Kirkko ja kaupunki 2017 04 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

B 6 ”Se, että joku loukkaantuu, ei tarkoita, että pilapiirros olisi epäonnistunut”, sanoo piirtäjä Ville Ranta

4

2.3.2017 kirkkojakaupunki.fi

ESPOO JA K AUNIAINEN

B 12 ”Puhu vähemmän ja mieti enemmän Jeesusta”, neuvoo munkki Tuomas Kempiläinen

B8

Ylen puheliaat Susani Mahaduran ja Yagmur Özberkanin rennossa radioohjelmassa pääsevät ääneen vähemmistöjen edustajat

Helen Keller, yhdysvaltalainen kuurosokea kirjailija (1880–1968)

Tänään

Eilen

Käännä kasvosi kohti aurinkoa, niin et voi nähdä varjoa.

†

Tuli häkellyttävä fiilis: ihan kuin olisin laskenut yksinäisyyden ja armottomuuden taakan siihen paikkaan.

TV-kuuluttaja Maria Jungner Me Naiset 5/2017

Iankaikkisesti

‡

2a

Ihmeellinen on sinun armosi, Jumala!

Sinun siipiesi suojaan rientävät ihmislapset.

Psalmi 36:8

Rukous

Pääkirjoitus

Katri Saarela / Instagram: Kutriart

Vastaus kipuun ja ahdistukseen Eduskunta sai pari viikkoa sitten käsiteltäväkseen kansalais­ aloitteen eutanasian eli kuolinavun laillistamisesta. Eutanasialla tarkoitetaan kuolevan potilaan surmaamista hänen omasta pyynnöstään. Aloitteen mukaan laki eutanasiasta tarvitaan ”lisäämään elämän loppuajan vaihtoehto niille kanssaihmisil­ lemme, jotka eivät saa sietämättömiin kärsimyksiinsä riittävää lievitystä hyvästäkään palliatiivisesta hoidosta”.

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan oireenmukaista hoitoa: sen tarkoitus ei ole parantaa vaan helpottaa oireita. Äärimmil­ lään se tarkoittaa potilaan tajunnan tilan alentamisesta niin, että hän ei kuoleman tullessa enää ole tajuissaan eikä koe kipua.

Kansalaisaloitteessa todetaan, että eutanasialain säätämisen ohella pitäisi myös huolehtia siitä, että asianmukaista ja korkea­ tasoista saattohoitoa on saatavilla kattavasti koko Suomessa.

”

Juuri tässä on koko eutanasia­ keskustelun ydin. Toive eutanasiasta perustuu usein pelkoon tulevista kivuista ja kärsimyksestä.

Eutanasian Kivunlievityksen asiantuntijoiden perusteleminen mukaan kipu voidaan nykyisillä huonolla hoidolla menetelmillä hallita hyvin. Siksi on epäeettistä. vastauksen kipuun liittyvään ahdis­ tukseen ei pitäisi olla tieto siitä, että kipujen käydessä sietämättömiksi voi saada kuolettavan piikin.

Tähän ahdistukseen pitäisi vastata varmuudella, että arsenaalis­ sa on semmoiset lääkkeet ja työvuorossa semmoiset kivunlievi­ tyksen ammattireiskat, että varmasti ei satu.

Eutanasialakia paljon kiireellisempi olisi laki, joka takaa kunnollisen saattohoidon ja kivunlievityksen kaikille koko maassa. Eutanasian perusteleminen huonolla hoidolla on yksinkertaisesti epäeettistä.

Kipuun liittyvää pelkoa ja ahdistusta paljon mutkikkaampi syy toivoa eutanasiaa ovat sairauteen liittyvät eksistentiaaliset kysymykset: tarpeettomuuden tunne, yksinäisyys, menetetyt mahdollisuudet ja elämän pyöriminen vain sairauden ympärillä.

Millainen elämä on pahempaa kuin kuolema? Tämä on vakava ja todellinen kysymys. Sen vastaus ei löydy lääketietees­ tä – eikä äkkiväärästä moralismista.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Ihana kevään valo, herätit minut horroksesta!

Nyt kaikki sujuu helpommin ja hymykin tulee herkemmin.

Luotan taas paremmin ajatukseen, että jokin meitä täällä johdattaa.

Ehkä tosiaan hyväksyt myös minut, keskeneräisen ja häilyvän.

Lainasanat

”

Tärkeintä on, että potilas tulee nähdyksi ja kohdatuksi. Asian voi sanoa tylysti tai empaattisesti. Kannatan ehdottomasti empatiaa. Se ei vähennä ammatillisuutta, pikemminkin päinvastoin.”

Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori Eeva Kivelä, B 1–3

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

2.3.2017 numero 4 Kirkko ja Kaupunki ESPOO JA KAUNIAINEN Kannen kuva: Sirpa Päivinen

TAUSTAT JA ILMIÖT

a

3

Toive eutanasiasta on papille tuttu Jussi Ollila toivoo, että kirkon kielteinen kanta ei vie sairaalapappia pois eutanasiaa pohtivan potilaan rinnalta.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Helsingin seurakunta­ yhtymän johtava sairaalapastori Jussi Ollila pitää eutanasiaan liittyvää kansalaisaloitetta perusteltuna ja hyvin rajattuna.

K

irkko ja kaupunki kartoitti pääkaupunkiseudulla työskentelevien sairaalapappien suhtautumista eutanasiaan eli lääkärin antamaan kuolinapuun sekä sitä, onko papeille esitetty toivomusta eutanasiasta. Pappeja pyydettiin myös arvioimaan, kuinka hyvin kuolevia potilaita hoidetaan.

Kysely lähetettiin yhteensä 33 sairaalapapille ja sairaalasielunhoitajalle Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Heistä 21 vastasi. Eutanasiaa koskeva kansalaisaloite jätettiin eduskunnalle tiistaina 14. helmikuuta.

Vastanneista kahdeksalle on esitetty toive eutanasiasta. 13 pappia ei ole kohdannut kysymystä työssään.

Sairaalapappien käymissä keskusteluissa eutanasiatoiveen takaa on löytynyt masennusta sekä huolta kivusta, ahdistuksesta, yksin jäämisestä ja kärsimyksestä. Joissakin tapauksissa eutanasia on jäänyt taka-alalle, kun lääkäri on kertonut, miten potilaita hoidetaan heitä etukäteen ahdistavissa tilanteissa.

Yksi vastaaja on kohdannut iäkkäiden ihmisten pelkoa siitä, että he jäisivät eutanasian myötä ilman hoitoa.

Helsingin seurakuntayhtymän johtava sairaalapastori Jussi Ollila on lukenut als-potilaan kommunikaattorista suoran toiveen kuoleman jouduttamisesta. Monissa keskusteluissa toive on ollut ”ilmassa” potilaan tukalan tilanteen vuoksi tai siksi, että kuoleman odottelu tuntuu vaikealta.

– Ihmisen perustoive on saada elää. On kuitenkin ymmärrettävää, että elämän loppumetreillä monella on tuskainen toive: voi kun tästä pääsisi, Ollila sanoo.

Papit ottivat kantaa väitteeseen, jonka mukaan ”kuolevia potilaita hoidetaan Suomessa riittävän hyvin”. Asteikolla yhdestä viiteen (täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä) vastausten keskiarvoksi tuli 2,95.

”

On fakta, että mahdollisuus hyvään saattohoitoon jakautuu valtavan epätasaisesti.

Johtava sairaalapastori Jussi Ollila

Perusteluissa papit nostavat esiin saattohoidon alueelliset erot: ”Hyvää hoitoa saa, jos asuu Etelä-Suomessa, jossa on saattohoitoon erikoistuneita yksikköjä.”

Yksi vastaaja on ollut maaseudulla tilanteessa, jossa lähiomaiselle ei järjestynyt riittävää kivunlievitystä.

Sairaalapapit kiinnittivät huomiota myös suurten potilashuoneiden hälinään, hoitohenkilökunnan vähyyteen ja osaamisen puutteisiin sekä saattohoidon vapaaehtoisten tarpeeseen.

– On fakta, että mahdollisuus hyvään saattohoitoon jakautuu valtavan epätasaisesti.

Monissa paikoissa saattohoito on vielä lapsenkengissä, ja pelko siitä, saako potilas riittävän hyvää hoitoa, on aiheellinen, Ollila vahvistaa.

Sairaalapapit ottivat kantaa myös eutanasiaan viittaavaan väitteeseen, jonka mukaan ”kuoleman aiheuttaminen kärsivälle potilaalle voi joissakin tapauksissa olla oikeutettua”. Yhdeksän vastaajaa oli väitteestä täysin tai osittain eri mieltä ja viisi täysin tai osittain samaa mieltä. Asteikolla yhdestä viiteen vastaajien keskimääräinen kanta on jonkin verran kriittinen (2,47).

Kommenteista käy ilmi, että monen papin kanta eutanasiaan on epävarma. Aiheesta toivotaan lisää keskustelua.

Papit nostavat esiin eettisiä kysymyksiä: Tulisiko eutanasian suorittamisesta lääkärin taakka? Milloin katsotaan, että kuolinapua haluava ihminen on riittävän ”tolkuissaan”? Veisikö mahdollisuus eutanasiaan pohjan saattohoidon kehittämiseltä? ”Lupa tällaiseen pitäisi jo lainsäädännössä määritellä niin, että pikkusormi ei vie koko kättä, kuten Hollannissa ja Belgiassa on tapahtumassa. Mutta onko sellainen laki mahdollinen?” yksi vastaaja pohtii.

Jussi Ollila epäilee, että kirkon eutanasiaa vastustavat kannanotot voivat haitata sairaalapappien työtä, jos eutanasialaki tulee voimaan.

– Pelkoni on se, että kirkon pois sulkeva ja tuomitseva linja pelaa sairaalapapit ulos tilanteista, joissa potilas pohtii, onko eutanasian aika vai ei. Pidän hyvin tärkeänä, että pappi voisi olla potilaan tukena myös niissä prosesseissa. ■

4a

3440

Kevään yhteishaussa Espoon lukioissa ja Espoon seudun koulutusyhtymä Omniassa on haettavana yhteensä noin 3440 opiskelupaikkaa. Lukioja ammatillisen koulutuksen yhteishaku päättyy 14.3. klo 15.

Tuomas Merilahti

Kauniaisten kirkkoherraksi 11 hakijaa Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kirkkoherran paikkaa ovat hakeneet ekonomi, TM, Rauman vs. seurakuntapastori Antero Aaltonen; TM, Vartiokylän seurakunnan kappalainen Mikko Alava; TM Olarin seurakunnan kappalainen Kimmo Ansamaa; TM, Pargas kyrkliga samfällighet kappalainen Janne Heikkilä; teol.kand.

Hausjärven seurakunnan kirkkoherra Jussi Kauranne; hum.kand., FM, TM, pastori Maria Kiviniemi; teol.kand., Espoon tuomiokirkkoseurakunnan aluekappalainen Hannu Mäenpää; TM, Kauniaisten suom. seurakunnan vt. kirkkoherra Mimosa Mäkinen; TT, Roihuvuoren seurakunnan kappalainen Anja Nurminen; TM Pyhän Pietarin suomalaisen seurakunnan turistipappi Markku Päiviö ja TM, Keravan seurakunnan seurakuntapastori Markus Tirranen.

Suunnitelmien mukaan uusi kirkkoherra valitaan 29.5. pidettävässä seurakuntaneuvoston kokouksessa. Uusi kirkkoherra aloittanee työnsä Kauniaisissa syys–lokakuussa.

Avustuksia hengelliseen musiikkityöhön Espoon nuorisokuoro Candomino ry sai 20 000 e ja Urkuyö ja aaria ry 17 000 e Espoon seurakunnilta hengellisen musiikkityön avustuksina. Candominon laulajamäärä on kolminkertaistunut viime vuosina, ja kuoro juhlii tänä vuonna 50-vuotista toimintaansa. Urkuyön ja aarian ensi kesän ohjelmistossa on muun muassa Luther-ooppera. Espoon seurakuntayhtymällä on yhteistyösopimus yhdistysten kanssa.

Tukea saivat myös Cantores minores -kannatusyhdistys 3 000 e, Dominante ry 4 000 e, EsVoces & Vox Lapsus 3 500 e, Kammarkören Novena 4 500 e, Tapiolan Kamarikuoro ry 2 000 e ja Kamarikuoro Gloria ry 1 500 e. Musiikkileikkikoulun opettaja Heli Vapaakalliolle myönnettiin 2 500 e lapsiperheille suunnatun konserttisarjan järjestämiseen.

Hengellisen musiikkityön avustuksina jaettiin yhteensä 57 000 euroa.

Espoon sairaala haluaa potilaat nopeasti kotiin Upouusi Espoon sairaala haluaa olla edelläkävijä ikäihmisten hoidossa ja kuntoutuksessa. Espoon kaupunki ja seurakunnat kouluttivat saattohoito-osastolle vapaaehtoisia.

Teksti Paula Huhtala KuvatEsko Jämsä ja Paula Huhtala

V

aaleansävyisessä Espoon sairaalassa melkein kaikki on jo valmiina. Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen asukkaita palveleva Espoon sairaala aloittaa toimintansa maaliskuun alkupuolella.

Sinne siirtyvät sekä potilaat että henkilökunta Puolarmetsän ja Muuralan sairaaloista sekä Kirkkonummen ja Kauniaisten terveyskeskussairaaloista.

Sairaalapappi Annamari Simpanen ja sadat muut työntekijät muuttavat uusiin tiloihin Jorvin sairaala-alueelle.

Simpasen työhuone sijaitsee Hiljaisen huoneen vieressä sairaalan ensimmäisessä kerroksessa.

Sairaalapapin huone on matalan kynnyksen paikka. Omaisten, jotka ovat hakeutuneet Hiljaiseen huoneeseen, on helppo poiketa papin luo purkamaan ajatuksiaan ja keventämään mieltään.

– Samoin henkilökunta voi tulla keskustelemaan. Upouudessa sairaalassa kirkko ja pappi saavat olla näkyvissä ja ovat osa nor-

maalia toimintaa. Olen kiitollinen tästä, sanoo Simpanen.

Jorvin sairaalan entiselle pysäköintialueelle rakennettu 270-paikkainen sairaala keskittyy ikäihmisten hoitoon ja kuntoutukseen.

Sairaalan palveluihin kuuluvat myös etäkuntoutus, kotisairaala, poliklinikat, hammashoitola ja apuvälineyksikkö.

– Meillä on vain VIP-asiakkaita. Kuuntelemme asiakkaitamme ja kysymme, mikä heille on tärkeää. Tärkein tavoitteemme on pitää ikäihmiset toimintakykyisinä niin, että he voivat asua kotona, tiivistää Espoon kaupungin perusturvajohtaja Juha Metso Espoon sairaalan toimintaperiaatteen.

Asiakkaiden ja läheisten viihtyisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kaikki potilashuoneet ovat yhden hengen huoneita, joissa on wc- ja suihkutila.

Potilaan ulottuvilla on tablettitietokone, josta voi esimerkiksi soittaa skype-puheluja ja katsoa televisiota. Huoneessa olevan no-

jatuolin saa levitettyä vuoteeksi omaiselle. Katonrajassa oleva kamera tunnistaa, jos asiakas kaatuu tai oksentaa, ja automaattinen hälytys lähtee hoitajalle.

Myös sairaalapappi on tyytyväinen yhden hengen huoneisiin.

Asiakkaan huoneessa on helppo käydä luottamuksellisia keskusteluja, kun huoneen oven voi vetää kiinni.

Espoon sairaalassa työskentelee kaikkiaan 403 henkilöä, joista lääkäreitä on 31 ja terapeutteja noin 60, loput ovat hoitajia.

Tavoitteena on tarjota kuntoutusta jopa kuusi tuntia päivässä.

Kuntoutus on tehty helpoksi, sillä erilaisia kuntoutusvälineitä on paljon ja niitä on sijoitettu jokaiselle osastolle käytävien varrelle, ruokailutilojen yhteyteen sekä ulkotiloihin. Hoitohenkilökunta toivoo, että läheiset innostaisivat asiakasta tarttumaan välineisiin, jotta toipuminen edistyisi.

– Tavoitteena on kahden, kolmen viikon hoitoaika täällä. Esimerkiksi lonkkaleikkauspotilaat

A

Saattohoito-osaston aulassa voi istahtaa.

Esperi kutsuu asumaan!

Hoivakoti Tilkka ja Hoivakoti Vanhalinna Tarjoamme turvallista asumista, hyvää hoivaa ja yhteisöllisen arjen ikäihmisille. Esperi Hoivakoti Tilkka tarjoaa monipuolisia asumis- ja hoivapalveluita funkkiskaunottaressa. Esperi Hoivakoti Vanhalinna on viihtyisä ikäihmisten koti Itäkeskuksessa. Vakituisen asumisen ohella palveluihin kuuluu tilapäinen asuminen esimerkiksi putkiremontin ajaksi.

Espoon uudessa sairaalassa on paljon taidetta.

Lisätietoa, esitetilaukset ja yksityisnäytöt Kaisa Pere | 046 922 9544 | kaisa.pere@esperi.fi

Kodin seniorihoivaa.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Sairaalapastori Annamari Simpanen odottaa asiakkaita Espoon uuteen sairaalaan.

tulevat tänne erikoissairaanhoidosta leikkauksen jälkeen toisena päivänä. Osa palveluista viedään asiakkaan kotiin. Nykyteknologia mahdollistaa etäkuntoutuksen, vaikkapa puheterapiaa voidaan antaa internetin kautta, kertoo johtava ylilääkäri Jorma Teittinen.

”

TÄRKEIN TAVOITTEEMME ON PITÄÄ IKÄIHMISET TOIMINTAKYKYISINÄ NIIN, ETTÄ HE VOIVAT ASUA KOTONA.” ESPOON PERUSTURVAJOHTAJA JUHA METSO

TAIDE ON vahvasti läsnä uudessa sairaalassa. Jo sisääntuloaulassa katse kiinnittyy katossa olevaan Hanna Vihriälän Ketohanhikki-taideteokseen. Toinen Vihriälän teos Suolaheinä on ruokalan katossa.

Sairaalan taidekokonaisuus koostuu kuudesta tilausteoksesta ja poliklinikan odotustilan videoteoksesta. Vihriälän työt kuuluvat tilausteoksiin. Lisäksi eri tiloihin on sijoitettu noin 270 teosta Espoon modernin taiteen museon Emman ja Saastamoisen säätiön kokoelmista. Taidetta on myös jokaisessa potilashuoneessa ja henkilökunnan tiloissa.

UUDEN SAIRAALAN myötä espoolaisten saattohoitopaikat lisääntyvät. Saattohoitoyksikkö Villa

Ohikulkija seisoo Hiljaisen huoneen taideteoksen takana.

Glims sijaitsee sairaalan ensimmäisessä kerroksessa ja siellä on 15 paikkaa. Puolarmetsän sairaalassa paikkoja oli 10.

Espoon kaupunki ja seurakunnat kouluttivat tammikuussa saattohoito-osastolle vapaaehtoishenkilöitä. Koulutuksen sai 16 henkilöä.

Uusien vapaaehtoisten lisäksi Villa Glimsissä toimii puolenkymmentä Puolarmetsän sairaalassa työskennellyttä vapaaehtoishenkilöä.

– Vapaaehtoiset toimivat kuolevan henkilön matkakumppaneina. He ovat seurana, keskustelevat, kuuntelevat, vievät ulos tai istuvat vain vieressä, jos henkilö niin haluaa, kertoo sairaalapastori Annamari Simpanen.

Saattohoitopaikkojen lisääntyessä sairaalapapin kohtaamisten määrä kasvaa.

– Olen paljon tekemisissä potilaan läheisten kanssa. Jokainen asiakas tuo mukanaan oman perheensä ja muut läheisensä, sanoo Simpanen.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut. Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

Koti palvelujen keskellä

ikä oikeuttaa hyvään elämään Ikäihmisellä on oikeus nauttia voimavarojensa mukaisesta, hyvästä ja merkityksellisestä elämästä – joka päivä.

Wilhelmiina on yksilöllisyyttä arvostava palvelukoti, jossa voi elää omannäköistä elämää palvelujen keskellä. Meillä on koteja erilaisiin tarpeisiin, itsenäisistä asujista ympärivuorokautista hoitoa tarvitseviin.

Espoon kaupungin sairaala

Tule tutustumaan meihin ja ota halutessasi läheisesi mukaan.

Tarjoamme teille käynnillä lounaan.

ottaa vastaan potilaita 6.3. alkaen

Lämpimästi tervetuloa!

