Kirkko ja kaupunki 2017 03 espoo

HY VÄN TÄHDEN.

3

16.2.2017 kirkkojakaupunki.fi

A 4–5 Kaupunginvaltuutetun pitää olla sosiaalinen ja skarppi

ESPOO JA K AUNIAINEN

B 1–3 Hengellinen etsijä Tomas von Martens: ”Jumala ei olekaan ulkopuolella” B 8–9 Kiusaaminen on järjetön tapa selvittää omia ongelmia

B 6–7

Hitaalla tyylillä

Kun Janne Westerlund ei saa nukutuksi, hän tekee biisin.

Dulcimer tarttui matkaan vähän vahingossa.

Tiina Katrin toteamus Minna Canthin novellissa Köyhää kansaa (1886)

Tänään

Eilen

Toisella on yltäkyllin, toinen taas puutteeseen nääntyy. Ei häntä ymmärrä, mitä varten rakas luoja sen niin on asettanut.

†

Vasta pari nuorinta sukupolvea on välttynyt ­tosinälän näkemiseltä. Se ei ole perusoikeus, vaan Suomen historian veret seisauttavin ihme!

Historioitsija Teemu Keskisarja ­kolumnissaan ET-lehdessä 2/2017

Iankaikkisesti

‡

2a

Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda.

Sananlaskut 25:21

Rukous

Pääkirjoitus

Thinkstock

Kaksi Jumalaa Kirjassaan Jumalasta ruotsalainen kirjailija Jonas Gardell kertoo lapsuutensa yksinkertaisesta luottamuksesta, että Jumala rakastaisi häntä, mitä tahansa tapahtuisi tai mitä tahansa hän tekisi. Näin hän oli äidiltään oppinut.

Myöhemmin tulivat toiset opettajat ja toisenlainen oppi.

Gardell sai kuulla, että Jumala rakastaa häntä tietyin ehdoin. Asiat eivät olleetkaan enää lainkaan yksinkertaisia. Aivan kuin Jumala rakastaisi häntä pikemminkin sellaisena kuin hän ei Aivan kuin Jumala ollut.

”

rakastaisi häntä

Kahden keskenään ristiriitaisen Jumalan, tai vähintäänkin kahden hän ei ollut.” ristiriitaisen jumalakuvan, jännite herätti Jonas Gardellissa halun selvittää itselleen, kuka Jumala oikein on. Lapsena hänen lempikirjansa oli ollut Lasten Raamattu, nyt hän tarttui aikuisten Raamattuun.

Hän syventyi Isoon Kirjaan sillä perusteellisuudella, että selvityksen tuloksena syntyivät kirjat Jumalasta (2003) ja Jeesuksesta (2009). Ne ovat ilahduttavia taidonnäytteitä sekä raamatuntutkimuksen yleistajuistamisesta että sydämen uskon kuvaamisesta.

Lundin yliopisto palkitsi Gardellin Jumalaa koskevan selvitystyön teologian kunniatohtorin arvolla. pikemminkin

sellaisena kuin

Joskus kuulee väitettävän, että tieteelliseen raamatuntutkimukseen perehtyminen vaarantaa lapsenuskon. Gardellin kirjat ovat hyviä esimerkkejä siitä, että niin ei käy. On täysin mahdollista löytää aikuinen usko ja säilyttää samaan aikaan luottamus siihen, että mitä ikinä tapahtuukin, Jumala ei koskaan hylkää.

Että kun jollekin ihmiselle käy huonosti eikä paikalla ole ketään, on Jumala kuitenkin siinä. Väsymättömästi.

Jonas Gardellin kirjat tulivat mieleeni, kun lueskelin keskustelua Marcus J. Borgin kirjasta Kristinuskon sydän. Borg kuvaa elämää kristittynä tieksi, jota kulkiessaan ihminen muuttuu.

Tässä lehdessä kaksi erilaista ihmistä kuvaa omaa lukukokemustaan Borgin kirjan äärellä.

Kumpikin heistä puhuu siitä, että ihmisen ja hänen ajattelunsa kuuluukin muuttua. Tärkeintä on kyky kuunnella omaa kaipaustaan. Jumalaa.

Jaakko Heinimäki Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Herra Auta minua löytämään levollinen mieli ja rauhassa lyövä sydän.

Etten taas herää tuijottamaan kelloa 04:00.

Etten taas juokse junan perässä vaikka sekin on myöhässä.

Etten taas kulje päivän läpi mitään tuntematta.

Etten erehdy luulemaan että elämäntehtävä on pelkkä suoritus.

Lainasanat

”

Vanha viisaus, jonka mukaan jokaisella on omat kamppailunsa ja kuormansa, alkaa tuntua uudella tavalla todelta.”

Toimittaja Taneli ­K ylätasku sivulla A 7

tavoitat meidät myös verkossa kirkkojakaupunki.fi

16.2.2017 numero 3 Kirkko ja Kaupunki ESPOO JA KAUNIAINEN Kannen kuva: Esko Jämsä

TAUSTAT JA ILMIÖT

a

Digiaika

3

VIDEO VERKOSSA

Espoon seurakunnat esittelevät uutta strategiaansa helmikuussa julkaistulla videolla, jonka toteutti Tussitaikurit. Videon voi katsoa netistä: www.espoonseurakunnat.fi/strategia.

mullistaa myös kirkon Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan mielestä kirkon pitää johtaa yhteiskunnan muutosta. Ihmiskäsityksen korjaamisella on kiire.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Tussitaikurit

E

lämme keskellä tuotantotapojen muutosta. Vuoteen 2030 mennessä suuri osa tuotannollisesta työstä siirtyy ihmisiltä koneille. Tulevaisuudentutkija ja valmentaja Ilkka Halava uskoo, että muutos avaa kirkolle uusia mahdollisuuksia, kunhan kaksi periaatetta ymmärretään.

Digitalisaatio irrottaa tuottavuuden materiasta ja aiheuttaa vallan siirtymisen järjestelmiltä ihmisille.

Päättyvälle aikakaudelle on Halavan mukaan tyypillistä se, että ihmiset menivät tuotteiden ja palvelujen luokse. Tulevaisuudessa palvelut ja tuotteet liikkuvat sinne, missä ihmiset ovat.

– Tulevaisuudessa seinien merkitys ei ole suuri. Emme enää tee asioita niitä varten nimetyissä rakennuksissa.

Halava käyttää uudenlaisesta lähestymistavasta esimerkkinä jääkiekkoa.

– Jos ihminen haluaa tietää mitä tahansa jääkiekosta, tiedon saaminen on tehty äärimmäisen helpoksi. Sen, joka on kiinnostunut kristinuskosta, pitää mennä kirkkoon tai kappeliin.

Vallan siirtyminen järjestelmiltä ihmisille näkyy Halavan mukaan autojen katsastuskonttorissa. Ennen se oli paikka, jossa kansalainen koki oman pienuutensa. Nyt auton vuosikatsastus on palvelutapahtuma, jossa kuljettajaa neuvotaan ja konsultoidaan huoltoon liittyvissä asioissa.

Halava kysyy, tekisikö samankaltainen muutos hyvää myös jumalanpalvelukselle.

Pelkkä muutokseen sopeutuminen ei Halavan mielestä riitä. Kirkon pitäisi olla kansanliike, joka

ohjaa yhteiskunnan tulevaisuutta. Se voi tarkoittaa myös valtarakenteiden haastamista.

Yksi sellainen on Halavan mukaan vallitseva ihmiskäsitys, jota hän luonnehtii teknis-rationaaliseksi. Toisin sanoen ihminen nähdään Suomessa arvokkaana vain siinä tapauksessa, että hän on toimelias ja tuottava.

”

Yhteiskunta ei kestä edessä olevaa murrosta, jos ihmisten identiteetti rakentuu työn varaan.

Ilkka Halava

Halavan mielestä tilalle tarvitaan kristillis-humanistinen ihmiskäsitys, jonka ytimessä on armo ja jokaiselle kuuluva ihmisarvo.

– Yhteiskunta ei kestä edessä olevaa murrosta, jos ihmisten identiteetti rakentuu työn varaan, mutta työn rakenteet eivät anna pohjaa, johon voi kiinnittyä.

Espoon yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Stig Kankkonen tarttuu Halavan ajatukseen vallitsevan ihmiskäsityksen haastamisesta.

– Yhteiskunta mittaa ihmisen arvoa sen mukaan, mitä hän tuottaa ja kuluttaa. Tässä ympäristössä armon käsitteellä on valtavan suuria mahdollisuuksia, Kankkonen sanoo.

Halavan ajatusta tulevaisuuden johtamisesta Kankkonen purkaa kysymällä, millaista muutosta ihmiset tarvitsevat.

– Olisi suuri muutos, jos elämän tahti hiljenisi ja ihmisellä olisi aikaa kuunnella itseään ja sitä, mitä lähimmäinen tarvitsee. Kun kyse on tällaisesta muutoksesta, kirkko ei vain voi, vaan sen täytyy olla muutoksen eturivissä.

Espoon seurakunnat julkaisivat helmikuun alussa yhteisen strategian ja viestintäohjelman vuosille 2017–2021. Strategian mukaan kirkon puhe Jumalasta ja teot ovat rohkeita, monipuolisia ja yllättäviä. Työntekijöitä kannustetaan toimimaan sosiaalisessa mediassa luovasti ja kokeillen.

– Uudessa maailmassa pohdimme, miten voimme kommunikoida ikuisen sanoman modernilla tavalla niin, että se sopii tablettiin ja älypuhelimeen, Kankkonen sanoo.

Kirkon viestinnän vertaaminen jääkiekkoon ei kuitenkaan Kankkosen mukaan toimi. Hengellisistä asioista keskusteleminen sosiaalisen median foorumeilla menee helposti pieleen. Siksi kirkkorakennukset ovat tulevaisuudessakin tärkeitä paikkoja.

– Totta kai jääkiekosta on helpompaa saada tietoa kuin elämän syvistä kysymyksistä. Kun ihminen haluaa pohtia elämän tarkoitusta ja suhdettaan Jumalaan, siinä tarvitaan yleensä kasvokkain tapahtuvaa keskustelua. Eivät nämä ole twiittiasioita. ■

4a

147

vuotta sitten Suomessa purettiin valtionkirkkojärjestelmä.

Vuodesta 1870 alkaen valtio ja kirkko ovat olleet erillisiä toimijoita.

Evankelisluterilainen kirkko päättää asioistaan itsenäisesti.

Sanna Krook

Keinokuituiset arkut kielletään Espoossakin Espoon seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti kieltää keinokuituisten arkku- ja uurnamateriaalien käytön hautauksissa ja tuhkauksissa 1.3. alkaen.

Keinokuitumateriaalit kielletään arkuissa turvallisuuden ja ekologisten syiden takia.

Keinokuitumateriaalit, joita on käytetty esimerkiksi arkkujen verhoilussa, aiheuttavat työturvallisuusriskin krematoriossa.

Kun arkkua työnnetään uuniin, keinokuidut voivat syttyä ja muoviroiskeet jumittaa arkun sisäänvientivaunun.

Aarne Ormio

Hyvä valtuutettu ei lyö toista lapiolla päähän Kuntavaalit lähestyvät. Uudet valtuutetut ratkovat Espoon velkaantumista, homekoulujen kohtaloa ja soteen siirtymistä.

Näin ennakoivat kuntavaikuttamisen konkarit.

Teksti Ulla Lötjönen Kuva Esko Jämsä

Helsingin piispanvaaliin uusia ehdokkaita Helsingin piispanvaalin virallinen ehdokasasettelu alkaa 15.3. ja päättyy 15.5. Käytännössä piispanvaali on kuitenkin jo alkanut. Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa suostui ehdokkaaksi jo kuukausi sitten.

Kallion kirkkoherran ja Helsingin seurakuntayhtymän johtajan Teemu Laajasalon kampanjastartti oli Itäkeskuksessa maanantaina 13.2. Lisäksi Luterilaisen maailmanliiton ekumeenisten asioiden apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka tekee oman päätöksensä tällä viikolla.

Lue lisää: www.kirkkojakaupunki.fi > Uutiset.

E

spoon kaupunginvaltuustoon valitaan kevään vaaleissa 75 valtuutettua.

Kuntavaalien ehdokasasettelu on loppusuoralla, sillä ehdokashakemukset pitää jättää 28.2. mennessä. Suurin osa Espoon nykyisistä kaupunginvaltuutetuista asettuu uudelleen ehdolle. Tämä käy ilmi kyselystä, jossa Kirkko ja kaupunki selvitti, ketkä valtuutetut ovat vahvistaneet jättävänsä kunnallispolitiikan.

Espoon nykyisistä kaupunginvaltuutetuista ovat luopumassa muun muassa Jouni Mykkänen (kok.), Jasminiitta Lumme (sd.), Kalevi Kivistö (vas.), Susanna Rahkonen (vihr.) ja Stig Kankkonen (r.). Jotkut valtuutetut har-

kitsevat vielä ehdokkuutta: muun muassa Leena Luhtanen (sd.) ja Veikko Simpanen (sd.).

Myös Saija Äikäs (kok.) ja Mikko Hintsala (kesk.) jättävät kunnallispolitiikan.

– Koen, että tärkeisiin asioihin voi vaikuttaa monella tavalla, joista politiikka on yksi. Käytän 400 tuntia vuodessa mieluummin muunlaiseen vaikuttamiseen, sanoo Hintsala.

Hintsala ja Äikäs olivat tällä valtuustokaudella samaan aikaan kaupunginhallituksen jäseniä. Äikäs ehti osallistua Espoon suurimman valtuustoryhmän työskentelyyn kolme kautta, yhteensä 12 vuotta. Hän toimii Helsingin seudun kauppakamarin Espoon toimiston johtajana ja aikoo vai-

kuttaa Espoon elinkeinopolitiikkaan sitä kautta.

Espoota kehitetään nyt kiivaasti. Kaupunki näyttää monin paikoin suurelta rakennustyömaalta. Länsimetron ensimmäisen vaiheen valmistumista odotellaan, ja Raide-Jokerin rakentaminen alkanee alkuvuonna 2019.

– Joukkoliikennejärjestelmä mullistuu. Se asettaa suuret haasteet ympäröiville viidelle aluekeskukselle ja niiden maankäytölle, sanoo Äikäs.

Myös Hintsala katsoo, että espoolaisilla päättäjillä on kova urakka edessä. Julkisten rakennusten huonokuntoisuus ja homekoulujen kohtalo ovat ratkaisematta.

a

5

Saija Äikäs ja Mikko Hintsala jättäytyvät sivuun kuntapolitiikasta. Politii­ kan tekeminen ei perustu yksilösuorituksiin vaan tiimityöhön, he toteavat.

Kaupungin­ valtuutettujen tontti supistuu

– Toivon hartaasti, että uudet poliitikot paneutuvat näihin asioihin. Ongelmat eivät ratkea rahaa lisäämällä, vaan parempia rakennuksia tekemällä, sanoo Hintsala.

Mikko Hintsalan mukaan Espoon suurin haaste on velkaantuminen.

– Talouden tervehdyttäminen ja samalla heikoimmastakin espoolaisesta huolehtiminen on hankala ja keskeneräinen yhtälö. Tätä menoa lapseni maksavat yhdeksänkertaisen määrän kaupungin velkaa verrattuna omaan tilanteeseeni.

Saija Äikäksen mielestä uuden kaupunginvaltuuston suurin asia on maakunta- ja soteuudistus sekä sitä seuraava resurssien uusjako.

– Tulevat valtuutetut joutuvat ainutlaatuisen tilanteen eteen, kun heidän tulee muovata kuntapalvelut uuteen uskoon.

– Maakuntahallinnolle siirtyy paljon tärkeitä tehtäviä ja varoja nopealla aikataululla vuoden 2019 alusta lähtien. Uudistus on hyppy tuntemattomaan ja vieläpä erittäin nopealla aikataululla.

Kaupungin luottamustoimista eroavat Saija Äikäs ja Mikko Hintsala ovat yhtä mieltä siitä, että kuntapolitiikan tekeminen on ollut antoisaa ja aikaa vievää.

– Kuntalaiset eivät aina ymmärrä, että luottamushenkilö-

”

On surullista, jos politiikka on hiekkalaatikkoleikkiä, jossa lyödään toista lapiolla päähän ja varastetaan toisen lelut.”

Mikko Hintsala

kin on ihminen, ja palaute voi olla suoraa ja negatiivista. Kiitosta ei usein jaeta, joten luottamustyö voi tuntua usein melko yksinäiseltä puurtamiselta epämukavissa olosuhteissa, sanoo Äikäs.

Kuntapolitiikka ei ole yksilöpelaamista vaan yhteistä asioiden hoitoa.

– Vaikuttaminen on ennen kaikkea tiimityötä ja kompromissien hakemista, sanoo Äikäs. Äikäs listasi oppimaansa seuraavasti: ”Kuuntele kuntalaisia, ole nöyrä ja oikeudenmukainen – valtuutettu on ensisijassa asiakaspalvelija! On tärkeä ymmärtää, että kuntavaikuttamisessa ei ole pikavoittoja vaan se on pitkäjänteistä työtä. Älä usko ensimmäiseen tarinaan. Kysy aina myös vastapuolen versio ennen kuin otat kantaa asiaan. Älä myöskään hoida asioita ensi sijassa julkisuuden kautta. Pyri neuvottelemaan kaikkien kanssa.”

Hintsala toivoo, että Espoon yhteisten asioiden hoitaminen sujuisi entistä paremmassa hengessä.

– On surullista, jos politiikka on jatkossakin hiekkalaatikkoleikkiä, jossa lyödään toista lapiolla päähän ja varastetaan toisen lelut. Se on lapsellista.

Hintsala kokosi pyynnöstä vinkkilistan tuleville valtuutetuille: ”Ennen kuin alat puhua ja käyttää toisten aikaa, mieti vielä kerran, onko sinulla varmasti jotain uutta sanottavaa. Kuuntele mieluummin kuin puhu, saatat oppia enemmän. Mielipidettäkin voi muuttaa, jos perusteet ovat olemassa. Oma puolue ei ole kaiken tiedon lähde – kannattaa laajentaa ymmärrystä keskustelemalla muidenkin kanssa. Ole oma itsesi, sellainen, jonka ystävät, työkaverit ja perheenjäsenetkin tunnistavat, kun astut puhujapönttöön.” ■

Sosiaali- ja terveydenhuolto pesee kasvonsa perusteellisesti vuoden 2019 alussa, kun sote-uudistus astuu voimaan. Valta sosiaali- ja terveystoimen budjetista ja palvelujen järjestämisestä siirtyy silloin valtuustoilta maakunnille, joita on 18. Uusimaa ja Helsinki muodostavat yhden maakunnan. Kyse on historiallisen suuresta muutoksesta.

Maakuntien vastuulle ovat siirtymässä esimerkiksi avoterveyshuollon palvelut, sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, lastensuojelu, vammaispalvelut, vanhusten asumispalvelut, kotihoito, pelastustoimi, kuljetuspalvelut ja ympäristöterveydenhuolto. Samassa yhteydessä uudistetaan erikoissairaanhoitoa.

Sote-uudistuksessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä osa tukipalvelujen työntekijöistä siirtyy maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi noin 5000 työntekijää valtion aluehallinnosta siirtyy maakuntiin.

Sote vaikuttaa myös kuntien ja kuntayhtymien omistamiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloihin, kuten terveyskeskuksiin ja sairaaloihin.

Sairaanhoitopiirien ja erityishuollon kuntayhtymät siirretään varoineen ja velkoineen maakuntiin.

Kunnista maakunnille siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvä irtain omaisuus. Sen sijaan kuntien ja vapaaehtoisten kuntayhtymien rakennukset eivät siirry, vaan maakunnat vuokraavat toimitilat. Siirtymäkauden ajaksi maakunta vuokraa kaikki sen järjestämisvastuulle kuuluvat toiminnan tilat, mutta sen jälkeen vain ne tilat, jotka se tarvitsee.

Hallituksen ajama sote-uudistus ei ole saanut myönteistä vastaanottoa etenkään pääkaupunkiseudun kaupungeilta. Uudistuksen pelätään heikentävän kaupunkien taloutta.

Ensimmäisissä maakuntavaaleissa tammikuussa 2018 valitaan maakuntavaltuusto, joka päättää, miten alueen sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan.

Paula Huhtala

6A

HYVINVOINTI JA KULTTUURI

Tykkää Facebook-sivustamme Jokaisesta tykkääjästä lahjoitamme 50 senttiä Icehearts-toimintaan.

Kampanja on voimassa 19.2.17 saakka. ®

facebook.com/ kirkkojakaupunki

Epävarmuus taloudesta kuormittaa mieltä Mielenterveysongelmat ovat keskimääräistä tutumpia niille, jotka ovat elämässään taloudellisesti ahtaalla.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA JARKKO PELTOLUHTA

SENIORILOMA 3 VRK alk. 120,-/hlö

Majoitus kahden hengen huoneessa, buffetaamiaiset sekä kylpylän vapaa käyttö.

Voimassa 13.4.2017 asti kampanjatunnuksella ELAKE.

V

iimeksi kuluneen vuoden aikana kolme viidestä suomalaisesta on joko kärsinyt itse mielenterveyteen liittyvistä ongelmista tai havainnut mielenterveysongelmia lähipiirissään. Tieto käy ilmi Suomen mielenterveysseuran teettämästä kyselytutkimuksesta Kansalaiset ja henkinen kuormittuminen.

Suomalaisilta kysyttiin, kokevatko he elämässään henkistä kuormitusta,

3×

Ruissalon puistotie 640, Turku

OLLI HÄKÄMIES

VARAUKSET JA LISÄTIEDOT: ruissalospa.fi tai p. 02 44 55 100

joka vähentää hyvinvointia ja jaksamista. Yhteensä 41 prosenttia suomalaisista kertoi kärsivänsä kuormituksesta vähintään melko paljon. Melkein joka kymmenes ilmoittaa kokevansa itsensä erittäin kuormittuneeksi.

