Kirkko ja kaupunki 2017 05 helsinki

5

HY VÄN TÄHDEN.

16.3.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 3 Samaa sukupuolta olevia pareja vihkineestä papista tehtiin kantelu

HELSINKI

A 4 Kirkko tarjoaa töitä pitkäaikaistyöttömille B 6 Kapellimestari Susanna Mälkki: ”Iän myötä oma olemus kirkastuu.”

B1

Minuutti mystiikkaa Näyttelijä Tommi Korpela lukee minimeditaatioita Kirkkojakaupunki.fiverkkolehdessä

SAKSALAINEN MYSTIKKO MESTARI ECKHART (1260–1328)

Tänään

Eilen

Me emme voi tyytyä ajateltuun Jumalaan, sillä kun ajatus katoaa, myös Jumala katoaa.

Pikemminkin meidän on muodostettava suhde elävään Jumalaan, korkealla ajattelun ja kaiken luodun yläpuolella.

†

Olevaisella ei näytä lopultakaan olevan mitään velvollisuutta käyttäytyä ihmiselle ymmärrettävällä tavalla. Se on loputtoman kiehtovaa ja ehkä pelottavaa.

MUUSIKKO JOEL MELASNIEMI MAALISKUUN GLORIASSA

Iankaikkisesti

‡

2A

Tavoitatko sinä Jumalan syvyydet?

Ymmärrätkö ääriään myöten Kaikkivaltiaan suuruuden? Se on taivasta korkeampi – miten sen tavoitat?

JOB 11:7–8

Rukous

Pääkirjoitus

JUHANI HUTTUNEN

Jeesustelua MITÄ JEESUS TEKISI? Takavuosina tuli varsinkin nuorten amerikkalaisten konservatiivikristittyjen parissa muotiin pukeutua kirjainyhdistelmällä WWJD varustettuihin t-paitoihin ja riipuksiin, jopa pikkuhousuihin. Kirjaimet viittasivat sanoihin what would Jesus do, mitä Jeesus tekisi.

Jeesuksen esimerkin miettimisen ajateltiin helpottavan päätöksentekoa elämän monenlaisissa moraaliongelmissa: kun isot pojat tarjoavat viinaa ja tupakkaa, mieti mitä Jeesus siinä tilanteessa tekisi.

Usein WWJD-kristillisyydessä on vähän moralistinen ja pikkusievä sävy.

”

AJATUS KRISTUKSEN MATKIMISESTA, Imitatio Christi, ei silti ole amerikkalaisten eikä edes erityisten konservatiivisten kristittyjen keksintöä. Jo keskiajan radikaalit munkit ja nunnat korostivat MITÄ JEESUS TEKISI Jeesuksen elämän ja hänen opetustenMIELENOSOITUSsa sisäistämistä mietiskelyn avulla.

LEIRISSÄ?

Jeesuksen seuraaminen ei ole pelkkää perässähiihtoa, se on myös maailman näkemistä hänen vinkkelistään ja hänen esimerkkinsä noudattamista.

Jeesustelulla tarkoitetaan yleensä tekopyhää hurskastelua.

Termi on siinä mielessä epäonnistunut, että jos Jeesus jotakin sydämensä pohjasta inhosi, niin tekopyhää hurskastelua. Oikea jeesustelu, Jeesuksen jäljittely, merkitsee jotakin aivan muuta.

Oikea jeesustelu on rakkauden tekoja silloinkin, ja varsinkin silloin, kun itse joutuu vaaraan ja epäsuosioon. Oikea jeesustelu on vihollisen rakastamista ja hänen parhaansa toivomista.

Oikea jeesustelu on paratiisin portin raottamista keskellä kadotuksen kauhuja.

MITÄ JEESUS TEKISI turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirissä? Hän veisi sinne voipaperiin käärimiään juustovoileipiä ja villasukkia. Hän istuisi turvapaikanhakijoiden kanssa ja yrittäisi pitää tilannetta rauhallisena. Siis siinä tapauksessa, että hän ei itse värjöttelisi peloissaan kielteinen turvapaikkapäätös takataskussaan.

Ainakaan Jeesus ei ilkkuisi internetin vihasivustoilla turvapaikanhakijan itsemurhayritykselle. Jeesus olisi pikemminkin se epätoivonsa lannistama itsemurhakandidaatti. Yksi vähimmistä veljistä ja sisarista.

JAAKKO HEINIMÄKI Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ensin oltiin ihan, että peto on irti, mä tulin tänne bailaan.

Sitten luettiin lehdestä, että ei siunata.

Ja kun pappi vihki, tuli kantelu.

Tämä kuohari jäi juomatta.

Jeesus, kun eivät ne riitele sinusta.

Ne riitelevät meistä kahdesta.

Lainasanat

”

Nuoruuden epävarmuuteni sai minut opiskelemaan ahkerammin.

Vähemmistöön kuuluminen on suurin käyttövoima nykyiselle aktivismilleni.”

HELSINGIN KULTTUURIN JA VAPAA-AJAN TOIMIALAJOHTAJA TOMMI LAITIO KOLUMNISSAAN SIVULLA B 5

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

16.3.2017 numero 5 Kirkko ja Kaupunki HELSINKI KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

A

Miten

käy

kapinapappien?

A

violiittolaki muuttui sukupuolineutraaliksi 1.3., ja kirkon ylle on laskeutunut hämmentynyt odotus.

Luterilaisen kirkon nykyinen oppi ei tunne samaa sukupuolta olevien avioliittoa.

Papin vihkimä liitto on kuitenkin juridisesti pätevä. Monet papit piispoja myöten ovat ilmaisseet halunsa uudistaa kirkon avioliittokantaa, mutta piispat ovat kehottaneet pappeja pidättäytymään vihkimästä, ellei asiasta päätetä yhdessä. Kirkon avioliittokannasta päättää kirkolliskokous.

Useat papit ovat kuitenkin jo ennen lainmuutosta kertoneet olevansa valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pariskuntia, sanovat piispat tai kirkolliskokous mitä sanovat.

Keskiviikkona 1.3. kirkol-

lisia vihkimisiä oli tiettävästi vähän. Musiikkiteatteri Kapsäkissä järjestetyssä Vihdoinkin vihille -tapahtumassa pappi Kai Sadinmaa siunasi kol-

Tähän mennessä koko maassa on tehty vain yksi kantelu papista, joka on vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA JARKKO PELTOLUHTA

me ja vihki kaksi samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa avioliittoon.

Sadinmaasta kanneltiin seuraavana päivänä Helsingin tuomiokapituliin. Sadinmaa on toistaiseksi ainoa pappi koko maassa, josta on tehty kantelu samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä, mutta lisää on odotettavissa.

KAPINA PIISPOJEN avioliittoohjeistusta vastaan ei ole vain yksittäisten pappien touhuja.

Kymmenen seurakuntaa Helsingistä ja Vantaalta on ilmoittanut, että heidän tilansa ovat käytettävissä samaa sukupuolta olevien vihki- ja siunaustilaisuuksiin.

Tilavarauksia on tullut yhteensä vain kymmenkunta, ja ne ajoittuvat pitkin kevättä, kesää ja syksyä. Kaikkia kirkol-

3

lisia vihkimisiä ei kuitenkaan toimiteta kirkoissa, vaan pappi voi tulla esimerkiksi vihkiparin kotiin.

Pappi ja psykoterapeutti Toni Fagerholm perusti tammikuussa Sateenkaaripapit-sivuston, jonka kautta samaa sukupuolta olevat pariskunnat voivat pyytää pappia vihkimään tai siunaamaan liittonsa. Fagerholm tietää noin kymmenestä vihkimisestä tai siunaamisesta, jotka on sovittu kesäksi.

Hän arvelee, että kirkkovarausten vähäinen määrä voi johtua kahdesta syystä.

– Ensimmäinen vaihtoehto on, että maaliskuu ei yksinkertaisesti herätä suomalaisissa suuria naimisiinmenohaluja.

Kun katson ulos, voin ymmärtää asiaa, Fagerholm kertoo.

– Jälkimmäinen vaihtoehto taas on, että Suomen kirkko on onnistunut karkottamaan sateenkaarikristityt. He alkavat olla väsyneitä tähän tuplaviestintään, jossa piispat ensin kertovat rakastavansa heitä ja sen jälkeen kertovat jatkavansa systemaattista syrjintää.

Vantaan ruotsinkielinen seurakunta on yksi niistä seurakunnista, jotka päättivät avata ovensa samaa sukupuolta oleville pareille. Kirkkoherra Martin Fagerudd ei odottanutkaan suurta vihkiryntäystä.

– Uskon, että sateenkaariväki on Suomessa varovaista.

He antavat ajan kulua ja katsovat, miten asenteet kehittyvät, Fagerudd sanoo.

KAI SADINMAAN ja muiden samaa sukupuolta olevia pareja vihkivien pappien kohtalosta päättää kunkin hiippakunnan tuomiokapituli. Pappi voi saada varoituksen tai menettää pappisoikeutensa määräajaksi tai kokonaan. Tuomiokapitulin jäsenet äänestävät asias-

ta. Jos äänet menevät tasan, piispan ääni ratkaisee.

Helsingin hiippakunnan lakimiesasessorin Ritva Saarion mukaan tuomiokapituli päättää Sadinmaan mahdollisesti rangaistuksesta, kun se on ensin saanut Sadinmaalta kirjallisen vastineen.

On mahdollista, että joissain hiippakunnissa pappeja ei rangaista vihkimisestä, mutta toisissa rangaistaan. Eikö se aseta kirkon työntekijöitä epätasa-arvoiseen asemaan, lakimiesasessori Ritva Saario?

– Tuomiokapitulit ovat itsenäisiä toimijoita. Tilanne rinnastuu siihen, että meillä on useita käräjä- ja hovioikeuksia. Välillä niistäkin on uutisoitu, että rangaistuslinja poikkeaa. Kun toimijat ovat itsenäisiä, jokaisella on oma päätösvaltansa.

4a

TAUSTAT JA ILMIÖT

1250

paria vihittiin viime vuonna kirkollisesti avioliittoon Helsingissä. Kirkon jäsenille toimitetuista vihkimisistä oli 51,4 prosenttia kirkollisia, loput siviilivihkimisiä.

Esko Jämsä

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Rauta­ tientorilla on jatkunut yli kuukauden ajan.

Kirkkotempaus laajenee

Jaana Koivunen siivoaa Helsingin seu­ rakuntayhtymän virastotalon keittiöt ja kokoushuoneet neljänä päivänä viikossa. Puolen vuoden tukityöjakso kestää huhtikuun loppuun. Koivusen esimies on ylivahtimestari Pirjo Laurila (oik.).

34 seurakuntaa on ilmoittanut ­olevansa mukana We see you Migri -kampanjassa lehden mennessä painoon. Siinä luetaan ääneen Maahanmuuttoviraston eli Migrin antamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Helsingin seurakunnista kampanjaan osallistuu 14, Espoon seurakunnista ­neljä ja Vantaalta yksi seurakunta. Kampanja laajenee koko ajan ympäri Suomea.

Varsinainen pääpäivä on 5. paastonajan jälkeinen sunnuntai eli 2.4. Tuolloin kirkois­ sa luetaan turvapaikkapäätöksiä. Kampanja sai alkunsa espoolaisesta Olarin seurakun­ nasta. Lue lisää: www.kirkkojakaupunki.fi.

Pauli Juusela

Luottamushenkilöitä ja pappeja ehdolla Ainakin 18 Helsingin yhteisen kirkkoval­ tuuston jäsentä on ehdolla eri puolueiden listoilla kuntavaaleissa.

SDP:n ehdokkaita ovat Leea Halmet­ oja, Pertti Hyvärinen, Ville Jalovaara, Tarja Kantola, J ­ ohanna Laisaari, Sinikka Vepsä ja ­Wiking Vuori. Kokoomuksen eh­ dokkaita ovat Sirpa Asko-Seljavaara, Ari Järvinen, ­Anna Munsterhjelm, Seija Muu­ rinen, Timo Raittinen ja Laura Rissanen.

Muita ehdokkaita ovat Sirkku Ingervo ja Hanna Mithiku (vas.), Tuulikki Vuori­ nen (kd, sit.), Johanna Nuorteva (vihr.) ja pastori Sanna Lehtinen (kesk.).

Muiden ehdokkaiden joukossa on usei­ ta pappeja: Vartiokylän kirkkoherra Jukka Pakarinen (kok.), Mika Ebeling (kd), Suvi-­ Maria Junni (vihr.) ja Haka Kekäläinen (Feministinen puolue).

Eira Serkkola

Oikaisu Toisin kuin viime lehdessä kerrottiin, Roihu­vuoren seurakunnan Yhteisvastuu­ keräyksessä ovat käytössä myös tilisiirto­ lomakkeet sekä lista- ja lipaskeräys. Par­ haiten tuottava keräysmuoto ovat kuiten­ kin Yhteisvastuu-tapahtumat.

Kirkko yrittää luoda tuhat työtilaisuutta Helsingin seurakunnat osallistuvat talkoisiin, joissa kirkko tarjoaa pitkäaikaistyöttömille tuettuja työjaksoja. Tavoitteena on luoda koko maassa vähintään tuhat uutta työtilaisuutta.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

S

uomalainen työttömyys poikkeaa eurooppalaisesta valtavirrasta siinä, että pitkäaikaistyöttömien paluu työmarkkinoille onnistuu erityisen huonosti.

Tieto käy ilmi kirkkohallituksen työryhmän loppuraportista, joka julkistettiin Kytkin.fi -verkkolehdessä helmikuun lopulla. Raportin mukaan tilanne on Suomea heikompi vain Italiassa ja Romaniassa.

OECD:n marraskuussa 2016 julkistaman maaraportin mukaan Suomi on irtisanottujen uudelleen työllistymisessä maailman huippuluokkaa yhdessä Ruotsin kanssa. Lähes viisi kuudesta irtisanotusta löytää uuden työn vuoden sisällä.

Yli vuoden kestänyt työttömyys lisää kuitenkin merkittävästi riskiä, että paluu työmarkkinoille ei onnistu. Niistä, jotka putoavat pitkäaikaistyöttömien ryhmään, enintään 15 prosenttia palaa avoimille työmarkkinoille.

– Vapaiden markkinoiden mantra ei auta tätä ryhmää työl-

listymään, vaan pitkäaikaistyöttömyyteen tarvitaan aivan eri lääkkeet. Niitä työryhmä lähti hakemaan, kirkkohallituksen yhteiskunnallisen työn johtava asiantuntija Kari Latvus sanoo.

Koko maassa oli tammikuun lopussa 121 800 pitkäaikaistyötöntä, joiden työttömyys oli kestänyt yli vuoden. Heistä 59 200 oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.

Pääkaupunkiseudulla pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi rajusti vuodesta 2013 aina loppusyksyyn 2016 saakka, mutta loppuvuodesta kasvutahti hidastui hieman.

Helsingissä oli tammikuun lopussa 17 876 pitkäaikaistyötöntä.

Espoossa pitkäaikaistyöttömiä oli 5986 ja Vantaalla 4786.

Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että pitkäaikaistyöttömyys kääntyy laskuun jo lähikuukausina. 1990-luvun vaikeimpia vuosia hätyyttelevä tilanne ei kuitenkaan purkaudu nopeasti.

Kirkkohallitus haastaa seura-

kunnat ja hiippakunnat talkoisiin, joissa työttömille etsitään ja luodaan ”1001 työmahdollisuutta” vuosien 2017 ja 2018 aikana.

– Tavoitteena on tarjota työttömälle lähes vuoden kestävä hyvä jakso, jossa hän pääsee osaksi työyhteisöä ja kiinni arjen rytmin ja työn mielekkyyteen, Latvus sanoo.

Työmahdollisuus voi olla esimerkiksi kuusi kuukautta kestävän työkokeilun ja 3-4 kuukauden palkkatuetun työn yhdistelmä, jonka yhteispituus voisi olla 9-10 kuukautta.

Kokonaisuuteen liittyy aina ohjausta ja tukea, jossa etsitään aktiivisesti työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia.

Ketään ei rajata työmahdollisuuksien ulkopuolelle, mutta hankkeen pääkohteena ovat pitkäaikaistyöttömät nuoret, yli 55-vuotiaat ja maahanmuuttajat.

1001 työmahdollisuutta -hanke pilotoidaan tämän vuoden aikana ja toteutetaan vuonna 2018. Pilottivaiheeseen ovat lu-

Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu torstaina maaliskuun 30. päivänä 2017 kello 18 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22.

Kokouksen asialuettelo on nähtävänä 22.3.2017 lukien Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla, osoite Kolmas linja 22.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja ovat luettavissa Internetosoitteessa helsinginseurakunnat.fi/hallinto. Esityslista julkaistaan noin viikkoa ennen kokousta ja pöytäkirja noin viikko kokouksen jälkeen.

Helsingissä maaliskuun 13. päivänä 2017 Puheenjohtaja

Kaupan ja IT-alan irtisanomiset näkyvät Pääkaupunkiseudun pitkäaikais­ työttömistä noin joka kolmannella on korkea-asteen koulutus.

pautuneet Helsingin ja Tampereen seurakuntayhtymät sekä Kallion, Lauttasaaren ja Paavalin seurakunnat.

Samaan aikaan kirkko heittää työllistämishaasteen myös hallitukselle, kunnille ja yrityksille.

Latvus arvioi, että 1001 työmahdollisuuden tarjoaminen olisi kirkolta maksimisuoritus. Moni seurakunta kamppailee jo nyt niukkenevien resurssien kanssa.

– Tavoite on vaikea, mutta realistinen. Jos kirkko kykenee tekemään tämän ja yhteiskunta lähtee mukaan, pystymme lohkaisemaan pois merkittävän osan pitkä­aikaistyöttömyydestä.

”

Jos kirkko kykenee tekemään tämän ja yhteiskunta lähtee mukaan, voimme lohkaista pois merkittävän osan pitkäaikais­työttömyydestä.

Kari Latvus

Työryhmä pitää välttämättömänä myös välityömarkkinoiden ennakkoluulotonta kehittämistä työttömyyden ja avoimien työmarkkinoiden välille, jotta osatyökykyiset saavat mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan.

– Tarkoituksena ei ole tinkiä sovituista palkoista ja työehdoista. Kirkko ei halua olla halpatyötä edistävä taho yhteiskunnassa, Latvus korostaa.

Eniten lopetettuja yrityksiä on kaupan alalla. Myös IT-alan suuret irtisanomiset tuottavat pitkäaikaistyöttömyyttä.

Työttömäksi jäädään aiempaa enem­ män tutkimus- ja kehitystehtävistä, pankki- ja vakuutusalalta, yliopistoista ja valtion virastoista.

(Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus)

Helsingin seurakunnissa pilotointi ei tarkoita uuden aloittamista, vaan hyvien käytäntöjen ja osaamisen vahvistamista ja jakamista. Tuettua työllistämistä on tehty jo vuodesta 2005.

Vuonna 2015 alkaneen Työtä Kohti -projektin aikana yhteisiin työmuotoihin ja seurakuntiin on työllistetty 29 henkilöä osa-aikaisiin ja määräaikaisiin työsuhteisiin.

Työtä Kohti -projektin projektityöntekijä Anna Hästö kertoo, että tuettua työtä tehdään muun muassa keittiöissä, siivouksessa, viestinnässä sekä kiinteistöjen ja ulkoalueiden hoidossa.

Hästö kertoo, että moni on löytänyt itseluottamusta ja voimavaroja, kun on saanut kokeilla turvallisesti uusia tehtäviä.

Työllisyyspalvelujen mahdollisuuksia ei kuitenkaan vielä tunneta ja hyödynnetä systemaattisesti. Esimerkiksi palkkatukea haetaan harvoin.

– Palkkatuen avulla monelle työttömälle voisi löytyä työtä. Se mahdollistaisi palkkaamisen silloinkin, kun seurakunnan taloustilanne on heikompi. Minut on palkattu, jotta työllistämiseen saadaan toimintamalli ja rakenne, Hästö sanoo. ■

Meena Khan

Ääni ilman oikeutta?

Auta konfliktialueiden naisia saamaan äänensä kuuluviin.

Naiset tietävät elämästä konfliktien keskellä, mutta rauhanprosesseissa heitä ei haluta kuulla.

Lahjoita Tasaukseen ja auta heitä saamaan äänensä kuuluviin!

tasaus.fi

Keräyslupa: Manner Suomi RA/2016/517 / Ahvenanmaa ÅLR 2016/6024

Seuraa meitä Facebookissa!

ELÄMÄ JA HYVINVOINTI

T N Y -S

T I R TÄ

aa n hlim u j n ee lle. hein t per nanmäe e s p la iä Lin neet t ynty tä kympp s iedo 7 0 t lisät 29.4. e 20 kaa täy a j m t e ..3 is um 7e .fi 15 tum Kuts 20.5.201 ttau akunnat i o m r Il llä! eu intsi gins L n i n s l ä he dä Näh

10

Esko

Taiteilijakuvassa

Salminen

Sisarukset takapihan viidakossa

Ralf

Långbacka

ti 9.5. klo 14, 6 € | ti 4.4. klo 14, 6 € Tiistaimatineassa piirretään taiteilijakuvaa suomalaisen teatterin voimahahmoista. Haastattelijana toimittaja, teatteriohjaaja Päivi Istala.

Leena Parkkisen vauhdikas kuvakirja kertoo sisarkateudesta ja pelon voittamisesta.

Vuotalo, Mosaiikkitori 2, Vuosaari Liput: 09 310 12000 & lippu.fi

Tuomasmessu

Sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa Tehtaankatu 23, Helsinki

19.3. Dominikaaniveli Antoine Lévy saarnaa, liturgina Hannu Pöntinen.

Musiikissa Anna Kiiski yhtyeineen sekä Juha Vintturi ja mieslauluyhtye.

26.3. Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsiht eeri Kaisamari Hintikka saarnaa, liturgina Jaana Räntilä. Musiikissa Inna Vintturi ja Vox Silentii.

Tervetuloa! Lisätietoa tuomasmessu.fi

K

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

irjailija Leena Parkkinen tunnetaan romaaneistaan, mutta nyt hän on tehnyt toisen lastenkirjansa, kuvakirjan Pikkuveli ja mainio harharetki. Kirja ilmestyy Teoksen kustantamana

Tyttö ja suo-otus ratkovat sylikoiramysteeriä LASTENROMAANI ”Vanhemmat olivat luvanneet, että Ottilia pääsee mukaan matkoille sitten joskus kun hän on isompi, mutta siihen asti hänen täytyi pysyä kotona ja hoitaa kokoelmia.” Äveriäs Ottilia asuu keisarin hattujen, nelinokkaisten teepannujen ja muiden harvinaisten esineiden keskellä. Ottilialle pitää seuraa suolta löytynyt pikkuotus, Mauriherra, kun vanhemmat lentelevät maailmalla kokoelmiaan kartuttamassa. Muu lastenhoito on ulkoistettu esimerkiksi Kotiruokayhtiö Oy:lle ja Onnenpesä Petaajille.

Pyykin Ottilia pesee itse, koska hänestä on hauskaa kuunnella samalla putkien kautta keskusteluja toisista asunnoista. Ottilia ratkoo mielellään mysteerejä, ja salakuuntelu auttaa siinä. Nyt seudulta on ka-

huhtikuussa, ja se kuvaa sisarusten, Kreivitär Pitäjänmäen ja Pikkuveljen, seikkailua viidakossa.

Sisarusten kotinurkilta alkaa sademetsä, jonne he lähtevät etsimään vaarallista jättiläiskäärmettä, Suon-

donnut sylikoiria.

Herkullisesti kuvitettu 171-sivuinen romaani sopii erinomaisesti aloittelevillekin lukijoille.

Kahdeksanvuotias ahmaisi sen yhdessä aamussa ja illassa.

– Pidin siitä, että kirjassa seikkailee haasteista tykkäävä tyttö, jonka kaverina on otus, josta kukaan ei saa selvää. Tyttö kerää vanhempiensa lähettämiä postikortteja, koska niitä lukemalla ei tule niin kova ikävä.

Kahdeksanvuotias odottaa jo brittiläisen Chris Riddellin uuden Ottilia-sarjan

a

Toimittajalta

7

yleensä istun yksin tietokoneen ääressä pyjamanhousuissa.

– Ideoimme kirjaa kuva kerrallaan.

Jussi nimittäin valmisti kuvat käsityönä työläällä kollaasitekniikalla, vanhojen itäeurooppalaisten lastenkirjojen tyyliin.

Leena Parkkisen mielestä lastenkirjoissa voi käsitellä ahdistaviakin asioita, kunhan niissä on valoisa loppu.

silmärusettianakondaa. Pikkuveli saa tutkimusretkelle avuksi tulitikkulaatikkoa pienemmän apinan ja tassullisessa talossa asuvan mummon.

– Kyseessä on rönsyävä tarina, jossa riittää hassuja asioita, vauhdikkaita käänteitä, kummallisia eläimiä ja yllättäviä ruokia, Parkkinen sanoo.

– Kirja kertoo sisarusten välisestä kateudesta ja pelon kohtaamisesta.

Yhteisellä retkellään he oppivat ymmärtämään toisiaan kilpailuasetelmasta huolimatta.

Kirjan on kuvittanut ansioitunut graafinen suunnittelija ja kuvittaja Jussi Karjalainen. Hän on tehnyt tähän mennessä myös Parkkisen kaikki kirjankannet. He tutustuivat jo parikymppisinä työskennellessään ­WSOY:llä.

– Yhteisen kirjaprojektin aloitimme pari vuotta sitten. Oli tosi kiva tehdä kirjaa tiiviisti kuvittajan kanssa, koska

Leena Parkkinen tekee mielellään välillä lastenkirjoja, koska ne päättyvät onnellisesti. Kirjoissa voidaan käsitellä vaikeita asioita, kuten kuolemaa ja kiusaamista, mutta valoisan lopun ansiosta ne eivät jää yleensä ahdistamaan.

– Arvostan kotimaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta, koska se on niin monimuotoista ja ammattitaitoista.

