K&k 2016 nro 35 (22.9)

www.valomerkki.fi

Numero 35

Torstaina 22. syyskuuta 2016

Kottarainen ja kaverit suosivat syksyllä kasvisruokaa. » 8 – 9

SIRPA PÄIVINEN

Juutalaisten joukkomurhat sopivat osalle suomalaisista SS-pastoreista » 3 Vegaanit tulivat kirkkoon Vallilassa » 4 – 5 Dokumenttielokuva kertoo radikaalipappi Kai Sadinmaan vuodesta » 10 – 11

I V L A T O J E L U T

– 13 2 1 » ksi e d o at s n o ä arv ä l e aa p a t lme o K . en n ö k yk n o s astu r r a lle h i z t l ho m o r F Milja

Raamattua on käytetty myös sorron perusteena » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

” Numero 35

Lainasanat

Kappelia on kiitelty siitä, että saman katon alta saa paljon ja monenlaista apua. Ihminen on paljon muutakin kuin vain päihde- tai mielenterveysongelma.

Ihminen itsessään on arvokas, ei ongelma.”

22.9.2016

Sosiaalityöntekijä Kati Nojonen kertoo työstään Kampin kappelissa sivuilla 22–23

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

KATRI SAARELA / INSTAGRAM: KUTRIART

Rukous Välistä kuulee, miten aikuisten työhön voisi suhtautua kuin leikkiin, ja miksipäs ei.

Vaan entä, jos koko elämä on tätä: heitä kivi, hyppää ruutuun, älä horju, sillä seuraava tulee ja vie paikkasi.

Isä Jumala, tämä on hurjaa, ja siksi sanotaan, että ”peli on kovaa”.

Lapsenako se opittiin?

Pääkirjoitus

Natsismista veganismiin

H

istorian saatossa on erilaisia aatesuuntia kirkkain silmin onnistuttu pönkittämään kristillisestä uskosta tai etiikasta nousevilla perusteluilla. Joillekin Jeesus on ollut ensimmäinen kommunisti, toiset taas ovat kolmiyhteisen Jumalan nimessä polttaneet poliittisia vastustajiaan roviolla noitina. Luovuudella ei ole ollut rajoja, kun Raamattua on käytetty omien aatteiden takaajana.

Tänä päivänä helposti kauhistelemme sitä, mitä kristinuskon nimissä on joskus tehty. Miten joku on kuvitellut, että on oikein miekka kädessä levittää kristillistä uskoa. Miten joku on voinut perustella etnisiä puhdistuksia ja kokonaisten kansanryhmien tuhoamista puhtaan uskon puolustuksena. Orjuus, rotusorto, naisten alistaminen. Hämmentävää listaa voisi jatkaa pitkään.

Samalla kun tuomitsemme menneiden ihmisten menettelyjä, voimme katsahtaa myös itseemme. Mitä mahtavat tulevat sukupolvet ajatella meidän touhustamme? Miten he mahtavat kauhistella esimerkiksi siitä, millaiset elintasoerot sallimme oman aikamme maailmassa tai miten kulutimme luonnonvaroja tai suhtauduimme eläimiin?

Meillä on itsetutkistelun paik-

ka ja meidän on myönnettävä, että uskontomme historiassa on paljon likaisia sivuja.

Samaan hengenvetoon voidaan silti sanoa, että kyllä muiden uskontojen ja aatteiden nimissä on vähintään yhtä paljon pahaa saatu aikaan. Esimerkin vuoksi vain: miekan voimalla se islamkin on suurimmaksi osaksi levinnyt, ja ateistinen kommunismi vasta ruumiita on jälkeensä jättänyt.

Omia syntejä ei oikein voi pestä puhtaiksi sanomalla, että toiset ovat yhtä syntisiä tai vielä syntisempiä. Armollisia voimme kuitenkin olla sekä itsellemme että toisille. Rajallisesta näkökulmasta me kaikki maailmaa katsomme, niin menneet sukupolvet kuin me itsekin. Moraaliseen ylenkatseeseen ei kenelläkään ole varaa.

Sillä tuomiolla, jolla tuomitsemme, meidät itsemmekin tuomitaan.

Sitä kannattaa kavahtaa, että vetää yhtäläisyysmerkin toisaalta oman elämän- ja ajattelutapansa ja toisaalta kristillisen uskon välille. Samoin kannattaa piirtää monta kysymysmerkkiä, kun kuulee jonkun muun niin tekevän. Kristillisyydellä on perusteltu niin natsismia kuin veganismiakin ja kaikkea siltä väliltä.

Ainakin kannattaa kysyä, mistä kristillisen ajattelun kulmasta tähän tulokseen on tultu.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Kuolenpa milloin tahansa niin toivoisin niiden, jotka minut parhaiten tunsivat, voivan sanoa, että aina kitkin ohdakkeen ja istutin kukkasen sinne, missä arvelin kukkasen voivan kasvaa.

Maailmaa ei voi korjata kerralla.

Se tehdään pala palalta, kirjain kirjaimelta. Tärkeintä on se, että sitä korjataan, kohennetaan, parannetaan.

Että meillä säilyy halu korjata. Usko siihen, että voimme vaikuttaa ympäröivään todellisuuteemme.

Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?

Yhdysvaltojen 16. presidentti Abraham Lincoln (1809–1865)

Toimituspäällikkö Anni Valtonen Maailman Kuvalehden numerossa 9

Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä

3

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

SS-pappien päiväkirjat esiin

MAUNO JOKIPII, HITLERIN SAKSA JA SEN VAPAAEHTOISLIIKKEET -KIRJASTA (GUMMERUS) / WIKIMEDIA COMMONS

Natsijoukkojen pastori Kalervo Kurkiala ihannoi juutalaisesta aineksesta puhdistettua germaanista kristinuskoa. Hänen edeltäjänsä kauhistui joukkomurhia.

S

Teksti Salla Ranta

uomalaisten SS-pappien päiväkirjat paljastavat suuria eroja suhtautumisessa natsismiin. Tutkijan mukaan kyse on empatiasta ja sen puutteesta.

Alun perin Saksan valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin suojajoukoiksi perustettu Schutzstaffel eli SS veti puoleensa suomalaisia vapaaehtoisia, joista muodostettiin oma pataljoona. Vuonna 1941 värvätyille vapaaehtoisille asetettiin myös kenttäpappeja.

Kirkkohistorian dosentti André Swanström on tutkinut suomalaisten SS-pastorien suhdetta joukkotuhoon ja natsismiin heidän henkilökohtaisten muistiinpanojensa kautta. Swanströmin mukaan suhtautumisessa natsismiin ja juutalaisten joukkotuhoon oli suuria eroja. Myös värväytymisen taustalla on erilaisia syitä.

– Mukana oli perusnatseja ja silkasta seikkailunhalusta mukaan lähteneitä.

Swanström esitteli tutkimustaan teologisen tiedekunnan alumnipäivässä viime viikolla. Osa tutkijan käytössä olevista päiväkirjoista ei ole ollut aiemmin esillä.

Pappien muistiinpanot rintamalta paljastavat, että sodassa taisteli sekä pasifisteja että kansallissosialisteja. Suomalaisten kenttäpapit olivat erikoisuus sikäli, että SS oli aatteellisesti ateistinen organisaatio, ja sotilaspapit toimivat yhdysupseerin nimikkeellä. Kaatuneiden saksalaisten SS-miesten haudalle ei pystytetty ristejä vaan pakanalliset symbolit, mutta suomalaiset SS-pastorit huolehtivat ristin pystyttämisestä kentälle haudattujen maanmiestensä haudoille.

André Swanströmin lähitarkastelussa oli erityisesti kaksi suomalaista SS-pataljoonan pastoria, kulttuurisukuun kuulunut Ensio Pihkala ja hänen seuraajansa Kalervo Kurkiala. Swanströmin mukaan Pihkala vastusti juutalaisten joukkotuhoa.

– Pihkala kertoo päiväkirjassaan todistamistaan juutalaisten joukkomurhista, kauhistelee niitä ja on erityisen tyrmistynyt siitä, että teloituksia tehtiin sotilaiden toimesta ilman upseerien käskyä. Hän kirjoittaa, että olemme joutuneet rosvojen ja murhamiesten joukkoon.

Swanström pitää Pihkalan päiväkirjoja aitoina dokumentteina.

– Hänellä ei ehtinyt olla sota-ajan jälkeistä jälkiviisautta eikä mahdollisuutta editoida päiväkirjaansa.

Pihkala kaatui 26-vuotiaana puna-armeijan väijytyksessä Ukrainassa vuonna 1941.

Hänen jälkeensä SS-pastorina toimi Kalervo Kurkiala. Hän oli Pihkalaa selvästi vanhempi jääkäri, joka kuoli vasta vuonna 1966.

Pappi työssään hautausmaalla. Suomalaisen SS-pataljoonan sotilaspastori ja yhdysupseeri majuri Kalervo Kurkiala (vasemmalla) käyskentelee Hietaniemen hautausmaalla 19. syyskuuta vuonna 1943.

Hänen vierellään on pataljoonassa palvellut luutnantti Pohjanlahti.

Tarmokas ja nuorekas joukkomurhaaja. Näin kuvasi Kalervo Kurkiala päiväkirjassaan Ukrainassa tapaamaansa natsipuolueen paikallispäällikköä, joka oli juuri teloittanut tuhansia juutalaisia. Kurkiala tunsi SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmlerin henkilökohtaisesti.

– Kurkialan muistiinpanoissa ei ole minkäänlaista kritiikkiä joukkotuhoa kohtaan.

Kurkialan ajatuksissa SS:llä oli hyvä suhde kristinuskoon. Hänelle se oli germaanista kristinuskoa.

Kumpikin SS-pastori todisti sodan kauhuja läheltä.

– Ensio Pihkalan ja Kurkialan vertailussa puhumme empatiasta ja sen puutteesta.

Pihkala saattoi pysähtyä tuhotuissa kylissä tai kuvata kirjoituksissaan kissanpoikaa sotaorvoksi. Pihkala säilyttää yhteyden mielitiettyynsä läpi sodan, Kurkiala ei mainitse

”

Olemme joutuneet rosvojen ja murhamiesten joukkoon.”

SS-pastori Ensio Pihkalan päiväkirja

juurikaan vaimoaan päiväkirjansa lehdillä, Swanström kuvaa.

Pihkala kirjoitti uskovansa, ettei suomalaisia käännytettäisi natsiaatteeseen väkisin.

Kurkiala luki innostuneena Mein Kampfia.

Heränneitten virsikokoelma Siionin virret oli toinen natsipastorin lukusuosikki.

– Tutkimuksessa minulle tulivat suurimpana yllätyksenä sotilaspastoreiden monenkirjavat näkemykset aina pasifismista jyrkkään fasistissävytteiseen oikeistoisänmaallisuuteen saakka. SS-pastoreiden koh-

dalla yllättävää oli Pihkalan kyky tarkistaa kantojaan epäinhimillisen todellisuuden valjetessa ja toisaalta Kurkialan peräänantamattomuus ja pysyminen tiukasti saksalaishenkisenä kaikista kauheuksista huolimatta, André Swanström kertoo.

Myös näkemys kristinuskosta vaihteli.

Kurkialaan teki vaikutuksen ajatus juutalaisesta aineksesta puhdistetusta germaanisesta kristinuskosta. Pihkalaa taas puhutteli suomalaiskansallinen kristinuskon versio.

Teksti perustuu dosentti André Swanströmin osittain julkaisemattomiin tutkimuksiin ja haastatteluun. Aiemmin SS-pastorien päiväkirjoja on esitelty Swanströmin teoksessa De finländska militärprästerna och krigspropagandan 1941–1944. Kyrkohistoriska Arkivet vid Åbo Akademi Meddelanden 46. (Åbo 2014).

4

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Maria Ohisalo

Vielä riittää luottamusta

M

inulta kysyttiin taannoin, mistä erityisesti pidän kotimaassani Suomessa. Vastasin: luottamuksesta. Luottamus on voimavara, joka kulkee käsi kädessä taloudellisen toimeliaisuuden, hyvinvoinnin ja demokratian kanssa. Se ylläpitää yhteiskuntarauhaa.

Tutkijakollega Antti Kouvon väitöskirjan (2014) keskeinen tulos on, että luottamus kukoistaa maissa, joissa kansalaiset pitävät julkisia instituutioita oikeudenmukaisina ja reiluina.

Erityisesti pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa harjoitettu universaali hyvinvointipolitiikka ja siihen liittyvät palvelut ovat yhteydessä korkeaan yleistyneeseen luottamukseen, eli siihen, että emme pelkää ventovieraan vastaantulijan tekevän meille pahaa. Suomessa tämä luottamus on monia muita maita korkeammalla tasolla.

”

Elämästämme tulisi varsin hankalaa, jos emme uskaltaisi luottaa tuntemattomaan.”

Luottavaisen kansakunnan kiiltokuvassa on kuitenkin särö. Eri ihmisryhmät luottavat hyvin eri tavoin: esimerkiksi suonensisäisten huumeiden käyttäjistä yli kaksi kolmannesta ei luota viranomaisiin tai muihin ihmisiin. Myös leipäjonoissa käyvillä on keskimääräistä matalampi luottamus sekä viranomaisiin että muihin ihmisiin.

Väestötasolla epäluottamusta on vain alle neljänneksellä, ja erityisesti viranomaisiin luotetaan.

Suomalaisten luottamus verotuksen oikeudenmukaisuuteen ja julkisiin instituutioihin korreloi myös luottamukseen tuntemattomien ihmisten välillä. Helsingin yliopiston tutkimuksessa todettiin vastikään, että toimeentulovaikeudet heikentävät ihmisten luottamusta tuomioistuimien tasapuolisuuteen. Niukkuus on yhteydessä epätasa-arvon kokemukseen.

Elämästämme tulisi varsin hankalaa, jos emme uskaltaisi luottaa tuntemattomaan vastaantulijaan tai julkisiin instituutioihin. Päätökset, jotka lisäävät ihmiselämän niukkuuden kokemusta, vaarantavat kuitenkin luottamuksen ilmapiiriä.

Hyvinvointivaltio on nostanut ihmisiä köyhyydestä ja tuonut kansaa samaan veneeseen. Onko näin myös jatkossa, riippuu siitä, luoko politiikka luottamuksen vai epäluottamuksen ilmapiiriä.

Kirjoittaja on köyhyystutkija ja Vihreiden varapuheenjohtaja. maria.ohisalo@gmail.com

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

35 milj.

Teologian tohtorien koulutus alkaa Kiinassa syyskuussa ensimmäistä kertaa manner-Kiinan historiassa. Yksi opettajista on professori Miikka Ruokanen Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Kiinan rekisteröidyissä seurakunnissa on noin 35 miljoonaa kristittyä, ja vuosittain kristinuskoon kastetaan yli miljoona uutta aikuista.

Kirkolla kokataan Pappi Tuuli Aitolehden mielestä eläinten tehotuotanto on syntiä. Hänen ideoimansa vegaaniruokakurssi täyttyi hetkessä.

Teksti Anu Heikkinen Kuvat Sirpa Päivinen

P

aavalin kirkon keittiössä Vallilassa leijailevat mausteiset tuoksut. Hellan ympärillä häärii kymmenkunta kokkaajaa. Blenderi surisee. Tasot ovat täynnä siemenpurkkeja ja erilaisia kasviksia.

Meneillään on seurakunnan vegaaniruokakurssin ensimmäinen kokoontuminen. Kurssilaiset tutustuvat eläimettömään ruokaan ravintolakokki Sanna Hiltusen opastuksella.

Alkajaisiksi valmistetaan aamiaista. Veli-Pekka Åberg paistaa vegaanista munakasta, jolle kikhernejauho antaa rakenteen.

– Olen kaikkiruokainen ja pidän paljon liharuuista, mutta haluan oppia valmistamaan uusia ruokia. On kiinnostavaa huomata, kuinka monipuolisia kasvisruuat ovat, hän sanoo. Åbergin innosti kurssille hänen avovaimonsa, joka on vegaani.

Muuten mies ei ole juurikaan osallistunut kirkon toimintaan.

Paavalin seurakunta järjestää tänä syksynä kaksi vegaaniruokakurssia. Yhteisöpappi Tuuli Aitolehden ideoimat kurssit täyttyivät yhden illan aikana.

– Olen ollut mukana laittamassa lounaita Arabian yhteisötalolla ja pitänyt siellä myös vegaaniruokakurssin. Huomasin, että aihe kiinnostaa ihmisiä, hän kertoo.

Monet ovat kyselleet Aitolehdeltä, miksi seurakunta järjestää kokkikursseja, sieniretkiä ja muuta maallista toimintaa. Miksei puhuta vain Jumalasta?

Aitolehti ajattelee, että elämä on kokonaisuus, jossa hengellinen on läsnä maallisessa ja toisin päin.

Luontoretket ja terveellinen ruoka liittyvät ihmisen hyvinvointiin yhtä lailla kuin hengellisyys.

Aitolehti perustelee vegaanikurssia Paavalin seurakunnan verkkosivuilla otteella aiemmasta saarnastaan: ”eläinten tehotuotanto ja hyväksikäyttö on julmaa ja väärin. Itse asiassa se on syntiä. Se vieraannuttaa meitä Jumalasta, koska toimimme tietoisesti niin, että edistämme valtavaa kärsimystä ja sortoa.”

– Alueellamme asuu paljon ihmisiä, jotka miettivät ruuan terveys- ja ilmastovaikutuksia. Minusta on tärkeää, että kirkon seinät ei-

vät rajaa ihmisiä ulkopuolelle vaan kutsuvat sisäpuolelle tekemään asioita yhdessä, Aitolehti sanoo.

Suurin osa ensimmäisen kurssin osallistujista on kasvissyöjiä, monet heistä vegaaneja. Yksi heistä on Anna, joka pääsi tuurilla peruutuspaikalle tuntia ennen kurssin alkua. Hänestä on hyvä, että monille tärkeät ruoka-asiat ovat esillä myös kirkossa.

– En kuulu kirkkoon, ja se on minulle vieras ympäristö, mutta on mukavaa tulla tutustumaan uuteen paikkaan.

Kasvisruokavalio ei ole kirkossa mikään uusi asia. Varhaisessa kristinuskossa kasvissyönti liittyi asketismiin. Esimerkiksi

300-luvulla elänyt kirkkoisä Hieronymus liitti lihansyönnin syntiinlankeemukseen.

– Nykypäivänä kristityt saattavat perustella kasvissyöntiä Jeesuksen kultaisella säännöllä.

Lähimmäisenrakkaus voidaan ulottaa koskemaan myös eläimiä, eläinetiikkaan erikoistunut teologian tutkija Noora Virjamo sanoo.

Virjamo toteaa, että Raamattu ei tuomitse lihan syömistä. Myös Jeesus söi lihaa. Luterilaisessa teologiassa synti on nähty ihmisen vieraantumisena olemisen perustasta, toisista olennoista ja itsestään. Synti saa ihmisen tavoittelemaan omaa etuaan toisten kustannuksella.

5

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

n vegaaniruokaa

Piispa Irja Askola palkittiin tasa-arvotyöstä Miina Sillanpään Seura on myöntänyt Helsingin piispalle Irja Askolalle vuoden 2016 tunnustuspalkintonsa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Tunnustus myönnettiin tasa-arvon, solidaarisuuden ja monikulttuurisuuden merkittävästä edistämisestä.

Tunnustuksen perusteluissa kerrotaan, että Askola on ko-

rostanut suvaitsevaisuuden ja lähimmäisenrakkauden tärkeyttä nykyisessä asenneilmastossa. Hän on ottanut rohkeasti kantaa vähäosaisten, tasa-arvoisen avioliittolain sekä turvapaikan hakijoiden inhimillisen kohtelun ja perheiden yhdistämisen puolesta.

Vuosittain annettava tunnustus myönnettiin viime viikolla.

Kirkko ja kaupungin päätoimittajaksi haki 27 Pääkaupunkiseudun seurakuntien tulevan yhteismedian Kirkko ja kaupungin päätoimittajaksi haki 27 henkilöä. Luvan nimensä julkaisuun antoivat Pälvi Ahoinpelto, Heikki Hakala, Jaakko Heinimäki, Cindy Maarit D. Iskanius, Pauli Juusela, Riitta Kalliorinne, Tero Koskinen, Kari Latvus, Pekka Mäenpää, Tapani Ruokanen, Riku Siivonen, Kari Silvola, Totti Toivonen, Jarkko Tuusvuori ja

Freija Özcan. Heistä kaksi työskentelee yhdistyvissä lehdissä: Ahoinpelto nykyisen Kirkko ja kaupungin toimituspäällikkönä ja Juusela Vantaan Laurin päätoimittajana.

Hakijoista 12 kielsi nimensä julkaisemisen.

Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntalehdet yhdistyvät vuodenvaihteessa. Samalla myös Valomerkki-verkkomedia muuttuu Kirkko ja kaupungiksi.

Oikaisuja Kirkko ja kaupungin numerossa 34/15.9. Katariina Sourin haastattelun kuvatekstistä puuttui sana automaattisesti, mikä muutti ajatuksen. Lauseen piti olla: – Perinteinen heteroperhe ei automaattisesti tee ketään autuaaksi.

Lapselle tärkeintä on saada rak-

kautta ja turvaa, Katariina Souri sanoo.

Saman lehden jutussa On sillä temperamenttia! oli kirjoitettu lääkäri Kirsi Räisäsen sukunimi kerran muotoon Rissanen. Oikea muoto on siis Räisänen.

Pahoittelemme virheitä.

KUTSU

– Tältä pohjalta voi tehdä myös sellaisen tulkinnan, että eläinten syöminen ja tehotuotanto olisivat syntiä.

Virjamon mukaan kunkin aikakauden kristityt tulkitsevat Raamatun eettistä sanomaa oman aikansa yhteiskunnallisten ongelmien valossa.

– Eettisten ongelmien ratkaiseminen uskonnollisin perustein ei ole sinänsä hyvä tai huono asia.

Kaikkien ihmisten toiminnan taustalla on moraalisia uskomuksia, joko uskonnollisia tai sekulaareja.

Pappi Aitolehdelle kasvisruoka on omantunnon kysymys.

Hän luopui eläintuotteiden syö-

”

Eettisten ongelmien ratkaiseminen uskonnollisin perustein ei ole sinänsä hyvä tai huono asia.”

Teologian tutkija Noora Virjamo

misestä kolme vuotta sitten eettisten pohdintojen tuloksena.

– Ihmiset rikkovat tässä asiassa Jumalan käskyjä vastaan. Raamatun ohjeiden mukaan meidän pitäisi viljellä ja varjella maata ja kunnioittaa kaikkea elollista, jonka Jumala on luonut. Näin ei tehotuotannossa tapahdu.

