K&k 2012 nro 2 (18 1)

www.kirkkojakaupunki.fi

Kirkko tuki tarkasti Kekkosen ulkopolitiikkaa » 12–13

Numero 2

Keskiviikkona 18. tammikuuta 2012

ESKO JÄMSÄ

Arkimessuja vietetään lähes joka seurakunnassa » 4–5 Helsingin kartanoiden romanttinen hohde » 8–9

Uskon vapaus Isä Antoine Lévy elää ekumeniaa arjessa » 6–7

Sosiaalinen media kasvaa alhaalta » Pääkirjoitus sivu 2

2

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

”

Lainasanat Kirjaston ydintehtävä on sisällöissä.

Sähköisessä tiedon valtameressä ihmiset tarvitsevat apua löytääkseen juuri sen asian tai palvelun, joka tuottaa heille hyötyä, iloa tai elämyksiä.”

Numero 2

Helsingin kirjastotoimen apulaisjohta Anna-Maria Soininvaara sivulla 10–11.

18.1.2012

Julkaisija: Helsingin seurakuntayhtymä Toimitus: Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki Vaihde: 020 610 0100 Sähköposti: Voit antaa palautetta osoitteeseen toimitus@ kirkkojakaupunki.fi tai suoraan toimittajille etunimi.sukunimi@kirkkojakaupunki.fi Osoitteenmuutokset puh. 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi

STOCKBYTE

Pääkirjoitus

Some ja kirkko osiaalinen media, tuttavallisesti some, on tullut vauhdilla osaksi ihmisten arkipäiväistä elämää. Ei toki kaikkien, mutta sangen suuren joukon. Hyvin monille se on luonteva tapa pitää yhteyksiä tuttuihin, kertoa omista tuntemuksista ja ajatuksista sekä pysyä jyvällä, mitä kavereille ja vähän koko maailmallekin kuuluu.

Yllättäen kirkossa, jossa perinteisesti kauhistellaan kaikkea uutta, ollaan oltu ihan hereillä sosiaalisen median käytössä. Monet seurakunnalliset ja kirkolliset toiminnot ovat saaneet jatkeen somessa. Kaikki eivät tietenkään ole jakamattoman innostuneita. Epäillään ”virtuaalitodellisuuden” syövän oikeaa vuorovaikutusta. Mutta ei se niin ole, some on usein jo muutenkin syntyneen yhteyden ja yhteisöllisyyden ylläpitäjä ja syventäjä.

S

Rukous Et ole pelastusrengas, vihoviimeinen vara kaiken muun jälkeen.

Ole minulle enemmän.

Ole kaiken perusta, ilo ja elämän voima.

Ole syvyys ja laajuus, kaikessa läsnä ja lähellä.

Jumala, siinä että olet, on minulle ihmettä kyllin.

Suljen siis suuni ja olen viimeinkin hiljaa.

Oikein hyvä esimerkki somen merkityksestä on viime kuussa soinut Jouluradio. Yhdeksättä kertaa toteutettu kirkollinen palvelu harppasi aimo askeleen eteenpäin. Kuulijamäärien lisääntyminen muistuttaa pohjoiskorealaisia prosenttilukuja. Uudistunees-

sa Jouluradiossa tehtiin varmaan monta asiaa oikein. Aliarvioida ei kuitenkaan voi yli 16 000 Facebook-ystävän merkitystä. He olivat omalta osaltaan antamassa palautetta, kehittämässä ja luomassa yhteisöä radion ympärille. Samalla heidän some-yhteyksiensä kautta tieto palvelusta levisi laajalle.

Somen suoranainen hengellinen merkityskään ei ole mitätön. Esimerkiksi Uskotoivorakkaus-verkkopalvelun kautta jätettiin viime vuonna 1 800 esirukouspyyntöä. Somessa kynnys jakaa omia syviäkin huolia on matala.

Somen ja kirkon suhde ei tietenkään ole pelkästään ruusuinen. Ylimalkaan somen luonteeseen kuuluu, ettei se koskaan ole kenenkään hallussa. Se ei ole ylhäältä määrättävissä, vaan kasvaa alhaaltapäin ja löytää aina uusia muotoja. Silti seurakuntien todellisuudessa somen käytössä on vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

Ja on tässä itselläkin paljon oppimista ja kilvoiteltavaa. Kirkko ja kaupunki ei oikein ole vielä löytänyt hyvää tapaa olla lukijoidensa kanssa vuorovaikutuksessa sosiaalisessa mediassa. Löytyisiköhän lukijakunnasta harrastusta, taitoa ja ideoita siihen, mitä se voisi olla?

Seppo Simola, päätoimittaja seppo.simola@evl.fi

Eilen

Tänään

Iankaikkisesti

Aurinko täyttää rintani ääriään myöten suloisella hunajalla ja sanoo: kerran sammuvat kaikki tähdet, mutta aina ne loistavat kauhua tuntematta.

Sekin on hyvä muistaa, että emme ole koskaan yksin, vaikka siltä tuntuisi.

Apua saa eri suunnista, myös ylhäältä, jos haluaa sitä pyytää.

Runoilija Edith Södergran (1892–1923)

Päätoimittaja Riitta Nykänen tammikuun Eevassa

Jumalassa on pelastukseni ja kunniani. Hän on luja kallio, hänessä on turvani. Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa!

Psalmi 62: 8–9

3

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Vuorovaikutuksessa. Sosiaalisessa mediassa saatu palaute ohjaa myös verkkosivuston pitäjiä suuntaamaan toimintaansa paremmin. Verkon kautta kirkko tavoittaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät lue tai tilaa lehtiä eivätkä seuraa seurakuntien ilmoittelua muutenkaan.

Sosiaalinen media kirittää kirkkoa Jouluradio löi kuuntelijaennätyksensä.

Teksti Tommi Sarlin Kuva Janne Kuisma

osiaalisella medialla tarkoitetaan verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokainen verkossa oleva voi paitsi vastaanottaa tietoa netissä myös viestiä verkossa muiden kanssa.

Toivontuottajien Jouluradion Facebook-ryhmä keräsi noin 16 500 fania tai ”tykkääjää”. Luku on suuri, sillä esimerkiksi Radio Novalla on noin 15 500 fania.

– Jo verkkosivujemme kävijämäärät ennustivat menestystä.

Kuukauden aikana jouluradio.fi -sivustolla vieraili kaikkiaan liki

S

650 000 kävijää, missä on 77 prosenttia kasvua edellisvuoteen, kertoo musiikkipäällikkö Mika Saarelainen.

Jouluradio kuului viime vuonna perinteisten radiovastaanottimien, mobiilisovellusten ja verkkoradion kautta 27.11.–26.12. ympäri vuorokauden. Kansallisen radiotutkimuksen tulokset kertovat, että radiokanavan kuuntelijaluvut nousivat viime vuodesta roimasti. Mittaus tehtiin viikolla 51.

– Jouluradiolla oli 390 000 viikkokuuntelijaa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 238 000, Saarelainen kertoo.

Pääkanavan ohella tarjottiin netissä kolme verkkoradiota: Pikku jouluradio, Kauneimmat joululaulut sekä ruotsinkielinen Julradion.

Kaikkien neljän kanavan yhteenlaskettu yhtäaikaisten verkkokuuntelijoiden ennätys oli 7 533 kuulijaa, missä on kasvua liki 50 prosenttia.

Toivontuottajien toimituspäällikön Riitta Kalliorinteen mukaan Facebookin kautta tullut kontakti kuulijoihin oli upea kokemus.

– Olemme seuranneet tarkkaan, mitä kuuntelijamme viestivät.

Näin saatoimme esimerkiksi puuttua heti teknisiin ongelmiin, joita kuulijat ilmoittivat, Kalliorinne kertoo.

Sosiaalisen median voimasta kertoo muun muassa se, että Jyväskylän seurakunnan johto joutui taipumaan kuulijoiden toiveeseen, jossa haluttiin radion kuuluvan myös heidän kuuluvuusalueellaan.

Jouluradion teknistä alustaa on parannettu uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös musiikin hallintajärjestelmä uusittiin nykyaikaisempaan ohjelmistoon.

– Ihmisten mediakäyttäytyminen ja tekniikka muuttuvat hurjaa vauhtia. Haluamme palvella paitsi

perinteisen radion kuuntelijoita myös sitä nuorta sukupolvea, joka on suorastaan syntynyt kännykkä kädessä, Kalliorinne sanoo.

Sosiaalinen media on vahvasti mukana myös Helsingin seurakuntien uskotoivorakkaus.fi -sivustolla. Sivusto perustettiin osana mediakampanjaa vuonna 2007, jonka jälkeen se on toiminut nuorten aikuisten verkkopalveluna. Sivustolla voi esimerkiksi keskustella papin kanssa ja saada psykoterapeuttista apua. Sivusto on yhteydessä Facebookiin ja Twitteriin, joiden kautta sivuston sisältämä aineisto leviää käyttäjien keskuudessa.

Viime vuonna sivustolla oli 77 000 yksittäistä kävijää ja yli 100 000 käyntiä. Sivuja ladattiin 1,4 miljoonaa kertaa.

– Suuri osa sivulla vierailevista tulee Facebookin kautta. Se on verkostoitumisen kannalta hyvä väli-

ne. Facebookin kautta kuka tahansa voi osallistua sellaisiin asioihin, joita itse kannattaa, sanoo verkkopalvelusta vastaava pastori Markus Kartano.

Juuri verkostoituminen ja osallistuminen ovat Kartanon mukaan tärkeimmät syyt siihen, että kirkon kannattaa olla mukana sosiaalisessa mediassa.

– Kirkko kulkee sosiaalisen median käytössä suurten organisaatioiden etunenässä. Siitä kertoo muun muassa kirkkohallituksen tavoite, jonka mukaan kolmannes hengellisen työntekijöistä on tarkoitus kouluttaa sosiaalisen median käyttäjäksi, Kartano kertoo.

Sivustolla voi jättää myös muun muassa esirukouspyyntöjä, joita viime vuonna tuli yli 1 800. Pyynnöt ohjataan seurakuntiin. Palvelusta on tarkoitus kehittää kevään mittaan verkkoon erityinen ”itkumuuri”, johon esirukouspyynnöt ohjataan.

4

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Toimittanut: Tommi Sarlin Uutisvinkit: toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Kolumni Torsti Lehtinen

Arkkienkelin ilmaveivi aailmanmestaruuden voittaneessa Suomen jääkiekkojoukkueessa vilisi apostolien ja pyhimysten kaimoja.

Heitä olivat muun muassa kaikki mm-edustajiksi ensi kertaa valitut pelaajat.

Johannes Kastajalta, apostoli Johannekselta tai evankelista Johannekselta nimensä perineitä ensikertalaisia joukkueeseen mahtui peräti kolme: Jani ja kaksi Jannea.

Teemun nimi juontuu Uudessa testamentissa mainitulta Nikodemokselta, joka vierailee salaa yöllä Jeesuksen luona.

Myös Niko on saanut nimensä häneltä tai Pyhältä Nikolaokselta, anteliaisuudestaan kuululta piispalta, lahjoja jakavan joulupukin esikuvalta.

Joukkueessa pelasivat myös Pyhän Yrjänän, itäisessä traditiossa Georgios Voittajana tunnetun marttyyrin kaima Jyr-

M

Johannes menettää kiekon. Pietari sieppaa sen, näkee puolustuksessa aukon ja tykittää.”

”

ki, apostoli Pietarilta nimensä saanut Petteri ja arkkienkeli Mikaelin kaima.

Jos pelaajien nimet olisivat säilyneet perinteisessä asussaan, ottelun selostus olisi voinut kuulostaa tällaiselta: Johannes syöttää Pietarille, Pietari takaisin Johannekselle. Johannes menettää kiekon. Pietari sieppaa sen, näkee puolustuksessa aukon ja tykittää. Viimeisen niitin iskee arkkienkeli Mikael, joka laukoo vastustajan verkkoon ilmaveivin.

Kristinusko vaikuttaa yhä vahvasti elämäämme. Se hapattaa makuisekseen koko kulttuurin. Sairaita hoitaa Punainen risti, jonka perusti kristitty sveitsiläinen Henry Dunant myötätunnosta haavoittuneita sotilaita kohtaan.

Kristinusko on synnyttänyt lukuisat kuvataiteen mestariteokset. Sen suurta kertomusta kertovat Danten, Bunyanin, Kierkegaardin ja Dostojevskin kirjat; Bachin, Händelin ja Pärtin musiikki.

Kristuksen kärsimyksen ja ylösnousemuksen kunniaksi kohoavat kirkkojen tornit. Jos kristinuskon vaikutus Helsingin katukuvasta poistettaisiin, katoaisivat Senaatin torin laidalta Tuomiokirkko, Katajanokan mäeltä Uspenskin katedraali ja Pitkänsillan pohjoispuolelta alueen maamerkki Kallion kirkko. Saloissa lakkaisi liehumasta siniristilippu.

Luultavasti monet kristinukosta luopuneetkin soisivat sen seurausilmiöiden pysyvän. Ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettua, ja toivottavasti ei ainakaan siellä, että hedelmät säilyvät, jos puu kaadetaan. torstilehtinen@gmail.com Kirjoittaja on kirjailija ja filosofi.

Tilasto

Palstalla katsotaan asioita numeroiden valossa.

150 000 ihmistä sitoutuu vuosittain kristilliseen kummiuteen. Viime vuonna evankelisluterilaisessa kirkossa kastettiin 46 000 lasta. Uudet kummit sitoutuivat toimimaan vapaaehtoisina kristillisinä kasvattajina.

Messuun pääse Erilaisia messuja pidetään ympäri kaupunkia pääasiassa iltaisin.

Teksti Laura Koskelainen Kuva Sirpa Päivinen

eskiviikkoiltana pimeään Agricolan kirkkoon saapuu iloisesti juttelevia ryhmiä. Keskikäytävällä pastori Teemu Laajasalo jakaa karkkia. Hieman syrjemmällä johtava nuorisotyönohjaaja Mika Lehto tervehtii tulijoita.

Ainoa valo kirkkosalissa on valkokangas, jolla lukee ”Jumala rakastaa sinua”. Jipun laulaessa ihmisiä saapuu koko ajan lisää. Tervehdyksen ja synnintunnustuksen jälkeen on rukousjakso.

Silloin on mahdollista kiertää neljällä eri rukousalttarilla. Varsi-

K

naisella alttarilla voi kirjoittaa omia rukousaiheita.

Kolehtikohde esitellään videolta. Seurakuntalaiset näkevät myös, miten heidän viime viikolla keräämänsä tavarat saapuivat perille vastaanottokeskukseen. Ensi viikon kolehtikohde päätetään messun jälkeen jatkoilla.

– Saarnoissa on asiaa ja huumoria sopivassa suhteessa, Ulla Mäenpää kehuu.

Vuoden alusta alkaen messussa käynyt Mäenpää oli houkutellut messuun myös miehensä ja lapsensa.

Musiikista vastaa vapaaehtoisten muusikoiden bändi.

– Tulimme messuun, sillä tunnemme bändin jäseniä, kertovat Sara Lehtinen ja Iida Linkola. Vapaaehtoisia on myös tekniikassa sekä ehtoollis- ja rukousavustajina.

– Tänään ehtoollisella kävi 232 ihmistä, Laajasalo kertoo messun jälkeen. Se on paljon.

Vaikka lukumäärän kasvattaminen ei ole itsetarkoitus, Laajasalo ja Lehto ovat iloisia.

– Sovimme vuonna 1997, että vedämme joka viikko viikkomessun, kävi siellä ihmisiä tai ei aina siihen asti kun Jeesus tulee tai kuolemme, he paljastavat.

Messussa käytettäviä valkokankaita ja äänentoistoa ei olisi mahdollista käyttää ilman muutama vuosi sitten tehtyä remonttia.

– Screenit ja videotykit eivät tuo kuitenkaan ihmisiä. Kun aloitimme niiden käytön, ihmisiä oli kaksikymmentä, Laajasalo huomauttaa.

Keskiviikkoaamuna kahdeksalta Vanhaan kirkkoon on saapunut ihmisiä ympäri pääkaupunkiseutua. Raamatunluvun jälkeen on lyhyt puhe. Sitä seuraa ehtoollinen, kiitosrukous ja siunaus. Pastori Tiina Silvo tervehtii loppuvirren jälkeen seurakuntalaisia ja vaihtaa kuulumisia.

– Tänne voi tulla levähtämään keskellä kiireistä viikkoa, Silvo sanoo.

Vanhan kirkon aamumessu kestää noin puoli tuntia. Messua on

5

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Viikolla kirkkoon. Viikkomessuissa on mahdollista keskittyä tiettyihin keskeisiin osiin: rukoukseen, Raamatun lukuun ja ehtoolliseen.

järjestetty jo viidenkymmenen vuoden ajan. Lähes yhtä pitkä perinne on myös Kannelmäen keskiviikkoillan viikkomessuissa. Muutaman kerran keväällä ja syksyllä viikkomessulla on erityinen teema.

Lokakuun puolivälissä järjestettiin Rukoushelmimessu. Ennen messua oli mahdollista pujotella omat rukoushelmet.

– Liturgia oli rakennettu rukoushelmien rukousten avulla, pastori Nina Rajamäki kertoo.

Esirukousjakson aikana oli mahdollista kiertää rukousalttareilla.

Kallion kirkossa järjestetään viikkomessu joka torstai. Kuukauden ensimmäisenä torstaina se on Hiljainen rukouslaulumessu. Silloin kannattaa istua lähellä alttaria, jotta erottaa laulujen sanat.

Messussa avustaa vapaaehtoisista koostuva Anima Mea -lauluryhmä, jonka on koonnut Hilkka-Liisa Vuori. Useat laulajat ovat löytyneet hiljaisen rukouslaulun kursseilta.

Messua ja kursseja on järjestetty noin kymmenen vuoden ajan.

– Messussa lauletaan vanhoja pyhiä lauluja, rukoillaan, vietetään ehtoollista ja ollaan hiljaa, pastori Terhi Varjoranta kertoo.

Messussa ei käytetä sähköistä äänentoistoa tai soiteta urkuja.

Raamatun luvun jälkeen ei ole saarnaa.

– Messu on lepäämistä äänen harmoniassa ja rukouksessa.

Lisää tietoa verkossa: www.agricolamessu.fi, www.hiljainenrukouslaulumessu.fi.

e myös arkena Arkimessuja vietetään lähes joka seurakunnassa Haaga ■ Huopalahden kirkko: ke klo 20 ■ Hakavuoren kirkko: kuukauden viimeinen ti klo 18. Musiikkina Taizé-yhteisön lauluja

Herttoniemi ■ Myllypuron kirkko: kerran kuussa ti klo 18.30 nuorten messu

Kallio ■ Kallion kirkko: to klo 18, kuukauden 1. to Hiljaisen rukouslaulun messu ja kuukauden 3. to Kivimessu ■ Alppilan kirkko: kuukauden viimeinen la klo 17 sateenkaarimessu

Kannelmäki ■ Kannelmäen kirkko: ke klo 19

Lauttasaari

■ Talo: ke klo 18 nuorten messu ■ Malmin kirkko: kerran kuussa ke klo 18

Mikael ■ Mikaelin kirkko: kerran kuussa to klo 13 arkimessu, kerran kuussa Hiljainen iltamessu ti klo 19 ■ Mellunmäen seurakuntakeskus: kerran kuussa ti klo 13.

■ Kontulan vanhustenkeskus: kerran kuussa pe klo 13.30

Munkkiniemi ■ Munkkiniemen kirkko: ei arkimessuja, mutta kerran kuussa Sanan ja rukouksen ilta, jonka yhteydessä ehtoollinen

Oulunkylä

valiMessu

Pakila ■ Hyvän Paimenen kirkko: kuukauden viimeinen ke klo 19 nuorten messu

Roihuvuori ■ Roihuvuoren kirkko: ke klo 18. Kerran kuussa se on nuorten messu

Tuomiokirkko ■ Mikael Agricolan kirkko: ke klo 20 Agricolamessu, ti klo 17 Tuomasyhteisön arkimessu, kerran kuussa la klo 18 Luottamuksen messu ■ Johanneksenkirkko: kerran kuussa la klo 18 ■ Tuomiokirkko: to klo 12 viikkomessu, la klo 18 iltakirkko ■ Vanha kirkko: ke klo 8 aamumessu

■ Lauttasaaren kirkko: ke klo 19. Poikkeuksena kuukauden 1. ke, jolloin seurat klo 19

■ Käpylän kirkko: kuukauden 1. ke klo 12 ■ Oulunkylän vanha kirkko: kuukauden 1. ke klo 19

Malmi

Paavali

Vuosaari

■ Viikin kirkko: to klo 17.30

■ Paavalinkirkko: ke klo 18 Snadi Paa-

■ Katukappeli: to klo 18

Töölö ■ Töölön kirkko: ke klo 18

Tarja Jalli valittiin Kampin kappelin johtoon

Helsingin Kampin kappelin toiminnanjohtajaksi on valittu teologian maisteri, pastori ja nuorisotyönohjaaja Tarja Jalli. Hän on Kirkkopalveluiden tapahtumapäällikkönä vastannut muun muassa Suomen suurimman kansankirkollisen tapahtuman Kirkkopäivien toteuttamisesta Toiminnanjohtajan tehtävään oli 32 hakijaa.

Helsingin Narinkkatorille kohoavan hiljentymisen ja kohtaamisen paikan eli Kampin kappelin toiminta toteutetaan poikkeuksellisella kumppanuusperiaatteella Hel-

singin seurakuntien ja kaupungin sosiaaliviraston kesken. Helsingin seurakunnat palkkaavat kappeliin toiminnanjohtajan lisäksi kuusi työntekijää: papin, nuoriso- ja diakoniatyöntekijän sekä kolme suntiota. Sosiaalivirastosta Kamppiin tulee neljä sosiaalityöntekijää.

Kampin kappeli edustaa uutta luovaa puuarkkitehtuuria ja sen toiminta uudenlaista palveludesignia. Kappeli on osa Helsingin 2012 designpääkaupunki -ohjelmaa.

Tarja Jallin haastattelu: www.kirkkojakaupunki.fi

Naispappien uudet puvut menevät tuotantoon

Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa on voittanut tarjouskilpailun naispuolisen papin virkapukumalliston valmistamisesta, jälleenmyynnistä ja jakelusta kolmen vuoden sopimuskaudelle. Lisäksi sopimukseen sisältyy kaksi optiovuotta. Kilpailussa olivat mukana myös Standa Oy sekä Image Wear Oy. Vertailu yritysten välillä tehtiin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Pisteitä sai sopimuskauden hinnasta (30 %) näköismallien työn laadusta (30 %) sekä palvelukonseptista (40 %).

Piispainkokouksen päätöksen perustelujen mukaan kilpailuttamisessa kiinnitettiin erityistä huomiota tuotteiden saatavuuteen, laadunvarmistukseen, sarjatuotannon tuomiin etuihin sekä valmistajan ammattitaitoon ja luotettavuuteen.

Virkapukumallisto on suunniteltu siten, että asiakas valitsee mallistosta tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden. Tämä edellyttää koko maan kattavaa sovituspalvelua, monipuolisia toimitustapoja

ja mahdollisuutta mittatilausvaatteiden valmistukseen koko maan alueella. Näistä syistä palvelukonseptin painoarvo asetettiin 40 prosenttiin.

Naispuolisen papin uudessa virkavaatemallistossa on kaksi eri jakkua, polvipituinen tai pitkä hame, kaksi housuvaihtoehtoa sekä perinteiset papin sokeripalakauluspaidat. Mallisto on valmistettu aiempaa kevyemmistä, mutta kuitenkin kestävistä ja helppohoitoisista materiaaleista. Suunnittelija on vaatesuunnittelija Kirsimari Kärkkäinen.

Uudessa virka-asussa on arki- ja juhlatilanteiden mukaan vaihdettava Valonsäde-somiste. Juhlapuvussa se on valkoinen. Sitä käytetään yhdessä valkoisen paidan kanssa. Arkiasussa somisteosa ja paita ovat mustia. Malliin kuuluva hopeinen Valonlähde-risti kiinnitetään papinjakkuun.

Naispappien uusi virkapukumallisto tulee myyntiin aikaisintaan parin kuukauden kuluttua.

Neulepuikkoja, koukkuja, kirjontapaketteja jopa pa

--50%

laisNorjaleita neu villaa 100%

Ale j

5,alk. 2

o

60%pa Pohjoismaiden P hj suurin i merkkilanka-ale!

Tule hakemaan parhaat päältä.

Tuhansia kiloja lankaa, satoja värejä alk. 0,60/kerä.

Kilottain vielä halvemmalla!

Upeita lankoja reiluun alehintaan! sæSukkalankoja 0,80 - 1,00 - 1,50 - 1,90 /kerä sæ Superwash-villalanka Topp t’Tå, 24 väriä! 1,90/50g (3,80) sæ Vauvalanka 100% merinovilla Viking Baby Ull 1,80/50g (3,60) sæ Ekopuuvillalanka Eco Bomull, 11 väriä! 2,45/50g (4,90) sæ Puuvillalanka Valley, 8 väriä! 1,80/50g (2,80) sæ Valk. ja v:ton virkkauslanka 1,50/50g ja 3,90/150g (6,00) sæ Alpakkasekoitelanka Larvik, 6 väriä! 1,80/50g (2,80) sæ Soijavillasekoitelanka Bris, 11 väriä! 2,50/50g (3,90) sæ Tencell-villasekoitelanka Tinde, 11 väriä! 5,90/100g (11,00)

Liikekeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29, 00640 Helsinki (Oulunkylä) Avoinna ma – pe 10 –19, la 10 –16, su 12–16, (09) 774 1177

www.lankamaailma.fi

Tampere, Possijärvenkatu 1, 33400 (Lielahti), 010 3222 555

6

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Ykseyden etsijä Isä Antoine Lévyn mielestä kirkkojen täytyy katsoa mielipide-erojen yli.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Esko Jämsä

adulla kävelevä mies ei eroa muista loskaa pakoilevista helsinkiläisistä. Hänen tumma partansakin on varsin trendikäs.

Mutta ulkonäkö pettää. Sama mies, isä Antoine Lévy, pukeutuu tarpeen tullen valkoiseen dominikaanikaapuun – tai habitukseen, kuten oikea termi kuuluu. Nyt isä

K

Antoine tarjoaa – siviilivaatteissa – mehua Studium Catholicum -keskuksessa, jossa hän asuu ja työskentelee. Bibliofiilin unelmahuoneiden seiniä kiertää sankka ja korkea kirjahyllyrivistö. Suomeen Antoine Lévy saapui vuonna 2004 dominikaanijärjestön lähettämänä. Hän oli itse toivonut asemapaikkaa Helsingistä.

– Olen kiinnostunut pisteestä, jossa itä ja länsi kohtaavat, Venäjällä opiskellut Lévy perustelee valintaansa.

Siinä pisteessä isä Antoine pyörittää dominikaanien kulttuurikeskusta, joka ylläpitää yhteyksiä niin suomalaisiin katolisen kirkon jäseniin kuin ei-katolisiin tahoihin. Lisäksi hän opettaa yliopistossa teologiaa.

Antoine Lévy ei ole kuitenkaan aina ollut katoliseen kirkkoon kuuluva dominikaani. Kesällä 50 vuot-

ta täyttävä isä syntyi pariisinjuutalaiseen ei-uskonnolliseen intellektuelliperheeseen.

– Vaikka vanhempani olivat ateisteja, juutalainen identiteetti oli heille hyvin tärkeä, isä Antoine luonnehtii.

