Kirkko ja kaupunki 2017 05 espoo

5

HY VÄN TÄHDEN.

16.3.2017 kirkkojakaupunki.fi

ESPOO JA K AUNIAINEN

A 3 Samaa sukupuolta olevia pareja vihkineestä papista tehtiin kantelu B4 Metsä virittää luovuuden ja intuition B 6 Kapellimestari Susanna Mälkki: ”Iän myötä oma olemus kirkastuu”

B1

Minuutti mystiikkaa Näyttelijä Tommi Korpela lukee minimeditaatioita Kirkkojakaupunki.fiverkkolehdessä

SAKSALAINEN MYSTIKKO MESTARI ECKHART (1260–1328)

Tänään

Eilen

Me emme voi tyytyä ajateltuun Jumalaan, sillä kun ajatus katoaa, myös Jumala katoaa.

Pikemminkin meidän on muodostettava suhde elävään Jumalaan, korkealla ajattelun ja kaiken luodun yläpuolella.

†

Olevaisella ei näytä lopultakaan olevan mitään velvollisuutta käyttäytyä ihmiselle ymmärrettävällä tavalla. Se on loputtoman kiehtovaa ja ehkä pelottavaa.

MUUSIKKO JOEL MELASNIEMI MAALISKUUN GLORIASSA

Iankaikkisesti

‡

2A

Tavoitatko sinä Jumalan syvyydet?

Ymmärrätkö ääriään myöten Kaikkivaltiaan suuruuden? Se on taivasta korkeampi – miten sen tavoitat?

JOB 11:7–8

Rukous

Pääkirjoitus

JUHANI HUTTUNEN

Jeesustelua MITÄ JEESUS TEKISI? Takavuosina tuli varsinkin nuorten amerikkalaisten konservatiivikristittyjen parissa muotiin pukeutua kirjainyhdistelmällä WWJD varustettuihin t-paitoihin ja riipuksiin, jopa pikkuhousuihin. Kirjaimet viittasivat sanoihin what would Jesus do, mitä Jeesus tekisi.

Jeesuksen esimerkin miettimisen ajateltiin helpottavan päätöksentekoa elämän monenlaisissa moraaliongelmissa: kun isot pojat tarjoavat viinaa ja tupakkaa, mieti mitä Jeesus siinä tilanteessa tekisi.

Usein WWJD-kristillisyydessä on vähän moralistinen ja pikkusievä sävy.

”

AJATUS KRISTUKSEN MATKIMISESTA, Imitatio Christi, ei silti ole amerikkalaisten eikä edes erityisten konservatiivisten kristittyjen keksintöä. Jo keskiajan radikaalit munkit ja nunnat korostivat MITÄ JEESUS TEKISI Jeesuksen elämän ja hänen opetustenMIELENOSOITUSsa sisäistämistä mietiskelyn avulla.

LEIRISSÄ?

Jeesuksen seuraaminen ei ole pelkkää perässähiihtoa, se on myös maailman näkemistä hänen vinkkelistään ja hänen esimerkkinsä noudattamista.

Jeesustelulla tarkoitetaan yleensä tekopyhää hurskastelua.

Termi on siinä mielessä epäonnistunut, että jos Jeesus jotakin sydämensä pohjasta inhosi, niin tekopyhää hurskastelua. Oikea jeesustelu, Jeesuksen jäljittely, merkitsee jotakin aivan muuta.

Oikea jeesustelu on rakkauden tekoja silloinkin, ja varsinkin silloin, kun itse joutuu vaaraan ja epäsuosioon. Oikea jeesustelu on vihollisen rakastamista ja hänen parhaansa toivomista.

Oikea jeesustelu on paratiisin portin raottamista keskellä kadotuksen kauhuja.

MITÄ JEESUS TEKISI turvapaikanhakijoiden mielenosoitusleirissä? Hän veisi sinne voipaperiin käärimiään juustovoileipiä ja villasukkia. Hän istuisi turvapaikanhakijoiden kanssa ja yrittäisi pitää tilannetta rauhallisena. Siis siinä tapauksessa, että hän ei itse värjöttelisi peloissaan kielteinen turvapaikkapäätös takataskussaan.

Ainakaan Jeesus ei ilkkuisi internetin vihasivustoilla turvapaikanhakijan itsemurhayritykselle. Jeesus olisi pikemminkin se epätoivonsa lannistama itsemurhakandidaatti. Yksi vähimmistä veljistä ja sisarista.

JAAKKO HEINIMÄKI Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ensin oltiin ihan, että peto on irti, mä tulin tänne bailaan.

Sitten luettiin lehdestä, että ei siunata.

Ja kun pappi vihki, tuli kantelu.

Tämä kuohari jäi juomatta.

Jeesus, kun eivät ne riitele sinusta.

Ne riitelevät meistä kahdesta.

Lainasanat

”

TAVOITAT MEIDÄT MYÖS VERKOSSA KIRKKOJAKAUPUNKI.FI

Kukaan ei käske vaikenemaan myöskään niistä epäkohdista, joita on syntynyt, kun Kela ei pysty vastaamaan toimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden hätään.”

16.3.2017 numero 5 Kirkko ja Kaupunki ESPOO JA KAUNIAINEN

OLARIN SEURAKUNNAN DIAKONI KRISTIINA HUOTARI

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

A

Miten

käy

kapinapappien?

A

violiittolaki muuttui sukupuolineutraaliksi 1.3., ja kirkon ylle on laskeutunut hämmentynyt odotus.

Luterilaisen kirkon nykyinen oppi ei tunne samaa sukupuolta olevien avioliittoa.

Papin vihkimä liitto on kuitenkin juridisesti pätevä. Monet papit piispoja myöten ovat ilmaisseet halunsa uudistaa kirkon avioliittokantaa, mutta piispat ovat kehottaneet pappeja pidättäytymään vihkimästä, ellei asiasta päätetä yhdessä. Kirkon avioliittokannasta päättää kirkolliskokous.

Useat papit ovat kuitenkin jo ennen lainmuutosta kertoneet olevansa valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pariskuntia, sanovat piispat tai kirkolliskokous mitä sanovat.

Keskiviikkona 1.3. kirkol-

lisia vihkimisiä oli tiettävästi vähän. Musiikkiteatteri Kapsäkissä järjestetyssä Vihdoinkin vihille -tapahtumassa pappi Kai Sadinmaa siunasi kol-

Tähän mennessä koko maassa on tehty vain yksi kantelu papista, joka on vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA JARKKO PELTOLUHTA

me ja vihki kaksi samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa avioliittoon.

Sadinmaasta kanneltiin seuraavana päivänä Helsingin tuomiokapituliin. Sadinmaa on toistaiseksi ainoa pappi koko maassa, josta on tehty kantelu samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä, mutta lisää on odotettavissa.

KAPINA PIISPOJEN avioliittoohjeistusta vastaan ei ole vain yksittäisten pappien touhuja.

Kymmenen seurakuntaa Helsingistä ja Vantaalta on ilmoittanut, että heidän tilansa ovat käytettävissä samaa sukupuolta olevien vihki- ja siunaustilaisuuksiin.

Tilavarauksia on tullut yhteensä vain kymmenkunta, ja ne ajoittuvat pitkin kevättä, kesää ja syksyä. Kaikkia kirkol-

3

lisia vihkimisiä ei kuitenkaan toimiteta kirkoissa, vaan pappi voi tulla esimerkiksi vihkiparin kotiin.

Pappi ja psykoterapeutti Toni Fagerholm perusti tammikuussa Sateenkaaripapit-sivuston, jonka kautta samaa sukupuolta olevat pariskunnat voivat pyytää pappia vihkimään tai siunaamaan liittonsa. Fagerholm tietää noin kymmenestä vihkimisestä tai siunaamisesta, jotka on sovittu kesäksi.

Hän arvelee, että kirkkovarausten vähäinen määrä voi johtua kahdesta syystä.

– Ensimmäinen vaihtoehto on, että maaliskuu ei yksinkertaisesti herätä suomalaisissa suuria naimisiinmenohaluja.

Kun katson ulos, voin ymmärtää asiaa, Fagerholm kertoo.

– Jälkimmäinen vaihtoehto taas on, että Suomen kirkko on onnistunut karkottamaan sateenkaarikristityt. He alkavat olla väsyneitä tähän tuplaviestintään, jossa piispat ensin kertovat rakastavansa heitä ja sen jälkeen kertovat jatkavansa systemaattista syrjintää.

Vantaan ruotsinkielinen seurakunta on yksi niistä seurakunnista, jotka päättivät avata ovensa samaa sukupuolta oleville pareille. Kirkkoherra Martin Fagerudd ei odottanutkaan suurta vihkiryntäystä.

– Uskon, että sateenkaariväki on Suomessa varovaista.

He antavat ajan kulua ja katsovat, miten asenteet kehittyvät, Fagerudd sanoo.

KAI SADINMAAN ja muiden samaa sukupuolta olevia pareja vihkivien pappien kohtalosta päättää kunkin hiippakunnan tuomiokapituli. Pappi voi saada varoituksen tai menettää pappisoikeutensa määräajaksi tai kokonaan. Tuomiokapitulin jäsenet äänestävät asias-

ta. Jos äänet menevät tasan, piispan ääni ratkaisee.

Helsingin hiippakunnan lakimiesasessorin Ritva Saarion mukaan tuomiokapituli päättää Sadinmaan mahdollisesti rangaistuksesta, kun se on ensin saanut Sadinmaalta kirjallisen vastineen.

On mahdollista, että joissain hiippakunnissa pappeja ei rangaista vihkimisestä, mutta toisissa rangaistaan. Eikö se aseta kirkon työntekijöitä epätasa-arvoiseen asemaan, lakimiesasessori Ritva Saario?

– Tuomiokapitulit ovat itsenäisiä toimijoita. Tilanne rinnastuu siihen, että meillä on useita käräjä- ja hovioikeuksia. Välillä niistäkin on uutisoitu, että rangaistuslinja poikkeaa. Kun toimijat ovat itsenäisiä, jokaisella on oma päätösvaltansa.

4a

531

paria vihittiin viime vuonna kirkollisesti Espoossa. Lisäksi siunattiin 39 avioliittoa.

Siviilivihkimisten osuus Espoossa solmituista avioliitoista oli 68,8 prosenttia.

Sirpa Päivinen

Esko Ketola on vaimonsa Ritva Ketolan omaishoitaja.

Hoivakoordinaattori Eveliina Hovinen tarkistaa Ketoloiden kodin turvallisuuden.

Kotitapaturmia voi ehkäistä

Kirkko luo työtilaisuuksia pitkäaikaistyöttömille Kirkkohallitus haastaa seurakunnat talkoisiin, joissa työttömille luodaan ”1001 työmahdollisuutta” vuosina 2017–2018.

Työmahdollisuus on esimerkiksi kuuden kuukauden työkokeilun ja 3-4 kuukauden palkkatuetun työn yhdistelmä. Pääkohteena ovat pitkäaikaistyöttömät nuoret, yli 55-vuotiaat ja maahanmuuttajat.

Yhteiskunnallisen työn johtava asiantuntija Kari Latvus kertoo, että kokonaisuuteen liittyy ohjausta ja tukea. Hanke pilotoidaan Helsingissä ja Tampereella.

Kirkkovaltuutettuja ehdolla kuntavaaleissa Ainakin 26 Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä on ehdolla kuntavaaleissa eri puolueiden listoilla.

Kokoomuksen ehdokkaita ovat Pirjo Kemppi-Virtanen, Mia Laiho, Ville Lehtola, Raija Meriläinen, Mikko Peltokorpi, Anna Rukko, Tiina Thure-Toivanen, Peter Torikka ja Paula Viljakainen.

KD:n ehdokkaita ovat Pauli Hynninen, Hannu Laaksonen, Pentti Laukkanen, Kari Roine ja Kaarina Järvenpää.

Vihreiden ehdokkaita ovat Ville Lappalainen, Marjo Matikka, Merva Mikkola ja Päivi Salli.

Keskustan listoille ovat asettuneet Topi Haarlaa (sit.), Ann-Mari Kemell ja Simo Repo.

Muita ehdokkaita ovat Martti Hellström (sd.), Helena Sistonen (sd.), Veera Ruoho (ps.), Tiina Kujala (r.) ja Marina Malmström (r.).

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 29.3. Varsinainen vaalipäivä on 9.4.

Ulla Lötjönen

Nykyisin vanhusten halutaan asuvan kotonaan. Monelle kotona arjesta selviytyminen voi olla vaikeaa, ja siksi kotona asumista tukevat palvelut ovat tarpeen. teksti Tarja Kivimäki kuva Patrik Lindström

K

aatumisten vaara kasvaa tasapainon ja muiden aistien heikentyessä ja liikkumisen käydessä kankeaksi. Monia riskejä voi kuitenkin ennakoida ja ehkäistä.

84-vuotias Esko Ketola on vaimonsa Ritvan, 80, omaishoitaja.

Pariskunta asuu Espoon Karakalliossa.

Kumpikin on parin vuoden aikana kaatunut kotona vakavin seurauksin, rouva useampaankin kertaan. Kummaltakin on murtunut lonkka. Esko Ketolalle tapaturma sattui pari vuotta sitten, kun hän putosi pöydältä ripustaessaan joulukoristeita. Hän seisoi toisessa päässä pöytää, joka kellahti kumoon.

Vaimo puolestaan mursi lonkkansa vuosi sitten talvella kompastuttuaan kylpytakkinsa helmaan. Muutama kuukausi aiemmin hän oli saanut aivoinfarktin, joka halvaannutti osan kehosta.

Ja kerran nenä meni konkreettisesti poskelle kaatumisen seurauksena.

– Verta tuli hirveästi, muistelee puoliso.

Suomessa suositaan nykyisin vanhusten kotihoitoa. Laitospaikkojen määrä onkin romahtanut: 75–84-vuotiaista espoolaisista yli 95 prosenttia asuu kotonaan, yli 85-vuotiaistakin vielä 82 prosenttia. Kotona asumista tukevien palveluiden merkitys kasvaa.

Ritva Ketola tarvitsee rollaattoria myös kotona. Omaishoitajana toimiva aviomies auttaa kaikissa arkisissa toimissa pukeutumisesta ja hampaidenpesusta lähtien.

– Aika rankkaa, toteaa Esko Ketola omaishoitajan työstä vuoden kokemuksella. Hän kertoo laihtuneensa kymmenen kiloa tänä aikana.

Espoon kaupungin myöntämät koti- ja omaishoidon tuet ovat tarveharkintaisia. Tarve arvioidaan laaja-alaisen palvelujen tarpeen selvittämisen perusteella.

– Tällöin arvioidaan myös ko-

tiympäristö ja sen turvallisuus.

Tarvittaessa annetaan neuvontaa ja hankitaan apuvälineitä, kertoo aluevastaava Riina Ruotsalainen. Hän toimii Espoon kaupungin seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestorissa.

Ketolat ostavat kunnan palvelusetelillä hoiva- ja siivouspalveluja muutaman kerran kuussa.

Kaupunki voi järjestää myös hoidon omaishoitajan loman ajaksi.

Ihan kaikki ei ole kaupungin varassa. Esimerkiksi vanhusten kotihoivapalveluja tarjoava yritys Home Instead Seniorihoiva tekee maksuttomia turvallisuustarkastuksia, joissa kartoitetaan seniorin kodin turvallisuusriskit ja tehdään toimenpide-ehdotuksia.

Hoivakoordinaattori Eveliina Hovisen mukaan yleisin kodin turvallisuusriski on kompastumisvaara. Myös liian korkealla tai matalalla sijaitsevat säilytystilat lisäävät riskejä.

– Suuri osa kodin tapaturmista tapahtuu kylpyhuoneissa. Niistä puuttuvat usein tarpeelliset apu-

A

Meena Khan

Ääni ilman oikeutta?

Auta konfliktialueiden naisia saamaan äänensä kuuluviin.

Neuvoja ja vinkkejä Neuvontaa ja ohjausta kotona pärjäämisen tueksi antaa Espoossa seniorineuvonta ja palveluohjaus Nestori, p.

09 81633333 arkisin kello 9–15.

välineet, sanoo Hovinen, jonka työnantajana on Home Instead Seniorihoiva.

KETOLOIDEN KODISSA turvallisuusasiat ovat Eveliina Hovisen mielestä melko hyvällä mallilla.

Matot pariskunta on jättänyt suosiolla pois. Hovinen kiinnittää kuitenkin huomiota johtoihin eteisen lattialla; ne kannattaa vetää seinän viereen.

Ritva Ketola käy öisin yksin wc:ssä, mutta yövaloa ei ole. Hovisen mielestä pitäisi olla. Hän kehottaa kysymään toisenlaista wc-istuimen koroketta, kun nykyinen on todettu epätoimivaksi.

Remonttia odottavat suihkutilat ovat ahtaat eikä niihin rollaattorilla pääse. Ketoloilla on mah-

”

SUURI OSA KODIN TAPATURMISTA TAPAHTUU KYLPYHUONEISSA, JOISTA USEIN PUUTTUVAT TARPEELLISET APUVÄLINEET.” HOIVAKOORDINAATTORI EVELIINA HOVINEN

dollisuus käydä kaksi kertaa viikossa taloyhtiön saunassa.

Keittiössä Hovinen kiinnittää huomiota hellaan ja kahvinkeittimeen. Kumpikaan ei sammu it-

Naiset tietävät elämästä konfliktien keskellä, mutta rauhanprosesseissa heitä ei haluta kuulla.

Lahjoita Tasaukseen ja auta heitä saamaan äänensä kuuluviin!

tasaus.fi

Vanhustyön Keskusliiton korjausneuvojat auttavat löytämään kotona asumista helpottavia ratkaisuja. Maksutonta neuvontaa saa muutostöiden suunnitteluun ja avustushakemuksiin www.vtkl.fi/fin/toimimme/korjausneuvonta, p. 040 502 3807 Vinkkejä kodin turvallisuuteen: www.homeinstead.fi/turvallisuusseniorin-kotona Home Instead Seniorihoivan turvallisuuskartoitus: p. 010 841 7400

sestään. Toistaiseksi mikään ei ole kuitenkaan unohtunut päälle.

FYSIOTERAPEUTTI ON käynyt kuntouttamassa Ritva Ketolaa ja hänkin on antanut samalla vinkkejä kodin esteettömyyden parantamisesta.

Espoon kaupunki antaa maksutta kotiin tarvittavat apuvälineet, esimerkiksi suihkutuolit, wc-istuimen korokkeet ja sänkyyn kiinnitettävät ylösnousua helpottavat kahvat, jotka kaikki ovat jo käytössä.

Esko Ketolalta onnistuvat edelleen pikku korjaustyöt, kuten apukahvojen asentaminen wc-tiloihin. Hän on toiminut taloyhtiönsä turvallisuuspäällikkönä, joten turvallisuusasiat ovat jo ennestään tuttuja.

– Äskettäin soitin isännöitsijälle ja pyysin luiskaa talomme ala-ovelle. Asia järjestyi heti, Ketola kertoo.

Turvaverkostoakin pariskunnalla on: kuusi lasta ja yhdeksän aikuista lastenlasta.

Keräyslupa: Manner Suomi RA/2016/517 / Ahvenanmaa ÅLR 2016/6024

Kuntavaalit Uudelleen valtuustoon!

PIRJO KEMPPI-VIRTANEN Vastuullisen äänestäjän valinta - DI, yrittäjä, rakentamisen asiantuntija - Kaupunginvaltuutettu - Omnian hallituksen puheenjohtaja - Espoon Kokoomuksen puheenjohtaja - Kirkkovaltuutettu, YKN:n jäsen

kemppivirtanen.net

LISÄÄ VERKOSSA

Verkosta löydät lisää tapahtumia, syventäviä videoita ja näkemyksellisiä puheenvuoroja.

kirkkojakaupunki.fi

5

6A

KULTTUURI JA HYVINVOINTI

TARJOLLA PALJON ERILAISIA HOITOJA! SUOSITTELEMME ENNAKKOVARAUSTA.

Kutsu kevääseen 3 vrk alk. 183,-/hlö/2hh

Sisältää majoituksen, aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä lomaohjelmaa, kuten liikuntaa, bingoa, karaokea ja tanssia.

Tarjous on voimassa 30.5.2017 asti (ei 14. ja 15.4.) kampanjatunnuksella KUTSU.

Keski-Espoosta tehtiin historiikki

Ruissalon puistotie 640, Turku Varaukset ja lisätiedot: ruissalospa.fi tai p. 02 44 55 100

Koti palvelujen keskellä

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin.

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan.

Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

3

Paljon parjattu alue on monille rakas kotiseutu.

E

spoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö ja Keski-Espoo-seuran puheenjohtaja Pirkko Sillanpää ihmettelee, miten joitakin kaupunginosia tai asuinalueita jaksetaan arvostella vuosi toisensa perään, kuten esimerkiksi Keski-Espoota.

– Se, mitä näkyy junan ikkunasta asemalla, ei kerro kaikkea. Keski-Espoohan on ainut paikka Espoossa, jol-

3×

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

GALLERIA AARNI

Minna Saranpää / Wilhelmiina

www.wilhelmiina.fi

TEKSTI MERJA RÄTY KUVA ESKO JÄMSÄ

la on pitkä historia takanaan.

Sillanpäätä kiinnostaa alueen historia, mutta se on hänelle myös rakasta kotiseutua.

– Olen asunut lähes kolmekymmentä vuotta Kirstinmäessä ja Sunassa, enkä vieläkään asu kovin kaukana Keski-Espoosta. Minusta Keski-Espoo on aina ollut hyvä paikka asua.

VANKASTI KESKIESPOOLAISENA Pirkko Sillanpää on ollut alusta asti muka-

taidenäyttely Lilja on erityinen lapsi Galleria Aarnissa (Kauppamiehentie 1) on 1.4. asti esillä Jonna Johanssonin näyttely This Is My Truth – Tell Me Yours.

Näyttely pureutuu taiteilijan henkilökohtaiseen tarinaan, jossa päähenkilönä on hänen tyttärensä Lilja, joka on saanut Williamsin oireyhtymä -diagnoosin. Jonna Johansson pohtii töissään erilaisuutta ja poikkeavuutta ja kokemusta siitä, miten poikkeavuus vaikuttaa ihmisten ja perheen välisissä suhteissa.

