K&k 2016 nro 39 (20.10)

www.valomerkki.fi

Numero 39

Torstaina 20. lokakuuta 2016

SIRPA PÄIVINEN

Surukellot kaikuvat Syyrian vuoksi päivittäin läpi kaupungin » 4 – 5 Guy Erwin: Keskiluokkaisesta intiaanista tuli piispa ja miehen puoliso » 7 Voiko enemmistön edustaja kirjoittaa vähemmistöistä? » 12 – 13

Uusin silmin Kirkko ja kaupungin tuleva päätoimittaja Jaakko Heinimäki on kirkon uskollinen poika » 3

Aleppon kellot: Väärinkö soitettu? » Pääkirjoitus sivu 2

Anna Vikström: Ei lapsen ompelemia vaatteita lapselle »8

2

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

”

Lainasanat

Teosteni ihmiset ovat samojen ikuisten kysymyksien äärellä: kuka minä olen ja kuinka tulen toimeen oman kuolevaisuuteni kanssa.”

Numero 39

Dokumenttiohjaaja Virpi Suutari sivuilla 10–11

20.10.2016

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

THINKSTOCK

Pääkirjoitus

Aleppon kellot

N

Rukous Herrani, tajusin tänään, että meillä kummallakin on isäpuoli!

Sinulla Joosef, minulla omani.

En tiedä, luistitko sinä kotiintuloajoistasi tai joitko kavereidesi kanssa salaa pussiviiniä, mutta kai teidänkin uusperheessänne oli omat konfliktinsa.

Et totisesti ole meistä kaukana.

äinä päivinä soivat kirkkojen kellot ympäri maata ja maailmaa kertoakseen, etteivät piiritetyn ja pommitetun Aleppon asukkaat ole yksin.

Tiedämme, että lapset, äidit, isät ja vanhukset kärsivät sodan kauheuksien keskellä. Myötätunto on heidän puolellaan ja rukoilemme, että he kestäisivät ja että rauha koittaisi. Haluaisimme sodan taukoavan, mutta meillä ei ole voimaa lopettaa sitä. Tahdomme kuitenkin tehdä jotain.

Ajatus kellojen soitosta lähti liikkeelle yhdestä helsinkiläisestä seurakunnasta, joka haastoi muita mukaan. Hanke sai pian vastakaikua, ja kellojen soitto levisi nopeasti ja laajalti.

Kirkon ruohonjuuritaso toimi. Ei tarvittu työryhmiä, valiokuntamietintöjä eikä määräenemmistöjä.

Lähes yhtä nopeasti kuin kellojen soitto alkoi ja kaiku laajeni, lähtivät myös erilaiset besserwisserit liikkeelle.

Miksi vasta nyt herättiin ja miksi vain tähän hätään? Kirkon ei pitäisi puuttua politiikkaan eikä varsinkaan maailmanpolitiikkaan, mistä se ei mitään ymmärrä. Miksei muihin maailman kriiseihin ole puututtu?

Maailmassa on niin paljon pahaa, hätää ja kärsimystä, että kellojen pitäisi soida jatkuvasti. Jos ei muuta keksitä, asetetaan toimijoiden motiivit kyseenalaisiksi.

Kirkossa on aivan liiaksi vallinnut varovaisuuden ja virheiden välttämisen kulttuuri. On päästy helpommalla, kun ei ole tehty mitään sellaista, mistä voisi tulla sanomista. Ylenmääräistä on myös toisten nokkimisen kulttuuri.

Aina jonkun mielestä tulipalo on väärin sammutettu. Olisikohan tässä käyttäytymisessä hieman myös kateuden perkelettä, joka karkottaa kalatkin vedestä.

Kellot soivat Aleppon lapsille, äideille ja isille.

Kellot soivat rauhalle ja rakkaudelle. Mutta kellot soivat myös niille, joilla on yletöntä valtaa ja raakaa voimaa, muttei vähääkään kunniaa ja jotka eivät piittaa vähääkään ihmisarvosta tai ihmisen tuskasta. Pysäyttäkää tämä hulluus, rakentakaa taloja ja sairaaloita, älkää pommittako niitä.

Aleppon kellot soivat tällä erää YK:n päivään, 24.10., saakka. Se on kansainvälisen rauhan päivä. Silloin kokoonnutaan kirkkoihin myös rukoilemaan rauhaa. ”Vapahtaja, tee meistä rauhasi välikappaleita, että sinne, missä on vihaa, toisimme rakkauden, missä loukkausta, toisimme anteeksiannon, missä pimeyttä, loisimme sinun valoasi, missä surua, virittäisimme iloa ja lohdutusta.”

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Älkäämme opetelko lohduttamaan, kun voimme opetella kunnioittamaan.

Sääli on turha tunne. Se on luonteeltaan hierarkkista ja passiivista surua toisen puolesta, joka ei perustu laajempaan tietoon.

Sääli ei auta tunteen kokijaa eikä varsinkaan sen kohdetta. Mihin me sellaista tarvitaan?

Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.

Belgialainen Nobel-kirjailija Maurice Maeterlinck 1862–1949

Valokuvaaja Meeri Koutaniemi Helsingin Sanomissa 17.10.

Roomalaiskirjeen 12. luvusta

3

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Ikioma. Jaakko Heinimäki toivoo, että lukijat tuntisivat Kirkko ja kaupungin omaksi lehdekseen, ei vain kirkon ääneksi.

”Tämä media on monille yhtä kuin kirkko” Kirkko ja kaupungin uusi päätoimittaja Jaakko Heinimäki alkaa luotsata suurta mediaa, jolla on valtava uskonto­ journalistinen osaaminen.

Teksti Topias Haikala Kuva Sirpa Päivinen

P

ääkaupunkiseudun seurakuntalehdet, Helsingin Kirkko ja kaupunki, Espoon Esse ja Vantaan Lauri sekä verkkomedia Valomerkki.fi ja Jouluradio yhdistyvät vuodenvaihteessa. Yhteisen median ­nimeksi tulee Kirkko ja kaupunki.

Tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki alkaa ohjata medialaivaa, jolla on valtavat mahdollisuudet, mutta myös haasteita.

– Kun Kirkko ja kaupunki -lehti kolahtaa postiluukusta, lukija ei toivon mukaan ajattele, että nyt kirkko lähestyy.

Fiiliksen pitäisi pikemminkin olla, että tämä on meidän lehtemme, Heinimäki sanoo.

Haasteena on ennen kaikkea tehdä lehteä, jonka sekä aktiiviseurakuntalaiset että kirkkoon väljästi sitoutuneet kokisivat omakseen. Vahvuutena taas ovat isot resurssit ja kova osaaminen. Joka toinen viikko pääkaupunkiseudulla ilmestyvän printtilehden painos on 350 000, minkä lisäksi nettimedia elää aamusta iltaan.

Uudesta mediasta tulee uskontojournalismin jättiläinen.

Sille on tarvetta.

– Suomessa on hyvää uskontojournalismin yritystä, mutta monet toimittajat eivät hahmota ihan perusasioitakaan, Heinimäki sanoo.

Esimerkiksi moni kirkon päätöksenteosta kirjoittava toimittaja on asiasta aivan pihalla. Myös uskontojen tuntemus on heikkoa.

– Kirkko ja kaupungin yksi tehtävä on olla tienraivaaja, jonka jutut toimivat syötteinä ja sytykkeinä muille medioille. Meillä on iso joukko uskontojournalismin asiantuntijoita, ja se on harvinaista herkkua.

Uusi päätoimittaja kuvailee itseään kirkon uskolliseksi pojaksi, joka ajattelee omilla aivoillaan. Välillä häntä tuskastuttaa kirkon hitaus. Hyvä esimerkki on reagoiminen uuteen avioliittolakiin.

– Kun parisuhteen rekisteröimistä koskeva laki tuli voimaan, Suomen luterilaisella kirkolla kesti yhdeksän vuotta muodostaa kanta, miten rukoillaan. Yhdeksän! Jaakko Heinimäki puhahtaa.

Sukupuolineutraali avioliittolaki ei ole tullut kenellekään yllätyksenä, mutta kirkon paperit ovat levällään.

– Päätöksiä ei pidä tehdä pikaistuksissa vaan analysoiden. Aikaa ei silti ole loputtomiin.

Päätoimittajana Heinimäki ei aio karttaa kannan ottamista. Pääkirjoituksissa asiat pitää sanoa niin, että lukija ymmärtää, mitä mieltä kirjoittaja on.

– Sellainen kirkollinen veivaaminen, jossa yritetään puhua niin, ettei kukaan vain loukkaannu, ei ole minulle luontaista.

Usko on Jaakko Heinimäelle toivoa ja luottamusta. Tuputtava evankelioiminen on hänelle vastenmielistä. Heinimäen

lapsuudenkoti ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta poika pantiin Pelastusarmeijan päiväkotiin.

– Arvostan edelleen Pelastusarmeijan sosiaalisesti virittynyttä kristillisyyttä, hän kertoo.

Heinimäki kävi riparin Lohjalla ja jäi pyörimään seurakuntaporukkaan. Teologian opintojensa aikana hän tutustui körttiläisyyteen, joka tuntui kotoisalta. Körttiläisyydessä puhutteli se, että usko on luonteeltaan kaipuuta, ei henkseleiden paukuttelua.

”

Kirkon tärkein tehtävä on olla toivon merkkinä.”

Jaakko Heinimäki

Nykyään Heinimäkeä kiinnostaa arkipäiväinen urbaani hengellisyys, eräänlainen mystiikka. Hengellisyyteen hän haluaa satsata myös työssään.

– Tämä media on monille pääkaupunkiseudun ihmisille yhtä kuin kirkko. Sen takia se ei voi olla vain uutistuote, vaan siinä on oltava myös hengellinen sisältö, Heinimäki selittää.

– Ei se kyllä voi olla pelkkää spiritualiteetissa uiskenteluakaan. Tämän kokonaisuuden kehittäminen minua ­kiinnostaa.

Uuden päätoimittajan mielestä kirkon tärkein tehtävä on olla toivon merkkinä. Yhtäältä se merkitsee toivoa paremmasta maailmasta ja oikeudenmukaisuudesta, toisaalta jotain enemmän.

– Se on myös kuoleman rajat ylittävää toivoa, ihmisiä rakastavan Jumalan huolenpidon synnyttämää toivoa. Toivoa, että viimeistä sanaa ei ole sanottu.

4

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Maria Ohisalo

Mahdollisuus verhojen takana

T

iina oli maannut sängyssä jo viikkoja, syönyt ja nukkunut. Kukaan ei ollut kysynyt, kuinka hän voi, kukaan ei odottanut häntä töihin, eikä kukaan hakenut kaupasta ruokaa. Tässä hyvinvointivaltioksi kutsutussa maassa on tuhansia ja taas tuhansia kotiensa vankeja, ihmisiä, joita erottavat muusta yhteiskunnasta sosiaalisten verkostojen tai päivärytmin puuttuminen tai sairaus, joka estää ihmistä elämästä täysipainoisesti.

”

Saattokellot soi kirkoissa Alepp

Läheiset ihmiset ovat kärsineet mielenterveyden ongelmista.”

Muutamat minulle läheiset ihmiset ovat kärsineet mielenterveyden ongelmista. On ollut päiviä, jolloin verhoja ei ole avattu eikä puhelimeen vastattu, vaan ihmiset ovat piiloutuneet kyselijöiltä. Huomista ei ole odotettu innolla vaan pelätty, nähdäänkö sitä ylipäätään.

Mielenterveyden häiriöt koskettavat jossain elämänvaiheessa suoraan noin puolta suomalaisista. Välillisesti ne koskettavat jokaista meistä.

Kolme viidestä masentuneiden vanhempien lapsesta sairastuu itsekin alle 25-vuotiaana.

Nämä ovat vain muutamia Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFamin esillä pitämistä karuista luvuista, jotka pohjautuvat tutkimuksiin.

Ihminen voi sairastua johonkin fyysiseen sairauteen, mutta ei ehkä kuitenkaan menetä täysin terveyttään. Yhtä lailla esimerkiksi masennukseen sairastuva ihminen ei menetä mielenterveyttään. Masennus ei tee ihmisestä muita huonompaa, kuten vaikkapa diabeteskaan ei tee.

Masennus ei ole ihmisen ominaisuus. Mieli on koetuksella, mutta avun ja ajan kanssa taas korjattavissa.

Tiinalle kävi hyvin. Hän sai kunnalta tukihenkilön, jolle uskalsi kertoa elämästään. Hän pääsi pienin askelin taas kiinni koulutukseen.

Jokaisessa ihmisessä on potentiaalia.

Hyvä yhteiskunta kannustaakin sen potentiaalin parhaaseen käyttöön niin, että ihminen voi elää itselleen ja muille merkityksellistä elämää.

Jokainen verhojen takana elävä Tiina on yksilö mahdollisuuksineen, mutta myös yhteinen resurssi, joka hukataan, jos ihminen ei saa oikea-aikaista ja laadukasta apua. Tukihenkilö voi olla avuntarvitsijalle korvaamaton ja myös yhteiskunnallisena sijoituksena usein kannattava.

Kirjoittaja on köyhyystutkija ja Vihreiden varapuheenjohtaja. maria.ohisalo@gmail.com

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

34 000 Körttien herättäjäjuhlat vetivät kesällä Vantaalle noin 34 000 vierasta. Helsingistä kuljetettiin paikalle erityisellä körttijunalla oopperalaulajan säestyksellä. Vaikka kävijätavoite saavutettiin, taloudellinen tulos on jäämässä noin 95 000 euroa tappiolle. Ravintolatuotot olivat paljon ennakoitua pienemmät ja rakentamiskulut suuremmat.

Kallion seurakunnan aloittama saattokellojen soitto levisi maailmanlaajuiseksi. Yli 320 kirkkoa soittaa saattokelloja joka päivä sodan uhreille.

Teksti Pihla Tiihonen Kuva Esko Jämsä

H

itaiden surukellojen ääni kaikuu ympäri Helsinkiä joka iltapäivä kello viisi. Kirkonkelloja soitetaan Syyrian sodan ja erityisesti Aleppon pommitusten uhreille.

Aloite saattokellojen soittamiseen lähti Kallion seurakunnasta keskiviikkona 12.10., ja jo seuraavana päivänä tapahtuma levisi valtakunnalliseksi.

– Saattokellot soivat kirkoissa, kun ruumis siunauksen jälkeen kannetaan ulos. Aleppossa on käynnissä sotarikos ja loputtomat hautajaiset. Kellot herättävät, muistuttavat ja lohduttavat, sanoo Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo.

Kelloja soitetaan sadoissa Suomen kirkoissa, pohjoisimpana Ivalossa, Enontekiössä ja Muoniossa. Viime viikonvaihteeseen mennessä mukaan tuli kirkkoja myös Ruotsista, Saksasta, Ranskasta, Isosta-Britanniasta, Virosta, Unkarista, Etelä-Afrikasta, Yhdysvalloista ja Australiasta. Yhteensä kirkkoja on alun neljättä sataa.

Kellojen soittoa aiotaan jatkaa maanantaihin 24.10. saakka, jolloin on YK:n päivä ja rukouspäivä.

Syyrian hallitus alkoi Venäjän tuella pommittaa al-Qaidan ja muiden kapinallisryhmien valtaamaa Itä-Aleppoa syyskuun lopussa. Kapinallisten hallussa olevalla alueella asuu noin 250 000 siviiliä.

Lauttasaaressa vapaaehtoiset keräävät rahaa Syyriaa auttavalle Kirkon Ulkomaanavulle samalla, kun kellot soivat.

Haagan seurakunnassa jokapäiväisestä kirkonkellojen soittamisesta vastaavat vapaaehtoiset.

Yksi heistä on Saara Keto, joka

5

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

ivat pon uhreille

Hiippakuntavaltuusto suosii homoliittoja

Miten Aleppoa voi auttaa?

U

Surukelloja Aleppon pommitusten uhreille: www.evl.fi/alepponkellot/

Huopalahden kellonsoittaja. ”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman.” Haagan seurakunta haki kellonsoittajia Facebookissa viestillä, jossa oli ote virrestä 600. Eläkeläinen Saara Keto on valmis soittamaan surukelloja Syyrian sodan uhreille niin monta kertaa kuin tarvitaan.

Myös yksittäisiä auttajia on. Kruununhaassa ateljeemyymäläänsä pitävä nukketaiteilija Tuija Leinonen päätti myydä nukkeja aleppolaisten hyväksi.

– Minulle tuli pakottava tarve tehdä jotakin, hän kertoo.

Hänen Mariankadun myymälästään voi ostaa 22. lokakuuta käsintehdyn haltijanuken, jonka hinnasta puolet menee syyrialaislasten auttamiseksi. Leinosen innostus tarttui viereisen kahvilan pitäjään, joka ilmoitti, että kahvilan myynnistä annetaan samaisena päivänä puolet Syyriaan.

– Hyvän pisaran tiputtaminen levittää aina hyvää, koska vaikutus laajenee, Leinonen sanoo.

Salla Ranta

ESKO JÄMSÄ

kiipesi Huopalahden kirkon kellotapuliin torstaina 13.10.

Hän avasi vuonna 1932 valmistuneen kellotapulin puiset ikkunaluukut, pani kuulosuojaimet päähän ja alkoi vetää vuorotellen ison ja keskikokoisen kellon narusta.

– Kun soitan kelloja hitaasti rytmin mukaan, siitä tulee uskomattoman harras olo. Ihmiset, jotka kuulevat kellot, voisivat rukoilla Syyriassa henkensä menettävien puolesta.

Eläkepäiviä viettävä Keto on valmis kävelemään pari kilometriä kotoaan kirkolle kellonsoittajaksi niin monta kertaa kuin tarvitaan.

– Yhteisöllinen asia kiinnostaa.

Halusin ehdottomasti, että meidänkin seurakuntamme on mukana. Halukkaita kellonsoittajia ilmoittautui paljon.

utiset tuhotusta Alepposta ovat lohduttomia. Syyrian entisessä suurkaupungissa Aleppossa elää arvioiden mukaan 250 000 siviiliä pommitusten alla ilman puhdasta vettä, ruokaa ja lääkkeitä. Heistä noin satatuhatta on lapsia.

Aleppon hätä on valtava. Avustusrekkoihin on kuitenkin tehty iskuja, ja kuljetuksia on jouduttu keskeyttämään.

Monet miettivät, voiko mitään tehdä.

Kirkon Ulkomaanapu, Punainen Risti, SPR, Pelastakaa Lapset Ry, World Vision ja Unicef pyrkivät toimittamaan apua perille. Vaikka Itä-Aleppoon on tällä hetkellä miltei mahdotonta saada tarvikkeita tai ruokaa, apua tarvitaan ympäri Syyriaa.

– Piirityksen keskellä Itä-Aleppossa on pahin tilanne tällä hetkellä. Tulitauon aikana emme ole saaneet minkäänlaisia turvatakuita kuljetuksille, joten emme ole voineet niitä toteuttaa.

Avustustyöntekijöitä kuolee vuosittain, mutta mitään kamikazeja emme tee, Unicefin tiedotuspäällikkö Kirsi Haru kertoo.

Unicefilta muistutetaan, että vaikka Itä-Aleppon tilanne on hyvin vaikea, Syyriassa on noin 13 miljoonaa ihmistä täysin avun varassa vuosia jatkuneen sodan vuoksi.

– Teemme vuorokauden ympäri työtä heidän selviytymisensä puolesta ja olemme tehneet sitä jo viisi vuotta, Haru kuvaa.

Myös esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu toimittaa ruoka-apua Syyriaan yhteistyökumppaninsa IOCC:n eli amerikkalaisten ortodoksikirkkojen avustusjärjestön kanssa.

– Odotamme muiden järjestöjen tavoin yhä tilaisuutta päästä Itä-Aleppoon, mutta siihen asti autamme siellä, minne pääsemme, sanoo tiedottaja Erik Nyström Kirkon Ulkomaanavusta.

Nyström kertoo, että Kirkon Ulkomaanapu on tukenut suomalaisten tukijoidensa avulla yli kahtatuhatta lasta ja nuorta koulunkäynnissä syksystä 2015 alkaen. Apu koostuu esimerkiksi tukiopetuksesta, jonka avulla maan sisäiset pakolaiset pääsevät jälleen kärryille tunneilla, vaikka olisivat joutuneet jättämään koulun väliin pitkäksikin aikaa sodan vuoksi.

Helsingin hiippakuntavaltuusto antoi viime viikon torstaina julkilausuman, jonka mukaan kirkon on uuden avioliittolain myötä mahdollista vihkiä samaa sukupuolta olevat parit. Kannanotto hyväksyttiin äänin 13–6 (yksi tyhjä, yksi poissa).

Viime elokuun lopussa piispainkokouksen selonteko kirkon olemassa olevasta avioliitto-opetuksesta tähdensi, että nykymuotoisena kirkon oppi ei salli samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon.

Hiippakuntavaltuuston julkilausuma kiinnittää huomiota toiseen mahdolliseen laintulkintamalliin.

Sen mukaan lainsäädäntö mahdollistaa 1.3.2017 jälkeen myös samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen ja siunaamisen ilman eri päätöstä.

Ponsi ei silti ollut yksimielinen.

– Hiippakuntavaltuusto keskusteli kohteliaasti ja rakentavasti asiasta. Puheenjohtaja Johanna Korhonen korosti, että kokoukselle tuotu ponsiesitys ei ole päätösasia, kertoo hiippakuntavaltuuston jäsen Maritta Laiho.

– Pontta vastusti kuusi edustajaa ja kannatti 13. Kyseessä ei siis ole hiippakuntavaltuuston päätös vaan mielenilmaus.

Myös vastakkainen esitys kirjattiin pöytäkirjaan, mutta siitä ei ole valtakunnan uutisoinnissa kerrottu mitään.

Hiippakuntavaltuusto on tuomiokapitulin tavoin hiippakunnan hallintoelin. Se koostuu 14 maallikosta ja seitsemästä papista.

Hiippakuntavaltuusto hyväksyy muun muassa hiippakunnan talousarvion, ja sen kautta seurakunnat voivat lähettää aloitteita kirkolliskokouksen käsiteltäväksi. Hiippakuntavaltuusto ei ole päätöksentekoelin.

Vietä joulu tai uusivuosi tunnelmallisissa puitteissa!

Kysy kuljetusta lentokentälle paikkakunnaltasi!

JOULUKSI EUROOPPAAN BUDAPEST JA UNKARIN MAASEUTU, 5 pv Lähtö 23.12.

899€ GARMISCHPARTENKIRCHEN, 4 pv Lähtö 23.12.

1069€

PUOLA, 5 pv Lähtö 23.12.

LINNAJOULU IRLANNISSA, 5 pv Lähtö 23.12.

809€ 1259€

Hinnat sis. suorat lennot Helsingistä, majoituksen kohteessa 2hh aamiaisin, lentokenttäkuljetukset, retkiä/yhteisiä ruokailuja ja suomenkielisen paikallisoppaan palvelut.

UUDENVUODEN MATKAT BERLIINI, 3 pv Lähtö 30.12.

659€

WIEN, 4 pv Lähtö 29.12.

799€

Hinta sis. suorat lennot Helsingistä, hotelliyöpymiset 2hh aamiaisin, lentokenttäkuljetukset kohteessa, suomenkielinen kaupunkikierros.

matkapojat.fi • myyntipalvelu: 010 2323 200, ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30

Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä, muutoin 12€.

Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti.

6

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kuoleman Zalando ja monta muuta ideaa Lähtisitkö rahoittamaan?

Helsingin seurakuntayhtymän innovaatiotapahtumassa Luther Plussassa esiteltiin ideoita yli 1,5 miljoonan euron edestä.

Muun muassa näille hankkeille haetaan tukea:

■ Kallion seurakunta haluaisi hankkia kirkkomobiilin eli seurakunnan logolla varustetun pikkubussin.

Bussi olisi mukana seurakunnan tapahtumissa. Tavoitteena on, että seurakunta olisi enemmän siellä, missä ihmiset ovat. Kohderyhmää olisivat etenkin lapset, lapsiperheet ja nuoret.

■ Paavalin seurakunta tahtoisi kehittää Arabian kauppakeskuksessa sijaitsevaa yhteisöolohuonettaan Olkkaria. Olkkarissa toimii seurakunnan kanssa monta ulkopuolista tahoa.

Teksti Topias Haikala Kuvat Esko Jämsä

K

asvuyritystapahtuma Slushista vaikutteita ottanut Luther Plus -tapahtuma pidettiin ensimmäistä kertaa viime viikon tiistaina. Kirkko Helsingissä on korvamerkinnyt parille seuraavalle vuodelle 1,5 miljoonaa euroa ideoille, jotka auttavat kirkkoa olemaan osa muuttuvaa maailmaa. Luther Plus on osa tätä Helsingin seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutosta.

Kun ensimmäisen kierroksen hakemukset esiteltiin, Luther Plus -paikaksi valittu Agricolan kirkko oli täynnä. Väkeä olisi tullut enemmänkin, joten ilmoittautuminen piti katkaista kesken.

Paikalla oli seurakuntien väen lisäksi ihmisiä yrityksistä, järjestöistä ja julkiselta sektorilta. He tulivat nuuhkimaan hankkeita, joihin voisivat osallistua. Malmin

■ Avoimet ovet -hanke satsaisi mielellään uskontodialogiin ja -kasvatukseen. Ideana on järjestää muun muassa seminaareja, tutustumiskäyntejä eri uskonnollisten yhteisöjen luo, dialogikoulutusta ja mentoreita seurakunnille.

Apua kuoleman kohdatessa. Malmin kirkkoherra Heikki Arikka esitteli verkkopalvelua, joka kokoaisi kaiken hautajaisjärjestelyihin tarvittavan yhteen paikkaan. Kun omainen kirjautuisi palveluun, pappi ottaisi häneen yhteyttä.

kirkkoherra Heikki Arikka esitteli niistä ensimmäisen.

– Mitä tapahtuu, kun lähimmäinen kuolee? Arikka kysyi.

Tilanne on hänen mukaansa sekava. Omaisten pitää järjestää hautajaiset, olla yhteydessä seurakuntaan ja hautaustoimistoon, selvittää perintöasiat ja

niin edelleen. Tähän halutaan helpotusta.

Ideana on perustaa nettisivu, joka kokoaa kaiken tarvittavan yhteen ja jossa kirkko voi auttaa.

Samasta paikasta löytyisivät yhteydet oleellisiin tahoihin, ohjeet perunkirjoitukseen, mahdollisuus sopia haudan hoidosta ja niin päin

pois. Kun omainen kirjautuisi palveluun, pappi tarjoaisi apuaan chatin kautta.

– Ikään kuin kuolemaan liittyvä Oikotie tai Zalando, Arikka kuvaa.

Kuolemaportaali oli toinen jo kesäkuussa päätetyistä pääprojekteista. Toinen oli diakonian kehittäminen. Niiden jälkeen kymmenellä tiimillä oli kolme minuuttia aikaa esitellä omat hakemuksensa, ja loppuihin saattoi tutustua jatkoilla kryptassa.

Hakemusten esittelijät eivät kertoneet Luther Plussassa, kuinka suurta summaa he hakevat. Hakemuksia käsittelevään työryhmään kuuluvan projektipäällikkö Eeva Salosen mukaan hakemuksia tuli jo ensimmäisellä kierroksella yli korvamerkityn 1,5 miljoonan euron edestä. Kaikkiaan hakemuksia tuli 31.

– Hakemuksia tuli niin hirveästi, että kaikki eivät mahtuneet lavalle. Yritimme löytää sinne vähän

■ Helsingin tuomiokirkkoseurakunta haluaisi kehittää kännykkäsovelluksen, jossa lisätty todellisuus yhdistyy interaktiiviseen tarinankerrontaan. Kännykän kameran kautta näkyvät henkilöt ja tapahtumat esittelevät Tuomiokirkkoa ja luterilaisuutta. Kohderyhmänä olisivat sekä suomalaiset että turistit.

erilaisia ideoita. Se, että on lavalla, ei tarkoita, että saa rahaa, Salonen selittää.

Tarjolla on erisuuruisia rahoituksia, ja hakijan täytyy olla seurakunta tai jokin seurakuntayhtymän yksikkö. Ehtona kuitenkin on, että jokaisella tiimillä on myös kirkon ulkopuolisia yhteistyökumppaneita.

Salosen mukaan Luther Plus -tapahtumaan osallistuminen ei vaikuta hakemuksen läpi menemiseen. Siinä painavat vain hakemukset.

– Työryhmä arvioi, että siellä on sellaisia, jotka ovat aika selviä.

Sitten on sellaisia, joita sparrataan ja voidaan kutsua hakemaan seuraavalla kierroksella.

Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto päättää hankerahoituksista torstaina 24.11. Seuraava Luther Plus -tapahtuma järjestetään 21.3., ja hakemusten viimeinen jättöpäivä on 28.2. Hakukierroksia on tulossa vielä kolme.

Anna testamentissasi jotain yksinäisille Muistamalla testamentillasi HelsinkiMissiota mahdollistat, että nuori saa pahaan oloonsa kuulijan, äiti tai isä apua arjen ylivoimaisuuteen. Tai että ikäihminen ei unohtuisi yksin kotiin ja erityisryhmät pääsisivät yhä paremmin osallisiksi yhteiskunnassamme.

Yleishyödyllisenä järjestönä HelsinkiMission ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituksesta veroa, joten se käytetään kokonaisuudessaan toimintaamme. Lisätietoa: Paula Kotonen-Hautala, puh. 045 341 0247.

PERINTÖOIKEUS JA TESTAMENTTI - MAKSUTON INFOTILAISUUS 27.10. KLO 17.

HelsinkiMissio, Albertinkatu 33. Luennoitsijoina lakiasiantuntija Matti Kukko ja > PAS HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Ennakoilmoittautumiset ja -kysymykset: ON Osio.fi T U is KS laura.pakarinen@helsinkimissio.fi tai puh.045 854 7560.

A MAlsinkimmentti A L I a e T h test /

Paperit paperittomalle. – Kun meillä on huomattava paperittomien ongelma, niin miksei Helsingin kirkko anna heille niitä papereita? kysyi bisnesenkeli Riku Asikainen. Keskusteluun osallistui myös Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.

7

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Yhteistyötä Kaliforniassa.

Yksi piispa Guy Erwinin vierailun teemoista on kirkkojen yhteistyö Piilaaksossa ja muualla Kaliforniassa, jossa asuu kymmeniä tuhansia suomalaisia uuden ajan siirtolaisia.

Keskisten vetten piispa Piispa Guy Erwinin voisi lokeroida Amerikan alkuperäiskansojen edustajaksi tai homoksi.

Yhteys Kristukseen on tärkeämpää kuin yksittäiset identiteetit, Erwin sanoo silti.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Sirpa Päivinen

Y

hdysvallat janoaa halpaa öljyä. Rakenteilla oleva Dakota Access Pipeline -öljyputki on yritys sammuttaa tämä jano. Putki vain sattuu kulkemaan sioux-intiaanien perinteisten maiden poikki eikä esimerkiksi läheisen kaupungin ohitse. Putken ympäristö- ja terveysriskit kasautuvat alkuperäiskansan harteille.

– Jos haluamme halpaa öljyä, kaikkien pitäisi jakaa sama riski. Nyt näyttää siltä, että alkuperäiskansa ei ole yhtä arvokas, sanoo arkkipiispan kutsusta Suomessa vieraileva Yhdysvaltain evankelisluterilaisen kirkon piispa Guy Erwin.

Kun Erwin palaa Suomen-reissultaan, hän menee osoittamaan mieltään putkea vastaan.

– Alkuperäiskansojen ongelmat liittyvät usein maanomistukseen. Toisaalta yhtä yhteistä ongelmaa ei ole. Heimoja on 500. Siouxilla ja navajolla on yhtä paljon yhteistä kuin suomalaisella ja venäläisellä.

Guy Erwinillä on syynsä seisoa sioux-aktivistien joukoissa. Hän syntyi Oklahomassa keskiluokkaiseen osageperheeseen. Osaget ovat yksi Yhdysvaltain alkuperäiskansoista.

Perhe oli periaatteessa katolilainen, käytännössä uskonnoton.

– Toiset meistä vain ovat suuntautuneempia näkymättömiin asioihin, Erwin sanoo.

Erwin kuului niihin toisiin. Perhe kävi toisinaan kirkossa, koska Guy-poika toivoi, muttei viipynyt kirkossa pitkään, koska vanhemmat eivät halunneet.

Vanhempien työ armeijan palveluksessa vei perheen Länsi-Saksan Heidelbergiin. Kahdeksanvuotias Guy vaikuttui näkemästään: kaikkialla oli valtavia katedraaleja kirjaimellisesti keskellä kylää.

– Yhdysvallatkin on uskonnollinen maa, mutta meillä se kaikki on kovin nuorta. Saksassa opin, miten vanha ja keskeinen osa kristinusko on eurooppalaisessa yhteiskunnassa.

Saksa avasi ovet myös luterilaisuuteen. Guy Erwin opiskeli ja opetti teologiaa Harvardissa ja Yalessa. Tutkijan kiinnostus suuntautui Martin Lutheriin. Lapsena opittu saksa edesauttoi reformaation ajatuksiin syventymistä. Opiskeluaikana Erwin kastettiin luterilaisen kirkon jäseneksi.

Lutherin lisäksi Erwin tutustui Rob Flynniin, varhaisen kristinuskon tutkijaan. Varsin pian kävi ilmi, että se on tässä. Erwin ja Flynn ovat olleet yhdessä 24 vuotta. Vuonna 2013 he saivat viimein mennä naimisiin.

Vuosi 2013 oli myllertävä siksikin, että Erwin valittiin piispaksi. Homoille ja lesboille avautui oikeus luterilaiseen pappeuteen vasta vuonna 2009. Erwinkin oli toiminut siihen asti aktiivisena maallikkona, eräänlaisena apupappina, kunnes otti vastaan pappisvihkimyksen vuonna 2011.

Paperilla Guy Erwin on Lounais-Kalifornian synodin piispa, mutta se ei oikein tarkoita mitään.

– Yleensä sanon, että olen Los Angelesin hiippakunnan piispa.

Erwinillä on varsin moninainen lauma johdettavanaan: 22 prosenttia hiippakunnasta on muita kuin valkoisia amerikkalaisia, mikä on paljon germaanis-skandinaaviselle kirkkokunnalle. Latinoedustus on huomattava. Piilaaksossa ja Kaliforniassa asuu myös tuhansittain suomalaisia.

– Ihmiset vanhenevat, eikä nuoria tule tilalle. Mutta moninaisuus on toivon merkki.

Yhdysvaltain luterilaisessa kirkossa (ELCA) homot ja lesbot saavat toimia pappeina ja samaa sukupuolta olevia pareja siunataan.

– Keskustelu ei ole koskenut vain Raamattua vaan laajemmin sitä, mitä on olla ihminen. Kaikki kastetut kristityt, Jumalan lapset, ovat tasa-arvoisia. Kirkon mielestä kump-

panuus on hyvä päämäärä elämässä. Siksi kirkko haluaa olla myös siunaamassa toisiinsa sitoutuvia pareja, Guy Erwin sanoo.

Mutta tätä hän korostaa yhtä lailla: – Kaikkia kristittyjä pitää kunnioittaa sisarina ja veljinä Kristuksessa, niitäkin, jotka ovat eri mieltä kuin minä. Me olemme yhtä.

Erwin uskoo, että yksittäisten ihmisten esimerkit muuttavat kirkkoa.

– Kamppailen paljon sen kanssa, etten ottaisi seksuaalieettistä keskustelua henkilökohtaisesti. Hyvin harvoin olen kohdannut ihmisiä, jotka eivät suostu kättelemään minua tai puhumaan minulle. Vaikka aluksi olisi epäluuloja, ihmiset rentoutuvat, kun he näkevät, että olen ihan tavallinen ja aika tylsä.

”

Kaikkia kristittyjä pitää kunnioittaa sisarina ja veljinä Kristuksessa, niitäkin, jotka ovat eri mieltä kuin minä.”

Kirkkoon kuuluville homoille ja lesboille Erwinillä on yksinkertainen viesti: älkää lähtekö.

– Kirkko muuttuu hitaasti, mutta sisimmässään se on sitoutunut rakastamaan Kristuksen nimen tähden. Parhaimmillaan kirkot ovat aina olleet vastaanottavaisia yhteisöjä.

Piispasta, joka on osage-intiaani ja homo, olisi helppo repiä suuria otsikoita. Erwin ei asetu annettuihin lokeroihin.

– Identiteettejä tärkeämpää on yhteys Kristukseen. Kristus yhdistää meidät tavalla, joka ylittää sen, mikä erottaa ihmisiä.

Näin tarina kertoo: alussa kaikki ihmiset olivat yhtä. Sitten tuli suuri tulva. Tulvavedet erottivat ihmiset erillisiksi kansoiksi.

Kahden suuren veden väliin jäi joukko, joka kutsui itseään keskisten vetten kansaksi. He asuivat Yhdysvaltain keskilännen suurilla aroilla. Kun ranskankieliset siirtolaiset kohtasivat keskisten vetten kansan, he antoivat sille uuden nimen: osage, sotaisa.

8

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Esko Jämsä

Leipää pöytää Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, jotka joutuvat tekemään kahta työtä elääkseen. Kim Lesch tekee 45-tuntista työviikkoa.

Teksti Marjo Hentunen Kuva Sirpa Päivinen

Kaupungin kasvo: Anna Vikström

Lastenvaatteiden ­karnevaali Kun Anna Vikström jäi pari vuotta sitten äitiysvapaalle, hänelle avautui Facebookissa uusi maailma. Vikström huomasi erilaisten Facebook-ryhmien olevan täynnä pieniä, yhden naisen lastenvaateyrityksiä, jotka markkinoivat tuotteitaan somessa ja myyvät niitä pienissä verkkokaupoissa. Joukossa oli myös muutama ­sarjatuotantoon siirtynyt ­valmistaja.

– Ymmärsin, että olisi helppo ostaa kotimaisina vaikka kaikki lastenvaatteet, Vikström kertoo.

Hän päätti järjestää tapahtuman, joka kokoaa pienet yrittäjät saman katon alle. Ensimmäinen Lastenvaatekarnevaali Kumpulan kylätilassa viime marraskuussa syntyi samaan tapaan kuin monet pienistä kotimaisista lastenvaateyrityksistäkin: kotona äitiys- ja hoitovapaalla, öisin ja vauvan päiväunien aikaan.

Sen jälkeen Vikström on vienyt tapahtuman Jyväskylään, Hämeenlinnaan ja Tampereelle, ja ensi viikonloppuna Lastenvaatekarnevaali palaa jälleen Helsinkiin. Pienestä kaupunginosatapahtumasta on kasvanut suuri vaatefestivaali, jonne tullaan myös naapurikaupungeista.

– On valtavasti vanhempia, jotka haluavat valita eettisen vaihtoehdon, kun se tehdään helpoksi, Vikström sanoo.

Eettisten lastenvaatteiden buumi on parhaillaan menossa.

Anna Vikströmin mukaan lapsille halutaan nyt ostaa kotimaisia, ekologisesti kestävistä materiaaleista tehtyjä vaatteita.

– Omalle lapselle ei haluta toisen lapsen ompelemia vaatteita.

Buumi näkyy yrittäjien määrän kasvussa. Lastenvaatekarnevaalin myyjistä moni on perustanut yrityksensä viimeisten kahden vuoden aikana. Pidempään alalla toimineet yrittäjät puolestaan kertovat myynnin kasvaneen.

Ostokarnevaalin järjestäjäksi Vikström on melko kulutuskriitti-

nen ihminen. Pian kaksivuotiaan Väinö-pojan vaatteista iso osa on saatu kierrätettyinä tai ostettu kirpputorilta.

– Visuaalisuus on minulle tärkeää. On arkipäivän ilo, että lapsella on kauniit vaatteet. Sitä ei kuitenkaan saa repiä toisten selkänahasta.

Vikströmin mielestä meidän tulisi ostaa vähemmän mutta laadukkaampaa, ja uudesta vaatteesta pitäisi olla valmis maksamaan reilu hinta.

Lastenvaatemuodissa ovat nyt Anna Vikströmin mukaan pinnalla raikkaat värit ja selkeät kuviot. Muutama vuosi sitten alkanut retromuoti on jo väistymässä.

Samoja vaatteita myydään niin tytöille kuin pojillekin, mutta vaatteiden ostajakunnassa perinteinen sukupuolijako näkyy: vaatteita ostavat äidit, mummit ja tädit. Myös alan yrittäjät ovat naisia. Lastenvaatteista innostunut mies on Vikströmin mukaan yhä harvinaisuus.

Entä kummat ovat enemmän innoissaan lastenvaatteista, lapset vai aikuiset?

– Aikuiset ehdottomasti, Vikström myöntää nauraen.

– Toisaalta lapsillakin on omat suosikkinsa, jotka ovat usein erilaisia kuin aikuisten. Niitä toiveita on tärkeä kuunnella. Lempivaate on myös lapselle tärkeä.

P.S.

Asun tunnelmallisessa vanhassa Mau-

nulassa.

Nautin kaupunkiluonnosta aina, kun muistan pysähtyä katsomaan ympärilleni. Sitä ei huomaa, jos ei malta hidastaa.

Ihmettelen, miten upea huumorintaju kaksivuotiaalla voi olla.

Tuija Pyhäranta Lastenvaatekarnevaali lauantaina 22.10. kello 10–16 Kellohallissa, Työpajankatu 2. Vapaa pääsy.

P

ääkaupunkiseudulla erityisesti asumiskulut saattavat nielaista reilun osan palkasta. Osa joutuukin tekemään kahta työtä taloutta tilkitäkseen. Yksi heistä on kiinteistönhoitoa ja siivoustyötä tekevä Kim Lesch.

– Pari vuotta sitten tuli avioero, ja jouduin pieneen, kalliiseen vuokra-asuntoon. Jäi yhteisiä velkoja ja Visa-laskuja, elämä romahti.

Ilman lisätöitä en olisi pärjännyt, Lesch kertoo.

– Muutenkin söimme paljon puuroa eikä mihinkään ylimääräiseen ollut varaa. Laskuihin piti tehdä usein maksusuunnitelmia.

Pahimmillaan ruokaan ja laskuihin jäi kuukaudessa vain 500 euroa. Liikkuvan työn vuoksi auto on pakko olla.

Lesch tekee täyden viikon kiinteistönhoitotyötä, johon sisältyy paljon myös työnohjausta ja laaduntarkastusta. Viikonloppuisin hän siivoaa myymälöitä ja varastotiloja sekä tyhjentää ja huoltaa bensiinimittareiden automaatteja.

Nyt asumiskulut ovat hieman laskeneet, sillä Lesch asuu vuokralla uuden naisystävänsä kanssa.

– Kun valmistuin vuonna 1976 kondiittoriksi, pääsin heti töihin ja sain valita työpaikan. Vaikka moni arvosteli presidentti Kekkosta, hän olisi tässä poliittisessa tilanteessa lyönyt nyrkin pöytään, Lesch toteaa hieman kaihoisasti.

Hänen mukaansa massairtisanomisista, matalapalkkatyöstä ja työehtojen heikentämisestä on tullut nykyään arkipäivää.

Työtunteja Kim Leschille kertyy viikossa noin 45. Uurastuksesta huolimatta miehelle ei jää ylimääräistä rahaa, ja selviytyminen onkin mielessä päivittäin.

Ruokaostoksilla pitää aina katsoa kilohintaa.

Aika paljon tulee ostettua jauhelihaa ja broile-

Muistissa 5: Salavavanhus

ria. Töissä Lesch syö omia eväitä, sillä kuuden euron työpaikkalounaaseen ei ole varaa.

– Työpäivän jälkeen olen usein niin väsynyt, että melkein nukahdan telkkarin ääreen. Vapaa-aikaa ei paljon jää. Työ on onneksi kivaa, ja työkavereiden kanssa juttelu antaa voimaa.

Olen myös yrittänyt hyväksyä tilanteen, en ole siinä yksin.

Työelämässä on tapahtunut suuria murroksia, ja Leschin tilanne on monelle tuttu. Yhteiskuntatieteilijä Mikko Jakonen

9

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

än kovalla työllä synnyttää lisää matalapalkkatöitä, joita erityisesti naiset tekevät palvelualan ammateissa.

Matalapalkkaisia harjoittelupaikkoja perustellaan esimerkiksi sillä, että ne avaavat nuorelle ovet työelämään.

– Tutkimusten mukaan matalapalkkatyöhön päätyminen ohjaa matalapalkkauralle. Ei siellä ihmeparantumisia tapahdu, vaan heikko asema kertautuu. Sanotaan, että työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta se ei enää pidä paikkaansa.

– Ajan ilmiö on, että huonosti palkatut työt hyväksytään. Kysymys on arvovalinnoista.

1990-luvun lamaan asti maassamme oli jaettu tahto: haluttiin, että ihmiset tuleva työllään toimeen. Nyt se tahto on kadonnut, Suoranta pohtii.

Pahimmassa tapauksessa kahdellakin työllä tulee vain vaivoin toimeen. Useat pienipalkkaiset joutuvat hakemaan pärjätäkseen yhteiskunnan tukia, kuten toimeentulo- ja asumistukea.

Lopulta se voi tulla jopa yhteiskunnalle kalliimmaksi.

– Kyllä kokopäivätyöllä pitäisi voida elää. Ei ole mitään järkeä, että työssäkäyvän pitää hakea toimeentulotukea, Jakonenkin toteaa.

1970- ja 1980-luvuilla myös ammattiliitot olivat voimissaan ja saivat kammettua huonot työehdot. Nykykehityksen vastustaminen on vaikeaa.

Hommasta toiseen. Auton pito on kallista, mutta Kim Lesch tarvitsee välttämättä autoa liikkuvan työnsä vuoksi. Silloin kun vapaaaikaa jää, Lesch ulkoilee ja katsoo scifi-leffoja.

Jyväskylän yliopistosta on tutkinut paljon työn p ­ rekarisoitumista eli tilapäisiä tai epätyypillisiä työsuhteita. Kahden työn tekijöitä on Jakosen mukaan vaikea tilastoida, sillä iso osa heistä on osa-aikaisia, itsensä työllistäjiä, freelancereita ja yrittäjiä. Myös vuokratyöntekijöissä on hyvin todennäköisesti kahden työn tekijöitä.