Perheen älyllisiä perinteitä noudattaen nuori Antoine päätyi Sorbonnen yliopistoon filosofianopiskelijaksi. Yksi hänelle tärkeistä professoreista oli sekä filosofi että kristitty. Lévy piti tätä yhdistelmää täysin pöyristyttävänä ja päätti osoittaa opettajansa vakaumuksen seisovan olemattomalla pohjalla.

Professori suhtautui hänen yrityksiinsä vastaanottavaisesti. Tiukat väittelyt jatkuivat parin vuoden ajan. Vasta-argumenttien keräämiseksi Lévy perehtyi Uuteen testamenttiin.

– Tein sen parissa totista työtä mutta huomasin, etten voinut todistaa sitä vääräksi, isä Antoine toteaa.

– Sen sijaan evankeliumiteksti paljasti oman vääryyteni. Se oli peili, josta minä heijastuin.

Kauhistuttavan peilikuvansa nähtyään Antoine Lévy alkoi puhella vaivihkaa Jumalalle. Se oli äärimmäinen jaakobinpaini tunnustavalle ateistille: – Jos puhun tyhjyydelle, käyttäydyn kuin hullu. Tai sitten se, mitä olin löytänyt, on todella totta.

Puhuessaan isä Antoine uppoutuu jonnekin pois ja suuntaa sanansa taivaasta putoileville lumihiutaleille.

– Saatoin rukoillessani tuntea läsnäolon. Siinä oli minulle kylliksi.

Läsnäolon tuntu johti päättelyketjun seuraavaan vaiheeseen: Kristus ei ole jättänyt maailmaa yksin, vaan on antanut näkyvän merkin. Todennäköisimmäksi merkiksi isä Antoine arveli kirk-

koa, jonka jäsenyyttä kohti hän päätti kulkea. Mutta minkä kirkon? Protestanttiset kirkot jäivät laskuista heti kättelyssä.

– En voinut kuulua kirkkoon, joka on perustettu vasta 1500-luvulla, isä Antoine hymähtää.

Sen sijaan ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta löytyi riittävä historiallinen perspektiivi. Valinta kahden vanhan kirkon välillä oli kivulias. Lopulta arpa lankesi katolisen kirkon kohdalle. Siellä oli kriittistä pohdintaa, jota Antoine Lévy ei ortodokseilta löytänyt.

– Ortodoksinen teologia on hyvin puolustautuvaa, isä Antoine väittää.

– Se haluaa perustella, miksi vain tämä traditio on oikeassa ja miksi muut eivät ole.

Teologiassa ei isä Antoinen mielestä ole kysymys oikeassa olemisesta vaan totuudesta. Ja niiden välillä on vissi ero.

7

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Dominikaani ja filosofi. Älyllisen pohdinnan perinne sai isä Antoine Lévyn liittymään katoliseen kirkkoon.

– Olisin halunnut liittyä heti dominikaaneihin. Sääntökunnan periaate on, että ennen siihen liittymistä täytyy elää jonkin aikaa tavallista kristityn elämää. Tämä ärsytti minua suuresti, isä Antoine hymyilee.

Dominikaaniovi aukesi vuonna 1990 ja kahdeksaa vuotta myöhemmin isä Antoine vihittiin katoliseksi papiksi.

Katoliseen kirkkoon liittyminen ei tappanut isä Antoinen rakkautta ortodoksiaa kohtaan. Uspenskin katedraalin palveluksissa hän on säännöllinen näky.

– Koska minun oli vaikea tehdä valintaa katolisen ja ortodoksisen kirkon välillä, ekumenia on aina osa minua itseäni.

Vaikka monet luterilaiset kristityt ovat isä Antoinelle rakkaita, hän kokee virallisen tason ekumenian vaikeutuneen.

– Asiat, jotka aikaisemmin eivät ole erottaneet meitä niin voimakkaasti, ovat muuttuneet erottaviksi tekijöiksi, isä Antoine muotoilee.

Dominikaani-isän näkökulmasta erottavien tekijöiden listalla ovat ainakin samaa sukupuolta olevien ihmisten avioliitot ja pappeuskäsitys.

”

Täytyykö kirkon pysyä sellaisena kuin se on? Vai täytyykö sen muuttua?”

– Totuus voi jopa kyseenalaistaa oman vakaumukseni.

Katolisessa kirkossa isä Antoinen vakuutti vapaus, joka tuli uskon kylkiäisenä.

– Osa syistäni liittyä katoliseen kirkkoon oli loogisia, osa enemmänkin vaistonvaraisia.

Konkreettinen matka kohti kirkkoa alkoi, kun Antoine Lévy palasi Venäjältä takaisin Ranskaan. Vuonna 1986 hän ryhtyi katekumeeniksi eli kasteoppilaaksi ja kahden vuoden päästä hänet kastettiin katolisen kirkon jäseneksi. Lévyn pariisilaisessa kotikirkossa aktiivisesti vaikuttanut dominikaanisisar ehdotti nuorelle miehelle pappeutta. Ehdotus tuntui oudolta, mutta sääntökuntaelämä veti puoleensa. Dominikaaniveljestössä viehätti sama kuin koko katolisessa kirkossa: vankka teologian tekemisen älyllinen traditio.

– Ajattelen, että siinä on pohjimmiltaan kyse kahdesta eri kirkkoymmärryksestä. Täytyykö kirkon pysyä sellaisena kuin se on?

Vai pitääkö sen muuttua? Tietenkään asia ei ole näin mustavalkoinen, mutta tämä on perusjako.

Jos kerran railot kulkevat näin syvällä, miksi edes yrittää ekumeniaa? Eikö olisi loogisinta jättää koko keskustelu sikseen ja käpertyä oman oikeassaolemisen täydellisyyteen? Isä Antoinen mielestä ekumeenisen liikkeen pitäisi katsoa näiden erojen ylitse. Virallinen ekumenia kokouksineen ja mietintöineen ei tosin saa häneltä varauksetonta hyväksyntää: – Toivotan sille onnea, mutta olen aika pessimistinen sen suhteen.

Todellinen ekumenia virtaa isä Antoinen mielestä lähes huomaamattomana arjen keskellä.

– Elää, tehdä työtä ja rukoilla yhdessä, hän kuvaa todeksi tehtyä kristittyjen yhteyttä.

– Silloin ollaan paikassa, josta avautuu Jumalan elämä.

Ekumeenista rukousviikkoa vietetään 18.–25.1. Studium Catholicumissa (Ritarikatu 3 A) on ekumeeninen rukoushetki joka torstai klo 8.30.

Kansa kapinoi. Kreikkalaiset ovat protestoineet valtion menoleikkauksia vastaan. Osa kesällä Ateenassa mieltään osoittaneista oli varustautunut kaasunaamarein.

Markkinat kaappasivat vallan Euroopassa Le Monde Diplomatique -lehden espanjankielisen painoksen päätoimittajan mukaan asialla ovat pääosin Euroopan omat pankit.

Teksti Ignacio Ramonet Kuva Bego Astigarraga / I PS

E

uroopan johtajia syytetään epäonnistumisesta talouskriisin ratkomisessa. Taitoa heiltä puuttuukin, mutta ennen kaikkea kyse on antautumisesta markkinoiden mahdin edessä.

Markkinoilla tarkoitan investointipankkeja, vakuutusyhtiöitä sekä eläke- ja vipurahastoja.

Ne käyvät kauppaa neljän tyyppisillä välineillä: valuutoilla, osakkeilla, obligaatioilla ja johdannaisilla.

Markkinoiden mahtia riittää valaisemaan kaksi lukua: koko maailman reaalitalouden vuotuinen bruttokansantuote on noin 45 biljoonaa euroa. Samaan aikaan markkinoilla liikkuu 75 kertaa suurempi rahamäärä, 3 450 biljoonaa euroa.

Mikään valtio ei kykene vastarintaan, jos markkinat päättävät käydä sen kimppuun.

Vaikka Italia on maailman kahdeksanneksi suurin talous, se on Portugalin, Kreikan ja Espanjan ohella ollut hyökkäyksen kohteena jo toista vuotta.

Markkinat eivät hyökkää ulkoavaruudesta.

Valtaosa on omia eurooppalaisia pankkejamme, samoja, jotka EU-maat päättivät pelastaa vuonna 2008. Kyse ei ole yhdysvaltalaisten, aasialaisten tai arabimaiden finanssipiirien iskusta euroaluetta vastaan. ”Sisällissotaa” johtavat Euroopan pankit, vakuutusyhtiöt, eläke- ja keinottelurahastot sekä rahoituslaitokset. Niiden hoidossa ovat eurooppalaiset rahat ja julkiset velat. Puolustaakseen – teoriassa – asiakkaidensa etuja ne keinottelevat ja piiskaavat valtioiden lainakorkoja ylös. Se on ajanut jo Irlannin, Portugalin ja Kreikan konkurssin partaalle. Kansalaiset pakotetaan kiristämään vyötä, kun hallitusten täytyy lepytellä markkinoiden korppikotkia eli omia pankkejaan.

Pankit saivat Euroopan keskuspankilta luottoa yhden prosentin korolla ja lainasivat sen edelleen Espanjalle ja Italialle 6,5 prosentin korolla.

Tilannetta pahentaa luottoluokittajien (Fitch, Moody’s ja Standard & Poor’s) skandaalimainen mahti. Niiden sanelema luokitus määrää, millä korolla valtiot saavat lainaa. Kun eu-

romaat joutuvat kiristämään vyötä, talouskasvu heikkenee. Se johtaa luottoluokituksen alenemiseen. Silloin velanhoitokulut kasvavat, mikä taas vaatii lisää leikkauksia, ja tuhoisa kierre on valmis.

Taloudellinen sotatila selittää, miksi Kreikan tilanne paheni, vaikka hallitus leikkasi menoja hiki päässä. Kansalaisilta vaadituista uhrauksista ei ollut hyötyä, ja Kreikka on jo roskalainaluokassa.

Markkinat saivat, mitä halusivat: niiden edustajat ovat nyt suoraan vallassa joutumatta piittaamaan vaaleista. Sekä Kreikan uusi pääministeri Lukas Papadimos että Italian Mario Monti ovat pankkiireja. Kumpikin on jossain vaiheessa työskennellyt yhdysvaltalaiselle Goldman Sachs -pankille, joka on erikoistunut nostamaan omaa väkeään valtaan.

Pankit saivat Euroopan keskuspankilta luottoa yhden prosentin korolla ja lainasivat sen edelleen Espanjalle ja Italialle 6,5 prosentin korolla.”

”

Näiden teknokraattien tehtävänä on ”rajoitetun demokratian” oloissa ja sosiaalisista kustannuksista välittämättä toteuttaa markkinoiden toiveet: lisää yksityistämistä, lisää leikkauksia ja uhrauksia, joita poliittiset johtajat eivät uskalla panna toimeen.

EU on viimeinen maailmankolkka, jossa kapitalismin petomaisuutta on hillitty hyvinvointivaltioksi kutsutulla mekanismilla. Markkinat eivät pidä siitä, ja sen tuhoaminen on annettu tehtäväksi valtaan nostetuille teknokraateille. ”Jälkipoliittiset” teknokraatit tuskin onnistuvat ratkaisemaan kriisiä. Mitä mahtaa tapahtua, jos kansalaiset tajuavat uhrauksensa turhiksi laman jatkuessa? Kuinka väkivaltaiseksi vastarinta yltyy? Miten talousjärjestys pidetään voimassa? Tuleeko eurooppalaisistakin demokratioista “autoritaarisia demokratioita”?

8

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Toimittanut: Eira Serkkola Sähköposti: eira.serkkola@kirkkojakaupunki.fi LIISA HUIMA

Kartanoiden kaupunki Kartanokulttuuri meni mailleen jo sata vuotta sitten, mutta Helsingin parikymmentä kartanoa ovat täynnä elämää.

Teksti Eira Serkkola Kuva Helsingin kaupunginmuseo

Kaupungin kasvo: Luca Gargano

Elämäntaparadio Vuodenvaihteessa aloitti uusi Internetissä kuultava radiokanava, Lasten oma radio.

– Lapsia täytyy opettaa kuuntelemaan radiota, väittää kanavan tuottaja Luca Gargano.

– Useat aikuiset ovat tottuneet kuuntelemaan vain soittolistoihin perustuvia kanavia ja luulevat, että radiosta voi kuunnella vain taustamusiikkia. Miten he voisivat silloin opettaa lapsilleenkaan muuta? kysyy kanavan ideoinut muusikko ja Yleisradiossa toimittajana työskennellyt Gargano.

Hän ylistää radiota.

– Se on ylivertaisesti nopein ja helpoin uutismedia ja loistava tarinoiden kertomisen väline, jota voi seurata muun tekemisen ohessa.

Radio haastaa mielikuvituksen.

Radion kuuntelu on taistelua tylsyyttä vastaan. On liian helppoa vain napata telkkari päälle ja jäädä tuijottamaan suurella rahalla markkinoituja ohjelmia.

Lasten omasta radiosta kuulee nyt musiikkia, satuja ja kuunnelmia. Tämä on kuitenkin vasta osa ohjelmistoa. Tulossa on myös juonnettuja ohjelmia sekä erikoisohjelmia lastenkulttuurin tekijöiltä. Kuulijakunnaksi on ajateltu alle kymmenvuotiaita lapsia.

Suomessa on pitkä ja monipuolinen lastenmusiikkiperinne. Lastenmusiikkia on kaikissa genreissä kansanmusiikista hip hopiin.

– Lasten oma radio soittaa niitä kaikkia surutta sekaisin, sanoo Gargano.

– Jos kuuntelisin vanhempien mielipiteitä, en voisi soittaa lopulta mitään. Yhden mielestä oikeaa lastenmusiikkia ovat ne laulut, jotka soivat omassa lapsuudessa, toinen taas ei voi sietää vanhoja lauluja, kolmannelle sopii, että lapset kuuntelevat aikuisten musiikkia.

Radiokanavan perustaminen on vuosikausia muhineen suunnitelman tekemistä todeksi. Tarkkoja suunnitelmia kanavan tulevaisuudesta ei ole, mutta ideoita riittää.

Kyse ei ole bisneksestä vaan sydämen asiasta. Kuka tahansa ei kuitenkaan pistä pystyyn radioase-

maa: Garganolla on ammattitaito musiikin ja radiotyön aloilta ja laaja verkosto haaveensa toteuttamiseen.

Radion käynnistymistä tukevat Garganon viihdealalla työskentelevät ystävät.

– Tekijänoikeuskulut maksetaan, mutta kaikki mukana olijat tekevät työnsä ilmaiseksi, kertoo Gargano. Kanavalle ei ole tulossa jatkossakaan mainoksia. Sen sijaan muille yhteistyömahdollisuuksille ollaan avoimia.

Lasten omaa radiota voi kuunnella tietokoneesta tai kännykästä, mikäli puhelimessa on nettiselain tai mediasoitin. Kännykkä mahdollistaa radion kuuntelun myös automatkoilla. Tietokoneen tai kännykän voi halutessaan kytkeä kodin tai auton stereoihin. Nettiradioiden kuunteluun on saatavilla myös erillisiä radiolaitteita.

Gargano on saanut paljon palautetta jo radiokanavan aloitusviikolla.

– Jos joskus kuulen, että joku lapsi on tämän radiokanavan avulla innostunut radiosta, olen päässyt tavoitteeseeni, kertoo Gargano.

Asun Herttoniemenrannassa lähellä merta ja metroa. Alueella on luontoa ja lapsia, enkä kaipaa takaisin ydinkeskustaan, vaikka vanhoja korkeahuoneisia kerrostaloja on hiukan ikävä.

P.S.

Vaadin laajennuksia metroverkkoon sekä keskusta-autoilun rajoittamista. Kävelykatu on toimivampi ja mukavampi näky kuin keskustan iltapäiväruuhka. Voiko keskustatunnelia suunnitella uudelleen?

Nautin siitä, että Helsingissä on vireyttä, kuten block partyt, ravintolapäivä, puistokonsertit ja kansalaistapahtumat. Ne pitävät kaupungin elossa ja ihmiset onnellisempina.

Pauliina Koponen www.lastenradio.fi

elsingistä löytyy yllättävän paljon kartanoita, määritelmästä riippuen 22–25.

Monen kartanon juuret kurottuvat aina 1500-luvulle asti, Helsingin perustamisen aikoihin.

Kaupunki omistaa useimmat kartanot, joista monessa niistä toimii ravintola. Näitä ovat Herttoniemen, Talin, Meilahden, Puotilan ja Rastilan kartanot. Vain kaksi kartanoa, Degerö ja Malminkartano, ovat yksityiskoteina.

Kulosaari, Stansvik ja Jollas ovat ammattijärjestöjen käytössä ja juhlatiloina. Viikin Latokartanossa toimii tutkimuskeskus ja tilausravintola, Tuomarinkylä ja Herttoniemi ovat museokäytössä. Tali on golfklubin kerhotalona.

Munkkiniemen kartanon empire-tyylinen päärakennus on palvellut Kone Oy:n pääkonttorina, Kumpulassa on yliopiston laitoksia ja Vuosaaren kartanossa päiväkoti.

Lauttasaaren kartanossa on hoidettu vanhuksia, ja Annala on vuokrattu Hyötykasviyhdistykselle.

– Kartanot kiinnostavat ihmisiä edelleen, koska niihin liittyy vahva romanttinen hohde, sanoo museolehtori Anna Finnilä Helsingin Kaupunginmuseosta. Hän asuu itsekin kartanon alueella.

Osaltaan hohtoa loivat 1930- ja 1940-lukujen kotimaiset elokuvat. Unohtumaton Katariina ja Munkkiniemen kreivi kuvattiin Herttoniemen kartanon puistossa. Tämä miljöö kelpuutettiin tusinaan muuhunkin elokuvaan, muun muassa Kulkurin valssiin.

H

Mutta miten Helsinkiin syntyi näin paljon kartanoita ja miten niissä elettiin?

Finnilä kertoo, että kartanot olivat aatelisten omistamia verovapaita maatiloja. Alun perin omistaja palveli kuningasta ratsumiehenä verovapautta vastaan, mutta verovapaus eli rälssioi-

Kulmilla: Unioninkatu

keudet muuttuivat pikkuhiljaa perinnöllisiksi.

Aatelistilaa, joka varusti ratsumiehen kruunun palvelukseen verovapautta vastaan, kutsuttiin säteriksi. Tällaisia olivat Kulosaaren ja Haltialan kartanot. Puustelli oli sotilasvirkatalo kruunun mailla, esimerkkeinä Malminkartano ja Viikki.

Munkkiniemen, Meilahden, Talin ja Lauttasaaren kartanot olivat alun perin hallitsijalta saatuja perinnöllisiä läänityksiä. Se merkitsi elinikäistä nautintaoikeutta.

– Viaporin linnoituksen rakentaminen vaurastutti kauppiaita ja upseereita. He alkoivat rakentaa kartanoita silloisen kaupungin ulkopuolelle. Ne olivat tulonlähteitä, Anna Finnilä kertoo.

Herttoniemen, Munkkiniemen ja Kumpulan kartanoihin perustettiin tiiliruukki. Malminkartanossa ja Stansvikissa yritettiin louhia malmia.

Kun Helsingin keskustassa kiellettiin lehmien pito, kartanoista tuli tärkeitä maidontuottajia.

Viinaakin poltettiin ja myytiin ihan laillisesti.

Kansa kutsui myös isoja huviloita kartanoiksi, vaikka ne eivät juridisesti olleet sitä.

Suurissa kartanoissa oli Finnilän mukaan yleensä satakunta henkeä töissä, ja perheet päälle. Maatalous perustui torpparijärjestelmään, ja lisäksi kartanoissa oli tilanhoitaja eli pehtori sekä palkattuja piikoja ja renkejä. Torpparit viljelivät omaa peltoaan ja maksoivat vuokraa taksvärkkinä ja elintarvikkeina. Muonamiehet mökkeineen ja perunamaineen asemoituivat torpparin ja rengin välille. Esimerkiksi Herttoniemen kartanosta kasvoi 1 000 hehtaarin tila, jossa oli iso karja.

– Kartanot ovat olleet maanviljelyn edelläkävijöitä, varsinkin kulta-aikanaan 1800-luvun puolivälissä. Silloin laajennettiin tuotantoa ja uusittiin päärakennuksia. Kartanoiden pelloilla kokeiltiin ensimmäisenä uutta tekniikkaa, kuten niittokonetta. Niiden puutarhoihin istutettiin uusia kasveja ja hedelmäpuita. Moni omistaja hankki alan koulutuksen ulkomailla, Anna Finnilä kertoo.

9

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

50 vuotta museona. Tuomarinkylän kartanomuseon päärakennus valmistui noin 1790. Kartanon peltoja viljellään edelleen ja talli on täynnä hevosia. Helsingin suurin kartano on alun perin ollut aateliton ratsutila eli rustholli.

Kartanoyhteisössä tasapainoteltiin välimatkan ja yhteenkuuluvuuden välillä. Oli esimerkiksi selvää, että vain omistajaperhe sai liikkua kartanon puistossa.

Toisaalta kartanon isäntä piti patriarkaalisesti huolta alaisistaan ja muisti väkeään jouluna ja juhannuksena. Välit kuitenkin kiristyivät ennen vuotta 1918: esimerkiksi Herttoniemen viimeinen isäntä Johan Bergbom tapettiin sisällissotaa edeltävissä levottomuuksissa.

Helsingin kartanot sijaitsivat paikoitellen ihan naapureina. Herrasväet seurustelivat vilkkaasti keskenään.

”

Kauppiaat ja upseerit alkoivat rakentaa kartanoita silloisen kaupungin ulkopuolelle.”

Meilahden kartanossa järjestettiin aikoinaan legendaarisia venetsialaisia juhlia, kun venäläinen omistaja tuotti Pietarista mustalaisorkesterin soittamaan keinotekoiselle saarelle rantaan. Tullisaaren eli silloisen Tuurholman kartanon kesäjuhlissa soitti aina pataljoonan soittokunta.

Kartanokulttuuri mureni Helsingissä noin sata vuotta sitten. Kaupunki kasvoi ja osti kartanoiden maita. Työvoima kallistui, kun torpparilaitos hävisi. Torpparit lähtivät tehtaisiin töihin jo ennen vuoden 1918 torpparilakia.

Nykyään kartanoiden menneisyys elää kadunnimissä. Pukinmäestä löytyvät Rälssintie ja Säteritie. Herttoniemenrannan kadunnimistö vilisee kartanoissa eläneitä naisia: Gertrude, Sissele, Regina, Agneta. Munkkiniemessä kuljetaan paronien mukaan nimettyä Ramsaynrantaa.

Muut lähteet: Bo Lönnqvist: Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla. Schildts 2009.

Eva Packalén: Herttoniemi. Kylä, kartano, kaupunginosa. Helsingin kaupunginmuseo 2008.

Viikon fakta ESKO JÄMSÄ

Juhlavuoden katu Helsinki juhlii tänä vuonna 200-vuotista taivaltaan pääkaupunkina. Juhlakaduksi on nostettu uljas Unioninkatu. Sen kävelee päästä päähän 20 minuutissa, mutta matkan varrelle mahtuvat uskon, tieteen ja rahan temppelit.

Suoran molemmissa päissä kohoaa kirkontorni – Siltasaaressa Kallion kirkon torni, jonka risti on ollut tähän asti Helsingin horisontaalisen mittauksen kiintopisteenä, ja Tähtitorninmäen kupeessa Saksalaisen kirkon torni.

Varsinaisesti suora päättyy observatorioon.

Tuomiokirkko ja sen pieni vieruskaveri, Pyhän Kolminaisuuden kirkko, säteilevät kadun keskivaiheilla.

Helsinki200-juhlinta kohdistuu koko ”Unioninakseliin”, jolloin mukaan saadaan myös Tähtitorninmäki, Siltasaareen keskitty-

nyt ammattiyhdistysliike, Hakaniemen tori ja Kallion kirkko.

Empire-keskustan valtaväylällä sijaitsee Helsingin yliopiston tiloja päärakennuksesta ja kirjastosta Konfutse-instituuttiin asti. Humanistisen tiedekunnan yleisöluennot Unioninkadusta alkavat huomenna.

Kadun eteläpäästä löytyvät Rakennusteollisuuden toimitalo, Korkein hallinto-oikeus ja Ruotsalainen normaalilyseo. Siellä naisvoimisteluseura Säkenet jumppaa edelleen viikoittain elävän pianosäestyksen tahtiin.

Kasvitieteellistä puutarhaa vastapäätä kiiltelee Kuntien eläkevakuutuksen muhkea pääkonttori. Mutta kadun molemmista päistä löytyy myös ihmisten koteja.

Eira Serkkola

2059 Helsingissä valmistui vuonna 2010 yhteensä 2 059 asuinhuoneistoa.

Mukana ovat kaikenlaiset talotyypit ja rakennusten laajennukset. Tämä oli selvästi vähemmän kuin kymmenenä aikaisempana vuonna. Pientaloja on joukossa 178.

Vilkkainta rakentaminen oli koillisessa suurpiirissä, jonka peruspiirit ovat Latokartano, Pukinmäki, Malmi, Suutarila, Puistola ja Jakomäki. Siellä valmistui 667 uutta huoneistoa. Peruspiireistä eniten koteja tuli Vanhaankaupunkiin, 444. Östersundomin peruspiirissä valmistui 7 uutta asuntoa.

10

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Toimittanut: Marja Kuparinen Sähköposti: marja.kuparinen@kirkkojakaupunki.fi

Seitsemän naisen voima TEATTERI Jos olet nainen minun maassani, et ole missään

turvassa, kertoo guatemalalainen Anabella De Leon.

Seven-näytelmä antaa äänen seitsemälle naiselle, seitsemälle toivoa antavalle tarinalle kamppailusta ihmisoikeuksien puolesta.

Seitsemän kirjailijan yhteistyönä luotu näytelmä on koottu haastattelemalla seitsemää naista eri puolilta maailmaa.

Tarinat perustuvat naisten henkilökohtaisiin kokemuksiin Pohjois-Irlannissa, Afganistanissa, Venäjällä, Pakistanissa, Nigeriassa, Kambodzassa ja Guatemalassa. Kaikki haastateltavina olleet naiset jatkavat työtään ihmisoikeuksien parissa, monet jatkuvien tappouhkauksien kohteina.

Yhdessä Snellman-korkeakoulusta valmistuneiden näyttelijöiden kanssa ohjaajanäyttelijä Marcus Groth on tehnyt Sevenistä ensimmäistä kertaa maailmassa näytelmän. Se sai ensi-iltansa viime keväänä Valtimon teatterissa, nyt Seven saa lisänäytöksiä suuremmissa tiloissa Kaapelitehtaalla.

Puolet ensi-illan tuotosta menee kehittyvien maiden naisten yrittäjyyden tukemiseen Naisten Pankin kautta.

Groth on käyttänyt Sevenin ohjauksessa hahmoterapiaan perustuvaa hahmometodia. Keskeistä hänen työssään on läsnäolon korostaminen.

– Olen ylipäätäänkin kiinnostunut tutkimaan sitä, voiko näytellä näyttelemättä. Mikä on tavallaan pienin tarvittava näyttelijäntyö.

Groth pitää perinteistä näyttelijäntyötä tarpeellisena, mutta se ei saisi nousta tarinan tai läsnäolon tielle. Näyttelijän tulisi olla esityksessä läsnä omana itsenään ja sallia niiden tunteiden nouseminen pintaan, jotka ovat noustakseen.

Mikäli mitään ei tapahdu, sekin on täysin hyväksyttävää.

– Efekti on usein siinä, että jos minä en näyttele minussa herääviä tunteita, vaan ne ovat todellisia, minun on paljon helpompi koskettaa yleisöä.

Voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se on Grothin mukaan hyvin monimutkaista – etenkin näyttelijälle. Hän arvostaakin Sevenin näyttelijöiden avoimuutta läsnäololle ja kiinnostusta tutkia näyttelijäntyötä uudesta näkökulmasta.

Vuonna 2008 New Yorkissa ensi-iltansa saanutta Seveniä ovat aiemmin esittäneet poliitikot ja aktivistit lukemalla tekstinsä yleisön edessä. Viime vuonna tunnetut suomalaiset poliitikot ja julkisuuden henkilöt, muun muassa Elisabeth Rehn, Eva Biaudet ja Bettina Sågbom, esittivät tekstin Marcus Grothin ohjauksessa täydelle salille Svenska Teaternissa.

Sevenin naisten tarinat ovat rankkoja ja koskettavia. Keskeinen viesti on kuitenkin toivo ja usko muutokseen. Afganistanilainen Farida Aziza kiteyttää asian näin: ”Oli vuori kuinka korkea tahansa, niin aina löytyy tie sen huipulle, jotta sinä voit sen saavuttaa.”

Tuomo Perälä Kaapelitehtaan Turbiinisali, Tallberginkatu 1, Helsinki Esitykset 18.–20.1., 26.–28.1. sekä 2.–4.2.

Rooleissa Niina Heiskanen, Laura Hietala, Janni Niemi, Petra Pälmä, Elina Rinne, Saana Salin ja Petra Theis.

Ohjaus Marcus Groth.

Liput 19 e, ryhmälippu 162 e / kpl (min.10 hengen ryhmä) www.tiketti.fi

Koskettava tarina.

Seven-näytelmän naisten tahto taistella epäoikeudenmukaisuutta vastaan teki vaikutuksen ohjaaja Marcus Grothiin.

TUO

MO

PER

ÄLÄ

Uuden ajan kirjasto Keskustakirjastoa suunnitellaan digimullistuksen keskellä. Mutta perinteinen paperikirjakaan ei tule häviämään.

Teksti Salla Korpela Kuva Sirpa Päivinen

elsinkiin suunnitellaan suurella innolla keskustakirjastoa, jonka on määrä valmistua Töölönlahdelle vuonna 2017. Samaan aikaan koko kirja-ala on historiansa kenties suurimman mullistuksen keskellä, kun aineisto muuttuu kiihtyvällä vauhdilla sähköiseen muotoon.

– Digi tulee, se on selvä. Jo muutaman vuoden kuluttua huomattava osa kaikesta lukemisesta tapahtuu mobiililaitteen kautta. Tekniikka tosin kehittyy niin nopeasti, että kukaan ei tiedä, millaisia laitteita ja ratkaisuja käytetään keskustakirjaston valmistuessa, toteaa kirjastotoimen apulaisjohtaja AnnaMaria Soininvaara.

Se kuitenkin jo ymmärretään, että kun tulevaisuuden kirjat, äänitteet ja elokuvat imaistaan verkon kautta pilvestä lukulaitteeseen, perinteistä kirjahyllytilaa tarvitaan vähemmän.

– Keskustakirjastossa tulee olemaan kokoelmille suunnilleen saman verran tilaa kuin nykyisessä Pasilan pääkirjastossa, vaikka yleisötilat ovat yhteensä yli kaksinkertaiset. Muut tilat varataan kokoontumisille, tapahtumille, neuvonnalle, näyttämölle, kahvilalle – ja

H

vaikka sille saunallekin, josta yleisö tuntuu haaveilevan, Soininvaara sanoo.

Kirjastot ovat perinteisesti hiljaisia paikkoja, mutta tämäkin muuttuu. Hiljaista tilaa tarvitaan edelleen, mutta sen lisäksi uusiin kirjastoihin suunnitellaan paikkoja, joissa saa keskustella ja jopa musisoida.

Sähköinen kirja on monessa suhteessa ylivoimainen keksintö.

Se ei vie fyysistä tilaa lainkaan, tulee halvemmaksi kuin paperikirja.

Se ei kulu hiirenkorville, ja sen saa luettavaksi silmänräpäyksessä laiskanlinnasta nousematta. Huonosilmäinen voi suurentaa tekstityyppiä, ja vieraskieliseen tekstiin saa kytkettyä sanakirjan.

Tulevaisuuden koululaisia ei enää hämmennetä esimerkiksi karttakirjoilla, joissa on vanhentuneet valtionrajat, eikä heidän tarvitse raahata repuissaan huolimattomasti laadittuja, kertakäyttöisiä työkirjoja.

– Perinteinen paperikirja ei tule häviämään. Uskon, että jatkossa paperikirjoiksi tuotettava aineisto on arvokkaampaa, arvostetumpaa ja paremmin tehtyä kuin nykyisin, ennustaa Helsingin kaupunginkirjaston digiaineiston hankinnasta vastaava toimistopäällikkö Virva Nousiainen-Hiiri.

Sen sijaan pokkarit ja lehdet muuttuvat nopeasti sähköisiksi kuten tieteelliselle kirjallisuudelle

Paperikirja pysyy. Tulevaisuudessa perinte Anna-Maria Soininvaara kaavailee kirjastoon

on jo tapahtunut.

– Meille kirjastoon tulee paljon lehtiä ulkomailta, ja niiden kuljetus on kallista ja hidasta. On suuri parannus, kun ne saadaan ilmestymishetkellä asiakkaiden käyttöön, Nousiainen-Hiiri kuvaa.

Nykyinen ja vanhempi paperiaineisto tietysti säilyy kirjaston kokoelmissa vielä pitkään, ja uutta hankitaan tulevaisuudessakin.

Kirjastosta saa jo lainata sähköisiä lukulaitteita. Helmet-kirjasto-

Suojele Suomen järviä TELEVISIO Erinomaista lääkettä loskaan ja sateeseen on tarjolla 20.1. lähtien, kun TV2:ssa alkaa kuusiosainen dokumenttisarja Järviemme helmet. Petteri Saario on käsikirjoittanut, kuvannut, ja ohjannut sarjan osat. Alkuperäismusiikki on Perttu Hietasen.

Lähempään tarkasteluun Suomen 187 888 järvestä pääsevät Saimaa, Inarijärvi, Säkylän Pyhäjärvi, Lappajärvi, Oulujärvi sekä Päijänne ja Vesijärvi.

Saarion tapa kertoa Suomen järviluonnosta ja järvillä viihtyvistä ihmisistä on tehokas ja tunteeseen ulottuva. Kamera liikkuu korkeilla näköalapaikoilla ja tarkentaa ranta-

vedessä keikistelevän linnun punaisiin räpylöihin, sukeltaa vedenpinnan alle ahvenien pariin ja välittää lähikuvan hopeiseen vedenpintaan särkyvistä sadepisaroista.

Liike hyvin lähelle ja taas laajempiin näkymiin pitää katsojan mielenkiinnon hereillä. Katsoin kolme osaa, ja niiden perusteella näkyy, mihin Saarion huoli keskittyy. Meillä on harvinainen aarre käsissämme, mutta ratkaisumme tai silkka välinpitämättömyys uhkaavat järviä. Hyvä esimerkki on Lahden Vesijärvi, joka oli kaupungin kaatopaikka, kunnes järven tilaan herättiin ja suunta käännettiin.

Nyt järvi on toipumassa.

”Järviluonnosta huolehtiminen on kaikesta elollisesta – myös ihmisestä – huolehtimista,” Saario tiivistää.

Dokumentit esittelevät myös kalastajia, veneenrakentajia ja mökkiläisiä, jotka ovat viehtyneen järvien lumoukseen. Kalastajilla kyse on elinkeinosta, vaikka harva pelkällä kalastamisella enää elääkään. On mielenkiintoista tutustua näihin levollisiin, osaaviin ja verkkaisesti puhuviin miehiin. Heillä on kauas katsoneet ja paljon nähneet silmät.

Saario itse arvostaa erityisesti luonnon monimuotoisuutta. Hän myös toivoo tiettyä nöyryyttä luonnon edessä ja tyyntä mieltä,

11

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

iseksi kirjaksi tuotettava aineisto on arvokkaampaa, arvostetumpaa ja paremmin tehtyä kuin nykyisin, ennustaa digiaineiston hankinnasta vastaava Virva Nousiainen-Hiiri (vas.). Kirjastotoimen apulaisjohtaja monia oheistoimintoja.

jen tarjoamassa Ellibs-valikoimissa on runsaat tuhat sähkökirjaa.

Suomenkielistä aineistoa on toistaiseksi suhteellisen vähän, mutta sen määrä kasvaa.

”

Mikä on kirjaston rooli maailmassa, jossa jokainen voi helposti ja aika halvallakin ladata kirjat laitteeseensa suoraan kirjankustantajan sivuilta tai e-kirjakaupasta?

– Kirjaston ydintehtävä on sisällöissä. Sähköisessä tiedon valtame-

ressä ihmiset tarvitsevat apua löytääkseen juuri sen asian tai palvelun, joka tuottaa heille hyötyä, iloa tai elämyksiä, Anna-Maria Soinin-

Kirjaston ydintehtävä on sisällöissä.”

vaara linjaa.

Luokittelun, vinkkaamisen ja esillepanon tehtävät eivät häviä, ne vain muuttavat muotoaan.

Myös kirjastonhoitajan työ muuttuu. Mielikuva tiskin takana kortistoa selaavasta hiljaisesta virkailijasta kuuluu kauas menneisyyteen.

Kun lainaukset, palautukset ja muut rutiinit eivät vie aikaa, kirjastonhoitajat vapautuvat neuvomaan sekä sisällön hakemisessa et-

joka mahdollistaa laajemman näkemisen. Kun malttaa olla hiljaa ja odottaa, haapanaemo tuo poikueensa mökkirantaan näytille, loppukesästä jo syödään kädestä.

Myös veden pinnan alla kiirettä pitämätön sukeltaja pääsee lähelle veden asukkeja.

Petteri Saario kertoo, että esimerkiksi ahvenet viestivät toisilleen ja oppivat jopa käyttämään työkaluja. Kunnioitammeko me lainkaan niiden älyä? Hän puhuu myös siitä, miten luonnossa liikkuminen, tervaksien löytäminen, tulen sytyttäminen ja kalan perkaus alkavat jo olla katoavaa osaamista. Emme enää hallitse yksinkertaisia taitoja, joista luonnossa liikkuvalle syntyy suuria elämyksiä.

Marja Kuparinen Järviemme helmet TV2 pe klo 19.30

tä laitteiden käytössä.

– Kirjastonhoitaja on kansalaisten opas, ja tämä voi tarkoittaa vaikka mitä, sanoo Anna-Maria Soininvaara.

Kaikenlaista kivaa on kirjastossa jo keksittykin. Tietohuoltoasema iGS:stä on saanut jo jonkin aikaa kysyä ihan mitä tahansa. Joistain kirjastoista saa lainata esimerkiksi työkaluja ja energiankulutusmittareita.

Uusimpiin palveluihin kuuluu

Urban Office -kaupunkitoimisto Lasipalatsissa. Siellä on tarjolla ilmaiseksi työtilaa ja multimedialaitteita sekä yksinäiseen työskentelyyn että ryhmätyöhön. Paikalla päivystää virkailija, joka voi opastaa tarvittaessa vaikka kuvankäsittelyohjelman käytössä.

– Sitten aikanaan keskustakirjastossa voisi olla vaikka päivystävä martta, joka neuvoo sukan kantapään neulomista, Soininvaara ideoi.

Sakastissa nauretaan Miksi teologit eivät harrasta benji-hyppyjä?

–?

– Heitä vaivaa uskonpuute.

Valkoista rauhaa. Talvisen Saimaan maisemassa sielu lepää.

12

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Luterilainen kirkko oli Urho Kekkosen ulkopolitiikan aktiivinen tukija.

Nykyisin taas ollaan huomattavan hiljaa.

Teksti Ville Jalovaara Kuva Ylen Kuva-arkisto ja Esko Jämsä

uomen evankelisluterilaisen kirkon kansainväliset suhteet keskittyvät nykypäivänä lähinnä kirkkojen välisten ekumeenisten kontaktien ylläpitämiseen. Ei ole havaittavissa, että kirkolla olisi erityistä pyrkimystä toimia Suomen virallisen ulkopolitiikan taustatukijana.

Vaikka Suomen suhteet Euroopan unioniin hallitsevat nykyään uutisia, kirkon johto ei ota niihin itsenäistä kantaa ja kerro näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta tai pyri tukemaan hallituksen linjaa.

Urho Kekkosen presidenttiaikana luterilainen kirkko suhtautui Suomen ulkopolitiikkaan huomattavasti aktiivisemmin. Taustalla oli kirkon pitkän vuosisataisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen perinteen ohella jännitys, jonka maailmanlaajan kylmän sodan asetelma uskontokysymyksiin toi.

Kirkkojen tukalat olot rautaesiripun takaisissa maissa olivat suomalaisten kirkonmiesten tiedossa. Jo ennen idänmatkailun yleistymistä saattoi Neuvostoliiton tammikuussa 1956 Suomelle palauttamalla Porkkalan vuokra-alueella vierailemalla todeta, mitkä olivat Neuvostoliiton ateistisen uskontopolitiikan vaikutukset kirkkojen toimintavapauteen: Kirkkonummen kirkko oli muutettu tukikohta-aikana elokuvateatteriksi. Porkkalan kohtalon ei haluttu toistuvan.

Kirkot haluttiin pitää alkuperäisessä käytössä. Siksi Suomen kirkon johto otti rauhalliselta näyttävän julkisivun takana aktiivisen roolin taistellussa maan poliittisesta suunnasta.

Kirkon johdossa omaksuttiin kylmän sodan vuosina Urho Kekkosen linja, jossa kommunisteihin suhtautumisen ratkaisi se, kummalla puolen itärajaa he vaikuttivat. Suomen puolella rajaa äärivasemmisto oli kritiikille vapaata riistaa, mutta idässä heidän tekemisiinsä ei pitänyt liiaksi puuttua, jottei Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys vaarantuisi.

Hyvä esimerkki kirkon halusta varjella idänsuhteita saatiin 1960-luvun lopulla, kun idänlähetyksestä innostuneet suomalaiset alkoivat salakuljettaa Raamattuja Suomesta Neuvostoliittoon. Kirkon johto otti tähän Neuvostoliiton tullimiehiä ja diplomaatteja ärsyttäneeseen toimintaan torjuvan kannan: Jos venäläisillä ei ollut Raamattuja, niitä ei pitänyt lähteä sinne Suomen ulkopoliittisen aseman kustannuksella viemään. Kirkko pelkäsi Neuvostoliittoa.

S

Kirkko pyrki torjumaan äärivasemmiston vaikutusvallan kasvua Suomen sisäpolitiikassa varoittaessaan kirkkokansaa äänestämästä kansandemokraatteja. Siitä huolimatta se läh-

Kirkko ja Kek ti puolueiden, ay-liikkeen ja muiden yhteiskunnan keskeisten toimijoiden esimerkkiä seuraten lujittamaan omalla aktiivisuudellaan idänsuhteita.

Helmikuussa 1964 tällä saralla nähtiin merkittävä avaus, kun Helsingin piispan Martti Simojoen johtama Suomen luterilaisen kirkon valtuuskunta suoritti ensimmäisen virallisen vierailunsa Neuvostoliittoon.

Suomalaiset tapasivat matkalla sekä Venäjän ortodoksisen kirkon että Viron ja Latvian neuvostotasavaltojen luterilaisten kirkkojen edustajia. Simojoki oli keskustellut matkasta etukäteen Kekkosen kanssa. Presidentti oli varoittanut arkkipiispa liian aktiivisesta politikoinnista, mutta oli suhtautunut muuten myönteisesti naapurimaiden ystävyyden lujittamiseen kirkollisella saralla.

Simojoen valtuuskunnan vierailun jälkeen yhteydenpito vakiintui, ja vuonna 1970 aloitettiin suomalaisen osapuolen aloitteesta Suomen luterilaisen ja Venäjän ortodoksisen kirkon välillä säännölliset teologiset oppikeskustelut.

Jumaluusopillisten kysymysten ohella rauhan teema oli neuvotteluissa korostetun keskeinen. Ilman sen jatkuvaa

toistamista maailman suurimman sotilasvallan kirkon edustajilla ei ollut neuvostovallan lupaa yhteyksiin maan rajojen ulkopuolelle.

Kommunisteihin Kiinteistä idänsuhsuhtautumisen teista huolimatta niin ratkaisi se, kummalla kirkolliset kuin muutkin kulttuurivaikutteet puolen itärajaa he tulivat Suomeen kylvaikuttivat.” män sodan aikana voittopuolisesti lännestä. Samaan aikaan Neuvostoliiton toimet saatettiin esittää monissa suomalaisissa lehdissä epäedullisessa valossa.

Tämän johdosta Suomessa alkoi 1970-luvun alkupuolella esiintyä pyrkimystä rajoittaa Neuvostoliitolle negatiivisten asioiden esiintymistä julkisuudessa. Tunnetuimpia esimerkkejä tästä suomettumiseksi kutsutusta ilmiöstä oli kustannusyhtiö Tammen ratkaisu keväällä 1974: Yhtiö jätti

”

13

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Kekkosen turva. Kommunismin pelko oli se syy, miksi kirkko otti Urho Kekkosen Suomessa ilman erityistä ylhäältä annettua käskyä aktiivisen roolin maan ulkopolitiikan taustukijana.

Tämä näkyi esimerkiksi tuolloin nykyistä vahvemmin kirkon epävirallisen äänenkannattajan roolin omanneen Kotimaa-lehden pääkirjoituksessa keväällä 1978. Lehti toivoi, että Suomen ja Neuvostoliiton hallitukset näkisivät kirkkojen välisen yhteydenpidon kiinteänä osana YYA-sopimusta.

kkonen valtiovallan toivomuksesta julkaisematta Nobel palkitun Aleksandr Solženitsynin romaanin Vankileirien saaristo.

Sensuuripäätös vuoti julkisuuteen, ja asiasta nousi hallituksen näkökulmasta kiusallinen kohu.

Suomettuiko kirkko? Valtion ulkopoliittista linjaa mukaillen kirkko lähti keväällä 1975 itsesensuurin tielle suhteessaan Stefanus-lähetyksen toimintaan. Se oli kertonut kriittisesti Neuvostoliiton uskonnollisesta tilanteesta.

Paradoksaalisesti samaan aikaan, kun Helsingissä järjestettiin kesän 1975 Ety-kokous, jonka kirkko toivoi parantavan kristittyjen asemaa sosialistisissa maissa, Suomen kirkko itse kielsi romanialaistaustaista luterilaista pappia Richard Wurmbrandia kertomasta kirkoissa Itä-Euroopan uskonnonvainoista.

Piispat olivat asiassa aloitteellisia presidentin kanslian toivomuksesta. Opin puhtauden varjelun verukkeella Wurmbrandille asetettu puhekielto liittyi kuitenkin pikemminkin kirkon haluun varjella maan idän suhteiden puhtautta.

Wurmbrand puhui kirkkojen sijaan elokuvateattereissa.

Tapaus aiheutti poikkeuksellisen julkisen skisman Kotimaa-lehden ja piispojen välille.

Kotimaa asettui kiisPresidentti oli tassa piispojen kanssa samalle puolelle vasta varoittanut keväällä 1976. Wurmarkkipiispaa liian brand oli puheissaan vaatinut rajantakaisen aktiivisesta Karjalan vapauttamispolitikoinnista.” ta kommunistivallasta ja näin asettanut Suomen ulkopoliittisen aseman kyseenalaiseksi. Teko vaati Kotimaalta linjanmuutoksen.

Urho Kekkosen viimeisinä presidenttivuosina luterilaisen kirkon asenne Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin muuttui reaalipoliittisesta hyväksymisestä kohti aktiivista pyrkimystä integroida maiden kirkot mukaan ystävyyspolitiikkaa lujittamaan.

”

Kekkosen presidenttiaikana kirkko pyrki seuraamaan tarkasti Suomen ulkopoliittista suuntausta. Vuoden 1958 lopulla puhjenneen yöpakkaskriisin aikana kirkon johto antoi ensin tukensa Neuvostoliiton painostuksen kohteeksi joutuneelle K. A. Fagerholmin hallitukselle, mutta kiiruhti heti hallituksen eronpyynnön jälkeen vakuuttamaan uskollisuuttaan Kekkoselle.

Syksyn 1961 noottikriisin aikana piispat antoivat julkilausuman, jossa he kehottivat kansaa yksimielisyyteen ja antoivat samalla rivien välistä ymmärtää, että Olavi Hongan olisi konsensuksen varmistamiseksi parempi pikimmiten luopua presidenttiehdokkuudestaan.

Kirkon halusta seurata tarkoin valtion ulkopoliittista linjaa kertoo myös se, että heti Kekkosen syrjään astumisen jälkeen joulukuussa 1981 piispat antoivat Puolan sotatilaan liittyvän avoimen kriittisen julkilausuman. Vastaavaa ei ollut nähty kesällä 1968 Tšekkoslovakian miehityksen aikana, vaikka maassa vallitsi tuolloin jopa äärivasemmiston taholta Prahan tapahtumat yleisesti tuominnut mieliala.

Mistä perimmältään johtui, että luterilainen kirkko tuki Kekkosen ulkopoliittista linjaa, vaikkei tämä toisen presidenttikautensa puolivälin jälkeen enää suhtautunut kirkon asioihin erityisellä hartaudella?

Syytä voi lähteä etsimään kirkon ja valtion nykyistä läheisemmistä suhteista ja Suomen kirkon perinteisesti vahvasta esivaltauskollisuudesta.

Perimmäinen motiivi kirkon asenteeseen näyttää kuitenkin olleen se, että kirkon johdossa Kekkonen nähtiin lukkona kommunismia vastaan. Sen kirkko koki uhaksi olemassaololleen, ja uhka tuntui tulevan sekä Suomen äärivasemmiston että Neuvostoliiton suunnalta.

Kirkko näki, että Kekkosen politiikan ensisijainen tavoite oli Suomen itsenäisyyden ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän varmistaminen vastakohtana kansandemokraattiselle järjestelmälle. Tämän puolestaan tiedettiin Itä-Euroopan esimerkin pohjalta merkitsevän loppua uskonnonvapaudelle.

Tiivistettynä voidaan sanoa, että kommunismin pelko oli se syy, miksi kirkko otti ilman erityistä ylhäältä annettua käskyä itselleen Urho Kekkosen Suomessa aktiivisen roolin maan ulkopolitiikan taustukijana.

Kirkon yleinen yhteiskunnallinen paino-arvo oli Kekkosen aikana nykyistä merkittävämpi. Sen tähden voidaan arvioida, ettei kirkon tuki kansalaisten mielipiteen muodostuksen näkökulmasta ollut yhdentekevä.

Edelleen voidaan kysyä, onko kirkon nykyinen varovaisuus kommentoida ulkopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä tarpeellinen. Tulisiko kirkkojen meillä ja muualla tuoda aktiivisemmin julki näkemyksiään esimerkiksi Euroopan unionin tulevaisuudesta?

Tämä on asia, jota voidaan hyvinkin joutua pohtimaan vuoden 2012 aikana niin Vatikaanissa paavin residenssissä kuin Turussa Suomen arkkipiispan virka-asunnossa.

Kirjoittaja on teologian tohtori, joka on käsitellyt Suomen luterilaisen kirkon suhdetta Suomen ulkopolitiikkaan tutkimuksessaan Kirkko, Kekkonen ja politiikka 1962–1982.

Suomen kirkkohistoriallinen seura 2011.

Seurakunnissa tapahtuu 19.1.—25.1.

14 Haaga ■ Virasto: Tolarintie 1. Avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–8, p. 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 9–11 Hakavuoren kirkolla ja torstaisin klo 15–16.30 Huopalahden kirkolla.

Hakavuoren kirkko ■ Aino Acktèn tie 14. Vahtimestarit p. 2340 3220.

To 19.1. klo 13 Torstaikerho. Avaimia aarrekammioon – kristillisen symboliikan rikkaudesta, Eija Köntti.

Su 22.1. klo 10 Messu. Miira Muroma-Nikunen, Mari Järvinen ja Liisa Ahlberg.

Ke 25.1. klo 18 Raamattupiiri. Profeetta Aamoksen kirja, Seppo Lappalainen.

Huopalahden kirkko ■ Vespertie 12. Vahtimestarit p. 2340 3230.

Ke 18.1. klo 18.30 Miesten piiri kirkon Kivijalassa. ”Kirkon hallinto – yskiikö kone?” Hannu Vapaavuori. Klo 20 Iltamessu. Hannu Vapaavuori ja Olli Mönttinen.

To 19.1. klo 9 Aamurukouspiiri Yläsalissa. Klo 10–11.30 Perhekerho. Yhdessäoloa. Klo 18.30 Nuorten aikuisten raamattupiiri kirkon kivijalassa.

Pe 20.1. klo 9.30 Lasten kirkkohetki.

Kirkkoon tutustuminen. Miira, Marja-Liisa ja Olli.

Su 22.1. klo 10 Messu. Saarna lääninrovasti Tiit Salumäe Haapsalusta. Liturgi Hannu Vapaavuori, avustavat papit Erkki Kokko ja Jukka Palola, kanttori Olli Mönttinen. Kirkkokahveilla Eija-Riitta Kinnusen kotiinpaluujuhla. Klo 15 Ekumeeninen rukoushetki. Hannu Vapaavuori, puhe. Miira Muroma-Nikunen, liturgia. Eri kirkkokuntien rukouksia. Olli Mönttinen ja lauluryhmä. Yhteinen kahvihetki.

Ti 24.1. klo 13 Lähetyspiiri. Eero ja Pirkko Junkkaala: Tansanian terveiset.

Ke 25.1. klo 12 Keskiviikkokerho. Aihe: Pyhimys. Vierailijana Hannes Viertola.

Klo 20 Iltamessu. Miika Kolari ja Olli Mönttinen.

Lassilan seurakuntakoti ■ Naulapolku 1 To 19.1. klo 7.30 Aamurukouspiiri.

Pe 20.1. klo 10–11.30 Perhekerho.

Sunnuntaisin klo 12–13 Pyhäkoulu.

Ma 23.1. klo 13 Tapaamistupa. Klo 19 Miesten piiri.

Haagan pappilantie 2 ■ Pappilantien Pysäkki:

Ma 23.1. klo 12 Seurakunnasta Sami Lahtinen.

Ti 24.1. klo 12 Harri Meksikossa. Harri Rehn.

Maanantaisin klo 17.15–19 Esirukouspiiri kerhohuoneessa. Rukouspyynnöt em. aikana p. 040 143 1543.

Muuta Kimppakävely keskiviikkoisin klo 10 Helander-kodin asukkaiden kanssa, os.

Mäkipellontie 22.

Diakonialeiri 5.–9.3.12 Siikaniemessä.

Haagan ja Pitäjänmäen yhteinen diakonialeiri 5.–9.3.12 Siikaniemessä. Leirin hinta 130 e sisältäen matkat ja täysihoidon 2 hh huoneessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 16.2.12 mennessä Sanna Ollikaiselle puh. 09 2340 3228 Varhaisnuorten päiväleiri Tönöllä 20.–23.2. päivittäin klo 9.00–16.30.

Päivän aikana tarjotaan lounas ja välipala. Leirimaksu 30 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 23.1. alkaen: Milla Mansukoski, p. 050 380 2307.

Pe 20.1. klo 16 Kodittomien yö Su 22.1. klo 12 Messu, Rautiainen, Tamminen, kahvit Ke 25.1. klo 14 Lähetyspiiri Aulakahvila ja kirjasto avoinna ma– to klo 10–15 ja pe klo 10–12. Seniorisumpit Senioritalossa pe klo 13, Yläkiventie 7. Diakoniakirppis Neulapadontie 7 (Myllynsiiven pääty) ke–la klo 10–4.

