K&k 2012 nro 5 (8 2)

www.kirkkojakaupunki.fi

Poikien talossa on matala kynnys >> 8–9

Numero 5

Keskiviikkona 8. helmikuuta 2012

ESKO JÄMSÄ

Työn menetys sysää tunteet pintaan » 7 Miten oppi neitseestä syntymisestä olisi mielekäs? » 12–13

Uskalla eläytyä Leevi Haapala väitteli tiedostumattomasta nykytaiteessa » 10–11

Papistolla on suhteeton valta kirkossa » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

”

Lainasanat Irtisanomisen jälkeen mielekäs tekeminen pitää elämän syrjässä kiinni. Lohdullista on, että paha olo hellittää aikanaan.”

Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen sivulla 7.

Numero 5

8.2.2012

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

PHOTODISC

Pääkirjoitus

Salatiedettä aikkien kirkko. Tulkaa kaikki.

Vehreämpi kirkko. Elävä kirkko – avoin ja sitoutunut. Sos. dem. maallikot. Elävä kirkko kaupungissa. Vantaan avoin ryhmä. Tulkaa kaikki. Nämä ovat ensi viikolla järjestettävien kirkolliskokousvaalien ehdokaslistojen nimet Helsingin hiippakunnassa.

Kolme ensimmäistä listaa osallistuvat pappisehdokkaiden vaaliin ja viisi jälkimmäistä luottamushenkilöiden eli kirkollisessa kielenkäytössä maallikkojen vaaliin. Asiaan vihkiytymättömän on turha yrittää listojen nimistä päätellä, minkälaista kirkkopolitiikkaa mikäkin lista edustaa. Se on kätketty häveliäästi hurskaiden peitenimien taakse.

Suomennettuna pappislistoista Vehreämpi kirkko on herätyskristillisten konservatiivien lista. Kaikkien kirkko taas haluaa olla helsinkiläinen ”keskitien kulkijoiden” lista. Tulkaa kaikki on liberaalisti ajattelevien joukko niin papeissa kuin maallikoissa.

K

Rukous Päästän irti ja luovutan.

En selitä enkä puolustele.

Sinä tiedät kuitenkin.

Sinä tunnet minut täysin.

Sinä näet salaisuuteni, joita en sanoiksi uskalla.

Ja näin on ihan hyvä.

Tunnustan edessäsi, mitä olen, teen ja toivon.

Voin olla rauhassa tyhjä ja silti tulevan toivoa täynnä.

Maallikoissa herätyskristillisten konservatiivien lista on nimeltään Elävä kirkko – avoin ja sitoutunut. Elävä kirkko kaupungissa -listalla taas on luottamushenkilöiden keskitien kulkijoita ja ”ääripäi-

den torjujia”. Sos.dem. maallikoiden taustalta löytyy sosiaalidemokraattinen aatemaailma, joskin sen kirkollinen sovellus on moninainen.

Vantaan avoin ryhmä on vantaalainen versio keskitien kulkijoista.

Kirkolliskokouksen, kirkon korkeimman päättävän elimen valinta ja koostumus ovat kummajaisia. Vaaleilla valituista edustajista kolmasosa on pappeja ja loput maallikoita. Lisäksi jäseninä on sekä valtion että saamelaisten edustaja ynnä kaikki kymmenen piispaa.

Papistolla on suhteeton valta kirkossa kirkolliskokousta myöten. Muilla työntekijäryhmillä ei ole ensinkään edustusta kirkon ”parlamentissa”. Kansan ei onneksi tarvitse ymmärtää, mitä kirkolliskokousvaalien ehdokkaat ajavat, sillä vaalit ovat välilliset. Siihen osallistuvat seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt.

Vaali on jo matematiikaltaan ylivertaisen monimutkainen, kun eri äänillä on eri painokerroin riippuen seurakunnan koosta ja luottamushenkilöiden määrästä. Valittavalla kirkolliskokouksella riittää töitä byrokratian ja vallankäytön salasokkeloiden purkamisessa niin, että ne täyttävät nykyaikaisen avoimuuden ehdot.

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Mitä Jumala vaikuttaa sielussa sisäisen rukouksen hetkinä, sitä ei mikään inhimillinen katse tavoita. Se on kokonaan armoa. Ja kaikki muut elämän hetket ovat kiitosta siitä.

Fransiskaaniset tekstit ja ajatukset auttavat meitä kilvoittelussa, mutta ne heijastavat vain sitä, mitä on Raamatussa. Olennaista on, millä lailla Kristus saa tilaa meissä ja puhdistaa meitä sisältäpäin.

Taivasten valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi maahansa. Se on pienin kaikista siemenistä, mutta kun sen taimi kasvaa täyteen mittaansa, se on puutarhan kasveista suurin.

San Damianon osuuskunnassa toimiva teologi Eeva Annala Sana-lehdessä 19.1.

Jeesus Matteuksen evankeliumissa

Edith Stein (1891–1942)

3

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Muovipleksi välissä. Vankien perhetapaamiset järjestetään vankiloissa enimmäkseen tämäntyyppisissä olosuhteissa.

Vankien läheiset tarvitsevat tukea Kun perheenjäsen joutuu vankilaan, kärsii siitä koko perhe.

Teksti Marjo Kytöharju Piirros Hans Eiskonen

evät 2010 oli helsinkiläiselle Johannalle raskasta aikaa, sillä hänen puolisonsa oli tuomittu yli kahdeksi vuodeksi vankilaan.

Tilanteen teki vielä rankemmaksi se, ettei hän tiennyt, mistä saada tukea ja neuvoja.

– Miehen tuomio oli shokki, kuljin ensimmäiset kuukaudet kuin sumussa. Tässä piti täysin paikkansa sanonta, että kun joku perheestä tuomitaan vankilaan, koko perhe lusii.

K

Elämä alkoi kirkastua, kun Johanna löysi tiensä vankien omaisten iltaan. Siellä hän kuuli Vankien omaiset -yhdistyksestä. VAO järjestää vertaistukea sekä leiri- ja virkistystoimintaa.

Johanna koki VAO:n antaman tuen niin tärkeäksi, että hän ryhtyi miehen vapauduttua yhdistyksen vertaistukihenkilöksi. Hän toimii myös sen sihteerinä.

– Suomessa on noin 50 000 vankien läheistä. Vankeusaika voi vaikuttaa rajusti perheen terveydentilaan, toimeentuloon ja sosiaalisiin kuvioihin. Perheen hyvinvointi taas vaikuttaa vangin hyvinvointiin ja päinvastoin.

Vankeuslaki antaa tietyt normit vankiloille, mutta silti on paljon vankilakohtaisia käytäntöjä.

Ne ovat monesti melko joustamattomia. Esimerkiksi vangin anoessa perhetapaamista ei voi olla varma, että anomukseen tulee myönteinen päätös. Tätä perustellaan turvallisuuskysymyksillä.

– Tapaamis- ja muissa asioissa saattaisi auttaa, jos vankiloissa olisi perhetyöhön nimetyt työntekijät, jotka tuntisivat vankien perhetilanteen, Johanna sanoo.

Parhaimpana kokemuksena vankeusajalta Johanna muistaa Vapautuvien tuki -yhdistyksen järjestämän perheleirin.

– Pystyimme olemaan pitkästä aikaa yhdessä normaalina pariskuntana. Se oli myös ensimmäinen viikko miehen vankilaan joutumisen jälkeen, kun nukuin yöni kunnolla.

VAO tekee yhteistyötä muun muassa Kriminaalihuollon tukisäätiön Kritsin kanssa. Krits aloitti vuonna 2007 Ehjä perhe -toiminnan, jota koordinoi Tarja Sassi.

Krits on järjestänyt Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyökeskus Snellun kanssa vuoden ajan Taimi-vertaistukiryhmiä vankien 7–12-vuotiaille lapsille.

– Ongelmana on, että ryhmiin on ollut hankala löytää lapsia. Mo-

nessa perheessä ei haluta kertoa totuutta vanhemman poissaolosta, Sassi sanoo.

Lasten tukeminen ja suojeleminen on Sassin mielestä tärkeää, sillä vanhempien vankeus voi vaikuttaa melkoisesti lasten tulevaisuuteen. Tämä koskee isoa joukkoa, sillä Suomessa arvioidaan olevan noin 8 000–10 000 lasta, joiden vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat vankilassa.

Krits tarjoaa tukea lapsille myös nettisivujen www.porttivapauteen.fi/lapset kautta. Portti vapauteen -sivustolta löytyy lasten lisäksi tukea vankien läheisille, vapautuville vangeille sekä alan ammattilaisille.

Tarja Sassi toteaa, että yhteistyön luominen poliisi- ja vankilaviranomaisten kanssa on ollut yllättävän hankalaa. Hänestä viranomaisilla pitäisi olla perhetapaamisista ja muista käytännöistä tietopaketti, jota jaetaan vangeille ja heidän omaisilleen.

Erityisnuorisotyökeskus Snellu on tehnyt vankiloissa työtä jo 40 vuotta. Snellu on panostanut nyt vankien perhetyöhön, johon kuuluvat lasten Taimi-ryhmät.

– Rohkaisemme kertomaan lapselle totuudenmukaisesti äidin tai isän poissaolosta, muuten lapsi voi helposti syyttää tilanteesta itseään.

Ryhmässä lapsi huomaa, että vaikeistakin asioista voi puhua ja niistä voi selvitä, sanoo Snellun työntekijä Tiina Kinnunen.

Myös Helsingin seurakuntien erityisdiakonia ja jotkut seurakuntien työntekijät vetävät ryhmiä tai tapaavat yksittäisiä vankeja vankiloissa. Seuraavaksi Snellu ja erityisdiakonia järjestävät Kritsin ja VAO:n kanssa vankien omaisten illan. Tilaisuus on tiistaina 20.3. kello 18–21 Hermannissa, Hämeentie 73.

Lisätiedot: Tiina Kinnunen, p. 09 2340 2350, tiina.kinnunen@evl.fi., www.porttivapauteen.fi, www.vankienomaiset.fi

4

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Sari Lehtelä

Raha ei korvaa ihmistä onista entisistä lähetysmaista on tullut kristinuskon keskuksia, joiden kirkot levittävät itse sanomaa – myös länsimaihin. Silti suomalaisiakin lähetystyöntekijöitä tarvitaan, mutta yhä harvemmin he julistavat ei-kristityille. Sen sijaan he tukevat ammattiosaamisellaan nuorten kirkkojen kasvua niissä tehtävissä, joihin yhteistyökirkko heidät kutsuu.

Etiopiassa Suomen Lähetysseuran työntekijät toimivat luterilaisen Mekane Yesus -kirkon sisällä kouluttaen opettajia ja teologeja, kehittäen nais- ja musiikkityötä ja tavoittaen syrjässä eläviä vähemmistökansoja. He tuottavat lukutaitomateriaalia, kehittävät kuurojen koulutusta, auttavat aidsorpoja ja parantavat köyhän maaseudun elinoloja. Tavoitteena on vähemmistöjen ihmisoikeuksien ja kirkon ydinsanoman toteutuminen.

M

Lähetystyöntekijöiden läsnäolo myös rohkaisee paikallisia erityisesti vaikeina aikoina.”

”

Suomalaiset ovat vaikuttaneet merkittävästi kuurojen aseman parantumiseen sekä terveydenhuollon ja diakoniaja perhetyön kehittymiseen kirkossa. Parhaillaan yksi työntekijä auttaa luomaan lapsilähtöistä pyhäkoulumateriaalia kuuden miljoonan jäsenen kirkolle.

Lähetystyöntekijät antavat suomalaisten taloudelliselle tuelle kasvot ja kertovat, kuinka apu menee perille. Läsnäolo merkitsee muutakin. Tuloksellinen työ Afrikassa vaatii luottamuksellisia suhteita ja aito kumppanuus syntyy pikku hiljaa yhteistyössä. Ihmisiä ei voi korvata rahalla tai tekniikalla.

Lähetystyöntekijöiden läsnäolo myös rohkaisee paikallisia erityisesti vaikeina aikoina. Tämä on Etiopiassa lähihistoriaa.

Pitkään maassa eläneet lähetystyöntekijät rakastavat toisen kotimaansa ihmisiä kuin perheitään. He kustantavat koulutuksia ja palkkaavat työntekijöitä. En ole kuullut kenenkään sanovan, että lähetystyöhön lähteminen olisi uhraus. Taloudellisesti ja uran kannalta se ehkä on, mutta tilalla on iso elämän rikkaus.

Ehkä olemme täällä myös itsemme takia. Opettajani kielikoulussa kertoi näystään, jossa eurooppalaiset kuolevat, koska eivät enää usko Jumalaan. Hän toivoo, että voisimme kertoa heille, että Jeesus toimii yhä. sari.lehtela@felm.org Kirjoittaja on lähetystyöntekijä-tiedottaja.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

116 000 Viime kuussa uutispalvelu Kotimaa24:ssä vieraili 116 000 eri kävijää. Vuotta aikaisemmin tammikuussa kävijöitä oli 58 000.

Tuoreessa tammikuun luvussa ei enää näy joulukuussa koettua rajua kävijäpiikkiä. Se johtui uutisesta, joka käsitteli sarjakuvataiteilija Ville Rannan pilakuvaa Kirkko ja kaupungissa.

Kirkot tukeva maasta karko Helsingissä on ollut julkisuudessa kaksi käännytystapausta, joissa kiistellään uskonnollisen vainon mahdollisuudesta käännytettävän kotimaassa.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Jani Laukkanen

apaa liikkuvuus -järjestö sekä joukko kirkkojen ja seurakuntien edustajia tukee ilman oleskelulupaa maassa olevaa Mariamia. Hän anoo uutta mahdollisuutta jättää turvapaikkahakemus ilman, että poliisi palauttaa hänet Pakistaniin.

V

– Odotamme vastausta lähiviikkoina. Toivomme, että Mariam voi saada asiansa uudestaan vireille.

Toivomme, että hän voi korjata viranomaisten virheelliset käsitykset, toteaa Katja Tuominen Vapaa liikkuvuus -verkostosta.

Mariamia uhkaa Pakistanissa kuolema, koska hän on kristitty.

Keski-ikäisen naisen vainoajat ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä yksityishenkilöitä. Aseistautuneet

joukot ovat yrittäneet muun muassa tappaa Mariamin.

Mariam saapui Suomeen vuonna 2007, mutta maahanmuuttovirasto hylkäsi hänen turvapaikkaanomuksensa. Helsingin hallintooikeus ei muuttanut kielteistä turvapaikkapäätöstä. Korkein hallinto-oikeus ei ole antanut asiassa valituslupaa. Asiasta valitettiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta se ei antanut keskeytyspäätöstä käännytyksestä.

Kristittyjen on vaikeaa saada suojelua Pakistanin viranomaisilta, vaikka teoriassa maassa on uskonnonvapaus.

– Pakistanin jumalanpilkkalakia käytetään uskonnollisia vähemmistöjä vastaan. Tämä johtaa omankädenoikeuteen sekä väkivaltaan, kertoo kirkon maahanmuut-

5

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Tukea Mariamille. Kolmen sepän patsaalla järjestettiin viime viikolla tukimielenosoitus pakistanilaisen Mariamin puolesta. Pastori Arto Antturin mukaan on käsittämätöntä, että Mariamin käännytyspäätös on tehty selvityksen pohjalta, joka on kohta kohdalta todistettu vääräksi.

Mielenosoittajat vaativat Mariamille uutta mahdollisuutta hakea turvapaikkaa Suomesta.

Dokumentti elämästä eri kirkkokuntien kristittynä Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaosto on tuottanut dokumenttielokuvan Pyhää arkea, joka kertoo neljän suomalaisen nuoren elämästä eri kirkkokuntien kristittyinä.

Elokuvaa tarkastelee aihettaan ekumeenisesta näkökulmasta. Elo-

kuva on tarkoitettu opetus- ja virikemateriaaliksi tai näytettäväksi muun muassa seurakuntien nuorisotyössä, uskonnonopetuksessa tai pohjustamaan ekumeenista keskustelua. Elokuva tulee DVD-levitykseen tänä keväänä.

Automaatilla lahjoitus Yhteisvastuukeräykselle

– Jos minut palautetaan Iraniin, poliisi toimittaa minut Taivaaseen, Basim sanoo hiljaa.

Basim päätti paeta Iranista, kun uskonnollinen poliisi tunkeutui hänen poissa ollessaan hänen kotiinsa. Basim tiesi, että kuulustelu päättyisi vähintään kidutukseen.

Uskonnollinen poliisi oli pahoinpidellyt häntä aiemmin. Basim on nähnyt paljon uskonnolla perusteltua väkivaltaa.

– Iranissa tuntemani islam ei voinut olla Jumalasta. Esimerkiksi aviorikoksen tehnyt nainen saatetaan kivittää, mistä uutisoidaan sanomalehdissä yleisesti.

”

Minun koko elämäni on Iranissa. Miksi olisin tullut tänne, jos minulla olisi siellä kaikki hyvin?”

Basim

t tettavia tajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia.

– Maahanmuuttovirasto tilasi Pakistanissa toimivalta ulkopuoliselta taholta selvityksen koskien Mariamin oloja Pakistanissa. Selvitys on osoitettu kohta kohdalta virheelliseksi. Siitä huolimatta hallinto-oikeus perusti siihen päätöksensä, ihmettelee Vanhankirkon kappalainen Arto Antturi, joka tukee yksityishenkilönä Mariamia.

– Kankea byrokraattinen suhtautuminen raportteihin uskonnonvapauden loukkauksista osoittaa mielenkiinnon puutetta. Onko asianomaisella taholla kompetenssia hoitaa tehtäväänsä? kommentoi Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri, isä Heikki Huttunen.

Turvapaikkaa hakenut iranilainen Basim on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen päätöksestä, jonka mukaan hänet voidaan palauttaa turvallisesti kotimaahansa. Toissa viikolla tuli oikeuden päätös, jonka mukaan poliisi ei voi enää tavattaessa viedä häntä maasta. Basim käy viikoittain ilmoittautumassa poliisille.

Vuonna 2009 maahan tulleella Basimilla on vakituinen työpaikka.

Turvapaikanhakijana hänellä on oikeus tehdä työtä Suomessa. Basim on opiskellut Kansainvälisen seurakunnan (International Evangelical Church of Finland) opintoryhmässä ja aikuislukiossa suomea, jota hän puhuu työssään. Basim on kääntynyt kristityksi. Hän on varma, että Iranin uskonnollinen poliisi tietää hänestä.

Basim hakeutui Suomessa Kansainväliseen seurakuntaan.

– Halusin selvittää, miksi suomalaiset ovat niin ystävällisiä.

Basim osallistui kasteopetukseen, joka kestää kymmenen kuukautta. Hän tapasi viikoittain pastori Timo Keskitaloa ja osallistui myös messuun. Basim kääntyi kristityksi oltuaan ensin liki kaksi vuotta seurakunnan toiminnassa mukana. Keskitalo varoitti Basimia kääntymisen seurauksista.

– Maahanmuuttoviranomaiset epäilevät jokaista, joka kääntyy kristityksi. Kääntymisen ei pitäisi olla raskauttava vaan neutraali asia, Keskitalo sanoo.

Hallinto-oikeus ei vakuuttunut Basimin kääntymisen aitoudesta.

Asiaa ei kuitenkaan ole tutkittu mitenkään oikeussalin ulkopuolella.

– Oikeudessa käyty kuuleminen oli hyvin pinnallinen. Asiaan ei ole perehdytty riittävästi, Timo Keskitalo sanoo.

Suomessa on saanut julkisuutta muslimista kristityksi kääntyneen iranilaisen papin Youcef Nadarkhanin tapaus. Hän odottaa parhaillaan kuolemantuomionsa käytäntöönpanoa.

Mariamin ja Basimin nimet on muutettu.

Ensi sunnuntaina käynnistyvä Yhteisvastuukeräys näkyy tänä vuonna myös raha-automaateissa. Ensi kertaa Yhteisvastuukeräyksen historiassa käteisen rahan nostaja voi lahjoittaa euron keräykseen. Ennen Yhteisvastuukeräystä automaateilla on kerätty Planin ja Maailman luonnonsäätiö WWF:n projekteille.

Aloite yhteistyöhön tuli Automatia Pankkiautomaatit Oy:ltä, joka vastaa automaattilaitteista. Kehitysjohtaja Jyri Marviala sanoo, että heille keräyksessä on kyse yrityksen yhteiskuntavastuun kantamisesta.

– Muitakin kirkollisia toimijoita on ollut tarjolla yhteistyökumppa-

neiksi, Marviala kertoo.

– Tosin joidenkin pienempien kirkkokuntien on ehkä vaikeampi täyttää toiminnan valtakunnallisuuden ja yleisen tunnettuuden kriteeriä.

– Yhteistyö on keräyksen kannalta taloudellisesti merkittävä asia. Suomessa tehdään kuukaudessa noin 15 miljoonaa automaattikäyntiä, joten tällä on myös vaikutusta keräyksen näkyvyydelle, Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen toteaa.

Vuonna 2012 Yhteisvastuukeräyksen tuotto käytetään ylivelkaantumisen estämiseen Suomessa ja pienrahoitustoimintaan Ugandassa.

Lapsille toiminnallinen nettijumalanpalvelus

Viime sunnuntaina alkoi Lastenkirkko.fi-sivustolla toiminnallinen Verkkovaeltajan taukopaikka -virtuaalijumalanpalvelus. Jumalanpalvelukset järjestetään jatkossa kaksi kertaa kuukaudessa sunnuntaisin kello 16 Lastenkirkon kirkkosalissa.

Jumalanpalveluskaavan Lastenkirkkoon räätälöinyt kouluttaja ja pastori Anita Ahtiainen Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta vertaa kaavaa hengelliseen kuntopiiriin.

– Jumalanpalveluskaava pitää sisällään kaikki ihmisyyden ja hen-

gellisyyden puolet sopivassa suhteessa. On itsetutkiskelua ja nöyryyttä, on iloa ja kiitollisuutta, on toisten ihmisten ja luonnon huomioonottamista, mutta myös elämänvoiman vastaanottamista. Samaa on haettu Lastenkirkkoon, Ahtiainen sanoo.

– Lastenkirkko.fi on aivan omanlaisensa ympäristö. Lapset odottavat voivansa tehdä asioita verkkosivulla, siksi Lastenkirkon jumalanpalvelukset rakennetaan toiminnallisiksi, Ahtiainen lupaa.

6

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Metropolia ja seurakuntayhtymät yhteistyöhön Metropolia Ammattikorkeakoulu sekä Helsingin, Vantaan ja Espoon seurakuntayhtymät ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen 1.2.2012. Yhteistyön tavoitteena on kehittää uusia tapoja Metropolian opiskelijoiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Seurakuntayhtymien nimeämät työntekijät ovat mukana Metropolian opiskelijoille ja henkilökunnalle tarkoitetussa hyvinvointitoiminnassa.

– Oppilaitokset metropolisoituvat. Toiminta voi olla koko pääkaupunkiseudun kattavaa, Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen kertoo. Esimerkiksi Aalto-yliopisto toimii Espoossa ja

Helsingissä. Metropolia Ammattikorkeakoululla taas on toimipisteitä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.

Oppilaitoksissa tehtävää yhteistyötä on suunniteltu jo muutaman vuoden ajan.

– Ei voi enää välttämättä ajatella, että stadilaiset hoitavat stadilaiset opiskelijat. Seurakuntayhtymien pitää miettiä yhteisiä toimintatapoja, Miettinen sanoo.

Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien pitkän tähtäimen tavoitteena onkin luoda oppilaitostyön yhteinen organisaatio vuoteen 2015 mennessä. Metropolian ja seurakuntayhtymien sopimus on ensimmäinen askel sitä kohti.

Jolkkonen ja Ruokanen jatkoon piispanvaalissa Kuopion piispanvaaleissa toiselle kierrokselle äänestettiin pääsihteeri Jari Jolkkonen ja professori Miikka Ruokanen. Ruokanen sai vaalissa 177 ääntä, Jolkkonen 173 ääntä. Äänestysprosentti oli 96,57.

Muiden ehdokkaiden äänet jakautuivat seuraavasti: kirkkoherra Jaana Marjanen 117, hiippakuntasihteeri Sakari Häkkinen 103, tutkija Pauliina Kainulainen 43 ja kirkkoherra Tapani Nuutinen 35.

Toiselta kierrokselta pudonnut Sakari Häkkinen arvioi blogikirjoituksessaan, että äänestystulos kertoo kirkon jakautumisesta. Hänen

mielestään vaalitulos on protesti Kuopion nykyisen piispan Wille Riekkisen edustamalle ”avaramieliselle linjalle”.

Jolkkonen taas totesi äänestystuloksen kuultuaan, ettei kyse ole linjavaalista: – Olen sitä mieltä, että piispan virkaan ei sovi oman mielipiteen jyrääminen.

Ruokanen kiitteli vaalien avoimuutta ja toivoi kirkollisen keskustelun tason nousemista. Piispanvaalien toinen kierros käydään maanantaina 20.2. Uusi piispa vihitään virkaansa 6.5.2012 Kuopion tuomiokirkossa.

Kappeli paljaana. Narinkkatorilla kohoava Kampin kappeli on riisuttu näköispeitteestä.

Sääsuoja annetaan lapsille Kampin kappeli on ollut viime viikon maanantaista alkaen näkyvillä ilman sääsuojia. Kirkko Helsingissä lahjoittaa suurimman osan kappelin näköispeitteestä Helsingin päivähoidon designpääkaupunkihankkeen Ulkoleikki stadissa käyttöön.