Yleisimmiksi uhkiksi suomalaisten jaksamiselle nousevat toimeentuloon liittyvät huolet ja epävarmuus tulevaisuudesta. Nämä kuormittavat reilua kolmannesta eli noin puoltatoista miljoonaa suomalaista.

liikkumaan Luistimet mukaan ja jäälle Talvilomalla voi lähteä testaamaan kotikaupungin jäitä. Luistelukenttiä Espoossa on yli 90 ja tekojääkenttiä neljä: Tapiolan Jääpuutarha, Leppävaaran tekojää, Keski-Espoon tekojää ja Matinkylän tekojää. Näistä Tapiolan Jääpuutarha on ainut, jossa luistellaan aina ilman mailoja. Ennen lähtöä kannattaa tarkistaa osoitteesta https://ulkoliikunta.fi, missä kunnossa lähijäät ovat, ettei tule turhaa reissua.

Joka viides suomalainen on kokenut viime aikoina tilanteen, jossa mielenterveysapu jäi saamatta tai oli riittämätöntä.

a

Toimittajalta

7

Yhteinen kokemus Yksi, kaksi, kolme, neljä. Viisi.

Viikonlopun aikana lasken paljon: vastaantulevia autoja, porraskäytävän postiluukkuja, ulkoilijoita. Taloja, joiden ikkunasta loistaa valo. Yritän sisäistää uutta tietoa muuttamalla sen mahdollisimman konkreettiseksi.

Joka viides suomalainen on kohdannut viimeisimmän vuoden aikana tilanteen, jossa joko itselle tai läheiselle ihmiselle olisi tarvittu mielenterveysapua, mutta apua ei ole ollut tai se on ollut riittämätöntä.

Pääkaupunkiseudulla henkistä kuormittumista koetaan jonkin verran muuta maata enemmän. Pääkaupunkiseudulla korostuu myös työelämään liittyvä kuormittuminen.

Yleisimpiä mielenterveysongelmia ovat uupumus, masennus ja ahdistusoireet, joita on kohdannut tai havainnut lähipiirissään noin kaksi viidestä. Alle 25-vuotiaat kohtasivat näitä ilmiöitä 2,5 kertaa useammin kuin 60 vuotta täyttäneet. Muiden ikäryhmien kokemukset sijoittuvat näiden kahden ääripään välille.

Mielenterveysongelmat ovat keskimääräistä tutumpia myös niille, jotka ovat elämässään taloudellisesti ahtaalla. Leppävaaran seurakunnan diakoni Harriet Lohikari ei ylläty tiedosta, sillä hän näkee taloudellisen niukkuuden ja mielenterveysongelmien yhteyden omassa työssään. Lohikarin työalana on erityisesti mielenterveystyö.

Lohikarin arvion mukaan selvä enemmistö diakoniatyön asiakkaista on ulosotossa.

”

Harva ihminen selviää masentumatta, kun taloudellinen ahdinko jatkuu pitkään.”

Diakoni Harriet Lohikari

– Harva ihminen selviää masentumatta, kun taloudellinen ahdinko jatkuu pitkään. Pienetkin ylimääräiset kulut aiheuttavat helposti ylipääsemättömän tilanteen, hän sanoo.

Ahtaalle joutuneen ihmisen elämää saartavat Lohikarin mukaan usein voimakkaat häpeän tunteet. Jopa ystäväpiiri saattaa mennä uusiksi, kun rahat eivät riitä entisiin harrastuksiin.

– Kurimuksessa ihminen kyselee, kuka olen ja miten elämästä tuli tällaista. Uuden identiteetin rakentaminen voi kestää kuukausia tai vuosia.

Lohikarin mukaan moni on saanut talouteensa järjestystä diakoniatyöntekijän antaman talousneuvonnan avulla. Se vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä, johon kaikkien voimat eivät riitä.

Diakoniatyöntekijä voi myös neuvoa ja auttaa ihmistä niin, että hän saa tarvitsemansa palvelut.

– Olen lähtenyt asiakkaiden kanssa esimerkiksi velkaneuvojan tapaamiseen, sosiaalityöntekijän verkostotapaamiseen ja pankkiin sopimaan lainan maksutaukoa sairasloman ajalle, Lohikari sanoo. ■

Harjoituksen myötä vanha viisaus, jonka mukaan jokaisella on omat kamppailunsa ja kuormansa, alkaa tuntua uudella tavalla todelta.

Samalla huomaan, että toisen ihmisen näkeminen ei ole niin helppoa kuin luulisi. Kuinka hyvin olen selvillä edes siitä, mitä ystävilleni kuuluu?

Omien huolien ja kiireiden kuorma saa unohtamaan. Markkinointi peittää todellisuuden tehokkaasti onnellisuuden unikuvilla.

Uutiset muistuttavat elämän rosoisesta puolesta, mutta niiden kieli etäännyttää. Jo sana ”mielenterveysongelma” tuntuu sisältävän piiloviestin: kyse on tilapäisestä häiriöstä, joka tapahtuu jossakin muualla.

Suomen Mielenterveysseuran kyselytutkimus tavoittaa yhteisen kokemuksen, joka ylittää toisistaan erkaantuvien elämänpiirien rajat.

Politiikka näyttäisi aika erilaiselta, jos kokemus tulisi jaetuksi muuallakin kuin huoltoaseman jukeboksista raikuvassa iskelmässä.

Arki muuttuisi tavoilla, joita ei tule heti ajatelleeksi. Myötätunto tulisi kylään.

Taneli Kylätasku

Kylmää kyytiä avannosta

Ympäri Espoota järjestetään liikuntailtoja, jotka on suunnattu aikuisille aloittelijoille. Esimerkiksi Keski-Espoon uimahallissa (Kaivomestarinniitty 2) on tiistaina 28.2. kello 18.45 aiheena kehonkoostumusmittaus ja kuntosaliharjoittelu. Katso tarjonta nettisivuilta espoo>kulttuuri ja liikunta >liikunta>aikuiset>aikuisten liikuntaillat. Ei ennakkoilmoittautumista. Lisätietoja: p. 09 8166 0800 ma–pe klo 11–13.

Jos kylmät vedet kiinnostavat, on Espoossa kahdeksan eri avantouintipaikkaa: Espoonlahdessa, Haukilahdessa, Kallvikissa, Kivenlahdessa, Laajalahdessa, Matinkylässä, Oittaalla ja Pitkäjärvellä. Kaikissa paikoissa toimii talviuintiseura, joka hoitaa avannon pukukoppeja (avaimet). Lisätietoja saa nettisivuilta espoo>kulttuuri ja liikunta>liikunta>liikunta- ja ulkoilupaikat>avannot.

Merja Räty

Tuire Ruokosuo

Mauri Ratilainen

Helposti liikkumisen alkuun

8A Hammashoitoa Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa 3kTakrvkoittroaetossnta a Toimenpiteen jälkeen teemme maksuaikaa uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

Kaikkea kivestä - me teemme sen

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Hautakivet Lisänimikaiverrukset Kunnostukset Tilaa nyt talvihintaan!

Kellonummentie 5 02740 Espoo p. 040 664 7290 Malmin Kivipuisto Pihlajamäentie 34 00710 Helsinki p. 0400 40 7490

Mechelininkatu 2 00100 Helsinki p. 0400 321 823 Honkanummen myymälä Krouvinpolku 3 01380 Vantaa p. 040 830 4212

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Lähetä tekstiviesti APU10 numeroon 16588 JA LAHJOITA 10 E. YHTEISVASTUU.FI

Korsontie 6 • 01450 Vantaa

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875 Remontit, uudisrakentaminen toiveidesi mukaan. 30 v. kokemuksella. Kotital.väh.

M.Hämäläinen, puh. 044 366 2160 Sisä- ja ulkomaalaukset, tapetoinnit ja lattiakorjaukset. Hyödynnä verovähennys.

Renoex Oy, puh. 050-4310175

Palveluja tarjotaan Paikat kuntoon. Kaksi eläkeläismaalaria auttaa sinua edullisesti pitkällä ammattitaidolla. 050 3398240 Asennan ja opetan käytön tietokoneet, TV:t puhelimet ym. kotonasi -Petteri (16v) 0449793435

KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi • info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €

Sohvat, tuolit, verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Koulutusta

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta perjantaina 24.2. klo 13-17. hammasimplantit alkaen 1595e

BREMERIN KIVI

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ilmainen arviointi + kotitalousvähennys.

P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Hammaslääkäripalvelut

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk.

Rakennusala

Keräyslupa RA/2016/344, voimassa 1.9.2016–31.8.2017, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 15.7.2016.

Ostetaan

www.bremerinhautakivi.fi

Suoraan kiviveistämöltä HAUTAKIVET Espoon Kivituote Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

010 2715 100

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN Teemme myös kotikäyntejä!

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Varaa aikasi 044 9339 242

Seurat

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Messu 26.2 klo 10, Vanha kirkko Saarna Antti Lemmetyinen Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat klo 13 (Joh.16) Totuuden henki - Heikki Junttila Murheesta iloon - Kerttu Nygren Raamatun omistamisen merkitys - Maija Kuoppala

HERÄNNÄISSEURAT pe 17.2. klo 18 Martin srk-talo, Niittymäenraitti 4, Hyvinkää. klo 18.30 kotiseurat Eija Fuller-J. & Pauli Juusti, Hirvit. 7, Sipoo. su 19.2. klo 15 kotiseurat Turja, Fredrikint. 9, Loviisa. klo 16 Tapiolan kko, Kirkkop. 6, Espoo. klo 18 Kirkonkulman nuorten tila, Kirkkot. 6, Järvenpää. ti 21.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk. 17D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi). ke 22.2. klo 19 Körttikoti, Ratak.1aA3. la 25.2. klo 18 Mikaelin kko, Emännänp.1 (Kontula), Hki. su 26.2. klo 10 kirkkopyhä Olarin kko, Olarinluoma 4, Espoo. klo 16 Seuratupa, Salomonk. 17D, 2.krs, (Autotalo, Kamppi); mukana Herännäisnuorten kuoro. klo 18 Veisataan uudistettuja Siionin virsiä, Tikkurilan Olotila, Unikkot.5, Vantaa; käynti Vehkapolulta. ti 28.2. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu Kallion kko, It. Papink.2, Hki; saarna Miikka Huuskonen. Yht. musiikkiharj. klo 17. ke 1.3. klo 19 Lauttasaaren srk-sali, Myllykallionrnn1,Hki; iltatee klo 18.30.

www.stickdent.com

Muutot ja kuljetukset 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetusneppis p. 040 5850074

Siivouspalveluja IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva

Lakiasioita

eva.a.salo@gmail.com SUOMALAINEN SIIVOOJA • kotisiivoukset • viikkosiivoukset • ikkunanpesut Kotitalousvähennyksellä P. 0407689393 kotimainen.siivouspalvelu@gmail.com

Leikkaa talteen

Myydään hautakiviä

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla.

OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15 Kotisiivous, yrityssiivous ikkunanpesu, remontti- ja muuttosiivous.

Kodinapu helmi p.0407209420

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

B

1

Irti ahtaasta uskosta Uuden löytyminen voi alkaa umpimähkäisesti, jopa sekoillen.

Tomas von Martens ja Raili Heikinheimo kertovat, miten sisäisen avautuminen tapahtuu.

N

yt on kyllä vähän huono hetki puhua uskosta. Toimittaja Tomas von Martensilla on meneillään kriisi- ja kyseenalaistamisvaihe, jossa vanhat vastaukset eivät toimi eikä mistään voi olla varma.

Silti hänen pitäisi markki­noida kustantamaansa ­Marcus J. Borgin kirjaa Kristinuskon sydän.

Vuonna 2015 kuollut Borg oli yhdysvaltalainen raamatuntutkija, ja juuri hänen kirjansa ovat olleet tärkeitä von Martensille silloin, kun hän on

Teksti Kaisa Halonen ja Taneli Kylätasku Kuvat Hannu Lukkarinen

­ jautunut uskonsa kanssa umpikujaan. Olennaia nen oivallus hänelle on ollut, että uskoakseen Jumalaan ja ollakseen kristitty ei ole välttämätöntä sitoutua Raamatun kirjoittajien aikaiseen maailman­ kuvaan.

– Monet miettivät, miten Raamatun kertomuksiin pitäisi suhtautua: Ovatko ne tosia vai eivät?

Millä tavalla ne ovat tosia? Mikä niissä on totta ja mikä ei? Etsijöille ja niille, joilla on älyllisiä ongelmia Raamatun ja dogmien kanssa, mutta joita uskonto ei jätä rauhaan, Borgin kirjat ovat antaneet mahdollisuuden uskoa, von Martens sanoo.

Hän arvioi, että Borg on pystynyt antamaan monelle perinteiselle kristilliselle käsitteelle ja opille uuden sisällön, joka avautuu nykyihmiselle. Borg kyllä puhuu esimerkiksi pelastuksesta ja uudestisyntymisestä, mutta kuvaa niillä uudenlaista olemisen tapaa ja Jumala-suhdetta.

Borgille uskossa ei ole kyse siitä, että pidettäisiin joitakin väitelauseita totena. Sen sijaan usko on elämistä Jumalan yhteydessä, luottamusta ja Jumalan rakastamista. Elämä kristittynä on tie, ja sitä kulkiessaan ihminen muuttuu. Hänen sydämensä avautuu elämän ihmeelle, myötätunnolle ja oikeudenmukaisuudelle.

T

omas von Martens on 58-vuotias. Siitä asti, kun hän 19-vuotiaana tuli armeijassa uskoon, hänellä on ollut uskonnollisia päälle ja pois -vaiheita. Välillä hän on ollut kiinnostunut esimerkiksi buddhalaisuudesta, zenistä ja bahaista, mutta sitten taas palannut kristinuskoon.

Kristillisen kulttuurin keskellä kasvaneelle se vain tuntuu omimmalta ja läheisimmältä.

Kristinuskon parissa von Martens on pomppinut konservatiivisten ja liberaalien näkemysten

2B Voimakkain uskonnollinen kokemus von Martensilla oli armeija-aikoina Porkkalan varuskunnan kappelissa.

– Kappelin yksi seinä oli lasia. Ulkona oli kaunis talvinen luonto. Kyselin, oletko sinä Jumala olemassa. Yhtäkkiä maailma valaistui ja muuttui läpinäkyväksi. Samaan aikaan tunsin, kuinka minussa levisi valtava euforinen ilo ja lämpö. Koin, että Jumala on olemassa ja olen yhtä maailmankaikkeuden kanssa ja ymmärrän kaiken. En ole varma, kestikö se sekunnin vai puoli minuuttia vai useampia minuutteja.

– Kun on tutkittu ihmisiä, joilla on ollut mystisiä tai kuolemanrajakokemuksia, he ovat kuvanneet kokemuksiaan todellisemmiksi kuin todellisuus.

Ne eivät siis muistuta unia tai hallusinaatioita. Siltä minustakin tuntui, von Martens kertoo.

Sitten hän lisää kiireesti, etteivät kokemukset vielä riitä todistamaan mitään. Jumala pysyy salaisuutena.

– Kaikki uskonnot ovat eräänlaisia kollektiivisia luomuksia, ihmisten rakennelmia. Niiden tekstit kertovat kirjoittajiensa vakaumuksesta ja jumalakokemuksesta, mutta eivät ne ole Jumalan puhetta.

”

Vaikka olen älyllisesti agnostikko, lausun jumalanpalveluksessa täydellä sydämellä uskontunnustuksen ja menen ehtoolliselle.”

Tomas von Martens

N

iin, puhuuko Jumala edes? Juuri uskoontulleen nuoren miehen Jumala oli henkilö, joka on tuolla jossakin – ja samalla lähellä. Nykyisin von Martens ajattelee enemmän Marcus J. Borgin tapaan. Jumala ei ole persoona, mutta ei hän myöskään ole vähemmän kuin persoona, paremminkin enemmän. Me kaikki olemme koko ajan Jumalassa ja samalla meillä on sisäinen kokemus Jumalasta.

– Se ei ole mikään uusi ajatus. Borg osoittaa, että tällainen käsitys Jumalasta näkyy jo Raamatussa. Minulle on ollut tärkeää tunnistaa Jumala sisäisenä kokemuksena. On helpottavaa ajatella, ettei hän ole mikään määräilevä ulkopuolinen hahmo, jolla olisi mielipide jokaisesta asiasta.

Mutta jos Jumala ei ole persoona, onko vähän pöhköä yrittää puhua hänelle? Von Martens sanoo, että ei. Psykologisesti ihminen taitaa olla rakennettu niin, että Jumalalle puhuminen tuntuu luonnolliselta. Kyllä von Martenskin rukoilee tämän tästä.

– Rukoileminen on hirveän lohduttavaa. Se rakentaa ja pitää yllä elämänhalua ja iloa.

H ­ älillä. Tasaisin väliajoin tulee joku kriisi, v joka pakottaa hänet haastamaan senhetkiset näkemyksensä ja rakentamaan uskonsa ­uudelleen.

– Olen hirveän herkkä sille, mitä luen. Jos luen ateismia käsittelevän kirjan, minusta tulee ateisti, jos taas herätyskristillisen kirjan, minustakin tulee herätyskristitty. Viime aikoina olen lukenut paljon kirjoja, jotka selittävät uskontoa kulttuurievoluution näkökulmasta.

Uskonnollisesta etsinnästä on tullut von Martensille eräänlainen elämäntehtävä. Ei hän vielä tiedä, mihin hän siinä päätyy, mutta jo asioiden

pohdiskelu on ollut tyydyttävää. Hän naurahtaakin, että jos hän olisi ollut yhtä kiinnostunut rahasta, hän olisi tähän ikään mennessä jo rikas mies.

P

elkkä älyllinen pohdinta tuskin olisi riittänyt kannattelemaan von Martensin uskoa.

Hänellä on ollut myös voimakkaita pyhän ja Jumalan läsnäolon kokemuksia.

– Olen kokenut ihan tavalliset tylsät luterilaiset jumalanpalvelukset eräänlaisiksi ohuiksi paikoiksi, joissa Jumala on lähellä. Ja vaikka olen älyllisesti agnostikko, lausun jumalanpalveluksessa täydellä sydämellä uskontunnustuksen ja menen ehtoolliselle.

engellisenä ohjaajana lähes kaksi vuosikymmentä toiminut rovasti Raili Heikinheimo kokee Marcus J. Borgin kuvat sulkeutuneesta ja avautuvasta sydämestä läheisiksi. Kun ihminen hakeutuu hengelliseen ohjaukseen, syynä on usein sisäisen oven raottuminen.

Aikaisempi elämäntodellisuus on alkanut tuntua tavalla tai toisella suljetulta tilalta.

Heikinheimon sanoin ihminen on tullut tietoiseksi omasta kaipauksestaan.

– Kaipaus on minulle läheinen kuva siitä, mikä saa ihmisen sydämen avautumaan, hän sanoo.

Hengellisessä ohjauksessa ajatellaan, että ihmisen sisäinen kaipaus on peräisin Jumalasta. Ihmisessä on herännyt tarve löytää elämäänsä syvempää merkitystä, jotakin enemmän.

– Nykyisin meillä on paljon tapoja kätkeä sisäinen levottomuutemme. Älypuhelimella on helppoa täyttää ne kohdat, jolloin sisimmällämme olisi meille jotakin asiaa. Oman kaipauksen k ­ uunteleminen on kuitenkin tärkeää, Heikinheimo toteaa.

T

odellisuus on yleensä mutkikkaampaa ja dynaamisempaa kuin kirjoissa. Heikinheimo toteaakin, että kaipauksen heräämiseen liittyy usein haparointia ja sekoiluakin.

– Ihminen hakee umpimähkään vastausta tarpeeseensa, vaikka ei osaa sanoa täsmällisesti, mitä oikeastaan tarvitsee.

Hengellisessä ohjauksessa etsitään sisäistä avautumista. Ohjaus johtaa usein prosessiin, jossa ihminen käy läpi omaa historiaansa ja pyrkii ymmärtämään sitä. Pintaan voi nousta myös jaksamiseen ja riittämättömyyden tunteeseen liittyviä kysymyksiä. Moni pohtii ihmissuhteitaan.

Se, mitä hengellisessä ohjauksessa tapahtuu, ei tapahdu ohjaustilanteissa, vaan niiden välillä. Kipeimmät pohdinnat saattavat jäädä ja usein jäävätkin vain ihmisen ja Jumalan välisiksi.

– Ihminen oppii katsomaan armollisesti sitä pientä poikaa tai tyttöä, joka on joskus ollut, ja alkaa tuntea myötätuntoa itseään kohtaan.

H

engellisessä ohjauksessa luotetaan siihen, että Jumala ohjaa ihmisen sydäntä oman aikataulunsa mukaan. Esimerkiksi ymmärtääkseen Raamatun kertomuksia omakohtaisesti on tärkeää päästä itse kokemaan se, mistä teksti puhuu.

”

On helpottavaa ajatella, ettei Jumala ole mikään määräilevä ulkopuolinen hahmo, jolla olisi mielipide jokaisesta asiasta.”

Tomas von Martens

Ohjaaja ei siis ryhdy auktoriteetiksi ihmisen ja Jumalan väliin eikä rajoita sitä, mitä kohtaamisessa saa tapahtua. Heikinheimo tähdentää, että ihmiselle ei pitäisi koskaan julistaa ylhäältä, miten hänen pitää kokea Jeesus.

– Jumala kohtaa ihmisen aina siinä kohdassa, missä hänen tarpeensa on. Käytännön työssä olen päätynyt hyvin samanlaisiin näkemyksiin kuin Marcus J. Borg, Heikinheimo sanoo.

Heikinheimon kokemuksen mukaan henkiseen jaksamiseen liittyvien kysymysten taustalla on usein riittämättömyyden ja kelpaamattomuuden tunteita. Nämä saattavat kertoa sisäisestä häpeästä, joka on syntynyt varhaislapsuuden koke­muksista.

”

Ihminen oppii katsomaan armollisesti sitä pientä poikaa tai tyttöä, joka on joskus ollut, ja alkaa tuntea myötätuntoa itseään kohtaan.”

Raili Heikinheimo

B

3

J

os lasta ei rakasteta varauksettomasti, syntyy arvottomuuden kokemus, joka voi näyttäytyä vielä aikuisena riittämättömyyden ja huonommuuden tunteena.

– Samalla saattaa syntyä myös kahlitseva, tukahduttava ja tuomitseva jumalakuva, Heikinheimo sanoo.

