K&k 2016 nro 30 (18.8)

www.valomerkki.fi

Numero 30

Kamala luonto koukuttaa kaupunkilaisetkin » 6–7

Torstaina 18. elokuuta 2016

PEKKO VASANTOLA

Diakonian asiakkaiden tilanteet ovat yhä vaikeampia » 4–5 Taikauskolla halutaan hallita yliluonnollisia voimia » 12–13

Luota luotsiin Harmajan luotsit ohjaavat laivat Helsinkiin » 8–9

Kirkko ei ole hyväntekeväisyysjärjestö » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

” Numero 30

Lainasanat

”Olen etsinyt taiteen tekemiseen erilaisia alueita ja näkökulmia, jotta ihmiset voisivat kokea uudenlaisia taide-elämyksiä ja samalla löytää jotain uutta itsestään.”

18.8.2016

Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Topi Lehtipuu sivuilla 10–11

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

THINKSTOCK

Pääkirjoitus

PR-toimintaa köyhillä?

M

Rukous Herra, haluan kääntää sinulle selkäni.

En kestä sitä, että sinä, jonka pitäisi yhdistää ihmiset, jaatkin meidän kahtia.

En halua seiniä ihmisten välille, joten käännän selkäni sinulle.

Herra, kun niin teen, olethan se kaikkein pienin, joka pujahtaa sisään pienimmästä raosta.

iksi kirkko tekee diakoniatyötä? Onko se jonkinlaista kirkon PR-toimintaa? Moni arvostaa kirkkoa hyväntekeväisyysjärjestönä, vaikka ei niin välitä hengellisistä asioista. Toisten mielestä taas hyväntekeväisyys kahmii tilan pääasialta, hengelliseltä työltä.

Kolmansien mielestä rahassa rypevä kirkko voisi käyttää kaikki varansa sosiaaliseen työhön, vaikkapa asuntojen hankkimiseen vuokra-asuntopulan kurittamille helsinkiläisille. – Sen jälkeen kirkko voisikin panna lapun luukulle.

Diakoniatyö on kristillisen kirkon juurista nousevaa palvelutyötä. Auttaminen ja varojen tasaaminen kuului jo alkukirkon elämään. Hurskas puhe ei yksinään hyödytä mitään, kun lähimmäinen on avun tarpeessa. Tai suoremmin sanottuna: usko ilman tekoja on kuollutta. Siksi joka ainoassa seurakunnassa toimii diakoniatyöntekijä jo kirkkolainkin mukaan.

Meidän pitkälle kehittyneessä pohjoismaisessa yhteiskunnassamme valtio ja kunta takaavat ihmiselle perusturvan. Se ei ole kirkon tehtävä. Mutta silti diakoniatyölle jää tehtävää, kuten seuraavalta aukeamalta ilmenee. On väliinputoajia, jotka hulahtavat turvaverkon

silmukoista läpi. Toiset tarvitsevat vierellä kulkijaa, henkilökohtaisempaa apua kuin mitä sosiaalitoimi voi aina tarjota.

Taloudellisen avustamisen lisäksi diakoniaan kuuluu esimerkiksi vammaistyötä, mielenterveys- ja päihdetyötä, sielunhoitoa ja kriisiapua. Kansainvälinen diakonia auttaa ulkomailla. Diakonia-apuna voi saada ruokakassin käteen, mutta tärkeä on myös mahdollisuus syödä yhdessä muiden ihmisten kanssa halpa tai ilmainen ateria.

Viereisellä sivulla kerrotaan Herttoniemen seurakunnan yhteistyöstä kumppanuuspellon kanssa. Se on ilahduttava esimerkki uudenlaisesta ajattelusta. Vähävaraiset ihmiset pääsevät mukaan ruokaosuuskunnan toimintaan, vaikka ilman tukea osuusmaksu on heille liian korkea.

Uusi avaus on myös Kotimaanapu.

Se etsii avuntarvitsijat diakoniaväen ammattitaidon ja verkostojen avulla ja houkuttelee ihmisiä lahjoittamaan netissä valitsemalleen henkilölle. Parhaimmillaan syntyy uutta, joustavaa täsmäapua ihmiseltä ihmiselle.

Kunhan vain ”me” emme sorru kirkossa puhumaan ”köyhistä” hyväntekeväisyyden kohteina, ”heinä”. Ihmisiä tässä ollaan kaikki, hyvässä ja pahassa, ja kriisi voi tulla kenelle vain.

Eira Serkkola, vs. toimituspäällikkö eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Maa on mehiläispesä: kaikki me tulemme samasta portista, mutta elämme eri kennoissa.

Kaikkien uskontojen puolesta en tietenkään saata puhua, mutta kristitty ei millään voi pitää ketään ihmisolentoa vähemmän ihmisarvoisena kuin itseään.

Mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon, seppelöit hänen kunnialla ja kirkkaudella.

Turun piispa Kaarlo Kalliala Diakonia-lehdessä 1/2016

Psalmi 8: 5–6

Afrikkalainen sananlasku

3

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Toimittanut: Topias Haikala Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Omaa satoa. Heidi Hovi korjaa pellolta papuja. Osuuskunta on palkannut maanviljelijän, mutta myös työharjoittelijoita ja osuuskunnan jäseniä osallistuu viljelyyn.

Kumppanuuspellolta vihanneksia tarvitseville Helsinkiläinen ruokaosuuskunta ja Herttoniemen seurakunta ovat alkaneet jakaa vihanneksia solidaarisuuslahjoituksina. Pellolle pääsee myös töihin.

Teksti Eeva Vänskä Kuva Sirpa Päivinen

H

elsinkiläisten muodostama ruokaosuuskunta perusti kuusi vuotta sitten Vantaan Vallinojalle kumppanuuspellon.

Kolmen hehtaarin pelto tuottaa sato-osuuksia parille sadalle kotitaloudelle, ja osuuskunnan jäsenet voivat hakea sato-osuutensa joltakin kuudesta jakelupisteestä.

Nyt ruokaosuuskunta on aloittanut solidaarisuushankkeen, jos-

sa pellon vihanneksia lahjoitetaan tarvitseville. Samalla tarjotaan mahdollisuus työskennellä pellolla oman ruuan tuottamisessa.

Solidaarisuushankkeessa lahjoitetaan yhteensä neljä sato-osuutta, mikä vastaa noin 1800 euroa. Herttoniemen seurakunnan diakoniatyöntekijät valitsevat lahjoitusten saajat.

Osuuskunta-aktiivi Sini Forssell koordinoi hanketta. Elokuun alussa hankkeessa kerättiin Forssellin mukaan vielä kokemuksia.

– Monet lahjoituksen saaneista ovat käyneet talkoissa, ja he ovat olleet innostuneita. Ne joilla on lapsia, ovat sanoneet, että erityi-

sesti heidän kanssaan on ollut mukava olla pellolla, Forssell kertoo.

Hankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen.

– Toivomme, että hanke tuo jotain positiivista ihmisten arkeen.

Haluamme ulottaa ruokaosuuskuntalaisuuden hyvät vaikutukset myös sellaisiin ihmisiin, joilla itsellä ei ole varaa liittyä jäseneksi.

Herttoniemen seurakunnan diakoniatiimi pohti keväällä, ketkä hyötyisivät eniten ilmaisista sato-osuuksista ja mahdollisuudesta työskennellä pellolla. Diakoni Kristian Pesti kertoo, että oikeiden henkilöiden miettiminen vaati vaivaa.

– Mukana sato-osuuksia jakamassa on esimerkiksi yksi yksinhuoltajaperhe ja asumispalveluyksikkö, Pesti sanoo.

Ruoka on sinänsä tärkeää, mutta se vasta tärkeää onkin, että sitä voidaan myös kasvattaa ja valmistaa yhdessä. Pesti korostaa, että ihmiset saavat ruuan lisäksi ympärilleen yhteisön. Vaikka soli-

”

Mukana satoosuuksia jakamassa on esimerkiksi yksi yksinhuoltajaperhe ja asumispalveluyksikkö.”

diakoni Kristian Pesti

daarisuushankkeen ruokaosuudet eivät sisällä työvelvoitetta, diakonian kannalta juuri mahdollisuus työskennellä toisten kanssa on hieno asia.

– Jos on vaikka pitkään työttömänä, päivässä on tyhjää aikaa, mikä lisää merkityksettömyyden kokemuksia. Peltotyöskentelyn kautta ihminen pääsee tuntemaan itsensä hyödylliseksi. Köyhyys ei ole pelkästään taloudellista vaan myös sosiaalista.

Diakonia välittää avustettavien yhteystiedot hankevastaavalle.

Osallistujille pyritään myös järjestämään kimppakyytejä peltotalkoisiin.

Ruokaosuuskuntalaisten toiveena on, että solidaarisuushanke laajenisi myös muille paikkakunnille. Mahdollisuus ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään ruokaan halutaan antaa mahdollisimman monelle.

– Solidaarisuusosuuksista voisi tulla pysyvä osa osuuskuntamme toimintaa. Julkinen sektori olisi tervetullut mukaan esimerkiksi rahoittajana, jolloin hanketta voisi laajentaa, Sini Forssell sanoo.

Jotta toiminta olisi monimuotoisen kestävää, Vallinojan pellolla viljellään monenlaisia kasveja.

Mitä satoa nyt korjataan, viljelijä Heidi Hovi?

– Jakoon lähtee muun muassa papuja, kesäkurpitsaa ja sipulia.

Meillä on laaja kirjo sekä perus- että sesonkituotteita.

4

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Toimittanut: Topias Haikala Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sampo Terho

Jumalan pelko

N

ykyään pelko ei ole muodikasta. Se koetaan kielteisyydeksi ja vihan sekä suvaitsemattomuuden lähteeksi. Tässä on paljon perääkin, mutta toisaalta on syntynyt paradoksaalinen tilanne, jossa itse pelkoa on ruvettu pelkäämään. Oikeastaan sitä pelätään jo sananakin miettimättä, mitä kaikkea se voi tarkoittaa.

Jos näyttää siltä, että ajattelematon toiminta on johtamassa huonoihin tuloksiin, pelko on täysin järjellisesti perusteltua. Myöskään uskonnossa pelko ei suinkaan ole vain hajottava tai kuluttava voima.

Psalmissa 111 sanotaan: ”Herran pelko on viisauden alku, viisas se, joka hänen tahtonsa täyttää.” Samoin Sananlaskuissa sanotaan: ”Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta.”

”

Myöskään uskonnossa pelko ei suinkaan ole vain hajottava tai kuluttava voima.”

Nämä Raamatun kohdat varmaankin herättävät nykyaikaisessa hyvänolon filosofiassa lähinnä kummastusta. Kristinuskon tästä puolesta ei enää juuri puhuta, koska pelon, rangaistusten tai helvetin pohdiskelusta tulee huono fiilis. Erityisesti liberaalin älymystön edustajat vastustavat uskonnon tätä puolta päättäväisesti, koska se on ristiriidassa heidän vapaamielisen maailmankuvansa kanssa.

Silti nämä opetukset ovat tärkeitä kristinuskon ymmärtämiselle, kunhan ne käsittää rakentavasti eikä silmittömän kauhun lietsomisena. Pelolla tarkoitetaan tässä yhteydessä järkevää pelkoa karttaa vääriä tekoja ja siis tervettä kunnioitusta Jumalan käskyjä ja hyvää tarkoitusta kohtaan.

Herran pelossa on siten kysymys ennen kaikkea Jumalan olemassaolon ja tahdon tunnustamisesta, joita ilman koko uskonnon tarkoitus hämärtyisi. Jos emme tunnusta Jumalan tahtoa, emme tunnusta syntiä tai kadotusta olevan olemassa. Silloin ei tarvita myöskään armoa tai pelastusta.

Ja jos pelastus on ajatuksissamme kaikkien subjektiivinen oikeus uskosta, synnistä ja Jumalan tahdosta riippumatta, ei Vapahtajallekaan jää juuri tarvetta. Silloin olemme käytännössä valinneet opiksemme jumalankieltämisen.

Kirjoittaja on perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. sampo.terho@eduskunta.fi

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

200000

Pahimpien arvioiden mukaan Irakiin on jäänyt enää 200 000 kristittyä. Vuonna 2003 määrä oli vielä 1 500 000. Lähi-itä tyhjenee kovaa vauhtia kristityistä. Etenkin Isisin hallinnoimilla alueilla syynä ovat vainot. Euroopan parlamentti arvioi vuosi sitten, että Syyriasta on paennut vuonna 2011 alkaneen sisällissodan aikana yli 700 000 kristittyä.

Määrä on kasvanut yhä. Lähi-idän maista Libanonissa on suhteellisesti eniten kristittyjä. Maan reilusta 4 miljoonasta asukkaasta noin 40 prosenttia kuuluu johonkin kristilliseen kirkkokuntaan.

Huono-osaisim löydä diakonia Monien pääkaupunkiseudun diakonien mielestä kirkon diakoniatyötä pitäisi uudistaa.

Teksti Salla Ranta Kuva Hans Eiskonen

K

un ihmisiltä kysytään syitä kuulua kirkkoon, kirkon auttamistyö nousee usein

esille.

Diakoniatyö pyrkii auttamaan erityisesti niitä, jotka eivät saa muualta apua. Diakonian työmuodoista suuri osa on luotu viime laman aikana, jolloin suomalaisten avuntarve kasvoi äkkiä julkisia palveluja suuremmaksi.

Huono-osaisten määrä on kaksinkertaistunut edellisestä lamasta, ja diakoniatyöntekijöiden näkökulmasta auttamistyö on käynyt vaikeammaksi.

– Näppituntumani mukaan diakonian asiakkaiden tilanteet ovat yhä vaikeampia. Asiakkaat tarvitsevat enemmän aikaa kuin ennen. Diakonian resursseja on myös vähennetty, eli meitä työntekijöitä on vähemmän kuin ennen, Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen diakoniatyön päällikkö Kirsi Rantala sanoo.

Tutkimuksissa on arvioitu, että diakonian apu kohdentuu

huono-osaisiin, mutta ei kaikkein huono-osaisimpiin.

Kirsi Rantalan mukaan diakonia-apua yleensä saa, kun vain osaa hakea. Moni pahassa tilanteessa oleva ei kuitenkaan löydä oikeaa virastoa oikeaan aikaan.

– Ensin pitää tietää, että diakonista apua on olemassa. Toiseksi täytyy selvittää, missä lähin diakoni työskentelee ja mihin aikaan hän ottaa vastaan, Rantala luettelee.

Hänen mukaansa diakonian tulevaisuus on yhä enemmän toimiston ulkopuolella. Olisi mentävä sinne, missä tarvitsevat ovat.

– Diakonian on tultava pois virastoista. Se vaatii seurakuntien yhteistyötä. Kaupunkiin tarvittaisiin esimerkiksi päivystävän diakoniatyöntekijän numero, jossa olisi päivisin aina joku.

Myös Leppävaaran seurakunnan diakoni Petri Lehtisalo on

5

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Syrjässä. Diakonit arvioivat, että pahimmassa ahdingossa olevat eivät löydä heidän apuaan.

Kristiina Huotarin mukaan diakoniatyöntekijät ovat sitä mieltä, että diakoniaa pitäisi uudistaa.

Uuden toiminnan aloittaminen ei kuitenkaan ole helppoa.

– Näen työssäni paljon asioita, joita pitäisi tehdä, mutta ihmisten löytäminen ja uuden luominen vaatii taustatyötä, Huotari kertoo.

Huotarin mukaan vaikuttaa siltä, että monet tarvitsevat välineitä

”

Pahimmassa ahdingossa olevat eivät löydä palvelua, joka edellyttää monta klikkausta verkossa.” diakoni Petri Lehtisalo

mmat eivät -apua sitä mieltä, että huonoimmassa asemassa olevien on vaikea löytää apua.

– Pahimmassa ahdingossa olevat eivät löydä palvelua, joka edellyttää monta klikkausta verkossa, Lehtisalo toteaa.

Hän vertaa monimuotoisen avun saamista erikoissairaanhoitoon, johon tarvitaan lähete.

– Nuorimmat avun tarvitsijat eivät tiedä, mistä etsiä, ja vanhimmat eivät kehtaa pyytää tai eivät pääse hakemaan.

Olarin seurakunnan diakonin Kristiina Huotarin mukaan diakonian resurssit menevät päivittäiseen työhön. Muuhun ei ole aikaa.

– Ennaltaehkäisevään tai uutta rakentavaan työhön ei tahdo ehtiä.

Diakonin arki on helposti tulipalon sammuttamista, Huotari kuvaa.

Hänen kokemuksensa mukaan lamakaudet heijastuvat suoraan lapsiin.

– Kaikki mikä mielenterveystyössä, neuvolakäynneissä tai lastensuojelussa säästetään, korjataan myöhemmin satona oireilevien nuorten kanssa. Jos nykyinen säästölinja sosiaali- ja terveyspalveluissa pysyy, niin onnea vaan niille, jotka ovat kahdenkymmenen vuoden päästä diakoneja.

Myös Huotarin mukaan diakonian työkenttä on käynyt vaikeammaksi.

– Ennen ongelmat olivat suoraviivaisempia. Nykyään on entistä enemmän ihmisiä, joiden ongelmat ovat moninkertaisia ja monimutkaisia.

Ongelma on myös se, että diakonian asiakkaita on resursseihin nähden paljon – jopa liikaa.

Kaupungin sosiaalitoimistoissa ja velkaneuvonnassa tiedetään seu-

parempaan arkeen, esimerkiksi ruokakursseja ja kodin kirjanpitotaitojen opettelua.

– Ruokakaupan maksusitoumuksista saaduista kuiteista näkee, että ihmiset ostavat täysin järjettömiä asioita vähillä rahoillaan. Ruokakursseille olisi tarvetta, mutta miten niille saisi ne, jotka eniten niitä tarvitsisivat, hän pohtii.

Suurin työ on motivoida niitä ihmisiä, jotka kokevat olevansa umpikujassa tai jotka eivät jaksa yrittää parantaa tilannettaan.

– Ihmisissä on valtavia voimavaroja, kunhan vain joku kuulee heitä, uskoo ja toivoo heidän kanssaan.

Diakonia ei tee itsestään suurta numeroa. Kirsi Rantalan mukaan se on linjassa diakonien ammatillisen työotteen kanssa. He ovat tottuneet luottamuksellisuuteen ja vaitiolovelvollisuuteen.

– Sellainen heijastuu koko tapaan, jolla omasta työstä ja sen kautta koetusta puhutaan.

Rantalan mukaan diakoniatyöntekijöillä on kuitenkin paljon tietoa suomalaisten arjesta ja sen ongelmista, ja hänen mielestään heidän pitäisi puhua siitä enemmän. Esimerkiksi osa helsinkiläisistä vanhuksista on suorastaan heitteillä.

– Asuminen on niin kallista, että lääkkeistä ja ruoasta säästetään.

Uusi kampanja. Suuremman suojassa -sivuilla on lapsiaiheisia meemejä.

Kirkon koululaissivut ovatkin ihmisarvosivut Kirkko avasi heinäkuussa suuremmansuojassa.fi-sivut, joilla on lapsiaiheisia meemejä, piispa Irja Askolan tervehdys ekaluokkalaisille ja koululaisten siunaushetkien päivämääriä.

Kyseessä eivät kuitenkaan ole kirkon koululaistyön sivut.

Suuremman suojassa on kirkon vuoden kestävä kampanja, jonka teema on ihmisarvo.

Kampanjapäällikkö Hanna Piiran mukaan kampanjassa on mukana monia seurakuntayhtymiä ja kirkollisia järjestöjä.

– Valitsimme tälle vuodelle yhteiseksi viestinnälliseksi kattoteemaksi ihmisarvon. Se sai muodon sloganilla ”suuremman suojassa”.

Kampanjan eri osissa käsitellään teemaa kirkkovuoden tapahtumien kautta, Piira kertoo.

Nettisivuilta kampanjan pointtia ei tajua. Sivut vaikuttavat koululaissivuilta, eivät ihmisarvokampanjan sivuilta. Ihmisarvoa ei mainita sanallakaan.

– Se on nyt, koska koululaisten

siunaus on tämän ensimmäisen osakampanjan painopiste. Pyhäinpäivänä on tarkoitus painottaa ihmisarvoista vanhuutta, Piira selittää.

Onko tämä viestintäkampanja?

– Näen asian niin, että tämä tapahtuu toiminnan ja viestinnän rajapinnassa. Tarkoitus on nostaa esiin sitä, mitä seurakunnissa jo tehdään.

Kampanja pyrkii antamaan seurakuntien tapahtumille näkyvyyttä. Tapahtumille luodaan myös materiaaleja, joilla on yhteinen ilme.

Miten tämä liittyy ihmisarvoon?

– Tarkoitus on tuoda esille ihmisarvoon liittyviä kysymyksiä ja viestiä siitä, että ihmisarvo on kirkolle tärkeä, koska jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, Piira kertoo.

19.9. alkaa isompi näkyvyyskampanja, jolloin nettisivuillekin tulee enemmän tietoa.

Topias Haikala

KUTSU

Oma koti, huippupalvelut ja hyvää seuraa

Tervetuloa tutustumaan uuteen upeaan palvelutaloomme.

Tarjoamme turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista palveluiden kera ikäihmisille. Voit myös sopia yksityisen näytön!

Avoimet ovet Saga Käpylinnassa joka torstai klo 15-16 ja lauantaina 20.8. klo 12-14 Lisätiedot, esitetilaukset ja myös tilapäisasuntojen kyselyt:

08000 6116

Saga Care on osa Esperi Care -konsernia

rakuntien avusta, ja sieltä diakonien pakeille virtaa uusia ihmisiä.

Diakonian palveluista ilmoitetaan netissä ja esitteissä, mutta kaikkea ei haluta mainostaa aktiivisesti.

Esimerkiksi diakoniaruokailuissa käy niin paljon ihmisiä kuin voidaan ottaa vastaan.

Soittokierros diakoneille ympäri pääkaupunkiseutua paljastaa, että halpa tai ilmainen lounas maistuu viimeistä murua myöten.

6

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Seurakunnat auttoivat kerhopulassa Helsinkiläisseurakunnat perustivat ylimääräisiä iltapäiväkerhoja toka- ja kolmasluokkalaisille.

Teksti Salla Ranta Kuva Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

N

oin 700 helsinkiläistä tokaluokkalaista jäi tänä syksynä vaille järjestettyä iltapäivätoimintaa, minkä vuoksi Paavalin ja Herttoniemen seurakunnat sekä Tuomiokirkkoseurakunta päättivät avata lisää kerhopaikkoja.

Kaupunki lupaa iltapäiväkerhopaikan ekaluokkalaisille ja niille tokaluokkalaisille, joilla on erityisen tuen tarpeesta tehty päätös.

Yhteensä ilman kerhopaikkaa jäi tuhat lasta, mutta 300 pääsi puistojen toimintaan, jossa tarjoillaan

välipalaa. Leikkipuistojen kerhotoiminta on avointa toimintaa, jossa lapset ovat vanhempiensa vastuulla.