– Vaikka eläinten tehotuotanto on laillista ja ihmiset saavat siitä elantonsa, se on minusta epäeettistä ja luomistyön vastaista. Siinä ihminen ei anna eläimille mitään muuta arvoa kuin lihan arvon, hän perustelee.

Aitolehden mielestä kaikki lihan syöminen ei ole syntiä. Lihan pientuotanto, jossa eläimet saavat elää hyvissä ja mahdollisimman luonnonmukaisissa oloissa, on hänestä hyväksyttävää.

– En halua tuomita ketään ihmistä sen perusteella, mitä hän syö. Mielestäni tekisin kuitenkin väärin, jos en nostaisi esille asiaa, jossa näen epäoikeudenmukaisuutta. Jos papit eivät puhu tällaisista asioista, kuka sitten?

Saga Käpylinnassa tapahtuu Avoimet ovet joka ke klo 15-16 Kultaisen iän laulajat esiintyy 27.9. klo 15-16 Saga Markkinat 11.10. klo 14-18, tuote-esittelyjä, ostoksia ja paljon muuta mukavaa!

Tervetuloa uuteen upeaan palvelutaloomme. Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille.

Voit myös sopia yksityisen näytön!

Lisätiedot, esitetilaukset ja myös tilapäisasuntojen kyselyt: Saga Käpylinna Myrskyläntie 18, 00650 Helsinki puh. 08000 6116 laura@sagacare.fi www.sagacare.fi

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

Aamiaista tulossa. Ravintolakokki Sanna Hiltunen (toinen vasemmalta) opettaa Paavalinkirkolla Annaa ja Mikkoa valmistamaan tofuscramblea, munakokkelin vegaaniversiota. Veli-Pekka Åberg (oikealla) valmistaa kikherneistä munatonta ”munakasta”.

6

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Pihat kuntoon opintopisteillä

Itä-Helsingin ränsistyvät puutarhat tarjoavat harjoittelupaikan kiinteistöalan opiskelijoille. Samalla elvytetään vanhan ajan talkkarikulttuuria, jossa huoltomies palvelee ihmisiä.

Pensasleikkuri jylisee ja haketin rouskuttaa suuria oksia. Neljä miestä häärii suuressa itähelsinkiläisessä puutarhassa. Talon emäntä Ritva Gustafsson, 84, seuraa tyytyväisenä, kuinka valo lisääntyy ja käytävät avautuvat kuljettaviksi suurella, villiintyneellä tontilla.

Gustafsson asuu yksin lapsuudenkodissaan, jonka hänen isänsä rakensi sodan jälkeen. Toisessa päässä pihaa on omenapuita, hyvin hoidettu tomaattitarha ja kukkia, mutta toinen puoli on kasvanut melkein umpeen. Siellä on leikkurille ja hakettimelle töitä.

Ollaan Helsingin Vartiokylässä. Opiskelijat opettajineen ovat tulleet auttamaan Gustafssonia pihatöissä. Stadian kiinteistöalan

SARI SAARISTO

Kaikki voittavat, kun diakoni ohjaa kiinteistöalan opiskelijat huoltamaan vanhusten villiintyneitä pihoja.

Valoa ja tilaa tontille.

Stadian kiinteistöalan opiskelijat Rahmodin (vasemmalla) ja Sander Jänes lopettelevat töitä Ritva Gustafssonin pihalla Vartiokylässä.

opiskelijat tekevät osan työssäoppimisopinnoistaan paikallisten vanhusten luona. Noin 70 opiskelijaa auttelee suunnilleen kymmenellä tontilla.

Koulun opettajat ovat aina opiskelijoiden mukana. He tekevät työtä itsekin ja näyttävät samalla mallia.

Entisajan talonmies tiesi niin talojen kuin niiden asukkaidenkin

asiat. Yksinäiset eivät olleet talossa koskaan aivan yksin, pihalla leikkiviä lapsia valvoi luotettava talkkari aina ohi kulkiessaan.

Myös nykyiset kiinteistöalan opiskelijat sovittelevat ylleen yhteisöllistä roolia. Työ on pihanhoitoa, raivausta ja pieniä kunnostustöitä sekä vanhusten kohtaamista Myllypuron lähialueilla.

Koulutuspäällikkö Vesa Romppaisen mukaan alueen

vanhusten auttaminen pihatöissä on työharjoittelua parhaimmillaan. Työympäristö on todellinen ja työtkin ihan oikeita.

– Tässä pitää kiinnittää erityistä huomiota käyttäytymiseen.

Asiakkaan kunnioittaminen herää opiskelijoilla luonnostaan. Työtä tehdään koulun laitteilla, mutta aidoissa olosuhteissa.

Opiskelijat käyvät syksyllä, talvella ja keväällä. Remonttitöitä ei

tehdä, vaan ainoastaan välttämättömiä pihahommia. Gustafssonin puutarhan kuolleet lehdet saivat keväällä kyytiä, kun Rahmodin puhalsi ne koneellisesti sivuun.

Nyt syksyllä on vuorossa pensasaidan leikkaus.

Opiskelijat Rahmodin ja Sander Jänes ovat harjoitteluunsa tyytyväisiä.

Gustafsson pihoineenkin alkaa olla tuttu.

Romppaisen mukaan vanhusten auttamisprojektista on tullut ammattiopistossa mieluisa opintojakso, jota odotetaan.

Opiskelijat ovat 16–20-vuotiaita, suurin osa miehiä.

Projektissa autetaan niitä, joiden pihat jätetään mieluummin täysin ränsistymään kuin tilataan apua.

– Emme kilpaile alan yritysten kanssa, vaan autamme niitä, jotka eivät käytä yksityisiä huoltopalveluita, Romppainen kertoo.

Diakoni Outi Hämeenkorva etsii sopivia kohteita ja yhdistää avun tarvitsijat ja koulun. Romppaisen mukaan Helsingin kaupunki saa samalla säästöjä, sillä vanhusten kotona asumista voidaan pidentää lumitöillä, hiekoituksella, rännien puhdistuksilla ja raivaustöillä.

– Kun esimerkiksi vanhan pariskunnan toisella puolisolla on Alzheimer, toinen kulkee kepeillä ja lapset asuvat ulkomailla, he eivät millään pärjää omassa talossaan ilman apua, Salla Ranta Romppainen kuvaa.

ESKO JÄMSÄ

Päivä kirkon töissä osa 12

Ihmisten hätä menee kaiken ohi Kansainvälisen työn sihteeri Natasha Vaalgamaan työkenttänä on värikäs kantakaupunki.

7.00

Katson heti herättyäni sähköpostit ja someviestit. Mietin joka aamu päivän kolme tärkeintä työtehtävää, enkä hätäile muusta.

8.00 Vien lapseni ratikalla Punavuoreen hoitoon.

8.30 Kävelen Iso-Roballe, jossa on illalla ekumeeninen jalkautuminen. Ideana on kohdata nuoria aikuisia siellä missä he liikkuvat.

Kuvaan paikkoja tapahtuman verkkomainoksia varten.

8.45 Työhuoneellani Bulevardilla viestittelen illan aikataulusta.

Työhöni kuuluvat kaikki seurakunnan kansainvälisyyteen ja lähetystyöhön liittyvät asiat.

10.00 Käyn asioilla Kampin keskuksessa, jossa on meneillään koulujen esittelytapahtuma. Postaan siitä kuvan Puhutaan suomea

-ryhmäämme Facebookiin. Käytän sosiaalista mediaa työssäni jatkuvasti. Useat ulkomaalaiset ottavat yhteyttä somessa ja saattavat purkaa sydäntään, vaikkeivät kävisi seurakunnan tilaisuuksissa. Ihmisen hätä ja tarve tavata menevät aina kaiken muun ohi.

10.30 Saan vihdoin kiinni rakennusviraston virkailijan. Lupa illan tapahtumalle varmistuu.

11.30 Tapaan lounaalla ortodoksiystäväni Ernan. Päädymme melkein aina puhumaan uskonnoista.

12.15 Menen Agricolan kirkolle.

Kirjoitan todistuksen eräälle suomen kielen keskusteluryhmässä olleelle. Siitä voi olla apua opiskelupaikan tai työn haussa.

12.45 Luon jalkautumisesta Facebook-tapahtuman ja kutsun ihmisiä mukaan. Viikko pyörii päässäni. On ollut monenlaista turvapaikanhakijoiden futikses-

Kahvia ja keskustelua. Tuomiokirkkoseurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Natasha Vaalgamaa tapaa eri kulttuureista tulevia Isolla Roobertinkadulla. Tapahtuman järjesti Helsingin ekumeeninen toimikunta, johon kuuluu eri kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä. Vaalgamaalla on Helsingin seurakunnissa kolme kollegaa.

ta syksyn ryhmien järjestelyyn.

Viikonloppuna seurakuntaan on tulossa vieraaksi kansainvälisen SAT7-kanavan ohjaaja.

14.30 Vapaaehtoinen suomen kielen opettajamme Mirja piipahtaa kahville. Mietimme, miten voisimme parhaiten tukea kansainvälisiä ystäviämme eri elämäntilanteissa. Rukoilemme. Kun ei osaa ratkaista jotakin, voi aina rukoilla asioiden ja ihmisten puolesta.

16.00 Vietän pari tuntia kotona perheen kanssa. Suihku, ruoka

ja kahvi tekevät ihmeitä.

18.00 Lapselle tulee hoitaja, ja hyppään ratikkaan. Aivan kuin alkaisi uusi työpäivä.

19.00 Tapaan adventtikirkolla Heidin, katolisen isä Marcon sekä vapaakirkkoon kuuluvan Erikan ja Mikaelin.

19.30 Tapahtuma Iso-Roballa alkaa. Pöydässämme tarjotaan kahvia, teetä, pullaa ja juttuseuraa. Liikkeellä on valtavasti ihmisiä, joilla on tarve puhua.

Kaupungissa on paljon yksinäisyyttä. Monia mietityttää, mikä on

elämän tarkoitus ja onko Jumalaa olemassa. Huomaan, että meitä työntekijöitä on liian vähän.

Astoria-salissa päättyy buddhalaisen opettajan tapahtuma.

Moni tulee meille teelle ja kahville.

Liikkeellä on turisteja eri maista.

Jännin hetki on, kun juttelen buddhalaisen ja muslimin kanssa eettisistä arvoista.

23.00 Kotona menen saman tien nukkumaan. On kiitollinen olo siitä, että saan tehdä niin kiinnostavaa, vapaata ja luovaa työtä.

Anu Heikkinen

7

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Ammatista arvokkuutta. – Jos poikiani kiusataan koulussa pakolaisuudesta, he sanovat ylpeinä: ”Mun äiti on kampaaja!”, Maria Azizi kertoo.

Unelman voi saavuttaa Afganistanilainen Maria Azizi on kulkenut pitkän tien Kabulista itselliseksi kampaajaksi Helsinkiin.

Teksti Katri Simonen Kuva Sirpa Päivinen

V

iime joulukuussa Maria Azizi avasi oman parturi-kampaamoliikkeen Pitäjänmäellä. Hän sai starttirahan yrityksen perustamiseksi, hankki kalusteet tori.fi:stä ja kunnosti vuokratilat sukulaistensa avulla.

– Unelma-ammatin saavuttaminen on vaikeaa, mutta se on mahdollista, hän sanoo painokkaasti. Afganistanilaisnaisen liikkeet ovat rauhalliset ja täsmälliset, katse ystävällinen, pitkien ripsien alla vähän raskas.

Maria Azizi rakastaa työtään. Hän tutkii uusia muoteja YouTubesta ja kokeilee malleja sukulaisten hiuksiin, ennen kuin siirtää niitä asiakkailleen. Hän ehdottaa näille mielellään uudistuksia.

– Miksi käydä kampaajalla, jos siitä ei seuraa jokin hyvä muutos? Haluan myös, että asiakkaat antavat minulle rehellisesti ja rohkeasti palautetta.

Kapea ovi käy taajaan. Melkein kaikki asiakkaat ovat suomalaisia. Monet ovat tutustuneet kampaajaansa jo silloin, kun tämä kävi vapaaehtoisesti työharjoittelussa eri kampaamoissa taitoja oppiakseen.

Parturi-kampaamokoulusta Maria Azizi valmistui vuonna 2010 ja sai luokkansa ainoana stipendin. Sen jälkeen hän on hankkinut jatkokoulutusta kauneudenhoidossa ja naisten hierojana.

Kampaamoala kehittyy koko ajan, ja hän haluaa olla mukana liikkeessä.

Työharjoittelujen ja koulutusten lomassa Maria Azizi on käynyt suomen kielen kursseilla. Näin siitä huolimatta, että hän läpäisi kielitestit ja sai Suomen kansalaisuuden jo vuonna 2007.

– Omat vanhempani ja perhehoitokoti ovat auttaneet minua lasten hoitamisessa, hän sanoo kiitollisena.

kotiin, ja syntyi kaksi tervettä poikaa. Perhe asui toisessa huoneessa, ja toiseen majoittui miehen äiti, anoppi.

– Normaalia elämää oli vaikea elää. Olisin halunnut vain olla peiton alla. Sotamuistot ja vaikeat asiat ahdistivat. Pakotin itseni ylös ja opiskelemaan suomen kieltä, jotta lapset voisivat kasvaa oikein, Maria Azizi kertoo.

Sotaa on Afganistanissa käyty jo yli 40 vuotta. Maria Azizin lapsuus pääkaupungissa Kabulissa oli kuitenkin hyvä.

– Minä ja sisareni elimme turvassa kodin seinien ja puutarhan suojassa. Sukulaisten luona käytiin usein kylässä, hän kertoo.

Kun Maria oli 17-vuotias, sota paheni ja perhe asettui asumaan kellariin. Vuoden kuluttua paettiin Pakistaniin. Siellä nuori nainen naitettiin vanhempien valitsemalle iäkkäämmälle miehelle.

Kolmen vuoden kuluttua matka jatkui, nyt uuden aviomiehen vieraan perheen kanssa aivan vieraaseen kulttuuriin, Venäjälle. Siellä vierähti kolme vuotta.

Vuonna 1998 Maria Azizi, hänen miehensä ja pieni poikansa tulivat turvapaikanhakijoina Suomeen.

Afganistanissa naisia kannustetaan kestämään avioliitossaan, tuli mitä tuli. Nainen siirtyy miehensä perheeseen asumaan eikä saa edes tavata omaa äitiään, paitsi jos anoppi antaa luvan. Avioliitto sisältää kiinteän suhteen myös anopin kanssa.

– Vain jos tilanne on todella mahdoton, oma perhe saa pelastaa naisen. Lapset jäävät isälle. Suomalainen tapa avioliitossa ja -erossa on parempi, Maria Azizi sanoo. Hän erosi itse kolme vuotta sitten.

Uskonto, islam, on Azizille rakas ja kunnioitettava asia.

Hänen mukaansa islam antaa kaikille saman ihmisarvon.

– Jos nainen käyttää hijabia, miehenkin on peitettävä silmänsä: hän ei saa katsoa toisia naisia.

Pelkäätkö koskaan 19-, 15- ja 12-vuotiaiden poikien äitinä, että omat pojat saattaisivat joutua poliittisen ääri-islamin pauloihin?

– Tietysti pelkään terrorismia, mutta uskon, että Suomen poliisi on hyvä. Uskon myös, että olen kasvattanut poikani hyvin, samoin kuin suomalaiset äidit. Jokaisen äidin velvollisuus on tuntea poikansa kaverit ja näiden perheet.

– Annan pojilleni parhaat puolet Suomen ja Afganistanin kulttuureista ja pahat jätän pois, Azizi kertoo kasvatusperiaatteistaan.

Suomessa parasta on rauha ja hyvä järjestys asioiden hoitamisessa. Azizi arvostaa myös sitä, että toisten asioihin ei puututa.

– Suomalaiset miehet käyttäytyvät hyvin, paitsi juopot.

Se on eri asia.

Kuitenkin, jos ja kun sota Afganistanissa loppuu, Maria Azizi haluaa palata kotimaahansa.

– Jokaiselle oma maa on mansikka. Perustaisin Kabuliin kampaamokoulun, jota siellä ei vielä ole.

”

Suomalaiset miehet käyttäytyvät hyvin, paitsi juopot. ”

Suomessa perhe asui aluksi Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa.

Pitkän pakomatkan jälkeen ilmaantui uusia huolia.

Lapsella oli outoja oireita. Hän ei oppinut kävelemään, ja pelkkä istuminenkin koski. Kun poika kolmannen kerran lyhyen ajan sisällä jouduttiin viemään luunmurtumien takia sairaalaan – ja äitiä jo epäiltiin lapsensa pahoinpitelystä – ilmeni, että poika kärsi vaikeasta luiden haurastumisesta, osteoporoosista.

Kahden vuoden kuluttua päästiin muuttamaan omaan

8

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Sirpa Päivinen

Kaupungin kasvo: Hanna Brotherus 1.

Herätysliikettä Kampissa Kampin kauppakeskuksen ensimmäisessä kerroksessa voi herätellä kehoa uuteen viikkoon maanantaiaamuisin tanssitaiteilija ­Hanna Brotheruksen kanssa. Kaikki ovat tervetulleita aamukahdeksalta tekemään kehoa avaavia ja mieltä virkistäviä, helppoja liikkeitä.

Paikalla voi viivähtää oman aikataulunsa mukaan. Maksuton tunnin liikuntahetki ei vaadi varusteita, taitoja tai sitoutumista.

– Ajatuksena on kiireen keskelläkin antaa keholle aikaa lempeään heräämiseen. Kiireisenäkin on hyvä hengittää ja rauhoittua, Brotherus vinkkaa.

Liikkeitä tukee elävä musiikki, jota syyskuussa soittaa muusikko Antonio Alemanno.

Kampin kauppakeskus on tanssitaiteilijalle tuttu foorumi.

Hän teki koreografian siellä esitettyyn performanssiin, joka liittyi Helsinki Mission Älä jätä ihmistä yksin -kampanjaan.

Brotherus korostaa teoksissaan ihmisten kohtaamista.

– Kohtaaminen on elämän ydinasia. Yhdessä liikkuminen ja toisen koskettaminen on tärkeää.

Tapaamispäivänä hän oli lähdössä Tampereelle Liikemiehet-esityksen ensi-iltaan. Siinä neljä ammattimuusikkoa soittaa ja tanssii Brotheruksen tekemän koreografian, jonka teemana on leikki.

Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen linjalta valmistunut Brotherus on tanssinut pienestä pitäen.

Hänellä on neljä lasta, iältään 21, 19, 15 ja 13 vuotta. Nuorin on tyttö, vanhimmat poikia. Lapset ovat kulkeneet paljon mukana esityksissä ja esiintyneet monissa töissä.

Hanna Brotherus on työskennellyt pitkään yhteiskunnan marginaalissa olevien ihmisten kanssa. Hän teki koreografian muun muassa turvapaikanhakijoiden elämäntarinoita käsittelevään näyttämöteokseen Kansallisteatteriin 2011. Aiemmin hän toimi Diakonissalaitoksen päätoimisena tanssitaiteilijana viisi vuotta ja te-

ki tanssitaidetta asunnottomien, lastenkotilasten ja narkomaanien kanssa.

– Kampin Herätysliike on luonteva jatko sille, mitä olin tehnyt lasten, vanhusten ja liikuntavammaisten kanssa. Olen aina mennyt sinne, missä on haasteita. Ihmisarvo ja ihmiselle arvon anto on minulle tärkeää, Brotherus kertoo töidensä ytimestä.

– Fyysinen työskentely yhdessä avaa kommunikaation nopeasti ja vapauttaa. Keho kertoo paljon eikä se valehtele. Ellei ole yhteistä kieltä, keho auttaa ilmaisussa, taiteilija on huomannut.

– Ihmisiä yhdistää halu tulla nähdyiksi, joten työprosessini päätyvät yleensä esityksiksi.

Nykyisin Brotherus on toiminimellä työskentelevä vapaa taiteilija. Vuoden aikana hän on tehnyt töitä muun muassa Kansallisteatterissa, Tanssiteatteri Hurjaruuthissa ja Tampereen Työväenteatterissa sekä opettanut Teatterikorkeakoulussa. Hän asuu nuorempien lastensa ja muusikko Mikko Kuustosen kanssa Helsingin Töölössä.

Kampin Herätysliikkeen takana on Sydänliiton, Aivoliiton ja Diabetesliiton Yksi elämä -hanke, jonka tavoitteena on edistää terveyttä ja löytää liikunnalle aikaa arjessa. Alkusyksystä tämä on näyttänyt olevan haasteellista aamulla töihin kiiruhtaville helsinkiläisille: valtaosa muutamasta kymmenestä osanottajasta on ollut varttuneempaa väkeä.

– Mutta viime kerralla eräs rouva sanoi, että häntä ihan itkettää, kun tämä on niin ihanaa!

P.S.

Toivon terveyttä, että saan liikkua jatkossakin.

Kaipaan rauhaa ja tasapainoa.

Asiat ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia.

Pelkään suvaitsemattomuutta ja itsekeskeisyyttä.

Tarja Kivimäki

2.

Syysherkut H Pihlajat ovat kukkuroillaan marjoja tänä vuonna. Nämä puut viihtyvät liikennesaasteiden keskelläkin ja hyötyvät autojen tuottamasta typpilannoituksesta.

M

Teksti ja kuvat Antti Koli

arjat ovat lintujen syysruokaa. Suurin osa syö marjan mallon, muutama laji vain siemenet.

Moni kesällä eläinravinnolla selviytyvä kapeanokkainen lintu vaihtaa syksyllä kasviksiin eli marjoihin.

Helsingissä marjoja riittää, koska täällä on paljon pihlajia. Ne hyötyvät liikenteen

aiheuttamasta typpilannoituksesta. Myös ulkoilevat koirat edistävät pihlajapuiden hyvinvointia.

Pihlajien lisäksi marjansyöjille kelpaavat muutkin marjat puutarhasta, esimerkiksi lumimarjat, aroniat ja seljat. Omeniakin linnut hakkailevat. Pihlajanmarjat maistuvat parhaiten, ja vasta niiden loputtua syödään muita marjoja.

Linnut, etenkin tilhet, pysyvät täällä niin kauan kuin ruokaa riittää, vaikka helmikuulle asti. Rannikko ja Helsinki ovat niille viimeinen etappi; tästä eteenpäin pitää ylittää meri.

9

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

4.

5.

”

Vasta pihlajan­ marjojen loputtua syödään muita marjoja.”

3.

6.

Helsingin puista Rastaat, etunenässä räkätit ja mustarastaat, ovat nautiskelleet pihlajissa jo elokuusta.