Häpeän tunteet ovat syvällä ihmisessä. Heikinheimo korostaakin, että sisäisen häpeän syvälliseen käsittelyyn tarvitaan usein psykoterapiaa.

– Hengellinen ohjaus ei ole terapiaa, mutta siinä voi tapahtua oivalluksia, jotka vaikuttavat terapeuttisesti.

Evankeliumien mukaan Jeesus auttoi ihmistä monilla eri tavoilla sen mukaan, mikä tämän tarve oli. Luterilaisen kirkon messu alkaa aina samalla tavalla, synnintunnustuksella ja synninpäästöllä. Heikinheimon mielestä käytäntö ei ole erityisen toimiva.

– Synninpäästön pitäisi olla huojentava kokemus ihmiselle, joka tulee kirkkoon taakkojensa kanssa.

Usein mitään huojentumista ei tapahdu. Tämä johtuu siitä, että kirkkoon tulevaa ihmistä ei ole otettu vastaan kokonaisena. Synninpäästö ei ole mikään ratkaisu esimerkiksi henkiseen ahdistukseen.

H

engellisessä ohjauksessa ihmisen sisäinen kysymys täsmentyy ja syventyy ja hän kulkee kohti ratkaisua. Kyse voi olla esimerkiksi toivon heräämisestä: tulevaisuudessa alkaa näkyä uusia mahdollisuuksia, joihin liittyy konkreettisia askelia ja sitoutumista.

Heikinheimon mukaan hengellisessä ohjauksessa saatu löytö jää ihmisen henkilökohtaiseksi omaisuudeksi, ”hengelliseksi aarteeksi”. Näin sydämen avautuminen kumuloituu ja elämään tulee lisää iloa ja vapautta.

Havahtuminen voi näkyä esimerkiksi siinä, että ihminen alkaa kiinnittää huomiota toisten ihmisten tarpeisiin ja osallistuu jollakin tavalla kamppailuun oikeudenmukaisuuden puolesta.

– Ratkaisu on usein jonkinlainen vapauttava oivallus. Esimerkiksi sen ymmärtäminen omakohtaisesti, että Jumala onkin hyvä, minulle. ■

Kristinuskon sydän – Jeesus, Raamattu, Jumala, Usko?

Keskusteluja Marcus J. Borgin kirjan pohjalta tiistaiiltaisin klo 18–19.30 Mikael Agricolan kirkon kahvilassa, Tehtaankatu 23, Helsinki.

14.3. Jeesus – Jumalan sydän: piispan erityisavustaja Kaisa Kariranta ja toimittaja, kustantaja Tomas von Martens 21.3. Raamattu – Tradition sydän: piispa Wille Riekkinen ja pastori Stina Huima 28.3. Jumala – Totuudellisuuden sydän: ekoteologi Pauliina Kainulainen ja musiikkiteatterin johtaja Tiina Kristoffersson 4.4. Usko – Sydämen tie: pastori Kari Kuula ja rovasti Kalevi Virtanen.

kuva: kari hautala

Helluntailaistytön kehityskertomus kaataa rajoja ja koskettaa.

Suomen historia

Villa Speranza

Elämä ilman kirjoja on erehdys

Sinun tähtesi

petri tamminen

virpi hämeen - anttila

venla hiidensalo

”Mainio avaus itsenäisyyden juhlavuodelle!”

– savon sanomat

Kauneutta ja hullaantumista Italian lumoavissa maisemissa.

Aate vai intohimo?

Kansallistaiteilijaa vie kaipuu Pariisin kiihkoon.

”Vatsalihakset olivat kovilla.”

– etelä-suomen sanomat

Riipaiseva tarina rohkeudesta karmivan vihollisen edessä.

Pieni kommunisti joka ei koskaan hymyillyt lola lafon

Romaani Nadia Comanecin ainutlaatuisesta elämästä.

Surulintu tuuli salminen

Koskettava romaani valheiden kovasta hinnasta.

Kolumni

B

5

Vaatii rohkeutta antaa liekaa

Tommi Laitio Kirjoittaja on Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja. tommi.laitio@hel.fi

”

Maunula-talo muistuttaa, ettei hyvä kaupunki ole trimmattu tehdaslinjasto.”

Joulukuussa avattu Maunula-talo on Helsingin ensimmäinen kulttuuritalo, jossa asukkaat ovat olleet mukana aina suunnittelu- ja työmaakokouksista taloa nyt johtavaan neuvottelukuntaan.

Arkkitehti Mikko Summanen sanoi oppineensa asukkailta ennen yhtäkään piirtämäänsä viivaa, että Maunulan henki on laadukas, tasa-arvoinen ja konstailematon helsinkiläinen peruselämä.

Sellaisen talon hän myös piirsi: kauniin, mutta pröystäilemättömän.

Valon määrä ja huonekorkeus tekevät kirjastosta avaran. Betoniseinät näyttävät asiat sellaisina kuin ne ovat.

Yhdessä suunnittelu näkyy tuloksissa. Sekä kirjaston että nuorisotilan kävijämäärät ovat kolminkertaistuneet.

Avajaisissa puhunut politiikan tutkija Emilia Palonen sanoi, että ei ole sattumaa että Maunula-­ talon kaltaiset läpimurrot syntyvät keskustan ulkopuolella. Kokeilu on helpompaa, kun tehdään suurprojektin sijasta pienehköä kirjastoa ja nuorisotaloa yhteen kaupunginosaan. Siksi asukkaat päivittävät Facebook-sivua työntekijöiden rinnalla ja äänestävät talon toiminnasta.

Uusien tapojen syntyminen keskuksen ulkopuolella saa tukea johtamisen ja politiikan

tutkimuksesta. Yritykselle on fiksumpaa kokeilla uutta makua edullisessa suklaapatukassa kuin heti uudistaa kansansuosikki levysuklaa.

Onnistuessaan oivallukset laidoilla laajentavat keskuksen käsitystä siitä, mikä voisi olla mahdollista.

Paremman kaupungin rakentamisessa reunojen uudistusvoiman hyödyntäminen vaatii rohkeutta antaa liekaa. Vallan jakaminen edellyttää, että on tarpeeksi yhteinen ajatus huomisesta mutta mahdollisuus valita eri polkuja perille.

Maunula-talo muistuttaa, ettei hyvä kaupunki ole trimmattu tehdaslinjasto. Kokemus kannustaa ajattelemaan kaupunkia koneen sijasta puutarhana, jossa kaupungin työntekijät puutarhureiden lailla turvaavat peruskastelun, ­varmistavat siementen ja ravinteiden reilun jaon, jakavat oppeja ja tarjoavat harsoa hauraammille.

Puutarhamaisessa kaupungissa kaikkia tuloksia ei voi ennustaa. Samalla pitää olla sekä vikkelä hätistämään tuholaiset pois että utelias uutuuksia kohtaan.

Tärkeintä on ajattelutavan muutos siinä, miten muutos tapahtuu. Kun tehtaassa koneisto tuottaa lopputulokset, puutarhassa jokainen kasvaa itse.

Esko Jämsä

Tuen tarpeessa on tuhansia lapsia Icehearts-joukkueissa on tärkeämpää pärjätä elämässä kuin peleissä.

Teksti Kaisa Halonen

V

uosaaren jäähallissa on alkamassa Icehearts-joukkueen treenit. Joukkue ei pelkästään pelaa lätkää, vaan viettää aikaa yhdessä vaikkapa uiden tai leikkien.

– Parasta on pelata yhdessä, sanoo 11-vuotias Aamin Mohammed, joka pukee jääkiekkovarusteita päälleen.

– Jos on riitoja, ne voidaan sopia, ja sitten ollaan taas kavereita, lisää samanikäinen Rashad Ayah.

Aaminin ja Rashadin joukkue on yksi kolmestatoista pääkaupunkiseudulla toimivasta Icehearts-joukkueesta.

Jääkiekon lisäksi lajeina ovat salibandy ja jalkapallo. Tyttöjoukkueita on Vantaalla yksi, mutta tänä vuonna sellainen aloittaa myös Espoossa. Suunnitelmissa on myös kolmen uuden joukkueen perustaminen Vantaalle.

Icehearts-toiminta käynnistyi reilut 20 vuotta sitten Vantaan Hakunilasta Ilkka ja Ville Turkan ideoimana. Nyt toimintaa on ympäri Suomea ja mukana on noin 500 lasta ja nuor-

ta. Lasten tuen tarve vaihtelee: jotkut tulevat maahanmuuttaja- ja jotkut yksin­ huoltajien perheistä, monien perheillä on taloudellisesti tiukkaa, jotkut ovat lastensuojelun asiakkaita, toisilla on ongelmia koulussa.

Jokaisella Icehearts-joukkueella on oma kasvattaja, joka seuraa heitä täysi-­ikäisyyteen asti.

Kasvattaja ei pelkästään valmenna pelaamaan, vaan on muutenkin tarvittaessa lasten tukena.

– Iceheartsissa me kokoonnumme harjoittelemaan, jotta pärjäisimme paremmin elämässä, sanoo Iceheartsin johtava asiantuntija Ville Turkka.

Icehearts-toiminnan keskeinen periaate on luottamus.

– Meillä ei valehdella. Lapsille ei luvata sellaista, mitä ei voida pitää. Monien lasten perusturvattomuus on syntynyt varhaislapsuudessa, ja pettymysten paikkaaminen vie pitkän aikaa.

– Kaikissa meissä on hyvää. Kukaan ei ole toivoton, ei varsinkaan lapsi. Ne, joilla on asiat hyvin, tarvit-

Vuosina 2003 ja 2005 syntyneiden poikien Icehearts-joukkueet harjoittelevat Vuosaaren jäähallissa yhdessä.

sevat ehkä vain hyppysellisen huolenpitoa, mutta toiset tarvitsevat rakkautta ja välittämistä kauhakuormaajalla. Monet asiat ratkeaisivat rakkaudella, eivät rankaisemalla. Miten ihmiset eivät ymmärrä, että rakkaudetta ei voi elää?

Ville Turkka arvioi, että nykylasten ongelmat ovat vielä vaikeampia kuin Iceheartsin aloittaessa. Tuen tarpeessa olisi tuhansia lapsia. Heidän löytämisekseen tarvittaisiin lisää yhteistyötä järjestöjen, kuntien sosiaalitoimen,

seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä. Turkka on myös huolissaan näiden lasten vanhemmista.

– Eräs yksinhuoltajaäiti purskahti itkuun, kun häneltä kysyttiin kuulumisia. Nyt, kun hänen lapsensa on Iceheartsissa, äidillä on ensimmäistä kertaa joku ihminen, jolle hän voi soittaa, kun tuntuu pahalta.

Tykkää Kirkko ja kaupungin uudesta Facebook-sivusta. Jokaisesta tykkäyksestä lahjoitamme Iceheartsille 50 senttiä. Kampanja jatkuu 19.2. asti.

6B

K

ylmät väreet menivät pitkin Janne Westerlundin kehoa, kun hänelle ehdotettiin kolmannen soololevyn julkaisupaikaksi Temppeliaukion kirkkoa.

– Voisiko konsertille toivoa mielenkiintoisempaa ja parempaa paikkaa? Temppeliaukion kirkko on niin ällistyttävä. Sen ilmapiiri natsaa täysin musiikkini kanssa, joka on harvaa ja tietyssä mielessä rauhallista. Kirkkotila voi tehdä musiikistani parempaa.

Vaihtoehtoisen rockin piireissä pyörivä ­Westerlund on viime vuosien varrella kiinnostunut entistä enemmän folkmusiikista ja bluesista. Hän säveltää ja sanoittaa itse kappaleensa. Nyt julkaistavan soololevyn nimi on There’s a Passage.

– En lähtisi siitä, että musiikissani on joku tietty tyyli, vaan haluan tarjota näkökulman: musiikki voisi olla vaikka tämän kuuloista. Yritän pyrkiä sellaista kohti, mitä ei ehkä vielä ole tehty.

– Jokainen voi tulkita musiikkiani omista lähtökohdistaan ja siitä, miltä tuntuu. En halua antaa biiseilleni käyttöohjeita.

Janne Westerlundin ensimmäisen bändin Sweetheartin ensimmäinen levy ilmestyi vuonna 1992. Sen jälkeen albumeita on ilmestynyt tasaisin väliajoin Circle ja Plain Ride -yhtyeiden ja muiden kokoonpanojen kanssa. Westerlundin ensimmäinen soololevy julkaistiin vuonna 2012.

Kitaran, baritonikitaran ja banjon lisäksi Westerlundin soittimena voi kuulla dulcimeria, joka on tullut hänelle tutuksi amerikkalaisesta folkmusiikista. Soitin on lähtöisin Appalakkien vuoristosta.

– Löysin nettikaupasta sattumalta dulcimerin halvalla. Ajattelin, että kokeilen sitä ja panen sen sitten komeroon, tai vaikka seinälle, kun soitin on niin kivannäköinen. Kun aloin limputella sitä, syntyikin biisi.

Westerlundia on alkanut entistä enemmän kiinnostaa soolomateriaalin teko. Hän haluaa yksinkertaistaa musiikkiaan, ja blues on antanut hyvän kehyksen aloittaa.

Westerlund on

kuunnellut bluesartisteja, jotka soittavat mies ja kitara -kokoonpanolla.

– Siitä saa kipinää ja rohkeutta. Yhden ukkelin ja kitaran esitys voi olla yhtä intensiivinen ja kokonaisvaltainen elämys kuin viiden ihmisen bändin. Soolosoittamisessa ei ole mitään muuta kuin varaa kehittyä. En tarkoita tällä niinkään soittotaitoa, vaan sitä, että ottaa haltuun sitä läsnäoloa ja rauhallisuutta, mitä se vaatii.

”

Kipukynnys on kasvanut huikeasti, eikä ihan pikkuasioista jaksa enää mennä kyyryyn ja kieriskellä.”

Varhaisteininä Janne Westerlund ajatteli maailman valloituksen sujuvan paremmin, kun laulaa englannin kielellä. Myöhemmin hän huomasi, ettei maailmaa niin vaan valloitetakaan, mutta Westerlund kokee pääsevänsä yhteyteen omien aavistustensa kanssa paremmin englannin kielellä kuin äidinkielellä.

– Biisiä tehdessäni minulla on siitä joku aavistus, vihi – todella vaikeasti selitettävissä oleva väreily. Joskus käy niin, että ymmärrän biisin täysin vasta vuosia myöhemmin. Sitten olen ihan, että no tästähän tässä oli kyse!

Kun Westerlund ei saa nukutuksi, hän tietää jotain olevan tekeillä. Hän pyöriskelee sängyssä tai herää aamuyöllä pohdiskelemaan. Päähän tulee joko sanoja tai säveliä.

– Jostain sanasta on pakko tehdä biisi. Tai toisinaan päässäni soi melodia, josta en pääse eroon.

Viimeisimmät työn alla olevat sanat ovat talking lake. En yhtään tiedä, mitä ”puhuvassa järvessä” tapahtuu, mutta katsotaan vaikka vuoden päästä.

Joskus Westerlund mietti, että mitä hän tekee, jos luovuus yhtäkkiä loppuu.

– Nuorena luovuutta mystifioi tosi paljon. Nykyään ajattelen, että ei se minnekään häviä. Kyse on siitä, onko luovan puolensa kanssa kosketuksissa vai ei. ­Musiikin harrastaminen sai alkunsa Janne Westerlundin isän kotistereoista. Angloamerikkalainen rock oli perheessä lasten­musiikkia.

– Kotona tulin kyl-

Kuka?

Janne Westerlund, 43, asuu avoliitossa Vantaalla. Säveltää ja sanoittaa biisejä ja käy konttorihommissa. Soittaa ja laulaa Plain Ride ja Circle -yhtyeissä, esiintyy soolona ja eri kokoonpanoissa pääasiassa rockklubeilla.

Mitä?

Levynjulkaisukonsertti pe 24.2. klo 18 Temppeli­aukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Janne Westerlund, laulu, dulcimer, baritonikitara ja banjo, Anssi Hallio, rummut, Sirpa Järvenpää, laulu, ja Pekka Jääskeläinen, kitara ja koskettimet.

Illan avaa Jean Ramsay. Liput ovelta 5 e käteisellä.

Motto? ”Täydellisyys on tylsää.”

vetetyksi kaikenlaisessa musiikissa, mutta aikalailla rokkipainotteista se oli. Halu tehdä itse musiikkia heräsi, kun kuuntelin Paul Simonin biisiä. Ajattelin, että onpa makee.

Siitä alkoi into oppia soittamaan kitaraa. Westerlund kävi klassisen kitaran soittotunneilla musiikkiopistossa. Rock kuitenkin meni klassisen musiikin ohi, ja musiikkiopiston tunnit jäivät melko pian.

– En vaan päässyt yli siitä, että sähkökitara on niin hienon näköinen. Päätin, että ehdottomasti hankin sellaisen. Sitten säästin ja ostin. Poiminkohan mansikoita tai jotain, että sain rahaa siihen.

Ensimmäisen oma biisi Westerlundilta syntyi joskus kuusi–seitsemänvuotiaana. Aika nopeasti hän itsekin huomasi kappaleen olevan plagiaatti Paul Simonilta.

– Oli vähän nolo alku, mutta…, Westerlund sanoo ja nauraa muistolle.

Parikymppisenä Janne Westerlund muutti Haminasta Helsinkiin ”oikeastaan tekemään ei mitään”. Silloin vain kuului päästä isoon kaupunkiin. Muutaman vuoden ihmettelyn jälkeen hän päätti, mitä tekee.

– Hain Vapaaseen Taidekouluun. Opiskelin siellä öljyvärimaalausta kolmisen vuotta ja siinä sivussa soitin Sweetheart-bändissä, jonka perustimme yläasteikäisinä. Pikkuhiljaa musiikki jyräsi kuvataidepuolen. Maalaaminen on jäänyt aika hyvin takavasemmalle.

Westerlund laittoi maalaamisen tauolle huomatessaan, ettei puolihuolimattomasti tekeminen sovi hänelle.

– Jos en tee jotain tosi intensiivisesti ja keskittyneesti, jälki on huonoa. Voi olla, että palaan maalaamiseen joskus.

Nuorena Westerlund oli paljon vihaisempi ja ahdistuneempi kuin nykyään. Sen vuoksi hänestä on erittäin kiva vanheta.

– Eiväthän kurjat tunteet ole mihinkään menneet, niitä tulee ja menee. Kipukynnys on kuitenkin svanut huikeasti, eikä ihan pikkuasioista jaksa enää mennä kyyryyn ja kieriskellä. Kun näkee samojen asioiden ja reaktioiden tapahtuvan kerta toisensa jälkeen, niin kyllähän sitä oppii – tai ainakin pitäisi oppia.

Kun Janne Westerlund haluaa rauhoittua, hän katselee ikkunasta ulos. Ne ovat hetkiä, jolloin hän ei pyri ajattelemaan mitään.

– Se, mitä ikkunasta ulos katsellessa, alkaa nousta mieleen, on varmaan yhteyden kaipuuta.

En oikein osaa määritellä sitä, mutta ainakaan se ei ole mitään sosiaalisen yhteyden kaipuuta. Pikemminkin

B

7

kyse on siitä, että ehkä me emme olekaan niin perustavanlaatuisesti erillisiä.

– En osaa sanallistaa tuota kaipuutani, pystyn ainoastaan käyttämään vertauskuvia. Niitä saattaa sitten ilmestyä teksteihini. Enkä edes pyri käsittämään, älyllisesti, mistä on kysymys. Tai jos joskus siitä jotakin tajuan, se on bonusta.

Kirkko edustaa Westerlundille sukupolvelta toiselle kantavia ikihumaaneja arvoja. Kellojen soitto Syyrian uhreille oli hänen mielestään kirkolta tärkeä kannanotto.

– Ei kristinuskon pohjimmaista ajatusta, että olkaa nyt kilttejä toisillenne, voi liikaa korostaa.

Marginaalimusiikin teolla ei Suomessa elä.

Elääkseen Westerlund tekee tuntiliksalla töitä konttorissa.

– En millään tavalla väheksy perustyöskentelyä. Tietty tylsyys on ihan ok. Se on vastapainoa joskus repivällekin prosessille, jota biisien teko voi olla.

Westerlund kävi työväenopiston kurssin ja nyt hän tuunaa taloaan. Se on hänen virallinen harrastuksensa.

– Korjailen vanhoja ikkunoita todella hitaalla tyylillä. Se vie hirveästi aikaa, mutta tykkään siitä hommasta. Käsillä tekeminen on kivaa. Tuntuu hienolta, kun läväyttää valmiin ikkunan paikoilleen.

Aavistukset muotoutuvat biiseiksi Janne Westerlund katselee usein ikkunasta ulos. Joskus siinä syntyy alku lauluun.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

8B

K

iusaaminen on jatkuvaa tai toistuvaa toimintaa, jolla kiusaaja haluaa valtaa toisen kustannuksella eikä näe sen saamiseen muita keinoja. Se voi toistua päivittäin, viikon välein, kuukausittain tai tietyissä tilanteissa.

– Kiusaaja ottaa valta-aseman suhteessa kiusattuun joko väkivallan avulla tai muuten, olemalla esimerkiksi kielellisesti nokkela, sanoo psykologi, psykoterapeutti Vesa Nevalainen.

Kiusaajia on erityylisiä ja jokaisella on omat syynsä, miksi heistä on sellaisia tullut. Kiusaaminen on ehkä auttanut kiusaajaa selviytymään yhteisössä. Ankea lapsuus ei Nevalaisen mukaan selitä sitä, että ihmisestä tulee kiusaaja. Samasta ankeasta lapsuudesta voi tulla myös fiksuja ja ihania ihmisiä.

– Ihan niin kuin muitakin ikäviä ominaisuuksia, myös sitä, miksi joku kiusaa, on monimutkaista selvittää.

Miksi ihminen valitsee sellaisen tavan selvittää ongelmiaan ja asioitaan? Kiusaajahan voisi käyttäytyä ihan päinvastaisella tavalla.

Kiusattu puolestaan saattaa kärsiä unettomuudesta, väsymyksestä tai erilaisista kivuista. Kiusaaminen murentaa kiusatun itsetuntoa, ja kiusaamista kokeneiden keskuudessa masennus on yleistä. Ääritilanteessa ihminen voi tappaa itsensä, jos häntä kiusataan liian pitkään.