Esimerkiksi Siri Kolun ja Seita Vuorelan nuortenkirjat sisältävät ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja.

Lapselle lukeminen kuuluu Parkkisen mielestä tärkeimpiin asioihin, mitä vanhemmat voivat tehdä, koska se kehittää lapsen sanavarastoa.

Parkkinen itse vietti lapsuutensa kirjojen ympäröimänä, sillä hänen isänsä on kirjailija Jukka Parkkinen, joka on kirjoittanut 30 lasten- ja nuortenkirjaa.

– Odotan jo kovasti, että pääsen lukemaan omalle lapselleni. Lastenrunoja olen jo hänelle lukenutkin, kertoo viiden kuukauden ikäisen vauvan äiti.

Parkkisen edellinen lastenkirja, Miss Milky Ray, on käännetty viidelle kielelle. Hän on myös saanut palkintoja romaaneistaan. Uusin, viime vuonna ilmestynyt historiallinen rakkausromaani Säädyllinen ainesosa, on yksi Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon ehdokkaista.

– Palkintojen saaminen on tietysti hienoa, mutta ne pitäisi unohtaa saman tien. Niiden tärkein merkitys on siinä, että ne tekevät mahdolliseksi kirjailijan työn jatkamisen.

Parkkinen aikoo aloittaa kesällä uuden romaanin kirjoittamisen. Hänen eläkkeellä oleva äitinsä on lupautunut hoitamaan lasta.

– Isovanhemmat ovat korvaamattomia, kun työajat ovat epäsäännöllisiä, kirjailija toteaa. ■

Ovi toiseen maailmaan avautuu tästä ”Ja silloin tapahtui sellaista, mitä ei ollut nähty ei kuultu siitä päivin, kun ensimmäinen muumi vaipui talviuneen. Muumipeikko heräsi eikä saanut enää ­unta.”

Havahduin lapsena toisinaan kesken yön. Muumin tavoin tassuttelin pimeässä talossa, kuuntelin sisarusteni ja vanhempieni unihengitystä. En saanut herättää ketään, koska olin jo iso, eikä minulla ollut mitään hätää.

Silloin otin aina hyllystä Taikatalven ja astuin sisään Tove Janssonin maailmaan. Lopulta minulle kävi kuten uinuvan perheensä keskellä valvovalle Muumille: ”Minä en kuulu enää tänne, Muumipeikko ajatteli. Enkä sinnekään. Minä en tiedä mikä on valveilla oloa ja mikä unta. Ja sitten hän nukahti heti paikalla, ja kesäiset sireenit levittivät ystävällisen, vihreän varjonsa hänen ylitseen.”

Myöhemmin tuli monta muuta kansien välistä maailmaa. Kun olin suoriutunut päivän jakolaskuista, kaunokirjoituksesta ja rään värisestä kanaviillokista, pääsin koulun viereiseen kirjastoon.

Silloin lapsilla ei ollut kännyköitä, joten äiti soitti kirjastoon, kun minun piti lähteä syömään. Kerrankin huomasin, että olin seissyt hyllyn ääressä toppavaatteissa useamman tunnin Tarzanin trooppisiin seikkailuihin uppoutuneena.

Välillä luin vanhemmistani liikaakin. Olisi pitänyt juosta luokkakaverien kanssa kirkonrottaa.

Nyt on minun vuoroni komentaa lapsia ulos. Mutta kun päivä lähestyy loppua, kerään heidät kainaloon iltasatua varten.

Kysyn ilta illan jälkeen, että jaksatteko vielä yhden luvun? Tähän mennessä vastaus on ollut: Joo! Pihla Tiihonen

Ratsastajatytön suosioon vaikka lehmän selässä

kakkososaa, joka ilmestyy heinäkuussa.

Riddell on kirjoittanut ja kuvittanut myös palkitun Ada Gootti -sarjan.

Chris Riddell: Ottilia ja keltainen kissa. Suomentanut Jaana Kapari-­ Jatta. Gummerus 2017.

LASTENROMAANI ”Lukutoukka-Tuukka lainasi hevosta, joka ei pitänyt hänestä ja karkasi, ja sitten Tuukka itse piiloutui roskapönttöön. Koko juttu vaikutti aivan pöh­ költä.”

Ella ja kaverit hevosen selässä on 19. osa sarjassa, joka kertoo kaksi ja puoli -luokalla olevista kaveruksista. Timo Parvelan parillekymmenelle kielelle käännetyn sarjan aiemmatkin osat ovat viihdyttäneet kahdeksan- ja kuusivuotiasta iltasatujen kuuntelijaa.

– Hevoskirja on paras, koska siinä on eläimiä, sanoo kuusivuotias.

– Kirja on hauska, ja siinä on jännittäviä juttuja ja nopeita kohtauksia. Suosittelen 6–10-vuotiaille, kahdeksanvuotias arvioi.

Molemmat kehuvat myös luokkalaisten

keskinäistä ystävyyttä. Kun Tuukka ihastuu tarinassa naapurin ratsastajatyttöön, luokkakaverit auttavat Tuukankin ratsaille – kaupungin lehmäpatsaan selkään.

Luokanopettajana työskennellyt Parvela tavoittaa lasten logiikan ja huumorin: ”Hevosella on turpa. Siksi se saa usein turpaansa, nimittäin sokeripalan.”

Timo Parvela: Ella ja kaverit hevosen selässä.

Kuvitus Mervi Lindman. Tammi 2017.

Pihla Tiihonen

KAUPUNKI JA YMPÄRISTÖ

TARJOLLA PALJON ERILAISIA HOITOJA! SUOSITTELEMME ENNAKKOVARAUSTA.

Kutsu kevääseen 3 vrk

Kotitapaturmia voi Nykyisin vanhusten halutaan asuvan kotonaan. Monelle kotona arjesta selviytyminen voi olla vaikeaa, ja siksi kotona asumista tukevat palvelut ovat tarpeen.

alk. 183,-/hlö/2hh

Sisältää majoituksen, aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä lomaohjelmaa, kuten liikuntaa, bingoa, karaokea ja tanssia.

Tarjous on voimassa 30.5.2017 asti (ei 14. ja 15.4.) kampanjatunnuksella KUTSU.

Ruissalon puistotie 640, Turku Varaukset ja lisätiedot: ruissalospa.fi tai p. 02 44 55 100

Marianpäivän retki Maunulan majalle su 26.3.2017 Maunulan majalla esiintyy Gospel Helsinki. Kahvitarjoilu.

Lähtö kävelyretkelle Ruskeasuon seurakuntakeskuksen edestä, Tenholantie 6 klo 12.45 ja paluu sinne n. klo 16.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen 24.3. mennessä p. 09 2340 4728

TEKSTI TARJA KIVIMÄKI KUVA PATRIK LINDSTRÖM

K

aatumisten vaara kasvaa tasapainon ja muiden aistien heikentyessä ja liikkumisen käydessä kankeaksi.

Monia riskejä voi kuitenkin ennakoida ja ehkäistä.

84-vuotias Esko Ketola on vaimonsa Ritvan, 80, omaishoitaja. Pariskunta asuu Espoon Karakalliossa.

Kumpikin on parin vuoden aikana kaatunut kotona vakavin seurauksin, rouva useampaankin kertaan. Kummaltakin on murtunut lonkka. Eskolle tapaturma sattui pari vuotta sitten, kun hän putosi pöydältä ripustaessaan joulukoristeita. Hän seisoi toisessa päässä pöytää, joka kellahti kumoon.

Vaimo puolestaan mursi lonkkansa vuosi sitten talvella kompastuttuaan kylpytakkinsa helmaan. Muutama kuukausi aiemmin hän oli saanut aivoinfarktin, joka halvaannutti osan kehosta. Ja kerran nenä meni konkreettisesti poskelle kaatumisen seurauksena.

– Verta tuli hirveästi, muistelee puoliso.

SUOMESSA SUOSITAAN nykyisin vanhusten kotihoitoa laitoshoidon sijaan. 75–84-vuotiaista espoolaisista yli 95 prosenttia asuu kotonaan, yli 85-vuotiaistakin vielä 82 prosenttia. Kotona asumista tukevien palveluiden merkitys kasvaa.

Ritva Ketola tarvitsee rollaattoria myös kotona. Omaishoitajana toimiva aviomies auttaa kaikissa arkisissa toimissa pukeutumisesta ja hampaidenpesusta lähtien.

– Aika rankkaa, toteaa Esko Ketola omaishoitajan työstä vuoden kokemuksella. Hän kertoo laihtuneensa kymmenen kiloa tänä aikana.

Koti- ja omaishoidon tuet ovat tarveharkintaisia. Tarve arvioidaan laaja-alaisen palvelujen tarpeen selvittämisen perusteella.

KETOLAT OSTAVAT kunnan palvelusetelillä hoiva- ja siivouspalveluja muutaman kerran kuussa. Kaupunki voi järjestää myös hoidon omaishoitajan loman ajaksi.

Ihan kaikki ei ole kaupungin varassa. Esimerkiksi vanhusten kotihoivapalveluja tarjoava yritys Home Instead Seniorihoiva tekee maksuttomia turvallisuustarkastuksia, joissa kartoitetaan seniorin kodin turvallisuusriskit ja tehdään toimenpide-ehdotuksia.

Hoivakoordinaattori Eveliina Hovisen mukaan yleisin kodin turvallisuusriski on kompastumisvaara. Myös liian korkealla tai matalalla sijaitsevat säilytystilat lisäävät riskejä.

– Suuri osa kodin tapaturmista tapahtuu kylpyhuoneissa. Niistä puuttuvat usein tarpeelliset apuvälineet.

A

Villi city 3

ANTTI KOLI

Yhä useampi asuu kotona

Esko Ketola on vaimonsa Ritva Ketolan omaishoitaja.

Hoivakoordinaattori Eveliina Hovinen tarkistaa Ketoloiden kodin turvallisuuden.

HELSINKILÄISISTÄ 75 vuotta täyttäneistä asui kotonaan noin 92 prosenttia vuonna 2016, ja tänä vuonna tavoitteena on kasvattaa osuutta edelleen. Kaikkiaan yli 75-vuotiaita helsinkiläisiä on runsaat 43 000.

– Koko ajan mennään kohti sitä, että entistä enemmän ikääntyneet asuisivat ihan omissa kodeissaan, sanoo pohjoisen palvelualueen johtaja Anna-Liisa Lyytinen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta.

Ympärivuorokautisessa hoidossa on siis alle kahdeksan prosenttia yli 75-vuotiaista helsinkiläisistä. Tähän sisältyvät sekä laitoshoito että palveluasuminen. Esimerkiksi Kustaankartanon rakennuksista kaksi on juuri remontoitu avopalveluasumista varten.

Ikäryhmästä alle neljä prosenttia on omaishoidossa eli puoliso, lapsi tai muu läheinen hoitaa heitä kotona. Noin 13 prosenttia saa kotihoitoa eli kunnan palveluja kotiin.

Jokainen yli 75-vuotias voi lain mukaan pyytää kotikuntaansa arvioimaan palvelutarpeen kotona.

EIRA SERKKOLA

ehkäistä KETOLOIDEN KODISSA turvallisuusasiat ovat nyt Eveliina Hovisen mielestä melko hyvällä mallilla. Matot pariskunta on jättänyt suosiolla pois. Eveliina Hovinen kiinnittää vielä huomiota johtoihin eteisen lattialla; ne kannattaa vetää seinän viereen.

Ritva Ketola käy öisin yksin wc:ssä, mutta yövaloa ei ole. Hovisen mielestä pitäisi olla.

Hän kehottaa kysymään toisenlaista wc-istuimen koroketta, kun nykyinen on todettu toimimattomaksi.

Remonttia odottavat suihkutilat ovat ahtaat eikä niihin rollaattorilla pääse. Kaksi kertaa viikossa on tilaisuus käydä taloyhtiön saunassa.

Keittiössä Hovinen kiinnittää huomiota hellaan ja kahvinkeittimeen. Kumpikaan ei sammu itsestään. Toistaiseksi mikään ei ole kuitenkaan unohtunut päälle.

Vanhusten palveluista voi kysyä neuvoa Seniori-infosta: p. 09 3104 4556 ma–pe klo 8.30– 12 tai sähköpostilla seniori.info@hel.fi.

Soittajia neuvovat palvelukeskusten sosiaaliohjaajat.

Vinkkejä kodin turvallisuuteen: – Home Instead Seniorihoiva: www.homeinstead.fi/ turvallisuusseniorin-kotona, turvallisuuskartoitus: p. 010 841 7400 – Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvojat: www.vtkl.fi/fin/toimimme/korjausneuvonta, p. 040 502 3807. Maksutonta neuvontaa saa muutostöiden suunnitteluun ja avustushakemuksiin.

VIDEO VERKOSSA

Vainotusta kyystä on ihmiselle hyötyä: sen kitaan voi kadota parisataa punkkia vuodessa.

Kun syksystä paastonnut koiraskyy herää keväällä, se haluaa kuitenkin ensin paritella.

Kyy herää tappelemaan KAKSIHAARAINEN KIELI LIPOO ilmaa.

Kyykoiras aistii sen avulla kilpakumppaniensa sijainnin.

Yli puolimetrinen hopeanharmaa matelija on jättänyt talvehtimispaikkansa Vuosaaren Mustavuoressa. Sillä on kiire: on kypsytettävä siittiöt auringossa, vaihdettava ahdas nahka uuteen ja karkotettava kilpakosijat.

– Joskus pienempi koiras pakenee pelkästä katseesta, toisinaan kyyt käyvät toistensa päälle ja yrittävät painaa toisiaan maahan, kertoo vuosaarelainen luontokuvaaja Antti Koli.

Hän on seurannut paikallisten kyiden kevätpuuhia maalis–huhtikuussa jo yhdeksän vuoden ajan.

Ruskeat ja mustat naaraat heräilevät pari–kolme viikkoa koiraiden jälkeen parittelemaan voittajien kanssa.

Vasta sen jälkeen koiraat ehtivät ajatella ruokaa. Ne ovat syöneet viimeksi syksyllä.

Joka toinen vuosi, elokuussa, naaras synnyttää pesueen lähes parikymmensenttisiä poikasia. Niistä suurin osa on kevään ensimmäisen kumppanin jälkeläisiä.

Vaaleammat koiraat häviävät kisan ensimmäisestä parittelusta helposti mustille, jotka lämpenevät nopeimmin liukasliikkeisiksi ja siitoskykyisiksi. Mustat puolestaan sattuvat helpoimmin käärmeitä syövien petojen, kuten siilien ja kettujen, silmiin.

MUSTAVUOREN HANGILLE luikertelevaa kyytä vastassa saattaa olla kuusikin luontokuvaajaa.

– Joskus kyy tekee valehyökkäyksen linssiä kohti suu kiinni ennen kuin lähtee karkuun, Koli kertoo.

Hän tietää Mustavuoressa paikan, jossa talvehti viisi vuotta sitten satakunta kyytä, rauhoitettua rantakäärmettä ja muutama vaskitsakin. Matelijoita on nyt selvästi vähemmän. Niitä on kuollut etenkin maansiirtotöissä.

Citykyitä asuu Kolin mukaan myös Kivikossa, Malminkartanossa,

Konalassa, Vallisaaressa, Suomenlinnassa ja Östersundomissa.

– Yhdellä alueella koiranomistajat ovat luvanneet jäätelön jokaiselle, joka vie heille kuolleen kyyn.

Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyyn saa tappaa. Käärmeitä kuolee myös liikenteessä ja päätyy petojen saaliiksi.

– Matelijat ovat hidasliikkeisiä, paikkauskollisia otuksia, jotka kestävät huonosti urbanisaatiota, sanoo biologi Jarmo Saarikivi Helsingin yliopistosta.

Hän huomauttaa, että kyistä on ihmisille hyötyäkin: – Jos alueella on tiheä myyräkanta, siellä voi elää paljon vaarallista borrelioosia kantavia punkkeja. Kyyt verottavat myyriä.

Yksi kyy voi poistaa reviiriltään parisataa punkkia vuodessa. Kyy elää 15–25-vuotiaaksi, joten yksilöilläkin on merkitystä.

TALVENTÖRRÖTTÄJIÄ hoitamattomalla niityllä, puoliksi kaatunut puuaita ja lumen peittämä roskakasa. Skatan tilalla Vuosaaressa asui ennen Miina Äkkijyrkän kyyttöjä, nyt enää kyitä.

Vieressä on bussipysäkki ja parkkipaikka. Antti Koli neuvoo tulemaan tänne aurinkoisena aamupäivänä käärmeretkelle. Mukaan on syytä ottaa kumisaappaat ja kyytabletit.

– Vielä minua ei ole purtu, Koli virnistää.

PIHLA TIIHONEN

ESKO JÄMSÄ

FYSIOTERAPEUTTI on käynyt kuntouttamassa Ritva Ketolaa ja hänkin on antanut samalla vinkkejä kodin esteettömyyden parantamisesta.

Espoon kaupunki antaa maksutta kotiin tarvittavat apuvälineet, esimerkiksi suihkutuolit, wc-istuimen korokkeet ja sänkyyn kiinnitettävät ylösnousua helpottavat kahvat, jotka kaikki ovat jo käytössä.

Esko Ketolalta onnistuvat edelleen pikku korjaustyöt, kuten apukahvojen asentaminen wc-tiloihin. Hän on toiminut taloyhtiönsä turvallisuuspäällikkönä, joten turvallisuusasiat ovat jo ennestään tuttuja.

– Äskettäin soitin isännöitsijälle ja pyysin luiskaa talomme ala-ovelle. Asia järjestyi heti.

Turvaverkostoakin pariskunnalla on: kuusi lasta ja yhdeksän aikuista lastenlasta.

Neuvoja ja vinkkejä

9

10 A Tilaisuuksia

Palveluja tarjotaan MUISTI-ILTA

Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21B, Helsinki

Myyjäiset Helsingin Raamattukoululla Töölönkatu 7 A 3 la 18.3.2017 klo 11-14 * keittoja ja leivonnaisia * käsitöitä * arpoja

Tervetuloa!

Järj. Helsingin Raamattukoulusäätiön kannatusyhdistys ry

Maanantaina 27.3.2017 klo 17.30 - 19.00 Muistipulmia:hoitoon vai huoltoon?

Neurologian erikoislääkäri, professori Timo Erkinjuntti Helsingin Alzheimer-yhdistys järjestää yhteistyössä Aivoliitto ry:n, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n ja Käpyrinne ry:n kanssa Muisti-illan.

Toiminnan esittelyä, neuvontaa, materiaalia

VAPAA PÄÄSY!

Tiedustelut: 09 454 2750, toimisto@alzhki.fi www.alzhki.fi

Pääkaupunkiseudun yhteiset

suurmyyjäiset

Iloiset Seniorit

Kaipaatko juttuseuraa ja piristystä?

Apua kodinhoidossa, kaupassa käynnissä tai ulkoilussa? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Autamme ratkaisemaan tarpeesi ja toteuttamaan toiveesi.

Soita 040 588 3146, ja sovi ilmainen suunnitteluhetki jo tänään.

www.iloisetseniorit.fi

Seniorilo Oy

Apin Kotiapu & Janinan Kotihoito

-Muutot -Kalusteiden kokoamiset -ICT-työt (Tietokoneet ja TV:t) -Remontit, kodin nikkaroinnit, pihatyöt yms. puh. 0400 580 950 api@apinkotiapu.fi, www.apinkotiapu.fi

-Lähihoitajatyöt -Asioilla käynnit -Lasten hoito -Siivoamiset, kodin askareet yms. puh. 046 922 2000 janina@janinankotihoito.fi

Olemme sisaruksia ja teemme työt yhdessä tai erikseen.

SOITA JA KYSY LISÄÄ

Helsingin rauhanyhdistyksellä

lauantaina 18.3. klo 12 alkaen

Tervetuloa nauttimaan tuoreista leivonnaisista ja tapaamaan tuttuja lähiseudun siioneista!

Iltaohjelmassa klo 18 kuullaan lauluesityksiä paikallisilta kuoroilta.

Myyjäisten tuotto menee Maitoisten leirikeskukselle.

Rakasta lähimmäistäsi Äänestä ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta ♥ Julkiset terveys- ja sosiaalipalvelut lähellä ihmisiä. ♥ Riittävästi edullisia vuokra-asuntoja ja pieniä asuntoja. ♥ Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus terveellisessä ympäristössä. ♥ Ympäristö ja ilmasto huomioitava päätöksenteossa. ♥ Ruokaa ja lämmin paikka nukkua kaikille. ♥ Helsingin kaupungista hyvä työnantaja.

Sinun äänesi ratkaisee Kuntavaalit 2017

helsinki.vasemmisto.fi

B

Oman elämänsä mystikko Näyttelijä Tommi Korpela on opetellut heittäytymään tilanteeseen. Se on hyvä taito myös aloittelevalle mystikolle.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

J

”

a puhu. 59 sekuntia riittää.” Näyttelijä Tommi Korpelan ääni on tuttu monesta: IMDb-tietokannan mukaan 117 elokuvasta ja tv-sarjasta. Ääntä on kuultu myös mainoksissa, mutta nyt se on mystiikan asialla. Korpela on lukenut Simon Parken Minuutissa mystikoksi -kirjan minimeditaatioita audiokirjaksi.

Yhdeksänkymmenen noin minuutinmittaisen tekstin lukeminen vaati Korpelalta kaksi nelituntista rupeamaa mikrofonin edessä. Vaikka hän on tehnyt niin dubbauksia, kuunnelmia kuin äänikirjojakin, ensimmäinen otto ei aina onnistunut.

– Tuli pieniä virheitä tai sanoin jotain epäselvästi. Höpöttelemään pystyy aamusta iltaan, mutta lukiessa mieli ja kieli väsyy väistämättä, koska siinä keskittyy eri tavalla kuin puhuessa, Korpela kertoo.

– Lukiessa ei saa lähteä liikaa kuvittamaan tekstiä. Ei saa tulkita liikaa, mutta samalla pitää olla ajatus mukana. Riskinä on, että alkaa ihailla omaa ääntään ja pölistä tyhjää.

Korpelan lukemaa audiokirjaa julkaistaan Kirkkojakaupunki. fi:ssä kolmesti viikossa.

1

2B – Ne olivat tosi kiinnostavia tekstejä ja poikkeavat siitä, mitä radiosta tulee. Ne ovat niin lyhyitä, että ne voi kuunnella kerralla, ja niin yllättäviä, että ne jäävät askarruttamaan mieltä, Korpela sanoo.

Tämän pienen mainospuheen jälkeen hän lisää, että ei kyllä itse aio kuunnella itseään. ”Mystiikka on pyrkimistä yhteyteen todellisuuden kanssa”, lukee Korpela. Jos mystiikka määritellään niin, hän haluaisi uskoa, että hänessä itsessäänkin on vähän mystikon vikaa.

– Pyrkimystä on varmasti, joo, mutta haastavaa on jo erottaa sekin, mikä on todellista, ja olla rehellinen itselleen, Korpela sanoo.

Hän on joutunut opettelemaan esimerkiksi suhteellisuudentajua.

– Kun arkipäivän ongelmat ja näyttelijän vastoinkäymiset suhteuttaa johonkin vähänkin isompaan, tajuaa, että ei tämä nyt niin kamalan vakavaa olekaan.

”

Itsensä etsimiseen kuuluu omien heikkouksien myöntäminen mutta myös tilanteeseen heittäytyminen” Tommi Korpela

Toisaalta arjesta löytyvät usein myös tärkeimmät läsnäolon kokemukset.

– Semmoiset pienet yhteiset hetket ja pysähtymiset perheen kanssa.

Tai vaikka sää. Muutama viikko sitten Helsingissä oli kunnon lumimyräkkä. Pahimman pyryn aikaan Korpela oli ajamassa autoa Viikin paikkeilla, ja tajusi, kuinka harvoin sellaista nykyisin näkee.

– Lapsuudessani oli ihan tavallista, että Helsingissä oli talvella metri lunta. Kun olin ala-asteella, kävimme joka talvi Kaivopuistossa hiihtämässä, Korpela muistelee.

Joskus yhteys todellisuuden kanssa pätkii. Elokuvan kuvauksissa näyttelijä saattaa joutua istumaan tuntikausia maskibussissa odottelemassa.

– Tyhjänä hetkenä on helppo tarttua kännykkään ja alkaa plärätä, Korpela tunnustaa.

– Koko somehomma tekee sen, että todellisuutta on yhä vaikeampi tavoittaa. On vaikeampi erottaa, mikä on oikeaa tietoa ja millä yritetään vaikuttaa. Minua huolestuttaa se, miten helposti ihmiset lähtevät kiihkeästi mukaan kaikenlaiseen selvittämättä, mistä tieto on peräisin ja mikä on sen totuuspohja. ”Mikä tahansa paikka käy, jos sieltä voi löytää sielua avaavan hiljaisuuden.” Tommi Korpelan lukemassa tekstissä mainitaan 300-luvulla autiomaassa eläneet mystikot, mutta todetaan että autiomaat ovat nykyisin hinnoissaan. Töölöläisen Korpelan autiomaa on Töölönlahden ympäristö. Sinne hän yleensä suuntaa, kun on saatava olla yksin.

Kun aikaa on enemmän, Korpela lähtee kalaan Helsingin edustalle. Hänellä on vene Kaivopuiston rannassa.

– Olen kalastanut pikkupojasta asti. Siihen keskittyy niin, että silloin ei tarvitse ajatella muuta.

Luonnossa pysähtyy ja tervehtyy ihan oikeasti. Runoilija Tomi Kontio on sanonut, että luontoon ei mennä olemaan yksin, vaan luonnon kanssa.

– Kalastus on hieno laji myös siksi, että siinä on miehille tarpeeksi leluja. Siihen liittyy jokavuotinen varustevirittely ja -kilpailu kavereiden kanssa, Korpela hymähtää. ”Kovinta maailmassa on seistä jonkun toisen housuissa”, lukee Korpela. Toisen housuissa seisomisen luulisi olevan näyttelijälle tuttua hommaa.

Ajatusleikkiä voi jatkaa askeleen pidemmälle: millaista sitten on olla näyttelijä?