A

”

Toimittajalta

Kun Orwell jää eläkkeelle

SE, MITÄ NÄKYY JUNAN IKKUNASTA ASEMALLA, EI KERRO KAIKKEA.”

AILA HAARALA / KESKI-ESPOO -SEURAN ARKISTO

Pirkko Sillanpää kävi Suvelan asukaspuistossa. Alueen näkymä on muuttunut melkoisesti vuodesta 1991, kun matalan rakennuksen tilalle on tullut kappeli.

OLAFUR ELIASSON

TUORE TEOS on tuhti tietopaketti, josta varmasti moni pitkäänkin seudulla

asunut löytää jotain uutta.

Pirkko Sillanpää toivoo, että teos toimisi tietoteoksena esimerkiksi kouluille ja uusille keskiespoolaisille.

– Koetimme saada mukaan asiaa monipuolisesti eri aihealueilta.

Vaikka monet kirjassa käsitellyt asiat ovat Pirkko Sillanpäälle tuttuja, uuttakin tietoa tuli vastaan.

– Asemakaavoitukseen ja seurakunnan rakennuskantaan liittyvät seikat olivat mielenkiintoista ja osin uutta asiaa. Olin myös tyytyväinen, että saimme kirjaan Kaisa Kilpeläisen artikkelin monikulttuurisuudesta. Monikulttuurisuutta pitäisi voida muutenkin hyödyntää entistä enemmän.

PIRKKO SILLANPÄÄ puhuu sekä viran puolesta että oman kokemuksensa vakuuttamana Keski-Espoon puolesta.

Minne hän johdattaisi epäilijän?

– Espoon tuomiokirkko ja sen seutu on ilman muuta alueen ykköskohde. Kirkonkymppi on myös esittelyn

arvoinen rakennus, samoin Lagstadin kotiseututalo.

– Lehtimäen alue kaikkineen on mukava kävelypaikka. Myös Muuralan sairaalan ympäristöä kannattaa tutkia, sehän oli pitkään Espoon ainut sairaala. Ja keskuspuisto on aivan verraton. Sinne on helppo päästä esimerkiksi Sunan koulun läheltä.

Entä minkälaista kehitystä Sillanpää haluaisi alueella tapahtuvan?

– Toivoisin, että Suviniityn alue saataisiin rakennettua ja kauppakeskukset yhdistettäisiin – sitähän on suunniteltu pitkään. Eri toimijat tarvitsisivat myös tiloja kokoontumiseen. Mielestäni vanha kaupungintalo voitaisiin remontoida tähän käyttöön. Ja jos Espoonjoki kunnostettaisiin, se olisi upea lisä tälle alueelle.

Keski-Espoo 45 vuotta osana kaupunkia – 1970-luvulta nykypäivään -kirjaa saa Entressen Kirjatorilta, Glimsin museokaupasta, Weegeen Emma Shopista ja Keski-Espoon hallituksen jäseniltä. Kirjan hinta on 30 euroa.

Maaliskuun alussa Taloussanomat (3.3.) julkaisi jutun vuodenvaihteessa voimaan tulleesta eläkeuudistuksesta. Asiantuntijatkaan eivät usko, että pysymme työelämässä nouseviin eläkeikiin saakka.

Sen sijaan eläkeuudistus kasvattaa työttömyyttä merkittävästi.

Näin eläkeiän nostosta tulee kiertotie, jolla eläke-etuuksia päästään leikkaamaan ilman, että ikävä asia sanotaan ääneen.

Jutun ohessa on Eläketurvakeskuksen laskelmiin perustuva hakukone, josta voi tarkistaa oman ikäluokkansa tilanteen.

Vuonna 1960 syntyneistä vain kolmanneksen arvioidaan olevan töissä vuotta ennen ikäluokalle säädettyä vajaan 65 vuoden eläkeikää. Laskurin mukaan ikäluokasta 28 prosenttia on työttömänä.

Vuonna 1990 syntyneistä vain joka viides on töissä ja 32 prosenttia työttömänä vuotta ennen ikäluokalle säädettyä 67,5 vuoden eläkeikää.

Kirkkohallituksen tuore työttömyysraportti muistuttaa, että yli 55-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvilla työttömillä on erityisen huonot mahdollisuudet päästä takaisin työelämään. Eläkeiän nostamisen myötä työttömyysloukkuun putoaa entistä useampi. Huonolla onnella ahdinko jatkuu vanhusköyhyytenä.

Helmikuussa tein juttua Myllypuron elintarvikejakelusta. Jostakin syystä kiinnitin huomiota ikäihmisten suureen määrään. Moni jonotti välttämätöntä elantoa rollaattorilla.

Tilanne näyttää hyvältä vain orwellilaisessa peitepuheessa, jossa suomalainen ahertaa työelämässä vielä vetreänä seitsemänkymppisenä.

TANELI KYLÄTASKU

Ihminen tässä maailmassa

Gallen-Kallela ajan kuohuissa

Emmassa (Näyttelykeskus Weegee, Ahertajantie 5) on 1.5. saakka nähtävissä tanskalaisislantilaisen taiteilijan Olafur Eliassonin näyttely Pentagonal landscapes. Eliasson tutkii ihmisen ja ympäröivän maailman välistä suhdetta. Näyttelyssä esillä olevat teokset käsittelevät taiteilijan keskeisiä teemoja kuten valoa, optiikkaa, peilejä, arkkitehtuuria, suuntaamista ja maisemaa.

Gallen-Kallelan museossa (Gallen-Kallelantie 27) on 3.9. saakka esillä näyttely Kahden tulen välissä – Akseli Gallen-Kallelan kuohuva 1910-luku. Gallen-Kallela oli tuohon aikaan tunnettu taiteilija. Arki oli silti niukkaa, työrauhaa ei löytynyt ja yhteiskunnalliset levottomuudet koskettivat koko perhettä. Suomi 100 -juhlavuoden näyttely käsittelee Gallen-Kallelan roolia tuon ajan taidepolitiikassa ja yhteiskunnallisissa murroksissa.

MERJA RÄTY

GALLEN-KALLELAN MUSEO

na Keski-Espoo-seuran toiminnassa, viime vuodet sen puheenjohtajana.

Seura julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää ilmaisjakelulehteä Keski-Espoon Sanomia, ja kirjojakin on julkaistu kolme. Tuorein niistä, Keski-Espoo 45 vuotta osana kaupunkia – 1970-luvulta nykypäivään, julkistettiin vain muutama viikko sitten.

Ensimmäinen kirja Kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi ilmestyi vuonna 1998 ja sai Kalevala-vuoden juhlapalkinnon. Toinen kirja Keski-Espoon huviloita ja kartanoita ilmestyi 2002. Tämä uusi kirja jatkaa siitä, mihin ensimmäisessä kirjassa jäätiin.

– Alun perin oli tarkoitus kirjoittaa seuran 25-vuotishistoriikki, mutta sitten suunnitelmat muuttuivat ja päätettiinkin koota kansiin koko alueen historiaa 1970-luvulta nykypäivään asti, kertoo Sillanpää.

7

8A Hautauspalvelut

Hautakiviä

Tilaisuuksia

Tunnetta, tahtoa ja elämän värejä pintaa syvemmältä 25.–26.3.

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

Viikonlopun teemoja: • rohkeus tulla näkyväksi omana itsenämme suhteessa toisiin • uusia näkökulmia oman itsetunnon ja luovuuden vahvistamiseksi.

• kauneuden merkitys tunteisiimme • värien viesti ja evankeliumi sekä niiden vaikutus tilaan ja mielentilaan Alustusten lisäksi tilaa keskusteluille ja ryhmätöille. Ota aikaa itselle, toisille ja Jumalalle, olitpa mies tai nainen!

Luennoitsijoina sielunhoitoterapeutti, Psyk EAT, työnohjaaja, seksuaalineuvoja Päivi Niemi, tiimivalmentaja Maritta Lamponen ja Vivamon johtaja, sisustusuunnittelija Leena Broman.

24 h

PÄIVYSTYS

050 347 1555

VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580 Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Osallistumismaksu 40 €. Ruokailu, majoitus erikseen.

Lämpimästi tervetuloa!

Tapahtuma yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Hammashoitoa

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 17.3. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

VIHERLAAKSO Erikoishammasteknikko Heikki Salmela 040 709 0278 Myös kotikäynnit Viherlaakson ostoskeskus

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

JUMALA PARANTAA

Veloitukseton arviointi

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Kiinteistöjen kuntotark, remontit, kylpyh. ym. ammattitaidolla. Kotital.väh.

M.Hämäläinen, puh. 044-366 2160 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

SANAN JA RUKOUKSEN ILLAT

Su 19.3. klo 17.00 Kallion kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Rukous ja armolahjat Musiikissa: Heidi Tuikkanen

Ke 22.3. klo 18.00 Tapiolan kirkko, Espoo

Suoraan kiviveistämöltä HAUTAKIVET Espoon Kivituote Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

Puhuu aiheesta: Tiedätkö kuka olet?

Musiikissa: Heidi Tuikkanen Tapsa ja Mervi Koski

Tilaisuudet järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Palvelukseen halutaan

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

HERÄNNÄISSEURAT pe 17.3. klo 19 kotiseurat Konttisella, Kotinumment.44A (Tapaninkylä), Hki. la 18.3. klo 14-18 “Vihreille niityille” bibliodraamaryhmä Seuratupa; ilm. aluesiht. p. 0400882251. su 19.3. klo 10 kirkkopyhä Kallion kko, It. Papink.2, Hki. Kirkkokahvit ja seurat. klo 15 Vehkojan srk-kesk.,YliAnttilant. 3, Hyvinkää. klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J.Forssellin k.18, Loviisa. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot. 6, Järvenpää. klo 18 Ankkuri, Keskusk. 11, Mäntsälä. ti 21.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); Väyrynen-Si. klo 18 Paastonajan veisuuhetki uudist.

Siionin virsien parissa 3/5 Töölön kko, Topeliuksenk.4, Hki. la 25.3. klo 18 Mikaelinkko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 26.3. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylän kko, Aurat.3, Vtaa. Kirkkokahvit ja seurat. klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot.34. Kirkkokahvit ja seurat. klo 11 kirkkopyhä H. Paimenen kko, Palosuont.1 (Pakila), Hki. Kirkkokahvit, seurat. S. Airola 50 v. klo 12 kirkkopyhä Hakunilan kko, Hakunilant.48, Vtaa. Laulu Esa Ruuttunen.

Kirkkokahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi); mm. K.Hildén, J. Elenius. klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent.2, Espoo. ti 28.3. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kko, It. Papink.2, Hki; saarna Tiia Orpana. klo 17 yht. mus.

-harj. klo 18 Paastonajan veisuuhetki uudist. Siionin virsien parissa 4/5 Töölön kko, Topeliuksenk.4, Hki. TULOSSA: Herääminen-ooppera mus.-teatt. Kapsäkki 31.3., 1.4. ja 2.4.

eva.a.salo@gmail.com

Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki (09) 3876284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

Palveluja tarjotaan

Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Ostetaan Ostetaan kuolinpesiä ja kodin irtaimistoja Laitakari Puh. 040 705 89 61 Heti käteisellä kaikkea kodin irtainta, myös kuolinpesät mm. taulut, kirjat, taide, design, taidelasi, valaisimet, korut, posliini, keram., hopeat, lp:t sota-es, kellot, korut, lelut, Sari 0400218225

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Rakennusala

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 26.3 klo 13.30 (Joh.18-19) Pietari kieltää Jeesuksen - Mikko Hautala Jeesus tuomitaan - Raimo Vanninen

Kiviveistämö Levander Oy

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

kansanraamattuseura.fi

www.bremerinhautakivi.fi

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi, vivamo.fi

Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä oman elämäntilanteen mukaan.

Yhteydenotot ark. 8-16 palvelujohtaja Mona Jonsson puh 0207995651. lisätietoja: www.kotisisar.fi

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

ILMOITUSMYYNTI: OTAVAMEDIA OY Juha Kurvinen, 040 541 5787 | Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 | etunimi.sukunimi@otava.fi | www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

B

Oman elämänsä mystikko Näyttelijä Tommi Korpela on opetellut heittäytymään tilanteeseen. Se on hyvä taito myös aloittelevalle mystikolle.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

J

”

a puhu. 59 sekuntia riittää.” Näyttelijä Tommi Korpelan ääni on tuttu monesta: IMDb-tietokannan mukaan 117 elokuvasta ja tv-sarjasta. Ääntä on kuultu myös mainoksissa, mutta nyt se on mystiikan asialla. Korpela on lukenut Simon Parken Minuutissa mystikoksi -kirjan minimeditaatioita audiokirjaksi.

Yhdeksänkymmenen noin minuutinmittaisen tekstin lukeminen vaati Korpelalta kaksi nelituntista rupeamaa mikrofonin edessä. Vaikka hän on tehnyt niin dubbauksia, kuunnelmia kuin äänikirjojakin, ensimmäinen otto ei aina onnistunut.

– Tuli pieniä virheitä tai sanoin jotain epäselvästi. Höpöttelemään pystyy aamusta iltaan, mutta lukiessa mieli ja kieli väsyy väistämättä, koska siinä keskittyy eri tavalla kuin puhuessa, Korpela kertoo.

– Lukiessa ei saa lähteä liikaa kuvittamaan tekstiä. Ei saa tulkita liikaa, mutta samalla pitää olla ajatus mukana. Riskinä on, että alkaa ihailla omaa ääntään ja pölistä tyhjää.

Korpelan lukemaa audiokirjaa julkaistaan Kirkkojakaupunki. fi:ssä kolmesti viikossa.

1

2B – Ne olivat tosi kiinnostavia tekstejä ja poikkeavat siitä, mitä radiosta tulee. Ne ovat niin lyhyitä, että ne voi kuunnella kerralla, ja niin yllättäviä, että ne jäävät askarruttamaan mieltä, Korpela sanoo.

Tämän pienen mainospuheen jälkeen hän lisää, että ei kyllä itse aio kuunnella itseään. ”Mystiikka on pyrkimistä yhteyteen todellisuuden kanssa”, lukee Korpela. Jos mystiikka määritellään niin, hän haluaisi uskoa, että hänessä itsessäänkin on vähän mystikon vikaa.

– Pyrkimystä on varmasti, joo, mutta haastavaa on jo erottaa sekin, mikä on todellista, ja olla rehellinen itselleen, Korpela sanoo.

Hän on joutunut opettelemaan esimerkiksi suhteellisuudentajua.

– Kun arkipäivän ongelmat ja näyttelijän vastoinkäymiset suhteuttaa johonkin vähänkin isompaan, tajuaa, että ei tämä nyt niin kamalan vakavaa olekaan.

”

Itsensä etsimiseen kuuluu omien heikkouksien myöntäminen mutta myös tilanteeseen heittäytyminen” Tommi Korpela

Toisaalta arjesta löytyvät usein myös tärkeimmät läsnäolon kokemukset.

– Semmoiset pienet yhteiset hetket ja pysähtymiset perheen kanssa.

Tai vaikka sää. Muutama viikko sitten Helsingissä oli kunnon lumimyräkkä. Pahimman pyryn aikaan Korpela oli ajamassa autoa Viikin paikkeilla, ja tajusi, kuinka harvoin sellaista nykyisin näkee.

– Lapsuudessani oli ihan tavallista, että Helsingissä oli talvella metri lunta. Kun olin ala-asteella, kävimme joka talvi Kaivopuistossa hiihtämässä, Korpela muistelee.

Joskus yhteys todellisuuden kanssa pätkii. Elokuvan kuvauksissa näyttelijä saattaa joutua istumaan tuntikausia maskibussissa odottelemassa.

– Tyhjänä hetkenä on helppo tarttua kännykkään ja alkaa plärätä, Korpela tunnustaa.

– Koko somehomma tekee sen, että todellisuutta on yhä vaikeampi tavoittaa. On vaikeampi erottaa, mikä on oikeaa tietoa ja millä yritetään vaikuttaa. Minua huolestuttaa se, miten helposti ihmiset lähtevät kiihkeästi mukaan kaikenlaiseen selvittämättä, mistä tieto on peräisin ja mikä on sen totuuspohja. ”Mikä tahansa paikka käy, jos sieltä voi löytää sielua avaavan hiljaisuuden.” Tommi Korpelan lukemassa tekstissä mainitaan 300-luvulla autiomaassa eläneet mystikot, mutta todetaan että autiomaat ovat nykyisin hinnoissaan. Töölöläisen Korpelan autiomaa on Töölönlahden ympäristö. Sinne hän yleensä suuntaa, kun on saatava olla yksin.

Kun aikaa on enemmän, Korpela lähtee kalaan Helsingin edustalle. Hänellä on vene Kaivopuiston rannassa.

– Olen kalastanut pikkupojasta asti. Siihen keskittyy niin, että silloin ei tarvitse ajatella muuta.

Luonnossa pysähtyy ja tervehtyy ihan oikeasti. Runoilija Tomi Kontio on sanonut, että luontoon ei mennä olemaan yksin, vaan luonnon kanssa.

– Kalastus on hieno laji myös siksi, että siinä on miehille tarpeeksi leluja. Siihen liittyy jokavuotinen varustevirittely ja -kilpailu kavereiden kanssa, Korpela hymähtää. ”Kovinta maailmassa on seistä jonkun toisen housuissa”, lukee Korpela. Toisen housuissa seisomisen luulisi olevan näyttelijälle tuttua hommaa.

Ajatusleikkiä voi jatkaa askeleen pidemmälle: millaista sitten on olla näyttelijä?

LISÄÄ VERKOSSA

Korpelan mielestä näyttelijän työssä ei ole mitään mystistä. Vaikka näyttämöllä tapahtuisi mitä, se on hallittua ja tiedostettua. Isoin ja vaikein työ kohtausten ja roolihenkilöiden parissa on tehty jo harjoitusvaiheessa.

Korpelan roolihenkilöt syntyvät hitaasti.

– Siinä on eri koulukuntia. Itse olen varovainen ja arka rakentelija. Lähden pikkuhiljaa kehittelemään hahmoa sisältä ulospäin ja toivon, että ensi-iltaan mennessä jotain on valmiina. On semmoisiakin rooleja, että niistä ei koskaan saa kiinni.

Korpela on ollut mukana Q-teatterissa 1990-luvun alusta asti, koko sen historian ajan. Teatteri on hänelle näyttelemisen lajeista rakkain.

– Mutta teatterinäytteleminen on helvetin raskasta, jos sitä tekee vuodesta toiseen. Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen saanut tehdä paljon myös kamera- ja kirjoitustyötä.

Q-teatterissa yhtä näytelmää esitetään noin 50 kertaa tiiviinä putkena. Esityksiä voi olla viitenä iltana viikossa.

– Esityksen pitää syttyä ja syntyä uudestaan joka ilta. Ei sitä pysty vetämään niin kuin nauhalta, Korpela sanoo.

– Joskus iltapäivällä kolmen ja kuuden välillä ei into ole ehkä korkeimmillaan, kun ajattelee, että illalla on taas esitys. Lavalla sitä ei enää muista. Kun näytelmä lähtee käyntiin, se vie kuin juna mennessään.

Tommi Korpela on paitsi kokenut myös arvostettu ja palkittu näyttelijä. Luulisi, ettei ainakaan hänellä ole mitään syytä jännittää. Korpela tuhahtaa. Varmuutta omasta osaamisesta ei kuulemma tule koskaan ja ensi-iltajännitys on vain pahentunut vuosi vuodelta.

– Mutta suhteeni jännitykseen on muuttunut paljon. Nyt osaan käsitellä ja hyödyntää sitä. Auttaa, kun myöntää itselleen, että on kova jännittämään

ja että se ei lähde mihinkään, vaan kuuluu minuun ja tähän lajiin.

– Jännitys on myös tärkeää polttoainetta näyttelijälle ja tuottaa energiaa. Olisi tuhoisaa, jos se katoaisi ja asioista tulisi samantekeviä. ”Päästä hetkeksi irti tunteidesi, ajatustesi, ulkoisten aistiesi häilyvistä ohjaksista, niin saatat tulla tietoiseksi sisäisen sielusi keskellä hehkuvasta paljaasta liekistä”, ohjaa Tommi Korpelan ääni kuulijaa. Avoimuus ja irtipäästäminen ovat Korpelan mielestä hyviä tavoitteita ja ohjeita niin näyttelijälle kuin kenelle tahansa.

– Itsensä etsimiseen kuuluu omien virheiden ja heikkouksien myöntäminen mutta myös tilanteeseen heittäytyminen, se että unohtaa itsensä tarkkailun ja virheiden pelon.

– Olen ammatin kautta oppinut sietämään jännitystä ja stressiä. Ehkä sitä vain osaa päästää irti, kun jotkut rajat stressaamisen suhteen ovat ylittyneet ja on tajunnut, että tästä ei nyt väkisin pääse eteenpäin. Olen joutunut myöntämään, että esimerkiksi nopeat viimehetken aikataulumuutokset kuuluvat tiiviisti tähän hommaan. Itsehän olen valinnut, että teen tätä työtä.

Näyttelijäntyö on opettanut Korpelalle myös sen, että menneitä on turha vatvoa.

– Kun tulee jokin uusi juttu, entiset onnistumiset eivät sen tekemisessä auta. Jokainen uusi juttu on uusi reppu selkään.

Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä Korpela lisää, ettei hänen elämässään ole varsinaisesti mitään, mitä hän haluaisi muuttaa.

– Ikä on toki tuonut kolotuksia, lukulaseja ja hammaslääkärikäyntejä. Kaikenmaailman kremppaa. Mutta myös lempeys itseä kohtaan on vuosien kuluessa kasvanut. ■

B

Tommi Korpela sanoo näyttelijänä olevansa arka ja varovainen rakentelija.

Minuutillakin on väliä Mystiikkaa voi oppia vaikka ruokaostoksilla tai katsomalla lasta, sanoo kirjailija Simon Parke.

Englantilaisen Simon Parken Minuutissa mystikoksi -kirjan kohderyhmä on laaja: kuka tahansa.

– Kirjoitin kirjan kenelle tahansa, joka tahtoo syvemmän ja lempeämmän kosketuksen omaan olemassaoloonsa. Minuutillakin on väliä, Parke kertoo.