– Ilmiönä kahden työn tekeminen on kuitenkin lisääntynyt. Se tulee usein ihmisten kanssa puheeksi. Pienellä palkalla elää juuri ja

”

Ei ole mitään järkeä, että työssäkäyvän pitää hakea toimeen­ tulotukea.”

juuri, ja esimerkiksi lomamatkat voi unohtaa, Jakonen sanoo.

Isot työttömyysluvut ja kova kilpailu työpaikoista mahdollistavat työnantajien kikkailun. Tällöin työnantaja saa työpanoksen, mutta maksaa siitä yhä vähemmän. Joissakin työpaikoissa on tullut tavaksi kierrättää ilmaisia, vaihtuvia harjoittelijoita.

Työelämätutkija Anu Suoranta Helsingin yliopistosta sanoo, että nykyinen politiikka

Työelämätutkija Mikko Jakonen

Omistusasuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla kivunneet monen ulottumattomiin, mutta myös vuokra-asuntojen hinnat hipovat pilviä. Suosituilla asuinalueilla asuntojen hinnat ovat lähes tuplaantuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana eikä laskua ole näkyvissä.

– Helsingissä on keinotekoinen asuntojen hintakupla. Monilla ei ole varaa työskennellä täällä tai he joutuvat asumaan kaukana. Auttaisi, jos kaupunki itse rakentaisi asuntoja. Nyt siinä on monta urakoitsijaa välissä, Anu Suoranta toteaa.

Mikko Jakosen mukaan tällainen yhteiskunnallinen tilanne oli Suomessa viimeksi ennen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista, 1900-luvun alkupuolella.

– Ennen toista maailmansotaa oli piikoja, renkejä ja satamien joustotyöläisiä. Nyt olemme palaamassa samankaltaiseen luokkayhteiskuntaan. Tällä hetkellä työttömiä velvoitetaan erilaisiin palkattomiin harjoitteluihin ja ottamaan vastaan töitä, joilla ei tule toimeen, kuvailee Jakonen.

– Ihmisiä on helppo käyttää hyväksi vaikeassa työtilanteessa. Samassa työpaikassa voi olla eri palkalla samaa työtä tekeviä, mikä sekin edesauttaa palkkojen madaltumista ja työehtojen heikentymistä.

Kaupungilta bongattua

Esko Jämsä

Talvimyrsky pyyhki Helsingin yli 29. joulukuuta 2003. Se kaatoi Paasikivenaukiolla kasvaneen isoriippasalavan, jonka ympärillä oli ehtinyt tapahtua paljon.

Vuonna 1830 Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa, ja Helsinkiin alettiin rakentaa uutta sotilaskasarmia. Se sai nimekseen Turun kasarmi viereisen Turun maantien mukaan. Kasarmin syrjään istutettiin riveihin pajupuita.

1900-luvun alussa niistä oli jäljellä vain yksi.

Sisällissodassa vuonna 1918 Turun kasarmi tuhoutui. Vaan kas, silloin jo 88-vuotias salavavanhus selvisi tulipalolta. Vuonna 1924 se rauhoitettiin luonnonmuistomerkkinä. ”Koska katu on huomattavan leveä ja johtaa rauhalliseen kaupunginosaan, ei paju ole häi-

rinnyt liikennettä, eikä se voine olla haitaksi tulevaisuudessakaan”, kirjoitti Helsingin luonnonpuistojen intendentti Rolf Palmgren suojeluesityksessä.

Salavalle koittivat rauhallisemmat ajat. Välillä Helsinkiä pommitettiin, mutta se selvisi.

Turun kasarmin säilyneessä talousrakennuksessa oli pitkään linja-autoasema. Viereen kohosi funkkisrakennus, jossa kuvattiin Jyrkiä.

Viimein puun sisus alkoi lahota, eikä 173-vuotias vanhus enää jaksanut. Mutta elämä jatkuu: puusta otettiin pistokkaita, joista yksi istutettiin vuonna 2011 samalle paikalle.

Nuoren puun vieressä on myös muistolaatta sen edeltäjälle.

Topias Haikala

Leena Pohjola

Muistolaatta piilipuulle

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Pokémon-jahdissa. Leena Pohjola kuvasi pojat Suomenlinnan kirkossa.

– Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle!

10

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Arkisten hetkien merk Ohjaaja Virpi Suutari näyttää arkisen, jotta pääsisi ihmisyyden peruskysymyksiin.

Hänestä dokumenttielokuva on kuvattavan ja kuvaajan yhteistä leikkiä.

Teksti Juho Kankaanpää Kuva Jukka Granström

J

oskus elokuvan aihe soittaa ovikelloa ja kävelee sisään.

Dokumenttielokuvaohjaaja Virpi Suutari oli tapaamassa roihuvuorelaista rouvaa, kun kahvittelun keskeytti väsynyt lapsenlapsi. Poika halusi lainata isoäidiltään jälleen kerran rahaa.

– Kun näin tämän tilanteen, tuntui, että olisin katsonut yhtä kohtausta elokuvasta, jota olin alkanut suunnitella nuorista ajelehtijoista.

Poika johdatti Suutarin itähelsinkiläiseen nuorten vuokrataloon, jota asukkaat kutsuivat Hiltoniksi. Siellä työttömien ja opiskelunsa kesken jättäneiden päivät kuluivat, kunhan olut kylmeni jääkaapissa ja joku viitsi repiä eilisen laskut.

Vuonna 2013 valmistunut Hilton! on tyypillistä Suutaria: vaatimattomat ja pienet hetket saavat ulkokuortaan suurempia merkityksiä.

Suutari valitsee dokumenttiensa aiheiksi jokapäiväisyyksiä, jotka eivät rynni päin katsojaa. Eedenistä pohjoiseen ikuistaa, kuinka kotipuutarhurit kuokkivat multaa, ja Saippuakauppiaan sunnuntaissa isä lämmittää arkipäivän pastaa ja yrittää elättää perheensä.

Suutari uskoo, että rankkoja aiheita tärkeämpää on, miten todellisuutta tarkastelee.

– On paljon haasteellisempaa löytää tavallisuudesta sen tavattomuus kuin lähteä sokeeraamaan.

Suutari kutsuu kuvauspaikkoja näyttämöiksi. Ne kertovat lopulta enemmän henkilöistä kuin ympäristöstä. Ei Eedenistä pohjoiseen kuvaa puutarhanhoitoa, vaan parisuhdetta ja kuoleman kohtaamista.

Saippuakauppiaan sunnuntain isä odottaa keitinveden kiehumisen sijaan parempaa ja turvatumpaa tulevaisuutta.

– Päähenkilölle tutun näyttämön kautta voi kertoa jotain universaalimpaa ja syvempää ihmisenä olemisesta.

Hilton!-elokuvan päähenkilön Maken eteisessä Suutaria odotti pussilakanaan kääritty kuollut rottweiler. Paketti oli kiristetty molemmista päistä kuin Kiss-Kiss -karamelli, ja hautajaissaattuetta itketti.

Kuollut lemmikki haluttiin haudata läheiselle ulkoilualueelle, ja Suutari värvättiin kuskiksi. Hän kuvasi kaiken, vaikka kohtaus ei päätynytkään lopulliseen elokuvaan.

Hautajaiset ovat esimerkki yhteisestä leikistä. Sillä nimellä Suutari nimittää kuvaustilanteita. Niissä kuvattava antaa kasvonsa kameralle ja uskaltaa päästää ulkopuolisen elämänsä näyttämölle myös vaikeina hetkinä.

Tavallisen arvo. Virpi Suutarin mielestä sokeeraamista haastavampaa on löytää tavallisuudesta sen tavattomuus.

11

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Se ei ole mahdollista, ellei päähenkilö luota ohjaajaan. Luottamus syntyy ennen muuta tunteesta, että ohjaajalla on aito halu ymmärtää päähenkilöään. Myös pitkillä keskusteluilla ja yhdessäololla on suuri merkitys.

Kuten muutkin ihmissuhteet, myös kuvattavan ja kuvaajan suhde vaatii vasta­ vuoroisuutta. Siksi Suutari voi osallistua kuvattaviensa elämään vaikka tiskaamalla astioita.

– Kuvaustilanteissa yritän pitää yllä mahdollisimman hyvää energiaa, jotta ihmiset voivat heittäytyä yhteiseen leikkiin ja tuntea tulevansa nähdyiksi oikealla tavalla.

”

Pyrin lähestymään herrasmiehiä peltopyymetsällä aivan samalla tavalla kuin Hiltonin nuoria.”

taas uskottavilta tuntuvat Paula Vesala, Olavi Uusivirta ja Sara Melleri nuorina radikaaleina sekä Kaija Pakarinen Inkan ja Tiina Weckström Juhanan äitinä.

Alli Haapasalo: Syysprinssi.

Elokuvateattereissa.

Kirjalliset lupaukset. Laura Birn ja Lauri Tilkanen näyttelevät Syysprinssielokuvan rakastunutta nuortaparia.

ELOKUVA Alli Haapasalon käsikirjoittama ja ohjaama Syysprinssi perustuu Anja Snell­ manin vuonna 1996 kirjoittamaan samannimiseen romaaniin.

Syysprinssi-romaanin henkilöillä on selvät esikuvat todellisuudessa, sillä se kertoo Snellmanin, silloisen Kaurasen, ja kirjailija Harri Sirolan rakkaussuhteesta 1980-luvun alussa. Haapasalo taas ilmoittaa lukeneensa romaanin fiktiona ja rakentaneensa oman suhteensa sen päähenkilöihin.

Syysprinssi-elokuva alkaa Inkan (Laura Birn) ja Juhanan (Lauri Tilkanen) tapaamisesta mielisairaalassa, jossa masennusta sairastava Juhana on hoidettavana. Sen jälkeen seurataan takautuvasti, miten nämä kaksi kohtasivat toisensa 15 vuotta aiemmin keskellä kulttuuripiirien kiihkeää liikehdintää.

Kirjalliset lupaukset Inka ja Juhana kuuluvat nuorten kulttuuriradikaalien ryhmään, joka ajaa kirjallisuuteen ja koko ummehtuneeseen ilmapiiriin muutosta

Huomio

punk-liikkeen hengessä. Pariskunta tuntee ensi silmäyksestä vetoa toisiinsa, eikä kulu kauan, kun Inka muuttaa Juhanan luo asumaan.

Vastakohdat vetävät puoleensa, tässä tapauksessa boheemi porvarispoika ja yliopistossa opiskeleva Kallion gimma.

Rakastunut pari tekee kaiken yhdessä, esimerkiksi kirjoitustyö tapahtuu kahden vastakkain olevan pöydän ääressä. Kun Inka sitten kirjoittaa esikoisromaanin, josta kohisee koko kirjallinen maailma, on se Juhanalle kova pala. Juhanan masennusjaksot ovat tosin alkaneet jo aiemmin, mutta nyt hän ei enää pysty kirjoittamaan ja syyttää siitä Inkaa. Intohimoinen ja hullu rakkaussuhde kuihtuu, kun sitä alkaa ohjata Juhanan hulluus.

Haapasalon ensimmäinen pitkä elokuva on sujuvasti soljuva rakkaustarina, joka kuvaa samalla elävästi 80-luvun uutta henkivää kulttuurielämää. Laura Birn ja Lauri Tilkanen tekevät hyvää työtä päärooleissa. Sivurooleissa

ELOKUVA Elokuvapiirejä on puhuttanut porilaisen monitaiteilijan Mika Rätön ohjaama Samurai Rauni Reposaarelainen. Surrealistisessa undergroundelokuvassa japanilainen taisteluperinne yhdistyy supisuomalaiseen pönttöilyyn. Elokuvan on toteuttanut 50 000 euron budjetilla Moderni Kanuuna -työryhmä, joka koostuu porilaisista musiikin, kuvataiteen, kirjallisuuden, teatterin ja elokuvataiteen tekijöistä.

Rättö nähdään itse pääroolissa, pahansisuisena Rauni Reposaarelaisena, joka riehuu juovuspäissään ympäri Meri-Poria ja siihen kuuluvaa Reposaarta. Sitten samuraille selviää, että nimimerkki Häpeekyynel on tilannut Satakunnan Ninjain Killalta hänen salamurhansa. Seuraa veristä jälkeä, kun samurai alkaa selvittää, kuka on nimimerkin takana.

Elokuvan maailma on absurdi geishoiksi maalattuine naisineen ja suomalaisjapanilaisesti lavastettuine ympäristöineen. Mika Rättö vetää mielipuolisen samurairoolinsa antaumuksella hyytävään loppuun asti. Myös muut näyttelijät pistävät parastaan.

Lopputuloksena on kieli poskella tehty elokuvakokeilu, josta jää parhaiten mieleen porukan hurja heittäytyminen.

Mika Rättö: Samurai Rauni Repo­ saarelainen. Elokuvateattereissa 21.10.

Marjo Kytöharju

Palstalla kerrotaan kokemuksista kulttuurin kentällä.

Kulttuurin pariin kotikulmilla Helsingissä ei tarvitse välttämättä etsiä kulttuurielämyksiä kaukaa omilta kotikulmilta. Siitä pitävät huolen eri kaupunginosissa sijaitsevat kulttuuritalot, Malmitalo, Kanneltalo, Vuotalo, Stoa, Annantalo, Caisa ja Savoy-teatteri. Ne toimivat Helsingin kulttuurikeskuksen alaisuudessa.

Kyseisten talojen ohjelmistossa on kirjava määrä konsertteja, näyttelyjä, teatteriesityksiä, elokuvia, työpajoja ja tapahtumia. Pääsylippujen hinnat ovat useimmiten kohtuullisia, ja osa ohjelmistosta on jopa ilmaista.

Kulttuuritalojen painotukset hieman vaihtelevat. Esimerkiksi Kanneltalo on päättänyt satsata erityisesti teatteri- ja sirkusesityksiin, koska niissä on riittänyt yleisöä.

Annantalon ohjelmisto on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta muissakin taloissa on heille sopivaa ohjelmaa ja toimintaa. Sillä voi olla iso merkitys lapsen ja nuoren kasvulle.

Syksyn ohjelmistosta voi tehdä kiinnostavia poimintoja.

Marko Mäkinen

Ennen kuin elokuva vei mennessään, Virpi Suutari teki toimittajan töitä koko 1990-luvun. Suutarin mielestä sekä journalismi että dokumentaarinen elokuva haluavat olla uskollisia totuudelle, mutta taide-elokuva pelaa omilla säännöillään.

– Dokumenttielokuva on todellisuuden luovaa tulkintaa. Voin käyttää fiktiivisiä työkaluja, jotta havaitsemani totuus tulisi kirkkaammin näkyväksi.

Toimittajaopinnot vaihtuivat kuvan tajun koulutukseen Taideteollisessa korkeakoulussa. Siellä Suutari tutustui Susanna Helkeen, jonka kanssa hän teki lopputyönsä Synti – dokumentti jokapäiväisistä rikoksista. 1990-luvun lopun elokuvassa suomalaiset tunnustavat kameralle arkisia rikkomuksiaan juhlallisesti kuin puhuvat patsaat.

Tavallinen muuttui oudoksi ja ­ylätyyliseksi, mikä oli monille katsojille uutta.

Suutarin ja Helken yhteistyö jatkui usean elokuvan verran. Hiltonin! vanhempi maalaisserkku Joutilaat kertoi suomussalmelaisista pojista, nuoruuden ja aikuisuuden väliinputoajista. He tappoivat aikaa pitäjän raitilla ja yössä.

Ohjaajan uusin teos vaikuttaa äkkiseltään kertovan toisesta todellisuudesta.

Alkuvuonna ensi-iltansa saaneessa Eleganssissa kustantaja Heikki A. Reenpää seurueineen metsästää peltopyitä.

– Mielestäni Suomessa tehdään aivan liian vähän elokuvia keski- ja yläluokasta.

Se johtuu siitä, että mitä ylemmäksi menet yhteiskunnan portaikossa, sitä suojatumpia todellisuudet ovat.

Vaikka nuoret vaihtuivat talouseliittiin, Suutari näkee yhtäläisyyksiä aikaisempiin elokuviinsa.

– Teosteni ihmiset ovat samojen ikuisten kysymyksien äärellä: kuka minä olen ja kuinka tulen toimeen oman kuolevaisuuteni kanssa.

Eri aiheista huolimatta tekemiseen pätevät samat säännöt.

– Pyrin lähestymään herrasmiehiä peltopyymetsällä aivan samalla tavalla kuin Hiltonin nuoria.

Siis kunnioittaen ja luottamuksellisesti.

Vaikka näyttämöt vaihtuvat, Suutari uskoo ihmisten olevan pohjimmiltaan samanlaisia. Ohjaajan mielestä hyvä dokumenttielokuva auttaa katsojaa havaitsemaan vieraassa tutut ja inhimilliset piirteet.

– Minulle dokumenttielokuva on sekä katsojana että tekijänä itseni tunnistamista.

Future Film

kitys

Syysprinssi ja Samurai Rauni valkokankaalla

Nyt Stoaan! Jyrki Karttunen esittää tragikoomista diivaa Helsinki Dance Companyn teoksessa ­Jeminan monta ­elämää.

Esimerkiksi Malmitalossa on meneillään usean tapahtuman sarja, joka kunnioittaa monialataiteilija Jouni Kestin (1946–2015) muistoa ja perintöä.

Talossa on nähtävillä 12.11. asti itseoppineen taiteilijan teoksista koottu näyttely Luomisen ilot sekä loka-marraskuussa kolme jazzkonserttia, joissa esiintyy nimekkäitä kotimaisia jazzartisteja Kestin jalanjäljillä.

Itäkeskuksen Stoassa puolestaan on yleisön pyynnöstä

nähtävissä 29.10. saakka Helsinki Dance Companyn Jeminan monta elämää. Tragikoomista ja lujaluonteista diivaa esittää Jyrki Karttunen. Stoassa voi myös osallistua syyslomalla perjantaina 21.10. Outoja otuksia -työpajaan. Siellä rakennetaan muoviroinasta otuksia osaksi Tikke Tuuran Muovipuutarha-näyttelyä, joka on esillä 5.11. saakka.

Marjo Kytöharju Lisätiedot: www.hel.fi/www/kulke/fi

12

Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

T

ämän jutun otsikon kysymys on väärä ja harhaanjohtava. Ainakin, jos kysyy kirjallisuudentutkija Olli­ Löytyltä.

– Pitäisi kysyä, millainen suhde kirjallisuudella ja todellisuudella on, Löytty pohtii.

Kysytään. Anja Snellman julkaisi vuonna 2010 romaanin Parvekejumalat. Romaanin päähenkilönä on nuori somalityttö, joka romaanin lopussa kuolee niin sanotun kunniamurhan uhrina. Millaisia ongelmia romaaniin mahdollisesti liittyy?

– Snellman kirjoitti kunniaväkivallasta aikana, jolloin Suomessa ei ollut ollut yh-

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

tään todistettavaa kunniamurhatapausta.

Kriitikot sanoivat yhteen ääneen, että nyt on kuultu Suomen somalien ääntä. Ei herätty kysymään, onko niin, Löytty pohtii.

Parvekejumalien kohdalla herää kysymys, onko romaani kulttuurista omimista.

Sitä, että valtaväestön edustaja käyttää vähemmistön ääntä miten tahtoo ja vahvistaa ennakkoluuloja.

Olli Löytty käyttäisi taas mieluummin tarkempaa sanaa kuin kulttuurinen omiminen.

– Kaikki kulttuuri on omittua, kierrätystä, lainaa. Olisi parempi puhua kulttuurisesta hyväksikäytöstä tai vallankäytöstä.

Keskustelu siitä, kuka saa käyttää kenenkin ääntä ja millä tavalla, on Suomessa nuorta.

– Nyt puhutaan asioista, jotka ovat jääneet Suomessa näkymättömiin, Löytty sanoo.

Suomi ei kuitenkaan voi olla puhumatta sanojen mahdollisista vaaroista.

Maan rajojen sisällä on aina elänyt etnisiä ­vähemmistöjä: saamelaisia, romaneja ja juutalaisia. Yhtenäiskulttuuri on historian harhaa.

– Meilläkin on kolonialistisia rakenteita, esimerkiksi saamelaislapsia kiellettiin puhumasta saamen kieltä koulussa.

Näkymättömien tekeminen näkyväksi oli kirjailija Emmi Itärannallakin mielessä, kun hän kirjoitti toista romaaniaan Kudottujen kujien kaupunki. Yksi romaanin sivuhenkilöistä on intersukupuolinen Ila, jonka ruumiissa on sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä.

Itäranta mietti, saako hän kuvata intersukupuolista ihmistä, vaikka ei itse ole

”

Kaikilla on oikeus kirjoittaa mistä vain, mutta oikeuden mukana seuraa velvollisuus miettiä, miksi kirjoitan.”

Kirjailija Emmi Itäranta

13

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Kun enemmistöön kuuluva kirjoittaa vähemmistöistä, rivien väleissä piilee vaaroja.

Vai piileekö? Kaksi tutkijaa ja kirjailijaa pohtii, millaisia ovat kirjoittamisen reunaehdot.

– Aina kun kirjoittaa, pitäisi mukana olla empatiaa, mielikuvitusta ja vilpitöntä yritystä kirjoittaa kunnioituksella. Enkä tarkoita kunnioituksella sitä, että pitäisi kirjoittaa vain positiivisessa valossa, vaan sitä, ettei perusta henkilöhahmoja stereoty­ pioihin.

Ennakkoluulot rasittavat sitä, miten kulttuureja ja niitä edustavia yksilöitä ­katsotaan.

– Laitamme ihmisiä tiettyihin lokeroihin ja näemme kaikki saman lokeron sisällä samanlaisina. Yhden identiteettinimikkeen sisälle mahtuu kuitenkin paljon: kaikki ovat erilaisia.

Se monimutkaistaa kysymystä siitä, ku­ ka saa kirjoittaa kenestäkin.

Itäranta sanoo ymmärtävänsä sen, että monien identiteettien edustajille nimike on tärkeä. Saamelaiset puhuvat itsestään saamelaisina, homot marssivat Pride-kul­ kueessa nimenomaan homoina. Nimike on tapa, jolla ryhmä tekee itsensä näkyväksi. Se on poliittinen väline, jolla ryhmän oikeuk­ sia ajetaan.

– Samaan aikaan ymmärrän sen, että ihmiset eivät halua lokeroitua. Nimike ker­ too loppujen lopuksi niin vähän ihmisestä, Emmi Itäranta toteaa.

intersukupuolinen. Se, että kirjallisuudessa on hyvin vähän intersukupuolisia henkilö­ hahmoja, ratkaisi kysymyksen.

– Maailma, jossa me elämme, on moni­ nainen. Koen, että fantasiamaailma on uskottava silloin, kun se heijastaa tätä todel­ lisuutta, Itäranta sanoo.

– Kaikilla on oikeus kirjoittaa mistä vain, mutta oikeuden mukana seuraa velvollisuus miettiä, miksi kirjoitan. Kun enemmistöön kuuluva kirjoittaja kirjoittaa vähemmistöön kuuluvasta ihmisestä, siinä on tietty valta­ suhde.

Ilan hahmoa kirjoittaessaan Emmi Itäranta luki paljon intersukupuolisuu­ desta. Koska kyseessä oli vain sivuhen­ kilö, taustatyöhön ei voinut upota liian syvälle.