Näköispeite toimitetaan Uusixverstaalle, joka valmistaa peitteestä lapsille erilaisia leikkiin sopivia välineitä sen mukaan, mitä lapset

Ulkoleikki stadissa -hankkeen myötä suunnittelevat.

Sosiaaliviraston työryhmän mukaan lapset liikkuvat huolestuttavan vähän ja erityisesti omaehtoinen liikkuminen kodin ympäristössä on vähentynyt. Lapsen leikkipaikka on tänä päivänä usein valmiiksi rakennettu, aidattu, turvallinen telineviidakko.

Ulkoleikki stadissa -hankkeessa koulutettiin viime syksynä leikki-

Helsingin kaupunki Rakennusvirasto

puistojen henkilökuntaa. Tänä kevään toteutetaan sama koulutuskokonaisuus muun muassa 15 pilottipäiväkodin kanssa.

Ulkoleikkiä tehdään näkyväksi päivähoidossa tämän vuoden ajan.

Hanke päättyy tammikuussa 2013 Virka-galleriassa avattavaan juhlanäyttelyyn. Juhlanäyttely avaa päiväkotihoidon 125-vuotisjuhlan ja leikkipuistotoiminnan 100-vuotisjuhlan.

7

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Epävarmoja aikoja. – Vaikka tekisi työnsä kuinka hyvin ja firmalla menisi hyvin, työpaikka voi lähteä. Työnsä menettänyt kokee helposti itsensä turhaksi, sanoo Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen.

Potkuista eteenpäin

Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen on huolissaan koventuneesta kilpailusta. Edes hyvin tehty työ ei takaa työpaikan säilymistä.

T

Ruohonen on joutunut itsekin irtisanomaan. Kerran irtisanottavana oli nainen, jonka puolisokin oli jäänyt työttömäksi, mutta asia selvisi vasta myöhemmin.

– Se on kamalin tehtävä, mikä johtajalle voi tulla, hän toteaa hiljaa.

Jokainen reagoi potkuihin omalla tavallaan. Vaikka irtisanomiset olisivat olleet tiedossa, järkytys tulee aina. Joku itkee, joku huutaa, kolmas kätkee tunteet sisälleen.

Irtisanomiset koettelevat koko työyhteisöä.

– Nekin, jotka saavat pitää työpaikkansa, tuntevat usein syyllisyyttä siitä, miksi saivat jäädä. Siksi tukea tarvitsevat kaikki.

Käytännön neuvoja, apua uuden työn hakuun ja erilaisia kursseja kannattaa kysellä työvoimatoimistoista. Tukea tarjoavat myös työterveyshuolto, seurakunnat ja erilaiset järjestöt. Tyhjä aika on hyvä täyttää rentouttavilla askareilla, voi vaikka kutoa sukkaa tai maalata.

Jos olo tuntuu niin toivottomalta, ettei näe valoa missään eikä saa yöllä unta, kannattaa varata aika lääkäriltä.

– Tilanne ei ole koskaan toivoton. Pääasia on, että ottaa jonnekin yhteyttä. Meillä Mielenterveysseurassa on päivystävä kriisipuhelin ja kriisivastaanotto, jonne voi varata henkilökohtaisen käyntiajan. Kriisikeskuksia on 19 paikkakunnalla.

Epäusko, kiukku, pelko. Työn menetys sysää tunteet pintaan. Usein muutkin piilevät kriisit heräävät samalla.

– Moni menettää yöunet ja ruokahalun. Jotkut alkavat käyttää päihteitä, toiset saattavat turvautua väkivaltaan. Kriisiä voimistavat usein taloudelliset huolet, kertoo Ruohonen.

Ruohonen näkee ahdistuksen taustalla myös suomalaisen työkeskeisyyden. Työ on olennainen osa identiteettiämme.

– Usein ihmiset kysyvät ensimmäiseksi, missä olet töissä.

Työnsä menettänyt kokee itsensä turhaksi ja arvottomaksi, ja koko elämä saattaa suistua raiteiltaan.

Menetykset ovat väistämätön osa elämän kiertokulkua.

Moni irtisanottu ja työttömäksi jäänyt kokee kipeää yksinäisyyttä, mutta jos lähipiirissä on yksikin ihminen, joka välittää, se kannattelee pitkälle.

– Monet selviävät läheisten avulla, mutta eivät kaikki.

Ammattiapua kannattaakin hakea rohkeasti. Monet meille soittavat sanovat, että ”ei mun tilanne ole vielä niin huono, mutta halusin jutella”. On hienoa, että ihmiset ottavat yhteyttä. Matalan kynnyksen kanavia tarvittaisiin enemmän.

Uutta suuntaa ei yleensä löydy heti, eikä siitä kannatakaan huolestua, vaan kuulostella rauhassa tunteitaan. Tunteet antavat energiaa, esimerkiksi vihan tunne auttaa luopumaan vanhasta.

– Kannattaa lähteä liikkeelle, etsiä ystäviä, mennä työväenopistoon tai vaikka vapaaehtoistyöhön. Lohdullista on, että paha olo hellittää aikanaan. Myös liikunta ja kunnollinen yöuni lievittävät ahdistusta. Merkityksen löytämiseen voi mennä aikaa, mutta mielekäs tekeminen pitää elämän syrjässä kiinni.

Työn menettäminen saattaa joskus kääntyä onnenpotkuksi, jonka merkityksen ymmärtää vasta myöhemmin. Joku voi huomata, ettei ole oikein koskaan nauttinut työstään, ja saa mahdollisuuden uuteen alkuun.

– Jos työyhteisö on tuntunut pitkään ahdistavalta, siitä vapautuu samalla.

Mielenterveys on voimavara, jota voi kartuttaa, vaikka elämä välillä koetteleekin. Ruohoselle itselleen perhe ja luonnon läheisyys ovat korvaamattomia. Kirkkonummella, metsän keskellä, työstä palaajaa odottaa uskollisesti 100-vuotias puutalovanhus.

– On ihanaa käpertyä kotiin, sytyttää tuli kakluuniin ja lukea kirjoja.

Lastenlapset ovat opettaneet pienten asioiden merkityksen.

– Ihmettelemme koppakuoriaisia ja käymme katsomassa junia läheisellä seisakkeella.

Teksti Marjo Hentunen Kuva Liisa Huima

änä päivänä irtisanomis- ja lomautusuutiset koskettavat monia. Vuonna 2009 irtisanottiin hieman yli 8 900 työntekijää, ja viime vuonna irtisanottuja oli jo yli 10 600.

Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen mukaan globalisaatio on tuonut mukanaan epävarmuutta ja turvattomuutta. Ahneuden kulttuurissa säästöjä haetaan kaikkialta. Kannattaviakin tehtaita ja pankkikonttoreita lakkautetaan, ja tuotantoa siirretään halpatyömaihin. Monet ammatit ovat myös kadonneet tietoteknisen kehityksen myötä.

– Olemme yhä riippuvaisempia muusta maailmasta. Ennen saattoi luottaa työnsä säilymiseen. Nyt on niin, että vaikka tekisi työnsä kuinka hyvin ja firmalla menisi hyvin, työpaikka voi lähteä. Myös kilpailu on koventunut. Työntekijältä vaaditaan yhä enemmän, ihmiset väsyvät ja osatyökykyiset jäävät herkästi työelämän ulkopuolelle. Se on surullista.

Mielenterveysseuran kriisipuhelin päivystää numerossa 01019 5202 ma–pe 9–6, la 15–6 ja su 15–22.

8

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi SIRPA PÄIVINEN

Poikien Talossa

Poikakin saa itkeä ja näyttää tunteensa. Matalan kynnyksen talossa jokainen kohtaaminen on tärkeä.

Teksti Marjo Hentunen Kuva Esko Jämsä

Kaupungin kasvo: Vesa Koskela

Koko kylän viestijä Aamu ei ole vielä yhtään valjennut, mutta pihlajamäkeläinen Vesa Koskela on jo tehnyt suurimman osan päivän töistä. Hän aloitti Hesarin jakamisen aamukolmelta.

Kunnon nokosten jälkeen Koskelalla on paljon vapaata aikaa.

Työrytmi on osoittautunut käteväksi Pihlajamäki-seuran puheenjohtajalle, erityisesti nyt 50-vuotiaan lähiön juhlavuonna. Hän piipahtaa usein esimerkiksi Lähiöasemalla, jonka aluetyöntekijä Sini Heino-Mouhu koordinoi juhlavuoden ohjelmaa ja rakentaa muutenkin alueen verkostoja.

– Voin hoitaa päivisin monia asioita, jotka on hoidettava virkaaikaan.

Kun omat lapset olivat pieniä, Koskela huolehti heistä päivisin.

Asukkaat juhlivat itse monissa paikallisissa tapahtumissa, kuten kesäkuun blues-festivaalissa Kiillepuistossa. Mutta Pihlajamäkeä juhlitaan myös Helsingin muotoilupääkaupunkivuoden merkeissä, onhan tätä lähiötä tituleerattu jopa modernismin ikoniksi – jos on arvosteltukin ankarasti.

Asemakaavalla on suojeltu Pihlajamäen vanhin, 1960-luvulla rakennettu osa.

– Jos ei olisi suojeltu, vanhojen pihojen väljyys ja metsiköt talojen välissä olisi jo hukattu. Sinne olisi rakennettu kolmasosa lisää, Vesa Koskela uskoo.

Hänestä on hauskaa, että voi tavata edelleen kotikulmillaan niitä ihmisiä, jotka muuttivat Pihlajamäkeen nuorina vuonna 1962. Itse Koskela on asunut Pihlajamäessä lähes puolet elämästään.

– Täällä on tosi mukava asua.

Yksi parhaita puolia on se, että Pihlajamäki sijaitsee vain 10 kilometrin päässä keskustasta ja busseja kulkee tiheästi. Toisaalta luonto on lähellä.

Viikki ja Vanhankaupunginlahti ovat Vesa Koskelan lempipaikkoja.

Siellä hän kulkee usein kameransa kanssa, koska tekee luontojuttuja lehtiin ja on pitänyt valokuvanäyttelyitä.

– Tosin nyt en ole ehtinyt tehdä paljon muita viestintätöitä kuin

näitä seuran asioita, virnistää Koskela, joka toimii puheenjohtajana kuudetta ja viimeistä vuotta.

Vireitä yhdistyksiä toimii alueella paljon. Seurakuntakin on aktiivisesti mukana. Pihlajamäkiseuran yhdeksi rooliksi on muotoutunut viestintä ja verkostoituminen.

– Kolmesti vuodessa teemme Vartti-lehden väliin Pihlajamäen lähiölehden. Kyselen kaikilta tahoilta, onko teiltä tulossa tapahtumia tai muuta lehteen. Puhuin ihmisiä mukaan esimerkiksi juhlavuoden avajaisten ohjelma-osuuksiin.

– Helsingin Uusi Yhteiskoulu antoi tilat juhlaa varten. Ei sekään ole itsestään selvää, että opettajat ja vahtimestarit osallistuvat työpäivänsä jälkeen.

Koskelan mielestä Pihlajamäki on sekä sopivan iso että sopivan tiivis. Ihmisistä löytyy resurssia, jos heidät vain saa mukaan.

Mutta vapaaehtoistyönä ei voi tehdä kaikkea, vaikka esimerkiksi puheenjohtaja käyttää seuran asioihin keskimäärin kymmenisen tuntia viikossa. Lähiöasema on Koskelan mukaan todella parantanut aluetta.

– Jokaisesta kaupunginosasta pitäisi löytyä kaupungin tila ja työntekijä, olipa se asukastalo tai Lähiöasema. Täällä asema auttaa selvästi ikäihmisten kotona pärjäämistä ja tuo paljon hyvää kaikenikäisten arkeen.

Eira Serkkola

Asun Pihlajamäessä, jossa olen viihtynyt perheeni kanssa samassa talossa jo vuodesta 1988.

P.S.

Haaveilen juoksevani vielä kymmenennen maratonin. Lehdenjakajan työ antaa peruskunnon, ja harjoitteluun tarvitaan pari lenkkiä viikossa työn päälle.

Ihmettelen usein Johtokiventien Porraskalliolta aukeavaa hienoa maisemaa. Sieltä näkyy koko kaupungin siluetti. www.pihlajamaki.info

oikien Talo avattiin Puu-Vallilassa puolisen vuotta sitten, ja 18-vuotias ”Michael” on käynyt talossa siitä asti.

Aluksi isäkin oli tapaamisissa mukana.

– Olin muuttamassa omaan kotiin, ja isä vähän huolestui, että miten poika pärjää ja kuinka koulu sujuu. Käynneistä on aina jäänyt hyvä fiilis. Tänne on mukava tulla. Voin pohdiskella asioita, joista en kavereiden kanssa pysty puhumaan, esimerkiksi lapsuuttani, Michael kertoo.

– Pikkuhiljaa olen alkanut luottaa tulevaisuuteen ja itsetunto on vahvistunut.

Keskustelut ovat antaneet potkua myös opinnoille.

– Olin jättää opiskelut kesken muutaman kerran, mutta nyt olen jaksanut taas sitoutua opiskeluun.

Michaelin harrastukset ovat liikunnallisia.

Aikaisemmin hän pelasi jääkiekkoa ja jalkapalloa, nyt kuntosaliharjoittelusta on tullut mielekäs liikuntamuoto.

Juuri Michaelin kaltaisia poikia talo voikin auttaa. Yksilö- ja perhetapaamisten lisäksi talossa on toiminnallisia ryhmiä. Mieheksi kasvamista pohditaan esimerkiksi musiikin tekemisen, pelaamisen, itseilmaisun tai maalaamisen avulla. Tulevaisuudessa on tarkoitus perustaa ryhmiä myös nuorille isille.

P

sisällä on kuitenkin pieni poika. Täällä murretaan ennakkoluuloja ja puhutaan tunteista.

Monelta pojalta puuttuu turvallisen miehen malli.

– On poikia, joiden isä ei ole koskaan ollut läsnä pojan elämässä. Ei ole ollut ketään, jolle olisi voinut puhua, koulussa on ehkä kiusattu tai on kokenut muuta väkivaltaa.

Jos myttyjä kerääntyy sisimpään, pahimmassa tapauksessa ne purkautuvat epäsosiaalisena käyttäytymisenä tai väkivaltana. Seppilä ottaa esimerkeiksi kouluampumiset ja bussinkuljettajien pahoinpitelyt, mutta huomauttaa niiden olevan ääritapauksia.

Poikien Talo on matalan kynnyksen paikka, jonne ovat tervetulleita kaikki 10–28-vuotiaat pojat ja nuoret miehet. Osa pojista tulee koulukuraattorin, opettajan, rikosseuraamusviraston, terveyskeskuksen tai Nuorten kriisipisteen ohjaamana.

Siinä missä tytöt jakavat toisilleen huoliaan, ihastuksiaan ja ilojaan, pojille puhuminen on vaikeampaa.

Poikien Talon projektityöntekijä Sami Seppilän mukaan pojat ovat usein yhteiskunnan tarjoaman kapean maskuliinisen kulttuurin vankeja. Vieläkin ajatellaan, että eiväthän miehet itke.

– Poikien maailma saattaa olla julma, pitää olla vähän naamio kasvoilla. Kovan ulkokuoren

Kulmilla: Paimentenpuisto

Vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä Kalliolan nuoret ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton varhaisnuoriso- ja nuorisoyhdistys. Sen tehtävänä on tukea lasten ja nuorten kasvua ja puuttua ajankohtaisiin ongelmiin, kuten syrjäytymiseen.

Yhdistys järjestää iltapäivä- ja työllistämistoimintaa, pyörittää Tyttöjen Taloa ja uusimpana nelivuotista Poikien Talo -hanketta. Talon toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja tilat on antanut kaupungin nuorisoasiainkeskus.

Kalliolan nuoret on osa vuonna 1919 perustettua Kalliolan Setlementtiä, jonka päätoimialat ovat kansalaisopistotoiminta, päihdekuntoutus, lastensuojelu, vanhus- ja vammaistyö sekä rikosten ja riita-asioiden sovittelu.

9

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Kiusaamisvapaa vyöhyke. – Jos elämässä on ollut paljon pettymyksiä, ihmisiin on vaikea luottaa. Meidän tehtävämme on luoda turvallinen ilmapiiri, sanoo Poikien Talon projektityöntekijä Sami Seppilä.

– Myös lapsestaan huolestuneet vanhemmat ottavat usein yhteyttä meihin.

Monesti pojat haluavat pohtia aikuistumiseen, seurusteluun, koulunkäyntiin, koulukiusaamiseen, elämän unelmiin, seksuaalisuuteen, päihteisiin tai väkivallan kokemuksiin liittyviä kysymyksiä.

– Jotkut saattavat olla näpistelykierteessä, toisaalta 25-vuotias esikoisen saanut mies miettii usein isyyden merkitystä elämässään.

Seppilä korostaa, että tunteiden kohtaamisesta ja ongelmien käsittelystä voi syntyä suuria voimavaroja.

– Jos elämässä on ollut paljon pettymyksiä, ihmisiin on vaikea luottaa. Meidän tehtävämme

”

Poikien maailma saattaa olla julma, pitää olla vähän naamio kasvoilla.”

on luoda turvallinen ilmapiiri. Kun pojat alkavat avautua, he saattavat puhua asioista, joista eivät ole koskaan puhuneet kenellekään.

Keskusteluissa pyritään löytämään voimavaroja ja positiivisia asioita, sillä niitä on aina.

Sellainen voi olla vaikka lapsuuden kesäretki.

Jotkut pojat käyvät talossa vain kerran, mutta jo yksikin kohtaaminen voi kantaa pitkälle.

Aina ei tarvitse edes puhua. Joskus pöydälle ladotaan pelikortit, kuunnellaan musiikkia tai juodaan yhdessä kahvit. Yhdessä tekeminen auttaa sanoittamaan ja kohtaamaan itselleen vieraita ja pelottavia tunteita.

Poikien Talo tekee paljon yhteistyötä Tyttöjen Talon kanssa esimerkiksi Aino & Ilmari -hankkeessa, joka pyrkii tunnistamaan ja autta-

maan seksuaalista väkivaltaa kokeneita nuoria.

– Poikien seksuaalinen kaltoin kohtelu on alitunnistettua. Puhumista vaikeuttavat häpeä ja perinteiset käsitykset sukupuolista. Pojat kohtaavat väkivaltaa myös netissä, kertoo Seppilä.

Talon työntekijät ovat miehiä ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Jos nuoresta syntyy huoli, laki velvoittaa ilmoittamaan siitä lastensuojeluun, mutta sekin tehdään yhteistyössä nuoren kanssa.

Huhtikuussa Poikien Talo saa lisätilaa, kun viereinen päiväkoti muuttaa. Pojat pääsevät maalaamaan seiniä ja tekemään talosta näköisensä. ”Michaelin” nimi on muutettu. www.poikientalo.fi

Viikon fakta MARJA-LIISA HYVÄRINEN

Pelastettu puisto Pienelle viheralueelle Pitäjänmäessä oli jo uudessa kaavaluonnoksessa kaavoitettu kaksi paritaloa. Alueen asukkaat keräsivät adressin ja puistikko pelastui rakentamiselta. Väki kutsuu aluetta Paimentenpuistoksi.

Puisto sijaitsee Henrikintien päässä Pitskun kulttuurikirkon vieressä Espoon ja Helsingin rajalla. Moni kulkee puiston kautta töihin, kouluun tai Espoon metsiin lenkille. Joku ulkoiluttaa koiraa. Harvoin pienessä luonnontilaisessa puistossa saa olla yksin.

Ihmisten lisäksi puistoa käyttävät rusakot ja citykanit. Käpälien kuvia on puistossa sijaitsevan ensimmäisen maailmansodan aikaisen bunkkerin katolla. Lumi ei ole koskematonta muuallakaan. Lapset ovat laskeneet rinteessä mäkeä. Onneksi Hannu-myrsky ei saa-

nut puiston puita nurin.

Joukko asukkaita on lupautunut huolehtimaan puiston hoidosta. Puisto on yksi Helsingin kaupungin rakennusviraston puistokummi-hankkeen puistoista. Aluetta aiotaan raivata vanhaa kasvillisuutta kunnioittaen.

Lumen alla mullassa odottavat kukkasipulit, jotka juhlaväki istutti viime syksynä Paimentenpuiston omassa juhlassa. Tuolloin kirkkoherra Martti Pitkänen siunasi puiston.

Mistä on mahtanut kummuta asukkaiden huulille nimi Paimentenpuisto? Siitäkö, että puiston vieressä asuu seurakunnan paimenia?

Vai onko nimellä kaukaisemmat juuret?

Marja-Liisa Hyvärinen Kerro meille paikasta, josta kannattaisi tehdä juttu: toimitus@kirkkojakaupunki.fi.

34,2m

2

Helsinkiläisten asumisväljyys on pysynyt useita vuosia samana: keskimäärin 34,2 neliömetriä per henkilö. Luku on kuitenkin vain laskennallinen keskiarvo. Mitä useampia ihmisiä samassa asunnossa asuu, sitä pienempi on käytettävissä oleva neliömäärä henkilöä kohti. Yhden hengen asuntokuntien asumisväljyys on keskimäärin 48,6 neliömetriä, kolmen hengen asuntokunnan 27,2 ja viiden hengen talouksien 20,7 neliömetriä. Kaksiossa asuu keskimäärin 1,5 ihmistä.

Lähde: Helsingin tilastollinen vuosikirja 2011

10

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Kunnes elämä Taiteelle a heidät erottaa Avioliitto saa katsomaan syvälle peiliin – erityisesti erouhan alla.

Teksti Marja Kuparinen

KIRJA Jos luulee Merete Mazzarellan lankeavan uusimmassa kirjassaan hillittömiin tunnustuksiin uudesta rakkaudesta, pettyy. Ainoat todelliset asiat on yhtä tyylikäs kuin hänen aikaisemmatkin kirjansa; se on ilman muuta henkilökohtainen, mutta kunnioittaa läheisiä. Heistä ei revitellä.

Mazzarellan osaksi tuli eläkevuosien alkaessa uusi rakkaus, joka sai hänet viimein kirjoittamaan avioerohakemuksen. Silti vastuu ja välittäminen vanhasta aviomiehestä jatkuvat, yhteyttä pidetään eikä muistoja kielletä. Mazzarella pohtii kuitenkin syyllisyyttä ja ystävien reaktioita tapahtuneeseen.

Ilmeisesti toisen yllättävä onni tulee joskus niin lähelle itseä, etteivät sitä kaikki kestä. Mazzarellan hyvin läheinen ystävä katkaisi kaikki välinsä häneen, ja se hiertää tuon tuostakin.

Ainoat todelliset asiat puhuu paljon työelämästä – eläkeläisenä näkee sen tarkasti. Se puhuu myös vastuusta, avioliitosta projektina, ajan lyhyydestä ja tästä ainoasta käsillä olevasta päivästä. Kuoleman varjokin näkyy jo selvemmin.

Upea ironia on tallella: kun Mazzarella nauraa rakkaansa kanssa, hänen silmänsä vuotavat, ”ne vuotavat kuin vanhalla koiralla”.

KIRJA Yksinäisyys yksin ei ollut mitään verrattuna yksinäisyyteen kaksin, tiivistää Annamari Marttisen Ero-kirjan Ellen. Hän on päättänyt lähteä pitkään kestäneestä avioliitosta, mutta päätös ei tee asiaa yhtään helpommaksi.

Kirja kulkee ajassa edestakaisin ja kuvaa mainiosti eroprosessin selvittelyä ja muistin kieppumista menneessä ja menetetyssä. Kirjasta on helppo tunnistaa ajatuksia ja tuntemuksia; sikäli se toimii erinomaisena keskustelukumppanina, jos oma ero rassaa mieltä.

Ellenin muutto entisestä kodista on tunnetta täynnä ja samalla tarpeellinen murros. Uuden katon alla alkaa vähitellen hahmottua, millä ehdoilla jäljellä oleva elämä muotoutuu. ”Kun ihminen eroaa, hän eroaa kaikesta. Hän ei eroa vain puolisostaan, hän eroaa myös perheestä, yhdessäolosta.” Kun sen sisäistää, tulee tilaa uudelle.

Ellen pitää aluksi tyhjyyttä loitolla ja testaa pakonomaisesti uusia suhteita. Mielessä väikkyy unelma tosirakkaudesta. Ollaan jo vapauden kynnyksellä, kun Ellen tajuaa, ”ettei uusi rakkaus tule, ennen kuin olet hyväksynyt sen, että se ei ehkä tule”.

Marttinen ei tarjoa onnellista loppua, mutta Ellenin hiljaisessa hyväksymisessä on paljon avointa toivoa.

KIRJA Loputon sanallinen ruodinta sävyttää Ingo Schulzen Adam ja Evelyn -kirjan pariskunnan aviokriisiä. Adam on itäberliiniläinen räätäli ja ihastuu helposti naisiin, jotka hän saa puvuillaan kauneimmilleen. Kerran sitten Evelyn tulee kotiin hyvin sopimattomalla hetkellä.

Evelyn kimahtaa, pakkaa laukkunsa ja lähtee uuden poikaystävän kanssa kohti Unkaria ja toivon mukaan sieltä länteen. Adam ja kilpikonna seuraavat vanhalla autolla perässä. Lopulta pari pääsee taas riitaetäisyydelle.

Kirja etenee kepeästi ja vauhdikkaasti pitkien keskustelujen kautta. Ne osoittavat, miten helposti viatonkin lausahdus laajenee ja vääristyy, ja miten lujasti Adam ja Evelyn ovat kuitenkin yhä kiinni toisissaan. Monet hyvät vuodet eivät katoa mihinkään. Pienet konkreettiset asiat ja tekemiset kuvaavat hyvin parin suhteen kehitystä ja syvyyttä.

