K&k 2012 nro 6 (15 2)

www.kirkkojakaupunki.fi

Thorleif Johansson on iloisesti ironinen » 7

Numero 6

Keskiviikkona 15. helmikuuta 2012

ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA

Eroisä on lain edessä turvaton » 8–9 Harkitse, kun valitset terapeuttia » 12–13

Valamon suunta Luostarin polttavin ongelma on nykyisin talous » 4–5

Kirkossa tykätään kuntauudistuksesta » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

”

Lainasanat Uspenski on erinomainen konserttipaikka, jossa on vahva tunnelma. Konserteissa voi aistia rauhaa ja kauneutta, vaikka ei olisi minkään kirkkokunnan jäsen.”

Numero 6

Mikko Sidoroff kertoo säveltämästään Panihidasta sivulla 10.

15.2.2012

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PHOTOGRAPHER’S CHOICE

Pääkirjoitus

Tervetuloa ervetuloa Helsingin vetreän seurakuntayhtymän jäseniksi kaikki espoolaiset, vantaalaiset, kauniaislaiset ja sipoolaiset. Täällä on oikein hyvä olla ja vielä mukavampaa on, kun meillä on teidän kanssanne yhdessä enemmän tulivoimaa.

Suuressa ja mahtavassa seurakuntayhtymässä evankeliumin asia menee kohisten eteenpäin.

Tekeillä oleva kuntauudistus säästää kirkolta paljon vaivaa ja rahaakin, jos hyvin käy. Pienet seurakuntataloudet ovat nyt hätää kärsimässä.

Väkeä ei riitä pitämään yllä edes peruskiinteistöjä ja -henkilökuntaa. Uudistuksen myötä voidaan lopettaa sen pohtiminen, miten pienet seurakunnat pelastetaan.

T

Rukous Toisilta se onni luonnistaa, toisilla nousee seinä pystyyn.

Minä kiitän tänään sinua siitä, että ymmärsimme erota.

Oli tunnustettava tosiasiat, hyväksyttävä raskas väsymys ja ennen muuta jonkin loppu.

Nyt kiitän sinua myös siitä, mitä emme enää jaksaneet.

Tunnustan, että avarsit oloni, olit rinnalla kun etsin uutta, ohjasit itsenäisiin ratkaisuihin.

Lopulta annoit rauhan tulla.

Kirkolle annetaan tuhannen taalan paikka. Talousrakenteet saadaan kerralla kuntoon. Lain mukaan saman kunnan alueella olevat seurakunnat muodostavat yhteistalouden. Tulevaisuuden kirkko muodostuu omillaan toimeen tulevista, taloudellisesti vahvoista seurakuntayhtymistä.

Lisäksi seurakunnille avautuu mahdollisuus ottaa uutta roolia todellisina paikallisidentiteetin ylläpitäjinä. Ne voivat

jäädä paikallisiksi eläviksi toimijoiksi, vaikka suurten kuntien kokoisissa talousyksiköissä hoidetaankin kustannustehokkaasti hallinnon perusasiat. Palvelut pysyvät lähellä ihmisiä. Kirkossa siis tykätään kuntauudistuksesta ja toivotetaan sille menestystä, ellei peräti siunausta.

Metropolialueella oma kirkollinen erikoiskysymyksensä on hiippakuntajako. Nythän Helsinki, Vantaa ja Sipoo kuuluvat yhteen, Espoo ja Kauniainen taas toiseen hiippakuntaan. Alueen ruotsinkieliset kuuluvat vielä omaansa. Vähän hömppää olisi, että saman suuren yhtymän sisällä touhuaisi kolme piispaa.

Parasta olisi muodostaa Helsingistä oma hiippakuntansa ja siirtää muun Uudenmaan piispanistuin Lohjalle tai Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan. Helsingin piispa saisi sitten keskittyä vain metropolin seurakuntien ja ihmisten asioihin. Siinä vasta todellinen metropoliitta.

Voimavarojen kokoamisesta olisi kiistattomia hyötyjä. Hyvä esimerkki on, että voitaisiin tehdä vain yhtä yhteistä kiinnostavaa ja laadukasta kirkollista lehteä.

Niin leviäisi hyvä iloisen ja letkeän kristinuskon sanoma myös Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon koteihin. Tervetuloa lukijoiksi.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Niin kauan kuin olemme ihmisten keskellä, harjoittakaamme hyvyyttä, älkäämme olko yhdellekään ihmiselle aiheena onnettomuuteen ja suruun.

Nyt näyttää siltä, että niinkin tavallinen sana kuin hyvä on menossa pilalle, ainakin tietyssä käyttöyhteydessään. Ketään ihmistä ei voi enää kehua hyväksi. Hyvästä on päinvastoin tullut haukkumasana. ”Hyvä ihminen” tarkoittaa tekopyhää ja ylimielistä tyyppiä, joka kuvittelee olevansa parempi kuin muut.

Hyvä ihminen on Herralle mieleen, mutta juonittelijan hän tuomitsee.

Filosofi ja kirjailija Seneca (4 eKr–65 jKr)

Kirjailija ja suomentaja Antti Nylén Vantaan Laurissa 9.2.

Sananlaskujen kirjasta

3

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Laajaa terveydenhuoltoa. Terveydenhuolto on Helsingissä laajaa. Seurakuntien mahdollisuudet vastata erilaisten laitosten tarpeisiin ovat kuitenkin rajalliset.

Sielunhoidolle riittää kysyntää Seurakunnat joutuvat pohtimaan, kuinka ne pystyvät vastaamaan erilaisista hoitolaitoksista tulleisiin palvelupyyntöihin.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva

eurakuntayhtymän sairaalasielunhoitoon ja seurakuntiin tulee jatkuvasti palvelupyyntöjä erilaisilta hoitolaitoksilta. Sairaalasielunhoidon resurssit Helsingissä on jouduttu rajaamaan pääosin Hyks-sairaaloiden ja kunnallisten hoitolaitosten palveluun. Paikallisseurakunnat hoitavat muiden laitosten tarpeita voimiensa mukaan.

S

Yksittäiseen pyyntöön pyritään vastaamaan lähettämällä kyseiseen hoitolaitokseen maksutta pappi.

Hankalaksi tilanne muuttuu seurakunnan resurssien kannalta silloin, jos papin palvelujen tarve on jatkuvaa.

Yksittäinen ratkaisu on ollut Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen ja Munkkiniemen nykyisen kirkkoherran Leo Gladin sopimus aluksi 2–3 viikkotuntia käsittävästä sairaalateologin työstä. Vuonna 2002 solmittuun työsopimukseen päädyttiin Meilahden seurakunnan, Helsingin seurakuntayhtymän sairaalasielunhoidon ja Gladin keskustelujen jälkeen.

Käpylän kuntoutuskeskuksen talous- ja hallintojohtajan Stefan Heiskasen mukaan Leo Glad käy nyt tarvittaessa kutsuttuna kuntoutuskeskuksessa.

– Järjestelyyn ollaan tyytyväisiä.

Olemme saaneet aina ihan riittävät palvelut, Heiskanen sanoo.

Leo Glad muistelee työsopimukseen johtaneita, kymmenen vuoden takaisia keskusteluja.

– Silloinen johtava sairaalateologi Ove Huhtamäki otti minuun yhteyttä. Käpylän kuntoutuskeskus oli kääntynyt seurakuntayhtymän puoleen. Päädyttiin sopimukseen minun ja kuntoutuskeskuksen kanssa.

– Korvausta sain niistä käynneistä, jolloin minut kutsuttiin laitokseen eli toimin kuntoutuskeskuksen palkkiotoimisena sairaalapappina. Viime aikoina käyntejä on ollut vain muutamia, Leo Glad kertoo.

Meilahden seurakunnan pasto-

rina tuolloin toiminut Glad sai tehtävien suorittamiseen tarvittavaa tukea seurakuntien sairaalasielunhoidosta. Seurakuntaneuvosto puolsi sopimusta, koska Käpylän kuntoutuskeskus sijaitsee Meilahden alueella. Gladilla oli sivutoimilupa vuosina 2002–2005, jolloin yhteistyö Synapsian kanssa oli nykyistä tiiviimpää.

Nykyisin työtunteja on niin vähän, ettei sivutoimilupaa tarvita.

Sivutoimiluvan saamisen yhtenä kriteerinä on, että sivutoimi ei saa haitata varsinaisen viran asianmukaista hoitamista. Gladin saama sivutoimilupa papillisiin tehtäviin on harvinainen. Viimeisen kolmentoista vuoden aikana Helsingissä lähimmäksi sitä tulee yksi sotilaspastorin tehtäviin myönnetty sivutoimilupa.

Johtava sairaalapappi Pekka Sääski Helsingin seurakuntayhtymästä toteaa, että palvelujen järjes-

tämiseen laitoksissa pitäisi löytää yksittäisten palvelutehtävien sijasta kokonaisempi ratkaisu. Peruskysymys on, kuinka seurakunnat voisivat paremmin vastata laitoksissa olevien sielunhoidolliseen tarpeeseen osana perustehtäväänsä.

– On myös mahdollista, että laitos sitoutuu palkkaamaan papin säännölliseen työhön. Valtiohan esimerkiksi maksaa vankilapappien toiminnan. Tuskin laitoksilla kuitenkaan on palkkaukseen rahaa tai valmiutta, Sääski sanoo.

Pekka Sääskin mukaan seurakunnan palvelujen kovan kysynnän voi nähdä myös myönteisesti niin, että yhteistyötä ja kirkon apua arvostetaan.

– Koko hoito- ja hoivatyön kenttä on yhteinen tehtävä, jonka näen tavattoman arvokkaana ja innostavana mahdollisuutena ihmisten kohtaamiseen ja palveluun muuttuvassa maailmassa. Siihenhän kirkon tulisi strategioineen pyrkiä.

4

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Torsti Lehtinen

Koko elämä (g)odotusta ansallisteatterin pienellä näyttämöllä esitetään Samuel Beckettin näytelmäklassikkoa Godota odottaessa, jonka aiempi suomennos tunnetaan nimellä Huomenna hän tulee.

Autiossa maisemassa elävät absurdia elämäänsä rujot kumppanukset Estragon ja Vladimir, Gogo ja Didi. He tarrautuvat epätoivoisesti toivoon, että Godot tulee ja pelastaa heidät.

Kuka Godot on ja saapuuko hän koskaan, sitä eivät tiedä sen paremmin Gogo tai Didi kuin näytelmän katsojatkaan.

Kun ilta pimenee yöksi eikä Godota näy, jää jäljelle vain toivo, että ehkä huomenna hän tulee.

Eräänä päivänä Gogo ja Didi havahtuvat puolihorteisesta olemassaolostaan lähestyviin ääniin. Saavatko he vihdoin kohdata Godot’n?

K ”

Käyttääkö Beckett sokeaa ja mykkää ihmistä Jumalan kuvana?”

Tulija ei ole Godot, vaan näyttämölle rymistelevät Pozzo ja Lucky. Köyden päähän kytketty orja Lucky kantaa isäntänsä Pozzon eväskoria ja matkalaukkua. Tahdin määräävät Pozzon ruoskan sivallukset.

Parivaljakossa ruumiillistuu hegeliläinen isännän ja orjan vääristynyt ihmissuhde, joka vieraannuttaa kummankin elämästä. Tällaista ihmissuhteen irvikuvaa nousi vastustamaan muun muassa saksanjuutalainen ajattelija Martin Buber, joka katsoi, että aito ihmisyys toteutuu vain kun kaksi yksilöä kohtaavat Minänä ja Sinänä kummankaan esineellistämättä toista objektiksi.

Pozzo ja Lucky eivät tällaiseen kohtaamiseen kykene. Heidän tietään ei valaise edes toivo Godot’n saapumisesta. Heihin verrattuina Gogo ja Didi elävät toivoon ja toisiinsa takertuneina aitoa ihmisen elämää.

Näytelmän lopussa Pozzo sokaistuu ja Lucky menettää puhekykynsä. Katsoja joutuu miettimään, onko Godot jo tullut heidän hahmossaan.

Käyttääkö Beckett sokeaa ja mykkää ihmistä Jumalan kuvana?

Näyttämölle tuo herraltaan viestejä pieni poika, Godot’n vuohipaimen. Vladimir kysyy pojalta, minkälainen isäntä Godot on. Hän saa tietää vain, että Godot ei piekse vuohipaimentaan. Tämän veljeä lammaspaimenta hän sen sijaan rusikoi.

Katsojan mieleen nousevat raamatulliset kuvat vuohista ja lampaista ja hyvästä paimenesta.

Onko Godot Jumala, joka antaa vuohipaimenen laumoineen vaeltaa omia teitään mutta lyö poikaansa, lampaiden paimenta?

Siintääkö autiomaan horisontissa risti? torstilehtinen@gmail.com Kirjoittaja on kirjailija ja filosofi.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

Valamo etsii su kriisin jälkeen Luostarin alijäämäinen talous vaatii säästökuurin.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Ismo Pekkarinen / Lehtikuva

iime marraskuussa Valamon luostarin ystävät kuulivat yllättävän uutisen. Arkkipiispa Leo irtisanoi igumeni Sergein luostarin johtajan tehtävästä. Arkkimandriitta Sergei johti Valamon luostaria vuodesta 1997 vuoteen 2011.

Arkkipiispa oli tehnyt yksimielisen päätöksen igumeni Sergein erottamisesta yhdessä luostarin

V 60,4% helsinkiläisistä kuului viime vuonna kirkkoon.

Pakilan seurakunnan alueella kirkkoon kuuluttiin eniten, 76,5 prosenttia. Heikoin sidos kirkkoon on Kallion seurakunnan alueella, jossa 54 prosenttia väestöstä kuului kirkkoon viime vuonna.

johtokunnan kanssa. Luostarin heikko taloustilanne oli yksi keskeisimmistä syistä erottamispäätöksen taustalla. Tällä hetkellä luostaria johtaa Joensuun piispa Arseni.

– Tilanne on luonnollisesti väliaikainen. Johtajan vaali toimitetaan joskus tulevaisuudessa, piispa Arseni sanoo. Mitään virallista päivää ei kuitenkaan ole lyöty lukkoon.

– Aikataulua ei ole määrätty. Se voi kestää kuukauden tai vuosia, kesällä 2009 työnsä aloittanut luostarin liiketoimintajohtaja Veikko Halonen vahvistaa.

Taloustilanteen ohella luostaria ovat kuormittaneet johtajuusongelmat. Igumeni Sergein ja liiketoimintajohtaja Halosen yhteistyö oli usein törmäyskurssilla. Arkkipiispa Leo antoi igumeni Sergeille selkeän ohjeen, jonka mukaan Valamon kahden johtajan tulee jatkaa

yhdessä. Sergei ei suostunut tähän, vaan erotti liiketoimintajohtajan.

Tämän jälkeen arkkipiispa teki lopullisen erottamispäätöksensä.

Internet näytteli keskeistä roolia tapahtumien ympärillä. Pian igumeni Sergein erottamisen jälkeen neljä Valamon veljestön edustajaa asettui tukemaan arkkipiispa Leon päätöstä luostarin verkkosivuilla.

–Olemme pahoillamme, että luostarissa ollut kriisi päättyi tällä tavalla. Näimme tämän kuitenkin ainoaksi vaihtoehdoksi, jolla luostarielämä ja toiminta saatiin palautettua normaaliksi, veljet toteavat tiedotteessa.

Toisaalla taas Valamon Ystävät ry:n hallituksen jäsen Maritta Koskinen perusti adressin, jonka allekirjoittajat vastustivat igumeni Sergein erottamista. Piispa Arseni lähetti luostarin johtokunnan toimeksiannosta Maritta Koskiselle

5

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

”

Bisnes näkyy Valamossa. Ei se ole mikään Vatikaani, jolla olisi miljoonia.”

untaansa kirjeen, jossa hän ilmoitti Koskisen saaneen kolmen vuoden porttikiellon Valamon luostariin. Syyksi ilmoitetaan ”internetiin aloittamanne adressi, jonka kommenttiosan loukkaavat ja luostaria vahingoittavat kirjoitukset jätitte siistimättä”.

Helsingissä asuva Sanna Akkanen vieraili luostarissa ensimmäistä kertaa viitisen vuotta sitten ja tunsi olonsa heti kotoisaksi.

– Valamoon voi tulla vetäytymään ilman, että kukaan tulee selittämään yhtään mitään. Luostari on rukouksen ja hiljentymisen paikka, jossa taivas on lähellä maata.

Akkanen ajattelee, ettei hänellä ole luterilaisena oikeutta ottaa kantaa Valamon kiistoihin.

– Ortodoksisella kirkolla on oma itseymmärrys hierarkiasta.

Hän viittaa myös Valamon-kävijöiden koviin odotuksiin luostarin pyhyydestä.

– Elämä yhteisössä on aina raadollista. Olla yhteisön sisällä ja sen ulkopuolella, ne ovat kaksi ihan eri maailmaa.

Valamon polttavin kysymys pyörii tällä hetkellä talouden ympärillä. Viimeiset vuodet luostari on tehnyt tappiota. Menot ovat ylittäneet tulot yli 800 000 eurolla. Esimerkiksi luostarin pääkirkkoon hankittu uusi ikonostaasi on kasvattanut alijäämää.

Veikko Halonen näkeekin edessä olevan tasapainottamisen tien.

Jo nyt luostarissa on meneillään kaksivuotinen talouden tervehdyttämisohjelma, joka on vienyt toivottuun suuntaan. Tasapainon löytymistä vaikeuttavat luostarin vaatimat mittavat kiinteistöinvestoinnit.

– Noin 40 000 kuution tilat vaativat ajanmukaistamista koko ajan, Veikko Halonen sanoo.

kymmeniä palkattuja työntekijöitä. Yksi heistä on liiketoimintajohtaja. Työntekijät, liiketoimintajohtaja heidän joukossaan, on palkattu luostarin tämänhetkisten tarpeiden mukaan.

– Tarpeet voivat toki jatkossa muuttua, piispa Arseni lisää.

Jo vuonna 2010 Valamossa pidettiin yt-neuvottelut. Ne päättyivät muutaman työntekijän lomauttamiseen hiljaisina talvikuukausina. Tuolloin varsinaisilta irtisanomisilta vältyttiin.

Luostarin taloudellisen ja hengellisen funktion välillä ei Veikko Halosen mukaan ole ristiriitaa.

– Valamon ensimmäinen hotelli ja a la carte -ravintola valmistui 1850-luvulla, joten elinkeino on vanha, hän viittaa luostarin rajantakaiseen historiaan.

Piispa Arsenikin vakuuttaa, ettei taloudellinen elämä astu rukoushiljaisuuden varpaille: – Kilvoittelijan aito rauha on sisäistä, piispa kuittaa.

– Bisnes näkyy Valamossa. Ei se ole mikään Vatikaani, jolla olisi miljoonia, Sanna Akkanen sanoo.

Hänen mielestään päiväkävijä kohtaa toisen Valamon kuin se, joka viipyy luostarissa pidempään.

Omilla vierailuillaan Akkanen yrittää löytää niitä koloja, joissa turistit eivät liiku. Jos kaikki käy hyvin, hän suuntaa Valamoon jälleen hiihtolomalla.

Valtion päätös lakkauttaa kuusi yksikköä näkyy puolustusvoimien kirkollisessa työssä ensisijaisesti sielunhoidollisten keskustelujen lisääntymisenä.

– Sielunhoidollisten keskustelujen määrässä on nousua jo viime vuoden tilastoissa, sanoo kenttäpiispa Hannu Niskanen.

Taustalla ovat aiemmin tehdyt leikkaukset ja tuleva suuri uudistus on ollut tiedossa. Suurin huoli papeilla on siitä, miten ihmiset jaksavat uudistuksessa.

– Haluamme kaikin tavoin tukea puolustusvoimien henkilöstöä.

Kirkollisen työn tarve ei tämän myötä vähene vaan lisääntyy, Niskanen sanoo.

Kysynnän kasvusta huolimatta uudistukset myös uhkaavat kirkollista henkilöstöä.

– Nyt lakkautettavista varuskunnista kolmessa työskentelee päätoiminen sotilaspappi. Tämä voi johtaa virkojen siirtämiseen, ei välttämättä niiden lakkauttamiseen. Mietimme, miten papit sijoitetaan uudessa organisaatiossa.

Päätoiminen sotilaspappi työskentelee lakkautettavista varuskunnista Pohjois-Karjalan prikaatissa, Hämeen rykmentissä ja Keuruun pioneerirykmentissä.

Ensimmäiset varuskunnat on määrä lakkauttaa vuoden 2013 lopulla ja viimeiset vuotta myöhemmin.

Puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen mukaan sodan ajan joukot supistetaan 230 000 mieheen. Henkilöstöä vähennetään 2 200 henkeä. Heistä 1 200 on irtisanomisuhan alla.

Elokuvaohjaaja Klaus Härölle kirkkotaiteen Engel-palkinto Elokuvaohjaaja Klaus Härölle on myönnetty kirkkotaiteen Engelpalkinto. Härö on ohjannut monia ihmiselämän kipeitä kysymyksiä käsitteleviä elokuvia, joissa nostetaan esille kristillisen elämänkatsomuksen kannalta keskeisiä asioita. Häntä on luonnehdittu pienten, heikkojen ja jotain menettäneiden ihmisten kuvaajaksi.

Härö on myös ollut vahva kirkon arvoja ja sanomaa kunnioittava kulttuurikeskustelija. Palkinnon luovutti viime sunnuntaina Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen Helsingin tuomiokirkon vihkimispäivän 160-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Helsingin tuomiokirkon kryptassa.

Härön merkittäviä elokuvate-

oksia ovat olleet muun muassa Näkymätön Elina (2002) ja Äideistä parhain (2005). Härön menestynein teos on Postia pappi Jaakobille (2009).

Kirkkotaiteen Engel-palkinnon myöntää Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto taiteilijalle tai yhteisölle, joka on ansioitunut kirkkotaiteen alalla tai kirkkotilan rikastuttamisessa.

Palkinto on myönnetty aiemmin 15 kertaa ja palkinnon saajan taiteilijantyö on lähes aina liittynyt jollain tavoin Helsingin tuomiokirkkoon. Palkinto voidaan kuitenkin myöntää myös sellaiselle taholle, joka on kulttuurin keinoin merkittävästi edistänyt kirkon ydinviestiä, vaikkei kytkentää kirkkotilaan olisikaan.

Lattarimusiikkia

laskiaissunnuntaina Tule Tuomasmessuun Mikael Agricolan kirkkoon 19.2. klo 18.00

Professori Miikka Ruokanen saarnaa rakkaudesta ja vallankäytöstä

Liturgina Sara Pykäläinen ja juontajana Laura Mäkelä Lattariorkesteria luotsaavat Antti Vuori ja Tuomo Huhdanpää Orkesterissa puhaltimia, lyömäsoittajia sekä vibrafonivirtuoosi Panu Savolainen

TUOMAS

Mikael Agricolan kirkko › Tehtaankatu 23,

Minituomaat pyhäkoulu yli 3-vuotiaille!

M ESSU Helsinki › Ratikka 3B, bussi 14

Kuvat Jani Laukkanen

Talouskuuri tapahtuu Halosen mukaan ”kuluja seuraamalla ja toimintoja kehittämällä”. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mistä kohtaa Valamon vyö kiristyy?

– Firmassa, myös Valamon luostarissa, on useita reikiä, jotka vuotavat, Halonen toppuuttelee. Hän torppaa huhut, joiden mukaan vain yksi tekijä olisi keikuttanut luostarin taloutta.

– Aina mitä paremmin menee, sitä vaarallisempi on tilanne, Halonen muotoilee.

– Kun luostarille on tullut hyvinä vuosina lahjoituksia, niin vauhtisokeus on vallannut alaa. Eli olemme ostelleet kaikkea vähän yli varojemme.

Valamo ei elä pelkästään veljestönsä työn varassa. Luostarissa on

Armeijan säästöt lisänneet sielunhoidon tarvetta

tuomasmessu.fi

Tasapainossa? – Elämä yhteisössä on aina raadollista, Sanna Akkanen muistuttaa. Valamon pääkirkon analogilla eli lukupäydällä lepää Pyhän Kolminaisuuden ikoni.

Se kuvaa yhteyttä Jumalaan.

6

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Ehdokkaat vaalisijoille Kallion seurakunnan kirkkoherran virkaa hakeneet on asetettu vaalisijoille. Ensimmäisellä vaalisijalla on Tuomiokirkkoseurakunnan Marja Heltelä, toisella Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori Teemu Laajasalo ja kolmannella Herttoniemen seurakunnan kappalainen Juha Ropponen.

Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi ja Haukivuoren seurakunnan kirkkoherra Martti Kola ovat kelpoisia ylimääräisiksi vaaliehdokkaiksi.

Järjestöt jäivät ilman tukea Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki jätti jakamatta kahdelle Älä alistu! -kampanjaan osallistuneelle järjestölle niiden anoman tuen. Kansanlähetys sekä SLEF eli Suomen ruotsinkielinen evankeliumiyhdistys jäivät vaille valtakunnallisille nuorisotyötä tekevien yleisjärjestöjen vuoden 2012 tukea. SLEF ilmoitti myöhemmin, ettei ollut virallisesti mukana kampanjassa.