Iltapäiväkerho on vaihtoehto pitkille iltapäiville itsekseen. Pienimmillä koululaisilla oppitunnit päättyvät usein puolenpäivän aikaan.

Paavalin seurakunnassa kerho perustettiin alun perin kaupungin aloitteesta. Päätös siitä, tukeeko kaupunki tokaluokkalaisten iltapäivätoimintaa rahallisesti, kuitenkin vaihtelee vuosittain.

Tänä vuonna kaupunki ei antanut tukea, mutta seurakunta päätti silti järjestää kerhon. Kerhomaksu on 100 euroa kuussa. Kirkkoherra Kari Kanala arvioi, että noin 130 euroa riittäisi kattamaan kulut,

mutta seurakunta päätti tukea vanhempia.

Herttoniemessä ja Tuomiokirkkoseurakunnassa maksu on hiukan korkeampi, mutta kerhoon pääsevät kolmasluokkalaisetkin. Herttoniemen seurakunnan lapsityöntekijän Elisabeth Bäckmanin mukaan kyseessä on hätäratkaisu.

– Tieto tilanteesta tuli, kun kesälomat loppuivat. Tämä menee yli ymmärryksen. Mielestäni tämä on lapsiperheiden pettämistä, josta vanhempien pitäisi nostaa iso äläkkä, Bäckman kuvaa kaupungin päätöstä olla tarjoamatta iltapäiväkerhoa kaikille hakijoille.

Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Sami Eriksson pitää tilannetta ihan hyvänä.

– Tämä on suuri kaupunki.

Kysynnän ja tarjonnan tasapainoa on vaikea löytää, koska tarve vaihtelee alueittain. Tokaluokkalaisia hakijoita oli 2200, ja 1500 heistä on nyt iltapäivätoiminnan piirissä. Tilanne on ihan ok, Eriksson sanoo.

Vaihtoehdoksi järjestetylle iltapäivätoiminnalle Eriksson ehdottaa puistoon menemistä omin eväin tai vanhempien keskenään järjestämiä hoitorinkejä.

Kuitenkin kerhoon. 700 helsinkiläistä tokaluokkalaista jäi vaille iltapäiväkerhoa, mutta seurakunnat auttoivat.

Piispojen kanta avioliittolakiin pian julki Luterilaisen kirkon piispat ottavat pian kantaa kirkon avioliitto-opetukseen.

Avioliittolaki muuttuu 1.3.2017 sukupuolineutraaliksi, ja kirkolliskokous pyysi piispoilta selontekoa kirkon avioliitto-opetuksesta.

Piispat Björn Vikström ja Jari Jolkkonen sekä piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen ovat saaneet selonteon ensimmäinen version valmiiksi, ja se esitellään piispainkokouksessa 30.8. Jos piispat hyväksyvät selonteon, se julkaistaan heti.

Jyri Komulaisen mukaan selonteko on merkittävä.

– Kun kirkolliskokous pyytää piispainkokoukselta selonteon, sen painoarvo on virallinen ja korkea. Se on piispainkokouksen antamaa kirkon uskon tulkintaa, joka perustuu piispan opetusvirkaan.

Komulainen huomauttaa, että piispoilta ei pyydetty esitystä kirkon avioliitto-opetuksen uudistamiseksi, vaan selontekoa siitä, mitä kirkko opettaa avioliitosta ja miten muuttuva avioliittolaki vaikuttaa papin työhön.

Piispat ovat julkisuudessa esittäneet samaa sukupuolta olevien avioliitosta henkilökohtaisia näkemyksiään. Esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkinen totesi kesällä kannattavansa samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä, mitä Kuopion piispa Jari Jolkkonen julkisesti hämmästeli.

Kirkon virallisesta avioliittokäsityksestä eivät kuitenkaan päätä piispat vaan kirkolliskokous.

Kesä ei ruuhkauttanut perheneuvontaa Kirkon perheneuvonta on pystynyt tarjoamaan kesällä uusia aikoja normaaliin tahtiin.

– Kesä- ja heinäkuussa noin

kolmannes apua tarvitsevista on saanut perheneuvonnassa aloituspaikan, kertoo perheneuvoja Veli-Matti Helminen.

Elokuussa sen sijaan saattaa tulla ruuhkaa.

– Ehkä lomalla koetut pettymykset saavat sijaa ihmisten mielessä. Uuden kauden alkaessa mieleen voi nousta mahdollisuus aloittaa jotain uutta myös tässä suhteessa, Helminen pohtii.

Perheneuvontaa pystytään tällä hetkellä tarjoamaan noin joka kolmannelle apua tarvitsevalle. Jonotusaika riippuu tilanteesta.

– Harkitsemme tilannekohtaisesti, kenelle tarjoamme aloituspaikkaa perheneuvonnassa.

– Uuden ajan voi saada nopeasti, jos tarvitaan pikaista apua ja jos jollain perheneuvojalla on mahdollisuus ottaa vastaan uusia ihmisiä. Joskus aikaa joutuu odottamaan kuukauden tai pari, Helminen sanoo.

Kirkon perheneuvonta on maksutonta. Keskustelemaan voi tulla yksin tai puolison kanssa.

Kuvia ka luonnos Alussa olivat Ilves ja Kärppä, ”Helsingin vihatuimmat eläimet”, talk show -isännän sohvalla.

Teksti Eira Serkkola Kuva Tero Takalo-Eskola

V

uosi oli 2001, ja nuorelta Jarkko Vehniäiseltä oli pyydetty piirros Ilta-Sanomien Helsinki-aiheiseen sarjakuvakoosteeseen. Helsinkiläiset joukkueet olivat juuri hävinneet jääkiekon SM-liigassa Tampereen Ilvekselle ja Oulun Kärpille.

Nyt Kamala luonto -strippisarjakuva ilmestyy arkipäivisin Helsingin Sanomissa ja Keskisuomalaisessa, yhteensä lähes 20 lehdessä, myös Ruotsissa ja Norjassa. Sen päähenkilöt ovat ystävykset ilves ja kärppä. Mukana ovat metsän asukkaat, kuten sekopää kettu, öykkärimäinen karhu, hellämielinen ja hieman tyhmä hirvi sekä jänikset, jotka kyllä

7

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Jokapäiväinen urakka. Jarkko Vehniäinen piirtää ja käsikirjoittaa Kamalaa luontoa, joka ilmestyy arkisin Helsingin Sanomissa ja Keskisuomalaisessa, Piirtäjän toimenkuvaan kuuluu myös Facebook-ryhmän ylläpito.

– Minähän olen helluntaipastorin poika. Olen HC-piireistä! Jarkko Vehniäinen virnistää.

Papin poikaa ja varsinkaan ”helluntaihörhöä” ei katsottu hyvällä punaisessa Suolahdessa, jossa perhe asui nelisen vuotta. Yläaste merkitsi kylmää kyytiä. Kamalan luonnon alistava karhuhahmo juontuu noilta ajoilta. Vasta muutto Jyväskylään toi hengitystilaa.

Peruskoulun jälkeen Vehniäinen kävi ammattikoulun ja valmistui automekaanikoksi. Kun alan töitä ei lama-aikana löytynyt, Vehniäinen lähti Keuruulle Helluntaiherätyksen kansanopistoon, Isoon Kirjaan.

– Kaikki koulut menivät minulta samalla tavalla: takapenkissä piirrellen. Raamattuopistossa piirtelin pila- ja sarjakuvia Raamatun aiheista. Niistä tehtiin kirjanen Mooses ja kumppanit, joka yllättäen meni hyvin kaupaksi. Silloin aloin ajatella piirtämistä ammattina. Se oli siis vahinko. Tai johdatusta, miten vain.

Isossa Kirjassa Vehniäinen oppi tarinankerrontaa ja piirtämisen tekniikkaa, vaikka ne eivät kurssiohjelmaan kuuluneetkaan. Koulu oli hänen uransa kannalta tärkeä.

Ystäväpiirissä on edelleen paljon helluntaiporukoista tuttuja ihmisiä, mutta seurakunnassa Vehniäinen ei ole käynyt aikoihin.

– Olen ottanut taiteilijan vapauden. En halua olla ytimessä, vaan tutkia ja havainnoida asioita syrjästä.

Kamalassa luonnossa heitetään silti usein kysymys: Luuletko että tuolla ylhäällä on joku, joka välittää?

Mitä Vehniäinen itse vastaa? Hän miettii pitkään, hymyilee sitten.

– Kyllä minusta tuntuu, että siellä ollaan vielä.

Hän kertoo sisäpiirin vitsin, jonka velipoika tajuaa parhaiten. Kun Vehniäisen veljekset käyvät joskus Jyväskylässä

”

Viimeksi Kirjamessuilla eräs täti tuli sanomaan, että ’me ei tykätä sun sarjakuvista, me ollaan kaikki vegaaneja’”.

amalasta sta voivat pitää elämäntaitoluentoja, mutta joutuvat säännöllisesti syödyiksi.

– Kamalan luonnon pedot eivät ole pahoja. Ne saalistavat elääkseen. Luonto on raadollinen: elä tai tule syödyksi.

Tämän opin jo pikkupoikana Avara luonto -dokumenteista, vaikka olihan se raatelu kamalaa. Sarjassa joskus vilahtava ihminen on se, joka tekee pahaa, Jarkko Vehniäinen kertoo.

– Viimeksi Kirjamessuilla eräs täti tuli sanomaan, että ”me ei tykätä sun sarjakuvista, me ollaan kaikki vegaaneja”.

Toki jänisten näkökulmasta pedot ovat pahoja.

Kamalassa luonnossa eläimet toimivat aika pitkälle lajityypillisesti. Piirtäjä tarkistaa usein biologisia faktoja, kuten sen, luoko sisilisko nahkansa tai miten hirvikärpäset elävät isäntäeläimessä. Metsän eläimet kuitenkin puhuvat ja ajattelevat.

– Se on epäloogista, mutta ei niin vakavaa. Ankkalinnassakin syödään kalkkunaa kiitospäivänä.

Nuoret urokset Kärppä ja Ilves pohtivat tuoreesti elämää, tekevät jäynää, pilkkaavat läheisen maatilan eläinvankeja, metsästävät jäniksiä – ja piereskelevät. Sarjaa on moitittu pieruhuumorin liiallisesta viljelystä.

– Sitä pidetään alhaisena ja lapsellisena. Joskus se on ideaköyhän päivän ratkaisu. Laskin kerran pieruhuumorin

osuuden: vain kahdeksan prosenttia. Toisaalta pidän kontrasteista, Vehniäinen virkkoo vakavalla naamalla.

Kontrasteja sarjasta löytyy. Yhtenä päivänä pieruvitsejä, toisena päivänä oivaltavaa pohdintaa elämän tarkoituksesta, ystävyydestä, vapaudesta, masennuksesta, rakkaudesta, rukouksen merkityksestä, sitten taas hulluttelua.

Puhekuplissa saattaa myös törmätä sitaatteihin Raamatusta. Tekijä selvästi tuntee kirjoitukset.

terassilla, he vitsailevat jättävänsä yöpöydälle lapun siltä varalta, että Herra palaa takaisin hakemaan omiaan juuri sillä aikaa. Lapussa lukee: ”Mukana ollaan!”

Nyt Jarkko Vehniäisen tuotantolista on jo kymmeniä rivejä pitkä. Tunnetuimpia töitä ovat Suosikki-lehden julkimosarjakuvat. Hän on tehnyt paljon kuvituksia, myös kristillisille lehdille, ja julkaissut kaksi albumia Apostolien teoista.

Nyt työn alla on lastenkirja, johon tarvitaan metsäisiä maisemia. Se on innostanut Vehniäisen ”käppäilemään” metsässä, vaikka muuten hän ei ole mikään metsän poika.

Vehniäinen piirtää ja käsikirjoittaa aamusta iltaan. Iltaisin hän korkeintaan värittää valmiita strippejä musiikkia kuunnellen. Muuten hän tykkää rassata vanhaa museorekisteröityä Lincoln-autoa, jonka omistaa kaverinsa kanssa, käydä rokkikeikoilla ja katsella hyviä tv-sarjoja. Jostain Tähtiportti-sarjastakin saattaa jäädä mieleen itämään ajatus, joka myöhemmin putkahtaa esiin stripissä.

– En osaa erottaa työtä elämästä enkä itseni ilmaisemisesta. Tämä on elämäntapatyötä!

Jarkko Vehniäinen signeeraa kirjojaan Akateemisen kirjakaupan Taiteiden yössä 25.8. kello 19–19.30.

8

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Sirpa Päivinen

Luotseja saa kiittää, että satojen metrien pituiset luksusristeilijät selviävät Kustaanmiekasta eivätkä öljytankkerit pamauta karille Suomenlahdella.

Sirpa Päivinen

Kaupungin kasvo: Tiina Finnberg

Ihmisen rinnalla Mielenterveysyhdistys Helmin palveluohjaaja Tiina Finnberg pitää monipuolisesta työstään.

Juuri ennen kesälomaansa hän kävi asiakkaansa kanssa velkaneuvonnassa, hoitopalaverissa, toisen asiakkaan kotona ja kolmannen kanssa kaupassa.

Työuransa aikana hän on käynyt asiakkaan kanssa oikeudessa, sosiaalitoimistossa, leipäjonossa ja Kelassa sekä järjestelemässä perintöasioita ja tuhkausta. Toisia asiakkaita Finnberg opastaa lähtemään kotoa ulos ja julkisiin liikennevälineisiin.

– En sano ihmiselle pöydän takaa, että ”siitä vaan reippaasti, ota itseäsi niskasta kiinni”. Pyrin olemaan tasa-arvoinen ja menemme yhdessä. Asioihin tarttuminen on silloin helpompaa.

Kahdeksan vuotta Helmissä työskennelleen Tiina Finnbergin tehtävänä on ohjata mielenterveyskuntoutuja sellaisten palveluiden äärelle, joihin heillä on oikeus. Suurimman osan työajastaan ohjaaja viettää Helmin Pasilan toimipisteen ulkopuolella.

Asiakkaan kotona näkee, millaista tukea asiakas tarvitsee eniten. Joskus häneltä puuttuu sänky tai astioita.

Finnbergillä on tällä hetkellä noin 15 asiakasta. Hän kulkee yhden asiakkaan rinnalla enintään kaksi vuotta. Diagnooseista hän ei ole kiinnostunut.

– Kysyn aina, että mitä sinä nyt tarvitset ja missä voin auttaa.

Ihminen oivaltaa vähitellen omat tarpeensa, Finnberg kertoo.

Usein asiakkaiden elämää rajoittaa häpeä. Sen taustalla on esimerkiksi psykoosi tai mania.

Häpeä estää mielenterveysongelmasta kertomisen, mutta myös tuen saamisen. Kun luottamuksellinen suhde on syntynyt, asioista on helpompi puhua ja niihin saadaan apua.

– Tärkeää on, että arki pyörii ja ihminen on tyytyväinen elämäänsä. Hän saa ruokaa, maksaa

Kapteenin p

laskunsa ja pitää hygieniastaan huolta.

Tiina Finnberg ei koskaan hoida asiakkaansa asioita hänen tietämättään tai väkisin. Jos asiakkaalla on itsemurha-aikeita tai vaikka mania päällä, Finnberg kysyy, lähdemmekö yhdessä mielenterveyspäivystykseen.

Hän huomauttaa asiakkaalleen aroistakin asioista, kuten henkilökohtaisesta hygieniasta. Sen jälkeen ihminen alkaa peseytyä tai hakee apua vaivoihin.

Monet mielenterveyskuntoutujat ovat useiden palveluiden äärellä. Kotihoito tekee omat työnsä, samoin terveyskeskuksen tai psykiatrisen osaston ja poliklinikan lääkärit ja hoitajat, sosiaalitoimiston työntekijät ja osalla myös työterveyslääkäri.

– Kaikki haluavat ihmiselle hyvää ja pyrkivät parantamaan tämän elämää. Silti kokonaisuus ei aina ole hallussa, Finnberg näkee.

Palveluohjaaja on usein mukana hoitopalavereissa asiakkaan rinnalla. Palveluohjaaja pyrkii estämään päällekkäisyyksiä ja rakentamaan siltaa palvelusta toiseen. Finnberg rohkaisee asiakastaan kertomaan, jos tältä puuttuvat talvikengät tai rahaa lääkkeisiin.

Muutos asiakkaan elämässä tapahtuu hitaasti.

– Palkitsevinta on huomata edistyminen. Se, miten asiakas kokee, että hänellä on enemmän valtaa elämäänsä.

Mielenterveysyhdistys Helmillä on Pasilan keltaisessa puutalossa kokoontumistiloja eri ryhmille, sauna, muutama keittiö ja ruokala. Myös Herttoniemessä on toimipaikka.

P.S.

Asun Espoossa perheeni kanssa.

Iloitsen, kun huomaan asiakkaani onnistuneen.

Ihmettelen, kuinka ”sähköinen maailma” lisää entisestään eriarvoisuutta Laura Koskelainen

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Pekko Vasantola

L

uotsikutterin moottori putputtaa Harmajan laiturissa, ja alueluotsinvanhin Jukka Ketonen ja luotsi Timo Tervanen kiipeävät tottuneesti kyytiin. Kello on 9.30, ja luotsikutterinhoitaja Markus Stenvall suuntaa kohti avomerta ottamaan vastaan Bahaman lipun alla kulkevaa Seven Seas Voyager -risteilijää. Se ei saa ajaa Länsisatamaan yksin.

– Jokainen Suomen satamasta lähtevä tai sinne saapuva alus tarvitsee Suomen lain mukaan luotsin. Poikkeuksena ovat esimerkiksi Tallinnan ja Tukholman liikennettä ajavat kapteenit, jotka ovat suorittaneet linjalupakirjan, Jukka Ketonen selittää.

Stenvall ajaa aivan kiinni Seven Seas Voyagerin kylkeen, ja Timo Tervanen kiipeää sisään risteilijään vain muutaman metrin korkeudella merenpinnasta olevasta ovesta. Kutteri hidastaa hieman mutta ei pysähdy. Stenvall kääntää veneen takaisin kohti Harmajaa. Myöhemmin päivällä Tervanen palaa Harmajalle kutterilla.

Luotsauskeikalle Jukka Ketosta odotetaan vasta iltapäivällä, joten hänellä on aikaa toimittajalle. Luotsiasemalla tuoksuvat tuoreet korvapuustit, joita emäntä Marie-Louise Wallen on paistanut lounaan jälkiruoaksi.

Ruokahuollon täytyy toimia, sillä luotsiasemalla päivystetään ympäri vuorokauden, kesät talvet. Luotsien ja luotsikutterinhoitajien työvuoro alkaa maanantaiaamuna ja kestää viikon.

Palkkana on viikon vapaa.

”

Kaikki huviveneilijät eivät aina muista, ettei hotellin kokoista risteilijää noin vain käännetä tai pysäytetä.

Jokaisella työntekijällä on luotsiasemalla oma huone, ja luppoaikaa voi viettää esimerkiksi tv:n ääressä, pienellä kuntosalilla ja biljardia pelaten. Luotsille juhlapyhät ovat työpäiviä siinä missä muutkin. Joulun suhteen on tarkempaa.

– Huolehdimme, että joka toinen joulu on vapaa ja joka toinen joulu töissä, Harmajan työvuorolistoja esimiesasemassaan tekevä Ketonen kertoo.

Jukka Ketonen on toiminut luotsina yli 20 vuotta, ja sitä ennen hän oli merillä päällystössä yli 15 vuotta. Luotsikoulutukseen ei voi hakea ilman riittävää merikokemusta.

Helsingin edusta on matala ja täynnä pieniä

Ytimessä luottamus. – Luotsit luottavat alusten miehis alueluotsinvanhin Jukka Ketonen sanoo.

9

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

paras ystävä Monen ohittama. Veneilijät ja risteilyturistit tuntevat Harmajan sen vuonna 1883 rakennetusta matalasta majakasta tai Ylen Merisäästä.

Ketteryys tarpeen. Jan Nordström on hypännyt tutkimusalus Stirl Exploreriin luotsatakseen sen Länsisatamaan.

Pysyvä muisto. Lähes 30 vuotta luotsikutterinhoitajana toiminut Keke muistaa aina, missä on töissä.

saaria. Kaikki huviveneilijät eivät aina muista, ettei hotellin kokoista risteilijää noin vain käännetä tai pysäytetä.

– Ehdottomasti vaativin paikka on kapea Kustaanmiekka, Jukka Ketonen kertoo.

Karille ajo tai öljyvuoto aiheuttaisi korvaamattomat vahingot.

– Luotseja tarvitaan varmistamaan alusliikenteen turvallisuus Suomen aluevesillä, estämään ympäristöonnettomuuksia ja takaamaan logistiikan sujuvuus, Ketonen summaa.

töön ja miehistö luotseihin, Harmajan

Aluksen täytyy tilata luotsaus luotsinvälityksen kautta reilusti etukäteen; suurimmat laivat buukkaavat laituripaikkansa jopa vuosia ennen tuloaan. Kun luotsi hyppää alukseen, hän raportoi liikkeistään englanniksi luotsikeskukseen VTS-kanavan (Vessel Traffic Service) kautta. Se vastaa laivojen lennonjohtoa.

Ketonen näyttää ruudulta tämän päivän tilauslistaa. Ensimmäiset rahtilaivat saapuivat merelle jo aamuyöllä odottamaan ahtaajien töihintuloa, ja ulkomailta tulevia risteilijöitä on myös tänään useita, kesäsesonki kun on.

– Työt jaetaan tehtävien määrän perusteella, Ketonen sanoo.

Tarpeen tullen luotsin täytyy itse hypätä puikkoihin laivan komentosillalla miehistön

paikalle. Näin voi käydä esimerkiksi harvinaisessa blackout-tilanteessa, jossa sähköt häviävät laivan kaikista komentolaitteista.

– Luotsin täytyy tuntea erilaiset alustyypit ja niiden tekniikka. Siihen pätevöityy kokemuksen, koulutuksen ja työn kautta, Jukka Ketonen kertoo.

Kun alla on jopa 300-metrinen alus, jossa on tuhansia matkustajia, vastuu on valtava.

Ketosen mukaan luotsaukset sujuvat kuitenkin yleensä rutiinilla.

14 luotsausta päivässä ■■ Luotsaustoimintaa pyörittää valtionyhtiö Finnpilot Pilotage, ja luotseja on maassa yhteensä 140.

■■ Suomi on jaettu kuuteen luotsausalueeseen, ja Harmaja on Helsingin luotsausalueen pääkallonpaikka. Liikenne jakautuu lähinnä Länsisatamaan ja Vuosaareen.

■■ Finnpilot hoiti vuonna 2015 Helsingin alueella yhteensä 5 124 luotsausta eli keskimäärin 14 tehtävää päivässä.

■■ Lisätietoja: www.finnpilot.fi

Liian ankara sää voi estää satamaan pääsyn.

– Yli 20 metriä sekunnissa puhaltava tuuli on usein liikaa.

Suurin alus, jota Ketonen on ollut luotsaamassa, on peräti 330-metrinen, italialaisen Fincantierin Regal Princess -loistoristeilijä, joka vieraili Helsingissä viimeksi elokuun alussa.