Lisäväriä kirjaan tuo aika: on viimeinen kesä ennen Berliinin muurin murtumista. Elämä lännessä ei osoittaudu niin auvoisaksi kuin muurin takaa luulisi, mutta toivo elää jälleen.

KIRJA Eroa ei edellä suuri draama vaan hiljainen hiipuminen, tuntuu Sari Malkamäen kirja Viisas vaimo ja muita avioliittotarinoita sanovan.

Kirjan novelleissa eletään kovin montaa vaihetta parisuhteen elämänkaarella.

Novellissa Vihreä valo vaimo kuulee matkalta palatessaan, että mies haluaa erota. Kuusi-novellissa mies seuraa ikkunasta töihin lähtevää vaimoaan ja muistelee, miten ”maailma väsytti meidät niin äärirajoillemme, että jaksoimme pysyä yhdessä vain, jos meistä ei ollut toisillemme mitään vaivaa”. Informaatiokatkoksessa mies kuulee odottamattomalta taholta, miksi hänen monivuotinen sivusuhteensa ei vastannut sähköpostiin niin nopeasti kuin tavallisesti, ja Puristus-novellissa lapsenvahdiksi joutunut isoäiti pääsee sovintoon eronsa ja elämänsä kanssa.

Perheväkivallan tiukkaa otetta kuvaavassa novellissa muistutetaan, ettei kukaan hae pois tuhoavasta suhteesta, ellei itse saa lähdetyksi.

Malkamäki kirjoittaa pienieleisesti ja tarkasti. Totisesti – yhteiselo ei ole helppoa.

Taide voi olla yksi väylä itseymmärrykseen, uskoo nykytaiteesta väitellyt Leevi Haapala.

Teksti Satu Itkonen Kuva Esko Jämsä

atalat äänet kumisevat museosalissa kuin jostain aikain takaa. Valtava puusta ja metallista rakennettu veistos ääntelee tietokoneohjattuna. Osa äänistä on ihmiskorvalle liian matalia, mutta vartalo tuntee ne ääniaaltoina. Veistos muistuttaa valasta ja saa sointiinsa voimaa ”keskivartaloonsa” asetetuista puisista urkupilleistä. Marcus Copperin Seitsemän meren arkkienkeli kuuluu Kiasman kokoelmiin.

Copper on yksi niistä viidestä suomalaisesta taiteilijasta, joiden teoksia tutkija ja Kiasman amanuenssi Leevi Haapala on tarkastellut väitöstutkimuksessaan Tiedostumaton nykytaiteessa. Hän kytkee teokset psykoanalyyttisiin teorioihin. Tutkimus yhdistää visuaalisen kulttuurin ja uusimman taidehistorian ja -teorian lähestymistapoja. Haapala on tutkinut liikkuvan kuvan teoksia, installaatioita ja veistoksia, joiden tarkasteluun tarvitaan valppaita aisteja.

– Puhun taiteen tiedostumattomasta, en tiedostamattomasta. Siinä on mahdollisuus: lupaus siitä, että on jotain, josta voimme tulla tietoisiksi, Haapala sanoo.

Psykoanalyysin teoriat ovat kehittyneet 1900-luvun alusta lähtien käsi kädessä taiteen kanssa. Niinpä Haapala valitsi teoksia, joissa on jotain ”kummaa” tai pinnan alta löytyvää kiehtovaa tai outoa.

– Olen myös löytänyt kiinnostavia teoreetikoita, joiden ajatukset laitoin vuoropuheluun teosten kanssa. Näin teoksiin on tullut ai-

M

na uusia merkityskerroksia. Esimerkiksi tämä Copperin teos saa rinnalleen muiden muassa Sigmund Freudin ajatuksia valtamerellisyyden tunnosta.

Haapalan väitöskirjan teksti on haastavaa ja selvästi tiedeyhteisön sisäistä. Kirjassa on kuitenkin yleisestikin kiinnostavia teemoja, kuten kysymykset katsomistavoista ja taiteen vaikutuksesta koko kehoon, kaikkiin aisteihin ja mielen tiedostumattomaan puoleen.

Kun ihminen kohtaa uuden taideteoksen, voi vahva tuntemus vallata mielen jo ennen kuin ehtii tietoisesti ajatella mitään. Mitä ohjeita ammattilainen antaa, jotta katsoja oppisi näkemään enemmän?

– Monissa teoksissa on tarttumapintoja, joista voi aloittaa, Leevi Haapala ehdottaa. Esimerkiksi Salla Tykän elokuvallisissa teoksissa on kauhuelokuvien tai spagettiwesternin tyylikeinoja, jotka helpottavat lähestymistä. Sitten sieltä alta löytyykin ihan muuta sisältöä.

Jos teos herättää vahvan haltioitumisen tai torjunnan, katsoja voisi Haapalan mielestä miettiä, miksi niin tapahtuu.

Halu ja siitä tietoiseksi tuleminen on keskeistä psykoanalyysin

”

Taiteen kohtaamista edistää, jos on valmis eläytymään.” teoriassa. Toisinaan kuvilta haluaa visuaalista mielihyvää, joskus taas älyllistä haastetta. Joskus taide on omaan vireystilaan nähden liian vaativaa, ja silloin sen luo voi palata toiste.

– On myös hyvä tunnistaa, että kaikki teokset eivät ole minua varten, Haapala pohtii. Ja joskus vasta jälkeenpäin huomaa, että jokin teos on jäänyt vaivaamaan ja tajuaa, että sehän olikin hieno.

– Kirjoitan affektiivisesta virittäytymisestä, Haapala jatkaa.

Merete Mazzarella: Ainoat todelliset asiat. Vuosi elämästä.

Suomentanut Raija Rintamäki.

Tammi 2012. 237 s., 36,20 e.

Annamari Marttinen: Ero. Tammi 2011. 318 s., 31,10 e.

Ingo Schulze: Adam ja Evelyn.

Suomentanut Jukka-Pekka Pajunen.

Otava 2011. 329 s., 36,50 e.

Sari Malkamäki: Viisas vaimo ja muita avioliittotarinoita.

Otava 2011. 190 s., 30,10 e.

Minä autan. Anita tukee haurasta mutta vahvaa Sylviä.

11

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

ltistuminen kannattaa

Uskalla eläytyä. Leevi Haapalan mielestä taiteella on terapeuttista vaikutusta. Se voi olla väylä itseymmärrykseen.

Se on hänen mielestään oikeastaan vain tapa olla teosten kanssa.

Jokaisessa ihmisessä on kokemuksia ja ajatuksia, joiden päälle taideteokset asettuvat.

Taiteen kohtaamista edistää, jos on valmis eläytymään. Silloin katsoja on tietynlaisessa valppauden tilassa, mutta ei kuitenkaan pyri siirtämään itsestään mitään teokseen vaan katsoo, mitä sieltä tulee vastaan. Hyvä taideteos sitten sal-

lii, että katsoja voi kiinnittää omia tulkintojaan siihen.

Taide tarvitsee tilan. Nykytaiteessa käytetään kaikkia tekniikoita, ja se voi lähentyä ilmaisutavoiltaan kirjallisuutta, elokuva- ja teatteritaidetta.

– Museoissa ja gallerioissa on olosuhteet, jotka sallivat eri tapoja kommunikoida sekä kokeilla uusia kerronnan sisältöjä ja muotoja,

Leevi Haapala sanoo.

– Katsoja pääsee eräänlaiseen välissä olemisen tilaan: tilanne on lavastettu ja järjestetty. Katsoja on teoksen ja arjen välissä ja voi havainnoida keskittyneesti ja löytää itsestään ja teoksesta jotakin.

Näyttelyissä on myös usein tarjolla apua – ihmisiä tai tekstejä, jotka voivat auttaa eteenpäin.

– Taideteokset siirtävät keinotekoisia muistoja, ikään kuin ne ta-

pahtuisivat meille, Haapala muotoilee.

Hän uskoo, että taiteella on terapeuttista vaikutusta, ja se voi olla väylä itseymmärrykseen. Taide kun käsittelee sellaisiakin asioita, joita yhteiskunnassa ei muuten käsitellä.

– Aikamme on kiinnostunut nopeasta ja helposta viestinnästä ennemmin kuin ihmisten tuntemuksista tai käsityksistä itsestään,

ajallisuudestaan ja ruumissuhteestaan. Taiteilijat sen sijaan ovat jo saattaneet teoksissaan asiat jonkinlaiseen jäsenneltyyn ratkaisuehdotukseen, he eivät esitä vain ongelmia.

Leevi Haapala: Tiedostumaton nykytaiteessa. Katse, ääni ja aika vuosituhannen taitteen suomalaisessa nykytaiteessa. Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto 2011.

Naisia vallan rinnalla TEATTERI Joku voi ihmetellä, mistä nousee kiinnostus Urho Kekkosen, Sylvi Kekkosen ja Anita Hallaman kolmiodraamaan. Kiehtooko valta, Kekkosen alfauroksen maine vai ylipäätään miehen ja kahden naisen kuvio?

Panu Rajalan kirjoittamassa Sylvissä ja Anitassa menneitä vuosia katsotaan naisten kannalta. Kekkosen ääni kuullaan romanttisissa kirjesitaateissa molemmille, hänet nähdään vain viitteellisenä hahmona. Rajalan myötätunto tuntuu olevan naisten puolella.

Anita Hallaman ja Urho Kekkosen ystävyys alkoi Jugoslavian-matkalla 1963, jolloin Hallama oli Sylvi Kekkosen seuralaisena. Ystävyys lämpeni vähitellen rakkaussuhteeksi.

Näytelmässä Eeva-Liisa Haimelinin Sylvi näkee ja aavistaa tapahtumien kulun, seuraa ironisesti hymyillen Urhonsa nousevaa innostusta. Heidi Heralan Anita on uhkea nainen, itsevarma ja innostunut. Valta kiehtoo häntä

selvästi – myös vaikutusvalta Jaakko Hallaman puolisona ja myöhemmin lähetystön emäntänä Moskovassa. Ville Sormunen saa vaihtaa vaatteita tiheään, sillä hänellä on kahdeksan roolia.

Itse asiassa Sylvi ja Anita on kuvitettu tuplamonologi, jossa naiset kertovat yleisölle tapahtumista ja ajatuksistaan, mutta ottavat varsinkin näytelmän alkupuolella hyvin vähän kontaktia toisiinsa. Se tekee alusta paperisen – kovasti juostaan kulisseihin ja sieltä taas näyttämölle.

Loppupuolella ote tiivistyy, ja kuvaan tulee mukaan myös tummia varjoja: julkisuuden paine, Sylvi Kekkosen ja Jaakko Hallaman sairaus sekä tilanteen lukkiutuminen. Näytelmän Sylvi on aivan oikeassa: ero tuhoaisi Urhon uran, ja sitä vaimo ei salli. Onhan heillä tukenaan myös yhteisten vuosien muisto. Tuskin Anita Hallamakaan olisi helposti voinut jättää miestään.

Näytelmän Sylvi ei ole missään tapauksessa

uhri, pikemminkin päinvastoin. Anitakin oppii arvostamaan häntä ja näkee aikanaan, etteivät myöskään Urhon tunteet vaimoa kohtaan olleet ohi. Naisia on yhdistänyt sama mies ja kummallekin aika vaihtoehdoton tilanne. Elämää vain, ei sen kummempaa.

Eeva-Liisa Haimelin on vallan mainio Sylvi, joka askeltaa varovasti, kantaa kipunsa ja väsymyksensä uljaasti ja säilyttää ironisen tarkkanäköisyytensä. Puhetyylikin tuntuu kovin tutulta.

Heidi Herala taas muistuttaa kovasti valokuvien oikeaa Anitaa, mutta ennen muuta hänessä on energiaa, jonka voi kuvitella tehonneen Kekkoseen.

Se, joka näytelmässä jää sivuun, on Jaakko Hallama. Kaikilta vaadittiin paljon, että tasapaino säilyi. Ajatuksista emme tiedä.

Marja Kuparinen Panu Rajala: Sylvi ja Anita. Kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 2.2.

Sakastissa nauretaan Kaunis, tyyni päivä Gennesaretin järven rannalla. Kalastaja huusi eräälle miehelle: – Ole kenen poika hyvänsä, mutta et kyllä kävele siellä kaloja säikyttämässä.

12

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Syntyi Neitsyt Mariasta Neitseestä syntyminen on biologisesti mahdollista. Mutta on kyseenalaista, hyödyttääkö biologia uskontoa.

Teksti Juhani Huttunen Kuva Digital Art / Corbis / SKOY

hmislapsi saa alkunsa näin. Mies ja nainen ovat sukupuoliyhteydessä. Orgasmissa miehen lisäkiveksistä syöksähtää 500 miljoonaa siittiötä, jotka purkautuvat siemenjohtimia pitkin virtsaputkeen ja sitä kautta emättimeen.

Siittiöistä kaksisataa selviytyy jatkoon. Ne tunkeutuvat naisen irronneen munasolun ympärille. Yksi niistä onnistuu erittämällään entsyymillä tekemään reiän munasolun kalvon läpi.

Kahdenkymmenen minuutin päästä siittiö luopuu hännästään ja käynnistää munasolun jakautumisen. Uuden elämän kehittyminen alkaa. Äiti ja isä kumpikin lahjoittavat hedelmöittyneelle munasolulle 23 kromosomia, joista muodostuu uusi, täysin ainutkertainen yhdistelmä. Se sisältää informaation tulevan lapsen silmien väristä ja kantaa mahdollisesti perintönä alttiutta joihinkin sairauksiin tai vaikka korkeaan kolesteroliin.

Isän siittiö määrää lapsen sukupuolen. Munasolun sukupuolikromosomi on poikkeuksetta X. Siittiöistä puolet sisältää X- ja puolet Ykromosomin. Yhdistelmästä XX syntyy tyttö, XY:stä taas tulee poika.

Raamatun henkilöidenkin on täytynyt syntyä näin. Uudessa testamentissa on kuitenkin yksi erikoistapaus. Evankelistat Luukas ja Matteus kertovat tapauksesta, joka nykytiedon perusteella ajoittuu noin vuosiin 7–4 eKr. Silloin eräs Maria-niminen nainen tuli raskaaksi ilman miestä.

Matteuksen evankeliumissa Herran enkeli ilmestyy Joosefille unessa ja sanoo: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi.

Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä.” (Mt. 1:20) Vuosisatoja myöhemmin tästä hedelmöittymisestä tulee opinkohta, joka apostolisessa uskontunnustuksessa asetetaan muotoon ”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta”.

Viimeaikaisessa kirkollisessa keskustelussa neitseestä syntymisestä on tullut tärkeä vedenjakaja. Niin sanotut ”liberaalit” pitävät sitä metaforisena. ”Konservatiiveiksi” itseään kutsuvat puolestaan ajattelevat, että tämän opinkohdan biologisen kirjaimellisuuden varassa on koko kristillinen usko.

Uuden testamentin kirjoittajat eivät luonnollisesti tienneet mitään kromosomeista, eikä

I

Raamattu ota huomioon munasolua. Sen vuoksi voi kysyä, onko oppi neitseestä syntymisestä vanhentunut. Mitä seuraa siitä, että oppia neitseellisestä syntymästä tulkitaan kirjaimellisesti nykybiologian valossa?

Muinaisessa maailmassa hallitsijoita ja suurmiehiä pidettiin jumalan poikina, jotka syntyivät neitseestä. Kreikkalaisessa tarustossa Medusan pään poikki lyöneen Perseuksen äiti tuli neitseellisesti raskaaksi, kun Olympos-vuorella asuva Zeus-jumala ilmestyi hänelle kultasateen muodossa. Myös Aleksanteri Suurta (356–323 eKr.) pidettiin Zeuksen poikana. Samoin faaraot syntyivät neitseestä. Ajatus Jeesuksen neitseellisestä syntymästä ei siis ole ainutlaatuinen.

Neitseestä syntyminen miellettiin myös varsin kirjaimellisesti. Kirkkoisä Origenes (185– 254 jKr.) on tallentanut 100-luvulla eläneen, kristinuskon vastustajana tunnetun kreikkalaisen filosofin Kelsoksen tekstejä. Niissä Kelsoksen keksimä kuvitteellinen juutalainen kysyy Jeesukselta: ”Eikö ole niin, hyvä herra, että sinä sepitit tarinan neitseellisestä syntymästäsi hiljentääksesi juorut todellisista ja inhottavista syntyperäsi lähtökohdista? (...) Ja eikö ole totta, että kun äitisi petos paljastui, ja tuli tietoon, että hän tuli raskaaksi roomalaiselle Panthera-nimiselle sotilaalle, hänen miehensä – puuseppä – ajoi hänet pois ja syytti häntä huorinteosta?”

Kirjaimellisuudessa mentiin jopa niin pitkälle, että Uuden testamentin ulkopuolelle jääneessä Jaakobin evankeliumissa Salome-niminen nainen suorittaa Marialle ”gynekologisen” tutkimuksen ja toteaa, että synnytyksen jälkeenkin hänen immenkalvonsa oli ehjä.

Vaikka Jaakobin evankeliumi jäikin Raamatun ulkopuolelle, juuri siitä juontuu kaikkien kirkkokuntien yhteinen, lopullisesti vasta vuonna 681 hyväksytty oppi Marian ikuisesta neitsyydestä.

Jaakobin evankeliumista on myös peräisin laajalle varsinkin roomalais-katolista kristikuntaa levinnyt perimätieto Neitsyt Marian isästä ja äidistä, joiden nimet olivat Joakim ja Anna.

Biologiassa neitseellinen syntymä ei ole ongelma. Sitä tapahtuu jatkuvasti, joskin selkärankaisten keskuudessa se on poikkeuksellista. Imettäväisillä se onnistuu ainoastaan kokeellisesti. Vaikka ihmisen neitseellisestä lisääntymisestä ei ole näyttöä, teoreettisesti sekin on mahdollista.

Jumalan DNA? Jos Pyhä Henki kirjaimellisesti siittää Jeesuksen, puolet perimästä tulee

13

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

e Marialta ja puolet Jumalalta.

Kehitysbiologian professorin Hannu Sario– Missään varhaiskristillisissä teksteissä ei lan mukaan tietyissä olosuhteissa jopa salaole sellaista kytkentää, että vain neitseellisellä manisku voisi käynnistää munasolun kehittysyntymällä taattaisiin Jeesuksen jumaluus ja misen sikiöksi. Tällainen sikiö kuitenkin kuolisi vain näin hän voisi toimia pelastajana, Räisänopeasti, koska ilman isän geenejä istukka ei nen sanoo. toimisi kunnolla.

– Myös Koraani osoittaa, ettei neitseestä synMiehen tie on silti mutkainen. Kaikki neittymisen omaksumisesta seuraa jumalallisuus: seellisesti syntyneet yksilöt ovat perimältään Koraani hyväksyy täysin Jeesuksen neitseellisen naaraspuolisia. Osasta ei kuitenkaan tule tyttöjä. syntymän, mutta ei luonnollisestikaan hänen – Jos joku syntyy neitseellisesti, on tämä jäljumaluuttaan. keläinen naaras; siinähän ei ole ollut siittiötä, Räisäsen mukaan varhaisimmassa kirkossa Sariola kertaa.

Marialla ei ollut merkittävää asemaa. Teologis– Mutta sukupuolen määritelmä on itse ta mielenkiintoa Mariaa kohtaa ruvettiin osoitasiassa hyvin monimutkainen. Meillä jokaisella tamaan 200-luvun lopussa. Mutta kuinka kiron geneettinen sukupuoli, jojaimellista Marian ka kuitenkin on eri asia kuin neitsyys tarkemmin Lisääntymis- katsottuna oli? ulkoiset ja sisäiset sukuelimet.

Niinpä kromosomistoltaan biologisesti Konservatiivisena nainen voikin olla ilmiasulPyhän Hentunnettu katolilaisen taan mies.

Angersin yliopiston Sariolan mukaan geneettigen ja Marian risteytys emeritusprofessori sesti nainen voi muuttua miehen näköiseksi hormonivaiku- olisi siis puoliksi ihminen René Laurentin (s.

1917) kirjoittaa kirjastuksen ansiosta. ja puoliksi jumala.” saan A Short Treatise on – Perimämuutokset voivat the Virgin Mary, että aiheuttaa sen, että naiskromokun kirkkoisät muotoilivat Mariaa koskevaa somista huolimatta lapsesta syntyy miehen näteologiaa, he eivät kuitenkaan käyttäneet kliiköinen.

– Helsingissäkin Naistenklinikalla on vuosit- nistä lääketieteen kieltä. Antiikin ihminenhän tain paljon ristiriitoja ulkopuolisen sukupuolen ei tiennyt mitään munasolusta tai sukupuolikromosomeista. Laurentinin mielestä kirkkokanssa. Tämä on normaalia lisääntymislääkeisien ajattelun pohjana oli tietty fysikaalinen tiedettä, eikä mitenkään harvinaista. lähtökohta – tosiasia, että Jeesus syntyi –, mut– Käytännön lääkärintyön näkökulmasta tilanne on hankala, koska näissä tapauksissa pitää ta siltikin he puhuivat ennen kaikkea runollisesti ja symbolisesti, uskon kielellä. päättää, kumpaa identiteettiä aletaan kehittää.

Samalla kirkkoisien käsitykset poikkesivat Biologian kannalta vaikuttaisikin siltä, että toisistaan. Esimerkiksi vielä 200-luvulla monet jos Jeesus-lapsi on syntynyt neitseellisesti, hän kirkkoisät pitivät Mariaa tavallisena syntisenä, luultavasti on ollut kiiltokuvista tuttu hentoravaikka myöhemmin kirkko julisti hänet ikuisekkenteinen ja ilmeisen naisellinen henkilö. si neitsyeksi ja vuonna 1854 paavi vahvisti vielä Immenkalvon rikkoutumattomuus puolesopin Marian synnittömästä sikiämisestäkin. taan on biologinen mahdottomuus. Mutta nyt Kirkkoisien kuitenkin täytyi ottaa Mariaan tulee varsinainen pommi. jokin kanta, sillä tavallinen kansa omaksui krisJeesuksen neitseestä syntymistä on petinuskoon pakanallisen äitijumalattarien palrusteltu sillä, että jos hän olisi saanut alkunsa vonnan, jonka seurauksena Neitsyt Mariastakin niin kuin tavallinen kuolevainen, hän olisi ollut uhkasi tulla Kolminaisuuden rinnalle kohotettu itse yhtä syntinen kuin muutkin. Vain olemalla jumalatar. Yhtenä esimerkkinä kirkkohistoria Pyhän Hengen siittämä Jumalan Poika Jeesus tuntee niin sanottujen kollyridien lahkon, joka kykenee pelastamaan ihmiskunnan. uhrasi leipää jumalatar-Marialle.

Tämän ajatuksen pohjana on antiikin käsiMiten oppi neitseestä syntymisestä sitten tys, että lapsi perii kaikki omiolisi mielekäs? René naisuutensa isältä. Antiikin liLaurentinin mukaan 2010-luvulla sääntymislääketieteellisessä mariologia eli oppi näkemyksessä nainen on vain Neitsyt Mariasta oiSuomen ”tyhjä astia”, johon mies laskeastaan sitoo yhteen evankeliskee siemenensä. Ajatus on taJeesuksen kolme eri vallaan järkevä, ellei tiedä, että luterilaisessa kirkossa syntymää: Ensiksi kolsikiö saa alkunsa naisen mumiyhteinen Jumala on dosenttien tasolla nasolun jakautumisesta. Bioajan ulkopuolella ajatväitelty siitä, onko logia ei siis tuekaan sitä tartelee Sanan, joka on koitusta, jota opilla neitseelli- Jumalalla kivekset.”

Kristus. Toiseksi tämä sestä syntymisestä tavoitelSana tulee ajassa ja laan. paikassa lihalliseksi – Puolet perimästä tulee aina äidiltä, Hannu ihmiseksi (Joh. 1:2–5). Ja kolmanneksi Laurentin Sariola varmentaa. sanoo, että Jeesuksen syntymä äiti Marian koh– Isän ja äidin perimästä tietenkin syntyy aidusta on uskon todellisuudessa malli sille, na ainutkertainen yksilö, joka ei ole identtinen kuinka Jeesus yhä uudestaan ja uudestaan synkummankaan vanhemman kanssa vaan on setyy jokaisen kristityn sydämeen kasteessa ja uskoitus näistä. kossa.

Tällä tiedolla on seurauksia neitseellisen synTällä tavoin neitseestä syntyminen kohottymän kirjaimellisen tulkinnan kannalta. Koska tautuukin hengelliseksi todellisuudeksi, joka ei puolet perimästä tulee äidiltä, Jeesuksenkin avaudu kirjaimelliselle tulkinnalle eikä sanomakohdalla toinen puoli kromosomeista tulisi – lehtikielelle. Varmaankin 1200-luvulla eläneen Jumalalta. Lisääntymisbiologisesti Pyhän Henfransiskaanimunkki Bonaventuran Marialle gen ja Marian risteytys olisi siis puoliksi ihmiosoittama runo räjäyttää yhden neitseestä synnen ja puoliksi jumala. Tällainen käsitys johtaitymistä koskevan lehtijutun: si helposti erikoiseen spekulaatioon Jumalan ”Sun kauneuttas ja sulouttas DNA:sta. 2010-luvulla Suomen evankelis-luteriKorkeimman Poika himoitsee...”

Kirjallisuutta: laisessa kirkossa on silti dosenttien tasolla kesRaimo Harjula: Jeesus. kusteltu siitä, onko Jumalalla kivekset.