LISÄÄ VERKOSSA

Korpelan mielestä näyttelijän työssä ei ole mitään mystistä. Vaikka näyttämöllä tapahtuisi mitä, se on hallittua ja tiedostettua. Isoin ja vaikein työ kohtausten ja roolihenkilöiden parissa on tehty jo harjoitusvaiheessa.

Korpelan roolihenkilöt syntyvät hitaasti.

– Siinä on eri koulukuntia. Itse olen varovainen ja arka rakentelija. Lähden pikkuhiljaa kehittelemään hahmoa sisältä ulospäin ja toivon, että ensi-iltaan mennessä jotain on valmiina. On semmoisiakin rooleja, että niistä ei koskaan saa kiinni.

Korpela on ollut mukana Q-teatterissa 1990-luvun alusta asti, koko sen historian ajan. Teatteri on hänelle näyttelemisen lajeista rakkain.

– Mutta teatterinäytteleminen on helvetin raskasta, jos sitä tekee vuodesta toiseen. Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä paljon myös kamera- ja kirjoitustyötä.

Q-teatterissa yhtä näytelmää esitetään noin 50 kertaa tiiviinä putkena. Esityksiä voi olla viitenä iltana viikossa.

– Esityksen pitää syttyä ja syntyä uudestaan joka ilta. Ei sitä pysty vetämään niin kuin nauhalta, Korpela sanoo.

– Joskus iltapäivällä kolmen ja kuuden välillä ei into ole ehkä korkeimmillaan, kun ajattelee, että illalla on taas esitys. Lavalla sitä ei enää muista. Kun näytelmä lähtee käyntiin, se vie kuin juna mennessään.

Tommi Korpela on paitsi kokenut myös arvostettu ja palkittu näyttelijä. Luulisi, ettei ainakaan hänellä ole mitään syytä jännittää. Korpela tuhahtaa. Varmuutta omasta osaamisesta ei kuulemma tule koskaan ja ensi-iltajännitys on vain pahentunut vuosi vuodelta.

– Mutta suhteeni jännitykseen on muuttunut paljon. Nyt osaan käsitellä ja hyödyntää sitä. Auttaa, kun myöntää itselleen, että on kova jännittämään

ja että se ei lähde mihinkään, vaan kuuluu minuun ja tähän lajiin.

– Jännitys on myös tärkeää polttoainetta näyttelijälle ja tuottaa energiaa. Olisi tuhoisaa, jos se katoaisi ja asioista tulisi samantekeviä. ”Päästä hetkeksi irti tunteidesi, ajatustesi, ulkoisten aistiesi häilyvistä ohjaksista, niin saatat tulla tietoiseksi sisäisen sielusi keskellä hehkuvasta paljaasta liekistä”, ohjaa Tommi Korpelan ääni kuulijaa. Avoimuus ja irtipäästäminen ovat Korpelan mielestä hyviä tavoitteita ja ohjeita niin näyttelijälle kuin kenelle tahansa.

– Itsensä etsimiseen kuuluu omien virheiden ja heikkouksien myöntäminen mutta myös tilanteeseen heittäytyminen, se että unohtaa itsensä tarkkailun ja virheiden pelon.

– Olen ammatin kautta oppinut sietämään jännitystä ja stressiä. Ehkä sitä vain osaa päästää irti, kun jotkut rajat stressaamisen suhteen ovat ylittyneet ja on tajunnut, että tästä ei nyt väkisin pääse eteenpäin. Olen joutunut myöntämään, että esimerkiksi nopeat viimehetken aikataulumuutokset kuuluvat tiiviisti tähän hommaan. Itsehän olen valinnut, että teen tätä työtä.

Näyttelijäntyö on opettanut Korpelalle myös sen, että menneitä on turha vatvoa.

– Kun tulee jokin uusi juttu, entiset onnistumiset eivät sen tekemisessä auta. Jokainen uusi juttu on uusi reppu selkään.

Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä Korpela lisää, ettei hänen elämässään ole varsinaisesti mitään, mitä hän haluaisi muuttaa.

– Ikä on toki tuonut kolotuksia, lukulaseja ja hammaslääkärikäyntejä. Kaikenmaailman kremppaa. Mutta myös lempeys itseä kohtaan on vuosien kuluessa kasvanut. ■

B

Tommi Korpela sanoo näyttelijänä olevansa arka ja varovainen rakentelija.

Minuutillakin on väliä Mystiikkaa voi oppia vaikka ruokaostoksilla tai katsomalla lasta, sanoo kirjailija Simon Parke.

Englantilaisen Simon Parken Minuutissa mystikoksi -kirjan kohderyhmä on laaja: kuka tahansa.

– Kirjoitin kirjan kenelle tahansa, joka tahtoo syvemmän ja lempeämmän kosketuksen omaan olemassaoloonsa. Minuutillakin on väliä, Parke kertoo.

Hänen mukaansa mystiikka on läsnäoloa tässä ja nyt ja maailman ja oman minän paljastumista. Se ei välttämättä vaadi sitkeää harjoittelua, vaan voi tapahtua hetkessä.

– Mystiikassa on kyse arkisesta elämästä, koska siinä on kyse nykyhetkestä. Toisaalta niin mystiikkaan kuin pasuunansoittoonkin pätee se, että harjoittelu tekee siitä helpompaa. Harjoittelun myötä alamme elää vakaammin tässä hetkessä.

Parke on englantilainen kirjailija, terapeutti ja retriitinohjaaja. Hänen uraansa mahtuu monenlaista. Nuorena Parke käsikirjoitti radio- ja televisio-ohjelmia, muun muassa Sylkiäiset-satiiria. Sitten hän työskenteli pitkään Englannin anglikaanisen kirkon pappina.

– Kahdenkymmenen vuoden jälkeen vain tiesin, että se seikkailu on ohi. Aika kolmessa eri lontoolaisseurakunnassa oli hienoa, mutta tajusin, että mikään ei ole ikuista, Parke kertoo.

Englannin kirkko on kamppaillut samankaltaisten ongelmien kanssa kuin Suomen evankelisluterilainen kirkkokin.

Jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat vähentyneet, jäsenmäärä on laskussa, seurakunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa ja kiistat naisten vihkimisestä papiksi ja piispaksi sekä homoseksuaalien asemasta ovat repineet kirkkoa. Parke kuitenkin uskoo, että kristinusko voi puhutella myös nykyihmistä.

– Minusta on aina tuntunut siltä, että kristinusko pitäisi ymmärtää pikemminkin Jeesuksen uskonnoksi kuin uskonnoksi Jeesuksesta. Eli siinä ei ole kyse huolellisesti muotoilluista opinkappaleista vaan luottamuksesta, rohkeudesta, raivosta, tietoisuudesta ja rukouksesta. Sellaisena sillä olisi paljonkin annettavaa.

Yksi kristinuskon aarteista on mystiikka. Parke on innostunut varhaisista 300-luvun kristityistä, jotka vetäytyivät Egyptin ja Syyrian erämaihin voidakseen keskittyä rukoukseen, ja keskiajan kristityistä mystikoista, kuten mestari Eckhartista. Mutta harjoittaakseen mystiikkaa ei tarvitse suunnata kirjastoon etsimään heidän kirjoituksiaan vaan avata silmänsä sille, mitä ympärillä tapahtuu.

– Jokainen, joka saa meidät irrottautumaan ennakko-oletuksistamme, voi olla opettajamme. Mystiikkaa voi oppia erämaaisien niukoista lausahduksista tai katsomalla lasta, joka rakentaa hiekkalinnaa.

Tai ruokakaupassa. Jos olemme avoimia, viisaus ja elämä kyllä löytävät meidät.

Parke ei sattumalta mainitse ruokakauppaa, sillä jätettyään kirkon hän päätyi valintamyymälään täyttämään hyllyjä ja työskentelemään kassalla.

– Se oli ainoa työ, joka oli silloin tarjolla, joten otin sen. Mutta jäin sinne kolmeksi vuodeksi ja nautin suurimman osan aikaa. Koska itsensä vie sinne minne kulloinkin menee, se ei minusta tuntunut kovin erilaiselta verrattuna siihen, mitä oli olla pappina.

Parken valintamyymäläkokemukset jalostuivat sittemmin kirjaksi. Hän on kirjoittanut monenlaista muutakin, muun muassa neljä dekkaria. Tuorein teos on historiallinen romaani, joka kertoo vuonna 1649 teloitetusta kuningas Kaarle I:stä.

I Minuutissa mystikoksi ei ole Parken ainoa elämäntaitoa ja hengellisyyttä käsittelevä kirja. Samalla idealla hän on kirjoittanut myös meditaatiosta ja mindfulnessista. Lisäksi Parke on kirjoittanut enneagrammista, ja käyttää menetelmää esimerkiksi retriiteissä.

– Sekä mindfulnessissa että enneagram-

missa on kyse tiedostamisesta, mutta eri tavoin. Mindfulness on yksinkertaisesti menetelmä: kuinka tietoinen olen ajatuksistani ja tunteistani ja miten toimin niiden pohjalta? Enneagrammi puolestaan on kuvaus erilaisista persoonallisuustyypeistä.

Kun itsensä tunnistaa jostakin yhdeksästä eri tyypistä, enneagrammista tulee ihana ja viisas ystävä, jonka kanssa elää.

Terapeuttina Parke sanoo jatkuvasti näkevänsä, kuinka vaikeaa ihmisten elämä on – ja kuinka monella tavalla vaikeaa se voi olla. Liikenisikö häneltä neuvo ihmiselle, jonka elämä tuntuu samaan aikaan sekä tyhjältä että kiireiseltä?

– Anna tämän hetken olla juuri sellainen kuin se on. Lakkaa vaatimasta, että maailma olisi toisenlainen.

3

4B

A

P.S.

dela Pajunen tarpoo helsinkiläisessä kuusikossa maaliskuun matalassa hangessa. Lähimmälle bussipysäkille on matkaa 50 metriä. Ollaan Östersundomissa, ja biologi Pajunen on tullut tarkistamaan uutta metsäreittiä.

Hän katselee, millaista metsää reitillä on. Pääseekö keskikuntoinen etenemään polulla? Miten pitkä lenkki on, onko sopivia taukopaikkoja?

Ja erityisesti, onko reitillä näköalapaikkoja? Ne kruunaavat opastetun ­retken.

– Olen tehnyt pitkään luontokasvatusta eri tavoin, aluksi biologian opettajana Vantaalla. Vedän kasviretkiä ja villivihannesretkiä. Järjestän myös Terveysmetsä-retkiä yhteistyössä Sipoon terveyskeskuksen kanssa, Adela Pajunen kertoo.

Hän perusti Luonnontie-yrityksensä vuonna 2012. Retket, luennot ja luontopalvelujen suunnittelu kuuluvat työhön. Aikaisemmin Pajunen perehtyi tundrakasveihin Lapin yliopiston tutkijana sekä Suomen tuntureilla että Pohjois-Venäjällä.

Terveysmetsä-idea perustuu siihen, että luonto vaikuttaa tutkitusti ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Suuri merkitys terveydelle näyttäisi olevan myös luonnosta saatavilla mikrobeilla.

Sipoon terveyskeskuksen ryhmän potilailla on erilaisia vaivoja. ”Kuuriin” kuuluu kahdeksan parin tunnin retkeä: patikointia metsässä, luonto-opastusta, evästauko, harjoitteita. Toiminta käynnistyi osana maa- ja metsätalousministeriön Metso-ohjelman Terveysmetsä-hanketta.

– Sykemittarin kanssa emme liiku.

Eikä koko ajan saa olla tietoisku pyörimässä, vaan tarvitaan tilaa olla hiljaa ja yksin. Ryhmä antaa tukea ja ihmiset tutustuvatkin toisiinsa, mutta huomio on luonnossa. Tarkoitus on syventää osallistujien omaa luontosuhdetta, Adela Pajunen kuvailee.

– Monet epäliikunnalliset ihmiset taittavat metsässä pitkiäkin taipaleita.

Tätäkin on tutkittu ja huomattu, että metsässä liikkuminen koetaan kadulla kulkemista kevyemmäksi, vaikka rasitus ja itse valittu vauhti olisi suurempi.

Onpa joku työterveyslääkärikin jo määrännyt potilaalleen hoidoksi metsässä liikkumista.

– Työstressi on kovin yleistä, ja verenpaine saattaa olla koholla työpäivän päätteeksi. Luonto on omiaan stressin helpottamiseen. Vaikkapa pyöräily Keskuspuiston kautta palauttaa tehokkaasti työpäivän rasituksista, Pajunen havainnollistaa.

Työnsä puolesta hän on kouluttanut Helsingin kaupungin työyhteisöjä etsimään hyvinvointia luonnosta.

Ryhmät ideoivat esimerkiksi piipahduspaikkoja, joissa voisi käydä kesken päivän hengittämässä raitista ilmaa.

– Kaikissa töissä se ei tietenkään ole mahdollista. Mutta jos on, niin kyllä pienelläkin luonnonsirpaleella on elvyttävä vaikutus.

Tykkään sateesta, koska se tuo armollisen olon. Sade antaa luvan hellittää, olla vain. Sateen jälkeen metsässä on erityisen raikasta.

Kun käyn Helsingin keskustassa, piipahdan Taivallahdessa kahvila Regatassa. Siellä pääsee istumaan tulille meren rannassa. Aasialaiset turistitkin ovat löytäneet paikan.

Adela Pajunen pyrkii itse liikkumaan metsässä pari, kolme kertaa viikossa. Luonnossa liikkuminen on ollut hänelle rakasta lapsesta asti. Oulunsalossa kasvaneella tytöllä oli mummolat mitä hienoimmissa paikoissa: Ylitornion vaaramaisemissa ja Nuuksiossa. Nykyisen kansallispuiston metsissä hän leikki jo lapsena.

– Metsä virittää luovuuteni ja intuitioni. Metsässä oleilun jälkeen tiedän, miten ratkaista kulloinkin mielessä pyörivät kysymykset ja haasteet.

Reipas kävely puolestaan tuo elinvoimaisen olon.

Eikä siinä vielä kaikki. Pajunen miettii, että luonnontilaisessa metsässä on helppo kokea pyhyyttä.

– Se ilmenee sisäisenä rauhana, hiljaisuutena ja lisääntyvänä myötätuntona. Metsässä voi kokea kuulevansa itsensä ja syvimmät kaipuunsa.

Pienikin metsäretki elvyttää ihmisen Biologi ja kasvitieteilijä Adela Pajunen vie terveyskeskuksen potilasryhmiä ohjatuille metsäretkille Terveysmetsä-hankkeessa.

Teksti Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä

Mutta paljonko metsää pääkaupungissa voi ylipäätään olla? Eivätkö rakennettu ympäristö ja metsä vääjäämättä hylji toisiaan?

– Helsingissä on vielä jäljellä kansainvälisesti vertailtuna aika paljonkin metsää lähellä ihmisiä. Niin pitää ollakin luonnon hyvinvointivaikutusten näkökulmasta.

– Jos luonto on kaukana, sinne tulee mennyksi vain harvoin, jollakin lomalla. Hyvinvointivaikutusten saavuttaminen vaatii säännöllisyyttä ja riittävää tiheyttä, Pajunen tähdentää.

– Jos ”luontoon” mennään vain jonain erityisenä hetkenä retkelle, se voi lisätä kokemusta, että luonto on erillinen meistä. Kuitenkin olemme osa luontoa. Siksi tarvitsemme luontoa ympärillemme ja lähellemme.

Käytännöllisesti ajateltuna lähimetsät myös parantavat kaupungin ilmanlaatua, koska ne sitovat itseensä ilmansaasteita ja lisäävät asumisviihtyvyyttä.

Adela Pajunen vetää retkiä sekä yksin että maantieteilijä Marko Leppäsen kanssa. Nyt kaksikko on koonnut tietämyksensä ja kokemuksensa terveysmetsistä kirjaksi, joka ilmestyy Gummerukselta tänä keväänä. Kirjan pohja alkoi rakentua, kun he suunnittelivat suositun terveysluontopolun Vartiosaareen vuonna 2013.

Kevään opastettujen retkien kausi alkaa jo maaliskuussa. Tämä Landbon polku näyttää sopivalta uudelta reitiltä.

Sinne he katoavat tihkusateisen metsän siimekseen, Pajunen ja Leppänen. ■

Kolumni

B

5

Toisenlaisuus ei tee minusta uhria

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Homous tarkoittaa, että minun historiani ja katsantokantani on erilainen.”

Tulin kaapista, kun olin 22-vuotias. Opiskelu­ kavereille kerroin rohkaisevan juoman jälkeen.

Siskolle avauduin mökkireissulla, veljelle etiopialaisessa ravintolassa Amsterdamissa.

Vanhempien kanssa otin asian puheeksi sunnuntai-iltana juuri ennen Kymmenen uutisia.

32-vuotiaana sanoin asian ääneen televisiossa.

Kaapin sarana käy yhä monta kertaa viikossa.

Se on harvoin oma valinta. Tulen kaapista, kun työpaikan kahvipöydässä puhutaan perheestä, kun hotellissa meille tarjotaan erillisiä sänkyjä, kun lentokoneessa vierustoveri kysyy vaimosta, kun saan kutsun juhliin kahdelle tai kun törmäämme puolituttuun ruokakaupassa.

Ihmisten hyvin yleinen ensireaktio on sanoa, että eihän homoudella ole enää mitään väliä.

Viesti on, että yhteiskunta on mennyt eteenpäin, että asenteet ovat muuttuneet – että minä ­hyväksyn.

Mutta mutta. On sillä yhä ja aina väliä.

Homous tarkoittaa, että minun historiani ja katsantokantani on erilainen. Se tarkoittaa, että nykyiset oikeuteni perustuvat rohkeiden ihmisten turpaanottoon ja vuosikymmenten taisteluun.

Homous tarkoittaa, että parisuhteeni kaltaiset

kuvat uupuvat suomalaisesta taiteesta sekä sitä, että minun on mietittävä, mihin maihin voimme lähteä lomalle.

Minun elämäni on aina keskiarvoa poliittisempaa. Se että mainitsen puolisostani – jo sanan ”puoliso” käyttö – on aina valinta. Minun on varauduttava, että arkeni avaaminen uusille ihmisille voi aiheuttaa kiusaantuneisuutta tai paheksuntaa.

Toisenlaisuus ei tee minusta uhria. Se tarkoittaa myös, että töissä näen helposti, milloin hyvää tarkoittava puhe sulkee toiset ulkopuolelle.

Se on tehnyt minusta paremman johtajan.

Nuoruuden epävarmuuteni sai minut opiskelemaan ahkerammin. Vähemmistöön kuuluminen on suurin käyttövoima nykyiselle aktivismilleni.

Johdin helmikuun lopussa keskustelua vammaisuudesta Kansallisteatterin Lavaklubilla.

Viittomakielinen Minna sanoi, että hänen kuuroudestaan saa kysyä.

Myös monet ystäväni, vakaumukselliset kristityt ja muslimit, ovat sanoneet, että kyllä heiltä saa kysyä uskosta ja Jumalasta. Että se on olennainen ja erityinen osa sitä, keitä he ovat.

Siltä minustakin tuntuu.

F

atima Hariri oli vihainen. Surun hän tunsi myös, mutta viha ja turhautuneisuus olivat vahvempia.

Hän saapui perheensä kanssa Za’atarin pakolaisleirille kesällä noin neljä vuotta sitten ja asui teltassa.

Tuulessa pöllyävä hiekka tunkeutui kaikkialle, ja talvella sateet möyhensivät sen liejuksi. Äiti itki jatkuvasti, nuorin sisar sairastui vakavasti.

– Tuntui kuin kaikki unelmani olisivat kuolleet, hän muistelee. Pahinta oli opintojen ja ystävien jättäminen.

Valtavassa hallissa Kirkon Ulkomaanavun alueella Za’atarissa on menossa nuorten miesten sirkusharjoitus. Nuoria kouluttaa leirillä vieraileva suomalainen sirkus Magenta.

Fatima Hariri odottaa vuoroaan, sillä tytöt ja pojat harjoittelevat erikseen. Tytöillä on kulttuurisyistä erityisen korkea kynnys aloittaa sirkusharrastus, mutta Fatimaa vanhemmat kannustivat mukaan. Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti sirkuksen ohjaajana.

– Sirkus auttaa pakolaisia purkamaan vihaa ja paineita ja unohtamaan, että he ovat pakolaisia.

Syyrian sodan alkamisesta on kohta kulunut kuusi vuotta. Kotona Syyrian Dara’assa Fatiman perheellä oli maatila, Hariri kävi tunnollisesti koulunsa ja suunnitteli jatko-opintojaan, kun pommitukset pakottivat perheen pakenemaan.

– Maksoimme kyydistä lähelle rajaa. Oli yö ja kävelimme tuntikausia kukkuloilla. Pienille lapsille annettiin unilääkkeitä, jotta pystyimme liikkumaan aivan hiljaa, hän kertoo.

Elinolot Za’atarissa ovat vuosien

vaa kauppakatua kutsutaan Champ Elyséesiksi. Kadulla on mauste- ja vaatekauppoja, ravintoloita ja partureita.

Sinnikkyydestään huolimatta syyrialaiset pakolaiset asuvat kurjuudessa. Kulkulupien saaminen leirin ulkopuolelle on hyvin hankalaa ja töitä, nekin pääosin laittomia, on vain murto-osalla.

Fatima Haririlla on vaikeuksista huolimatta mennyt poikkeuksellisen hyvin. Hän opiskelee nyt sairaalahallintoa yliopistossa, vaikka äärimmäisen harvalla pakolaisella on mahdollisuus jatkokoulutukseen.

Fatima Hariri esiintyy sirkuksen pellenä.

Sirkus palauttaa hymyn syyrialaisten kasvoille Jordaniassa Muistot lapsille syötetyistä unilääkkeistä värittävät nuorten syyrialaisten pakolaisten muistoja.

Teksti Erik Nyström Kuva Ville Asikainen

mittaan kohentuneet. Leirin 80 000 asukasta on muuttanut teltoista työmaaparakkeihin. Leirille on pystytetty sähköverkosto, ja asukkaat käyvät kauppaa jordanialaisten kanssa, ker-

too UNHCR:n ulkoisista suhteista leirillä vastaava Gavin White.

Jordanialaiset toimittavat tarvikkeita, joita pakolaiset myyvät omissa kaupoissa. Keskellä leiriä kulke-

Sirkukseen liittyminen muutti Haririn elämän. Harrastus on antanut valtavan itseluottamuksen, joka paistaa läpi, kun Fatima pääsee ohjaamaan oppilaitaan tai esiintymään suosikkihahmonaan – pellenä. Ryhmät esiintyvät joka viikko joko Kirkon Ulkomaanavun tiloissa tai muiden kansalaisjärjestöjen alueilla.

– Alussa pelle oli ensimmäinen, mikä sirkuksesta tuli mieleeni, Fatima sanoo. Se kiinnittää ihmisten huomion, ja saa ihmiset murehtimisen sijasta nauramaan.

Ilon hän pyrkii välittämään myös oppilailleen.

– Sirkuksen ansiosta olen taas löytänyt toivon ja hymyn.

Yhteisvastuukeräys 2017 tukee nuoria syyrialaisia pakolaisia. Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa 12–30-vuotiaille pakolaisille koulutusta ja psykososiaalista tukea ja sen toiminnasta Jordanias­sa hyötyi vuoden 2016 aikana noin 12 000 pakolaista.

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja, joka vieraili pakolaisleirillä Jordaniassa syksyllä 2016.

6B

– Kapellimestari vaikuttaa aina orkesterin sointiin omalla energiallaan ja olemuksellaan, sanoo Susanna Mälkki.

Tunteita tahtipuikolla

M

usiikkitalon salissa on hurja äänten kakofonia ennen Helsingin kaupunginorkesterin harjoitusten alkamista. Sali hiljenee, kun ovesta astuu tasan kello kymmeneltä orkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki. Mustaan t-paitaan ja farkkuihin pukeutunut Mälkki nostaa terhakasti tahtipuikkonsa, ja Gustav Mahlerin kuudennen sinfonian jykevät tahdit valtaavat Musiikkitalon.

Monta tuntia kestäneiden harjoitusten jälkeen Mälkki vaikuttaa yhä virkeältä.

– Tuntuu hyvältä johtaa taas tuttua ja taitavaa orkesteria, olla omiensa parissa. Meille on muokkautumassa työsuhde ja luottamus siihen, mitä teemme yhdessä, sanoo viime syksynä kaupunginorkesterin ylikapellimestarina aloittanut Mälkki.

Parin kuukauden tauon aikana kapellimestari teki töitä New Yorkin Metropolitanissa, jossa hän johti Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperan. Metropolitan on maailman johtavia ooppera-

Kapellimestari Susanna Mälkki nauttii, kun orkesterin soitto ulottuu nuottien tuolle puolen ja koskettaa kuulijoita.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Stefan Bremer

taloja, joten Mälkki tunsi päässeensä ammatilliseen taivaaseen.

– Kaukainen rakkaus oli kaikin puolin mieluisa työ. Työtiimi tuli läheiseksi, koska solisteja oli vain kolme. Orkesteri ja laulajat myös sisäistivät nopeasti oopperan sävelkielen.

– Ooppera esitettiin kahdeksan kertaa, ja se tuntui syvenevän kerta kerralta. Siinä mentiin nuottien tuolle puolen. Juuri sitä merkitsee yhdessä soittaminen ja laulaminen silloin, kun todella ha-

lutaan k ­ oskettaa kuulijoita. Teos oli myös visuaalisesti kaunis.

New Yorkin lehdistöltä ja yleisöltä tullut suitsutus saa Susanna Mälkin edelleen hehkumaan. Hän on iloinen myös uudenlaista oopperaa säveltävän Kaija Saariahon puolesta. Samalla tapahtunut tuntuu hieman epätodelliselta.

– Ehkä meditatiivinen teos siihen sisältyvine ajatuksineen elämästä ja kuolemasta upposi niin hyvin newyorkilaisiin siksi, että takana olivat raastavat presidentinvaalit. On mahtavaa, jos taide voi antaa ihmisille jotain tällaisessa tilanteessa.