Arhinmäen mukaan kampanja oli nuorisolain vastainen. Tukipäätöksestä ovat ilmaisseet eriävän kantansa sisäasiainministeri Päivi Räsänen sekä kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja kristillisdemokraattien nuorisojärjestöjen puheenjohtajat.

Päiväkotimuistot talteen Millaisia muistoja sinulla on lastentarha- tai päiväkotitoiminnasta? Oletko itse ollut lapsena lastentarhassa tai onko lapsesi ollut päiväkodissa hoidossa? Oletko työskennellyt päivähoidon tehtävissä?

Lastentarhanopettajia aikanaan kouluttanut Ebeneser-säätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät suomalaisten kokemuksia ja muistoja päivähoidosta. Kirjoituksia toivotaan niin päiväkodeista, lastenseimistä kuin lastentarhoistakin. Keruu juhlistaa suomalaisen lastentarhatyön 125-vuotisjuhlavuotta, jota vietetään vuonna 2013.

Lähetä kirjoituksesi 31.5.2012 mennessä joko postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kansanrunousarkisto, PL 259, 00171 Helsinki tai sähköpostitse osoitteeseen keruu@finlit.fi. Merkitse kuoreen tai sähköpostin aihekenttään tunnus ”Lastentarhamuistot”. Liitä mukaan yhteystietosi.

Lisätietoja: www.ebeneser.fi.

Makusi mukaan

maailmalle Uusi esitteemme on ilmestynyt

Kohtauspaikka. Merja Saviniemi, Sallamaaret ja Sam Zari, Sari Vilenius ja Jusu Zari vierailivat omassa taloyhtiössään sijaitsevassa Pertunpellon olohuoneessa.

Uusi olohuone avattiin asukkaille Siltamäkeen Pertunpellon olohuone avattiin vuokrataloyhtiön kerhohuoneeseen.

Teksti Laura Koskelainen Kuva Sirpa Päivinen

D

iakoniatyöntekijä Merja Saviniemi odottaa, tuleeko kukaan Pertunpellon olohuoneeseen. Se on auki ensimmäistä kertaa. Olohuoneesta kertovia mainoksia on viety asukkaiden postilaatikoihin.

Saviniemi on kattanut pullaa, mehua ja kahvia. Hän käy kutsumassa kaksi pihalla leikkivää äitiä lapsineen olohuoneeseen.

Kohta ensimmäiset asukkaat saapuvat. He vaikuttavat ihastu-

neilta, sillä heidän varastona toimineesta kerhotilastaan on tullut viihtyisä.

– Tällainen paikka pitäisi olla jokaisella alueella. Aikuiset saavat vähän lepoa ja lapset pääsevät leikkimään, sanoo Tuulikki Sudentuuli. Hän saapui olohuoneeseen kolmivuotiaan Rolfin kanssa.

– Jos seurakunta haluaa olla ihmistä lähellä, niin tämä on juuri sitä, Sudentuuli toteaa.

Talossa asuu paljon lapsiperheitä, jotka voisivat olla kiinnostuneita.

Tarkoitus on, että olohuoneesta löytyy kaikille tekemistä. Olohuoneeseen voi tulla pistäytymään tai vaikka pariksi tunniksi. Olohuoneeseen on sisustettu lukunurkka, sohvaryhmä, matala askartelupöytä ja korkeampi pöytä isompien lasten peleille. Hyllyiltä löytyy pelejä ja kirjoja sekä lankoja käsityöihmisille.

Lastenohjaaja Jaana Kunttu auttaa, kun Diego ja Amanda Hagert pelaavat jääkiekkopeliä. Heidän äitinsä Sari Vilenius ja Sallamaaret Zari ottavat kahvia ja pullaa. He juttelevat välillä keskenään, mutta myös Saviniemen kanssa.

– Mukavaa, että saimme tällaisen olohuoneen. Tällaisessa pakkasessa ei tulisi lähdettyä kauemmas, Vilenius kertoo.

Hän aikoo houkutella naapuritkin mukaan seuraavalla viikolla.

Idea olohuoneen perustamisesta syntyi, kun diakoniatyöntekijä Saviniemi ja nuorisotyöntekijä Kati Karppinen miettivät kohtaamispaikkaa alueen perheille.

– Haluamme tuoda yhteisöllisyyttä sekä turvallisen paikan olla, Karppinen toteaa.

Pertunpellon olohuone on suunnattu Suutarilan kiinteistöjen asukkaille. Suutarilan kiinteistöjen toimitusjohtaja lupasi remontoida kerhohuoneen ja tuoda huonekaluja.

”

Tällainen paikka pitäisi olla jokaisella alueella.”

Siltamäen piirin työntekijät ovat pareittain kerran viikossa avoinna olevassa olohuoneessa.

Myöhemmin mukaan yritetään saada myös vapaaehtoisia.

Asukkaat tietävät, että olohuone on seurakunnan järjestämä. Sisällä piipahtanut mies haluaisi jättää esirukouspyynnön. Pyyntö otetaan vastaan, ja jatkossa työntekijät lupaavat tuoda esirukouslaatikon olohuoneeseen.

Pertunpellon olohuone on avoinna tiistaisin kello 16–18.

.LUNRQ MD NDXSXQJLQ OXNLMRLOOH

ELÄMYSRISTEILY • 11.–16.6. ja 16.–21.7. alk.

Mietitkö asunnon myyntiä?

Katso www.annatoppinen.fi tai soita 050 551 4115

645,–

Risteile Karjalan kauneimmissa maisemissa, Laatokalla, Syvärillä, Äänisellä, vieraile mm. vanhassa Valamossa, Kizhin saarella, Petroskoissa.

Risteilyllä mm. täysihoito ja runsas, mielenkiintoinen retkiohjelma sekä viihde- ja kulttuuriohjelma. Laivalla konsertoivat oopperalaulaja Heikki Orama ja kapellimestari Tapani Puranen.

Anneli Palokangas luennoi mm. Valamosta ja ikoneista.

Matka agentit

• Eerikinkatu 33, 00180 Helsinki • Vapaa-ajanmatkat puh. 010 321 2800 Puheluiden hinnat 8,28 snt/puh + lankaverkosta 5,95 snt/min. matkapuhelimesta + 17,04 snt/min (+alv).

www.matka-agentit.fi

Anna Toppinen, Oik.Kand., LKV anna.toppinen@huom.fi

Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

7

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Pyhä hetki. Elokuussa 1986 Thorleif Johansson halusi nähdä, miksi nuoret odottivat yön yli makuupusseissaan nähdäkseen herätyskristillisissä piireissä kammoksutun hevibändin Metallican.

– Oulunkylän yössä 6 000 nuorta sytytti sytkärin kappaleen Enter Sandman aikana. Se oli pyhä hetki, Johansson kertoo hevimusiikkiharrastuksensa synnystä.

Vanha ja katkera?

Mediakonkari Thorleif Johansson kertoo, mitä tarkoittaa ”kristillinen media”.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Esko Jämsä

ankkuperunoita ja hitaasti valutettu Primator-vehnäolut. Eläkeläisen kelpaa nauttia parhaaseen konttoriaikaan. On vaikea päättää, mistä aloittaisi Thorleif Johanssonin esittelyn, mutta tuossa on hänen tämänkertainen lounaansa.

– Minä olen vanha, katkeroitunut ja ylipainoinen mies. Toisin sanoen elämäni on ihan hyvällä mallilla, hän sanoo.

Tämä on ihan omanlaisensa puhetyyli. Kerran ryhmänjohtajana Patmos-saaren matkalla Johansson hermostutti seurueen kertomalla, että kapeilla kujilla jonon perässä kulkee sitten viimeisenä Teuvo V. Riikonen, ”joka on muutenkin jälkeenjäänyt”.

– Hämmentyneet ihmiset kyselivät minulta, enkö tiedä, että Riikonen on kirjoittanut kirjojakin.

Ulkopuoliset eivät ymmärtäneet, että Johanssonin ja Riikosen ystävyyteen kuuluu tällainen sanailu.

Henkilö on siis Thorleif Johansson, 64, eläkkeelle jäänyt entinen Kansan Raamattuseuran verkkoviestintävastaava, joka valittiin Suomen Lions-liiton viestintäjohtajaksi kaudelle 2012–2015. Johansson oli aikanaan myös tuomassa internetiä evankelisluterilaiseen kirkkoon. Vuonna 1996 hän perusti myös verkkoviestintäyritys Credonetin.

Savonlinnan kristillisen opiston rehtori Riikonen kertoo, millainen ystävä on Tusse Johansson.

– Se ystävyys on sellainen, että kun vedin Maata näkyvissä -festivaalia, niin sinne aina ilmestyi semmoinen kalju mies,

L

josta ei koskaan päässyt eroon, Riikonen sanoo.

Festivaalin lehdistötilaisuudessa yhtenä vuonna Riikonen vastasi kysymykseen kohderyhmästä, että ”on täällä myös näitä, joilla näkyy jo sisäkumi”. Lopulta Riikonen vakavoituu.

– Hän ei pyri mihinkään asemaan, joten hänellä on siviilirohkeutta asettua tarvittaessa myös poikkiteloin. Tusse ei ole opportunisti, mutta hän onnistuu silti säilyttämään hyvät välit useimpiin.

Työntekijät hymähtelevät: piti tulla koulutustilaisuuteen kesken työpäivän. Eletään 1990-lukua, ja paikkana on Helsingin seurakuntayhtymä, Kolmas linja 22. Thorleif Johansson katselee silmälasisankojensa yli vastahakoisia kirkkoherroja. Hän on itse melko innostunut esittelemästään uutuudesta.

– Tämä on aika kätevä ohjelma, nimittäin nyt kun olen kirjoittanut viestin, ja painan tästä ”lähetä”, niin modeemiyhteyden ansiosta viestini on aivan saman tien perillä Tampereella, hän näyttää.

– Ei tämä meidän arkityöhömme juurikaan liity, ja hyvinhän tuo posti kulkee, torjuvat kirkkoherrat.

Johansson pitää huulensa yhdessä. Jonkin aikaa myöhemmin Kolmannella linjalla pidetään juhlallinen avajaistilaisuus. Paikalla on Helsingin piispa Eero Huovinen.

– En tiedä, olenko koskaan tiennyt mistään asiasta niin vähän kuin nyt tiedän, Huovinen sanoo ja painaa enteriä.

Ruudulle lävähtävät historian ensimmäiset Helsingin seurakuntien nettisivut. Johansson on tehnyt ne html-koodilla. Sen ajan nettiyhteydet olivat kiikun-kaakun.

– Avajaistilaisuudessa meillä oli huoli, että modeemiyhteys menee poikki, joten Huovista varten me lavastimme netin, jotta sivut varmasti avautuvat, Johansson muistelee.

Perunalautanen on tyhjä, joten nyt voidaan aloittaa haastateltavan hiillostaminen.

Konservatiivisen uskontojournalismin taustalla näkyy välillä nimi Kristillinen medialiitto. Thorleif Johans-

son on liiton hallituksen puheenjohtaja. Kristillinen medialiitto on muun muassa konservatiivisen seurakuntalainen.fiuutispalvelun julkaisija. Liiton kotisivulla sanotaan esimerkiksi näin: ”Kristillisen Medialiiton toiminta perustuu kristilliseen yhteiskuntanäkemykseen ja siitä seuraavaan yhteisölliseen mediateoriaan. Tämä tarkoittaa, että media on vastuussa sekä yksilöille että yhteisöille siitä, millaisia arvoja se toteuttaa.”

Mitä ihmettä on kristillinen media – ei kai vain sitä, että kelvatakseen toimittajan pitää olla tietynlaisessa uskossa?

– ”Kristillinen” ei tässä yhteydesJos lapsilta sä tee ketään pätkielletään kääkään paremnetti, mehän maksi. Kristillisen median toipalaamme keskiaikaan.” mittaja vain on tämän aihepiirin asiantuntija. Samalla tavallahan on olemassa urheilu- tai taloustoimittajia.

Johanssonin mielestä on kuitenkin rehellistä myöntää oma viiteympäristö. Objektiivista journalismia ei ole olemassakaan, vaan kaikki toimivat aina jotakin arvotaustaa vasten.

– Toimittajan on vain puhuttava totuudellisesti. Se on ainoa vaatimus: totuudellisesti rakkauden hengessä.

Rakkauden henki on sikälikin tärkeä teema, että eläkkeelle jäätyään Johansson on Lions Clubin vapaaehtoisena ollut aktiivisesti mukana lasten turvallista netinkäyttöä koskevassa ”Vastuu on minun” -työmuodossa. Oppaaseen voi tutustua sivulla www.vastuuonminun.info. Johansson myös kiertää kouluissa puhumassa netin käytöstä.

– Panikointi ei auta ketään. Kerran yhden koulun atk-luokan koneilta oli ”turvallisuussyistä” estetty Googlen käyttö.

Jos lapsilta kielletään netti, mehän palaamme keskiaikaan, eikä se ole kenenkään etu.

”

8

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Isän tuska Jotkut isät hylkäävät lapsensa avioeron jälkeen. Mutta toiset kärsivät siitä, ettei ex-vaimo anna lasten tavata isäänsä.

Teksti Eira Serkkola Kuvitus Hans Eiskonen

Kaupungin kasvo: Vy Tram

Valmiina tanssiaisiin Kun abiturientit jättävät koulun ja aloittavat lukuloman, lukion toisen vuoden opiskelijat juhlistavat uutta asemaansa koulun vanhimpina ja viettävät vanhojenpäivää.

Useissa kouluissa järjestetään tuolloin vanhojentanssit. Monelle tytölle vanhojenpäivä on ihana pukujuhla, jonka saa viettää kuninkaalliseen tapaan.

Juhlaa edeltää kuukausien valmistelu. Asuvalinta on osa sitä, mutta huomattavasti enemmän työtä saattaa vaatia juhlatanssien harjoittelu. Tanssiaisia varten opetellaan useita 1800-luvun salonkitansseja ja 1900-luvun alkupuolen uudempia tansseja.

– Harjoitukset alkoivat jo joulukuussa, kertoo 18-vuotias Vy Tram Helsingin kuvataidelukiosta. Minulle tuli siihen aikaan paljon poissaoloja koulusta, ja mietin jo, että en osallistuisikaan koko tapahtumaan.

– Liikunnanopettajani rohkaisi kuitenkin jatkamaan. Pikkusiskonikin toivoi, että en antaisi periksi, sillä olin jo ommellut tanssiaispuvun, jota ei hänen mielestään saa jättää käyttämättä. Ja minulla oli jo tanssiparikin.

Tram sisuuntui. Koulupäivien päätteeksi hän jäi muiden ryhmien treeneihin ja opiskeli tanssikuvioita YouTubesta löytyvien videoiden avulla.

– Videot olivat aika huonoja. Joku hyvä vanhojen tanssien opetus-dvd olisi kyllä tarpeellinen.

Nyt hän voi jo huokaista helpotuksesta. Työ on tuottanut tulosta.

Tanssit sujuvat mallikkaasti, myös lempitanssi tango. Esiintymisiä on kaksi: torstai-iltana oman koulun kesken ja perjantaina muiden helsinkiläisten lukioiden kanssa. Tramille on tärkeää, että hänen Turussa asuva perheensä tulee katsomaan tanssiesitystä.

– Juuri vanhemmille haluaisin tanssia mahdollisimman hyvin.

Vanhojenpäivään voi halutessaan laittaa palamaan paljon rahaa.

Etenkin tytöt keksivät monta rahareikää: puku, kengät, meikkaaja,

kampaaja... Jatkotkin vievät rahaa, varsinkin jos sinne ajetaan limusiinilla, kuten on nähty joidenkin tehneen.

– Pidän päivää tärkeänä, mutta mielestäni tuhlaus ei ole vanhojenpäivän idean mukaista. Aion pitää kulut alle satasessa, sanoo Tram.

Loisteliaasta pukeutumisesta ei silti tarvitse tinkiä. Tram on suunnitellut omaa pukuaan jo ala-asteelta saakka. Lopulta puku syntyi vintage-kaupasta muutamalla eurolla ostetusta, helmillä tuunatusta yläosasta ja siihen itse ommellusta keijukaismaisesta runsaasta hameosasta. Vaateompelusta innostunut Tram teki puvun joululomallaan äitinsä ja pikkusiskonsa avustamana.

Vanhojenpäivän tanssiharjoituksista saa myös opintosuorituksen. Kaikki lukiolaiset eivät kuitenkaan osallistu tansseihin. Tanssiharjoittelu ei välttämättä mahdu opintoihin, ja lisäksi kuvataidelukio on varsin tyttövaltainen eikä kaikille riitä poikaparia. Tramin parina on saman koulun abiturientti Henri Kekkonen, joka osallistuu vanhojentansseihin toista kertaa.

Valmistelut on nyt tehty. Enää tarvitsee vain odottaa tuon jännittävän päivän koittamista.

Asun opiskelijaasunnossa Itäkeskuksessa. Minulla on kaksi rauhallista ja mukavaa kämppistä. Oikeastaan Itäkeskus on aika kiva paikka. Aito.

P. S.

Nautin pikkulasten juttujen kuuntelemisesta.

Vaadin nuoria arvostamaan enemmän itseään, puolustamaan omia oikeuksiaan ja luottamaan itseensä.

Pauliina Koponen Wanhojen tanssit. Kahdeksan lukion yhteisesitys Jäähallissa (Nordenskiöldinkatu 11–13) perjantaina 17.2. klo 14.

M

ika (nimi muutettu) on kolmen lapsen isä. Avioeronsa jälkeen hän kokee menettäneensä lapset, jotka asuvat vain 25 kilometrin päässä. Lapset eivät ole käyneet isänsä luona vuosikausiin.

– Vierailut eivät ole toimineet missään vaiheessa, ja lasten äiti on halunnut vieraannuttaa lapset minusta, Mika kertoo.

Sen sijaan aikaa ja voimia on kulunut lukuisiin huoltoriitaoikeudenkäynteihin.

Tässä tarinassa ei taistella alkoholin, köyhyyden tai pettämisen kanssa. Perhe tuli hyvin toimeen ja molemmilla on hyvä koulutus. Lapset syntyivät 1990-luvulla. Ennen eroa Mika hoiti lapsia kaksi päivää viikossa ja vaimo kaksi päivää.

Liitossa oli pitkään ongelmia. Vaimolla oli diagnosoitu lievä mielenterveyden häiriö. Eroa haki vaimo. Alkusokin jälkeen Mika oli lopulta helpottunut suhteen loppumisesta.

– Kahden lapseni ensimmäinen sana oli ”isä”. Meillä oli lasten kanssa hieno suhde. Se näkyy videollakin. Mutta nyt suhteet on tuhottu.

Voi vain kuvitella, miten monta kertaa Mika on ne videot katsonut. Esimerkiksi sellaisina viikonloppuina, jolloin lasten piti tulla hänen luokseen. Usein kävi niin, että kun Mika tuli perjantai-iltana kotiin viikonlopun ruokien kanssa, hän sai soiton: lapset eivät tulekaan.

Nuorin lapsi oli toivonut voivansa asua isän luona ja asuikin Mikan kanssa pari vuotta. Mika huolehti tunnollisesti siitä, että kuopus vieraili äitinsä luona. Yhteiselo päättyi siihen, että äiti ”kaappasi” lapsen luokseen.

Peli on ollut rumaa. Paitsi että ikävä, suru ja suuri taloudellinen taakka syövät miestä, ex-vaimo on perättömästi syyttänyt Mikaa raiskauksesta ja pahoinpitelyistä ja ex-anoppi myös tap-

Kulmilla: Talvipuutarha

pouhkauksesta. Myöhemmin ex-vaimo kiisti koskaan syyttäneensäkään.

Yhden kerran Mika lankesi oman käden oikeuteen asianajajan neuvosta. Hän murtautui puoliksi omistamansa kodin autotalliin hakemaan tavaroita, joiden säilyttämisestä oli sopinut maksavansa vuokraa mutta joita ex-vaimo kieltäytyi luovuttamasta. Tämä puolestaan lavasti kotiin murron, jossa oli kajottu ainoastaan huoltoriita-asiakirjoihin. Se tapahtui juuri ennen oikeudenkäyntiä.

Huoltajuusoikeudenkäyntejä on ollut useita. Lasten äiti sai lopulta yksinhuoltajuuden ja lapset saivat tavanomaiset tapaamisoikeudet.

Koska tapaamiset eivät toteutuneet, Mika haki oikeusteitse tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa ja voitti sen – paperilla – mutta ilman uhkasakkoja.

– Se tarkoittaa, että oikeuden päätöstä ei tarvitse noudattaa, Mika on kokenut karvaasti.

Kaikissa näissä oikeusprosesseissa Mika on kokenut, että isänä hän ei ole tasavertainen lain edessä äidin kanssa. Kuopuksen lähihuoltajuu-

30 000 lasta kokee eron Vuosittain noin 30 000 lasta kokee vanhempiensa eron. On arvioitu, että joka viides heistä ei tapaa etävanhempaansa juuri lainkaan. Kun isä tai äiti perustaa uusperheen, tapaamiset usein harvenevat entisestään. Väestöliiton tutkimuksen mukaan joka viides eronnut isä menettää yhteyden lapseensa, eri syistä.

Viime vuonna Helsingissä asui 14 512 äidin ja lapsen tai lasten muodostamaa perhettä, kun isä-lapsi-perheitä oli 1 549.

Vuonna 2010 Helsingissä solmittiin 4 143 avioliittoa. Samaan aikaan avioliittoja purkautui Helsingissä 1 717.

Vertaistukea on saatavilla: vapaa isäryhmä ”Isät lasten puolesta”: isa_lapsi@hotmail.com

9

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Eristetty. Erään tutkimuksen mukaan joka viides isä menettää yhteyden lapseensa eron jälkeen. Syitä on monia: lasten muutto kauas, työ ulkomailla, sairaus, työttömyys. On myös äitejä, jotka haluavat tietoisesti vieraannuttaa lapset isästään.

den äidille määrännyt tuomari ei kuullut lainkaan todistajia. Hän on myöhemmin saanut oikeuskanslerilta huomautuksen väärästä tuomiosta toisessa jutussa.

– Sosiaalitoimi on tehnyt kolme kertaa selvityksen perheestämme. Niissä ei löydetty isästä puutteita, vaan äidistä. Äiti esimerkiksi väitti, että kaikki isän tunteet ovat näyteltyjä.

Kun lastensuojeluviranomaiset rupesivat järjestämään isän ja lasten tapaamisia, äiti lopetti kaiken yhteydenpidon.

”

Lapsen kännykässä on ollut esto isän numeroon soittamiselle.”

Aika kuluu. Lapset kasvavat. Yhteys teiniikäisiin vaatisi yhteistä arkea, jota ei ole. Sen si-

jaan Mikan ja hänen uuden vaimonsa kotona on lasten joululahjakassi. Se odotti olohuoneessa kaikki joulunpyhät, mutta yksikään lapsi ei tullut käymään. Edellisenä vuonna Mika vei joululahjat lapsille ovelle, mutta ei ole varma, saivatko nämä edes niitä. Äiti on kieltänyt lapsia antamasta koulukuviaan isälle – tai edes näyttämästä niitä. Musiikinopettaja ei saa antaa tietoja lapsen isälle, rippipappi ei keskustele hänen kanssaan. Lapsen kännykässä on ollut esto isän numeroon soittamiselle.

Lasten äiti ei ole perustellut käytöstään. Sen sijaan hän on sanonut oikeudessa, että mies ei

halua tavata lapsiaan. Mikan tulkinta on, että ex-vaimossa on paljon vanhaa vihaa, jota hän purkaa Mikaan.

– Yhteiskuntamme antaa siihen tällaiselle äidille paljon mahdollisuuksia. Se on väärin kaikkia osapuolia kohtaan.

– Laki lasten huollosta eron jälkeen on hyvä, mutta oikeuskäytäntö on toinen.

Valituksessaan hovioikeudelle Mika kirjoitti: ”Pohjimmiltaan tässä oikeudenkäynnissä on kyse siitä, ylittääkö vanhemman rakkaus lapseen negatiiviset tunteet entistä puolisoa kohtaan.

Lapsen etu ei voi olla muu kuin että rakkaus on tärkeämpää.”

Viikon fakta SIRPA PÄIVINEN

Pala Välimeren ilmastoa Talvipuutarha säteilee helmikuun auringossa.

Sen kattoa reunustaa kimaltava jääpuikkonauha, ehkä kaupungin upein.

Jääpuikot kertovat lämpövuodoista. Eihän lasitaloa tiiviiksi saa. Mutta muuten vuonna 1893 rakennettu Talvipuutarha on nyt remontoitu perusteellisesti palmuhuoneen tukipilareista katon ja seinien perinteiseen limilasijärjestelmään asti.

Vanhaa säilytettiin mahdollisimman paljon, mutta lasiruudut oli niin tiukkaan kitattu, ettei niitä saanut ehjinä irti.

– Kasvit olivat evakossa talvetushuoneessamme tässä uimastadionin mäellä, kertoo projektipäällikkö Päivi Islander rakennusvirastosta.