Espoon sairaala

viidellä osastolla 255 potilaspaikkaa

Soita ja sovi tutustumiskäynti!

puh. 09 473 47

Minna Saranpää / Wilhelmiina

saattohoitoyksikkö Villa Glimsissä 15 paikkaa Espoon laajin julkisen taiteen hanke

www.wilhelmiina.fi

yli 300 taideteosta sijoitettu eri tiloihin kellarikerroksessa noin 1 000 pysäköintipaikkaa

Asumispalvelukeskus Wilhelmiina Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI puh. 09 473 473 | wilhelmiina@wilhelmiina.fi

3

5

6a

KULTTUURI JA Hyvinvointi

Ei pelkkä ruumiin harjoitus Heli Harjunpää on joogamatolla Jumalan edessä.

Teksti Kaisa Halonen Kuva Sirpa Päivinen

Kulttuuri ja hyvinvointi

A

rmon voi kokea näinkin: maata selällään ja silmät kiinni joogamatolla. ­Heli Harjunpää tuntee silloin olevansa Jumalan kämmenellä.

– Irtipäästäminen ja hellittäminen ovat tärkeä vaihe joogaharjoituk­ s essa. Siinä voi kokea, että on vahvemman kannateltavana. Voi päästää irti kaikesta yrittämisestä, suorittamisesta ja tekemisestä. Olen hyväksytty tällaisena ja osallinen Jumalan rakkaudesta, hän kuvailee.

Harjunpää on sairaalapappi ja joogaopettaja.

Joka-aamuinen hetki joogamatolla ei ole hänelle vain ruumiin harjoitusta. Se on kokonaisvaltaista ru­kousta.

– Olen Jumalan edessä kokonaisena: ruumiillisena, mielen tasolla sekä henkisenä ja hengellisenä olentona.

Rukoilevalle jooga-asennot eivät ole pelkkiä asentoja. Kun Harjunpää tuo kätensä yhteen sy-

a

7

”

Kristityt askeetit ymmärsivät, että myös ruumiin täytyy olla mukana hengellisessä harjoittelussa.”

lä joskus mieli on levoton. Harjoituksessa siihen annetaan kuitenkin mahdollisuus.

Harjunpää näkee joogan jatkavan kristillisen kilvoittelun pitkää perinnettä, kuuluvan samalle jatkumolle kuin paasto ja erilaiset hengelliset harjoitukset.

– Kristityt askeetit ymmärsivät, että myös ruumiin täytyy olla mukana hengellisessä harjoittelussa. Myös jooga on alun perin ollut askeettista itsensä lujille laittamista. Hyvinvointiin keskittyvä jooga on aika tuore ilmiö.

Kilvoittelu kuulostaa monen nykyihmisen korvissa ikävältä ja hankalalta, mutta Harjunpään mielestä se on hyvä asia.

– Siinä pyritään päästämään irti sellaisesta, mikä sitoo meitä turhiin tai haitallisiinkin asioihin. Itselläni on tapana takertua menneisyyteen tai olla kauhean huolissani siitä, mitä lapsilleni tai maailmassa ylipäänsä tulevaisuudessa tapahtuu. Mieli kiinnittyy niihin, mutta siitä ei ole mitään hyötyä.

– Mennyt on vain muistikuva, ei se ole enää tässä. Jos jää pyörittämään mennyttä mielessään, tulee onnettomaksi. Samoin, jos koko ajan miettii, mitä tapahtuu seuraavassa hetkessä, huomenna tai kymmenen vuoden päästä, menettää tämän hetken. Elämä jää elämättä, Harjunpää sanoo.

Hän uskoo, että joogan, meditaation ja mindfulnessin nykyinen suosio johtuu siitä, että ne opettavat olemaan läsnä nyt-hetkessä ja parantavat elämän laatua.

– Joogassa tullaan hengityksen ja kehollisten harjoitusten avulla tähän hetkeen. Yhtäkkiä huomaa, että huolet ovat poissa.

VIDEO VERKOSSA

Jooga on tehnyt hyvää Heli Harjunpään selälle ja mielelle.

dämen edessä ja tuntee hengityksensä virtaavan, hän kiittää samalla siitä, että on elossa ja juuri siinä.

Kun hän venyttää ruumistaan ylöspäin, hän avautuu kohti valoa ja Jumalaa. Kun hän kumartuu, hän kunnioittaa koko luomakuntaa.

– Kun pysähdyn seisoma-asentoon, päälakeni on kohti korkeuksia ja tunnen jalkojeni alla maan. Minulla on itseni kokoinen paikka tässä luomakunnassa. En ole kaiken keskus, vaan osa suurempaa kokonaisuutta.

Jooga ja pappeus tulivat Harjunpään elämään samoihin aikoihin, vuonna 1993. Harjunpää meni työväenopiston joogakurssille, koska halusi löytää liikuntamuodon, joka auttaisi hänen selkävaivoi­hinsa.

Jooga auttoi, ja pikkuhiljaa Harjunpää huomasi, että sillä oli muitakin vaikutuksia. Hän alkoi voida paremmin, tunsi itsensä levollisemmaksi ja alkoi tarkemmin tiedostaa oman ruumiinsa ja mielensä tiloja. Joogaharjoitus tuli yhä tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi.

Se oli pitkän tien alku. Viime vuoden alussa Harjunpää valmistui joogaopettajaksi, ja maaliskuussa ilmestyy hänen kirjoittamansa Hiljaisuuden tie, joka on ensimmäinen kristillistä joogaa käsittelevä suomalainen kirja.

– Kristillinen jooga on Suomessa vielä lapsenkengissään. Opettajia on muutama. Maailmalla kristillistä joogaa on, mutta esimerkiksi näkemäni amerikkalaiset joogavideot ovat hyvin erilaisia kuin se kristillinen jooga, jota itse harjoitan ja opetan. Niissä on aluksi raamatunlukua, sitten joogataan voimakkaasti ja lopuksi luetaan taas Raamattua. Minä sen sijaan punon rukousta ja raamatuntekstejä mukaan koko harjoituksen ajan, Harjunpää kertoo.

Hän liittää joogan teologian hiljaisuuden viljelyyn ja kristillisen mystiikan perinteeseen. Niin kuin mystiikassa myös joogassa olennaista on kokemuksellisuus.

– Jooga ei ole pään asia eikä sitä voi sanoilla täysin tavoittaa. Joogatessa mieli hiljenee ja rauha laskeutuu. Kokee Jumalan läsnäoloa. Mutta ei aina, sil-

Yli 20 vuoden joogataipaleensa aikana Harjunpää on saanut oikoa ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä.

Edelleen on ihmisiä, joiden mielestä jooga ei sovi kristitylle.

Harjunpää huomauttaa, että jooga ei ole mikään yhtenäinen asia, vaan yleiskäsite, jonka alle mahtuu monenlaista. Sitä voi pitää maailmankatsomuksellisesti vapaana harjoitusmenetelmänä, jonka avulla huolehditaan ruumiin ja mielen hyvinvoinnista.

Toisaalta siihen voi liittää myös henkisiä ja hengellisiä sisältöjä oman vakaumuksensa mukaan – olipa sitten kristitty, hindu tai mitä tahansa muuta.

Suomessa yksi joogan pioneereista oli teologi ­Elvi Saari, joka 1960-luvun alussa toi joogan työväenopistoihin. Hänelle oli tärkeää, että kristityt ovat ja saavat olla kristittyjä, mutta silti he voivat joogan avulla lisätä fyysistä hyvinvointiaan ja rauhoittaa mieltään.

Heli Harjunpäälle joogassa on tärkeää avarakatseisuus ja hyväksyntä. Kristillistä joogaa ohjatessaan hän pyrkii tuomaan hengellisyyttä mukaan niin, ettei kukaan kiusaannu tai koe, että häntä pakotettaisiin johonkin tiettyyn muottiin. Hän ei myöskään teetä akrobaattisia asentoja, vaan pyrkii pitämään harjoitukset sellaisina, että niitä voi tehdä kuka tahansa.

– En halua, että kukaan tuntisi huonoutta tai ulkopuolisuutta. Monella on mielikuva, että joogatakseen pitäisi olla notkea, mikä ei pidä paikkaansa.

Joskus jäykempi voi saada joogasta enemmän irti, sillä jäykkyys voi olla hyödyllinen haaste ja auttaa mieltä keskittymään. ■

8A

Hautauspalveluita

Tilaisuuksia

Siivouspalveluja

Tuomasmessu

sunnuntaisin klo 18 Mikael Agricolan kirkossa PÄIVYSTYS

050 347 1555

Leikkaa talteen

SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

5.3. Psykoterapeutti ja tietokirjailija VANTAA MYYRMÄKI p. 010 76 66600 TIKKURILA p. 010 76 66560 KERAVA p. 010 76 66550 HYVINKÄÄ p. 010 76 66580

Maaret Kallio puhuu, liturgina Antti Siukonen. Musiikissa Tuuli Malve yhtyeineen ja Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla

tuomasmessu.fi

HELSINKI FORUM p. 010 76 66620 ITÄKESKUS p. 010 76 66590 KALLIO p. 010 76 66500 MALMI p. 010 76 66630 TÖÖLÖ p. 010 76 66530 ESPOO ESPOONLAHTI p. 010 76 66640 LEPPÄVAARA p. 010 76 66610 TAPIOLA p. 010 76 66570

12.3.

Puhelut: 0,0835 €/puhelu +0,1209 €/min

Toiminnanjohtaja, rovasti Olli Valtonen saarnaa, liturgina Sari Vapaavuori. Musiikissa Inna Vintturi yhtyeineen ja Peripherials-lauluyhtye

Kristinuskon sydän – Jeesus, Raamattu, Jumala, Usko?

Keskusteluja Marcus J. Borgin kirjan pohjalta Tiistai-iltaisin 14.3., 21.3., 28.3. ja 4.4. klo 18-19.30 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi

Adresseja

Soppasunnuntai. Minituomaat. Messujatkot.

Lisätietoa tuomasmessu.fi,

Lähetä surunvalittelusi. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Tuomasmessu,

@Tuomasmessu

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT NOPEASTI & KIVUTTOMASTI

Hautakiviä Kaikkea kivestä - me teemme sen

Tilaisuuksia

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 12.3 klo 13.30 (Joh.16-17) Jeesus on voittanut maailman - Matti Latvala Jeesuksen jäähyväisrukous - Tinja Halunen

JA NYT MYÖS LÄHELTÄ!

Teemme myös kotikäyntejä!

3kk Tarvittaessa aikaa aksu korotonta m

SOITA JA VARAA AIKA ILMAISEEN TARKASTUKSEEN

010 2715 100

HERÄNNÄISSEURAT

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Tilaa nyt talvihintaan!

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290 Malmin Kivipuisto Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823 Honkanummen myymälä Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI Suoraan kiviveistämöltä HAUTAKIVET Espoon Kivituote Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

pe 3.3. klo 18.30 Soukan kpli, Soukankj. 3, Espoo. su 5.3. klo 13 Myyrmäen kko, Uomat.

Vantaa. HUOM. aika! klo 18 ”Murheesta iloon” – siioninvirsimessu, Seuratuvan virsikuoro; Herttoniemenrannan kpli, Laivalahdenkaari 5, Hki. ma 6.3. klo 19 Leppävaaran kko takkah., Veräjäkallionk. 2, Espoo. ti 7.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri; Salomonk. 17D, 2.krs, Autotalo, Kamppi. klo 18 Paastonajan veisuuhetki 1/5 uud. Siionin virsiä Töölön kko, Topeliuksenk. 4, Hki. ke 8.3. klo 19 Körttikoti, Ratak.1a A3. to 9.3. klo 18 Länsi-Pasilan srk-toimitila, Maistraatink. 5 L, Hki. pe 10.3. klo 14 Columbuksen Katukpli Vuotie. 45 (Vuosaari), Hki. klo 18.30 Pappila, Kuninkaant. 28, Sipoo. su 12.3. klo 10 kirkkopyhä Malmin kko, Kunnant. 1, Hki; mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. klo 12 kirkkopyhä Karjalohjan kko, seurat srk-talo Lasikirkko, Keskust. 30; Karjalohjan kirkkokuoro. klo 14 kirkkopyhä Tammisaaren kko, Iso kirkkok. 18, Raasepori; kahvit ja seurat. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17D, 2.krs, Autotalo, Kamppi; mm. Väyrynen-Si, Elenius. klo 18 Klaukkalan kko, Ylitilant. 6, Nurmijärvi. ti 14.3. klo 18 Paastonajan veisuuhetki 2/5 uud. Siionin virsiä Töölön kko, Topeliuksenk. 4, Hki. ke 15.3. klo 18 Tapiolan kko, Kirkkop.

6, Espoo.

eva.a.salo@gmail.com Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

24 h

Surun kohdatessa ojennamme auttavan kätemme.

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki Kauppalantie 4 (katutaso), Helsinki

www. keskustanerikoishammasteknikot.fi Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 17.3. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

www.stickdent.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Rakennusala Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Kiinteistöjen kuntotarkastukset,remontit, kylpyh. ym. 30 v. kokemuksella.

M.Hämäläinen, puh. 044-366 2160 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan Ostetaan kuolinpesiä ja kodin irtaimistoja Laitakari Puh. 040 705 89 61 Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Palveluja tarjotaan Muutot ja kuljetukset.

1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074 KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Ilmoituksesi Kirkko ja kaupunkiin?

KYSY LISÄÄ: ILMOITUSMYYNTI OTAVAMEDIA OY Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Sisar Lina ja nyky­ hoitajat Sairaanhoito­koulutus alkoi Suomessa 150 vuotta sitten.

Mitä tuumivat ensimmäisen sairaan­ hoidon oppikirjan ajatuksista nykyiset sairaanhoidon opettaja ja opiskelija?

Teksti Eeva Hurskainen Kuvat Sirpa Päivinen

S

”

airaan täytyy saada uskoa hoitajastaan, että hän ajattelee minua – etsii minun parastani – kantaa minua sydämellään.”

Näin kirjoittaa toistasataa vuotta sitten ilmestyneessä sairaanhoidon oppikirjassaan diakonissa Lina Snellman.

Päteekö ohje yhä, aikana, jolloin hoidon ja huolenpidon puutteet päätyvät tämän tästä kohuotsikoihin?

Miten vastaavat toisiaan vanha sairaanhoidon teoria ja nykypäivän opetus, sitä puntaroivat Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori, terveystieteiden maisteri Eeva Kivelä ja juuri sairaanhoitajaksi valmistunut Emilia ­Lukkari.

Sairaanhoidollinen koulutus alkoi Suomessa vuonna 1867. Tuolloin perustettiin Helsingin Diakonissalaitos. Se merkitsi koulutettujen sairaanhoitajien tuloa suomalaiseen sairaanhoitoon.

Alkuvuosina koulutus tapahtui enimmäkseen potilaan vuoteen vierellä, oppien käytännössä, sillä nälkävuosien kulkutautipotilaiden hoito vei ainoan koulutetun sairaanhoitajan ajan. Vasta, kun Lina Snellman tuli vuonna 1883 laitoksen johta-

Diakonissa Lina Snellman oli suomalaisen sairaanhoidon uranuurtajia. Hän kirjoitti ensimmäisen sairaanhoidon oppikirjan. Kirja oli ruotsinkielinen ja käsin kirjoitettu.

2B jattareksi ja ylihoitajaksi, koulutuksesta tuli suunnitelmallista.

Sisar Lina, kuten diakonissoja tuohon aikaan kutsuttiin, kirjoitti 1890-luvulla sairaanhoidon teoriaoppaan, joka perustui useisiin ulkomaisiin alan teoksiin. Opas oli Suomessa ensimmäinen laatuaan, 326 käsin ruotsiksi kirjoitettua sivua. Sen mukaan sisar Lina koulutti vuosikaudet diakonissa-sairaanhoitajia. Nyt teos on käännetty suomeksi ja painettu kaksikielisenä laitoksena. Se on dokumentti 1800-luvun lopun sairaanhoidosta, ja siitä välittyy myös ajankuvaa.

Lina Snellmanin aikaan Diakonissalaitoksen sairaalaan tuli myös köyhiä potilaita. Sisar Lina korosti opetuksessaan kaikkien yhdenvertaisuutta ja piti tärkeänä, että kaikki potilaat saivat samanlaisen kohtelun. Niinpä ne, joilla ei ollut kodissaan kunnollista vuodetta – tuskin vuodetta ollenkaan – saivat sairaalassa kunnon nukkumasijan.

Kun tuli pesemätön potilas, sisar Lina opasti, miten hänet valmistetaan puhtaiden lakanoiden väliin: ”Kun sairaalaan otetaan likaisia potilaita, heidät kylvetetään heti. Ei kuitenkaan silloin, jos on vaarana, ettei sairas kestä kylpyä. Silloin pestään sängyssä lämpimällä saippuavedellä. Kaikki vaatteet vaihdetaan, tukka leikataan, pää pestään karbolilla, sublimaatilla tai harmaasalvalla.”

Sisar Lina painotti, että potilaan paraneminen alkaa siitä, kun hän huomaa päässeensä huolelliseen hoitoon. ”Luulen, että tämä on syynä siihen suotuisaan muutokseen, minkä voi havaita sairaan tilassa jo silloin, kun hän saapuu sairaalaan.”

Koko olemassaolonsa ajan on Helsingin Diakonissalaitos kouluttanut hoitajia. Nykyisin se kouluttaa enää vain lähihoitajia, sillä sairaanhoitajia ja diakonissoja kouluttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK, jonka osaomistaja Diakonissalaitos on.

Miten sitten lehtori Eeva Kivelä nykyään varustaa opiskelijaansa potilaan vastaanottamiseen kiireisellä päivystyspoliklinikalla?

– Tärkeintä on, että potilas tulee nähdyksi ja kohdatuksi. Ihan lyhyenkin asian voi sanoa tylysti tai empaattisesti. Kannatan ehdottomasti empatiaa. Se ei vähennä ammatillisuutta, pikemminkin päinvastoin, Kivelä sanoo.

Hän korostaa potilaiden kohtaamista kunnioittavasti riippumatta heidän taustastaan.

– Erityisesti kannan huolta muistisairaista, ikääntyneistä sekä mielenterveys- ja päihdetaustaisista potilaista.

Myös sisar Lina neuvoo näkemään tärkeimmän: ”Sairaanhoitajan pitää tottua kääntämään katseensa pois sairaan henkilökohtaisista ominaisuuksista, miellyttävistä ja epämiellyttävistä, jotta hän näkisi kaikki potilaansa erottelematta ja kokonaisuudessaan hänen hoitoonsa uskottuina, voidakseen antaa jokaiselle samanlaista huolellista hoitoa ja rakkaudentäyteistä huolenpitoa.”

Eeva Kivelä jatkaa samaan henkeen Lina Snellmanin kanssa toteamalla, että jokaista ihmistä on autettava, vaikka toisen potilaan kanssa kemiat pelaisivat paremmin ja toisen kanssa huonommin.

Eeva Kivelä kohtaa hoidettavien rankkojakin elämäntarinoita jo opiskelijoita ohjatessaan mutta erityisesti työssään koordinaattorina Diakonissalaitoksen hoivapalveluissa. On ihmisiä, jotka kokevat elämänsä vaikeuksien vuoksi itsensä niin arvottomiksi, etteivät ole aikoihin edes kehdanneet mennä hakemaan apua.

– Kun kuuntelee näiden ihmisten elämäntarinoita, paljastuu, että huono-osaisuus on saattanut saada alkunsa jo monta sukupolvea aikaisemmin, Kivelä kertoo.

– Kun toisen elämää alkaa ymmärtää, ennakkoluulot ja vastenmielisyys haihtuvat.

Kivelä painottaa, että jo laki potilaan asemasta ja oikeuksista sanoo, että jokaista on hoidettava erottelematta.

Lina Snellmanin sairaanhoidon oppikirjassa Kivelää puhuttelee läsnäolon korostaminen.

”

Nykyisin toivoisi olevan enemmän aitoa pysähtymistä ja ymmärrystä siitä, miten tärkeää läsnäolo on hoidollisesti.”

Terveysalan lehtori Eeva ­K ivelä

– Se näkyy myös kirjan valokuvassa potilaan vierellä istuvasta hoitajasta. Siinä ei ole kiireen tuntua.

Nykyisin toivoisi olevan enemmän aitoa pysähtymistä ja ymmärrystä siitä, miten tärkeää läsnäolo on hoidollisesti.

Läsnäolon merkitystä korostaa myös Emilia Lukkari.

– Aina vedotaan ajan puutteeseen, mutta vaikka olisi vain pieni hetki, sen voi olla toiselle kokonaan läsnä. Läsnäolo näkyy siinä, miten katsot, miten puhut, miten kosketat. Olet sataprosenttisesti ihmis-

tä varten sen hetken, et toinen jalka oven raos­sa, hän painottaa.

Eeva Kivelä uskoo, että läsnäolon taitoa voi kyllä kehittää. Ihmisiä hoitaessa harjaantuu, varsinkin, jos saa selkeää palautetta toiminnastaan.

Hän itse muistaa saaneensa aikanaan hyvän opetuksen mentyään työhön muistisairaiden palvelukotiin. Totuttuun tapaan hän oli juoksennellut ympäriinsä kiireisen oloisena, jakanut lääkkeitä, vienyt vaippoja varastoon ja keksinyt yhtä ja toista.

