K&k 2016 nro 2 (21.1)

www.valomerkki.fi

Numero 2

Emmi Itäranta kirjoittaa kahdella kielellä. » 10 – 11

Torstaina 21. tammikuuta 2016

ESKO JÄMSÄ

isetä m kum n e in a t r ke n i m yös m u Kol u k dt liik e t s m a R Teemu – 2 3 2 2 » a s s n nsa ka e t s a l i m m ku

Kollegaa kannattaa kannustaa » 3

Suurmoskeijahanke repii valmistelijoidensa välejä » 6

Kovat arvot huolestuttavat arkkipiispaa » 6

Kummilapsen kanssa vaikka lätkämatsiin » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

”

Lainasanat

Paluuta ei ollut. Olin astunut ovesta, jonka olemassaolosta en ollut siihen saakka tiennyt.”

Numero 2

Oxfordin yliopiston professori Alister McGrath kristillisen uskon omaksumisesta sivuilla 4–5.

21.1.2016

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Vaihde: 020 754 2000 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset: puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

MIKE WATSON

Pääkirjoitus

Kummiudessa on voimaa

R

Rukous Yksi on varastanut polkupyörän, toinen tehnyt vakuutuspetoksen, kolmas raiskannut.

Yksi on ryöstänyt vanhuksen, toinen ahdistellut teinityttöjä, kolmas jättänyt pienet lapsensa.

Heidän pitäisi maksaa, mutta sinä sanot: ”Se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.”

Auta meitä armahtamaan, kuten itse meidät armahdat.

akkaan kummitädin muistoksi. Arkun äärellä monesti kuultu lause. Kummius on parhaimmillaan elinikäinen molemmin puolin paljon antava ihmissuhde. Valitettavan usein kummisuhde myös katkeaa. Elämän kiemurat, muun muassa avioerot, saattavat sotkea yhteyksiä myös kummilasten ja -vanhempien välillä.

Joskus tiet ajautuvat muuten vain erilleen tai ei oikein löydetä luontevaa tapaa olla yhdessä Syntymäpäivä- tai joulumuistamisten lisäksi monet kummit viettävät muutenkin niin sanottua laatuaikaa kummilastensa kanssa. Käydään retkillä, elokuvissa, ostoksilla, syömässä tai mitä ikinä keksitäänkään. Syntyy yhteisiä kokemuksia ja sidoksia, jotka kestävät.

Kummi voi olla jopa varaventtiili, joka tukee silloin, kun jotain pätkii lapsen ja vanhempien välillä.

Vastavuoroisuus toteutuu elämän myötä monin muodoin.

Uuden, oivan virityksen kummisuhteeseen tarjoaa Helsingin IFK. Perinteikkäässä Nordiksen hallissa järjestetään ensi viikolla erityinen kummipeli. Seurakunnat ovat mukana yhteistyössä omalla osastollaan. Oivallinen tilaisuus kasvattaa kestäviin elämänarvoihin, kuten IFK:n kannattamiseen.

Stadilaista ei harmita muu kuin se,

että TPS ja Tappara ovat ehtineet toteuttaa vastaavia virityksiä aiemmin.

Alkuperäinen kirkollinen kummin tehtävä on olla kasteen todistajana ja osallistua lapsen kristilliseen kasvatukseen. Siksi ainakin virallisilta kummeilta edellytetään yhä kirkon jäsenyyttä.

Kasteen lisäksi kirkollisissa yhteyksissä kummiutta toteutetaan hienolla ja kauniilla tavalla esimerkiksi osallistumalla konfirmoitavan tai koulunsa aloittavan siunaamiseen.

Monet kokevat hankalaksi kummiuden hengellisen puolen toteuttamisen. Ei oikein osata luontevasti puhua jostain Jeesus-jutuista.

Mutta ei sen tarvitse mitään ihmeellistä ja keinotekoista olla. Ihan hyvä tapa voisi olla esimerkiksi ottaa perinteeksi käydä kummilapsen kanssa laulamassa Kauneimpia joululauluja tai Suvivirttä.

Aidoimmillaan kristillinen kasvatus ei ole mitään keinotekoisia Jeesusjuttuja. Se on lapsen auttamista kasvamaan tasapainoisena ihmisenä, kunnioittamaan ja arvostamaan itseään, lähimmäistään, ympäristöään ja Luojaansa. Parhaiten se onnistuu elämällä rinnakkain ja esimerkin voimalla. Vaikka siinä, miten lätkämatsissa käyttäydytään.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Väärä merkitsee vain, että väite on alempiarvoisen totuutta.

Tästä täytyy puhua julkisesti, etteivät ne kokemukset olisi hävettäviä vaan niistä voisi puhua.

Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka.

Amerikkalainen kirjailija Henry David Thoreau (1817–1862)

Narinkkatorilla lääppimisen vastaiseen tapahtumaan osallistunut rouva kertoi Helsingin Sanomissa 18.1. lapsena kokemastaan ahdistelusta

Psalmi 51: 8a

3

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Peukkua kollegalle

Työhön sitoudutaan vahvasti työyhteisöissä, joissa toisia kunnioitetaan.

M

Teksti Salla Korpela

itä tapahtuu, jos työntekijöitä koulutetaan myötätuntoisemmiksi toisiaan kohtaan? Tätä on testattu LähiTapiolassa, Kansallisgalleriassa, MTV3:ssa ja Espoon kaupungilla osana Helsingin yliopiston CoPassion – Myötätunnon mullistava voima -tutkimushanketta.

Työntekijät esimiehineen saivat tunnetaito- ja luonteenvahvuuskoulutusta kahdeksan viikon aikana 20 tuntia.

Ryhmien asenteita ja tuntemuksia mitattiin viikko ennen koulutusta ja viikko sen jälkeen, ja mittaus tullaan tekemään vielä kuuden kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Tutkimus on tehty myös samojen työpaikkojen koulutukseen osallistumattomille verrokkiryhmille.

Mittauksissa on paljastunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia esimerkiksi ihmisten tunneosaamisessa, heidän motivaatiossaan toimia myötätuntoisesti sekä käsityksissä omasta kyvystään ja mahdollisuudestaan tehdä hyvää. Negatiivisten tunteiden määrä väheni.

– Työyhteisönsä kunnioittavaksi kokevilla oli vahvempi imu eli sitoutuminen omaan työhönsä. Kokemus työn imusta taas kytkeytyi vahvaan sitoutumiseen työnantajaan.

Linkki kunnioittavan ilmapiirin ja työhön sekä työnantajaan sitoutumisen välillä on selvä, totesi tutkijatohtori Frank Martela.

Martela esitteli tuloksia myötätuntotutkimukseen liittyvässä kansainvälisessä seminaarissa viime viikolla.

Alustavat tulokset osoittavat, että kun myötätuntokoulutukseen osallistuu koko tiimi, sen työkulttuuri muuttuu.

Työtovereiden tarpeisiin kiinnitetään huomiota ja heidän työtään kohtaan osoitetaan arvostusta.

Joillakin työpaikoilla on näkymätön normi myötätunnon osoittamista vastaan. Asenteeseen on pystytty vaikuttamaan koulutuksilla merkittävästi. − Ystävällinen käyttäytyminen, myötätunto ja empatia ovat niitä keskeisiä mekanismeja, joilla myönteiset tunteet siirtyvät ihmisten välillä työpaikoilla, sanoi CoPassion-tutkimushankkeen johtaja, kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi.

CoPassion-tutkimus selvitti vuoden 2015 lopussa myös laajaa kuvaa myötätunnosta kansalaiskyselyllä, johon saatiin noin 430 vastausta. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa, miten työ liittyy vastaajien tärkeinä pitämiin asioihin. − Työ koetaan kutsumuksena, jopa siunauksena. Se nähtiin mahdollisuutena vaikuttaa yhteiskuntaan ja toteuttaa

itseään. Myös kiinnittyminen työyhteisöön oli yksi keskeisistä työn merkityksistä. Myötätunto on näiden näkökulmien ytimessä, Anne Birgitta Pessi sanoo.

CoPassion-tutkimushankkeessa selvitetään muutakin kuin myötätuntokoulutuksen vaikutuksia. Tarkastelussa on myös työnantajan mahdollistaman ja työajalla tehtävän vapaaehtoistoiminnan vaikutus työhyvinvointiin, työhön sitoutumiseen sekä ideoiden ja innovaatioiden siirtymiseen organisaatioilta toiselle. Näiden tutkimusosioiden tuloksia odotetaan vielä.

Vuoteen 2017 jatkuvassa Tekesin rahoittamassa monitieteisessä tutkimuksessa selvitetään, tuottaako myötätuntoinen johtaminen ja toimintakulttuuri menestystä yritykselle ja sitä kautta kilpailukykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle.

Tarkoituksena on myös tuottaa konkreettisia myötätuntoisen johtamisen työkaluja elinkeinoelämän käyttöön.

Tutkimushankkeen pääväittämä on, että organisaatioilla ja työntekijöillä on nykyään vahva tarve etsiä työlle elannon ansaitsemista syvempiä merkityksiä ja että kannustamalla ja tunnetaitoja kehittämällä päästään parempiin tuloksiin kuin piiskaamalla.

”

Ystävällinen käyttäytyminen, myötätunto ja empatia ovat niitä keskeisiä mekanismeja, joilla myönteiset tunteet siirtyvät ihmisten välillä työpaikoilla.”

Tutkimushanketta johtava kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi

JARKKO PELTOLUHTA

Kovaa dataa myötätunnosta. Hyvä meininki saa työntekijän antamaan työantajalle enemmän kuin piiskaaminen.

4

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Toimittanut: Pihla Tiihonen Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sampo Terho

Keskustelu perusarvoista on tärkeää

S

uomalainen yhteiskunta on moniarvoistunut viime vuosikymmeninä valtavasti. Vielä 80-luvulla olimme monessa suhteessa yhtenäiskulttuuri, jossa oli varsin selkeät ja nykynäkökulmasta yksioikoiset käsitykset oikeasta ja väärästä. Kirkolla (ja Raamatulla) oli merkittävä osa hyvän ja pahan määrittelyssä.

Nykyään yhteiskunta on monimutkaisempi. Internet-aikana kilpailevat aatteet, uskomukset ja uskonnot keräävät ja menettävät kannattajia nopeammin kuin koskaan. Muoti-ilmiöt ja kiinnostuksen kohteet nousevat yhdessä aamupäivässä ja unohtuvat iltaan mennessä. Myös käsitykset hyvästä ja pahasta elävät ja muokkaantuvat nopeasti.

”

Käsitykset hyvästä ja pahasta elävät ja muokkaantuvat nopeasti.

Ilmiö ei sinänsä ole uusi. Uskonnolliset ja moraaliset käsitykset ovat aina muuttuneet ja joskus nopeastikin. Jatkuvasta muutoksesta huolimatta tarvitaan jokin yleinen käsitys hyvästä ja pahasta.

Toimivalla yhteiskunnalla on arvopohja, jonka perusarvoista johdetaan hyväksyttävät toimintatavat esimerkiksi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Ilman tätä perustaa ei olisi lainkuuliaisuutta, vaan ainoastaan mielivaltaa tai korkeintaan pakotettua järjestystä.

Siksi keskustelua hyvästä ja pahasta ei myöskään saa lopettaa, niin moniarvoisia kuin olemmekin. Keskustelun mahdollistamiseksi suvaitsevaisuuden on oltava yksi arvopohjan perusta – ei minään poliittisena ohjelmana vaan keskustelukulttuurina, joka hyväksyy ja suorastaan edellyttää ajatustenvaihtoa eri arvomaailmojen välillä.

Niin kauan kuin pystymme maltillisesti keskustelemaan hyvästä ja pahasta ja muokkaamaan lakejamme keskustelun pohjalta rauhanomaisesti, meillä on yhteiskunta.

Jatkuva keskustelu voi tuntua hitaalta ja raskaalta, mutta jos menetämme keskustelukyvyn, myös sitoutuminen rauhanomaiseen vaikuttamiseen uhkaa rikkoutua. Silloin yhteiskunta hajoaa, mistä aiheutuvat ongelmat ovat pahempia kuin raskaimmankaan keskustelun sietäminen.

Perusarvojen ja ajatustenvaihdon tärkeys on hyvä muistaa erityisesti vaikeina yhteiskunnallisina aikoina.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja. sampo.terho@eduskunta.fi Sampo Terho esitellään sivulla 7.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Kampin kappeli on lähes viiden tähden paikka, kävi ilmi viime kesänä tehdystä kävijäkyselystä.

Tätä mieltä oli yli yhdeksän kymmenestä vastanneesta. Arkkitehtuuri oli tärkein syy sisällä poikkeamiseen, hiljentyminen tuli heti toisena. Valtaosa kappelin kävijöistä oli ensikertalaisia, mutta suurin osa aikoi vierailla siellä uudelleen.

Kysymys Juma kuuluu ihmisyy Ateistisen humanismin yritys irrottautua uskonnosta on epäonnistunut, sanoo teologian supertähti Alister McGrath.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Maija Saari

johti lopulta kristillisen uskon omaksumiseen.

hmiselämään kuuluvien eksistentiaalisten kysymysten pohtiminen johtaa vääjäämättä tieteellisen tiedon tuolle puolen. Siksi ateistisen humanismin haaveet uskonnottomasta maailmasta ovat auttamattoman vanhentuneita.

Tätä mieltä on Oxfordin yliopiston Andreas Idros -professori Alister McGrath, joka piti viime viikolla Helsingin yliopistossa kaksi luentoa tieteen ja uskonnon suhteesta. McGrath on teologian supertähti, jonka teokset ovat olleet kansainvälisiä myyntimenestyksiä.

– Tiede vastaa vain kysymyksiin, joihin se tietää voivansa vastata todisteiden perusteella.

Ihmisinä tarvitsemme kuitenkin vastauksia myös syvempiin kysymyksiin, joita kukaan meistä ei voi välttää, olimmepa tiedemiehiä tai emme, McGrath vakuutti.

Tieteen ulottumattomissa oleviin suuriin kysymyksiin lukeutuvat McGrathin mukaan esimerkiksi kysymykset Jumalan olemassaolosta, kosmoksen alkuperästä ja elämän perimmäisestä tarkoituksesta.

1960-luvulla Alister McGrath oli ateisti, joka halusi uskoa vain siihen, minkä tiede voi todistaa.

Tiede tarjosi kokonaisen maailmanselityksen ja uskonto näytti merkityksettömältä jäänteeltä menneisyydestä.

– Olin omaksunut maailmankatsomuksen, joka siihen aikaan näyttäytyi minulle väistämättömänä tuloksena tieteellisen metodin johdonmukaisesta soveltamisesta.

Ateismin älyllinen lumo kesti muutaman vuoden. Sitten Oxfordin yliopiston biokemian opintoihin valmistautuva McGrath tutustui tieteenfilosofiaan, ja vanhat varmuudet kaatuivat rymisten.

McGrath ymmärsi, että hänen aikaisempi varma näkemyksensä oli ollut lapsenomaista tiedeuskoa. Tieteellinen maailmankuva osoittautui monimutkaisemmaksi ja tulkinnanvaraisemmaksi kuin hän oli kuvitellut.

I

Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan Jumalan ajatteleminen, jopa kaipaaminen, on ihmiseen sisäänrakennettu ominaisuus.

Uskonnottomassa humanistisessa tiedeperinteessä taas ajatellaan, että uskonnollisuus on seurausta ympäröivän kulttuurin vaatimuksista.

McGrathin mukaan kognitiivinen uskontotiede on osoittanut, että kristillinen ihmiskäsitys on lähempänä totuutta.

Uskonnollisuus herää ihmisen luonnollisten, kulttuurista riippumattomien ajatteluprosessien seurauksena. Tämä selittää, miksi uskonto on niin yleinen ilmiö kaikissa kulttuureissa.

– Tämä ei tarkoita sitä, että uskonto on oikeassa – tai väärässäkään. Mutta tiedämme, että uskonto on meille luontaista eikä jotakin, mikä pitää asentaa meihin ulkopuolelta, McGrath sanoi.

Myös uskonnottomilla ihmisillä on McGrathin mukaan kykyjä ja taipumuksia, jotka voisivat johtaa uskonnollisuuteen, jos ympäröivä kulttuuri tarjoaisi sopivia virikkeitä. Luennollaan McGrath käytti esimerkkinä omien nuoruusvuosiensa älyllistä heräämistä, joka

”

Tiedämme, että uskonto on meille luontaista, eikä jotakin, mikä pitää asentaa meihin ulkopuolelta.”

Alister McGrath

– Paluuta ei ollut. Olin astunut ovesta, jonka olemassaolosta en ollut siihen saakka tiennyt. Koko joukko kysymyksiä, jotka olin aikaisemmin sivuuttanut merkityksettöminä, piti nyt tutkia uudestaan – mukaan lukien Jumala-kysymys.

Nuoruuden ateismin tuoman selvyyden hintana oli McGrathin mukaan usko elämän perimmäiseen tarkoituksettomuuteen ja eksistentiaalinen tyhjyys. Se ei kuitenkaan ollut ongelma, sillä nihilismin hyväksymiseen tarvittiin vain älyllistä rohkeutta.

Vähitellen usko Jumalaan alkoi kuitenkin tuntua järkevämmältä kuin ateismi.

– Ymmärsin, että tarvitsemme rikkaamman ja syvemmän näkemyksen todellisuudesta, jos haluamme tehdä oikeutta maailman monimutkaisuudelle, hän sanoo.

Uskonnon puolustaja. – Jos haluamme elää täyttä elämää, tarvitsemme enemmän kuin tieteen tarjoaman osittaisen näkökulman todellisuuteen, Alister McGrath sanoo. McGrath luennoi Helsingin yliopistossa viime viikolla.

Ateistisen humanismin yritys irrottautua uskonnosta on Alister McGrathin mukaan kestämätön, koska se yrittää kieltää ihmisyyteen luovuttamattomasti kuuluvan syvemmän merkityksen kaipuun. McGrath muistuttaa, että uskonnonvastaisuus ei kuulunut alkuperäiseen renessanssiajan humanismiin.

5

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

alasta yteen

Enemmistö ehdokkaista vihkisi nais- ja miesparit Evankelis-luterilaisessa kirkossa korkeinta päätösvaltaa käyttää kirkolliskokous, johon valitaan uudet edustajat 9. helmikuuta.

Seuraavan nelivuotiskauden suurimpiin kiistanaiheisiin kuuluu se, mitä kirkon pitäisi tehdä, kun sukupuolineutraali avioliitto­ laki astuu voimaan vuonna 2017. ­Kotimaa-lehti esitteli 14.1. ehdokkaiden mielipiteitä kysymyksestä.

Kolmasosa ehdokkaista on sitä mieltä, että kirkon pitäisi vihkiä ja siunata myös samaa sukupuolta olevia pareja. Näin vastanneista valtaosa säilyttäisi kuitenkin papeilla vapauden valita, vihkiikö nais- ja miespareja vai ei.

Vajaa kolmannes, 29 prosenttia, vihkisi ja siunaisi tulevaisuudessakin vain eri sukupuolta olevia pareja. Ehdokkaista 16 prosenttia vihkisi tulevaisuudessakin vain naisen ja miehen pariskuntia, mutta siunaisi myös nais- ja miesparien avioliittoja. Yhtä mo-

ni on valmis luopumaan kirkon vihkioikeudesta kokonaan. Siinä tapauksessa kirkko ainoastaan siunaisi sitä haluavat parit. Vähiten kannatusta sai vaihtoehto, jossa kirkko luopuisi vihkioikeudesta ja siunaisi vain naisen ja miehen pareja.

Ehdokkaat ajattelivat, että kirkon vihkioikeudesta luopuminen voisi edesauttaa kirkon ykseyttä.

Toisaalta pelättiin, että kirkkohäiden hylkäämisen jälkeen ihmisten kohtaamiset kirkon kanssa vähenisivät selvästi.

Kotimaan joulukuussa toteuttamaan kyselyyn vastasi runsas puolet kirkolliskokousvaalien yli 700 ehdokkaasta. Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.

Seurakuntien luottamushenkilöt valitsevat maallikot, papit valitsevat pappisedustajat lääninrovastin johdolla. Uuden kirkollis­ kokouksen toimikausi kestää 1.5.2016–30.4.2020.

Hautausmaille etsitään kesätyöntekijöitä Helsingin seurakuntayhtymä hakee ensi kesäksi kausityöntekijöitä hautausmailleen. Työtehtävät ovat hauta- ja puistoalueiden kunnossapitoa, viherrakentamista, siivousta ja vahtimestarin töitä.

Seurakuntayhtymä etsii tehtäviin noin 400 kausityöntekijää.

Työntekijöitä tarvitaan Hietaniemen, Malmin, Honkanummen, Maunulan, Kulosaaren ja Östersundomin hautausmaille.

Työt alkavat huhti–kesäkuussa ja kestävät 2–6 kuukautta. Alan työkokemus ja työkoneiden käyttö- ja huoltotaito katsotaan eduksi.

– Hakijoita on ollut runsaasti, viime vuonna yli 2000, kertoo seurakuntayhtymän hautaustoimen assistentti Krista Lehtonen.

Töihin otetaan yli 16-vuotiaita.

Hakea voi 7.2. saakka: mene evl.fi/ rekry, valitse avoimet työpaikat ja hae ilmoitusnumerolla 917267

Ehtookellot-messu tuomaitten tapaan lauantaisin 23.1., 13.2., 12.3. ja 16.4. klo 17 Kallion kirkossa Hämärässä kirkkosalissa soi lempeä gregoriaaninen laulu, huilu ja sello.

Voit hiljentyä, sytyttää tuohuksen, vastaanottaa siunauksen tai tulla rukoilemaan parantumisen kehään.

Musiikki, Raamatun tekstit ja lyhyt puhe johdattelevat ehtoollisen viettoon.

Vielä vuonna 1933 Yhdysvalloissa julkaistussa Humanistisessa manifestissa viitattiin arvostavasti uskon­ nolliseen humanismiin. Mutta 1970- ja 80-luvuilla syntyi uusi sekulaarin humanismin virtaus, joka halusi irtisanoutua humanismin uskonnollisista juurista.

McGrathin mukaan uskonnon­ vastainen humanismi on onnis­ tunut vain osoittamaan, että kysymys Jumalasta on yhä elin­ voimainen.

– Koska olemme ihmisiä, emme voi välttää kysymästä ­äärimmäisiä kysymyksiä.

Emme voi lakata puhumasta Jumalasta.

Teologia ja tieteellinen maailmankuva -seminaarin järjestivät kirkkohallituksen tukema Areiopagi.fi -verkkolehti, Helsingin yliopiston Järki ja uskonnollinen hyväksyntä -huippuyksikkö ja Kuopion hiippakunta.

Viime viikolla julkaistiin McGrathin viides suomennettu teos Tieteen ja uskonnon dialogi (Kirjapaja).

Monet messun teksteistä ja lauluista ovat Iona-yhteisöstä Skotlannista.

Kuoro Inna ja Juha Vintturin johdolla.

Liturgina Pirjo Kantala ym.

Tuomasmessu

Kallion seurakunta

6

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Arkkipiispa huolestui kovista arvoista Tuomiokirkon kryptan arvokeskustelussa puhuttiin maahanmuutosta ja turvapaikan­ hakijoista.

Silmästä silmään. – Minulla on ­hätä siitä, kuinka voimme todella auttaa niitä, jotka ovat henkensä hädässä lähteneet pakoon ja tulleet tänne. ­Miten jaksamme katsoa näitä ihmisiä silmien tasolta, mietti arkkipiispa Kari Mäkinen. Vieressä istui imaami Anas Hajjar.

Turvapaikanhakijoista puhuttaessa on viitattu usein turvallisuuskysymyksiin. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg muistutti, että Suomen lait koskevat kaikkia samalla tavalla.

– Turvapaikkamenettely on mielestäni valtavan hieno järjestelmä, koska jokainen hakija arvioidaan yksilönä, hän sanoi.

Himbergin mielestä Suomessa on nyt opeteltava yhteiskunnan moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta.

– Onko se arvojen kriisiä, että olemme nostaneet julkiseen keskusteluun erilaisia arvoja, joista keskustellaan? Jos on, niin tervetuloa arvojen kriisi, Himberg kommentoi.