Hänen mukaansa mystiikka on läsnäoloa tässä ja nyt ja maailman ja oman minän paljastumista. Se ei välttämättä vaadi sitkeää harjoittelua, vaan voi tapahtua hetkessä.

– Mystiikassa on kyse arkisesta elämästä, koska siinä on kyse nykyhetkestä. Toisaalta niin mystiikkaan kuin pasuunansoittoonkin pätee se, että harjoittelu tekee siitä helpompaa. Harjoittelun myötä alamme elää vakaammin tässä hetkessä.

Parke on englantilainen kirjailija, terapeutti ja retriitinohjaaja. Hänen uraansa mahtuu monenlaista. Nuorena Parke käsikirjoitti radio- ja televisio-ohjelmia, muun muassa Sylkiäiset-satiiria. Sitten hän työskenteli pitkään Englannin anglikaanisen kirkon pappina.

– Kahdenkymmenen vuoden jälkeen vain tiesin, että se seikkailu on ohi. Aika kolmessa eri lontoolaisseurakunnassa oli hienoa, mutta tajusin, että mikään ei ole ikuista, Parke kertoo.

Englannin kirkko on kamppaillut samankaltaisten ongelmien kanssa kuin Suomen evankelisluterilainen kirkkokin.

Jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat vähentyneet, jäsenmäärä on laskussa, seurakunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa ja kiistat naisten vihkimisestä papiksi ja piispaksi sekä homoseksuaalien asemasta ovat repineet kirkkoa. Parke kuitenkin uskoo, että kristinusko voi puhutella myös nykyihmistä.

– Minusta on aina tuntunut siltä, että kristinusko pitäisi ymmärtää pikemminkin Jeesuksen uskonnoksi kuin uskonnoksi Jeesuksesta. Eli siinä ei ole kyse huolellisesti muotoilluista opinkappaleista vaan luottamuksesta, rohkeudesta, raivosta, tietoisuudesta ja rukouksesta. Sellaisena sillä olisi paljonkin annettavaa.

Yksi kristinuskon aarteista on mystiikka. Parke on innostunut varhaisista 300-luvun kristityistä, jotka vetäytyivät Egyptin ja Syyrian erämaihin voidakseen keskittyä rukoukseen, ja keskiajan kristityistä mystikoista, kuten mestari Eckhartista. Mutta harjoittaakseen mystiikkaa ei tarvitse suunnata kirjastoon etsimään heidän kirjoituksiaan vaan avata silmänsä sille, mitä ympärillä tapahtuu.

– Jokainen, joka saa meidät irrottautumaan ennakko-oletuksistamme, voi olla opettajamme. Mystiikkaa voi oppia erämaaisien niukoista lausahduksista tai katsomalla lasta, joka rakentaa hiekkalinnaa.

Tai ruokakaupassa. Jos olemme avoimia, viisaus ja elämä kyllä löytävät meidät.

Parke ei sattumalta mainitse ruokakauppaa, sillä jätettyään kirkon hän päätyi valintamyymälään täyttämään hyllyjä ja työskentelemään kassalla.

– Se oli ainoa työ, joka oli silloin tarjolla, joten otin sen. Mutta jäin sinne kolmeksi vuodeksi ja nautin suurimman osan aikaa. Koska itsensä vie sinne minne kulloinkin menee, se ei minusta tuntunut kovin erilaiselta verrattuna siihen, mitä oli olla pappina.

Parken valintamyymäläkokemukset jalostuivat sittemmin kirjaksi. Hän on kirjoittanut monenlaista muutakin, muun muassa neljä dekkaria. Tuorein teos on historiallinen romaani, joka kertoo vuonna 1649 teloitetusta kuningas Kaarle I:stä.

I Minuutissa mystikoksi ei ole Parken ainoa elämäntaitoa ja hengellisyyttä käsittelevä kirja. Samalla idealla hän on kirjoittanut myös meditaatiosta ja mindfulnessista. Lisäksi Parke on kirjoittanut enneagrammista, ja käyttää menetelmää esimerkiksi retriiteissä.

– Sekä mindfulnessissa että enneagram-

missa on kyse tiedostamisesta, mutta eri tavoin. Mindfulness on yksinkertaisesti menetelmä: kuinka tietoinen olen ajatuksistani ja tunteistani ja miten toimin niiden pohjalta? Enneagrammi puolestaan on kuvaus erilaisista persoonallisuustyypeistä.

Kun itsensä tunnistaa jostakin yhdeksästä eri tyypistä, enneagrammista tulee ihana ja viisas ystävä, jonka kanssa elää.

Terapeuttina Parke sanoo jatkuvasti näkevänsä, kuinka vaikeaa ihmisten elämä on – ja kuinka monella tavalla vaikeaa se voi olla. Liikenisikö häneltä neuvo ihmiselle, jonka elämä tuntuu samaan aikaan sekä tyhjältä että kiireiseltä?

– Anna tämän hetken olla juuri sellainen kuin se on. Lakkaa vaatimasta, että maailma olisi toisenlainen.

3

4B

A

P.S.

dela Pajunen tarpoo helsinkiläisessä kuusikossa maaliskuun matalassa hangessa. Lähimmälle bussipysäkille on matkaa 50 metriä. Ollaan Östersundomissa, ja biologi Pajunen on tullut tarkistamaan uutta metsäreittiä.

Hän katselee, millaista metsää reitillä on. Pääseekö keskikuntoinen etenemään polulla? Miten pitkä lenkki on, onko sopivia taukopaikkoja?

Ja erityisesti, onko reitillä näköalapaikkoja? Ne kruunaavat opastetun ­retken.

– Olen tehnyt pitkään luontokasvatusta eri tavoin, aluksi biologian opettajana Vantaalla. Vedän kasviretkiä ja villivihannesretkiä. Järjestän myös Terveysmetsä-retkiä yhteistyössä Sipoon terveyskeskuksen kanssa, Adela Pajunen kertoo.

Hän perusti Luonnontie-yrityksensä vuonna 2012. Retket, luennot ja luontopalvelujen suunnittelu kuuluvat työhön. Aikaisemmin Pajunen perehtyi tundrakasveihin Lapin yliopiston tutkijana sekä Suomen tuntureilla että Pohjois-Venäjällä.

Terveysmetsä-idea perustuu siihen, että luonto vaikuttaa tutkitusti ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Suuri merkitys terveydelle näyttäisi olevan myös luonnosta saatavilla mikrobeilla.

Sipoon terveyskeskuksen ryhmän potilailla on erilaisia vaivoja. ”Kuuriin” kuuluu kahdeksan parin tunnin retkeä: patikointia metsässä, luonto-opastusta, evästauko, harjoitteita. Toiminta käynnistyi osana maa- ja metsätalousministeriön Metso-ohjelman Terveysmetsä-hanketta.

– Sykemittarin kanssa emme liiku.

Eikä koko ajan saa olla tietoisku pyörimässä, vaan tarvitaan tilaa olla hiljaa ja yksin. Ryhmä antaa tukea ja ihmiset tutustuvatkin toisiinsa, mutta huomio on luonnossa. Tarkoitus on syventää osallistujien omaa luontosuhdetta, Adela Pajunen kuvailee.

– Monet epäliikunnalliset ihmiset taittavat metsässä pitkiäkin taipaleita.

Tätäkin on tutkittu ja huomattu, että metsässä liikkuminen koetaan kadulla kulkemista kevyemmäksi, vaikka rasitus ja itse valittu vauhti olisi suurempi.

Onpa joku työterveyslääkärikin jo määrännyt potilaalleen hoidoksi metsässä liikkumista.

– Työstressi on kovin yleistä, ja verenpaine saattaa olla koholla työpäivän päätteeksi. Luonto on omiaan stressin helpottamiseen. Vaikkapa pyöräily Keskuspuiston kautta palauttaa tehokkaasti työpäivän rasituksista, Pajunen havainnollistaa.

Työnsä puolesta hän on kouluttanut Helsingin kaupungin työyhteisöjä etsimään hyvinvointia luonnosta.

Ryhmät ideoivat esimerkiksi piipahduspaikkoja, joissa voisi käydä kesken päivän hengittämässä raitista ilmaa.

– Kaikissa töissä se ei tietenkään ole mahdollista. Mutta jos on, niin kyllä pienelläkin luonnonsirpaleella on elvyttävä vaikutus.

Tykkään sateesta, koska se tuo armollisen olon. Sade antaa luvan hellittää, olla vain. Sateen jälkeen metsässä on erityisen raikasta.

Kun käyn Helsingin keskustassa, piipahdan Taivallahdessa kahvila Regatassa. Siellä pääsee istumaan tulille meren rannassa. Aasialaiset turistitkin ovat löytäneet paikan.

Adela Pajunen pyrkii itse liikkumaan metsässä pari, kolme kertaa viikossa. Luonnossa liikkuminen on ollut hänelle rakasta lapsesta asti. Oulunsalossa kasvaneella tytöllä oli mummolat mitä hienoimmissa paikoissa: Ylitornion vaaramaisemissa ja Nuuksiossa. Nykyisen kansallispuiston metsissä hän leikki jo lapsena.

– Metsä virittää luovuuteni ja intuitioni. Metsässä oleilun jälkeen tiedän, miten ratkaista kulloinkin mielessä pyörivät kysymykset ja haasteet.

Reipas kävely puolestaan tuo elinvoimaisen olon.

Eikä siinä vielä kaikki. Pajunen miettii, että luonnontilaisessa metsässä on helppo kokea pyhyyttä.

– Se ilmenee sisäisenä rauhana, hiljaisuutena ja lisääntyvänä myötätuntona. Metsässä voi kokea kuulevansa itsensä ja syvimmät kaipuunsa.

Pienikin metsäretki elvyttää ihmisen Biologi ja kasvitieteilijä Adela Pajunen vie terveyskeskuksen potilasryhmiä ohjatuille metsäretkille Terveysmetsä-hankkeessa.

Teksti Eira Serkkola Kuva Esko Jämsä

Mutta paljonko metsää pääkaupungissa voi ylipäätään olla? Eivätkö rakennettu ympäristö ja metsä vääjäämättä hylji toisiaan?

– Helsingissä on vielä jäljellä kansainvälisesti vertailtuna aika paljonkin metsää lähellä ihmisiä. Niin pitää ollakin luonnon hyvinvointivaikutusten näkökulmasta.

– Jos luonto on kaukana, sinne tulee mennyksi vain harvoin, jollakin lomalla. Hyvinvointivaikutusten saavuttaminen vaatii säännöllisyyttä ja riittävää tiheyttä, Pajunen tähdentää.

– Jos ”luontoon” mennään vain jonain erityisenä hetkenä retkelle, se voi lisätä kokemusta, että luonto on erillinen meistä. Kuitenkin olemme osa luontoa. Siksi tarvitsemme luontoa ympärillemme ja lähellemme.

Käytännöllisesti ajateltuna lähimetsät myös parantavat kaupungin ilmanlaatua, koska ne sitovat itseensä ilmansaasteita ja lisäävät asumisviihtyvyyttä.

Adela Pajunen vetää retkiä sekä yksin että maantieteilijä Marko Leppäsen kanssa. Nyt kaksikko on koonnut tietämyksensä ja kokemuksensa terveysmetsistä kirjaksi, joka ilmestyy Gummerukselta tänä keväänä. Kirjan pohja alkoi rakentua, kun he suunnittelivat suositun terveysluontopolun Vartiosaareen vuonna 2013.

Kevään opastettujen retkien kausi alkaa jo maaliskuussa. Tämä Landbon polku näyttää sopivalta uudelta reitiltä.

Sinne he katoavat tihkusateisen metsän siimekseen, Pajunen ja Leppänen. ■

Kolumni

B

5

Toisenlaisuus ei tee minusta uhria

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Homous tarkoittaa, että minun historiani ja katsantokantani on erilainen.”

Tulin kaapista, kun olin 22-vuotias. Opiskelu­ kavereille kerroin rohkaisevan juoman jälkeen.

Siskolle avauduin mökkireissulla, veljelle etiopialaisessa ravintolassa Amsterdamissa.

Vanhempien kanssa otin asian puheeksi sunnuntai-iltana juuri ennen Kymmenen uutisia.

32-vuotiaana sanoin asian ääneen televisiossa.

Kaapin sarana käy yhä monta kertaa viikossa.

Se on harvoin oma valinta. Tulen kaapista, kun työpaikan kahvipöydässä puhutaan perheestä, kun hotellissa meille tarjotaan erillisiä sänkyjä, kun lentokoneessa vierustoveri kysyy vaimosta, kun saan kutsun juhliin kahdelle tai kun törmäämme puolituttuun ruokakaupassa.

Ihmisten hyvin yleinen ensireaktio on sanoa, että eihän homoudella ole enää mitään väliä.

Viesti on, että yhteiskunta on mennyt eteenpäin, että asenteet ovat muuttuneet – että minä ­hyväksyn.

Mutta mutta. On sillä yhä ja aina väliä.

Homous tarkoittaa, että minun historiani ja katsantokantani on erilainen. Se tarkoittaa, että nykyiset oikeuteni perustuvat rohkeiden ihmisten turpaanottoon ja vuosikymmenten taisteluun.

Homous tarkoittaa, että parisuhteeni kaltaiset

kuvat uupuvat suomalaisesta taiteesta sekä sitä, että minun on mietittävä, mihin maihin voimme lähteä lomalle.

Minun elämäni on aina keskiarvoa poliittisempaa. Se että mainitsen puolisostani – jo sanan ”puoliso” käyttö – on aina valinta. Minun on varauduttava, että arkeni avaaminen uusille ihmisille voi aiheuttaa kiusaantuneisuutta tai paheksuntaa.

Toisenlaisuus ei tee minusta uhria. Se tarkoittaa myös, että töissä näen helposti, milloin hyvää tarkoittava puhe sulkee toiset ulkopuolelle.

Se on tehnyt minusta paremman johtajan.

Nuoruuden epävarmuuteni sai minut opiskelemaan ahkerammin. Vähemmistöön kuuluminen on suurin käyttövoima nykyiselle aktivismilleni.

Johdin helmikuun lopussa keskustelua vammaisuudesta Kansallisteatterin Lavaklubilla.

Viittomakielinen Minna sanoi, että hänen kuuroudestaan saa kysyä.

Myös monet ystäväni, vakaumukselliset kristityt ja muslimit, ovat sanoneet, että kyllä heiltä saa kysyä uskosta ja Jumalasta. Että se on olennainen ja erityinen osa sitä, keitä he ovat.

Siltä minustakin tuntuu.

F

atima Hariri oli vihainen. Surun hän tunsi myös, mutta viha ja turhautuneisuus olivat vahvempia.

Hän saapui perheensä kanssa Za’atarin pakolaisleirille kesällä noin neljä vuotta sitten ja asui teltassa.

Tuulessa pöllyävä hiekka tunkeutui kaikkialle, ja talvella sateet möyhensivät sen liejuksi. Äiti itki jatkuvasti, nuorin sisar sairastui vakavasti.

– Tuntui kuin kaikki unelmani olisivat kuolleet, hän muistelee. Pahinta oli opintojen ja ystävien jättäminen.

Valtavassa hallissa Kirkon Ulkomaanavun alueella Za’atarissa on menossa nuorten miesten sirkusharjoitus. Nuoria kouluttaa leirillä vieraileva suomalainen sirkus Magenta.

Fatima Hariri odottaa vuoroaan, sillä tytöt ja pojat harjoittelevat erikseen. Tytöillä on kulttuurisyistä erityisen korkea kynnys aloittaa sirkusharrastus, mutta Fatimaa vanhemmat kannustivat mukaan. Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti sirkuksen ohjaajana.

– Sirkus auttaa pakolaisia purkamaan vihaa ja paineita ja unohtamaan, että he ovat pakolaisia.

Syyrian sodan alkamisesta on kohta kulunut kuusi vuotta. Kotona Syyrian Dara’assa Fatiman perheellä oli maatila, Hariri kävi tunnollisesti koulunsa ja suunnitteli jatko-opintojaan, kun pommitukset pakottivat perheen pakenemaan.

– Maksoimme kyydistä lähelle rajaa. Oli yö ja kävelimme tuntikausia kukkuloilla. Pienille lapsille annettiin unilääkkeitä, jotta pystyimme liikkumaan aivan hiljaa, hän kertoo.

Elinolot Za’atarissa ovat vuosien

vaa kauppakatua kutsutaan Champ Elyséesiksi. Kadulla on mauste- ja vaatekauppoja, ravintoloita ja partureita.

Sinnikkyydestään huolimatta syyrialaiset pakolaiset asuvat kurjuudessa. Kulkulupien saaminen leirin ulkopuolelle on hyvin hankalaa ja töitä, nekin pääosin laittomia, on vain murto-osalla.

Fatima Haririlla on vaikeuksista huolimatta mennyt poikkeuksellisen hyvin. Hän opiskelee nyt sairaalahallintoa yliopistossa, vaikka äärimmäisen harvalla pakolaisella on mahdollisuus jatkokoulutukseen.

Fatima Hariri esiintyy sirkuksen pellenä.

Sirkus palauttaa hymyn syyrialaisten kasvoille Jordaniassa Muistot lapsille syötetyistä unilääkkeistä värittävät nuorten syyrialaisten pakolaisten muistoja.

Teksti Erik Nyström Kuva Ville Asikainen

mittaan kohentuneet. Leirin 80 000 asukasta on muuttanut teltoista työmaaparakkeihin. Leirille on pystytetty sähköverkosto, ja asukkaat käyvät kauppaa jordanialaisten kanssa, ker-

too UNHCR:n ulkoisista suhteista leirillä vastaava Gavin White.

Jordanialaiset toimittavat tarvikkeita, joita pakolaiset myyvät omissa kaupoissa. Keskellä leiriä kulke-

Sirkukseen liittyminen muutti Haririn elämän. Harrastus on antanut valtavan itseluottamuksen, joka paistaa läpi, kun Fatima pääsee ohjaamaan oppilaitaan tai esiintymään suosikkihahmonaan – pellenä. Ryhmät esiintyvät joka viikko joko Kirkon Ulkomaanavun tiloissa tai muiden kansalaisjärjestöjen alueilla.

– Alussa pelle oli ensimmäinen, mikä sirkuksesta tuli mieleeni, Fatima sanoo. Se kiinnittää ihmisten huomion, ja saa ihmiset murehtimisen sijasta nauramaan.

Ilon hän pyrkii välittämään myös oppilailleen.

– Sirkuksen ansiosta olen taas löytänyt toivon ja hymyn.

Yhteisvastuukeräys 2017 tukee nuoria syyrialaisia pakolaisia. Kirkon Ulkomaanapu tarjoaa 12–30-vuotiaille pakolaisille koulutusta ja psykososiaalista tukea ja sen toiminnasta Jordanias­sa hyötyi vuoden 2016 aikana noin 12 000 pakolaista.

Kirjoittaja on Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja, joka vieraili pakolaisleirillä Jordaniassa syksyllä 2016.

6B

– Kapellimestari vaikuttaa aina orkesterin sointiin omalla energiallaan ja olemuksellaan, sanoo Susanna Mälkki.

Tunteita tahtipuikolla

M

usiikkitalon salissa on hurja äänten kakofonia ennen Helsingin kaupunginorkesterin harjoitusten alkamista. Sali hiljenee, kun ovesta astuu tasan kello kymmeneltä orkesterin ylikapellimestari Susanna Mälkki. Mustaan t-paitaan ja farkkuihin pukeutunut Mälkki nostaa terhakasti tahtipuikkonsa, ja Gustav Mahlerin kuudennen sinfonian jykevät tahdit valtaavat Musiikkitalon.

Monta tuntia kestäneiden harjoitusten jälkeen Mälkki vaikuttaa yhä virkeältä.

– Tuntuu hyvältä johtaa taas tuttua ja taitavaa orkesteria, olla omiensa parissa. Meille on muokkautumassa työsuhde ja luottamus siihen, mitä teemme yhdessä, sanoo viime syksynä kaupunginorkesterin ylikapellimestarina aloittanut Mälkki.

Parin kuukauden tauon aikana kapellimestari teki töitä New Yorkin Metropolitanissa, jossa hän johti Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperan. Metropolitan on maailman johtavia ooppera-

Kapellimestari Susanna Mälkki nauttii, kun orkesterin soitto ulottuu nuottien tuolle puolen ja koskettaa kuulijoita.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Stefan Bremer

taloja, joten Mälkki tunsi päässeensä ammatilliseen taivaaseen.

– Kaukainen rakkaus oli kaikin puolin mieluisa työ. Työtiimi tuli läheiseksi, koska solisteja oli vain kolme. Orkesteri ja laulajat myös sisäistivät nopeasti oopperan sävelkielen.

– Ooppera esitettiin kahdeksan kertaa, ja se tuntui syvenevän kerta kerralta. Siinä mentiin nuottien tuolle puolen. Juuri sitä merkitsee yhdessä soittaminen ja laulaminen silloin, kun todella ha-

lutaan k ­ oskettaa kuulijoita. Teos oli myös visuaalisesti kaunis.

New Yorkin lehdistöltä ja yleisöltä tullut suitsutus saa Susanna Mälkin edelleen hehkumaan. Hän on iloinen myös uudenlaista oopperaa säveltävän Kaija Saariahon puolesta. Samalla tapahtunut tuntuu hieman epätodelliselta.

– Ehkä meditatiivinen teos siihen sisältyvine ajatuksineen elämästä ja kuolemasta upposi niin hyvin newyorkilaisiin siksi, että takana olivat raastavat presidentinvaalit. On mahtavaa, jos taide voi antaa ihmisille jotain tällaisessa tilanteessa.

Kaiken lisäksi arvovaltainen klassisen musiikin julkaisu Musical America valitsi Mälkin vuoden 2017 kapellimestariksi. Tunnustus annettiin merkittävästä taiteellisesta annista amerikkalaisessa musiikkielämässä.

– Olen johtanut vuosien mittaan monia amerikkalaisia orkestereita, joten tämä on merkki siitä, että olen ollut tervetullut kuvioihin, hän sanoo.

B

7

Kuka?

Susanna Mälkki, 48, asuu Pariisissa.

Toimii Helsingin kaupungin­orkesterin ylikapellimestarina.

Mitä?

Sai joulukuussa kiitosta johtamastaan Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperasta New Yorkin Metropolitanissa.