Kokenut kollega oli todennut, että muistisairaiden keskellä sinä et ole hyvä sairaanhoitaja, jos kiirehdit ja suoritat tehtäviä. ”Nämä ihmiset luulevat, että on jokin hätä. Levottomuus tarttuu muistinsa menettäneeseen.” konkarihoitaja sanoi.

Emilia Lukkari kiittää DIAKia siitä, että siellä painotetaan ihmisen kohtaamista.

– Nyt valmistuttuani olen miettinyt kouluni opetuksia. Toivon, että vielä kymmenen vuoden päästäkin muistan sen kaiken, hän sanoo.

– Olen saanut harjoittelupaikoissa paljon hyvää palautetta tavastani olla ihmisten kanssa. Toivon, että se taito pysyy ja kehittyy minussa eikä katoa minnekään.

Lina Snellmanin teoriassa Eeva Kivelä pitää myös hoidon estetiikan korostuksesta.

B

3

”

Hoitotyön estetiikkaan kuuluu kaunis ympäristö mutta varsinkin se, että ollaan kauniisti ihmisten kanssa kohdatessa, puhuessa, katsoessa.”

Sisar Lina Snellmanin hoitoteoriasta

Diakonissalaitoksen seinällä on kuvia hoitajasisarista vuosikymmenten ajalta. Tuore sairaanhoitaja Emilia Lukkari (vas.) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun terveysalan lehtori Eeva Kivelä kunnianarvoisassa seurassa.

Lina Snellmanin käsialaa oppikirjatekstissä.

”

On ihmisiä, jotka kokevat elämänsä vaikeuksien vuoksi itsensä niin arvottomiksi, etteivät ole edes kehdanneet mennä hakemaan apua.”

Terveysalan lehtori Eeva ­K ivelä

– Ei puhuta vain kauniista ympäristöstä vaan siitä, että ollaan kauniisti ihmisten kanssa, kohdatessa, puhuessa, katsoessa ja läsnäolossa.

Emilia Lukkari miettii, miten estetiikkaa voi soveltaa vaikkapa potilaan siteiden vaihtoon, ettei tämän tarvitse katsella ikävän näköisiä haavaeritteitään.

– Työn voi suunnitella etukäteen niin, että kaikki tapahtuu suojatusti.

Lina Snellman pysähdyttää oppilaansa katsomaan työtään myös oman jaksamisensa kannalta.

Hän varoittaa uupumuksen vaarasta. ”Kutsumuk-

sensa alkuhehkussa – – hän voi olla sokea ja uhrata sairaan hyväksi elämänvoimansa. Alussa hän ei tunne väsymystä eikä sen vuoksi useinkaan kiinnitä huomiota omaan terveyteensä. – – Ei aikaakaan, kun sairaanhoitaja on tilanteessa, että hoitaessaan muita hän tarvitseekin itse hoitoa.”

Sisar Lina siis varoittaa loppuun palamisen vaarasta, kuten asia nykyisin ilmaistaisiin.

Kiire ja paine altistavat uupumukselle. Hoitaja voi uupua, ja tällöin hän ei voi antaa parastaan.

Emilia Lukkari pohtii työterveyshuollon roolia hoitajien hyvinvoinnin parantajana.

– Jos ei vain annettaisi sairauslomaa vaan myös ehkäistäisiin jo ennalta, puututtaisiin epäkohtiin, ergonomiaan ja henkiseen pahoinvointiin. Jos hoitaja ei voi hyvin, hän voi kyynistyä, ja se heikentää heti hoidon laatua.

Vaikka kiireestä ja huonosta kohtelusta puhutaan mediassa paljon, Eeva Kivelän mukaan ehdottomasti suurin osa DIAKin opiskelijoiden harjoittelupaikoista tarjoaa laadukasta ja eettisesti kestävää hoitoa.

– Hyvän hoidon pitäisi saada enemmän huomiota ja kiitosta, Kivelä sanoo.

Nykyisissä hoitokeskusteluissa ovat usein esillä vanhukset ja muistisairaiden kasvava määrä.

Se on haaste myös koulutuksessa. Eeva Kivelä puolustaa muistisairaan ihmisyyttä viimeiseen asti.

– Kuulin kerran sanottavan, että kun ihminen sairastuu muistisairauteen, hän vähitellen katoaa.

Olen eri mieltä. Ei ihminen minnekään katoa.

Kivelän mukaan ydin pysyy, vaikka ihmisellä onkin sairaus.

– Jos lähdemme siitä, että ihminen katoaa, niin ketä hoidamme? Jos ajattelemme hoitavamme vain jotain kuorta, se todella vaikuttaa siihen, millaista hoitoa annamme. Mikään sairaus ei saa olla määrittävä tekijä ihmisyyden kustannuksella. Ei se diabeetikko tai se muistisairas vaan ihminen. Se on oleellinen asia.

Nykypäivän iskusanoja ovat teknologia, taloudellisuus ja innovaatiot, mutta Kivelän mielestä emme saa mennä tekniikka edellä. Hänestä kaikki nuo voivat olla hyviä apuvälineitä, mutta eivät saa olla se kärki.

Hoitotyössä tärkein on ihminen. Näin oli ennen ja näin on nyt. ■ Lähteitä:Lina Snellman: Sjukvådsteorier I och II. Att vårda med hjärta och han.

Sairaanhoidon teoria I ja II. Tiedolla, taidolla ja rakkaudella. Toim. Birgitta Geust ja Eeva Hurskainen, Helsingin Diakonissalaitoksen museo, 2014.

Harkitsetko asuntosi vuokraamista?

Oletko myymässä asuntoasi?

Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti.

Myyntiturva on turvallinen valinta.

Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä.

Takaamme myös välitystyömme laadun.

Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta.

Palvelumme on tehokas. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla.

Soita niin keskustellaan tarkemmin!

Soita ja sovi tapaaminen!

p. 010 2327 300, www.vuokraturva.fi

p. 010 2327 400, www.myyntiturva.fi

HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU

Ilmalankuja 2, HKI

Kolumni

B

5

Ei hotsita olla se kolmas pyörä

Koko Hubara Kirjoittaja on kolmekymppinen äiti, vapaa kirjoittaja ja Ruskeat Tytöt -blogin perustaja. ruskeattytot@gmail.com

”

Jos ostan nyt nämä varakurahanskat tarhaan, en ole ihan niin itsekäs äiti.”

Yksinäisyys on ristiriitainen tunne: vaikka tunnen itseni jo valmiiksi yksinäiseksi, huomaan usein toivovani, että saisin olla hetken ihan yksikseni.

Vapaan kirjoittajan ammatti tarkoittaa sitä, että työskentelen yleensä yksin. Lähes päivittäin toivon, että olisi joku, jolle kertoa asioita, joita olen lukenut tai haastattelussa kuullut. Joku, jolta pyytää neuvoa, kun kesken jutunteon iskee tyhjän paperin kammo ja näkökulma häviää täysin.

Toisaalta muistan hyvin ajan, jolloin työskentelin lehden toimituksessa, avokonttorissa. Olisin maksanut ihan mitä tahansa siitä, että olisin saanut kirjoittaa rauhassa, yksin.

Pienen lapsen yksinhuoltajana en puolestani ole koskaan yksin. Tyttäreni on lähes aina läsnä, kirjaimellisesti vierelläni. Hän on seurallinen, ja meillä on kotona aina menoa ja melskettä keskivertosirkusproduktion verran. Mutta silti – varsinkin iltaisin – tuntuu yksinäiseltä.

Viisivuotias ei näet ole kovin kiinnostunut keskustelemaan politiikasta, median murroksesta tai uusimmasta Girls-tv-sarjan jaksosta. Hän ei jaksa useamman ruokalajin illallista.

Uutta parisuhdetta ei ole kuulunut. Vaikka

yksinhuoltajuus ei olekaan enää mikään varsinainen tabu, silti tuntuu, että kaikilla muilla tuttavapiirissäni on omat perheet, joihin vapaa-aika kuluu. Aina ei hotsita olla se kolmas pyörä.

Ja jos rehellisiä ollaan, ympärilläni on ihan mukavankokoinen tukiverkosto, joka on sanonut ottavansa lapsen hoitoon, jotta pääsisin viettämään omaa aikaa.

Yksinäisyydestä ja siitä valittamisesta on tainnut tulla tuttu ja turvallinen rutiini, josta irti päästäminen on vaikeaa. Omalla ajalla ei koskaan saa olla täysin yksin: seuraan lyöttäytyy välittömästi syyllisyys, jonka läsnä ollessa on vaikea nauttia treffeistä tai mahdollisuudesta shoppailla rauhassa itsekseen.

Oma aikani tuhlaantuukin usein ravintolaillallisen tai teatterihetken sijaan siihen, että menen ruokakauppaan tai tekemään hankintoja lapselle: jos ostan nyt nämä varakurahanskat tarhaan, en ole ihan niin itsekäs äiti. Tästä en voi syyttää ketään muuta kuin yksin itseäni.

Haluankin oppia antamaan itselleni luvan nauttia hiljaisista hetkistä ilman lasta ja kiinnostavien työtehtävien parissa. Haluan, että yksinäisyydestä tulee myönteinen tunne, koska yksinolo on juuri nyt olennainen osa elämääni.

Saga kutsuu viihtymään Saga Käpylinnassa vietetään mukavat avoimet ovet 4.3.2017 klo 12 - 14.

Tule tutustumaan uuteen taloon ja sen palveluihin! Nautitaan kahvit yhdessä.

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Jos et pääse osallistumaan avoimiin oviin, voit varata yksityisen näytön.

Järjestämme myös esittelykierroksen joka keskiviikko klo 13.

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt Puh. 08000 6116 tai laura@sagacare.fi.

Kysele myös tilapäisiä asuntoja.

Saga Käpylinna Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.fi/kapylinna

Ritari Ranta ei sivalla tasapuolisesti

Juristimme on palveluksessasi, jos sinulla on testamenttia koskevia kysymyksiä.

Tarja Larmasuo, varatuomari tarja.larmasuo@suomenlahetysseura.fi 020 7127 204 suomenlahetysseura.fi/testamentti

18.-25.9.2017 MINDFULNESS –retriitti Toledon karmeliittaluostarissa Espanjassa HETKESSÄ LEPÄÄ IKUISUUS Monen ihmisen kokemus on ajan jatkuva kiihtyminen ja elämän kuormittavuus. Mindfulness auttaa ymmärtämään, että on kyse ihmisen sisäisestä muutoksesta suhteessa aikaan ja olemassaoloon. Retriitissä tutustutaan myös eri kristillisten perinteiden meditaatiomenetelmiin ja nykyajan ihmisten elämänkysymyksiin.

Ohjaajat: yliopistopappi, mindfulness-ohjaaja Henri Järvinen ja Ekumeenisen ja Uskontojenvälisen Karmeliittayhteisön sisar Hannele Kivinen de Fau, CEI Hinta 1390 euroa (ohjaus, lennot, bussit, täysihoito, oma huone, jossa suihku ja wc) Ilmoittautumiset: +358 40 57 98 771 Lisätietoja: www.ekumeenisetkarmeliitat.fi vastuullinen matkanjärjestäjä Kainuun Matkatoimisto

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen 040 541 5787, juha.kurvinen@otava.fi Lisätietoa myös: kirkkojakaupunki.fi/mediatiedot

Ville Ranta sai helmikuun alussa ritarin arvonimen.

Perusteena on Rannan työ suomalaisen ja ranskalaisen kulttuurin hyväksi.

Kun Kirkko ja kaupunki pyysi Ville Rantaa töihin, pilapiirtäjä ei uskonut, että homma toimisi.

TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Testamenttiasiain info-tilaisuus Keskiviikkona 15.3.2017 klo 13.00-15.00 Pelastusarmeija (Temppeli), Uudenmaankatu 40, Helsinki Asiantunteva lakimies jakaa tietoa testamentti- ja perintöasioista.

Tilaisuus on kaikille avoin.

Kahvitarjoilu. TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!

E

i siitä tule mitään, tuumi Ville Ranta.

Oli vuosi 2009, ja Ranta oli jo nimeä saanut sarjakuvataiteilija. Hän piirsi pilakuvia Journalistiin ja Ilta-Sanomiin, kun hän sai yllättävän yhteydenoton.

Pääkaupungin seurakuntien lehti Kirkko ja kaupunki oli uudistumassa ja halusi Rannasta jokaviikkoisen pilapiirtäjän.

Ei siitä tule mitään.

– En tuntenut lehteä kovin hyvin ja olin negatiivisella asenteella, että en halua piirtäjäksi seurakuntalehteen, Ranta kertoo.

– Ajattelin, että ne palkkaavat minut, minä lopetan muut hommat, ja sitten ne antavat heti potkut, kun piirrän jonkun vähän äkäisemmän kuvan.

Niin oli käynyt aiemminkin.

MUUTAMAA VUOTTA aiemmin Tanskassa oli syntynyt kohu, kun Jyllands-Posten-sanomalehti julkaisi kaksitoista pilakuvaa islamin profeetta Muhammadista. Muslimit ympäri maailmaa raivostuivat.

B

7

Kuka?

Sarjakuvataiteilija Ville Ranta, 38, piirtää pilakuvia Kirkko ja kaupunkiin sekä Demokraattiin. On julkaissut myös muun muassa sarjakuvaromaaneja.

Mitä?

Sai tiistaina 7.2. ranskalaisen Chevalier dans l’Ordre national du Mérite -ritarinarvon. Työn alla on uusi sarjakuvakirja, joka kertoo ritareista.

Motto?

Kierkegaardia ulkomuistista siteeraten: ”Olen sellainen hyvä ihminen, joka on mielellään hyödyksi. Vaikkapa koko ihmiskunnalle.

Kun hän avasi aamulla kännykkänsä, sähköpostiin oli tullut kymmeniä kuvia irti leikatuista ruumiinosista ja Isis-terroristijärjestön kuvaamista teloitusvideoista.

Tanskan lippuja poltettiin mielenosoituksissa, ja toimitus evakuoitiin pommiuhkauksen vuoksi.

Suomessa pääministeri Matti Vanhanen ja presidentti Tarja Halonen antoivat ymmärtää, ettei Muhammadia esittävien pilakuvien julkaiseminen ole suotavaa.

Ville Ranta oli eri mieltä. Hän lähetti kulttuurilehti Kaltion päätoimittaja Jussi Vilkunalle teksti­viestin ja kysyi, että jos hän tekisi Muhammadista asiallisen sarjakuvaesseen, julkaisisiko lehti sen.

– Päätoimittaja sanoi, että tee ensin, katsotaan sitten julkaistaanko.

Ranta teki, ja Kaltio julkaisi. Kohta Ranta sai huomata olevansa uransa ensimmäisen paskamyrskyn silmässä.

Lähes kaikki Rannalle esitetyt työtarjoukset vedettiin äkkiä takaisin. Sampo, Tapiola ja Pohjola päättivät lopettaa ilmoittamisen Kaltiossa, ja Kaltion hallitus vaati Vilkunaa poistamaan sarjakuvan lehden verkkosivuilta. Päätoimittaja kieltäytyi, ja hallitus antoi hänelle potkut.

Muutamaa vuotta myöhemmin Ranta muisteli Kaltion tapausta ja pohti, ettei yhteistyö jonkun seurakuntalehden kanssa toimisi.

Sitten Ville Ranta sai huomata olleensa väärässä.

Vuonna 2017 Ville Ranta on tehnyt suurimman osan pilapiirtäjän urastaan Kirkko ja kaupungissa.

Jarruja hänen ei ole tarvinnut painaa.

”

Olen itse kristitty ja arvostan uskontoa ja kirkkoa.”

– Kirkko ja kaupunki on monesti ollut ainoa paikka, missä olen voinut julkaista töitäni. Lehden edellinen päätoimittaja Seppo Simola otti niin hurjan puolustavan linjan minun työhöni, että en olisi ikinä arvannut.

Puolustamista Rannan kuvat ovat myös tarvinneet, esimerkiksi marraskuussa 2015. Muslimiterroristit olivat pari päivää aiemmin iskeneet Pariisissa kuuteen kohteeseen, ja kuolonuhreja oli yli 130.

Ranta piirsi kuvan, jossa pariisilaisen kahvilan edustalla makaa ruumis. Viereen on kumartunut valkoinen mies, joka lipittää verta lammikosta. Kuvan yllä oli teksti: Ensimmäisten joukossa paikalla on maahanmuuttokriitikko.

Seuraavina päivinä Ville Ranta sai kuulla kunniansa.

– Maahanmuuttokriittiset hyökkäsivät messengeriini ja Facebookiini ja sotkivat kaikki profiilini.

Kommentteja tuli vyörymällä, kaikkea tosi inhottavaa postia.

Kevyempää palautetta piirtäjä ja lehden toimitus saavat jatkuvasti. Rantaa syytetään myös epätasapuolisuudesta.

Piirrokset irvailevat usein perussuomalaisille ja muille konservatiiveille.

– Ei minun tarvitse olla tasapuolinen. Ei poliittisessa satiirissa ole mitään sellaista moraalia, että pitäisi piirtää yhtä paljon kokoomuksesta, vihreistä, demareista ja persuista, Ranta toteaa.

Ranta piirtää siitä, mikä tarttuu korvaan. Joka torstai-ilta hän istuu alas ja miettii, mitä tällä viikolla on tullut vastaan.

– Olen tavallaan pääsemättömissä siitä, että Suomen puolueista perussuomalaiset antavat kaikkein eniten pilapiirrosten aiheita. Ja totta kai olen niiden kanssa hirveän usein eri mieltä.

Toisaalta Ranta on myös laskeskellut, ettei perussuomalaiset ole lainkaan hänen yleisin aiheensa. Esimerkiksi vuonna 2015 hän piirsi enemmän Venäjästä.

Joskus Ville Rannastakin tuntuu, että nyt saattoi mennä yli.

– Kysyn silloin itseltäni, teinkö minä väärämielisen kuvan. Semmoisen, joka on epäoikeudenmukainen tai asenteeltaan ja moraaliltaan kyseenalainen. Kuvan, jonka takana en oikeastaan seiso, vaan jonka olen tehnyt esimerkiksi huomionhakuisuudesta.

Se, että joku loukkaantuu, ei tarkoita, että pilapiirros olisi epäonnistunut. Jos joku suuttuu esimerkiksi turkistarhausta tai lihansyöntiä käsittelevistä kuvista, Ranta ei ota sitä vakavasti. Ne ovat krokotiilin kyyneleitä.

Myöskään ihmisten uskonnollisten tunteiden loukkaamista Ranta ei pelkää.

– Olen itse kristitty ja arvostan uskontoa ja kirkkoa, mutta jos joku kokee, että piirrokseni loukkaa hänen uskonnollisia tunteitaan, niin ikävä juttu. En minä ole toisten tunteista vastuussa.

Vaikka palaute on välillä aggressiivista, Ville Rantaa ei ole koskaan pelottanut. Tappouhkauksia hän ei ole saanut.

– Muutaman kerran minua on uhattu lyödä turpaan. Sellaisetkin ihmiset, jotka tiedän, Ranta kertoo.

– Yhtä oululaista dekkaristia vähän välttelen. Se on entinen nyrkkeilijä ja saattaisi oikeasti lyödäkin.

Siitä tulisi kauheaa jälkeä.

Mutta kyllä ikävä palaute sattuu. Välillä Ranta synkistelee työhuoneellaan. Jos se ei auta, hän lähtee kaljalle.

– Jätän työpäivän kesken ja menen baariin. Se auttaa aina. ■

8B

Kimmo Vehviläinen vaikuttaa leppoisalta tyypiltä, mutta joskus jokin yhteiskunnallinen epäkohta voi saada hänetkin raivoamaan.

a v e l e t t u Puh

R

adiojuontaja Kimmo Vehviläinen ei ollut täysin tyytyväinen haastattelupäivän lähetykseen, mutta yllättäen pomo oli kehunut sitä.

– Usein käy näin, että saa kiitosta, kun itse ajattelee juuri päinvastaista.

Joviaalin oloinen Vehviläinen on juontanut Radio Aallon Dynastia-ohjelmaa Anna Perhon kanssa viisi vuotta. Suosittu juontajapari saa paljon palautetta.

– Parasta palautetta on sellainen, kun kuuntelija kertoi myöhästyneensä töistä siksi, ettei malttanut nousta kesken ohjelman autosta, Vehviläinen kertoo.

Aamuohjelman tekeminen on Vehviläisestä erityisen hienoa siksi, että hän saattaa olla ensimmäinen ihminen, joka toivottaa kuulijalle hyvää huomenta.

– Olen ohjeistanut itseäni, että anna kuulijalle syy hymyyn ja anna hänelle ahaa-elämys, esimerkiksi uusi näkökulma päivän uutiseen.

– Tärkeää on, ettei ole yhdentekevä vaan pystyy herättämään kuulijassa jotain, muitakin kuin positiivisia tunteita. Joskus esimerkiksi jokin yhteiskunnallinen epäkohta ottaa päähän niin, että alan vaahdota siitä ohjelmassa.

Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan pyrkivät saamaan studioon rennon tunnelman.

ääni

Kimmo Vehviläinen on kumppaninsa kera äänessä arkisin kello 6–10. Viikon alussa hän sopii Anna Perhon kanssa yhdestä isosta aiheesta jokaiselle päivälle.

– Aina lähetyksen jälkeen sovimme, mitä aiheita käsittelemme seuraavana aamuna. Päätämme etukäteen noin 30 prosenttia aiheista ja loput 70 prosenttia juuri ennen lähetystä, tässä työssä kun on oltava kiinni hetkessä, Vehviläinen selvittää.

Perho ja Vehviläinen ovat löytäneet yhteisen taajuuden, vaikka he ovat eri mieltä useimmista asioista. Vehviläisestä juuri se pitää ohjelman hengissä.

Radiojuontajana 22 vuotta toimineen Vehviläisen ensimmäinen työpaikka oli Radio Kympissä Keravalla, jonka jälkeen hän työskenteli 14 vuotta Radio Novalla.

– Olin opiskellut psykologiaa yliopistossa vuoden ajan, kun pääsin Radio Kymppiin kesätöihin. Työ tuntui niin kiehtovalta, että päätin pitää välivuoden. Tuo välivuosi on kestänyt näin pitkään.

merkiksi, miksi he varastavat. Leif Hagert ja ­Janita Nyman osasivat suhtautua provosoiviin kysymyksiin loistavasti, Mahadura kertoo.

– Kuulijalle voisi olla raskasta, jos ohjelmassa vain synkisteltäisiin, joten pyrimme luomaan studioon rennon tunnelman. Siinä auttaa myös se, että tutustuu etukäteen haastateltaviin, Özberkan jatkaa.

Radio-ohjelmaa Mahadura & Özberkan vetävät Susani Mahadura ja Yagmur Özberkan ovat hyvällä tuulella. Päivän ohjelman aiheena oli ollut Romanit, Suomen syrjityin vähemmistö, ja huumorintajuisten haastateltavien ansiosta lähetys oli onnistunut yli odotusten.

– Nostimme heti kissan pöydälle eli otimme esille mustalaisiin liittyvät ennakkoluulot. Kysyimme esi-

Kaksikon ohjelma alkoi Yle Puheella viime elokuussa, kun Ali Jahangirin ja Abdirahim Husu Husseinin supersuosittu ohjelma Ali ja Husu päättyi. Mahaduralla ja Özberkanilla oli valtavat paineet siitä, miten täyttää edeltäjiensä saappaat.

– Oma radio-ohjelma oli meille nuorille ja kokemattomille tekijöille muutenkin hurja juttu. Hoimme, että tämä on varmasti merkki Jumalalta.

”

On tärkeää tuoda esiin ihmisryhmiä, jotka jäävät yhteiskunnan reunamille.”

Yagmur Özberkan

B

9

Dj Bunuel valmistelee ohjelmansa työhuoneellaan, joka on lattiasta kattoon täynnä vinyyli- ja cd-levyjä.

eetterissä Naisten mukaan syyskausi oli vielä oppimista ja ohjelman muodon hakemista. Vähitellen oma ote löytyi, ja työ on alkanut tuntua entistä ihanam­ malta.

Molemmat naiset ovat taustaltaan monikulttuu­ risia. Suomessa syntyneen Susani Mahaduran äi­ ti on suomalainen ja isä Sri Lankasta. Yagmur Özberkan muutti Suomeen viisivuotiaana van­ hempiensa mukana Turkista. Kristitty Mahadura opiskelee radio- ja tv-tuotantoa Ammattikorkea­ koulu Metropoliassa. Özberkan puolestaan on maallistunut muslimi ja koulutukseltaan media­ nomi.

He haluavat antaa torstaisin kello 13–14 kuulta­ vassa ohjelmassa äänen erilaisille vähemmistöille ja laajentaa näin ymmärrystä siitä, miksi ne ajatte­ levat tietyllä tavalla.

– On tärkeää tuoda esiin ihmisryhmiä, jotka jää­ vät yhteiskunnan reunamille ja joita kohtaan koe­ taan paljon ennakkoluuloja. Tällaisia ovat esimer­ kiksi seksuaalivähemmistöt, mutta yhtä lailla voi­ simme kutsua studioon marginaalisen Suomi en­ sin -ryhmän edustajia, Özberkan sanoo.

Ohjelmasta tullut palaute on ollut tekijöidensä mielestä yllättävän positiivista ja kannustavaa. He ovat myös huomanneet toimivansa nuorille esiku­ vana, esimerkiksi jotkut muslimitytöt ovat alkaneet haaveilla media-­alasta.

On Valon päivä helmikuussa. Se, jos mikä, on so­ piva päivä Radio Helsingin Kohti valoa -ohjelmaa ve­ tävän Dj Bunuelin haastattelulle. Tapaamispaikka­ na on Dj Bunuelin, oikealta nimeltään Måns Strömbergin, työhuone. Näin siksi, että Punavuoreen muuttaneen radiokanavan studio on vielä raken­ nusvaiheessa.

”

Toivon pystyväni rikkomaan ennakkoluuloja, joita ihmisillä on erilaisia musiikkilajeja kohtaan.”

Dj Bunuel

Selviää, että Dj Bunuel on jäämässä tauolle Ra­ dio Helsingistä. Moni varmasti jää kaipaamaan mu­ siikkitietäjää, joka pyrkii soittamaan kuulijoille hie­ noja ja sielukkaita kappaleita.

– Haluan esitellä laidasta laitaan musiikkia, jota muilla ei ole aikaa kaivella. Pelkästään jo Suomessa on todella värikäs musaskene. Toivon myös pysty­ väni rikkomaan ennakkoluuloja, joita ihmisillä on erilaisia musiikkilajeja ja ihmisiä kohtaa.

Radio tuo sisältöä monen suomalaisen päivään. Neljä radiopersoonaa kertoo työstään ja suhteestaan kuulijoihin.

Teksti Marjo Kytöharju Kuvat Sirpa Päivinen

Radiopersoonan työhuone on todellinen nähtä­ vyys, sillä se on lattiasta kattoon täynnä vinyyli- ja cd-levyjä. Siellä hän valmistelee ohjelmansa.

– Noin puolet ohjelman kappaleista on uusia, puolet vanhoja, mutta se kyllä vaihtelee aika pal­ jon. Minulle tulee kuunneltavaksi useita kymme­ niä uusia biisejä viikossa, mutta en ole viime aikoi­ na päivätyön takia ehtinyt tutustua kaikkiin.

Dj:nä ja radiojuontajana 40 vuotta toiminut Dj Bunuel järjestää ensi syksynä isot, kaikille avoi­ met juhlat Kulttuuritalolla. Kun kysyy, mitä musiik­ ki hänelle merkitsee, puhelias mies pysähtyy.

– Onhan se merkinnyt paljon, koska olen viettä­ nyt musiikin parissa ison osan elämästäni. Ja olen vieläkin sille nälkäinen.

Dj Bunuel aloitti dj-keikat 1977 koulunsa diskossa ja oli kohta dj:nä Hurriganes-yhtyeen keikoilla. En­ simmäisen radio-ohjelmansa hän teki Ylellä vuon­ na 1984, jonka jälkeen hän on työskennellyt eri ra­ diokanavilla.

Mutta mistä nimi Dj Bunuel juontaa?

– Kun olin Radio Ettanissa, Markku Veijalainen pyysi minua keksimään itselleni taiteilijanimen. Otin tuolloin käyttöön Remu Aaltosen Ari-veljen kahdek­ san vuotta aiemmin minulle antaman lempi­nimen. ■ radioaalto.fi yle.fi/radio/ylepuhe/ www.radiohelsinki.fi

Kirkon kaunistukset osa 2: Vuosaaren kolehtihaavit

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineisto­ päivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Jos tunnet Woodnotesin elegantin luonnolliset paperinarumatot, tunnet yrityksen toisen omistajan, tekstiilitai­ teilija Ritva Puotilan tyylin. Sitä voi ihailla myös Vuosaaren kirkon kolehti­ haaveissa ja kirkkotekstiileissä.

– Kirkon suunnitelleesta Pirkko ja Arvi Ilosen arkkitehtitoimistosta Pirkko Ilonen oli nähnyt töitäni ja otti yh­ teyttä, Puotila kertoo 36 vuoden ta­ kaisesta työtehtävästä.

Hän oli tuolloin keskittynyt suun­ nittelemaan pellavatekstiilejä. Pella­ van hieno aivinaosa olikin itsestään selvä materiaali myös kirkon liinoihin.

– Jeesuksen käärinliinatkin olivat pellavaa, joten materiaalissa on kir­ kollinen sanoma. Kaikki tekstiilit ku­ dottiin käsin omalla studiollani, Puo­ tila kertoo.

Kolehtihaavit ovat erityisen mie­ lenkiintoiset. Ne ovat käsin kehrättyä pellavaa ja valmistettu koukkuamalla.

Lahja laskeutuu linnun­ pesään Vuosaaren kirkossa kiertävät joka sunnuntai kolehtihaavit, joiden koukuttu pinta tuo mieleen linnunpesän. Ne ovat tekstiilitaiteilija Ritva Puotilan taidonnäyte.

Teksti Laura Pörsti Kuva Esko Jämsä

– Kokeilimme monenlaisia virk­ kaustekniikoita. Tämän keksi joku poikieni kavereista, Puotila muistelee.

Koukutun kolehtihaavin pinta on karhea. Se melkein raapaisee ohi mennessään. Suunnittelijan ajatus oli, että ihmisten käsissä kulkevien haavien pitää olla luonnollisia ja pe­ sämäisiä.

– Ne ovat ainoita kirkkotekstiilejä, joita seurakuntalainen saa koskettaa, hän huomauttaa.

Erikoisia kolehtihaaveja eivät kaik­ ki nielleet purematta. Ritva Puotila tietää, että välillä Vuosaaressa vaih­ dettiin takaisin vanhoihin samettiko­ lehtihaaveihin, koska joku papeista ihmetteli, että mikäs linnunpesä tä­ mä on. Nykyään haaveja käytetään rinnakkain.

– Minusta haavien pesämäisyys vies­ tii kirkosta, joka on yhteisölleen turva kuten pesä linnulle, Puotila sanoo.

Fingerpori Pertti Jarla

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaat­ tisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Vuosaaren kolehtihaavien suunnittelijan Ritva Puotilan ajatus oli, että ihmisten käsissä kulkevien haavien pitää olla luonnollisia ja pesämäisiä.

B

11

Köyhien auttaja Sinikka Backman vietti 70-vuotissyntymäpäiväänsä työn merkeissä helmikuussa. Hän aloitti vapaaehtoistyön Herttoniemen seurakunnan ruoka-avussa vuonna 1998. Vuonna 2004 hän otti päävastuun ruoka-­ avun järjestämisestä. Vuodesta 2014 lähtien Backman on työskennellyt toimintaa vetämään perustetun Mylly­puron elintarvikejakelu ry:n toiminnan­ johtajana.

Backman aikoo jatkaa tehtävässä niin kauan kuin on määrä ja yläkerrasta annetaan voimaa.

Sinikka Backman on herännyt jo aamukolmelta valmistelemaan ruoka-avun jakamista.

Ei enää pakkopullaa Kirkon ruoka-apu antoi Sinikka Backmanin elämälle uuden suunnan.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Esko Jämsä

Rusinoita, castello-juustoa, mustaleimaa, margariinia, ananasrahkaa.

Toiminnanjohtaja Sinikka Backmanin kädet valikoivat tottuneesti elintarvikkeita avoinna odottavaan kassiin. Samalla hän vaihtaa ruoka-avun saajan kanssa muutaman sanan.

Backman on herännyt aamukolmelta laittamaan Myllypuron elintarvikejakelu ry:n työntekijöille aamupalan ja päivällisen. Ruoka-avun jakamiseen osallistuu tänään 25 ihmistä. Useimmat heistä ovat jonkun työvoima­poliittisen ratkaisun kuten palkkatuen, kuntouttavan työtoiminnan tai työkokeilun piirissä.

Kun Backman tuli ensimmäisen kerran katsomaan Herttoniemen seurakunnan elintarvikejakelua kesäkuussa 1998, hän oli kokenut vakavan loppuun palamisen, eikä voinut enää jatkaa entistä työtään yrittäjänä.

Ensimmäinen paastonajan sunnuntai

Työtoveri luonnehtii Backmania jämäkäksi pomoksi, joka kantaa huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Hän huomaa heti, jos toisella on huono päivä, ja menee juttelemaan. Totisen ilmeen takana on hulvaton huumorintaju.

Backman kertoo olevansa tarkka siitä, että ihmiset ovat työyhteisössä samalla viivalla. Tönimistä ei saa tapahtua.

Työporukka on auttanut monia saamaan otteen elämästä. Backman laskee, että seitsemän tai kahdeksan työikäistä miestä on pääs-

Kärsimys ei Backmanin mielestä jalosta ihmistä, mutta auttaa ymmärtämään toisten vaikeuksia. Köyhyyden katsominen läheltä on tehnyt Backmanista yhteiskunnallisen vaikuttajan.

Parhaillaan hän on mukana sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulan vetämässä Sote-kärkihankkeessa.

Backman ei enää odota, että päättäjät tekisivät jotakin köyhien puolesta. Viime aikoina hän on huomannut uudenlaisen ilmiön: ihmiset ryhtyvät toimimaan itse leipäjonossa olevien hyväksi.

Loppuun palamisen jälkeen Backman ei ole pystynyt pakottamaan itseään mihinkään. Ruoka-avun organisoiminen viitenä päivänä viikossa ei tunnu työltä.

Riittää, kun katsoo jonottavia ihmisiä, niin jaksaa taas.

Työpäivän aikana Backman ei välttämättä puhu Jumalasta, mutta rukoilee tarvittaessa ihmisten kanssa. Hänen päällään on Herttoniemen seurakunnan fleecetakki, jonka selässä lukee isoilla kohokirjaimilla ”4Given”, ­anteeksiannettu.

Thinkstock

Taivaan tähden

5.3.

Jokin sai Backmanin kysymään, löytyisikö täältä vapaaehtoistyötä hänellekin. Hän uskoo, että kyse oli johdatuksesta.

Tänään Backman kiittää Jumalaa siitä, että hän sairastui loppuun palamiseen. Ilman sitä elämä olisi voinut jäädä elämättä.

syt eroon alkoholin liikakäytöstä. Osa on palannut työelämään.

Tunnistatko kiusauksesi?

Liukastelu on salakavalaa toimintaa. Jos ei huomaa olevansa liukkaalla pinnalla, käy huonosti.

Kysykää vaikka Töölön sairaalalta.

Kiusauksiin joutuminen on liukkaalle jäälle päätymistä. Silloin vahvoilla on se, joka tunnistaa liukkauden ja osaa kulkea varovaisesti.

Mutta tunnistammeko kiusauksemme?

Psykologi Mikael Nederström väitteli helmikuussa Jyväskylässä tätä hieman sivuten. Siinä todettiin, että ulkopuoliset arvioijat näkevät aika luotettavasti kohteensa persoonallisuuden, hyvät ja huonot puolet. Asianomainen ei välttämättä.

Kysymys on itsetuntemuksesta. Näenkö esimerkiksi taipumukseni eli kiusaukseni tiettyihin kielteisiin toimintatapoihin? Oleellisen ­tärkeä kysymys esimerkiksi johtajille.

Väitöstutkimuksen mukaan mitä vahvempaa on esimiehen itsetuntemus, sitä tyytyväisempiä alaiset olivat esimieheensä.

Siinä todettiin sekin, että mitä yhdenmukaisemmin alaiset ja esimies arvioivat esimiehen persoonallisuutta, sitä suurempaa oli työyhteisön työtyytyväisyys.

Ongelma ei siis ole välttämättä pomon tietyt heikkoudet. Ongelmat tulevat siitä, jos pomo itse ei ole niistä selvillä.

Kyky tunnistaa omat kiusauksensa edellyttää itsetuntemusta.

Sitä voi peilata pikku keskustelulla lähipiirin kanssa teemalla: Onko kuvani itsestäni samanlainen kuin

lähimpieni kuva minusta?

Huomaatko, milloin olet liukastumisvaarassa?

Olli Valtonen

12 B Gurun opissa Ohjaajana Tuomas Kempiläinen

Paastonajan harjoitus

Alankomaalainen Tuomas Kempiläinen oli katolinen munkki, joka meni parikymppisenä Sint-Agnietenbergin augustinolaisluostariin ja eli siellä 70 vuotta. Siellä hän myös kuoli 91 vuoden ikäisenä vuonna 1471. Hän harrasti kirjojen kopioimista, ja hänen sanotaan jäljentäneen esimerkiksi Raamatun neljään kertaan. Hän myös luki ahkerasti hengellistä kirjallisuutta ja oli itse tuottelias kirjoittaja. Parhaiten hänet tunnetaan teoksestaan Kristuksen seuraamisesta (De Imitatione Christi), joka on käännöksinä levinnyt yli kieli- ja kirkollisten rajojen. Viimeisin suomennos siitä on Seppo A. Teinosen, ja se on julkaistu Kirjapajan kustantamana vuonna 2006.

JEESUS JA RISTI kuuluvat yhteen. Risti kuuluu myös kristityn elämään. Kun katselet ristiä, vaikkapa korussa tai kirkossa, voit nähdä siinä lupauksen turvasta, armollisuudesta ja uudesta alusta. Siinä on myös lupaus kärsimyksen loppumisesta, vaikka se ei tässä elämässä toteudukaan. Se myös kutsuu meitä seuraamaan Jeesusta ristin tiellä ja ottamaan hänet esikuvaksemme. ”Korkeimpana halunamme olkoon mietiskellä Jeesuksen Kristuksen elämää ja vaellusta”, kirjoittaa Tuomas Kempiläinen supersuositussa hengellisessä opaskirjassaan Kristuksen seuraamisesta. Se on Raamatun jälkeen luetuimpia kristillisiä kirjoja maailmassa.

TUOMAS KEMPILÄINEN ELI 1400-luvulla Alankomaissa. Jo parikymppisenä hän lähti isonveljensä perässä Sint-Agnietenbergin luostariin, joka

Varaa aikaa puoli tuntia.

Tuomaksella on hyvä neuvo: Valitse sellainen aika, jolloin voit olla vapaana itseäsi varten. Mieti silloin Jumalan hyviä tekoja.

Ajattele, miten paljon päivässä menee aikaa lörpöttelyyn, juorujen kuunteluun ja kuljeskeluun.

Voisitko löytää tarvitsemasi ajan hyvän mietiskelyyn?

Lue sellaista tekstiä, joka herättää itsetutkiskeluun. Voit aloittaa vaikka Jeesuksen puheesta, jossa hän käsittelee Jumalan salaisuuden tuntemista. Se löytyy Matteuksen evankeliumin luvusta 11, jakeet 25–30.

Älä pidä turhaa meteliä itsestäsi Puhu vähemmän ja käytä enemmän aikaa Jeesuksen elämän ja opetusten mietiskelyyn, neuvoo munkki Tuomas Kempiläinen.

TEKSTI LAURI MAARALA KUVA MATTI PIKKUJÄMSÄ

oli osa tuon ajan hengellistä uudistusliikettä devotio modernaa. Sen jäsenet halusivat elää yksinkertaista elämää ja seurata Jeesusta esikuvanaan.

Tuomaksen tehtäviin kuului luostariin pyrkivien hengellinen ohjaaminen. Alunperin hän kokosi kirjansa heidän opaskirjakseen. Se alkoi kuitenkin levitä nopeasti, ja siitä tuli hengellisen kirjallisuuden bestseller.

Tuomas itse ei piitannut julkisuudesta. Hänen kerrotaan olleen vaatimaton, vähäpuheinen ja yksinäisyyteen vetäytyvä. ”Ole mielelläsi tuntematon, unohdettu eikä minään pidetty”, oli hänen elämänohjeensa.

TUOMAS JA HÄNEN YHTEISÖNSÄ suhtautuivat epäluuloisesti teologiseen spekulaatioon ja arvostelivat kirkon

hengellistä velttoutta. He peräänkuuluttivat paluuta varhaisen kirkon yksinkertaisiin ihanteisiin. ”Haluan mieluummin tuntea omantunnon vaivaa kuin tietää sen määritelmän”, Tuomas kirjoittaa.

Kristuksen seuraaminen ei tarkoittanut Tuomakselle Jeesuksen elämän kirjaimellista seuraamista tai kärsimysten verisiin yksityiskohtiin samastumista. Hänelle tärkeämpää oli Jeesuksen elämän ja opetusten sisäinen mietiskely. Sitä kannattaa harrastaa, jos tahtoo ”saada tosi valaistuksen ja päästä vapaaksi kaikesta sydämen sokeudesta”, Tuomas toteaa.

