K&k 2013 nro 11

www.kirkkojakaupunki.fi

Numero 11

Keskiviikkona 20. maaliskuuta 2013

Pietarin avaimet saivat uuden haltijan » 7

JANI LAUKKANEN

Laulu joka päivä Säveltäjä Kaj Chydenius innostuu hyvästä runosta » 10–11

Jeesuksen ristintien oikeita paikkoja ei enää tiedetä » 14–16 Via Crucis aloittaa ensi lauantain perhetapahtumalla » 24–25

Maailma ei valmistu sormia napsauttamalla » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

”

Numero 11

Lainasanat

Olen selvästi tiiviimmin tekemisissä omien lastenlasteni kanssa kuin isäni oli. En oikein tiedä, mistä olen ottanut tämän isoisänä olemisen mallin. Vaistolla mennään.”

20.3.2013

Kalevi Huhta pohtii eläkkeellä olon erilaisuutta ennen ja nyt sivuilla 8–9.

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PLAINPICTURE / KUVAARIO

Pääkirjoitus

Afrikan homot tiopian luterilainen kirkko on katkaissut osan suhteistaan Ruotsin ja Yhdysvaltojen luterilaiseen kirkkoon. Syynä on se, että nämä hyväksyvät samaa sukupuolta olevien avioliitot.

Kaukaiselta tuntuva asia tulee yllättävän lähelle helsinkiläisiä. Suomen n kirkko ja erityisesti Helsingin seurakunnat tekevät kevät myös yhteistyötä Etiopian luterilaisen kirkon irkon kanssa.

Samanaikaisesti kirkon kon päättäjät Helsingissä ovat linjanneet, että varoja aroja kehitysmaihin ei kanavoida sellaisten järjestöjen rjestöjen kautta, jotka suhtautuvat nuivasti vasti sukupuolija seksuaalivähemmistöjen töjen oikeuksiin.

Nyt yksi ja toinen kyselee lee varmasti aiheellisestikin, mikä helsinkiläisten päättäjien logiikka tässä sä oikein on.

Päätöksillään helsinkiläiset kiläiset pyrkivät edistämään kaikkien kien ihmisten tasavertaista kohtelua, tukemaan heikossa ssa asemassa olevia ja auttamaan kärsiviä. Toisin n sanoen taustalla on ajatus tus lähimmäisen rakastamimisesta sanoilla, teoilla jaa päätöksillä.

E

Rukous On pieniä hetkiä, jolloin oivallus palaa: Sinä et ole kaukana.

Sinä et tuomitse.

Sinä olet valo, vapaus ja toivo.

Sinussa me elämme, liikumme ja olemme.

Yksinkertaisesti, täysin luontevasti ja ongelmia luomatta.

Niiden hetkien varassa tämänkin päivän jaksaa.

Maailmaa ei valitettavastavasti saada valmiiksi sormia mia napsauttamalla. Erilaisten isten syrjittyjen ja sorrettujen jen

Eilen

Tänään

Liian kaukaa ethän vaan apua lähde hakemaan? Lähelläsi on ihminen, minä, ystävä arkinen.

Kaikki kunnia Facebookille, mutta face to face – tai kasvoista kasvoihin – on kuitenkin yhtä ulottuvuutta syvempi. Kun kohtaamme kasvoista kasvoihin, näimme toisen silmät ja kuulemme huolen tai ilon toisen äänessä.

Tuntematon

Johtava diakonissa Karin Strandberg Viesti-lehdessä 1/2013

ihmisryhmien aseman parantaminen on meilläkin vienyt ja vie yhä vuosikymmeniä.

Oikotietä ei useinkaan ole. Sormi pystyssä ei kannata lähteä vieraisiin kulttuureihin maailmaa parantamaan. Mutta ei sinne kyllä kannata liioin lähettää ihmisiä, järjestöjä ja tahoja, jotka edelleen vain vahvistavat syrjiviä ja sortavia raken rakenteita ja asenteita.

Kristillinen usko usk ja sen synnyttämä kirkko on antanut suom suomalaisille paljon. Se on antanut meille uskon arm armolliseen Jumalaan ja luonut etiikkamme pohj pohjaksi lähimmäisen rakastamisen ja kaikkien yh yhtäläisen ihmisarvon. Vasta viime vuosikym vuosikymmeninä täällä on valjennut, että se koskee myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vähemmistöjä, eikä tämä tunnu vieläkään uponneen kai kaikkien kaaliin.

Lähimm Lähimmäisen rakastamisen ja yhtäläisen läise ihmisarvon periaatteet ovat meillä me poikineet paljon hyvää muun m muassa koulutuksen ja terveydenhuollon te alalla. Nykyai aikainen lähetystyö vie kaikkea ttätä herkkua myös muualle.

Mutta M vain kovalla, maltillisella jja pitkäjänteisellä työllä. Vain pitkän kaavan kautta voidaan parantaa myös afrikkalaisten homojen asemaa.

Seppo Simola, päätoimittaja S seppo.simola@evl.fi se

Iankaikkisesti Ystävän sanat ovat nuorta hunajaa: makeat mielelle, virvoittavat ruumiille.

Sananlaskujen kirja 16

3

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Hyvä meininki. Messun lopussa laitetaan jalalla koreasti dancemusiikin tahtiin. Kuopion seurakunnat eivät hyväksyneet Dancemessua kirkkoihinsa viime lokakuussa sillä perusteella, ”ettei näin rauhaton messu sovi kirkkoon”.

Dancemessu villitsi kirkkokansan Messu järjestettiin ensimmäistä kertaa Helsingissä.

Teksti Outi Ikonen Kuva Jani Laukkanen

A

gricolan kirkon ovista pulpahtelee ulos kirkkokansaa, jonka keski-ikä on alempi kuin yleensä messusta poistuvien. Taustalta kuuluu matala bassovoittoinen musiikki ja portaita alas kapuavien ihmisten ilmeet ovat iloisia ja innostuneita.

– Oli jännä ja ovela kokemus.

Vähän erilaista meininkiä, noin

parikymppinen nainen kommentoi.

– Ihan mahtavaa. Ihmiset lähtivät hyvin mukaan ja oli tosi kivasti porukkaa. Ylitti odotukset, kommentoivat Pikkukirkkopäivien päätteeksi viime torstaina pidettyyn Dance+Pray Dancemessuun osallistuneet.

Dancemessu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Helsingissä.

Siihen olennaisesti kuuluvan valo- ja videoshown takana oli noin 70-henkinen ryhmä ammattilaisia, joista iso joukko on nuoria.

– Dance+Pray on oikea luterilainen messu, johon sisältyy jumalanpalvelus ja ehtoollinen, mutta sen kielenä on dancemusiikki.

Liki kolmannes Suomen nuorista kuuntelee dancea, joten se on tervetullut lisä metalli- ja popmessujen rinnalle, messun liturgi, djpastori Kari Kanala kertoo.

Pikkukirkkopäivillä puolestaan pohdittiin kirkon tulevaisuutta. Kallion kirkkoherran

Teemu Laajasalon johtamassa paneelissa kysyttiin muun muassa, miten Jeesus myydään eli millainen on lähetyskäsky nykymuotoon käännettynä. Keskustelua seurannut kasvatuksen sihteeri Kari Kanala näkee isostoiminnalla merkittävän roolin kirkon tulevaisuudessa.

– Isosuus on Suomen suurin maallikkoliike. Isosten kautta rippikoululaisille syntyy korjaavia kokemuksia, kun he huomaavat kenties ensimmäistä kertaa elämässään, että kuuluvat johonkin itseään suurempaan ryhmään – kirkkoon.

Rippikoululaisia oli myös Dancemessussa, joka onnistui houkuttelemaan Agricolan kirkonpenkit lähes ääriään myöten täyteen. Musiikki koostui pääasiassa housesta ja trancesta eri variaatioineen. Musiikin olivat suunnitelleet ja tuottaneet elektronisen tanssimusiikin kokoonpanon, Audilen kristilliset DJ:t sekä G-Powered.

– Kaikki musiikki voi toimia Jumalan kunniaksi. Dancemessu on oikea jumalanpalvelus. Siellä on saarna ja rukousta, enkä näe syytä, miksei musiikki voisi elävöittää sitä, sanoo Audilen laulaja Tia Svart.

Audile on käyttänyt Dancemessun musiikkien suunnitteluun useita kuukausia.

– Halusimme valita laadukasta, nykypäiväistä kristillistä tanssimusiikkia. Tilaaja ja manageri luottavat meihin, joten olemme saaneet sanoa oman mielipiteemme siitä, millainen musiikki mihinkin kohtaa messua parhaiten sopisi, Tia Svart kertoo.

Hän muistuttaa, että kyseessä on dancemessu, eikä teknomessu kuten joissakin yhteyksissä on esitetty.

Seuraava Dancemessu saatetaan nähdä vuoden päästä Kirkon nuorisopäivillä, mikäli suunnitelmat toteutuvat. Sitä ennen Audile matkaa soittamaan kauas ra-

pakon taakse.

Valtaosa tuntui suhtautuvan messuun positiivisesti, mutta joukosta kuului myös hämmentyneitä ääniä. Joku kaipasi enemmän aitoa, osallistuvaa ylistystä ja rukousta. Toinen totesi, ettei ehkä pystynyt keskittymään Jumalaan niin kuin ajatteli.

Ilta huipentui siihen, että kirkkokansa kerääntyi alttarin ympärille tanssimaan ja ylistämään Jumalaa.

– Tämähän on kohumessu, josta media on kiinnostunut. Yksi iso kysymys on, saako kirkossa tanssia ja vastaan siihen: kyllä saa. Itse ajattelen asioita Raamatun tuhlaajapoikakertomuksen kautta. Vanhempi poika tulee pellolta ja kuulee iloisen soiton laulun soiton ja tanssin, kun tuhlaajapoika on palannut kotiin. Sehän on vertauskuva taivaasta – nyt me otamme ennakkoa siitä.

Katso millainen meno www.kirkkojakaupunki.fi

4

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Riku Siivonen

Jähmeys on heikon etu aailma myrskyää. Oy Suomi Ab on kiihtyvässä kilpailussa pulassa, hallitus kertoo meille. Siksi uusi mallikansalainen ei takerru vanhoihin ratkaisuihin. Hän reagoi digivallankumoukseen, kasvuyrittää, etsii uusia markkinoita, päivittää osaamistaan, on sujuva muodonmuuttaja kompleksisessa nykyajassa.

Sellaisia kansalaisia tarvitaan.

Mutta koska oma vajavaisuuteni estää minua täyttämästä Suomi-tehtaan kunniatyöntekijän roolia, toivon myös ymmärtämystä sille, että osa meistä ei pysty uudistumaan.

Itse asiassa hitaudesta voi olla hyötyäkin.

Murrokset eivät koskaan ole siistejä tapahtumasarjoja, vaan yleensä joku myös kärsii, kun rakenteet ryskyvät. Esi-

M

Murrokset eivät koskaan ole siistejä tapahtumasarjoja, vaan yleensä joku myös kärsii, kun rakenteet ryskyvät.”

”

merkki: teollistuminen ja kaupungistuminen. Englannissa nämä alkoivat isosti ja rajusti 1800-luvulla. Tämän seurauksena kasvavien kaupunkien työväestön elinolot muuttuivat surkeiksi. Elinajanodote putosi maalta kaupunkiin muuttaneilla köyhillä, kun ilma täyttyi saasteista ja kadut ulosteista. Lika ja taudit leikkasivat taloudellisen toimeliaisuuden ja vapauden hyötyjä.

Suomessakin pelättiin tuolloin kaupungistumista. Pidettiin selvänä, että tervettä elämää oli maaseudulla, jonne kaupungeista lähdettiin virkistäytymään, jopa parantumaan. Kaupunki oli paitsi syntinen, myös tautinen.

Mutta luulo oli väärä. Kun asiaa alettiin tutkia 1930-luvulla, havaittiin, että itse asiassa Suomen teollistuvissa ja kasvavissa kaupungeissa elämä oli parempaa ja terveempää sekä elinikä pidempi kuin maaseudulla.

Syynä oli se, että jotain oli ehtinyt tapahtua ennen kuin teollistuminen saavutti syrjäisen Suomen. Tiede oli löytänyt taudinaiheuttajat, bakteerit ja sellaiset. Niinpä Suomessa ymmärrettiin esimerkiksi puhtaan veden ja hyvän viemäröinnin välttämättömyys. Kaupunkeihin rakennettiin ajoissa kohtuullinen perusinfrastruktuuri.

Maaseudulla elettiin niin kuin ennenkin.

Vältimme siis ensimmäisten virheet. Jähmeys voi myös estää meitä saavuttamasta aikaisten omaksujien suuria voittoja, mutta samalla se suojelee niitä, jotka jäävät mullistusten jalkoihin.

Se on suuri arvo. riku.siivonen@avajaopen.fi Kirjoittaja on urkukeräilijä ja viestintäyrittäjä.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Etiopian kirk katkoo yhtey Etiopian luterilainen kirkko sanoutui irti homomyönteisistä sisarkirkoista. Helsingin seurakunnat tukevat Etiopian kirkkoa Suomen Lähetysseuran kautta.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Mirja Himanen / Lähetysseura

67 % L Seurakuntien työntekijöistä 67 prosenttia uskoo, että Jeesus on syntynyt neitseestä. Vuonna 2002 neitseestäsyntymiseen uskoi 73 prosenttia. Tämä käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen ja Radio Dein toteuttamasta kyselystä, johon vastasi 1 904 kirkon seurakuntatyössä olevaa työntekijää.

uterilaisten kirkkojen yhteys järkkyi helmikuussa, kun Ruotsin kirkon jälkeen maailman toiseksi suurin luterilainen kirkko Etiopian Mekane Yesus irtisanoutui yhteistyöstä Ruotsin kirkon ja Yhdysvaltain evankelisluterilaisten

kirkkojen (ELCA) kanssa.

Välirikon syynä ovat Ruotsin kirkon ja ELCA:n myönteiset näkemykset samaa sukupuolta olevien avioliitoista. Mekane Yesus -kirkossa avioliitto nähdään vain miehen ja naisen välisenä liittona. Etiopiassa homoseksuaalisuus on rikos, josta lankeaa vankeusrangaistus Etiopian kirkon päätös merkitsee, ettei Ruotsin kirkon ja ELCA:n edustajia kutsuta Etiopiaan saarnaamaan. Myös ehtool-

lisyhteys on katkaistu. Kirkot käyvät parhaillaan neuvotteluja siitä, voiko kehitysyhteistyö jatkua.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen vieraili Etiopiassa syksyllä. Hänen mukaansa Ruotsin ja ELCA:n työ Etiopiassa on käytännössä loppunut. Etiopian luterilaista kirkkoa on kuitenkin syytä tukea, vaikka se ei jaakaan samoja Suomen kirkon linjauksia ja lain säädöksiä homoseksuaalien oikeuksista.

Helsingin seurakunnat tukevat Etiopian kirkkoa Suomen Lähetysseuran kautta.

– Vaikutamme varovasti sisarkirkkojen toimintaan, sillä suuret muutokset vaativat aikaa.

Mekane Yesus -kirkko joutuu elämään Etiopian lain mukaan. Tukemiemme lähetysjärjestöjen on

5

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Lähetysseuran lähetit kohtaavat kahdenkeskisissä keskusteluissa homokielteisiä kantoja. – Lähettiemme pitää pystyä kertomaan, miten meidän kirkkomme ja lainsäädäntÜmme näistä asioista ajattelee. Usein päädytään vain toteamaan, että kirkkomme näkemykset poikkeavat toisistaan. Toistaiseksi tämä selvä kanta ei ole vaikeuttanut toimintaamme Etiopiassa.

Rolf Steffanssonin mukaan on epärealistista odottaa, että keskustelut muuttaisivat kovin nopeasti etiopialaisten asenteita. – Suomessa on kestänyt kymmeniä vuosia hyväksyä homoseksuaalien oikeudet. Itse en pidä mahdollisena, että tämä keskustelu voitaisiin käydä Etiopiassa ko-

�

On epärealistista odottaa, että keskustelut muuttaisivat kovin nopeasti etiopialaisten asenteita.�

ko yksiä kuitenkin noudatettava meidän kirkon ja eduskunnan päätÜksiä, Miettinen sanoo.

Helsingin seurakuntayhtymä antaa vuosittain kolme prosenttia verotuloistaan eli noin kolme miljoonaa euroa ulkomaiseen apuun. Yhtymä linjasi vuonna 2011, että se kanavoi lähetysrahoja sellaisten lähetysjärjestÜjen kautta, jotka sitoutuvat kirkon linjaan naispappeuden hyväksymisestä ja seksuaalivähemmistÜjen oikeuksista. Määrärahat kanavoitiin Kirkon Ulkomaanavun lisäksi Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran kautta.

Suomen Lähetysseuran ulkomaantoiminnan johtajan Rolf Steffanssonin mukaan ELCA:n lähetysjohtaja Rafael Malpica Padilla on todennut, että vaikka portit ovat heiltä sulkeutu-

vin lyhyessä ajassa. Jokainen kirkko pui asiaa omassa tahdissaan. – Jos lähestyisimme vaatimuksilla asenteiden muuttamisesta, se voisi katkaista keskusteluyhteydet kokonaan, Steffansson ennustaa.

neet, heidän ovensa ovat edelleen avoinna Etiopiaan. – Jos esimerkiksi maaseudun kehittämishankkeista, naisten pienyrittäjyystoiminnan tukemisesta ja vammaistyÜstä joudutaan luopumaan, kärsijÜinä ovat paikallisyhteisÜjen jäsenet, eivät kirkon johtajat, Steffansson sanoo.

Etiopian kirkko jakaa homokielteisyyden monen muun afrikkalaisen kirkon tavoin. Yli kuusimiljoonainen Mekane Yesus -kirkko on maassaan vähemmistÜkirkko muslimien ja ortodoksisen kirkon kainalossa. – Muihin Afrikan kirkkoihin verrattuna se ei suinkaan ole ultrakonservatiivinen. Monessa mielessä se on radikaali. Siellä on esimerkiksi ollut naispappeja jo kauan. Erityistä on nyt, että he katkaisevat suhteensa näin, Steffansson sanoo.

Etiopiassa toimii Lähetysseuran lisäksi suomalaisista lähetysjärjestÜistä ainakin Kansanlähetys, Kylväjä ja Sanansaattajat.

Maassa toimii yhteensä parikymmentä eri järjestÜä Pohjoismaista, Yhdysvalloista ja Kanadasta.

MyĂśs Luterilaisella Maailmanliitolla on laaja maaohjelma.

Pentti Miettisen mukaan suomalaisten järjestÜjen tyÜtä arvostetaan Etiopiassa laajasti. Helsinki tukee esimerkiksi Dessien kirkon ja toimintakeskuksen rakentamista. Kirkko sijaitsee vahvasti muslimivaltaisella alueella. – Etiopian kirkko koordinoi tyÜtä. JärjestÜjen tyÜnjaosta sovitaan kirkon kanssa, eikä ongelmia ole ollut, neljä vuotta ulkomaantoiminnan johtajana toiminut Rolf Steffansson sanoo. – Helsingin seurakuntien osoittamat varat on ohjattu yhteisÜjen kehittämishankkeisiin.

Usein nämä yhteisÜt elävät kÜyhissä oloissa. Tuemme heitä siinä, mitä he tarvitsevat.

Kolumbiassa on jatkuva humanitaarinen kriisi Suomen Lähetysseuran kaukaisilla vierailla on vaarallinen ammatti. Viime vuonna Kolumbiassa 69 heidän kaltaistaan ihmisoikeuspuolustajaa menetti henkensä.

Moni heistä oli tuttu myÜs PCDHDD-ihmisoikeusverkostossa toimiville Catalina Lleras Cruzille ja Aura Rodriguezille.

YK:n neljän vuoden välein julkaisemat tarkasteluraportit selvittelevät, miten ihmisoikeusvelvoitteet toteutuvat sen jäsenvaltioissa.

Kolumbian tilanne päivitetään maaliskuussa. KansalaisjärjestÜt ovat tehneet lisäksi varjoraportteja, jollaisen Cruz ja Rodriguezkin ovat koonneet ja jonka he esittelevät ihmisoikeusneuvostolle Genevessä.

osaa tapauksista koskaan selvitetä. Valtion tai armeijan toimia kritisoiva henkilÜ on hengenvaarassa. – Virallisten rekisterien mukaan �kadonneita� on 18 638, Cruz kertoo.

Ihmisoikeustilanteelle Kolumbiassa on leimallista laajalle levinnyt rakenteellinen rankaisemattomuus. Yleisellä syyttäjällä on tiedossaan liki 1 600 laitonta teloitusta, joista 16 on tuomittu.

Ihmisoikeusloukkauksia ei enää käsitellä siviilioikeudessa vaan sisäisessä sotaoikeudessa. Väkivaltarikoksen tekee useimmiten sotilas, ja oikeus voi katsoa esimerkiksi raiskauksien kuuluvan hänen tyÜhÜnsä.

Kolumbiassa on jatkunut vuosikymmeniä aseellinen konikti, jossa osallisina ovat valtion armeija, sissiliikkeet ja puolisotilaalliset joukot. Selkkauksissa on kuollut vähintään 600 000 ihmistä. Kolumbiassa on jatkuva humanitaarinen kriisi, sillä maassa on arviolta liki viisi miljoonaa sisäistä pakolaista. Noin viidennes heistä on afrokolumbialaisia ja seitsemän prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin. – Suurin osa sisäisistä pakolaisista on lapsia ja naisia, joiden puolisot ovat joutuneet murhan, väkivallan tai kidnappauksen kohteeksi, Cruz sanoo.

Naisia käytetään koniktissa myÜs sota-aseena. Esimerkiksi puolisotilaalliset joukot käyttävät raiskauksia yleisesti merkitsemään kyliä omaan valtapiiriinsä.

Maassa �katoaa� ja teloitetaan ihmisiä laittomasti, eikä suurinta

Ihmisoikeusloukkauksien taustalla ovat Cruzin mukaan isojen yhtiĂśiden taloudelliset intressit. MyĂśs Suomi on kiinnostunut Kolumbian kaivosteollisuuteen investoimisesta. Bogotaan ollaan perustamassa kaupallista edustustoa.

Cruz ja Rodriguez vierailivat myÜs Suomen ulkoministeriÜssä, jossa tilanne otettiin esille. – Suomalaisten olisi tärkeää tutustua kaivosalueiden tilanteeseen. Tiedot ja luvut osoittavat, että juuri kaivostoiminta aiheuttaa eniten vahinkoa varsinkin afrokolumbialaisten ja alkuperäiskansojen alueella. Näiden asioiden välillä on selkeä yhteys, Rodriguez sanoo.

Outi Ikonen Kolumbialaiset Catalina Lleras Cruz ja Aura Rodriguez kertovat, miksi heistä tuli ihmisoikeusaktivisteja. www.kirkkojakaupunki.fi

Tuomasmessu RSMK?QKCQQS Ă‚

Kuurot kouluun. Lähetysseura on tehnyt Etiopiassa paljon tyÜtä kuurojen lasten koulutuksen hyväksi.

Morsiton koulun opettaja kävi SLS:n viittomakielen kurssin. Koulussa vierailivat Lähetysseuran tyÜntekijä Mekonnen Mulat (oik.) ja paikallisen kouluviraston johtaja Mulugeta.

Palmusunnuntai 24.3. klo 18

Saarnaa Leena Huovinen. Liturgina Ilkka Sipiläinen.

Osia J. S. Bachin Pääsiäiskantaatista �Christ lag in Todesbanden�.

Musiikki Inna Vintturi, Johanna Almark ja Strings of hope, Tuomasmessun suurkuoro Juha Vintturin johdolla.

Pääsiäinen - Kristus on ylÜsnoussut!

31.3. klo 18.00

Saarnaa Pirjo Kantala. Liturgina Tapio Koivu.

Musiikki Markku Pihlaja ja pääsisäisorkesteri.

Tuomaskuoro Inna Vintturin johdolla.

Muista myÜs › 28.3. klo 7.30 Kiirastorstaiaamun messu �Käy yrttitarhasta polku�

Liturgina Olli Valtonen. Musiikki Inna Vintturi ja soitinyhtye.

Tervetuloa

Minituomaat-pyhäkoulu ja lastenhoito yli 3-v.

Messujatkot. Translation into English.

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO › TEHTAANKATU 23, HELSINKI › RATIKKA 3B, BUSSIT 14 JA 18

6

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Luther-säätiö perusti oman hiippakunnan Luther-säätiön yhteydessä toimivat jumalanpalvelusyhteisöt perustivat viikonloppuna Lahdessa yhteisen Lähetyshiippakunnan.

Samalla he valitsivat sille piispaksi rovasti Risto Soramiehen, joka aloittaa tehtävänsä 4. toukokuuta.

Aiemmin Luther-säätiö on ollut osa ruotsalaista Missionsprovinsenia.

– Suhde Missionsprovinseniin säilyy läheisenä tämän jälkeenkin, mutta uuden Lähetyshiippakunnan perustamisen myötä Suomeen syntyy itsenäinen kirkollinen rakenne, totesi Luther-säätiön piispana maaliskuusta 2010 alkaen toiminut Matti Väisänen Kotimaa24.fi:lle.

– Aikaisempaan on se muutos, että ennen oli vain piispa, jolla oli vaikeasti hahmotettava ruotsalais-suomalainen hiippakunta.

Nyt hiippakunta on perustettu Suomeen ja kysymyksenasettelu tiivistyy, totesi Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala viikonloppuna Kotimaa24:lle.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä Luther-säätiö on yli kymmenen vuoden ajan aiheuttanut skismaa. Säätiö ei hyväksy

naispappeja, se on sanoutunut irti Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispoista, ja sen omalla nyt eläkkeelle jäävällä piispalla Matti Väisäsellä ei ole enää pappisoikeuksia Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa.

– Mikä on tällainen ilmiö, jossa katsotaan, että on oma hiippakunta, omia pappeja, virka, oma jumalanpalveluselämä ja ilmeisesti jonkinlainen järjestysmuoto, mutta joka katsoo, että se ei ole kirkko ja joka ei halua laillisesti rekisteröityä uskonnolliseksi yhdyskunnaksi? kyseli Kaarlo Kalliala Kotimaa24:ssa.

– Näyttää siltä, että joukko on organisoitunut mahdollisemman pitkälle, mutta haluaa tehdä tämän kuitenkin organisoitumatta uskonnolliseksi yhdyskunnaksi tai kirkoksi.

Myös Luther-säätiön puolella ymmärretään, että ero Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon on viimeistään nyt väistämätöntä.

– Hajaannus Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä on edennyt pisteeseen, jossa kirkko alkaa hajota, Risto Soramies sanoi Kotimaa24:lle viikonloppuna.

– Kirkon johto haluaa todennä-

köisesti sivuuttaa tämänkin asian pelkkänä järjestyskysymyksenä, mutta todellisuudessa syyt menevät syvemmälle, kirkon ydinasioihin eli uskoon ja teologiaan.

Käytännössä Luther-säätiöllä tai sen yhteyteen perustetulla Lähetyshiippakunnalla ei ole aikoihin ollut mitään tekemistä Suomen evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Evankelisluterilainen kirkko ei millään tavoin rahoita säätiötä tai uutta hiippakuntaa, ja perustamisasiakirjassaan Lähetyshiippakunta katsoo Suomen evankelisluterilaisen kirkon kantavan väärän kirkon tuntomerkkejä.

– Tuohan on sellainen tapa, jolla mikä tahansa kirkon kaltainen yhteisö vanhurskauttaa olemassaolonsa ja katsoo, että se jatkaa aitoa kristinuskoa, Kalliala sanoo Kotimaa24:ssa.

– Luultavasti Lähetyshiippakunta siis näkee, että se, mistä se on lähdössä, organisatorisesti ei edusta jatkuvuutta. Ei se, että joku katsoo olevansa oikeassa kerro sitä, että se on oikeassa. Suomen luterilaisessa kirkossa katsomme, että edustamme tätä jatkuvuutta ihan itse.

Kirkko jakaa 500 000 kiloa ruokaa EU-elintarviketuen jakelua seurakuntiin koordinoiva Kirkkopalvelut ry välitti ruoka-apua vuonna 2012 runsaat 300 000 kiloa. Edellisenä vuonna ruokaa saatiin yli 700 000 kiloa, tänä vuonna 500 000 kiloa.

Elintarvikkeita sai yli 100 000 asiakasta, ja jakeluun osallistui yli 183 seurakuntaa tai seurakuntayhtymää. Apua välitettiin ruokapaketteina, noin 100 000 kappaletta, sekä seurakuntien valmistamina aterioina, noin 31 000.

Lapsiperheet olivat ruoka-avun suurin asiakasryhmä ja joukossa oli myös opiskelijoita, maahanmuuttajia sekä pienituloisia eläkeläisiä. Eniten elintarvikkeita jaet-

tiin Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa muun muassa kyläkauppojen väheneminen pidentää kauppamatkoja tai tekee ne ikääntyvälle väestölle mahdottomiksi. Monet seurakunnat jakavat ruokaa myös kotikäynneillä.

Ruoka-avusta on tullut merkittävä osa diakoniatyötä. Ruokatarpeen taustalla ovat työttömyys, lomautukset, suuret asumiskustannukset, ylivelkaantuminen, sairaudet ja pienituloisuus.

EU-tuotteet ovat peruselintarvikkeita, joista saadaan pohja aterialle. Seurakunnat lisäävät ruokakasseihin usein ateriaa täydentäviä tuotteita sekä kahvipaketin, lastenruokaa tai hygieniatuotteita.

Kirkkoon netissä Kirkkoon netin kautta liittyneiden määrä on lähtenyt hienoiseen nousuun sen jälkeen, kun liittyminen mahdollistettiin Facebookin kautta.

– Viime vuoteen verrattuna, kun vertaamme alkukuuta, on liittyjiä nyt noin 25 prosenttia enemmän maaliskuussa tämän tarkastelujakson aikana, Ulla Oinonen kirkon tiedotuskeskuksesta sanoo.

Liity kirkkoon -palvelu on

maaliskuussa saanut medianäkyvyyttä Facebook-liitännäisen ansiosta. Jotta tarkempia johtopäätöksiä voitaisiin luvuista tehdä, tulisi tarkastelujakson olla pidempi.

Netin kautta liittymiset ovat kuitenkin nousseet joka vuosi.

Vuonna 2011 netin kautta kirkkoon liittyneitä oli noin 7 500 ja vuonna 2012 jo 8 500. Kuukausittain netin kautta kirkkoon liittyy noin 600– 700 ihmistä.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutusja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi. Kotipalveluiden perushinta on 35 €/h ja fysioterapian perushinta on 70 €/h.

Tilaa maksuton kartoituskäynti jo tänään!

Soita ja kysy lisää:

Ihmiskauppa elää köyhyydestä.

Katkaise köyhyys.

Debora Kotihoito

Debora Oy

010 320 8844

Kaupintie 10

www.debora.fi

00440 Helsinki

Kuuntelemalla autat.

<hhEd > s ƉƵŚĞůŝŶ ƚƵŬĞĞ ũĂ ŬƵƵŶƚĞůĞĞ KUUNTELEVA puhelin tukee ja kuunteŝŚŵŝƐŝć ĂŶŽŶLJLJŵŝƐƚŝ ƐŝůůŽŝŶ ŬƵŶ LJŬƐŝŶ lee ihmisiä anonyymisti silloin kun yksin ƐĞůǀŝćŵŝŶĞŶ ƚƵŶƚƵƵ ǀĂŝŬĞĂůƚĂ͘ selviäminen tuntuu vaikealta. d d Zs/d^ ĞƌŝƚLJŝƐŝć ƚĂŝƚŽũĂ͗ ŬƵƵŶƚĞůĞͲ ŵŝƐĞŶ ũĂ ǀćůŝƚƚćŵŝƐĞŶ ƚĂŝƚŽ ƌŝŝƚƚćć͘ ET TARVITSE erityisiä taitoja: kuuntelemisen ja välittämisen taito riittää. Koulutamme <Kh>hd DD ŬĂŝŬŬŝ ǀĂƉĂĂĞŚƚŽŝƐĞƚ ĂƵƚͲ kaikki vapaaehtoiset auttajat sekä tarjoamme työnohjausta, ƚĂũĂƚ͘ ŶƐŝŵŵćŝŶĞŶ ŬŽƵůƵƚƵƐƉćŝǀć ŽŶ ůĂƵĂŶƚĂŝ ϰ͘ϱ͘ ŬůŽ ϵʹϭϱ͘ yhteisiä tapaamisia, virkistäytymistä ja retkiä. <ŽƵůƵƚƵƐ ũĂƚŬƵƵ ƐLJŬƐLJůůć ϮϬϭϯ͘ <ŽƵůƵƚƵŬƐĞŶ ůŝƐćŬƐŝ ƚĂƌũŽĂŵŵĞ ƚLJƂŶŽŚũĂƵƐƚĂ͕ LJŚƚĞŝƐŝć ƚĂƉĂĂŵŝƐŝĂ͕ ǀŝƌŬŝƐƚćLJƚLJŵŝƐƚć ũĂ ƌĞƚŬŝć͘ TERVETULOA mukaan tekemään merkityksellistä työtä!

Etsimme auttamishaluisia ihmisiä puhelinpäivystykseen.

dh> d W D E D /d ͗ <ŝƌũĂƐƚŽ ϭϬ ŬĞƐŬŝǀŝŝŬŬŽŶĂ ϮϬ͘ϯ͘ ŬůŽ VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINAATTORI ϭϲʹϭϵ͕ <ĂŶŶĞůƚĂůŽŽŶ ƚŝŝƐƚĂŝŶĂ Ϯϲ͘ϯ͘ ŬůŽ ϭϱʹϭϴ͘ Jo 10 eurolla mahdollistetaan ihmiskaupan uhrin turvallinen kotiinpaluu.

Lähetä tekstiviesti Tasaus5 (5 €) tai Tasaus10 (10 €) numeroon 16155.

Lue lisää www.tasaus.fi.

Keräysluvat: Manner-Suomi 2020/2012/2695, voimassa 2013-2014, myönnetty 27.9.2012, Poliisihallitus. Ahvenanmaa 2012/6893, voimassa 2013, myönnetty 27.8.2012, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2013-2015 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

Odotamme Henna Dolk, puh: 044 7774998 s W ,dK/^dzPE <KKZ /E ddKZ/ yhteydenottoasi! henna.dolk@mielenterveyshelmi.fi

,ĂŶŶĂ 'ƌĂŶĨĞůƚ ƉƵŚ͗ ϬϱϬ ϰϬϱ ϰϴϯϵ ŚĂŶŶĂ͘ŐƌĂŶĨĞůƚΛŵŝĞůĞŶƚĞƌǀĞLJƐŚĞůŵŝ͘Ĩŝ

www.kuuntelevapuhelin.fi

7

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Köyhän ystävä. Kuvassa silloinen kardinaali Jorge Mario Bergoglio pesemässä huumeriippuvaisia auttavan jesuiittajärjestön Hogar de Criston asiakkaan jalkoja kiirastorstaina 2008.

Hidas muutos luvassa Historian ensimmäinen jesuiittapaavi Franciscus uudistaa katolisen kirkon julkisuuskuvaa.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Reuters / Lehtikuva

U

udeksi paaviksi valittu argentiinalainen Buenos Airesin arkkipiispa Jorge Mario Bergoglio aloittaa virkakautensa paavi Franciscuksena poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa.