Kaiken lisäksi arvovaltainen klassisen musiikin julkaisu Musical America valitsi Mälkin vuoden 2017 kapellimestariksi. Tunnustus annettiin merkittävästä taiteellisesta annista amerikkalaisessa musiikkielämässä.

– Olen johtanut vuosien mittaan monia amerikkalaisia orkestereita, joten tämä on merkki siitä, että olen ollut tervetullut kuvioihin, hän sanoo.

B

7

Kuka?

Susanna Mälkki, 48, asuu Pariisissa.

Toimii Helsingin kaupungin­orkesterin ylikapellimestarina.

Mitä?

Sai joulukuussa kiitosta johtamastaan Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperasta New Yorkin Metropolitanissa.

Johti 13.3. kantaesityksensä saaneen Luca Francesconin teoksen Pariisin oopperassa.

Työn alla Helsingin kaupunginorkesterin kanssa Musiikkitalossa 22.–23.3. kuultava Olivier Messiaenin Turangalîla-sinfonia.

Aloittaa ensi syksynä Los Angeles Philharmonicin päävierailijana.

Motto ”Elämä kantaa.”

New Yorkiin Mälkki ihastui jo ensi käynnillään.

Hänestä kaupungissa on sykettä, joka pitää myös oman energiatason korkealla.

– Asiaan saattaa vaikuttaa se, että New Yorkissa yhdistyvät niin monet eri tekijät kuten taide, muoti, bisnes ja etniset ryhmät. Jotenkin ihmiset myös ottavat siellä rennosti, osaavat elää.

Musiikki on aina vaikuttanut Susanna Mälkkiin vahvasti.

– Hyvä musiikki voi saada minut suorastaan euforiseen tilaan. On myös hienoa tuottaa itse sellaista.

Musiikki tuli Mälkin elämään varhain: hän soitti viulua jo ennen kouluikää. Myöhemmin instrumentiksi vaihtui sello. Mälkki valmistui vuonna 1995 sellistiksi Sibelius-Akatemiasta, mutta alkoi pian sen jälkeen opiskella siellä orkesterin johtamista. Hän suoritti kapellimestaridiplomin vuonna 2000.

Kapellimestari on keskeisessä asemassa musiikkiteoksen tulkitsemisessa. Mälkin mukaan riippuu teoksesta, miten paljon liikkumavaraa voi ottaa.

– Kapellimestari vaikuttaa aina orkesterin sointiin omalla energiallaan ja olemuksellaan. Johtajan vastuulla on erityisesti teoksen muodon ja tempon luominen. Yhteisen dynamiikan on löydyttävä, että kaikki toimii.

– Työssä pitää myös osata olla oma itsensä, sillä epäaito käytös aistitaan helposti. Työtapojen löy-

”

Hyvä musiikki voi saada minut suorastaan euforiseen tilaan.

On myös hienoa tuottaa itse sellaista.”

täminen voi viedä vuosia. Omat rutiinit ja oma olemus kirkastuvat yleensä iän myötä – kuten muutkin asiat elämässä, Mälkki selvittää.

Suomalaisen musiikinopetuksen kasvattia järkyttää se, että koulut eri puolilla maata ovat alkaneet luopua musiikkiluokista. Mälkki itse oli lapsena Vuosaaren ala-asteen musiikkiluokalla ja uskoo, että musiikki tekee kaikille lapsille hyvää ja auttaa myös muussa oppimisessa.

– Lapsethan rakastavat yhdessä laulamista ja soittamista. Se on kollektiivinen elämys, joka nostattaa henkeä.

– Kun toisaalta ylpeillään kansainvälisesti menestyneillä taiteilijoilla ja toisaalta pelätään suomalaisen kulttuurin puolesta, pitäisi nyt vahvistaa sitä, missä olemme hyviä.

Susanna Mälkin alkuvuoteen on sisältynyt Helsingin kaupunginorkesterin konsertteja ja italialaisen Luca Francesconin uusi ooppera Pariisin oopperassa. Hän kokee työtahtinsa silti inhimilliseksi, ja pääseehän hän myös viettämään aikaa Pariisissa, jossa hän nykyään asuu vakituisesti.

Mälkki kertoo, että jossain vaiheessa oli hyvä tehdä irtiotto ja lähteä maailmalle.

– On tietenkin ollut haastavaa löytää paikkansa uudessa ympäristössä. Toisaalta työn tekeminen ulkomailla on avartanut maailmankuvaani monella tavalla.

– Matkustaminen käy kuitenkin pidemmän päälle raskaaksi. Olen alkanut yhä enemmän kaivata normaalia arkea. Välillä on pakko levätä. Tämä työ vaatii latautumista, että kaikki onnistuu nappiin. Se on vähän samanlaista kuin huippu-­ urheilijalla.

Kun Susanna Mälkiltä kysyy, mistä hän saa voimaa työhönsä, hän miettii hetken ja vastaa: – Saan voimaa elämästä, siihen liittyvistä iloista ja suruista. Olen työssäni vaativa, mutta elämän pyrin ottamaan vastaan sellaisena kuin se tulee.

– Kaikki on hyvin silloin, kun ympärillä on läheisiä ihmisiä, pöydässä hyvää ruokaa ja jalassa kuivat sukat. Aikuisethan ovat itse asiassa kuin lapset: h ­ ekin ovat tyytyväisiä, kun perusasiat ovat ­kunnossa. ■

8B Kirjailija Pentti Saarikoski kesäpaikassaan läntisellä Uudellamaalla vuonna 1972.

Tavoittamaton Jumala Pentti Saarikosken teksteissä Jumala on sumu, pimeä tai Ynnä Muuta.

hin. Evankeliumit taas kertovat hänen sankaristaan Jeesuksesta, ja synoptiset evankeliumit ovat historiallisen Jeesuksen kannalta olennaisimpia, minkä Saarikoski raamatuntutkimusta tuntevana tiesi.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA PENTTI KOSKINEN / LEHTIKUVA

PENTTI SAARIKOSKEN Jumalaa on hankalampi tavoittaa kuin hänen Jeesustaan. Arto Köykän mukaan Saarikosken käsitystä Jumalasta kuvaa hyvin filosofi Ludwig Wittgensteinin kuuluisa lause: ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.”

– Saarikoski sijoittaa Jumalan siihen elämänalueeseen, mistä ei voi puhua. On Jumalaa tai ei, hän on kielen tavoittamattomissa, Köykkä kertoo.

– Saarikoskelle kieli oli kaikki. Hän ei oikeastaan ollut yhtä syvällisesti kiinnostunut mistään muusta tässä elämässä. Häntä kiusasi ja ärsytti, että oli maailma, josta hän ei pysty kirjoittamaan. Jumala vaivasi häntä kirjailijanuran alusta sen loppuun saakka.

Arto Köykän väitöskirjan otsikko ”Sakeinta sumua käskettiin sanoa Jumalaksi” on sitaatti eräästä Ääneen-kokoelman runosta. Sumu on yksi kristillisen mystiikan käsite, ja Saarikoski käyttää sitä kirjoittaessaan Jumalasta. Muita sellaisia ovat esimerkiksi pimeä, hämärä ja pilvi.

Köykän mukaan ei ole kuitenkaan varmaa tietoa, oliko Saarikoski perehtynyt mystiikkaan. Hänellä oli kyllä 1900-luvun teologien kuten Paul Tillichin teoksia, mutta ei juuri mystiikan teologiaa.

J

oskus 1970-luvun lopulla Arto Köykkä lueskeli Pentti Saarikosken Tähänastisia runoja ja kiinnitti huomiota siihen, että tekstihän on paikoitellen pelkkää Raamattua. Köykästä tuli seurakuntapappi, mutta Saarikoski jäi kiinnostamaan.

Lopulta Köykkä otti kaksi vuotta virkavapautta työstään Pirkkalan seurakunnassa väitöskirjan tekemistä varten. Lauantaina 18.3. hän väittelee teologian tohtoriksi aiheenaan uskonnollinen kieli Saarikosken tuotannossa.

Niille, jotka epäilevät, kuinka olennainen teema uskonto Saarikosken tuotannossa on, Köykällä on numeronäyttöä: Jeesus Kristus mainitaan Saarikosken teoksissa yli 90 kertaa. Jeesus oli yksi Saarikosken sankareista – samassa joukossa Leninin, Spartacuksen ja Che Guevaran kanssa.

– Saarikosken näkemys Jeesuksesta on aika 60-lukulainen. Jeesus on nimenomaan ihminen-Jeesus, jonka päällimmäinen piirre on kapinallisuus. Saarikoski ei mainitse Jeesuksen yhteydessä Jumalaa eikä Jumalan yhteydessä Jeesusta, Köykkä sanoo.

Saarikoski korosti Raamattua oman kielensä lähteenä, ja hän myös suomensi Matteuksen evankeliumin. Köykkä huomasi, että Saarikoski viittaa teoksissaan vain muutamiin Raamatun kirjoihin.

Tärkeimpiä hänelle olivat Vanhan testamentin alkukertomukset ja Uuden testamentin synoptiset evankeliumit eli Matteus, Markus ja Luukas.

Alkukertomusten keskeinen asema selittyy Köykän mukaan Saarikosken kiinnostuksella myyttei-

”

PENTTI SAARIKOSKEA ÄRSYTTI, ETTÄ ON MAAILMA, JOSTA HÄN EI PYSTY KIRJOITTAMAAN. JUMALA VAIVASI HÄNTÄ KIRJAILIJANURAN ALUSTA SEN LOPPUUN SAAKKA.”

– Kiinnostavaa on myös se, että Saarikoski loi itse Jumala-sanoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Näin On ja Ynnä Muuta.

PENTTI SAARIKOSKI eli nuoruudessaan uskonnollisen etsinnän vaiheen, oli aktiivisesti mukana seurakuntanuorten toiminnassa ja pohti paljon uskoon liittyviä kysymyksiä. Myöhemmin uskonnon paikan otti hänen ajattelussaan kommunismi.

– Melkein voi sanoa, että hän korvasi kristinuskon kommunismilla ja kirkon puolueella. Hän tuntui itsekin olevan tietoinen siitä, Arto Köykkä sanoo.

– Saarikoski oli allerginen papeille ja kirkolle, varsinkin luterilaisuudelle. Toisaalta kirkkorakennukset eivät ikinä lakanneet kiinnostamasta häntä.

Ortodoksiseen kirkkoon Saarikoski ei suhtautunut yhtä kielteisesti. Hän vietti kesällä 1982 muutaman päivän Valamon luostarissa ja kävi vielä seuraavana vuonna vähän ennen kuolemaansa tapaamassa siellä isä Ambrosiusta.

– Saarikoski koki, että ortodoksit eivät saarnaa.

He eivät yritä selittää kielen tavoittamattomissa olevaa maailmaa. Hän myös koki ortodoksiset jumalanpalvelukset rauhoittaviksi, Köykkä kertoo.

Pekka Tarkka kirjoittaa Saarikoski-elämäkerrassaan, että Saarikoski oli uskonnollinen ihminen, joka ei löytänyt uskontoaan.

– Riippuu, keneltä kysyy. Tuo on Tarkan mielipide. Saarikosken viimeinen vaimo Mia Berner sanoi, ettei Saarikoski ollut kristitty ollenkaan. Sitä edellinen vaimo Tuula-Liina Varis puolestaan oli sitä mieltä, ettei Saarikoski ollut ateisti. Ambrosiuksella lienee myös ollut asiasta jokin mielipide, jonka perusteella Saarikoski päätettiin haudata Valamoon, Köykkä sanoo.

– Saarikoski itse kirjoitti, että hänen sisällään on bunkkeri, johon hänellä itselläänkään ei ole pääsyä.

Muuttaisin Tarkan lauseen muotoon ”ei ehkä löytänyt uskontoaan”. Se pysyy arvoituksena.

B

Arviot

9 KANSALLISGALLERIA / NINA PÄTILÄ

Tuulikki Pietilän Tour de France vuodelta 1951.

Ei pelkkä Tuutikki Kozelshtshanin ihmeitätekevä Jumalansynnyttäjän ikoni Uspenskin katedraalissa on Kaisa Karirannalle tärkeä osa rukousta.

Pyhien kuvien perässä Pastori Kaisa Kariranta matkustaa paikkoihin, joissa Jeesus tekee ihmeitä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

L

Sellainen ei olisi Jumala ensinkään. Jumalan todellisuus itsessään edellyttää ihme-teologian.

– Kysymys on elämän tarkoituksellisuuden kokemisesta. Sairaudesta paranemisen lääketieteellinen selitys ei muuta ihmistä. Sairaudesta paranemisen uskonnollinen tulkinta antaa tarkoituksen, Kariranta sanoo.

”

Tuulikki Pietilä Ateneumin taidemuseossa 9.4. asti.

RUKOUKSEN HAJU TARTTUU PAIKKOIHIN, JOISSA RUKOILLAAN PALJON.

LUTERILAISUUDESSA PUHE ihmeistä on jäänyt vain marginaaliryhmille. Toisin on roomalaiskatolisessa ja ortodoksisessa kirkossa.

Sen vuoksi Kaisa Kariranta koluaakin Euroopan luostareita ja kirkkoja.

– En juoksentele paahtoleipään ilmestyvän Jeesuksen perässä, Kariranta sanoo.

Hän viittaa hieman hilpeiltä kuulostaviin takavuosien uutisiin, joissa milloin on Jeesus ilmestynyt paahtoleipään, milloin Maria ladon oveen.

– Valitsen sellaiset paikat, joissa on historiaa. Rukouksen haju tarttuu paikkoihin, joissa rukoillaan paljon, Kariranta sanoo.

Ja näissä paikoissa käy paljon ihmisiä.

– Esimerkiksi Lourdesissa Ranskassa käy vuosittain kuusi miljoonaa pyhiinvaeltajaa, Kariranta kertoo.

Monet luostarit ovat Jumala-yhteyden kokemisen paikkoja, ja monilla kristityillä on kertomuksia rukousvastauksista.

– Tavoitteena on kirjoittaa omista ja muiden kokemuksista reheviä tarinoita.

En kuitenkaan arvota tarinoita enkä pyri osoittamaan, onko jokin totta vai ei.

KAISA KARIRANTA on vastavihitty pappi. Hän on viime vuodet työskennellyt Helsingin piispan Irja Askolan erityisavustajana. Silti hänellä ei ole erityistä uskovaistaustaa.

Kariranta käy kerran viikossa ehtoollisella, ja aina muistaessaan hän rukoilee.

– Se tahtoo kuitenkin jäädä vain ikonien katseluksi.

Eli ei, piispan avustaja ei ole niin sanottu hihhuli.

– Usko ihmeisiin ei kumoa rationaalista selitystä. Ne kulkevat käsi kädessä, Kariranta vakuuttaa.

– Jos ihminen uskoo Jumalaan, niin miksei elämäntapahtumia voisi tulkita uskonnollisesti? Jos JumaVIDEO laan uskova ihminen selittää kaikki VERKOSSA asiat rationaalisesti, Jumala kutistuu rationaalisen maailman kokoiseksi.

Kaisa Kariranta tekee pyhiinvaellusmatkastaan Kirkko ja kaupungin verkkosivulla videoblogia.

Pentti Kaskipuron Kaksi pesuainepulloa vuodelta 1980.

KANSALLISGALLERIA / JENNI NURMINEN

uterilainen ei usko ihmeisiin. Täällä ei tautiin auta rukous vaan rokote.

Uskon pitää olla rationaalisesti selitettävissä tai se on keskivertosuomalaisen mielestä huuhaata, jolla ihmisiä rahastetaan.

Teologi Kaisa Kariranta asettuu hieman poikkiteloin. Hän uskoo ihmeisiin. Vaikka ilmiöille on rationaalinen selitys, sen rinnalla voi hänen mielestään olla myös uskonnollinen tulkinta. Silloin operoidaan semmoisella käsitteellä kuin ihme.

– Ihme tapahtuu, kun vastoin kaikkia rationaalisia laskelmia ja odotuksia jokin syvä halu toteutuu, Kariranta sanoo.

Ihme ei ole sama kuin sattuma. Kun joku voittaa lotossa miljoonan, se on puhdas sattuma. Ja vaikka voittaisi kolmena perättäisenä viikkona, sekään ei olisi ihme.

– Rahan haluaminen ei ole kovin syvällinen halu, Kariranta kuittaa.

Ihmeeseen liittyvän halun täytyy siis olla jotakin ylevää.

– Tosin sainhan minäkin apurahan kirjaani varten, Kariranta virnistää.

Kirja, jota hän kirjoittaa, käsittelee pyhiinvaelluskohteita, joissa on ihmeitä tekeviä ikoneja tai patsaita. Niitä on pitkin Euroopan kirkkoja ja luostareita.

NÄYTTELY Taidegraafikko Tuulikki Pietilä (1917–2009) teki komean uran, ja hänen tuotantonsa käsittää yli 1 400 teosta. Hän testamenttasi kokoelmansa Ateneumille, ja kiitos grafiikan monistettavuuden lahjoitus käsittää lähes koko Pietilän tuotannon.

Kun kokoelma on nyt laitettu esille, on sen uutisointi ollut hieman ärsyttävää. Pietilästä on puhuttu kuin hän olisi tunnettu lähinnä Tove Janssonin (1914–2001) elämänkumppanina ja Tuutikin esikuvana.

Näin ei ole, sillä Pietilä on yksi keskeisimmistä taidegraafikoistamme ja hänen arvostuksensa on aina ollut korkealla. Selitys on osin se, että Pietilä ei ole ollut suuren yleisön rakastama taiteilija vaan pikemminkin niin sanottu taiteilijoiden taiteilija. Tämä taas selittyy varmaankin sillä, että Pietilä ei luonut mitään tunnistettavaa tavaramerkkimäistä tyyliä.

Pietilä oli utelias kokeilija, joka kävi läpi useita tyylisuuntia ja grafiikan erilaisia mahdollisuuksia. Hän uudistui ja muuttui koko ajan – joidenkin maulle ehkä liikaakin.

Olen nähnyt paljon Pietilän töitä, mutta en koskaan tällä tavalla yhdessä. Kokemus on tavattoman voimakas. Hänen mestaruutensa näyttäytyy näin arvoisellaan tavalla.

Maulla ja rakkaudella NÄYTTELY Miltei jokaisen taidemuseomme selkäranka muodostuu yhdestä tai useammasta yksityiskokoelmasta.

Vaikka taiteen keräily motiiveineen muuttuu, tuntuu perusrakenne onneksi säilyvän: keräilijät haluavat lahjoittaa kokoelmansa yhteisen hyvän käyttövoimaksi.

Tuorein suurtapahtuma tällä saralla on se, kun kajaanilainen ranskan ja englannin lehtori Tuomo Seppo (s. 1937) lahjoitti liki 2 000 teoksen kokoelmansa Ateneumin taidemuseolle. Nyt siitä on esillä ensimmäinen kattaus.

Seppo on poikkeuksellinen keräilijä: hän ei tule mahtisuvusta eikä ole varakas liikemies. Hän on kerännyt kokoelmansa palkallaan ja joutunut miettimään, menisikö kahvilan sijasta kotiin keittämään sumpit.

Kokoelma on häkellyttävän intiimi ja kaunis. Selitys on osin varmaan se, että Seppo on muodostanut keskeisten taiteilijoidensa – Ina Colliander, Reino Hietanen, Pentti Kaskipuro, Tapani Raittila ja Nina Terno – kanssa pitkät henkilökohtaiset suhteet ja hankkinut kokoelmaansa sitä kautta outoja helmiä, muun muassa graafikkona tunnetun Kaskipuron harvinaisia maalauksia.

Hienostuneen maun ja syvän rakkauden yhdistelmä henkii tässä kokoelmassa aivan ainutlaatuisella tavalla.

Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon kokoelma Ateneumin taidemuseossa 16.4. asti.

OTSO KANTOKORPI

Kirkon kaunistukset osa 3: Meilahden kirkon valaisimet

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Meilahden kirkolle soitetaan silloin tällöin Japanista. Kysymykset koskevat kirkon aukioloa.

Suomalaisdesignista kiinnostuneet japanilaiset nimittäin tietävät, että Markus Tavion suunnittelemassa ja vuonna 1954 valmistuneessa kirkossa on yksi erityisen mielenkiintoinen syy vierailulle: sen valaisimet ovat suomalaisen valaisinsuunnittelun pioneerin Paavo Tynellin (1890–1973) käsialaa.

Liuskekivilattiaisen kirkkosalin kuusi suurta kattovalaisinta kuvaavat orjantappurakruunuja.

– Elämässä on usein takaiskuja.

Kuitenkin piikkien päissä on lamput. Ne heijastavat sadepisaroina sitä valoa, joka voittaa pimeyden. Valo kääntää katseemme alttarin tyhjään ristiin, selittää Meilahden kirkkoherra ­Hannu Ronimus valaisinten symboliikkaa.

Tynell on suunnitellut valaisimet myös seurakuntasaliin ja samassa rakennuksessa olevaan pienempään

Omaisuuden arvoinen valaistus Meilahden kirkon valaisimet on suunnitellut Paavo Tynell, jonka tuotantoa himoitsevat nyt niin keräilijät kuin sisustajatkin.

Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

Tuomaankirkkoon. Meilahdessa kaikki on ymmärretty säästää, kun kirkkoa 1990-luvulla saneerattiin.

Paavo Tynellin tuotanto on noussut 2000-luvulla arvoon arvaamattomaan. Vuosi sitten hänen hänen Kinema-valaisimensa ostettiin 44 000 eurolla Huutokauppatalo Hagelstam & Co:n huutokaupassa.

Paljonko Meilahden kirkkosalin valaisimet sitten voisivat maksaa?

– Huutokaupassa lähtöhinta voisi olla 20 000 euroa kappale. Mutta kyllä ne voisivat 40 000 euroonkin nousta, arvioi intendentti Kasper Hagelstam Hagelstam & Co:sta.

Erilaisia Tynellin valaisimia on Meilahden kirkossa kymmeniä, joten valaistus on kokonaisuudessaan melko mukavan omaisuuden arvoinen.

Ennen kaikkea se kuitenkin luo kirkkoon aivan oman, elegantin 50-lukulaisen tunnelmansa. Sille ei voi laskea ­hintaa. ■

Fingerpori Pertti Jarla

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Meilahden kirkon kattovalaisimet kuvaavat orjantappurakruunua. Näitä Paavo Tynellin valaisimia käydään katsomassa Japanista saakka.

B

11

Vloggaava pappi Jussi Koski, 37, ­kuvaa Pastorificvideo­blogien mate­ riaalin työajalla ja seurakunnan hankkimilla välineillä, mutta editoi videot valmiiksi omalla ajallaan. Tyylil­liseksi esikuvakseen Koski mainitsee yhdysvaltalaisen vloggaajan Casey Neistatin.

Pastorific-vlogi löytyy osoitteesta youtube.com/ pastorific

Jussi Kosken vlogi vie katsojat kirkon kulissien taakse.

Vlogi syntyy hyvyyden voimasta Jussi Koski jakaa Youtube-videoissaan nuorisopapin arkea.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Nuorisopastori Jussi Koski istuu lattialla jalat ristissä ja etsii oikeita sanoja. Laulukirjakin on unohtunut. Ympärillä istuvat nuoret eivät näy kuvassa, mutta hihitys paljastaa, mitä ­mieltä he ovat. Koski lopettaa haparoivan puheen ajatukseen, jonka mukaan ”Jeesus on vastaus”.

Katsoja on mukana juonessa. Ennen hartautta Koski on selittänyt kameralle, että luvassa on esimerkkihartaus, jossa kaikki menee pieleen. Tämä auttaa isosia, jotka valmistelevat omia hartauksiaan Olarin seurakunnan viikonloppuleirillä.

Kahdeksanminuuttinen Youtube-video vierailee myös työpalaverissa, jossa valitaan tulevan kesän rippileirien isoset. Videon on katsonut yli 1 400 ihmistä.

Marian ilmestyspäivä

Koski toivoo, että samalla välittyy jotakin siitä, mikä kirkko pohjimmiltaan on: yhteisö, joka ottaa Jumalan rakkauden vakavasti ja pyrkii toteuttamaan sitä. Arkisten tarinoiden jakaminen on yksi tapa elää yhdessä hyvyyden voimaa todeksi.

Helmikuun lopulla vlogi oli kerännyt tuhat seuraajaa. Koski juhlisti merkkipaalua tekemällä erikoisvlogin, jossa hän lupasi lahjoittaa omasta pussistaan euron hyväntekeväisyyteen jokaista tykkääjää kohti. Tykkäyksiä kertyi määräpäivään mennessä 723. ■

Thinkstock

Taivaan tähden

26.3.

Ajatus vlogien tekemisestä sai alkunsa Olarin seurakunnan kasvatustyön tiimissä. Aluksi Koski teki Tulilinjalla-nimistä, nuorten asioihin keskittyvää teemablogia yhdessä nuorisotyönohjaaja Taru Hytösen kanssa.

Kesällä 2016 Koski perehtyi Youtube-videoi­ den tekemiseen tarkemmin, ja Minun päiväni -vlogi alkoi tuntua omimmalta lajityypiltä. Tähän mennessä hän on tehnyt Youtubeen yhteensä 24 Pastorific-nimellä kulkevaa video­ blogia.

Käsivarakamera taltioi päivän tärkeimmät hetket milloin auton vieruspenkiltä, milloin jääkaapista. Kopterikameran ilmakuvat vaihtavat perspektiiviä, nopea tempo ja musiikki houkuttelevat seuraamaan tarinaa.

Youtube on Koskelle yksi paikka, jossa ih-

miset elävät ja jossa heidät voi kohdata. Pastorific-vlogia seuraavat erityisesti 18–24-vuo­tiaat miehet.

Vlogien keskiössä on arkinen elämä. Papin mukana katsoja pääsee kurkistamaan kirkon kulissien taakse maailmaan, jota ei muuten näkisi. Tämä on tärkeää, koska ihmisten ja kirkon viestin välissä on isoja ennakkoluuloja.