Hänelle mietiskely ei ollut niinkään älyllistä pohdiskelua, vaan Jeesuksen esimerkin ja sanojen sisäistämistä.

Kun Raamatun kertomuksia Jeesuksesta vain sinnikkäästi lukee ja mietiskelee, ne alkavat muuttaa ihmistä, Tuomas uskoi.

THINKSTOCK

RUUTUKAAPPAUS

RUUTUKAAPPAUS

3×

reformaatio pelaa

Turun tuomiokirkossa

Vuonna 1517

Luther testissä

Sananseppä-pelissä seikkaillaan Turun tuomiokirkossa Pokemon Go -tyyliin. Tarina vie aikamatkalle reformaation historiaan. Mikael Agricolan ja Kustaa Vaasan digitaaliset hahmot tulevat osaksi todellista fyysistä tilaa. Peli löytyy Applen AppStoresta ja Google playsta. Lisätietoja: www.sananseppa.fi.

Simppelissä lapsille laaditussa reaktiopelissä autetaan Martti Lutheria naulamaan teesinsä Wittenbergin kirkon oveen. Tasoja on 95, ja jokaisen jälkeen avautuu tutustuttavaksi uusi teesi. Saksalainen sovellus on saatavissa suomeksi ja ruotsiksi ainakin Applen AppStoresta. Peli koukuttaa myös aikuisen.

Lutherin sanotaan puhdistaneen uskon, mutta kiivas ja sanavalmis mies olisi voinut ajoittain siivota myös suunsa. Nyt voit testata, tunnistatko Lutherin suusta päässeet sammakot. Martti-testi puolestaan kertoo, kuinka hyvin tunnet reformaatiotriviaa. Molemmat testit löydät kirkkojakaupunki.fi-etusivun hakutoiminnolla sanalla: testit.

JAN AHONEN

a

9

Esko Jämsä

MENOT 2. – 16.3.

Dinosaurukset karjuvat ja Taivaan Isä suojelee Sekä vanhemmat että lapset ovat tyytyväisiä kirkon päiväkerhoihin. Syksyn ryhmiin ilmoittaudutaan pian.

V

iljo Niskanen juoksee ärjyen Matinkappelin leikkikentän poikki.

– Täältä tulee dinosaurus, hän huutaa.

– Haluaako dinosaurus ruokaa, kysyy lastenohjaaja Leila Saarela.

Dinosaurus ei halua. Sen sijaan se kaatuu maahan ja nukahtaa.

Espoon Matinkylässä on juuri alkanut seurakunnan päiväkerho alle kouluikäisille. Yhdentoista lapsen ryhmän nimi on Heppakerho. Nimi on kerholaisten keksimä. Lapset ovat leikkineet koko talven erilaisia eläimiä.

Matinkappelin Heppakerho on yksi monista päiväkerhoryhmistä, joita seurakunnat järjestävät ympäri pääkaupunkiseutua. Heppakerho kokoontuu kolmeksi tunniksi kolmena päivänä viikossa.

Daniel Kinnunen ottaa Leila Saarelaa kädestä.

– Sun täytyy nyt mennä dinosaurusten luolaan, sanoo Daniel, joka on myös dinosaurus. Leila seuraa häntä kahden ison kiven väliin, minne dinosaurus kiipeää ja nukahtaa. Sitten se ärjäisee ja karkaa.

– No nyt se heräsi, Saarela toteaa.

Kivien raossa on myös toinen pieni poika. Lastenohjaaja Katri Salomaa kysyy häneltä, onko hänkin dinosaurus, mutta Aleksander Liubarsky on lepakko.

Pelkästään Espoon päiväkerhoihin osallistui viime vuonna tuhatkunta lasta.

Leikin, askartelun ja muun touhuamisen lisäksi päivään kuuluu aina pieni hartaushetki. Sini Pousin neljävuotias tytär Silla Pousi on käynyt seurakunnan kerhossa kaksivuotiaasta.

– Ajattelimme, että kerhossa oppii ryhmätoimintaa ja olemaan ilman äitiä, Pousi kertoo.

”

Joka aamu hän kysyy, onko tänään kerhopäivä.

Neljävuotiaan Sillan äiti Sini Pousi

Pousin perhe valitsi seurakunnan kerhon sijainnin vuoksi, ja hengellisyys oli plussaa. Sini Pousi kuuluu itse seitsemännen päivän adventtikirkkoon, mutta luterilaisen kirkon kerho sopi hyvin.

– Silla viihtyy älyttömän hyvin. Joka aamu hän kysyy, onko tänään kerhopäivä, ja illallakin välillä, onko huomenna kerhopäivä.

Myös Katja Nissisen neljä lasta ovat käyneet seu-

Eläintarha. Eero Nissinen, Silla Pousi, Enni Kurki ja Julius Visti ovat milloin dinosauruksia tai lepakoita, milloin heppoja tai koiria.

rakunnan päiväkerhossa. Tällä hetkellä menossa on mukana nuorimmainen, Eero Nissinen.

– Kerho-ohjaajista ja -kavereista puhutaan kotonakin. On selvästi ihanaa, että kuuluu johonkin ryhmään, Nissinen kertoo.

Seurakunnan päiväkerho on Nissisen mielestä hyvä vaihtoehto päiväkodille, jos vanhempi pystyy olemaan osan viikosta kotona.

– On lapselle kevyempi vaihtoehto, jos ei tarvitse olla pitkiä päiviä päiväkodin isoissa ryhmissä, hän selittää.

Haalareita laitetaan naulakkoon ja sisätossuja jalkaan. Pikkutyttö esittelee ohjaajalle äidiltään saamiaan pinkkejä tarrakorviksia, joissa on perhosia.

Kohta istutaan kaareen, lauletaan Pienen pieni veturi, sytytetään kynttilä ja lauletaan rukousloru. Taivaan Isä suojelee pieniä ja suuria ihmisiä kerhossa ja kotona.

Kasvatustyön pastorin Paula Enckellin mukaan päiväkerhojen kristillisyys pidetään lasten ikäkauteen sopivana.

– Haluamme tukea lapsen kasvua kokonaisvaltaisesti. Otamme mukaan musiikin, leikin ja hiljaisuuden. Tällainen on rikkautta meidän kirkossamme, Enckell kertoo.

Rukouksen jälkeen Heppakerhon lapset kertovat vuorollaan, mistä Nalle Puh -pehmolelu on tänään iloinen. Muun muassa hunajasta, ystävistä, nukkumisesta ja uimahallista.

Topias Haikala

Espoon seurakuntien päiväkerhoryhmiin voi hakea 1.–31.3.

Lue lisää: www.espoonseurakunnat.fi/paivakerhot.

10 A

MENOT 2. – 16.3.

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Iltamessu la 4.3. klo 18. Saarna Jorma Kiviranta, avustaa Hannu Mäenpää, kanttori Lea Waaraniemi.

Järj. Espoon rauhanyhdistys.

Paastonajan klassinen messu su 5.3. klo 10. Säv. Michael Haydn, liturgi Marja Malvaranta, avustaa Antti Pohjolan-Pirhonen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori ja kuoron johto Sheldon Ylioja, kamarikuoro Vox Lapsus. Kirkkokahvit.

Messu su 12.3. klo 10. Liturgi Antti Kujanpää, avustaa Päivi Linervo, urkuri Päivikki Leinonen, kanttori Petri Koivusalo. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 12.3. klo 18 ”Valoa ja varjoja”. Pappina Päivi Linervo, musiikki: Marja-Liisa Talja ja Laura Airola, viulu. Juontaa Minna Törrönen. Seurakuntalaiset avustavat.

Iltatee kuorissa messun jälkeen.

Haluaisitko tulla mukaan messun valmisteluun? Kysy lisää Tuija- papilta: tuija.kuusinen@evl.fi.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 5.3. klo 12. Salonen, Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Yhteisvastuumessu su 12.3. klo 12.

Särkiniemi, Sutelainen, Talvio. Messun jälkeen Yhteisvastuutapahtuma koko perheelle, ks. tarkemmin Kalajärven kappelin kohdalta.

Muskarimessu pe 17.3. klo 10. Muurimäki, Vapaakallio.

Kauklahden kappeli Urdunkielinen messu la 4.3. klo 16, Salamat Masih.

Kyläkirkko su 5.3. klo 12 ”Jumalani, sinuun minä turvaan”. Nurminen, Koivusalo. Kirkkokahvit.

Laaksolahden kappeli Hiljaisuuden messu su 12.3. klo 12.

Mathlin, Leinonen, Elina Rautavalta, laulu. Rukoushiljaisuutta, Sanaa ja musiikkia. Kirkkokahvit.

Rinnekappeli Messu su 12.3. klo 14. Särkiniemi, Talvio. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja-messu pe 3.3. klo 18.

Marte, nuoret juontajat ja nuorten bändi.

Messu su 5.3. klo 15. Pohjolan-Pirhonen, Haunio. Kirkkokahvit.

Rukoushetki arkisin klo 12–12.15.

Tule hetkeksi hiljentymään.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Kaksi suomenkielistä pyhäkouluryhmää (3–6 v. ja 7–12 v.) sekä yksi englanninkielinen pyhäkouluryhmä (13+ v.) Kirkkokahvit. Lisätiedot: www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Isovanhempien ilta ke 8.3. klo 17.30–19.15. Keskustelua isovanhemmuuden kysymyksistä Riitta Luhtaselan johdolla.

Miestenilta Aarteenetsijät ma 13.3. klo 19. Hannu Nyman: ”Raamatun matka maailmalla – millaisen tien Raamatun teksti on 2000 vuoden aikana kulkenut?”

AURORAN KAPPELI Iltaperhekerho ma 6.3. klo 18–19.30.

Askartelua, laulua, leikkiä ja iltapala.

Kehitysvammaisten kappeli-ilta ke 8.3. klo 18.

Hiljaisuuden rukoushetki ti 14.3. klo 19 Auroran vanhassa kappelissa.

10 puheenvuoroa reformaation juhlavuonna 2017 to 16.3. klo 19. TT Kari Kopperi: ”Ristin teologiasta ristin rakkauteen”. Juontaa Hannu Mäenpää. Kahvit klo 18.30.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Suolaista ja makeaa, netti, lehtiä, salaattibaari.

Lue lisää: www.espoonseurakunnat. fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-alue.

KALAJÄRVEN KAPPELI Raamattuilta to 2.3. ja 16.3. klo 18.30. Apostolien teot, Seppo Särkiniemi.

Koko perheen Yhteisvastuutapahtuma su 12.3. Messu klo 12, Yhteisvastuutapahtuma klo 13–15: Soppaa, lettuja ja makkaraa myynnissä.

Yhteislauluja lapsikuoro Tuikkeen kanssa klo 13.45, kasvomaalausta, ongintaa ja temppurata, arpajaiset.

Ulkona partiolaiset ja halikoirat.

Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Naisten café to 16.3. klo 18.30. Kirsi Muurimäki: ”Pyhä huolettomuus”.

KAUKLAHDEN KAPPELI Radioraamattupiiri ti 7.3. klo 18.30.

Rukouspiiri ke 15.3. klo 18. Äidit kappelilla ke 15.3. klo 18.30. Äideille hetken hengähdys arjen keskellä.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Gospel-lattarit ma klo 18 ja 19. Hinta 5 e. Tanssitunteja tavallisille naisille.

Tied. 040 729 3262.

Lauluryhmän harjoitukset ke 8.3. klo 19. Uudet ja vanhat laulajat tervetuloa!

NUPURIN KAPPELI Raamattuluento Galatalaiskirjeestä to 9.3. klo 18, Ari Kunnamo.

SUVELAN KAPPELI Miesten piiri pe 3.3. klo 12. Asiaa miehille tärkeistä asioista, Pentti Laukkanen ja Kari Punkkinen.

Pyhäkoulu su klo 15.

Iltaperhekerho ke 8.3. klo 17.30.

Iltapala, lauluja, leikkejä ja askartelua.

Raamattupiiri ke 8.3. klo 18.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 9.3. klo 15. Tied. Anni Vanhanen, 050 438 0189.

Luodaan yhdessä -käsityöpiiri ti 14.3. klo 13. Opetellaan uusia työtapoja perinteitä kunnioittaen.

Tuljak-piiri vironkielisille ti 14.3. klo 17. Liilia Reelo ja Raigo Liiman.

Café Suvela ma–pe klo 12–15.

VIHERLAAKSON KAPPELI Vaeltajan Majatalo su 5.3. klo 17–19.30. Psalttari ja lasten Pyhis.

Auli ja Jaakob Happonen: ”Kristityn eheytyminen uskossa”. Reijo-Iisak ja Auli Hirvinen laulavat ja laulattavat, juonto Susanna Javanainen. Iltapala, rukouspalvelu.

Pyhäkoulu su 5.3. klo 17. Iltapala koko perheelle n. klo 17.40.

Cafe Viheri ma ja ke klo 10–13.

LEIRI YHDEN VANHEMMAN PERHEILLE 18.–19.3. Kirkkonummen Hilan leirikeskuksessa. Keräämme voimia arkeen, saunomme, ulkoilemme ja askartelemme. Hinta 50 e/perhe, sis. ohjelman, ruokailut, majoituksen omin liinavaattein ja askartelumateriaalit. Omat kyydit. Tiedustelut: 050 465 3180 tai arja.seppanen@evl.fi.

HAKU LEIRILLE 5.3. ASTI osoitteessa: www.espoonseurakunnat.fi > Toiminta > Perhe ja parisuhde > Perheleirit -retket ja tapahtumat.

Leirille pääsystä tiedotetaan hakuajan päätyttyä.

NAISTEN PÄIVÄ

”Armo päästää irti!” La 25.3. klo 10–16 Suvelan kappelissa keskitytään Thomas Keetingin ajatuksiin kuuntelevasta rukouksesta ihmistä eheyttävänä Jumalan terapiana. Luennoitsijana terapeutti ja teologi Arja Seppänen. Päivä päättyy ”Luottamuksen varassa” -messuun, jonka toimittaa pappi Marja Malvaranta. Kasvislounas ja leivoskahvit 10 e maksetaan paikan päällä. ILM. ruokailua varten 17.3. MENNESSÄ: arja.seppanen@ evl.fi tai 050 465 3180.

KUMMIN KAA! -LEIRI Kummisuhteen vahvistamiseen.

Kummileirillä 27.–28.5. Velskolassa tehdään yhdessä monenlaista. Hinta 40 e/aikuinen, 20 e/lapsi. HAKU LEIRILLE 20.3. MENNESSÄ: www. espoonseurakunnat.fi > Toiminta > Perhe ja parisuhde > Perheleirit -retket ja tapahtumat > Ilmoittautumislomake. Tied. arja.seppanen@ evl.fi tai 050 465 3180.

SURURYHMÄ ALKAA Maanantaina 20.3. klo 18 Kauklahden kappelissa. Seuraavat kokoontumiskerrat: ma 20.3., 27.3., 3.4., 10.4., 24.4. ja ti 9.5. klo 18–19.30. Ohjaajina pappi Alarik Corander ja diakoni Merja Lehtisalo. Tied. ja ilm. merja. lehtisalo@evl.fi tai 050 438 0176.

LÄHETYSPIIRIT Tule kuulemaan mitä lähetystyössä tapahtuu! Askartelupiireissä valmistetaan tuotteita lähetystyön hyväksi. Piirit kokoontuvat kappeleilla seuraavasti: Auroran kappeli: Hanna-piiri to 9.3. klo 17, kokoontuu parillisilla viikoilla. Kalajärven kappeli: Israel-rukouspiiri ke 5.4. ja 3.5. klo 19. Israelilaisen rukouksen ja laulun ilta ke 15.3., 19.4. ja 17.5. klo 19. Kauklahden kappeli: Lähetyksen puuhapaja pe klo 9–12, tiedustelut: Merja Lehtisalo, 050 438 0176. Suvelan kappeli: Hanna-piiri ke 15.3. ja 12.4. klo 17.30. Israel-raamattupiiri ma 6.3. ja 3.4. klo 18. Diakonia- ja lähetyspiiri ma 20.3. klo 13 ja ma 24.4. klo 18. Käsityö- ja askartelupiiri

ti 7.3. klo 10–12, kokoontuu parillisilla viikoilla. Viherlaakson kappeli: ma 13.3. klo 14, kokoontuu parittomilla viikoilla.

MAITTAVAA KOTIRUOKAA KAPPELEILLA Auroran kappelissa ma ja to klo 11–13, (huom! lounasta ei ole 9.3.)

Aikuiset 4,50 e, lapset 0,50–2 e.

Kauklahden kappelissa ti klo 11–12.30. Ateria 4 e.

Suvelan kappelissa ti klo 12–13.

Ateria 3 e.

Viherlaakson kappelissa ti klo 12–13. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–2 e.

KUORO KAIKILLE Into laulaa riittää! Stressitön, ikärajaton ja ilman pääsyvaatimuksia! Kuoro kaikille harjoittelee parittomien viikkojen torstaisin (2.3. ja 16.3.) klo 18.30–20 Espoon tuomiokirkossa.

KRITO – KOHTI EHEYTTÄ Uusi Krito-ryhmä alkaa ma 13.3. klo 17.30–20 Espoon tuomiokirkon srk-talolla. Mahdollisuus mm. ihmissuhteiden ja elämän kipukohtien työstämiseen. Osallistujat haastatellaan. ILM. 6.3 mennessä: Virpi Sutelainen, 040 736 9315.

DIAKONIAN RETKIPÄIVÄ Kaikille virkistystä kaipaaville to 6.4. Hvittorpin leiri- ja kurssikeskukseen. Hinta 15 e sisältää ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. ILM. 23.3. mennessä p. 09 8050 3503 tai sähköisesti netissä: www.espoonseurakunnat.fi >toiminta>aikuiset>retket.

Tiedustelut p. 040 736 9315. Etusija ensikertalaisilla. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö.

NUORET Isoskoulutus tiistaisin klo 17.30 Suvelan kappelissa ja keskiviikkoisin klo 17.30 Auroran kappelissa.

Luja kallio -ilta perjantaisin klo 18-22 Suvelan kappelissa.

HalleLuja-messu pe 3.3. klo 18. Sami Marte, nuoret juontajat ja nuorten bändi. www.lujakallio.fi.

KATSO AJANKOHTAISIMMAT TAPAHTUMAT VERKOSTA Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa toimii runsaasti pienryhmiä.

Tule mukaan! Ajankohtaisimmat tapahtumat ja ryhmät löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat. fi/web/seurakunnat/tuomiokirkko.

Seuraa meitä somessa ja verkossa!

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

A

Espoonlahden seurakunta Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

MESSU SOUKAN KAPPELISSA Messu su 5.3. klo 11. Santaharju, Kohijoki, Puukko. Kirkkokahvit.

Perhemessu su 5.3. klo 17. Olli, Kohijoki, Puukko, Muskarikuoro, joht. Anne Pietilä. Messun jälkeen iltapala, vapaaehtoinen maksu.

Messu su 12.3. klo 11. Sinervo, Kuusanmäki, Lonka. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit Petroskoi-työn hyväksi.

Kohtaamispaikka-messu su 12.3. klo 17. Kuusanmäki, Ojala & bändi.

Lapsille pyhäkoulu. Iltatee.

Messu su 19.3. klo 11. Knuutti, Olli, Lonka, Kirkkokuoro. Pyhäkoulu lapsille. Kirkkokuoro kahvittaa.

Pop-messu su 19.3. klo 17. Liturgi Kati Pirttimaa, saarna H. Lehti, Ojala.

Iltakaakaot. Lastenhoito järjestetty.

HETKI RUKOUKSELLE Rukoushetki ma, ti, ke ja pe klo 8.50 Merivirta 3, Kivenlahden ostari.

Avoin rukouspiiri su messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Soukan kappeli.

Israel-rukouspiiri ti 14.3., 11.4. ja 9.5. klo 18.30 Soukan kappeli.

Aamuvirkkujen rukoushetki ke klo 6.30–7.30 Soukan kappeli.

RAAMATTU- JA KESKUSTELUPIIRIT Kiinnostaako Raamattu? Ma klo 18.30 Merivirta 3 ja Kaskikappeli, ke parill. vkot klo 12 Soukan kappeli, to parill. vkot Miesten raamattupiiri klo 18 Soukan kappeli, iltapala 4 e.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Danielin kirja on aiheena to klo 18 Soukan kappelilla, kirkkoherra Jouni Turtiainen. 2.3. Miehet uunissa ja kuningas puussa (Daniel 3-4). 16.3.

Irtokäsiä ja leijonia (Daniel 5–6).

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 3.3. klo 18.30 Soukan kappelissa. Welcome to our international evening of fellowship: discussion, food and music. Next evening 7.4. facebook. com/espoonlahtifellowship.

SIIONINVIRSISEURAT ”Jeesus, esimerkilläsi kutsut minut, ystäväsi” SV 291 pe 3.3. klo 18.30 Soukan kappeli, Helena Yli-Jaskari.