Kirkkohistorian dosentin Mikko Ketolan mukaan etenkin länsimaissa katolisen kirkon pedofiliaskandaali leimaa katolista kirkkoa voimakkaasti.

– Myös katolilaisten mielestä tämä on ensimmäisiä asioita, johon uuden paavin pitää puuttua. Näitä peitelleet tahot halutaan asianosaisia kardinaaleja myöten vastuuseen, Ketola arvioi.

Hän näkee skandaalin myös eteläistä ja pohjoista pallonpuoliskoa jakavana tekijänä.

– Etelässä katolinen arkipäivän käytännön hurskaus on elävämpää ja tärkeämpää kuin teollisuusmaissa. Etelässä skandaali ei aiheuta samanlaista kohua kuin rikkaissa teollisuusmaissa, Ketola sanoo.

Kristinusko leviää kaikkein nopeimmin juuri kolmannessa maailmassa, jossa koulutustaso on vaurasta pohjoista huomattavasti alhaisempi. Kun uusi paavi tulee konservatiivisesta Latinalaisesta Amerikasta, onko odotettavissa, että katolinen kirkko taantuu?

– Nykyisistä paaviksi ehdolla olleista kardinaaleista kukaan ei ole mikään liberaali. He ovat kaikki enemmän

tai vähemmän opillisesti konservatiivisia. Taantuminen on kuitenkin liian vahva ilmaisu. Toivoa uudistumisestakin on.

Filosofian dosentti, lapinlahtelainen teologian tohtori Petri Järveläinen arvioi, että paavi Franciscuksen valintaan liittyy eräänlainen imagokampanja.

– Uusi paavi on varovainen valinta, johon on upotettu taitavasti julkisuussignaali: kolmas maailma, köyhyys, jesuiittojen oppineisuus ja uudistusmielisyyskin, Järveläinen luettelee.

Entisen upseerin ja ritarin Ignatius Loyolan 1500-luvulla perustama sääntökunta Jeesuksen seura (Societas Jesu) eli jesuiittaveljeskunta on maailmankuulu korkeatasoisesta ajattelustaan ja kulttuurimyönteisyydestään.

– Ensimmäisen jesuiitta- ja latinopaavin valinta heijastaa katolisen kirkon itseymmärrystä ja julkisuuskuvan rakentamista. Uuden paavin nimen monimielisyys on osa jesuiittaälykkyyttä, Järveläinen luonnehtii.

Hänen mukaansa katolinen kirkko ei ole halukas varsinkaan monien protestanttien siltä toivomiin uudistuksiin. Se ei kuitenkaan voi väistää toimintaympäristönsä muutosta.

– Katolisen kirkon painopiste on siirtynyt kolmanteen maailmaan. Se kohtaa siellä sekä yhden maailman suurimmista ongelmista, köyhyyden, että myös sisäisen kysymyksensä vapautuksen teologiasta.

Kahden aiemman paavin, Johannes Paavali II:n ja Benedictus XVI:n, aikakausina vapautuksen teologia sai Petri Järveläisen mielestä katolisen kirkon hylkäämään Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen (1962–1965) avoimen ja uudistusmielisen linjan.

Asetelmaan kuului myös, että Vatikaanin taistellessa kommunismia vastaan vapautuksen teologia otti käyttöönsä marxilaisia ajattelutapoja.

– Vapautuksen teologia on ollut Rooman kirkon koko

1900-luvun keskeisimpien tavoitteiden vastaista, Järveläinen sanoo.

Kun paavi kuitenkin tulee vapautuksen teologian kehdosta, jotkut uumoilevat uudistuksia katolisen kirkon virallisessa linjassa.

– Ignatius Loyolan innokkain seuraaja oli lähetystyön pyhimys Francesco Xavier, yksi sääntökunnan perustajista. Tämä yhteys ei ole julkisuudessa ollut yhtä paljon esillä kuin Fransiscus Assilainen, pieni köyhä, jonka sovittaminen Vatikaaniin on kuitenkin aivan toisen mittaluokan kysymys kuin Xavierin.

Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Teemu Sippo SCJ arvioi, ettei uuden paavin taustalla Euroopan ulkopuolella ole merkittävää vaikutusta Suomen katolilaisten elämään.

– En usko, että Suomi on poikkeus verrattuna muihinkaan katolisiin hiippakuntiin maailmassa, Sippo toteaa.

Sippo muistuttaa, että katolinen kirkko on joka tapauksessa paavin omasta kulttuuritaustasta riippumatta hyvin monimuotoinen.

– Kirkko ei ole yksioikoisesti pyramidi, jossa kaikki tapahtuu uniformaalisesti. Siinä on monia eri kansallisuuksia, kulttuureita, tapoja ja erilaisia riituksia eli liturgisia traditioita. Tämä on suuri rikkaus.

– Olen iloinen siitä, että uusi paavi on Etelä-Amerikasta.

Minusta me olemme tähän asti liian vähän huomioineet muuta kuin Eurooppaa. Varmasti tämä tuo espanjankielisille katolilaisille uutta rohkeutta ja intoa.

Sipon mukaan on ilahduttavaa, että uudella paavilla on sääntökuntatausta.

– Se antaa luotettavan kuvan. Hän on aikoinaan antanut luostarilupauksen ja sitoutunut köyhyyteen, kuuliaisuuteen ja naimattomuuteen. Vaatimaton elämäntapa paistaa läpi, ja paavi Franciscuksella on ymmärrystä köyhiä kohtaan. Tässä voi olla hänen suuri vahvuutensa.

– Vaikuttaa kuitenkin monessa mielessä lupaavalta.

8

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Värikylvyssä. Kymmenkuinen Vili (vas.) ja neljä kuukautta vanhempi Silja nauttivat maalaamisesta Roihuvuoren vanhustenkeskuksessa. Taka-alalla näkyvät Hanne (vas.) ja ohjaaja Marika Kaipainen.

Suu mustikassa

V

ärikylpyohjaaja Marika Kaipainen ripottelee valkoisille akvarellipapereille mustikoita. Vauvat tutkivat uteliaina tummansinisiä marjoja ja alkavat rutistella niitä sormissaan. Tämähän käy aamupalasta! Pian joidenkin kasvot ja varpaat ovat aivan mustikassa.

Asetelma on erityisen kiehtova, sillä uusi ja vanha sukupolvi, vauvat ja vanhukset, kohtaavat värikylvyn merkeissä Roihuvuoren vanhustenkeskuksessa. Osa vanhuksista tulee paikalle rollaattorin tai keppien kanssa, jotkut pyörätuolissa.

Martti, 74 ja Marjatta Mikkonen, 65, ovat olleet katsomassa värikylpyä aikaisemminkin.

Lapsissa heitä viehättää aitous ja teeskentelemättömyys. Pariskunta seuraa tiiviisti, kun vauvoille jaetaan papiljotteja, paksuja siveltimiä ja pihlajanmarjoista tehtyä jauhetta.

– Älä syö niitä, naurahtaa Martti vauvalle, joka kokeilee, miltä karhea muovipapiljotti kielen päällä ja ikenissä tuntuu.

Kun pariskunnan oma tytär oli pieni, värikylpyä ei tunnettu.

– On hienoa, että lapset voivat leikkiä väreillä ja käyttää mielikuvitustaan, aviopari tuumaa.

Vili Mäkelä ja Silja alkavat ryömiä toisiaan kohti, sillä täytyyhän vilkaista, mitä kaveri on saanut aikaan.

– He ovat niin sosiaalisia, että lähtevät luontaisesti toistensa töihin, Marika Kaipainen naurahtaa.

Taideterapeutiksi opiskelevan Marika Kaipaisen kiinnostus elintarvikkeisiin heräsi jo lapsena, kun ruoka ei aina maistunut ja lautaselle syntyi taideteos esimerkiksi perunamuusista ja kukkakaalista.

Värikylvyssä käytetään suomalaisia marjoja, kuten puolukkaa, mustikkaa, tyrniä ja pihlajaa kai-

kissa muodoissa, hyytelöinä, rouheena, soseena ja jauhoina, kuumana ja kylmänä. Maitotuotteita, kananmunaa ja suomalaisia viljoja ei käytetä, koska monet lapset herkistyvät niille.

– Ehdottomasti mieluisin materiaali on tumma kaakaojauhe. Se on pölymäistä, rasvaista ja ihanan tuoksuista. Kaakao ”käyttäytyy” aina eri tavoin, esimerkiksi vesi pakenee kuivan kaakaon päältä, toisaalta siitä saa pastamaisen rakenteen, jota voi maalata siveltimellä.

Elintarvikkeet ovat taiteenteossa erinomaisia siksikin,että ne ovat myrkyttömiä.

Ohjaaja sekoittaa vedestä ja perunajauhosta liisteriä, ja vauvat ryhtyvät heti kaivamaan seosta kulhoista ja levittävät sitä papereille. Välillä varpaatkin menevät kulhoon.

Kymmenen kuukauden ikäinen Hanna pötköttelee lattialla keltaisissa potkuhousuissaan ja tutkii tilannetta rauhallisena. Hän on kokeillut äitinsä Paula Vertainen-Zimmelin kanssa värikylpyä aikaisemminkin, mutta ei ole pistänyt vielä mitään suuhun.

– Ei Hanna vieläkään kovin vauhdikas ole, mutta välineet kiinnostavat jo. Kotona teimme kerran käsi- ja jalkapainallukset mustikasta, ja hän oli hyvin hämmästynyt.

– Mitäs tapahtuisi, jos painettaisiin siveltimellä litsaksi joku marja, äiti ehdottaa. Hannan kasvot sulavat hymyyn.

– Ai että, ne on veikeän näköisiä, suut mustikassa. Jos olisi kamera, niin nappaisin kuvan, toteaa pitkän uran lastentarhassa tehnyt punapuseroinen Eila Anttila, 81.

Vauvojen värikylpy on aisteja herättelevää leikkiä, jonka ideana on myös tukea vauvan ja vanhemman vuorovaikutusta.

Marjo Hentunen

Eri lailla eläkk Helsinkiläiset eläkeläiset ovat terveempiä kuin vanhempansa samassa iässä. Neljä eläkeläistä vertailee omia ja vanhempiensa eläkepäiviä.

Teksti Natalia Kisnanen Kuva Sirpa Päivinen

K

alevi Huhta ei ole samanlainen eläkeläinen kuin isänsä.

Sulo Huhta, s.

1905, oli Helsingin ensimmäisiä taksikuskeja. Eläkkeelle hän malttoi jäädä vasta 70-luvun lopussa. Vaimon paiskiessa silloin vielä töitä mies viihtyi yksin mökillä tai luki kotona sanomalehteä. Ja poltti kuin korsteeni.

Keuhkosyöpä vei Sulo Huhdan 1985.

– Minua ei helposti mökille saa. Sen sijaan pelailen golfia. Isäni ei olisi varmana pannut farkkuja jalkaansa, minä taas kuljen farkuissa jatkuvasti. Minulla on

urheilutausta ja parempi yleiskunto kuin isälläni, listaa vuonna 1940 syntynyt Kalevi Huhta.

Sulo Huhdan ikäinen farmaseutti Sirkka Puikkonen oli jäänyt eläkkeelle Kolmen sepän apteekista 1970.

– Työ oli äidille kamalan tärkeää. Kun se jäi pois, hänen elämäänsä jäi iso aukko, jota hän koetti täyttää toisten auttamisella ja matkustelulla, tytär Titta Kronman, s. 1940, kertoo.

Titta Kronmanin isä oli kuollut jo jatkosodan aikana – ei luotiin vaan sydänkohtaukseen.

Sirkka Puikkonen ei saanut penniäkään leskeneläkettä.

– Äiti opetti, että naisella pitää olla ammatti, koska miehet voivat olla petollisia eli kuolla pois, Kronman naurahtaa.

Sirkka Puikkonen asui yksin Albertinkadulla 85-vuotiaaksi.

Silloin tyttären antama kotiapu ei enää riittänyt.

– Äidille tuli harhoja, hän kurkki yölläkin rappukäytävään. Äiti tajusi oman tilansa. En haluaisi itse kokea samanlaista, tytär Titta Kronman suree.

– Hän oli ollut liikunnallinen, mutta laitoksessa liikunta oli vähäistä. Kun sairaus eteni, hän meni käppyrään sängylle liikkumatta mihinkään.

Eläkejärjestelmämme väliinputoajiin kuuluu Olavi Kaisla, vuonna 1927 syntynyt Stadin slangin taitaja, joka on säästösyistä joutunut muuttamaan pois pääkaupunkiseudulta.

– Ulosotto vie osan eläkkeestäni pois. Räpistellä pitää. Kirjastossa voin käyttää ilmaiseksi tietokonetta. Käyn myös veteraanivoimistelussa.

– Osallistuin 50-luvulta asti Suomen jälleenrakennukseen omassa koneiden tuontiyrityksessäni. Koiviston konklaavi vei minulta kaiken vuonna 1992, hän huokaa.

Samaan laman velkaloukkuun putosi myös yrittäjän äiti, 1899 syntynyt Ester. Poika otti hänet asumaan luokseen.

9

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Kaksi sukupolvea. Vuonna 1919 syntynyt Judith Huhta asuu Arabiassa ja seuraa läheltä poikansa Kalevi Huhdan eläkepäiviä ja aktiivi-isoisyyttä.

Kulmilla: Myllypuron terveysasema

– Vanhainkotiin häntä ei otettu ennen kuin tulivat kotikäynnille näkemään, miten vähän tilaa meillä oli – äidin sänky kirjoituspöydän alla, Olavi Kaisla harmittelee.

Pirkko Lähdesmäki, 74, on tyytyväinen eläkkeeseensä.

– Tein viimeiset vuodet lisätöitä ja se nosti eläkettäni. Lisäksi muutin Pikku Huopalahdesta Kivihakaan, jossa on edullisempi asua.

Lähdesmäki viihtyy maailman vuorilla, golf-kentillä ja hiihtoladuilla. Viimeksi mainitussa hän tulee isäänsä Eelis Lähdesmäkeen, jota ikä ei pystynyt pitämään poissa hiihtoladuilta.

”

Parhaimmillaankin eläke jäi 10–15 prosenttiin palkasta.”

Johtaja Olli Kangas, Kela

eellä Kansaneläke mullisti sosiaaliturvan Kansalaisen vanhuuseläke oli ennen vuotta 1957 se, paljonko hän oli pakkosäästänyt Kelan henkilökohtaiselle eläketilille, sekä säästöjen tuotto.

– Järjestelmä oli onneton, koska moni eli vielä luontaistaloudessa eikä rahatuloja juurikaan ollut. Parhaimmillaankin eläke jäi 10–15 prosenttiin palkasta, selittää Olli Kangas, Kelan tutkimusosaston johtaja.

Vuonna 1957 jokaiselle 65 vuotta täyttäneelle suomalaiselle taattiin kansaneläke. Näin vanhojen suomalaisten osuus oli tuolloin reippaasti alle 10 prosenttia kansasta.

Palkansaajien eläkesäästöt jaettiin uudistuksessa kaikkien eläkkeeseen oikeutettujen kesken.

– Tästä tuli paljon katkeruutta. Ajateltiin, että Maalaisliitto kaappasi kaupunkilaisten rahat maaseudun asukkaille. Tämän takia 1962 tulleet työeläkkeet menivät yksityisiin vakuutusyh-

tiöihin eivätkä Kelaan, Kangas sanoo.

Niihin aikoihin suomalaiset kuolivat keskimäärin 69 vuoden iässä.

– Vaikka odotettavissa oleva elinikä on noussut 80 vuoteen, vähiten ansaitsevalla viidenneksellä miehistä se on edelleen vain 70 vuotta, Kangas kertoo.

Yksin asuvat, yli 75-vuotiaat, pienellä eläkkeellä kituuttavat naiset muodostavat ison vähävaraisten ryhmän yhteiskunnassa.

– Vanhojen naisten kaartin tilalle on tulossa nyt 30–50-vuotiaiden työkyvyttömien, mielenterveysongelmaisten miesten ryhmä, Kangas ennustaa.

Eläkkeet ovat nousseet yleisen ansiotason noustessa, joskin taitettu indeksi on hillinnyt nousua vuodesta 1996. Takuueläke 2011 on ollut suurin yksittäinen parannus köyhimpien vanhusten talouteen. Tuona vuonna jo 18,1 prosenttia suomalaisista oli yli 65-vuotiaita.

Eräänä tammikuisena päivänä Eelis sitten liukastui kotitalonsa ulkoportaissa Kalliossa. Loukkaantumista seurasi infarktien sarja, eikä isä enää toipunut.

Elsa-vaimo puolestaan ei jättäytynyt työelämästä eläkkeelle, vaan lastenlastaan hoitamaan.

– Äitini Elsa oli siihen aikaan hyvin moderni siinä, ettei hän komennellut nuorempia, vaan ymmärsi, että nyt on eri aika kuin ennen, nyt pitää elää näin, Pirkko Lähdesmäki kertoo.

Elsa Lähdesmäki muistutti nykypäivän isoäitejä myös halussaan olla koketti ja ostaa uusia vaatteita.

– Tyttärentyttäreni esitteli minut kavereilleen, että en ole mummomummi. En leivo pullaa enkä katso Kauniita ja rohkeita, Pirkko Lähdesmäki hymyilee.

Isovanhemmuudessa lienee myös vanhemman ja nuoremman Huhdan eläkepäivien suurin ero.

Sulo Huhta ei juuri lastenlastensa kanssa puuhastellut. Ei vaan jotenkin ollut tapana siihen aikaan.

– Olen selvästi tiiviimmin tekemisissä omien lastenlasteni kanssa. Kävimme esimerkiksi kuusivuotiaan tyttärentyttäreni kanssa katsomassa Disneyn jääshow’ta, Kalevi Huhta kertoo.

– En oikein tiedä, mistä olen ottanut tämän isoisänä olemisen mallin. Vaistolla mennään.

Stadin Slangi ry auttoi löytämään haastateltavia.

Avaruuden ikkuna Myllypuron uuden terveyskeskuksen seinässä välkehtii mystisiä valoja.

Valot syttyvät ja sammuvat, vaihtavat väriä satunnaisesti vailla mitään rytmiä. Hetken kuluttua välkkeen satunnaisuus vaihtuu aaltoilevaksi ja lainehtivaksi vihreän ja turkoosin sykkeeksi. Lapin Kevolta tullut reaaliaikainen magnetometridata on kertonut Night Sky -teokselle Maan magneettikentän häiriöiden nousseen niin korkeaksi, että revontulien ilmaantuminen Kevon taivaalle on todennäköistä.

Kiitos taiteilija Terike Haapojan, näitä Kevon revontulia voi ihailla myös Myllypuron jäätävässä tihkussa, joka tekee niiden valokuvaamisen tällä kertaa haastavaksi. Night Sky -teos on ohjelmoitu yhteistyös-

sä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Revontulet syntyvät, kun Auringosta kotoisin olevat sähköisesti varautuneet hiukkaset kuten protonit ja elektronit kulkeutuvat maan magneettikentän ohjaamina napaseuduille. Noin 100 kilometrin korkeudessa hiukkaset törmäävät ilmakehään. Kun aurinkotuuli ja ilmakehän molekyylit ottavat rajusti yhteen, syntyy valoilmiö nimeltään revontuli.

Helsinki on niin kaukana napaseuduilta, että ”oikeita” revontulia näkyy vain muutaman kerran vuodessa. Kevon taivaalla on revontulia keskimäärin joka toinen yö ja nyt siis myös Myllypurossa.

Teksti ja kuva: Esko Jämsä Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@ kirkkojakaupunki.fi

Viikon fakta

21 kpl Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY järjestää pääkaupunkiseudulla 21 kompostointikurssia kevään ja alkukesän aikana. Seuraava kurssi pidetään torstaina 21.3. kello 18–20 asukastila Herttoniemen Pumpussa, Hiihtomäentie 37. Teemana on kompostointi isossa taloyhtiössä. 23.3. kompostointiin uppoudutaan Itäkeskuksen Stoassa alkaen kello 10. Kurssit pitää hortonomi Kirsi Tuominen.

Helsingissä on vasta noin 500 kompostoivaa taloyhtiötä, vaikka kompostoinnilla voisi säästää tuntuvasti biojätemaksuissa.

www.hsy.fi>jätehuolto

10

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi HEIKKI FÄRM

Minustako äiti? Mira ei opiskele eikä käy töissä, mutta raskaus antaa nuorelle naiselle uutta pohdittavaa.

Kun elämään ei saa otetta huolta ajelehtivista nuorista, vaikka hän itse sairastaa syöpää. Nuoret auttavat jonkin verran myös toisiaan. Kun Mira tulee raskaaksi, hänen tukenaan on Pete, joka itse on pienen tytön isä. Miralle lapsen saamisesta tuleekin elämän tärkeä käännekohta.

Petellekin isyys näyttää merkitsevän paljon. Hänen ei kuitenkin tarvitse kantaa vastuuta lapsesta päivittäin, minkä vuoksi työntekokaan ei tunnu niin tärkeältä.

Tytölleen isä näyttää mallia, miten laskut voi vain repiä silpuksi.

Tonilla taas on opiskelupaikka, mutta jotenkin koulukäynti ei vain suju. Tukena ovat äiti, mummo ja koulua käyvä tyttöystävä, ja silti hän ei saa otetta elämäänsä. Katsoja saakin pidätellä itseään, ettei yhtyisi äidin ja mummon nuhteisiin.

Tonista sentään välitetään, kun taas dokumenttielokuvan muut nuoret joutuvat tulemaan enemmän toimeen omillaan.

Hilton! valottaa putoamisvaarassa olevien nuorten elämää pysäyttävästi. Virpi Suutari on päässyt lähelle dokumentin henkilöitä ja saanut heidät kertomaan tunteistaan ja haaveistaan. Heikki Färm puolestaan kuvaa nuoria omassa ympäristössään vahvoin ja herkin kuvin. Niissä näkyy betonin ja graffitien lisäksi myös luontoa, puita ja kallioita.

Ankeuden keskellä nähdään silti myös valonpilkahduksia. Yli nelikymppinen Make yrittää pitää

Marjo Kytöharju Virpi Suutari: Hilton! Parhaillaan elokuvateattereissa.

Kaj Chydeniusta on viime aikoina alkanut askarruttaa uskomisen ja epäilemisen dialektiikka ja siitä kertova runous.

Teksti Hilkka Jukarainen Kuva Jani Laukkanen

V

uosien varrella Kaj Chydenius, 73, on säveltänyt tuhansia lauluja. Mies on edelleen vireessä: uusia lauluja syntyy kappaleen päivävauhtia, viime aikoina myös kirkkoon esitettäväksi.

Julkisuuteen Chydenius tuli 1960-luvulla musiikkikriitikkona ja toimittajana, mutta myös monien jo klassikoiksi tulleiden laulujen säveltäjänä.

Suurta huomiota herätti aikanaan Lapualaisooppera. Sen Chydenius sävelsi Arvo Salon vahvasti kantaa ottavaan tekstiin. Teos jakoi kuulijat; toisten mielestä mokoma olisi saanut jäädä kokonaan tekemättä.

– Laulujani on tuhansia, mutta ehkä satakunta hyvää tai oikeammin sanottuna siedettävää, Chydenius pohtii.

Ohjelmisto on vähitellen laajentunut. Säveltämisen kriteerinä on, että runo kelpaa säveltäjälle.

Vanhemmiten Chydenius sanoo kiinnostuneensa Raamatun kertomuksista. Häntä on myös alkanut askarruttaa uskomisen ja epäilemisen dialektiikka ja siitä kertova runous.

Kesällä 2012 julkaistun Vain hiljaisella on korvat kuulla -levyn runot käsittelevät epäilyä ja uskoa, ahdistusta ja onnea. Chydeniuksen säveltämät laulut esittää Taru Nyman.

Ne sopivat Chydeniuksen mielestä hyvin kirkkoon esitettäviksi. Jonkin verran niitä kuultiin maestron 70-vuotiskiertueen kiitoskonsertissa Johanneksen kirkossa ja vuoden lopulla Vanhassa kirkossa.

– On runoilijoita, jotka uskovat, että on olemassa kuoleman

jälkeistä elämää. Sitten on toisia, jotka eivät usko. Se on minusta mielenkiintoista, sanoo Chydenius.

– Levyn runoilijoista Jaakko Haavio on esimerkki siihen uskovista. Hän on hyvä runoilija, ei mitenkään hurahtanut. Haavion runo kanervasta on itse asiassa pienen ihmisen puolustusruno ja sopii hyvin kuunneltavaksi.

Erityisen tärkeä Kaj Chydeniukselle on Aaro Hellaakoski.

Ilta-runon hän sävelsi jo yli kymmenen vuotta sitten.

Kaksi viimeistä säkeistöä tiivistävät sen sanoman ja niistä

SIRPA PÄIVINEN

ELOKUVA Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu viime vuosina paljon, mutta harva tietää, millaista syrjäytyneen tai syrjäytymisvaarassa olevan elämä oikeasti on.

Virpi Suutarin dokumenttielokuva Hilton! vie itähelsinkiläiseen kerrostaloon, jossa asuu karuissa oloissa neljä nuorta, Mira, Janne, Toni ja Pete. Jokaisella on omat syynsä, miksi he ovat päätyneet asumaan tähän heidän ironisesti Hiltoniksi kutsumaansa Nuorisosäätiön vuokrataloon. Yhdistävänä tekijänä heillä tuntuisi olevan enemmän tai vähemmän rikkinäinen perhetausta.

Ei voi olla liikuttumatta nähdessään, miten hukassa nämä yli parikymppiset nuoret ihmiset ovat. Koulunkäynti ei suju, töitä ei ole eikä työnteko oikein maistuisikaan. Rahaa on niukasti, joten päivät kuluvat nuhjuisessa asunnossa. Sosiaalisuus tarkoittaa lähinnä kaljanjuontia porukalla samoilla nurkilla.

Pahimmalta tuntuu 27-vuotiaan Jannen tilanne. Hänellä on syvää ahdistusta ja itsetuhoisia ajatuksia, joita hän purkaa hakkaamalla päätään kerrossängyn laitaan. Dokumentin muutkin nuoret tiedostavat kyllä tilanteensa ja pelkäävät syrjäytyvänsä lopullisesti.

Laulu syntyy runosta

Paastoaskel

PHOTODISC

Keskitysleirillä tapettu Dietrich Bonhoeffer uskoi suositussa virressään meidän kaikkien olevan ”kätkettyjä hyvyyden voimaan”.

Sen voiman hän näki olevan uskollinen ja piirittävän ihmistä, kuinka tälle elämässä sitten kävisikin.

Pääsiäispaasto on Sinisilmäistä lapsellisuutta ja elämän ankayksityinen matka, ran todellisuuden kieltämistä? jolla on yhteinen Ehkä Bonhoeffer tunsi laulua sanoittaespäämäärä: saan, että pahuutta ja yhteiskunnallisia väähalu keskittyä ristymiä ei voi vastustaa, ellei usko hyvyyden olennaiseen ja toive voittoon. Vaikka parempaan maailmaan suunpäästä lähemmäs natessa kohtaisi millaisia esteitä tahansa, kanJumalaa. Nyt on aika nattaa silti yrittää. nähdä hyvät asiat.

Tällaisen uskon varassa maailmaa on muutettu. Sen varassa ihminen itse on jaksanut ja uskaltanut muuttua.

Mitä seuraa siitä, jos katsot peiliin ja sanot: ”Minä olen hyvän Jumalan rakastettu ihminen. Minä lähden jokaiseen päivääni hänen siunauksensa sisimmässäni.”

Teema ja muunnelmia. Viulisti Minna Pensola ja pianisti Antti Hotti improvisoivat klassiseen tyyliin.

Päivänsäde ja menninkäinen puettiin Bachiksi, Mozartiksi ja Lisztin sankarilliseksi konserttietydiksi.

11

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Tiukkaa itsekritiikkiä. – Laulujani on tuhansia, mutta ehkä satakunta hyvää tai oikeammin sanottuna siedettävää, Kaj Chydenius pohtii.

luonto on tärkeä. Chydenius sanookin, ettei ole oikeastaan koskaan tullut helsinkiläiseksi, vaikka on asunut täällä viitisenkymmentä vuotta. Poikavuosien Juankoski tuntuu yhä kotiseudulta.

Mutta suppilovahverot kasvavat Orimattilassa.

– Meillä on paikkakunnalla vapaa-ajan asunto. Enkä tule koskaan niin vanhaksi, ettenkö hakisi sieltä suppilovahveroita, Chydenius sanoo.

löytyy myös levyn nimi: ”Älä kaivele mistä ja minkä vuoksi. / Ole tyhjä vain. Ole auki vain. / Suo salaisuuksien tulla luoksi / tai haipua niin kuin pilvet juoksi / yli metsän latvojen humisevain, / suo silmien paistaa, henkien tuulla / läpi tuntosi valvovan tuokion. / Vain hiljaisella on korvat kuulla. / Kun askelet hiipivät porraspuulla / vain odottajan ovi auki on.”

Eino Leinon ohella Chydenius pitää Hellaakoskea hienoimpana suomeksi kirjoittaneena runoilijana. Leinolta kokoelmassa on mukana Nocturne.

Hellaakosken runo sopii Chy-

”

On oltava asiaa ja sanottava se hyvin.

Sellainen runo kiinnostaa minua.”

deniuksen mielestä erinomaisesti juuri kirkkoon. Hän sanookin, että on kaksi paikkaa, joihin ihmiset tulevat hiljentymään: kirkko ja kirjasto. Kummassakaan ei örvelletä, ja kirkossa on lisäksi

parempi akustiikka.

– Hiljaisuudessa on otollinen maaperä runolle.

Miten laulu syntyy, onko ensin laulaja, sävel vai runo?

– Vain runo on tärkeä, vastaa Chydenius. – Siinä saa olla ainoastaan keskeinen asia. En pidä siitä, että runoilija jauhaa ja jauhaa, vielä kerran ja vielä kerran.

On oltava asiaa ja sanottava se hyvin. Sellainen runo kiinnostaa minua.

Chydenius toivoo, että voisi elää vielä monta vuotta, että saisi lukea paljon hyviä runoja. Hänen työhuoneensa seiniä peittävät

kattoon asti ulottuvat hyllyt. Ne pursuavat runokirjoja, myös vieraskielisiä, jotka nekin ovat kovassa käytössä.

Huoneessa paiskitaan töitä, sen huomaa jo ovella. On piano ja mukavasti käden ulottuvilla kaikenlaista tavaraa. Jopa niin paljon, että säveltäjä pyytää välttämään siellä kuvaamista.

Chydeniuksen taito ja työn tulokset ovat tuoneet hänelle Pro Finlandia -mitalin ja muun muassa säveltaiteen valtionpalkinnon. Julkisuus ei miestä kuitenkaan houkuta, omimmillaan hän on tarkkailijana.

Sellaiselle ihmiselle myös

Parasta runoa Kaj Chydenius ei suostu nimeämään. Se olisi samaa kuin spekuloisi olympiakullasta.

Uuden levyn runoista hän pitää erityisen paljon. Oiva Paloheimon Neitsyt Marian kehtolaulua hän pitää nerokkaana.Runoilija ennakoi vasta syntyneen pienen pojan elämää: ”Nuku jo heinille juhtien, lepää rauhassa hetki. / Huomenna, armas, alkava on pitkä kärsimysretki. / Nukkuos lapseni kultainen, Jumalan prinssi pieni. / Kunneka täältä kuljetkaan, sinne on minunkin tieni.”

– Viimeinen rivi on äiti–lapsisuhteesta kauneinta, mitä minä tiedän.

Aale Tynnin Marian kiusausta Chydenius sanoo protestilauluksi. Siinä Maria pullikoi ristiinnaulitsemista vastaan. ”..Hänet ristiinnaulitaan, olet säätänyt sen / mutta katsomaan en jää, en koskaan en. / Menen pois ja hautaan tämän sydämen, / joka huutaa minussa aina, / menen pois, olen etsivä paikan sen, / missä tuska ei rintaani paina.”

Mutta Maria palasi ristin juurelle.

Klubilla soi klassinen MUSIIKKI Bar Dubrovnik tiistaiiltana puoli yhdeksän TV-uutisten aikaan: iloista sorinaa, punaviini – ja olutlasien kilinää. Hillittyä jazzia kaiuttimista. Odotusta.

Kun pianisti Antti Hotti astuu lavalle flyygelin ääreen, Dubrovnik hiljenee ja muuttuu minikonserttisaliksi. Viulisti Minna Pensolan luotsaamalla Klasariklubilla ei lauleta karaokea eikä tanssita humppaa – täällä nautiskellaan klassisesta musiikista.

Klubi-iltoja vietetään jo viidettä vuotta. Toiminta on laajentunut Astoria-saliin, ja siksi viime vuonna Pensola perusti viulistipuolisonsa Antti Tikkasen kanssa Punavuoren kamarimusiikkiyhdis-

tyksen (PukaMa).

– Kesällä 2007 käytiin lehtien yleisöpalstoilla vilkasta keskustelua klassisen ja kevyen musiikin suhteesta. Teemana oli Lordi vastaan Mozart. Ajattelin, että klassisen tarjonnalle pitää Helsingissä olla muitakin vaihtoehtoja kuin tälläytyä Töölönlahden rannalle iltaisin kello 19.

– Vierailin kerran Juttutuvassa jazzkvartetin konsertissa ja siellä minulle kirkastui: tämän täytyy toimia myös klassisessa musiikissa, muistelee Pensola Klasariklubin perustamisen alkuaikoja.

Alun perin tarkoituksena oli saada klubille myös klassisesta

musiikista piittaamattomat ihmiset. Todellisuus ei kuitenkaan vastannut visiota.

– Suurin osa yleisöstä on aktiivisia konsertissa kävijöitä. Toinen tärkeä ryhmä ovat ne intohimoiset harrastajat, jotka kuuntelevat radiota ja ulkoiluttavat koiriansa napit korvilla klassista kuunnellen.

He eivät käy muuten konserteissa, mutta viihtyvät Klasariklubilla.

– Vaikka meillä on täällä letkeätä meininkiä, se ei tarkoita, että musiikista tingittäisiin piiruakaan. Monet ehdottavat klubiiltoihin esimerkiksi lattaria tai jotakin cross-over-juttua. Minä olen kuitenkin tiukka puristi tässä asiassa, sillä tämä on nimenomaan

klassisen musiikin klubi, naurahtaa Pensola.

Töölöläinen Nina Hoppu on monivuotinen Klasariklubin ystävä. Hän on vakiovieras myös Musiikkitalon konserteissa.

– Pidän epämuodollisesta ja rennosta hengestä, jolla musiikkia täällä esitetään. Olisi hienoa, jos tänne löytäisivät tiensä myös juuri musiikkiharrastuksensa aloittaneet. Klasariklubi on mainio paikka ottaa tuntumaa klassisen musiikkiin, kannustaa Hoppu.

Klubi-illan tunnelma nousee nousemistaan, eikä vähiten Minna Pensolan hauskan jutustelun ansiosta. Antti Hotti ei soita tänään nuoteista. Hän improvisoi klassi-

seen tyyliin yleisön ehdottamista teemoista. Päivänsäde ja menninkäinen puetaan Bachiksi, Mozartiksi ja lopuksi Lisztin sankarilliseksi konserttietydiksi.

Yleisö on villinä. Se huutaa, tömistää ja viheltää.

Risto Nordell Kevään tapahtumia: 9.4. klo 21 Klasariklubi, Bar Dubrovnik. Minna Pensolan vieraana mezzosopraano Lilli Paasikivi.