– Jos minulla olisi ollut aikaa, olisin hankkinut intersukupuolisen esilukijan.

Englanninkielisessä maailmassa keskustellaan paraikaa paljon siitä, kuka saa kirjoittaa kenenkin nimissä. Kirjailija Lionel Shriver piti Brisbanen kirjallisuusfesti­ vaaleilla puheen, jossa hän totesi, että puhe kulttuurisesta omimisesta tekee kaikesta kirjoittamisesta mahdotonta. Kirjailija kir­ joittaa aina jostakusta toisesta.

Ei Emmi Itärantakaan sitä kiistä, mutta näkee silti enemmän sävyjä.

– Fiktio ei ole yhteiskunnan valtasuhteis­ ta irrallaan vaan niiden jatkumoa. Kirjoit­ taja ei voi paeta sen taakse, että fiktiolla ei ole merkitystä, sillä katsomme todellisuutta yhä enemmän fiktion – videopelien, eloku­ vien ja tv-sarjojen – kautta.

Siksi kirjoittajan pitäisi olla tietoinen omista sokeista pisteistään. Ennakkoluu­ lojen haastaminen on Itärannan mielestä kirjailijan perusammattitaitoa.

Nimikkeillä voi myös leikitellä. Niin teki Pirkko Saisio, kun hän kirjoitti romaaneja Jukka Larssonin ja Eva Weinin salani­ millä. Larsson oli olevinaan vankilapsyko­ logi ja tietenkin mies. Wein taas oli juuta­ laisnainen, joka kirjoitti, kuten juutalaisen muka kuuluu, juutalaisten historiasta.

Helsingin Sanomien kriitikko kirjoitti, että Eva Weinia voi pitää Daniel Katzin jälkeen Suomen toisena juutalaisena kirjailijana.

Identiteettileikki ärsytti kirjallisia piirejä, Saision tuotantoa tutkinut Katri Kivilaakso sanoo. Kriitikot olivat lukeneet teoksia kirjailijan oletettua taustaa vasten ja etsineet autenttisia kokemuksia. Saision henkilöllisyys paljastui salanimien takaa vasta myöhemmin.

– Niin Larssonin kuin Weininkin romaa­ nit käsittelevät mieheyttä, naiseutta, juuta­ laisuutta, luterilaisuutta ja ortodoksisuutta enimmäkseen aika symbolisella tasolla.

Olisi hassua sanoa, että Saisio ei olisi saanut kirjoittaa salanimillä, Kivilaakso toteaa.

Saision kohdalla voi myös kysyä, pitäisi­ kö häntä lukea erityisesti lesbokirjailijana.

– ”Lesbokirjailijan” Saisiosta suurelle yleisölle teki ehkä jossain määrin oma­ elämäkerrallinen trilogia, Pienin yhteinen tekijä, Vastavalo ja Punainen erokirja. Silti Saisio on myös valtavirtaa kiinnostava, kan­ taa ottava kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Tästä kertoo myös se, että Saisio sai äs­ kettäin Aleksis Kiven rahaston palkinnon.

Kulttuurisesta vallankäytöstä puhut­ taessa on tuotu Kivilaakson mielestä esiin tärkeitä ajatuksia.

– Mutta kirjallisuuden keinot ovat niin moninaisia, että romaania on mahdoton ajatella vain jonkin identiteettipolitiikan välineenä.

TED Talks on videosarja, jossa fiksut ihmiset puhuvat fiksuja. Yhden puheen­ vuoron käyttää turkkilainen kirjailija Elif Shafak. Tänä syksynä toisen romaaninsa

Tiranan sydän julkaissut kirjailija Pajtim Statovci on erityisen vaikuttunut Shafakin sanoista.

– Shafak puhui siitä, miten monikult­ tuurisesta taustasta tulevia kirjailijoita ei aina nähdä luovina yksilöinä, vaan kulttuu­ riperimänsä edustajina. Hän korosti, että kun kirjailijaan lyödään maahanmuuttaja­ kirjailijan leima, se riisuu hänet vallasta ku­ vitella ja luoda. Kirjailija on niputettu osaksi joukkiota, jossa hänen odotetaan puhuvan tietyllä tavalla.

Ruotsissa koko maahanmuuttajakirjal­ lisuuden käsitteestä onkin jo luovuttu, Olli Löytty tietää kertoa. Siellä puhutaan ihan vain kirjallisuudesta.

Pajtim Statovci itse on taustaltaan sitä, mitä Suomessa sanotaan monikulttuuri­ seksi. Hän syntyi Podujevossa, Kosovossa, vuonna 1990. Statovci tuli Suomeen kaksi­ vuotiaana. Vasta Suomesta hänellä on muis­ toja. Statovci on opiskellut Suomessa ja kirjoittaa suomeksi.

– En pidä elämääni mitenkään mainit­ tavasti erilaisena, vaikka olenkin kasvanut kahden kulttuurin keskellä ja puhun alba­ niaa äidinkielenäni.

Esikoisteoksensa Kissani Jugoslavia arvioista Pajtim Statovci sai lukea, että se kuvaa Suomea ulkopuolisen silmin.

– Hämmästyin tätä todella, olenhan asu­ nut täällä niin pitkään kuin muistan.

Romaanista etsittiin autenttista maahan­ muuttajan kokemusta.

– Onko yhden romaanin mahdollista kertoa kattavasti niinkin vaikeasti määritel­ tävistä asioista kuin kansallisuudesta tai sek­ suaalisuudesta? Ja millainen teos on suoma­ lainen teos? Mahtuuko kaikki yrityspank­ kiirista kolmesataasivuiseen romaaniin?

Vastaus on itsestään selvä: ei ­tietenkään.

Statovci kysyy, miksi monikulttuurisesta taustasta tulevia ihmisiä pyydetään kom­ mentoimaan esimerkiksi pakolaisuutta.

– Senkö vuoksi, että me nimenomaan taustamme vuoksi tietäisimme asiasta enemmän kuin joku muu? Tai että meillä olisi oikeus puhua toisen ihmisen suulla?

Onko monikulttuurinen tausta perustel­ tu syy kohdistaa henkilöön kysymyksiä, joiden sisältö ei välttämättä vastaa heidän omaa kokemustaan? Eikö se ole kohtuu­ tonta, ennakkoluuloista, yksilöllisyydestä riisuvaa?

Kun Statovci kirjoittaa, hän ei halua miettiä, millaista kuvaa hän luo kansalli­ suudesta tai seksuaalisuudesta.

– Ajatus on minusta täysin absurdi. Kos­ ka kirjoitan yksittäisistä ihmisistä tietyissä olosuhteissa, he ovat ihmisiä niin kuin me kaksi. Ääni, jonka heille annan, on yksilölli­ nen, yksi loputtomista.

Kaiken tämän jälkeenkin Statovci sanoo olevansa jossain määrin huolissaan kärjisty­ neistä asenteista.

– Aina löytyy yleisöä, jolle maailma on tätä mustavalkoisempi. En pidä itseäni kenenkään äänitorvena enkä maahanmuut­ tajakirjailijana. Mutta fiktion hienous on siinä, että sen avulla voi esittää näitä ongel­ mallisia kysymyksiä.

TED-puhe, johon Pajtim Statovci viittaa, löytyy osoitteesta www.ted.com hakusanalla Elif Shafak

14 Haaga  Virasto: Vespertie 12, 1 krs. Avoin­ na ma–to klo 10–14, pe suljettu (au­ kioloaika muuttunut) p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, soittopyyntö virastoon.

Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/haaga

Huopalahden kirkko  Vespertie 12.

Suntio p. 09 2340 3230.

Bussikuljetus sunnuntaisin Huopa­ lahden kirkon messuun. Kirkkokyydin reitti: Klo 9.20 Lähtö Pohjois-Haagan asemalta, Hopeatie 3, Kaupintie, Näyttelijäntie, Teuvo Pakkalan tie, ­Huopalahden kirkko. Paluukuljetus klo 12.

Su 23.10. klo 10 Messu, Kolari, Heltelä, Mönttinen. Kirkkokahvit.

Ma 24.10. klo 7.30 Laudes eli aamu­ rukous. Klo 13 Lähetysraamattupiiri.

Klo 15 Esirukouspiiri.

Ti 25.10. klo 13 Lähetyspiiri. Sarja uskontunnustuksesta: 25.10. Lunastus ja sovitus, TT Juhani Forsberg.

Ke 26.10. klo 18 Suomenkielinen kes­ kustelupiiri maahanmuuttajille.

Klo 17.30 Kasvokkain – kirkko ja messuavustajien tapaaminen. Mitä jos penkkirivien sijaan istuisimme jumalanpalveluksessa kasvokkain ja Kristus keskellämme? Mukana Matti Verkasalo, pastorit Anne-Maria Ranta-­ aho ja Sami Lahtinen, Haagan Psalmilaulajat ja Olli Liikanen, fagotti. www.churchinacircle.com Ke 26.10. klo 18.30 Miesten piiri, Rakkauden kaksoiskäsky – voiko sitä noudattaa?, TT Juhani Forsber.

To 27.10. klo 9.30 Perhekerho, nyyttärit. Klo 12.30–14.30 Teematorstai, klo 12.30 Lounas 6 e, n. klo 13 Kuulo ja ikääntyminen, Johanna Juola Kuuloliitosta. Klo 17.30 Raamattupiiri.

La 29.10. klo 10–12 Lauantaibrunssi.

Maukasta itämaista ruokaa, musiikkia, valokuvanäyttely. Hinta 12 e, lapset 6 e, 0–4 v. ilmaiseksi. Tuotto KUA:n hyväksi.

Su 30.10. messun jälkeen n. klo 11.30 Karjalaiset pidot, miestenpiirin perinteinen seurakuntalounas. Pääkokkina Juhani Forsberg. Tarjolla karjalanpaistia, ja -piirakoita, keitettyjä juureksia, vihanneksia, marjakiisseli, kahvi/­tee.

Hinta 12 e, lapset 6 e lähetystyön hyväksi. Mukana tukemassa K–super­ market Haaga.

Su 30.10. klo 18 Virsikirjan lisävihko -lauluilta. Mukana Mari Järvinen, Olli Mönttinen ja Hanna Autio. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Orapihlajatie 41:n lastentila Pe 21.10. klo 10 Perhekerho.

Ti 25.10. klo 17.30 Taaperokerho.

Seurakunnissa tapahtuu 21. – 27.10.

Muuta Sururyhmä Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi. Sururyhmä on läheisensä kuoleman kautta menettäneille tarkoitettu luottamuksellinen vertaistukiryhmä. Ilm. diakoni Hele-Elina Saarelle 1.11. menn., p. 09 2340 5648, ­hele-elina.­saari@evl.fi.

Kokoontumiset tiistaisin 8.11.– 29.11. ja 13.12. klo 17– 18.30 Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Järj. Haagan, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakunnat.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin­ na ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, ­herttoniemi.­srk@­evl.­fi.

Nuorten toiminnasta katso ­www.­facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakonia­ vastaanoton ajanvaraus: Myllypu­ ron kirkolla ma klo 13–14 sekä pu­ helimitse 09 2340 3382 / 09 2340 3345, Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 sekä puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Herttoniemen­ rannan asiakkaat ajanvaraus puhe­ limitse 09 2340 3351.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Su 23.10. klo 10 Messu, Rautiainen, Rämö. Klo 15 LeffaKlubi: Klaus Härön elokuva Postia pappi Jaakobille. Vapaa pääsy.

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Su 23.10. klo 18 Iltamessu, Rautiainen, kirkkokahvit.

To 27.10. klo 14 Laulun siivin -yhteis­ laulutilaisuus, Lemponen, Huima, kahvit alk. klo 13.30.

Toivo hyvää – mielen hyvinvoinnin avoin keskusteluryhmä torstaisin 29.9–17.11. klo 14–15.30. Tied. diakoni Eija Hoikkala, p. 09 2340 3351

Kulosaaren kirkko ja seurakuntatalo  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 23.10. klo 10 Messu, Tikkanen, Koivistoinen, kirkkokahvit.

Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Su 23.10. klo 12 Messu, lähetyspyhä ja kirkkokahvitilaisuus. Lähetystyöntekijä, evankelista Marja Mäkelä (Intia, Kansan Raamattuseura), Tikkanen, Laakso, Rämö.

Elintarvikejako on ti ja to Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Diakoniakirppis to–la klo 10–14 Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty), diakoni Kristian Pesti, p. 050 433 8343.

Taivaan tähden

Keskiviikkoruokailu Myllypuron kirkolla ke klo 12, ateria 2e.

Kallio  Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Kallion kirkko  Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620.

Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, ­la–­su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamu­rukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

To 20.10. klo 18 Kivimessu. Männistö, Niskala. Teejatkot.

Pe 21.10. klo 16–18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko rovasti Veli-­ Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot.

La 22.10. klo 18 Soile Isokoski, sopraa­ no ja Pétur Sakari, urut. Tukikonsertti Aivosäätiön musiikkilääketieteen rahaston hyväksi. Liput 25e Ticketmasterista.

Su 23.10. klo 10 Messu. Hurmerinta, Männistö, Klemmt, Pyylampi, Niskala, avustaja Teija Heroja. Kirkkokahvit.

Klo 10 Pyhäkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalin lasten tilassa. Alle 4v. vanh. seurassa.

Klo 18 Konsertti: Urkumusiikki ja kuvataide kohtaavat romantiikan ajan urkuteoksissa. Jan Lehtola, urut, Marja-Liisa Jokitalo, johdatus kuvaamataiteisiin. Väliaika. Vapaa pääsy Ma 24.10. klo 19 Ikuinen virta kulkee – Tapiolan Kamarikuoron konsertti.

Rautavaara, Reger ym. Vapaa pääsy, ohjelma 10e Ti 25.10. klo 16 Lähetys- ja rukous­ piiri. Kokoontuminen kirkkosalissa.

Klo 16.15–17 Kukkoeteisen kutojat paloaseman puoleisessa sivueteisessä. Kudotaan kaulaliinoja turvapaikanhakijoille Kalliossa. Lankoja ja puikkoja on. Aloittelijoita opastetaan.

Klo 18 Raamattuluento, Vihreä Sali.

Filippiläiskirje, teol. maist. Antti Koskenniemi. Järj. Kallion srk ja SEKL. Ke 26.10. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen ru­ kouslaulun messu. Viljamaa, Anima mea joht. Johanna. Klo 19 Onko usko tyhmää? Psykiatrian professori Matti O. Huttunen, ilmastotutkija Laura Riuttanen, filosofi Lauri Järvilehto ja uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala keskustelevat uskosta ja sen perusteista kirkkoherra Teemu Laajasalon johdolla. Puheenvuorojen lomassa oopperalaulaja Oskari Nokso-Koivisto ja taiteilija Mikko Helenius esittävät improvisaation Katekismuksen teksteistä. Vapaa pääsy.

To 27.10. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: Suomalainen mies ja nainen ennen ja nyt. Professori emerita Elina Haavio-­

Mannilaa haastattelee Päivi Istala.

Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen. Mattsson, saarna TM Piia Rytilä. Järj. Kallion srk ja HY.

Alppilan kirkko  Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Avoinna ma–pe klo 10–16. Puntti­ sali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo 12–15. Liikuntasalissa lento­ palloa, koripalloa ja sisäfutista: kat­ so ­alppilankirkko.fi.

Pe 21.10. klo 10–12 Alppilan kirkon kahvilan lasten perjantai: Savipaja.

Klo 18.30 GLOW-ilta. Alppilan kirkon kappelisalissa 2krt/kk afterwork-ilta nuorille ja nuorekkaille aikuisille.

Yhteyttä, kohtaamisia, rukousta, musiikkia ja opetusta sekä illan päätteeksi iltapala. Tervetuloa!

La 22.10. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilankirkon­ brunssi@gmail.com tai p. 050 363 9575. Brunssi tukee KUA:a.

Su 23.10. klo 16 Messu. Patronen, Klemmt, Niskala, avustaja Juhani Salonen. Kirkkokahvit.

Ma 24.10. klo 9 Senioreiden sähly­ vuoro. Klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille.

Ti 25.10. Tiistaiolohuone: Venyttely­ jumppa klo 10–11; Diakonialounas 2e klo 11.30–12.30. Klo 10 ja 10.30 Muska­ ri, joiden jälkeen perhekerho klo 13 asti. Tervetuloa mukaan! Ei ennakko­ ilmoittautumista.

Alppilan kirkon kahvila avoinna ti–pe klo 10–15, lounas klo 11. Kahvilassa paljon herkkuja: lounaat, burgerit, leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte. Kahvila tukee KUA:a.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Su 23.10. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sana­ jumalanpalvelus & lasten pyhä­ koulu. Huang.

Seurakuntakoti  Siltasaarenk. 28 La 22.10. klo 14 Virsilaulutilaisuus.

Lauletaan mm. pyhäinpäivän virsiä.

Juontaja Jari Arjoranta, säestäjä Jari Koivistoinen. Kahvitarjoilu.

Ke 26.10. klo 16–16.45. Kuorokerho 7–12 vuotiaille. Ei koelaulua, ei ennakkoilmoittautumista.

To 27.10. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapamaan alueen lapsiperheitä kahvikupposen ja leikin merkeissä.

Teatteri Kallio  Siltasaarenkatu 28 Su 23.10. klo 18–20 Tarinaklubi. Tule kuulemaan tarinoita tai kertomaan oma tarina. Illan aikana kutsuttuja kertojia ja musiikkia. Kahvila, vapaa pääsy.

To 27.10. klo 9 Varikko – ryhmä irti­ sanotuille. Tule voimaantumaan, jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja päästämään höyryjä ulos.

Kouluikäisten toiminta  Vielä ehdit ilmoittautua marras­ kuun kerhotoimintaan jyri.hameen­ korva@evl.fi tai tytti.friberg@evl.fi Näytelmäkerho Teatteri Kalliossa (Siltasaarenkatu 28) tiistaisin klo 16–17.30.

Näyttis 3 8.11.–29.11.

Kokkikerho Ip-kerhon tiloissa (Suoniokatu 7B) keskiviikkoisin klo 16–17.30.

Kokkis 3 9.11.–30.11.

Liikuntakerho Kallion ala-asteella (Neljäs linja 11–15) torstaisin klo 16–17.

Liikkis 3 10.11.–1.12.

Muut tapahtumat Ti 25.10. klo 8.30 Hiljaisen rukous­ laulun hartaus, Diakonissalaitoksen kirkko, Alppik. 2. Matti Mäkeläinen, Hilkka-Liisa Vuori.

Ke 26.10. klo 13 Eläkeläistenpiiri.

Lounasravintola Tornitupa Haapa­ niemenk. 7–9.

Ke 26.10. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.

Kurssit, ryhmät ja retriitit  Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita.

Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten on mahdollista saada ns. opintose­ teli. Ei retriitteihin. Asiasta mainitta­ va ilmoittautuessa.

Jouluseimityöpaja kierrätysmateri­ aaleista. Tule tekemään oma jouluseimesi ma 24.10.–28.11. (ei 7.11.) klo 17–20 Teatteri Kallioon, Siltasaarenk. 28. Työpaja on ilmainen ja avoin, voit tulla joka ilta tai siksi aikaa, kun saat asetelmasi valmiiksi. Materiaaliksi tarvitset laatikon ja hyvät sakset/paperiveitsen, muun saat teatterilta. Ohj. diakoni Kati Helin.

Vierellä kulkija -sielunhoitokurssi, Vihreä Sali, Kallion kirkko, aloitus ke, muut illat ti klo 18–20.30. 2.11. Polkuja sielunhoidon maailmaan, 8.11. Miten Jeesus kohtasi ihmisiä, 15.11 Minustako vierellä kulkijaksi 29.11. Syyllisyyden kohtaaminen ja rippi. Raamatun mukaan ottaminen helpottaa seuraamista.

Ohj. Eeva-Liisa Hurmerinta ja Virpi Nyman. H. 25e.

Hengittävä kohtaaminen -kurssi, seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28, la–su 12.–13.11. klo 16–18.30. Teemme rentoutus- ja hengitysharjoituksia.

Ohj. Tiina Törö.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus  Vanhaistentie 6. Virasto ­ma–­pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, ­kannelmaki.srk@evl.fi.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Thinkstock

Kolme syytä Anteeksiantaminen on yhtä aikaa valtava siunaus ­ihmiskunnalle ja myös suuri taakka.

Miksi se on taakka? Siksi, että se on niin hirveän ­vaikeaa.

Miksi anteeksianto on niin vaikeaa? Siksi, että anteeksiantamisessa on kysymys halukkuudesta hylätä oikeutensa kantaa kaunaa. Vaikeaa ei ole vain antaa anteeksi.

Vaikeaa on haluta antaa anteeksi. Jos ei nimittäin halua antaa anteeksi, ei oikeasti anna anteeksi. Sepä siinä on niin ­pirullista.

Mikä se anteeksiantamuksen siunaus sitten on? Miksi pitäisi suorastaan haluta antaa anteeksi?

Kolme syytä. Ensimmäinen on se, että jos me annamme anteeksi, mekin saamme anteeksi omat suuret syntimme.

Tämä tulee suoraan Jeesuksen puheista.

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Mutta on toinenkin syy. Anteeksiantaminen on järkevää ja ihmislajin hengissä pysymisen kannalta suorastaan välttämätöntä. Se nimittäin katkaisee koston kierteen.

Jos Belgia ja Ranska olisivat antaneet anteeksi Saksalle ensimmäisen maailmansodan, toista maailmansotaa ei olisi koskaan syttynyt.

Kolmas on se, että sillä tavalla pääsee itse vapaaksi.

Anteeksiantamus avaa tien tulevaisuuteen. Kaunan kantaminen lukitsee menneisyyteen.

Olli Valtonen

23. sunnuntai helluntaista Antakaa toisillenne anteeksi Anteeksianto vapauttaa. Jos menneestä vääryydestä pystyy päästämään irti, siitä pääsee samalla vapaaksi.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 119:162–168, 1.Moos. 50:15–21, Ef. 4:25–32, 9-13, Matt. 18:23–35

Su 23.10. klo 10 Messu. Korhonen, Härkönen. Kirkkokahvit.

Ti 25.10. klo 9.15 Aamupysäkki. Koskinen, Hämäläinen. Ehtoollinen kirkossa.

Aamiainen 1,50 e salissa. Klo 18 Lähetyspiiri. Varainhankkijana ja rukouspalvelijana, Tanja Hirvilammi.

Ke 26.10. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Myllylä.

 Vellikellonpolku 8 La 29.10. klo 10–16 Hiljaisuuden päivä. Ohjaajina Maritta Laiho, Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilm. ma 24.10. menn. virastoon.

rapeutti Janna Rantalan, MLL luento ”Parintaju – parisuhde lapsiperheessä”, klo 16 kahvitauko, klo 16.15 Liisa ja Juha Välilän, Kataja-parisuhdekeskus luento ”Parisuhteen sulosävelet ja riitasoinnut”, klo 17.45 palaute ja lopetus.

Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista, ilmoitus lastenhoitotarpeesta viim. ti 25.10. Reima Niemelälle, reima.niemela@evl.fi, 050 380 3525.