MAANANTAIKAHVILA Tule hörppäämään kuppi kahvia maanantaikahvilaan! Kahvilassa voi tehdä käsitöitä, tavata toisia, jakaa kuulumisia tai vaikka keskustella kahden kesken. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi neulotaan sinivalkoisia sukkia tänä vuonna syntyville vauvoille. Voit osallistua sukkatempaukseen lahjoittamalla Novitan sinisiä (väri 130) ja valkoisia (väri 011) sukkalankoja, tuo langat Soukan kappelin vahtimestarille. Tied.041 534 1706. Kahvila ma klo 13–15 Soukan kappeli.

LÄHETYSTYÖTÄ LÄHINURKILLA

jelma 10 e. Iltatee. Näytelmä on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

YHTEISVASTUU Isosten lipaskeräys pe-la 10.–11.3.

Tempauskeräys Tillinmäessä la 25.3.

Lipaskeräys alueemme kauppakeskuksissa pe 31.3. ja la 1.4.

Myyjäiset la 8.4. klo 11–14 Soukan kappeli.

Lista- ja lipaskerääjiä tarvitaan!

Ota yhteyttä britta.blomberg@gmail. com, 0400 936 621. Tänä vuonna Yhteisvastuu torjuu ihmiskauppaa. www.yvkerays.net ja www.yhteisvastuu.fi.

LAULUKERHO Venytellään äänijänteitä kanttorin johdolla ti 14.3. klo 13 Soukan kappelilla. Pullakahvit 1,5 e. Seuraavat laulut ti 28.3.

KRISTUS-KESKEINEN ELÄMÄ Varustaudutaan vastaamaan jokaiselle, joka kysyy mihin meidän toivomme perustuu (1. Piet. 3:15).

Soukan kappeli ti 14.3., 4.4. ja 9.5. klo 18. Tied. ja ilm. irene.erkko@evl.fi, 050 374 4826.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 7.3. klo 13 kokoontuu kodeissa. Kuulumisia lähetyskentiltä, kahvittelua, tehdään käsitöitä myyjäisiin, parilliset viikot.

Tied. Eveliina Rožnovski. 041 518 1244.

Teresa-piiri ti 7.3. klo 18 Merivirta 3.

Tuetaan Naisten Pankkia, parill. vkot.

Tied. Teija Moilanen, 040 728 7478.

Hanna-lähetyspiiri ke 8.3. klo 12 Soukan kappeli. Käydään läpi Jeesuksen elämää Raamatun teksteistä, kahvitellaan sekä liitytään maailmanlaajuiseen rukousketjuun, parill. vkot. Tied. Eveliina Rožnovski. 041 518 1244.

Kipparin lähetyspiirin kankaanpainantatalkoot la 11.3. klo 12–16 Soukan kappeli. Tehdään myytävää lähetysmyyjäisiin. Voit tuoda jotain yhteiseen kahvipöytään. Tied. Marita Helki, 044 338 6409.

ONNENPÄIVÄ

NAISTENPÄIVÄNÄ TEATTERIIN!

LUKUPIIRI

Marian kyyneleet ke 8.3. klo 18.30 Soukan kappelissa. Jouko Ollikainen maalasi kymmeniä itkeviä Marioita, naiset kirjoittivat omakohtaisia koskettavia tarinoita ja Tuija Rantalainen sävelsi niistä lauluja. Veikkolan Kartanoteatteri esittää, ohjaajana Eija Ahvo. Esitys sopii niin miehille kuin naisillekin. Vapaa pääsy, käsioh-

MITÄ ON KRISTINUSKO TÄNÄÄN?

Ota mummit, kummit, vaarit ja vauvat mukaan ja tule koko perheen kivaan Yhteisvastuutapahtumaan la 18.3. klo 10–14 Soukan kappelille.

Sisällä mm. kahvila, arpoja, ongintaa, nukketeatteri, kirpputori, pelihuone, pomppulinna, leivonnaisia, kasvomaalausta, lettikampauksia, verenpaineenmittausta, Yhteisvastuutuotteita sekä kasvis- ja jauhelihakeittoa. Ulkosalla lettuja, makkaroita, partiopiste ja hevosajelua.

Onnenpäivän kirpputorille otetaan vastaan lahjoituksia: ehjiä, puhtaita lasten ja aikuisten vaatteita, kodin pientä esineistöä ja astioita sekä lastenkirjoja (huom! ei vuodevaatteita eikä aikuisten kirjoja). Voit tuoda lahjoitukset ma-to 8–21, pe 8-17, la 9–17 ja su 9–20 Soukan kappelille, viimeistään to 16.3.

Raija Orasen kirjasta Aurora keskustellaan ti 21.3. klo 18 Kivenlahden kirjastossa, Merenkäynti 3. Tied.

Maisa Tervo 050 592 8388.

KRISTINUSKO JA TIEDE

KERHOISSA ON TILAA!

Luomisuskon ja tieteellisen maailmankuvan välinen suhde. Väitetään, ettei niiden välillä ole ristiriitaa. TT Eero Junkkaala ke 22.3. klo 18.30 Soukan kappeli.

Säbää ja liikuntaa: Sportti Laurinlahden koulu ke klo 17–18 esi–2.-lk.

Salibandy Meritorin koulu ke klo 18.30–19.30 3.–7.-lk. Salibandy Meritorin koulu to klo 16.30–17.30 esi–2.lk. Salibandy Saunalahden koulu to AIKUISET SINKUT klo 17–18 esi–2-lk.

EL 91 x 68mm Lapsuuden leikit ovat aiheena la Kokkailua ja puuhailua: Kokkaileva 25.3. klo 18 Soukan kappelilla. puuhakerho Ruorikujan kerhotila ma klo 17–18.30 esi–2.-lk. Kokkikerho LUUKAS 10 – TAPA ELÄÄ Ruorikujan kerhotila to klo 17–18.30 L10T on innostava ja käytännöllinen esi–2.-lk. tapa seurata Jeesusta. Sopii ujoille, Ilmoittaudu osoitteessa www. rohkeille, kiireisille. Pe 7.4. klo sodesode.fi 18–20.30 ja 8.4. klo 9–18 LeppävaaKEVÄTTÄRPPEJÄ ran kirkko, Veräjäkallionkatu 2.

Maksu 30 e sis. ruokailu, koulutus ja Talvisodan presidentin Kyösti käsikirja, dvd 13 e koulutuksen Kallion ja Kaisa Kallion välisestä yhteydessä. Kouluttajana Kristiina kirjeenvaihdosta kertoo FM Maria-LiiNordman Kansan Raamattuseurasta. sa Kallio ke 5.4. klo 18.30 Soukan Ilm. viim. 24.3. anni.katajisto2015@ kappeli. Musiikkia Jussi Talasniemi, gmail.com, 040 566 0963. sello.

Brunssi ja myyjäiset la 8.4. klo 11–14 NUORET Soukan kappeli, tuotto YhteisvasTsekkaa sodesode.fi, @sodesta. tuulle.

Pääsiäispolku ti 11.4. klo 17–19, ke TYTÖT JA POJAT LEIRILLE 12.4. klo 17–19 ja la 15.4. klo 10–16 Hyvää ruokaa, kivaa tekemistä kauppakeskus Lippulaiva. ulkona ja sisällä, uusia kavereita… Äitienpäivän lounas su 15.4. klo leirielämää Velskolan väentuvassa.

12–14 Soukan kappeli.

Kevätleiri esi–2.-lk. 24.–26.3., hinta Silminnäkijänä lähetystyössä 35 e. Ilmoittaudu HETI! Virossa ke 19.4. klo 18.30 Soukan Kesäleiri 1.–3.-lk. 4.–6.6. Hinta 35 e. kappeli.

Ilm. viim. 15.5.

Yhteislauluilta ke 3.5. klo 18.30 Kesäleiri 4.–7.-lk. 6.–8.6. Hinta 35 e.

Soukan kappeli.

Ilm. viim. 15.5.

Lue lisää ja ilmoittaudu www. sodesode.fi.

Katekismus arkikäyttöön ti 21.3. ja 25.4. klo 18 Soukan kappeli, Erkki Kuusanmäki.

Menokasvo

Marian kyyneleet kertovat naisen elämästä Eija Ahvo, olet ohjannut Marian kyyneleet -näyttämöesityksen, joka pohjautuu naisten kirjoittamiin ajatuksiin omasta elämästään. Mikä sai sinut tarttumaan aiheeseen?

Esityksen lavastuksena toimivat Maria-ikonit. Ne maalannut taiteilija Jouko Ollikainen kysyi itseltään: Kuinka monta Itkevää Mariaa täytyy miehen maalata, jotta ymmärtää, että nainenkin voi väsyä?

Nähtyäni Joukon maalaamat Itkevät Mariat liikutuin.

Sain luettavakseni kirjeitä, joita naiset ja miehet olivat kirjoittaneet näyttelyn äärellä. Muokkasin kirjoituksista tarinan ja osa runoista sävellettiin lauluiksi.

Mistä tosielämän Marian kyyneleet syntyvät?

Usein fyysisestä ja henkisestä väsymyksestä ja valitettavan usein väkivallasta. Veikkolan Kartanoteatterin naisten kanssa puhuimme ja itkimme, tunnistimme esityksen tarinat.

PAULA HUHTALA Marian kyyneleet -näyttämöesitys ke 8.3. klo 18.30 Soukan kappelissa, os. Soukankuja 3.

Veikkolan Kartanoteatteri esiintyy, ohjaaja Eija Ahvo. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Iltatee.

ESKO JÄMSÄ

Onko naisella lupa uupua? Entä miehellä?

Jokaisella on oikeus ilmaista väsymyksensä. Puhumattomuus on suurin ongelmamme. Kuuntelijan taitoja olisi hyvä opettaa jo koulussa.

Onko heikkoutta näyttää kyyneleensä?

Ei todellakaan. Itku, kyyneleet ja liikuttuminen ovat voimanlähteitä ja ravintoa sielulle. Itku on pyyntö ja lupa tulla lähelle. Kulttuuristamme on kadonnut itkettäjien ammattikunta. Tilalle ovat tulleet teatteri, musiikki ja elokuvat. On tärkeää tulla kosketetuksi.

11

12 A

MENOT 2. – 16.3.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT Leppävaaran kirkko Messu ja kirkkokahvit ”Jeesus, kiusausten voittaja” su 5.3. klo 11. T. Salo, Raunu, Hyry.

Messu ja kirkkokahvit ”Rukous ja usko” su 12.3. klo 11. Rissanen, Vallivirta, lauluyhtye Kuiske Outi Noposen johdolla.

Karakappeli Neulemessu ja kirkkokahvit su 5.3. klo 13. Pöyri, Juvela, Hyry. Tässä messussa saa vapaasti kilkuttaa kudintaan! Kolehtiin voit tuoda ylimääräisiä lankojasi, jotka toimitetaan hyväntekeväisyysneulojille.

KilonRisti Hiljainen rukousaamu perjantaisin alk. klo 8.15, ohjattu rukous klo 8.30.

Kuukauden 1. perjantaina ehtoollishartaus.

LAPSILLE JA PERHEILLE Päiväkerhoihin ilmoittautuminen kaudelle syksy 2017–kevät 2018 on käynnissä 1.–31.3.2017. Kerhoja on tarjolla 2–5-vuotiaille omissa ikäkausiryhmissään kirkolla ja kappeleilla.

Etsi sopiva ryhmä ja ilmoita lapsesi mukaan! ILMOITTAUTUMINEN SÄHKÖISESTI sekä tarkemmat tiedot ryhmistä ja hinnoista: espoonseurakunnat.fi/web/alle-kouluikaiset/paivakerho/leppavaara.

Vauvakerho maanantaisin klo 13–15 Lasten kappeli Arkissa ja tiistaisin klo 13.30–15.30 Leppävaaran kirkossa.

Kerhossa voit jakaa kokemuksia äitiydestä, vauvan hyvinvoinnista ja perheen uudesta tilanteesta. Hartaus

ja sylilaulutuokio, suolainen välipala.

TOIMINTAA ALAKOULUIKÄISILLE 1.–3.-luokkalaisten leiri pe 31.3.–su 2.4. Hilan leirikeskuksessa, Saarentie 50, Kirkkonummi. Hinta 35 e, joka sisältää kuljetuksen, täysihoidon, tapaturmavakuutuksen sekä ohjelman. Leireillä luvassa ulkoilua, sisäilyä, hartautta ja hauskanpitoa.

ILMOITTAUTUMISET: nuortensiipi. fi. Lisätietoja: Daniela Saba-Myers, daniela.saba-myers@evl.fi, 040 532 6770.

Iltapäiväparkki klo 13–16 tiistaisin Siivessä, keskiviikkoisin KilonRistissä, torstaisin Uutussa. Leikkiä, läksyjä, pelejä, askartelua. Iltapäiväparkki on 2.–6.-luokkalaisten oma paikka.

Parkkiin voi tulla suoraan koulusta tai viim. klo 14.30 hartauden alkaessa. Tarjolla välipala.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄYSTEMPAUS Ota osaa lipaskerääjänä! Lipaskeräystempaus kauppakeskus Sellossa perjantaisin 3.3. ja 10.3. klo 15–18.

Voit tulla keräämään tunniksi tai koko ajaksi, kerran tai joka kerta.

Lippaan ja liivin saat noudettua tempauksen aikana Lasten kappeli Arkista, Sellon kauppakeskuksesta, Leppävaarankatu 7, 3.krs, sisäänkäynti portaaseen Danske Bankin vierestä. Keräystempauksen ajan Arkissa on kerääjille taukokahvila.

Tied. diakoni Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867 tai heli.taina-rantakaulio@evl.fi.

KUORO KAIKILLE Juuri sinulle wannabe-singer!

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi LE 91 x 40 mm Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena

MESSU Olarin kirkko: Messu su 5.3. klo 10.

Liturgia ja saarna Antti Kruus, avustava pappi Juha Virta, kanttori Mikko Niinikoski.

Paastonajan aamumessu ke 8.3. klo 8. Liturgia ja saarna Antti Kruus, diakoni Kristiina Huotari.

Messu su 12.3. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Jarmo Jussila, kanttori Sari Rautio.

Paastonajan aamumessu ke 15.3. klo 8. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari.

Chapple, Iso Omena: Risteys torstaisin. Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. 4 vuotta täyttäneille on kirkkoparkki messun ajan. To 2.3.

Risteyksessä liturgia ja saarna Antti Malinen, musiikki Laura Ylä-Mäihäniemi ja bändi. To 9.3. Risteyksessä liturgia ja saarna Jussi Koski, musiikki Laura Ylä-Mäihäniemi ja bändi.

Olarin kappeli: Perhemessu su 12.3. klo 16. Liturgia ja saarna Inari Varimo, perhetyöntekijä Mia Silvola, kanttori Mikko Niinikoski.

Matinkappeli: Colourful Christian Worship Service Matinmessu su 5.3. klo 17. Liturgia Mia Wrang, saarna David Caceres de Castillo, avustava pappi Juha Virta, kv-työn sihteeri Markus Silvola, diakoni Kristiina Huotari, kanttori Sanna Franssila. Colourful Christian Worship Service Matinmessu on kaksikielinen (suomi-englanti), rento ja kodikas monikulttuurinen messu, jossa on paljon rukousta ja lauletaan Colourful Espoo Bandin säestyksellä. Lapsille messukerho. Messukahvit. Colourful Christian Worship Service Matinmessu is a bilingual (Finnish-English), relaxed and cosy multicultural mass with a lot of prayer and Colourful Espoo Band. Program for children.

Coffee and fellowship after mass.

Messu su 12.3. klo 12. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, kanttori Mikko Niinikoski, Olarin seniorilaulajat.

Tankkauspaikka ti 14.3. klo 16. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, diakoni Kristiina Huotari.

KIRKKOKAHVIT Messun jälkeen tarjoamme Reilun kaupan kirkkokahvit.

HARTAUS KIRKONMENOJEN AIKAAN su 5.3. klo 12, Matinkappeli.

CHAPPLE TÖMISEE JA SOI Perheiden YV-tapahtuma la 4.3. klo 10–13 Chapple Iso Omena. Toimintaa perheille musiikin, kädentaitojen ja

Harjoitukset poikkeuksellisesti keskiviikkoina 8.3. ja 15.3. klo 18.30– 19.45, Leppävaaran kirkko. Kaikenikäisten kuoro, jossa ei laulutaitovaatimuksia, ei sitoutumis- eikä esiintymispakkoa. Harjoittelemme joka toinen ke. Mukaan voi tulla missä vaiheessa kautta tahansa.

Tied. outi.noponen@evl.fi tai 040 513 0869.

RUKOUSHUONE Rukoushuone kutsuu to 2.3. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Tule rukoilemaan yhdessä avoimeen ryhmään.

Rukoilemme seurakuntamme, maamme ja yhteisten asioiden puolesta. Mukana rovasti Marja-Liisa Hietanen. Tied. Hilkka Stigell, 040 718 302.

SIIONINVIRSISEURAT Anna Siionin virsien, Sanan ja ystävien seuran hoitaa sisimpääsi.

Seurat ma 6.3. klo 18.30 Leppävaaran kirkolla. Isäntänä Anssi Siukosaari, puhujina Ulla-Maija Mannisenmäki sekä Arto ja Marjatta Laitinen.

Kokoonnumme kuukauden 1.maanantaina tammi–huhtikuussa. Kahvi/ tee klo 18.30 alkaen, seurat klo 19.

KILON KÄVELY Reippailemaan – sauvoin tai ilman maanantaisin 6.3., 3.4. ja 8.5. klo 17–18. Kävellään Kilon alueella lähtien liikkeelle KilonRistin edestä, Vanharaide 1 (Kilonpuistonkadun puolelta, vastapäätä K-markettia).

Vetäjänä yleensä Päivi Käri-Zein.

ARKIRETRIITTILEIRI Arjen ja retriitin yhdistävä leiri Taizé-hengessä Velskolan kartanos-

sa huhtikuussa. Lue lisää Yhteiset-palstalta.

USKONTODIALOGI-ILTA Keskustelutilaisuus to 16.3. klo 18, KilonRisti. Mukana srk-neuvoston jäsen, Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnan pj. Päivi Käri-Zein, pastorit Kristiina Hannula ja Juha-Pekka Rissanen, Stan Marinets Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitosta sekä muslimien edustajia.

Illan mittaan työskennellään työpajoissa sekä keskustellaan yhdessä.

Kahvi- ja teetarjoilu klo 17 alkaen.

VASEMMAN (TAI OIKEAN) KÄDEN MAALARIT Pensselit sutimaan la 11.3. klo 12–17, KilonRisti. Ryhmässä työskennellään vasta vasten väärällä kädellä. Maalaustaitoja ei tarvita, annetaan tilaa luovuudelle. Hinta 15 e/kerta. Muut maalauskerrat: 8.4. ILM. JOKA KERTAAN ERIKSEEN viim. viikkoa ennen inkeri.juvela@evl.fi tai 040 531 1059.

PIENRYHMÄTOIMINTA Leppävaaran seurakunnassa toimii noin parikymmentä aikuisten pienryhmää. TUTUSTU ja tule mukaan: espoonseurakunnat.fi/ letoiminta Katso tapahtumien tarkemmat tiedot verkon tapahtumakalenterista: espoonseurakunnat.fi/lekalenteri Seuraa meitä somessa ja verkossa! facebook.com/leppavaaranseurakunta espoonseurakunnat.fi/leppavaara nuortensiipi.fi @nuortensiipi

temppuradan merkeissä. Hodari- ja hattaratarjoilu hinta 5 e/perhe Yhteisvastuun hyväksi.

CHAPPLE WEDNESDAY Risto Nordell, musiikkitoimittaja ja Riston Valinnan isäntä, kertoo ajatuksiaan musiikista ja kristittynä elämisestä. Ke 8.3. klo 18–20, Chapple, Iso Omena, uuden puolen 2. krs. Illan isäntänä Juha Virta.

NAISTEN SAUNAILTA Lähde saunomaan Hvittorpiin ma 6.3. Iltapala 3 e. Matkat kimppakyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30.

Kotimatkalle lähdetään klo 21.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 205 445 viimeistään kolme päivää ennen saunareissua. Muut saunaillat 4.4., 4.5.

YRTTITARHASTA POLKU -TAIDETERAPIARYHMÄ Tutkimusmatka oman elämän puutarhaan. Ryhmässä tutkitaan omaa elämää paastonajan tekstien äärellä taideterapian keinoin. Erityisiä taitoja et tarvitse. Uteliaisuus ja halu heittäytyä matkantekoon riittävät.

Matkakumppaneina ovat Raamatun tekstit, väripurkit ja purnukat ja eletty elämä yksin ja yhdessä.

Kokoonnumme torstaisin 9.3.–20.4. klo 10–12, poikkeuksena 6.4. klo 15–17, Olarin kirkon kerhosiivessä.