Elintarvikkeiden jako ma, ke, pe Liikuntamyllyn päädyssä. Paikalla oltava viim. klo 9.30. Backman p. 2340 3333.

Diakoniapäivystys to klo 13–15. Pappi tavattavissa to klo 17–18

Kallio ■ Virasto: Neljäs linja 18, avoinna

Herttoniemi ■ Virasto: Hiihtomäentie 23. Avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14 ja ke klo 12– 18, p. 2340 3300, herttoniemi.srk@ evl.fi. Nuorten toiminnasta katso www.freewebs.com/lapyska.

Retki Katajanokan vankilaan pe 10.2., opastettu kierros vankilan kirkossa ja selleissä, käynti Uspenskin katedraalissa, lounas Jailbirdissä, hinta 25 e, tied. ja sitovat ilmoittautumiset 09 2340 3300

Herttoniemen kirkko ■ Hiihtomäentie 23, p. 2340 3320 (suntio).Diakoniapäivystys ja leivänjako ke klo 14–16 To 19.1. klo 12 Tankki täyteen -ruokailu. työttömät 1 e, muut 2 e Su 22.1. klo 10 Jumalanpalvelus. Ekumeeninen rukousviikko, Simoila, Lemponen. Mikael Kriisin ja ortodoksiseurakunnan lauluryhmä, kahvit. Klo 15 Kirkon kino, Andrei Rublev taidemaalari, K-15, esittely Simoila. Vapaa pääsy. Ti 24.1. klo 19 Raamattuilta. 1. Samuelin kirja.

Herttoniemenrannan kappeli ■ Laivalahdenkaari 5, 2340 3340 (suntio) To 19.1. klo 14 Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus, kahvitarj. alk. klo 13.30, Tamminen, Tikkanen.

Su 22.1. klo 18 Kauneimmat hengelliset laulut lähetystyön hyväksi -yhteislaulutilaisuus, diakoni Laura Alho kertoo Etiopian tilanteesta, kirkkokuoro, Lemponen, Tikkanen.

Kulosaaren kirkko ■ Kulosaarentie 40, 2340 4115 (suntio).

Su 22.1. klo 10 messu, Tikkanen, Tamminen, kahvit Diakonian ajanvaraus 09 2340 4118

Myllypuron kirkko ■ Myllynsiipi 10, p. 2340 3330 (suntio).

Taivaan tähden

ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–17, p.

2340 3600, kallio.srk@evl.fi. Päivystävä pappi viraston aukioloaikoina, p. 2340 3602. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to klo 9–10, ke klo 13–14, p. 2340 3618. Tapaamiset ma, ti, to klo 10–12, ke klo 14–16.

esittää. (vain engl. tekst.!) Elokuva ja keskustelu seurakuntasalissa, keskustelijoina mm. Jaakko Hämeen-Anttila ja Okan Ögeturk.

Ma 23.1. klo 9 Seniorien sähly. Klo 12 Päiväkansa 60+. Lisätietoja Päiviltä, p. 2340 3616. Klo 19 Kaikille avoin lentopallovuoro.

Ti 24.1. viikoittain Tiistaiolohuone, ruokailu klo 11.30–12.30, hinta 2 e, jumppa klo 10–11, kuntosali klo 9–15, ilmaisia.

Klo 18 Miesten koripallo. Klo 18 Kangaspuukerho. Monipuolista kudontaa viisissä puissa. Lisätietoa kerhoilloissa parillisina viikkoina.

Kuntosali avoinna ma, ti, to, pe klo 9–20, ke klo 12–20 ja la klo 9–14. Hinta 15 e/6 kk.

Ke 25.1. klo 19 Kaikille avoin lentopallo.

Seurakuntakoti ■ Siltasaarenkatu 28 Ti 24.1. klo 15 Lähetys- ja Jerusalempiiri, klo 17 Rukouspiiri.

Teatteri Kallio

■ Siltasaarenkatu 18 Ti 24.1. klo 18 Nuorten aikuisten tiistai■ Itäinen papink. 2, p. 2340 3620. kuppila & teatterin taikaa. Pelejä, kahAvoinna ma–pe klo 12–17, la–su klo vittelua, keskustelua ja mukavaa, ren10–18. toa yhdessäoloa. Voit osallisKe 18.1. Ekumeeninen rutua takahuoneessa pääsikousvaellus. Rukousäisnäytelmän harjoitukSeurahetket klo 18.30 Pelassiin. Ilta päättyy yhteikunnat tusarmeijassa, Casteseen vesperiin. rink. 24–26., klo 19.15 verkossa: www.

Lintulahden Diakonissalaitoksen helsinginseurakerhohuone kirkossa, Alppik. 2.

■ Käenkuja 3a A Klo 20 Iltarukous Kalkunnat.fi To 19.1. klo 10 Perhekerlion kirkossa. Männistö, ho ja klo 12 EsikoisvauvaSariola, Gripentrog. Mukerho. kaan myös matkan varrelta!

To 19.1. klo 18 Kivimessu, Mattsson, Kristillinen Sariola, Niskala. Jatkot Kappelisalissa.

Työväenyhdistys Lastenhoito järjestetty messun ajaksi.

■ Torkkelink. 11 Su 22.1. klo 10 Messu, HerättäjäyhdistykKe 25.1. klo 18 Avoin raamattupiiri, vesen kirkkopyhä, Sippola, Mattsson, Metitäjänä Kari Kurka. äinen, Gripentrog, avustajana Markku Sarkki, Pekka Untamala, sello. Messun Merihaan kerhotila jälkeen kirkkokahvit ja herännäisseurat ■ Haapaniemenk. 7-9 (LounasravinKappelisalissa. Mukana Tuomo ja Minna tolan kabinetti) Ruuttunen, Jaakko Simojoki, Pekka Unke 25.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. tamala, sello ja Sippola.

Ke 25.1. klo 13 Eläkeläisten piiri. Johanna Juola, kuntoutussihteeri, Kuulo- Diakonissalaitoksen kirkko liitto ry.

■ Alppik. 2 Alppilan kirkko Ti 24.1. klo 8 Aamumessu, Ellen Havu■ Kotkank. 2, p. 2340 3680. Avoinna kainen, Maisa Kumpulainen ja Heponiema–pe klo 9–20. men yht.

To 19.1. klo 14–16 Kahviaula. TapaamisRyhmät ja kurssit ja kohtaamispaikka, mahdollisuus lehtiLisätietoja ja ilmoittautumiset kallio. en lukemiseen ja edulliseen kahvittesrk@evl.fi tai p. 2340 3611. luun. Työntekijä paikalla. Klo 19–20.30 Ole rohkeasti ujo -kurssi to 2.2. (klo Nuorten ja aikuisten sekasähly.

12–14), 9.2. (klo 12–14), 16.2. (klo 13–15) ja Su 22.1. klo 10 Messu, Lindfors, Aho23.2. (klo 12–14) Kallion kirkon Sinisessä nen, Oksanen, tekstinlukija Tiina Ransalissa. Ohj. seksuaali- ja traumaterap. kinen. Messun jälkeen kirkkokahvit.

Kati Borg-Penttilä ja diak. Sinikka MetiKlo 13 Kiinankielinen messu, Huang. äinen. Hinta 20 e.

Klo 16 Road to Mecca, DocPoint 2012

Kallion kirkko

Kohti elämän keskusta – pyhät tanssit la 4.2. klo 12–16 Alppilan kirkolla. Ohj. Sanna Bäckvall. Hinta 20 e.

Sururyhmä joka toinen ti 14.2. klo 18– 20 alk. Kallion kirkon Vihreässä salissa.

Ohj. past. Marja Kotakorpi ja diak. Sinikka Metiäinen Ilm. 6.2 mennessä.

Uni on kirje sinulle! joka toinen ke 15.2.–23.5. klo 17–20 Kallion seurakuntakodissa. Lyhyt haastattelukeskustelu puhelimitse ennen ryhmän alkua ohj.

Riitta Pöysän kanssa. Hinta 190 e.

Kuka minä olen – työssäni ja yksityisesti, työnohjauksellinen kurssi taideja hahmoterapian menetelmin Kallion kirkossa joka toinen ke 15.2.–25.4. klo 14–17. Ohj. Ann-Marie Breitenstein. Hinta 230 e, sis. kaikki taidetarvikkeet.

Elämäntarinaryhmä eläkeläisille tai sen kynnyksellä oleville joka toinen to alk. 16.2.–24.5. klo 10–12 Alppilan kirkolla. Ohj. past. Päivi Hakkari-Ohmero ja diak. Sinikka Metiäinen.

Asahi-voimistelu 16.2.–26.4. klo 18–19 Alppilan kirkon jumppasalissa. Hinta 15 e. Ohj. Tommi Huovinen. Ilm. Päiville, p.

2340 3616 tai paivi.hakkari-ohmero@ evl.fi ”Minä olen ihme, suuri ihme ja kiitän sinua siitä!” – Hiljaisuuden retriitti pe– su 17–19.2. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Hinta 150e, sis. ohjauksen ja täysihoidon yhden hengen huoneessa. Smartumin kulttuuriseteleillä voi maksaa 25e/vrk, mainittava ilm. yhteydessä. Ohj. diak. Raija Laajanen ja past. Terhi Varjoranta.

Muuta toimintaa Alppilan kirkolla la 11.2. klo 14–18 Kohtuus kaikessa -tapahtuma, luennoitsijana psykologian professori Markku Ojanen. Paneelikeskustelussa mukana Ukinrannan hiljaisuuden yhteisön jäseniä sekä Katolisen kirkon että Pelastusarmeijan edustajat. Kukin kertoo siitä, miksi ovat valinneet elämäntavan, jossa noudatetaan kohtuullisuutta ja siitä mitä elämäntapa antaa heille. Ilm. 9.2. mennessä, p. 050 402 0037 tai hkty@ hekty.fi. Tilaisuudessa on teetarjoilu ja se päättyy iltavesperiin klo 17.30. Järj.

Kallion srk:n yhteiskunnallinen työ ja Helsingin Kristillinen Työväenyhdistys.

Toiminnasta lisätietoja kotisivuiltamme.

Kannelmäki Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus ■ Vanhaistentie 6. Virasto: avoinna ma–pe klo 9–14 (to 19.1. klo 10–13), p.

2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi.

Päivystävä pastori: ma–pe klo 10–14.

Diakonian ajanvaraus: ke klo 10–12, p. 2340 3843 Ke 18.1. klo 19 Viikkomessu. Hatakka, Myllylä.

Palstalla etsitään valoa sunnuntain raamatunteksteistä, päivän aiheesta ja kirkkovuoden kierrosta MICHAL BEDNAREK / RODEO

Pimeyttä vasten ”Kahlitsematon ahneus on sysimustaa pimeyttä muutenkin pimeän ajan keskellä”, kirjoittaa Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Reetta Meriläinen lehden kolumnissa 24.12.2011.

Hän tarkoittaa pimeyttä, johon on jouduttu, kun on annettu liian suuri valta markkinavoimille, noille ”kasvottomille jumalille”, joille uhrataan aatteita ja periaatteita.

Rahanvallan ja ahneuden lisääntyessä eriarvoisuus ihmisten välillä kasvaa. Se johtaa lopulta kokemukseen, ettei olla samaa porukkaa ja että eletään kuin eri Suomessa. Ei ole enää yhteisiä tavoitteita, joiden eteen ponnistella. Yhteisyys ja yhteistyö ovat kuitenkin liian arvokkaita hukattaviksi, kirjoittaja painottaa.

Tekstiä lukiessani tunnen suurta voimattomuutta. Mitä minä, pieni ihminen, mahdan tälle pimeydelle? Ettei sitä vain olisi minussakin: ahneutta ja piittaamattomuutta?

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Voisinko liittyä toivon kannattelijoiden joukkoon? Onko minulla siihen uskoa?

Hyvyydelle ja myötätunnolle on nyt tilausta, kirjoittaa Meriläinen. Siinäkö ratkaisu? Jokainen meistä tietää, että kun hyvyys – useimmiten yllättävästi – osuu kohdalle, se on parasta, mitä voimme saada. Ja myötätunto ei maksa mitään, mutta silti sen arvo on mittaamaton. Sen turvin voi jopa kasvaa vahvemmaksi.

Liittykäämme siis hyvyyden liikkeeseen. Jeesus Kristus kutsuu joukkoonsa. Siihen ei ole pääsyvaatimuksia, sillä Mestari kelpuuttaa jokaisen. Hänen ohjelmansa on yksinkertainen: sen keskiössä ovat rakkaus ja armo. Harhaan joutuneillekin.

Eeva Hurskainen

3. sunnuntai loppiaisesta Jeesus herätttää uskon Valoa. Rakkaus näyttää tien.

Liturginen väri: Vihreä Valo: Kaksi kynttilää Tekstit: Ps. 102: 16–23, 5. Moos. 32: 36–39, 2. Kor. 1: 3–7, Mark. 1: 29–39

Su 22.1. klo 10 Messu. Lääninrovasti Martti Pitkänen, Sakari Enrold, Sirkku Rintamäki. Virpi Koskisen kappalaisen virkaan asettaminen. Kirkkokahvit. Klo 10 Pyhäkoulu Nurkassa. Klo 17 Sanan ja rukouksen ilta kappelissa. Aiheena Jeesus on tie. Tule ja tuo oma rukouksesi. Järvinen, Myllylä.

Ti 24.1. klo 15–19 Työtupa kurssihuoneessa. Käsitöitä ja askartelua. Hyttinen.

Ke 25.1. klo 19 Viikkomessu. Raitavuo, Myllylä.

Muuta Diakoniapäivystys Jennyssä, Beckerintie 9, ke klo 10–12, p. 2340 3842, 2340 3853.

Kutsu-näytelmä su 29.1. klo 18 Kanneltalolla (Klaneettitie 5). Kannelmäen seurakunnan draamaryhmä ILO esittää näytelmän erilaisista kutsuista, joita ihminen voi elämänsä aikana kohdata.

Vapaa pääsy.

Kirkkoavustajaksi messuun. Avustaisitko vastuutehtävissä messuissa ja kirkkokahveilla? Kysy lisää riitta.jarvinen@evl.fi tai p. 2340 3826.

Yhteisvastuukeräys alkaa 5.2. Tulisitko lipaskerääjäksi tunniksi tai pariksi Prisma Kannelmäen aulatiloihin viikoilla 6 tai 12? Ilm. nina.rajamaki@evl.fi tai p. 2340 3823.

Lauttasaari Lauttasaaren kirkko ja seurakuntakeskus ■ Myllykallionrinne 1. Virasto: auki ma, ti, to, pe 9–14, ke 13–18, p. 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi. Diakoniatoimisto: ajanvaraus ti, to, pe klo 10–11 p. 2340 4318 tai diakoniatoimistolta.

Ke 18.1. klo 15–17 Krypta-klubi, 1–3-luokkalaisille joka ke. Klo 18 Avoin rukouspiiri, B-porras. Klo 19 Viikkomessu, Reima Niemelä, Anni Nummila.

To 19.1. klo 9.30–12 Aamuklubi pienten lasten vanhemmille, lapsille on hoitaja, B–porras. Klo 14 Torstaipiiri, mukana khra Juha Rintamäki, srk-sali. Klo 18.30 Tule sellaisena kuin olet raamattupiiri, aiheena Ilmestyskirja, mukana Reima Niemelä, B-porras. Klo 18 Nuorten krypta ja klo 20 Nuorten messu, kirkossa.

Su 22.1. klo 11 Messu, saarnaa teol. yo Iiris Simonen, lit. Annette Markkunen, kantt. Marjukka Andersson, vaskiyhtye Serpentti, avustaja Sini Havas. Kirkkokahvilla saarnaporinat. Klo 11–12 Pyhäkoulu, aloitus messussa. Klo 16–18 International Afternoon, B-porras. Laura Reinilä kertoo elämästään diplomaattina maailmalla, päätteeksi hartaushetki. Illan kielenä on englanti, mukana Pirre Saario. Klo 18–21 Nuorten aikuisten krypta.

Ma 23.1. klo 13 Lähetyksen kahvihetki, Helena Haataja: Lähi-Idän kristityt, Bporras. Klo 17 Pienoismallikerho ja klo 18 Elektroniikkakerho varhaisnuorille kryptassa joka ma, tied. Teijo Junnola, p. 2340 4305. Klo 17–20.30 Savenvalajat, keramiikkaa ja raamatuntutkistelua Hanna Vuorion johdolla, B-porras. Klo 18.30 Kamarikuoron harjoitukset kirkossa, kuoroa johtaa Marjukka Andersson p. 2340 4317.

Ti 24.1. klo 15–17 Krypta-klubi 1–3 luokkalaisille ja 4–6–luokkalaisille klo 17–19 joka ti, tied. Teijo Junnola p. 2340 4305.

Klo 17 Warhammerkerho varhaisnuorille joka ti, krypta. Klo 14.15–18 Diakoniatyöntekijä päivystää Lauttasaaren vanhustentalolla, Pohjoiskaari 1-3.

Ke 25.1. Klo 15–15.45 Lapsikuoro joka ke, B-porras, tied. Anni Nummila p. 2340 4327. Klo 15–17 Krypta-klubi, 1–3-luokkalaisille. Klo 18 Avoin rukouspiiri, Bporras. Klo 19 Ekumeenisen rukousviikon ilta S:t Jacobin kirkossa. Mukana everstiluutnantti, Suomen ja Viron Pelastusarmeijan ylisihteeri Arja Laukkanen, Kerstin ja Viljo Seliverstov Suomen Pelastusarmeijasta, kirkkoherra Juha

Seurakunnissa tapahtuu 19.1.—25.1.

Rintamäki Lauttasaaren seurakunnasta ja kappalainen Päivikki Ahonen ja kanttori Eva Henricson Johannes församlingista. Kahvitarjoilu klo 18.30 alkaen.

Muuta Lounaspalvelu ma–to klo 12–13, srk-sali. Lounaan hinta 5 e.

Avoin päiväkerho ma, ke, pe klo 9–12 ja ti klo 14–16, D–porras.

Ikoninäyttely Annankulmassa, Annankatu 14 D, auki ke 18.1. klo 16–18, to 19.1. klo 10–14 ja pe 20.1. klo 8–12, vapaa pääsy. Ikonien siunaaminen ke 18.1. klo 18, Arto Antturi, Pirjo Työrinoja, Helsingin ortod. srk:n edustaja ja FM Seija Viitaniemi. Ikonit on maalannut Helsingin kaupungin työväenopiston Oulunkylän sekä Toimelan opiston ekumeeniset ikoninmaalauspiirit.

Seminaaripäivä lähimmäispalvelijoille la 28.1. klo 10–14.30 Annankulmassa, Annankatu 14 D, Mirja Sinkkonen ja Jari Jokiluhta luennoitsevat. Kahvi ja lounas. Ilmoitt. 23.1. mennessä Sini Havakselle p. 2340 4322.

Malmi ■ Virasto: Kunnantie 1, avoinna ma– pe klo 9–15, ke klo 9–17 p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma–pe klo 9–15 p. 09 2340 4402.

Malmin kirkko ■ Kunnantie 1, p. 09 2340 4420. Diakonia: ajanvaraus ma ja ke klo 10–11 p. 09 2340 4481 Messu su 22.1. klo 10. Anita Olli, Martta Paijola, Heikki Poutanen. Malmin kantaattikuoro.

Pyhäkoulu su 22.1. klo 10.

Konsertti su 22.1. klo 18, Seeli Toivio, sello; Lily-Marlene Puusepp, harppu.

Soppakirkko to 19.1. klo 13. Maksuttoman aterian alussa on pieni hartaus.

Raamattuluento ”Täältä se alkoi” to 19.1. klo 18. Marja Heimala-Pelkonen. Ilta on osa kevään viisiosaista raamattuluentosarjaa ”Aina maan ääriin saakka”, jonka aikana tutustutaan kristinuskon syntyhistoriaan Apostolien tekojen valossa.

Suunnistustapahtuma la 21.1. klo 10– 14. Tapahtuma on osa malmilaisten toimijoiden teemapäivää. Ohjelmassa on kirkon toiminnan esittelyä, musiikkihetkiä sekä mahdollisuus kirkossa hiljentymiseen. Kirkossa on pieniä rukousalttareita. Mehu- ja keksitarjoilu.

Musiikkimatinea ke 25.1. klo 13. Ulla Almgren, viulu; Heikki Poutanen, urut.

Jakomäen kirkko ■ Jakomäenpolku 7, p. 09 2340 4428. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4488 Messu su 22.1. klo 12, Markku Arola, Jukka Suonoja, Terhi Aho. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Siionin Virsi -veisuut.

Soppakirkko ke 25.1. klo 13.

Tied. Aino Poutanen 09 2340 4476.

Pukinmäen seurakuntakoti ■ Säterinportti 3, p. 09 2340 4422.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4482 Messu su 22.1. klo 12, Sari Hakuri, Meri Ala-Kokko, Kaisu Rauhamaa. Kahvihetki.

Eläkeläisten päiväpiiri to 19.1. klo 13.

Arja Ahonen puhuu Reilusta kaupasta.

Perhekerho pe 20.1. klo 9.15.

Porttikahvilan kevätkausi alkaa ma 23.1., jatkuen ma ja ke klo 12–15. Maksuton puuro- ja kahvitarjoilu. Klo 12.45 lauluhetki ja hartaus. Kirpputorille otetaan lahjoituksena vastaan siistiä ja ehjää vaatetavaraa, astioita (ei kirjoja) kirpputorin auki ollessa.

Siltamäen seurakuntakoti ■ Jousimiehentie 5, p. 09 2340

4424. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4484 Messu su 22.1. klo 12, Anita Olli, Martta Paijola, Heikki Poutanen. Lähetyskahvila.

Soppakirkko ke 25.1. klo 12. Hartaus ja maksuton ateria.

Tapanilan kirkko ■ Veljestentie 6, p. 09 2340 4423.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4483

Vauvakirkko 22.1. klo 15, Jukka Suonoja, Esa Järvinen, Merja Wirkkala, Marja Kyllönen. Kirkkokahvit.

Ilmaisutaidonkerho (7–12 v) alkaa.

19.1. to klo 17–18.

Tapulin seurakuntakoti ■ Maatullinkuja 4, p. 09 2340 4426.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4486 Päiväpiiri to klo 13, alk. 19.1.

Viikin kirkko ■ Agronominkatu 5, p. 09 2340 4429. Diakonia: ajanvaraus ma klo 10–11 p. 09 2340 4489 Messu su 22.1. klo 10, Antti Ylinen, Petri Jukanen, Kaisu Rauhamaa.

Viikkomessu to 19.1. klo 17.30.

Papit baarissa: ”Ihminen, ympäristö, usko” ti 24.1. klo 18–20, ilta opiskelijoille ja nuorille aikuisille kahvila-ravintola Even kabinetissa, Viikin Latokartanossa.

Yhteisen keskustelun virittelijöinä oppilaitospapit Risto Alaja ja Laura Mäntylä.

Yksinhuoltajien olohuone ke 25.1. klo 17.30. Iltapala ja lastenhoito. Lisätietoja Kirsi Jaakonaho p. 09 2340 4526.

Meditatiivinen raamatturyhmä alkaa ti 31.1. klo 18–20. Ryhmä kokoontuu yhdeksänä tiistaina (viim.kerta 27.3.) ja siinä on 5–7 jäsentä. Ohjaajana pastori Saku Toiviainen. Ilm. saku.toiviainen@saunalahti.fi Esikoisvauvakerho alk. ma 23.1. klo

9.30 ja perhekerho ke 25.1. klo 9.30.

Aikuiset Sururyhmä läheisensä menettäneille Malmin kirkolla 2.2., 16.2., 1.3., 15.3., 21.3. ja 29.3. klo 18.30–20. Vetäjinä pastori Martta Paijola ja diakoniatyöntekijä Marketta Kela-Laine. Ilm. kirkkoherranvirastoon puh. 09 2340 4400.

Aikuisrippikoulu Viikin kirkolla: la 24.3. klo 10–16 ja su 25.3. klo 12–16 to 3.5. klo 17.30–20.30 ja su 12.5. klo 10–15.

Konfirmaatio su 27.5. klo 16. Vetäjinä Outi Lantto, Torsti Paijola ja Marjasisko Varha. Ilm. kirkkoherranvirastoon 09 2340 4400.

Tyrön ystävyysseurakuntamatka 11.–13.5. Matka tehdään tilausbussilla Vaalimaan kautta. Ensimmäinen yö on Käkisalmessa Sanatorio hotellissa. Lauantaina käynti Konevitsan luostarissa.

Toinen yö Pietarissa, hotelli Moskovassa. Sunnuntaina jumalanpalvelus Tyrön kirkossa ja lounas. Ilm. 4. 4. mennessä kirkkoherranvirastoon puh 09 2340 4400. Hinta on 240e / kahden hengen huoneissa. Tied. Esa Järvinen puh 09 2340 4458.

Talviloman leirit koululaisille Vapaita paikkoja seuraavilla leireillä: Lumilyhty 1.–4.-lk.lle Hollolan Upilassa 22.–24.2. Hinta 30e sis. matkat, täysihoidon, ohjelman ja vakuutuksen.

Valmiina myytävä SATO SenioriKoti® Tapiola

HUONEISTOESIMERKIT 2h+kk, 55 m2 mh. alk. 136 384 €, vh. alk. 357 500 € 2h+kk, 53,5 m2 mh. alk. 140 690 €, vh. alk. 355 775 € 2h+kk, 42,5 m2 mh. alk. 177 640 €, vh. alk. 348 500 €

Kaupinkalliontie 5, 02100 Espoo Erinomaisella paikalla Tapiolan keskustassa sijaitsevat senioreille tarkoitetut uudet omistusasunnot sopivat moneen makuun. Sisustuksessa on käytetty kolmea erilaista värimaailmaa; kodikasta tammea, tyylikkään tummanharmaata ja valoisaa keltaista ja valkoista. Asunnoissa on seniorivarusteltu kylpyhuone ja osassa myös inva-mitoitetut keittiökalusteet. Kaikissa asunnoissa on parkettilattiat, kaakeloitu kylpyhuone, lasitettu parveke ja automaattinen sammutusjärjestelmä.

Yhtiövastikkeeseen sisältyvät Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n hoitajan vastaanotto 1 krt/kk sekä senioriryhmätoimintaa talon viihtyisissä yhteistiloissa 2 krt/kk. Lisäksi mahdollisuus tilata erillispalveluja Hoiva Oy:ltä.

SOVI AIKA ESITTELYLLE: Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311 Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361 Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312

Vuokrattava SATO SenioriKoti® Pitäjänmäki

Pihlajamäen kirkko ■ Liusketie 1, p. 09 2340 4427. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4487 Messu su 22.1. klo 10, Sari Hakuri, Meri Ala-Kokko, Timo Olli, Quartet Silenna, joht. H. Kaila.

Pihlajiston seurakuntakoti ■ Tiirismaantie 4, p. 09 2340 4437.

Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p.

09 2340 4480

Puistolan kirkko ■ Tenavatie 4, p. 09 2340 4425. Diakonia: ajanvaraus ke klo 10–11 p. 09 2340 4485 Messu su 22.1. klo 10, Sofia Tuomenvirta, Jukka Suonoja, Ulla Pesonen. Lähetyskahvila.

Psalmilausunta- ja musiikki-ilta su 22.1. klo 18, Tuovi Lehtinen, lausunta. Timo Olli, musiikki.

Perhekerho ke klo 9.30, alk.25.1.

Gospelbic klo 17.30 alk.20.1. (2e/krt.)

