K&k 2016 nro 4 (4.2)

www.valomerkki.fi

Yhteisvastuukeräys tarttuu nuorten syrjäytymiseen » 3

Numero 4

Torstaina 4. helmikuuta 2016

ESKO JÄMSÄ

Kristinusko voi jarruttaa tai edistää kehitystä » 4 – 5

Beethovenilla oli arkinen lempiruoka » 10 – 11

Nuoret palvelijat Papin toimenkuvaan kuuluvat niin sakramentit kuin popkornitkin » 12 – 13

Kirkko Helsingissä ei leikkaa heikoimmilta » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

”

Lainasanat ”Lasten koulutus on hidas mutta ainoa keino poistaa kerjäämisen tarve. Se muuttaa koko perheen.”

Itä-Euroopan romaneja auttava Veikko Hekkala kertoo työstään sivuilla 8–9

Numero 4

4.2.2016

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Rukous ”Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt.”

Niin sinä sanot, Jumala.

Kiitos, että olen sinulle tärkeä, vaikken ole erityisen lahjakas tai muita parempi.

Olen juuri sopiva.

Kiitos, että saan rauhassa olla minä.

Näillä lahjoillani, näillä puutteillani, niillä voimilla, jotka tänään annat, tahdon palvella Sinua, Jumala.

Kiitos, että osoitat minulle, miten.

Pääkirjoitus

Apua paikan päälle

I

hmisiä on autettava omassa maassaan, ettei heidän tarvitse lähteä sieltä tänne paremman elintason perässä. Näin kuulee monien ihmisten sanovan.

Useimmiten jää kyllä täsmentämättä, mitä tuo paikan päälle annettava apu sitten on. Ainakaan se ei tunnu olevan valtion antamaa kehitysapua, jota melkeinpä järjestään samat ihmiset ovat valmiita rajusti leikkaamaan.

Kristillisellä kirkolla on kautta aikojen ollut ihan ohjelmallista viedä sanomaa ja auttaa ihmisiä muuallakin kuin kotimaassa. Omalla kirkollammekin on pitkälti yli satavuotiset perinteet lähetystyöstä. Suomalaisten avulla on esimerkiksi Namibiassa rakennettu muun muassa koulutusta, terveydenhuoltoa, kirkkoa ja koko yhteiskuntarakennetta hamasta Martti Rautasen ajasta lähtien.

Lähetystyö ei aina ole ollut ihan puhtoista. Siihen on historian aikana liittynyt muun muassa kolonialistisia sivumakuja.

Todellisuus on kuitenkin sellaista, että ihmisten auttaminen hyvinvointiin on usein sidoksissa myös henkiseen ja hengelliseen kehittymiseen.

Esimerkiksi terveydenhuolto ei oikein edisty, jos ihmiset ovat sidoksissa poppamiehiin, taikuuteen ja noituuteen.

Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto on tehnyt selkeän linja- ja arvovalinnan. Ulkomaisen avun määrää ei vähennetä, vaikka kirkon talous Helsingissäkään ei osoita enää menneiden vuosien kaltaista yltäkylläisyyttä. Sieltä, missä hätä on suurin, ei haluta leikata. Tällä on haluttu antaa viesti myös poliittisille päättäjille.

Vuosittain järjestettävä Yhteisvastuukeräys on taas alkamassa. Sen merkitys on paitsi siinä, että se tarjoaa luotettavan kanavan auttaa heikoilla olevia, myös siinä, että se nostaa esiin erilaisia ehkä monelta kätkössä olevia teemoja ja epäkohtia. Tänä vuonna kohteena ovat syrjään joutuneet lapset ja nuoret. Kumppanina ovat monella tapaa kirkon kanssa muutenkin yhteistyötä tekevät partiolaiset.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta suuri osa suunnataan kehittyviin maihin Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Siinä ei ole kysymys varsinaisesta lähetystyöstä, mutta avun perillemenon takaa yhteistyöverkosto paikallisten toimijoiden kanssa.

Keräys tarjoaa jokaiselle, joka sanoo että ihmisiä on autettava paikan päällä, mahdollisuuden sanojen lisäksi myös tekoihin.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Yrityksen perustaminen helppoa, sen kehittäminen vaikeaa.

Nokia teki useitakin virhevalintoja.

Yhtiö muun muassa sijoitti Yhdysvaltain pääkonttorinsa New Yorkin lähelle, kun tärkeä kehitys oli mantereen toisella puolella Piilaaksossa.

Pelko valtasi hänet, ja hän sanoi: ”Kuinka pelottavan pyhä tämä paikka onkaan! Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti.”

Kiinalainen sananlasku

Taloussanomat kirjoitti 28.1. Nokian syöksykierteen syistä

Ensimmäinen Mooseksen kirja Vanhassa testamentissa

3

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Evp:t mukaan. Lippukunnan johtaja Kira Järves tuntee partiolaisia ja ei-vielä-partiolaisia. Molemmat ovat tervetulleita retkille. Järves palkittiin viime vuonna nuoriso- ja muusta seurakuntatyöstään pronssisella ansiomerkillä Olarin seurakunnan piispantarkastuksessa.

Kaikki sopivat partioon Alkava Yhteisvastuu­ keräys ehkäisee nuorten syrjäytymistä tukemalla partiota.

Teksti Kiira Koskela Kuva Ville Palonen

Y

hteisvastuukeräyksellä torjutaan tänä vuonna nuorten syrjäytymistä yhteiskunnasta. Keräys käynnistyy 7. helmikuuta.

Kotimaassa varoilla tuetaan muun muassa köyhistä perheistä tulevien nuorten osallistumista partiotoimintaan. Ulkomaankohteena on nuorten ammattikoulutus ja toimeentulo Ugandassa.

Lippukunnanjohtaja Kira Järves näkee, että partiolla on tärkeä rooli monien nuorten elämässä.

– Partio tarjoaa porukan, johon kuulua ja jonka kanssa kokeilla erilaisia juttuja. Kenenkään ei tarvitse olla erinomai­nen tai erityisen lahjakas jossain, vaan jokainen kelpaa.

Järveksen mielestä partio ennaltaehkäisee syrjäytymistä.

Toiminnan lomassa oppii kuin vahingossa erilaisia elämänhallintataitoja, kuten kommunikointia, aikataulujen noudattamista ja asioiden suunnittelua.

Vastuuta saa pienestä asti, ja sitä kasvatetaan järjestelmällisesti suuremmaksi.

– Partiossa johtaminen kuuluu kaikille ikäkausille, eikä niin, että pääsee ääneen vasta, kun on käynyt koko myllyn läpi ja on aikuinen.

Partion tukeminen sopii Järveksen mielestä loistavasti Yhteisvastuun kohteeksi, sillä partiolla ja seurakunnilla on paljon yhteistä samankaltaisesta arvomaailmasta lähtien.

Hän onkin ollut aktiivisesti mukana kehittämässä partiolippukuntansa Espoon Olarinmäen Samoojien ja seurakunnan yhteistyötä.

Aiemmin lippukunta osallistui pari kertaa vuodessa kolehdin keräämiseen, mutta se ei tuntunut luontevalta. Nyt partiolaiset käyvät esimerkiksi perhetapahtumissa paistamassa lettuja ja osallistuvat seurakunnan luonto­retkille.

– Eli tekevät asioita, joita tekisivät muutenkin, Järves tiivistää.

Yhteisvastuuvaroilla tuetaan tänä vuonna myös sisupartiotoimintaa. Siinä on mukana lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea esimerkiksi liikunta- tai kehitysvamman vuoksi.

Nuorten hyvinvointi on lisääntynyt 2000-luvulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemien kouluterveyskyselyiden mukaan. Samalla kuitenkin myös eriarvoisuus suomalaisnuorten välillä on kasvanut.

Eriarvoisuuden syntyyn vaikuttavat esimerkiksi harrastusten saavutettavuus ja niissä syntyneet sosiaaliset suhteet.

Niillä on merkitystä muun muassa lasten kouluvalintoihin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Sonja Kosunen.

Kosunen käsittelee tuoreessa väitöskirjassaan sitä, miten espoolaiset oppilaat pääsevät harrastusten avulla koulujen painotetun opetuksen ryhmiin.

Kouluvalintoihin vaikuttaa myös perheiden yhteiskunnallinen asema.

Tutkimusaineistossa näkyy, että osa vanhemmista miettii kouluvalintoja yhdessä toisten vanhempien kanssa, joihin he ovat tutustuneet lasten harrastusten yhteydessä.

Vanhemmat kertoivat, että joissakin valikoiduissa opetusryhmissä kaikkien lasten isät työskentelivät samankaltaisissa tehtävissä it-alalla.

”

Partiossa kenenkään ei tarvitse olla erinomainen tai erityisen lahjakas jossain.”

Jotkut tutkimusta varten haastatellut vanhemmat ­ ohtivatkin huolestuneina, ovatko heidän lapsensa tekep misissä vain samasta yhteiskuntaluokasta tulevien lasten kanssa.

– Partiossa voi tutustua oman alueen toisiin lapsiin ja vanhemmat muihin aikuisiin. Tutkimuksessa näkyi, että on hyödyllistä, jos on ihmisiä, joiden kanssa jutella kouluunkin liittyvistä asioista, Kosunen pohtii.

Järveksen mukaan Espoossa on jo viime vuosina kiinnitetty huomiota myös nuoriin, jotka ovat partion ulkopuolella. Heillekin pyritään tarjoamaan elämyksiä. Käytössä on käsite evp, eli ei-vielä-partiolainen.

– Meillä on vakuutukset, jotka kattavat myös partioon kuulumattomat. Olemme panostaneet siihen, että kavereita pyydetään retkille ja muuhun toimintaan.

4

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Riina Katajavuori

Ihmisiä valkoisuudessa

L

apsuuskodin olohuoneessa sohvan ja kirjahyllyn väliin jäi pieni kolo. Sinne perustin oman soppeni. Viikkasin lattialle hapsuviltin ja istuin sen päällä. Leikki ei ollut kovin toiminnallinen, se tapahtui lähinnä päässäni.

Supatin hiljaa.

Oli minulla oma huonekin, mutta kolot ja nurkat houkuttivat. Ensimmäisen runoni kirjoitin vanhempien ruusutapetoidussa vaatehuoneessa, kuusivuotiaana ja Ressu-vihkoon.

Laura Lindstedtin viime syksynä ilmestyneessä romaanissa Oneiron seitsemän naista löytää itsensä keskeltä valkoisuutta. Kyse on teoksen alaotsikon mukaisesti kuolemanjälkeisistä sekunneista, ennen varsinaista, lopullista kuolemaa. Sekunti-määre on kuitenkin harhaanjohtava, sillä valkoisuudessa ei ole aikaa, ei materiaa, ei mitään.

”

Keskelle meidän valkoisuuttamme on saapunut ihmisiä jostain kaukaa.

Poikkeuksena vain se, mitä naisilla on ollut kuollessaan mukana. Vaatteet, kengät, nenäliinamytyt taskunpohjalla.

Jotta naiset selviytyisivät keskellä tyhjyyttä, yksi naisista keksii, että on perustettava koti. Huone. Olemisen rajat.

Rakennusmateriaalina käytetään sitä, mitä naisilla on yllään. Koska valkoisuudessa ei ole kylmä eikä kuuma, alastomuus on alkuhämmennyksen jälkeen lopulta melko merkityksetön seikka.

Sukkahousut, rintaliivit, aluspaidat ja mekot venytetään täyteen mittaansa ja vaatekääryleillä saadaan aikaiseksi suorakulmio, johon seitsemän naista mahtuu mukavasti olemaan. Pelastukseksi koituu Polina, joka on kuollut Moskovan hankeen.

Hänen soopeliturkistaan saadaan sohva.

Hollantilaisen Wlbgisin oranssinpunaisesta peruukista tulee takka! Näin naisilla on nuotio, jota tuijottaa. Kuin luolassa.

Oneironin naisten kotileikki kutkuttaa miettimään, mitä kaikkea ihmisellä voi kuollessaan olla mukana. Silmäsuojus, purukisko... Piilolinssistä voisi saada hyvän ovisilmän. Korvatulpasta ovinupin.

Keskelle meidän valkoisuuttamme on saapunut ihmisiä jostain kaukaa. Heillä on taskussa puhelin, povarissa muistitikku. Nyt pitäisi saada koti, oma paikka, jossa voi olla, yhdessä muiden kanssa.

Vasta sitten pääsee välitilasta eteenpäin.

Kirjoittaja on kirjailija ja runoilija. riina.katajavuori@gmail.com Riina Katajavuori esitellään sivulla 7.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

12 532

Kansalaisaloite eri uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden yhteisestä katsomusaineesta on saanut niukasti kannatusta. Aloite oli kerännyt maanantaina 12 532 nimeä, ja puoli vuotta kestävä nimienkeruuaika päättyy 13. helmikuuta. Kansalaisaloite tarvitsee vähintään 50 000 nimeä päästäkseen eduskunnan käsiteltäväksi.

Kasvava seurakunta. Etiopian evankelisen Mekane Yesus -kirkon Bolen seurakunnan pastori Sisay Abdeta jakaa kastetodistuksia kasteen jälkeen.

Kehitysyhteisty uskonnolla ja ilm Uskonnon levittämisellä on vaikea yhteinen historia kehitysyhteistyön kanssa. Tulisiko ne pitää täysin erillään?

Teksti Eira Serkkola Kuva Sari Lehtelä / Suomen Lähetysseura

E

nsin oli uskonnollinen lähetystyö. Kun Suomen valtiollinen kehitysyhteistyö alkoi vuonna 1974, suomalaiset lähetystyöntekijät olivat työskennelleet kehitysmaissa jo yli sadan vuoden ajan, aluksi Namibiassa ja Kiinassa.

Työn alkaessa Suomi oli tavallaan siirtomaan asemassa itsekin.

Lähetystyö ei ole ollut missään vaiheessa pelkkää länsimaisen kulttuurin levittämistä ja lähetyssaarnaamista. Siihen on kuulunut aina kehitysyhteistyötä, erityisesti sairaanhoidon ja koulutuksen

edistämistä. Lähetystyö kantaa kuitenkin raskasta painolastia.

Professori Elina Vuolan toimittama tuore tieteellinen artikkelikokoelma Uskonto ja kehitys (SKS 2015) avaa uskonnollisen lähetystyön ja kehitysyhteistyön suhdetta monin tavoin.

Teologian tohtori Mari-Anna Pöntisen mukaan lähetystyötä alettiin kritisoida, koska se kietoutui siirtomaapolitiikkaan.

Vain harvat lähetystyöntekijät uskalsivat kritisoida hallitustensa siirtomaapolitiikkaa. Esimerkiksi kongolainen filosofi Valentin Mudimbe puhuu eurooppalaisesta etnosentrismistä, oman kulttuurin asettamisesta ihanteeksi, ja afrikkalaisten näkemisestä erilaisina toisina. Hän vetää tästä ajatusmaailmasta kehityslinjat orjakauppaan, kolonialismiin, im-

perialismiin ja lopulta natsismiin asti.

Aiemmin ajateltiin, että Jumala oli kutsunut länsimaat sivistämään muita kansoja. Ajatus kristillisestä sivilisaatiosta perustui sekä uskonnolliseen että kulttuuriseen ylemmyyteen. Kehitysmaiden ihmisiä pyrittiin pelastamaan pahana pidetystä kulttuurista, mutta ei tuhoamaan.

Kun siirtomaat ja niiden kirkot alkoivat itsenäistyä, eurooppalaisten ylivalta sai kovaa kritiikkiä.

Eteläafrikkalaisen piispan Desmond Tutun mukaan hengellisyydessä tarvittiin kolonialististen asenteiden ja kulttuuristen alistussuhteiden purkamista. Vapautuksen teologia, musta teologia ja naisten teologia olivat osa tätä prosessia.

5

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Tuomiokirkon vesivahinko sulki kryptan Helsingin tuomiokirkossa sattui perjantai-iltana massiivinen vesivahinko, kun kaakkoistornin sprinkleriputki rikkoutui. Suuri määrä vettä valui kirkkosaliin ja kryptaan sekä pitkin kirkon portaita Senaatintorille saakka.

Myöhään uruilla harjoittelemassa olleen kanttorin valppaus pelasti rakennuksen suuremmilta vesivahingoilta. Paikalle hälytettiin pelastuslaitos imuroimaan vettä. Kirkkosalia voitiin käyttää jo lauantaina, mutta krypta on toistaiseksi käyttökiellossa.

– Kryptassa on voimakas kosteuden haju, joka ei lähde sieltä yhtäkkiä. Tämän viikon kuluessa

tiedetään, millaisia vahinkoja vesi on tehnyt ja kauanko korjaamiseen menee. Sähköjohdot ja -pistokkeetkin ovat olleet lainehtivassa vedessä, kertoo kiinteistöjohtaja Kai Heinonen.

Vakuutus korvaa kaikki vahingot. Tuomiokirkon arvokkain irtaimisto, kuten urut, eivät vau­ rioituneet.

Kryptaan suunnitellut tilaisuudet pidetään ainakin kuluvan viikon muualla Tuomiokirkon­ mäellä. Lisätiedot löytyvät internet­osoitteesta www.helsingin­seurakunnat.fi/ seurakunnat/tuomiokirkkoseurakunta.html

Kirkon ylimmät päättäjät valitaan

Nykyisin ihmisarvo kuuluu ekumeenisen lähetysajattelun avainkäsitteisiin.

Arkkipiispan teologinen erityisavustaja Petri Merenlahti toteaa, että viimeisten 20 vuoden aikana uskonnon ja kehityksen suhde on alettu nähdä uudessa valossa. Hän työskenteli pitkään Kirkon Ulkomaanavussa.

Professorit Auli Vähäkangas ja Mika Vähäkangas sanovat suoraan, että avun jakaminen uskonnollisten yhteisöjen kautta voi vähentää korruptiota. Silloin

Uskontosokeus vaivaa Elina Vuola varoittaa artikkelissaan uskonnon merkityksen yli- ja aliarvioinnista kehityskysymyksissä. Naisen asema on hyvä esimerkki siitä, miten yhteiskuntatieteilijöitä on vaivannut uskontosokeus, teologeja taas kehityssokeus.

Varsinkin köyhyyden, väkivallan ja hädän konteks­ tissa kysymykset elämän mielekkyydestä ja toivosta sekä oikeasta ja väärästä kiinnittyvät usein uskontoon. Kun sitten länsimainen asiantuntija ”patologisoi”

varoista tulee yhteisön omia. Yhteisön oma kontrolli rajaa ”siipiveikot” pois.

Vähäkankaat korostavat, että Afrikka on uskonnollinen maanosa. Suomesta käsin voi olla vaikea ymmärtää, että meidän maallistunut elämänmuotomme on maailman mittakaavassa ­poikkeus.

Tutkija Henni Alavan mukaan Afrikassa uskonnon ja politiikan erottaminen länsimaiseen tapaan on keinotekoista ja harhaanjohtavaa. Länsimaisessa politiikan tutkimuksessa valtio hahmotetaan usein keskeisimmäksi toimijaksi. Tosin globalisaatio ja feministiset yhteiskuntateoriat ovat ravistelleet näkemystä.

Afrikassa erityisesti reuna-alueilla politiikan kenttä rakentuu useista toimijoista, ja kirkot ovat ­keskeisiä.

nämä uskonnolliset naiset tai näkee heidät vain uhreina eikä toimijoina, kyseessä voi olla vahvemman vallankäyttö.

Toisaalta esimerkiksi YK:n konferensseissa on nähty, miten eri uskontojen ja kirkkojen konservatiivisimpia voimia yhdistää huoli naisten autonomian kasvusta, vaikka opilliset erot muuten ovat suuria.

Vuola korostaa uskonnon kaksoisluonnetta: sama perinne tarjoaa keinoja ja tulkintoja päinvastaisiin käsityksiin. Samakin uskonnollinen järjestö saattaa ajaa naisten voimaannuttamista ja rajoittaa silti naisten itsemääräämisoikeutta seksuaaliterveyden asioissa.

Toisaalta jo monia varhaisia naisasianaisia ja orjuuden vastustajia on motivoinut käsitys Jumalan kaikille ihmisille antamasta yhdenvertaisuudesta ja vapaudesta.

turvana. Kumpikin hakee samaan aikaan järjestettävissä vaaleissa myös hiippakuntavaltuustoon.

Muut Helsingin hiippakunnan ehdokkaiden taustalla olevat valitsijaryhmät ovat nimeltään Usko ja yhteys, Viinipuu ja Kevään kirkko.

Pieni enemmistö 85 ehdokkaasta on naisia ja suuri enemmistö varttunutta väkeä. Vain yhdeksän ehdokkaista on korkeintaan 30-vuotiaita.

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa saavat äänestää vain seurakuntien papit sekä vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Ehdokkaisiin ja heidän ajatuksiinsa voi tutustua tarkemmin internetissä http://ehdokasgalleria.evl.fi/ ehdokasgalleria2016/ Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoa ja 32 pappisedustajaa.

Tuomasmessu Laskiaisena/ Fastlagssöndagen Tomasmässa 7.2. klo 18 Saarna/Predikan piispa/biskop Björn Vikström Liturgina/Liturg Monica Cleve

Musiikkivieraana/ Gästartister Jukka ja Tove Leppilampi Musiikissa/Musik Inna ja Juha Vintturi sekä Tuomaskuoro

tuomasmessu.fi

yötä lman

Koulutus ja elintason nousu eivät hävittäneetkään uskontoa maailmasta, kuten yhteiskuntatieteissä oletettiin. Kehitysmaiden todellisuutta maallistumisteoria on kuvannut erityisen huonosti.

Vaikka Länsi-Eurooppa on maallistunut, uskonnollistaustaisten avustusjärjestöjen rooli on vain kasvanut. Niiden vahvuutena on kyky luoda yhteenkuuluvuutta lahjoittajan ja edunsaajan välille.

Merenlahden mukaan kommunismin häviö ja kylmän sodan päättyminen tekivät tilaa uskonnollistaustaisten avustusjärjestöjen nousulle. Tämä koskee myös islamilaisia järjestöjä.

Kirkon ylimpään päätöksentekoelimeen, kirkolliskokoukseen, valitaan 9.2. uudet jäsenet nelivuotiskaudelle.

Ehdokkaat ovat ryhmittyneet viiden valitsijayhdistyksen taakse.

Niistä suurin on uudistusmielinen Tulkaa kaikki -liike, joka on tullut tunnetuksi seksuaalivähemmistöjen puolustajana. Liikkeen riveissä on esimerkiksi parisuhteensa naisen kanssa rekisteröinyt journalisti ja kirkkolaulaja Johanna Korhonen.

Toiseksi suurimpaan valitsijayhdistykseen Elävä kirkko kaupungissa kuuluu esimerkiksi Sirpa Asko-Seljavaara, Helsingin kaupunginvaltuutettu (kok). Hän kertoo olevansa ehdolla, koska haluaa vaikuttaa kirkon sanomaan ja tehtävään ikäihmisten kirkkona ja

Soppasunnuntai – Soppservering, Minituomaat, Messujatkot – Servering efter mässan!

Tervetuloa! Välkommen!

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3 JA BUSSIT 14 JA 18

6

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Kirkosta eroaminen väheni myös Helsingissä Runsas puolet helsinkiläisistä kuuluu kirkkoon. Jäsenyys on yleisintä Pakilassa, jossa puhutaan eniten kotimaisia kieliä.

Teksti Pihla Tiihonen ja Tuija Pyhäranta Kuvitus Rik Poppius

K

irkkoon kuuluvien helsinkiläisten määrä jatkaa laskuaan. Viime vuon­ na jäseniä oli 55,5 prosenttia eli noin prosenttiyksikön edellistä vuotta vä­ hemmän.

Kirkolle kuuluu silti myös hyvää: Helsinkiläisiä erosi kirkosta viime vuonna lähes kolmanneksen edellisvuotta pienempi joukko.

Vuonna 2015 Helsingin seurakunnista erosi noin 5 500 ih­ mistä, kun vuonna 2014 eroajia oli yli 8 100.