Paitsi puun kokoiset yli satavuotiaat kame-

liat ja kuningasmagnolia. Ne sinnittelivät huputettuina remontin keskellä. Välillä ne saivat lisävaloa ja -lämpöä. Myös iso osa kaktushuoneen kaktuksista pysyi paikoillaan.

Huonokuntoisempi kamelia kuihtui, mutta toinen kamelia kukkii isoin vaaleanpunaisin kukin. Se ei ottanut nokkiinsa siitä, että vieressä hiekkapuhallettiin pilaria puhtaaksi.

Talvipuutarhassa saa käydä ilmaiseksi. Se oli puutarhan rakennuttaneen kenraalimajuri Jakob Julius af Lindforsin tahto. Kevään tullen etelärinteen ruusutarha ja korjattu terassi houkuttavat kävelijöitä pysähtymään. Talvipuutarhan länsisiivessä saa jälleen istahtaa alas ja nauttia vaikka omia eväitä, välimerellisessä ilmastossa.

Eira Serkkola

0 kpl

Yhtään tarjouspyynnön mukaista ostotarjousta ei tullut Puotilan tai virallisemmin Puotinkylän kartanosta määräaikaan mennessä. Kiinteistöviraston tilakeskus järjesti tarjouskilpailun viime syksynä. Kartanon päärakennus, pehtoorin talo ja piha-alue ovat peruskorjauksen tarpeessa.

Kaupunginhallitus palautti aiemmin korjaushankesuunnitelman ja kehotti kiinteistölautakuntaa valmistelemaan kartanon myymistä siten, että se säilyy ravintolakäytössä. Rakennus on nyt tyhjillään. Kaupunki yrittää edelleen myydä kartanon, sillä vuokraaminen ei tule kyseeseen.

10

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Puukko puh JP Siili ohjasi balladinomaisen elokuvan pohjalaisveljesten välienselvittelystä.

Teksti Marjo Kytöharju

Kuulostaa hyvältä. Mikko Sidoroff kehuu ortodoksisen musiikin rytmistä tasaisuutta ja melodioiden rauhallista etenemistä.

Musiikin kirkkaus pysäyttää ajan

Mikko Sidoroff valmistui viime keväänä kuoronjohtajaksi SibeliusAkatemiasta. Yksi hänen kuoroistaan on Panihidan kantaesitystä varten perustettu kamarikuoro Krysostomos. Sana tarkoittaa kultasuuta ja viittaa myös idän kirkon kunnioittamaan kirkkoisään Johannes Krysostomokseen. Kuoron laulajat tulevat eri puolelta maata.

Kamarikuoron tarkoituksena on edistää kirkkomusiikkia tilaamalla uusia teoksia, myös muilta kuin ortodoksisäveltäjiltä. Sidoroffin sävellykset ovat kuoron perusohjelmistoa.

Panihida levytettiin 2006, ja viime syksynä ilmestyneellä Rauhaisa Valkeus -levyllä soi Valamo-sarja, joka on sävelletty vanhojen valamolaisten sävelmien pohjalta. Ensi vuonna Krysostomos kantaesittää Sidoroffin säveltämän paaston aikaan liittyvän laajan teoksen.

Sidoroff pitää itseään kuitenkin ensisijaisesti kuoronjohtajana. Silti useat kuorot sekä myös Lumen Valo -lauluyhtye ovat jo ehtineet esittää hänen sävellyksiään.

– Se on aika hämmentävää. En ole koskaan opiskellut sävellystä, paitsi Kuopion musiikkilukiossa järjestetyllä kurssilla. Tällä hetkellä minulla ei ole tarvetta säveltää soitinmusiikkia, esimerkiksi sinfoniaa, naurahtaa Sidoroff.

– Kolme johdettavaa kuoroa riittää mainiosti. Kiirettä lisää vielä se, että opiskelen parhaillaan myös joogaopettajaksi.

Sidoroff tietää, että monissa ortodoksisen kirkon kuoroissa laulaa nykyään myös ei-ortodokseja.

– Kirkkomme musiikkiperinteessä on elementtejä, joita ei muussa kirkkomusiikissa välttämättä tapaa. Sellaisia ovat esimerkiksi rytminen tasaisuus ja melodioiden rauhallinen eteneminen ilman suuria hyppyjä. Kaikki tämä luo kirkkolaululle ainutlaatuisen tunnelman.

– Ortodoksisen musiikkikulttuurin erilaisuus tuntuu monista kiehtovalta – puhumattakaan sen rikkaudesta ja syvyydestä, joka yllättää minutkin yhä uudelleen, pohdiskelee Mikko Sidoroff.

O ”

Tehrään niinku oikeen on ja hyvä tuloo.”

tössä, jossa moraali on rapistunut väkivaltaisten puukkojunkkarien takia.

Ohjaaja teki Härmää varten paljon taustatyötä, tutki häjyjen historiaa ja luetti käsikirjoitusta eri vaiheissa pohjalaistaustaisilla henkilöillä.

– Kuuluvin elementti elokuvassa on pohjalaismurre. Halusin tehdä kunniaa rikkaalle kielelle, jota puhutaan edelleen. Apuna minulla

Pohjalaisjuurisena menin hieman epäileväisenä katsomaan, miten mielikuvitusta ruokkivaa häjyaihetta on tällä kertaa käsitelty. Nyt ei tarvinnut pettyä, sillä JP Siili on mielestäni onnistunut pohjalaisen uhon ja sitkeyden kuvaamisessa.

Heti alkumetreillä valkokankaalle maalataan komein vedoin eteläpohjalaista lakeutta ja hurjan aikakauden meininkiä. Rellestävä puukkojunkkari Esko Välitalo (Mikko Leppilampi) pitää häjyjoukkoineen pelossa lakeuden väkeä. Eskon rehti Antti-isä (Esko Salminen) ei pidä poikansa touhuista, minkä vuoksi hän testamenttaa tilansa nuoremmalle pojalleen Matille (Lauri Tilkanen).

Tätä veljesten tuimanoloinen äiti Maria (Lena Meriläinen), joka muutenkin suosii vanhempaa veljeä, ei hyväksy ja rientää kertomaan testamentista Eskolle. Tämä raivostuu niin, että tappaa isänsä ja ajaa nuoremman veljensä tiehensä.

Matti Välitalo ei anna periksi, varsinkin kun Härmän kuninkaaksi itseään nimittävä Esko ottaa talon isännyyden lisäksi väkisin mukaansa hänen morsiamensa Ainon (Pamela Tola). Matin motto kuuluu: ”Tehrään niinku oikeen on ja hyvä tuloo.” Veljesten välillä alkaa ankara sota, jossa puukot puhuvat. Elokuvan loppukohtauksessa tulevat väistämättä mieleen westerntyyliset välienselvitykset vii-

STEFAN BREMER

KONSERTTI Kun nuoret miehet yleensä purkavat angstinsa ja toimintatarmonsa bilettämiseen ja tietokonepeleihin, sävelsi lukiolainen Mikko Sidoroff yhdeksän vuotta sitten Panihidan, ortodoksisen kirkon vainajien muistopalveluksen. Läntisessä kirkossa sitä vastaa sielunmessu, Requiem.

Sidoroffin kuorolle ja solisteille säveltämä teos on saanut runsaasti kiitosta. Musiikin kuulaus ja kirkkaus koskettavat.

– Ihmiset, jotka ovat kokeneet elämässään vaikeita aikoja tai menettäneet läheisensä, tulevat kertomaan, miten Panihida on tuonut heille suurta lohtua, kertoo Sidoroff.

Ortodoksisessa kirkossa Panihida toimitetaan useita kertoja kuoleman jälkeen sekä mahdollisuuksien mukaan aina kuoleman vuosipäivänä. Kirkon käsityksen mukaan vainajien puolesta kannettu esirukous ei ole niinkään yritys vaikuttaa heidän kohtaloonsa tuonpuoleisessa kuin ilmaus elossa olevien ihmisten rakkaudesta.

Panihidan seuraava esitys on Helsingissä Kirkko soikoon -festivaalilla Uspenskin katedraalissa 5.3. Se saa Sidoroffin innostumaan.

– Uspenski on erinomainen konserttipaikka, jossa on vahva tunnelma. Konserteissa voi aistia rauhaa ja kauneutta, vaikka ei olisi minkään kirkkokunnan jäsen.

Vaikka Panihida ei ole kuin 45 minuuttia pitkä teos, aika tuntuu pysähtyvän. Se on tyypillinen ilmiö ortodoksisessa kirkkomusiikissa.

hjaaja JP Siili on huomannut, että Suomen historia on täynnä aikakausia ja tarinoita, jotka olisivat elokuvan arvoisia. Hän tarttui yhteen sellaiseen, 1800-luvun häjyjen Pohjanmaahan, ja ohjasi elokuvan Härmä.

– Pyörittelin aihetta pitkään mielessäni. Lopulta aloin miettiä, että kun yleensä talon Etelä-Pohjanmaalla peri vanhin poika, mitä tapahtuisi, jos isä sivuuttaisi häjyjen porukoissa kulkevan esikoisen ja antaisi perinnön nuoremmalle pojalle. Näin sitten syntyi balladi, jossa yhdistyvät veljesja rakkaustarina.

Siili halusi tuoda esiin myös sen, miten ihminen voi säilyttää moraalisen selkärangan ympäris-

oli kaksi paikallista murreasiantuntijaa.

Siilin mukaan elokuvan toteutumisesta saa paljolti kiittää pohjalaista avuliaisuutta ja talkootyötä. Kun luottamus oli saavutettu, tekivät paikalliset ihmiset Kauhavalla ja muilla kuvauspaikkakunnilla kaikkensa elokuvan hyväksi.

Risto Nordell Mikko Sidoroff: Panihida ma 5.3. klo 19 Uspenskin katedraalissa. Sanna Heikkinen, sopraano; Jarno Lehtola, tenori; Kamarikuoro Krysostomos, joht. Mikko Sidoroff. Liput 12/8 e tuntia ennen ovelta tai Lippupisteestä.

Tiukka paikka. Talon myynti ja ositus saa Erikin ja Annan tunteet pintaan.

Uhoa lakeuksilla. Mikko Leppilampi näyttel

meisine hengenvetoineen.

Härmä sisältää siis oikeuden vaatimuksineen kosolti tunnetta ja draamaa. Tilanteisiin liittyy melkoisesti väkivaltaa, mutta puukko-

Onko p TEATTERI Avioliitosta näyttää syntyvän alituisesti hyvää draamaa.

Ilmeisesti siksi, että vähemmän onnellinen suhde tarjoaa rikkaita ja vaihtelevia intohimon, kaipauksen, surun ja petoksen kuvioita.

Paavo Westerbergin He eivät asu enää täällä on kertomus kahdesta parista, jotka tapaavat syksyllä 2004 Helsingissä. Kun näytelmä päättyy, eletään syksyä 2011, ja kaikki on toisin.

Westerberg leikkaa tekstissään avioliittoja kuin huolellinen patologi ruumista. Alusta lähtien katsoja tajuaa, ettei komeaa taloa asuvien Annan ja Erikin elämässä kaikki ole kunnossa. Vieraisille saapuvat He-

11

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Vartin mittainen runokeidas

uu Härmässä

Lija Fischerillä alkaa helmikuun 16. päivänä melkoinen urakka. Tarkoitus on tuoda kuukausittain noin 15 minuutin mittaisia runoesityksiä yleisön lähelle julkisiin tiloihin.

Vapaa Vyöhyke -työryhmän esityssarja kestää vuoden, ja jokaisessa esityksessä käytetään erilaisia näyttämöilmaisun tapoja: näyttelijäntyötä, musiikkia, tanssia, nukketeatteria, kuvataidetta, animaatiota ja klovneriaa. Esitykset pohjautuvat Henriikka Tavin kirjoitushankkeeseen 12. Kustantamo Poesia julkaisee kuukausittain Tavin runokokoelman, josta Fischer ohjaa esityksen.

Teatterinohjaajana Lappeenrannassa toimivalle Fischerille tanssijan ohjaaminen on uusi kokemus.

– Kun ohjeistan tanssijaa ottamaan kiinni näyttelijän puheen rytmistä ja tuottamaan liikkeenä joko samaa tai sen vastakohtaa, hän tajuaa heti, mitä ajan takaa.

Liike voi olla runoa kuvittavaa tai sitten hyvin abstraktia. Näyttelijä taas saattaa vastaavassa tilanteessa turhautua, sillä hän tahtoisi tietää etukäteen liikkeen merkityksen.

Fischer vastustaa ajatusta, jonka mukaan pitkä esitys olisi kielteinen juttu ja lyhyt ei voisi olla korkeatasoinen.

– Projektimme on kiehtova, sillä siinä voidaan kokeilla, pääseekö 15 minuutissa sisälle johonkin merkittävään, voiko esityksestä jopa tulla keidashetki keskelle päivää.

Rutiinien rikkomiseen ainakin on mahdollisuus, eikä se maksa mitään.

Esitysten suunnitteluryhmään kuuluvat Fischerin ja Tavin lisäksi äänisuunnittelija Jussi Österman ja tuottaja Ilona Kyykoski. Graafisesta suunnittelusta ja visuaalisesta ilmeestä vastaa Elina Saarinen.

Esiintyjiä on yhteensä noin kolmekymmentä.

Marja Kuparinen

ee Härmän häjyä, joka pitää pelon vallassa sukuaan ja koko pitäjää.

junkkarien aikaa on toisaalta vaikea kuvata ilman verenvuodatusta.

Oman tärkeän mausteensa elokuvaan antaa murre, jota näyttelijät puhuvat melko hyvin. Sataprosenttista onnistumista tässä ei pi-

dä odottaakaan.

Kaikki pääosissa olevat näyttelijät tekevät vaikuttavat roolityöt, mutta eritoten Mikko Leppilampi kovaluontoisena pahiksena. Sivurooleista Pirkka-Pekka Peteliuk-

sen näyttelemä notaari ja Aku Hirviniemen esittämä Kalle, Matin uskollinen ystävä, jäävät erityisesti mieleen.

Elokuvan musiikin säveltänyt Tuomas Kantelinen on saanut

luotua siihen jännän kansanmusiikkivivahteen. Laulaja Lauri Tähkä taas esittää vanhat pohjalaislaulut tyylillä.

Elokuvateattereissa 17.2.

akko muistaa? elämän avautumisesta uudella tavalla.

Näytelmän nimi He eivät asu enää täällä kertoo vuosien vääjäämättömästä kosketuksesta: kukaan ei ole enää entisellään. Siitä huolimatta Westerberg sijoittaa loppuun valoa ja rauhaa, joka syntyy tosiasioiden hyväksymisestä, muistojen sallimisesta ja tavallaan myös anteeksiannosta elämälle, itselle ja kumppanille.

Hieno kokonaisuus.

Marja Kuparinen Paavo Westerberg: He eivät asu enää täällä. Kantaesitys Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 8.2.

SÄ

voin pidätelty kiukku ja paha olo purskahtelevat kuitenkin kiillotetun ulkokuoren halkeamista, ja tulevaisuus on ihan tukossa.

Väliajan jälkeen alkaa tapahtua.

Westerbergin käsittelyssä jokainen joutuu kohtaamaan oman elämänsä tosiasiat ja huomaamaan, ettei parisuhteesta ja toisesta ihmisestä ole pitämään pystyssä luhistuvaa taloa. ”Ellet löydä alkua itsestäsi, loppu löytää sinut,” muotoili Leif Färding ja oli oikeassa. Mutta helppoa ei ole luopuminen, sen tietää jokainen eroa tehnyt.

Katri Rentton lavastus ja Tiina Kaukasen lopussa hiukan värikkäämmiksi käyvät puvut kertovat

O JÄ M

Kaikki neljä näyttelevät erinomaisesti. Eero Ahon Erik on piikikäs, ailahteleva ja tunteellinen.

Erik ei ole kyennyt matematiikan opettajan työhönsä pitkään aikaan.

Katariina Kaituen Anna on tulevaisuuden tutkija, jolle on tarjottu mielenkiintoista uutta työpaikkaa.

Pari osaa ironisten letkautusten taidon. Helenan ja Paulin (Pirjo Määttä ja Kristo Salminen) välillä tasapaino tuntuu säilyvän sen avulla, että vaimo (sairaanhoitaja) hösää ja tulkitsee miestään, ja mies (filosofian opettaja) antaa hänen tehdä sen.

Aviopuolisot ovat takertuneita toisiinsa kuin kärpäspaperiin. Vai-

Uutta syntyy.

Lija Fischer ohjaa kaksitoista runoesitystä julkisiin tiloihin.

ESK

lena ja Pauli tuntuvat hekin kävelevän kuin miinakentällä.

Vähitellen selviää, mitä on tapahtunut, minkä muistopäivää nyt vietetään ja mitä jälkiä tapahtunut on pareihin jättänyt. Muistaminen tekee kipeää.

Westerberg kirjoittaa ihailtavan notkeaa puhekieltä, joka peittää yhtä paljon kuin paljastaakin. Sivistyneet sivallukset kertovat paljon.

Parien taistoja seuratessa mieleen nousee etsimättä Eila Kivikk’ahon runo: ”Paljolla puheella vaikenen mitä vaikenen/ mutta katkot puhuvat/ ja keisot, ja myrkkyruohot.”

Teossarjan ensimmäiset esitykset to 16.2. klo 14 Aschan Café Jugend (Pohjoisesplanadi), pe 17.2. klo 16.30 Café Stoa (Itäkeskus), la 18.2. klo 13 Arabianrannan kirjasto sekä la 18.2. klo 15 Rikhardinkadun kirjasto.

Lisätietoja www.kaksitoista.blogspot. com ja facebook: Kaksitoista

12

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Terapiaa kaikkiin vaivoihin Monet palvelujaan tarjoavat terapeutit sijoittuvat uskonnon ja ammatillisen psykoterapian välimaastoon.

Teksti Teemu Kakkuri Kuva Janne Kuisma

M

aassamme on huutava pula ammattitaitoisista psykoterapeuteista. Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu heidän pätevyysvaatimuksistaan ja myös oikeuksista kouluttaa terapeutteja.

Sosiaali- ja terveysalan lupaja valvontaviraston Valviran ohjeistukset ovat muuttumassa, mikä on koskenut varsinkin lyhytterapian harjoittajia. Viranomaismääritykset ovat olleet osin epäselviä ja ristiriitaisia.

Terapeutti-nimikkeellä ei ole varsinaista kuluttajia palvelevaa lainsuojaa. Kuka tahansa voi kehittää oman terapiamuodon, perustaa yrityksen ja alkaa vastaanottaa asiakkaita.

Erilaisten uskomushoitojen tarjoajat käyttävät mielellään terapia-nimitystä.

Miten tähän sijoittuvat kristilliset palveluntarjoajat? Seurakuntien sielunhoito viittaa usein samoihin ongelmiin, joihin haetaan apua terapiasta. Kirkon papin ammattitaitoon on kuitenkin kuulunut pysyä yleisellä tasolla esimerkiksi masennuksesta ja ahdistuksesta puhuessaan. Varsinaista hoidollista apua tarvitsevat ihmiset on ohjattu terveydenhuollon palvelujen pariin.

Runsaan vuosikymmenen aikana on maahamme ilmaantunut sielunhoitoterapiaa tarjoavia yksityisiä vastaanottoja.

Ne sijoittuvat uskonnon ja terveydenhoidon väliseen kenttään. Tarpeet nousevat terveydenhoidon alaan kuuluvista asioista, joita ovat traumat, rikkinäisyys ja hyväksikäyttö, masennus, parisuhdeongelmat ja seksuaaliset vaikeudet.

Sielunhoitoterapian tarjoama apu taas sivuaa uskonnon ja seurakuntien toimintaa, jonka ydintä ovat rukous, Raamatun käyttö ja Jumalan kohtaaminen.

Alan yhdistys määrittelee seuraavasti: ”Koska sielunhoitoterapia pohjautuu uskoon Kolmiyhteisestä Jumalasta, sielunhoitoterapiassa uskotaan Pyhän Hengen läsnäoloon ja siihen, että Hän vaikuttaa sielunhoitoterapiatilanteissa.”

Sielunhoitoterapeutit toimivat usein yksityisinä yrittäjinä. Vastaanottohinnat vaihtelevat 45 ja 65 euron välillä tunnilta. Toiminta sijoittuu siis yksityiselle palvelusektorille, jonka lisäksi ainakin Mikkelissä, Hämeenkyrössä ja Tampereen Harjussa sielunhoitoterapiaa tarjotaan myös seurakunnan puitteissa.

Muutamat sielunhoitoterapeutit toimivat yhdessä psykoterapeuttien kanssa ja samaistuvat näin terveydenhoidon alaan. Toiset taas tarjoavat muunkinlaisia palveluja, esimerkiksi vanhusten kotihoitoa ja omaishoitajien lomituksia.

Terapian uskottavuus kärsii, kun samoilla nettisivuilla on tarjolla sekä rukous- että pitopalvelua.

Ihmetystä herättää sekin, jos terapeutti ilmoittaa käyttävänsä hyvin monta erilaista terapiamuotoa ja antavansa sen lisäksi parisuhdeneuvontaa, työnohjausta ja koulutusta. Puhumattakaan yrittäjistä, joilta saa myös kauneudenhoitoa ja elämäntapakonsultointia tai juristin palveluja. Sielunhoidon ohella voi saada myös sensomotorista terapiaa ja akvarellimaalausta.

Ammatillisuuden tasosta kantavat huolta alan kouluttajat, kuten Kansan Raamattuseuran ylläpitämä Vivamon toimintakeskus. Lohjalla on koulutettu RE-sielunhoitoterapeutteja jo kymmenen vuoden ajan.

RE tulee sanoista rikotusta eheä, joka on pastori Seppo Jokisen kehittämä terapiamalli. RE-malli esitellään avoimesti Vivamon verkkosivuilla. Koulutuksella pyritään kehittämään terapeuttien vastuullisuutta ja ammatillisuutta. Vastaava kouluttaja Kalevi Rautjoki kertoo ammatillisen profiilin vielä täsmentyvän.

– Suomen ACC:ssa (Association of Christian Counsellors ry) on parhaillaan valmistumassa rakenne sielunhoitoterapeutti ACC -nimikkeen käyttäjäksi oikeuttavalle koulutukselle. Samassa yhteydessä valmistuvat myös laajemmat valitus- ja turvaamiskäytännöt.

– ACC on järjestäytynyt nimenomaan siksi, että tämän tapaisen työskentelyn turvallisuus voidaan mahdollisimman huolellisesti hoitaa.

Kalevi Rautjoen mukaan RE-sielunhoitoterapeutit suhtautuvat kunnioittavasti ja arvostavasti sekä yhteiskunnan että kirkon koulutuksiin.

– Emme ole kilpaileva vaan täydentävä toimija. Opetamme huolella opiskelijan osaamisen rajoihin liittyvistä asioista huomioiden tilanteet, jossa asiakkaan on välttämätöntä saada sellaista apua, johon meidän koulutuksemme antamat taidot eivät ole riittäviä.

Sielunhoitoterapia on Rautjoen mukaan syntynyt vastaukseksi ihmisten tarpeeseen saada terapeuttista keskusteluapua silloin, kun ei ole mahdollisuutta päästä psykoterapiaan tai muihin vastaavan tason hoitomahdollisuuksiin.

– Koulutuksessa teemme selväksi, että terapeuttinen sieluhoito ei ole psykoterapiaa vaan asettuu selkeästi sille asetettujen taitomääritelmien kohtaan. Terapeuttinen sielunhoito asettuu siis perinteisen sielunhoidon ja psykoterapeuttisen työskentelyn välimaastoon.

Suomen ACC ry järjestää koulutustapahtumia ja on laatinut sielunhoitoterapeuttien eettiset ohjeet. Sielunhoitoterapeuteilla on sen lisäksi oma kattojärjestö Suomen Sielunhoitoterapeutit ry.

Yhdistyksen internet-sivuilla on lueteltu 85 terapeuttia.

Heistä 72 on naisia ja 13 miehiä. Useilla on jokin terveydenhoitoalan pohjakoulutus, kuten terveydenhoitajan tai diakonissan pätevyys, ja joukossa on kolme pappiakin. Yhdeksällä heistä on sivutoimipiste Helsingissä.

Kaikki terapiaa tarjoavat eivät kuulu alan yhdistykseen eivätkä esittele avoimesti omaa koulutustaan. RE:n lisäksi on MU- ja EH-terapeutteja. MU tulee sanoista matkalla uuteen ja EH sanoista Elijah House.

Yksi yhteistyöjärjestö on Kristillinen Tervehtymiskeskus – CHC ry (Christian Healing Center). Sen luettelossa on 25 sielunhoitoterapeuttia, Kuka tahansa voi osin samoja kuin Sielunkehittää oman hoitoterapeutit ry:llä.

MU-terapeutteja valterapiamuodon ja mistuu Rauhan majatalo alkaa vastaanottaa -nimisestä kristillisestä keskuksesta, joka on kaupasiakkaita.” parekisteriin merkitty yksityinen toiminimi. Se toimii karismaattisen yhteiskristillisyyden hengessä ja sijaitsee Kajaanissa.

Elijah House taas on osa kansainvälistä verkostoa, jonka juuret ovat Yhdysvalloissa.

Voisiko siis kuka tahansa kadunmies aloittaa terapiavastaanoton? Kalevi Rautjoki kiistää mahdollisuuden puhuen tosin vain RE-terapeuteista.