15

VAPAAT ASUNNOT 2h+kk, 39 m2 vuokra 880 €/kk 2h+kk, 39,5 m2 vuokra 890 €/kk 2h+kk, 51,5 m2 vuokra 1 034 €/kk

SATO Vuokraus ja myynti

Kyläkirkontie 13, 00370 Helsinki 2011 valmistuneet senioreille tarkoitetut vuokra-asunnot sijaitsevat kauniilla paikalla lähellä Kotikallion palvelukeskusta. Läheiseltä junaseisakkeelta pääsee sujuvasti Helsingin keskustaan tai Leppävaaraan monipuolisten palveluiden äärelle. Asunnot sopivat myös liikuntaesteisille, keittokomeroissa ja kylpyhuoneissa on inva-mitoitetut kalusteet.

Vuokriin sisältyy vesimaksu. Vuokravakuus 250 €.

Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä. Asukas solmii palvelusopimuksen Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n kanssa. Sopimuksen hinta on 40 €/kk/hlö ja siihen sisältyy: hoitajan vastaanotto 1 krt/vko, senioriryhmätoiminta, turvapuhelinvalmius, ensimmäinen palveluohjauskerta. Lisäksi mahdollisuus tilata erillispalveluja Hoiva Oy:ltä.

SOVI AIKA ESITTELYLLE: Pirkko Toiviainen, puh 0201 34 4311

Elielinaukio 2 F, 00100 Helsinki

sato.fi

Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Seurakunnissa tapahtuu 19.1.—25.1.

16

Kitara soi. Lauri Manninen esittää klassista musiikkia torstaina 26.1. kello 19 Roihuvuoren kirkon seurakuntasalissa, Tulisuontie 2.

Vapaa pääsy.

Sisaralennus 10 e. Tied. Kaarina Hakkarainen p. 09 2340 4541.

Lasketteluleiri Jämsän Himoksella 21.–24.2. 11 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Hinta 230e sis. matkat, täysihoidon, kuljetukset rinteeseen ja kolmen päivän hissiliput. Tied. Taimi Siipilehto-Kuisma p. 09 2340 4554.

Perheleiri Jämsässä, Ainilan leirikeskuksessa 21.–24.2. Laskettelua Himoksella (omakustanteinen), hiihtoa, pulkkailua ym., tutustuminen Jämsään.

Leirin hinta: 180e/yli 17v., 120e/13–16v., 60e/4–12v. sekä ilmainen/alle 4v. Tied.

Kati Karppinen p. 050 380 3728.

Malmin seurakunta facebookissa: www.facebook.com/malminseurakunta

Nuoret ■ Pekanraitti 16 C, p. 09 2340 4421 Kahvila ke klo 17–20 Nuorten messu ke klo 18 Nuorten viikkotoiminta ja tapahtumat www.talolla.fi tai www.facebook.com/ talolla

Esikoislestadiolaisten rukoushuone ■ Puistolantie 1

Seurat su 22.1. klo 14.

Meilahti Meilahden kirkko ■ Pihlajatie 16, p. 2340 4720 (vahtim.) Virasto: avoinna klo 10–14, ke klo 14–18, p. 2340 4700. meilahti. srk@evl.fi. Diakonian ajanvaraus Länsi-Pasila ja Ruskeasuo ti klo 10– 11, Lindfors (09)2340 4740, tarja. lindfors@evl.fi, Meilahti ja Pikku Huopalahti pe klo 10–11, Hilvo (09)2340 4742, heleena.hilvo@evl. fi.

Su 22.1. klo 11 Messu, Valkama (l+s), Vuorio (k) Ke 18.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri To 19.1. klo 13 Torstaipiiri Pe 20.1. klo 7.30 Aamurukous, 10 perhekerho Ma 23.1. klo 13 Miesten maanantaiseura, ”Pyhät polut”, kirkkoherra VeliMatti Hynninen kertoo pyhiinvaelluksesta Ke 25.1. klo 11.30 Ruokarukous ja ateriapalvelulounas, 19 avoin rukouspiiri To 26.1. klo 13 Torstaipiiri Pe 27.1. klo 7.30 Aamurukous, 10 muksukirkko

Länsi-Pasilan kappeli ■ Maistraatintori, Winqvistink. 2, p.

2340 4780.

Su 22.1. klo 11 Pyhäkoulu, 18 Tuuli puhaltaa -messu, Valkama, Vuorio Su 29.1. klo 18 Siionin kanteleen lauluja, Ismo Törrönen, Wennerström Ma 23.1. klo 13 Varttuneen väen kahvila, 18 Kirjallisuuspiiri Ti 24.1. klo 8 Rukousaamiainen Pe 25.1. klo 17.00 Skidipirtti, 19.30 Asfaltti repeää -nuorten yökahvila

Pikku Huopalahden seurakuntakeskus ■ Tilkank. 5, p. 2340 4782

Ke 18.1. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 Raamattupiiri To 19.1. klo 10.30–12 Perhekerho, 18 Pikkis rukoilee -ilta, Ekumeenisen rukousviikon tapahtuma, Valkama Ke 25.1. klo 16 Kahvila ja kohtaamispaikka, 18 arki-illan ehtoollinen To 26.1. klo 10.30 Perhekerho, 12–13 ruokailu alkaa, keittolounas 3e.

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Ti 24.1. klo 18.30 Miniatyyrikerho, ilm. miikalinhola@hotmail.com

Mikael ■ Virasto: Emännänpolku 1, avoinna ma, ti, to ja pe 9–14 ja ke 12–17 p.

2340 4800, helsinginmikael.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 15–17 p. 2340 4802.

HUOM! Virasto suljettu ke 25.1. työyhteisökokouksen vuoksi. Diakoniatyö: varaa aika diakoniatyöntekijälle puhelimitse asuinalueesi mukaan. Kontulan itäpuolinen alue: ma 9–10 ja ke 10–11 p. 2340 4840.

Kurkimäki ja Kivikko: ti ja to 10–11 p.

2340 4842. Kontulankaaren ympäristö: ti ja to klo 13–14 p. 2340 4844.

Mellunmäki, Fallpakka, Laakavuori ja Östersundomin alue: ti klo 9–11 p.

2340 4843. Vesala: ti klo 13–15 p.

2340 4846.

Mikaelinkirkko ■ Emännänpolku 1, p. 2340 4820

Muuta Lankakeräys Mikaelinkirkolla. Seurakunnan käsityöpiiri kutoo sukkia lämmittämään Kontulan vanhustenkeskuksen asukkaiden jalkoja. Tuo ylimääräiset sukkalankasi Mikaelinkirkolla ja ne päätyvät hyvään käyttöön.

Munkkiniemi ■ Virasto: Laajalahdentie 10, avoinna ma, ti, to, pe klo 10–14, ke klo 14– 17, p. 2340 5100, munkkiniemi.srk@ evl.fi. Päivystävä pappi: p. 2340 5102. Diakoniapäivystys: ajanvaraus ti ja to klo 10–11 p. 2340 5118.

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo ■ Raumantie 3 Ke klo 13 Keskiviikkokahvit, 18.1. Rinne. 25.1. Peltohaka.

Su 22.1. klo 11 Messu, Rinne. Kirkkokahvit.

Ma klo 13.30 Merimieskirkkopiiri.

Ma 23.1. klo 18 Rukouspiiri.

Ti 24.1. klo 13 Päiväporinat Päätykamarissa.

(vahtimestarit).

To 19.1 klo 13 Varttuneen väen päiväkahvit. Klo 15 Raamattupiiri Matt.13.

Munkkiniemen kirkko Pe 20.1 klo 10 Aamurukous. Klo 19 ja seurakuntatalo Nuortenilta. Klo 20 Nuorten yökah■ Tiilipolku 6/Laajalahdentie 10, vila Café Alba. Klo 22.30 Nuorten ehavoinna ma–pe klo 9–15 toollinen.

Ma klo 16–18 Rukouspalvelu kirkossa.

Su 22.1 klo 11 Messu Martti Häkkänen, Läsnä on henkilöitä, jotka tarvittaessa Marjaana Suurnäkki, Sinikka Hietala, rukoilevat puolestasi.

Hanna Sävilammi, Alla Lasonen, Ti klo 13.30–16 Olohuone.

Osmo Honkanen. Kontulan To klo 14 Eläkeläisten Leijonat avustavat. Klo 11 kahvihetki.

Pyhäkoulu.

SeuraTo klo 18 KirkkokuoMa 23.1 klo 9.30 Avoin kunnat ron harjoitukset. perhekerho. Klo verkossa: www.

Pe klo 11 Sanan äärel9.30 Käsityökerho. lä.

Klo 11 Pienituloisten helsinginseura- Ma klo 15 Uusi läheruokailu, ruoka 1 e. kunnat.fi tyspiiri lastentilassa, Klo 13 Ensikertaa äivetäjänä Eeva Fontell. diksi -ryhmä. Klo 16 SelKe 18.1. klo 18 Sanan ja säveviytyjät-ryhmä päihteettölen ilta: Kuljen kanssasi valittu myyteen pyrkiville. vainottu kansa. Petri Ronkainen ja UlTi 24.1 klo 13 Mielenterveysryhmä. la Ingman–Ronkainen, kuvataide-esitys Ke 25.1 klo 19 Hengellisen matkaja musiikki; Seppo S. Kosonen, puhe. kumppanuunden ryhmä.

Mukana Sinikka Peltohaka. Östersundomin kirkko Ke 18.1. klo 18 Nuorten ilta Vintillä.

■ Kappelintie 65, p. 2340 4826 Su 22.1. klo 17 Iltamessu, kotiryhmäTo 19.1 klo 19 Vesper-iltahartaus. verkosto, Frilander.

Mellunmäen seurakuntakeskus

Lehtisaaren kappeli

■ Korvatunturintie 2, p. 2340 4821 Pe 20.1 klo 16.30–18.30 Juna. Tyttöjen ja poikien oma olohuone.

Ti 24.1 klo 13 Arkiehtoollinen ja varttuneen väen päiväkahvit. Klo 13 Omaishoitajien ryhmä.

Ke 25.1 klo 17.30 Rukouspiiri.

To klo 11.30 Raamattupiiri.

Su 22.1. klo 13 Messu, Rinne. Kirkkokahvit.

Pyhän Jysäyksen seurakuntatalo ■ Panosaukio 1, p. 2340 4822 Ti 24.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

Ruskeasuon seurakuntakoti

Kaaren seurakuntakoti

■ Nousiaistent. 6. (p. virasto 2340 4700 Ke 18.1. klo 15.15 Savikerho Ma 23.1. klo 13 Äiti Teresa -piiri, 17.30 Kädentaitokerho, ilm. marie_turunen@yahoo.com

Pe 20.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

■ Kontulankaari 20 p. 2340 4823

Sakarinmäen seurakuntasali ■ Knutersintie 924 p. 2340 4827 To 19.1 klo 9.30 Avoin perhekerho.

■ Papinpöydänkuja 2

Lasten kerhot Vapaita paikkoja voi tiedustella kerhon vetäjältä.

■ Munkkivuoren seurakuntatalo, Raumantie 3 päiväkerho ma ja to klo 9–11.30, Rauna naperokerho ti klo 9–11 (yli 2 v.), Rauna avoin päiväkerho ke klo 9.30–11.30, Rauna. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä, mukana lastenohjaaja Rauna Mannermaa p. 2340 5134.

■ Munkkiniemen kirkon lastentila, Tiilipolku 6 päiväkerho ke, to, pe klo 9–11.30, ke ja to Leena, pe Rauna avoin päiväkerho ma klo 9.30–11.30,

to klo 15–17, Leena. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä, mukana lastentarhanopettaja Leena Eronen, p. 2340 5103. ensilapsikerho ke klo 15–16.30. Jos esikoisesi on alle vuoden ikäinen, niin tule tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia, keskustelemaan, jakamaan kokemuksia, laulamaan ja nauttimaan kupponen kahvia. Tied.

Leena Eronen p. 09 2340 5103.

■ Lehtisaaren kappeli, Papinpöydänkuja 2 päiväkerho pe klo 9–11.30, Tiina Tuohimaa, p. 09 2340 5124 avoin päiväkerho ti klo 9.30–11.30, Leena. Avoimeen kerhoon ovat tervetulleita lapset ja aikuiset yhdessä, mukana lastentarhanopettaja Leena Eronen, p. 2340 5103.

Oulunkylä Oulunkylän kirkko ■ Teinintie 10, p. 2340 5320. Virasto 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma–ti, to–pe klo 9–14, ke 13– 16. Päivystävä pappi p. 2340 5302.

Diakoniapäivystys ti klo 9–11, taloud. asiat p. 2340 5383, muut 2340 5318.

To 19.1. klo 18 Rukousryhmä. Maija Kiviranta.

Su 22.1. klo 10 Messu. Saarna khra Leo Norja. Helaakoski, Savik, Kinnunen, Chorus Sine Nomine -kuoro. Mukana luottamushenkilöt. Klo 10 Pyhäkoulu.

Ma 23.1. klo 10 Perhekerho.

Ti 24.1. klo 18 Veli Jeesus, juutalainen Jeesus-kuva. Esitelmä Heikki K. Järvinen.

Ke 25.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo 13 Oulunkylän lähetyspiiri.

Käpylän kirkko ■ Metsolantie 14, p. 2340 4222. Diakoniatoimisto avoinna pe klo 9–11, p.

2340 4218 Murto.

Su 22.1. klo 11 Messu. Albekoglu, Kosonen, Autio.

Ma 23.1. klo 17 Akin klubi.

Ke 25.1. klo 13 Päiväpiiri. Klo 18.30 Hiljaisuuden rukoushetki.

Maunulan kirkko verkkokirkko.fi ■ Metsäpurontie 15, p. 2340 5340 Su 22.1. klo 12 Messu. Helaakoski, Savik, Kinnunen. Internet.

Ti 24.1. klo 13 Maunulan lähetyspiiri.

Ke 25.1. klo 13 Keskiviikkokerho. Klo 18.30 Maunulan kirkon musiikkiryhmä, harj.

Oulunkylän vanha kirkko ■ Siltavoudintie 12 Ma 23.1. klo 18 Raamattupiiri.

Veräjälaakson koulu ■ Otto Brandtin tie 13 Ti 24.1. klo 10 Perhekerho.

Paavali Paavalinkirkko ■ Sammatintie 5, avoinna ma–to klo

11–15. Virasto: avoinna ma–ti ja to–pe klo 10–14, ke klo 12–17, p. 2340 5400, paavali.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: viraston aukioloaikoina p. 2340 5402. Diakoniavastaanotot: ma klo 12–14 vain ajanvarauksella, varaa aika virastosta. Ilman ajanvarausta to klo 10–12, p. 2340 5418. Vahtimestari: p. 2340 5445, suntiot.paavali@ evl.fi. www.facebook.com/Paavalinseurakunta. Tykkää sivusta, saat tietoa toiminnastamme.

Ke 18.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Tuija Samila, Petri Flinck ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Klo 18.30 Raamattupiiri aloittaa kevätkautensa 1. Korinttilaiskirjeen merkeissä. Kokoontuu joka toinen viikko.

Su 22.1. klo 10 Messu. Petri Flinck, Juha Valkeapää ja Seppo Välimäki. Kirkkokahvit. Klo 16 Riparilaulujen yhteislaulutilaisuus. Laulattamassa Pekka Laukkarinen ja Leevi Helo.

Ma 23.1. klo 13 Yhteys keskenämme, aiheena kirkkomme herätysliikkeet, viidesläisyys. Alustus Petri Flinck.

Ti 24.1. klo 13–14.30 Aulakahvila. Klo 14.30 Lähetysrukouspiiri sakastissa Venäjän, Viron ja Lappalaisten puolesta.

Ke 25.1. klo 18 Snadi PaavaliMessu.

Tuuli Aitolehti-Kapanen ja Sanna-Maarit Hakkarainen. Nuoret mukana messun toteutuksessa. Paavalinpäivän kunniaksi kahvitarjoilu messun jälkeen.

Itä-Pasilan seurakuntakoti ■ Opastinsilta 6

Ke 18.1. klo 13 Päiväpiiri. Kokoontuu viikottain.

To 19.1. klo 8 Hiljainen aamurukous.

Viikottainen rukoushetki.

Ti 24.1. klo 17–19.30 Kalapaloo-perhekerho. Kokoontuu viikottain.

Ke 25.1. klo 9–11 Perhekerho. Kokoontuu parittomina viikkoina.

Muuta Rippikoulut alkavat su 22.1. klo 15 Paavalinkirkolla. Kaikkia tämän vuoden rippikoululaisia pyydetään saapumaan ajoissa paikalle.

Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä kokoontuu Paavalinkirkolla tiistaisin 7.2–24.4. klo 18–20. Kyseessä on jatkoryhmä yhden lukukauden mukana olleille, mutta uudetkin voivat tiedustella vapaita paikkoja 1.2. menn. Kirjallisuusterapiaohjaaja, pastori Tuula Paasivirta p. 040 5569 079, tuula.paasivirta@evl.fi. Uudet osallistujat: puh.haastattelut vko 5.

Iloa ja rauhaa – kirjallisuusterapeuttinen lauantai Paavalinkirkolla 11.2. klo 10–16. Maksuton. Tied. ja sitova ilm. 6.2. menn. Kirjallisuusterapiaohjaaja, pastori Tuula Paasivirta p. 040 5569 079, tuula.paasivirta@evl.fi.

Pakila Hyvän Paimenen kirkko

Kutomakerho

■ Palosuontie 1. Bussi 67, Halko-

■ Teinintie 8

suontien pysäkki. Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 12–18, p. 2340 5500, pakila.srk@evl.fi. Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10–14, ke 13–17, p. 2340 5502. Diakoniapäivystys ti 10–12, p. 2340 5552.

Ke 18.1. klo 19 Nuorten lauluilta. Laulellaan niitä ja näitä lauluja toiveiden mukaan.

Su 22.1. klo11 Messu. Jouni Pirttijärvi, Annele Martin ja Mirjam Kyrönseppä.

Pyhäkoulu alkaa Lastenkappelissa ja Itä-Pakilassa (Yhdyskunnantie 21).

Ti 24.1. klo 18 Pakilan Martat.

Ke 25.1. klo 18 Kirjallisuuspiiri. Finlandia-palkinnon voittanut kirjailija Rosa Liksom esittelee kirjansa ”Hytti nro 6”.

Ke 25.1. klo 19. Nuorten messu. Antti Kylliäinen ja Henrik Wikström.

Ke 25.1. klo 18 Hartaus. Savik.

Voudintie 4 B kerhohuone To 19.1. klo 10 Perhekerho.

Ke 25.1. klo 11 Avoimet ovet, Kajos.

Keittoa ja kahvia. Klo 13 Päiväpiiri.

Kalervonkatu 8 A kerhohuone To 19.1. klo 10 Perhekerho.

Voimia arkeen. Toimintaa ja keskustelua to 26/1, 9/2, 23/2 ja 8/3 klo 17–19.30.

Alussa keittoateria ja hartaus. Lastenhoito järj. yli 3-vuotiaille. Ohj. kirjailija, terap. Liisa Mäntymies, Tarja Albekoglu ja Outi Takkinen. llm. 20.1. mennessä p.

2340 5300.

Tulossa Krito-ryhmä. Krito on toipumisryhmä, joka tarjoaa turvallisen paikan oman elämän hahmottamiseen ja ongelmien työstämiseen. Ryhmää ohjaavat Nina Klemmt ja Milla Liikala. Ryhmä alkaa helmikuussa 2012. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Milla Liikala 09 2340 5553 25.1. mennessä.

Koko perheen retki Suomen Lähetysseuran Lähetysmuseoon la 4.2. klo 10. Seurakunta tarjoaa pääsymaksun, opastukset ja lounaan, matkat Tähtitorninmäelle jokainen hoitaa itse. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 26.1. mennessä lähetyspastori Marita Toivoselle 2340 5535.

Kaupunkiretriitti 3.–4.2.2012 Hyvän Paimenen kirkolla pe klo 18–21 ja la klo 10–18. Maalaamme, kirjoitamme, kuuntelemme sisäisen elämämme ääntä ja jaamme kokemuksiamme. Sisältää myös yhteisen ruokailun, rukoushetket ja urkumeditaation. Tervetuloa keräämään voimia talven keskellä! Ohjaajina ovat taideterapeutti Sirpa-Maija Harjunkoski ja pastori Annele Martin. Hinta 60 euroa sisältää ruokailun ja maalaustarvikkeet. Tiedustelut Annele Martin 2340 5533 ja ilmoittautumiset 27.1. mennessä virastoon.

Pitäjänmäki Pitäjänmäen kirkko ■ Turkismiehenkuja 4. Virasto:

avoinna ma, ti, to, pe klo 9–14, ke klo 12–18, p. 2340 5600, pitajanmaki. srk@evl.fi. Diakonian puh.päivystys Tali-Strömbergin alue ti klo 14–16 Kristina Sandberg, p. 2340 5638, Reimarlan, Pajamäen ja Konalan alueet pe klo 9–11 Seija Widberg, p.

2340 5648. Tapaamiset ajanvarauksella.

Su 22.1. klo 10 Messu. Marika Palm (s), Leena Eino (a), Kylli Ahola (k).

Seurakunnissa tapahtuu 19.1.—25.1.

ma, ti, to ja pe klo 10–14 sekä ke 12– 18. Pappi tavattavissa seurakuntatoimistossa ma ja pe klo 10–14 ja ke 12–18. Diakoniatyön vastaanotot: ajanvaraus ma soittamalla klo 11–12 p. 2340 5758, ti klo 9–10 käymällä paikan päällä. Puurokahvila maanantaisin klo 10–11. Tiistaisin klo 12– 14 Roihutupakahvio ja klo 12.30 Rukoushetki kappelissa.

Ke 18.1. klo 18 Iltamessu To 19.1. klo 10-11.30 Avoin perhekahvila kerhosiivessä Ma 23.1. klo 19.30 Vesper, musiikkipitoinen hartaushetki. Kamarikuoro Cantiamo, joht. Filppula.

Su 22.1. klo 10 Messu, Mällinen, Pitkänen, Filppula ja Lauri Manninen, kitara: Klo 10 Pyhäkoulu To 26.1. klo 19 Konsertti seurakuntasalissa. Lauri Manninen, kitara. Ohjelmassa Telemann, C.P.E. Bach, H. Suilamo, N.D’Angelo, H.Haug. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 euroa.

Laajasalon kirkko ■ Reposalmentie 13, p. 2340 5757

Pappi tavattavissa ti ja to klo 10–14.

Aulakahvio avoinna ma–pe klo 10–14.

Tammikuun taiteilijat Outi Debham ja Viktor X. Diakoniatyön vastaanotto ma klo 9–11 ja to klo 9–10 p. 2340 5768.

Torstaisin klo 12–12.15 Keskipäivän rukoushetki To 19.1. klo 18–19.30 Naisten Raamattu- ja rukouspiiri alkaa jatkuen joka toinen torstai. Piiri on tarkoitettu kaiken ikäisille naisille.

Su 22.1. klo 12 Messu, Vaulas, Klemi ja Niva-Vilkko Klo 18 Konsertti, Julia Tamminen, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Klo 12 Pyhäkoulu Ke 25.1. klo 18–19.30 Kirjallisuuspiiri alkaa. Graham Greene: Voima ja kunnia.

Laajaranta ■ Humalniementie 15, p. 09 2340

To 19.1. klo 13 Lähetyspiiri

5770 Ti 24.1. klo 12–14.30 Päihteetön iltapäivä. Syömme yhdessä, saunomme ja jaamme ajatuksia. Päivässä mukana Selin.

Pajamäen seurakuntakoti

Muuta

■ Pajamäentie 14 Pe 20.1. klo 12–13.30 Kammari. Lounas, 5e.

Ke 25.1. klo 13 Päiväpiiri

Seurakunnan teatterimatkalle Tampereelle la 25.2. Lähtö Laajasalon kirkolta klo 9. Katsomme Tampereen Teatterin ”Kuningaskalastaja” englantilaiskomedian (Heikki Kinnunen, Seppo Mäki ja Liisa Roine). Matkalla pysähdys Ideaparkkiin. Teatteriesityksen jälkeen Inkalan kartanossa (Hattula) buffee päivällinen n. klo 16.30. Paluu Laajasaloon n. klo 19–19.30. Hintaan n. 65–70e (riippuen lähtijöiden määrästä) sis. bussimatka, teatterilippu, väliaikatarjoilu, ruokailu ja hyvä seura. Sitovat ilmoittautumiset: viim. 27.1. mennessä ritva. pykalaniemi@kolumbus.fi tai 050 546 8804 (puhelimessa vastaaja). Mukaan mahtuu 45 ensin ilmoittautunutta, etusija Roihuvuoren srk.n jäsenillä. Tied.

Jukka Annala 050 62 022 tai Juha-Matti Terämä 045 130 6324. Mukana pastori Arja Vaulas.

Lectio Divina -ryhmä alkaa 26.1. klo 18 Laajasalon kirkolla. Lectio divina on raamatunlukutapa, jossa Raamatun äärellä ollaan lukien, mietiskellen, rukoillen ja katsellen. Koettua jaetaan vain lyhyesti ja rajoitetusti. Muut illat: 9.2., 23.2., 8.3., 22.3. ja 5.4.Tied. ja ilm. pastori Arja Vaulas 050 5968858.

Konalan kirkko ■ Kyntäjäntie 4

Muuta Esikoisvauvojen ryhmään ilmoittautuminen pe 27.1. klo 10–12 Anna-Maria Sulva, p. 09 2340 5653. Ryhmä on tarkoitettu äideille ja heidän alle 8 kk-ikäisille esikoisvauvoille. Kokoonnumme samalla joukolla Pitäjänmäen kirkolla tiistaisin alk. 14.2. klo 13.30–15 yht. kahdeksan kertaa. Mukaan mahtuu 8–10 äitiä lapsensa kanssa. Päätösjuhla la 21.4. klo 14.

Gospelkonsertti: Big Band Pyhimykset ja Yön Kuningattaret la 28.1. klo 17 Pitäjänmäen kirkossa. Liput 10e. Tied. lulu.nenonen@kolumbus.fi. Tuotto lapsi-, nuoriso-, vammais- ja vanhustyön tukemiseen. Väliajalla kahvitarjoilu. Järj.

LC Pitäjättäret.

Diakonialeiri 5.–9.3. Lahden Siikaniemessä. Hinta 130e sis. matkat ja täysihoidon 2 hh. Ilm. Seija Widbergille 16.2. mennessä, p. 09 2340 5648. Järj. Pitäjänmäen ja Haagan srk:t.

Rukouspiirit keskiviikkoisin klo 13 Pitäjänmäen kirkko, klo 18 Konalan kirkko, klo 19 Riukutie 3:n kerhohuone. Tied. tuula.nurminen@evl.fi, p. 2340 5605.

Perhekerhot ma klo 10 Pajamäen srkkodilla, ke klo 10 Lehtovuorenk. 10, to klo 10 Konalan kirkolla

Roihuvuori Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön sivut: www.laajaranta.fi

Roihuvuoren kirkko ■ Tulisuontie 2, p. 2340 5700. roihuvuori.srk@evl.fi. Toimisto avoinna

Tuomiokirkko ■ Virasto: Bulevardi 16 B (PL 168,

00121 Hki), avoinna ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 2340 6100, tuomiokirkko.srk@evl.fi.

Helsingin tuomiokirkko ■ Unionink. 29, p. 2340 6120, avoin-

na ma–su klo 9–18.

Pappi tavattavissa arkisin klo 15–17.

Rippihuone.

To 19.1. klo 12 Viikkomessu. Kuusniemi. Klo 18 Nuorten aikuisten lautape-

li-ilta. Kappelin alasali.

Pe 20.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin kivijalka. Klo 12 Päivärukous.

Klo 18 Luottamuksen messu. Krypta.