Samaan aikaan kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi ­hieman. Viime vuonna kirkkoon liittyi lähes 2 400 helsin­ kiläistä, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin edellis­ vuonna.

Kirkolle myönteiset muutokset olivat koko maassa vahvempia kuin Helsingissä. Valtakunnallisesti kirkosta eroamisia oli viime vuonna 42 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi koko maassa 12 prosentilla.

Suomenkielisten seurakuntien jäsenyysluvut las­ ketaan katsomalla, paljonko kunkin seurakunnan alueella asuvista suomen- ja vieraskielisistä ihmisistä kuuluu suo­ menkielisiin seurakuntiin.

– Jos joissain kaupunginosissa jopa kolmannes alkaa olla muita kuin kantasuomalaisia, niin tottakai tämä näkyy myös jäsenyysprosentissa, sanoo Helsingin seurakuntayh­ tymän viestintäpäällikkö Kimmo Holappa.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisistä on nousussa. Viime vuonna heitä oli 13,5 prosenttia, mutta Helsingin kaupungin tietokeskus on ennustanut, että koko pääkaupunkiseudun

vieraskielinen väestö tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä.

Helsinkiläisten yleisimmät äidinkielet olivat viime vuonna kotimaisten kielten lisäksi venäjä, viro, somali, englanti ja arabia.

Kirkkoon kuuluminen oli yleisintä Pakilassa, jossa 72,5 prosenttia asukkaista oli evankelis-luterilaisen kirkon jä­ seniä. Pakilan seurakunnan piiriin kuuluvat muun muassa Länsi-Pakilan, Itä-Pakilan ja Tuomarinkylän pientalovaltai­ set kaupunginosat, joissa vieraskielisiä asuu vähiten koko kaupungissa, runsaat kolme prosenttia. Pakilassa kirkkoon kuuluminen on suurin piirtein yhtä tavallista kuin koko maassa, jossa 72,8 prosenttia on kirkon jäseniä.

Kirkkoon kuuluvat olivat viime vuonna niukka vähem­ mistö Kalliossa (49,6 prosenttia) sekä Paavalin seurakunnan alueella (49,3 prosenttia), johon kuuluvat Hermanni, Vallila, Kumpula, Toukola, Arabianranta ja Itä-Pasila. Tilanne oli alueilla sama myös edellisvuonna.

”Ihmisellä on hyvä olla hengellinen koti” Helsinkiläinen kirkkoon liittyjä arvostaa kirkon suvaitsevaisia kannanottoja ja yhteiskunnallista työtä.

Teksti Tuija Pyhäranta

T

yypillinen helsinkiläinen kirkkoon liittyjä on saa­ massa lähiaikoina kummi­ lapsen. Asia selviää Helsingin seu­ rakuntayhtymän teologian tohtori Minna Rikkiseltä tilaamas­ ta kyselytutkimuksesta Palasin (2016), jossa selvitettiin helsinki­ läisten syitä kirkkoon liittymiseen ja odotuksia jäsenyydestä.

Tutkimukseen osallistui noin 250 vuonna 2014 kirkkoon liitty­ nyttä helsinkiläistä. Kyseessä on lähinnä paluumuutto: 97 prosent­ tia vastaajista oli kuulunut luteri­ laiseen kirkkoon myös aiemmin.

Tärkein yksittäinen kirkkoon liittymisen syy on tutkimuksen mukaan kummius. Kummiksi tulo vaikutti liittymispäätökseen joka viidennellä vastaajalla.

Muut kirkolliset toimitukset tai elämäntapahtumat kuten oman lapsen syntymä, rippikoulu, avioliitto tai läheisen hautaan siu­ naaminen olivat myös liittymisen syitä, mutta kummiksi tuloa har­ vemmin. Noin puolet vastaajista oli palannut kirkkoon jonkun elä­ mäntapahtuman vuoksi.

Yleensä liittymispäätöksen taustalla on useita syitä. Kummiu­ den kanssa lähes yhtä merkittä­ väksi syyksi tutkimuksessa nousi halu tukea kirkon arvomaailmaa ja kokemus siitä, että kirkko on muuttunut suvaitsevaisemmaksi suhteessa homoseksuaalisuuteen ja naisten pappeuteen.

Moni vastaaja mainitsi myös kirkon auttamistyön sekä kirkon muun toiminnan, jonka järjes­ tämistä liittyjät halusivat tukea maksamalla kirkollisveroa.

Vastaajista 18 prosenttia kertoi, että liittymispäätöksen taustalla on jokin muu uskonnollinen syy kuin kirkolliset toimitukset.

Kirkkoon liitytään, koska sen koetaan edustavan omaa vakau­ musta. Tutkimuksen mukaan

helsinkiläiset kirkkoon liittyneet myös uskovat kristinuskon Juma­ laan enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. ”Ihmisellä on hyvä olla hengellinen koti”, kuvasi eräs vastaaja.

Liittyneiden jäsenyys kirkos­ sa on tutkimuksen mukaan aktii­ vista. Liittymispäätöstä kuvaillaan kannanotoksi, jolla halutaan tukea

”

kirkon arvoja ja työtä. Omalla jäsenyydellä halutaan olla myös rakentamassa kirkkoa.

Kolme neljästä vastaajasta arveli pysyvänsä kirkon jäse­ nenä myös jatkossa. Hieman harvempi kuin joka kymmenes piti jäsenenä pysymistä epäto­ dennäköisenä.

Vaikka kirkkoon kuuluminen on tarkoitettu pysyväksi ratkai­

suksi, harvat ovat valmiita jäse­ nyyteen ehdoitta. ”Jos kirkon linja pysyy liberaa­ lina eikä ala syrjimään mitään ih­ misryhmää, niin todennäköisesti tulen pysymään jäsenenä”, kertoi eräs kirkkoon liittynyt.

Koko tutkimuksen kirkkoon liittyneistä voi lukea internetissä: www.helsinginseurakunnat.fi/liittyneet

Jos kirkon linja pysyy liberaalina eikä ala syrjimään mitään ihmisryhmää, niin todennäköisesti tulen pysymään jäsenenä.”

Kirkkoon liittynyt helsinkiläinen

7

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Menetelmä. Riina Katajavuori on oppinut merkitsemään muistiin havaintojaan ja ajatuksiaan, jotka voisivat sopia kolumnin aiheiksi.

Runous on kuningatarlaji Riina Katajavuori on kolumnistina runoilija, joka ei tarjoa lukijalle valmiita ratkaisuja.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Esko Jämsä

K

irjoittaminen on Kirkko ja kaupungin uudelle kolumnistille, lastenkirjoja, romaaneja ja runoja kirjoittavalle ­Riina Katajavuorelle, niin omaa sisäistä maailmaa, ettei hän osaa puhua aiheistaan etukäteen.

– Olen ammentanut yleensä väljästi aiheita minua henkilökohtaisesti koskettavista asioista. En siis suoraan välttämättä kirjoita yhteiskunnallisista teemoista, mutta henkilökohtainenhan on myös poliittista.

– Jotain saatan kirjoittaa Nicaraguan runofestivaaleista, joille osallistun helmikuussa. Se on ensimmäinen matkani Latinalaiseen Amerikkaan, ja erilaiset kulttuurien väliset kohtaamiset tuntuvat aina kiehtovilta.

Katajavuori kokee kolumnin vaativaksi kirjoittamisen lajiksi. Hän on toiminut aiemmin kolumnistina muun muassa Helsingin Sanomissa, Lapsen maailmassa, Kaksplussassa ja Hyvä Terveys -lehdessä. Hän kuvailee olevansa kolumnistina enemmänkin runoilija, joka jättää tilaa lukijoiden ajatuksille, ei niinkään valmiita ratkaisuja tarjoava kirjoittaja.

– Kolumnistisilmäni on kehittynyt vuosien varrella siten, että merkitsen muistiin havaintojani ja ajatuksiani, jotka voisivat sopia kolumnin aiheiksi. Olen tehnyt muistiinpanoja joulusta jo vuotta ennen kirjoituksen julkaisemista.

tanut lukijoita erityisesti Helsingin Kumpulaan sijoittuvalla Wenla Männistö ­-romaanillaan, joka kertoo Aleksis Kiven seitsemän veljeksen tarinan naisnäkökulmasta. Hersyvästi kirjoitetusta kirjasta on tehty jo kuunnelma ja kaksi näytelmää. Teosta luetaan ahkerasti pääkaupunkiseudun ­lukioissa.

Riina Katajavuori on kirjallisen alan monitoiminainen.

Helmikuun puolivälissä Ylen Radioteatteri lähettää hänen Pikkujuttujaan eli radiolle kirjoitettuja pienoismonologejaan. Ne esittää näyttelijä Leena Pöysti. Parhaillaan hän työstää kahta lastenkirjaa, Pulmu reissaa ja Mennään jo naaKolumnistille lehti, jonka nimessä esiintyvät sanat puriin, jotka kuvittaa Salla Savolainen. kirkko ja kaupunki, asettaa Riina Katajavuoren mukaan Seuraavaksi Katajavuori kuitenkin haluaa hivuttautua omat haasteensa. takaisin runojen pariin. Hän nimittäin aloitti runoilijana ja – Kirkko-sana panee miettimään sitä, että kolumnissa on julkaissut tähän mennessä kuusi runokirjaa. pitäisi olla jollain tavalla painavampaa sisältöä. Lapsena kä– Runous on minulle kuningatarlaji, ominta kieltäni, vin kirkossa lähinnä häissä ja hautajaisissa, mutta aikuisena merkityksellä ladattua. Se on ajatonta, ja uskon vankkumatlauloin joitakin vuosia Käpylän kirkon kamarikuorossa. Siltomasti runouden tulevaisuuteen. loin tuli selväksi jumalanpalveluksen rakenne.

Runojen kirjoittamiseen Katajavuori on valmentau– Ennen joulua esiinnyin nykyisen lauluyhtyeeni kanstunut viime vuosina kirjoittamalla laulunsanoituksia, sa Käpylän kirkon Kauneimmat osallistumalla sonettikurssille ja joululaulut -tilaisuudessa. Tilanne lukemalla vaikkapa Attila J­ ózsefin jännitti, koska kirkon akustiikka on runoja. a cappella -bändille niin herkkä.

– On hauskaa, miten runoissa kielKuka olet? tä voi venyttää ja paukuttaa. Runous Olen kirjailija ja runoilija, joka vapaa-ajallaan soittaa poikkihuilua ja on vapaa ilmava alue, ja sitä rakastan Runous on laulaa Boswell Sistersien lauluja. kirjoittamisessa eniten. Runo ei yritä myydä mitään ja on sikälikin arvo­ minulle Mitä teet? vapaa.

Kirjoitan kirjoja aikuisille ja lapsille. kuningatar­ Kirjailija kertoo tekevänsä työtä Teen myös laulunsanoituksia. Olen normaalina virka-aikana. Tosin ajalaji, ominta kieltäni, ollut kolumnistina erilaisissa lehdistustyötä hän tekee koko ajan, vaikka sä.

Viimeksi olen muokannut Wenla merkityksellä ladattua.” aamuyöllä valveilla lojuessaan. KirMännistö -romaanistani kuunnelman joittamista häiritsee kaikenlainen häja kirjoittanut Ylen Radioteatterille Katajavuori on asunut syntymäsly ympärillä, myös sosiaalisen median ­Pikkujuttu-monologeja. tään asti Helsingissä, joten kaupunkoukuttavuus.

Miten asut? kilaisen elämään hänellä on hyvä Kun Katajavuori haluaa irrottautua Asun Helsingissä 1950-luvun kerrostatuntuma. Hän on asunut viimeiset töistä, hän lähtee jumppaan työhuolossa asunnossa, jossa on 12 ovea.

16 vuotta Käpylässä, mutta sitä enneensa alakerran kuntostudiolle. Hän Mottosi? nen eri puolilla Helsinkiä. Erityisen kuuntelee radiota, käy teatterissa ja Aina kun uhkaa mennä valitusvaihde tärkeitä hänelle ovat meri ja Keskuslukee paljon. päälle, ajattelen elämänviisautta, jonpuisto.

– En seuraa kirjasyksyjä ja -keväitä ka luokkatoverini kirjoitti yläasteella Viime vuonna Vuoden helsinvaan luen pääasiassa hyviä klassikoiteinikalenteriini: ”Life is hard, and then kiläiskirjailijaksi nimitetty Katajata. Poikkeuksena oli viime vuoden you die.” Joka kerta hymyilyttää. vuori sopii siis kantamaan titteliään Finlandia-palkittu Oneiron, joka oli jo varsin hyvin. Katajavuori on puhutkäsiteltävänä lukupiirissä.

”

8

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Paula Lehto

Heimoveljien auttaja Itä-Euroopan romaneja auttava Veikko Hekkala pitää lasten koulutusta keinona päästä eroon kerjäämisestä.

Teksti Laura Koskelainen Kuva Sirpa Päivinen

Väitellään: Ari Laaksonen

Hyötyykö Suomi lämpenemisestä?

Professori Ari Laaksonen ­Ilmatieteen laitokselta vastaa ilmastonmuutosta koskeviin väitteisiin.

Pariisin ilmastosopimus takaa sen, että emme olekaan tuhon omia.

– Ei se takaa mitään, mutta se on hyvä alku prosessille, joka hidastaa ilmastonmuutosta. Pariisissa ei oikeastaan sovittu käytännön asioista, vaan siitä, että lämpenemistä aiotaan hillitä niin, että lämpötila nousee korkeintaan 1,5 astetta.

Ilmastonmuutoksesta puhutaan tällä hetkellä liian vähän.

– Ei puhuta. Varsinkin kun Pariisin sopimus saatiin aikaiseksi, ilmastonmuutos oli taas esillä.

Ymmärrän, ettei se voi olla koko ajan ykkösaihe. Tärkeintä ei ole se, paljonko ilmastonmuutoksesta puhutaan, vaan se, että jotakin tehdään.

Ilmasto muuttuu joka tapauksessa. Ihan sama, aiheuttaako sen ihminen vai jokin muu.

– Ei se ole ihan sama, sillä ihmisen aiheuttama muutos on suurempi kuin minkään muun ­aiheuttama, ellei lasketa sentapaisia muutoksia kuin että suuri meteoriitti iskee maapalloon tai niin kutsuttu supertulivuori purkautuu.

Jo parin viikon pakkasjakso saa unohtamaan, että ilmasto lämpenee.

– Riippuu ihmisestä. Usein sekoitetaan toisiinsa sää ja ilmasto, mutta onneksi moni ymmärtää, etteivät ne ole sama asia. Sääasioissa ihmisen muisti tuppaa olemaan lyhyt.

Suomelle ilmaston lämpeneminen on hyvä asia. Pian voimme viljellä uusia kasveja eikä talvella tarvita enää pitkiä kalsareita.

– On se jossain määrin totta.

Maanviljelys myös hyötyisi ilmaston lämpenemisestä. Mutta jos talvet alkavat olla samanlaisia kuin viime joulukuu oli, ei se ole kauhean mukavaa.

Kuka tahansa voi jo nähdä ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnossa.

– Kyllä. Järvet jäätyvät myöhemmin ja jäiden lähtö on aikaistunut. Muuttolinnut ovat täällä pidempään syksyllä. Luonnossa on uusia lajeja.

Otsonikerros on toipumassa.

– Kyllä. Se on Montrealin sopimuksen ansiota. Sillä kiellettiin CFC-kaasujen käyttö esimerkiksi kylmälaitteissa.

Jos pääsisimme eroon fossiilisista polttoaineista, ilmastonmuutos pysähtyisi.

– Pikkuhiljaa. Ei ilmastonmuutos silti kuin seinään pysähtyisi, sillä hiilidioksidi kiertää ilmakehän, merten ja kasvillisuuden välillä satoja vuosia.

Keskilämpötila Suomessa on jo noussut viimeisen sadan vuoden aikana.

– Keskilämpötila on noussut lähes kahdella asteella sadassa vuodessa. Ilmaston lämpenemisen vuoksi äärilämpimät jaksot yleistyvät ja äärikylmät harvinaistuvat. Sateisuus kasvaa ja tulvat yleistyvät.

Jos jäätikkö pohjoisnavalla sulaa, se ei vaikuta meidän elämäämme millään tavalla.

– Se ei vaikuta merenpintaan, mutta se voi vaikuttaa säätiloihin täällä. Kun Pohjoisnavalla on vähemmän jäätä, vettä haihtuu enemmän. Se vaikuttaa ilmakehän kiertoliikkeeseen eli säätiloihin.

Hanna Antila

V

eikko Hekkala katselee videota, jossa palaa kahdeksanhenkisen perheen talo. Talo sijaitsee Karpaattien vuoristossa, Pasikan kylässä, Länsi-Ukrainassa.

– Talvi on ollut kylmä myös Karpaateilla.

Ihmiset joutuvat lämmittämään uuneja ja vahinkoja sattuu, Hekkala kertoo.

Pasika ja useat Itä-Euroopan romanikylät ovat tulleet Hekkalalle tutuiksi vuosikymmenten lähetys- ja avustustyön aikana helluntailaisten avustusjärjestö Fidan palveluksessa.

2000-luvulla Hekkala asui Tuula-vaimonsa kanssa viisi vuotta Ukrainassa. Myöhemmin Tuula menehtyi syöpään. Eläkevuodet alkoivat vaimon kuoltua.

Leskimies avioitui uudelleen, ja nykyisen vaimonsa Kirsin kanssa hän kouluttaa esikoulu- ja pyhäkouluopettajia romanikyliin. Hän on Yhdelle vähimmistä -työn erityisasiantuntija.

Hekkala kertoo työstä sanoin ja kuvin. On rähjäisiä kyliä ja likaisia lapsia. Juhlia, iloa ja uusi romanikylään rakennettu tie.

Itä-Euroopan romanikyliä Veikko Hekkala on kiertänyt 1970-luvulta alkaen. Sysäyksenä oli uskoon tulo. Kuten helluntaipiireissä usein käy, usko muutti koko elämän. Hekkalasta tuli evankelista ja pastori.

Nuori evankelista kuuli, että ”Neuvostoliiton mustalaiset ovat ilman evankeliumia”. Hekkala ja kaksi muuta romanimiestä matkustivat Karjalaan. Suomalaisromanit kertoivat muuttuneesta elämästään ja se teki vaikutuksen.

– Menimme katsomaan meidän omia ihmisiä. Karjalan romanit laittoivat valtavat ruokapöydät ja ryhtyivät korkkaamaan viinapulloja. ’Nyt syödään, juodaan ja tanssitaan, kun rakkaita ystäviä tuli!’

Suomalaisromanit iloitsivat, mutta pyysivät jättämään korkit kiinni. Tämä aiheutti aluksi hämmennystä.

Romanien parissa tehtävä lähetystyö levisi ympäri Itä-Eurooppaa 1980-luvulla. Hekkala kulki kylästä toiseen romanien luona. Hän puhuu suomen lisäksi venäjää ja romani­ kieltä.

– Se, että on romani, auttaa tässä työssä.

Mutta tärkeintä on olla ihminen, Hekkala kertoo. Fidan Itä-Euroopan romanityötä tekevät muutkin kuin romanit, ja työ ulottuu myös pääväestön keskuuteen.

Lähetystyöntekijänä toimiessaan Hekkala asui romanikylissä vaimonsa kanssa. Kyläläiset näkivät, miten Hekkalan pariskunnan vuorovaikutus toimi, ja he halusivat oppia samaa.

Kun Hekkala kertoi Raamatun kertomuksia, kyläläiset halusivat lastensa kuulevan myös.

Heitä varten perustettiin pyhäkoulu.

– Vähitellen huomasimme, että paikalliset pärjäävät. Oli löytynyt ihmisiä, jotka olivat omaksuneet lasten koulutuksen tärkeyden, Hekkala muistelee.

Romaneja on Romanian väestöstä noin neljä miljoonaa. Bulgariassa heitä on noin kaksi miljoonaa, Unkarissa puolitoista miljoonaa.

– Siellä on kurjuutta kurjuuden päälle, Hekkala kertoo.

Työttömyys ja inflaatio kurittavat romaniperheitä kaikkein eniten, ja usein elämä on toivotonta.

Fidan hallinnoimaa Yhdelle vähimmistä -työtä tehdään yhdessätoista Itä-Euroopan maassa. Keskeistä on esi- ja pyhäkoulujen järjestäminen. Siellä lapset oppivat huolehtimaan hygieniastaan sekä kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen alkeita.

Opetus alkaa perusasioista: kuinka istutaan paikallaan ja pyydetään lupa, jos on päästävä vessaan. Kerrotaan, miten käytetään ruokailuvälineitä tai siivotaan.

Esikoulu edistää luku- ja kirjoitustaidon oppimista. Siten oppilaalle avautuu mahdollisuus oppia pidemmälle. Monet tarvitsevat tukea ja turvallisen paikan läksyjen tekoon.

Lasten koulutus on Hekkalan mielestä hidas mutta ainoa keino poistaa kerjäämisen tarve.

Se muuttaa koko perheen.

Ostarilla tavataan 4/10: Puistola

9

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Liikkuvaa elämää. Veikko Hekkala on kulkenut ja asunut Itä-Euroopan romanikylissä 1970-luvulta asti. Hän tekee edelleen kymmenisen avustusmatkaa vuodessa.

”

Se, että on romani, auttaa tässä työssä. Mutta tärkeintä on olla ihminen.

– Kun opiskelu sujuu, romanit hyväksytään paremmin yhteiskunnan jäseniksi, Hekkala kertoo.

Koulut käytyään jotkut romanit ovat päässeet ammattikoulutukseen tai löytäneet keinon elättää itseään.

Nyt Veikko Hekkala on eläkkeellä, mutta työmäärä ei ole vähentynyt. Hän tekee edelleen noin kymmenen matkaa vuodessa. Hän vie opettajana työskentelevän vaimonsa kanssa oppimateriaaleja opettajille ja he ohjaavat niiden käytössä. Tavoitteena on myös löytää opettajien

opettajia. Hekkala arvostaa kovasti vaimonsa työtä ja tukeutuu hänen ammattitaitoonsa.

– Minä olen kuin maalaispoika, hän vähättelee omaa osuuttaan pilke silmäkulmassa.

Hekkalan rooli on motivoida opettajia. Hän kertoo opettamisesta kuvin, sanoin ja leikein ja näkee, miten joku innostuu.

Hekkala näkee, että Suomen romaneilla on paremmat mahdollisuudet kuin itäeurooppalaisilla veljillään. Satojen vuosien aikana romanien arvostus on lisääntynyt.

Suomessa kerjäävien romanien auttaminen on Hekkalasta tärkeää.

– Tärkeintä on suunnata auttaminen heidän lähtömaihinsa.

Hekkala on käynyt kylissä, josta kerjäläiset tulevat. Hän kutsuu heitä pakolaisiksi ja ihmettelee, miten romanit ovat saaneet tyystin erilaisen kohtelun kuin myöhemmin saapuneet irakilaiset ja syyrialaiset.

Kummikylää tuetaan Romaniassa Helsingin Diakonissalaitos aloitti vuonna 2014 hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten elinoloja Valea Seacãn romanikylässä. Sieltä saapuu runsaasti liikkuvaa väestöä Helsinkiin. Seurakuntayhtymä tukee hanketta 50 000 eurolla.

Projektipäällikkö Nora Lindström kertoo, että yhteistyökumppani on romaninaisten järjestö ­E-Romnja. Syksyllä pidettiin työpajoja naisille ja tytöille muun muassa lisääntymisterveydestä ja seksuaalisista oikeuksista, ja naisten aloiteryhmät järjestivät lelukeräyksen lastentarhalle. Tavoitteena on myös vähentää perheväkivaltaa yhteisöllisin keinoin.

Eira Serkkola

Kaupungilta bongattua

Anu Heikkinen

Niin paljon on aihetta lauluun, tuumii pronssilaattaan valettu Reino Helismaa Puistolan ostarin pihalla.

Ostarilla ei harmaana päivänä paljon laulella, vaan kuljetaan kaulukset pystyssä. Sitten jäiselle parkkipaikalle kurvaa vaaleansininen rättisitikka, joka tuo väriä päivään. Autosta nousee Erkki Tolvanen.