Heinäkuu oli Helsingin satamissa risteilijäliikenteen puolesta ennätysvilkas ja se näkyi luotsienkin työmäärässä.

Markus Stenvall pitää hetken tauon kutterin moottorin huoltamisessa ja kiipeää kannelle. Aurinko pilkahtaa pilvien lomasta. Stenvall on kyydittänyt luotseja kolme ja puoli vuotta.

Hän vaihtoi geologin uran luotsikutterinhoitajaksi. Miksi?

– Kyllä se on se ajaminen ja merillä olo. Kun alla on hienot, turvalliset vehkeet niin kuin tämä. Ja vaihtelevat työvuorot ovat iso juttu, Stenvall pohtii.

Päivä on Stenvallille poikkeuksellinen. Hänen vaimonsa sekä vaimon veli lapsineen ovat Harmajalla kylässä tutustumassa Stenvallin työhön. Sukulaiset ovat etuoikeutettuja, sillä vain harva pääsee visiitille Harmajalle, onhan saari lopulta työpaikka muiden joukossa. Tosin kaikkea muuta kuin tavallinen työpaikka.

10

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Esko Jämsä

Tekijän muotokuva

Olli Heikkonen kirjoittaa aamuisin Elokuun lopun Runokuu-kirjallisuusfestivaali auttaa laiskaa lukijaa. Tiistain Runomaratonissa runoja ei tarvitse lukea itse, kun 15 runoilijaa kiipeää vuorollaan Kansallisteatterin Lavaklubille.

Yksi esiintyjistä on runoilija Olli Heikkonen.

– Nuorena kirjailijana omien runojen lukeminen jännitti todella paljon. Nyt siihen on tottunut.

Esiintyessään runoilija ei saa unohtaa yleisöään. Heikkosen mielestä lukija voi reagoida katsomon liikkeisiin tai ääniin.

– En esiinny liian pitkään, jos ilmeet näyttävät siltä, että olisi syytä lopettaa.

Viimeksi Heikkonen esitti runojaan Pohjois-Saksan Ahrenshoopissa, jossa hän osallistui paikallista metsää käsittelevään taidenäyttelyyn. Heikkosen kirjoittamat runot suojellusta metsästä käännettiin saksaksi.

Hän kävi lukemassa ne näyttelyn avajaisissa.

Palasia Saksasta ja matkustamisesta on siirtynyt myös Olli Heikkosen uusimpaan teokseen.

Alkuvuonna ilmestyneessä Regional-Expressissä Reinin jokilaivat, pientareiden kebabkääryleet ja luomukarja vilisevät kuin maisemat junan ikkunassa.

– Kirjan nimi tulee regional express -paikallisjunista, joilla olen ajellut paljon Saksassa.

Halusin saada teokseeni hitaan matkanteon meiningin. Teoksessani matka ei kulje suoraan määränpäähänsä vaan risteilee pitkin ratojen verkostoa.

Regional-Express ei ole kuitenkaan matkakirja tai näköispatsas Saksasta. Matka-aiheen avulla runot tarkastelevat pieniä arkisia tilanteita, jotka saattavat merkitä kokoaan enemmän.

Runon puolivälissä juna joutuu kääntöraiteelle: säkeet toistuvat uudelleen mutta käänteisessä järjestyksessä. Aluksi Heikkonen pelkäsi, että peilikuvamainen tekniikka menettää teränsä muuta-

man runon jälkeen. Vaikka lukija lukee samat rivit kahdesti, säkeenylitykset synnyttävät uudenlaisia ja ennustamattomia sanojen liittoja.

– Yllätykselliset merkitykset raikastavat runoja. Meno- ja paluumatkalla maisemat ovat erilaisia.

Samalla kirjoittaja välttyy sanomasta viimeistä sanaa.

– Runoissani viimeinen sana on ensimmäinen.

Olli Heikkonen on asettanut itselleen aikarajan. Sängystä ei saa nousta ennen kello viittä.

– Olen luovimmillani, kun muut ihmiset vielä nukkuvat.

Välillä minun täytyy pidätellä itseäni, etten nouse keskellä yötä kirjoittamaan.

Aikaisin aamulla ajatus juoksee ja tekstiä syntyy. Iltaisin Heikkonen ei kirjoita, koska runot vievät yöunet. Iltapäivisin hän saattaa editoida työhuoneellaan aamulla kirjoittamaansa tai vaikka lukea.

– Nuorena minulla oli harhakuvitelma, että luettuaan muiden tekstejä kirjoittaja menettää oman äänensä.

Tosin keskittyessään omaan tekstiinsä Heikkonen pidättäytyy lukemasta muita runoja.

– Edellinen teokseni Teoria kaikkein pienimmistä oli proosarunomuotoinen tekstimassa, jossa teemat risteilevät ja versovat.

Teosta tehdessäni jouduin opettelemaan kokonaan uuden tavan kirjoittaa.

Sen jälkeen uuden tyylin omaksuminen on sujunut kitkattomammin. Aikaisemmista teoksista poikkeava rakenne jopa helpotti Regional-Expressin kirjoittamista.

– Siitä huolimatta kirjoittaminen on usein taistelua: oikeiden sanojen etsimistä ja odottelua.

Juho Kankaanpää Runomaraton ti 23.8. klo 19–22 Kansallisteatterin Lavaklubilla, Läntinen teatterikuja 1.

Lisätiedot: www.runokuu.fi

Rajattomat j Topi Lehtipuu haluaa tuoda Helsingin juhlaviikoille entistä enemmän monitaiteisuutta, mikä synnyttää uudenlaisia ja yllättäviä taideelämyksiä.

Julietan kärsimys ja Bodomin murhayö ELOKUVA Pedro Almodóvar on kuvannut vaikuttavasti naisia eri elämäntilanteissa, mutta uudessa Julieta-elokuvassa kahden naisen, äidin ja tyttären, kuvaus on huipussaan. Sen käsikirjoitus perustuu Alice Munron kolmeen novelliin, jotka on julkaistu vuonna 2004 teoksessa Karkulainen: Kertomuksia.

Elokuvan Julieta asuu tyttärensä Antían kanssa Madridissa, jonne he ovat muuttaneet perheen isän Xoanin kuoleman jälkeen. Kuo-

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Sirpa Päivinen

J

uhlaviikkojen yhtä keskeistä esiintymispaikkaa, Huvila-telttaa, pystytetään Tokoinrantaan.

Festivaalin uusi toiminnanjohtaja, oopperalaulaja Topi Lehtipuu, asettuu telttaan kuvattavaksi rakennusmiesten hääriessä ympärillä.

Juhlaviikot tunnetaan runsaasta ja monipuolisesta ohjelmastaan, mutta se ei ole aiheuttanut Lehtipuulle suurempia paineita. Hänestä on ollut kiinnostavaa suunnitella ohjelmaa

lema on ollut kova paikka molemmille, mutta teini-ikäinen Antía joutuu kantamaan ylimääräistä taakkaa, koska surun murtama äiti ei pysty mihinkään. Kun äiti vähitellen pääsee jaloilleen, häntä kohtaa uusi suru, sillä tytär lähtee 18-vuotiaana omille teilleen vuosikausiksi.

Kaunista ja surumielistä tarinaa Julietan perheen vaiheista kerrotaan takautumina.

Julietan ja Xoanin rakkaus syttyy lyhyen kohtaamisen seurauksena, ja tultuaan saman tien raskaaksi Julieta muuttaa miehen luokse pieneen kalastajakylään.

Elämä soljuu monta vuotta onnellisesti.

Rakkauteen aiheuttaa kuitenkin kolauksen Xoanin syrjähyppy heidän yhteisen ystävänsä kanssa. Se on osasyynä hänen kuolemaansa ja vaikuttaa myös myöhempiin tapahtumiin.

Epätoivoista ja syyllisyyden piinaamaa Julietaa näyttelee eri-ikäisenä kaksi vahvaa näyttelijää, Emma Suarez ja Adriana Ugarte. Samalla elokuva kertoo elämän merkillisyydestä, siitä, miten eri tavoin ihmiset surevat ja miksi

11

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Huvila kutsuu. Topi Lehtipuun mielestä Juhlaviikkojen tapaisella festivaalilla on hyvä tilaisuus tutkia kulttuurin eri osa-alueita ja ylittää niiden välisiä raja-aitoja.

Topi Lehtipuulla on vankka kokemus festivaalien järjestämisestä, sillä hän on toiminut aiemmin oopperalaulajan työn ohella Joroisten Musiikkipäivien ja Turun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana. Lehtipuun mukaan klassisen musiikin festivaalien ohjelmiston kokoaminen on kuitenkin erilaista. Lisäksi Helsingillä on omanlainen kulttuuritarjonta ja festivaalihistoria.

– Asuin 14 vuotta Pariisissa, joten on ollut kiinnostavaa tarkastella Helsinkiä paluumuuttajan näkökulmasta. Olen huomannut, että Helsinki on muuttunut monella tavalla avoimempaan ja toimivampaan suuntaan.

– Minusta tämä on länsieurooppalainen kulttuurikaupunki, jossa on tarjolla esimerkiksi upeaa klassista musiikkia, kuvataidetta, teatteria ja sirkusta. Kaupungin kulttuuritoiminta on virkeää, eikä täällä ole konservatiivisia linnakkeita, jotka estäisivät hyvien ideoiden esillepääsyn.

Lehtipuu kertoo, että Ranskassa ei voisi kuvitella vaikkapa barokkiyhtyeen tilaavan uutta musiikkiteosta, koska siellä taidelajien kategoriat ovat tiukempia. Toisaalta taas Belgiassa ja Hollannissa voidaan toimia erittäin innovatiivisesti.

uhlaviikot yhteistyössä eri taidealojen neuvonantajien ja tuottajien kanssa.

– Juhlaviikoille on haluttu jälleen koota laaja ohjelmisto, joka tavoittaa monenlaista yleisöä. Johtoajatuksenahan on, että taide kuuluu kaikille. Toisaalta festivaalista on tänä vuonna tehty hieman edellisvuosia pienimuotoisempi.

Lehtipuun pyrkimyksenä on ollut rajojen ylittäminen, niin suuressa kuin pienessä.

– Olen etsinyt taiteen tekemiseen erilaisia alueita ja näkökulmia, jotta ihmiset voisivat kokea uudenlaisia taide-elämyksiä ja samalla löytää jotain uutta itsestään.

Juhlaviikoilla onkin tänä vuonna useita kansainvälisesti tuotettuja produktiota, joissa

”

Asuin 14 vuotta Pariisissa, joten on ollut kiinnostavaa tarkastella Helsinkiä paluumuuttajan näkökulmasta.”

painotetaan monitaiteisuutta.

– Kaupungin kulttuurielämän toimijat ovat normaalisti omissa siiloissaan. Tällaisella festivaalilla on hyvä tutkia kulttuurin eri osa-alueita, ylittää taiteiden välisiä raja-aitoja ja niiden sisäisiä konventioita.

Kansainvälisesti tunnettu, barokkiin ja Mozartiin erikoistunut tenori on joutunut tällä erää jättämään oopperaroolit. Sen sijaan Topi Lehtipuu konsertoi edelleen silloin tällöin. Viimeksi hän esiintyi heinäkuun lopulla Wienin filharmonikoiden solistina Salzburgin musiikkifestivaaleilla, joilla he esittivät unkarilaisen Eötvösin uuden oratorion.

Lehtipuu on valmistunut Sibelius-Akatemian kuoronjohtolinjalta musiikin maisteriksi ja opiskellut klassista laulua tunnettujen laulajien opissa. Hän on kuitenkin ollut aina kotonaan monen musiikin- ja taiteenlajin parissa. Tästä kertoo se, että hän on muun muassa soittanut viulua progebändissä, johtanut useita kuoroja sekä dubannut piirroselokuvia ja tuottanut niiden musiikkia.

Lehtipuu oli myös 2000-luvun alussa mukana Yleisradion ja kirkon nykyvirsikirjan äänityshankkeessa, jossa hän lauloi lähes 50 virttä barokkiyhtyeen säestämänä.

– Virret ovat minulle kuin kansanmusiikkia.

Ne olivat nimittäin ensimmäistä musiikkia, jota lapsuudessani papin poikana kuulin. Niiden rinnalle tulivat myöhemmin rock ja klassinen musiikki.

joku voi sanaakaan sanomatta hylätä rakastamansa ihmisen.

Future Film

Pedro Almodóvar: Julieta. Elokuvateattereissa.

Surun murtamat. Julieta (Adriana Ugarte) ja Antía-tytär (Priscilla Delgado) yrittävät jatkaa elämäänsä isän kuoleman jälkeen.

ELOKUVA Espoon Bodomjärvellä tapahtui vuoden 1960 kesäkuussa selvittämätön neljän teltassa nukkuneen nuoren joukkomurha.

Murhayöstä on kehitetty vuosikymmenien aikana erilaisia teorioita. Ei siten ole ihme, että se on innoittanut myös elokuvan tekemiseen.

Bodom-elokuvan ovat käsikirjoittaneet Aleksi Hyvärinen ja Taneli Mustonen, joka on myös ohjannut teoksen. Elokuvassa neljä nuorta, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, lähtee viettämään viikonloppua Bodomjärvelle. Pojat huijaavat tyttöjä kertomalla, että siellä yövytään mökissä. Tarkoituksena on kuitenkin viettää yö teltassa samassa paikassa kuin Bodomjärven murhat tapahtuivat ja rekonstruoida joukkomurha.

Bodomiin on pyritty alusta asti luomaan musiikin ja erityistehosteiden avulla karmiva

Topi Lehtipuun viisi vinkkiä Juhlaviikoille 1. Romeo Castellucci: Go down, Moses. Kansallisteatteri pe–la 19.–20.8. klo 19.

Visuaalista teatteria edustava teos kertoo Mooseksen tarinan nykyaikaan sijoitettuna naisen näkökulmasta.

Castellucci on Euroopan kuumimpia teatterinimiä, ja hänen teoksensa esitetään ensimmäistä kertaa Suomessa.

2. Kuriton kesäyö. Musiikkitalo pe 19.8. klo 19.

Konsertti sisältää basisti Lauri Porran urbaanista kesäyöstä kertovan, räppiä ja klassista yhdistävän teoksen sekä Magnus Lindbergin teoksen ensiesitykset. Felix Mendelssohnin Kesäyön alkusoitossa puolestaan esiintyy katutanssijoita Suomesta ja viidestä muusta maasta.

3. WHS: Cutting Edge.

Kansallisooppera ke–pe 31.8.–2.9. klo 19.

Kotimainen visuaalisen teatterin teos kuvaa mustan huumorin keinoin pään katkaisemisen historiaa. Mukana on viitteitä kuvataiteista ja klassisista myyteistä.

4. Filosofian yö. Nykytaiteen museo Kiasma pe 2.9. klo 19–07.

Filosofien ja taiteilijoiden kohtaaminen, joka sisältää 12 tuntia puheenvuoroja ja taide-elämyksiä. Puheet ja esitykset vaihtuvat 20 minuutin välein läpi yön.

5. Ernest Ranglin & Friends. Huvila-teltta la 3.9. klo 19.

84-vuotiaan Ranglinin jäähyväiskiertueella kuullaan maailmanmusiikin superbändiä, jossa on mukana esimerkiksi afrobeat-ikoni Tony Allen.

Lisätiedot: www.helsinginjuhlaviikot.fi

tunnelma. Ilmassa on vahvoja jännitteitä.

Esimerkiksi toinen tytöistä on ollut kuukausia poissa kuvioista, koska hänestä on jaettu somessa bileissä sammuneena otettuja valokuvia.

Elokuvan juonenkulku tuntuu ensimmäisen puolen tunnin aikana haukotuttavan ennalta-arvattavalta. Bodomista ei kuitenkaan tule puoli vuosisataa sitten tapahtuneen teon toisintoa, sillä leffassa tapahtuu yllättävä käänne, jolloin osat vaihtuvat. Kuvioihin ilmaantuu myös eräs ulkopuolinen henkilö.

Elokuvasalissa on siis tarjolla kauhuleffojen ystäville, erityisesti nuorisolle, hyytävää menoa pitkästä aikaa kotimaisin voimin. Nuoret näyttelijät, räptähtenä tunnetuksi tullut Mikael Gabriel sekä Mimosa Willamo, Santeri Helinheimo-Mäntylä ja Nelly Hirst-Gee, heittäytyvät rooleihinsa innolla.

Marjo Kytöharju Taneli Mustonen: Bodom. Elokuvateattereissa 19.8.

12

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Onko kristinusko ta Kaste, ehtoollinen tai rukous ei suojele kärsimykseltä eikä niillä voi puhdistaa maailmaa pahasta. Niiden viesti on toinen: Jumala on kanssasi silloinkin, kun epäonni koettelee.

Teksti Salla Ranta Kuvitus Jarkko Peltoluhta

M

uinaisusko oli entisaikojen ­ihmiselle uskontotieteen näkö­ kulmasta samanlainen tapa ymmärtää asioita kuin luonnon­ tiede on meille.

– Henget olivat entisajan luonnonlakeja. Niitä tuli tuntea, että saattoi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä, sanoo kansanuskon tutkija Risto Pulkkinen.

Musta kissa kadulla, putoava haarukka tai neliapila voi tuntua enteeltä tai merkiltä, viestiltä tuonpuoleisesta, tai niin kuin nykyisin sanotaan: universumin puheelta. Taika­ usko ei välttämättä merkitse kuitenkaan vahvoja kuvitelmia tuonpuoleisista voimista tai järkkymätöntä vakuuttunei­ suutta yliluonnollisista voimista. Se voi olla myös yhteisöl­ listä leikkiä, muistutuksia tärkeistä asioista ja symbolista yritystä hallita elämän kokonaisuutta.

Jumalausko ja kristilliset riitit saavat usein huutia silloin kun maailmasta halutaan poistaa järjettömät uskomukset.

Kaste ja ehtoollinen saavat monet kysymään: Onko kysymys magiasta, yrityksestä hallita tuonpuoleisuutta?

Pulkkisen mukaan uskontotieteessä on perinteisesti ero­ tettu magia ja uskonnollinen usko toisistaan. Helppoa se ei kuitenkaan ole.

– Kun kristinuskoa tai kirkkoa kritisoidaan taikauskoi­ suuden muotona, kritiikki osuu maaliin vain osittain, Pulk­ kinen sanoo.

Taikauskoksi kutsuttujen tapojen merkitystä pitäisi tut­ kia hänen mielestään tarkemmin. Kenties ulkoinen käytös, rituaalin näkyvä puoli, ei paljastakaan sitä, onko kyseessä taikausko vai muunlainen, uskonnollinen usko?

”

Myös Jumalaan voi suhtautua taika­uskoisesti.

Silloin esimerkiksi rukous muistuttaa loitsua.”

Ihmisen taipumusta taikauskoon on etsitty tieteellisin keinoin muun muassa aivoista ja erilaisista luonteenpiir­ teistä. Taikauskolla viitataan silloin käsityksiin, joiden mukaan ihmisen ja yhteisön elämää ohjaavia yliluonnollisia voimia tai olentoja voidaan hallita tai niihin voidaan vaikut­ taa. Tieteellisessä mielessä kaikki käsitykset, joita on nimi­ tetty joko taikauskoksi, paranormaaliksi, yliluonnolliseksi tai magiaksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia.

Maagista ajattelua pidetään psykologiassa lapsen ohi­ menevänä kehitysvaiheena, johon voi liittyä pakko-oireita ja tunnetta siitä, että voi hallita maailmaa omilla mielen tai ruumiin liikkeillä. Jos hyppää suojatiellä vain valkoisille raidoille, säästyy ehkä joltain pahalta? Myös Jumalaan voi suhtautua taikauskoisesti. Silloin esimerkiksi rukous muis­ tuttaa loitsua. Jos sen vaikkapa unohtaa tai suorittaa väärin, se ei ehkä tehoakaan. Tällaista pelkoa voisi kenties kutsua kristilliseksi taikauskoksi.

Koulutettu länsimainen ihminen suhtautuu taikaus­ koon hymähdellen. Hän saattaa kuitenkin koputtaa puuta kolmesti puhuessaan tai välttää juhlien järjestämistä per­ jantaina, 13. päivänä, mutta pitää näitä pikemminkin perit­ tyinä kulttuurisina tapoina. Onhan epärationaalista ajatella, että todellisuutta voisi hallita taikakaluin tai rituaalein.

Kun tieteellisesti ajatteleva ihminen katsoo dokumenttia sademetsän heimosta, koko touhu vaikuttaa taikauskoi­ selta: näkyvän todellisuuden takana on henkivaltoja, joita säädellään uskonnollisin rituaalein.

Mutta mistä me tiedämme, mitä esimerkiksi sadetanssi ihmisille merkitsee? Dosentti Jyri Komulaisen mukaan taikauskon käsite on varsin ongelmallinen. Se liittyy hänes­ tä valistuksen jälkeen syntyneeseen ajatteluun, jossa magia on alimmalla, primitiivisellä, usko keskimmäisellä ja tie­ teellinen ajattelu ylimmällä tasolla. Tämä ei vastaa enää ny­ kykäsitystä uskon ja tiedon luonteesta. Uskontojen välistä dialogia tutkineen Komulaisen mukaan vieraita uskontoja moititaan edelleen helposti taikauskoisiksi. Hänestä sanaan liittyy helposti ylenkatsetta muiden rituaaleja kohtaan.

– Idän uskontojen hengille rakennetut huoneet tai ruo­ kauhrit vaikuttavat meistä taikauskolta. Niiden tehtävä voi olla hyvin lähellä katolisessa maailmassa harrastettujen Neitsyt Marian tai muiden pyhien kuvien käyttöä.

Onko rukous loitsu, onko ehtoollisleipä taikaesine ja kas­ te maaginen rituaali? Jyri Komulaisen mielestä uskonnollis­ ten rituaalien suhteen olennaisin kysymys ei ole se, ovatko ne taikauskoa vaan se, minkä merkityksen ne saavat eläväs­ sä perinteessä. Komulaisen mielestä akateemisella teologial­

13

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

aikauskoa? la on pitkät perinteet kansanuskon muotojen kriitikkona.

Ajatus siitä, että usko olisi taikauskoa parempaa, on hänestä myös kulttuurisesti kolonialismin ja valkoisen akateemisen perinteen rasittama.

– Jos moitimme muita uskontoja taikauskosta, meidän on tarkasteltava omaakin uskontoamme kriittisesti. Onhan Raamatussakin maagisia kertomuksia, esimerkiksi kertomus Mooseksen käsistä, jotka piti pitää ylhäällä, jotta israelilaiset sotajoukot voittaisivat. Aina, kun hänen kätensä laskivat, taisteluonni kääntyi. Kun kädet väsyivät, muut kannattelivat niitä pystyssä kummaltakin puolen ja sota voitettiin, Komulainen muistuttaa.

Sekä luterilaisen kirkkomme sakramentit kaste ja ehtoollinen että ajatus syntien sovituksesta voidaan tulkita hänen mukaansa enemmän tai vähemmän maagisesti.