Johti 13.3. kantaesityksensä saaneen Luca Francesconin teoksen Pariisin oopperassa.

Työn alla Helsingin kaupunginorkesterin kanssa Musiikkitalossa 22.–23.3. kuultava Olivier Messiaenin Turangalîla-sinfonia.

Aloittaa ensi syksynä Los Angeles Philharmonicin päävierailijana.

Motto ”Elämä kantaa.”

New Yorkiin Mälkki ihastui jo ensi käynnillään.

Hänestä kaupungissa on sykettä, joka pitää myös oman energiatason korkealla.

– Asiaan saattaa vaikuttaa se, että New Yorkissa yhdistyvät niin monet eri tekijät kuten taide, muoti, bisnes ja etniset ryhmät. Jotenkin ihmiset myös ottavat siellä rennosti, osaavat elää.

Musiikki on aina vaikuttanut Susanna Mälkkiin vahvasti.

– Hyvä musiikki voi saada minut suorastaan euforiseen tilaan. On myös hienoa tuottaa itse sellaista.

Musiikki tuli Mälkin elämään varhain: hän soitti viulua jo ennen kouluikää. Myöhemmin instrumentiksi vaihtui sello. Mälkki valmistui vuonna 1995 sellistiksi Sibelius-Akatemiasta, mutta alkoi pian sen jälkeen opiskella siellä orkesterin johtamista. Hän suoritti kapellimestaridiplomin vuonna 2000.

Kapellimestari on keskeisessä asemassa musiikkiteoksen tulkitsemisessa. Mälkin mukaan riippuu teoksesta, miten paljon liikkumavaraa voi ottaa.

– Kapellimestari vaikuttaa aina orkesterin sointiin omalla energiallaan ja olemuksellaan. Johtajan vastuulla on erityisesti teoksen muodon ja tempon luominen. Yhteisen dynamiikan on löydyttävä, että kaikki toimii.

– Työssä pitää myös osata olla oma itsensä, sillä epäaito käytös aistitaan helposti. Työtapojen löy-

”

Hyvä musiikki voi saada minut suorastaan euforiseen tilaan.

On myös hienoa tuottaa itse sellaista.”

täminen voi viedä vuosia. Omat rutiinit ja oma olemus kirkastuvat yleensä iän myötä – kuten muutkin asiat elämässä, Mälkki selvittää.

Suomalaisen musiikinopetuksen kasvattia järkyttää se, että koulut eri puolilla maata ovat alkaneet luopua musiikkiluokista. Mälkki itse oli lapsena Vuosaaren ala-asteen musiikkiluokalla ja uskoo, että musiikki tekee kaikille lapsille hyvää ja auttaa myös muussa oppimisessa.

– Lapsethan rakastavat yhdessä laulamista ja soittamista. Se on kollektiivinen elämys, joka nostattaa henkeä.

– Kun toisaalta ylpeillään kansainvälisesti menestyneillä taiteilijoilla ja toisaalta pelätään suomalaisen kulttuurin puolesta, pitäisi nyt vahvistaa sitä, missä olemme hyviä.

Susanna Mälkin alkuvuoteen on sisältynyt Helsingin kaupunginorkesterin konsertteja ja italialaisen Luca Francesconin uusi ooppera Pariisin oopperassa. Hän kokee työtahtinsa silti inhimilliseksi, ja pääseehän hän myös viettämään aikaa Pariisissa, jossa hän nykyään asuu vakituisesti.

Mälkki kertoo, että jossain vaiheessa oli hyvä tehdä irtiotto ja lähteä maailmalle.

– On tietenkin ollut haastavaa löytää paikkansa uudessa ympäristössä. Toisaalta työn tekeminen ulkomailla on avartanut maailmankuvaani monella tavalla.

– Matkustaminen käy kuitenkin pidemmän päälle raskaaksi. Olen alkanut yhä enemmän kaivata normaalia arkea. Välillä on pakko levätä. Tämä työ vaatii latautumista, että kaikki onnistuu nappiin. Se on vähän samanlaista kuin huippu-­ urheilijalla.

Kun Susanna Mälkiltä kysyy, mistä hän saa voimaa työhönsä, hän miettii hetken ja vastaa: – Saan voimaa elämästä, siihen liittyvistä iloista ja suruista. Olen työssäni vaativa, mutta elämän pyrin ottamaan vastaan sellaisena kuin se tulee.

– Kaikki on hyvin silloin, kun ympärillä on läheisiä ihmisiä, pöydässä hyvää ruokaa ja jalassa kuivat sukat. Aikuisethan ovat itse asiassa kuin lapset: h ­ ekin ovat tyytyväisiä, kun perusasiat ovat ­kunnossa. ■

8B Kirjailija Pentti Saarikoski kesäpaikassaan läntisellä Uudellamaalla vuonna 1972.

Tavoittamaton Jumala Pentti Saarikosken teksteissä Jumala on sumu, pimeä tai Ynnä Muuta.

hin. Evankeliumit taas kertovat hänen sankaristaan Jeesuksesta, ja synoptiset evankeliumit ovat historiallisen Jeesuksen kannalta olennaisimpia, minkä Saarikoski raamatuntutkimusta tuntevana tiesi.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA PENTTI KOSKINEN / LEHTIKUVA

PENTTI SAARIKOSKEN Jumalaa on hankalampi tavoittaa kuin hänen Jeesustaan. Arto Köykän mukaan Saarikosken käsitystä Jumalasta kuvaa hyvin filosofi Ludwig Wittgensteinin kuuluisa lause: ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.”

– Saarikoski sijoittaa Jumalan siihen elämänalueeseen, mistä ei voi puhua. On Jumalaa tai ei, hän on kielen tavoittamattomissa, Köykkä kertoo.

– Saarikoskelle kieli oli kaikki. Hän ei oikeastaan ollut yhtä syvällisesti kiinnostunut mistään muusta tässä elämässä. Häntä kiusasi ja ärsytti, että oli maailma, josta hän ei pysty kirjoittamaan. Jumala vaivasi häntä kirjailijanuran alusta sen loppuun saakka.

Arto Köykän väitöskirjan otsikko ”Sakeinta sumua käskettiin sanoa Jumalaksi” on sitaatti eräästä Ääneen-kokoelman runosta. Sumu on yksi kristillisen mystiikan käsite, ja Saarikoski käyttää sitä kirjoittaessaan Jumalasta. Muita sellaisia ovat esimerkiksi pimeä, hämärä ja pilvi.

Köykän mukaan ei ole kuitenkaan varmaa tietoa, oliko Saarikoski perehtynyt mystiikkaan. Hänellä oli kyllä 1900-luvun teologien kuten Paul Tillichin teoksia, mutta ei juuri mystiikan teologiaa.

J

oskus 1970-luvun lopulla Arto Köykkä lueskeli Pentti Saarikosken Tähänastisia runoja ja kiinnitti huomiota siihen, että tekstihän on paikoitellen pelkkää Raamattua. Köykästä tuli seurakuntapappi, mutta Saarikoski jäi kiinnostamaan.

Lopulta Köykkä otti kaksi vuotta virkavapautta työstään Pirkkalan seurakunnassa väitöskirjan tekemistä varten. Lauantaina 18.3. hän väittelee teologian tohtoriksi aiheenaan uskonnollinen kieli Saarikosken tuotannossa.

Niille, jotka epäilevät, kuinka olennainen teema uskonto Saarikosken tuotannossa on, Köykällä on numeronäyttöä: Jeesus Kristus mainitaan Saarikosken teoksissa yli 90 kertaa. Jeesus oli yksi Saarikosken sankareista – samassa joukossa Leninin, Spartacuksen ja Che Guevaran kanssa.

– Saarikosken näkemys Jeesuksesta on aika 60-lukulainen. Jeesus on nimenomaan ihminen-Jeesus, jonka päällimmäinen piirre on kapinallisuus. Saarikoski ei mainitse Jeesuksen yhteydessä Jumalaa eikä Jumalan yhteydessä Jeesusta, Köykkä sanoo.

Saarikoski korosti Raamattua oman kielensä lähteenä, ja hän myös suomensi Matteuksen evankeliumin. Köykkä huomasi, että Saarikoski viittaa teoksissaan vain muutamiin Raamatun kirjoihin.

Tärkeimpiä hänelle olivat Vanhan testamentin alkukertomukset ja Uuden testamentin synoptiset evankeliumit eli Matteus, Markus ja Luukas.

Alkukertomusten keskeinen asema selittyy Köykän mukaan Saarikosken kiinnostuksella myyttei-

”

PENTTI SAARIKOSKEA ÄRSYTTI, ETTÄ ON MAAILMA, JOSTA HÄN EI PYSTY KIRJOITTAMAAN. JUMALA VAIVASI HÄNTÄ KIRJAILIJANURAN ALUSTA SEN LOPPUUN SAAKKA.”

– Kiinnostavaa on myös se, että Saarikoski loi itse Jumala-sanoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Näin On ja Ynnä Muuta.

PENTTI SAARIKOSKI eli nuoruudessaan uskonnollisen etsinnän vaiheen, oli aktiivisesti mukana seurakuntanuorten toiminnassa ja pohti paljon uskoon liittyviä kysymyksiä. Myöhemmin uskonnon paikan otti hänen ajattelussaan kommunismi.

– Melkein voi sanoa, että hän korvasi kristinuskon kommunismilla ja kirkon puolueella. Hän tuntui itsekin olevan tietoinen siitä, Arto Köykkä sanoo.

– Saarikoski oli allerginen papeille ja kirkolle, varsinkin luterilaisuudelle. Toisaalta kirkkorakennukset eivät ikinä lakanneet kiinnostamasta häntä.

Ortodoksiseen kirkkoon Saarikoski ei suhtautunut yhtä kielteisesti. Hän vietti kesällä 1982 muutaman päivän Valamon luostarissa ja kävi vielä seuraavana vuonna vähän ennen kuolemaansa tapaamassa siellä isä Ambrosiusta.

– Saarikoski koki, että ortodoksit eivät saarnaa.

He eivät yritä selittää kielen tavoittamattomissa olevaa maailmaa. Hän myös koki ortodoksiset jumalanpalvelukset rauhoittaviksi, Köykkä kertoo.

Pekka Tarkka kirjoittaa Saarikoski-elämäkerrassaan, että Saarikoski oli uskonnollinen ihminen, joka ei löytänyt uskontoaan.

– Riippuu, keneltä kysyy. Tuo on Tarkan mielipide. Saarikosken viimeinen vaimo Mia Berner sanoi, ettei Saarikoski ollut kristitty ollenkaan. Sitä edellinen vaimo Tuula-Liina Varis puolestaan oli sitä mieltä, ettei Saarikoski ollut ateisti. Ambrosiuksella lienee myös ollut asiasta jokin mielipide, jonka perusteella Saarikoski päätettiin haudata Valamoon, Köykkä sanoo.

– Saarikoski itse kirjoitti, että hänen sisällään on bunkkeri, johon hänellä itselläänkään ei ole pääsyä.

Muuttaisin Tarkan lauseen muotoon ”ei ehkä löytänyt uskontoaan”. Se pysyy arvoituksena.

B

Arviot

9 KANSALLISGALLERIA / NINA PÄTILÄ

Tuulikki Pietilän Tour de France vuodelta 1951.

Ei pelkkä Tuutikki Kozelshtshanin ihmeitätekevä Jumalansynnyttäjän ikoni Uspenskin katedraalissa on Kaisa Karirannalle tärkeä osa rukousta.

Pyhien kuvien perässä Pastori Kaisa Kariranta matkustaa paikkoihin, joissa Jeesus tekee ihmeitä.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

L

Sellainen ei olisi Jumala ensinkään. Jumalan todellisuus itsessään edellyttää ihme-teologian.

– Kysymys on elämän tarkoituksellisuuden kokemisesta. Sairaudesta paranemisen lääketieteellinen selitys ei muuta ihmistä. Sairaudesta paranemisen uskonnollinen tulkinta antaa tarkoituksen, Kariranta sanoo.

”

Tuulikki Pietilä Ateneumin taidemuseossa 9.4. asti.

RUKOUKSEN HAJU TARTTUU PAIKKOIHIN, JOISSA RUKOILLAAN PALJON.

LUTERILAISUUDESSA PUHE ihmeistä on jäänyt vain marginaaliryhmille. Toisin on roomalaiskatolisessa ja ortodoksisessa kirkossa.

Sen vuoksi Kaisa Kariranta koluaakin Euroopan luostareita ja kirkkoja.

– En juoksentele paahtoleipään ilmestyvän Jeesuksen perässä, Kariranta sanoo.

Hän viittaa hieman hilpeiltä kuulostaviin takavuosien uutisiin, joissa milloin on Jeesus ilmestynyt paahtoleipään, milloin Maria ladon oveen.

– Valitsen sellaiset paikat, joissa on historiaa. Rukouksen haju tarttuu paikkoihin, joissa rukoillaan paljon, Kariranta sanoo.

Ja näissä paikoissa käy paljon ihmisiä.

– Esimerkiksi Lourdesissa Ranskassa käy vuosittain kuusi miljoonaa pyhiinvaeltajaa, Kariranta kertoo.

Monet luostarit ovat Jumala-yhteyden kokemisen paikkoja, ja monilla kristityillä on kertomuksia rukousvastauksista.

– Tavoitteena on kirjoittaa omista ja muiden kokemuksista reheviä tarinoita.

En kuitenkaan arvota tarinoita enkä pyri osoittamaan, onko jokin totta vai ei.

KAISA KARIRANTA on vastavihitty pappi. Hän on viime vuodet työskennellyt Helsingin piispan Irja Askolan erityisavustajana. Silti hänellä ei ole erityistä uskovaistaustaa.

Kariranta käy kerran viikossa ehtoollisella, ja aina muistaessaan hän rukoilee.

– Se tahtoo kuitenkin jäädä vain ikonien katseluksi.

Eli ei, piispan avustaja ei ole niin sanottu hihhuli.

– Usko ihmeisiin ei kumoa rationaalista selitystä. Ne kulkevat käsi kädessä, Kariranta vakuuttaa.

– Jos ihminen uskoo Jumalaan, niin miksei elämäntapahtumia voisi tulkita uskonnollisesti? Jos JumaVIDEO laan uskova ihminen selittää kaikki VERKOSSA asiat rationaalisesti, Jumala kutistuu rationaalisen maailman kokoiseksi.

Kaisa Kariranta tekee pyhiinvaellusmatkastaan Kirkko ja kaupungin verkkosivulla videoblogia.

Pentti Kaskipuron Kaksi pesuainepulloa vuodelta 1980.

KANSALLISGALLERIA / JENNI NURMINEN

uterilainen ei usko ihmeisiin. Täällä ei tautiin auta rukous vaan rokote.

Uskon pitää olla rationaalisesti selitettävissä tai se on keskivertosuomalaisen mielestä huuhaata, jolla ihmisiä rahastetaan.

Teologi Kaisa Kariranta asettuu hieman poikkiteloin. Hän uskoo ihmeisiin. Vaikka ilmiöille on rationaalinen selitys, sen rinnalla voi hänen mielestään olla myös uskonnollinen tulkinta. Silloin operoidaan semmoisella käsitteellä kuin ihme.

– Ihme tapahtuu, kun vastoin kaikkia rationaalisia laskelmia ja odotuksia jokin syvä halu toteutuu, Kariranta sanoo.

Ihme ei ole sama kuin sattuma. Kun joku voittaa lotossa miljoonan, se on puhdas sattuma. Ja vaikka voittaisi kolmena perättäisenä viikkona, sekään ei olisi ihme.

– Rahan haluaminen ei ole kovin syvällinen halu, Kariranta kuittaa.

Ihmeeseen liittyvän halun täytyy siis olla jotakin ylevää.

– Tosin sainhan minäkin apurahan kirjaani varten, Kariranta virnistää.

Kirja, jota hän kirjoittaa, käsittelee pyhiinvaelluskohteita, joissa on ihmeitä tekeviä ikoneja tai patsaita. Niitä on pitkin Euroopan kirkkoja ja luostareita.

NÄYTTELY Taidegraafikko Tuulikki Pietilä (1917–2009) teki komean uran, ja hänen tuotantonsa käsittää yli 1 400 teosta. Hän testamenttasi kokoelmansa Ateneumille, ja kiitos grafiikan monistettavuuden lahjoitus käsittää lähes koko Pietilän tuotannon.

Kun kokoelma on nyt laitettu esille, on sen uutisointi ollut hieman ärsyttävää. Pietilästä on puhuttu kuin hän olisi tunnettu lähinnä Tove Janssonin (1914–2001) elämänkumppanina ja Tuutikin esikuvana.

Näin ei ole, sillä Pietilä on yksi keskeisimmistä taidegraafikoistamme ja hänen arvostuksensa on aina ollut korkealla. Selitys on osin se, että Pietilä ei ole ollut suuren yleisön rakastama taiteilija vaan pikemminkin niin sanottu taiteilijoiden taiteilija. Tämä taas selittyy varmaankin sillä, että Pietilä ei luonut mitään tunnistettavaa tavaramerkkimäistä tyyliä.

Pietilä oli utelias kokeilija, joka kävi läpi useita tyylisuuntia ja grafiikan erilaisia mahdollisuuksia. Hän uudistui ja muuttui koko ajan – joidenkin maulle ehkä liikaakin.

Olen nähnyt paljon Pietilän töitä, mutta en koskaan tällä tavalla yhdessä. Kokemus on tavattoman voimakas. Hänen mestaruutensa näyttäytyy näin arvoisellaan tavalla.

Maulla ja rakkaudella NÄYTTELY Miltei jokaisen taidemuseomme selkäranka muodostuu yhdestä tai useammasta yksityiskokoelmasta.

Vaikka taiteen keräily motiiveineen muuttuu, tuntuu perusrakenne onneksi säilyvän: keräilijät haluavat lahjoittaa kokoelmansa yhteisen hyvän käyttövoimaksi.

Tuorein suurtapahtuma tällä saralla on se, kun kajaanilainen ranskan ja englannin lehtori Tuomo Seppo (s. 1937) lahjoitti liki 2 000 teoksen kokoelmansa Ateneumin taidemuseolle. Nyt siitä on esillä ensimmäinen kattaus.

Seppo on poikkeuksellinen keräilijä: hän ei tule mahtisuvusta eikä ole varakas liikemies. Hän on kerännyt kokoelmansa palkallaan ja joutunut miettimään, menisikö kahvilan sijasta kotiin keittämään sumpit.

Kokoelma on häkellyttävän intiimi ja kaunis. Selitys on osin varmaan se, että Seppo on muodostanut keskeisten taiteilijoidensa – Ina Colliander, Reino Hietanen, Pentti Kaskipuro, Tapani Raittila ja Nina Terno – kanssa pitkät henkilökohtaiset suhteet ja hankkinut kokoelmaansa sitä kautta outoja helmiä, muun muassa graafikkona tunnetun Kaskipuron harvinaisia maalauksia.

Hienostuneen maun ja syvän rakkauden yhdistelmä henkii tässä kokoelmassa aivan ainutlaatuisella tavalla.

Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon kokoelma Ateneumin taidemuseossa 16.4. asti.

OTSO KANTOKORPI

Kirkon kaunistukset osa 3: Meilahden kirkon valaisimet

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Meilahden kirkolle soitetaan silloin tällöin Japanista. Kysymykset koskevat kirkon aukioloa.

Suomalaisdesignista kiinnostuneet japanilaiset nimittäin tietävät, että Markus Tavion suunnittelemassa ja vuonna 1954 valmistuneessa kirkossa on yksi erityisen mielenkiintoinen syy vierailulle: sen valaisimet ovat suomalaisen valaisinsuunnittelun pioneerin Paavo Tynellin (1890–1973) käsialaa.

Liuskekivilattiaisen kirkkosalin kuusi suurta kattovalaisinta kuvaavat orjantappurakruunuja.

– Elämässä on usein takaiskuja.

Kuitenkin piikkien päissä on lamput. Ne heijastavat sadepisaroina sitä valoa, joka voittaa pimeyden. Valo kääntää katseemme alttarin tyhjään ristiin, selittää Meilahden kirkkoherra ­Hannu Ronimus valaisinten symboliikkaa.

Tynell on suunnitellut valaisimet myös seurakuntasaliin ja samassa rakennuksessa olevaan pienempään

Omaisuuden arvoinen valaistus Meilahden kirkon valaisimet on suunnitellut Paavo Tynell, jonka tuotantoa himoitsevat nyt niin keräilijät kuin sisustajatkin.

Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

Tuomaankirkkoon. Meilahdessa kaikki on ymmärretty säästää, kun kirkkoa 1990-luvulla saneerattiin.

Paavo Tynellin tuotanto on noussut 2000-luvulla arvoon arvaamattomaan. Vuosi sitten hänen hänen Kinema-valaisimensa ostettiin 44 000 eurolla Huutokauppatalo Hagelstam & Co:n huutokaupassa.

Paljonko Meilahden kirkkosalin valaisimet sitten voisivat maksaa?

– Huutokaupassa lähtöhinta voisi olla 20 000 euroa kappale. Mutta kyllä ne voisivat 40 000 euroonkin nousta, arvioi intendentti Kasper Hagelstam Hagelstam & Co:sta.

Erilaisia Tynellin valaisimia on Meilahden kirkossa kymmeniä, joten valaistus on kokonaisuudessaan melko mukavan omaisuuden arvoinen.

Ennen kaikkea se kuitenkin luo kirkkoon aivan oman, elegantin 50-lukulaisen tunnelmansa. Sille ei voi laskea ­hintaa. ■

Fingerpori Pertti Jarla

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Meilahden kirkon kattovalaisimet kuvaavat orjantappurakruunua. Näitä Paavo Tynellin valaisimia käydään katsomassa Japanista saakka.

B

11

Vloggaava pappi Jussi Koski, 37, ­kuvaa Pastorificvideo­blogien mate­ riaalin työajalla ja seurakunnan hankkimilla välineillä, mutta editoi videot valmiiksi omalla ajallaan. Tyylil­liseksi esikuvakseen Koski mainitsee yhdysvaltalaisen vloggaajan Casey Neistatin.

Pastorific-vlogi löytyy osoitteesta youtube.com/ pastorific

Jussi Kosken vlogi vie katsojat kirkon kulissien taakse.