Ne liikkuvat metelöiden yhä kasvavissa parvissa puusta toiseen. Välillä ne syövät maasta, välillä puusta. Rastaat osaavat napata marjan oksan kärjestä myös lennosta.

Kottaraiset syövät kesällä rastaiden tapaan matoja ja muita selkärangattomia. Marjapensaissa liikkuvan aikuisen höyhenpuku on musta komeine kirjailuineen, kun taas tänä vuonna kuoriutuneet poikaset ovat vielä ruskeita.

Kottaraisissa on pientä komeutta ja elämisen asennetta.

Erilaisia hyönteissyöjiä kuten kerttuja ja kerttusia näkee etenkin pienimarjaisissa pensaissa alkusyksystä. Hyvä paikka niiden havainnointiin on esimerkiksi Kaisaniemen puutarha.

Lähes kaikki lintulaudan linnut syövät myös marjoja. Komea näky on mustavalkoisen tikan tai mustan palokärjen ilmestyminen pihlajaan.

Taviokuurnia vaelsi pohjoisen metsistä muutama vuosi sitten Helsinkiin runsaasti. Ne syövät vain marjojen siemeniä.

Tilhi on se varsinainen marjansyöjä ja pihlajan lintu. Tilhet tulevat Keski- ja Pohjois-­ Suomen suurista metsistä ilmojen kylmetessä ja marjojen loppuessa. Pohjoisessa ne elävät yksittäin pesien, mutta muuttoaikana ne parveutuvat ja muuttuvat sosiaalisiksi. Hyvät ruokailualueet keräävät tilhiä satapäisiksi parviksi.

Tilhet valitsevat paikan, kuten korkean puun tai talon katon, josta ne lennähtävät marjapuuhun tai -pensaaseen syömään muutaman marjan kerrallaan.

Ruokailu on pikkulinnuille myös riski, koska ne altistuvat siinä pedoille. Siksi ne eivät voi olla liian kauan avoimesti paikoillaan. Ruokaillessaan linnut ovat hiljaisia, mutteivät lentäessään tai korkealla istuessaan. Tilhien helinä on syksyn kauneimpia ääniä.

Pakkasten jälkeen marjojen sokeri rupeaa käymään. Alkoholipitoisuus voi marjassa nousta jopa viiteen promilleen eli kymmenesosaan keskioluen vahvuudesta. Mutta tilhet eivät humallu marjoista, koska niiden maksa polttaa alkoholia kymmenen kertaa tehokkaammin kuin ihmisen.

Tilhet törmäilevät kyllä ikkunoihin, mutta se johtuu parven hätääntymisestä. Rastaat syövät samoja marjoja ilman törmäilyjä.

Loppusyksystä tilhiä pääsee katselemaan tai kuvaamaan muutaman metrin päähän. Tilhellä on puvussaan paljon värikkäitä yksityiskohtia.

Pelästyttyään ne saattavat palata takaisin samaan puuhun ruokailemaan. Ensin yksi, sitten lisää. Vähälintuisen puun alla pitää olla rauhassa, jotta saa lisää lintuja lähelleen.

Kirjoittaja on helsinkiläinen lähiluontoon erikoistunut valokuvaaja ja toimittaja.

1. Mustapääkerttu poimi ruotsinpihlajan marjan Kaisaniemessä.

2. Tilhi etsii ravinnokseen viimeisiä marjoja helmikuussa Kaisaniemestä.

3. Vanha taviokuurnakoiras on punertava, naaras harmaankellertävä.

Se syö vain siemenet marjoista.

4. Mustapääkertulle seljanmarjat maistuvat hyvin. Tänä vuonna näitä pesi Etelä-Suomessa runsaasti.

5. Punatulkut syövät pihlajanmarjoista vain siemenet. Niillä onkin vahva siemensyöjän nokka.

6. Räkättirastaat liikkuvat pienissä parvissa. Loppusyksyllä ja talvella näkee enää yksittäisiä lintuja.

10

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Eettisiä kysymyksiä ja minuuden ihmettelyä Pate Pesonius

Minuus koetuksella. Kevyttä mielihyvää -näytelmän Alpo (Tommi Korpela) yrittää löytää kadonneen elämänhalunsa. Taustalla Tuomo (Jani Volanen) (vas.), Robert (Jussi Nikkilä) ja Gitta (Minna Haapkylä).

TEATTERI Ukrainan ja Krimin tilanne on nostanut jälleen isoon naapurimaahamme Venäjään liittyviä uhkakuvia. Onkin arvos­ tettavaa, että joku teatterintekijä tarttuu poliittisesti polttavaan aiheeseen.

Juha Jokela tuo Sumu-näy­ telmässään Kansallisteatterin näyttämölle Somnimag-yrityksen, joka yrittää myydä ihmisen ai­ votoimintaa kartoittavaa laitetta työ- ja elinkeinoministeriön tuella Venäjälle. Krimin kriisin myötä yritys joutuu poliittisten ja eettis­ ten kysymysten pelikentälle.

Tilanne aiheuttaa Somnima­ gin henkilökunnassa jännitteitä, jotka ahdistavat yritystä johta­ vaa Ollia (Timo Tuominen).

MGD-laitteen kehittänyt Taisto (Jani Karvinen) haluaisi tehdä Venäjä-yhteistyötä vain tietyin ehdoin, kun taas markkinoinnista vastaavalle Jonelle (Kari Ketonen) on tärkeintä hieroa kauppaa keinoja kaihtamatta. Skismaa saa aikaan myös avustajaksi palkattu suomenvenäläinen, minän ole­

Huomio

massaoloa tutkinut Larissa (Elena Spirina). Ministeri Hannele (Katariina Kaitue) puolestaan pai­ nostaa kaupantekoon ja suivaan­ tuu Taiston tiukoista moraalisista kannanotoista.

Sumun kohtaukset tapahtuvat lavaa kiertävien toimistopöytien ääressä ja perustuvat Jokelalle tut­ tuun tyyliin henkilöiden vuoropu­ heluun. Teksti on terävää ja oival­ tavaa ja näyttelijät tekevät hyvää työtä, mutta esitys jää silti hieman puisevaksi. Sumussa kerrataan turhankin uskollisesti Venäjän viime vuosien tapahtumia murhi­ neen ja oikeustaisteluineen, ja se latistaa näytelmän intensiteettiä.

Juha Jokela: Sumu.

Kantaesitys Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 14.9.

TEATTERI ”Mä olen pumpu­ lissa. Mä olen itsekin pumpulia pumpulin sisällä. Mä havainnoin maailman niin kuin se olis … No en keksi parempaakaan – niin kuin se olis unta.” Q-teatterissa

nähtävä Antti Hietalan Kevyttä mielihyvää tempaa katsojan muu­ tamalla lauseella näytelmän Alpon (Tommi Korpela) pään sisälle.

Pahaan kriisiin minuutensa kanssa joutunut Alpo epäilee, että todellisuus on manipulaatiota.

Lääkärismiehestä tuntuu, että ainoa tapa tuntea olevansa minä ja todella olemassa olisi tehdä jokin raaka, väkivaltainen teko.

Hän päättää hakea tuskaansa apua hypnoositerapeuttina toimivalta Oonalta (Pia Andersson). Tätä hänen vaimonsa Gitta (Minna Haapkylä) ja veljensä Robert (Jussi Nikkilä) pitävät lääkäriltä outona ratkaisuna.

Alpo kuitenkin alkaa voida paremmin: syynä on se, että hän rakastuu Oonaan. Tämän miesys­ tävä Tuomo (Jani Volanen) ei juurikaan hämmästele tapahtu­ nutta. Hän tietää, että Oonan rak­ kaus ja sen parantava voima eivät välttämättä kestä pitkään.

Kyseisestä asetelmasta näh­ dään erilaisia versioita Hietalan salamyhkäisen absurdissa näy­ telmässä. Näyttämöllä toistuvat tietyt kohtaukset kiehtovasti eri muunnelmina, sillä todellisuus­ han voi olla sitä, miksi me sen itse luomme.

Näytelmän teksti ja rytmi sekä näyttelijöiden yhteispeli toimivat hienosti. Tommi Korpela ja muut esityksen näyttelijät onnistuvat saamaan irti hahmoistaan ulottu­ vuuksia, jotka yhtä aikaa itkettä­ vät ja naurattavat. Mieleenpainuva on esimerkiksi Jani Volasen kak­ soisrooli totisena, Sherlock Hol­ mes -lippalakki päässä kulkevana Tuomona sekä maailman paranta­ vana mentalistina.

Saarnam Mika Hotakaisen dokumenttielokuva Ristin tie seuraa radikaalipappi Kai Sadinmaata vuoden ajan. Sinä vuonna koko Suomi muuttui.

Antti Hietala: Kevyttä mielihyvää.

Kantaesitys Q-teatterissa 15.9.

Marjo Kytöharju

Palstalla kerrotaan kokemuksista kulttuurin kentällä.

Kieltolaki muistetaan Mistä mahtaa tulla taskuun mahtuvan litteän viinapullon nimitys taskumatti? Se selviää Mikko-Olavi Seppälän kirjas­ ta Suruton kaupunki. Iloinen Helsinki 1920-luvulla (WSOY 2016).

Pilkkakirveet nimesivät tas­ kumatin kieltolain isän, Matti Helenius-Seppälän, mukaan.

Tämä juopon karvarin lahjakas poika omisti koko elämänsä raittius­aatteelle. Hän oli oman tiensä kulkija, josta tuli tutkija, kansanedustaja ja raittius­ johtaja.

Helenius-Seppälä (1870–1920) väitteli tohtoriksi alkoholin haitoista. Nuorena raittiuspuhu­ jana hän tapasi itseään 18 vuotta vanhemman ”energisen hyvän­ tekijän” Alli Tryggin, jonka kanssa meni naimisiin. Trygg avasi ­Sörnäisiin kansankeittiön ja kalja­tehtaan vieroittaakseen työväen sosiaalista kurjuutta

tuovasta oluesta. Myöhemmin paikasta syntyi kristillinen ­setlementti.

Helenius-Seppälä oli kas­ vissyöjä ja sosialisti. Suurlakon aikaan marraskuussa 1905 hän toimi punakaartin nimeämänä siveyden ja raittiuden valvojana.

Vallankumous oli tarkoitus tehdä selvin päin. Samaan aikaan mies halusi pitää kiinni kristinuskos­

ta, mikä ei puolueen johdolle käynyt. Helenius-Seppälä siirtyi Suomen Kristillisen Työväenlii­ ton riveihin.

Kieltolaki oli voimassa Suo­ messa vuosina 1919–1932. Hele­ nius-Seppälä sai kuraa niskaansa joka puolelta. Posti kantoi vi­ hapostia, enimmäkseen ruotsin­ kielistä. Tappouhkauksiakin tuli.

Hänestä tehtiin pilkkalauluja ja pilapiirroksia, ja vappuyönä 1920 Tähtitorninmäellä nähtiin hirttolava, jossa keikkui hänen näköisensä nukke.

Kieltolakia kokeiltiin myös Venäjällä, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Kanadassa ja USA:s­ sa. Siellä Helenius-Seppälä piti viimeisen puheensa viinakonfe­ renssissa. Hän sairastui ja kuoli kotimatkalla Atlantilla.

Mutta nimitys taskumatti on elävää kieltä tänäkin päivänä.

Eira Serkkola

T

Teksti Leena Virtanen

”

odellinen Jeesus oli kesytön, masku­ liininen, Juudaan leijona, mies täynnä uhmaa ja vimmaa.”

Keväällä 2015 pappi Kai Sadinmaa oli asettunut Vasemmistoliiton edus­ kuntavaaliehdokkaaksi, ja hän piti tulenpalavia vaalipuheita. Puhuiko hän Jeesuksesta vai sittenkin itsestään?

Sadinmaa oli jo sitä ennen herättänyt kohua muun muassa kirjallaan 10 käskyä kirkolle, jossa hän laukoi ohjei­ taan oman reformisminsa hengessä.

Dokumenttiohjaaja Mika Hotakainen oli kuvaus­ ryhmineen paikalla, kun helsinkiläinen Sadinmaa aloitteli vaalikampanjaansa. Hän seurasi Sadinmaata vuoden ajan eikä arvannut etukäteen, millainen juuri siitä vuodesta tulisi. Eduskuntavaalien tulos määräsi maan suunnan, syksyllä turvapaikanhakijat ryntäsivät Suomenkin rajoille, ja samaan aikaan kirkossa väännettiin kantaa tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksiin.

– Kain kautta avautui näkökulma kirkkoon, politiikkaan ja turvapaikanhakijoihinkin, Hotakainen kertoo. Ristin tie -dokumentti nähdään maanantaina TV1:ssä.

Sadinmaa osui monesti tapahtumien keskipisteeseen, enemmän tai vähemmän tarkoituksella. Entisenä tor­ niolaisena hän lähti käymään kotikaupungissaan juuri

11

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35 Yle Kuvapalvelu

Uhmaa ja vimmaa. Pastori Kai ­Sadinmaa kamppailee hänestä kertovassa dokumentissa muun muassa kirkon uudistamisen puolesta.

mies vasemmalta Milla von Konow

silloin, kun siellä alkoi kuulua rajat kiinni -vaatimuksia. ­Dokumentissa nähdään kohtaus, jossa Sadinmaa väittelee paikallisten ukkojen kanssa baarin pöydässä – ja vastoin kaikkia odotuksia pääsee heidän kanssaan yhteis­ ymmärrykseen.

Sadinmaa seuraa dokumentissa myös kirkolliskokouksia. Siihen on leikattu potpuri kokouksen vanhoillisimpia puheenvuoroja, joista yhden mukaan rakkaus ei edes kuulu avioliittoon. Kokousten tauolla Sadinmaa saa opastusta toimittaja Johanna Korhoselta ja kannustusta kärsivällisyyteen, vaikka kysymys homojen vihkimisestä ei ole juuri edennyt sen koomminkaan.

Sadinmaa esiintyy myös suorasukaisen radiotoimittajan roolissa Radio Ravun studiokeskusteluissa. Hän kutsui mukaan usein juuri niitä, jotka olivat hänen kanssaan vastakkaista mieltä.

Mika Hotakainen on muun muassa suositun Miesten vuoro -dokumentin toinen ohjaaja. Hänen oma suhteensa kirkkoon on penseä, ja hän erosi siitä jo nuorena kotikaupungissaan Kokkolassa.

Hotakainen oli ensin tekemässä dokumenttia Kai Sadinmaan ja ohjaaja Heikki Kujanpään suunnittelemasta Via Crucis -näytelmästä. Se ei toteutunutkaan, mutta Hotakainen päätti jäädä hollille, kun Sadinmaa alkoi puuhata vaaliehdokkuuttaan.

– Ajattelin, että jos varmuuden vuoksi vähän seuraisin, ja niin tästä tulikin elokuva siitä, miten Suomi muuttui sen vuoden aikana. Kun tekee seurantadokumenttia, pitää olla hereillä, Hotakainen sanoo.

Vasemmiston riveissä on ennenkin nähty radikaaleja pappeja, joten Sadinmaa otettiin puolueessa avosylin vastaan. Sadinmaan iskulause kuului, että vasemmistolaisuus nousee evankeliumista, mutta jos kirkko ottaisi evankeliumin tosissaan, se joutuisi vastahankaan vallanpitäjien kanssa.

Vaaleissa kävi miten kävi, ja Sadinmaa pettyi myös vaatimattomaan äänisaaliiseensa. Vaalivalvojaisissa hän totesi yleisölle, että vaalitulos oli surkea.

Dokumentin kuvausten aikana Sadinmaa päätyi pari kertaa uutisiinkin. Vaalien alla hän aiheutti pienimuotoisen skandaalin Kallion kirkossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, kun hän teippasi Mannerheimin päiväkäskyn päälle oman päivitetyn käskynsä, jossa Suomen äidit uhraavat lapsensa isänmaan sijaan pääoman puolesta. Paikalla olijat närkästyivät, ja suurin osa poistui paikalta. Joku tuhahti Sadinmaalle, että se oli sun narsistinen pläjäys.

Kuvausryhmälle yleisön reaktio tuli puskista. Hotakainen korostaa, että provokaatiota ei keksitty dokumentin takia.

”

Kain kautta avautui näkökulma kirkkoon, politiikkaan ja turvapaikan­hakijoihinkin.”

Dokumenttiohjaaja Mika Hotakainen

Yllättävä työ. Mika Hotakaisen mukaan Ristin tie -dokumentin lopputuloksena on paljon enemmän kuin yhden miehen tarina.

– Meidän pitää olla radikaalimpia! hän julisti. Mutta ­reaktio oli vaisu.

Ohjaaja Hotakaisen mukaan Sadinmaa oli ainoa puhuja, joka myönsi puolueen tappion. Vaalien jälkeen politiikka sai jäädä, eikä Sadinmaa palannut enää Vasemmistoliiton toimintaan.

Mitä sanoo kohde itse valmiista dokumentista?

– Hyvä leffa, tunnistan itseni siitä. Ja sekin on ok, että siinä on myös henkilökohtaista puolta, vaikka sitä ei ole välttämättä kiva katsoa.

Dokumentti seuraa hieman myös Kai Sadinmaan omaa perhe-elämää Kalliossa, ja siitä käy ilmi, että perheen talous on tiukilla, kun isä ei saa papinvirkaa mistään. Nyt Sadinmaa sanoo jo luovuttaneensa, vaikka onkin edelleen lähettänyt hakemuksia.

Parhaillaan Sadinmaa kirjoittaa ensi vuodeksi esseististä kirjaa, jonka teemoja ovat muun muassa Suomi 100 sekä 500 vuotta Lutherin teeseistä. Yksi sen keskeisistä kysymyksistä tulee olemaan, mitä on olla protestantti.

Sadinmaa sanoo edelleen olevansa vasemmalla, kuten hänen mielestään myösJeesus oli.

– Vasemmistolaisuuteni on jatkuvaa kyseenalaistamista ja status quon haastamista.

Mika Hotakaisen Ristin tie -dokumentti TV1:ssä ma 26. 9. klo 21.30.

12

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Tärkeintä Valtaosa suomalaisista rakentaa arkensa perheen ympärille, mutta muutenkin voi elää.

Teksti Laura Koskelainen Kuvat Sirpa Päivinen

M

ikä on elämäntehtävä? Entä minkälaisia ovat ihmisten elämänarvot? Onko tärkein asia perhe, työ vai harrastukset? Nämä kysymyk­ set eivät jättäneet Kirkon tutkimuskeskuk­ sen tutkijaa Maarit Hytöstä rauhaan.

Hytönen halusi tietää suomalaisten näke­ myksiä kutsumuksesta. Siksi hän liitti siihen liittyviä kysymyksiä valtakunnalliseen kyselytutkimukseen, jonka Kir­ kon tutkimuskeskus tekee neljän vuoden välein.

Kyselyssä perhe oli ykkösasia kolmelle vastaajalle neljästä. Suuri­ tuloiset pitivät perhettä tärkeimpänä elämän osa-alueena useammin kuin pienituloiset. Pienituloisissa on eniten niitä, jotka siirtävät las­ ten hankkimista tai jättävät sen väliin kokonaan. Löytö teki Hytösen ­surulliseksi.

– Vain hyväosaisilla on mahdollisuus työhön, perheeseen ja harras­ tuksiin. Harvalla suomalaisella on aito mahdollisuus valita, mikä näistä on tärkein.

Tilaa tärkeimmälle. Milja Fromholtz jakaa poikaystävänsä kanssa yksiön, josta urheilu- ja retkeilyvarusteet vievät osansa.

Milja Fromholtz vietti sapattivuoden rinteessä

V

uosi harrastusten ehdoilla päättyi elo­ kuussa. Milja Fromholtzin into­ himona ovat alppilajit.

– Halusin laskea ja olla vuoristossa koko kauden ajan. Sain harrastusta eteenpäin.

Fromholtz aloitti vapaalaskun Lapin Pyhä­ tunturilla ja Urho Kekkosen kansallispuistossa.

Tammi–helmikuussa hän oli Itävallassa Alpeil­ la. Maalis–huhtikuun hän laski taas Suomen Lapissa ja Pohjois-Norjassa. Siellä mäet piti kiivetä itse ylös.

Kesä–heinäkuussa Fromholtz matkusti Kii­ naan Trans-Siperian junalla. Samalla reissulla hän vaelsi Mongoliassa ja ympäri Kiinaa.

Sapattivuosi tietotyöstä ja harrastukset olivat Fromholtzille mahdollisia, koska hän oli säästänyt niihin. Hän asuu poikaystävänsä kanssa yksiössä, eivätkä he käy ulkona syömäs­ sä tai baareissa. Myös poikaystävä haluaa sääs­ tää rahaa urheiluun ja retkeilyyn.

Tällä hetkellä Fromholtz käyttää työstä liikenevän ajan retkeilyyn, vapaalaskuun ja harrastusblogin kirjoittamiseen. Hän laskee merkittyjen reittien ja hiihtokeskusten ulko­ puolella. Kun lunta ei ole, hän kiipeilee ja liik­ kuu luonnossa.

Fromholtz on lasketellut kolmivuotiaasta alkaen. Hänen lapsuudenperheensäkin säästi muusta, jotta pääsi rinteeseen.

Laskettelu vaihtui nopeasti lumilautailuun, minkä lisäksi Fromholtz on harrastanut myös telemark-hiihtoa. Se helpotti siirtymistä vapaa­ laskijaksi rinteiden ulkopuolelle.

Milja Fromholtz on tyytyväinen elämän­ tilanteeseensa. Työn ja vapaa-ajan ero on ­selkeä.

– Harrastaminen kulkee työnteon rinnalla.

Vuoristossa on hyvä irrottautua työstä. Siellä ei voi vilkuilla puhelinta koko ajan. Lumivyöry­ vaaran vuoksi on huomioitava ympäristöä. Pie­ nimmälle huomiolle jäävät perhe ja kodinhoi­ to. Onneksi poikaystävä on valmis lähtemään mukaan laskumatkoille.

Fromholtz ei halua kuitenkaan sanoa, että harrastus on työtä tärkeämpi. Työ on hyvän arjen toinen puoli.

– En olisi hyvä työntekijä, jos paahtaisin vain töitä. Nyt oikein odotan, että pääsisin taas tekemään tietotyötä vuoden tauon jälkeen.

Milja Fromholtzin blogi: www.lumipallo.fi/piposilmilla

Kotimaassa käymässä. Jos työ on suomalaisen tärkein arvo, hän on usein helsinkiläinen, mies ja yrittäjä. Kai Ruuskanen muutti yrittäjäksi Kiinaan.