Su 30.10. klo 11, Messu, Heusala, Andersson, mukana Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro. Klo 11–12 Pyhäkoulu, aloitetaan kirkossa. Klo 18 Kale-Klubi, artistivieraana kirkossa Olli Lindholm& Lenni-Kalle Taipale duo. Liput ovelta 20e.

Toimintakeskus Jenny

Muuta

 Beckerintie 9 Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 3842, p. 09 2340 3843, p. 09 2340 3853. Diakoni tavattavissa Paikassa, Kauppakeskus Kaari -1. krs, tiistaisin klo 12–15 ja kaikille avoimessa kohtaamispaikassa Jennyn Olohuoneessa keskiviikkoisin klo 12–15.

Kirkkokahvila on auki ma–pe klo 10–17 ja lounas klo 11–13.

Helena Eliassonin Kesän muisto -taidenäyttely kirkkokahvilan aulassa ajalla 4.10.–31.10.

Malminkartanon kappeli

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420. Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 23.10. klo 10. Pirkko Poisuo, Meri Ala-Kokko, Heikki Poutanen.

Konsertti su 23.10. klo 18. Harry Dahlström, laulu, Kaj-Erik Gustafsson, urut.

Vesper ma 24.10. klo 19. Malmin kantaattikuoro, joht. Heikki Poutanen.

Laulamme uusia virsiä.

Eläkeläisten iltapäivä ke 26.10. klo 13.

Malmin sairaalapappi Marko Mattila.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 23.10. klo 12. Anita Olli, Heikki Poutanen.

Soppakirkko ke 26.10. klo 12. LC Hki Suurmetsä.

Eläkeläisten virkistysiltapäivä to 27.10. klo 12–15 Puistolan kirkolla. Hinta 2 e. Ilm. Elise Hartonen, p. 09 2340 4488.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 9–11 p. 09 2340 4487 Messu su 23.10. klo 16. Seurakuntalaisten toteuttama messu. Ilm. valmisteluihin Jukka Holopaiselle, jukka.holopainen@evl.fi, p. 050 444 4376.

Eläkeläisten iltapäivä ke 26.10. klo 12.

Aarteita muistojen kätköistä, Tuula Hakkarainen, Kansan Raamattuseura.

Uhmaikäilta ke 26.10. klo 18. Keskusteluilta n. 2v lasten vanhemmille.

Lastenhoitoon ilm. 24.10. menn. jukka. holopainen@evl.fi, p. 050 444 4376.

Pihlajiston seurakuntakoti

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 23.10. klo 10. Antti Ylinen, Jukka Holopainen, Marja Kyllönen.

Lähetyskahvila.

Konsertti su 23.10. klo 18. Katja Sirkiä, huilu, Matti Oikarinen, piano.

Eläkeläisten virkistysiltapäivä to 27.10. klo 12–15. Tuula Hakkarainen, Kansan Raamattuseura. Ehtoolliskirkko, keittolounas, kahvi. Hinta 2 e. Ilm. diakoniatoimisto p. 09 2340 4485.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422.

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 23.10. klo 12. Antti Ylinen, Marjasisko Varha. Kahvihetki.

Porttikahvila (Säterinportti 1) ma 24.10. klo 12–15. Maksuton puurotarjoilu. Hartaus– ja lauluhetki klo 12.45.

Virsitiistai 25.10. klo 18. Lisävihko läpi!

Kahvihetki.

Siltamäen seurakuntakoti  Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 23.10. klo 12. Pirkko Poisuo, Marja Kyllönen. Lähetyskahvila.

Yhteislaulua su 23.10. klo 18. Laulamme virsikirjan lisävihkosta.

Soppakirkko ke 26.10. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria.

Yhteislaulua ke 26.10. klo 18. Lasten hengelliset laulut ja virret. Mini- ja Midilaulajat.

Eläkeläisten iltapäivä to 27.10. klo 13.

Tapanilan kirkko  Veljestentie 6, p. 09 2340 4423.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Konsertti su 23.10. klo 18. Balalaikayhtye Kalinka.

Yhteislaulua to 27.10. klo 18. Laulamme virsikirjan lisävihkosta.

Eläkeläisten virkistysiltapäivä to 27.10. klo 12–15 Puistolan kirkolla. Hinta 2 e. Ilm. Leila Koskelin p. 09 2340 4483.

Hyväntekeväisyyskonsertti Valamon luostarin hyväksi SOILE ISOKOSKI, sopraano USPENSKIN KATEDRAALIKUORO joht. VARVARA MERRAS-HÄYRYNEN

Uspenskin katedraalissa su 23.10. 2016 klo 16.00.

Vapaa pääsy, ohjelma ovelta 15 €

Iloiset Seniorit

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot.

www.iloisetseniorit.fi

info@iloisetseniorit.fi

Stadin sävelet

Su 30.10. klo 18 Helsingin Vanha kirkko Musiikki

Virpi Salo laulaja Kiril Kozlovsky pianisti

Pappi

Mari Kanerva

Juonto

Leena Broman Tulossa: 27.11.

Vapaa pääsy!

Tapulin seurakuntakoti  Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Pyhäkoulu la klo 12, 23.10.–26.11.

Leivänjako ja olotilakahvila ma 24.10. klo 11–13.

Eläkeläisten virkistysiltapäivä to 27.10. klo 12–15 Puistolan kirkolla. Hinta 2 e. Ilm. diakoniatoimisto p. 09 2340 4486.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 9–11 p. 09 2340 4489 International Mass Sat Oct 22nd at 6 p.m. English language liturgy and sermon, hymns from Taizé.

Messu su 23.10. klo 10. Marja Kantanen, Outi Lantto, Petri Jukanen, Marjasisko Varha. Kira-Mia Tuisku, laulu.

Kamarimusiikkikonsertti su 23.10. klo 18. Meritähti-trio: Maria Avetisyan, viulu, Tuure Paalanen, sello, Laura Berg, piano. Ohj. 10 e.

Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivän rukoushetki ma 24.10. klo 18.

Hävikkiruoanjako ti 25.10.klo 15.

Lasten messuavustajakoulutus ti 25.10. klo 16. Mukaan voi tulla yksin tai vanhemman kanssa.

Virsi–ilta ke 26.10. klo 18.

Soppapaanu to 27.10. klo 12. Lounas ja hartaus. Vapaaeht. maksu.

Hiljainen viikkomessu to 27.10. klo 17.30.

Tilkka henkii hyvää oloa!

Tilkan vanhassa sotilassairaalassa toimii moderni Esperi Hoivakoti Tilkka. Tarjoamme palveluja ikääntyneille vakituiseen ja väliaikaiseen asumiseen. Voit tulla meille esimerkiksi omaishoitajan vapaan tai putkiremontin ajaksi. Onko teillä käytössänne palveluseteli? Palvelusetelillä voitte valita hoivakotinne itse. Tervetuloa tutustumaan!

010 4088 197 | Tilkan hoivakodit | Mannerheimintie 164, Helsinki

Vuoden kristillinen kirja -ehdokas 2016 R

Malmin seurakunta facebookissa  facebook.com/malminseurakunta

sen sivuilta löytyy yhtä ja toista päätä vaivaavaa.

RAAMATUN käyttöohje 1 L AU R I T H U R É N

on selvillä Raamatun perustiedoista, tulkinnan periaatteista ja keskeisistä teemoista, kokonaisuus hahmottuu ja teksti imaisee mukaansa.

Eksegetiikan professori Lauri Thurénin kirjoittama opas perustuu uusimpaan akateemiseen tietämykseen ja tarjoaa yllättäviäkin näkökulmia. Ammattitermit on siivottu pois, ja teksti on helppolukuista.

Mukaan on pujahtanut kevennyksiä, joita voi lukea hyvillä mielin. Tätä kirjaa uskaltaa suositella jokaiselle Raamatusta kiinnostuneelle.

ISBN 978-951-655-652-2

Muuta ilmoitettavaa K18 Retro-leiri 4.–6.11. Lohirannassa nuorille aikuisille. Hinta 40 e. Tied. Tomi Uimonen, p. 050 380 3759.

Kirkkoherra Heikki Arikan virkaanasettaminen Malmin kirkossa su 6.11.

Messu klo 10, kahvit, ulkona soppatykki. Messuun on kirkkobussikuljetus.

aamattuko vaikeaselkoinen kirja? Kieltämättä

Parhaiten iso kirja avautuu käyttöohjeen avulla. Kun

26 €

Raamatun käyttöohje 1

 Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Asukaskahvila Olohuone to 27.10. klo 13–15.

Monta tietä Raamattuun to 27.10. klo 19. Maahanmuuttajat Vanhassa testamentissa ja muinaisessa Lähi-idässä, tohtorikoulutettava Tero Alstola.

Iltatee.

L AU R I T H U R É N

 Myllykallionrinne 1 F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Kirkkoherranvirasto on auki ma, ti, to, pe 9–12 ja ke 12–18. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9–21 numerosta 09 2340 4302.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 4318. Muina aikoina puhelimitse Taina Viherkari p. 050 380 3532 ja Sini Havas p. 050 380 3531.

La 22.10. klo 12.30–14 Kuntolentopalloa joka lauantai naisille ja miehille, jumppasali C-porras.

Su 23.10. klo 11 Messu, Niemelä, Valojärvi. Klo 11–12 Pyhäkoulu, aloitetaan kirkossa. klo 18 kirkossa: Musiikkia syysillan hämärtyessä. Heli Närhi, sopraano, paula Patosalmi, altto ja Marjukka Andersson, urut ja piano. Bach, Mendelssohn, Vivaldi... vapaa pääsy, ohjelma 10/5e.

Ma 24.10. klo 9–12 Avoin perhekerho.

Klo 17–20.30 Savenvalajat-raamatturyhmä, muovaillaan saviesineitä ja keskustellaan samalla Raamatun kohdista, E-porras. Klo 17.30. Elektroniikkakerho 7–12-vuotiaille, klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus.

Ti 25.10. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Ykkös- ja kakkosluokkalaisten iltapäivä, klo 14 Kryptaklubi 7–12–vuotiaille, klo 18 kokkikurssi. Lisätietoja teijo.junnola@evl.fi. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras 2. krs.

Ke 26.10. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, klo 17 Nuorten Krypta.

Klo 17.30–20 Larun olohuone, mukavaa yhdessäoloa Kirkkokahvilassa.

Tarjolla tähdellinen iltapala: voileipiä ja hedelmäsalaattia, maksu vapaaehtoinen. Klo 19 Viikkomessu, Työrinoja, Valojärvi.

To 27.10. klo 10.30.Töppösryhmä kirkkokahvilassa, tule neulomaan kastetöppösiä lahjaksi kasteperheille.

Klo 12 Torstaipiiri, srk-salissa, Kylli Tikkanen: Maailma vuonna 1000.

Pe 28.9. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille, Klo 12–13 Äiti–vauva treenit jumppasalissa.

Iloista omatoimista liikuntaa äideille ja vauvoille. Klo 16 Sählykerho eka–tokaluokkalaisille jumppasalissa.

La 29.10. klo 12.30–14 Kuntolentopalloa joka lauantai naisille ja miehille, jumppasali C-porras. Perheiden parisuhteen iltapäivä klo 15–18 srk-salissa. Ohjelma: Klo 15 Avaus ja erikoislääkäri, parisuhde- ja perhete-

15

Seurakunnissa tapahtuu 21. – 27.10.

Finland

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

www.karas-sana.fi Kansi Iiris Kallunki Kannen kuva Pekka Rahkonen 22

Lauri Thurén: RAAMATUN KÄYTTÖOHJE 3

Suuresta Jumalasta ja pienistä ihmisistä. Avaa tietä pyhän kirjan maailmaan sarjan itsenäisenä kolmantena osana.

Kysy kirjakauppiaaltasi tai tilaa: tuotemyynti@sana.fi, puh. 0207 681 615

16 Varhaisnuoret  Kouluikäisten kerhot ja tapahtumat mestat.fi > Malmin seurakunta > Tytöt ja pojat

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.30.

Nuorten messu ke klo 18.

Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Meilahti

Seurakunnissa tapahtuu 21. – 27.10.

Pikku Huopalahden asukastalo, vapaaeht. kahvimaksu

Tulossa Su 30.10. klo 11 Vastuuviikon messu, Kirkkokahveilla pastori Robert Shabulinzenze puhuu Vastuuviikon ”Turvassa”– teemasta omiin kokemuksiinsa peilaten; Hän on paennut Kongosta Ruandaan 90–luvulla ja tullut sieltä Suomeen vuonna 2007 perheensä kanssa Ti 1.11. klo 15 Naisten Forum, aihe: ­Hyvä kuolema, Terhokodin kotisairaanhoitaja Päivi Hänninen

klo 9.30 Leikkipuisto Mellunmäessä.

Vanhukselle, joka ei pääse osallistumaan ikäihmisten kirkkopyhän messuun, on mahdollisuus saada ehtoollinen omaan kotiinsa su 30.10.

Ota yhteyttä ma 24.10. klo 9–10 tai to 27.10 klo 13–14; 050 300 5456 /johtava diakoniatyöntekijä Outi Juntunen.

Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 kirkossa, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko

Mikael

 Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe ­10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios.

Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Su 23.10. klo 11 Messu, Ekumeeninen vastuuviikko alkaa, Valkama (l+s), Vuorio (k), Kampin laulu, joht. Kari Turunen Ma 24.10. klo 13 Miesten maanantaiseura, Anssi Saura: Rotuhygienia eli eugeniikka viime vuosisadan alkupuolella, klo 17.30 Raamattupiiri, kerhotila Ti 25.10. klo 9.45 Perhekerho, kerhotila, klo 17 Lähetyspiiri, kerhotila Ke 26.10.klo 11.30 Ateriapalvelulounas ja ruokarukous, klo 13.30 kaikille avoin Keskiviikkokerho, klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli To 27.10. klo 18–20 Nuorten aikuisten olkkari, kerhotilat

 Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802.

Munkkivuoren kirkko Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöija seurakuntatalo den puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14; Itä-Kontula, ostoskeskuksen  Raumantie 3 alue p.09 2340 4840. KontulanMa klo 10 Ikäihmisten jumppa, vetäkaaren ympäristö p.09 2340 4844. jänä Minna Pirinen. Klo 14 MerimiesKivikko, Kurkimäki p.09 2340 4842. kirkkopiiri.

Ma klo 9–10 & to 13–14; Vesala p.09 Ke klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho 2340 4846. Mellunmäki, Fallpakka, Klo 13 Keskiviikkokahvilassa 26.10.

Laakavuori, Östersundom p.09 keittolounas.

2340 4843. AjanvaraukTo klo 16.30–17.15 Lapsikuoset Länsimäen kirkolla ron harjoitukset. (yli Seurama klo 12–12.30 ja Mi6-v.). Klo 18.30 Iltatee.

Ma klo 18 Askartekaelinkirkolla ti klo kunnat 12.30–13. Internelukerho, sesongin verkossa: www. mukaista askartelua. tissä www.helsinginseurakunnat.fi/ helsinginseura- Vetäjänä Marie Tumikael (Toiminta > runen. kunnat.fi Tukea sinulle).

Su 23.10. klo 11 Big Band Messu, saarna Leo Mikaelinkirkko Glad, liturgia Markus Lehti Emännänpolku 1, p. 09 mäki, Tapiola Big Band, joht.

2340 4815 (suntiot) Esko Heikkinen. HowManyMothers Pe 21.10. klo 11 Rukouspiiri.

-lauluyhtye esilaulajana, joht. Anne Su 23.10. klo 11 Messu. Häkkänen, LanViljamaa. Esko Heikkisen säveltämä ja sovittama uudenlainen messu. Kirkkokinen, Makkonen, Viljakainen, Maija Virkkunen, Honkanen. Klo 11 Pyhis. kahvit. Invakuljetus tarvittaessa.

Ma 24.10. klo 9.30 Käsityökerho.

Ke 26.10. klo 18 Arkimessu, HartikaiKlo 9.30 Muskarikahvila. Välipala 1e/ nen, Saarinen, Valtonen. perhe. Klo 11 Pienituloisten ruokaiMunkkiniemen kirkko lu. Lounas 1,50e. Klo 13.30 Mielen­ terveys­ryhmä. Klo 17.15 Share&Care  Tiilipolku 6 -naistenpiiri / women’s group.

Pe klo 18 Rukouspiiri.

Ke 26.10. klo 17 Perheiden iltakahviMa klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30 Avoin päiväkerho. Klo 16–18 Rukousla. Klo 17.30 Kansainvälisen vastuun ilta. Vieraana sairaanhoitaja Aida Mtepalvelu. Läsnä on henkilöitä, jotka rukoilevat kanssasi, jos sitä toivot. ga Tansaniasta. Tulkkaus.

Ti klo 11 Sanan äärellä. Klo 13 OlohuoTo 27.10. klo 10 Eläkejumpparit – ryhmä miehille. Tied. Arto Virkkunen, 040 ne. Tule tapaamaan tuttuja kahvikup580 4989. Klo 13 Torstain päiväkahposen äärellä.

Ke klo 15–16.30 Ensilapsikerho envit. Elämä masennuksen kanssa, haastateltavana Sari Leinonen. Klo 16 Selsimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville. viytyjät-ryhmä, päihteettömyyteen To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki. pyrkiville. Klo 18 Iloinen Kanttorin Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset.

Kööri. Klo 18 Rakkauden voima -raaSu 23.10. ei messua Munkkiniemessä, mattuluennot. Luennoitsijana pastori vaan tervetuloa Big Band Messuun Ilkka Rytilahti Suomen RaamattuopisMunkkivuoren kirkkoon. tolta. Ei ennakkoilm.

Ti 25.10. klo 12 Senioriluento – eläMuuta män eväät, mistä se koostuu?

Vieraana psykologi, fil.lis. Pirkko Lahti, Perhekahvila pe 21.10. klo 9–14 Länsimukana diakoniatyöntekijät. Kahvitarmäen kirkolla. Muskari klo 10.

Ehtoolliskirkko pe 21.10. klo 13.30 joilu. Klo 17 Ompeluilta, lisätiet. leena.­ Kontulan monipuolisessa palvelukeseronen@evl.fi, järj. lapsi- ja p ­ erhetyö Ke 26.10. klo 19 Ilta elävän veden lähkuksessa.

Perhekerho ti 25.10. klo 9.30 päiväkoti teellä. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu.

Sakarinmäessä.

Muuta Perheraamis ti 25.10. klo 17.30–19.30 Leikkipuisto Kipinäpuistossa.

Sururyhmä Sinulle, joka olet menetPerheiden puuhakahvila to 27.10. tänyt läheisesi. Sururyhmä on lähei-

Länsi-Pasilan kappeli  Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780 Su 23.10. klo 11 Pyhäkoulu, klo 14 Messu ja kirkkokahvit, Valkama (l+s), Vuorio (k) Ma 24.10. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, klo 18 Hanna-piiri Ti 25.10. klo 8 Rukousaamiainen, ­aamupala 4/2 e To 27.10. klo 18 Keskusteluilta uskon keskeisitä asioista, mahdollisuus esittää kysymyksiä uskosta ja jakaa ajatuksia. Tutustumme myös katekismukseen

Ruskeasuon seurakuntakeskus  Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

To 20.10. klo 14 Esikoisvauvakerho, klo 18 Raamattukahvila, aihe: Hyväksynnän etsijät ja hylätyn etsijä, yhteistyössä Suomen Raamattuopiston kanssa, mukana pastori Ilkka Rytilahti, kirkkoherra Hannu Ronimus Pe 21.10. klo 10 Perhekerho, klo 11.30 Lounas, hinta 3/1 e La 22.10. klo 13–16 Monikulttuuriset myyjäiset ja Pop up ravintola, järj. kansainvälisen diakonian vapaaehtoisryhmä ja SPR:n Länsi-Helsingin osasto, tarjolla linssikeittoa, leipiä ja salaattia arabialaiseen tapaan (5 e käteinen), kahvia ja kahvileipää (2e). Mahdollisuus ostaa omatekoisia leivonnaisia, hilloja ja Reilun kaupan tuotteita sekä hyväkuntoisia kirpputoritavaroita Ma 24.10. klo 13 Äiti Teresa -piiri Ti 25.10. klo 13 Keskusteluryhmä Kuje Ke 26.10. klo 13–15 Äijäkuppila To 27.10. klo 14 Esikoisvauvakerho, klo 18.30 Yhteislauluilta, suomalaisia yhteislauluja haitarin säestyksellä.

Oman soittimen voi ottaa mukaan, iltapala klo 18 alk.

Muuta Ma 24.10. klo 16–17.30 Kaikille avoin kahvila Pikku Huopalahdessa, Tapanilan asema Tilkantori 12, yhteistyössä

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

sensä kuoleman kautta menettäneille tarkoitettu luottamuksellinen vertaistukiryhmä. Ilm. diakoni Hele-Elina Saarelle 1.11. menn., p. 09 2340 5648, ­hele-elina.­saari@evl.fi. Kokoontumiset tiistaisin 8.11.–29.11. ja 13.12. klo 17–18.30 Pitäjänmäen kirkolla, Turkismiehenkuja 4. Järj. Haagan, Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakunnat.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko  Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–16. Virasto: p. 09 2340 5300, ­oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 13–16. www.helsinginseurakunnat.fi/­ oulunkyla Su 23.10. klo 10 Messu. Savik, Albe­ koglu, Mäkiö. Klo 10 Pyhäkoulu.

Ma 24.10. klo 9.45. Perhekerho.

Klo 20 Jazz-kirkko. Ogeli Big Band, Kosonen. Jazz-jumalanpalvelus YK:n päivänä. Makkaraa myynnissä (myös kasvis) klo 19 alkaen Kirkon Ulkomaanavun ja Amnestyn hyväksi. Vapaa pääsy.

Ti 25.10. klo 17–19 Yksinhuoltajien olohuone.

Ke 26.10. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Pelkonen. Klo 18 Avoin suru­ ryhmä.

To 27.10. klo 19 Konsertti. Helena ­Tenhusen lauluoppilaat. Vapaa pääsy.

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222 Su 23.10. klo 12 Messu. Savik, Helenius.

Ma 24.10. klo 17 Käpylän lähetyspiiri.

Ke 26.10. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18 Hiljaisuuden rukoushetki. Klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri. Aihe: Nura Farah: Aavikon tyttäret ja/tai Rajaa Alsanea: Riadin tytöt.

To 27.10. klo 11 Keittotalkoot.

Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, ­suntiot.­paavali@evl.fi

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20 Su 23.10. klo 10 Messu. Kari Kanala, Minna Kumpukallio. Graduale-kuoro Chorus I, joht. Seppo Välimäki. Kirkkokaljat messun jälkeen.

Ma 24.10. klo 12 Päivärukous Ti 25.10. klo 12 (huom aika!) Avoin Laulupiiri yläkerran seurakuntasalissa Ti 25.10. klo 13–14.30 Ystävyyden kahvila Ti 25.10 klo 13.45–14.30 Lempeää liikuntaa kaiken ikäisille, liikunnan­ ohjaaja Taina Virtanen Ke 26.10. klo 18 Snadi Paavalimessu.

Elina Koivisto, Jukka Ahokas.