– Tulin ostamaan iltapäivälehden. Vaimo tekee kotona ruokaa, 25 vuotta Puistolassa asunut yrittäjä kertoo.

Vuoden 1972 rättäri on Tolvasen talviauto.

Se on saanut vähän ruostetta säiden tuiverruksessa. Sisällä on kukikkaat verhoilut.

– Halusin klassikkoauton. Uudet autot ovat niin kertakäyttötuotteita. Kotona minulla on

siistimpi ja fiinimpi rättäri, jolla ajan kesällä.

Vuonna 1968 rakennettu ostari on Tolvasen mielestä rauhallinen paikka. Hän käy siellä lähes päivittäin ruokaostoksilla ja joskus hakemassa pizzan. Muita palveluja kuten baaria, kuntosalia ja rengasliikettä hän ei käytä.

– Palveluja on häipynyt, mutta ruokakauppa on monipuolinen. En voi sanoa, että ostari olisi muuttunut siistimmäksi, mutta ainakin ajan vaatimuksia vastaavaksi.

Tolvanen ei ole laulumiehiä, mutta Helismaa-reliefi muistuttaa häntä lahjakkaasta Puistolassa asuneesta sanoittajasta.

– Laulajana Helismaa ei ollut kummoinen, mutta runoilijana hänellä oli sana hallussa.

Anu Heikkinen

Anna-Maria Lahdensaari

Repen kotikulmilla

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Talvi menossa mailleen? Anna-Maria Lahdensaari kuvasi talvisen auringonlaskun Kaivopuistossa. Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle!

10

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Totuuden tähden Agatha A. Nitecka

Kuka olen? Einar (Eddie Redmayne, vas.) löytää todellisen itsensä ja vaimo Gerda (Alicia Vikander) ymmärtää.

ELOKUVA Teattereihin on tulossa kaksi elokuvaa, jotka tutkivat ihmisen seksuaalisuutta ja identiteettiä: Tanskalainen tyttö ja Spotlight. Molemmat pohjautuvat tositapahtumiin.

Tom Hooperin (Kuninkaan puhe, Les Misérables) ohjaama Tanskalainen tyttö kertoo taiteilija Einar Wegenerin ja hänen vaimonsa Gerdan avioliitosta 1920-luvun Tanskassa. Lucinda Coxonin tekemä käsikirjoitus pohjautuu David Ebershoffin romaaniin Tanskalainen tyttö.

Gerda (Alicia Vikander) pyytää kerran miestään mallikseen ja sysää liikkeelle Einarin muutoksen Lili Elbeksi. Lili Elbestä (1882–931) tuli sukupuolen korjausleikkausten pioneeri ja inspiraatio transgender-liikkeelle. Hän myös maksoi siitä äärimmäisen hinnan.

Kaiken teoriassa Stephen Hawkingia loistavasti näytellyt Eddie Redmayne rakentaa ­Lilistään yhtä vaikuttavan suorituksen. On kiehtovaa nähdä, miten Lili kasvaa ja Einar väistyy.

Välillä vaatteet ovat Einarin

Huomio

mutta asento Lilin. Ujo hymy leikittelee Lilin kasvoilla, onhan hän ikään kuin vastasyntynyt, vaikka onkin aina elänyt Einarin sisimmässä.

Ei ihme, että Gerdakin hurmaantuu uudesta mallistaan: Lili-maalaukset saavat aikaan hänen taiteellisen läpimurtonsa Pariisissa.

Tanskalainen tyttö on myös kertomus avioparin rakkaudesta ja avoimuudesta. Jos Lilin on päästettävä irti Einarista, niin on Gerdankin.

Yhteiskunnalla on ollut vaikeuksia ymmärtää ja hyväksyä homoseksuaalisuutta. Transsukupuolisuuden ymmärtäminen oli silloin ja on yhä paljon mutkikkaampaa. Hooperin elokuvassa keskitytään taitavasti ihmisen identiteettiin ja sen aiheuttamiin tunteisiin, ei teorioihin ja leikkausten yksityiskohtiin.

1900-luvun alun Euroopassa ymmärrystä ja asiantuntemusta oli tarjolla vähän. Kun siinä ympäristössä joutuu etsimään identiteettiään, on vapauden kaipuun täytynyt olla suuri.

Eddie Redmayne sai Lilin roolista parhaan miesnäyttelijän Oscar-ehdokkuuden.

Parhaan elokuvan Oscar-ehdokkuuteen pääsi Tom McCarthyn ohjaama vauhdikas Spotlight. Elokuva kertoo Boston Globe -lehden pienestä tutkivan journalismin Spotlight-ryhmästä.

Monivuotisen työn jälkeen ryhmä toi vuonna 2002 julkisuuteen katolisten pappien lapsiin kohdistuneen hyväksikäytön.

Ei ole juonipaljastus muistuttaa rikosvyyhdin myöhemmästä leviämisestä katolisen kirkon maailmanlaajuiseksi ongelmaksi.

Aihe on tunteita herättävä, mutta elokuvassa niitä käsitellään ihailtavan kurinalaisesti.

Ensi alkuun tuntuu, että uhrien kokemukset jäävät syrjään, mutta sitten huomaa, miten vähemmän vaikuttaa enemmän.

Ryhmä paljasti uhrien ja tekijöiden takaa systeemin, jossa oikeusjutut ja syytökset oli painettu villaisella ja vaikenemisella, kuitattu hiljaisuus häpeällä ja solidaarisuudella kirkolle sekä lähetetty paljastuneet rikoksentekijät sairaslomalle tai kierrätetty toiseen seurakuntaan.

Niin moni tiesi, niin moni oli hiljaa. Salailu koski yhtä hyvin piispoja, kardinaaleja, juristeja, lehdistöä kuin lasten vanhem­ piakin.

Yhdeksi syyksi nostetaan papin arvostettu asema. Jos Jumala kiinnittää huomiota köyhän perheen poikaan, on se melkein kunnia.

Poika puolestaan häpeää tapahtunutta ja pysyy usein hiljaa.

Tärkeä elokuva hyvästä journalismista.

Marja Kuparinen Spotlight nyt elokuvateattereissa, ­Tanskalainen tyttö 5.2.

Palstalla kerrotaan kokemuksista kulttuurin kentällä.

Tv:n historiasarjat sivistävät ja viihdyttävät Yle Kuvapalvelu

Lapsen synnyttäminen ei ole nykyisinkään aivan yksinkertaista, mutta keskiajalla se oli todella hurja tapahtuma. Lääketiede oli lapsenkengissä, ja kätilöt hoitivat synnytyksiä turvautumalla ties mihin poppakonsteihin.

Moni nainen ja lapsi kuoli synnytykseen. Tämä selvisi Yle Teeman brittiläisen Elämää keskiajalla -historiasarjan ensimmäisestä jaksosta Synnyttäminen.

Yle TV1:llä puolestaan pyöri Pimeä historia -sarja, jossa historioitsija Teemu Keskisarja ja luokanopettaja Marko Kämäräinen valottivat suorasukaiseen tyyliin Suomen historiaan liittyneitä, hieman hämärän peittoon jääneitä tapauksia. Sarjan viimeisessä osassa he ruotivat Carl Gustaf Emil Mannerheimin villiä nuoruutta. Marski oli ollut pahemman luokan häirikkö, joka istuisi tänä päivänä tarkkailuluokalla.

Jo tuolloin oli myös liikkunut epäilyjä hänen sukupuolisesta suuntautumisestaan.

Historiasarjoissa on kunnostautunut erityisesti Yle Teema.

On ollut hauska saada tietää, millaista oli esimerkiksi Aurinkokuninkaaksi kutsutun Ludvig XIV:n hovissa 1600-luvun lopulla tai miten sujui Euroopasta Yhdysvaltoihin muuttaneiden amerikanitalialaisten elämä 1900-luvun alussa.

Historia ei todellakaan ole tylsää ja pölyttynyttä, mutta paljon on kiinni siitä, miten historiallisista henkilöistä ja tapahtumista kerrotaan. Ainakin televisiossa

Hämäriä tapauksia. Teemu Keskisarja (oik.) ja Marko Kämäräinen penkoivat Pimeä historia -sarjassa muun muassa Mannerheimin villiä nuoruutta.

näkemäni historiasarjat ovat olleet viihdyttäviä ja samalla sivistäviä: ne ovat temmanneet mukaansa elävällä kerronnallaan ja kuvituksellaan. Sarjojen pohjana on kuitenkin yleensä pitkällinen ja syvällinen akateeminen tutkimustyö, joka perustuu muun muassa vanhoihin asiakirjoihin ja henkilöiden kirjeenvaihtoon.

Voimmekin pohtia, millaisia jälkiä historiantutkijoille jää meistä digiajan ihmisistä. Kissavideoita ja tekstareita hymiöillä?

Marjo Kytöharju

Sävellä Susanna Välimäkeä kiinnostavat säveltäjien lempiruoat. Hänestä Beethovenin musiikki on yhtä tuhtia kuin juustomakaroni.

Teksti Juho Kankaanpää Kuva Sirpa Päivinen

K

aukaisilta vaikuttavien asioiden väliltä paljastuu yllättäviä yhteyksiä.

– Säveltäjien ei ole pakko ottaa kantaa aikansa kirjallisuuteen, mutta he eivät voi olla syömättä, sanoo musiikintutkija Susanna Välimäki.

Välimäki perusti viime marraskuussa Syötävät sävelet -blogin, jossa hän kartoittaa historiallisten säveltäjien ruokatottumuksia ja lempiaterioita. Kirjoittaja jakaa myös reseptejä ruoista, joita hän uskoo säveltäjien aikanaan syöneen.

Välimäki metsästää reseptejä tutkijan tarkkuudella. Valmistusohjeiden on oltava aikakaudelleen mahdollisimman uskollisia. Siksi Välimäki vertailee ja penkoo aikalaislähteitä kirjeistä muistelmiin. Fraktuuralla ja vanhahtavalla saksalla tai ranskalla kirjoitettujen keittokirjojen tulkitseminen ei ole mutkatonta.

– Reseptit on kirjoitettu eri tavalla kuin nykyään. Rivien välissä on paljon asioita, joita sen ajan ihminen olisi osannut tulkita, mutta me emme. Tutkiminen on salapoliisin työtä, ja tykkään siitä paljon.

Ruoka-aineissa ja keittiövälineissä on ollut etsimistä.

1100-luvulla elänyt monilahjakkuus Hildegard Bingeniläinen raastoi itse muskottipähkinänsä valmistaessaan mausteisia keksejä. Välimäki löysi kokonaisia pähkinöitä lopulta vain yhdestä kauppahallin liikkeestä.

Franz Lisztin nauttima parsakeitto valmistettiin paseeraamalla kasvikset keittoon käsin. Sauvasekoittimien aikakaudella tasapohjaiset rumpusiivilät ovat harvassa.

– Musiikintutkijana pidän rumpusiivilän nimestä. Siivilä on kiinnostava väline, sillä se löytyy ruokahistorioitsijoiden mukaan kaikista korkeakulttuureista.

Susanna Välimäen mielestä sekä musiikkia että ruokia kuvaillessa yritetään sanallistaa aistikokemuksia, joita varten ei ole yksinkertaisia mitta-asteikkoja.

– Maistelemme ruokaa ja viiniä samalla tavalla kuin kuuntelemme sointia. Maku ja sointiväri ovat todella lähellä toisiaan.

Joskus ruokaa voi kuvata musiikin termeillä. Säveltäjä ja pianisti Clara Schumannilla oli tapana syödä lounaaksi sokeroituja lettuja ja viinietikalla maustettuja salaatinlehtiä.

– Schumannin salaatti on erinomaisesti orkestroitu.

Eri soittimet, teoksen raaka-aineet, sulautuvat saumattomaksi kokonaisuudeksi. Alkuperäiset ainesosat selviävät vain partituurista tai reseptistä.

Mutta kuuluvatko säveltäjien ruokatavat heidän musiikissaan? Välimäen mukaan romantiikan ajan säveltäjä Felix Mendelssohn oli perso makealle.

– Jos Mendelssohnin musiikkia pitäisi kuvailla, se olisi enemmän makeita vaahtoleivoksia kuin hapankaalia ja savustettua possua, joista taas Johannes Brahms tykkäsi.

Ludwig van Beethoven söi toistuvasti vehnäjauhotaikinasta valmistettua, rasvaista juustomakaronia. Myös Brahms ja Anton Bruckner pitivät yksinkertaisesta arkiruoasta.

– Heidän musiikkinsa onkin tuhtia, saksalaista sinfoniaa.

Säveltäjien aamiainen oli useimmiten niukka: kahvi ja leivänkäntty riittivät. Myöhäinen lounas syötiin vasta, kun päivän sävellysurakka oli saatu hoidettua.

– Suurimmalla osalla säveltäjistä päivärytmi oli tarkkaan määritelty, jotta he pystyivät säveltämään, Susanna Välimäki kertoo.

Monille säveltäjille syöminen merkitsi pois alta suoritettavaa velvollisuutta. Beethoven söi vain saadakseen energiaa työskentelyyn. Jos hän ei ollut tyytyväinen juusto­ makaroniinsa, hän saattoi heittää annoksen palveluskunnan päälle.

11

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

ät mitä syöt

Testausta. Susanna Välimäki joutuu tekemään välillä salapoliisityötä tulkitessaan aikoja sitten eläneiden säveltäjien lempiruokien reseptejä. Kuvassa hän maistaa Felix Mendelssohnin lempiherkkua, suklaalla päällystettyä, vaniljaa ja aprikoosihilloa sisältävää Schokokuss-leivosta.

Toisaalta ranskalaisimpressionistit ja italialaiset oop­ perasäveltäjät olivat herkuttelijoita, jotka jopa vaihtoivat reseptejä kirjeitse.

– Nuori Puccini kirjoitti äidilleen, että lähetä nyt kunnollista oliiviöljyä ja paljon. Kun Verdi lähti Pietariin muutamaksi kuukaudeksi, hänen perässään tuli pari junanvaunua, jotka olivat täynnä italialaista ruokaa ja ranskalaisia viinejä, Välimäki selvittää.

Sävellystyöt saattoivat nostaa säveltäjien yhteis­ kunnallista asemaa ja samalla myös aterioiden tasoa. Kun hovi tai kirkko palkkasi säveltäjän, musiikkitaituri joutui tutustumaan hienoihin pöytätapoihin ja keittiötaitee­ seen.

”

Maistelemme ruokaa ja viiniä samalla tavalla kuin kuuntelemme sointia.

Maku ja sointiväri ovat todella lähellä toisiaan.”

Syöminen aiheutti myös ongelmia. Alkoholia kului pal­ jon, ja osa säveltäjistä söi hallitsemattomasti. Isokokoinen Georg Friedrich Händel saattoi livahtaa tärkeistä seura­

piiritilaisuuksista omaan huoneeseensa naukkailemaan likööriä ja ahmimaan leivoksia.

– Händelistä on olemassa pilapiirroksia, joissa hänen ylensyöntiään parodioidaan ilkeästi. Kuvissa hän soittaa ur­ kuja, ja urkupilleistä lentää kalkkunoita ja muuta ruokaa.

Susanna Välimäki on kerännyt runsaasti anekdootteja sä­ veltäjien ja muiden historiallisten henkilöiden ruokatavois­ ta. Joidenkin ruokien valmistaminen saa silti jäädä yhteen kertaan.

– Paavi Gregorius Suuren kikhernekeitto oli kauheaa!

Keitto on kiinnostavaa kulttuurihistoriallisesti mutta ei suussa, Välimäki nauraa. http://syotavatsavelet.blogspot.fi

12

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Teksti Topias Haikala Kuvat Esko Jämsä

E

i ole Eero Huovisella helppoa. ”Ei ole itsestään selvää, että pappeja tarvitaan. Miksi on olemassa tällainen virka, joka ei tuota voittoa ja jonka näkyvä hyöty on epäselvä?” emerituspiispa tuumii teoksessaan Pappi? (WSOY 2001). ”Ja silti on kummallista, että on paljon ihmisiä, jotka tiukan paikan tullen kääntyvät papin puoleen”, hän jatkaa.

Kummallista tai ei, mutta teologisesta tiedekunnasta valmistuu koko ajan ihmisiä, jotka haluavat olla pappeja.

Huovinen on luterilaisen kirkon pappina sen luokan jättiläinen, että hänen ajatuksiaan on syytä kuunnella.

Tällä kertaa ääni annetaan kuitenkin tuoreemmille kaitsijoille.

3. toukokuuta 2015 Helsingin tuomiokirkossa vihittiin papiksi seitsemän teologian maisteria. Kirkko ja kaupunki kysyi kolmelta heistä, mitä se tarkoittaa.

Kello tulee kaksitoista, on marraskuinen arkipäivä ja Temppeliaukion kirkko vilisee turisteja. Töölön seurakunnan pappi Tuomas Meurman, 28, istuu penkissä kirkon keskivaiheilla kuin kuka tahansa, vaikka valkoinen panta paljastaa. Samaan aikaan kun Meurman nousee ja kävelee kirkon etuosaan, kirkkosaliin astuu kaksi uutta turistia kameroineen.

– Vaau, turistit puhisevat.

– In the name of the Father and the Son and the Holy Spirit, sanoo Meurman.

Kun Meurman alkaa laulaa psalmia, penkissä istuu kymmenkunta kuulijaa. Varttia myöhemmin hän istuu kirkon sakastissa. Hänellä on päivystysvuoro, mutta samalla ehtii hyvin vastaamaan kysymyksiin.

Tuomas Meurman on pappi – mikä hän siis on?

– Minä olen palvelija, Meurman vastaa ja jää miettimään.

– Jumalan ja ihmisten palvelija. Miten palvelu sitten tapahtuu, on niin laaja maailma kuin vain voi kuvitella.

Laura Huovinen

Pappi, m

Pappi voi kastaa lapsia Mutta mikä Nuorena pappina Meurman haluaa nähdä pappeuden yksinkertaisesti. Se on sitä, mitä kirkkolaki sanoo.

– Se on kastamista, ehtoollisen jakamista, jumalanpalvelusten toimittamista ja sielunhoitoa, hän toteaa.

– Nämä ovat vuosituhantisella aikavälillä pysyviä tehtäviä. Tässä hetkessä taas korostaisin, että papin on tärkeä tehdä työtään niin, ettei omalla persoonallaan sulje pois ihmisiä, jotka janoavat yhteyttä Kristukseen.

Pohjois-Savo on körttiläisyyden juurimaita, mikä tuntui pohjavireenä myös Kuopiossa kasvaneen Tuomas Meurmanin perusluterilaisessa perheessä. Lukiossa uskonto ei auennut.

– Kaikkien muiden oppiaineiden kokonaisuudet olivat selkeitä, mutta uskonto jätti minut ymmälleni. Aavistin kuitenkin, että siinä on koettavissa ihmisenä olemisen ytimiä, jos lähtee kokemaan.

Meurmanilla oli vahva etsijän ja epäilijän identiteetti. Kristinuskon opillinen puoli, totuusväittämät ja Raamatun tulkinnat aiheuttivat päänvaivaa.

– Tunsin kuitenkin pappeja, jotka olivat löytäneet kristinuskon suuren kertomuksen kanssa mielenrauhan. Ehkä siksikin lähdin opiskelemaan teologiaa.

Meurman toteaa, että on vanha klisee, että teologian opinnot romuttavat ihmisen uskon. Hänelle niin ei käynyt, päinvastoin.

– Opinnot opettivat nöyryyttä. Että ehkä näitä asioita on joku muukin joskus funtsinut.

Tuomas Meurmanin mukaan pappeus on rajoite.

– Minulle olisi luontaista ajatella, että pappeus olisi jotenkin ahdistavaa. Kaikki, mitä teen tai sanon, voi tulla julkiseksi ja yhdistyä pappeuteen, hän toteaa.

Näin hän ei kuitenkaan koe.

Pappeuden

lisäksi hän on kolmen vuoden sisään vapaaehtoisesti rajoittanut elämäänsä kahdella muullakin tavalla: menemällä naimisiin ja lisääntymällä. Meurman toteaa näiden kaikkien lisänneen hänen elämänsä mielekkyyttä entisestään.

– Olen viime vuosina oppinut ymmärtämään rajoitusten siunauksen. Ehkä on aina niin, että nuoret ihmiset kokevat elämän edessä ihanaa vapautta. Se on elähdyttävää ja olennainen osa ihmisenä elämistä, mutta…, Meurman selittää ja pitää tauon.

– Se on vain yksi vaihe. Minusta tuntuu, että ihmisen vapaus tulee rajoitusten kautta.

Meurman avaa ajatustaan viittaamalla anglikaaniteologi Jeremy Begbieen,, joka kuvasi ihmisen vapautta jazz-improvisaation kautta. Sointukierto ja pulssi asettavat soittajalle rajat, joiden sisällä tämä improvisoi.

Näin syntyvä musiikki ilmentää aitoa vapautta. Sama pätee ihmisen elämään – ja pappeuteen.

– Kirkon oppi ja uskontunnustus ovat raameja, joiden puitteissa me kristittyinä voimme improvisoida, Meurman selittää.

– Kyllä minun identiteettini on paljolti sitä uuden ja uuden vapauden etsimistä yhä tiukempien ja tiukempien rajojen keskellä. Rajattoman vapauden hamuaminen olisi pitkässä juoksussa ihmiselle tuhoisaa.

Janne Laaksosen kaksikuinen poika nukkuu isänsä sylissä. Pojan nimi on Mikael Aatu Johannes Laaksonen, mutta se on vielä salaisuus. Äiti Petra Bergholm juttelee ristiäisvirsistä Tikkurilan seurakunnan papin Terhi Viljasen, 29, kanssa.

13

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

mikä olet?

a tai tehdä popkornia. ä on pappi?

Vantaalaisen vauvan kastaminen ei ole itsestäänselvyys, ja kastepappina Viljanen haluaa myös kysyä vanhemmilta, miksi he haluavat kastattaa lapsen.

Niin, Laaksonen ja Bergholm, miksi?

– Mun mielestä se kuuluu tehdä, Laaksonen toteaa.

– Kun on itse saanut kasteen, niin se tuntuu oikealta ja luonnolliselta, Bergholm jatkaa.

Samoilla linjoilla lienevät monien pikkulasten vanhemmat. Entä mitä ajattelee pappi? Mitä haittaisi, jos vanhemmat eivät kastattaisi lapsiaan?

– Jos se ei perheelle merkitse mitään, niin eihän se heitä silloin haittaa, Viljanen toteaa.

”

Minusta tuntuu, että ihmisen vapaus tulee rajoitusten kautta.”

Pappi Tuomas Meurman

– Mutta itse ajattelen, että kaste on tilanne, jossa lapselle toivotaan parasta eli Jumalan siunausta. Kastettavien lasten vanhemmat voivat ajatella kasteesta hyvin eri tavoin. Joillekin kaste on vain perinne, toisille liittyminen Jumalan seurakuntaan.

Viljasen mukaan pappi joutuu kohtaamaan saman asian työssään koko ajan. Kaikkia ihmisiä, joiden kanssa pappi tekee töitä, ei Jumala kiinnosta. Viljasen mielestä papin tehtävä ei kuitenkaan ole tyrkyttää vaan osoittaa oman toimintansa kautta, miten Jumala toimii.

– Papin tärkein tehtävä on läsnäolo ja kuunteleminen, ihmisten kohtaaminen sellaisina kuin he ovat. Taustalla on kuitenkin koko ajan se isompi juttu, että tehdään töitä Jumalalle, hän selittää.

Vantaalla kasvanut Terhi Viljanen kuvaa kasvatustaan tapakristilliseksi. Kaava on tuttu: riparin jälkeen Viljanen meni isoskoulutukseen, innostui lukiossa uskonnosta ja päätti hakea teologiseen. Ovet avautuivat myös luokanopettajakoulutukseen, mutta teologia vei voiton.

Nyt kaulassa loistaa papinkaulus, mutta se unohtuu helposti. Ensimmäisten kuukausien aikana Viljanen ihmetteli usein esimerkiksi kauppajonossa, ovatko meikit huonosti, kun ihmiset tuijottavat.