Vlogi syntyy hyvyyden voimasta Jussi Koski jakaa Youtube-videoissaan nuorisopapin arkea.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Nuorisopastori Jussi Koski istuu lattialla jalat ristissä ja etsii oikeita sanoja. Laulukirjakin on unohtunut. Ympärillä istuvat nuoret eivät näy kuvassa, mutta hihitys paljastaa, mitä ­mieltä he ovat. Koski lopettaa haparoivan puheen ajatukseen, jonka mukaan ”Jeesus on vastaus”.

Katsoja on mukana juonessa. Ennen hartautta Koski on selittänyt kameralle, että luvassa on esimerkkihartaus, jossa kaikki menee pieleen. Tämä auttaa isosia, jotka valmistelevat omia hartauksiaan Olarin seurakunnan viikonloppuleirillä.

Kahdeksanminuuttinen Youtube-video vierailee myös työpalaverissa, jossa valitaan tulevan kesän rippileirien isoset. Videon on katsonut yli 1 400 ihmistä.

Marian ilmestyspäivä

Koski toivoo, että samalla välittyy jotakin siitä, mikä kirkko pohjimmiltaan on: yhteisö, joka ottaa Jumalan rakkauden vakavasti ja pyrkii toteuttamaan sitä. Arkisten tarinoiden jakaminen on yksi tapa elää yhdessä hyvyyden voimaa todeksi.

Helmikuun lopulla vlogi oli kerännyt tuhat seuraajaa. Koski juhlisti merkkipaalua tekemällä erikoisvlogin, jossa hän lupasi lahjoittaa omasta pussistaan euron hyväntekeväisyyteen jokaista tykkääjää kohti. Tykkäyksiä kertyi määräpäivään mennessä 723. ■

Thinkstock

Taivaan tähden

26.3.

Ajatus vlogien tekemisestä sai alkunsa Olarin seurakunnan kasvatustyön tiimissä. Aluksi Koski teki Tulilinjalla-nimistä, nuorten asioihin keskittyvää teemablogia yhdessä nuorisotyönohjaaja Taru Hytösen kanssa.

Kesällä 2016 Koski perehtyi Youtube-videoi­ den tekemiseen tarkemmin, ja Minun päiväni -vlogi alkoi tuntua omimmalta lajityypiltä. Tähän mennessä hän on tehnyt Youtubeen yhteensä 24 Pastorific-nimellä kulkevaa video­ blogia.

Käsivarakamera taltioi päivän tärkeimmät hetket milloin auton vieruspenkiltä, milloin jääkaapista. Kopterikameran ilmakuvat vaihtavat perspektiiviä, nopea tempo ja musiikki houkuttelevat seuraamaan tarinaa.

Youtube on Koskelle yksi paikka, jossa ih-

miset elävät ja jossa heidät voi kohdata. Pastorific-vlogia seuraavat erityisesti 18–24-vuo­tiaat miehet.

Vlogien keskiössä on arkinen elämä. Papin mukana katsoja pääsee kurkistamaan kirkon kulissien taakse maailmaan, jota ei muuten näkisi. Tämä on tärkeää, koska ihmisten ja kirkon viestin välissä on isoja ennakkoluuloja.

Visiitti Kuva oli liimattu tuhansista erivärisistä lasinpaloista. Sinistä oli niin paljon, että se valui laahuksena lattialle. Kaksi pyöreää vatsaa oli vastakkain kuin suviseuroissa, ja naisten lapsekkaille kasvoille oli nostettu hehkuvalla lasilla innostuksen puna.

Maria siinä tapasi sukulaisensa Elisabetin, ja Elisabetin kohdussa lapsi, näin kerrotaan, hyppäsi ilosta.

Niin tärkeä tämä Marian ja Elisabetin kohtaaminen on kristikunnalle ollut, että se on ikuistettu tuhansiin mosaiikkeihin ja maalauksiin. Kohdussa hypähtävä lapsi on ollut Kristuksen jumaluuden todistaja, ja naisten välinen ystä-

vyys on lohduttanut tulevia äitejä sukupolvesta toiseen. Kohtalotoverin kanssa on voinut sanoitta jakaa sen, mitä on niin vaikea selittää.

Kohdussa hypähtävä Johannes (koska hänhän siellä Elisabetin masussa oli) tunnisti piilossa odottavan merkityksen. Siksi tämä kirkkotaiteen kestoaihe on myös inhimillisen kohtaamisen arkkityyppi. Kylästelyn ja kuulumisten vaihdon keskellä tärkeintä on tunnistaa, mikä vielä kätketty tekee toisessa tuloaan.

Panen käden sydämelle. Katselenko toista kuin rönsyilevien mahdollisuuksien rehevää puutarhaa?

Kohtelenko häntä kuin ihmistä, joka kantaa aarretta itsessään?

Entä minä, millaisena itseni näen? Moitinko kitukasvuisuutta-

ni ja vähättelen sitä, mikä on vasta nupulla? Uskonko, että harmaan kuoreni alla on harvinainen h ­ elmi?

Kaisa Raittila

12 B Gurun opissa Ohjaajana Martti Luther

Opettele Isä meidän -rukous

Martti Luther syntyi Eislebenissä vuonna 1483. Hänen isänsä Hans Luder elätti perheensä kaivostoiminnalla. Lutherista piti tulla lakimies, mutta salamanisku, joka kaatoi hänet maahan, muutti suunnitelmat vuonna 1505. Luther lupasi ryhtyä munkiksi. Hän ei löytänyt kuitenkaan luostarista vastausta kysymykseensä, mistä hän löytäisi armollisen Jumalan. Vuonna 1511 Lutherista tuli Wittenbergin yliopiston raamatunselitysopin professori. Vuonna 1517 hän julkaisi 95 teesiä aneista, mistä kirkon uudistumisen eli reformaation katsotaan alkaneen.

Kuuluisimpia Lutherin kirjoituksia on Kristityn vapaudesta. Hänen kääntämänsä saksankielinen Raamattu ilmestyi vuonna 1534. Luther kuoli Eislebenissä ja haudattiin Wittenbergiin vuonna 1546.

Martti Lutherilla oli ollut kahdenkymmenen vuoden ajan sama parturi, nimeltään Peter. Heistä tuli ystäviä. Näin voi päätellä siitä, että Luther kirjoitti Peterille pienen rukous- ja meditaatio-oppaan. Parturi oli pyytänyt opastusta siihen, miten hänen tulisi rukoilla. Parturille tosin kävi onnettomasti. Hän nimittäin surmasi pikaistuksissaan ja humalapäissään vävynsä ja sai tutkia rukousopasta lopun elämäänsä köyhänä ja karkotettuna.

Luther kertoo oppaassaan, miten hän itse rukoilee. Hän tiesi, miten helppoa oli unohtaa rukous kokonaan päivän touhuissa. Hän sanoo, että rukouksen olisi hyvä olla aamun ensimmäinen ja illan viimeinen teko. Silloin se sävyttäisi koko päivää.

Hän tunsi kaikki verukkeet, joihin vetoamme, kun koemme, että pitäisi rukoilla, mutta meitä laiskottaa. ”Nyt en millään ehdi, mutta rukoilen koh-

Isä meidän -rukous on hyvä opetella ulkoa. Voit myös kirjoittaa sen muistilapulle ja laittaa sen vaikka lompakkoon.

Silloin voit rukoilla sitä missä tahansa. Voit lukea sen ensimmäiseksi aamulla ja hetki ennen nukkumaan menoa.

Voit rukoilla sitä hiljaa mielessäsi, kun kävelet ulkona.

Hidasta vähän askeleitasi, hengitä rauhallisesti ja sitten vain toista rukouksen sanoja ja anna niiden vaikuttaa.

Rukoile vaikka laiskottaisi Kun Martti Luther tunsi itsensä laiskaksi rukoilemaan, hän alkoi toistaa lapsena oppimiaan rukoussanoja.

Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

ta.” ”Miksi minun oikeastaan pitäisi rukoilla, kuuleeko minua edes kukaan, mitä se muka auttaa?”

Kun Luther tunsi itsensä laiskaksi rukoilemaan, hän turvautui jo lapsena oppimiinsa hengellisiin teksteihin.

Hän kirjoittaa siitä näin: ”Otan psalttarini, juoksen kammiooni, tai – jos on päivä ja aika sopii – kirkkoon muitten joukkoon ja alan lasten tapaan lausua itsekseni ääneen kymmentä käskyä, uskontunnustusta ja sen mukaan

kuin aikaa riittää, muutamia Kristuksen, Paavalin tai psalmin sanoja.”

Verukkeisiin ja epäilyksiin paras lääke on, että alkaa vain rukoilla. Siihen voi virittäytyä menemällä sellaiseen paikkaan, jossa on hyvä olla.

Sitten voi alkaa tapailla vanhoja tuttuja rukouksia tai raamatunlauseita.

Tarvitsemme tuttuja sanoja ja tuttuja tapoja. Ne auttavat meitä rauhoittumaan ja saavat sydämemme avautumaan rukoukseen.

Jos rukous jää omien mielialojemme ja halujemme varaan, se helposti unohtuu. Siksi Luther sanoi suoraan, että meidän pitää rukoilla siksi, että Jumala käskee meitä siihen. Jos mikä, niin rukous elää rutiinista, tutuista sanoista ja hetkistä.

Kun olet valmis, ala rukoilla. Luther neuvoi käyttämään Isä meidän ­-rukousta. Hän sanoi sitä maailman parhaaksi rukoukseksi, jonka rukouksen mestari Jeesus itse oli oppilailleen opettanut.

Kun luet rukouksen, havaitset, että se sisältää puhuttelun ja seitsemän lyhyttä pyyntöä. Kun luet ja toistat niitä hiljaa mielessäsi, huomaat, että niihin sisältyy kaikki olennainen. Niiden valossa tiedät, mitä eniten elämässäsi ja sisimmässäsi kaipaat ja mitä lähimmäisesi tarvitsee. ”Siinä on kaikki, mitä ihminen ruumiin ja sielun puolesta tarvitsee maan päällä ja taivaassa”, Luther opetti. ■

Kuvakaappaus

Wikimedia Commons

LEHTIKUVA / AFP PHOTO Joel Saget

3×

Halleluja (kiittäkää Jumalaa)

Sanat ovat liekkejä

Liittovaltion halleluja

Ich habe gesündigt

Viime vuonna edesmennyt Leonard Cohen laulaa kappaleensa Hallelujah (1984) kolmannessa säkeistössä, että ”jokaisessa sanassa on tulenlieska”.

Kabbalamystiikassa heprean kirjaimet ovat liekkejä. Omat versionsa laulusta ovat esittäneet muun muassa Soweto Gospel Choir, Israelin armeijan bändi, Bon Jovi sekä suomeksi ainakin Hector, Kari Vepsä ja Matti Esko.

Julia Ward Howe kirjoitti Yhdysvaltain sisällissodan aikana vuonna 1862 tasavallan taisteluhymnin The Battle Hymn of the Republic, joka tunnetaan kertosäkeestä ”Glory, glory, hallelujah”. Omat mahtipontiset versionsa kappaleesta ovat esittäneet muuan muassa Johnny Cash ja Whitney Houston.

Suomeksi laulu tunnetaan korvamatona nimeltään Kalle-Kustaan muori makaa hiljaa haudassaan.

Saksalaisen iskelmätähden Matthias Reimin Halleluja (Ein Engel Ist Hier) vuodelta 2002 kuulostaa parodialta. Puhesaksa teknobiitin päällä hämää, sillä Reim on tosissaan. Laulaja pyytää, ettei häntä vietäisi helvettiin, sillä hän on jo ollut siellä mutta nähnyt nyt enkelin – halleluja. Laulusta on soft rock -version lisäksi yökerhoystävällinen Mallorca mix.

Juhani Huttunen

a

9

Esko Jämsä

MENOT 16. – 30.3.

Leiri voi pelastaa lapsiperheen kesän Espoon seurakunnat järjestävät lapsille ja nuorille kesäleirejä ja -kerhoja. Ilmoittautuminen on jo alkanut.

M

onella lapsiperheellä koittaa pian vuoden hankalin aika: kesäloma.

Koululaisten lomat ovat pitkiä, mutta vanhempien yleensä vain nelisen viikkoa. Sitten ollaan sormi suussa, että minne Nooa, Aada ja Veeti laitetaan hoitoon.

Espoon seurakunnat järjestävät lapsille ja nuorille kesäleirejä ja -kerhoja, jotka helpottavat loma-ajan hoitojärjestelyissä.

Mikä parasta: yleensä leireillä on kivaa.

– Leireillä parasta ovat kaverit, vapaa-aika, karkin syönti ja uiminen, kertoo Espoonlahden seurakunnan nuorisotyönohjaaja Laura Malme.

Espoonlahden seurakunta järjestää ensi kesänä kaksi kahden yön lasten- ja nuortenleiriä Nuuksion Velskolassa. Ensimmäiselle ovat tervetulleita eskarilaiset sekä eka- ja tokaluokkalaiset, toiselle kolmas– seiskaluokkalaiset.

– Leireillä on monipuolista ulkoilua, uintia, leikkimistä, laulamista ja askartelua, Malme kertoo.

Sara Sandkvist, 9, on näissä jutuissa jo konkari.

Hän oli seurakunnan lastenleirillä ensimmäistä kertaa eskari-ikäisenä, ja nyt takana on ainakin viisi leiriä.

No Sara, onko leireillä kivaa?

– Tosi kivaa. En mä muuten olisi mennyt uudestaan.

Seitsemänvuotias veli Jouni ei ole vielä käynyt lei-

reillä, mutta äiti Mervi Sandkvist odottaa, josko leirikärpänen purisi pikkuveljeäkin.

Kesän aikataulurumba alkaa Sandkvistien perheessä jo varhain keväällä. Vanhemmat järjestävät lomansa eri ajoille. Kun leirien ilmoittautumiset alkavat, Mervi on tikkana odottamassa. Seurakunnan leirien lisäksi Sara tykkää käydä tanssi- ja ratsastusleireillä.

Mervi Sandkvistille on myös tärkeää, että seurakunnan leireillä on kristillinen punainen lanka.

– Se on meidän lapsillemme kivaa ja luontevaa.

Työntekijät osaavat tuoda turvallista kristillistä sisältöä monipuolisesti esille.

Laura Malmeen mukaan lasten- ja nuortenleirien hengellisyys pidetään mukavana ja leiriläisille sopivana.

”

Leireillä on tosi kivaa. En mä muuten olisi mennyt uudestaan – Yhdeksänvuotias Sara Sandkvist

Sara Sandkvist on seurakunnan leireillä jo konkari.

Borderterrieri Ronja ei valitettavasti pääse leirille mukaan.

– Ketään ei tietenkään pakoteta mihinkään. Välillä lapset sanovat, että mä en usko Jeesuksen, mihin sanon, että selvä, ei tarvitse uskoa, Malme kertoo.

Seurakunnan leireille voi osallistua, vaikka ei kuuluisi kirkkoon. Leirit ovat moniin harrasteleireihin verrattuna edullisia, mutta jos perheellä on rahan kanssa tiukkaa, maksuvapautusta voi hakea.

Kahden yön leiri on lapselle myös helppo tapa kokeilla, miltä tuntuu olla yötä pois kotoa.

– Joskus lapselle tulee niin kova koti-ikävä, että hän haluaa lähteä kesken leirin kotiin. Eikä sekään mitään haittaa. Sitten se on vähän lyhyempi leiri, Malme sanoo.

Espoon seurakunnat järjestävät eskarilaisille ja eka- ja tokaluokkalaisille kesäkuussa myös kahden– kolmen viikon kesäkerhoja. Kerhopäivät kestävät neljästä kuuteen tuntiin, ja viime vuonna niihin osallistui 300 lasta. Kesäkerhojen ohjelma on kuin tiivistetty kesäleiri: on ulkoilua, askartelua, retkiä ja hiljentymistä.

Nuorisotyönohjaaja Laura Malme ei vedä itse kesäkerhoja, mutta hänen oma lapsensa kävi niillä pienempänä.

– Tosi hyvin hän viihtyi. Kyllä se helpotti, kun osana päivistä olisi ollut hankala järjestää hoitoa muuten.

Topias Haikala

Espoon seurakunnat järjestävät ensi kesänä 10 lasten- ja nuortenleiriä sekä yhteisen telttaleirin Helsingin seurakuntien kanssa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: http:// www.espoonseurakunnat.fi/web/kouluikaiset/leirit

10 A

MENOT 16. – 30.3.

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 19.3. klo 10. Liturgi Alarik Corander, avustaa Reetta Ikonen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit.

Marian ilmestyspäivän messu su 26.3. klo 10 ”Olen Herran palvelijatar, tapahtukoon minulle niin kuin sanoit”. Liturgi Antti Pohjolan-Pirhonen, avustaa Emriikka Salonen, urkuri Leena Talvio, kanttori Marja-Liisa Talja. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 26.3. klo 18 ”Turvapaikka”. Pappina Marja Malvaranta, musiikki Petri Koivusalo. Juontaa Minna Törrönen. Seurakuntalaiset avustavat. Iltatee kuorissa messun jälkeen. Haluaisitko tulla mukaan messun valmisteluun? Kysy lisää Tuija-papilta: tuija.kuusinen@evl.fi.

Rukoushetki pe 31.3. klo 18 ”Marian matkassa”. Harjoitellaan yhdessä psalmilaulua. Anita Kyönsaari.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 19.3. klo 12. Linervo, Haunio. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Muskarimessu pe 17.3. klo 10 ”Minä olen ihme”. Muurimäki, Vapaakallio, Westerlund. Lauletaan, tanssitaan ja liikutaan musiikin tahdissa. Lopuksi puuro ja kiisselitarjoilu.

Marian ilmestyspäivän messu su 26.3. klo 12 ”Hän nostaa pääni pystyyn”. Muurimäki, Leinonen, Kuoro kaikille. Kirkkoväärtit avustavat.

Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli ”Jumala ompi linnamme” -kyläkirkko su 19.3. klo 12. Reformaation juhlavuoden Luther-aiheinen kyläkirkko. Kunnamo, Ylioja. Messuryhmä. Kirkkokahvit.

Nupurin kappeli Marian ilmestyspäivän messu su 26.3. klo 12. Liiman, Talvio. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 17.3. klo 18.

Marte, nuoret juontajat ja nuorten bändi.

Messu su 19.3. klo 15. Hujanen,

Airaksinen, Waaraniemi. Lapsikuoro Välke. Kirkkokahvit.

Muskarimessu ma 20.3. klo 10.

Malvaranta, Ylitolonen, Karppinen.

Rukoushetki arkisin klo 12-12.15.

Tule hetkeksi hiljentymään.

Viherlaakson kappeli Marian ilmestyspäivän messu su 26.3. klo 12 ”Maria, Herran piikanen”.

Kuusinen, Talja. Messupyhäkoulu lapsille. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Pyhäkouluryhmiä eri-ikäisille. Kirkkokahvit. Järjestäjinä Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Lisätiedot: www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 27.3. klo 19. Ilkka Rytilahti: ”Rakkauden voima – Liittymään ja tuntemaan kutsuttu”.

AURORAN KAPPELI 10 puheenvuoroa reformaation juhlavuonna to 16.3. klo 19. TT Kari Kopperi: ”Ristin teologiasta ristin rakkauteen”. Juontaa Hannu Mäenpää. Kahvit klo 18.30.

Ikoniluentosarja harvinaisista Jeesus-ikoneista la 18.3. klo 12.

Alarik Corander: ”Houkka vai idoli Jeesus opettaa ikoneissa”. Ikonien siunaaminen klo 15. Seuraava kerta: La 8.4.

Lue lisää: www.espoonseurakunnat. fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-kappeli.

KALAJÄRVEN KAPPELI Raamattuilta to 16.3. klo 18.30.

Apostolien teot, Seppo Särkiniemi.

Naisten café to 16.3. klo 18.30. Kirsi Muurimäki: ”Pyhä huolettomuus”.

KAUKLAHDEN KAPPELI Vironkielen piiri ma 27.3. klo 18.

Hengellisen kirjallisuuden piiri to 30.3. klo 18. Tapio Puolimatka: ”Jälkikristillisen maailman kauhut”.

Ohjaajana TT Janne Nikkinen.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospel-lattarit ma klo 18 ja 19. Hinta 5 e. Tanssitunteja tavallisille naisille.

Tied. 040 729 3262.

SUVELAN KAPPELI Miesten piiri pe 17.3. klo 12. Asiaa miehille, Pentti Laukkanen ja Kari Punkkinen.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 20.3. klo 13 (HUOM! AIKA). Mongolian lähetti Niko Ijäs: ”Urheilulähetystyö”.

Pääsiäsiaskartelu-paja ti 28.3. klo 13–15. Askartelemme pääsiäiskortteja, ei materiaalimaksua.

Iloinen Yhteisvastuu -tapahtuma su 2.4. klo 13-15. Muskarihetki klo 12.30. Myynnissä keittoa, grillimakkaraa ja vohveleita, käsitöitä ja leivonnaisia sekä arpajaiset. Lapsille mm. paloauto, ongintaa ja halikoiria.

Tuotto yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo -special ilta su 19.3. klo 17–19.30. Riitta Keskimäen raamattuluento: ”Kaikki tiet vievät Jerusalemiin”. Iltatee klo 16.30.

Lähetyspiiri ma 27.3. klo 14.

ET 91 x 200mm

RUKOUSHETKET LAULAEN ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Gregoriaanisia ja keskiaikaisia sävelmiä, laulua, hiljaisuutta ja rukousta on luvassa Espoon tuomiokirkossa käynnistyvissä uudenlaisissa rukoushetkissä. Pastori Anita Kyönsaaren johdolla harjoitellaan yhdessä psalmilaulua pe 31.3. klo 18 teemalla ”Marian matkassa”. Seuraavat kerrat 28.4. ja 3.6.

ESPOON TUOMIOKIRKON MESSUAVUSTAJAKOULUTUS Koulutus Espoon tuomiokirkossa ti 21.3. klo 18–20.30. Jos haluat vain kirkkokahviväärtiksi riittää paikalle tulo klo 19. Lisätietoja Kirsi Muurimäki, 050 438 0164.

KUMMIN KAA! –LEIRI Kummisuhteen vahvistamiseen.