13

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

elämässä Työ oli tärkeintä 13 prosentille vastaajista: useimmin miehille, helsinkiläisille ja yrittäjille.

– Vanhemmille ikäluokille työ on itseisarvo, vaikka he ovat eläkkeellä.

Nuoremmille on tärkeää, että työssä näkyvät omat elämänarvot, Maarit Hytönen kertoo.

Hytönen arvelee, että nuorten työsuhteeseen vaikuttavat epätyypilliset työsuhteet, satunnaiset työttömyysjaksot ja työelämän ristiriitaiset vaatimukset.

Hytösen mukaan suomalaiset ovat omaksuneet kutsumusajattelun melko hyvin. Lähes puolelle suomalaisista työ on kutsumus. Luterilaisessa kirkossa on arvostettu paljon työtä.

– Työ ja työllisyys koskevat vain osaa suomalaisista. Siksi työtä ei voi pitää ihmisarvon mittarina, Hytönen sanoo.

Harrastus on elämän tärkein asia suunnilleen yhtä isolle joukolle kuin työ. Harrastuksen nosti ykköseksi 12 prosenttia vastaajista. He olivat yleensä nuoria aikuisia, työttömiä ja sinkkuja. Useilta puuttui ammatillinen koulutus.

– Harrastus nousi tärkeimmäksi, jos muuta valittavaa ei ollut, Maarit Hytönen sanoo.

Tulokset ovat peräisin Gallup Ecclesiastica 2015 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi lähes 4 200 suomalaista. Kirkon tutkimuskeskus tekee tutkimuksia neljän vuoden välein. Hytösen kesällä ilmestyneessä verkkojulkaisussa Kutsumus, elämäntapa vai urakka – Suomalaisten käsityksiä elämäntehtävästään on käytetty aineistona tätä kyselytutkimusta sekä aikakauslehtien henkilöhaastatteluja.

Kai Ruuskasella on kohta neljä yritystä

K

ai Ruuskanen on pistäytymässä Helsingissä. Hän on diginomadi, joka työskentelee pääasiassa kahvioissa tai vuokratyötiloissa. Koti sijaitsee Kiinan Shenzhenissä.

Ruuskanen majoittuu usein hotelleissa tai tuttavien nurkissa. Kiinaan hän ihastui eräällä työmatkallaan ja halusi palata sinne. Perheettömänä hänen oli helppo siirtyä työskentelemään sinne, missä häntä tarvitaan.

Ruuskanen on mukana kolmessa yrityksessä. Yksi suunnittelee ja valmistaa tuotteita diginomadeille, toinen hoitaa maahantuontia ja maastavientiä kiinalaisten ja länsimaisten yritysten välillä. Kolmas on elektroniikkaan keskittynyt verkkokauppa. Näiden lisäksi hän on perustamassa terveydenhuoltoalan startup-yritystä.

Lähes parikymmentä vuotta Kai Ruuskanen työskenteli toisten palveluksessa. Hän siirtyi muutaman vuoden välein tehtävästä toiseen. Vastuuta tuli lisää.

Töissä hän pyrki johdon asettamiin tavoitteisiin.

Jotain silti puuttui. Tuntui, että työnantaja maksoi menetetystä vapaa-ajasta. Intohimo löytyi harrastuksista. Ruuskanen ulkoili, valokuvasi ja herkutteli ruuan ja viinien parissa. Käännekohta oli lasketteluonnettomuus, jonka jälkeisellä sairaslomalla Ruuskasella oli aikaa miettiä, mitä hän elämältä haluaa.

– Huomasin, että minulla ei ollut intohimoa työhöni.

Ruuskanen palasi toisten palvelukseen. Havaittuaan, ettei edes yleneminen uralla auttanut, hän jättäytyi työelämän ulkopuolelle. Hän päätti rakentaa työnsä intohimojensa ympärille.

– Työn tekeminen, verkoston kasvattaminen ja kielen opiskelu Kiinassa oli se, mitä halusin tehdä.

Nyt työ on intohimo, jonka vuoksi ei tunnu pahalta luopua esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta asunnosta ja kodin sisustamisesta. Töissä jaksaa, kun asettaa itse tavoitteensa.

Työskenteleminen on nykyään Kai Ruuskaselle kaikkea sitä, mikä edistää jonkin hänen yrityksensä toimintaa. Kaikki tehtävät eivät edes tunnu työltä. Ero työ- ja vapaa-ajan välillä on häilyvä. Jos Ruuskanen haluaa aivan oikeaa vapaa-aikaa, hän sulkee puhelimensa, tapaa tuttuja tai käy uinti- ja juoksulenkeillä.

– Työ on elämän rikastuttaja. Toivon, että asiat, joita teen, jättävät hyvän jäljen.

Parhaat tyypit. Hoitovapaalla oleva Marja Kihlstöm imettää yksivuotiasta Eddaa. Perheeseen kuuluvat myös puoliso Matti, nelivuotias Ebba sekä yhdeksänvuotias Dani.

Marja Kihlström hoitaa perhettään ja bloggaa siitä

K

un raskaustesti näytti positiivista, ­Marja Kihlström päätti, että tästä lähtien perhe on etusijalla. Hän oli 21-vuotias opiskelija, jonka avoliitto oli juuri päättynyt. Kihlström piti lapsen, vaikka se merkitsi yksinhuoltajuutta.

– Halusin näyttää, että pärjään. Hoidin opintoni samassa tahdissa kuin muut.

Valmistujaisiltana Kihlström tapasi baarissa Matin, jonka kanssa alkoi seurustella. Mies raivasi asunnostaan hyllyn kumppaninsa lapsen Danin tavaroille.

Pian kolmikko muutti yhteiseen kotiin ja alkoi elää perheenä. Myöhemmin syntyivät Ebba ja Edda.

Tällä hetkellä perhe on ykkössijalla. Marja Kihlström on hoitovapaalla ja tekee Puhu muru -blogia sekä satunnaisesti myös seksuaaliterapeutin ja seksuaalikasvattajan töitä.

– Tarvitsen muutakin elämää. Työ ja opiskelu ovat intohimojani.

Puoliso on yrittäjä. Vapaa-aikaa löytyy vaihtelevasti.

Kihlströmin perheessä korostuvat yhteisölliset arvot. Heidän ympärillään on laajentunut perhe, johon kuuluvat lasten kavereiden perheet ja molempien vanhempien sukulaisia.

Kihlström asuu Helsingin ydinkeskustassa, jolloin työmatkoihin menee vain hetki. Oman pihan sijaan lähellä on yhteinen leikkipuisto, jossa lapsilla on paljon kavereita. Tilasta on pitänyt kuitenkin tinkiä.

Kihlströmin perhe harkitsee muuttoa omakotitaloon Karkkilaan, Marjan lapsuudenkotiin.

Valinta on vaikea. Karkkilasta vanhempien työmatkat olisivat kuitenkin pidemmät, mikä lyhentäisi perheen yhteistä aikaa.

– Tykkäämme mieheni kanssa olla yhdessä.

Hän on paras ystäväni.

Pitämissään synnytysvalmennuksissa Marja Kihlström on muistuttanut, että kotityöt ovat rakkauden tekoja. Kun molemmat tekevät kotitöitä, jää aikaa myös parisuhteen hoitoon.

– Perhe saadaan. Kukaan ei tiedä, saako sitä vai ei, Marja Kihlström muistuttaa. www.vauva.fi/blogit/puhu_muru

14 Haaga  Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja koulu­ ikäisten toiminta: mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1.

Suntio p. 09 2340 3220.

Hakavuoren kirkko on avoinna päi­ vittäin klo 10–18 su 25.9. saakka. Tule hyvästelemään. Muistelemaan, sytyttämään kirkossa kynttilä, nauttimaan kuppi kahvia.

To 22.9. klo 20 Iltasoitto. Hiljaisuuden musiikkia. Ilmo Saaristo, sello. Olli Mönttinen, urut ja piano. Vapaa pääsy.

Su 25.9. klo 12 Hakavuoren kirkon päätösmessu. Palvelemassa Hakavuoren kirkon entisiä ja nykyisiä työntekijöitä, Cantabile-kuoro. Kirkkokahvit.

Klo 18 Jäähyväiskonsertti. Johanna Lehesvuori, sopraano. Jennia Ristilä, piano. Musiikin riemua ja rauhaa mm.

Händelin, Merikannon ja Rachmaninovin sävelin.

Huopalahden kirkko  Vespertie 12.

Suntio p. 09 2340 3230.

Su 25.9. ei messua Huopalahden kirkossa.

Ma 26.9. klo 7.30 Laudes eli aamuru­ kous. Klo 13–14.30 Lähetyspiiri. Suikkanen. Klo 15 Esirukouspiiri.

Ti 27.9. klo 13–14.30 Lähetyspiiri. Hannu ja Päivi Heinonen vierailevat.

Ke 28.9. klo 18–20 Suomenkielinen keskustelupiiri maahanmuuttajille.

To 29.9. klo 9.30–11 Perhekerho.

Klo 12.30–14.30 Teematorstai.

Klo 12.30 Lounas 6 e, n. klo 13 Ikäihmisten voimaharjoittelu, fysioterapeutti Anu Mäkelä.

Seurakunnissa tapahtuu 23. – 29.9.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 La 24.9. klo 10–13 MLL Herttoniemen lastenvaate- ja tarvikekirpputori Su 25.9. klo 10 Messu, Tikkanen, Leino, kirkkokahvit. Klo 15 LeffaKlubi Klaus Härön elokuva Näkymätön Elina, ­vapaa pääsy

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Su 25.9. klo 18 Kappelin 15-v. juhla lähetystyön hyväksi, kahvitarj. alk. klo 17.30, Rautiainen, Tikkanen, Lemponen, Leino, kirkkokuorot, juont. Juha Saunamäki.

Kulosaaren kirkko ja seurakuntatalo  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 25.9. klo 10 Messu, Laakso, Koivistoinen, kirkkokahvit.

Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 La 24.9. klo 10–14 Myllypuron asu­ kaspäivä ostarilla, seurakuntatyön esittely.

Su 25.9. klo 12 Messu, Tikkanen, Leino, alueneuvosto.

Pe 30.9. klo 19 Perjantai-ilta kirkolla, Rakel Hiltunen, Veijo Vatka ym., musiikkia Johannes Österlund.

Elintarvikejako on ti ja to Liikuntamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Diakoniakirppis to–la klo 10–14 Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty), diakoni Kristian Pesti, p. 050 433 8343.

Keskiviikkoruokailu Myllypuron kirkolla ke klo 12, ateria 2e.

Kallio

Orapihlajatie 41:n toimipiste

 Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618.

Pe 23.9. klo 10–11.30 Perhekerho.

Ti 27.9. klo 17.30-19 Taaperokerho.

Kallion kirkko

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23.

Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso ­www.­facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat. Diakonia­ vastaanoton ajanvaraus: Myllypu­ ron kirkolla ma klo 13–14 sekä puhe­ limitse 09 2340 3382/09 2340 3345, Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 sekä puhelimitse 09 2340 3339.

Kulosaaren ja Herttoniemenrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3351.

 Itäinen papink. 2, p. 09 2340 3620.

Kirkko avoinna ma–pe klo 7–21, ­la–­su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamu­rukous, klo 12 päivärukous, klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

To 22.9. klo 18 Kivimessu. Huovinen, Niskala. Kaikille avoin messukuoro ja bändi kokoontuvat harjoittelemaan klo 17 alkaen – tule mukaan!

Pe 23.9. klo 16–18 Raamatunlukua ja klo 18 Ehtoolliskirkko Petri Tikan johdolla. Teejatkot.

La 24.9. klo 18 Ekumeenisen Karme­ liittayhteisön kontemplatiivinen messu, pastori Tarja Korpela. Iltatee.

Taivaan tähden

Su 25.9. klo 10 Messu ja suntio Lasten kuva- ja sadutuspaja Sinikka Kuitusen eläkkeellelähtö­ ti 4.10, 11.10 ja 18.10. Ryhmä I 3–4v. klo ­16.30–17.15. Ryhmä II 5–8v. juhla. Laajasalo, Mattsson, Metiäinen, klo 17.30–18.15. Hinta 10e. Ilm. Tuulikki Pyylampi, Oksanen, Salonkikuoro, Karu p. 050 462 0989. avustaja Tuulikki Ilvonen. Kirkkokahvit.

Alppilan kirkon kahvila avoinna Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta. Päivi ti–pe klo 10–15, lounas klo 11. Kahvilassa Peittola, kaupunkityöntekijä, KRS ja paljon herkkuja: lounaat, burgerit, Hurmerinta. Musiikki Kaisa Valve ja leivät, #kirkkosuklaa ja #kirkkolatte.

Seppo J. Järvinen.

Kahvila tukee KUA:a.

Ti 27.9. klo 16 Lähetys- ja rukous­ piiri. Kokoontuminen kirkkosalissa.

Kansainvälinen toiminta Klo 16.15–17 Kukkoeteisen kutojat Alppilan kirkolla paloaseman puoleisessa sivueteisessä.

Kudotaan kaulaliinoja turvapaikanhaSu 25.9. klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sana­ kijoille Kalliossa. Lankoja ja puikkoja jumalanpalvelus & lasten pyhä­ on. Aloittelijoita opastetaan. koulu. Huang.

Ke 28.9. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen ru­ Seurakuntakoti kouslaulun messu. Viljamaa, Anima mea joht. Johanna.  Siltasaarenk. 28 To 29.9. klo 13 Torstaina Iltapäivällä: La 24.9. klo 14 Virsilaulutilaisuus, Elämää yhteisöllisessä kerrostalos­ juont. Jari Arjoranta, säestäjä Jari Koisa. Kokemuksistaan kertovat Anna-­ vistoinen Kahvitarjoilu.

Maija Niinivaara ja Riitta Lehtonen Ke 28.9. klo 16–16.45 Kuorokerho toimittaja Salla Korpelan johdolla.

7–12 vuotiaille. Tiedustelut Vivika, Päivärukous ja kahvila klo 12 alk. p. 050 462 0995.

Klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja To 29.9. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Herran Pyhä ehtoollinen – Jaakko Esikoisvauvakerho. Tervetuloa tapaLöytyn läpisävelletty messu. Mattsson, maan alueen lapsiperheitä kahvikupsaarna teo. yo Anne Heikkinen. posen ja leikin merkeissä.

Yht. työssä Herättäjä-YhdisTeatteri Kallio tyksen kanssa. Teejatkot.

Seura Siltasaarenkatu 28 kunnat Alppilan Su 25.9. 18–20 ja to kirkko 29.9. klo 18–20 Tari­ verkossa: www.  Kotkank. 2, p. 09 naklubi. Tule ja kerro helsinginseura2340 3680. Avoin­ tarina, satu tai hauska kunnat.fi sattumus oma/kuultu na ma–pe klo 10–16. tai tule kuulemaan muiPunttisali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo den tarinoita. Illan aikana 12–15. Liikuntasalissa len­ vierailevia tarinankertojia ja musiikkia. Kahvila. Vapaa pääsy. topalloa, koripalloa ja sisäfu­ tista: katso a ­ lppilankirkko.fi.

Muut tapahtumat Pe 23.9. klo 10–12 Alppilan kir­ kon kahvilan lasten perjantai: Ti 27.9. klo 8.30 Hartaus, DiakonissaTemppurata jumppasalissa. laitoksen kirkko, Alppik. 2. Johannes Klo 18.30 GLOW-ilta. Alppilan kirkon Österlund. kappelisalissa 2krt/kk afterwork-ilta Ke 28.9. klo 13 Eläkeläistenpiiri. nuorille ja nuorekkaille aikuisille.

Lounasravintola Tornitupa HaapanieYhteyttä, kohtaamisia, rukousta, mumenk. 7–9.

Ke 28.9. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n siikkia ja opetusta sekä illan päätteeksi tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari iltapala. Tervetuloa piipahtamaan, Kurka. tutustumaan ja rentoutumaan.

La 24.9. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja Kurssit, ryhmät ja retriitit 13. H. 15e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavaliot pe mennessä alppilan­  Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai kirkonbrunssi@gmail.com tai 09 2340 3611 jollei toisin mainita. p. 050 363 9575. Brunssi tukee KUA:a.

Työttömien ja yli 63v. eläkeläisten Klo 17 Sateenkaarimessu. Tarja on mahdollista saada ns. opinto­ ­Pyykkö, Jaana Partti. seteli. Ei retriitteihin. Mainitse il­ Su 25.9. klo 16 Messu. Laajasalo, moittautuessa. Ilmoittautumiset Oksanen, avustaja Ulla Savonen. Kirkviimeistään viikkoa ennen kurssin alkua, vapaita paikkoja voi tiedus­ kokahvit.

Ma 26.9. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloitella myöhemminkin.

Kuorolaulukoulu Raakkujat, Seuranen porukka ikäihmisille.

Ti 27.9. Tiistaiolohuone: Venyttely­ kuntakoti, Siltasaarenk. 28. Harjoitukjumppa klo 10–11; Diakonialounas set tiistaisin 27.9.–29.11. klo 17.30–19.45.

2e klo 11.30–12.30. Muskarit Klo 10 Ohj. MuM Eeva-Liisa Malmgren. H. 35e. ja 10.30, joiden jälkeen perhekerho Rukouslaulun peruskurssi, Diaklo 13 asti. konissalaitoksen kko, Alppikatu 2,

ti klo 17.30–20. 11.10.,25.10.,1.11. ja 8.11.

MuT H-L Vuori. H. 52e.

Kirkkodraama nyt – nuorten ­aikuisten näytelmäkurssi, Teatteri Kalliossa ti 4.10–13.12 klo 18–20.30. Tule tekemään joulunäytelmää uudenlaisia teatteri-ilmaisun keinoja käyttäen. ­Lisätietoja Mari Mattsson p. 09 2340 3632.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus  Vanhaistentie 6. Virasto ­ma–­pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, ­kannelmaki.srk@evl.fi Pe 23.9. klo 9.30 Aamurukoushetki, joka pe.

Su 25.9. klo 10 Messu. Enrold, Hämäläinen. Kirkkokahvit.

Ti 27.9. klo 9.15 Aamupysäkki. Vaittinen, Hämäläinen. Hartaus kirkossa, aamiainen (1,50 e) salissa.

Ke 28.9. ei viikkomessua.

Malminkartanon kappeli  Vellikellonpolku 8 La 29.10. klo 10–16 Hiljaisuuden päivä. Ohj. Maritta Laiho, Konsta Korhonen, Sirkku Rintamäki. Vapaaehtoinen ruokaraha. Ilm. viim. ma 24.10. virastoon.

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9 Keskiviikkoisin klo 10–11 Diakonian ajanvarauspäivystys, p. 09 2340 3842, 09 2340 3843, 09 2340 3853.

Klo 12–15 Jennyn Olohuone. Avoin kohtaamispaikka.

Muuta To 29.9. klo 12 Soppatykki Malmin­ kartanon aukiolla.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1 F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Kirk­ koherranvirasto on auki ma, ti, to, pe 9–12 ja ke 12–18. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arki­ sin 9–21 numerosta 09 2340 4302.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10–11 p. 09 2340 4318. Muina aikoina puhelimitse Taina Viher­ kari p. 050 380 3532 ja Sini Havas p. 050 380 3531.

To 22.9. klo 12 Torstaipiiri, srk-salissa, Kylli Tikkanen: Raamatun kasvit.

Pe 23.9. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille, klo 16 säh­ lykerho eka–tokaluokkalaisille jumppasalissa.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Pihla Tiihonen

Uskon kova ydin Mistä uskonnossa on kysymys? Voit tietysti sanoa, että se riippuu uskonnosta. Että kullakin uskonnolla on omat vastauksensa. Mutta ehkä ei sittenkään. Sunnuntain evankeliumiteksti on jotain, mistä kaikki suuret uskonnot ovat samaa mieltä.

Fariseukset kysyivät Jeesukselta, mikä hänen mielestään on uskonnon ydin. Heille vastatessaan Jeesus määritteli uskonnon tavalla, joka on uskonnoille yhteinen.

Kysymys on rakastamisesta. Rakasta Jumalaasi yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Lähimmäisen rakastaminen on uskontojen suurin yhteinen nimittäjä.

Nimittäjää kutsutaan kultaiseksi säännöksi.

Kultaisen säännön periaatteen lausui tiettävästi ensimmäisenä Konfutse viisisataa vuotta eKr. Häneltä kysyttiin:

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

mitä opetuksistasi voimme noudattaa kaiken aikaa ja joka päivä? Konfutse vastasi: Eikö hyväntahtoisuus ole sellainen? Mitä et itse tahtoisi, älä tee sitä toisille.

Buddha opetti samaa. Hän käytti ilmaisua myötämielinen ilo, joka tarkoittaa iloitsemista toisen hyvästä onnesta.

Idea kultaisesta säännöstä on muokattu eri uskontojen pohjalta ja se on löydettävissä lähes kaikista uskonnoista.

Useimmissa uskonnoissa sääntö mainitaan ohimennen, mutta kungfutselaisuudessa ja juutalais-kristillisyydessä siitä on tullut pysyvä ja näkyvä pohdiskelun teema.

Suuret totuudet ovat lopultakin hämmästyttävän yhteisiä ja yksinkertaisia.

Olli Valtonen

19. sunnuntai helluntaista Rakkauden kaksoiskäsky Rakkaus yhdistää. Uskontojen suurin yhteinen nimittäjä on lähimmäisen rakastaminen. Kuva on Nora Helsingin jo päälle maalatusta graffitista.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 119:1-8, 5. Moos. 6:4-9, 1. Kor. 1:4-9, Matt. 22:34-40.

La 24.9. klo 12.30–14 Kuntolentopalloa joka lauantai naisille ja miehille, jumppasali C-porras.

Su 25.9. klo 11 Popahtava Messu, Työrinoja, Valojärvi. Klo 11–12 Pyhäkoulu, aloitetaan kirkossa. Klo 18 Kirkossa Kitaramusiikin suloa! Paul-Erik Söderqvist, vapaa pääsy. Ohjelma 10/5e.

Ma 26.9. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Klo 12–13 Diakoniaruokailu St Jacobin kirkossa, 3 e ateria. klo 17–20.30 Savenvalajat raamatturyhmä, muovaillaan saviesineitä ja keskustellaan samalla Raamatun kohdista, E-porras. klo 17.30.

Elektroniikkkakerho 7–12-vuotiaille, klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus.

Ti 27.9 Ykkös- ja kakkosluokkalaisten iltapäivä, klo 14 Kryptaklubi 7–12-vuotiaille, klo 17 koripallokerho ja klo 18 kokkikurssi. Lisätietoja teijo.junnola@evl.fi. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras 2. krs.