– Opiskelijat valitaan koulutukseen hakemusten perusteella. Kuka tahansa ei todellakaan pääse koulutukseen, eikä voi toimia koulutuksemme antamalla RE-sielunhoitoterapeutti ammattinimikkeellä, Rautjoki sanoo.

Vivamossa samoin kuin Iitissä sijaitsevassa Perheniemen evankelisessa opistossa edellytetään sielunhoitoterapeutiksi koulutettavilta taustakoulutuksena sosiaali- ja terveydenhoitoalan, kirkollisen alan tai kasvatusalan peruskoulutusta.

Koulutus on kaksivuotinen monimuoto-opiskelu.

”

13

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Kaikkea tarjolla. Terapian uskottavuus kärsii, jos sama terapeutti tarjoaa hyvin erilaisia terapiamuotoja ja myös muunlaisia palveluja.

Kaikki alan toimijat puhuvat kristillisestä ihmiskäsityksestä. Sen mukaan ihminen tulee nähdä kokonaisvaltaisesti fyysisenä, psyykkisenä, hengellisenä ja sosiaalisena yksilönä.

Terapiaprosessi merkitsee traumaattisen ja rikkinäisen ihmisen eheytymistä, jossa ongelmien kartoittamisella, anteeksiantamisen kokemisella ja Jumalan kohtaamisella on keskeinen tehtävä.

Toiset terapeutit lupaavat rohkeammin rukouksen ja Pyhän Hengen parantavan ihmismielen ongelmia, toiset taas korostavat keskustelun ja itsensä tuntemisen osuutta.

Terapeuttien yhdistys määrittelee toiminnan seuraavasti: ”Sielunhoitoterapia on ammatillista, kristillistä auttamistyötä. Siinä pyritään kokonaisvaltaisesti auttamaan ihmistä hänen sisäisissä ongelmissaan kristillisen ihmiskäsityksen pohjalta. Tämä tehdään yksityisyyttä, yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Sielunhoitoterapia perustuu terapeutin ja asiakkaan väliseen vuorovaikutuk-

seen ja siinä käytetään eri kirkkokuntien perinteisiä sielunhoidon menetelmiä (rippi, rukous, Raamattuun perustuva neuvontatyö ja hengelliset lahjat) ja niitä terapiamuotoja, joihin terapeutti on kouluttautunut. Sielunhoitoterapian lähtökohtana on näkemys Jumalan eheyttävästä ja parantavasta työstä.”

Entä jos kaikki ei natsaakaan ja terapeutin vastaanotolta saa vain ahdistuneen olon? Kalevi Rautjoki kertoo, että sielunhoitoterapeutit ovat muun muassa juuri siksi järjestäytyneet yhdistykseksi, jonka hallitukselle asiakas voi tarvittaessa tehdä valituksen. Hänen mukaansa uusia tapoja huolehtia asiakasturvallisuuteen liittyvistä toimista kehitetään edelleen. Yksi niistä on terapeuttien työnohjaus.

– Terapeuttisen sielunhoidon työskentelyssä työnohjaus on määritelty selkein kriteerein. Sielunhoitoterapeutti käy asiakkaan kanssa määräajoin arviointia. Jo hänen koulutuksensa aikana myös asiakkaat antavat palautteen kokemuk-

sestaan. Palautetta käsitellään koulutuksen työnohjauksessa, Rautjoki kertoo.

Sielunhoitoterapeutti on varmaankin vilpitön ja asiaansa uskova luvatessaan, että ”Jumala voi tämän kautta parantaa haavasi ja auttaa sinut ehyempään elämään.”

On toinen kysymys, riittääkö toiminnan perustaksi terapeutin oma usko vai pitäisikö sittenkin luvata hieman vähemmän.

Kuluttajansuoja ajankohtaistuu myös silloin, kun yrittäjän pätevyys sielunhoitoterapiaan näyttää olevan kunnossa, mutta mainoksissa viitataan epämääräisesti muihinkin terapiamuotoihin todentamatta kuitenkaan terapeutin pätevyyttä.

Meneekö ongelmiinsa apua hakevan ihmisen pää pyörälle, kun toinen tarjoaa hermoratahierontaa ja Hengen voimaa ja toinen laihdutusta, kauneudenhoitoa ja ylistystanssia?

Kirjoittaja on teologian tohtori ja vapaa toimittaja.

Seurakunnissa tapahtuu 16.2.—22.2.

14

Kulosaaren kirkko

Haaga

Miestenpiiri.

■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma,

Haagan pappilantie 2

ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 9–11 Hakavuoren kirkolla ja torstaisin klo 15–16.30 Huopalahden kirkolla.

■ Pappilantien Pysäkki Ma 20.2. klo 12 Musiikkia vai kerrontaa. Hannes Viertola.

Ti 21.2. klo 12 Juttua laskiaisesta. Mikko Paloniemi.

Maanantaisin klo 17.15–19 Esirukouspiiri kerhohuoneessa. Rukouspyynnöt em. aikana p. 040 143 1543.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Vahtimestarit p. 2340 3220.

To 16.2. klo 13 Torstaikerho. Ihmisen itsensä arvostaminen. Helena Rantanen.

Su 19.2. klo 10 Messu. Hannu Vapaavuori, Sami Lahtinen ja Liisa Ahlberg sekä Haagan kirkkolaulajat. Klo 16.00 Siionin kanteleen lauluseurat. Tuula Sääksi, Hannu Vapaavuori ja Eeva Saarinen. Kahvi klo 15.30.

Ke 22.2. klo 18 Raamattupiiri. Profeetta Aamoksen kirja, Seppo Lappalainen.

Klo 19 Tuhkakeskiviikon messu Mari Järvinen ja Liisa Ahlberg. Tuhkamessu aloittaa paastonajan ja pääsiäisen suureen juhlaan valmistautumisen.

Halukkaille piirretään otsaan tuhkaristi katumuksen ja parannuksenteon merkiksi. Tuhkamessu on myös Kutsun jumalanpalvelus aikuiskatekumenaattiryhmän jäsenille.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Vahtimestarit p.

2340 3230.

Ke 15.2. klo 18.30 Keskiviikon keskustelu. Suvaitsevaisuus. Hannu Vapaavuori alustaa. Klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen.

To 16.2. klo 9 Aamurukouspiiri Yläsalissa. Klo 10–11.30 Perhekerho.

Pe 17.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Urut soivat. Liisa Ahlberg ja SibeliusAkatemian opiskelijat.

Su 19.2. klo 10 Messu. Seppo Lappalainen, Anne-Maria Ranta-aho ja Hanna Varis . Klo 18 Hiljaisuuden messu Laulamme Taizé-lauluja, rukoilemme ja vietämme yhdessä ehtoollista. Iltatee. Sami Lahtinen ja Liisa Ahlberg. Joonas Vapaavuori, sello.

Ti 21.2. klo 13 Lähetyspiiri. Marja-Liisa Selin: Haagan seurakunnan lapsi- ja perhetyö.

Ke 22.2. klo12 Keskiviikkokerho. Riistavuoresta sosiaaliohjaaja Miina Inkilä.

Klo 19 Tuhkakeskiviikon messu. Liturgia ja puhe Anne-Maria Ranta-aho. Liturginen musiikki keskiaikaista gregoriaanista laulua, Schola Sancti Henrici.

Halukkaille piirretään otsaan tuhkaristi katumuksen merkiksi.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1 To 16.2. klo 7.30 Aamurukouspiiri.

Pe 17.2. klo 10–11.30 Perhekerho.

Su 19.2. klo 12 Messu. Hannu Vapaavuori ja Liisa Ahlberg. Klo 12 Pyhäkoulu.

Ma 20.2. klo 13 Tapaamistupa. Klo 19

Muuta Lasten ja vanhempien yhteinen toimintaryhmä. Tervetuloa 16.2. alkavaan maahanmuuttaja–perheille suunnattuun lasten ja vanhempien yhteiseen toimintaryhmään! Ryhmä toteutetaan yhdessä MLL:n ja srk:n kanssa ja se kokoontuu Pohjois-Haagan leikkipuistossa torstaisin klo 17–19 kerran kuukaudessa. Ryhmään mahtuu 8 perhettä ja siihen osallistuminen on maksutonta, samoin ryhmässä tarjottava iltapala. Lisätiedustelut ja ilmoittautumiset diakonissa Heli Salolle p. 050 380 2352.

Laturi – avoin keskusteluryhmä mielenterveyskuntoutujille aloittaa Hakavuoren kirkolla. Kokoontuminen tiistaisin 28.2., 13.3., 27.3. 10.4 ja 8.5. klo 13–14.30.

24.4. osallistumme Hiljaisuuden messuun klo 18 ja 22.5. retki Mustasaareen.

Ohjaajina Heli Salo ja Sofia Tolonen. Lisätietoja antaa Heli p. 09 2340 3223.

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna

ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@evl. fi. Nuorten toiminnasta katso www. freewebs.com/lapyska. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkko ke klo 14–16, Myllypuron kirkko to klo 13–15. Ajanvaraus vastaanotolle Kulosaari p 09 2340 4118, Herttoniemenranta ke klo 14–15 p. 09 2340 3341. Viikkotoiminta jatkuu normaalisti

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320

(suntio) Su 19.2. klo 10 Laskiaissunnuntain messu, Simoila. Keinänen, Lemponen, kahvihetki. Klo 15 Kirkon kino, Isä Amaron rikos; raha, korruptio ja usko, ohjaus Carlos Carrera, K-16, keskustelua, Simoila. Vapaa pääsy Ma 20.2. klo 13 Kenian lähetyspiiri Ke 22.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon ehtoollinen, Simoila, Lemponen

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340

(suntio) To 16.2. klo 9 Lasten kirkko, Helaseppä, Lemponen, klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus

Taivaan tähden

■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sun-

tio) Su 19.2. klo 10 messu, Ritaranta, Helaseppä, Tamminen

English Vocal Consort of Helsinki.

Alppilan kirkko

■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna ma–pe klo 9–20.

To 16.2. klo 14–16 Kahviaula.

Myllypuron kirkko Su 19.2. klo 11 Vironkielinen messu.

■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (suntio) Raamat, Rannak. Klo 13 Kiinankielinen Su 12.2. klo 12 Messu, Ritaranta, Helajumalanpalvelus. Huang. Klo 17 Messeppä, Tamminen, kirkkokahvit su. Männistö, Sippola, Niskala, To 16.2. klo 18.30 Subbari Nuorten aitekstinluku Anna-Riitta Kässi. Kirkkokuisten ilta kahvit.

Ke 22.2. klo 14 Lähetyspiiri Laura AlMa 20.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Jos hon Afrikan syksy liikkuminen on vaikeaa, voimme To 23.2. saakka Mari Koirahakea sinut kotoa, tied. Päivi, sen Taaidenäyttely. p. 09 2340 3616.

Seura23.2. klo 19 KitarakonTi 21.2. Tiistaiolohuosertti, Sampo Sarsila ne. Ruokailu klo 11.30– kunnat Aulakahvila ja kir12.30, hinta 2 e, vapaa verkossa: www. jasto avoinna ti–to harjoitusvuoro liikunklo 10–15, Seniorihelsinginseura- tasalissa klo 9–10 (ei sumpit Senioritalossa pallopelejä), jumppa klo kunnat.fi pe klo 13, Yläkiventie 7.

10–11, kuntosali klo 9–15, Diakoniakirppis Neulamaksuttomia. Klo 18 Kanpadontie 7 (Myllynsiiven gaspuukerho. Kutominen pääty) ke–la klo 10–14. Elintarvuorolistan mukaan, tied. Päivi, p. vikkeiden jako ma, ke, pe Liikuntamyl09 2340 3616. lyn päädyssä. Paikalla oltava viim. klo Ke 22.2. klo 19 Tuhkamessu. Ahonen, 9.30. Backman p. 2340 3333 Partti.

Kallio ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p.

2340 3618. Tapaamiset ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

Kallion kirkko ■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620.

Avoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo 10–18.

To 16.2. klo 18 Kivimessu. Sariola, Kotakorpi, Niskala. Jatkot kirkon Kappelisalissa. Lastenhoito järjestetty messun ajaksi.

Su 19.2. klo 10 Messu. Ahonen, Kotakorpi, Metiäinen, Niskala, avust. Eero Minkkinen. Kirkkokahvit. Klo 19 Mysteerejä helminauhassa -konsertti. F. Biberin kirkkosonaatteja, yhteistyössä SibeliusAkatemian kanssa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ti 21.2. klo 18 Virret uusiksi, saa laulaa! Koko Kansan tuntemat virret sovitettuna pienjazzyhtyeelle. Yhteislaulua ja yhtyeen improvisaatio-osuuksia.

Aleksis Liukko Ensemble. Katri Mäkeläinen, laulu, Ilkka Arola, trumpetti ja flyygelitorvi, Aleksis Liukko, piano, Ari-Pekka Kauppinen, basso, Juhana Kiiski, rummut. Järj. Metropolia AMK pop/ jazzmusiikin koulutusohjelma ja Helsinki 200v. Vapaa pääsy.

Ke 22.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. Tie unien maailmaan, ESH Ritva Tikkanen.

Klo 17.15 Ash Wednesday Service. The

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28 Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9.

Ti 21.2. klo 15 Lähetys- ja Jerusalempiiri. Klo 17 Rukouspiiri.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28 Ti 21.2. klo 18 Avoimet teatteriharjoitukset, kahvittelua.

Ke 22.2. klo 18 Kulttuurikeskiviikko.

To 23.2. klo 19 Uskontodialogi.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A To 16.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Kristillinen Työväenyhdistys ■ Torkkelink. 11

Ke 22.2. klo 18 Avoin raamattupiiri.

Kari Kurka.

Haapaniemenkadun kerhotila ■ Haapaniemenk. 16 C Ti 21.2. klo 13 Ihmissuhdepiiri.

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2 Ti 21.2 klo 8 Aamumessu. Ellen Havukainen, Tommi Varis.

Ryhmät, kurssit ja leirit Lisätietoja ja ilmoittautumiset kallio. srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Perheleiri pe–su 2.–4.3. Korpirauhassa.

Ohjattua ja vapaata toimintaa, yhdessä hiljentymistä ja saunomista. Ilm. 16.2. mennessä p. 2340 3600, etusija Kallion srk:n jäsenillä. Hinta 60 e/aik., 40 e/yli 7-vuotiaat, alle 7-vuotiaat maksutta. Sis. täysihoidon, kuljetuksen ja ohjelman.

Lisätietoja p. 050 380 3252 tai tytti.friberg@evl.fi. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje helmikuun aikana.

Lähesty kirjoittamista luovasti ke 29.2.–28.3. klo 18–20.30 Kallion kirkossa.

Löydä ilo, leikki ja luovuus arjen voimavaraksi ja tutustu itseesi kirjoittajana.

Ohj. taide- ja kirjallisuusterapeutti SirpaMaija Harjunkoski. Hinta 125 e sis. tarvikkeet.

Hellä hiljainen rukouslaulu -jatkokurssi ti 14.2., 28.2., 6.3. ja 13.3. klo 17.30– 20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Hinta 45 e. Ohj. mus.ped. Hilkka-Liisa Vuori.

Hellä hiljainen rukouslaulu -peruskurssi ti 20.3.–10.4. klo 17.30–20 Diakonissalaitoksen kirkossa. Hinta 45 e.

Ohj. mus.ped. Hilkka-Liisa Vuori.

Asahi-voimistelu to 16.2.–26.4. klo 18– 19 Alppilan kirkon jumppasalissa. Hinta 15 e. Ohj. Tommi Huovinen. Ilm. Päiville, p. 2340 3616 tai paivi.hakkari-ohmero@ evl.fi.

Hiljaisuuden päivä la 17.3. klo 12–18 Alppilan kirkolla. Ohj. pastori Päivi Hakkari-Ohmero ja diakoni Sinikka Metiäinen. Hinta 5 e sis. kevyen lounaan.

Bibliodraama la 17.3. ja 31.3. klo 11–16 Paavalinkirkolla. Ohj. diakoni Raija Laajanen ja diakonissa Kirsti Hietalahti.

Maksuton, ilm. 8.3. mennessä.

Pallot ilmassa, pallo hukassa -taideviikonloppu nuorille aikuisille 17.–18.3. klo 11–16 Teatteri Kalliossa. Kiirettä, deadlineja, tasapainoilua ja hallittua kaaosta – kuulostaako tutulta? Kaipaatko elämääsi jotain uutta, luovaa ja hauskaa? Kurssilla lähestytään taidetta liikkeen, maalauksen ja luovan irrottelun keinoin. Hinta 50 e sis. tarvikkeet ja pienen välipalan.

Ohj. luovuusterapeutti Marie Mikkonen ja pastori Mari Mattsson.

Muuta toimintaa Salonkikuoro hakee uusia laulajia varttuneemman väen joukosta, harjoitukset maanantaisin klo 18 Alppilan kirkolla. Tied. Vivika Oksanen, p. 09 2340 3617.

To 16.2. klo 18 Miesten saunailta. Kokoontuminen yhtymän aulassa, Kolmas linja 22 B klo 18, ei ilmoittautumista.

Tied. Heikki Sippola, p. 0400 681 652.

Kallion joululehden ristikkoarvonnan voittivat Helena Poikolainen, Kaarina Suikki ja Sirpa Turunen.

Tulevia tapahtumia Alppilan kirkossa pe 24.2. klo 14 Viron itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus (vironkielinen). Raamat, Rannak.

Nuotinmurtajat. Klo 18 Viron itsenäisyyspäivän konsertti. Keilan nuorten aikuisten sekakuoro Nuotinmurtajat.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

DBS / PIXMAC

Rukous ”Ole mulle vähän aikaa hän”, laulaa Juice Leskinen Syksyn sävelessään. Joka kuulemalla tämä surunsävyinen säe riipaisee, sillä siinä soi ihmisen peruskaipuu, kaipuu yhteyteen toisen ihmisen kanssa.

Aina toive ei täyty, varsinkaan, jos kaipaus on kasvanut niin suureksi, ettei toiselle ihmiselle ole enää tilaa. On vain iso ikävä. ”Ole minulle – esto mihi”, on laskiaissunnuntain otsikko. Se on pyyntö Jumalalle.

Kun rukoilen Jumalalta ”ole minulle”, etsin yhteyttä, mutta pyydänkö eri asiaa kuin ihmisiltä? Vai ovatko pyynnöt sisäkkäisiä? Eli jos uskon Jumalaan, enkö voi pyytää häneltä myös sitä, että saisin kokea yhteyttä toisten ihmisten kanssa? Ja toisaalta, jos en pysty luottamaan ihmisiin, miten voisin luottaa Jumalaankaan?

Mutta eivät asiat ole näin musta-valkoisia. Vahvakin luot-

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

tamus ihmiseen, itseenikin, voi välillä romahtaa. Usko Jumalaan joutua koetteelle. Ja toisaalta vähäiseltäkin näyttävä hyvä asia voi vahvistaa niin, että pystyn ottamaan vastaan hyvyyttä, ja ymmärrän ettei mitään tarvitse ansaita.

Nuorena, tunteiden ja kaipuiden myrskyissä muistan usein veisanneeni Siionin virren säettä: ”Kun oma pohja vajoaa, niin armo yhä kannattaa. Sen päällä, niin kuin kallion, minulla turvapaikka on.” ”Ole minulle turvakallio, jonka suojaan saan paeta.”

Sunnuntain otsikoksi otettu psalmin säe kokonaisuudessaan on yksinkertainen rukous. ”Ole minulle” -huokauskin riittää. Jumala on luvannut kyllä kuulla.

Eeva Hurskainen

Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Jumalan rakkauden uhritie

Huokaus. Rukoukseen tarvitaan vain vähän.

Liturginen väri: Vihreä Valo: Kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 31: 2–6, Hes. 18: 30–32, 1. Kor. 13 tai 1.Tim. 2: 4–6, Mark.

10: 32–45

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14.

Ke 15.2. klo 19 Viikkomessu. Rajamäki, Rintamäki.

Su 19.2. klo 10 Messu. Järvinen, Härkönen. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa.

Ti 21.2. klo 15–19 Työtupa kurssihuoneessa. Hyttinen.

Ke 22.2. klo 19 Tuomashenkinen tuhkamessu. Hatakka, Härkönen.

To 23.2. klo 10 Lauletaan yhdessä.

Myllylä. Kahvitarjoilu. Klo 18.30 Musiikkipiiri. Aiheena Heino Kaski. Hatakka.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9.

Diakonian ajanvaraus ke klo 10–12, p.

2340 3842, 2340 3853. (kirkolla ei päivystystä 22.2.)

Keskiviikkoillan kahvit klo 17–18.30 aikuisten tilassa. 15.2. Ystävänpäivää!

Raitavuo. 29.2. Perinteitä ja tapoja. Järvinen.

Muuta Tyttöjen ja poikien puuhapäivät ala– asteikäisille ma–ke 20.–22.2. Nurkassa.

Kysy vapaita paikkoja pekka.haanpää@ evl.fi, p. 2340 3851 Taideterapia Elämäniloa etsimässä la 3.3. klo 10–16 kirkolla kurssihuoneessa. Hinta 45 e. Ilm. viim. 17.2. ohj. dipl.taideterapeutti sirkkaliisa.kangas@gmail. com, p. 040 520 5877 Naisten illallinen su 4.3. klo 17. Lääkäri Anita Pienimäki puhuu naisten hyvinvoinnista. Musiikkia Terhi Pihlajamaa, piano, Maija Multala, huilu. Lähetyksen myyntipöytä. Ohjelma ja menu 15 euroa. Ennakkomyynti virastosta. KojoGregoriadis, Järvinen. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 15.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Viikkomessu, Sami Mustakallio, Helena Haataja ja Anni Nummila.

To 16.2. klo 9.30–12 Aamuklubi, Sanna Lostedt: Me&I vaate-esittely, B-porras.

Klo 14–15.30 Torstaipiiri, Helena Haataja: lähetyskuulumisia, srk-sali. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet -raamattupiiri, Reima Niemelä: Ilm. 3–5, B-porras.

Klo 18–21 Nuorten krypta. Klo 20 Bändimessu, Annette Markkunen, Marko Heusala ja nuorten bändi. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Pe 17.2. klo 9–9.20 Pienten lasten kirkkohetki, Annette Markkunen, Marjukka Andersson.

Su 19.2. klo 11 Messu Marko Heusala, Marjukka Andersson, Lauttasaaren Kirkon Kamarikuoro, Taina Viherkari, Viljami Lehtonen, Irja Eklund, Arto Saario, Seppo Kataila. Messun jälkeen kirkkobrunssi ja saarnaporinat. Klo 11–12 Pyhäkoulu. Klo 18–21 Nuorten aikuisten krypta, tied. Varpu Koivunen p.

2340 4307 Ma 20.2. klo 13 Lähetyksen kahvihetki, Helena Haataja: nimikkolähettien kuulumisia Lähi-idästä ja muualta, Bporras.

Ti 21.2. klo 14.15–18 Diakoniatyöntekijä tavattavissa vanhustentalolla, Pohjoiskaari 1–3.

Ke 22.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Klo 19 Tuhkakeskiviikon viikkomessu, Annette Markkunen, Marjukka Andersson.

Seurakunnissa tapahtuu 16.2.—22.2.

Muuta

Siltamäen seurakuntakoti

Lounaspalvelu ma–to klo 12–13, srk-sali. Lounaan hinta 5 e.

Avoin päiväkerho ma, ke, pe klo 9–12 ja ti klo 14–16, D-porras.

■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko

4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 19.2. klo 12, Pertti Simola, Timo Ahoinpelto, Timo Olli. Lähetyskahvila.

Soppakirkko ke 22.2. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria.

Koululaisten äiti-tytär retki Kotkaan la 21.4. Teatteriesitys Koirien Kalevala, tutustuminen museoon ja ruokailu Raxissa. Hinta 25 e/henkilö, (toinen tyttö 20e). Ilm. Kati Karppiselle p. 050 380 3728.

■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420. Dia-

Tapanilan kirkko

konia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Laskiaissunnuntain messu su 19.2. klo 10. Pertti Simola, Timo Ahoinpelto, Heikki Poutanen, Malmin kantaattikuoro. Messun jälkeen kirkon pihalla soppatykki; tarjolla lämmintä keittoa.

Konsertti su 19.2. klo 18. Jorma Liimatta, sello; Heikki Poutanen, urut.

Soppakirkko to 16.2. klo 13. Hartaus ja maksuton ateria.

Raamattuluento to 16.2. klo 18. Timo Ahoinpelto alustaa aiheesta ”Paavalin kääntymys ja 1. lähetysmatka”. Ilta on osa kristinuskon syntyhistoriaan liittyvää sarjaa ”Aina maan ääriin saakka”.

Musiikkimatinea ke 22.2. klo 13. Terhi Aho, laulu; Elisa Murtoperä, urut.

Kohtuullisuus-ilta ke 22.2. klo 18. Paastonaikaan liittyvän illan alustajana pastori Jaakko Heinimäki. Ilta jatkuu klo 19 tuhkakeskiviikon ekomessulla, Timo Ahoinpelto, Jaakko Heinimäki, Heikki Poutanen.