Arvokeskustelussa nousi esiin myös viime viikkojen keskustelu naisten seksuaalisesta häirinnästä.

Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki antoi uudenvuoden jälkeen brittilehti The Telegraphille lausunnon Helsingissä tapahtuneesta naisten ahdistelusta ja totesi, että ilmiö on Suomessa uusi. Kimmo Himbergin mielestä julkinen keskustelu asian ympärillä on lähtenyt harhapoluille.

– Ei naisten ahdistelu ole Suomessa uutta. Jos kaupungilla liikkuu useamman miehen muodostamia joukkoja, jotka seuraavat ja häiritsevät nuoria naisia, se on kyllä uusi ilmiö, jota emme halua Helsinkiin, hän kommentoi.

Himberg korosti, että tapausten määrä on niin pieni, ettei niiden pohjalta voi tehdä tarkempia analyyseja, mutta tilannetta pitää seurata.

Teksti Anu Heikkinen Kuva Esko Jämsä

A

rkkipiispa ­Kari Mäkinen on huolissaan viime syksynä alkaneesta ilmapiirin kovenemisesta suhteessa turvapaikanhakijoihin ja muihin maahanmuuttajiin.

– Näyttää siltä, että hiljaa hiipien on tapahtunut ilmapiirin ja asenteiden muutos, ikään kuin ihmisiin voisi pelkän taustansa takia suhtautua epäluuloisesti. Minusta tämä on pelottava ilmiö, Mäkinen sanoo.

Turvapaikanhakijoiden määrä ei ole arkkipiispan mukaan ongelma tai turvallisuuskysymys vaan tehtävä, joka pitää hoitaa. Mäkinen toivoi suhteellisuudentajua keskusteluun ja huomautti, että Suomessa ei ole kriisiä, jota voisi verrata esimerkiksi Lähi-idän maiden tilanteeseen.

– Sekä globaalissa että historiallisessa perspektiivissä Suomi on tällä hetkellä erittäin vauras maa taloudellisista ongelmista huolimatta. Meillä on varaa auttaa tarvitsevia taustaa kysymättä, hän sanoi.

Arkkipiispa osallistui viime torstai-iltana Tuomiokirkon kryptassa arvokeskusteluun, jonka järjestivät Lännen Media, Kirkko Helsingissä ja Arvokeskustelijat ry.

Helsingin piispa Irja Askola ja metropoliitta Ambrosius

julkaisivat viime viikolla kannanoton, jossa todettiin, että kirkkojen tulee tukea muslimeja saamaan sopivia tiloja uskontonsa harjoittamiseen. Askola ei kuitenkaan tarjoaisi kirkkoja muslimien käyttöön.

Myös Kari Mäkinen korosti jokaisen oikeutta harjoittaa omaa uskontoaan.

– Uskontojen rauhanomainen rinnakkaiselo on paljon tärkeämpi viesti kuin se, että katsomme toisiamme matkan päästä kyräillen, hän sanoi.

Helsingissä vireillä olevaan suurmoskeijahankkeeseen Mäkinen ei halunnut ottaa kantaa.

Imaami Anas Hajjar totesi, että suurmoskeija on yksi monista hankkeista, joita on ollut 1990-­luvulta lähtien.

”

Suomi on tällä hetkellä erittäin vauras maa taloudellisista ongelmista huolimatta.”

Arkkipiispa Kari Mäkinen

– Nyt tilanne alkaa olla kriittinen, Hajjar sanoi viitaten kasvaneelle muslimimäärälle riittävien tilojen puutteeseen.

Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina ­Kumpula arvioi, että Suomessa eletään turvapaikanhakijoiden kasvaneen määrän myötä uutta normaalia.

Kumpula peräänkuulutti rakentavaa keskustelua, jossa vaikeita kysymyksiä ja pelkoja ei ohiteta.

Hän korosti myös sitä, kuinka tuhannet suomalaiset ovat halun-

neet auttaa turvapaikanhakijoita.

– Tämä on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä arvoviesti.

Vuoden 2015 pakolaisnainen Therese Ngouth arvioi, että parasta kotouttamista ovat ihmisten väliset kohtaamiset ja se, että turvapaikanhakijoille järjestetään mahdollisuuksia työskennellä.

– Sopeutumisen pitää olla kaksisuuntaista, niin että kaikki opimme toisistamme. Lisäksi tarvitaan sitä, että luotetaan viranomaisiin ja Suomen lakiin, hän sanoi.

Suurmoskeijan valmistelu hiertää välejä

S

uurmoskeijan valmistelussa mukana olevan kristillisen Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n hallitus repeilee. Kymmenjäsenisestä hallituksesta neljä kertoi Kirkko ja kaupungille eronneensa tehtävästään.

He eivät halua esiintyä nimillään.

Erojen osasyynä on Helsingin suurmoskeijahanke, johon suunniteltu arabirahoitus on herättänyt arvostelua julkisuudessa.

– Uskontojen väliseen dialogiin keskittyneelle hyvin pienelle yhdistykselle suurmoskeija vaikuttaa yksinkertaisesti liian isolta palal-

ta, arvioi eräs entinen FOKUS ry:n hallituksen jäsen.

Hänen mielestään moskeija­ hanketta ei alun alkaenkaan suunniteltu arvioimalla puhtaalta pöydältä, mitkä tahot siihen olisi saatava mukaan.

– Näytti siltä, että suurmoskeijan rahoitus perustui sattumanvaraisesti jo olemassa oleviin tuttavuuksiin, joita hallituksen puheenjohtaja Ilari Rantakari oli solminut pitkän diplomaattiuransa aikana. Kaikki eivät ole voineet enää seistä tämän toiminnan takana.

Viime toukokuussa Koti­maa24.fi kertoi, että suurmoskeijan suunnitteluun on osallistunut myös

Jarkko Peltoluhta

Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n hallituksen jäseniä on eronnut.

Helsingin Diakonissalaitos kutsuttuna asian­tunti­jana.

– Enää siitäkään ei ole kuulunut mitään.

Eräs hallituksesta eronnut ajattelee, että moskeijahankkeita on edistettävä voimakkaasti, jotta Suomen muslimien uskonnonvapaus toteutuisi. Kritiikin kohteena ovat menettelytavat.

– Haluan todella edistää moskeijoiden rakentamista Suomeen.

Mutta FOKUS ry:n sekava ja ­epäavoin toiminta ei ole se tapa, jolla haluan edetä. Se on mielestäni todella ongelmallinen, hän sanoo.

Muiksi hallituksesta eroamisen syiksi mainittiin haastatteluissa aikapula, henkilökohtaiset syyt sekä tyytymättömyys hallituksen kokoustekniseen toimintatapaan.

– Minulla ei ollut riittävästi aikaa perehtyä niihin asioihin, joita hallitus käsitteli, sanoo useampi-

Keinolla millä hyvänsä? Jotkut FOKUS ry:n hallituksen entiset jäsenet pitävät moskeijaa tärkeänä, mutta sen edistämisen tapoja ongelmallisina.

kin entinen hallituksen jäsen.

– Itse olisin toivonut kokouksiin enemmän selkeyttä. Myöskään hallituksen kokousten pitäminen sähköpostilla ei sopinut minulle, sanoo yksi.

FOKUS ry:n hallituksen puheenjohtajan Ilari Rantakarin mukaan hallituksen jäsenten vaihtumisessa ei ole mitään poikkeuksellista.

– Ihmisten elämäntilanteet muuttuvat joskus nopeastikin.

Monet esimerkiksi muuttavat toiselle paikkakunnalle, mikä saattaa pakottaa karsimaan luottamustoimia, Rantakari sanoo.

– Aikataulusyistä meillä on välillä haaste saada kokous päätösvaltaiseksi, ja silloin tällöin joudumme turvautumaan sähköpostikokouksiin, jotka ovat järjestömaailmassa tavallisia.

Juhani Huttunen

7

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Korrektisti epäkorrekti Kansanedustaja Sampo Terho juo viskejä ja uskoo, että kirkon tehtävä ei ole maailmanparannus vaan sielunpelastus.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Matti Karppinen

”

V

iinit tulisi vapauttaa myyntiin päivittäistavarakauppoihin. Suurin osa suomalaisista on alkoholin kohtuukäyttäjiä, joiden tarpeettoman holhoamisen on loputtava.”

Sitaatti on kansanedustaja Sampo Terhon julkisesta Facebook-profiilista.

Pari viikkoa sitten Terho pani seinälleen linkin Iltalehden juttuun kyselystä, joka tehtiin eduskuntaryhmien puheenjohtajille viinin tuomisesta ruokakauppoihin. Kun vihreillä ja kokoomuksella ei vielä ole selvää kantaa, perussuomalainen Terho oli kyselyn ainoa, jonka mielestä viinit pitäisi saada maitokauppaan.

Tosin entinen europarlamentaarikko Terho ei itse huljuttele viinejä.

– Perussuomalaiset ruokatottumukset eivät Brysselissä hävinneet mihinkään. Kertaakaan en syönyt simpukoita enkä juonut aterialla viiniä, hän sanoo.

Tämä johtuu siitä, että Terho on viski- ja olutmiehiä. Ja hän herättää ennakkoluuloja.

– Kai sinä murskaat hänet niin kuin maustepippurin morttelissa, evästi eräs toimittaja kuultuaan, että Terhosta tulee kolumnistiesittely Kirkko ja kaupunkiin.

Runsaslumiset pakkastalvet, Tähtien sota, pöytäroolipelit. Nämä ovat 1980-luvulla varttuneille tuttua kuvastoa.

Sampo Terho sai niin sanotusti hyvän kasvatuksen. Hän luki J.R.R. Tolkienia ja kävi pianotunneilla. Myöhemmin siitä oli se hyöty, että koskettimista sai tarvittavat äänet kolmen soinnun rock’n rolliin. Terho on tehnyt biisejä bändille, jossa hän soittaa rumpuja.

Lapsuusmuistoissa YYA-Suomi hahmottuu niin hyvässä kuin pahassa suljettuna maana.

– Jos olisin saanut äänestää EU-kansaäänestyksessä 1994, olisin äänestänyt kyllä. Silloin tuntui, että vihdoinkin pääsemme länteen, pois Venäjän ikeen alta, Terho sanoo.

Tosiasiassa näin oli jo tapahtunut. Kommunismi ja Suomen vienti Neuvostoliittoon olivat jo romahtaneet. EU lisäsi kansainvälisyyttä, mikä tarkoitti avoimuutta, joka merkitsi liikkuvuutta – viime kädessä maahanmuuttoa. Se Terhoa hiertää.

– Monikulttuurisuudesta puhuttiin oikeastaan vuoteen 2008 asti juhlapuhesävyyn pelkkänä rikkautena, johon ei liity mitään ongelmia. Se ärsytti. Koko keskustelua hallitsi yksi ääripää, joka myi kansalaisille hyvin epämääräistä monikulttuurisuusideologiaa, Terho sanoo.

Kesällä kammoksuttiin perussuomalaista Olli Immosta. Joulun alla kohahdutti pariinkin otteeseen Laura Huhtasaari. Ennen heitä vihattiin Jussi Halla-ahoa ja puolueesta erotettua James Hirvisaarta. Perussuomalaiset kulkee kohusta toiseen, mutta Sampo Terho ei ole sekaantunut yhteenkään niistä. Perussuomalaisena hänen on kuitenkin puolustettava puoluettaan.

– Me olemme edelleen melko uusi puolue ja sen vuoksi tarkemmassa syynissä kuin muut. Muiden kohdalla ei kysellä yhtä tarkasti. Olemme myös tietoisesti halunneet venyttää poliittisen korrektiuden rajoja. Lisäksi puhumme sellaiseen sävyyn, johon suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa ei ole totuttu. Kun sanoo kovasti, pitää myös itse kestää palautetta, Terho sanoo.

– Oikeistolainen ääriajattelu ei mahdu puolueeseemme.

Suomessa se on ylipäänsä hyvin pieni ilmiö.

– Viimeisen puolen vuoden aikana on kuitenkin otettu tässä asiassa takapakkia. Vihanlietsonnalla on ollut nyt otollinen hetki. Ainoa tie tästä ulos on se, että demokraattinen järjestelmä itse ratkaisee kriisin, hän sanoo.

Myös kohutut rasistiset kansalaispartiot ovat Terhon mielestä harmillinen ilmiö.

– Poliisin tehtävät eivät kuulu kansalaisille, mutta jos tavalliset kansalaiset haluavat kulkea kaduilla ja ilmoittaa

Selityksen paikka. Kansanedustaja Sampo Terhon puolue kelluu otsikoissa kohusta toiseen. – Me olemme edelleen melko uusi puolue ja sen vuoksi tarkemmassa syynissä kuin muut, hän sanoo.

havainnoistaan poliisille, se on tietysti sallittua. Sen sijaan rasistisia tai väkivaltaisia partioita ei Suomessa kaivata.

Perussuomalaiset esittelee itsensä ”kristillissosiaaliseksi” liikkeeksi. Sampo Terho käy silloin tällöin evankelisen liikkeen messuissa Pyhän Sydämen kappelissa Kalliossa.

– Opiskeluaikoina ystäväni sanoi, että kirkon tehtävänä ei ole luoda parempi yhteiskunta. Kirkon tärkein tehtävä on sielun pelastus. Ajatus tuntui silloin minusta pahalta, mutta sitten kun sen hyväksyin, se antoi rauhan.

Kuka olet?

Olen perussuomalainen kansanedustaja, Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.

Mitä teet?

Rakennan Suomen, suomalaisten ja suomalaisuuden tulevaisuutta.

Miten asut?

Kerrostalossa Töölössä vaimon ja tyttären kanssa.

Mottosi?

Se on mahdollista.

Kirkko ja kaupungin kolumneissaan Terho kaavailee filosofoivansa.

– Esimerkiksi hyvän ja pahan ongelma on kiinnostava. Kun yhteiskunta moniarvoistuu, kaikki eivät jaa samaa käsitystä hyvästä ja pahasta, hän sanoo.

Tämä taas merkitsee, että kun ihmisten käsitykset arvokkaista päämääristä ovat ristiriidassa, kaikkien yhteinen pinta-ala pienenee.

– Poliitikkona en voi puolustella lakialoitetta siteeraamalla Raamattua. Silti lakeja säädetään aina joltain arvopohjalta. Kun astun eduskuntasaliin, en voi jättää arvomaailmaani naulakkoon.

8

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi Eeva Mehto

Julkiset saunat ovat nousussa. Myös asuinkerrostaloissa ollaan taas siirtymässä yksityissaunoista yhteissaunoihin.

Kaupungin kasvo: Raija Sipilä

Teksti Topias Haikala Kuva Esko Jämsä

Kotoutuminen alkaa kielestä Eläkkeellä oleva kielten opettaja Raija Sipilä toivottaa tervetulleeksi jokaisen tulijan ja kyselee pikaiset kuulumiset. Helsinkiläisellä Familia clubilla on alkamassa maahanmuuttajille tarkoitettu keskustelupiiri.

Tänään paikalla ovat albanialaiset Odison ja Leko, eteläkorealainen Kyunghee, intialaiset Aditya ja Dada, syyrialainen Mohammed sekä venäläiset Alexander ja Rita. Joskus mukana on ollut kerralla jopa 19 suomen kielen opiskelijaa.

Sipilä heijastaa piirtoheittimellä seinälle piirroksia sekä niitä selittäviä tekstejä. Keskustelu alkaa heti vilkkaasti. Tunnelma on energinen ja vapautunut. Oppilaat tapailevat sanoja, uskaltavat yrittää ja erehtyä.

Sopeutuminen uuteen maahan, kieleen ja kulttuuriin ei tapahdu hetkessä. Familia club kokoaa yhteen monikulttuurisuudesta kiinnostuneita ihmisiä ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen.

Tässä ryhmässä keskustellaan suomeksi kotoutumisen kannalta olennaisista asioista: ajankohtaisista tapahtumista, juhlapäivistä ja suomalaisista merkkihenkilöistä...

– Olen nähnyt tunneillani eri-ikäisiä maahanmuuttajia ja pakolaisia, joille yhteistä on voimakas halu oppia suomea, löytää paikka yhteiskunnassa ja tulla hyväksi veronmaksajaksi, Raija Sipilä kertoo.

– Tärkeintä on, että opiskelija tuntee itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin hän on.

Leko on ollut Suomessa vasta kaksi kuukautta, Rita jo vuosia ja muut siltä väliltä, joten keskustelijoiden suomen kielen ymmärrystasot vaihtelevat suuresti.

Raija sanoo nauttivansa vapaaehtoistyöstä. Oppilaat ovat tyytyväisiä ja tulevat mielellään opiskelemaan. On myös palkitsevaa, kun ympärillä on eri-ikäisiä ja eri kansallisuuksia edustavia ihmisiä.

Saunojen Helsinki muuttuu

– Nämä ovat ystäviäni. Minulla on ollut ilo tavata hyviä ihmisiä.

– Olen kielten lisäksi opiskellut sosiologiaa, kasvatustiedettä ja filosofiaa, jotka tietysti omalla tavallaan avartavat mieltä.

Raija kiittää myös hyvää kotikasvatustaan. Hän sai jo lapsena oppia, että kaikkia ihmisiä kunnioitetaan ja kaikki ovat arvokkaita. Ainoana lapsena Helsingissä kasvaneen tytön elämän tekivät onnelliseksi myös kesät mummolassa Hämeessä, jossa oli useampi sukupolvi läsnä.

Opintojensa jälkeen Raija Sipilä toimi kielten opettajana peruskoulussa sekä Helsingin yliopistossa. Kun Familia club etsi maahanmuuttajille suomen kielen opettajaa, hän sai paikan. Familian kautta löytyi myös tie Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijäksi, samaan tehtävään.

Rita näyttää mukanaan tuomaa sanomalehtileikettä, jonka otsikkoa ei ole ymmärtänyt. ”Röyhkeä huijari söi ravintolan piikkiin”.

– Mikä on piikki, Rita kysyy.

Opettaja selittää, ja muu ryhmä kuuntelee uteliaana.

Aina keskustelutuntien jälkeen kokoonnutaan vielä pariksi tunniksi keittiönpöydän ympärille kahville. Puheensorina jatkuu.

Puhutaan perheistä, opiskeluista, töistä ja kotimaahan jääneiden sukulaisten ikävästä. Lopuksi joogaopettaja Juba keventää tunnelmaa ja innostuu opettamaan kehon joustavuutta kehittävää intialaista tanssia. Kaikki liittyvät mukaan.

– Liikunta on hauskaa, ja uskomme sen myös nopeuttavan kielen oppimista, Sipilä kertoo.

P.S.

Asun vanhassa kerrostalossa Helsingissä.

Teen väitöskirjaa Englannin vanhasta runoudesta ja siinä esiintyvistä sanapareista.

Tärkeää on rakastaa lähimmäistä. Tämä viisaus voisi tuoda maailmaan rauhan.

Eeva Mehto

M

annerheimintie 12:n kellarissa on jotain, mitä ei arvaisi. Katutasoon avattiin vuonna 2013 Suomen ensimmäinen Burger King -pikaruokala. Viime vuoden lopulla kellariin avattiin Burger King -sauna.

– Idea lähti siitä, kun keskustelimme ravintolapäällikön kanssa, mitä tekisimme ravintolan kellarissa olevalle saunalle. Sauna oli päivitettävä, ja ravintolapäällikkö ehdotti, että tehdään siitä Burger King -sauna, kertoo ketjujohtaja Mikko Mollberg.

Burger King -saunan idea kävi toimitusjohtajalla ja sai vihreää valoa. Sisustussuunnittelija Teuvo Lomanin uudistama sauna ei kumartele perinteille. Pirteästi ravintolan teemaväreillä maalatussa löylyhuoneessa on 48-tuumainen televisio. Oleskeluhuoneessa on Playstation 4, ja olutta ja hampurilaisia voi tilata.

Eikö hampurilaisen syöminen saunassa ole vähän ällöä?

– Eihän sitä kukaan saunassa syö, Mollberg naurahtaa.

Hampurilaissauna ei ole Helsingin sauna­ skenen ainoa uutuus. Vuosien tauon jälkeen myös julkiset saunat ovat tekemässä paluuta.

Sodan jälkeinen aika oli helsinkiläisten citysaunojen kukoistuksen aikaa. 1940-luvulla yleisiä saunoja oli yli 120. Monen kodin peseytymismahdollisuudet olivat heikot, ja sauna oli ennen kaikkea pesupaikka.

Kun kaupungin laitamille alkoi kohota lähiöitä, uusiin kerrostaloihin rakennettiin talokohtaisia saunoja, ja julkisten saunojen määrä romahti. 1980-luvulla yleisiä saunoja oli enää alle 10 ja vuonna 2015 neljä. Löylyä piiskaavat sedät ovat paenneet uimahallien saunoihin parantamaan maailmaa.

– Yleisten saunojen kulttuuri on taas heräämässä, toteaa yrittäjä ja vihreiden kansanedustaja Antero Vartia.

Vartia on yhdessä näyttelijä Jasper Pääkkösen kanssa rakennuttamassa Hernesaaren rantaan Löyly-nimistä sauna- ja ravintolakeskusta. Paikan pitäisi aueta kesällä. Hernesaaressa käy vuosittain yli 400 000 risteilymatkustajaa, ja kaupunki pohti, miten aluetta voisi elävöittää.

– Hanke tuli vastaan pari vuotta sitten, ja minä tartuin ruoriin. Minua kiinnostaa saada aikaan asioita, jotka kiehtovat ja innostavat ihmisiä. Näin tässä valtavan potentiaalin, Vartia kertoo.

– Sauna on Suomen vahvin brändi, ja sitä pitää tarjota turisteille, mutta ennen kaikkea teemme saunaa kaupunkilaisille.

Löyly-keskukseen tulee kolme puulämmitteistä saunaa, joista yksi on savusauna. Löylyhuoneista on ikkunat merelle.

– Kävijäkapasiteettia pitää vielä haistella, mutta useita kymmeniä mahtuu saunomaan kerralla.

Vartia uskoo, että yleinen saunakulttuuri on lähtenyt nousuun yksinkertaisesti siksi, että uusia julkisia saunoja on alettu rakentaa.

Tarjonnan myötä innostus kasvaa. Sauna on Vartian mielestä ennen kaikkea kohtauspaikka.

– Meillä on vakaa pyrkimys järjestää myös sekasaunavuoroja, joissa ollaan uimapuvut päällä. Pariskunnatkin voivat saunoa yhdessä.

Ostarilla tavataan 2/10 Munkkivuori

9

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Klassikko. Ilmar Metsalo ja Panu Haavisto saunovat Kotiharjun ­Saunalla ensimmäistä kertaa.

– Olemme halunneet ottaa kantaa, koska yhteissaunat ovat ekologisempia, Helander toteaa.

Kyse on kuitenkin muustakin. Monet ha­ luavat mieluummin saunoa yhteissaunassa ja ottaa oman saunan tilalle vaikka vaatehuoneen.

– Yhdessäolon kulttuuri on muuttumassa.

Yhä on myös niitä, jotka haluavat mennä itsek­ seen lauantai-iltana saunaan, mutta muitakin tapoja on noussut rinnalle, Helander kertoo.

Myös hän nostaa esimerkiksi uudet julkiset saunat.

– Helsinkiin on tulossa hurja määrä kiinnos­ tavia julkisia saunoja, sekä kantakaupunkiin että laitamille.

Yksi kantakaupungin kiinnostava ­uutuus on vuonna 2013 Merihaan rantaan avat­ tu Kulttuurisauna, mutta siitä on parempi olla hiljaa.

Kulttuurisauna vetää nelisenkymmentä ihmistä, talvella pääsee avantoon ja kiuas läm­ mitetään ekologisesti puupelleteillä. Saunaa pyörittävä arkkitehti Tuomas Toivonen ei kuitenkaan halua kertoa enempää.

– Paikka on pieni, eikä näkyvyys sisällä mi­ tään positiivista. Ongelma on se, että meillä on liikaa kävijöitä, Toivonen kertoo.