Onks Carmenii näkyny?!

Tuleva taiteellinen johtajatar vastaa.

17.5. klo 19 PuKaman vieraana Kuhmon Kamarimusiikki. Vladimir Mendelssohn, alttoviulu & Meta 4.

Astoria-sali, Iso Roba 14.

Lisätietoja klasariklubi.fi ja pukama.fi

12

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11 ESKO JÄMSÄ

Perheen parissa. Ykkösbasso Jussi Paasi tietää, että YL:n kuoro on monille kuin toinen perhe. Taiteen tekemisen lisäksi vietetään paljon vapaa-aikaa yhdessä.

Oluen voimalla YL:n laulajaksi MUSIIKKI Ylioppilaskunnan Laulajien ykkösbasson ja tiedottajan Jussi Paasin kevät on kiireinen. Kuoron 130-vuotisjuhlat huipentuvat konsertteihin Helsingissä, levytykseen ja Saksan matkaan.

Vaikka Pasi Hyökin johtama YL on huippukuoro, joka tekee yhteistyötä kansainvälisten kapellimestarien kanssa, opiskelijahuumorilla on kuorossa edelleen sijansa.

– Liityin kuoroon Sibelius-Akatemian opiskelijana vuonna 2000, Paasi kertoo.

Silloin YL:ssä oli kampanja, jossa jokainen kuorolainen sai mukaan houkuttelemastaan uudesta ja pääsykokeen läpäisseestä laulajasta palkinnoksi olutkorin.

Niinpä Paasi lähti kokeisiin, kun opiskelukaverit lupasivat tuosta palkkiosta hänelle kahdeksan pulloa.

– Näiden oluiden ansiosta olen päässyt laulamaan sellaisiin legendaarisiin paikkoihin kuin vaikkapa New Yorkin Carnegie Halliin, naurahtaa Paasi, joka työskentelee myös Pekka Kuusiston vetämän Meidän festivaalin johtajana.

Intensiivinen harjoittelu, levytykset sekä kotimaiset ja ulkomaiset konserttikiertueet pitävät kuorolaiset tiiviissä kosketuksessa toisiinsa. Mutta sekään ei vielä riitä.

Sakastissa nauretaan

– Ylioppilaskunnan Laulajat on monen kuorolaisen toinen perhe.

Me vietämme paljon vapaa-aikaa keskenämme kuoroelämän ulkopuolella. Kuorolaisten tyttöystävät, vaimot ja lapset kuuluvat kaikki suureen YL-perheeseen, Jussi Paasi kertoo.

Laulajien ikäero saattaa olla parikymmentä vuotta, mutta yhteishenki on silti ainutlaatuinen.

– YL:ssä on myös ammattien kirjo laaja. Tarvitsenpa sitten juristia, lääkäriä tai pappia, aina löytyy joku kuoroveli, jolle voi soittaa.

YL:n laulajia yhdistää myös sama käsitys tavoitteista.

– Me olemme täällä tekemässä taidetta, emmekä kaihda vaativiakaan haasteita, kuten uusinta aikamme musiikkia. Vaikka olemme amatöörikuoro, kykenemme tekemään taidetta ammattilaisten tasolla ja yhteistyössä heidän kanssaan.

Tilanne on Jussi Paasin mukaan ihanteellinen: laulajille jää musiikin tekemisen nautinto, mutta heidän ei tarvitse murehtia, tuleeko laulamalla taloudellisesti toimeen.

Risto Nordell YL 130 vuotta. Juhlakonsertti Musiikkitalossa la 6.4. klo 19.

YL ja Kuula 130 v. Juhlakonsertti Yliopiston juhlasalissa pe 12.4. klo 18.30 ja 21.

Molempien liput Lippupalvelusta.

Golda Appelbaum tuli antamaan rabbille kiitoksia: – Rabbi, eilinen opetuspuheesi oli niin hieno, että se pitäisi julkaista!

– Kiitoksia. Näin meidän kesken olen jo sopinut, että kaikki opetuspuheeni julkaistaan kokoelmana sitten kun olen kuollut.

– Hienoa! Maltan tuskin odottaa.

Kirkko vapauttaa arjesta Ghanassa varhaisen sunnuntaiaamun jumalanpalvelus on yltäkylläistä värijuhlaa.

Teksti Kukka Ranta Kuvat Meeri Koutaniemi

G

hanassa uskonto on läsnä kaikkialla. Hyvin voisi sanoa, että maa on maailman Jeesus-ystävällisimpiä paikkoja. Siltojen alukset ja lyhtypylväät on peitetty gospel-konserttien julisteilla, ja kadun puinen grillihökötys on nimetty ”ihana Jeesus”. Ohi sujahtaa Jeesuksen veri -taksi, takana tervetulleeksi toivottaa Ylistä Jumalaa -parturi.

Länsi-Afrikassa sijaitsevassa 24 miljoonan asukkaan maassa valtaosa väestöstä on kristittyjä, joko helluntailaisia, protestantteja tai katolilaisia. Kirkko on hyvin tärkeä sosiaalista elämää rytmittävä tapakulttuurin pyhäkkö. Erityisesti naiOhi suhahtaa sille kirkossa käynti Jeesuksen veri on keino päästä irti kodin arjesta – ulos -taksi.” vaimon velvollisuuksista.

Sunnuntaiaamuisin perheet pynttäävät parhaimmat päälleen. Ihmiset kulkevat juhla-asuissaan hitaasti kohti kirkkoa tropiikin aamuauringon paahteessa. Enemmistö kirkkokansasta on naisia lapsineen. Tuuheiden peruukkien kiharat on kiinnitetty glitterpinneillä, kultarenkaat roikkuvat korvissa ja he-

”

Oranssia ja aurinkoa. Patricia Teyem suosii kirkkovaatteissaan oranssia ja keltaista.

Ehtoolliselle pitää laittaa ylleen jotain valkoista.

lyt kaulassa. Pikkupoikien ja aikamiesten lakeerikengät säihkyvät puunattuina.

Ystävien, sukulaisten ja naapurien tapaaminen vahvistaa yhteenkuuluvuutta, papin sanat ohjaavat arjen valinnoissa ja kuorossa laulaminen vapauttaa huolista.

Alberta Mana-Esifunn , 25, on ammatiltaan hius- ja meikkitaiteilija. Vaatteiden valinta riippuu päivän tilaisuudesta.

Parhaillaan kirkossa on Albertan sedän häät, ja hän on pukenut ylleen Länsi-Ghanan Enchin alueen ”kuninkaallisen” asun, josta hänen suku on kotoisin. Materiaali on perinteinen ja hyvin arvokas käsin kudottu kentekangas. Violetti väri on valittu maun mukaan, myös Albertan kynnet ja kulmakarvat on värjätty sävysävyyn.

Alberta käy kirkossa joka sunnuntai, kuten suurin osa ghanalaisista.

Patricia Teyem , 32, työskentelee pitopalvelualalla ja käy säännöllisesti kirkossa. Patrician asuvalintaan vaikuttaa ennen kaikkea päivän sää sekä paikka, johon hän on menossa.

– Tänään on erityisen kaunis päivä, ja va-

13

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Kuninkaallista violettia.

Alberta Mana-Esifunn valitsi hääjuhlaan perinteisen asun, jonka kangas on käsin kudottu.

Kristittyjä kaksi kolmesta ■ Ghanalaisista on kristittyjä 71 prosenttia.

Heistä yli neljännes on helluntailaisia ja karismaatikkoja, protestantteja alle viidennes ja katolilaisia 13 prosenttia.

■ Muslimeja on vajaat 18 prosenttia.

■ Perinteisten uskontojen kannattajia on noin 5 prosenttia.

Lähde: CIA Factbook

Sinistä ja keltaista. Kingsley Owusu Anom on pukeutunut kirkkonsa nuorisojäsenten tunnuspaitaan.

litsin tämän oranssin asun siskoni häihin.

Nämä värit tekevät minun oloni valoisaksi.

Useimmiten käytän kirkkovaatteissani keltaista ja oranssia, joskus myös merensinistä.

– Mutta joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai kirkkoon tulee laittaa valkoista, koska silloin kirkossa jaetaan leipä ja viiniä.

Arvokasta mustaa. Esi Amoahilla ei ollut vaikeuksia valita kirkkovaatteita, sillä kuorolaiset käyttävät kirkossa kuoroasua.

Esi Amoah , 24, on saanut nimensä ghanalaiseen tapaan viikonpäivän mukaan. Esi syntyi sunnuntaina, päivistä parhaimpana. Vaatteet hän valitsee riippuen päivästä.

– Nyt päälläni on kuoroasu, jota pidän yleisimmin kirkossa. Tämän kaavun alla käytän kuitenkin omia vaatteitani.

– Harjoittelen kotikirkossani joka torstai ja lauantai, ja arkena käytän farkkuja ja toppia.

Sunnuntaisin laulan kirkkokuorossa ja silloin puen ylleni kuoroasun.

Perjantaisin Esi kantaa yllään aina afrikka-

laista asua yleisen ghanalaisen tavan mukaan.

Kingsley Owusu Anom , 26, hoitaa työkseen asiakassuhteita pankin luottopuolella.

Vapaa-aikansa hän on omistanut Jumalalle.

– Jumala on ainut, mitä minulla on, siksi antaudun hänelle. Käyn vähintään kolme kertaa viikossa kirkossa. Maanantaisin järjestämme nuorisotapaamisia ja keskiviikkona opetamme uskonnollisia aiheita aikuisväestölle.”

Owusu on kotikirkkonsa nuorisopresidentti ja toimii sihteerinä metodistikirkon johtajien tapaamisessa. Päällään hänellä on Trinity Methodist Society -kirkon 70 nuorisojäsenen tunnuspaita, jota käytetään joka vuoden ensimmäisenä sunnuntaina, tai kun joku jäsenistä menee naimisiin. Lisäksi joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina Owusu laittaa ylleen valkoisen kauluspaidan ja tummat suorat housut sekä solmion.

14

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Kuolemaantuomitun jalanjäljillä Kristityt muistelevat hiljaisella viikolla Jeesuksen Via Dolorosaa, kärsimyksen ja ristin tietä. Jossakin täällä Jerusalemissa se tapahtui oikeasti lähes 2000 vuotta sitten.

Tekstit ja kuvat Timo Saarinen

V

iimeiset tapahtumat Jeesuksen elämässä huipentuivat tuomioon, kuolemaan ja ylösnousemukseen Jerusalemissa, jonne hän saapui kotiseudultaan Galileasta pääsiäisen alla noin vuonna 30. Silloin kansa hurrasi.

Sen jälkeiset tapahtumat Jerusalemissa – viimeinen ehtoollinen, kansansuosion vaihtuminen tuomioon, Jeesuksen kärsimys ja ylösnousemus – ovat kristinuskon tärkein kertomus, mutta sen oikeita tapahtumapaikkoja ei enää tiedetä.

Oletetaan, että silloinen Jerusalem oli useita metrejä nykyisen kaupungin alapuolella. Roomalaiset tuhosivat kaupungista suurimman osan vuonna 70.

300-luvulla, kun kristinuskosta oli tullut Rooman virallinen uskonto, etsittiin Jeesuksen elämän tärkeitä paikkoja. Jo silloin Golgata ja Jeesuksen hauta sijoitettiin

paikalle, missä edelleen on Pyhän haudan kirkko.

Kun muslimikauden jälkeen kristityt palasivat ristiretkillään Jerusalemiin 1000-luvulla, ei Jeesuksen ja alkuseurakunnan ajan kaupungista ollut enää mitään alkuperäistä jäljellä. Tunnetut paikat, kuten Temppelivuori ja Öljymäki olivat toki paikoillaan.

Pääsiäisen tapahtumille haluttiin löytää paikat. Missä vietettiin viimeistä ehtoollista, missä Juudas kavalsi Jeesuksen, missä oli Pilatuksen palatsi, missä Golgata?

Kristittyjen parissa Euroopassa oli syntynyt Via Dolorosa eli Via Crucis -perinne, kärsimyksen tai ristin tien muisteleminen hiljaisella viikolla. Oli useita erilaisia versioita siitä, mitkä tapahtumat eli asemat tiehen kuuluivat.

Esimerkiksi viimeinen ehtoollinen, Juudaksen kavallus ja Jeesuksen vangitseminen olivat usein mukana. Myös Helsingissä ensi viikolla vietettävä Via Crucis ammentaa samasta perinteestä.

Myöhäiskeskiajan jälkeen vakiintui hyvin tiukasti Jeesuksen kärsimystiehen rajattu Via Dolorosa, jonka 14 asemasta ensimmäinen on Jeesuksen tuomitseminen ja viimeinen hänen hautaamisensa. Se ei perustu kokonaan Raamattuun.

Paavi Johannes Paavali II kehittikin vuonna 1991 uuden raamatullisen ristin tien, jonka kaikki asemat perustuvat evankeliumeihin ja ovat kristinuskon sisällön kannalta merkittävämpiä kuin esimerkiksi Jeesuksen kolme kaatumista.

Perinteiset 14 asemaa muodostavat myös Jerusalemin Via Dolorosan nykyisen, noin kilometrin pituisen reitin, jonka varrelle on merkitty asemat 1–9. Kadun nimi on my yös oikeasti Via Dolorosa, Dol myös joskin osa reitistä kulkee muilla kadui kee kaduilla. Asemat 10–14 ovat Pyhän haudan kirkon sisällä. s haudan

Tungos hellittää. Via Dolorosalla tungeksii ajoittain paikallisia

Jatkuu sivulla 16

Damaskoksen portti

ISLAMILAINEN NELJÄNNES El ad W H

KRISTITTY NELJÄNNES

ai

Pyhän haudan kirkko 10–14

7

ag

Beit Habad

8

2

3 4 6 Via Do

lorosa

Via Do

lorosa

5

9

Saint Helena

Jaffa-portti JUUTALAINEN NELJÄNNES

ARMENIALAINEN NELJÄNNES

1 Jeesus tuomitaan kuolemaan Ristin tie alkaa Temppelivuoren pohjoisreunalta, Ris läheltä Stefanuksen porttia. Getsemanen puisStefanuksen läh ton, Jeesuksen vangitsemispaikan, oletetaan ton portti eli 1 leijonaportti olle olleen tässä kohdassa kaupunginmuurin ulkopuolella. pu Ylipapit toivat vangitsemansa Jeesuksen roomalaisen maaherran Pilatuksen tuomittavaksi. ma Pilatus ei löytänyt Jeesuksesta syytä, vaan ehPila dotti kansalle Jeesuksen vapauttamista, koska do pääsiäisenä oli tapana vapauttaa yksi vanki. pä Kansa halusi kuitenkin mieluummin vapauttaa Ka Temppelivuori murhaaja Barabbaksen. mu ja Kalliomoskeija Johanneksen evankeliumin mukaan Pilatus määräsi sotilaat ruoskimaan Jeesuksen, ja siksi mä paikalla on katolinen Jeesuksen ruoskimisen pa kappeli. kap 2 Jeesukselle annetaan risti kannettavaksi Vähän edempänä Via Dolorosan yli kulkee Vä Ecce homo -kaareksi nimetty osa roomalaista Ecc 100-luvun holvikaarta. Ecce homo on latinaa 100 ja ttarkoittaa ”katso ihmistä”. Niin Pilatus sanoi kansalle näyttäessään heille Jeesuksen orjanka tappurakruunu päässään. ”Ristiinnaulitse”, tap kansa vastasi. Pilatus pesi kätensä kuolemanka tuomiosta. tuo

Etapin kohdalla on nykyisin Ecce homo -kirkko. Sen alta on arkeologisissa kaivauksissa löydetty alkuperäistä roomalaista katukiveystä.

Johanneksen evankeliumin mukaan Pilatus lopulta ”asettui tuomarinistuimelleen niin sanotulle Kivipihalle”. Pyhiinvaeltajan sopii ajatella, että juuri tällaisella kiveyksellä Jeesus tuomittiin, ja roomalaiset sotilaat lähettivät hänet ristin kanssa kohti teloituspaikkaa.

3 Jeesus kaatuu ensimmäisen kerran Kolmannen aseman kohdalla Via Dolorosalta käännytään vasemmalle El Wad Hagai kadulle.

Perinteessä Jeesuksen matkasta Golgatalle haluttiin kertoa enemmän kuin ne vähät rivit, jotka evankeliumeista löytyvät. Niinpä kolmella etapilla Jeesus luhistuu voimattomana, lyötynä ja ruoskittuna maahan.

4 Jeesus tapaa surevan äitinsä Perinteen mukaan Jeesus tapasi äitinsä Marian neljännellä etapilla. Evankeliumit eivät tästä kerro, niissä tapaamme surevan äidin seuraavan kerran ristin juurella.

5 Simon Kyreneläinen ottaa Jeesuksen ristin Viidennen aseman kohdalla käännytään oikealle

15

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

a, turisteja ja pyhiinvaeltajia ruuhkaksi asti. Kun se hellittää, vanhat kivet henkivät historiaa.

jälleen Via Dolorosa -kadulle. Kolme evankeliumia kertoo, kuinka sotilaat pakottivat satunnaisen ohikulkijan, Simon Kyreneläisen, kantamaan Jeesuksen ristiä.

6 Veronika pyyhkii Jeesuksen kasvot Katolisen perinteen mukaan jerusalemilainen nainen Pyhä Veronika pyyhki Jeesuksen kasvot. Liinaan jäi Jeesuksen kuva, jonka Veronika myöhemmin vei pyhäinjäännöksenä Roomaan.

Nimen Veronika oletetaan tosiasiassa tulevan kuvaan viittaavista latinan sanoista vera icon, tosi kuva. Tämäkään asema ei siis perustu evankeliumeihin.

7 Jeesus kaatuu toisen kerran Vilkkaassa risteyksessä katettujen arabialaisten kauppakujien kuhinassa on seitsemäs asema. Elokuvista nämä Jeesuksen luhistumiset ovat kovin tuttuja. Esimerkiksi väkivaltaisuudellaan kohua herättänyt Mel Gibsonin elokuva The Passion of the Christ perustuu enemmänkin Via Dolorosa -traditioon kuin evankeliumeihin.

8 Jeesus puhuu Jerusalemin tyttärille ”Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itke-

kää itseänne ja lapsianne”, Jeesus sanoo Luukkaan evankeliumin mukaan häntä seuraaville sureville naisille.

sotilaat riisuivat Jeesukselta vaatteet ja jakoivat ne keskenään heittäen viimeisestä paidasta arpaa.

9 Jeesus kaatuu kolmannen kerran Yhdeksännen etapin lähellä on viehättävä pysähdyspaikka. Koptilaisen Pyhän Helenan kirkon kohdalla munkki rohkaisee laskeutumaan pieniä portaita maan alle ikivanhaan vesisäiliöön. Englanninkielinen kyltti kehottaa vieraita laulamaan siellä omia hymnejään. Aivan uskomattoman kaunis kaiku pehmentää ja moninkertaistaa körttivirrellä lauletun Herraa hyvää kiittäkää.

Pyhä Helena oli keisari Konstantinuksen äiti.

Hänen kerrotaan rakennuttaneen 300-luvulla tänne ensimmäisen, myöhemmin tuhotun Pyhän haudan kirkon. Tästä vesisäiliöstä kirkon kerrotaan saaneen vetensä.

11 Jeesus ristiinnaulitaan Via Dolorosan viimeiset neljä asemaa ovat kirkon sisällä. Jos Golgata on joskus oikeasti ollut tässä, niin kaikki ympärillä oleva kallio on aikoinaan louhittu pois. Jäljellä on ortodoksisen kimalluksen keskellä pieni kohta maassa, minne pyhiinvaeltajat jonottavat suutelemaan Golgatan kalliota.

10 Jeesukselta riisutaan vaatteet Pyhän haudan kirkko on Jerusalemin kristityn neljänneksen ytimessä. Se on 1000-luvulta lähtien rakennettu ja vähitellen laajenneltu ja muunneltu kirkkokokoelma, jossa toimivat ortodoksinen, katolinen, armenialainen ja koptilainen kirkko. Pihalla on kymmenes asema, jossa

12 Jeesus kuolee Yllättävän pimeyden vallitessa Jeesus huusi ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit” ja kuoli. Kuulustelut ja kidutus olivat heikentäneet Jeesusta niin, että Johanneksen evankeliumin mukaan roomalaisten ei tarvinnut hakata hänen sääriluitaan rikki kuoleman nopeuttamiseksi.

13 Jeesus otetaan ristiltä Portaat vievät alas Golgatalta, ja siinä maassa on kivipaasi, jonka päällä Joosef Arimatialainen ja Nikodemos pukivat Jeesuksen ruumiin käärinliinaan.

Täällä ei edes väitetä, että kivipaasi olisi alkuperäinen. Torinossa sen sijaan uskotaan, että siellä on alkuperäinen, aito käärinliina, johon käärittynä Jeesus haudattiin.

14 Jeesus haudataan Jeesuksen hauta ei alun perin ehkä ollut tärkeä muistopaikka, koska kristityt uskoivat Jeesuksen nousseen kuolleista. Arvellaan myös, että roomalaiset tuhosivat kristittyjä vainotessaan tahallaan Jeesuksen hautapaikan. Tyhjä hauta kuitenkin kiinnosti kristittyjä myöhemmin, olihan se alkuperäinen todiste Jeesuksen ylösnousemuksesta.

Pyhän haudan kirkossa Golgatalta Jeesuksen hautapaikalle ei ole edes kivenheiton matkaa.

Hautapaikka on nimittäin keskellä pyöreän kirkkoholvin lattiaa. Jos se oli alun perin luola, on kaikki muu ympäriltä tasattu. Nykyisen 1800-luvun alussa rakennetun pyhäkön sisälle mahtuu vain muutama ihminen kerrallaan ja sinne joutuu jonottamaan jopa tunteja.

Hiljaisen viikon Via Dolorosa päättyy Jeesuksen hautaamisen apeisiin tunnelmiin.

Parin päivän päästä tulee pääsiäinen, Jeesuksen ylösnousemuksen juhla, mutta se ei enää ole Via Dolorosaa, tuskien taivalta.

16

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Vainaja kivellä. Pyhän haudan kirkossa on kivipaasi, jonka päällä Joosef Arimatialainen ja Nikodemos pukivat Jeesuksen ruumiin käärinliinaan. Kivi herättää hartautta, vaikka kukaan ei väitäkään sen olevan aito.

Jeesuksen oikeasta reitistä ei olla alkuunkaan yksimielisiä, ja käytetty reitti on vaihdellut vuosisadasta toiseen. Jerusalemin Via Dolorosaa ovat muokanneet eniten fransiskaanit, jotka ovat olleet Jerusalemissa 1300-luvulta lähtien.

Nykyisen reitin historiallisuuden pahin ongelma on, että sen alkupiste, Pilatuksen tuomio, tapahtui melko varmasti Herodeksen palatsissa aivan toisella puolella vanhaakaupunkia nykyisen Jaffa-portin luona.

Reitti on siis enemmän pyhiinvaellus kuin historiallinen reitti.

Fransiskaaniveljet kulkevat Via Dolorosan joka perjantai. Reitillä vaeltaa päivittäin veisaavia ja Raamattua lukevia pyhiinvaeltajia. Suurin osa kadusta kulkee niin sanotussa muslimineljänneksessä, vilkkaissa arabien kauppakujissa. Kadut ovat vain muutaman metrin levyisiä eikä niillä ajeta autoilla.

Suutele Golgataa. Jos Golgata on aikoinaan ollut tässä, paljon on myös louhittu pois. Pyhän haudan kirkossa pyhiinvaeltajat jonottavat suutelemaan jäljellä olevaa pientä kohtaa maasta.

Koska pääsiäistapahtumien paikoista ei ole varmuutta, Jerusalemissa riittää pyhiinvaeltajalle muitakin kohteita. Esimerkiksi Via Dolorosan lähtöpaikan vieressä on vanha sadeveden keruuallas, jonka on arveltu olevan Johanneksen evankeliumissa mainittu Betesdan lammikko.

Siellä Jeesus paransi sairaan miehen.

Jeesuksen hautapaikaksi on arveltu myös niin sanottua puutarhahautaa vanhankaupungin itäpuolella Damaskoksen portin ulkopuolella. Puutarha on viehättävä ja siellä on edelleen oikea hautaluola. Lähellä, paikallisen meluisan linja-autoaseman reunalla, on myös pääkallon muotoinen kallio, kutsuttiinhan Golgataa Pääkallonpaikaksi.

Temppelivuorella, jossa nykyään on Kultainen moskeija, oli juutalaisten temppeli, jossa Jeesus kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja ärsytti ylipappeja opetuksillaan useita päiviä ennen vangitsemistaan. Siellä ainakin ollaan myös historiallisesti Jeesuksen jalanjäljillä.

Lyhyt matka haudalle. Pyhän haudan kirkossa on Golgatan lisäksi myös Jeesuksen hauta. Sen sisälle mahtuu vain muutama ihminen kerrallaan, joten pitkään jonotukseen saa varautua.

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonia vastaanotot: ajanvaraus soittamalla ma ja to klo 10–12 p. 09 2340 3200 tai käymällä kirkkoherranvirastossa, os. Tolarintie 1.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Suntio p. 2340

3220.

Ke 20.3. klo 18 Raamattupiiri.

To 21.3. klo 13 Torstaikerho. Minna Canthista kertoo Jouko Tikkanen Pohjois-Haagan kirjastosta.

Su 24.3. klo 12 Palmusunnuntain messu. Miika Kolari, Sami Lahtinen ja Olli Mönttinen. Klo 12 Pyhäkoulu lapsille messun aikana. Klo 18 Virsitoivelauluilta Yhteisvastuun merkeissä.

Seppo Lappalainen ja Hanna Autio.

Ma 25.3. klo 19 Ahtikirkko. Mari Järvinen ja Hanna Autio.

Ti 26.3. klo 19 Ahtikirkko. Sami Lahtinen ja Terttu Iso-Oja. Ke 27.3. klo 19 Ahtikirkko. Miira Muroma-Nikunen ja Hanna Autio.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Suntio p. 2340 3230.

Ke 20.3. klo 18.30 Kirkkomusiikin juuret ja kukinnot. Jumalanpalveluksen musiikki Suomessa. Kirkkoherra, TT Hannu Vapaavuori. Klo 20 Earth Hour – Valon Hetki. Iltamessu kynttilänvalossa. Sami Lahtinen, Miira Muroma-Nikunen ja Olli Mönttinen.

To 21.3. klo 10–11.30 Perhekerho. Pääsiäinen. Klo 18 Hiljaisuuden messu ja iltatee. Seppo Lappalainen ja Sofia Tolonen sekä Joonas Vapaavuori, sello.

Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu. Anne-Maria Ranta-aho, Miira Muroma-Nikunen, Olli Mönttinen sekä Lähde-kuoro joht. Matti Turunen.

Ma 25.3. klo 19 Ahti-illan musiikkia.

Hannu Vapaavuori, Herännäisnuorten kuoro, joht. Samuli Korkalainen, puhe, Samuli Korkalainen.

Ti 26.3. klo 19 Ahtikirkko. Hannu Vapaavuori, Olli Mönttinen, urut ja Samuli Hyvärinen, sello ja laulu.

Ke 27.3. klo 19 Pergolesin Stabat mater. Eeva Kurenniemi, sopraano, Salla Valkeapää, altto ja Katariina Kopsa, urut. Vapaa pääsy.

na ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.facebook.com/lapyska tai www.mestat.fi/mestat Ajanvaraus diakonin vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta p 09 2340 3341, Myllypuro ma ja to klo 10–11 puhelimitse p 09 2340 3337 tai kirkolla. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkolla ke klo 14–16. Perhediakoni 09 2340 3381 Viikkotoiminta jatkuu normaalisti, ilmoitetaan kerran kuukaudessa Kevään virkistyspäivä To 11.4. klo 11–14 Herttoniemen kirkossa. Vieraana Satu Jyväkorpi. Aiheena ”Ravinto ja muisti”, musiikkia, yhteislaulua. Ruokailu ja kahvi (5 e). Bussikuljetus Myllypuron kirkolta klo 10 (Tuulimyllyntien parkkipaikalta), Herttoniemenrannan kappelilta klo 10.15 (Laivalahdenkaari 5), Kulosaaren kirkolta klo 10.30 (Kyösti Kalliontien parkkipaikka). Paluu klo 14. Ilmoittautuminen 9.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 2340 3300

Herttoniemenrannan kappeli

■ Naulapolku 1.

(suntio) To 21.3. klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, Lemponen, Tikkanen, kahvitarj. alk. klo 13.30 Pe 22.3. klo 9.30 ja 10.30 Lasten pääsiäiskirkko, Huima, Lemponen Su 24.3. klo 18 Messu, Huima, Marika Sointula. Kirkkokahvivieraana Juha Saunamäki: ”Ajoissa oikeaan elämänhallintaan”

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoin-

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sun-

tio) Su 24.3. klo 10 Messu, Simoila, Jerkku, Lankinen, tässä messussa avaamme sen eri osien symboliikkaa ja merkityksiä, kahvihetki. Klo 16 Itä-Helsingin musiikkiopiston lasten konsertti Yhteisvastuun hyväksi

Kulosaaren seurakuntatalo ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sun-

tio) La 23.3. klo 11–13 Marttojen myyjäiset Su 24.3. klo 12 Pyhäkoulu, Jerkku, klo 18 Äitien käsityöilta, Jerkku

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (sun-

Kallio

■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340

Herttoniemi

To 28.3. klo 19 Kiirastorstain ehtoollinen, Tikkanen, Rebekka Nikula

tio) Su 24.3. klo 12 Messu, Simoila, Lankinen, kahvihetki Ma 25.3. klo 10 Lasten ja päiväkotien pääsiäiskirkko, Huima, Lemponen Herttoniemen kirkko klo 19 Hiljaisen viikon ilta, Naiskuoro Elegia, johtajana Airi Lahtinen ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 Ti 26.3. klo 19 Hiljaisen viikon ilta, (suntio) Olkkola, Keinänen Su 24.3. klo 10 KonfirmaatioKe 27.3. klo 19 Hiljaisen messu, Talvirippikoulu, Seuraviikon ilta, Pekka SiOlkkola, Keinänen, Nuomojoen konsertti jua, Perilä, kant. Marika kunnat To 28.3. klo 19 KiirasSointula verkossa: www. torstain messu, Kei15 Kirkon Kino, pääsiäiselokuva: Johannekhelsinginseura- nänen, Lankinen Elintarvikejako (sulsen evankeliumi. Vapaa kunnat.fi jettu 28.3.–2.4.) ma, ke, pääsy, esittely Simoila pe Liikuntamyllyn pääMa 25.5. klo19 Hiljaisen dyssä. Paikalla viim. klo viikon ilta, Simoila, Lempo9.30, Backman p. 2340 3333. nen, musiikkia Rebekka Nikula Ti 26.3. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko, Huima, Lemponen klo 19 Hiljaisen viikon musiikki-ilta, Heinrich Schützin Jeesuksen seitse■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna män sanaa ristiltä. Kamarikuoro Ora ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. joht. Kirsi Lemponen, Airi Laitinen, 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päiurut. Vapaa pääsy vystävä pappi viraston aukioloaiKe 27.3. klo 19 Hiljaisen viikon uskon koina, p. 09 2340 3602. Diakonian ilta, sanaa, rukousta, ylistystä, musiikajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo kia. Tapani ja Mervi Koski, Riitta Paana13–14, p. 2340 3618. Tapaamiset nen, Tommi Varis, Simoila ajanvarauksella ma, ti, to klo 10–12, To 28.3. klo 19 Kiirastorstain ehtoollike klo 14–16. nen, Olkkola, Lemponen

Lassilan seurakuntakoti Pe 22.3. klo 10–11.30 Perhekerho. Pääsiäinen.

Su 24.3. klo 12 Palmusunnuntain messu. Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Autio.

17

Seurakunnissa tapahtuu 21.3.— 27.3.

Taivaan tähden

Alppilan kirkko ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoin-

na ma–pe klo 9–15.

Su 24.3. klo 16 Palmusunnuntain perhemessu. Lindfors, Sariola, Oksanen.

Kirkkokahvit. Klo 18 Telemann: Johannespassio. Barokkiyhtye Galantina & Sibelius Akatemian kirkkomusiikin opiskelijoiden kuoro. Ohjelma 5e.

Ma 25.3. klo 12 Päiväkansa 60+. Iloinen ryhmä ikäihmisille.

Ti 26.3. Ei muskaria ja perhekerhoa hiljaisella viikolla. Klo 11.30–15 Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e. Jumppa klo 10–11 ja kuntosali klo 9–15, maksuttomia. Klo 13 Scrab and chat. Klo 13–15 työntekijä tavattavissa ala-aulassa.

Ma 26.3, ti 27.3 ja ke 28.3 klo 12.30– 14.30 Pimeydestä valoon; pääsiäisen ajan rukouspolku kirkkosalissa.

Kansainvälinen toiminta ■ Alppilan kirkko, Kotkank. 2

Su 24.3. klo 13 Kiinankielinen messu.

Ke 27.3. klo 18 Hiljaisen viikon vironkielinen iltavesper. Raamat, Rannak.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A

To 21.3. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28

La 23.3. klo 14 Virsilaulutilaisuus. Lauletaan hiljaisen viikon virsiä, Jari Arjoranta ja Jussi Keltakangas. Kahvit.

Su 24.3. klo 11 Lähetyslounas. Liha-perunalaatikko, salaatti, marjarahka, kahvi, leivonnainen. 7e. KahviKaisat. Hurmerinta, Anne Ijäs, SLS. Laulua Eeva Nurmela, Jukka Tolonen.

Kallion kirkko

Ravintola Tornitupa

■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

■ Haapaniemenk. 7–9

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18.

To 21.3. klo 17 Pappi tavattavissa. Klo 18 Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu, ”Maria, Herran palvelijatar”. Mattsson, Laajasalo, esilauluryhmä Anima Mea, joht. Vuori. Rukouslaulumietiskely ennen messua klo 17.30.

Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu. Hurmerinta, Laajasalo, Ilvonen, Oksanen, Salonkikuoro. Messun jälkeen lähetyslounas.

Ke 27.3. klo 13 Ei eläkeläispiiriä!

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2

Ti 26.3. klo 8.30 Aamumessu. Rantanen, Katajanokan Rotaryklubi, Lauluyhtye Ääni.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28

Ke 20.3. klo 18.00 Kulttuurikeskiviik-

ko. Piilevät kaupunkitilat -luento. Arkkitehti Juha Ilonen.

Kurssit ja retriitit ■ Ilm. ja tied. kallio.srk@evl.fi tai

2340 3611. Hae tietoa ja lataa kurssiesite kotisivuilta.

Sana hengittää minussa la 23.3. klo 11–17 Teatteri Kalliossa. Mietiskelemme psalmitekstejä ja kirjoitamme niistä hiljaisuudessa. Ohj. diakoni, kirjoittamisen ohj. Nina Klemmt. Maksuton, ennakkoilm.

Lempeästi läsnä itselleni ti ja ke 9.ja 10.4. klo 12–16 Kallion kirkossa. Kevyesti kehoon ja kokemukseen hengitellen, maalaillen, liikkuen ja leväten. Erityisiä taitoja ei tarvita. Ohj. diakoni Sinikka Metiäinen ja pastori, taideterapeutti Terhi Varjoranta. H. 20 e. Äänen syvä kokeminen – kuvan kautta näkyväksi la 6.4. klo 10–16, su 7.4. klo 11–16 srk-kodissa. Tutustumme omaan kehoomme hellien, hiljaisten ja rentouttavien äänien ja pienten, helppojen rukouslaulujen avulla. Myös maalaamisen kautta saamme kosketuksen itseemme, tunteisiimme ja tarpeisiimme, tulemme tietoisiksi voiman ja jaksamisen lähteistämme. Piirustus– tai laulutaitoa ei tarvita. H. 60 e sis. ohjauksen ja taidetarv. Ohj. MuT, äänipedagogi Hilkka-Liisa Vuori ja taideterapeutti, pastori Terhi Varjoranta.