Ke 28.9. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, klo 17 Nuorten Krypta, Klo 17.30–20 Larun olohuone, mukavaa yhdessäoloa Kirkkokahvilassa.

Tarjolla tähdellinen iltapala klo 18: voileipiä ja hedelmäsalaattia, maksu vapaaehtoinen. Klo 19 Viikkomessu, Heusala, Valojärvi.

To 29.9. klo 12 Torstaipiiri, srk-salissa.

Muuta Kirkkokahvila on auki ma–pe klo 10–17 ja lounas klo 11–13.

Lapseni – muotokuvia eri tekniikoilla, Veera Pirilän taidenäyttely Kirkkokahvilan aulassa 28.9. asti.

Tarvitsetko tukea tai keskusteluapua? Näitä on saatavilla Lauttasaaren kirkolla keskiviikkoisin klo 16.30–20.

Keskusteluapua tarjoaa vapaaehtoisena toimiva psykoterapeuttiopiskelija. Tervetuloa juttelemaan matalalla kynnyksellä, ei maksua.

Varaa aikasi ennakkoon osoitteesta lauttasaari.srk@evl.fi tai puhelimitse 09 2340 4300.

Lähimmäispalvelukurssi 30.9.–1.10.

Töölön kirkolla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 16.9. mennessä diakoni Sini Havas p. 09 2340 4322.

Eroiltapäivä 1.10. kello klo 14–16 kirkon seurakuntasalissa. Päättynyt parisuhde ja ero aikuisen ja lapsen kannalta. Luennoimassa parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow. Mahdollisuus lastenhoitoon luennon ajaksi.

Ilm: eija.harkanen@evl.fi Seniori Surf 4.10. klo 15 seurakuntasalissa. Opastusta kännyköiden ja tablettien käyttöön.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420.

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 25.9. klo 10. Timo Ahoinpelto, Martta Paijola, Heikki Poutanen.

Iona-messu su 25.9. klo 18. Timo Ahoinpelto. Kantaattikuoro ja Missiokuoro, joht. Heikki Poutanen. Ennen messua Heikki Poutanen kertoo kuoromessusta väitöskirjansa valossa.

Eläkeläisten iltapäivä ke 28.9. klo 13.

Tuolitanssi, liikunnanopettaja (el.)

Leena Mustonen.

Soppakirkko to 29.9. klo 13. Hartaus ja maksuton ateria.

Jakomäen kirkko

siunaaminen. Markku Arola, Elise Hartonen, Ulla Pesonen.

Soppakirkko ke 28.9. klo 12.

Eläkeläisten iltapäivä to 29.9. klo 13.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 9–11 p. 09 2340 4487 Messu su 25.9. klo 16. Vapaaehtoisten siunaaminen. Paula Närhi, Jukka Holopainen, Olga Mäkinen. Kirkkokahvit.

Konsertti la 24.9. klo 18. Jakaranda– ryhmä, Suomen Lähetysseura. Kolehti Tasaus-keräykselle. Iltatee.

Vapaaehtoisten koulutuspäivä su 25.9. klo 13–16. Ilm. 22.9. menn. kirkolle p. 09 2340 4427.

Eläkeläisten iltapäivä ke 28.9. klo 12.

Hindulaisuus, Tapio Paljakka, Hare Krishna -keskus.

Pihlajiston seurakuntakoti  Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Asukaskahvila Olohuone to 29.9. klo 13–15.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 25.9. klo 10. Esa Järvinen, Sari Hakuri, Ulla Pesonen. Lähetyskahvila.

Valon messu su 25.9. klo 17.

Eläkeläisten iltapäivä to 22.9. Retki katoliseen Pyhän Marian seurakuntaan Meilahteen. Lähtö klo 12.45 yhteiskulj. kirkon parkkipaikalta. Paluu omin kyydein n. klo 15.30. Hinta 5 e, sis. menokuljetuksen ja iltapäiväkahvin.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422.

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4482 Messu su 25.9. klo 12. Meri Ala-Kokko, Heikki Poutanen. Kahvihetki.

Virsitiistai 27.9. klo 18. Hemminki Maskulaisen virsiä ja laulua, FT Elina Heikkilä. Iltakahvit.

Siltamäen seurakuntakoti  Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 25.9. klo 12. Vapaaehtoisten siunaaminen. Martta Paijola, Merja Saviniemi. Naiskuoro Sillattaret, joht. Olga Mäkinen. Lähetyskahvila.

Soppakirkko ke 28.9. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria.

Eläkeläisten iltapäivä to 29.9. klo 13.

Tapanilan kirkko  Veljestentie 6, p. 09 2340 4423.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Valon messun tiimipäivä la 24.9. klo 10–16. Ilm. Tomi Uimonen p. 09 2340 4556.

Eläkeläisten iltapäivä ke 28.9. klo 12.

Tietotekniikka, renki vai isäntä, Aarne Vesamäki.

Tapulin seurakuntakoti  Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Leivänjako ja olotilakahvila Olohuone ma 26.9. klo 11.

Viikin kirkko

Kristillisen toipumisen ryhmä, sovintoon elämän kanssa, Tapulin seurakuntakodilla ma klo 18 (alk. lokakuussa). Teemoja: sovinto menneisyyden, hankalien ihmissuhteiden, tunteiden ja Jumalan kanssa, itsetunto, elämän suorittajasta unelmien toteuttajaksi. Jatkuu kevätkaudella. Ilm. ja puh.haastatt. ti 27.9. klo 16.30–18, Merja Saviniemi p. 09 2340 4484. Materiaalikirja 25 e.

Stadin sävelet

Su 25.9. klo 18 Helsingin Vanha kirkko Musiikki

Jouko Mäki-Lohiluoma Johannes Karhapää

Pappi

Malmin seurakunta facebookissa

Maija Kuoppala

 facebook.com/malminseurakunta

Leena Broman

Juonto

Varhaisnuoret  Kouluikäisten kerhot ja tapahtumat mestat.fi > Malmin seurakunta > Tytöt ja pojat

Vapaa pääsy!

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.30.

Nuorten messu ke klo 18.

Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko  Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti. srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b.

Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

To 22.9. klo 18–20 Nuorten aikuisten olkkari, kirkon alakerta, n. 25–40 v., rentoa yhdessäoloa ja illanviettoa jutustelun, pelailun ja kahvittelun merkeissä. Tied. arto.e.vuori@gmail.com Pe 23.9. klo 19 Kamarikonsertti Tuomaankirkossa, Leonid Bashmakovin (1927–): 12 kvartettoa psalmien teksteihin (kantaesitys), Psalmikvartetti: Varvara Merras-Häyrynen, sopraano, Elisabet Petsalo, altto, Heikki Hattunen, tenori, Sampo Haapaniemi, basso. Vapaa pääsy, ohj. 10e. Järj. Helsingin kamarikuoro yhteistyössä seurakunnan kanssa Su 25.9. klo 11 Messu, Krans (l+s), Vuorio (k), Kamarikuoro Kaamos, joht.

Visa Yrjölä Ma 26.9. klo 13 Miesten maanantaiseura, Tapio Tiitu: Kirkkomme rikas musiikkielämä, klo 17.30 Raamattupiiri (joka toinen viikko), kerhotila. Vetäjä Anu Vuola 045 121 4137Ti 27.9. klo 9.45 Perhekerho, klo 17 Lähetyspiiri, kerhotila Ke 28.9. klo 13.30 kaikille avoin Keskiviikkokerho, klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli

Länsi-Pasilan kappeli  Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780 Su 25.9. klo 11 Pyhäkoulu, klo 14 Messu, Krans (l+s), Vuorio (k), kirkkokahvit Ma 26.9. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, kahvittelua, juttelua ja hartaushetki, klo 18 Hanna-piiri, Hanna-työ on naisten rukousliike, joka toimii tällä hetkellä 125:ssä maassa.

Vetäjänä Aila Weripää Ti 27.9. klo 8 Rukousaamiainen, aamupala 4/2 e To 29.9. klo 18 Keskusteluilta uskon keskeisitä asioista, mahdollisuus esittää kysymyksiä uskosta ja jakaa ajatuksia. Tutustumme myös katekismukseen. Tied. Virva Krans

Ruskeasuon seurakuntakeskus

Palveluja ikääntyneille kotiin Omaishoidontuen palvelusetelituottajana toteutamme omaishoitajien vapaapäivät ympärivuorokautisena hoivana ryhmäkodissa kotiin tuotavana hoivana.

Luotettava ja ammattitaitoinen kotihoitomme on tarjolla kaikille Itä-Helsingin alueen ikääntyneille.

Lisätietoja monipuolisista palveluistamme antaa asiakaspäällikkö Anneli Hämäläinen, puhelin 0400 270 623, anneli.hamalainen@omakotisaatio.fi

Hyvän elämän verkkomedia

Työmme lähtee sydämestä.

Apua kotona elämisen edellytyksiin.

VTKL -kotipalvelut on Vanhustyön keskusliiton omistama kotimainen kotihoitoyritys. Toimimme pääkaupunkiseudulla.

VTKL -kotipalvelut on Vanhustyön keskusliiton omistama kotihoitoyritys.

Kysy myös ympärivuorokautista läsnäoloa!

Toimimme pääkaupunkiseudulla.

Ympärivuorokautinen läsnäolo

Omaishoidon lomitus

Turvapuhelin

Vaatehuolto

Yhdessäolo Hygienia

Asiointi

Ulkoilu

Yhdessä lääkäriin - palvelu

Kotisairaanhoito

Henkilökohtainen apu

Tarkistussoitot

Ravitsemus

Kodin puhtauspalvelut Kotipalvelu

Jalkahoito

Yhteistyö kotihoito- ja kotisairaalatoimijoiden kanssa

Kuntoutus

Lapsiperheiden tuki

Kysy palveluistamme lisää puh. 09 3508 6070 tai

puh. 09 3508 6070

puh. 09 3508 6070

puh. 09 3508 6070

puh. 09 3508 6070

puh. 09 3508 6070

puh. 09 3508 6070

 Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

Pe 23.9. klo 10 Perhekerho, klo 11.30 Lounas, hinta 3/1 e

Puotilantie 3, 00910 Helsinki www.omakotisaatio.fi

puh. 09 3508 6070

 Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 9–11 p. 09 2340 4489 International Mass Sat Sep 24th at 6 pm. English language liturgy and sermon, hymns from Taizé. Outi Lantto.

Messu su 25.9. klo 10. Vapaaehtoisten siunaaminen. Outi Lantto, Tarja Koivumäki, Marjasisko Varha. Kamarikuoro Ora, joht. Kirsi Lemponen.

Konsertti su 25.9. klo 18. Petri Kumela, kitara. Ohjelma 10 e.

Viikkomessu to 29.9. klo 17.30.

Aikuiset

puh. 09 3508 6070

 Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 25.9. klo 12. Vapaaehtoisten

15

Seurakunnissa tapahtuu 23. – 29.9.

Finland

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

16

Tulossa Su 2.10. klo 11 Puuhamessu Tuomaan Lastenkirkossa, mukana muskarilaiset & Jenni Paaso. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurakuntalounas 4/2 e, klo 16 Kahvia & Musiikkia -konsertti Länsi-Pasilan kappelissa, Harri Kuusijärvi, harmonikka. Ohj. 5 e, kahvitarjoilu klo 15.30 alk.

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802.

Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14; Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840.

Kontulankaaren ympäristö p. 09 2340 4844. Kivikko, Kurkimäki p. 09 2340 4842. Ma klo 9–10 & to 13–14; Vesala p. 09 2340 4846.

Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p.09 2340 4843.

Ajanvaraukset Länsimäen kirkolla ma klo 12–12.30 ja Mikaelinkirkolla ti klo 12.30 –13. Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko  Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Pe 23.9. klo 10 Rukouspiiri.

La 24.9. klo 11 Konfirmaatiomessu – Metsäkartanon rippikoulu.

Lankinen, Vento, Uimonen, Konsta Pylkkönen, Lamminen. Klo 14 Konfirmaatiomessu – Pilistvere 1 rippikoululeiri. Faugel, Perkiö, Ami Lainela, Ida Reimann, Lamminen.

Su 25.9. klo 11 Konfirmaatiomessu – Pilistvere 2 rippikoululeiri. Pitkänen, Syrjö, Saara Punkari, Kati Heini, Honkanen. Klo 14 Konfirmaatiomessu – Porkkalan rippikoululeiri. Faugel, Uimonen, Videll, Hanna Rinta-Aho, Roosa Punkari, Honkanen-Punkari.

Ma 26.9. klo 9.30 Käsityökerho.

Klo 9.30 Muskarikahvila. Välipala 1e/ perhe. Klo 11 Pienituloisten ruokailu. Lounas 1,50e. Klo 13.30 Mielenterveysryhmä. Klo 17.15 Share&Care -naistenpiiri / women’s group.

Ke 28.9. klo 17 Perheiden iltakahvila.

To 29.9. klo 10 Eläkejumpparit -ryhmä miehille. Tied. Arto Virkkunen, 040 580 4989. Klo 13 Torstain päiväkahvit. Lähetystyön kuulumisia. Anna-Kaarina ja Matti Palmu Suomen Lähetysseurasta, kertovat kansainvälisestä perhekasvatustyöstä.

Klo 16 Selviytyjät-ryhmä. Tukea päihteettömään elämään. Klo 18 Iloinen Kanttorin Kööri. Klo 18 Rakkauden voima raamattuluennot. ”Rakkauteen ja vapauteen luotu”. Luennoitsijana pastori Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta. Ei ennakkoilmoittautumista.

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

HAAGAN SEURAKUNNAN ARKISTO

La 24.9. klo 16 Suomen Kamarimusiikkiseuran barokkikonsertti, kahvit klo 15 alk., yhteistyössä Ruskeasuo-seura, vapaa pääsy Ma 26.9. klo 13 Äiti Teresa -piiri, käsitöitä, yhdessäoloa, laulua ja kahvittelua.

Ti 27.9. klo 13 Keskusteluryhmä Kuje, Lämminhenkistä ja positiivista yhdessäoloa iltapäiväkahvien merkeissä, kaikille avoin, voit keskustella ajankohtaisista aiheista, vaihtaa mielipiteitä ja olla oma itsesi. Yhteyshenkilö Henri Isokuortti p. 09 2340 4742 Ke 28.9. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuone, yhteyshenkilö Paavo Ripatti p. 050 522 4529 To 29.9. klo 18.30 Yhteislauluilta, suomalaisia yhteislauluja haitarin ja kitaran säestyksellä. Oman soittimen voi ottaa mukaan, iltapala klo 18 alk.

Seurakunnissa tapahtuu 23. – 29.9.

Jäähyväiset kirkolle Haagan seurakunta joutuu luopumaan Hakavuoren kirkosta homeongelmien vuoksi. Kirkkoa voi käydä hyvästelemässä kahvikupposen kera 22.–25.9. kello 10–18 osoitteessa Tolarintie 1.

Torstaina 22.9. kello 20 kirkossa voi kuunnella Hiljaisuuden musiikkia, sunnuntaina 25.9. kello 12 pidetään päätösmessu ja kello 18 ilmainen jäähyväiskonsertti, jossa laulaa oopperalaulaja Johanna Lehesvuori.

Muuta Perhekahvila pe 23.9. klo 9–14 Länsimäen kirkolla. Muskari klo 10.

Mikaelin Lastentupa ma 26.9. klo 16.

Maksuton vapaahetki vanhemmille.

Voit tuoda lapsesi leikkimään ja askartelemaan. Sopii myös vauvoille. Ilm. lastenohjaaja Seija Perttilä, 050 3780 320.

Perhekerho ti 27.9. klo 9.30 päiväkoti Sakarinmäessä.

Perheraamis ti 27.9. klo 17.30–19.30 Leikkipuisto Kipinäpuistossa.

Perheiden puuhakahvila to 29.9. klo 9.30 Leikkipuisto Mellunmäessä.

Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat.fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo  Raumantie 3 Ma klo 10 Ikäihmisten jumppa, vetäjänä Minna Pirinen.

Ke klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Klo 13 Keskiviikkokahvila, 28.9. keittolounas.

To klo 16.30–17.15 Lapsikuoron harjoitukset. (yli 6–v.). Klo 18.30 Iltatee.

To 22.9. klo 18 Lauluilta, vanhoja koululauluja Risto Kultalan ja Eeva Löflundin johdolla.

Su 25.9. klo 11 Messu, Frilander, Viljamaa, mukana sekakuoro Procantus, joht. Sakari Ylivuori. Kirkkokahvit.

Pe 30.9. klo 13 90-vuotiaitten kes-

Isä Ruben

kusteluryhmä. Jos tarvitset kuljetusta, soita p. 09 2340 5138.

Ke 28.9. klo 13 Päiväpiiri.

Muuta

Oulunkylä Oulunkylän kirkko

 Tiilipolku 6 Pe klo 18 Rukouspiiri.

Ma klo 9.30–11.30 ja to klo 15–16.30 Avoin päiväkerho. Klo 16–18 Rukouspalvelu. Läsnä on henkilöitä, jotka rukoilevat kanssasi, jos sitä toivot.

Ti klo 11 Sanan äärellä. Klo 13 Olohuone. Tule tapaamaan tuttuja kahvikupposen äärellä.

Ke klo 15–16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville.

Ke 28.9. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä, rovasti Heikki Hilvo. Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu, iltatee.

To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki, Erkkilä. Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset kanttori Anne Viljamaan johdolla anne.viljamaa@evl.fi.

Su 25.9. klo 13 Messu, Peltohaka, Viljamaa. Kirkkokahvit.

 Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–16. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 13–16. www.helsinginseurakunnat.fi/ oulunkyla Su 25.9. klo 10 Messu. Heininen, Kirsi Hiilamo, Helenius. Herättäjän kirkkopyhä. Klo 10 Pyhäkoulu.

Klo 16 Viheriä viljä vainiolla nukkuu. Katja Mäkiö, mezzosopraano ja Emma Lauma, piano. Mm. Pylkkäsen ja Granadosin laulusarjat ja Beethovenin Pateettinen Sonaatti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ma 26.9. klo 9.45. Perhekerho.

Klo 18 Lukupiiri. Aihe Lauri Viita: Moreeni ja/tai runoja.

Ti 27.9. klo 9–11 Diakoni paikalla aulakahvilassa. Klo 17–19 Yksinhuoltajien olohuone.

Ke 28.9. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 18 Avoin sururyhmä.

To 29.9. klo 19 Lasten laulukonsertti.

Musiikkikoulu Virtuksen oppilaat. Vapaa pääsy.

Nuorten bändi ja lauluryhmä kaikille musisoinnista kiinnostuneille.

Bändi soittaa arkimessuissa kerran kuussa ke klo 18, treenit ennen sitä klo 16.30. Samoin osallistutaan erikseen sovittuihin nuorten tapahtumiin.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä kanttori Senni Valtonen, senni.valtonen@evl.fi, p. 09 2340 5117.

Elämä on joukkuepeliä – tule lähimmäispalvelukoulutukseen la 1.10. klo 11–15 Munkkivuoren seurakuntasaliin. Haluatko olla lähimmäisenä apua tarvitseville ihmisille? Haluatko tavoittaa yksinäisiä vanhuksia? Olet lämpimästi tervetullut mukaan! Koulutus sisältää kahvin ja lounaan. Ilm. ti 27.9. menn. diakoniatyöntekijät Leena Leppilahti p. 09 2340 5138 tai Heli Erkkilä p. 09 2340 5158.

 Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 25.9. klo 16 Messu. Pelkonen, Pesonen-Kareinen.

Ma 26.9. klo 17 Etsijät-raamattupiiri.

Ke 28.9. klo 13 Keskiviikkokerho.

Kyllikki Jarmala, Hapuli. Klo 18–20 Maunulan kirkon musiikkiryhmän harjoitukset. Tied. Maija Pesonen-Kareinen, p. 09 2340 5328.

To 29.9. Lasten musiikkiryhmät ikäryhmittäin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 0–1v. Perhekahvio. Pesonen– Kareinen, Keski-Vähälä. Maksuton, vapaa pääsy. Klo 15 Lähimmäispalveluryhmä. Hapuli.

Tulossa: Naistenpäivä la 8.10. klo 10–15. Keskustelussa Nojatuolimatkalla naisten arkeen ja uskoon vieraina antirasistisen blogin kirjoittaja Koko Hubara, muslimiaktiivi Nahla Hawidy ja kirkkoherra Ulla Kosonen, juonto pastori Marjaana Toiviainen. Vapaa pääsy.

Voudintie 4 b -kerhohuone

Munkkiniemen kirkko

Muuta

Maunulan kirkko

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222 Pe 23.9. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin: klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v. ja 10.30–11 0–1v.

Perhekahvio. Keski-Vähälä, Korhola.

Maksuton, vapaa pääsy.

Su 25.9. klo 12 Messu. Pelkonen, Mäkiö.

Ma 26.9. klo 17 Käpylän lähetyspiiri.

Ke 28.9. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18 Hiljaisuuden rukoushetki. Klo 18 Naisten kirjallisuuspiiri. Aihe Nura Farah: Aavikon tyttäret ja/tai Rajaa Alsanea: Riadin tytöt.

Hengellisen kasvun ryhmä tarinateatterin ja voimauttavan valokuvan keinoin to 6.10.–10.11. (ei vkolla 42) klo 17.30–19.30 Oulunkylän kirkolla.

Osallistujat (max 8) haastatellaan puhelimitse. Erityisosaamista ei vaadita.

Tied. ja ilm. Terhi Lahdensalo p. 09 2340 5382, terhi.lahdensalo@evl.fi.

Lahjoita naistenpäivän koru-, laukku- ja asustekirppikselle! Lahjoitukset Oulunkylän kirkolle. Tied. 09 2340 5328.

Taideterapeuttinen ryhmä omaishoitajille 3.10. klo 9.30–12 alkaen Oulunkylän kirkolla, 10 krt.

Tarkastellaan elämää expressiivisen taideterapian keinoin: maalataan, liikutaan hieman, kirjoitetaan ja keskustellaan luottamuksellisessa ilmapiirissä.

Erityisosaamista ei vaadita. Hinta 30 e.

Ilmoittaudu 28.9. mennessä ohjaajille: Marketta Oja 044 9724 838 tai Susanna Vartio 050 4418 884.

Kysy peruutuspaikkoja Käpylän kirkon päiväkerhosta! Päiväkerho ma, ti ja to klo 8–11.30. Tiedustelut 050 380 3466.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotto: to klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina.

Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20.

La 24.9. klo 16 Konsertti. Bulevardin kamarimusiikkiseura, joht. Alf Nybo ja Erik Nygord, vapaa pääsy, ohjelma 5/15 eur.