– Minulle pappeus on iso juttu. Ennen vihkimystä minulla oli kolmen päivän intensiivikriisi, jonka aikana mietin, olenko valmis ja riitänkö. Pappeus on kuitenkin sitoutumista koko elämäksi, vaikka vaihtaisi muihin töihin, Viljanen kertoo.

Pappi on uskon ammattilainen.

Miten Terhi Viljanen kuvailisi omaa uskoaan?

– Tavallaan se on aika vahva, mutta en usko, että kenenkään usko on sellainen, ettei koskaan epäilisi, Viljanen pohtii.

Myös hän mainitsee, että opiskelu teologisessa aiheuttaa monelle uskonkriisin.

Hänellekään niin ei käynyt. Uskominen on aina ollut jokseenkin helppoa.

– En tiedä, mistä se johtuu.

Ei lähipiirinikään aina ymmärrä, miksi haluan olla täällä töissä tai mennä messuun.

miokirkon kryptassa popkornikoneen takana. Kryptassa alkavat kohta varhaisnuorten itsenäisyyspäiväjuhlat. Yhdessä nurkassa on pomppulinna, ja pöytä notkuu mehua ja herkkuja.

Näissä juhlissa tuskin uppoudutaan systemaattisen teologian syövereihin, mutta lähdetään silti liikkeelle ydinasioista. Miten ihminen pelastuu, Laura Huovinen?

– Ymmärrän pelastuksen ihan niin kuin kristillisessä opissa sanotaan. Riparilla opetan, että Taivaan Isä rakasti meitä niin paljon, että lähetti poikansa ja uhrasi hänet ristillä, että pelastuisimme, Huovinen kuittaa.

– Olen hyvin perinteinen luterilainen systemaatikko.

Pelastus tapahtuu yksin armosta.

Huovisen mielestä on tärkeää, että pappi osaa perustella ajatuksiaan ja tekemisiään teologisesti. Ihmisten kohtaamisessa tärkeintä on kuitenkin itsensä likoon laittaminen.

– Minun täytyy voida tehdä työtäni sillä persoonalla ja elämänkokemuksella, joka minulla on. Pappisidentiteetti ei voi olla erossa muusta identiteetistä.

Laura Huovisen mielestä ainakin yksi asia helpottaa papin työtä.

– Tätä työtä olisi kauhean vaikea tehdä, jos ei olisi kristillistä maailmankuvaa, hän toteaa.

Olisiko se mahdollista?

– Voisi se olla, jos hahmottaisi kirkon palveluorganisaationa, joka hoitaa ihmisten asioita virastosta käsin.

Sellainen visio seurakunnasta ei Huovista houkuttele.

Hän ei halua ajatella pappien olevan etäisiä työntekijöitä ja seurakuntalaisten asiakkaita. Mieluummin hän näkee heidät kaikki Kristuksen perheenä.

Mikä sitten on papin tehtävä tässä perheyrityksessä?

Huovinen pyörittelee hetken Raamatun ja tunnustuskirjojen näkemyksiä, mutta nostaa lopulta esille yhden.

– Tällä hetkellä ja tässä maailmassa papin pitäisi pystyä viemään evankeliumia ihmisille ja luomaan tapoja, joilla sana ja ihminen kohtaisivat tässä ja nyt.

Ja miten pomppulinna tuomiokirkon kryptassa liittyy siihen?

– Se on sitä perheessä elämistä. Minun tehtäväni on yhtä hyvin tehdä popkornia tai istua lastensuojelutapaamisissa nuoren tukena kuin toimittaa messua tai hautajaisia.

Laura Huovinen, 34, seisoo Helsingin tuo-

Terhi Viljanen

Tuomas Meurman

14 Haaga  Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1.

Suntio p. 09 2340 3220.

Pe 5.2. klo 10–11.30 Perhekerho.

Su 7.2. klo 12 Messu. Mari Järvinen, Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen.

Ma 8.2. klo 13–15 Tapaamistupa. Klo 18–20 Käsityökerho Duunauspaja.

Klo 19 Miesten piiri.

Ti 9.2. klo 17.30–19.30 Taaperokerho 1–2 v. lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Klo 18 Suomenkielinen keskustelupiiri maahanmuuttajille, ilm. kristine.savolainen@gmail.com.

Ke 10.2. klo 19 Tuhkamessu. Mari ­Järvinen ja Marja Heltelä. Liturginen musiikki Schola Sancti Henrici. Halukkaille piirretään otsaan tuhkaristi katumuksen ja parannuksenteon merkiksi.

To 11.2. klo 13.30 Torstaikerho. Kirjallisuuskerho, Pertti Louhimies. Klo 18 Jeesus tieteen valossa -luento.

Juutalainen uskonoppi. Klo 18 Raamattupiiri.

Huopalahden kirkko  Vespertie 12.

Suntio p. 09 2340 3230.

Su 7.2. klo 10 Perhemessu. Miira Muroma-Nikunen, Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio. Klo 11–14 Talvirieha.

Myyjäiset ja arpajaiset. Lapsille Tönöllä askartelua, leikkitatuointeja ja leikkihuone, ulkona suunnistus. Tarjolla grillimakkaraa, mokkapaloja ja kuumaa mehua. Tuotto Yhteisvastuulle.

Ma 8.2. klo 7.30 Laudes eli aamu­ rukous.

Ti 9.2. klo 13 Lähetyspiiri. Mitä Jeesus opetti rukouksesta ja rukoilemisesta?

Juhani Forsbergin Sarja Isä meidän -rukouksesta alkaa.

Ke 10.2. klo 12 Keskiviikkokerho. ­Yhteisvastuu, Elisabeth Bariskin.

To 11.2. klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 19 Helmihelinää -konsertti. Luoteis– Helsingin musiikkiopiston opettajat konsertoivat. Vapaa pääsy.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat. fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puhelimitse 09 2340 3382/09 2340 3345

Seurakunnissa tapahtuu 5.–11.2.

Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Herttoniemenrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3351.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Su 7.2. klo 10 Laskiaissunnuntain messu, Simoila, Lemponen, Herttoniemen kirkkokuoro, joht. Lemponen.

Kirkkokahvit ja Yhteisvastuukeräyksen avaus, Mattila, Hämäläinen.

Ma 8.2. klo 11 Saksankielenpiiri, pidetään poikkeuksellisesti palvelutalossa, Vartioharjuntie 3.

To 11.2. klo 19 Nojatuolikirkko, Tikkanen, Lemponen.

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 To 4.2. klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, kahvit alk. klo 13.30.

Ke 10.2. klo 18.30 Seurat, laulamme Siionin virsiä, mukana mm. Leena Väyrynen Herättäjä-Yhdistyksestä, Anja Ruottinen, Tikkanen ym. Kahvitarjoilu.

Kulosaaren kirkko  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 7.2. klo 10 Gospelmezzu, Olkkola, Keinänen, kirkkokahveilla Yhteisvastuu-info, Jerkku. Klo 12 alkaen Laskiais­rieha Tupavuoren mäessä Kulosaaren meripartion kanssa Yhteisvastuun hyväksi.

Ti 9.2. klo 12.30 Tiistaitupa (ent. Perheenemännät), Hoikkala.

To 11.2. klo 17.30 Isä meidän -keskusteluilta, Jerkku.

Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Su 7.2. klo 12 Messu, Olkkola, Keinänen, Rämö, kirkkokahvit; yhteisvastuukeräyksen 2016 keräyskohteiden esittely ja Virren voimaa yhteislaulutilaisuus, Pirkko-Liisa Kuikanmäki.

Su 7.2. klo 17 Luentosarja ”Rakkauden voima” – Liittyminen ja tunteminen. Ilkka Rytilahti. Miksi olet olemassa? Mikä on oman ja kaiken olemassaolon takana? Mikä on todellisuuden keskus? Sattuma? Materia? Tyhjyys?

– Rakkaus! . Jumala on rakkaus, joka välittää ja kestää. Hän on rakkaus, joka haluaa saattaa meidät yhteyteensä, asettua meihin, uudistaa meidät ja vaikuttaa kauttamme. Rakkaus on elämän suurin muutosvoima. Ja se on löydettävissä tänäänkin. Elämä voi muuttua Hänen yhteydessään . Seur. 13.3. Järj.

Suomen Raamattuopisto, Agricola– opintokeskus ja Herttoniemen srk.

Ke 10.2. klo 10 Lasten kirkko, Huima.

Ke 10.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon ilta, ehtoollinen. Tuhkaristillä merkitsemisestä alkaa paastonaika. Simoila. Mylly-

Taivaan tähden

puron kirkon kuoro, Nieminen Elintarvikejako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Diakoniakirppis ke–la klo 10–14 Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty). Keskiviikkoruokailu Myllypuron kirkolla ke klo 12, ateria 2e.

Hengelliset kylähullut. Vieraana Pohjois-Savosta kotoisin oleva kirjailija Antti Heikkinen. Päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen. Klo 18 Kivimessu. Mattsson, Niskala. Avoimet kuoro- ja bänditreenit klo 17 alkaen – viritä äänesi ja soittimesi ja tule mukaan! Teejatkot.

Alppilan kirkko

Kallio

 Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Avoinna ma–pe klo 10–16. Punttisali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo  Virasto: Neljäs linja 18, avoin12–15. Liikuntasalissa lentopalloa, na ma, ti, pe klo 9–14, ke klo 12–17, koripalloa ja sisäfutista: katso p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo alppilankirkko.fi.

9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

To 4.2. klo 18 Pentin seurat. Hurmerinta, Jouni Salko, Seppo Kalliokoski, Kallion kirkko Jyrki Knuutila, Pentti Simojoki. Musiikki sellisti Panu Luosto. Kahvit Seurakun Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo tasalissa.

7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 Pe 5.2. klo 10–12 Lasten perjantai. aamurukous, klo 12 päivärukous, La 6.2. Burgeribrunssi. Kattaukset klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 klo 11 ja 13. H. 12e, lapset 5e. Tule tuehtoollinen. La klo 9 aamurukous. tustumaan uusittuun kahvilaamme ja Pappi tavattavissa ma–pe klo maistamaan kokkimme Manun 16–19. herkullisia burgereita. VaTo 4.2. klo 13 Torstaina raukset ja ruokavaliot SeuraIltapäivällä: Tunneto mennessä alppilankunnat perimän siirtymikirkonbrunssi@gmail. com, 0503639575. nen sukupolvelta verkossa: www.

Brunssi tukee KUA:a. toiselle. Terapeutti helsinginseuraSu 7.2. klo 16 Messu.

Anu Lindqvist. PäiväLaajasalo, Oksanen. rukous ja kahvila klo 12 kunnat.fi Kirkkokahvit. alkaen. Klo 18 KivimesMa 8.2. klo 9 Senioreisu. Huovinen, Niskala.

Avoimet kuoro- ja bändi­ den sähly. Maksuton. Klo treenit klo 17 alkaen – v ­ iritä 12–14 Päiväkansa 60+. Iloinen äänesi ja soittimesi ja tule mukaan! porukka ikäihmisille.

Teejatkot.

Ti 9.2. Tiistaiolohuone: VenyttelyPe 5.2. klo 16–18 Raamatunlukua ja jumppa klo 10–11; Diakonialounas 2e klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti klo 11.30–12.30.

Hynnisen johdolla. Teejatkot.

Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen La 6.2. klo 18 Ekumeeninen vesper.

Perhekerho klo 12 asti.

Illan hämärtyessä ja suitsukkeen tuokAlppilan kirkon kahvila ti–to klo 10–18, pe klo 10–14, lounas klo 11. Uusuessa pysähdymme laulamaan kynttilän valossa vanhoja psalmisävelmiä den vuoden iloksi paljon uutta Manuel ja hymnejä hetkipalveluksen perinteen ­Sanchezin johdolla: lounaat, burgerit, mukaisesti ekumeenisessa hengessä. leivät ja suklaat. Kahvila tukee KUA:a.

Järj. Teologian Ylioppilaat.

Kansainvälinen toiminta Su 7.2. klo 10 Messu – YhteisvastuuAlppilan kirkolla keräyksen aloitus. Laajasalo, Männistö, Mäki-Kokkila, Pyylampi, Oksanen ja Pe 5.2. klo 18 Kiinankielinen Salonkikuoro. Kirkkokahvit. Klo 10 Py­raamattupiiri.

Su 7.2. klo 11.30 Kiinankielisten häkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontu­lounas. Klo 13 Kiinankielinen sana­ minen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle jumalanpalvelus & lasten pyhä­ 4v. vanh. seurassa. Ohj. Tytti Friberg. koulu. Huang.

Klo 16 Skidikirkko: Ämpärimessu.

Ke 10.2. klo 18.30 Vironkielinen iltaMattsson, Friberg, Pyylampi. Kirkkokahvit ja mehut. hartaus.

Ti 9.2. Klo 16 Lähetys- ja rukousryhSeurakuntakoti mä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamatunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta  Siltasaarenk. 28 siirrytään Yläkamariin. Klo 18 OpiskeliMa 8.2. Musiikkileikkikoulu. Klo 9.45 1–2 vuotiaat, klo 10.30 1-vuotiaat ja klo jamessu Kappelisalissa. Teejatkot.

11.15 alle 1-vuotiaat. Ohjaaja Iiris TarKe 10.2. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 Tuhkakeskiviikon nanen. Hinta 90e/kausi. Tiedustelut ja keskiaikaisen hiljaisen rukouslauilmoittautumiset Tytti Friberg, lun messu. Hurmerinta, Huovinen, tytti.friberg@evl.fi tai 09 2340 3621.

Anima mea joht. Hilkka-Liisa Vuori.

To 11.2. klo 10 Perhekerho ja klo 12 To 11.2. klo 13 Torstaina iltapäivällä: Esikoisvauvakerho. Kahvittelua,

keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Teatteri Kallio  Siltasaarenkatu 28 La 6.2. klo 15 Sydämeni sävel: Toivo Kärki -ilta. Kalervo Kärki kertoo isästään säveltäjä Toivo Kärjestä. Illassa kuullaan myös Toivo Kärjen säveltämää musiikkia. Järj. Virtapiiri-yhdistys.

Ke 10.2. klo 19 Kulttuurikeskiviikko: Tommi Jalo Trio. Kahvila aukeaa klo 18.

Varhaisnuorten ja nuorten tila PaKo  Siltasaarenkatu 28 Ma 8.2.–ke 10.2. klo 14–16 Olotila K–9.

Onko ulkona kylmä? Ei se mitään, PaKossa on lämmintä. Tule yksin tai yhdessä hengaamaan, tekemään läksyjä, kuuntelemaan musaa, pelailemaan ja välipalalle. Olotilaan ei tarvitse ilmoittautua.

Muut tapahtumat 7.2 klo 14.30–16 Yhteisvastuun Perhe­ tapahtuma Kallion kirkon pihalla ja Kappelisalissa. Buffetista makkaraa, mehua, kahvia, laskiaispullia ja hernekeittoa. Nuotiolla voi paistaa myös tikkupullaa. Paikalla myös paloauto ym. ja arpajaiset.

Ti 9.2. klo 8.30 9.2. Laskiaistiistain hartaus ja kirkkokahvit, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Karin Strandberg, Johannes Niska-Virta, Elsa Sihvola.

Ke 10.2. klo 13 Eläkeläistenpiiri.

Lounasravintola Tornitupa Haapaniemenk. 7–9.

Ke 10.2. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.

Kurssit, ryhmät ja retriitit Kurssi-ilmoittautumiset ja lisätietoja helsinginseurakunnat.fi/kallio, tied. ja ilm. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611.

Rukouslaulun jatkokurssi – Paaston­ajan laulut, Diakonissalaitoksen kirkko ti 16.2., 23.2., 1.3. ja 8.3. klo 17.30–20. Ohj. MuT Hilkka-Liisa Vuori.

H. 52e.

Alppilan kirkon arkiretriittiryhmä ke 10.2.–6.4 klo 18.30–19.30. Tiedustelut ja ilmoittautuminen diakoni Nina ­Klemmt p.09 23403634. Maksuton.

Bible journaling -kurssi 16.2., 23.2., 1.3. ja 8.3 klo 18 –20. Kurssilla kerätään itselle tärkeitä Raamatun lauseita vihkoon. Tekstejä kuvitetaan värittämällä, piirtämällä, koristeluin.

Voit tuoda oman Raamatun, muut tarvikkeet saat paikan päällä. Kaiken­ ikäisille. Ohj. kirjailija, toimittaja Leena Hietamies. H. 20e.

Pyhän tanssin kurssi – Askeleet kohti pääsiäistä, Alppilan kirkko to 25.2.– 31.3., klo 17.30– 18.30. Askeleet helppoja.

Ohj. TM Tiina Sara–aho. H. 45e.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Antti Aimo-Koivisto

Uhrautuja Mummolat ja palmuparatiisit ovat passaamisen maailmanperintökohteita. Loma on monen mielestä täydellinen, kun on saanut tulla valmiiseen pöytään ja astua toisen askeliin näkemättä itse vaivaa. Kaikkein parasta on tietenkin, jos ympärillä vielä hymyillään ja sanotaan kaikkeen, ettei haittaa.

Kotona toteutettuna passaaminen on vaikeampi laji.

Jokapäiväisenä rutiinina se alkaa rasittaa passaajaa ja vääristää passatun maailmankuvaa. Uhrautuminen ja toisen hyväntahtoisuuden hyödyntäminen alkavat rakentaa valtapeliä. Toisen tarpeiden mukaan ei voi katkeroitumatta vääntyä mutkalle loputtomiin.

Uhrautuminen tuo myös valtaa. Se, joka tekee ruuan, usein päättää myös, mitä syödään. Lumitöihin lupautunut vastaa siitä, miten särmät tai suttuiset ovat kinosten reunat. Puhumattakaan siitä, miten paljon enemmän

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

syyllisyyttä kärsii se, joka antaa toisen uhrautua. Usein uhrautuja ei halua hänen syyllisyyttään edes vähentää, vaan kiillottelee sädekehäänsä kaikessa hiljaisuudessa.

Miten paljon tämä kaikki vaikuttaa kristillisen uskon ajatukseen uhrautuvasta Jumalasta? Ihmisen kun on kaikkina aikoina ollut vaikea sietää sitä, että luvattuun maahan ei astella itse vaan tullaan kannetuksi.

Uhrautumisen kaunein puoli on nimittäin tämä: uhrautuminen on tilan tekemistä. Uhrautuja tarjoaa toiselle mahdollisuuden olla niin kuin on, mitään yrittämättä.

Melkoinen oppitunti pätemisentarpeelleni ja piilossa kytevälle paremmuudenharhalleni. Sitä mietin tänään.

Kaisa Raittila

Laskiaissunnuntai Jumalan rakkauden uhritie Omalla tyylillä. Lumitöiden tekijä päättää, millainen jälki kelpaa. Helsingissä oli lapiolle töitä 13. tammikuuta.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 31:2–6; Jes. 58:1–9; 1. Kor. 13: Luuk. 18:31–43

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Levossa ja hengitellen -kurssi to 10.3., 24.3., 7.4., 21.4. klo 13 –15.30. Tutustumme ihmisten ja Jumalan väliseen vuorovaikutukseen hengitysharjoituksin, Mind and Body Bridging -menetelmin ja vanhojen kirkkoisien tekstien kautta. Ohj. diakoni Sinikka Metiäinen (Mind and Body-Bridging koulutuksessa) ja hengitys- ja rentoutusohjaaja Tiina Törö. H. 30e.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus

Malminkartanon kappeli

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9. Diakonian ajan­ varauspäivystys ma klo 10–11, p. 09 2340 3853, p. 09 2340 3842, ke klo 10–11, p. 09 2340 3843.

To 11.2. klo 18 Malminkartanon raamattupiiri.

Keskiviikkoisin klo 12–15 Jennyn Olohuone. Avoin kohtaamispaikka.

Lounas. Jaossa lahjoitusleipää. Mukana vapaaehtoisia ja diakoniatyöntekijöitä.

Klo 17.30 Keskiviikkoillan kahvit. Keskustelua ja yhdessäoloa.

Perjantaisin klo 10.30–13 Toivontupa.

Yksinäisille kotona asuville yli 65-v. joka pe. Tehdään yhdessä ruokaa ja saadaan tukea arkeen. Tied. Kojo-­ Gregoriadis, p. 09 2340 3841.

Muuta Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille pe 5.2. klo 19. Tutustumisilta.

Annankatu 14 D. Tied. Ulla-Maija Tuura, p. 09 2340 3843.

Soppatykki Malminkartanon aukiolla to 11.2. klo 12. Kasvishernekeittoa ja mehua.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302.

(Tila- ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

To 4.2. klo 12 Torstai-piiri, lauletaan tal-

Muuta Kirkkokahvila on auki arkisin 10–17, keskiviikkoisin klo 10–21. Makoisaa lounasta on tarjolla klo 11–13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaattilounas 6 euroa. 3–12-vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse.

Su 14.2. Ystävänpäivän messu ja konsertti Vivamossa Lohjalla. Lounas, kahvi ja konsertti, kapellimestari ­Lehari Kaustel ja Kalle Virta. Hinta 30 e, kerätään bussissa. Lähtö klo 9.30 sankarihautojen edestä Myllykalliontieltä.

Paluu n. klo 17. Mukaan mahtuu 30 ensin ilmoittautunutta. Tied. ja sitovat ilmoittautumiset ruokavalioineen 5.2. mennessä. Taina Viherkari 050 380 3532 tai Siru Hannula 050 380 3529.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420. ­Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 7.2. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Samuli Korkalainen, Pirkko Poisuo, Elina Leppihalme, Saara M ­ enezes, Heikki Poutanen. Veisuuveljet. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Keitto, kirkkokahvit ja seurat.

Tuhkakeskiviikon messu 10.2. klo 19.

Pirkko Poisuo, Timo Ahoinpelto, Heikki Poutanen.

Konsertti su 7.2. klo 18. Pekka Haahti, laulu, Eeva Rysä, sello, Risto Kyrö, piano.

Virsi-ilta ma 8.2. klo 17. Laulamme ­Viisikielinen -laulukirjasta.

Eläkeläisten iltapäivä ke 10.2. klo 13.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 7.2. klo 12. Annaelina Tähtinen, Elise Hartonen, Tiina Mäki-Arvela, Heikki Poutanen. Partiolaiset. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahvit.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427. ­Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messutalkoot su 7.2. klo 13–16 (huom. aika). Valmistelemme ryhmittäin messun. Ruokatarjoilu. Ilm. kirkolle viim. pe 5.2. p. 09 2340 4427.

Messu su 7.2. klo 16. Seurakuntalaisia mukana toteutuksessa. Kirkkokahvit.

Eläkeläisten iltapäivä ke 10.2. klo 12.

 /     • U S K O S TA , TO I V O S TA J A R A K K AU D E S TA • A S K E L L E H T I . F I • I R TO N U M E R O  €

Tommy Hellsten koki hengen pimeän yön Lapsen yksinäisyys satuttaa Esikoislestadiolaisten hylkäämä naispappi

10

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425. ­Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 7.2. klo 10. Sofia Tuomenvirta, Torsti Paijola, Niina Vättö, Ulla Pesonen. Partiolaiset. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahvit.

Tuhkakeskiviikon messu 10.2. klo 18.30. Torsti Paijola, Ulla Pesonen.

Eläkeläisten iltapäivä to 11.2. klo 13.

Aarne Vesamäki.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 7.2. klo 12. Timo Ahoinpelto, Anna Ryhänen, Kaisu Rauhamaa. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Keräykseen voi ilm. vapaaehtoiseksi. Kirkkokahvit.

Eläkeläisten iltapäivä to 11.2. klo 13.

Musiikkimatinea, Heikki Poutanen, laulu, Kaisu Rauhamaa, piano.

käskyä kiekkolegenda Kalevi Nummiselta

S A A U S K O A , TO I V O A J A R A K A S TA A .

 Vellikellonpolku 8 Su 7.2. klo 15 Puuhamessu. Petäjäniemi, Hämäläinen. Kirkkomehut ja -kahvit. Perheneuvoja Tero Pulkkinen avaa onnellisen parisuhteen salaisuutta.