Mies myyttien takana. Gaudeamus 2011.

Uuden testamentin eksegetiikan emeritusRené Laurentin: A Short Treatise on The Virgin Mary. professori Heikki Räisänen pitää virheellisenä AMI Press 1991. käsitystä, että neitseellisellä syntymisellä yliElina Vuola: Jumalainen nainen. malkaan olisi haluttu perustella Jeesuksen juNeitsyt Mariaa etsimässä. Otava 2010. maluus.

”

”

Seurakunnissa tapahtuu 9.2.—15.2.

14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 9–11 Hakavuoren kirkolla ja torstaisin klo 15–16.30 Huopalahden kirkolla.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Vahtimestarit

p. 2340 3220.

Ke 8.2. klo 18 Raamattupiiri. Profeetta Aamoksen kirja, Seppo Lappalainen.

To 9.2. klo 13 Torstaikerho. Yhteisvastuukeräyksen esittely, kansainvälisen työn sihteeri Laura Hytti Tuomiokirkkoseurakunnasta, arpajaiset.

Su 12.2. klo 10 Messu. Anne-Maria Ranta-aho, Hannu Vapaavuori ja Elena Rikkonen-Rolland. Messun jälkeen Yhteisvastuu-lounas.

Ma 13.2. klo 13 Lähetyspiiri.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Vahtimestarit

p. 2340 3230.

Ke 8.2. Klo 20 Iltamessu. Anne-Maria Ranta-aho ja Olli Mönttinen.

To 9.2. klo 9 Aamurukouspiiri Yläsalissa. Klo 10–11.30 Perhekerho. Klo 18.30 Nuorten aikuisten raamattupiiri kirkon kivijalassa.

Su 12.2. klo 10 Messu. Jukka Palola, Seppo Lappalainen ja Olli Mönttinen. Klo 18 Yhteisvastuukonsertti. Esa Ruuttunen, laulu, Hannu Kiiski, sello, Risto Lauriala, piano. Ohj 15e.

Ti 14.2. klo 13 Lähetyspiiri. Taito Pekkarinen: Lääkärin etiikka.

Ke 15.2. klo 12 Keskiviikkokerho. Aiheena perinneruuat. Vierailijana Elli Oila. Klo 18.30 Keskiviikon keskustelu.

Suvaitsevaisuus. Hannu Vapaavuori alustaa. Klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1 To 9.2. klo 7.30 Aamurukouspiiri.

Pe 10.2. klo 10–11.30 Perhekerho.

Su 12.2. klo 12 Pyhäkoulu.

Ma 13.2. klo 9 Aamupuuro ja sauvakävely.

Haagan pappilantie 2 ■ Pappilantien Pysäkki Ma 13.2. klo 12 Sulho, Sulo ja Sulotar.

Mikko Paloniemi kertoo.

Ti 14.2. klo 12 Seurakunnasta Sanna Ollikainen.

Maanantaisin klo 17.15–19 Esirukouspiiri kerhohuoneessa. Rukouspyynnöt em. aikana p. 040 143 1543.

Muuta Varhaisnuorten päiväleiri Tönöllä 20.–23.2. päivittäin klo 9–16.30. Leirimaksu 30 e. sis. lounas ja välipala. Tied. ja ilm. 23.1. alkaen: Milla Mansukoski, p.

050 380 2307.

Voimaa ja virtaa kevääseen -ryhmä 26–55-vuotiaille aikuisille tiistaisin 28.2.– 24.4. klo 18–19.45. Ryhmässä kartutetaan voimavaroja ja etsitään vastauksia hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyviin kysymyksiin. Ohjaajina diakoni Elisabeth Bariskin ja diakoni, lyhytterapeutti Michel Segerberg. Paikka: Huopalahden kirkolla nuorisotalo Tönön yläkerrassa, Kauppalankuja 7. Ilm. ja tied.

15.2. mennessä p. 09 2340 3227 / Elisabeth Bariskin. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen ryhmän alkua. Ryhmä on terapeuttinen ja luottamuksellinen.

Herttoniemi

Su 12.2. klo 10 messu, Simoila, Jerkku, Tamminen. Klo 12 Pyhäkoulu

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (suntio)

Su 12.2. klo 12 Messu, Ropponen, Ritaranta, Lankinen, kahvihetki ja VirrenVoimaa Ke 8.2 klo 14 Lähetyspiiri, Etiopian lähetti Kirsti Viitasaari, klo 14 Lukupiiri, Martat To 9.2. klo 18 Nuorten naisten piiri Ti 14.2. klo 18.30 Nuorten messu, Keinänen Aulakahvila ja kirjasto avoinna ti–to klo 10–15, Seniorisumpit Senioritalossa pe klo 13, Yläkiventie 7. Diakoniakirppis Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) ke–la klo 10–14. Elintarvikkeiden jako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla oltava viim. klo 9.30. Backman p. 2340 3333

■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12–18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi.

Nuorten toiminnasta katso www. freewebs.com/lapyska. Diakoniapäivystys Herttoniemen kirkko ke klo 14–16, Myllypuron kirkko to klo 13–15. Ajanvaraus vastaanotolle Kulo- ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p. saari p 09 2340 4118, Herttoniemen2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivysranta ke klo 14–15 p. 09 2340 3341 La 21.4. Perheretki Holiday club Saimaa tävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 2340 3602. Diakonian ajanvaraus kylpylään. Lähtö klo 9. Herttoniemen ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. kirkolta. Retken hinta lapsilta ja aikuisil2340 3618. Tapaamiset ma, ti, to klo ta 40 e (sis. matka, lounas, sisäänpääsy, 10–12, ke klo 14–16. keilailu). Sitovat ilm. s.postilla juha.perila@evl.fi. Peruutusehdot: peruutus makKallion kirkko suton ennen 7 päivää. Peruutus myö■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. hemmin, peritään 50 % retken hinnasAvoinna ma–pe klo 12–17, ta. la–su klo 10–18.

Oletko jäämässä tai juuKe 8.2. klo 19 Konsertti. ri jäänyt eläkkeelle?

SeuraSibelius-Akatemian Olet tervetullut keskuskunnat kuoronjohdon opisketelemaan 6 kertaa kolijat Helsingistä ja koontuvassa pienryhverkossa: www.

Kuopiosta, opettajat mässä Herttoniemen helsinginseura- Timo Nuoranne ja seurakunnan tiloissa Heikki Liimola. Vapaa alkaen ti 6.3. klo 18. Likunnat.fi pääsy. sätiedot ja sitovat ilmoitTo 9.2. klo 18 Viikkomessu. tautumiset työnohjaaja MaiMännistö, Partti, Jussila-Gripentja.Leena Linna, p 040 5845570 rog.

Herttoniemen kirkko Su 12.2. klo 10 Messu. Hurmerinta, Män■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 nistö, Helin, Jussila-Gripentrog, avust. (suntio).

Jarmo Lahti. Kirkkokahvit. Klo 17 Vauke 8.2. klo 19 Vanhoja koululauluja – vakirkko. Mattsson, Friberg, Ilvonen, yhteislaulutilaisuus, Lemponen Gripentrog. Kirkkokahvit.

Su 12.2. klo 10 jumalanpalvelus, rippiKe 15.2. klo 13 Eläkeläisten piiri. koulupyhä, Ropponen, Olkkola, LempoAlppilan kirkko nen, kahvihetki ■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna Herttoniemenrannan ma–pe klo 9–20. kappeli To 9.2. klo 14–16 Kahviaula. Mahd. leh■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 tien lukemiseen, työntekijä paikalla. (suntio) La 11.2. klo 14–18 Kohtuus kaikessa.

Su 12.2. klo 18 Ystävänpäivän ilta, yhProf. Markku Ojanen, Ukinrannan hiljaiteistä ohjelmaa, kirkkokuoro, Lemposuuden yhteisön jäseniä sekä Katolisen nen, yhteisvastuukeräyksen esittely, kirkon ja Pelastusarmeijan edustajat.

Mattila, Tikkanen.

Kukin kertoo elämäntapavalinnastaan, jossa noudatetaan kohtuullisuutta. Ilm. Kulosaaren kirkko 9.2. mennessä, p. 050 402 0037 tai hk■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (sunty@hekty.fi. Teetarjoilu, vesper. tio) Su 12.2. klo 10 Messu. Sippola, Lindfors,

Taivaan tähden

Kallio

Oksanen, luk. Pertti Mantere. Kirkkokahvit. Klo 13 Kiinankielinen jumalanpalvelus. Huang.

Ma 13.2. klo 12 Päiväkansa 60+. Jos liikkuminen on vaikeaa, voimme hakea sinut kotoa, tied. Päivi, p. 09 2340 3616.

Ti 14.2. klo 9 Tiistaiolohuone. Ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e, vapaa harjoitusvuoro liikuntasalissa klo 9–10 (ei pallopelejä), jumppa klo 10–11, kuntosali klo 9–15, maksuttomia.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenk. 28 Aamurukouspiiri ti, ke, to klo 7, arkilauantaisin klo 9.

Ti 14.2. klo 15 Lähetys- ja Jerusalempiiri. Klo 17 Rukouspiiri.

Teatteri Kallio ■ Siltasaarenk. 28 Ke 8.2. klo 18 Teatteri Kallion avajaiset. Toimitilan siunaa Ilkka Sariola, nuorten aikuisten teatteri–improvisaatioita, Lari Lappalaisen Helsinki–aiheisen valokuvanäyttelyn avajaiset, Katja Luhtala, kitara ja laulu.

To 9.2. klo 19 Uskontodialogi. Keskusteluja käydään uskosta ja epäuskosta toiminnan ja kuvan tekemisen kautta.

Pe 10.2. klo 18 Näkymättömästä näkyväksi -seminaarisarjan avausilta. Tarinoita, kokemuksia ja keskustelua seksuaalivähemmistöjen todellisuudesta Suomessa. Minun tarinani – Pauli Löija ja Arja Tuunela. Juontaa Olli Ståhlström, mukana Mari Mattsson.

Ti 14.2. klo 18 Nuorten aikuisten Tiistaikuppila & teatterin taikaa. Pelejä, kahvittelua, keskustelua, pääsiäisnäytelmän harjoitukset, vesper.

Ke 15.2. klo 18 Kulttuurikeskiviikko.

Lintulahden kerhohuone ■ Käenkuja 3a A To 9.2. klo 10 Perhekerho. Klo 12 Esikoisvauvakerho.

Kristillinen Työväenyhdistys ■ Torkkelink. 11 Ke 15.2. klo 18 Avoin raamattupiiri. Kari Kurka.

Haapaniemenkadun kerhotila ■ Haapaniemenk. 16 C Ti 14.2. klo 13 Ihmissuhdepiiri.

Lounasravintola Tornitupa ■ Haapaniemenk. 7–9

Ke 15.2. klo 13 Eläkeläisten piiri.

Diakonissalaitoksen kirkko ■ Alppik. 2 Ti 14.2. klo 8 Aamumessu. Antti Lemmetyinen, Hilkka-Liisa Vuori.

Helsingin seurakuntayhtymä ■ Kolmas linja 22 B To 16.2. klo 18 Miesten saunailta. Kokoontuminen yhtymän aulassa klo 18, ei ilmoittautumista. Mukaan saunavarusteet. Tied. Heikki Sippola, p. 0400 681 652.

Ryhmät, kurssit ja leirit Lisätietoja ja ilmoittautumiset kallio. srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Perheleiri pe–su 2.–4.3. Korpirauhassa.

Ohjattua ja vapaata toimintaa, yhdessä hiljentymistä ja saunomista. Ilmoittautuminen 10.2. mennessä p. 2340 3600, etusija Kallion srk:n jäsenillä. Hinta 60 e/aik., 40 e/yli 7-vuotiaat, alle 7-vuotiaat maksutta. Sis. täysihoidon, kuljetuksen ja ohjelman. Lisätietoja p. 050 380 3252 tai tytti.friberg@evl.fi. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje helmikuun aikana.

Koko perhe voi tulla suunnittelukokoukseen 8.2. klo 17.30 Lintulahden kerhohuoneelle.

Lähesty kirjoittamista luovasti ke 29.2.–28.3. klo 18–20.30 Kallion kirkossa.

Löydä ilo, leikki ja luovuus arjen voimavaraksi ja tutustu itseesi kirjoittajana.

Ohj. taide- ja kirjallisuusterapeutti SirpaMaija Harjunkoski. Hinta 125 e sis. tarvikkeet.

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulu -jatkokurssi ti 14.2., 28.2., 6.3. ja 13.3. klo 17.30 Diakonissalaitoksen kirkossa. Hinta 45 e. Ohj. mus.ped. Hilkka-Liisa Vuori.

Uni on kirje sinulle! joka toinen ke 15.2.–23.5. klo 17–20 Kallion srk-kodissa.

Ryhmässä tutkitaan yhdessä osanottajien unia. Tavoitteena on oppia ymmärtämään omaa unikieltä ja lisätä itsetuntemusta. Ohj. ryhmäpsykoterapeutti Riitta Pöysä. Hinta 190 e.

Kuka minä olen – työssäni ja yksityisesti, työnohjauksellinen kurssi taideja hahmoterapian menetelmin Kallion kirkossa joka toinen ke 15.2.–25.4. klo 14–17. Ohj. taide- ja psykoterapeutti Ann-Marie Breitenstein. Hinta 230 e, sis. tarvikkeet.

Elämäntarinaryhmä eläkeläisille tai sen kynnyksellä oleville joka toinen to alk. 16.2.–24.5. klo 10–12 Alppilan kirkolla. Ohj. pastori Päivi Hakkari–Ohmero ja diakoni Sinikka Metiäinen.

Asahi-voimistelu to 16.2.–26.4. klo 18– 19 Alppilan kirkon jumppasalissa. Hinta 15 e. Ohj. Tommi Huovinen. Ilm. Päiville, p. 2340 3616 tai paivi.hakkari-ohmero@ evl.fi.

Muuta toimintaa Salonkikuoro hakee uusia laulajia varttuneemman väen joukosta, harjoitukset maanantaisin klo 18 Alppilan kirkolla. Tied. Vivika Oksanen, p. 09 2340 3617.

Tulevia tapahtumia Alppilan kirkossa pe 24.2. klo 15 Viron

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta.

TERO SIVULA / RODEO

Kokonainen Katson itseäni. Vähän pyöreä nenä. Kauneuspilkku juuri oikeassa paikassa. Kasvot kapeat, pyörre nostaa hiukset pystyyn, teki sille mitä tahansa.

Kädessäni olevan peilin kautta katson korvansivustojani, niskaani ja takaraivoani. Hiukset, jotka juuri asettelin edestäkäsin parhaimmilleen, pitää laittaa uudelleen. Se, mikä edestä oli hienosti, onkin takaa ja sivulta hassun näköistä.

En juuri arvosta ulkonäköäni. Joillekin yksityiskohdille annan vähän armoa ja lopulta ulkoinen on kuitenkin vain ulkoista. Sisäinen kauneus merkitsee.

Synnyin näiden kasvojen kanssa, tämän ruumiin. Jokainen yksityiskohta oli jo vastasyntyneenä valmiina, sekä ne ihan hyvät että vioiksi laskemani. Tiedän, miten vanhempani katsoivat minua. Täydellisenä. Lapsi täynnä kiinnostavia kurttuja, mutkia ja hassuja pyörteitä.

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Menen hautaan näiden kasvojen kanssa. Ruumiini kuluu, uurtuu ympäriltäni. Kuollessani kehoni on palvellut minua koko elämäni ajan parhaan kykynsä mukaan.

Kaiken sen olen tuominnut vähempiarvoiseksi. Mikä minä olen mittaamaan sisäistä kauneutta tärkeämmäksi kuin ruumiillisuuttani? En näe edes peilistä omin voimin kuin puolet itsestäni.

Luojani, haluan oppia kunnioittamaan salattua kylvöäsi. Sinulle mikään ihmisessä ei ole turhaa. Anna myös minun oppia katsomaan itseäni mittaamatta ja rakastamaan niin kuin sinä rakastat, jokaisella ihohuokosella, käden kosketuksella kuin ajatuksilla. Anna luottamus työhösi.

Olen ihan kokonaan itsekseni tarkoitettu.

Kaisa Tanttu

2. sunnuntai ennen paastonaikaa Jumalan sanan kylvö Peilissä. Opettelen hyväksymään itseni.

Liturginen väri: Vihreä Valo: Kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 44: 2–5, Jes. 5: 1–7, 1. Kor. 1: 20–25, Matt. 13: 31–33

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus. Raamat, Rannak. Nuotinmurtajat. Klo 17.45 Viron itsenäisyyspäivän konsertti. Keilan nuorten aikuisten sekakuoro Nuotinmurtajat.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna

ma–pe klo 9–14, p. 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi. Virkatodistustilaukset, p. 2340 5000. Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14. Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843.

Ke 8.2. klo 19 Viikkomessu. Korhonen, Rintamäki.

To 9.2. klo 10 Lauletaan yhdessä. Myllylä. Kahvitarjoilu.

Su 12.2. klo 10 Messu. Hatakka, Myllylä.

Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Klo 18 Virrestä voimaa. Veisaamme Ruotsin kirkon suomalaista virsikirjaa. Myllylä, Raitavuo.

Ti 14.2. klo 9 Aamupysäkki. Korhonen, Rintamäki, Kojo-Gregoriadis. Ehtoollinen kappelissa. Aamiainen (1 e) salissa.

Klo 18.30 Lähetyspiiri. Ystävänpäivän nyyttärit.

Ke 15.2. klo 19 Viikkomessu. Rajamäki, Myllylä.

Malminkartanon seurakuntakoti ■ Vellikellonpolku 8 Su 12.2. klo 12 Perhemessu. Korhonen, Rintamäki, laulajia Kannelkelloista. Kirkkokahvit ja -mehut.

Toimintakeskus Jenny ■ Beckerintie 9. Diakonian ajanvaraus ke klo 10–12, p. 2340 3842, 2340 3853.

Keskiviikkoillan kahvit klo 17–18.30 aikuisten tilassa. 8.2. Terveisiä Norjasta, Marjo Petäjäaho. 15.2. Ystävänpäivää!

Raitavuo.

Muuta Haku koululaisten iltapäiväkerhoon on käynnissä 20.4. asti. Kannelmäen seurakunnan ip-kerho toimii Maununnevan seurakuntakodilla, Juoksuhaudantie 37, ma–pe klo 12–16. Hinta 80 e / kk, sis. välipala ja tapaturmavakuutus.

Hakukaavakkeita seurakuntakodilta, kirkkoherranvirastosta, kouluista tai opetusviraston nettisivulta. Lisätietoa nettisivujemme kohdassa Uutiset.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki

ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 8.2. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta, esirukouspalvelu klo 18 alkaen, mukana rukouspiiriläisiä. Illan vetävät pastori Erkki O. Auranen ja Ulla Auranen, messulauluja johtaa kanttori Anni Nummila.

Päätteeksi yhteinen ehtoollinen, mukana pastori Pirjo Työrinoja. Seuraava Sanan ja rukouksen ilta ke 25.4.

To 9.2. klo 9.30–12 Aamuklubi, B-porras. Klo 14–15.30 Torstaipiiri, Reima Niemelä: Jeremian kirja. Oma raamattu mukaan! Klo 18–21 Nuorten krypta.

La 11.2. klo 15.30–17.30 Avoin yleisluento Parisuhteen hoitaminen. Voiko parisuhdetyytyväisyyteen vaikuttaa omilla valinnoillaan? Teemat: parisuhdetyytyväisyys, parisuhteen voimavarat, ristiriidat parisuhteessa, tunteet ja tarpeet sekä niiden ilmaisu. Luennoitsija Kataja ry:n parisuhdekouluttaja Sari Liljeström.

Luennolle voi osallistua yksin tai kaksin.

Luennolla tehdään myös paritehtäviä.

Yksin osallistuvat voivat tehdä tehtävät yksin kirjoittaen ja viedä terveisiä kotiin.

Seurakunnissa tapahtuu 9.2.—15.2.

Lastenhoito on järjestetty.

Su 12.2. klo 11 Messu ja lähetyspyhä, Juha Rintamäki, Anni Nummila, Heidi Tirkkonen, Sanna Lehtinen, Eeva Toivakka, Mauno Viitanen, Seppo Kataila. Kirkkokahvilla Heidi Tirkkonen kertoo nimikkostipendiaattimme Chinda Soukpaseuthin terveiset Hongkongista. Klo 11–12 Pyhäkoulu. Klo 16–16.20 Vauvakirkko, Annette Markkunen, Anni Nummila.

Ma 13.2. klo 10–12 Cafe Kardemumma S:t Jacobin srk-sali. Klo 13–14 Hyvän mielen kahvihetki, B–porras.

Ti 14.2. klo 13–15 Äiti Teresa -piiri, Bporras.

Ke 15.2. klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Viikkomessu, Sami Mustakallio, Helena Haataja ja Anni Nummila.

Muuta Lounaspalvelu ma–to klo 12–13, srk-sali. Lounaan hinta 5 e.

Avoin päiväkerho ma, ke, pe klo 9–12 ja ti klo 14–16, D-porras.

Alakouluikäisten Wipinäpäivät hiihtolomalla! Järjestetään yhdessä rovastikunnan seurakuntien kanssa Ruoholahden kappelissa 20.–22.2. Lauttasaarelaiset kokoontuvat Lauttasaaren kirkolle klo 9.15 mistä mennään yhdessä Ruoholahden kappeliin. Kappelissa on ohjelmaa aamupäivälle ja lounas, jonka jälkeen lähtö retkelle. Kunkin päivän pituus on 9.15–16.30 ja hinta 15 e/päivä.

Retkikohteet: ma 20.2. Sealife, ti 21.2. Teatterimuseo ja ke 22.2. Kansallismuseo.

Lisät. ja ilmoitt. Teijo Junnolalle 12.2. mennessä, p. 2340 4305.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma–

pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425. Dia-

konia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu Kylväjän kirkkopyhä su 12.2. klo 10. Laura-Elina Koivisto, liturgia, työalajohtaja Taneli Skyttä, saarna, Ulla Pesonen, Elina Vaittinen, laulu. Lähetyskahvila.

Raamatun juutalaiset juuret – ilta to 9.2. klo 19.

Naisten piiri ma 13.2. klo 18.30. Avoin keskustelupiiri.

Perheiden olohuone – avoin kohtaamispaikka su 12.2. klo 17–19.30. Lastenhoito järjestetty. Iltapala nyyttäriperiaatteella.

Kasvatusilta ”Mörkö sängyn alla” ti 14.2. klo 18. Alustusta ja keskustelua lasten peloista. Lastenhoito järjestetty.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4482 Messu su 12.2. klo 12 Heidi Tikka, Antti Ylinen, Kaisu Rauhamaa. Kahvihetki.

Portissa talvigrilli kuumana la 11.2. klo 10–14. Makkaraa myynnissä, maksuton kahvitarjoilu. Veisutuokio klo 12.

Porttikahvilassa ma 13.2. klo 12 vieraita Ruotsista.

Perhekerhossa pe 10.2. klo 9.15 vieraana lastenkirjailija ja historioitsija Liisa Lauerma. Sukuseikkailu kirjaa myytävä hintaan 25e.

Siltamäen seurakuntakoti 4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 12.2. klo 12, aiheena kansainvälisyys. Markus Kopperoinen, Martta Paijola, Elina Tofferi. Lähetyskahvila.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423.

■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420. Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 12.2. klo 10, Markus Kopperoinen, Martta Paijola, Elina Tofferi.

Pyhäkoulu su 12.2. klo 10.

Konsertti su 12.2. klo 18. Helena Tenhunen, laulu; Kaj-Erik Gustafsson, urut. Äitien raamattupiiri to 9.2. klo 17.30.

Lastenhoito järjestetty.

Kirjallisuusilta to 9.2. klo 18.30. Opetusneuvos Pertti Luumi johdattaa kirjaansa ”Matkaan syntyneitä”.

Kuurojen raamattu- ja keskustelupiiri ti 14.2. klo 17.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4483

■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 12.2. klo 12 ja Jakomäen kappalaisen Markku Arolan virkaan siunaamisen toimittaa kirkkoherra Pertti Simola avustajinaan Kaarina Hakkarainen, Kari Kopperi, Torsti Paijola ja Veronica Saarela. Lauluryhmä Raiku joht.

Terhi Aho; Elina Vaittinen, laulu. Kirkkokahvit.

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 12.2. klo 10, ”Kansanlaulumessu”, Toivon säteet -kuoro, joht. Kaisu Rauhamaan, Heidi Tikka, Riitta Koivisto.

Naisten ilta ti 14.2. klo 18. Tarinateatterin keinoin katselemme naisen haurautta ja vahvuutta. Salaatti-iltapala (5 e) ja ehtoollisen vietto. Ilm. kirkolle viim. pe 10.2. p. 09 2340 4427.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4480 Pihlajiston Olohuoneessa Musiikkihartaus to 9.2. klo 12, Timo Olli.

Naisten ilta ti 14.2. klo 18 kirkolla. Ks. edeltä.

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää!

Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

(09) 4559 0096

(09) 863 1122

(09) 7518 0200

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

Malmin kirkko

Jakomäen kirkko

15

Tapulin seurakuntakoti

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Uusi hoivakoti Itäkeskuksessa Tule tutustumaan viihtyisään hoivakoti Vanhalinnaan. Avoimet ovet su 12.2.2012 klo 13 -16 Brahenlinnantie 1, Helsinki.

010 4088 136 | www.esperi.fi

■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4486 Pyhäkoulu su 12.2.klo 12.

Yksinhuoltajien Olohuone ti 14.2. klo 17–19.