Su 25.9. klo 10 Messu. Petri Flinck, Kari Kanala, Seppo Välimäki. Kirkkokahvit.

Ma 26.9. klo 12 Päivärukous Ti 27.9. klo 11 Kaikille Avoin Yhteislaulupiiri, Seppo Välimäki.

Klo 13–14.30 Ystävyyden kahvila.

Klo 13.45–14.30 Lempeää liikuntaa kaiken ikäisille, liikunnanohjaaja Taina Virtanen Ke 28.9. klo 18 SnadiPaavalimessu.

Petri Flinck, Jukka Ahokas.

Itä-Pasilan Asukastalo  Topparikuja 2 Sunnuntaisin klo 17 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille

Keula  Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Sunnuntaisin klo 17–19.30 Majakkakerho yli 4-vuotiaille

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

17

Seurakunnissa tapahtuu 23. – 29.9.

Muuta

Pajamäen srk-koti

Helsingin tuomiokirkko

Muuta

Talkoot alasalissa Paavalinkirkolla perjantaina 23.9. alkaen klo 9. Talkoot järjestetään ’Toivon markkinat’-tapahtumaa varten. Markkina pidetään Vanhan kirkon puistossa lauantaina 24.9. klo 10–14.

Naisten brunssi Paavalinkirkolla lauantaina 1.10. klo 10.30–12. Hinta 10 e/7 e opiskelijat, kotiäidit, työttömät). Brunssin jälkeen klo 12–13 Sanan päätoimittaja Heli Karhumäki puhuu kauneuden löytämisestä elämässä. Lue lisää lähempänä tapahtumaa nettisivuilta!

Ilmoittautuminen 23.9. mennessä paavali.srk@evl.fi

 Pajamäent.14 Pe 23.9. klo 12–13.30 Kammari.

Lounas 5e.

Ma 26.9. klo 10 Perhekerho.

Ke 28.9. klo 14 Päiväpiiri. Saari.

Toivon markkinat la 24.9. klo 10–14.

Vanha kirkkopuisto. Syksyn satoa, ohjelmaa, kahviloita. Tuotto Suomen Lähetysseuralle. Järj.: SLS ja Tuomiokirkkosrk.

Sururyhmä läheisensä menettäneille 10.11. alkaen. Mukaan mahtuu 7.

Lisät. ja ilm. 4.11. menn. Silvo p. 050 526 4164.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Pakila

 Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–18  Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17, rippihuone.

Pe 23.9. klo 12 Päivärukous.

La 24.9. klo 18 Iltakirkko.

Su 25.9. klo 10 Messu. Kirkkokahvit ja saarnajatkot, krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli.

Ma 26.9. klo 12 Päivärukous.

Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Kappeli.

Ti 27.9. klo 12 Päivärukous.

Ke 28.9. klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes.

To 29.9. klo 12 Viikkomessu.

 Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus puhelimitse Johanneksenkirkko ti klo 10–11.Puurokahvila maanantaisin klo 10 –11 Roihutupakahvio  Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 ja Päivärukoushetki tiistaisin 7730, avoinna ma–pe 10–15 klo 12.30.

La 24.9. klo 18 Ehtoomessu.

Su 25.9. klo 10 Messu. Kaskinen, VilkRuoholahden kappeli kilä, Filppula.

Ke 28.9. klo 18 Iltamessu.  Selkämerenkuja 1, To 29.9. klo 18–19.30 Evästä p. 09 2340 6125 elämään -raamatturyhSu 25.9. klo 12 Messu. mä. Kokoontumiset pääTi 27.9. klo 14–16 KappeSeurasääntöisesti torstaisin likahvila. kunnat noin kahden viikon Ke 28.9. klo 10.30 verkossa: www. Voimaa Raamatunvälein. Ryhmän perusajatuksena on helsinginseura- lauseista -askarkeskustella ennalta teluryhmä. Lisät.: kunnat.fi luetuista raamatunleena.kopperi@evl.fi, teksteistä luottamukp. 09 2340 6202. sellisessa ja erilaisia Kuukauden taiteilija näkemyksiä kunnioittavassa Rauno Öström: Öljyvärimaahengessä sekä tukea ja rohkaista lauksia vuosikymmenien varrelta. jäseniään erilaisissa elämäntilanteissa.

Suomenlinnan kirkko Mukanaolo edellyttää uusilta jäseniltä ennakkoilmoittautumista. Tiedustelut  Suomenlinna C 43, p. 09 2340 Lauri Kopponen, p. 045 678 1357, 6126, avoinna ke–su 12–16 lauri.kopponen(at)gmail.com .

Ke 28.9. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Hyvän Paimenen kirkko  Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma–to 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 09 2340 5552.

La 24.9. klo 19 Paloheinä soi 2016: Ainalämmin olkapää -konsertti. Maarit ja Sami Hurmerinta. Liput 17,50 e ovelta tai www.ticketmaster.fi.

Su 25.9. klo 11 Messu. Tiia Tuovinen, Marita Toivonen, Jussi Hirvonen ja Vesa Pihlaja. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa (Piikintie 17 B).

Ma 26.9. klo 18 Vox Sonora -kuoron harjoitukset.

Ti 27.9. klo 9.30–11.30 Perhekerho.

Avointa toimintaa perheille. Klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu.

Ke 28.9. klo 17–19 Iltaperhekerho. Tarjolla keitto+leipä aikuiset 2e, lapset 1e.

To 29.9. klo13 Eläkeikäisten kerho.

Klo 19 Tulkaa, Yhteinen Pöytä Odottaa! Arkiviikon koruton messu koko perheelle. Klo 17.30 maksuton ruokailu. messun jälkeen teejatkot Yläsalissa.

Sururyhmä läheisensä menettäneille. Kokoontumiset viitenä torstaina klo 17.30–19.00 kirkolla: 13.10., 20.10., 27.10., 3.11. ja 10.11. Ryhmä on luonteeltaan vertaistukiryhmä ja se perustuu luottamuksellisuuteen. Vetäjinä pastori Jouni Pirttijärvi ja diakoni Raakel Laaksonen. Ryhmään mahtuu 10 henkilöä.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut virastoon to 6.10. mennessä, puh. 09 2340 5500.

VälKe  Välitalontie 71 Ke 27.9. klo 19 Kutomakerho. Kangaspuita ja muita juttuja käsitöistä kiinnostuneille.

To 28.9. klo 9.30–11.30 Perhekerho.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4.

Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18.

P. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@ evl.fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Tyttöjen ja poikien sekä nuorten toiminta: mestat.fi/ pitajanmaki. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous. Tiistaisin myös kahvia ja lahjoitusleipää klo 13.30 asti.

Su 25.9. klo 10 Messu. Kekäläinen, Vanne, Heli Kantola. Kirkkokahvit.

Ke 28.9. klo 13 Rukouspiiri. Klo 18 Hiljainen rukous.

To 29.9. klo 10 Perhekerho.

Konalan srk-talo  Kyntäjänt. 4 Ti 27.9. klo 18.30 Tienviittoja Raamatusta, miesten ryhmä.

Roihuvuori  Seurakuntatoimisto: Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko

Laajasalon kirkko

 Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757.

Laajasalon diakoniapäivystys ma klo 9–11. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Keskipäivän rukoushetki torstaisin klo 12 Su 25.9. klo 12 Messu. Kaskinen, Vilkkilä, Kirsi Honkanen-Punkari.

To 29.9. klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Tammisalon kirkko  Väylänrinne 1, p. 09 2340 5715 Ma 26.9. klo 18 Miestenpiiri parittomien viikkojen maanantaina. Tiedustelut Esa Vainio p. 040 901 1100.

Tulossa Teatterimatka Espooseen pe 28.10. katsomaan Meidän luokka -näytelmää.

Rooleissa mm. Susanna Haavisto, Jukka Rasila ja Seela Sella. Lähtö klo 15.30 ja paluu n klo 23. Matkan hinta on 50–60e sisältäen bussikuljetuksen, tutustumisen Espoon tuomiokirkkoon, teatterilipun, väliajalla kahvitarjoilun.

Sitovat ilmoittautumiset to 29.9. mennessä ritva.pykaalniemi@kolumbus.fi tai 050 546 8804. Mukaan mahtuu 45 ensiksi ilmoittautunutta – oman seurakunnan jäsenillä etusija. Lisätietoja: Jukka Annala 050 62 022 tai JuhaMatti Terämä 045 130 6324.

Hiljaisuuden retriittipäivä La 29.10. klo 13 –19 Tammisalon kirkolla.

Rukoushetkiä, ehtoolisenvietto, mahdollisuus varata lyhyt keskusteluaika ohjaajan kanssa. Ruokamaksu 5 e.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut 26.10. mennessä Arja Vaulas 050 596 8858, arja.vaulas@evl.fi.

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Vanha kirkko  Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 La 24.9. klo 17 Suomalaisen kaveriorkesterin juhlakonsertti. Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Su 25.9. klo 10 Messu. Klo 18 Stadin sävelet.

Ti 27.9. klo 12 Päivämusiikki. Aino Pyrhönen, urut. Klo 18 Urkukonsertti.

Marianne Gustafsson-Burgman.

Ke 28.9. klo 8 Aamumessu.

To 29.9. klo 19 Alfa – kysymyksiä elämästä. Kristillisen elämän ja uskon pohdintaa rennossa ilmapiirissä.

Kaikille avoin ja maksuton. kokeilealfaa.fi.

Annankulma

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318. Facebook.com/toolonseurakunta.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 23.9. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Raamattua kuunnellen Takkahuone.

Su 25.9. klo 10 Messu. Naukkarinen, Karjalainen, Tiitu. Valkotakit-kamariorkesteri. Kirkkokahvit.

Ma 26.9. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Kitarakerho Takkahuone. Jari Leinonen p. 050 538 2251.

Ti 20.9. klo 10 Avoin perhekerho.

Klo 10.30 Jumppakerho eläkeläisille.

Klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 13 Raamattuluento, Hgin Raamattukoulu, luentokahvit.

Klo 16 Kokkikerho 1–7-lk Kerhotilat.

Klo 17 Puuhakerho 1–7-lk Takkahuone.

Klo 18 Kokkikerho 4–7-lk Kerhotilat.

Lisätiedot kerhoista Tilda Tiljander p. 050 408 1985. Klo 19 Kulttuuriklubi. Elävien runoilijoiden seura. Iltatee.

Ke 28.9. klo 9–12 Parents & Toddlers Kerhotilat.

To 29.9. klo 12 Keskipäivän rukoushetki – Daily Prayer. Klo 10–21 Ikonimaalausryhmät.

Töölön kirkko  Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340 6321 Pe 23.9. klo 10–12 Avoin perhekerho.

Klo 12 Diakoniaruokailu.

Klo 13.15 Hopeapiiri.

Su 25.9. klo 17 Messu. Meurman, Tiitu.

Naiskuoro Florence, joht. Annika Kempe. Kirkkokahvit.

Ma 26.9. klo 12.15 Posliinikerho Pärinäpirtti. Tuula Setälä p. 050 512 2271.

Klo 16 Kokkikerho 1–4-lk. lisätiedot Tilda Tiljander p. 050 408 1985.

Ti 27.9. klo 12 Diakoniaruokailu.

Klo 13.30 Lähetyspiiri. Toivon välähdyksiä.

Ke 28.9. klo 14–18 Kirkon kahvila.

Klo 17 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Eija Kilpi, Tiitu. Klo 18.30 Rukousmessun suunnittelukokous.

To 29.9. klo 16 Kokkikerho 1–4-lk, lisätiedot Tilda Tiljander p. 050 408 1985.

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Iloiset Seniorit

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot.

www.iloisetseniorit.fi

info@iloisetseniorit.fi

ALVAR AALLON TUOLIT

Ilmoitusmyynti

kunnostetaan

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

 Annankatu 14 D. Avoin olohuone ke 12–14, to klo 11–14 ja pe klo 9–12 Pe 23.9. klo 9–10 Aamupuuro.

Ke 28.9. klo 12 Lähestyshetki. Auli Härkönen Opettajat ilman rajoja -järjestöstä kertoo Keniasta.

To 29.9. klo 12–14 Luovuus minussa -taidehetki. Teemana musiikki.

pitkäaikainen kokemus VERHOILUPISTE

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Agricolaliike  Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings Su 25.9. klo 10 Anglican Eucharist.

Kirkkokahvit. Klo 12 Vanhan kaavan messu. Klo 18 Tuomasmessu.

Ti 27.9. klo 12 Diakoniaruokailu.

Ateria 1e. Krypta.

Ke 28.9. klo 13 SenioriFoorum: Sotalapsena Ruotsissa, rovasti, kirjailija Erkki Kokko. Klo 19 Agricolamessu. facebook.com/agricolamessu.

Studium Catholicum  Ritarikatu 3 A To 29.9. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko  Tähtitornink. 18 Su 25.9. klo 15 Messu.

Lauantai 24.9. klo 10–14 Vanha kirkkopuisto Hilloja

Pop-up

Käsitöitä

kahviloita

Seppeleen sidontaa

Syksyn satoa

& ravintoloita

Lapsille ohjelmaa

Ohjelmaa!

Kirpputoritavaraa Leivonnaisia

11:00 Lokkikuoro

Mehuja

11:30 Marjo ja Cheick -duo

12:00 Xaris Finland Ihmeellinen matka -tanssiesitys

18

Seurakunnissa tapahtuu 23. – 29.9.

Kerhokeskus  Tykistönkatu 8 Pe 23.9. Klo 18 Nuorisokahvila Tori-Café.

Ma 26.9. klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 28.9. klo 18 Nuortenilta. Lisätiedot Mikko Saari p. 040 837 9291

Muuta Ma 26.9. Klo 18 Lauluilta. Cafe & Eepos, Runebergink 29. Kansanlauluilta.

To 29.9. klo 16 Sählykerho 3–6-lk, Töölön ala-aste, Töölönk. 41–45, Tilda Tiljander p. 050 408 1985.

Tulevaa Su 2.10. klo 10 Perhemessu Temppeliaukion kirkossa.

Pokémonit Temppeliaukion kirkolla syyslomalla. Tule vierailemaan kirkossa ja pyydystämään pokémoneja!

Hiljaisuuden retriitti 28.–30.10.

Bergvikin kartano, Kruusila. Kaikille avoin. Hinta 90e sis. majoitus 1hh, täysihoito, ohjelma ja kuljetus. Lisätiedot Jari Leinonen p. 050 538 2251, jari.leinonen@evl.fi. Ilm. sähköisesti 15.9.–18.10. Töölön srk:n verkkosivuilla.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen.

Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Pe 23.9. klo 12–13.30 Perjantaipöytä.

Su 25.9. klo 10 Messu. Pakarinen, Katri Saarinen (saarna), Kakkonen, Salli Ahtiainen ja Irja Pesonen. Klo 14 Englanninkielinen messu.

Ma 26.9. klo 11–13 Neulekerhossa neulotaan mm. villasukkia Hosainan kuurojen koulun oppilaille joululahjaksi. Voit osallistua projektiin myös lankalahjoituksella! Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Ti 27.9. klo 14 Raamattupiiri.

Klo 17–18.30 Yhteinen iltaruoka.

Maistuvaa kotiruokaa kaikenikäisille hintaan 1 eur/hlö.

Ke 28.9. klo 12.45 Laulut soikoon!

Puotilan kappeli  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 22.9. klo 18 Kappelimessu. Pakarinen ja Kakkonen.

Ti 27.9. klo 13–16 Puotilan olohuone. Klo 14 HOK-Elanto, 110-vuotias ”Kapinallinen kauppa”, esittelijänä Ralf Nyberg.

To 29.9. klo 18 Kappelimessu. Alava ja Kakkonen.

Vartiokylän kirkko

 Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451.

 Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 La 24.9. klo 10–13 Perinteinen perhepäivä tarjoaa mukavaa toimintaa koko perheelle: mm. pomppulinnan, kasvomaalausta ja askartelua.

Grillistämme voi ostaa makkaraa ja hodareita.

Su 25.9. klo 11 Venäjänkielinen messu.

To 29.9. klo 18–19.30 Kuntonyrkkeily.

Avoin maksuton kuntonyrkkeilyvuoro rippikouluiän ylittäneille. Ohjaajana liikunta-alan ammattilainen Visa Orttenvuori.

Matteuksenkirkko

Muuta

 Turunlinnantie 3, p. 09 2340 6420

Musiikkia ikiomille – odottavien vanhempien musiikkiryhmä

Vartiokylä

kisapappi lähti rion olympialaisiin levollisin mielin.

|

h i n ta: 3,70 €

|

111. v u os i k e rta

|

Vuosaari  Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

Vuosaaren kirkko  Satamasaarentie 7 Pe 23.9. klo 18 Kuninkaan majatalo.

Ilkka Puhakka, Jukka Jämsen, Pekka Simojoki ja Et Cetera -kuoro. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä.

Su 25.9. klo 11 Messu – Rautatieläisten kirkkopyhä. Liturgia Marketta Antola, saarna Arto Auranen ja kanttorina Hanna Virtanen.

Ma 26.9. klo 12 Iltapäiväpiiri.

Ti 27.9. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 28.9. klo 18 Kantaattikuoro.

To 29.9. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Vapaaehtoinen ruokamaksu 2 e. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro.

Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Katukappeli  Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Ti 27.9. klo 13 Rukouspiiri.

To 29.9. klo 16–17 Pappi paikalla.

Klo 18 Iltakirkko. Antti Pesonen.

Merirasti-kappeli  Jaluspolku 3, p. 2340 6552, 050 541 2119 Pe 23.9. klo 9.30 Liikunnallinen perhekerho.

Ma 26.9. klo 13 Iltaruskopiiri.

Klo 18 Venäjänkielinen raamattupiiri.

Ti 27.9. klo 14 Askeleita Suomeen.

Ke 28.9. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 29.9. klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri Lectio Divina. Raamatun sanojen sulattelua ja elämänkokemusten kuulostelua rukoushiljaisuudessa sekä ajatusten kuuntelevaa jakamista keskinäisessä luottamuksessa. Tiina Ahonen.

ren seurakunnat. Ilmoittautuminen kallio.srk@evl.fi tai (09) 2340 3611

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Kampin kappeli  Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 23.9. klo 18 Iltahartaus. Leith Arar, viulu.

Albatross

Kuurojentyö

 Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 23.9. klo 13 Café Outolintu. Avoin kahvila, jossa tarjolla kahvit, vapaaehtoinen kahvimaksu, pientä ohjelmaa ja loppuhartaus. Aihe: Tunteet.

Ti 27.9. klo 9.30 Musiikillinen perhekerho.

Ke 28.9. klo 13 Laulupiiri.

 Diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Ma 26.9. klo 12.30 Lähetysaskartelupiiri Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73.

Myrskylintu  Solvikinkatu 11 To 29.9. klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Näkövammaistyö  P. 09 2340 2549 Ke 28.9. klo 13 Ikäihmisten ryhmä Seurakuntien talolla.

Muuta

International Ev. Church

Kävelyseuraa Vuosaaressa ke 28.9. klo 15 alkaen. Lähtö Mosaiikkitorilta, Columbuksen sisäänkäynnin vierestä.

Mukana Merja-vapaaehtoinen.

Hiljaisuuden retriitti pe 11.11 klo 18.00.– su 13.11 klo 15.30 Bergvikin kartanossa. Hiljaisuudessa sekä sielu että ruumis lepäävät syksyn kiireestä.

Paikka on Salon lähellä, Hirsijärven rannalla. Osallistumismaksu 130 e sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa (2.kerros) ja täysihoidon. Ohjaajina pastori Marketta Antola ja diakoni Sinikka Metiäinen, Kallion ja Vuosaa-

Worship Services (in English) every Sunday 10:00, Tammisalo Church, Väylänrinne 1 & 13:00, Mission Church, Tähtitorninkatu 18. Coffee and fellowship after the service. Join us to worship God with people from many nations!

Sunday School (10:00 service) for ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English.

More information on Community Groups, Alpha courses, language courses, deaconal support and other events on www.church.fi.

Kesät talvet.

sivut 8–9

Tilaa € 79 Kotimaa.

0 04 3 59 5 –1 6 –3 2

Nyt 12 kk tarjoushintaan

jukka granström

4. e lo Ku u ta 20 1 6

Eero junkkaala kirjoitti kirjan viidesläisyydestä.

sivu 6

Kovan onnen KirKKo 500 vuotta

(normaalihinta 132 €)

Matkakumppani kirkkotiellä jo vuodesta 1905.

Puinen kirkonrakentaja kerää varoja Pyhän Olavin kirkon ylläpitoon Sastamalassa.

Sivut 10–15

✁

T IL A USKO RT T I

√ Kyllä kiitos!

Tilaan

Itselleni

Lahjaksi

Kotimaa maksaa postimaksun

Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 12 kuukautta 79 € (normaalihinta 132 €) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Tilaa soittamalla 020 754 2333

Tilaa sähköpostilla Tilaa internetistä www.kotimaa.fi/tarjous

TI L A A JA /M A KSA JA

SA AJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Nimi

Osoite

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

asiakaspalvelu@kotimaa.fi

Sähköposti

✁

31

alkaa Vartiokylän kirkossa 2.10. klo 18–19. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa ja mukaan mahtuu 8 osanottajaa. Lisätiedot Katri Vanhamäeltä katri.vanhamaki@evl.fi ja Mimmi Laaksoselta mimmi.laaksonen@evl.fi.

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Hintatarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa.

Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postimaksut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys

19

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Ripari-iässä moni pohtii elämää ja kuolemaa Uskonnon­ pedagogiikan tohtori­koulutettava Aino-Elina Kilpeläisen mukaan nuoret miettivät, mitä elämä on ja kuka minä olen.

Teksti Kaisa Halonen Kuvitus Hans Eiskonen

M

itä ideaa on viedä joukko hankalimmassa murrosiässä olevia viikoksi leirikeskukseen pohtimaan elä-

män isoja kysymyksiä?

Osa nuorista on valmiiksi vastahankaan tai ehkä peloissaan. Osa odottaa elämänsä parasta viikkoa, uusia kavereita ja leiriromanssia. Osa taas on mukana, koska niin kuuluu tehdä tai koska luvassa on rahaa, puhelin tai mopoauto. Tällaisen käsityksen saa, kun selailee nuorten Demi-lehden verkkokeskusteluja.

Siihen, että rippikoulu käydään Suomessa juuri tuossa iässä, on syynä perinne.

Mutta pedagogisiakin syitä on helppo löytää, arvioi uskonnonpedagogiikan tohtorikoulutettava Aino-Elina Kilpeläinen, joka on tutkinut rippikoululaisten jumalakäsityksiä.

