun hän sanoi: Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta. Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä.” (Matt.15).

Markuksen evankeliumi ssa (Mark. 7) Jeesus ilmaisi asian näin: ”Te olette hylänneet Jumalan käskyn ja noudatatte ihmisten perinnäissääntöjä. Taitavasti te teette tyhjäksi Jumalan käskyn, jotta voisitte noudattaa omia sääntöjänne.”

Mitkä olivatkaan ne kaksi käskyä, joihin Uuden testamentin mukaan sisältyy koko Jumalan laki? Tarjoan tämän ystävällisesti kotiläksyksi Pertti Koskelle ja muille hänen laillaan ajatteleville.

Laura Widén Vuosaari