Turvallinen koti vanhukselle KÄKIKELLOSSA Tervetuloa asumaan ja kuntoutumaan pienryhmäkoti Käkikelloon. Yksityisessä 10-paikkaisessa kodissa on vanhuksille loma- ja pitkäaikaispaikkoja.

Yksilöllistä ja luotettavaa hoitoa jo yli 20 vuotta.

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340

4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu, opiskelijoiden kansainvälinen kirkkopyhä su 12.2. klo 10, Laura Mäntylä, Outi Lantto, Marjasisko Varha, kirkkokahvit.

Viikkomessu to 9.2. klo 17.30.

Siioninvirsi-seurat pe 10.2. klo 19, Helena ja Pekka Untamalalla, os. Tilanhoitajankaari 10 D 50.

Uusi vauvamuskariryhmä (3–12 kk) alkaa ke 7.3. klo 16.15–16.45. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa. Hinta 20e.

Ilm. Kira-Mia Lankinen p. 040 7381348.

Malmin seurakunta facebookissa: www.facebook.com/malminseurakunta

ZZZ NDNLNHOOR ¿

Soita ja kysy lisää. Irmeli Virkki, 050-337 4049 Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki (Oulunkylä)

KEITTIÖSANEERAUS KY Keittiöremontteja 19 vuoden kokemuksella - kotimaiset keittiökalusteet, kodinkoneet - tasot, altaat, hanat, laatoitukset - asennukset takuutyönä - huoneisto- ja kylpyhuoneremontit

Markus Airas rakennusmestari

Hansakallionkuja 10 02780 Espoo puh. 0505557500 markus.airas@keittiosaneeraus.fi www.keittiosaneeraus.fi

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421

Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1

HPE Helsingin pitäjän kirkossa su 12.2. klo 14.30. Kirkkokahvit rukoushuoneella.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vah-

Hoidamme isännöinnin huolella ja kirjanpidon tarkasti isännöimme seuraavanlaisia kohteita: - asunto-osakeyhtiöt - kiinteistöosakeyhtiöt - palvelutalot - veteraanitalot - senioritalot

periaatteemme: 2 vrk:n periaate, pöytäkirja valmis 4 vrk:n periaate, kokouksesta saadut tehtävät toimitettu 1 kk:n periaate, maksumuistutus lähetetty 2 kk:n periaate, kirjanpito valmiina

Lapinrinne 2, 00180 Helsinki Toimisto avoinna arkisin kello 9.00 - 16.00 Puh. (09) 6129 6162, fax (09) 6129 6129 kari.kahkonen@isarvR ¿

Seurakunnissa tapahtuu 9.2.—15.2.

16

Mikaelinkirkko

tim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus ti klo 10–11 Länsi–Pasila ja Ruskeasuo p. 09 2340 4740, pe klo 10–11 Meilahti ja Pikku Huopalahti p. 09 2340 4742.

Su 12.2. klo 11 Messu, herättäjäyhdistyksen kirkkopyhä, Ronimus (l), Samuli Korkalainen (s), Tilli (k), Veisuuveljet, 18 Buxtehude-konsertti Meilahden kirkossa, Sielunhoitoa saksalaisin sävelin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto YV:lle.

Ke 8.2. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri To 9.2. klo 13 Torstaipiiri Pe 10.2. klo 7.30 Aamurukous, 9.45 perhekerho, 19 raamattupiiri kappelissa To 14.2. klo 15 Naisten Forum, lääket. ja kir.tri Rauno Luosto: Kirurgin mietteitä sydämestä, 17.30 Kansainvälisen diakonian ryhmä Ke 15.2. klo 11.30 Ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri To 16.2. klo 13 Torstaipiiri

(vahtimestarit).

To 9.2 klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Klo 19 Pianoilta Martin Malmgren ja Stefanie Tuurna, piano. Szymanowski, Chopin, Bartok, Debussy. Vapaa pääsy.

Pe 10.2 klo 10 Aamurukous. Klo 19 Nuortenilta. Klo 20 Nuorten yökahvila Café Alba.

Su 12.2 klo 11 Messu Aimo Lankinen, Sini Ikävalko, Arja Heikkinen, Arja Sihvonen, Pirjo Kurri, Osmo Honkanen. Mellunmäen Martat avustavat. Klo 11 Pyhäkoulu. Klo 16 English prayer.

Ma 13.2 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Klo 9.30 Käsityökerho. Klo 11 Pienituloisten ruokailu, ruoka 1 e. Klo 13 Ensi kertaa äidiksi -ryhmä. Klo 15 Kaarikerho. Klo 16 Selviytyjät-ryhmä päihteettömyyteen pyrkiville.

Ti 14.2 klo 10 Venäjänkielinen äiti-lapsikerho. Klo 13 Mielenterveysryhmä.

Klo 18 Laulun ja rukouksen ilta. Laulamme kauneimpia hengellisiä lauluja.

Lauri Taipale ja lauluryhmä, Asta Vesterinen, Armi Määttä.

Länsi-Pasilan kappeli

Mellunmäen seurakuntakeskus

■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780.

Su 12.2. klo 11 Pyhäkoulu, 12 Messu, Junni (l+s), Vuorio (k) To 9.2. klo 18 Siionin virsiseurat, Jaakko Simojoki, Johan Wennerström Ma 13.2. klo 15 Kaikenikäisten kohtaamispaikka ja kahvila Ti 14.2. klo 8 Rukousaamiainen

■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821 To 9.2 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Pe 10.2 klo 16.30–18.30 Juna. Tyttöjen ja poikien oma olohuone.

La 11.2 klo 18 Nuorten omat avoimet ovet.

Ti 14.2 klo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen väen päiväkahvit. Klo 13 Omaishoitajien ryhmä.

Ke 15.2 klo 17.30 Rukouspiiri.

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4782 Ke 8.2. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 arki-illan ehtoollinen To 9.2. klo 10.30 Perhekerho, 12 keittolounas Ke 15.2. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 raamattupiiri To 16.2. klo 10.30 Perhekerho, 12 keittolounas, 18 Jumalan kohtaaminen – opetusilta

Ruskeasuon seurakuntakoti ■ Nousiaistent. 6. (p. virasto 2340 4700 Ke 8.2. klo 15.15 Savikerho Ma 13.2. klo 13 Äiti Teresa -piiri, 17.30 Kädentaitokerho Ti 14.2. klo 18.30 Miniatyyrikerho Ke 15.2. klo 15.15 Savikerho

Vapaaehtoistoiminta NikkaRisti -toiminta alkaa Länsi-Pasilassa. Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia/seurakunnan alueella asuvia, etenkin työikäisiä miehiä, joilla on taito tehdä pieniä korjaustöitä. Tehtävät tulevat olemaan ns. matalan kynnyksen töitä. Nikkaristit auttavat ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä pienissä kodin askareissa ja korjaustöissä, joista nämä eivät itse selviä. Ensimmäinen tapaaminen ke 8.2. klo 17.30 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistink. 2. Kaikki mukavasta vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet, tervetuloa! Tiedustelut Lauri Anttila 09 2340 4751, lauri.anttila@evl.fi

Muuta ilmoitettavaa Aikuisrippikoulu-ryhmä, ensimmäinen tapaaminen 7.3. klo 18. Lisätietoa ja ilm. helmikuun loppuun menn. virva. krans@evl.fi tai 09 2340 4725

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to ja pe 9 – 14 ja ke 12–17 p.

2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802.

Diakoniatyö: Katso aluejaot ja vastaanottoajat verkkosivuiltamme kohdasta Apua sinulle.

■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822

Ti 14.2 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Kaaren seurakuntakoti ■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Pe 10.2 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Sakarinmäen seurakuntasali ■ Knutersintie 924 p. 2340 4827 To 9.2 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Muuta Ma 13.2. klo 13.30 Laulamme virsiä Kontulan vanhustenkeskuksessa, Kontukuja 5.

Isien ja poikien retkelle lähdetään taas maaliskuussa kahtena viikonloppuna, 3.–4.3. ja 10.3. Ilmoittautuminen ja lisätiedot netissä.

Retki Sortavalaan, Aunukseen (käynti Syvärin luostarissa), Pietariin ja ystävyysreurakuntaan Tyröön 17.– 20.5.2012. Tiedustelut kirkkoherranvirastosta ja Sirkka Kuulalta p. 09 349 6798. Ilmoittautuminen 5.–25.4.2012 välisenä aikana nettisivuillemme www. helsinginseurakunnat.fi/mikael. Ellei nettiä ole käytössä voi ilmoittautua 5.– 25.4. kirkkoherranvirastoon.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340

Isä Ruben

5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3 Ke klo 13 Keskiviikkokahvit, 15.2. Fil. lis. Kirsti Mäkinen ja aiheena on ”Mitä ajankohtaiset kirjat kertovat meistä?”

Ti klo 13–15 Päätykamarin porinat.

Su 12.2. klo 11 Perhemessu ja lounas (makaronilaatikko), Frilander, Kaisa Sidoroff. Vapaaehtoinen ruokaraha Yv:lle

Munkkiniemen kirkko ja seurakuntatalo

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 To 9.2. Lasten musiikkiryhmät, klo 9.30 2–5v, 10 1–2v, 10.30 0–1v. Kaisa Valve.

Su 12.2. klo 12 Messu. Väyrynen-Si, Handolin, Kivinen, Kinnunen.

Ma 13.2. klo 13.30 Yhteinen Olohuone.

Lahdensalo p. 2340 5382.

Ke 15.2. klo 12.15 Keskiviikkokerhon retki bussilla Käpylään.

Veräjälaakson koulu ■ Otto Brandtin tie 13 Ti 14.2. klo 10 Perhekerho.

■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, Voudintie 4 B avoinna ma–pe klo 9–15 kerhohuone Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Ti 14.2. klo 17 Koskelan lähetyspiiri.

Läsnä on henkilöitä, jotka tarvittaessa Ke 15.2. klo 11 Avoimet ovet, Karukoilevat puolestasi. jos p. 2340 4227. Keitto ja Pe 10.2. klo 18.30 Majataloilkahvi. Klo 12.30 Päiväpiita. Yhteislaulua ja muuta Seurarin retki bussilla Käpymusiikkia, Raamatun län kirkolle. opetusta, rukousta. Ilkunnat lan isäntänä gospelverkossa: www. Pukkilantie 2 muusikko Pekka Sikerhohuone mojoki; mukana myös helsinginseuraKe 15.2. klo 17 LähimEtCetera-kuoro, evankunnat.fi mäiset. kelista Ilkka Puhakka ja pastori Jukka Jämsén Yksinhuoltajaper(SLS). Kahvitarjoilu. Seuraheiden viikonloppukuntatalolla ennen Majataloiltaa leiri klo 16.30 Rukousseminaari, jossa 9–11.3. Elämännokan leirikeskuksessa opetellaan tapoja rukoilla yhdessä.

Lohjalla. Lähtö Oulunkylän kirkolta pe Su 12.2. klo 17 Iltamessu, Peltohaka, klo 17.30, paluu su klo 16. Hinta 25 e/aiImeläinen. Mukana Eija-Riitta Kinnukuinen, 10 e/lapsi, alle 1-v. ilmaiseksi. nen.

Ilm. 12.2. mennessä sivulla www.ilmo.

16.2. klo 19. Laula kanssamme! -ilta. helsinginseurakuntayhtyma.fi. Tied.

Yhteislauluilta kera kirkkokuoron.

Terhi Lahdensalo 050 365 3987, Mirja Lehtisaaren kappeli Kietäväinen 050 380 4122.

■ Papinpöydänkuja 2 Su 12.2. klo 16 Perhekirkko ja päivällinen (makaronilaatikko), Frilander, Sidoroff.

Paavali

Paavalinkirkko

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke 13– 16, huom. to 9.2. klo 12–14. Päivystävä pappi p. 2340 5302. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, taloud. asiat p.

2340 5383, muut 2340 5318.

Su 12.2. klo 10 Messu. Järvinen, Helavuo, Kietäväinen, Kinnunen. Klo 10 Pyhäkoulu.

Ma 13.2. klo 10 Perhekerho.

Ke 15.2. klo 12.25 Keskiviikkokerhon retki bussilla Käpylään. Klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222. Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p.

2340 4218 Murto.

Su 12.2. klo 11 Messu. Helaakoski, Mäkeläinen, Poikkilehto, Leskinen, Käpylän kirkkokuoro. Kirkkokahvit Tallinnan suom. srk:n hyväksi, järj. Lyydia-toimikunta. Klo 16 Vauvakirkko. Handolin, Takkinen, Leskinen. Mehu- ja kahvitarjoilu.

Ma 13.2. klo 17 Akin klubi.

Ke 15.2. klo 13 Päiväpiiri. Yhteisvastuukeräys, suunnittelija Laura Hytti. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo 11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ma klo 12–14 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Ilman ajanvarausta to klo 10–12, p. 2340 5418. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@ evl.fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Ke 8.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu. Arja Kortelainen ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Su 12.2. klo 10 Messu. Tuuli Aitolehti– Kapanen ja Annaelina Tähtinen, Seppo Välimäki ja Graduale-kuoro. Kirkkokahvit.

Ti 14.2. klo 13–14.30 Aulakahvilan lounas, vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuun hyväksi. Klo 14.30 Lähetysrukouspiiri sakastissa Lappalaisten, Venäjän ja Viron työn puolesta.

Ke 15.2. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Petri Flinck ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Klo 18.30 Raamattupiiri I Korinttilaiskirjeen äärellä neuvottelutilassa.

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6

Su 12.2. klo 12 Messu. Tuuli Aitolehti–

Kapanen ja Sanna-Maarit Hakkarainen.

Kirkkokahvit.

Ma 13.2. klo 13–15 Tekemisen iloa -kädentaitoryhmä. Huovutetaan koruja.

Muuta Naisten talkooleiri Mäntyniemessä 23.–24.2. Leirillä tuuletetaan ja pestään petivaatteita sekä järjestellään ja siivotaan sisätiloja. Majoitus, ruokailu ja matkat ovat ilmaisia. Ilm. virastoon 16.2. menn. Lisätiedot Birgitta Huhtaluhta p.

2340 5453.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko ■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Su 12.2. klo 11 Perhemessu ja yhteisvastuutapahtuma Kimppasyli. Jouni Pirttijärvi, Satu-Elina Ansas ja Mirjam Kyrönseppä. Pyhäkoulun sijaan toivotamme kaikenikäiset tervetulleeksi messuun. Messun jälkeen pidettävän Kimppasylikirppiksen tuotto menee puoliksi yhteisvastuukeräykseen ja puoliksi seurakunnan kummikohteeseen lastenkotiin Venäjän Sortavalassa.

Ti 14.2. klo 13 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus. Mukana Ari Häyrinen ja Anna-Kaisa Honkanen.

Ti 14.2. klo 19 Ystävänpäivän 10-vuotisjuhlakonsertti ”Muistathan kai?”

Pakilan musiikkiopiston salonkiorkesteri, johtajana Mika Seppänen ja Hannu Bisterin trio solisteina Heli-Maria Suomi, Hannele Soljander-Halme, Juha Hostikka ja Hannu Holma. Järjestäjät LCHelsinki Pakinkylä ja LC Helsinki Aurora Ohjelma sekä Pakilan seurakunta. Ohjelma 10 e ja 5 e. Vapaa pääsy.

Ke 15.2. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Helsingin virolaisen akateemisen klubin jäsenet Gunnar Okk ja Henri Malvet esittelevät kääntäjä-esseisti Enn Soosaaren ja hänen teoksensa.

Ke 15.2. klo 19 Nuorten lauluilta. Laulellaan niitä ja näitä lauluja toiveiden mukaan.

Tulossa To 16.2. Eläkeikäisten virkistyspäivä Pakilakodilla (Suovakuja 1) klo 10–13.

Päivän aikana liikuntahetki, yhteislaulua, konsertti sekä omakustanteinen ruokailu. Ilmoittautuminen virastoon 9.2. mennessä p. 2340 5500.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakonian puh.päivystys Tali–Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen ja Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg, p.

2340 5648. Tapaamiset ajanvarauksella.

Su 12.2. klo 10 Messu. Marika Palm (s), Arttu Heinilä (a), Kylli Ahola (k). Kirkkokahvit. Pirkko Junkkaala. Klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Martti Pitkänen, Tuula Nurminen, Leena Talvio.

Ti 14.2. klo 12.30 Omaishoitajien vertaistukiryhmä. Klo 18 Koko perheen Yhteisvastuutanssiaiset kirkkoherra Martti Pitkäsen askelkuvioita seuraten.

Pääsymaksu aik. 5e YV:n hyväksi. Jukka Haavisto Band soittaa perinteistä tanssimusiikkia klo 18.30 alkaen. Kahviossa leivonnaisia ja virvoitusjuomia. Lopuksi iltahartaus, Martti Pitkänen.

Konalan kirkko ■ Kyntäjäntie 4

To 9.2. klo 13 Päiväpiiri. Jukka Vanne Su 12.2. klo 15 Perhepyhis. Aiheena

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

“Rakennustöitä tarjolla”. Mukana lastenohj. Marjo Kontio, Sari Lippojoki ja Anna-Maria Sulva.

Seurakunnissa tapahtuu 9.2.—15.2.

Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

aikakoneessa”. Kanttorit Hanna Remes, Teija Tuukkanen, Seppo Murto, muusikko Pekka Nyman. Klo 18 Perinnemessu. Tuomiokirkon vihkimisvuonna 1852 käytössä olleen kirkkokäsikirjan mukaan. Dosentti Esko M. Laine, Kosonen, Varkki, Saba, Murto, Viitanen.

Su 12.2. klo 10 Tuomiokirkon vihkimispäivän messu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen. Tuomiorovasti Poutiainen, Heltelä, Varkki, Viva vox joht. Murto, Viitanen, Turunen.

Juhlakahvit ja kirkkotaiteen Engel-palkinnon jako. Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu.

Kappeli.

Ma 13.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin kivijalka. Klo 12 Päivärukous.

Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki (Taizé-lauluja). Krypta.

Ti 14.2. klo 12 Päivärukous.

Ke 15.2. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Julia Rikkonen. Klo 18 Tuomiokirkon 160-vuotisjuhlakonsertti. Cantores Minores joht. Hannu Norjanen, Viitanen, urut, juhlapuhe tuomiorovasti Matti Poutiainen. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä.

Kappelin alasali.

Roihuvuoren kirkko

Johanneksenkirkko

■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700. roihuvuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12– 18. Pappi tavattavissa seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 2340 5758,ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11. Tiistaisin klo 12– 14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa.

Ke 8.2. klo 18 Iltamessu To 9.2. klo 18 Lauluilta. Tervetuloa laulamaan rippikoulusta ja Tuomasmessusta tuttuja lauluja ja opettelemaan uusia! Laulattamassa kanttori Tomi Kujansuu.

Su 12.2. klo 10 Messu, Pitkänen, Alftan ja Niva-Vilkko Klo 10 Pyhäkoulu

■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

Pajamäen seurakuntakoti ■ Pajamäentie 14

Pe 10.2. klo 12–13.30 Kammari. Lounas, 5e.

Ke 15.2. klo 13 Lähetyspiiri. Seija Widberg.

Muuta Rukouspiirit keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan kirkko, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone.

Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srkkodilla, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan kirkolla Pyhäkoulu 4–10 vuotiaille alkaen 15.2. klo 17.30 Pitäjänmäen kirkolla. Pyhäkoulua pidetään aina parittomina viikkoina poislukien vko 11, jolloin tuo kerta pidetään viikkoa aikaisemmin ke 7.3.

Roihuvuori

Tammisalon kirkko ■ Väylänrinne 1, p.2340 5790 Ti 14.2. klo 18 Hiljaisuuden kirkko. Iltakirkossa hiljennytään ja lauletaan yksinkertaisia rukouslauluja. Ehtoollisenvietto. Iltatee.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 2340 5757.

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14.

Aulakahvio ja Raili Moilasen valokuvanäyttely ”Tiet” avoinna ma–pe klo 10–14. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 ja to klo 9–10 p. 2340 5768.

Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki Ke 8.2. klo 18.30 Lähetyksen rukouspiiri, Kirsti Kosonen Su 12.2. klo 12 Messu, Laaksonen, Kaskinen, Kujansuu ja bändi Klo 12 Pyhäkoulu Su 12.2. klo 16 Konsertti, Iida Aho, Emil Peltola ja Abel Puustinen, viulu ja Mike Peltola, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5e.

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168, 00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoinna ma–su klo 9–18. Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17. Rippihuone.

To 9.2. klo 12 Viikkomessu. Storhammar. Klo 18 Ugandalainen yhteisvastuuilta. Vieraina ugandalaiset Esther Akao ja Andrew Masaba. Afrikkalaista ruokaa ja musiikkia. Krypta. Klo 18 Nuorten aikuisten lautapeli-ilta. Kappelin alasali.

Pe 10.2. klo 7.15 Aamurukouspiiri. Kappelin kivijalka. Klo 12 Päivärukous.

La 11.2. klo 11 Lasten konsertti ”Virsi

avoinna ma–pe klo 12–15 Su 12.2. klo 10 Messu. Storhammar, Eerola.

Ruoholahden kappeli

Storhammar, Äikää, Eerola. Kirkkokahvit. Café Agricola. Klo 18 Tuomasmessu. Jaana Räntilä. Mus.: Hilkka Kangasniemi ja orkesteri, Inna Vintturi ja Tuomaskuoro.

Ti 14.2. klo 12–13 Diakoniaruokailu.

Ateria 1 e. Klo 17 Arkimessu. Tuomasmessun messukokous. Café Agricola.

Klo 18.30 Puhetta ja laulua ystävyydestä, yksinäisyydestä ja tunneorpoudesta. Asiantuntija KT Tia Isokorpi, juonto toim. Outi Reinola, mus. Inna Vintturi. Café Agricola. Auki koko illan.

Järj. Tuomasyhteisö.

Ke 15.2. klo 12 Musiikkihetki. Elo Jaanivald, urut. Klo 13 SenioriFoorum. Tuohelan kylän väki. Arkkiatri Risto Pelkonen. Klo 20 Agricolamessu. Laajasalo, Lehto, bändi. Messujatkot. Café Agricola.

Katajanokan seurakuntakoti ■ Kauppiaankatu 8–10 B

Ti 14.2. klo 9.30 Perhekerho.

Meritullin seurakuntakoti Voimistelusali ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133

To 9.2. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

Ma 13.2. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly.

Ti 14.2. klo 17 Isien ja poikien sähly. Klo 18.30 Naisten lentopallo.

Ke 15.2. klo 8.30 Naisten lentopallo.

Klo 19 Miesten lentopallo.

■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

Lähetyskirkko

To 9.2. klo 14 Naisfoorumi.

Su 12.2. klo 12 Messu. Kosonen, Laitinen. Kirkkokahvit.

Ma 13.2. klo 9.30 Perhekerho.

Ti 14.2. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvit.

■ Tähtitorninkatu 18

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ke–su klo 12–16 To 9.2. klo 9.30 Perhekerho. Krypta.

Ma 13.2. klo 9.30 MLL:n perhekerho.

Krypta.

Ke 15.2. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 9.2. klo 19 Matka halki Raamatun: 5. Mooseksen kirja. Timo Junkkaala.

Su 12.2. klo 10 Messu. Antturi, Silvo, Laitinen, Kilven Kuoro. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Bulevardin seurakuntasali. Klo 14 Venäjänkielinen messu. Vladimir Blaginin. Teejatkot. Annankulma.

Ti 14.2. Päivämusiikki. Sixten Enlund, urut.

Ke 15.2. klo 8 Aamumessu. Antturi, Julia Rikkonen.

■ Annankulma, Annankatu 14 D. Avoin olohuone avoinna ti, ke, to klo 10–14, pe klo 9–12 To 9.2. klo 12 Äiti Theresa -käsityöryhmä, nikkariniilot. Klo 18 Changemaker. Kerhotila. Sisäpiha. Käynti ajoportista.

Pe 10.2. klo 9–10 Aamupuuro.

La 11.2. klo 14–17 Matkalla-iltapäivä.

Keskustelua, rukousta, yhdessäoloa.

Nyyttärit.

Ti 14.2. klo 15 Puhu suomea. Keskustelupiiri maahanmuuttajille.

Ke 15.2. klo 14 Lauletaan yhdessä. Klo 18 Hanna-ryhmä.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123. Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas klo 11–14.

Ke 8.2. klo 20 Agricolamessu. Laajasalo, Lehto, bändi. Messujatkot. Café Agricola.

To 9.2. klo 10 Lasten torstai/perhekerho. Klo 13 Torstaipiiri. Laajasalo.

Akvaario.

Su 12.2. klo 12 Messu (vanha kaava).

Su 12.2. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Antturi.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A

To 9.2. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta Raamattupiirit: Raamattupiiri ma klo 14 ja miesten raamattupiiri ma klo 18.30 Bulevardin kerhohuoneessa (sisäpiha, käynti ajoportista). Raamattupiiri ma klo 15 Krista-kodissa, Kristianinkatu 19.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 17.30 Vanhassa kirkossa.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna

ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p. 2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajanvaraus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320. Pap-

pi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa.

Pe 10.2. klo 10 Avoin perhekerho.

Su 12.2. klo 10 Messu. Jari Leinonen (l), Auvo Naukkarinen (s), Leena Tiitu (k), Tapio Tiitu (u). Messun jälkeen Laura Hytti kertoo Yhteisvastuun kohdemaasta. Klo 12 lähtö lipaskeräystempaukseen Kamppiin.

Ma 13.2. klo 10 Avoin perhekerho. Klo 13 Maanantaipiiri. Klo 16 Merimieskirkkopiiri, Sakari Lehmuskallio. Klo 19 Kulttuuriklubi, illan teemana kristillinen media, Laura Mäkelä ja Olli Seppälä.