Itä-Pasilan Asukastalo  Topparikuja 2 Sunnuntaisin klo 17 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille

Keula  Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Sunnuntaisin klo 17–19.30 Majakkakerho yli 4-vuotiaille

Muuta Pizzaa ja parisuhdetta -ilta Paavalinkirkolla la 29.10. klo 17–19 Päivällinen. Ohjelmassa: Aarni ja Heidi Seppälä esittävät rakkauslauluja, parisuhdekouluttajat Marja Vepsä-Taipale ja Marko Taipale sekä Minka ja Jarkko Hauta-aho käsittelevät parisuhteen kysymyksiä hauskasti ja huumorilla.

Illan isäntäparina Elina ja Vesa Koivisto.

Hinta 10 e / pariskunta, lastenhoito yli 2-vuotiaille 5 e / perhe. Ilmoittautumiset: ­paavali.­srk@evl.fi 21.10. mennessä

Pakila

Maunulan kirkko

Hyvän Paimenen kirkko

 Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 23.10. klo 16 Messu. Heininen, ­Helenius.

Ma 24.10. klo 17 Etsijät-raamattupiiri.

Ke 26.10. klo 13 Syksyn satoa. Esiintyjiä Helsingin konservatoriosta. Laulu, viulu, huilu, piano. Ohjaaja Anitta Ranta. Hapuli. Kahvitarjoilu. Vapaa pääsy.

To 27.10. Lasten musiikkiryhmät ikäryhmittäin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 0–1v. Perhekahvio. Pesonen– Kareinen, Keski-Vähälä. Maksuton, vapaa pääsy.

 Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma–to 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 09 2340 5552.

Su 23.10. klo 11 Käsityöläisten messu.

Leo Norja, Raakel Laaksonen ja Ari Häyrinen. Mukana myös seurakunnan Kutomakerho ja Peittopiiri. Kutomakerho tarjoaa kirkkokahvit, näyttelyssä esiliinoja eri vuosikymmeniltä. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa (Piikintie 17 B). Klo 18 Vanhan musiikin konsertti. Laura Salovaara ja Kirsi Aittola oppilaineen esiintyvät. Vapaa pääsy.

Su 23.10.–30.10. Peittopiirin Äiti Teresa -peittojen näyttely Paimensalissa. Avoinna muiden tilaisuuksien aikaan.

Ma 24.10. klo 18 Vox Sonora -kuoron harjoitukset.

Ti 25.10. klo 9.30–11.30 Perhekerho.

Klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus.

Ke 26.10. klo 17–19 Iltaperhekerho.

Klo 18 Lohdutuksen lauluja -konsertti, musiikkia eri vuosisadoilta.

Mukana Ari Häyrinen, Jussi Hirvonen, Mikko Helenius, Susanna Eronen, ­Sanna ja Tuomas Uusitalo, Susanna Airola, Marja Sollo-Kauppinen ja Totti Toivonen. Musiikkia laulaen, uruilla, pianolla, bandoneonilla ja kitaroilla.

Väliajalla kahvitarjoilu. Vapaa pääsy ja ohjelma.

To 27.10. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

Klo 19 Tulkaa, Yhteinen Pöytä Odottaa! Arkiviikon koruton messu koko perheelle. Klo 17.30 maksuton ruokailu. messun jälkeen teejatkot Yläsalissa.

Voudintie 4 b -kerhohuone Ke 26.10. klo 13 Päiväpiiri. Savik.

Kutomakerho  Teinintie 8 b 2.krs Ke 26.10. klo 18 Hartaus. Savik.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, ­paavali.­srk@­evl.­fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotto: to klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina.

VälKe  Välitalontie 71 Ke 26.10. klo 19 Kutomakerho. Kangaspuita ja muita juttuja käsitöistä kiinnostuneille.

To 27.10. klo 9.30–11.30 Perhekerho.

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4, ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.­fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Nuoret: mestat.fi/pitajanmaki. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue, p. 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue, p. 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous. Tiistaisin myös kahvia ja lahjoitusleipää klo 13.30 asti.

Su 23.10. klo 10 Messu. Kekäläinen, Antturi (s), Heli Kantola. Kirkkokahvit.

Klo 18 ”Mitä ei voi unohtaa” Kaarina Ruusuvirta Trio srk-salissa. Kaarina Ruusuvirta, laulu, sävellykset, tekstit.

Kari Härkönen, piano, Jyrki Myllylä, klarinetti, saksofoni. Trion laulelmallisessa, melodisessa musiikissa soivat jazzin ja kansanmusiikin värit. Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Vapaaeht. kahvimaksu nuorisotyön lähetyskohteen bolivialaisen Gorazon Grande lasten­ kodin hyväksi.

Ma 24.10. klo 17–19 Kaunista kotiin -askarteluilta 3. krs:ssa. Keräyslasista lyhty, ota oma lasi mukaan (tyhjät hillopurkit tai isot kurkkulasit). Materiaalimaksu 4e. Ilm. srk-toimistoon.

Ke 26.10. klo 13 Rukouspiiri.

Klo 18 ­Hiljainen rukous.

To 27.10. klo 10 Perhekerho.

Konalan srk-talo  Kyntäjänt. 4 Ti 25.10. klo 18.30 Tienviittoja Raamatusta, miesten ryhmä ja Varjosta valoon, naisten ryhmä.

Su 30.10. klo 14 Jäähyväismessu.

Antturi, Ahola, Jyrki Myllylä ja Living Waters -seurakuntalaiset. Kutsumme

17

Seurakunnissa tapahtuu 21. – 27.10.

koko kylän viettämään jäähyväismessua. Marraskuun alusta Konalan kirkkonakin tunnettu seurakuntatalo ei ole enää käytössämme.

Pajamäen srk-koti  Pajamäent.14 Pe 21.10. klo 12–13.30 Kammari. ­Lounas 5e.

Ma 24.10. klo 10 Perhekerho.

Ke 26.10. klo 14 Päiväpiiri. Saari.

Muuta Ehtoollishetki ja raamattupiiri ti 25.10. klo 11 Taavinkj. 6. Kekäläinen.

Roihuvuori  Seurakuntatoimisto, Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe 9–12, p. 09 2340 5700, ­roihuvuori.srk@evl.fi Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko  Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Puuro­ kahvila maanantaisin klo 10–11 Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14 ja Päivärukoushetki tiistaisin klo 12.30.

Su 23.10. klo 10 Messu. Nurminen, Vaulas, Filppula, Aurora Reunanen, sopraano.

Ke 26.10. klo 13 Soppakirkko.

Klo 18 ­Iltamessu. Klo 18.30 Lauluja surun keskellä. Yhteislaulutilaisuus seurakuntasalissa, kahvit aulassa klo 18.15. Filppula.

Laajasalon kirkko  Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Laajasalon diakoniapäivystys ma klo 9–11. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Keskipäivän rukoushetki torstaisin klo 12

Su 23.10. klo 12 Lähetyspyhän messu.

Nurminen, Vaulas, Filppula. Messun jälkeen lähetyslounas. Mukana sair.hoit.

Aida Mtega, Tansania.

To 27.10. klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Vilkkilä, Niva-Vilkko. Klo 18 Teologinen opintopiiri. Kaskinen puhuu aiheesta ”Vanhan testamentin tärkein jae”.

Tulossa La 29.10. klo 13–19 Hiljaisuuden retriittipäivä Tammisalon kirkolla. Rukoushetkiä, virikepuhe, ehtoollinen. Lyhyt keskustelu ohjaajan kanssa mahdollinen. Ruokamaksu 5 e. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 26.10. mennessä Arja Vaulas, arja.vaulas@evl.fi, p. 050 5968 858.

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, ­tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, ­helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko  Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–18  Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17, rippihuone.

Pe 21.10. klo 12 Päivärukous.

La 22.10. klo 18 Iltakirkko.

Su 23.10. klo 10 Messu. Saarnajatkot ja kirkkokahvit. Krypta.

Ma 24.10. klo 12 YK:n päivän jumalanpalvelus. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki (Taizé-­ lauluja). Kappeli.

Ti 25.10. klo 12 Päivärukous.

To 26.10. klo 12 Urkuvartti. Hiski Wallenius. Klo 9.30 Anglikaanien aamumessu. Kappeli.

Pe 27.10. klo 12 Viikkomessu.

Johanneksenkirkko  Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 7730, avoinna ma–pe 10–15 La 22.10. klo 18 Ehtoomessu.

Ruoholahden kappeli  Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 Su 23.10. klo 12 Messu.

Ti 25.10. klo 14 Kappelikahvila.

Suomenlinnan kirkko  Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126, avoinna ke–su 12–16 Su 23.10. klo 14 Paluu juurille -konsertti. Valkeat yöt Ensemble. Vapaa pääsy, ohjelma 10e.

Ti 25.10. klo 14 Olkkari. Krypta.

Ke 26.10. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Vanha kirkko  Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 Su 23.10. klo 10 Messu.

Ke 25.10. klo 12 Päivämusiikki. Eerika Saarikoski, urut.

To 26.10. klo 8 Aamumessu.

Pe 27.10. klo 18 Alfa – kysymyksiä elämästä. Kristillisen elämän ja uskon pohdintaa rennossa ilmapiirissä. Kaikille avoin ja maksuton. kokeilealfaa.fi.

Annankulma  Annankatu 14 D Avoin olohuone ke 12–14, to klo 11–14 ja pe klo 9–12 Ke 26.10. klo 12 Lähetystyön hetki. Lyhytfilmejä. Klo 18 Vanha kirkko 190: Tietoa Tyyne-kirkkotekstiiliprojektista.

Agricolaliike  Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, ­facebook.com/stadinlionwings Su 23.10. klo 10 Anglikaanimessu (Eucharist). Kirkkokahvit. Klo 12 Vanhan kaavan messu. Klo 18 Tuomasmessu.

Ti 25.10. klo 8 Diakoniaruokailu. ­Ateria 1 e. Krypta.

Ke 26.10. klo 13 SenioriFoorum. Homeopatian mahdollisuudet, Ritva Lauraeus, klassinen homeopaatti. Klo 19 Agricolamessu. agricolamessu.fi

Studium Catholicum  Ritarikatu 3 A To 27.10. klo 8.30 Ekumeeninen ­rukoushetki.

Lähetyskirkko  Tähtitornink. 18 Su 23.10. klo 15 Messu.

Muuta Sururyhmä läheisensä menettäneille 10.11. alkaen. Mukaan mahtuu 7. Lisät. ja ilm. 4.11. menn. Silvo p. 050 526 4164.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p.

09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Facebook.com/toolonseurakunta.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 21.10. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Raamattua kuunnellen Takkahuone.

Su 23.10. klo 10 Messu. Leinonen, Karjalainen, Tiitu. Kirkkokahvit.

Ma 24.10. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 16 Kitarakerho Takkahuone. Jari Leinonen p. 050 538 2251. Klo 16.30 Merimieskirkkopiiri.

Tervetuloa tutustumaan uuteen Saga Käpylinnaan!

Tervetuloa:

avoimet ovet joka keskiviikko klo 15 -16.

29.10.

Lauantaipäivän avoimet ovet klo 12 – 14

8.11.

Elokuvamusiikkia –konsertti.

Antti ja Sari Saarinen esiintyvät klo 15.

19.11.

Lauantaipäivän avoimet ovet klo 12 – 14

10.12.

Lauantaipäivän avoimet ovet klo 12 – 14

Lisätietoja, esitetilaukset ja yksityiset näytöt puh. 08000 6116 tai laura@sagacare.fi. Kysele myös tilapäisiä asuntoja.

Saga Käpylinna | Myrskyläntie 18 | 00650 Helsinki www.sagacare.fi/kapylinna

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Saga Käpylinna on joulukuussa 2015 Oulunkylän Veräjämäkeen avautunut palvelutalo. Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Voit tulla tutustumaan varaamalla yksityisen asuntonäytön tai osallistumalla tapahtumaan:

18

Seurakunnissa tapahtuu 21. – 27.10.

Sovintoon hankalien tunteiden kanssa 18.–20.11.

Terve tunne-elämä on yksi hyvinvoinnin avain. Epäsopu omien tunteiden kanssa tekee elämän raskaaksi. Viikonlopun tavoitteena on oppia ymmärtämään tunnemekaSaara Kinnunen nismejamme ja tunteiden viestejä sekä kohtaamaan niitä.

Viikonloppu on tarkoitettu henkilökohtaisesta työskentelystä kiinnostuneille ja sielunhoitotyötä tekeville. Osallistuminen edellyttää kokoaikaista mukanaoloa.

Kouluttajina psykoterapeutti, perheneuvoja Saara Kinnunen ja sielunhoitaja, kouluttaja Heljä Markkula Kurssimaksu: 50 € Täysihoitohinta: 160–180 €/hlö Tapahtuma yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa.

Vivamontie 2, 08200 Lohja puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi, vivamo.fi

Töölön kirkko

kansanraamattuseura.fi

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

pitkäaikainen kokemus VERHOILUPISTE

Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@ kotimaa.fi

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Kodin seniorihoivaa.

Oma elämä omassa kodissa on kaikkein tärkeintä. Ota yhteyttä ja räätälöimme kanssasi palvelusuunnitelman.

Diana Care tarjoaa muistihoitajapalvelut, kodinhoidon ja lähihoitajapalvelut.

Soita ja sovi maksuttomasta tutustumiskäynnistä.

Kotimaiset koivusängyt Massiivipuiset sängyt ovat kestäviä ja ekologisia. Värit: luonnonkoivu, pyökki, pähkinä, valkoinen, wenge, musta ja harmaa. Nyt meiltä myös Seniori-mallisto, johon saa moottoripohjan, nousutuen ja turvalaidat.

Mittojen mukaan teetetty matto on kaunis ja käytännöllinen. Sisal on kestävää luonnonkuitua. Mallistossa 4 struktuuria ja 20 eri sävyä.

Sisal-matot mittojen mukaan

 Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340 6321 Pe 21.10. klo 10 Isovanhemmuuden palikat. Keskustelua isovanhemmuudesta. Lisätiedot Matilda Hakkarainen p. 040 833 5858. Klo 10 Avoin perhekerho. Klo 12 Diakoniaruokailu.

Klo 13.15 Hopeapiiri.

Su 23.10. klo 17 Messu. Maisila, Naukkarinen, Tiitu. Kirkkokahvit.

Ma 24.10. klo 12.15 Posliinikerho Pärinäpirtti. Tuula Setälä p. 050 512 2271.

Klo 17 Teatterikerho 1–4-lk. Lisätiedot Tilda Tiljander p. 050 408 1985.

Ti 25.10. klo 12 Diakoniaruokailu.

Klo 13.30 Lähetyspiiri. Terveisiä lähetyskentiltä, Kika Paukkunen. Klo 14.30 Pulmakulma 1–2-lk. Lisätiedot Tilda Tiljander p. 050 408 1985.

Ke 26.10. klo 14–18 Kirkon kahvila.

Klo 17 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Lehtimäki, Maisila.

To 27.10. klo 18 Rukousmessun suunnittelukokous.

Kerhokeskus  Tykistönkatu 8 Pe 21.10. Klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Ma 24.10. klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 26.10. klo 18 Nuortenilta. Lisätiedot Mikko Saari p. 040 837 9291

Muuta

p. 040 581 2124 www.dianacare.fi

www. sope .fi

Ti 25.10. klo 10 Avoin perhekerho Kerhotilat. Klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille. Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer.

Klo 13 Raamattuluento, Hgin Raamattukoulu, luentokahvit. Klo 13 Lähetyspiiri. Retki Vastuuviikon tapahtumaan Paavalin kirkolle. Lähtö Töölön kirkolta 12.30. Klo 17 Puuhakerho 1–7-lk. Takkahuone. Klo 18 Lauluja ja runoja elämän varrelta ystäväkonsertti.

Vapaa pääsy.

Ke 26.10. klo 9–12 Parents & Toddlers Kerhotilat.

To 27.10. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer.

Tervetuloa!

Temppeliaukion lapsikuoro 7–12-vuotiaille lapsille ympäri kantakaupunkia. Kuoro harjoittelee 26.10. lähtien Töölön kirkon seurakuntasalissa keskiviikkoisin klo 16–17. Lisätiedot ja ilm. miina.meurman@edu.hel.fi.

To 27.10. Vastuuviikon retki Annankulmaan Karavaanikahvilaan.

Yhteislähtö Eliten bussipysäkiltä klo 10.30. Paikalla Kika Paukkunen. paluu klo 15.

To 27.10. klo 16 Sählykerho 3–6-lk, Töölön ala-aste, Töölönk. 41–45, Tilda Tiljander p. 050 408 1985.

La 29.10. klo 12–21.30 Musiikillinen Karavaanikahvila Töölön kirkon seurakuntasalissa. Klo 14–16 soitinrakennustyöpaja ja musisointia lapsille, klo 18–20 Baghdad Band ja Maria Gasolina soittavat Lähi-Idän musiikkia.

Kahvila auki klo 14–21.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen.

Kirkkoherranvirastolla ke klo 14– 17.30.

Muuta

SENIORI 90x200 KOLI 160x200 alk. 417€ (491€) 396€ (466€) + turvalaidat

15 5.11. asti

Myymälämalleja -30-60% Malmin raitti 17, Helsinki

puh. 09 669 663, makasiini@sope.fi

avoinna: ti-pe 10-18, la 10-16

Kirkkoherranvirasto on suljettu muuton vuoksi to 3.–pe 4.11. Myös asiakaspalvelunumero on suljettu.

Palvelemme uusissa tiloissa Mechelininkatu 32aB ma 7.11. alkaen.

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451.

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Matteuksenkirkko  Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 Pe 21.10 klo 12 Perjantaipöytä.

Su 23.10. klo 10 Messu. Pakarinen, Alava, Koskimäki, Vanhamäki ja Saimi Kautonen sekä Itä-Sointu. Kirsi Koskimäen lähtöjuhla. Klo 14 Englanninkielinen messu.

Ma 24.10. klo 11–13 Neulekerho.

Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Ti 25.10. klo 14 Raamattupiiri.

Klo 17–18.30 Yhteinen iltaruoka.

Maistuvaa kotiruokaa kaikenikäisille hintaan 1 eur/hlö.

Ke 26.10. klo 12.45 Laulut soikoon!

Puotilan kappeli  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 20.10. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Vanhamäki.

Ti 25.10. klo 13–16 Puotilan olohuone.

Klo 14 Eeva Palje: Lauri Viidasta ja hänen runoistaan.

To 27.10. klo 18 Kappelimessu. Pakarinen ja Kakkonen.

Vartiokylän kirkko  Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 Su 23.10. klo 11 Venäjänkielinen messu.

To 27.10 klo 18 Kuntonyrkkeily

Tulossa Tule ideoimaan Matteuksenkirkon iltamessua, jota vietetään sunnuntaisin klo 17, alkaen 8.1.2017. Ideoidaan yhdessä Matteuksenkirkolla messun jälkeen 30.10.

Alakouluikäisten syysleiri Korpirauhassa 4.–6.11.2016. Ilmoittautumiset seurakunnan nettisivuilla 23.10. mennessä. Valitse sivuilta toiminta > kouluikäiset. Lisätietoja Johannes Joenpellolta 09 2340 6460.

Vuosaari  Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13.

Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

Vuosaaren kirkko  Satamasaarentie 7 Pe 21.10. klo 18 Kuninkaan ilta. Arto Antturi & Gee Gee band, Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Lapsille pyhäkoulu.

Su 23.10. klo 11 Messu. Liturgia Antti Pesonen, saarna Lauri Holma, ja kanttorina Hanna Virtanen, diakoniatyöntekijä Heidi Viita-Virtanen. Naiskuoro Sillattaret.

Ma 24.10. klo 12 Iltapäiväpiiri.

Ti 25.10. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 26.10. klo 18 Kantaattikuoro.

To 27.10. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro.

Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Katukappeli  Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Ti 25.10. klo 13 Rukouspiiri.

Ke 26.10. klo17.30 Alfa-kurssi. ilm. Antti Pesonen To 27.10. klo 16–17 Pappi paikalla.

Klo 18 Iltakirkko. Samuel Paananen ja Eeva Jurmu.

Merirasti-kappeli  Jaluspolku 3, p. 2340 6552, 050 541 2119 Ma 24.10. klo 13 Iltaruskopiiri. Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 25.10. klo 14 Askeleita Suomeen.

Keskustelua suomeksi ja venäjäksi.

Ke 26.10. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 27.10. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Lectio Divina. Raamatun sanojen sulattelua ja elämänkokemusten kuulostelua rukoushiljaisuudessa sekä ajatusten kuuntelevaa jakamista keskinäisessä luottamuksessa.

La 5.11. klo 10–15 Hiljaisuuden päivä.

Pyhäinpäivän hiljaisuutta, retriittilepoa, rukoushetkiä ja teemapöytiä.

Ohjaajina Tiina Ahonen ja Lea Purhonen. Hinta 10e sisältää ohjelman, keittolounaan ja kahvittelut. Maksu käteisellä paikan päällä. Ilmoittautuminen ja ruokavaliotiedot viimeistään ti 1.11. tiina.ahonen(at)evl.fi tai 050 467 1238.

Albatross  Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 21.10. klo 13 Café Outolintu. Avoin kahvila, jossa tarjolla kahvit, vapaaehtoinen kahvimaksu, pientä ohjelmaa ja loppuhartaus. Aihe: Levosta käsin.

Ti 25.10. klo 9.30 Musiikillinen perhekerho.

Myrskylintu  Solvikinkatu 11 To 27.10. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Muuta Kävelyseuraa Vuosaaressa ke 26.10. klo 15 alkaen. Lähtö Mosaiikkitorilta, Columbuksen sisäänkäynnin vierestä.

Mukana Merja-vapaaehtoinen.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538 To 27.10. klo 8.30–15 Muut kaikki hylkää -projektin päätösseminaari Seurakuntien talolla. Projekti on selvittänyt ja kehittänyt mahdollisuuksia vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin vastaamisessa. Johtopäätöksistä kertoo sairaalapastori Merja Hållfast.

Lisäksi aiheina mm. saattohoidon vapaaehtoistyö Suomessa, saattohoidon vapaaehtoistyö Tansaniassa, sairaanhoitaja Aida Mtega, sekä hyvä kumppanuus yhteistyön pohjana, sosiaali- ja terveysviraston palvelualuejohtaja Merja Etholén-Rönnberg. Vapaa pääsy.

Ilm. ma 25.10 menn. p. 09 2340 2538/ ysk.diakonia@evl.fi.

Kampin kappeli  Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 21.10. klo 18 Iltahartaus. Leith Arar, viulu.

Näkövammaistyö  P. 09 2340 2549 Pe 21.10. klo 15–18 Lähetysaskartelupiirin talkooilta Seurakuntien talolla.

Ke 26.10. klo 13 Ikäihmisten ryhmä Seurakuntien talolla.

International Ev. Church Worship Services (in English) every Sunday 10:00, Tammisalo Church, Väylänrinne 1 & 13:00, Mission Church, Tähtitorninkatu 18. Coffee and fellowship after the service. Join us to worship God with people from many nations!

Sunday School (10:00 service) for ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English.

More information on Community Groups, Alpha courses, language courses, deaconal support and other events on www.church.fi.

19

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Taistelu totuudesta Luonnontieteestä etsitään vastauksia kysymyksiin moraalista ja elämän tarkoituksesta.

Teksti Tuija Pyhäranta Kuvitus Jarkko Peltoluhta

O

lisiko filosofien aika luovuttaa moraalin tutkimus biologien käsiin?