La 21.1. klo 18 Iltakirkko. Kuusniemi.

Su 22.1. klo 10 Messu. Varkki, Kuusniemi, Turunen. Kirkkokahvit, saarnajatkot.

Krypta. Klo 10 Pyhäkoulu. Kappeli.

Ma 23.1. klo 7.15 Aamurukouspiiri.

Kappelin kivijalka. Klo 12 Päivärukous.

Klo 18 Ekumeeninen Luottamuksen rukoushetki (Taizé-lauluja). Krypta.

Ti 24.1. klo 12 Päivärukous.

Ke 25.1. klo 9.30 Tuolijumppa. Krypta.

Klo 12 Urkuvartti. Maria Tuokko. Klo 18 Kohtaamispaikkana Krypta. Vartijalehti – Ihminen, uskonto, yhteiskunta.

Salli Ranta, Goa von Zweygbergk, Ilkka Sariola, Matti Myllykoski, Antturi. Krypta. Klo 18.30 Kristillisen meditaation ryhmä. Kappelin alasali.

Johanneksenkirkko ■ Korkeavuorenk. 12, p. 2340 7730,

avoinna ma–pe klo 12–15 La 21.1. klo 18 Ehtoomessu. Äikää, Ingerö.

Su 22.1. klo 10 Messu. Alftan, Ingerö.

Ruoholahden kappeli ■ Selkämerenkuja 1, p. 2340 6125

Su 22.1. klo 12 Messu. Storhammar, Kiuru, Pulkamo. Kirkkokahvit.

Ma 23.1. klo 9.30 Perhekerho.

Ti 24.1. klo 9.30 Perhekerho. Klo 14–16 Diakoniakahvit.

17

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Uusi hoivakoti Itäkeskuksessa Viihtyisä hoivakoti Vanhalinna avataan tammikuussa 2012. Muistathan, että voit käyttää palveluseteliä asumispalveluihin.

010 4088 136 | www.esperi.fi

Hoivakoti Atzalea www.hoivakotiatzalea.fi

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

T

arjoamme muistisairaille asiakkaille yksilöllistä ja laadukasta palvelua kodinomaisessa ympäristössä Hiekkaharjussa. Toiminta on virikkeellistä ja asukasta arvostavaa.

Tarjoamme mahdollisuuden ulkoiluun.

Meille voi tulla asukkaaksi: - Lyhyt- tai pitkäaikaiseen asumispalveluun - Omaishoidon lomapäiviksi Hoivakoti Atzalea on Helsingin-, Vantaan- ja Oulun kaupunkien hyväksymä palvelusetelituottaja Tervetuloa tutustumaan!

Miia Tolonen p. 09 – 851 1577 / vastaava sairaanhoitaja Tuija Uusitalo p. 050 – 563 4086 / toiminnasta vastaava Kyläkaivontie 6 D, 01350 Vantaa

Suomenlinnan kirkko ■ Suomenlinna C 43, p. 2340 6126,

avoinna ke–su klo 12–16 To 19.1. klo 9.30 Perhekerho. Krypta.

Ma 23.1. klo 18 Muskari. Krypta. Ilm./ tied. petriina.auramo@gmail.com, p.

040 5064 130.

Ke 25.1. klo 14–16 Keskiviikkokahvit.

Krypta.

Vanha kirkko ja Annankulma ■ Vanha kirkko, Lönnrotink. 6, p.

2340 6128, avoinna ma, ti, ke, pe klo 12–15, to klo 12–21 To 19.1. klo 19 Matka halki Raamatun: 2. Mooseksen kirja. Jukka Norvanto. Ks. kohdasta Muuta.

Pe 20.1. klo 18 Kansainvälinen ekumeeninen rukousilta – International Ecumenical Prayer Evening. Antturi, Saba. Teejatkot. Annankulma.

Su 22.1. klo 10 Messu. Antoine Lévy, Antturi, Laitinen. Kirkkokahvit, saarnajatkot. Bulevardin seurakuntasali. Klo 15 Ekumeeninen rukousvaellus. Lähtö Vanhalta kirkolta. Kristittyjen ykseyden rukousviikon tapahtuma.

Ti 24.1. Päivämusiikki. Sabine Nieminen, urut.

Ke 25.1. klo 8 Aamumessu. Kiuru, Laitinen.

■ Annankulma, Annankatu 14 D Avoin olohuone avoinna ti, ke, to klo 10–14, pe klo 9–12 To 19.1. klo 12 Äiti Theresa -käsityöryhmä, nikkariniilot.

Pe 20.1. klo 9–10 Aamupuuro.

Ti 24.1. klo 15 Puhu suomea. Keskustelupiiri maahanmuuttajille.

Ke 25.1. klo 14 Lauletaan yhdessä. Ahlström, Turunen. Klo 18 Hanna-ryhmä.

Ryhmätyöhuone.

Agricolaliike ■ Mikael Agricolan kirkko, www.ag-

ricolaliike.fi. Tehtaank. 23, p. 2340 6123 Café Agricola avoinna ti–pe klo 10–17, lounas klo 11–14. Alueen parasta kahvilaruokaa.

To 19.1. klo 10 Lasten torstai/perhekerho. Klo 13 Torstaipiiri. Akvaario.

Su 22.1. klo 12 Messu (vanha kaava).

Amnell, Ingerö, Suomen Laulu. Kirkkokahvit. Café Agricola. Klo 18 Tuomasmessu. Kirsi Rostamo, Antturi (l). Mus.: Hilkka Kangasniemi ja orkesteri, Tuomaskuoro joht. Inna Vintturi.

Ti 24.1. klo 12–13 Diakoniaruokailu.

Ateria 1 e. Klo 17 Arkimessu. Messun

Avoin yliopisto, Ihminen ja yhteiskunta, Ihmissuhteet, itsetunto ja elämäntaito, Ilmaisu- ja viestintätaidot, Kuvataide, Käden taidot, Liikunta ja tanssi, Musiikki, Muu taideopetus, Opiston erikoiset, Terveys ja kauneus, Tietotekniikka ja yritystalous, Veneily, 17 vierasta kieltä, mm. englanti, kiina, ruotsi, suomi ja venäjä.

HelsinginAikuisopisto.fi Töölöntullinkatu 8, 00250 Helsinki Jo 50 vuotta laadukasta opetusta.

Turvallinen koti vanhukselle KÄKIKELLOSSA Tervetuloa asumaan ja kuntoutumaan pienryhmäkoti Käkikelloon. Yksityisessä 10-paikkaisessa kodissa on vanhuksille loma- ja pitkäaikaispaikkoja.

Yksilöllistä ja luotettavaa hoitoa jo yli 20 vuotta.

ZZZ NDNLNHOOR ¿

Soita ja kysy lisää. Irmeli Virkki, 050-337 4049 Jokiniementie 13 D, 00650 Helsinki (Oulunkylä)

Seurakunnissa tapahtuu 19.1.—25.1.

18 jälkeen Tuomasmessun messukokous.

Cafe Agricola.

Ke 25.1. klo 13 SenioriFoorum. Lähdön aika, piispa Eero Huovinen. Klo 20 Agricolamessu. Laajasalo, Lehto, bändi ja kuoro. Messujatkot. Café Agricola.

Katajanokan seurakuntakoti ■ Kauppiaankatu 8–10 B Ti 24.1. klo 9.30 Perhekerho.

Meritullin seurakuntakoti, Voimistelusali ■ Meritullintori 3, p. 2340 6133 To 19.1. klo 15 Perhekerho. Klo 18 Nuorten aikuisten sähly.

Ma 23.1. klo 9.30, 10.40 Seniorinaisten jumppa. Klo 18 Isien ja poikien sähly.

Ti 24.1. klo 17 Isien ja poikien sähly. Klo 18.30 Naisten lentopallo.

Ke 25.1. klo 8.30 Naisten lentopallo.

Klo 19 Miesten lentopallo.

Lähetyskirkko ■ Tähtitorninkatu 18

Su 22.1. klo 14 Lähetyskirkon messu.

Studium Catholicum ■ Ritarikatu 3 A To 19.1. klo 8.30 Ekumeeninen rukoushetki.

Muuta Haluatko päästä tekemään Suomen suurinta teatteriesitystä? Via Crusis -pääsiäisvaellus hakee avustajia yksinkertaisiin roolitöihin. Vapaaehtoisia tarvitaan myös tapahtumaan tuotantoon, kiinnostuksen ja taitojen mukaan. Kaikki tervetulleita. Esitys 6.4. Ilm. viacrucis@evl.fi.

Matka halki Raamatun -luentosarjassa torstaisin klo 19 Vanhassa kirkossa käydään Raamattu läpi kirja kirjalta.

Koko vuoden kestävä luentosarja jokaiselle, joka haluaa ymmärtää paremmin itseään ja elämää Raamatun ikuisten opetusten valossa. Oppaina matkalla radiopast. Jukka Norvanto, toiminnanjoht., teol. tri Timo Junkkaala, lähetystyönt., teol. tri Eero Junkkaala ja kappal.

Antturi. Koko ohjelma: www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko.

Kritopäivä ”Katso minuun pienehen – itsetunnon äärellä”. Kansan Raamattuseuran kritotyöntekijä Paula Tähtinen alustaa aiheesta la 28.1. klo 10.30–16.30 Laajasalossa, Humalniementie 15. Maksu 10 e sis. lounas ja kahvi. Ilm. 11.–20.1. diakoniatyönt. Merja Saviniemi, p. 2340 4532. Viesti vastaajaan: nimi ja puh. num. Järj. Roihuvuoren, Malmin ja Tuomiokirkkosrk:n Kritotyö.

Vanhan kirkon kuorot: Vanhan kirkon kuoro harjoittelee tiistaisin klo 18–20 ja Vanhan kirkon Laulupiiri torstaisin klo 14.30–15.45 Bulevardin srksalissa. Kuoroja johtaa Pulkamo, p. 23406184, risto. pulkamo@evl.fi.

Diakonisen vanhustyön vapaaehtoisten seminaaripäivä la 28.1.2012 klo 10–14.30. Annankulmassa, Tuomiokirkkosrk:n ja rovastikunnan jo mukana oleville vapaaehtoisille. Aiheena ’Vapaaehtoisen henkinen hyvinvointi ja valmiudet toimia vanhuksen tukena’. Luennoits. psykoterapeutti Mirja Sinkkonen klo 10 ja Alzheimer-yhdistyksestä Jari Jokiluhta klo 12.45. Ilmainen seminaari sis. kahvit ja lounaan. Ennakkoilmoitt. viim. 20.1. ja lisätietoa diakoni Helena Viitanen p. 2340 6204.

Raamattupiirit: Raamattupiiri ma klo 14 ja miesten raamattupiiri ma klo 18.30 Bulevardin kerhohuoneessa (sisäpiha, käynti ajoportista). Raamattupiiri ma klo 15 Krista-kodissa, Kristianinkatu 19.

Raamattu- ja rukouspiiri to klo 17.30 Vanhassa kirkossa.

Töölö ■ Runeberginkatu 39 A 7, avoinna ma, ti, to, pe 10–14, ke 14–18. Virasto p.

2340 6300, toolo.srk@evl.fi. Päivystävä pappi, p. 2340 6302. Diakoniatoimisto, Runeberginkatu 58 B. Ajan-

varaus ti klo 10–12.30, vastaanotto to klo 10–12.30, p. 2340 6318.

Temppeliaukion kirkko ■ Lutherinkatu 3, p. 2340 6320

Pappi tavattavissa keskustelua ja rippiä varten ma, ti, to, pe klo 15–17 sielunhoitohuoneessa.

Pe 20.1. Klo 10 Avoin perhekerho.

Su 22.1. klo 10 Messu. Eeva Tikka (l), Soili Maisila (s).

Ma 23.1. klo 10 Avoin perhekerho. Klo 13 Maanantaipiiri.

Ti 24.1. klo 13 Raamattuluento. Kahvihetki. Klo 15 Puuhakerho 1–6-luokkalaisille.

Ke 25.1. klo 13 Keskiviikkokahvit. Klo 17.45 Monitoimikerho 7–13-vuotiaille.

Kysy vapaita paikkoja Reetta Luoma 050 408 1985.

Seurakuntakoti ■ Runeberginkatu 39

Pe 20.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13 Hopeapiiri. Siirtynyt Töölön kirkolta.

La 21.1. klo 10 Helmipäivä 11–13v. tytöille. Ruoka- ja askartelumaksu 5e. Lisätiedot Reetta Luoma 050 408 1985.

Ma 23.1. klo 15 Leivonta- ja kokkauskerho 3–7-luokkalaisille. Kysy vapaita paikkoja Reetta Luoma 050 408 1985.

Klo 19 Raamattupiiri.

Ti 24.1. klo 12 Diakoniaruokailu. Klo 13.30 Lähetyspiiri. Kirkkoja Ranskassa, Eeva ja Kari Tikka.

Ke 25.1. klo 16.30 Miestenpiiri. Minun kirjani.

Töölön kirkko ■ Topeliuksenkatu 4, p. 2340 6321.

tammikuun lopulla. Lisätiedot Arja Launis, arja.launis@evl.fi tai 040 828 1810.

Vartiokylä ■ Virasto: Turunlinnantie 3, avoinna:

ma, ti, to, pe 10–14 ja ke 12–18, p. 2340 6400, fax 2340 6401, vartiokyla. srk@evl.fi. Päivystävä pappi ma, ti, to, pe klo 10–13 ja ke klo 14–18 ja ma– pe Café Fasterissa klo 13–14. Diakonin tapaamisaika varataan puhelimitse tiistaina 9–11 p. 2340 6451 ja torstaina klo 9–11 p. 2340 6450.

Matteuksenkirkko ■ Turunlinnantie 3, p. 2340 6420

Su 22.1. klo 10 Messu. Kontio, Vidgrén, Pakarinen, Martta Rantanen, Sateila.

Ke 25.1. klo 14 Populuskerho. Kanttori Katri Vesanen ja toivevirret. Klo 17 Hanna-piiri. Aiheena ”Raahab”.

Vartiokylän kirkko ■ Kiviportintie 5, p. 2340 6422

To 19.1. klo 9.30 Avoin perhekerho alkaa.

Pe 20.1. klo 19–22 Nuorten PEKE alkaa, joka perjantai.

Su 22.1. klo 15 Varsikamessun valmisteluryhmä. Klo 16 Vartsika POP-messu. Vidgrén, Sateila. Klo 17–20 Nuorten aikuisten lautapeli-ja leffailta.

Puotilan kappeli ■ Puotilantie 5, p. 2340 6421

To 19.1. klo 18 Kappelimessu. Kontio, Sateila.

Muuta

Hiihtolomatoimintaa koululaisille To 19.1. klo 13 Diakoniapiiri.

20.2.–24.2. klo 9–14 Vartiokylän kirkolla Pe 20.1. klo 13 Hopeapiiri kokoontuu Ulkoilua,kädentaitoja, pelejä, leikkejä, Seurakuntakodilla. hartaus. Hinta 5e/päivä, sisältää louSu 22.1. klo 12 Messu. Matilda Hakkarainaan. Max. 20 koululaista. Ilm. ja nen (l), Auvo Naukkarinen (s). tied. viim. 10.2.

Ti 24.1. klo 12 Jumppakerho heli.m.nieminen@evl.fi / eläkeläisille.

Seura09-2340 6403.

Ke 25.1. klo 17 RukousHiljaisuuden retriitti laulut. Klo 18 Ehtoolkunnat 16.–18.3.2012 leirikeslishetki. Jari Leinonen verkossa: www. kus Elämännokassa. ja Eeva Tikka. Pappi taSinulle, joka haluat vattavissa. Klo 18.30 helsinginseurahiljentyä arjen keskelRukousjatkot. kunnat.fi lä. Hinta 60 e. Mukana Kerhokeskus retriittiohjaaja ja pastori ■ Tykistönkatu 8 Piia Kontio sekä pastori KaPe 20.1. klo 18 Nuorisokahvila Toroliina Vidgrén. Sitovat ilmoitri-Café. tautumiset ja tiedustelut viim. 1.3. karoMa 23.1. klo 17.30 Posliinipiiri. Lisätieliina.vidgren@evl.fi/ 050 337 9542. dot Tuula Setälä 050 5122 271. Klo 18 Nuorten peli-ilta.

Ke 25.1. klo 14 Parkkis-kerho 8–12-vuotiaille. Klo 18 Nuortenilta.

Vuosaari

Muuta toimintaa To 19.1. klo 16 Sählykerho 1–6-luokkalaisille Taivallahden peruskoulun alasalissa. Lisätiedot Reetta Luoma 050 408 1985.

Ma 23.1. klo 18 Lauluilta Cafe & Eepoksessa, Runeberginkatu 29. Teemana gospel-laulut.

Tulevia tapahtumia Ti 31.1. klo 19 Töölön kirkolla Virsien historiaa, Tauno Väinölä.

Arkiretriitti. Kaikille avoin hengellisen ohjauksen muoto, ei vaadi erityistä teologista tietämystä. Ryhmässä 5–6 osallistujaa, jotka kokoontuvat noin 1 krt/ vko ryhmänvetäjän kanssa. Aloittaa

Isä Ruben

Vuosaaren kirkkoherranvirasto

■ Virasto: Satamasaarentie 7, avoin-

na ma, ti, to ja pe klo 9–13 ja pappi päivystää klo 10–13. Keskiviikkona virasto on auki klo 14–18 ja pappi päivystää klo 15–18. Virasto: 09 2340 6500. Päivystävä pappi 09 2340 6502, fax 2340 6501, vuosaari.srk@ evl.fi. Diakoniatyön keskitetty ajanvaraus- ja palveluaika tiistaisin klo 9–10, p. 09 2340 6518 / paikan päällä Albatrossin seurakuntatilassa, Kahvikuja 3 (ajanvaraus, neuvonta, ohjaus).

Vuosaaren kirkko ■ Satamasaarentie 7

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Ke 18.1. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

To 19.1. klo 11–12 Kriisiryhmän diakonialounas. Hinta 1 euro. Klo 13 Diakoniapiiri. Klo 13 Merimieskirkkopiiri. Klo 18 Avoin keskustelu- ja raamattupiiri.

Su 22.1. klo 11 Messu. Liturgia Johanna Joronen, saarna Tiina Ahonen, kanttoreina Riitta Hirvonen ja Teija Tuukkanen. Vuosaaren Kantaattikuoro, Merja Vartia ja Jaakko Hietikko, laulu sekä Eevi Oittinen, oboe. Pyhäkoulu messun aikana. Klo 16 Talvi- ja koululauluja – yhteislaulutilaisuus. Riitta Hirvonen ja Vuosaari-kuoro.

Ti 24.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miestenpiiri. Klo 18 Vuosaaren kantaattikuoro harjoittelee kanttori Riitta Hirvosen johdolla.

Ke 25.1. klo 17.30 Vuosaari-kuoro.

Katukappeli ■ Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45, p. 2340 6575.

Ke 18.1. klo 17 Columbuksen keskusaukiolla Ekumeenisen rukousviikon avaustapahtuma. Jari Päärni Ankkuriseurakunnasta juontaa tapahtuman.

To 19.1. klo 16–17 Pappi päivystää. Klo 18 Iltakirkko. Arto Huhdanmäki.

Ti 24.1. klo 13 Rukouspiiri.

Albatross ■ Kahvikuja 3, 2. krs., p. 2340 6571

Ke 18.1. klo 18 Pyhäkouluopettajien palaveri.

Pe 20.1. klo 12–13.45 Cafe Outolintu.

La 21.1. klo 11–12 Pyhäkoulu.

Ma 23.1. klo 10 Perhekerho. Klo 13 Iltarusko-raamattupiiri.

Ti 24.1. klo 10 Elämänkysymyksiä Raamatun äärellä – naisten piiri. Lastenhoitoa. Klo 14 Askeleita Suomeen.

Ke 25.1. klo 13 Laulupiiri alkaa taas Anja Hinkkasen johdolla. Klo 18 Ekumeenisen rukousviikon tilaisuus. Ortodoksinen rukoushetki, musiikkia Vapaaseurakunnasta. Kirkkoherra Jussi Mäkelä juontaa tilaisuudessa.

Merirasti–kappeli ■ Jaluspolku 3, p. 2340 6573, 050 541 2119 Ke 18.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro harjoittelee kanttori Teija Tuukkasen johdolla.

To 19.1. klo 10 Perhekerho.

Su 22.1. klo 17 Merirasti-messu.

Ke 25.1. klo 18.30 Uusi laulu -kuoro.

Myrskylintu ■ Solvikinkatu 11

Ke 18.1. klo 17–20 Radiolähetyspiiri Näppärät. Lähetyskahvila ja -putiikki.

Ti 24.1. klo 10 Perhekerho. Klo 18 Miesten keskustelupiiri.

Yhteinen seurakuntatyö Seurakuntien talo ■ Kolmas linja 22, vaihde 09 23 400

Kuurojentyö Diakoni Päivi Korhonen p. 050 301 9619. Pe 20.1. klo 12–13.30, Päiväpiiri Matteuksen kirkossa, Turunlinnantie 3, Keramiikka (savityö) -kurssi kuuroille Alppilan kirkon keramiikkatyöhuonees-

sa Kotkankatu 2, ma klo 14–17 helmikuussa (4 kertaa.) Tule tekemään töitä omaksi iloksesi (voit myös halutessasi osallistua työlläsi kulttuuripäiville!)

Aloitus 6.2. (Päivi myös paikalla), seuraavat: 13.2., 20.2. ja 27.2. Tulkki paikalla.

Hinta 12 euroa. Ryhmään mahtuu 8 ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 30.1. mennessä Päiville p. 050 301 96 19 paivi.korhonen@evl.fi

Näkövammaistyö Lähetysaskartelupiiri pe 20.1. klo 18, Malmin piiri ma 23.1. klo 14–16 kirkolla, Kunnantie 1, Vertaisryhmä näkövammaisille alkaa ke 1.2. klo 13. Ryhmä kokoontuu Myyrmäen kirkolla 8 kertaa helmi-, maaliskuun aikana. Ryhmään haluavat haastatellaan ennen ryhmän alkamista. Ryhmä on maksuton, tied. ja ilm. 23.1. menn. Tarjalle, p. 09 8050 2340 tai Terhille, p. 09 830 6278.

Erityisdiakonia ■ Hämeentie 73, p. 09 2340 2572 Pullakirkko su 22.1. klo 10, Marita Nummelin ja Sari Blå-Romppanen, Päivätupa ma, ti ja to klo 9–12, Raamattupiiri ti klo 18, Diakoniaruokailu (1 euro), ke ja pe klo 12, Katulähetysilta ke klo 18.

Erityisnuorisotyö, Snellu ■ Toinen linja 8, p. 09 2340 2352 Saappaan (alle 18-vuotiaiden parissa tapahtuvaa toimintaa) vapaaehtoiskoulutus alkaa ke 1.2. klo 18. Ryhmä kokoontuu 11 kertaa kevään aikana, sisältäen myös yhden viikonlopun. Koulutus on maksuton. Alaikäraja kurssille on 18 vuotta, lisätietoja hkettusaari@evl.fi tai sanna.laitinen@evl.fi.

Kansainvälinen työ, www.migrantchurch.fi Arabiankielinen työ, messu tai raamattupiiri joka sunnuntai klo 12.30 Herttoniemen rannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, tiedustelut pastori Ramez Ansara, p. 09 2345 3380, Kiinankielinen työ, monipuolista toimintaa ja lounas joka sunnuntai Alppilan kirkossa alkaen messulla klo 13, Kotkankatu 2, tied. pastori Paulos Huang, p. 09 2340 3650, Venäjänkielinen työ, toimintaa kaikenikäisille, messu kaksi kertaa kuukaudessa klo 15 Mikaelin kirkolla, Kontulassa, Emännänpolku 1, Miesten piiri tiistaisin klo 18, Ruoholahdenkatu 16, tiedustelut Olga Russkih p. 09 2340 2528, Vironkielinen työ, toimintaa kaikenikäisille, messut Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, tiedustelut diakoni Tuuli Raamat, p. 09 2340 3121.

Palveleva Puhelin päivystää sunnuntaista torstaihin klo 18–01 sekä perjantaisin ja lauantaisin klo 18–03 numerossa 010 190 071. Puhelun hinta on pvm/mpm.

International Ev. Church 10am Worship Service & Sunday School in Finnish (group 13yrs+ in English) in Mellunmäki Parish Center, Korvatunturintie 2 (300m from Mellunmäki metro station) 2pm Worship Service & Sunday School in English, Christ Church, Apollonkatu 5. Coffee Fellowship after both services.

IEC is an interdenominational congregation established in 1976.

International christian center & bookshop ■ Ruoholahdenkatu 16 (Kamppi) Office open Mon-Fri 10-17 hrs Bookshop open Mon-Fri 9-17 hrs Wednesday Bible Study 19-20:30 hrs Details about activities available from the church office and website: Tel: 09 5868 770 Email: office@church.fi Homepage: www.church.fi Everybody Welcome!!

19

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Sakari Häkkisestä kanneltiin kesken piispanvaalin Kuopion piispanvaalissa ehdolla olevasta hiippakuntadekaanista, teologian tohtori Sakari Häkkisestä on kanneltu Kuopion hiippakunnan tuomikapituliin, koska hän ei usko kirjaimellisesti neitseestä syntymiseen. Kantelijan, helsinkiläisen pastorin Erkki O. Aurasen mukaan Häkkinen ei ole vaalikelpoinen siksi, että hän on julkisesti kieltänyt uskovansa kirkkolain edellyttämällä tavalla Raamattuun ja apostoliseen uskontunnustukseen. Joulun alla Häkkinen herätti huomiota YLE:n ItäSuomen alueuutisissa 5.12.2011 todetessaan: – Uskon siihen, että Jeesus on

Jumalan Poika. Minun uskoni ei tarvitse tuekseen antiikin ajan maailmankuvaa, mihin tuo käsitys neitseestäsyntymisestä kuuluu.

Auranen toimii Sakari Häkkisen kilpaehdokkaan Miikka Ruokasen ideoiman Effata-liikkeen taloudelliseksi tueksi perustetun Uudistuvan kirkon tuki Ry:n toiminnanjohtajana. Muut Kuopion piispaehdokkaat ovat piispainkokouksen pääsihteeri Jari Jolkkonen, teologian tohtori Pauliina Kainulainen, teologian tohtori Tapani Nuutinen ja kirkkoherra Jaana Marjanen. Kuopion piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään 31.1.

Ekopaasto vähentämään hiilidioksidipäästöjä

Haagan ruokapiiri on suosittu

Luterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto ovat käynnistäneet Ekopaasto-kampanjan.

Kampanjan verkkosivusto ekopaasto.fi ja Facebook-sivu avattiin loppiaisaattona. Varsinainen paaston aika on 22.2.–8.4.

Oman ekopaastolupauksensa tekevät muun muassa sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka, kirjailija Kaari Utrio, ohjaaja Kalle Holmberg, yleisurheilija Johanna Manninen, tähtitieteilijä Esko Valtaoja, toimitusjohtaja Jaakko Nevanlinna, professori Jyri Seppälä, kan-

Syksyllä perustettu ruokapiiri vetää nuoria aikuisia kirkolle.

Luomuruoka istuu kirkon arvoihin.

Naispappeus puhuttaa vanhoillislestadiolaisia

Tuoretta lähiruokaa. Päivi Linervo (vas.) tilasi jouluksi muun muassa luomuporkkanoita. Laura Pörsti hankki onnellisten kanojen munia. Myös Harri Becker ja tytär Iiris hakivat kassillisen luomuruoka-aineksia.

Teksti Anni Becker ja Saara Huhanantti Kuva Sirpa Päivinen

aagalaiselle kirkolle vaeltaa joulukuisessa tihkusateessa ihmisiä tasaisena virtana.