Lapsille omaa ohjelmaa.

To 11.2. klo 18.30 Kaarina Ruusuvirta Trion Yhteisvastuukonsertti. Kaarina Ruusuvirta, laulu, Jyrki Myllylä, klarinetti, saksofoni, Kari Härkönen, piano.

Vapaa pääsy. Konsertin jälkeen kahvit 5 e Yhteisvastuun hyväksi.

vilauluja Aino Valojärven johdolla. klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri. B-porras toinen kerros.

Pe 5.2. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille.

Su 7.2.klo 11 Laskiaissunnuntain perhemessu Annette Markkunen, Marjukka Andersson Lauttasaaren seurakunnan perinteinen laskiaisrieha kirkonmäellä klo 12–15 ohjelmassa: Poniratsastusta, pomppulinna, partiolaisten teltta jossa makkaranpaistoa.

Lauttasaaren Liikuntakeskus liikuttaa lapsia liikuntasalissa. Myynnissä myös: lounas 10/ 5 e, kahvia/teetä/mehua/ laskiaispullia. Tee hyvää ja syö yhteisvastuun hyväksi! Tervetuloa! Klo 18 kirkossa: Kale-Klubin artistivieraana Jaakko Löytty. Liput 10e. Ennakko­ varaukset: varpu.koivunen@evl.fi Ma 8.2. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10–11. klo 17 Savenvalajat-ryhmä, tervetuloa mukaan työstämään keramiikkasavesta omannäköistä taidetta. klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus.

Ti 9.2. klo 13 ”Palkeen käännöksiä – sovituksia harmonikalle” Trio Kooma: Ilona Suomalainen, Janne Valkeajoki ja Matti Pulkki – Franck, Bach, Rameau Ohjelma 5e klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen, klo 19 Raamatturinkeli Tervetuloa noin 20–35-vuotias. Tarjolla teetä ja pikkupurtavaa, tutustutaan Raamattuun, rukoillaan yhdessä ja nauretaan paljon. Kotiin lähdetään virkeällä ja kevyellä mielellä. ke 10.2. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, 17.30. Larun Olohuone, seurustelua ja mukavaa yhdessäoloa rupatellen ja askarrellen kirkkokahvilassa. Matkataan yhdessä kohti kevättä ja mietitään miten ilahdutamme ystävää tai lähimmäistä. Olisiko sinulla idea mitä yhteisessä olohuoneessa voitaisiin tehdä? Tule mukaan, ideoidaan yhdessä! Tarjolla kahvia, teetä ja pientä iltapalaa. Klo 18–20 Tähdellinen iltapala. Kaupan ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan.

Klo 18 Nuorten aikuisten bändi: kaikille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@ evl.fi. Klo 19 Viikkomessu, Markkunen, Valojärvi.

To 11.2. klo 10.30 Töppösryhmä kirkkokahvilassa. Kudotaan yhdessä pieniä ja suuria sukkia lahjaksi kasteperheille. Klo 12 Torstai-piiri, Suomen kansan arvoituksia.

Pe 12.2. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille.

Su 14.2. klo 11 Messu, Heusala, Valo­ järvi. Klo 18 kirkossa: LaRue Trion konsertti

/   • A S K E L

 Vanhaistentie 6. Virasto ma– pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Pe 5.2. klo 9.30 Aamurukoushetki kaikille avoin joka pe.

Su 7.2. Laskiaissunnuntain messu ja Yhteisvastuun avaus. Korhonen, Myllylä. Pauliina Almonkari, traverso, Heidi Äijälä, kantele. Kirkkokahvit.

Soppalounas, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräykselle.

Ti 9.2. klo 15–19 Työtupa. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Klo 15 Viittomakielinen raamattupiiri. Klo 18.30 Pelimannin raamattupiiri. Kaikille avoin, joka ti.

Ke 10.2. klo 10 Raamattupiiri. Kaikille avoin, joka ke. Klo 19 Luottamuksen tuhkamessu. Petäjäniemi, Härkönen, musiikkiryhmä. Mahdollisuus saada katumuksen merkkinä tuhkaristi otsaan.

To 11.2. klo 10 Lauletaan yhdessä.

Myllylä.

15

Seurakunnissa tapahtuu 5.–11.2.

Sari Essayah:

Hopeahäät kesällä!

TEEMU RINNE:

Heddan tarina päättyi

M AT T I J. K U R O N E N :

Kaupat auki, kirkot kiinni

Uudistunut

MARIANNE HEIKKILÄ:

Mitä Jeesus sanoisi nyt?

TO R S T I L E H T I N E N :

Totuus kestää kuiskauksen

lehtipisteissä.

101000 lukijaa (KMT S2014/K2015).

Voit tilata Askelen myös kotiisi.

Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Siltamäen seurakuntakoti  Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 7.2. klo 12. Martta Paijola, Merja Saviniemi, Kati Karppinen, Outi Aro-Heinilä. Partiolaiset. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kirkkokahvit yhteisvastuun hyväksi.

Eläkeläisten iltapäivä to 11.2. klo 13.

Tapanilan kirkko

Piplia – Toivoa tähän päivään ja uskoa tulevaisuuteen.

Hyvä testamentti jää elämään Testamentti tekee mahdolliseksi arvojesi mukaisen työn sukupolvesta toiseen.

Tukemalla Pipliaseurojen työtä voit antaa toivon näkökulman yhdelle ihmiselle tai jopa kokonaiselle kansalle.

 Veljestentie 6, p. 09 2340 4423.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Messu su 7.2. klo 12. Esa Järvinen, Leila Koskelin, Merja Wirkkala. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kamarikuoro.

Kirkkokahvit.

Eläkeläisten iltapäivä ke 10.2. klo 12.

PIPLIASEURAN TESTAMENTTI-ILTA torstaina 11.2.2016 klo 17–19 Sokos Hotel Pasilassa (Maistraatinportti 3, Helsinki).

Tapulin seurakuntakoti

Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

 Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Messu su 7.2. klo 17. Sofia Tuomenvirta, Annikka Hakala, Ulla Pesonen. Yh-

Tilaisuudessa varatuomari Piia Jeremejeff Legistum Oy:stä kertoo testamentin tekemisestä ja vastaa kysymyksiin.

11.2.2016 klo 17–19 ` t ™

Suomen Pipliaseura | www.piplia.fi

16 teisvastuukeräyksen avaus. Kahvila.

Eläkeläisten iltapäivä to 11.2. klo 13.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Perhemessu su 7.2. klo 10. Outi Lantto, Anni Punkka, Petri Jukanen, Emma Luoto, Margit Jukanen, Marjasisko ­Varha. Pihlajanmarjat-kuoro. Yhteisvastuukeräyksen avaus.

Tuhkakeskiviikon messu 10.2. klo 19.

Petri Jukanen, Anni Punkka, Marjasisko Varha.

Viikkomessu to 11.2. klo 17.30.

Laskiaisrieha su 7.2. klo 11–14 Latokartanon torilla. Kirkolla askartelua, lypsyrasti, kasvomaalausta, lelukirppis, hiljaisuuden polku, käsitöitä ja herkkuja.

YV-lounaskahvila ja -arpajaiset. Torilla poniratsastusta, koiravaljakkoajelua, pulkkamäki. Osa maksullisia.

Konsertti su 7.2. klo 18. Linda Hedlund, viulu, Lily-Marlene Puusepp, harppu.

Ohjelma 7 e.

Aikuiset Elokuva parisuhteen peilinä -parisuhdepäivä la 13.2. klo 14 Viikin kirkolla. Elokuva The Kids Are All Right.

Alussa ja lopussa asiantuntija-alustukset elokuvan kertomista parisuhteen rajoista ja mahdollisuuksista. Tarjoilua.

Ilm. 8.2. menn. Joona Mikkolalle, joona. mikkola@evl.fi tai 09 2340 4453. Parisuhdepäivät myös 12.3. ja 16.4.

Matka Venäjälle Tyrön ystävyysseurakuntaan 21.–23.5. Yöpymiset Terijoella ja Pietarissa. Tyrön seurakunnan uudelleenperustamisen 25-vuotis­ juhla. Hinta 350 e, sis. ryhmäviisumin, bussimatkan, yöpymiset, ohjelman ja osan ruokailuista. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400, tied. Esa Järvinen, p. 040 536 2733.

Malmin seurakunta facebookissa  facebook.com/ malminseurakunta

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.30.

Nuorten messu ke klo 18.

Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko  Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi–Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Su 7.2. klo 11 Messu, Yhteisvastuukeräyksen avaus, Ronimus (l+s), Pakkanen (k), messun jälkeen seurakuntalounas hinta 5/2 e sekä ohjelmalliset kirkkokahvit, jossa YV-keräyksen esittelyä, mukana Meilahden alueen partiolaisia ja kansainväl.diakonian ryhmä.

Yhteisvastuu 2016 torjuu nuorten syrjäytymistä Suomessa partiotoiminnan avulla ja Ugandassa tukemalla nuorten toimeentuloa ja ammattikoulutusta, klo 18 YV-konsertti, Helsingin Saksofoniorkesteri ry, vapaa pääsy, ohj. 10e YV:n hyväksi.

Ma 8.2. klo 17.30–19 Raamattupiiri (joka toinen viikko). Ryhmä sopii kaikille aikuisille, joita Raamattu kiinnostaa.

Mukaan voi tulla joka kerta tai silloin kun itselle sopii. Vetäjä Anu Vuola 045–1214137 Ti 9.2. klo 9.45–11.15 Perhekerho,

Seurakunnissa tapahtuu 5.–11.2. kerhotila, 16 Lähetyspiiri, lähetyksen ystävät kokoontuvat käsitöiden teon, kahvin ja keskustelun merkeissä.

Ke 10.2. klo 11.30 Ateriapalvelulounas ja ruokarukous, klo 13.30 kaikille avoin Keskiviikkokerho, klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli, Jalavatie 6b.

To 11.2. klo 18 Nuorten aikuisten olkkari, kirkon alakerrassa, Jalavatie 6b, rentoa yhdessä oloa jutustelun, pelailun ja kahvittelun merkeissä, Vetäjä Arto Vuori, aevuori@googlemail.com

Länsi-Pasilan kappeli  Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780.

Su 7.2. klo 11 Pyhäkoulu, pyhäkouluun ovat tervetulleita 4-vuotiaat lapset yksin ja sitä nuoremmat yhdessä aikuisen kanssa, klo 16 Kahvia ja musiikkia -konsertti, Arhina-Ateena, kreikkalaista musiikia, Duo Zorbas, Kahvitarj. klo 15.30 lähtien. Vapaa pääsy, ohj. 5e.

Ma 8.2. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila.

Ruskeasuon seurakuntakeskus  Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

Pe 5.2. klo 10–11.30 Perhekerho, klo 11.30–13 Lounas, hinta 3/1 e.

Ma 8.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri Ke 10.2. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuone.

To 11.2. klo 13 Keskusteluryhmä KUJE (uusi ryhmä) Lämminhenkistä ja positiivista yhdessäoloa iltapäiväkahvien merkeissä. Kaikille avoin keskusteluryhmä, jossa saa jutella ajankohtaisista aiheista, vaihtaa mielipiteitä ja olla oma itsensä.

Tulossa Pe 12.2. klo 19 Kamarikonsertti: ääniä & lyömäsoittimia, Antti Suoranta, lyömäsoittimet, Helsingin kamarikuoro, Nils Schweckendiek, johtaja, Tuomaankirkko. Vapaa pääsy, ohjelma 10e La 13.2. klo 16 Sanan ja rukouksen ilta, Tuomaankirkko. Opetusta, esirukousta ja teetarjoilua. Rovasti Heikki Hilvo ja diakonissa Heleena Hilvo.

Su 14.2. klo 11 Puuhamessu, Tuomaan Lastenkirkko ja messun jälkeen seurakuntalounas (3/1e), klo 18 Dedications II konsertti, Meilahden kirkko, konserttisarja Olli-Pekka Tuomisalolle omistetuista sävellyksistä koottu läpileikkaus uudesta suomalaisesta musiikista. Vapaa pääsy, ohj.10e.

To 18.2. klo 18 Valon ja ilon messu, Länsi-Pasilan kappeli. Artistivieraana Petri Tikka, Pasi Riepponen (l), Virva Krans ja Meilahden seurakunnan nuoret. Messun jälkeen on yhteinen iltapala

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802.

Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844.

Kivikko, Kurkimäki p.09 2340 4842.

Isä Ruben

Vesala p.09 2340 4846. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843. Ajanvaraukset Mikaelinkirkolla, Mellunmäen seurakuntakeskuksessa ja Pyhän Jysäyksen srk-talolla ti klo 12.30–13.

Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko  Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Pe 5.2. klo 10 Rukouspiiri.

La 6.2. klo 15 Avoin raamatturyhmä.

Su 7.2. klo 11–14 Perhemessu ja laskiaistapahtuma. Messussa mukana piispa Irja Askola, piispantoimiston ja oman seurakuntamme työntekijöitä, partiolaisia ja Ilopisarat-kuoro.

Laskiaistapahtumassa on lounaaksi hernekeittoa, kahvia ja pullaa. Ohjelmassa aasikärryllä ajelua, partiolaisten toimintapisteitä, 3 Kaverin jäätelökärry, yhteisvastuutuotteiden myyntiä, pulkkamäki (säävaraus), Lego-kaupungin rakentelua, peli- ja leikkihuone, askartelua sekä liikunnallista puuhaa. Kaikki tuotto ohjataan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi!

Ma 8.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu. Klo 13 Mielenter­ veysryhmä.

To 11.2. klo 10 Eläkejumpparit – ryhmä miehille. Tied. Arto Virkkunen, 040 580 4989. Klo 13 Torstain päiväkahvit. Rippikoulu tänään, pastori Tuomas Pitkänen.

Mellunmäen seurakuntakeskus  Korvatunturintie 2, p. 09 2340 4821 Ti 9.2. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

To 11.2. klo 10.30 Tuolijumppa.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo  Panosaukio 1, p. 09 2340 4822 Ma 8.2. klo 17.15 Share&Care -naistenpiiri.

Ti 9.2. klo 17.30 Perheraamis.

Östersundomin kirkko  Kappelintie 65, p. 09 2340 4826 Ti 9.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Päiväkoti Sakarinmäessä (Knutersintie 924).

Ke 10.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Häkkänen, Lehtinen, Honkanen-Punkari, lauluryhmä Melisma.

Muuta Mikaelin kahvila avoinna ma–pe klo 9–15. Keskiviikkoisin klo 10–14 paikalla vapaaehtoisia seurakuntalaisia sinua varten.

Käsityökerho ottaa vastaan villalankaa sukkien neulomiseen diakoniatyön hyväksi. Kiitos lahjoituksesta!

Tied. Arja Heikkinen, 09 2340 4847.

Laskiaisrieha leikkipuisto Kipinäpuistossa pe 5.2. klo 10. Laskiaisen tunnelmaa pienille perheineen!

Ohjelmaa mm. paloauto, piispa Irja Askola tavattavissa klo 10.30–11.30, pop-up-perhekerho. Tarjolla maksuton hernekeitto.

Yhteisvastuukeräys alkaa aloitus-

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

tapahtumalla Mikaelinkirkolla su 7.2. klo 11. Lipaskeräys Kontumarketissa 8.–20.2. Tule mukaan estämään nuorten syrjäytymistä lähellä ja kaukana.

Muistelmakirjoituspiiri Mikaelinkirkolla keskiviikkoisin 10.2.–20.4 klo 18.

Kontula – mieleni maisema. Tapaamiskerroilla muistelemme ja käymme läpi valmiita tekstejä. Tapaamisten välillä kirjoitamme muistelujamme.

Ohjaajana FM Arja Ryhänen. Tied. Anne Granström, 09 2340 4834 tai anne. granstrom@evl.fi.

Mikaelin ja Malmin srk:n yhteinen Tyrön ystävyysseurakuntamatka 21.–23.5.2016. Ensimmäinen yö on Terijoella hotelli Gelioksessa, toinen yö Pietarissa hotelli Oktyabrskayassa.

Vierailemme Tyrössä sunnuntaina ja osallistumme Tyrön srk:n uudelleen perustamisen 25-vuotisjuhliin. Matkan muu ohjelma tarkentuu keväällä. ­Suunnitelmissa tutustuminen Viipurin kirjastoon, käynti Pietarhovissa, laivaristeily Nevalla jms. Koko matkan hinta on 350e, sis. ryhmäviisumin, bussimatkan, hotelliyöpymiset aamiaisineen, yhden päivällisen ja kaksi lounasta sekä muun ohjelman. Matkanjohtajana pastori Esa Järvinen, mukana Sari Viljakainen. Ilm. kirkkoherranvirasto, 09 2340 4800. Tied. Sari Viljakainen, 09 2340 4871.

Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo  Raumantie 3 Su 7.2. klo 11 Kantaattimessu – yhteisvastuukeräyksen aloitus ja lounas.

Rinne, Sidoroff, Leppilahti, Salmio.

Invakuljetus. Messun jälkeen lounas Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Klo 17 Messu, verkosto.net.

Ma klo 10 Kuntojumppa +65. Oman kunnon mukaan. Tied. fys.ter. Minna Pirinen p. 044 9867850. Hinta 20 e kevätkausi. Ilm. ja maksu virastoon. Klo 14 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Askarteluryhmä, vetäjänä Marie Turunen.

Tule mukaan ideoimaan ja tekemään.

Klo 18.30 Kirjallisuuspiiri, Marutei Tsurunen: Sinisilmäinen samurai, Gummerus. Alustaja Kaija Peura.

Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho. Klo 13 Keskiviikkokahvila. 10.2. kahvilassa Munkkivuoren päiväkodin lapset laulavat talvilauluja, mukana Katariina Wirta.

Ti 1.3. klo 18.30 Tule ­Alfakurssille – kuulemaan ja keskustelemaan kristinuskosta. Illoissa ruokaillaan, kuunnellaan lyhyt opetus ja keskustellaan pienryhmissä. Voit tuoda omat kysymyksesi ja ajatuksesi. Ilmainen kurssi järjestetään Munkkiniemen seura­kunnan ja Kotiryhmäverkoston yhteistyönä ti 1.3.–10.5. klo 18.30–20.30 ­Munkkivuoren seurakuntatalolla. Ilm. leena.leppilahti@evl.fi tai p. 09 2340 5138.

Munkkiniemen kirkko  Tiilipolku 6 Su 7.2. klo 13 Messu, Peltohaka, Salmio, Valtonen. Kirkkokahveilla Yhteisvastuu-lipas.

Ma klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa. Tule hiljentymään, rukoilemaankin.

Läsnä esirukoilijoita, jotka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuksellisesti.

Ti klo 11–12.30 Sanan äärellä. Klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila.

Ke klo 15 Ensilapsikerho. Ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville vanhemmille. Klo 16.30 Lapsikuoron harjoitukset, tied. kaisa. sidoroff@evl.fi To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki.

Klo 15 Avoin päiväkerho. Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, tied. kaisa. sidoroff@evl.fi Pe klo 18 Rukouspiiri.

Ke 10.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon iltamessu, Valtonen.

Lehtisaaren kappeli  Papinpöydänkuja 4 Su 7.2. klo 16 Lasten ja perheiden laskiaismessu, Frilander, Sidoroff, Salmio. Messun jälkeen hernekeittoa ja laskiaispulla. Yhteisvastuu-lipas.

Ti klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Ke klo 10.15 Raamattupiiri.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko  Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, ­oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke 13–16 Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

Su 7.2. klo 10 Messu ja Yhteisvastuun avaus. Leinonen, Savik, Mäkiö, Irja Eskola, Anni Laurila, partiolaiset, kamarikuoro Chorus Sine Nomine.

Messun jälkeen Marttojen kirkkokahvit, virsijukeboksi, Yhteisvastuu-info ja Yhteisvastuu-tuotteita myynnissä.

Klo 10 Pyhäkoulu. Klo 16 Yhteisvastuukonsertti. Timo Laakso, klarinetti, Antti Salmela, piano, Emma Lauma, piano, Katja Mäkiö, mezzosopraano.

Mm. Mozart ja Kuula. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuu-keräyksen hyväksi.

Ma 8.2. klo 9.45 Perhekerho.

Ke 10.2. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri.

To 11.2. klo 18 Rukousryhmä.

Oulunkylän vanha kirkko  Siltavoudinte 12 Ma 8.2. klo 18 Raamattupiiri.

Ke 10.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon ehtoollinen. Kosonen. Mäkiö, kamarikuoro Chorus Sine Nomine. Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen Hiljaisuuden messun lauluja.

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Diakoniatoimisto avoinna perjantaisin klo 9–11 pe 12.2. asti, sen jälkeen vain ajanvarauksella.

Pe 5.2. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v., klo 10.30–11 0–1 v. Perhekahvio. Keski-Vähälä, Mäkinen.

Su 7.2. klo 12 Messu. Leinonen, Ilmari Mustonen, saarna, Helenius, Evakkolapset ry.

Ma 8.2. klo 17 Käpylän lähetyspiiri.

Ke 10.2. klo 13 Päiväpiiri. Helenius. Klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri. Aihe John Fowles: Jumalten naamiot.

Maunulan kirkko  Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 7.2. klo 16 Messu. Viljamaa, Pesonen-Kareinen, Irja Eskola, Yhteisvastuu-info.

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Ma 8.2. klo 17 Etsijät-raamattupiiri.

Ti 9.2. klo 14–17 Varhaisnuorten avoimet ovet. Klo 16.30–17.45 Isien ja lasten kerho. Uusi toiminnallinen kerho isille ja lapsille. Mäkinen, Duma Avenido. Klo 18 Arkimessu. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta.

Ke 10.2. klo 13 Ystävänpäivän musiikkimatinea. Ystävänpäivän lauluja yhdessä laulaen ja kuunnellen. Pekka Niemi, tuuba, Hapuli, Pesonen-Kareinen, Maunulan musiikkiryhmä. Kahvitarjoilu.

To 11.2. Lasten musiikkiryhmät ikäryhmittäin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 0–1v. Perhekahvio. Pesonen-Kareinen, Keski-Vähälä.

Voudintie 4 b -kerhohuone Ma 8.2. klo 17.30 Kehitysvammaisten kerho.

Ti 9.2. klo 17 Koskelan lähetyspiiri.

Pelkonen.

Ke 10.2. klo 12 Diakonian avoimet ovet. Keittoa ja kahvia, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri. Heikki Järvinen.

Pukkilantie 2 -kerhohuone Ke 10.2. klo 17 Lähimmäiset.

Muuta Pappi paikallisessa to 11.2. klo 18–20, Savik. Pub Päätön Kana, Pohjolankatu 2.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.helsinginseurakunnat.fi/ paavali. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402.

Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta. Suntiot: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20 Su 7.2. klo 10 Yhteisvastuumessu ja avajaistapahtuma. Minna Kumpukallio, Elina Koivisto, Graduale-kuoro, Chorus I, johtaa Seppo Välimäki. Partiolippukunta Kulmankiertäjät mukana.

Yhteisvastuu lounas 5e. Monipuolinen rastirata nuorille ja aikuisille. Partiokololla on avoimet ovet.

Ti 9.2. klo 13–14.30 Aulakahvila Ke 10.2. klo 18 Diak 20 v. -juhlamessu.

Piispa Irja Askola, Higher Ground -gospelkuoro, Diakin opettajat ja opiskelijat.

Juhlamessu televisioidaan, seurakuntaa pyydetään saapumaan paikalle klo 17.45. #diakjuhlii.

To 11.2. klo 17–18 Hyvää oloa naisille.

Intialainen päähieronta. Ei ilmoittautumista. Taina Virtanen.

vystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, Ma 8.2. klo 10 Perhekerho. ke 14–18, p. 2340 5502. DiakoniaKe 10.2. klo 14 Päiväpiiri. Antturi. päivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Konalan srk-talo Su 7.2. klo 11 Yhteisvastuumessu.