Ti 14.2. klo 13 Raamattuluento, Jumalan armolahja. Kahvihetki. Klo 15 Puuhakerho 1–6-luokkalaisille.

Ke 15.2. klo 13 Keskiviikkokahvit, Eeva Tikka. Klo 17.45 Monitoimikerho 7–13-vuotiaille. Kysy vapaita paikkoja Reetta Luoma 050 408 1985.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

Pe 10.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.15 Hopeapiiri, Soili Maisila.

Ma 13.2. klo 15 Leivonta- ja kokkauskerho 3–7-luokkalaisille. Kysy vapaita

17

HERÄNNÄISSEURAT To 9.2. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2. Klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit klo 18 Omenan olohuoneen puolella.

Pe 10.2. klo 19 Kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, Viikki.

La 11.2. klo 18 Kotiseurat Sari ja Jarmo Kokkosella, Vaaralankulma 19 A, Vantaa.

Su 12.2. klo 10 Kirkkopyhä Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Klo 10 Kirkkopyhä Lohjan kirkossa, Sibeliuksenkatu 2. Seurat srkkeskuksessa. Klo 11 Kirkkopyhä Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16.

Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 15 Yhteisveisuut ELY:n kanssa Hyvinkään vanhassa kirkossa, Uudenmaankatu 13. Klo 15 Kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa. Klo 16 Virsi-ilta Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Samuli Korkalainen esittelee siioninvirsiuudistuksen sävelmätyöskentelyä.

Ti 14.2. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D.

LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18 Su 12.2. klo klo 14 Lähetyskirkon messu (l+s) Arto Antturi www.lahetyskirkonmessu.fi To 9.2. klo 18 Opiskelijoiden Lähetysliiton ilta vieraana Jenni Lehmonen www.opiskelijoidenlahetysliitto.net

ESIRUKOUSILTA Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3 ti 14.2. klo 19 Pirkko Jalovaara, Söderström.

Lastenhoito järjestetty.

Ovet avataan klo 18.30.

Esirukousaiheita otetaan vastaan kirkossa esirukousillan yhteydessä tai soittamalla esirukouspyyntö ti klo 10-12, esirukousiltana 18-18.45, puh.

09-2340 7171 tai kirjallisena: faksinumeroon 09-2340 7101, sähköpostiin pray.petrus@evl.fi tai kirjeenä srk:lle.

Seuraava esirukousilta ti 28.2.

Petrus församling, Vespertie 12 A, 00320 HKI

/HVWDGLRODLQHQ

886+(5b<6 Fredrikinkatu 61 B Seurat 12.02 klo 14 Jumalan sanan kylvö Kaisa ja Erkki Halme

Sielunhoitopuhelin (09) 148 5432 palvelee ma-pe klo 19.00-22.00.

Tahdomme auttaa, kun etsit hengellistä apua.

Esirukouspyyntöjä vastaanotetaan.

Ev. lut. Kansanlähetys HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

SEUROJA Ke 8.2. klo 19 Seurat Pe 10.2. klo 19 Kivistön kirkko, seurat La 11.2. klo 17 Vuosikokous Su 12.2. klo16 Seurat, klo18 Seurat.

Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi Karmelin Israel-tilaisuudet Metodistikirkko, Fredrikintori 11.2. klo 14 Täydellinen rakkaus karkottaa kriisinkin keskellä pelon, Reijo Telaranta Teemaillat Kampin palvelukeskuksessa 21.2. klo 18 Israel ja ympäristöteknologia, Benny Hasenson 6.3. klo 18 Israel, Jumalan valinta, Tapani Talikainen 14.2., 28.2. klo 18 Israelilaisten laulujen illat, M-L Sevilem Karmelin Kamarissa, Vuorimiehenkatu 15 B 20.2., 5.3. klo 15 Karmelin raamattupiiri Keskipäivän rukoushetki tiistaisin klo 12.-12.30 23.-24.3. Pesach-kurssi Karmelin kamarissa Suomen Karmel-yhdistys Tiedustelut p. (09) 682 9350 karmel@karmel.fi www.karmel.fi

Kansanlähetys Kaisaniemenkatu 13 A, 4 krs, p. 044 452 2239.

Avoinna ma-pe klo 10-16.

Aamurukouspiiri perjantaisin klo 8 ja Raamattupiiri maanantaisin klo 17 toimistolla. Filia-messu sunnuntaisin klo 16 Hotel Arthurin juhlasalissa Kaisaniemessä, Vuorikatu 17: su 12.2. Katse sisäänpäin!, Matti Viitanen ja su 19.2. Kristityn kasvu, Aija Sairanen, ehtoollinen. Pyhäkoulu ja lastenhoito. Su 19.2. klo 14 Heinosten lähettäjärenkaan kokous toimistolla, Kaisaniemenkatu 13 A. Nuorten aikuisten kuoro/lauluryhmä joka toinen torstai klo 18 (parilliset viikot), Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs.

Lisätietoja: hekl.kuoro@gmail.com.

LUE www.hekl.fi

LAPPIIN

PÄÄSIÄISEKSI

4.-10.4.2012

Hiihtäjille matka Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneis sa. Bussit lähtevät Kauniaisista ke 4.4. klo 19. Paluu ti 10.4. klo 8 mennessä. Hinta 580,-€.

Latuoppaina jo 24. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja. Varaukset p: (09) 51239130 tai 0500-603786 .

Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 8-15.9.2012.

Lisäinfoa:

Parantava rukous

Rukousilta Munkkivuoren kirkossa Helsingissä tiistaina 14.2. klo 19 Rukoilemme kanssasi!

Munkkiniemen seurakunta ja Rukousystävät ry

Pirkko Jalovaara

Tässä edullinen OSTOSPAIKKA TATTARIHARJUSSA JA HÄMEENTIELLÄ Ammattilaisten Siivoustarvikkeet Swep, Diversey, pyykkipulverit ja nesteet. Pehmopaperit, WC-paperit ja käsipyyhkeet. Katrin, Lotus ja Tork.

Katso Etusivutarjous KOTITALOUKSILLE JA YRITYKSILLE www.novakari.fi Noutomyymälät Valuraudankuja 3 00700 Hki, p. 09 4780 3311

Hämeentie 44 00500 Hki, p. 09 755 2600

Seurakunnissa tapahtuu 9.2.—15.2.

18 paikkoja Reetta Luoma 050 408 1985.

Klo 19 Raamattupiiri.

Ti 14.2. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.30 Lähetyspiiri, Solidaarisuus, Jari Leinonen.

Töölön kirkko ■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321.

To 9.2. klo 13 Diakoniapiiri.

Su 12.2. klo 12 Messu, Soili Maisila (l), Riikka Wikström (s), Leena Tiitu (k), Tapio Tiitu (u). Klo 18 Reggae-messu, Anssi Almgren (l), Kai Sadinmaa (s), Katajainen Kansa.

Ke 15.2. klo 18 Ehtoollishetki, Jari Leinonen ja Soili Maisila, Tuomas Karjalainen (k). Pappi tavattavissa.

Kerhokeskus ■ Tykistönkatu 8 Pe 10.2. klo 18 Nuorisokahvila ToriCafé.

Ma 13.2. klo 17.30 Posliinipiiri. Lisätiedot Tuula Setälä 050 5122 271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 15.2. klo 14 Parkkis-kerho 8–12-vuotiaille. Klo 18 Nuortenilta.

Muuta toimintaa To 9.2. klo 16 Sählykerho 1–6-luokkalaisille Taivallahden peruskoulun alasalissa. Lisätiedot Reetta Luoma 050 408 1985.

Ma 13.2. klo 18 Lauluilta, Cafe & Eepos, Runebergink. 29. Teemana laulut ystävyydestä ja rakkaudesta.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna: ma, ti, to, pe 10–14 ja ke 12–18, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma, ti, to, pe klo 10–13 ja ke klo 14–18 ja ma– pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420 Su 12.2. klo 10 Messu. Stickler, Pakarinen, Sateila. Res Mira-kuoro.

Ma 13.2. klo 13 Mitä sinulle kuuluu? – ryhmä työikäisille.

Ke 15.2. klo 14 Populuskerho. Sairaalapastori Pirkko Linder.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422 Su 12.2. klo 16 Talvinen perhemessu.

Pakarinen, Sateila. Lapsikuoro.

Ti 14.2. klo 17–19 Lasten ja isovanhempien ilta. Tarinointia, laulua, askartelua, pieni iltapala (ilm. viim. 12.2. heli.m. nieminen@evl.fi / 09 2340 6403)

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

To 9.2. klo 18 Kappelimessu.Vidgrén, Sateila. Klo 18.45 Kuuntelevan rukouksen ilta. Hiljentymistä sanan ja rukouksen äärellä.

Muuta Tule Yhteisvastuun lipaskerääjäksi!

Vuoroja voi varata kirkkoherranvirastosta. Lisätietoja: diakoni Outi Korva, 09 2340 6450.

Aikuisten kuorot: Matteuksen Päivälaulajat to klo 15, Torstaikuoro to klo 18.30, Cantus Novus pe klo 18.30. Lisätietoja seurakunnan internetsivuilta ja Katri Vesaselta 09 2340 6440.

Vuosaari Vuosaaren kirkkoherranvirasto ■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340

6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@ evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus– ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7 Ke 8.2. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

To 9.2. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Pe 10.2. klo 18 Kuninkaan ilta. Sanaa, rukousta, todistusta ja ylistystä. Mukana Jussi Mäkelä ja Hannu Hirvonen, puhe.

Su 12.2. klo 11 Messu. Liturgia Tommi Vanhanen, saarna Marketta Antola, kanttorina Riitta Hirvonen.

Ma 13.2. klo 12.30 Iltapäiväpiiri. Eläkeikäisten avoin kokoontuminen.

Ti 14.2. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Klo 18 Israelilaisia tansseja ja Vanhan Testamentin Sanomaa.

Tommi Vanhanen ja Wim van der Kooij.

Kuulemme yhdessä lyhyitä katkelmia Vanhasta testamentista ja toteutamme yhdessä muutamia Raamatun sanomasta innoituksen saaneita israelilaisia kansantansseja. Tanssitaitoa ei tarvita.

Ke 15.2. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie

naliput, majoituksen ja ruokailut, lisätietoja ja ilm. Seija Einolalle 24.2. menn. p.

050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi.

Näkövammaistyö Lähetysaskartelupiiri pe 10.2. klo 18, Raamattupiiri ma 13.2. klo 18–19.45., Talkoopäivä, jossa valmistellaan myyjäisiä pe 17.2. klo 15–18, pääkaupunkiseudun yhteinen Kevätretki su 11.3.

Kuntokallioon, Karhusaaressa, lähtö klo 8.45, paluu noin klo 17, retken hinta 20 e, oppaat 10 e, sisältää matkat, lounaan ja kahvit, mahdollisuus saunaan ja uintiin, ilm. 16.2. menn. p. 09 2340 2538., pääkaupunkiseudun yhteinen Kevätmatka 24.–26.4. Raumalle, hinta 270 e, oppaat 110 e, ilm. 1.3. menn. p. 09 2340 2538.

Erityisdiakonia Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 12.2. klo 10, Pirjo Suomi ja Laura Vihreäpuu, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro), ke ja pe klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Yhteiskunnallinen työ Saunailtoja pienyrittäjille 22.2., 14.3. ja 18.4. klo 17–21, illoissa teemakeskusteluja, verkostoitumista, iltapala ja sauna, ilm. viimeistään edellisenä päivänä juha.hietanen@evl.fi tai p. 09 2340 2602.

Kansainvälinen työ www.migrantchurch.fi

Arabiankielinen työ, messu tai raa45, p. 2340 6575. mattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 To 9.2. klo 16–17 Pappi päivystää. Klo Herttoniemen rannan kappelis18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki sa, Laivalahdenkaari 5, tieja Teija Tuukkanen. dustelut pastori Ramez Ti 14.2. klo 13 RukouspiiSeuraAnsara, p. 09 2345 ri. kunnat 3380, Kiinankielinen Albatross työ, monipuolista toiverkossa: www.

■ Kahvikuja 3, 2. mintaa ja lounas joka helsinginseura- sunnuntai Alppilan kirkrs., p. 2340 6571 Ke 8.2. klo 13 Laulupiikossa alkaen messulla kunnat.fi ri Anja Hinkkasen johdolklo 13, Kotkankatu 2, tied. la. pastori Paulos Huang, p.

Pe 10.2. klo 12–13.45 Cafe Ou09 2340 3650, Venäjänkielitolintu. nen työ, toimintaa kaikenikäisille, Ma 13.2. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltamessu kaksi kertaa kuukaudessa klo 15 rusko-raamattupiiri. Klo 15 KriisiryhMikaelin kirkolla, Kontulassa, Emännänmä. polku 1, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ti 14.2. klo 10 Elämänkysymyksiä Ruoholahdenkatu 16, tiedustelut Olga Raamatun äärellä – naisten piiri. LasRusskih p. 09 2340 2528, Vironkielitenhoitoa. Klo 14 Askeleita Suomeen. nen työ, toimintaa kaikenikäisille, mesKe 15.2. klo 9.30 Lasten lauluaamu sut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tieTeija Tuukkasen kanssa. dustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3121.

Merirasti–kappeli

■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Ke 8.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

To 9.2. klo 10 Perhekerho.

Ke 15.2. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11 Ti 14.2. klo 10 Perhekerho.

Ke 15.2. klo 17–20 Radiolähetyspiiri Näppärät. Lähetyskahvila ja -putiikki.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kuurojentyö Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619, viittomakielinen Messu su 5.2. klo 13 Olarin kappelissa, Kuunkehrä 4, Espoo, Raamattupiiri ti 7.2. klo 15–17 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Seija Einola vierailee, Tuunauspiiri (ent. lähetysaskartelupiiri) ke 8.2. klo 17– 19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Perhekerho pe 10.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs., Espoo, Raamattu- ja keskustelupiiri ti 14.2. klo 17– 18.30 Malmin kirkossa, Kunnantie 1, Kuurojen lähetyksen vuosijuhlat Mikkelissä 24.–25.4., hinta 90 e, sis. ju-

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Palveleva Puhelin Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/ mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (group 13yrs+ in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International christian center & bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi)

Office open Mon–Fri 10–17 hrs Bookshop open Mon–Fri 9–17 hrs Wednesday Bible Study 19–20:30 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!

Maan anti. Ghanalainen riisinviljelijä Lukmanu Whumbin pelto kukoistaa, koska hän on oppinut uusia niksejä valtion Leipäkori-ohjelman ansiosta.

Ghanassa pantiin pellot tuottamaan Sato tuplaatui kun köyhiä autettiin kylvämään kesantomaat.

Teksti Isaiah Esipisu ja Miriam Gathigah/IPS Kuva Isaiah Esipisu/IPS

G

hanalainen Fusiena Idrisso tunnustaa, ettei hänellä ole eläissään ollut näin paljon rahaa. Hän sai viime satokaudella riisistään 150 euroa.

Idrisso on seitsemän lapsen äiti ja uurastaa nyt uuden sadon toivossa kyläpäällikön hänen viljeltäväkseen antamalla pellolla. Mentyään naimisiin 14 vuotta sitten Idrisso on ollut enimmäkseen kotiäitinä ja tehnyt satunnaisia päivätöitä toisten mailla alle euron päiväpalkalla.

Ghanan valtio on nyt alkanut osoittaa kesannolla olleita peltoja maattomien viljeltäviksi. He saavat myös siemeniä, lannoitteita ja työnohjausta.

Hanketta tukee Afrikan vihreän vallankumouksen liitto (Agra) Tanskan kehitysyhteistyövaroilla.

– Hanke on yli tuplannut maissi- ja riisisadot Pohjois-Ghanassa, Pohjois-Ghanan maatalousjohtaja Joseph Faalong sanoo.

Leipäkoriksi kutsutun hankkeen tarkoitus on tehostaa viljelymaan käyttöä. Omistajat, joilla on peltoja kesannolla, suostutellaan ottamaan maat käyttöön tai luovuttamaan ne toisten viljeltäviksi.

Vuokra maksetaan viljana sadonkorjuun jälkeen.

Kun peltojen käytöstä on sovittu kiinnostuneiden kesken, valtion traktori muokkaa maat ja viljelijät saavat tarvittavat tuotantopanokset. Apu ei ole ilmaista, kulut veloi-

tetaan sadosta. Faalongin mukaan kyläläiset saavat tarvikkeet kuitenkin valtiolta tuettuun hintaan.

Hankkeella halutaan parantaa 250 000 pienviljelijän ammattitaitoa ja elinoloja.

– Kesantomaista muodostettuja ”blokkitiloja” on Pohjois-Ghanassa noin 60, ja mukana olevien viljelijöiden luku vaihtelee, Faalong kertoo.

Esimerkiksi Idrisson blokissa työskentelee kymmenen koulua käymätöntä naista.

– Valvomme sitä, että viljelijät tekevät oikeat asiat oikeaan aikaan, Savannin maataloustutkimuslaitoksen riisiohjelmaa johtava tohtori Wilson Dogbe kertoo.

– Pohjois-Ghanaan on perustettu 16 mallipeltoa, joita käytetään viljelijöiden koulutuksessa, Faalong lisää.

Seudulla ikänsä riisiä viljellyt Lukmanu Whumbi sanoo alkaneensa ymmärtää, miksi hänen satonsa jäi aina heikoksi.

– Olen oppinut, että on tärkeää käyttää oikeita määriä lannoitteita, huolehtia harvennuksesta ja kylvää parempia siemeniä, hän listaa.

Ghana on kutistanut ruoan puutteesta kärsivien osuuden 8 prosenttiin väestöstä, kun se 15 vuotta sitten oli 34 prosenttia.

Moni muukin Afrikan valtio on kohentanut ruokaturvaansa. Esimerkiksi Sierra Leone on sisällissodan päätyttyä 2002 alentanut nälkäisten osuutta kymmenen prosenttia.

Afrikan ruokaturvan kehitystä seuraavan ActionAid-järjestön listan kärjessä ovat myös Liberia, Malawi, Ruanda, Sierra Leone ja EteläAfrikka.

Taustalla on maatalouden toimintaedellytysten parantaminen.

Esimerkiksi Ruanda on tuplannut maatalouden budjettiosuuden, ja ala muodostaa nyt 36 prosenttia kansantuotteesta, mikä on korkein Afrikassa.

19

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

– Suomenkielisissä ristikoissa ei käytetä alle nelikirjaimisia sanoja. Sanat ovat perusmuodossaan, yksikössä tai monikossa, elleivät ne kuulu pääkuvasta tulevaan lauseeseen.

– Jos päällekkäin on kaksi vihjettä, ylempi menee oikealle, alempi alas. Piilokirjain on sellainen ruutu, johon ei ole apua muusta.

Usein toistuvia ristikkosanoja ovat esimerkiksi taas, Ista ja Atso.

Harne jakaa torstaikerholaisia varten laatimansa kuvaristikon.

Hän kertoo itse aloittavansa täyttämisen vasemmasta yläkulmasta, jossa pääkuvakin usein sijaitsee.

Monella muulla on tapana aloittaa oikeasta alakulmasta.

– Suomen kieli sopii hyvin ristikoihin. Sanoissa on vokaaleja ja konsonantteja sopivassa suhteessa, ja on vielä ääkkösetkin.

Ristikkomies. Pekka Harne on ratkaissut ristikoita lajin SM-kisoissa 1970-luvulta alkaen. Hän on voittanut kulta- ja pronssimitalit mutta värisuorasta puuttuu vielä hopea.

lehtiasiamiehiä, ja kotiin tuli paljon lehtiä.

– Ristikot olivat silloin oikein villitys. Joka aikakauslehdestä löytyi kuvaristikko.

– Äitini ratkoi ristikoita 88-vuotiaaksi, aamusta iltaan, niin pitkään kuin näkö antoi myöten. Hänellä saattoi olla auki jäänyt ristikko puhelimen vieressä odottamassa soittoani. Yritimme sitten yhteisvoimin ratkaista sen.

Kimpparatkonta on muotia Pekka Harne kävi kertomassa ristikoista Hakavuoren kirkolla.

Teksti Ulla-Maija Vilmi Kuva Jani Laukkanen

li puolet ihmisistä nostaa kätensä. Useimmat Hakavuoren kirkon torstaikerholaisista ovat ainakin joskus täyttäneet ristikkoa.

Y

Vähän harvemmat ratkovat ristikoita säännöllisesti.

– Noin miljoona suomalaista täyttää ristikoita viikoittain. Ensi vuosi on juhlavuosi, sillä ensimmäinen sanaristikko julkaistiin Amerikassa vuonna 1913. Suomessa ensimmäinen ristikko näki päi-

vänvalon 1925, kertoo rovasti ja ristikkospesialisti Pekka Harne.

Kuvaristikko aloitti Suomenvalloituksensa vuonna 1955, ja se on nykyään suosituin ristikkotyyppi. Sadan vuoden aikana on syntynyt kymmeniä eri tyyppejä, kuten piilosana- ja tavuristikot, kryptot ja sudokut.

Harne itse hurahti ristikoihin lukiolaisena, puoli vuosisataa sitten. Hänen vanhempansa olivat

Kuulijoiden joukossa on niitäkin, jotka eivät ole saaneet mitään otetta ristikoihin.

– Se on sitten vielä edessäpäin.

Yhdessä tekeminen voi auttaa alkuun. Kimpparatkonta on muotia, Harne kannustaa.

Ristikoiden ratkomisessakin kannattaa nousta tyvestä puuhun ja aloittaa helpoista eikä vaikeista.

– Esimerkiksi Helsingin Sanomien perjantairistikko on yleensä liian vaikea eikä tarjoa ahaa-elämysten iloja aloittelijalle. Ratkaisemiseen tarvitaan usein internetin hakukonetta.

Ristikkolehtiä on kymmeniä erilaisia ja eritasoisia.

– Ei myöskään kannata valita niin helppoja ristikoita, että täyttämisestä tulee pelkkä puhtaaksikirjoitusharjoitus.

Ristikot laaditaan tiettyjen perussääntöjen mukaan. On hyödyllistä tietää säännöistä jotakin, vaikkei ryhtyisikään Harnen tavoin laatimaan ristikoita.

Marianne Heimburger on kokeillut joskus ristikoiden täyttämistä, mutta aika kuluu useimmiten musiikin ja käsitöiden parissa.

Hän saa kuitenkin nopeasti juonesta kiinni, kun samaan pöytään osuneet ristikkoharrastajat tönäisevät vähän liikkeelle.

– Teen ristikoita joka päivä. Se on hauskaa ajanvietettä ja virkistää vähän aivosoluja, sanoo 90-vuotias Anna Aho. – Joskus illalla harmittaa, kun kaikki aika menee ristikoihin. Niiden kanssa menee usein puoleen yöhön. Voisihan sitä tehdä muutakin, jatkaa Tuula Kokko.

Pekka Harne kiertelee katsomassa, miten ristikon ratkaiseminen etenee. Kaikkien ristikot eivät ehdi valmiiksi torstaikerhon aikana.

– Jatkakaa, älkää antako periksi, hän kannustaa.

Ystävälle.

12,– Muista ystävää 14.2.

90 27,–

(norm. 31,90)

90 14,–

18,–90

(norm. 17,90)

29,–

(norm. 22,00)

Kirkon Ulkomaanapu

Maija Paavilainen

Samuli Edelmaan

Yhteisvastuu

Hopearisti Perusta

Parasta vuosikertaa

Rakkaimmat virret cd

Huopa-pannunalunen

Upea käsityönä valmistettu filigraaniristi. Mukana hopeaketju ja perulainen kangaspussi.

Hurmaava lahjakirja täynnä elämänmakuisia viisauksia.

Uutuuslevy, joka sisältää kauniita ja tuttuja virsiä.

Kotimainen, kestävä villahuovasta valmistettu Yhteisvastuusydämen muotoinen pannunalunen.

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

|

ma-pe 9–17

|

p. 020 754 2350

|

www.kotimaakauppa.fi

Tuomas Heikkilä, Liisa Suvikumpu

Euroopan kehdossa 12 avainta myyttien ja pyhien Roomaan Kiehtova aikamatka Roomaan.

20

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

neniälittereK

Hammashoitoa

PROTEESITYÖT

Kaavat

K

oska meidän kristittyjen usko on jotakin, mikä aina arjessa ilmenee, on meidän klassisen uskon puolustajien nyt ilman muuta tehtävä välimme selväksi nykyaikaan. Sen me teemme ottamalla nykyaikaisesti huomioon jokaisen ihmisen yksilöllisen tarpeen. Emme kuitenkaan paljasta, että tämä tietenkin on vain salajuoni, jolla korostamme ihmisten välisiä eroja ja teemme heidät siten eriarvoisiksi.

Sen takia meillä on nykyään kaava myös parisuhteensa rekisteröineiden rukoukseksi. Uusin kaava on korkean profiilin heteroiden avioliiton siunaamiskaava, matalan profiilin homon papiksi vihkimisen kaava, naimattoman papin vihkikaava toista kertaa naimisiin menevälle parille, työläistaustaisen papin rippikaava porvarille, Volvo-miehen sielunhoitokaava Mersu-miehelle sekä naispappeutta vastustavan miespastorin käyttöön tarkoitettu siunaamiskaava naispappeuden hyväksyvälle maallikolle. Uusimpana saimme arkkipiispan kansliasta faksina myös Miikka Ruokasen piispaksi vihkimisen kaavan.