Visiitti Kuva oli liimattu tuhansista erivärisistä lasinpaloista. Sinistä oli niin paljon, että se valui laahuksena lattialle. Kaksi pyöreää vatsaa oli vastakkain kuin suviseuroissa, ja naisten lapsekkaille kasvoille oli nostettu hehkuvalla lasilla innostuksen puna.

Maria siinä tapasi sukulaisensa Elisabetin, ja Elisabetin kohdussa lapsi, näin kerrotaan, hyppäsi ilosta.

Niin tärkeä tämä Marian ja Elisabetin kohtaaminen on kristikunnalle ollut, että se on ikuistettu tuhansiin mosaiikkeihin ja maalauksiin. Kohdussa hypähtävä lapsi on ollut Kristuksen jumaluuden todistaja, ja naisten välinen ystä-

vyys on lohduttanut tulevia äitejä sukupolvesta toiseen. Kohtalotoverin kanssa on voinut sanoitta jakaa sen, mitä on niin vaikea selittää.

Kohdussa hypähtävä Johannes (koska hänhän siellä Elisabetin masussa oli) tunnisti piilossa odottavan merkityksen. Siksi tämä kirkkotaiteen kestoaihe on myös inhimillisen kohtaamisen arkkityyppi. Kylästelyn ja kuulumisten vaihdon keskellä tärkeintä on tunnistaa, mikä vielä kätketty tekee toisessa tuloaan.

Panen käden sydämelle. Katselenko toista kuin rönsyilevien mahdollisuuksien rehevää puutarhaa?

Kohtelenko häntä kuin ihmistä, joka kantaa aarretta itsessään?

Entä minä, millaisena itseni näen? Moitinko kitukasvuisuutta-

ni ja vähättelen sitä, mikä on vasta nupulla? Uskonko, että harmaan kuoreni alla on harvinainen h ­ elmi?

Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana Martti Luther

Opettele Isä meidän -rukous

Martti Luther syntyi Eislebenissä vuonna 1483. Hänen isänsä Hans Luder elätti perheensä kaivostoiminnalla. Lutherista piti tulla lakimies, mutta salamanisku, joka kaatoi hänet maahan, muutti suunnitelmat vuonna 1505. Luther lupasi ryhtyä munkiksi. Hän ei löytänyt kuitenkaan luostarista vastausta kysymykseensä, mistä hän löytäisi armollisen Jumalan. Vuonna 1511 Lutherista tuli Wittenbergin yliopiston raamatunselitysopin professori. Vuonna 1517 hän julkaisi 95 teesiä aneista, mistä kirkon uudistumisen eli reformaation katsotaan alkaneen.

Kuuluisimpia Lutherin kirjoituksia on Kristityn vapaudesta. Hänen kääntämänsä saksankielinen Raamattu ilmestyi vuonna 1534. Luther kuoli Eislebenissä ja haudattiin Wittenbergiin vuonna 1546.

Martti Lutherilla oli ollut kahdenkymmenen vuoden ajan sama parturi, nimeltään Peter. Heistä tuli ystäviä. Näin voi päätellä siitä, että Luther kirjoitti Peterille pienen rukous- ja meditaatio-oppaan. Parturi oli pyytänyt opastusta siihen, miten hänen tulisi rukoilla. Parturille tosin kävi onnettomasti. Hän nimittäin surmasi pikaistuksissaan ja humalapäissään vävynsä ja sai tutkia rukousopasta lopun elämäänsä köyhänä ja karkotettuna.

Luther kertoo oppaassaan, miten hän itse rukoilee. Hän tiesi, miten helppoa oli unohtaa rukous kokonaan päivän touhuissa. Hän sanoo, että rukouksen olisi hyvä olla aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko. Silloin se sävyttäisi koko päivää.

Hän tunsi kaikki verukkeet, joihin vetoamme, kun koemme, että pitäisi rukoilla, mutta meitä laiskottaa. ”Nyt en millään ehdi, mutta rukoilen koh-

Isä meidän -rukous on hyvä opetella ulkoa. Voit myös kirjoittaa sen muistilapulle ja laittaa sen vaikka lompakkoon.

Silloin voit rukoilla sitä missä tahansa. Voit lukea sen ensimmäiseksi aamulla ja hetki ennen nukkumaan menoa.

Voit rukoilla sitä hiljaa mielessäsi, kun kävelet ulkona.

Hidasta vähän askeleitasi, hengitä rauhallisesti ja sitten vain toista rukouksen sanoja ja anna niiden vaikuttaa.

Rukoile vaikka laiskottaisi Kun Martti Luther tunsi itsensä laiskaksi rukoilemaan, hän alkoi toistaa lapsena oppimiaan rukoussanoja.

Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

ta.” ”Miksi minun oikeastaan pitäisi rukoilla, kuuleeko minua edes kukaan, mitä se muka auttaa?”

Kun Luther tunsi itsensä laiskaksi rukoilemaan, hän turvautui jo lapsena oppimiinsa hengellisiin teksteihin.

Hän kirjoittaa siitä näin: ”Otan psalttarini, juoksen kammiooni, tai – jos on päivä ja aika sopii – kirkkoon muitten joukkoon ja alan lasten tapaan lausua itsekseni ääneen kymmentä käskyä, uskontunnustusta ja sen mukaan

kuin aikaa riittää, muutamia Kristuksen, Paavalin tai psalmin sanoja.”

Verukkeisiin ja epäilyksiin paras lääke on, että alkaa vain rukoilla. Siihen voi virittäytyä menemällä sellaiseen paikkaan, jossa on hyvä olla.

Sitten voi alkaa tapailla vanhoja tuttuja rukouksia tai raamatunlauseita.

Tarvitsemme tuttuja sanoja ja tuttuja tapoja. Ne auttavat meitä rauhoittumaan ja saavat sydämemme avautumaan rukoukseen.

Jos rukous jää omien mielialojemme ja halujemme varaan, se helposti unohtuu. Siksi Luther sanoi suoraan, että meidän pitää rukoilla siksi, että Jumala käskee meitä siihen. Jos mikä, niin rukous elää rutiinista, tutuista sanoista ja hetkistä.

Kun olet valmis, ala rukoilla. Luther neuvoi käyttämään Isä meidän ­-rukousta. Hän sanoi sitä maailman parhaaksi rukoukseksi, jonka rukouksen mestari Jeesus itse oli oppilailleen opettanut.

Kun luet rukouksen, havaitset, että se sisältää puhuttelun ja seitsemän lyhyttä pyyntöä. Kun luet ja toistat niitä hiljaa mielessäsi, huomaat, että niihin sisältyy kaikki olennainen. Niiden valossa tiedät, mitä eniten elämässäsi ja sisimmässäsi kaipaat ja mitä lähimmäisesi tarvitsee. ”Siinä on kaikki, mitä ihminen ruumiin ja sielun puolesta tarvitsee maan päällä ja taivaassa”, Luther opetti. ■

Kuvakaappaus

Wikimedia Commons

LEHTIKUVA / AFP PHOTO Joel Saget

3×

Halleluja (kiittäkää Jumalaa)

Sanat ovat liekkejä

Liittovaltion halleluja

Ich habe gesündigt

Viime vuonna edesmennyt Leonard Cohen laulaa kappaleensa Hallelujah (1984) kolmannessa säkeistössä, että ”jokaisessa sanassa on tulenlieska”.

Kabbalamystiikassa heprean kirjaimet ovat liekkejä. Omat versionsa laulusta ovat esittäneet muun muassa Soweto Gospel Choir, Israelin armeijan bändi, Bon Jovi sekä suomeksi ainakin Hector, Kari Vepsä ja Matti Esko.

Julia Ward Howe kirjoitti Yhdysvaltain sisällissodan aikana vuonna 1862 tasavallan taisteluhymnin The Battle Hymn of the Republic, joka tunnetaan kertosäkeestä ”Glory, glory, hallelujah”. Omat mahtipontiset versionsa kappaleesta ovat esittäneet muuan muassa Johnny Cash ja Whitney Houston.

Suomeksi laulu tunnetaan korvamatona nimeltään Kalle-Kustaan muori makaa hiljaa haudassaan.

Saksalaisen iskelmätähden Matthias Reimin Halleluja (Ein Engel Ist Hier) vuodelta 2002 kuulostaa parodialta. Puhesaksa teknobiitin päällä hämää, sillä Reim on tosissaan. Laulaja pyytää, ettei häntä vietäisi helvettiin, sillä hän on jo ollut siellä mutta nähnyt nyt enkelin – halleluja. Laulusta on soft rock -version lisäksi yökerhoystävällinen Mallorca mix.

Juhani Huttunen

MENOT 17. – 30.3.

Länsi-Helsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ma–to klo 10–14, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12

TAPAHTUMIA Laula ihmisille ilosta reformaation juhlavuonna su 19.3. klo 16. Lauletaan yhdessä Nuoren seurakunnan veisukirjan lauluja, Kolari, Surakka, Autio.

Tapaamistupa ma 20.3. klo 13.

Duunauspaja ti 21.3. klo 18.

Lähetyspiiri ti klo 13. 21.3. Totuus, valhe ja suvaitsevaisuus, TT Juhani Forsberg. 28.3. Luomaton valo, Kari Kaipainen.

Teematorstai. Lounas 6 e klo 12.30, ohjelma n. klo 13. 23.3. Diakonissalaitoksen Pitäjänmäen lastenkodin 100-vuotistarina, Leila Mäkipentti.

30.3. Menetyksiä ja uusia alkuja, sukumme vaiheita, rovasti Erkki Kokko.

Kantelekonsertti to 23.3. klo 18.30. Hedi Viisma soittaa J.S. Bachin Goldberg-muunnelmat. Vapaa pääsy.

Earth Hour–kynttiläillallinen la 25.3. klo 18–20. Kasvisruoka 5 e, ilm. 20.3. menn. virastoon. Järjestää seurakunnan ympäristötyöryhmä. www.earthhour.fi.

Virsikirjan lisävihkon virsiä su 26.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Virret 965–979.

Toivon tiistai -ilta 28.3. klo 18, Syyllisenä ja armahdettuna, Lahtinen, Kaipainen, Mönttinen. Lapsille puuhanurkka. Iltatee.

Työikäisten naisten raamattupiiri ke 29.3. klo 17, 1. krs.

Konsertti ke 29.3. klo 19 Huilukvartetti Satiinia ja puhallinkvintetti Louhi. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi.

Matkakertomus Kirkon Ulkomaanavun Lähi-Idän pakolaistyöstä to 30.3. klo 14.30 palvelutalossa, Hopeatie 14, diakoni Milja Westerlund.

Jeesus tieteen valossa to 30.3. klo 18; Ristin kuolema, Lahtinen.

Tule leskien vertaisryhmään, kun pahin surusi on hellittänyt. Kokoonnutaan Riistavuoren palvelukeskuksessa, Isonnevantie 28, ti 4.4.–9.5. klo 13–14.30. Tied. ja ilm. elisabeth.bariskin@evl.fi, p. 050 367 1224.

Lisätietoa: Helsingin seurakunnat.fi/ haaga, Haagalainen-lehdestä sekä srk:n fb-sivuilta, mestat.fi.

Kannelmäen seurakunta Virasto: Klaneettitie 6-8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk

JUMALANPALVELUKSET Messu su klo 10. 19.3. Juhani Forsberg, Kolari, Autio. 26.3. Lahtinen, Muroma-Nikunen, Mönttinen; Lähdekuoro, Matti Turunen. Kirkkokahvit.

Arki-illan ehtoollinen ke 22.3. klo 18, Hopeatie 14; Heltelä, Mönttinen.

Laudes eli aamurukous maanantaisin klo 7.30, Järvinen.

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

A

ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

19.3.

Pianisti Risto Lauriala konsertoi klo 18 Pitäjänmäen seurakuntasalissa, Turkismiehenkuja 4.

Osoitteet: Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 kirkossa.

Messu ja iltatee Malminkartanon kappelissa su 19.3. klo 18.

Aamuehtoollinen ke 22.3. klo 9.15 kirkossa. Ehtoollisen jälkeen vapaaehtoisten emäntien valmistama aamiainen 1,50 e.

Iltaehtoollinen ke 29.3. klo 19 kirkossa.

TAPAHTUMIA Kolmen kerran pyhäkoulussa tutustutaan pääsiäisen sanomaan.

Kokoontumiset kolmena keskiviikkona 29.3., 5.4. ja 12.4. kirkolla Nurkassa klo 18–19. Pyhäkoulun ohjelmassa on Raamatun kertomus, askartelu, lauluja sekä mehu- ja pullatarjoilu.

Ikäraja on 3 vuotta. Sitä nuoremmat voivat osallistua yhdessä aikuisen kanssa. Sähköinen ilmoittautuminen nettisivuillamme su 26.3. asti. Tiedustelut lapsityönohjaaja Marjo Visa, p. 09 2340 3803.

Työtupa ti 21.3. klo 15–19 kirkolla avoin käsityö- ja askarteluhuone.

Magnificat - Marian kiitosvirsi. Konsertti kirkossa su 26.3. klo 18. Helena Tenhunen, sopraano, Annikka Konttori-Gustafsson, piano, Kaj-Erik Gustafsson, urut.

Säveltäjänimiä Bach, Messiaen, Gustafsson. Ohjelma 10 e.

Lähetyspiiri ti 28.3. klo 18–19.30 kirkolla. Mirja Saksa kertoo Raamatunkäännöstyöstä Etiopiassa kambaatan- ja hadijankielelle.

Lauletaan yhdessä to 30.3. klo 10 kirkolla. Avoin yhteislaulutilaisuus. Laulattamassa on kanttori Anne Myllylä.

Jennyn Olohuone torstaisin klo 12–15. Kaikille avoin kohtaamispaikka. Tarjoilusta vapaaehtoinen maksu.

Olohuoneessa tapaat vapaaehtoisia ja diakoneja ja voit hakeutua mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Hiljaisuuden päivä la 8.4. klo 9.30–

26.3.

Kävelyretki Maunulan majalle.

Gospel Helsinki esiintyy, kahvit. Lähtö klo 12.45 Ruskeasuon seurakuntakeskuksen edestä, Tenholantie 6.

Ilm. 24.3. mennessä p. 09 2340 4728.

16 Malminkartanon kappelissa.

Ohjaajina ovat Konsta Korhonen, Maritta Laiho ja Sirkku Rintamäki.

Maksuton, vapaaehtoinen ruokaraha.

Ilmoittautumiset virastoon ma 3.4. mennessä.

Meilahden seurakunta Virasto: Jalavatie 6 b.

Avoinna ma ja pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16, Kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Kattavat tiedot viikkotoiminnastamme: www.helsinginseurakunnat.fi/meilahti

JUMALANPALVELUKSET Valon ja ilon messu to 16.3. klo 18 Tuomaankirkossa.

Liturgina Virva Krans, saarnaamassa Anu Vuola ja musiikkivieraana Pekka Laukkarinen.

Messu 19.3. klo 11 Meilahden kirkossa. Miesten maanantaiseuran kirkkopyhä. Liturgina Hilkka Niemistö, saarnaamassa Paavo Ripatti, kanttorina Pete Vuorio. Laulu: Margit Tuokko, sello: Panu Luosto. Kirkkokahveilla on Miesten maanantaiseuran historiikin esittely.

Messu 26.3. klo 11 Meilahden kirkossa. Hannu Ronimus, liturgia ja saarna, Nina Pakkanen, kanttori.

28.3.

Kuntavaalipaneeli klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4.

Edustajia 9 puolueesta.

Mahdollisuus yleisökysymyksiin.

klo 12.30 seurakuntasalissa. Ravintola Menuetto tukee yhteisvastuukeräystä valmistamalla keittolounaan, kahvi ja pulla, 8 e. Lounaan jälkeen arpajaiset, arvotaan kukkakauppa Jussi Sipiläisen lahjoittama kukkakimppu, arpa 2 e.

Uusien virsien lauluilta su 26.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Tervetuloa laulamaan uusia virsiä virsikirjan lisävihkosta, mukana kanttorit Senni Valtonen ja Anne Viljamaa.

Luento Vanhemmuuden voimavarat, lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ti 28.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa yhteystyössä MLL:n kanssa. Luennoitsijana lastenpsykiatrian erikoislääkäri, pari- ja perhepsykoterapeutti Janna Rantala.

Ilta elävän veden lähteellä ke 29.3. klo 19. Sanaa, ylistystä ja rukouspalvelu. Puhujavieraana Esa-Pekka Mattila One Way Missionista.

Huom! Viikkotoiminta löytyy kevätesitteestä ja www.helsinginseurakunnat.fi/Munkkiniemi.

Pitäjänmäen seurakunta maanantaiseura on ohjelmallinen iltapäivä eläkeläismiehille.

Avoin kahvila Pikku Huopalahdessa ma 20.3. klo 15.30–17 Tapanilan asemalla, Tilkantori 12. Viikoittain 10.4. asti. Yhteistyössä Pikku Huopalahden asukastalo. Vapaaehtoisen kahvimaksu.

Avoin ehtoollishartaus ti 21.3. klo 15 palvelukoti Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen tie 4.

Nuorten aikuisten ilta to 23.3. klo 18 kerhotiloissa.

Pääsiäisaskartelu 1.–6. luokkalaisille ti 28.3. ja 4.4. klo 14–17 LänsiPasilan seurakuntakodissa. Kurssien hinta on 5 e, sis. materiaalin, ohjauksen ja välipalan. Ei ilmoittautumista.

Lisätied. anu.aalto@evl.fi.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3.

Avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 11 Munkkivuoren kirkossa ja klo 13 Munkkiniemen kirkossa.

Levollisuuden messu la 25.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Kelttiläisin sävyin maustettu hiljaisuuden messu, jossa lauletaan Taize-lauluja ja saarnan paikalla on mietiskelyhiljaisuus (noin 10 min).

TAPAHTUMIA

TAPAHTUMIA

Miesten maanantaiseura 20.3. klo 13 seurakuntasalissa. Luontoaskel nykyajan sairauksien torjumiseksi. Emeritusprofessori Tari Haahtela kertoo, minkälaisilla mekanismeilla ihminen on yhteydessä luontoon, miten tuo yhteys on muuttunut, ja mitä seurauksia sillä on terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Miesten

Elämää ja terveydenhuoltotyötä Angolassa sanoin ja kuvin ke 22.3. klo 18 Munkkiniemen kirkossa.

Lastenlääkäri Tuula Pelkonen kertoo Angolasta, Angolan lasten terveystilanteesta, työstään siellä ja Angolan luterilaisesta kirkosta.

Yhteisvastuulounas su 26.3. Munkkivuoren messun jälkeen noin

Kirkko ja toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Pajamäen seurakuntakoti, Pajamäentie 14

JUMALANPALVELUKSET Haluaisitko osallistua messun toteutukseen? Pitäjänmäen kirkossa on käytössä messukansio johon voi ilmoittautua messun tervetulotoivottajaksi, kaste-enkeleiden ripustajaksi, esirukousalttarin somistajaksi, tekstinlukijaksi, kolehdinkantajaksi tai kahvinkeittäjäksi. Myös lapset voivat toimia pienissä tehtävissä.

Messukansio on seurakuntatoimistossa ja sunnuntaisin mukana kirkkokahveilla, jolloin voit laittaa nimesi sopivan päivän ja tehtävän kohdalle.

Opastamme sinut tehtäviin.

Messu su 19.3. klo 10 Antturi, Heinilä, Palm, Heli Kantola.

Marian ilmestyspäivän messu su 26.3. klo 10 Antturi, Kekäläinen, Sandberg, Paronen, Ahola, lauluryhmä Soiselit. Pyhäkoulu. Messun jälkeen syntymäpäiväjuhla 70, 75, 80, 85, ja yli 90 v. 1.1.–30.6.2017 täyttäneille/täyttäville seurakunnan jäsenille.

Viikkomessu klo 18 keskiviikkoisin.

22.3. Kekäläinen ja 29.3. Antturi.

Päivärukous ma–ti, to–pe klo 12.

TAPAHTUMIA Perhekerho maanantaisin klo 10–11.30 Pajamäessä ja torstaisin kirkolla. Odotamme kerhoon sinua äiti, isä, isovanhempi ja hoitaja lastesi kanssa. Viikoittain kokoontuva kerho on avoin olohuone leikin, teeman ja kahvikupin äärellä.

7–14-vuotiaiden puuhalauantai 25.3. klo 12–16 kirkolla. Valmistetaan lounas jälkiruokineen.

Kaunista kotiin -askarteluilta pääsiäisaiheiden parissa ma 27.3. klo 16.30–18.30 kirkolla. Materiaalimaksu 5 e.

Lisät. toiminnasta kevätesitteestä ja kotisivuilta helsinginseurakunnat.fi/ pitajanmaki.

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

11

12 A

MENOT 17. – 30.3.

Keskusta Tuomiokirkkoseurakunta Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki).

Avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29 Avoinna päivittäin klo 9–18.

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23 Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Tuomiokirkossa ja Vanhassa kirkossa. klo 12 Ruoholahden kappelissa ja Mikael Agricolan kirkossa messu vanhan kaavan mukaan. klo 14 Suomenlinnan kirkossa (kuukauden 1. sunnuntai). klo 18 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa.

Keskiviikkoisin klo 8 Aamumessu Vanhassa kirkossa. klo 19 Agricolamessu Mikael Agricolan kirkossa.

Torstaisin klo 12 Viikkomessu Tuomiokirkon kryptassa.

Lauantaisin klo 18 Iltakirkko Tuomiokirkossa: Katekismussaarnat ja ehtoollinen.

TAPAHTUMIA Supersankarisunnuntai kutsuu lapsia ja perheitä Ruoholahteen.

Supersankarisunnuntai on koko perheen tapahtuma, jota vietetään Ruoholahden kappelilla 26.3. Päivä alkaa klo 11 kasvomaalauksella sekä supersankarinaamioiden ja -rintanappien valmistuksella. Lisäksi lapset ja perheet voivat pukeutua tarjolla oleviin teeman mukaisiin varusteisiin ja otattaa itsestään valokuvan. Päivä jatkuu klo 12 perhemessulla, jossa pohditaan Jumalan

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk

Kallion seurakunta

HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

18.3.

Anton Brucknerin messu e-molli klo 19 Temppeliaukion kirkossa.

Sibelius-Akatemian puhallinyhtye ja SibeliusAkatemian Vokaaliyhtye.

meille antamia tehtäviä. Messun jälkeen n. klo 12.45 on tarjolla välipalaa. Supersankarisunnuntaihin ei ole osallistumismaksua.

Kiitoskonsertti sotaveteraaneille Suomi 100 -hengessä.

Tuomiokirkossa konsertoidaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tunnelmissa 30.3. klo 18.

Konsertissa esiintyvät Jorma Panula & Camerata Finlandia Ensemble solisteineen. Mukaan kutsutaan erityisesti sotaveteraaneja puolisoineen, joille konsertti ja ohjelma ovat ilmaiset. Heille on varattu paikkoja kirkon etuosasta. Muille konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Koe pääsiäisen tapahtumat vaelluksella! Ruoholahden kappelissa vaelletaan läpi pääsiäisen tapahtumien alkaen palmusunnuntaista aina pääsiäisaamun iloon. Tule kokemaan pääsiäisen tapahtumat keskiviikkona 30.3. klo 9.15 tai klo 10. Vaellus sopii kaikenikäisille, erityisesti lapsille.

Vapaa pääsy.

Katekismussaarnoissa alkaa tutustuminen uskontunnustukseen.

26.3.

29.3.

SupersankariPepe & Joel Ahlqvistin sunnuntai klo 11 blueskonsertti klo 20 lapsiperheille Ruoholahden Kallion kirkossa. Isä ja poika kappelissa. Mm. askartelua, -duon konsertti yhteistyössä kasvomaalausta ja Stompin’-festivaalin kanssa. perhemessu.

Uskontunnustus jakautuu uskonkohtiin, joihin tutustutaan Tuomiokirkon iltakirkoissa lauantaista 18.3. alkaen.

Silloin aiheesta ”Minä uskon Jumalaan” saarnaa tuomiorovasti Matti Poutiainen. Uskontunnustus jatkuu lauantaina 25.3., jolloin pohditaan kohtaa ”Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan”. Iltakirkko alkaa klo 18, ja tilaisuudessa on myös ehtoollinen.

Musiikillinen rukoushetki Suomenlinnan kirkossa.

Suomenlinnan kirkossa hiljennytään sanan ja musiikin äärellä sunnuntaina 19.3. klo 14. Mukana ovat Jukka ja Tove Leppilampi.

Tilaisuuden jälkeen on pienimuotoista tarjoilua kryptassa.

Torstaipiirissä kahvia ja yhdessäoloa. Mikael Agricolan kirkon Torstaipiiri kutsuu mukaan viettämään aikaa yhdessä kahvikupin äärelle torstaisin klo 13.30–15. Kahvinjuonnin ja kuulumisten vaihdon lomassa lauletaan virsiä ja rukoillaan yhdessä. Joka toinen viikko (parittomat viikot) piirissä on mukana myös pappi.

SenioriFoorumilla pohditaan elämää. Mikael Agricolan kirkon kryptassa on keskiviikkona 22.3. klo 13 puhumassa rovasti, lausuntataiteilija Kari Koivu aiheesta ”Aika ei koskaan sano näkemiin”. 29.3. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pohtii mitä elämä on hänelle opettanut. SenioriFoorumi alkaa klo 11.30 kahvittelulla.

Stadin sävelissä soi kannel.

Sanaa ja säveliä kuullaan Vanhassa kirkossa kaupungin sydämessä 26.3. klo 18. Mukana Juulia Pölönen, kantele ja Janne Savela, lyömäsoittimet sekä Lähdekuoro. Tilaisuuden juontaa Leena Broman. Vapaa pääsy.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17 rippihuoneessa.