– Kyllä sekä kaste että esimerkiksi sovitusoppi voivat hyvin karkeasti tulkittuna olla maagisia asioita, hän pohtii.

”

Jumalausko ja kristilliset riitit saavat usein huutia silloin kun maailmasta halutaan poistaa järjettömät uskomukset. ”

Maagisessa uskonnollisuudessa Jumala on mekaaninen. Läntisessä kirkossa erityisesti keskiajalla vallinnut näkemys sovituksesta oli se, että jumalallinen järjestys vaati uhria ja Jumalan kunnia sijaiskärsijää. Ihmisen pelastaminen Jeesuksen veriuhrilla oli siis välttämätön, eikä ilman sitä Jumalan rakkaudella olisi mahdollisuuksia. Samoin hyvin lähelle taikauskoa tulee Jyri Komulaisen mielestä sellainen kastekäsitys, että kastamattomat lapset joutuvat kadotukseen. Ikään kuin kasteen merkitys vaatisi sitä. Usko Jumalaan vaatii pikemminkin luopumista armon ehdoista.

Piispainkokous on antanut seurakunnille suosituksen, jonka mukaan ehtoolliselta yli jäänyttä viiniä ei saisi kaataa

viemäriin, vaan se tulisi nauttia sakastissa. Komulaisen mukaan on ymmärrettävää, että tämä vaikuttaa monista maagiselta suhtautumiselta ehtoollisaineisiin. Toisten mukaan ehtoollisaineiden erikoiskäsittely on kuitenkin vain johdonmukaista symbolista toimintaa, johon liittyy kysymys arvokkuudesta ja uskottavuudesta. Ennen yli jäänyt viini kaadettiin esimerkiksi kirkon kivijalkaan.

”

Usko kurottaa kohti luottamusta, jossa Jumalan vaikutus on läsnä toiminnastamme riippumatta, ei uskonnollisen puuhastelumme säätelemänä.”

Enemmän kuin magian ja uskon suhde Jyri Komulaista kiinnostaa rituaalien ja uskomusten merkityssisältö.

– Jos näemme vaikka sadetanssin, mistä tiedämme, onko se magiaa vai muistuttaako se lopulta enemmän rukousta tai kristillisesti sanottuna siunausta, hän pohtii.

– Rituaaleissa kiinnostavinta on se, millaisia arvoja ne sisältävät ja siirtävät, mitä ne harjoittajilleen merkitsevät.

Pitävätkö ne ihmiset esimerkiksi pelkojen vallassa vai auttavatko ne heitä eteenpäin?

Risto Pulkkinen on paitsi uskontotieteilijä myös pappi.

Hän uskoo, että sekä ihmisissä että kirkossa on aina mukana maagisuutta.

– Usko ja magia sekoittuvat toisiinsa ihmisissä. Niin ne tekevät myös kirkossa, hän toteaa.

Mekaaniset käsitykset esimerkiksi kasteesta tai rukoilemisesta ovat jo magian puolella.

– Jos esimerkiksi opetetaan, että aivan varmasti saat rukoukseesi vastauksen, ollaan jo lähellä maagista uskonnollisuutta.

Kuitenkin rukous ilman magiaa on mahdollinen. Ihminen voi Pulkkisen mukaan elää odottaen vastauksia rukouksiinsa ilman, että kyse olisi magiasta. Kysymys on ajattelutavasta.

– Toisessa päässä on taikausko, jossa kristitty hallitsee Jumalaa mielensä liikkeillä ja uskonnollisilla rituaaleilla. Jumala on silloin kuin maailmaa ylläpitävä mekanismi, jonka toiminnan tunteminen on uskonnon olemus. Toisessa ääripäässä on fatalismi, jossa ihmisen toimilla ei ole merkitystä, koska Jumala säätelee kaikkea, Pulkkinen miettii.

Liu’uttaessa näiden ääripäiden välillä ohitetaan ehkä kuitenkin uskonnollisesti olennaisia asioita, esimerkiksi se, että usko ei ole tietoa eikä uskonnollisten rituaalien tarkoitus ole kontrolloida todellisuutta tai Jumalaa.

”

Usko ei ole tietoa eikä uskonnollisten rituaalien tarkoitus ole kontrolloida todellisuutta tai Jumalaa.”

Kaste, ehtoollinen tai rukous ei suojele ihmistä kärsimykseltä eikä niillä voi puhdistaa maailmaa pahasta. Niiden viesti on toinen.

– Kirkko opettaa, että Jumala on kanssasi silloin, kun olet näkevinäsi pahoja merkkejä ympärilläsi tai epäonni koettelee, Jyri Komulainen sanoo.

Kristinuskossa on Risto Pulkkisen mukaan lopulta kysymys kokonaisvaltaisesta luottamuksesta. Uskonnollinen usko kurottaa kohti sellaista luottamusta, jossa Jumalan vaikutus on läsnä toiminnastamme riippumatta, ei riittien tai uskonnollisen puuhastelumme säätelemänä.

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että kristitty voisi elää väljässä johdatuksessa, ikään kuin pitkässä lieassa, turvautuen Jumalan antamaan pelastukseen. Johdatusta ja vastauksia rukouksiin voi odottaa ja toivoa, mutta mitään kovin eksaktia ei voi tietää.

14 Haaga  Virasto: Vespertie 12. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja kouluikäisten toiminta: mestat.fi/haaga.

Kirkkoherranviraston uusi osoite: Huopalahden kirkko, 1. krs. os. Vespertie 12.

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1. Suntio p. 09 2340 3220.

Su 21.8. klo 12 Konfirmaatiomessu.

Kolari ja Autio. Nuorisotyönohjaajat Anni Becker ja Jenni Surakka.

To 25.8. klo 13 Torstaikerho. Heli Salo.

Huopalahden kirkko  Vespertie 12. Suntio p. 09 2340 3230.

Su 21.8. klo 10 Messu. Heltelä ja Mönttinen.

Ma 22.8. klo 13 Tapaamistupa seurakuntasalissa (parilliset viikot).

Ke 24.8. klo 12–14 Kesäkahvila. Jeesus tieteen valossa -luento. Jumalan valtakunta -julistus, Sami Lahtinen.

To 25.8. klo 10–11.30 Perhekerho kirkonmäellä (säävaraus).

Muuta Esikoisvauvojen kerho tiistaisin 18.10.–29.11. klo 11.00–12.30 Huopalahden kirkolla.

Kerho on tarkoitettu äideille ja heidän alle 8 kk–ikäisille esikoisvauvoilleen.

Ryhmään mahtuu 10 äitiä vauvansa kanssa. Ilm. ja tied. Aila Pihlajavesi p.

050 3823550, aila.pihlajavesi@evl.fi Muskareihin ilmoittautuminen on käynnissä. Muskariryhmät kokoontuvat tiistaisin 6.9.–29.11. Huopalahden kirkossa seuraavasti: 6kk–1v. klo 9.30–10.00; 1–2v. klo 10.15–10.45 ja 2–3v. klo 11.00–11.30. Muskariopettajana toimii kanttori ja varhaisiän musiikinopettaja Hanna Autio. Ryhmissä lapset ovat yhdessä aikuisen kanssa. Muskarikauden hinta on 50e/ lapsi. Muskareihin ilmoittaudutaan sähköisesti osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/haaga Lisätiedot: Hanna Autio p. 050 3802474, hanna. autio@evl.fi

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat. fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla to klo 10–11 sekä puhelimitse, Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 sekä puhelimitse. Kulosaaren ja Hertto-

Seurakunnissa tapahtuu 19.–25.8. niemenrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse. Virastosta työvuorossa olevan diakoniatyöntekijän yhteystiedot 09 2340 3300.

Herttoniemen kirkko  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Su 21.8. klo 10 Konfirmaatiomessu Sammatti 2, Ropponen, Olkkola, Perkiö, Lemponen, klo 13 Konfirmaatiomessu Valkeala 2, Keinänen, Olkkola, Lemponen.

Herttoniemenrannan kappeli  Laivalahdenkaari 5, p. 09 2340 3340 Su 21.8. klo 18 Kesämessu, Tikkanen, Lemponen.

Kulosaaren kirkko ja seurakuntatalo  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 Su 21.8. klo 10 Messu, Huima, Rautiainen, Koivistoinen, kirkkokahvit.

To 25.8. klo 17–19 Kellotapuli auki (sään salliessa) osana Kulosaaripäivää, Perkiö.

Myllypuron kirkko  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Su 21.8. klo 12 Messu, Huima, Tikkanen, Koivistoinen, kirkkokahvit.

Ke 24.8. klo 13 Kesäsumpit, vapaaehtoisten järjestämää ohjelmaa.

Elintarvikejako kesä–elokuussa on ti ja to Liikuntamyllyn päädyssä klo 9.

Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333.

Ma 22.8. klo 19 Urkukesän konsertti.

Colin Mark Andrews (USA), urut. Vapaa pääsy, ohjelma 7e.

Ke 24.8. klo 18 Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun messu. Männistö, Anima mea.

To 25.8. klo 12 Urkukesän päivämusiikki. Hanna Virtanen, urut. Vapaa pääsy. Klo 18 Kivimessu. Musiikkia, painavaa Sanaa ja yhteinen ehtoollinen rennosti ja matalalla kynnyksellä – tule ja ole oma itsesi! Mattsson, Niskala. Kaikille avoin messukuoro ja bändi kokoontuvat harjoittelemaan klo 17 alkaen! Klo 19–24 Taiteiden yön Urkumaraton. Urkurit vaihtuvat puolen tunnin välein. Kirkkopuistossa puffetti KUA:n hyväksi.

Alppilan kirkko  Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Avoinna ma–pe klo 10–16. Punttisali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo 12–15. Liikuntasalissa lentopalloa, koripalloa ja sisäfutista: katso alppilankirkko.fi.

Su 21.8. klo 16 Messu. Lindfors, Oksanen, avustajina Petri Jatkola ja Liisa Saarikoski. Kirkkokahvit.

Ma 22.8. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen porukka ikäihmisille.

Kansainvälinen toiminta Alppilan kirkolla Su 21.8. klo 11 Vironkielinen messu, Salmelainen. Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen Sanajumalanpalvelus & lasten pyhäkoulu. Huang.

Teatteri Kallio

Kallio

 Siltasaarenkatu 28 Ke 24.8. klo 19 Ilo Ensemble. Viisihen Virasto: Neljäs linja 18, avoinna kisen a cappella -yhtyeen kotimaisma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. ten käännösiskelmien, nostalgisen 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. swingin ja kuumien lattariDiakonian ajanvaraus ma, ti, rytmien maailmassa. to klo 9–10, ke klo 12–13, p.

Helmi Camus, Salla Seura09 2340 3618.

Haavisto, Lotta kunnat Hagfors, Tiina Kallion kirkko Palmén ja Ulla verkossa: www.

Silvennoinen.  Itäinen papink. 2, p. helsinginseura- Vapaa pääsy.

09 2340 3620. Kirkko Kahvila aukeaa klo avoinna ma–pe klo 7–21, kunnat.fi 18.30. la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 aamurukous, klo 12 To 25.8. klo 18 Taipäivärukous (torstaisin kesä– teiden yö: Muistojen elokuussa Urkukesän päivämuBulevardi. Swing Memories Rytmiorkesteri, järj. Virtapiiri. Vapaa siikki), klo 16 päivän raamatunluku, pääsy, kahvila. klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous. Pappi tavattavissa ma–pe Kurssit, ryhmät ja retriitit klo 16–19.

To 18.8. klo 18 Viikkomessu. Viljamaa, Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai 09 Oksanen.

2340 3611 jollei toisin mainita. TyötSu 21.8. klo 10 Konfirmaatiomessu, tömien ja yli 63v. eläkeläisten on I leiri. Huovinen, van Santen, Hämahdollista saada ns. opintoseteli. Ei retriitteihin. Mainitse asiasta ilmoittaumeenkorva, Oksanen. Kirkkokahvit.

Klo 12 Konfirmaatiomessu, II leiri. tumisen yhteydessä.

Huovinen, van Santen, Hämeenkorva, Rukouslaulun jatkokurssi, DiakoOksanen. nissalaitoksen kirkko, klo 17.30–20

Taivaan tähden

tiistaisin 13.9.–4.10. Laulamme keskiaikaisia rukouksia suomeksi/latinaksi ja psalmilauluja suomeksi. Ohj. H-L Vuori. H. 52e.

Hetken kuva -kurssi, Teatteri Kallio, Siltasaarenkatu 28, la–su 3.–4.9. klo 12–15. Harjoitetaan hetkeen pysähtymistä, itsen ja toisen kuuntelemista.

Mahdollisten virikkeiden pohjalta maalaamme erilaisin välinein. Ohj. Noora Vainio. H. 30e. sis. ohjauksen ja materiaalin.

Elämän puu: Luovasti itseesi -kurssi, Siltasaarenkatu 28, to 22.9.,6.10.,20.10.,3.11.,17.11 ja 1.12. klo 17.30–20.30. Ohj. Ann-Marie Breitenstein ja Carola Haaparinne. H. 195e sis. kaikki taidetarvikkeet.

Elämän voimaa etsimässä 60+ -kurssi, Siltasaarenkatu 28, pe 23.9.,30.9.,14.10. ja 28.10 klo 13–16.

Kurssin tarkoituksena on tukea eläkeiässä olevien vireyttä, antaa uusia virikkeitä ajatteluun ja henkiseen sekä hengelliseen kasvuun. Ohj. Terhi Varjoranta ja Nina Klemmt. H 30e sis. kahvi/tee ja materiaalin.

Kuorolaulukoulu Raakkujat, Siltasaarenkatu 28, ti 27.9.,11.10.,18.10.,1.11. ,8.11.,15.11 ja 29.11 klo 17.30–19.45. Ohj. MuM Eeva-Liisa Malmgren. H. 35e sis. kahvi/tee.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus  Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi Su 21.8. klo 10 Messu. Raitavuo, Myllylä. Kirkkokahvit.

Ke 24.8. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Härkönen.

To 25.8. klo 19 Pandora: Viulun ja sellon taikaa. Linda Hedlund, viulu ja Seeli Toivio, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Levyjä myynnissä, pankkikortit käyvät.

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9 Elokuussa keskiviikkoisin klo 10–11 Diakonian ajanvarauspäivystys, 24.8. p.

09 2340 3827.

Keskiviikkoisin Jennyn olohuone klo 12–15. Avoin kohtaamispaikka. Lounasta ja lahjoitusleipää. Mukana vapaaehtoiset ja diakonit.

Torstai-illan kahvit 25.8. alkaen torstaisin klo 17.30. Kahvittelun lomassa puhetta ja keskustelua eri aiheista maan ja taivaan väliltä.

Masennuksesta kärsivien vertaisryhmä torstaisin klo 18–19.30 ajalla 8.9.–27.10. Ilmoittaudu elokuun loppuun mennessä Aili Raitavuolle p. 050 380 1258 tai Heli Salolle p. 050 380 2352.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1 F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Kirkkoherranvirasto on auki 31.8. asti ma 9–12, ke 12–18, pe 9–12. Päivystävä pappi tavoitettavissa puhelimitse arkisin 9–21 numerosta 09 2340 4302. Diakonian ajanvaraus 1.6.–31.8. puhelimitse 09 2340 4318 tai tulemalla paikan päälle ti ja to klo 10–11.

Su 21.8. klo 11 Messu, Heusala, Sihvola, Andersson.

Ti 23.8. klo 13–14.30 Käsityöpiiri Kirkkokahvilassa. Klo 18 Avoin rukouspiiri, vetäjä Ulla Nenonen, B–porras 2. krs Ke 24.8. klo 14 Päivärukous kirkossa.

Klo 19 Viikkomessu, Heusala, Alanen, Andersson.

Muuta Kirkkokahvila on auki klo 10–17 ja lounas klo 11–13.

Tarvitsetko tukea tai keskuste luapua? Näitä on saatavilla Lauttasaaren kirkolla keskiviikkoiltaisin klo 16.30–20. Keskusteluapua tarjoaa vapaaehtoisena toimiva psykoterapeuttiopiskelija. Tervetuloa juttelemaan matalalla kynnyksellä, ei maksua.

Varaa aikasi ennakkoon osoitteesta lauttasaari.srk@evl.fi tai puhelimitse 09 2340 4300.

Helsingin pisin ruokapöytä rakentuu su 4.9. messun jälkeen kirkonmäelle.

Tuo mukanasi oma ruokapöytä, pöytäliina ja tuolit klo 12.30–13. Tarjolla klo 13–15 lauttasaarelaisten eri ruokakulttuureista pieniä ruoka–annoksia (a 4e). Kutsumalla mukaan yksinäisen naapurisi, auttamalla kantamaan toisen pöydän ja tuolit tai kutsumalla mukaan saarella asuvan ennestään tästä tietämättömän ulkomaalaisen saat seurueellesi jälkiruokatarjoilun.

Tuotto Kambodzhaan.

Olli Lindholm & Lenni-Kalle Taipale duo su 4.9. klo 18 kirkossa. Kale-klubin illassa esiintyy myös Tommi Kalenius. Liput ovelta 20 e, tulot Kirkon ulkomaanavun Opettajat ilman rajoja työhön Kambodzhassa.

Varkkarileiri Kellokoskella 16.–18.9.

Ilmoittautuminen sähköisesti kotisivullamme: www.helsinginseurakunnat.fi/lauttasaari Toiminta-välilehdellä Varhaisnuoret-kohdasta löytyvästä ilmoittautumiset linkistä. Viimeinen ilmoittautumispäivä 9.9. Hinta 40 euroa. Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Teijo Junnola p. 09 2340 4305.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Thinkstock

Rakastamo Profeetta Miikalla on yksinkertainen elämänohje: osoita rakkautta ja hyvyyttä. Hän jättää mainitsematta, että sitä helpommin kumpikin käy, mitä kauempana rakastettu on.

Kaikkein helpointa on rakastaa kuollutta. Kuudentoista vuoden jälkeen minulla on isän kanssa niin hyvät välit, että ikävästä itkettää. Älä puhu rakkaudesta, profeetta Miika tarkoittaa. Rakasta. Hän tarkoittaa myös: Älä puhu Jumalasta. Ole niin kuin hän. Jumalaa ei ole, sanoo ateisti. Hänelle on tärkeää sanoutua irti sadusta. Miten sääli, jos hän samalla sanoutuu irti rakkauden taikapiiristä, josta säteilisi valoa juuri siihen, mikä on varjossa ja yksinäistä.

Anna minulle voimaa rakastaa, rukoilee puolestaan kristitty. Hän ajattelee, että rakkaus on metritavaraa, jota annostellaan kulloisenkin tarpeen mukaan. Häntä arveluttaa antautua sille ja sanoa: tule, astu minuun. Hän haluaa

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

ohjailla rakkauttaan ja ottaa sitä vain sellaisen palan, joka ei tunnu liioitellulta. Yhtä tarkasti hän haluaa annostella rakkautta toisille.

Mutta rakkaus, se tulvii yli äyräitten. Missä sitä on, siellä sitä tulee koko ajan lisää.

Rakkaus ei ole vain armeliaisuutta eikä se ole uhrautumista. Rakkaus on molemminpuolista vastuuta hyvän voittamisesta. Se ei ole tunne vaan asenne. Olen osa sen virtaa.

Se vie minut mennessään.

Tosi rakkaus odottaa padon takana ja haluaa murtaa portin. Kun rakastan, en leiju harmittomuuden pehmeässä pilvessä. Olen kantava rakenne paremmassa maailmassa.

Kaisa Raittila

14. sunnuntai helluntaista Lähimmäinen

Virta. Rakkaus murtaa portin ja vie mennessään.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 112:5–9; Miika 6:6–8; 1. Joh. 4:7–12; Luuk. 10:25–37.

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420 Messu su 21.8. klo 10. Timo Ahoinpelto, Aino Poutanen, Heikki Poutanen.

Taiteiden yö to 25.8. klo 20. Aale Lindgren yhtyeineen.

Sielunhoitokoulun infotilaisuus ja seminaari la 27.8. klo 10–14. Tied. Jouni Anttila p. 050 585 3512.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428 Messu su 21.8. klo 18. Pirjo Kettu, Marjasisko Varha.

Kesäkahvila to 25.8. klo 13. Syntymäpäiväjuhlat.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Metsäkirkko su 21.8. klo 16 Aarnikanmäellä. Paula Närhi, Jukka Holopainen, Heikki Poutanen. Lähtö ristisaatossa kirkolta klo 15.50, hartaus ja kirkkokahvit.

Kesäpiiri ke 24.8. klo 12.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425 Messu su 21.8. klo 10. Sofia Tuomenvirta, Ulla Pesonen. Kesäkahvila.

Pukinmäen seurakuntakoti  Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 Metsäkirkko su 21.8. klo 17 Weisteenmäellä. Meri Ala–Kokko, Markus Kopperoinen, Kaisu Rauhamaa. Lähtö seurakuntakodilta klo 17. Matka n. 1 km.

Autolla pääsee Närekujalle, josta 100 m metsäpolku.

Siltamäen seurakuntakoti  Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Hartaus to 25.8. klo 13. Merja Saviniemi.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429 Messu su 21.8. klo 10. Petri Jukanen, Marjasisko Varha.

Grilli–ilta ke 24.8. klo 18 Hoiva Viikin terassilla.

Aikuiset Sururyhmä läheisensä menettäneille ke 7.9. alk. klo 18 Malmin kirkolla. Keskustelut luottamuksellisia. Ryhmää ohjaavat pastorit Pirkko Poisuo ja Meri Ala-Kokko. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400.

Aikuisrippikoulu Malmin kirkolla la 1.10., su 2.10. ja la 22.10. klo 10–16. Konfirmaatio Malmin kirkolla su 23.10. klo 13. Ilm. kirkkoherranvirastoon, p. 09 2340 4400.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä ke 21.9.–26.10. klo 18 Tapanilan kirkolla.

Rukousmietiskely Raamatun äärellä, elämän kysymysten ja kokemusten jakaminen, hiljaisuus ja rukous. Luottamuksellinen. Ilm. ja tied. 14.9. menn.

Merja Saviniemi, p. 09 2340 4532 tai Leila Koskelin, p. 09 2340 4522 (jätä soittopyyntö).

Aikuisten luontoretki 2.–4.9. Porkkalan leirikeskuksessa. Vapaata ohjelmaa. Omat kyydit. Hinta n. 70 e, sis. majoituksen ja ateriat. Tied. ja ilm. Esa Järvinen, p. 040 536 2733.

15

Seurakunnissa tapahtuu 19.–25.8.

Diakoniatyöntekijät Malmin torilla ti 23.8. klo 11–13.

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 18–20.30.

Veisuvartti ke klo 18.

Nuorten tapahtumat mestat.fi tai facebook.com/talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko  Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios. Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti, Länsi–Pasila, Pikku-Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4718. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Su 21.8. klo 11 Messu, III Rippikoulun konfirmaatio, Riepponen (l+s), Lehtoaho (k) Ke 24.8. klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli

Länsi–Pasilan kappeli Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780.