NYKYISIN YHÄ useampi julkisuuden henkilö on uskaltanut kertoa avoimesti lapsena tapahtuneesta kiusaamisesta. Toiset pystyvät kääntämään ikävät kokemukset edukseen.

– Taiteilijoilla, tiedemiehillä tai yleensä ihmisillä, jotka saavat jotain enemmän aikaan kuin muut, voi olla näyttämisen halu. Jos lapsena on kiusattu, halutaan myöhemmin näyttää, mihin kaikkeen pystyy, Nevalainen miettii.

– Totta on tietysti sekin, että jos on ihminen kovin taiteilijaluonne, voi olla, että jo koulussa häntä kiusataan sen takia. Helpommalla ihminen yleensä pääsee, jos on samanlainen kuin muut.

Perinteisesti kiusaaminen on fyysistä väkivaltaa: hyppyytetään, kyykytetään, potkitaan ja lyödään.

Henkistä kiusaamista ovat muun muassa haukkuminen, solvaaminen ja ilkeiden, paikkansa pitämättömien juttujen levittäminen toisesta.

– Yhtä hyvin kiusaamista on se, että jotakuta ei johdonmukaisesti oteta mukaan vaan jätetään ryhmän ulkopuolelle. Työyhteisössä tiettyä henkilöä ei vain muisteta pyytää mukaan, huomauttaa Nevalainen.

Nevalainen toteaa sosiaalisen median olevan valitettavan hyvä luovuuden lähde kiusaamiselle. Siellä kiusaamistavat ovat tehokkaita. Henkilöstä voidaan laittaa jakeluun paikkansa pitämätön väite, nolo kuva, kuvamanipulaatio tai luoda valeidentiteetti.

– Valhe tai kuva leviää nopeasti monelle ihmiselle ja takaisin sitä on hyvin vaikea saada. Vahinko on jo tapahtunut.

USEIN KIUSAAJAN ajatellaan olevan heikoilla oleva reppana. Nevalainen kertoo, että sellaisiakin kiusaajia on, mutta se ei ole yleisin kiusaajatyyppi. Nevalainen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti

Kiusaaja hamuaa valtaa Pelokas ilmapiiri työpaikalla voi luoda pohjaa kiusaamiselle.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVAT MARI AARNIO

Satu Kaski jakavat kiusaajat kahdeksaan eri tyyppiin kirjoittamassaan kirjassa Jo riittää. Irti kiusaamisesta ja kiusaajista.

– Yleensä kiusaajat ovat sosiaalisesti taitavia ja sillä tavalla fiksuja ihmisiä. He saattavat olla myös menestyksekkäitä ja oikeasti hyötyä kiusaamisestaan, sanoo Nevalainen.

Monille on tuttu perusilkeä ihmistyyppi, joka haluaa jostain syystä tuottaa toiselle pahaa mieltä. Mutta Nevalaisen mielestä kannattaa huomioida myös ihmistyyppi, joka ei ole millään tavalla kauhean ilkeä, mutta haluaa päästä elämässään eteenpäin ja on sen vuoksi valmis tallomaan koko ajan toisten jaloille.

– Tällainen uraohjus menestyy elämässään. Hän on todennäköisesti menestynyt jo koulussa ja opettajat ovat pitäneet hänestä, vaikka hän on kiusannut muita koko ajan. Samaten työelämässä hän menestyy hyvin, vaikka hän kiusaa itseään alemmassa asemassa olevia. Itseään ylemmässä asemassa oleviin hän osaa pitää hyvät suhteet, eikä kukaan usko hänen kiusaavan. Kannattaa pysähtyä miettimään, tunteeko tällaisia tyyppejä.

Jos työpaikalla on ylenemismahdollisuus ja muutamat kilpailevat samasta paikasta, uraohjuksesta on ihan kätevää panna liikkeelle pieni mustamaalaus kilpakumppaneista ja saada pedattua silla lailla omaa paikkaansa.

– Tai jos joku keksii hyvän idean, senhän voi aina esittää omissa nimissään. Uraohjus osaa ponnistella eteenpäin muiden kustannuksella, Nevalainen selittää.

”

YLEENSÄ KIUSAAJAT OVAT SOSIAALISESTI TAITAVIA JA SILLÄ TAVALLA FIKSUJA IHMISIÄ.”

9

B

Arviot

ANNA WLOCH

Suljetussa yhteisössä, jossa kaikkien vaaditaan ajattelevan samalla tavalla, nekin, jotka eivät ole samaa mieltä, menevät helposti mukaan yhteiseen toimintatapaan.

– Jos yhteisössä on tapana kiusata, voi itsekin joutua toimimaan samalla tavalla, vaikka se olisi omia moraalikäsityksiä vastaan. Esimerkiksi vankilassa toimitaan tietyllä tavalla tai tietyssä koulussa ollaan yhdessä tietyllä tavalla. Isis-järjestössä on toimittava sen periaatteiden mukaan, tai jos ei toimi, on oma hengenlähtö lähellä.

”

VINOT HYMYT, SILMIEN PYÖRISTELYT JA YSKÄHTELYT PALAVEREISSA OVAT SELVÄÄ KIUSAAMISTA.”

JOSKUS KATEUS johtaa kiusaamiseen. Toista aletaan kiusata siksi, että näyttää siltä, että hänellä menee paremmin kuin muilla, tai koetaan, että hänellä on jotakin enemmän: hienompi auto, kauniimpi puoliso tai fiksummat lapset. Nevalaisen mukaan kateellinen kiusaa toisella tavalla kuin muut kiusaajatyypit. Hän vähättelee sitä, mitä toinen on tehnyt.

– Kun joku onnistuu työtehtävässään oikein hyvin, kateellinen kommentoi siihen keksineensä saman jo aikoja sitten, mutta ei vain viitsinyt sellaisesta pikkujutusta edes ilmoittaa.

Tehokas keino välttyä työnteolta on ryhtyä pelleksi. Silloin moni ikävä homma jää väliin. Hauskuuttaja nostaa esille toisten ihmisten erilaisia ominaisuuksia.

– Työpaikan pelle luulee olevansa hauska ja luovansa positiivista ilmapiiriä. Hauskuus otetaan kuitenkin pilkkaamalla jotain ihmistä esimerkiksi siitä, miten hän pukeutuu, käyttäytyy tai puhuu.

– Se taas, että ihminen pystyy tekemään pilaa itsestään, ei ole kiusaamista. Mutta siihen pystyy aika harva, Nevalainen sanoo.

KIUSATTU VOI saada apua toisenlaisista ihmissuhdekokemuksista. Kiusaamisesta kannattaa puhua puolison tai ystävien kanssa. Nevalainen on huomannut, että osa kiusatuista pystyy pohtimaan tilannetta itsekseen ja päätymään siihen, että nyt tässä kävi näin, mutta mennään eteenpäin ja ehkä vastaisuudessa ei käykään samalla tavalla.

Osa kiusatuista hakee ulkopuolista apua.

– Työpaikalla auttavia tahoja ovat työsuojelu, luottamusmies ja esimies. Erilaisiin kiusaamistilanteisiin ei ole vain yhtä apukeinoa, vaan keinot pitää miettiä tilannekohtaisesti.

Nevalaisen mukaan useimmiten kiusaamisen taustalla on vallanhalu.

– Valta kiehtoo, ja vie helposti mukanaan. Yleensä vallassa oleminen kiinnostaa vain harvoja. Mutta ehkä juuri he ovat niitä, joiden pitäisi sellaiseen tehtävään hakeutua.

Häpeä ja suuri hiljaisuus ELOKUVA Anne Fontainen Viattomat on vahva tarina häpeästä ja hyvyydestä. Elokuva pohjautuu todellisiin tapahtumiin Puolassa vuonna 1945.

Haavoittuneita keräävään ranskalaiseen lääkäriryhmään kuuluva Mathilde (Lou de Laâge) saa vieraakseen nunnan. Läheisessä luostarissa tarvitaan apua.

Siellä Mathildelle selviää nunnien häpeä: ensin tulivat saksalaiset, sitten venäläiset, ja nyt useampikin sisar on raskaana. Avukseen Mathilde saa juutalaisen lääkärin Samuelin (Vincent Macaigne).

Elokuvassa sisarten puhdas laulu tavoittelee kyllä taivaita, mutta huntujen alla eletään monenlaisten paineiden alla. Niiden kieltäminen ei pian enää onnistu. ”Jumalan avulla me selviämme”, vakuuttaa abbedissa (Agatha Kulesza). ”Jumalan apu ei tule riittämään”, sanoo Mathilde. ”Usko on 24 tuntia epäilyä ja minuutti toivoa”, tunnustaa nuori nunna Mathildelle.

Ehkä se minuutti sitten todella riittää?

Viattomissa on paljon kärsimystä, mutta myös rohkeutta ja toivoa. Ihmisten teot kertovat paljon heidän uskostaan.

Anne Fontaine: Viattomat. Parhaillaan elokuvateattereissa.

CINEMA MONDO

TYÖYHTEISÖN ILMAPIIRI voi tukea kiusaamista. Jos ilkeä esimies on vaatimuksineen milloin kenenkin kimpussa, pelokas työntekijä voi nostaa jonkun toisen syntipukiksi ja saa näin esimiehen sen toisen kimppuun ja säästyy itse sillä kertaa. Nevalainen sanoo, että pelon vallassa eläminen luo helposti työyhteisöön vääränlaisia kuvioita.

– Vinot hymyt, silmien pyöristelyt ja yskähtelyt palavereissa ovat selvää kiusaamista. Ennemmin tai myöhemmin se, jolle tätä tehdään, huomaa sen.

Tällainen on hienovaraista ja ovelaa kiusaamista, jota jo lapset osaavat, ja aikuisina he voivat kehittyä siinä mestareiksi.

Työyhteisössä voi työskennellä myös henkilö, joka ei hyväksy mitään poikkeavia tapoja ajatella asioista. Natsipersoona pillastuu, jos joku uskaltaa ajatella vähänkin eri tavalla kuin hän itse.

– Maailmanpolitiikassa näkee, että eri tavalla ajatteleville tulee hankaluuksia. On niin ahdasta, ettei saa esittää erilaisia mielipiteitä. Natsipersoonanimitys ei tule politiikasta, vaan tällaisia persoonia löytyy myös muista yhteyksistä. Nimitys vain kertoo kuvaavasti henkilön tyylistä kiusata, Nevalainen selventää.

Luovu uskosta tai kuole ELOKUVA Martin Scorsesen Silence (Hiljaisuus) vie katsojan 1630-luvun Japaniin. Siellä viimeiset kristityt pakotetaan valitsemaan: luovu uskosta tai kuole.

Kaksi nuorta portugalilaista jesuiittaa, isät Rodrigues ja Garupe (Andrew Garfield ja Adam Driver), matkustavat maahan etsimään siellä mahdollisesti yhä olevia kristittyjä. Lisäksi he haluavat selvittää, mitä on tapahtunut heidän ihailemalleen opettajalle isä Ferreiralle (Liam Neeson). Eihän tämä ole mitenkään voinut luopua uskostaan, niin kuin huhut väittävät?

Scorsese suunnitteli elokuvaa Shusaku Endon vuonna 1966 ilmestyneestä kirjasta liki 30 vuotta. Se aika ei mennyt hukkaan. Elokuva tarjoaa ratkottavaksi vaikeita moraalisia kysymyksiä. Esimerkiksi: onko parempi pitää kiinni uskostaan ja säilyttää itsekunnioituksensa vai luopua siitä ja pelastaa toisia kärsimykseltä?

Ajan mittaan isä Rodriguesista tulee ulkonaisestikin yhä enemmän idealisoitujen Jeesus-kuvien uskonsankari. Hän saa riesakseen jopa henkilökohtaisen Juudaksensa. Kichijiro (Yôsuke Kubozuka) on vallan mainio takinkääntäjä. Kiehtovia hahmoja ovat myös kaksi uskostaan kiinni pitävää kylänvanhinta ja ennen muuta inkvisiittori Inoue (Issey Ogata). Hän johdattaa isä Rodriguesin elämän muuttavaan ratkaisun hetkeen.

Silence-elokuvan rikas monitulkintaisuus ei tyhjene yhteen katselukertaan.

Martin Scorsese: Silence. Elokuvateattereissa 17.2.

MARJA KUPARINEN

jaantunut, ja mantelimassaa saa sopuhintaan mistä tahansa marketista.

75. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Useampikin kaupunki pitää itseään marsipaanin alkukotina. Esimerkiksi Saksan Lyypekissä ja Espanjan Toledossa vierailevat turistit saavat varsin nopeasti kuulla saapuneensa marsipaanin alkulähteille. Jauhetusta mantelista, sokerista tai hunajasta sekä mausteista (karvasmanteliöljy, ruusuvesi, appelsiininkukkavesi) valmistettu massa on kuitenkin kotoisin Lähi-idästä.

Tuo arabien herkku aloitti Euroopan valloituksensa Andalusiasta, joka keskiajalla muutenkin oli varsinainen kulttuurien tehosekoitin. Juutalaiset, kristityt ja muslimit elivät siellä rinnakkain toinen toisiltaan oppien. Sana marsipaani tulee arabiasta: mautabaan merkitsee istuvaa kuningasta. Alun perin sillä nimellä kutsuttiin ristiretkiaikaista rahaa, johon oli lyöty Kristuksen kuva. Myöhemmin sana vakiintui tietynlaisen rasian nimeksi ja sitä kautta merkitsemään myös rasiaan pakattua manteliherkkua. Alkujaan marsipaanilla tarkoitettiin siis valtaistuimellaan istuvaa Kristusta.

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Julkaisupäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta, AD Timo Saarinen

Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Tuire Sillanpää, 040 594 4204 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitustila on varattava viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon maanantaina.

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoitteet

Jakelu Jäikö lehti tulematta?

Muuta palautetta jakelusta? jakelupalaute@kirkkojakaupunki.fi 09 23400 (vaihde)

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

Alkuperäinen laskiaispulla täytettiin mantelimassalla.

Teksti Jaakko Heinimäki Kuva Juha Tuomi/Rodeo

Ihmiskunnan voi jakaa kahtia laskiaispullamieltymyksen perusteella. Toiset haluavat laskiaispullaansa kermavaahtoa ja mantelimassaa, toiset taas kermavaahtoa ja hilloa. Niin ovat toiset meistä massaihmisiä, toiset hilloihmisiä.

Laskiaispulla on karnevaaliruokaa.

Paastoon laskeutuessa on syytä syödä tukevasti, sillä edessä on viikkokausien nälkä ja kituutus. Samasta syystä on torstai vakiintunut hernekeitto- ja pannaripäiväksi. Vanhan katolisen perinteen mukaan nimittäin perjantaisin pidättäy-

dytään lihansyönnistä ja syödään muutenkin kevyesti ja yksinkertaisesti. Siksi torstaisin on pitänyt tankata ravintoa niin tanakasti, että perjantaina ei edes tee mieli ruokaa.

Suomeen laskiaispulla on tullut lännestä. Mantelimassalla eli marsipaanilla täytettyjä laskiaispullia syötiin Ruotsissa jo 1700-luvulla. Köyhässä ja kaukaisessa Suomessa marsipaani oli kallista ja vaikeasti saatavaa, joten sen sijaan jouduttiin tyytymään helposti saatavaan halpaan hilloon. Tilanne on sittemmin kor-

Fingerpori Pertti Jarla

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle.

Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessa on virhe tai et halua saada lehteä, ota yhteyttä oman kaupunkisi osoiterekisteriin: osoitteet.espoo@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 8050 2600 osoitteet.helsinki@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-10 ja 12-13, 09 23402235 osoitteet.kauniainen@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 10-14, 09 512 3710 osoitteet.vantaa@kirkkojakaupunki.fi, puhelimitse arkisin klo 9-15, 09 830 6345

Hillo vai manteli?

Etelä-Italiassa marsipaania pidetään erityisesti pyhäinpäivän herkkuna, mutta sitä syödään muinakin suurina juhlapäivinä. Italiassa marsipaanista muotoillaan usein pienoishedelmiä. Ne myös värjätään värikkäiksi. Italiassa ja Espanjassa marsipaanimakeisten ja -­leivonnaisten valmistus on perinteisesti ollut nunnien tapa kerätä tuloja ­luostarille.

Pohjoisempana Euroopassa on tavallisempaa muotoilla marsipaanista possuja kuin hedelmiä. Marsipaanipossut ovat perinteisiä uuden vuoden herkkuja. Myös Wolfgang Amadeus Mozartin mukaan nimettyjen suklaakonvehtien eli Mozart-kuulien täytteenä on marsipaania. Mozart-kuulien valmistus alkoi säveltäjän syntymäkaupungissa Salzburgissa, Itävallassa vuonna 1890.

Marsipaania on vanhastaan pidetty tehokkaana afrodisiakkina eli lemmenhaluja nostattavana ruokana. Sitä on käytetty myös lääkkeenä. Keskiajan suurimpiin teologeihin kuulunut ­Tuomas ­Akvinolainen (1225–1274) opetti, että koska marsipaani auttaa ruuansulatuksessa, siitä voi pitää lääkkeenä, joten marsipaanin syöminen ei riko ­paastoa. ■

11

B Politiikan tutkija Eija-Riitta Korhola on entinen europarlamentaarikko ja ilmastopolitiikasta väitellyt filosofian tohtori. Hän on kritisoinut tehottomaksi politiikkaa, jolla ilmastonmuutosta hillitään.

Väitöskirjansa johdannossa hän kirjoittaa: ”Ilmastopolitiikkaan liittyy todennäköisesti paljon enemmän epävarmuutta ja uskottelua kuin on yleisesti oletettu. Sitä ei tajuta helposti, sillä ympäristöliike esiintyy kuin itsevarma papisto, ja saa monimutkaiset asiat kuulostamaan yksinkertaisemmilta kuin ne todellisuudessa ovat.”

Koska Suomen kirkolla ei ole hetkipalvelussovellusta mobiililaitteelle, Eija-Riitta Korhola käyttää aamun treeneissä Englannin kirkon Daily Prayeria.

Ruumiin rukous sa. Crosstrainer tekee hänen hartaudestaan kokonaisvaltaisen.

meissä tavoittelee, voi Korholan mielestä kasvaa ainoastaan vapaudessa. Vain vapaudessa voi olla rakkautta.

Kirkko on uskonasioissa herkkä tunnistamaan fundamentalismin. Korholan mielestä kirkko ei kuitenkaan huomaa, että sen omat poliittiset kannanotot ilmentävät joskus nimenomaan fundamentalismia. On erotettava arvot ja keinot. Politiikassa on kyse keinoista.

Korholan mukaan kirkko voi tuoda esiin arvoja, mutta sen kannattaisi varoa ottamasta kantaa politiikan keinoihin, ellei se halua päätyä jonkin puolueen käsikassaraksi.

HENGELLISYYS on Korholan mielestä rakastuneen korventavaa ikävää. Aamurukous liittää hänet maailmanlaajaan joukkoon, joka ikävöi Jumalaa ja samalla kiittää kaikesta: kiittää omasta ruumiistaan ja elämän lahjasta.

Olisi epärehellistä omaa ihmisyyttä kohtaan, jos usko ei näkyisi ulos. Mutta sitä Korhola kavahtaa, jos poliittinen vallankäyttäjä vetää naruista, jotka koskevat ihmisen Jumalakaipuuta.

Politiikan linjavedot pitää argumentoida niin, että ne ovat ymmärrettäviä ilman uskonnollisia perusteluja. Lainsäädännöllä ei pidä kuvitella edistävänsä uskoa. Se, mitä Jumala

JOS AAMU on ihanteellinen, se on kiireetön.

Korhola juo puolitoista litraa vettä. Kun hän on jumpannut aamurukouksen, on vuorossa aamiainen. Siinä yhteydessä hän lukee hengellisten isien ja äitien kirjoituksia sekä vähän lisää Raamattua.

Kiireettömyyttä tarvitaan, sillä nykyinen yhteiskunta läkähdyttää. Tämä on Korholan mielestä nopeiden otsikoiden ja harkitsemattomien leimojen aikaa.

Uskon maailma on jotakin, mikä kalibroi aivot uudelleen. Crosstrainer-hetkipalvelus kestää 28 minuuttia. Sen jälkeen maailman näkee kirkkaammin.

Crosstrainer-rukouksessa keho yhtyy rukoukseen, kun Eija-Riitta Korhola lukee anglikaanisen hetkipalveluksen.

TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVA ESKO JÄMSÄ

J

os aamu on filosofian tohtori Eija-Riitta Korholan unelma-aamu, se alkaa sanoilla: ”Oi Herra, avaa huulemme, ja meidän suumme julistakoon sinun kunniaasi.”

Ja tämä itse asiassa englanniksi, josta samoin kuin ruotsista on tullut Korholalle kotihartauden äidinkieli: ”O Lord, open our lips, and our mouth shall proclaim your praise.”

Korhola lukee tekstin tabletilta, johon hän on ladannut Englannin kirkon ilmaisen Daily Prayer -sovelluksen. Se antaa päivittäiset hetkipalvelustekstit suoraan ruudulle. Suomen kirkolta vastaava sovellus puuttuu. Siksi englanti.

Hetkipalvelukseen sisältyy Raamatun lukua ja rukouksia. Korhola lukee ääneen, koska puhuttu on enemmän kuin ajateltu. Usko on myös ruumiillista. Jumala itse tulee lihaksi Jeesukses-

Laskiaissunnuntai

THINKSTOCK

Taivaan tähden

26.2.

Syvempiä värejä ”NYT OLEN JÄRKYTTYNYT”, Jeesus aloittaa. ”Mitä sanoisin?”

Hän on hukassa ja etsii mieltä tilanteeseen, johon on ajautunut.

Kohtalon vääjäämättömyys saa hänet parahtamaan niin kuin kenet tahansa, joka on joutunut kohtaan, johon ei olisi koskaan uskonut joutuvansa.

Ensialkuun ei tulisi mieleen uskoa, että sitaatti on suoraan Raamatusta, mutta siellä se on, laskiaissunnuntain evankeliumitekstissä Johanneksen mukaan.