Muuta toimintaa To 21.3. klo 18. Miesten saunailta Srkyhtymän saunassa, 3. linja 22. Tied. Eero Minkkinen, p. 044 2963 701.

Invakuljetus kiirastorstain messuun Kallion kirkkoon 28.3. klo 13. Ilmoittaudu 22.3. mennessä, puh. 09 2340 3600.

Srk:n päiväkerhot 3–5-vuotiaille. Syksyn 2013 ennakkoilm. alkaa to 2.5. Tied. ja ilm. Alppila: Tuulikki Karu, p. 09 2340 3604. Lintulahti: Tytti Friberg, p. 09 2340 3621, 050 380 3252. etunimi.sukunimi@evl.fi.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843.

Ke 20.3. klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Härkönen.

To 21.3. klo 18 Paastoblues. Bändi-ilta kappelissa. Vapaa pääsy. Ks. Kantsu mestat.fi-sivustolta. Klo 18.30 Musiikkipiiri kerhohuoneessa. Aiheena Esa– Pekka Salonen. Hatakka.

La 23.3. klo 11–13 Pääsiäismyyjäiset.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

PLAINPICTURE / PICTORIUM

Siunausta Palmusunnuntaina, puoliltapäivin, virpojalapset soittavat ovikelloa, ja sitten ”vitsa sulle, palkka mulle”. Pienet suklaamunat sujahtavat koriin, palkanjaon iloista hetkeä odottamaan. Virvottu saa kirjavan vitsansa ja tuntee tulleensa ”tuoreeks ja terveeks”.

Vanha itäsuomalainen, ortodoksisuuteen liittyvä virpomisperinne on levinnyt kautta Suomen. Perinteen mukaan kirkossa siunatuilla pajunoksilla toivotettiin siunausta virvottaville. Vaikka siunauspuoli on tainnut jo unohtua, on silti hienoa, että perinne on säilynyt; muistuttaahan se Palmusunnuntaista, kirkkopyhästä, jossa iloa, mutta myös aavistus kärsimyksestä.

Jeesus saapuu Jerusalemiin matkalla kohti ristinkuolemaansa, ja hänen tuloaan juhlitaan palmunlehtiä liehuttamalla. Lähestytään raskasta tapahtumaa: kärsimystä ja kuolemaa. Mutta vasta ylösnousemus on ihme.

Ma 25.3., ti 26.3., ke 27.3., klo 18 Taatelinmakeita valheita -pääsiäisnäytelmä. Vapaa pääsy.

Ke 27.3. klo 10 Lasten pääsiäiskirkko.

Mattsson, Friberg, Ilvonen. Klo 11 Kallion ala-asteen pääsiäiskirkko. Mattsson, Friberg, Ilvonen. Klo 13. Ei eläkeläispiiriä. Klo 20 Théodore Dubois: Kristuksen seitsemän sanaa ristillä.

Kantaattikuoro & solistit.

Kristuksen kärsimysmysteeriä on vaikea käsittää. Jotain siitä on kuitenkin avautunut minulle kärsimysajan virrestä Käykäämme nyt Jerusalemiin. Löysin virren yhdessä elämäni raskaassa vaiheessa. Tartuin sanoihin: Ja luoksensa kerran hän kokoaa / ne, jotka hän tunsi tiellä.

Muuta ei tarvitse ymmärtääkään kuin tämän: Jeesus Kristus kulkee kanssani samalla tiellä, ihmisten tiellä. Ja ihmisenä hän myös kärsii. Sillä tiellä hän tunnistaa meidät, minutkin, vaikka en itse häntä tunnistaisikaan. Se riittää.

Kaikki muu saa jäädä salaisuudeksi, hänen armonsa ja rakkautensa varaan.

Eeva Hurskainen

Palmusunnuntai Kunnian kuninkaan alennustie

Siunausta. Virpovitsojen viesti.

Väri: violetti tai sininen Valo: kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 22: 2–6 tai Ps. 118: 26–29; Jes. 50: 4–10 tai Sak. 9: 9–10; Fil. 2: 5–11; Joh. 12: 12–24

18 Leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, arpajaisia, buffetissa keittoa, kahvia ja pullaa. Järj. Lähetys, Kannelmäen Martat, Kannekellot ym.

Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain virsimessu. Käykäämme nyt Jerusalemiin. Rajamäki, Myllylä, Pauliina Kallio, Silja Kulo ja Timo Lipponen, laulu, Katri Mattila, huilu. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa Ti 26.3. klo 18 Pääsiäisen merkeissä -kuvaelma. Elämyksellinen tapahtuma kaikenikäisille.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9

Diakonian ajanvarausvastaanotto ke klo 10–12, p. 2340 3842, p. 2340 3853.

Muuta Ilta Kannelmäen kirjastossa to 21.3. klo 18 Minna Canthin henkilön ja tuotannon äärellä. Kirjastosta Maarit Levänen ja Leena Paunamo, seurakunnasta Anne Myllylä ja Aili Raitavuo.

Hii–O–Hoi-telttaleiri 10–13-vuotiaille 25.–28.6. Bengtsårin leirisaaressa Hangossa. Hinta 50 e. Ilm. alkaa huhtikuussa. Ohj. Sanna Lång ja Pekka Haanpää.

Tied. Pekalta, p. 2340 3851. Yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntien kanssa.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 20.3. klo 19 Viikkomessu, olen särkynyt saviruukku, Pirjo Työrinoja, Marjukka Andersson ja Savenvalajat– keramiikkaryhmä.

To 21.3. klo 9.30–12 Aamuklubissa pääsiäisaskartelua, B-porras. klo 13 Torstaipiiri, Oleg a Faberge: Muistikuvia, Kylli Tikkanen. Klo 18 Perhekahvila eri-ikäisten lasten perheille, Kirkkokahvila. Klo 18–21 Nuorten krypta. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, aiheena Joh. 8, B-porras Su 24.3. klo 11 Palmusunnuntain perhemessu, Annette Markkunen, Aino Valojärvi, Teijo Junnola, Anu Lönnqvist, Tarja Tallgren, Kari Mattila, Helena Rantanen, Marjut Kattelus. Messun jälkeen alkaa pääsiäisvaelluskierrokset kirkon kryptasta. Messun päätyttyä myös Lauttasaaren Marttojen myyjäiset. Klo 18 Konsertti, Matti Hannula, urut ja Juha-Matti Katajamäki, saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 7 euroa.

Ke 27.3. klo 9 Pienten lasten kirkkohetki, Annette Markkunen, Aino Valojärvi. Klo 19 Hiljaisen viikon musiikkia, Marjukka Andersson.

Pääsiäisvaellus Elämyksellinen pääsiäisnäytelmä kiertää Lauttasaaren kirkon tiloissa. Kierros lähtee Lauttasaaren kirkon kryptasta, jossa kahvio. Max. 15 hlöä/kierros, vapaa pääsy.

Esitysten alkamisajat: Su 24.3.: klo 12.30, 13.00, 13.30, 14.30, 15.00, 16.00, 16.30 Ma 25.3.: klo 16.00, 16.30, 17.00, 18.00, 18.30, 19.00, 20.00, 20.30 Ti 26.3.: klo 16.00, 16.30, 17.00, 18.00, 18.30, 19.00, 20.00, 20.30 Ke 27.3.: klo 16.00, 16.30, 17.30, 18.00 To 28.3.: klo 15.00, 15.30, 16.00, 17.00, 17.30, 18.00

Muuta Kirkkokahvila, B-porras, auki arkisin ma–pe klo 10–18, lounas klo 12–14. Pappi tavattavissa joka to klo 13–15. Paastonaikana 22.3. asti Raamattuvartti ma–pe klo 11.45–12.

Avoin päiväkerho ma ja pe klo 9–12 sekä ti klo 14–16, D-porras.

Varhaisnuorten leiri 12.–14.4. Lohi-

Seurakunnissa tapahtuu 21.3.— 27.3. rannan leirikeskuksessa, Lohjalla. Rovastikunnallisella leirillä leikitään, seikkaillaan ja tehdään kädentaitoja. Leirin hinta on 35 e. Tied. Teijo Junnola p.

2340 4305, teijo.junnola@evl.fi Leiri ikäihmisille 27.–30.5. Siuntion kylpylässä. Hinta täysihoidolla 2h huoneessa 200 e sis. myös matkat. Lisät. ja ilmoittautumiset huhtikuun aikana 25.4. mennessä diakoni Sini Havakselle p. 2340 4322, sini.havas@evl.fi Aamukaste su14.4. klo 9.30–10.30. on matalan kynnyksen vaihtoehto pienokaisen kastamiseen. Lapset kastetaan yhtä aikaa. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit. Ilmoitt. 1.4. mennessä osoitteella lauttasaari.srk@evl.fi. Pappi on etukäteen yhteydessä kastettavien perheisiin

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420

Lasten pääsiäiskirkot ke 27.3. klo 9, 10 ja 12.30.

Hiljaisen viikon iltakirkko ke 27.3. klo 19. Kirkon kuoro, joht. Timo Olli, Jukka Holopainen.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4480 Olohuoneessa to 21.3. klo 13–15, Puuropäivä, ”Pääsiäistä kohti”.

Päiväpiirissä ti 26.3. klo 13 ”ahtisaarna”, Paula Närhi.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Palmusunnuntain messu 24.3. klo 10, Torsti Paijola, Esko M. Laine, Ulla Pesonen. Messun aikaan pääsiäisaiheinen Pyhäkoulu pienille ja Raamattukerho lukutaitoisille lapsille. Messun päätteeksi lähetyskahvila.

Naisten raamattupiiri ma 25.3. klo 18.30.

Päiväpiirissä ti 26.3. klo 13 ”ahtisaarna”, Paula Närhi.

Perhekerhon pääsiäiskirkko ke 27.3. klo 9.45.

Ehtoolliskirkko ke 27.3.klo 18.

Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Palmusunnuntain perhemessu su 24.3. klo 10, Joona Mikkola, Timo Pukinmäen Ahoinpelto, Seija Knuutila-Loukonen, seurakuntakoti Kaisu Rauhamaa ja Pukinmäen lapsikuoro. Kirkkokahvit ja -mehut.

■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422 Konsertti su 24.3. klo 18. Haydn: SeitDiakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 semän sanaa ristillä; Alexander-kvar2340 4482 tetti.

Messu su 24.3. klo 12. Joona Hiljaisen viikon ahtikirkot: Mikkola, Heidi Tikka ja Kaisu Ma 25.3. klo 19 ”Jeesus Rauhamaa. Israel-piirin SeuraGetsemanessa”. Pirkko järjestämät kirkkokahkunnat Poisuo; Malmin kanvit. taattikuoro joht. Heikverkossa: www. Hiljaisella viikolla ei ki Poutanen.

Porttikahvilaa eikä helsinginseura- ole Ti 26.3. klo 19 ”Jeesus päiväpiiriä. kunnat.fi tutkittavana”. Anita OlPorttikahvilan ja li, Timo Olli. kirpputorin lauantaiKe 27.3. klo 19 ”Jeesus päivä 23.3. klo 10–14. Maktuomitaan”. Anita Olli, Heikki suton kahvitarjoilu, pääsiPoutanen. äisaiheista askartelua, lauluhetki klo Vanhemman väen hiljaisen viikon 12. Kirpputorilta edullisia löytöjä. viikkomessu ke 27.3. klo 13. Timo Siltamäen seurakuntakoti Ahoinpelto, Pirkko Poisuo, Heikki Poutanen. Kirkkokahvit.

■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340 4424 Jakomäen kirkko Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 Palmusunnuntain perhemessu 24.3.

4428 klo 12, Martta Paijola, Pirjo Kettu. LapsiDiakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 kuoro, joht. Elina Tofferi. Lähetyskahvi2340 4488 la.

Palmusunnuntain messu 24.3. klo 12, Parisuhteen palikat – parisuhdeilta Torsti Paijola, Esko M. Laine, Timo Olli. to 21.3 klo 18–20. Tunteeton, tunteeHiljaisuuden musiikkia ke 27.3. klo tON. Alustajina Katriina ja Petri Lehti.

18, Terhi Aho, sello ja laulu; Elisa MurtoLastenhoito järjestetty. perä, urut; Jukka Niemikorpi, huilu ja Hyvä Paimen – hiljaisuuden retriitti sello; Markku Arola.

Snoan retriittitalossa Hangossa 12.– Pihlajamäen kirkko 14.4. Hinta 90/120e omin lakanoin + matkat (kimppakyydit jos mahdollista).

■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427 Ilm. ma 25.3. menn. Merja Saviniemi Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 merja.saviniemi@evl.fi tai p. 09 2340 2340 4487 4532. Ohjaajat Pirjo Kettu ja Merja SaviMessu su 24.3. klo 10 Herättäjäyhdisniemi. tyksen kirkkopyhä, Erkki Helminen, Yhteisvastuukeräyksen tuotto la 9.3 saarna, Jukka Holopainen, Timo Olli. oli 635 euroa. Kiitos kaikille vapaaehMessun jälkeen kirkkokahvit ja seurat. toisille ja osallistujille!

Konsertti su 24.3. klo 18. Arja Koriseva ja Jouni Somero: ”Kirkossa”. Liput 20e Tapanilan kirkko ovelta ja ennakkoon kirkolta. Järj. mukana Lions Club Pihlajamäki.

■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4483 Palmusunnuntain perhemessu 24.3. klo 12. Jukka Suonoja, Esa Järvinen, Merja Wirkkala, Mini- ja Midilaulajat, DoReMi-lapsikuoro. Kirkkokahvit.

Lasten pääsiäiskirkko ke 27.3. klo 10.30. Jukka Suonoja, Esa Järvinen, Merja Wirkkala.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4486 Palmusunnuntain perhekirkko su 24.3. klo 12, Sofia Tuomenvirta, Taava Lankinen, Päivi Ahmaoja, Ulla Pesonen.

Kirkkohetken päätteeksi keittolounas ja ohjelmaa lapsille.

Yksinhuoltajien olohuone ti 26.3. klo 17–19.

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429

Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 24.3. klo 10, Seija KnuutilaLoukonen, Outi Lantto, Marjasisko Varha.

Vauvakirkko su 24.3. klo 14.30, erityisesti sylissä pidettäville lapsille ja heidän vanhemmilleen, Petri Jukanen, Marja Kyllösen muskarilaiset esiintyvät, Marjasisko Varha.

Soppa-Paanu to 21.3. klo 12, ilmainen keitto tai laatikkoruoka, ruokarukous/ hartaus.

Hiljainen viikko -messu to 21.3. klo 17.30.

Jumalanpalveluskoulu to 21.3. klo 18, Aiheena hetkirukousten siunaus, Henri Järvinen.

Lasten pääsiäishartaus ke 27.3. klo 9 ja 10, sekä ti 26.3. klo 9, 10 ja 12.30.

Hiljaisuuden laulujen ja tekstien ilta ke 27.3. klo 18, Naiskuoro Pihlaja, joht.

Marjasisko Varha, Outi Lantto. Kolehti.

Kouluikäisten leirit Malmin seurakunnassa kesällä 2013 Päiväleirit: Jakomäen kirkolla 3.–7.6. ja Suurmetsän seurakuntakodilla 10.–14.6.

1.–4. lk:lle. Ilm. pe 5.4. klo 10 alk. Tiina Mäki-Arvela p. 040 508 7383.

Malmin seurakuntatalolla 3.–7.6. ja 10.–14.6. 1.–3. lk:lle. Ilm. ti 2.4. klo 14–16 Anni Kuivala p. 09 2340 4553.

Puistolan kirkolla 3.–7.6. 1.–4. lk:lle.

Ilm. to 4.4. klo 9 alk. Asko Lintumäki p.

09 2340 4548.

Pukinmäen seurakuntakodilla 3.– 7.6. 1.–3. lk:lle. Ilm. 8.–12.4. klo 9–15 Niina Alatalo p. 09 2340 4549.

Siltamäen seurakuntakodilla 3.–7.6.

1.–6. lk:lle. Ilm. to 21.3. klo 10 alk. Kati Karppinen p. 09 2340 4543.

Tapanilan kirkolla 3.–7.6. 1.–4. lk:lle.

Ilm. ti 2.4. klo 10 alk. Aapo Koskela p. 09 2340 4547.

Tapulin seurakuntakodilla 3.–7.6. 1.– 3. lk:lle. Ilm. ti 2.4. klo 10 alk. Taava Lankinen p. 09 2340 4544.

Viikin kirkolla 3.–7.6. 1.–3. lk:lle. Ilm. to 4.4. klo 10 alk. Emma Luoto p. 09 2340 4555.

Ilmoittautumispäivän/päivien jälkeen vapaita paikkoja voi kysellä työntekijöiltä s-postiste etunimi.sukunimi@evl.fi Päiväleirit on tarkoitettu jo 1. luokan

käyneille ja sitä vanhemmille lapsille ilmoitusten mukaisesti. Päiväleirien ohjelmaan kuuluu toimitaan kirkoilla ja seurakuntakodeilla sekä kaupunkikohteissa klo 9–14/15 välisenä aikana. Leiriviikon hinta 25e, sisaralennus 5e.

Muut leirit: Kesäleiri 17.–19.6. 1. luokan käyneille – 4.-luokkalaisille Kanniston kotieläintilalla, Alastarossa. Mukaan mahtuu 25 eläinystäväksi itsensä tuntevaa leiriläistä. Leirin hinta 30e, sisaralennus 10e. Ilm. to 4.4. klo 9 alk. Asko Lintumäki p. 09 2340 4548 ja sen jälkeen asko. lintumaki@evl.fi. Tietoja Kannistosta löytyy osoitteesta http://www.kannistontila.fi Hii-o-hoi!-leiri 25.–28.6. 10-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Bengtsårin leirisaarella Hangossa. Leiri on Helsingin ja Espoon hiippakuntien yhteinen, merihenkinen, telttaleiri. Mukaan mahtuu 10 seikkailuhenkistä leiriläistä. Leirin hinta 50e/ hlö, sisaralennus 10e. Ilm. to 4.4. klo 10 alk. Emma Luoto p. 09 2340 4555 ja sen jälkeen emma.luoto@evl.fi.

Tietoja Bengtsårsta löytyy osoitteesta http://benkku.nettiareena.fi

Malmin seurakunta facebookissa www.facebook.com/malminseurakunta

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1

Seurat su 24.3. klo 14. HPE ke 27.3. klo 18 Puistolan kirkossa.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Meilahti p. 09 2340 4740, Pikku Huopalahti ja Ruskeasuo 09 2340 4742, Länsi– Pasila 09 2340 4741.

Su 24.3. klo 11 Palmusunnuntain kantaattimessu, Ronimus (l), Erkki Kuusanmäki (s), Tilli (k), Vuorio (u), Meilahden ja Kannelmäen kamarikuoro, solistit ja jousiyhtye, joht. Sirkku Rintamäki.

Diakoniatyön kirkkopyhä.

To 28.3 klo 18 Kiirastorstain ehtoolliskirkko, Ronimus (l+s), Tilli (k), Kamarikuoro Kaamos, joht. Dani Juris.

Ke 20.3. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri.

To 21.3.klo 13 Torstaipiiri.

Pe 22.3 klo 9.45 Perhekerho.

Ke 27.3. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri.

To 28.3. klo 13 Ei Torstaipiiriä.

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780.

Su 24.3.klo 11 Pyhäkoulu 18 Tuuli puhaltaa -messu, Valkama (l+s), Katariina Kopsa (k).

To 28.3 klo 18 Kiirastorstain ehtoollinen, Wennerström (l+s), Vuorio (k).

To 21.3 klo 17 Siionin virsi-seurat, Minna Ruuttunen, Johan Wennerström.

Ma 25.3. klo 15 Kohtaamispaikka ja kahvila, 16 Esikoisvauvakerho.

Ti 26.3. klo 8 Rukousaamiainen.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4700

Ke 20.3. klo 16 Kahvila, 18 Arki-illan ehtoollinen.

To 21.3. klo 10 Perhekerho, 12 keitto-

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

lounas, 18 Kohtaamisen ilta.

Ma 25.3. klo 17.30 Pilates-tunti eläkeläisille.

Ti 26.3 klo 17.30 Lähetyspiiri.

Ke 27.3. klo 16 Kahvila, 18 Hiljaisen viikon ehtoollinen, laulu Kirsti Koponen.

To 28.3. klo 10 Ei perhekerhoa eikä keittolounasta.

Ruskeasuon seurakuntakoti

To 21.3. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Ti 26.3. klo 16.30 Perheraamis.

Ke 27.3. klo 18 Hiljaisen viikon musiikillinen iltahetki keskiviikon ahtitekstin äärellä, Eva-Lisa Lindström, lauluryhmä Melisma, joht. Kirsi Honkanen-Punkari.

Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Pe 22.3. klo 9.30 Avoin perhekerho.

■ Nousiaistentie 6. (p. virasto 2340

Östersundomin kirkko

4700) Ma 25.3. klo 13 Äiti Teresa -piiri.

Ti 26.3 klo 14 Kahden kahvit, teema: Pääsiäisperinteet, koristelemme pääsiäismunan.

■ Kappelintie 65 p. 2340 4827

Muuta Ma 25.3 ja ti 26.3 klo 9.30 sekä 10.15 Lasten pääsiäiskirkot, Meilahden kirkko. Lyhyt musiikkipitoinen kirkkohetki perheen pienimmille ja heidän vanhemmilleen.

Ke 27.3 klo 9.30–10 Lasten pääsiäiskirkko, Länsi-Pasilan kappeli.

Tulossa Su 7.4 klo 18 Konsertti, Meilahden kirkko. Ohjelmassa mm. meilahtelaisen Tapani Länsiön viulusonaatin ”Kahden, kesken...” kantaesitys, Annemarie Åström, viulu, Sonja Fräki, piano. Vapaa pääsy, ohj. 10 e. Klo 17 yleisötilaisuus, säveltäjä Tapani Länsiö avaa viulusonaattinsa taustoja ja teemoja, kahvitarj.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna

ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 09 2340 4802. Diakoniatyö: katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

(suntiot) To 21.3. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Laulut soikoon!

Pe 22.3. klo 10 Rukouspiiri.

La 23.3. klo 18 Herännäisseurat, Kari Laaksonen, Raisa Jarkkola, Arto Virkkunen ja Martti Häkkänen.

Su 24.3. klo 11 Palmusunnuntain perhemessu, Jenni Kahenvirta, Mia Iiskola, Noora Hynynen, Pekka Eskelinen, Auli Karhu, Mari Lamminen, Ilopisaratkuoro, joht. Kirsi Honkanen-Punkari.

Messun jälkeen lounas sekä pääsiäispuuhia klo 14 asti: Mää-lampaan pääsiäispolku ja pääsiäisaskartelua.

Ma 25.3. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 Mielenterveysryhmä. Klo 15 Kaarikerho.

Klo 16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville. Klo 18 Hiljaisen viikon iltamusiikki, Olli Hyyryläinen ja Jarno Heikkilä, kitara. Ohjelmassa mm.

J.S. Bachin ja Fernando Sorin musiikkia.

Konsertti on osa Sibelius-Akatemian opiskelijoiden ”Kielin, palkein, koskettimin” -konserttisarjaa. Vapaa pääsy.

Ti 26.3. klo 18 Sanan, sävelen ja rukouksen ilta, Pääsiäisen tekstejä ja musiikkia alttareiden äärellä. Anne Granström, Armi Määttä, Sinikka Hietala, alttarit Anna-Maria Ihalainen, musiikki Mari Lamminen ja Hannu Ihalainen, kannel.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

To 21.3. klo 13 Rukouspiiri.

Pe 22.3. klo 16.30 Juna, tyttöjen ja poikien olohuone.

Ti 26.3. klo 9.30–15 Avoin perhekerho.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

19

Seurakunnissa tapahtuu 21.3.— 27.3.

To 21.3. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta Tyttöjen ja äitien retki Karjalohjan Kylpylä Päiväkumpuun la 20.4. Retkipäivä 7–14-vuotiaille tytöille yhdessä äitinsä, mumminsa, kummitätinsä tai muun läheisen naispuolisen aikuisen kanssa. Aik. 30e, lapsi 20e. Ilm. ja lisät. nettisivuillamme.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoin-

na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3

Ke 20.3. klo 13 Keskiviikkokahvit, Kirjallisuusterapia, kirjailija ja graafikko, Tiina Pystynen, Frilander.

To 21.3. klo 13 Torstai-tupa.

Palmusunnuntai 24.3. klo 11 Messu, kansliapäällikkö Jukka keskitalo, Peltohaka, Imeläinen. Kirkkokahvit.

La 23.3. klo 16 Hengellisen musiikin toivekonsertti, toiveita toteuttavat Jonna Imeläinen, laulu ja piano; Hanna Rämö, laulu ja urut; Reetta Mäkinen, laulu; Jarno Kokko, laulu; yhteislaulua.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e yhteisvastuulle.

La 23.3. klo 20.30–21.30 Iltahartaus ja iltatee kynttilöiden valossa. Earth hour – valot sammuvat tunniksi kaikkialla maailmassa ilmaston puolesta.

Myös kirkon sisä- ja ulkovalot sammutetaan tunniksi.

Ke 27.3. klo 9.30 Lasten pääsiäiskirkko, Frilander, Rämö, Eronen, Mannermaa, Etäniemi. Tervetuloa myös päiväkodissa, perhepäivä- ja kotihoidossa olevat lapset hoitajineen.

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo ■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10,

avoinna ma–pe klo 9–15 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Läsnä on henkilöitä, jotka tarvittaessa voivat rukoilla puolesta Ke 20.3. klo 18.30 Miten tukea lapsen hyvää kasvua – keskusteluilta vanhemmille ja kasvattajille, psykiatrian erik.sair.hoit. Arja Itkonen, sair.hoit. Iida Tuomi, HUS.järj. srk:n lapsi- ja perhetyö.

La 23.3. klo 12–14 Pääsiäismyyjäiset, mukana seurakunnan yhteistyökumppaneita.

Su 24.3. klo 13 Jumalan perheväen messu, Frilander, Peltohaka, Rämö.

Kirkkokahvit.

Ma 25.3. klo 10 Lasten pääsiäiskirkko, Frilander, Rämö, Eronen, Mannermaa, Etäniemi. Tervetuloa myös päiväkodissa, perhepäivä- ja kotihoidossa olevat lapset hoitajineen.

Ti 26.3. klo 13.30–15.30 Olohuone, vapaaehtoiset tarjoavat keittoa.

Ke 27.3. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta – ylös Jerusalemiin, Raamatun tekstejä, rukousta ja ehtoollinen, Heikki Hilvo, Liisa Ahlberg, Leena Leppilahti

Lehtisaaren kappeli ■ Papinpöydänkuja 2

Ti 26.3. klo 10 Lasten pääsiäiskirkko, Frilander, Tuohimaa, Imeläinen, Eronen, Mannermaa, Etäniemi. Tervetuloa

myös päiväkodissa, perhepäivä- ja kotihoidossa olevat lapset hoitajineen.

Päiväkerhot syksyllä 2013 Munkkivuoressa ma ja to 9–11.30. Ilm. ja tied. p. 050 911 7779 rauna.mannermaa@evl.fi.

Munkkiniemessä ke ja to 9–11.30. Ilm. ja tied. p. 050 380 4064 leena.eronen@evl.fi. Kerhomaksu on syksy 60 e ja kevät 60 e.

Sururyhmä (4.4, 11.4, 18.4, 25.4 ja 16.5.) to klo 15.30–17 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Ohjaajat pastori Elise Rinne ja teol.maist. Leena Pankakoski.

Tied. ja ilm. Elise Rinne p. 09 2340 5162.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto:

p. 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi p. 2340 5302.

Diakoniapäivystys p. 2340 5318, talousasiat ti klo 9–11 p. 2340 5383.

Su 24.3. klo 10 Pyhäkoulu. Klo 10 Palmusunnuntain messu. Heininen, Järvinen, Pesonen-Kareinen, Addictiokuoro. Klo 18 Tristis est anima mea – paastonajan barokkimusiikkia.

François Couperin: Leçons de ténèbres, Charpentier: Méditations pour le Carême, H. 380–389. Eeva Hartemaa ja Annu-Liina Ikäheimo, sopraano, Irmeli Kannel, altto, Markku Pihlaja, tenori, Sami Hyttinen, basso, Johanna Kilpijärvi, viola da gamba, Lauri Honkavirta, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ti 26.3. klo 18 Perheiden pääsiäiskirkko. Väyrynen-Si, Kinnunen, Lahdensalo, Kuronen, Samposalo.

SUOMEN KUKKASRAHASTO RY:n Vanhusten asumispalvelukoti Katajanokalla Merisotilaantori 1:ssä tarjoaa 42:lle helsinkiläiselle asukkaalle viihtyisän ja edullisen palveluja tarjoavan kodin. Myös tilapäiseen asumiseen. Lisätietoja kodista ja palveluista puh. 09 627 640.

Suomen Kukkasrahasto ry www.suomenkukkasrahasto.fi

KALLIOLAN KANSALAISOPISTO Sturenkatu 11, 00510 Helsinki

KEVÄÄN LYHYET:

Muutoksia pääsiäisviikoilla Useissa kerhoissa ja piireissä on pääsiäisviikoilla poikkeuksellinen ohjelma tai tauko. Lisätietoja ao. kerhosta ja netistä.

Oulunkylän vanha kirkko

Kätevästi käsillä: · Kukka-asetelmat · Skräppäys · Virkkaus: kukkasia, isoäidin neliöitä, amigurumeja, aikuisten vaatteita · Kierrätyskorut · Maalaus ja piirustus · Rakupoltto

Liikkuen ja lukien: · Klassiset jooga-asanat · Saaristomerenkulku · Mindfulness · Hygieniapassi · Salsa · Lavatanssit

Rennosti retkeillen:

■ Siltavoudintie 12

La 23.3. klo 18 Venite, venite – vanhan musiikin konsertti. Monteverdi, Purcell, Bach. Lauluyhtyeitä ja laulu-, nokkahuilu-, luuttu- ja cembalosooloja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Käpylän kirkko

· Taidehistoriaa retkeillen 24.4. · Kokkaa Sikke Sumarin kanssa Saarenmaalla elokuussa

Tiedustelut ja ilmoittautuminen www.kalliolankansalaisopisto.fi tai puhelimitse 010 279 5080 ma – to klo 10 - 16

■ Metsolantie 14, p. 2340 4222

Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p. 2340 4218 Murto.

Su 24.3. klo 11 Palmusunnuntain messu. Pelkonen, Kelk. Kirkkokahvit Etiopian työn hyväksi. Terveisiä Angolasta kertoo Eeva-Liisa Rantasuomela.

Ke 27.3. klo 13 Päiväpiiri, pöytänukkevaellus. Klo 18 ja 18.30 Yleisölle pöytänukkevaellukset pääsiäisen tapahtumiin. Albekoglu, Reinekoski, Takkinen. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Koskelan kirkko ■ Käpyläntie 11

Ke 27.3. klo 13 Hiljaisen viikon messu.

Järvinen, Kajos, Kinnunen.

Maunulan kirkko ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340

To 21.3. Lasten musiikkiryhmät. Klo 9.30 2–5v, klo 10 1–2v, klo 10.30 0–1v.

Klo 15 Lähimmäispalveluryhmä.

Su 24.3. klo 12 Palmusunnuntain messu. Heininen, Järvinen, PesonenKareinen, Kaisa Valve, laulu.

Ke 27.3. klo 13 Käy yrttitarhasta polku. Ristintien Raamatun tekstejä ja pääsiäisvirsiä. Raivo Savik, viulu, Maija Pesonen-Kareinen, urut, Maunulan kirkon musiikkiryhmä, Elisa Hapuli, tekstinluku. Vapaa pääsy, kahvit.

Seuris ■ Maunulantie 21

Su 24.3. klo 17 Liike- ja tanssiterapia.

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu 9VORLHZ[P \\[[H S\VKLU

,/7$ ,+0,6(//(

Sanan talon Vihreä Sali keskiviikkoisin klo 18.30, ohjelma alkaa klo 19.

Alustus, keskustelua, musiikkia, yhteyttä.

20.3.

Millainen nainen oli Maria? Riitta Keskimäki 3.4.

Juutalaisten Kuningas, Riitta Keskimäki 10.4.

Huolehdi vähemmän, elät enemmän!

Anna-Liisa Valtavaara

5DDPDWWXULVWHLO\ 7XNKROPDDQ Silja Serenade 9.–11.5. Suurten lupausten äärellä mm.

Hannu Päivänsalo, Riitta Keskimäki, Kari Valkonen ja Mikael Kokko. Ilm. 12.4. mennessä puh. (03) 458 00, raamattuseminaari@ikaalistenmatkatoimisto.fi Lisätiedot: www.kansanraamattuseura.fi/matkoja

Sanan talon osoite: Kaisaniemenkatu 8.

Ohjelma: www.kansanraamattuseura.fi/kaupungeissa

Ilmoitukset 0400 249 961

20

Seurakunnissa tapahtuu 21.3.— 27.3.

Kalervonkatu 8 A kerhohuone

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Koskettavaa kuorolaulua.

60 vuotta täyttävä Akateeminen Laulu ja Camerata Vihti esittävät Ruut Kiisken (kuvassa) johdolla Toivo Kuulan Stabat Materin ja ja Gabriel Faurén Requiemin Tuomiokirkossa keskiviikkona 27.3. kello 19. Konsertin solisteina ovat sopraano Anna Immonen ja baritoni Waltteri Torikka. Liput maksavat 20 ja 10 euroa ja niitä saa Tiketistä ja kuorolaisilta.

To 21.3. klo 10 Perhekerho.

Voudintie 4 B kerhohuone To 21.3. klo 10 Perhekerho, ”Virvon varvon”.

Kutomakerho ■ Teinintie 8

La 23.3. klo 11–15 Kevätmyyjäiset. Kudonnaisia, koristeita, arpoja, leivonnaisia. Kahvio ja ohrapuuroa.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to– pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ti ja to klo 10–12 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta p. 2340 5400. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@evl.fi. www.facebook. com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

To 21.3. klo 14.30 Lähetysrukouspiiri kappelissa Venäjän ja Viron työn, Lappalaisten perheen puolesta.

La 23.3. klo 14 Pääsiäispajat eli mukavaa askartelua koko perheelle. Omien pääsiäisoksien koristelua ja pääsiäismunakoristeiden huovuttamista. Ei ennakkoon ilmoittautumista, maksuton.

Alle 12-vuotiaat askartelevat huoltajan kanssa. Nuortentila Toivolassa.

Klo 23.3. klo 20.30 Earth Hour -hartaus. Rukoilemme maailman puolesta tunnelmallisessa kynttilöin valaistussa kirkossa. Osa WWF:n maailmanlaajaa tempausta. Elina Koivisto ja SannaMaarit Hakkarainen.

Su 24.3. klo 10 Messu. Jorma Parviainen, Arja Kortelainen ja Seppo Välimäki. Eläkeliiton Helsingin piirin kirkkopyhä. Kirkkokahvit järj. Helsingin eläkeläiset.