– 14–15-vuotiaana ihmisellä on herkkyyskausi spirituaalisten ja uskonnollisten kysymysten pohtimiseen. Monilla herää elämän ja kuoleman kysymyksiä. He miettivät, mitä elämä on ja kuka minä olen, Kilpeläinen kertoo.

Samalla hän muistuttaa, että rippikouluikäiset eivät ole yhtenäinen ryhmä.

Siihen, millaisin odotuksin he tulevat rippikouluun, vaikuttaa kotoa saatu uskontokasvatus, oma kehitysvaihe ja se, kuinka paljon elämänkatsomuksellisia kysymyksiä nuori on jo pohtinut.

Eivät nuoret ole yhtenäinen joukko rippikoulusta lähtiessäänkään, vaikka saisivat samaa opetusta. Osa löytää uusia ideoita rikastamaan elämänkatsomustaan. Jotkut, joille esimerkiksi kristillinen jumalakuva ei ole ollut tuttu, saattavat omaksua sen.

Toiset osaavat loppukokeessa toistaa, mitä kristinuskossa Jumalasta ajatellaan, mutta se jää erilliseksi heidän oman jumalakuvansa kanssa.

– Kriittisyys ja epäily saattavat nousta silloin, jos nuoren oma jumalakuva on aiemmin ollut hyvin konkreettinen, sellainen joulupukki pilven päällä -tyyppinen, ja hän olettaa sen edustavan kristinuskon Jumalaa.

Silloin hän saattaa hylätä kristinuskon lapsellisena ja ajatella sen olevan ristiriidassa tieteellisen ajattelun kanssa, Aino-Elina Kilpeläinen pohtii.

– Voi siis käydä niin, ettei nuori saa kiinni siitä, mitä rippikoulussa opetetaan, eikä näe, että se voisi olla kiinnostavaa oman elämän kannalta. Kyllähän esimerkiksi kolminaisuusoppi vaatii aika abstraktia ajattelua.

Valkopartainen ukkeli tuntuu kummittelevan monien aikuistenkin mielessä, kun Jumalasta tulee puhe. Ei ole tavatonta, että ihmisen mielikuvat lukkiutuvat ­rippikouluikäisen tasolle, jos hänellä ei sen jälkeen ole Jumalan pohtimisen ­paikkoja.

– Ihmisen hengellinen kasvu ei saisi olla puolen vuoden rippikoulusta ja viikon leirijaksosta kiinni, Aino-Elina Kilpeläinen sanoo.

Entä jos uskonto ei voisi vähempää kiinnostaa? Kilpeläisen mukaan jokainen meistä on synnynnäisesti spirituaalinen, hengellinen, olento.

– Uskonnollisen kielen oppiminen jo lapsuudessa voi tukea hengellistä pohdintaa.

Se antaa käsitteitä, joilla voi ilmaista kokemuksia ja kaipausta.

Kilpeläinen arvioi, että jos uskonnollista kieltä alkaa opetella vasta rippikoulussa, opittu kieli ei välttämättä kohtaa omaan elämään liittyviä kysymyksiä.

– Silloin uskonnollinen kieli jää vieraaksi, ja suhde institutionaaliseen uskontoon voi olla aika kielteinenkin.

Aino-Elina Kilpeläinen toteaa, että useimmille nuorille tärkeimmät syyt tulla riparille ovat sosiaalisia, eivät uskonnollisia.

– Mutta ei sosiaalisia tekijöitä kannata vähätellä. Ei ole huono tilanne, jos nuori lähtee rippikouluun tavatakseen uusia ihmisiä. Ehkä hän oivaltaa myös jotakin uutta elämästä ja itsestään. Ei silloin olla kaukana kristinuskon perusasioista.

Tiiviissä, luottamuksellisissa ryhmissä on aina myös hengellisen väkivallan vaara.

Siksi monet rippikouluopettajat pyrkivät tietoisesti välttämään tunteiden lietsomista.

Kilpeläinen muistuttaa, että rippikoulun uskonnollisessa kasvatuksessa on kyse muustakin kuin tiedoista ja uskomuksista.

Se on myös tunteita, elämyksiä ja toimintaa. Hartauselämällä ja rituaaleilla voi olla iso vaikutus nuorten hengellisyyteen. Yh-

teinen lauluhetki voi välittää kristinuskosta jotakin olennaisempaa kuin oppitunti.

Entä tullaanko rippikoulussa uskoon?

Tai pitäisikö?

– Uskoon tuleminen on sanapari, jota monet rippikoulutyöntekijät vierastavat.

Rippikoulun yleistavoite on, että nuori vahvistuu siinä uskossa, johon hänet on kasteessa otettu. Suurin osa nuoristahan tulee rippikouluun kastettuina ja ainakin löyhästi kirkon vaikutuspiirissä kasvaneina, Aino-Elina Kilpeläinen sanoo.

– Rippikoulussa nuori tutustuu paremmin kristinuskoon, minkä myötä suhde kirkkoon voi muuttua. Rippikoulussa tuetaan nuorta hengellisen kasvun polulla, ja se polku on jokaisella ainutlaatuinen.

Ilmoittautumisaika Helsingin seurakuntien rippikouluihin on 1.–31.10.2016. Linkit kaik­ kien ­seurakuntien tietoihin ja ilmoittautumis­ lomakkeisiin kootaan sivulle mestat.fi/rippikoulu

20

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Yhteistyökumppanimme kautta HampaidEn pOisTOT HElpOsTi ja kiVuTTOmasTi nukuTuksEssa Tarvittaessa 3kk a aika Toimenpiteen jälkeen teemme korotonta maksu uudET prOTEEsiT suOraan suuHusi

Messias

E

räs poliittinen puolue on ottanut osan kirkkomme pääpaimenista rakkauspommituksen kohteeksi.

Piispoille Turkuun ja Helsinkiin sataa palkintoja ja huomionosoituksia.

Syntyy vaikutelma, että palkintokaapista on kohta jaettavana enää saranat. Eikä tässä vielä kaikki. Hiljattain kävi ilmi, että ainakin jossain baaripöydässä on johtavaa paimentamme kaavailtu puolueen ehdokkaaksi maan isän tehtävään, ehkäpä jonkinlaiseksi messiastyypiksi.

Itänaapurissamme piispat jumaloivat valtion päämiestä, mutta meillä puuttuvaa poliittista karismaa haetaan piispoista. Onkin syytä uskoa, että kirkosta löytyy päämiestasolla tuiki tarpeellista kykyä ensin siunata asioita hiljaisuudessa ja sitten haudata tärkeitä päätöksiä.

Olisi myös mielenkiintoista nähdä, miten teologisen taustan hallitseva kykenisi tekemään poliittisia ylösnousemuksia kriisien keskellä. Jotkut tosin pohtivat, miten siviilipalvellut rauhankyyhkymme sopisi natohaukkojen kanssa samoille metsästysmaille.

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2273 Lehti ilmestyy torstaisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %.

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä.

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

Asianajajia

SOITA JA VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN TARKASTUKSEEN

EHT Ossi Vallemaa 050-5533 050

010 2715 100

Asianajotoimisto Kristiina Kenttä

Perukirjat, perinnönjaot, testamentit, avioerot, ositukset, edunvalvonta sekä myös muut lakiasianne.

Teen tarvittaessa kotikäyntejä.

Hämeentie 17 A 65, 00500 Helsinki

0400 287 442

kristiina.kentta@lakikentta.fi www.lakikentta.fi

Teemme myös kotikäyntejä!

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen

Hämeentie 7, Helsinki (katutaso) Kauppalantie 4, Helsinki (katutaso)

Tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit

Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

alkaen 1595e.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

044 9339 242

www.stickdent.com

Lakiasioita

TURVAA LÄHEISESI

Perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijat

TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROPERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY SUUNNITTELU 199 € PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT VARATUOMARI JONNA HEINIÖ LAHJAKIRJAT AVIOEHDOT 355 € KORKEAVUORENKATU 17 A 1 AVIOEROT PUH: 09 622 5930 OSITUKSET NS. HOITOTESTAMENTTI 295 € WWW.PERHEJAPERINTO.FI

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistönvälittäjä (LKV)

Leikkaa talteen

neniälittereK

Hammashoitoa

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Terveydenhoitoa Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515 Matalan kynnyksen apua parisuhteeseen Avioliittoneuvoja, pappi Marjo Ehn p. 050 440 6644 www.marjoehn.fi Kaustisen jäsenkorjausta, 20 v. kokemus. Marko Lehti, Kaisaniemi, Vuorikatu 22 C. P. 040 543 8264

varatuomari Mirja Kokko

Kauneudenhoitoa Eläkeläisten permanenttipak. 65 €, väripaketti 65 €, leikkaus 18-22 €.

Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

lakimies Katariina Kuusiluoma

Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818. lakiasiantuntija Virpi Mikkonen 040 5070 101 toimisto@perhejuristit.fi Liisankatu 6, 00170 Helsinki www.perhejuristit.fi

Siivouspalveluja

SIIVOUSPALVELUT

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

Kodinapu helmi

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 %

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari Luotettavasti ja ahkerasti Siivoukset, ikkunoiden ja saunojen pesut.

Seniorisiivous - 24 % puh. 045 638 5774

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762

Kotisiivousta, ikkunanpesua ym. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi

Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

21

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Palveluja tarjotaan

Rakennusala

Seurat

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

HERÄNNÄISSEURAT

Hannele nurmikari Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner Puh. 050 5151 028 | hannele.nurmikari@kahdeksas.fi Kahdeksas päivä Oy Porkkalankatu 24, 00180 Hki www.kahdeksas.fi

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Kaihdintohtor�

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

WWW.0502205.FI

p. 040-411 4370

Tarvitsetko apua ruoanvalmistukseen?

Seniori, toipilas, lapsiperhe.

Kokki valmistaa ateriat toivomustenne mukaisesti. Tied.

045 211 3939, kahanolli@gmail.com Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, asennamme IKEA ja EPOQ keittiöt ja kokoamme kalusteet. Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

Parturi-kampaaja tekee kotikäyntejä koteihin, palvelutaloihin sekä sairaaloihin, vankka ammattitaito, ystävällinen palvelu.

Parturi Kaija puh. 046 660 4393 Parturi-kampaaja, terveydenhuollon ammattilainen: jalkojenhoito, kotikäyntejä.

Elisabeth: 040 595 6843.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Apin Kotiapu muutot, kalusteiden kokoamiset, remontit, pihatyöt, ICT-työt, tietokoneet, tv:t yms.

0400 580 950, api@apinkotiapu.fi

Kuolinpesien, vinttien ja kellareiden tyhjennykset. Kaikki pois.

Loppusiivous, remontti- ja kierrätyspalvelu. P. 0466 418 728

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

Kodinapua arjen askareisiin 24 €/t, kysy palveluistamme!

Kodin TP- palvelut 050 3670 855

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti 050 926 6203

10 0 % suomalainen

www.teknokate.fi Asiantuntevaa remontointia ja rakentamista • huoneisto- ja • kylpyhuoneremontit • saunaremontit • parkettiasennukset Luotettavasti ja edullisesti!

Pyydä ilmainen arviointi!

Tekno-Kate Oy teknokatekalev@gmail.com

040 565 6754/Kalev Kink Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674739 MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Maalausliike Arja Ulmanen p. 041 5066 577 Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875 JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit ja -aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi

Ostetaan Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-5588 078

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne käteisellä. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805

Kuolinpesät, vintit, varastot ym. kodinirtainta mm. lasia, posliinia, lp-levyjä ym.

Käteisellä noutaen. P. 040 751 4464.

Pe 23.9. klo 19 kotiseurat Hassisella, Sidet. 10, (Tapanila).

Su 25.9. klo 10 kirkkopyhä Oulunkylän kko, Teinint. 10. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 10 kirkkopyhä Tuusulan kko, Kirkkot. 34, saarna Juhani Forsberg. Kahvit ja seurat kko. Klo 13 kirkkopyhä Sammatin kko, Lönnrotint. 19, Lohja; messun jälk. seurat.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi); mm.

K.P. Kinnunen, Elenius.

Ke 28.9. klo 19 Körttikodilla, Ratak.

1 a A 3, 3.krs.

To 29.9. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu -messu Kallion kko, It. Papink. 2. Saarna Anne Heikkinen, teejatkot. Kaikille avoimet musiikkiharj. klo 17.

Bibliodraamaryhmä raamatunkertomuksista Siionin virsien taustalla Seuratuvalla la 12.11., 19.11. ja 26.11. klo 15-19, Salomonk. 17 D, 2.krs (Autotalo, Kamppi). Ohj. Leena Väyrynen-Si, lisätied. & ilm. 2.11. menn. p. 040 088 2251.

Vuokralle tarjotaan Senioriyksiö (yli 55-v) 35 m2, vuokra 780,- /kk.

Kyläkirkontie 6 c 47, 00370 Hki, Kotikallion Hoivakodin kiinteistö.

Tiedustelut 040 503 1137.

Edullisia, siistejä pienvarastoja Kalliossa. 044-947 0181.

Vuokrata halutaan Vuokrata halutaan ilmoitusten vastaanotto ja hinnat: • ilmoitus maksetaan tilille Nordea FI6015733000000710 Oko FI7050000110029559 • ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähköpostilla ilmoitusmyynti@kotimaa.fi tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä • kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 24 %): 3 riviä (minimi) hinta 32,24 e 4-5 riviä hinta 48,36 e 6-7 riviä hinta 64,48 e Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä.

Lisätietoja p. 020 754 2273 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

Myydään hautakiviä

Myydään kiinteistöjä

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI

Suoraan kiviveistämöltä

LÄNSI-PAKILA OMAKOTITALO 1-tasossa 5h, k, saunaos, 155 m²+ at 28 m².

Erinomainen kunto. Oma tontti 720 m².

Maalämpö. Edullista asumista.

Hp. 535.000 €. Osuuskunnantie 39 PUISTOLA OMAKOTITALO Voit muuttaa ilman remonttihuolia!

1-tasossa 3-4 h, k, saunaos, 102 m² + at, var 28 m². Maalämpö. Oma tontti 607 m².

Hp. 342.000 €. Sepeteuksentie 12

Ostetaan huoneistoja

RAHAA HETI

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Myy asuntosi meille Voit jäädä asumaan Soita rohkeasti H:gin Asunnon Osto p. 050 408 1899

[A] LKV KAUKO KOSKINEN OY Malminkaari 5, 00700 HKI p. 09 351 1155 www.lkvkaukokoskinen.fi

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 Espoon Kivituote, Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

4

Kristilliset arvot omaava, savuton, siisti, raitis pian valmistuva opiskelija/ työssä käyvä nuori mies etsii 1h tai 2h pohj. Hki, mahd. muualtakin.

044 5122 174 Joni.

Nuoripari etsii edullista vuokrakotia Helsingistä. Lähihoitaja & opiskelija.

Etsimme 2-3h, kk. 040 7710 565

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.valomerkki.fi Markku Mattila

Viikon vinkki

Jakaranda tasaa Suomen Lähetysseuran Jakaranda-kuoro esiintyy lauantaina 24.9. kello 18 Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Konsertissa kerätään kolehti Tasaus-keräykselle. Tänä vuonna keräys tukee maattomia ihmisiä muun muassa Etelä-Afrikassa ja Kolumbiassa. Maattomuus saa aikaan köyhyyttä ja ajaa ihmisiä raskaaseen pakkotyöhön.

Tasauksen tuotolla ennaltaehkäistään maattomuutta ja parannetaan maaseudun ruokaturvaa.

Radio&TV YLE Radio 1 87,9 MHz Su 25.9. klo 10 Jumalanpalvelus Ylitornion kirkosta. Klo 11 Vapaakirkon jumalanpalvelus Jyväskylästä. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus.

Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: Pe 23.9. Perhetyön diakoni ­Terhi Lahdensalo. Tiedottaja Eva ­Wäljas.

La 24.9. Pastori Jukka Laamanen (Vapaakirkko). Kappalainen Sari Kuirinlahti.

Ma 26.9. Pastori Riikka Sydänmaa. Raamatunlukua.

Ti 27.9. Helsingin piispan erityisavustaja Kaisa Kariranta.

Tieteellinen johtaja Jyrki Lötjönen (Vapaakirkko).

Ke 28.9. Rovasti Pirjo-Liisa ­Kolehmainen. Kappalainen Jussi Koivisto.

To 29.9. Tutkija Antti Mustakallio.

Hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää.

Radio Dei 89 (101,9) MHz Su 25.9. klo 18 Tuomasmessu ­Agricolan kirkosta.

TV1 La 24.9. klo 15.10 Pisara. Kaikki tunteet olisi hyvä sallia. Perhetyön koordinaattori Kristiina Rauhakallio (Saarn. 3:1-8) Uusinta ma 26.9. klo 11.05.

Su 25.9. klo 10 Jumalanpalvelus.

Roihu-partioleirin hartausilta 23.7.2016. Uusinta ma 26.9. klo 11.10.

Edessä synkkenevää? Kampin kappelin työntekijät näkevät arjessaan, kuinka kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa.

Apu keskellä kaupun Kampin kappeliin tulevan ei tarvitse edes tietää tarvitsevansa apua. Riittää, kun kävelee sisään.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

I

tse asiassa haluaisinkin jutella... Kati Nojoselle ja Anne Immoselle tämä repliikki on tuttu. Sosiaalityöntekijä Nojonen ja diakoni Immonen kohtaavat päivittäin Kampin kappelissa täyslaidallisen ihmisiä.

Moni tulee vain istumaan hetkeksi hiljaa ja hengittämään puuseinien sisälle. Ulos tullessa mieleen juolahtaa, että tästä ihmissuhdeongelmasta, päihdekierteestä tai läheisen kuolemastahan voisi puhua tuolle työn­tekijälle.

Kappelin työntekijät näkevät päivittäin, mikä kaupungissa mättää. Suurien elämänkriisien lisäksi ovista astuu sisään työttömyyttä, mielenterveysongelmia, päihteiden väärinkäyttöä ja syvää yksinäisyyttä.

– Jotkut tulevat vain kertomaan kuulumisia. Heille on tärkeää, että on joku, jolle kertoa elämästään, Anne Immonen sanoo.

Kampin kappeli on kerännyt neljän vuoden aikana yli 1 100 000 avun, hiljaisuuden ja arkkitehtuurielämyksen etsijää. Laskennallisesti kappelissa käy päivittäin 550 vierasta, mutta todellisuus on toinen: kesällä tiivistyy, talvella hiljenee.

Eikä numeroilla niin väliä olekaan. Ainoa oleellinen numero on yksi, se yksi ihminen, joka kulloinkin tulee käymään. Siitä lähtee k ­ appelin sosiaali- ja diakoniatyökin.

– Tämän yhden ihmisen palvelujärjestelmä ohjaa usein monille eri luukuille. Kappelia on kiitelty siitä, että saman katon alta saa paljon ja monenlaista apua, Kati Nojonen kertoo.

– Ihminen on paljon muutakin kuin vain päihde- tai mielen­

terveys­ongelma. Ihminen itsessään on arvokas, ei ongelma.

Kynnystä madaltaa sekin, ettei apua saadakseen tarvitse varata työntekijältä aikaa.

Diakonit ja sosiaalityöntekijät tekevät lähestulkoon samoja asioita: kuuntelevat, ratkovat tilanteita yhdessä eteenpäin, ohjaavat sopiviin ryhmiin ja kohtaamis­ paikoille, istuvat pohtimassa, mikä lomake taas pitikään täyttää ja mitä mihinkin lokeroon piti kirjoittaa.

Kappelin työntekijät erottaa kuolema.

– Ihmiset, jotka ovat menettäneet läheisensä, puhuvat mieluummin kirkon työntekijälle.

Vaikka kysymykset itsessään eivät olisi hengellisiä, he kokevat, että kuolemasta ja surutyöstä on helppo puhua meille, Anne Immonen kertoo.

Kappelin sosiaalityö on uskontoneutraalia. Sosiaalityöntekijä ei siis keskustele hengellisistä tai uskonnollisista kysymyksistä eikä rukoile ihmisen kanssa tai hänen puolestaan. Kirkon työntekijät taas ottavat vastaan kipakkaakin

palautetta kirkosta ja sen päätöksistä. Joskus viestejä välitetään piispoille asti.

Päältä päin ei näe, miksi kukakin saapuu kappeliin. Se vähentää leimaamista.

– Jos tämä olisi vain päihde- tai mielenterveysasema, moni jättäisi tulematta. Nyt tänne tulee sekä asunnoton ihminen että yritysjohtaja salkkunsa kanssa, Anne Immonen pohtii.

Kampin kappeli on yhtä aikaa avoimesti luterilaisen kirkon kappeli ja paikka, johon jokainen voi tulla oman vakaumuksensa kanssa.

Tilojen välillä kulkee raja: itse kappelisali on kirkollinen tila, sisääntuloaula ei.

Auttamistyön ja hiljaisuuden tarjoamisen lisäksi kappelissa vietetään säännöllisiä rukoushetkiä.

Immosen mielestä ne ovat muodoltaan sielunhoidollisia.

– Hartaudet ja niiden rukoukset tulevat lähelle aiheita, joita me kuulemme ihmisiltä. Samalla ne antavat tilaa pyhyyden kokemiselle ja ihmisen pyhyyden kunnioittamiselle.

Turvapaikanhakijan kengissä Livekuunnelmassa Can I Talk About THIS? matkustetaan turvapaikanhakijan jalanjäljissä. Esitys on tarkoitus kokea silmät peitettyinä, mutta se ei vaadi erityistä valmistautumista. Livekuunnelma esitetään perjantaina 23.9. kello 20.30 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Esitykseen on vapaa pääsy.

Luento sotalapsista Rovasti, kirjailija Erkki Kokko luennoi aiheesta Sotalapsena Ruotsissa keskiviikkona 28.9 kello 13 Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23. Luento on osa SenioriFoorumia. Ennen luentoa järjestetään edullinen kahvitarjoilu kello 11.30 alkaen.

Majatalo auki!

Pekka Simojoki isännöi Majataloiltaa perjantaina 23.9. kello 18 Vuosaaren kirkossa, Satamasaarentie 7. Musiikista vastaa EtCetera-kuoro. Illan puhujavieraana on evankelista Ilkka Puhakka, ja mukana on myös pastori Jukka Jämsen. Jämsen pitää myös ennen iltaa rukousseminaarin, joka alkaa kello 16.

Syksyn satoa markkinoilla Toivon markkinat tuovat sadonkorjuun tunnelmaa Vanhaan kirkkopuistoon lauantaina 24.9. kello 10–14. Markkinoilla on myynnissä syksyn satoa, käsitöitä ja leivonnaisia. Musiikista vastaa Lokkikuoro, Marjo ja Cheick -duo.