Eniten minua ottaa sydämestä ristiriita, joka Jeesusta syö. Hän on juuri sanonut, että jos rakastaa elämäänsä, menettää sen. Voittaa voi vain, jos panee elämänsä alttiiksi.

Juuri silloin hän tajuaa puhuvansa omasta kohtalostaan. Suomalaiselta pääsisi kirosana, mutta Jeesukselta rukous: ”Isä, pelasta minut tästä hetkestä!”

NÄINÄ ITSETUTKISTELUN viikkoina minua riipii sisäinen kahtiajako: elämä, jota elän, ja elämä, jota haluaisin elää. Panenko alttiiksi väärät asiat?

Enemmän kuin tuonpuoleiseen tulevaisuuteen viittaavia sanakäänteitä tarvitsen tämänhetkisen turhautumiseni kyseenalaistavia merkityksiä, syvempiä värejä, kuulaampia maisemia, resonoivaa ääntä.

Ihan samasta Jeesuskin puhuu. Äkillisen pelon ja tyhjyydentun-

non katkaisee kirkas tarkoitus, joka kantaa häntä taas jonkin matkaa. ”Ei!” hän suorastaan korottaa ääntään. ”Juuri tähän on elämäni tähdännyt.”

Juuri tähän, missä olen, on elämäni tähdännyt. Voin päättää, miten tilaisuuden käytän.

KAISA RAITTILA

12 B Gurun opissa Ohjaajana Jan van Ruusbroek

Katsele krusifiksia Aina kun nostat katseesi krusifiksiin tai tyhjään ristiin, se on jo uskoa ja rukousta.

Voit tehdä niin mennessäsi kirkkoon tai kappeliin ja istua siellä rauhassa krusifiksia tai ristiä katsellen. Voit istua myös kotona krusifiksin edessä, sytyttää kynttilän ja istua hiljaa. Voit sulkea silmäsi ja katsella hiljaa mielessäsi Kristusta.

Kuinka paljon uskoa tarvitset?

Sen verran, että katsot Kristusta.

Jan van Ruusbroek syntyi Brysselin eteläpuolella pienessä kylässä vuonna 1293. Hänen setänsä Jan Hinckaert työskenteli pappina Brysselissä. Setä huolehti myös isättömän Janin kasvatuksesta. Setänsä lailla Jan van Ruusbroek opiskeli teologiaa, ja toimi sitten 25 vuotta pappina Brysselissä. Vuonna 1350 Ruusbroek perusti setänsä ja parin ystävänsä kanssa Gronendaalin laaksoon luostarin, josta tuli vuosikymmeniksi kristillisen mystiikan keskus. Tuossa luostarissa hän kuoli 88-vuotiaana vuonna 1381.

Lähes 70-vuotias augustinolaismunkki on lähtenyt patikkamatkalle.

Lähtöpaikka on hänen kymmenen vuotta aikaisemmin perustamansa luostari, joka sijaitsee Groenendaalin laaksossa Brysselin kaakkoispuolella.

Vaeltaja on flaamilainen mystikko Jan van Ruusbroek.

Hän on matkalla veli Gerardin luokse. Tämä oli jostakin saanut haltuunsa Ruusbroekin kirjoituksia, joissa hän kuvaa ihmisen hengellistä matkaa Jumalan yhteyteen. Kirjoitukset olivat hämmentäneet Gerardia ja hänen tovereitaan.

Heitä askarrutti erityisesti, millainen on se tila, jossa ihminen kokee olevansa kokonaan yhtä Jumalan kanssa.

Ruusbroek on nyt valmistautunut keskustelemaan heidän kanssaan.

Hän oli jo kulkenut pitkän tien isättömästä pojasta papiksi, luostarin perustajaksi ja hengelliseksi ohjaajaksi.

Mene kolhuinesi peilin eteen Flaamilainen mystikko Jan van Ruusbroek kutsuu Jumalaa sielun kuvastimeksi. Sen peilin edessä saamme olla mitään peittelemättä kaikkine kolhuinemme.

Teksti Lauri Maarala Kuva Matti Pikkujämsä

Groedendaalin laaksoon hän oli vetäytynyt setänsä ja parin ystävänsä kanssa kyllästyneenä Brysselin vilinään. He asuivat erakkomajoissa metsän keskellä. Siellä metsän siimeksessä Ruusbroek meditoi ja kirjoitti.

Ehkä siellä veden peiliin katsellessa Ruusbroekille syntyi myös ajatus pei-

Kristusta Ruusbroek vertaa kivensiruun, joka heijastaa valoa peilin lailla. Tätä sirun valoa meidänkin tulisi heijastaa, Ruusbroek muistuttaa.

Miten se on mahdollista? Vain katsomalla Kristukseen, joka maailmaan tulleessaan on tullut yhtä pieneksi ja tyhjäksi kuin kivensiru, jonka helposti polkee jalkoihinsa. Juuri tällaisena hän kuitenkin on Jumalan iankaikkisen valon säihke, Jumalan kirkkauden loiste ja tahraton kuvastin. Rakkaudessaan hän polttaa kaiken itsekkyytemme poroksi.

Šiialainen marttyyrinäytelmä Šiialainen ashura-juhla kokoaa jopa kolme miljoona muslimia Irakin Karbalaan. Juhlaa vietetään muuallakin. Juhlan päähenkilö on Muhammedin tyttärenpoika Hussein, joka teloitettiin vuonna 680 käydyssä Karbalan taistelussa. Juhlassa pojat ja miehet ruoskivat itseään. Marttyyrikuolema symboloi taistelua epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

LEHTIKUVA/AFP/Ahmad Gharabli

LEHTIKUVA/AFP/Mohammed Sawaf

Kastautuminen pyhässä joessa ei puhdista kainaloita vaan synneistä. Rituaalinen puhtaus on Raamatustakin tuttu. Hindulaisuuden lukuisat Kumbha Mela -juhlat ovat suuria, mutta Allahabadin Kumbha Mela vasta lyökin ällikällä. Joka 12. vuosi järjestettävään tapahtumaan osallistuu jopa 120 miljoonaa ihmistä. Juhlien ajankohta määräytyy veda-astrologian mukaan. Seuraava Allahabadin Kumbha Mela on vuonna 2025.

LEHTIKUVA/AFP/SANJAY KANOJIA

3×

uskonnollinen megajuhla

Hindulainen kaste

listä ihmisen ja Jumalan välisen suhteen kuvana. Hän kutsuu Jumalaa sielumme kuvastimeksi, jossa voimme tutkia itseämme. Sen edessä saamme olla kaikkine kolhuinemme paljaana, mitään peittelemättä.

Meidän sielumme on syvimmässä merkityksessä Jumalan olemuksen peili. Jumala on luonut jokaisen

ihmisen eläväksi peiliksi, johon hän on painanut kuvansa. ”Hän elää kuin kuva meissä ja me hänessä”, Ruusbroek kirjoittaa. Meditaatio merkitsee hänelle katselevaa elämäntapaa. ­Toisinaan se menee yli järjen, ja johtaa Jumalan mittaamattomaan avaruuteen.

Pyhiinvaellus Mekkaan Viides ja viimeinen islamin pilari, joka tekee muslimista muslimin, on Hajj eli pyhiinvaellus profeetta Muhammadin syntymäkaupunkiin Mekkaan.

Joka vuosi noin kaksi, joskus liki kolmekin miljoonaa pyhiinvaeltajaa kiertää kuutionmuotoisen, yli kymmenen metriä korkean Kaaban kuutiorakennuksen ympäri seitsemästi. Vuoden 2017 Hajj ajoittuu syyskuulle, jolloin lämpötila Mekkassa voi kivuta yli 49 asteeseen.

Juhani Huttunen

MENOT 16.2. – 2 .3.

Esko Jämsä

a

9

Tuhka oli katumuksen merkki jo Vanhassa testamentissa.

Tuhka tuo katumuksen iholle Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikosta. Silloin otsaan piirretään katumuksen merkki, tuhkaristi.

E

räänä tuhkakeskiviikkona Ossi Tervonen astui ulos roomalaisesta kirkosta. Hänen otsaansa oli juuri piirretty tuhkaristi katumuksen merkiksi.

Kun hän kulki Italian pääkaupungin ahtailla kaduilla, monella vastaantulijallakin oli samanlainen risti otsassaan. Se muistutti, ettei luterilainen pastori ollut matkallaan yksin.

– Kirkko kutsuu minua viettämään paastonaikaa.

Se ei ole minun omaa aikaani, vaan yhdessä kirkkona jaettavaa aikaa.

Tänä vuonna Tervonen kutsuu muitakin matkalle mukaan. Hän toimittaa paastonajan aloittavan tuhkakeskiviikon messun Tapiolan kirkossa.

kon, papin tai seurakuntalaisen takasta.

Ristin voi joko jättää otsaansa tuhkakeskiviikon illaksi tai pyyhkiä pois heti penkkiin palattuaan. Pois pyyhkiminen ei vähennä ristinmerkin arvoa.

Messu on äkkiseltään katsoen tavallinen iltamessu raamatunlukuineen, saarnoineen ja ehtoollisineen.

Muista messuista sen erottaa otsaan piirrettävä tuhkaristi.

– Se on hyvin poikkeavaa kirkkovuodessa, Tervonen sanoo.

Tuhka oli katumuksen merkki jo Vanhassa testamentissa. 1000-luvulla siroteltiin tuhkaa kirkkokansan päälle. Myöhemmin tuli tavaksi tehdä tuhkakeskiviikon tuhka polttamalla edellisvuoden palmusunnuntaina käytetyt palmunoksat.

Nykysuomalaisessa luterilaisessa messussa pappi ottaa sormeensa öljyn ja tuhkan seosta ja piirtää sillä ristin ihmisen otsaan. Tuhka on usein peräisin kir-

se voi näkyä myös ulospäin.

Luterilainen kirkko ei määrää tarkkoja ruokaan tai muuhun elämään liittyviä paastosääntöjä. Kirkkokäsikirjan mielestä esimerkiksi tietyistä ruuista

”

Paasto ei ole vain sisäinen prosessi, vaan

luopuminen voi auttaa paastoon laskeutumisessa, mutta pakollista se ei ole.

Millaisia muotoja luterilainen paasto sitten voisi saada?

– Monet, jotka miettivät paaston matkaa, pohtivat, miten käyttävät aikansa. Maailmassa on kaksi megatrendiä, viihtymisen ja kuluttamisen megatrendit.

Paastonaikana voi miettiä, millä lailla olen itse osal-

linen näistä megatrendeistä, Ossi Tervonen toteaa.

Tervonen pyrkii käymään säännöllisesti messussa ja käyttämään aikansa hyvän kirjallisuuden äärellä.

– Seurakuntalaiset, jotka etsivät lukemista paastoon, päätyvät usein ortodoksisten tai katolisten teosten äärelle. Luterilaisessa kirkossa ei oikein ole paastokirjallisuuden perinnettä.

Tervonen muistuttaa myös paastonajan keräyksistä.

– Niissä voi konkreettisesti antaa omastaan. Paasto ei ole vain sisäinen prosessi, vaan se voi näkyä myös ulospäin.

Katumus on tuhkakeskiviikon ja sitä seuraavan paastonajan ytimessä. Ossi Tervosen mielestä kirkon yhteinen paasto antaa katumuksellekin laajemman näköalan.

– Meidän pitäisi yhteisönä ja kirkkona katsoa kriittisesti yhteiskunnan rakenteita, esimerkiksi sitä, miten kohtelemme tänne muualta tulleita ihmisiä.

Tervonen viittaa 300-luvulla eläneeseen kirkkoisä Johannes Krysostomokseen. Hän haastoi itseään ja seurakuntalaisiaan kysymällä, miltä kotiseutumme näyttäisi, jos me kaikki eläisimme kristillisesti.

Viime kädessä katumuksessa on kyse mittasuhteista.

– Katumuksen tunne syntyy siitä, että asetan itseni Jumalan eteen. Siinä valossa joudun katsomaan itseäni rehellisesti. Näen, miten riippuvainen olen Jumalasta.

Saila Keskiaho

Tuhkakeskiviikon messua vietetään Espoon kirkoissa keskiviikkona 1.3. Katso tarkat ajat ja paikat seurakuntien menosivuilta.

10 A

MENOT 16.2. – 2 .3.

Espoon tuomiokirkko -seurakunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi Osoitteet: Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2 Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala Pitäjäntupa, Kirkonmäentie 2 Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Nupurin kappeli, Brobackantie 1-3 Rinnekappeli, Rinnekodintie 6 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8 Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA Messu su 19.2. klo 10 ”Jumalan sanan kylvö”. Liturgi Seppo Särkiniemi, avustaa Mari Mathlin, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Lea Waaraniemi. Lauluryhmä Lapsikuoro Välkkeestä. Kirkkokahvit.

Laskiaissunnuntain messu su 26.2. klo 10 ”Kohti Jerusalemia!”. Liturgi Anita Kyönsaari, avustaa Raigo Liiman, urkuri Marja-Liisa Talja, kanttori Päivikki Leinonen. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu su 26.2. klo 18 ”Älä pelkää”. Musiikki: Leena Talvio, Junnu Aaltonen (huilu), Martti Pitkänen (kontrabasso), Markku Luhtasela (kitara). Pappina Kirsi Muurimäki, juontaa Minna Törrönen. Seurakuntalaiset avustavat. Iltatee kuorissa messun jälkeen. Haluaisitko tulla mukaan messun valmisteluun? Kysy lisää Tuija- papilta: tuija.kuusinen@ evl.fi.

Tuhkamessu ke 1.3. klo 18. Liturgi Kirsi Muurimäki, kanttori Päivikki Leinonen. Seurakuntalainen saa halutessaan tuhkaristin otsaan alkavan paastonajan merkiksi.

MESSUT KAPPELEILLA Auroran kappeli Messu su 19.2. klo 12. Linervo, Waaraniemi. Kirkkokahvit.

Kalajärven kappeli Laskiaissunnuntain messu su 26.2. klo 12 ”Ole minulle kallio”. Muurimäki, Talja. Kirkkoväärtit avustavat.

Kirkkokahvit.

Kauklahden kappeli Kyläkirkko su 19.2. klo 12. Liiman, Ylioja. Kirkkokahvit.

Nupurin kappeli Messu su 26.2. klo 12. Kunnamo, Leinonen. Kirkkokahvit.

Suvelan kappeli HalleLuja -messu pe 17.2. klo 18.

Marte, nuoret juontajat ja nuorten bändi.

Messu su 19.2. klo 15. Ikonen, Ylioja.

Kirkkokahvit.

Rukoushetki arkisin klo 12–12.30.

Tule hetkeksi hiljentymään.

Viherlaakson kappeli Messu su 26.2. klo 12. Kuusinen, Koivusalo. Kirkkokahvit.

ENGLANNINKIELINEN JUMALANPALVELUS Sunnuntaisin klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalossa.

Kaksi suomenkielistä pyhäkouluryhmää (3–6 v. ja 7–12 v.) sekä yksi englanninkielinen pyhäkouluryhmä (13+ v.) Kirkkokahvit. Järjestäjinä Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC).

Lisätiedot: www.church.fi.

PITÄJÄNTUPA Miestenilta Aarteenetsijät ma 27.2. klo Ilkka Rytilahti: ”Rakkauden voima – Rakkauteen ja vapauteen luotu”.

AURORAN KAPPELI 10 puheenvuoroa Reformaation juhlavuonna to 16.2. klo 19. TL Ilmari Karimies: ”Sola fide” – mutta mitä se on? Juonto Hannu Mäenpää. Kahvit klo 18.30.

Vasemman käden maalaus la 18.2. klo 11–16. Kun tunteet ja värit vievät, syntynyt kuva voi rohkaista, puhutella ja parantaa. ILMOITTAUTUMINEN: kaarina.kajakoski@gmail.com.

Maksu 20 e/hlö. Omat eväät.

Kappelilounas ma ja pe klo 11–13.

Alkuhartaus. Aikuiset 4,50 e; lapset 0,50–2 e.

Pappi paikalla to klo 11–12.

Hiljaisuuden rukoushetki ti 28.2. klo 19 Auroran vanhassa kappelissa.

Café Aurora ma–pe klo 10–14. Suolaista ja makeaa, netti, lehtiä, salaattibaari. ”Uskonpuhdistuksen tärkeät paikat” -valokuvanäyttely 17.3. asti.

Hiihtolomaviikolla 20.–26.2. kappeli on kiinni.

Lue lisää: www.espoonseurakunnat. fi/web/tuomiokirkkoseurakunta/ auroran-alue.

KALAJÄRVEN KAPPELI Raamattuilta to 16.2. ja 2.3. klo 18.30. Apostolien teot, Seppo Särkiniemi.

Israel-rukousilta ke 1.3. klo 19.Ylistys- ja rukousilta pe klo 19.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kappelilounas ti klo 11–12.30, hinta 4 e. Alkuhartaus.

Radioraamattupiiri ti 21.2. klo 18.30.

Hengellisen kirjallisuuden piiri ke 22.2. klo 18. ”Koraanin Allah vai Raamatun Jumala?”.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI Riitta Keskimäen luentosarja Pietarin kirjeistä su 19.2. klo 17. ”Jerusalem – valittu kaupunki”.

Kahvit klo 16.30.

SUVELAN KAPPELI Miesten piiri pe 17.2. klo 12. Asiaa miehille tärkeistä asioista, Pentti Laukkanen ja Kari Punkkinen.

Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 23.2. klo 15. Tied. Anni Vanhanen, 050 438 0189.

Hetki-perhekahvila yhden vanhemman perheille su 26.2. klo 13–14.30.

Lapsilla omaa ohjelmaa. Ei ennakkoilmoittautumista Ilo ylistää! It´s Joy to praise! Su 26.2. klo 15 – Sunday 26.2. at 3 pm.

Puheenvuoroja, rukousta, ylistyslauluja. Mukana mm. Ilona Gill ja Suvelan kappelin lauluryhmä.

Diakonia- ja lähetyspiiri ma 27.2. klo 18. Diakonia tänään, Jyrki Myllärniemi.

Kappelilounas ti 28.2. klo 12. Alkuhartaus, ateria 3 e. (Huom. ti 21.2. ei ole kappelilounasta.)

Käsityö- ja askartelupiirin retki Cafe Menitaan Soukkaan ti 28.2.

”

Lähtö Suvelan kappelilta klo 13.15.

Rukouksen, laulun ja Sanan piiri to 2.3. klo 15.

Café Suvela ma-pe klo 12–15.

VIHERLAAKSON KAPPELI Lähetyspiiri ma 27.2. klo 14.

Avoin raamattupiiri ti klo 18. Matteuksen evankeliumi. Äitien ilta ti 28.2. klo 18. Hengähdys äideille kiireisen arjen keskellä.

Lisätietoja Anna Lahtiselta, 050 434 1063.

MUKSUN MUKAAN MUSKARIIN! Kalajärven kappelin perjantaiaamupäivisin kokoontuvissa ryhmissä sekä Viherlaakson vauvojen (3–7 kk) uudessa ryhmässä (to 14.20–14.50 ) on vielä muutama paikka vapaana.

ILMOITTAUDU: Espoon tuomiokirkkoseurakunta/ toiminta/musiikki / muskarit.

KUOROJA LAPSILLE

Espoon seurakuntien erityisnuorisotyö etsii luotettavia ja turvallisia aikuisia tukihenkilöiksi 9–14-vuotiaille lapsille ja nuorille. Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä: sari.vikstrom-kivioja@evl.fi tai 050 438 0185.

Lapsikuorot Tuike ja Välke harjoittelevat torstaisin Auroran kappelissa. Lapsikuoro Tuike 6–8-vuotiaille klo 17.30–18.15. Kuoroa johtaa musiikkileikkikoulunopettaja Heli Vapaakallio, 050 432 7527. Lapsikuoro Välke 9–14-vuotiaille klo 17.30– 18.15. Kuoroa johtaa kanttori Lea Waaraniemi, 040 831 9099. Tärkeintä on laulamisen ilo!

NUORET

KUORO KAIKILLE

Isoskoulutus tiistaisin klo 17.30 Suvelan kappelissa ja keskiviikkoisin klo 17.30 Auroran kappelissa.

Luja kallio -ilta perjantaisin klo 18–22 Suvelan kappelissa. Hiihtolomaviikolla 20.–26.2. ei ohjelmaa, paitsi Suvelan kappelin nuortentilassa avoimet ovet ke 22.2. klo 12–16.

HalleLuja- messu pe 17.2. klo 18.

Sami Marte, nuoret juontajat ja nuorten bändi. www.lujakallio.fi.

Into laulaa riittää! Stressitön, ikärajaton ja ilman pääsyvaatimuksia! Kuoro kaikille harjoittelee parittomien viikkojen torstaisin (16.2. ja 2.3.) klo 18.30–20 Espoon tuomiokirkossa.

TUKIHENKILÖKSI NUORELLE?

LAPSILLE JA PERHEILLE Perhekerhoissa tutustuu toisiin lapsiperheisiin. Ks. kaikki perhekerhot: www.espoonseurakunnat.fi /toiminta/alle kouluikäiset/perhekerhot/ Tuomiokirkkoseurakunta.

Pyhäkoulut koontuvat sunnuntaisin klo 12 Espoon tuomiokirkon srk-talossa ja Kauklahden kappelissa sekä klo 15 Suvelan kappelissa. Messupyhäkoulu messun aikana su 26.2. klo 12 Viherlaakson kappelissa. Khmerinkielinen pyhäkoulu su 26.2. klo 14 Suvelan kappelissa. Hiihtolomaviikolla 20.–26.2. ei kokoontumisia.

KRITO – KOHTI EHEYTTÄ Uusi Krito-ryhmä alkaa ma 13.3. klo 17.30–20 Espoon tuomiokirkon srk-talolla. Mahdollisuus mm. ihmissuhteiden ja elämän kipukohtien työstämiseen. Toimintamenetelminä kertominen, kuunteleminen, kirjoittaminen ja rukous. Materiaalina ”Lupa tuntea” -kirja. Ryhmä on luottamuksellinen ja suljettu. 6 kokoontumiskertaa 13.3–8.5. Osallistujat haastatellaan. ILMOITTAUTUMINEN 6.3 mennessä: Virpi Sutelainen, 040 736 9315.