Osallistumismaksu, joka sisältää taidetarvikkeet, 2–20 e/kerta oman tilanteen mukaan. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Tiedustelut Kristiina Huotari p. 0505704904, kristiina.huotari@evl.fi.

VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAPÄIVÄ la 18.3. klo 9.30–13.30 Matinkappeli.

Teologi, kouluttaja ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara puhuu kirjojensa pohjalta aiheesta ”Syyllisyys ja katkeruus elämän voimavarkaina”.

Mukana myös diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen. Aamupala- ja lounastarjoilu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.3. mennessä Leena Lenkkerille 041 539 8801 tai leena. lenkkeri@evl.fi.

ÄIDIT JA TYTÖT Äitien ja kouluikäisten tyttöjen ilta su 19.3. klo 17–19 Olarin kappelilla. Mukavaa yhdessäoloa, toimintapisteitä (askartelua, rentoutusta ym.), iltapala ja hartaus. Mukana Marjo-pappi, nuorisotyönohjaaja Anne ja kerhonohjaajia. Lisätiedot 040 551 4426.

RYHMIÄ AIKUISILLE Haluatko virkistää mieltäsi ja sieluasi? Laulamme yhteislauluja Olarin kirkolla, kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19. LISÄTIETOJA Minna Halmetoja, minna.halmetoja@ kolumbus.fi, 040 488 7157.

Suomi 100 vuotta -neulekahvila Olarin kappelilla 5.3., 2.4. ja 14.5. klo 15–18. LISÄTIETOJA Veera Hietalalta veera1.hietala@outlook.com.

Virsistä voimaa to 2.3. klo 14 Matinkappeli.

Sinkkupiiri-ilta yksin eläville pe 10.3. klo 17.30–19.30, Matinkappeli Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30– 14 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.30–11.30 Matinkappeli.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Onnenpäivä tekee hyvää Koko perheen kivaa yhteisvastuutapahtumaa vietetään Soukan kappelilla la 18.3. Tapahtuma-alueelta löytyy kahvila, kirpputori, nukketeatteri, pomppulinna, hevosia ja ongintaa. Myynnissä on arpoja, leivonnaisia, grillimakkaroita, lettuja sekä kasvis- ja jauhelihakeittoa.

Onnenpäivä la 18.3. klo 10–14 Soukan kappelilla, Soukankuja 3.

Millainen on Suomen tulevaisuus?

Venäjä on muuttunut, pakolaisvirrat yllättivät, talous tökkii, terrorismi pelottaa. Onko hyvinvointiyhteiskunta pelastettavissa? Ministeri Jaakko Iloniemi puhuu Suomen tulevaisuudesta kaikille avoimessa Keskiviikkokerhossa 8.3.

Tapiolan kirkolla. Kahvitarjoilu keskipäivän rukouksen jälkeen klo 12.30.

Keskiviikkokerho 8.3. klo 13 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710, kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU Su 5.3. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Seija Mäkelä, lit. Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Teija Palolahti. Kirkkokahvit.

A

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Bach-messu su 5.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Hero, Koivisto, Malkamäki.

Messussa esiintyy Tapiolan kamarikuoro, joka esittää J.S. Bachin motetin Jesu meine Freude. Messun aikana pyhäkoulu ja jälkeen kirkkokahvit.

Viikkomessu ke 8.3. klo 8 Tapiolan kirkko. Pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro ja -kahvi.

Perhemessu su 12.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Ristimäki, Tiihonen, Forsberg.

Muskarikuoro Laulusimpukat, Lapsikuoro Tiltaltit & Pajulinnut ja nuorten aikuisten lauluyhtye Laetificus.

Messulounas. Ks. Pyhä päivässä – Yhteisvastuutapahtuman tiedot.

Anglikaaninen messu englanninkielellä su 12.3. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu ke 15.3. klo 8 Tapiolan kirkko. Aamupuuro ja -kahvi.

Siioninvirsiseurat ke 15.3. klo 18 Tapiolan kirkko. Siionin virret ja lyhyet puheet vuorottelevat.

Pyhäkoulu su klo 10 messun aikana Tapiolan kirkossa. Mukaan lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja

VARTIN HARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA Ma 6.3. ja 13.3. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa.

KOLMEN VARTIN KUORO Ma 6.3. ja 13.3. klo 14.45–15.30 Sebastoksessa. Ei tarv. kuorokokemusta.

Tied. Anna Marte.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 6.3. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Terveiset Namibiasta ti 7.3. klo 13 kirkon yläsalissa, Tiro Rohkimainen.

MESSU

ILON RYHMÄ

Su 12.3. klo 10 Kauniaisten kirkossa, saarna Hannele Harju, lit. Mimosa Mäkinen ja kantt. Anna Marte. Madrigaali- ja Hele-kuorot.

Kirkkokahvit.

Ti 7.3. ja 14.3. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksessa.

PERHEKERHO

ILTAPÄIVÄ KIRKOLLA

To 2.3. ja 16.3. klo 10 Sebastoksessa.

To 9.3. ei kerhoa.

Su 19.3. klo 15–18 kirkolla koko perheen toiminnallinen kirkkohetki, tarjolla myös päivällinen.

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTI-ILLAT Torstaisin klo 19 Kauniaisten kirkolla.

2.3. Keho kunnossa koko elämän, APT, DI Mikko Salminen. 9.3. Itsetuntemus ja erilaisuuden ymmärtäminen enneagrammin valossa, enneagrammiohj. Heli Norokorpi ja Anna-Kaisa Tuomi. 16.3. Kristillinen mietiskely, uskontokasvatussiht.

Pekka Yrjänä Hiltunen. 23.3 Hyvinvointia mielen hallinnalla – mindfulnessin perusteita, johtamisvalmentaja Eeva Jaakonsalo. 30.3. Suola-konsertti Yhteisvastuulle.

OMAISHOITAJIEN RYHMÄ Ke 8.3. klo 16–18 Sebastoksessa.

ITSETUNTEMUSLAUANTAI Tee tietoisempia valintoja enneagrammin avulla la 1.4. 10–16 Sebastoksessa. Kouluttajina Heli Norokorpi ja Anna-Kaisa Tuomi. Hinta 10 e.

Ilmoitt. p. 09 512 3710 tai kauniaisten.suom.srk@evl.fi.

kummit. Alle 4-v. aikuisen kanssa.

Keskipäivän rukous joka arkipäivä klo 12 Tapiolan kirkossa.

PYHÄ PÄIVÄSSÄ -YHTEISVASTUUTAPAHTUMA Koko perheen puuhapäivä su 12.3. alk. perhemessu klo 10 (ks. messutiedot), ohjelma 11–14. Lounasta, vohveleita, askartelua, aarteenetsintää, kasvomaalausta (1 e), leivontaa (1 e) Yhteisvastuun hyväksi. Myynnissä on myös erilaisia Yhteisvastuutuotteita.

Lapsille Espoon Ladun lumikenkäkokeilu lumitilanteen mukaan. Ohjattu sauvakävely klo 11 ja 12. Tule tsekkaamaan tekniikkasi.

TALVISODAN PÄÄTTYMISEN MUISTOJUHLA Alkaa lipunnostolla ma 13.3. klo 9 Tapiolan Kulttuurikeskuksen edessä.

Puhe Antti Rusama. Seppeleenlasku klo 10 Espoon Tuomiokirkon sankarihaudoilla. Muistojuhla klo 18 Tapiolan kirkossa. Puhe kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen ja esiintymässä Kaartin soittokunta sekä Perinnekuoro Espoon Mieslaulajat.

HÄIVÄHDYS PYHÄÄ -LOUNASKONSERTTI Espoon musiikkiopiston taitajat esiintyvät ke 15.3. klo 12 Tapiolan kirkko. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

KESKIVIIKKOKERHO Suomen tulevaisuus ke 8.3. Tapiolan kirkko. Vieläkö pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on pelastettavissa, Suomessakin? Ministeri Jaakko Iloniemi. Kahvi Keskipäivän rukouksen jälkeen. Ohjelma klo 13.

Runot, jotka ovat kulkeneet kans-

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR Sö. 5.3. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ertman, Kronlund. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Karabacka kapell kl. 10 Tro- och ljusmässa. Ben Thilman, von Martens, Bengts.

Kyrkkaffe.

Sö. 12.3. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Ahlbeck, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Olars kyrka, svenska sidan, kl.

10.30. Ertman, Bengts. Kyrkkaffe.

LUTHER I ENRUM Olars kyrka, svenska sidan, ti. 7.3 kl. 18.30. En monolog om en man och en reformation i anslutning till reformationens märkesår 2017. I rollen som Martin Luther ses Johan Fagerudd. Monologen tar ca 45 min.

Efteråt servering och möjlighet till diskussion med Johan Fagerudd och Roger Rönnberg. Fritt inträde.

BARNVERKSAMHET Dagklubbsanmälningen för 3-5-åringar till hösten 2017 pågår!

Dagklubbarna finns i Alberga kyrka, Grindbergsg. 2, Gammelgård, Carlberg, Ungdomsv. 10, Esbo domkyrkas församlingsgård, Kyrkstr. 2 (också för barn som fyller 2 år senast 1.11.2017), Olars kyrka, svenska sidan, Olarsbäcken 4, Sökö kapell, Sökögr. 3 (hösten 2017 flyttar vi tillbaka till Esbovikens kyrka, Skepparg. 8). Mer

sani ke 15.3. Tapiolan kirkko. Leena Venna-Lähdeoja. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen. Ohjelma klo 13.

YHTEISVASTUUKERÄYS Lähde lipaskerääjäksi viikonlopputempauksiin Tapiolassa 10.–11.3. ja 21.–22.4. Listoja ja lippaita saa Tapiolan kirkon diakoniatoimistosta. Tied.

Arja Muhin, 040 531 1011.

KEVÄÄN SURURYHMÄ Ryhmä on tarkoitettu Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa surua ja etsiä yhdessä tietä eteenpäin. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla 6 kertaa ke klo 17–18.30, alkuun viikoittain alk. ke 15.3. Tied. ja ilm. to–pe 16.– 17.2. ja to–pe 9.–10.3. diakonissa Leena Vanne, 040 546 5193. Ohjaajana myös kappalainen Jussi Koivisto.

LÄHETYSTYÖTÄ TAPIOLAN KIRKOLLA Israel-rukouspiiri joka to klo 13.

Lähetysraamattupiiri ke 8.3. klo 18.

Siunaus lähetystyössä, Jukka Norvanto.

Hanna-rukouspiiri ma 13.3. klo 18.30, Kirkkopolku 4:ssa.

Lähetyspiiri ti 14.3. klo 13–15.

NÄYTTELY Luonnonihmeitä ja runoja elämänvirrassa, Kyllikki Levän maalauksia ja runoja maaliskuussa Tapiolan kirkolla. Avajaiset ke 1.3 klo 16.30.

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA Tiedänkö, kuka minä olen? Opetusta, musiikkia ja rukousta ke 22.3. klo 19, Tapiolan kirkko. Raamattuopetus

info och elektronisk anmälning 1-31.3, www.esboforsamlingar.fi/ dagklubbar OBS! Också de barn som redan har en klubbplats bör anmälas på nytt!

pastori Seppo Juntunen Rukouspalvelusta. Iltatee alk. 18.30. Rukouksen huone kirkon aukioloaikoina pe–ke 17.–22.3. Kirkkopolku 4.

ALAKOULULAISTEN KEVÄTLEIRI

TA 44 x 80tytöille mmja pojille 1–6-luokkalaisille pe–su 24.–26.3. Velskolan kartanon leirikeskuksessa. Hinta 35 e. Ilm. ja tied. www.paheksuvakirahvi.fi. viim. pe 10.3.

TAPIOLAN KIRKON LOUNAS Keskipäivän rukoushetken jälk. joka ti klo 12.15. Ruokalippuja myydään klo 11.30–12 ja 12.15–12.30.

Hinta 4 €, 3–14-v. 2 €, alle 3-v. Ilmaiseksi.

LOVSÅNG OCH BÖN TO 2.3 och 9.3 i övre brasrummet kl.

10.

SÖNDAGSSKOLA

SOMMARLÄGER FÖR SKOLBARN:

SÖ 5.3 i Klubb 97 kl. 12.

Dagsläger för 7-10-åringar i Mattby kapell 5 – 9.6, 12– 16.6 och 19-22.6 kl.

8.30-16.30. Max. 25 barn. Pris 1 vecka 70 e, 2 veckor 130 e, 3 veckor 180 e.

Syskonrabatt 25 %. I priset ingår lunch, mellanmål, program och material. Mer info: Helena Aitti-Lindberg, 040 763 6250, helena.aitti-lindberg @evl.fi. Övernattningsläger för 7-12-åringar på Mataskärs lägercentrum 20–22.6.

Max. 20 barn. Pris 45 e, syskonrabatt 25 %. Mer info: Camilla Dannholm, 040 709 9446, camilla.dannholm@ evl.fi Elektronisk anmälning till alla läger 1-15.3 på www.esboforsamlingar.fi/barnlager Lägerplatsen bekräftas senast vecka 14. Lägret ordnas om 15 barn/vecka deltar.

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 5.3 Högmässa kl.12.

SÖ 12.3 Fastlagssöndagens högmässa kl.12.

TISDAG 7.3

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 8.3 och 15.3 i övre brasrummet kl.

13.30.

NÄRSTÅENDEVÅRDARTRÄFF ON 8.3 i Sebastos kl. 16–18.

UNGDOMSKVÄLL FR 10.3 i Klubb 97 kl. 18.

TISDAG 14.3 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Pensionärskören i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan grupp för ungdomar i Klubb 97 kl. 16.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

13

14 A

KIRKOISSA SOI 2.–16.3.

LA 4.3.

Juvenalian harmonikkakonsertti klo 15 Perkkaan kappelissa.

Juvenalian harmonikkaluokan InAcc-konserttisarjan avajaiskonsertti. Vapaa pääsy.

SU 5.3.

Tapiolan kamarikuoro esittää Bach-messussa Tapiolan kirkossa klo 10 J.S. Bachin motetin ”Jesu, meine Freude”. Åken jazzfestivaalin konsertissa esiintyvät Charlotta Kerbs ja Teppo Salakka klo 18 Kauniaisten kirkossa.

TO 9.3.

Sami Kukka Trio ”Runokuvia ja vertauksia” to 9.3. klo 18.30 Laaksolahden kappelissa. Laulu ja Laulun tarina – musiikista ja lauluista keskusteleva konserttisarja. Vapaa pääsy. Kahvit klo 18.

LA 11.3.

Musiikki tekee hyvää -konsertti ”Laulun hurmio” klo 18 Otaniemen kappelissa, Jämeräntaival 8.

Polyteknikkojen kuoron laulajia.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

SU 12.3.

Yhteisvastuukonsertti ”Kohti pääsiäistä” klo 15 Kauklahden kappelissa. Chorus Domus, joht.

Marja-Liisa Talja; Suomen Laulu, joht. Esko Kallio; Petri Koivusalo, urut. Ohjelmassa mm. Bach, Brahms, Faure, Kortekangas, Elgar ja Honkanen. Vapaa pääsy, kolehti

Yhteisvastuukeräykseen. Kahvitarjoilu konsertin jälkeen.

BachCafe klo 16–20 Olarin kirkossa. Klo 16.30 Timo Korhonen, kitara. Klo 18 Erkki Rautio, sello ja Elina Mustonen, cembalo. Ohjelma ja kahvi 10 e.

Musiikki tekee hyvää -kamarikonsertti klo 17 Otaniemen kappelissa, Jämeräntaival 8. Polyteknikkojen orkesterin pienyhtyeet.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

KE 15.3.

Häivähdys pyhää -lounaskonserttisarjassa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat klo 12 Tapiolan kirkossa. Tuuli Raitio, viulu. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle. Vapaa pääsy.

LA 18.3.

Musiikkia barokkiselloilla ja cembalolla klo 18 Kauklahden kappelissa. Miika Uuksulainen ja Jukka Kaukola, barokkisello; Jouko Laivuori, cembalo. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu.

TO 30.3.

Suola-konsertti klo 19 Kauniaisten kirkossa. Mammakööri AccaBella, joht. Teija Palolahti, Suomen Raamattuopiston gospelkuoro Fideles, joht. Anna Pöyhönen, Tiro Rohkimainen sekä Granut-seurakuntanuoret. Vapaa pääsy, ohjelmatuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

TO 9.3.

Sami Kukka Trio esiintyy ”Runokuvia ja vertauksia” -konsertissa 9.3. Laaksolahden kappelissa.

Yhteiset L10T-koulutus – Intoa ja syvyyttä elämään! Kurssi perustuu Luukkaan evankeliumin 10. lukuun, ja se voi muuttaa elämäsi innostavaksi, tuoda syvyyttä elämääsi ja varustaa sinua evankelioivaan elämäntapaan. Kurssi pe 7.4. klo 18–20.30 ja la 8.4. klo 9–18 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Kouluttajana Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta. Kurssimaksu 30 e sisältää L10T-käsikirjan, ruuat ja koulutuksen.

Ilmoittaudu 24.3. mennessä anni.katajisto2015@gmail. com tai 040 566 0963.

Arkiretriittileiri – Haluatko yhdistää arjen ja retriitin? Eläisitkö viikon luostarimaisessa yhteisössä siten, että arkena voit käydä

päivisin töissä tai opiskeluissa?

Elämme Velskolan kartanossa, Vääräjärventie 2, Taizé-rukoushetkien rytmittämää elämää maanantaista sunnuntaihin 10.–16.4.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: topi@haarlaa.fi, 040 550 1021, espoonseurakunnat.fi/letapahtuu.

Talvisodan päättymisen muistojuhla alkaa lipunnostolla ma 13.3. klo 9 Espoon Kulttuurikeskuksen, Kulttuuriaukio 2, edessä. Puhe Antti Rusama. Seppeleenlasku klo 10 Espoon Tuomiokirkon sankarihaudoilla, Kirkkopuisto 5 . Muistojuhla klo 18 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Puhe kenttäpiispa emeritus Hannu Niskanen ja esiintymässä Kaartin soittokunta sekä Perinnekuoro Espoon Mieslaulajat.

Sairaalapastori tukee, kun oma tai läheisen sairaus ja elämäntilanne koskettaa. Kuvassa Espoon seurakuntien sairaalapapit Henrik Honkanen (vas.), Ritva Särkkä, Terhi Muilu-Teinonen ja Tarja Mikkola. Kuvasta puuttuvat Aino Bärlund ja Annamari Simpanen.

Apua & tukea Sairaalassa Espoon sairaaloissa ja hoitokodeissa työskentelee kuusi sairaalapappia. Yksityisissä hoitokodeissa palvelevat alueen seurakunnan työntekijät.

Oma tai läheisen sairaus ja elämäntilanne koskettaa ja herättää usein monia tuntoja. Kun tarvitset kuuntelijaa tai toivot keskusteluapua, ota rohkeasti yhteyttä sairaalapastoriin.

Sairaalapappi on käytettävissäsi myös jos haluat hiljentyä, ripittäytyä, nauttia ehtoollista tai toivot puolestasi rukoiltavan. Läheisen kuoltua omaiset voivat vainajaa hyvästellessään pyytää sairaalapapin paikalle toimittamaan saattohartauden.

Olemme käytettävissä myös, kun sairaalassa ollessasi tarvitset kirkollisia toimituksia tai rippikoulua.

Sairaalasielunhoidossa kunnioitetaan kunkin uskonnollista vakaumusta ja elämänkatsomusta uskonnonvapauden pohjalta. Yhteydenotto ei edellytä kirkon jäsenyyttä.

Sairaalapapin välityksellä saat yhteyden myös oman uskontokuntasi edustajaan. Työntekijöitä sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus.

Espoonlahden hoivakoti, Kauklahden elä ja asu seniorikeskus, Viherlaakson muistipalvelukeskus: Ritva Särkkä, 040 736 9309.

HYKS Jorvin sairaala: Aino Bärlund, 040 5693 303, 09 4711 (vaihde).

HYKS Jorvin sairaala, Espoon sairaala: Henrik Honkanen, 050 4380 188, 09 4711 (vaihde).

Rinnekoti (Espoon yksiköt) ja Taavin muistipalvelukeskus: Tarja Mikkola, 040 7369 312.

Aurorakoti, Olarinpuiston hoivakoti: Terhi Muilu-Teinonen, 040 759 5535.

Espoon sairaala: Annamari Simpanen, 040 537 6875.

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@ evl.fi.

Kauniaisten sairaalayksiköissä Maritta Kirilä, ark. klo 8–16 p. 050 301 7018.