Kiinnostus hyvään ruokaan ja halu konkreettiseen toimintaan oman asuinalueen piristämiseksi saivat toimittaja Laura Pörstin perustamaan syksyllä Haagassa ruokapiirin.

Muutamassa viikossa piiriin liittyi lähes 80 ruokakuntaa. Ne tilaavat luomutuottajilta juureksia, jauhoja, kananmunia, härkäpapuja, lihaa sekä hunajaa, joka haetaan kerran kuussa Hakavuoren kirkolta.

– Suntiot ottavat ruoat vastaan, kun tuottajat päivällä tuovat ne.

Haagan seurakunta on ollut hyvä yhteistyökumppani ja kirkko on hyvä jakelupaikka – postmodernillakin ajalla se on keskellä kylää, Pörsti kertoo.

– Olen iloinen kirkon myönteisestä suhtautumisesta toimintaan, joka monille sen jäsenillekin on tärkeää. Joskus jakelussa olen miettinyt, että tässäpä niitä kirkon kaipaamia nuoria aikuisia on koko tilan täydeltä, hän jatkaa.

Nuoret aikuiset muodostavatkin suuren osan ruokapiirin jäsenkunnasta.

H

Yksi ruokapiiriläisistä , vastikään Haagaan muuttanut Päivi Linervo, on ollut mielissään paitsi

laadukkaista tuotteista, myös yhteisöllisyydestä, jota toiminta on tuonut mukanaan. Toinen piirin jäsen, Essi Aarnio-Linnanvuori, pitääkin ruokapiiritoimintaa juuri tästä syystä luontevana osana kirkon toimintaa. Se istuu hyvin kirkon arvoihin ja edistää luomakunnan varjelemista.

– Ympäristöasiat on otettu kirkossa vakavasti. Kirkon ympäristödiplomi ja ilmasto-ohjelma ovat olleet Suomessa suorastaan edelläkävijöitä. Isolla organisaatiolla on silti edelleen työtä ympäristöasioiden parissa, pohtii Aarnio-Linnanvuori, joka työskentelee ympäristöjärjestö WWF:n ympäristökasvattajana.

”

Vastuu ympäristöstä nousee uskon perusasioista: luomisesta, lunastuksesta ja pyhityksestä.”

– Lähimmäisistä ja myös luonnosta huolehtiminen kuitenkin kuuluu tärkeänä osana kristittynä elämiseen, ja kirkko voisi tässä esimerkillään saada aikaan paljon positiivista, Linervo jatkaa.

Aarnio-Linnanvuori kuvaa kirkkoa isoksi laivaksi, jossa on paljon jähmeää, mutta myös paljon hyvää. Hän itse on aktiivisesti valinnut kirkon jäsenyyden. Ympäristö-

kasvattajana Aarnio-Linnanvuori on sitä mieltä, että ympäristöasiat kannattaa ottaa seurakunnan toimintaan mukaan, kun hyvä tilaisuus osuu kohdalle. Työnsä puolesta hän on itsekin käynyt seurakunnan kerhoissa puhumassa ympäristövastuullisesta kuluttamisesta.

– Kuulijat vaikuttivat hyvin kiinnostuneita, Aarnio-Linnanvuori kertoo.

Päivi Linervo pohtii myös seurakunnan mahdollisuuksia ympäristöteeman esillä pitämiseen: – Pelkkä reilun kaupan teetarjoilu tilaisuuksissa ei ole tarpeeksi.

Ekoteologiaa tutkivan pastori Panu Pihkalan mukaan seurakunnilla on monia mahdollisuuksia järjestää ympäristövastuullisuuteen liittyvää toimintaa sekä kehittää nykyisiä toimintamuotoja eettisempään suuntaan.

– Seurakunnat voivat puhua nykyistä vahvemmin yksinkertaisen ja eettisen elämäntavan puolesta.

Olennaista on pohtia, miten luonto liittyy maailmankatsomukseemme. Kun ihminen kokee jonkin asian tärkeäksi ja tuntee yhteenkuuluvuutta sen kanssa, hän suuntautuu myös toimimaan sen puolesta, Pihkala näkee.

Itse hän edustaa sellaista kristinuskon tulkintaa, jonka mukaan vastuu ympäristöstä nousee uskon perusasioista: luomisesta, lunastuksesta ja pyhityksestä. Ympäristöstä huolehtiminen on kristitylle kuuliaisuustehtävä.

– Yleisellä tasolla sanoisin, että kirkko on kehittänyt ympäristövastuullisuutta enemmän kuin mediassa tulee esiin, Pihkala toteaa.

– Sekä yksittäisillä kristityillä että koko kirkolla on mahdollisuus toimia mielipidevaikuttajana ja positiivisena esimerkkinä.

Naispappeus herättää keskustelua vanhoillislestadiolaisten keskuudessa. Lestadiolaisten järjestö Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys on joutunut linjaamaan virkateologiaansa sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli tieto, että vanhoillislestadiolainen filosofian ja teologian maisteri Mari Leppänen vihitään papiksi maaliskuun alussa Turussa.

Lestadiolaisen Päivämies-lehden numerossa 2/2012 teologian tohtori Keijo Nissilä torjuu naispappeuden sillä perusteella, että nykyihmisellä ei ole virkakysymyksessä enempää tietoa kuin Paavalilla, ”joka tunsi Herran käskyn sisällön seurakuntavirkojen hoitamisessa”. Nissilän

sanedustaja Kimmo Tiilikainen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä Helsingin piispa Irja Askola, joka toimii myös kampanjan suojelijana.

Ekopaaston tarkoituksena on kannustaa pohtimaan, miten omilla valinnoilla voi vaikuttaa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ja mitä hiljentyminen ja kohtuullisuus omassa elämässä merkitsevät.

Kampanjan verkkosivujen sisältö koostuu muun muassa paastoperinteestä, arjen ympäristövaikutuksista sekä paastovinkeistä.

mukaan naispappeuden hyväksyjät argumentoivat vain kapea-alaisesta tasa-arvon näkökulmasta unohtaen raamatulliset lähtökohdat.

Mari Leppäsen tulevan pappisvihkimyksen seurauksena Turun Rauhanyhdistys on kutsunut koolle kokouksen, jossa arvioidaan myös Leppäsen aviomiehen, pastori, teologian tohtori Risto Leppäsen asemaa vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä.

Ennen Mari Leppästä Suomessa on tiettävästi vain yksi vanhoillislestadiolainen naisteologi hakeutunut pappisvihkimykseen, kun Askolassa asuva uskonnonopettaja Valma Luukka vuonna 1988 vihittiin papiksi.

Arvoisat asiakkaat!

Kirkko ja kaupunki -lehti vaihtoi kustantajaa vuoden 2012 alussa.

Uusi kustantaja on Suomen Lehtiyhtymä Oy. Olen Paula Kaijanto ja vastaan Kirkko ja kaupunki -lehden ilmoitusmyynnistä. Autan sinua mielelläni ilmoitusasioissa, yhdessä löydämme parhaan ratkaisun juuri sinun tai yrityksesi tarpeisiin.

Minut tavoitat puhelinnumerosta 0400 249 961. Voit jättää minulle viestiä myös sähköpos-

tilla, osoitteeni on paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi.

Kirkko ja kaupunki ilmestyy keskiviikkoisin. Lehden painosmäärä on 200 000. Lehti jaetaan osoitteellisena, ja tavoitat sen kautta noin 72 prosenttia niistä helsinkiläisistä talouksista, joissa asuu vähintään yksi suomenkielisen evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen.

Tule ilmoittajaksi monipuoliseen ja sisältörikkaaseen, joka keskiviikko ilmestyvään kaupunkilehteemme!

20

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

neniälittereK Loka

K

aukana pohjoisessa maakunnassa, kartalla näkyvän Savon seudulla Kuopio-nimisessä paikassa käytävässä piispanvaalissa korkeasti oppineet teologit ovat oivaltaneet, että hurskaudenharjoituksen ydinkohtia voi käyttää vaaliaseena.

Niinpä ehdokkaat ovat kristillisen lähimmäisenrakkauden hengessä tehneet uskonkohdista mittauslaitteita, joilla he testaavat toistensa kelpoisuutta. Muuan ehdokas kunnioittavasti ilmaisikin, että hänen kilpailijansa on ”väärällä alalla”.

Kamppailun ilmapiiriä paransi merkittävästi se, että eräs helsinkiläinen diplomi-insinööri ja hyvämaineinen talousasioihin perehtynyt hurskas pastori ystävällisesti teki rakkaudellisen harhaoppikantelun ”väärälle alalle” joutuneesta tohtoriehdokkaasta. Kantelun kohteena oleva ehdokas puolestaan kilpailijoitaan kunnioittaen esitti lämpimän tervehdyksen, että kaksi muuta ehdokasta ovat uhka koko kirkolle.

Olisivatpa presidentinvaalit herättäneet edes puolet siitä intohimosta, jota piispanvaalit herättävät.

70. vuosikerta Julkaisija

www.helsinginseurakunnat.fi Osoitteenmuutokset Puhelimitse 09 2340 2235 tai sähköpostilla kjkosoiterekisteri@evl.fi.

Helsingin seurakuntien jäsenten osoitteenmuutokset päivitetään automaattisesti virallisen muuttoilmoituksen perusteella.

Kustantaja SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Päätoimittaja Seppo Simola, p. 09 2340 2231 sähköposti: seppo.simola@evl.fi Toimitus Puhelinvaihde: 020 610 0100 Toimituksen postiosoite Kirkko ja kaupunki Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki sähköposti: toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai: etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Toimituspäällikkö Marja Kuparinen, p. 020 770 3661 Toimitussihteerit Tommi Sarlin, p. 020 770 3663 Eira Serkkola, p. 020 770 3664 Toimittajat Juhani Huttunen, p. 020 770 3660 Saila Keskiaho, vs., p. 020 770 3665 Marjo Kytöharju, p. 020 770 3662 Taittaja Tiina Vesterinen, p. 020 770 3666 Verkkotiedottaja Sirpa Patronen, p. 09 2340 2609 sähköposti: sirpa.patronen@evl.fi

www.kirkkojakaupunki.fi Menovihjeet Palstalle toivotut tekstit lähetetään vähintään kaksi viikkoa ennen tapahtumaa osoitteeseen menot.kirkkojakaupunki@evl.fi.

Ilmoitusmarkkinointi Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Kirkkolehdet Oy Klaavolantie 5, 04300 Tuusula Myyntipäällikkö: Paula Kaijanto, p. 0400 249 961, paula.kaijanto@lehtiyhtyma.fi Aineistot k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi puh. 020 770 3134 Lehti ilmestyy keskiviikkoisin.

Aineiston on oltava perillä viimeistään edellisen viikon keskiviikkona klo 12. Paperilehden ilmoitukset julkaistaan myös verkossa näköislehdessä.

Ilmoitushinnat 2,60 e / pmm, toistoalennus -20%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviä 2,30 e / pmm. Hintoihin lisätään ALV 23% Painos 200 000 kpl. Osoitteellisena jakeluna Itellan kautta ev.lut. seurakuntien jäsentalouksiin Helsingissä.

Vastuu virheistä Lehti ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai vastaavista syistä julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 (kahdeksan) päivän kuluessa.

Reprotyö Esko Jämsä Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy ISSN 0356-3421

HERÄNNÄISSEURAT Su 22.1. klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2.

Saarnaa Heikki Sippola. Kirkkokahvit ja seurat Kappelisalissa. klo 10 Kirkkopyhä Leppävaaran kirkossa, Veräjäkallionkatu 2, Espoo.

Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. klo 10 Kirkkopyhä Pohjan kirkossa, Vanha Turuntie 79, Raasepori. klo 13 Veisuut Jakomäen kirkolla, Jakomäenpolku 7. klo 16 Kaisa Röngän alustus ”Herättäjä-Yhdistys 100 v.- Kaipaako kirkko körttejä?”

Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Ke 25.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

Zorbas turvajakkara, nosta selkä nousutueksi

ELÄMÄNLAATUA SENIOREILLE Myymälä avoinna ma-pe 10-17 Ruoholahdenranta 5, Helsinki raitiovaunu 6:n päätepysäkki Puh. 0400 125 320 helsinki@ettonet.fi

www.ettonet.fi

Kippis-tuoli auttaa liikkeelle

HELSINGIN RAUHANYHDISTYS Myrskyläntie 22, p. 728 2162 www. helsinginrauhanyhdistys.fi

I LMOITUSMYYNTI 0400 249 961 LÄHETYSKIRKKO Tähtitorninkatu 18

SEUROJA Ke 18.1 klo 19 Seurat La 21.1 klo 18 Nuorten aikuisten ilta Su 22.1 klo 16 Seurat klo 18 Seurat ja laulutuokio Ma 23.1 klo 19 Hakavuoren kirkko, seurat Kaikki ovat tervetulleita.

Seurojen puhelinkuuntelu nro 0600 392974.

Hinta 0,05 euroa/min+pvm.

Internet-kuuntelu: www.helsinginrauhanyhdistys.fi

21.1. klo 14 Konevitsa-kvartetin konsertti 22.1. klo 14 Lähetyskirkon messu www.lahetyskirkonmessu.fi 24.1. klo 16-20 Ompeluseura

UUSI SENIORITALO SAGA HELAPUISTO

valmistuu helmikuussa 2012 Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti.

ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h.

Varaa esittelyaikasi nyt!

Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki Lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 044 55 66 104

Palveluja tarjotaan 55404 : 55440-$$4*,04 : 5-+'45,3'4 : $-534',$3$5,3'4 www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074 Haagan työkeskuksesta edullisesti huoneistojen pintaremontit yms.

P:09-5878155 tai haaga.tk@niemikoti.fi

Asianajajia

Hetipalvelut ® - 15 kpl Huoltoautoa - Pesukoneen kytkennät - Hanan vaihdot - Viemärin avaukset - Suunnitteluapua - Ilm. arviointi isommille töille - Kaukolämpötyöt - Linjasaneeraukset - 24 h päivystys

Töölön Putkiliike Oy v. 1952 PSYKOTERAPIARYHMÄ alkaa helmikuussa Alppilassa. Tiedustelut Eeva Elorinne 0503574967. www.tulevaan.fi KYLPYAMMEIDEN UUDELLEEN EMALOINTIA TAKUUTYÖNÄ.

X.X.L OY p. 050-5124611 Lasten- ja omaishoitopalvelut. puh. 0409697111

020 7411820 yhteys@lvis.fi

Vuokralle tarjotaan Loma-asunto Lohjan hiidenvedellä, vain 45 min. Helsingistä. Keskuslämmitys,- vuodepaikkoja 6,- rantasauna,- lapinkota /grilli,kaunis luonto. Vuokrataan viikonlopuksi,viikoksi tai koko kevääksi.

0400 710600 Seppo Lindeqvist

Silvennoinen Kari Ky Asianajotoim.

Testamentit, perintö- ym.lakiasiat.

Edullinen tarjous testamentista. p.010 616 8920, Korkeavuorenkatu 19A, Hki www.silvennoinen.fi

Lakiasioita

Perunkirjoitukset ammattitaidolla ja ihmisläheisesti.

Saila Tikanoja, OTK puh. 040-5255152

www.perukirjat.fi

Kauneudenhoitoa Jalkahoito, kasvohoito ja hieronta -10% Kauneudeksi Maarit. Lohjantie 3a6 00550 Hki p.0453414525. Myös kotikäynnit

Terveydenhoitoa YLEISMIES JANTUSEN KOTIPALVELU Tuntivel. 33€+ alv. p.0400 811 941 mm. Pihatyöt, ikkunanpesut, remontit, kuolinpesien tyhjennykset, muutot ja kuljetukset. www.bewesport.fi

TEHOSÄHKÖ Sähköasennusliike Paloheinässä.

Kaikki sähkötyöt Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.

09-724 5188 tehosahko@tehosahko.com

MEDISET APU -VIRTSANKARKAILUUNvarmuusasut s vuode- ja irtosuojat s uimahousut Tilaa ilmainen esite! 0400-223 446 www.divisa.fi KOTISAIRAANHOITOA. Suomalaiset, kokeneet, koulutetut hoitajat. Kuntoutus, hoiva, sairaanhoito ym. päivittäisaskareet. Erityisesti muistisairaat ja liikuntarajoitteiset. Työaika sop. muk. Hyvät suositukset. p:0407179454

Kirpputoreja OSTETAAN KUOLINPESÄT JA KIRPPUTORITAVARAA. 040-7058961

21

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Vuokrata halutaan

Hammashoitoa HAMMASTEKNIKKO

Hammaslääkärikeskus

a.

Eurohammas puh. 726 2266 Uushammas puh. 146 1460 y valloitta Kaunis hym Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 9-15, www.eurohammas.fi Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

Hammaslääkärimme Mikko Larjomaa.

Hinta Omavast. Kelapal.

ERIKOISHINTAMME:

Hammaskiven ja värjäytymien 32,60 26,40 poisto, fluoraus, puhdistus.......59€ 38,60 20,40 Hampaan värinen paikkaus...... 59€ 38,60 20,40 Kivuton hampaan poisto..........59€ Hammasvalkaisu yksilöllisellä menetelmällä alk............. 150€ Ei Kelan suoraveloitusta.

Muut palvelut: Keinojuurihammas s Kirurgia s Hammaskoru Avoinna ma-pe 8-20, la 9-15. Bussit, ratikat, metro vieressä.

Katutasossa, helppo pyörätuolille.

T A K U U T Y Ö

ERIKOISHAMMASTEKNIKON HINNAT Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Proteesi valmis 12 tunnissa TÄSSÄ KUUSSA:

YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESI

Väitöskirjaa kirjoittava teol. maist.

(29v) etsii kodilta tuntuvaa, pitkäaikaista vuokrayksiötä Helsingistä. Etusijalla Vallila ja lähialueet. 040–8555546 (ark. 17–20)

ASUNTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS -luottotiedot, takuut, sopimukset ja näytöt yli 35 v:n kokemuksella Vuokrauspalkkio 0 - 1 kk

ISÄNNÖINTIKESKUS OY puh. 737 259 myös ilt. ja vkl.

300€

79€ YLÄ- tai ALALEUAN KOKOPROTEEESIN POHJAUS YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESI (MUOVI) alk. 490€ 139€ YLÄ-tai ALALEUAN OSAPROTEEESIPOHJAUS Korjaukset odottaessa alk. 55 € Meiltä myös koti- tai Proteesien ilmainen tarkistus.

Työssäkäyvä nuori pariskunta etsii kaksiota Helsingin keskustan alueelta.

Heini / 044 330 7780

Mukava ja luotettava kauppatiet. opisk. vuokraa asunnon Helsingin keskustasta p. 045-6339945 /Timo

vanhainkotikäynnit

Korkeasti koulutettu kolmihenk. perhe etsii 2-3 h Töölö/Etelä-Helsinki. Aik. 1.3.

Iikka Lovio 0440164050

ILMOITUSAINEISTOT: k&k.ilmot@lehtiyhtyma.fi

ILMOITUSMYYNTI 0400 249 961

Ostetaan Ostetaan muutto- ja kuolinpesät, huonekalut, astiat, työkalut yms. myös uudempi irtain, käteismaksu. 040-7641348

HAMMASASEMA > Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienian hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 69 €

Kokoproteesit 690€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 390€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Ostamme KIRJOJA ma-pe klo 10-17.

Antikvariaatti Senaatti ( Hiltunen ) Sofiankatu 8 p.044 366 2300 OSTAMME kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä.

Myydessäsi ota yhteys luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 09-4546572 www.menec.fi Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25€/h+alv www.kaijaclean.fi p.045 888 2636 KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58€/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p.045 888 2583 Siivous- ja kotipalveluita Sinulle!

Teemme arjen helpommaksi! p.045-3455076 tai www.varmuudella.com

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

* Kuolinpesät - muutot - antiikkija arvotavaran arviointipalvelu - tyhjennämme vintistä kellariin.

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

P. 040 377 5159 *ONNI* (25v.kok.)*

(09) 4369 6335

Palveluja tarjotaan Rakennusala REMONTTIPALVELUT p. 040 415 5011 Huoneisto, Keittiö, Kylpyhuone, VTT:n vesieristys-sertif.

Teemme pääk.seudulla laad. ja asiakkaidemme muk. huoneistoremontteja. Meiltä saat kustannusarviot paikan päälle veloituksetta. Remontointipalvelu JT-Teräksinen tmi www.teraksinen.com 041 4334 934

Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiöön

-Ovet, tasot, rungot -Vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

Soita: ERKKI 0500 503357 MIKKO 0409 311466 www.ergadesign.À

www.rothmarc.fi

Laadukasta remontointia. Laatoitus, sauna, keittiö, maalaus ja lattianasennus.

Radeco Oy, ilmainen arviointi 0400-664502. ”Luotettava ja osaava NAISSÄHKÖURAKOITSIJA. Kaikki sähkötyöt. Kotitalousväh. kelpoinen. Soita 0400 339 363! www.sahkosiuvatti.fi”

REMONTTEJA Ammattitaidolla lattiasta kattoon...

Huoneistot, toimistot, kylpyhuone, saunat, keittiöt, maalaus- ja lattiat.

Soita ILMAINEN arviointi!

P. 343 3052 / 0400 689 742 www.jabell.fi

Jabell Oy

HOITOKOTI ESKIL on muistihäiriöisille vanhuksille tarkoitettu hoitokoti.

Liki puolet mediamainonnasta löytyy sanomalehdestä.

Tarjoamme täyden palvelun periaatteella pitkä- ja lyhytaikaishoitoa, esim. omaisen joululoman ajaksi.

Ammattiinsa sitoutunut henkilökunta ja oma geriatrinne takaavat turvallisen huolenpidon ympäri vuorokauden.

Sovi toki tutustumisaika hoitokotiimme.

Tj. Seija Karinen p. 041 501 9453

www.eskilkoti.org

(TNS Gallup Oy)

MIETITKÖ ASUNNON MYYNTIÄ?

Ihmisläheistä ja laadukasta välityspalvelua.

Asuntoarvio ripeästi ja veloituksetta! Odotan yhteydenottoasi!

Anna Toppinen, Oik.kand, LKV gsm 050 551 4115 anna.toppinen@huom.fi Suomen Asuntopalvelut Oy LKV, Mannerheimintie 27, 00250 Hki. Palkkio 4,9 % velattomasta hinnasta sis. alv.

HELSINGIN LAATURAKENNUS OY SANEERAA Nimi sisältää kaiken oleellisen. Suomalaista työtä kotimaisin voimin.

Puh. 040 560 6875 www.helsinginlaaturakennus.fi

22

Menovihjeet

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Sähköposti: menot.kirkkojakaupunki@evl.fi – www.kirkkojakaupunki.fi JOHANNES WILENIUS

Viikon vinkki

Nuorta energiaa Nuorten muusikoiden klassisen musiikin orkesteri Se ensemble esittää END-konserttisarja 1:n Temppeliaukion kirkossa. Orkesteria johtaa Erkki Lasonpalo. Konsertissa kuullaan muun muassa Jean Féry Rebelin orkesterisarja Les Elements (petit suite) ja Joseph Haydnin Sinfonia nro 64 Tempera mutantur.

Se ensemble tiistaina 24.1. kello 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vapaa pääsy.

Radio & TV YLE Radio1 87,9 MHz Su 22.1. klo 10 jumalanpalvelus Pirkkalan kirkosta. Virret: 172: 1, 2, 130, 348: 4–7, 349: 6–8, 297: 1, 297: 8, 380: 1, 2, 4, 228, 172: 3. Klo 11 Horisontti, klo 18 juhlajumalanpalvelus Loviisan kirkosta. Ekumeenisen rukousviikon ja Loviisan uudistetun kirkon avajaiset. Virret: 454: 1, 3, 5 suomeksi ja 2, 4 ruotsiksi (Psalm 172) sekä 164: 1, 3, 5 suomeksi ja 2, 4 ruotsiksi (Psalm 167).

Aamuhartaudet maanantaista lauantaihin klo 6.15 ja 7.50. Hartaita säveliä klo 6.05 ja 7.45.

Iltahartaudet maanantaista perjantaihin klo 18.50. Lauantaisin klo 18 Ehtookellot ja iltahartaus. Hartaita säveliä ma–pe klo 18.30.

Hartauden pitäjät: To 19.1. Viestintäpäällikkö Simo Repo. Kirkkoherra Marko Marttila.

Pe 20.1. Pastori Antti Siukonen.

Teologian ylioppilas Juha Takala.

La 21.1. Arkkimandriitta Andreas Larikka (Ortodoksinen kirkko).

Kanttori Lauri-Kalle Kallunki.

Ma 23.1. Hiippakuntasihteeri Kaisa Rauma. Martti Nissinen lukee Laulujen laulua.

Ti 24.1. Toimitussihteeri Tommi Sarlin. Kapteeni Toni Penttinen (Pelastusarmeija).

Ke 25.1. Kappalainen Elina Kaunisto. Pastori Vadim Rozhnovskiy.

To 26.1. Pastori Kai Sadinmaa.

Kirkkoherra Marko Marttila.

RadioDei 89 (101,9) MHz Su 22.1. klo 18 Tuomasmessu.

Radio Helsinki 88,6 MHz www.radiohelsinki.fi Pe 20.1. klo 12 Elämän tarkoitus.

Aram Aflatuni ja Ville Virtanen.

TV1 La 21.2. klo 11.05 Pisara. Laulajatar ja musiikkiopiston rehtori Pirkko Talola. Tekstistä Luuk. 8: 41–54 nousevat Jeesuksen sanat: Älä pelkää. Uusinta ma 23.1. klo 14.55.

Ujo tarvitsee rohkaisua. Kallion seurakunnan kurssilla pyritään tutkimaan erilaisin keinoin omaa ja muiden ujoutta.

Rohkeasti ujo Ujo ihminen voi voittaa pelkonsa ja olla rohkeasti oma itsensä.

Teksti Marjo Kytöharju Kuva Esko Jämsä

eksuaali- ja traumaterapeutti Kati Borg-Penttilä ja diakoni Sinikka Metiäinen ovat kumpikin törmänneet työssään ujoihin ihmisiin. Niinpä pitkään yhteistyötä tehneet naiset kehittivät Kallion seurakunnalle kurssin Ole rohkeasti ujo.

– Olemme molemmat myös itse pohjimmiltamme ujoja, avoimilta ja rennoilta vaikuttavat naiset paljastavat.

– Elämänkokemus on auttanut minua pääsemään ujoudesta eroon, olen nyt paremmin sinut itseni kanssa, kertoo Borg-Penttilä.

S

Metiäisen mukaan ujouteen auttaa se, että on oma itsensä ja ajattelee sen riittävän. Se rauhoittaa ja antaa levollisuutta.

– Nuorena oma itsekriittisyys aiheutti jännitystä esiintymistilanteissa. Vanhemmiten tulee lempeämmäksi ja armollisemmaksi itseään kohtaan, kun tajuaa selviävänsä, vaikka tekisi virheitä.

Ujous on Kati Borg-Penttilän mielestä paljolti temperamenttikysymys. Monet ovat jo syntymästä lähtien arempia ja vetäytyvämpiä kuin toiset.

– Vieraassa seurassa ujo ihminen jää sivummalle. Hän katsoo ja kuuntelee, odottaa, että häneltä kysytään jotain. Toisinaan se voi olla viisastakin käytöstä.

Terapeutti toteaa häpeää tutki-

neen teologian tohtori Ben Malisen erottavan ujouden häpeästä.

Kaikilla ihmisillä on kuitenkin lapsuudesta muistona kolme pelkoa, jotka liittyvät usein häpeään: minulle nauretaan, minua ei uskota ja minut hylätään.