Ti 26.3. klo 13–14.30 Aulakahvila.

Klo 18.00 ja 18.20 ja 18.40 Koko perheen Pääsiäisvaellus. Tunnelmallinen matka pääsiäisen salaisuuksiin, lähtö alasalista.

To 28.3. klo 19 Kiirastorstain ehtoollinen. Juha Valkeapää, Seppo Välimäki, Paavalinkirkon kuoro

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6

Su 24.3. klo 12 Messu. Jorma Parviainen ja Seppo Välimäki. Päiväkuoro.

Kirkkokahvit seurakuntasalissa.

Ma 25.3. klo 13 Tekemisen iloa -kädentaitoryhmässä tehdään pääsiäisaskarteluja.

Seurakuntakoti Keula ■ Flooranaukio 1

Pe 22.3. klo 9–10.30 Keulan aamu, avoin kohtaamispaikka, jossa voi lukea lehden, kahvitella ja vaihtaa ajatuksia toisten kanssa.

Muuta Kiirastorstain ehtoolliskirkkoon 28.3. klo 19 järjestetään kuljetus liikuntaesteisille. Ilmoittautuminen virastoon 21.3. mennessä.

Päiväkerhoihin ilmoittautuminen kaudelle 2013–2014 on alkanut. Simpukkakerho 3–6-vuotiaille Paavalinkirkolla ti ja pe 12–15, hinta 50 e/kausi. Helmikerho 2,5–4-vuotiaille Keulassa (Flooranaukio 1) ma ja ti klo 9–11, hinta 50e/kausi. Tied. Minna Sorsa p. 2340 5462. Ilmoittaudu seurakunnan nettisivujen kautta: www.helsinginseurakunnat.fi/paavali.

Kevätretki Turkuun la 18.5. Lähtö Paavalinkirkolta klo 8.30. Ohjelmassa opastettu tutustuminen Turun tuomiokirkkoon ja Turun linnaan sekä kiertoajelu. Lounas Birgittalaisluostarissa.

(meditaatio), rukoillen (oraatio) ja katsellen (kontemplaatio). Seuraavat tapaamiset 2.5. ja 16.5. Tied. ja ilmoittautumiset pastori Arja Vaulas p. 050 5968 858, arja.vaulas@evl.fi.

La 23.3. klo 11–14 Pääsiäismyyjäiset, Kahvia, pannaria, hirvikeittoa ja arpajaiset. Myynnissä käsitöitä, pääsiäisvitsoja ja leivonnaisia. Tuotto lähetystyölle.

Su 24.3. klo 12 Palmusunnuntain perhemessu, Vaulas, Ek ja Niva-Vilkko.

Ke 27.3. klo 18 Kirjallisuuspiiri keskustelee Esko Valtaojan teoksesta Kaiken käsikirja. Tied. Päivi Karimaa p. 0400 534363. Ke 27.3. ei Variksen laulukoulua To 28.3. klo 18 Kiirastorstain ehtoollinen, Vaulas, Laaksonen, Niva-Vilkko ja Chorus Marinuksen kvartetti.

Muuta

Retken hinta 40e (sis. matkat, lounaan, opastukset ja pääsymaksun Turun linnaan). Ilm. virastoon 8.5. mennessä. Lisätietoja: Arja Kortelainen p. 2340 5423 ja Kirsti Hietalahti p. 2340 5451.

Ilmoittautuminen lasten kesäleireille on alkanut! 7–10-vuotiaille järjestetään kaksi päiväleiriä: Kipparileiri 3.–7.6. päivisin klo 9–16 ja Ankkurileiri 10.–14.6. päivisin klo 9–16. Yhden päiväleirin hinta on 50e. Lue lisää ja ilmoittaudu seurakunnan nettisivujen kautta: www.helsinginseurakunnat.fi/paavali.

Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n ylimääräinen kokous pidetään ti 2.4.2013 klo 19.45 Paavalissa (yläsali). Kokouksessa vahvistetaan vuosikokouksessa 26.2.2013 päätetty sääntömuutos (pykälä 9, tilintarkastajien määrä kahdesta yhteen)

Tulossa To 11.4. klo 10–13 Seniorien virkistyspäivä Pakilan musiikkiopistolla (Ohrahuhdantie 2). Alkuhartauden jälkeen ohjelmassa musisointia yhdessä ja erikseen.

Yhteinen ruokailu (6 e) alkaa klo 12. Ilmoittautuminen virastoon viim. 4.4. p.

2340 5500.

Pitäjänmäki

Kaste-, vihki- ja hautausvaraukset p.

09 2340 5702. Muut tilavaraukset p.

09 2340 5715.

Seurakuntatoimisto (Tulisuontie 2) avoinna ma ja ti klo 10–13, ke klo 14– 17.30, to ja pe 9–12, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi. Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön toiminta: www.laajaranta.fi.

Pitäjänmäen kirkko

Roihuvuoren kirkko

■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

■ Tulisuontie 2, p. 09 2340 5700.

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi.

Diakonian ajanvaraus Tali–Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 09 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen, Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg (ei vkoilla 12–14) p. 09 2340 5648.

Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu. Leena Eino (s), Martti Pitkänen (a), Terttu Iso-Oja (k). Kirkkokahvit.

Hyvän Paimenen kirkko Ti 26.3. klo 12.30 Omaishoitajien vertaistukiryhmä. Klo 17 Pääsi■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosäisaskartelua koulusuontien pysäkki. Kirkko ja ikäisille tytöille ja povirasto: avoinna ma, ti, to, Seurajille. Klo 18 Nuorten pe 10–14, ke 12–18, p. lautapeli-ilta.

2340 5500, pakila. kunnat Ke 27.3. klo 18 Hilsrk@evl.fi. Päivystävä verkossa: www. jainen rukous. Mapappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. helsinginseura- rika Palm.

2340 5502. Diakoniakunnat.fi Pajamäen päivystys ti 10–12, p. srk-koti 2340 5552.

To 21.3. klo 17–19 Pääsiäispol■ Pajamäentie 14 ku kirkolla. Ensimmäinen kierPe 22.3. klo 12–13.30 Kamros alkaa klo 17 ja toinen klo 18. Jälkimmari. Lounas 5e mäinen päättyy yhteiseen ehtoollisen Su 24.3. klo 14 Ehtoollishartaus. Leeviettoon. Tervetuloa hiljentymään pääna Eino ja Terttu Iso-Oja. siäisen tarinaan.

Konalan srk-talo Su 24.3. klo 11 Afrikkalainen gospelmessu etiopialaisin maustein. Mari■ Kyntäjäntie 4 ta Toivonen, Jouni Pirttijärvi, Henrik To 21.3. klo 13 Lähetyspiiri. Kristina Wikström, Marja Vainikka ja Jussi HirSandberg. vonen. Musiikissa mukana Blue Flame Muuta -yhtye Kalevi Louhivuoren johdolla.

Messun jälkeen lounas lähetystyön hyIlmoittautuminen syksyn päiväkerväksi ja pääsiäisperinnepäivä. Myyjäihoihin 28.3. mennessä kotisivujen sissä leivonnaisia ja kudonnaisia lähekautta tai kerhosta /virastosta saatatyksen ja Yhteisvastuun hyväksi. valla lomakkeella. Huom! Ilm. myös nySu 24.3. klo 12.15–15 Pääsiäisperinnekyisille kerholaisille. Kerhot Pitäjänpäivä perheille. Askartelua, lauluhetmäen kirkolla: Mustikat 4–5-vuot. (ti, ki, rastipolku ja puffetti. ke, to klo 9–12) ja Puolukat 3-vuot. (ti, to Ti 26.3. Laulun siivin -yhteislaulutiklo 9–12). laisuus. Mukana Ari Häyrinen ja Anna– Kerhot Konalan srk-talolla: AuringonKaisa Honkanen. Kahvitarjoilu. kukat 4–5-vuot. (ma, ti, ke, pe klo 9–12) ja Ke 27.3. klo 13 Hiljaisen viikon päiväOmput 3-vuot. (ma, pe, klo 9–12). ehtoollinen. Marita Toivonen, AnnaRukouspiirit ke klo 13 Pitäjänmäen Kaisa Honkanen ja Jussi Hirvonen. kirkko, klo 18 Konalan srk-talo, klo 19 Ke 27.3. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Riikka Riukutie 3:n kerhohuone.

Pelo esittelee juuri ilmestyneen romaaVkolla 13 ei perhekerhoja. ninsa ”Jokapäiväinen elämämme”.

Kulttuurimatka Kotkaan, LanginKe 27.3. klo 19 Nuorten messu. Henrik koskelle ja Ruotsinpyhtäälle to 23.5.

Wikström.

Lähtö Pitäjänmäen kirkolta klo 8, paluu n. klo 18. Tutustumme Langinkosken Torpparinmäen keisarilliseen huvimajaan, Merikeskus korttelitalo Vellamoon Kotkassa ja Ruotsinpyhtään kirkkoon. H. 50e sis. bussikulj., ■ Käräjätuvantie 3 pääsyliput, opastukset, ruokailun. Ilm. Su 24.3. klo 18 Torpparinmäen Marvirastoon. tat.

Pakila

Roihuvuori

Pappi tavattavissa srk-toimistossa ma klo 10–13, ke 14–17.30 ja pe klo 9–12.

Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 09 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Maanantaisin klo 10–11 Puurokahvila. Ti 26.3.ei Roihutupakahviota/ rukoushetkeä. Pääsiäispuutarha kappelissa ma 25.3. klo 9–18, ti 26.3. klo 10– 18, ke 27.3. klo 10–19 ja to 28.3. klo 10– 21.

Ke 20.3. klo 18 Iltamessu Su 24.3.klo 10 Palmusunnuntain messu, Nurminen, Ek ja Kujansuu. klo 18 Kielin, palkein, koskettimin -konsertti. Soile Tolvanen, piano ja Sami Majamäki, harmonikka. Vapaa pääsy.

Ma 25.3. klo 19.30 Hiljaisen viikon vesper, Kaskinen, Kamarikuoro Cantiamo, joht. Hannele Filppula Ti 26.3. ja ke 27.3. klo 11.30 Lasten pääsiäisvaellus, seuraamme Jeesuksen elämänvaiheita syntymästä kuolemaan ja ylösnousemuksen ihmeeseen.

Vaellus toteutetaan nukein ja elävin näyttelijöin. Vapaa pääsy.

Ke 27.3. klo 13 Soppakirkko, Pitkänen, Juvonen ja Filppula. Klo 18 Iltamessu To 28.3. klo 13 Kiirastorstain ehtoollinen, Nurminen, Juvonen ja Filppula.

Klo 19 Kiirastorstain ehtoollinen, Kaskinen, Helaseppä, Filppula ja AnnaMaija Perttunen, sopraano.

Tammisalon kirkko ■ Väylänrinne 1, p. 09 2340 5770

Su 24.3. klo 15 Palmusunnuntain Lastenkirkko Tammenterho, Anna-Mari ja Timo Pekka Kaskinen.

To 28.3. klo 19 Kiirastorstain ehtoollinen ja jalkojenpesu, Pitkänen, Nurminen ja Kujansuu.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 09 2340

5757 Pappi tavattavissa ti klo 10–13 ja to klo 9–12. Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14, esillä Marjatta Tolosen Maiseman valo- taidenäyttely ja Pääsiäispuutarha. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 p. 09 2340 5768. Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki.

To 21.3. klo 18–19.30 Lectio divina -raamatturyhmä. Lectio divina on raamatunlukutapa, jossa Raamatun äärellä ollaan lukien (lectio), mietiskellen

Kevään Perheleiri 26.–28.4. Nuottakodossa, Vihdissä. Ulkoilua, saunomista, hartaushetkiä sekä ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Leirimaksu sis. täysihoidon, bussikuljetuksen ja ohjelman. Aikuiset 40 e, lapset alle 5 v. ilmaiseksi, lapset yli 5 v. 10 e, ja kolmannesta lapsesta alkaen 5 e. Leirille valituille lähetetään kirje, josta selviää tarkemmat tiedot.

Mukana diakoniatyöntekijät Kaisa Moilanen ja Eea Korhonen (tiedustelut) p.

09 2340 5728. Ilmoittautuminen 4.3.– 28.3. Roihuvuoren ja Laajasalon kirkoilta tai srk:n Internet-sivuilta löytyvällä lomakkeella (www.helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori).

Seurakuntaretki ke 15.5. Tuusulan Rantatielle. Lähtö klo 11 Laajasalon kirkon parkkipaikalta. Tutustumme Ainolaan, Halosenniemeen, Syvärannan Lottamuseoon (jossa kahvi/tee ja täytetty sämpylän) sekä Aleksis Kiven kuolinmökkiin. Paluu klo 18 Laajasaloon. Hinta n. 35e–45 e riippuen lähtijöiden määrästä. Sitovat ilmoittautumiset: viim. 3.4. mennessä ritva.pykalaniemi@kolumbus.fi tai 050 546 8804 (puhelimessa on vastaaja). Etusija Roihuvuoren srk.n jäsenillä. Tied: Jukka Annala puh. 050 62 022 tai Juha-Matti Terämä puh. 045 130 6324 Seurakuntaretki ma 20.5. Tallinnaan Peetelin seurakunnan lastenkotiin.

Lähtö ma 20.5. klo 8.45 Länsiterminaalista ja paluu klo 19.45. Mukaan passi tai kuvallinen 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti. Tarkista matkavakuutuksesi kattavuus ja voimassaolo. Alustava kustannusarvio 50–60e /matkalainen, sis. matkat, hytin matkatavaroille, kuljetukset Tallinnassa ja paluumatkalla Buffet–illallisen. Sitovat ilmoittautumiset: Ritva Pykäläniemi, ritva.pykalaniemi@kolumbus.fi tai 050 546 8804 viim. 8.4. mennessä mielellään sähköpostilla (puhelimessa vastaaja), etunimi, sukunimi, lähiosoite, postitoimipaikka, puhelin, kansalaisuus ellei suomi, syntymäaika ppkkvv, sähköpostiosoite. Tied: Jukka Annala p. 050 62 022 tai Juha-Matti Terämä 045 130 6324. Retken tarkemmat tiedot löydät Internet-sivuilta.

La 20.4. Tyttöjen ja äitien kevätretkipäivä 7–14-vuotiaille tytöille ja heidän läheisille naispuolisille aikuisille. Retkikohteena Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohjalla. Lähtö Roihuvuoren kirkolta n. klo 10.15 ja paluu Roihuvuoreen n klo 16.45. Aikuiset 30 e ja lapset (7–14-vuotiaat) 20 euroa (sis. puffetlounaan ja kylpylän sisäänpääsyn. Tied.

Saila Lavonen, p. 050 353 7979, saila. lavonen(at)evl.fi.

Lasten Puuhapäivät 3–7.6. klo 9–16.

Laajarannassa ensi- ja toisluokkalaisille. Hinta 80 euroa, sis. lounaan ja välipalan, askartelumateriaalit sekä retken Puuhamaahan & Korkeasaareen (lapsilla tapaturmavakuutus). Ryhmän koko on 25 lasta. Roihuvuoren srk.n jäsenillä etusija, muut voivat tiedustella jäljelle jääneitä paikkoja 25.3. alkaen. Vähävaraiset voivat hakea tukea leirimaksuun diakoniatyöltä. Tied. nuorisotyönohjaaja Saila Lavonen, p. 050 353 7979, saila.lavonen@evl.fi

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Tuomiokirkko

Ke 27.3. klo 12–14 Avoimet ovet.

Suvimarja Rannankari-Norjanen.

■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

Suomenlinnan kirkko

Krista-koti

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p.

23406100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko. srk@evl.fi, www.facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126

■ Kristianinkatu 19

To 21.3. klo 9.30. Perhekerho.

Su 24.3. Palmusunnuntain perhemessu. Oikarinen. Kirkkokahvit.

Ma 25.3. klo 17.15–18 Muskari (pienet).

Ti 26.3. klo 16–18 Koululaisten Olkkari. Krypta.

Ke 27.3. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Ma 25.3. klo 15 Raamattupiiri. Johanneksen evankeliumi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18 Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17, rippihuone.

To 21.3. klo 12 Viikkomessu. Varkki.

Pe 22.3. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 12 Päivärukous.

La 23.3. klo 18 Iltakirkko. Silvo, Murto.

Messun jälkeen Fortumin kehitysjoht.

Jouni Keronen alustaa: Ilmastonmuutoksen eteneminen ja mitä me voimme sille tehdä. Puheenvuorot: kirkon yht.kunn. työn siht., pappi Ilkka Sipiläinen ja KUA:n edustaja, Silvo. Kahvitarjoilu. Krypta. Klo 20.30–21.30 Earth Hour. ks. Kohdasta Muuta.

Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu. Silvo, Koski, Anna-Maria Lehtoaho, kuoro: Dominante, joht. Murto.

Kirkkokahvit ja saarnajatkot, pääsiäismunanäyttelyn avajaiset. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Klo 18 Ekumeeninen kirkkoilta suuren ja hiljaisen viikon alkaessa. Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi (Matt. 8:20). Näemmekö Vapahtajan EU:n ulkorajoille nääntyvissä ihmisissä? pääsiht. Doris Peschke, Euroopan Kirkkojen Siirtolaiskomissio, pääsiht. Heikki Huttunen, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Koski. Virsilaulua ja ortodoksisen perinteen veisuja suurelta viikolta Maija Nuortevan johdolla.

Ma 25.3. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Hakatyttöjen kolo, Snellmaninkatu 2. Klo 9.15 ja klo 10 Lasten pääsiäiskirkko.

Storhammar, Keronen. Klo 12 Stationes – Pysähdyksiä Ristin tiellä. Storhammar, Santeri Siimes. Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki. Krypta.

Ti 26.3. klo 9.15 ja klo 10 Lasten pääsiäiskirkko. Storhammar, Keronen. Klo 12 Stationes – Pysähdyksiä Ristin tiellä. Varkki, Sabine Nieminen, Katja Korja, laulu, Minna Tapanainen, oboe.

Ke 27.3. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Stationes – Pysähdyksiä Ristin tiellä. Kuusniemi, Anna-Maria Lehtoaho, urut, Elisa Murtoperä, cembalo.

Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta: Paaston- ja kärsimysajan virsiä. Koski, Kuusniemi, Vaalgamaa. Teetä klo 17.30.

Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali. Klo 19 Juhlakonsertti: Akateeminen Laulu ja Camerata Vihti, johtaa Ruut Kiiski, Anna Immonen, sopraano, Waltteri Torikka, baritoni. Liput 20/10 e Tiketistä ja kuorolaisilta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 21.3. klo 17–19 Rukouksen huone.

Kahvia, esirukousta. Klo 19 Raamattuluento. Panu Pihkala.

Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntaina messu. Kosonen, Kiuru, Suikkanen.

Kirkkokahvit, messujatkot.

Ti 26.3. klo 12 Päivämusiikki. AnnaMaria Böckerman, urut.

Ke 27.3. klo 8 Aamumessu. Äikää, Suikkanen. Klo 19 Franz Liszt: Via Crucis. Silvo, tekstit, Suikkanen, urut, Vanhan kirkon kuoro, joht. Pulkamo.

■ Annankulma Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti–to klo 11– 15, pe klo 9–12 To 21.3. klo 12 Käsityöpiiri. Klo 12 Pääsiäisaskartelua.

Pe 22.3. klo 9–10 Aamupuuro.

Ti 26.3. klo 13 Keskustelua Sanan äärellä. Klo 15 Puhu suomea.

Ke 27.3. klo 13 Yhteislauluhetki.

Bulevardin kerhohuone ■ Bulevardi 16, käynti sisäpihalta

Ma 25.3. klo 14 Raamattupiiri. Klo 18.30 Miesten raamattupiiri.

Bulevardin seurakuntasali ■ Bulevardi 16 B. 2. krs

Pe 22.3. klo 19 Kansan Raamattuseuran opiskelijat.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

avoinna ma–pe klo 12–15 Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu. Storhammar, Sabine Nieminen.

Ma 25.3. klo 10 Lasten pääsiäishartaus. Kiuru, Vaalgamaa, Suikkanen.

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas ti–pe klo 11–14 To 21.3. klo 10–12 Lasten torstai, perhekahvila. Café Agricola. Klo 13 Torstaipiiri. Amnell.

Su 24.3. klo 10 Sung Eucharist with Liturgy of Palms, Procession and Proclamation of the Passion. Klo 12 Palmusunnuntain messu (vanha kaava). Storhammar, Sabine Nieminen.

Klo 18 Tuomasmessu. Leena Huovinen, Ilkka Sipiläinen. Osia J. S. Bachin Pääsiäiskantaatista ”Christ lag in Todesbanden”, Johanna Almark ja Strings of hope. Tuomasmessun suurkuoro, joht. Juha Vintturi. Tulkkaus englanniksi.

Ti 26.3. klo 12–13 Diakoniaruokailu.

Ateria 1 e. Klo 17 Arkimessu. Messun jälkeen avoin Tuomasmessun messukokous. Café Agricola.

Ke 27.3. klo 13 Seniorifoorum: Usko ja elämänilo, HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Klo 20 Agricolamessu.

Ruoholahden kappeli

Meritullin seurakuntakoti

■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

■ Meritullintori 3, p. 2340 6133

To 21.3. klo 10 International Family Club. Klo 14 Naisfoorumi. Naisena kotimaassa ja maailmalla. Leena Kontula.

Klo 17–19 Koululaisten Olkkari.

Pe 22.3. klo 19 Nuorten aikuisten Glow–ilta.

Su 24.3. klo 12 Palmusunnuntain messu. Kosonen, Suikkanen, Vaalgamaa. Kirkkokahvit.

Ma 25.3. klo 9.30 Perhekerho.

Ti 26.3 klo 9.30 Perhekerho. Klo 16.45 Retki Vivamoon pääsiäisvaellukselle. Lähtö kappelilta klo 16.45. Hinta aik.

15e/lapset 5e. Ilm.: Engström, p. 2340 6202

To 21.3. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

Ma 25.3. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa.

Ti 26.3. klo 18.30 Naisten lentopallo.

Ke 27.3. klo 9 Naisten lentopallo.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

21

Seurakunnissa tapahtuu 21.3.— 27.3.

ALVAR AALLON TUOLIT kunnostetaan pitkäaikainen kokemus

Muuta Koko perheen Via Crucis -tempaus.

Jeesuksen aasi vierailee la 23.3. klo 12– 14 Keskuskadulla, Stockmannin edustalla. Voit myös ottaa valokuva klassisen Jeesuksen muotokuvan kanssa.

Näyttelijät Via Crucis -pääsiäisvaelluksesta kertomassa pitkäperjantain esityksestä. Mehutarjoilu.

Earth Hour -ilmastotapahtuma la 23.3. Tuomiokirkosta, Mikael Agricolan kirkosta, Vanhassa kirkosta ja Suomenlinnan kirkosta sammuvat ulkovalot klo 20.30–21.30. Valojen sammuttaminen on symbolinen ele ilmaston puolesta.

Pääsiäismunanäyttely Tuomiokirkon kryptassa avoinna joka päivä klo 12–16 (ei pitkäperjantaina) 3.4. asti.

Haku päiväkerhoihin 18.3.–26.4.2013 netissä: www.helsinginseurakunnat.fi/ tuomiokirkko. Kerhokausi alkaa viikolla 33.

Mikael Agricolan kirkon päiväkerhotila: 3x3 tuntia vko; ma, ti, pe klo 9–12 ja ke klo 13–16. Kerho on 3–6-v.

Lastenohjaaja Anne-May Oksanen, p.

2340 6213. Kerhomaksu 100 e/lukukausi (3 pv/vko).

Ruoholahden kappeli: 2x3 tuntia vko; ma, ke klo 13–16. Kerho on 3–6-v. Lastenohjaaja Maarit Mustakallio, p. 2340 6116. Kerhomaksu 60 e/lukukausi.

Meritullin seurakuntatalon kerhotila: 1x3 tuntia vko; ti klo 13–16. Kerho on 3–6-v. Lastenohjaaja Maarit Mustakallio, p. 2340 6116. Kerhomaksu 60 e/lukukausi.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30. Lisätietoja p. 2340 6100 tai netistä.

Kotiraamattu- ja rukouspiiri su 24.3. klo 18 Suomenlinna Susisaari B 42 c 10.

Ohj. Leena Piirainen, p. 044 343 3379.

VERHOILUPISTE

SAVELA

Ilmoitukset 0400 249 961

puh. 0400 300628

www.verhoilupiste.net

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! AAMUKORVA Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9. Soita 045-341 0504.

Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

SENIORIPYSÄKKI®

Ammattilaisen ohjaama terapeuttinen keskusteluryhmä yli 60-vuotiaille. Ryhmään osallistuminen on maksutonta. Soita ja varaa aika 045-341 0506.

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Senioripoliklinikka Tilkassa Varaa aika geriatri Matti Sandströmille tai neurologi Johanna Aavasalolle puh. 010 4088 197.

Mannerheimintie 164, Helsinki | esperi.fi

-@?I<wDG@w C<?K@w

Tulossa Via Crucis -pääsiäisvaellus pitkäperjantaina 29.3. klo 21. Kenraaliharjoitus kiirastorstaina 28.3. klo 19. Lähtö Kaisaniemen puistosta. www.viacrucis.fi, www.facebook.com/viacrucishelsinki.

www. kirjapainouusimaa.fi

Ateriat suoraan kotiin

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Pe 22.3. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone).

Su 24.3. klo 10 Messu. Jari Leinonen, Markus Lehtimäki, Leena Tiitu, Tapio Tiitu. Laulu-Miehet, joht. Matti Hyökki.

Ma 25.3. klo 10 Avoin perhekerho (takkahuone). Klo 18 Ahti-ilta. Otto Alanen, Markus Lehtimäki, Tuomas Karjalainen Ti 26.3. klo 13 Raamattuluento.Herran armoa on, että elämme. Ti 26.3. klo 17 Kitarakurssi. Klo 18 Ahti-ilta. Riikka Wikström, Eero Eskola, Tapio Tiitu.

Ke 20.3. klo 18 Ahti-ilta. Jari Leinonen, Soili Maisila, Leena Tiitu.

Seurakuntakoti

Studium Catholicum

■ Runeberginkatu 39

■ Ritarikatu 3 A

To 21.3. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

To 21.3. klo 13 Diakoniapiiri.

Pe 22.3. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri, Markus Lehtimäki.

Lähetyskirkko

Kerhokeskus

■ Tähtitorninkatu 18

■ Tykistönkatu 8

Su 24.3. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Pe 22.3. klo 18 Nuorisokahvila Tori-

Omat kuljettajamme toimittavat maukkaat ateriat suoraan kotiisi viikon jokaisena päivänä

neljä eri pääruokavaihtoehtoa erityisruokavalioita lisäksi kauppakassipalvelua

Tutustu ruokalistaan ja lue lisää ZZZ PDLQLRYLUH ¿ Tilaukset ja tiedustelut: Ateria- ja kauppakassipalvelut puh. 020 581 3660 tai DWHULDDOL#PDLQLRYLUH ¿ Mainio Vire on maamme suurimpia sosiaali- ja hoivapalveluyrityksiä.

Tarjoamme monipuolisia palveluita vanhuksille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, vammaisille, lapsille ja nuorille, päivähoitopaikkoja perheen pienimmille sekä tuomme kotiin turva-, kotihoito-, ateria- ja kauppakassipalveluita. Toimimme arvojemme mukaisesti, vastuullisesti ja välittäen, osaamisemme varmistaa yli 1000 ammattilaisen joukko.

ilmoitukset 0400 249 961

22

Muuta toimintaa Ma 25.3. klo 18 Lauluilta, Cafe & Eepos, Runebergink. 29. Ihmeellinen armo, gospel-ilta.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoin-

na: ma–pe klo 10–11 ja 12–14, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi.

Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina, ja ma–pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p.

2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Ke 20.3. klo 14 Populus, Talvipäiväntasaus, Kati Borg-Penttilä La 23.3. klo 16 Konsertti. Stabat Mater, Sibelius-Akatemian opiskelijat Monica Groopin johdolla, Aapo Häkkinen urut ja Gustav Djupsjöbacka piano. Järj.

Matteus församling.

Su 24.3. klo 10 Messu. Pakarinen, Vidgrén, Varis ja Juha Raitio, sekä Helsingin Naispoliisilaulajat joht. Riikka Pellinen, klo 14 Palmusunnuntain aasivaellus starttaa.

Ke 27.3. Hiljaisen viikon iltamusiikki, Matteuksen vokaaliyhtye ja instrumentalistit

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422

Su 24.3. noin klo 15.30 Palmusunnuntain aasivaelluksen päätöshartaus.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

To 21.3. klo 12–16 Olohuone. Pääsiäiskorttitalkoot, klo 14 ”Paavius”, TK Sanni Suhonen , klo 18 Kappelimessu. Kallinen ja Kakkonen.

La 23.3. klo 10.30–17 Hiljaisuuden päivä. Ilmoittautumiset viim. 21.3. piia.kontio@evl.fi Su 24.3. noin klo 14.30 Palmusunnuntain aasivaelluksen hartaus kappelin pihalla.

Muuta Hiljaisella viikolla (vk 13) ei ole viikkotoimintaa.

Palmusunnuntain aasivaellus 24.3.

Lisätietoja nettisivuilta.

Hiljaisuuden Retriitti 5.–7.4.2013. Ilmoittautumiset viim. 27.3. karoliina.vidgren@evl.fi. Lisätiedot netistä.

Katso koko viikkotoiminta: www.helsinginseurakunnat.fi / Vartiokylä

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@evl.fi.

Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Ke 20.3. klo 17 Vuosaari-kuoro.

To 21.3. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas Hinta 1 euro. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Pe 22.3. klo 18 Kuninkaan ilta. Heikki Hilvo, puhe ja Hannele Ahtinen ja Hadassa, ylistys. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Lapsille pyhäkoulu.

Su 24.3. klo 11 Palmusunnuntain messu. Liturgia Samuel Paananen, saarna Tiina Ahonen, ja kanttori Iida Antola.

Messun jälkeen myyjäistuotteita lähetystyön hyväksi ja Lähetystilaisuus. Mukana kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immonen SLS:sta. Klo 17 Palmusunnuntain perhemessu. Mukana kanssasi Lauri-pappi, Riitta-kanttori ja lapsityöstä Leila, Anni ja Katri. Nukketeatteri-esitys. Lopuksi pulla- ja mehutarjoilu. Klo 18 Palmusunnuntain virsi-ilta. Riitta Hirvonen.

Ma 25.3. klo 18 Hiljaisen viikon polku – hartaushetki. Tommi Vanhanen.

Ti 26.3. klo 18 Miestenpiiri.

Katukappeli

sen musiikin levyraati ma 25.3. klo 18–19.45 seurakuntien talossa. Tarvo Joutille p. 045 344 5255 ilmoitetaan etukäteen illassa soitettavat kappaleet.

Kiirastorstain messu 28.3. klo 14.30 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Paikalle tullaan omin kyydein ja oma opas mukana. Messun jälkeen on tarjolla kirkkokahvit, Raamattupiiriä ja Malmin piiriä ei pidetä ma 1.4., Näkövammaisten kesäleiri 18.–20.6. Lohjalla, Lohirannan leirikeskuksessa. Leirin hinta 35 eur. Oppaat 20 eur. Ilmoittautumiset 22.4. mennessä Marja Leena Kallio, p. 09 2340 2549, Porvoon retki ke 15.5. klo 9.30–16. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen 24.4. mennessä toimistoon p. 09 2340 2538. Retken hinta 20 eur. Oppaat 10 eur. Sis. matkat, lounas, kahvit ja opastukset.

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

Oppilaitostyö

45, p. 2340 6575.

To 21.3. klo 16–17 Pappi paikalla. Klo 18 Iltakirkko. Airi Heikkinen ja Riitta Hirvonen.

Pe 22.3. klo 14 Seurat. Laulamme messulauluja. Marketta Antola ja Samuel Paananen.

Ti 26.3. klo 18 Hiljaisen viikon polku – hartaushetki. Marketta Antola ja Teija Tuukkanen.

Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARTS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10– 11, DIAK ma 11–13, Haaga–Helia AMK Pasila ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11, Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Helsingin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exactum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12–14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www.kirkkojakampus.fi.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs, p. 2340 6571

To 21.3. klo 9.30–12 Yksinhuoltajien brunssi. Isä tai äiti tule lasten kanssa brunssille ja nauttimaan yhdessäolosta. Brunssin hinta 2,5 euroa.

Pe 22.3. klo 12–13.45 Cafe Outolintu.

Erityisdiakonia Ma 25.3. klo 13 Iltarusko-raamattupiiri. Klo 18 Venä■ Hämeentie 73, p. 09 jänkielinen raamattu2340 2572 Seurapiiri.

Pullakirkko su 24.3. kunnat Ti 26.3. klo 14 Askeleiklo 10 Henna-Pirita Jalta Suomeen. Klo 16 low, Mirkku Ridanpää verkossa: www.

Lähimmäispiiri. ja Katupojat, Päivätuhelsinginseurapa ma, ti to klo 9–12, Myrskylintu kunnat.fi Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu ke, pe ■ Solvikinkatu 11 (1 e) klo 12, KatulähetysilKe 20.3. klo 18 Medialäta ke klo 18. hetyspiiri Näppärät. Piirin yhteydessä on lähetyspuoti ja Kampin kappeli -kahvila.

Ke 27.3. klo 18 Miesten keskustelupii■ Narinkkatori, p. 09 2340 2018, ri. kampinkappeli@evl.fi Kappeli on avoinna arkisin klo 7–20, Merirasti-kappeli viikonloppuisin klo 10–18, Aamuhartaus maanantaisin klo 8, Iltahartaus ■ Jaluspolku 3 perjantaisin klo 18, Rasismi uskonKe 20.3. klo 18 Uusi laulu -kuoro. non perusteella, onko sitä olemasTo 21.3. klo 10 Perhekerho. sa Suomessa? Ramez Ansara, arabiKe 27.3. klo 18 Hiljaisen viikon polku ankielisen työn pastori Herttoniemen – hartaushetki. Tiina Ahonen ja Teija seurakunnasta ja Mania Al Khatib SuoTuukkanen. mi–Syyria Ystävyysseurasta keskustelevat aiheesta to 21.3. klo: 10–12 YK:n rasisminvastaisena päivänä Kampin kappelin avoimella foorumilla: Walkerstalo, Lasipalatsinaukio, Simonkatu 1–3. Lisätietoja: Marja Koskenalho, kapSeurakuntien talo pelin sosiaalityöntekijä, 040 675 5356.

Käräjävuoden avaus Kampin kappe■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400 lissa ke 27.3. klo 17 alkaen. Hartauden Kehitysvammatyö toimittaa Kampin kappelin pappi Nanna Helaakoski, avustaa rovasti Pekka ■ Vammaistyön pappi Heli Ojalehto Iivonen, hartaudessa laulaa oopperap. 09 2340 2546 tai heli.ojalehto@ laulaja, herastuomari Petri Silvennoievl.fi. nen. Lisätiedot Helsingin lautamiesyhPääsiäiskirkkohetki kehitysvammaidistys ry, pj Martti Korvenmaa p. +358 sille Palmusunnuntain tunnelmissa pe 400 703 131 tai martti.korvenmaa@ 22.3. klo 10–10.45 Huopalahden kirkospp.nic.fi, sa, Vespertie 12. Invataksilla pääsee Kauppalankujan puolelta pääoven Kansainvälinen työ eteen saakka. Vespertien puolelta inwww.migrantchurch.fi vahissi.