Kummileirillä 27. –28.5. Velskolassa tehdään yhdessä monenlaista. Hinta 40 e/aikuinen, 20 e/lapsi. HAKU LEIRILLE 20.3. mennessä: www. espoonseurakunnat.fi > Toiminta > Perhe ja parisuhde > Perheleirit -retket ja tapahtumat > Ilmoittautumislomake. Tied. arja.seppanen@ evl.fi tai 050 465 3180.

SURURYHMÄ ALKAA Maanantaina 20.3. klo 18 Kauklahden kappelissa. Seuraavat kokoontumiskerrat: ma 20.3., 27.3., 3.4., 10.4., 24.4. ja ti 9.5. klo 18–19.30. Ohjaajina pappi Alarik Corander ja diakoni Merja Lehtisalo. Tied. ja ilm. merja. lehtisalo@evl.fi tai 050 438 0176.

PIKKUKUOROLAISTEN OMA PÄIVÄ Lapsikuoroja kutsutaan mukaan muskarikuoropäivään la 22.4. klo 9.45–17 Espoon tuomiokirkkoon.

Ohjelmassa mm. rytmiikkaa, liikettä ja laulamista. Päivä päättyy yhteiseen konserttiin Espoon tuomiokirkossa klo 16.15. Konsertissa on mukana Make Perttilän orkesteri. Konserttiin vapaa pääsy. Osallistumismaksu 15 e sisältää ohjelman, välipalat ja lounaan. Järjestää Espoon Tuomiokirkko srk ja Nuori Kirkko ry. Tied. heli.vapaakallio@evl.fi. Päivän tarkka ohjelma ja ILMOITTAUTUMINEN: www.nuorikirkko.fi / koulutushaku/ Muskarikuoropäivä.

PYHÄKOULUT kokoontuvat sunnuntaisin klo 12 Espoon tuomiokirkon srk-talossa ja Kauklahden kappelissa sekä klo 15 Suvelan kappelissa. Messupyhäkoulu messun aikana su 26.3. klo 12 Viherlaakson kappelissa. Khmerinkielinen pyhäkoulu su 26.3. klo 14 Suvelan kappelissa.

NAISTEN PÄIVÄ ”Armo päästää irti!” La 25.3. klo 10–16 Suvelan kappelissa keskitytään Thomas Keetingin ajatuksiin kuuntelevasta rukouksesta ihmistä eheyttävänä Jumalan terapiana. Luennoitsijana Arja Seppänen. Päivä päättyy ”Luottamuksen varassa” –messuun.

Kasvislounas ja leivoskahvit 10 e maksetaan paikan päällä. Ilm. ruokailua varten 17.3. mennessä: arja. seppanen@evl.fi tai 050 465 3180.

rin kappeli: Raamattuluento Galatalaiskirjeestä to 23.3. klo 18. Suvelan kappeli: Raamattupiiri ke 22.3. klo 18. Viherlaakson kappelissa: Avoin raamattupiiri tiistaisin klo 18.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Kaikille virkistystä kaipaaville to 6.4. Hvittorpin leiri- ja kurssikeskukseen. Hinta 15 e sisältää ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. ILMOITTAUTUMINEN 23.3. mennessä p. 09 8050 3503 tai sähköisesti netissä: http://www.espoonseurakunnat. fi >toiminta>aikuiset>retket. Tiedustelut, 040 736 9315. Etusija ensikertalaisilla.

PERHEIDEN RETKIPÄIVÄ Helatorstaina 25.5. klo 10-14 Velskolassa. Katso tarkemmat tiedot netistä: www.espoonseurakunnat.fi> toiminta> perhe ja parisuhde > retket, leirit, tapahtumat.

KIINNOSTAAKO RAAMATTU?

HILJAISUUDEN RETRIITTI

Raamatturyhmissä luetaan yhdessä Raamattua. Auroran kappeli: Raamattu-rukouspiiri tiistaisin klo 18.30. Kalajärven kappeli: Raamattuilta Apostolienteoista to 16.3. klo 18.30. Kauklahden kappeli: Radioraamattupiiri ti 21.3. klo 18.30. Nupu-

”Hyvä on sen osa, joka luottaa Herraan” – hiljaisuuden retriitti 19.

–21.5. Velskolan kartanossa. Ohjaajat Pirkko Nurminen ja Eeva Honkanummi. ILMOITTAUTUMINEN viim. 28.4. mennessä: pirkko.nurminen@evl.fi tai 040 567 4420.

HARMAAT PANTTERIT AUTTAVAT ilmaiseksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Apua pieniin tavaroiden kuljetuksiin, kodihuoltotöihin ja digiboxin sekä television asennuksiin. Myös tietokoneen asennus- ja neuvonta-apua. Soita: 050 434 1069 ja jätä avunpyyntösi vastaajaan tai hpantterit@gmail.com.

UNELMANKAMMARI Kirpputori ja kahvila – Edullisia ostoksia ja kuppi kuumaa. Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, hartaus joka kuukauden 1. torstai klo 11.30.

Peittopaja ma klo 13–15. Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19. Otamme vastaan hyväkuntoista pientavaraa ja vaatetta. Tied. Kirsi Salonen, 040 763 6599.

KATSO AJANKOHTAISIMMAT TAPAHTUMAT VERKOSTA Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa toimii runsaasti pienryhmiä.

Tule mukaan! Ajankohtaisimmat tapahtumat ja ryhmät löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat. fi/web/seurakunnat/tuomiokirkko.

Seuraa meitä somessa ja verkossa!

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

A EL 91 x 126mm

Espoonlahden seurakunta Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

MESSU SOUKAN KAPPELISSA Messu su 19.3. klo 11. Knuutti, Olli, Lonka, Kirkkokuoro. Pyhäkoulu lapsille. Kirkkokuoro kahvittaa.

Pop-messu su 19.3. klo 17. Liturgi Kati Pirttimaa, saarna H. Lehti, Ojala.

Iltakaakaot. Lastenhoito järjestetty.

Messu su 26.3. klo 11. Kuusanmäki, Knuutti, Yli-Jaskari, Okra-kuoro.

Lähetyksen kahvipiiri kahvittaa.

Tuomasmessu su 26.3. klo 17. Knuutti, Ojala, gospelryhmä Nardus. Iltatee.

Leipämessu ja soppalounas pe 31.3. klo 10.30. Erkko, Yli-Jaskari. Esirukousmahdollisuus.

Selkokielinen SAAVU-messu su 2.4. klo 11. H. Lehti, Santaharju, Lonka.

Lapsille pyhäkoulu. Pisara ry:n kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka-messu su 2.4. klo 17. Kuusanmäki, Ojala, Nardus & bändi. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Viikkomessu ke 5.4. klo 14. Knuutti, Ojala.

LUETAAN YHDESSÄ Suomea opiskellaan joka viikko pienissä tasoryhmissä suomalaisten kanssa, tied. eveliina.roznovski@evl. fi, 041 518 1244. Torstaina klo 17.30–19 Merivirta 3 A, 3. krs. Tiistaina naisten ryhmä klo 9.30–11.15 Soukan kappeli, lapset voi ottaa mukaan.

taa, nukketeatteri, kirpputori, pelihuone, pomppulinna, leivonnaisia, kasvomaalausta, lettikampauksia, verenpaineenmittausta, Yhteisvastuutuotteita sekä kasvis- ja jauhelihakeittoa. Ulkosalla lettuja, makkaroita, partiopiste ja hevosajelua.

LUKUPIIRI Raija Orasen kirjasta Aurora keskustellaan ti 21.3. klo 18 Kivenlahden kirjastossa, Merenkäynti 3. 18.4. kirjana Laila Hietamies, Hylätyt talot, autiot pihat. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

MITÄ ON KRISTINUSKO TÄNÄÄN? Katekismus arkikäyttöön ti 21.3. ja 25.4. klo 18 Soukan kappeli, Erkki Kuusanmäki.

KRISTINUSKO JA TIEDE -ILLAT

Espoon vanhusneuvoston puheenjohtaja Olli Männikkö to 30.3. klo 13 Soukan kappelilla. Hartaus ja kahvitarjoilu (1,5 e).

ARJEN HISTORIAA Talvisodan presidentin Kyösti Kallion ja Kaisa Kallion välisestä kirjeenvaihdosta kertoo FM Maria-Liisa Kallio ke 5.4. klo 18.30 Soukan kappeli. Hartaus Erkki Kuusanmäki, musiikkia Jussi Talasniemi, sello.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 7.4. klo 18.30 Soukan kappelissa. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. facebook.com/espoonlahtifellowship

BRUNSSI JA MYYJÄISET

Luomisuskon ja tieteellisen maailmankuvan välinen suhde. Tuodaan esille perusteet, miksi niiden välillä ei ole ristiriitaa. TT Eero Junkkaala ke 22.3. klo 18.30 Soukan kappeli. Ke 29.3. Monoteistien menestys tieteessä edellytti naisen aseman tasavertaistamista, DI Päiviö Latvus.

AIKUISET SINKUT Lapsuuden leikeistä keskustellaan la 25.3. klo 18 Soukan kappelilla.

Seuraava ilta 29.4.

LUUKAS 10 – TAPA ELÄÄ L10T on innostava ja käytännöllinen tapa seurata Jeesusta. Sopii ujoille, rohkeille, kiireisille. Pe 7.4. klo 18–20.30 ja 8.4. klo 9–18 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2.

Maksu 30 e sis. ruokailu, koulutus ja käsikirja, dvd 13 e koulutuksen yhteydessä. Kouluttajana Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta.

Ilm. viim. 24.3. anni.katajisto2015@ gmail.com, 040 566 0963.

YHTEISVASTUU

Danielin kirja aiheena to klo 18 Soukan kappelilla, kirkkoherra Jouni Turtiainen. 16.3. Irtokäsiä ja leijonia (Daniel 5–6). 30.3. Erikoisia eläimiä ja Ihmisen Poika (Daniel 7–8).

Tempauskeräys Tillinmäessä la 25.3.

Lipaskeräys alueemme kauppakeskuksissa pe–la 31.3.–1.4.

Myyjäiset la 8.4. klo 11–14 Soukan kappeli.

Lista- ja lipaskerääjiä tarvitaan!

Ota yhteyttä britta.blomberg@gmail. com, 0400 936 621. www.yvkerays. net.

ONNENPÄIVÄ

LAULUKERHO

Ota mummit, kummit, vaarit ja vauvat mukaan ja tule koko perheen kivaan Yhteisvastuutapahtumaan la 18.3. klo 10–14 Soukan kappelille.

Sisällä mm. kahvila, arpoja, ongin-

Venytellään äänijänteitä kanttorin johdolla ti 28.3. klo 13 Soukan kappelilla. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat laulut lauletaan ti 11.4.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN

VANHUSTEN ASIALLA

Maukas brunssi ja kivat kevätmyyjäiset la 8.4. klo 11–14 Soukan kappeli. Myynnissä pääsiäisen koristeita, käsitöitä, leivonnaisia ja arpoja.

Brunssin hinta 10 e/aik., 4 e/lapsi, perhelippu 26 e (2 aik. ja 2–3 lasta).

Musiikkihetkessä klo 12 lauletaan riparilauluja.

TEHTÄVÄ KOTIOVELLA Koulutus maahanmuuttajien kohtaamiseen la 22.4. klo 10–16 Soukan kappeli. Koulutus sopii sekä maahanmuuttajien parissa työskenteleville että asiasta kiinnostuneille tai vapaaehtoistyötä harkitseville.

Lisätiedot ja ilm. viim. 12.4. anna.k. helenius@evl.fi, 040 537 6848. Kouluttajana Virpi Nyman, Kansan Raamattuseura.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

LEIRILLE, MARS! Hyvää ruokaa, kivaa tekemistä ulkona ja sisällä, uusia kavereita...

Lähde rohkeasti mukaan viettämään ikimuistoista kesäloman aloitusta!

Kesäleirit Velskolan Väentuvassa: 1.–3.-lk. 4.–6.6. Hinta 35 e sekä 4.–7.lk. 6.–8.6. Hinta 35 e. Lue lisää ja ilmoittaudu www.sodesode.fi.

PÄIVÄKERHOHAKU SYYSKAUDELLE Kerhopisteet Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, 041 529 2952. Soukan kappeli, Soukankuja 3, 041 529 2954.

Iivisniemen kerhopiste, Iivisniemenaukio 1, 041 529 2957. Mäntykappeli, Mäntytie 27, 014 529 2955. Kaskikappeli, Kaskipiha 5, 041 529 2956.

Ankkuritien kerho, Ankkuritie 5 Da, 041 529 2951. Ilm. viim. 31.3. www.

espoonseurakunnat.fi/web/paivakerho/espoonlahdenseurakunta.

Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 5356190

KESÄKERHOT Kouluikäisille 5.–21.6. klo 9–14.

Kerhopisteet Iivisniemi, Iivisniemenaukio 1, 041 529 2957 ja Kaskikappeli, Kaskipiha 5, 041 529 2956. Koko aika 65 e tai 25 e/vko, sis. lämpimän ruoan.

Alle kouluikäisille 5.–21.6. klo 9–13 Mäntykappeli, Mäntytie 27, 041 529 2955, etusijalla v. 2011 syntyneet lapset. Koko aika 52 e tai 20 e/vko, sis. lämpimän ruoan. Ilm. viim. 31.3. http://www.espoonseurakunnat.fi/ web/kouluikaiset/kesakerhot/ espoonlahdenseurakunta. Paikat täytetään ikäjärjestyksessä. Tied. leena.jarvinen@evl.fi, 041 535 6190.

TUKEA MIELENTERVEYTEEN MieTe – vertaistukea yksinäisyyteen ja masentuneisuuteen joka ma klo 17–18.30 Soukan kappeli. Ryhmässä

on vertaisohjaaja. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Meren ja taivaan välillä -keskusteluryhmä to klo 14–15 Meriemy, Merenkäynti 3, paritt. viikot. Tied.

Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

Perjantaiporinat pe klo 13–14.30 Soukan kappeli, parill. viikot. Tied.

Ritva Aarnio, 040 537 6854.

Verso – omaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti. Meriemy, os. Merenkäynti 3, to 23.3., 6.4. ja 18.5. klo 17.30–19.30. Tied. Marja-Liisa Kiiski 050 375 2585.

PÄÄSIÄINEN LÄHESTYY Sukella pääsiäistunnelmaan kesken kauppareissun! Pääsiäispolku ti 11.4. klo 17–19, ke 12.4. klo 17–19 ja la 15.4. klo 10–12 ja 13–16 kauppakeskus Lippulaiva.

Musiikki-ilta ke 12.4. klo 19 Soukan kappeli. H. Schütz: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä ja J.S. Bach: Actus Tragicus. Navichorus, Espoon barokki ry, joht. Elja Puukko. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Menokasvo

AccaBella-kuoro on Kauniaisten äitien henkireikä Teija Palolahti, olet AccaBella-kuoron johtaja. Millainen kuorosi on?

Alunperin Mammaköörin nimellä toiminut Kauniaisten seurakunnan AccaBella-kuoro on ollut jo pitkään laulaville äideille henkireikä arjen pyörityksen keskellä. Harjoituksissa on aina ollut lastenhoitaja. Vuosien myötä perhetilanne on monilla helpottunut, mutta tarve kokoontua yhteen laulamaan on säilynyt vahvana.

Konsertti päättää Kehon ja mielen hyvinvointi-iltojen sarjan. Millainen musiikki tekee hyvää?

Musiikki hoitaa ja virtaa suoraan sieluun ja tekee hyvää. Se voi olla hyvin erilaista riippuen omasta elämäntilanteesta ja tunnetilasta.

Hyvää tekevä musiikki myötäelää, lohduttaa, tarjoaa tarttumapintaa monenlaisille tunteille; niin ilolle kuin surullekin.

PAULA HUHTALA Suola-konsertti Kauniaisten kirkossa, os. Kavallintie 3, torstaina 30.3. klo 19. Konsertissa esiintyvät naiskuoro AccaBella, joht. Teija Palolahti, Suomen Raamattuopiston Gospelkuoro Fideles, joht. Anna Pöyhönen, Tiro Rohkimainen sekä Granut-seurakuntanuoret.

Vapaa pääsy, ohjelman tuotto Yhteisvastuulle.

ESKO JÄMSÄ

Millaista musiikkia on luvassa Suola-konsertissa, jossa esiinnytte?

Olemme yhdessä nuoriso-ohjaaja ja muusikko Tiro Rohkimaisen kanssa valinneet elämänmakuista musiikkia kaikilla mausteilla. Suola-konsertin musiikki on helposti lähestyttävää, moniulotteista, pohdiskelevaakin aina Cohenin ja Egotripin musiikista Simojo-

keen ja Rohkimaiseen. Musiikki sopii kaikenikäisille.

11

12 A

MENOT 16. – 30.3.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT Leppävaaran kirkko Hengähdä hetki – hiljainen rukoushetki tiistaisin klo 12.30.

Messu ja kirkkokahvit su 19.3. klo 11.

Vallivirta, Rissanen, Tiia Saari. Messussa laulaa Cantores Minores -muskarilaiset Heidi Vanhasen johdolla.

Viikkomessu ke 22.3. klo 13. Raiskio, Noponen. Messun jälkeen Tarja Huttunen Espoon seurakuntayhtymästä kertoo matkastaan Ukrainaan.

Marianpäivän messu ja kirkkokahvit su 26.3. klo 11. Alanne, Raiskio, Hyry, Mattanja-kuoro, johtaa Ritva Oksanen.

Karakappeli Messu ja kirkkokahvit su 19.3. klo 13. ”Me katsomme odottaen Herraan, Jumalaamme, kunnes hän armahtaa meitä” (Ps. 123: 2). Yletyinen, Latvanen, messun palvelutehtävissä Anjalan riparilaisia.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

Perkkaan kappeli Sanajumalanpalvelus ja iltatee su 26.3. klo 17. Koskela.

LAPSILLE JA PERHEILLE Keväthavinaa-lastenkonsertti la 25.3. klo 16, Leppävaaran kirkko.

Puolen tunnin konsertissa laulaa ja laulattaa lapsikuoro Havina ja muskarikuoro Huiske Outi-kanttorin ja muskariope Essin johdolla. Konsertin toteutuksessa mukana myös koululaisten kerhot ohjaajineen. Mehutarjoilu. Kerholaisten tekemiä herkkuja tarjolla pientä maksua vastaan, varaathan mukaan kolikoita. Tuotto Yhteisvastuulle ja kerhojen toimintaan. Vapaa pääsy.

Päiväkerhoihin ilmoittautuminen kaudelle syksy 2017–kevät 2018 on käynnissä 1.–31.3.2017. Kerhoja on tarjolla 2–5-vuotiaille omissa ikäkausiryhmissään kirkolla ja kappeleilla. Etsi sopiva ryhmä ja ilmoita lapsesi mukaan! ILMOITTAUTUMINEN SÄHKÖISESTI sekä tarkemmat tiedot ryhmistä ja hinnoista: espoonseurakunnat.fi/web/ alle-kouluikaiset/paivakerho/leppavaara.

TOIMINTAA ALAKOULUIKÄISILLE Lasten kesäleiri 2.–7. luokkalaisille (tulevan syksyn luokkajaon mukaan) ma 5.6.–to 8.6. Hvittorpin leirikeskuksessa. Etusijalla Leppävaaran srk:n alueella asuvat lapset. 50 euron hinta sisältää kuljetukset, täysihoidon, tapaturmavakuutuksen sekä ohjelman. Luvassa ulkoilua, uintia, saunomista, sisäilyä, hartautta ja hauskanpitoa. Lisätietoja: Petri Väljä, petri.valja@evl.fi, 050 432 7504 tai

16. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Sanna Franssila.

Matinkappeli: Messu su 19.3. klo 12.

Liturgia ja saarna Sirpa Tolppanen, kanttori Sanna Franssila.

Messu su 26.3. klo 12. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Sanna Franssila.

KIRKKOKAHVIT Reilun kaupan kirkkokahvit tarjolla messun jälkeen.

MESSU

TAIDETERAPIARYHMÄ

Olarin kirkko: Messu su 19.3. klo 10.

Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Sari Rautio.

Paastonajan aamumessu ke 22.3. klo 8. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, diakoni Kristiina Huotari.

Messu su 26.3. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Marjo Parttimaa, kanttori Päivi Hakomäki, Leila Kulmala, laulu, Inna Vintturi, huilu.

Paastonajan aamumessu ke 29.3. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus, diakoni Kristiina Huotari.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. 4 vuotta täyttäneille on kirkkoparkki messun ajan. To 16.3. Risteyksessä liturgia ja saarna Jussi Koski. To 23.3. Risteyksessä liturgia ja saarna Jussi Koski.

Olarin kappeli: Messu su 26.3. klo

Omaa tietä etsimässä – tutkimusmatka itseen. Luottamuksellisessa ryhmässä voit tarkastella elämääsi taideterapian menetelmiä hyödyntäen. Osallistuminen ei edellytä kokemusta tai taitoja, halu kokeilla riittää. Maanantaisin 17.30–19.45 Teatteri Hevosenkengässä, Juhannusmäki 2: 27.3., 3.4., 10.4., 24.4., 8.5., 15.5., 22.5., 29.5., 13.8. (su koko pv), 21.8., 28.8., 4.9., 11.9., 18.9., 25.9., 2.10., 9.10., 16.10., 23.10. ja 30.10.

Hinta 19 x 30 e + su 55 e. Taidemateriaalit sekä kahvitarjoilut sisältyvät hintaan. Tarvittaessa voit tiedustella osittaista maksuvapautusta kristiina. huotari@evl.fi. Vetäjinä ryhmätaideterapeutit Kristiina Huotari ja Sanna Hallén. Tiedustelut ja ilmoittautuminen sanna.hallen@hevosenkenka.fi, p. 040 701 8750.

VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAPÄIVÄ Anna-Liisa Valtavaara, teologi, kouluttaja ja kirjailija, puhuu kirjojensa pohjalta aiheesta ”Syyllisyys ja katkeruus elämän voimavarkaina” la 18.3. klo 9.30–13.30 Matinkappelissa.

Aamupala- ja lounastarjoilu. Tiedus-

Daniela Saba-Myers, daniela.sabamyers@evl.fi, 040 532 6770.