Annankulman avoin olohuone ke 12–14, to klo 11–14 ja pe klo 9–12, Annankatu 14D. Diakoniaruokailu tiistaisin klo 12 (ei 21.3.) Mikael Agricolan kirkon kryptassa. Aterian hinta 1e.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan

Virasto: Neljäs linja 18.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Katso lisää www.helsinginseurakunnat.fi/kallio Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe 7–21, la–su 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, avoinna ma, ti, to, pe 10–15, ke 12–15 Seurakuntakoti ja Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 päivärukous, klo 16 raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Iltamessu ma ja ti klo 18.

Keskiaikainen rukouslaulumessu ke klo 18. Anima mea -lauluryhmä.

Avoimet harjoitukset klo 17.

Kivimessu to klo 18.

Raamatunluku pe klo 16 ja Iltamessu klo 18.

Messu. Herättäjän kirkkopyhä su 19.3. klo 10. Seurat klo 12.

Ekumeenisen Karmeliittayhteisön Marian päivän messu la 25.3. klo 18.

Rippi klo 17.

Marian ilmestymispäivän messu su 26.3. klo 10. Pyhäkoulu klo 10.

Iltamessu ma 27.3. klo 18 ja Rukoushetki klo 19.30 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen ti 28.3. klo 18.

Kivimessu to 30.3. klo 18. Tervetuloa messun jälkeen iltakahville ja OmaKamu -infoon. OmaKamu - koulutuksen myötä voit toimia lasten ja nuorten tukihenkilönä. Kts. omakamu.fi.

Alppilassa: Messu su 19.3. klo 16.

Vironkielinen Taize -messu su 19.3. klo 11.

Sateenkaarimessu la 25.3. klo 17.

Marian ilmestymispäivän messu su 26.3. klo 16. Laulamme Yhteisvastuun hyväksi -tilaisuus klo 18.

TAPAHTUMIA GLOW. Afterwork-ilta nuorille ja nuorille aikuisille pe 17.3. klo 17

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

Menokasvo

Evakkojen jälkeläinen laulaa Yhteisvastuulle Sini Ikävalko, keikkailet helsinkiläisissä kirkoissa ja laulat Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Mitä laulat?

– Laulan naisten tekemiä tai tulkitsemia suomalaisia pop-iskelmiä, jotka kertovat rakkaudesta ja kaipauksesta. Yhteisvastuukeräyksen aiheen kautta näihin lauluihin tulee uutta syvyyttä. Mitä kaipaus tarkoittaa ihmiselle, jolla ei ole mitään turvaa?

Kaiken muun ohessa koulutat ihmisiä.

Millä tavalla?

– Elämänvalmentajana autan ihmisiä seuraamaan unelmiaan. Pyrin elämään itse parasta elämääni, mikä tarkoittaa sitä, että saan laulaa ja auttaa ihmisiä eri tavoin.

SAILA KESKIAHO

Elämän eri sävyt – vahvoja lauluja naiseudesta to 16.3. klo 19 Ackté-klubilla Kallion kirkossa, la 25.3. klo 16 Viikin kirkossa ja to 30.3. klo 18 Mikaelinkirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelma ja oheismyynti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

ESKO JÄMSÄ

Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan tänä vuonna ihmiskaupan uhreja. Miksi aihe koskettaa?

– Ihmiskauppa ja pakolaisuus näkyvät katukuvassa.

Se herättää mielipiteitä, mutta joskus unohdetaan se ihminen kaiken taustalla. Omassa sukuhistoriassani on myös pakolaisuutta. Olen Karjalan evakkojen jälkeläinen.

Olet Helsingin Mikaelin seurakunnan pappi ja laulaja. Tänä keväänä olet osallistunut The Voice of Finland -laulukilpailuun. Mikä sai sinut lähtemään mukaan?

– Lähdin laulukilpailuun haastamaan itseni ja kokeilemaan siipiäni. Meillä kaikilla on jokin palo, jota haluamme toteuttaa, mutta usein se jää kaiken muun alle. Minun oli lopulta pakko päästää sydämeni laulu ulos.

Alppilan kirkolla. Yhteyttä, rukousta, opetusta ja musiikkia. Illan päätteeksi yhteinen iltapala.

Richard Strauss: Arabella ti 21.3.2017 klo 19. Ackté-klubilla Kallion kirkon kivijalassa kuullaan konserttiesityksenä Straussin iki-ihana ooppera kahdeksan laulajan ja pianosäestyksen kera.

Nimiosassa Reetta Haavisto. Liput 20 e, väliaika.

Torstaina iltapäivällä. Kulttuuri, uskonto, ihmiset ja päivänpolttavat aiheet kohtaavat Kallion kirkossa torstaisin klo 13. To 23.3. kalliolaiskirjailija Miika Nousiaisen ”Juurihoito”.

To 30.3. dosentti Juha Hiltusen luento ”Torinon käärinliina Jeesuksen kärsimyksen kuvastajana”.

Pepe & Joel Ahlqvistin blues-konsertti ke 29.3. klo 20 Kallion kirkossa. Pitkän linjan kitaristi ja huuliharpisti Pepe Ahlqvistin ja pojan, blueskitaristi Joel Ahlqvistin konserttiin on vapaa pääsy.

Tervetuloa!

Tule ja levähdä. Pääsiäisajan Lepoa ja läsnäoloa -kurssilla neljänä torstaina 6.4.–27.4. klo 14–16 kokeilemme erilaisia rentoutusmenetelmiä ja tutustumme erämaa-isien viisauteen. Ohjaajana toimii kokenut retriittiohjaaja, diakoni Sinikka Metiäinen. Kurssi on maksuton.

Ilm. ma 3.4. mennessä.

Alppilan kirkon kahvila avoinna ma–pe klo 10–15. Kotilounasta ti klo 11–13.30, brunssi la klo 11 ja 13.

Cafe Sonck. Kallion kirkon kivijalan kahvilassa tarjolla lounasta ja kahvia, tilaa ja rauhaa tehdä etätöitä. Avoinna ma–pe klo 10–17. Katso myös kahvilan konsertit: acktefestival.fi.

Pappi tavattavissa Kallion kirkossa ma–pe 16–19.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 9–10, ke 12–13, p. 09 2340 3618.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Myllykallionrinne 1 F. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–12, ke klo 12–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Osoitteet: Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus, Myllykallionrinne 1 F

jumalanpalvelukset Kirkossa sunnuntaisin klo 11 sekä keskiviikkoisin klo 19.

Lauttapartion ja Luotsityttöjen kutsumessu su 26.3. klo 11. Mukana Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro.

Tapahtumia Kevätkauden säännöllinen toiminta on alkanut. Lisätietoja erilaisista kerhoista ja piireistä löydät seurakunnan verkkosivuilta tai kirkkoherranvirastosta puh. 09 2340 4300.

Yhteisvastuun lipaskeräys. Tule Yhteisvastuun lipaskerääjäksi perjantaina 17.3. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Taina Viherkari, 09 2340 4323 tai taina.viherkari@evl.fi.

Pääsiäismyyjäiset 9.4. klo 12–14.

Lauttasaaren Marttojen pääsiäismyyjäiset kirkolla palmusunnuntaina.

Gospel Covertajat – Uusia virsiä gospelin siivittämänä su 19.3. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5e.

Musiikin hurmaa – Lauttasaaren musiikkiopiston opettajien konsertti su 26.3. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5e.

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

”Koska valaissee kointähtönen” Hengellisen musiikin aarteita kirkossa pe 31.3. klo 18. Jukka Pietilä, baritoni. Kalevi Kiviniemi, urut. Ohjelma 10 e.

Naisten itsetuntemuspäivä la 1.4. klo 10–16.30. Enneagrammi-työnohjaaja Seija Taivainen. Hinta 20/10 e sis. lounaan ja kahvit. Ilmoitt. 24.3. mennessä: paavali.srk@evl.fi – lisätietoja nettisivuilta.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina.

Diakoniapäivystys torstaisin klo 10–12, ajanvarauksella p. 09 2340 5400.

7×

a

13

musiikkivinkki

Töölön seurakunta Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Keula-toimitila, Flooranaukio 1

jumalanpalvelukset Su 19.3. klo 10 Messu ja klo 12, os.

Junailijankuja 3. Juha Valkeapää.

Eläkeliiton Helsingin piiri mukana.

Toimittaja Timo Laaninen mukana kirkkokahveilla.

La 25.3. klo 20.30 Earth hour -kynttilähartaus kirkossa. Isoset ja nuoriso­tiimi.

Su 26.3. klo 10 Marianpäivän messu.

Petri Flinck. Sibelius-lukion tyttökuoro, johtaa Reijo Aittakumpu.

Keskiviikkoisin Snadi Paavalimessu klo 18.

Tapahtumia To 16.3. klo 18 Paavalin työväen kirkkoilta: Arvo ja Armo. Dos. Juhani Forsberg, Aulikki Kananoja, Paavo Salakka ja Kari Kanala. Klo 18 Kristinuskon ja hindulaisuuden välinen meditaatiohetki os. Flooranaukio 1 (Keula). Marko Näätänen, Heidi Rautionmaa. Järj. Avoimet ovet uskontodialogiin ja Paavalin srk.

Pe 17.3. klo 9.30–11 Maahanmuuttajanaisten rentoryhmä Itä-Pasilan asukastalolla, os. Topparikuja 2.

Maija Raumanen. Keulan aamu perjantaisin klo 9–10.30, os. Flooranaukio 1.

Ystävyyden kahvila kirkolla ti klo 13–14.30 ja Lempeää liikuntaa kaiken ikäisille klo 13.45–14.30. Ti 21.3. klo 14.30 Lähetysrukouspiiri sakastissa.

Reformaation juhlavuoden raamattusarja kirkon Alasali ke 22.3. klo 19–20.15. Aiheena Jeesus – Jumalan Poika? Emerituspiispa Wille Riekkinen. Ke 29.3. klo 19: Jeesuksen viimeinen ateria ja Juudaksen suudelma.

Suvun kertomus -kurssi, os. Flooranaukio 1, kolmena torstaina 23.3.; 30.3. ja 6.4. klo 18–19.30. Ilmoitt. 17.3. mennessä virastoon, paavali.srk@ evl.fi tai puh. Mukaan villasukat tai sisätossut. Iltateetä ja pientä purtavaa. Kurssi on maksuton, enintään 8 osallistujaa. Yhteisöpappi Tuuli Aitolehti ohjaa.

Su 26.3. klo 16 Suuri Junnujuhla alakouluikäisille, heidän vanhemmilleen, kummeille ja mummeille.

Paikkana yläsali. Messu, innostava ohjelma, upeat herkut.

Virasto: Mechelininkatu 32aB. Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, ke klo 14–18, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

jumalanpalvelukset Temppeliaukion kirkossa sunnuntaisin klo 10, Töölön kirkossa sunnuntaisin klo 17. Daily Prayer ma, ti, to ja pe klo 12 Temppeliaukion kirkossa.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18 Töölön kirkossa.

Tapahtumia Simo ja Tiia Lemmetyinen kertovat su 19.3. Temppeliaukon kirkolla klo 10 messun kirkkokahvilla miten Open Doors -järjestö auttaa vainottuja kristittyjä.

Temppeliaukion kirkon takkahuoneella ti 21.3. klo 17 tutkitaan Raamattua löyhäpipoisesti, aiheena Petra.

Usko arjessani -keskustelupiiri to 23.3. ja 30.3. klo 18 Töölön kirkolla.

Aikuisten nuortenilta to 23.3. klo 18.30 Kerhiksellä.

Merimieskirkkopiirin myyjäiset Temppeliaukion kirkolla la 25.3. klo 11–13. Kahvio, keittolounas 5e.

Lauluilta Cafe & Eepoksessa, Runebergink. 29, ma 27.3. klo 18. Yhteislauluillan teemana ”Virsiä ja gospelia” kahvilaorkesterin säestyksellä.

Kirkkomusiikki! Lutherin virsiä ma 27.3. klo 19 Temppeliaukion kirkolla. Puhe Hannu Taanila, soitto ja laulu Timo Kiiskinen ja Markus Malmgren. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Raamattuluennot tiistaisin klo 13 Temppeliaukion kirkolla. Aiheena 1.

Mooseksen kirja. Luentokahvit.

Lähetyspiiri tiistaisin klo 13.15 Töölön kirkolla. Aihe 21.3. Maria, Herran palvelijatar ja 28.3. Ihmisen arvo Intiassa.

Junnukerhiksessä 1.–7-lk. tiistaisin klo 13.30 Kerhiksellä mm. lautapelejä, pöytäfudista, askartelua, pientä välipalaa, hartaushetki.

Töölön kirkon kahvila keskiviikkoisin klo 14–18. Maaliskuun teemana perhe ja sosiaaliset suhteet.

Nuorten Kasarmi-Café perjantaisin Kerhiksellä klo 18.

Yhteinen lounas ti ja pe klo 12–13 Töölön kirkolla. Hinta 3,50 e. Ei 11.4., 14.4., 18.4., 21.4.

Töölön kirkon kirkkosalissa avoimet ovet 1.3.–17.4. klo 16–19.

Avoin perhekerho ei kokoonnu 14.4. ja 21.4.

Mikael Heikkilä

Lauletaan virsiä Juhlapyhien virret käydään läpi la 18.3. klo 14 Kallion seurakuntakodissa, Siltasaarenk. 28. Juontaa Jari Arjoranta, kanttorina Jari Koivistoinen. Lopuksi kahvit. Virsiä veisataan myös 22.4. ja 27.5., teemana kiitos- ja ylistysvirret sekä Kiitos isänmaasta ja keväästä.

Musiikkiteatteria Lahden ammattikorkean musiikkiteatterilinjalta valmistuneitten Musiikkiteatteriryhmä NYT esiintyy su 19.3. klo 12 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73. Kohtaamisia ja kohtaamattomuuksia -esitys perustuu ryhmälähtöisyyteen ja improvisointiin.

Se on osa kirkkopyhää, joka alkaa klo 10 Pullakirkolla, keitolla ja kahveilla. Vapaa pääsy.

Marimbaa Yhteisvastuulle Kosketa minua, Henki -konsertissa kuullaan musiikkia marimballe sovitettuna su 19.3. klo 18 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14.

Mikael Heikkilä, marimba ja lyömäsoittimet. Ohjelmassa Abe, J.S. Bach, Rameau, I. Kuusisto, Pohjola, Messiaen ja T. Kuusisto. Myös sovituksia virsistä sekä kehärummun sointia. Vapaa pääsy, ohj. 10 e Yhteisvastuulle.

Teemana Vesimusiikki Vesimusiikki-konsertti su 26.3. klo 16 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16. Taideyliopisto Sibelius-Akatemian suuri barokkiorkesteri. Mm. Händelin Vesimusiikkia sekä Telemannin sarja Hampurin nousu- ja laskuvesi.

Vapaa pääsy, ohj. 10 e Yhteisvastuulle.

Laulajien konsertti Herttoniemen kirkossa, Hiihtomäentie 23, on Marianpäivän laulajien konsertti su 26.3.

klo 18. Joung suk Kim, Kirsti Valento-Laine ja Kirsi Lemponen, sopraano, Pauli Kainulainen, tenori, Seppo Lehtonen, baritoni, Veikko Vallinoja, basso, Anu Saikko, piano. Vapaa pääsy, ohj.

5 e Yhteisvastuulle. Kahvit.

Simojoki kiertueella Gospelmusiikin konkari Pekka Simojoki konsertoi Avara-kiertueellaan su 26.3. klo 18 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, mukana akustishenkinen trio Matti Kallio, Sami Asp ja Sami Koskela. Simojoki julkaisi v. 2016 soololevyn Avara, jossa on sävyjä kansanmusiikista, afrosta ja gospelista. Liput 15 e.

Kiitoskonsertti sotaveteraaneille Jorma Panula ja Camerata Finlandia soittavat Kiitoskonsertin sotaveteraaneille – Suomi 100 v to 30.3. klo 18 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Solisteina sopraano Sirkka Parviainen, tenori Harri Viitanen, viulistit Sirkku Helin, Julia Meller ja Ann-Sofie Rautio sekä sellisti Juho Ahmas. Panulan kansanlaulusovituksia, Viitasen sävellyksiä sekä musiikkia säveltäjiltä Händel-­ Halvorsen, Mozart ja Vivaldi.

Nuorena kaatuneen Toivo-sotilaan viimeisen kirjeen sotatantereelta lukee Leevi Haapanen.

Vapaa pääsy, ohj. 10 e, ilmainen sotaveteraaneille.

Tarjoa menovinkkiä: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi

Lisää musiikkivinkkejä verkossa: www.musiikkiakirkoissa.fi

14 A

MENOT 17. – 30.3.

Itä-Helsinki Herttoniemen seurakunta Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi Osoitteet: Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23 Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Kulosaaren kirkko, Kyösti Kallion tie 1 b Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

PAKILAN srk

KANNELMÄEN srk

MALMIN srk MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

Vartiokylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Sunnuntaisin Herttoniemen ja Kulosaaren kirkoissa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12.

TAPAHTUMIA Diakoniavastaanotot ja viikkotoiminta kausiesitteissä sekä seurakunnan internet-sivuilla.

Kauneimmat hengelliset yhteislaulut lähetystyön hyväksi su 19.3. klo 18 Myllypuron kirkolla. Nimikkolähetti Timo Ahlberg (Etiopia, SLS), kirkon kuoro, Lemponen, Leino.

Sinikan huikea BRUNSSI Yhteisvastuun hyväksi la 25.3. klo 11 Myllypuron kirkolla. 15 e/hlö, tuotto Yhteisvastuun kautta ihmiskaupan torjumiseen. Ilm. virastoon ma 20.3. klo 14 mennessä.

Matkalla pääsiäiseen -perhepäivä la 18.3. Myllypuron kirkolla. Klo 14.30–16 työpajat, klo 16 Nukketeatteri Sananjalka esityksellään Eka vai vika, jonka jälkeen yhteinen ruokailu.

Mukana Huima ja lastenohjaajat.

Lähetyspiiri ke 29.3. klo 14, mukana nimikkolähetit Upu ja Jan-Eerik Leppänen (Hong Kong, SLS).

Huutokauppa Yhteisvastuun hyväksi su 26.3. klo 18 Herttoniemenrannan kappelilla. Näyttö klo 17 eteenpäin. Tavaraa otetaan vastaan viikolla 12. Lisätietoja: Perilä, juha. perila@evl.fi, 041 527 6061 Kulosaaren Marttojen karjalanpiirakkakurssi Yhteisvastuun hyväksi la 1.4. klo 10–15 Kulosaaren seurakuntatalolla. Lisät. ja ilm. 25.3. mennessä Ulla-Maija Sornikivi Kulosaaren Martoista, sornikivi@gmail.com. Tule opettelemaan karjalanpiirakoiden leipomista Kulosaaren Marttojen johdolla! Osa Ihminen – ei myytävänä -Yhteisvastuukampanjaa. Osallistumismaksu 5 e tai omantunnon mukaan enemmän suoraan yhteisvastuulippaaseen. Tuo tasaraha! Kahvimaksu 2 e Yhteisvastuun hyväksi.

Armon ilta pe 17.3. klo 18 Herttoniemen kirkolla. Puhujana Ilari Ilmakangas Vuosaaren Ankkuriseurakunnasta. Ylistystä, illan lopuksi esirukouspalvelu. Lapsille pyhäkoulu. Mattila, Hämäläinen.

Konserttokonsertti la 18.3. klo 18 Herttoniemen kirkolla.

Kalle Välimaa, harmonikka ja Marja Laiho, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Keräilykorttitapahtuma la 25.3. klo 10–16 Herttoniemen kirkolla.

Marianpäivän laulajien konsertti su 26.3. klo 18 Herttoniemen kirkolla. Joung suk Kim, Kirsti Valento-Laine ja Kirsi Lemponen, sopraano. Pauli Kainulainen, tenori, Seppo Lehtonen, baritoni ja Anu Saikko, pianosäestykset. Vapaa pääsy.

Ohjelma 5 e ja kahvit konsertin jälkeen Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Diakonian ajanvaraus Roihuvuoressa puhelimitse tiistaisin klo 10–11, p.

09 2340 5758.

Seurakuntamatka Pietariin ja ystävyysseurakunta Tyröön 26–28.5. Ilmoittautuminen 11.4. mennessä ritva.pykalaniemi@evl.fi, p. 050 5468 804. Hinta 310 e sisältää majoituksen 2 hh, illallisen tuloiltana, aamiaiset, yhden lounaan, bussikuljetuksen, kiertoajelun, opaspalvelut, viisumin ja rekisteröintimaksun. 1 hh lisämaksusta 48 e Tiedustelut kari.laaksonen@ evl.fi, p. 050 556 2526.

25.3.

Sinikan huikea Brunssi Myllypuron kirkolla la 25.3. klo 11.

Hinta 15 e / henkilö, koko tuotto Yhteisvastuukeräyksen kautta ihmiskaupan torjumiseen.

Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3300 ma 20.3. klo 14 mennessä.

Tulossa: pe 31.3. klo 19 Perjantai-ilta kirkolla, Myllypuron kirkko.

Mikaelin seurakunta Virasto: Emännänpolku 1.

Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Hiihtoloman Cityrippikoulun konfirmaatiomessu la 18.3. klo 11. Tuomas Pitkänen, Hanna Uimonen, Sasu Rauhala, Perttu Pylvänen, Kirsi Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma.

Messu su 19.3. klo 11. Anne Granström, Mia Iiskola, Mari Pulkkinen, Maija Virkkunen, Kirsi Honkanen-Punkari. Mellunmäen Martat avustavat. Messun aikana lapsille Pyhis kirkon yläkerrassa.

Kasvun Ihme – perhemessu ja puuhapäivä su 26.3. klo 11–14. Jenni Kahenvirta, Mia Iiskola, Heli Koski, Heli Nieminen, Seija Perttilä, Mari Pulkkinen, Kirsi Honkanen-Punkari, iLOPISARAT-kuoro. Messun jälkeen lounas (vapaaehtoinen maksu) ja puuhaa perheille: nikkarointipaja ulkona, ikkunamaalausta, askartelua, metsä- ja eläinleikkejä ja peuhurata.

Ehtoolliskirkko Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa, Kontukuja 5, pe 17.3. klo 13.30. Marja Lehtinen, Anna-Maria Lehtoaho.

Aamuehtoollinen ke 29.3. klo 8.45.

TAPAHTUMIA Kaikki tapahtumat Mikaelinkirkolla, jollei toisin mainita.

Mikaelin miehet -keskusteluryhmä torstaisin 16.3., 6.4., 18.5. klo 18.

Riparistartti 2017 su 19.3. klo 17.

Mikä ripari on ja mitä siellä tapahtuu? Riparistarttiin ovat tervetulleita kaikki seurakuntamme kesän 2017 riparilaiset. Paikalla myös isoset ja ohjaajat. #ripari2017

26.3.

Kasvun Ihme -perhemessu ja puuhapäivä Mikaelinkirkolla su 26.3. klo 11–14.

Messussa musisoi iLOPISARAT-kuoro.

Messun jälkeen lounas ja puuhaa perheille: nikkarointipaja, ikkunamaalausta, askartelua, metsäja eläinleikkejä sekä peuhurata.

Torstain päiväkahvit torstaisin klo 13. To 23.3. Kansainvälisen työn kuulumisia; Päivi ja Martti Poukka kertovat lähetystyöstä ja elämästä Japanissa.

Hiljaisuuden päivä la 25.3. klo 11–16 Merirasti-kappelissa, Jaluspolku 3.

Rukoushetkiä, retriittilepoa ja Marianpäivän hiljaisuutta. Ohjaajina Tiina Ahonen Vuosaaresta ja Sari Viljakainen Mikaelista. Hinta 10 e sis. keittolounaan ja kahvit. Maksu käteisellä paikan päällä. Ilm. ke 22.3. mennessä tiina.ahonen@evl.fi tai p. 050 467 1238.

Herännäisseurat la 25.3. klo 18.

Veisataan virsiä ja kuunnellaan lyhyitä puheita. Mukana Erkki Helminen, Jaakko Simojoki, Arto Virkkunen, Martti Häkkänen.

Lauletaan yhdessä ti 28.3. klo 13. Lauluja Suomesta. Kahvio avoinna klo 12.30 alkaen.

Elämäni eri sävyt -konsertti to 30.3. klo 19. Vahvoja lauluja naiseudesta. Sini Ikävalko, laulu, Viikku Juwaisir, säestys. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Käsityökerho ottaa vastaan villalankalahjoituksia sukkien neulomista varten. Lahjoituslangat voi tuoda Mikaelinkirkolle. Kiitos!

Kaikki tapahtumat ja viikkotoiminta löytyy verkkosivujemme tapahtumakalenterista.

Pappi tavattavissa keskusteluja varten ja toimitusvarauksiin liittyen viraston aukioloaikoina p. 09 2340 4802.

Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot nettisivuiltamme kohdasta Apua ja tukea.

Roihuvuoren seurakunta Virasto: Tulisuontie 2.

Avoinna ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1

JUMALANPALVELUKSET Roihuvuoren kirkko su klo 10, vesper ma 20.3. klo 19.30, rukoushetki ti 28.3. klo 12, iltamessu ke klo 18, soppakirkko ke 29.3. klo 13.

Laajasalon kirkko su klo 12, rukoushetki to klo 12, perhekirkko su 26.3.

TAPAHTUMIA Toivon ilta Tammisalon kirkossa pe 17.3. klo 18. Sanaa, ylistystanssia, ylistystä ja rukousta.

Cantiamo matkalla kirkon musiikkijuhlille -konsertti Roihuvuoren kirkossa su 19.3. klo 18. Kuoroa johtaa Hannele Filppula ja uruissa Katariina Kopsa.

Vapaa pääsy ja ohjelma. Kolehti kuorotoiminnan hyväksi.

Virsi vitosella -yhteislaulutapahtuma Laajasalon kirkossa su 19.3. klo 15. Tuotto yhteisvastuukeräykselle.

Sanan ja rukouksen ilta Laajasalossa su 19.3. klo 18. Illassa sanaa, rukousta ja ylistystä.

Lähetyspiiri Roihuvuoren kirkolla ti 21.3. klo 12.30. Vieraina nimikkolähetit Upu ja Jan-Eerik Leppänen.

Luther-elokuva vuodelta 2003 Laajasalon kirkossa to 18.3. klo 18.