Yhteisvastuukeräys alkaa. Satu-Elina  Kyntäjänt. 4 Ansas, Marita Toivonen ja Jussi HirvoMa 8.2. klo 18.30 Raamattupiiri. nen. Kirkkokahveilla Katrianna Raunio Ke 10.2. klo 18 Rukouspiiri. kertoo Ugandan keräyskohteesta.

To 11.2. klo 10 Perhekerho.

Klo 11 Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Riukutie 3:n kerhohuone Itä-Pakilassa (Piikintie 17 B). Klo 18 Les belles larmes -konsertti. Esiintyjinä Aamurukous arkiaamuisin klo 6.30.

Ombra Sonore: Petra Schauman, laulu, Ke 10.2. klo 19 Rukouspiiri.

Mirva Laine, barokkiviulu, Ritva HautMuuta salo, viola da gamba, Päivi Vesalainen, cembalo. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 e, Sinkkutapaaminen 30–100-vuoopiskelijat ja eläkeläiset 5 e. tiaille pe 5.2. klo 19 Annankatu 14 D. Ti 9.2. klo 16.30 Näytelmäkerho Tutustumisilta.

9–12-vuotiaille. Klo 17 Ystävänpäivän Esikoisvauvojen ryhmän ilmoittauaskarteluilta 7–14-vuotiaille. Klo 18 tuminen ma 15.2. klo 14–16 lastenohj.

Pakilan Martat. Luonnon lääkeyrSari Lippojoelle, p. 09 2340 5643. teistä kertoo Sinikka Piippo.

Ryhmä äideille ja heidän Ke 10.2. klo 19 Tuhkaalle 8 kk ikäisille esikoisSeuramessu. Marita Toivonen vauvoille, jossa leikitään ja Pippa-Riina Tuhkaäidin ja lapsen vuorokunnat lainen. vaikutusta vahvisverkossa: www. taen, kahvitellaan ja Maanantaisin klo 18 Vox Sonora -kuoron helsinginseura- keskustellaan samasharjoitukset. sa elämäntilanteessa kunnat.fi Keskiviikkoisin klo olevien kanssa. Mu16 Juniorpirtti ja klo18 kaan mahtuu ilm. järjesNuorten ilta Pirtillä tyksessä 8–10 äitiä lapsensa Torstaisin klo 13 Eläkeikäisten kanssa. Kokoonnumme Pitäjänkerho. mäen kirkolla kahdeksan kertaa alk. ti 1.3. klo 13.30–15.

Torpparinmäen Tyttöjen ja poikien sekä nuorten toikorttelitalo minta: www.mestat.fi/pitajanmaki  Käräjätuvantie 3 Maanantaisin klo 13 Eläkeikäisten kerho. Klo 17.30–19.30 Iltaperhekerho.  Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, VälKe to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavarauk Välitalontie 71 set p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varKeskiviikkoisin klo 19 Kutomakerho. haisnuorisotyö www.laajaranta.fi Torstaisin klo 9.30 Perhekerho. Klo 17.30 Iltaperhekerho.

Roihuvuori

Tulossa Goal Mapping. Pohdi elämäsi tavoitteita ja luo toimintasuunnitelma niiden toteuttamiseksi. Hyvän Paimenen kirkolla järjestetään ke 17.2. klo 18–20 koulutus, jonka vetäjänä sertifioitu Goal Mapping -valmentaja Liselotte Labbas. Hinta 30 e / henkilö. Ilmoittaudu virastoon 10.2.2016 mennessä, puh.

09 2340 5500 tai pakila.srk@evl.fi.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Keula

Pitäjänmäen kirkko

 Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Pe 5.2. klo 9–10.30 Keulan aamu, kaikille avoin kohtaamispaikka ja aamupala 1 e.

 Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous.

Tiistaisin klo 12–15 Lahjoitusleipää niin kauan kuin riittää.

Su 7.2. klo 10 Laskiaissunnuntain messu. Kekäläinen, Vanne, Sandberg, Saari, isosten lauluryhmä, Arttu Heinilä, trumpetti, Arto Antturi, basso, Matias Koivulehto, kitara, Kylli Ahola, piano ja urut. Klo 11.30 Yhteisvastuukeräyksen avaus ja lähetyksen hernesoppalounas kahveineen. Mahdollisuus ilmoittautua YV-kerääjäksi. Klo 10 Pyhäkoulu. Klo 11.30–13 Lastenvaatteiden ja lelujen vaihtotapahtuma.

Ke 10.2. klo 13 Rukouspiiri. Klo 13 Kyläpappi raitilla. Päiväkävely khran kanssa. Klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Palm, Antturi, Kamarikuoro, joht. Kylli Ahola.

Itä-Pasila  Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445 Keskiviikkoisin klo 13 Päiväpiiri

Muuta Ilmoittaudu Yhteisvastuu lipaskerääjäksi Arabian kauppakeskukseen 8.–14.2. Voit tulla keräämään vaikka tunniksi kerrallaan. Opastus tehtävään annetaan. Lisätiedot Tuija Samila p. 050 347 8243.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko  Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päi-

17

Seurakunnissa tapahtuu 5.–11.2.

Pajamäen srk-koti  Pajamäent. 14 Pe 5.2. klo 12–13.30 Kammari.

Lounas 5e.

Roihuvuoren kirkko

 Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus paikan päällä ti klo 9–10 ja puhelimitse klo 10–11 p. 09 2340 5758. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11. Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14. Päivärukoushetki tiistaisin klo 12.30 La 6.2. klo 15 Barokin helmiä huilulle ja cembalolle -konsertti. Mikael Helasvuo, barokkihuilu, Mitra Virtaperko, cembalo. Säveltäjinä Brown, Telemann, Leclair, C.Ph.E.Bach, Händel, J.S.Bach.

Vapaa pääsy. su 7.2. klo 12 Partiomessu. Helaseppä, Kaskinen, Filppula ja Sonórus. Partiomessu-bändi. Pihatapahtuma kaikenikäisille. Partioteltat ja nuotiomakkaraa ja vaahtokarkkeja, partiolaisten toimintarata. Sisätiloissa partioiminnan esittelyä ja kahvio. Järj. Roihuvuoren seurakunta, Tammisalon Metsänkävijät, Helsingin Siniset, Meritähdet ja Saharan sissit. Partiomessu avaa Yhteisvastuukeräyksen, jonka kotimaan kohde vuonna 2016 on partiotoiminta.

Ke 10.2. klo 18 Tuhkamessu. Kaskinen, Helaseppä, Filppula ja Cantiamo.

LIIKKUMISEN APUVÄLINEET

TAiMA

8,2 KG – YMPÄRIVUOTISEEN SISÄ- JA ULKOKÄYTTÖÖN

XC ROLLARI

OVH:

Tilaa

040 1244 282

450,00

tai pyydä esite

KOTIIN TOIMITETTUNA

Maahantuonti, Myynti yynti ja vuokraus:

Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi

Tytöttelystä tylytykseen?

6 . Kohtuus kaikessa -seminaari

La 13.2.2016 klo 14-17 Alppilan kirkko Kotkankatu 2, Helsinki

Naisen asemasta & yhdenvertaisuudesta luennoi presidentti TARJA HALONEN

Tulossa Euron Päivä -yhteisvastuutapahtuma la 13.2. klo 11–15 Laajasalon kirkolla. Päivässä mm. poniratsastusta(klo11–14), aasikärryajelua, onginta, temppurata, onnenpyörä ym. tekemistä lapsille, lastentavara- ja -vaatekirppis, loimulohta, lettuja,

Kakkukahvit

Raamattu- ja rukoushetki

- Musiikkia, yksin- ja yhteislaulua Ilmoittautuminen välttämätön, viim. 10.2. hkty@hekty.fi tai p. 050 402 0037. Ilmoita nimi, puh.nro ja dieetti. Tilaisuus on maksuton.

Hgin Krist. Työväenyhd., Kallion srk, Kristillisen Työväen Liitto

Laajasalon kirkko  Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Diakoniapäivystys ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14.

Keskipäivän rukoushetki torstaisin klo 12.

Su 7.2. klo 12 Yhteisvastuukeräyksen avausmessu. Laaksonen, Niva-Vilkko, Laulunystävät. Kirkkokahvilla esitellään Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohdetta, Ugandaa. Keräyslistoja saatavissa.

Keskustelua

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

18 hernerokkaa, kahvio ym. syötävää ja arpajaiset. Mukana partiolaiset. Vapaaehtoisena voit olla lievittämässä yksinäisyyttä -lähimmäispalvelun kurssi Matteuksen kirkolla 4.–5.3. Se antaa valmiuksia toimia lähimmäispalvelun vapaaehtoisena seurakunnassa.

Kurssilla perehdytään toiminnan eri ulottuvuuksiin: hengellisyyteen, vapaaehtoisten velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä lähimmäispalvelun periaatteisiin.

Kurssi on tarkoitettu uusille ja jo mukana oleville vapaaehtoisille. Kurssi on maksuton. Kaikkien ilmoittautuneiden kanssa käydään etukäteen keskustelu toimintaan soveltumisesta. Ilmoittautumiset viimeistään pe 19.2. Anni ­Mero-Hiltunen p. 09 2340 5748, anni.mero-hiltunen@evl.fi tai netissä osoitteessa http://vapaaehtoistyo.fi/ helsinki. Muista mainita erityisruokavaliosta ilmoittautumisen yhteydessä.

Yhteisvastuukeräyksen keräyslistoja saatavissa Jouni Maijaselta Roihuvuoren srk-toimiston aukioloaikoina ma 14.2.. alkaen ja Laajasalosta messujen yhteydessä tai sopien Ritva Pykäläniemen kanssa p. 050 546 8804.

Yhteisvastuuta koskeviin kysymyksiin vastaa keräyspäällikkö Kari Laaksonen p 09 23405716. Su 14.2. Klo 14 Tammisalon kirkon 50-vuotisjuhlamessu Tammisalossa. Kaskinen, Vaulas, Filppula, Cantiamo. Torinon käärinliina -teemanäyttely 6.–28.3. Roihuvuoren kirkolla. Avajaisseminaari la 5.3. klo 12.

Ryhmät voivat varata näyttelyaikoja seurakuntasihteeri Jouni Maijaselta, p. 09 2340 5730. Lisätiedot: www.­ helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, ­facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta. Tarkemmat tapahtumatiedot: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta-tapahtumakalenteri.

Helsingin tuomiokirkko  Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–18.

Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18.

Kryptan tilaisuuksiin voi olla tulla muutoksia Tuomiokirkossa sattuneen vesivahingon vuoksi. Uusin tieto netissä.

Pappi tavattavissa arkisin 15–17, ­rippihuone. Ke 10.2. klo 15–16.

Pe 5.2. klo 12 Päivärukous.

La 6.2. klo 18 Iltakirkko.

Su 7.2. klo 10 Laskiaissunnuntain messu. Helsingin Filharmoninen kuoro, joht. Dani Juris. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli.

Ma 8.2. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta.

Ti 9.2. klo 12 Päivärukous.

Ke 10.2. klo 12 Urkuvartti. Aino Pyrhönen. Klo 14.30 Kynttiläpaja kouluikäisille. Kappelin alasali. Kts. Muuta.

To 11.2. klo 12 Viikkomessu.

Seurakunnissa tapahtuu 5.–11.2.

Matteuksenkirkko

Jaakko Löytty Lauttasaaren Kale-klubissa Lauluntekijä-laulaja Tommi Kaleniuksen isännöimä Kale-klubi tuo Lauttasaaren kirkolle lukuisista gospelhiteistään tunnetun taiteilijan Jaakko Löytyn.

Tämä tienraivaajana nuoren seurakunnan musiikkikulttuurin luomisessa vaikuttanut kahden maan kansalainen on lauluillaan jättänyt lähtemättömän jäljen suomalaisten sieluun. Lastenleireiltä rippikouluihin, kastejuhlista hautajaisiin ovat soineet Löytyn laulut, joista lukuisat ovat muodostuneet eivät vain

Suomenlinnan kirkko  Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126, avoinna ma–su 12–16 Su 7.2. klo 14 Messu.

Vanha kirkko  Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 Su 7.2. klo 10 Yhteisvastuukeräyksen aloitusmessu. Philomela-kuoro.

Yhteisvastuutapahtuma: hernekeittoa, laskiaispullia, ulkoleikkejä, arpoja. Vanha kirkkopuisto.

Ti 9.2. klo 12 Päivämusiikki. Dag-Ulrik Almqvist, urut.

Ke 10.2. klo 8 Tuhkakeskiviikon ­aamumessu.

To 11.2. klo 18 Autiomaan kutsu. Tyhjä kirkkosali, autiomaan symboli. TT Pauli Annala.

Annankulma  Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ke 12.30–14.30, to 11–15, pe 9–12.

Pe 5.2. klo 19 Sinkkutapaaminen 30–100-vuotiaille. Tutustumisilta.

Juttuklubi klo 17.45.

Ke 10.2. klo 13 Lauletaan yhdessä ­virsiä. Kahvia klo 12.30.

Agricolaliike  Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings.

Su 7.2. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Kamarikuoro Somnium Ensemble. Kirkkokahvit. Klo 18 Tuomasmessu.

Ti 9.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Ateria 1 e. Krypta.

Ke 10.2. klo 13 SenioriFoorum. Onko saarnan aika ohi? Emerituspiispa Eero Huovinen. Klo 19 Agricolamessu. ­agricolamessu.fi.

To 11.2. klo 13.30 Torstaipiiri.

Johanneksenkirkko

Studium Catholicum

 Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 7730, avoinna ma–pe 10–15 La 6.2. klo 18 Ehtoomessu.

Ke 10.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu.

 Ritarikatu 3 A To 11.2. klo 8.30 Ekumeeninen ­rukoushetki.

Ruoholahden kappeli  Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 La 6.2. klo 18 Luentosarja: Hyväksytkö minut? Hyväksynnän etsijät. Pastori Ilkka Rytilahti.

Su 7.2. klo 12 Messu.

Ti 9.2. klo 14–16 Kappelikahvila. ­Ystävänpäivän nyyttikestit. Voit tuoda tarjottavaa yhteiseen pöytään.

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Lähetyskirkko  Tähtitorninkatu 18 Su 7.2. klo 14 Messu.

Muuta Valokuvaaja Sakari Röyskön Making of Via Crucis -valokuvanäyttely 11.–19.2. klo 13–17 Tuomiokirkon kryptassa. Sakari tallensi vuoden 2015 Via Crucis -näytelmän aina ensimmäisestä näyttelijöiden tapaamisesta koko tuotannon loppuun saakka. Vapaa pääsy.

päivän hiteiksi vaan ihan klassikoiksi.

Kale-klubilla kuullaankin varsinaisen keikan lisäksi Jaakko Löytyn haastattelu, jossa mies kertoo tuntojaan menneestä, nykyisyydestä ja tulevasta.

Jaakko Löytty & TRE sunnuntaina 7.2. kello 18 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. Liput 10 euroa, ennakko: varpu.koivunen@evl.fi. Kale-klubin tuottavat Lauttasaaren seurakunta, Kirkon Ulkomaan­apu, Ohjelmatoimisto Kristalli sekä Kaiku Agency.

Tule lipaskerääjäksi Yhteisvastuukeräykseen! Voit kerätä keräysviikolla 8.–14.2. tai milloin vain helmi–huhtikuussa. Lisätied. ja ilm.: natasha.vaalgamaa@evl.fi tai 050 383 5513. Yhteisvastuu 2016 torjuu nuorten syrjäytymistä Suomessa ja Ugandassa.

TGIF-Yhteisvastuutapahtuma pe 12.2. klo 15–16.30 Kampin kauppakeskuksessa. Musiikkia, tanssiesityksiä, lipaskeräystä. DJ Good Blood, Denchem Crew -tanssiryhmä.

Kynttiläpajat kouluikäisille kahtena keskiviikkona klo 14.30–16. Paja 2: ke 10.2. Tuomiokirkon kappelin alasali. ­Paja 3: ke 17.2. Agricolan nuortentilat.

Tehdään ja koristellaan kynttilöitä. ­Mukana nuorisotyönohj. Susan ja ­Nana. Ilm. susan.louhema@evl.fi ja ­kerro nimesi, ikäsi ja pajan numero.

Via Crucis hakee kaikenikäisiä avustajia sekä rooleihin että tuotantoon mm. puvustukseen, tarpeistoon, roudaukseen ja kahvitukseen. Esitys pitkäperjantaina 25.3. Ilm.: tuottaja ­Milla Tommila: viacrucis@evl.fi tai p. 045 612 4079.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 5.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 14 Raamattua löyhäpipoisesti, Takkahuone. Klo 17 Raamattua kuunnellen, Takkahuone.

Su 7.2. klo 10 Messu. Jari Leinonen, Soili Maisila, Henri Hersta, Tuomas Karjalainen. Kampin laulu, joht. Noora Hirn. Kirkkokahvit.

Ma 8.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Kitarakurssit, Takkahuone.

Ti 9.2. klo 10 Avoin perhekerho, Kerhohuone. Klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, keskustelua, kahvit.

Hgin Raamattukoulu. Klo 17 Puuhakerho 1–6-luokkalaisille, Takkahuone.

Ke 10.2. klo 10–12 Parents and Toddlers, Kerhohuone. Klo 17 Rukous­

etkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Auvo Naukkarinen, Soili Maisila, Tuomas Karjalainen.

To 11.2. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 18–19.30 Parisuhdeilta. Seniorit ja parisuhteen voima. Suhteen voimavarat, Liisa ja Pentti Tuovinen, Kataja Parisuhde­ keskus.

 Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 To 4.2. poikkeuksellisesti ei Levosta käsin -ryhmää!

Pe 5.2. klo 12–13.30 Perjantaipöytä.

Su 7.2. klo 10 Messu. Vidgrén, Pakarinen, Hämeenkorva, Merilahti, Tuunela ja Vanhamäki sekä partiolaiset. Kirkkokahveilla kerrotaan juuri alkaneesta Yhteisvastuukeräyksestä. Klo 14 Englanninkielinen messu.

Ma 8.2. klo 11–13 Keskeneräisten töiden neulekerho. Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Ti 9.2. klo 12–13 Soppakirkko. Hartaushetki ja maksuton lounas, tervetuloa!

Klo 17 Raamattupiiri.

Ke 10.2. klo 12.45 Laulut soikoon!

Klo 14 Eläkeläisten päiväkerho. Klo 16–17.30 Kyselijöiden keskustelupiiri. Klo 18 Tuhkakeskiviikon messu.

Kontio, Pakarinen, Vanhamäki ja Itä-Sointu. Messussa voit saada otsaasi tuhkalla piirretyn ristin, joka on vanha katumuksen vertauskuva paastonajan alkaessa.

To 11.2. klo 14.30–16. Levosta käsin -ryhmä masennuksesta toipuville.

Puotilan kappeli  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 4.2. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Kakkonen.

Ti 9.2. klo 13–16 Puotilan olohuone.

Klo 14 Emerituspiispa Eero Huovinen: Saarna.

To 11.2. klo 18 Kappelimessu. Kontio ja Kakkonen.

Vartiokylän kirkko

 Runeberginkatu 39 Ti 9.2. klo 13.15 Lähetyspiiri. Kirjeitä lähetyskentiltä, Kika Paukkunen.

Klo 18.30 Naisten Hanna-ryhmä.

Ke 10.2. klo 16 Kokkikerho 1–4-luokkalaisille. Klo 16 Miestenpiiri.

 Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Ti 9.2. klo 17–18.30 Koko perheen Laskiaisrieha. Luvassa on mukavaa puuhaa kirkon sisätiloissa: pomppulinna, ongintaa, kasvomaalausta, arpajaiset, lastenvaatekirppis ym. Herkutella voi maukkaalla keitolla ja laskiaispullilla.

Tapahtuman tuotto YV-keräykselle.

Kerhokeskus

Tulossa

Seurakuntakoti

Ihmisenä ihmiselle – vapaaeh Tykistönkatu 8 toistoiminnan kurssi 4.–5.3.

Pe 5.2. klo 18 Nuorisokahvila Matteuksenkirkolla. Kurssi Tori-Café. antaa valmiuksia toimia Ma 8.2. klo 13–20 PosliiSeuralähimmäispalvelun nipiiri. Soveltuu myös kunnat vapaaehtoisena aloittelijoille. Tuula seurakunnassa.

Setälä p. 050 512 verkossa: www.

Tervetulleita ovat 2271. Klo 18 Nuorten helsinginseurasekä uudet että jo peli-ilta. toiminnassa olevat Ke 10.2. klo 18 kunnat.fi vapaaehtoiset. Kurssi Nuorten­ilta. on maksuton. Mukaan Muuta haluavien kanssa käydään etukäteen keskustelu toiminPe 5.2. Ei Avointa perhe­ taan soveltumisesta. Ilmoittaudu viikerhoa. meistään 19.2.

La 6.2. klo 9 Aamurukous – Morning Yhdessä – ryhmä puolisonsa hilPrayer Arkadia International Book­ jattain menettäneille. Kaipaatko shop, Nervanderink. 11. juttuseuraa? Haluaisitko lähteä teatteTulevaa riin, konserttiin tai vaikkapa messuun, mutta yksin lähteminen tuntuu vaiTöölön kirkon avajaisjuhla su kealta? Tule mukaan toiminnalliseen 14.2.2016. Juhlamessu klo 17, ohjelma leskiryhmään. Ryhmä on tarkoitettu alkaa klo 14. yli 60-vuotiaille. Tapaamme säännölTöölön kirkon Avajaispäivän talkoot lisesti parin viikon välein keskustelun pe 12.2. klo 10–18. ja yhteisen tekemisen merkeissä.

Päivystävä pappi Aloitamme helmikuun aikana. Ryhmään mahtuu 8 henkilöä. Lisätietoja Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, ja ilmoittautumiset diakoni Outi Häpe klo 10–14 sekä messujen ja hartausmeenkorvalta p. 09 2340 6414 tai outi. hetkien jälkeen. hameenkorva@evl.fi Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

To 4.2. ei poikkeuksellisesti ole puhelinaikaa, mutta jätä soittopyyntö vastaajaan.

Vuosaari

 Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Vuosaaren kirkko ď Ž Satamasaarentie 7 Su 7.2. klo 11 Messu – Yhteisvastuukeräyksen avaus. Liturgia Arto Huhdanmäki, saarna Lauri Holma ja kanttorina Hanna Virtanen. Messun jälkeen n. klo 12.15–14.30 Laskiaismyyjäiset.

Myynnissä mm. hernekeittoa, kahvia, laskiaispullia, herkullisia leivonnaisia, erilaisia käsitÜitä, arpoja, yhteisvastuutuotteita jne. Myyjäiset ovat osa seurakunnan ryhmien varainkeruuta.

Osa tuotosta lahjoitetaan yhteisvastuukeräykseen. Klo 18 Yhteisvastuukonsertti. Musiikista vastaavat upeat kuorot: Helsingin Lauluveljet, johtaa Teppo Lampela, Naiskuoro Discantus, johtaa Nina Melasalmi, Suomen Kodåly -kuoro, johtaa Julia Lainema. Ohjelma 10 e, vapaa pääsy. Tuotto menee yhteisvastuulle.

Ma 8.2. klo 12 Iltapäiväpiiri. Mukana nimikkolähetti Tuula Kosonen ja lähetyspappi Tiina Ahonen.

Ti 9.2. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 10.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Marketta Antola, Hanna Virtanen ja Uusi laulu -kuoro.

To 11.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro.

Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

6547, tuula.makinen@evl.fi Muistathan mainita mahdollisen erityisruokavalion ilmoittautumisen yhteydessä.

Ti 15.2. klo 9.30–11.30 Valokuvausta Albatrossissa. Suomen koulukuvaus ottaa kuvia lapsesta, sisarkuvia, perhekuvia ym. Perheet saavat nettitunnukset, jolla voi käydä valitsemassa, mitä kuvia haluaa.

Seurakuntien talo ď Ž Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

ErityisnuorisotyĂś Snellu ď Ž Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, www.snellu.info Tarinateatteri-ryhmä alle 29-v. perjantaisin 12.2. alkaen klo 14–16. Ilm. sirpa.zotow@evl.fi/p. 09 2340 2351 tai taina.repo-holten@evl.fi/p. 09 2340 2354.