Myös kerrostalosaunominen on mur­ roksessa. Viime vuosikymmeninä pääosaan uusista kerrostaloasunnoista on rakennettu oma sauna. Nyt tilanne on muuttumassa, ja kerrostalojen yhteiset saunat ovat taas astu­ massa huoneistosaunojen edelle.

– Aiemmin rakentajat halusivat laittaa kaikkiin uusiin asuntoihin saunan. Se oli sta­ tusjuttu ja sen kuviteltiin lisäävän asunnon

”

Yleisten saunojen kulttuuri on taas heräämässä”

Yrittäjä ja vihreiden kansanedustaja Antero Vartia

arvoa, kertoo yliarkkitehti Henna Helander Helsingin Rakennusvalvontavirastosta.

Niin ei enää ole. Nyt Helsinkiin valmistu­ vissa kerrostaloissa voi olla oma sauna joka toisessa tai kolmannessa huoneistossa. Myös ­Rakennusvalvontaviraston viime kesänä jul­ kaisema ohje kehottaa suosimaan huoneisto­ kohtaisten saunojen sijaan talokohtaisia ­saunoja.

Jutussa on käytetty lähteenä Ylen artikkelia Viinassa marinoituja omenoita ja venäläistä saippuaa – muistoja yleisistä saunoista.

Kaupungilta bongattua

Lähetä kuva: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Airi Tuomikoski

Amerikan malliin

Anu Heikkinen

Suomen vanhimman ostarin pihalla Munkki­ vuoressa temmeltävät vastaan 11-viikkoiset veljekset Väinö ja Eddie. Pakkohan näitä kavereita on jäädä jututtamaan.

Mistäs pojat ovat tulossa?

– Kävimme eläintarvikeliikkeessä ostamas­ sa koiranruokaa. Pennut ovat ensimmäistä kertaa ostoksilla mukana. Yli tunti on men­ nyt, kun kaikki haluavat tulla moikkaamaan, labradorinnoutajien emäntä Maiju Turtiainen nauraa.

Helsingin poliisissa työskentelevä Turtiai­ nen asuu koirineen aivan ostarin naapurissa Ulvilantiellä. Ostarin palveluihin kuuluu yli kolmekymmentä yritystä. Isojen ruokakaup­ pojen rinnalla toimii ravintoloita, kampaamo­

Vuonna 1928 auennut puulämmitteinen Kotiharjun Sauna on yksi vanhan helsinkiläi­ sen saunakulttuurin säilyneitä helmiä. Valtava kiuas lämpenee metrisillä koivuhaloilla, ja ukot istuvat puku- ja oleskeluhuoneessa lukemassa lehtiä ja pelaamassa shakkia.

Panu Haavisto ja Ilmar Metsalo sauno­ vat Kotiharjussa ensimmäistä kertaa.

– Minun oli täällä pitänyt käydä jo jonkin ai­ kaa, mutta kun on sauna kotona, niin ei välttä­ mättä tule lähdettyä maksamaan yli kymmentä euroa siitä, että käy jossain muualla, Metsalo selittää.

– Kyllä täällä tunnelmaa on! Selvästi on kan­ ta-asiakkaansa, mutta kuitenkin erilaista po­ rukkaa aika paljon. Oli mielestäni oikein hyvät löylyt, Haavisto toteaa.

ja, apteekki, lääkärikeskus ja musiikkikoulu.

– Parasta on, että ostari on niin lähellä ko­ tia. Täältä saa kätevästi hankittua päivittäiset ruokatavarat, Turtiainen sanoo.

Amerikkalaisten ostoskeskusten malliin ra­ kennettu Munkkivuoren ostoskeskus avattiin vuonna 1959. Museovirasto on luokitellut sen suojelukohteeksi. Ostari liittyy myös Helsin­ gin metron historiaan, sillä sinne kaavailtiin metrolinjaa 1960-luvun alussa. Lipunmyynti­ halliksi aiotussa tilassa toimii nykyään Alko.

– Ostari on aika sympaattinen paikka, jossa on aina porukkaa liikkeellä. Hauskaa, että se on säilynyt toimivana näin pitkään, Maiju Turtiainen tuumii.

Anu Heikkinen

Vielä virtaa. Airi Tuomikoski kuvasi Vanhankaupunginkosken putouksen kylmänä pakkaspäivänä.

Lähetä sinäkin ajankohtainen vaakakuva Helsingistä tälle palstalle!

10

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Toimittanut: Marjo Kytöharju Sähköposti: marjo.kytoharju@kirkkojakaupunki.fi

Sanojen kehrääjä Emmi Itärannan mielestä kirjoittaminen on käsi­työ­ läisammatti. Hänen uusimman romaaninsa päähenkilö on kutoja.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Matt Bristow

E

ntä jos unien näkeminen olisi kiellettyä? Se kysymys antoi tarinalle suunnan, jota kohti kulkemalla syntyi Emmi Itärannan toinen romaani Kudottujen kujien kaupunki (Teos 2015). Romaanin päähenkilö, unia näkevä kutoja Eliana, elää tiukasti eristetyllä Saarella, jota kasvoton diktatuuri Neuvosto hallitsee rautaisella otteella.

Miksi unennäkijöitä vainotaan?

– Unissa on kyse vapaudesta olla muuta kuin yhteiskunta käskee, niissä on vapaus ajatella itse. Se on uhka yhteiskunnan vallanpitäjille, Itäranta kuvailee.

Itärannan romaanin maailmaa kannattelee naispuolinen jumala Kutojaneitsyt, joka kätkee ja paljastaa kasvonsa kuunkierron vaiheissa.

– Romaanissa Neuvosto on ottanut uskonnon paikan, niin kuin diktatuureissa usein käy. Sitä ennen on kuitenkin ollut jotakin. Kutojien työn taustalla on uskonnollinen rituaali, jonka merkitys on ajan kuluessa kadonnut.

– Fantasiakirjallisuuden maailmoissa uskonnollisuus on usein tärkeässä roolissa. Jos uskontoa ei ole, kirjoittajan pitää ainakin selittää, miksi niin on.

Ihan mahtava lukukokemus, vaikka olikin fantasiaromaani! Niin on moni kriitikko ja kirjabloggaaja todennut Emmi Itärannan romaaneista. Onko fantasiakirjallisuuden lajista enemmän haittaa kuin hyötyä?

– Aloitan aina tarinasta, en lajista. Laji on minulle työväline, ei raja-aita, joka määrittää, mitä saan kirjoittaa. Kun tuntee lajin piirteitä, niitä voi vahvistaa tai rikkoa.

Kudottujen kujien kaupungista löytyy yksi suomalaisen

kirjallisuuden ensimmäisiä intersukupuolisia hahmoja. Intersukupuolisten ihmisten kehossa, etenkin sukuelimissä, on sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä. Romaanin henkilöhahmo on ollut onnekas, sillä hänen maailmassaan intersukupuoliset vauvat tapetaan yleensä heti syntymän jälkeen Neuvoston käskystä.

– Intersukupuolisuus poikkeaa normista. Neuvoston logiikka on, että jos joku poikkeaa totutusta, hänet pitää rajata pois.

Itäranta mietti pitkään, onko hänellä ylipäätään oikeutta kirjoittaa intersukupuolisesta ihmisestä, koska hän ei ole itse intersukupuolinen.

– Päätin, että on, pelkästään jo siksi, ettei intersukupuolisia henkilöhahmoja juuri ole. Perinteisessä fantasiassa on ollut tilaa vain valkoisille heteroille, mutta minulle on tärkeää, että fantasiamaailmaan mahtuu monenlaisia identiteettejä.

Emmi Itärannan esikoisteos Teemestarin kirja sekä Kudottujen kujien kaupunki ovat punoutuneet rinnan kahdella kielellä, suomeksi ja englanniksi. Uudemman romaanin englanninkielinen versio ilmestyy alkuvuodesta.

Itäranta kirjoittaa tekstipätkän ensin suomeksi, sitten editoi ja kirjoittaa englanniksi.

– Kahdella kielellä kirjoittaminen hioo tekstiä. Se pakottaa minut tarkentamaan, mitä haluan sanoa yksittäisellä lauseella tai kohtauksella. En ajattele, että käännän kirjan englanniksi, vaan käytän molempia kieliä työvälineinä.

Kun Itäranta puhuu tekstistä, hän puhuu siitä kuin seppä miekasta tai savenvalaja ruukusta. Hän ei pidä itseään käsityöihmisenä, koska ei kudo, virkkaa tai askartele. Mutta tekstin ääressä hänen kätensä tietävät, mitä tehdä.

– Kirjoittaminen on pitkälti käsityöläisammatti. Se on kuin mutkikkaan vaatteen tekemistä. Tietyt työvaiheet on käytävä läpi, oikopolkuja ei ole. On tehtävä kaavat, leikattava kangas ja ommeltava yhteen.

Kirjoittamista voi Emmi Itärannan mielestä myös opettaa ja oppia.

– Suomessa elää sitkeästi myytti pystymetsästä tulevasta luonnonnerosta, joka kirjoittaa mestariteoksen. Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ainahan suomalaiset kirjoittajat ovat olleet jollain tasolla oppineita.

Itäranta itse imi tärkeimmän kirjoittajaoppinsa Canterburyssa sijaitsevassa Kentin yliopistossa, jonka luovan kirjoittamisen ohjelmaan hän suuntasi kyllästyttyään silpputyöelämään Suomessa.

Opintojen lopputyönä syntyi teksti, joka muovautui Teemestarin kirjaksi, ja Canterburysta tuli Itärannan kotikaupunki.

Itäranta on asunut Englannissa kahdeksan vuotta. Hänestä jokin on nyrjähtänyt Suomessa sinä aikana.

– Minua järkyttää eniten se, miten väkivaltaisista uhkauksista, joita olisi kymmenen vuotta sitten pidetty mahdottomina, on tullut normaalia arkipäivää. Toisaalta se, mitä tapahtuu Suomessa, heijastaa sitä, mitä tapahtuu kaikkialla maailmassa.

Itäranta ihmettelee sisäänpäin kääntynyttä rajat kiinni -puhetta. Siitä on tullut totta hänen romaanissaan, jossa Neuvosto ei päästä ketään Saarelle eikä sieltä pois.

– Aivan kuin yhden maan voisi eristää muusta maailmasta. Romaanissa se on mahdollista, todellisuudessa ei.

Punanenäiset klovnit esittävät klassikkoteoksen Red Nose Company esittää Ilmari ­K iannon teosta Punaista viivaa Teatteri Avoimissa ovissa perjantaista 22.1. lähtien. Miksi kyseinen klassikko nähdään kahden klovnin esittämänä, näyttelijä Timo Ruuskanen?

– Klovniryhmämme pyrkii tekemään esityksiä, joissa on sisältöä. Mietin näyttelijä Tuukka Vasaman kanssa, mikä ihmisiä pohdituttaa tässä maailmassa. Innostuimme ­Kiannon Punaisesta viivasta, koska se on syviä pohjavireitä sisältävä tragedia, jolla klovnit voivat leikkiä ja tehdä hauskaa. Kianto tuntui myös taiteilijana hengenheimolaiselta, sillä hän kirjoitti elämästään itseään säästämättä. Klovnit puolestaan kertovat aina jotain omasta itsestään.

Voisiko joku kokea esityksen rienaavana?

– Mehän olemme Kiannon faneja, ja missionamme on kertoa, miten mahtava taiteilija hän on ollut. En usko, että hän olisi kokenut tätä rienaavana. Punainen viiva on hurjan runollinen, ja se on todella ajan-

kohtainen tänä päivänä. Klovnit pystyvät yhdistämään entisen ja nykyisen ajan, koska he tarkastelevat asioita etäältä, klovnin silmin, jolloin nauru ja itku ovat lähellä toisiaan. ­Kiannon vaikuttava elämäntarina kulkee myös rinnalla esityksessä.

Miten Punainen viiva tulee lähelle tätä päivää?

– Äänestämisestä ja politiikasta kertova teos sisältää suomalaisen vihapuheen historiaa. On hämmentävää, miten samanlaisia ihmisten tuntemukset ovat olleet 1900-luvun alussa kuin tässä ajassa. Nyt esiin pullahtanut vihapuhe ei siis ole uusi ilmiö vaan se on liittynyt pitkään suomalaisen politiikan retoriikkaan. Pohdimme esityksessä huumorin keinoin muun muassa sitä, voiko politiikalla vaikuttaa ja tehdä maailmasta paremman.

Sen on ohjannut Otso Kautto, joka ohjasi myös edellisen, Kari Hotakaisen romaaniin perustuneen Juoksuhaudantie-esityksemme.

Marjo Kytöharju Lisätiedot: www.rednose.fi

Tärkeä viiva. Klovnit Mike (Tuukka Vasama) ja Zin (Timo Ruuskanen) tuovat näyttämölle Ilmari Kiannon Punaisen viivan.

Tero Ahonen

Miksi?

11

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

”

Fantasiakirjallisuuden maailmoissa uskonnollisuus on usein tärkeässä roolissa. Jos uskontoa ei ole, kirjoittajan pitää ainakin selittää, miksi niin on.”

Tästä todellisuudesta. – Vaikka fantasiakirjallisuudessa luodaan toisia maailmoja, niiden täytyy heijastaa meidän maailmaamme. Muuten kirjoittamisessa ei olisi mitään mieltä, sanoo Englannissa elävä ja kirjoittava Emmi Itäranta.

Yrittäjältä vaaditaan kovaa luonnetta ELOKUVA Talvivaaran kaivoksen koukeroihin voi tutustua fiktiivisen elokuvan muodossa.

Aleksi Salmenperän ohjaamassa ja Pekko Pesosen käsikirjoittamassa Jättiläisessä on trillerimäistä ainesta, mutta erityisen kiinnostavaa on, että elokuva perustuu todellisiin tapahtumiin.

Jättiläisen fiktiivisenä päähenkilönä on nuori ja eteenpäin pyrkivä Jussi (Joonas Saartamo). Hän saa virkamiehen pestin Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta, joka oikeasti myönsi Talvivaaralle ympäristöluvan. Myös viraston muut virkamiehet ovat keksittyjä hahmoja.

Jussi epäröi aluksi saatuaan tehtäväkseen Kainuuseen perustettavan jättimäisen nikkelikaivoksen ympäristöluvan käsittelemisen. Kaivoksessa on lisäksi tarkoitus käyttää uutta bioliuotusmenetelmää mineraalien keräämiseen. Kaivoksen omistaja Pekka Perä (Jani Volanen) kuitenkin jyrää hanketta eteenpäin, ja Jussin esimies Raimo (Peter Franzen) antaa ymmärtää, että vaihtoehtoa ei ole.

kirpaisevan kuvan härkäpäisestä yritysjohtajasta, jonka suuruudenhulluudella ei tunnu olevan rajaa ja joka ei pysty tunnustamaan kaivoksen toiminnassa tehtyjä virheitä.

Ketään ei silti saada syytteeseen lahjonnasta tai muusta laittomuudesta. Ja Talvivaaran tarina jatkuu.

Kuulustelu. Joonas Saartamo näyttelee virkamiestä, joka joutuu pakon edessä myöntämään ympäristöluvan Talvivaaran kaivokselle.

Elokuva kuvaa Talvivaaran vaiheita ympäristöä pilaavine kipsisakka-allasvuotoineen, mutta erityisesti nousee esiin prosessiin liittynyt korruptio. Päätöksiä rahoituksesta ja ympäristöluvista tehdään poliitikkojen ja virkamiesten hyvä veli -kerhoissa, ku-

ten metsästys- ja lätkäporukoissa, ja todelliset asiantuntijat jäävät sivuun. Tässä pelissä Jussi ahdistuu ja marssii lopulta poliisin puheille.

Joonas Saartamo onnistuu tekemään roolihahmostaan uskottavan. Jani Volanen puolestaan luo

ELOKUVA Apple-yhtiön karismaattisesta perustajasta Steve Jobsista on tehty toinen elokuva lyhyen ajan sisällä. Danny Boylen ohjaamaan elokuvaan on tehnyt Aaron Sorkin käsikirjoituksen Walter Isaacsonin kirjoittaman elämäkerran pohjalta.

Samaiseen elämäkertaan perustui myös Joshua Michael Sternin Jobs-elokuva yli pari vuotta sitten.

Boylen Steve Jobs -elokuva kertoo miehen elämästä ja urasta kolmen tärkeän tuotelanseerauksen kautta. Jobs, jota näyttelee Michael Fassbender, nähdään jokaisella kerralla markkinointitilaisuuden takahuoneessa kiistelemässä eri henkilöiden kanssa. Henkilöt ovat Applen markkinointijohtaja (Kate Winslet), Applen toinen

perustaja Steve Wozniak (Seth Rogen), toimitusjohtaja John Sculley (Jeff Daniels), tuotekehitystiimin jäsen Andy Herzfeld (Michael Stuhlbarg) ja entinen tyttöystävä Chrisann Brennan (Katherine Waterston).

Kaiken hypetyksen keskellä kulisseissa taistellaan Applen johtamisesta, tuotteen ominaisuuksista ja lapsen isyydestä. Syöpään vuonna 2011 kuolleesta Steve Jobsista annetaan kuva lahjakkaana mutta vaativana visionäärinä, jonka kanssa sekä työyhteisö että perhe joutuivat lujille.

Elokuvan rakenne toimii, ja Michael Fassbender tekee hyvän roolityön Jobsina. Samalla leffa kertoo ihmisestä, joka joutui taistelemaan vuosikausia toteuttaakseen unelmansa. Jobs ja hänen tuotteensa kohosivat lopulta suorastaan palvottuun asemaan, mutta se ei tapahtunut ilman uhrauksia.

Marjo Kytöharju Aleksi Salmenperän Jättiläinen ja Danny Boylen Steve Jobs elokuvateattereissa 22.1.

12

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Omistaudu elämälle

Sairauden kanssa voi elää hyvää elämää, kun sen on ensin hyväksynyt.

Teksti Tommi Sarlin Kuvitus Juha-Pekka Rautio

A

luksi Satu Kreivi-Palosaaren, 47, ja Markku Palosaaren, 60, uusperheen nuorimmainen, Uuno, sai elää terveen pikkupojan elämää. Kuusivuotiaana hänellä kuitenkin todettiin harvinainen kehitysvamma, jota tavataan Suomessa noin neljä tapausta vuodessa.

Uunon puhe oli toki ollut hieman viivästynyttä ja sanavarasto tavallista suppeampi. Puheterapia oli kuitenkin auttanut. Viisivuotisneuvolassa havaittiin ongelmia hahmotuksessa ja ehdotettiin tarkempia neurologisia tutkimuksia.

Neurologit kertoivat Uunon kärsivän aineenvaihduntahäiriöstä. Tutkittiin lisää. Diagnoosiksi varmistui agu-tauti, jossa geenivirheestä johtuen tietty valkuaisyhdiste kertyy soluihin. Ajan mittaa se aiheuttaa syvenevää kehitysvammaisuutta.

– Diagnoosi oli sokki. Meillä oli terve ja huoleton pikkupoika, joka leikki ja ajoi pyörällä. Asiasta ei kuitenkaan ollut epäselvyyttä ja allekirjoitimme lääkärin luona kehitysvammadiagnoosin. Silloin pystyin hyväksymään tiedon tasolla, että kyseessä on geneettinen sairaus, jolle emme voi mitään, Kreivi-Palosaari kertoo.

Tästä alkoi puolentoista vuoden tiivis surutyö, jota Satu Kreivi-Palosaari kuvaa kuoleman suruksi.

– Minulle oli annettu lapsi, joka otetaan minulta pois.

Olin kuvitellut Uunon elämän eteenpäin, mutta tieto merkitsi, että hän menettää sitä koko ajan.

Samanaikaisesti Uuno jatkoi elämäänsä, koska hänellä ei muunlaista elämää ollut koskaan ollutkaan.

– Hänelle ei voida kertoa sairaudesta, koska hän ei kykene sitä ymmärtämään, Kreivi-Palosaari sanoo.

Yhdeksi tärkeäksi virstanpylvääksi tuli Kreivi-Palosaaren Topi-pojan oivallus, että unelmat Uunon tulevaisuudesta ovat hänen unelmiaan, eivät Uunon. Tämä auttoi koko perhettä ymmärtämään, että suru oli perheen ja vanhempien surua omista rikkoutuneista unelmistaan, ei Uunon.

– Eniten meitä on surussa auttanut Uuno itse, joka on elänyt omaa pikkupojan elämäänsä. Hän on opettanut ymmärtämään, ettei meistä kenelläkään ole kuin juuri tämä hetki. Tulevaa ei tiedä kukaan.

Surun keskellä Satu Kreivi-Palosaari itki, piti päiväkirjaa ja kuunteli lohduttavaa musiikkia. Perhe hankki kaiken mahdollisen tiedon, keskusteli paljon ja päätti, että Uunon sairaudesta puhutaan avoimesti. Ympärille muodostui tukea antava tuttavapiiri.

Uskosta tuli Kreivi-Palosaarelle entistä tärkeämpi turva.

Syvätasolla syntyi oivallus, että elämä on katoavaista. Meillä on vain tämä hetki, jossa ikuisuus on läsnä.

– Esimerkiksi virsi Käyn kohti sinua (Sua kohti, Herrani) oli minulle aikaisemmin hautajaisvirsi. Nyt se on muuttunut lupaukseksi ja suureksi toivoksi, sanoo nykyään pappina Oulussa työskentelevä Kreivi-Palosaari.

13

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Joustavuus auttaa sopeutumaan Sanna Hellekoski

Hyväksyminen, läsnäolo ja omistautuminen auttavat vaikeina hetkinä.

K

un ihmisellä on huolia, hänen mielensä alkaa usein murehtia tulevaa. Mieli voi alkaa kehittää huoliajatuksia, joiden myötä ihminen lähtee aikamatkalle tulevaan.

Huolet saattavat tuntua niin todellisilta, ettei ihminen ei enää huomaa, että huoliajatukset eivät ole tosiasioita.

Psykoterapeutti Arto Pietikäisen mukaan huolet näyttävät olevan yhteydessä myös siihen, että ihminen pyrkii välttämään tai kontrolloimaan vaikeita tunteita kuten surua, pettymystä tai raivoa. Kuitenkin kysymyksessä ovat luonnolliset tunteet, jotka kuuluvat kriisiin. Pietikäinen puhuu yleisellä tasolla eikä ota kantaa tässä jutussa haastateltujen kokemuksiin.

Tunteet on hyvä nähdä normaaleina, eikä niitä kannata pelätä. Tunteet ovat viestintuojia, jotka kertovat tarpeistamme. Omiin tunteisiinsa ja kehonsa kokemuksiin voi opetella tutustumaan hyväksyvästi mutta ottaen samalla etäisyyttä. Silloin voi huomata, että ajatus on vain ajatus, ei yhtä kuin todellisuus.

– Tunteita välttelemällä tilanne lukkiutuu ja torjutut tunteet voimistuvat. Tällöin syntyy tunteiden lisäksi ahdistusta mielen kamppailusta näitä tunteita vastaan, Pietikäinen kuvaa.

Haitallista on myös, että ihminen alkaa kriisissä luopua siitä, mikä ennen tuotti mielihyvää ja toi merkitystä elämään, kuten ystävien seurasta tai liikunnasta.

– Kuitenkin juuri silloin olisi syytä omistautua sille, mistä välittää. Silloin oma toiminta muodostaa vastavoiman passivoitumiselle ja luopumiselle.

Valoa, varjoa. Vakava sairaus on vaikea hyväksyä omalla kohdalla. Vielä vaikeampaa se voi olla, jos lapsi sairastaa.

– Kun kuolema on välähtänyt todellisuudeksi, se muuttaa voimakkaasti perspektiiviä elämään.

Surutyön alussa hän koki Jumalan hylänneen hänet. Nopeasti hän kuitenkin alkoi kokea Jumalan kantavan.

– Kaikki on lähtöisin häneltä. Se, mikä aluksi oli täysin sietämätöntä, alkoi kriisin ja surun jälkeen tuntua jopa siunaukselta ja lahjalta. Nyt tunnen syvää kiitollisuutta Uunosta. Olen hyväksynyt hänen sairautensa, mutta tietyn surun kanssa.