Niin ehdotti arvostettu biologi ­Edward O. Wilson jo vuonna 1975.

Wilsonin ehdotus on esimerkki tiedeuskosta, sanoi Uppsalan yliopiston uskonnonfilosofian professori Mikael Stenmark viime viikolla Helsingin yliopistolla pidetyssä seminaarissa. Sen järjesti luonnontieteen, teologian ja filosofian välistä keskustelua edistämään pyrkivä Areiopagi-­projekti.

Stenmarkin mukaan luonnontieteen kiistattomat saavutukset ovat saaneet osan ihmisistä uskomaan, ettei luonnontieteellä ole rajoja. Hän korosti, että tiedeuskolla on erilaisia muotoja. Tiedeuskovainen voi esimerkiksi ajatella, että voimme saada tietoa maailmasta vain luonnontieteen avulla, tai että vain sellaiset asiat ovat todella olemassa, jotka voidaan selvittää luonnontieteen keinoin. Äärimmillään tiedeusko tarkoittaa ajattelua, jonka mukaan meillä on rationaalinen oikeutus uskoa vain siihen, mikä voidaan tieteellisesti todistaa.

Tiedeuskon kiistanalaisuudesta huolimatta Stenmark kehotti ottamaan tiedeuskon vakavasti.

– Kukaan ei tiedä, missä luonnontieteen rajat kulkevat.

Saattaa olla, että ne ovat kauempana kuin uskomme.

Kriitikoiden mukaan tällaista ajattelua ei todellisuudessa esiinny, vaan tiedeusko on olkinukke, jonka avulla esimerkiksi uskonnolliset ihmiset pyrkivät ajamaan omia päämääriään. De Ridderin mukaan ainakin populaari tiedekirjallisuus on kuitenkin täynnä tiedeuskoa.

– Niissä väitetään, että luonnontiede pystyy vastaamaan suuriin kysymyksiin esimerkiksi elämän tarkoituksesta tai Jumalan olemassaolosta.

Väitteensä tueksi de Ridder listasi esimerkkejä suosittujen tiedekirjoittajien kuten Sam Harrisin ja Daniel Dennetin tuotannosta. Erityisesti hän tarkasteli maanmiehensä, biologi Frans de Waalin ajattelua.

De Waal on tutkimuksillaan osoittanut, että eläinyhteisöissä esiintyy empatiaa. Hän väittää, ettei selviytymistämme ole edistänyt itsekäs vaan päinvastoin sosiaalinen ja moraalinen käytös. De Waalin mukaan meidän tulisikin rakentaa käsitystämme moraalista näiden havaintojen pohjalta.

– Tämä kaikki on hyvin kiinnostavaa, mutta mitä tekemistä tällä on etiikan kanssa, de Ridder kysyi.

Hän muistutti, että on olemassa ero sen välillä, miten asiat ovat ja miten niiden tulisi olla. Etiikka käsittelee sitä, miten asioiden tulisi olla. Moraalin ei yleensä ajatella perustuvan sillä saavutettaviin etuihin, vaan sitä pidetään ehdottomana.

– De Waal sanoo, että aikoo käsitellä suurta kysymystä moraalista, mutta hän näyttääkin meille vain rakennuspalikat, jotka synnyttävät moraalista käytöstä. Se ei ole sama asia.

De Ridderin mielestä tiedeusko on haitallista, sillä se heikentää tieteen auktoriteettia. Jos luonnontieteen tuloksista etsitään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, vastaukset näihin perustaviin kysymyksiin muuttuvat tieteen kehittyessä. Se saa tieteen vaikuttamaan ailahtelevaiselta.

Tiedeusko on de Ridderin mukaan usein sidoksissa naturalistiseen ja uskonnonvastaiseen maailmankuvaan, mikä synnyttää mielikuvan uskonnonvastaisesta tieteestä. ­Uskonnolliset ihmiset saattavat mielikuvan vuoksi hyljeksiä luonnontieteitä.

”

Kukaan ei tiedä, missä luonnon­ tieteen rajat kulkevat. Saattaa olla, että ne ovat kauempana kuin uskomme.”

Uskonnonfilosofian professori Mikael Stenmark

Tiedon lisäksi tarvitaan viisautta erityisesti sen päättämiseksi, miten tietoa sovelletaan, sanoi kommenttipuheenvuorossaan Aalto-yliopiston teknillisen kemian emerita­ professori Outi Krause.

– Meillä on liian monta esimerkkiä siitä, kuinka uutta tieteellistä tietoa on käytetty väärin tuhoamiseen.

Tieteen popularisoinnissa esiintyvään tiedeuskoon Krause kertoi suhtautuvansa kriittisesti. Hänen mukaansa taustalla saattaa olla tieteentekijöiden huoli rahoituksesta, joka perustuu paitsi tutkimuksen tieteelliseen merkitykseen myös sen vaikutukseen yhteiskunnassa.

Yleisön mielenkiinnon takaamiseksi saattaa syntyä houkutus pyrkiä vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, joihin tutkimustulokset eivät anna vastausta. Krausesta silloin on vaarana, että luonnontiede viedään sellaisille alueille, joilla sen metodit eivät ole päteviä.

Onko tiedeusko olkinukke? Filosofian apulaisprofessori Jeroen de Ridder Amsterdamin vapaasta yliopistosta kertoi omassa puheenvuorossaan törmäävänsä kysymykseen usein. Hän johtaa tutkimushanketta, joka tutkii tiedeuskon ilmenemistä ja etsii sille vaihtoehtoja.

– Pohdimme, miten luonnontiede voidaan ottaa vakavasti ilman, että se on ainoa asia, jonka otamme vakavasti.

De Ridder määritteli tiedeuskon näkemykseksi, jonka mukaan luonnontiede on ainoa tai ainakin paras lähde tiedolle itsestämme ja maailmasta. Hän huomautti, että näkemys sulkee pois esimerkiksi filosofian, humanistisen tutkimuksen ja uskonnolliset traditiot.

Tieteenalojen kamppailu.

Tulisiko vastausta elämän suuriin kysymyksiin etsiä teologian, filosofian vai luonnontieteen keinoin?

20

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

neniälittereK Halavatun hyvät paperit

L

uther Plus -tapahtumassa viime viikolla pöhistiin, että kirkko alkaisi kirjoittaa papereita paperittomille. Omatekoisten henkilöllisyystodistusten väärentäminen sai heti kannatusta.

Kirkon hyytävää avuliaisuutta kannattaa hyödyntää, sillä maassamme on myös kasvava joukko ihmisiä, joilta puuttuu kalastuskortti. Kai kirkkoherranvirastoissa voidaan printata myös sudenkaatolupia ja miksei myös oikeuksia moskeijan rakentamiseen.

Papereiden uskottavuus tosin on kyseenalainen.

Kirkko ja kaupungin tulevalle päätoimittajalle eräs seurakunta kirjoitti liki 30 vuotta sitten työtodistuksen, jossa kehuttiin, että hän on ”halavatun hyvä jätkä”. Tämä jätkä oli Kirkko ja kaupungin toimittajanakin tovin 1990-luvun lopulla. Sittemmin tämä mediapersoona on vaellellut vapaana vuosikausia ilman varsinaista työpaikkaa. Mepä olemme armoyhteisö.

Jos hyvät jätkät eivät kelpaa muualle töihin, niin kirkon syli on tuhlaajapojille avoin. Tervetuloa, Jaakko.

Lakiasioita

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2273 Lehti ilmestyy torstaisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %.

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä.

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

010 2715 100 Teemme myös kotikäyntejä!

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit

alkaen 1595e. varatuomari Mirja Kokko

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

044 9339 242

www.stickdent.com

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi lakimies Katariina Kuusiluoma

Lakiasioita

TURVAA LÄHEISESI lakiasiantuntija Virpi Mikkonen

Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

www.valomerkki.fi

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa Tarvittaessa 3kk a aika Toimenpiteen jälkeen teemme korotonta maksu uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi

73. vuosikerta

Hammashoitoa

Kauneudenhoitoa Eläkeläisten permanenttipak. 65 €, väripaketti 65 €, leikkaus 18-22 €.

Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Ostetaan Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 09 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515

Henkilökohtaista Kun haluat vastata henkilökohtaista ilmoitukseen, lähetä kirje osoitteella Kirkko&kaupunki, ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki ja kuoreen nimimerkki kenelle vastaat.

Oletteko n. 70-v. reipas optimistityttö Itä-Helsingistä. Täällä savuton raitis ukki odottaa kirjettäsi.

Nimim. Yhteiset harrastukset.

Asianajajia

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi Ostetaan taidetta, keramiikkaa, valaisimia & 50-luvun huonekaluja. Erityisesti vanhat venäläiset ikonit. Ostetaan myös kuolinpesät, varastot & vintit. Mannerheimintie 39, Helsinki. 044 957 3258.

Kuolinpesät, vintit, varastot ym. kodinirtainta mm. lasia, posliinia, lp-levyjä ym.

Käteisellä noutaen. P. 040 751 4464.

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805 Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-5588 078 Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne käteisellä. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Vuokralle tarjotaan Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-947 0181.

Ostetaan kiinteistöjä Ostan tai vuokraan järvenrantamökin, sähkö, kaivo, oma tontti eduksi.

Väliltä Hki-Salo. Tarjoa 050 300 7624.

Ostetaan huoneistoja

RAHAA HETI

Myy asuntosi meille Voit jäädä asumaan Soita rohkeasti H:gin Asunnon Osto p. 050 408 1899 Naimisissa olevat pappi ja hr-asiantuntija etsivät parvekkeellista kolmiota perheen perustamiseen (remontoitavatkin käy). Pidämme ruoanlaitosta ja toisistamme. 040 7429 740/Emma tai hjluoto@gmail.com Auta pientä perhettä toteuttamaan unelma omasta kodista. Etsimme kohtuuhint. 3h+k MunkkiniemiMunkkivuori-Etelä-Haaga. Myy kotisi hyviin käsiin! Ville 050 548 5673 Väh. 70 m² 3h/4h+k putkiremontoitu asunto keskusta – Munkkiniemi.

Hp. max. 400 t€ p. 0500 190 421 PERIKUNNAT, VÄLITTÄJÄT, LAKIMIEHET! 1-2 h+k/kk raitiotielinjan varrelta.

Miel. remontoitava. P. 0400 421 000.

Hautauspalveluja

Palveleva hautakiviveistämö pääkaupunkiseudulla Kaikki hautakivialan työt

vuodesta 1922

Veloitukseton arviointipalvelu

Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, 00710 Hki 09 - 3876 284 www.kivilevander.fi kivi.levander@kivilevander.fi

21

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Palveluja tarjotaan

Rakennusala

Seurat HERÄNNÄISSEURAT

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

p. 040-411 4370

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet. Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ EDULLISESTI TERTO LKV www.terto.fi · info@terto.fi 045 1370 425 Välityspalkkio alk. 560 €.

Parturi-kampaaja, terveydenhuollon ammattilainen: jalkojenhoito, kotikäyntejä.

Elisabeth: 040 595 6843.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 Kuolinpesien, vinttien ja kellareiden tyhjennykset. Kaikki pois.

Loppusiivous, remontti- ja kierrätyspalvelu. P. 0466 418 728

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Apin Kotiapu muutot, kalusteiden kokoamiset, remontit, pihatyöt, ICT-työt, tietokoneet, tv:t yms.

0400 580 950, api@apinkotiapu.fi

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti

MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit.

P. 050 431 0175.

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Kotipalvelua 27 v. kokemuksella. Lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet, toiveet.

Pia Matalalampi 050 431 5536

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

Catering Luova P. 044 231 2758 info@cateringluova.fi

050 926 6203

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205 WWW.0502205.FI

Syysremontin tarvitsijat

www.teknokate.fi Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista • huoneisto- ja • kylpyhuoneremontit • saunaremontit • parkettiasennukset Luotettavasti ja edullisesti!

Pyydä ilmainen arviointi!

Tekno-Kate Oy teknokatekalev@gmail.com

040 565 6754/Kalev Kink

Maalausliike Arja Ulmanen p. 041 5066 577 REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

SIIVOUSPALVELUT Kodinapu helmi

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com Luotettavasti ja ahkerasti Siivoukset, ikkunoiden ja saunojen pesut.

Seniorisiivous - 24 % puh. 045 638 5774 Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

Ikkunanpesu, siivous, mattojen pesu /ym. siivoukseen liittyvää.

P. 046 944 8383

p. 09 387 3215

BREMERIN KIVI

Saneeraus Pe-Ry Tmi 0400 819 757

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 23.10. klo 13.30 Myös isämme uskoivat ennen Abrahamin jälkeläiset (Joh. 8:31-59) – Eeva Pouke Terveisiä Tansaniasta – Tinja Halunen

Tilaisuuksia JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Ti 25.10. klo 18.30 Rekolan kirkko, Vantaa PASTORI SEPPO JUNTUNEN

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit ja -aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Puhuu aiheesta: Varjele sydäntäsi Musiikissa: Hillel Tokazier

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674739

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 %

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kotisiivousta, ikkunanpesua ym. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi

Vuokrata halutaan Vuokrata halutaan ilmoitusten vastaanotto ja hinnat:

• ilmoitus maksetaan tilille Nordea FI6015733000000710 Oko FI7050000110029559 • ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähköpostilla ilmoitusmyynti@kotimaa.fi tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä • kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 24 %): 3 riviä (minimi) hinta 32,24 e 4-5 riviä hinta 48,36 e 6-7 riviä hinta 64,48 e Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä.

Lisätietoja p. 020 754 2273 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

Pienet ja isommat remonttikohteet.

Maalaus, kaakelointi, lattiat, tapetit, kirvesmiestyöt ym.

Syyshintaan! Ilmainen arviointi.

Kotitalousvähennys. Tarvikeale!

Siivouspalveluja

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

Myydään hautakiviä

10 0 % suomalainen

To 20.10. klo 18.30 Matinkpli, Liisankatu 3, Espoo; kahvit klo 18.

Su 23.10. klo 10 kirkkopyhä Rajamäen kko, Patruunantie 7, Nurmijärvi; messu ja seurat. Klo 15 kotiseurat Murtoniemellä, J. Forssellin k. 8, Loviisa. Klo 16 Pitäjäntupa, Kirkonmäent. 2, Espoo. Kahvit klo 15.30.

Klo 16 Seuratupa, Salmomonk.

17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); mm.

Aaro Panula, P. Simojoki, J. Elenius.

Ke 26.10. klo 19 Körttikodilla, Ratak. 1 a A 3, 3.krs.

To 27.10. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu, saarna Piia Rytilä; Kallion kko, It. Papink. 2.

Kaikille avoimet musiikkiharj. klo 17.

Bibliodraamaryhmä Seuratuvalla la 12.11., 19.11., 26.11. klo 15-19.

Tied.& ilm. aluesiht. p. 0400 882 251, 4.11. menn.

Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 Espoon Kivituote, Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

4 Yksiö/kaksio (min. 35 m2) Töölö, Kamppi, Kallio, Lauttasaari, Munkkiniemi. Puh: 050 336 8899

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.valomerkki.fi

Viikon vinkki ACKTÉ-KLUBI

Vaihteeksi vaakatasossa Konserttivieraalle tarjotaan vaihtoehto istumiselle, kun Eero Hämeenniemi improvisoi pianolla barokkimusiikkiin, jazziin ja intialaisiin musiikkityyleihin perustuvassa Meditaatiokonsertissa Kallion kirkossa. Perinteisen istuma-asennon sijaan konsertissa voi käydä makuulleen lattialle oman alustan päälle. Eikö pötköttämisessä piile nukahtamisen vaara?

– En usko. Flyygelin ääni kyllä herättää nukkujat tai vähintään peittää kuorsauksen, Hämeenniemi lupaa.

Meditaatiokonsertti torstaina 27.10. kello 19 Ackté-klubilla Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2.

Radio&TV

Virtojen varsilla. Tutkija Tero Alstola asuu hollantilaisessa Leidenin kaupungissa. Hän ei juuri puhu hollantia, sillä akateemisen työyhteisön kieli on englanti. – Se tuottaa tunteen siitä, että on yhteiskunnassa ulkopuolinen. Täällä olen oppinut, miten valtava merkitys kielen oppimisella on kotoutumiselle.

YLE Radio 1 87,9 MHz Su 23.10. klo 10 Jumalanpalvelus Nivalan kirkosta. Virret: 601: 1,3,5, 332b, 442: 1,2,5, 329: 1,4,5. Klo 11 Ortodoksinen liturgia Kuopiosta. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus.

Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: Pe 21.10. Pastori Ville Tikkanen.

Erityisdiakoni Sinikka Vilen.

La 22.10. Pastori Marko Patronen.

Diakoni Veli-Matti Hautala.

Ma 24.10. Pääsihteeri Mari Pöntinen. Raamatunlukua.

Ti 25.10. Uskontokasvatussihteeri Pekka Y Hiltunen. Kapteeni Maarit Vuollet (Pelastusarmeija).

Ke 26.10. Professori Paavo Kettunen. Kappalainen Jussi Koivisto.

To 27.10. Lastenohjaaja Therese Ngouthin. Hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää.

Radio Dei 89 (101,9) MHz Su 23.10. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 22.10. klo 15.10 Pisara. Jumala ompi linnamme -virrellä on 1500 vuotta historiaa. Töölön seurakunnan pappi Tuomas Meurman (Ps. 46:2-5). Uusinta ma 24.10. klo 11.05.

Baabelin vankeus vai vap Siirtolaisuudessa ja monikulttuurisissa yhteiskunnissa ei ole mitään uutta, Babyloniaan pakkosiirrettyjä juudalaisia tutkiva Tero Alstola muistuttaa.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Suvi Tuominen

R

ein-joki virtaa halki hollantilaisen Leidenin kaupungin, joka on tutkija Tero Alstolan asuin- ja työpaikka. Mutta työpöytänsä ääressä hän siirtyy Eufrat-joelle, 500- ja 400-luvuille ennen ajanlaskua alkua. Alstola tutkii väitöskirjassaan juudalaisia siirtolaisia Babyloniassa.

Ei, Alstola ei ole tehnyt kirjoitusvirhettä. Juutalaisista voidaan puhua vasta paljon myöhemmin.

Alstolan kiinnostus keskittyy Juudan valtakunnan asukkaisiin eli juudalaisiin, jotka Babylonian ku-

ningas pakkosiirsi Eufratin varsia viljelemään.

Vanha testamentti piirtää pakkosiirtolaisuuden vuosista synkän kuvan: kanteleet ripustettiin pajuihin ja virtojen vierillä itkettiin.

Olihan pakkosiirtolaisuus raskas juurilta repimisen kokemus, Tero Alstola toteaa.

– Eliitti menetti paljon: Juudassa he olivat arvostettuja työntekijöitä, Babyloniassa osa joutui maanviljelijöiksi. Sosiaalinen lasku oli heille suuri.

Babyloniaan siirrettiin yhteiskunnan yläluokka, sillä se oli tehokas tapa rangaista. Juuda oli jo osa Babylonian vaikutuspiiriä, mutta itsenäisyyttä havittelevat juudalaiset kapinakuninkaat pistivät keskusvaltaan liikettä.

– Babylonialla oli myös talou-

dellisia intressejä. Alueella oli hyvät viljelyolosuhteet mutta pulaa työvoimasta, Alstola kertoo.

– Alueella oli paljon etnisiä vähemmistöjä, esimerkiksi filistealaisia ja egyptiläisiä. On itse asiassa vaikea määrittää, ketkä olivat babylonialaisia ja ketkä eivät.

Suurin osa siirtolaisista asui maaseudulla. He saivat vapaasti kartuttaa omaisuuttaan mutta valtion antamasta maapalstasta ei saanut luopua. Maaseudun menestyjältä vaadittiin bisnesvainua. Sen sijaan kaupungeissa työskentelevä hallintovirkamies saattoi kokea nopeankin sosiaalisen nousun.

Babylonian hallinnon työpaikat olivat avoimia eri taustoista tuleville ihmisille, mutta selvä raja kulki byrokratian ja temppelikultin välissä. Babylonialaisen uskonnon avaimet olivat babylonialaisten käsissä.

– Se ei silti tarkoittanut, etteivätkö myös siirtolaiset olisi voineet osallistua babylonialaisten jumalien palvontaan. Lapselle annettiin usein nimi, jossa näkyi jokin jumala: Marduk on antanut pojan, Alstola sanoo.

– Siirtolaiset eivät harjoittaneet vain omaa uskontoaan vaan ottivat vaikutteita babylonialaisesta uskonnosta. Se pätee myös juudalaisiin.

Alstolan mukaan kehitys kohti monoteismia ja nykyisen kaltaista juutalaisuutta oli pitkä ja hidas.

Siitä, että juudalaiset palvoivat monia jumalia, on paljon todisteita.

– Aseran palvonnasta löytyy arkeologista aineistoa ja viittauksia Vanhassa testamentissa. Tuskin Baalin palvontaa olisi kritisoitu voimakkaasti, jos sitä ei olisi lainkaan harjoitettu. Vaikuttaa siltä, että Jahven erityisyyttä korostava liike syntyy vasta 600-luvulla ja sysää liikkeelle kehityksen kohti monoteismia, Alstola sanoo.

– Osa pakkosiirtolaisten jälkeläisistä palasi aikanaan Juudaan.

Jotkin Vanhan testamentin tekstit ovat reaktiota siihen, että Juudaan paluun jälkeen on tullut tarve korostaa omaa identiteettiä. Esimerkiksi Esran ja Nehemian kirjoissa tuomitaan seka-avioliitot.

Pakkosiirtolaisuuden trauman käsittely on Vanhan testamentin keskeinen teema.

Keskustelua avioliittolaista Tulkaa kaikki -liike järjestää Kirkko valintojen edessä -teematapaamisen lauantaina 22.10. kello 13–16 Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Tilaisuudessa käsitellään avioliittolakia sekä kirkon toimintatapoja ja organisaation muutoksia. Alustajiksi ovat lupautuneet Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kangas ja kirkon tulevaisuuskomitean sihteeri Juha Meriläinen. Kommenttipuheenvuoron käyttävät kirkolliskokousedustaja Kalervo Salo ja kirkkovaltuutettu Susanna Airola. Tilaisuuden juontaa kirkolliskokousedustaja Jaakko Weuro.

Onko usko tyhmää?

Millä perusteilla järkevänä itseään pitävä ihminen voi olla kristitty? Keskiviikkona 26.10. kello 19 Kallion kirkon kappelissa, Itäinen papinkatu 2, neljä ihmistä keskustelee uskosta ja sen perusteista. Uskon ydinasioista keskustelevat psykiatrian professori Matti O. Huttunen, ilmastotutkija Laura Riuttanen, filosofi Lauri Järvilehto ja uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala kirkkoherra Teemu Laajasalon johdolla. Puheenvuorojen lomassa oopperalaulaja Oskari Nokso-Koivisto ja taiteilija Mikko Helenius esittävät improvisaation Katekismuksen teksteistä.

Rukoushelmiä ja turvapaikanhakijoita

paus?

Tutkija Tero Alstola puhuu torstaina 27.10. kello 19 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Aiheena on Maahanmuuttajat Vanhassa testamentissa ja muinaisessa Lähi-idässä.