■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 19.2. klo 12 Outi Partanen, Jukka Holopainen, Terhi Aho. Soppakirkko ke 22.2. klo 13.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 19.2. klo 10, Sari Hakuri, Tarja Ferrand, Timo Olli, Kirsti Reponen, pan– huilu ja corno. Laskiaissunnuntain kirkkokahvit.

Sävelen ja sanan ilta su 19.2. klo 16. Timo Olli, Jukka Holopainen, Kirsti Reponen, pan-huilu ja corno.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 443.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4480 Pihlajiston Olohuoneessa to 16.2. klo 12. Käsien hoidosta kertoo Marketta Nelimarkka, käsien parafointihoito 5e.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Laskiaissunnuntain messu 19.2. klo 10, Outi Partanen, Anni Punkka, Ulla Pesonen.

Evankeliumitekstejä tutkiva raamattuilta to 16.2. klo 19.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4483 Messu su 19.2. klo 12, Jukka Suonoja, Anni Punkka, Merja Wirkkala.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426.

15

RANNEKEKÄNNYKKÄ Hoivaa ja huolta tarvitseville kevyt ja helppokäyttöinen yhteydenpito- ja kutsulaite. Toimii GSM-matkapuhelinverkossa, antaa vapauden liikkua ja pitää yhteyttä. Tyytyväisten asiakkaiden suosittelema laite!

AB Domino Systems Oy Kutomotie 6 A 00380 Helsinki, Puhelin 09-2243 2818 info@dominopalvelut.fi www.dominopalvelut.fi

Tunnelmallinen täydenpalvelun tilausravintola Helsingin keskustassa Perhejuhlat, muistotilaisuudet, karonkat, yritysjuhlat, kokoukset sekä ryhmälounaat.

Varaukset ja tiedustelut p. 045 262 2991 myynti@ravintolalaulumiehet.fi Hietaniemenkatu 2, 00100 Helsinki www.ravintolalaulumiehet.fi

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4486 Puurotarjoilu ma 20.2. klo 11.30.

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Laskiaissunnuntain perhemessu 19.2. klo 10, Outi Lantto, Petri Jukanen, Minna Österman, Marjasisko Varha ja Pihlajanmarjat-kuoro.

Messun jälkeen Laskiaisrieha klo 11– 14 torilla ja kirkolla. Kirkolla mm. askartelua ja kasvomaalausta (1e), lähetysväen käsitöitä ja herkullisia tuotteita, lelukirppis, YV-arpajaiset. Torilla pulkkamäki, paloauto, polkutraktorit, poniratsastus (3e), koiravaljakkoajelu (2e). Grillimakkara (1e), hernekeitto (2e), kuuma mehu (0,50).

Viikkomessu to 16.2. klo 17.30.

Tuhkakeskiviikon messu ke 22.2. klo 19, Petri Jukanen, Outi Lantto, Marjasisko Varha.

Kristilliset Invalidit ry:n raamattupiiri ma 20.2. klo 18.

Ryhmäperhekerhossa ti klo 9.30–11 vapaita paikkoja. Tied. Margit Jukanen p. 09 2340 4571.

Aikuiset Kritoryhmä ”Askeleita huonosta itsetunnosta toipumiseen” Malmin kirkolla ma-iltaisin, 6 krt (alk. 5.3.). Materiaalikirja 10e. Tied. ja ilm. to 16.2. klo 16–17.30, p.

09 2340 4482.

7 viikkoa kohtuullisuutta Malmin seurakunnassa vietetään paastonaikaa ekohenkisesti Kohtuullisuutta teeman alla. Laskiaissunnuntaista lähtien toimipisteissä ja kokoontuvissa ryhmissä on jaossa seurakunnan ympäristötyön kokoama materiaalivihkonen.

Siinä esitellään seitsemän erilaista tapaa elää kohtuullisempaa elämää.

Malmin seurakunta facebookissa: www.facebook.com/malminseurakunta

Arjen halleluja - Herättäjä-Yhdistys sata vuotta valtakunnallinen pääjuhla Helsingissä 17.-19.2.2012 Ohjelma Perjantai 17.2. klo 18 Nuorten Megatuparit seuratuvalla (Salomonkatu 17D) klo 19-24 Opiskelijoiden ja työikäisten etkot, K-18 (Ravintola Kiltakellari, Bulevardi 48-56)

Lauantai 18.2. klo 14 Juhlaseminaari Lähetyskirkossa (Tähtitorninkatu 18). Välähdyksiä siitä, kuinka sen itse ymmärrämme.” Pj Juhani Huttunen. Puheenvuorot: Reijo Ylimys: spiritualiteetti, Markku Yli-Mäyry: pahuus, Emilia Karhu: viehätys, Antti Elenius: traditio, Salla Ranta: kirkko, Risto Oikarinen: värit.

Yleiskeskustelu ja kommentit spektrin kirjossa. Musiikki Eero Untamala.

Tilaisuudessa julkaistaan Herättäjä-Yhdistyksen juhlakirja. klo 18 Arjen halleluja -konsertti Johanneksenkirkossa (Korkeavuorenkatu 12). Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro, lauluyhtye Histan veisaajat, Hilkka-Liisa Vuori ja Samuli Korkalainen, Tellu Turkka, Esa Ruuttunen ja sellotrio, Laura Sippola yhtyeineen, Jaakko Löytty ja Mika Nuorva. Ohjelma 10 euroa, myydään ovilla. klo 20 (konsertin jälkeen) Seurat Johanneksen-kirkossa (Korkeavuorenkatu 12). Puhujina Sara Toivanen, Mauno Nivala, Kaisa Heininen ja Ilkka Mattila.

Sunnuntai 19.2. klo 10 Messu Helsingin tuomiokirkossa (Unioninkatu 29). Saarna Jukka Hautala, liturgi Hannu Varkki, musiikki Seppo Murto ja Samuli Korkalainen.

Juhlakuorossa on laulajia seuraavista kuoroista: Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro, Herännäisnuorten kuoro, Helsingin seuratuvan virsikuoro ja mieskuoro Veisuuveljet. Kirkkokahvit Tuomiokirkon kryptassa. klo 13.00 Päiväjuhla Helsingin tuomiokirkossa (Unioninkatu 29). Juhlaesitelmä professori Juha Siltala. Aholansaari sinfonietta, Herännäisnuorten kuoro. Seurat: puhujina Kaisa Rönkä, Jouko Kuusinen, Eetu Muilu ja Simo Juntunen.

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Pukinmäen seurakuntakoti

Esikoislestadiolaisten rukoushuone

■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4482 Messu su 19.2. klo 12. Esa Järvinen, Annina Kolehmainen, Marja-Sisko Varha.

Kahvihetki.

Messukoulu su 19.2. klo 10.30. Ennen messua pieni välipala. Kurkistuksia messun historiaan ja merkitykseen.

Perhekerhossa pe 17.2. klo 9.15 vieraana perheneuvoja, psykologi Helena Toppari aiheena parisuhderakkaus: ”Kunpa sinut tuntisin paremmin!”

Viikolla 8 20.–26.2. ei ole Porttikahvilaa eikä päiväpiiriä.

■ Puistolantie 1

Seurat su 19.2. klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Länsi-Pasila ja Ruskeasuo p. 09 2340 4740, pe klo 10–11 Meilahti ja Pikku Huopalahti p. 09 2340 4742.

t

ukse

it Ilmo

249 0 0 4 0

961

Seurakunnissa tapahtuu 16.2.—22.2.

16 Su 19.2. klo 11 Laskiaissunnuntain messu, lähetyksen kirkkopyhä, Wennerström (l), Elisa Blomberg (s), Tilli (k), kamarikuoro Kaamos. Kirkkokahvivieraana Meilahden seurakunnan nimikkolähetti Elisa Blomberg Ke 15.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri To 16.2. klo 13 Torstaipiiri Pe 17.2. klo 9.45 Perhekerho, 19 raamattupiiri kappelissa La 18.2. klo 18 Kohdataan kirkolla -ilta, ”Henki antaa lahjojaan”, Valkama Ti 21.2. klo 18 Lähetyksen ompelupiiri, askartelemme myyjäistuotteita Ke 22.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri To 23.2. klo 13 Torstaipiiri

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780.

Su 19.2. klo 11 Pyhäkoulu 16.00 Kahvia ja Musiikkia, Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Risto-Matti Marin, piano. Kahvitarjoilu klo 15.30 alkaen.

Ma 20.2. klo 13 Varttuneen väen kahvila, 18 kirjallisuuspiiri, Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen Ti 21.2. klo 8 Rukousaamiainen To 23.2. klo 18 Uskon akatemia -keskusteluilta

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4782 Ke 15.2. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 raamattupiiri To 16.2. klo 10.30 Perhekerho, 12 keittolounas, 18 Jumalan kohtaaminen -opetusilta Ke 22.2. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 raamattupiiri To 23.2. klo 10.30 ei perhekerhoa, 12 keittolounas

Ruskeasuon seurakuntakoti ■ Nousiaistent. 6. (p. virasto 2340 4700 Ke 15.2. klo 15.15 Savikerho Ma 20.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri, 17.30 Kädentaitokerho Ti 21.2. klo 18.30 Miniatyyrikerho Ke 22.2. klo 15.15 Savikerho

Muuta ilmoitettavaa Viikolla 8 ei päivä-, iltapäivä- eikä perhekerhoja koululaisten loman takia.

Aikuisrippikoulu-ryhmä, ensimmäinen tapaaminen 7.3. klo 18. Lisätietoa ja ilm. helmikuun loppuun menn. virva. krans@evl.fi tai 09 2340 4725.

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p. 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi.

Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802. Diakoniatyö: Katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820 (vahtimestarit).

To 16.2. klo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen väen päiväkahvit Marja Lehtinen ja Osmo Honkanen. Klo 15 Raamattupiiri.

Pe 17.2. klo 10 Aamurukous. Klo19 Nuorten ilta. Klo 20 Nuorten yökahvila Light Café Alba.

Su 19.2. klo 11 Messu Marjaana Suurnäkki, Aimo Lankinen, Joni Koski, Milja Grönroos, Alla Lasonen. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 16 English prayer. Klo18 Venäjänkielinen messu.

Ma 20.2. klo 9.30 Käsityökerho. Klo 15 Kaarikerho. Klo16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Ti 21.2. klo 10 Venäjänkielinen äiti-lapsikerho. Klo 13 Mielenterveysryhmä

Östersundomin kirkko

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo

■ Kappelintie 65, p. 2340 4826.

Su 19.2. klo 18 Messu Sini Ikävalko ja Osmo Honkanen

■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, avoinna ma–pe klo 9–15 Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Läsnä on henkilöitä, jotka tarvittaessa rukoilevat puolestasi.

To 16.2. klo 19. Laula kanssamme!

Hengellisten laulujen yhteislauluilta, laulattamassa kirkkokuoro sekä Kaisa Sidoroff. Vapaa pääsy.

17.–19.2. Israel Jumalan toiminnan keskipisteenä -konferenssi. Puhujana mm. Peter Tsukahira Israelista. Yhteistyössä KarismaVäylä ry ja Petrus församling. Tarkka ohjelma: www.karismafarleden.fi > konferenssi Su 19.2. klo 17 Iltamessu, kotiryhmäverkosto, Marika Jokinen. Klo 17 Sunnuntaiseikkailu (ala-asteikäisten pyhäkoulu) Vintillä. ke 22.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon iltakirkko, Rinne, Jokinen, Imeläinen ja nuorten lauluryhmä. Paaston alkamisen merkiksi halukkaat saavat tuhkaristin otsaansa.

Mellunmäen seurakuntakeskus ■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821

To 16.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Pe 17.2. klo 16.30–18.30 Juna. Tyttöjen ja poikien oma olohuone.

Ti 21.2. klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit, mukana Kaisa Valve

Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Pe 17.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Sakarinmäen seurakuntasali ■ Knutersintie 924 p. 2340 4827 To 16.2. klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta

Pe 17.2. klo 13.30 Ehtoolliskirkko Kontulan vanhustenkeskuksessa.

Vielä on tilaa Isien ja poikien retkille: 10-vuotisretki 3.–4.3. Kuopioon ja päiväOulunkylän kirkko retki 10.3. Lahteen. Ilmoittautuminen ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto molemmille retkille www.helsinginseu2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, rakunnat.fi/mikael – toiminta – tytöt ja avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke 13– pojat.

16. Päivystävä pappi p. 2340 5302.

Retki Sortavalaan, Aunukseen (käynti Diakoniapäivystys ti klo 9–11, taloSyvärin luostarissa), Pietariin ja ystäud. asiat p. 2340 5383, muut 2340 vyysseurakuntaan Tyröön 17.–20.5.

5318.

Retkellä mukana Sirkka Kuula ja To 16.2. klo 18 RukousryhAmi Lainela. Retken hinta mä, Maija Kiviranta.

360e. Hintaan sisältyy SeuraSu 19.2. klo 10 Messu. ryhmäviisumi, pakolliYläranta-Suha, Helaanen vakuutus, puolikunnat koski, Kinnunen, Chohoito, majoitus kahverkossa: www. rus Sine Nomine-kuoden hengen huoneesro. Klo 10 Pyhäkoulu. sa, lisämaksusta yhhelsinginseuraMa 20.2. klo 10 Perheden hengen huoneeskunnat.fi kerho. Klo 18 Lukupiisa (390e). Tiedustelut ri. Aihe Merete Mazzarelkirkkoherranvirastosta ja la, Juhlista kotiin.

Sirkka Kuulalta p. 09 349 Ti 21.2. klo 18 Jeesus, mies. Esi6798. Sitova ilmoittautuminen telmä, Heikki K. Järvinen.

13.4. mennessä: www.helsinginseuraKe 22.2. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo kunnat.fi/mikael, ellei nettiä ole käytös13 Oulunkylän lähetyspiiri. sä voi ilmoittautua kirkkoherranvirastoon.

Oulunkylän vanha kirkko Huom! Tässä tarkennuksia ja korjauk■ Siltavoudintie 12 sia aikaisempaan, ilmoittautua voi jo Ma 20.2. klo 18 Raamattupiiri.

15.2.2012 klo 12 alkaen.

Ke 22.2. klo 19 Tuhkakeskiviikon messu. Järvinen, Handolin, PesonenKareinen, Maunulan kirkon musiikki■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoinryhmä. Otsaan piirretään tuhkaristi. na ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– Käpylän kirkko 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.

■ Metsolantie 14, p. 2340 4222. Diasrk@evl.fi. Päivystävä pappi: p. koniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p.

2340 5102. Diakoniapäivystys: 2340 4218 Murto. ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 Su 19.2. klo 11 Messu. Kataja, Väyrynen5118.

Si, Autio.

Munkkivuoren kirkko Ma 20.2. klo 17 Akin klubi. Matti Seppäja seurakuntatalo lä kertoo lähettivuosistaan.

■ Raumantie 3 Ke 22.2. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18.30 HilKe klo 13 Keskiviikkokahvit. 22.2. Mujaisuuden rukoushetki. siikki vie kanttoria! Jonna Imeläinen, Maunulan kirkko Kari Leikko. verkkokirkko.fi La 18.2. klo 15 Lauantain iltapäivä■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 konsertti. Tami Pohjola, viulu; Mai To 16.2. Lasten musiikkiryhmät, klo Pohjola ja Naoko Ichihashi, piano. Bach9.30 2–5v, 10 1–2v, 10.30 0–1v. in, Beethovenin ja Madetojan musiikSu 19.2. klo 18 Musiikillinen messu kia. Vapaa pääsy ja ohjelma. ”Valo voittaa”. Albekoglu, Savik, PesoSu 19.2. klo 11 Messu, Juhani Ormio nen-Kareinen, Adoramus-lauluyhtye ja (sa), Rinne, Imeläinen. Kirkkokahvit.

Oulunkylä

Munkkiniemi

Isä Ruben

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

soitinyhtye. Internet. Tarjoilua.

Ma 20.2. klo 13.30 Yhteinen Olohuone.

Ti 21.2. klo 13 Maunulan lähetyspiiri.

Ke 22.2. Ei keskiviikkokerhoa.

Veräjälaakson koulu ■ Otto Brandtin tie 13 Ti 21.2. klo 10 Perhekerho.

Kalervonkatu 8 A kerhohuone To 16.2. klo 10 Perhekerho.

Voudintie 4 B kerhohuone To 16.2. klo 10 Perhekerho.

Ke 22.2. klo 11 Avoimet ovet, Kajos p.

2340 4227. Keitto ja kahvi. Klo 13 Päiväpiiri. Vankilatyö naisvankilassa.

Kutomakerho ■ Teinintie 8

Ke 22.2. klo 18 Hartaus, Helaakoski.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ma klo 12–14 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Ilman ajanvarausta to klo 10–12, p. 2340 5418. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@ evl.fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Ke 15.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Petri Flinck ja Sanna-Maarit Hakkarainen. 18.30 Raamattupiiri viraston neuvottelutilassa, Su 19.2. klo 10 Laskiaissunnuntain messu. Jorma Parviainen, Tuuli Aitolehti-Kapanen ja Seppo Välimäki. Kirkkokahveilla Laura Hytti kertoo Yhteisvastuumatkastaan Mosambikiin. Hernekeittoa ja laskiaispullia sekä pienet myyjäiset. Tuotto Yhteisvastuun ja Lähetyksen hyväksi.

Ma 20.2. klo 13 Yhteys keskenämme.

Aiheesta Herätyskristillisyys vai tapakristillisyys, alustaa rovasti Yrjö Simojoki. klo 17–20.30 Talvilomaviikon nuortenilta nuortentilassa.

Ti 21.2. klo 13–14.30 Aulakahvila.

Ke 22.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon Snadi PaavaliMessu. Annaelina Tähtinen ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Muuta Ma 20.2. Nuorten retki Fazerilaan päivällä. Ilm. Ann-Marie Ahlsten nuortenillassa tai p. 2340 5441 tai ann-marie.ahlsten@evl.fi Ilmoittautuneet saavat tarkemmat tiedot. Huom. Illalla 20.2. myös nuortenilta Paavalinkirkolla klo 17– 20.30.

Ti 21.2. klo 11 alk. Perheiden pulkkamäki. Tule pulkkamäkeen Paavalinkirkon viereiseen Vallilan asukaspuistoon.

Paavalinkirkon alasalissa klo 13 tarjolla hernekeittoa ja pannaria. Vapaaehtoinen ruokamaksu.

To–pe 23–24.2. Naisten talkooleiri Mäntyniemessä. Leirillä tuuletetaan ja pestään petivaatteita sekä järjestellään ja siivotaan sisätiloja. Majoitus, ruoka ja

matkat ilmaisia. Ilm. virastoon viim. 16.2.

Tied. Birgitta Huhtaluhta p. 2340 5453.

Ti 28.2. klo 19 Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous. Paavalinkirkon päiväkerhotilassa.

La 3.3. klo 10–14 Hyvän olon päivä äideille Paavalinkirkon nuorisotilassa.

Gospel-lattarit, koruaskartelua, hartiahierontaa 15 min./hlö, tuote-esittelyjä.

Keittolounas. Päivän hinta 5 euroa. Lastenhoito järjestetään tarvittaessa. Ilm. 29.2. mennessä Tuija Samila p. 2340 5419 tai Minna Sorsa p. 2340 5462.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Ke 15.2. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Helsingin virolaisen akateemisen klubin jäsenet Gunnar Okk ja Henri Malvet esittelevät kääntäjä-esseisti Enn Soosaaren ja hänen teoksensa.

Ke 15.2. klo 19 Nuorten lauluilta. Laulellaan niitä ja näitä lauluja toiveiden mukaan.

Su 19.2. klo 11 Laskiaissunnuntain messu. Uusien työntekijöiden siunaaminen. Leo Norja, Antti Kylliäinen ja Mirjam Kyrönseppä.

Ti 21.2. klo 18 Pakilan Martat.

Ke 22.2. klo 19 Tuhkamessu. Marita Toivonen ja Ari Häyrinen.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakonian puh.päivystys Tali–Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen ja Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg, p.

2340 5648. Tapaamiset ajanvarauksella.

Ke 15.2. alk. klo 17.30 Pyhäkoulu 4–10 vuotiaille jatkuen parittomina viikkoina (poislukien vko 11, jolloin se kerta pidetään viikkoa aiemmin ke 7.3.).

Su 19.2. klo 10 Messu. Leena Eino (s), Marika Palm (a), Leena Talvio (k). Kirkkokahvit.

Konalan kirkko ■ Kyntäjäntie 4

To 16.2. klo 13 Lähetyspiiri. Seija Widberg.

Pajamäen seurakuntakoti ■ Pajamäentie 14

Pe 17.2. klo 12–13.30 Kammari. Lounas, 5e.

Ke 22.2. klo 13 Päiväpiiri. Leena Eino.

Muuta Ilmoittaudu Yhteisvastuun lipaskerääjäksi kirkkoherranvirastossa. Keräysajat ja -paikat pe 2.3., la 3.3., pe 16.3. ja la 17.3. klo 12–18 S-market Strömberg ja kauppakeskus Ristikko.

Rukouspiirit keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan kirkko, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone.

Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srk– kodilla, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan kirkolla

Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700. roihu-

vuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12– 18. Pappi tavattavissa seurakunta-

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

toimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 2340 5758 ,ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11. Ti klo 12.30 Rukoushetki kappelissa.

Ke 15.2. klo 18 Iltamessu.

Su 19.2. klo 10 Laulujen ja virsien messu, Alftan, Mällinen ja Sabine Nieminen.

Messun jälkeen hernekeittoa, kahvia ja pullaa lähetystön hyväksi. Aikuiset 8 euroa, lapset (5–12-v) 5 euroa.

Ti 21.2. klo 12–14 Roihutupakahvio.

Tarjolla hernekeitto, leipä ja juoma 4 euroa, kahvi ja laskiaispulla 2 euroa.

Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Klo 17 Raamatturyhmä kerhosiivessä, Sirkka Mykrä Ke 22.2. klo 18 Tuhkamessu, Alftan, Mällinen ja Kamarikuoro Cantiamo, joht. Filppula.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 2340 5757.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14.

Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10– 14, kahviossa Raili Moilasen valokuvanäyttely ”Tiet”. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 ja to klo 9–10 p.

2340 5768. Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki To 16.2. klo 9.30 Lasten kirkkohetki, Markus-pappi ja Päivi-kanttori.

Su 19.2. klo 12 Messu, Sihvola, Laaksonen ja Niva-Vilkko. Messun jälkeen myynnissä laskiaispullia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, ” Jo ennen kuin Aabraham syntyi minä olen”, entinen nimikkolähetti Petteri Mannermaa, Ek ja Ylistyskuoro. Mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen.

Ma 20.2. klo 13 Eläkeläiskerhossa vieraana Anneli Fanta: ”Tämän varassa kestin”.

Laajaranta ■ Humalniementie 15, p. 09 2340

5770 Ti 21.2. klo 12–14.30 Päihteetön iltapäivä, syömme yhdessä, jaamme ajatuksia ja halukkaat pääsevät saunaan. Mukana Kristiina Selin.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18. Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17. Rippihuone.

To 16.2. klo 12 Viikkomessu. Heltelä, Murto.

Pe 17.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin kivijalka. Klo 12 Päivärukous.

La 18.2. klo 18 Iltakirkko. Saba, Murto.

Su 19.2. klo 10 Messu. Herättäjä-Yhdistys 100 vuotta. Jukka Hautala, Varkki, Saba, Messukuoro joht. Samuli Korkalainen, Murto, Viitanen. Kirkkokahvit ja saarnajatkot. Krypta. Klo 12.30 Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhla.

Ma 20.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin kivijalka. Klo 12 Päivärukous.

Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki (Taizé-lauluja). Krypta.

Ti 21.2. klo 12 Päivärukous. Klo 18 Ehrenström ja Engel, Helsingin tekijät.

Prof. Wilhelm Helanderin luento. Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry. Krypta.

Ke 22.2. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Hanna Varis. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä.

Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

avoinna ma–pe klo 12–15 Su 19.2. klo 10 Ekomessu. Marjukka Laiho, Ilkka Sipiläinen, Äikää, Eerola. Ks. kohdasta Muuta. Klo 18 Laskiaissunnuntain konsertti. Celia Munos, sop-

Seurakunnissa tapahtuu 16.2.—22.2.

raano (Espanja), Pertti Eerola, urut, piano. Ohj. 5 e.

Ke 22.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Äikää, Storhammar, Olli J. Vuoristo, Laitinen.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

To 16.2. klo 13 Sävel&Sana.

Su 19.2. klo 12 Messu. Silvo, Laitinen, Eteläsuomalaisen Osakunnan laulajat.

Kirkkokahvit.

Ma 20.2. klo 9.30 Perhekerho.

Ti 21.2. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvit.

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ke–su klo 12–16 To 16.2. klo 9.30 Perhekerho. Krypta.

Ma 20.2. klo 9.30 MLL:n perhekerho.

Krypta.

Ke 21.2. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 16.2. klo 17 Viikkomessu hiippakuntavaltuuston kookoontuessa. Antturi, Poutiainen, Laitinen. Klo 19 Matka halki Raamatun: Joosuan, Tuomarien ja Ruutin kirjat. Jukka Norvanto.