Vertaistukiryhmä sukupuoleltaan moninaisille ja sukupuoltaan pohtiville nuorille. Ryhmä alkaa ti 16.2.2016. Ilm. leena.korhonen@evl.fi tai 050 383 9419.

Kampin kappeli

ď Ž Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Ti 9.2. klo 13 Rukouspiiri.

To 11.2. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki ja Hanna Virtanen.

ď Ž Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Maanantaisin klo 8 Aamuhartaus.

Perjantaisin klo 18 Iltahartaus. 5.2. laulamassa Tuija ja Juha Pispa.

Ti 9.2. klo 18 Konsertti. Trio Joska Josafat, Olli Kari ja Mauri Saarikoski esittävät haitarin, kitaran ja viulun säestyksellä virsiä sekä Madetojan, Kuulan ja Marikannon hengellisiä lauluja. Vapaa pääsy.

ď Ž Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Su 7.2. klo 17 Laskiaissunnuntain ehtoomessu ja iltatee. Nimikkolähetti Tuula Kosonen, saarna, sekä Tiina Ahonen ja Hanna Virtanen.

Ke 10.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 11.2. klo 10 Perhekerho. Mukana nimikkolähetti Tuula Kosonen ja lähetyspappi Tiina Ahonen. Klo 18 Katekismustuuletus-lukupiiri. Kaikille avoimessa lukupiirissä puidaan ja pohditaan näkemyksiä ja kokemuksia uskosta ja elämästä. Oma Katekismus (1999) mukaan, jos mahdollista. Kokoontumiset to 4.–25.2. sekä 3.3., 17.3. ja 31.3. Tiina Ahonen.

Albatross ď Ž Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 5.2. klo 12.15–14 Cafe Outolintu.

Ma 8.2. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri.

Ti 9.2. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Ke 10.2. klo 13 Laulupiiri.

Myrskylintu ď Ž Solvikinkatu 11 Ti 9.2. klo 10 Perhekerho

Muuta Pe 4.–5.3.2016 Ihmisenä ihmiselle – vapaaehtoistoiminnan kurssi Matteuksen kirkolla Seurakuntien lähimmäispalvelussa pyritään lÜytämään yksinäisille ihmisille lähimmäisiä, joiden kanssa voisi rupatella, lukea lehtiä tai vaikka käväistä vähän ulkonakin.

Erityisesti mukaan kaivataan miehiä.

Kurssi antaa valmiuksia toimia lähimmäispalvelun vapaaehtoisena seurakunnassa, ihmisenä ihmiselle. Kurssilla perehdytään toiminnan eri ulottuvuuksiin, kuten hengellisyyteen, vapaaehtoisten velvollisuuksiin ja oikeuksiin sekä lähimmäispalvelun periaatteisiin.

Kurssille ovat tervetulleita sekä uudet että jo toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset. Kurssi on osallistujille maksuton. Kurssille haluavien kanssa käydään etukäteen keskustelu toimintaan soveltumisesta. Ilmoittautumiset pe 19.2.2016: Tuula Mäkinen 09 2340

International Ev. Church Worship Service (in English) every Sunday 16:00. Roihuvuori church, Tu-

Yhteinen seurakuntatyĂś

Katukappeli

Merirasti-kappeli

19

Seurakunnissa tapahtuu 5.–11.2.

KehitysvammaistyĂś ď Ž VammaistyĂśn pappi Heli Ojalehto p. 09 2340 2546, heli.ojalehto@ evl.fi To 11.2. klo 18 Seurakuntailta Seurakuntien talolla. Ystävyyden ilta ja terveisiä Namibiasta.

KuurojentyĂś ď Ž Diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Ti 9.2. klo 15 Kannelmäen raamattupiiri, Vanhaistentie 6. Vieraana humak. opisk. Tomas Uusimäki.

Ke 10.2. klo 17.45 DIAK 20 v. juhlamessu Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Tulkkaus viittomakielelle. Televisioidaan.

NäkĂśvammaistyĂś ď Ž P. 09 2340 2549 Pe 5.2. klo 13–15 Pengertuvan perjantain olohuone, Pengerkatu 11 A 3.

Mukana Marja Leena.

Su 7.2. klo 14 NKRY:n hartaus, Pengerkatu 11 A. Su 21.2. klo 16 Siioninvirsiseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Su 13.3. Kulttuuriretki Nurmijärvelle.

Hinta 10 e. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 1.3. mennessä: Marja Leena, p. 2340 2549.

Palveleva puhelin ď Ž www.evl.fi/palvelevanetti Päivystää su–to klo 18–01 sekä pe ja la klo 18–03, p. 010 190 071. Puhelun hinta pvm/mpm.

Vieraskielinen tyĂś ď Ž Hans Krause, 040 5456 833, hans.krause@evl.fi Worship service in English, every Sunday, 2 p.m. at St. Matthew’s Church (Matteuksenkirkko), Turunlinnantie 3, Itäkeskus (opposite Itäkeskus metro station). Holy Communion on even weeks. Refreshments and fellowship after the service.

Bible study in English, every Tuesday, 6.30 p.m. at St. Matthew’s Church.

lisuontie 2. Coffee and fellowship after the service.

Sunday School, ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. Join us to worship God with people from many nations!

Diaconal Living Room every Thursday 17:00–19:00, IEC Center, Käenkuja 3 A. For counselling, prayer and practical needs.

For more information: IEC Center, Tel. 09–586 8770. www.church.fi

Helsingin NMKY:n TOIMINTAA

JAAKKO LĂ–YTTY

Lau asaaren kirkossa sunnuntaina 7.2. klo 18.

Liput ovelta 10 â‚Ź.

Isäntänä Tommi Kalenius.

PĂ„IVĂ„LEIREJĂ„:

Talvilomaviikon (22.-26.2.) Pellin talvileiri sekä Pakilan ja Kaisaniemen päiväleirit tarjoavat monipuolista tekemistä koululaisille. MyĂśs kesäleirien ilmoittautuminen on jo käynnissä! Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.hnmky.ďŹ /leirit

RIPPILEIREJĂ„:

Helsingin NMKY:n kesän 2016 teemarippikoululeireillä on vielä tilaa! TOIMINTARIPARI Pellin leirikeskuksessa Karjalohjalla, VAELLUSRIPARI Saariselällä ja KORISRIPARI Kisakalliossa tarjoavat hyvän vaihtoehdon monipuolista leiriä kaipaaville nuorille. Leirien konďŹ rmaatiot pidetään Helsingin Vanhassa kirkossa. Tutustu leireihin ja ilmoittaudu mukaan: www.hnmky.ďŹ /rippikoulu

MUSIIKKIA:

Helsingin NMKY:N musiikkiopiston muskareihin mahtuu vielä! Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen osoitteesta: www.hnmky.ďŹ /musiikki/musiikkileikkikoulu O H J E L M A T O I M I S T O

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

pitkäaikainen kokemus VERHOILUPISTE

SAVELA

Tule tutustumaan Vuoden urheiluseuran, Helsingin NMKY:n, osastoon Ball Sport Expoon ja pelaamaan katukorista kanssamme! Ball Sport Expo 4.-6.3., Helsingin Messukeskus.

Lisätiedot toiminnasta: www.hnmky.ďŹ

HELSINGIN NMKY, VUORIKATU 17, 00100 HELSINKI - www.hnmky.fi

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Tervetuloa Ylen televisioimaan

Riemulliseen juhlamessuun Ke 10.2.2016, klo 18 Paavalinkirkko, Sammatintie 5, 00550 Helsinki Mukana:

Piispa Irja Askola Higher Ground -gospelkuoro Diakin opiskelijoita ja opettajia Osuudet suomeksi, englanniksi ja saamen kielellä Viittomakielen tulkkaus

Tule mukaan tekemään ainutlaatuinen ja energinen ilon ja antamisen juhla!

Seuraa tapahtumia #diakjuhlii Yle televisioi messun: tv-lähetys esitetään 6.3.2016. Juhlamessu alkaa klo 18, mutta osallistuja pyydetään paikalle klo 17.45 mennessä.

Diak 20 vuotta! #diakjuhlii Diakonia-ammattikorkeakoulu

20

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

neniälittereK

Paikkoja avoinna

Asianajajia

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0,824

T

ehdäkseen päätöksenteon laumassaan helpoksi Hyvä Paimenemme on luonut Suomen kirkkoon silmiä hivelevän yksinkertaisen järjestelmän kirkolliskokouksen valitsemiseksi. Hän on katsonut hyväksi, että tähän kirkon parlamenttiin valitaan kolmannes pappeja ja kaksi kolmannesta niin sanottuja maallikoita. Lisäksi jäseniä ovat piispat sekä valtiovallan ja saamelaisten edustajat.

Papit ja maallikot valitaan hiippakunnittain. Papit äänestävät pappisedustajista ja seurakuntavaaleissa valitut seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen jäsenet maallikkoedustajista.

Jotta vaali olisi reilu, annetaan kunkin maallikkovalitsijan äänelle painokerroin, joka riippuu seurakunnan jäsenmäärästä ja luottamushenkilöiden määrästä. Niinpä esimerkiksi munkkiniemeläisen valitsijan ääni painaa 0,824, pakilalaisen 0,944, kalliolaisen 1,143, malmilaisen 2,071 -kertaisesti sen, minkä haagalaisen valitsijan yksi kokonainen ääni.

Eläköön kirkon hallinnon selväpiirteisyys.

Tule kehittämään vapaaehtoistyötä Töölön seurakuntaan!

Diakonian virka Avoinna kolmevuotinen diakonian virka alkaen 1.4.2016 tai sopimuksen mukaan. Virka on määräaikainen 31.3.2019 saakka.

Hakuaika päättyy 29.2.2016 kello 15.00.

Viran kelpoisuusehdot, palkkaukseen liittyvät tiedot sekä haku-ohjeet löytyvät osoitteesta helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/toolo.html sekä helsinginseurakunnat.fi/rekrytointi

Hautauspalveluja

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229 Tommi Sarlin, työvapaalla

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2000 (vaihde) Lehti ilmestyy torstaisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %.

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä.

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

ASIAKIRJAVIIKOT ASIANAJOTOIMISTO MARITTA HEISKASELLA ITÄKESKUKSESSA

Testamenteista, perukirjoista, edunvalvontavaltuutuksista, kauppakirjoista ja lahjakirjoista 20 %:n alennus kun varaat ajan helmikuun 2016 loppuun mennessä.

Ajan voi varata puh. 09 343 2636.

Lisätietoja www.marittaheiskanen.fi

Palvelukseen halutaan

Seurat

www.valomerkki.fi

Lakiasioita

Kari Silvennoinen Ky Testamentit, perintö- ym. lakiasiat.

Laatutestamentit kohtuuhinnoin.

P. 010 616 8920 Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

www.HAUTAUSPALVELU.COM

73. vuosikerta

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

ESIKOISLESTADIOLAISTEN TALVISEURAT

AuPair Lontooseen, tyttäreni luotettavaan perheeseen, vähintään heinäkuun alkuun asti. Ajokortti on välttämätön koulukuljetusten takia.

Ensitied. 0400 462 502

Vuokrata halutaan

KAIKILLE AVOIN TILAISUUS lauantaina 6.2. klo 12 ja 17 sunnuntaina 7.2. klo 12 ja 18 maanantaina 8.2. klo 12 ja 18 RUKOUSHUONE Puistolantie 1, Helsinki Bussit 74, 74N, 76A ja 76B

Tervetuloa kuulemaan elävää Jumalan sanaa!

Työssäkäyvä maisteriopiskelija ja pieni villakoira etsivät yksiötä kantakaupungista. 045 277 3791 Lotta Luotett., siisti, savuton & raitis ylioppilasneiti etsii yksiötä max. 720 e 1.4. alk.

Etelä-Hki 0400 477472 / Miisa

”Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta.” Room. 10:17.

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS

Myrskyläntie 22, p. 728 2162

HERÄNNÄISSEURAT To 4.2. klo 18 Pentin seurat Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2.

Pe 5.2. klo 18 Lohjan seurakuntakeskuksessa, Sibeliuksenkatu 2.

Su 7.2. klo 10 Kirkkopyhä Malmin kirkossa, Kunnantie 1. Saarna Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet.

Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 12 Kirkkopyhä Pyhän Marian kirkossa, Vanha Turuntie 79, Pohja (Raasepori); keitto ja seurat.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi), mm. Alavuotunki, Elenius.

Klo 17 Terttu Kivistön muistoseurat Heli ja Lauri Kivistöllä, Lumikinkuja 1, Kirkkonummi.

Klo 18 Ankkurissa, Keskuskatu 11, Mäntsälä.

Ke 10.2. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelilla, Laivalahdenkaari 5 (alussa tarjoilu).

Klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A 3, 3. krs.

RETKI Aholansaaren Ystäväpäiville 25.–27.5. (la Högman-symposium).

Tied. ja ilm. aluesihteeri leena.vayrynen-si@h-y.fi.

Herättäjäjuhlille talkoisiin: http://www.herattajajuhlat.fi/talkoot.

Talkoosihteeri p. 044 422 0343.

www.helsinginrauhanyhdistys.fi

La 5.2. klo 19 Seurat Tammisalon kirkossa Su 7.2. klo 16 ja klo 18 Seurat Ke 10.2. klo 19 Seurat Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Terveydenhoitoa Kaustisen jäsenkorjausta, 20 v. kokemus. Marko Lehti, Kaisaniemi, Vuorikatu 22 C. P. 040 543 8264 Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515 Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818.

Eläkeläiset HUOM! Jalkahoito 50 €.

Kauneushoitola Profile. Pohjoinen Rautatiekatu 17. Puh. 09 701 5397.

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

4

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Vuokralle tarjotaan Yksiö keittiöllä, makuualkovilla, 31 m2, Käpylä, 1.3.16. Soita ja kysy lisää p. 050 411 5466.

Vuokrataan heti puolet kaksiosta naiselle Kalliosta.

P. 050 538 0440 / Riitta

21

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan

Hetipalvelut ®

Tarjoamme hammastarkastuksen

· 15 kpl Huoltoautoa · Pesukoneen kytkennät · Hanan vaihdot · Viemärin avaukset · Suunnitteluapua · Ilm. arviointi isommille töille · Kaukolämpötyöt · Linjasaneeraukset · 24 h päivystys

hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Töölön Putkiliike Oy v. 1952

020 7411820 yhteys@lvis.fi

044 9339 242

www.stickdent.com

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

Adresseja

HAnnele nurmiKAri | 050 5151 028 Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner hannele.nurmikari@huom.fi

Lähetä surunvalittelusi.

Huom! ® • Suomen Asuntopalvelut Oy Kasarmikatu 36, 7. krs, 00130 Helsinki | www.huom.fi

punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. 020 701 2211

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Ostetaan Kirjoja, käteismaksu.

Noudetaan.

P. 041 518 8024 Ostetaan vanhoja joulukoristeita, -valoja ym. joulutavaroita.

Soita 040-5000 822 Silja.

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

loppusiivouksineen

Tilaa vuoden

p. 040-411 4370

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

MAALAUSLIIKE www.arjaulmanen.com p. 041 506 6577 Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674739 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja. Nouto ja käteismaksu. Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Tarj. suihkuun silikonit uusiksi 199 €.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

Pariskunta etsii kotia Kallion alueelta.

Ostetaan kolmio n. 70-80 m2. Ei katutaso/2krs. Voi olla remonttikuntoinen.

Pekka p. 040 777 5312

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti 050 926 6203

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. Ilmainen arviointi ja verovähennys. P. 050 431 0175.

KAIKENLAISTA APUA P. 044 966 0626 Kotiapua ja ravitsemusneuvontaa ikääntyneille luotettavasti. p. 040 546 6326/ palvelusroos.fi

Kotipalvelua 27 v. kokemuksella. Lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet, toiveet.

Pia Matalalampi 050 431 5536 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

Siivouspalveluja

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET

KOTISIIVOUSTA

Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

Apua ikääntyneille arjen keskelle.

Riitan Kotipalvelu p. 0500 971 252

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Rakennusala

toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

J. Vähäkangas

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 % KOTISIIVOUKSIA Luotettavasti ja ahkerasti Seniorisiivous -24% puh. 045 638 5774. Mirja

P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

Edullista, luotettavaa kotisiivousta.

P. 046 562 0203 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Kotipalvelua ja siivousta. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244. www.merjankotipalvelut.fi

-lehdet erikoistarjouksella vain 50 € (norm. 89,00).

√ Kyllä kiitos!

Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 12 kk hintaan 50 € (norm. 89 €).

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

TIL A A J A /MA K SA J A

38-KK 4.2.

SA A J A (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin Sähköposti

Tilaa soittamalla

020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous

ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Näköislehti ostettavissa www.askellehti.fi Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.6.2016. asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Presidentti Tarja Halonen Alppilan kirkolla Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, pidetään lauantaina 13.2. kello 13–17 juhlaseminaari naisen asemasta ennen ja nyt. Kohtuus kaikessa -tapahtuman aiheena on Tytöttelystä tylytykseen? ja luennoitsijana presidentti Tarja Halonen. Tilaisuus on Helsingin Kristillisen työväenyhdistyksen 110-vuotisjuhla.

Osanottajia pyydetään ilmoittautumaan tarjoilun takia torstaihin 11.2. mennessä Raisa Lehto­ mäelle sähköpostiosoitteella hkty@hekty.fi tai puhelimella 050 402 0037.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 7.2. klo 10 Jumalanpalvelus Pyhän Mikaelin kirkosta Kirkkonummelta. Virret: 334, 430, 73, 416:1-4.

Klo 11 Korson helluntaiseurakunnan jumalanpalvelus. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Ke 10.2. klo 18 Ortodoksinen Andreas Kreetalaisen katumuskanoni Turusta.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus.

Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: Pe 5.2. Pastori Jari Laulainen. Pastori Mikko Salmi.

La 6.2. Piispa Arseni (Ortodoksinen kirkko). Rovasti Urpo Luokkala.

Ma 8.2. Opetusneuvos Pertti Luumi. Raamatunlukua.

Ti 9.2. Kirjailija Veli-Pekka Hänninen. Evankelista Sari Matikainen (Vapaakirkko).

Ke 10.2. Aamuhartaus: piispa emeritus Voitto Huotari.

To 11.2. Pastori Visa Viljamaa. Toimituspäällikkö Freija Özcan.

Pe 12.2. Sielunhoidon kouluttaja Sirkku Tukiainen. Pastori Karoliina Haapakoski.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 7.2. klo 18 Tuomasmessu ­Agricolan kirkosta.

TV1 La 6.2. klo 15.10 Pisara. Vastassa loppumaton pimeys vai valo?

Valokuvaaja Juhani Riekkola on menettänyt kaksi puolisoa. (Joh. 8:12) Uusinta ma 8.2. klo 11.05.

Su 7.2. klo 10 Jumalanpalvelus Kuopion tuomiokirkosta. Yhteisvastuukeräyksen 2016 avaus.

Piispa Jari Jolkkonen saarnaa.

Uusinta ma 8.2. klo 11.10. Klo 12 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa Yhteisvastuukeräyksen.

Lasse Keltto

Viikon vinkki

Tyhjä, tyhjempi, täysi Kirkkojen tyhjentyminen on kiehtovaa. Pauli Annala perustelee väitteensä yhdellä ainoalla sanalla: autiomaa.

3 999 800.

Tammikuun loppupuolen uutisotsikoissa puhuttiin kirkon jäsenmäärän haamurajasta: maaginen neljän miljoonan raja paukkui. Kirkon käyristä ainoastaan yksi osoittaa selvästi ylöspäin: tuhkaaminen.

Itse kirkkorakennukset ammottavat tyhjyyttään. Seurakuntalehdistä ei lueta juttuja Jee­ suksesta Kristuksesta vaan ihmissuhteista. Toimintakalenterit sisältävät... toimintaa. Kirkko niin sanotusti aktivoi jäseniään.

Se haluaa vuorovaikutteisuutta, koska uskotaan, että nämä hommat kiinnostavat enemmän, kun kaikilla on jotain puuhasteltavaa.

Eläkkeelle jäänyt yliopistomies, teologian tohtori ja dosentti Pauli Annala ei usko tällaiseen hyperventilaatioon, jossa kirkko tekee mitä tahansa näennäishengellisiä temppuja, jotta jäsenet kiinnostuisivat.

– Miellyttämisen strategia on väärä, sillä jumppa- ja konserttisaleillaan kirkko väistelee omaa sanomaansa. Sekulaarisen maailman ei saa antaa kirjoittaa kirkon pelastushistoriaa, Annala ­sanoo.

Kun vippaskonstit ovat kyseenalaisia ja heikosti perusteltuja, ei voida kuin seurata vierestä, miten kirkkolaiva uppoaa.

Paradoksaalista kyllä, kirkkosali on ollut tämän kevään aikana pariinkin otteeseen aivan täysi. Syy on siinä, että Pauli Annala on pitänyt Vanhassakirkossa luentosarjaa aiheesta Autiomaan kutsu.

– Autiomaa on juutalais-kristillisessä perinteessä äärimmäisen tärkeä symboli, Annala sanoo.

Sekä juutalaisuuden että kristinuskon syvimmät käsitykset Jumalasta, ihmisestä ja maailmasta liittyvät muinaisen viljelyskulttuurin kehittymiseen hedelmällisellä alueella, jota ympäröivät kuivat hiekka-aavikot.

Annalan mukaan asuttamisella kesytetyn autiomaan ja villin erämaan välinen raja on piirretty syvälle kulttuuriseen alitajuntaamme. Hengellisen

”

­ istoriamme a­ ivan olennaiset h tapahtumat sijoittuvat asumattomaan erämaahan, eikä se ole sattumaa.

– Ulkonaisesti karulla ja ankaralla ympäristöllä on merkillinen kyky puhdistaa ja murtaa esiin sisäisiä uudistusvoimia, Annala sanoo.

– Niinpä hengellisessä traditiossamme autiomaa on ollut kerta toisensa jälkeen näyttämö, jolta jokin uusi saa alkunsa. Kaikki uusi alkaa tyhjyydestä ja hiljaisuudesta.

Ja näitä kohtauksia on paljon. Mooses koki jumalallisen ilmestyksen erämaan palavassa pensaassa. Israelin kansa vaelsi Siinailla kohdatakseen Jumalan. Jesajan kirjassa (40:3) ääni huutaa: ”Raivatkaa autiomaahan Herralle tie!” Tämän profeetan äänen innoittamina Johannes Kastaja ja Jeesus viettivät aikaa yksinäisyydessä.

– Tänäkään päivänä kirkkojen tyhjyys ei ole pelottavaa. Se on hedelmällinen ja kiehtova jonkin uuden alku, Annala uskoo.

Tragedia on siinä, ettei nykyihminen jouda kuuntelemaan itseään, kun pitää ottaa tuottavuusloikka. Varsinkin lapsiperheiden arki on vaivalloista suhaamista välillä koti– päiväkoti–työ–päivä­ koti–koti.

Hengellisen histo­riamme ­ aivan olennaiset tapahtumat sijoittuvat asumattomaan erämaahan, eikä se ole sattumaa.”

– Dosentti Pauli Annala

– Siirtyminen kellon ympäri raksuttavan yhteiskunnan harmaasta betoniautiomaasta villiin ja kaoottiseen, elämänvoimaiseen erämaahan on liian vaikea.

Hiljaisuus voi olla kauhukokemus sellaiselle, joka on tottunut vain kiireiseen elämänrytmiin, Annala sanoo.

– Kuitenkin inhimillisen olemisen arvokkain paikka on hiljaisuus ja tyhjyys, koska vain autioon, tyhjään ja köyhään Jumala voi astua. Ihminen voi täyttyä vasta, kun hän ensin on tullut tyhjäksi.

Tämän vuoksi toimeliaisuuskirkko voi Annalan mukaan muodostua suoranaiseksi pelastuksen esteeksi.

– Jos kirkko elää vain toiminnallisuusilluusiossaan eikä osaa enää hengellisenä oppaana ohjata pois tästä oravanpyörästä erämaan hiljaisuuteen, me vain junnaamme paikoillamme.