Tukea surussa TAPIOLAN SEURAKUNTA Kevään sururyhmä on tarkoitettu sinulle, joka olet menettänyt läheisesi. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa surua ja etsiä yhdessä tietä eteenpäin. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla 6 kertaa ke klo 17–18.30,

alkuun viikoittain alk. ke 15.3. Tied. ja ilm. to–pe 16.–17.2. ja to–pe 9.–10.3. diakonissa Leena Vanne, 040 546 5193. Ohjaajana myös kappalainen Jussi Koivisto.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Ny sorgegrupp börjar i Olars kyrka, svenska sidan, Olarsbäcken 4, to 2.3 kl. 18.30–19.30. För dig som nyligen genom dödsfall har förlorat en anhörig eller nära vän. Följande träffar to 16.3, 23.3, 30.3 och 6.4 kl. 18.30– 19.30. OBS! Ingen samling 9.3. Efter de två första gångerna, 2.3 och 16.3, är gruppen sluten. Endast de som varit med den första och/eller andra gången deltar. Ingen förhandsanmälan. Mer info: pastor Johan Kanckos, 040 513 0827, johan.kanckos@evl.fi ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Sururyhmä alkaa ma 20.3. klo 18 Kauklahden kappelissa. Seuraavat kokoontumiskerrat: ma 20.3., 27.3., 3.4., 10.4., 24.4. ja ti 9.5. klo 18–19.30.

Ohjaajina pastori Alarik Corander ja diakoni Merja Lehtisalo. Tied. ja ilm. merja.lehtisalo@evl.fi tai 050 438 0176.

Tukea mielenterveyteen KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Ilon ryhmä – Ti 7.3. ja 14.3. klo 15 mielenterveysryhmä Sebastoksessa, Kauniaistentie 11. Yhteistyössä kaupungin ja ruotsalaisen srk:n kanssa.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille parillisten viikkojen torstaisin klo 15 Suvelan kappelissa, os. Kirstintie 24. Tied. Anni Vanhanen, 050 4380 189.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA MieTe-vertaistukiryhmä masentuneille ja yksinäisille ma klo 17–18.30 Soukan kappeli, Soukankuja 3.

Mukana vertaisohjaaja. Tied. marja-liisa.kiiski@evl.fi, 050 375 2585.

PerjantaiPorinat, avoin keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille Soukan kappeli, Soukankuja 3, pe klo 13–14.30, parilliset viikot. Tied. ritva.aarnio@evl.fi, 040 537 6854.

Meren ja taivaan välillä, keskusteluryhmä Meriemyn tiloissa, os. Merenkäynti 3, to klo 14–15, parittomat viikot. Tied. marja-liisa.kiiski@evl.fi, 050 375 2585.

Verso, avoin vertaistukiryhmä

omaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti. Meriemy to 23.3., 6.4. ja 18.5. klo 17.30–19.30, os.

Merenkäynti 3. Mukana Espoonlahden srk:n diakoni Marja-Liisa Kiiski, 050 375 2585 ja EMYn ohjaaja Tiina Pajula, 050 310 7987.

OLARIN SEURAKUNTA Askel kerrallaan – ryhmä mielenterveyskuntoutujille. Avoin keskusteluryhmä, johon ei tarvitse ilmoittautua, vaan mukaan voi tulla niinä kertoina kun itselle sopii. Kahvitarjoilu. Kokoontumiset joka toinen to (muutamin pokkeuksin) klo 13–14.30: 2.3., 16.3., 13.4., 27.4. ja 11.5., Olarin kappeli (Diakoniatoimiston puolelta sisään), Kuunkehrä 4. Ohjaaja Diakoni Tanja Puhakka, p. 050 361 3357.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Mieli maasta -vertaistukiryhmä auttaa jaksamaan. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla keskiviikkoisin klo 18. Tiedustelut Lulu Sandberg, 040 757 3228.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa?

Soita ja varaa aika tai tule käymään. www.espoonseurakunnat.fi/tukea, www.kauniaistenseurakunta.fi.

Diakonian retkipäivä Kaikille virkistystä kaipaaville to 6.4. Hvittorpin leiri- ja kurssikeskukseen. Hinta 15 e sisältää ruoan, ohjelman ja kuljetuksen. Ilmoittautumiset 23.3. mennessä p. 09 8050 3503 tai sähköisesti netissä: www. espoonseurakunnat.fi > toiminta > aikuiset > retket. Tiedustelut p. 040 736 9315. Etusija ensikertalaisilla.

Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö.

LISÄÄ VERKOSSA

Verkosta löydät lisää tapahtumia, syventäviä videoita ja näkemyksellisiä puheenvuoroja.

kirkkojakaupunki.fi

ELÄMÄNKAARI

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastetut Eemil Herman Alppivuori, Dazen Dimon Oiva Ghulam, Silva Amalia Haapsaari, Neela Sofia Eveliina Halkomäki, Janni Elli Johanna Ikäheimo, Markus Mauri Petteri Ketonen, Elma Minea Kumpulainen, Nora Matilda Laine, Alpo Vilhelm Matikainen, Noa Erik Mikael Naumanen, Onni Aatos Samuli PilliSihvola, Eetu Markus Pohjola, Silja Jenni Aulikki Rekilä, Patrik Olavi Tapola, Eetu Toivo Juhani Väreluoto.

Avioliittoon aikovat Harri Tapio Kortesalmi ja Gunnel Helena Miller.

Hautaan siunatut Kaarle Yrjö Henrik Luova 95 v, Aili Amalia Tarkiainen 93 v, Veikko Asser Meriläinen 90 v, Lauri Jalmari Nevalainen 78 v, Göran Johannes Bergström 75 v, Rauni Salme Torvikoski 58 v.

Kastetut Eino Emil Andell, Sarah Minea Kaller, Signe Silva Sigrid Korkiakoski, Saima Iida Elina Mäkelä, Taika Eleanoora Kuunsäde Renvall, Otava Akseli Silmäri, Kevin Tapio Christian Spoof, Elias Sakari Särkkä, Eemeli Onni Vihervaara.

Hautaan siunatut Terttu Taimi Marjatta Peltonen 93 v, Göta Matilda Lahtinen 90 v, Eeva Maria Helle 88 v, Kalevi Kaarlo Kivi 74 v, Tuire Kaarina Mansala 69 v, Osmo Antero Toikander 61 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Kastetut Saga Ava Isabel Arjatsalo, Valtteri Mikael Bodö, Iris Elena De Meester, Topias Toivo Ensio Heinonen, Joona Juhani Koivisto, Ohto Ames Lahnalammi, Lauri Johannes Lahti, Kerttu Maria Lemmetti, Jooa Jeremia Peltokorpi, Fiona Evelina Saarentola, Aleksanteri Onni Vaaja, Helmi Sofia Evelin Veikkolainen.

Hautaan siunatut Sirkka Rekanen 96 v, Toivo Olavi Liukkonen 94 v, Helvi Orvokki Räsänen 86 v, Hilkka Annikki Saloranta 86 v, Aune Orvokki Piepponen 85 v, Martti Kalevi Kokkola 80 v, Toivo Tapio Jäppinen 79 v, Martti Ilmari Aapro 74 v, Aila Anneli Bäckman 74 v, Pirkko Marketta Illi 71 v, Kari Rafael Wikström 69 v, Lilja Kaarina Laine 66 v, Isa Kristina Lindén 63 v, Heli Annukka Turpeinen 34 v, Mika Petteri Kekäläinen 28 v, Aamu Elli Marikki Rantala 0 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Hautaan siunattu Helka Liisa Elenora Lehtinen 79 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Lukas Noel Forssell, Susanna AinoKatariina Häkkilä, Otso Kasperi Karjalainen, Elvi Amanda Mikkonen, Lilja Alli Aurora Rita, Eino Albert Samulin, Elias Veikka Olavi Siitari.

Hautaan siunatut Eila Annikki Laakkonen 90 v, Lyyli Kaarina Nousiainen 86 v, Paula Kyllikki Perälä 85 v, Terttu Inkeri Partanen 74 v, Leena Kaija Annikki Syvänen 68 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Linda Elina Mynttinen, Marta Elisabet Soriano Lojander.

Hautaan siunatut Aaron Armas Sjöberg 95 v, Pentti Allan Lehtinen 94 v, Saara Sirkka Elisabet Penttinen 91 v, Anja Kyllikki Karukorpi 86 v, Isa Kristina Kasanen 82 v, Raimo Johannes Taivalkoski 76 v, Pekka Hukkanen 74 v, Arthur Ilmari Vanhanen 68 v, Tero Juhani Larmia 61 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Kastetut/Döpta Max Mikael Hakulinen, Filip Johannes Heiskari, Alexander Emil Ljungberg, Leonard Carl Hjalmar Nyman, Olivia Alma Constance Oker-Blom, Alvin Rikhard Peltola, Ivar Johannes Pettersson.

Hautaan siunatut/Avlidna Paul Erik Francke 97 v, Helena Margareta Roberts 88 v, Kurt Ingvald Nylund 86 v, Rita Maria Heikkinen 80 v, Ronald Berg 78 v, Pekka Martti Arimo Lukkarinen 76 v, Rafael Ole Willman 71 v, Astrid Margaretha Pihl 69 v, Kim René Jakobsson 55 v.

JARKKO VERTANEN

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

A

Leppävaaran kirkon alttaritaideteos on taiteilija Annukka Laineen tekemä.

Leppävaaran kirkon taideteokseen liittyy hurjia salaliittoteorioita VAPAAMUURARIT, Illuminati-salaseura, Isis.

Internetin keskustelupalstoilla näkyy kummallisia käsityksiä siitä, mikä taho mahtaa olla Leppävaaran kirkon alttaritaideteoksen taustalla.

Verkkokeskustelijat ovat kummeksuneet sitä, että kirkon taideteoksessa on kuvattuna Jumalan kaikkinäkevä silmä kolmion sisälle. Paheksuntaa on herättänyt myös se, että alttariseinällä ollut risti on poistettu.

Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo kertoo, että taideteos ehti olla kirkossa useamman vuoden ilman mitään paheksuntaa, kunnes satunnainen kävijä nosti asian esiin vuoden 2015 lopulla.

Tämän jälkeen keskustelu on ryöpsähtänyt netissä uudelleen.

ylösnousseen Kristuksen ilmestymiseen sekä Apostolien tekojen helluntaikertomukseen, Laine kertoo.

Taiteilija Laine muistuttaa, että teos on kokonaisuus, johon kuuluu neljä maalausta sekä alttarilla oleva risti. Kriittisiä kommentteja on herättänyt teoksen yläosassa oleva maalaus, joka sisältää paljon symboliikkaa.

– Ympyrän muoto symboloi Jumalan päättymätöntä luomistyötä. Halusin visualisoida myös sitä, että me kristityt uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan. Siksi maalasin kolmion, joka on vanha Pyhän Kolminaisuuden symboli. Kolmion keskellä on Jumalan kaikkinäkevä ja meistä jokaisesta yhä edelleen kiinnostunut silmä. Kyyhkynen puolestaan symboloi Pyhää Henkeä. Sillä on suussaan Jeesuksen veren punainen risti, Laine kuvailee.

– Minulle olennaisinta teoksessa on ylösnoussut Kristus. Hänen haavansa ja sydämensä hohtavat valoa ja hänen sylinsä on avoin jokaiselle.

Laine kertoo saaneensa teoksesta paljon hyvää palautetta. Ihmiset ovat kokeneet tulleensa sen äärellä Jumalan puhuttelemiksi ja lohduttamiksi.

KIRKKOHERRA SALON mukaan monissa nettikommenteissa on kyse tarkoitushakuisesta provokaatiosta.

Neliosainen Ylösnousemus-taideteoskokonaisuus on Espoon seurakuntayhtymän tilausteos. Alttaritaideteos on valmistunut vuonna 2011 ja sen on maalannut tamperelainen taidemaalari Annukka Laine.

– Minulle on äärettömän tärkeää raamatullisuus ja se, että teen Jumalan sanaa eläväksi ja näkyväksi omana aikanamme. Tämä teos LISÄÄ pohjautuu muun muassa JohanVERKOSSA neksen evankeliumissa kuvattuun

KAISA HALONEN

Lue lisää kirkkojakaupunki.fi > Kirkon taideteokseen liittyy hurjia salaliittoteorioita

International

ESPOON SEURAKUNTIEN PALVELUKESKUS Avoinna ma–pe klo 9–15 Kirkkokatu 1 Poikkeusaikataulu: Palvelukeskus avoinna pe 3.3. klo 9–14.

Varauspalvelut (kaste, vihkiminen, hautaan siunaaminen) p. 09 8050 2601, varauspalvelut.espoo@evl.fi Rekisteripalvelut (virkatodistukset ja sukuselvitykset) p. 09 8050 2600, palvelukeskus.espoo@evl.fi Hautapalvelut p. 09 8050 2200, fax 09 256 7212, hautatoimisto.espoo@evl.fi

Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 yrs) and English (13+ years). Fellowship time and refreshments after the service. www.church.fi.

Colourful Christian Worship Service Matinmessu Sun 5th March at 5 pm (17.00) in Matinkappeli, Liisankuja 3. Matinmessu is a

bilingual (Finnish–English), relaxed and cosy multicultural mass with a lot of prayer and Colourful Espoo Band. Program for children.

Coffee and fellowship after mass. facebook: Colourful Espoo Espoonlahti Fellowship – Kansainvälinen yhteysilta pe 3.3. klo 18.30 Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Welcome to our international evening of fellowship. Next evening 7.4. facebook.com/espoonlahtifellowship.

Arabic Worship and Eucharist Fri 3rd and 17th March at 5 pm at Perkkaa Chapel, Upseerinkatu 5.

Rev. Ramez Ansara. Worship every other Friday.

Anglican worship service. Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

15

16 a

MIELIPIDE

Vanhojenpäivä käy kukkarolle Lukion traditiot vaikuttavat tuhansien perheiden arkeen vanhojenpäivän muodossa. Olarin koulun ja lukion juhlia katselen sekä johtokunnan puheenjohtajana että kahden lukiolaisen äitinä.

Toimin lukiorehtorina 1990-luvun lopulla, jolloin vanhojenpäivän muutos tapahtui. Tytöt alkoivat pukeutua juhlapukuihin ja pojat pukuihin, jopa frakkeihin. Aikaisemmin oli tapana pukeutua aidosti vanhoihin vaatteisiin.

Päivän valmistelussa on havaittavissa kilpavarustelua: pukujen hankinta jo kesällä yleistyy, ja kampaamo- ja meikkausaikoja varataan hyvissä ajoin syksyllä. Jos pukua ei osta itselleen, se on vuokrattava nopeasti, sillä muuten valinnan mahdollisuudet jäävät todella vähiin. Hintojen nousu näkyy meidän vanhempien rahapusseissa.

Vanhojenpäivän juhlinta on monessa lukiossa siirtynyt kahdelle päivälle. Torstai-iltana me vanhemmat saamme nähdä nuoremme tanssimassa ja saamme ainakin yhden tanssin heidän kanssaan. Perjantaina on sitten koulun vuoro, mikä tarkoittaa Olarin koulussa ja lukiossa sitä, että myös peruskoulun yläkoululaiset saavat ihailla pukuloistoa sekä ihmetellä tansseja. Perjantai-iltana nuoret menevät syömään pääkaupunkiseudun ravintoloihin ja mahdollisille yhteisille jatkoille.

Jokainen meistä vanhemmista haluaa nähdä oman nuorensa perinteen jatkajana. Mutta juhlan kokonaiskustannukset saattavat nousta jopa 2 000 euroon. Pääkaupunkiseutu loistaa kustannusten kärjessä.

Raija Meriläinen opetusneuvos, kirkkovaltuutettu ja YKN:n jäsen Olarin koulun ja lukion puheenjohtaja

Eutanasiassa olisi tiukat ehdot Lassi Tiittanen vastustaa eutanasiaa eikä ainakaan halua sitä omalle kohdalleen (K&k 2.2.). Eutanasia on mahdollista vain, jos on itse sitä toivonut, on parantumattomasti sairas eikä kivunlievityksestä ole apua. Kahden lääkärin täytyy tämä oikeaksi todeta.

Tuomiokirkkoseurakunta ET

oleva kuva ja takana oleva teksti osuivat aivan nappiin.

Itsekin liikutuimme siitä, että seurakunta jaksaa tällä tavoin muistaa pienimpiä jäseniään, jotka on Pyhässä Kasteessa otettu Jeesuksen omiksi ja seurakunnan jäseniksi. Tämä teko ei taatusti jää vaille merkitystä. Sillä on iankaikkisuusarvoa, näin ymmärrämme.

Nyt vain isosisko, joka täyttää maaliskuussa viisi vuotta, odottaa tietenkin myös korttia! Toivottavasti hänkin saa sellaisen.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Sakari Pöyhönen rovasti Arja Frondelius-Pöyhönen ylihammaslääkäri, eläkkeellä

Sähköiset palvelut syrjäyttävät ikäihmisiä

Hoitohenkilökunnan ei tarvitse olla missään tekemisissä eutanasian kanssa, mutta lääkärin tulee ohjata potilas sellaisen lääkärin luo, joka on valmis avustamaan armokuolemaan.

On arvioitu, että Suomessa olisi noin 15 eutanasiaan oikeutettua potilasta vuosittain, mutta vain kymmenkunta armokuolemaa toteutuisi.

Meidän kaikkien tulee kunnioittaa niitä, jotka eivät halua eutanasiaa itselleen, mutta on kunnioitettava

myös niiden päätöstä, jotka tätä äärimmäisessä tapauksessa toivovat.

Sakari Partinen Sipoo

Kiitos lapsen onnittelusta

Yhteiskunnan ja yritysten palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän nettiin.

Tämä helpottaa ja nopeuttaa niiden ihmisten asiointia, joille netin käyttö on tuttua ja helppoa. Kaikkien kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Monet eivät omista edes tietokonetta, ja yhteistietokoneen käyttö esimerkiksi kirjastossa tuntuu vieraalta.

Erityisesti julkisten ja pankkien palvelujen tulisi olla kaikille tasavertaisesti saatavilla. Ei saa olla niin, että puhelinpalvelussa joutuu odottamaan pitkiä aikoja tai pankissa joutuu maksamaan jopa kymmenen euroa laskun maksamisesta. Tämä ei ole hyvää palvelua. Se tulee kalliiksi eikä ole tasavertaista ihmisten kohtelua.

Ihmisiä ei saa syyllistää tai sakottaa siitä, että heillä ei ole mahdollisuutta tai taitoa käyttää sähköisiä palveluita. On eri asia syntyä tähän digimaailmaan kuin opetella sen käyttäjäksi iäkkäämpänä.

Yhteiskunnassa tarvitaan ymmärrystä nähdä ihmisten rajoitukset sähköisten palvelujen käytössä. Voimme mieluummin olla tyytyväisiä siitä, että kasvokkain tai puhelimen kautta tapahtuvaa asiakaspalvelua edelleen tarvitaan ja ihmisille riittää asiakaspalvelussa vielä työpaikkoja. Ja onhan asioilla käyminen edelleen hyvä tapa saada liikuntaa ja tavata muita ihmisiä.

Sydämellinen kiitos seurakunnalle siitä, että olette muistaneet 3-vuotiMia Laiho lääketieteen tohtori aita upealla syntymäpäiväkortilla.

Ke 8.3 klo 18.30 (kok.)

Lapsenlapsellemme se on ollut aarre, E s p o o n l a h d e n S o u k kaupunginvaltuutettu an kappeli, Espoo jota hän ylpeänä esittelee. Kortissa Soukankuja 3

Leppävaaran LEseurakunta

Veikkolan Kartanoteatteri esittää:

Ke 8.3 klo Espoonla Soukanku

Veikkolan Kartan

MARIAN KYYNELEET

MARIAN K

Esitys pohjautuu Jouko Ollikaisen Itkevä maria - projektiin, joka koostuu näyttelystä ja näyttelyn pohjalta syntyneistä naisten teksteistä.

Esitys pohjautuu Jo Itkevä maria - proj näyttelystä ja näyt syntyneistä naisten

Musiikki ja säestys Tuija Rantalainen, valot Johannes Riska, ohjaus Eija Ahvo.

Musiikki ja säestys valot Johannes Ris

Esityksen jälkeen vapaaehtoinen keskustelutilaisuus esille nousseista teemoista.

Esityksen jälkeen v esille nousseista tee

Käsiohjelma 10 €

Käsiohjelma 10 €

EspoonlahdenELseurakunta

Ke 8.3 klo 18.30 Espoonlahden Soukan kappeli, Soukankuja 3

Ke 8.3 klo Espoonlah Soukankuj

Veikkolan Kartanoteatteri esittää:

Veikkolan Kartanot

MA R IA N K Y Y N EL EET

MA R IA N K Y

Esitys pohjautuu Jouko Ollikaisen Itkevä maria - projektiin, joka koostuu näyttelystä ja näyttelyn pohjalta syntyneistä naisten teksteistä.

Esitys pohjautuu Jou Itkevä maria - projek näyttelystä ja näyttel syntyneistä naisten te

Musiikki ja säestys Tuija Rantalainen, valot Johannes Riska, ohjaus Eija Ahvo.

Musiikki ja säestys T valot Johannes Riska

Esityksen jälkeen vapaaehtoinen keskustelutilaisuus

Esityksen jälkeen vap