Su 19.2. klo 10 Messu. Rovasti Heli Savolainen, Silvo, Laitinen, Grex Musicus.

Kirkkokahvit, saarnajatkot. Bulevardin seurakuntasali.

Ti 21.2. Päivämusiikki. Sixten Enlund, urut.

Ke 22.2. klo 8 Aamumessu. Marjukka Laiho, Silvo, Laitinen.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti, ke, to klo 10–14, pe klo 9–12 To 16.2. klo 12 Äiti Theresa -käsityöryhmä, nikkariniilot.

Pe 17.2. klo 9–10 Aamupuuro.

Ti 21.2. klo 15 Puhu suomea. Keskustelupiiri maahanmuuttajille.

Ke 22.2. klo 14 Lauletaan yhdessä.

Su 19.2. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Heltelä.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 16.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Ekomessu laskiaissunnuntaina 19.2. klo 10 Johanneksenkirkossa. Saarna Marjukka Laiho, liturgia Ilkka Sipiläinen, avustaa Ermo Äikää. Mus.: urkuri Pertti Eerola ja Haava-duo (Juho Punkeri, Elina Puhakka). Ekopaaston aloittava ekomessu on seurakunnan yhteinen kokemus, jossa laskeudutaan paastonaikaan ja lähdetään etsimään kiitollisuutta, kunnioitusta ja kohtuullisuutta. Messun jälkeen kaikille jaetaan Ekopaasto-rukouskortit.

Diakoniavastaanotot: Ajanvaraus puhelimitse tai käymällä paikan päällä ke 12–12.30.

Annankulma, Annankulma 14 D: Agricolan, Johanneksen ja Suomenlinnan alueet/ Rosenstein, p. 2340 6203. Tuomiokirkon alue/ Moilanen, p. 2340 6205.

Vanhankirkon alue/ Ahonen, p. 2340 6201. Vanhuksiin liittyvät asiat/Viitanen, p. 2340 6204. Ruoholahden kappeli, Selkämerenkuja 1: Ruoholahden alue/ Engström, p. 2340 6202.

Raamattupiirit: Raamattupiiri ma klo 14 ja miesten raamattupiiri ma klo 18.30 Bulevardin kerhohuoneessa (sisäpiha, käynti ajoportista). Raamattupiiri ma klo 15 Krista-kodissa, Kristianinkatu 19.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 17.30 Vanhassa kirkossa.

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko pi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa.

Pe 17.2. klo 10 Avoin perhekerho.

Su 19.2. klo 10 Messu. Soili Maisila (l), Eeva Tikka (s), Tuomas Karjalainen (k).

Ma 20.2. klo 10 Avoin perhekerho. Klo 13 Maanantaipiiri.

Ti 21.2. klo 13 Raamattuluento, Hengen luoma uusi elämä. Kahvihetki.

Ke 22.2. klo 13 Keskiviikkokahvit vapaaehtoistyöntekijän johdolla.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

Töölön kirkko

■ Kauppiaankatu 8–10 B

To 16.2. klo 13 Diakoniapiiri.

Su 19.2. klo 12 Messu, Arja Launis (l), Markus Lehtimäki (s), Tuomas Karjalainen (k).

Ti 21.2. klo 12 ei eläkeläisten jumppakerhoa.

Ke 22.2. klo 17 Rukouslaulut. Klo 18 Ehtoollishetki, Soili Maisila ja Arja Launis, Tuomas Karjalainen (k). Pappi tavattavissa. Ehtoollishetken jälkeen Rukousjatkot.

To 16.2. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

Ma 20.2. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly.

Ti 21.2. klo 17 Isien ja poikien sähly. Klo 18.30 Naisten lentopallo.

Ke 22.2. klo 8.30 Naisten lentopallo.

Klo 19 Miesten lentopallo.

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18

To 16.2. Opiskelijoiden Lähetysliiton Oleskeluilta – Nepal La 18.2. klo 14 Herättäjä-Yhdistyksen satavuotisjuhlaseminaari

Su 19.2. klo 14 Lähetyskirkon messu, Marja Heltelä saarna & liturgia Ke 22.2. klo 17 Tuhkakeskiviikon messu. Saarna TT, lähetystyönteki-

jä Eero Junkkaala, liturgi Raila Mantere, musiikki: Antti Vuori www.lahetyskirkonmessu.fi

SEUROJA Ke 15.2. klo 19 Seurat Pe 17.2. klo 19 Raamattutunti La 18.2. klo 18 Seurat Su 19.2. klo16 ja 18 Seurat Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

HERÄNNÄISSEURAT

LAPPIIN

PÄÄSIÄISEKSI

4.-10.4.2012

Hiihtäjille matka Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneis sa. Bussit lähtevät Kauniaisista ke 4.4. klo 19. Paluu ti 10.4. klo 8 mennessä. Hinta 580,-€.

Latuoppaina jo 24. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja. Varaukset p: (09) 51239130 tai 0500-603786 .

Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 8-15.9.2012.

Lisäinfoa:

Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhlat 18.-19.2.

La 18.2. klo 14 ”Välähdyksiä siitä kuinka sen itse ymmärrämme” -juhlaseminaari Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18. Klo 18 ”Arjen halleluja” -konsertti Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12.

Mm. Laura Sippola, Esa Ruuttunen, Vox Silentii ja Histan veisaajat.

Klo 20 Seurat Johanneksenkirkossa.

Su 19.2. klo 10 Juhlamessu tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Saarnaa Jukka Hautala, mukana suurkuoro. Kirkkokahvit kryptassa ja grillimakkaran myyntiä pihalla.

Klo 13 Päiväjuhla tuomiokirkossa.

Juhlaesitelmä Juha Siltala ja seurat, mukana Aholansaari Sinfonietta ja Herännäisnuorten kuoro.

Su 19.2. klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12, Vantaa. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ke 22.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

MASENTUNUT? YKSINÄINEN? SOITA! Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

SENIORIPYSÄKKI®

AAMUKORVA

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Tule asumaan Tilkkaan Tarjoamme tehostettua palveluasumista, kevythoivaa ja lyhytaikaista asumista. Tehostettuun asumispalveluun voit käyttää palveluseteliä.

010 4088 136 | www.esperi.fi

Pe 17.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri, juutalaisuudesta ja kristinuskosta, Sirkka-Liisa Mäki-Fränti.

Ma 20.2. klo 19 Raamattupiiri.

Ti 21.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.30 Lähetyspiiri, Lapsia Tansanian maaseudulla, Traute Stude ja Sirkka Skogberg.

Ke 22.2. klo 16.30 Miestenpiiri.

Katajanokan seurakuntakoti

■ Meritullintori 3, p. 2340 6133

Tähtitorninkatu 18

■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320. Pap-

Meritullin seurakuntakoti Voimistelusali

LÄHETYSKIRKKO

Töölö

■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

Ti 21.2. klo 9.30 Perhekerho.

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

www.opiskelijoidenlahetysliitto.net

Muuta

Agricolaliike ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123. Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas klo 11–14.

Ke 15.2. klo 20 Agricolamessu. Laajasalo, Lehto, bändi. Messujatkot. Café Agricola.

To 16.2. klo 10 Lasten torstai/perhekerho. Klo 13 Torstaipiiri. Amnell. Akvaario.

Su 19.2. klo 12 Messu (vanha kaava).

Matti T. Amnell, Ingerö. Kirkkokahvit.

Café Agricola. Klo 18 Laskiaissunnuntain Tuomasmessu. Miikka Ruokanen, Sara Pykäläinen. Lattarimus.: Antti Vuori ja Tuomo Huhdanpää.

Ti 21.2. klo 12–13 Diakoniaruokailu.

Ateria 1 e. Klo 17 Arkimessu. Tuomasmessun messukokous. Café Agricola.

Ke 22.2. klo 13 SenioriFoorum. Myrkytön ruoka – löytyykö sitä? Tutkimusprof. Mirja Salinoja-Salonen. Klo 20 Agricolamessu. Laajasalo, Lehto, bändi.

Messujatkot. Café Agricola.

17

■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8

Pe 17.2. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Ma 20.2. klo 17.30 Posliinipiiri. Lisätie-

Käpyrinne ry on voittoa jakamaton yhdistys, joka tarjoaa

Ympärivuorokautista turvaa ja hoivaa ikäihmisille, myös pariskunnille Käpyrinteen palvelutalossa Palveluseteli käy palvelun ostamiseen Tiedustelut Tiina Collin 040 456 0561 osoite Ilmattarentie 2, 00610 Helsinki www.kapyrinne.fi

Luotettavasti kokemuksella ja osaamisella

turvaa vanhuuteen

Seurakunnissa tapahtuu 16.2.—22.2.

18 dot Tuula Setälä 050 5122 271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 22.2. klo 18 Nuortenilta.

Ajankohtaista Kouluikäisten kerhot hiihtolomalla viikolla 8.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma, ti, to, pe 9.30–11 ja 12–14; ke 12–18, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla.srk@evl.fi. Päivystävä pappi tavattavissa viraston aukioloaikoina ma, ti, to, pe; ja ke klo 14–18 sekä ma– pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6451.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Su 19.2. klo 10 Messu Kontio, Stickler, Saimi Kautonen, Merja Totro ja Vesanen. Katri Humpila, sopraano Ma 20.2 klo 14 Mitä sinulle kuuluu?ryhmä, Arja Tuunela Ke 22.2. klo 14 Populuskerho. Kati Borg-Penttilä.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422.

Lasten ja nuorten viikkotoiminta on talvitauolla hiihtolomaviikolla 8. Mukavia talvipäiviä !

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

Vartsika POP-messua vietetään su 26.2. klo 16 Veisukaraoken tahtiin. Tartu mikkiin tai laula muiden mukana rakkaimpia riparilauluja. Tervetuloa!

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaa-

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571

Pe 17.2. klo 12–13.45 Cafe Outolintu.

Ma 20.2. klo 13 Iltarusko-raamattupiiri.

Ti 21.2. klo 16 Lähimmäispiiri Ti 21.2. klo 14 Askeleita Suomeen.

Ke 22.2. klo 13 Laulupiiri Anja Hinkkasen johdolla.

To 1.3. klo 17.30–19 Voikukka-vertaistukiryhmä vanhemmille, joiden lapsuudenkodissa ollut väkivalta- ja päihdeongelmia, lisät. tiina-susanna.hirvonen@evl.fi

Merirasti–kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573,

050 541 2119 Ke 15.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 16.2. klo 10 Perhekerho.

Su 19.2. klo 17 Merirasti-messu. Pirkko Seitsonen.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572

Pullakirkko su 19.2. klo 10, Marita Nummelin, Sari Blå-Romppanen ja Katupojat, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro), ke ja pe klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Erityisnuorisotyö, Snellu ■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352

■ Solvikinkatu 11

Löydä oma tarinasi – vertaistukiryhmä alkaa 1.3. klo 17. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa. Ryhmä on tarkoitettu 18–20-vuotiaille nuorille, jotka kokevat yksinäisyyttä, ahdistusta, alentunutta mielialaa tai muuten tuen tarvetta elämässään, lisätietoja ja ilmoittautumiset Hensku Kettusaari, p. 09 2340 2355.

Yhteinen seurakuntatyö

Yhteiskunnallinen työ Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kuurojentyö Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, Perhekerho pe 24.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Espoo, Päiväpiiri pe 24.2. klo 12–13.30 Matteuksen kirkossa, Turunlinnantie 3, Kuurojen lähetyksen vuosijuhlat Mikkelissä 24.–25.4., hinta 90 e, sis. junaliput, majoituksen ja ruokailut, lisätietoja ja ilm. Seija Einolalle 24.2. menn. p. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi.

Mielenterveystyö

Seuraava Elämänkatsorentie 7, avoinna ma, Seuramusryhmä ke 22.2. klo ti, to ja pe klo 9–13 ja 17–18.30 Seurakuntien pappi päivystää klo kunnat talossa, mukana Marja 10–13. Keskiviikkoverkossa: www.

Aho ja Saku Toiviainen, na virasto on auki Talvinen retki Sipoonklo 14–18 ja pappi helsinginseurakorven kansallispuispäivystää klo 15–18. kunnat.fi toon to 1.3., kokoontumiVirasto: 09 2340 nen Hgin rautatieaseman 6500. Päivystävä paphallissa laitureille vievien ovipi 09 2340 6502, fax en lähellä klo 8.45, voit tulla myös 2340 6501, vuosaari.srk@evl. suoraan Itäkeskukseen bussin 93 laitufi. Diakoniatyön keskitetty ajanvarille nro 10, josta bussi lähtee klo 9.27. raus- ja palveluaika tiistaisin klo Kukin maksaa matkansa itse. Paluu sa9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä maan paikkaan noin klo 16, lisätietoja Albatrossin seurakuntatilassa, KahMarja Aho, p. 09 2340 2541, ilm. toimisvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohtoon, p. 09 2340 2538. jaus).

Vuosaaren kirkko

Näkövammaistyö

■ Satamasaarentie 7

Ke 15.2. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

To 16.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Su 19.2. klo 11 Laskiaismessu. Liturgia ja saarna Hanna Kaisa Kotilainen, kanttorina Riitta Hirvonen. Varhaisnuorisotyö eli junnut mukana messussa. Messu Laskiaistapahtuma Yhteisvastuun hyväksi. Klo 16 Laskiaista laulellen -yhteislaulutilaisuus. Riitta Hirvonen.

Ma 20.2. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Eläkeikäisten avoin kokoontuminen.

Ti 21.2. klo 18 Miestenpiiri.

Ke 22.2. klo 18 Tuhkakeskiviikon messu. Liturgia Airi Heikkinen, saarna Tiina Ahonen ja Riitta Hirvonen sekä Vuosaari-kuoro.

Myyjäisiä valmistelevat Talkoot pe 17.2. klo 15–18, Lähetysaskartelupiiri pe 17.2. klo 18, Malmin piiri ma 20.2. klo 14–16 kirkolla, Kunnantie 1, HerättäjäYhdistyksen 100-vuotisjuhlamessu ja päiväjuhla su 19.2. klo 10 Tuomiokirkossa, pääkaupunkiseudun yhteinen Kevätretki su 11.3. Kuntokallioon, Karhusaaressa, lähtö klo 8.45, paluu noin klo 17, retken hinta 20 e, oppaat 10 e, sisältää matkat, lounaan ja kahvit, mahdollisuus saunaan ja uintiin, ilm. viim.

16.2. p. 09 2340 2538, pääkaupunkiseudun yhteinen Kevätmatka 24.–26.4.

Raumalle, kohteina mm Olkiluodon ydinvoimala ja Kuuskajaskarin linnake, ruokailut Vuojoen kartanossa, Villa Tallbossa ja Kauttuan Klubilla, hinta 270 e, oppaat 110 e, ilm. 1.3. menn. p. 09 2340 2538.

Katukappeli

Oppilaitostyö

■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

Oppilaitospapit ovat oppilaitoksissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytettävissä. Säännölliset vastaanotot lukukausien aikana: Aalto-yliopisto Arabia ARS torstaisin, Töölö Chydenia ti 10–11, DIAK ma 11–13, Haaga-Helia AMK Pasi-

45, p. 2340 6575.

To 16.2. klo 16–17 Pappi päivystää. Klo 18 Iltakirkko. Tiina Ahonen ja Teija Tuukkanen.

Ti 21.2. klo 13 Rukouspiiri.

la ti 13–14, Vallila to 13–14 (parittomat viikot), Haaga to 10–11 ( 23.2., 29.3., 26.4. ja 31.5.), Malmi ma 14–15 (parittomat viikot), Heltech Käpylä ke 13–14, Hgin yliopisto päärakennus ke 14–15, Kumpula Exatum ke 11–12, Viikki Infokeskus to 12– 14, Kuvataideakatemia ke 14–15, Metropolia AMK Tukholmankatu ti 14–15, Tavitalo ke 14–15, Sibelius-Akatemia Musiikkitalo tiistaisin, Teatterikorkeakoulu perjantaisin, katso lisää www. kirkkojakampus.fi.

Myrskylintu Ke 15.2. klo 17–20 Radiolähetyspiiri Näppärät. Lähetyskahvila ja -putiikki.

Ti 21.2. klo 18 Miesten piiri.

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Saunailtoja pienyrittäjille 22.2., 14.3. ja 18.4. klo 17–21, illoissa teemakeskusteluja, verkostoitumista, iltapala ja sauna (oma pyyhe mukaan), ilm. viimeistään edellisenä päivänä juha.hietanen@evl.fi tai p. 09 2340 2602.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ, messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ, monipuolista toimintaa ja lounas joka sunnuntai Alppilan kirkossa alkaen messulla klo 13, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650, Venäjänkielinen työ, toimintaa kaikenikäisille, messu kaksi kertaa kuukaudessa klo 15 Mikaelin kirkolla, Kontulassa, Emännänpolku 1, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vironkielinen työ, toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3121.

Palveleva puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (group 13yrs+ in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International christian center & bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi)

Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 9–17 hrs Wednesday Bible Study 19–20:30 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!

Kova hinta. Esperanza-järjestö liimasi joulukuussa Venezuelan pääkaupungin Caracasin aitoihin kuvat 52 äidistä, jotka ovat menettäneet lapsiaan rikollisessa väkivallassa.

Aseistetut lapset järkyttävät Venezuelan presidentti Chávezia tukeva ryhmä hämmentää vaalivuoden aluksi.

Teksti Humberto Márquez/IPS Kuva Fidel Márquez/IPS

K

uvissa on pieniä tyttöjä ja poikia kasvojen alaosa huivilla peitettynä ja kädessä AR15-rynnäkkökivääri.

Taustalle on maalattu Jeesus ja neitsyt Maria, niin ikään kiväärit tanassa.

Kuvia levittää Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa toimiva Colectivo La Piedrita -järjestö, joka sanoo puolustavansa presidentti Hugo Chávezia ja tämän aloittamaa vallankumousta.

La Piedrita on aiemminkin julkaissut kuvia aseistautuneista jäsenistään. Lisäksi se on tehnyt kyynelkaasuiskuja muun muassa opposition viestimien ja katolisen kirkon tiloihin.

Ryhmän johtaja Valentín Santana on etsintäkuulutettu henkirikoksesta, mutta yhä vapaalla jalalla. Hänet nähtiin viimeksi tammikuussa hallitsevan sosialistipuolueen tilaisuudessa.

La Piedrita toimii Caracasin läntisissä työläiskaupunginosissa kuin kuntahallinnon jatke. Sillä on joukkoliikennevälineitä, tiilitehdas, urheilukeskuksia ja ambulanssi.

Viime kesänä, kun aseistautuneet vangit pitivät kolme viikkoa valtaa läheisessä vankilassa, välittäjinä toimivat sosialistien kansanedustaja Diosdado Cabello ja La Piedritan aktivisti ”Satanás”.

Vuoden alussa parlamentin puhemieheksi valittu Cabello pa-

heksuu nyt lasten käyttöä asekuvassa.

Oppositio puolestaan vakuuttaa, että hallitus suosii ja suorastaan aseistaa kyseisiä ryhmiä. Keskustelua kuumentavat lokakuussa pidettävät presidentinvaalit, joihin oppositio valitsi oman ehdokkaansa viime viikolla.

Venezuelan sisä- ja oikeusministeri Tarek El Aissami vakuuttaa, että hallitus torjuu jyrkästi lasten ja nuorten esiintymiset aseistettuina. Hän on määrännyt tutkimuksen siitä, kuka on vastuussa kuvista, joissa nuorimmat pyssynheiluttajat olivat alle viisivuotiaita.

Lastensuojelujärjestö Cecodapin johtaja Fernando Pereira sanoo, että lasten esittäminen aseistettuina on ”bensiiniä liekkeihin” Venezuelan muutenkin väkivallan myrkyttämässä tilanteessa.

Cecodapin mukaan 29 miljoonan asukkaan Venezuelassa kirjataan 1,5 miljoonaa rikosta ja 19 000 henkirikosta vuodessa. Satakunta lasta ja nuorta menehtyy joka kuukausi väkivallan uhrina.

Kansalaisten turvallisuutta vaalivassa järjestössä toimiva Rocío San Miguel ihmettelee, mistä lapset saivat AK-15-rynnäkkökiväärejä, joita on yleensä poliittisen poliisin käytössä. Hän penää selitystä poliisin päälliköltä.

San Miguel muistuttaa, että sekä kansainväliset että Venezuelan lait kieltävät lapsilta aseet aina sotaleluja ja -pelejä myöten.

– Vastuu on aikuisilla, jotka tulisi pidättää välittömästi, sillä he ovat helposti tunnistettavissa, Paz Activa -rauhanjärjestössä toimiva Luis Cedeño vaatii.

Kun kuvista nousi skandaali, niissä lasten kanssa esiintyneet naiset laittoivat liikkeelle videon.

Siinä pikkulapset rutistavat kirjoja, Venezuelan historiaa ja perustuslakia.

– Nämä aseet luovutamme lapsillemme, naiset vakuuttavat.

19

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Myllypuron virret. Vain ehtookellot soivat Myllypurossa automaattisesti. Muut kirkonkellojen melodiat valitaan käsin kellojen soittolaitteen kahdestakymmenestä virrestä.

Kolmen kirkon kellot Aamulla sunnuntaina kaikuu Helsingin kaduilla musiikki.

Kirkonkellot soivat usein hyvinkin kauniita melodioita.

Teksti Jukka Noponen Kuva Esko Jämsä

H

elsingin tuomiokirkon kellojen melodiat on säveltänyt kirkon emeritus-kanttori Eero Erkkilä.

Temppeliaukion kirkolla soi professori Taneli Kuusiston musiikki. Myllypuron kirkolla helsinkiläiset kuulevat taas tuttuja virsiä. Ne soitetaan tapulin 14 kellolla.

– Tuomiokirkossa on itse asiassa kahden kirkon kellot. Varsinaisessa kellotapulissa, joka on se kirkon läntinen paviljonki yläpihalla, on kirkon omat, jumalanpalveluksissa käytettävät kolme kelloa, kertoo Tuomiokirkon pääsuntio Petri Oittinen.

– Ylhäällä kirkon päätornissa on lisäksi kaksi kelloa, jotka ovat peräisin Helsingin aikaisemmasta 1800-luvun alussa puretusta Ulrika Eleonoran kirkosta. Näistä isompi kello kertoo ajan kulumisesta lyö-

mällä tasa- ja puolet tunnit. Pienempää, haljennutta kelloa ei käytetä.

– Jokainen kirkollinen tilaisuus aloitetaan yhteensoitolla. Meillä on kirkossamme päivittäin erilaisia jumalanpalveluksia. Puolelta päivin voi olla päivärukous, urkuvartti tai viikkomessu.

Kun Oittinen tuli Tuomiokirkon suntioksi 1980-luvun alussa, kellojen soittoa ohjattiin jo sähköisesti. Kanttori Eero Erkkilä sävelsi nykyiset soitot vuonna 1984.

– Arkipäivinä meillä on myös vihkimisiä. Häiden alussa soitetaan yhteensoitto, ja hääpari soitetaan ulos juhlasoitolla. Siunaustilaisuudet aloitetaan samoin yhteensoitolla, mutta lopussa soitetaan saattokelloja, kunnes hautaauto katoaa näköpiiristä.

– Sunnuntain jumalanpalvelussoittoja on tuomiokirkossa neljä.

Ensimmäinen on huomenkello tuntia ennen jumalanpalvelusta, sitten seuraa ensikutsu kello 9.30.

Papinkello soitetaan 15 minuuttia ennen tilaisuuden alkua, ja viisi

minuuttia ennen jumalanpalvelusta soitetaan yhteensoitto. Soitot ovat musiikillisesti erilaisia, kertoo Petri Oittinen.

Helsingin tuomiokirkko on erikoisasemassa valtiollisena pääkirkkona, kun siellä järjestetään valtiopäivien avajaisten ja itsenäisyyspäivän jumalanpalvelukset. Näissä soitetaan ennen tilaisuutta papinkello ja sitten yhteensoitto.

Yliopiston promootion jumalanpalvelus pidetään myös Tuomiokirkossa ja promootiokulkueen aikana soitetaan kelloja.

Temppeliaukion kirkko on poikkeuksellinen. Se ei kohoa kaupungin yläpuolelle vaan on kumpu kalliossa. Aivan lähinaapurina, kirkon ympärillä, on Töölön kerrostaloja.

– Kirkon arkkitehtikilpailussa haluttiin rakennukseen kellotorni, kertoo Temppeliaukion kirkon pääopas Veikko Laitinen.

Arkkitehdit eivät pitäneet tapulin sijoittamisesta ahtaalle tontille, mutta koska sitä edellytettiin kilpailussa, he piirsivät sen mukaan.

Arkkitehdeille kallio oli kirkko, ja torni oli siitä irrallaan. Kilpailun palkintolautakunta päätyi poistamaan tapulin, kertoo Laitinen.

Kirkonkellojen ääntä ja soittamista pidettiin kuitenkin olennaisena osana kirkon toimintaa. Kel-

lojen äänet nauhoitettiin sitten Taneli Kuusiston sävellysten mukaan. Niitä on kahdeksan erilaista melodiaa, jotka on soitettu sinfoniaorkesterin kellopelillä. Ne soitetaan ulkomuurissa olevista kaiuttimista.