Luther on toimintaa tulviva draama historian tärkeimpiin ja vallankumouksellisempiin kuuluvista ajoista, jolloin keskiaika raivasi tietä renessanssille ja yhden miehen vallankumouksen voima muutti maailmaa.

Elokuvan kesto 2 h, iltatee.

Vaalipaneeli Laajasalon kirkolla su 26.3. klo 18. Mukana jäseniä kahdeksasta puolueesta. Panelisteja jututtamassa kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen ja Laajasalo-Degerö -seuran puheenjohtaja Tarmo Timonen.

Teemoina rakentaminen ja liikenne, luonto ja virkistys, lapset ja nuoret, seniorit ja vanhukset.

Mitä uskontunnustuksemme tarkoittaa – raamattuluentosarja Laajasalon kirkossa to 30.3. klo 18. TT, professori Lauri Thurén puhuu aiheesta Usko Jumalaan.

Diakoniavastaanotto Laajasalon kirkolla maanantaisin klo 9–11, p. 09 2340 5768.

Virasto: Turunlinnantie 3.

Avoinna ma–pe klo 9–12 ja 13–16, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet: Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Puotilan kappeli, Puotilantie 5 Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5

JUMALANPALVELUKSET Vartiokylän kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 11.

Puotilan kappelissa: Kappelimessu torstaisin klo 18.

Matteuksenkirkossa: Ehtoollishartaus sunnuntaisin klo 17.

TAPAHTUMIA Vartiokylän kirkolla: Neulekerho maanantaisin klo 12.

Kahvitarjoilu.

Yhteinen iltaruoka maanantaisin klo 16–17.30. Kotiruokaa 1 e/annos.

Miesten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Perjantaipöytä perjantaisin klo 12.

Kahvia ja juttuseuraa.

Puotilan kappelissa: Puotilan olohuone tiistaisin klo 13–16 Puotilan kappelissa. Olohuoneessa voi tavata alueen asukkaita ja nauttia kahvikupposen. Klo 14 luvassa on ohjelmatuokio. 21.3. Martta Rantanen: Mitä voin tehdä itse jalkojeni hyväksi. 28.3. Anna-Liisa Pitkänen: Usko ja epäily runoissa.

Raamattupiiri tiistaisin klo 14.

Laulut Soikoon keskiviikkoisin klo 12.45. Lauletaan yhdessä virsiä ja muita lauluja.

Sisälle jumalanpalvelukseen -kurssi la 25.3. klo 1013 ja su klo 10.30–14 Vartiokylän kirkolla. Miten jumalanpalvelus on muotoutunut? Mitä se sisältää? Kurssilla perehdytään jumalanpalveluksen historiaan, sisältöön ja merkitykseen omassa elämässä. Kurssi antaa valmiudet myös hartauden pitämiseen ja jumalanpalvelusavustajana toimimiseen.

Tied. ja ilm. karoliina.vidgrén@evl.fi, p. 09 2340 6470.

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus paikan päällä, Turunlinnantie 3, tai puhelimitse tiistaisin klo 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaisin klo 9–11 p. 09 2340 6450.

Pihakahvila la 25.3. klo 12.30–14.

Matteuksenkirkon pihalla.

Vuosaaren seurakunta Virasto: Satamasaarentie 7.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–18, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi Osoitteet: Vuosaaren kirkko, Satamasaarentie 7 Katukappeli, Kauppakeskus

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

MENOT 17. – 30.3.

a

15

Esko Jämsä

­Columbus, Vuotie 45 Merirasti-kappeli, Jaluspolku 3 Valo, Palvelukeskus Albatross, 1. krs, Kahvikuja 3

jumalanpalvelukset Messu kirkossa sunnuntaisin klo 11.

19.3. Vanhanen, Huhdanmäki, Jurmu. Kirkkokahvit.

26.3. Psalmimessu. Pesonen, Ahonen, Virtanen. Naiskuoro Discantus.

Kirkkokahvit.

Iltakirkko Katukappelissa torstaisin klo 18.

23.3. Paananen, Virtanen.

30.3. Antola, Virtanen.

Tapahtumia Kuninkaan ilta kirkolla pe 24.3. klo 18. Afrikkalaisen ylistyksen ja tanssin ilta. Antti Pesonen, Mark Etie, Hosanna Cahpel Band. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä.

Iltatee.

Hiljaisuuden päivä la 25.3. klo 11–16 Merirasti-kappelissa. Rukoushetkiä, retriittilepoa ja Marianpäivän hiljaisuutta. Hinta 10 e sis. lounaan ja kahvit. Ilm. 22.3. mennessä tiina.ahonen@evl.fi, p. 050 467 1238.

Marianpäivän myyjäiset kirkolla su 26.3. messun jälkeen n. klo 12.30.

Käsitöitä, leivonnaisia ja keittoa.

Laulupiiri Katukappelissa ke 29.3. klo 13. Kansanlauluja ja ajankohtaisia virsiä Anja Hinkkasen johdolla.

Lasten lauluaamu pe 24.3. klo 9.30 kirkolla. Avoin perheille ja lapsiryhmille. Ryhmiltä toivomme ilmoittautumista p. 050 322 9070.

Haku eskareiden ja 1.–2.-luokkalaisten kesäkerhoon 1.–31.3. Kerho Valossa vko 23 ja 24, ma–pe klo 9–15. Kerhoon voi tulla yhdeksi tai kahdeksi viikoksi. Hinta 50 e/vko, sis. toiminnan, ruoan ja retken.

Tulosta hakemus: www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari (lapset ja perhe) tai nouda toimipisteistä.

Haluaisitko antaa lahjasi seurakuntamme vapaaehtoistyön käyttöön? Toimitko jo vapaaehtoisena? Olet lämpimästi tervetullut varustamis- ja kiitospäivään kirkolle la 22.4. klo 14–20. Kiinnostavia työpajoja ja puhujia, musiikkia, yhteinen ruokailu ja iltajuhla. Lisätiedot antti.pesonen@evl.fi, p. 09 2340 6533. Ilm. 13.4. mennessä 09 2340 6500.

Kriisiryhmän diakonialounas kirkolla torstaisin klo 11–12. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e.

Iltapäiväpiiri kirkolla maanantaisin klo 12. Vieraana 20.3. Helka Vehviläinen: ortodoksisuus ja luostarielämä Suomessa, 27.3. tietokilpailua ja aivojumppaa Kari Hagmanin ­johdolla.

Tulossa 2–6 luokkalaisten Aarre-­ telttaleiri Partaharjulla 19.–22.6.

Leirin hinta Vuosaaren srk jäsenille 50 e, muuten 90 e, sis. telttamajoituksen, ruoat, ohjelman ja metsäisen täysihuollon. Ilm. 30.4. mennessä ilkka.kanerva@evl.fi. Lisätietoa p. 050 532 7829.

Katukappeli avoinna ma–to klo 12–16, pe klo 12–18, la 12–14.

Pappi tavattavissa Katukappelissa torstaisin klo 16–17.

Diakoniatyön ajanvaraus puhelimitse ti ja to klo 9–10, p. 09 2340 6518. Henkilökohtaisesti kirkolla ti klo 9–10.

Lisää tapahtumia ja piirejä www. helsinginseurakunnat.fi/vuosaari Nuoret ja junnut www.hgc.fi

– Pyhiinvaellus on kuin vähän pidempi kävelyretriitti, Janne Honkanen sanoo.

Aikalisä kävellen Pyhiinvaelluksella viehättää elämän yksinkertaisuus.

J

os tämä ei olisi pakollista, tämä olisi hauskaa. Näin Janne Honkanen ajatteli, kun armeijassa marssittiin. Intistä päästyään Honkanen alkoi vaeltaa omaksi ilokseen. Kun puoliso teki sattumalta harjoitustyön pyhiinvaelluksista Santiago de Compostelaan, avautui ovi Euroopan kuuluisimmalle vaellusreitille.

Paavalin seurakunnan työntekijä Honkanen on vaeltanut puolisonsa kanssa Santiagoon muutamassa osassa.

Vasta kolmas vaelluspätkä vei perille.

Enää ei perille pääseminen merkitse Honkaselle mitään, mutta matkanteko merkitsee sitäkin enemmän. Honkanen on kulkenut ylös ja alas vuorenrinteitä kilometrien mittaisella hiekkarannalla ja valtavalla lakeudella.

Janne Honkanen oppi nopeasti, että kilometrien ahnehtiminen ei pyhiinvaelluksella kannata. Taukoja on hyvä pitää. Honkanen pysähtyykin puolen tunnin välein. Tasainen rytmi takaa matkan jatkuvuuden.

Satojen kilometrien vaellus kuulostaa valtavalta urakalta, mutta Honkasen mielestä pyhiinvaeltajan ei tarvitse olla teräskuntoinen triathlonisti.

Majoituspaikkoja on paljon ja ne ovat hyvin lähellä toisiaan, joten päivämatkat saa palasteltua kohtuullisiksi. Reitin pituutta ja vaikeustasoa voi säätää.

– Jos pystyy kiipeämään pari kerrosta portaita hengästymättä hengiltä, se riittää, Honkanen vakuuttaa.

Huono suuntavaistokaan ei ole syy jättää pyhiinvaellusta väliin.

– Eksyminen vaatii erityistä kykyä.

Reitti on merkitty todella hyvin. Matkan varrella paikalliset jopa laittavat simpukoita merkiksi piha-aitoihin.

Simpukat olivat jo keskiajalla Santiago de Compostelaan pyhiinvaeltavien Jaakontien kulkijoiden tunnus.

Jos arveluttaa lähteä yksin Santiagon-tielle, Janne Honkasella on ratkaisu. Pari vuotta sitten hän kokosi porukan, joka tapasi pari kertaa Suomessa ja sitten suuntasi yhdessä kohti pyhiinvaellusreittiä. Honkanen kulki kolmen ensimmäisen päivän ajan porukan kanssa ja kääntyi sitten omalle reitilleen.

Hän on myös organisoinut camino-kummitoimintaa, jossa kokeneempi vaeltaja tsemppaa vasta-alkajaa Suomen päässä. Maaliskuussa Honkanen järjestää Paavalinkirkolla camino-tapaamisen, jota voi myös seurata livenä Facebookin Pyhiinvaellus-ryhmässä.

”

Pahinta vaelluksilla ovat Honkasen mukaan olleet muutamat rakot ja ruokamyrkytyksen jälkitila. Aina on kuitenkin yöpaikka löytynyt, eivätkä he ole koskaan eksyneet. Santiagon-tiellä on väkeä maailman joka kolkasta. Samanhenkinen porukka tulee toimeen keskenään.

– Joskus on kyllä ollut kuorsaamisdraamoja.

Vaelluksella oppii ainakin sen, että aurinkorasvaa kannattaa laittaa toiseen poskeen enemmän kuin toiseen.

Jokainen vaellus muuttaa kulkijaansa.

Mutta mikä se muutos on, sitä Honkasen on vaikea kuvailla.

– Vaelluksella viehättää elämän yksinkertaisuus. Arkena huolehditaan niin monesta asiasta. Kun saa keskittyä vain muutamaan asiaan, sisäiset prosessit nostavat päätään.

Honkanen mielestä toisinaan on terveellistä tehdä oman elämän inventaario: mistä kannattaa pitää kiinni ja mistä irrottaa.

– Inventaario kannattaa tehdä mieluummin etupainotteisesti eikä vasta sitten, kun kaikki pelimerkit on jo käytetty. Jos haluaa ottaa elämässään aikalisän, kävely on yksi hyvä vaihtoehto.

Saila Keskiaho

Eksyminen vaatii erityistä kykyä. Reitti on merkitty todella hyvin.”

Camino-tapaaminen la 18.3. klo 9–18 Paavalinkirkolla.

16 A

MENOT 17. – 30.3.

Pohjois-Helsinki Malmin seurakunta Virasto: Kunnantie 1.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 9–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Pihlajiston seurakuntakoti, Tiirismaantie 4 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Pukinmäen seurakuntakoti, Säterinportti 3 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

JUMALANPALVELUKSET Messu sunnuntaisin klo 10 Malmin, Puistolan ja Viikin kirkoissa klo 12 Jakomäen kirkossa, Pukinmäen ja Siltamäen seurakuntakodeissa klo 16 Pihlajamäen kirkossa klo 17 Valon messu Puistolan kirkossa 26.3.

Torstaisin klo 17.30 Hiljainen viikkomessu Viikin kirkossa Muskarimessu su 19.3. klo 10 Viikin kirkossa. Mukana Essi Rehusen muskarilaiset Konfirmaatiomessu su 19.3. klo 10 Puistolan kirkossa. Aholansaaren rippikoulu.

Lähetysmessu su 19.3. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Anne ja Juha Ijäs (saarna), Suomen Lähetysseuran nuoria. Kahvihetki. Kiinalainen ateria klo 14.30, hinta 8 e.

International Mass Saturday March 25th at 6 pm at Viikki Church. English language liturgy, sermon, hymns from Taizé.

Perhemessu su 26.3. klo 10 Malmin kirkossa. Kirkkokahvit ja mehut.

Perhemessu su 26.3. klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Mukana Cantores Minores -muskarin pojat Terhi Orpanan johdolla. Mehu- ja jätskitarjoilu.

TAPAHTUMIA Konsertti su 19.3. klo 18 Malmin kirkossa. Raissa Palmu, laulu, Raimo Palmu, käyrätorvi, Heikki Poutanen, urut. Ohjelma 10 e.

Konsertti Sufira-trio su 19.3. klo 18 Viikin kirkossa. Sofia Lindroos, sopraano ja nokkahuilu, Eira Karlson, mezzosopraano ja fiideli, Susanna Tollet, altto ja nokkahuilu. Ohjelma 10 e.

Elämän eri sävyt – Vahvoja lauluja naiseudesta la 25.3. klo 16 Viikin kirkossa. Sini Ikävalko, helsinkiläinen pappi ja laulaja, mukana The Voice of Finlandissa 2017, säestäjänä Viikku Juwaisir. Ilmainen sisäänpääsy, ohjelman,10 e, ja oheismyynnin tuotto menevät Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Kuorokonsertti su 26.3. klo 18 Malmin kirkossa. Malmin kantaattikuoro, Missiokuoro ja Koilliskuoro, joht. Heikki Poutanen.

Konsertti su 26.3. klo 18 Tapanilan kirkossa. Katja Korja, laulu, Mikko Korhonen, piano.

KANNELMÄEN srk

PAKILAN srk

MALMIN srk

JUMALANPALVELUKSET MIKAELIN srk

PITÄJÄNMÄEN srk

OULUNKYLÄN srk HAAGAN srk VARTIOKYLÄN srk VUOSAAREN srk

MUNKKINIEMEN srk

MEILAHDEN srk

PAAVALIN srk

HERTTONIEMEN srk

KALLION srk TÖÖLÖN srk ROIHUVUOREN srk TUOMIOKIRKKOsrk LAUTTASAAREN srk

26.3.

Marian päivän näytelmiä sunnuntaina 26.3. Pihlajamäen kirkossa Maria valintojen edessä klo 15. Runoja ja musiikkia Raamatun sekä tämän ajan naisista.

Näytelmän teksti Ulla Welin, ohjaus Terhi Orpana. Vapaa pääsy. Marian kyyneleet liikuttavat Oulunkylän kirkossa klo 17. Näytelmän on ohjannut Eija Ahvo Jouko Ollikaisen Itkevä Maria -projektin pohjalta. Esityksen jälkeen keskustelua. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Oulunkylän kirkossa sunnuntaisin klo 10. Su 19.3. messussa mukana Pelkonen ja Mäkiö. Su 26.3. mukana Özcan, Albekoglu, Mäkiö ja keskiaikaista musiikkia soittava Oliphant-yhtye. Messun jälkeen myynnissä nuorten leipomia kakkuja Yhteisvastuun hyväksi. Pyhäkoulu lapsille messujen ajan.

Käpylän kirkossa sunnuntaisin klo 12. Su 19.3. mukana Pelkonen ja Helenius. Messun jälkeen lähetyspiirin järjestämät kirkkokahvit. Pirkko Alho kertoo Namibian matkastaan.

Su 26.3. mukana Savik ja Pesonen-Kareinen.

Maunulan kirkossa sunnuntaisin klo 16. Su 19.3. mukana Albekoglu, Helenius, Kietäväinen, varhaisnuorten leiriläiset. Su 26.3. mukana Savik ja Pesonen-Kareinen. Messun jälkeen myynnissä Oulunkylän Marttojen leipomaa leipää Yhteisvastuun hyväksi.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa.

Iltaehtoollinen torstaisin klo 19 Oulunkylän kirkossa.

TAPAHTUMIA

Kiinalainen ateria Pihlajamäen kirkolla su 19.3. klo 14.30. Aterian yhteydessä Anne ja Juha Ijäs tuovat terveisiä Taiwanilta Viiden Tuulen Majatalosta ja Suomen Lähetysseuran nuoret kertovat lähetyskoulutuksesta. Aterian hinta 8 euroa, tuotto lähetystyölle.

Lähetysilta Siltamäen seurakuntakodilla ke 22.3. klo 18. Vainojen kohteeksi joutuneet kristityt maailmassa. Marianne Open Doors -järjestöstä vierailee. Iltatee.

Maria valintojen edessä – Marianpäivän näytelmä Pihlajamäen kirkossa su 26.3. klo 15.

Runoja ja musiikkia Raamatun sekä tämän ajan naisista. Näytelmän teksti Ulla Welin, ohjaus Terhi Orpana.

Isien ja lasten valmistama brunssi Pihlajamäen kirkolla la 25.3. klo 13. Kaikille avoin ruokailu. 4 e/aik, 2 e/lapsi, koko perhe max 10 e. Ilm. syömään kirkolle p. 09 2340 4427 viim. to 23.3. Ruuanlaittajien ilmoittautuminen jukka.holopainen@evl.fi, valmistelut alkavat klo 10.

Brunssilla tietoa isä-lapsileiristä Korpirauhassa 28.– 30.7.

Mörköilta Pihlajamäen kirkolla ke 29.3. klo 17–19.

Keskustelua lasten peloista erityisesti 3–4v. ikäisten vanhemmille. Aluksi koko perheen yhteinen iltaruoka klo 17. Lastenhoito järjestetty. Ilm. ruokaa ja lastenhoitoa varten viim. ma 27.3. jukka.holopainen@evl. fi tai p. 050 444 4376.

Marketta Nelimarkan pääsiäisaiheisia maalauksia esillä Malmin kirkossa 27.3.–2.4. Näyttelyyn voi tutustua kirkon aukioloaikoina.

Taiteilija Nelimarkka kertoo tauluistaan ja runoistaan Seitsemän rukousta -illassa ke 5.4. klo 18.30–20.

Kirkkauden toivo -ilta Jakomäen kirkossa pe klo 18, 17.3., 21.4. ja 19.5.

Rukousta, opetusta, todistusta, ylistystä.

Ylistys- ja rukoustanssiryhmä Puistolan kirkolla perjantaisin klo 18.30. Ylistystanssi on Jumalan ylistä-

mistä ja palvomista koko keholla liikkuen, tanssimalla.

Hengellisen matkakumppanuuden piiri Pukinmäen seurakuntakodilla joka toinen ke klo 18.30, seuraava 22.3. Hiljentymistä, keskustelua ja rukousta.

Omaishoitajien ryhmä joka toinen ti klo 9.30, seuraavat 16.3. ja 30.3.

Aikuisten saunailta la 18.3. klo 14.30– 21 Tiilikanojalla Tuusulassa. Omat kuljetukset, ei ilmoittautumista.

Tied. Esa Järvinen p. 09 2340 4458.

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Soppakirkko, lyhyt hartaus ja maksuton ateria Siltamäen seurakuntakodilla ke 22.3. klo 12, Malmin kirkolla to 23.3. klo 13 ja Jakomäen kirkolla ke 29.3. klo 12. Soppapaanu, lounas ja hartaus Viikin kirkolla to 30.3. klo 12. Vapaaehtoinen maksu diakonialounastyön hyväksi. Aamupuuro Malmin kirkolla maanantaisin klo 10–11.

Eläkeläisten iltapäivä keskiviikkoisin klo 12 Pihlajamäen ja Tapanilan kirkoilla ja klo 13 Malmin kirkolla (ei 29.3.). Torstaisin klo 13 Jakomäen ja Puistolan kirkoilla, Siltamäen ja Tapulin seurakuntakodeilla sekä Pukinmäen seurakuntakodilla joka toinen to, seuraava 23.3. Iltapäivässä

on hartaus, yhteistä keskustelua sekä ohjelmallinen hetki. Välillä vierailijoita kertomassa eläkeikäisiä kiinnostavista aiheista. Kahvi ja kahvileipä edulliseen hintaan. Jakomäessä 30.3. ateriapalvelun esittely, Kati Nousiainen Menumat Oy. Siltamäessä 30.3. Nuket kertovat Jeesuksesta -näyttely.

Raamattupiiri – keskustelua elämän tärkeistä ja arkisistakin kysymyksistä sekä uskosta yhdessä toisten kanssa.

Tule mukaan. Huomaat, että Raamatun kertomuksia aikalaisten elämästä voi peilata nykyaikaan ja omaan elämään. Niissä piilee paljon elämänviisautta. Saat myös ymmärrystä siitä, mistä kristinuskossa oikein on kyse.

Raamattupiirit Malmin kirkolla torstaisin klo 14.

Naiset sanan äärellä joka toinen to klo 17.30, seuraava 30.3. Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 28.3.

18.4. ja 23.5. klo 17.

Pihlajamäen kirkolla joka toinen ke klo 18, seuraava 29.3.

Pihlajiston seurakuntakodilla naisten raamattupiiri joka toinen ma klo 18, seuraava 20.3.

Pukinmäen seurakuntakodilla Ilosanoma-raamattupiiri joka toinen ti klo 18, seuraava 21.3.

Viikin kirkolla opiskelijoiden yhteiskristillinen Viikin kristityt torstaisin klo 18.

Oulunkylän seurakunta Virasto: Teinintie 10.

Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15.

Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Tapahtumakalenteri nettisivuilla: www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla

Raamattuluentosarja torstaisin Oulunkylän kirkolla. Luento klo 18, iltaehtoollinen klo 19. To 16.3. tutkija, TT Minna Heimonen: Raamattu ja rasismi. To 23.3. dosentti, TT Niko Huttunen: Raamattu ja väkivalta. To 30.3. hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen: Saatanan historia.

Vapaa pääsy.

Yhteisvastuukonsertti Kosketa minua, Henki su 19.3. klo 18 Käpylän kirkossa. Musiikkia J.S. Bachista ja Jean-Philippe Rameausta Olivier Messiaeniin ja Pekka Pohjolaan marimballe sovitettuna. Mukana sovituksia tutuista virsistä sekä kehärummun arkaaista sointia. Mikael Heikkilä, marimba ja lyömäsoittimet. Säveltäjät: Keiko Abe, J.S.Bach, J-P Rameau, Ilkka Kuusisto, Pekka Pohjola, Olivier Messiaen, Taneli Kuusisto. Tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Marian kyyneleet -esitys su 26.3. klo 17 Oulunkylän kirkossa. Esitys pohjautuu Jouko Ollikaisen Itkevä Maria -projektiin, joka koostuu näyttelystä ja sen synnyttämistä naisten teksteistä. Ohjaus Eija Ahvo. Musiikki ja säestys Tuija Rantalainen, valot Johannes Riska. Esityksen jälkeen keskustelu. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e.

Itkevä Maria -näyttely on esillä Oulunkylän kirkon galleria AULAssa 26.3.–23.4. Näyttelyyn voi tutustua kirkon aukioloaikoina ma–to klo 8–20 ja pe–su klo 9–15, vapaa pääsy. Esillä on taiteilija Jouko Ollikaisen arjen esineisiin maalaamia Itkeviä Marioita.

Siluettien leikkausta Yhteisvastuun hyväksi pe 31.3. klo 13–18 ja la 1.4. klo 11–16 Ogelin liikekeskuksessa, Kylänvanhimmantie 29. Linnanmäen siluettitaiteilija Sirkka Lekman leikkaa siluetteja. Hinta 20 euroa / siluetti.

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1.

Avoinna ma–to klo 9–12 paitsi 29.3. suljettu p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 VälKe, Välitalontie 71

Helsingin seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.helsinginseurakunnat.fi

A

Apua & tukea ESKO JÄMSÄ

JUMALANPALVELUKSET Su 19.3. klo 11 Messu. Jeesus on voittanut pahan voimat! Messussa mukana Satu-Elina Ansas, Tiia Tuovinen ja Ari Häyrinen. Pakilan Martat tarjoavat kirkkokahvit. Pyhäkoulua pidetään Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa (Piikintie 17 B).

Su 26.3. klo 11 Marian ilmestyspäivän messu. ”Jumalan lupaus armon koko rikkaus” Messussa saarnaa Susanna Airola, liturgina Leo Norja ja kanttorina Jussi Hirvonen.

Messun jälkeen Susanna Airolan 50-vuotisseurat, joissa puhujina Johanna Korhonen, Leo Norja ja Juhani Elenius.

TAPAHTUMIA

Diakoni Kati Helin ja Varikkoryhmäläiset kokoontuvat torstaiaamuisin Kallioon aamukahville.

Voimaantumisen rippituoli työttömälle Varikko-ryhmässä on luottamuksellinen ja salliva ilmapiiri.

V

uosi sitten keväällä Posti, Yliopisto ja monet muut tahot kävivät yt-neuvotteluja ja sanoivat irti työntekijöitään.

Kallion seurakunnan Varikko-ryhmä irtisanotuille sai alkunsa tästä. Ryhmä perustettiin ajatuksella, että työttömäksi jääneillä olisi paikka purkaa tunteitaan ja sen jälkeen yhteisvoimin asettua työnhakijaksi.

Kalliossa kokoontuvan ryhmän jäsenet ovat aktiivisia ja osallistuvia.