PARILLISILLA VIIKOILLA: Kalajärven kappelissa ma klo 14, Laaksolahden kappelissa ma klo 13, Nupurin kappelissa ”Kohtaamispaikka” ke klo 13, Espoon tuomiokirkon srk-talossa to klo 12.30 sekä Suvelan kappelissa ”Hopeapiiri” to klo 13.

POIKKEA UNELMANKAMMARIIN Kirpputori ja kahvila – Edullisia ostoksia ja kuppi kuumaa. Avoinna ma klo 10–13 ja to klo 10–17, hartaus to 2.3. (joka kuukauden 1. torstai) klo 11.30. Peittopaja ma klo 13–15. Ompelu- ja tuunauspaja to klo 17–19.

Otamme vastaan hyväkuntoista pientavaraa ja vaatetta. Tied. Kirsi Salonen, 040 763 6599.

KESKUSTELUAPUA PARIJA PERHESUHTEISIIN Matalan kynnyksen Silta-keskustelut sekä ongelmallisen tilanteen Kriisi-keskustelut. Voit tiedustella myös Solmuneuvonnasta, josta saa ohjausta toistuviin ristiriitoihin ja parisuhteen solmuihin. Ajanvaraus perhetyönohjaajilta 040 5474 146 tai 050 465 3180 tai outi.wenell@evl.fi tai arja.seppanen@evl.fi.

KAIPAATKO TUKEA? Oletko vaikeassa elämäntilanteessa? Et ole yksin. Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue; 040 763 6599, Espoon keskus ja Suvelan alue; 040 531 1037, 040 547 1861, 050 438 0189, Pohjois-Espoo (Kalajärvi); 040 736 9315, Länsi Espoo (Kauklahden, Siikajärven, Muuralan ja Nupurin alueet); 050 438 0176, 040 513 0862, Viherlaaksolahti; 040 572 5344.

ELÄKELÄISKERHOT

KATSO AJANKOHTAISIMMAT TAPAHTUMAT VERKOSTA

Eläkeläiskerhot kokoontuvat PARITTOMILLA VIIKOILLA: Kauklahden kappelissa ma klo 13, Auroran kappelissa ti klo 13, Viherlaakson kappelissa ke klo 13, Nupurin kappelissa to klo 10.30 sekä Suvelan kappelissa ”Teräskukat” to klo 13.

Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa toimii runsaasti pienryhmiä.

Tule mukaan! Ajankohtaisimmat tapahtumat ja ryhmät löydät myös verkosta: www.espoonseurakunnat. fi/web/seurakunnat/tuomiokirkko.

Seuraa meitä somessa ja verkossa!

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

A

Espoonlahden seurakunta Toimisto: Merivirta 3, puhelinpalvelu klo 9–15, p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi Osoitteet: Soukan kappeli, Soukankuja 3 SODE nuorisotila, Soukantie 13 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Mäntykappeli, Mäntytie 27 Iivisniemen seurakuntakoti, Iivisniemenkatu 3 Kerhotilat: Iivisniemenaukio 1, Ruorikuja 1 ja Ankkuritie 5 Da

LETTERS FROM MOTHER TERESA

Katekismus arkikäyttöön ti 28.2., 21.3. ja 25.4. klo 18 Soukan kappeli, Erkki Kuusanmäki.

KODIN PALOTURVALLISUUS Turvallisuuskouluttaja Timo Levänen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta to 16.2. klo 13 Soukan kappelilla. Aluksi hartaus ja kahvit 1,5 e.

RAAMATTUA LUIHIN JA YTIMIIN Danielin kirja on aiheena to klo 18 Soukan kappelilla, kirkkoherra Jouni Turtiainen. 16.2. Kasvisruokaa ja ennusunia (Daniel 1–2). 2.3. Miehet uunissa ja kuningas puussa (Daniel 3–4).

LUKUPIIRI Kaari Utrion kirjasta Seuraneiti keskustellaan ti 21.2. klo 18 Kivenlahden kirjastossa, Merenkäynti 3. Ti 21.3. kirjana Raija Oranen, Aurora.

Tied. Maisa Tervo 050 592 8388.

Ryhmä läheisensä menettäneille alkaa ti 14.3. klo 19 Soukan kappelilla, 7 kokoontumista. Ohjaajina diakonissa Teija Moilanen ja pastori Teemu Reinikainen, joille tied. ja ilm.

28.2. mennessä: teija.moilanen@evl. fi 040 728 7478, teemu.reinikainen@ evl.fi 050 467 7793.

Leskenlehdet – elämässä eteenpäin pe 17.2. klo 13–15 Soukan kappeli, parittomat viikot. Kahvit 2 e. Avoin ryhmä on tarkoitettu sururyhmän käyneille tai vähintään vuoden leskenä olleille. Tied. Pirjo Hagmark 040 547 1848.

Venytellään äänijänteitä kanttorin johdolla ti 28.2. klo 13 Soukan kappelilla. Pullakahvit 1, 5 e. Seuraavat laulut lauletaan ti 14.3.

Leipämessu pe 17.2. klo 10.30. Erkko, Puukko. Mukana diakoniatyöntekijöitä. Esirukousmahdollisuus. Messun jälkeen soppalounas.

Messu su 19.2. klo 11. Ylisuutari, Sinervo, Yli-Jaskari, Laulumieli-kuoro. Lapsille pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Messu su 19.2. klo 17. Sinervo, Lonka.

Iltatee.

Messu su 26.2. klo 11. J. Lehti, Knuutti, Ojala. Kirkkokahvit.

Tuomasmessu su 26.2. klo 17. Knuutti, Ojala, Nardus. Iltatee.

Tuhkamessu ke 1.3. klo 18. Olli, Yli-Jaskari. Paastonaika alkaa.

Toivon Tori torstaisin klo 12–18 os.

Soukankaari 8 B. Kirpputorin tuotto Petroskoin vammaisille lapsille ja nuorille sekä heidän omaishoitajilleen. Jos tahdot auttaa kirpputorilla, ota yhteyttä Eila-Riitta Kämppi, 050 593 1412.

TUKEA SURUSSA

LAULUKERHO

MITÄ ON KRISTINUSKO TÄNÄÄN?

OSTAMALLA TEET HYVÄÄ!

Maksu 30 e sis. ruokailu, koulutus ja käsikirja, dvd 13 e koulutuksen yhteydessä. Kouluttajana Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta.

Ilm. viim. 24.3. miel. sähköpostilla anni.katajisto2015@gmail.com, 040 566 0963.

Kirjeitä Äiti Teresalta -elokuva ke 22.2. klo 18.30 Soukan kappelissa.

Koskettava kuvaus Äiti Teresasta, joka omisti elämänsä köyhien ja unohdettujen auttamiselle. Elokuva keskittyy suurilta osin Intian vuosiin ja kertoo hänen uskomattoman tarinansa neljän vuosikymmenen ajalta.

MESSU SOUKAN KAPPELISSA

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP Kansainvälinen yhteysilta pe 3.3. klo 18.30 Soukan kappelissa. Welcome to our international evening of fellowship. Next evening 7.4. facebook.com/espoonlahtifellowship.

DIAKONIA – TUKEA ELÄMÄÄN Diakonian palveluajat ma klo 9–10 Merivirta 3 A, 3. krs. p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappeli, p. 09 8050 6738.

Ruokailu vähävaraisille ma, ti ja to klo 11–12 Soukan kappeli. Lipunmyynti klo 10.30–11.30, aikuiset 3 e, 3–14-v. 1 e.

Elintarvikejakelu ma, ti, ke ja pe klo 9, Merivirta 3 A. Vuoronumerot arvotaan klo 8.40.

TAVOITTEENA TYÖLLISTYMINEN Tule hankkimaan tietoa, tukea ja taitoa työllistymisen kysymyksiin yhdessä jakamalla ja tekemällä la 4.3. kello 10–14 Soukan kappelille.

Mukana työllistämisen ammattilaisia Espoon kaupungilta ja yksityiseltä sektorilta. Tied. ja ilm. viim. 27.2. mennessä diakoniatyöntekijä Anna Helenius 040 537 6848.

NAISTENPÄIVÄNÄ TEATTERIIN! Marian kyyneleet ke 8.3. klo 18.30 Soukan kappelissa. Jouko Ollikainen maalasi kymmeniä itkeviä Marioita, naiset kirjoittivat omakohtaisia koskettavia tarinoita ja Tuija Rantalainen sävelsi niistä lauluja. Veikkolan Kartanoteatteri esittää, ohjaajana Eija Ahvo. Esitys sopii niin miehille kuin naisillekin. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Iltatee. Marian kyyneleet on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

YHTEISVASTUU Tänä vuonna Suomessa autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Kansainvälisenä kohteena on Lähi-itä, erityisesti Jordania, jossa tuetaan nuorten syyrialaisten pakolaisten koulutusta.

Espoonlahden alueella tuetaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden kotouttamista.

11

YSTÄVÄKSI YKSINÄISELLE Isosten lipaskeräys pe-la 10.–11.3.

Tempauskeräys Tillinmäessä la 25.3.

Lipaskeräys alueemme kauppakeskuksissa pe-la 31.3.–1.4.

Myyjäiset la 8.4. klo 11–14 Soukan kappeli.

Haluatko kerääjäksi? Lista- ja lipaskerääjiä tarvitaan! Ota yhteyttä britta.blomberg@gmail.com, 0400 936 621. www.yvkerays.net.

ONNENPÄIVÄ Ota mummit, kummit, vaarit ja vauvat mukaan ja tule koko perheen kivaan Yhteisvastuutapahtumaan la 18.3. klo 10–14 Soukan kappelille.

Sisällä mm. kahvila, arpoja, ongintaa, nukketeatteri, kirpputori, pelihuone, pomppulinna, leivonnaisia, kasvomaalausta, lettikampauksia, verenpaineenmittausta, Yhteisvastuutuotteita sekä kasvis- ja jauhelihakeittoa. Ulkosalla lettuja, makkaroita, partiopiste ja hevosajelua.

Onnenpäivän kirpputorille otetaan

vastaan lahjoituksia: ehjiä, puhtaita lasten ja aikuisten vaatteita, kodin pientä esineistöä ja astioita sekä lastenkirjoja (huom! ei vuodevaatteita eikä aikuisten kirjoja). Voit tuoda lahjoitukset ma-to 8–21, pe 8–17, la 9–17 ja su 9–20 Soukan kappelille, viimeistään to 16.3.

LUUKAS 10 – TAPA ELÄÄ L10T on innostava ja käytännöllinen tapa seurata Jeesusta. Sopii ujoille, rohkeille, kiireisille. Pe 7.4. klo 18–20.30 ja 8.4. klo 9–18 Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2.

Onko sinulla aikaa tunti tai kaksi viikossa? Seuraava ArkiYstävä-kurssi Leppävaaran kirkolla la 4.3. klo 9.30–15, to 9.3. klo 17–20 ja ma 13.3. klo 17–20. Tied. ja ilm. Tarja Huttunen 040 734 7715 tai Riitta Türkmen 040 546 5198.

LEIRIELÄMÄÄ Hyvää ruokaa, kivoja kavereita ja hauskaa tekemistä talvileirillä Velskolassa 24.–26.3., esi–2-lk. Ilm. sodesode.fi viim. 28.2. Hinta 35 €.

NUORET Tsekkaa sodesode.fi, @sodesta.

Menokasvo

Arman Alizad: Hengellisyys on osa sisimpääni Ovatko eri puolille maailmaa suuntautuneet matkasi muuttaneet sinua ihmisenä?

Kyllä. Reissuni ovat tuoneet minulle ymmärryksen, ja se on universumissa avain kaikkeen. Ilman sitä ei tapahdu kehitystä. Kohdattuani erilaisia ihmisiä olen oppinut ymmärtämään, miksi he ajattelevat tai toimivat tietyllä tavalla.

Mikä saa sinut onnelliseksi?

Elämäni suurin ilon, onnen ja rakkauden lähde ovat omat lapseni: 3-, 6- ja 14-vuotiaat tyttäret. Omia tyttäriä tärkeämpiä asioita ei ole olemassa.

PAULA HUHTALA Ihmisen asialla – Arman Alizad. Ajatuksia ihmisyydestä, hengellisyydestä ja äärimmäisistä kokemuksista. Leppävaaran kirkolla (Veräjäkallionkatu 2) ke 1.3. klo 19. Lopuksi kahvitarjoilu.

SIRPA PÄIVINEN

Mitä tekisit, jos voisit muuttaa maailmaa?

Huolehtisin siitä, että kaikilla ihmisillä olisi mahdollisuus ilmaiseen koulutukseen. Maailman kaksi suurinta ongelmaa ovat kouluttamattomuus ja se että emme ymmärrä toisiamme. Jälkimmäinen johtuu ensimmäisestä. Koulutuksen puute vaikuttaa eriarvoisuuteen, naisten ja lasten huonoon asemaan sekä ihmisoikeuksien rikkomiseen.

Mitä hengellisyys merkitsee sinulle?

Se merkitsee rauhaa. Hengellisyys on osa sisimpääni.

Uskon hyvän tekemiseen. Kun täytän pääni hyvillä asioilla, näen enemmän hyvää ympärilläni. Rukoileminen on minulle meditatiivinen hetki.

Minun on vaikea uskoa taivaassa olevaan valvontakameraan, joka seuraa ihmisten tekoja ja rankaisee, jos tekee väärin.

12 A

MENOT 16.2. – 2 .3.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: Leppäsiipi, Alberganesplanadi 1, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi, päivystävä vahtimestari ma–su klo 9–18, p. 09 8050 5531.

Osoitteet: Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2 Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5 Karakappeli, Karakalliontie 12 Uuttu, Lintukulma 2 KilonRisti, Vanharaide 1 Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1.

MESSUT HUOM! Messu pysyvästi Leppävaaran seurakunnassa klo 11.

Leppävaaran kirkko Messu ja kirkkokahvit su 19.2. klo 11.

Yletyinen, Alanne, Hyry.

Laskiaissunnuntain messu ja kirkkokahvit su 26.2. klo 11. Raiskio, Koskela, Latvanen, kirkkokuoro.

Karakappeli Messu ja kirkkokahvit su 19.2. klo 13.

T. Salo, Hyry.

Tuhkakeskiviikon messu ke 1.3. klo 19. Juvela, Hyry.

KilonRisti Hiljainen rukousaamu perjantaisin alk. klo 8.15, ohjattu rukous klo 8.30.

Kuukauden 1. perjantaina ehtoollishartaus.

Perkkaan kappeli Sanajumalanpalvelus ja iltatee su 26.2. klo 17. Raunu, Latvanen.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, Olarinluoma 4, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Osoitteet: Olarin kirkko, Olarinluoma 4 Matinkappeli, Liisankuja 3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4 Chapple, kauppakeskus Iso Omena (toimintaa maaliskuusta alkaen)

MESSU Olarin kirkko: Messu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen su 19.2. klo 10. Liturgia ja saarna Salla-Maria Viitapohja, avustava pappi Juha Virta, avustajina diakoni Tytti Kohonen, kanttori Päivi Hakomäki, Hannele Savunen, laulu.

Messussa otetaan käyttöön Reformaatio-ovi. Ovi sijoitetaan Olarin kirkon aulaan. Reformaation merkkivuoden 2017 aikana oveen voi naulata teesejä kirkkoon liittyen.

Messu su 26.2. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Liturgia ja saarna Antti Malinen, avustava pappi Inari Varimo, kanttori Sari Rautio. Messun jälkeen herättäjäseurat. Mukana Marjatta Laitinen, Arto Laitinen, Antti Malinen.

Tuhkamessu ke 1.3. klo 19. Liturgia ja saarna Antti Kruus, kanttori Sanna Franssila.

Olarin kappeli: Risteys torstaisin.

Etkot klo 18, jolloin tarjolla ruoka pieneen hintaan. Rento messu klo 19, jonka musiikista vastaavat risteysmuusikot. Messussa lauletaan virsien lisäksi uutta hengellistä musiikkia.

Messun jälkeen jatkot klo 21 asti.

Risteys on tarkoitettu kaikenikäisille

IHMISEN ASIALLA – ARMAN ALIZAD Ajatuksia ihmisyydestä, hengellisyydestä ja äärimmäisistä kokemuksista. Keskusteluvieraana Leppävaaran kirkolla Arman Alizad ke 1.3. klo 19. Tilaisuuden lopuksi kahvitarjoilu. espoonseurakunnat.fi/ letapahtuu.

YHTEISVASTUUN LIPASKERÄYSTEMPAUS Ota osaa lipaskerääjänä! Lipaskeräystempaus kauppakeskus Sellossa perjantaisin 17.2., 3.3. ja 10.3. klo 15–18. Voit tulla keräämään tunniksi tai koko ajaksi, kerran tai joka kerta.

Lippaan ja liivin saat noudettua tempauksen aikana Lasten kappeli Arkista, Sellon kauppakeskuksesta, Leppävaarankatu 7, 3.krs, sisäänkäynti portaaseen Danske Bankin vierestä. Keräystempauksen ajan Arkissa on kerääjille taukokahvila.

Tied. diakoni Heli Taina-Rantakaulio, 040 513 0867 tai heli.taina-rantakaulio@evl.fi.

LAPSILLE JA PERHEILLE Kaakaopyhäkoulu maanantaisin klo 17–18 partiokolossa, Miekka 2.

Sisäänkäynti rakennuksen takapuolelta. Tarjolla kaakaota. Tied. Anni Katajisto, 040 566 0963.

Perhekahvila. Tapaa muita perheitä lapsineen klo 9–11.30 maanantaisin Lasten kappeli Arkissa, torstaisin KilonRistissä ja Uutussa sekä perjantaisin Uutussa. Perhekahvilassa voit vaihtaa kuulumisia perheen arjesta, iloista ja suruista. Hartaus ja leikkilauluhetki n. klo 10. Tarjolla kahvia ja pullaa.

Muskarit. Tilaa 1–4-vuotiaiden

raikkaasta ja yhteisöllisestä toteutustavasta pitäville. Yli 4-v. lapsille on kirkkoparkki messun ajan. To 16.2.

Risteyksessä liturgia ja saarna Jussi Koski, avustaa Aletta Palosaari. To 23.2. Risteyksessä liturgia ja saarna Inari Varimo, avustajana Aletta Palosaari. Risteys palaa 2.3. alkaen takaisin Chapple Isoon Omenaan.

Su 26.2. klo 16 messu. Liturgia ja saarna Inari Varimo, kanttori Sanna Franssila.

Matinkappeli: Messu su 19.2. klo 12.

Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, kanttori Päivi Hakomäki.

Messu su 26.2. klo 12. Liturgia ja saarna Marjo Parttimaa, kanttori Sari Rautio, Riku Salminen, laulu.

ryhmissä. Lisätietoja: Essi Nyyssönen, 040 559 1489 tai eeva-maria. nyyssonen@evl.fi.

TOIMINTAA ALAKOULUIKÄISILLE Leirit 1.–6.-luokkalaisille: 4.–6.-luokkalaisten leiri pe 10.3.– su 12.3. Hilan leirikeskuksessa, Saarentie 50, Kirkkonummi. Hinta 35 e. 1.–3.-luokkalaisten leiri pe 31.3.– su 2.4. Hilan leirikeskuksessa. Hinta 35 e. Hinta sisältää molemmissa leireissä kuljetukset, täysihoidon, tapaturmavakuutuksen sekä ohjelman. Leireillä luvassa ulkoilua, sisäilyä, hartautta ja hauskanpitoa.

ILMOITTAUTUMISET LEIREILLE:

nuortensiipi.fi. Lisätietoja: Daniela Saba-Myers, daniela.saba-myers@ evl.fi, 040 532 6770.

Iltapäiväparkki klo 13–16 tiistaisin Siivessä, keskiviikkoisin KilonRistissä, torstaisin Uutussa. Leikkiä, läksyjä, pelejä, askartelua. Iltapäiväparkki on 2.–6.-luokkalaisten oma paikka.

Parkkiin voi tulla suoraan koulusta tai viim. klo 14.30 hartauden alkaessa. Tarjolla välipala.

ILKKA RYTILAHDEN LUENTOSARJA ”RAKKAUDEN VOIMA” ”Liittymään ja tuntemaan kutsuttu” 2.luento to 16.2. klo 18.30, Leppävaaran kirkko. Aiheesta alustaa past.

Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta. Illassa keskustellaan aiheesta alustuksen pohjalta. Teetarjoilu klo 18 alkaen.

PIENRYHMÄTOIMINTA Naisten Kesken ke 1.3. klo 18, Uuttu.

Sielunhoidollinen piiri, jossa jaetaan

ti 21.2. klo 18, Hvittorp. Iltapala 3 €.

Matkat kimppakyydein. Lähtö Matinkappelilta klo 17.30. Kotimatkalle lähdetään klo 21. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Anneli Virolainen, 0400 205 445 viimeistään kolme päivää ennen saunareissua. Muut saunaillat 6.3., 4.4., 4.5.

Neljän viikon ilmaiset kurssit Olarin kappelilla. Koodauskurssi 3–6-luokkalaisille maanantaisin 27.2. alkaen klo 17–18.30. Teatterikurssi 1–6-luokkalaisille keskiviikkoisin 8.3. alkaen klo 16.30–18. LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN niittykappeli. net/tytotjapojat.

Perheiden YV-tapahtuma la 4.3. klo 10–13 Chapple Iso Omena. Toimintaa perheille musiikin, kädentaitojen ja temppuradan merkeissä. Hodari- ja hattaratarjoilu hinta 5e/perhe Yhteisvastuun hyväksi.

RYHMIÄ AIKUISILLE

NAISTEN SAUNAILTA

KOULULAISTEN KERHOT

CHAPPLE TÖMISEE JA SOI

taidetarvikkeet, 2–20 e/kerta oman tilanteen mukaan. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Tiedustelut Kristiina Huotari p. 050 570 4904, kristiina. huotari@evl.fi.

Lasten oma kirkkohetki, jossa seikkaillaan Pikku Päkä -lampaan kanssa. Klo 9.30–10: Matinkappelilla 6.3., Olarin kappelilla 9.3. ja Kirkolla 10.3.

LISÄTIEDOT Mia Silvola 050 576 4891.