– Pyhäpäivän soitot alkavat ehtookelloilla lauantaina klo 18.00.

Sunnuntaina soitetaan huomenkello 8.30 ja yhteensoitto 9.50. Lisäksi soitamme siunaustilaisuuksissa. Häissä soitetaan kelloja, jos vihkipari toivoo sitä.

– Presidentti Urho Kekkosen hautajaisten yhteydessä soitettiin kelloja niin kuin kaikissa Helsingin kirkoissa. Kööpenhaminan kansainväliseen ilmastokokoukseen liittyen pari vuotta sitten soitettiin myös. Se oli Kirkkojen maailmanneuvoston esitys, kertoo Veikko Laitinen.

Myllypuron kirkon kelloilla soitettavat virret valitaan kellojen soittolaitteen kahdestakymmenestä virrestä.

– Jokaisen sunnuntain jumalanpalvelukseen on kirkkovuoden käsikirjassa virsisuositukset. Jos meidän kellovirsien joukosta löytyy tuollainen jumalanpalveluksen sävelmä, soitamme sen, kertoo kanttori Veijo Lankinen.

– Virsi Avaja porttisi, ovesi on käsikirjan suosittelema ensimmäisen

adventin alkuvirsi. Se soitetaan sitten ensimmäisenä adventtina kirkonkelloilla.

Myllypuron kirkon suntio Eeva Pantio kertoo, että ainoastaan ehtookellot on ohjelmoitu soimaan automaattisesti. Muut soitot valitaan käsin, ja vähän varmaan soittajankin mukaan. Pantio itse soittaa kelloja pyhäisin.

Kirkkoa suunniteltaessa toivottiin, että kelloilla voisi soittaa monipuolisia sävelsarjoja. Kellojen ääniala on reilu oktaavi, ja niiden määrä vaikutti tapulin rakenteeseen.

– Meillä on yhdistetty huomenkello ja papinkello puoli kahdeltatoista soitettavaksi, kun jumalanpalvelus alkaa puolen päivän aikaan. Viisi minuuttia ennen sitä soitetaan yhteensoitto. Silloin kellojen melodia ehditään toistaa kolme kertaa, kertoo Pantio.

Häissä soitetaan kelloja, kun hääpari lähtee kirkolta. Siunaustilaisuuksissa soitetaan alussa yhteensoitto. Jos omaiset kantavat lopussa vainajan autoon, soitetaan niin kauan kuin auto on näkyvissä.

– Lapset ovat innostuneita kellojen soitosta, kun päiväkodeille järjestetään lastenkirkkoja. Lapset tunnistavat Jumalan kämmenellä -virren kelloilla soitettuna, kertoo Veijo Lankinen.

20

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

neniälittereK Sielunhoidon hinta

M

uuan kotipalveluyritys yritti hiljattain ennakkoluulottomasti laajentaa toimialaansa seuralais- ja pappispalveluiden suuntaan.

Tarjolla olisi ollut rahallista korvausta vastaan muun muassa kirkollista ehtoollis- ja sielunhoitopalvelua. Papin palvelut poistuivat yrityksen tarjonnasta muutamassa päivässä syntyneen närkästyksen sekä kirkollisten toimintasääntÜjen selkeän rikkomisen vuoksi.

Tästä markkinavoimien tekemästä aluevaltausyrityksestä seurasi toki hyvääkin. Monet papit ovat näet sielunhoitotyÜssään miettineet, mikä on heidän suoritteidensa arvo? Nyt tiedetään, että markkinoilla pastoraalisen sielunhoidon hinta on 140 euroa per tunti.

Tätä siunattua noteerausta pidetään mielessä pappien seuraavissa tyÜehtoneuvotteluissa. TyÜtaistelubarrikadeille nousevien pastoreiden hurskas lähtÜkohta on, että sielunhoidon markkina-arvo tunnustetaan muutenkin kuin juhlapÜytäpuheissa.

UUSI SENIORITALO SAGA HELAPUISTO

valmistuu helmikuussa 2012 Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myÜs 12-paikkainen ryhmäkoti.

ARA-kohde.HoitohenkilĂśkunta paikalla 24 h.

Varaa esittelyaikasi nyt!

Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki Lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 044 55 66 104

Siivouspalveluja 70. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähkÜpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähkÜposti: seppo.simola@evl.fi Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähkÜposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi ToimituspäällikkÜ Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Saila Keskiaho, vs., p. 020 770 3665 Marjo KytÜharju, p. 020 770 3662 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähkÜposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula MyyntipäällikkÜ: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Aineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myÜs verkossa näkÜislehdessä.

Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23% Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

ReprotyÜ Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25â‚Ź/h+alv www.kaijaclean.ďŹ p.045 888 2636 KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58â‚Ź/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583 Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455076 tai www.varmuudella.com

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45%

Palvelukseen halutaan HEI! Sinä

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAINEN (LÄHIHOITAJA) tule meille ihmissuhdetyÜhÜn asukastyÜntekijäksi Itä-Pasilan asumispalveluyksikkÜÜn.

Olemme yhteiskristillinen järjestÜ , joka on tuottanut sosiaalista asumispalvelua helsinkiläisille asunnottomille yli 60 vuoden ajan.

Sosiaalisen asumispalvelumme tavoitteena on tukea asunnottomien asukkaiden elämänhallintaa ja mahdollistaa tuettu vuokra-asuminen.

TyÜssä korostuvat asukaslähtÜisyys, suunnitelmallisuus ja toiminta useiden yhteistyÜtahojen kanssa. t 5PJWPNNF TJOVMUB TPTJBBMJIVPMMPO BNNBUJMMJTFO IFOLJMÚTUÚO LFMQPJTVVT ehdoista annetun lain (272/2005) 8 §:n mukaista pätevyyttä. t ,ZLZÊ NVLBVUVB OPQFBTUJ NVVUUVWJJO UJMBOUFJTJJO WBTUVVMMJTVVUUB KB IZWJÊ tiimityÜtaitoja. Arvostamme myÜs kokemustasi asunnottomien parissa tehtävästä tyÜstä. t 5BSKPBNNF NBIEPMMJTVVEFO BMPJUUBB NJFMFOLJJOUPJOFO UZÚ TPQJNVLTFO mukaan. Mahdollinen jatkosopimus 2013 valmistuvaan seniorikotiin. t 1BMLLBVLTFTTB OPVEBUBNNF ZLTJUZJTFO TPTJBBMJQBMWFMVBMBO UZÚFIUPTP pimusta. G20+kokemuslisät+vuorolisät.

TyĂśsuhteen kesto: noin vuosi.

TyÜaika: epäsäännÜllinen kolmivuorotyÜ TyÜ alkaa: mahd.pian Lisätiedot ja hakemukset: YksikÜnjohtaja Seija Lindgren, seija.lindgren@ kovaosaistenystavat.com p.040-9667638 tai jouni.widell@kovaosaistenystavat.com

TERVETULOA HAASTATTELUUN!

Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. MyĂśs jatkuvat sopimukset. www.marďŹ c.ďŹ p. 040 700 1925.

Vuokrata halutaan

Haluatko puhtaan kodin? Kotipalv. Ajan Sävelen tytÜt siiv. ammattitaid. Helmikuun tarj. 25₏/h Soita 044 256 3633

MYYNTI JA VUOKRAUS

Lakiasioita Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintĂś- ja kiinteistĂśasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

Perunkirjoitukset ammattitaidolla ja ihmisläheisesti.

Saila Tikanoja, OTK puh. 040-5255152

www.perukirjat.fi

ASUNTOJEN -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ„NNĂ–INTIKESKUS OY puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Halutaan vuokrata 1-2h kantakaupungista. Tupakoimaton, säännÜlliset tulot. T: Pertti 040 302 4344 TyÜssäkäyvä opiskelija etsii yksiÜtä tai kohtuuhintaista kaksiota Hgistä.

Yht.otot 050 490 1208 / Marika Luotettava, tupakoimaton, akateeminen mies etsii yksiÜtä Helsingin ydinkeskustasta P. 045 863 3000.

22-v terveydenhoitajaopiskelija etsii yksiÜtä Helsingin kantakaupungista, Niina 040 506 9669

Nainen etsii asunt. pk-seud, max 650. Koul, vakit. tyĂś ja luottotied. ok. Mahd myĂśs ost, max 130 000. sannamari123@hotmail.com 28-v, savut, eläimetĂśn ja luotett. liikanope etsii asuntoa hyv. liik.yht. päästä Maunulasta. Vuokra max 650â‚Ź. Alk. 1.4 olli.suhonen@iki.ďŹ , 050 354 4722 TyĂśssäkäyvä parisk. etsii tulevan perheenlis. vuoksi vuokralle 2-3h+k/kk Helsingistä. P. 046 540 3463/MarikaT

21

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Palveluja tarjotaan

Hammashoitoa

MietitkÜ asunnon myyntiä?

Katso www.annatoppinen.ďŹ tai soita 050 551 4115

Hammaslääkärikeskus

HAMMASTEKNIKKO

a.

Eurohammas puh. 726 2266 Uushammas puh. 146 1460 y valloitta Kaunis hym Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.ďŹ Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa.

Hinta Omavast. Kelapal.

ERIKOISHINTAMME:

Hammaskiven ja värjäytymien 32,60 26,40 poisto, uoraus, puhdistus.......59₏ 38,60 20,40 Hampaan värinen paikkaus...... 59₏ Kivuton hampaan poisto..........59₏ 38,60 20,40 Hammasvalkaisu yksilÜllisellä menetelmällä alk............. 150₏ Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressä.

Katutasossa, helppo pyÜrätuolille.

T A K U U T Y Ă–

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

TĂ„SSĂ„ KUUSSA:

Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

YLĂ„- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

300â‚Ź

79₏ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 490₏ 139₏ YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 55 ₏ Meiltä myÜs koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

vanhainkotikäynnit

PROTEESITYĂ–T

YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

2012 HELMIKUUN AJAN YLĂ„- JA ALAKOKOPROTEESIT MYERSONSHAMPAISTA 980%

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Keskustan Erikoishammasteknikot Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki

HAMMASASEMA > Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen suuhygienian hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 690₏ pari Särkypäivystys poisto ja uoraus 69 ₏ Yksi kokoproteesi 390₏ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

Ostetaan

OSTAN JA MYYN KIRJOJA Antikvariaatti Hämähäkki Toinen linja 1, 050 401 4768 Suuret erät noudetaan!

OSTETAAN KUOLINPESIĂ„ loppusiivouksineen. toimisto@marďŹ c.ďŹ p. 040 502 4546

OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiÜÜn.

MENEC 09-4546572 www.menec.ďŹ

Kauneudenhoitoa Keskiviikoisin

Hyvä tarjous eläkeläisille keskustassa. Perm.,leikkaus, kampaus 45₏ Muotoiluleikkaus 16₏. Teen myÜs kotikäyntejä.Tiedustelut p. 09 135 2708

REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011 Huoneisto, KeittiĂś, Kylpyhuone, VTT:n vesieristys-sertif.

Kodin remontit 40 vuoden kokemuksella erinomaisella ammattitaidolla, edullisin hinnoin. Pienet ja suuret kaikenlaiset, alusta loppuun, myĂśs uudisrakennukset.

Huomioikaa kotitalousvähennys.

Tip Top Rakennus Oy • p. 045 634 7858 e-mail: esa kokkonen@kolumbus.ďŹ

REMONTIT SOPUHINTAAN MyĂśs kodin pienet kunnostustyĂśt.

Kotitalousvähennys.

Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.ďŹ Teemme monien vuosien kokemuksella kaikki kodinremontit ammattitaidolla ja aikataulutakuulla!

Erikoisalaamme ovat kylpyhuone/saunaosastot, arvoremontit ja ranskalaiset strets-sisäkatot, jotka erinomaisesti soveltuvat myÜs kosteisiin tiloihin.

Remontoimme myÜs saaristoissa. www.saaristoremontit.com saaristoremontit@gmail.com Etelä-Suomen saaristoremontit Oy puh. 045 850 8788 Asunto/OK-taloremontit Laadukkaasti 20v. ILM. ARVIO Javor Oy, P. 040 529 5008

JORMAN REMONTTIPALVELU. Maalausja tapetointi-laminaatti-keittiÜ-kylpyhuonesauna-ym. muut pikkutyÜt. Kotitalousvähennys. Puh. 0401895682, ilmainen hinta-arvio.

* Kuolinpesät - muutot - antiikkija arvotavaran arviointipalvelu - tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myĂśs viikonloppuisin).

P. 040 377 5159 *ONNI* (25v.kok.)*

Myydään hautakiviä

Rakennusala www.rothmarc.ďŹ

UUSI VUOSI - UUSI KUOSI

Nyt on hyvä aika tehdä kotiin pintaremonttia. Puuttuuko luotettava remonttimies? Meiltä saat ilmaisen arvioinnin jälkeen aikataulu ja hinta-arvion, joka pitää! Soita Petrille 050 566 0569

Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiÜÜn

-Ovet, tasot, rungot -Vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Soita: ERKKI 0500 503357 MIKKO 0409 311466 www.ergadesign.Ă€

REMONTTEJA Ammattitaidolla lattiasta kattoon...

Huoneistot, OK-talot, keittiĂśt, kylpyhuoneet, lattiat, maalaukset, saunat

Soita ILMAINEN arviointi!

P. 343 3052 / 0400 689 742 www.jabell.fi

Jabell Oy

LUNTA KATOLLA?

Kattojen korjauksiin ja uusimisiin erikoistunut Rak.liike Pegasus Oy suorittaa nyt myĂśs lumenpudotuksia kaikenlaisilta katoilta.

Samalla teemme suuntaa-antavan kuntoarvion katostanne VELOITUKSETTA! Soita 0400 405 016, niin kerromme lisää.

Tuntivel. 33â‚Ź+ alv. p.0400 811 941 mm. PihatyĂśt, ikkunanpesut, remontit, kuolinpesien tyhjennykset, muutot ja kuljetukset. www.bewesport.ďŹ â€?Amme kuin jalokiviâ€?

Kph-pinnoitustyĂśt 5v takuu.

Amme 395,- myĂśs laatat.

Verovähennyskelpoinen.

046 619 6456 / ammehuolto.com

KOTIAPU NAULA JA VASARA KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 â‚Ź / tunti 050 926 6203

MUUTOT JA KULJETUKSET

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W

S ZZZ SHLNLYL Âż

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

Asianajajia Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintĂś- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ďŹ

ASIANAJOTOIMISTO EVT asianajaja Elvi Varis Lauttasaarentie 28-30, 2 krs.

00200 Helsinki Puh. 09 454 4099 sähkĂśposti: elvi.varis@evt.ďŹ testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnĂśnjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Asianajotoimisto Tyynilä Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ

Kaikki yksityisten/yritysten lakiasiat.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

MyÜs kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYĂ&#x2013;NĂ&#x201E;.

X.X.L OY p. 050-5124611

1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Kaihtimien korjaus, omien asennus.

Iltaisin ja la. KaihdinTohtori J.Vähäkangas, p. 040-411 4370

55404 : 55440-$$4*,04 : 5-+'45,3'4 : $-534',$3$5,3'4 www.sb-palvelut.ďŹ p. 044 336 7633

Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

Vuokralle tarjotaan VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan.

Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.ďŹ

KĂ&#x201E;TEISELLĂ&#x201E; KUOLINPESĂ&#x201E;T, muuttojäämistĂśt, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, tyĂśkalut ym. koti-irtaimet.

Noudetaan sopimuksen mukaan. puh. 0440 701 999.

Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, huonekalut, astiat, tyÜkalut yms. myÜs uudempi irtain, käteismaksu. 040-7641348

Jalkahoito, kasvohoito ja hieronta -10% Kauneudeksi Maarit. Lohjantie 3a6 00550 Hki p.045 3414525. MyÜs kotikäynnit

SähkÜasennusliike.

Kaikki sähkÜtyÜt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU

P. 050 5470101

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964

puh. 010 2715100

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

TEHOSĂ&#x201E;HKĂ&#x2013;

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

ILMAISEN SUUN JA PROTEESIEN TARKASTUKSEN YHTEYDESSĂ&#x201E; SAAT PAKETIN JUHLAMOKKAA A PROTEESIHAMPAAN KOLOTUKSEEN! Erikoishammasteknikko Ossi Vallemaa

Anna Toppinen, Oik.Kand., LKV anna.toppinen@huom.ďŹ

Proteesi valmis 12 tunnissa

allillaan Asiat m Terveydenhoitoa PSYKOTERAPIAA. Pitkää terapiaa ja kriisihoitoa aikuisille ja nuorille (18v-). Päivi Niemi-Impola psykoterapeutti, TM. Mannerheimintie 40, p. 040 1759404 Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 65â&#x201A;Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p.0405693515.

Hierontaa ja hyvinvointia p. 0400-415391 VäinÜ

Vuokrataan edullisia, ilmastoituja, lämmitettyjä ja hyvin valaistuja pienvarastoja 3-18 m2 hyvien kulkuyhteyksien päässä (Aleksis Kiven katu). Autolla viereen.

Kuljetusapu mahdollinen 25â&#x201A;Ź/tunti.

P. 041 723 1784/km.visarum@gmail.com

Kirpputoreja OSTETAAN KUOLINPESĂ&#x201E;T JA KIRPPUTORITAVARAA. 040-7058961

Koulutusta VanhustyÜn keskusliiton Senioritoiminta organisoi vapaaehtoistoimintaa pääasiassa kotona asuville ikäihmisille koko Helsingin alueella. Vapaaehtoiset toimivat juttelu- ja kahviseurana, ulkoilukaverina tai saattajana esimerkiksi lääkärissä käynnillä.

VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSI VanhustyĂśn keskusliiton koulutustilassa, os. Malminkauppatie 26 (3. krs), 00700 Helsinki KURSSI-ILLAT 12.3. klo 17.00â&#x20AC;&#x201C;19.30 15.3. klo 16.30â&#x20AC;&#x201C;18.30 19.3. klo 17.00â&#x20AC;&#x201C;19.00 22.3. klo 17.00â&#x20AC;&#x201C;19.30 Kurssilta saa tietoa vapaaehtoisena toimimisesta ja valmiuksia ikäihmisen kohtaamiseen. Lisäksi saa tietoa liikkumisessa avustamisesta sekä dementoituneen ja masentuneen ikäihmisen kohtaamisesta.

Kurssi on maksuton ja siitä saa todistuksen. Mukaan mahtuu 25 kurssilaista.Ilmoittautumiset 2.3.2012 mennessä numeroon 09 350 8600/ VanhustyÜn keskusliiton vaihde.

Malmille pääsee busseilla 52A, 54, 69, 70T, 73, 74, 76A, 76B, 77, 78, 79, 512, 519 sekä I-, N- ja K-junilla.

Tervetuloa mukaan!

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Juurevaa jazzia Jazzlegendat Juhani Aaltonen, huilut ja Wadada Leo Smith, trumpetti ja flyygelitorvi, konsertoivat yhdessä sunnuntaina 19.2. kello 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Konsertti on osa TUMfest12-festivaalia. Festivaalin järjestää levy-yhtiö TUM Records.

Lisätietoa festivaalista osoitteessa www.tumrecords.com.

Radio&TV YLE Radio1 87,9 MHz Su 19.2. klo 10 Haapajärven seurakunnan jumalanpalvelus Kristuksen kirkastumisen kirkosta. Virret: 54, 729, 436: 1, 3, 5, 743, 228, 301, 823, klo 11 Horisontti, klo 18 Sovintosunnuntain ehtoopalvelus Uspenskin katedraalista.

Ke 22.2. klo 18 Pyhän Andreas Kreetalaisen suuri katumuskanoni Kuopiosta.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 16.2. Viestintäpäällikkö Simo Repo. Kouluttaja Mika Aspinen.

Pe 17.2. Pastori Hanna Vanonen.

Teologian ylioppilas Juha Takala.

La 18.2. Pastori Arto Liukko (Baptistikirkko). Vanhustyön pastori Markku Palosaari.

Ma 20.2. Sairaalapastori Hanna Hella-Aro. Päivi Kangas lukee Jobin kirjaa.

Ti 21.2. Kirkkoherra Asko Muraja.

Yliopistonlehtori Pekka Metso (Ortodoksinen kirkko).

Ke 22.2. Koulutussuunnittelija Terhi Paananen.

To 23.2. Pastori Kai Sadinmaa.

Kouluttaja Mika Aspinen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 19.2. klo 18 Tuomasmessu.

Maunulan verkkokirkko www.verkkokirkko.fi Su 19.2. klo 18 Musiikillinen messu.

Valo voittaa.

TV1 La 18.2. klo 11.05 Pisara. Matti Heinivaho: ”Anna sille joka sinulta pyytää.” (Matt. 5:38-4) Uusinta ma 20.2. klo 14.55.

Sana avautuu. Lectio divina ei päästä harjoittajaansa helpolla. – Ihmisen pisin matka on mielestä sydämeen, Henri Järvinen sanoo.

Tekstin taakse Lectio divina muuttaa raamatunluvun rukoukseksi.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

setumme puolikaareen alttarin ympärille. Aluksi virittäydymme rukoukseen yksinkertaisten liikkeiden ja Taizélaulujen avulla. Sen jälkeen luemme kolmesti ääneen evankeliumin pienestä sinapinsiemenestä.

Raamatun teksti tuntuu yhtä rosoiselta kuin Laajasalon kirkon puinen alttaritaulu. Olemme kokoontuneet mietiskelevän raamatunluvun äärelle Roihuvuoren seurakunnan pastori Arja Vaulaksen johdolla. Latinaksi tälle on hieno nimikin: lectio divina.

Vaikka me harjoitamme lectio divinaa ryhmässä, se soveltuu

A

myös yksityiseen raamattumietiskelyyn. Yhtä oikeaa tapaa tai jäykkää sääntöä ei ole. Kirjaimellisesti käännettynä lectio divina tarkoittaa jumalallista lukemista.

Perinteisesti lukutapa koostuu neljästä peräkkäisestä osiosta. Lectio divinaan perehtynyt opiskelijatyön pastori Henri Järvinen vertaa niitä syömiseen.

– Lectio eli Raamatun tekstin lukeminen on ruoan laittamista suuhun. Meditatio eli pohdiskelu on ruoan pureksimista. Oration eli rukouksen aikana ruoka nielaistaan.

Contemplatiossa eli katselussa sana ravitsee lukijaa ja kaikki hivenaineet imeytyvät.

Lectio divinan tarkoituksena on, että Raamatun teksti ei jäisi vain tekstiksi, vaan siitä tulisi rukous.

– Se on rukousta, jossa Jumala esittää ensimmäisen kysymyksen, Järvinen sanoo.

– Ihminen ei vain tuo rukouksessa Jumalalle kaikkia omia asioitaan, vaan laskeutuu kysymään, mitä sanottavaa Jumalalla olisi minulle.

Pikakelattuna lectio divinan historia menee näin: alussa olivat juutalaiset, joiden uskonto oli Toora-keskeistä. Ensimmäiset kristityt ja kirkkoisät toivat kirjoitusten tärkeyden osaksi kristinuskoa. Benediktiinien sääntökunnan perustaja pyhä Benedictus (k.547) puolestaan ajatteli, että raamatuntutkistelu on munkille elintärkeä harrastus. Näin lectio divinasta tuli ennen kaikkea benediktiinien juttu.

Heiltä ja jesuiitoilta Henri Järvinenkin on ammentanut syvyyttä raamattumeditaatioonsa.

Laajasalon kirkolla me hajaannumme, kukin omaan nurkkaansa. Saamme viettää aikaa hiljaisuudessa tekstin kanssa ja asettua kuuntelijan paikalle. Pohdiskelu, rukous ja kontemplaatio vuorottelevat.

Luterilaisessa perinteessä Sanan selittämisellä on ollut keskeinen sija. Lectio divina vetää toiseen suuntaan. Analysoinnin sijaan syvennytään henkilökohtaiseen rukoukseen Raamatun äärellä.

– Ei ole tarkoitus miettiä, onko tämä tulkinta oikein tai väärin suhteessa toiseen tulkintaan, Hen-

ri Järvinen toteaa. Lectio divinassa mennään mielipide-erojen yli jonnekin tuolle puolen.

– Siinä ollaan selittämättömän Jumalan kanssa tekemisissä.

Vaikka lectio divina onkin henkilökohtaista, pelkkä korvasyyhy ei ohjaa tulkintoja.

– On tärkeää yhdistää raamatunluku kirkon perinteeseen. Jumalan sana on kuitenkin kirkossa.

Järvinen on taipuvainen katselemaan Raamattua kolminaisuusopin vinkkelistä.

– Taustalla on Isän ilmoitus, Raamatun keskuksena on Poika eli Kristus ja Pyhä Henki on läsnä lukuhetkessä.

Martti Luther ei piitannut lectio divinasta. Hänen mielestään se johti helposti hengelliseen fiilistelyyn arkielämän kutsumuksen kustannuksella. Henri Järvisen mielestä Luther oli väärässä.

– Keskiajan ajattelussa kontemplaatiota seurasi aina actio, toiminta. Lectio divina ei johda eristäytymiseen vaan kysyy: miten voimme palvella tässä maailmassa?

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

23

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 16.2.

Sävel & Sana klo 13 Ruoholahden kappelissa.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Yhteislaulua.