TASAUSPÄIVÄN LIPASKERÄYSTEMPAUS Ota osaa lipaskerääjänä! Tasauspäivän tempaus kauppakeskus Sellossa to 23.3. klo 14–17. Valtaosa maailman köyhistä asuu maaseudulla. Oma maapala mahdollistaisi pienviljelijöille toimeentulon. Maattomuutta aiheuttavat esim. konfliktit, puutteellinen lainsäädäntö, suuryritysten tekemät maakaappaukset ja ympäristökatastrofit.

Maattomuus aiheuttaa köyhyyttä, nälkää, pakolaisuutta ja turvattomuutta. Tasauskeräyksen tuotolla Suomen Lähetysseura tukee maattomia ihmisiä ja ennaltaehkäisee maattomuutta mm. Kolumbiassa ja Etelä-Afrikassa. ILMOITTAUDU LIPASKERÄÄJÄKS: martta.nurmi@ evl.fi, 040 559 1487.

Seder-ateria 2. pääsiäispäivänä 17.4. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

VAPAAEHTOISTYÖ Etsitkö paikkaasi seurakunnassa?

Kiinnostaako esim. aikuisten tai lasten kerhojen ohjaaminen, leivonta, musiikki, valokuvaus tai messuavustajan tehtävät? Vapaaehtoisena voit 44 olla x mukana toteuttamassa ja LE 110 mm

KUORO KAIKILLE Juuri sinulle wannabe-singer!

Harjoitukset ke 29.3. klo 18.30–19.45, Leppävaaran kirkko. Kaikenikäisten kuoro, jossa ei laulutaitovaatimuksia, ei sitoutumis- eikä esiintymispakkoa. Harjoittelemme joka toinen ke. Mukaan voi tulla missä vaiheessa kautta tahansa. Tied. outi.noponen@evl.fi tai 040 513 0869.

ARKIRETRIITTILEIRI Arjen ja retriitin yhdistävä leiri Taizé-hengessä Velskolan kartanossa huhtikuussa. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

SEDER-ATERIA Juutalaisen pääsiäisperinteen

telut ja ilmoittautumiset 10.3. mennessä Leena Lenkkerille 041 539 8801 tai leena.lenkkeri@evl.fi.

CHAPPLE WEDNESDAY -ILTA Naurun sakramentti -show ke 22.3. klo 18 Chapple Wednesday -illassa Isossa Omenassa. Stand up -koomikkopappi Sampsa Simpanen.

ÄIDIT JA TYTÖT Äitien ja kouluikäisten tyttöjen ilta su 19.3. klo 17–19 Olarin kappelilla.

Yhdessäoloa, askartelua, rentoutusta, iltapala ja hartaus. Mukana Marjo-pappi, nuorisotyönohjaaja-Anne ja kerhonohjaajia. Lisätiedot 040 551 4426.

DESIGN- JA VINTAGEKIRPPUTORI Tule myymään tai ostamaan esim. vanhoja astioita ja sisustusesineitä la 1.4. klo 11–15, Chapple, Iso Omena, laajennusosan 2. krs. Myyntipöytä 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pöytävaraukset leena.lenkkeri@evl. fi.

PALMUSUNNUNTAIN PERHEMESSU JA PUUHAPÄIVÄ Koko perheen puuhapäivän aloittaa Olarin kirkolla perhemessu 9.4. klo 10. Messulounas, aikuiset 3 e ja lapset ilmaiseksi. Toimintapisteissä (1 e/piste Yhteisvastuulle) voit mm. istuttaa omat rairuohot, metsästää munia ja pokémoneja, tehdä oman hattaran ja askarrella aaseja. Mukana myös instagram-lettitaiteilijoita tekemässä pikakampauksia.

ÄITIEN VIRKISTYSILTA Pieni hengähdystauko arkeen Hvittorpissa 26.4. klo 17.30–21.30.

Mukavaa yhdessäoloa, saunomista, kädentöitä, iltapalaa ja hartaus.

Kimppakyydein. Hinta 5 e. Ilmoittautumiset 12.4. mennessä: Mia Silvola 050 576 4891, mia.silvola@evl.fi.

ideoimassa seurakunnan toimintaa ja tapahtumia. Ota rohkeasti yhteyttä niin mietitään yhdessä, missä juuri Sinun lahjasi pääsisivät oikeuksiinsa.

Tied. vapaaehtoistyön ohjaaja Heli Siltakorpi, 040 537 6876, heli.siltakorpi@evl.fi. vapaaehtoistyo.fi.

PIENRYHMÄTOIMINTA Runoryhmä ti 21.3. klo 18, Karakappeli. Runo kuuluu arkeen kuin leipä!

Avoin ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Kevään muut kokoontumiskerrat: 4.4., 18.4., 2.5. ja 16.5. Tied.

Lahjamarjatta Korhonen 044 523 6574.

Raamattu-, rukous- ja ylistyspiiri keskiviikkoisin klo 18.30, Karakappeli. Piirissä lauletaan, luetaan Raamattua ja lopuksi rukoillaan. Kokoontumiset joka viikko 10.5. asti (ei 12.4.).

Tied. Irmeli Vaittinen, 040 828 5898.

Kirkon lähetyspiiri ti 21.3. ja 4.4. klo 13, Leppävaaran kirkko. Yhteyttä, laulua, rukousta, lahjoitusta sekä nimikkolähettien kuulumisia Raamatun ja kahvikupin äärellä. Kokoontumiset joka toinen ti. Ohjaaja Aili Tyrylahti, 041 503 5085.

Leppävaaran seurakunnassa toimii noin parikymmentä aikuisten pienryhmää. TUTUSTU ja tule mukaan: espoonseurakunnat.fi/ letoiminta Katso tapahtumien tarkemmat tiedot verkon tapahtumakalenterista: espoonseurakunnat.fi/lekalenteri Seuraa meitä somessa ja verkossa! facebook.com/leppavaaranseurakunta espoonseurakunnat.fi/leppavaara nuortensiipi.fi @nuortensiipi

la. 20.4. on kirjana Svetlana Aleksejevits: Tsernobylista nousee rukous ja 18.5. Saara Kinnunen: Isän kaipuu.

Lisätietoja Liisa Riikola 040 560 2247.

OL 44 x 135 mm

POIKIEN JUTTUJA-LEIRI Miesten ja poikien yhteinen leiri aikuisille ja esi- ja alakouluikäisille Hilassa 21.–23.4. Isät, isoisät, isoveljet, kummit: Tervetuloa viettämään yhdessä pojan kanssa mukava viikonloppuleiri. Luvassa mm. tekemistä sisällä ja ulkona, makkaranpaistoa nuotiolla, saunomista, iltaohjelmaa ja hartauksia. Hinta aikuiselta 25 e ja lapselta 15 e. Lisätiedot ja ilmoittautuminen niittykappeli.net/tytotjapojat.

KESÄN LEIRIT KOULULAISILLE Perinteiset kesän leirit koululaisille Hilassa. 5.–7.6. Puuhis 1 1–4 -luokkalaisille, hinta 35 e. 7.-9.6. Puuhis 2 1-4 -luokkalaisille, hinta 35 e. 9.–12.6.

Megis 5–7 -luokkalaisille, hinta 45 e.

Ilmoittautuminen 1.4.–15.5.: www. niittykappeli.net. Lisätiedot Anne Sarasmaa: anne.sarasmaa@evl.fi, 040 5514426.

RYHMIÄ AIKUISILLE Haluatko virkistää mieltäsi ja sieluasi? Laulamme yhteislauluja Olarin kirkolla, kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19. LISÄTIETOJA Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, 040 488 7157.

Lukupiiri to 16.3. klo 18–20. Kirjana Arundhati Roy: Joutavuuksien juma-

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki

Stand up ja naurun sakramentti Keskiviikkona 22.3. stand up -koomikkopappi Sampsa Simpanen esiintyy Chapple Wednesdayssa. Luvassa on siistiä stand up -komiikkaa eli esityksen jälkeen vanhempien ei tarvitse korvat punaisena selitellä kaikkia uusia sanoja, mitä perheen juniorit kuulivat koomikon sanovan. Vapaa pääsy.

Chapple Wednesday ke 22.3. klo 18, Chapple, Iso Omena

Opi välttämään tunneansat Keskiviikkokerhossa 22.3. pohditaan tunteita ja tunnelukkoja. Seniorinakin voi löytää uusia näkökulmia itseensä ja voi oppia muodostamaan armollisemman jumalakuvan. Tilaisuus on avoin kaikille.

Keskiviikkokerho 22.3.

Tapiolan kirkossa. Aloitus klo 12 keskipäivän rukouksella, ohjelma klo 13. Kirkkopolku 6.

A

13

TA 44 x 55 mm

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 19.3. klo 10 Tapiolan kirkko.

Holm, Kallio, Malkamäki. Tapiolan seurakunnan kamarikuoro. Messun aikana pyhäkoulu ja jälkeen kirkkokahvit.

Viikkomessu ke 22.3. klo 8 Tapiolan kirkko. Pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro ja -kahvi.

Messu su 26.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Tervonen, Jurmu.

Psalmus-kuoro ja Vaskiyhtye. Messun aikana pyhäkoulu ja jälkeen Erja Tanskasen sakastiin lahjoittaman Virta-kirkkotekstiilin julkistaminen.

Lähetyksen kirkkokahveilla mukana Jan-Eerik ja Upu Leppänen Hongkongin terveisin.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 26.3. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 29.3. klo 8 Tapiolan kirkko. Aamupuuro ja -kahvi.

Keskipäivän rukous joka arkipäivä klo 12 Tapiolan kirkossa.

Aamurukous joka ti klo 8 Kirvuntie C18, Laajalahti.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ -LOUNASKONSERTTI Espoon musiikkiopiston taitajia ke 29.3. klo 12 Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

PÄIVÄKERHOON Ilmoittautumiset ovat alkaneet.

Tied. www.espoonseurakunnat.fi/ toiminta.

LASTEN KESÄKERHOT JA LEIRIT Tapiolan koululaisten kesäkerhojen tied. ja ilm. www.espoonseurakunnat/koululaiset/kesakerhot. Kesäleirit: ma–to 5.–8.6. ”Suuri salaisuus” -kesäleiri 1.–6.luokkalaisille. Hinta 45 e. ma–to 19.–22.6. Espoon ja Helsingin hiippakuntien yhteinen ”Aarre”-telttaleiri 1.–6.-luokkalaisille Partaharjulla. Hinta 50 e. Ilm. ja tied. www.paheksuvakirahvi.fi

KESKIVIIKKOKERHO Tunnelukot ke 22.3. Tapiolan kirkko.

Tunnelukkojamme avaamalla vältymme joutumasta hankaliin tunneansoihin. Psykologian tohtori Anja Laurila. Kahvi Keskipäivän rukouksen jälkeen. Ohjelma klo 13.

Kauneimmat hengelliset laulut ke 29.3. Tapiolan kirkko. Yhteislaulua ja lauluesityksiä. Muusikko Tommi Varis. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

TÄHÄN ON TULTU – RUNOKOOSTE 100-vuotias Suomi on innoittanut Espoon työväenopiston Lausuntaryhmä Hottiksia pe 31.3.2017 klo 12.15 Tapiolan kirkon Olohuoneessa.

Suomalaisia runotekstit kulkevat

ihmisyyden, toisen ja itsensä kunnioittamisen kautta kaiken arvokkaan huomaamiseen.

MARIANPÄIVÄN NAISTENILTA Naisena, äitinä ja tyttärenä su 26.3. klo 17:30 iltatee, jonka jälkeen Heli Karhumäki johdattelee naiseuteen.

Runon ja musiikin poluille äitinä ja tyttärenä vievät Marja-Liisa Biskop ja Heidi Zschauer.

PÄÄSIÄISASKARTELU Virpomisoksien askartelua ma 3.4.

17.30–19, Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Ti 4.4. 17.30–19 Tapiolan kirkolla. Ke 5.4. klo 17.30–19 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4.

KOKOONTUMISIA Käsityöpiiri joka ma klo 10–14, Tapiolan kirkko.

Tiistaipiiri parillisten viikkojen ti klo 10 Kirvuntie C 18, Laajalahti. Äiti Teresa -piiri joka ti klo 13, Tapiolan kirkko. Piirissä kudotaan peittoja.

Miesten raamattupiiri joka kuun 1. ja 3. ti klo 18.30. Seur. 21.3. ja 4.4.

Tapiolan kirkko.

Lukupiiri joka ti klo 13, Tapiolan kirkko. Ohj. Riitta Linnapuomi.

Miestenpiiri joka to klo 14, Tapiolan kirkko.

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Tiedänkö, kuka minä olen? Ke 22.3. klo 19, Tapiolan kirkko. Raamattuopetus pastori Seppo Juntunen Rukouspalvelusta. Iltatee alk. 18.30.

Rukouksen huone kirkon aukioloaikoina pe–ke 17.–22.3. Kirkkopolku 4.

IRTISANOTTU? Avoin Eteenpäin-ryhmä työttömille ti 28.3., 25.4. ja 23.5. klo 13 Tapiolan kirkolla. Klo 12 Päivärukous ja klo 12.15 Kirkon Lounas.

L10T-KURSSI Kurssi varustaa sinua evankelioivaan elämäntapaan. Hinta 30 e. Pe 7.4. klo 18.30–20.30 ja la 8.4. klo 9–18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Tied. kouluttaja kristiina.nordman@sana.fi. Ilm. anni.katajisto@ gmail.com, 040 566 0963.

KIRKON LOUNAS Tapiolan kirkon lounasta ei ole ti 4.4. Muutoin joka ti klo 12.15. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30. Hinta 4 €, 3–14-v. 2 €, alle 3-v. Ilmaiseksi.

KANSAINVÄLISEN VASTUUN RYHMÄ Tule mukaan toimintaan. KVR-kokous ke 22.3. klo 18–20 Tapiolan kirkolla.

s.13 44 x 161 mm PaKe+KAU

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710, kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 20.3. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO ”Kirkkojemme vaivaisukot”, Pertti Mäkeläinen. Ti 21.3. klo 13 yläsalissa.

ILON RYHMÄ Ti 21.3. ja 28.3. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksessa.

Wikman. Kyrkkaffe. Hagalunds kyrka kl. 12. Ertman, Malmgren.

Kyrklunch för Gemensamt Ansvar.

Köklax kapell kl. 16 lovsångsmässa.

Ertman, Kronlund, lovsångsteamet.

Söndagsskola. Servering.

Sö 26.3. Marie bebådelsedag. Esbo domkyrka kl. 12.15. Jäntti, Bengts, Malmgren. Marthorna inbjuds speciellt. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Olars kapell, Månskivan 4 (OBS platsen!) kl. 10.30. Ertman, Kronlund.

Kyrklunch.

grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 19.3 Högmässa kl.12.

SÖ 26.3 Mariadagens familjegudstjänst kl.12.

LOVSÅNG OCH BÖN TO 16.3 och 23.3 i övre brasrummet kl. 10.

MESSU

MARTAT JA MARIAT

Su 19.3. klo 10 kirkossa, Huoponen, Tuomi ja Marte. Kirkkokahvit.

Kansainvälisen vastuun ja lähetyksen ryhmä to 23.3. klo 12 yläsalissa, lähettivieras.

VECKOMÄSSA

TISDAG 21.3

On. 22.3. Södrik kapell kl. 12. von Martens, Bengts. Kyrkkaffe.

KESKUSTELEVAT NAISET

EARTH HOUR-KONSERT

”Virkeä arki”, mukana Helena Pirvola-Nykänen. To 30.3. klo 14 kirkon takkahuoneessa.

Lö 25.3. Esbo domkyrka kl. 20.20.

Stilla, meditativ musik i stearinljusens sken med Pia Bengts, Nina Kronlund, Eeva-Liisa Malmgren och Håkan Wikman. Fritt inträde. Frivillig kollekt för Gemensamt Ansvar.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

MESSU Su 26.3. klo 10 kirkossa, Mäkinen, Huoponen ja Marte. Kirkkokahvit.

PERHEKERHO To 16.3., 23.3. ja 30.3. klo 10 Sebastoksessa.

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTI –ILLAT Kauniaisten kirkolla to 16.3. klo 19 Kristillinen mietiskely, uskontokasvatussihteeri Pekka Yrjänä Hiltunen. To 23.3. Hyvinvointia mielen hallinnalla – mindfulnessin perusteita, johtamisvalmentaja Eeva Jaakonsalo. To 30.3. klo 19 Suola-konsertti.

ILTAPÄIVÄ KIRKOLLA Koko perheen toiminnallinen kirkkohetki, tarjolla myös päivällinen. Su 19.3. klo 15–18 Kauniaisten kirkolla.

VARTIN HARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA Ma 20.3. ja 27.3. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa.

ITSETUNTEMUSLAUANTAI Tee tietoisempia valintoja enneagrammin avulla la 1.4. klo 10–16 Sebastoksen toimitilassa. Kouluttajina Heli Norokorpi ja Anna-Kaisa Tuomi. Hinta 10 €. Ilm. p (09) 512 3710 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 19.3. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Esbo domkyrka kl. 12.15. Kanckos, Wikman. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Karabacka kapell kl. 10. Jäntti,

FÖRSAMLINGSLUNCH Olars kyrka, svenska sidan, varje ti kl. 12–14. Pris 5 €.

ÖPPEN MOTTAGNING Kyrktian, Kyrkog. 10, varje må. och to. kl. 10-12. Diakoniarbetare på plats, man kan komma in i olika ärenden, beställa längre tid till själavård, för utredning av ekonomiska bekymmer m.m.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722,

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 22.3 och 29.3 i övre brasrummet kl. 13.30.

ANDDAKT FÖR UNGDOMAR FR 24.3 i Grankulla kyrka kl. 17.30.

Ungdomskväll i Klubb 97 kl. 18.

TISDAG 28.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Pensionärskören i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan grupp för ungdomar i Klubb 97 kl. 16.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

Espoon seurakuntien palvelukeskus

14 A

KIRKOISSA SOI 16.–30.3.

LA 18.3.

Iltasoitto ”Musisoinnin iloa” la 18.3. klo 18, Leppävaaran kirkko.

Maija Aho, klarinetti ja Fred Fenell, piano esittävät Mozartin ja Brahmsin kamarimusiikkia. Vapaa pääsy.

Musiikkia barokkiselloilla ja cembalolla klo 18 Kauklahden kappelissa. Miika Uuksulainen ja Jukka Kaukola, barokkisello; Jouko Laivuori, cembalo. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

LA 25.3.

SU 26.3.

Musiikkiopisto Avonian laulajien Yhteisvastuukonsertti su 26.3. klo 15 Suvelan kappelissa. Vapaa pääsy. Kahvit alussa. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Gloria – Marianpäivän konsertti klo 18, Leppävaaran kirkko. Kutsu iloon ja kiitokseen Maria-aiheisen musiikin äärelle. Konsertti huipen-

KE 29.3.

Häivähdys pyhää -lounaskonserttisarjassa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6.

Helmi Neuvonen, sello. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

TO 30.3.

Tuike ja Välke -lapsikuorojen Yhteisvastuukonsertti to 30.3. klo 18 Auroran kappelissa. Tuomiokirkkoseurakunnan lapsikuorot musisoivat! Joht. Lea Waaraniemi ja Heli Vapaakallio. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

LA 1.4.

Maksetut viulut -konsertti. Rakkaita hengellisiä lauluja ja riemukasta groove folkia klo 16, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Suurella intohimolla, vahvalla ammattitaidolla, perinnesoittimien rajoja rikkoen ja sydämellä sovittaen.

Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e yhteisvastuulle.

SU 2.4.

Virsimaraton! Virsikirjan lisävihkon uusien virsien lauluilta klo 18 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8. Lauletaan yhdessä Kuoro kaikille -kuoron ja kanttoreiden Elina Forsberg ja Liisa Malkamäki kanssa. Vapaa pääsy.

LA 1.4.

Maksetut viulut -yhtye esittää rakkaita hengellisiä lauluja ja riemukasta groove folkia la 1.4. klo 16 Tapiolan kirkossa.

Tule terveelliselle ja edulliselle lounaalle tai kahvikupposelle kirkoille ja kappeleille!

Mahdolliset poikkeukset lounaiden aikatauluissa löytyvät netistä: www. espoonseurakunnat.fi/web/tukea/diakonialounaat.

THINKSTOCK

Keväthavinaa-lastenkonsertti klo 16, Leppävaaran kirkko. Puolen tunnin konsertissa laulaa ja laulattaa lapsikuoro Havina ja muskarikuoro Huiske Outi-kanttorin ja muskariope Essin johdolla. Konsertin toteutuksessa mukana myös koululaisten kerhot ohjaajineen.

Mehutarjoilu. Kerholaisten tekemiä herkkuja tarjolla pientä maksua vastaan, varaathan mukaan kolikoita. Tuotto Yhteisvastuulle ja kerhojen toimintaan. Vapaa pääsy.

Earth Hour -konsertti klo 20.20 Espoon tuomiokirkossa. Hiljaista, meditatiivista musiikkia kynttilänvalossa. Pia Bengts, Nina Kronlund, Eeva-Liisa Malmgren ja Håkan Wikman. Vapaa pääsy.

Vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

tuu Leppävaaran Kirkon Kamarikuoron esittämään Antonio Vivaldin teokseen ”Gloria”. Konsertin solisteina Outi Noponen, sopraano, Vuokko Saariaho, altto, Seidi Palonen, oboe ja Pauliina Hyry, urut. Musiikin johto Kullervo Latvanen. Vapaa pääsy.

Apua & tukea Diakonialounaat ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Kappelilounas ma ja to klo 11–13 Auroran kappeli, os. Heiniemenpolku 1. Aikuiset 4 e, lapset 3–10-vuotiaat 2 e, alle 3-v. 0,50 e.

Kappelilounas ti klo 11–12.30 Kauklahden kappeli, os. Kauppamäki 1.

Alkuhartaus, ateria 4 e.

Kappelilounas ti klo 12–13 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24. Alkuhartaus, ateria 3 e.

Kappelilounas ti klo 12-13 Viherlaakson kappeli, os. Viherkalliontie 2.

Alkuhartaus, ateria: aikuiset 4 e, 3–10 v. 2 e, alle 3-v.0,50 e.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Diakonialounas ma, ti ja to klo 11 Soukan kappeli, Soukankuja 3.

Lipunmyynti 10.30–11.30. Hinta 3 e/ aikuinen, 1 e/3–14-v.