Perheessä voidaan tänään hyvin. Uuno täyttää helmikuussa 12 ja asuu vanhempiensa kanssa kotona. Hänellä on hoitopäiviä myös sijaishoitokodissa ja avustaja.

– Koen eläväni ihanaa elämää, Kreivi-Palosaari sanoo.

– Meillä on reipas ja hauska koulupoika, joka on silmäterä myös sisaruksille. Elämä yllättää ja Jumalan luomistyö jatkuu. Vaikea kriisi ei lopeta elämää vaan muuttaa sitä. Tämän voin sanoa kriisin ja surun jälkeen.

Uutta ja yllättävää toivoa on syntynyt siitä, että agu-tautiin on kehitteillä lääke, joka voi muuttaa tulevaisuuden luultua valoisammaksi.

Pientä lämpöä Mikalla, 45, oli (nimi muutettu) ollut jo kolmatta viikkoa, kun hän hakeutui terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Verinäytteistä paljastui, että Mikalla oli valkosoluja satakertainen määrä normaaliin nähden. Hemoglobiini puolestaan oli sukeltanut hälyttävän alas.

Kun lääkäri kertoi tuloksista, hän määräsi Mikan menemään heti Meilahden sairaalaan. Meilahdessa todettiin, että kyseessä oli krooninen myelooinen leukemia. Hyvä uutinen

Kuormittavalla hetkellä on syytä kysyä itseltään, mitä voi tehdä helpottaakseen tilannetta. Jos jotain on tehtävissä, on syytä panna toimeksi. Sen jälkeen kannattaa kohdata sekä sisäinen että ulkoinen todellisuus sellaisena

oli se, että tautia voitiin hoitaa uusilla täsmälääkkeillä, kunnes kuolema koittaa jostain muusta syystä. Jotkut voivat selvitä myöhemmin jopa ilman lääkkeitä.

– Tiedot tuntuivat rauhoittavilta, Mika sanoo.

– Pääsin vielä mukaan tutkimukseen, jossa oli mukana toisen polven täsmälääke.

”

Jos mieli murtuu, se on tunnustettava ja on haettava apua. Kaikesta ei voi eikä tarvitse selviytyä yksin.”

Mika

Hoidon tehoa seurattiin muun muassa luuydinnäytteillä, joilla tutkittiin leukemian aiheuttavan Philadelphia-­ kromosomimuutoksen esiintyvyyttä kantasoluissa. Hoito puri, sillä veriarvot paranivat. Olokin tuntui helpommalta.

Sitten tuli huolestuttavia uutisia: jostain syystä myös terveissä soluissa havaittiin kromosomimuutoksia, ja veriarvot heittelehtivät. Kun veriarvot jatkoivat heikkenemistään, lääkäri päätti suosittaa kantasolusiirtoa. Sopiva luovuttajakin löytyi, mutta operaatio viivästyi. Silloin Mika tunsi olevansa umpikujassa ensimmäistä kertaa elämässään. Samaan aikaan sattui pieni välirikko elämänkumppanin kanssa.

Arto Pietikäinen

kuin se on eikä sellaisena, millaiseksi mieli sen maalaa.

Se, jolla on taipumus murehtia tulevaa, voi opetella palauttamaan itsensä käsillä olevaan hetkeen: mitä kuulen, kosketan, haistan tai näen juuri nyt?

– Aistit nostavat meidät mielen syövereistä nykyhetkeen, Arto Pietikäinen sanoo. – Näin voi tyynnyttää kehoaan, jonka huoliajatukset ovat ajaneet stressitilaan.

Pietikäinen korostaa myös myötätunnon tärkeyttä.

– On luonnollista pyrkiä kamppailemaan sekä sisäisiä että ulkoisia tekijöitä vastaan.

Saatamme kuitenkin vaikeuttaa sopeutumista vaatimalla itseltämme liikaa tai syyttämällä itseämme. Silloin kaipaamme kipeästi myötätuntoa.

– Emme tiedä, minkä asioiden kanssa lähimmäisemme kamppailee. Luulemme helposti muiden olevan onnellisia. Myötätuntoinen suhtautuminen toisiin ja itseen on helpompaa, kun tajuaa, että kaikki muutkin kamppailevat.

– Menetin kaiken tahtoni ja voimani. Onneksi sain lähetteen psykiatriselle poliklinikalle, jossa sain ammattiapua. Se auttoi pahimman yli.

Lopulta kantasolusiirto järjestyi. Se onnistui, ja uudet kantasolut ovat lähteneet toimimaan. Mikan tukka on nyt valkoista nukkaa ja hän on laihtunut, mutta hänen jaksamisensa on koko ajan parempaa. Mika on terve, mutta kontrolleissa hän saa käydä lopun elämäänsä.

– Ensimmäiseen vuoteen en saa esimerkiksi tehdä klapeja, etteivät puista irtoavat homeet aiheuta sairauksia, sillä vastustuskyky on vielä heikko. Kotimaisia hedelmiä saan syödä, mutta vain kuorittuina, ja flunssaisten kanssa en voi olla tekemisissä, Mika kertoo.

Mika arvelee omaksi henkiseksi voimavarakseen sitkeyden ja sen, että hänellä on aina ollut kyselevä mieli. Koulutukseltaan Mika on insinööri.

– Olen voinut kysyä hoitavalta lääkäriltä vaikka molekyylitasolla, mistä on kysymys. Saamani tiedon varassa olen voinut tehdä parempia valintoja.

Sairauteen on vain suostuttava, koska muuta vaihtoehtoa ei oikein ole.

– Tautia ei voi voittaa, jos sitä ei hyväksy. Jos tippuu jäihin, on tunnustettava tapahtunut ja pyrittävä ylös. Jos mieli murtuu, se on tunnustettava ja on haettava apua. Kaikesta ei voi eikä tarvitse selviytyä yksin, Mika sanoo.

Hän ei myöskään murehdi tulevaa. Siitä ei kannata kantaa huolta, mihin ei voi itse vaikuttaa.

– Asioiden murehtiminen etukäteen on turhaa, hän ­sanoo.

14 Haaga  Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–17, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia: Tapaamisajan varaus ma ja to klo 10–12, jätä soittopyyntö virastoon, p. 09 2340 3200. Nuorten ja koului­ käisten toiminta: mestat.fi/haaga

Hakavuoren kirkko  Tolarintie 1.

Suntio p. 09 2340 3220.

Pe 22.1. klo 10–11.30 Perhekerho.

Su 24.1. klo 12 Messu. Sami Lahtinen, Miika Kolari ja Olli Mönttinen.

Ma 25.1. klo 13–15 Tapaamistupa. Vapaata yhdessäoloa ja kahvittelua. Klo 19 Miesten piiri.

Ti 26.1. klo 17.30–19.30 Taaperokerho 1–2 v. lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Klo 18 Suomenkielinen keskustelu­ piiri maahanmuuttajille, ilm. kristine. savolainen@gmail.com. Klo 18 Hiljai­ suuden messu ja iltatee. Klo 19.45–21.

Rentouttavaa venyttelyä jumppasalissa. Oma jumppapatja mukaan.

Ke 27.1. klo 18–20 Käsityökerho ­duunauspaja.

To 28.1. klo 13.30 Torstaikerho.

Töölöläisiä kirjailijoita, Anssi Arohonka.

Klo 18 Raamattupiiri.

Huopalahden kirkko  Vespertie 12.

Suntio p. 09 2340 3230.

Pe 22.1. klo 9.30–10 Lasten kirkko­ hetki. Kolme hienoa herraa.

Su 24.1. klo 10 Messu. Sami Lahtinen, Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen.

Ma 25.1. klo 7.30 Laudes eli aamu­ rukous.

Ti 26.1. klo 13 Lähetyspiiri.

Ke 27.1. klo 12 Keskiviikkokerho. Kristittyjen vainot Nigeriassa, Syyriassa ja Irakissa, Aki Miettinen ja Sari Palomäki Marttyyrien ääni ry:stä.

To 28.1. klo 10–11.30 Perhekerho.

Muuta Ilmoittaudu talvileirille kauniin ­Siikaniemen Vesijärven maisemiin ma–pe 7.–11.3. Leirin hinta 140 e sis. kuljetuksen, majoituksen ja täysihoidon 2 hengen huoneessa. Tiedustelut ja ilm. pe 19.2. mennessä Sanna Laiho (Haagan srk) p. 09 2340 3228 tai ­Kristina Sandberg (Pitäjänmäen srk) p. 09 2340 5638.

Herttoniemi  Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin­ na ma–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi. Nuor­ ten toiminnasta katso www.face­ book.com/lapyska tai www.mestat. fi/mestat. Diakoniavastaanoton ajanvaraus: Myllypuron kirkolla paikan päällä to klo 10–11 tai puheli­

Seurakunnissa tapahtuu 22.–28.1. mitse 09 2340 3382/09 2340 3345 Herttoniemen kirkolla ke klo 9–10 paikanpäällä tai puhelimitse 09 2340 3339. Kulosaaren ja Herttonie­ menrannan asiakkaat ajanvaraus puhelimitse 09 2340 3351.

Saarnaa teol.kand. Aino Malmi, Huovinen, musiikissa Lauri Grünthal ja Juhani Seppä-Lassila. Teejatkot.

Pe 22.1. klo 16–18 Raamatunlukua ja klo 18 Iltakirkko, rovasti Veli-Matti Hynnisen johdolla. Teejatkot.

La 23.1. klo 17 Ehtookellot-messu.

Herttoniemen kirkko ­Musiikki Inna ja Juha Vintturi.

Su 24.1. klo 10 Messu. Partti, Lindfors,  Hiihtomäentie 23, p. 09 2340 3320 Helin, Pyylampi, Niskala, avustaja Pe 22.1. klo 10.15 Lasten kirkko, Huima Markku Sarkki. Kirkkokahvit. Klo 10 Py­ Su 24.1. klo 10 Messu, Simoila, Ropponen, Lemponen, kirkkokahvit häkoulu kirkon Kappelissa. Kokoontuminen kirkkosalissa lasten tilassa. Alle Herttoniemenrannan 4v. vanh. seurassa. Ohj. Liisa Siikanen. kappeli Klo 18 Hyväntekeväisyyskonsertti Suomeen tulevien pakolaisten  Laivalahdenkaari 5, hyväksi. Mm. Sauli Tiilikainen, Tuija p. 09 2340 3340 Knihtilä, Joonatan Rautio. Vapaa pääsy, Su 24.1. klo 18 Tuomasmessu, mukolehti. Järj. One Way Mission. siikkiryhmä joht. Johannes Österlund, Ti 26.1. Klo 16 Lähetys- ja rukousryh­ Tikkanen. mä. Tilaisuus alkaa klo 16.15 raamaKulosaaren kirkko tunlukuhetken jälkeen kirkossa, josta siirrytään Yläkamariin. Klo 18 Opiskeli­  Kulosaarentie 40, p. 09 2340 4115 jamessu. Teejatkot.

Su 24.1. klo 10 Messu, TikKe 27.1. klo 13 Eläkeläisten piiri Kappelisalissa. Klo 18 kanen, Rau­tiainen, NieSeuraKeskiaikaisen hiljaisen minen. Kirkkokahvit. kunnat rukouslaulun messu.

Ti 26.1. klo 12.30 Tiistaitupa (ent. verkossa: www. Hurmerinta, Anima mea.

To 28.1. klo 13 Torstai­ ­Perheenemännät), helsinginseura- na Iltapäivällä: Luen­ Jerkku.

To 28.1. klo 17.30 Isä tokonsertti Musiikin kunnat.fi meidän -keskustelu­ gravitaatio ja urkujen ilta, Jerkku. ihmeelliset värit. Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi. PäiväMyllypuron kirkko rukous ja kahvila klo 12 alkaen.  Myllynsiipi 10, p. 09 2340 3330 Alppilan kirkko Su 24.1. klo 12 Gospelmezzu, Keinänen, Olkkola, Österlund, kirkkokahvit ja  Kotkank. 2, p. 09 2340 3680.

Keskustelu Raamatun tekstien pohjalAvoinna ma–pe klo 10–16. Punttisali auki ma–ti, to–pe klo 10–15, ke klo ta, Antero Öhberg.

12–15. Liikuntasalissa lentopalloa, Su 24.1. klo 17. ”Rakkauden voima” koripalloa ja sisäfutista: katso alppi­ -luentosarja alkaa. Aiheena, Kohtaaminen ja näkeminen. Luennoitsijana lankirkko.fi.

Ilkka Rytilahti.

Pe 22.1. klo 10–12 Lasten perjantai Elintarvikejako ma, ke, pe LiikuntaLa 23.1. Brunssi. Kattaukset klo 11 ja 13.

H. 17e, lapset 5e. Varaukset ja ruokavamyllyn päädyssä klo 9. Paikalla viim. klo 9.30, Backman p. 09 2340 3333. liot pe mennessä alppilankirkonbrunsDiakoniakirppis ke–la klo 10–14 Neusi@gmail.com, 0503639575. Brunssi tukee KUA:a. lapadontie 7 (Myllynsiiven pääty).

Su 24.1. klo 16 Messu. Toiviainen, Pyylampi. Kirkkokahvit.

Ma 25.1. klo 9 Senioreiden sähly.

Maksuton. Klo 12–14 Päiväkansa 60+.  Virasto: Neljäs linja 18, ­avoinna Iloinen porukka ikäihmisille. ma, ti, pe klo 9–14, ke klo 12–17, Ti 26.1. Tiistaiolohuone: Venyttely­ p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi.

Dia­konian ajanvaraus ma, ti, to klo jumppa klo 10–11; Diakonialounas 2e 9–10, ke klo 12–13, p. 09 2340 3618. klo 11.30–12.30.

Muskarit klo 10 ja 10.30, joiden jälkeen Kallion kirkko Perhekerho klo 12 asti.

Alppilan kirkon kahvila ti–to klo  Itäinen papink. 2, p. 09 2340 10–18, pe klo 10–14, lounas klo 11. Uuden 3620. Kirkko avoinna ma–pe klo vuoden iloksi paljon uutta Manuel 7–21, la–su klo 9–19. Ma–pe klo 7.30 Sanchezin johdolla: lounaat, burgerit, aamurukous, klo 12 päivärukous, leivät ja suklaat. Kahvila tukee KUA:a. klo 16 päivän raamatunluku, klo 18 ehtoollinen. La klo 9 aamurukous.

Kansainvälinen toiminta Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–19.

Alppilan kirkolla To 21.1. klo 18 Wähäväkisten juhla­ veisuu ja Herran Pyhä Ehtoollinen Pe 22.1. klo 18 Kiinankielinen raamat­ – Jaakko Löytyn läpisävelletty messu. tupiiri.

Kallio

Taivaan tähden

Su 24.1. klo 11 Vironkielinen messu.

Klo 11.30 Kiinankielisten lounas. Klo 13 Kiinankielinen sanajumalanpal­ velus & lasten pyhäkoulu. Huang.

Ke 27.1. klo 18.30 Vironkielinen ilta­ hartaus.

Seurakuntakoti  Siltasaarenk. 28 Ma 25.1. Musiikkileikkikoulu. Klo 9.45 1–2-vuotiaat, klo 10.30 1-vuotiaat ja klo 11.15 alle 1-vuotiaat. Ohjaaja Iiris Tarnanen. Hinta 90e/kausi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Tytti Friberg, tytti. friberg@evl.fi tai 09 2340 3621.

To 28.1. klo 10 Perhekerho ja klo 12 Esikoisvauvakerho. Kahvittelua, keskustelua ja yhdessäoloa muiden lapsiperheiden ja vanhempien kanssa.

Ei ennakkoilmoittautumista.

Varhaisnuorten ja nuorten tila PaKo  Siltasaarenkatu 28 Ma 25.1.–ke 27.1. klo 14–16 Olotila K–9.

Onko ulkona kylmä? Ei se mitään, PaKossa on lämmintä. Tule yksin tai yhdessä hengaamaan, tekemään läksyjä, kuuntelemaan musaa, pelailemaan ja välipalalle. Olotilaan ei tarvitse ilmoittautua.

Muut tapahtumat Ke 27.1. klo 13 Eläkeläistenpiiri. ­Lounasravintola Tornitupa Haapa­ niemenk. 7–9.

Ke 27.1. klo 18 Raamattupiiri HKTY:n tiloissa, Torkkelink.11. Mukana Kari Kurka.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus  Vanhaistentie 6. Virasto ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannel­ maki.srk@evl.fi Su 24.1. klo 10 Messu. Raitavuo, Härkönen. Kirkkokahvit.

Ti 26.1. klo 15–19 Työtupa. Avoin käsityö– ja askarteluhuone, kello viiden tee.

Ke 27.1. klo 19 Viikkomessu. Enrold, Myllylä.

To 28.1. klo 10 Lauletaan yhdessä.

Avoin yhteislaulutilaisuus. Kahvit.

Myllylä.

Toimintakeskus Jenny  Beckerintie 9.

Diakonian ajanvarauspäivystys ma klo 10–11, p. 09 2340 3853, p. 09 2340 3842, ke klo 10–11, p. 09 2340 3843.

Muuta Soppatykki Sitratorilla to 28.1. klo 12–14. Kasvishernekeittoa ja mehua.

Tulisitko Yhteisvastuun lipaskerää­ jäksi tunnin tai parin ajaksi Kaareen viikolla 6? Keräysajat ovat ma–pe klo

10–13 ja 16–19 ja la klo 11–17. Ilmoittaudu Ulla-Maija Tuuralle, p. 09 2340 3843.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus  Myllykallionrinne 1F, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Päivys­ tävä pappi tavattavissa virastolla viraston aukioloaikoina, puhelimit­ se ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302.

(Tila- ja toimitusvarukset viraston aukioloaikoina.) Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11, p. 09 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

To 21.1. klo 12 Torstai-piiri, runoja talvesta, mukana diakoniaprojektityöntekijä Siru Hannula. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri.

B-porras toinen kerros.

Pe 22.1. klo 9.30 Pikkukirkko, pienten lasten oma kirkkohetki, Annette Markkunen, Aino Valojärvi. 16.30. Riparistartti seurakuntasalissa, uusille nuorille rippikoululaisille.

Su 24.1. klo 11 Popahtava messu. ­Messussa mukana bändi. Juha Rintamäki, Aino Valojärvi, lapsille pyhä­ koulu.

Ma 25.1. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille. Maanantaisin perhekerhossa jumpataan liikuntasalissa klo 10–11. klo 17 Saven­ valajat-ryhmä, tervetuloa mukaan työstämään keramiikkasavesta omannäköistä taidetta. klo 18 Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoron harjoitus.

Ti 26.1. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-rappu toinen kerros, vetäjänä Ulla Nenonen, Ke 27.1. klo 10.30 Seniorilautta seurakuntasalissa, klo 15 Lapsikuoro kirkossa, klo 18–20 Tähdellinen iltapala. Kaupan ylijäämätuotteista tehtyä iltapalaa vapaaehtoista maksua vastaan. Leipää jaetaan myös mukaan.

Klo 18 Nuorten aikuisten bändi: kaikille avoimet treenit kirkkosalissa. Tule mukaan! Lisätietoja: aino.valojarvi@ evl.fi. Klo 19 Viikkomessu, Työrinoja, Valojärvi.

To 28.1. klo 12 Torstai-piiri, aiheena nypläys.

Pe 29.1. klo 9–12 Avoin perhekerho kaikille lapsille ja hoitajille.

Su 31.1. klo 11 Herättäjän kirkkopyhän messu liturgina Juha Rintamäki, saarna Jukka Hautala, Marjukka Andersson. Messun jälkeen lihakeittolounas ja kirkkokahvit seurakuntasalissa. Klo 18 Luuttukonsertti kirkossa, Olli Hyyrynen. vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Muuta Kirkkokahvila on auki arkisin 10–17, keskiviikkoisin klo 10–21. Makoisaa lounasta on tarjolla klo 11–13. Lämpimän lounaan hinta on 7 euroa, salaat-

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta Thinkstock

Ansioni mukaan Kelpaisinpa sinulle, rakastettuni. Kelpaisivatpa sinulle naururyppyjen lomaan syöpyneet kyynelten uomat.

Katselisit ystävällisesti kaikkea, mitä olen kokenut ja mikä on jäänyt minulta kokematta. Ymmärtäisit, että säkenöinnin lomassa minussa on myös se, mikä ontuu tai on paisunut pahkaksi asti.

Silloinkin, kun et sietäisi enää hetkeäkään, antaisit kuitenkin kaiken olla. Tietäisit, että tämä eleitteni, suojautumiseni, yksinäisyyteni ja naarmuuntuneen elämänhistoriani summa olen minä, kaltaisesi, jolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin tulla rakkaansa armahtamaksi.

Tulla rakkaansa armahtamaksi, se on harvinaista. Se on niin harvinaista, että siitä haaveillaan Malminkartanossa

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

ja Myllypurossa, Tapanilassa ja Punavuoressa. Joka ainoan suljetun oven takana asuu ihminen, joka haluaisi olla toisen silmissä kaunis.

Siksi ei ole ihme, että niin moni etsiytyy tai ikävöi hiljaisen alttarin ääreen. Luomisen aamun kirkkaus paistaa siellä. Olen tyhjä. Minuun ammennetaan. Lohduttomuuttani kylvetetään lohdutuksen loputtomassa lempeydessä.

Sydäntemme Täyttäjä näki viisaudessaan parhaaksi, että en jäisi kiitollisuudenvelkaan. Hän päätti luopua mittatikuista ja ottaa ansionani sen, etten ansaitse mitään.

Niin olen siis minäkin niitä, jotka elämän armottomissa käänteissä saavat ansionsa mukaan. Tinkimättömän hyväksyvä on Kristukseni katse.

Kaisa Raittila

3. sunnuntai ennen paastonaikaa Ansaitsematon armo Iloisen elämän jäljet. Jokainen haluaisi olla toisen silmissä kaunis sellaisena kuin on.

Väri: vihreä Valo: kaksi kynttilää Teksti: Ps. 18:2–7; Jer. 9:22–23; 1. Kor. 9:24–27; Matt. 20: 1–16.

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

tilounas 6 euroa. 3–12-vuotiaat lapset syövät puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat maksutta vanhemman lounastaessa itse.

Malmi  Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko  Kunnantie 1, p. 09 2340 4420. ­Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 24.1. klo 10. Anita Olli, Timo Ahoinpelto, Merja Wirkkala.

Konsertti su 24.1. klo 18. Hannu Leskinen, laulu, Heikki Poutanen, urut.

Virsi-ilta ma 25.1. klo 17. Laulamme Viisikielinen–laulukirjasta.

Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 26.1. klo 17.

Eläkeläisten iltapäivä ke 27.1. klo 13.

Jakomäen kirkko  Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Iona-messu su 24.1. klo 12. Markku Arola, Laura-Elina Koivisto, Malmin kantaattikuoro ja Missio-kuoro, joht.

Heikki Poutanen. Kirkkokahvit.

Pihlajamäen kirkko  Liusketie 1, p. 09 2340 4427. ­Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Musamessu su 24.1. klo 16. Afrikkalaisia gospellauluja. Sari Hakuri, Eeva-­ Maria Muurman, Solja Lapilainen, Timo Olli. Kahvihetki.

Eläkeläisten iltapäivä ke 27.1. klo 12.

Romanikulttuuri, Eila Blomerus.

p. 09 2340 4486 Eläkeläisten iltapäivä to 28.1. klo 13.

Viikin kirkko  Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Rovastikuntamessu su 24.1. klo 10.

Leo Norja, Pertti Simola, Ulla Kosonen, Timo Olli.

Soppapaanu to 28.1. klo 12. Lounas ja hartaus. Vapaaeht. maksu.

Viikkomessu to 28.1. klo 17.30.

Malmin seurakunta facebookissa  www.facebook.com/ malminseurakunta

Varhaisnuoret Kouluikäisten kerhot ja tapahtumat www.mestat.fi > Malmin seurakunta > Tytöt ja pojat

Nuoret  Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20.30.

Nuorten messu ke klo 18.

Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.mestat.fi tai www.facebook.com/ talolla

Meilahti Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko

 Säterinportti 3, p. 09 2340 4422.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4482 Veisuumessu su 24.1. klo 12. Herättäjän kirkkopyhä. Leena Väyrynen-Si, Sari Hakuri, Toivon säteet -kuoro, joht. Kaisu Rauhamaa. Kirkkokahvit ja Siionin­virsiseurat.