Laula kanssamme! klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Kaisa Sidoroff ja kirkkokuoro laulattavat hengellisiä lauluja.

Perjantai 17.2.

Pietarilaisen mieskuoron konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. The Optina Pustyn, johtaa Alexander Semyonov. Venäläistä kirkko- ja kansanmusiikkia. Ohjelma 10 e. Lisätietoa: www.optinachoir.ru.

Lauantai 18.2.

Iltapäiväkonsertti klo 15 Munkkivuoren kirkossa. Tami Pohjola, viulu, Mai Pohjola ja Naoko Ichihashi, piano.

Bach, Beethoven, Madetoja.

Arjen halleluja -konsertti klo 18 Johanneksenkirkossa. Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro, lauluyhtye Histan veisaajat, Vox Silentii ja Samuli Korkalainen, Tellu Turkka, Esa Ruuttunen ja sellotrio, Laura Sippola yhtyeineen, Jaakko Löytty ja Mika Nuorva. Konsertti on osa Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhlaa. Ohjelma 10 e.

Körtit juhlivat yhdistystään Herättäjä-Yhdistyksen perustamisesta tulee helmikuussa kuluneeksi sata vuotta. Pääjuhlaa vietetään Helsingissä 17.−19.2. ja alueellisia juhlia on eri puolilla Suomea pitkin vuotta. Juhlavuoden tunnuksena on ”Arjen halleluja”.

Pääjuhla Helsingissä alkaa perjantaina 17.2. nuorten ja työikäisten rennolla aatto-ohjelmalla kello 18, jolloin on nuorten megatuparit seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Lauantaina 18.2. kello 14 pidetään Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18, juhlaseminaari, jonka yhteydessä julkaistaan Herättäjä-Yhdistyksen juhlakirja Arjen halleluja.

Lauantaina kello 18 on Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12, konsertti, jossa esiintyy tunnettuja muusikoita, muun muassa Jaakko Löytty,

Kirjallisuutta: David Foster: Reading with God. Continuum 2006.

Karl. A Schultz: How to Pray with the Bible. The ancient prayer form of Lectio Divina made simple.

Our Sunday Visitor 2007.

Siionin kanteleen lauluseurat klo 16 Hakavuoren kirkossa. Yhteislaulua ja puheenvuoroja, mukana Tuula Sääksi, Hannu Vapaavuori ja Eeva Saarinen.

Kahvi kello 15.30.

Kahvia & Musiikkia klo 16 Länsi-Pasilan kappelissa. Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, Risto-Matti Marin, piano.

Kahvitarjoilu kello 15.30 alkaen.

Sävelen ja sanan ilta klo 16 Pihlajamäen kirkossa. Timo Olli, Jukka Holopainen, Kirsti Reponen, panhuilu ja corno.

Laskiaista laulellen klo 16 Vuosaaren kirkossa. Riitta Hirvonen laulattaa yh-

teislauluja.

Laskiaissunnuntain konsertti klo 18 Johanneksenkirkossa. Celia Muñoz, sopraano, Espanja, Pertti Eerola, urut ja piano. Oratorioaarioita ja urkumusiikkia, Bach, Händel, Haydn, Mozart, Widor. Ohjelma 5 e.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Jorma Liimatta, sello, Heikki Poutanen, urut.

Mysteerejä helminauhassa klo 19 Kallion kirkossa. Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri. Biberin Rosenkranzsonaatteja viululle ja basso continuolle. Konsertissa kuullaan sarja noin vuonna 1674 Itävallassa sävelletyistä viidestätoista sonaatista. Järj. Kallion seurakunta ja Sibelius-Akatemia. Ohjelma 5 e.

TUMfest12 klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Juhani Aaltonen, huilut, Wadada Leo Smith, trumpetti ja flyygelitorvi. Liput 18 / 12 e Lippupalvelusta. Lisätietoa: www.tumrecords.com.

Tiistai 21.2.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sixten Enlund, urut.

Virret uusiksi, saa laulaa! klo 18 Kallion kirkossa. Koko kansan tuntemat virret sovitettuna pienjazzyhtyeelle.

Yhteislaulua ja yhtyeen improvisaatioosuuksia. Aleksis Liukko Ensemble: Katri Mäkeläinen, laulu, Ilkka Arola,

Mika Nuorva, Esa Ruuttunen ja Laura Sippola. Sunnuntaina vietetään messua kello 10 ja päiväjuhlaa kello 12.30 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Lisätietoja: www.h-y.fi

yhdessäoloa. Messua voi seurata myös internetistä: www.verkkokirkko.fi.

Valo voittaa Maunulan kirkossa

Ekomessua vietetään laskiaissunnuntaina 19.2. kello 10 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Marjukka Laiho saarnaa, liturgina toimii Ilkka Sipiläinen ja avustava pappi on Ermo Äikää. Musiikista vastaavat urkuri Pertti Eerola sekä Juho Punkerin ja Elina Puhakan Haava-duo.

Ekopaaston aloittava ekomessu on seurakunnan yhteinen kokemus, jossa laskeudutaan paastonaikaan ja lähdetään etsimään kiitollisuutta, kunnioitusta ja kohtuullisuutta. Messun jälkeen ovella jaetaan Ekopaasto-rukouskortit kaikille kirkkovieraille.

Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15, järjestetään laskiaissunnuntaina 19.2. kello 18 Valo voittaa -messu, jossa lauletaan valoaiheisia lauluja. Messussa saa hiljentyä ja sytyttää rukouskynttilän ja kiertää hiljaisuuden alttareita laulaen ja kuunnellen Taizé-lauluja.

Mukana messussa laulamassa ovat Adoramus-lauluyhtye ja Maunulan kirkon musiikkiryhmä sekä soitinyhtye, kanttorina Maija Pesonen-Kareinen sekä pappeina Tarja Albekoglu ja Raivo Savik. Messun jälkeen on tarjoilua ja

Ekopaasto alkaa ekomessulla

Kohtuullisuutta Malmilla

Menokasvo: Hannu Vapaavuori

KKA

NEN

Lauluyhtye Schola Sancti Henrici esiintyy Huopalahden opalahden kirkon a Haagan kirktuhkakeskiviikon messussa. Yhtyeessä laulava ta Henrici koherra Hannu Vapaavuori, mikä Schola Sancta on? auluryhmää.

– Schola on keskiaikainen termi, joka tarkoittaa lauluryhmää. omeen. EsiPyhä Henrik oli se kaveri, joka toi kristinuskon Suomeen. oa, Henrikin tämme Pyhän Henrikin muistoon liittyvää aineistoa, un kirkko täytti messua ja hetkipalveluksia. Schola perustettiin, kun 2000 vuotta.

Miksi tuhkakeskiviikkoa vietetään? tsu katu– Silloin alkaa paastoon laskeutuminen. Se on kutsu isin pemukseen ja itsetutkiskeluun. Meille on tullut takaisin hmiset, rinne, että ihmisten otsaan piirretään tuhkaristi. Ihmiset, reettijotka haluavat tuhkaristin otsaansa, ottavat konkreettisesti kantaakseen katumuksen merkin.

Mitä katumus on? n– Tänä päivänä katumus on ehkä erilaista kuin enoja, nen. Aikaisemmin saatettiin katua yksittäisiä tekoja, mutta nyt katumus on abstraktimpaa. Ajattelen, etettä katumus on elämän tarkastelemista ja sen miettimistä, voisiko sitä muuttaa parempaan suuntaan.

Saila Keskiaho Tuhkakeskiviikon messu 22.2. kello 19 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Musiikki on keskiaikaista gregoriaanista laulua, mukana Schola Sancti Henrici..

I L AU

Lectio divina -ryhmä joka toinen torstai kello18 Laajasalon kirkolla, Reposalmentie 13, 22.3. saakka.

Sunnuntai 19.2.

JAN

Lectio divina -ryhmämme kokoontuu jälleen alttarin eteen pystytetyn Kristuksen ristin ympärille.

Jokaisella on mahdollisuus kertoa, mitä lukiessa nousi mieleen. Emme kommentoi tai keskustele, kerromme vain. Lyhyt teksti puhutteli jokaista meistä ainutlaatuisella tavalla.

– Eri tavalla Raamattua lukevat ihmiset voivat olla yhdessä lectio divinan äärellä, Arja Vaulas toteaa.

Henri Järvinen ajattelee, että Raamattu on eräänlainen peili.

– Jumala ei ole peilin toisella puolella, vaan katsoo siihen sinun kanssasi. Raamattu on peili, josta heijastuu sinun vierelläsi oleva Jumala.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Hanna Varis, urut. Buxtehude: Preludi d-molli, BuxWV 140; J.S. Bach: Allein Gott in der Höh sei Ehr’, BWV 662, sekä Preludi ja fuuga h-molli, BWV 544.

Nuorten viulistien konsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Nuorten viuluorkesteri Os Violinhos Portugalista Lisbon Music Academystä, johtaa Filipa Poéjo.

Siioninvirsiseurat klo 20 Johanneksenkirkossa. Yhteislaulua ja puheenvuoroja. Puhujina Sara Toivanen, Mauno Nivala, Kaisa Heininen ja Ilkka Mattila. Tapahtuma on osa Herättäjä-Yhdistyksen 100-vuotisjuhlaa.

Tuhkakeskiviikkona 22.2. kello 18 Malmin kirkossa,, Kunnantie 1, vietetään Kohtuullisuusiltaa. Aiheesta alustaa kirKohtuullisuusilt Heinimäki. Ilta jatkuu jailija Jaakko He tuhkakeskiviikon ekomessulla, kello 19 tuhkake toimittavat Timo Ahoinpelto ja jonka toimittava Jaakko Heinim Heinimäki. Kanttorina on Heikki Poutanen.

Poutane Malmin seurakunnassa vietetään paastonaikaa vie ekohenkisesti kohtuullisuusekohe teeman teem alla. Seurakunnan paastomateriaali löytyy paas Malmin Malm seurakunnan kirkoista, koist seurakunnan nettisivuilta sivu www.helsinginseurakunnat.fi/malmi ja Faceraku bookista. boo

He Helsingin kesku kustan luojat Pro Professori, arkkitehti Vilhelm Helander kertoo he llaskiaistiistaina 21.2. kello 18 Helsingin, uuden pääkaupungin ja sen keskeisten rakennusten ssuunnittelusta 1800-lu-

trumpetti ja flyygelitorvi, Aleksis Liukko, piano, Ari-Pekka Kauppinen, basso, Juhana Kiiski, rummut. Järj. Metropolia AMK pop/jazzmusiikin koulutusohjelma ja Helsinki 200 v.

Keskiviikko 22.2.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Hanna Varis.

Musiikkimatinea klo 13 Malmin kirkossa. Terhi Aho, laulu, Elisa Murtoperä, urut.

Lauletaan yhdessä klo 14 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Laulattajina Martti Ahlström ja Markku Turunen.

Rukouslaulut klo 17 Töölön kirkossa.

Iltaehtoolliselle valmistava yhteislauluhetki. Ehtoollista vietetään kello 18.

Jääkukkia-liedkonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Ilona Jokinen, sopraano, Asta Onnila, piano. C. Debussy: Ariettes oubliées; T. Kuula: Yksinlauluja; O. Kortekangas: Neljä laulua Kirsti Simonsuuren runoihin (kantaesitys). Kantaesityksen säveltäjä ja runoilija myös konsertissa läsnä. Ohjelma 10 e.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

vun alkupuolella. Monumentaalisen keskustan luojiin tutustuttava tilaisuus pidetään Tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18, ja sen järjestävät Suomen Kulttuuriperinnön Tuki ry ja Tuomiokirkkoseurakunta.

Aikuisten ripari Meilahdessa Onko rippikoulu jäänyt sinulta aikoinaan suorittamatta? Nyt on mahdollisuus tulla aikuisrippikouluryhmään. Yhteistä uskoa käsitellään ryhmässä keskustelevassa ilmapiirissä. Ryhmää vetävät papit Johan Wennerström ja Virva Krans. Kokoontumisia on maalis- ja huhtikuussa yhteensä viisi kertaa 7.3., 14.3., 11.4., 18.4. ja 25.4. Meilahden kirkolla, Pihlajatie 16. Rippikouluun voit ilmoittautua helmikuun loppuun mennessä sähköpostitse virva.krans@evl.fi tai puhelimitse 09 2340 4725.

Tartu tulevaisuuteen Nuorten osallisuutta käsittelevä ekumeeninen keskustelutilaisuus ”Tartu tulevaisuuteen” järjestetään torstaina 16.2. kello 14 ortodoksisessa Pyhän kolminaisuuden kirkossa, Unioninkatu 39. Tilaisuuden kansainvälisinä vieraina kuullaan Steven Taukobongia ja Lawrence Dibeä Botswanan evankelis-luterilaisesta kirkosta. Tilaisuuden järjestävät Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaosto.

Yhteisvastuulaskiainen Vuosaaressa Sunnuntaina 19.2. Vuosaaren kirkolla, Satamasaarentie 7, vietetään kello 11 messua, jossa on mukana seurakunnan juniorityö. Messun jälkeen kello 12.30 alkaen on myynnissä hernekeittoa, laskiaispullia, leivonnaisia ja muita tuotteita. Lapsille on järjestetty askartelua ja ohjattua ulkoleikkiä. Ohjelmassa on myös ruusupeittoarpajaiset. Osa tuotosta menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

24

Kirkko&kaupunki 15. helmikuuta 2012 Numero 6

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide.

Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista.

muksille rajaa tunnustuksemme tarkennus: ”mikäli ne eivät käske tekemään syntiä”.

Kirkossa olemme valinnan edessä, kumarrammeko keisaria vai Jumalaa. Toisin kuin muissa suurissa uskonnoissa, kristinuskossa on aina viitattu luomisjärjestykseen ja ihmiselle annettuun järkeen. Tätä periaatetta tähdensi myös apostoli Paavali puhuessaan pakanoista, jotka saattavat luonnostaan tehdä, mitä laki vaatii. ”Näin he osoittavat, että lain vaatimus on kirjoitettu heidän sydämeensä.”

Luonnonoikeus on inhimillisen yhteiskunnan perustekijä. Toivottavasti kirkkomme ei tee samoja virheitä, joihin luterilaiset teologit Saksassa sortuivat viime vuosisadan alkupuolella. He jättivät lain ensimmäisen (yhteiskunnallisen) käytön lähinnä esivallan huoleksi. Kirkko menetti mahdollisuutensa yhteiskunnalliseen kritiikkiin, ja sukupolvea myöhemmin tämä sopi kuin käsi hansikkaaseen natsismin valtaan nousulle.

Pertti Sistonen teol.lis.

Kenellä on valta määrittää sukupuoli?

Ville Ranta

Jooga sopii kaikkiin vakaumuksiin

ymmärrän niitä, jotka eivät halua kuulua päiviräsästen ja raimoilaskivien tuomitsevaan kirkkoon. En ole itse homo, mutta en näe mitään pahaa homoudessa. Siviilipalvelus on omantunnon asia. On ihmisiä, jotka eivat halua palvella tappamalla vaan auttamalla, eikä kriisitilanteissa ole koskaan liikaa auttajia.

Ensin ilahduin nähdessäni joogaa positiiviseen sävyyn käsittelevän jutun lehdessänne (K&k 1.2.). Mutta petyin. Joogaa kristityille -kurssi viestii epäsuorasti, että jooga tarvitsee kristillisen vaihtoehdon. Tämä tukee Laura Widén vanhoja ennakkoluuloja siitä, että jooga Helsinki edustaisi vieraita uskontoja.

Joogan vaikutus on fyysistä ja henkistä, vaan ei hengellistä tai uskonnollista. Sitä Luonnonoikeus on voivat harrastaa yhtä hyvin ateistit kuin yhteiskunnan perusta kristityt tai muiden uskontokuntien edustaJohanna Korhonen kovisteli kirjoituksesjat. Eli kuka tahansa. saan (K&k 8.2.), että kirkon on opittava Ainoa varoitukseni on: jollet ole nuori ja noudattamaan lakeja. Mutta mitä terve, älä valitse niin sanottua voise merkitsee käytännössä? Mimajoogalajia. Kaikille löytyy ten kirkko ja valtio kohtaavat vaihtoehtoja, äijäjoogasta äiJatka toisensa? Missä kulkee kuutiysjoogaan, unohtamatta erikeskustelua raja yhteiskuntyisryhmille, kuten Parkinverkossa www. liaisuuden nassa ja kirkossa? son-potilaille, tarkoitettuja kirkkojaMeille luterilaisille osalliskursseja.

Joogaa 70-luvulta saakka tuminen yhteiskunnan tehtäkaupunki.fi viin on ollut luonnollista uskonpuhdistuksen ajoilta asti. AugsArkkipiispan burgin tunnustus toteaa yhteiskunarvoista nan laillisten järjestysten olevan Jumalan Raimo Ilaskivi tiedusteli (K&k 1.2.), mitkä hyviä tekoja, ja kristityillä on lupa toimia ovat arkkipiispan arvot. Vaihtoehtoina olivat erilaisissa esivallan viroissa. Tunnustus vekirkkoon kuuluva vai siihen kuulumaton, tää rajaa myös ylihengelliseen uskonnolliavioliitossa vai rekisteröidyssä homosuhsuuteen ja muistuttaa: ”Kristittyjen tulee teessa elävä, asevelvollisuutensa suorittanut välttämättä totella esivaltaansa ja sen lakeja, vaiko siviilipalveluksen valinnut. mikäli ne eivät käske tekemään syntiä”.

Arkkipiispa antanee anteeksi, jos ehätän Moni suomalainen tuntee tänä aikana, vastaaman ensin, kun en voi olla vastaamatmiten jännite yhteiskunnallisten lakien sekä ta: nämä arvot eivät ole vaihtoehtoisia! Kaikristillisen uskomme pohjalta nousevien näkilla näillä arvoilla on oikeutuksensa. kemysten välillä kasvaa. Tässä tilanteessa Vaikka kristinusko on itselleni elinehto, kristityn kuuliaisuutta yhteiskunnan vaati-

Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista (K&k 1.2.) koskien Jeesuksen neitseellistä syntymää. Haluaisin kuitenkin kyseenalaistaa kehitysbiologian professori Hannu Sariolan mainitseman nykypolitiikan intersukupuolisten (entisaikaan hermafrodiitteina tunnettujen) vauvojen sukupuolen päättämisestä synnytyslaitoksella.

Hänen mukaansa Helsingin Naistenklinikalla syntyy vuosittain paljon lapsia, joiden sukupuolta on vaikea selvittää. Näissä tapauksissa, Sariola sanoo, on päätettävä kumman sukupuolen identiteettiä aletaan kehittää.

Tämä toimintatapa kuuluu heteronormatiiviseen näkökulmaan, jonka mukaan kaikki ihmiset edustavat selkeästi joko nais- tai miessukupuolta. Näin ei kuitenkaan ole, kuten useat syntyvät lapset jo todistavat. Kenenkään ulkopuolisen tehtävänä ei ole päättää syntyvän henkilön sukupuolta.

Intersukupuolisten tulee saada päättää se itse kasvaessaan isommaksi. Ulkopuolisten arpapeli saattaa osua oikeaan, mutta toisessa tapauksessa todennäköisesti aiheuttaa kyseiselle tuomitulle identiteettikriisin, trauman, mielenterveyden menetyksen ja valtavia paineita olla jotain muuta kuin oikeasti on.

Me, jotka kuulumme selkeästi jompaankumpaan sukupuoleen ja jotka olemme vahvistaneet sen omaksi identiteetiksemme, olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meidät hyväksytään omina itsenämme. Olemmeko valmiita sallimaan saman kaikille ihmissukuumme kuuluville?

Jaana Salojensaari

Markkinavoimien suuri puhallus Alexander Group Oy:n toimitusjohtaja ja Kirkon taloudellisen neuvottelukunnan jäsen, Yrjö Kopra, kritisoi Ignatio Ramonet’n kirjoitusta ”Markkinat kaappasivat vallan Euroopassa.”

Kopra, pörssiyritysten optiojärjestelmän pääarkkitehti, moralisoi velaksi eläneitä kreikkalaisia, vaikka hän itse puolusti aikoinaan muun muassa Fortumin Mikael Liliukselle antamia miljoonaoptioita. Sixten Korkmanin mielestä Fortumin optiot vahingoittivat koko kansan luottamusta aikana, jolloin olisi pitänyt keskustella palkkojen totaalisesta alentamisesta kautta linjan.

Kopra syyttää tavallisia kreikkalaisia velkakriisin aiheuttamisesta. Suurin syypää on korruptoitunut poliittinen eliitti, joka amerikkalaisten investointipankkien Goldman Sachsin ja J. P. Morgan Chasen avustuksella pimitti valtion velkoja mahdollistaakseen Kreikan liittymisen euroon. Millaisen vastuun nämä tahot kantavat velan syntymisestä? Nyt velka on siirretty tavallisen kreikkalaisen kannettavaksi.

Vaikka pankit olivat kriisiä luomassa, niin

nyt ne yhdessä eurooppalaisten pankkien kanssa imuroivat Kreikan kautta kaiken liikenevän rahan niin kreikkalaisten kuin suomalaisten veronmaksajien taskuista. Itse asiassa Suomen velkavastuut ovat suhteellisesti ottaen maailman suurimmat. Taloussanomien toimittaja Jan Hurrin laskelmien mukaan Suomen takauspiikissä pitäisi olla vähän yli 3 miljardia, luvattujen 50 miljardin sijaan.

Jos riskit realisoituvat, lasku lankeaa maksettavaksemme aiheuttaen paineet rajuihin budjettileikkauksiin.

Rahan pumppaaminen Kreikkaan ei auta mitään, vaan päinvastoin pahentaa tilannetta. Velkataakka kasvaa hätäluottojen myötä.

Konkurssi on väistämätön. Sama näytelmä tulee toistumaan Espanjassa, Italiassa ja viimeisenä dominona kaatuvat ”oman taloutensa hyvin hoitaneet” valtiot, Suomi mukaan lukien.

Kai Sadinmaa, pappi, Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ

Guggenheimin sijaan suomalaista muotoilua Guggenheimille on vaihtoehtoja. Onko aivan mahdotonta, että kaupungin ja valtiovallan eliitti ymmärtäisi kerätä pääsymaksuina useita miljoonia vuodessa kotimaahan, sen sijaan että annetaan nuo miljoonat amerikkalaisille? Onko myös aivan mahdotonta, että he ymmärtäisivät, että suomalainen arkkitehtuuri sekä muotoilu on ollut ja on maailman ehdotonta huippua?

Eivätkö he arvosta suomalaisia nimiä, jotka ovat maailmankuuluja? Koittakaapa Guggenheim-intoilijat keksiä sama määrä amerikkalaisia, jotka ovat edellä mainittuja suomalaisia tunnetumpia. Nouskaa pystyyn ja selkä suorana, ylpeänä lopettakaa alemmuudentunne. Päättäkää, että suomalaisilla huippunimillä ja GTD&A-näyttelytilalla voi saada vielä suuremman julkisuuden ja taloudellisen tuloksen kuin Guggenheimmuseolla.

On mahdollista rakentaa usealla isolla näyttelytilalla Katajanokan tontille GTD&Anäyttely jossa on arkkitehtuuri- ja muotoilunäyttelyitä, jossa yrityksetkin voisivat esitellä tuotteitaan. On melko varmaa, että kävijät ihastuvat johonkin näyttelyssä olevaan esineeseen haluten ostaa tai tilata sen.

Ehkäpä muotoiluyritykset olisivat halukkaita osallistumaan myös rakennus- ja ylläpitokustannuksiin. Eikä tarvitsisi tehdä kallista rakennusta, joka muistuttaisi, kuten Bilbaon Guggenheim, “koiran kikkaraa”.

Kesäisin, kun isot risteilyalukset saapuvat Helsinkiin, matkailijoille voi laivassa kertoa, että parhain käyntikohde on GTD&A-näyttely, johon rannasta on kuljetus. Saman infon voi kertoa myös Siljan ja Viking Linen matkustajille. On mahdollista, että VR saataisiin mukaan niin, että yhdistetään VR:n ja kotimaan matkailijoiden edut.

Seppo Näränen

Uudenvuodenaattonakin pääsee messuun Hanna Yli-Koski kyseli mielipidekirjoituksessaan (K&k 1.2.), eivätkö seurakunnat järjestä enää lainkaan uudenvuodenaattona iltakirkkoja. Hän kertoo löytäneensä ainoan tilaisuuden Helsingin Tuomiokirkosta.

Kallion kirkossa on uudenvuodenyön messua vietetty vuosikymmenien ajan kello 23. Messun päätyttyä kokoonnutaan tornin juurelle ilotulitusrakettien räiskeeseen kuuntelemaan, kuinka kirkonkelloista suurin lyö 12 kertaa. Kun vuosi on jo vaihtunut, lauletaan vielä yhdessä Martti Lutherin virsi Jumala ompi linnamme.

Tervetuloa taas tämänkin vuoden viimeisenä yönä – se kannattaa jo nyt kirjata kalenteriin!

Iltamessu Kallion kirkossa järjestetään tämän lisäksi ympäri vuoden lähes jokaisena torstai-iltana kello 18.

Riitta Männistö kappalainen Kallion seurakunta