Joukossa on muun muassa diplomi-insinööri, vientimyyjä, ekonomi,

O

OL

LI

KA

IN

EN

Unelmoidaan yhdessä Jätkäsaareen valmistuu vuoden lopussa kappeli, josta pyritään tekemään yhteisöllinen. Tule unelmoimaan ja ideoimaan tulevaa toimintaa ma 27.3. klo 18 Ruoholahden kappelissa, Selkämerenkuja 1. Läsnä on myös Jätkäsaaren ja Ruoholahden uusi asukaskuoro. Lisätietoja antaa alueen pappi Hannu Varkki, hannu.varkki@ evl.fi, p. 050 512 1820.

UK

Menopalat

Kaupunki – asukastoiminta – arvot Mikä Helsingissä on olennaista, asukastoiminnan merkitystä sekä arvoja pohditaan kuntavaalipaneelissa ti 28.3. klo 18 Pitäjänmäen kirkossa, Turkismiehenkuja 4. Panelisteina ovat Mika Ebeling (Kd), Joakim Horsma (R), Pirjo Kivistö (Sdp), Sirpa-Liisa Kuittinen (Per), Anna Laine (Vihr), Jukka Mattila (Kok), Hanna Mithiku (Vas), Ville-Veikko Rantamaula (Kesk) sekä Olli Salin (Skp). Keskustelua luotsaavat kirkkoherra Arto Antturi ja Pitäjänmäki-seuran puheenjohtaja Mikko Virkamäki. Lopuksi voi esittää yleisökysymyksiä.

kosmetologi, kulttuurisihteeri ja muita akateemisen loppututkinnon haltijoita. Työttömän olo voi tuntua merkityksettömältä, kun verkosto puuttuu.

Varikko on siellä käyville verkosto ja työperhe.

Ryhmän jäsenten yhteinen kokemus on, että Varikko ei ole mikään merkityksetön kahvikerho. Heidän mielestään työnhakijoille tarkoitettuja ryhmiä voisi olla enemmänkin ympäri Suomea. Ihmiset tarvitsevat paikkoja, joissa he voivat jakaa kokemuksiaan, kuunnella toisiaan ja saada tukea omalle työnhaulleen. Varikko-ryhmäläiset auttavat toisiaan jopa työhakemusten tekemisessä. Myös toisten rohkaisu haastatteluun mennessä voi olla ratkaisevan tärkeää. ”Varikolla olen saanut tuuletel-

JO

Peittopiirissä kudotaan Äiti Teresa -peittoja ja viihdytään yhdessä kupposen äärellä. Valmiit peitot toimitetaan SPR:n kautta pakolaisleireille. Tervetuloa aina parillisina maanantaina klo 13 kirkolle.

Perhekerhoon ovat tervetulleita kaikki pienten lasten kanssa kotona aikaa viettävät. Luvassa on leikkiä ja yhdessäoloa, ehkä pientä purtavaakin. Kerhoja pidetään kirkolla tiistaisin klo 9.30–11.30, keskiviikkoisin klo 17–19 sekä VälKeessä torstaisin klo 9.30–11.30. Lisätietoja antaa Anni Nikkanen.

Tervetuloa laulamaan Laulun siivin -yhteislaulutilaisuuteen parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. Etukäteisosaamista tai -taitoja ei tarvita. Laulamassa mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Jussila.

Kutomakerhossa tutustutaan kangaspuihin. Oppia ja edetä saa omaan tahtiin ja apua on aina lähellä. Kerho kokoontuu VälKeessä keskiviikkoisin klo 19 Eläkeikäisten virkistyspäivä kirkolla torstaina 20.4. klo 11–14.30. Aloitamme päivän hartaudella, jonka jälkeen lyhyt pianotuokio. Seuraavaksi laulamme yhdessä kanttorimme säestyksellä ja nautimme lounaan hintaan 7 e. Lounaan jälkeen syvennymme tärkeisiin asiakirjoihin.

Lakimies Katariina Kuusiluoma on erikoistunut perhe- ja perintöoikeuteen. Hän kertoo testamenttiin, edunvalvontavaltakirjaan ja hoitotahtoon liittyvistä asioista. Aikaa on varattu myös keskustelulle. Ilmoittautuminen 7.4. mennessä numeroon 09 2340 5500.

la tunteitani ja puhaltaa ulos kaiken mieltä painavan. Olen voinut mennä kotiin hyvällä mielellä ja paremmalla tuulella. Yhdessä toisten ryhmäläisten kanssa olen jakanut, tehnyt, oivaltanut ja puhunut asioita poikki ja halki. Olenkin kutsunut Varikkoa voimaantumisen rippituoliksi”, ryhmän jäsen Hani Forsell kertoo.

KUN EI OLE TYÖELÄMÄSSÄ, olon voi kokea ulkopuoliseksi ja hylätyksi. Varikko-ryhmässä on luottamuksellinen ilmapiiri. Siellä voi puhua kokemuksistaan. ”Ikäni puolesta minun tulisi olla töissä, eikä tuntea syyllisyyttä, häpeää ja painetta ja olla jossain mielessä luuseri. Työtön on toisen luokan kansalainen. Elämässä ei voi tehdä suunnitelmallisia ratkaisuja, esimerkiksi ostaa uusia huonekaluja, korjauttaa autoa tai pesukonetta, tehdä matkasuunnitelmia tai olla lomalla”, Forsell toteaa.

Noin 50-vuotiaiden ikäpolvelle työllisyys on ollut kunnia-asia. Tälle sukupolvelle työ on ollut itsen ja muiden kunnioituksen ja sosiaalisen aseman saamisen väline. Työ rytmitti elämää, ajankäyttöä ja antoi taloudellista turvaa.

Työttömyys on lomaton kausi, jossa tuntuu, että on koko ajan pakko hakea ja seuloa työpaikkoja. Työttömyysajan pidetessä tunne voimistuu ja toivo menee. ”Rohkeasti mukaan menemällä olen päässyt tekemään arvokasta työtä kirkon vapaaehtoistehtävissä ja voinut löytää merkitystä ja ihmisiä ympärilleni. Minua ei ole olemassa ilman toista”, Forsell kertoo.

VARIKKO-RYHMÄN AAMUKAHVEILLE torstaisin kokoontuva ryhmä verkostoituu, tarjoaa voimaannuttavaa vertaistukea ja edistää työllistymistä omaehtoisen toiminnan kautta. Varikkolaiset myös vaihtavat tietoa avoimista työpaikoista ja työvoimakoulutuksista.

Pyrkimyksenä on laajentaa niin työnantajien kuin työnhakijoiden osaajatietopankkia työllistymisen suuntaan. Piilotyöpaikat kaivetaan esiin ja oman osaamisen mahdollisuudet oivalletaan uudessa valossa.

Juttu perustuu Kallion seurakunnan Varikkoryhmän jäsenen Hani Forsellin kirjoitukseen, joka on julkaistu www.kytkin.fi-sivulla.

Varikko-ryhmän aamukahvit torstaisin klo 9−12 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Lisätietoja diakoni Kati Helin, kati. helin@evl.fi tai p. 050 380 3254.

Marian kyyneleet Jouko Ollikainen on maalannut itkeviä Marioita, naiset kirjoittaneet tarinoita ja Tuija Rantalainen säveltänyt niistä lauluja. Ohjaaja Eija Ahvo on työstänyt näyttelystä ja teksteistä Marian kyyneleet -näytelmän, joka esitetään su 26.3. klo 17 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Mukana on 10 naisnäyttelijää. Musiikki ja säestys Tuija Rantalainen, valot Johannes Riska. Esityksen jälkeen keskustelua. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Itkeviä Marioita -näyttely on esillä kirkon galleria AULAssa 26.3.–23.4.

17

18 A

K

Palveluja tarjotaan

neniälittereK

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Finlandiatalokansan Raamattupäivä

SANTIAGO DE COMPOSTELAN

Kallion kirkossa piti järjestettämän Kirkkokansan Raamattupäivä, mutta ei järjestetäkään. Tapahtuma siirrettiin Finlandia-talolle. Ilmeni nimittäin, että sen ohjelma sopii paremmin marginaaliin jääneeseen ja hiljalleen kulahtavaan arvorakennukseen kuin kirkkoon. Raamattupäivää järjestävä kirkkokansa on käytännössä muutama tiukan linjan marginaalijärjestö, joilla on varsinaisen kirkkokansan kanssa harvinaisen vähän tekemistä.

Kirkollisten vaalien ehdokaslistojen nimissä tällainen kirkkokansuuden tai seurakuntaväkiyden omiminen itseään keskivertoa hurskaampana pitävien pikku klikille on tuiki tavallista. Sehän toimii. Kallion piispaehdokas-kirkkoherrakin selitteli, että perinteiselle seurakuntaväelle pitää olla tilaa yhtä lailla kuin seurakunnan sateenkaariväelle, aivan kuin Kirkkokansan Raamattupäivien jengi olisi jotakin perinteistä seurakuntaväkeä.

Pisteet tiukkapipojen propagandaosastolle. Onhan Kirkkokansan Raamattupäivä sentään himpun verran houkuttelevampi tapahtuman nimi kuin Ahdasmielisten Avioliittokoulu.

Vaellus, 100km, Camino Portuguesin reitillä 4-11.9.2017

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.monsuuni.fi 040-5692482

Kaikenlaisen tavaran maksuton noutopalvelu.

041 489 14 09 Kaikenlaista kuljetusta alkaen 20 e tunti 050 926 62 03 Parturi-kampaaja KAIJA

Kotikäynnit, palvelutalot ja ryhmäkodit.

Vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT pe 17.3. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment.44A (Tapaninkylä), Hki. la 18.3. klo 14-18 “Vihreille niityille” bibliodraamaryhmä Seuratupa; ilm. aluesiht. p. 0400882251. su 19.3. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, It. Papink.2, Hki. Kirkkokahvit ja seurat. klo 15 Vehkojan srk-kesk.,YliAnttilant. 3, Hyvinkää. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forssellin k.18, Loviisa. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot. 6, Järvenpää. klo 18 Ankkuri, Keskusk. 11, Mäntsälä. ti 21.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); Väyrynen-Si. klo 18 Paastonajan veisuuhetki uudist.

Siionin virsien parissa 3/5 Töölön kko, Topeliuksenk.4, Hki. la 25.3. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 26.3. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.34. Kirkkokahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä H. Paimenen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki. Kirkkokahvit, seurat. S. Airola 50 v. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vtaa. Laulu Esa Ruuttunen.

Kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi); mm. K.Hildén, J. Elenius. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoo. ti 28.3. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kko, It. Papink.2, Hki; saarna Tiia Orpana. klo 17 yht. mus.

-harj. klo 18 Paastonajan veisuuhetki uudist. Siionin virsien parissa 4/5 Töölön kko, Topeliuksenk.4, Hki. TULOSSA: Herääminen-ooppera mus.-teatt. Kapsäkki 31.3., 1.4. ja 2.4.

puh. 046 660 4393

JUMALA PARANTAA

SANAN JA RUKOUKSEN ILLAT

Su 19.3. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Rukous ja armolahjat Musiikissa: Heidi Tuikkanen

Ke 22.3. klo 18.00 Tapiolan kirkko, Espoo

Eläkeläisille, leikkaus 18-22 €, permanentti tai väripaketti 65€ P. 045 2386356, Hämeentie 38

Palvelukseen halutaan

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 26.3 klo 13.30 (Joh.18-19) Pietari kieltää Jeesuksen - Mikko Hautala Jeesus tuomitaan - Raimo Vanninen

Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä oman elämäntilanteen mukaan.

Yhteydenotot ark. 8-16 palvelujohtaja Mona Jonsson puh 0207995651. lisätietoja: www.kotisisar.fi

www.kotikuntoon.com Kotisiivousta, ikkunapesua, pihatöitä.

Kotimaisin voimin laadukkaasti ja edullisesti Timo Vanari • 0440691994

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com Ikkunoiden pesut hyvällä laadulla, luotettavasti. Petriposti Oy, 0505003090, www.petriposti.com

Lakiasioita

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

Kiinteistöjen kuntotark, remontit, kylpyh. ym. ammattitaidolla. Kotital.väh.

M.Hämäläinen, puh. 044-366 2160 Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Rakennusala Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella.

Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 0504315536

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Tilaisuudet järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 21.03 klo 19 Fredrik Kass, Lassus ja Ahlberg.

Lastehoito järjestetty. Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä, soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12, esirukousiltana 18-18.45 puh. (09) 2340 7171 tai kirjallisena: sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle.

Seuraava esirukousilta 04.04 Petrus församling Haagan Pappilantie 2, 00320 HKI

Fysioterapeutti Nina Aarnio 3 x 30 min. hieronta 70 € 040 - 56 93 515 Kaisaniemenkatu 1 B a 2. krs

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/h + alv. www.bewesport.fi lumityöt, remontit, muutot, jne.

TURVAA LÄHEISESI

Puhuu aiheesta: Tiedätkö kuka olet?

Musiikissa: Heidi Tuikkanen Tapsa ja Mervi Koski

Siivouspalveluja

Kotiapua, siivousta, ikkunanpesua Järjestetään teille omaa aikaa! stadin.services@gmail.com P. 0449770756

Eläkeläiset huom! Jalkahoito 50 €.

Pohjoinen Rautatiekatu 17, Helsinki.

Kauneushoitola Profile, p. (09) 7015397

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj.Laasonen p.0400 674739 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Kuolinilmoitukset ja -kiitokset seurakuntalehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin OTAVAMEDIA OY Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi

A

Hautauspalveluja

Hautakiviä

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Suoraan kiviveistämöltä HAUTAKIVET Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, Vantaa 09 7568 200 Espoon Kivituote, Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla

Kaikki hautausKaikki hautaus-ja ja perunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelut

Tilaisuuden vetää Helsingin piirin puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula. Tuo mukana kaveri sekä ideoita Helsingin kehittämiseksi!

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 17.3. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

HÄMEENTIE 60 Avoinna ma-pe 8-20, la 11-15

Hammaslääkärikeskuksen 25 v juhlatarjoukset tässä kuussa ErikoishintammE: Tarkastus- ja hoitosuunnitelma Hinta Hammaskiven ja värjäytymien Hinta poisto, fluoraus, puhdistus

25€ 59€

Hampaanvärinen paikkaus Hinta alk. 59€ Kivuton hampaan poisto

Hinta alk. 59€

Hampaiden valkaisu koko suu alk .................150 € Hammaslääkäri Michael Munte

T A K U U T Y Ö

Kaupunginvaltuutettu

Ostetaan

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Ostetaan kuolinpesiä ja kodin irtaimistoja Laitakari Puh. 040 705 89 61

BREMERIN KIVI

kuva: eeva rinne huru maksaa ilm.

NINA HURU.fi

Vuokralle tarjotaan Korsontie 6 • 01450 Vantaa

www.stickdent.com

Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus

Huolenpitoa – huomennakin.

www.bremerinhautakivi.fi

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

p.09-7262266 HAMMASTEKNIKKO p.09-1461460 www.eurohammas.fi

24 h

Norm. hintainen proteesi valmis 12 tunnissa Erikoishammasteknikon hinnat tässä kuussa: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ..... 350 € YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI ...... 690 € YLÄ- TAI ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS ....................... 99 € PROTEESIEN ILMAINEN TARKISTUS, KORJAUKSET ODOTTAESSA ................ alk. 75 € Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50€ Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

li MEP Anne äki Jä ät te enm avissa on tavatt klo 12 -14.

Tervetuloa tapaamiseen tasa-arvon eli Minna Canthin päivänä 19.3. klo 12-18 Narikkatorille.

MEP Anneli Jäätteenmäki on tavattavissa klo 12-14.

Tule ja keskustele! Paikalla naiskuntavaaliehdokkaita.

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Hammashoitoa

Keskustanaisten Helsingin piiriltä

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointi

WWW.HAUTAUSPALVELU.COM WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

Kutsu sinulle

Tervetuloa naisehdokkaiden kuntavaalipaneeliin 23.3. klo 15:30-18:00 Cafe Jugend Aschaniin Pohjoisesplanadille. Paneeli alkaa klo 16:00, sitä ennen tarjoilu. Mukana mm. naiskuntavaaliehdokkaat Terhi Peltokorpi, Laura Kolbe ja Monica Lamberg, Ulla-Briitta Talvitie, Sanna Lehtinen, Harriet Lonka ja Taru Päivike.

Kaikki hautakivialan työt

(09)323 323 3770 3770 Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 1,1,00810 p.p.(09) 00810Helsinki Helsinki

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Kuntavaalit

3h+ph+k+kh+wc+parveke 87 m2 Meilahti, osittain kalustettu, heti vapaa. P. 050 3367398 Ihastuttava kaksio 41.5m2 parvekkeella ja saunalla Pikku-Huopalahdesta.

Etsitään luotettavaa vuokralaista p. 040 5771994 Siisti, ylimmän kerroksen yksiö 31,5m2. Vuokra 800€/kk + vesimaksu.

Vapaa 1.4.2017. Pihlajatie 40, Helsinki.

Sinikka@potentiel.fi, p. 040 5394841

Etsitkö tilapäistä asuntoa? Vuokraan kalustetun 3 h+k+kph, 80 m2 Hki:ssä 1.5. -31.8. väliseksi ajaksi. Vp 680€/kk.

Soita ja kysy lisää, puh. 050 4382021 Hyväk. 43m2 yksiö Vartioharjussa kristill. etiikan omaavalle eläkel. miehelle.

730 €/kk, p.0417289149

RAHAA RAHAA RAHAA Myy asuntosi meille, voit jäädä itse asumaan Hki Asunto & Rakennus Oy t.nikkanen@kolumbus.fi 0400-503 497

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomia kirjoja. Käteismaksu. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset.

Tiedustelut Petteri Laine p.0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien, vintti ja kellarientyhjennykset. Kaikki pois, loppusiivous, kierrätyspalvelu. 0466 418 728

OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen toimisto@marfic.fi p.040 502 4546

Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

19

20 a

MIELIPIDE Synnintunnustus ei toimi

Hienossa artikkelissa ”Irti ahtaasta uskosta” (K&k 16.2.) Raili Heikinheimo toteaa, ettei luterilaisen messun alkuun sijoitettu synninpäästö ole erityisen toimiva. Olen samaa mieltä, ja epäilen huojennuksen esteen olevan hyvin käytännöllinen.

Ennen pappi luki yksin synninpäästön ja antoi vapautuksen synneistä. Se käytäntö oli mielestäni hyvä, sillä liittyväthän ne ahdistavimmat asiat usein ihmisten välisiin sanomisiin, tekemisiin tai ajatuksiin. Niitä saattoi rauhassa miettiä ja katua papin lukiessa synninpäästöä. Mikä ilo ja helpotus se usein olikaan, kun niistä sai vapautuksen ja armahduksen.

Mutta sitten ryhdyttiin lukemaan synninpäästöä yhteen ääneen. Kirkonpenkistä kuultuna siitä on tullut ensin epätoivoista sivujen kääntelyä ja oikean kohdan etsintää. Seuraavaksi alkaa epämääräinen mölinä, jossa lukija katuu tekemisiään itselleen vierailla, normipuhetta vieroksuvilla sanoilla. Osa jännittää lähellä istuvia ja omaa ääntään niin, ettei ainakaan katumisesta tule mitään. Useammin kirkossa käyvät latelevat tavallisimman synninpäästön ulkomuistista ja paukuttelevat varmaan vähän henkseleitään – muistinpas, osasinpas!

Mikäli synninpäästön halutaan olevan katumista yhdistettynä armoon ja anteeksiantoon, on yhteen ääneen lukeminen mielestäni lopetettava. Haluaisin itsekseni omalla sisäisellä äänelläni pyytää anteeksi. En halua katua kollektiivisesti, sillä syntinikään eivät ole olleet kollektiivisia. Ihan itse olen rikkonut Jumalan tahtoa vastaan.

Paula Peltonen Helsinki

Kirkko pitäytyy säätyedustuksessa Helsingin entinen kaupunginjohtaja Raimo Ilaskivi kehotti seurakuntalaisia käymään vaalipaneeleissa (K&k 2.3.). Olisiko häneltä jäänyt huomaamatta, ettei seurakuntalaisilla ole äänioikeutta piispanvaaleissa? Ellei satu kuulumaan siihen 1786 äänioikeutetun henkilön ryhmään, josta puolet on maallikkoja ja puolet pappeja tai lehtoreita. Ehkä Ilaskivi kuuluu noihin maallikoihin, kun paneeleissa käy. Saattaisin minäkin käydä, jos mielipiteelläni olisi valinnassa yhtään merkitystä.

Onneksi kuntavaaleissa on tehty pieni edistysaskel. Nyt voin äänelläni vaikuttaa edes vähän siihen, kenestä tulee oikea Helsingin pormestari.

Mutta suorat vaalit, kuten Euroopassa yleensä ja jopa Venäjällä, olisivat olleet kunnollinen edistysaskel.

Kirkonkin olisi syytä kehittyä demokraattisempaan suuntaan. Säätyedustuksesta luovuttiin valtionhallinnossa yli 110 vuotta sitten.

Per-Olof Öller Helsinki

Avioliittolain ei tarvitse jakaa kirkkoa Avioliittokysymyksen on sanottu olevan kirkon tämän hetken kohtalonkysymys. Avioliitto ei ole kirkkomme sakramentti, vaan sen taustalla on

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Lähimmäisenrakkautta maanmiehillekin Mihin kirkko pyrkii lukiessaan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä kirkoissa?

Halutaanko lietsoa kapinahenkeä oikeuslaitostamme kohtaan? Suomalaiset ovat nöyrää, kuuliaista kansaa. Emme ole kivittämässä naisia tai poliiseja emmekä nouse helposti barrikadeille vain oman etumme tavoittelussa.

Nyt kun toimeentulotukipäätökset ovat myöhässä, toivoisin, että seurakunta käyttäisi voimavarojaan köyhyydessä elävien, työttömien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suomalaismiesten auttamiseen. Myös heidän kielteisiä opiskelu-, Kela-, kuntoutus- ja muita päätöksiään voisi lukea kansalle. Voisi myös kannustaa yrittäjiä tarjoamaan kesätöitä nuorille.

Ulla Lindell

Nuoret aikuiset muuttavat usein Kirkossamme on rakenteellinen ongelma, joka estää nuoria sitoutumasta luottamustehtäviin. Luottamustoimet ovat sidottuja seurakunnan jäsenyyteen, joten vaalikauden aikana muuttava luottamushenkilö menettää valtuustopaikkansa. Tämä koskee erityisesti nuoria aikuisia, sillä elämän­ tilanteensa takia he muuttavat paljon muita ikäryhmiä useammin.

Valtaosa seurakuntien nuorista aikuisista on jatkuvasti siinä tilanteessa, että heidän ei joko kannata asettua ehdolle seurakuntavaaleissa, koska he muuttavat pian, tai he joutuvat luopumaan tehtävästään kesken kauden. Paikallinen ongelma heijastuu valtakunnalliseksi, kun kirkosta ei löydy kokeneita nuoria luottamushenkilöitä, jotka voisivat asettua ehdolle ja äänestää kirkolliskokousvaaleissa.

Kirkolliskokous on tarkastellut kysymystä lähinnä seurakuntien ja yksittäisten luottamushenkilöiden näkökulmasta. Ongelma koskee kuitenkin koko nuorten aikuisten ikäryhmää.

Nuorten on vaaleissa vaikea löytää sellaista ehdokasta, joka puhuisi heidän äänellään. Kirkko kokonaisuudessaan taas menettää nuorten ymmärryksen siitä, miten kristinuskon sanoma voisi puhutella nuoria.

Vetoamme kirkon päätöksentekijöihin, jotta rakenteita muokattaisiin sellaisiksi, että nuorten olisi mahdollista osallistua päätöksentekoon.

muun muassa maallisen yhteiskun- Yhteiskunnassa on niin paljon suunan tapa säädellä sukujen välistä rempiakin, aitoja ongelmia, kuten eriomaisuutta. Aito ja ikuinen ei avioliit- arvoistumisen lisääntyminen ja hentokäsityskään ole: muutoin avioerot kinen pahoinvointi, johon kirkon voieivät olisi laillisia ja nainen ei itse edes mavaroja tarvitaan. päättäisi avioliitosta.

Suotakoon siirtymäajaksi erivaKun kyseessä on maallinen insti- paus niille papeille, jotka eivät halua tuutio, jossa kirkko on saanut sijansa vihkiä samaa sukupuolta olevia. Jos historiallisista syistä, jää uuden lain vihkivistä papeista ikävä kyllä kannelsuhteen kaksi vaihtoehtoa: joko kirk- taisiin, olen valmis auttamaan valitukko luopuu vihkimisoikeudestaan tai sen laatimisessa pro bono. vihkii kaikkia.

Juha-Pekka Hippi Katri Malmi ja Anton Sutinen kirkkovaltuutettu, asianajaja NAVI-ryhmä Koska lain on säätänyt eduskunta eli maallinen yhteiskunta, sen noudattaminen koskee kaikkia. Kirkko ei voi pitkän päälle tulkita lakia haluamallaan Toivo. tavalla ja kohdella ihMoninaisuus, oivallus, dialogi misiä eri tavoin, sillä Yhteistyö.

25.-26.3.2017 klo 9-16 perustuslain yhdenMuutos.

Suomen Lähetysseura, Tähtitorninkatu 18 Helsinki vertaisuussäännös on säädöshierarkiassa myös kirkkolain MOD-koulutus herättelee oivalluksiin ja antaa kävijöilleen yläpuolella. valmiuksia kohdata arjen moninaisuutta. Kouluttajina Toivottavasti asia Pirjo Lehtonen-Inkinen ja Tarja Korpaeus-Hellsten, ei jaa kirkkoa kuten molemmat MOD-ohjaajia. Katso lisää mod-koulutus.fi vaikka naispappeus, Kurssi on ilmainen. Ilmoittautuminen 21.3. mennessä: jos kirkko haluaa elää raisa.takala@suomenlahetysseura.fi ajassa ja välttää jäsenYhteistyössä: kadon. Sanan tulkinHelsingin seurakuntayhtymä/kansainvälinen työ nan suhteenkin asiasta on eri näkemyksiä.

MOD-peruskurssi