Eläkeläisten iltapäivä to 28.1. klo 13.

 Pihlajatie 16, p. 09 2340 4720 (suntio). Virasto avoinna ma, pe 10–14 ja ke 14–18. p. 09 2340 4700, meilahti.srk@evl.fi. Viraston, kerhotilojen ja kappelin käyntios.

Jalavatie 6b. Diakonian puhelinvaraus tiistaisin klo 10–11/talousasiat: Meilahti ja Länsi-Pasila p. 09 2340 4740, P ­ ikku Huopalahti ja Ruskeasuo p. 09 2340 4742. Koti- tai sairaalakäyntiä sekä keskusteluaikaa varatessanne voitte soittaa muinakin aikoina.

Su 24.1 klo 11 Messu, Wennerström (s+l), Vuorio (k), Kamarikuoro Kaamos, joht.Dani Juris. Kirkkokahveillla pastori Johan Wennerströmin eläkkeellelähtöjuhlakahvit Ma 25.1. klo 13 Miesten maanantaiseura, Pyhiinvaellus Athos-vuoren luostariin, Matti Hiidenheimo, klo 17.30–19 Raamattupiiri (joka toinen viikko). Ryhmä sopii kaikille aikuisille, joita Raamattu kiinnostaa. Mukaan voi tulla joka kerta tai silloin kun itselle sopii. Ensimmäisillä kokoontumiskerroilla tutkimme ja pohdimme, kuka Jeesus on ja mitä hän itse tästä asiasta sanoi.

Vetäjä Anu Vuola 045 121 4137 Ti 26.1. klo 9.45–11.15 Perhekerho, kerhotila, klo 16 Lähetyspiiri, Lähetyksen ystävät kokoontuvat käsitöiden teon, kahvin ja keskustelun merkeissä.

Ke 27.1. klo 11.30 Ateriapalvelulounas ja ruokarukous, klo 13.30 kaikille avoin Keskiviikkokerho, klo 19 Avoin rukouspiiri, kappeli, Jalavatie 6 b

Siltamäen seurakuntakoti

Länsi-Pasilan kappeli

 Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu 24.1. klo 12. Anita Olli, Timo Ahoinpelto, Ulla Pesonen. Lähetyskahvila.

Minä voin mennä! ti 26.1. klo 18. ­Esitelmä lääkärilähetyksen uran­uurtaja Selma Rainiosta. Elina Heikkilä ja ­Maarit Nurmi.

Eläkeläisten iltapäivä to 28.1. klo 13.

 Maistraatintori, Winqvistink. 2, p. 09 2340 4780.

Su 24.1. klo 11 Pyhäkoulu, pyhäkouluun ovat tervetulleita 4-vuotiaat lapset yksin ja sitä nuoremmat yhdessä aikuisen kanssa. Pyhäkoulussa kuullaan Raamatun kertomuksia, lauletaan ja askarrellaan.

Ma 25.1. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila kaikenikäisille.

Ti 26.1. klo 8 Rukousaamiainen, ­aamupala 4/2e.

Pihlajiston seurakuntakoti  Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437 Muskariryhmässä ma klo 10.30 ­vapaita paikkoja. Ilm. Suvi Gräsbeck, p. 050 307 6425.

Puistolan kirkko  Tenavatie 4, p. 09 2340 4425. ­Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 24.1. klo 10. Sofia Tuomenvirta, Laura-Elina Koivisto, Ulla Pesonen.

Lähetyskahvila.

Eläkeläisten iltapäivä to 28.1. klo 13.

Senioripojat.

Pukinmäen seurakuntakoti

Tapanilan kirkko  Veljestentie 6, p. 09 2340 4423.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Eläkeläisten iltapäivä ke 27.1. klo 12.

Tapulin seurakuntakoti  Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11

15

Seurakunnissa tapahtuu 22.–28.1.

Ruskeasuon seurakuntakeskus  Tenholantie 6, p. 09 2340 4700.

Pe 22.1. klo 10–11.30 Perhekerho, klo 11.30–13 Lounas, hinta 3/1 e.

Ma 25.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri Ke 27.1. klo 13–15 Äijäkuppila, miehille tarkoitettu vapaamuotoinen olohuone.

Tulossa Su 31.1. klo 15 Kahvikonsertti Ruskeasuon srk-keskus. Suomen Kamari­ musiikkiseura – klassisen musiikin helmiä. Kahvitarjoilu. Järj. Meilahden seurakunta yhteistyössä Ruskeasuo-­ seuran kanssa

Mikael  Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to, pe klo 10 – 14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikana, p. 09 2340 4802.

Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijöiden puhelinpäivystykset ti & to klo 13–14: Itä-Kontula, ostoskeskuksen alue p.09 2340 4840. Kontulankaaren ympäristö p.09 2340 4844.

Kivikko, Kurkimäki p.09 2340 4842.

Vesala p.09 2340 4846. Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori, Östersundom p. 09 2340 4843. Ajanvaraukset Mikaelinkirkolla, Mellunmäen seurakuntakeskuksessa ja Pyhän Jysäyksen srk-talolla ti klo 12.30–13.

Internetissä www.helsinginseurakunnat.fi/mikael (Toiminta > Tukea sinulle).

Mikaelinkirkko  Emännänpolku 1, p.09 2340 4815 (suntiot) Pe 22.1. klo 10 Rukouspiiri.

La 23.1. klo 15 Avoin raamatturyhmä.

Su 24.1. klo 11 Messu. Häkkänen, Kahenvirta, Juntunen, Arto Virkkunen, Lamminen, Anneli Koivisto-Väisänen, laulu. Kontulan Lions Club avustaa.

Klo 11 Pyhis.

Ma 25.1. klo 9.30 Käsityökerho.

Klo 9.30 Avoin perhekerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu. 1,50 e/hlö.

Klo 13 Mielenterveysryhmä.

Ti 26.1. klo 13 Lauletaan yhdessä virsiä! Heikkinen, Honkanen-Punkari.

Lähetyskahvio klo 12.30 alkaen.

To 28.1. klo 10 Eläkejumpparit – ryhmä miehille. Tied. Arto Virkkunen, 040 580 4989. Klo 13 Päiväkahvit. Lähetyksen kuulumisia, Viljakainen. Klo 19 Triptyykki – juhlavuoden konsertti.

Järj. Itä-Helsingin Musiikkiopisto. ­Vapaa pääsy, ohj. 10 e.

Vanhaliina kauppa

Tähtitorninkatu 18, Lähetyskirkon alakerta Myytävänä astioita mm. Arabiaa, koruja, kirjoja, tauluja.

Vanhaliina kauppa on avoinna kevään ajan torstaisin klo 10-18 ja lauantaisin klo 10-15.

Puh. 0400 619 193

Ekumeeninen karmeliittayhteisö

7.-14.10.2016 LUOVAN KIRJOITTAMISEN KURSSI Tule rentoutumaan ja etsimään oivalluksia vanhassa luostarissa keskellä satumaista keskiaikaista kaupunkia. Tietokirjailija ja pappi Jaakko Heinimäki ohjaa luovan kirjoittamisen kurssin Toledon karmeliittaluostarissa Espanjassa.

Retriittimäinen kurssi on suunnattu kaikille kirjoittamisesta kiinnostuneille eikä edellytä aiempaa kokemusta. Luvassa on sekä omaa kirjoitusrauhaa että yhteistä työskentelyä inspiroivassa ympäristössä.

Hinta 1350 euroa sis. lennot, oma huone (wc, suihku) täysihoito, ohjaus.

Ilmoittautumiset p.+358 40 579 8771.

27.2.2016 Merton päivä ja kontemplatiivinen messsu Kallion kirkko, luennot ja messu Jaakko Heinimäki. Hinta 50 euroa, lisätiedot ja ilmoittautumiset miina.jakala@gmail.com +358405347048 5.3.2016 Elämän lahja-kärsimys ja armo Kontemplatiivinen retriittipäivä Keatingin tekstien pohjalta Kallion kirkossa.Hinta 40 euroa, lisätiedot ja ilmoittautumiset eerovoutilainen@hotmail.com +358400419636 Lisätietoja www.ekumeenisetkarmeliitat.fi

Mellunmäen seurakuntakeskus  Korvatunturintie 2, p. 09 2340 4821 Ti 26.1. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

Klo 10 Omaishoitajien ryhmä.

To 28.1. klo 10.30 Tuolijumppa-ryhmä. Ohjattua kuntoliikuntaa kaiken­ ikäisille ja -kuntoisille.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo  Panosaukio 1, p. 09 2340 4822 Ma 25.1. klo 17.15 Share&Care -naisten­ piiri. Ei tarvitse ilmoittautua. Hanna Videll, 09 2340 4842.

Ti 26.1. klo 17.30 Perheraamis.

Tule Tilkkaan viihtymään!

Tilkan hoivakodit tarjoavat turvallista asumispalvelua ikäihmisille ja muistisairaille, myös palvelusetelillä. Avoimet ovet Tilkassa ti 26.1. klo 15.30-17.00! Tilaisuudessa Suomen Fysiogeriatria Oy:n alustus “Elinvoimaa ja parempaa toimintakykyä ikäihmiselle” sekä jumppatuokio. Ohjelman jälkeen kurkistetaan Tilkan viihtyisiin tiloihin.

Kysy lisää: 010 4088 197 | esperi.fi Tilkan hoivakodit | Mannerheimintie 164, Helsinki

Östersundomin kirkko  Kappelintie 65, p. 09 2340 4826 Ti 26.1. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Päiväkoti Sakarinmäessä (Knutersintie 924).

Muuta Mikaelin kahvila avoinna ma–pe klo 9–15. Keskiviikkoisin klo 10–14 paikalla vapaaehtoisia seurakuntalaisia sinua varten.

Ehtoolliskirkko Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa pe 22.1. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin.

Muistelupiiri Kontulassa asuneille ja asuville Mikaelinkirkolla pe 22.1. klo 13.

Kontula – mieleni maisema. Muistelmakirjoituspiirin tapaamiskerroilla muistelemme ja käymme läpi valmiita tekstejä.

Tapaamisten välillä kirjoitamme muistelujamme. Ohjaajana FM Arja Ryhänen.

Tied. ja ilm. Anne Granström, 09 2340 4834 tai anne.granstrom@evl.fi.

Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin p. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

16

Seurakunnissa tapahtuu 22.–28.1.

SOILE SILTANEN

Aikuisten leiriviikonloppu Lohirannassa 19.-21.2. Ota aikaa itsellesi ja lähde rentoutumaan, rauhoittumaan ja nauttimaan leppoisasta leiritunnelmasta yhdessä! Ohjelmassa mm. miniretriitti, ulkoilua, saunomista ja rentoa yhdessäoloa. Hinta 45 e. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen nettisivuillamme 7.2. mennessä.

Munkkiniemi

Kiviniemi soittaa Kalliossa

 Kirkkoherranvirasto, Raumantie 3, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 5100, munkkiniemi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. 09 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 5118.

Kallion kirkon Torstaina iltapäivällä -tilaisuudessa 28.1. vierailee urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi, joka näyttää, mitä uruista saa irti.

Johdattelijana on toimittaja Sirkku Nyström. Musiikin gravitaatio ja urkujen ihmeelliset värit kello 13–14, sitä ennen päivärukous ja kahvila klo 12 alkaen.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo  Raumantie 3 To 21.1. klo 18 L 10 – Tapa elää -luentosarjassa mukana olleitten jatkotapaaminen.

Su 24.1. klo 11 Messu, rippikoulusunnuntai, Saarinen, Hartikainen, Valtonen. Kirkkokahvit, rippikouluinfo.

Ke klo 9.30 Avoin päiväkerho.

Ma klo 10 Kuntojumppa +65. Oman kunnon mukaan. Tied. fys.ter. Minna Pirinen p. 045 8511 414. Hinta 20 e kevätkausi. Ilm. ja maksu virastoon.

Klo 14 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Uusi askarteluryhmä, vetäjänä Marie Turunen. Tule mukaan ideoimaan ja tekemään.

Ke 27.1. klo 13 Keskiviikkokahvila, keittoateria, Frilander.

Munkkiniemen kirkko  Tiilipolku 6 Su 24.1. klo 13 Messu, Frilander. Kirkkoakahvit.

Ma klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa. Tule hiljentymään, rukoilemaankin.

Läsnä esirukoilijoita, jotka pyynnöstäsi rukoilevat puolestasi luottamuksellisesti.

Ti klo 11–12.30 Sanan äärellä. Klo 13–15 Olohuone – avoin kahvila.

Ke klo 15 Ensilapsikerho. Ensimmäisen vauvan saaneille tai häntä odottaville vanhemmille. Klo 16.30 Lapsikuoron harjoitukset, tied. kaisa.sidoroff@evl.fi.

To klo 13 Eläkeläisten kahvihetki.

Klo 15 Avoin päiväkerho. Klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset, tied. kaisa. sidoroff@evl.fi.

Pe klo 18 Rukouspiiri.

Ke 27.1. klo 19 Ilta elävän veden lähteellä, Sanaa, ylistystä, rukouspalvelu. Puhujina järjestösihteeri Jukka Hammaren ja vapaaehtoistyöntekijä Seppo Lappalainen Hengen uudistus kirkossamme ry:stä, mukana Leena Leppilahti ja Heli Erkkilä.

Lehtisaaren kappeli  Papinpöydänkuja 4 Ti klo 9.30–11.30 Avoin päiväkerho.

Ke klo 10.15 Raamattupiiri.

To klo 17 Lauluryhmä La Folia kutsuu uusia laulajia. Harjoittelemme gregoriaanisia lauluja Victoria Alatalon johdolla p. 0400 729 112.

Muuta lasten kerhoista Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhojen vetäjältä, Munkkivuoressa Rauna Mannermaa p. 09 2340 5134; Munkkiniemessä Leena Eronen p. 09 2340 5103. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä.

Munkkivuoressa: päiväkerho ma ja to klo 9–11.30, naperokerho ti klo 9.30– 11.30 (yli 2 v.), avoin päiväkerho ke klo 9.30–11.30.

Munkkiniemessä: päiväkerho ke ja to klo 9–11.30, avoin päiväkerho ma klo 9.30–11.30, to klo 15–16.30. Ensilapsikerho ke klo 15–16.30.

Lehtisaaressa: avoin päiväkerho ti klo 9.30–11.30.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko  Teinintie 10, p. 09 2340 5320.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 9–15. Virasto: p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14 ja ke 13–16. Päivystävä pappi p. 09 2340 5302. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 09 2340 5383.

Su 24.1. klo 10 Messu. Viljamaa, Pelkonen, Mäkiö, Addictio-kuoro, joht. Elisa Huovinen.

Ma 25.1. klo 9.45 Perhekerho. Klo 18 Lukupiiri. Aihe Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys.

Ke 27.1. klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri. Klo 16–18 Näyttelyn avajaiset.

To Whom It May Concern – Drawings

by Hodhayfa Salih 27.1.–21.2.2016 Galleria-kahvila Aulassa. Vapaa pääsy.

“I ask anyone who hears my voice to help our people.” – Hodhayfa Salih, January 2016. Töissään Salih kuvaa, mitä on elää ja kasvaa sodan ja väkivallan ympäröimänä.

Oulunkylän vanha kirkko  Siltavoudintie 12 Ma 25.1. klo 18 Raamattupiiri.

Käpylän kirkko  Metsolantie 14, p. 09 2340 4222.

Diakoniatoimisto avoinna perjantaisin klo 9–11 pe 12.2. asti.

Pe 22.1. Perheiden tanssituokiot ikäryhmittäin klo 9.30–10 3–5 v., klo 10–10.30 1–2 v., klo 10.30–11 0–1 v.

Perhekahvio. Keski-Vähälä, Mäkinen.

Su 24.1. klo 12 Messu. Viljamaa, Mäkiö.

Ma 25.1. klo 17 Käpylän lähetyspiiri.

Ke 27.1. klo 13 Päiväpiiri. Juha Murto.

Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko  Metsäpurontie 15, p. 09 2340 5340 Su 24.1. klo 14 Riparistartti. Klo 16 Messu. Savik, Helenius.

Ma 25.1. klo 17 Etsijät-raamattupiiri.

Ti 26.1. klo 18 Arkimessu. Klo 18.30 Avoimet ovet -nuortenilta.

Ke 27.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Kul-

Isä Ruben

lervo Puumala, Hapuli. Kolehti SLEY:lle.

Klo 18–20 Maunulan musiikkiryhmän harjoitukset alkavat. Tied. Maija Pesonen-Kareinen, p. 09 2340 5328.

To 28.1. Lasten musiikkiryhmät ikäryhmittäin: klo 9.30 2–5v., klo 10 1–2v., klo 10.30 0–1v. Perhekahvio. Pesonen– Kareinen, Keski-Vähälä. Klo 15 Lähimmäispalveluryhmä.

Tulossa: Isien ja lasten kerho ti 2.2. klo 16.30–17.45.

Voudintie 4 b -kerhohuone Ma 25.1. klo 17.30 Kehitysvammaisten kerho.

Ke 27.1. klo 12 Diakonian avoimet ovet. Keittoa ja kahvia, p. 09 2340 4227. Klo 13 Päiväpiiri.

To 28.1. klo 17 Koskelan lähetyspiiri.

Elo.

Otto Brandtin tie 10 -kerhohuone Perhekerho on päättynyt.

Pukkilantie 2 -kerhohuone Ke 27.1. klo 17 Lähimmäiset.

Ilmoittautuminen lasten ja perheiden toimintaan Iltapäiväkerhoon 2016–2017 ilmoittaudutaan paperisella lomakkeella 27.1.–29.4., lomakkeita saa kerhoista ja Kirsi Satosalmelta, p. 09 2341 5331.

1.–6.-luokkalaisten kerhoesite postitetaan seurakunnan jäsenten koteihin viikolla 2. Ilmoittautuminen alkaa 15.1. osoitteessa https://hsrkyssl.helsinginseurakuntayhtyma.fi/ilmoittautuminen/. Kerhot alkavat viikolla 5. Lisätiedot: Mirja Kietäväinen, p. 09 2340 5372.

Paavali  Virasto: Sammatintie 5, avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl. fi, www.helsinginseurakunnat.fi/ paavali. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 09 2340 5402.

Diakoniavastaanotot: ti klo 10–12, to klo 12–14 ajanvarauksella etukäteen virastosta. Suntiot: p. 09 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Paavalinkirkko  Sammatintie 5, p. 09 2340 5445, avoinna ma–to klo 11–15, to 18–20 To 21.1. klo 19 Kummisetä Dufay – Aurore Renessanssimusiikkijuhlien avajaiskonsertti. Ensemble Petraloysio, laulu- ja soitinyhtye Sufira, Petros Paukkunen. Liput 22,50 / 17,50 e.

Pe 22.1. klo 19 Murhamies Gesualdo.

Lauluyhtye Lumen Valo, The English Vocal Consort of Helsinki, Petros Paukkunen, urut. Mikko Ikäheimo, teorbi.

Liput 22,50 / 17,50 tuntia ennen ovelta.

La 23.1. klo 18 Biorneburgin Mestarit.

Vanhan musiikin laulu- ja soitinyhtye Sonus Borealis. Liput 22,50 / 17,50.

Su 24.1. klo 10 Rippikoulusunnuntain messu. Johanna Jakonen, Minna Kumpukallio, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Messun jälkeen kirkkokahvit sekä tapaamiset rippikouluryhmittäin. Klo 16 Diva Josquin – Aurore Renessanssimusiikkijuhlien päätöskonsertti.

Lauluyhtyeet The Cipriano Project ja Ensemble Petraloysio, Mikko Ikäheimo, teorbi, Raivo Tarum, sinkki ja krumhorn, Valter Jürgenson, renessanssipasuuna ja Ilpo Laspas, urut. Liput 22,50 / 17,50 ovelta tai lippu.fi. Lisätietoja www.renessanssimusiikkijuhlat.fi Ma 25.1. klo 18 Riparilauluilta alasalissa. Pientä purtavaa tarjolla klo 17.30 alkaen.

Ti 26.1. klo 13–14.30 Aulakahvila Ti 26.1. klo 16–19 JunnuCafe nuortentilassa Ke 27.1. klo 18 Snadi Paavalimessu.

Petri Flinck, Sanna-Maarit Hakkarainen.

Itä-Pasila  Opastinsilta 6, p. 09 2340 5445 Su klo 17–18 Sunnuntaikerho yli 4-vuotiaille

Keula  Flooranaukio 1, p. 09 2340 5445 Pe klo 9–10.30 Keulan aamu Su klo 17–18.30 Majakkakerho 4–8-vuotiaille Ti 26.1. alkaen klo 17–20.30 ÄksönTOIVO nuortenilta

Muuta Leivontatalkoot Paavalinkirkolla keskiviikkona 27.1. klo 9.00.

Talvileiri 19.–21.2. 1–6-luokkalaisille Kellokosken juhlatalolla. Leirin hinta 30 e.

Ilmoittautuminen tiny.cc/talvileiri2016 Lisätietoa hannu.makilampi@evl.fi Retki Fazerilaan ma 22.2. iltapäivällä.

Retken hinta 5 e (sisältää kuljetuksen Fazerilaan ja takaisin). Lisätietoa ann-marie.ahlsten@evl.fi Ilmoittautumiset: 10–13-vuotiaat tiny. cc/junnufazer, yli 14-vuotiaat nuoret ja nuoret aikuiset tiny.cc/nuoretfazer, aikuiset ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko  Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Su 24.1. klo 11 Messu. Tiia Tuovinen, Jouni Pirttijärvi ja Pippa-Riina Tuhkalainen. Pyhäkoulu Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa (Piikintie 17 B).

Ma 25.1. klo 13 Peittopiiri. Tule kutomaan yhdessä tilkkupeittoja Äiti Teresan työhön. Klo 18 Vox Sonora -kuoron harjoitukset.

Ti 26.1. klo 18 Pakilan Martat. Pirkko Laine ja Sanna Sorsa Nordeasta kertovat Ikääntyvän henkilön järkevistä säästömuodoista.

Ke 27.1. klo 18 Nuorten ilta.

To 28.1. klo 13 Eläkeikäisten kerho.

Torpparinmäen korttelitalo  Käräjätuvantie 3 Maanantaisin klo 13 Eläkeikäisten kerho. Klo 17.30–19.30 Iltaperhekerho.

VälKe  Välitalontie 71 Keskiviiikkoisin klo 19 Kutomakerho.

Torstaisin klo 9.30 Perhekerho.

Klo 17.30 Iltaperhekerho.

Muuta Sururyhmä läheisensä menettäneille. Kokoontumiset viitenä torstaina klo 17.30–19.00 kirkolla: 11.2., 25.2., 3.3., 10.3. ja 17.3. Ryhmä on luonteeltaan vertaistukiryhmä ja se perustuu luottamuksellisuuteen. Vetäjinä pastori Jouni Pirttijärvi ja diakoni Raakel Laaksonen.

Ryhmään mahtuu 10 henkilöä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut virastoon pe 5.2. mennessä, puh. 09 2340 5500.

Goal Mapping. Järjestämme Hyvän Paimenen kirkolla keskiviikkona 17.2. klo 18–20 koulutuksen, jonka aikana pääset pohtimaan elämäsi tavoitteita ja luomaan toimintasuunnitelman niiden toteuttamiseksi. Koulutuksen vetää sertifioitu Goal Mapping -valmentaja Liselotte Labbas. Hinta 30 e / henkilö. Ilmoittaudu virastoon 10.2.2016 mennessä, puh. 09 2340 5500 tai pakila.srk@evl.fi.

Pitäjänmäki  Toimisto: Turkismiehenkuja 4. Auki ma–ti, to–pe 12–15, ke 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl. fi, facebook.com/pitajanmaenseurakunta. Diakonian ajanvaraus ti klo 14–16 Tali, Strömberg, Pajamäki -alue Kristina Sandberg 09 2340 5638. Reimarla, Marttila, Konala, Lehtovuori -alue Hele-Elina Saari 09 2340 5648.

Pitäjänmäen kirkko  Turkismiehenkuja 4 Ma–ti, to–pe klo 12 Päivärukous.