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

2012 HELMIKUUN AJAN YLÄ- JA ALAKOKOPROTEESIT MYERSONSHAMPAISTA 980%

Satuhammas Oy

ILMAISEN SUUN JA PROTEESIEN TARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ SAAT PAKETIN JUHLAMOKKAA A PROTEESIHAMPAAN KOLOTUKSEEN! Erikoishammasteknikko Ossi Vallemaa

Puhelinajanvaraus

(09) 321 4480 Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

puh. 010 2715100

Keskustan Erikoishammasteknikot Hämeentie 7 (katutaso), Helsinki

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto

Luotettavan palvelun Erikoishammasteknikko

EERO LAUKKOSKI Pitkänsillanranta 5, Hakaniemi. Puh. 763 180

FORUM HAKANIEMI TÖÖLÖ MALMI ITÄKESKUS LEPPÄVAARA TAPIOLA TIKKURILA MYYRMÄKI KERAVA HYVINKÄÄ

VETERAANI- JA ELÄKELÄISEDUT

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Palveluja tarjotaan

MIETITKÖ ASUNNON MYYNTIÄ?

Ihmisläheistä ja laadukasta välityspalvelua.

Asuntoarvio ripeästi ja veloituksetta! Odotan yhteydenottoasi!

Anna Toppinen, Oik.kand, LKV gsm 050 551 4115 anna.toppinen@huom.fi Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Saila Keskiaho, vs., p. 020 770 3665 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Aineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23% Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

TEHOSÄHKÖ Sähköasennusliike.

Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kotimaisin voimin.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com Lumityöt kolalla ja lapiolla.

Maalaus, tapetointi, lamin.as. ilm.arvio Kotit.vähennys p. 045 235 1717

YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU Tuntivel. 33€+ alv. p.0400 811 941 mm. Pihatyöt, ikkunanpesut, remontit, kuolinpesien tyhjennykset, muutot ja kuljetukset. www.bewesport.fi Vinttien, kellareiden ja kuolinpesien tyhjennykset.

Kaikki pois! p. 0466 418 728.

ARMAS BORG & Co Oy

612 9890

Palvelemme

1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074

Muutot ja kuljetukset pakettiautolla. puh. 046-6454394

Hautaustoimisto

puh. (09)

MUUTOT JA KULJETUKSET

KAIKENLAISTA KULJETUSTA alk. 17 € / tunti 050 926 6203

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Annankatu 12 00120 HELSINKI

arkisin 9 - 16 5 5 40 4 : 5 5 440 -$$4*,0 4 : 5 -+'45 ,3'4 : $-5 34',$3$5 ,3'4 www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ.

X.X.L OY p. 050-5124611

tai sopimuksen mukaan 24 h 0400 977 000

Ostetaan Lakiasioita

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964

HUONEISTOJEN, KIINTEISTÖJEN MYYNTI JA VUOKRAUS Pyydä tarjous!

Laki ja Kiinteistö Moilanen Oy LKV Eeva-Liisa Moilanen varatuomari kiinteistönvälittäjä (LKV)

Hämeentie 23, Helsinki, p. (09) 773 2600, 0500 313 838.

Leikkaa talteen

70. vuosikerta

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

TURVAA LÄHEISESI TESTAMENTTI JA SIIHEN SISÄLTYVÄ VEROSUUNNITTELU 184,50 € PERHE JA PERINTÖ J. PAKARINEN OY PERUKIRJAT VARATUOMARI JUKKA PAKARINEN PERINNÖNJAOT OIKEUSTIETEEN MAISTERI LAURA PAKARINEN LAHJAKIRJAT RAATIMIEHENKATU 2 A 7 AVIOEHDOT 250,66 € 00140 HELSINKI AVIOEROT PUH: 622 5930 OSITUKSET WWW.PERHEJAPERINTO.FI

Ostamme KIRJOJA ma-pe klo 10-17.

Antikvariaatti Senaatti ( Hiltunen ) Sofiankatu 8 p.044 366 2300 OSTETAAN KUOLINPESIÄ loppusiivouksineen. toimisto@marfic.fi p. 040 502 4546

* Kuolinpesät - muutot - antiikkija arvotavaran arviointipalvelu - tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

P. 040 377 5159 *ONNI* (25v.kok.)* OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 09-4546572 www.menec.fi

Kauneudenhoitoa

Perunkirjoitukset ammattitaidolla ja ihmisläheisesti.

Saila Tikanoja, OTK puh. 040-5255152

www.perukirjat.fi

Lakiasiaintoimisto Olavi Tikkanen Riita-, rikos-, perintö- ja kiinteistöasiat.

Varatuomari Olavi Tikkanen Puh. 040 5125603, fax 09 694 9693

Jalkahoito, kasvohoito ja hieronta -10% Kauneudeksi Maarit. Lohjantie 3a6 00550 Hki p.045 3414525. Myös kotikäynnit Eläkeläisten permanentti pak. 60€ ja väripaketti 60€ leikkaus 18-20€ Salon Capelli, Hämeentie 38 p. 045 238 6356

21

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Siivouspalveluja

Virkoja avoinna

www.kotikuntoon.com - kodin kaikki siivoustyĂśt - ikkunapesut - lumityĂśt - kotimaisin voimin

0440691994 / Vanari Vuosaaren seurakunta on elävä ja Jumalan yhteyteen kutsuva seurakunta. TyÜntekijÜitä meillä on yli 50. Kaupunginosamme on kasvava ja monikulttuurinen. Alueella asuu n. 35.000 ihmistä. Seurakunnassamme on haettavana

Johtavan diakoniatyÜntekijän virka / + '! $ + " )) + + () !%$ ),2$ % ) # ( () / )% # + $ + ' $ ") $ ! $ &'% !) ),2$) ! 1$ "1 ( # $1 %$ ( *' !*$) ## % )%', #1$ 1( $ / )( ## , ) (),2!,!, ()1 ,+1) + () $)1) %) %# + ) # ),2 2$ ( )%*)*+ !%$ $ ## )) " () / !%! #*( ( *' !*$) ),2()1 "1 ( # () )1+ ()1 ! )(%) $ *!( Viran kelpoisuusehtona %$ ! '!!%## 1( $,,( & (& $!%!%*! ( $ ,+1!(,#1 !%$ $ + '! )*)! $)% ' $ % %(( $%* ) ) $ !! !% ! %$! ! $ + " )*!( )*"" $ %$ ( ) ))1+1 ,+1!(,))1 +1 "11!1' $)% ()*( ) '+ , $) " () $ "!! #11'1,),, + ) +**( ', #1$ #*! $ '! )1,) )11$

"! $ ) (%& #*!( $ #*! $ Lisätietoja $) + ) +) % ) + !%$ ),2$) ! 1 %' "*$ & .

! '!!% '' *(( 1! "1 &

Hakemukset $( %"* )) "% $ $ )*" %"" & ' ""1

!"% # $$ ((1 %(% )) "" *%( ' $ ( *' !*$) ) # ( ' $) ) (1 !2&%() "" +*%( ' ('! ) +" - *%' $ (1 !2&%( ) $ # '! $)1 0 % ) + $ !%$ $ + '! 0 () )) "*) & )11$ !"% "! $

allillaan Asiat m Vuokrataan edullisia, ilmastoituja, lämmitettyjä ja hyvin valaistuja pienvarastoja 3-18 m2 hyvien kulkuyhteyksien päässä (Aleksis Kiven katu). Autolla viereen.

Kuljetusapu mahdollinen 25â&#x201A;Ź/tunti.

P. 041 723 1784 / km.visarum@gmail.com

Vuokrata halutaan

ASIANAJOTOIMISTO EVT asianajaja Elvi Varis

ASUNTOJEN

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

(09) 4369 6335

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta, ammattitaidolla

WWW.OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähenn. 45% KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25â&#x201A;Ź/h+alv www.kaijaclean.ďŹ p.045 888 2636 Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455076 tai www.varmuudella.com Kotisiivousta luotettavasti ja joustavasti ammattitaidolla. MyĂśs jatkuvat sopimukset. www.marďŹ c.ďŹ p. 040 700 1925.

Kaikki yksityisten/yritysten lakiasiat.

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintĂś- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.ďŹ

puh. 737 259 myĂśs ilt. ja vkl.

Nuori, hyvätapainen opisk. etsii halpaa vuokrayksiÜtä 1.4 alk. Espoon ja Helsingin alueelta. Puh. 040-5751380 Tomas.

Olen elääkkeellä oleva nainen. Etsin asuntoa Espoosta, 1.4 2012 alkaen.

P.044 929 5882 Nuori pari etsii kaksiota kantakaupungista. Krista/ 040 730 7909.

Asianajotoimisto Timo Kallio Testamentit, perukirjat, avioehdot, riita-asiat ja oikeudenkäynnit.

MyÜs kotikäynnit.

Haapaniemenk. 7-9 B. p. 050 545 4486

Keskiviikoisin

Pumpulitäytteisiä peittoja ja petauspatjoja, eri kokoja, saa erikoismittoja.

Peitehuopia 100% villaa 50â&#x201A;Ź, 90â&#x201A;Ź.

Tyynyjä polyestervanu-, muovirouheja pumpulitäytteisenä. Valmistamme erikoismittaisia pussilakanoita, muovipatjoja ja tyynyjä. Tuolimattoja 16â&#x201A;Ź, 25â&#x201A;Ź, 29â&#x201A;Ź. Päiväpeittoja 15â&#x201A;Ź, 25â&#x201A;Ź, 35â&#x201A;Ź, 40â&#x201A;Ź, 50â&#x201A;Ź. Gobeliinikangasta lev. 140 cm 8â&#x201A;Ź/m, 12â&#x201A;Ź/m, 16â&#x201A;Ź/m.

Pyyheliinoja ja pyyheliinakankaita.

KanavatyÜpohjia ja tyynypakkauksia, lankoja ja ompelutarvikkeita. Polyestervanutäytteiset petauspatjat -10%.

Erä pÜytäliinoja -10%.

TALOUSHOITO OY Fleminginkatu 12. Puh. 7531257.

Auki: ma-pe 10-18, la 10-15

Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen ylemmän erityistason psykoterapeutti (Valviran hyväksymä) ottaa vastaan uusia asiakkaita yksilÜterapiaan sekä KELAn kuntoutuspsykoterapiaan. Vastaanotto arki-iltapäivisin ja viikonloppuisin PikkuHuopalahdessa.

Puh. 044 222 1432, sähkÜposti jarmo.supponen@gmail.com

MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytÜt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISĂ&#x201E;NNĂ&#x2013;INTIKESKUS OY Asianajotoimisto Tyynilä Oy Vuorikatu 16 A 6, Helsinki P. 6120 710 www.tyynila.ďŹ

p. 040 560 6875 REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011 Huoneisto, KeittiĂś, Kylpyhuone, VTT:n vesieristys-sertif.

Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiÜÜn

Kodin remontit 40 vuoden kokemuksella erinomaisella ammattitaidolla, edullisin hinnoin. Pienet ja suuret kaikenlaiset, alusta loppuun, myĂśs uudisrakennukset.

Huomioikaa kotitalousvähennys.

Tip Top Rakennus Oy â&#x20AC;˘ p. 045 634 7858 e-mail: esa kokkonen@kolumbus.ďŹ

-Ovet, tasot, rungot -Vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Soita: ERKKI 0500 503357 MIKKO 0409 311466 www.ergadesign.Ă&#x20AC;

REMONTTEJA Ammattitaidolla lattiasta kattoon...

Huoneistot, OK-talot, keittiĂśt, kylpyhuoneet, lattiat, maalaukset, saunat

Soita ILMAINEN arviointi!

P. 343 3052 / 0400 689 742 www.jabell.fi

www.rothmarc.ďŹ

Jabell Oy

Laadukasta remontointia. Laatoitus, sauna, keittiĂś, maalaus ja lattianasennus.

Radeco Oy, ilmainen arviointi 0400-664502.

REMONTIT SOPUHINTAAN MyĂśs kodin pienet kunnostustyĂśt.

Kotitalousvähennys.

Tapio Raivio p. 050 594 0360 www.tapioraivio.ďŹ Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, huonekalut, astiat, tyĂśkalut yms. myĂśs uudempi irtain, käteismaksu. 040-7641348

UUSI VUOSI - UUSI KUOSI

Nyt on hyvä aika tehdä kotiin pintaremonttia. Puuttuuko luotettava remonttimies? Meiltä saat ilmaisen arvioinnin jälkeen aikataulu ja hinta-arvion, joka pitää! Soita Petrille 050 566 0569

LUNTA KATOLLA?

Kattojen korjauksiin ja uusimisiin erikoistunut Rak.liike Pegasus Oy suorittaa nyt myĂśs lumenpudotuksia kaikenlaisilta katoilta.

Samalla teemme suuntaa-antavan kuntoarvion katostanne VELOITUKSETTA! Soita 0400 405 016, niin kerromme lisää.

Pohojalaasta luotettavuutta ja osaamista pääk.seudulla jo 20 v-huon. remontit, liiketilat, kylppärit, maalaus/ tapetointi. Soita niin sovitahan tapaaminen, se ei viälä, maksa mitään.

Euga oy toinen linja 25 a 36 00530 helsinki puh. 0405437055 eugaoy@pp.inet.ďŹ Kattavat remontit -ammattitaidolla ja aikailematta. MärkätilatĂśistä uudisrakentamiseen. Kotitalousvähennys!

Ota yhteyttä, Tekno-Kate Oy puh:0405656 754, teknokatekalev@gmail.com JORMAN REMONTTIPALVELU. Maalausja tapetointi-laminaatti-keittiÜ-kylpyhuonesauna-ym. muut pikkutyÜt. Kotitalousvähennys. Puh. 0401895682, ilmainen hinta-arvio.

Koulutusta HELSINGIN YLIOPISTO KOULUTUS- JA KEHITTĂ&#x201E;MISKESKUS PALMENIA WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA

Terveydenhoitoa

Asianajajia

Lauttasaarentie 28-30, 2 krs.

00200 Helsinki Puh. 09 454 4099 sähkĂśposti: elvi.varis@evt.ďŹ testamentit, edunvalvontamääräykset, perukirjat, perinnĂśnjaot, oikeudenkäynnit riita- ja rikosasioissa.

Nimi sisältää kaiken oleellisen.

Suomalaista tyĂśtä, kotimaisin voimin. www. helsinginlaaturakennus.ďŹ

siivousta jo vuodesta 1995

Myydään VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan.

Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.ďŹ

Rakennetaan Stadia HELSINGIN LAATURAKENNUS OY SANEERAA

Tip Top Siivous

KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ďŹ p.045 888 2583

Vuokralle tarjotaan

Rakennusala

Rehti suomalainen kork.koulutettu etsii yksiĂśtä Mansku-Käpylä-Haaga vuokralle. Yst. Marko 0400170147 26v luotett. savuton, tĂśissä käyvä mies hal. vuokrata 15.2 tai 1.3 alk. Hki:n kesk. alueelta n. 25-30m2 ja 500-600â&#x201A;Ź/kk. p. 0503587242 Vakituisessa tyĂśssä oleva nuori mies etsii asuntoa Hgin kantakaupungista. En tupakoi. Vuokra max 750. Erik 0407301190.

PSYKOTERAPIAA. Pitkää terapiaa ja kriisihoitoa aikuisille ja nuorille (18v-). Päivi Niemi-Impola psykoterapeutti, TM. Mannerheimintie 40, p. 040 1759404 Fysioterapeutti Nina Aarnio, 3 x 30 min hieronta 65â&#x201A;Ź, Kaisaniemenkatu 1 B a 2 krs, p.0405693515.

Alennus 20 % Osteopatia-Hieronta hoidosta. Puh. 0440-908088 www.selkakeskus.ďŹ Kaisaniemenk.1 Hierontaa ja hyvinvointia p. 0400-415391 VäinĂś

Myydään hautakiviä

+$87$.,9(7

NDLYHUUXNVHW \P DODQ W\|W

S ZZZ SHLNLYL Âż

3(,32+-$1 .,9,9(,67b0g 2< .HWRNLYHQNDDUL +., DUN /$ WDL VRS PXN

KIRJOITA ELĂ&#x201E;MĂ&#x201E;NTARINASI 5.3.â&#x20AC;&#x201C;31.10.2012, verkkokurssi, 10 op Haluatko kirjoittaa elämäntarinasi?

Kurssi antaa runsaasti muistelemisen ja kirjoittamisen keinoja, joiden avulla saat elämänvaiheesi talteen läheisten ja jälkipolvien luettavaksi. Oppikirjana Timo Montosen teos Kirjoita tarinasi, joka lähetetään osallistujille. Kouluttajana elämäkerturi ja kirjailija Mirjam Lohi. Hinta 1345 â&#x201A;Ź. Ilmoittautuminen viimeistään 20.2.2012.

Muut verkkokurssit: Kirjoita verkkoon vaikuttavasti Asiakirjoittaminen helpoksi Runoilijan ABC Kirjoita luovasti Verkkokurssi on helppo ja tehokas tapa opiskella kirjoittamista asuinpaikasta riippumatta. Oppimateriaali, harjoitustehtävät, palautteet ja keskustelut ovat netissä kurssin omilla sivuilla ulkopuolisilta suljetussa ryhmässä.

Tiedustelut: Suunnittelija Timo Montonen, p. (09) 191 54044 timo.montonen@helsinki.ďŹ Suunnittelija Harri Paasio, p. (09) 191 54109 harri.paasio@helsinki.ďŹ Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa: www.helsinki.ďŹ /palmenia/koulutus

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi

Viikon vinkki

Klassista Yhteisvastuulle Baritoni Esa Ruuttunen, sellisti Hannu Kiiski ja pianisti Risto Lauriala konsertoivat Haagan seurakunnan perinteisessä Yhteisvastuu-konsertissa sunnuntaina 12.2 kello 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Konsertissa kuullaan Joonas Kokkosen, Kari Tikan, Robert Schumannin ja Franz Lisztin musiikkia. Ohjelma 15 euroa. Konsertin tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle.

Radio & TV YLE Radio1 87,9 MHz Su 12.2. klo 10 Piispanvihkimys Espoon tuomiokirkosta. Uusi piispa Tapio Luoma saarnaa. Virret: 111: 1–3, 6, 727, 423, 429: 2, 3, 193: 2, 4, 6, 452: 2–4, 416: 1–4. Klo 18 Horisontti.

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 9.2. Pastori Kai Sadinmaa. Kirkkoherra Pauli Niemelä.

Pe 10.2. Pastori Hanna Vanonen.

Teologi Maria Lappalainen.

La 11.2. Pastori Aarne Ylä-Jussila (Ortodoksinen kirkko). Pastori Markku Palosaari.

Ma 13.2. Sairaalapastori Hanna Hella-Aro. Päivi Kangas lukee Jobin kirjaa.

Ti 14.2. Pastori Hanne von Weissenberg. Eläkeläinen Kaisu Sirkka (Metodistikirkko).

Ke 15.2. Pastori Matti Mikkola.

Kappalainen Kirsi Huoponen.

To 16.2. Viestintäpäällikkö Simo Repo. Kouluttaja Mika Aspinen.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 12.2. klo 18 Tuomasmessu.

TV1 La 11.2. klo 11.05 Pisara. Vesijuoksun tuottama ilo tuntuu Jumalan kannattelulta. Uusinta ma 13.2. klo 14.55.

Su 12.2. klo 10 Piispanvihkimys Espoon tuomiokirkossa. Arkkipiispa Kari Mäkinen vihkii Tapio Luoman Espoon hiippakunnan piispaksi.

Uusinta ti 14.2. klo 11.10.

Historian kerroksia. Tuomiokirkon alttaritaulussa on muistumia firenzeläiskirkoista, saarnastuolin muoto taas on lainaa antiikin Ateenasta.

Tyylien tilkkutä 160 vuotta täyttävässä Tuomiokirkossa näkyvät renessanssin ja klassismin jäljet.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

aidehistorian professori Ville Lukkarinen ei voi välttyä Tuomiokirkolta.

Kirkon valkeina hohtavat seinät näkyvät suoraan hänen työhuoneensa ikkunasta.

– Kirkko ei tosin aina ole ollut valkoinen, Lukkarinen muistuttaa.

Seinät maalattiin vaaleankeltaisiksi arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnitelman mukaan. Keltainen kuitenkin väistyi vaaleanharmaan tieltä 1800-luvun lopulla. Kirkon alkuperäisestä sävystä saa aavistuksen, kun katsoo uudelleen maalatun Kansalliskirjaston vaalean-

T

kellertävää seinää. Seinien värityksen lisäksi Tuomiokirkosta löytyy monia muita taidehistoriallisia kerrostumia. Kirkko onkin oikea tyylien tilkkutäkki.

Pääarkkitehti Engel suunnitteli kirkon jylhän klassistiseksi ilman turhia krumeluureja. Engel kantoi mielessään synnyinkaupunkinsa Berliinin kirkkoja ja toi niiden vaikutteita Senaatintorin laidalle.

– Tässähän on kaksi kreikkalaista temppeliä ristikkäin, Ville Lukkarinen piirtää.

– Kaikki perustuu pylväille, jotka kantavat palkistoa ja päätykolmioita. Kaiken päällä on pieni pyörötemppeli.

Kirkon ulkonäkö meni uusiksi, kun Engel kuoli vuonna 1840. Rakennustoimikunnassa oli erimieli-

syyksiä kirkon teknisistä ja tyylillisistä ominaisuuksista. Toiset epäilivät, ettei keskustorni kestä kellonsoittoa. Osa jäsenistä arveli kirkon jääneen jälkeen raikkaimmista rakentamisen muodeista.

Tuomiokirkko saikin kellotornin, jolle rakennettiin symmetriasyistä pariksi nykyisin kappelina toimiva tila. Päätykolmioille pystytettiin 12 apostolin patsaat ja alttarilaite tehtiin renessanssin Firenzen tyyliin. Keskustorni sai seurakseen neljä pienempää tornia. Kirkko vihittiin lopulta käyttöön 15.2.1852.

Ville Lukkarinen on arkkitehtuurihistorioitsijana ehtinyt tuijotella Tuomiokirkosta jok’ikisen yksityiskohdan. Eräästä löydöstään Lukkarinen on erityisen riemastunut – se kun on hänen mielestään jäänyt muilta huomaamatta. Kyse on kirkon saarnastuolista.

Lukkarinen jäljittää saarnastuolin juuret ateenalaiseen Lysikratesmonumenttiin, joka rakennettiin 300-luvulla ennen ajanlaskun al-

kua. Todisteeksi hän tulostaa kuvan Lysikrateesta. Yhdennäköisyys on erehdyttävä.

– Klassistisessa arkkitehtuurissa oli tyypillistä soveltaa antiikin ja renessanssin malleja uusiin tilanteisiin.

Engelin alkuperäiseen suunnitelmaan kuului päävartio, joka oli sijoitettu Tuomiokirkon alapuolelle. Sieltä löytyivät muun muassa kaupungin putkat. Tästä ideastaan Engel luopui itse suosiolla. Putkien paikalla komeilevat nykyisin Tuomiokirkon vaikuttavat portaat.

Elina Pylsy on Engelin ratkaisuun tyytyväinen, sillä hänellä on varsin kiinteä suhde Tuomiokirkon portaisiin. Helsingissä opiskellut Pylsy on nauttinut portailla lukuisat jäätelöt ja päätynyt niiden juurelle itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa. Rakkain muisto liittyy kuitenkin heräävään kevääseen.

– Istuimme portailla ystäväni kanssa. Aukio oli jo hiljentynyt ja kaikkialla oli kevään valoa. Oli sel-

Seminaarisarja seksuaalisuudesta Näkymättömästä näkyväksi -perjantaiseminaarisarja seksuaalivähemmistöjen todellisuudesta Suomessa alkaa 10.2. kello 18 Teatteri Kalliossa, Siltasaarenkatu 28. Aiheena on Minun tarinani, kertojina diakoni Arja Tuunela ja teologian maisteri Pauli Löija. Perjantaina 9.3. puhutaan peloista ihmissuhteissa ja seksuaalisuudessa. Aiheeseen johdattavat professori Martti Nissinen ja pastori Jaakko Hyttinen. Iltojen juontajina toimivat Kallion seurakunnan pastorit Mari Mattsson ja Ilkka Sariola. Illat ovat avoimia kaikille. Vapaa pääsy. Lisätietoja Teatteri Kalliosta antaa nuorten aikuisten pastori Ilkka Sariola, ilkka.sariola@evl.fi, p. 09 2340 3663.

Tuomiokirkko juhlii Tuomiokirkko juhlii 160-vuotista historiaansa koko viikon. Professori Vilhelm Helander esitelmöi kirkon historiasta keskiviikkona 8.2. kello 18 Tuomiokirkon kryptassa. Lauantaina 11.2. kello 11 on Tuomiokirkossa lastenkonsertti.

Vuoden 1852 kirkkokäsikirjan mukaista messua vietetään Tuomiokirkossa lauantaina 11.2. kello 18. Messun toimittaa dosentti Esko M. Laine, urkurina on Seppo Murto ja kanttorina Harri Viitanen. Cantores Minores konsertoi Tuomiokirkossa kirkon varsinaisena vihkimispäivänä keskiviikkona 15.2. kello 18.

Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

nenlaisia elämäntarinoita. Toisten muistot palauttavat mieleen myös omia – jo unohdetuiksi luultuja – muistoja. Ryhmä on tarkoitettu eläkeiässä tai sen kynnyksellä oleville. Ohjaajina ovat pastori Päivi Hakkari-Ohmero ja diakoni Sinikka Metiäinen. Kurssi on maksuton, mutta kurssille täytyy ilmoittautua ennakkoon.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: kallio. srk@evl.fi tai p. 09 2340 3611.