To 18.8. klo 18 Lauluja ja lettuja -yhteislauluilta, lettu 2e Pe 19.8. klo 17–20 Nuorten ilta, 26.8. asti

Ruskeasuon seurakuntakeskus  Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

To 25.8. klo 18–21 Ruskeasuon vastaanottokeskuksen taidetyöpajan taidenäyttely

Muuta Tiistaisin 23.8. alkaen klo 9.30–11 Lempeää hengitysjoogaa Tuomaankirkon seurakuntasalissa. Tarkemmat tiedot seurakunnan www–sivuilla; ilmoittautumiset essi@elamaonjoogaa. fi, p. 045 662 0005 Tulossa La 27.8.klo 12–15.30 Gospel Helsingin avoin workshop ja koelaulut Meilahden kirkossa (Tuomaankirkkosali).

Koe gospelin rytmi ja riemu avoimessa workshopissa, jonka jälkeen voit osallistua koelauluun ja katsoa, sykkiikö sydämesi samaan tahtiin meidän kanssamme. Lisätiedot Nina Pakkanen 050 387 7157 Ma 29.8. ha 5.9. klo 16–18 Meilahden kamarikuoron koelaulut, Meilahden kirkossa. Syyskauden teoksena W. A. Mozartin Requeim. Lisätiedot ja ilm. pete.vuorio@evl.fi

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: Diakoniapäivystykset keskitetään kesällä ajalle 1.6.–31.8. Ajanvaraukset puhelimitse ti ja to klo 13–14, 09 2340 4818 (ei muuna aikana käytössä) tai käynti Mikaelinkirkolla ti klo 12.30–13.

Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Diakonia

Mikaelinkirkko

Diakoniatyön ajanvaraus kesä–elokuussa on keskitetysti Tapulin diakoniatoimistossa. os. Maatullinkuja 4.

Ajanvaraus ma, ke ja to klo 10–11, puh.

09 2340 4486.

Lahjoitusleivän jako kesä–elokuussa to klo 11.30 Malmin kirkolla ja ke klo 12 Jakomäen kirkolla.

 Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot) Su 21.8. klo 10 – 15 Emännänpolun pihakirppis ja kahvio. Kontufestarit levittäytyvät kirkon edustalle ja Emännänpolku muuttuu suureksi pihakirppikseksi. Mikaelin seurakunta pystyttää kirppiskahvilan, jossa

myydään kahvia, mehua, leivonnaisia, grillimakkaraa ym. Lapsille omaa ohjelmaa. Paikalle kurvaa myös 3 Kaverin jäätelöauto herkullisine jäätelöineen. Kahvilan ja jäätelömyynnin tuotto ohjataan seurakunnan alueen hädänalaisten ja vähävaraisten auttamiseksi diakoniatyön kautta.

Pihakirppiksen autopaikkavaraukset Lions Club Kontulan kautta Lassi Lehtikallio, lassi.lehtikallio@kolumbus.fi , 0400 442 367. Klo 13 Kontufestarin päätöskonsertti. Sellisti ja säveltäjä Max Lilja on monipuolinen ja uskalias säveltäjä ja sähköistetyn sellon mestari. Hän soveltaa kauniisti klassista musiikkia ja omia sävellyksiä omassa sellotuotannossaan. Konsertti toteutetaan yhteistyössä Kontula Electronic -tapahtuman kanssa. Vapaa pääsy. Klo 18 Messu luonnon helmassa (HUOM! AIKA). Luomakunnan sunnuntai. Häkkänen, Pitkänen, Hynynen, Juntunen, Honkanen. Toimitetaan Mikaelinkirkon sisäpihalla, säävaraus. Messussa kiitetään Jumalan luomistyön ihmeestä ja rukoillaan syksyn sadon puolesta.

Voit tuoda alttarin luo syksyn satoa kiitokseksi kesän valosta ja lämmöstä.

Tilaisuuden jälkeen iltatee, mehua ja syksyn hedelmiä yhteisen pöydän äärellä.

Ma 22.8. klo 9.30 Muskarikahvila.

Välipala 1e/perhe.

Ti 23.8. klo 19 Metrolla musiikkiin: ”Hurmioon”. Katariina Korkman, sopraano, Manfred Schwendner, urut .

Ohjelmassa naissäveltäjien teoksia eri vuosisadoilta. Vapaa pääsy, ohjelma 7e.

Ke 24.8. klo 17 Perheiden iltakahvila.

Lasten liikuntasali auki, leikkimistä, juttuseuraa ja iltapalaa 1 e/perhe.

To 25.8. klo 13 Teematorstai.

Omaishoitajan arjesta, Sirkka Kuula.

Muuta Ehtoolliskirkko Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa pe 19.8. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin.

Mikaelin Lastentupa ke 24.8. klo 16.

Maksuton vapaahetki vanhemmille.

Voit tuoda lapsesi leikkimään ja askartelemaan. Sopii myös vauvoille.

Ilm. lastenohjaaja Seija Perttilä, 0503780320.

Perhekerho päiväkoti Sakarinmäessä ti 23.8. klo 9.30.

Perheiden puuhakahvila Leikkipuisto Mellunmäessä to 25.8. klo 9.30.

Yhtäkkiä yksin? Tule keskustelemaan kohtalotovereiden kanssa. Uusi sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa ke 21.9. klo 18.30 Mikaelinkirkolla. Tied. ja ilm. 8.–13.9., Eva-Lisa Lindström, 09 2340 4833, eva–lisa. lindstrom@evl.fi.

HELSINGIN

AIKUISOPISTO

A v oi n k a i k i lle Meillä on yli 1 000 kurssia! Opiskele tavoitteellisesti tai harrasta ihan vain omaksi iloksesi.

Valitse oma suosikkisi liikunnan, kielten, taiteen tai vaikkapa elämäntaitoaineiden joukosta ja ilmoittaudu verkkosivuillamme.

helao.fi

Iloiset Seniorit

Kaipaatko piristystä tai tukea kotona asumiseen, kuten ulkoilutai asiointikaveria? Iloiset Seniorit tuo iloa päivääsi ja apua kotiisi.

Mikä tarpeesi ja toiveesi onkaan, meillä on siihen ratkaisu.

Soita 040 588 3146, ja kerro, millaista iloa, apua ja tukea toivot.

www.iloisetseniorit.fi

info@iloisetseniorit.fi

Hoivakoti Varpula uudistui!

Turvallinen hoivakoti Helsingin Oulunkylässä. Kuntouttavaa ja aktiivista arkea sekä hellää hoivaa 25-vuoden kokemuksella uusissa tiloissa. Toiminnasta vastaa geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström.

Tervetuloa tutustumaan, www.dementiakoti.fi Paikkatiedustelut arkisin klo 9-15 p. 0103284780

Ilmoittaja! Ota yhteyttä: Pirjo Teva p. 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi

Munkkiniemi  Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, elokuussa ma suljettu, p.

09 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118. www.helsinginseurakunnat. fi/munkkiniemi, FB Munkkiniemen seurakunta, Lapset ja perheet, Vapaaehtoiset.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo  Raumantie 3 To klo 17–19 Kesäkahvila.

Su 21.8. klo 11 Messu, Frilander. Klo 17 Messu, verkosto.net.

Ke 24.8. klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. Tied. Rauna Mannermaa p. 09 2340 5134.

To 25.8. klo 16.30–17.15 Lapsikuoro aloittaa syyskautensa. Tervetuloa kaikki entiset ja uudet innokkaat yli 6-v. lapset laulamaan kanttori Anne Viljamaan johdolla. Tied. anne.viljamaa@evl.fi, p.

09 2340 5127.

Tilkka henkii hyvää oloa!

Tilkan vanhassa sotilassairaalassa toimii moderni Esperi Hoivakoti Tilkka. Tarjoamme palveluja ikääntyneille vakituiseen ja väliaikaiseen asumiseen. Voit tulla meille esimerkiksi omaishoitajan vapaan tai putkiremontin ajaksi. Onko teillä käytössänne palveluseteli? Palvelusetelillä voitte valita hoivakotinne itse. Tervetuloa tutustumaan!

010 4088 197 | Tilkan hoivakodit | Mannerheimintie 164, Helsinki

16 Munkkiniemen kirkko  Tiilipolku 6 Ke klo 13–15 Kesäkahvila.

La 20.8. klo 18–21 Israelin ystävien tilaisuus, puhujana messiaaninen juutalainen Michael Yaron Israelista.

Mukana myös Ilkka Vakkuri ja Seppo S.Kosonen Israelin ystävät ry:stä. Musiikissa Ulla ja Pete Ronkainen. Kolehti Israelin ystävät ry:lle.

Su 21.8. klo 13 Messu, Peltohaka, Viljamaa.

Ma 22.8. klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho. Tied. Leena Eronen p. 09 2340 5103.

Ti 23.8. klo 18 Seurakuntailta. ”Mistä luovutaan? – seurakunta mukana muutoksessa”. Voidaksemme vastata uusiin haasteisiin meidän on uskallettava luopua myös jostain vanhasta. Tervetuloa avoimeen keskustelutilaisuuteen! Mukana Helsingin seurakuntien hallintojohtaja Jussi Muhonen, kirkkoherra Leo Glad ja muita seurakunnan työntekijöitä sekä luottamushenkilöitä.

Iltapalatarjoilu.

Ke 24.8. klo 15–16.30 Ensilapsikerho ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville.

To 25.8. klo 15–16.30 Avoin päiväkerho.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko  Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ti–pe klo 9–16, la–su klo 9–15 sekä tilaisuuksien aikana, ma sulj. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ti, to, pe klo 9–13 ja ke klo 13–16, ma sulj.

Su 21.8. klo 10 Messu. Leinonen, Albekoglu, Mäkiö.

Ma 22.8. klo 9.45. Perhekerho.

Ke 24.8. klo 18–20 Kamarikuoro Chorus Sine Nominen avoimet harjoitukset. Ohj. Katja Mäkiö, p. 09 2340 5328, katja.makio@evl.fi. Uusia laulajia mahtuu alttoon, tenoriin ja bassoon; sopraanoiden paikat ovat tällä hetkellä täynnä.

To 25.8. klo 21 Taiteiden yön konsertti ”Enkeleiden ja sankareiden seurassa”. Pienet, nuoret ja ikinuoret solistit sekä Enkelit ja sankarit -kamariorkesteri Käpylän musiikkiopistosta, joht. Ahti Valtonen. Aulakahvio avoinna. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Oulunkylän vanha kirkko  Siltavoudintie 12 To 25.8. klo 19 Taiteiden yön messu ”Kuuntele – meren aallot soivat”.

Albekoglu, Pesonen-Kareinen, Tiina Sara-aho, liturginen tanssi, Maija Sihvola ja Tuuli Malve viulu, Adoramus–lauluyhtye. Vapaa pääsy.

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222 Su 21.8. klo 12 Messu. Leinonen, Mäkiö.

Maunulan kirkko  Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 21.8. klo 16 Messu. Pelkonen, Pesonen-Kareinen To 25.8. klo 17–18.30 Sydämen tanssi -ryhmä aikuisille torstaisin 25.8. alkaen klo, yht. 15 krt. Liikkeestä voimavaroja arkeen! Keväällä 2016 aloitettu ryhmä jatkaa ja etsii joukkoonsa uusia ihmisiä. Hinta 25 euroa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Mirva Keski-Vähälä, p.

046 9211 235

Muuta Lähetysseurat Kylväjän kesäseurat ke 24.8 klo 18.30 Helander-kodissa Veikko ja Maija Kirveellä, Suursuontie 29. Aloitetaan kahvilla. Janne Sironen, Leinonen, Helenius.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17,

Seurakunnissa tapahtuu 19.–25.8. p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl. fi, www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402. Diakoniavastaanotot: to klo 10–12 ajanvarauksella etukäteen virastosta sen aukioloaikoina. Vahtimestarit: p. 09 2340 5445, suntiot. paavali@evl.fi

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–14 Su 21.8. klo 10 Messu. Kari Kanala, Minna Kumpukallio, Jukka Ahokas. Kirkkokaljat (omakustanteiset) messun jälkeen klo 12 Sture Jazz Klubissa.

Ma 22.8. klo 12 Päivärukous Ti 23.8 klo 13–14.30 Pihakahvila. Sateen sattuessa Alasalissa Ke 24.8. klo 18 Kesäillan ehtoollinen.

Petri Flinck, Jukka Ahokas.

To 25.8. klo 18 Taiteiden yössä esiintyvät Suomen huippukuorot (Värinä, Kampin laulu, Philomela, Helsingin Filharmoninen kuoro, Cantabile, Suomen Laulu). Pin Up -muotinäytös sellomusiikin säestyksellä klo 19.30.

Sing along -yhteislaulutapahtuma klo 21.20–22.20 Seppo Murron johdolla Dominanten ja Suomen Laulun kanssa.

Yhteistyössä Stadin Slangi ry, Sauna Hermanni, Vallilan Stoori. Ohjelmaa Paavalinpuistossa Stadi -visaa, rastirataa ja tsyrkan ympärijuoksua.

Muuta Naisten brunssi la 3.9. klo 10.30–12 hintaan 10 e / 7 e Klo 12–13.30 KokoNainen-lauluja ja runoja 26.8. mennessä osoitteeseen: paavali.srk@evl.fi. KokoNainen on neljän naisen esitys, joka sisältää lauluja, runoja ja rukouksia naisen elämään liittyvistä tunteistanaisen tunteista. Ilm. 26.8. mennessä paavali.srk@evl.fi Ilmoittautumiset 26.8. mennessä osoitteeseen: paavali.srk@evl.fi. Ilmoitathan allergiat ja ruokarajoitteet!

KokoNainen on neljän naisen esitys, joka sisältää lauluja, runoja ja rukouksia naisen elämään liittyvistä tunteista.

Esitys houkuttelee katsojan mukaan henkilökohtaiselle matkalle: heijastelemaan oman elämänsä tarinaa, sen kulminaatiopisteitä, suhdetta omaan itseen, ympärillä oleviin läheisiin sekä Jumalaan.

Esiintyjät: Johanna Cox (laulu, piano ja tanssi), Anna Leikas (laulu ja piano), Mari Uusitalo (huilu), Marja Vepsä-Taipale (tekstit) Omaishoitajien virkistysretki Orimattilaan pe 30.9. Lähtö klo 9 Senaatintorilta (muut pysäkit: Kiasma, Töölö, Kallio ja Paavalinkirkko). Paluu takaisin n. klo 18.30. Hinta 20 e sis. matkat, lounaan, kahvit ja ohjelman opastuksineen. Mukaan mahtuu 27 hlöä. Ilm. 16.9. mennessä Töölön srk:n virastoon p. 09–2340 6300. Retki järjestetään Tuomiorovastikunnan srk:ien diakoniatyön ja Eteläisen omaishoidon toimintakeskuksen kanssa. Peruutukset soitettava viimeistään 21.9., muutoin tulee 30 e lasku tai osoitettava lääkärintodistus. Lisätietoja: Irma Alander p. 09-310 74208 ja Kirsti Hietalahti p. 09-2340 5451.

Isä Ruben

Kuoro, kuorokoulu ja laulupiiritoimintaa Paavalinkirkolla Ti alk. 13.9. klo 12–13.30 Avoin Laulupiiri ET OSAA LAULAA? Emme mekään, mutta kanttori Seppo Välimäen ohjauksessa ehkä opimme ja meillä on hauskaa. Rento ryhmä kaikenikäisiä kokoontuu tiistaisin klo 12. Ilmainen, ei esiintymistä. Tule rohkeasti mukaan, ei ennakkoilmoittautumista.

Ti alk. 13.9. klo 18 Kuorokoulu Avoin, aikuisille tarkoitettu, ilmainen Paavalin kuorokoulu on paikka oppia laulamisen perustaitoja ja auttaa kuoroharrastuksen pariin.Kuorokoulussa opiskellaan: - äänenkäytön perusasioita - nuotinlukua ja musiikin teoriaa nimenomaan kuorolaisen näkökannalta - perehdytään sävelpuhtauskysymyksiin - lauletaan helpohkoja kuorolauluja.

Ke klo 15, alkaen 7.9. Päiväkuoro. Päiväkuoro on mukava varttuneemman väen seurakuntakuoro, joka on usein laulullaan rikastuttamassa Paavalin seurakunnan jumalanpalveluselämää.

Uudetkin laulajat: rohkeasti mukaan vaan!

Ke klo 18, alkaen 24.8 Graduale-kuoro. Vaativaa ohjelmistoa.

Ohjelmassa mm J.S. Bachin Messu h-molli-messu. Ota Seppo Välimäkeen yhteyttä koelaulusta sopimiseksi p. 09 2340 5432.

To klo 18, alkaen 1.9. Paavalinkirkon Kuoro keskikerroksen seurakuntasalissa.

Ohjelmistossa mm. Faure: Requiem ja Kirkon Musiikkijuhlien 2017 ohjelmistoa. Uusia laulajia tarvittaisiin! Kuorokoulusta, laulupiiristä ja kuoroista vastaa kanttori Seppo Välimäki puh 09 2340 5432, seppo.valimaki@evl.fi Luontoretki Nuuksion kansallispuistoon 16.9 perjantaina Mahdollisuus sienestää ja marjastaa.

Omat eväät. Ei liikuntarajoitteisille.

Retkellä mukana Juha Valkeapää ja Birgitta Huhtaluhta Lähtö Paavalin kirkolta klo 9 ja paluulähtö Nuuksiosta klo 16.

Hinta 20 e. Ilmoittautuminen virastoon 9.9 mennessä.

Lapset ja perheet Muskarit käynnistyvät 29.8. ja 1.9.

Ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla.

Sylivauvat ensimmäisen vauvan saaneille käynnistyvät ti 6.9. klo 10.

Avoin perhekerho Keulan aamun yhteydessä Keulassa perjantaisin klo 9–10.30 parittomilla viikoilla alk. 2.9.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko  Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma–to 9–12, p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 09 2340 5552.

La 20.8. klo 10 Rautavaara 1 rippikoululeirin konfirmaatiomessu. Marita Toivonen, Lauri Koivisto, Markus Kuisma, Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen.

Klo 13 Honkalinna 2 rippikoululeirin

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

konfirmaatiomessu. Satu-Elina Ansas, Raakel Laaksonen, Moona Seppä, Annika Takkula, Julia Lagerström, Ari Häyrinen ja Jussi Hirvonen.

Su 21.8. klo 11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Satu-Elina Ansas, Ari Häyrinen ja Mirja Korhola. Klo 14 Lohiranta rippikoululeirin konfirmaatiomessu. Tiia Tuovinen, Lauri Koivisto, Julia Lagerström, Ari Häyrinen ja Jussi Hirvonen.

Ti 23.8. klo 9.30–11.30 Perhekerho.

Kaikille perheille avointa toimintaa.

Klo 18 Green Light kesänuortenilta.

Grillailua ja chillailua.

Ke 24.8. klo 17–19 Iltaperhekerho. Kaikille perheille avointa toimintaa.

To 25.8. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

Keskustelua ja yhdessäoloa kahvikupin äärellä.

VälKe  Välitalontie 71 To 25.8. klo 9.30–11.30 Perhekerho.

Kaikille perheille avointa toimintaa.

Tilaisuus muualla To 25.8. klo 16–21 Lyhtyjen ilta Hoitokoti Päiväkummussa (Repovuorentie 12). Perinteinen Lyhtyjen ilta palaa entiselle Paloheinän kirkolle. Illalla luvassa mm. puffetti, siluettikuvien leikkausta, runolausuntaa, askartelua, kasvomaalausta, tangon taikaa, tivolikilpailuja ja ilmapalloja.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18. P. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl. fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous.

Ma–pe klo 12–15 Kirkon kesäterassi.

Su 21.8. klo 10 Messu. Palm, Heidi–Maria Pautola (s), Ahola. Kirkkokahvit.

Muuta Tarvitsetko tilapäistä apua lastenhoidossa (ke klo 13–16 välillä) tai haluatko tuulettaa ajatuksia vanhempana olosta, lapsista, arjesta? Varaa aika lastenohj. Sari Lippojoelta, puh.aika maanantaisin klo 13–16, p. 09 2340 5643.

Retki Lohjan kirkkoon ja Lohirannan leirikeskukseen ke 31.8. Kirkossa opastettu kierros. Lohirannassa lounas, letunpaistoa, kahvit. Mahdollisuus uida, saunoa, marjastaa, sienestää ja kalastaa. H. 25e. Ilm. 23.8. mennessä seurakuntatoimistoon.

Nuoret Isoskoulutus joka toinen ti alk. 23.8. klo 18–20.

Nuorten Aktiviteettikeskiviikko joka ke alk. 24.8. klo 18–20. Istuminen tylsää?

Anna ehdotuksia tekemisestä paikan päällä, whatsapilla, sähköpostilla.

Nuorten avoimet ovet joka pe alk.

26.8. klo 18–21.

Lue lisää pitskunuoret.net

Roihuvuori Seurakuntatoimisto  Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl. fi. Huom. toimisto kiinni ke 24.8.

Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www. laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko  Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus ti puhelimitse klo 10–11 p. 09 2340 5758. Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14.

Pe 19.8. Roihuvuoren kyläjuhla.

Roihuvuoren kirkossa tapahtuu: klo 17 Lapset soittavat lapsille, Itä-Helsingin Musiikkikoulun 2017 alkavan luokan soittimet: viulu, huilu, käyrätorvi, kantele ja piano, klo 18 Orkesteri konsertti, Helsingin Juniorijousten paluukonsertti Färsaarilta, Itä-Helsingin Musiikkiopisto, klo 19 Anna minun laulaa toivosta, gospelkonsertti, Mira-Maria Kuudanpaiste, laulu, Marianne Näränen, piano ja laulu sekä Seppo Luusalo, laulu ja saksofoni, klo 20 Roihuvuori Worship, laulua, raamatunlukua, ylistystä, suomi–englanti. Kirkon pihalla klo 17.30 Kamarikuoro Cantiamon minikonsertti.

Su 21.8. klo 10 Messu. Vilkkilä, Nurminen, Niva-Vilkko.

Ma–ke 22.–24.8. ja ma–ti 29.–30.8. klo 18.30–21 Laulukoulu. Laulukoulu on aloittelijoille, mutta myös pitkään laulua harrastaneet sekä puhetyöläiset voivat saada sieltä hyviä vinkkejä.

Opetus ryhmässä. Opettajana kanttori, dipl.laul. Hannele Filppula. Ei ilmoittautumista. Vapaa pääsy.

Ke 24.8. klo 18 Iltamessu.

Laajasalon kirkko  Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Diakoniapäivystys ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Syyskuussa Aulakahviossa nähtävillä Oili Ollankedon öljyväritöitä.

Su 21.8. klo 12 Messu. Vaulas, Vilkkilä, Niva-Vilkko. Mukana Korpirauhan rippileiriläiset.

Tammisalon kirkko  Väylänrinne 1, p. 09 2340 5790.

To 25.8. klo 18.30 Ylistystanssi, Mervi Koski.

Muuta Su 21.8. klo 10 Marjaniemipäivän avaus ja seurakunnan tervehdys Oskarinpuistossa (Marjaniemenranta 48), Kaskinen.