Tiistaisin klo 12–15 Leivänjako.

Su 24.1. klo 10 Messu. Palm, Vanne, Ahola. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu. Klo 15 Konsertti. Risto Lauriala, piano, Hannu Kiiski, sello. Vapaa pääsy, ohj. 10e.

Ke 27.1. klo 13 Rukouspiiri. 18 Hiljainen rukous.

Pajamäen srk-koti  Pajamäent. 14 Pe 22.1. klo 12–13.30 Kammari.

Lounas 5e.

Ma 25.1. klo 10 Perhekerho.

Ke 27.1. klo 14 Päiväpiiri. Saari.

Konalan srk-talo  Kyntäjänt. 4 Ma 25.1. klo 18.30 Raamattupiiri.

Jukka Tuominen.

Ke 27.1. klo 18 Rukouspiiri.

To 28.1. klo 10 Perhekerho.

Varjosta valoon, naisten ryhmä jatkossa parittoman vkon maanantaisin klo 18.30.

Riukutie 3:n kerhohuone Ti 26.1. klo 18.30 Tienviittoja Raamatusta, miesten ryhmä. Mark. 10.

Ke 27.1. klo 19 Rukouspiiri.

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Muuta Talvileiri Lahden Siikaniemessä ma– pe 7.–11.3. Hinta 140e sis. kuljetukset, majoituksen ja täysihoidon 2 h huoneessa. Ilm. pe 19.2. mennessä Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638.

Roihuvuori  Seurakuntatoimisto, Tulisuontie 2, ma–ti klo 10–13, ke klo 14–17.30, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Tilavaraukset p. 09 2340 5715. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyö www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko  Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

Diakonian ajanvaraus paikan päällä ti klo 9–10 ja puhelimitse klo 10–11 p. 09 2340 5758. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11. Roihutupakahvio tiistaisin klo 12–14. Päivärukoushetki tiistaisin klo 12.30.

Su 24.1. klo 16 kaksikielinen messu suomi–englanti yhdessä kansainvälisen seurakunnan (IEC) kanssa. Nurminen, Laaksonen.

Ke 27.1. klo 13 Soppakirkko. Nurminen, Filppula. Klo 18 Iltamessu.

To 28.1. Ylistystanssi. Mervi Koski.

Laajasalon kirkko  Reposalmentie 13, p. 09 2340 5757. Diakoniapäivystys ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14. Keskipäivän rukoushetki torstaisin klo 12.

Pe 22.1. klo 18.30 Perheiden raamattupiiri parittomien viikkojen perjantaina.

Su 24.1. klo 12 Messu. Vaulas, Laaksonen, Niva-Vilkko, Chorus Marinus.

Ti 26.1. Miesten raamattupiiri parillisten viikkojen tiistaisin. Tiedustelut Jukka Annapa p. 050 620 22 ja Mikko Rautakorpi p. 045 6567 955.

17

Seurakunnissa tapahtuu 22.–28.1.

Ke 27.1. klo 18 Kirjallisuuspiiri keskiviikkoisin 27.1. (Victor Hugo: Kurjat), 24.2., 23.3., 27.4. ja 25.5. Kullakin kerralla päätetään seuraavan kokoontumisen kirja.

To 28.1. klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Vilkkilä, Niva-Vilkko.

Tulossa Sururyhmä kokoontuu 5 kertaa Laajasalon kirkolla klo 18.30, joka toinen keskiviikko alkaen 2.3. Jos olet menettänyt hiljattain läheisesi ja kaipaat paikkaa jakaa ajatuksiasi ja tuntemuksiasi muiden surevien kanssa, sururyhmästä voi olla sinulle apua. Ryhmä voi olla tuki, jonka avulla pääset arjessa eteenpäin.

Ohjaajina diakoniatyöntekijä Anni MeroHiltunen ja pastori Kari Laaksonen.

Ilmoittautuminen 19.2.2016 mennessä Anni Mero-Hiltuselle p. 09 2340 5748.

Seurakuntaretki Teatterimatkalle Lahteen 4.3. Evakkotytön tarinaan. Lähtö Laajasalon kirkolta klo 10 ja paluu n. klo 18.30 samaan paikkaan. Matkan hinta 45 €. Hintaan sisältyy bussimatka, tutustuminen Lahden Ristin kirkkoon, ruokailu ja teatterilippu. Sitovat ilmoittautumiset: viimeistään 5.2.2016 mennessä ritva.pykalaniemi@kolumbus. fi tai 050 546 8804. Mukaan mahtuu 45 ensin ilmoittautunutta, etusija Roihuvuoren seurakunnan jäsenillä.

Lisätietoja: Jukka Annala 050 62 022 tai Juha-Matti Terämä 045 130 6324.

Tuomiokirkko  Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti 9–15, ke 12–17, to–pe 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@ evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi, facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta . Tarkemmat tapahtumatiedot: helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta–tapahtu-

makalenteri (esim. messujen pappi– ja kanttoritiedot, säännöllinen kerho– ja muu toiminta).

Helsingin tuomiokirkko

Ti 26.1. klo 12 Päivämusiikki. Iina Katila, urut.

Ke 27.1. klo 8 Aamumessu.

To 28.1. klo 18 Autiomaan kutsu: Vierauden tunne ja Jumala–uskon mahdollisuus. Teol. tri Pauli Annala.

 Unionink. 29, p. 09 2340 6120, avoinna ma–su 9–18 Annankulma Tuomiokirkon krypta, Kirkkok. 18 Pappi tavattavissa arkisin 15–17,  Annankatu 14 D rippihuone.

Avoin olohuone avoinna ke 12.30– Pe 22.1. klo 12 Päivärukous.

14.30, to 11–15, pe 9–12.

La 23.1. klo 18 Iltakirkko.

La 23.1. klo 10 Brunssi: Sieluani et saa.

Su 24.1. klo 10 Messu. Cantores MinoToipuminen narsistin uhrista selviytyres, joht. Hannu Norjanen. Kirkkokahvit jäksi. Kirjailija Minna Rissanen, puhe ja ja saarnajatkot. Krypta. Klo 10 Pyhämusiikki. Brunssi 3 e. koulu. Kappeli.

Ke 27.1. klo 13 Lauletaan yhdessä Ma 25.1. klo 12 Päivärukous. Klo virsiä.

18 Ekumeeninen LuottaAgricolaliike muksen rukoushetki.

SeuraKrypta.  Mikael Agricolan kunnat Ti 26.1. klo 12 Päiväkirkko, agricolaliike. verkossa: www. rukous. fi. Tehtaank. 23, p.

Ke 27.1. klo 12 Urku09 2340 6123. Nuohelsinginseuravartti. Sabine Nierisotyö: mestat.fi, kunnat.fi minen. facebook.com/staTo 28.1. klo 12 Viikkodinlionwings. messu.

Su 24.1. klo 10 Anglican Eucharist. Klo 10 Sunday Johanneksenkirkko School for Children. Krypta. Klo 12 Messu (vanha kaava). Kirkkokahvit.  Korkeavuorenk. 12, p. 09 2340 Klo 18 Taizé–henkinen Tuomasmes7730, avoinna ma–pe 10–15 su.

La 23.1. klo 18 Ehtoomessu.

Ti 26.1. klo 12 Diakoniaruokailu. AteRuoholahden kappeli ria 1 e. Krypta.

Ke 27.1. klo 13 SenioriFoorum: Sävel Selkämerenkuja 1, p. 09 2340 lyskonsertti. Paina minut sinetiksi 6125 sydäntäsi vasten. Lauluja rakkaudesta, Su 24.1. klo 12 Messu. elämästä ja rukouksista. Pentti Ingerö Suomenlinnan kirkko & Cathedral Band, Ingerö, säv., laulu, kitarat, Julius Heikkilä, kitarat, Kari  Suomenlinna C 43, p. 09 2340 Makkonen, basso, Mikael Seire, lyö6126, avoinna ma–su 12–16 mäsoittimet. Klo 19 Agricolamessu.

Vanha kirkko Kirkkokahvit. agricolamessu.fi.

To 28.1. klo 13.30 Torstaipiiri.  Lönnrotink. 6, p. 09 2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe 12–15, to 12–20 Studium Catholicum Su 24.1. klo 10 Messu. Kirkkokahvit ja messujatkot.  Ritarikatu 3 A

To 28.1. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Lähetyskirkko  Tähtitorninkatu 18 Su 24.1. klo 14 Messu.

Muuta Ryhmä eläkkeellä oleville naisille: Parasta ikää kaikki ti 26.1.–19.4. klo 13–14.30 Bulevardin kerhohuoneessa. Tule keskustelemaan eläkkeelle jäämisen herättämistä tunteista. Ohj. FM, sosiaali- ja terveysalan lehtori Eija Viitanen. Maksu 30 e. Ilm. ja varaa aika ennakkohaastatteluun, p. 09 1351 268 / Suomen Valkonauhaliitto. Haastattelut pe 22.1. klo 10 alkaen.

Kritoryhmä Askeleita katkeruudesta toipumiseen ma 8.2.–21.3. klo 18–20 Annankulmassa. Vetäjinä koulutetut vertaisohjaajat. Ilm. puhelinhaastattelulla viim. ma 1.2. klo 12 p. 09 2340 6201/Ahonen.

Kritopäivä: Omaksi itseksi tulemisen matka la 30.1. klo 10.30–16.30 Laajarannassa (Humalniementie 15). Mikä on minulle tärkeää? Minkä aika on nyt?

Alustus: Krito-työn koordinaattori, past.

Ulla Halttunen, Kansan Raamattuseura.

Pienryhmätyöskentelyä. Ilm. viim. 22.1., p. 09 2340 5718/Hannele Juvonen.

Paikkoja rajoitetusti. Maksu 10 e (sis. lounas ja kahvi).

Liikuntaryhmät. Tuolijumppa: ke klo 9.30 Tuomiokirkon krypta (ke 3.2.

Ruoholahden kappelissa).

Seniorinaisten jumppa: ma klo 9.30 ja 10.40 Meritullin seurakuntakoti, Meritullintori 3.

Naisten lentopallo: ti klo 18 Meritullin seurakuntakoti.

Kynttiläpajat kouluikäisille kolmena keskiviikkona klo 14.30–16. Paja 1: ke 3.2. Bulevardin kerhohuone, Paja 2: ke 10.2. Tuomiokirkon kappelin alasali, Paja 3: ke 17.2. Agricolan nuortentilat.

18

Seurakunnissa tapahtuu 22.–28.1.

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan

pitkäaikainen kokemus VERHOILUPISTE

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

SAVELA

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

Ilm. susan.louhema@evl.fi ja kerro nimesi, ikäsi ja pajan numero.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisät. p. 09 2340 6100 tai netistä.

Töölö  Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi, p. 09 2340 6302.

Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 09 2340 6318.

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Vartiokylä  Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl. fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 09 2340 6451 ja torstaina 12–14 p. 09 2340 6450.

Matteuksenkirkko

 Turunlinnantie 3, p.09 2340 6420 To 21.1. klo 14.30–16 Levosta käsin – ryhmä masennuksesta toipuville.

Pe 22.1. klo 12–13.30 Perjantaipöytä.

Vapaata keskustelua ja kahvit, tervetuloa!

Temppeliaukion kirkko Su 24.1. klo 10 Messu. Vidgrén, Alava, Vanhamäki, Laaksonen, Merilahti ja  Lutherinkatu 3, p. 09 2340 6320 Hämeenkorva. Klo 14 EnglanninkieliPe 22.1. klo 10 Avoin perhekerho, nen messu.

Takkahuone. Klo 12 Keskipäivän ruMa 25.1. klo 11–13 Keskeneräisten töikoushetki – Daily Prayer. Klo 17 Raaden neulekerho. Kaiva kaapeista kesmattua kuunnellen, Takkahuone. keneräiset neuleet ja tule neulomaan Su 24.1. klo 10 Messu. Auvo Naukkarine valmiiksi mukavassa seurassa! nen, Tuomas Karjalainen, Leena Tiitu.

Klo 18 Miesten raamattupiiri.

Helsinki Klezmer Kapelye. KirkkoTi 26.1. klo 17 Raamattupiiri. kahvit. Klo 18 Rukousmessu. Armon Ke 27.1. klo 12.45 Laulut soikoon! varassa uuteen vuoteen. Eija Kilpi, Kari Klo 14 Eläkeläisten päiväkerPulakka Band. Rukouspalvelua, ho. Klo 16–17.30 Kyselijöiiltakahvit. den keskustelupiiri.

Ma 25.1. klo 12 KeskipäiSeuraTäällä on tilaa hengelvän rukoushetki – kunnat lisille etsijöille ja kyDaily Prayer. selijöille! Lisätietoja Ti 26.1. klo 10 Jumpverkossa: www. ryhmästä pakerho eläkeläisille. helsinginseura- uudesta diakonissa Arja Klo 13 RaamattuluTuunelalta p. 09 2340 ento, keskustelua, kahkunnat.fi 6451. vit. Hgin Raamattukoulu.

To 28.1. klo 14.30–16.

Klo 12 Keskipäivän Levosta käsin – ryhmä rukoushetki – Daily Prayer. masennuksesta toipuville.

Klo 17 Puuhakerho 1–6-luokkalaisille, Takkahuone. Klo 19 KulttuurikluPuotilan kappeli bi. Panu Rajala kertoo Mika Waltarista.

Iltatee.  Puotilantie 5, p. 09 2340 6421, Ke 27.1. klo 10–12 Parents and Toddpuotilan.kappeli@evl.fi lers, kirkon kerhotilat. Kv. srk:n (IEC) To 21.1. klo 18 Kappelimessu. Vidgrén äiti–lapsi-piiri. Kika Paukkunen p. 040 ja Kakkonen.

503 0707.

Ti 26.1. klo 13–16 Puotilan olohuone.

Ke 27.1. klo 17.15 Rukousetkot. Paikka Klo 14 professori Paavo Kettunen: Häauki, tavataan aulassa. peä – elämän tuhoaja vai suojelija?

To 28.1. klo 12 Keskipäivän rukousTo 28.1. klo 18 Kappelimessu. Pakarihetki – Daily Prayer. nen ja Kakkonen.

TEE HYVÄ TEKO –kierrätä Fidalle

Katso lähin myymäläsi www.lahetystorit.fi

ILMAINEN NOUTOPALVELU

Hoivalla ja kuntoutuksella Lämminhenkistä kotiapua ja hoivaa! tukea toimintakykyysi!

Tutustu sinäkin korkeatasoiseen kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalvelutarjontaamme.

Ota meihin yhteyttä jahoitaja tilaa maksuton arviointikäynti, Tilaa ammattitaitoinen tai fysioterapeutti kun kaipaat apua tai hoivaa omaan tai läheistesi arkeen. omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden Soita arkea jo tänään kysy lisää! rikastuttamaa Hoivakotija Harmoniassa.

Hyödynnä kotitalousvähennys Henkilökohtainen apu 26 € / tunti Pyydä edullinen tarjous ja kutsu palveluohjaajamme Kotihoiva tai kodinhoito 37 € / tunti tai palveluseteli! maksuttomalle kartoituskäynnille jo Kotikuntoutus tänään! 78 € / tunti

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki Puh. 010 320 8833 info@debora.fi www.debora.fi

Seurakuntakoti

Vartiokylän kirkko

 Runeberginkatu 39 Ti 26.1. klo 18.30 Hanna-ryhmä. Naisten kv. verkoston rukousryhmä.

Ke 27.1. klo 10 Yhteisvastuu-keräyksen postitustalkoot. Talkoolaisille lounas ja kahvit. Klo 16 Kokkikerho 1–4-luokkalaisille. Markus Lehtimäki p. 050 359 3559. Klo 16 Miestenpiiri. Klo 18 Nuorten Yhteisvastuu-postitustalkoot.

 Kiviportintie 5, p. 09 2340 6422 To 21.1. klo 9.30 Minimessu. Kontio, Merilahti ja Kakkonen.

Kerhokeskus  Tykistönkatu 8 Pe 22.1. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Ma 25.1. klo 13–20 Posliinipiiri. Soveltuu myös aloittelijoille. Tuula Setälä p. 050 512 2271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 27.1. klo 18 Nuortenilta.

Vuosaari  Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–13, pappi päivystää klo 10–13. Avoinna ke klo 14–18, pappi päivystää klo 15–18, paitsi aattokeskiviikkoisin auki klo 9–13 ja pappi klo 10–13. Virasto 09 2340 6500, päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Vuosaaren kirkko

Ma 25.1. klo 18 Lauluilta, Cafe&Eepos, Runebergink. 29. Kuningaskobra Mombasassa. Yhteislaululla lämpöä talven pakkasiin.

 Satamasaarentie 7 Su 24.1. klo 11 Messu. Liturgia Antti Pesonen, saarna Johanna Joronen ja kanttorina Hanna Virtanen.

Ma 25.1. klo 12 Iltapäiväpiiri.

Ti 26.1. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 27.1. klo 18 Kantaattikuoro.

To 28.1. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Klo 15.30 Vuosaari-kuoro.

Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Tulevaa

Katukappeli

Töölön kirkon avajaisjuhla su 14.2.2016.

Aamurukous – Morning Prayer la 6.2. klo 9, Arkadia International Bookshop, Nervanderink. 11.

 Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Ti 26.1. klo 13 Rukouspiiri.

To 28.1. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Samuel Paananen ja Hanna Virtanen.

Olaus Petri  Minervankatu 6 Ti 26.1. klo 10 Avoin perhekerho.

Muuta

Päivystävä pappi Temppeliaukion kirkolla ma, ti, to, pe klo 10–14 sekä messujen ja hartaushetkien jälkeen.

Kirkkoherranvirastolla ke klo 14–17.30.

Merirasti-kappeli  Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Su 24.1. klo 15 Ekumeeninen rukousvaellus. Lähtö kappelilta klo 15, klo

16 Pyhän Henrikin katedraali, klo 17 Narinkkatori. Ota mukaan kynttilä tai lyhty.

Ke 27.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 28.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri. Raamatun sanojen sulattelua ja elämänkokemusten kuulostelua rukoushiljaisuudessa (lectio divina). Tiina Ahonen.

Albatross  Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571 Pe 22.1. klo 12.15–14 Cafe Outolintu.

Ma 25.1. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko raamattupiiri.

Ti 26.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä naisille. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Ke 27.1. klo 13 Laulupiiri.

Myrskylintu  Solvikinkatu 11 Ti 26.1. klo 10 Perhekerho.

Tulossa To 4.–25.2. sekä 3.3., 17.3. ja 31.3. klo 18 Katekismustuuletus-lukupiiri Merirasti-kappelissa. Näkemyksiä ja kokemuksia uskosta ja elämästä. Lukupiirin yhteydessä on mahdollisuus myös aikuisrippikoulun käymiseen. Lisätiedot: tiina.ahonen@evl.fi, 050 467 1238.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo  Kolmas linja 22, toimisto p. 09 2340 2538

Erityisnuorisotyö Snellu  Toinen linja 8, p. 09 2340 2352, www.snellu.info Vapaaehtoiseksi nuorten parissa tapahtuvaan SAAPAS-toimintaan?

Saapasryhmä liikkuu perjantai-iltaisin Helsingin keskustassa ja lähiöissä. Koulutus alkaa ke 3.2.2016.

Ilm. hkettusaari@evl.fi tai 09 2340 2355.

Tarinateatteri-ryhmä alle 29-v. perjantaisin 12.2. alkaen klo 14–16. Ilm. sirpa.zotow@evl.fi, p. 09 2340 2351 tai taina.repo-holten@evl.fi, p. 09 2340 2354.

Kampin kappeli  Narinkkatori, p. 09 2340 2018, kampinkappeli@evl.fi Pe 22.1. klo 18 Iltahartaus Meri-Sofia Lakopoulos, laulu.

Kuurojentyö  Diakoni Päivi Korhonen, p. 050 301 9619, paivi.korhonen@evl.fi Pe 22.1. klo 12 Päiväpiiri Matteuksen kirkossa, Turunlinnantie 3.

Ti 26.1. klo 17 Malmin raamattu- ja keskustelupiiri, Kunnantie 1.

Vammaistyö Su 31.1. klo 18 Saavu-Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Eri vammaisryhmien tarpeet huomioitu.

International Ev. Church Worship Service (in English) every Sunday 16:00. Roihuvuori church, Tulisuontie 2. Coffee and fellowship after the service.

Sunday School, ages 3–6 and 7–12 in Finnish (partly English), teenagers in English. Join us to worship God with people from many nations!

Diaconal Living Room every Thursday 17:00–19:00, IEC Center, Käenkuja 3 A. For counselling, prayer and practical needs.

For more information: IEC Center, Tel. 09–586 8770. www.church.fi

19

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Valta vaihtui Kallion seurakunnassa

Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo luovutti puheenjohtajan nuijan kesken kokouksen varapuheenjohtaja Johanna Hautakorvelle.

Monet seurakuntaneuvostot ovat valinneet puheenjohtajakseen maallikon. Tuorein tulokas on Kallio, jossa Teemu Laajasalo luopui puheenjohtajuudesta. taneuvosto sopii hyvin maallikon johdettavaksi. Neuvostossa kaikki jäsenet kirkkoherraa lukuun ot­ tamatta ovat maallikoita, kertoo Hautakorpi puheenjohtajuuden siirtymisen jälkeen.

Hänen mukaansa hyppy pu­ heenjohtajaksi ei tuntunut isolta.

Jo seurakuntaneuvoston jäsenenä ja varapuheenjohtajana hän koki, että neuvostossa on tilaa keskuste­ lulle ja ehdotuksille.

Teksti Tarmo Ylhävuori Kuva Katri Korolainen

O

ulun­k ylä, Malmi, Pakila ja Herttonie­ mi ovat esimerk­ kejä seura­ kunnista, joissa neuvostoa johtaa kirkkoherran sijaan maallikko.

Kalliossa päätös seurakunta­ neuvoston puheenjohtajan vaihta­ misesta tehtiin viime viikolla.

Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo luovutti puheenjoh­ tajan nuijan kesken kokouksen varapuheenjohtaja Johanna ­Hautakorvelle. Varapuheen­ johtajana Hautakorpi ei ole aiem­ min vetänyt neuvoston kokouksia.

– Suostuessani puheenjohtajan tehtävään ajattelin, että seurakun­

Valta vaihtui Kalliossa sopui­ sasti. Kirkkoherra ei luovu täysin vallastaan neuvostossa, vaan jatkaa neuvoston jäsenenä ja esit­ telijänä.

– Olemme käyneet neuvostossa keskustelua erilaisten mallien hyvistä ja huonoista puolista jo parin vuoden ajan. Kirkkoherra oli päätynyt siihen, että hänen puo­ lestaan maallikkopuheenjohtajan

mallia voidaan kokeilla, Johanna Hautakorpi kuvailee.

Hänen mielestään maallikko­ puheenjohtajuudella on symbo­ linen merkitys, sillä se viestittää, että työntekijöiden lisäksi myös maallikoilla on tärkeä rooli seura­ kunnassa.

Maallikkopuheenjohtajan malli vaati hyväksynnän seurakunnan

kirkkoherran lisäksi varapuheen­ johtajalta ja seurakuntaneuvostol­ ta. Kalliossa kaikki kolme antoivat kokeilulle siunauksensa.

Uutta mallia kokeillaan ­Kalliossa tämän vuoden loppuun saakka.

Johanna Hautakorpi haluaa kehittää seurakunnasta entistä avoimemman:

– Minulle tärkeää on, että seu­ rakunnassa on tilaa monenlaisille ihmisille. Kaikki voivat kokea, että ovat tervetulleita mukaan seura­ kunnan toimintaan.

Kallion kirkkoherra aloitti tämän vuoden alussa Helsingin hiippakunnan pappisasessorina.

Lisäksi hän esiintyy YleLeaks-oh­ jelmassa.