Arabiankielinen työ; messu tai raaKuurojentyö mattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Lai■ Diakoni Päivi Korhonen p. 050 valahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ra301 9619, paivi.korhonen@evl.fi mez Ansara, p. 09 2345 3380, KiinanKiirastorstain iltakirkko (messu) kielinen työ; sunnuntaisin kuoro, suo28.3. klo 18 suomenruotsalaisella viittomenkielen opetusta, lounas , messu klo makielellä Oulunkylän vanhassa kir13, liikuntaa, teejatkot ym, toimintaa kossa, Siltavoudintie 12. myös adoptioperheille, Alppilan kirkolNäkövammaistyö la, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650 tai assistentti ■ p. 09 2340 2549 Wu Sisi Xinghui, p. 09 2340 3651, VeLähetysaskartelupiiri pe 22.3. klo 18– näjänkielinen työ; messu Mikaelinkir20.15 Seurakuntien talossa, Hengelli-

Yhteinen seurakuntatyö

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

SOILI MUSTAPÄÄ

Café.

Ma 25.3. Klo 17.30 Posliinipiiri. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 27.3. klo 18 Nuortenilta.

Nuorten tilaisuuksista lisätiedot Mikko Saari, 040 837 9291.

Seurakunnissa tapahtuu 21.3.— 27.3.

Suuri Kaukasus. Se on Georgiasta Kaukasuksen läpi Venäjälle kulkevan sotilastien pääreitin historiallinen nimi.

Pyhiinvaellus pääsiäiseen Sofiassa NÄYTTELY Kulttuurikeskus Sofiassa on parhaillaan kaksi kiinnostavaa näyttelyä: Soili Mustapään valokuvia Georgiasta sekä Hilkka Blåfieldin ikoneja.

Mustapää on helsinkiläinen valokuvaaja ja mediataiteilija.

Hänen taiteellisen ilmaisunsa painopiste on digitaalinen valokuvaus ja viestintä, mutta hän on myös perehtynyt perinteisiin taidemuotoihin kuten öljyvärimaalaukseen, kuvanveistoon ja ikonimaalaukseen.

Sofiassa esilläolevan Pyhiinvaellus pääsiäiseen -näyttelyn teokset on kuvattu Georgiaan suuntautuneen pyhiinvaellusmatkan aikana pääsiäisenä 2012.

Näyttely on Georgia-aiheisen trilogian toinen osa.

Hilkka Blåfieldin näyttelyn nimenä on Ikoni–Viestintuoja– Sananjulistaja. Blåfield liittyi vuonna 1986 ortodoksiseen

kossa kuukauden 1. ja 3. sunnuntai klo 15, Emännänpolku 1, Kontula, messu Vanhassa kirkossa kuukauden toisena sunnuntaina klo 14, Annankatu 14 D, Raamattupiiri ma klo 18, Kahvikuja 2 ja ti klo 18, Emännänpolku 1, lisäksi nuorten iltoja, leirejä, rippikoulu, ym. tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vladimir Blaginin, p 09 2340 4839, Vironkielinen työ; toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3642.

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

kirkkoon, jonka jälkeen ikonit tulivat hänelle tärkeiksi. Alkoi opiskelu Valamon kansanopiston ikonikursseilla ja Helsingin ikonipiirissä. Matkat Venäjälle, Kreikkaan, Italiaan, Espanjaan, Siinaille ja Englantiin avasivat ovia ikonien maailmaan.

Blåfieldin ikoneita on Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraalissa, Helsingin Uspenskin katedraalissa ja kryptassa sekä Keiteleen pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen kirkon ikonostaasissa. Myös presidentti Tarja Halonen on saanut Blåfieldin maalaaman ikonin joululahjaksi vuonna 2011. Sen lahjoitti hänelle silloin Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Soili Mustapään valokuvia Georgiasta sekä Hilkka Bläfieldin ikoneja Kulttuurikeskus Sofiassa, Kallvikintie 28, 28.5. saakka. Avoinna ma–la klo 9–18 ja su klo 9–16.

Vapaa pääsy.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (13yrs+ group in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) and 2pm Worship Service & Sunday School in English (3–8yrs), Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

Details about other activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770, 045 123 5523 Email: office@church.fi www.church.fi www.christianbooks.fi

23

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Kansanlähetys

Rakennusala

Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

AsuntoSatama.ďŹ

Uusi ilme keittiÜÜn -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Kaisaniemenkatu 13 A, 4. krs, p.

044 452 2239. Avoinna ma-pe klo 10-16.

Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 ja Raamattupiiri maanantaisin klo 17 toimistolla. Lauluryhmä joka toinen torstai klo 18 toimistolla (parittomat viikot). Lisätietoja: hekl. laulu(at)gmail.com. Filia-messu sunnuntaisin Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17.

Su 24.3. klo 16 Pyhän tien kulkijat, Jouko Jääskeläinen, HPE, pyhäkoulu ja lastenhoito. Messun jälkeen klo 18 Heprealaisen ylistysmusiikin ilta.

Pääsiäispäivänä 31.3. klo 16 Hänen haavojensa hinnalla, Mika Ebeling, HPE, pyhäkoulu ja lastenhoito.

Ti 26.3. klo 18.30 Iltamessu Pyhän Sydämen kappelissa, Kirstinkatu 1.

HEKL:n ja OPKO:n opiskelijoiden ja nuorten aikuisten ilta: la 23.3. klo 18 Siltasaarenkatu 28, Armo, Kristian Nordberg.

Sidoimme palkkion tulokseen.

Sen minkä lupaamme, sen pidämme tai et maksa lainkaan välityspalkkiota.

Pyydä heti REILUA -tarjous AsuntoSataman arviointiasiantuntijalta

045-111 4211 myynti@asuntosatama.ďŹ AsuntoSatama Oy LKV Bulevardi 2 A 00120 HELSINKI

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi Välityspalkkio sidottu tulokseen 0â&#x20AC;&#x201C;4,96 % (sis alv 24 %).

Hengelliset tilaisuudet

0\VNHWWl .DWRLOOH Puh. 050-518 3378 www.myske.fi Â&#x2C6; K AT T O R E M O N T I T Â&#x2C6; K AT O N M U U T O S T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; Â&#x2C6; U U D I S - J A S A N E E R A U S R A K E N TA M I N E N Â&#x2C6; KO T I S I I V O U K S E T Â&#x2C6; Â&#x2C6; R A K E N N U S P E LT I T Y Ă&#x2013; T Â&#x2C6; K E I T T I Ă&#x2013; R E M O N T I T Â&#x2C6;

Tapetoinnit, sisämaalaukset ja kylpyhuone remontit

ilmainen arvio ja verovähennys

LUE www.hekl.ďŹ

P.050 4010477 Huoneistojen pinta- ja maalausremontteja.

Haagan tyĂśkeskus puh: 050 593 1551

HERĂ&#x201E;NNĂ&#x201E;ISSEURAT To 21.3. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2.

Pe 22.3. klo 18.30 Kotiseurat Leena ja Jorma Joki-Korpelalla, Juolukanvarsi 3, SĂśderkulla, Sipoo.

La 23.3. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1. klo 18 Kotiseurat Sari ja Jarmo Kokkosella, Vaaralankulma 19 A, Vantaa.

Su 24.3. klo 10 Kirkkopyhä Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1. Saarnaa Erkki Helminen klo 16 Palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Mm. Lauri Grßnthal, sello, Herännäisnuorten kuoro ja Veisuuveljet.

Vapaa pääsy, ohjelma 10/5â&#x201A;Ź.

Ma 25.3. klo 18 Loviisan siunauskappelissa, Läntinen Harjutie 21.

Ke 27.3. klo 19 KĂśrttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. kerros.

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

SEUROJA Ke 20.3. klo 19 Seurat La 23.3. klo 18 Seurat Su 24.3. klo 16 ja 18 Seurat

Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392 974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.ďŹ

LĂ&#x201E;HETYSKIRKKO

kaihdintohtori Kotimaisia kaihdintuotteita.

Korjaamme sekä mittaamme uutta. MyÜs iltaisin ja la.

040-411 4370 KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 20 â&#x201A;Ź / tunti 050 926 6203 Ikkunanpesut, muuttosiivoukset, raivaukset ja tyhjennykset. THM Suomi.

P. 041 507 6614 Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

Muutot ja kuljetukset pakettiautolla. puh. 046-6454394 Kaikki kodin remontit isot sekä pienet, ulko- ja sisätyÜt. TakuutyÜnä.

Suomalaiset tyÜntekijät. Ilmainen arvio. Tarvikealennus. MyÜs kuljetukset ja siivoukset. Puh. 050 326 3697

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Huonekalujen kasaukset, kuljetukset ja kodin pienet korjaustyĂśt.

P.046 899 6885 www.pollanen.info MUUTOT EDULLISESTI KuljetusVarma suorittaa muutot ja pianonkuljetukset. Asennamme myĂśs kalusteet, verhot, lamput ym.

MyĂśs muuttolaatikot ja varastointi.

P. 0500 800 800 www.kuljetusvarma.com 2 miestä, pakettiauto.

HUONEKALUJEN KASAUKSET. puh. 044 911 8930 Pienetkin sähkÜtyÜt P. 040 5016502 Yli 40v kokemuksella.

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELUT teemme kaikkia kotitĂśitä, kasaamme kalusteita, tapetoimme, remontoimme, pienet muutot pakettiautolla, käsilumityĂśt. Tuntiveloitus 33â&#x201A;Ź+alv. Minimi laskutus 2 t. Puh. 0400 811 941

Lakiasioita TURVAA LĂ&#x201E;HEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN TESTAMENTTI SIIHEN SISĂ&#x201E;LTYVĂ&#x201E; VEROSISĂ&#x201E;LTYVĂ&#x201E; VEROSUUNNITTELU 186â&#x201A;Ź SUUNNITTELU 184,50 â&#x201A;Ź PERHE JA PERINTĂ&#x2013; J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNĂ&#x2013;NJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN KASARMIKATU 182AA27 LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 00130 310,82â&#x201A;Źâ&#x201A;Ź AVIOEHDOT 250,66 00140 HELSINKI HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Tähtitorninkatu 18 To 21.3.klo 19 Sibelius-Akatemian J.S. Bachin syntymäpäiväkonsertti.

Konsertti taltioidaan suorana lähetyksenä.

Su 24.3. klo 14 Messu, saarnaa Khra Timo Hukka, liturgina Suvimarja Rannankari-Norjanen. www.lahetyskirkonmessu.ďŹ

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-pe klo 19.00-22.00.

Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua.

EsirukouspyyntÜjä vastaanotetaan.

Ev. lut. Kansanlähetys ILMOITUKSET 0400 249 961

Perukirjat, perinnĂśnjaot, testamentit ja muut perheenne lakiasiat Asianajotoimisto Maritta Heiskanen, Itäkeskuksen kauppakeskus puh. 09-343 2636, 050-556 8040 www.marittaheiskanen.ďŹ Itä-Pakilassa avioehdot, testamentit, perukirjat edullisesti. MyĂśs kotikäynnit. Varatuomari Aarno Tenkanen p. 040 588 2112.

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen.

Puh. 040 512 5603 olavi.tikkanen@lakiasiat.inet.ďŹ Perunkirjoitukset, perinnĂśnjaot, testamentit ym. 30-vuoden kokemuksella iltaisin ja viikonloppuisin P. 0400 368 671.

Lakiasiaintoimisto Mia Kavasto Perukirjat, testamentit ja perinnĂśnjaot sekä perhe- ja rikosoikeus puh. +358 40 960 8308 mia@kavasto.ďŹ , www.kavasto.ďŹ

JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiÜÜn ovet, tasot. MyĂśs pikkutyĂśt. Kotimaista ammattitaitoa 30v. ďŹ nrak21@luukku.com.

Soita KEVĂ&#x201E;TTARJOUS 040 189 5682.

MAALAUS, TAPETOINTI JA LAMINAATIN ASENNUSTYĂ&#x2013;T. Ilmainen arvio.

Kotitalousvähennys. P. 045 235 1717

Vesivauriokorjaukset / kylpyhuone, sauna, y.m kodin remontit.

P. 0400 465 963 www.baujap.ďŹ

REMONTIT SOPUHINTAAN MyĂśs kodin pienet kunnostustyĂśt.

Kotitalousvähennys.

Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.ďŹ

Hoivapalveluja

Hoivaa ja Huolenpitoa

Huoneistoremontit edullisesti. 20v kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous.

Rak.korjaus Laasonen p. 0400 674 739

+821(,6725(0217,7 5DNHQQXVPHVWDUL MD VHUWLÂżRLWX PlUNlWLODYDOYRMD YDVWDD W\|Q ODDGXVWD ,/0$,1(1 $59,2,17, 6RLWD

ecoBlast Oy

Ostetaan huoneistoja Pariskunta haluaa ostaa kaksion ensiasunnoksi kantakaupungista.

Ulla&Simo 044 349 3298

Vuokrata halutaan Terapeutti haluaa vuokrata yksiÜn keskisestä Helsingistä.

Puh. 050 577 0507 Savuton vastavalm. ekonomi etsii pitkäaik. asuntoa kantakaupungista, vuokra alle 700â&#x201A;Ź. Juho 050 570 0074 Halutaan vuokrata edullinen yksiĂś 1.5. alkaen. Esim. Kallio, Vallila, Kumpula. Aleksi 040 550 1028 TyĂśssäkäyvä korkeakouluopiskelija etsii kohtuuhintaista yksiĂśtä. Kantakaupungista tai muualta hyvien kulkuyhteyksien varrelta. 044 047 2946 Johanna

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY

Ilmoitukset 0400 249 961

K p h , k e it t iĂś , l a t t ia , m a a l a u s .

Laadukkaasti 20v.ILM.ARVIO J a b e l l .f i p . 0 4 0 0 6 8 9 7 4 2

puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Valmistuva psykologi ja VTM etsii 2-3h +k Hki:n kesk. 1.5 alk. Varma vuokra.

Halutaan vuokrata 1-2 h+k, pkseutu, luotettava, savuton, uskovainen opiskelija P. 044 069 1991 Olen 44v. vakituisessa tyÜsuhteessa oleva mies Helsingistä, joka haluaa vuokrata yksiÜn tai kaksion Helsingistä, vuokra max. 700,-.

Yhteydenotto 046 558 2345 Marco

Siivouspalveluja KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

OLK Siivouspalvelut.ďŹ 040 762 5615

vähenn. 45%

Luotettavaa kotisiivousta *kotitalousvähennys. P. 045 638 5774 mirja@mmsiivouspalvelut.ďŹ IKKUNOIDEN pesut ammattitaidolla, myĂśs hankalat. Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

Kotisiivousta/ikkunapesua/käsilumitĂśitä kotimaisin voimin. Avainasiakkaille 23â&#x201A;Ź/h www.kotikuntoon.com

0440 - 691 994 T.Vanari

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335 Siivous- ja kotipalveluita.

Puhdasta energiaa arkeen!

OY Evinco, p. 040 104074

kaikkiin elämäsi vaiheisiin siivouksesta kotisairaanhoitoon

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 25â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583

0800 966 46 www.sellina.fi

Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455082 tai www.varmuudella.com

24

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Jeesus väkijoukossa Dramaattinen oratorio Hiljaisella viikolla kuullaan Kalliossa ranskalaisen Théodore Dubois’n säveltämä oratorio Les sept paroles du Christ (Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä). Dramaattinen teos on eräänlainen minipassio. Oratorio esitetään latinaksi, mutta käsiohjelmassa on mukana suomenkieliset käännökset. Teoksessa esiintyvät sopraano Annami Hylkilä, tenori Jarno Lehtola ja baritoni Sauli Tiilikainen, urkuri Matti Pohjoisaho ja Kallion kantaattikuoro johtajanaan Tommi Niskala.

Les sept paroles du Christ keskiviikkona 27.3. kello 20 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Radio&TV YLE radio1 87,9 MHz Su 24.3. klo 10 jumalanpalvelus Imatrankosken kirkosta. Virret: 54, 15, 61 ja 3: 1, 5. Klo 11 ortodoksinen liturgia Vantaalta. Klo 18 Horisontti.

To 28.3. klo 18 katolinen kiirastorstain iltamessu Pyhän Henrikin katedraalista Helsingistä.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 21.3. Diakoni, kotiäiti Kristiina Huotari. Kirkkoherra Matti Hirvilammi.

Pe 22.3. Teologian tohtori Kari Kuula. Toimittaja Ann-Christine Marttinen.

La 23.3. Joensuun piispa Arseni (Ortodoksinen kirkko). Pastori Hanne von Weissenberg.

Ma 25.3. Pastori Pauliina Kainulainen. Elsa Saisio lukee Matteuksen evankeliumia.

Ti 26.3. Pastori Pauliina Kainulainen.

Isä Ryszard Mis (Katolinen kirkko).

Ke 27.3. Pastori Pauliina Kainulainen. Pastori Miika Ahola.

To 28.3. Aamuhartaus Pauliina Kainulainen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 24.3. klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkosta.

TV1 La 23.3. klo 11.05 Pisara. Elina Aholalle kutominen on omaa aikaa arjen keskellä. (Fil. 2: 1–11).

Uusinta ma 25.3. klo 10.53.

Hiljaisen viikon Pisarat seuraavat Jeesuksen viimeisiä päiviä.

Luukkaan evankeliumin mukaan.

Lähetysaika ma-to klo 14.55.

Pääsiäisnäytelmä Via Crucis näkyy katukuvassa jo tulevana viikonloppuna.

Teksti Anu Heikkinen Kuva Frank Leiman

E

kumeeninen pääsiäisnäytelmä Via Crucis kuljettaa pitkäperjantain iltana Jeesusta ja tuhansia kaupunkilaisia Kaisaniemen puistosta Säätytalon kautta Senaatintorille, kohti Tuomiokirkon portailla tapahtuvaa ristiinnaulitsemista.

Jeesuksen roolissa esiintyvä näyttelijä Martin Bahne on vaativan tehtävän edessä. Tarina on yleisölle tuttu, ja päähenkilönä on maailmanhistorian tunnetuin henkilö, josta lähes jokaisella on oma mielikuvansa.

– On varottava näyttelemästä valmista, kaikille ilmeistä lopputulosta. Haastavinta on pitää Jeesus henkilötasolla ihmisenä ja välttää yksiulotteisuus, Bahne pohtii.

Näyttelijälle Via Crucis on poikkeuksellinen esiintymistilanne, sillä siinä liikutaan taivasalla säiden armoilla. Harjoittelumahdollisuutta paikan päällä ei ole. Sadan hengen esiintyjäjoukko koostuu ammattilaisista, teatteriharrastajista sekä seurakuntalaisista. Arviolta 15 000 hengen yleisö on suurempi kuin missään teatterissa.

– On hienoa olla mukana. Ihmisissä on suuri voima, kun kaikki katsovat samaan suuntaan.

Kärsimyskertomus on Bahnen mielestä ajankohtainen ajasta

Pääsiäiskulkueet ja -näytelmät ■ Pääsiäisvaellus Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13, keskiviikkona 20.3. ja torstaina 21.3. ja Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2, tiistaina 26.3. ja keskiviikkona 27.3. kello 11.30–12.

Vaelluksessa seurataan Jeesuksen elämänvaiheita syntymästä kuolemaan ja ylösnousemuksen ihmeeseen. Noin 25 minuuttia kestävä vaellus toteutetaan sekä nukein että elävin näyttelijöin.

Vapaa pääsy. Ryhmille järjestyy myös muita aikoja. Tiedustelut: Minnamari Helaseppä, p. 09 2340 5776 ■ Pääsiäispolku Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1, torstaina 21.3. kello 17–19. Ensimmäinen kierros alkaa

ja paikasta riippumatta. Lähimmäisenrakkauden, oikeamielisyyden ja armon teemat kohtaavat näytelmässä kysymyksen siitä, kuinka yksilö pystyy massan paineen alla ajattelemaan itsenäisesti.

– Esimerkiksi Pilatus tietää, mitä Jeesuksen suhteen pitäisi tehdä, mutta ei uskalla olla eri mieltä. Vertailukohtia voi löytää maailman johtajista kautta aikojen.

Bahne haluaa roolinsa välityksellä herätellä ihmisiä kyseenalaistamaan aktiivisesti valintojaan sekä toimimaan armeliaammin ja oikeudenmukaisemmin lähimmäisiään kohtaan.

– Näytelmä voi olla yhteinen kokemus, joka vahvistaa uskoa, toivoa ja rakkautta. Toivon, että Jeesuksen rooli toimii omassa elämässäni eräänlaisena tilinpäätöksenä ja puhdistuksena, jonka myötä armottomuus itseäni kohtaan karisee.

”

Via Crucis tapahtuu ennen kaikkea katsojien mielessä.”

Via Crucis esitetään nyt 18. kerran. Näytelmä perustuu Lauri Otonkosken käsikirjoitukseen, joka on palkittu kirkkotaiteen Engel-palkinnolla. Ohjaajana on Mikko Lammi, kuten kahtena edellisenäkin vuotena. Näytelmän musiikin on säveltänyt Mikko Helenius.

Lammin mukaan käsikirjoitus on niin monipolvinen ja syvä, että samalla tekstillä ja ohjauksella voi välittää yleisölle joka vuosi uudella tavalla puhuttelevan kokemuksen.

– Tänä vuonna olen halunnut keskittyä siihen, että monet ihmiset tuntevat yhä edelleen, että Jeesus on läsnä heidän elämässään ja kulkee heidän rinnallaan.

kello 17 ja toinen kello 18. Jälkimmäinen päättyy yhteiseen ehtoollisen viettoon.

■ Pääsiäisvaellus Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, sunnuntaista torstaihin 24.3.–28.3. kello 12.30–19.

Vaelluksella pääsee mukaan pääsiäisen tapahtumiin Jerusalemista Golgatalle.

Elämyksellinen pääsiäisnäytelmä kiertää Lauttasaaren kirkon tiloissa.

Kierros lähtee kirkon kryptasta, jossa on kahvio. Kierrokselle otetaan enintään 15 henkilöä. Katso esitysten tarkat alkamisajat Lauttasaaren seurakunnan nettisivuilta. Vapaa pääsy.

■ Palmusunnuntain aasivaellus sunnuntaina 24.3. kello 13.30–16 Vartiokylässä.

Pääsiäiskulkue alkaa kello 13.30 Matteuksenkirkon pihalta, Turunlinnantie 3, jossa saa keittoa. Oikean aasin johtama

Via Crucis kuvaa konkreettisella tavalla sitä, kuinka Jumala tulee osaksi arkitodellisuutta.

Suomalaisessa teatterissa yleisön osallistuminen on melko harvinaista. Via Cruciksessa myös yleisöstä tulee näyttelijöitä väkijoukon roolissa. Lammin mukaan tunnereaktioiden esiin tuominen on jopa toivottavaa.

– Via Crucis tapahtuu ennen kaikkea katsojien mielessä. Yleisön kokemuksia ei voi ohjata. Monille näytelmä on osa pääsiäisen ajan hiljentymistä, toisille ehkä vahva yhteisöllinen kokemus.

Pääsiäisnäytelmän järjestävät ekumeeninen yhdistys Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta.

Pääsiäisnäytelmään pääsee tutustumaan jo lauantaina 23.3. koko perheen tapahtumassa Keskuskadulla Stockmannin vieressä. Paikalla on Via Cruciksen näyttelijöitä kertomassa pitkäperjantain esityksestä. Lasten paijattavaksi saapuu Jeesuksen aasi, siviilielämässään Siuntiossa asuva Iivari. Tarjolla on kuumaa mehua.

– Via Crucis esitetään lapsiperheiden kannalta melko myöhään illalla. Siksi haluamme tarjota perheille oman tapahtuman, vastaava tuottaja Leena Erähalme kertoo.

Tapahtumassa voi ottaa varaslähdön palmusunnuntaihin ja virpoa aasille tai näyttelijöille. Muistoksi voi päästä kuvaan pahvista tehdyn klassisen Jeesuksen muotokuvan kanssa. Kuvat tulevat esille osoitteeseen www. viacrucis.fi sekä tapahtuman Facebook-sivulle, joista jokainen voi poimia omansa.

Koko perheen Via Crucis -tapahtuma la 23.3. kello 12–14 Keskuskadulla, Stockmannin edustalla.

Via Crucis -pääsiäisnäytelmä pitkäperjantaina 29.3. kello 21.

Yleisölle avoin kenraaliharjoitus kiirastorstaina 28.3. kello 19. Vaellus alkaa Kaisaniemen puistosta.

kulkue starttaa kello 14 kohti Puotilan kappelia. Kappelin mäellä vietetään pieni hartaus, jonka jälkeen vaellus jatkuu Vartiokylän kirkolle. Kulkueeseen voi tulla liittyä myös matkan varrella. Reitti kulkee seuraavasti: Turunlinnantie – Meripellontie – Puotilantie – Rantakartanontie – Vartiokyläntie – Kiviportintie.

■ Rukouspolulla Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2, kuljetaan pimeydestä valoon tiistaista torstaihin 26.3.–28.3. kello 12.30–14.30. Polulla voi hiljentyä omien kysymystensä ääreen, sytyttää kynttilän, kuunnella rauhallista musiikkia ja kirjoittaa rukouspyynnön. Seurakunnan työntekijä on tarvittaessa tavattavissa kirkkotilan takaosassa.

■ Pääsiäisen merkeissä -kuvaelma nähdään Kannelmäen kirkossa,

Ristin tie. Pitkäperjantain iltana Jeesus kulke

Vanhaistentie 6, tiistaina 26.3. kello 18–18.45. Kyseessä on elämyksellinen pääsiäistapahtuma kaikenikäisille.

■ Pääsiäisvaellus järjestetään Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, tiistaina 26.3. kello 18–19. Vaelluksella kuljetaan Jeesuksen jalanjäljissä palmusunnuntain riemullisesta kulkueesta surun ja murheen läpi pääsiäisen iloon. Se on tarkoitettu sekä aikuisille että lapsille.

Vaellukset alkavat kello 18, 18.20 ja 18.40 Paavalinkirkon alasalin aulasta, jonne kuljetaan sisäpihan kautta.

■ Pöytänukkevaellus pääsiäisen tapahtumiin järjestetään Käpylän kirkossa, Metsolantie 14, keskiviikkona 27.3. kello 18 ja 18.30 sekä torstaina 28.3. kello 11.

Pääsiäisen tapahtumat kerrotaan nukkeasetelmien äärellä. Vapaa pääsy.

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

25

Menovihjeet

Palmunoksa on toivon merkki Ensi sunnuntaina vietettävän palmusunnuntain evankeliumiteksti kertoo siitä, miten Kristuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien hänen elämänsä viimeisiin päiviin. Palmusunnuntaina lähdetään seuraamaan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntain nimi dominica palmarum viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kul-

kutielleen. Jeesus ratsasti Jerusalemiin kohti kärsimystä ja kuolemaa, mutta niistä tuli toivon ja voiton merkki, jonka vertauskuvia ovat palmunoksat. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Niitä on myös kannettu palmusunnuntain kulkueissa. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia.

Menokasvo: Ari-Pekka Miettinen

PASI RAUHALA

Pääsiäisnäytelmä Taatelinmakuisia valheita esitetään Kallion kirkossa 25.–27.3. kello 18 sekä 30.3. kello 16 ja 18. Mistä näytelmä kertoo, käsikirjoituksen tehnyt Ari-Pekka Miettinen?

– Näytelmän sisällä on ensinnäkin äkin toinen näytelmä, jota ohjaa nuori nainen. Esityksessä sessä sekoitetaan nykypäivää ja Raamatun kertomuksia omuksia ja keskeisenä siinä ovat Raamatun naiset ja Juudas. Taatelinmakuisia valheita tulee siitä, että ttä Juudas piti Jeesuksen puheita valheina ja niihin uskovia typerykryksinä. Näytelmään sisältyy myöss menetyksen ja selviytymisen tematiikkaa. ikkaa.

Esitykseen on vapaa pääsy.

Millainen porukka näytelmää ää on ollut tekemässä?

– Kuulumme Kallion seurakun-nan yhdeksänhenkiseen teatteriryhmään, jota ohjaa teatteripedagogi Markus Majava.

Olen ollut mukana ryhmässä muutaman vuoden. Raamatun n kertomukset ovat tulleet minulle tutuksi tätä kautta. Näyttelen nyt kolmatta kertaa Juudasta.

Onko teatteri sinulle muutakin kin kuin harrastus?

– Opiskelen Metropolian esittävän vän taiteen linjalla, mutta olen oppinut inut alasta paljon Majavan ohjauksessa. essa.

Esimerkiksi näytelmän käsikirjoitukoituksen tekeminen oli minulle aivan n uusi kokemus. Jatkossa minua kiinnostaisi nostaisi kirjoittaa lastenteatterille, johon on olen myös tutustunut.

Marjo o Kytöharju

ee Helsingin keskustassa, tällä kertaa näyttelijä Martin Bahnen tulkitsemana.

Pääsiäisaskartelut ja -myyjäiset Pääsiäisaiheisia askarteluja ja myyjäisiä järjestetään eri paikoissa lauantaina 23.3.

■ Pukinmäen Porttikahvila, Säterinportti 3, kello 10–14: askartelua, maksuton kahvitarjoilu, kirpputori ja lauluhetki kello 12.

■ Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, kello 11–13: myytävänä leivonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita ja arpoja sekä buffetissa keittoa, kahvia ja pullaa.

■ Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13, kello 11–14: myynnissä käsitöitä, pääsiäisvitsoja, arpoja, leivonnaisia, kahvia, pannaria ja hirvikeittoa. Tuotto lähetystyölle.

■ Oulunkylän seurakunnan kutoma-

kerhon kevätmyyjäiset, Teinintie 8, 2. kerros, kello 11–15: myynnissä kangaspuissa kudottuja, yksilöllisiä kudonnaisia, käsitöitä, pääsiäiskoristeita, leivonnaisia, arpoja ja kahviossa ohrapuuroa.

■ Munkkiniemen seurakuntatalon pääsiäismyyjäiset, Laajalahdentie 10, kello 12–14.

■ Paavalinkirkon nuortentila Toivola, Sammatintie 5, kello 14–16: pääsiäispajassa koristellaan pajunkissoista pääsiäisoksia ja huovutetaan pääsiäismunia, omat pajunoksat mukaan. Alle 12-vuotiaat askartelevat vanhemman, kummin tai mummin kanssa.

■ Tuomiokirkon katutaso, Snellmaninkatu 2, kello 10–14: partiolippukunta Helsingin Hakatyttöjen myyjäiset, tarjolla brunssi, arpajaiset ja leivonnaisia.

■ Lisäksi Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, sunnuntaina 24.3. kello 12.15.–15: pääsiäisperinnepäivä, jossa laulua askartelua, rastipolku ja buffetti.

Hiljentyminen pääsiäiseen Hiljaisuuden päivää vietetään Puotilan kappelissa, Puotilantie 5, lauantaina 23.3. kello 10.30–17. Laskeutuminen hiljaisuuteen tapahtuu ohjatusti. Päivän aikana on vapaata oleskelua hiljaisuudessa, rukoushetkiä, ruokailu, iltatee ja yhteinen päivän päätös. Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Ilmoittautumiset viimeistään torstaihin 21.3. mennessä Piia Kontiolle osoitteeseen piia.kontio@ evl.fi tai numeroon 09 2340 6434.

Valot sammuvat lauantaina Seurakunnat ovat mukana WWF:n Earth Hour -ilmastotempauksessa lauantaina 23.3. kello 20.30–21.30. Lauttasaaren kirkon torni pimenee tunnin ajaksi, Kallion kirkon ja Alppilan kirkon julkisivuvalaistus sammutetaan ja lisäksi Tuomiokirkosta, Suomenlinnan kirkosta, Mikael Agricolan kirkosta, Vanhastakirkosta ja Munkkivuoren kirkosta sammutetaan valot.

Tuomiokirkon iltakirkossa ovat 23.3. kello 18 mukana pastori Tiina Silvo sekä kehitysjohtaja Jouni Keronen Fortum Oyj:stä. Iltakirkon jälkeen kello 19 kuullaan Tuomiokirkon kryptassa Kerosen alustus aiheesta Ilmaston-

muutoksen eteneminen ja mitä me voimme sille tehdä? Sen jälkeen puhuu kirkon yhteiskunnallisen työn sihteeri Ilkka Sipiläinen. Paavalin kirkossa, Sammatintie 5, ja Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3, vietetään kynttilähartautta 23.3. kello 20.30 alkaen.

Tapahtuma yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Ilmoittautumalla mukaan ja sammuttamalla valot kerrot, että ilmastokriisi tulee ottaa vakavasti ja että maapallomme tulevaisuuden turvaamiseksi on ryhdyttävä toimiin. Tapahtumaan voi ilmoittautua osoitteessa www.wwf.fi/earthhour. Lisätietoa Earth Houriin osallistumisesta ja Earth Hour -tapahtumien järjestämisestä saa osoitteesta www.wwf.fi/earthhour/ materiaalit.

26

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Musiikkia kirkoissa Torstai 21.3.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattajana Kirsi Lemponen, hartaus JuhaMatti Tikkanen.

Siioninvirsiseurat klo 17 Länsi-Pasilan kappelissa. Minna Ruuttunen, Johan Wennerström.

Paastoblues klo 18–20 Kannelmäen kirkon kappelissa. Bändi-ilta.

Bach: Musikalisches Opfer klo 19 Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18. J.S. Bachin syntymäpäiväkonsertti. Suomalaisen barokkiorkesterin yhtye: Petra Aminoff, traverso, Susanne Helasvuo ja Eveliina Sipilä, viulu, Laura Kajander, alttoviulu, Jukka Kaukola, sello, Annamari Pölhö, cembalo.

Lauantai 23.3.

Lauluhetki klo 12 Pukinmäen seurakuntakodilla.

Osa Porttikahvilan kirpputoripäivää klo 10–14.

Ohjelmassa myös kahvit ja pääsiäisaiheista askartelua.

Virsilaulua klo 14 Kallion seurakuntakodissa. Jari Arjoranta ja Jussi Keltakangas laulattavat hiljaisen viikon virsiä. Kahvit.

Stabat Mater klo 16 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Paastonajan kauneinta musiikkia.

Sibelius-Akatemian oratoriostudion ja oratorioseminaarin laulunopiskelijoita, Aapo Häkkinen, urut, Gustav Djupsjöbacka, piano. Ohjaus prof. Monica Groop. Aarioita ja ensembleja mm. Haydnin, Schubertin ja Rossinin Stabat Mater -teoksista sekä Verdin Requiemistä.

Konsertti klo 16 Munkkivuoren kirkossa. Hengellisen musiikin toivekonsertti. Toiveita toteuttavat Reetta Mäkinen ja Jarno Kokko, laulu, Jonna Imeläinen, laulu ja piano, Hanna Rämö, laulu ja urut. Myös yhteislaulua. Ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräykselle.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Solmund Nystabakk, luuttu.

Venite, venite klo 18 Oulunkylän vanhassa kirkossa. Vanhan musiikin konsertti. Lauluyhtyeitä eri kokoonpanoissa sekä laulu-, nokkahuilu-, luuttu- ja cembalosooloja. Monteverdi, Purcell, Bach.

Ohjelma 5 e.

Sunnuntai 24.3.

Palmusunnuntain kantaattimessu klo 11 Meilahden kirkossa. Kanttorina Nina Tilli, urkurina Pete Vuorio, Meilahden ja Kannelmäen kamarikuoro, solistit ja jousiyhtye, johtaa Sirkku Rintamäki.