Su 21.8. klo 12 Vartiosaaripäivän messu Vartiosaaren Metsäkirkossa, Vaulas. Saareen nonstop-venekuljetus Reposalmesta klo 11 lähtien.

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl. fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkko  Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–24. Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18. Pappi tavattavissa kesä–elokuussa ti ja to klo 15–17, rippihuone.

La 20.8. klo 18 Iltakirkko.

Su 21.8. klo 10 Messu. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 20 Urkukesän konsertti. Olli Porthan, urut.

Ma 22.8. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta.

Ti 23.8. klo 11 Prayer During the Day and a Short Presentation of the Cathe-

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

dral. Klo 12 Päivärukous.

Ke 24.8. klo 12 Urkuvartti. Santeri Siimes.

To 25.8. klo 12 Viikkomessu. Klo 19–22 Urkukesä Taiteiden yössä: Kuorojen kavalkadi: klo 19 Cantores Minores, joht. Hannu Norjanen, klo 19.30 Dominante, joht. Seppo Murto, klo 20 Helsingin Filharmoninen kuoro, joht.

Jonas Rannila, klo 20.30 Murtosointu, joht. Murto, klo 21 Akateeminen laulu, joht. Ruut Kiiski, klo 21.30 Cantabile, joht. Juha Kuivanen, klo 22 Kampin laulu, joht. Kari Turunen.

Ruoholahden kappeli  Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 6125 Ke 24.8. klo 18 Kesäillan kerho: Hengellisiä vaikuttajia tällä ja viime vuosisadalla: Osmo Tiililä. Wikström.

Suomenlinnan kirkko  Suomenlinna C 43, p. 09 2340 6126, avoinna ma–su 12–16 Su 21.8. klo14 Musiikillinen rukoushetki. Jukka & Tove Leppilampi.

Ma 22.8. klo 12 Keskipäivän musiikki.

Lauluyhtye Kiwi.

Vanha kirkko  Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 Su 21.8. klo 10 Messu. Kirkkokahvit Vanha kirkkopuisto.

Ti 23.8. klo 12 Päivämusiikki. Sixten Enlund, urut.

Ke 24.8. klo 8 Aamumessu.

To 25.8. klo 18–20 Kirkko auki hiljentymistä ja rukousta varten.

Annankulma  Annankatu 14 D Avoin olohuone to klo 11–14 ja klo 9–12 Pe 19.8. klo 9–10 Aamupuuro.

Agricolaliike  Mikael Agricolan kirkko, agricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 09 2340 6123. Nuorisotyö: mestat.fi, facebook.com/stadinlionwings Su 21.8. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 12 Messu (vanha kaava). Klo 19 Kesäinen Tuomasmessu.

Ti 23.8. klo 19 Urkukesän konsertti: Touko Lundell, trumpetti & Ulrike Northoff (DE), urut To 25.8. klo 19 Urkukesän konsertti: Rakkaus on väkevä.. ”Musiikkia – kamera käy!” Leena Liimatainen, sopraano, Risto Pulkamo, baritoni, Pentti Ingerö & Cathedral Band.

Studium Catholicum  Ritarikatu 3 A To 25.8. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta Päiväretkelle Tallinnaan ke 7.9. vielä muutama paikka jäljellä. Kokoontuminen Länsiterminaalissa klo 6.30, paluu Helsinkiin klo 18.30. Vierailemme Tallinnan Peetelin diakonisessa srk:ssa

Kirkollinen uusia sävellyksiä Baritoni Risto Pulkamo on yksi Rakkaus on väkevä -konsertin solisteista. Pentti Ingerön sävellykset Ave Mariasta, piispa Irja Askolan Pyhän Henrikin muistopäivän rukouksesta ja Raamatun Laulujen laulusta soivat Mikael Agricolan kirkossa 25.8. Taiteiden yönä. Kello 19 alkavaan konserttiin on vapaa pääsy.

Käsiohjelma maksaa 7 euroa.

17

Seurakunnissa tapahtuu 19.–25.8.

ja Tuomiokirkossa. Matka maksaa 40 e (sis. laivamatkat, aamupuffetin, lounaan ja bussikuljetuksen Tallinnassa).

Ilm. mahd. pian virastoon 09 2340 6100. Lisät.: Merja Korpela 09 2340 6204.

Omaishoitajien virkistysretki pe 30.9. Orimattilaan. Lähtö klo 9 Senaatintorilta (muut pysäkit Kiasma, Töölö, Kallio ja Paavalinkirkko), paluu n. klo 18.30. Hinta 20 e. Mukaan mahtuu 27 hlöä. Ilm. viim. 16.9. Töölön srk:n virasto p. 09 2340 6300. Järj. Tuomiorovastikunnan srk:n diakoniatyö ja Eteläisen omaishoidon toimintakeskus.

Peruutukset viim. 21.9., muutoin ilman lääkärintodistusta 30 euron lasku.

Lisät.: Merja Korpela, 09 2340 6204 ja Irma Alander, 09 31074208.

Ajanvaraus diakoniavastaanotolle puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Cathedral Shop Tapuli ma–pe 10–17, la 10–15, su 11–15. Taiteiden yönä, to 25.8. auki klo 22 asti.

Kristillisiä lahjatavaroita ja matkamuistoja Helsingistä, kahvia, virvoitusjuomia ja jäätelöä.

Kahvia ja taidetta Café kryptassa ma–la 11–17, su 12–17. Näyttely: Näkökulma: Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen 10–vuotisjuhlanäyttely 21.8. asti.

Evgeny Mokhorev, Pietarin kulttuuriinsituutti: Saint Petersburg through the angels’ eyes: a view from Saint Isaac´s 24.8.–4.9. Vapaa pääsy. Kahvilavuorossa: Hety (Helsingin työttömät) 14.8. asti.

Cantores Minores -vanhempaintoimikunta 15.8.–4.9. asti.

Helsingin Urkukesä. Monipuolista klassista musiikkia ilmaiskonserteissa. urkukesa.fi ja facebook.com/helsinginurkukesa.

Säännöllinen viikkotoiminta Perhekerhojen syyskausi alkanut.

Ennakkoon ei tarvitse ilmoittautua.

Ajat ja paikat: helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko.

Koululaisten Olkkari (avoin kerho) ti klo 14–17 Suomenlinnan kirkolla.

Tuolijumppa ke klo 9.30 Tuomiokirkon krypta.

Kristillisen meditaation ryhmä ke klo 18 Tuomiokirkon kappelin alasali.

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo. srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti

klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10– 12.30, p. 09 2340 6318. Facebook. com/toolonseurakunta.

Temppeliaukion kirkko  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Pe 19.8. klo 12 Keskipäivän rukoushetki–Daily Prayer.

Su 21.8. klo 10 Messu. Hakkarainen, Launis, Karjalainen. Kirkkokahvit. Klo 12 Sunnuntaimusiikki. Tuomas Karjalainen, Leena Tiitu. Vapaa pääsy.

Ma 22.8. klo 12 Keskipäivän rukoushetki–Daily Prayer.

Ti 23.8. klo 12 Keskipäivän rukoushetki–Daily Prayer.

To 25.8. klo 12 Keskipäivän rukoushetki–Daily Prayer.

Töölön kirkko  Topeliuksenkatu 4, p. 09 2340 6321 Ti 23.8. klo 11–14 Kesäkahvila. Klo 18 Hanna-ryhmä. Naisten kv. verkoston rukousryhmä.

Ke 24.8. klo 14–18 Terassibailut. Syyskauden avaus. Yhteislaulua bändin säestyksellä. Grilli ja kahvipannu kuumana, makkaraa, pientä suolaista ja makeaa kahvin kanssa. Vapaaehtoinen kolehti Tasauskeräyksen hyväksi. Klo 17 Rukousetkot. Klo 18 Ehtoollishetki. Hakkarainen, Naukkarinen.

Diakoniapäivystys

Muuta

Kesällä 2.6.–9.9. ajanvaraus vastaanotolle p. 09 2340 6318. Vastaanotto to klo 10–12.30 kirkkoherranvirastossa, Runebergink. 39 A 7.

Ke 24.8. klo 17:30 Urbaani Unelman tehtävänjako- ja rukousilta Vuosaaren vapaaseurakunnassa, Vuosaarentie 10. Urbaani Unelman päätapahtuma järjestetään la 3.9. yhteistyössä Ankkuripaikan ja Vuosaaren vapaaseurakunnan kanssa. Vapaaehtoisia tarvitaan mukaan erilaisiin palvelutempauksiin vuosaarelaisten hyväksi. Tervetuloa kuulemaan lisää ja rukoilemaan tapahtuman puolesta!

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko  Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 Su 21.8. klo 10 Messu. Kontio, Vidgrén ja Kopsa. Klo 14 Englanninkielinen messu.

Ke 24.8. klo 12 Lounasmusiikkia. Katri Vanhamäki, Hanna Kakkonen ja Anders Forsman. Klo 12–14 Kesäkahvit.

Puotilan kappeli  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, puotilan.kappeli@evl.fi To 18.8. klo 18 Kappelimessu. Alava ja Vanhamäki.

To 25.8. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén ja Kakkonen.

Muuta

Muuta:

Su 21.8. klo 18 Veisulauluja. Soutustadion. Nuoren seurakunnan veisuja bändin ja esilaulajan säestyksellä.

Ohjelmistossa tuttuja ripariklassikoita.

Isos- ja kerhonohjaajakoulutukseen ilmoittautuminen.

Temppeliaukion kirkon kesäkahvila auki 31.8. asti ma–la klo 9–16.

Pappi ja diakoniatyöntekijä tavattavissa Töölön torilla perjantaisin 26.8. asti klo 10–11.30.

Ti 23.8. klo 10 Tiistaikävelijät. Tunnin lenkillä yhdessä liikkumisen iloa. Lähtö Töölön kirkon edestä Topeliuksenk. puolelta. Tied. Minna Valkiainen p. 09 2340 6371.

Senioripysäkki alkaa syyskuussa Matteuksenkirkolla. Keskusteluryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille ja kokoontuu viikottain, yhteensä 15 kertaa.

Osallistujat haastatellaan.

Yhdessä-ryhmä puolisonsa hiljattain menettäneille. Toiminnallinen leskiryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille. Tapaamme säännöllisesti parin viikon välein keskustelun ja yhteisen tekemisen merkeissä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoni Outi Hämeenkorva p. 09 2340 6414 tai outi.hameenkorva@evl.fi Alakouluikäisten kerhot alkavat viikolla 36. Ilmoittautumiset 22.8 alkaen seurakunnan nettivisuilla. Lisätietoja Johannes Joenpellolta 09 2340 6460.

Tulevaa Pe 26.8. klo 12 Diakoniaruokailu Töölön kirkko.

Pe 30.9. klo 9–18.30 Omaishoitajien retki Orimattilaan. Hinta 20e sisältää matkat, lounaan, kahvit ja ohjelman.

Maksu kerätään bussissa. Ilm. 16.9. menn. 09 2340 6300 klo 10–14, ke klo 14–18.

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen.

Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Vuosaari  Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13.

Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus: ti, to klo 9–10 p. 09 2340 6518 tai henkilökohtaisesti vain ti klo 9–10 Albatross, Kahvikuja 3, 2. krs

Vuosaaren kirkko  Satamasaarentie 7 La 20.8. klo 11 Konfirmaatiomessu Kivisaari 2. Klo 14 Konfirmaatiomessu Kivisaari 3.

Su 21.8. klo 11 Kansanmusiikkimessu ja lähimmäisen päivä. Liturgia ja saarna Tommi Vanhanen, avustaa Tuula Mäkinen, kanttorina Hanna Virtanen, musiikki Sakarat Laulupelimannit yhtyeineen ja Anja Hinkkanen. Messussa lauletaan Anna-Mari Kaskisen sanoittamia suomalaisia kansanlauluja.

Oletko sairas tai liikuntaesteinen, etkä voi osallistua messuun? Diakoniatyöntekijä voi tuoda sinulle ehtoollisen messusta ja voit viettää ehtoollishetken rauhassa kotona. Soita perjantaina 19.8. Tuula Mäkiselle puh. 09 2340 6547 ja sovi asiasta.

Katukappeli  Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

To 25.8. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Samuel Paananen.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Kampin kappeli  Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 19.8. klo 18 Iltahartaus, Tuija ja Juha Pispa, laulu Su 21.8. klo 15 Eero ja Anna Saunamäen nokkahuilukonsertti. Ohjelmistossa musiikkia keskiajalta nykypäivään. Vapaa pääsy.

Ma–su 22.–28.8. Tiuku Pennolan Todelliset Supersankarit -valokuvanäyttely esillä Kampin kappelissa.

Todelliset Supersankarit -valokuvasarjan tarkoituksena on nostaa esiin turvapaikanhakijalapset, jotka usein jäävät turvapaikanhakuprosessissa byrokraattisten asioiden ja aikuisten hädän taakse. Valokuvat ovat osa Ensi- ja turvakotien liiton Lapsiperhe turvapaikanhakijana –projektia.

To 25.8. Taiteiden yö Kampin kappelissa. Kappeli on auki klo 22 asti.

Yhteiskunnallinen työ La 3.9. klo 11–14 Kotikulmien yrittäjät tutuiksi Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16. Meilahti-seura järjestää perinteisen Meilahti–päivän jo kymmenettä kertaa Valpurinpuistossa. Meilahden, Ruskeasuon ja Pikku Huopalahden alueiden yritykset ovat tervetulleita mukaan kirkon pihalla järjestettävään tapahtumaan. Tapahtumassa voit esitellä yrityksesi toimintaa, myydä tuotteita ja palveluita sekä tutustua alueen yrittäjiin ja asukkaisiin. Osallistuminen on maksutonta. Ilmoittautuminen ja lisätietoja tapahtumasta marja.kotakorpi@evl.fi tai 050 594 2374. www. pienyrittäjäntuki.fi To 15.9, 29.9, 13.10 ja 3.11 klo 10–12 Voimavarani yrittäjänä – coaching–vetoinen keskusteluryhmä Seurakuntien talolla Kolmas Linja 22 B. Tervetuloa mukaan keskustelemaan mm. miten tunnistaa ja kehittää vahvuuksiaan ja millaisia haasteita kohtaan yrittäjänä juuri nyt. Ryhmän coachaajina ja keskustelun katalysaattoreina toimivat pastori Marja Kotakorpi ja yritysmentori Merja Carlander.

Tapaamiset muodostavat kokonaisuuden, joten varaa kalenteristasi kaikki tapaamisajat. Ilmoittautuminen 9.9. mennessä marja.kotakorpi@evl.fi tai 050 594 2374.

International Ev. Church

Worship Services (in English) every Sunday 10:00, Tammisalo Church, Väylänrinne 1 & 13:00, Mission Church, Tähtitorninkatu 18. Coffee and fellowship after the service. Join us to worship God with people from many nations!

Sunday School (10:00 service) for ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English.

More information on Community Groups, Alpha courses, language courses, deaconal support and other events on www.church.fi.

18

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Kaatuneiden muisto. Kiovan Maidan-aukiolle tuodaan jatkuvasti kynttilöitä väkivaltaisuuksissa kuolleiden ukrainalaisten muistoksi. Kuva on helmikuulta 2016.

Sota repii Ukrainaa ja ortodokseja Kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara matkusti kesällä Ukrainan Kiovaan. Maidanaukiolla muistellaan kaatuneita, ja sota ajaa Venäjän ja Ukrainan ortodoksit eri leireihin.

Teksti Ville Jalovaara Kuva Sergei Supinsky / Lehtikuva

H

elsingistä on pari kertaa viikossa suora lentoyhteys Kiovaan.

Ukrainan lentoyhtiön koneissa ei juuri näy suomalaisia. Itse lennän tällä kertaa Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin kautta. Kiovan lentokentällä rajapoliisi toivottaa minut lämpimästi tervetulleeksi Ukrainaan.

Uutiset Itä-Ukrainan taisteluista ja malesialaisen matkustajakoneen alas ampuminen kesällä 2014 ovat johtaneet siihen, että turistit ovat viime aikoina suunnanneet toisiin kohteisiin.

Matkoilla olen huomannut, että jututtamalla taksinkuljettajia pääsee hyvin kaupungin tunnelmaan. Kysyn minut kentältä kaupunkiin vievältä Alexilta, miten arki Kiovassa sujuu. Alex vastaa, että toki voisi mennä paremmin, mutta tämä on hänen synnyinkaupunkinsa, eikä hän tiedä paremmasta. Itä-Ukrainan sodasta hän ei halua puhua.

vapaaehtoisen muistotilaisuuteen.

Aukio on verraten pieni. Sinne tuodaan jatkuvasti kynttilöitä niiden muistolle, jotka kuolivat Maidanilla alkuvuodesta 2014 tarkka-ampujien luoteihin. Olen majoittunut aukion laidalla sijaitsevaan hotelli Ukrainaan, jonka aulassa sijaitsi tuolloin kenttäsairaala ja ruumishuone.

Siellä täällä Maidanilla näkee Brexitin jälkeisellä viikolla yhä EU:n lippuja. Vieläkö EU:ssa joku jaksaa muistaa siihen toivonsa laittaneita ukrainalaisia?

Se, mitä Kiovan keskustassa tapahtui, muutti Ukrainan ja Euroopan suunnan: Venäjä ja länsi ajautuivat jälleen kerran vastakkain.

Kuten niin monta kertaa aiemmin historiassa, Ukraina on konfliktin keskipisteessä.

Kiovan helteisillä kaduilla ilmapiiri on rauhallinen, vaikka merkkejä pinnan alla kytevästä levottomuudesta aistii. Sotilaita on tavallista enemmän. Ukrainan armeijan propagandajulisteita on kaikkialla. Metrossa vastaan tulee maastopukuinen nuori mies, jolla on jalkaproteesit.

Maidan-aukiolla satun samana aamuna idän taisteluissa kuolleen

Ukrainan tapahtumat ovat vaikuttaneet myös Suomen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun.

Maamme on kriisin aikana vuosina 2014–2016 tukenut Ukrainaa yli 23 miljoonalla eurolla. Suomen tuki on koostunut kehitysyhteistyöhankkeista, rahoituksesta kansainvälisille järjestöille ja asiantuntija-avusta.

Kiovan horisonttia hallitsee

syntyneen silloin. Nyt konflikti on valtava teräksinen neuvostoaikaiajanut myös Moskovan ja Kiovan nen Äiti synnyinmaa -patsas. Sen patriarkaatit vastakkaisiin leireijuuressa sijaitsevan toisen maailhin. mansodan museon näyttelyhallit Sodasta huolimatta pyhiinammottavat tyhjyyttään, vaikka vaeltajat ympäri maailmaa tulevat aiemmin museo oli suosittu. PuKiovan tuhat vuotta vanhaan na-armeijan voitot saksalaisista luolaluostariin rukoilemaan kauan eivät enää liikuta kiovalaisia. sitten kuolleiden pyhien arkkujen Vain museon aulassa oleva pieääreen. Unescon maailmanperinni näyttely jatkuvasta Donbassin tökohteisiin sodasta vetää kuuluva vieraita. Kymluostari on menentuhatta Metrossa yksi vanuhria vaatihimmista ja neen sodan vastaan merkittävimkarmeutta ei tulee mistä itäisistä peitellä. Erityislaavilaisista sesti Donetskin maastopukuinen luostareista. lentokentältä nuori mies, jolla on Historiallisten otettu kuva lähteiden mupanssarivaujalkaproteesit.” kaan sen penun sisään rusti Kreikan palaneesta Athos-vuorelta ruumiista pypalannut munkki Antoni vuonna säyttää minut.

1051.

Kiova on idän ortodokseille pyhä Neuvostoaikana luostari oli kaupunki. Monien ukrainalaisten museona, mutta uskonnollinen on vaikea ymmärtää sitä, miten toiminta aloitettiin uudelleen Miveljeskansat päätyivät toisiaan hail Gorbatšovin perestroikan vastaan. Kiovan läpi virtaavan myötä vuonna 1988. Tänä päivänä valtavan Dneprin rannalla Kiovan moni pyhiinvaeltaja varmasti Venäjän hallitsija Vladimir Suuri pyytää rukouksissaan, että paljon otti kasteen vuonna 988. Venäjän kärsineeseen maahan lopulta paortodoksisen kirkon katsotaan laisi rauha.

”

19

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Väitellään

Halvalla ei saa eettistä vaatetta, Anniina Nurmi!

Vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi kehottaa ostamaan vähemmän mutta parempaa.

Teksti Hanna Antila Kuva Paula Lehto

Alusvaatteita ja sukkia lukuun ottamatta vaatteet kannattaisi hankkia käytettyinä.

– Jos itselle sopivia käytettyjä vaatteita löytyy, niin mikäs siinä. Sitä ei voi aina tietää, onko käytetty vaate eettisesti tuotettu, mutta ainakin käytetyn vaatteen ostaminen pidentää vaatteen elinkaarta. Nykyään joutuu näkemään vaivaa, jos haluaa löytää laadukkaan vaatteen käytettynä. Voi tehdä niinkin, että ostaa osan vaatteista käytettynä, osan uutena.

Voi satsata niihin vaatteisiin, joita tietää käyttävänsä paljon.

Vaatteet ovat nykyään liian halpoja.

– Kyllä. Käsityksemme siitä, mitä vaate maksaa, on muuttunut nopeasti. Jos joku ihmettelee, miksi eettinen vaate maksaa niin paljon, tekee mieli esittää vastakysymys: miten on mahdollista, että muut vaatteet maksavat niin vähän?

Halvalla ei saa eettistä vaatetta.

– Yleisesti ottaen tuo on totta. Kyllä hinta jostakin kertoo.

Jos t-paita maksaa muutaman euron, voi miettiä, mitä siitä jää tekijälle, kun vähentää katteet. Kaikki ei voi olla kunnossa. Toisaalta ei se ole niinkään, että kallis vaate olisi lähtökohtaisesti eettisesti tuotettu. Siinä maksaa usein brändistä.

Täysin Suomessa tehtyjä vaatteita on vaikea löytää.

– Totta. Vaikka kangas tehtäisiin Suomessa, ainakin ompelulanka tulee muualta.

Suomessa tehdään jonkin verran vaatteita, mutta monet suomalaismerkitkin teettävät nykyään vaatteensa esimerkiksi Virossa tai Kaukoidässä.

Puuvillantuotanto tuhoaa ympäristöä.

– Näin se on. Puuvilla ja polyester ovat yleisimmät vaatemateriaalit ja ne myös aiheuttavat eniten ongelmia. Puuvilla on herkkä kasvi, joka vaatii paljon vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita. Luomupuuvilla on askel oikeaan suuntaan, mutta myös sen tuotanto vaatii paljon vettä.

Halpamerkkejä eivät kiinnosta vaatetuotannon ympäristövaikutukset.

– Isommassa mittakaavassa eivät kiinnosta, mutta hyviä aloitteita tehdään kyllä ja yksittäisiin asioihin vaikutetaan.

Mutta niin kauan kun pyritään tuottamaan paljon ja halvalla, ei voida puhua suuresta muutoksesta.

Suomalaisen kuluttajan on vaikea vaikuttaa siihen, käyttääkö jokin vaateyhtiö lapsityövoimaa.