Messun jälkeen tarjoamme Reilun kaupan kirkkokahvit.

Chapple Isossa Omenassa avaa ovensa taas ma 27.2. alkaen. Tilan toiminnasta voit hakea lisätietoja: www.espoonseurakunnat.fi/web/ nyt/tapahtumahaku. Kouluikäisten ja nuorten toiminta: www.niittykappeli.net. Alle kouluikäiset: www. espoonseurakunnat.fi/alle-kouluikaiset/perhekerho/olari.

la, päiväraamattupiiri torstaisin klo 14 Karakappelilla. Piireissä tutustutaanmm Raamattuun lukien, mietiskel64 len, keskustellen ja rukoillen kahvikupposen äärellä. Ryhmiä ohjaavat seurakunnan vapaaehtoiset. Tied.

Uutun piiri Tuomas Valmari 040 547 2016, kirkon piiri Simo Salminen 040 861 2080, päiväpiiri Karita Salminen 040 536 7066.

Leppävaaran seurakunnassa toimii noin parikymmentä aikuisten pienryhmää. TUTUSTU ja tule mukaan: espoonseurakunnat.fi/ letoiminta Katso tapahtumien tarkemmat tiedot verkon tapahtumakalenterista: espoonseurakunnat.fi/lekalenteri Seuraa meitä somessa ja verkossa! facebook.com/leppavaaranseurakunta espoonseurakunnat.fi/leppavaara nuortensiipi.fi @nuortensiipi

PIKKU PÄKÄN KIRKKOMUSKARI

KIRKKOKAHVIT

CHAPPLE AVAA OVENSA VIIKOLLA 9

elämän kuulumisia ja rukousaiheita.

Kokoontumisiin sisältyy pieni alustus tai valmiin tekstin lukeminen LE ja sen 91 x pohdinta. Kokoontumiset joka kuukauden 1. keskiviikko klo 18. Tied.

Eija Ala-Venna, 045 675 532. Äiti Teresa -piiri torstaisin klo 11, Karakappeli. Oletko kiinnostunut käsitöistä, kansainvälisestä auttamisesta ja hyvästä seurasta? Lämminhenkisessä avoimessa piirissä kudotaan vaatteita ja peittoja Intian vähävaraisten auttamiseksi ja vaihdetaan kuulumisia käsitöiden lomassa. Klo 12 kahvi- ja rukoushetki. Tied.

Eeva Saarinen 0400 860 538.

Lectio Divina -raamattumietiskely to 16.2. ja 2.3. klo 10, Karakappeli.

Aamupäivän hetki hiljaisuudessa seuraavan sunnuntain evankeliumitekstiä pohdiskellen. Klo 11.30 kahvi-/tee- ja voileipätarjoilu. Tied. Merja Alanne 050 347 2548.

Raamattupiirit maanantaisin klo 18.15 Uutussa ja Leppävaaran kirkol-

YRTTITARHASTA POLKU -TAIDETERAPIARYHMÄ Tutkimusmatka oman elämän puutarhaan. Ryhmässä tutkitaan omaa elämää paastonajan tekstien äärellä taideterapian keinoin. Erityisiä taitoja et tarvitse. Uteliaisuus ja halu heittäytyä matkantekoon riittävät.

Matkakumppaneina ovat Raamatun tekstit, väripurkit ja purnukat ja eletty elämä yksin ja yhdessä.

Kokoonnumme torstaisin 9.3.–20.4. klo 10–12, poikkeuksena 6.4. klo 15–17, Olarin kirkon kerhosiivessä.

Osallistumismaksu, joka sisältää

VAPAAEHTOISTYÖN TEEMAPÄIVÄ la 18.3. klo 9.30–13.30 Matinkappeli.

Teologi, kouluttaja ja kirjailija Anna-Liisa Valtavaara puhuu kirjojensa pohjalta aiheesta ”Syyllisyys ja katkeruus elämän voimavarkaina”.

Mukana myös diakoniatyöntekijä Minna Martiskainen. Aamupala- ja lounastarjoilu. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 10.3. mennessä Leena Lenkkerille 041 539 8801 tai leena. lenkkeri@evl.fi.

Yhteislauluilta aikuisille. Haluatko virkistää mieltäsi ja sieluasi? Laulamme Olarin kirkolla, kerhosiiven monitoimisalissa ti klo 18–19. LISÄTIETOJA Minna Halmetoja, minna. halmetoja@kolumbus.fi, 040 488 7157.

Suomi 100 vuotta -neulekahvila Olarin kappelilla 5.3., 2.4. ja 14.5. klo 15–18. LISÄTIETOJA Veera Hietalalta veera1.hietala@outlook.com.

Virsistä voimaa to 16.2. klo 14 Matinkappeli.

Lukupiiri to 16.2. klo 18–20 Matinkappeli.

Sanan ympärillä -ryhmä ti klo 12.30– 14 Matinkappeli.

Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.30–11.30 Matinkappeli.

Espoon seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.espoonseurakunnat.fi

2× menovinkki Letters from mother Teresa Keskiviikkona 22.2. Soukan kappelissa esitetään William Rieadin ohjaama Kirjeitä äiti Teresalta -elokuva. Se on koskettava kuvaus köyhien auttamiselle omistautuneesta nunnasta. Elämäkertaelokuva perustuu äiti Teresan lähettämiin kirjeisiin. Vapaa pääsy.

Kirjeitä äiti Teresalta ke 22.2. klo 18.30 Soukan kappelissa, Soukankuja 3.

Hyvinvointia keholle ja mielelle Torstaina 2.3. Kauniaisten kirkolla Mikko J. Salminen antaa vinkkejä, miten pitää keho kunnossa koko elämän. Työikäisille suunnattuja hyvinvointi-iltoja järjestetään Kauniaisissa maaliskuussa joka torstai. Vapaa pääsy.

Hyvinvointia keholle ja mielelle to 2.3. klo 19–21 Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kavallintie 3, avoinna ma–ke klo 10–14, to klo 10–16 ja pe klo 10-14 palvelu puhelimitse 09 512 3710, kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

GRANUT-MESSU To 16.2. klo 19 kirkossa, Huoponen, Rohkimainen ja Holkerinoja.

MESSU Su 19.2. klo 10 kirkossa, saarna Raimo Mäkelä, lit. Anna-Kaisa Tuomi ja kantt. Anne Hätönen. Kirkkokahvit.

MESSU Su 26.2. klo 10 kirkossa, saarna Anne Huoponen, liturgia Mimosa Mäkinen ja kantt. Anna Marte. Kirkkokahvit.

HILJAISUUDEN MESSU Ke 1.3. klo 20 Sebastoksen kappelissa. Taizé-lauluja, Raamatun tekstejä, hiljaisuutta ja ehtoollinen. Mahd. saada otsaan tuhkaristi merkiksi paastonajan alkamisesta.

PERHEKERHO To 16.2. ja 2.3. klo 10 Sebastoksessa.

MARTAT JA MARIAT Kansainvälisen vastuun ja lähetyksen ryhmä to 16.2. klo 12 yläsalissa.

VARTIN HARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA Ma 20.2. ja 27.2. klo 12.45 hartaus ja klo 13–15 kahvila Sebastoksessa.

A

Tapiolan seurakunta Toimisto: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6 Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSUT Messu su 19.2. klo 10 Tapiolan kirkko.

Tervonen, Linnoinen, Jurmu. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat su 19.2. klo 16 Tapiolan kirkko. Puhujina mm.

Seppo Holm, Päivi Linnoinen, Kristiina Alaja ja Antti Rusama.

Viikkomessu ke 22.2. klo 8 Tapiolan kirkko. Linnoinen, Malkamäki. Pysähtyminen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä. Aamupuuro ja -kahvi.

Messu su 26.2. klo 10 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Ristimäki, Jurmu.

Messun aikana pyhäkoulu ja messun jälkeen Lähetysjuhla, Bangladeshin nimikkolähettimme Aili Maria Mannisen lähtöjuhla.

Anglikaaninen messu englannin kielellä su 26.2. klo 12.30 Tapiolan kirkko.

Viikkomessu su 1.3. klo 10 Tapiolan kirkko. Salmensaari, Forsberg.

Aamupuuro ja -kahvi.

Pyhäkoulu su klo 10 messun aikana Tapiolan kirkossa. Mukaan lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja kummit. Alle 4-v. aikuisen kanssa. Su 19.2. ei pyhäkoulua.

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA Ma 20.2. klo 18.30 Sebastoksessa.

HYVÄN TUULEN YSTÄVÄKERHO Ti 21.2. klo 13 kirkon yläsalissa.

Keskipäivän rukous joka arkipäivä klo 12 Tapiolan kirkossa.

VIRSIMARATON Lauletaan yhdessä virsikirjan lisävihkon uusia virsiä. su 26.1. klo 18 Tapiolan kirkolla. Mukana Psalmus-kuoro ja kanttorit Elina Forsberg ja Hannu Jurmu.

Häivähdys pyhää -lounaskonsertti Häivähdys Pyhää -konsertissa esiintyvät Espoon musiikkiopiston taitajat ke 1.3. klo 12 Tapiolan kirkko.

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

KESKIVIIKKOKERHO Ikääntyvien ravitsemus ke 22.2.

Tapiolan kirkko. Hoivakoordinaattori Elina Hovinen. Kahvi Keskipäivän rukoushetken jälkeen. Ohjelma klo 13.

Lähi-idän uskonnot juhlivat naapurissa ke 1.3. Tapiolan kirkko. Joona Raudaskoski, yksi Adventista Ramadaniin -kirjan kirjoittajista. Kahvi n. klo 12.30 lounaskonsertin jälkeen.

Ohjelma klo 13.

MUKSUOPPIA VANHEMMILLE Kurssilla vahvistetaan vanhempien uskoa itseensä vanhempina, tarjotaan työkaluja arjen kasvatuspulmiin sekä tutustutaan ratkaisukeskeisen psykologian periaatteisiin. 5 krt. ke 1.3–29.3. kello 18–20 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. (myös lastenhoito) viim. su 19.2. tiia.trogen@evl.fi.

YHTEISVASTUUKERÄYS Lähde lipaskerääjäksi viikonlopputempauksiin Tapiolassa 10.–11.3. ja 21.–22.4. Listoja ja lippaita saa Tapiolan kirkon diakoniatoimistosta. Tied.

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, öppet vardagar kl. 9–15, tfn 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi

ILON RYHMÄ

HÖGMÄSSOR

Mielenterveysryhmä ti 21.2. ja 28.2. klo 15 Sebastoksessa.

Sö 19.2. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Kanckos, Bengts, Malmgren. Kråksången medverkar. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Karabacka kapell kl. 10. von Martens, Bengts. Kyrkkaffe.

Olars kyrka, svenska sidan, kl.

10.30. Jäntti, Kronlund. Kyrkkaffe.

Sö 26.2. Esbo domkyrka kl. 12.15.

Kanckos. Bengts. Kyrkkaffe i Sockenstugan.

Sökö kapell kl. 15. Kanckos, Bengts.

Kyrkkaffe.

OMAISHOITAJIEN RYHMÄ Ke 22.2. klo 16-18 Sebastoksessa.

KESKUSTELEVAT NAISET Kiinalaiset Afrikassa to 23.2. klo 14 takkahuoneessa.

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTI -ILTA Keho kunnossa koko elämän to 2.3. klo 19–21 Kauniaisten kirkolla, APT, DI Mikko J. Salminen.

VECKOMÄSSA

13

Arja Muhin, 040 531 1011.

MIELI MAASTA – VERTAISRYHMÄT Masennuksesta kärsiville joka ke klo 18, Tapiolan kirkko. Tied. Lulu Sandberg p. 040 757 3228.

Eläkeikää lähestyville joka ma klo 17.30, Tapiolan kirkko. Pelottaako eläkkeelle jääminen? Tied. Hannele Oksanen, 050 500 1137.

T

KEVÄÄN SURURYHMÄ Ryhmä on tarkoitettu Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi. Ryhmässä on mahdollisuus jakaa surua ja etsiä yhdessä tietä eteenpäin. Ryhmä kokoontuu Tapiolan kirkolla 6 kertaa ke klo 17–18.30, alkuun viikoittain alk. ke 15.3., myöhemmin harvemmin. Tied. ja ilm. to–pe 16.–17.2. ja to–pe 9.–10.3. diakonissa Leena Vanne 040 546 5193. Ohjaajana myös kappalainen Jussi Koivisto.

IRTISANOTTU? Avoin Eteenpäin-ryhmä työttömille ti 28.2., 28.3., 25.4. ja 23.5. klo 13 Tapiolan kirkolla. Ensin kokoonnutaan klo 12 Päivärukoukseen ja klo 12.15 Kirkon Lounaalle.

Kohtaamispaikka joka to klo 12.30.

Kaikille avoin vapaamuotoinen keskusteluryhmä. Kahvitarjoilu.

TAPIOLAN OLOHUONE

L10T-KURSSI

Avoinna ma, ke, pe klo 10–14 Tapiolan kirkolla.

Luukkaan evankeliumin 10. lukuun perustuva koulutus voi muuttaa elämäsi innostavaksi ja tuoda siihen syvyyttä sekä varustaa sinua evankelioivaan elämäntapaan. Kurssimaksu 30 e, sis. käsikirjan, ruoat ja koulutuksen. Pe 7.4. klo 18.30–20.30 ja la 8.4. klo 9–18 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Tied. kouluttaja kristiina.nordman@sana.fi. Ilm. anni. katajisto@gmail.com, 040 566 0963.

TAPIOLAN KIRKOLLA KOHDATAAN Käsityöpiiri ma klo 10–14.

Lukupiiri joka ti klo 13. Lukupiiri kokoontuu tiistaisin klo 13 Olohuoneessa. Piirissä luetaan ääneen yhdessä valittua kirjaa ja keskustellaan luetusta. Ohj. Riitta Linnapuomi.

ASKONSDAGENS KVÄLLSMÄSSA Södriks kapell on. 1.3. kl. 18. von Martens, Kronlund. Kyrkkaffe.

Grankulla svenska församling Kansliet: Kavallvägen 3, öppet vardagar kl. 10–14, torsdag kl. 10–16, tfn 09 512 3722, grankulla.sv.fors@evl.fi Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA SÖ 19.2. Högmässa kl.12.

SÖ 26.2. Fastlagssöndagens högmässa kl.12.

LOVSÅNG OCH BÖN

TO 16.2. och 23.2 i övre brasrummet Södriks kapell on. 22.2. kl. 12. von kl. 10.

Martens, Bengts. Kyrkkaff e. s.13 185 x 58 mm PaKe + KAU

TISDAG 21.2

Diakonimottagning och brödutdel-

ning kl. 9.30–11.

Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

KYRKOSYFÖRENINGEN ON 22.2. och 1.3 i övre brasrummet kl. 13.30.

UNGDOMSKVÄLL FR 24.2. i Klubb 97 kl. 18.

TISDAG 26.2 Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30.

Diakonimottagning och brödutdelning kl. 9.30–11.

Pensionärskören i nedre salen kl. 13.

Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30.

Tvåspråkig mentalvårdsgrupp i Sebastos kl. 15.

Under ytan grupp för ungdomar i Klubb 97 kl. 16.

Damkören Grazia i övre brasrummet kl. 18.

MEDITATIV ANDAKT MED TAIZÉSÅNGER ON 1.3. i Grankulla kyrka kl. 18.

kirkoissa soi 16.2.–2.3.

TO 16.2.

Toivon säveliä -kahvikonsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi klo 13, Leppävaaran kirkko.

Outi Noponen, Kullervo Latvanen ja Kimmo Vuorialho, laulu, Pauliina Hyry, laulu ja urut sekä Nina Taskinen, huilu esittävät muistorikkaita hengellisiä sävelmiä elämän matkan varrelta. Herkkukahvit konsertin jälkeen. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahvimaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

LA 25.2.

Laulumatinea klo 15 Olarin kirkko. Juha Iivonen, baritoni, Nina Suhonen, sopraano, Galina Khimich, piano.

SU 26.1.

uusia virsiä. Virsimaratonissa klo 18 Tapiolan kirkolla. Mukana Psalmus-kuoro ja kanttorit Elina Forsberg ja Hannu Jurmu.

Perheiden suruleiri on Siuntion Korpirauhassa 5.–7.5. ja 9.9.

Suruleiri on tarkoitettu pääkaupunkiseudun perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja joissa toinen vanhemmista on kuollut.

KE 1.3.

Häivähdys Pyhää -lounaskonserttisarjassa esiintyvät Espoon Musiikkiopiston nuoret taitajat. Eeva-Liina Luukkanen, viulu ja Sofi Koponen, piano Tapiolan kirkossa klo 12.

Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräykseen.

Katri Saarela

14 a

Apua & tukea

SU 5.3.

Tukea nuorille

Åkes jazzfestivaalin konsertissa klo 18 Kauniaisten kirkossa esiintyvät Charlotta Kerbs ja Teppo Salakka.

Tukihenkilöksi nuorelle? Espoon seurakuntien erityisnuorisotyö etsii luotettavia ja turvallisia aikuisia tukihenkilöiksi 9–14-vuotiaille lapsille ja nuorille. Jos kiinnostuit, niin ota yhteyttä: sari.vikstrom-kivioja@evl.fi tai 050 438 0185.

Potkiiko elämä päähän? Tarvitsetko jonkun, joka selvittää asioita kanssasi?

Oletko huolissasi kaveristasi? Oletko huolissasi lapsestasi? Ota yhteyttä erityisnuorisotyönohjaajiin.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Erityisnuorisotyönohjaajat Pia Härkönen: 040 562 1341 pia.harkonen@evl.fi. ja Sari Vikström-Kivioja: 050 438 0185 sari. vikstrom-kivioja@evl.fi.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Erityisnuorisotyönohjaajat: Hanne Malkki 040 517 0629 hanne.malkki@evl.fi, Juhana Malme 040 533 7808 juhana.malme@ evl.fi.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Nuorisodiakoni Sonja Holkerinoja, 050 464 7001 LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Erityisnuorisotyöntekijät Meri Saloila, 040 724 1120, meri.saloila@evl.fi ja Toni Majola, 040 559 1736, toni.majola@evl.fi.

OLARIN SEURAKUNTA Erityisnuorisotyöntekijä Suvi Kaikkonen, 040 546 5197, suvi.kaikkonen@evl.fi TAPIOLAN SEURAKUNTA Erityisnuorisotyöntekijä Matias Uusisilta, matias.uusisilta@evl.fi 040 560 0010.

Lauletaan yhdessä virsikirjan lisävihkon

Toivon säveliä -kahvikonsertilla tuetaan Yhteisvastuukeräystä.

Yhteiset Kairos-kurssi – Tutkimusmatka Raamatun alkulehdiltä aikojen loppuun asti! Tutustu lähetystyön punaiseen lankaan, kristinuskon laajenemiseen ja lähetyksen raja-alueisiin. Kurssi inspiroi globaaliin maailmankuvaan ja haastaa aktiiviseen lähetyselämään erityisesti niiden ihmisten parissa, jotka eivät ole kuulleet kristinuskon sanomaa. Seitsemän päivän intensiivikurssi toteutetaan Uutussa, Lintukulma 2, Espoo. Kurssipäivät ovat: pe 3.3. klo 18–21, la 4.3. klo 9–16, su 5.3. klo 9–16, to 9.3. klo 17–20.30, pe 17.3. klo 9–16, la 18.3. klo 9–16, su 19.3. klo 9–16. Kurssimaksu 60 e sisältää materiaalin, erillinen ruokamaksu. Mukana Eveliina Roz­ novski Espoonlahden seurakunnasta ja Martta Nurmi Leppävaaran seurakunnasta. Ilm. viim.

23.2., lisätietoja ma–to klo 8.30–16 martta.nurmi@ evl.fi tai 040 559 1487.

L10T-koulutus – Intoa ja syvyyttä elämään! Kurssi perustuu Luukkaan evankeliumin 10. lukuun ja varustaa sinua evankelioivaan elämäntapaan.

Kurssi pe 7.4. klo 18–20.30 ja la 8.4. klo 9–18 Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2. Kouluttajana Kristiina Nordman Kansan Raamattuseurasta. Kurssimaksu 30 e sisältää L10T-käsikirjan, ruuat ja koulutuksen. Ilm. viim. 24.3. anni.katajisto2015@gmail.com tai 040 566 0963.

Joanna M/Freestocks

16.2.

Tukea opiskelijoille Kaipaatko keskustelukumppania, toimintaa tai hiljentymistä? Pohditko hengellisiä kysymyksiä, ihmissuhteitasi, opiskeluasi tai töitäsi? Etsitkö opiskelijakuoroa tai opiskelijajumalanpalveluksia, joihin osallistua? Opiskelijoita ja oppilaitosten työntekijöitä varten Espoossa työskentelee neljä oppilaitospappia ja kirkkomuusikko. Ota rohkeasti yhteyttä!

Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ evl.fi, www.espoonseurakunnat.fi/tukea/ opiskelijalle.

Jyri Hakala, oppilaitospastori, Metropolia, Omnia ammattiopisto, työpajat, p. 09 8050 2374 Katja Kangas, kirkkomuusikko, Otaniemen kappeli ja oppilaitostyö, p. 09 8050 2547 Panu Mäkelä, vs. oppilaitospastori, Aalto-yliopiston Otaniemen kampus, p.

050 464 4375 Margit Peltovirta, vs. johtava oppilaitospastori, Laurea, Omnia aikuisopisto, oppisopimus, Keskuspuiston ammattiopisto ja Kelloseppäkoulu, p. 09 8050 2901 Heidi Zitting, vs. oppilaitospastori, Aalto yliopiston Otaniemen kampus, p. 050 365 2256

Tukea perheille ja parisuhteeseen Espoon perheasiain neuvottelukeskus Ammatillista keskusteluapua parisuh-

teen, perheen ja henkilökohtaisen elämän kipukohdissa. Yhteydenotot ma, ti, to ja pe klo 9–11 p. 09 8050 2420.

Kauniaisten seurakuntien ­perheneuvonta Perheneuvoja Maritta Kirilä ark. klo 8–16 p. 050 301 7018. Keskusteluapua parisuhteen, perheen tai yksinelävän ongelmiin.