Varsinkin liberaalissa kristillisyydessä on hyvää tarkoittava pyrkimys, että kristittyjen tehtävä on tehdä maailma paremmaksi. Sanan uskotaan tulevan lihaksi rakentamalla hyvä yhteiskunta. Tässäkin kirkollinen puuhamaa on Pauli Annalan mielestä ongelma.

– Siinä evankeliumista tulee puhdasta tämänpuoleista sosiaalietiikkaa, hän sanoo.

THINKSTOCK

– Tosi kirkko on jotakin muuta kuin maallinen poliittinen ohjelma. Tosi kirkko on tämänpuoleinen, historiansisäinen kuva tuonpuoleisesta Jumalan Valtakunnasta.

– Ellei kirkko pidä jatkuvasti esillä sitä tuonpuoleista päämäärää, jonne se on matkalla, sitä uhkaa vaara muuttua tämänpuoleiseksi ideologiaksi.

Juhani Huttunen Pauli Annalan luentosarja Autiomaan kutsu jatkuu torstaina 11.2. kello 18, jolloin otsikkona on Tyhjä kirkkosali – autiomaan symboli.

Luentosarja jatkuu vielä 25.2. ja 10.3.

Matteus-passio singalong Munkkivuoressa Nyt on mahdollisuus laulaa passioista suurin ja kaunein, J.S. Bachin Matteus-passio, yhdessä Suomen Laulun kanssa lauantaina 13.2. kello 15 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3.

Sing-alongissa lauletaan teoksen kaikki kuoro-osat pianon säestyksellä.

Kuoro-osien lomassa kuullaan muutamia teoksen kauniista aarioista.

Joka omistaa teoksen nuottivihkon, ottakoon sen mukaan. Lainanuotin voi varata itselleen lähettämällä sähköpostia kuoron tiedottajalle: katritasala@ hotmail.com. Lainanuotit varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Kuorolaisten vieressä pystyy laulamaan yhteisistä nuoteista. Myös kirjastot lainaavat nuotteja.

Jokainen tulija voi valita mielensä mukaan joko ykkös- tai kakkoskuoron ja äänialansa mukaisen stemman.

Riemullinen juhlamessu Paavalissa Paavalin kirkossa juhlitaan 20-vuotiasta diakonia-ammattikorkeakoulu Diakia keskiviikkona 10.2. kello 18, Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Messussa ovat mukana piispa Irja Askola ja gospelkuoro Higher Ground sekä Diakin opiskelijat ja opettajat.

Juhlamessu on monikielinen; osuuksia ovat suomeksi, englanniksi ja saameksi, joiden lisäksi on viittomakielinen tulkkaus. Seuraa tapahtumia sosiaalisessa mediassa: #diakjuhlii.

Yle televisioi messun: tv-lähetys on sunnuntaina 6.3. Juhlamessu alkaa kello 18, mutta osallistuja pyydetään paikalle televisioinnin takia kello 17.45 mennessä.

Virtaa senioreiden parisuhteeseen Parisuhdeluentosarja yli 55-vuotiaille järjestetään kolmena torstaina 11.2. alkaen Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3, kello 18–19.30. Ikääntyminen tuo parisuhteelle ja koko yhteiselle elämälle uusia kysymyksiä. Nyt ikääntymisestä, seksuaalisuudesta ja suhdetarpeista on lupa puhua.

Liisa ja Pentti Tuovinen puhuvat suhteen voimavaroista 11.2. Missä toivomme muutosta on aiheena 25.2., ja viimeiseksi käsitellään senioriparisuhteen erityiskysymyksiä 10.3. Luentosarjan järjestävät Töölön seurakunta,

23

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Kataja Parisuhdekeskus ry ja RAY. Lisätietoja www.katajary.fi-sivujen tapahtumakalenterista.

Tommy Hellsten keskustelee uskosta Kirjailija, terapeutti ja teologi Tommy Hellsten keskustelee opetusneuvos Kalevi Virtasen kanssa tiistaina 9.2. kello 16 Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Keskustelun aiheina ovat Hellstenin uuden kirjan aihepiirit.

Henkilökohtaisessa teoksessaan Hellsten kertoo kamppailustaan merkityksen löytämisen tiellä.

Kallion kirkossa painavaa asiaa Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Torstaina iltapäivällä -keskustelusarjassa on nimekkäitä vieraita. Pohjoiskarjalaisen kirjailijan Antti Heikkisen aihe on torstaina 11.2. kello 13 Hengelliset kylähullut.

18.2. kertoo Juice Leskisen lauluista kirjan kirjoittanut teologian tohtori Lasse Halme Juicen laulujen unelmista ja todellisuudesta, ja 25.2. puhuu kansanedustaja Erkki Tuomioja pakolaiskriisistä Euroopan ja maailman haasteena.

Pitskun lapset lätkämatkalle Pitäjänmäen seurakunnan tyttö- ja poikatyö järjestää lätkämatkan Hämeenlinnaan lauantaina 20.2. Päivän aikana osallistutaan lätkämatsiin HPK–HIFK ja tutustutaan Hämeen linnaan. Hinta, aikuinen 40 e ja lapsi 30 e, sisältää liput otteluun, ruokailun, bussikuljetukset sekä liput ja opastuksen linnaan. Matkalle lähdetään kello 10 Pitäjänmäen kirkolta, Turkismiehenkuja 4. Paluu tapahtuu noin kello 21. Ilmoittautumiset maanantaihin 8.2. mennessä seurakuntatoimistoon, p. 09 2340 5600.

Laskiaisrieha Haagassa Talviriehassa tavataan laskiaissunnuntaina 7.2. kello 11–14 Huopalahden kirkonmäellä, Vespertie 12. Riehaa ennen kello 10 vietetään kirkossa perhemessua. Tönöllä on lapsille askartelua, leikkitatuointeja ja leikkihuone, ulkona suunnistetaan. Tarjolla on grillimakkaraa, mokkapaloja, kuumaa mehua, myyjäiset ja arpajaiset. Tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle.

Menokasvo: Anssi Peräkylä

Henkeäsalpaavien filmien maraton Hyvän Paimenen kirkolla Pakilassa esitetään lauantaina 13.2. putkeen Krzysztof Kieślowskin Kymmenen käskyä -elokuvat. Sosiologi Anssi Peräkylä, mistä elokuvissa on kyse?

Ne kertovat ihmisten tavallisessa elämässä tekemistä moraalisista valinnoista ja dilemmoista. Elokuvia on kymmenen ja kukin kestää tunnin. Ne on tehty Puolan televisiolle 1980-luvun lopussa.

Musiikkia kirkoissa Perjantai 5.2.

Perheiden tanssituokiot klo 9.30–11 Käpylän kirkossa. Klo 9.30 3–5-vuotiaat, klo 10 1–2-vuotiaat, klo 10.30 0–1-vuotiaat.

Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Tuija ja Juha Pispa, laulu.

Lauantai 6.2.

Barokin helmiä klo 15 Roihuvuoren kirkossa. Mikael Helasvuo, barokkihuilu, Mitra Virtaperko, cembalo.

Brown, Telemann, Leclair, C.Ph.E. Bach, Händel, J.S. Bach.

Toivo Kärki -ilta klo 15 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenk. 28. Kalervo Kärki kertoo isästään säveltäjä Toivo Kärjestä. Illassa kuullaan T. Kärjen musiikkia.

Sunnuntai 7.2.

Körttiseurat n. klo 11 (messun jälkeen) Malmin kirkossa. Mieskuoro Veisuuveljet, lauletaan yhdessä Siionin virsiä.

Kantaattimessu klo 11 Munkkivuoren kirkossa.

Virren voimaa n. klo 13 (messun jälkeen) Myllypuron kirkossa. Laulattamassa Pirkko-Liisa Kuikanmäki.

Kahvia ja musiikkia klo 16 Länsi-Pasilan kappelissa. Arhina-Ateena.

Duo Zorbas esittää kreikkalaista musiikkia. Ohj. 5 e.

Yhteisvastuukonsertti klo 16 Oulunkylän kirkossa. Katja Mäkiö, mezzosopraano, Timo Laakso, klarinetti, Antti Salmela ja Emma Lauma, piano. Mm. Mozart ja Kuula. Ohj. 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Les belles larmes klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Ombra Sonore: Petra Schauman, laulu, Mirva Laine, barokkiviulu, Ritva Hautsalo, viola da gamba, Päivi Vesalainen, cembalo. Ohj. 10 / 5 e.

Kale-klubi klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Laulaja-lauluntekijä Tommi Kaleniuksen vieraana Jaakko Löytty & Tre. Myös Kalenius esiintyy. Löytty kertoo tuntojaan menneestä, nykyisyydestä ja tulevasta. Liput 10 e, ennakkoon: varpu.koivunen@evl.fi.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa.

Pekka Haahti, laulu, Eeva Rysä, sello, Risto Kyrö, piano.

Yhteisvastuukonsertti klo 18 Meilahden kirkossa. Helsingin Saksofoniorkesteri ry. Ohj. 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

Konsertti klo 18 Viikin kirkossa.

Linda Hedlund, viulu, Lily-Marlene Puusepp, harppu. Ohj. 7 e.

Yhteisvastuukonsertti klo 18 Vuosaaren kirkossa. Helsingin Lauluveljet, johtaa Teppo Lampela, Naiskuoro Discantus, johtaa Nina Melasalmi, Suomen Kodály-kuoro, johtaa Julia Lainema. Ohj. 10 e.

Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Maanantai 8.2.

Miksi haluat esittää juuri nämä elokuvat?

Ne ovat minusta henkeäsalpaavia, ja niitä pidetään yleisesti oman aikansa helminä. Ne ovat emotionaalisesti mukaansa vieviä ja visuaalisesti hienoja. Kieślowski kuvaa rumia ympäristöjä hyvin kauniisti.

Kymmenen käskyä -maraton 13.2. kello 7–20.30 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Mukaan voi liittyä myöhemminkin. Filmit on tekstitetty englanniksi. Vapaa pääsy. Tauoilla on tarjolla kahvia ja ruokaa omakustannehintaan. Jotta ruoka riittää, osallistujia pyydetään ilmoittautumaan viimeistään perjantaina, 050 380 1178.

Topias Haikala

ESKO JÄMSÄ

Miten tilaisuuteen vaikuttaa se, että esityspaikka on kirkko?

Elokuvat on mielekästä näyttää kirkossa, koska kirkko on paikka, jossa syntymä, kuolema ja muut ihmisen elämän perusjutut ovat läsnä. Nämä ovat myös itsetutkiskelun, katumuksen ja parannuksen teon filmejä, jotka sopivat paaston alkamiseen.

Laula kanssamme klo 13 HelsinkiMission kerhosalissa, Kinaporink. 11 A. Lauletaan yhdessä iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin.

Virsi-ilta klo 17 Malmin kirkossa.

Laulamme Viisikielinen -laulukirjasta.

Tiistai 9.2.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Dag-Ulrik Almqvist, urut.

Palkeen käännöksiä – sovituksia harmonikalle klo 13 Lauttasaaren kirkossa. Trio Kooma: Ilona Suomalai-

nen, Janne Valkeajoki ja Matti Pulkki.

Franck, Bach, Rameau. Ohj. 5 e.

Laula kanssamme klo 14 HelsinkiMission tiloissa, Albertink. 33. Lauletaan yhdessä iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin.

Konsertti klo 18 Kampin kappelissa.

Trio Joska Josafat, Olli Kari ja Mauri Saarikoski. Virsiä sekä Madetojan, Kuulan ja Marikannon hengellisiä lauluja haitarin, kitaran ja viulun säestyksellä.

Earthly Angels klo 19–20.45 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, Espoo. Kajsa Dahlbäck ja Anneliina Koskinen, sopraano, Airamaria Lehtipuu ja Anthony Marini, viulu, Heidi Peltoniemi, sello, Eva Alkula, kantele, Mikko Ikäheimo, luuttu.

Musiikkia 1600-luvun naissäveltäjiltä: Chiara Margarita Cozzolanilta ja Barbara Strozzilta.

Töölö I klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Barbora Hilpo, alttoviulu, Marko Hilpo, piano, Kaartin soittokunta, johtaa Pasi-Heikki Mikkola.

1900- ja 2000-luvun klassista puhallinmusiikkia. Heininen: Rauhan fanfaari (kantaes.), Hartmann, Marttinen.

Keskiviikko 10.2.

Improvisaatiokonsertti klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Aino Pyrhönen, urut.

Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Laulattamassa Kirsi-Maria Mustonen.

Lauletaan yhdessä virsiä klo 13 Annankulmassa, Annank. 14 D. Ystävänpäivän musiikkimatinea klo 13 Maunulan kirkossa. Ystävänpäivän lauluja kuunnellen ja yhdessä laulaen. Pekka Niemi, käyrätorvi, Maunulan kirkon musiikkiryhmä, Maija Pesonen-Kareinen, Elisa Hapuli.

Lapset laulavat klo 13 Munkkivuoren kirkon Keskiviikkokahvilassa.

Munkkivuoren päiväkodin lapset laulavat talvilauluja, mukana Katariina Wirta.

Körttiseurat klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa. Lauletaan yhdessä Siionin virsiä, virsien väleissä pieniä puheita.

Körttiseurat klo 19 Herättäjä-Yhdistyksen yo-kodilla, Ratak. 1a A 3, 3. krs.

Seurat tunnin retriitin muodossa: veisataan yhdessä Siionin virsiä ja ollaan hiljaa.

Kulttuurikeskiviikko klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenk. 28. Tommi Jalo Trio.

Torstai 11.2.

Lasten musiikkiryhmät klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Klo 9.30 2–5-vuotiaat, klo 10 1–2-vuotiaat, klo 10.30 0–1-vuotiaat.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkolla. Laulattamassa Anne Myllylä.

Musiikkimatinea klo 13 Pukinmäen seurakuntakodissa. Heikki Poutanen, laulu, Kaisu Rauhamaa, piano.

Yhteisvastuukonsertti klo 18.30 Malminkartanon kappelissa. Kaarina Ruusuvirta Trio: Kaarina Ruusuvirta, laulu, Jyrki Myllylä, klarinetti ja saksofoni, Kari Härkönen, piano. Kahvit 5 e Yhteisvastuukeräykselle.

Helmihelinää klo 19 Huopalahden kirkossa. Luoteis-Helsingin musiikkiopiston opettajat.

Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei ole mainittu. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi.

24

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 4. helmikuuta 2016 Numero 4

Paavali koki Ateenassa nähdessään epäjumalille pystytettyjä patsaita?

Samaan aikaan kun suuri osa kristikuntaa vaikenee tyystin kristittyjen vainoista ja tappamisista, joita tapahtuu enimmäkseen muslimimaailmassa (Open Doors -järjestön mukaan viidenkymmenen suurimman vainoajan joukossa on 38 muslimimaata), kirkkomme johto vaikuttaa olevan aivan ulkona siitä lähetystehtävästä, jonka Jeesus seuraajilleen antoi.

Onneksi sentään Kerettiläinen ymmärtää, että ”antakaa muslimien hoitaa omat hommansa. Hoidetaan me omat hommamme. Me osaamme ne. Tai ainakin muinoin osasimme”. Silloin muinoin ymmärrettiin, että uskon sisällössä tai sen harjoittamisessa meillä ei ole juuri mitään yhteistä islamin kanssa. Se on tyypillinen antikristillinen lakiuskonto, ja vaikka Koraanin suurat yhtä lukuun ottamatta alkavatkin sanoilla Armeliaan armahtajan nimeen, on tuosta kirjasta vaikea löytää sitä armollista jumalaa, josta Uusi testamentti kertoo.

Seppo S. Kosonen

Kirkko ei voi tukea syrjintää

Timo Korpelan (Kirkko ja kaupunki 21.1.) mielestä luottamushenkilöiden pitäisi määrätä kirkon rahaa myös syrjintää harjoittaville lähetysjärjestöille, ”vaikka kuinka he eivät hyväksyisi järjestöä sen vuoksi, että se suhtautuu kielteisesti esimerkiksi naispappeuteen tai tasa-arvokysymykseen”.

Kyse ei ole meidän hyväksymisistämme eikä siitä, onko järjestöillä ”oikeus” harjoittaa syrjintää. Kyse on ihmisten, tässä tapauksessa naisten ja homojen, oikeudesta elää vapaana syrjinnästä. Helsingin seurakunnat ovat jo tehneet parannusta syrjivien toimijoiden rahoituksesta, mutta muualta Suomesta virtaa vielä miljoonia vuodessa.

Työmme jatkuu.

Johanna Korhonen Sari Roman-Lagerspetz Eve Rämö kirkon luottamushenkilöitä, Vantaa

Ville Ranta

Jo lainsäädäntö osoittaa Israelin apartheid-luonteen

Heitä ei lasketa mukaan UNDP:n arvioissa.

Miehitetyillä alueilla Israel rakentaa siirtokuntia vain juutalaisille samalla, kun se tuhoaa palestiinalaisten koteja. Siellä palestiinalaiset ovat sotaoikeuden alaisia, mutta Tamara Tuuminen ja Pauli Ojala kommensiirtokuntalaisiin sovelletaan siviililakia. toivat Rauhanfoorumi-vastaustamme (KirkEtelä-Afrikan valtiollinen tutkimusinstiko ja kaupunki 14.1.). tuutti HSRC on raportissaan Occupation, Ojalan historiankirjoitusta emme mahdu Colonialism, Apartheid? todennut Israelin korjaamaan muuten kuin siltä osin, että erottelujärjestelmän täyttävän YK:n määarabimaat eivät ole koskaan aloittaneet sorittelemät apartheidin tunnusmerkit. Myös taa, jossa ne olisivat hyökänneet Israeliin, arkkipiispa Desmond Tutu on kuvannut paitsi vuonna 2006. Israel on toistuvasti tilannetta apartheidiksi. kieltäytynyt rauhantarjouksista, koska Entinen Israelin parlamentin puhemies niihin on sisältynyt miehityksen lopettaAvraham Burg kannustaa väliintuloon: minen.

Israelille on kerrottava, että sitä ei Tuuminen väitti Sofferin voida kohdella ’ainoana demoJatka ja Shakedin sanojen olleen kratiana Lähi-idässä’ samalla, keskustelua irrotettuja asiayhteydestään; kun maa on myös viimeinen jokainen voi tarkistaa asian koloniaalinen miehittäjä länverkossa Googlella. tisessä maailmassa. www.

Tuuminen viittaa palesTätä pyrimme edistävalomerkki.fi mään. tiinalaisiin ilmaisulla ”demoMiika Malinen grafinen katastrofi”. Tämä kuvaa Syksy Räsänen ajattelutapaa, jossa Israelin/PalesICAHD Finland tiinan pitää olla juutalaisten kontrollissa, eli palestiinalaiset ovat uhka siksi, että eivät ole juutalaisia. Vaihtoehto tälle Miksi papit puolustavat on demokratia, jossa kaikilla on yhtäläiset lakiuskontoa? oikeudet. On hyytävää, että ihmisten tappaVirren 102 sanat murhemielin kyynelöiden mista puolustetaan siksi, että he kuuluvat tulivat mieleen, kun luin Kirkko ja kaupunväärään etniseen ryhmään. gin (21.1.) juttua Tuomiokirkon kryptan Tuuminen ihmetteli apartheid-väittäarvokeskustelusta. Siellä tuntui löytyneen mää. Israelissa on kymmeniä lakeja, jotka konsensus ainakin kristinuskon ja islamin asettavat palestiinalaiset kansalaiset juutavälillä: Kirkkojen tulee tukea muslimeja laisia huonompaan asemaan. Vielä heikomsaamaan sopivia tiloja uskontonsa harjoitpi tilanne on miehitetyillä alueilla elävillä tamiseksi. Missä on se kiivaus, jota apostoli palestiinalaisilla, joilla ei ole kansalaisuutta.

Miten niin enemmistö vihkisi?

Kirkko ja kaupunki kertoi (21.1.) Kotimaa-lehden kyselystä tulevien kirkolliskokousvaalien ehdokkaille. Kysely koski ehdokkaiden mielipidettä siihen, mitä kirkon pitäisi tehdä, kun sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan vuonna 2017. Kirjoituksen otsikko ”Enemmistö ehdokkaista vihkisi nais- ja miesparit” on mielestäni itse kirjoitukseen nähden harhaanjohtava.

Ehdokkaita on yli 700, joista artikkelin mukaan kyselyyn vastasi runsas puolet.

Tekstissä ilmoitetaan, että kolmasosa ehdokkaista on sitä mieltä, että kirkon pitäisi vihkiä ja siunata myös samaa sukupuolta

olevia pareja. Ja otsikossa ilmoitetaan enemmistön ehdokkaista olevan tätä mieltä. Ymmärtääkseni voidaan selostaa vain kyselyyn vastanneiden ehdokkaitten mielipiteitä, koska vastaamatta jättäneiden mielipiteistä ei voine olla tietoa?

Jos siis lasketaan, että runsas puolet yli 700 ehdokkaasta olisi noin 400 (kyselyyn vastanneet), niin näistä kolmasosa olisi korkeintaan 140 eli noin viidesosa kaikista ehdokkaista. Ilmeisesti kyselyyn vastaamattomatkin ehdokkaat on jaoteltu mielipiteiltään samassa suhteessa kuin vastanneet, mutta siinäkään tapauksessa ainakaan minä en saa tulokseksi otsikossa mainittua ”enemmistöä”, vaan ehkä juuri tuon kolmasosan. Siis hieman tarkkuutta otsikointiinkin!

Anneli Nurmela

Wilho Siukonenkin unohtui

Leena Eerola harmitteli kirjoituksessaan (Kirkko ja kaupunki 14.1.) säveltäjä Armas Maasalon unohtamista viime vuonna.

Markku Pietiläinen harmitteli puolestaan säveltäjä Heino Kasken vastaavaa kohtaloa (Kirkko ja kaupunki 21.1.). Vuonna 1885 iloittiin kolmessa lukkarin puustellissa poikalapsen syntymästä. Rautavaaran lukkarin Israel Masalinin (Maasalo) perheeseen syntyi poika Armas, Pielisjärven (nyk. Lieksan) lukkarin Daniel Kasken perheeseen poika Heino ja Valkealan lukkarin Herman Siukosen perheeseen poika Wilho.

Wilho Siukonen teki varsinaisen elämäntyönsä Sortavalan seminaarin musiikin lehtorina. Hän oli maassamme oman aikansa johtavin musiikkipedagogi, jonka kursseille tuli osanottajia myös Virosta.

Hänen t­ oimittamansa laulukirja oli maamme k ­ äytetyin koululaulukirja ennen peruskouluun siirtymistä. Hänen johtamansa Iltakuoro lukeutui maamme johtaviin sekakuoroihin.

Myös Wilho Siukosta olisi voitu viime vuonna juhlia. Mielestäni edellä mainituille säveltäjille sopivin juhlavuosi olisi ollut 2010, jolloin heidän syntymästään tuli kuluneeksi 125 vuotta.

Jos kuluvaa vuotta halutaan musiikillisesti juhlistaa, paras kohde olisi Heikki Klemetti, Kuurtaneen jättiläinen, jonka syntymästä tulee helmikuussa kuluneeksi 140 vuotta. Hän perusti Suomen Laulun, hän aloitti Bachin Matteuspassion esitysperinteen maassamme, hän uudisti suomalaista kuorolaulua, hän opetti suomalaiset laulamaan ja lausumaan oikein, hänen kätensä jälki näkyi itse asiassa kaikilla musiikin aloilla. Ilman häntä meillä ei olisi laulua Oi kallis Suomenmaa.

Olisikohan seurakunnissakin aihetta järjestää musiikki-ilta Heikki Klemetin elämäntyön merkeissä.

Reijo Pajamo emeritusprofessori, Helsinki

Valomerkissä pinnalla

Onko sormus pakollinen häissä?

Olemme menossa naimisiin kirkossa, mutta emme halua hankkia sormusta. Meillä muitakin rahareikiä. Onko tämä ongelma?

Lue koko juttu osoitteessa www.valomerkki.fi/aiheet/usko/

i on rkk me sen ja o l s Va n, E nen ngi yhtei dia u p au rin me &K Lau erkko kko ntaan v r i K Va