SACRUMIN KIRJA-ALE 14.1.–7.2.2015 TAIVAS VARJELE

j�ka äijän ru kou s kirja

18 90

9 90

9 30

8 90

14 90

12 90

9 90

7 90

LK-kirjat

Jukka Sariola

Virtanen, Hakala (toim.) Ville Ranta

Taivas varjele

Kyllä eikä ei

18,90 (27,90)

– joka äijän rukouskirja

14,90 (28,00)

Ystäväni Seija UUSI TIE

Heikkilä, Suvikumpu

Pyhimyksiä ja paanukattoja

– Kulttuuriretki Suomen kirkkoihin

WSOY

9,90 (26,90)

4 90

5 90

Barfield, Carpenter Kiva tietää Fingerporin postilla Pienen oma raamattu – astu Raamatun

Pertti Jarla

7,90 (15,00) ARKTINEN BANAANI

4,90 (18,10)

maailmaan 5,90 (19,00) PÄIVÄ

www.sacrum.fi

Martin Lönnebo

9,30 (17,00)

12,90 (35,00)

PÄIVÄ

UUSI TIE

– Rukoushelminauha siltana

Lapsen aarteita

Raamatun Atlas

Raamatun helmet

6 90

5 50

5 00

Irja Askola

Iso Raamatun puuhakirja

Rosenblad

– Rukousta ja runoa kirkkovuoden mittaan 6,90 (25,30)

5,50 (17,90)

– kolmen uskonnon yhteiset juuret SLS 5,00 (24,00)

Tie vie, pyhä kantaa

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Jaakko Heinimäki TASKUETIIKKA 7,90 (26,10)

9,90 (32,20)

8,90 (39,30)

LK-KIRJAT

7 90

Paul Lawrence

Sally Ann Wright

AIKAMEDIA

Abrahamin lapset

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

7 90

8 90

Pentikäinen, Pulkkinen Alister E. McGrath

Lars Levi Laestadius

Tätä on teologia

Yksi mies, seitsemän elämää 7,90 (40,20)

8,90 (36,20)

puh. 020 754 2350

20

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

neniälittereK Kirkko ja moskeija

K

irkon eväät suhteessa moskeijaan näyttävät olevan levällään kuin muinaisella Jokisella ikään. Jonain päivänä saamme lukea, että jonkun kiinteistöjohtajan mukaan kirkkoja voitaisiin myydä moskeijoiksi, toisena taas ettei jonkun piispan mielestä missään nimessä kirkkoja, mutta muita seurakunnan tiloja kyllä.

Joku kirkkoa edustava muinainen diplomaatti on jonain päivänä rakentamassa suurmoskeijaa muslimikavereittensa kanssa, toisena taas ei sittenkään niin suurta moskeijaa, mutta hemmetin ison muslimien kulttuurikeskuksen kumminkin. Tästähän ei ota tolkkua muinainen vanha Erkkikään.

Ystävällinen neuvo arvon kirkonmiehille ja -naisille: Pitäkää näppinne erossa moskeijoista. Antakaa muslimien hoitaa omat hommansa. Kyllä he osaavat.

Hoidetaan me omat hommamme. Me osaamme ne.

Tai ainakin muinoin osasimme.

Tuhansien temppeli. – Työllistämme lähes sata ihmistä eri toimipisteillämme. Toimimme hyvin pitkälti aivan kuin yritykset, sanoo Central Baptist -kirkon kakkosmies, pastori John Caubble.

Verovapaus rajoittaa amerikkalaiskirkkoja Yhdysvaltojen kirkoissa rajaa uskonnollisen ja poliittisen välille on vaikea piirtää.

73. vuosikerta

www.valomerkki.fi

Julkaisija

Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13: 09 2340 2235 tai kjkosoiterekisteri@evl.fi tai Kirkko ja kaupunki Osoitteet, Kolmaslinja 22, 00530 Helsinki.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja Kotimaa Oy Hietalahdenranta 13 00180 Helsinki Toimitus Puhelinvaihde: 020 754 2000 toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja Seppo Simola, 09 2340 2231 seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Pälvi Ahoinpelto, 020 754 2310 Toimitussihteerit Eira Serkkola, 020 754 2319 Pihla Tiihonen, ma. 020 754 2307 Toimittajat Topias Haikala, ma. 020 754 2327 Juhani Huttunen, 020 754 2315 Marjo Kytöharju, 020 754 2229 Tommi Sarlin, työvapaalla

Ilmoitusmarkkinointi Kotimaa Oy Myyntipäällikkö Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Otsikoksi K&k ja ilmestymispäivä p. 020 754 2000 (vaihde) Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e /pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 32,24 e. Toistoalennus 20 %. Paperilasku 1,80 e. Hinnat sis. alv 24 %.

Painos 197 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä.

Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa ISSN 0356-3421

C

Teksti ja kuva Lotta Stenroos

entral Baptist -kirkossa Jonesborossa Arkansasin osavaltiossa käy viikoittain tuhansia ihmisiä. 7000-jäseninen kirkko on yksi Arkansasin suurimmista.

Näin suuren kirkon voisi sanoa muistuttavan jo isoa yritystä.

Central Baptistin kakkosmiehen pastori John Caubblen mukaan niin onkin.

– Vuosittainen liikevaihtomme on 6,2 miljoonaa dollaria. Työllistämme lähes sata ihmistä eri toimipisteillämme. Toimimme hyvin pitkälti aivan kuin yritykset, hän sanoo.

Tulonsa kirkko saa pääosin lahjoituksista, joita ihmiset antavat.

Yhdysvalloissa uskonnollisilla yhteisöillä kuten kirkoilla ja seurakunnilla on valtion myöntämä verovapaus. Säilyttääkseen verovapauden nämä yleishyödylliset tahot eivät saa osallistua millään tavalla politiikkaan.

Kirkon asema Yhdysvalloissa on kuitenkin sekä hengellisesti että mielipidevaikuttajana suuri.

Usein on hyvin vaikeaa vetää raja poliittisen vaikuttamisen ja uskonnosta puhumisen välille.

Central Baptistin jäsen Tracy Osbourne pitää rajoitusta jopa perustuslain vastaisena.

– Perustuslaissa on uskonnonvapaus. Moni poliittinen asia on myös uskonnollinen asia. Kun kirkoissa puhutaan esimerkiksi abortista tai homoliitoista, se on niin poliittinen kuin uskonnollinenkin asia. Ei sitä pitäisi pyrkiä estämään lailla, Osbourne pohtii.

Pastoreilla on yhteisöissään valtava auktoriteetti. Myös sosiaalinen paine kirkoissa saattaa ajaa ihmisiä toimimaan kirkon ohjeiden tai arvomaailman mukaisesti.

John Caubblen mukaan Central Baptistissa ei kuitenkaan sallita suoranaisia kannanottoja.

– Emme koskaan käske kenenkään äänestää ketään tiettyä ehdokasta. Meillä on kirkossa jäseninä poliitikkoja, sheriffejä ja muita vaikuttajia, mutta emme anna heidän tuoda omaa agendaansa esille kirkossa tai sen alueella, Caubble kertoo.

”

pautensa. Veroviraston kuitenkin tiedetään jättävän tämän lakipykälän rikkomisen järjestelmällisesti huomiotta.

Kirkot ja seurakunnat ovat Yhdysvalloissa iso ja kannattava bisnes. Joidenkin kirkkojen on jopa sanottu kannattavan niitä ehdokkaita, joiden ne tietävät tuovan lisää rahaa kirkoille.

– Koskaan en ole kuullut saarnoissa tai muualla kirkossa ohjattavan, ketä äänestän, kertoo Central Baptistin sunnuntaisaarnaa kuunnellut John Bolding.

Vaikka kirkko ja valtio on Yhdysvalloissa erotettu toisistaan, uskonnon vaikutus politiikkaan ja ihmisten elämään on silti suunnattoman suuri.

Kun kirkoissa puhutaan esimerkiksi abortista tai homoliitoista, se on niin poliittinen kuin uskonnollinenkin asia.”

– Central Baptist -kirkon jäsen Tracy Osbourne

Vaikka kirkko ei suoranaisesti kehota äänestämään tiettyä ehdokasta, arvomaailman kautta ja rivien välistä on luettavissa, ketä kirkko kannattaa. Central Baptist -kirkkokin jakaa seurakuntalaisilleen äänestysopasta, jossa kerrotaan republikaani- ja demokraattipuolueen suurimmat erot isoissa kysymyksissä.

– Olemme kirkkona hyvin konservatiivinen ja niin on myös republikaanipuolue. Vaikkemme sitä suoraan kenellekään sano, voisin sanoa, että suuri osa kävijöistämme äänestää republikaaniehdokasta, Caubble kertoo.

Mikäli uskonnollisen yhteisön todetaan osallistuneen politiikkaan esimerkiksi kehottamalla äänestäjiä äänestämään tiettyä ehdokasta, se voi menettää verova-

Erilaisia uskontokuntia ja niiden eri suuntiin kehittyneitä seurakuntia on Yhdysvalloissa lukematon määrä. Pew Research Centerin mukaan vuonna 2014 kristittyjä oli 71 prosenttia kansalaisista. Roomalaiskatolisuus on suurin yksittäinen uskontokunta, noin 21 prosenttia kansalaisista.

Erilaisiin protestanttisiin kirkkokuntiin kuuluu lähes puolet väestöstä, ja näistä suurin on baptismi. Muita ovat luterilaiset, presbyteerit, metodistit, anglikaanit, adventistit ja helluntaiherätys.

Noin kuusi prosenttia amerikkalaisista kuuluu johonkin muuhun uskontokuntaan (islam 0,9 prosenttia, juutalaisuus 1,9 prosenttia, hindulaisuus ja buddhalaisuus kumpikin 0,7 prosenttia). Noin 15 prosenttia ei tunnusta mitään uskontoa.

21

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Palveluja tarjotaan

Palvelukseen halutaan

Seurat

Etsimme lisää kotityötaitoisia lastenhoidon ammattilaisia joukkoomme. Työ on tuntityötä oman elämäntilanteen mukaan. Yhteydenotot: toimitusjohtaja Mona Jonsson 020 799 5651.

Hetipalvelut ®

Väestöliiton Kotisisar Oy

· 15 kpl Huoltoautoa · Pesukoneen kytkennät · Hanan vaihdot · Viemärin avaukset · Suunnitteluapua · Ilm. arviointi isommille töille · Kaukolämpötyöt · Linjasaneeraukset · 24 h päivystys

www.kotisisar.fi

HERÄNNÄISSEURAT To 21.1. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu –messu Kallion kirkossa, It. Papinkatu 2. Saarna TK Aino Malmi.

Musiikkiharj. klo 17 kaikille.

Su 24.1. klo 12 Weisuumessu Pukinmäen srk-kodilla, Säterinportti 3.

Saarna Leena Väyrynen-Si. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 15 Kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D (Autotalo, Kamppi).

Ke 27.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A 3, 3. krs.

Töölön Putkiliike Oy v. 1952

020 7411820 yhteys@lvis.fi

Hammashoitoa

Syysetuna tarjoamme hammastarkastuksen hintaan 49e ja hammasimplantit alkaen 1595e.

Myös korjaus ja omien tuotteiden asennus.

J. Vähäkangas

MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myös kalusteet, verhot, lamput ym.

Myös muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 € /tunti 050 926 6203

Kotiapua ja ravitsemusneuvontaa ikääntyneille luotettavasti. p. 040 546 6326/ palvelusroos.fi MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä, iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Myrskyläntie 22, p. 728 2162

www.helsinginrauhanyhdistys.fi

Toimivat kaihtimet joka kotiin!

Kaihdintohtor�

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS

p. 040-411 4370 KOTISIIVOUKSIA Luotettavasti ja ahkerasti Seniorisiivous -24% puh. 045 638 5774. Mirja

Juuso Kallinen hammaslääkäri suu- ja leukakir. erikoislääkäri

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Noudetaan nopeasti risat huonekalut ja kodinkoneet yms. www.rojusiivous.com P. 050 465 6001. Maksullinen palvelu.

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811 941 33 €/t + alv www.bewesport.fi pihatyöt, remontit, muutot, jne.

KAIKENLAISTA APUA P. 044 966 0626

Kotipalvelua 27 v. kokemuksella. Lähtökohtana aina asiakkaan tarpeet, toiveet.

Pia Matalalampi 050 431 5536

MUUTTOPALVELUA EDULLISESTI, AMMATTITAIDOLLA&KUOLINPESÄT JA TYHJENNYKSET P. 0503095193

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO

Sinikka Laikkola Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

ELÄKELÄISEDUT

Terveydenhoitoa Arvoisat asiakkaat! Eläk.alenn.perm. l+k (norm. 50 €) nyt 37 €. Norm.vel.perm. l+ k (55 €) nyt 46 € Tied. 09 639 818.

Vapaita ryhmäpsykoterapiapaikkoja Tied. Sylva Hallama p. 050 301 7735 Helinä Joenperä p. 044 078 8809 Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3x30 min hieronta 70 €. Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs., p. 040 569 3515 Kun asiat painavat mieltäsi soita 0700 03377 2,32€/min+ppm Katsellaan yhdessä elämäsi kuvioita.

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV

Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistönvälittäjä (LKV)

Leikkaa talteen

Lakiasioita

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Asianajotoimisto Maritta Heiskanen Testamentit, perukirjat ja kaikki muut perheenne lakiasiat.

Itiksen kauppakeskus Puh. 09 343 2636 www.marittaheiskanen.fi

OSTETAAN KUOLINPESIÄ

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45 % Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

Edullista, luotettavaa kotisiivousta.

P. 046 562 0203

Kotisiivousta/ikkunanpesua/pihatöitä kotimaisin voimin. www.kotikuntoon.com 0440 691 994 T. Vanari

- luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0-1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

Ostamme kuolinpesät, muuttojäämistöt ja pienemmätkin erät tarpeettomiksi jääneitä kodin irtaimistoja. Nouto ja käteismaksu. Tähtiantiikki & Design, 0400-704763 www.tahtiantiikkidesign.fi

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 KUOLINPESIEN tyhjennykset Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p. 0400 821 805

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

4 Opettaja/kääntäjä-pariskunta ja pieni koira etsii asuntoa kantakaupungista tai junaradan varrelta. Max. vuokra 880 €/kk. Puh: 050 3720 614.

Vak. työssä käyvä, raitis, savuton nainen etsii asuntoa 1.2. alk. Miel. pohj-Hki. p. 040 8345 295/Maarit

Rakennusala REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys.

Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.fi

Ilmoitusmyynti Pirjo Teva, p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Postimerkkejä, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1

IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi P. 044 548 9762 Kotipalvelua ja siivousta. Lähihoitaja Merja Rouvali. P. 045 852 0244. www.merjankotipalvelut.fi

• ilmoitus maksetaan tilille Nordea FI6015733000000710 Oko FI7050000110029559 • ilmoitustekstin ja kuitin voi lähettää sähköpostilla ilmoitusmyynti@kotimaa.fi tai postittaa osoitteeseen Kirkko & kaupunki ilmoitukset, PL 279, 00181 Helsinki viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12 mennessä • kirjoita viitteeksi Kirkko & kaupunki ilmoitus Ilmoitushinnat (sis. alv 24 %): 3 riviä (minimi) hinta 32,24 e 4-5 riviä hinta 48,36 e 6-7 riviä hinta 64,48 e Yhdelle riville keskim. 33 merkkiä.

Lisätietoja p. 020 754 2273 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

MYYNTI JA VUOKRAUS

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

loppusiivouksineen

Siivouspalveluja

Vuokrata halutaan ilmoitusten vastaanotto ja hinnat:

ASUNTOJEN

Ostetaan Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Kaikki ovat tervetulleita. Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet -kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

www.stickdent.com

Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. (09) 763 180

SATUHAMMAS

Su 24.1. klo 16 ja klo 18 Seurat Ke 27.1. klo 19 Seurat

Vuokrata halutaan

EERO LAUKKOSKI

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset. Kaikki pois.

KIERRÄTYSPALVELU! 0466 418 728

044 9339 242

SEUROJA

MAALAUSLIIKE www.arjaulmanen.com p. 041 506 6577 Huoneistoremontit edullisesti.

20 v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korj. Laasonen p. 0400 674739

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Tarj. suihkuun silikonit uusiksi 199 €.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki huoneistoremontit, remontti-, suunnittelu- ja arviointityöt.

Rehellinen. Työlle takuu.

Puh. 0400 812 682, Joheke ky

Rakennustyöt: Kylpyhuone/sauna ym. remontit.

0400 465 963 www.baujap.fi

Savuton, luotettava lasta odottava nuoripari etsii viihtyisää 2-3h Helsingistä.

Min 50 m², max 950 e. p. 044 3525 322.

Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki Hodhayfa Salih

Taidetta Irakin sodista Kuvataiteilija Hodhayfa Salihin työt kertovat siitä, mitä on elää ja kasvaa sodan ja väkivallan ympäröimänä. 38-vuotias Salih on syntyisin Bagdadista Irakista.

Hän on suorittanut tutkinnot kuvataiteissa Irakissa ja Ukrainassa.

Tällä hetkellä Hodhayfa Salih asuu Helsingissä.

Avajaiset ke 27.1. klo 16–18 Oulunkylän kirkolla, Teinintie 10. Tarjoilua, taiteilija paikalla. Näyttely on avoinna 21.2. asti ma–to kello 8–20, pe–su 9–15.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 24.1. klo 10 Jumalanpalvelus Ylöjärven kirkosta. Virret: 547, 334:5-8, 343, 452, 222, 41:1,6. Klo 11 Kristittyjen ykseyden rukousviikon ekumeeninen jumalanpalvelus Pielaveden kirkosta. Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Teemu Sippo SCJ saarnaa. Virret: 327, 429, 733, 340. Klo 12.15 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus.

Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: Pe 22.1. Varatoiminnanjohtaja Kalle Virta. Pastori Mikko Salmi.

La 23.1. Agronomi Petri Vanhala (Vapaakirkko). Kappalainen Erkki Laine.

Ma 25.1. Rovasti Eeva Kemppi-Repo. Raamatunlukua.

Ti 26.1. Sairaalapastori Maarit Kolsi. Toimittaja Ruut Ahonen (Helluntaiseurakunta).

Ke 27.1. Piispa emeritus Voitto Huotari. Teologian tohtori Pauliina Kainulainen.

To 28.1. Kansainvälisen työn asiantuntija Anssi Almgren. Vankilapastori Timo Simppula.

Pe 29.1. Vankilapastori Marko Meijer. Pastori Minna Jaakkola.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 24.1. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 23.1. klo 15.10 Pisara. Juha Vintturi johtaa Papas no mamas -lauluyhtyettä. Upea musiikki syntyy laulamisen ilosta, ei epäonnistumisen pelosta. ( 1. Joh. 4:17-18).

Uusinta ma 25.1. klo 11.05.

Su 24.1. klo 10 Jumalanpalvelus Kokemäen kirkosta. Uusinta ma 25.1. klo 11.10.

Aktiivinen kummisetä. HIFK:n keskushyökkääjä Teemu Ramstedt tykkää viettää aikaa kummilastensa kanssa.

Kummin kanssa mat Kaipaatko yhteistä tekemistä kummilapsesi kanssa? HIFK, kummius.fi ja Kirkko Helsingissä kutsuvat kummeja ja kummi­ lapsia jääkiekkokatsomoon.

Teksi Tarmo Ylhävuori Kuva Esko Jämsä

H

IFK:n keskushyökkääjä Teemu Ramstedt on kolminkertainen kummisetä. Ensimmäisen kummilapsensa hän sai heti konfirmaation jälkeen.

– Olen siitä harvinainen tapaus, että meikäläisestä tuli kummi jo 14-vuotiaana. Konfirmaatio oli kesällä ja kummilapsen ristiäiset syksyllä. Täytin 15 vuotta vasta pari päivää ristiäisten jälkeen, kertoo 28-vuotias jääkiekkoilija Teemu Ramstedt.

Pyyntö kummiksi ei tullut Ramstedtille aivan puskasta.

Kummilapsi oli hänen veljensä tytär. Ramstedt sai hoi-

taakseen ristiäisissä sylikummin tehtävän.

Hänen mielestään pyyntö ei tullut yhtään liian aikaisin: – En nähnyt, etten olisi ollut kypsä siihen tehtävään. Vaikka olin 14-vuotias, pystyin hallitsemaan jo oman elämäni.

Urheilun takia oman elämän täytyi olla kunnossa. Ramstedt aloitti jääkiekon pelaamisen jo 6-vuotiaana. Rippivuotenaan hän pelasi Helsingin IFK:n C-junioreissa.

puistossa. Nuorempien kanssa on tyydytty toistaiseksi palapelien rakenteluun ja sylissä istuskeluun.

Kummisetä ei kuitenkaan myönnä hemmottelevansa kummilapsiaan.

– Haluan enemmän touhuta ja liikkua lasten kanssa. Itselläni on ammattiurheilijana liikunnallinen elämäntapa.

Kummilasten kanssa puuhaaminen tuo vastapainoa myös Ramstedtin uralle.

– Retket kummilasten kanssa ovat kesän kohokohtia. Treenaan kovasti kesällä, ja retkillä pääsee hetkeksi irti työasioista. Voi aja­ tella aivan muita asioita.

Lapsille kummisedän jääkiekkoammatti ei ole ihmetyksen aihe.

Ramstedtin 2-vuotiaan kummipojan isä pelaa Rauman Lukossa, ja toinenkin kummisetä on jääkiekkoilija.

Vuosien varrella kummilapsia on kertynyt vielä kaksi lisää.

Nuorin heistä ei ole täyttänyt vielä vuottakaan. Rippivuoden vauvasta on puolestaan kehittynyt 13-vuotias neito.

Ramstedt näkee kummilapsiaan usein. Vanhimman lapsen kanssa Ramstedt on käynyt huvipuistossa, elokuvissa ja vesi-

Kristinuskon mukaan kummin tehtävä on kasvattaa lasta kristillisesti yhdessä vanhempien ja seurakunnan kanssa. Ramstedt ei kuitenkaan koe, että kristillinen kasvatus olisi tätä päivää.

Hänelle tärkeämpää on olla perheen ulkopuolinen ihminen, mutta samalla kummilapselle läheinen ihminen. Se tuo tietyllä ta-

paa perspektiiviä lapsen elämään.

Hän kokee tärkeäksi myös sen, että kummilapset voivat avautua hänelle.

– Mielestäni on positiivista, jos pystyn olemaan lähellä kummilapsen vaikeissa hetkissä. Niissä tilanteissa kuitenkin kummius punnitaan, kuvailee Ramstedt.

Ramstedtille evankelis-luterilainen kirkko tarkoittaa rauhoittumisen paikkaa ja uskontoa, johon on kasvanut. Kirkossa pääsee hetkeksi pois arjesta.

Lapsena Teemu Ramstedt tapasi omia kummejaan harvoin, koska nämä asuivat Tanskassa ja Ruotsissa. Eniten hän näki kummejaan vasta aikuisena, kun pelasi tukholmalaisessa seurassa puoli kautta.

– Nuorempana näin heitä lähinnä jouluisin. Silloin aktiviteetit rajoittuivat glögilasien äärellä rupatteluun.

Ramstedt haluaa olla itse omia kummejaan aktiivisempi kummisetä. Ammatti kuitenkin asettaa tavoitteelle hankaluuksia.

– En tiedä yhtään, missä päin maailmaa pelaan milloinkin. Varmasti tulee sellaisia hetkiä, kun kummilasten elämässä läsnäolo on käytännön mahdottomuus.

Kummilasten vanhemmat ovat

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

Stemmaharjoitukset miehille Tule avoimeen tenoreiden ja bassojen stemmaharjoitukseen keskiviikkona 27.1. kello 17–18 Meilahden kirkon seurakuntasalissa, Pihlajatie 16, ja testaa gospellaulua! Stemmiksen järjestää Gospel Helsinki, jonka kuorossa laulaa kuutisenkymmentä laulajaa ja bändissä soittavat muusikot Joonatan Rautio, Sami Koskela ja Juho Kivivuori.

Lisätietoa saa ryhmän johtajalta Nina Pakkaselta, p. 09 2340 4730.

Parisuhdekurssilla on vielä tilaa Sue Johnsonin tunnekeskeiseen pariterapiaan perustuvalla parisuhdekurssilla on vielä tilaa. Kurssin järjestää Helsingin seurakuntien perheneuvonta, ja se kokoontuu seitsemän kertaa alkaen tiistaina 2.2. kello 17.15 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22. Ohjelmassa on luentoja, videoita, harjoituksia ja kotitehtäviä. Pariskunnat voivat ilmoittautua osoitteeseen tai numeroon 050 572 7409.