Myös Vanhassakirkossa on ohjelmaa.

Taideterapiaa omaishoitajille Taideterapeuttisessa ryhmässä tarkastellaan omaa elämää ja sen eri puolia luottamuksellisessa ilmapiirissä.

nkia

Kampin kappeli, Simonkatu 7, on auki arkisin klo 8–20, la–su klo 10–18. Aamuhartaus maanantaisin klo 8, iltahartaus perjantaisin klo 18. Meditatiivinen rukoushetki ke 12.10, 16.11 ja 14.12 klo 8.30.

Musiikkia kirkoissa

Ryhmässä kokeillaan erilaisia luovia ilmaisutapoja: maalataan, liikutaan hieman, kirjoitetaan ja keskustellaan.

Mitään erityistä osaamista ei vaadita. Ryhmään otetaan enintään 8 henkilöä. Osallistumismaksu on 30 euroa. Ryhmä alkaa maanantaina 3.10. ja kokoontuu kerran viikossa 10 viikon ajan kello 9.30–12 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Ilmoittaudu 28.9. mennessä ryhmän ohjaajille: Marketta Oja, 044 9724 838, tai Susanna Vartio, 050 4418 884.

Perjantai 23.9.

Perheiden tanssituokiot klo 9.30– 11 Käpylän kirkossa. Klo 9.30–10 3–5-vuotiaat, klo 10–10.30 1–2-vuotiaat ja klo 10.30–11 0–1-vuotiaat.

Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Leith Arar, viulu.

Majatalo auki! klo 18 Vuosaaren kirkossa. Isäntänä gospelmuusikko Pekka Simojoki ja EtCetera-kuoro, jonka tavaramerkkeinä afrikkalaisvaikutteinen, vauhdikas musiikki.

Puhujana Ilkka Puhakka. Jukka Jämsen avaa ikkunoita rukouksesta.

Klo 16 Rukousseminaari.

Taivaat julistavat Jumalan kunniaa klo 19 Tuomaankirkossa, Pihlajatie 16. Leonid Bashmakovin 12 kvartettia psalmien teksteihin, kantaesitys. Varvara Merras-Häyrynen, sopraano, Elisabet Petsalo, altto, Heikki Hattunen, tenori, Sampo Haapaniemi, baritoni. Ohj. 10 e. Järj.

Helsingin Kamarikuoro ja Meilahden seurakunta.

Lähimmäisiä auttamaan Haluatko olla lähimmäisenä apua tarvitseville ihmisille? Haluatko tavoittaa yksinäisiä vanhuksia?

Munkkiniemen seurakunta järjestää lähimmäispalvelukoulutuksen lauantaina 1.10 kello 11–15 Munkkivuoren kirkon seurakuntasalissa, Raumantie 3. Koulutus sisältää kahvin ja lounaan. Ilmoittaudu tiistaihin 27.9. mennessä Leena Leppilahdelle, p. 09 2340 5138, tai Heli Erkkilälle, p. 09 2340 5158.

Lauantai 24.9.

Hiljaisuuden päivä Malminkartanon kappelilla, Vellikellonpolku 8, vietetään hiljaisuuden päivää lauantaina 29.10 kello 10-16. Päivän ohjaavat Maritta Laiho, Konsta Korhonen ja Sirkku Rintamäki. Ilmoittautumiset 24.10 mennessä Kannelmäen seurakuntakeskuksen virastoon, Varhaistentie 6. Tilaisuuden aikana järjestetään ruokailu, jonka maksu on vapaaehtoinen.

Teelle Viikin kirkkoon Viikin kirkolla, Agronominkatu 5, vietetään teemallisia teehetkiä torstai-iltaisin kello 18 alkaen. 13.10 pastori Heidi Rautionmaa alustaa eri uskontojen kohtaamisesta. Lisätietoja: seurakuntapastori Outi Lantto, p. 09 234 044 75 tai 050 380 3602.

Menokasvo: Tuovi Raitio

Glow-illassa on hillityn vapaata Glow-illat vetävät perjantaisin Alppilan kirkolle nuoria aikuisia. Mitä illoissa tapahtuu, vapaaehtoinen Tuovi Raitio?

– Glow on osa luterilaista Verkosto-yhteisöä.

Illoissa on puheenvuoroja ja paljon ylistystä, josta vastaa glowlaisista koostuva bändi. Iltapalalla on vapaata jutustelua, ja rukouspalvelija on paikalla. Illoissa on yleensä noin 60 kävijää. Meidän piti siirtyä isompaan saliin, sillä takarivissä istui ihmisiä pöydillä.

Mitä vapaaehtoiset tekevät Glowssa?

– Glow ei pyörisi ilman vapaaehtoisia, joita on joka ilta on noin 16. Kuka vain voi tulla palvelemaan omilla lahjoillaan. Itse istun välillä paikallani, mutta usein toimin rukouspalvelijana, laitan iltapalaa, juonnan illan, soitan bändissä tai pidän pienen puheenvuoron. Olen myös mukana suunnittelutiimissä.

Millaista Glown hengellisyys on?

– Se uudistuu jatkuvasti. Uusia ideoita otetaan aina vastaan. Meillä on yksi usko, mutta asioita ei tarvitse aina tehdä samalla tavalla. Jokainen saa tuoda hengellisyyttä esiin omalla tavallaan. Saa istua, seistä, nostaa kädet ilmaan tai vaikka tanssia.

Glown meno on nuorekasta, ja yritämme olla hillityn vapaita. Emme halua olla seurakuntana sisäpiiri, joka kokoontuu vain tiettyjen seinien sisällä. Käymme yhdessä muun muassa brunsseilla.

Saila Keskiaho Glow-illat Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2, perjantaisin klo 18.30. Facebook-ryhmä: Glow Helsinki

ESKO JÄMSÄ

Kampin kappelin työntekijät saavat tarkkailla yhteiskuntaa aitiopaikalta. Narinkkatorin liepeillä kävelee, juoksee ja toikkaroi päivittäin kattava läpileikkaus pääkaupunkiseudun asukkaista. Miltä Suomi näyttää, kun sitä tarkkailee suuren kauppakeskuksen varjossa nököttävän kappelin ikkunasta?

Anne Immonen on huolissaan hyväosaisuuden jakautumisesta.

– Näen selkeästi, että olemme muuttumassa luokkayhteiskunnaksi, ellemme jo ole sitä.

Kati Nojonen toivoo, että kappelin läsnäolo tekisi avun hakemisesta vähemmän dramaattista.

– Usein koetaan, että avun pyytäminen sosiaalitoimistosta stigmatisoi. Pelätään, että lapset viedään pois, jos kertoo ongelmista.

Kappelin viesti on toinen.

– Ihmisen ei tarvitse odottaa, että voimat ovat aivan loppu.

Apua kannattaa hakea ajoissa, Nojonen painottaa.

23

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Juhlakonsertti klo 12–14 Honkanummen hautausmaan isossa kappelissa, Vanha Porvoontie 225, Vantaa. Honkanummen hautausmaa 60 v. Arkkitehti Maarit Kaipiainen kertoo Honkanummen kappelista sekä muista Erik Bryggmanin arkkitehtuurin taidonnäytteistä. Katri Paukkunen, sopraano, Paula Patosalmi, altto, Maiju Kauppinen, viulu, Katri Vanhamäki, urut. Kappelikierros, kahvit, valokuvanäyttely.

Virsilaulua klo 14 Kallion seurakuntakodissa. Juontaa Jari Arjoranta, säestää Jari Koivistoinen.

Konsertti klo 16 Paavalinkirkossa.

Bulevardin kamarimusiikkiseura, johtajina Alf Nybo ja Erik Nygård.

Ohj. 15 / 5 e.

Barokkikonsertti klo 16 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa.

Suomen Kamarimusiikkiseura.

Suomalainen kaveriorkesteri juhlii klo 17 Vanhassakirkossa. Johtaa Erkki Lasonpalo, solisteina Tero Latvala, Pekka Kauppinen ja Jyrki Lasonpalo, viulu, Marko Ylönen, sello, Annu Salminen, käyrätorvi, sekä Risto Pulkamo, baritoni. Ohj. 10 e.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Joni Vikki, urut.

Jakaranda konsertoi klo 18 Pihlajamäen kirkossa. Suomen Lähetysseuran Jakaranda-musiikkiryhmä. Kolehti Tasaus-keräykselle, joka tukee kehitysmaiden maattomia ihmisiä.

Italialainen konsertti klo 18 Saksalaisessa kirkossa, Unionink.

1. Kauneimmat italialaiset ooppera-aariat ja kansanlaulut. Tenori Domenico Menini ja pianisti Denis Biancucci Italiasta. Järj. Finlandia-Italia ry kulttuuriseura. Liput 15 e ovelta.

Ainalämmin olkapää klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Maarit ja Sami Hurmerinta. Musiikkia vuosien varrelta, mm. laulut Ei vaadi paljon vaan kaiken, Lainaa vain, Joidenkin kaa ja Neito ja ylioppilas. Liput 17,50 e www.ticketmaster.fi ja ovelta. Ennakkoon myös artjazzhelsinki@ gmail.com tai p. 040 519 4819. Paloheinä Soi -tapahtuman pääkonsertti.

Sunnuntai 25.9.

Siioninvirsiseurat klo 11.30 Oulunkylän kirkolla. Veisuuta ja lyhyitä puheita.

Siioninvirsiseurat klo 16 Herättäjä-Yhdistyksen Seuratuvalla,

Salomonk. 17 D, 2. krs. Toivevirsien lomassa lyhyitä puheita.

Viheriä vilja vainiolla nukkuu klo 16 Oulunkylän kirkossa. Katja Mäkiö, mezzosopraano, Emma Lauma, piano. Mm. Pylkkäsen ja Granadosin laulusarjat ja Beethovenin Pateettinen Sonaatti. Ohj. 10 e.

Kirkon jäähyväiskonsertti klo 18 Hakavuoren kirkossa. Haagan seurakunta luopuu Hakavuoren kirkosta 1.10. alkaen. Sopraano, oopperalaulaja Johanna Lehesvuori, pianisti Jenni Ristilä. Musiikin riemua ja rauhaa mm. Händelin, Merikannon ja Rahmaninovin sävelin.

Kitaramusiikin suloa! klo 18 Lauttasaaren kirkossa. Paul-Erik Söderqvist, kitara. Ohj. 10 / 5 e.

Stadin sävelet klo 18 Vanhassakirkossa. Taiteilijavieraina Jouko MäkiLohiluoma ja Johannes Karhapää.

Juontaa Leena Broman. Järj. Kansan Raamattuseura, Crescendo Finland ja Tuomiokirkkoseurakunta.

Konsertti klo 18 Viikin kirkossa.

Petri Kumela, kitara. Ohj. 10 e.

Maanantai 26.9.

Lauluilta klo 18 Cafe & Eepos -kahvilassa, Runebergink. 29.

Kansanlauluilta.

Tiistai 27.9.

Avoin Yhteislaulupiiri klo 11 Paavalinkirkossa. Laulattajana Seppo Välimäki.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Aino Pyrhönen, urut.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Yhteislaulua.

Virsitiistai klo 18 Pukinmäen seurakuntakodissa. Hemminki Maskulaisen virsiä ja laulua, filosofian tohtori Elina Heikkilä.

Sibelius-Akatemian jatkotutkintokonsertti klo 18–20.30 Vanhassakirkossa. Rheinbergerin urku-, kuoro- ja kamarimusiikkia. Marianne Gustafsson Burgmann, urut, Nonna Knuuttila, viulu, Kaari-Ensemble, johtaa Saara Aittakumpu.

Keskiviikko 28.9.

Improvisaatiokonsertti klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, flyygeli.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Santeri Siimes.

Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Yhteislaulua Kirsi-Maria Mustosen johdolla.

Siioninvirsiseurat klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1 a A 3, 3. krs. Tunnin retriitti. Siionin virsien veisuuta, hiljaisuutta ja ajatuksia.

Torstai 29.9.

Musiikkituokioita lapsille klo 9.30–11 Maunulan kirkossa.

Klo 9.30 2–5-vuotiaat, klo 10 1–2-vuotiaat, klo 10.30 0–1-vuotiaat.

Yhteislauluilta klo 18.30 Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa.

Suomalaisia yhteislauluja haitarin ja kitaran säestyksellä. Oman soittimen voi ottaa mukaan.

Lasten laulukonsertti klo 19 Oulunkylän kirkossa. Musiikkikoulu Virtuksen oppilaat.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi.

24

Kirkko&kaupunki 22. syyskuuta 2016 Numero 35

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kansainvälinen yhteisö on YK:ssa tehtaillut enemmän päätöslauselmia pientä juutalaisvaltiota vastaan kuin kaikkia muita valtioita vastaan yhteensä, mukaan lukien Iran, Saudi-Arabia, Pohjois-Korea ja Kiina.

Vuonna 1975 kansainvälinen yhteisö nuiji YK:n yleiskokouksessa sosialististen ja islamilaisten valtioiden enemmistöllä lauselman, jonka mukaan sionismi on rasismia.

Ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa jonkin kansan – juutalaisen – kansallisuusaate julistettiin itsessään rasistiseksi ja muita syrjiväksi. Näin tapahtui kolmekymmentä vuotta holokaustin jälkeen. Päätöslauselma kumottiin vasta 1991.

Israel on oppinut, ettei se voi jättää kohtaloaan kansainvälisen yhteisön ja sen enemmistöpäätösten ratkaistavaksi. Sen on huolehdittava itse turvallisuudestaan oikeaksi katsomallaan tavalla. Israel hallinnoi ja valvoo joitakin alueita Länsirannalla siksi, että jos se vetäytyy niiltä kokonaan, palestiinalaiset muuttavat alueet islamistiseksi terroristivallaksi. Näin tapahtui Gazassa, mutta näin ei tule tapahtumaan Juudeassa ja Samariassa.

Michel Grünstein kauppat. maist.

Onko hautausmaiden kukat pakko ottaa pois?

Kävelin Malmin hautausmaalla ja ihastelin siellä vallitsevaa kukkaloistoa ja rauhaa.

Pysähdyin juttelemaan erään työntekijän kanssa ja sanoin hänelle, kuinka kaunista täällä on. Kysyin kukkasista ja hän kertoi, että kahden viikon kuluttua ne otetaan haudoilta pois. Ihmettelin asiaa ja hän kertoi, että heiltä lopettaa aika paljon työntekijöitä, että se varmaan on syy siihen.

Eikö meillä ole työttömiä tai muita, jotka voisivat kukat ottaa vaikka lokakuun lopussa pois haudoilta? Tämähän on ihan tuhlausta, kun noin kauniit kukat revitään pois. Lokakuun ainakin kestäisivät ja olisivat kauniita. Onneksi hoidan itse läheiseni hautaa, enkä varmasti anna seurakunnan hoitoon niin kauan kuin itse jaksan, koska onhan tuo omaisillekin kurja juttu, kun hauta on koko pitkän syksyn harmaa.

Läheiset joutuvat sitten itse laittamaan, jos jotain kukkia vielä haluavat. Miksi asia on näin?

Ville Ranta

Meremme huutavat ihmisen apua

Sirpukka

meriemme elämää, hotellielämästä Kanarian saarilla? Kukaan meistä ei haluaisi jättää meriemme siivousta lapsillemme, mutta miksi kuitenkin tunnumme tekevän niin?

Kaikki me tiedämme että meremme ovat Birgitta Wulf-Luhtanen saastumassa, likaantumassa ja lämpeneKemiönsaari mässä. Jos meremme muuttuvat likaviemäreiksi ihmiskunnan ajattelemattomuuden vuoksi, mikä on silloin kauniin, maailmanYksin jääminen kaikkeuden kauneimmaksi helmeksikin on juutalaisille tuttua kutsutun planeettamme tulevaisuus?

Anna Juhola, EAPPI- ja Palestiina-aktivisRatkaisu meren luonnontilaan saattamiti, on tuohtunut Felix Noibarille (Kirkko seen olisi kuitenkin helposti toteutettavissa, ja kaupunki 8.9.), joka puolustaa Israelia. tosin siihen menisi aikaa, eikä sittenkään Noibar toteaa (Kirkko ja kaupunki 25.8.), oltaisi varmoja kalojen, korallien ja merenettä Juudeaa ja Samariaa eli niin kutsutalaisten kasvien elpymisestä. Valitettavasti tua Länsirantaa ei kuulu nimittää ihmisen mukavuudenhalu estää miehitetyiksi vaan kiistanalaiajattelemasta järkevästi. Kuka Jatka siksi alueiksi. Juhola lukee nyt vesivessasta luopuisi. On keskustelua kansainvälistä lakia toisin ja niin helppoa istahtaa tarpeilkirjoittaa, että ”koko kanleen ja vain painaa nupista. verkossa sainvälinen yhteisö” pitää Sinne meni! www.

Israelia miehittäjävaltiona.

Laivaliikenne kuljettaa valomerkki.fi Näin ollen Israel – ja Noibar valtavia ihmismassoja ristiin – olisivat tulkintansa kanssa rastiin, osin vain huvin vuoksi. yksin.

Silloinkin käytämme vesivessoja, Yksin jääminen on juutalaiselle ja minne jätevesi lopulta laivoista kansalle tuttua. Kansainvälinen yhteisö päätyy? Meneekö jätevesi tankkeihin jotka hylkäsi juutalaiset Hitlerin käsiin pommittyhjennetään asianmukaisesti, pois merten tamatta kertaakaan Auschwitziin johtavia läheisyydestä? rautateitä. Kansainvälinen yhteisö sulki Vesivessa on joskus keksitty ja sitä pidetovensa natsien vainoja pakenevilta juutatiin hyvänä. Ihminen on kuitenkin kehitlaisilta; Englannin hallinnoimaan mantänyt myös kuivakäymälän, luomuviljelyn daattiajan Palestiinaankaan – juutalaisten ja elämäntavan, joka ei rasita vesistöjä eikä historialliseen kotimaahan – he eivät ympäröivää luontoa. Meidän pitäisi vain päässeet. Kansainvälinen yhteisö ei estänyt mennä ajassa taaksepäin. Niin helppoa se arabimaita niiden hyökätessä Israelia vasolisi. Mutta olisimmeko valmiit luopumaan taan 1948, 1967 ja 1973 ääneen lausuttuna loistoristeilijöistä, vesivessoista ympäri pyrkimyksenään ajaa juutalaiset mereen. maailmaa ja kaikesta siitä, mikä kuormittaa

Kolehtikohteita ilman tunnekuohuja

Onpa seurakunnissa vaikeita asioita pohdittavana: voiko kolehtia kerätä järjestölle, joka vastustaa naispappeutta – tai mikä milloin sitten onkaan epäämisen syynä (Kirkko ja kaupunki 25.8.).

Voitaisiinko vain luottaa siihen, että leskirouva Kalliossa, Kajaanissa ja jopa Kilpisjärvellä osaa päättää, mihin kohteeseen hän roponsa antaa? Vai jättääkö kokonaan antamatta. Ei sitä päättäjien tarvitse hänen puolestaan määrätä.

Näkeehän jo tilastoista, kenelle seurakuntalainen on ilolla euronsa antanut: Jos neljä ensimmäisellä sijalla olevaa – joilla on monen monta virallista kolehtipyhää – jätetään pois, huomataan, että johtopaikalla on Sley. Yllättävää, vai mitä! Pysytään vaan Kirkkohallituksen määräämässä kolehtijärjestyksessä ja päätetään vapaista kolehtikohteista ilman tunnekuohuja.

Simo Suikkanen seurakuntalainen

Tuskan kahdet kasvot Ei tiennyt äitini synnyttäessään unikeonpäivänä 1931 pojan, että tämän elämään tulee kuulumaan kaksi tuskan ajanjaksoa.

Ensimmäinen tuskan tunteeni alkoi kouluikäisenä, kun rokotusta antava hoitotäti kysyi isän nimeä. Vastasin: ”Ei mulloo isää.”

Myöhemmin selvisin kysymyksestä vastaamalla: ”Hermanni.”

Toinen tuskani alkoi muutamia vuosia sitten saatuani tietää vaimoni sairastuneen Alzheimeriin. Taudin alkuvaihe meni siinä ihmetellessä, mutta sen moninaisten vivahteiden lisääntyessä tuskanikin lisääntyi.

Tätä kirjoittaessani istun yhdessä palvelutalon kolmannen kerroksen huoneessa puolisoani katsellen. Hänen olemuksensa on melkein koko ajan pakkoliikkeinen. Tuskani, joka on sanoin kuvaamaton, laantuu hetkeksi hoitajan tuodessa puolisolleni lääkkeet kohentaen istuma-asentoa ja sipaisten hellästi poskea. Hoitajilta saatu omaisen tuki ja opastus tämän vaikean sairauden aikana on ensiarvoisen tärkeä, ovathan he hoitoalan ammattilaisia ja osaavat ”lukea” ihmisen persoonaa.

Tämän kirjoituksen myötä lähetän terveiseni jokaiselle Alzheimeria sairastavan omaiselle. Käykää katsomassa palvelutalossa asuvia omaisianne, katsokaa heitä silmiin, pitäkää kädestä kiinni kevyesti puristaen. Jos tulee vastapuristus, niin silloin tiedätte sanomanne menneen perille ja onnen tunnekin on sen mukainen.

Hermanni Töyli

Eikö papiksi opiskelevia testata etukäteen?

Hieman kummastuttaa sukupuolineutraalin avioliiton jälleen pompsahdettua keskustelunaiheeksi, kun jopa monet teologian opiskelijat ja valmistuneet papitkin näyttävät rummuttavan homoliittojen puolesta. Eikö teologiseen tiedekuntaan tahi pappiskoulutukseen hakeutuvilta testata mitenkään hengellis-eettisiä näkemyksiä jo pääsykoevaiheessa?

Näin voitaisiin ennalta ehkäistä monta mielipahaa ja ristiriitaista sisäistä kokemusta tulevan ammatin harjoittamisessa. Jos peruslähtökohtana jo koulutukseen hakeuduttaessa on, ettei kunnioiteta tai koeta omaksi kirkon tai Raamatun oppeja, niin ollaankohan silloin oikealla ammatillisella polulla?

Valomerkissä pinnalla

Keskuspuiston muutoksen hetket käsillä Uuden yleiskaavaehdotuksen mukaan Keskuspuistoon tullaan rakentamaan yhteensä 50 hehtaarin alueelta.

Asiasta päätetään syyskaudella.

Teksti, kuvat ja video Janette Leino

Lue koko juttu ja katso video osoitteessa www.valomerkki.fi/uutiset

Kimmo Kepsu Helsinki