Nämä pelot ohjaavat käyttäytymistämme ja niiden myötä esimerkiksi ujosta voi tulla vieläkin ujompi ja sosiaalisesta ihmisestä ylisosiaalinen.

– Ihminen kehittyy parhaiten luottamuksellisessa ja välittävässä ilmapiirissä. Ujous on vain yksi piirre ihmisessä, ujo tarvitsee aikaa ja turvallisen ympäristön tuodakseen monia muita ominaisuuksia esiin itsessään, Borg-Penttilä sanoo.

– Ujous on toisaalta hyvin suomalainen piirre. Uskoisin sen liittyvän siihen, että tämä on niin harvaanasuttu maa. Täällä on totuttu ensin katsomaan eikä päätä pahkaa ryntäämään erilaisiin tilanteisiin.

Helmikuussa alkavalla kurssille pyritään luomaan ilmapiiri, jossa ihminen voi olla rohkeasti oma itsensä ja levollisemmin ja vapaammin toisten seurassa.

Kurssilla tutkitaan yhdessä omaa ja muiden ujoutta sekä sen merkitystä niin itselle kuin ympäristölle. Tämä tapahtuu ryhmissä muun muassa maalaamalla kuvia ja katselemalla valokuvia.

– Rohkaisemme ihmisiä voittamaan pelkonsa ja annamme vinkkejä, miten tutustua uusiin ihmisiin.

– Uudessa ja pelottavassa tilanteessa ujo ihminen voi myös ottaa jonkin roolin. Esimerkiksi työhaastattelussa hyvän työntekijän roolin ottaminen voi auttaa, sanoo Kati Borg-Penttilä.

Sinikka Metiäinen on huomannut, että ujouteen liitetään nykyään usein negatiivisia sävyjä. Facebook-aikakaudella odotetaan ihmisten tuovan itseään esiin, osallistuvan ja olevan sosiaalisia.

– Tiedän kuitenkin monia nuo-

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

23

Menovihjeet

Musiikkia kirkoissa Torstai 19.1.

Sunnuntai 22.1.

Laulun siivin klo 14 Herttoniemenrannan kappelissa. Laulattamassa Julia Tamminen ja Juha-Matti Tikkanen.

Siionin Virsi -veisuut noin klo 13 (messun jälkeen) Jakomäen kirkossa.

Riparilaulujen yhteislaulua klo 16 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Laulattamassa Pekka Laukkarinen ja Leevi Helo.

Talvi- ja koululauluja klo 16 Vuosaaren kirkossa. Laulattamassa Riitta Hirvonen ja Vuosaari-kuoro.

Kauneimmat hengelliset laulut klo 18 Herttoniemenrannan kappelissa lähetystyön hyväksi. Yhteislaulua, mukana kirkkokuoro, Kirsi Lemponen ja Juha-Matti Tikkanen. Diakoni Laura Alho kertoo Etiopian tilanteesta.

Urkukonsertti klo 18 Laajasalon kirkossa. Julia Tamminen, urut. Ohjelma 5 e.

Konsertti klo 18 Malmin kirkossa. Seeli Toivio, sello, Lily-Marlene Puusepp, harppu.

Perjantai 20.1.

Konevitsa-kvartetti klo 19 Uspenskin katedraalissa, Kanavakatu 1. Pietarilainen a cappella -kvartetti. Venäläistä ortodoksista kirkkomusiikkia ja kansanmusiikkia 1600–1900-luvuilta. Ohjelma 10 e.

Lauantai 21.1.

Konevitsa-kvartetti klo 14 Lähetyskirkossa, Tähtitorninkatu 18. Pietarilainen a cappella -kvartetti. Venäläistä ortodoksista kirkkomusiikkia ja kansanmusiikkia 1600–1900-vuosisadoilta. Ohjelma 10 e.

Elokuvaesitys Alppilassa Docpoint-festivaali esittää George Mischin ohjaaman elokuvan A road to Mecca Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2, sunnuntaina 22.1. kello 16. Elokuvan jälkeisessä keskustelutilaisuudessa pohditaan uskontoja ja niiden merkitystä.

Keskustelussa ovat mukana professori Jaakko Hämeen-Anttila ja islamilaisen yhdyskunnan edustaja Paula Kemall.

Mischin ajatuksia herättävä dokumentti piirtää taidokkaan henkilökuvan Muhammad Asadista, viime vuosisadan kenties yllättävimmästä muslimiajattelijasta. Dokumentissa rakentuu moniulotteinen kuva modernista islamista, joka ylittää pinttyneet mielikuvat idän ja lännen vastakkainasettelusta.

Vuosaari-kuorossa ei ikä paina Vuosaaren kirkolla toimii sekakuoro, jonka laulajat ovat reippaita 30–80-vuotiaita. Vuosaari-kuoro on seurakunnan kuoro, joka tällä hetkellä laulaa kolmiäänisesti, mutta muutaman miesäänen vahvistus voisi laajentaa sen neliääniseksi. Hengellisten laulujen ohella kuorossa lauletaan myös kansanlauluja ja ikivihreitä iskelmiä. Kuoroharjoitukset ovat keskiviikkoisin kello 17.30–20 Vuosaaren kirkolla, Satamasaarentie 7.

Ole rohkeasti ujo -kurssi to 2.2., 9.2., 16.2. (klo 13–15) ja 23.2. klo 12–14 Kallion kirkon Sinisessä salissa, Itäinen Papinkatu 2. Hinta 20 e. Ilmoittautumiset: 09 2340 3611 tai kallio.srk@evl.fi.

Maanantai 23.1.

Keskiviikko 25.1.

Lauluhetki ja hartaus klo 12.45 Pukinmäen seurakuntakodilla, Säterinportti 3. Lauluhetki on osa Porttikahvilan toimintaa.

Lauluilta klo 18 Cafe & Eepos -kahvilassa, Runeberginkatu 29. Kum bay ya, my Lord, kum bay ya – illan teemana gospellaulut. Yhteislaulua housebändin säestyksellä. Järj. Cafe & Eepos ja Töölön seurakunta.

Improvisaatioita pianolla klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa. Sid Hille.

Urkuvartti klo 12 Tuomiokirkossa.

Maria Tuokko.

Musiikkimatinea klo 13 Malmin kirkossa. Ulla Almgren, viulu, Heikki Poutanen, urut.

Lauletaan yhdessä klo 14 Annankulmassa, Annankatu 14 D. Laulattajina Martti Ahlström ja Markku Turunen.

Tiistai 24.1.

Päivämusiikki klo 12 Vanhassakirkossa. Sabine Nieminen, urut.

END-konserttisarja 1 klo 19 Temppeliaukion kirkossa. Se ensemble, Erkki

Ekumeeninen rukousviikko Matkalla Mekkaan. Georg Mischin dokumenttielokuva antaa moniulotteisen kuvan islamista.

Osallistumisen edellytyksenä on, että lauluääni sopii kuorolauluun. Tiedustelut: kanttori Riitta Hirvonen, p. 050 363 1067. Katso uusista kuoroista tarkempia tietoja oman seurakuntasi kohdalta tämän lehden seurakunnallisista ilmoituksista.

Muistisairauden kuntoutusta Wilhelmiinassa, Taavetti Laitisen katu 4, alkaa kuntoutusohjelma, johon etsitään

Paavalinkirkossa, Sammatintie 5, on riparilaulujen yhteislaulutilaisuus sunnuntaina 22.1. kello 16. Mistä on kyse, muusikko Pekka Laukkarinen?

– Tarkoitus on laulattaa tunnin ajan Leevi Helon kanssa uusilla rippikoululaisilla perinteisen Punaisen laulukirjan kappaleita. Tämä Nuoren seurakunnan veisukirja päivitetään viiden vuoden välein. Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen biisit ovat kirjasessa vanhimmasta päästä, mutta ne vetoavat yhä nykypäivän nuoriin.

Mikä riparilauluissa kiehtoo?

– Rippikouluelämään kuuluu laulaminen ja erityisesti ripariveisut. Ne jäävät mieleen ja kantavat usein myöhemminkin elämässä. Rippikoulujen laulukulttuurissa ei ole niin väliä, miltä laulu kuulostaa. Tärkeintä on viettää kiva yhteinen hetki laulamisen merkeissä.

Miten paljon vedät tällaisia tilaisuuksia?

– Olen lauluntekijä, muusikko ja MTV:n lastenohjelmien juontaja. Teen riparilaulukeikkoja yleensä keväisin eri puolilla Suomea, esimerkiksi Vantaan seurakunnissa olen käynyt laulattamassa rippikoululaisia K AS IR parin vuoden ajan.

AK Marjo Kytöharju

Lasonpalo. Mm. Rebel: Orkesterisarja Les Elements (petit suite), Haydn: Sinfonia nro 64 Tempera mutantur.

muistisairauden varhaisvaiheessa olevia henkilöitä ja heidän läheisiään. Ohjelmassa on viisi tapaamista ajalla 25.1.–23.3. ja niissä keskitytään terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä hyvinvointisuunnitelman rakentamiseen.

Kuntoutuksessa käytetään avuksi tietokoneohjelmaa, jonka asentamiseksi osallistujalla tulee olla tietokone kotonaan. Kuntoutus on tutkimuspilotti ja maksuton. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 23.1. mennessä: p. 044 706 0106 tai ulla.arifullen-hamalainen@ wilhelmiina.fi.

Menokasvo: Pekka Laukkarinen ria, joiden on vaikea saada kontaktia muihin nuoriin. Kun kaikilla pitäisi olla iso ystäväpiiri ja satoja Fabebook-kavereita, nuori saattaa vetäytyä nettiin, jossa on helpompi luoda tietynlaista imagoa.

Metiäisestä ihminen kaipaa ylenpalttisen sosiaalisuuden ja suorittamisen keskellä myös rauhaa ja lepoa saadakseen yhteyden omaan itseensä. Hän kysyy, miten voi olla yhteydessä toisiin, jos on itseltäänkin hukassa kaiken säätämisen keskellä.

– Kurssin alussa aiomme aina hiljentyä hetkeksi. Pyrimme tuomaan esiin armollista sanomaa: Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen sekä koko luomakunnan, ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä ja kaikki oli hyvää.

Psalmi- ja musiikki-ilta klo 18 Puistolan kirkossa. Tuovi Lehtinen, lausunta, Timo Olli, musiikki.

■ Torstaina 19.1. kello 8.30 on Pyhän Henrikin laudes eli aamurukous anglikaanisen perinteen mukaan Studium Catholicumissa, Ritarikatu 3 bA, 3. krs.

Tilaisuudessa kuullaan myös kommenttipuhe katolisesta kirkosta.

■ Ekumeenisella rukousviikolla vaelletaan sunnuntaina 22.1. kello 15 alkaen.

Rukousvaelluksen lähtöasemana on Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6.

Maanantaina 23.1. kello 18 vietetään viikoittaista Ekumeenista luottamuksen rukoushetkeä Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18.

■ Tiistaina 24.1. kello 19 on vuorossa Ekumeeninen nuortenilta, jossa katsotaan Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaoston tuottama Pyhää arkea -dokumenttielokuva. Elokuva esitetään Helsingin ortodoksisen seurakunnan nuorten kerhossa NUPI:ssa, Unioninkatu 39 A, sisäpiha.

■ Keskiviikkona 25.1. kello 18 pidetään rukousilta Vuosaaren palvelukeskus Albatrossin seurakuntatilassa, Iiluodontie 17 B (kauppakeskus Columbuksen vieressä).

■ Keskiviikkona 25.1. kello 19 on rukousilta Lauttasaaressa sijaitsevassa S:t Jacobs kyrkassa, Myllykallionrinne 1.

Mukana ovat everstiluutnantti Arja Laukkanen sekä Kerstin ja Viljo Seliverstov Pelastusarmeijasta, Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäki, kappalainen Päivikki Ahonen ja kanttori Eva Henricson.

Avustajaksi Via Crucikseen Via Crucis -pääsiäisvaellukseen haetaan vapaaehtoisiksi avustajiksi kaikenikäisiä miehiä ja naisia toteuttamaan suurtapahtumaa 6.4. Helsingin ydinkeskustassa. Aikaisempaa näyttelijän kokemusta ei vaadita. Riittää, että on hyvä persoona ja tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Vapaaehtoisia tarvitaan myös tapahtuman tuotantoon, puvustukseen,

Tilaisuuksiin, joissa ei mainita lipun hintaa, on vapaa pääsy. Ohjelman osto on vapaaehtoista. Lisätietoja ja uusimmat tiedot saa osoitteesta www.kirkkojakaupunki.fi.

rakennukseen, roudaukseen ja yleisiin tuotantotehtäviin, oman kiinnostuksen ja taitojen mukaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Leena Erähalme, viacrucis@ev l.fi tai 040 732 0942.

Poikakuoron pääsykokeet Cantores Minores -kuoro etsii tulevaisuuden pavarotteja ja salmisia riveihinsä maanantaina 23.1. ja tiistaina 24.1. kello 18–19.30 pidettävissä pääsykokeissa Meritullin seurakuntatalossa, Meritullintori 3, 5. krs. Kokeissa on musikaalisuustestin lisäksi esitettävä omavalintainen laulu. Opetus CM-musiikkiopistossa alkaa 30.1. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: p. 687 7720 maanantaista torstaihin kello 9–16 sekä paasykoe@cantoresminores.net ja www.cantoresminores.net

Mitä on hyvä kuolema?

Ihminen ja kuolema -luentosarjassa maanantaina 23.1. kello 16–18 kysytään, mitä on hyvä kuolema. Ylilääkäri, Terhokodin johtaja Juha Hännisen aiheena on Luonnollinen vai joudutettu kuolema? Pohdintaa saattohoidosta ja eutanasiasta. Filosofian tutkija, valtiotieteen tohtori Mikko Salmela puhuu kuolevan emotionaalisesta kohtaamisesta. Luentoja voi käydä kuuntelemassa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa, Fabianinkatu 24. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin järjestämä yleisöluentosarja jatkuu 27.2. asti.

Luentosarja Jeesuksesta jatkuu Luentosarjassa tutustutaan erilaisiin käsityksiin historiallisesta Jeesuksesta tiistaisin kello 18–19.30 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10. Rovasti Heikki K. Järvinen pitää kunakin tiistai-iltana esitelmän, jonka jälkeen on mahdollisuus keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon. Ensi tiistaina 24.1. aiheena on Veli Jeesus, juutalainen Jeesus-kuva. Tiistaina 7.2. tutustutaan feministiseen Jeesus-kuvaan.

Kivisessä kirkossa kajahtaa Vuoden ensimmäistä Kivimessua vietetään Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, torstaina 19.1. kello 18. Tuolloin kivisessä kirkossa kajahtavat sana, rukous ja laulu messubändin säestyksellä. Mari Mattsson saarnaa, avustavana pappina toimii Ilkka Sariola ja musiikista vastaa Tommi Niskala. Messun jälkeen on jatkot kirkon Kappelisalissa. Lastenhoito on järjestetty messun ajaksi.

24

Kirkko&kaupunki 18. tammikuuta 2012 Numero 2

Mielipide Mielipidepalstan sähköinen osoite: toimitus@kirkkojakaupunki.fi. Viestin otsikoksi Mielipide.

Mielipidepalstan postiosoite: Kirkko ja kaupunki, Kasarmikatu 23 A 15, 00130 Helsinki. Kuoreen tunnus Mielipide.

Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä kirjoituksia. Kirjoita lyhyesti, korkeintaan 1 500 merkkiä välilyönteineen. Lähetä myös yhteystietosi. Nimettömiä kirjoituksia ei julkaista.

säätyjen edustuslaitosta, joka meillä oli vuoteen 1906 asti. Siinäkin papisto äänesti pappeja ja porvarit porvareita, eikä yleistä äänioikeutta ollut. Kuten ei näissäkään kirkon vaaleissa. Toivottavasti me tavalliset kirkon jäsenet, jotka siis olemme äänioikeutta vailla, emme nyt joudu lukemaan Kirkko ja kaupungin numerosta toiseen eri ehdokkaiden tai listojen vaalipropagandaa. Lukijoistahan vain jollain promillella on äänioikeus.

Riittänee kun niitä harvoja oikeutettuja informoidaan kirkon omia kanavia käyttäen kirkon tilojen ilmoitustauluilla, sähköpostitse ja nettisivuilla, ettei tulisi luotua harhaluuloja kirkon demokratiasta. Helsingin piispanvaalien alla suuri osa Kirkko ja kaupungin mielipidesivuista täyttyi eri ehdokkaiden tukijoiden kirjoituksilla. Kysyn: miksi? Eihän lukijoilla näissäkään vaaleissa sen enempää äänioikeutta ollut. Vai luullaanko toimituksessa, että tavallinen seurakuntalainen lähtisi pommittamaan jotain neuvoston jäsentä hyvillä äänestysneuvoillaan?

Vaikea uskoa, eihän monenkaan ”oma ehdokas” seurakuntavaaleissa mennyt läpi.

Kirkko ja kaupunki voisi vain vaalien jälkeen kertoa millaisia asioita valitut ovat luvanneet edistää ja millaisia arvoja he ovat kertoneet edustavansa. Lehti voisi sitten katsoa perään, miten edustajat käyttävät sitä valtaansa. Olla vallanpitäjien vahtikoiria. Oikeita sanoja käyttäen, ei kaunistellen.

Per-Olof Öller Helsinki

Uskovien sisäpiirit syrjivät ulkopuolisia

Ville Ranta

Kristikansalta puuttuu ehdokas

Millä asialla ehdokkaamme ovat? Eivät evankeliumin asialla. He eivät julista parannusta, jotta ihmiset pelastuisivat. He eivät ole Jumalan sanan asialla. Kuka heistä edes rohkenee mainita Jumalan nimeä? Keskeiset kristinuskon totuudet ovat visusti piilossa.

Presidenttiehdokkaita yhdistää heidän uskontunnustuksensa: ei muuta johtajaa ei luojaa kuin kansa kaikkivaltias. Tämä on surkea tilanne.

Presidentinvaalikampanja on ollut näyttävä.

Kaikki ehdokkaat ovat saaneet mielipiteensä ja linjansa tasapuolisesti esiin. Tosin linjaeroavuudet ovat osoittautuneet marginaalisiksi. Kaikki ehdokkaat ovat osoittautuneet populistisiksi ehdokkaiksi. Ainut vakaumus on ollut kansan enemmistöä myötäilevä asenne. Siviilissä on tuotu ehkä painokkaasVäinö Hotti tikin esille jaloja arvoja kuten abortin vasKaavi tustaminen, eurovastaisuus, kristillinen arvopohja ja Jumalan sana. Mäntyniemen seireeninlaulu on ollut vastustamaton. Se on Kirkolla ei ole täysin hullaannuttanut ehdokkaat ennennäparlamenttia kemättömään takinkääntökisaan.

Kirkko & Kaupunki otsikoi 21.12.

Arvokeskustelusta puhuminen ”Kirkon parlamenttivaali käynon surkuhupaisaa; onhan jokaiJatka nistyy”. Kirkolla ei kuitenkaan sen ehdokkaan arvot tiukkaan ole mitään parlamenttia sapaalutettu populismiin. Täkeskustelua nykyisessä merkityksesnään ei edusteta ehdotonta ja verkossa www. nan sä. Parlamentti on Suomen mustavalkoista kristinuskoa, kirkkojakaltaisessa demokratiassa ja vaan relativismia. Kyllähän kaupunki.fi nykysuomen kielellä sama kansanedustajan pesti on niin kuin eduskunta. Sitä ei kirkollisarvostettu ja rahakas, ettei sovi kokous ole. Otsikointi on niin harihmetellä, jos eduskuntatalo vilisee haanjohtava, että sitä voisi jopa pitää seteliselkärankaisia. propagandana. Se vie lukijan ajatukset siitä, Uskovan suhde yhteisten asioiden hoiettä kirkkoa ei Suomessa hallita demokraattoon on tärkeä kysymys. Rukoileminen esitisesti. vallan puolesta on uskovan tehtävä. MaalliÄänioikeus tähän kirkon ylintä valtaa nen virkavalta on valitettavan usein alistukäyttävään elimeen on vain seurakuntaneunut olemaan uskovia vainoavan tahon työvostojen jäsenillä, jotka äänestävät maallirukkasena. Jeesuksen ajan uskonnollisilla koita, ja papistolla, joka äänestää pappeja. Se johtajilla on seuraajansa myös meidän ajaskyllä kävi ilmi, jos joulukiireissä jaksoi lukea samme: entisille profeetoille pystytetään muistomerkkejä, nykyiset Jumalan palvelijat artikkelin pientä tekstiä. Kirkolliskokous muistuttaa siis eniten sitä tsaarinaikaista kivitetään.

”Liikoja toivonut” purki mieltään 8.12. lehdessä. Minulla on toisena yksinkulkijana samanlaisia kokemuksia ja ajatuksia. Tuomasmessussa vieraita ihmisiä ei lähestytä eikä lähestyjää odoteta. Ehkä on niin, että citymessun väki haluaa säilyttää anonyymiutensa. Neuvon yksinkulkijaa käymään paikallisseurakuntien tilaisuuksissa. Itse olen kokenut lämpimiä kohtaamisia niissä. Tosin en ole ystäviä niistäkään löytänyt.

Tunnistan senkin, miten ärsyttäviltä tuntuvat uskovien sisäpiirit. Niihin on hyvin vaikea päästä. Syrjintä on niin hienovireistä, että siitä on vaikea valittaa. Olen ollut kutsuttuna ryhmissä, joissa olen kokenut toisarvoisuutta. Osa osallistujista on tehnyt minulle toistuvasti selväksi, että he ovat sentään seurakuntakasvatteja ja kirkon vanhoja aktiiveja.

Minua on syrjitty muun muassa ”unohtaen” kutsua tai tarjota kyytiä kuten muille.

Jopa pukeutumisessa vaikuttavat ääneen lausumattomat säännöt, joista ei keskustella. Muodoista tulee kovin helposti sisältöä tärkeämpää ihmisten kesken.

Myös minä olen ihmetellyt, miten Tuomasyhteisön toiminnassa kerätään aina rahaa. Se toimii kirkon tiloissa ja kirkon papisto pitää tilaisuuksia. Messuja tekee noin 70 vapaaehtoista. Pieni lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja jäsenmaksu on 25 euroa. On vaikea ymmärtää, mihin rahaa jatkuvasti tarvitaan. Olisi kiva nähdä joskus yhdistyksen budjetti ja tilinpäätös.

Toinen yksinkulkija

Kirkko opettaa vain kuuntelemaan Kielten ja kulttuurin asiantuntijana minua kiinnosti Malmin kirkossa loppiaisena järjestetyn lähetysjuhlan toteutus. Pappi haastatteli seurakunnan edessä Senegalista vierailulle tullutta suomalaista lähetystyöntekijäpariskuntaa. Kuulijoille kerrottiin ennen haastattelua, että he voivat halutessaan esittää kysymyksensä tilaisuuden jälkeen. Asioita ei voinut näin jakaa seurakunnan kanssa.

Juhlan jälkeen tilausbussit lähtivät heti.

Kirkko on edelleenkin vanhoillinen instituutio, jossa Pohjois-Korean tapaan ihmisiä ei opeteta kysymään eikä ajattelemaan vaan kuuntelemaan.

Leena Fahmy FK, kielten lehtori

Äänentarkkailijat töihin Raija Huhtala kirjoitti (K&k 11.1.) Kallion kirkon huonosta äänentoistosta. Yhdyn siihen, sillä itse en saanut mitään selvää puheista Stadin Slangin järjestämässä Snygeimmät joululaulut -tilaisuudessa. Sama ongelma oli myöskin Helsingin Sanomien järjestämässä Cantores Minores -kuoron advettikonsertissa Johanneksen kirkossa. Lienee niin, että kirkkosali kulmineen ja syvennyksineen aiheuttaa äänen kierron ja puheen puuroutumisen. Ehdotankin, että vastaavanlaisissa tilaisuuksissa, jossa puhe ei tule saarnastuolista, eri puolille salia laitetaan äänentarkkailijoita, jolloin uskoisin tilanteeseen tulevan parannusta.

Eija Saha

Musiikki luo yhteyden ihmisten välille Lehden numero 1 mielipidesivulla oli Ritva Pitkäsen kiitos Stadin slangi ry:n järjestämistä Snygeimmistä joulubiiseistä. Kiitän kiitoksesta, sillä olin järjestämässä tapahtumaa niin Kalliossa kuin Paavalinkirkossakin.

Aistin voimakkaasti, kuinka täpötäysi kirkollinen kaikenikäisiä stadilaisia nautti voidessaan syventyä joulun sanomaan omalla äänellään ja kielellään, ilo ja pilke silmissä.

Musiikki ja etenkin laulu ovat hengennostattajia. Ne luovat yhteyden toisiimme ja auttavat avaamaan väylän myös ylöspäin, jotta Henki voi virrata.

Lukemattomat ihmiset, jotka eivät muuten käy kirkossa, tulevat laulamaan Hoosiannan, Enkeli taivaan, Kauneimmat joululaulut tai juuri Snygeimmät joulubiisit. Niin minäkin. Miksi? Ihan siitä ilosta, että laulut pursuavat riemua ja toivoa. Ne antavat voimaa.

Pirjo Tuohimaa Stadin slangi ry:n hallituksen jäsen

Mikä on Jeesuksen todellinen esimerkki?

Kuisma Pietari Hakkarainen pohtii (K&k 11.1.) Jeesuksen asennetta lauluun ja miettii, pitäisikö meidän tässä(kin) seurata hänen esimerkkiään. Pakostakin tulee mieleen rovasti Brofeldt, Juhani Ahon isä. Hän oli kova tupakkamies. Seurakunnassa vaikuttava maallikkosaarnaaja, ammatiltaan Singerin paikallinen edustaja, tuomitsi moisen synnin jyrkästi: ”Ei Jeesus polttanut tupakkaa!”

Johon rovasti: ”Eipä tuo myynyt ompelukoneitakaan!”

Erkki Pullinen

Laulu oli osa Jeesuksen elämää Lauloiko Jeesus? Kyllä vain. Matteus ja Markus kertovat kuinka Jeesus opetuslapsineen lauloi kiitosvirren yhteisen pääsiäisaterian lopussa. Laulu liittyi juutalaisten pyhimmän aterian ja kristittyjen sakramentiksi kasvaneen ehtoollisen asettamiseen. Laulu kuului juutalaisen perheen ja myös juutalaisen yhteisön normaaliin elämänmuotoon. Psalmit olivat alun perin lauluja. On monta muutakin jokapäiväistä asiaa kuin laulu, joista evankeliumit eivät kerro yksityiskohtaisesti.

Uskonpuhdistuksen suuri hahmo Martti Luther kirjoitti ja opetti myös paljon lauluja.

Ennen kirjojen yleistymistä laulaminen oli paras tapa oppia ja pitää mielessä tärkeitä ja monimutkaisia asioita. Vanhassa virsikirjassa oli ”Katekismus virsiksi tehty” -osasto, jossa katekismuksen sisältö oli virsiasussa oppimisen helpottamiseksi. Nykyisen virsikirjan virret ovat enimmältä osaltaan rukousta, siis juuri sitä, mitä Jeesus opetti ihmisille.

Laulu on aina ollut tapa, jossa sekä sanat että sävel yhdessä kertovat ihmisen onnen ja ilon, surun ja pelon tunteet. Huikeinta virren veisuussa on minusta se, että kaikki – siis koko seurakunta – puhuu saman asian samalla tavalla ja vieläpä hengittää samassa tahdissa! Laulussa jos jossain olemme yhtä.

Sitähän Jeesus rukoili ja sitä hän opetti opetuslapsilleen – että me yhtä olisimme.

Esa Siljamäki