Arkiystäväksi lähimmäiselle -koulutus Lähtisitkö ulkoiluavuksi tai juttukaveriksi vanhukselle tai vammaiselle, tai arkiystäväksi perheelle? Arkiystävä ja lähimmäinen tekevät yhdessä asioita, jotka tuovat iloa ja sisältöä molemmille.

Arkiystävätoiminnassa eri-ikäiset voivat rikastuttaa toistensa elämää. Kurssi Leppävaaran kirkolla la 4.3. klo 9.30–15, to 9.3. ja ma 13.3. klo 17–20. Kurssimaksu 10 e sisältää lounaan, iltapalat ja materiaalit. Ilmoittautumiset viim. 17.2. Tarja Huttunen 040 734 7715 tai Riitta Türkmen 040 546 5198 tai sähköpostilla etunimi. sukunimi@evl.fi.

Sururyhmät ja -leirit Ryhmä läheisensä menettäneille alkaa ti 14.3. klo 19 Soukan kappelilla, Soukankuja 3, 7 kokoontumista. Ohjaajina diakonissa Teija Moilanen ja pastori Teemu Reinikainen, joille tied. ja ilm. 28.2. mennessä: teija.moilanen@evl.fi, p. 040 728 7478, teemu.reinikainen@evl.fi, p. 050 467 7793.

Perheiden suruleiri Siuntion Korpirauhassa 5.–7.5. ja jatkopäivä 9.9. Helsingissä. Leiri on tarkoitettu pääkaupunkiseudun perheille, joissa on alaikäisiä lapsia ja joissa toinen vanhemmista on kuollut.

Leiri tukee lasta ja nuorta surun kohtaamisessa sekä tarjoaa vertaistukea ja mahdollisuuden käsitellä suruun liittyviä tunteita yhdessä saman kokeneiden kanssa. Vanhemman kuolemasta olisi hyvä olla kulunut noin puoli vuotta.

Ohjaajina toimivat seurakuntien ja Terhokodin työntekijät. Osallistumismaksu 40 e/aikuinen ja 10 e lapsi/nuori. Ilmoittautumiset pe 10.3. mennessä Helsingin seurakuntayhtymään sairaalasielunhoito. hki@evl.fi tai p. 09 2340 2538. Lisätietoja: Maarit Kolsi p. 050 340 3584 ja Eija Tuukkanen p. 045 613 5006.

Tukea mielenterveyteen ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA KRITO – Kohti eheyttä. Uusi Krito-ryhmä alkaa ma 13.3. klo 17.30–20 Espoon tuomiokirkon srk-talolla, os. Kirkkoranta 2.

Mahdollisuus mm. ihmissuhteiden ja elämän kipukohtien työstämiseen. Toimintamenetelminä kertominen, kuunteleminen, kirjoittaminen ja rukous. Materiaalina ”Lupa tuntea” -kirja. Ryhmä on luottamuksellinen ja suljettu. 6 kokoontumiskertaa 13.3.–8.5. Osallistujat haastatellaan. Ilmoittautuminen 6.3 mennessä: Virpi Sutelainen, 040 736 9315.

Diakonian ajanvaraus Kaipaatko apua, tukea tai neuvontaa vaikeassa elämäntilanteessa? Soita ja varaa aika tai tule käymään. www. espoonseurakunnat.fi/tukea, www. kauniaistenseurakunta.fi ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Päivystys ma klo 9–10 os. Merivirta 3, 3. krs, p. 09 8050 6638 ja to klo 9–10 Soukan kappelin diakoniatoimisto, Soukankuja 3, p. 09 8050 6738.

ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA Alueiden työntekijöiden yhteystiedot: Auroran alue 040 763 6599, Espoon keskus 040 531 1037, 040 547 1861, 050 438 0189, Kalajärvi 040 736 9315, Länsi Espoo 050 438 0176, 040 513 0862, Viherlaaksolahti 040 572 5344.

KAUNIAISTEN SUOM. SEURAKUNTA Diakoniatoimisto avoinna ma klo 13–15 ja ti klo 9–11, Kavallintie 3. Diakonissa Pirjo Luoma, 050 301 7028. Ks. poikkeusajat www.kauniaistenseurakunta.fi/diakonia.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Ma klo 10–12 Alberganesplanadi 1, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muina aikoina ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä.

OLARIN SEURAKUNTA Diakonian ajanvaraus on siirtynyt takaisin Matinkappeliin. Ajanvaraus puhelimitse tiistaisin klo 10–11 p. 050 432 9368, tai henkilökohtaisesti käymällä Matinkappelilla diakoniatoimistossa, Liisankuja 3 tiistaisin klo 10–11. Ajan voi varata myös diakoniaruokailun yhteydessä: Ti klo 13–14 Matinkappelilla tai ke klo 11.30– 12.30 Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Diakoniatoimisto, Kirkkopolku 6, arkisin 040 531 1011.

GRANKULLA SVENSKA FÖRSAMLING Diakonimottagning och brödutdelning tisdagar kl. 9.30–11. Diakon Catherine Granlund, tfn.050 439 3208, diakoniassistent Karin Nordberg, tfn.050 343 6885.

Diakonialounaat Edulliset lounaat Espoon kirkoilla ja kappeleilla löydät täältä: www.espoonseurakunnat.fi/diakonialounaat.

Palveleva puhelin ja netti suomeksi p. 01019 0071 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03, ruotsiksi p. 01019 0072 joka ilta kello 20–24. www.verkkoauttaminen.fi.

Päivystävä pappi Espoon seurakuntien palvelukeskus Päivystävä pappi on tavattavissa arkisin klo 9–15 puhelimitse p. 09 8050 2602 tai henkilökohtaisesti osoitteessa Kirkkokatu 1.

www.espoonseurakunnat.fi/tukea/ keskusteluapua

elämänkaari

Espoon tuomio­ kirkkoseurakunta Kastetut Leo Erik Kaleva Autio, Alvar Isak Halonen, Kasper Leo Matias Kasanen, Onni Tapani Benjamin Ruotsalainen, Emilia Nea Vivianna Rusila.

Hautaan siunatut Alli Esteri Hartikainen 88 v, Karin Elisabeth Löfgren 87 v, Pirkko Kyllikki Väisänen 85 v, Reino Joonas Olavi Kiiskinen 82 v, Marja Liisa Tuukkanen 81 v, Aila Marjatta Niemelä 77 v, Liisa Irmeli Jääskeläinen 71 v, Erkki Matti Hiltunen 70 v, Esa Seth Heino 68 v, Tapani Timo Könönen 63 v, Juhani Richard Kauranen 58 v.

Espoonlahden seurakunta Kastetut Elisabel Jasmin Silyvia Graham, Oliver Benjamin Silyvester Graham, Oscar Henrik Itkonen, Eevi Inkeri Lampila, Isla Aurora Määttä, Imooluwa Rafael Oluwasegun Ogidan, Minea Taika Adessa Ruokolainen, Sakari Onni Eemeli Sutelainen, Viola Aurora Volotinen.

Hautaan siunatut Reijo Kalevi Volmar Latvala 83 v, Tauno Jaakko Koljonen 82 v, Hely Marita Larjos 76 v, Jouko Juhani Tyrkkö 63 v.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Kastettu Alva Aino Matilda Verronen Hautaan siunatut Seppo Erkki Mustonen 85 v., Pekka Olavi Romppainen 84 v., Matti Sakari Pitkänen 79 v.

Leppävaaran seurakunta Kastetut Edwin Tex Haller, Aamos Iisakki Kontiainen, Urho Onni Mikael Kuusela, Silja Amelia Mattila, Sofia Aleksandra Nordsten, Emilia Helmi Kristiina Ojalehto, Joonatan Lenni Artturi Pullola, Aino Elsa Hannele Talja, Nomi Emily Taulo, Viivi Inna Wilhelmiina Teperi, Leevi Sauli Valmula.

Avioliittoon aikovat Riku Petteri Pilli ja Pia Hannele

a

Kumpulainen, Tommi Petteri Raunio ja Iida Maria Karoliina Perttula.

Hautaan siunatut Antti Verneri Oksanen 87 v, Eeva SannaLiisa Peltomäki 80 v, Helvi Kaarina Iljin 73 v, Eila Lyydia Palenius 70 v, Helena Regina Matikka 66 v, Sirkka-Liisa Anneli Töyrylä 65 v, Jouko Tapio Laitinen 64 v, Reijo Kaarlo Ilmari Paavilainen 62 v, Antti Juhani Matikka 61 v.

Olarin seurakunta Kastetut Viggo Arrasvuori, Lilien Saimi Elisabeth Björklund, Milja Mathilda Eklund, Elma Henny Hakkila, Peetu Onni Mikael Halunen, Morris Johannes Koskimo, Luna Alexandra Liitola, Herman Thor Filip Pettersson, Jesper Eino Antero Retsä, Noel Anton Rönnqvist, Hilla Maaria Saari, Elle Aurora Marie Salonen, Elias Otto Edvard Saren, Isabella Aleksandra Schinmann, Loviisa Filippa Olivia Tuominen, Sara Aino Emilia Villanen.

Avioliittoon aikovat Juuso Juhani Seppälä ja Jonna Sofia Katariina Miettinen.

Hautaan siunatut Sirkka Liisa Pesonen 89 v, Tuula Unikko Roudasmaa 84 v, Päivikki Helena Sauramo 80 v, Vilho Juhani Leif Parmanen 76 v, Seija Elsa Anneli Liukkonen 75 v, Maija Ilona Illukka 72 v, Juha Erkki Antero Sarpakunnas 70 v, Pirkko Helena Eggert 69 v.

Tapiolan seurakunta Kastetut Urho Johannes Harri, Kaapo Vilho Kärkkäinen.

Hautaan siunatut Paula Eliina Vuorensola 93 v, Elsa Laimi Orvokki Lahti 89 v, Aino Heleena Karhunen 88 v, Eira Milja Markqvist 85 v, Kaarlo Olavi Vilanti 82 v, Helena Maija-Liisa Aapola 81 v.

Esbo svenska församling Hautaan siunatut/Avlidna Ebba Helena Wangel 92 v, Elma Wilhelmina Grönlund 90 v, Bjarne Daniel Lindström 83 v, Sirkka Kaarina Österman 75 v, Robert Oleson Nyman 73 v, Lars Philip Dettmann 66 v.

International WORSHIP SERVICE IN ENGLISH every Sunday at 4.30 pm (16.30) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo), Kirkkoranta 2. Sunday school in Finnish (3–6 and 7–12 years) and English (13+ years).

Fellowship time and refreshments after the service. Federation of Espoo Parishes in cooperation with International Evangelical Church in Finland.

Read more: www.church.fi NOVOE SERDTSE – UUDEN SYDÄMEN ILTA Rukous ja ylistys venäjäksi su 19.2. klo 16, Perkkaan kappeli, Upseerinkatu 5.

15

CHINESE YOUNG FAMILY FELLOSHIP On Fri 24th of Feb at 6 pm at Uuttu, Lintukulma 2. Evening tea and Bible study with Chinese families.

Contact: kenny.ding@ gmail.com, 050 387 5192.

ESPOONLAHTI FELLOWSHIP – KANSAINVÄLINEN YHTEYSILTA pe 3.3. klo 18.30 Soukan kappelissa, Soukankuja 3. Welcome to our international evening of fellowship. Next evening 7.4. facebook.com/espoonlahtifellowship.

ANGLICAN WORSHIP SERVICE Anglican Eucharist in English during even weeks on Sunday 12.30 pm, Tapiola Church, Kirkkopolku 6. www.anglican.fi.

Kira Järves (vas.), Henna Sadonkorpi ja Silja Kario saivat moitteita neulomisesta messun aikana. Naisten mukaan käsillä tekeminen auttaa keskittymään messun sisältöön.

Messun mittainen neulomishetki Messussa neulovia naisia moitittiin seurakuntalehden mielipidepalstalla. Tekstin luettuaan neulojat antoivat itsensä ilmi toimitukselle. Näin he vastaavat moitteisiin.

M

itä tekisit, jos lehden mielipidepalstalla kirjoitettaisiin yllättäen sinusta ja ystävistäsi?

Espoolainen Olarin seurakuntalainen Kira Järves lueskeli joulun alla Espoon seurakuntalehteä, kun yksi mielipidepalstan kirjoituksista kiinnitti hänen huomionsa.

Tekstissä kirjoittaja hämmästeli nuoria naisia, jotka istuivat messussa ja vieläpä saarnan aikana kutimet käsissään. Tämä ei kirjoittajasta ollut soveliasta käytöstä.

Järves ystävineen tunnisti itsensä tekstistä.

– Äkkipikaisuuksissa sitten todettiin, että jokin vastaus tähän on annettava, Järves kertoo nyt jo hivenen huvittuneena.

Naiset ottivat yhteyttä lehden toimitukseen ja ilmiantoivat itsensä. Toiveena oli päästä kertomaan, minkä takia he neulovat messussa sen sijaan, että kuuntelisivat sanaa paikallaan ja liikkumatta.

Annetaan heidän siis kertoa.

Järves aloitti neulomisharrastuksen kaksi vuotta sitten, kun Olarin seurakunta juhlisti 40-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi seurakuntalaiset neuloivat kaikille seurakuntaan syntyville lapsille junasukat, eli vauvojen villasukat. Puikot ja langat kustansi seurakunta.

– Silloin oli myös seurakuntavaalit, ja perehdytyksissä minulla oli aikaa kutoa, seurakunta-aktiivi Järves muistelee.

Järves huomasi, että neulominen on paitsi hauskaa, myös oivaa tekemistä odotellessa tai kun pitää keskittyä. Nyt hänellä on laukussa aina keskeneräinen neulos ja puikot mukana.

Messussa hän neuloo, jotta ajatukset eivät karkailisi muihin asioihin. Samoin tekevät kaverit.

– Kyse ei ole siitä, että koko ajan pitäisi saada jotain aikaiseksi tai että messussa olisi tylsää, vaan siitä, että neuloessa ajatus ei lähde harhailemaan kauppalistoihin, Järves selittää Tutkimuksetkin tukevat tätä näkökul-

maa, naiset huomauttavat. Aivotutkijoiden mukaan osa ihmisistä pystyy keskittymään paremmin, jos käsillä on mekaanista puuhaa.

– Nyt pystyn saarnan jälkeen sanomaan, mistä siinä on puhuttu, sillä neulominen auttaa keskittymään. Aiemmin en välttämättä olisi voinut sanoa samaa, toteaa Silja Kario.

Henna Sadonkorpi näkee neulomisen myös osoituksena siitä, että seurakunnassa saa olla sellainen kuin on: ettei tarvitse mahtua muottiin, jossa ”kunnon kristitty” istuu messussa hiljaa paikallaan mitään tekemättä.

– Synnintunnustuksen ja ylistyksen ajaksi usein lopetan neulomisen, hän sanoo.

Mielipidekirjoitus ei ollut ensimmäinen naisten saama palaute neulomisesta.

– Kerran odotin Vehon tiloissa autoani, kun joku tuli kysymään, miksen neulo kotonani, Järves sanoo ja saa muut nauramaan.

Ehkä neulomista pidetään eräänlaisena kotityönä, naiset arvelevat. Eihän kukaan tulisi silittämään vaatteita messuun.

– Tai vaikka housuja en toisi parsittavaksi, Kario toteaa.

Neulojat haluavat huolehtia siitä, etteivät ole häiriöksi toisille messun aikana.

Esimerkiksi puikot ovat puiset, jottei kilinä häiritse, Kario sanoo. Järves ei neuloksineen tuppaudu tuntemattomien kylkeen heiluttelemaan puikkoja.

– Ja minulle voi kyllä tulla sanomaan asiasta. Jos joku vaikka haluaa istua juuri tietyllä paikalla ja näkee siitä neulomiseni, voin siirtyä muualle, Sadonkorpi toteaa.

Naiset kannustavat muitakin neulomaan – vaikka sitten messussa.

– Näkisin mieluummin messussa enemmän nuoria ihmisiä neulomassa kuin että he jäävät kotiin, koska saarnaan ei pysty keskittymään, Järves toteaa.

Kiira Koskela

16 A

MIELIPIDE

ARA-asukkaat joutumassa vaikeuksiin VUODEN ALUSTA voimaan tulleet tuloja varallisuusrajat pääkaupunkiseudun ARA-vuokra-asuntoihin voivat asettaa ihmiset kohtuuttomiin tilanteisiin. Rajojen laittaminen uusille asunnonhakijoille voi olla perusteltua, mutta sen ulottaminen asunnonvaihtajiin on älytöntä. Se tulee johtamaan siihen, että osa ARA-asujista joutuu asumaan itselleen joko koon tai muun syyn takia sopimattomassa asunnossa.

Ihmisten työ- ja tulotilanteet voivat nykyisin muuttua hetkessä. Samoin voi käydä terveyden kanssa.

Hallitusohjelmassa on myös tulojen ja varallisuuden määräaikaistarkistukset vuodesta 2019 lähtien, jolloin rajan ylittävät henkilöt voitaisiin kahden vuoden määräajalla häätää ARA- asunnosta.

Yksinasuvan varallisuusraja on 87 000 euroa. Niukasti rajan ylittävän perityn kesämökin arvo voi johtaa häätöön ARA-asunnosta, vaikka henkilön tulot olisivat muuten alle 1000 euroa kuussa eikä mahdollisuuksia omistusasuntoon tai vuokra-asuntoon mistään muualta ole. 60-vuotias yksinasuva henkilö, jonka tulot ovat 3100 euroa, voidaan myös häätää ARA-asunnostaan, vaikka muutaman vuoden kuluttua hän jäisi eläkkeelle, jolloin tuloraja alittuisi taas.

Varallisuuteen lasketaan lähinnä osakkeet, kiinteä omaisuus ja arvopaperit. Tilillä olevia säästöjä tai esimerkiksi 100 000 euron veikkausvoittoa ei lasketa varallisuudeksi. Esitys on täynnä epäoikeudenmukaisuuksia, jotka luovat ihmisille tuloloukkuja ja asunnottomuuden uhkaa ja lisäävät byrokratiaa.

Risti on vanha kristillinen symboli. Se oli kuitenkin käytössä jo ennen kristinuskoa symbolina muun muassa Egyptin uskonnoissa. Kristillisenä symbolina se viittaa Jeesukseen, Vapahtajaamme, joka kärsi kuoleman roomalaisten käyttämän tavallisen kidutusvälineen päällä riippuen. Risti on meille kristityille siis pelastuksemme symboli.

Jeesuksen risti ei todennäköisesti ollut kuitenkaan sellainen siisti valopylvään kaltaisista tukeista yhteen naulattu, jollaisen olemme nähneet elokuvissa, vaan mitä todennäköisimmin puunrunkoon, oksien varaan ripustettu poikkipuu. Puut olivat valmiina teloituspaikalla, ja tuomittu kantoi itse vain poikkipuun.

Symbolina rististä on monia erinäköisiä versioita. Jokainen kulttuuri ja aika on muovannut omansa. Egyptiläinen risti, ristiretkeläisten risti ja ortodoksinen risti ovat kaikki erilaisia ja kertovat jotain siitä, missä paikassa tai tilanteessa ne on piirretty, mutta aina ne viittaavat samaan Kristukseen.

Tasasakarainen risti, se, mitä kutsut plussaksi, on nimeltään kreikkalainen risti.

Virsikirjojen ulkoasusta vastaa aina kyseisen virsikirjan kustantaja. Niille ei ole mitään hallinnollista kirkollista hyväksymiskäytäntöä.

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia.

Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa.

Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon.

Mielipiteet julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Ville Ranta

Terhi Paananen jumalanpalveluksen asiantuntija Kirkkohallitus

Lehden henkinen avaruus ilahduttaa

Juha Kastemaa

Risti ei saa näyttää plussalta SEN YMMÄRRÄN, että uutukaisen virsikirjan kannen taiteilija ei hahmottanut ristisymbolin tärkeyttä Kristukseen uskovien virsikirjan kannessa, vaikka sanarunko kuulostaa suomen kielessä samalta. Hän on kyennyt taiteilemaan ristin plussan näköiseksi.

Mutta kuinka plussalle on saatu valtakunnallisen kirkollisen konklaavin siunaus? Eihän plussassa ole tilaa Kristuksen jaloille, ja ristiinnau-

Leppävaaran seurakunta

litun käsien kiinnityspalkit ylipitkinä häivyttävät sovituksen kärsimyssanomaa. Leviääkö vajavaiseksi taiteiltu risti virsikirjasta lehtien kuolinilmoituksiinkin?

Ovatko virsikirjamme kannen hyväksyneet olleet ekumenia-aatteen huumaamia?

Ovatko he tarkoittaneet, että Kristusta Vapahtajana ei uskontomme nykyaikaistamisessa enää pidä liikaa korostaa. Sen sijaan on uskontoa suunnattava ajateltavaksi positiivisena, elämälle toivoa antavana kokonai-

suutena. Suuri Manitu ja evankelisluterilainen kirkko, ne ovat itse asiassa samalla plussa-asialla! Toivon saavani näihin kysymyksiin vastauksen joltain pääkaupunkiseudun uskonpuhdistajalta?

Lauri Koskinen

”Plussa” on kreikkalainen risti HYVÄ LAURI Koskinen, kiitos kysymyksistäsi, joista avautuvat suuret näköalat.

Tuomiokirkkoseurakunta

LEHTI- JA verkkouudistus ovat olleet erinomaisia! Tiedotus tulevasta alkoi ajoissa, mikä kertoo hyvin suunnitellusta projektista. Lopputulos puhuu myös työtä tehneiden visiosta ja tarmosta. Pidän lehden rakenteesta paljon enemmän kuin edellisestä.

Parasta on kuitenkin se laajempi henkinen ja mikä ettei maantieteellinen avaruus, joka nyt on tarjolla. Seurakunta on yhteisö, joka on omaa kotikirkkoa laajempi. Erityiskiitos viimeisten sivujen hengellisen ohjaajasarjan jatkumisesta sekä aiheeseen särmää tuovasta piirtäjävalinnasta. Jos historian henkilöt sattuisivat loppumaan, ehdotan vastaavaa eläköityneistä ja nyt virassa olevista piispoista.

Oili Sivula Kauniainen

Espoonlahden seurakunta