– Kyllä. Jo se olisi hyvä, jos isot monikansalliset

yhtiöt tietäisivät, missä heidän vaatteensa tehdään, mutta usein ne väittävät tuotantoketjun selvittämisen olevan liian vaikeaa. Yritysten pitäisi saada toimintansa läpinäkyväksi ja vastuullisten päätösten tekeminen pitäisi tehdä kuluttajille paljon helpommaksi. Kuluttajilla on valtaa nostaa epäkohtia esiin. Vaatteet tehdään asiakkaille ja niin kauan kuin tuote myy, sitä valmistetaan.

Eettisyys ja muodikkuus eivät kulje käsi kädessä. Eettinen pukeutuja joutuu tyytymään oudonväriseen hamppukaapuun.

– Ei. Ennen se oli vähän noin, ja tuo mielikuva elää yhä sitkeästi, mutta nykyään tuollainen väite on vain tekosyy.

Suomalaisilla on ihan liikaa vaatteita.

– Totta. Käytämme kuulemma vain noin yhtä kolmasosaa vaatteistamme. Kirppareiden määrästäkin sen näkee ja siitä, että sielläkään ei tavara enää välttämättä kierrä. Joitain vaatteita voi kyllä säilöäkin – muoti voi muuttua ja vaatteet voi löytää uudelleen.

– Meidän kannattaisi miettiä tapaamme kuluttaa paljon enemmän. Jo sillä, että ostaisi vähemmän ja laadukkaampaa, pääsisi eteenpäin.

Mikä on halpaa? Jos t-paita maksaa muutaman euron, voi miettiä, mitä siitä jää tekijälle, sanoo vaatesuunnittelija Anniina Nurmi.

T U N N E T KO J U U R ES I? Jaakko Heinimäki

Kaisa Kariranta Aino-Kaarina Mäkisalo (toim.)

Saunan Henki

ITY N T S I R A PA K

T

Miten elää ja kuolla kristillisesti

Jyrki Korpua

KIRJAPAJA

Eero Junkkaala

Alussa oli sana

Viides herätysliike

– Raamattu ja kirjallisuus Jaakko Heinimäki, Kaisa Kotiranta

Aino-Kaarina Mäkisalo (toim.)

– miten elää ja kuolla kristillisesti

Mitä sauna tekee ihmisen ruumiille, mielelle ja sielulle? Kun ruumis puhdistuu ja rentoutuu syvästi, niin jotain tapahtuu sielullekin.

Saunominen on suomalaisten jumalanpalvelus, kuin ripillä käynti. Kirjassa vuorottelevat asia-artikkelit, kokemuskertomukset ja runot; sauna on kirvoittanut myös rukoilemaan.

28,90 (32,90)

Tapakristityn tyylikirja Jos kristinuskon perustaidot ovat päässeet ruostumaan, tämä kirja auttaa puhaltamaan pölyt perinteiden yltä. Syvällistä sanomaa tosissaan, mutta ei vakavasti. Käytännölliset vinkit johdattavat hengellisen polun kulkijaa.

22,90 (27,90)

2290 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Saunan henki

2890

Mitä tekemistä Tarulla Sormusten herrasta tai Harry Potterilla on Raamatun kanssa?

Raamattu on maailman käännetyin teos, ja se on muokannut kulttuuriamme ja ajatusmaailmaamme. Teos pureutuu Raamatun ja kirjallisuuden yhteyksiin: kuinka Raamattu on syntynyt, mitkä ovat sen nykyisin tunnetuimmat muodot ja kuinka se on vaikuttanut myöhempään kirjallisuuteen. Keskiössä ovat Raamatun tekstin oma kirjallisuushistoria.

32,90 (38,90) AVAIN

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

3290

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

– näin minä sen näin

Junkkaala kertoo viidesläisyyden vaiheista häpeämättömästi omasta näkökulmastaan. Hän korostaa tämän aidon kirkollisen kansanliikkeen myönteisiä vaikutuksia mutta myös puutteita ja julistuksen yksipuolisuutta. Viidesläisyys on ”paljon rakentanut ja elävöittänyt Suomen kirkkoa, mutta se on myös sulkenut ovia ja joskus paiskonut niitä kiinni niin, että karmit rytisevät”.

23,50 (28,90)

2350

puh. 020 754 2350

20

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

neniälittereK

Lakiasioita

Asianajajia Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

Kirkon spede

V

oi minkä menivät tekemään meistä erossa olevien sisarten ja veljien ortodoksisessa kirkossa, kun muuan reseptipalstojen ja naistenlehtien syväluotaavien artikkeleiden sankarillisena henkisyyseksperttinä viihtynyt pyknikko-nautiskelija ja poliitikko joutui erotetuksi seurakunnan paimenvirasta.

Näin ei pitäisi menetellä. Naispappeutta ja homoja karsastavan kirkkokunnan, joka nauttii kyldyyrieliitin suosiota, ei kannattaisi heivata yli laidan setämiestä, joka leppoisalla perskutarallaa-asenteellaan valloittaa sydämiä ostoskeskuksissa ja messuilla.

Nähkääs, kun meistä erossa olevat sisaret ja veljet Rooman kirkon suunnalla hiffasivat tämän jo edelliskerralla valitessaan itselleen paaviksi sen yhden lempein lehmänsilmin muikistelevan papparaisen, joka kerää miljoonien liberaalien aplodit. Kukaan ei enää kysele mitään pedofiileistä eikä korruptiosta.

Luterilaisessa kirkossa oltaisiin ikionnellisia, jos meilläkin olisi joku tämmöinen koko kansan spede villitsemässä kansaa. Ei tulisi kiusallisia otsikoita ikinä mistään.

Seurat Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne.

Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2000 (vaihde) Lehti ilmestyy torstaisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %.

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä.

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

TULOSSA: Ke 31.8. klo 18 Seitsemän seurakunnan körttiseurat, Hvittorpin kurssikeskus, Hvittorpintie 245, (Masala) Kirkkonummi. Kahvit klo 18, seurat n. klo 19.

Katso myös: www.h-y.fi/25-uusimaa

Ostetaan Ostamme kultaesineitä:

koruja, kolikoita, harkkoja ja hammaskultaa. Tilaa maksuton myyntipaketti www.nettikulta.fi tai puh. 044 9877 049 (ma-pe 10-17) NettiKulta Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Näköislehti ostettavissa askellehti.fi

73. vuosikerta

HERÄNNÄISSEURAT

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne käteisellä. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ostetaan kuolinpesät. Varastojen, vinttien, autotallien yms. tyhjennykset nopeasti. 044-5588 078 KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805

Saa tilata.

Tilaa

10 kk hintaan

40 €

Kuolinpesät ja irtaimistot, kirjat, astiat, valaisimet, työkalut, äänilevyt ym. vanhaa tavaraa. P. 040 777 2222.

Myydään Käsinneulottuja miesten isoja villasukkia.

Alk. koko 47, varsi 35-45 cm, 25 €. Naisille ja lapsille eri kokoja. P. 044 219 0447.

(norm. 74 €).

www.askellehti.fi/tarjous

Myydään huoneistoja 3 h + k, Mellunmäki. Vapautuu pikaisesti. P. 040 765 7038/Päivi.

Vuokrata halutaan Vuokralle tarjotaan

Vuokrata halutaan ilmoitusten vastaanotto ja hinnat: • ilmoitus maksetaan tilille Nordea FI6015733000000710 Oko FI7050000110029559 • ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähköpostilla ilmoitusmyynti@kotimaa.fi tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä • kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 24 %): 3 riviä (minimi) hinta 32,24 e 4-5 riviä hinta 48,36 e 6-7 riviä hinta 64,48 e Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä.

Lisätietoja p. 020 754 2273 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Töölössä 3 h+k+kph, 86 m2. Heti vapaa.

Keskeinen sijainti, hyvät yhteydet.

Vuokra 1450 €. P. 09 145 817 iltaisin.

4

Myydään hautakiviä

ASUNTOJEN

MYYNTI JA VUOKRAUS

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Luotettava pariskunta etsii pitkäaikaista, kohtuuhintaista asuntoa 2h+k+parveke n. 50 m2. Alueet: Puotila, Vuosaari, Roihuvuori.

Ei tupakointia. Puh. 050 3610 186.

Dipl.ins. 33 v. mies etsii asuntoa 35-60 m2, savuton ja ei lemmikkiä.

Syy: uusi työpaikka 15.9. Kilossa.

750 -1000 €/kk. Puh: 044 5743 149

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt

p. 09 387 3215

www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, HKI 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop. muk.

BREMERIN KIVI Suoraan kiviveistämöltä

HAUTAKIVET

Kivituote Oy, Salpakuja 7, Porttipuisto, VANTAA 09-7568 200 Espoon Kivituote, Espoonaukio 7, p. 09 465 650 www.kivituote.com

21

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Hammashoitoa HAMMASTEKNIKKO

24 h

Palveluja tarjotaan

Hammaslääkärikeskus

iksi p. 726 2266 Mak saisit

HÄMEENTIE 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, p. 146 1460 www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkäri Michael Münte

ERIKOISHINTAMME:

Kelakorvaus sisältyy hintoihin

Tarkastus ja hoitosuunnitelma

25 e

Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus ................ 59 e Hampaan värinen paikkaus ............... 59 e Kivuton hampaan poisto ................... 59 e Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk...

Bussit, ratikat, metro vieressä. Katutasossa, helppo pyörätuolille.

T A K U U T Y Ö

m liikaa?

Normaalihintainen proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA: YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESI ................. 350 e YLÄ- ja ALALEUAN KOKOPROTEESI .................. 690 e YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEESIN POHJAUS .......

24 h

99 e

Korjaukset ja pohjaukset odottaessa.

Proteesien ilmainen tarkistus.

Meiltä myös koti- tai vanhainkotikäynnit 50 e. Muut palvelut: kirurgiset, implantit, viisaudenhampaanpoistot, hammaskorut, hampaiden valkaisu.

HAMMASPROTEESIT KUNTOON! Kokoproteesit ylös ja alas

950 €

SATUHAMMAS ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola

Lähes 30 vuoden kokemus kiinteistönvälittäjänä.

Puhelinajanvaraus

Erikoishammasteknikko Jyrki Saarimaa

(09) 321 4480

Unikkotie 5 A, Tikkurila, Vantaa • www.jyrkisaarimaa.fi

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

(09) 753 11 56

Hannele nurmikari Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner Puh. 050 5151 028 | hannele.nurmikari@kahdeksas.fi

Katutasossa, esteetön sisäänkäynti

Proteesit • Kruunut • Sillat

Suomalaiselta hammasklinikalta TALLINNASSA Huomattavasti - jopa puolet edullisemmin.

Valmista jopa kahdella käynnillä.

KATSO www.albin.fi

VARAA AIKA 09 7745770 040 510 5009 toimisto@dentalservices.fi Hammaslääkäri Satu Aalto

Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa

Ilmainen erikoislääkärin arvio hammasimplanttihoidosta pe 19.8. klo 13-17.

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

hammasimplantit alkaen 1595e Varaa aikasi 044 9339 242

Kahdeksas päivä Oy Porkkalankatu 24, 00180 Hki www.kahdeksas.fi

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151 YKSILÖLLISTÄ HAMMASPROTEESITYÖTÄ Erikoishammasteknikko Hannele Lindholm Käenkuja 4. P. 09 710 533

Terveydenhoitoa

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515 Kaihdintohtor�

Kaihdintohtori Oy J. Vähäkangas

www.stickdent.com

Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818.

HAMMASASEMA

katutaso, esteetön sisäänkäynti

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti yksilölliset hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset myös odottaessa ilmainen proteesien tarkastus!

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

Ajanvaraus (09) 622 27 27

Siivouspalveluja

SIIVOUSPALVELUT

Kodin siivous, ikkunanpesut, muuttosiivous, remonttisiivous, siivouspalvelut yrityksille

050 926 6203

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

P. 040 764 6933 / Eva eva.a.salo@gmail.com

Apua ja opetusta kodin tietokone, älylaite, internet ja tv-ongelmissa, 40 e per käynti, 045 892 8377

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

KOTISIIVOUSTA

Apin Kotiapu muutot, kalusteiden kokoamiset, remontit, ICT-työt yms.

0400 580 950, api@apinkotiapu.fi

Tapetointi ja sisämaalaukset, myös kylpyhuoneremontit. www.renoex.fi P. 050 431 0175.

puh. 040 720 94 20 siivous.helmi@luukku.com

Rakennusala

IKKUNANPESUT JA KOTISIIVOUKSET

Kattojen maalaukset/ pesut, vesikourut/ vanhojen uusimiset

• Kattoremontit • Tikkaat, kulkutasot ja lumiesteet asennettuna Kotitalousvähennysmahdollisuus työstämme.

Puh. 050 2205

10 0 % suomalainen

WWW.0502205.FI Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt.

Kotitalousvähennyskelpoinen.

Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi REMONTIN TARVETTA! Kylpyhuone, maalaus, lattiat, keittiö Ilm. arvio. P. 0400 689 742 Jabell.fi MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYÖT. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717.

Kaikki remontit, isot ja pienet.

Toteutamme toiveesi ammattitaidolla.

Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 040 729 0079, 0400 800 875

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit ja -aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Kodinapu helmi

EILTÄ TILAA MINEN ILMA INTI ARVIO LLESI! KOHTEE

p. 040-411 4370

Mattojen käsinpesua 10 €/m2.

Puhtaana ja kuivana takaisin.

Kuljetus 10 €/Helsingin alueelle.

Matti Koiviston pesula puh. 0500 871 148.

PS. Olin ennen Hakaniemessä.

Kauneudenhoitoa

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Hammaslääkäri Beata Heikkinen ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa perushoidon lisäksi pienkirurgia proteetikka ja esteettinen hoito

tys päivys yöt t s u korja otyöt lt o u ja h

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 %

Hautauspalveluja

KOTISIIVOUKSET Luotettavasti ja ahkerasti.

Seniorisiivous -24 %. puh. 045 638 5774, Mirja Kotisiivousta, ikkunanpesua ym. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244 www.merjankotipalvelut.fi IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Ikkunanpesut hyvällä laadulla, luotettavasti, Petri Posti, Petriposti Oy. www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kaikki hautaus- ja perunkirjoituspalvelut p. (09) 323 3770 Hiihtäjäntie 1, 00810 Helsinki WWW.HAUTAUSPALVELU.COM

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.valomerkki.fi

Viikon vinkki

Kontula juhlii Kontufestareiden ohjelmasta 19.–21.8. löytyy tärppejä kaikenikäisille. Sunnuntaina kello 10–15 Emännänpolun katutorilla tavarat vaihtavat omistajaa. Mikaelin seurakunnan pihakahvila myy kahvia, leivonnaisia ja grillimakkaraa.

Paikalle saapuu myös Kolmen Kaverin jäätelöauto. Tarjoilujen tuotto ohjautuu diakoniatyöhön.

Sunnuntain messu siirtyy sään salliessa kirkon sisäpihalle kello 18. Festivaalin päätöskonsertissa sähköistä selloa soittaa säveltäjä ja muusikko Max Lilja, joka on yksi metalliyhtye Apocalyptican perustajista. Mikaelinkirkolla kello 13 alkavaan kokeelliseen konserttiin on vapaa pääsy.

Radio&TV

Lupa laulaa. Suomen Laulu osallistuu Paavalinkirkon sing-along-tilaisuuteen.

YLE Radio 1 87,9 MHz Su 21.8. klo 10 Jumalanpalvelus Kouvolan keskuskirkosta. Virret: 532:1,5,6, 199:4, 509, 442, 341a:1,4.

Klo 11 Jumalanpalvelus Porin Metodistikirkosta. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus.

Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: Pe 19.8. Pastori Sini Ikävalko. Pastori Janne Sironen.

La 20.8. Pastori Martti Hänninen (Ortodoksinen kirkko). Diakoni Veli-Matti Hautala.

Ma 22.8. Yhteiskunnallisen työn pastori Ville Aalo. Raamatunlukua.

Ti 23.8. Professori Risto Saarinen.

Sairaanhoitaja Walter Lahja (Adventtikirkko).

Ke 24.8. Rovasti Pirjo-Liisa Kolehmainen. Pastori Ulla Oinonen.

To 25.8. Pastori Mari Leppänen.

Tarinankertoja Kiisi Isotalo.

Radio Dei 89 (101,9) MHz Su 21.8. klo 19 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 20.8. klo 15.10 Pisara. Näemmekö puutteet vai mahdollisuudet? Vammaisjärjestövaikuttaja ja kirjailija Jukka Sariola (Luuk.

18:39-42). Uusinta ma 22.8. klo 11.05.

Su 21.8. klo 10 Katolinen jumalanpalvelus Lohjalta. Uusinta ma 22.8. klo 11.10.

Matala kynnys kuoro Sing-alongissa kuoroon pääsee kuka vain.

Teksti Juho Kankaanpää Kuva Jani Laukkanen

T

aiteiden yönä koelaulut jäävät pitämättä.

Paavalinkirkon kaikille avoimessa kuorolaulutilaisuudessa osallistujat laulavat yhdessä kamarikuoro Dominanten, Suomen Laulun ja Graduale-kuoron kanssa.

– Sing-along tarkoittaa sitä, että kuka tahansa saa tulla mukaan kokeilemaan, miltä kuorossa laulaminen tuntuu, kertoo Paavalin seurakunnan kanttori ja tapahtuman järjestäjä Jukka Ahokas.

Yhteislauluosuudessa taitovaatimuksia ei ole. Osallistujat harjoittelevat kappaleita ennen esittämistä noin 20 minuuttia.

Vaikka sanat heijastuvat valkokankaalle, Ahokas toivoo, että laulajat ottaisivat omat nuotit mukaan.

Tapahtuma sopii kaikille, joilla on aikaisempaa kokemusta kuorossa laulamisesta.

Ahokas soittaa itse urkuja ja kanttori Seppo Välimäki johtaa laulua.

– Kuoronjohtajan rooli on pitää suurkuoro näpeissään ja luoda tunnelmaa.

Sing-along-tapahtumat yleistyvät Suomessa. Esimerkiksi elokuvateatteri Orionin musiikkielokuvien yhteislaulunäytökset keräävät salin täyteen.

Sen sijaan kaikille avoimia kuorolaulutapahtumia on järjestetty Suomessa vähän, vaikka Keski-Euroopassa niillä on vankka kannatus.

– Saksasta kotoisin oleva laulajamme sanoi, että sing-alongit ovat Saksassa hyvin yleisiä. Osallistujat jopa maksavat siitä, että he pääsevät mukaan, kertoo Suomen Laulun puheenjohtaja Anne-Maria Peitsalo.

Jukka Ahokas osallistui ensimmäistä kertaa sing-alongiin Saksan kirkkopäivillä, jossa tuhatpäinen joukko lauloi yhdessä Georg Friedrich Händelin Messias-oratorion.

– Jokainen saattoi kirkkoon sisään tullessaan ottaa eteisestä oman äänialansa nuotit. Sen jälkeen osallistujat saivat sijoittua vapaasti joko lehterille tai kirkkosaliin.

Ahokas arvelee, että suurin osa

kävijöistä oli laulanut Messias-oratorion aikaisemmin. Ahokkaalle kerta oli ensimmäinen. Onneksi osuuksia harjoiteltiin tunti ennen varsinaista esitystä.

– Joissakin kohdissa esitystä vain kuuntelin ja tarkkailin.

Viime helmikuussa yhteislaulua kokeiltiin myös Munkkivuoren kirkossa. Suomen Laulun tilaisuudessa kuka vain sai liittyä mukaan Johan Sebastian Bachin Matteus-passioon. Mukana ollut kanttori Kaisa Sidoroff kuvailee tapahtumaa kananlihakokemukseksi.

– Laulaminen oli huikeaa, kun

paikalla oli kirkon täydeltä väkeä.

Taiteiden yön ohjelmisto on Matteus-passiota helpompi. Ahokas luonnehtii valikoimaa kuorolaulujen top teniksi, johon kuuluu niin Kun kävelin kesäillalla, Jean Sibeliuksen Finlandia kuin Wolfgang Amadeus Mozartin Ave verum corpus.

– Kappaleissa on hyvin perinteisiä kuorosoinnutuksia, eikä stemmoissa ole vaikeita eriaikaisia lähtöjä.

Mutta onko sing-along uusi ilmiö lainkaan? Ihmiset ovat aina laulaneet toistensa kanssa, joten ehkä vanhalle tutulle toiminnalle

Taiteiden yössä tapahtuu ■ Kampin kappeli avoinna klo 822.

Tiuku Pennolan Todelliset Supersankarit -valokuvanäyttely kuvaa turvapaikanhakijalapsia.

■ Matkamuistomyymälä Cathedral Shop Tapuli avoinna klo 10−22 Tuomiokirkon Tapulissa ■ Kivimessu klo 18 Kallion kirkossa ■ Ruskeasuon vastaanottokeskuksen taidetyöpajan taidenäyttely klo 18 alkaen Ruskeasuon seurakuntakeskuksessa ■ Urkukesän Urkumaraton klo

19−24 Kallion kirkossa ■ Urkukesän Kuorojen kavalkadi klo 19−23 Tuomiokirkossa ■ Rakkaus on väkevä -konsertti klo 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Ohjelma 7 e ■ Poikkitaiteellinen messu Kuuntele meren aallot soivat klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa ■ Oboisti Aale Lindgrén yhtyeineen klo 20 Malmin kirkossa ■ Enkeleiden ja sankareiden seurassa -konsertti klo 21 Oulunkylän kirkossa. Ohjelma 10 e

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Rakkaus on väkevä Tommy Tabermannin ja Raamatun aistillisimman rakkausrunoelman Laulujen laulun tekstit kuuluvat Rakkaus on väkevä -konsertissa torstaina 25.8. kello 19 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Ohjelmassa on myös sävellettyjä rukouksia, kuten kolme versiota Ave Mariasta sekä Almighty God piispa Irja Askolan rukouksesta.

Solisteina laulavat sopraano Leena Liimatainen ja baritoni Risto Pulkamo.

Säestyksestä vastaavat Pentti Ingerö, laulu, kitara ja sävellykset, Aspen Lappalainen, pedal steel -kitara ja soolokitara, Antero Priha, trumpetti ja flyygelitorvi, Johannes Salomaa, huilu, bassoklarinetti ja saksofonit, Kari Makkonen, nauhaton sähköbasso, sekä Jartsa Karvonen, lyömäsoittimet. Äänentoistosta, visuaalisesta suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtii Vili Lahti. Esitys heijastuu samanaikaisesti valkokankaalle. Konserttiin on vapaa pääsy, ja ohjelma maksaa 7 euroa.

Tiedeluentoja toiveuusintoina Huopalahden kirkolla pidetään Jeesus tieteen valossa -luentojen toiveuusintoja keskiviikkoina 24. ja 31.8. kello 12.

Aiheina ovat Jumalan valtakunta -julistus sekä kaksitoista opetuslasta. Seurakuntapastori Sami Lahtinen tuo esille tutkimustuloksia sekä muuta tietoa.