Martin Lönnebon suunnittelemia rukoushelmiä kootaan torstaina 27.10. kello 11–13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Samalla voit rukoilla maailman kriisialueilta paenneiden lähimmäistemme puolesta. Turvapaikanhakijat vierailevat Annankulmassa kello 13–14 ja kertovat oman tarinansa siitä, miksi joutuivat jättämään kotinsa. Tuomiokirkkoseurakunta pyysi seurakuntalaisia kuvaamaan ne viisi tavaraa, jotka ottaisi mukaan, jos joutuisi lähtemään kodistaan kiireessä katastrofin keskeltä. Nämä kuvat ovat esillä Annankulmassa kello 11–14. Tapahtuma on osa ekumeenista vastuuviikkoa, jota vietetään 23.–30.10.

Vietä päivä hiljentyen Malminkartanon kappelissa, Vellikellonpolku 8, vietetään lauantaina 29.10. hil-

Musiikkia kirkoissa

jaisuuden päivää kello 10–16. Ohjaajina toimivat Maritta Laiho, Konsta Korhonen ja Sirkku Rintamäki. Tilaisuudessa voi maksaa vapaaehtoisen ruokarahan.

Ilmoittautuminen viimeistään maanantaina 24.10. Kannelmäen kirkkoherranvirastoon, Vanhaistentie 6, p. 09 23403800, kannelmaki.srk@evl.fi.

Samana päivänä vietetään myös hiljaisuuden retriitti kello 13–19 Tammisalon kirkolla, Väylänrinne 1. Luvassa on rukoushetkiä, ehtoollisenvietto ja mahdollisuus varata lyhyt keskusteluaika ohjaajan kanssa. Ruokamaksu on 5 euroa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut keskiviikkoon 26.10. mennessä Arja Vaulakselle, p. 050596 8858, arja. vaulas@evl.fi.

Perjantai 21.10.

Time to Share klo 19.30 Temppeliaukion kirkossa. Weimarin musiikkiakatemian pop-jazz-kuoro VOCompany. Sting, Meergard, Gabriel, Laing, Muse, Forster, Rodgers.

Lauantai 22.10.

Pizzaa ja parisuhdetta -iltaa vietetään Paavalinkirkolla, Sammatintie 5, lauantaina 29.10. kello 17–19. Silloin voi nauttia puolisonsa kanssa yhteisestä illasta hyvän ruoan ja ohjelman parissa. Ruoan jälkeen Poika ja Maria -duo esittää rakkauslauluja. Lisäksi ohjelmassa on puhetta parisuhteesta huumorilla. Pizzapäivällisen hinta on 10 euroa pariskunnnalta, lastenhoito yli 2-vuotiaille 5 euroa. Ilmoittautumiset osoitteeseen paavali.srk@evl.fi perjantaihin 21.10. mennessä. Lisätietoja: elina.koivisto@evl.fi

Virsilaulua klo 14 Kallion seurakuntakodissa. Mm. pyhäinpäivän virsiä, säestää Jari Koivistoinen.

Kolme päivää, kolme yötä klo 15.30 Pyhän Marian kirkossa, Mäntytie 2. Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat 85 v. Levyn julkaisu. Liput 15 / 10 e.

Hyväntekeväisyyskonsertti klo 18 Kallion kirkossa. Sopraano Soile Isokoski, huilisti Mari Uusitalo, nuori urkuvirtuoosi Pétur Sakari. Liput 25 e Ticketmasterista. Tuotto Aivosäätiön kautta aivojen ja hermoston tutkimukseen.

Kymmenin kielin – kantele & ystävät klo 18 Temppeliaukion kirkossa.

Juulia Pölönen, kantele, Isa Halme, viulu, Pauliina Haustein, sello. Suomalaista ja ranskalaista musiikkia sekä improvisaatiota. Liput 12 / 6 e.

Oletko hyvä kuuntelija?

Sunnuntai 23.10.

Pizzaa ja parisuhdetta

Palveleva puhelin ja Kampin kappeli etsivät uusia vapaaehtoisia päivystäjiä.

Palvelevassa puhelimessa edellytetään vaitiolovelvollisuuden noudattamista ja mahdollisuutta päivystää myös iltaisin. Kampin kappeliin etsitään sosiaalitai terveydenhuollon tai kirkon alojen ammattilaisia tai opiskelijoita. Vapaaehtoisilla tulisi olla mahdollisuus toimia myös päivisin tai viikonloppuisin. Hakuaikaa tehtäviin on tiistaihin 15.11. asti.

Hakemuksen voi täyttää osoitteessa helsinginseurakunnat.fi/pp.

Bussikyydillä kirkkoon Haagan seurakunta joutui luopumaan Hakavuoren kirkosta homeongelmien vuoksi. Pohjois-Haagasta järjestetään bussikuljetus sunnuntaisin Huopalahden kirkon messuun. Kirkkokyyti lähtee kello 9.20 Pohjois-Haagan asemalta, Hopeatie 3. Bussi pysähtyy seuraavissa paikoissa: Kaupintie, Näyttelijäntie, Teuvo Pakkalan tie, Huopalahden kirkko.

Paluukuljetus on kello 12.

Menokasvo: Janne Simojoki

Hoosianna: tee se itse!

Tänäkin vuonna Jouluradio käynnistyy Hoosiannahymnillä 1.12. Poikkeuksellisesti sitä eivät laula eturivin tähdet vaan Jouluradion kuuntelijat. Miten idea syntyi, Jouluradion tuottaja Janne Simojoki?

– Hoosianna jos mikä on yhteislaulu. Koska meitä kuunnellaan niin paljon, ajattelimme, että olisi hauska kuulla yleisön versio Hoosiannasta. Teemme sekä radiossa kuultavan laulun että videon nettiin.

Miten laulu ja video konkreettisesti syntyvät?

– Kuka tahansa voi videokuvata tai tallentaa lauluaan, laulaa vaikka napit korvissa tietokoneen äärellä. Oman pätkänsä voi lähettää jouluradioon 31.10. mennessä. Yksittäisistä videopaloista kootaan kokonainen taideteos.

Lauluäänistä voi esimerkiksi koostaa kuoron. Tekijän ei tarvitse olla ammattilainen, kännykkäkamerakin riittää.

Tarkemmat ohjeet löytyvät Facebook-tapahtumastamme.

Mitä toivotte tämän vuoden Hoosiannalta?

– Toivomme, että kuuntelijat käyttävät luovuuttaan: voi laulaa, soittaa, tanssia. Videon voi tehdä vaikka kaveriporukalla. Emme vielä tiedä, millainen Hoosiannasta tulee. Se on yllätys meillekin.

Saila Keskiaho Osallistu Facebook-tapahtumaan osoitteessa www.facebook.com/jouluradio. Sieltä löydät myös tarkemmat tekniset ohjeet.

ESKO JÄMSÄ

– Se oli teologisesti hankalaa: miksi Jumala antoi kaiken tapahtua? Traumaa alettiin tulkita niin, että Juuda oli tehnyt syntiä, josta pakkosiirtolaisuus oli rangaistus.

Kaikki juudalaiset eivät palanneet. He jäivät asumaan nyky-Irakin seuduille, jossa he asuivat aina 1950-luvulle saakka. Silloin tapahtui massamuutto vastasyntyneeseen Israeliin. Viime aikojen konfliktit ovat tyhjentäneet Bagdadin viimeisistäkin juutalaisista.

Juudalaisten esimerkki muistuttaa, ettei siirtolaisuudessa ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa ole mitään uutta.

– Suomessa on eletty poikkeuksellista aikaa, kun väestö on hetken aikaa ollut hyvin homogeenistä. Se ei ole normaalitila historiassa. Normaalia on, että samalla alueella on monia kieliä, uskontoja ja kulttuureja, Tero Alstola toteaa.

23

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Big Band Messu klo 11 Munkkivuoren kirkossa. Saarna Leo Glad, liturgia Markus Lehtimäki, Tapiola Big Band, HowManyMothers-lauluyhtye.

Paluu juurille klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Valkeat yöt Ensemble.

Ohj. 10 e.

Siioninvirsiseurat klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2. krs.

Vanhan musiikin konsertti klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Laura Salovaara ja Kirsi Aittola oppilaineen.

Urkumusiikki ja kuvataide kohtaavat klo 18–19.40 Kallion kirkossa.

Jan Lehtola, urut, Marja-Liisa Jokitalo, johdatus kuvaamataiteisiin.

Böcklinin tulkkina Regerin 1. urkusonaatti, Edelfeltiin tutustutaan Widorin sävelin. Väliaika.

Musiikkia syysillan hämärtyessä klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Heli Närhi, sopraano, Paula Patosalmi, altto, Marjukka Andersson, urut ja piano. Bach, Mendelssohn, Vivaldi.

Ohj. 10 / 5 e.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa.

Harry Dahlström, laulu, Kaj-Erik Gustafsson, urut.

Mitä ei voi unohtaa klo 18 Pitäjänmäen seurakuntasalissa. Kaarina Ruusuvirta Trio: Kaarina Ruusuvirta, laulu, sävellykset ja tekstit, Jyrki Myllylä, klarinetti ja saksofoni, Kari Härkönen, piano. Jazzin ja kansanmusiikin värejä.

Konsertti klo 18 Puistolan kirkossa. Katja Sirkiä, huilu, Matti Oikarinen, piano.

Yhteislaulua klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa virsikirjan lisävihkosta.

Konsertti klo 18 Tapanilan kirkossa.

Balalaika-yhtye Kalinka.

Kamarimusiikkikonsertti klo 18 Viikin kirkossa. Meritähti-trio: Maria Avetisyan, viulu, Tuure Paalanen, sello, Laura Berg, piano. Ohj. 10 e.

Maanantai 24.10.

Virsikirjan lisävihkon virsiä klo 18 Johanneksenkirkossa. Tutustumme suomen- ja ruotsinkielisiin virsiin virsikirjan uusissa lisävihkoissa. Säestäjinä Senni Valtonen ja Dag-Ulrik Almqvist, juontajina Anna Maria

Böckerman ja Samuli Koivuranta.

Järj. Johannes församling ja Hymnologian ja liturgiikan seura ry.

Ikuinen virta kulkee klo 19 Kallion kirkossa. Tapiolan Kamarikuoro.

Mm. Rautavaara, Reger. Ohj. 10 e.

Sinfoniaorkesteri Vivo 30 v klo 19 Temppeliaukion kirkossa.

Sinfoniaorkesteri Vivo, Elisar Riddelin, viulu. Rautavaara, Ravel, Dvořák.

Liput 20 / 10 e.

Jazz-kirkko klo 20 Oulunkylän kirkossa. Jazz-yhtye Ogeli Big Band. Virret ja messusävelmät uudenlaisina sovituksina. Ovella myydään makkaraa klo 19 alkaen.

Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle ja Amnestylle.

Tiistai 25.10.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Eerika Saarikoski, urut.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1.

Virsitiistai klo 18 Pukinmäen seurakuntakodissa. Lauletaan virsikirjan lisävihkoa.

Lauluja ja runoja elämän varrelta klo 18 Temppeliaukion kirkossa.

Liisa Siikanen 70 v. Liisa Siikanen, laulu, Piia Perkiö, runot, Tuomas Karjalainen, piano ja urut, Jari Leinonen, juonto.

Keskiviikko 26.10.

Improvisaatiokonsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, flyygeli.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Hiski Wallenius.

Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3.

Syksyn satoa klo 13 Maunulan kirkossa. Helsingin konservatorion opiskelijoita.

50-vuotiskonsertti klo 18 Helsingin NMKY:n juhlasalissa, Vuorik. 17. HNMKY:n musiikkiopisto 50 v.

Lohdutuksen lauluja klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1.

Musiikkia eri vuosisadoilta laulaen, uruilla, pianolla, bandoneonilla ja kitaroilla. Ari Häyrinen, Jussi Hirvonen, Mikko Helenius, Susanna Eronen, Sanna ja Tuomas Uusitalo, Susanna Airola, Marja Sollo-Kauppinen, Totti Toivonen. Väliaika. Surun sylissä -sarjaa, jossa suruteematilaisuuksia.

Yhteislaulua klo 18 Siltamäen seurakuntakodissa. Lasten hengellisiä lauluja ja virsiä, Mini- ja Midilaulajat.

Virsi-ilta klo 18 Viikin kirkossa.

Lauluja surun keskellä klo 18.30 Roihuvuoren seurakuntasalissa.

Laulattamassa Hannele Filppula.

Siionin virsiä klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A 3, 3. krs. Hiljaisuutta, Siionin virsiä ja ajatuksia.

Torstai 27.10.

Musiikkia lapsille klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Klo 9.30 2–5-v., klo 10 1–2-v., klo 10.30 0–1-v.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa.

Yhteislaulua klo 18 Tapanilan kirkossa virsikirjan uudesta lisävihkosta.

Yhteislauluilta klo 18.30 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa haitarin säestyksellä.

Meditaatiokonsertti klo 19 Ackté-klubilla. Ks. Viikon vinkki.

Konsertti klo 19 Oulunkylän kirkossa. Helena Tenhusen lauluoppilaat.

Vapaa pääsy, jos ei mainita lipun hintaa. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja: www.musiikkiakirkoissa.fi.

24

Kirkko&kaupunki 20. lokakuuta 2016 Numero 39

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

tahtovat Suomen harjoittavan inhimillisempää turvapaikkapolitiikkaa. He lähettivät vetoomuksen pääministeri Sipilälle.

Myös jokainen seurakuntalainen voi tuoda äänensä kuuluviin, ja laatia esimerkiksi internetin kautta lähetettävän adressin, jossa vaaditaan muutosta turvapaikkapolitiikkaan.

Yhteisöllisyys on voimavara erityisesti vaikeina aikoina. Lähtevät turvapaikanhakijat ovat olleet osa arkea, osa yhteisöä.

Lähtiessään he jättävät kuitenkin jäljen, muiston. Millaisen muiston Suomi jättää lähteviin?

Kaisa Aalto, Mia Blomstedt, Tiina Martin, Virva Nissinen, Heidi Salama Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita

Raamattu ei tunne avioliittoa

Avioliitto on maallinen instituutio alkujaan jälkeläisten, myöhemmin perinnön turvaamiseksi. Vuosisatoihin kirkko ei edes tuntenut avioliittoon vihkimistä. Sitten saatiin valtaapitävät henkiseen hallintaan. Rahvas pääsi osalliseksi siunauksesta vasta vuosisatoja myöhemmin.

Missä raamatunkohdassa muuten perustellaan avioliittoa? Minä tiedän yhden kohdan, joka sopii lähinnä omakotirakentamiseen.

Katolisissa maissa kruununprinssinkin avioliitto solmitaan maistraatissa, ja sille saadaan kirkollinen siunaus. Näin on ollut Suomessakin, vaikka se ei ole ollut tunnettua. Eli kirkko voisi palata juurilleen ja päästä näin pälkähästä. Annetaan vihkiminen viranomaisille, ja siunataan samalla tavalla kaikki halukkaat.

Seppo Väisänen Lauttasaari

Sananvapautemme on uhattuna

Ville Ranta

Kenelle kellot soivat?

Kallion kirkosta alkanut kellojen soitto myötätunnon osoituksena Aleppon uhreja kohtaan on laajentunut Suomen rajojen ulkopuolelle Ruotsiin, Isoon-Britanniaan, USA:han ja Australiaan asti. Mutta lieneekö kukaan kuullut Moskovan ja varsinkaan Kremlin upeiden kirkkojen kellojen soivan niiden Aleppon siviilien ja etenkin lasten muistoksi, jotka ovat kuolleet venäläisten koneiden pommittaessa sairaaloita, kouluja ja muita siviilikohteita?

Kari Suhonen Helsinki

Mitä suurmoskeijassa opetettaisiin?

Helsinkiin puuhataan suurmoskeijaa. Sitä kaavaillaan islamilaisen kulttuurin kohtauspaikaksi. Islamilainen kulttuuri on kuitenkin jakautunutta sen mukaan, mistä islamin suunnasta on kysymys. Islamin eri uskonsuuntia edustavat muslimit taistelevat toisiaan vastaan. Miten voimme uskoa heidän olevan veljiä suurmoskeijassa?

Tänä päivänä islam sotii erityisesti kristittyjä vastaan. Tiedämmekö, mitä moskeijassa opetetaan? Onko opetus maltillista vai ääriainesten propagandaa ja onko pyrkimyksenä kalifaatin perustaminen Suomeen? Moskeijan rakentamisesta päättäville suosittelen Michael Corenin kirjaa Radikaalin Islamin sota kristinuskoa vastaan. Kirja taustoittaa asiaa perusteellisesti ja luo todellisen kuvan eri islaminuskoisten maiden tämän päivän tilanteesta Matti Manninen

Inhimillisyyttä turvapaikanhakijoiden kohtaamisiin

Artikkeli Päätökset eivät käy ihmisten järkeen (Kirkko ja kaupunki 15.9.) herätti pohtimaan turvapaikanhakijoiden tilannetta.

Yhä useamman pitkä odotus ja epätietoisuus päättyvät kielteiseen päätökseen. Osaa turvapaikanhakijoista kohdellaan kuin heillä ei olisi ihmisarvoa. Suomen tiukentunutta linjaa pidetään epäinhimillisenä. Kirkolta odotetaan vahvempaa kannanottoa asiaan ja konkreettisia tekoja.

Tavalliset kansalaiset eivät voi välttämättä vaikuttaa turvapaikanhakijoiden käännytyspäätöksiin, mutta Suomesta lähtevät voidaan saada tuntemaan, että heitä arvostetaan ihmisinä.

Ehdotamme yhteistyötä paikallisseurakunnan kanssa turvapaikanhakijoiden tukemiseksi. Ollaan yhdessä niiden rinnalla, jotka joutuvat lähtemään Suomesta. Jokainen voi tarjoutua seurakuntaan vapaaehtoiseksi oman kutsumuksensa ja taitojensa mukaan.

Välittämisen voi osoittaa laittamalla ruokaa, juttelemalla, olemalla läsnä. Myös musiikki on hyvä tapa ilmaista tunteita ja ajatuksia silloinkin, kun yhteistä kieltä ei ole.

Kun tapaa eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä avoimin mielin, ennakkoluulot vähenevät. Pienet teot ja tervehtiminen antavat toiselle tunteen, että hän tulee nähdyksi ja huomioiduksi. Raskaita asioita kokeneen turvapaikanhakijan kohtaaminen voi tuntua haastavalta. Aina ei sanoja tarvita, vaan myönteinen läsnäolo riittää.

Julkista keskustelua pakolaispolitiikasta tarvitaan. Esimerkiksi Espoon kirkkoherrat

Pääkirjoituksessaan (Kirkko ja kaupunki 29.9.) Seppo Simola peräänkuuluttaa kaikkien uskonnon- ja sananvapautta. Samalla hän kuitenkin ajaa homoavioliittojen laillistamista. Massachusettsissa, jossa homoja on vihitty yli kymmenen vuotta, laki tuhosi sanan- ja mielipiteenvapauden.

Tällä hetkellä Suomessa kukaan ei saa potkuja, jos ilmaisee kannattavansa homoliittoja. Massachusettsissa jotkut ovat saaneet potkut, jos kysyttäessä esimerkiksi työpaikan ruokalassa ovat ilmaisseet mielipiteensä, etteivät pidä homoliittoja avioliittoina. Jos heteroäiti hylkää perheensä ja solmii lesbosuhteen, häntä juhlitaan (Suomessakin!), mutta homo ei saa kääntyä heteroksi ilman häirintää.

Kun Suomessa uskoon tullut homo rukoili ja sai muutoksen elämäänsä, sai vaimon ja lapsen, hänen tarinaansa ei juhlita, vaan se aiheuttaa vihaa. Suvakit eivät muita mielipiteitä salli. Vaino on alkanut jo

Valomerkissä pinnalla

Esteetön internet hyödyttää kaikkia Esteettömiksi rakennetut nettisivut hyödyttävät kaikenlaisia käyttäjiä ja tuovat digitaaliset palvelut myös erityisryhmien käyttöön. Helsingin seurakuntien sivusto jäi esteettömyysasiantuntijan kynsiin.

Teksti, kuvat, video: Sari Saaristo

Lue juttu ja katso video osoitteessa www.valomerkki.fi/uutiset

täälläkin: suomalainen sarjakuvafestivaali epäsi osallistumisen ihmiseltä, joka kuului Aito avioliitto -yhdistykseen. Sen julkilausuma on, että avioliitto on miehen ja naisen välinen, kuten Raamattukin opettaa. Aito avioliitto -mielenosoituksesta ei tässäkään lehdessä edes mainittu.

Monet nykyisen avioliittolain kannattajat eivät uskaltaneet tulla marssimaan tässä vihamielisessä ilmapiirissä, ja kulkueen kimppuun hyökättiin. Rukoillaan, että aito avioliitto -kansalaisaloite kumoaisi homoavioliittolain, eikä se tulisikaan voimaan.

Historiasta näemme, että aidon avioliiton aseman murentaminen ja homosuhteiden yleistyminen on poikkeuksetta edeltänyt kaikkien korkeakulttuurien tuhoutumista. Kannattaa katsoa Tv7:n arkistosta dokumentti Mitä homoavioliitot tekivät Massachusettsille.

Jeesus, armahda Suomea!

Malmin kenttä ei ole maailmanperintökohde

Miten ihmeessä kansalaisaloite Malmin kentän puolesta vetää yli 50 000 allekirjoitusta? Ei kenttä ole mikään ”maailmanperintökohde” vaan betonia maan pinnalla.

Eikä tämä ole eduskunnan vaan Helsingin kaupungin asia.

Lentoasemarakennus tietysti voidaan ja tulee säilyttää, mutta itse kenttä pois, ja asuntoja tilalle. Joku älypää on ehdottanut Viikin alueita rakennettaviksi kentän sijaan.

Viikin pellot ja metsät on säilytettävä. Onko betoni luontoalueena tärkeämpää kuin metsät ja pellot?

Yksityislentelijöiden touhu siirrettäköön muualle tai, mikä parempaa, opetelkoot lentämään ja kasvattakoot vaikka siivet.

Voivat sitten laittaa lentelyyn menneet varat vaikkapa yhteiseen verokassaan. Kaupunkialueella on myös aivan tarpeeksi meteliä, eli pörinän ja pärinän loppuminen näiltä osin on vain positiivista. Kenttä suljettakoon.

Kari Hirvelä

Luovuta silmäsi, mummo ja vaari!

Euroopan elinsiirtopäivää vietettiin 8.10. ja moni suomalainen teki luovutuspaperit.

Olin kuuntelemassa harmaakaihin hoitovaihtoehtoja. Kirurgi kertoi, että monissa maissa kaihi aiheuttaa sokeuden. Intiassa, joka on sekä rikas että köyhä, vainajan uusi kaihilinssi otetaan uuteen käyttöön. Linssi kuulemma kestää sukupolvelta toiselle.

Kaihi on mummojen ja vaarien sairaus.

Se tulee joidenkin vuosien kuluttua koskettamaan suuria ikäluokkia. Linssejä siis asennetaan. Miksi et antaisi silmääsi, jota et enää itse tarvitse, ystävälle, jolla ei siihen muutoin ole mahdollisuutta?

Onko Suomessa kyseistä organisaatiota, joka hoitaa jatkon? Ellei, olisi syytä perustaa.

Eija Saha