Elintarvikejakelu ma, ti, ke ja pe klo 9 os. Merivirta 3. Vuoronumeroiden jako klo 8.40.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Diakonialounas joka ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkolla. Hinta 3 e.

Tilaisuus alkaa hartaudella.

Lounassoitto torstaisin 19.1.–23.3. klo 12.30, soiva lepohetki diakonialounaan jälkeen. Kanttorit ystävineen musisoivat. Kesto 15–30 min, vapaa pääsy!

OLARIN SEURAKUNTA Diakonialounas on tarkoitettu kaikille, joilla on taloudellisia vaikeuksia, tai jotka kaipaavat seuraa.

Diakonialounas järjestetään syys-toukokuun ajan. Hinta 2,50 e.

Lounailla diakoniatyöntekijä tavattavissa. Ke klo 11.30–12.30. Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4; ti klo 13–14 Matinkappelilla, Liisankuja 3. Lipunmyynti alkaa Olarin kappelilla klo 11.15 ja päättyy klo 12 ja Matinkappelilla klo 12.45 ja päättyy 13.30.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Tapiolan kirkon lounas joka ti

Kirkkopolku 6. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Hinta 4 e, 3–14-v. 2 e, alle 3-v. Ilmaiseksi.

Kahvilat ESPOONLAHTI Tule hörppäämään kuppi kahvia maanantaikahvilaan! Kahvilassa on mahdollista tehdä käsitöitä, tavata toisia, jakaa kuulumisia tai vaikka keskustella kahden kesken. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi neulotaan sinivalkoisia sukkia tänä vuonna syntyville vauvoille. Voit osallistua sukkatempaukseen lahjoittamalla Novitan sinisiä ja valkoisia sukkalankoja. Voit tuoda langat Soukan kappelin vahtimestarille. Tied.041 534 1706. Kahvila maanantaisin klo 13–15 Soukan kappeli.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Piipahda kahvikupposelle! Suolaista & makeaa, lehtiä & juttuseuraa.

Cafe Aurora ma–pe klo 10–14 Auroran kappelissa, os. Heiniemenpolku 1.

Cafe Suvela ma–pe klo 12–15 Suvelan kappeli, os. Kirstintie 24.

Café Viheri ma ja ke klo 10–13 Viherlaakson kappeli, os. Viherkallionkatu 2.

OLARIN SEURAKUNTA Leipäkahvila perjantaisin klo 13–15 Matinkappelilla. Voit istahtaa kahville kaikessa rauhassa tai tulla vain noukkimaan kotiisi vehnästä. Leppoisa tunnelma ja lahjoituksena saatuja hyviä leipiä ja pullia. Lisätiedot Veikko Ahonen p. 0407738715.

Kirpputorit ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Toivon Tori on avoinna to klo 12–18, os. Soukankaari 8 B. Otamme lahjoituksia vastaan! Tuotto Petroskoin vammaisten lasten ja nuorten tukemiseen. Tied. Eila-Riitta Kämppi 050

593 1412. Facebook.com/toivetori.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Unelman kammari – kirpputori ja kahvila ma klo 10–13 ja to klo 10–17, hartaus joka kuukauden 1. to klo 11.30. Peittopaja ma klo 13–15.

Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19.

Otamme vastaan hyväkuntoista pientavaraa ja vaatetta. Tied. Tiina Hietaniemi 040 763 6599.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Olotilan kohtaamispaikka ja kirpputori ti ja to klo 11–14 Leppävaaran kirkon Olotilassa. Poikkea kahville tai tekemään kirpparilöytöjä. Myynnin tuotto lähetystyöhön tyttöjen kouluttamiseen ja seurakunnan ikäihmisille.

OLARIN SEURAKUNTA Minikirppis Matinkappelilla ti klo 11–13. Tule tekemään edullisia löytöjä ja/tai lahjoita tarpeettomaksi jääneitä tavaroita tai vaatteita.

Lisätietoja diakoni Veikko Ahonen, 040 7738715.

Mielenterveyttä LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Mukavaa tekemistä ryhmässä!

Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry ja Leppävaaran seurakunta järjestävät ryhmätoimintaa joka toinen maanantai klo 15–17 Leppävaarassa Raitin Pysäkillä (Konstaapelinkatu 1). Ohjelmassa on tutustumista ja mukavaa tekemistä Leppävaaran alueella. Kokoontumispäivät: 13.3., 27.3., 10.4., 24.4., 8.5., 22.5., 5.6., 19.6. Ilm. ja tied.: toiminnanohj.

Tiina Pajula, EMY ry, 050 310 7987, tiina.pajula@emy.fi tai diakoni Harriet Lohikari, 040 531 1057, harriet.lohikari@evl.fi.

KAUNIAISTEN SEURAKUNNAT Ilon ryhmä ti 21.3. ja 28.3. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Yhteistyössä kaupungin ja ruotsalaisen srk:n kanssa.

International Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

Kansainvälinen yhteysilta pe 7.4. klo 18.30 Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. facebook.com/espoonlahtifellowship.

Anglican worship service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Arabic Family Fellowship. On Fri 24th of March at 5 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5. Rev. Ramez Ansara. Fellowship on every other Friday.

Chinese Young Family Fellowship. On Fri 24th of March at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Evening tea and Bible study with Chinese families. Contact: kenny.ding@gmail.com, 050 387 5192.

ELÄMÄNKAARI ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Siiri Fransiina Aarnio, Kaisla Aurora Isokivijärvi, Matias Verneri Päivinen, Sebastian Lee Roberts, Otto Petteri Suomalainen, Noel Oskar Tanninen, Niilo Eemeli Torvikoski.

Hautaan siunatut Kerttu Sigrid Lassander 88 v, Matti Yrjänä Koskimies 85 v, Raili Marjatta Hämäläinen 84 v, Pekka Jaakko Juhani Petersen-Dyggve 73 v, Pirjo Anneli Hakakorpi 71 v, Tarja Kaarina Johansson 67 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Elvi Vappu Emilia Hakkarainen, Sienna Amalia Huhtala, Samuel Elias Huovinen, Inessa Lumielle af Hällström, Amelia Alexandra Koivula, Jason Johan Edward Löfman, Viljo Sulo Eevert Mustonen, Elias Leo Elmeri Mäkilä, Amanda Helvi Ester Penttilä, Eliel Eero Armas Rajamaa, Iina Linnea Strandman.

Hautaan siunatut Elsa Kyllikki Suoranta 93 v, Anna-Liisa Kilpala 92 v, Eila Ainikki Härö 90 v, Taimi Ilona Laitinen 88 v, Esko Erik Juhani Sonkeri 86 v, Alpo Iisakki Hakola 84 v, Marja Terttu Honkonen 82 v, Helka Marja Annikki Helansaari 74 v.

15

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Elmeri Josia Noel Hannula, Tomas Albert Härkönen, Kim Kristian Kainlauri, Laura Saga Aurora Kirkkala, Maija Astrid Pasmik, Paola Helena Elisabeth Reinikainen, Helmi Adessa Carolina Ripatti, Anton Juhani Stenman, Karo Mikael Toppila, Benjamin Emil Vainio, Venla Louna Ilona Valle, Jonni Leo Johannes Vesioja, Iris Maria Amanda Österman.

Avioliittoon aikovat Timo Ilmari Lehtonen ja Marja Anneli Lankinen.

Hautaan siunatut Esko Johannes Aaltonen 94 v, Birger Osvald Mäkinen 92 v, Aili Ester Mäkelä 80 v, Pirkko Ilona Säkkinen 68 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Niklas Eero Matias Hallikainen, Linnea Auroora Holma, Ronja Saaga Eleonoora Kautto, Viljami Uuno Juhani Lähde, Edvin Joakim Odin Pettersson, Aatos Onni Kaspian Pulkkinen, Minni Vanamo Panderoosa Ritaranta, Frans Albert Vermas.

Hautaan siunatut Aino Kouvo 100 v, Joel Antti Olavi Kouvo 96 v, Elna Mirjam Oittinen 94 v, Eila Esteri Makkonen 87 v, Esko Olavi Kankare 85 v, Irja Tuulikki Repo 84 v, Raija Sinikka Olkinuora 70 v, Klaus Yrjö Erik Varis 58 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastetut Lotte Tuulikki Peni, Karlo Lionel Ristaniemi, Katariina Eeva Maria Vuorenmaa.

Hautaan siunattu Risto Kalevi Kullervo Ilmonen 85 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut/Döpta Axel Elliot Helkiö, Leonie Ingrid Alexandra Viitala, Isak Alexander Westerlund.

Hautaan siunatut/Avlidna Mia Sigrid Margaretha Nyholm 88 v, Olli Ilmari Hyppönen 83 v, Karin Viola Liljestrand 83 v, Matts Johan Otto Finnilä 82 v, Ramona Marenia Tolppola 41 v, Felix Petter Matomaa 20 v.

ESKO JÄMSÄ

Kastetut Elsi Maria Haapio, Lotta Lahja Aurora Karenniemi, Juuso Arvo Ilmari Kononen, Akseli Arvo Elmeri Kytö, Iikka Petteri Lehtilä, Ulrik Benjamin Orädd, Veeti Olavi Paajanen, Aaro Anton Patalainen, Taavi Armas Silenius, Anni Aleksandra Sipilä, Onni Oliver Suomi, Siiri Selina Suvisuo, Lenni Vilho Joonatan Terho, Henri Oliver Antero Vehviläinen.

Hautaan siunatut Emilia Kalin 90 v, Keijo Aarre Akseli Karmo 88 v, Eeva Liisa Kukkonen 84 v, Timo Lauri 72 v, Seija Maija-Liisa Haavisto 65 v, Pia Maaret Viman 49 v.

A

Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus Rautatientorilla on jatkunut lähes kuukauden.

Olarista lähtenyt tempaus laajenee MAANANTAIHIN 13.3. mennessä 34 seurakuntaa on ilmoittanut olevansa mukana We see you Migri -kampanjassa, jossa luetaan ääneen Maahanmuuttoviraston eli Migrin antamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä.

Kampanja alkoi teattereista, jossa päätöksiä luettiin 1.3. Kirkossa sama päivä oli tuhkakeskiviikko, katumuksen ja parannuksen päivä. Espoon Olarin seurakunnan diakoni Kristiina Huotari jäi miettimään, että teatterien tempaus on paastonajan ytimessä.

Hän nosti asian esille, ja tempaukseen ilmoittautui seurakuntia ympäri Suomea.

PÄÄKAUPUNKISEUDULTA MUKANA ovat nyt Espoon seurakunnista neljä eli Espoonlahti, Leppävaara, Olari ja Tapiola.

Helsingin seurakunnista kampanjaan osallistuu 14 ja Vantaalta yksi seurakunta.

Varsinainen pääpäivä on 5. paastonajan jälkeinen sunnuntai eli 2.4.

– Toivottavasti asia on silloin esillä mahdollisimman monessa seurakunnassa ympäri Suomea, sanoo Huotari.

Kampanja, jossa nostetaan esille yksittäisiä päätöksiä, on herättänyt myös kritiikkiä. Osallistujia on syytetty politikoin-

nista ja viranomaisten syyllistämisestä.

Huotarin mielestä politikoinnista syyttäminen on helppo tapa kieltää se, että asia koskettaa itseä. Kun turvapaikanhakijoiden kokemukset tuodaan kirkkoon, keskelle hengellistä elämää, kukaan ei voi ulkoistaa itseään pois siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Kirkon pitää puolustaa heikoimmassa asemassa olevia jo Jeesuksen esimerkin vuoksi.

– Kampanjan kohteena eivät ole yksittäiset virkamiehet, ja toiseksi kyllä virkamiesten päätöksistä pitää demokratiassa voida puhua. Niiden pitää kestää päivänvaloa.

Huotarin mukaan kirkko ja sen diakoniatyö nostavat esille myös muita epäkohtia.

– Kukaan ei käske vaikenemaan myöskään niistä epäkohdista, joita on syntynyt, kun Kela ei pysty vastaamaan toimeentulotukea tarvitsevien asiakkaiden hätään. Moni pitkäaikaissairas on vailla lääkkeitä tai koko toimeentulotuki on saamatta. Kirkon diakoniatyön arkea on, että joudumme puuttumaan erilaisiin kohtuuttomiin päätöksiin, ei Migri ole tässä poikkeus, sanoo Huotari.

PAULI JUUSELA

Palveluja tarjotaan Yhteiset Diakonian retkipäivä kaikille virkistystä kaipaaville to 6.4 Hvittorpin leiri- ja kurssikeskukseen.

Hinta 15 e sisältää ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. Ilmoittautumiset 23.3. mennessä p. 09 8050 3503 tai sähköisesti netissä: www.espoonseurakunnat.fi>toiminta>aikuiset>retket. Tiedustelut p. 040 736 9315. Etusija ensikertalaisilla. Järj.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö.

Mielenterveysleiri Hvittorpissa. Espoon seurakuntien diakoniatyön yhteinen mielenterveysleiri pidetään Hvittorpin leirikeskuksessa ma–to 15.– 18.5. Ohjelmassa keskusteluja, mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista ja mahdollisuus hiljentyä. Ensikertalaiset etusijalla! Ilmoitamme osallistujille leiripaikasta kirjeellä 21.4. jälkeen. Leirille hakeminen ja lisätietoa: diakoni Kristiina Leinonen (Olari) soittoaikoina: to 16.3. klo 13–15, ma 20.3 klo 10–12 ja 13–15, pe 24.3 klo 10–12, p.

050 432 9368 tai kristiina.leinonen@evl.fi.

L10T-koulutus antaa intoa ja syvyyttä elämään!

Kurssi perustuu Luukkaan evankeliumin 10. lukuun ja se voi muuttaa elämäsi innostavaksi ja varustaa sinua evankelioivaan elämäntapaan.

Kurssi pe 7.4. klo 18–20.30 ja la 8.4. klo 9–18 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Kou-

ONNELLISTEN HETKIEN luttajana Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta. Kurssimaksu 30 e sisältää L10T-käsikirjan, ruuat ja koulutuksen. Ilmoittaudu 24.3. mennessä anni.katajisto2015@gmail.com tai 040 566 0963.

Arkiretriittileirillä voit yhdistää arjen ja retriitin!

Eläisitkö viikon luostarimaisessa yhteisössä siten, että arkena voit käydä päivisin töissä tai opiskeluissa? Elämme Velskolan kartanossa, Vääräjärventie 2, Taizé-rukoushetkien rytmittämää elämää maanantaista sunnuntaihin 10.–16.4. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: topi@haarlaa.fi, 040 550 1021, espoonseurakunnat.fi/letapahtuu.

Juutalaisen pääsiäisperinteen Seder-ateria 2.pääsiäispäivänä 17.4. klo 17 Leppävaaran kirkossa. Aterialla kerrotaan pääsiäisperinteestä (pesach) ja juhlitaan hyvän aterian ääressä sekä juutalaisten vapautumista Egyptin orjuudesta että kaikkien vapautumista synnin orjuudesta Jeesuksen tähden. Hyvän aterian äärellä kanssamme Musaryhmä vetämässä yhteislauluja. Hinta: aikuiset 15 e ja lapset 4–12 v. 5 e. Tuotto Israeltyön hyväksi. Isäntänä pastori Juha-Pekka Rissanen. Ilm. 6.4. mennessä: martta.nurmi@evl.fi, p.

040 559 1487.

Palvelutalo Kotikoivu Vuokrattavana palvelutaloasuntoja Leppävaaran läheisyydessä.

Esteetön ja ekologinen talo tarjoaa ikääntyneille turvallisen ympäristön ja viihtyisän yhteisön. Yksilölliset turva- ja kotihoitopalvelut. Naapuritalossa mm. ravintola ja kuntoutustilat.

Soita ja kysy lisää: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 712 2314 tai sposti: paivi.salli@uvky.fi.

Tutustu tarkemmin:

www.uvky.fi

ESPOO, MÄKKYLÄ Kenttämiehentie 3, ARA-rahoitettu 2-kerroksinen hissitalo Vapaana: 35 m², 1 h + avokeittiö, lasitettu parveke Kysy myös lyhytaikaista asumista esim. remontin ajaksi.

16 A

MIELIPIDE

Syntyvyys nousuun ilman kiintiöintiä HALUAMMEKO SYNTYVYYDEN nousuun eli kannustaa lasten hankkimiseen tähän hektiseen ja epävarmaan maailmaan? Nykyistä perhevapaamallia moititaan joustamattomaksi ja aikansa eläneeksi, mutta näin ei ole.

Jokaisen perheen tilanne ja tarpeet ovat hyvin erilaiset. Nykyinen malli antaa mahdollisuuden suunnitella perhevapaita joustavasti perheen tilanteen mukaan. Kaikkia lapsia ei voi kasvattaa samalla kaavalla eikä perheitä pakottaa samoihin valintoihin.

Myöskään isiä ei pidä kannustaa pakottamalla.

Perhevapaiden kiintiöinti ei mahdollista vapautta valita. Kiintiö olisi vain leikkuri, jolla perhevapaita lyhennettäisiin. Lisäksi vain harvoissa töissä vanhempi voi liitää 6+6+6-mallin mukaan töistä perhevapaalle ja takaisin kuuden kuukauden intervalleissa.

Asiasta on luotu iso tasa-arvokysymys. Jotta perhe selviäisi taloudellisesti, lähes aina kotiin jää pienituloisempi vanhempi, usein äiti. Yhä useammin toki voisi olla isä, mutta kotihoidon tuen järjestelmin asiaa ei ratkota. Siihen tarvitaan tasa-arvoisempaa palkkapolitiikkaa, lastenhoidon kustannusten tasaamista, mahdollisuutta yhteisverotukseen ja eläkekertymän huomioimista puolisoiden kesken.

Poissaolo työmarkkinoilta ei ole vain kustannuserä yhteiskunnalle, vaan investointi tulevaan. Kotihoito on vähintään yhtä arvokasta kuin varhaiskasvatus.

Lasten hankkimiseen tulee kannustaa, ei nostaa kynnystä entisestään. Suomea tulee johtaa kuin perheyritystä ja katsoa pitkän tähtäimen kilpailukykyä – kasvattaa yksilöitä jatkajiksi Suomi Oy:lle.

Asso Erävuoma (kok.) varavaltuutettu, Espoo Marika Niemi (kok.) valtuuston II varapuheenjohtaja, Espoo

Nuoret aikuiset muuttavat usein KIRKOSSAMME ON rakenteellinen ongelma, joka estää nuoria sitoutumasta luottamustehtäviin. Luottamustoimet ovat sidottuja seurakunnan jäse-

Olarin seurakunta OL

kasta, joka puhuisi heidän äänellään.

Kirkko kokonaisuudessaan taas menettää nuorten ymmärryksen siitä, miten kristinuskon sanoma voisi puhutella nuoria.

Vetoamme kirkon päätöksentekijöihin, jotta rakenteita muokattaisiin sellaisiksi, että nuorten olisi mahdollista osallistua päätöksentekoon.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Katri Malmi Anton Sutinen NAVI-ryhmä

Ville Ranta

Miksi rauha ei kiinnosta ketään?

nyyteen, joten vaalikauden aikana muuttava luottamushenkilö menettää valtuustopaikkansa. Tämä koskee aivan erityisesti nuoria aikuisia, sillä elämäntilanteensa takia he muuttavat huomattavasti muita ikäryhmiä useammin.

Valtaosa seurakuntien nuorista aikuisista on jatkuvasti siinä tilanteessa, että heidän ei joko kannata asettua ehdolle seurakuntavaaleissa, koska he muuttavat pian, tai he joutuvat luopumaan tehtävästään kesken kauden. Paikallinen ongelma heijas-

tuu valtakunnalliseksi, kun kirkosta ei löydy kokeneita nuoria luottamushenkilöitä, jotka voisivat asettua ehdolle ja äänestää kirkolliskokousvaaleissa.

Kirkolliskokous on tarkastellut kysymystä lähinnä seurakuntien ja yksittäisten luottamushenkilöiden näkökulmasta. On katsottu, että seurakunta on paikallinen hengellinen yhteisö ja muuttoasiassa on kyse vain yksittäisten luottamushenkilöiden edusta.

Ongelma koskee kuitenkin koko nuorten aikuisten ikäryhmää. Nuorten on vaaleissa vaikea löytää sellaista ehdo-

Leppävaaran seurakunta LE

SOTILAALLISET MENOT ovat maailmanlaajuisesti noin 1,7 biljoonaa dollaria vuosittain. Monikansalliset, NATO-johtoiset sotaharjoitukset Pohjois-Norjassa ja Baltiassa lisäävät jännitettä. Idässä, autoritäärisyyden luvatussa maassa, vastataan toimiin massiivisilla valmiusharjoituksilla.

Aseistaudumme ja takerrumme liittolaisiin. Nationalismi korostaa oman kansan ylivertaisuutta.

Rauha ei nähtävästi kiinnosta suomalaisiakaan.

Olemme osaltamme lietsomassa kansainvälisiä konflikteja. Suomi käy asekauppaa muun muassa Saudi-Arabian kanssa, joka on sotkeutunut Jemenin kaoottiseen sisällissotaan ja tukee terroristijärjestö ISIS:iä.

Historiallisesti sota on myös alati läsnä. Puhumme Tali-Ihantalasta, nostamme Marskin ryyppyjä ja käyskentelemme sotamuistomerkkien välillä. Lehdet ja kirjat ovat pullollaan kuvia, numeroita ja statistiikkaa maailmansodista. Simo Häyhän uroteot tunnetaan valtamertenkin takana.

Miksi emme ikinä ylistä rauhaa?

Mitä jos panostaisimme konfliktien ratkaisuun, kehitysyhteistyöhön ja kriisinhallintaan yhtä mittavasti kuin vuosittaiseen asevarusteluun? Rauhanvälitys on vientituotteena kestävämpi ratkaisu kuin Patrian kranaatinheittimet.

Turvapaikanhakijoiden suunnaton kasvu vuonna 2015 sai suomalaiset varpailleen. Valtionhallinto on kyllä valmis leikkaamaan kehitysavusta ja aseistamaan sisällissodan osapuolia, mutta ihmisten paetessa konfliktialueilta vaadimme rajojen sulkemista.

Logiikka on outo.

Ekim Özdemir kriisinhallintaveteraani, Espoo

Seurakuntien yhteinen YHTEINEN