Yhteisvastuukonsertti klo 16 Kulosaaren kirkossa. Itä-Helsingin Musiikkiopiston lapset.

Palmusunnuntain konsertti klo 16 HerättäjäYhdistyksen Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Lauri Grünthal, sello, Herännäisnuorten kuoro ja mieskuoro Veisuuveljet, johtaa Samuli Korkalainen.

Ohjelma 10 / 5 e (opiskelijat).

Telemann: Johannes-passio klo 18 Alppilan kirkossa. Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmän solistit ja kuoro sekä barokkiyhtye Galantina.

Virsitoivelauluilta klo 18 Hakavuoren kirkossa Yhteisvastuukeräyksen merkeissä. Laulattamassa Seppo Lappalainen ja Hanna Autio.

Konsertti klo 18 Lauttasaaren kirkossa. JuhaMatti Katajamäki, saksofoni, Matti Hannula, urut.

Ohjelma 7 e.

Haydn: Seitsemän sanaa ristillä klo 18 Malmin kirkossa. Alexander-kvartetti.

Osia pääsiäiskantaatista klo 18 Mikael Agricolan kirkossa Tuomasmessussa. Osia J.S. Bachin pääsiäiskantaatista Christ lag in Todesbanden. Johanna Almark ja Strings of hope. Tuomasmessun suurkuoro, johtaa Juha Vintturi.

Tristis est anima mea klo 18 Oulunkylän kirkossa. Eeva Hartemaa ja Annuliina Ikäheimo, sopraano, Irmeli Kannel, altto, Markku Pihlaja, tenori, Sami Hyttinen, basso, Johanna Kilpijärvi, viola da gamba, Lauri Honkavirta, cembalo ja positiiviurut.

Paastonajan barokkimusiikkia. Couperin: Leçons de ténèbres; Charpentier: Méditations pour le Carême. Ohjelma 10 e.

Kirkossa-konsertti klo 18 Pihlajamäen kirkossa.

Arja Koriseva ja Jouni Somero. Hengellisiä lauluja.

Järj. mukana Lions Club Pihlajamäki. Liput 20 e ovelta, ennakkoon kirkolta.

Kielin, palkein, koskettimin klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Soile Tolvanen, piano, Sami Majamäki, harmonikka. J.S. Bach, Hosokawa, Jokinen, Liebermann, Prokofjev.

Tristis est anima mea. Paastonajan barokkimusiikkia esittävät Eeva Hartemaa, Annuliina Ikäheimo, Irmeli Kannel, Markku Pihlaja, Sami Hyttinen, Lauri Honkavirta ja Johanna Kilpijärvi Oulunkylän kirkossa sunnuntaina 24.3. kello 18.

Palmusunnuntain virsi-ilta klo 18 Vuosaaren kirkossa. Laulattamassa Riitta Hirvonen.

Kuorokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa.

Nevada Union High School Concert Choir, johtaa Rodney Baggett. Long Special Services.

Maanantai 25.3.

Stationes I–III klo 12 Tuomiokirkossa. Kolme pysähdystä ristin tiellä. Urkumusiikkia ja raamatuntekstejä. Santeri Siimes, urut.

Lauluilta klo 18 Cafe & Eepos -kahvilassa, Runeberginkatu 29. Ihmeellinen armo, gospel-ilta. Järj.

Töölön seurakunta ja Cafe & Eepos.

Hiljaisen viikon iltamusiikki klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Olli Hyyryläinen ja Jarno Heikkilä, kitara. Mm. J.S. Bachin ja Fernando Sorin musiikkia. Osa Sibelius-Akatemian opiskelijoiden Kielin, palkein, koskettimin -konserttisarjaa.

Ahti-illan musiikkia klo 19 Huopalahden kirkossa. Herännäisnuorten kuoro, johtaa Samuli Korkalainen.

Hiljaisen viikon konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Händelin oratorioaarioita Luukkaan evankeliumin äärellä. Markus Lehtimäki, Luukkaan evankeliumin tekstit, Otto Alanen, tenori, Tuomas Karjalainen, urut.

Vesper klo 19.30 Roihuvuoren kirkossa. Musiikkipitoinen hartaushetki. Kamarikuoro Cantiamo, johtaa Hannele Filppula.

Tiistai 26.3.

Stationes IV–VI klo 12 Tuomiokirkossa. Kolme pysähdystä ristin tiellä. Katja Korja, laulu, Minna Tapanainen, oboe, Sabine Nieminen, urut.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Anna Maria Böckerman, urut.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1. Laulattamassa Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Honkanen.

Sanan, sävelen ja rukouksen ilta klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Pääsiäisen tekstejä ja musiikkia alttareiden äärellä. Anne Granström, Armi Määttä, Sinikka Hietala. Alttarit Anna-Maria Ihalainen. Musiikki Mari Lamminen ja Hannu Ihalainen, kannel.

Hiljaisen viikon musiikki-ilta klo 19 Herttoniemen kirkossa. Schütz: Jeesuksen Kristuksen seitsemän sanaa ristillä. Pauli Kainulainen, evankelista

ja Jeesus, Ilkka Vallinoja ja Jari Kuuluvainen, ryövärit, Kamarikuoro Ora, johtaa Kirsi Lemponen, Airi Laitinen, urut.

Hiljaisen viikon musiikkihartaus klo 19 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Torsten Groschup, basso, ja yhtye. J.S. Bachin kantaatti Ich will den Kreuzstab gerne tragen.

Keskiviikko 27.3.

Stationes VII–IX klo 12 Tuomiokirkossa. Kolme pysähdystä ristin tiellä. Urkumusiikkia ja raamatuntekstejä. Anna-Maria Lehtoaho, urut, Elisa Murtoperä, cembalo.

Yhteislauluhetki klo 13 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Käy yrttitarhasta polku klo 13 Maunulan kirkossa. Ristintien Raamatun tekstejä ja pääsiäisajan virsiä yhteisesti laulaen ja kuunnellen. Raivo Savik, viulu, Maija Pesonen-Kareinen, urut, Elisa Hapuli, tekstinluku, Maunulan kirkon musiikkiryhmä.

Käräjävuoden avaus klo 17 Kampin kappelissa.

Hartaus Nanna Helaakoski, avustaa Pekka Iivonen. Hartaudessa laulaa oopperalaulaja, herastuomari Petri Silvennoinen.

Hiljaisuuden musiikkia klo 18 Jakomäen kirkossa. Terhi Aho, sello ja laulu, Elisa Murtoperä, urut, Jukka Niemikorpi, huilu ja sello, Markku Arola.

Musiikillinen iltahetki klo 18 Pyhän Jysäyksen seurakuntatalossa, Panosaukio 1. Eva-Lisa Lindström, lauluryhmä Melisma, johtaa Kirsi Honkanen-Punkari.

Kohtaamispaikkana Krypta klo 18 Tuomiokirkon kryptassa. Paaston- ja kärsimysajan virsiä.

Hiljaisuuden lauluja klo 18 Viikin kirkossa.

Naiskuoro Pihlaja, johtaa Marjasisko Varha, Outi Lantto. Kolehti.

Konsertti klo 19 Tuomiokirkossa. Akateeminen Laulu ja Camerata Vihti, johtaa Ruut Kiiski, mukana myös kuorolaisia vuosien varrelta. Solisteina sopraano Anna Immonen ja baritoni Waltteri Torikka. Kuula: Stabat Mater, Fauré: Requiem. Liput 20 / 10 e Tiketistä ja kuorolaisilta. Osa Akateemisen Laulun 60-vuotisjuhlavuotta.

Pergolesi: Stabat mater klo 19 Huopalahden kirkossa. Eeva Kurenniemi, sopraano, Salla Valkeapää, altto, Katariina Kopsa, urut.

Hiljaisen viikon musiikkia klo 19 Lauttasaaren kirkossa. Marjukka Andersson.

Stabat Mater klo 19 Matteuksenkirkossa, Turun-

linnantie 3. Hiljaisen viikon iltamusiikkia. Matteuksen vokaaliyhtye ja instrumentalisteja. Mm. Arvo Pärtin musiikkia.

Hiljaisen viikon ilta klo 19 Myllypuron kirkossa.

Pekka Simojoen konsertti.

Franz Liszt: Via crucis klo 19 Vanhassakirkossa.

Pekka Suikkanen, urut, Tiina Silvo, tekstit, Vanhankirkon kuoro, johtaa Risto Pulkamo.

Dubois: Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä klo 20 Kallion kirkossa. Kallion Kantaattikuoro, Annami Hylkilä, sopraano, Jarno Lehtola, tenori, Sauli Tiilikainen, baritoni, Matti Pohjoisaho, urut, johtaa Tommi Niskala. Oratorio esitetään latinaksi, käsiohjelmissa suomenkieliset käännökset. Ohjelma 5 e.

Torstai 28.3.

Improvisaatiokonsertti klo 11 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille, piano.

Musiikkihetki klo 13 Mikael Agricolan kirkossa.

Katariina Kopsa, urut. Paastonajan musiikkia.

J.S. Bach: Matteus-passio klo 20 Johanneksenkirkossa. Tuuli Lindeberg, sopraano, Essi Luttinen, altto, Simo Mäkinen, tenori, Nicholas Söderlund, basso, Niall Chorell, evankelista, Jorma Hynninen, Jeesus, Suomen Laulu ja Suomalainen Barokkiorkesteri, mukana Helsingin konservatorion nuoria laulajia sekä lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot.

Johtaa Tuomas Hannikainen. Liput 55 e keskilaivan rivit 1–10, 47 e keskilaivan rivit 11–20 sekä urkuparvi, 42 e keskilaivan rivit 21–28 sekä sivuparven eturivit, 29 / 24 e (opisk./eläkel.) sivulaivat. Ennakkoon www.suomenlaulu.fi ja Lippupisteestä.

Esitys kestää 3 h 15 min, yksi väliaika.

Kiirastorstain konsertti klo 21 Saksalaisessa kirkossa, Unioninkatu 1. Naiskamarikuoro Kaariensemble, johtaa Saara Aittakumpu, sekä jousikvartetti: Elisa Rusi-Matero ja Julia Mahns, viulu, Pasi Vuoti, alttoviulu, ja Leila Kurkikangas, sello.

Pergolesi: Stabat Mater, Mauricio: Kiirastorstain responsorioita. Liput 15 / 10 e ovelta.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista.

Lisätietoja ja pääsiäisen ajan musiikkitilaisuudet löytyvät osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

Pääsiäisen musiikkikalentereita saa muun muassa kirkoista ja kaupungin matkailutoimistosta.

27

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

Hammashoitoa Miksi maksaisit liikaa?

Hammaslääkärikeskus

taa.

Kaunis hymy valloit

Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15 www.eurohammas.fi

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa.

Hinta Omavast. Kelapal.

ERIKOISHINTAMME:

Hammaskiven ja värjäytymien 32,00 27,00 poisto, fluoraus, puhdistus.......59€ 39,00 20,00 Hampaan värinen paikkaus...... 59€ 29,00 20,00 Kivuton hampaan poisto..........49€ Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk............. 150€ Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressä.

Katutasossa, helppo pyörätuolille.

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

T A K U U T Y Ö

p. 726 p. 146

2266 1460

HAMMASTEKNIKKO

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA:

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

290€

89€ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 430€ 149€ YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 59 € Meiltä myös koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

VETERAANI- JA ELÄKELÄISEDUT

vanhainkotikäynnit

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Siivouspalveluja Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. Myös jatkuvat sopimukset. www.marfic.fi p. 040 700 1925.

Ostetaan Ostamme muutto- ja kuolinpesät.

Kaikki kodin irtain antiikista nykyaikaan. Nouto, myös siivous. Käteismaksu. P. 0440 701 999 t.s.pojat@luukku.com

Terveydenhoitoa

MEDISET MUKAVUUTTA VIRTSANKARKAILUUN

Varmuusalusasut Uimahousut Verkkokauppa Vuodesuojat Irtosuojat www.divisa.fi

Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 70€, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p. 040 569 3515.

Lymfaterapiaa ja perusjalkahoitoja Lymfa- ja jalkahoitola Irmeli Porvoonkatu 14 Puh: 044 7322000 Jalkahoitoja myös kotikäynteinä.

Kauneudenhoitoa Hoida iho kuntoon! Jalkahoidot 51€, hieronnat + muut alan työt. Kauneudeksi Maarit. Lohjantie 3 A 6 00550 Hki. Myös kotikäynnit. P. 045 3414 525 Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

Hautauspalveluja Hautaustoimisto

Testamentit, perintö- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.fi

ARMAS BORG & Co Oy Annankatu 12 00120 HELSINKI puh. (09)

ASIANAJOTOIMISTO EVT asianajaja Elvi Varis Lauttasaarentie 28-30, 2 krs.

00200 Helsinki Puh. 09 454 4099 sähköposti: elvi.varis@evt.fi testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnönjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

Myös kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Kirjojen harrastaja ostaa tarpeettomat kirjanne. Noudan kotoa.

Puh. 0400 431 651.

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, tyylihuonekalut, astiat, valaisimet, työkalut ym. myös uudempi irtain, käteismaksu. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina

Ostetaan kuolinpesät sekä muuta kodin irtaimistoa. Huonekalut, korut, valaisimet, astiat, taulut yms. Kaikki huomioidaan, joten ota rohkeasti yhteyttä.

Katso: WWW.PK-AUCTIONS.FI / Pentti Koskinen 044-0400 759.

Ostetaan

kuolinpesät käteisellä.

Asianajajia Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964 Ostamme KAIKKEA KODINTAVARAA mm. taide- ja käyttölasia, keramiikkaa, posliinia, astioita, tauluja, kirjoja, kokoelmia, soittimia, harrastevälineitä, levyjä, huonekaluja, valaisimia, työkaluja, koruja, ym. ym.

KUOLINPESÄT, MUUTTOJÄÄMÄT. Nopea nouto, maksu heti käteisellä.

Seppo ja Sari 0400 218 225.

Tilaa ilmainen esite

Fysioterapeutti Eeva Palva-Reponen Hoitotila, Cygnaeuksenkatu 10 A 31 P. 044 300 0270 www.hoitotila.composer.fi

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 09-4546572 www.menec.fi

612 9890

Palvelemme

arkisin 9 - 16 tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

MUISTA LÄHEISIÄSI MERKKIPÄIVÄNÄ Ilmoitusmyynti 0400 249 961

Viemme kaiken pois.

Teemme lopuksi kunnollisen loppusiivouksen ilmaiseksi.

Soita 041 700 1987 KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

P. 040 812 3285 *ONNI* (25v.kok.)

POSTIMERKKEJÄ, kortteja,rahoja, etikettejä,kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851 Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1 OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546 KUOLINPESIEN TYHJENNYKSET Topeliuksenkatu 33 Helsinki, esajavesaostaa.com p.0400 821 805

neniälittereK Puhdasta kateutta

O

ikeaoppisen kirkon edustaja, jonka usko on puhdistettu katolisesta hapatuksesta jo viitisensataa vuotta sitten, ei voi olla tuntematta puhdistettua kateutta siitä ammattitaidosta, jolla katolinen kirkko onnistuu haalimaan huomiota itselleen.

Mikä globaalin sähköisen viestinnän aikakauden spektaakkeli onnistutaankaan rakentamaan siitä, että vähän toistasataa punaisiin kolttuihin pukeutunutta ukkelia kokoontuu suljettuun tilaan.

Ja kaiken viestintäteknologian keskellä uutinen yli miljardin ihmisen hengellisen johtajan valitsemisesta annetaan savumerkkinä. Sitä seurataan suorissa tv- ja nettilähetyksissä kautta maailman.

Heti, kun valinta julkistetaan, on uudesta paavista valmiit artikkelit wikipediaa myöten. Vielä pannaan liikkeelle erilaisia kauhukertomuksia uuden johtajan synkästä menneisyydestä lisäämään säröä ja kiinnostusta. Pystyisimmepä edes promilleen tästä, niin paavin kironnut Lutherkin voisi hymyillä haudassaan.

71. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset ja tilaukset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Pihla Tiihonen, p. 020 770 3705 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Ilmoitusaineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3136 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ilmoitushinnat Teksti-ilmoitukset 2,60 e / pmm.

Rivi-ilmoitukset alk. 3 riviä 23 e – hintoihin lisätään +24 % alv.

Toistoalennus -20 % Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

28

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki.

Kuoreen tunnus Mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Kirjoituksia, joiden mukana ei ole yhteystietoja, ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 20. maaliskuuta 2013 Numero 11

on hyvin vähän tekemistä toistensa kanssa.

Kirkolla on oikeus tehdä esityksiä valtion viranomaisille ja vihkiä ihmisiä avioliittoon, mutta sillä ei ole oikeutta päättää laeista. Tässä suhteessa kirkko on kuin mikä tahansa järjestö, ja yksi järjestön määritteistä on jäsenyyden vapaaehtoisuus.

Henkilö voi päättää, haluaako kuulua kirkkoon vai ei. Valtion näkemyksiä sen sijaan on vaikeampi päästä karkuun, jollei halua muuttaa toiseen maahan. On kirkon asia päättää, millaisia ihmissuhteita se siunaa.

Mutta kirkko ei ole ainoa taho, joka voi vihkiä avioliittoon, ja valtiolle taas pitäisi olla yksi ja sama, millaisia sopimuksia aikuiset ihmiset keskenään tekevät.

Kaikkien yhtäläinen oikeus mennä naimisiin ei ole keneltäkään pois. Se, kenen kanssa kukin haluaa avioitua, on yhtä paljon minun tai Lyyräsen huoli kuin se, millaisessa talossa henkilö päättää asua, mihin Jumalaan hän uskoo (tai on uskomatta), miten hän nimeää lapsensa tai millaista työtä hän päättää tehdä.

Saara Seppälä toinen helsinkiläinen nuori

Miten suhtautua toisten lankeemuksiin?

Ville Ranta

Mielestäni meitä kristittyjä voimakkaimmin yhdistävä asia on Jumalan armo Kristuksessa meitä syntisiä ihmisiä kohtaan. Tämä ilmenee esimerkiksi virressä 334, Siionin virressä 173, Kari Tikan Armolaulussa ja monissa muissa eri kirkkokuntien ja vapaiden suuntien virsissä ja lauluissa, joita en tunne.

Meillä on myös erimielisyyksiä uskomme asioissa sekä opissa että tulkinnoissa ja käytännöissä, sillä olemmehan syntisiä ihmisiä. Miten meidän pitäisi toimia keskinäisissä suhteissamme? Kristinuskon vastustajat tietysti iloitsevat siitä, että uskomme osoitetaan kestämättömäksi. Tästä syystähän Kristus itsekin ristiinnaulittiin. Meitä kehotetaan iloitsemaan samasta kohtalosta, jos se kohdallemme tulee.

Mutta jos me vaadimme toinen toisemme päätä vadille, niin kenen puolella me silloin olemme? Siksi edelleenkin kysyn: Miten meidän kristittyjen tulisi suhtautua toinen toisemme virheisiin ja lankeemuksiin sekä henkilökohtaisesti, seurakuntayhteydessä että myös julkisesti tiedotusvälineissä?

Erkki Sevanto

kaa samat oikeudet kuin avioliitto-instituuAvioliitto jakaa tiossa elää yhdessä. Jos parisuhteessa elävimielipiteitä en oikeuksia halutaan parantaa, siihen on Tervehdys helsinkiläiselle nuorelle Krista varmasti jo nyt mahdollisuudet lainsäädänLyyräselle (K&k 13.3.) helsinkiläiseltä vantöteitse. Mutta avioliitto ei voi olla muuta hukselta, joka on oppinut, että ihmisten on kuin miehen ja naisen välinen liitto. muutettava asenteita uusien tilanteiden ilKuten Krista Lyyränen kirjoitti (K&k maantuessa. Ja se on tarpeen, myös tässä 13.3.), ihminen on luotu joko mieheksi tai avioliittokäsitteen laajentamisessa. naiseksi. On turha esittää kahden samaa suMiten luonnollinen ja kaunis kahden sykupuolta olevan ihmisen avioliittoa koskedänystävän yhteinen elämä voi ollakaan, van lain perusteluksi sitä, että sellainen laki vaikka puolisot olisivatkin keskenään samaa on säädetty muissa maissa. Näitä maita on sukupuolta. Onko meillä varaa ylenkatsoa vain 12, kun YK:n jäsenvaltioita on yli 190. ”normista” poikkeavia lähimmäisiämme?

Kaikkea ei voi maailmassa lailla taata.

Eivät he itse sitä ole päättäneet enempää Esimerkiksi terveyttä. Mikään laki ei takaikuin me muutkaan ominaisuuksiamme. si yhdenvertaisuutta sille, että kaikkien ihLyyräsen ankarat sanat ovat varmisten terveys pysyisi yhtä hyvänä. Ei maan aiheuttaneet monelle pahaa edes niille, jotka ylläpitävät mahmieltä. Ymmärrän kyllä Lyyräsdollisimman terveellisiä eläJatka tä, sillä nuorena minäkin olin mäntapoja. Kannattaa toki keskustelua hyvin jyrkkä. Suokoon Luopyrkiä hyviin tavoitteisiin, verkossa www. mutta säädetty laki ei kaikesja meille anteeksi, jos ajatuksemme eivät ole Hänen tahsa pysty muuttamaan eläkirkkojatonsa mukaisia. Minä olen män lakeja ihmisten vaatikaupunki.fi yrittänyt ajatella, että sana avio musten mukaan.

Harry Blässar on kuitenkin vain sana, jotta voiHelsinki sin hyväksyä tuon käsitteen laajentumisen. Olen kyllä valmis olemaan Krista Lyyränen kirjoitti (K&K 13.3.) saaväärässäkin. Sitä olen useinkin. neensa tarpeekseen ”asioista, joissa käsitelAnnikki Vasari lään sukupuolineutraalin avioliiton hyväkOn esitetty käsittämättömän paljon vaatisymistä. Ajattelin tarjota hänelle toisenlaimuksia niin sanotun sukupuolineutraalin sen näkökulman. avioliiton puolesta, vaikka sillä ei ole järkeLyyränen mainitsee Jumalan määrittävää suhdetta asian kansalliseen, perinteineen avioliiton miehen ja naisen väliseksi. seen, uskonnolliseen tai edes biologiseen Haluaisin korostaa, että vaikka Jumalalla on merkitykseen. näkemyksensä avioliiton luonteesta, se ei Samaa sukupuolta olevien yhteiselämälliity millään lailla Suomen lainsäädäntöön. le on säädetty rekisteröimisoikeus, ja se taTämä johtuu siitä, että kirkolla ja valtiolla

Surutyö on tärkeää Isäni syntyi vuonna 1914. Hän kuoli keväällä 1967 vain 52-vuotiaana. Isä osallistui toiseen maailmansotaan useiden vuosien ajan ja joutui kokemaan kovia sodan aikana. Ehkä taistelujen rasitukset ja lyhyt elämä jollakin tapaa liittyivät toisiinsa. Sitä en välttämättä tule koskaan tietämään. Kuolinhetkellä hän oli mies parhaassa iässä. Kuolema ei tullut oman käden kautta, vaan kuolinsyy oli sydänkohtaus. Perheelle se oli suuri yllätys.

Minun elämääni varhainen kuolema vaikutti suuresti. Olin silloin lukiossa ja koulu jäi kesken. Sairastuin ja oli vaikeuksia päästä työelämään. Tervehtyminen kesti kauan. Mietin, että tietoinen yritys unohtaa vastoinkäymiset on suurempi paha kuin käydä ne mielessään läpi riittävän usein. Ajattelin, että lause, joka sanoo: aika parantaa haavat on ympäri, pyöreä oraakkelin vastaus. Ettei se nyt vaan olisi selitys ja vieläpä huono sellainen.

Vuonna 1967 olin niin järkyttynyt, etten pystynyt menemään katsomaan isää kuolleena sairaalassa. Vuosikymmeniä myöhemmin äiti kuoli, ja menin ruumishuoneelle katsomaan häntä. Surusta toipuminen ja hyväksyminen on helpompaa kun on kasvotusten kuoleman kanssa. On terapeuttisempi asia nähdä kuollut kuin pohtia hänen poismenoaan mielessä pitkät ajat.

Moni ihminen on kiireinen tekemisissään ja harrastuksissaan. Todennäköisesti hän ajattelee, että on pakko tehdä sitä ja tätä. Kuka sen pakon luo? Kuoleminen on ainoa pakko elämässä. Siitä asiasta ei voi kieltäytyä. Kaikki muut asiat ja tekemiset ovat vapaaehtoisia. Ensi vuonna tulee täyteen

100 vuotta isän syntymästä ja 47 vuotta kuolemastaan.

Lyyro Kivisalo Helsinki

Riivaajat maasaiden keskuudessa Jouko Rönkä kirjoitti mielipiteessään (K&k 13.3.), että Tansaniassa jotkut lähetystyöntekijät harjoittivat riivaajien karkottamista maasaialueella. Kirjoituksesta voi saada käsityksen, että riivaajailmiö on maasaiden keskuudessa vanhaa perua ja että siihen liittyy manipulaation piirteitä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

Vaikka monien alueella asuvien etnisten ryhmien – lähinnä bantujen – parissa erilaiset henget ja niiden käsittelemiseen kehittyneet kultit ovat ikivanhaa perua, maasaiden alueella ilmiö levisi epidemian tavoin vasta 1960-luvulla. Sitä ennen esiintyi vain yksittäisiä tapauksia.

Maasaiden monoteistiseen uskontoon henget eivät ole perinteisesti kuuluneet. Tekemämme tutkimuksen mukaan joillakin alueilla lähes 50 prosenttia naisista koki tulleensa henkien vaivaamiksi. Lievitystä haettiin bantuparantajilta, joille henkien viihdyttäminen oli entuudestaan tuttua. Henkiä ei lopullisesti karkotettu, vaan niiden toiveet tutkittiin, ja kun ne oli täytetty, henget vaikenivat joksikin aikaa, ilmaantuakseen taas uusine vaatimuksineen. Näin bantuparantajien ja maasaiden keskinäinen riippuvuussuhde oli syntynyt.

Alueella toimivat myös katolinen ja luterilainen kirkko. Niiden näkemykset ilmiöstä poikkesivat toisistaan. Katolinen kirkko näki ilmiössä paljon teeskentelyä eikä reagoinut siihen sen kummemmin.

Luterilainen kirkko sitä vastoin oli alkanut kutsua henkien vaivaamia ihmisiä kasteopetukseen. Levisi huhu, että kasteopetukseen tulevat vapautuvat hengistä lopullisesti. Seurakunnat eivät tiettävästi harrastaneet tietoista henkien karkotusta, vaan vapautuminen tapahtui vähitellen. Syntyi naisten soluja entuudestaan kovin pieniin seurakuntiin.

Kirkkojen välit tulehtuivat siinä määrin, että ne perustivat yhteisen tutkimushankkeen ilmiön selvittämiseksi. Koska olin jo entuudestaan tutkinut ilmiötä, minut kutsuttiin tutkimuksen koordinaattoriksi. Tutkimusraporttiin voi tutustua osoitteessa: www.njas.helsinki.fi (Volume 13, Special Issue 2004).

Arvi Hurskainen emeritusprofessori

Kysymys kirkon virallisesta linjasta Haluaisin esittää kysymyksen piispa Irja Askolalle Helsingin hiippakunnan virallisesta linjasta, millainen seurakuntalainen kirkon jäseneksi enää kelpaa. Onko Helsingin seurakuntien linja sama kuin Kirkko ja Kaupunki -lehden ja etenkin sen päätoimittajan Seppo Simolan, jonka jokaviikkoisena missiona on mustamaalata, leimata sekä muuten panetella kristittyjä, jotka uskovat vilpittömästi Jumalaan ja siihen, että Raamattu on Jumalan Sana?

Myös läheiseni, joka on näkemykseltään maltillisempi kuin minä ”fundamentalistikonservatiivihihhuli”, on kyllästynyt pääkirjoituksissa ilmi tulevaan vastakkainasetteluun ja ”toisin uskovia” sanan säilällä mäiskimiseen, oli aihe alunperin sitten mikä hyvänsä. Onko seurakuntien virallisen linjan mukaan Jeesus enää Jumalan Poika ja meidän kaikkien Vapahtaja vai vain suuri opettaja? Onko Raamattu Jumalan Sana vai vain joukko yhteen koottuja tarinoita?

Kuten Petteri Rantanen kirjoitti mielipiteessään (K&k 6.3.), ehkä kirkon tosiaan kannattaisi ryhtyä tunnustuksettomaksi kansalaisjärjestöksi. Tällöin se pääsisi varmasti tavoitteeseensa ja miellyttäisi suurta yleisöä, vai mikä se kirkon alkuperäinen tehtävä olikaan...

Kyllästynyt

Jouni Pirttijärvi

Paloheinä

■

Itä-Pakila

■

Länsi-Pakila

Pääsiäinen seurakunnassa

■

Torpparinmäki

2 2013

K EHÄRISTI

Keski-ikäisen miehen maailma

Pääkirjoitus

2

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Hyvyyden voima

V

Pakilan seurakunta ottaa tänä keväänä käyttöön uuden palvelun, jonka tavoitteena on auttaa hahmottamaan entistä selkeämmin, mitä alueen asukkaat toivovat ja odottavat seurakunnalta ja kirkolta.

Seurakunta voi hyödyntää tietoa toimintansa suunnitteluun ja vastata siten paremmin seurakuntalaisten odotuksiin. Tilastoista tiedetään jo nyt, että Pakilassa esimerkiksi on paljon lapsiperheitä, asukkaat ottavat aktiivisesti kantaa ja äänestävät vilkkaasti vaaleissa.

Jäsen 360°-palvelun taustalla on Suomen laajin tutkimus kansalaisten hengellisyydestä, asenteista ja arvoista. Aineisto on laadittu yhteistyössä Suo-

men johtavien toimijoiden kanssa. Siihen ovat osallistuneet Kotimaa-yhtiöiden lisäksi Kirkon Tutkimuskeskus, TNS Gallup sekä Fonecta Oy.

Ryhmittelemällä selkeämpi kuva

Jäsen 360° -aineistossa suomalaiset jaetaan kymmeneen ryhmään, joista jokaisella on omat erityispiirteensä. Samaan ryhmään kuuluvien ihmisten elämäntavoissa, asenteissa, hengellisyydessä ja arvomaailmassa on paljon yhteistä.

Kymmenen ryhmää voidaan yhdistää edelleen neljäksi pääryhmäksi, jotka antavat yleiskuvan suomalaisista. Pääryhmien nimet ovat Irralliset, Maltilliset,

Avomieliset ja Uskolliset. Suomalaisessa tarkastelussa Irralliset ja Uskolliset ovat suurimmat ryhmät.

Pääkaupunkiseudulle ja myös Pakilalle on ominaista, että Irrallisten ja Avomielisten osuus korostuu. Aineisto kuvaa ihmisten monenlaisia odotuksia hengellistä elämää, kirkon arvoja, kirkon viestintää, tapahtumia ja vapaaehtoistyötä kohtaan.

Pakilassa palvelulla pyritään löytämään uusia osallistumisen muotoja ja kehittämään päivittäistä seurakuntaelämää jäsenten odotuksia vastaaviksi.

Mikko Hintsala Kotimaa-yhtiöiden konsulttipalveluiden johtaja

Seurakunnan jäsenet elävät monenlaisissa elämäntilanteissa. Jäsen 360°-palvelun avulla heidän arvoistaan ja asenteistaan saadaan tarkempaa tietoa.

Ristilliset norsut © Henriikka Mildh

Leo Norja päätoimittaja

Uusi palvelu auttaa hahmottamaan seurakuntalaisten odotuksia

Terhi-Anneli Koivisto

erta vuotava haava on helppo tunnistaa. Luonnollisen parantumisen alkamiselle on annettu kunnolliset ja riittävät eväät, kun side tai laastari tyrehdyttää vuodon. Monet muut sairaudet piirtyvät epämääräisemmin rajapinnoin. Oireet voivat alkutaipaleella viitata moneen suuntaan ja tulosta tuottavien ratkaisujen löytäminen kuluttaa tovin jos toisenkin.

Ihmisten välisen kanssakäymisen haavat piirtyvät arpina, jotka voivat piinata pitkään menneiden kokemusten näkyvinä muistuttajina. Vihapuheen karuuden tunnistaa jo etäältä. Sen vaikutukset tekevät tuhoa kohteensa ympärillä ja samalla sen seuraukset kaikuvat etäälle kuuluttaen katkeraa viestiään.

Hienovaraiset vihjailut voivat osua täsmäiskujen tavoin arkoihin kohtiin. Kipu satuttaa, minne iskut yltävätkin.

Jumalakysymysten äärellä herkkyys korostuu.

Toisaalta me olemme arkoja armon perään hapuilevia parantumattomia kerjäläisiä. Toisaalta ihmisessä asuu halu voida pitää kiinni Jumalaan liittyvistä käsityksistään ja nähdä ne aarteina, joihin toisilla ei ole oikeutta lupaa kysymättä kajota. Me lähestymme Jumalaa niin erilaisten odotusten siivittäminä, että yhteisiä nimittäjiä on mahdotonta todentaa.

Toiselle luovuttamattoman tärkeä tekijä, näyttäytyy vastakkaiselta puolelta Jumalaan kurottautuvalle kokonaisuuteen kuulumattomalta, mahdottomalta yksityiskohdalta.

Rukouksen avulla tautien parantamisessa tämä erilaisuus kuvastuu kärjekkäästi. Toiset haluavat korostaa Jumalan mahtia kaikkien ihmistä piinaavien sairauksien edessä. Toiset pitävät peruspilarina ihmisen kamppailua terveyden puolesta tiedossamme olevien keinojen avulla. Monet ovat irtisanoutuneet epäterveestä kristillisyydestä ja vahingollisesta hengellisyydestä. Jumala toimii ihmisen rinnalla elämän edellytyksistä kamppailtaessa. Samalla Hänen voimansa tulee näkyviin myös tavoilla, joille ei ole löydetty sanoja ja selityksiä.

Rukouksessa meillä on aina oikeus pyytää peräänantamattomallakin tavalla. Jumalan käskijöiksi meistä ihmisistä ei ole. Uskon varmuus saattaa toisinaan sekoittua Jumalan puolesta annettujen katteettomien lupausten kanssa. Hyvyyden voima piirittää meidät käsittämättömällä tavalla armon salaisuuden tavoin.

3

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Ensimmäiset kuusi kuukauttani Costa Ricassa ovat hurahtaneet vauhdilla. Arkeni täällä on hymyntäyteistä. Töissä pienten lasten ja rakkaiden työkavereideni, ystävien sekä suuren perheeni kanssa. Viikonloppuisin kotona Turrialbassa, kun lisää perhettä kokoontuu yhteen, alle 15 lautasen lounaskattaus on poikkeus.

Parasta Costa Ricassa ovat sydämelliset ihmiset, salsa, henkeäsalpaavan kauniit maisemat ja herkullinen ruoka.

Kenties suurimman vaikutuksen minuun on tehnyt paikallisten ihmisten suhtautuminen jokapäiväiseen elämään. Aineellisista puutteista huolimatta eteenpäin kantaa kiitollisuus niistä monista asioista ja siunauksista, joita elämässä jo on.

Tämän, kuten lukemattomat muut kauniit ajatukset, opetukset ja kokemukset tallennan syvälle sydämeeni ja kannan niitä mukanani pitkään.

Vilma Nihti

Kolumni

Onnellisia terveisiä Costa Ricasta!