Osaavat vapaaehtoiset haussa

roon

Torstaina 25.8. kuoroesityksiä, yhteislaulua ja pin up -muotinäytös Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, klo 18−22.30.

Ohjelmaa järjestetään myös Paavalinpuistossa. Lisätiedot: www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/paavali

Hautausmaaretriittiin mahtuu kymmenen Malmin hautausmaalla hiljennytään Hautausmaaretriittiin lauantaina 27.8. kello 10–16. Osallistujat tapaavat aluksi Viikin kirkolla, mutta hautausmaalla kukin kulkee omaa polkuaan hiljaisuudessa. Sovittuina aikoina osallistujat saavat uudet mietiskelytekstit. Mukana

ovat pastorit Saku Toiviainen ja Risto Alaja. Retriitin purkaminen tapahtuu Viikin kirkolla kello 15. Retriittiläiset tuovat omat eväät ja säänmukaiset varusteet. Mukaan mahtuu 10 osallistujaa. Ilmoittauminen viimeistään 25.8. osoitteeseen ralaja289@gmail.com.

Tanssia aikuisille ja perheille Tanssinohjaaja Mirva Keski-Vähälä opastaa aikuisten ryhmää sekä perheiden tanssituokioita.

■ Maunulan kirkolla käynnistyy Sydämen tanssi -ryhmä aikuisille torstaina 25.8. kello 17–18.30. Kokoontumisia on 15 kertaa. Ohjatun alkulämmittelyn jälkeen liikutaan mielikuvaharjoitusten avulla. Osallistuminen maksaa 25 euroa. Ilmoittautuminen osoitteeseen mirva.keski-vahala@evl.fi tai numeroon 046 9211 235.

■ Käpylän kirkolla alkavat Perheiden tanssituokiot 26.8. perjantaina. Tuokioita pidetään ikäryhmittäin: kello 9.30 2–5-vuotiaille, kello 10 1–2-vuotiaille ja kello 10.30 0–1-vuotiaille. Toisena ohjaajana toimii Linnea Korhola.

Tuokiot ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua.

Kerro, mistä luovutaan Voidakseen vastata uusiin haasteisiin kirkon on uskallettava luopua jostain vanhasta. Tule Munkkiniemen kirkon seurakuntailtaan tiistaina 23.8. kello 18 pohtimaan, mistä seurakunnan tulisi luopua. Avoimessa keskustelutilaisuudessa on mukana seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Keskustelun lomassa tarjotaan iltapalaa.

Kahvia ja taidetta Tuomiokirkon kryptassa Tuomiokirkon Café Kryptassa voi nauttia vaihtuvista ilmaisista taidenäyttelyistä. Repin-instituutin kuvataidekoulutuksen 10-vuotisjuhlanäyttely Näkökulma esittelee perinteistä ja kokeilevaa ilmaisua 21.8. saakka. Kesän viimeisessä näyttelyssä 24.8.–4.9. on esillä Evgeny Mokhorevin teoksia nimellä Saint Petersburg through the angels’ eyes: a view from Saint Isaac´s. Kahvila on avoinna maanantaista lauantaihin kello 11–17 ja sunnuntaina kello 12–17.

Menokasvo: Kari Kanala

Kirkko lähtee kaljalle Paavalin kirkkoherra Kari Kanala kutsuu kaupunkilaiset sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen kapakkaan. Martti Luther ei sylkenyt lasiin, mutta miten muuten Kirkkokaljat liittyvät reformaatioon?

– Luther vei opiskelijoita ja muita kaduntallaajia oluelle. Pöytäpuheet käsittelivät normaaleja arjen asioita, sillä Lutherilla oli sanottavaa niin avioliitosta, ystävyydestä kuin perheestä.

– Kirkon on mentävä sinne, missä ihmiset ovat. Seurakunnan tiloissa meillä on kotikenttäetu, mutta myös pubit ovat luonnollisia paikkoja kohtaamisille.

Minkälaisia pöytäpuheita on luvassa?

– Kirkkokaljat järjestetään pyhinä, jolloin minulla on saarnavuoro. Pubissa voimme jutella saarnasta, mutta erityisesti niistä aiheista, joista hyvät alustajat kertovat. Muun muassa Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen alustaa syksyllä keskustelua.

Mitä tilaat baarissa?

– Niin kuin vatsasta näkyy, minulle maistuu olut. Tällä hetkellä india pale alet ovat suosikkejani.

Saavatko vähävaraiset diakonia-apua oluen ostamiseen?

– Valitettavasti eivät! Paikalla voi juoda myös jaffaa tai vaikka lasillisen vettä.

Juho Kankaanpää Ensimmäiset Kirkkokaljat sunnuntaina 21.8. kello 12 Sture Jazz Barissa.

Kirkkokaljoja järjestetään noin kerran kuussa.

Musiikkia kirkoissa Perjantai 19.8.

Musiikkia kyläjuhlassa klo 17–21 Roihuvuoren kirkolla. Kirkossa klo 17 Lapset soittavat lapsille, Itä-Helsingin Musiikkikoulu, klo 18 Helsingin Juniorijouset, klo 19 Gospelkonsertti, Mira-Maria Kuudanpaiste, laulu, Marianne Näränen, piano ja laulu, Seppo Luusalo, laulu ja saksofoni, klo 20 Roihuvuori Worship, laulua ja ylistystä. Kirkon pihalla klo 17.30 Kamarikuoro Cantiamon minikonsertti.

Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Tuija ja Juha Pispa, laulu.

Lauantai 20.8.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Olli Saari, urut.

Sunnuntai 21.8.

Sunnuntaimusiikki klo 12 Temppeliaukion kirkossa. Leena Tiitu, mezzosopraano, Tuomas Karjalainen, urut.

Kontufestarin päätöskonsertti klo 13 Mikaelinkirkossa, Emännänp.

1. Max Lilja, sähköistetty sello. Klassista ja omia sävellyksiä.

Rukousta ja gospelia klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Jukka ja Tove Leppilampi.

Nokkahuilukonsertti klo 15 Kampin kappelissa. Eero ja Anna Saunamäki. Musiikkia keskiajalta nykypäivään.

Nuoren seurakunnan veisuja klo 18 Soutustadionilla. Säestämässä bändi.

Suvisunnuntain iltamusiikki klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Ida Elina, kantele, Petri Koivusalo, urut.

Urkukesän konsertti klo 20 Tuomiokirkossa. Olli Porthan, urut. Bach, Rheinberger, Reger, Mendelssohn.

Ohj. 7 e.

Maanantai 22.8.

Keskipäivän musiikki klo 12 Suomenlinnan kirkossa. Lauluyhtye Kiwi.

Laulukoulu klo 18.30–21 Roihuvuoren kirkolla. Aloittelijoille, vinkkejä myös pitkään laulaneille. Opettajana Hannele Filppula. Jatkuu 23.–24.8. ja 29.–30.8. Ei ilmoittautumista.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa. Colin Andrews, USA, urut.

Bliss, Howells, Bach, Messiaen, Bonnet, Widor. Ohj. 7 e.

Tiistai 23.8.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sixten Enlund, urut.

Musiikkia – kamera käy! klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Touko Lundell, trumpetti, Ulrike Northoff, Saksa, urut. Sellar, Muffat, Torelli, Bach, Tartini, Rénaud.

Konsertti kuvataan ja heijastetaan kankaalle. Ohj. 7 e.

Metrolla musiikkiin: Hurmioon klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänp. 1. Katariina Korkman, sopraano, Manfred Schwendner, urut. Naissäveltäjien teoksia eri vuosisadoilta: de Rossi, Bonis, Chaminade, Mahler, Hensel, Schumann, Smyth, Boulanger, Szönyi, Ali-Zadeh, Saariaho. Ohj. 7 e.

ES KO JÄ MS Ä

annetaan vain uusi, englanninkielinen nimi.

Anne-Maria Peitsalo pitää huomiota osuvana. Hän kuitenkin muistuttaa, että kuoromusiikin sing-alongit eroavat muista yhteislaulutilaisuuksista moniäänisyydellään. Kuoromusiikki mahdollistaa harmoniat.

– Kuorossa syntyy musiikillinen kudos, joka on yksittäistä laulajaansa suurempi.

Kaisa Sidoroffin mielestä singalong tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden kuunnella musiikkia.

– Tapahtumassa voi kokeilla, miltä tuntuu olla kuoron keskellä.

Kuulokuva siellä on erilainen kuin konserttiyleisön joukossa istuessa.

Ehkä matalan kynnyksen kuorolaulutilaisuuksien viehätys syntyy yhdessä tekemisestä.

Peitsalon mielestä sing-alongiin liittyy samanlaista yhteisöllisyyttä kuin Pokémon Go -mobiilipelin pelaamiseen.

– Individualismin aikakaudellakin ihmiset hakevat yhteisöllisiä tilaisuuksia, joissa voi kokea yhdessä tekemisen voiman.

Vartiokylän seurakunta etsii vastuullisia vapaaehtoisia. Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3, alkaa järjestää toimintaa seniori-ikäisille keskiviikkopäivisin kerran kuussa. Tehtävä vaatii organisointitaitoja, esiintyjän karismaa, luovuutta, verkostoja ja yhteistyökykyjä. Lisätietoja saa Outi Hämeenkorvalta, p. 09 2340 6414, outi.hameenkorva@evl.fi.

23

Menovihjeet

Keskiviikko 24.8.

Improvisaatiokonsertti klo 10– 11.30 Temppeliaukion kirkossa.

Sid Hille, piano.

Lounasmusiikki klo 12 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie

3. Hanna Kakkonen, Katri Vanhamäki, Anders Forsman.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Santeri Siimes.

Terassibailut klo 14–18 Töölön kirkolla. Yhteislaulua bändin säestyksellä. Grilli.

Urkukesän konsertti klo 19 Johanneksenkirkossa. Hans Uwe Hielscher, Saksa, urut. Ohj. 7 e.

Ilo Ensemble klo 19 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenk. 28. Iskelmiä, swingiä, lattarirytmejä.

Torstai 25.8.

Urkukesän päivämusiikki klo 12 Kallion kirkossa. Hanna Virtanen, urut.

Laurin päiväkonsertti klo 12 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45, Vantaa. Runolaulaja Ilona Korhonen.

Urkukesä Taiteiden yössä klo 18–24 Kallion kirkossa. Kivimessu klo 18. Avoin messukuoro ja bändi harjoittelevat klo 17 alkaen. Urkumaraton klo 19–24. Urkureita 30 min. välein. Kirkkopuistossa puffetti.

Musiikkia, Pin Up ja tsyrkan ympärijuoksu klo 18–22.20 Paavalinkirkolla. Klo 18 Kamarikuoro Värinä, klo 18.30 Kampin Laulu, klo 19 Philomela, klo 19.30 Pin Up -muotinäytös 50´S IS BACK, Eeva Rysä, sello, klo 19.50 Helsingin Filharmoninen kuoro, klo 20.20 Cantabile, klo 20.50 Suomen Laulu, klo 21.20 Sing along.

Paavalinpuistossa Stadi-visa, rastirata ja tsyrkan ympärijuoksua. Järj.

Paavalin seurakunta, Stadin Slangi ry, Sauna Hermanni ja Vallilan Stoori.

Muistojen Bulevardi klo 18 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenk. 28. Swing Memories Rytmiorkesteri.

Pandora: Viulun ja sellon taikaa klo 19 Kannelmäen kirkossa. Linda Hedlund, viulu, Seeli Toivio, sello.

Mm. J.S. Bach, Mozart, Beethoven, Servais. Ohj. 10 e. Levyjä myynnissä.

Rakkaus on väkevä! klo 19 Mikael Agricolan kirkossa. Ks. menovihje.

Poikkitaiteellinen messu klo 19 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Pastori Tarja Albekoglu, Adoramus-lauluyhtye, Maija Sihvola ja Tuuli Malve, viulu, Tiina Sara-aho, liturginen tanssi, kanttori Maija Pesonen-Kareinen.

Kuorojen kavalkadi klo 19–23 Tuomiokirkossa. Klo 19 Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, klo 19.30 Dominante, klo 20 Helsingin Filharmoninen kuoro, klo 20.30 Murtosointu, klo 21 Akateeminen Laulu, klo 21.30 Cantabile, klo 22 Kampin Laulu.

Taiteiden yön konsertti klo 20 Malmin kirkossa. Oboisti Aale Lindgrén yhtyeineen.

Bachialromantik klo 20 Saksalaisessa kirkossa, Unionink. 1. Pascal von Wroblewsky, laulu, Micha Winkler, pasuuna, Reinmar Henscke, piano.

Enkeleiden ja sankareiden seurassa klo 21 Oulunkylän kirkossa.

Pienet, nuoret ja ikinuoret solistit sekä Enkelit ja sankarit -kamariorkesteri Käpylän musiikkiopistosta.

Ohj. 10 e.

Urkuyö ja Aaria klo 22 Espoon tuomiokirkossa. Yeree Suh, Korea, sopraano, Pauliina Fred, huilu, Suomalainen barokkiorkesteri. Vivaldi, Bach, Händel, dall’Abaco. Liput 15–39 e.

Huom: Musiikkia vierailijoille Temppeliaukion kirkossa pe, ma, ti ja to klo 9.30–11.30 ja 13–15, ke klo 13–15.

Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei ole mainittu. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja: www.musiikkiakirkoissa.fi.

24

Kirkko&kaupunki 18. elokuuta 2016 Numero 30

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

ta siitä, harjoittaako sitä ”ihan tavallinen suomalainen” vai islamisti. Aikana, jolloin rasismi uhkaa myös suomalaista yhteiskuntarauhaa ja jolloin uskontodialogi olisi äärimmäisen tärkeää, toivoisin, että evankelisluterilaisen kirkon julkaisun pääkirjoituksessa oltaisiin tarkempia siitä, miten eri ideologioista tai ihmisryhmistä puhutaan.

Sami Suhonen teologian lisensiaatti Helsinki

Kirkon virallinen kanta Kirkko on sanan varsinaisessa merkityksessä Jeesukseen uskovien opetuslasten yhteisö. Sen virallinen kanta ei voi olla mikään muu kuin se lihaksi tullut Sana minkä Pyhä Raamattu ilmoittaa. Se on pysyvä ja muuttumaton. Martti Lutherkin piti erittäin tiukasti kiinni tästä periaatteesta. Sillä tiellä ei ole loppua, kun tästä periaatteesta aletaan lipsua. Silloin joudutaan jatkuvasti muuttamaan kantaa enemmistöpäätösten perusteella, vaikka ne kuinka sotisivat Kaikkivaltiaan Jumalan pelastavaa Sanaa vastaan. Sellaisen laitostuneen kirkon oppi myös kadottaa pelastavan voimansa.

Harry Marttinen

Toive Kirkko ja kaupunki -lehdessä pyritään uudelleen muotoilemaan kristinuskoa helsinkiläisille sopivaksi. Uskonpuhdistuksen sijasta pitäisi puhua reformaatiosta. Toivon, että kirkko ei tässä uudistushenkisyydessään ala käyttää Jumalasta nimitystä Ukkeli ja Jeesuksesta nimitystä Kukkeli.

Eero Kekomäki

Hautausmaiden tulisi muuttaa käytäntöään

Ville Ranta

Hautausmaan uurna oli pahvilaatikko

kenellekään jatkossa, toivoisin tarkoitusta varten hankittavan kauniin astian tai käytettävän sanan ”lainauurna” sijasta sanaa ”pahvilaatikko”.

Mieheni menehtyi viime helmikuussa. HäMirjami Sihvo nen toivomuksensa oli, että hänen tuhkansa sijoitetaan Hietaniemen hautausmaan muistolehtoon.

Pinnallista kirjoittelua Järjestellessäni siunausta olin yhteydessä rasismista seurakunnan hautaustoimeen sekä KremaJuhani Huttunen väittää (Kirkko & kaupuntoriosäätiöön. Molemmissa yhteyksissä sain ki 11.8.) muutoin ansiokkaassa pääkirjoierittäin ystävällistä palvelua. Minulta kysyttuksessaan, että poliittinen islam on voitiin tuolloin, haluanko lainauurnan. Mielesmakkaampi ilmiö kuin Euroopan rasistit. täni ajatus oli järkevä, koska muistolehtoon Väite on ongelmallinen ja käsitys rasismista ei haudata uurnaa, vaan tuhka kaadetaan pinnallinen. pieneen kuoppaan muistolehdon nurmiKyse ei ole pelkästään euroopkossa. Sovimme myös, että tämä palaisesta tai suomalaisesta ratapahtuu vasta toukokuussa, kun Jatka sismista vaan länsimaisesta raluonto on jo kauneimmillaan. sismista, joka on kytkeytynyt Sovittuna kauniina päivänä keskustelua länsimaiseen kolonialismiin. menimme läheisteni kanssa verkossa Kolonialismia määrittää lännoutamaan uurnaa kremawww. simainen sotilaallinen voimatorion toimistolta. Saimme mukaamme kuution muovalomerkki.fi käyttö sekä poliittinen ja taloudellinen valta-asema. Tämä toisen vaalean pahvilaatikon. on pohja, josta ja jota käyttäen Vahtimestarin ystävällisellä islamismi nousee. Tämä tarkoittaa, opastuksella kävelimme kauniiseen että länsimainen rasismi on islamismin lehtoon. Pahvilaatikon sisällä oli ruskea polttoainetta. paperipussi, josta kaadoin tuhkan kuopJoko tarkoituksellisesti tai ajattelepaan. mattaan Huttunen kirjoittaa poliittisesta Muutoin kaunis tilaisuus sai hieman kaislamismista aatteena, mutta rasisteista run sävyn pahvilaatikoineen. ihmisinä. Kielen tasolla hän tulee näin inhiOlin odottanut jonkinlaista yksinkermillistäneeksi rasisteja ja loitontaneeksi tai taisen kaunista astiaa, joka olisi vastannut toiseuttaneeksi islamisteja. Reiluuden niyleistä käsitystä uurnasta. Sen sisällä olisi missä olisi asiallista kirjoittaa joko kahdesta toki voinut olla paperipussi. Jos olisin tienideologiasta tai kahdesta ihmisryhmästä – nyt pahvisesta laatikosta, olisin valinnut nyt näyttää siltä, että Huttunen on puolensa sen sijaan hautaustoimistosta todellisen valinnut. uurnan tilaisuutta varten.

Rasismi on pahuutta täysin riippumatEttei tällaista väärinkäsitystä tapahtuisi

Eija Saha kirjoitti tärkeästä aiheesta (Kirkko ja kaupunki 11.8.): hautoja menee lunastukseen, koska omistajien yhteystietoja ei oteta selville. Olen samaa mieltä Sahan kanssa.

Miksei osoitteita selvitetä ja oteta kirjeitse yhteyttä vaikka siihen omaiseen, joka on viimeksi maksanut hautamaksut? Jos ei haudalla ole pariin vuoteen käyty, tuskin tilanne siitä yhtäkkiä muuttuu. Ymmärrän, että tietosuojalaki on tässäkin asiassa määräävä, mutta viimeistään lunastusvaiheessa voisi hyviä tapoja kunnioittaen yrittää selvittää omaisten yhteistiedot.

Huolehdin itsekin melkein viimeisenä sukulaisena sekä Honkanummella, Malmilla että Porvoon Näsin hautausmaalla vanhempieni ja muutamien sukulaisteni haudoista. Honkanummella olikin pari kuukautta sitten ilmoitus vaarallisesta hautakivestä. Muuta ilmoitusta ei tullut, mutta hoidimme asian kuntoon.

Toivottavasti muutatte käytäntöänne ja edes yritätte saada yhteyden sukulaisiin.

Hauta-asiat ovat elämän tärkeitä päätöksiä

ja haudat kivineen myös historiallisesti arvokkaita. Vanhalla hautakivellä on monta tarinaa kerrottavanaan, ja ne ovat monille sukupolville tärkeitä!

Gunilla Nevalainen

Suomi köyhtyy, jotta hallitus saisi viinaa

Julkisuuteen on tullut jälleen kerran eri ministeriöiden alkoholitarjoilutietoa. Ihmettelen kuitenkin asiaa. Hallituksessamme on nyt monta tunnustavaa kristittyä ja siltikin tolkuton viinan käyttö sallitaan. Kummallista, sanoisin. Esitän, että hallitus päättää: kaikissa valtion tilaisuuksissa, esiintymisissä ja ruokailussa kiellettäisiin alkoholitarjoilu. Poikkeuksena olisi itsenäisyyspäivä.

Karupi

Veri roiskui jälleen Kirkko ja kaupungissa

Ville Ranta ottaa jälleen kantaa länsimaiseen maahanmuuttopolitiikkaan Kirkko ja kaupungissa (5.8.) ja tekee sen tutulla asenteellaan asiattomasti, väkivaltaa ja verta tihkuvalla esityksellä. On tietysti turvallisempaa kritisoida kritiikin hyväksyvää suvaitsevaista ja demokraattista yhteiskuntaamme kuin kuvata, paheksua ja tuomita islamilaisen maailman tuottamaa ja länsimaihin levittämää väkivaltaa, muun muassa terroritekoja vääräuskoisia kohtaan, kunniamurhia sekä tyttöjen ja naisten joukkoahdisteluja. On lopulta aivan yhdentekevää, mitä yksittäinen pilapiirtäjä asioista ajattelee tai niistä ymmärtää, mutta se, että luterilainen kirkko ja Kirkko ja kaupunki hyväksyvät jatkuvan vihapuheen ja propagandan, on pöyristyttävää.

Pertti Koski Helsinki

Väärät profeetat vauhdissa

Vatsaa ja sydäntä vääntää, kun uutislähetyksissä jatkuvasti analysoidaan eri tutkimuslaitosten ja pankkien uusimpia talousennusteita ja mietitään, mitä tulee tapahtumaan. Analyytikot ja talousasiantuntijat ovat tämän ”rahauskonnon” profeettoja.

Päivästä päivään he julistavat sanomaansa.

Jeesus lausui voimakkaasti: ”Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa (rahaa).” Olemmeko me sortuneet palvelemaan väärää jumalaa, rahaa, oikean Jumalan sijasta? Silloin meidän täytyy todella tehdä parannus!

Meitä rakastava Jumala sanoo oikean profeetan suulla (Jeremia 3:22): ”Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset, minä parannan teidät luopumuksestanne!” Ristinmuotoinen ovi on auki Isän rakastavalle sydämelle.

Käykäämme siitä!

Heikki Virkkunen Munkkiniemen seurakunnan jäsen

Valomerkissä pinnalla

Mitä pitää ottaa huomioon lähtiessään telttailemaan?

Telttailemaan lähtiessä tärkein sääntö on ”mitä vähemmän, sen parempi”. Onneksi esimerkiksi vessapaperirullasta on moneksi.

Teksti: Katja Ylinen Video: Katja Ylinen ja Janette Leino www.valomerkki.fi/aiheet/kaupunki/mita-kaikkeapitaakaan-ottaa-huomioonlahtiessaan-telttailemaan i on rkk me sen ja o l s Va n, E nen ngi yhtei dia u p au rin me &K Lau erkko kko ntaan v r i K Va