Dokumenttielokuva naislähetyssaarnaajista Armenialainen dokumenttielokuva Map of Salvation kertoo viidestä pohjoismaalaisesta naislähetyssaarnaajasta, joista tuli 100 vuotta sitten Armenian kansanmurhan silminnäkijöitä. Elokuva on kuvattu kymmenessä maassa, ja sen kertojana kuullaan suomalaista tutkija Svante Lundgrenia.

Englanninkielinen Map of Salvation (ei tekstitystä) esitetään torstaina 28.1. kello 18.30 Kulttuurikeskus Sofiassa, Kallvikinniementie 35. Esityksen jälkeen Lundgren vastaa elokuvan tekoa koskeviin kysymyksiin. Liput maksavat 5 euroa, tuotto armenialaiselle toteuttajalle.

atsiin hänelle läheisiä ihmisiä. Veljen lisäksi heistä löytyy pelikaveri ja vanha koulutoveri.

Ramstedtilla ei ole itsellään vielä lapsia. Hänen äänestään kuultaa toive, että jonain päivänä hänellä olisi omia pienokaisia.

– Kun joskus valitsen kummia omille lapsilleni, haluan sellaisen ihmisen, jolla on elämä hallinnassa. Silloin on helpompi luottaa siihen ihmiseen.

Teemu Ramstedt on yksi noin 150 000 ihmisestä, jotka ottavat kummin pestin vastuulleen Suomessa vuosittain. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyvä tarvitsee kaksi kummia. Liittyjä voi olla periaatteessa minkä ikäinen vain.

Kummin täytyy kuulua joko luterilaiseen kirkkoon tai Porvoon yhteisön jäsenkirkkoon. Kummi voi olla myös jonkin muun evankelis-luterilaisen lapsikasteen hyväksyvän kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsen. Hänen täytyy olla kastettu ja konfirmoitu.

Ekumeeniselle rukousvaellukselle voi startata sunnuntaina 24.1. kello 15 Merirasti-kappelilta, Jaluspolku 3. Vaellus etenee metrolla Yliopiston metroasemalle, mistä jatketaan kävellen kello 16:ksi katoliselle Pyhän Henrikin katedraalille, Pyhän Henrikin aukio 1.

Seuraava etappi on kello 16.30 Helsingin Vapaakirkko, Annankatu 1. Matkan päätepisteessä Narinkkatorilla laule-

taan kello 17 alkaen hengellisiä lauluja ja sytytetään kynttilöitä, joita ihmiset ovat ottaneet mukaansa.

Pentti Ingerö & Cathedral Band – tourné 2016

Toipumista Kristus-keskeisesti

Tuomiokirkkoseurakunnan musiikkityön uusi kokoonpano Pentti Ingerö & Cathedral Band tekee toisenlaista hengellistä musiikkia. Kanttori, kirkkomuusikko Pentti Ingerö säveltää ja sovittaa seitsemän erilaista konserttikokonaisuutta keskustan eri alueille tämän vuoden aikana. Yhtyeeseen kuuluvat Julius Heikkilä, kitarat, Kari Makkonen, basso, ja Mikael Seire, lyömäsoittimet.

Krito-ryhmä (Kristus-keskeinen toipumisryhmä) kokoontuu maanantaisin 8.2.–21.3. kello 18–20 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Askeleita katkeruudesta toipumiseen vetävät koulutetut vertaisohjaajat. Ryhmään voi ilmoittautua puhelinhaastattelulla viimeistään 1.2. kello 12 mennessä numerossa 09 2340 6201.

Krito-päivä pidetään lauantaina 30.1. kello 10.30–16.30 Laajarannassa, Humalniementie 15. Krito-työn koordinaattori, pastori Ulla Halttunen Kansan Raamattuseurasta, kysyy alustuksessaan: Mikä on minulle tärkeää, minkä voin jättää taakse ja minkä aika on nyt. Aiheita työstetään myös pienryhmissä. Ilmoittaudu mukaan 22.1. mennessä, p. 09 2340 5718.

Osallistumismaksu 10 euroa sisältää lounaan ja kahvit. Päivän järjestävät Tuomiokirkkoseurakunnan sekä Malmin ja Roihuvuoren seurakuntien diakoniatyö.

Perjantai 22.1.

Perheiden tanssituokiot klo 9.30– 11 Käpylän kirkossa. Klo 9.30 3–5-v., klo 10 1–2-v., klo 10.30 0–1-v.

Musiikkihartaus klo 18 Kampin kappelissa. Meri-Sofia Lakopoulos, laulu.

Ilo pitkästä murheesta klo 18 Kulttuurikeskus Stoassa, Turunlinnantie 1. Maailman itkuvirsiä. Rajamailla Company: Suvi Tuominen ja Johannes Purovaara, tanssi, Emmi Kuittinen, ääni, tarinat ja kosketinsoittimet, Marouf Majidi, ääni, tarinat, tar, tanbour, Amanda Kauranne, ääni, lyömäsoittimet, Esko Grundström, basso, harmonikka, kantele ja live-elektroniikka. Liput 15 / 10 e Lippupalvelusta.

Murhamies Gesualdo klo 19 Paavalinkirkossa. Prinssi Carlo Gesualdo tappoi, hallitsi ja sävelsi. Lauluyhtyeet Lumen Valo ja The English Vocal Consort of Helsinki sekä Mikko Ikäheimo, teorbi, ja Petros Paukkunen, urut. Aurore-renessanssimusiikkijuhlat. Liput 20 / 15 e Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen 45 min ennen konserttia.

Sieluani et saa Narsistisessa parisuhteessa elänyt Minna Rissanen kertoo kokemuksistaan lauantaina 23.1. kello 10 kaikille avoimella brunssilla Annankulmassa, Annankatu 14 D. Hän on kirjoittanut toipumismatkastaan kirjan Sieluani et saa. Kuulemme myös aamun vieraan esittämää musiikkia. Brunssi maksaa kolme euroa.

Tee oma goal map Liselotte Labbas vetää Goal Mapping -koulutuksen keskiviikkona 17.2. kello 17.30–20 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1, Pakilassa. Menetelmä auttaa kehittämään voimauttavia ajattelutapoja. Illan aikana käydään läpi perusteet ja tehdään oma tavoitekartta eli goal map. Tietoisesti asetetut tavoitteet vaikuttavat myöhemmin alitajuntaan, niin että se alkaa tukea tavoitteiden toteutumista. Ilmoittaudu mukaan viimeistään 10.2. osoitteeseen pakila.srk@evl.fi tai numeroon 09 2340 5500. Osallistuminen maksaa 30 euroa. Aluksi kahvi- ja teetarjoilu.

Lisätietoa: www.uskallainnostua.fi/ goal-mapping-suomi.

Lauantai 23.1.

Ilo pitkästä murheesta klo 17 Kulttuurikeskus Stoassa, Turunlinnantie 1. Maailman itkuvirsiä. Rajamailla Company: Suvi Tuominen ja Johannes Purovaara, tanssi, Emmi Kuittinen, ääni, tarinat ja kosketinsoittimet, Marouf Majidi, ääni, tarinat, tar, tanbour, Amanda Kauranne, ääni, lyömäsoittimet, Esko Grundström, basso, harmonikka, kantele ja live-elektroniikka. Liput 15 / 10 e Lippupalvelusta.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervank. 6. Julia Tamminen, urut.

Biorneburgin mestarit klo 18 Paavalinkirkossa. Musiikkia Porin Triviaalikoulun nuottikirjasta.

Laulu- ja soitinyhtye Sonus Borealis. Aurore-renessanssimusiikkijuhlat.

Liput 20 / 15 e Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen 45 min ennen konserttia.

Menokasvo: Kimmo Hätinen

Elämäntaparemontti yli 55-vuotiaille Psykoterapeutti Kimmo Hätinen, vedät koko kevään kestävää Uusi alku -ryhmää Kalliolassa kollegasi Antti Palmun kanssa. Kenelle ryhmä on tarkoitettu?

Se on tarkoitettu 55 vuotta täyttäneille, jotka ovat syrjäytyneet normaalielämästä liiallisen alkoholinkäytön takia.

He voivat olla eläkkeellä tai vielä työelämässä. Tavoitteena on tukea ihmisiä löytämään uudenlainen elämäntapa.

Mitä ryhmässä tehdään?

– Tapaamisia on joka arkipäivä. Kahdesti viikossa on ryhmäterapiaa ja kahtena iltapäivänä fysioterapeutin ohjaamaa liikuntaa. Yhtenä aamupäivänä on kevyempi, kulttuuripainotteinen tapaaminen. Tämä on intensiivistä avohoitoa. Kokopäiväinen työnteko ei onnistu samaan aikaan.

Mitä toiminta maksaa?

– Se on osallistujille ilmainen. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa hankkeen.

Millaisia tuloksia pilottiryhmistä saatiin viime vuonna?

– Hyviä tuloksia: kaikki osallistujat vähensivät alkoholinkäyttöä ja osa lopetti kokonaan. Liikuntaharrastukset jatkuivat, ja moni aloitti vapaaehtoistyön.

Eira Serkkola Uusi alku -ryhmä aloittaa 1.2. Kalliolan setlementissä, Elimäenkatu 29. Tiedustelut: Kimmo Hätinen, 050 4626 158, kimmo.hatinen@kalliola.fi

Tourné 2016 alkaa sävellyskonsertilla Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten keskiviikkona 27.1. kello 13 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Ohjelmassa kuullaan Rakastavaisten rukous, Ave Maria, Isä meidän sekä tekstejä Raamatun Laulujen laulusta, Eino Leinolta, Mika Waltarilta ja Tommy Tabermannilta. Konsertti on osa SenioriFoorumia, ja siihen on vapaa pääsy. Sarjan seuraava tilaisuus on House of Gold -yhteisvastuukonsertti sunnuntaina 10.4. kello 18 Vanhassakirkossa.

Musiikkia kirkoissa

Sunnuntai 24.1.

MATTI KARPPINEN

SM-liigan runkosarjan ottelu HIFK–HPK Helsingin Jäähallissa (Nordenskiöldinkatu 11–13) lauantaina 30.1. kello 17. Lippupaketti kummille ja kummilapselle 23 e.

Liput: www.lippupalvelu.fi tai ovelta (jos riittää) klo 15 alkaen.

Rukousvaellus MeriRastilasta Kamppiin

23

Menovihjeet

Konsertti klo 15 Pitäjänmäen kirkossa. Risto Lauriala, piano, Hannu Kiiski, sello. Ohj. 10 e.

Diiva Josquin klo 16 Paavalinkirkossa. Josquin Desprez, omapäinen nuottien mestari. Lauluyhtyeet The Cipriano Project ja Ensemble Petraloysio, Raivo Tarum, sinkki ja krumhorn, Valter Jürgenson, renessanssipasuuna, Mikko Ikäheimo, teorbi, ja Ilpo Laspas, urut. Aurore-renessanssimusiikkijuhlat. Liput 20 / 15 e Lippupisteestä ja ovelta. Taiteilijatapaaminen 45 min ennen konserttia.

Hyväntekeväisyyskonsertti klo 18

Kallion kirkossa Suomeen tulevien pakolaisten hyväksi. Mm. Sauli Tiilikainen, Tuija Knihtilä, Joonatan Rautio. Kolehti. Järj. One Way Mission.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa.

Hannu Leskinen, laulu, Heikki Poutanen, urut.

Maanantai 25.1.

Laula kanssamme klo 13 HelsinkiMission kerhosalissa, Kinaporink. 11 A. Lauletaan iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin.

Virsi-ilta klo 17 Malmin kirkossa.

Laulamme Viisikielinen-laulukirjasta.

Kuningaskobra Mombasassa klo 18 Cafe & Eepos -kahvilassa, Runebergink. 29. Yhteislauluilta.

Riparilauluilta klo 18 Paavalinkirkon alasalissa. Nuorten yhteislauluilta.

Tiistai 26.1.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Iina Katila, urut.

Lauletaan yhdessä virsiä klo 13 Mikaelinkirkossa, Emännänp. 1.

Laula kanssamme klo 14 HelsinkiMission tiloissa, Albertink. 33. Lauletaan iskelmistä ja kansanmusiikista virsiin.

Keskiviikko 27.1.

Improvisaatiokonsertti klo 10 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Sabine Nieminen.

Laulut soikoon! klo 12.45 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3.

Yhteislaulua.

Lauletaan yhdessä virsiä klo 13 Annankulmassa, Annank. 14 D. Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten klo 13 Mikael Agricolan kirkossa. Ks. menovihje.

Italialaiskonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa vainottujen uhrien muistopäivänä. Ebony Piano Duo: Maria Ala-Hannula ja Leonardo Zunica (Italia). Bach/Kurtag, Sugiyama, Manfrin, Hämeenniemi, Schönberg/ Rossini, Gershwin.

Torstai 28.1.

Lasten musiikkiryhmät klo 9.30–11 Maunulan kirkossa. Klo 9.30 2–5-v., klo 10 1–2-v., klo 10.30 0–1-v.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkossa.

Musiikin gravitaatio ja urkujen ihmeelliset värit klo 13 Kallion kirkossa. Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi näyttää, mitä uruista saa irti. Johdattelijana Sirkku Nyström.

Triptyykki klo 19 Mikaelinkirkossa.

Olli Mustosen tilausteoksen kantaesitys. Itä-Helsingin Musiikkiopiston juhlavuoden konsertti. Ohjelma 10 e.

Vapaa pääsy, jos lipun hintaa ei ole mainittu. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja saa osoitteesta www.musiikkiakirkoissa.fi.

24

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kotimaa Oy, PL 279, 00181 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös puhelinnumerosi ja postiosoitteesi toimituksen tietoon. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 21. tammikuuta 2016 Numero 2

kaupunki 23.12.2015). Kokemukseni yli kahdenkymmenen vuoden takaa ei enää kuvaa tätä päivää. Menomatkalla lähetyskentälle tapasin sieltä palaavan työntekijän, joka kertoi nähneensä työmaallaan ”pelkkää saastaa”. Sri Lankassa tutustuin lähettiperheeseen. Jäin miettimään perheen koiran kohtaloa, mutta vielä enemmän isäntäperheen asennetta tähän koiraan.

Koira oli jäänyt auton alle ja veti perässään yhtä jalkaansa. Isäntäväki ei kuitenkaan välittänyt siitä, koska ”koira oli hullu”.

Ystävällinen se kuitenkin meille vieraille oli, joskin arka. Talonmies kuulemma ruokki sitä. Miten koira saattoi hämmentää ympäristössä, jossa kunnioitetaan elämän monimuotoisuutta? Hyvän sanoman tuojat olisivat voineet arvostaa enemmän pakanamaan kulttuuria.

ulkomaiset luotot. Sama mies pelasti Suomen vielä nälkävuosina laman ja kansainvälisen finanssikriisin aikaan, koska Suomi ei saanut lainaa viljaa varten pelkästään tulevaa satoa tai puun vientisopimuksia vastaan miltään pankkiiriliikkeeltä.

Teknologisesti suuntautuneet juutalaiset maahanmuuttajat kuivasivat rämettyneen alueen malariasuot, mikä houkutteli naapurimaiden arabiväestöä muuttamaan Palestiinaan. Ei ole olemassa tarkkoja tilastoja siitä, miten paljon arabeja asui alueella ennen juutalaisten maahanmuuttoaaltoa.

Arabien muuttoliikettä Palestiinaan ei rajattu siten kuin juutalaisten muuttoa.

Vuonna 1948 julisti 23 maata ”pyhän sodan” 650 000 asukkaan Israelia vastaan.

Juutalaisväestöstä voitiin mobilisoida 45 000 henkeä, joista 30 000 sopi vain paikallispuolustukseen. Sodan alussa Israelin aseistus oli vain 800 konepistoolia, 200 konekivääriä, 800 kranaatinheitintä, 16 tykkiä, 3 tankkia, 0 sota-alusta, 10 siviililentokonetta – ja ammuksia joiksikin päiviksi.

Tänäänkin Israel on heikompi osapuoli ympärillään satojen miljoonien asukkaiden mylviviä johtajia. Internetin kätköissä on alkanut 1. cyber-maailmansota. Siihen Israel on paremmin varustautunut.

Anja Lappalainen

Syrjintää moniäänisyyden nimissä Terttu Kaustia kirjoitti syrjivien lähetysjärjestöjen rahoittamisesta (Kirkko ja kaupunki 16.12.) Istuin 12 vuotta Helsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa. Sinä aikana lähetysjärjestöt saivat toimintaansa avustusta. On sääli, jos tämä tapa on mennyttä maailmaa. Tekeväthän nämä järjestöt paljon hyvää työtä koulutuksen ja sairaanhoidon parissa. Tässäkin asiassa armon pitäisi ohjata päättäjää, vaikka kuinka he eivät hyväksyisi järjestöä sen vuoksi, että se suhtautuu kielteisesti esimerkiksi naispappeuteen tai tasa-arvokysymykseen.

En ymmärrä, miksi ne ylipäänsä ovat syrjinnän kohteena. Arkkipiispakin on puhunut kirkon moniäänisyydestä. Voisiko ajatella, että syrjittyjä ovatkin juuri nämä lähetysjärjestöt, joilta evätään heidän aikaisemmin toimintaansa saamat avustukset ja tuet.

Pauli Ojala biokemisti, putkimies

Kotouttamisen realiteetit eivät näytä hyvältä

Ville Ranta

Oikaisuja Israelia koskeviin väitteisiin

hemmat kasvattavat lapsensa tappamaan juutalaisia, siviilitkin ovat mukana sotimassa. Kun kouluikäiset arabit puukottavat Kiitän Syksy Räsästä ja Miika Malista mieliIsraelin siviilejä, vihollisen määrittely on pidekirjoitukseni (Kirkko ja kaupunki 9.12.) äärimmäisen vaikeata, koska kyse ei ole lukemisesta. Rauhanfoorumiksi väitetty taistelusta armeijoiden välillä. tapahtuma 1.12.2015 sekä kaksikon häikäileIhmettelen kaksikon väittämää, että Israel mätön asioiden vääristely aiheutti minussa on apartheid-valtio. Elämä tässä ”aparthämmennystä. En käsitä, miten akatemiasheid-valtiossa” on kuitenkin kansainvälisen sa toimivien henkilöiden kyky tuoda ja mittapuun mukaan ihmeellisen hyvää. YK:n käsitellä faktoja tieteellisen kokemuksen pealaisen UNDP:n Inhimillisen kehityksen rarusteella voi olla niin vaikeata. Korjaan vain portin mukaan Israel oli vuonna 2015 sijalla murto-osan esitetyistä vääristelyistä.

18 kaikkiaan 188 valtiosta. Suomi oli sijalla 24.

Ensiksi geostrategikko Arnon Sofferin Tiedoksi: Israelissa asuu 1,5 miljoonaa kommentit. Vuonna 2007 hän vastasi arabia, joilla on täysin samat oikeudet haastattelussaan vihamielisille kokuin juutalaisilla. Myös Palestiitimaisille äärivasemmistolaisille nan autonomian arabit voisivat Jatka ja maailman antisemiiteille, nauttia yhtä hyvästä elämästä, keskustelua ettei hän ehdottanut tapetjos heidän umpikorruptoitutavan palestiinalaisia. Hän neet johtajansa käyttäisivät verkossa sanoi, että mikäli Gazan ja miljardien raha-avustukset www.

Israelin välinen raja avataan, kansansa hyväksi. valomerkki.fi Tamara Tuuminen tulee demografinen katastrofi, jos kaikki 2,5 miljoonaa Gazan Syksy Räsänen ja Miika arabia siirtyisivät Israelin puolelMalinen puolustelivat ”Rauhanle. Silloin israelilaisilla ei ole muuta foorumia” (Kirkko ja kaupunki 14.1.) He vaihtoehtoa kuin tappaa (engl. ”would väittävät, että ”Israelin valtio on perustettu have to kill”). Miten suomalaiset toimisivat 1948 valloittamalla 78 prosenttia Palestiinan vastaavassa tilanteessa, jos 2,5 miljoonaa maa-alueesta.” ihmistä uhkaisi Suomen itsenäisyyttä ja Tosiasiassa juutalaiset ostivat maata yliturvallisuutta? hintaan turkkilaisilta ja arabeilta. Koko alue Oikeusministeri Ayelet Shakedin sanat saatiin myös Rotschildien panttina Turkin oli myös irrotettu asiayhteydestään. Hän sulttaanin maksamattomasta lainasta. Sasanoi, että israelilaiset käyvät Palestiinan man suvun Carl von Rotschild takasi myös arabeja vastaan sotaa, jonka arabit itse Suomen oman valuutan markan perustamiovat aikoinaan heille julistaneet. Hän sanoi sen Suomen pankille ja Hypoteekkiyhdismyös, että sellaisessa sodassa, jossa äidit tykselle. Nämä olivat Suomen ensimmäiset valmistelevat tappajamarttyyreja ja van-

On selvää, että kun maahamme pärähtää kertaheitolla useita kymmeniä tuhansia iältään 18–30-vuotiaita miehiä, tämä synnyttää isoja paineita ja haasteita. Näiden uusien maahanmuuttajien joukossa on vain hippusellinen lapsia ja naisia. Sosiaaliset paineet kotouttaa miehiä ovat valtaisat. Heidän pitäisi sisäistää kulttuurimme, olisi opittava haasteellinen suomen kieli ja saatava ammatti ja vielä sen jälkeen töitä.

Kun katsoo heitä, ei voi oikein uskoa, että he ovat Irakissa olleet niin sanotuissa hyvissä töissä ja korkeasti koulutettuja. Ulkonäkö voi pettää, mutta epäilen.

Otetaan vertailukohdaksi virolaiset. He ovat Suomessa lähes kaikki matalapalkka-aloilla: perusraksamiehiä, siivoojia, bussikuskeja, kaupan kassoja. Harva virolainen on täällä lääkärintöissä tai insinöörinä.

Lisäksi on muistettava Suomen iso työttömyys. Mikä tulevaisuus näillä irakilaismiehillä on Suomessa? Kortisto hyvin, hyvin monella. Loppuiäkseen. He turhautuvat ja sitten tekevät huonoja asioita. Mutta se on sitä yhteiskuntaan integroitumista se.

Timo Korpela luokanopettaja herastuomari

Muitakin säveltäjiä unohtui viime vuonna

Leena Eerola kirjoitti säveltäjä Armas Maasalon 130-vuotisjuhlien unohtamisesta (Kirkko ja kaupunki 14.1.).

Lisään tähän vielä, että niin unohtui myös Heino Kasken 130-vuotissyntymäpäiväjuhla. Heino Kaski oli syntynyt Pielisjärvellä nykyisessä Lieksassa 1885, ja hänen kohtalokseen tuli kuolema 20.9.1957, samana päivänä kuin Jean Sibeliuksen. Kaski oli 20 vuotta nuorempi kuin 1865 syntynyt Sibelius.

Kaski sävelsi orkesteri-, näyttämö-, ­kamari- ja pianomusiikkia sekä yksinlauluja ja kuorolauluja.

Ari Linna

Pakanamaassakin on hyvää

Mistä johtuu vastustus lähetysjärjestöjä kohtaan, kysyi Pekka Karvanen (Kirkko ja

Markku Pietiläinen suntio, Lahti

Valomerkissä pinnalla Lue koko juttu osoitteessa www.valomerkki.fi/puheenvuorot

Paha Pastori saarnaa: Älä ole mulkku

Käärinliinassa ei ole taskuja.

Kukaan ei saa täältä mukaan materiaa. Älä keskity sen haalimiseen, vaan jätä itsestäsi unohtumaton positiivinen jälki.

Teksti Teemu Potapoff

n

Tätä kirjoittaessani sosiaalinen media onerkki o ja om en täyttynyt Rest In Peace- ja kevyet mullat Val n, Ess nen i ei g n u -toivotuksista. Mötorhead-yhtyeenuplegenyht edia n i a r m &K Lau erkko daarinen nokkamies, basisti-laulaja Ian kko ntaan v r i ”Lemmy” Kilmister onK siirtynyt Va rajan toi-