Ugandalaisvieraat kylässä Yhteisvastuukeräyksen ugandalaiset vieraat Esther Akao ja Andrew Masaba ovat tavattavissa torstaina 9.2. kello 18 Tuomiokirkon kryptassa. He kertovat säästö- ja lainaryhmistä, joita Yhteisvastuukeräys tukee tänä vuonna. Kryptassa voi myös nauttia afrikkalaisesta musiikista ja ruoasta.

Ystävänpäivän ilta Cafe Agricolassa Cafe Agricolassa puhutaan ystävyydestä, yksinäisyydestä ja tunneorpoudesta ystävänpäivän iltana 14.2. kello 18.30 Mikael Agricolan kirkolla, Tehtaankatu 23. Asiantuntijavieraana ja alustajana on kasvatustieteen tohtori Tia Isokorpi. Iltaa juontaa ja keskustelua johdattelee toimittaja Outi Reinola, musiikista vastaa Inna Vintturi. Cafe Agricola on auki illan aikana. Illan järjestää Tuomasyhteisö. Vapaa pääsy.

NikkaRistit aloittavat Tanssi Yhteisvastuulle Länsi-Pasilassa Tule tanssimaan koko perheen voimin Yhteisvastuukeräyksen hyväksi tiistaina 14.2. kello 18 Pitäjänmäen kirkon seurakuntasaliin, Turkismiehenkuja 4. Askelkuviot näyttää kirkkoherra Martti Pitkänen. Jukka Haavisto Band soittaa perinteistä tanssimusiikkia. Tanssien päätteeksi hiljennytään loppuhartauteen. 5 euron pääsymaksu menee Yhteisvastuukeräykselle.

Elämäntarinoiden jakamista Alppilassa

lainen tunne, että nyt tulee kevät!

Vaikka Pylsy ei ole osallistunut Tuomiokirkon palveluksiin, kirkosta on tullut hänelle rakennuksena merkittävä.

– Tuomiokirkko on ylväs ja arvokas, ja toisaalta se tulee niin lähelle kaupunkilaisen arkea, ettei sitä edes huomaa. Tämä on kirkolle yksi tapa olla mukana ihmisten elämässä.

Ville Lukkarinenkin arvostaa työhuoneensa ikkunasta avautuvaa näkymää.

– Kirkko on luterilaisessa ankaruudessaan ja yksinkertaisuudessaan vaikuttava.

Helsingin tuomiokirkon 160-vuotisjuhlamessu ja uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen su 12.2. kello 10.

Tuomiorovasti Matti Poutiainen, saarna, johtava kappalainen Marja Heltelä, liturgia. Helsingin tuomiokirkon kamarikuoro Viva Vox johtajanaan Seppo Murto, Harri Viitanen, urkuri, Markku Turunen, kanttori. Messun jälkeen juhlakahvit ja kirkkotaiteen Engel-palkinnon jakotilaisuus kryptassa.

Pysyykö sinulla vasara kädessä? NikkaRistit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia tai muita Meilahden alueella asuvia etenkin työikäisiä miehiä, joilla on taito tehdä pieniä, matalan kynnyksen korjaustöitä. NikkaRistit auttavat esimerkiksi ikäihmisiä ja liikuntaesteisiä kodin pienissä askareissa ja korjaustöissä. Ensimmäinen tapaaminen pidetään keskiviikkona 8.2. kello 17.30 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2. Tiedusteluihin vastaa Lauri Anttila p. 09 2340 4751 tai lauri.anttila@evl.fi.

Gospelia Sylvalle Joel Hallikainen tulkitsee sekä omia laulujaan että rakastetuinta hengellistä musiikkia Tule näkyväksi -konsertissa sunnuntaina 12.2. kello 19 Tuomiokirkossa. Konsertin ohjelma maksaa 15 euroa. Konsertin tuotto menee Sylva ry:lle, joka tukee syöpäsairaita lapsia ja heidän perheitään. Liput voi ostaa ovelta ennen konserttia tai tilata etukäteen, y @ y p. 09135 6866 tai sylva@sylva.fi.

Menokasvo: Leena Kannisto Töölöläiskahvila Café & Eepoksessa lauletaan 13.2. .2. ystävyyöölön seuradestä ja rakkaudesta. Illat syntyvät kahvilan ja Töölön inen Leena kunnan yhteistyönä. Töölön aktiiviseurakuntalainen tojen sarKannisto oli vuosi sitten käynnistämässä lauluiltojen jaa. Mitä illoissa tapahtuu? n upea – Laulamme yhdessä lauluja laidasta laitaan. Meillä on aushethouseband ja yllätyssolisti. Ilta päättyy lyhyeen hartaushetkeen. u?

Millaisesta musiikista iltojen ohjelmisto koostuu? uluja – Illan aikana kiertää lista, jolla ihmiset saavat toivoa lauluja neet ja teemoja. Joka kuukausi on eri teema. Olemme laulaneet sa esimerkiksi gospelia ja lastenlauluja. Keväällä on luvassa muun muassa kevätlauluja ja euroviisuja.

Ketä lauluilloissa käy?

– Ikäjakauma on iso, meillä käy oikeasti laulajia vauvasta vaariin. Yleensä illoissa on ainakin nelisenkymmentä laulajaa.

Mikä yhteislaulussa kolahtaa?

– Olen aina tykännyt laulaa. Minulla ei ole suurta lauluääntä, mutta laulan paljon. Lauluilloissa on matala kynnys laulaa, ja iltoihin voi myös tulla vain kuuntelemaan..

Saila ila Keskiaho ESKO JÄM SÄ

kki

Keitä olivat ihmiset, joiden syliin minä synnyin? Millaisia muistoja ja tunteita liittyy lapsuuteeni? Mitä nousee mieleeni ensimmäisistä kouluvuosistani? Näitä pohditaan elämäntarinaryhmässä Alppilan kirkossa, Kotkankatu 2. Ryhmä kokoontuu joka toinen torstai 16.2-24.5. kello 10-12. Ryhmässä kerrataan ja kerrotaan tapahtumia ja tuntemuksia oman elämän eri vaiheista aina tähän päivään asti. Jokainen ryhmäläinen rikastuu kertoessaan ja kuullessaan mo-

23

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

Jos rakastat koiria, mummoja, sellerinjuurta – lauluja ystävyydestä ja é & Eepoksessa, rakkaudesta. Lauluilta 13.2. kello 18 kahvila Café ä, 040 503 0707.

Runeberginkatu 29. Lisätietoja: Kika Jääskä,

Musiikkia kirkoissa Torstai 9.2.

Lauletaan yhdessä klo 10 Kannelmäen kirkolla. Laulattamassa Anne Myllylä.

Ugandalainen yhteisvastuuilta klo 18 Tuomiokirkon kryptassa.

Ugandalaiset vieraat Esther Akao ja Andrew Masaba kertovat Yhteisvastuukeräyksen tukemista laina- ja säästöryhmistä. Illassa myös afrikkalaista musiikkia ja ruokaa.

Siioninvirsiseurat klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa. Yhteislaulua ja puheenvuoroja, mukana Jaakko Simojoki ja Johan Wennerström.

Lauluilta klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Tomi Kujansuu laulattaa rippikoulusta ja Tuomasmessusta tuttuja lauluja sekä opettaa uusia lauluja.

Pianoilta klo 19 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Martin Malmgren ja Stefanie Tuurna, piano. Szymanowski, Chopin, Bartók, Debussy.

Perjantai 10.2.

Majataloilta klo 18.30 Munkkiniemen kirkossa. Gospelmuusikko Pekka Simojoki, EtCetera-kuoro, yhtye, Ilkka Puhakka, Jukka Jämsén.

DUV:n 40-vuotisjuhlakonsertti Vingar klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Melis Jaatinen, Duv-teatern, gospelkuoro His Master’s Noise, tanssiryhmä Blue Flamenco, Martina Roos. Ruotsinkielinen. Järj. DUV, Konstsamfundet sekä Helsingin seurakuntien yhteinen ruotsinkielinen vammaistyö. Liput 15 / 10 e Luckanista ja ovelta. Lisätietoa: www.vingen.fi.

Lauantai 11.2.

Virsi aikakoneessa klo 11 Tuomiokirkossa. Lasten konsertti. Seppo Murto, Hanna Remes, Teija Tuukkanen ja Pekka Nyman. Ks. menovihje.

Veisutuokio klo 12 Pukinmäen seurakuntakodin Porttikahvilassa, Säterinportti 3. Myös talvigrilli kello 10–14.

Myynnissä makkaraa.

Musiikkihartaus klo 18 Olaus Petrin kirkossa, Minervankatu 6. Susanne Kujala, urut. Frescobaldi: Toccata terza; Scheidt: Fantasia super Io son ferito lasso; Weckmann: Toccata in d.

Sunnuntai 12.2.

Konsertti klo 16 Laajasalon kirkossa.

Iida Aho, Emil Peltola ja Abel Puustinen, viulu, Mike Pelto Peltola, piano. Ohjelma 5 e.

Yhteisvastuukons Yhteisvastuukonsertti klo 18 Huopalahden kirkossa. Esa Ruuttunen, baritoni, Hannu Kii Kiiski, sello, Risto Lauriala, piano. Ks Ks. Viikon vinkki.

Virrestä v voimaa klo 18 Kannelm Kannelmäen kirkolla. Anne Myl Myllylä ja Aili Raitavuo ve veisuuttavat Ruotsin kir kirkon suomalaista virsik virsikirjaa.

Kon Konsertti klo 18 Ma Malmin kirkossa.

He Helena Tenhunen, lau laulu, Kaj-Erik Gustaf tafsson, urut.

Bu Buxtehude-konser sertti klo 18 Meilahd lahden kirkossa. Sielunho lunhoitoa saksalaisin sävelin. O Ohjelma 10 e Yhteisvastu teisvastuukeräyksen hyväksi.

Reggaeme Reggaemessu klo 18 Töölön kirkossa. Virret sovitettu reggaemusiik reggaemusiikin tyyliin. Mukana reggaeyhty reggaeyhtye Katajainen Kansa, joka yhd yhdistelee tyylissään mm. jama jamaikalaisia rytmejä,

maailmanmusiikkia ja haikeita haitarimelodioita.

Gospelkonsertti klo 19 Tuomiokirkossa syöpäsairaiden lasten hyväksi.

Laulaja-lauluntekijä Joel Hallikainen.

Ks. menovihje.

Maanantai 13.2.

Lauluilta klo 18 Café & Eepos -kahvilassa, Runeberginkatu 29. Yhteislauluja ystävyydestä ja rakkaudesta housebandin säestyksellä. Ks. Menokasvo.

Tiistai 14.2.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sixten Enlund, urut.

Laulun siivin klo 13 Hyvän Paimenen kirkon kryptassa, Palosuontie 1.

Laulattamassa Ari Häyrinen ja AnnaKaisa Honkanen.

Laulun ja rukouksen ilta klo 18 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Lauletaan kauneimpia hengellisiä lauluja.

Mukana Lauri Taipale ja lauluryhmä, Asta Vesterinen sekä Armi Määttä.

Puhetta ja laulua klo 18.30 Mikael Agricolan kirkon Cafe Agricolassa ystävyydestä, yksinäisyydestä ja tunneorpoudesta. Musiikista vastaa Inna Vintturi. Ks. menovihje.

Muistathan kai? klo 19 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Ystävänpäivän 10-vuotisjuhlakonsertti.

Pakilan musiikkiopiston salonkiorkesteri, johtaa Mika Seppänen, Hannu Bisterin trio, solisteina Heli-Maria Suomi, Hannele Soljander-Halme, Juha Hostikka ja Hannu Holma. Järj. LC Helsinki Pakinkylä, LC Helsinki Aurora ja Pakilan seurakunta. Ohjelma 10 / 5 e.

Kielin, palkein, koskettimin klo 19 Töölön kirkon seurakuntasalissa. Emma Tervonen ja Henni Isojunno, piano. Järj. Pihka ry (Sibelius-Akatemian pianomusiikin aineryhmän opiskelijoiden ainejärjestö). Kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

Keskiviikko 15.2.

Improvisaatioita pianolla klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Julia Rikkonen.

Musiikkihetki klo 12 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23. Elo Jaanivald, urut.

Lauletaan yhdessä klo 14 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Laulattajina Martti Ahlström ja Markku Turunen.

Tuomiokirkon 160-vuotisjuhlakonsertti klo 18 Tuomiokirkossa.

Cantores Minores, Harri Viitanen, urut. Ks. menovihje.

Nuorten lauluilta klo 19 Hyvän Paimenen kirkolla, Palosuontie 1. Yhteislaulua toiveiden mukaisesti.

Muistokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa Japanin katastrofin uhreille. Seppo Kimanen, sello, Hiroyuki Suzuki, baritoni, Ayako Morii, piano, Eva Alkula, koto, Ayane Matsuura, piano, Lasse A. Lehtonen, piano, Tapio Tiitu, urut, Fumi Kasama, käyrätorvi. Ohjelmassa J.S. Bach, Jean Sibelius, Takashi Yoshimatsu, Oskar Merikanto, Minoru Miki, ClaudeMichel Schönberg, Tatsunosuke Koshitani, Kouichi Kishi. Järj. Suomalaisjapanilainen yhdistys. Liput 20 / 10 e p. 050 339 7164 ja ovelta Japanissa keväällä tapahtuneen luonnonkatastrofin uhrien tukemiseen.

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy.

Ohjelman osto on vapaaehtoista.

Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

24

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide.

Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista.

Kirkko&kaupunki 8. helmikuuta 2012 Numero 5

koitus? Yksi ehdokas vastasi: päästä kotiin.

Raamatun mukaan ihminen tekee syntiä ajatuksissa, sanoissa ja teoissa. Jos luemme psalmin 14 jakeen 3, jäljelle jää taivaaseen pääsy vain Jumalan armosta.

Alli Vierelä

Eläinrääkkäys ei myöskään naurata Arvostin kovasti Ville Rannan Pekka Haavistosta tekemää pilapiirrosta. Facebookista päätellen se on koskettanut myös muita eläinsuojelijoita. Kirkkoherra Jouni Turtiainen katsoo pilapiirroksen olevan piilevää antisemitismiä (K&k 25.1.) ja vaatii lehteä pyytämään anteeksi Suomen juutalaisyhteisöltä. Sitäkö, että emme ole oppineet mitään?

Olihan natsien keskitysleirien suunnittelija Himmler alkujaan kanafarmari.

Tunnettu apartheidin vastustaja, kirjailija J.M. Coetzee on verrannut eläinten tehotuotantoa keskitysleireihin. Molemmille on yhteistä, että ne ovat valtiovallan suojeluksessa. Molemmissa tapahtuvien kauheuksien suhteen kansalaiset väittävät olevansa täysin tietämättömiä. Tänään uutisoitiin, että valvontaeläinlääkärit eivät teurastamoissa uskalla puuttua epäkohtiin. Tämän epäillään johtuvan siitä, että Evira siirsi teurastamolta pois kalkkunoiden liian pieniin kuljetushäkkeihin huomion kiinnittäneen eläinlääkärin.

Kalkkunakukot kuljetetaan lähes kolminkerroin sullottuna. Turun hallinto-oikeus antoi jo vuonna 2007 päätöksen, jonka mukaan linnut tulisi kuljettaa isommissa laatikoissa. Laatikkojen kokoa ei ole muutettu.

Asiasta vastaava Eviran lihantarkastusyksikön johtaja ei yhäkään osaa sanoa, toteutuuko laki kalkkunakukkojen kohdalla koska ”asia on niin monimutkainen ja vaikeaselkoinen”.

Tämä on vain yksi esimerkki siitä, mitä eläinten tehotuotannossa oikeasti tapahtuu.

Vertaus keskitysleireihin ei ole ollenkaan kaukaa haettu. Siitä olen samaa mieltä Turtiaisen kanssa, että se ei naurata yhtään.

Elisa Kissa-Öberg

Ville Ranta

Kirkon opittava noudattamaan lakeja

Kirkolliskokouksella on laaja vastuu myös kirkon taloudesta ja rakennemuutoksista esimerkiksi kuntaliitoksissa. Kokous Kirkko käy 13. 2. tärkeimmät vaalinsa, kirkol- voi halutessaan myös lisätä demokratiaa kirliskokousvaalit. On harmillista, että seurakossa. Demokratiavaje on tätä nykyä paha kuntien jäsenet eivät pääse suoraan vaikutongelma. Ehkä jonain päivänä seurakuntatamaan kirkon ylimmän päättävän elimen laiset pääsevät suoraan valitsemaan myös kokoonpanoon. Äänestäjiä ovat syksyllä piispoja ja kirkolliskokouksen jäseniä - mut2010 valitut luottamushenkilöt. Hyvää ta sitä varten kirkolliskokoukseen taronkin se, että luottamuselimet uuvitaan nyt suuri joukko uudistajia. siutuivat aika lailla. Kirkon uuKirkon jäsen! Kun seuraavan Jatka distajien Tulkaa kaikki -liike kerran näet tuttua tai edes liekeskustelua menestyi Uudellamaalla hyvästi tutun näköistä luottavin, ja uudet luottamushenkiverkossa www. mushenkilöä kaupan kassajolömme ovat olleet hyvin aktiinossa tai kohtaat hänet netiskirkkojavisia vaikuttajia. sä, muistuta häntä kirkon uukaupunki.fi Yhdenvertaisuutta kannatdistamisen tärkeydestä. Kirktava ja kaikkea syrjintää vastusko kehittyy kyllä, kun sitä yhdestava liikkeemme osallistuu Helsinsä kärsivällisesti ja hyväntahtoisesgin hiippakunnan Tulkaa kaikki -yhti kehitämme.

Johanna Korhonen teislistalla kirkolliskokousvaaleihin sekä toimittaja, kirkolliskokousvaaliehdokas, pappien että meidän maallikoiden sarjassa.

Helsingin hiippakunta, Tulkaa kaikki -liike Ehdokkaisiin voi tutustua osoitteessa www. tulkaakaikki.net.

Kirkossa vallitsee epäselvyyttä muun Julistus ei kuulu muassa siitä, saavatko piispat syrjiä seksuaapresidenttiehdokkaille livähemmistöihin kuuluvia pappisvihkimykMielipidesivulla (K&k 18.1.) oli kirjoitus, jossen pyytäjiä (rikoslain mukaan eivät saa) ja sa muun muassa sanottiin, että presidentinsiitä, pitääkö kirkkohallituksen kokousvaalikampanjassa ehdokkaat eivät julistapöytäkirjoihin kirjata äänestyspäätösten teneet parannusta, jotta ihmiset pelastuisivat. kijöiden nimet (perustuslain mukaan pitää).

Kysyn: jos presidenttiehdokkaat tekisivät Uuden kirkolliskokouksen tehtäviin kuuluu näin, voisiko olla, että osa kansasta ehdottaimuun muassa kirkon hallinnon ja toimintasi presidenttiehdokkaita hoitoon? kulttuurin selkiyttäminen. Yksi vaihtoehto Preseidenttiehdokkaat olivat omalla taon, että kirkon omia säädöksiä karsitaan ja vallaan uskonsa ilmaisijoita ja vain Jumalaturvataan yleisissä asioissa Suomen lainsäähan näkee rehellisyyden. Toimittaja kysyi jodäntöön, jota joka tapauksessa on noudatetkaiselta ehdokkaalta: mikä on elämän tartava. Kirkossakaan ei saa tehdä rikoksia.

Eutanasia ja epikurolaisuus Antiikin ajan filosofi Epikuros kirjoitti seuraavaa: ”Kun olemme elossa, ei kuolemaa ole meissä; kun kuolema on tullut, meitä ei enää ole”. Epikuros halusi vakuuttaa ihmiset siitä, että kuolleena olemisessa ei ole mitään pelättävää, koska se ei ole kuolleelle minkäänlaista (mikä ei toki tarkoita sitä, että kuolemaan johtava prosessi ei voisi olla kivulias).

Hänen argumenttiaan ei ole nähdäkseni tähän päivään asti onnistuttu tyhjentävästi kumoamaan.

Epikurolaisten voisi tästä päätellä uskovan yhtä lailla niin, että kuoleman tilaa ei sen kummemmin kannata odottaakaan, sillä se ei voi olla kuolleelle myöskään hyväksi.

Nykypäivänä on kuitenkin melko tavallinen käsitys, että kuolema voi olla kärsivälle ihmiselle eduksi. Samaan ajatukseen viitattiin lehden eutanasiaa käsittelevässä artikkelissa (K&k 25.1).

Kun puhutaan maallisessa kontekstissa ”elämän arvoisesta elämästä” sekä ”ei-elämän-arvoisesta elämästä”, tullaan muodostaneeksi oletus siitä, että kuolleena olemisen arvo persoonalle on nolla, joka voidaan rinnastaa elämään, jossa positiivista ja negatiivista on ikään kuin yhtä paljon.

Ei ole lainkaan itsestään selvää, että tällainen rinnastus on pätevä. Kuoleman tila ei vaikuta juurikaan samanlaiselta kuin neutraaliksi koettu elämä, joka koostuu kokemuksista. Kun koemme elämämme aikana kipua, joka lopulta päättyy, tunnemme helpotusta. Jos koemme kipua, joka päättyy kuolemaan, ei helpotuksen tunnetta koskaan tule – mikäli siis uskomme, että kuolemaa ei seuraa uusi elämä esimerkiksi taivaassa tai reinkarnaatiossa.

Epikurolaisesta näkökulmasta eutanasiaa ei siten voida perustella potilaan edulla. Toi-

nen kysymys on se, miten henkilön kuolema vaikuttaa eloon jääviin omaisiin.

Mauri Eronen VTK

Vainajalle kuuluu arvokas hautaaminen Olimme saattamassa itsemurhan tehnyttä vainajaa haudan lepoon Malmin hautausmaalla. Vainaja oli tuhkattu. Hänen tuhkansa oli määrä sirotella hautausmaan muistolehtoon. Hautajaisia järjestänyt lähiomainen sai hyvin niukkoja tietoja käytännön järjestelyistä ja tilaisuuden kulusta.

Pienen hiljentymishetken jälkeen tuhkauurna kannettiin muistolehtoon. Muistolehdossa vahtimestari opasti meitä kaatamaan vainajan tuhkan kuoppaan. Kuopasta tuli mieleemme likakaivo. Tuhka pölisi saattajien päälle. Sen jälkeen kaadoimme tuhkan päälle hiekat likaisesta työmaaämpäristä.

Saattoväki oli kokemastaan järkyttynyt.

Millaisia vaihtoehtoja vainajan tuhkan sirottelemiseen muistolehtoon on muissa seurakunnissa? Millaiset viralliset ohjeet säätelevät vainajan tuhkaamista ja tuhkan käsittelyä aina hautaamiseen saakka?

Seurakunnan hautaustoimen täytyisi antaa omaisille pyytämättä yksityiskohtaista tietoa ja ohjausta jo hautaamisen suunnittelun yhteydessä. Puitteiden luominen on iso osa vainajan kunnioitusta ja omaisten murheen lieventämistä. Jokaiselle vainajalle kuuluu arvokas ja asiallinen hautaaminen.

Helsingin seurakuntayhtymän hautaustointa koskeva toiminta-ajatus on ”luoda ja ylläpitää perinteitä kunnioittavat (– –) puitteet hienotunteiselle ja asianmukaiselle vainajan siunaamiselle, tuhkaamiselle, hautaamiselle ja muistamiselle.” Mielestämme omaisten kohtaamisessa ja Malmin hautausmaan toimintatavassa on todellakin toivomisen varaa!

Omaiset

Edellisen johdosta: Muistolehtohautauksissa tuhka haudataan yleensä aina maan sisään. Helsingin hautausmaista vain Hietaniemen ja Honkanummen hautausmailla on erilliset tuhkansirottelualueet, joissa tuhka levitetään maan pinnalle. Evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämien hautausmaiden muistolehtohautauksissa omaiset eivät pääsääntöisesti saa olla läsnä hautaustoimituksessa. Helsingissä tästä yleisestä käytännöstä on poikettu ja omaiset saavat halutessaan olla mukana tuhkan hautaamisessa (ei sirottelussa) muistolehtoon.

Vainajan tuhka käyttäytyy samalla tavoin kuin mikä tahansa muukin tuhka – hienoin aines leijuu ilmavirtausten mukana kaadettaessa tuhkaa uurnasta hautaan.Tällainen kokemus voi järkyttää omaisia. Joihinkin muistolehtoihin on mahdollista haudata tuhka myös omaisten hankkimassa uurnassa, jolloin tuhkan pölisemistä ei pääse tapahtumaan.

Pahoittelen hautaustilanteesta omaisille aiheutunutta mielipahaa ja sitä, ettei läsnä olleilla omaisilla ollut riittävästi ennakkotietoa muistolehtohautaustapahtumasta.

Osasyynä tähän on ollut se, että hautausta hoitanut omainen on ollut puhelimitse yhteydessä suoraan hautaustoimistoon, josta seurakuntayhtymän hautaustoimeen on välitetty pelkästään omaisen tilaus koskien muistolehtopaikkaa ja vainajan tuhkaamista krematoriossa. Hautaamiseen ei liittynyt kirkollista siunaustilaisuutta. Omaisten ensimmäinen ja ainut kontakti seurakuntayhtymään ja sen työntekijään on ollut vahtimestarin kanssa tuhkanlaskutilaisuudessa Malmin hautausmaalla.

Olen yhtä mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että puitteiden luominen on iso osa vainajan kunnioitusta ja omaisten murheen lievittämistä. Jokaiselle vainajalle kuuluu arvokas ja asiallinen hautaaminen.

Risto Lehto Helsingin seurakuntayhtymä, hautaustoimen päällikkö