Kortin lähettäjä työskentelee vuoden ajan 2–5-vuotiaiden lasten kanssa Costa Rican terveysministeriön vähävaraisille perheille tarkoitetussa CEN CINAI -projektissa.

Ajatuksia maailmalta Elämän laki vaatii vilpittömyyttä Jumalaa kohtaan ankaruutta itseä kohtaan oikeutta jokaiselle palvelua vanhemmille ystävällisyyttä nuoria kohtaan anteliaisuutta köyhille hyviä neuvoja ystäville kärsivällisyyttä vihamiesten kanssa välinpitämättömyyttä hulluja kohtaan kunnioitusta oppineita kohtaan.

Tiedä, että nämä neljä ennustavat huonoja päiviä: kiittämättömyys hyvinä aikoina kärsimättömyys pahoin aikoina tyytymättömyys siihen, mitä kohtalo määrää vitkastelu lähimmäisen palvelemisessa.

Jumala, rakkautesi humalluttaa minut, en tarvitse viiniä. Sinun lintunasi olen vapaa ruuan houkutuksesta, turvassa linnustajan ansalta.

Hyvän ystävän seura on sydämen valo.

Jumalattoman seura on elämän myrkky.

Käärme on parempi ystävää, jolla ei ole uskoa.

Mitä on jumalanpalvelus?

Todellisuuden tajuamista.

Mitä on pyhä laki? Älä tee pahaa.

Mitä on todellisuus?

Epäitsekkyyttä.

Ystäväni, kolmeen asiaan älä luota: sydämeen, aikaan ja elämään. Sydän vietellään helposti, aika virtaa jatkuvasti, elämän hiekka juoksee loppuun.

Kasva ihmiseksi - kokoa aarteita eläytymällä toisten osaan. Rakkaus alkaa hyväntahtoisuudesta.

Ihminen seurakunnassa

T

äytin viime vuoden lopulla 60 vuotta. Olen siis hieman nuorempi kuin 63-vuotias Pakilan Hyvän Paimenen kirkko. Isoisäkin olen.

Kolmella tyttärelläni on yhteensä kahdeksan lasta, jotka elävät perheissään Helsingin seudulla.

Vaimoni isovanhemmat rakensivat aikoinaan kotitalonsa lähelle nykyistä Pakilan kirkonmäkeä. Itse en kuitenkaan ole syntyperäinen pakilalainen, vaan vietin varhaislapsuuteni Töölössä. Lapsuusajan pääsiäisvalmistelut mummini kanssa muistan hyvin.

Näin jälkikäteen ajatellen ne kuuluivat tärkeällä tavalla lapsen elämään, vaikka olivatkin perin maallisia ja mitättömän tuntuisia pikkuseikkoja.

Perinteiset pääsiäiskoristeet otettiin esiin katseltaviksi, rairuoho kylvettiin ja kirkossa käytiin pääsiäisen merkeissä. Siihen aikaan myös kouluopetus oli nykyistä tunnustuksellisempaa. Piirustustunneillakin yritettiin usein kuvata pääsiäisen kertomuksia.

Vaikka suuri osa asioista edustikin vain uskon maallista kuorta, jokin siinä tuntui kuitenkin oikealta ja tärkeältä. Ehkä pikkuasioillakin on jokin merkitys ihmisen kasvuun. Joskus tuntuukin, että sattumat eivät vain tapahdu yksittäin vaan että niillä on jokin syvempi ja toisiinsa liittyvä merkitys, johdatus.

Pääsiäisen alla toivoisin seurakuntamme jäsenten löytävän johdatuksen elämästään. Asioilla voi olla muutakin merkitystä ja tarkoitusta kuin se, mihin ne ensi katsomalta tuntuvat liittyvän. Yhteys löytyy, jos sitä etsii.

Seurakunnan tehtävänä on etsiä yhteyttä jäsenten kesken. Myös keskinäinen jakaminen on tärkeää.

Seurakunnan jäseninä odotamme kirkolta usein vain kuorta ja puitteita kasteeseen, rippijuhlaan, avioliittoon ja hautajaisiin. Niiden rinnalla ovat sitten joulu ja pääsiäinen, jos niidenkään kirkollista luonnetta aina muistetaan. Ehkä se on kuitenkin mahdollisuus. Niin kauan kun arvostamme perinteitämme, on mahdollisuus löytää myös elävä usko.

Vaikka aina ei jaksaisi miettiä asioiden kristillistä pohjaa ja ajattelisi, ettei tarvitse elämäänsä mitään Jumalaa, kristilliset perinteemme tarjoavat kuitenkin juuret ja perustan, jolle myös uskonyhteyden voi rakentaa. Ovi on aina auki.

Pitäkäämme siten ylpeinä kiinni perinteistämme kristikunnan ja seurakunnan jäseninä. Ottakaamme vastaan myös pääsiäisen ilosanoma, vaikka se rakentuisikin ulkoisesti pajunkissoille, pääsiäismunille ja muulle maalliselle.

Abdullah Ansari oli sunnimuslimi, mystikko, Avicennan ja monen muun kuuluisan oppineen aikalainen.

Hän syntyi Heratin kaupungissa Afganistanissa 4.5.1006 ja kuoli 1088. Heratissa on hänen muistokseen pystytetty komea mausoleumi.

OLEMME FACEBOOKISSA Pakilan seurakunta

Käy tykkäämässä!

SEURAA MEITÄ TWITTERISSÄ Ari Järvinen Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja

Pakilan seurakunnan lapsi- ja perhetyö Pakilan nuoret

twitter.com/Pakilansrk

4

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Lääkärin huomioita keski-ikäisen miehen terveydestä

Huolto on hyväksi

Kuten autojen ja muiden koneiden huoltamisella ja kohtuullisella käytöllä voi pidentää niiden ikää, myös elimistön käyttöikää voi pidentää. Mutta syy-seuraussuhde ei ole yksiselitteinen eikä lineaarinen. Joskus tuntuu epäreilulta huomata, etteivät terveelliset elämäntavat taanneetkaan pitkää ja toimintakykyistä elämää.

Joidenkin asioiden on havaittu vaikuttavan haitallisesti elinikään ja elämänlaatuun. Ensimmäisinä tulevat mieleen tupakka ja epäterveellinen ruokavalio.

Niillä on monia seurauksia, jotka alkavat näkyä elämän puolivälin jälkeen. Keuhkoahtaumatauti saa hengästymään, keuhkosyöpälöydökset ovat tavallisempia tupakoivilla kuin tupakoimattomilla.

Vääränlainen ruokavalio voi aiheuttaa kolesteroliarvojen nou-

sua ja ylipainoa ja altistaa sitä kautta diabetekselle, verenpainetaudille ja sydänkuolemille, vain tavallisimpia sairauksia mainitakseni. Jos siihen vielä yhdistetään vähäinen liikunta, riski suurenee entisestään..

Jotkut terveydelliset asiat tapahtuvat, vaikka elintavat olisivat kuinka terveelliset. Sellaisia lienevät eturauhasen liikakasvu ja jotkut tukirankaongelmat. Niitä voidaan hoitaa lääkkein ja joskus leikatakin, mutta täydellinen ehkäisy on mahdotonta nykylääketieteen keinoin.

Hannele Mayer-Pirttijärvi

Kuka voisi väittää, että Pakilassa on vain yhdenlaisia 50-vuotiaita miehiä? Lääkärin silmissä jokainen on omanlaisensa ja jokaisen terveydentila on yksilöllinen. Toisaalta tietyt sairaudet yleistyvät iän myötä. Elimistö on käyttöikänsä puolivälissä ja todennäköisesti monella jo sen ylittänytkin.

Parisuhde, ystävät ja kyläyhteisö voimavaroina

Pakilalaiset ovat yritteliästä ja ahkeraa väkeä. Monella on työstressiä tai huolta työn loppumisesta tai vähyydestä. Tilannetta ei useinkaan paranna alkoholin käytön lisääminen, vaikka se aluksi tuntuukin helpottavan oloa. Unettomuus ja masennus seuraavat ongelmien kasaantuessa ja kertyessä.

Ulospääsyn löytäminen ongelmallisesta kehästä ei aina ole helppoa eikä avun pyytäminen tule ensimmäisenä mieleen. Onko liioittelua väittää hyvän parisuhteen kannattelevan pitkälle ja ystävien avun ja läheisyyden olevan kullanarvoisia? Pakila-

lainen naapuriapu ja kylämäisyys ovat myös arvokkaita voimavaroja.

En tiedä tarkalleen, kuinka moni keski-ikäinen pakilalaismies harrastaa hiihtämistä. Arvaisin kuitenkin, että ainakin joka viides nauttii ajoittain kaupunkimetsän ja -peltojen suo-

masta vaihtelusta ja liikunnan ilosta.

Golf on pidetty kesäliikuntalaji. Suosituinta lienee kuitenkin ruohonleikkuu, pihatöiden tekeminen ja grillaus, jotka ovat kesän ”pakollisia” toimintoja. Viime vuosina lumityöt ovat kuuluneet ehdottomiin suosikkiliikun-

tamuotoihin. Osa pakilalaisista pakenee talvisia liikuntamuotoja etelän lämpöön.

Näiden osin subjektiivisten havaintojen takana Arja Sulkuvesi lääketieteen lisensiaatti

Mies kun tulee tiettyyn ikään…

Jouni Pirttijävi

Haikeana huomaan, että ”mies kun tulee tiettyyn ikään”, myös ihmisruumista tulee rajoittuneempi erilaisten urheilulajien parissa.

Sitä, mitä pystyi harrastamaan 15-kesäisenä, ei enää voikaan, kun lisätään samanlainen kasa vuosia päälle – ja vielä enemmän.

Sen oivalsi Juha ”Watt” Vainiokin kirjoittaessaan kappaleensa Matkalla pohjoiseen.

Kävelen Paloheinän hiihtomajan ympäristössä. Aurinkoinen keli on mitä mainioin. Paitsi lumen peittämä maa, mikä muistuttaa, että kevät on vielä matkalla. Istuessani puupenkillä mietiskelen, mikä saa aikuisen miehen siirtymään hiihtoladulle. Itselleni se ei tulisi ensimmäisenä liikuntavaihtoehtona mieleen.

Innostuin kuitenkin pohtimaan asiaa ja huomasin, että hiihto on erittäin moniulotteinen laji. Ensinnäkin sitä voi harrastaa sekä yksin että kaverin kanssa. Yksin hiihtäminen luo mahdollisuuden eräänlaisen meditoinnin harjoittamiseen, kun taas kaverin kanssa jutteleminen pitää mielen virkeänä ja urheilemisen miellyttävänä.

Jumalan perässä hiihtoladulla Paloheinän ladut sopivat urheiluympäristöksi mitä parhai-

ten. Luonnon läheisyys, lintujen laulu, raikas ulkoilma ja mahdollinen auringon loiste ovat juuri sellaisia asioita, joista sielunhoitaja kirjoittaisi reseptin. Edesmennyt norjalainen tiedemies ja tutkimusmatkailija Fridtjof Nansen, joka ylitti 1800-luvulla Grönlannin saaren suksilla, sanoi: ”It is better to go skiing and think of God than go to church and think of sports.”

Nansenin sanoissa kiteytyy juuri se, mistä hiihdossa näyttää olevan pohjimmiltaan kyse: hetkestä sinun ja ajatustesi kanssa. Nykyarjessa kaupunkilaistuminen levittäytyy uhkaavaa vauhtia. Yhä harvempi meistä löytää vuorokausirytmistään riittävästi aikaa tehtäviin, joita haluaisi tehdä. Tai ystäviin, joita haluaisi nähdä.

Ajatuksiin, joita haluaisi ajatella.

Hiihtolatu luo oivan mahdollisuuden pieneen irtiottoon arjen askareista. Itse asiassa hiihdon integrointi omaan elämään ja harrastamiseen voisikin olla juuri sitä, mitä sekä lääkäri että sielunhoitaja suosittelisivat sinulle – ja minulle.

Asko Nuorkivi

5

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

50 vuotta – mies käännekohdassa?

Aikuisen miehen usko

Työelämässä viisikymppiset ovat aika erilaisissa vaiheissa.

Jotkut ovat putoamassa tai jättäytymässä työelämän ulkopuolelle. Omana valintana töiden lopettaminen voi olla ylpeyden lähde, mutta pitkäaikaistyöttömälle taakka.

– Suurin osa viisikymppisistä käy edelleen töissä. Moni on saavuttanut sen, minkä voi ajatella saavuttavansa, ja voi hidastaa tahtia, jos työpaikan organisaatio ja oma tehtävänkuva sen sallivat, Anssi Peräkylä sanoo.

– Toiset kohtaavat edelleen tuoreita haasteita: uusia tehtäviä tai työpaikan vaihtoja. He puskevat töitä vielä samalla innolla ja intensiteetillä kuin nuorempana.

väheneminen voivat tuoda mukanaan myös surun. Viisikymppinen mies voi katsoa kateellisena pienten lasten ja koululaisten isiä.

Lapset antavat heille sellaisen näköalan tulevaisuuteen, joka voi olla viisikymppiseltä hukassa.

Peräkylä sanoo, että kuolemattomia ovat vain vauvojen ja aivan pienten lasten vanhemmat. Kuolemattomuuden lahjoittaa lapsen katse, joka pitää isää ja äitiä ikuisina.

– Ei siis ole ollenkaan ihme, että moni mies elättää fantasiaa nuoresta vaimosta ja uusista lapsista, vaikka samalla tietäisi, että eihän elämä yleensä niin mene.

Jos viisikymppinen elää parisuhteessa, suhde on todennäköisesti muutoksessa tai tulossa siihen. Oma ja kumppanin keho ja halu eivät ole samanlaisia kuin nuorena.

Kuolema tuo elämän rajallisuuden

Kuka on tuo muukalainen, joka asuu kanssani?

Viidenkymmenen ikävuoden hujakoilla lapset ovat tavallisesti lähteneet tai lähdössä kotoa. Parisuhde ja sen haasteet nousevat uudella tavalla esiin.

Peräkylän mukaan ensimmäisen lapsen syntymä muuttaa miehen koko maailman. Viimeisen lapsen aikuistuminen merkitsee mahdollisesti jotakin samanlaista.

– Mies alkaa ihmetellä, kuka on tuo toinen, jonka kanssa ilmeisesti jakaa loppuelämänsä.

Tähän muukalaiseen voi tutustua uudelleen!

Lasten lähteminen kotoa ja työuran jännittävien haasteiden

Anssi Peräkylä

Varsinainen näkökulman muuttaja on kuitenkin kuolema. Jos on viisikymppiseksi asti pystynyt välttämään ajatusta kuolemasta, nyt se käy kovin vaikeaksi. Kavereita alkaa kuolla. Tuolla, tuolla ja tuolla on syöpä tai muu vakava sairaus.

– Olisi mukava ajatella, että tämä on vain välivaihe, mutta eihän se ole. Tiedän, että uutiset kuolemasta ja sairaudesta tulevat lisääntymään ja seuraavan kerran uutisen aiheena voin olla minä.

– Onnellinen se mies, joka tulee huolettomammaksi tämän rajallisuuden nähdessään: kuolema suhteellistaa kysymykset menestyksestä, kehottaa keskittymään tähän päivään. Ehkä me muut tasapainoilemme ahdistuksen ja tosiasioiden unohtamisen välillä, Peräkylä pohtii.

kesämökin kautta hankittu ”pelastus” on pettävää. Elämäänsä ei voi pelastaa, ja on parempi olla yrittämättä. Toki uudesta tavarasta saa iloita.

– Se, joka löytää ihmettelevän ja hellän suhteen ihmisiin ja esineisiin ympärillään, on niin lähellä pelastumista kuin voi olla.

Tie siihen suuntaan ei kulje hankintojen eikä isojen elämänmuutosten kautta.

Veli-Matti Tainio

Kehäristi kysyi itäpakilalaiselta sosiologian professorilta Anssi Peräkylältä, millainen käännekohta 50 vuoden rajapyykki on miehen elämässä.

Miten mies arvioi taakse jäänyttä elämää ja pohtii tulevaisuutta?

– Jos oma ja kumppanin muuttuminen käyvät samaan tahtiin, on helpompaa, mutta usein niin ei tapahdu. Ei ole tavatonta, että pariskunta hakee apua pariterapiasta tai perheneuvonnasta, Peräkylä tietää.

Moottoripyörä, purjevene ja muut villitykset

Viidenkympin nurkilla ihmisen keho alkaa reistailla eikä hän pysty samaan kuin nuorempana.

Joillakin se laukaisee kuntoiluhuuman tai halun treenata maratonille.

Peräkylä kertoo hiihtäneensä talvilomalla eräänä päivänä yli 50 kilometriä.

– Ilman muuta se oli suoritus.

Osoitin itselleni, että pystyn vielä. Itse asiassa en ole koskaan ennen hiihtänyt noin pitkää matkaa yhdessä päivässä. Sain tun-

teen siitä, että ruumiini jaksaa.

Hain myös elävyyden tunnetta, onnellista väsymystä hiihtolenkin jälkeen.

Moni mies miettii myös työuraansa, kun eläkevuosiin on jäljellä 10–15 vuotta. Voisiko työtä vielä vaihtaa tai tehdä jotakin uutta hankkimalla vaikkapa purjeveneen tai moottoripyörän?

Vai alkaisiko villityksen asemesta seestyminen?

– Viime kesän purjehdusreissulla puhuimme Maarianhaminassa venekaverini kanssa yhteisen, ikäisemme tutun kuolemasta ja hautajaisista. Kaverini sanoi, että jos haluaa purjehtia, se täytyy tehdä nyt. Matkani jatkui siitä Tukholman saaristoon, maailman kauneimpaan, Peräkylä muistelee.

– Ajattelen kuitenkin, että uuden auton, veneen, asunnon tai

Miten sosiologi näkee keskiikäisen miehen seurakunnassa?

– En usko, että viisikymppisyys tai mieheys määrittäisivät hengellistä elämää kovinkaan paljon. Se muodostuu jotenkin toisenlaisilla perusteilla.

Yleisesti ottaen miehet ovat kuitenkin vähemmän uskonnollisia kuin naiset.

– On eri-ikäisiä miehiä ja naisia, jotka uskovat konkreettiseen ja yksiselitteiseen Jumalaan, jota he ajattelevat Raamatun kuvaavan. Toisilla hengellisyys on heidän omasta mielestään sanojen ja tosiasiaväittämien tuolla puolen, hiljaisuudessa ja mystiikassa.

– Sitten on paljon niitä, joille nämä asiat vain eivät ole tärkeitä – erityisesti miesten joukossa.

Löytyy toki kourallinen aktiivisia uskonnon vastustajiakin, heitäkin enemmän miesten joukosta, Peräkylä selvittää.

Hän arvioi, että viisikymppinen mies on asettunut johonkin näistä ryhmistä eikä helposti enää muuta näkemyksiään.

Tutkimustenkin mukaan miesten uskonnollisuus ei lisäänny iän myötä samalla tavalla kuin naisten. Kenties viisikymppisestä miehestä on kuitenkin tulossa ymmärtäväisempi toisiin ryhmiin kuuluvia kohtaan.

Jouni Pirttijärvi

6

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Jouni Pirttijärvi

sururyhmä

KirjallisuusPiirin loPPuKevät 2013

PääsiäisKonsertti ”iloitKaa sydämet”

Ma 1.4. klo 18.00 pääsiäiskonsertti ”Iloitkaa sydämet” Ohjelmassa mm. J. S. Bachin pääsiäiskantaatti nro 66 ja yhteisvirsilaulua. Vox Sonora -kuoro, Storia-orkesteri periodisoittimin, Teppo Lampela, kontratenori, Jussi Hirvonen, tenori, Hannu Holma, baritoni ja Ari Häyrinen, musiikinjohto, urut sekä cembalo.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Ke 27.3. klo 18 Riikka Pelo esittelee juuri ilmestyneen romaaninsa ”Jokapäiväinen elämämme”.

Ke 24.4. klo 18 Emerituspiispa Wille Riekkinen ja pastori Antti Kylliäinen esittelevät kirjansa ”Uskon kintereillä”, johon on koottu heidän kirjeenvaihtoaan ajankohtaisista aiheista.

Jouni Pirttijärvi

hyvän Paimenen

Pakilan seurakunnan ja Risteyspaikka-seurakunnan yhteinen ylösnousemusjuhla maanantaina 1.4. klo 17 Risteyspaikassa, Paloheinäntie 9. Saarnapuheen pitää pastori Jouni Pirttijärvi, ylistykseksestä vastaa Markku Reis ja tilaisuuden juontaa Timo Hartikainen. Lisäksi todistuspuheenvuoro, musiikkia, laulua ja päätteeksi kahvit.

Lähde mukaan – Luostariin ja linnaan Länsi-Uudellemaalle perjantaina 24.5.

afriKKalainen

gosPelmessu etioPialaisin maustein

Palmusunnuntaina 24.3. klo 12.15–15.00 messun jälkeen. Lauluhetki, erilaisia pääsiäisaskartelua, reipas rastirata sekä suolaisia ja makeita herkkuja puffettissa.

Tervetuloa yhdessä koko perheen kanssa.

Lähdemme Hyvän Paimenen kirkolta klo 10. Ensimmäinen retkikohteemme on Pokrovan luostari Kirkkonummella. Munkki Hariton esittelee meille ortodoksisen veljesyhteisön kirkon ja puutarhan. Nautimme luostarissa myös lounaan.

Seuraava kohde on Sundbyn linna Siuntiossa: opastettu kierros Suomen vanhimmassa asutussa rakennuksessa, jossa ennen meitä on pysähtynyt mm Katariina Jagellonica. Iltapäiväkahvit nautimme Tapiolan Hotelli Gar-

denissa. Viimeinen kohteemme on Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko Tapiolassa. Isä Petri Korhonen esittelee meille kirkon freskot ja ikonit. Pakilaan palaamme noin klo 18.

Matkan hinta on 50 euroa.

Matkalla ovat mukana diakoni Anna-Kaisa Honkanen ja rovasti Annele Martin. Tiedustelut A-K. Honkanen, p. 09 2340 5552. Ilmoittautumiset virastoon pe 26.4. mennessä, p. 09 2340 5500.

Jouni Pirttijärvi

PerinnePäivä Perheille

Jouni Pirttijärvi

Pääsiäis-

iltaPäiväkerhoihin

ylösnousemusjuhla

Torstaina 21.3. klo 17 ja 18 seurakuntalaisille avoin pääsiäispolku Hyvän Paimenen kirkolla. Polku kulkee kirkon tiloissa palmusunnuntaista ylösnousemuksen aamuun. Ensimmäinen kierros alkaa tasan klo 17 ja toinen klo 18. Jälkimmäisen kierroksen päätteksi yhteinen ehtoollisenvietto kirkossa. Mukana Jouni Pirttijärvi, Marja Vainikka, Ari Häyrinen ja lastenohjaajia.

Messun jälkeen lounas lähetystyön hyväksi, pääsiäisperinnepäivä sekä lähetysmyyjäiset.

Haku lukuvuoden 2013–2014

Kristittyjen

PääsiäisPolKu

Palmusunnuntaina 24.3. klo 11 Afrikkalainen gospelmessu. Marita Toivonen, Jouni Pirttijärvi, Henrik Wikström, Marja Vainikka ja Jussi Hirvonen. Musiikissa mukana Blue Flame -yhtye Kalevi Louhivuoren johdolla.

Sururyhmä on tarkoitettu niille, joita kuolemantapaus on koskettanut. Ryhmässä voi olla helpompi jakaa vaikeita asioita yhdessä.

Kokoonnumme viitenä peräkkäisenä maanantaina 15.4.–13.5. klo 17–18.30 Hyvän Paimenen kirkon Yläsalissa. Ryhmänvetäjinä toimivat diakoni Milla Liikala ja pastori Marita Toivonen.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset Milla Liikalalle 8.4. mennessä puh. 09 2340 5553 tai sähköposti: milla.liikala@evl.fi

Iltapäiväkerhotoimintaan voivat hakea Helsingin kaupungissa toimivien peruskoulujen 1.–2. vuosiluokkien oppilaat sekä erityistä tukea saavat oppilaat kaikilta vuosiluokilta.

Pakilan seurakunnan iltapäiväkerhot kokoontuvat Hyvän Paimenen kirkolla ja Torpparinmäen korttelitalolla. Työ on opetusviraston alaista toimintaa. Hakemukset käsitellään opetusviraston antamien ohjeiden ja periaatteiden mukaan. Toimintakausi on koulujen lukukauden mukainen.

Hakuaika seuraavan lukuvuoden iltapäiväkerhoihin on 30.1.– 19.4.2013. Hakulomakkeita saa hakuaikana kouluilta, iltapäiväkerhoista sekä kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.edu.hel. fi/iltapaivatoiminta Hakemukset toimitetaan siihen kerhopisteeseen, josta paikkaa haetaan.

Lisätietoja seurakunnan kerhoista antaa Tanja Berg, p. 09 2340 5554, sähköposti: tanja.berg@evl.fi Ilmoittautuminen

seurakunnan Päiväkerhoihin Ensi syksynä alkaviin Pakilan seurakunnan päiväkerhoihin ilmoittaudutaan 15.4.–15.5.2013.

Kaksipäiväiset kerhot on tarkoitettu 3–4-vuotiaille ja kolmepäiväiset 4–6-vuotiaille lapsille.

Päivittäinen kerhoaika on kello 9.00–11.30. Hinta 83 euroa tai 125 euroa kaudessa sen mukaan, missä ryhmässä lapsi on.

Ilmoittautumislomakkeita saa virastosta, kerhopisteistä ja seurakunnan verkkosivuilta kohdasta Toiminta / Lapset ja perheet.

Maksuun voi hakea alennusta lomakkeella, joka palautetaan seurakunnan diakoniatyöntekijälle.

Tätä lomaketta on saatavilla virastossa ja kerhopisteissä.

Kerhoissa leikitään, askarrellaan, lauletaan, tutkitaan ja ihmetellään sekä vakavia että hassuja asioita. Lisätietoa toiminnasta ja ajatuksista toiminnan taustalla voit lukea Pakilan seurakunnan verkkosivuilta löytyvästä VAKEsta tai kysyä lastenohjaajilta tai Tanja Bergiltä.

7

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Työntekijäuutisia

PaKilan

Nuorisotyön pastori Henrik Wikström siirtyy huhtikuun alussa Agricolaliikkeen toiminnanjohtajaksi.

Kotisivut netissä www.helsinginseurakunnat.fi/pakila

Jouni Pirttijärvi

seuraKunnan yhteystieDot

Lastenohjaaja Johanna Ilves siirtyy muihin tehtäviin huhtikuun aikana.

KirKKoherranvirasto Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18 Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, 00660 Helsinki pakila.srk@evl.fi työntekijöiden sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi Päivystävä pappi paikalla ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 13–17 Virkatodistukset seurakuntayhtymästä Palveleva puhelin su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

Lapsityön ohjaaja Tanja Berg ja diakoni Milla Liikala toimivat maaliskuun alusta kumpikin 50-prosenttisesti vapaaehtoistyön kehittämishankeessa.

Jarna Leino (kuvassa) aloitti maaliskuun alussa vastaperustetussa projektityöntekijän virassa.

Hän hoitaa Tanjalta ja Millalta vapautuvia tehtäviä.

Jarnan toimenkuvaan kuuluu laaja-alaista työtä sekä lasten että vanhemman väen parissa. Hän odottaa alkavalta työltä tärkeitä kohtaamisia elämän alkutaipaleella olevien ja elämää jo enemmän nähneiden kanssa.

Pakila on Jarnalle tuttu sekä kotiseurakuntana että vuosien aktiivisen nuorten tiimissä toi-

mimisen kautta. Seurakuntatyö on tullut tutuksi myös opintojen ohessa tehdyn työn muodossa.

Koulutukseltaan Jarna on kas-

vatustieteen maisteri ja maisterivaiheen teologian opiskelija.

Kun Jarna on vapaalla, hän viettää aikaa läheistensä kanssa ja liikunnan parissa.

Jouni Pirttijärvi

Leo Norja kirkkoherra Satu-Elina Ansas perhetyö Antti Kylliäinen aikuistyö Jouni Pirttijärvi varhaiskasvatus Marita Toivonen kansainvälinen työ, seniorityö Henrik Wikström nuorisotyö, 1.4. saakka

Ari Häyrinen aikuisten musiikkityö Jussi Hirvonen lasten ja nuorten musiikkityö

2340 2340 2340 2340 2340 2340

5510 5534 5531 5530 5535 5532

2340 5536 2340 5537

seuraKuntasihteerit Eeva Paavola talousasiat Ulla Turunen viestintä, ulla.l.turunen@evl.fi

2340 5500 2340 5513

Suntiot

Surun kokemuksesta teatterin keinoin senet haluavat antaa äänen tälle kokemukselle. Menetyksen kokemus on jokaisella erilainen, mutta sisältää myös paljon yhteisiä epäuskon, vihan ja rakkauden tunteita, yksinäisyyttä ja erillisyyttä.

Esityksen ohjaa teatteri-ilmai-

sun ohjaaja Kati Sirén. Esityksen lopuksi pidetään yleisökeskustelu. Illan päättävän kahvitarjoilun aikana on mahdollisuus keskustella seurakunnan työntekijöiden kanssa. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja Marita Toivonen, puh. 09 2340 5535.

Päivystävä suntio Mirja Korhola pääsuntio Terhi Mäenpää Vesa Pihlaja Lilian Rajamets Anne Vatanen

2340 2340 2340 2340 2340 2340

5520 5515 5540 5544 5543 5542

DiaKonit Anna-Kaisa Honkanen päivystys ti klo 10–12 Hyvän Paimenen kirkko Jarna Leino Milla Liikala

2340 5552 2340 5529 2340 5553

nuorisotyönohjaat Asko Nuorkivi varhaisnuorisotyö Sannamari Siiskonen nuorisotyö Marja Vainikka varhaisnuorisotyö

K ehäristi

2340 5549 2340 5551 2340 5550

L apSityö ja kouLuLaiSten iLtapäiväkerhot

Pakilan seurakunnan lehti 16. vuosikerta

Toimitusneuvosto: Tinja Lammila Jouko Marttinen Leo Norja Jouni Pirttijärvi Henrik Wikström Ulla Turunen

paStorit

k anttorit

Kaikki konfirmaatiot järjestetään Hyvän Paimenen kirkossa.

Toimitus: Jouni Pirttijärvi puh. 2340 5530

2340 5000 010 190071

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Paloheinän kirkko, Repovuorentie 12 Torpparinmäen korttelitalo, Käräjätuvantie 3

Korpirauha I Leirijakso 5.–12.6. ja konfirmaatio la 17.8. klo 10 Rautavaara I Leirijakso 24.6.–1.7. ja konfirmaatio la 17.8. klo 14 Rautavaara II Leirijakso 1.–8.7. ja konfirmaatio su 18.8. klo 14 Särsjärvi Leirijakso 10.–17.7. ja konfirmaatio la 24.8. klo 10 Honkalinna Leirijakso 15.–22.7. ja konfirmaatio la 24.8. klo 14 Korpirauha II Leirijakso 22.–29.7. ja konfirmaatio su 25.8. klo 14

Päätoimittaja: Leo Norja puh. 2340 5510

2340 5502

Seurakunnan toimipaikat

Kesän 2013 rippikoulut ja konfirmaatiot

Torstaina 16.5. klo 18 Hyvän Paimenen kirkon Paimensalissa menetyksestä ja surusta kertova Kajo-ryhmän teatteriesitys Hiljaisuus ei vastaa.

Kuolema ja surun kokemus ovat hiljaiseksi vaiettuja aiheita arjessamme. Kajo-ryhmän jä-

2340 5500

Toimituksen osoite: Pakilan seurakunta Palosuontie 1 00660 Helsinki Lehden taitto: Kustannus-osakeyhtiö Kotimaa

Kustantaja: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Levikki: 7000 kpl Seuraava lehti ilmestyy 4.9.2013

Tanja Berg päiväkerhoasiat Helkky Pennanen ip-kerhoasiat HPK Johanna Ilves Torpparinmäki, huhtikuuhun saakka Ilona Lahtomaa Paloheinä, HPK Maikki Lahtomaa HPK Sanna Niemi Paloheinä, HPK Auli Savolainen-Kykyri HPK Heli Sjöberg Torpparinmäki

2340 2340 2340 2340 2340 2340 2340 2340

5554 5555 5564 5563 5562 5565 5556 5560

8

K E H Ä R I S T I Pakilan seurakunnan lehti

Jouni Pirttijärvi

Pääsiäisen jumalanPalvelukset Hyvän Paimenen kirkossa Hiljaisen viikon päiväehtoollinen Keskiviikkona 27.3. klo 13 Marita Toivonen, Anna-Kaisa Honkanen ja Jussi Hirvonen.

Kiirastorstain messu Torstaina 28.3. klo 19 Leo Norja, Marita Toivonen ja Jussi Hirvonen.

Pitkäperjantain jumalanpalvelus Perjantaina 29.3. klo 11 Satu-Elina Ansas ja Ari Häyrinen.

Musiikissa mukana Vox Sonora -kuoro.

Pääsiäisyön messu Lauantaina 30.3. klo 23 Marita Toivonen, Leo Norja ja Jussi Hirvonen. Messun jälkeen vietämme yhteistä ateriaa Paimensalissa.

Pääsiäissunnuntain messu Sunnuntaina 31.3. klo 11 Jouni Pirttijärvi, Antti Kylliäinen ja Ari Häyrinen.

Pääsiäiskirkko Ma 1.4. klo 11 Antti Kylliäinen ja Jussi Hirvonen.

Miehen työ Läpi kulttuurien ja vuosisatojen nousee esiin tietty miehen malli ja muoto. Joku sanoisi sen olevan rehti suomalainen mies. Varmasti näin, mutta tämä mies on myös afrikkalainen tai arabialainen. Asiansa hoitava ja konstailematon. Ei pidä melua persoonastaan eikä koreile – kantaa itsensä kuitenkin muista erottuen.

Pitää minkä lupaa. Allekirjoitukseksi riittää kädenpuristus. Katse on luja ja määrätietoinen, tilanteen mukaan myös hellä.

On muunkinlaisia miehiä. Showmiehiä, kauppamiehiä, tiedemiehiä ja tavallisiakin miehiä. Jotkut, tai jopa kaikki näistä, jäävät historian lehdille ja pojille malleiksi samastua. Se on itsestään selvää, mutta samalla välttämätöntä: tällaisia me miehet olemme.

Kaikkea tuota ja enemmän.

Jumala on sukupuoleton. Mies ja nainen Jumalan kuvina ja yhdessä, yhtenäinen kuva näkymättömästä olennosta. Jumalalla on myös poika. Juutalaisessa kulttuurissa poika on täysin isän veroinen.

Näin ollen ei ole ihme, vaikka ihmeitä totisesti tapahtui, että Herra hoiti työnsä kuin mies. Kaikille hän oli jotakin: hyvä seuramies ystävilleen, vaikkei biljardia tuolloin pelattu. Tunsi muodikkaasti viinit, kuten kaupunkilaisen tulee. Ymmärsi naisen sydämen ja piti lapsia sylissä.

Kantoi ristinsä itse pääkallopaikalle konstailematta, vaikkei sitä varsinaisesti hakenut.

Tuli kohdalle ja kannetuksi, ilman turhia kysymyksiä. Kantoi ohessa myös meidän syntimme. Se on miehen työ.

varten valitsema mies. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte.”

(Apt. 2:22)

”...Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan teitä

Henrik Wikström